Metsähallituksen lehti kalastajille 2018 Suomussa lukee kalan koko elämä Tuikkia 10 vuotta: Juhlaruokaa harjuksesta Miksi jäät pettävät Tuikki sámegillii och på svenska
PEFC/02-31-151 Tuikki on Metsähallituksen maksuton lehti kalastajille. Lehti ilmestyy kerran vuodessa ja on luettavissa myös netissä Eräluvat.fi. Tuikki jaetaan kalastajille, jotka ovat hankkineet kalastusluvan Metsähallitukselta edellisvuonna. Toimitus Päätoimittaja: Aku Ahlholm Toimituskunta: Mika Laakkonen, Ahti Putaala, Päivi Lazarov, Juha Ahonen Toimituksen yhteystiedot Osoite: Metsähallitus, PL 81, 90101 Oulu Puhelin: 0206 39 4000 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metsa.fi Internet: www.eraluvat.fi Muut kirjoittajat Jukka Bisi, Tuomo Pirttimaa, Ville Vähä, Eerika Rautanen, Antti Pylväs, Janne Pekkala, Pentti Pieski, Marja Hannula Kannen kuva Johannes Sipponen Kuvat Aku Ahlholm, Janne Rautanen, Heli Nikula, Emma Ahlholm, Teija Soini, Tuomo Pirttimaa, Laura Ticklén, Ville Vähä, Antti Pylväs, Mikko Rautiainen, Markku Pirttimaa, Kaisa Sirén, Eemeli Peltonen, Studio PSV Ulkoasu ja taitto Siberia Oy Kirjapaino Painotalo ForssaPrint 10 Suomen nopeimmin kasvava eläin 17 Ruunaa on Suomen suosituin 18 Tuikki 10: TV-kokin juhlaresepti 2 Sisältö
22 Tarinat: Kala kasvaa vaikka olisi kuollut Sisältö 4 Pääkirjoitus 6 Nuorista kalastajista puolet naisia 10 UUTISET Suomu kertoo kalan elämän Viime talven jäät pettivät, miksi? Näin kala mitataan oikein! Suosikkikohteet 2017 TUIKKI 10 VUOTTA 18 Kalastaja, rumpali, kokki 20 Juhlaresepti: Kullanruskeaa harjusta 22 Kalajutut: Tarinoissa saakin liioitella 26 Tuikki på svenska: Vem äter mört idag? Nätfiskare får mest fångst 28 Tuikki sámegillii: Mii Davvi-Sámis manai vearrut? 30 KALASTUSLUVAT Valtion kalastonhoitomaksu Metsähallituksen kalastusluvat 32 Vapa-alueet 34 Metsähallituksen kalastushenkilöstö 26 16 6 Some saa nuoren naisen kalalle 28 3 Sisältö
Ruualla ei saa leikkiä, sehän on kansanviisaus. Keskustelu pyydä ja päästä -kalastuksesta pääsee ajoittain valloilleen. Meillä ei ole Metsähallituksen kalavesille muuta suositusta kuin että luvallisesti saa pyytää ja kala on vapautettava, jos laki sitä edellyttää. Siis ainakin alamittaiset ja suojellut lajit vapauteen. Jos joku haluaa kamppailla hienon kalan kanssa mutta vapauttaa kalat, hän joutuu itse miettimään motiivejaan. Laki ei sitä kiellä. Pitää kuitenkin tiedostaa, että se, mikä itsestä tuntuu hyvältä, ei tunnu kalasta hyvältä. Osa kaloista vaurioituu ja jopa kuolee. Kalastuksessa sallitaan metsästystä brutaalimpia keinoja, ja siihen on sekä kulttuurihistorialliset että biologiset syynsä. Ihminen ei elä vedessä. Pyydä ja päästä -kalastukseen ei lopullista viisautta ole, mutta siitä on tärkeää keskustella avoimesti. Jukka Bisi erätalousjohtaja K alastus voi olla rentouttavaa onkimista laiturilta, pilkkimistä tai sukkelaa katiskan kokemista. Verkkojen laskeminen, viehekalastus tai perhostaminen vaativissa virtavesissä tai talviverkkokalastus vaativat jo osaamista ja tekniikkaa. Ammattikalastus on vaativuudessaan ihan oma lukunsa. Ehkä juuri tuossa on kalastusharrastuksen suosion yksi syy. Se on lähes kaikille mahdollista. Olipa lapsi, varttunut tai vanhus, vähävarainen tai varakas, maahanmuuttaja tai syntyperäinen, jokin tapa kalastaa on mahdollista. Vaativuutta voi nostaa, kun pääsee alkeista kiinni. Luontoharrastukset ja luontoliikunta elävät nousukautta. Toivotaan, että kalastuskin on nosteessa. Tämä lehti kertoo sivuillaan, kuinka lapset ja nuoret tuntuvat olevan enemmän kalastuksesta kiinnostuneita kuin heidän vanhempansa. Se antaa viitteitä, että kalavesillä on kulkijoita jatkossakin. Jatkuvuus on kalavesien hoidon ja suojelun kannalta tavoiteltava asia. Siitä, mistä ihmiset ovat kiinnostuneita, siitä pidetään yleensä huolta. Arvokkaiden ja haluttujen vaelluskalojen eteen tehdään parhaillaan monella suunnalla suojelutyötä. Valtion vesillä panostamme jatkossa yhä enemmän kalaelinympäristöjen hoitoon. Tavoite on varsin yksinkertainen: haluamme turvata kalakantoja niin, että niistä on myös kalastettavaksi. Siitä hyötyvät niin luonto, ihminen kuin yhteiskunta. Kalasta saa hyvää ruokaa. Särki ei ole arvostetuimpia ruokakaloja, mutta kerromme, että särjestä saa terveellistä ravintoa. Itsekin edustan sitä ikäpolvea, joka söi lapsena suolasärkeä, ja sitten sanottiin, että se kasvattaa järkeä. Järjen kasvusta en tiedä, mutta suola maistuu vieläkin suussa. Syö särkeä, se kasvattaa järkeä! ”Mistä ihmiset ovat kiinnostuneita, siitä he yleensä pitävät huolta.” 4 Ylävirta: pääkirjoitus
Ledare på svenska Det finns massor med fiskare, eftersom det är möjligt för nästan alla att fiska. Det har blivit allt populärare att röra sig ute i naturen. Också ungdomar fiskar mer än tidigare. Det här är bra, för människorna värnar i allmänhet om det som de är intresserade av. Forststyrelsen håller som bäst på att utöka vården av fiskevatten. Det ska finnas tillräckligt med fisk i vattnen så att folk ska kunna fiska. Till och med den underskattade mörten är en hälsosam matfisk. Catch and release-fisket väcker också diskussion allt emellanåt. I Forststyrelsens områden förekommer inget tvång att släppa fiskar tillbaka i vattnet utom om de underskrider minimåttet eller är fridlysta. Det är viktigt att också den här frågan diskuteras öppet. Kymmenes Tuikki, ole hyvä! Tärppääkö lehti? Metsähallitus päätti vuosikymmen sitten kertoa ihmisille enemmän kalastuksesta ja metsästyksestä. Eräasioista oli hiljan tullut julkisia hallintotehtäviä eli palveluita, joista ei pidä kerryttää voittoa valtion kassaan. Oli siis aika kertoa tarkemmin, miten kalavesiä hoidetaan ja miten lupamääristä päätetään. Tuikin oli tarkoitus ilmestyä kerran kaksi, mutta te, kalastajat, halusitte toisin. Siispä nyt ilmestyy kymmenes lehti. Sen kunniaksi alamme lisätä lehteen ruotsia ja saamea, sillä lehti ei tuiki enää väliaikaisesti. Aku Ahlholm viestintäpäällikkö, chefredaktör, oaivedoaimmaheaddji, Tuikki-tidningen, Tuikki-blá??i eraluvat@metsa.fi Hur tycker du vi klarar oss på svenska? Forststyrelsen ger nu ut det tionde numret av tidningen Tuikki för fiskare. Eftersom det ser ut som om detta inte bara blir en temporär tjänst, börjar vi ge ut innehållet också på svenska. Skicka gärna in idéer för artiklar till Tuikki! Vi skulle också vilja få respons på hur vi annars klarar oss på svenska. Får du tillräcklig service på svenska i Forststyrelsens Eräluvat-telefontjänst? Hittar du i övrigt information om våra tjänster på svenska? Oaive?álus sámegillii Guolásteaddjit leat ollu, daningo dat lea measta juohkeoktii vejolaš. Luonddus lihkadeami bivnnutvuohta lassána. Seamma ládje nuorat guolástit eanet go ovdal. Dát lea buorre, daningo olbmot atnet dábála??at ávvira das, mas sii beroštit. Maiddái Meahcirá??ehus lasiha dálá áigge guolle?ázid dikšuma. Ulbmil lea, ahte guolli juoksu guolásteami rádjái. Juobe hejošuvvon seargges oažžu dearvvašlaš borramuša. Gaskkohagaid ságastallojuvvo maiddái bivdde ja luoitte -guolástusas. Meahcirá??ehusa dikšun guovlluin ii leat eará luoitinbággu go dat, ahte vuollemihtosaš ja ráfáidahttojuvvon guolit die?usge luitojuvvojit. Lea dehálaš, ahte dasnai ságastallojuvvo rahpasit. Jukka Bisi Mii Davvi-Sámis manai vearrut? Meahcirá??ehusa Tuikki-blá??i guolásteddjiide almmustuvvá dál logát geardde. Blá??i vuo??uduvvui, daningo guolástus earáhuvai almmolaš hálddahusbargin iige dainna šat dahkkon vuoitu stáhta kássii. Šattai dárbu muitalit eanet maid guolle?áziid dikšumis. Dál háliidit ságastallat eanet maid sierramielalašvuo?ain. Dán nummáris jearrat sápmela??ain sámegillii, mii manai Davvi-Sámis vearrut, go Riikkabeaivvit dohkkehii o??a guolástanlága. Liv??iigo Meahcirá??ehus sáhttán bargat nuppe ládje? 5 Tuikin tärppi
Nuoret naiset innostuivat kalastuksesta Aku Ahlholm, teksti ku va : A nt ti J. Le in on en 6 Tuikki tutkii
