AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Saku Heinonen työskentelee Helkama Veloxin Hangon tehtaalla kokoonpanoasentajana ja pääluottamusmiehenä. Pyörä Sähköpyöräbuumi siivittää Hangossa Helkaman tehtaan kasvua. Paljon pyöränvalmistuksesta tehdään edelleen käsin. 8 Lakot näyttivät valmiuden 10 Osaava sopiminen uhattuna 38 Oikeudet tutuksi kurssilla 50 Cykelboom ger jobb 53 Local bargaining at stake 54 Itäpyöriin ihastunut TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 5/2024 pyörii Tekijä_2024_5_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_5_kansiarkki.indd 1 6.5.2024 14.30 6.5.2024 14.30
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–pe klo 8.30–12.00 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Aluekeskukset suljettuina 24.6.–28.7. Päivystys suljettu 15.–26.7. Tekijä_2024_5_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_5_kansiarkki.indd 2 6.5.2024 14.29 6.5.2024 14.29
5/2024 Tekijä 3 EM IL IE U G G LA € 10 PÄÄJUTTU Hallituksen ajamat muutokset paikalliseen sopimiseen uhkaavat reilua kilpailua. Taitamattomasti sovittuna työntekijät menettäisivät kymmenien tuhansien ansiot. TAPAHTUMA Romanialainen Gianina Dumitru haki kurssilta tietoa työlaeista. Syksy näyttää, miten maan hallituksen säätämät lait vaikuttavat neuvottelupöydässä. RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja sivu 8 28 TYÖPAIKALLA Tom Harjanne viihtyy työssään maalarina Helkamalla Hangossa. VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ PA TR IK LI N D ST RÖ M 38 KANNESSA AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 5 / 24 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 15.5.2024 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Tekijä_2024_5_sisus.indd 3 Tekijä_2024_5_sisus.indd 3 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
4 Tekijä 5/2024 SISÄLTÖ 28 TYÖPAIKALLA Sähköpyörät tuovat töitä Hangon Helkamalla 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työhygienian parantamisessa edelleen tekemistä 38 TAPAHTUMA Tietoa työelämästä ulkomaalaistaustaisille 40 EDUNVALVONTA Pidetään äänestämällä EU työntekijän puolella 43 OPPILAITOSJÄRJESTÄMINEN Tuomas Klemola jakaa nuorille tietoa liitosta 45 MAAILMA Vietnamissa odotetaan oikeutta järjestäytyä 46 LYHYET 54 HARRASTAJA Motoristi Sari Poromaa 57 HISTORIA Vuonna 1973 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Asko-Matti Koskelainen 06 HETKESSÄ Vähätori, Turku 08 AVAAJA Riku Aalto ennustaa vaikeaa työmarkkinasyksyä 10 PÄÄJUTTU Paikallinen sopiminen vaarassa rikkoutua 18 NÄKIJÄ Muusikko Samae Koskinen 20 KATSAUS Lupaprosessien jäykkyys hidastaa teollisuusinvestointeja 24 KEKSINTÖ Astiankuivauskaappi syntyi tarpeeseen 48 #VÄGANDESKÄL Riku Aalto förutspår en tuff höst 50 PÅ JOBBET Allt fler elcyklar tillverkas på Helkama Velox 53 LOCAL BARGAINING Plan to sideline competence AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA KA N N EN KU VA : PA TR IK LI N D ST RÖ M Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. VA. PÄÄTOIMITTAJA Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta JO H A N N ES TE RV O TU O M A S IK O N EN Sari Poromaa Seuraava numero ilmestyy 19.6. Tekijä_2024_5_sisus.indd 4 Tekijä_2024_5_sisus.indd 4 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
5/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Painava syy äänestää O rpon-Purran oikeistohallituksen aikeet huonontaa työelämää herättävät huolta ja närkästystä Teollisuusliiton jäsenistön keskuudessa. On selvää, että maan nykyinen hallitus tavoittelee työmarkkinoiden sääntelyn purkamista ja paikallisen sopimisen laajentamista. Vaikka paikallinen sopiminen voi tuoda joustoa ja tehokkuutta työelämään, on tärkeää tunnistaa sen hallitsemattoman laajentamisen riskit. Maan hallituksen kaavailemalla paikallisen sopimisen laajentamisella järjestäytymättömiin yrityksiin voi olla vakavia seurauksia työntekijöiden asemalle ja työsuhteiden vakaudelle. Työnantajilla olisi entistä suurempi valta määrittää työehdot ja palkanmaksun perusteet. Tämä lisäisi epätasaarvoa työpaikkojen välillä ja altistaisi työntekijät hyväksikäytölle. Lisäksi paikallisen sopimisen laajentamisen riskinä on työntekijän neuvotteluvoiman heikkeneminen. Mikäli työntekijät eivät kykene neuvottelemaan tasavertaisesti työnantajan kanssa, voi lopputuloksena olla epäreiluja työehtoja ja palkkojen alentamista. Näissä tilanteissa liiton jäsenten valitsemat, koulutetut ja osaavat luottamusmiehet nousevat arvoon työpaikkojen turvan ja tasapuolisuuden takaajina. Luottamusmiehet edustavat työntekijöiden etuja ja varmistavat, että työntekijöiden oikeudet ja tarpeet otetaan huomioon kaikissa neuvotteluissa. Luottamusmiehet ymmärtävät työehtosopimusten sisällön ja lainsäädännön vaikutukset työntekoon. Heillä on tarvittavat valmiudet neuvotteluissa toimimiseen ja työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen. Ilman osaavia luottamusmiehiä työntekijöiden asema voi heikentyä ja edunvalvonta vaikeutua merkittävästi. Suomen oikeistohallituksen tavoitteilla on suuri vaikutus suomalaisen työelämän tasapuolisuuteen. Paikallisen sopimisen laajentaminen voi viedä kohti epäoikeudenmukaisempaa ja epätasaarvoisempaa työelämää. Suomen hallituksen ja eduskunnan lisäksi myös europarlamentissa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat suomalaiseen työelämään. EU-lainsäädäntö määrittelee työntekijöiden oikeuksia, työturvallisuutta sekä työehdoista sopimista. Valitsemalla europarlamenttiin edustajia, jotka ymmärtävät työelämän asioita ja puolustavat työntekijöiden oikeuksia, voimme taata, että päätöksenteko EU-tasolla hyödyttää työntekijöitä. Europarlamenttivaalit pidetään 9. kesäkuuta. Äänestämällä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaan EU-lainsäädäntöön ja suomalaisen työelämän kehitykseen. Voimme yhdessä tehdä äänellämme selväksi, että emme hyväksy työelämän huonontamista ja epätasa-arvoa. Jos Suomen oikeistohallituksen toimet ottavat päähän, kannattaa pitää huolta, ettei sama toistu Brysselissä. Meillä on painava syy äänestää. ? ”Jos Suomen oikeistohallituksen toimet ottavat päähän, kannattaa pitää huolta, ettei sama toistu Brysselissä.” ASKO-MATTI KOSKELAINEN Va. päätoimittaja Pääkirjoitus Tekijä_2024_5_sisus.indd 5 Tekijä_2024_5_sisus.indd 5 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
6 Tekijä 5/2024 HETKESSÄ Kuva Vesa-Matti Väärä Tekijä_2024_5_sisus.indd 6 Tekijä_2024_5_sisus.indd 6 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
5/2024 Tekijä 7 AJASSA 1.5.2024 kello 12.25 Sari Tammi jakoi Teollisuusliiton ilmapallot Markku Virtaselle ja hänen lapsenlapsilleen Minnille, Emmille ja Lillille SAK:n Turun vappujuhlassa. SAK ja sen jäsenliitot järjestivät vapputapahtumia tänä vuonna 46 paikkakunnalla ympäri maata. Vähätori, Turku Tekijä_2024_5_sisus.indd 7 Tekijä_2024_5_sisus.indd 7 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
8 Tekijä 5/2024 ”Takana on petettyjen vaalilupausten vuosi ” S uomalainen yhteiskunta on nyt erilainen kuin reilu vuosi sitten, toteaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Ennen kevättä 2023 koronapandemia ja sota Euroopassa olivat enemmän yhdistäneet kuin jakaneet suomalaisia. Sittemmin Orpon-Purran oikeistohallitus on piirtänyt vahvat jakolinjat Suomeen. – Ennen eduskuntavaaleja yhteiskunta oli aika yhtenäinen. Sitten harmonia särkyi. Takana on petettyjen vaalilupausten vuosi, Aalto sanoo. Rajut työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaukset sekä lukuisat työntekijöiden aseman heikennykset kertovat, kenen puolella maan hallitus on. Yrityksille ja hyväosaisille hallitus on tarjonnut porkkanaa, työntekijöille ja heikompiosaisille keppiä. – Heikoimmassa asemassa olevien elämisen edellytyksiä heikennetään. Hallituksen toimet ovat epäoikeudenmukaisia, siksi SAK:lainen ammattiyhdistysliike vastustaa niitä. HALLITUKSEN NEUVOTTELUVALMIUS ON OLLUT PETTYMYS Teollisuusliitto yhdessä SAK:laisten liittojen kanssa on vastustanut hallituksen politiikkaa Painava syy -kampanjalla, johon on kuulunut syksystä 2023 lähtien ulosmarsseja ja lakkoja. Maalis–huhtikuussa neljän viikon poliittinen lakko pysäytti suurteollisuuden keskeiset työpaikat ja laittoi Suomen viennin ja tuonnin jäihin. Maan hallitus kertoi, että neuvottelut eivät ole mahdollisia lakkojen aikana, joten SAK:laiset liitot keskeyttivät lakot 8.4. alkaen. Sittemmin keskusteluja on käyty Orpon-Purran hallituksen ja SAK:n välillä, mutta Aallon mukaan varsinaisista neuvotteluista on hankala puhua. – Keskusteluja on käyty, mutta eivät ne neuvotteluita ole. Näkemykset ovat hyvin kaukana toisistaan. Hallituksen puheet eivät ole vastanneet tekoja, Aalto sanoo. Elinkeinoelämä on ottanut lakkojen miljardiluokan vaikutukset vastaan eikä ole käskenyt hallitusta muuttamaan politiikkaansa, joka toteuttaa elinkeinoelämän pitkäaikaiset tavoitteet. – Vastassa on maan hallitus, joka nauttii parlamentaarista luottamusta. Heillä on valta tehdä lait vastustuksesta huolimatta, Aalto sanoo. TAISTELUVALMIUS ON NÄYTETTY Poliittiset työtaistelut ovat nostaneet maan hallituksen toimet valokeilaan, joten nykyään jokainen yhteiskunnan asioita vähänkin seuraava tietää, mistä on kyse. – Lakot eivät ole olleet turhia. Kansalaiset ovat laajasti tukeneet toimia, kun ovat nähneet epäoikeudenmukaisen politiikan, jota tässä maassa on harrastettu. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että poliittiset lakot ovat näyttäneet ammattiyhdistysliikkeen taisteluvalmiuden. Syksyn työehtosopimuskierroksella neuvotteluissa on paljon uutta asiaa, koska maan hallitus on tullut hämmentämään työmarkkinoita. TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN AVAAJA Tekijä_2024_5_sisus.indd 8 Tekijä_2024_5_sisus.indd 8 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
5/2024 Tekijä 9 Kehysriihessä maan hallitus päätti nostaa arvonlisäveroa 1,5 prosenttiyksikköä. Viime vuosien raju hintojen nousu yhdistettynä arvonlisäveron korotukseen luovat paineita seuraaviin työehtosopimusneuvotteluihin ja niissä sovittaviin palkankorotuksiin. Työntekijöiden ostovoiman lisäksi neuvottelupöydissä on paljon sellaisia asioita, joita perinteisesti ei ole tuotu työehtosopimusneuvotteluihin. Hallitus esimerkiksi leikkaa työntekijöiden yleistä muutosturvaa, joten paine kasvaa lisätä muutosturvaa työehtosopimuksiin. – Tällaisia asioita ei ole aiemmin viety työehtosopimuspöytiin, koska meillä on ollut kollektiivinen järjestelmä turvana, Aalto sanoo. Tässä vaiheessa on hankala sanoa, mitä kaikkea tes-kierros tuo tullessaan. – Tavoitteena on, että neuvottelut etenevät yhteistuumin hyvässä järjestyksessä. Syksy näyttää, miten maan hallituksen säätämät lait vaikuttavat neuvottelupöydässä. Teollisuusliitto on näyttänyt taisteluvalmiutensa Painava syy -kamppailuissa. Aktiivisuudesta kertoo myös se, että ammattiosastot ovat lähettäneet yli 500 esitystä tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. – Nyt jos koskaan pitää voimistaa yhteistä uskoa, että pystymme puolustamaan työntekijöiden etua, vaikka maassa on näin äärioikeistolainen hallitus, Aalto sanoo. ? Kansalaiset ovat laajasti tukeneet toimia, kun ovat nähneet epäoikeudenmukaisen politiikan, jota tässä maassa on harrastettu. AJASSA Taisteluja käydään myös pidemmällä aikavälillä. – Maan hallitus joutuu joka tapauksessa miettimään, millaisia esityksiä se tekee seuraavan kolmen vuoden aikana, kun on näytetty muun ay-liikkeen kanssa, että pystymme järjestämään merkittäviä lakkotoimia. Hallituksen toimien vastustus on tuonut uusia jäseniä ay-liikkeeseen. Aalto arvioi, että ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyys on kasvanut viime vuoden aikana. – SAK:laiset liitot ovat olleet laajasti mukana, ja teollisuusliittolaiset ovat kantaneet kortensa kekoon. Olen ylpeä meidän jäsenistämme, Aalto sanoo. TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTIIN UUSIA ASIOITA Tulevana syksynä alkavasta työehtosopimuskierroksesta on tulossa haasteellinen. + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidan 48 AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Tekijä_2024_5_sisus.indd 9 Tekijä_2024_5_sisus.indd 9 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
. PÄÄJUTTU P aikallinen sopiminen uhkaa kriisiytyä. Petteri Orpon johtama hallitus on viemässä eduskuntaan lakiehdotusta, joka antaisi järjestäytymättömille yrityksille mahdollisuuden soveltaa yleissitovan työehtoehtosopimuksen paikalliseen sopimiseen kelpuuttavia määräyksiä. Tähän asti tämä ei ole ollut mahdollista järjestäytymättömille yrityksille. Lisäksi hallitus ehdottaa, että paikallinen sopimus voitaisiin tehdä luottamusvaltuutetun tai henkilöstön kanssa yhdessä, jos työehtosopimuksessa edellytettyä henkilöstön edustajaa ei ole eikä työehtosopimukseen ole sovittu vaihtoehtoisesta tasapuoliset sopimisedellytykset turvaavasta menettelystä, kuinka menetellään sanotun henkilöstön edustajan puuttuessa. Järjestäytymättömillä työpaikoilla sotkuiseksi sopimisen tekee vielä hallituksen ehdotus, jonka mukaan näillä työpaikoilla yleissitovan työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies edustaisi vain niitä työntekijöitä, jotka ovat voineet osallistua hänen valintaansa. Hallitus haluaa myös, että työnantajakohtaisissa työehtosopimuksissa voisi poiketa useista työlainsäädännön säännöksistä aivan kuten se nyt on mahdollista vain valtakunnallisten työnantajaja työntekijäyhdistysten välisellä työehtosopimisella. Työntekijäpuolta voisi hallituksen ehdotuksen mukaan näissä neuvotteluissa edustaa valtakunnallinen työntekijäyhdistys tai sen jäsenyhdistys. Teollisuusliitto ja muut SAK:n jäsenliitot ovat olleet vahvasti hallituksen laajennusehdotuksia vastaan jo siitä lähtien, kun ne kirjattiin Orpon-Purran hallituksen hallitusohjelmaan. Liittojen viime syksystä alkaneissa, poliittisissa ulosmarsseissa ja lakoissa yksi Paikallinen sopiminen kriisiytyy TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS JA GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 10 Tekijä 5/2024 Hallitus uhkaa muuttaa paikallista sopimista tavalla, joka vääristää kilpailua. Teollisuusliiton laskelmien mukaan nykyinen teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaisi osaamattomissa käsissä jopa kymmeniä tuhansia euroja pienemmän palkanmaksun. Tekijä_2024_5_sisus.indd 10 Tekijä_2024_5_sisus.indd 10 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
. € 5/2024 Tekijä 11 AJASSA hallituksen vastustuksen aihe on ollut juuri paikalliseen sopimiseen ehdotetut muutokset. PAIKALLISESTI SOVITTU JO VUOSIKYMMENIÄ Paikallinen sopiminen itsessään ei ole koko aikana ollut riidanaihe. Teollisuusliiton teknologiasektorin sopimuspäällikkö Kari Lähteenmäki kertoo, että paikallista sopimista sektorilla on tehty jo vuodesta 1994 lähtien. – Kun paikallisen sopimisen pykäliä tuotiin työehtosopimuksiin, niillä haluttiin tuoda joustavuutta työpaikoille. Näin työpaikoilla pystyttiin tietyistä asioista sopimaan toisin kuin työehtosopimuksiin oli kirjattu, Lähteenmäki kertoo sopimisen historiasta. Lähteenmäki muistuttaa, että paikallisella sopimisella voidaan sopia sekä heikommista että paremmista ehdoista. – Hyvä paikallinen sopiminen on sitä, että molemmat sopijaosapuolet kokevat saavansa sopimuksesta jotakin. € € € Suurimmillaan erotus vuosiansiossa voisi olla 41 %. >> Teollisuusliiton teknologiasektorin sopimuspäällikkö Kari Lähteenmäki K I T I HA IL A € + BRIEF IN ENGLISH on page 53 Tekijä_2024_5_sisus.indd 11 Tekijä_2024_5_sisus.indd 11 7.5.2024 13.39 7.5.2024 13.39
12 Tekijä 5/2024 PÄÄJUTTU Tätä työnantaja ei voi alittaa Tes:n mahdollistama paikallinen sopimus minimitaso TRV1 + hko 5 %, tuntipalkan ollessa 10,52 euroa Palkka työajalta 1 715 h Arkipyhäkorvaus 72 h Tasaamislisä 6,3 % Lomapalkka, 30 pv Lomaraha, ½ lomapalkasta 18 042 757 1 137 2 487 1 244 € Lähteenmäen mukaan teknologiateollisuuden yritykset käyttävät paikallista sopimista paljon, osa jopa tekee paikallisia sopimuksia tietämättään. – Esimerkiksi tasaamislisän kanssa monet työnantajat menettelevät niin, että ne maksavat lisät silloin kun vapaat pidetään. Työehtosopimuksen mukaan ne pitäisi maksaa palkkakausittain, ellei toisin sovita. Yrityksissä tästä on joskus jonkun kanssa sovittu ja sitä noudatetaan edelleen, vaikka asiaa ei ole mihinkään kirjattu. Tasaamislisä on korvaus, joka maksetaan, kun työaikaa tasataan keskimääräiseen viikkotyöaikaan. Lisä liittyy arkikielestä tuttuihin pekkaspäiviin, jotka ovat työntekijälle kertyviä palkallisia vapaapäiviä ja ne aiheutuvat juuri työajan tasaamisesta. Osa yrityksistä hyödyntää työehtosopimuksen mahdollistamaa paikallista sopimista hyvin paljon ja säännöllisesti. Työnantaja ja pääluottamusmies sopivat esimerkiksi joustoista edessä olevien tuotantotilanteiden vaihteluiden mukaan. Lähteenmäen mukaan kuitenkin vain harvoin tulee eteen paikallisia sopimuksia, joissa työnantaja yrittäisi tietoisesti alentaa työntekijöiden palkkoja. – Molemmat osapuolet ymmärtävät, että tällaisia sopimuksia ei ole mitään järkeä tehdä, eivätkä sellaiset sopimukset pidä. Paikalliset sopimukset ovat aina irtisanottavissa ilman syytä. KILPAILUVÄÄRISTYMÄ ON UHKA Lähteenmäki korostaa, että kun paikallista sopimista tehdään työpaikoilla, joissa molemmat sopimisen osapuolet, niin työnantaja kuin koulutusta saanut pääluottamusmies, ovat ammattilaisia ja kokeneita sopijoita, syntyy myös tasapuolisia sopimuksia. Kun hallitus on laajentamassa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia myös järjestäytymättömään kenttään, voi syntyä tilanteita, joissa toinen osapuoli voi käyttää toisen tietämättömyyttä hyväksi. Kun hallitus ei aio lisätä resursseja eikä keinoja sopimusten valvontaan, sopimuksen heikommat osapuolet jäävät kärsimään seurauksista yksin. Usein heikommat osapuolet sopimuksessa ovat työntekijät. Paikallisen sopimisen laajennuksella voi olla myös huomattava vaikutus suomalaisten yritysten kilpailuasemaan kotimarkkinoilla. Lähteenmäki laski, millaisilla palkkakustannuksilla ulkomainen yritys voisi tehdä töitä Suomessa, jos yritys tekisi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mahdollistamilla joustoilla paikallisen sopimuksen työntekijöidensä kanssa. Lähteenmäen laskelmat koskevat paikallisesti sovittavaa palkkausjärjestelmää sekä työajan pidennystä. Ulkomainen yritys voisi saada jo pelkästään omalla palkkausjärjestelmällä hurjan palkkahyödyn kotimaisiin kilpailijoihinsa nähden. ? Työaika on keskimääräinen kokoaikatyön vuosityöaika päivätöissä, 1 715 tuntia. (Myöhemmin laskelmissa vuosityöaikaan lisätään 172 h säännöllistä työaikaa) ? Täysi lomaoikeus ja lomaraha. ? Arkipyhäkorvaus 72 tuntia ja tasaamislisä 6,3 % säännölliseltä työajalta. ? Taulukkopalkat 1.2.2024 alkaen. ? Työnantaja noudattaa kaikilta osin työehtosopimuksen määräyksiä. LASKELMIEN POHJAOLETTAMAT Tekijä_2024_5_sisus.indd 12 Tekijä_2024_5_sisus.indd 12 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
5/2024 Tekijä 13 AJASSA >> A jan lissää. Mäntytukkia sisään. Lautaa, lankkua ja jatkojalosteita ulos. Tämä on tuotantoresepti Nurmeksen sahalla, joka siirtyi itävaltalaisen Binderholzkonsernin omistukseen Vapolta vuonna 2016. Tes:n mahdollistama paikallinen sopimus keskitaso Tuntipalkan ollessa 11,02 euroa Palkka työajalta 1 715 h Arkipyhäkorvaus 72 h Tasaamislisä 6,3 % Lomapalkka, 30 pv Lomaraha, ½ lomapalkasta –5 128 –215 –323 –707 –353 18 899 793 1 191 2 605 1 303 erotus*, € € –21 % –6 726 ? * palkkarakenteen mukaiseen keskitasoon Tes:n mahdollistama paikallinen sopimus vaativa osaamistaso Tuntipalkan ollessa 12,02 euroa Palkka työajalta 1 715 h Arkipyhäkorvaus 72 h Tasaamislisä 6,3 % Lomapalkka, 30 pv Lomaraha, ½ lomapalkasta –11 370 –477 –716 –1 567 –784 20 614 865 1 299 2 842 1 421 erotus*, € € –36 % –14 915 ? * palkkarakenteen mukaiseen ylätasoon Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa palkkausjärjestelmä perustuu yhdeksänportaiseen työnvaativuusryhmittelyyn sekä henkilökohtaiseen palkanosaan. Paikallisesti on kuitenkin sovittavissa toisenlaisesta palkkausjärjestelmästä, kunhan järjestelmä on vähintään kolmiportainen ja alimmalla portaalla työntekijä saa vähintään työkohtaisen tuntipalkan eli 10,02 euroa lisättynä viiden prosentin henkilökohtaisella palkanosalla. Näin alin palkka pitää olla vähintään 10,52 euroa tunnilta. Minimipalkan osalta ulkomainen työnantaja ei voi vielä saada palkkahyötyä suomalaisiin nähden. Erot korostuvat, kun palkkataulukossa noustaan kohti vaativampaa työtä tekevien työntekijöiden palkkoja. – Ero syntyy siitä, että paikallisesti sovittavassa palkkausjärjestelmässä työntekijän pätevyyttä ei tarvitse määritellä muutoin kuin alimman palkan osalta, Lähteenmäki selittää. Esimerkkilaskelmassa työnantaja on valinnut kolmiportaisen palkkausjärjestelmän, jossa alin palkka on siis määritetty työehtosopimuksen mukaisesti 10,52 euroon tunnilta, mutta seuraavilla työnvaativuusportailla tuntipalkka nousee vain eurolla ja henkilökohtaista palkanosaa ei makseta. Näin paikallisen sopimuksen mukaan keskitason palkkaa saavan työntekijän vuosiansiot ovat yli 6 000 euroa pienemmät kuin palkkarakenteen mukaista keskiansiota saavan työntekijän palkka on. Ero nousee lähes 15 000 euroon, kun verrataan paikallisen sopimuksen vaativampaa työtä tekevän työntekijän vuosiansiota palkkarakenteen mukaiseen ylimpään tasoon. TYÖAIKAPIDENNYS LEVENTÄÄ PALKKAEROA Vielä suuremmat erot syntyvät, jos työnantaja käyttää hyödykseen työehtosopimuksen pyhäkorvauksiin ja keskimääräiseen viikkotyöaikaan liittyviä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Hyvä paikallinen sopiminen on sitä, että molemmat sopijaosapuolet kokevat saavansa sopimuksesta jotakin. KARI LÄHTEENMÄKI Teollisuusliiton teknologiasektorin sopimuspäällikkö Tekijä_2024_5_sisus.indd 13 Tekijä_2024_5_sisus.indd 13 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
14 Tekijä 5/2024 PÄÄJUTTU Pidennetyn työajan vuosiansiot minimitaso 172 lisätuntia/vuosi, tuntipalkan ollessa 10,52 euroa Palkka työajalta 1 887 h Ylityökorvaus pekkaspäiviltä 100 h Arkipyhäkorvaus 72 h Arkipyhäylityö 50 % ja su-työ 72 h Tasaamislisä 6,3 % Lomapalkka, 30 pv Lomaraha, ½ lomapalkasta Yhteensä 19 851 757 1 251 2 487 1 244 25 590 € –8 % –2 143 ? –873 –1 136 –89 –45 erotus*, € * palkkarakenteen mukaiseen minimitasoon Pidennetyn työajan vuosiansiot keskitaso 172 lisätuntia/vuosi, tuntipalkan ollessa 11,02 euroa Palkka työajalta 1 887 h Ylityökorvaus pekkaspäiviltä 100 h Arkipyhäkorvaus 72 h Arkipyhäylityö 50 % ja su-työ 72 h Tasaamislisä 6,3 % Lomapalkka, 30 pv Lomaraha, ½ lomapalkasta Yhteensä 20 795 793 1 310 2 605 1 303 26 806 € –27 % –10 127 ? –5 642 –1 163 –215 –1 513 –355 –826 –413 erotus*, € * palkkarakenteen mukaiseen keskitasoon halvemmalla kuin kotimaisen yrityksen tarjouksessa, ulkomainen yritys saa urakan, Lähteenmäki sanoo. On myös selvää, että suomalaisten työntekijöiden palkkapaine kasvaa, jos suomalaiset yritykset alkavat hävitä tarjouskilpailuissa ulkomaisille kilpailijoilleen järjestelmämuutosten vuoksi. Nykyään suomalaisen yrityksen on lähes mahdotonta alentaa palkkoja. – Kun työntekijälle on muodostunut tietyntasoinen niin sanottu aikapalkka, sitä ei voi pudottaa ilman irtisanomisperustetta, Lähteenmäki sanoo. Palkkausjärjestelmän ja työajan pidennyksen lisäksi palkkaeroja voisi kasvattaa sopimalla paikallisesti esimerkiksi ylityökorvauksista ja työkomennukseen liittyvistä kustannuksista. – Uhkakuva näissä kaikissa muutoksissa on se, että työnantaja käyttää näitä mahdollisuuksia hyväkseen niin, että hän alkaa tehdä sopimuksia henkilöiden kanssa, jotka eivät ymmärrä työehtoasioista yhtään mitään. Näin työnantaja saa kohtuutonta kilpailuetua muihin nähden. Työehtosopimuksen mukaan työajan tasaamisvapaat, eli pekkasvapaat 100 tuntia ja arkipyhät 72 tuntia, voidaan sopia työajaksi. Työajaksi sopiminen tarkoittaa sitä, että tehdyt työtunnit ovat osa säännöllistä työaikaa. Muutoin ne olisivat vapaita tai ylitöitä. Laskelmissa on arvioitu pidennyksen vaikutusta tilanteessa, jossa molemmat työntekijät tekevät saman verran töitä. Toinen vain tekee työt säännöllisen työajan puitteissa, koska siitä on sovittu paikallisella sopimuksella. Toinen tekee saman työajan, mutta työehtosopimuksen mukaisesti. Minimipalkkaa paikallisen sopimuksen mukaan ansaitsevan työntekijän vuosiansiot jäävät näin vertailupalkkaa pienemmäksi. Huimin ero palkoissa on huippuammattilaisten kohdalla, melkein 20 000 euroa. – Laskelma näyttää eroa urakkaluonteisiin tai komennustyökohteisiin liittyvissä töissä. On kuitenkin aivan varma, että jos ulkomainen yritys tarjoaa urakkaa, jossa huippuammattilaisten työtä tarjotaan yli 40 prosenttia Tekijä_2024_5_sisus.indd 14 Tekijä_2024_5_sisus.indd 14 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
5/2024 Tekijä 15 AJASSA >> Pidennetyn työajan vuosiansiot vaativa osaamistaso 172 lisätuntia/vuosi, tuntipalkan ollessa 12,02 euroa Palkka työajalta 1 887 h Ylityökorvaus pekkaspäiviltä 100 h Arkipyhäkorvaus 72 h Arkipyhäylityö 50 % ja su-työ 72 h Tasaamislisä 6,3 % Lomapalkka, 30 pv Lomaraha, ½ lomapalkasta Yhteensä € –41 % –19 927 ? –12 511 –1 548 –477 –2 014 –788 –1 726 –863 erotus*, € 22 682 865 1 429 2 842 1 421 29 239 * palkkarakenteen mukaiseen ylätasoon Kiinnostus luottamusmieskoulutukseen on kasvussa Luottamusmiehiltä vaaditaan tänä päivänä monia taitoja neuvottelutaidoista erilaisten säädösten ja sopimusehtojen osaamiseen. Teollisuusliitto tarjoaa uusille ja kokeneille luottamusmiehille koulutusta sekä verkossa että liiton omassa Murikka-opistossa. Luottamusmiesten uran alkutaipaleelle on tarjolla starttikurssi, jossa kerrotaan muun muassa kouluttautumismahdollisuuksista ja liiton tuesta tehtävän hoitoon. Luottamusmiehille tarkoitetulla perusja sitä seuraavalla jatkokurssilla on tarjolla tutustumista työlainsäädäntöön sekä työsuhteen säännöslähteisiin mutta myös muihin työsuhteeseen vaikuttaviin asioihin. Kurssilla käydään läpi muun muassa työehtosopimuksen merkitys suhteessa työlainsäädäntöön. – Tavoite on, että luottamushenkilöt tietävät kanavat, mistä tietoa voi hakea sekä myös osaisivat itsenäisesti etsiä sitä tarvittaessa, Teollisuusliiton koulutusasiantuntija Timo Lehto kertoo. – Kursseilla on myös neuvottelutaidon opastusta. Osa kurssilaisista kohtaa elämänsä ensimmäistä kertaa neuvottelutilanteen luottamusmiestehtävässään. Jatkokurssilla puolestaan sovelletaan peruskurssien oppeja käytäntöön ja opetellaan muun muassa puheviestintää ja yritystaloutta. – Perusja jatkokurssien kesto on yhteensä kolme viikkoa. Kaikki luottamusmiehet eivät ole käyneet koulutuksissa. Viimeisten kahden vuoden aikana kurssimme ovat kuitenkin olleet mukavan suosittuja. Perusja jatkokoulutuksen suorittaneilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada opintopisteitä kurssin hyväksytysti suoritettuaan Opetushallituksen Koski-rekisteriin. Lehdon mukaan lähes kaikki kurssilaiset ovat opintopisteet halunneet ja myös saaneet merkinnän. Peruskoulutuksen lisäksi useilta täydennyskursseilta on myös mahdollisuus saada opintopisteitä. Perusja täydennyskurssien lisäksi luottamusmiehille on tarjolla viikonloppukoulutuksia kaikilla toimintaalueilla useista eri aihepiireistä. Kaikilla toiminta-alueilla kurssien sisältö on sama. Näin pyritään saamaan sama tieto kaikille toiminta-alueesta riippumatta. Lehdon mukaan kiinnostus luottamusmieskoulutukseen on noussut viime vuosina. Yksittäistä syytä kiinnostuksen kasvuun ei ole. – Osittain siihen varmasti on syynä tekemämme muutokset koulutusohjelmissamme, mutta myös viimeaikaiset muutokset työmarkkinoilla näkyvät. Esimerkiksi mekaanisesta metsäteollisuudesta poistuivat yleissitovat työehtosopimukset ja on vain yrityskohtaisia työehtosopimuksia, Lehto sanoo. – Kiinnostus muihinkin kuin vain luottamusmieskoulutuksiin on noussut. Lehto on huolissaan hallituksen työmarkkinoita koskevista muutosehdotuksista. Mikäli muutokset menevät sellaisenaan läpi, luottamusmiesten asema työpaikoilla uhkaa heiketä olemattomiin. – Valitaanko tulevaisuudessa luottamusmiehiä enää ollenkaan työpaikoille, Lehto kysyy. – Onko tulevaisuudessa enemmän yrityskohtaisia työehtosopimuksia? Tämä on uhkakuva, joka kannattaa ottaa tosissaan ja suhtautua siihen realistisesti. Miten käy, jos isot sopimusalamme eivät enää tekisi ylissitovia työehtosopimuksia? Eriarvoisuus yrityksissä kasvaa, kun osassa tulee olemaan työehtosopimukset ja osassa ei. Teollisuusliiton koulutusasiantuntija Timo Lehto K I T I HA IL A Tekijä_2024_5_sisus.indd 15 Tekijä_2024_5_sisus.indd 15 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
16 Tekijä 5/2024 PÄÄJUTTU Paikallinen sopiminen vaatii kokemusta ja ymmärrystä ”H yvin laajalla skaalalla on sovittu asioista. Työn alla ovat juuri muutokset aiemmin tehtyyn sopimukseen korvaavan työn käytänteistä, Reka Kaapeli Oy Keuruun pääluottamusmies Ville Rantanen kertoo paikallisesta sopimisesta. Rantanen on toiminut Keuruulla pääluottamusmiehenä jo vuosia, ja sinä aikana hän on neuvotellut paikallisia sopimuksia esimerkiksi työaikaan, lomiin, kannustinpalkkiojärjestelmään ja komennusmiesten käytäntöihin liittyvistä asioista. Kirjo on laaja ja pitkä. – Olemme tehneet paikallisia sopimuksia, paikallisia käytänteitä ja niiden tarkennuksia ja sopineet sovitun soveltamisesta. Neuvotteluita on käyty hyvässä hengessä ja kunkin henkilöstöryhmän intressejä huomioiden. Vuosien pääluottamusmieskokemuksen turvin Rantanen ei koe, että paikallisessa sopimisessa olisi suuria haasteita. Reka Kaapelilla neuvottelukulttuuri on hyvä ja asioista halutaan aina sopia. – Yleensä asioihin on aikaa tutustua, miettiä ja tutkia, miten ne voisi hoitaa. Yhdessä työnantajan kanssa mietitään, miten saadaan aikaan molemmin puolisiin tarpeisiin sopiva paikallinen sopimus, Rantanen sanoo. – Ja täytyy toki muistaa, että jos esimerkiksi sovitaan jonkun yksittäisen osaston tai työntekijäryhmän asioista, keskustellaan ensin sen osaston tai työhuonekunnan kanssa asia yhdessä läpi ja pohditaan vaihtoehtoja. Liiton tuki on Rantasen mukaan myös tärkeä neuvotteluissa. Vaikka hän tietää ja pystyy vuosien kokemuksellaan sopimaan asioista, liitosta tai aluekeskuksesta voi hakea omille näkemyksille vahvistusta. Joissakin harvinaisimmissa tapauksissa hän saattaa kysyä neuvoa liitosta. KIRJOISTA LUKEMALLA EI OPI VARMUUTTA Rantanen ei usko, että aivan kuka tahansa työntekijöiden edustaja pystyisi tekemään hyviä paikallisia sopimuksia. Hallitus ehdottaa, että paikallinen sopimus voitaisiin tehdä luottamusvaltuutetun tai henkilöstön kanssa yhdessä, mikäli luottamusmiestä ei ole yrityksessä. – On tämä itseltänikin vaatinut kurssitusta ja vuosien työtä. Lisäksi on ollut liiton tuki takana, Rantanen pohtii. – Jos luottamusmiehen hommiin lähdet ja vaikka olisikin tietoisuutta ja perehtyneisyyttä aiheeseen, täytyy ihmisellä olla tietty varmuus sopimiseen. Sitä varmuutta ei kirjoista lukemalla tule. Rantasen mielestä hallituksen ehdotus vaatisi, että yrityksen työntekijät olisivat valveutuneita. – Mutta miksi he sitten valitsisivat keskuudestaan muunlaista henkilöä [kuin luottamusmiestä] edustamaan heitä neuvotteluissa, Rantanen kysyy. – En pidä kannatettavana ajatusta, että kuka vaan ja kenen tahansa puolesta voisi Kokeneet pääluottamusmiehet uskovat, että kokemattomat sopijat eivät saa aikaan hyviä paikallisia sopimuksia. VILLE RANTANEN Pääluottamusmies Reka Kaapeli Oy Keuruu TE O LL IS U U SL IIT TO Tekijä_2024_5_sisus.indd 16 Tekijä_2024_5_sisus.indd 16 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
5/2024 Tekijä 17 AJASSA Paikallinen sopiminen vaatii kokemusta ja ymmärrystä sopia asioista. Sopiminen vaatii ymmärrystä asioista ja siitä kenen puolesta sovitaan ja mitä sovitaan. Muutosehdotukset tekevät sopimuskenttää turvattomammaksi. SUURESTA NEUVOTTELU-URAKASTA SELVITTIIN KOKEMUKSELLA Muutama vuosi sitten raakamäntyöljystä erikoiskemikaaleja jalostavalla Kraton Chemicalilla tehtiin iso muutos. Yhtiö vaihtoi paperiteollisuuden työehtosopimuksesta kemian perusteollisuuden työehtosopimukseen. Työehtosopimusvaihdoksesta seurasi myös paljon paikallisesti sovittavaa, kertoo pääluottamusmies Marko Käpynen. – Neuvotteluihin kului aikaa yhteensä 1,5–2 vuotta. Siinä neuvoteltiin hyvin monista asioista. Lähtökohta vaihdoksessa oli, että meillä vuosiansiot ja työehdot pysyisivät kaikilla suurin piirtein ennallaan. Mielestäni me tässä aika hyvin onnistuimme, Käpynen sanoo. Nyt Kratonilla on menossa seurantajakso, jossa seurataan työntekijöiden palkkakehitystä ja verrataan palkkoja paperiteollisuuden palkkakehitykseen. Tehtyjä sopimuksia voidaan vielä viilata, jos havaitaan, että kehityksessä on epäsuhtaa. Käpynen kertoo, että he hoitivat työnantajan kanssa sopimusneuvottelut pääosin keskenään. Neuvotteluissa oli mukana aina sama määrä henkilöstön ja työnantajan edustajia. Liittoa tarvittiin varmistamaan, että sovitut asiat menevät oikein. – Jos olisin ollut täysin uusi luottamusmiehenä, en koe, että olisin selvinnyt neuvotteluista. Minulla on kuitenkin jo vuosien kokemus pääluottamusmiehenä ja siksi on tunne, että pärjään. Siinä kohtaa kun halusin varmistaa, että kaikki menee varmasti oikein, tarvitsin liiton tukea. Myös liiton laskenta-apu palkkataulukoiden muodostuksessa oli tärkeä. YMMÄRRYSTÄ PITÄÄ OLLA MOLEMMIN PUOLIN Käpynen ei usko, että kuka tahansa vastaalkajaluottamusmies tai tavallinen työntekijä olisi selvinnyt Kratonin kaltaisesta paikallisten sopimusten neuvottelu-urakasta. – Siinä on niin paljon asioita, joita pitää ottaa huomioon. Jos henkilöllä ei ole tietoa ja ymmärrystä, neuvotteluista ei tule mitään. Tämä tarkoittaa, että ymmärrystä pitää olla sekä työntekijäettä työnantajapuolella, Käpynen sanoo. – Meillä oli onneksi erittäin kyvykäs hr-henkilö. Näin sopimuksia oli helppo tehdä, kun molemmin puolin oli ymmärrystä. Mutta näin ei varmasti ole jokaisessa yrityksessä. Ymmärrystä puuttuu myös työnantajilta. Käpynen ihmettelee, miksi työnantajien järjestäytynyt kenttä ei asetu vastustamaan hallituksen ehdotusta laajentaa paikallista sopimista myös järjestäytymättömiin työnantajiin. – Luulen, että työnantajatkaan eivät oikein ymmärrä, mitä he ovat haluamassa. Tästä ei seuraa muuta kuin iso soppa, Käpynen arvioi. – Näen niin, että laajennus heikentää järjestäytyneiden työnantajien asemaa ja vahvistaa villin kentän puolta. Uhka paikallisen sopimisen laajennuksessa on Käpysen mukaan se, että työnantajien hyväksikäyttömahdollisuudet vain lisääntyvät. – Järjestäytymättömässä kentässä saattaa olla työnantajia, jotka pyrkivät käyttämään hyväksi työntekijöiden tietämättömyyttä. ? Luulen, että työnantajatkaan eivät oikein ymmärrä, mitä he ovat haluamassa. Tästä ei seuraa muuta kuin iso soppa. MARKO KÄPYNEN Pääluottamusmies Kraton Chemical Oy Oulu TE O LL IS U U SL IIT TO Tekijä_2024_5_sisus.indd 17 Tekijä_2024_5_sisus.indd 17 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