Kalastavien nuorten määrä ehti laskea 20 vuotta peräkkäin. Nyt suunta on ylöspäin nuorten naisten ansiosta: yhden tutkimuksen mukaan nuorista kalastajista jo enemmistö olisi naisia. M uutos on historiallinen. Kun Luonnonvarakeskus julkaisi uusimman tutkimuksensa vapaa-ajankalastuksesta, nuorten aikuisten kalastajien kohdalla oli tapahtunut käänne: heistä 52 prosenttia oli nyt naisia. – Nuorten naisten suosio kalastukseen on varmastikin osaksi kasvanut juuri somen ansiosta, arvioi tamperelainen Heli Nikula, joka tunnetaan kalastavana kiinteistönvälittäjänä sosiaalisessa mediassa. Vielä 1990-luvun lopulla nuorista kalastajista kolmannes oli naisia. Luken tuoreimmassa julkaisussa kaikista kalastajista kolmannes (35 prosenttia) on nyt naisia. Metsähallitus teetti viime syksynä Tietoykkösellä gallupin suomalaisten kalastuksesta, ja tulokset olivat samansuuntaisia: gallupin mukaan 37 prosenttia kaikista kalastajista oli naisia. Nuorten aikuisten naisten innostus harrastuksesta enteilee muutosta. Jo nyt huomaa jokivarsilla, että jos kalastamassa on nuoria, he ovat yhä useammin naisia. – Naiskalastajilla on nykyään paljon omia profiileja sosiaalisessa mediassa, eivätkä naisten niin sanotut kalapönökuvat ole enää harvinaisia. Lisäksi eräja kalastusaiheisissa ohjelmissa on nykyään myös naiskalastajia, mikä on varmasti madaltanut kynnystä lajiin, Heli Nikula arvioi. Kaksi eri näkemystä Metsähallituksen teettämä kyselytutkimus antaa peräti rohkean kuvan nuorten kalastusinnosta: Tietoykkösen toteuttaman gallupin mukaan 18–24-vuotiaat harrastaisivat kalastusta jopa yleisemmin kuin heidän vanhempansa. Gallupin mukaan nuorista 51 prosenttia kalastaa, kun heidän vanhempiensa ikäryhmästä eli 45–54-vuotiaista vain 36 prosenttia kalastaisi. Luken tutkimuksessa otos on 7 500 suomalaista ja tulos on varovaisempi: 45–64-vuotiaiden keskuudessa kalastusharrastus on Luken mukaan edelleen yleisempää kuin yli 18-vuotiaiden keskuudessa. Joka tapauksessa kalastajista suurempi määrä on varttuneita aikuisia, sillä Tilastokeskuksen mukaan heitä on huomattavasti enemmän Suomessa kuin nuoria aikuisia. Heli Nikula tunnetaan kalastavana kiinteistönvälittäjänä sosiaalisessa mediassa. Hän uskoo nuorten naisten julkaisevan nyt mielellään kalastuskuvia ja saaliskuvia itsestään somessa. Ku va : Ee m el i pe lt on en Kalastajista reilu kolmannes on naisia, nuorista aikuisista jo puolet. ku va : A nt ti J. Le in on en 7 Tuikki tutkii
Eerika Rautanen: Tämän vuoksi minä kalastan ”Mun nimi on Eerika, ja olen kohta kaksikymmentä vuotta. Miksi mä kalastan? No, mä hurmioiduin kalastukseen jo muutaman vuoden iässä. Siitä lähtien oonkin kalastanut mahdollisimman paljon. Kalastamisesta tekee mun mielestä kivaa se jännitys siitä, mitä sielä siiman päässä voi olla. Se hurmio pysyy yllä, koska jokainen kalareissu on omalla tavallaan jännittävä ja erilainen, tuli saalista tai ei. Kaikkein kivointa on kuhan uistelu ja haukien viehekalastus syksyisin. Meidän perheessä myös muut kalastaa, joten ehkä se on osasyy siihen, että kalastus on pysynyt mun harrastuksena koko elämäni ajan. Perheen kanssa ollaan tehty yhteisiä kalareissuja muun muassa Tenolle ja Keski-Norjan lohijoille. Ensimmäisen kalareissuni oon tehnyt neljän viikon iässä. Ehkä oon jo sillon huomannut, että täähän onkin hauskaa hommaa ;) Sen jälkeen on koettu vaikka minkälaisia kalareissuja. Yksi mieleenpainuvimmista reissuista oli muutama vuosi sitten syksyllä, kun oltiin haukia saalistamassa. Vesi oli tosi kirkasta ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta, mutta oli jo aika vilposta. Se oli jotenkin niin siistiä, kun sen oikeesti omilla silmillä näki, kun ne isot hauet otti sun vieheeseen kiinni ja samaan aikaan tuntee sen, kun se nappaa. Ja vaikka sen tapahtuman näki, niin se silti jännitti kelata sitä kalaa ja tunnustella, että minkähän kokoinen se mahtaa olla.” Eerika Rautanen, teksti Janne Rautanen, kuvat Mikä saa nuoren kalastamaan? Tuikki kysyi Eerika Rautaselta ja Jaanus Heikkiseltä, mikä kalastuksessa viehättää. 8 Tuikki tutkii
Jaanus Heikkinen: Taimen tarjoaa sopivasti haastetta Kainuun vaaramaisemissa Puolangalla asuva 18-vuotias Jaanus Heikkinen harrastaa taimenen koskikalastusta virvelillä. – Ensimmäistä kertaa olin kalassa ukin ja isän kanssa. Ongittiin mato-ongella mökkirannasta ahvenia, Heikkinen muistelee. Kun Heikkinen varttui, hän osti uisteluja perhovälineet. Taimenen kalastus kiinnosti, ja hän etsi netistä ja kirjoista tietoa. Kun asiat olivat teoriassa mielessä, hän lähti kosken äärelle kokeilemaan oppeja käytännössä. Heikkinen kalastaa pääsääntöisesti Kalliusja Kurimonkoskilla, joihin istutetaan pyyntikokoista taimenta. Hän käy kausiluvalla kalastamassa 20–30 kertaa kesässä, yleensä kavereiden kanssa. – Saa olla raittiissa ilmassa ja paistaa kavereiden kanssa makkaraa. Ja aika kuluu nopeasti. Yhtäkkiä huomaa, että on mennyt jo kolme tuntia, Heikkinen kertoo. Tähän asti suurimman kalansaaliin pyynnissä kavereista oli apua. Kolme kaverusta oli elokuun pimeänä yönä uistelemassa Kalliuskoskella, kun kaverilla jäi uistin keskelle koskea kiinni. Kaksi kaveria lähti hakemaan sitä kahlaamalla. Heikkinen jäi heittelemään uistinta ylävirtaan, ja kala otti kiinni. – Nakkasin kaverille haavin sinne kosken keskelle. Oli niin pimeä, ettei me nähty, mikä se on. Kun kala lähti alavirtaan, kaveri nappasi sen haaviin. Vasta siinä me nähtiin, että se oli iso taimen. Sitä en olisi saanut yksin mitenkään. Saalis oli 62-senttinen ja 3,2-kiloinen meritaimen. Antti Pylväs, teksti ja kuva 9 Tuikki tutkii
Kalastusuutiset Suomun renkaat paljastavat lohen tarinan On kevät 2003 ja abit kirjoittavat äidinkielen kokeessa suomiräpistä. Politiikassa tehdään historiaa, kun Anneli Jäätteenmäestä leivotaan ensimmäistä naispääministeriä. Samaan aikaan Tornionjoen pohjassa mitättömästä mätimunasta kuoriutuu tuskin nähtävän kokoinen lohenpoikanen, yksi miljoonista. Poikanen lymyilee pitkään kivien suojassa. Ihmeen kaupalla se selviää. Kiusallisen hitaasti kala kasvaa kolme kesää virran pyörteissä. Jos se ajautuu suvantoon, pitää pelätä haukea. Koskessa vaarana ovat suuret lohet. Vuodet vierivät, ja saapuu kesä 2007. Nightwish-yhtye vaihtaa laulajaansa, ja tupakointi kielletään ravintoloissa. Joessa lohenpoikanen on kasvanut niin suureksi, että sen on päästävä pois, suureen veteen. Ihmiset kutsuvat sitä nyt smoltiksi, mereen vaeltavaksi loheksi. Lohi jatkaa matkaansa aina eteläiselle Itämerelle saakka. Siellä evästä riittää, ja kala kasvaa vuosi vuodelta nopeammin. Tulee kesä 2010. Ihmisten mielenkiinto kohdistuu Etelä-Afrikkaan ja jalkapallon MM-kisoihin. Suomi siirtyy jo historiansa toisen naispääministerin Mari Kiviniemen valtakaudelle. Itämerellä lohi on tuntenut kotijokensa kutsun jo keväällä ja lähtenyt hyvissä ajoin kohti pohjoista. Matkaa kutumutkaan on yli 1 000 kilometriä. Kesäkuussa se ennättää Lappean suvantoon, jossa Muonionjoki yhtyy Tornionjokeen. Lohi kokee kovia, sillä se pyydystetään ja siltä napataan muutama suomu. 15-kiloiseksi ehtinyt koiras eli kojamo lasketaan onnekseen jatkamaan sukuaan. Tutkija Ville Vähä Luonnonvarakeskuksesta on saanut tarvitsemansa suomut. Nyt päästään lukemaan lohen elämää. – Joessa vietetyt poikasvuodet näkyvät tiheästi kasvurenkaita sisältävänä tummana alueena. Paljain silmin katsoen ei näitä poikasvuosia pysty suomusta erottamaan, mutta mikrofilminlukulaitetta tai mikroskooppia hyväksi käyttäen voi vuosikasvuvyöhykkeet laskea, Vähä sanoo. Tutkittu lohi on syntynytkin villinä luonnossa, Ville Vähä sanoo. Jos kala olisi peräisin laitoksesta, sen poikasvaiheen renkaat olisivat erilaiset. Meressä lohen kasvu kiihtyy: suomussa olevat kasvurenkaat ovat harvassa ja vain keskitalvi näkyy tihentyneinä kasvurenkaina. Vuosikasvuvyöhykkeitä ei tarkoillakaan silmillä pysty erottelemaan ilman laitteita. Mikroskooppi tai mikrofilmin lukulaite tarvitaan kasvun tarkkailuun. Tutkija Ville Vähä merkitsee lohen iäksi 4.3+ eli neljä jokivuotta, kolme merivuotta ja + merkiksi lisäkasvusta matkalla kohti synnyinjokea. Jos lohella olisi ollut aikaisempia kutukertoja, olisi ne merkitty G-kirjaimella. Esimerkiksi 4.1+G1+, myös tämä lohi olisi seitsemän vuoden ikäinen. 4-vuotiaana alkukesänä lohi lähtee vaeltamaan ”smolttina” kohti Perämerta. 2. vuosi joessa. 3. vuosi joessa: poikasen kasvu on kiihtynyt hieman. 1. vuosi joessa on takana. Keväällä 2003 lohi kuoriutuu mädistä Tornionjoessa. 10
7. vuosi: lohi päättää lähteä vaeltamaan kohti synnyinjokeaan Torninjokea. Samalla se kasvaa, jolloin suomussa näkyy niin sanottu lisäkasvu. 6. vuosi: toisena merivuonna kasvu kiihtyy edelleen. 5. vuosi: ensimmäisenä merivuonna lohi kasvaa yhtä paljon kuin jokivuosina yhteensä. Tutkijat pyytävät lohen Lappean suvannosta 21.6.2010. Se on kasvanut 115-senttiseksi ja 15-kiloiseksi kojamoksi. Kalasta otetaan suomunäyte, minkä jälkeen se lasketaan takaisin jatkamaan sukuaan. JOKIVUODET Eräluvat-fakta Näin kalojen ikä määritetään • Kalojen iänmääritys perustuu luutumiin muodostuvien kasvuvyöhykkeiden laskemiseen. • Yleensä tutkitaan suomuja, mutta joillakin kaloilla määritys onnistuu paremmin luista, kuten ahvenella kiduskannen luusta (operculum), hauella hartian lukkoluusta (cleithrum) tai silakalla kuuloluusta (operculum). • Kalat kasvavat koko elinikänsä. Vaihtolämpöisinä eläiminä kasvu seurailee vuodenaikoja. • Pohjoisen pallonpuoliskon kalat kasvavat yleensä kesällä paremmin kuin talvella. • Kasvun ollessa nopeaa luutumiin muodostuvien yksittäisten kasvurenkaiden välit ovat suuria. • Yksi vuosikasvu muodostuu siis yhdestä leveästä ja vaaleana erottuvasta ”kesäkasvuvyöhykkeestä” ja yhdestä kapeasta ja tummasta ”talvikasvuvyöhykkeestä”. • Lohen suomuja määritettäessä tulkitaan erikseen keskeltä löytyvät poikasvuodet ja syönnösvaelluksella syntyneet nopean kasvun aikuisvuodet. • Kutunousu eli ns. kutumerkki näkyy lohessa suomujen rosoreunaisina syöpyminä. • Tenolta ja Tornionjoelta onkin saatu tällaisia uusintakutijalohia, joiden suomuissa on merkit jopa neljästä edellisestä kutukerrasta. Lu on n on va ra ke sk us Lohen tarina alkaa hahmottua, mutta vain pyyntihetkeen saakka. Mitä sen jälkeen on tapahtunut, jää arvoitukseksi. Lohet elävät lyhyen ja kiihkeän elämän, joten tutkittu kojamo on jo kujeensa kujeillut. Parhaimmillaan lohi voi kutea jopa neljä kertaa, mutta ihmisiässä mitattuna vanhimmatkin lohet jäävät varhaiseen teini-ikään. Aku Ahlholm, teksti Asiantuntija: Ville Vähä, Luonnonvarakeskus Lappea Itämeri Lohi vaeltaa smolttina Tornionjoen Lappeasta Perämereen. 11 Kalastusuutiset
Nuorten ja varttuneempien kalastajien lupien maksussa on eroja, selviää Metsähallituksen Tietoykkösellä teettämästä gallup-kyselystä. Kalastonhoitomaksu tulee maksaa kaikkien 18–64-vuotiaiden kalastajien, jotka kalastavat muuten kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkalitkalla. Tietoykkösen gallupin perusteella tällaisia kalastajia oli viime vuonna 343 000. Nuorten kalastusinto kääntyi nousuun – kiitos naisten 50 000 100 000 150 000 200 000 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 Lähde: Luonnonvarakeskus 2017, Vapaa-ajankalastus 2016 -tutkimus 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Kaikki 18–24-vuotiaat 18–24-vuotiaat miehet 18–24-vuotiaat naiset Kalastusmaksuja maksettiin vuonna 2017 256 000 kappaletta, kun mukaan lasketaan vuoden, viikon ja vuorokauden maksut. Maksun kerää Metsähallitus, joka tilittää kertymän maaja metsätalousministeriölle. Kalastavista nuorista vain kolmannes (31 %) ilmoitti viime vuonna maksaneensa kalastonhoitomaksun. Yli 55-vuotiaista kalastajista lähes puolet (46 %) maksoi kalastonhoitomaksun. Varttuneet kalastajat maksavat kalastonhoitomaksun uskollisesti Viime vuonna arviolta 343 000 kalastajan olisi tullut maksaa kalastonhoitomaksu: maksuja kertyi 256 000 kappaletta. Vuonna 1998 vain 35 prosenttia nuorista kalastajista oli naisia. Vuonna 2016 osuus oli jo 52 prosenttia. Kaikista kalastajista 35 prosenttia on naisia Luken tutkimuksen mukaan ja 37 prosenttia Tietoykkösen gallupin mukaan. Eräluvat-fakta Lä ht ee t: Lu on no nv ar ak es ku s 20 17 , M et sä ha ll it us /T ie to yk kö ne n 20 17 Kaupallinen kalastus: Kotimaisesta kalasta on edelleen pulaa Kotimaisesta kalasta oli viime vuonna edelleen huutava pula, sillä kalastajia oli liian vähän, tiedotti Luonnonvarakeskus. Rannikkokalastus oli Luken mukaan vaikeuksissa leutojen talvien, hylkeiden ja merimetsojen takia. Hylkeet päivystävät jäättömillä apajilla ympäri vuoden, joten lyhytkin hylkeetön pyyntimahdollisuus on jäänyt pois. Nuorten keskuudessa koko vuoden kalastonhoitomaksua pidetään kalliina, minkä vuoksi he ostavat mieluummin viikkomaksuja. Kun heiltä kysyttiin, miksi he maksoivat viikon tai vuorokauden maksun vuosimaksun sijaan, 40 prosenttia vastasi syyksi hinnan. Yli 35-vuotiaista kukaan ei pitänyt vuosimaksua niin kalliina, että sen vuoksi pitäisi maksaa lyhyempiä maksuja. Luonnonvarakeskus etsii tutkijoiden ja kalastajien kanssa ratkaisuja ongelmiin osana uutta innovaatio-ohjelmaa. Avomerellä kalaa riittäisi rannikkoalueita paremmin. Vuoden 2016 silakkasaalis oli ennätyksellinen, ja viime vuoden saalis oli lähes yhtä suuri. Selkämeren runsasta kalastuskiintiötä ei ole siitä huolimatta saatu pyydettyä. Tänä vuonna kiintiö on pienempi. Luonnonvarakeskuksen mukaan sisävesikalastajat ovat merikalastajia tyytyväisempiä. Suurin ongelma on ollut muikun pieni koko, koska kysyntää olisi enemmän isommalle muikulle. Tuikki 12 Kalastusuutiset
Erävalvonta: Kalastajia sakotetaan aiempaa herkemmin Erätarkastaja Tommi Suonpää valvoi kalastusta Saimaalla. Metsähallituksen erävalvonta on tiukentanut kalastuksenvalvontaansa. Jo viime vuonna rangaistuksia annettiin aiempaa herkemmin, mikäli kalastonhoitomaksu tai asiaankuuluvat kalastusluvat olivat maksamatta. – Kalastuslain muuttumisen jälkeen meni pari vuotta enemmän opastusja neuvontalinjalla, minkä jälkeen linjaa tiukennettiin viime vuoden puolella, erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen kertoo. Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna 3 072 kalastajaa. Heistä 84 prosenttia selvisi tarkastuksesta moitteettomasti. Rikkeet ja luvattomuudet olivat kutakuinkin edellisvuoden tasoa: Kalastajista 12 prosenttia rikkoi lakia. Neljältä prosentilta puuttuivat asiaankuuluvat luvat. Tuikki Ku va : H an na le en a A ar ni o Simojoella on nyt jo 11 taukopaikkaa Lohenkalastajien suosioon nousseella Simojoella on laitettu hihat heilumaan. Kalastuslupa-alueella on jo 11 rakennettua taukolaavua, joista neljä on täysin uusia. Uusien rakennusten kautta kalastajat pääsevät helposti joelle joutumatta sivuamaan jokivarren asukkaiden tai mökkiläisten pihoja. Simossa panostetaan myös itse jokeen. Peräti 12 koskea on kunnostettu kahden vuoden aikana, jotta lohen lisääntymisja poikasalueita olisi riittävästi. Viime vuonna kuoriutuikin enemmän poikasia kuin koskaan seurantajaksolla. Simojoen kalastuksesta julkaistaan vuonna 2018 uusittu Simojoki.com-sivusto ja rakenteiden viimeistelyä jatketaan. Mukana valmisteluissa ovat Simon kunta, Nousulohi ry ja Metsähallitus. Simojoen Simon puoleiset vedet yhdistettiin muutamia yksityisiä vesialueita lukuun ottamatta yhteiseksi luvaksi vuonna 2017. Tuikki 13 Kalastusuutiset