18 Tekijä 5/2024 Toivoa epätoivon sijaan V iime syksyn pimenevinä iltoina Samae Koskisen mitta tuli täyteen. Hän oli aikansa kuunnellut yhteiskunnallisen keskustelun ilmapiiriä. – Ministeri kutsuu ihmisiä aavikkoapinoiksi tai raiskauksen uhria nimitellään netissä kusihuoraksi. Rikkaille annetaan verohelpotuksia ja köyhiltä, joilla menee valmiiksi päin helvettiä, napataan lisää pois. Mietin, mihin maa on menossa. Koskinen tunnetaan perinteisestä popmusiikista, jossa on iloa, ihmissuhteita, haikeutta ja elämän arkihavaintoja. Uudella levyllä lauletaan yhteiskunnan näkymättömistä ja vähempiosaisista. Lauletaan eriarvoisuudesta, leikkauksista, rasismista, ihmisarvosta. Lauletaan siitä, miten sivistyksen viimeisiä rippeitä napsitaan pois, lauletaan somevihasta ja siitä, miten on normaalia olla natsi. vaikka pystyisit työkyvyn pitämään / saat kenkää jollei naama miellytä ei käy kateeksi työnhakijaa / kun työmatkaan menee enemmän kuin tienaa TIETOISTA RISKINOTTOA Koskinen on aiemmin vältellyt kantaaottavuutta. – Olen kirjoittanut poliittisia lauluja, mutta sysännyt ne sivuun, koska ajattelin, että ei niitä kukaan halua kuulla. Ja jos laulat Suomessa väärän tahon hyväntekeväisyyskeikalla, saat leiman otsaasi ja kymmenen äijää on sanomassa, että mä poltan sun levyt. Kuinka paljon hirvitti tehdä tällainen levy? – Asteikolla 1–10, kyllä se kympin tienoilla oli, ja tappouhkauksiakin on tullut. Mutta kun soitin NÄKIJÄ lauluja kokeeksi keikoilla, monet tulivat keikan jälkeen kehumaan. Olen myös saanut satoja viestejä, että kiva kun joku avaa suuntaan. Siksi tämä on tuntunut merkitykselliseltä. Mä näin unta että kaikki meni hyvin on hurja kokonaisuus. Sen vahvuus syntyy vähäeleisten sovitusten ja vahvojen sanojen kontrastista. Koskinen maalaa tehokkailla riimeillä isoja kuvia, joissa aukenevat rujot epäoikeudenmukaisuudet. Kuulija tarvitsee ymmärrystä yhteiskunnasta sekä ironian tajua, mutta jos niitä löytyy, levy hykerryttää ja yhtä aikaa kauhistuttaa. miten perua netflix, miten perua hbo / se on tosi vaikeeta, jos niitä ei edes oo kuka säästämään pystyy, kun ei palkasta mitään jää / kaikki menee kun ei oo vyötä mitä kiristää ARVOKESKUSTELUA KAIVATAAN Levy syntyi kolmessa kuukaudessa. Ankeimmat kappaleet jäivät matkan varrella pois, ja lopputulos on tiivis puolen tunnin setti. Mitään ei ole suotta paisuteltu. – Olen soittanut yksin satoja keikkoja, ja siksi uskalsin luottaa levyllä samaan linjaan, jotta tekstit nousevat paremmin esiin. Näistä asioista on ehkä tehokkaampaa laulaa tuolla lailla hellästi kuin että huutaisi täysillä ’haista natsi perse’. Levyn viestiä ei ole suunnattu suoraan nykyhallituksen tekemisille, vaikka ne taustalla ovatkin. Päätöksiin olisi helppoa osoitella syyllisiä, mutta Koskinen on jättänyt sen visusti pois. – Maalittaminen kuuluu oikeistopopulistien pelikirjaan. Mä olen vaan herkkä jäbä Riihimäeltä, joka on tehnyt biisejä. Levy arvostelee arvoja, joilla päätöksiä tehdään, Koskinen sanoo. – Moni frendi on sitä mieltä, että on OK laittaa köyhät poimimaan risuja, etteivät he makaisi laiskana kotona. Siinä kohtaa haastan, että meillä jokaisella on kädessä vähän eri kortit tähän elämään. Koskisen mukaan moni vaatimattomistakin lähtökohdista hyvään asemaan noussut ihminen, Mitä syntyy, kun taitava popmuusikko tympääntyy epäoikeudenmukaisuuteen ja myrkylliseen keskustelukulttuuriin? Huikean hienoa, protestihenkistä musiikkia. TEKSTI JA KUVA SAMI TURUNEN Levy arvostelee arvoja, joilla päätöksiä tehdään. Tekijä_2024_5_sisus.indd 18 Tekijä_2024_5_sisus.indd 18 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
AJASSA 5/2024 Tekijä 19 ”jolla on kolme mersua pihassa”, unohtaa nopeasti taustansa. Menestys on yhdistelmä monia asioita, joihin kuuluu yhteiskunnan tarjoama koulutus ja terveydenhuolto. – Se, että menestys olisi kokonaan omaa ansiota, on ihan kukkuluuruu-ajatus. lisää niille joilla on tarpeeks, niiltä pois joil ei oo mitään on tänään taas vähän pimeempää TOIVOA PIMEYTEEN Protestilaulut yhdistetään usein 1970-luvun Irwin Goodmaniin tai Simo Salmiseen. Koskinen karsastaa rinnastusta, mutta on sen myös hyväksynyt. – Toivoisin, että ihmisille ei sanottaisi asioita, mitä heille nykyään sanotaan tai että heille ei tehtäisi asioita, joita tällä hetkellä tehdään. Kaikkein eniten levy on pettymys siihen, miten olemme tilanteessa, jossa sivistymättömyys on hyve. Vaikka levyssä on pimeyttä, murhetta ja toivottomuutta, tekoprosessi oli katarttinen, puhdistava. Muuta linjaa rikkoo toiseksi viimeinen, hyvin kauniilla melodialla kulkeva kappale. Mutta levy on hyvällä lailla vanhanaikainen albumikokonaisuus, jossa on mietitty dramaturgia: jos Mä näin unta onkin harhauttavan kaunista, viimeisessä kappaleessa matto sitten vedetään lopullisesti kuulijan alta. Synkästä levystä huolimatta Koskinen sanoo, että hänen oma elämänsä ei ole yhtään synkkää. – Katson kun lapset kasvavat, teen ruokaa ystäville, teen pihahommia landella ja olen illalla onnellisen väsynyt. Suomessa on paljon asioita, joista voi olla onnellinen. Euroopassakin on maita, missä tällaista levyä ei voisi edes tehdä. Koskinen tekee yleensä ajatonta musiikkia, mutta uusi levy on erilainen kuin aiemmat soololevyt. – En haluaisi esittää näitä kappaleita enää viiden vuoden päästä. Haluaisin, että maailma on jo silloin muuttunut. mä näin unta että yhtäkkiä oli kivaa, jokainen sai olla sitä mitä on vaik nukkuu kuinka pitkään tai nähdä tuoreen auringon ? Se, että menestys olisi kokonaan omaa ansiota, on ihan kukkuluuruuajatus. SAMAE KOSKINEN 45-vuotias laulajalauluntekijä. Aiemmin tehnyt kahdeksan sooloalbumia, sitä ennen tunnettu muun muassa Sister Flo -yhtyeestä. Asuu Helsingissä, syntynyt Riihimäellä, kannattaa Hämeenlinnan Pallokerhoa. Samae Koskinen kuvattiin Herttoniemen kirjastossa. ”Suoritin itse siviilipalvelukseni kirjaston musiikkiosastolla. Kirjastot ovat hyvinvointiyhteiskunnan ydintä.” Tekijä_2024_5_sisus.indd 19 Tekijä_2024_5_sisus.indd 19 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
5/2024 Tekijä 21 AJASSA >> L upapolitiikassa on paljon vaikeasti ennakoitavia elementtejä, näkee Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund. – Investoijille suurinta myrkkyä on, kun ei tiedetä, menevätkö lupahakemukset läpi vai eivät. Eikä aikatauluista osata sanoa mitään. Teollisuusliiton yhtenä eduskuntavaalitavoitteena oli, että luvituksen läpinäkyvyyttä ja prosessien sujuvuutta tulee parantaa, ettei ainakaan viranomaisten epäjohdonmukainen toiminta torppaisi uusia teollisia hankkeita. Varsinkin vihreään siirtymään laitetaan maailmalla nyt valtavia summia, ja tähän liittyvää työtä kaivataan Suomeenkin. Eklund luettelee asioita, joita sijoittajat ottavat huomioon harkitessaan päätöksiään. – Yksi ovat tietysti kustannukset, ja palkat ovat osa kustannuksia. Toinen on se, onko tarjolla hiilivapaata energiaa, ja tämä puoli on Suomessa kunnossa. Kolmas on logistiikka, toimitusketjut ja raaka-aineiden saatavuus. Sitten on mahdolliset valtionavut ja EU-tuet. Luvituksen ennakoitavuus ja nopeus ei sekään ole pieni tekijä, ja siinä meidän ei kannata antaa muille maille etua. Teollisuushankkeisiin investoimista hidastaa se, että lupia on haettava monilta eri viranomaisilta. Lupien myöntämisestä seuraa usein valituksia ja mahdollisesti vuosia kestäviä oikeuskäsittelyjä. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVITUS TUOMAS IKONEN Lupaprosessien kankeus uusien tehtaiden jarruna Ympäristönäkökohtien huomioiminen on tärkeää, eikä ongelma olekaan siinä, että teollisuuslupien kriteerit olisivat kohtuuttoman tiukat. – Mutta toisaalta teollinen toiminta aina vaikuttaa ympäristöön, vaikka jotkut tuntuvat ajattelevan, että näin ei saisi olla. Sitä paitsi vihreään siirtymään tarvitaan metalleja koko maailmassa, eikä Suomen metalleja pidä jättää hyödyntämättä. LUPIA MYÖNNETÄÄN JA PERUTAAN Lupaprosessi on ollut takkuinen esimerkiksi Harjavaltaan tulevalla BASF:n akkumateriaalitehtaalla. Aluehallintovirasto (avi) myönsi vuonna 2020 ympäristöluvan, joka kaatui hallintooikeudessa 2021 ja korkeimmassa hallintooikeudessa (KHO) 2022. Syksyllä 2023 avi myönsi luvan uudestaan, koska BASF oli löytänyt keinon vähentää sulfaattipäästöjä Kokemäenjokeen. Nyt hallinto-oikeus on valituksen takia jälleen keskeyttänyt toiminnan välipäätöksellä. Haminaan kaavailtu akkumateriaalitehdas sai helmikuussa ympäristöluvan avilta, mutta valitus on jo jätetty. Kuopion sellutehdashanke vuonna 2022 kariutui, kun kolme vuotta kestäneen Tekijä_2024_5_sisus.indd 21 Tekijä_2024_5_sisus.indd 21 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
22 Tekijä 5/2024 prosessin lopuksi KHO teki kielteisen päätöksen ympäristöluvasta. – Eri lupaprosessit saisivat kulkea enemmän rinnakkain, eivät peräkkäin. Viranomaiskoordinaatiota pitäisi parantaa niin, että luvan hakijan ei tarvitsisi toimittaa samaa tietoa monelle eri viranomaiselle. Välillä on vaikea saada selkoa, mitä firmalta edellytetään, kuvaa EK:n johtava asiantuntija Minna Ojanperä. Teollisuushankkeeseen kuuluu useita vaiheita. Ensin ovat kaavoituskeskustelut kunnan kanssa, sitten ympäristövaikutusten kokonaisarviointi. Tämän jälkeen haetaan eri lupia sen mukaan, mikä on toiminnan laatu. aikatauluista ei ole ollut tietoa. Nyt korkotaso on muuttunut ja koko maailmantilanne on muutenkin sekava, selittää toimitusjohtaja Hannu Heikkinen. Tällä haavaa yrityksen tunnelmat kuitenkin ovat optimistiset. Aikataulua tehtaan valmistumiselle Heikkinen ei vieläkään voi arvioida, mutta tehdas työllistäisi noin 160 henkeä, ja kerrannaisvaikutukset olisivat 1 790 henkilötyövuotta. – Voimme nyt keskittyä investoinnin toteuttamiseen. Ja onhan pitkästä lupaprosessista se hyöty, että kaikki vaikutukset tulee selvitettyä. Sitten ainakin tiedetään, että asiat ovat kunnossa. Akkuarvoketjun johtaja Timo Strengell Suomen Malmijalostus Oy:stä mainitsee, että teollisissa investoinneissa on usein olemassa tietyn aikaa otollinen hetki käynnistää hanke. – Jos niin sanottu investointi-ikkuna sulkeutuu kerran, voi kestää aikansa ennen kuin markkinoilla on taas hankkeeseen kiinnostusta. Esimerkiksi regulaation (sääntelyn) muutos voi vaikuttaa niin, että sijoittajat haluavat selvittää, kuinka se vaikuttaa bisnesmalliin. Pääomaa ei pidetä tyhjän panttina, sille halutaan tuottoa. Suomen Malmijalostus Oy on kaivosja akkutoimialaa kehittävä, valtion kokonaan omistama yhtiö, joka on mukana muun muassa Haminan akkutehdasprojektissa. Strengell toivoo, että ainakin selkeästi perusteettomat valitukset saataisiin perattua pois nopeasti. – Olisi syytä tarkastella, saataisiinko luvitusta nopeutettua sillä, että olisi olemassa jokin kolmas taho, jonkinlainen menettely, jossa käytäisiin valitukset pikaisesti läpi ennen kuin ne menevät kuormittamaan oikeuden resursseja. LUPAPOLITIIKASSA PYRITÄÄN YHDEN LUUKUN MALLIIN Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa tavoitteena on lupamenettelyjen helpottaminen, joka nähdään edellytyksenä uusille investoinneille ja puhtaan talouden murrokselle. Suunta on kohti yhden luukun mallia: hallitus aikoo perustaa uuden viraston, jolle keskitettäisiin aluehallintovirastojen, Valviran sekä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten lupa-, ohjausja valvontatoiminnot. Viraston on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2026. Uusi viranomainen vastaa hallitusohjelman mukaan siitä, että luvan hakijalla on ”mahdollisuus etukäteen keskustella luvitukseen liittyvistä velvollisuuksista, selvitystarpeista ja reunaehdoista”. Näin halutaan vähentää lisäselvityksiä ja täydennyspyyntöjä. – Reaktiot hankkeeseen ovat olleet positiivisia. Ympäristöasioissa valtion lupaja valvontatehtävät ovat olleet jakaantuneina 17 virastoon: 13 ely-keskukseen ja neljään aluehallintovirastoon. Kun toimet saadaan saman katon alle, sillä on – Rakennus-, ympäristö-, kemikaaliturvallisuusja maa-aineslupa… Mahdollisesti vesilain mukainen lupa tai luonnonsuojelun poikkeuslupa, Ojanperä luettelee. – Ja kun on saatu kaikki luvat, alkaa muutoksenhakuvaihe. Kun kaikki näiden vaiheiden käsittelyajat lasketaan yhteen, on aikaa kulunut vuosia ja voi olla, että sen vuoksi investoinnin taloudellinen logiikka ei enää toimikaan. Silläkin on spekuloitu, oliko Suomen lupapolitiikka syynä siihen, että SSAB sijoitti terästehtaansa Ruotsin Luulajaan eikä Raaheen. Tämän Ojanperä kuitenkin kiistää. Teollisuusliiton Eklund on samoilla linjoilla. – Nimenomaan lupa-asioissa Raahe oli Luulajaa edellä. Käsitykseni on, että logistiikkatekijät painoivat. Raaka-aineena oleva rautasienen kuljettaminen Suomeen olisi ollut ylimääräinen mutka, sanoo Eklund. SEITSEMÄN VUOTTA ODOTUSTA KAINUUSSA Paltamoon aiotun selluja biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi sekä ympäristölupaprosessit kestivät miltei seitsemän vuotta. Maaliskuussa Kaicell Fibers Oy sai viimein lainvoimaisen ympäristöja vesiluvan, kun korkein hallinto-oikeus päätti jättää asiaan liittyvät valitukset käsittelemättä. – Prosessin aikana emme ole voineet käydä vakavia neuvotteluja investoijien kanssa, kun Prosessin aikana emme ole voineet käydä vakavia neuvotteluja investoijien kanssa, kun aikatauluista ei ole ollut tietoa. KATSAUS Tekijä_2024_5_sisus.indd 22 Tekijä_2024_5_sisus.indd 22 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
5/2024 Tekijä 23 AJASSA merkittävä vaikutus, sanoo lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi ympäristöministeriöstä. Hän kertoo kritiikkiä kuuluneen toistaiseksi vain niukasti. – On kyselty, onko tarkoituksena alentaa ympäristönsuojelun tasoa. Mutta puhtaan siirtymän edistämiseksi ei olla joustamassa ympäristövaatimuksista, vaan kyse on rakenteiden ja menettelyjen sujuvoittamisesta. Lisäksi panostetaan digitalisaatioon. Teollisuushankkeissa itse ympäristölupaprosessi ei kuitenkaan ole ainoa aikaa vievä osa. Korpi muistuttaa, että esimerkiksi kuntien kaavoituspolitiikkaan ja valitusten aiheuttamiin oikeusprosesseihin ei lupaviranomainen voi vaikuttaa. – Ympäristöluvat on Suomessa pääsääntöisesti myönnetty alle vuodessa. PÄÄMÄÄRÄ HYVÄ – VIEKÖ LEIKKAUSLINJA RESURSSIT? Sekä EK:n Ojanperä että Teollisuusliiton Eklund pitävät yhden luukun tavoitetta kannatettavana. – Investointiluvitus on hallitusohjelmassa ymmärretty riittävän kokonaisvaltaisesti. On kunnianhimoinen ajatus, että näin voidaan tehdä Suomelle kilpailuetua, Ojanperä kehuu. Ammattiyhdistysliikkeeltä hallitusohjelma ei juuri ole saanut myönteisiä arvioita. Teollisuushankkeiden lupamenettelyjä koskeva kirjaus kuitenkin vastaa varsin pitkälti Teollisuusliiton eduskuntavaalitavoitteita, tulkitsee Eklund. – Investoijien osaaminen on varmaan pääsääntöisesti muualla kuin lupabyrokratian hallinnassa, varsinkin ulkomaisilla toimijoilla. Toivottavasti lupaprosessin raskaus ei tulevaisuudessa ole esteenä yhdellekään tärkeälle investoinnille. Ehkä nyt päästään myös eroon tilanteista, että yksi viranomainen tekee päätöksen ja toinen valittaa siitä oikeuteen, missä ei ole paljon järkeä. Hallituksen uusimmat, kehysriihessä tehdyt rajut leikkauspäätökset tosin huolettavat Eklundia. 150 miljoonan säästöt julkiselle sektorille johtanevat moniin yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin. – Vaarana on, että lupien myöntäminen hidastuu, jos niitä käsittelevän henkilöstön määrä vähenee. ? Ympäristöasioissa valtion lupaja valvontatehtävät ovat olleet jakaantuneina 17 virastoon. Tekijä_2024_5_sisus.indd 23 Tekijä_2024_5_sisus.indd 23 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