Suomussalmen mikrosirukaloista odotetaan palautteita Suomussalmen Kevättijärveen, Öllöriin, Pitkä-Hoiluaan ja Kokalmukseen istutettiin viime syksynä mikrosirulla merkattuja taimenia. Tutkijat odottavat nyt, että kalastajat ilmoittaisivat saamistaan kaloista kalamerkkipalautus.fi-sivustolla. Järville on hankittu sirun eli PIT-merkin lukemista varten skannerit, jotka kalastajat saavat lainaksi. Hossan järvillä kalastavat voivat hakea skannerin lainaan luontokeskuksesta ja Kevättijärvellä kalastavat Ala-Vuokin kyläkaupalta, Mäkeläisen Pojat ky:n tiloista. Kun kalastaja lukee merkin, palvelu antaa välittömästi tiedot saaliskalan istutushetkestä, kalan koosta istutushetkellä ja mahdollisista aikaisemmista pyyntikerroista. Kesällä 2017 istutetut kalat olivat keskimäärin 31-senttisiä eli reilusti alamittaisia, joten kalastajilta kysytään malttia ja helliä otteita, mikäli tutkimustaimen päätyy saaliiksi ja vapautettavaksi. Mikrosirukalojen avulla tutkitaan laitoskalojen ”villiyttämistä”. Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus tutkivat, miten istutuskalat selviytyvät luonnonolosuhteissa. Operaatio kuuluu Metsähallituksen Eräpalvelujen johtamaan Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä -hankkeeseen. ”Villiyttäminen” tarkoittaa villien taimenten geeniperimän tuomista laitoskalojen perimään. Suomussalmelle istutut mikrosirutaimenet kuuluvat kolmeen tutkimusryhmään: ryhmä 1. on laitoskantaa olevia järvitaimenen laitospoikasia, ryhmä 2. on laitoskannan ja villin järvitaimenkannan risteymiä ja ryhmä 3. on villien järvitaimenen emokalojen poikasia. Tuikki Ku va : A ku A hl ho lm Taimenet olivat istutettaessa 31-senttisiä. Hankkeessa tutkitaan, miten laitoskalat selviytyvät luonnossa. Aakenuksen Pyhäjärvelle saa nyt kausiluvan Pyhäjärven vapalupaan Ylläkselle on lisätty kausilupa. Kausiluvan hinta on 60 euroa. Kaikki alle 18-vuotiaat saavat luvat puoleen hintaan. Alle 15-vuotiaat voivat kalastaa samaan seurueeseen kuuluvan aikuisen luvalla samaan saaliskiintiöön. Yksin kalastaville alle 15-vuotiaille on saatavilla maksuton viikon kalastuslupa erikseen. Ku va : A ku A hl ho lm Aikuisen kausilupa Pyhäjärvelle on 60 euroa. Alle 18-vuotiaat pääsevät puolella hinnalla. 14 Kalastusuutiset
Isot tukit on nostettu yksitellen metsäautotien varteen. ”Hellävaraisesti liinoilla”, kuvaa Metsätalous Oy:n tienrakennusesimies Arvo Olli. Tukit kannattelivat vanhaa siltaa talousmetsässä Rovaniemen pohjoispuolella. Silta oli päässyt niin huonoon kuntoon, ettei siitä uskaltanut mennä ylitse edes henkilöautolla. Sillan rakentaminen on vaatinut paitsi hellyyttä myös luovuutta. Rakentamisen tahdin ovat määränneet alla virtaavan ojan asukkaat. Olli osoittaa pohjahiekkaan osin painuneita mustia möykkyjä. Ne eivät ole kiviä vaan raakkuja, jokihelmisimpukoita, joille tällaiset ojat ovat elintärkeitä. Laji on maailmanlaajuisesti luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Metsäojitukset, maanmuokkaukset ja lohikalojen vähentyminen ovat syynä lajin rajuun häviämiseen. Raakku tarvitsee väli-isännäkseen joko taimenen tai lohen. Simpukan toukat kasvavat kalan kiduksissa ennen kuin asettuvat pohjasoraan. Lapin ja Koillismaan lohija taimenojista löytyvät Suomen merkittävimmät raakkukannat. Arvo Olli tiesi jo ennen siltasuunnitelmia, että ojassa on raakkuja. Siltaa tarkastaessaan hän kuitenkin yllättyi niiden sijainnista. Raakkuja oli heti sillan kupeessa, mikä tarkoitti, ettei paikalle voisi asentaa ainakaan siltarumpua. Jos simpukoita ei olisi, paikalle olisi vedetty halkaisijaltaan 1,6-metrinen teräsputki. Sen urakan hinta olisi ollut 5000 euroa. Nyt kustannukset ovat arviolta 20 000 euroa. Ennen tarkkojen rakennussuunnitelmien tekemistä Olli otti yhteyttä uhanalaisten lajien asiantuntijaan Tuomo Ollilaan. Luontopalvelujen ylitarkastaja Ollila päätti selvityttää, kuinka suuri esiintymä oli kyseessä. Paikalle tilattiin sukeltaja, joka haSilta rakentui raakkujen tahdissa Lapin taimenojat ovat elintärkeitä jokihelmisimpukoille. Metsähallituksen vastuualueiden välinen yhteistyö takaa uhanalaisen lajin suojelun pohjoisessa. vaitsi, että raakkuja on muutaman metrin alueella jopa useita satoja. Kokonaan uuden sillan rakentaminen olisi nostanut kustannukset jopa 40 000 euroon. Olli päätti suunnitella urakan niin, että siltakanneksi saatiin kappale vanhaa Jeesiön liimapuusiltaa Kittilästä. – Jeesiön silta sahattiin kolmeen osaan, ja yksi viisimetrinen osa tuli tänne. Siltakansi asennettiin paikalle nosturilla, jotta ojaan ei tarvinnut koskea. Lapissa tienrakennusesimiestä työllistävät raakkujen lisäksi muutkin uhanalaiset lajit, muun muassa maakotka ja muuttohaukat. Kun Olli suunnittelee tien tai sillan kunnostusta, hän tarkistaa lajien reviiritiedot Metsähallituksen paikkatietojärjestelmästä. – Jos kotka pesii, silloin ei mennä sinne koneiden kanssa möykkämään, Olli sanoo. Paikkatietojärjestelmää tarvitsevat myös Metsähallituksen tiemetsurit. He vastaavat käytännön työstä esimerkiksi raakkuojalla. – Erityisesti tällaisissa kohteissa työnjäljellä on iso merkitys. Onneksi on näin ammattitaitoista väkeä omassa talossa, Olli kehuu alaisiaan. Tänä vuonna tienrakennusesimiehen vetämä tiimi on peruskorjannut 200 kilometriä tietä, tehnyt kokonaan uutta tietä noin 60 kilometriä ja rakentanut viisi uutta siltaa. Raakkujen yli kulkeva metsätiesilta kestää ainakin seuraavat 30 vuotta. Raakkujen työ jatkuu toivottavasti vielä pitempään. Jokihelmisimpukat voivat elää jopa 120-vuotiaiksi. Ne hoitavat alueen ekosysteemiä suodattamalla jopa 50 litraa vettä päivässä. Marja Hannula Uusiokäytetty sillankansi kestää paikalla seuraavat 30 vuotta. Ku va Ka is a Si re n Ku va Pi rk ko -L iis a Lu ht a 15 Kalastusuutiset
tai riittävän kovat pakkaset saavat sohjon jäätymään. Näin syntyy kohvajäätä eli sohjoista jäätä. Kohvajää syntyy jään yläpinnasta ylöspäin, sohjon jäätyessä. Teräsjää paksunee jään alapinnasta alaspäin, veden jäätyessä. – Kohvajään kestävyyden varaan en paljon laskisi, Koskela sanoo. Kohvan kantavuus on sen rakenteesta riippuen vain osa teräsjään kantavuudesta. Ilmaston lämmetessä sateisuus lisääntyy Suomessa. Pohjoisessa lumisemmat alkutalvet ovat todennäköisiä – eli saamme opetella varomaan heikkoja jäitä entistä tarkemmin. Tuomo Pirttimaa Järvien jäätyminen sujui takkuisesti. EteläSuomessa jäitä odoteltiin pitkään. KeskiSuomesta ylöspäin jäätä kyllä saatiin, pohjoisessa lähes normaaliin aikaan, mutta ne jäivät heikoiksi. Tammikuun 10. päivä Suomen Ympäristökeskuksen hydrologi Jarkko Koskela luki Iisveden havainnoitsijan raportin tilanteesta: – Kolme ohutta sohjoista jääkerrosta. Ei kannata liikkua jäällä. Tilanne oli yhtä vaarallinen isossa osassa Suomea, Koskela varoitti. Järvellä saattoi olla yhtenäinen jääkerros ja pakkasiakin piteli, mikä saattoi harhauttaa kulkemaan hengenvaarallisilla jäillä. Pakkasta oli, mutta jäät pettivät – mistä ilmiö johtui? Iltapäivälehtien lööpintekijät eivät kuluneena talvena keksineet ilmaisua ”tappajajäät”, vaikka luonnonilmiö vei ihmishenkiä. Kun ensijäiden päälle sataa vaaksan verran pehmeää pakkaslunta, jään vahvistuminen pysähtyy. Pahimmillaan jäät ovat heikkoja pitkään pakkasista huolimatta. Kantava teräsjää syntyy veden jäätyessä vedenpinnasta alaspäin. Petollinen kohvajää syntyy sohjon jäätyessä vedenpinnasta ylöspäin. Lumipeite Kohvajää Sohjo Teräsjää Sula vesi Syy huonoihin jäihin löytyi runsaista lumisateista: jo tammikuussa lumen syvyys ylitti pohjoisessa 80 senttiä, ja keskisessä Suomessakin kahlailtiin paikoin puolen metrin hangissa. Järven jäälle sataessaan lumi eristää tehokkaasti. Jään alapinnalla on niukasti plussan puolella oleva vesi, jonka jäätymisen lumi estää. Jäätä ei synny, vaikka pakkaset ovat kelvolliset. Kun lunta sitten sataa tarpeeksi, jää painuu alaspäin ja jäälle nousee railoista vettä. Sanotaan, että järven jää on vesillä. Jään päällä oleva märkä sohjokerros saattaa pysyä sulana pahimmillaan viikkokausia eristävän lumen alla. Vasta lumen painuminen 16 Kalastusuutiset
Retkeilyalueet: Suosituimmat kalastuskohteet olivat Ruunaa ja Evo Retkeilyalueet olivat jälleen viime vuonna Suomen suosituimpia eräkohteita. Alueet houkuttelivat retkeilijöiden lisäksi runsaasti kalastajia ja metsästäjiä. Ruunaan retkeilyalue oli koko valtakunnan ykkönen ja Evon Niemisjärvet kakkonen. Hossan ja Matildanjärven kalastajamäärät laskivat hieman, mutta ne tulivat yhä suosikkilistan kolmoseksi ja neljänneksi ennen Lapin suosituimpia vapa-alueita. Tuikki Ruunaan retkeilyalue Matildanjärvi Enontekiön erämaa Hossa Niemisjärvet Simojoki SUOSITUIMMAT VAPA-ALUEET 2017 Alue Kalastuslupien määrä Ruunaan retkeilyalue 5 437 Niemisjärvet, Evon retkeilyalue 4 332 Hossa 3 945 Matildanjärvi 2 478 Simojoki 2 020 Enontekiön erämaa 1 945 Listassa ovat mukana kalavedet, joiden hoitoon Metsähallitus osallistuu. Kalastusasetuksessa säädetään alimpien sallittujen pyyntipituuksien lisäksi myös, miten kalan pituus kuuluu mitata: ”Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen.” Helppoa vai onko sittenkään? Paras mittaustapa on asettaa kala kyljelleen mahdollisimman tasaiselle alustalle, mittanauhan ollessa joko kokonaan tai osittain kalan alla. Varsin yleinen virhe on laittaa mittanauha kalan päälle siten, että se kulkee kalan kaarevaa kylkeä pitkin. Näin mitattuna kalan pituuteen tulee koosta riippuen useita senttejä ylimääräistä. Luotettavimmin pituuden mittaus onnistuu mittakaukalolla. Siinä mittaus on helppoa, koska kalan leuan kärki sijoittuu automaattisesta mitan nollakohtaan. Riittää, kun varmistuu, että kalan suu on kiinNäin mittaat kalan oikein ni, ja pituus luetaan kevyesti yhteen puristetun pyrstöevän kärjestä. Mittakaukalot ovat maailmalla varsin yleisiä, mutta Suomessa niitä näkee käytössä varsin harvoin. Muitakin hyviä mittaustapoja kuitenkin on. Mittanauhan voi esimerkiksi teipata veneen pohjalle tai muuhun sopivan tasaiseen paikkaan. Rantakalastajan kannattaa merkitä tärkeimmät alamitat vaikka vavan tyveen tai haavin varteen, jossa ne kulkevat aina mukana. Jos tarkoituksena on päästää kala takaisin veteen, tulisi kala mitata mahdollisimman nopeasti ja hellävaraisesti. Selkeästi alamittaista kalaa ei tietenkään kannata edes mitata, vaan vapauttaa mieluiten kalaa kokonaan vedestä nostamatta. Teksti ja kuvat Ville Vähä Tuikki-niksi Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen. 17 Kalastusuutiset
18 Tuikin kasvo
Tuikin 10-vuotisjuhlaresepti löytyy seuraavalta aukeamalta. Eräluvat-fakta P äivä lähtee misailusta. Termi tarkoittaa valmistelua ja tulee ranskan sanoista mise en place, panna paikoilleen, Janne Pekkala valistaa. Pekkala on tuttu kasvo Oulun katukuvassa ja laajemmallakin. Hän teki Ylelle 300 jaksoa Makupalat-ohjelmaa yhdessä toimittaja Timo Nykyrin kanssa. Lisäksi kaksikko teki peräti 20 vuotta Radio-Suomen Eväsreppu-ohjelmaa. – Joskus kuljettiin kaupan hyllyjen välejä ja mietittiin, mitä ihmettä tehtäisiin lähetykseen. Meille saatettiin tulla ehdottelemaan, mitä kannattaisi laittaa, Pekkala muistelee. Tänään kokki laittaa harjusta, lempikalaansa. Pekkala on harrastanut perhokalastusta yli 20 vuotta. Lempikohteet löytyvät läheltä eli esimerkiksi Kiiminkijoelta tai Iijoen lähikoskista, mutta myös Kitkajoen yläosa Kuusamossa on hyvin tuttu paikka. Usein saaliina on juuri harjus. Mieleenpainuvia ovat ne harvinaiset hetket, jolloin syönnille ei meinaa tulla loppua. Jokainen kalastaja tietää, miten monesti saa pyytää tyhjää, mutta joskus yhtäkkiä kaikki on kohdallaan eikä kukaan oikein tiedä, miksi. Pekkala muistelee yhtä kalareissua Kuusamoon, kun harjukset isRumpali, kalastaja, kokki Kun Janne Pekkala kokkaa ja puhuu, hän puhuu yli tuhannen TVja radio-ohjelman kokemuksella. Yhtä pitkään mies on harrastanut perhokalastusta. Aku Ahlholm, teksti | Teija Soini, kuvat kivät ahnaasti pieneen punapyrstöiseen perhoon: red tagiin. Mikään muu ei kelvannut, mutta sillä tuli koko ajan, kunnes syönti loppui kerrasta yhtä arvaamatta kuin oli alkanut. Harjus on hieno saalis myös keittiössä. Siitä Janne Pekkala on suunnitellut Tuikin 10-vuotisjuhlaruuan. Kokkaava rumpali Harjuksen lisäksi juhlareseptiin kuuluu niin monta ainesosaa, että kokonaisuuden hallinta vaatii jo jonkinmoista rytmitajua. Sitähän Pekkalalta löytyy. Oululaiset tuntevat hänet rockrumpalina. Vai pitäisikö sanoa blues-rock-country-ja-niin-edelleenrumpali, sillä monenlaista musiikkia soittavat hänen bändinsä The Knockouts ja Discotransit. Pekkala on järjestänyt veljensä kanssa kavereille ja sukulaisille Korpirock-festareita sukutilallaan eli Pekkalan pihalla Oulun Korpikylässä. Oikeastaan kyse on suurista puutarhajuhlista, jotka ovat vuosi vuodelta paisuneet. Mutta päivä keittiössä on ohi, ja lopputuloksen voitte luntata seuraavalta aukealta. Janne Pekkala jää vielä tiskaamaan, kun muut pakkaavat tavaransa ja poistuvat kylläisinä kuvauksista. Nykyisin kokeilla ei ole enää apulaisia kuten joskus. Kotona odottavat vielä likoamassa olevat herneet. Pekkalan uusperheellä on hernekeittopäivä. 19 Tuikin kasvo
Juhlaruuaksi harjusta T uikki tilasi juhlanumeronsa kunniaksi Janne Pekkalalta kalareseptin. TV-kokki valitsi kalaksi harjuksen, joka on yleinen saalis Metsähallituksen pohjoisilla vapa-alueilla. Valmistus alkaa kalasta. Se suomustetaan, ei nyljetä. Nahka säilytetään, jotta lihan pinnassa olevat hyvät maut ja ainekset Harjus Kookkaita harjuksia perattuina ja suomustettuina sekä fileiksi leikattuina, noin 200 g/ruokailija. (Pienikokoiset kalat voit paistaa pyöreinä.) suolaa rouhittua mustapippuria vehnäjauhoja 1/2 ranskanleipä 4 kovaksi keitettyä kananmunaa nippu tilliä 200 g voita 1 sitruunan raastettu kuori ja puristettu mehu Perunalumi 1 kg puikulaperunoita suolaa vettä 2 dl smetanaa 2 rkl dijon-sinappia 1 rkl hunajaa 1 tl mustapippurirouhetta kukkakaali ja parsakaali suolaa vettä Pähkinävoilla aateloitua harjusta, leipämurua ja kananmunaa säilyvät valmistuksen ajan. Jos kala nyljetään, hyvät rasvat haihtuvat. Parasta olisi, jos kala saisi asettua pyynnin jälkeen yön yli jääkaapissa, jotta ainekset tasaantuisivat jälleen lihaan. Janne Pekkala sanoo ihmisten usein muistelevan, miten kala tai liha oli ennen vanhaan erityisen hyvää, kun mummut ja papat laittoivat sitä. – Heillä ei ollutkaan kiire ruuanlaitossa. Kun Tuikin juhlaruoka laitetaan, unohdetaan kiire, aivan kuin se on unohdettu saalista pyydettäessä. Harjuksen kaveriksi sopii puolalaiseen tapaan kuutioitua leipää ja munaa. Kannattaa kokeilla! Janne Pekkala, reseptit | Teija Soini, kuvat 20 Tuikki 10 vuotta -resepti
HARJUS Pyyhi paperilla kuivaksi peratut ja suomustetut harjukset. Leikkaa kala fileiksi ja annospaloiksi. (Pienemmät harjukset voit jättää pyöreiksi. Tee nahkaan pieniä viiltoja ja hiero suolat pintaan!) Ripottele suolaa kalapalojen pintaan. Anna maustua 20 minuuttia. Laita laakea iso paistinpannu liedelle kylmänä ja lisää pannulle 50–100 g voita. Lämmitä voita koko ajan pyöritellen pannulla. Voin tulee pikku hiljaa paahtua, jolloin se tummuu hitaasti. Voin saatua houkuttelevan pähkinäisen tuoksun on se valmista. Voi ei saa missään nimessä palaa. Lisää pannulle vehnäjauhoissa pyöritellyt kalat. Paistele ne pikku hiljaa molemmin puolin, välillä pannua kallistellen ja kaloja voilla valellen. Kaloihin tulee kaunis väri pintaan. Palat kypsyvät varsin nopeasti, noin 5 minuutissa. Jos tuntuu, että pannu meinaa kuumeta liikaa, voit nostella sitä välillä pois liedeltä ja alentaa lämpötilaa. Kun kalat ovat valmistuneet, nosta ne esillelaittovadille ja peitä foliopaperilla. Lisää pannulle reilusti voita sekä pilkottua keitettyä kananmunaa, pilkottua valkoista leipää, raastettua sitruunankuorta ja hakattua tilliä. Paista seoksesta rapeaa ja mausta se vielä sitruunanmehulla. Kaada seos kalojen päälle ja tarjoa ruoka heti. PERUNALUMI Kuori puikulat ja keitä ne kypsiksi reilusti suolalla maustetussa vedessä. Perunoiden kiehuessa sekoita smetanan joukkoon dijonsinappia ja mustapippurirouhetta, mausta vielä lusikallisella hunajaa. Vatkaa kuohkeaksi. Kun perunat ovat kypsiä, purista reikäpuristimella niistä ryynimäistä perunalunta annoskekoihin. Kuhunkin kekoon keskelle silmäksi lisätään reilu lusikallinen smetanaseosta. Kukkakaali ja parsakaali pilkotaan tasakokoisiksi nupuiksi, maustetaan suolalla ja annetaan maustua 15 minuuttia. Ne kypsennetään höyryttämällä kattilassa esimerkiksi siivilän päällä kannen alla. KOKIN VINKIT • Kokeile laittaa perunan sekaan muusiin hieman sinappia. • Älä heitä pois kukkakaalin tai parsan varsia! Niistä saa maukkaan keiton. • Kuumenna voita, kunnes se saa kullanruskean värin. Sitten vasta lisätään kala pannulle! • Tavallisin virhe kalan valmistuksessa on kypsentää liikaa, jolloin kala kuivuu. VALMISTUSOHJEET 21 Tuikki 10 vuotta -resepti