24 Tekijä 5/2024 KEKSINTÖ Tarpeeseen syntynyt ASTIANKUIVAUSKAAPPI Tämä on hyvä esimerkiksi siitä, kuinka työtä voidaan vähentää. Ennen aikaan pestiin vain astiat ja kuivattiin sitten käsin. Nyt astiat pestään ja pannaan kaappiin valumaan. Ja kun ne ovat valuneet, niin voidaan sulkea ovet ja sillä siisti. Näin esittelee astiankuivauskaappia YLEn tv-lähetyksessä Työtehoseuran kotitalousosaston päällikkö Maiju Gebhard vuonna 1964 ja jatkaa edelleen: Tällä tavalla säästyi 50:tä prosenttia ihmistyöstä – eikä se kalliskaan juttu ole. Tämä astiakaappi. Tästä sitten lähti liikkeelle koko keittiön uudistus. Astiankuivauskaappi on tänä vuonna sata vuotta täyttävän Työtehoseuran tunnetuin keksintö. – Suomessa on ajateltu, että Maiju Gebhardt on keksinnön äiti, mutta samantyyppisiä, patentoituja keksintöjä on tehty niihin aikoihin myös muualla maailmassa. Suomalaisesta keksinnöstä ei juuri ole virallisia dokumentteja, kertoo Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaa. Ensimmäisen kerran Gebhard esitteli seinään kiinnitettävää astiankuivaustelinettä Pienviljelijäemännän kotitalousoppaassa vuonna 1930. Siinä oli tarkat piirustukset pöytäja seinämallisista kuivaustelineistä. Vuonna 1943 Gebhard pestattiin Työtehoseuran uuden kotitalousosaston päälliköksi. Siitä lähti liikkeelle astiankuivauskaapin voittokulku. – Astiankuivauskaappi tuotteistettiin 1940-luvulla, jolloin Työtehoseuran työpaja alkoi myydä piirustuksia sekä valmiita tuotteita, Marjomaa toteaa. – Ajatuksena oli työn keventäminen ja ajan säästäminen. Kun miehet olivat rintamalla, oli naisilla ihan huimasti työtä. Astiankuivauskaappi merkitsi valtavaa ajansäästöä, sillä Gebhard oli laskenut, että suomalainen nainen käytti elämänsä aikana kymmeniä tuhansia tunteja astioiden pesemiseen ja kuivaamiseen. Seuraavaan vaiheeseen päästiin 1948, kun Enso-Gutzeit alkoi valmistaa kaappeja teollisesti Tornatorin tehtailla. Vuonna 1954 puisten kuivausritilöiden tilalle tulivat muovipeitteiset teräslankahyllyt. – Vaikka useimmissa suomalaisissa kodeissa on tänä päivänä astianpesukoneet, halutaan keittiöön yleensä vielä nykyäänkin astiankuivauskaappi, vaikka sitten kapeampana. Astiankuivauskaappeja on Suomen lisäksi jonkun verran Ruotsissa ja Italiassa, mutta muualla se ei ole mikään joka kodin ratkaisu. Keksintösäätiön listaamia keksintöjä Keksintösäätiö on koonnut listaa Suomen merkittävimmistä keksinnöistä. Niistä osa on edelleen käytössä. Ensimmäiset keksinnöt liittyivät paljolti maatalouteen, seuraavat teollisuuteen ja viimeisimmät tietotekniikkaan. Ne kertovat samalla suomalaisen yhteiskunnan kehittymisestä. Astiankuivauskaapin ohella listalle ovat päässeet muun muassa Abloy-lukko, kuparin valmistukseen liittyvä liekinsulatus, Suomikonepistooli, AIV-rehu, ksylitoli, kolesterolia vähentävä margariini ja sykemittari. Naiset keksijöitä keittiön puolella Suomen Maiju Gebhard ei ole ainoa nainen, joka on ollut kehittämässä astiankuivauskaappia. Hän ei vain patentoinut koskaan keksintöään. Skotlantilainen Robina Wood sai patentin aterinkorilla ja vettä keräävällä rännillä varustetulle astiankuivaustelineelle Iso-Britanniassa vuonna 1894 ja Yhdysvalloissa vuonna 1895. Nykyaikaisen keittiön esiäiti, itävaltalainen arkkitehti Margarete SchütteLihotzkyn esitteli Frankfurtin keittiönsä vuonna 1926. Siihen kuului astiankuivausteline pesualtaan yläpuolella. Yhdysvalloissa astiankuivauskaappia kehittivät Angiolina Scheuermann ja Louise R. Krause, jotka saivat patentin keksinnöilleen vuonna 1929 ja 1932. Työtehoseura täyttää sata vuotta Vuonna 1924 perustettu Työtehoseura on yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa valtakunnallisesti koulutusta sekä tutkimusja kehittämispalveluita. Lisäksi se on kouluttanut satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia. Työtehoseurassa on kehitetty astiankuivauskaapin lisäksi muun muassa metsä-äes, konekustannuslaskentaohjelma ja kierrätyskaappi jätteidenlajitteluun. Juhlavuoden kunniaksi Työtehoseura järjestää Työtehoteko-kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suuremmille yrityksille ja työyhteisöille. Kilpailuohjeet julkaistiin huhtikuussa. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA EMILIE UGGLA NYT LÖYTYY SKIL IHAN JOKA LÄHTÖÖN. Kaipaatpa sitten äärimmäistä suorituskykyä, kompaktia kokoa tai poikkeuksellisen hyvää hinta-laatusuhdetta, SKIL-akkukoneet vastaavat joka tarpeeseen. Ja samat akut käyvät joka laitteeseen. Uusimpia innovaatioita vaativille harrastajille ja ammattilaisille: uudet SKIL XP ja Compact -akkukoneet nyt saatavilla kaikilta SKIL-jälleenmyyjiltä! Uutuus SKIL Compact Skill Compact -tuoteperheessä jopa 17 % kompaktimpi koko + entistä parempi ergonomia. Uutuus SKIL XP Tuoteperhe, joka tarjoaa äärimmäistä tehoa ja suorituskykyä kovimpaankin käyttöön. 5 vuoden takuu ostopäivästä koskee kaikkia uusia hiiliharjattomia SKIL-työkaluja. Akkujen takuu on 3 vuotta. Ammattikäytössä työkalujen ja akkujen takuu on 1 vuosi. T A K U U VUODEN www.skil.? ”Voi olla, että tämän sahan käyttäjä tarvitsee lataustaukoja useammin kuin itse laite.” Uusi Skil 3572 XP -akkupyörösaha TM Rakennusmaailman pikakokeessa 10/23 Tekijä_2024_5_sisus.indd 24 Tekijä_2024_5_sisus.indd 24 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
NYT LÖYTYY SKIL IHAN JOKA LÄHTÖÖN. Kaipaatpa sitten äärimmäistä suorituskykyä, kompaktia kokoa tai poikkeuksellisen hyvää hinta-laatusuhdetta, SKIL-akkukoneet vastaavat joka tarpeeseen. Ja samat akut käyvät joka laitteeseen. Uusimpia innovaatioita vaativille harrastajille ja ammattilaisille: uudet SKIL XP ja Compact -akkukoneet nyt saatavilla kaikilta SKIL-jälleenmyyjiltä! Uutuus SKIL Compact Skill Compact -tuoteperheessä jopa 17 % kompaktimpi koko + entistä parempi ergonomia. Uutuus SKIL XP Tuoteperhe, joka tarjoaa äärimmäistä tehoa ja suorituskykyä kovimpaankin käyttöön. 5 vuoden takuu ostopäivästä koskee kaikkia uusia hiiliharjattomia SKIL-työkaluja. Akkujen takuu on 3 vuotta. Ammattikäytössä työkalujen ja akkujen takuu on 1 vuosi. T A K U U VUODEN www.skil.? ”Voi olla, että tämän sahan käyttäjä tarvitsee lataustaukoja useammin kuin itse laite.” Uusi Skil 3572 XP -akkupyörösaha TM Rakennusmaailman pikakokeessa 10/23 Tekijä_2024_5_sisus.indd 25 Tekijä_2024_5_sisus.indd 25 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
Paikallinen sopiminen on OK, kunhan… osapuolet ovat keskenään tasaveroisia: työntekijöiden edustaja tuntee alansa TES:n ja hänellä on ammattiliiton asiantuntijat puolellaan tehty sopimus ei voi sisältää pelkästään heikennyksiä työntekijöille yleissitovuus ei vaarannu – ilman sitä ei ole kunnon minimiehtoja: palkat, lomarahat, ylityö-, sunnuntai ja arkipyhäkorvaukset, yms. ovat vaarassa heikentyä tai jotkut jopa poistua kokonaan Maan hallitus haluaa purkaa juuri nämä ehdot. #PainavaSyy Tekijä_2024_5_sisus.indd 26 Tekijä_2024_5_sisus.indd 26 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
Paikallinen sopiminen on OK, kunhan… osapuolet ovat keskenään tasaveroisia: työntekijöiden edustaja tuntee alansa TES:n ja hänellä on ammattiliiton asiantuntijat puolellaan tehty sopimus ei voi sisältää pelkästään heikennyksiä työntekijöille yleissitovuus ei vaarannu – ilman sitä ei ole kunnon minimiehtoja: palkat, lomarahat, ylityö-, sunnuntai ja arkipyhäkorvaukset, yms. ovat vaarassa heikentyä tai jotkut jopa poistua kokonaan Maan hallitus haluaa purkaa juuri nämä ehdot. #PainavaSyy Tekijä_2024_5_sisus.indd 27 Tekijä_2024_5_sisus.indd 27 7.5.2024 12.51 7.5.2024 12.51
5/2024 Tekijä 29 Pyörällä pääsee pitkälle Hangossa on valmistettu Helkaman pyöriä vuodesta 1955 lähtien, kun Hopeasauma tuli markkinoille. Kymmenen vuotta myöhemmin aloitti voittokulkunsa jopo. Tänä päivänä suurin osa tehtaan tuotannosta on sähköpyöriä. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVAT PATRIK LINDSTRÖM TYÖSSÄ >> Jenniina Hotin mukaan työn oppii toistojen kautta, jolloin se sujuu nopeammin. Hyvänä bonuksena ovat mukavat työkaverit, jotka näyttävät ja opastavat tarvittaessa. >> Tekijä_2024_5_sisus.indd 29 Tekijä_2024_5_sisus.indd 29 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
30 Tekijä 5/2024 H elkama on yli satavuotias perheyritys, joka on valmistanut Hangossa pyöriä jo lähes seitsemän vuosikymmenen ajan. Välillä osa yrityksen tuotannosta ehti siirtyä Aasiaan, mutta nykyään kaikki sähköpyörät, jopot ja vakiopyörät kootaan taas Suomessa. Jopojen valmistus siirtyi Taiwanilta takaisin Suomeen vuonna 2010, mikä kaksinkertaisti tuolloin jopojen myynnin. Kaikkien sähköpyörien valmistus palasi Suomeen vuonna 2019. Avainlippu Helkaman pyörille myönnettiin tämän vuoden huhtikuussa. – Suurin osa pyörien komponenteista tulee meille ulkomailta, lähinnä Keski-Euroopasta ja Aasiasta, mutta pyörien maalaus ja kokoonpano tapahtuu täällä. Esimerkiksi jokainen ”Monelle tehtaalla käyneelle on yllätys se, että työ on pitkälle käsityötä”, toteaa tuotantopäällikkö Dennis Karlsson. TYÖPAIKALLA PERUSTETTU Heikki J. Helkama perusti polkupyöriä ja ompelukoneita myyvän konekaupan ja tukkuliikkeen Tampereelle vuonna 1905. Tänä päivänä Helkama on neljän itsenäisen yritysryhmän muodostama monialainen kokonaisuus ja edelleen saman suvun omistuksessa. Polkupyöriä valmistava Helkama Velox on Helkama Emotor Oy:n tytäryhtiö. KOTIPAIKKA Hanko. Helkaman tuotanto alkoi Hangossa vuonna 1952, nykyisellä paikallaan vuodesta 1966. OMISTAJAT Emotor Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja on Satu Helkama. Helkama Veloxin toimitusjohtajana toimii Tero Valtonen. HENKILÖSTÖ Yli 80 henkilöä, joista noin 50 tuotannon puolella LIIKEVAIHTO 28,5 miljoonaa euroa (2023) HELKAMA VELOX OY Tom Harjanne viihtyy hyvin työssään maalarina. Uusi maalaamo otettiin tehtaalla käyttöön viime vuoden lopulla, joten opeteltavaa riittää. Tekijä_2024_5_sisus.indd 30 Tekijä_2024_5_sisus.indd 30 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
5/2024 Tekijä 31 sähköpyörä kulkee parinkymmenen käsiparin kautta ennen kuin se on valmis, kertoo Helkama Veloxin tuotantopäällikkö Dennis Karlsson. – Monelle tehtaalla käyneelle on yllätys se, että työ on pitkälle käsityötä. Meillä on käytössä kokoonpanossa oikeastaan vain yksi automatisoitu kone. Se on irtopyörien rihtauskone, joka tarkistaa, että vanteen sivut ovat suorassa ja puolat oikeassa kireydessä. Helkama Veloxin tehtaalta valmistuu vuodessa noin 25 000 pyörää. Niistä reilusti yli puolet on sähköpyöriä, jotka edustavat pariakymmentä eri mallia. Lisäksi tuotannossa on vakiopyörämalleja, kuten Aino, Ainotar, Saana, Oiva ja Senator sekä erilaisia jopoja. – Sähköpyörien osuus on kasvanut koko ajan. Silloin kun tulin taloon seitsemän vuotta sitten, oli sähköpyörien vuosituotanto pienempi kuin mitä se on nyt kuukaudessa, vertaa Karlsson. Työntekijöidenkin määrä on tuplaantunut niistä ajoista. Viimeisen vuoden aikana tehtaalla on investoitu tuotantoon voimakkaasti, kun sinne on rakennettu uudet tuotantolinjat ja maalaamo. SAMPPANJAN VÄRINEN JOPO Maalari Tom Harjanne on työskennellyt Helkaman palveluksessa jo yhdeksän vuoden ajan, ensin Helkama Bica Oy:ssa kaapelituotannossa ja sitten Helkama Veloxilla sähköpyörätuotannossa. Viimeisen vuoden ajan hän on opetellut maalarin työtä maalaamossa. Alun perin Harjanne valmistui kokiksi, mutta on tehnyt työuraa teollisuudessa. TYÖSSÄ Ilmakuljetin helpottaa työtä, koska siinä pystyy kääntelemään pyörää vaivattomasti, mikä on hyvä työn ergonomian ja tehokkuuden kannalta. >> >> Tekijä_2024_5_sisus.indd 31 Tekijä_2024_5_sisus.indd 31 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
32 Tekijä 5/2024 – Emme oikein löytäneet maalaamoon sopivaa, koulutettua työntekijää, mutta sitten kun Tom kiinnostui työstä, tuimme häntä kouluttautumaan tähän työhön, kertoo Dennis Karlsson. Pintakäsittelyalan koulutusta ei järjestetä Länsi-Uudellamaalla, joten Harjanne haki Keudan eli Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän järjestämään koulutukseen. Kyseessä on oppisopimuskoulutus, jossa oppiminen tapahtui suurelta osin käytännön työssä. – Maalaustyö kiinnosti minua todella paljon ja olen erittäin tyytyväinen saamaani koulutukseen Keudassa. He ovat pystyneet räätälöimään opetuksen ihan nappiin. Siitä ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa, kiittää Harjanne, joka on suoriutunut opinnoistaan vähän suunniteltua nopeammin. – Käyn Järvenpäässä viikon oppijaksoilla työn lomassa. Siellä opiskellaan sekä teoriaa että tehdään töitä käytännössä. Eniten on hyödyttänyt oppi ruiskumaalauksesta. Olen voinut viedä pyörien runkoja myös kouluun työstettäväksi. Uusi maalaamo otettiin tehtaalla käyttöön viime vuoden lopulla, joten siinä riittää opeteltavaa. Työhön kuuluu muun muassa pyörien osien hiekkapuhallusta ja kuivaamista pesun jälkeen. Osat kuivataan omissa uuneissaan sen jälkeen, kun ne ovat käyneet jauhetai märkätai lakkamaalauksessa. Tänä keväänä Helkama Veloxilla juhlittiin sitä, että tehtaalta on lähtenyt maailmalle 500 000 jopoa. Harjanne pääsi maalaamaan maaliskuussa tämän juhlajopon. – Sen väriksi oli valittu ”helmeilevä samppanja”. Tätä väriä käytettiin vain yhdessä ainoassa pyörässä, Harjanne kertoo. Harjanne toimii myös varatyösuojeluvaltuutettuna. Työturvallisuusriskejä voidaan havainnoida nykyään Idunkännykkäsovelluksella, joka otettiin Veloxilla käyttöön reilu vuosi sitten. – Tätä sovellusta on helppo käyttää. Voi vaikka ottaa valokuvan, jos esimerkiksi varauloskäytävä on tukittu laatikoilla, ja ilmoittaa siitä eteenpäin. Käymme näitä tilanteita sitten läpi työsuojelukokouksissa, Harjanne sanoo. OSAANKO KÄYTTÄÄ TYÖKALUJA? Kokoonpanoasentaja Jenniina Hotti kiinnittää sähköpyörään akkuistukkaa, jotta akku saadaan menemään paikoilleen. Alun perin matkailua opiskellut Hotti on työskennellyt Veloxilla puolentoista vuoden ajan. Työssään hän tarvitsee muun muassa akkukonetta, räikkää ja lenkkiavainta. – Aluksi jännitti, osaanko käyttää kaikkia työkaluja. Tässä saa myös olla tarkkana, ettei kadota ruuveja, Hotti toteaa. Työn oppii toistojen kautta, jolloin se sujuu nopeammin. Hyvänä bonuksena ovat mukavat työkaverit, jotka näyttävät ja opastavat tarvittaessa. Hotti kuuluu Teollisuusliittoon, kuten lähes kaikki Veloxin tuotannon työntekijät. – Liittyminen ei ollut mikään itsestäänselvyys, sillä minulla ei ollut näistä asioista kovin paljon tietoa entuudestaan. Mutta sain sitä tietoa sitten työkavereilta. Lakon aikana saatu lakkoavustus oli jo sekin tärkeä syy kuulua liittoon. ”Laitan tässä pyörän ketjuja paikoilleen, minkä jälkeen otan vaihdevaijeriston ja vedän sen vaihdevaijerikuoren läpi. Sen jälkeen säädän vielä vaihteet”, selittää Saku Heinonen, joka toimii Helkama Veloxin pääluottamusmiehenä. >> Olen ropaillut kaikenlaista pennusta saakka, joten työkalut ovat minulle tuttuja. SAKU HEINONEN Pääluottamusmies TYÖPAIKALLA Tekijä_2024_5_sisus.indd 32 Tekijä_2024_5_sisus.indd 32 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
5/2024 Tekijä 33 Suuri osa Helkama Veloxin työntekijöistä kulkee töihin pyörällä. Niin myös Hotti. Hän ajaa Helkaman valkoisella manuaalipyörällä. ”OPIN PARHAITEN TEKEMÄLLÄ” Kokoonpanoasentaja Saku Heinonen löytyy uudelta ilmakuljetinlinjalta, jossa hän tekee vaihetyötä. Ilmakuljetin helpottaa työtä, koska siinä pystyy kääntelemään pyörää vaivattomasti, mikä on hyvä työn ergonomian ja tehokkuuden kannalta. Kääntöpuolena on se, että työ on yksitoikkoisempaa kuin aiemmin, jolloin yksi työntekijä kokosi koko pyörän alusta loppuun. Toki kokoonpanossakin voi vaihtaa aina tehtäviä. – Laitan tässä pyörän ketjuja paikoilleen, minkä jälkeen otan vaihdevaijeriston ja vedän sen vaihdevaijerikuoren läpi, joka kulkee rungon sisällä moottorin alta. Sen jälkeen säädän vielä vaihteet, Heinonen selittää. – Olen ropaillut kaikenlaista pennusta saakka, joten työkalut ovat minulle tuttuja ja tiedän, miten niitä käytetään. Siitäkin on hyötyä, että olen kouluttautunut aiemmin ajoneuvoasentajaksi. Heinonen asui välillä Tampereella, mutta palasi takaisin Hankoon ja on työskennellyt Veloxilla nyt kaksi vuotta. Nykyään hän toimii myös Helkama Veloxin pääluottamusmiehenä, kun tehtävässä aiemmin ollut muutti muualle. – Lähdin mukaan, kun moni ehdotti ja kannusti. Vähän pelonsekaisin mielin tässä ollaan, mutta myös uteliaana ottamassa selvää, mitä tämä homma oikein on, kun ei ole asioista aiempaa kokemusta tai tietämystä, kertoo Heinonen. – Eteenpäin mennään askel kerrallaan, sillä asioiden sisäistäminen vie oman aikansa. TYÖSSÄ Pyörien kokoaminen vaatii huolellisuutta, tarkkuutta ja näppäryyttä. >> >> Tekijä_2024_5_sisus.indd 33 Tekijä_2024_5_sisus.indd 33 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