Sain eilen Tuusulanmerestä sen verran ison siian, että sen varjonkin suolaamiseen meni puolitoista kiloa merisuolaa. Määritelmän mukaan kalavale on liioiteltu kalastustarina. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle, mutta mikä kalavale oikein on ja mistä siinä on kysymys? – Ehkä kalavaleissa on kyse siitä, että meillä on aina arvostettu isoa kalaa ja ison kalan saajaa – siihen kun ei kaikista ole. Joku tämmöinen siinä on perimmiltään takana, kalastusneuvos Markku Myllylä pohtii. Ammattikalastaja Ilveksen rysään oli uinut aivan valtava merilohi. Kalamiehet kyselivät, että kuinka suuri se lohi oli? – Niin se oli iso se lohi, että oli syönyt mahansa pullolleen hylkeitä. Kilpailua myös tarinankerronnasta Markku Myllylä on kerännyt kalatarinoita jo pitkään. Myllylän entinen työnantaja Kalatalouden Keskusliitto kustansi niistä Parhaat kalavaleeni Markku Myllylä on kerännyt kalatarinoita kirjaksi. Nyt on jälleen tuhat kertomusta odottamassa julkaisua. Mutta miksi kalat aina kasvavat kertoessa? Tuomo Pirttimaa, teksti ja kuvat kirjan Jodlaava matikkakoira vuonna 1995. Myllylän jäätyä eläkkeelle juttujen kerääminen on jatkunut. Nyt niitä on jemmassa tuhannen kappaleen kieppeillä odottamassa koostamista. Siksi Myllylä, kalastusneuvos ja nykyään myös oloneuvos, on hyvä henkilö miettimään sitä, mistä kalavaleissa on kysymys. – Toisaalta kalajutut ja -valeet ovat yleistä hauskanpitoa. Kun kalaukkojen kööri kokoontuu ja saunotaan, niin kyllähän siinä tarinaa riittää ja syntyy suoranainen kilpailu, kuka kertoo hulluimman jutun. Kerran alkoi 10-heppainen Johnsonperämoottori verkoille mennessä ryytyä, kierrokset katosivat. Kauhea hauki puri potkuria! Kumautin sitä airolla ja nostin paattiin. Kämpällä iskin hauen muuripataan ja ämpärillisen pottuja höysteeksi. Vartin päästä alkoi kuulua ihme rousketta. Hauki oli vironnut, syönyt kaikki perunat padasta ja mulkoili vihaisesti meikäläistä. Kannoin koko roskan laiturin päähän ja lemppasin järveen – kahden vuoden päästä kuulin, että järven selällä oli nähty porskivan jumalaton hauki iso kypärä päässä! 22 Kalajutut
Markku Myllylä on kerännyt kalajuttuja kirjaksi asti. Miksiköhän tämä Haminasta pyydetty saalis on niissä muuttunut? Ku va : A ku A hl ho lm 23 Kalajutut
Savossa kenties kovimmat jutut Eli kyse ei välttämättä ole kalalla vaan myös tarinalla kilpailemisesta? – Jotain sellaistakin siinä on, tuolla Savossa ainakin. Siellähän ne on kovia kertomaan juttuja muutenkin, Myllylä arvioi. Kaveri sai uistelemalla 16 kilon hauen. Peratessa sen vatsasta löytyi 7 kilon taimen. Taimen oli juuri nielty, melkein potki vielä. Tuostapa syntyy graavikalaa, ajatteli kaveri ja perkasi senkin. Taimenta avatessa sen mahasta pullahti kolmen kilon kuha. Kuha oli ihan ehta, ei yhtään sulanut ja täysin syömäkelpoinen. Teenpä tuosta kuhasopan, ajatteli pyytömies. Kuhaa peratessa sen vatsasta löytyi kilon ahven, melkein elävä ja täyttä filevärkkiä. Hyvää se on paistettu ahven, ajatteli kalamies ja perkasi senkin. Ahventa peratessa vatsasta löytyi 300 gramman särki. No jopas, tästähän saa suolakalan, mietti mies ja perkasi särjen. Särjen vatsassa oli jotakin kummaa, Varsinkin karkuun päässeillä kaloilla on taipumus kasvaa yllättävän rivakasti. Antti Pylvään karkuuttaman taimenen varjonkin suolaaminen olisi todennäköisesti vienyt kilon karkeata suolaa. Kuhaa peratessa sen vatsasta löytyi kilon ahven, melkein elävä ja täyttä filevärkkiä. tarkemmin katsottuna se osoittautui pieneksi nahkakukkaroksi. Kaveri avasi kukkaron, löysi sieltä kahden euron kolikon ja taitellun paperilapun. Lapussa luki että ”Saatanan savolainen valehtelija, osta tuolla vielä pippuriakin”. Toisaalta hyvällä kalavaleella pystyy kuvailemaan mieleenpainuvasti jotain luonnonilmiöitä, esimerkiksi karua lampea. Kiihtelysvaaran Kastelammissa on kaloilla niin vähän ravintoa, että kun sain lammesta kaksi matikkaa, ne söivät kalasopan kiehuessa keitosta perunat ja sipulit. Samaan aikaan Kainuussa kuhan levittäytyminen on saanut huolestuttavia piirteitä. Kainuun kalavesiltä kerrotaan, että isoja haukia ja kuhia on valtavasti. Kuhmon Iivantiirassa isännät sanovat, että kuhia on niin paljon, että häiritsevät jo metson soidinta. 24
Kekkosvitsit oma lukunsa Urho Kekkosta ei voi mitenkään ohittaa kalavaleista puhuttaessa. Kilpailuhenkisen presidenttimme halu olla aina seurueen kovin kalamies sai joskus jopa pohjoiskorealaisia piirteitä. Asia tunnettiin jo omana aikanaan yleisesti, ja siitä muotoutui eräs parhaista kekkosvitseistä. Myllylän mukaan Kekkosen kalapuntari on yksi perinteisimpiä kalastusjuttuja. Se sijoittuu milloin Änätille, milloin Lentualle ja paljastaa myös yhden kalajuttujen tunnuspiirteen: äärimmäisen notkean muokkautumiskyvyn kertojansa mukaan. Kekkonen oli kalassa Kuhmon vesillä ja rantautui päivän päätteeksi erämaataloon. Perheeseen oli samana päivänä syntynyt lapsi, jota ei ollut vielä punnittu. Presidentti lainasi vauvan punnitukseen Laura Ticklénin väsyttämä eväleikattu taimen oli valehtelematta yli vaaditun pyyntimitan. Kuvan julkaisu ehkäisee kalaa kasvamasta jälkikäteen. Veli Autti voitti alan ammattilaisten kalastuskilpailun kisan ainokaisella, pienellä ahvenella. Ilman mielikuvitusta tästäkään kisasta ei jääne kerrottavaa. Ku va : A ku A hl ho lm Kalamiehen rukous: Oi Ahti anna kerrankin sellainen saalis, ettei tarvitse valehdella. Ei muuta kuin runsaasti mielikuvitusta ja reilusti liioittelua, niin kyllä tästäkin saaliista muisteltavaa riittää. kalapuntariaan ja niin luettiin Kuhmolaisesta seuraavalla viikolla uutinen: ”Lentiiraan syntyi 12 kilon potra poikalapsi.” Saatu saalis kasvaa koko ajan Mutta eivät kalavaleet aina ole pelkkää hauskanpitoa. Oma lukunsa ovat ne kalastajat, jotka uskovat itsekin juttuihinsa ja joiden gramma ei välttämättä ole kaupan vaa’alla kalibroitu. Itse ihmettelin kotipitäjän vesillä kalamiestä, joka tuntui saavan puolen kilon harjuksia melkein mistä vain. Kiloisia suurimmat. Kun sitten kävimme yhdessä kalassa, saimme juuri ja juuri mitan täyttäviä pannulle laitettavaksi, yhden pannullisen verran. Jälkeenpäin kuulin muille kerrotun version meidän reissustamme. Taas ne harjukset olivat puolikiloisia ja lukumäärä oli kasvanut samassa suhteessa kuin paino. – Vuosi vuodeltahan ne saaliskalat kasvavat, Myllylä kommentoi tätä kalastajatyyppiä. Loppuun mykistävin juttu kaikista. Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua, kerropa oikein hyvä kalavale! Kimmo katselee kysyjää kulmat koholla tovin ja sitten se tulee: – En tiedä. Ei ole koskaan tarvinnu valehella. Sinä se sitten jaksat kehua sitä Kuusamossa olevaa kesämökkiäsi. Kait siinä on jotakin vikaakin? – Niin onkin. Järvessä on niin paljon kaloja, että niitä täytyy hätistellä tieltä, jos haluaa ämpärillisen vettä saunaan. 25 Kalajutut
Skräpfisk blir läckerhet – små mörtar kan tillredas på många sätt E fter islossningen är mörten ofta den första fisken som nappar på betet. Mörtarna rör sig i stim och man får ofta upp många mörtar i rad med mete. Det här kan vara ganska irriterande, men egentligen är det onödigt att harma sig. Om man tillreder små mörtar på rätt sätt får man lätt en god måltid. Mörten var tidigare en ekonomiskt viktig fisk, och saltad och torkad mört utgjorde en viktig del av människornas näring. Under hungeråren var det fisken som räddade folk från svältdöd. Fångsten bestod ofta av mört och gädda. Mörten är mild i smaken och har mycket sämre rykte än den förtjänar. Om man är rädd för fiskbenen, är det bästa sättet att hantera mörtar att filea dem. Resten av de beniga delarna kan man mala i en köttkvarn. Av denna massa kan man steka fiskbiffar eller fiskbullar i smör. Mörtgryta Fjälla, rensa och skölj mörtarna. Ta loss fjällen med en sked. Klipp bort fenorna med sax. Varva i en ugnsform ca 1 kg små mörtar (eller andra små fiskar) 1 hackad lök ca 1 msk salt viteller svartpeppar ketchup efter eget tycke Några centimeter vatten på formens botten. Tillsätt smörklickar eller matolja på ytan. Du kan lägga skivor av rågbröd eller sidfläsk underst eller överst i ugnsformen. Badda grytan i ugnen under folie eller