34 Tekijä 5/2024 Tähän mennessä olen soittanut liittoon ja saanut sieltä aina apua, jos on ollut jotain kysyttävää. Menen elokuussa Murikkaan viiden päivän luottamusmiesten peruskurssille, mikä varmasti myös helpottaa asioiden ymmärtämistä. Vapaa-aikana Heinonen viihtyy englantilaisen tikanheiton dartsin sekä frisbeen parissa. – Dartsissa uusia haasteita tarjoaa se, kun liityn seuraavalla kaudella mukaan joukkueeseen, joka kisaa SM-liigassa. PYÖRÄLLÄ TÖIHIN JOKA SÄÄLLÄ Tarkastaja Seija Kankkuselle on kertynyt kokemusta pyöristä jo lähes kolmen vuosikymmenen ajalta, sillä hän aloitti työt talossa vuonna 1995. Hän polkee töihin vanhalla, punaisella Ainottarellaan säällä kuin säällä. – Huollan myös itse oman pyöräni. Vaihdan renkaat, paikkaan kumit, rasvaan ketjut ja vaihdan vaihdevaijerit, Kankkunen luettelee. Hän tuntee erilaiset pyörät perin pohjin. Nyt Kankkunen on juuri aloittanut uudessa tehtävässä, jossa hän tarkastaa, että pyörät Jopoa valmistetaan tänä keväänä kuutta eri väriä. Mustan, valkoisen ja pinkin lisäksi tuotannossa on vaaleansinisiä, violetteja ja mintunvihreitä pyöriä. >> TYÖPAIKALLA ovat valmiita lähtemään maailmalle, ja kirjoittaa niiden mukaan takuutodistukset. – Tässä työssä näkee, jos jollakin on huonosti nukuttu yö takanaan. Varsinkin jos samalta tekijältä tulee useampi pyörä, jossa on puutteita. Silloin kiikutan pyörän takaisin tekijälle. Tarkistan pyörästä esimerkiksi sen, että mitkään ruuvit ei ole jääneet auki ja että lukko toimii kunnolla. – Olen viihtynyt täällä hyvin ja koen sen rikkautena, että ympärillä on eri-ikäisiä työkavereita ja että heitä on eri maista, kuten Virosta, Ukrainasta ja Turkista. Kankkunen on käynyt myös Murikan työsuojelukoulutuksissa ja toimii työpaikalla toisena varatyösuojeluvaltuutettuna. – Liiton kautta saa tietoa ajankohtaisista asioista, ja erilaisten lakkohärdellien aikana on mukava kuulua liittoon. Luen myös mielelläni Tekijä -lehteä. Erityisesti minua kiinnostavat työpaikoista kertovat jutut. Vapaa-aikana Kankkunen harrastaa itämaista vatsatanssia. Lajivalinta oli helppo. – Koska saan tehdä työssä töitä käsillä, niin vapaa-ajalla haluan käyttää koko kroppaa. ? Miten joposta tuli jokaisen polkupyörä? Kuinka moni tietää, että pyörämallin nimi, pienellä alkukirjaimella kirjoitettava jopo on muodostettu sanoista jokaisen polkupyörä? Ja sitä se oli, kun se tuli markkinoille vuonna 1965. Jopo sopi kaiken ikäisille ja yhtä lailla miehille, naisille kuin nuorille. Sen mainostettiin olevan koko perheen polkupyörä. Uutta oli pyörän muotoilu ja sen kirkkaat värit. Joposta tuli pian legenda, klassikko ja ikoni, joka vaikutti koko Helkaman yrityskuvaan. Mainoksissa jopon selkään nousivat niin Katri Helena kuin Pirkko Mannola. Vuosien saatossa jopo-perhe laajeni, kun markkinoille tuli erilaisia versioita, kuten jopomatic-vaihdepyörä, joponen lapsille, isojopo isoille sekä rahtijopo, postijopo ja kuntojopo. Nykyään jopoa valmistetaan myös E-jopo-sähköpyöränä. Jopo oli tuotannossa alun perin vuosina 1965–1976. Uusi, retrohenkinen jopo tuli tuotantoon 2000-luvun alussa. Se erosi rungoltaan alkuperäisestä mallista, mutta pyörän ajogeometria oli sama. Jos pelkästään kaikki Hangossa valmistetut jopot laitettaisiin peräkkäin, ylettyisi jono Hangosta Ouluun. Tekijä_2024_5_sisus.indd 34 Tekijä_2024_5_sisus.indd 34 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
5/2024 Tekijä 35 ”Koen sen rikkautena, että ympärillä on eri ikäisiä työkavereita.” SEIJA KANKKUNEN Varatyösuojeluvaltuutettu TYÖSSÄ + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 50-51 Tekijä_2024_5_sisus.indd 35 Tekijä_2024_5_sisus.indd 35 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
36 Tekijä 5/2024 Työhygieniassa on yhä tehtävää ”K yllähän työhygieniaasiat ovat parantuneet. Vielä 1970–80 luvuilla käytiin työpaikoilla paljon enemmän tutkimassa näitä asioita. Mutta siitä huolimatta, kun seuraan erilaisia kyselyitä työpaikoilta, niin edelleen melu, työasennot, ilmanvaihdot ja eri kemialliset asiat ovat kyselyissä työpaikoilla esiintyvien haittojen kärjessä, pitkään työhygieniaa tutkinut, yrittäjä Rauno Pääkkönen kertoo. Työhygienia käsittää työpaikoilla ilmenevien, mahdollisesti työntekijöille haittaa aiheuttavien tai heidän terveyttään vaarantavien kemiallisten, biologisten ja fysikaalisten riskitekijöiden tunnistamisen, kartoituksen ja torjunnan. Työhygieenisiä haittoja on paljon. Esimerkiksi kuumassa tai kylmässä työskentelyn, bakteerien tai asbestin haitat kuuluvat työhygienian piiriin. Vuosi sitten sosiaalija terveysministeriö julkaisi kyselytutkimuksen, jonka mukaan 48 prosenttia yli tuhannesta kyselyyn vastanneesta työntekijästä, työsuojeluvaltuutetusta, työsuojeluhallinnon ja työterveyshuollon edustajasta sanoi, että työssä ja työhön liittyy yhä kemiallisia altisteita. 40 prosenttia kertoi biologisia tekijöitä esiintyvän vastaajan työssä tai työhönsä liittyen. Selvästi suurin joukko, 57 prosenttia vastanneista, havaitsi työssään fysikaalisia haittatekijöitä. – Mielestäni työpaikoilla ei ole viety tarpeeksi pitkälle työolojen kehittämistä. Toki tiedonpuutekin voi vaivata. Mutta edelleen tehtävää on paljon. Työnantajalla on suuri vastuu työhygieenisten altisteiden ehkäiKoonnut Tiia Kyynäräinen semisessä. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa suunnittelemaan, valitsemaan, mitoittamaan ja toteuttamaan työolosuhteiden parantamiseen tarvittavat toimenpiteet. Pääkkösen mukaan yhä edelleen epäsuhtaa on pienten ja suurten yritysten välillä. Vaikka työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia, säädöksiä ja noudatettavia määräyksiä on muutenkin paljon. Kaiken kiireen keskellä huomio työturvallisuuteen saattaa herpaantua. – Ei kyse ole pahasta tahdosta tai välinpitämättömyydestä. Aika vain on rajallista ja samoin yhden ihmisen voimavarat. YHTEISTOIMINNASTA APUA MELUN EHKÄISYYN Yksittäisistä työhygienian haitoista ehdottomasti suurin haitta on edelleen melu. Etenkin teollisuuden aloilla meluhaitoille altistutaan edelleen paljon. – Melua on toki monella lailla yritetty saada hallintaan, mutta usein esimerkiksi eri koneissakin energiat ovat yhä suuria. On myös hieman liikaa luotettu siihen, että erilaisten suojainten kautta ratkotaan haittoja. Viime vuonna A-Insinöörit ja humanistinen ammattikorkeakoulu Humak julkaisivat tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin teollisuuden työpaikkojen ääniympäristön kehittämistä. – Tutkimuksessa havaitsimme, että itseasiassa meluntorjunnan osalta viestinnässä, tiedonkulussa ja yhteistoiminnassa olisi aika paljon tehtävää, Pääkkönen sanoo. – Yhdessä voisi paljon enemmän miettiä, mitä melulle voisi tehdä. Tutkimuksessa kehitimme meluntorjuntaohjelman, jonka tarkoituksena oli yhdessä miettiä kehitettäviä toimenpiteitä. Jo lakisääteisesti työnantajan on laadittava ja toteutettava meluntorjuntaohjelma, kun työntekijät altistuvat vähintään 85 desibelin melulle päivittäin. Pääkkönen kuitenkin muistuttaa, että pelkkä ohjelma ei vielä riitä torjumaan meluhaittoja. Ohjelma on myös toteutettava. ? Melu, kemikaalit ja bakteerit ja muut työhygieeniset haitat aiheuttavat yhä ongelmia työpaikoilla. IS TO CK + LUE LISÄÄ www.teollisuusliitto.fi/ tyohygienia TYÖYMPÄRISTÖ Tekijä_2024_5_sisus.indd 36 Tekijä_2024_5_sisus.indd 36 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
5/2024 Tekijä 37 Miten työpaikalla voidaan varautua kesän helteisiin? Työtiloissa kohonnut lämpö vaikuttaa ihmiseen monin eri tavoin. Kehon lämpö nousee, aineenvaihdunta vilkastuu ja sydän rasittuu. Aineenvaihdunnan kiihtyminen aiheuttaa kehossa nestehukkaa. Ihminen voi hikoilla jopa litran tunnissa. Tämä aiheuttaa suolatasapainon ja nestetasapainon järkkymisen, jos emme muista juoda riittävästi korvataksemme hikoilun. Ihmisen elimistö tottuu lämpötilan muutoksiin. Tämä vie kuitenkin noin viikon aikaa. Siksi lämpimässä ja kuumassa työskennellessä on syytä juoda runsaasti. Nautittavan nesteen on hyvä sisältää suoloja ja energiaa, lyhytaikaisissa altistuksissa riittää vesi. Lainsäädännössä ei ole suoraan raja-arvoja työskentelylämpötiloille. Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan selvitettävä, onko työskentelyssä sellaista vaaraa, joka aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle. Tämä tapahtuu vaarojen selvityksen arvioinnin perusteella. Jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimista huolimatta helteen vuoksi ylittää 28 °C, työnantajan on rajoitettava sitä aikaa, jonka työntekijät työskentelevät tällaisessa työilmassa. Yhden työskentelyjakson pituus saa olla enintään 50 minuuttia tunnissa, jos työntekijä tekee pakkotahtista kevyttä tai keskiraskasta työtä ja lämpötila on 29–33 °C. Jos lämpötila on tällaisessa työssä yli 33 °C, pisin työskentelyjakso saa olla enintään 45 minuuttia tunnissa. Näissä tilanteissa työntekijän olisi siis voitava tehdä työtä 10–15 minuuttia tuntia kohden viileämmässä työtilassa. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ Teollisuusliitto auttaa kaikissa työsuhteisiin liittyvissä asioissa. PÄIVYSTÄJÄ Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ muista-juoda Apua työn oppimiseen Suuri säteilyannos on vaarallinen SÄTEILYTURVALLISUUS Suomessa säteilyturvallisuutta valvoo sosiaalija terveysministeriön alainen Säteilyturvakeskus STUK. Se valvoo päivittäin Suomen säteilytilannetta. Säteilyä on elinympäristössämme kaiken aikaa, mutta erityisesti ionisoiva säteily voi vahingoittaa elävien solujen perimää. Merkityksellistä on, miten pitkän tai lyhyen ajan kuluessa ihminen saa säteilyannoksen. Pienikin säteilyannos voi lisätä syöpäriskiä. Lyhyen ajan kuluessa saatu suuri säteilyannos voi aiheuttaa säteilysairauden, kudosvaurion tai sikiövaurion. Jos radioaktiivisia aineita uhkaa vapautua tai on vapautunut runsaasti ilmaan, keskeisimpiä suojautumiskeinoja ovat sisälle suojautuminen, kulkurajoitukset sekä tapahtumapaikan lähiympäristön evakuointi. Joditabletit ovat tarpeen, jos onnettomuudessa vapautuu radioaktiivista jodia. Lue lisää: www.stuk.fi PEREHDYTYS Kesätyöntekijät aloittavat pian työnsä yrityksissä. Työnantajan on lain mukaan huolehdittava, että työntekijä saa riittävän perehdytyksen ja opastuksen työhön. Riittävä perehdytys kuuluu myös kesätyöntekijöille. Hyvin toteutettu perehdyttäminen auttaa nuorta oppimaan työtehtävät nopeammin. Perehdyttäminen myös vähentää nuoren stressiä ja auttaa häntä pääsemään osaksi työyhteisöä. Hyvä perehdytys auttaa myös vähentämään virheitä, tapaturmia ja onnettomuuksia. Hyvään perehdytykseen kuuluvat muun muassa työsuhteeseen liittyvien käytäntöjen läpikäynti, tutustumiskäynnit ja esittelyt, työtehtäviin ja työvälineisiin opastaminen sekä työsuojelun ja turvallisten toimintatapojen läpikäynti. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/tyosuhteen-abc Tekijä_2024_5_sisus.indd 37 Tekijä_2024_5_sisus.indd 37 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
38 Tekijä 5/2024 TAPAHTUMA Vastauksia tiedonjanoon Yli 30 ulkomaalaistaustaista jäsentä Lounais-Suomen ja Pohjanmaan alueilta hyödynsi lauantaipäivän koulutustapahtuman Uudessakaupungissa saadakseen tietoa työntekijöiden oikeuksista Suomessa. ”J os ei ole tietoa, on vaikea edes kysyä mitään, romanialainen Gianina Dumitru totesi. Hän tuli Suomeen perheensä kanssa viisi vuotta sitten ja työskenteli kaksi vuotta Valmetin autotehtaan maalaamossa Uudessakaupungissa. Sitten hänet lomautettiin, mutta työsuhde on edelleen voimassa. – Liityin Teollisuusliittoon heti, kun aloin työskennellä Valmetilla. Se oli hyvä valinta, en muuten olisi tiennyt mitä tehdä, kun minut lomautettiin. Romaniassa työskentelin 10 vuotta yrittäjänä, joten minulla ei ollut kokemusta lomautuksista, mutta mielestäni Suomen sosiaaliturvajärjestelmä antaa paremmin turvaa kuin Romanian. Tulin koulutukseen, koska haluan tietoa Suomen työlainsäädännöstä. Kun saa tietoa, osaa kysyä oikeita kysymyksiä ja pitää huolta oikeuksistaan, Dumitru sanoo. Tällä hetkellä hän opiskelee täysipäiväisesti suomea ja työskentelee oman toiminimen kautta osa-aikaisesti kampaajana. Hän toivoo pääsevänsä ammattikouluun opiskelemaan joko web-designeriksi tai kampaajaksi ja oppiakseen puhumaan suomea vielä paremmin. – Toivon myös, että saan Suomen kansalaisuuden, ja osallistun YKI-kielitestiin (aikuisten yleinen kielitutkinto) heti kun saan varmuutta käyttää suomea päivittäisessä kanssakäymisessä, Dumitru totesi. VIREÄ KOULUTUSPÄIVÄ INNOSTI KESKUSTELEMAAN Yli 30 ulkomaalaistaustaista jäsentä VarsinaisSuomen ja Pohjanmaan alueilta käytti kokonaisen lauantaipäivän saadakseen tietoa Teollisuusliiton toiminnasta, suomalaisesta työelämästä ja omista TEKSTI ANNE KORTELA KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ oikeuksistaan. Keskustelu jatkui aktiivisena koko päivän. Teollisuusliiton Uudenkaupungin Aquariushotellissa järjestämä You have rights -koulutus oli jaettu neljään työpajaan. Liiton sopimusasiantuntija Martti Paavilainen kertoi työntekijöiden oikeuksista ja Henri von Adlerkrone opasti Hermes-sovelluksen käyttöä. Aluepäällikkö Erno Välimäki Pohjanmaalta ja aluetoimitsija Osmo Rantanen Lounais-Suomesta kannustivat kertomaan Teollisuusliiton toiminnasta työpaikoilla. KAUHEISTA KOKEMUKSISTA UUTEEN AMMATTIIN 4-vuotiaan pojan isä Adis Sabic on kotoisin Bosniasta. Hän on työskennellyt Suomessa jo pitkään. – Olen löytänyt täältä hyvän elämän. Bosniassa ajatellaan, että 30-vuotiaat ovat jo vanhoja, Suomessa 60-vuotiaatkin opiskelevat uusia asioita ja työpaikan voi saada harjoittelun kautta. Minäkin aloitin opiskelun, sillä Bosniassa suorittamani teknisen alan tutkinto ei kelpaa täällä, Sabic kertoo. Pääsy englanninkieliseen koulutukseen onnistui vasta toisella yrityksellä, mutta silloin pääsykokeen pisteraja ylittyi reippaasti. – Opiskelen toista vuotta ja olen suorittanut jo 150 opintopistettä eli noin kaksi kolmasosaa tutkinnosta. Sain harjoittelupaikan isosta kansainvälisestä yhtiöstä, ja nautin työstäni paljon. Saan sovittaa työaikani ja opiskelun hyvin joustavasti, sillä meillä on hyvä keskusteluyhteys esimieheni kanssa. Sabic joutui alkuaikoina Suomessa hyväksikäytön uhriksi. Hänet pakotettiin tekemään 14 tunnin työpäiviä ilman taukoja, ruokaa ja ylityökorvauksia. Lisäksi työnantaja saattoi kutsua töihin 10 minuutin varoitusajalla. Lopulta 15 työntekijän palkat närpiöläisellä puutarhatilalla jäivät maksamatta. Tekijä_2024_5_sisus.indd 38 Tekijä_2024_5_sisus.indd 38 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
5/2024 Tekijä 39 Vastauksia tiedonjanoon Ulkomaalaisen työntekijän on vaikea puolustaa oikeuksiaan ilman vahvan liiton apua. – Se oli kauheaa, mutta Teollisuusliitto auttoi meitä. Liiton avulla saimme palkat kolmen kuukauden kuluttua. Lisäksi saimme ison hyvityksen huonosta kohtelusta. Ulkomaalaisen työntekijän on vaikea puolustaa oikeuksiaan ilman vahvan liiton apua, Sabic sanoo. Uudenkaupungin tapahtumassa Sabic halusi saada tietoa Suomen hallituksen suunnittelemista työelämän heikennyksistä. – Halusin kuulla, mitä on tulossa, kun lakot eivät toimineet. Meidän on tärkeää nähdä myös isompi kuva oman laatikkomme ulkopuolelta, jotta voimme ymmärtää, mitä tapahtuu. Onko potkujen antaminen jatkossa helpompaa ja lisääkö se työttömyyttä ja turvattomuutta mennä töihin? Meille ulkomailta muuttaneille työ merkitsee hyvin paljon ja olemme iloisia kaikista mahdollisuuksista tehdä työtä. Emme anna periksi, Sabic korostaa. LIITOSTA SAA TIETOA OIKEUKSISTAAN Ukrainalainen Svitlana Brovarska on asunut Suomessa kolme vuotta ja työskennellyt maataloudessa eri aloilla kesäisin ensimmäisen kerran jo 10 vuotta sitten. Suomen kielikin sujuu jo melko hyvin. – Minulla on työkokemusta mansikkatila Katriina Tuloiselalta Hameenkoskelta, vihannestila Timo Varjolta Laitilasta ja vuohitilalta Loviisasta, Jokiniemen Kartano Oy:stä. Nyt työnantajani on rekrytointiyritys Econia Oy Kyrössä, lähellä Turkua. Sen kautta voin työskennellä eri paikoissa. Tällä hetkellä työskentelen Oksasen Puutarhassa Oripäässä, Brovarska kertoo. Hän toivoo valmistuvansa tulevaisuudessa opettajaksi ja opiskelee suomea. – Tyttäreni Katja käy täällä koulua ja opiskelemme yhdessä suomea, hän auttaa minua. Puhun suomea aina kun mahdollista, vaikka en aina ymmärrä, mitä muut ihmiset puhuvat minulle, mutta harjoittelen ahkerasti. Brovarskan mielestä on tärkeää kuulua Teollisuusliittoon, jotta osaa ulkomaalaisena työntekijänä pitää kiinni oikeuksistaan. – Alussa en osannut ja tein työtä liian pienellä palkalla. Liitosta sain tietoa ja siksi osallistuin tähän koulutukseen. Haluan myös kehittää itseäni koko ajan, Brovarska sanoo. ? Weijia Zhang, Gianina Dumitru ja Punam oppivat käyttämään Hermes-sovellusta tiedon hakemiseen työelämästä. Kahdeksan vuotta Suomessa asunut ghanalainen Francis Akoetey sai uuden työpaikan Westaksen materiaalinkäsittelystä neljä kuukautta sitten. Ukrainalainen Yevheni Balavink tuli Suomeen joulukuussa ja on ehtinyt työskennellä muun muassa Segerillä Uudessakaupungissa. Hänen mielestään ulkomaalaisen työntekijän kannattaa liittyä ammattiliittoon. >> LIITOSSA Tekijä_2024_5_sisus.indd 39 Tekijä_2024_5_sisus.indd 39 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
40 Tekijä 5/2024 EDUNVALVONTA Koonnut Antti Hyvärinen EU:n pitää pysyä työntekijän puolella Teollisuusliiton eurovaalitavoitteet rakentavat vahvaa ja kehittyvää Eurooppaa, jossa pidetään huolta työntekijöiden oikeuksista. SUURIA MUUTOKSIA Vihreä siirtymä ja digitalisaatio muokkaavat työtä, teollisuutta ja yhteiskuntaa uuteen muotoon. Ympäristöystävälliseen teollisuuteen siirtyminen on välttämättömyys, mutta myös suuri mahdollisuus, kunhan siirtymä on oikeudenmukainen, eli muutosta ei tehdä työntekijöiden kustannuksella. – Euroopassa pitäisi suunnata lisää sekä yksityisiä että julkisia investointeja vihreään siirtymään, Koikkalainen sanoo. Unionin kannattaa yhdessä panostaa tutkimukseen ja kehitykseen, jotta Eurooppa pärjää maailmanmarkkinoilla. Digitalisaation ja esimerkiksi tekoälyn mahdollisuudet ovat laajat. Euroopan väestö vanhenee, joten uutta työvoimaa tarvitaan. Työntekijöitä tulee jatkossa entistä enemmän EU:n ulkopuolelta ja työvoima liikkuu enemmän unionin sisällä. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS TEOLLISUUSLIITTO / TUUKKA RANTALA U usi EU-parlamentti valitaan kesäkuussa. Suomessa ennakkoäänestysaika on 29.5.–4.6. ja vaalipäivä on sunnuntaina 9. kesäkuuta. – Vaalit ovat Suomen EU-jäsenyyshistorian merkittävimmät työntekijöille, sanoo Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Mikko Koikkalainen. Teollisuusliiton EU-vaalitavoitteet rakentavat Euroopan unionista vahvaa ja kehittyvää talousaluetta, joka pitää työntekijöiden oikeuksista huolta. – Kun vertaa Suomen nykyisen hallituksen linjaan, Euroopan unioni on ollut työntekijän puolella. Unionin lähtökohtiin kuuluu, että työelämää ja työmarkkinajärjestelmää kehitetään vuoropuhelun kautta, Koikkalainen sanoo. Työntekijöiden oikeuksia ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa kyseenalaistavat voimat ovat nostaneet päätään niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. – Uuden populistisen laitaoikeiston kolme vihollista ovat vapaa media, riippumaton tuomioistuinlaitos ja ammattiyhdistysliike. Jos perinteinen keskustaoikeisto liittoutuu laitaoikeiston kanssa, tarkoittaa se heikennyksiä kaikkiin kolmeen. Äänestäminen on tärkeää, jotta järjestäytyneiden työmarkkinoiden nakertajat eivät saa yliotetta. Tässä suhteessa vaihtelua löytyy myös puolueiden sisältä. – Äänestää mitä puoluetta tahansa, on tärkeää äänestää ehdokkaita, jotka tiedostavat ja tunnustavat työmarkkinaosapuolten roolin ja merkityksen. Tekijä_2024_5_sisus.indd 40 Tekijä_2024_5_sisus.indd 40 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
5/2024 Tekijä 41 LIITOSSA Järjestämme putoamissuojainkoulutuksia, joissa pääset kokeilemaan suojaimia käytännössä. Tutustu ja varaa! VANDERNET SAFETY vandernet.com/koulutus Tule koulutukseen! Nyt mastotyökoulutukset myös sisätiloissa! Muutostilanteessa on tärkeää, että ammattiliitot pystyvät pitämään sekä uusien että vanhojen työntekijöiden puolta. – Maahanmuutto lisääntyy, se on päivänselvä asia. Jos siinä tilanteessa heikennetään ammattiliittojen asemaa, työperäisiä maahanmuuttajia käytetään hyväksi, Koikkalainen sanoo. VASTUUTA JA VARAUTUMISTA Teollisuusliiton EU-vaalitavoitteet alleviivaavat, että unionin on kyettävät luomaan teollisuudelle ennakoitava ja vakaa toimintaympäristö, joka kannustaa investoimaan. Samaan aikaan unionin pitää vaatia yritysvastuuta. Kun ympäristöstä ja ihmisoikeuksista huolehtimisesta säädetään yhteisellä lainsäädännöllä, ei oikein tekeminen jää hyväntekeväisyyden varaan. Yritysvastuulainsäädäntö harppasi eteenpäin 24.4., kun Euroopan parlamentti hyväksyi yritysvastuudirektiivin, joka tulee lähivuosina toimeenpantavaksi jäsenmaissa. Direktiivi koskee vain yli tuhannen työntekijän yrityksiä, mutta on askel oikeaan suuntaan. Teollisuusliiton EU-vaalitavoitteissa nostetaan esiin myös unionin strateginen autonomia. Tämä tarkoittaa keskeisten teknologioiden ja materiaalien saatavuuden turvaamista myös poikkeusoloissa. TYÖELÄMÄ VAALIKESKUSTELUIHIN Eurovaalien alla näyttää, että ilmastoja turvallisuuspolitiikka ovat keskeisiä vaaliteemoja. Työntekijöiden oikeuksien tulisi olla kolmas iso teema eurovaalikeskusteluissa, sillä monet muutokset mylläävät nyt työmarkkinoita. Ainakin Suomessa maan hallituksen politiikka ja sitä vastustaneet poliittiset lakot ovat nostaneet teeman pinnalle. – Toivon, että suomalaisille äänestäjille työelämäkysymykset nousevat merkittäviksi. Osa äänestäjistä äänestää myös istuvan hallituksen luottamuksesta. Vaaliuurnille mennessä äänestäjien on hyvä muistaa, että europarlamentti on itsenäinen toimielin. – Europarlamentaarikot edustavat Euroopan parlamentissa suomalaisia kansalaisia, eivät Suomen hallitusta, Koikkalainen sanoo. ? Hallituksen esitys vaarantaa työn minimiehdot PAIKALLINEN SOPIMINEN Teollisuusliitto tyrmää lausunnossaan maan hallituksen lakiesityksen paikallisen sopimisen laajentamisesta. Teollisuusliitto suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen edistämiseen, kun sopiminen on tasapainossa ja aitoa. Hallituksen esitys paikallisesta sopimisesta heikentää työntekijöiden ja työnantajien tasapainoa työnantajien saneluvallan hyväksi. Maan hallituksen esitys uhkaa todellisuudessa heikentää paikallista sopimista, yleissitovuutta sekä työnteon minimiehtoja. Lisäksi Teollisuusliitto on huolissaan luottamusmiesten asemasta sekä ulkomaalaisen työvoiman käyttämisestä kotimaisten työehtojen polkemiseen. – Työehtosopimusten yleissitovuuden heikentyminen johtaa käytännössä siihen, että yhä suurempi työntekijäjoukko jää kokonaan vaille kunnollista työja palkkaehtojen vähimmäissuojaa, sanoo Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen. Teollisuusliitto esittää useita välttämättömiä muutoksia lakiluonnokseen. Liitto esittää muun muassa työntekijöiden tulkintaetuoikeutta paikallisiin sopimuksiin ja ammattiliitoille kanneoikeutta yleissitoviin työehtosopimuksiin ja niiden perusteella tehtyihin paikallisiin sopimuksiin liittyvissä asioissa. Lue lausunto kokonaisuudessaan sekä muita Teollisuusliiton lausuntoja: www.teollisuusliitto.fi/ yhteiskuntavaikuttaminen + LUE LISÄÄ Teollisuusliiton EU-vaalitavoitteet: www.teollisuusliitto.fi/ eu-vaalitavoitteet Tekijä_2024_5_sisus.indd 41 Tekijä_2024_5_sisus.indd 41 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
Tervetuloa kävijäksi, rekisteröidy tästä Pohjoismaiden laajin henkilösuojaimiin keskittyvä työturvallisuus tapahtuma Tervetuloa näytteilleasettajaksi, ota yhteys myyntiimme: Veli-Pekka Rouvali, p. 0207 701 212 veli-pekka.rouvali@tampereenmessut.fi Lue lisää: eurosafety.fi Suomen suurin työkykyyn ja työhyvinvointiin keskittyvä tapahtuma syyskuussa Tampereella Tervetuloa näytteilleasettajaksi, ota yhteys myyntiimme: Jani Veikkola, p. 044 717 0050 jani.veikkola@tampereenmessut.fi Lue lisää: tyohyvinvointimessut.fi Tapahtuma on rekisteröityneille ilmainen. Tapahtuma on rekisteröityneille ilmainen. Tervetuloa kävijäksi, rekisteröidy tästä ALANSA JOHTAVAT AMMATTIMESSUT TYÖELÄMÄ? Millainen on tulevaisuuden Yhteistyössä: Suomen Työturvallisuuden liitto ry 10.–12.9.2024 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS Tekijä_2024_5_sisus.indd 42 Tekijä_2024_5_sisus.indd 42 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
5/2024 Tekijä 43 Tervetuloa kävijäksi, rekisteröidy tästä Pohjoismaiden laajin henkilösuojaimiin keskittyvä työturvallisuus tapahtuma Tervetuloa näytteilleasettajaksi, ota yhteys myyntiimme: Veli-Pekka Rouvali, p. 0207 701 212 veli-pekka.rouvali@tampereenmessut.fi Lue lisää: eurosafety.fi Suomen suurin työkykyyn ja työhyvinvointiin keskittyvä tapahtuma syyskuussa Tampereella Tervetuloa näytteilleasettajaksi, ota yhteys myyntiimme: Jani Veikkola, p. 044 717 0050 jani.veikkola@tampereenmessut.fi Lue lisää: tyohyvinvointimessut.fi Tapahtuma on rekisteröityneille ilmainen. Tapahtuma on rekisteröityneille ilmainen. Tervetuloa kävijäksi, rekisteröidy tästä ALANSA JOHTAVAT AMMATTIMESSUT TYÖELÄMÄ? Millainen on tulevaisuuden Yhteistyössä: Suomen Työturvallisuuden liitto ry 10.–12.9.2024 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS ”Jokaisesta tilaisuudesta on tullut uusia jäseniä ” OPPILAITOSJÄRJESTÄMINEN Oppilaitosjärjestäjä jakaa nuorille tietoa Teollisuusliiton opiskelijajäsenyydestä ja työelämän perusteista. Neljän kuukauden harjoittelupestiä tekevä Tuomas Klemola on pitänyt kokemastaan. TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN I matralainen Tuomas Klemola aloitti helmikuun 2024 puolivälissä neljän kuukauden jakson Teollisuusliiton oppilaitosjärjestäjäharjoittelijana. Tarjottu pesti oli helppo ottaa vastaan, sillä työpaikalta Ovakon Imatran terästehtaalta järjestyi sulavasti työvapaata. – Tykkään toimia nuorten parissa ja tässä pääsee kiertelemään oppilaitoksia, Klemola kertoo. Oppilaitosjärjestäjän tehtävänä on vierailla ammattioppilaitoksissa, kertoa työelämän perusteista ja hankkia uusia jäseniä Teollisuusliittoon. – Kerrotaan liiton opiskelijajäsenyydestä ja eduista nuorille. Klemola on ensimmäinen nykymuotoisessa oppilaitosjärjestäjäharjoittelussa. Toiminta perustuu kevään 2023 liittokokouksen päätökseen vahvistaa oppilaitosjärjestämistä, eli jäsenhankintaa. TIEDOLLE ON TARVETTA Oppilaitosvierailuilla Klemola kertoo Teollisuusliiton jäsenyydestä, jäseneduista, tapahtumista ja koulutuksista. Ammattiyhdistystoiminnan ja työelämän perusteiden opettaminen on tärkeää. – Luokista löytyy aina oppilaita, joille vanhemmat ovat asioista opettaneet, mutta aika vähän nuorilla on sitä tietoa. Teollisuusliiton opiskelijajäsenyys on maksuton, mikä tulee joillekin opiskelijoille yllätyksenä. – Jokaisesta tilaisuudesta on tullut uusia jäseniä. Tiedon lisäämiselle on tarvetta myös yhteiskunnallisen tilanteen takia. Maan hallitus on toteuttamassa erittäin työntekijävastaista politiikkaa. – Somessa jotkut ihmiset ovat ay-liikettä vastaan. Onkohan siellä tietoa ja ymmärrystä, mitä kaikkea ay-liike on saavuttanut ja mistä kaikesta taistellaan? TAPAHTUMISTA LUOTTAMUSTOIMIIN Ammattiyhdistystoimintaan Klemola lähti mukaan tapahtumien kautta. – Kaveri vinkkasi ja otti mukaan nuorisojaoston tapahtumiin. Sitä kautta olen tullut näihin luottamustehtäviin. Nykyään Klemola on ay-aktiivi ja toimii terästehtaan suurimman osaston luottamusmiehenä. – Luottamustehtäviinkin pyydettiin. Sanoivat, että olet asiallinen kaveri ja tulet kaikkien kanssa toimeen. Ammattiyhdistystoiminta on myös näköalapaikka työmarkkinoille. – Haluan olla asioista perillä ja tykkään ottaa vastuuta. Siksi olen lähtenyt luottamustehtäviin. YSTÄVÄPIIRI LAAJENEE Klemola kannustaa kaikkia teollisuusliittolaisilla aloilla opiskelevia ja töitä tekeviä nuoria liittymään liittoon ja tulemaan mukaan toimintaan. – Kannattaa lähteä alueelliseen ja valtakunnalliseen nuorisotoimintaan. Siellä tapaa porukkaa ympäri Suomea. Pääsee verkostoitumaan ja saa laajan ystäväpiirin. Sellaista ei rahalla saa. Klemolan jakso oppilaitosjärjestäjäharjoittelijana päättyy kesäkuun puolivälissä, jonka jälkeen työt jatkuvat terästehtaalla. Oppilaitosjärjestäjän tehtävää hän voi suositella myös muille. – Jos jollain on mahdollisuus ja halua lähteä tällaiseen, niin kannattaa. Pääsee tutustumaan toimintaan vähän eri näkökulmasta, Klemola sanoo. ? Tuomas Klemola kertoo, että liiton järjestämistä koulutuksista on saanut hyvin tietoa ja tukea luottamustehtäviin. Tekijä_2024_5_sisus.indd 43 Tekijä_2024_5_sisus.indd 43 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
44 Tekijä 5/2024 ”Oppia kampanjoinnista Murikan presidentistä” MIKA LINDELL Varapääluottamusmies ja II varatyösuojeluvaltuutettu, Okmetic Oy, Vantaa ”Next step -kurssilla saa lisää tietoa liitosta ja liiton eri toiminnoista, oppii kampanjoinnista sekä harrastetaan liikuntaa. Olin viime vuonna Next step -kurssilla. Kurssin ennakkotehtävänä on houkutella mukaan Murikkaan ensikertalainen samaan aikaan pidettävälle First step -kurssille. Ensikertalaisen houkuttelu oli helppoa, kun sanoin, että lähden itse mukaan, jos yksin ei uskalleta mennä. Next step -kurssilla opeteltiin muun muassa vaalikampanjointia ja käytiin vaalit, jossa valittiin Murikan presidentti. Koko viikon oli kovaa vaalikampanjointia. Oli silmiä avaavaa nähdä, millaista kampanjointija vaalityö on. Kurssiin kuuluu myös liikunnallinen osuus. Tietoa sai terveysliikunnasta ja päästiin käymään myös Varalan Urheiluopistolla. Olen pystynyt hyödyntämään saamaani oppia esimerkiksi siihen, miten pystyy tekemään taukojumppaa työpäivän lomassa ja vaikka työtuolista käsin. Next step -kurssi on matalan kynnyksen kurssi, jossa myös liikutaan eikä vain istuta koko ajan luokassa.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Luottamushenkilö työyhteisön kehittäjänä -kurssi elokuussa! Liitto kouluttaa Firstja Next step -kurssit elokuussa Next step -kurssin ideana on houkutella Murikkaan uusia kävijöitä suosittelijoiden, eli jo aiemmin Murikan kursseille osallistuneiden avulla. Kurssin ennakkotehtävänä on suostutella samaan aikaan olevalle First Step -kurssille ensikertalainen Murikkaan. Kursseilla liikutaan, opitaan liiton jäsenyydestä sekä ajankohtaisista asioista. Kurssien liikuntaosuudesta vastaa Varalan Urheiluopisto. Luottamushenkilö työyhteisön kehittäjänä Kurssin tavoitteena on lisätä valmiuksia osallistua työtehtävien, työpaikan ja työyhteisön kehittämistyöhön. Kurssi toteutetaan monimuotokoulutuksena. Kurssille osallistuminen edellyttää opiskelijalta luottamusmiehen ja/tai työsuojelun perusja jatkokurssin suorittamisen ja kehittämiskohteen, joka on sovittu työnantajan kanssa. 1. osa 26.—27.8. lähiopintoina Murikassa 2. osa 30.9. ja 18.11. verkkoopintoina 3. osa 16.12. lähiopintoina Murikassa Murikan kursseja kesä–elokuussa 3.—7.6. Luottamusmiesten peruskurssi 12.—16.8. Luottamusmiesten peruskurssi 12.—16.8. Järjestäjä 1 19.—23.8. Next step – Murikkaan yhdessä uuden kurssilaisen kanssa 19.—23.8. First step – ensiaskel Murikkaan ja liiton toimintaan 26.—30.8. Luottamusmiesten peruskurssi, Hakaniemi 26.—27.8. Luottamushenkilö työyhteisön kehittäjänä Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekijä_2024_5_sisus.indd 44 Tekijä_2024_5_sisus.indd 44 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