lock i ca 120 grader i 6–8 timmar eller tills benen är helt mjuka. Mörten har hårdare ben än abborren, och det tar därför längre tid för dem att bli mjuka. Lägg till vatten enligt behov. Ät grytan varm eller kall exempelvis på bröd. Recept: Antti Pylväs och Kati Jurkko Det finns åskådliga videon på nätet om fileing – och övning ger färdighet. Små mörtars ben mjuknar då man låter dem småkoka länge i en gryta. Då man lagar en gryta ska man rensa och fjälla mörtarna. Det lönar sig att reservera tid till att tillreda fiskarna, för det läckra slutresultatet är mödan värt. Benen blir mjuka också om mörtarna marineras ordentligt. Små mörtar som stått i marinad över natten kan man exempelvis steka på halster. Traditionellt brukade man göra marinad för konserver. Konservburkar fyllda med fisk och marinad hålls i ugnen i låg värme i minst två timmar. Finsmakarna vet att gravad mört är en läckerhet som kan mäta sig med sik. Om man vill få upp större mörtar, lönar det sig att fiska nära bottnen. Suomeksi MAUKASTA SÄRKIPOTTIA Särki piti nälkävuosina suomalaiset hengissä. Nykyisin kalastaja voi jopa harmitella saadessaan särjen saaliiksi. Oikein käsiteltynä pienistäkin särjistä saa helposti ruokaa. Ruodot voi perata tai pehmentää hauduttamalla pitkään. Särkipotti tehdään suomustetuista särjistä hauduttamalla 6–8 tuntia uunissa ohjeen mukaan. Eräluvat-fakta Antti Pylväs, bild och text 26 Tuikki på svenska
Vad är Tuikki på svenska? Tuikki är Forststyrelsen tidning för fiskare, men ordet ”tuikki” är också ett finskt ord som har att göra med fiske: ”tuikki” är det fenomen då fiskar kommer till ytan för att nafsa så smått. De lämnar efter sig bara ringar, som breder ut sig på vattenytan. Köldgrader men dåligt med is Förra vintern var exceptionell. På många områden var isarna svaga trots att det var köldgrader. Enligt miljöcentralen berodde det här på att det fanns så mycket snö. Snötäcket tryckte på de tunna isarna, och vatPopulariteten för passivt fiske (fiske med övriga redskap än spö) minskade åter i fjol, men största delen av fångsten drogs ändå upp med nät. Av den totala fångsten fiskades 40 procent med nät, medan nätfångstens andel ännu år 2000 var ungefär hälften. Andelen fisk fångad genom spöfiske och trolling var sammanlagt 26 procent. Med metspö, likasom med pilk, drogs upp ungefär tio procent av den totala fångsten. Enligt Naturresursinstitutet Luke bestod ungefär hälften av fritidsfiskarnas fångst av abborre och gädda. Dessa fiskarter var också de vanligaste i fångsten i de finlandssvenska områdena i Nyland och Kvarken. I Skärgårdshavet och Åland var braxen den näst vanligaste fisken och gäddan kom där på tredje plats. Strömmingen var den fjärde rikligaste arten i fångsten. Vid Finska vikens kust var mörten den tredje vanligaste fisken i fångsten, medan siken var på tredje plats vid Bottenhavet och Kvarken. Mest fisk med nät Siken var den tredje vanligaste fisken i fångsten vid Kvarken, vid Finska viken var mörten på tredje plats. Då man ser på de starkt finlandssvenska områdena fanns det mest fritidsfiskare i Egentliga Finland (27 %) och minst i Nyland. ten strömmade upp på isen. Samtidigt isolerade snötäcket isen effektivt från kölden, och kärnis kunde inte bildas. De populäraste fiskeställena i södra Finland Forststyrelsens populäraste fiskeställen ligger inte i Lappland, som man lätt skulle tro. Nej, de populäraste ställena är strövområdena i södra Finland. Över 5 400 fisketillstånd inlöstes till Ruunaa strövområde i Lieksa. Till Niemisjärvi i Evois strövområde inlöstes för sin del över 4 000 fisketillstånd. De populäraste spöfiskeområdena i Lappland var Torne älv–Muonio älv–Könkämäeno samt Simojoki. Till bägge av dessa spöfiskeområden såldes 2 000 fisketillstånd. Kort Naturresursinstitutets undersökning baserade sig på ett sampel på 7 500 finländare. 27 Tuikki på svenska
28 Tuikki sámegillii O??a Guolástanláhka nuppástuhtii Davvi-Sámi jogaid bivddu Pentti Pieski, teavsttat | Markku Pirttimaa, govvat
Kun Eduskunta hyväksyi uuden kalastuslain, pohjoisessa nousi myrsky. Tuikki-lehti haluaa nyt antaa suunvuoron paikallisille. Ylä-Lapin asukkaita koskevassa, maksuttoman kalastuksen pykälässä mainitaan, että tarkoitettu lupa on henkilökohtainen ja se annetaan enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lupa ei kuitenkaan koske vesistöjen lohen ja taimenen nousualueita, vaan niihin koskevat erilliset luvat valtion vesialueille myöntää Metsähallitus. Myös paikkakuntalaisten luvat muuttuivat maksullisiksi kiintiöluviksi, kuten matkailukalastukselle oli aikaisemmin. Vaikka paikallisten kalastus vaikeutui lainmuutoksen myötä viime vuonna, silti kalastus jatkui, sen luonne vain muuttui. Inarissa asuva Tauno Ljetoff kertoo, että kalastamaan lähtiessä piti tehdä valinta: rikkooko lakia vai jättääkö menemättä. Hän kertoi ostaneensa viime kesänä yhden luvan. MILTÄ KALASTUKSEN MUUTOS PAIKALLISISTA TUNTUI? Lyhyesti suomeksi Eräluvat-fakta 29 Tuikki sámegillii O??a Guolástanláhka nuppástuhtii Davvi-Sámi jogaid bivddu M annan jagi fápmui boahtán guolástanlága Davvi-Sámi ássiide guoskevaš nuvttá guolástanlobi láhkaparagráfas daddjo, ahte lohpi ii guoskka Deanu ja Njávdáma ?ázadagaid luosa ja dápmoha goarg ?unguovlluid, Doallánjoga ja Báh?aveaji luosa ja ja dápmoha goarg ?unguovlluid iige maiddái Durdnosja Ovnnesjoga ?ázadagaid luosa ja dápmoha goarg ?unguovlluid. Dáidda guovlluide galgá oastit sierra lobi Meahcirá??ehusas. Láhkaásaheami ákkastallamiin lea máinnašuvvon suvdilis guollebivdu, mii gáibida lobiide dihtomeriid, vai sáhttá ?uovvut guollebivddu dási. Dan dihtii maiddái báikkálaš ássiid lobit šadde lobiid dihtomearrevuogádaga sisa. Sii maiddái galget oastit Meahcirá??ehusas lobiid stáhta ?áziide dego mátkkála??at. Boahtá dorvvohis dovdu, go burgigohtet vuoigatvuo?aid, mat báikkála??ain leamašan álo. Ovttaveardásašvuo?ajurdda lea bajá midjiide, dainna bastet ákkastallat min vuoigatvuo?aid gáržžideami, dadjá Tauno Ljetoff Anáris. Tauno Ljetoff eatni beale sogas leat bivdán dápmohiid Juvdujogas má ?gga sohkabuolvva áigge ja áh?is bealde fas Báh?aveajis. Guolis leamašan álo stuorra rolla su dálá ja mánnávuo?a borranbeavddis. Fikkan sirdit guollebivddu árbevieru iežan mánáid. Gánda-guoktá ássaba Roavvenjárggas ja álo go soai boahtiba mu lusa Anárii, de mannat guollebivdui, dálvit njáhkásevttiid lusa ja geassit suhkat Juvdui dahje suohpput sáimmaid min ruovttujávrái, Tauno Ljetoff muitala. Turistalobi oastin eahpevuoiggalaš báikkála??aid mielas Vaikke o??a guolástanlága fápmui boahtin oaivvildii báikkálaš ássiid guolástanvuoigatvuo?aid gáržžideami, de guollebivdu joatkašuvai lihkkáge muhto dan luondu nuppástuvai. Guolebivdui vuolggedettiin gárttai válljet, ahte rihkkugo lága vai iigo vuolgge. Ovtta lobi osten mannan gease, lohká Ljetoff ja joatká: Dápmotnállái eai leat ráddjendárbbut Juvdujogas. Dutkamušat eai dan ?ájet dan ja dan dáfus eai liv??e lean ákkat bivddu ráddjemii. Meahcirá??ehusa fuo??obálvalusaid plánejeaddji Markku Seppänen mielas lohpemeari figget heivejit suvdilin. Jus dutkanbohtosat ?ájehit, ahte guollenáli lea vejolaš ávkkástallat dáláža eanet, dalle sáhttá lasihit lohpemeari, Seppänen muitala. Ljetoff ii oainne vuoiggalažžan, ahte sii báikkála??at galget gilvalit guolástanlobiin turisttaiguin. Dohkkehiv??en dan, ahte mis liv??ii smávva máksu guolástanbaji lobis. Ferte muitit, ahte min lustaáigge vejolašvuo?at boaittobeale guovlluin leat oalle rájála??at. Luonddu ávkkástallan, dego guollebivdu lea má ?gasiidda dehálaš sivva bissut dáppe. Dálá dilis lea váttis áddet, ahte figgamuš lea lasihit ?áziid lustaanu jus min vuoigatvuo?at váldojuvvojit eret. Dat bohciidahttá streassa, bah?avuo?a ja vuostálastinvuoi ??a, Ljetoff váidala. Guolástanlága ollašuhttin bovttii mielaovdanbuktimiid Anáris ja heajudii Meahcirá??ehusa beaggima sámeguovllus. Meahcirá??ehusas ii da?ibahábut leat vejolaš dulkot lága dahje bidjat báikkálaš olbmuid buoret dillái go lágas lea mearriduvvon, Markku Seppänen ?ilge.