5/2024 Tekijä 45 MAAILMA A P / LE H TI KU VA / H A U D IN H Sallitaanko oikeat ammattiliitot? VIETNAM Kesäkuussa 2019 Vietnam ratifioi Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 98. Se takaa perustason ammatillisen järjestäytymisja sopimusvapauden. Lokakuussa maa aikoo ratifioida myös yleissopimuksen 87, joka takaa laajan järjestäytymisoikeuden. Päätösten taustalla on maan vahva riippuvuus viennistä. Kauppakumppanit, kuten Euroopan unioni, vaativat Vietnamia sallimaan järjestäytymisen vapaakaupan ehtona. Kommunistinen yksipuoluemaa loikin pakon edessä mallin, joka kelpaisi Suomen paperiteollisuudellekin. Nyt Vietnamissa on mahdollista perustaa yritystasolla työntekijöitä edustavia elimiä. Ne eivät kuitenkaan saa liittyä yhteen tai tehdä yhteisiä työehtosopimuksia. Mutta maassa on yhä vain yksi ammatillinen keskusjärjestö, maan hallintoa varauksetta tukeva VGCL. Sen yhteys yritysten johtoon on läheinen. Yleissopimus 87 toisi ison muutoksen, mikäli se käytännössäkin takaisi hallituksesta riippumattomien ammattiliittojen syntymisen. Sopimuksen on ratifioinut 158 maata, Suomi vuonna 1950. Yhdysvallat ei ole sitä tänäkään päivänä hyväksynyt. Virallisesti EU-taholla ollaan optimisteja sopimuksen toteutumisesta. Mutta moni odottaa sopimuksen 98 kanssa nähdyn kaltaista viivyttelyä ja erikoisten järjestäytymismallien luomista. Julkisuuteen vuotanut, puolueen politbyroon hyväksymä direktiivi 24 ei lupaa hyvää. Bangkokissa toimiva, Vietnamin ihmisoikeustilannetta seuraava Project 88 julkisti sen helmikuussa. Direktiivi pyrkii tiukentamaan kansalaisten valvontaa monin tavoin sekä ehkäisemään puolueesta riippumattoman kansalaistoiminnan. Se edellyttää yleissopimuksen toteutettavaksi siten, että puolueen, sen solujen sekä maan hallituksen johtoasema säilyy kaikilla tasoilla. Valtiollisesta VGCL-keskusjärjestöstä on rakennettava vahva ja kattava työläisten sallittujen ja hyväksyttävien etujen edustaja, direktiivi määrää. Uusia järjestöjä on valvottava ajoissa ja ankarasti lakien rikkomisesta. Vielä ei ole varmaa, onko yleissopimusten ratifiointi askel eteenvai taaksepäin. ? Koonnut Heikki Jokinen Työntekijät kokosivat autoa vietnamilaisen autovalmistajan Vinfastin tehtaalla Hai Phongissa syyskuussa 2023. Vähäinen vähimmäispalkka GEORGIA Moni pitää vähimmäispalkkaa toimivana järjestelmänä. Ainakin Georgiassa se toimii hyvin. Niin hyvin, että sitä ei ole korotettu vuoden 1999 jälkeen. Nyt vähimmäispalkka on 20 laria, 7 euroa. Kuukaudessa, ei tunnissa. Litra maitoa maksaa 4,85 laria. Käytännössä vähimmäispalkka on menettänyt merkityksensä. Vuonna 2022 taloustutkijat arvioivat epäviralliseksi alimmaksi palkaksi 350 laria (123 euroa) kuussa. Mutta saman vuoden tutkimuksen mukaan 24,6 prosenttia naisista ansaitsi alle sen. Miesten vastaava prosentti oli 11,9. Palkinto urheudesta PALKINNOT Myanmarin teollisuustyöläisten liiton puheenjohtaja Khaing Zar Aung sai tämän vuoden Arthur Svensson -palkinnon. Hän aloitti työn tekstiilitehtaassa 16-vuotiaana ja opiskeli työn ohessa taloustieteitä. Khaing Zar on joutunut lähtemään Myanmarista useita kertoja, ja palannut sorron taas hellittäessä. Hänen johdollaan tekstiiliteollisuuden järjestäytyminen eteni voimakkaasti. Vuoden 2021 sotilasvallankaappauksesta alkaen hän on asunut maanpaossa Saksassa. Hän toimii näkyvästi kotimaansa työläisten oikeuksien puolesta sekä maansa veristä sotilashallintoa vastaan. Viime vuonna Khaing Zar sanoi pitävänsä selvänä, että ammattiliitot voivat horjuttaa sotilasjunttaa. Palkinnon jakaa norjalainen Industri Energi -liitto ammatillisia oikeuksia tai ay-toimintaa merkittävästi edistäneelle henkilölle tai järjestölle. Palkintosumma on 500 000 Norjan kruunua (43 000 euroa). LIITOSSA ”Oppia kampanjoinnista Murikan presidentistä” MIKA LINDELL Varapääluottamusmies ja II varatyösuojeluvaltuutettu, Okmetic Oy, Vantaa ”Next step -kurssilla saa lisää tietoa liitosta ja liiton eri toiminnoista, oppii kampanjoinnista sekä harrastetaan liikuntaa. Olin viime vuonna Next step -kurssilla. Kurssin ennakkotehtävänä on houkutella mukaan Murikkaan ensikertalainen samaan aikaan pidettävälle First step -kurssille. Ensikertalaisen houkuttelu oli helppoa, kun sanoin, että lähden itse mukaan, jos yksin ei uskalleta mennä. Next step -kurssilla opeteltiin muun muassa vaalikampanjointia ja käytiin vaalit, jossa valittiin Murikan presidentti. Koko viikon oli kovaa vaalikampanjointia. Oli silmiä avaavaa nähdä, millaista kampanjointija vaalityö on. Kurssiin kuuluu myös liikunnallinen osuus. Tietoa sai terveysliikunnasta ja päästiin käymään myös Varalan Urheiluopistolla. Olen pystynyt hyödyntämään saamaani oppia esimerkiksi siihen, miten pystyy tekemään taukojumppaa työpäivän lomassa ja vaikka työtuolista käsin. Next step -kurssi on matalan kynnyksen kurssi, jossa myös liikutaan eikä vain istuta koko ajan luokassa.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Luottamushenkilö työyhteisön kehittäjänä -kurssi elokuussa! Liitto kouluttaa Firstja Next step -kurssit elokuussa Next step -kurssin ideana on houkutella Murikkaan uusia kävijöitä suosittelijoiden, eli jo aiemmin Murikan kursseille osallistuneiden avulla. Kurssin ennakkotehtävänä on suostutella samaan aikaan olevalle First Step -kurssille ensikertalainen Murikkaan. Kursseilla liikutaan, opitaan liiton jäsenyydestä sekä ajankohtaisista asioista. Kurssien liikuntaosuudesta vastaa Varalan Urheiluopisto. Luottamushenkilö työyhteisön kehittäjänä Kurssin tavoitteena on lisätä valmiuksia osallistua työtehtävien, työpaikan ja työyhteisön kehittämistyöhön. Kurssi toteutetaan monimuotokoulutuksena. Kurssille osallistuminen edellyttää opiskelijalta luottamusmiehen ja/tai työsuojelun perusja jatkokurssin suorittamisen ja kehittämiskohteen, joka on sovittu työnantajan kanssa. 1. osa 26.—27.8. lähiopintoina Murikassa 2. osa 30.9. ja 18.11. verkkoopintoina 3. osa 16.12. lähiopintoina Murikassa Murikan kursseja kesä–elokuussa 3.—7.6. Luottamusmiesten peruskurssi 12.—16.8. Luottamusmiesten peruskurssi 12.—16.8. Järjestäjä 1 19.—23.8. Next step – Murikkaan yhdessä uuden kurssilaisen kanssa 19.—23.8. First step – ensiaskel Murikkaan ja liiton toimintaan 26.—30.8. Luottamusmiesten peruskurssi, Hakaniemi 26.—27.8. Luottamushenkilö työyhteisön kehittäjänä Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekijä_2024_5_sisus.indd 45 Tekijä_2024_5_sisus.indd 45 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
46 Tekijä 5/2024 LYHYET PA U LI VE N TO Vee Tirinen työskentelee toista kesää Kesäduunariinfon neuvojana. KESÄTYÖT SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info avattiin toukokuun alussa ja se palvelee 31. elokuuta asti. Jo 19 kesänä toiminut maksuton palvelu neuvoo kesätyöntekijöitä työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse, WhatsAppissa ja verkkolomakkeen kautta. Palveluun voi ottaa yhteyttä, vaikka ei olisi ammattiliiton jäsen. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä. Ennen yhteydenottoa voi tutustua usein kysyttyjen kysymysten vastauksiin ja kesäduunarin muistilistaan. Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen pitää tärkeänä, että nuorille tarjotaan matalan kynnyksen neuvontapalvelua, joka toimii tukena, kun he ottavat ensiaskeliaan työelämässä. – Kesäduunari-infosta voi kysyä neuvoa jo ennen työsopimuksen allekirjoittamista, jos jokin sopimuksen kohta tuntuu epäselvältä tai jos haluaa varmistua, että kaikki kirjaukset ovat oikein. Apua saa myös palkkaan, työvuoroihin ja koeaikaan liittyviin kysymyksiin, Tirinen painottaa. Tirinen on opiskellut oikeustieteitä Itä-Suomen yliopistossa. Hän on perehtynyt työoikeuteen notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. Viime vuonna kesätyöntekijöiden kysymykset liittyivät erityisesti palkkaan, työaikoihin, työsopimukseen ja työturvallisuuteen. Palkassa mietitytti eniten palkan ja lisien määrä, kun taas työajassa pohditutti, kuuluuko työnantajan maksaa palkkaa perutun työvuoron ajalta. Tirinen korostaa, että avun pyytämiseen on aina matala kynnys, sillä kysymykset käsitellään luottamuksellisesti. – Nuoren kannattaa perehtyä huolellisesti omiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Yksin ei tarvitse tai kannata jäädä, kun kohtaa ongelman. Kesäduunareille apua tänäkin vuonna LUETUIMMAT HUHTIKUUSSA www.tekijälehti.fi JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Kuulemiskirjeet työnantajaperinnässä oleville jäsenille, joiden jäsenmaksutiedoissa on katkoa ajalla 1.7.–31.12.2023, postitetaan viikolla 25. ? On tärkeää päivittää jäsentietoja: eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti. Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää jäsenpalveluun jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi eläkepäätöksestä tai työeläkekortista kopio, jossa ilmoitat myös eläkkeen alkamispäivämäärän. Sen perusteelle tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Vuonna 2024 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi ? ”Takana on petettyjen vaalilupausten vuosi” – Syksyn tes-kierroksesta on tulossa poikkeuksellinen ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Tuleeko Suomesta yövartijavaltio? ? Irtisanoutuminen ei muuta sääntöjä kesälläkään ? Lakossa Valmet Rautpohjassa: ”Hallituksella on nyt näytön paikka” tekijälehti.f i KESÄDUUNARIINFO ma–pe klo 9–15 Puhelut 0800 179 279 WhatsApp 040 747 1571 www.kesaduunari.fi Tekijä_2024_5_sisus.indd 46 Tekijä_2024_5_sisus.indd 46 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
5/2024 Tekijä 47 A N TT I H YV Ä RI N EN PALKINTO SAK palkitsi vappuna 13 Vuoden duunaria eri puolilla Suomea. Teollisuusliiton jäsenistä tunnustuksen saivat Aleksi Mastosalo Uudeltamaalta, Ville Virtanen Varsinais-Suomesta, Jouko Immonen Etelä-Savosta, Matti Varis Pohjois-Karjalasta ja Seija Forssell Keski-Suomesta. Lue haastattelu autokorikorjaaja Mastosalosta, joka on ollut aktiivinen työpaikkansa ja Teollisuusliiton luottamustehtävissä. AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi Reilu työyhteisö -seminaari 7.—8.9., Murikka-opisto, Tampere Kiinnostavia luentoja työyhteisöjen monimuotoisuudesta, työelämän pelisäännöistä ja työkyvystä läpi työelämän. Yhdessä tekemisen meininkiä, ajatustenvaihtoa ja vinkkejä omalle työpaikalle. Seminaari on suunnattu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville Teollisuusliiton jäsenille. Lue lisää ja ilmoittaudu 23.8. mennessä www.teollisuusliitto.fi/reilu-tyoyhteiso-seminaari Nusbaum ja Välimaa huhtikuun Kuukauden Tekijät LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan kauden viimeisiksi eli huhtikuun Kuukauden Tekijöiksi lentopallon Mestaruusliigassa on valittu Pölkky Kuusamon Carlyle Nusbaum ja Hurrikaani-Loimaan Santeri Välimaa. Teollisuusliitto on palkinnut kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän . Kauden aikana palkittiin seitsemän miesja naispelaajaa. KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia esimerkiksi juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/arkipyhakorvaukset Viisi teollisuusliittolaista Vuoden duunariksi Aleksi Mastosalon haastattelu: Vappu tuli ja meni, mutta mistä olikaan kyse? HISTORIA Suomalaisen vapun historia on monta asiaa yhdessä paketissa. Työväen merkkipäivä, opiskelijoiden riemujuhla, katolinen pyhimys, raittiusaate, keväinen räntäsade... Lue verkkolehdestä katsaus vapun historiaan: ”Työsuojeluvaltuutetuille on luottamusmiesten tavoin laadittu koulutuspolku, jota seuraamalla oppii kaiken tehtävien hoitamisessa tarvittavan.” SARI PERKIÖ Teollisuusliiton koulutussuunnittelija ”Luottamuksen romahtaessa menetämme kyvyn selvitä vaikeista tilanteista ja luoda kulloiseenkin tilanteeseen sopivat ratkaisut.” TIMO EKLUND Teollisuusliiton erikoistutkija VERKKOLEHTI www.tekijalehti.fi/ uutiset Tekijä_2024_5_sisus.indd 47 Tekijä_2024_5_sisus.indd 47 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
48 Tekijä 5/2024 ”Ett år av svikna vallöften ” D et finska samhället är inte det samma som det var för ett år sedan, konstaterar Industrifackets ordförande Riku Aalto. Innan våren 2023 hade coronapandemin och ett fullskaligt krig i Europa, trots rätt marginella proteströster, mestadels enat det finländska folket. Efter det har Petteri Orpos högerregering målat upp gränser och ökat polariseringen i Finland. – Före riksdagsvalet var samhället rätt så enat. Sedan bröts harmonin. Nu har vi ett år av svikna vallöften bakom oss, säger Aalto. Omfattande nedskärningar i den sociala tryggheten och flera lagpaket som gör det svårare för arbetstagare talar ett tydligt språk om på vilken Industrifackets ordförande Riku Aalto säger att de politiska strejkerna gett prov på fackets kampvilja. Höstens avtalsförhandlingar kommer att präglas av en hel massa nytt då regeringen skapat förvirring på arbetsmarknaden. TEXT OCH FOTO ANTTI HYVÄRINEN ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS På hösten får vi veta hur regeringens lagändringar verkar i förhandlingsborden, säger Industrifackets ordförande Riku Aalto. >> VÄGANDE SKÄL Tekijä_2024_5_sisus.indd 48 Tekijä_2024_5_sisus.indd 48 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
5/2024 Tekijä 49 PÅ SVENSKA sida regeringen står. Regeringen erbjuder morötter till företagen och de välbärgade medan arbetstagarna och de mindre bemedlade får nöja sig med piskan. – Regeringens politik är orättvis och därför har facket motsatt sig regeringens åtgärder. Industrifacket har sedan hösten 2023 tillsammans med FFC-förbunden protesterat mot regeringens politik genom utmarscher och strejker. Det har förekommit diskussioner mellan regeringen och FFC, men enligt Aalto kan man inte precis tala om förhandlingar. –Våra åsikter ligger långt ifrån varandra. Regeringens ord och handlingar går inte ihop, säger Aalto. Näringslivet har tagit emot strejksmällen i miljardklass och inte uppmanat regeringen att ändra på sin politik, som gör verklighet av näringslivets önskemål. – Vi står emot regeringen som har riksdagens förtroende. De har makten att driva på de här lagarna trots motståndet, säger Aalto. FFC-förbundens stridsåtgärder var tunga, men bredden på arbetstagarsidan skulle ha kunnat vara större. – Det är synd att alla fackföreningar inte har deltagit i stridsåtgärderna trots att regeringens politik slår mot alla arbetstagare, säger Aalto. GIVIT PROV PÅ KAMPVILJA De politiska stridsåtgärderna har lett till att strålkastarljuset ligger på regeringens nedskärningar så att alla som ens lite följer med vad som händer i samhället nu vet vad som pågår. – Vi har inte strejkat förgäves. Medborgarna har visat sitt stöd för stridsåtgärderna när de sett hur orättvisa politiska beslut som regeringen i det här landet gått in för. Det handlar också om en kamp som pågår länge. – Regeringen är tvungen att fundera över hurdana lagförslag den kommer med under följande tre år då vi tillsammans med den övriga fackföreningsrörelsen visat att vi kan ställa till med omfattande stridsåtgärder. Protesterna mot regeringen har också fört med sig nya medlemmar i facken. Aalto tror att rörelsen blivit mer enig under det senaste året. – FFC-förbunden har varit med på bred front och Industrifackets medlemmar har burit sitt strå till stacken. Jag är stolt över våra medlemmar, säger Aalto. Tack vare att fältet aktiverats så har också samhällsfrågor seglat upp på dagordningen på kaffepauserna. – De politiska diskussionerna har gjort comeback på arbetsplatserna. Det är bra att diskutera sådana här frågor även i fortsättningen eftersom vi vet att det politiska minnet är väldigt kort. NYA FRÅGOR I FÖRHANDLINGSBORDEN Höstens avtalsförhandlingar kommer att bli en utmaning. Regeringen fattade i förhandlingarna om budgetramarna beslutet om att höja momsen med 1,5 procentenheter. Det här i kombination med inflationstrycket, som människor känner av i plånboken på grund av höjda priser i butiken, skapar ett tryck på följande kollektivavtalsförhandlingar – och speciellt när det kommer till löneförhöjningar. Jag är stolt över våra medlemmar. Medborgarna har visat sitt stöd för stridsåtgärderna när de sett hur orättvisa politiska beslut som regeringen i det här landet gått in för. Förutom frågor som gäller köpkraften kommer flera sådana frågor som vanligtvis inte utgjort en del av avtalsförhandlingarna att segla upp på agendan. Det handlar till exempel om omställningsskyddet där regeringen gått fram med saxen. Därför finns det ett tryck på att få in mer omfattande skrivningar angående omställningsskyddet i kollektivavtalen. – Den här typen av frågor har vi inte tidigare förhandlat om då vi haft det kollektiva systemet som skydd, säger Aalto. I det här skedet är det ändå svårt att säga vad avtalsrörelsen kommer att föra med sig. Ett tecken på en kanske nyfunnen aktivitet är de drygt 500 kollektivavtalsinitiativ som Industrifackets olika fackavdelningar tagit fram inför förhandlingarna. – Nu om någonsin ska vi förstärka den gemensamma tron på att vi tillsammans kan försvara arbetstagarnas rättigheter trots att vi har en ytterhögerregering i landet, säger Aalto. ? Tekijä_2024_5_sisus.indd 49 Tekijä_2024_5_sisus.indd 49 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
50 Tekijä 5/2024 PÅ JOBBET I Hangö har man tillverkat Helkama-cyklar sedan 1950-talet då Hopeasauma kom ut på marknaden. Idag går de flesta cyklarna som lämnar fabriken på el. TEXT RIITTA SAARINEN FOTO PATRIK LINDSTRÖM ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS H elkama är ett familjeföretag som tillverkat cyklar i snart 70 år. I ett skede flyttade företaget en del av produktionen till Asien, men nu monteras samtliga cyklar ihop i Finland igen. Tillverkningen av de välkända jopo-cyklarna återvände till Finland från Taiwan år 2010. Det ledde till att försäljningen fördubblades. Sedan 2019 tillverkas alla elcyklar i Finland. – Varje elcykel går genom runt tjugo personers händer innan den är klar, säger produktionschef Dennis Karlsson. På Helkama Velox tillverkas runt 25 000 cyklar per år. Största delen är elcyklar, av vilka det produceras runt tjugo olika modeller. – Elcyklarnas andel växer hela tiden. När jag började här för sju år sedan så tillverkade vi på årsnivå lika många elcyklar som vi nu gör på en månad, säger Karlsson. Personalstyrkan har också fördubblats i antal på samma tid. Under de fem senaste åren har företaget gjort investeringar i fabriken, bland annat nya produktionslinjer och ett måleri. EN JOPO I CHAMPAGNE Tom Harjanne har jobbat för Helkama i nio år. Han började med kabeltillverkning hos grannen Helkama Bica och hoppade senare över till cykelproduktionen på Velox. Under det senaste året har han hållit till på måleriet. Harjanne är kock till utbildningen men största delen av arbetskarriären har skett inom industrin. – Vi hittade inte någon lämplig utbildad anställd, men när Tom visade intresse för jobbet så ville vi stöda honom, berättar Dennis Karlsson. I Västnyland kan man inte avlägga yrkesexamen i ytbehandlingsbranschen så det blev för Harjanne att söka till en utbildning på Keuda, eller Keski-Uusimaan koulutuskuntayhtymä. Nu går han en utbildning genom läroavtal där han avlägger de flesta studierna på jobbet. – Jag har studieperioder på en vecka i Träskända, på arbetstid. Jag har haft mest nytta av att lära mig att sprutmåla. Jag har tagit cykelramar till skolan och jobbat på dem där, säger Harjanne som avlagt sina studier i snabbare takt än det ursprungligen var planerat. Det nya måleriet togs i bruk i slutet av förra året. Till arbetet hör bland annat att sandblästra cykeldelar och att torka dem efter tvätt. Delarna torkas i ugnar efter att de gått igenom målning och lackering. I år firade Helkama Velox att 500 000 jopon tillverkats på fabriken. Det var Harjanne som fick äran att måla jubileumscykeln. – Den blev champagnefärgad. Den färgen användes bara i den här ena cykeln, berättar han. Harjanne är vice arbetarskyddsfullmäktig på Helkama Velox. Här tog man i bruk mobilappen Idun för ett år sedan. Den ska fungera som ett stöd i arbetet med arbetarskyddet. – Det är lätt att använda appen. Man kan till exempel ta ett foto om en nödutgång är blockerad av lådor och sen kan man föra ärendet vidare. Vi går senare tillsammans igenom det på arbetarskyddskommissionens möte, säger Harjanne. ”Elcyklarnas andel växer hela tiden ” Tekijä_2024_5_sisus.indd 50 Tekijä_2024_5_sisus.indd 50 7.5.2024 12.52 7.5.2024 12.52
5/2024 Tekijä 51 PÅ SVENSKA Saku Heinonen håller till på den nya produktionslinjen. Han bodde en tid i Tammerfors men återvände till Hangö och har nu jobbat i två år på cykelfabriken. Heinonen blev vald till huvudförtroendeman efter att föregångaren bytt jobb och flyttat från orten. – Det var många som uppmuntrade mig att söka. Det är fortfarande lite spännande, men samtidigt är jag också väldigt nyfiken och vill ta reda på vad det här egentligen handlar om då jag inte har erfarenhet från tidigare, säger Heinonen. – Vi tar ett steg i taget, eftersom det tar tid att lära sig allt. Jag ska i augusti på grundkursen för förtroendemän till Murikka. ? ”Elcyklarnas andel växer hela tiden ” ”Jag lägger cykelkedjan på plats efter vilket jag tar växelvajern och drar den genom växelvajerskalet som löper inne ramen under motorn. Sedan justerar jag växlarna”, berättar huvudförtroendeman Saku Heinonen. Tom Harjanne trivs bra med sitt jobb på måleriet. Det nya måleriet togs i bruk i fjol. Seija Kankkunen har nästan 30 år av erfarenhet inom cykelindustrin. ”Jag trivs bra här och upplever att det är en rikedom att jag har kolleger i olika ålder som kommer från olika länder, till exempel Estland, Ukraina och Turkiet.” Tekijä_2024_5_sisus.indd 51 Tekijä_2024_5_sisus.indd 51 7.5.2024 12.53 7.5.2024 12.53
52 Tekijä 5/2024 Tietoa työttömyysturvastasi, A-kassa.fi A-kassa.fi | puh.020 690 455 Somessa @AvoinKassa Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan Voit arvioida pävärahasi määrän » A-kassa.fi/laskuri 1. Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi 2. Tee päivärahahakemus eAsioinnissa A-kassa.fi/eAsiointi ja lähetä hakemus 3. Seuraa hakemuksesi käsittelyä eAsioinnissa Haluatko oppia lisää kestävästä kehityksestä ja tekstiilien lajittelusta? Osallistu maksuttomille verkkokursseille syksyllä 2024 Voit suorittaa myös tekstiililajittelun osaamismerkit. Lue lisää ja ilmoittaudu: tsl.fi/tyyki • Kestävä kehitys tekstiilikierrossa • Materiaalituntemus • Tekstiililajittelun perusteet KATSO LISÄÄ UUTISIA BLOGEJA, VIDEOTA JA VALOKUVIA! t ek ijä le ht i.f i Tekijä_2024_5_sisus.indd 52 Tekijä_2024_5_sisus.indd 52 7.5.2024 12.53 7.5.2024 12.53
5/2024 Tekijä 53 Plan to sideline competence LOCAL BARGAINING Finland’s rightwing government plans to change local bargaining by sidelining shop stewards and make it possible, in some cases, to cut pay. Local bargaining encompasses company level agreements regarding terms of work. The collective agreements list several areas, where it is possible to agree on something differently than that written into the sector collective agreement. These can be issues like organising work shifts, fixing holidays, and deciding on measures that have some influence on pay. This kind of flexibility is welcomed by both companies and employees. In the technology sector, local bargaining has been part of the union collective agreements since 1994. On the company side, the local bargaining negotiators are professionals on the issues negotiated. Therefore, it is extremely important that employees are represented by shop stewards who often have considerable experience and always have the possibility to get union training and advice. Now, this is what the Orpo-Purra Government wishes to tear down. They are drafting legislation that will give full rights to conduct local bargaining also to those companies that are not organised in the employers' associations. Up until now, only organised companies had the right to conduct local bargaining. Where there is no union shop steward in an unorganised workplace, the government envisages an elected staff representative, or the whole staff, taking responsibility for dealing with local bargaining. Strangely enough, the government also plans, that in the unorganised companies, a shop steward would only have the right to represent those who elected him or her. The purpose of all this is to sideline the dedicated guardians of employees' interests, who have experience, training and union experts' support for local bargaining. The government plan is to allow, as today, local bargaining only on issues defined in the national collective agreement. However, there are unforeseen dangers lurking if employee representatives are not competent enough. ? Foreign companies come out as winners + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english PAY The planned changes in the local bargaining legislation will distort competition. In the worst case scenario, pay might drop by even tens of thousands of euros a year. Foreign employers active in Finland could take advantage of the new legislation. In these companies, employees are usually not organised in the Industrial Union, and there might be high turnovers in staff also. Among such employees, knowledge of the Finnish legislation and collective agreements is probably pretty limited, too. Kari Lähteenmäki, the technology sector chief of collective bargaining, calculated for Tekijä some examples were a foreign company to take full advantage of the local bargaining included in the collective agreement. It is not possible to go below the lowest pay, 10.52 euro per hour. But, by changing rules concerning the pay scale, working hours and holiday compensation there is room for major cuts. In more demanding jobs, the pay cut under a lousy local agreement could go, step by step, up to 41 per cent. With this pay, the foreign companies could easily win bidding competitions against domestic companies. Kari Lähteenmäki interview and calculations can be found, in full, in an article in Finnish in this Tekijä (see page 10). € Compiled by Heikki Jokinen EM IL IE U G G LA IN ENGLISH Tekijä_2024_5_sisus.indd 53 Tekijä_2024_5_sisus.indd 53 7.5.2024 12.53 7.5.2024 12.53
SARI POROMAA Tuotantotyöntekijä Alahärmä, Kauhava MSK Plast Oy, Ylihärmä, Kauhava Kauhavalainen Sari Poromaa on hulluna Ural-moottoripyöriin. Sellaisia löytyy häneltä ajokuntoisina neljä. Kuvassa oleva 1997-vuosimallin Ural on ehdoton suosikki. 54 Tekijä 5/2024 HARRASTAJA HARRASTAJA Innostus itäpyöriin Kauhavalainen Sari Poromaa ihastui itärajan takana tehtyihin Ural-moottoripyöriin. Nyt niitä löytyy tallista kuusi. Niistä neljä on ajokuntoisia. TEKSTI JARI HAKALA KUVAT JOHANNES TERVO Tekijä_2024_5_sisus.indd 54 Tekijä_2024_5_sisus.indd 54 7.5.2024 12.53 7.5.2024 12.53
J oskus harrastus vie mukanaan enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Näin kävi Kauhavan Alahärmässä asuvan Sari Poromaan kohdalla. Harrastus löytyi moottoripyöräilystä. Eikä millä tahansa pyörällä, vaan moottoripyörällä sieltä erikoisemmasta päästä, eli itärajan takana valmistetulla IMZ-Uralilla. Sarille oli kertynyt jo nuorena jonkun verran kokemusta skoottereilla ajamisesta. – Vuonna 2002 muutin Jyväskylästä Alahärmään ja hankin ensimmäisen Uralin Kauhavalta pari vuotta myöhemmin. Sen kanssa opettelin tuntemaan kyseistä pyörämerkkiä. Toisen, siniseksi maalatun ja Blue Deviliksi (Sininen paholainen) ristityn Uralin hankin vuotta myöhemmin, Poromaa muistelee Uraliin hurahtamisen alkua. Tuo hurahdus oli sitten sen verran kova, että ensimmäisenä hankittujen jälkeen itäpyöriä on tullut hommattua vielä neljä lisää ympäri Suomen. Ajokuntoisina niistä on tällä hetkellä neljä. Ne löytyvät Sari Poromaan ja hänen aviomiehensä Sakarin omakotitalon pihapiiriin kuuluvasta hallista. Pari Uralia odottaa puolestaan ajokuntoon laittoa. Yhteistä kaikille on se, että niissä on sivuvaunu. Myös iskutilavuus on kaikissa sama, 650 kuutiota. Sininen Ural on vuosimalliltaan uusin, 1997 valmistettu. Muut ovat vanhempaa perua, vuosilta 1982–1985. IMZ-Uraleita ryhdyttiin valmistamaan entisessä Neuvostoliitossa vuonna 1941. Esimerkkiä otettiin saksalaisvalmisteisesta BMW R71 -mallista. Eikä otettu vain mallia, vaan kopioitiin suoraan myös saksalaispyörän tekniikkaa. Uraleita on valmistettu ja valmistetaan edelleen Venäjällä. Vuodesta 2000 alkaen merkin Irbitissä sijaitseva tehdas on ollut kolmen venäläistaustaisen amerikkalaissijoittajan omistuksessa. Nykyään Uraleita valmistuu vuodessa noin 1 000 kappaletta. Uutena moottoripyörä on nyt paljon hintavampi kuin aikanaan. Kaikkiaan Uralien valmistusmäärä on noussut vuosikymmenten varrella yli kolmeen miljoonaan yksilöön. Hyvin moni Uraleista on tehty sivuvaunullisena. MATKAVAUHTI MATALANA Sari Poromaan työpaikka on naapurikunta Ylihärmässä sijaitsevalla MSK Plast Oy:llä. Työnkuvaan kuuluu muovikomponenttien valmistus laidasta laitaan. Hän toimii myös Ylihärmän metallityöväen ammattiosasto 214:n kuvioissa, aiemmin tosin kuulemma aktiivisemmin kuin nyt. – Uralia ei riko kilometrit, vaan vauhti, Poromaa tiivistää yhden itäpyörän olennaisimmista piirteistä. Käytännössä tuo Poromaan slogan tuntuu siten, että Uralilla ajettaessa matkavauhti pyritään pitämään rauhallisena. Sopiva vauhti liikkuu 80–90:n kilometrin hujakoilla tunnissa. – Ei Uralilla liikenteessä jalkoihin jää. Ajokauden aikana Poromaa hurauttelee Uraleillaan noin pari tuhatta kilometriä. Kausi alkoi tänä vuonna niinkin aikaisin kuin maaliskuussa. Ajokaudella Poromaa kulkee myös työmatkat Uralilla. Joskus tulee taitettua pitempiä reissuja, kuten Taipalsaarella Joensuun kupeessa pidettyyn Roikkaralliin. Tuon kokoontumisajon järjestää Suomen Ural-harrastajien yhteenliittymä Ural Roikka ry. – Sinne mentiin yhden yöpymisen taktiikalla. Mutta takaisin tullessa ajettiin koko matka yhden päivän aikana. Sellaiset rapiat kymmenen tuntia, niin siinä kyllä tiesi ajaneensa, Poromaa naurahtaa. AJOKUNTOISIA ILMAN LAITTOAKIN Laittoa eivät Poromaan Uralit ole juurikaan vaatineet. Jos sellaista joku päivä kaipaa ja myös ehtii tehdä, on odottamassa kaksi toistaiseksi ajokelvotonta Uralia. – Jos jotain haluaa tehdä, pitäisi vaan ottaa "raato", ja aloittaa tekemään siihen jotain. Toistaiseksi riittää, kun useimmat toimivat ja niillä on mukava ajaa. Tekniikan suhteen Uralit eivät ole monimutkaisimmasta päästä. Moottori on bokserimallinen, eli yksi vaakasuorassa linjassa oleva sylinteri moottorin kummallakin sivulla. Myös kaasuttimia on kaksi. Startti on uudemmissa Uraleissa sähköinen, Poromaan omissa jalalla polkimesta tapahtuva. Ketjuja ei löydy, vaan voima välittyy kardaaniakselilla. Yksi "tyylirikkokin" Poromaan Uralien täyttämästä tallista löytyy. Se on japanilaisvalmisteinen Honda Gold Wing vuosimallia 1995. Kuutioita on 1 500. Sillä tosin ajelee enemmän Poromaan mies. Kun Poromaan kaikki Uralit on varustettu sivuvaunulla, luulisi, että pelkääjän paikalla istuu aviomies? Sarin vastaus on kuitenkin kieltävä. – Ei. Edesmennyt Anselmi-koira siellä tykkäsi kyllä istua. ? Uralien yksityiskohdat ovat pelkistetyn yksinkertaisia. 5/2024 Tekijä 55 VAPAALLA Tekijä_2024_5_sisus.indd 55 Tekijä_2024_5_sisus.indd 55 7.5.2024 12.53 7.5.2024 12.53
No nyt on jännä paikka Nyt kasko -25 % vuodeksi. Älä jää tien päälle. Psst... Ammattiliiton jäsenelle lisäetu! Kampanja-alennus on voimassa 31.5.2024 asti. turva.fi/auto Tekijä_2024_5_sisus.indd 56 Tekijä_2024_5_sisus.indd 56 7.5.2024 12.53 7.5.2024 12.53
5/2024 Tekijä 57 Ka iv os te ol lis uu s on yk si ni is tä te ol lis uu de na lo is ta , jo is sa te ht äv ää n ty öh ön lii tt yy er it yi si ä ta pa tu rm ar is ke jä ja te rv ey sh ai tt oj a. M aa na la is en ty ön os al ta on ki n so vi tt u er it yi si st ä ka iv os lis is tä . Ka iv os lis än pu ol es ta ta is te lt iin ty ön se is au ks el la m yö s O ut ok um pu O y: n Ke re ti n ja M ök ki va ar an ka iv ok si lla vi it is en ky m m en tä vu ot ta si tt en . Ku va ss a ty ön te ki jä t ko ol la ty öm aa ko ko uk se n jä lk ee n. V U O N N A 19 73 HISTORIA Kuva Kansan Arkisto Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA No nyt on jännä paikka Nyt kasko -25 % vuodeksi. Älä jää tien päälle. Psst... Ammattiliiton jäsenelle lisäetu! Kampanja-alennus on voimassa 31.5.2024 asti. turva.fi/auto Tekijä_2024_5_sisus.indd 57 Tekijä_2024_5_sisus.indd 57 7.5.2024 12.53 7.5.2024 12.53
58 Tekijä 5/2024 PULMAT Taukovisa Murikka-opiston rehtorina toimii A) Juha Vasara B) Vesa Vasara C) Vesa Holappa D) Aki Ojakangas Murikka sijaitsee A) Tampereella B) Ylöjärvellä C) Nokialla D) Mäntässä Mikä seuraavista ei ole Murikan kurssi lukuvuonna 2024? A) Hyvä juttu julkisuuteen B) Toimiva kokous C) Naiset toimijoina D) Vihanhallinta neuvottelutilanteessa Henkilökohtainen palkanosuus on teknologiateollisuuden tes:n mukaan työkohtaisesta palkasta enintään A) 20 % B) 26 % C) 31 % D) 35 % Monesko Suomen presidentti Alexander Stubb on? A) Seitsemäs B) Yhdeksäs C) Yhdestoista D) Kolmastoista Atlantin ja Intian Valtameren erottaa A) Hyväntoivonniemi B) Kap Horn C) Gibraltar D) Cape York Maapallon pinta-alasta on vettä noin A) 40 % B) 50 % C) 60 % D) 70 % Montako luuta aikuisen ihmisen kehossa on keskimäärin? A) 97 B) 152 C) 206 D) 310 Helsingin Olympiastadionilla soittaa kesäkuussa A) Rammstein B) Metallica C) Mötley Crüe D) Iron Maiden Mikä seura pelaa kuvan logo rinnassaan? A) Kouvolan Kouvot B) Iisalmen Peli-Karhut C) Hyvinkään Jää-Ahmat D) Haukiputaan Ahmat 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: A A D B D A D C B B 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Tekijä_2024_5_sisus.indd 58 Tekijä_2024_5_sisus.indd 58 7.5.2024 12.53 7.5.2024 12.53
5/2024 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–ke ja pe klo 8.30–15, to suljettu tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Aluekeskukset suljettuina 26.6.–29.7. 31.8. asti ma–pe klo 8.30–12.00. 1.–31.7. avoinna ma–to klo 8.30–15 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2024_5_kansiarkki.indd 59 Tekijä_2024_5_kansiarkki.indd 59 6.5.2024 13.38 6.5.2024 13.38
VARMANA PIDETYT TURVALLISET JA MUKAVAT JALKINEET OVAT HYVÄN TYÖPÄIVÄN PERUSTA. SIEVIN INNOVATIIVISUUS SEKÄ LAADUKKAAT JA VASTUULLISET MATERIAALIT TAKAAVAT KORKEATASOISEN TURVALLISUUDEN JA MUKAVUUDEN TUNTEEN LÄPI TYÖPÄIVÄN. KUN PUET JALKAASI SIEVIN TURVAKENGÄT, VOIT OLLA VARMA SIITÄ, ETTÄ NE HOITAVAT TEHTÄVÄNSÄ YHTÄ HYVIN KUIN SINÄKIN. Tekijä_2024_5_kansiarkki.indd 60 Tekijä_2024_5_kansiarkki.indd 60 6.5.2024 13.38 6.5.2024 13.38