Kalastonhoitomaksu Kalastusluvat Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka kalastavat muuten kuin onkimalla, pilkkimällä tai silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksun lisäksi tarvitset vesialueen omistajan luvan pyydyskalastukseen, usealla vavalla kalastukseen ja yhden vavan kalastukseen virtavesissä tai rajoitetuissa erikoiskohteissa. Rajoitetut kohteet näkyvät kalastusrajoitus.fi-palvelussa! HINNAT 2018 Kalenterivuosi 45 € Viikko (7 vrk) 15 € Vuorokausi 6 € HANKI NÄIN! • Verkkokauppa: www.eräluvat.fi • Palvelunumero 020 69 2424 arkisin klo 9–16 • Palvelupiste: R-kioskit ja lähes kaikki Metsähallituksen luontokeskukset PYYDYSLUPA • Saat kalastaa verkoilla, katiskoilla, syöttikoukulla, rysällä, pitkälläsiimalla, atraimella, harppuunalla tai jousella valtion vesillä. VAPALUPA (vapa-alueet sivulla 32) • Tietyissä kohteissa kalastonhoitomaksun lisäksi tarvitaan erillinen vapalupa. Tällaisia kohteita ovat usein alueet, joilla on erityisen arvokasta luonnonkalaa ja/tai istutuskalaa, kuten taimenta, harjusta, rautua tai kirjolohta. Vapalupa hankitaan jokaiselle vapa-alueelle erikseen. NUORISOLUVAT • Alle 15-vuotiaat voivat hankkia joko viikon tai vuoden vapaluvan ilmaiseksi useille vapa-alueille. • Alle 18-vuotiaiden vapaluvat yleensä puoleen hintaan. • Alaikäisen ei tarvitse maksaa valtion kalastonhoitomaksua. Metsähallituksen luvat valtion vesille Ennen kalastusta maksetaan kalastonhoitomaksu. Sillä voi jo kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata järvillä, lammilla tai merialueilla. Muuhun kalastukseen tarvitset kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan luvan, jonka valtion vesille saat Metsähallitukselta. Näillä sivuilla kerromme, minkälaisen luvan tarvitset. PILKKI, ONKI JA SILAKKALITKA • Maksuttomia yleiskalastusoikeuksia samaan tapaan kuin sienestys ja marjastus, jotka ovat jokamiehenoikeuksia. Maksuton oikeus koskee kalastusta yhdellä vavalla. • Voi olla kiellettyä tai erillisen luvan vaativaa joillain erityisalueilla, kuten vapa-alueilla. • Kielletyt pilkkitai onkialueet näet kalastusrajoitus.fi-palvelusta. HUOM! PAKOLLINEN MAKSU! 30 Eräluvat.fi
PYYDYSLUVAT Metsähallituksen pyydyslupa-alueet voivat olla järvi-, kunta-, kalatalousaluetai vesistöaluekohtaisia. Pyydysluvalla saa kalastaa ns. seisovilla pyydyksillä sekä myös atraimella (tuulastus), harppuunalla ja jousella. Pyydyslupa on tarkoitettu vapaa-ajan kalastukseen – kaupallisen kalastuksen luvat myönnetään erikseen. Pyydysluvat ovat pyyntitai venekuntakohtaisia. Ne ovat voimassa kalenterivuoden. Hinnat 2018 LupaLupaLupaalueet 1 alueet 2 alueet 3 Verkko (pituus enintään 31 m) 4 € 6 € 10 € Katiska, 3 kpl 4 € 6 € 10 € Syöttikoukku, 10 kpl 4 € 6 € 10 € Rysä (korkeus enintään 1,5 m) 4 € 6 € 10 € Pitkäsiima (enintään 100 koukkua) 4 € 6 € 10 € Nuotta (alle 6 m tai paunetti) 24 € 24 € 40 € Atrain, harpuuna ja jousi 4 € 6 € 10 € Lupa-alueiden hinnoittelussa käytetään kolmea eri maksuluokkaa. Hinnoittelu perustuu kalavesien hoitokuluihin (esim. aktiiviseen istutushoitoon), lupa-alueen pinta-alaan sekä kalaveden tuottoon ja arvoon (esim. hyvät kuhavedet). Hanki näin! • Palvelunumero 020 69 2424 arkisin 9–16 • Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet • Erilliset paikalliset luvanmyyntipaikat Tarkemmat tiedot pyydyslupaalueista ja erillisistä luvanmyyntipisteistä: www.eräluvat.fi PILKKI JA ONKI Pilkkiminen, onkiminen ja silakkalitkalla kalastus ovat Suomessa maksuttomia yleiskalastusoikeuksia samaan tapaan kuin sienestys ja marjastus, jotka ovat jokamiehenoikeuksia. Maksuton oikeus koskee kalastusta yhdellä vavalla. ELY-keskukset voivat kieltää onkimisen ja pilkkimisen joillain erityisalueilla. Esimerkiksi useilla Metsähallituksen vapa-alueilla tarvitaan vapalupa myös onkimiseen ja pilkkimiseen. Katso pilkkija onkirajoitukset Kalastusrajoitus.fi-palvelusta! VETOUISTELU Vetouistelu on tavallisin kalastuslaji, jossa käytetään useampaa kuin yhtä vapaa. Koska kalastonhoitomaksulla saa kalastaa vain yhdellä vavalla, vetouistelija tarvitsee kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan kalastusluvan. Valtion vesillä vetouistelun harrastajat käyttivät ennen niin sanottua koko maan vapalupaa. Nyt sekaannusta herättänyt lupa on lakkautettu ja jaettu pienempiin vapa-alueisiin: 3410 Itä-Lappi, 2410 Länsi-Lappi, 5411 Pohjanmaa ja Kainuu, 7413 EteläSuomi sekä 7412 Merialueet. Vetouistelu on sallittua esimerkiksi näillä viidellä vapa-alueella. Eräluvat.fisivustolta löydät tarkemmat tiedot vesistöistä, joissa vetouistelu onnistuu. Suurin osa vapa-alueista on pienempiä, esimerkiksi lampia, yksittäisiä järviä tai virtavesiä, jotka eivät sovellu vetouisteluun. Lue lisää vapaluvasta sivuilta 32 ja 33! NUORISOLUVAT Alaikäisten ei tarvitse maksaa valtion kalastonhoitomaksua. Metsähallitus haluaa tukea nuorten kalastusharrastusta tarjoamalla vapalupia nuorille edullisesti: alle 18-vuotiaat kalastavat vapa-alueilla edullisempaan hintaan ja alle 15-vuotiaat osin ilmaiseksi. Nuoriso-lupa on henkilökohtainen. Nuoren vapalupa Alle 15-vuotiaat voivat hankkia kohteesta riippuen joko viikon tai vuoden vapaluvan ilmaiseksi useille Metsähallituksen vapa-alueille. Alle 18-vuotiaat saavat luvan pääsääntöisesti puoleen hintaan. Alle 15-vuotiaiden maksuttomia vapalupia voi hankkia Eräluvat-verkkokaupasta tai palvelunumerosta 020 69 2424. Alle 18-vuotiaiden lupa on saatavilla myös mobiililupana. Kohteet, hinnat ja maksuohjeet löytyvät Eräluvat.fi-sivustolta. VAPAPÄIVÄNÄ 9.6.2018 klo 10 lapset pääsevät ilmaiseksi useimmille vapa-alueille Lue lisää: www.eräluvat.fi, www.vapaa-ajankalastaja.fi, www.facebook.com/vapapaiva Alaikäiset pääsevät Vapapäivänä ilmaiseksi kalastamaan, kunhan ilmoittavat nimensä ja vapa-alueen esimerkiksi sähköpostiin vapapaiva@metsa.fi. 31 Eräluvat.fi
Vapa-alueet Vapa-alueet ovat Metsähallituksen erikoiskohteita, joissa on yleensä arvokkaita lohikaloja. Lohikalat lisääntyvät vesistössä luontaisesti tai istutuksin tuettuina. Sen vuoksi alueille tarvitaan erillinen lupa. Vapa-alueilla on yleensä myös kalastajille suunniteltuja rakenteita kuten tulipaikkoja, laavuja, riippusiltoja, pitkospuita, polkuja ja laitureita. 5574 KorvuaNäljänkäjoki Yhteislupa-alue Suomussalmi 5575 Kalliojoki Yhteislupa-alue Kuhmo Lappi 2410 Länsi-Lapin vapalupa 2502 TornionMuonionjoki ja Könkämäeno Yhteislupa-alue 2510 Äkäsjoki ja Kesänkijärvi Yhteislupa-alue Muonio ja Kolari 2520 Miekojärvi Yhteislupa-alue Pello ja Ylitornio 2525 Pyhäjärvi Kittilä 2535 Kapsajoki Kittilä 2561 Meltausjoki Yhteislupa-alue Rovaniemi 2563 Raudanjoki Yhteislupa-alue Rovaniemi, Sodankylä 2565 Vikaköngäs, 3 km Rovaniemi 2567 Vikajoki Yhteislupa-alue Rovaniemi, Kemijärvi 2568 Kemijoki Yhteislupa-alue Rovaniemi Etelä-Suomi 6502 Niemisjärvet, Evo Hämeenlinna 7581 Langinkoski Yhteislupa-alue Kotka 7413 Etelä-Suomen vapalupa 7412 Merialueen vapalupa Länsi-Suomi 6515 Matildanjärvi Salo/Teijo 6545 Teerilampi Ikaalinen 6550 Kotalan kosket Yhteislupa-alue Virrat 6566 Koirajärvet Kivijärvi ja Kinnula 6567 Kaunislampi Kinnula 6576 Kolima-Keitelekoskireitti: Kellankoski, Kymönkoski, Kärnänkoski Yhteislupa-alue Viitasaari 6586 Keihärinkoski Yhteislupa-alue Viitasaari Itä-Suomi 7510 Peurajärven kalastusalue Nurmes 7521 Änäkäinen Lieksa 7525 Ruunaan kosket Lieksa 7552 Mikkelin Valkea Mikkeli 7561 Karvionkoski Heinävesi 7571 Viannankoski Yhteislupa-alue Yhteislupa-alue Maaninka 7591 Konnuskoski Leppävirta Pohjanmaa, Kainuu 5411 PohjoisPohjanmaan ja Kainuun vapalupa 4525 Kylmäluoman retkeilyalue Taivalkoski 4570 Maasydänjärvi ja Ahvenlampi Sievi 5502 Hossa Suomussalmi 5505 Yli-Vuokki Suomussalmi 5525 Syväjärvi Kuhmo 5571 Manamansalo Vaala 5572 Oulankajoki Kuusamo ja Salla 5573 Iijoen keskiosa Yhteislupa-alue Pudasjärvi ja Taivalkoski = Luvan voi ostaa kännykällä. VAPALUPA Vapaluvat voivat olla vuorokauden, viikon, koko kauden tai kolmen, kuuden ja 12 tunnin lupia. Lupien hinnat vaihtelevat alueittain. Hinnat löydät osoitteesta www.eräluvat.fi ja yleensä kunkin alueen infotaulusta. Alennettuja hintoja Alle 18-vuotias: lupa yleensä puoleen hintaan. Alle 15-vuotias: voi kalastaa samaan seurueeseen kuuluvan aikuisen luvalla samaan saaliskiintiöön tai ilmaiseksi tietyillä vapa-alueilla. Perhelupa: hinta kaksinkertainen, saaliskiintiö kaksinkertainen. Seuruelupa: hinta -10 %, henkilömäärä vähintään 10. Vapa-alueiden lupaehdot, rajoitukset ja aluekuvaukset netistä www.eräluvat.fi. Myynti Mobiililupa 24 h Aikuisten lupanumerot 0600 55 1639 – 3 tunnin lupa 0600 55 1640 – 1 vrk:n lupa 0600 55 1641 – viikkolupa Alle 18-vuotiaiden lupanumerot 0600 55 1642 – 3 tunnin lupa 0600 55 1643 – 1 vrk:n lupa 0600 55 1644 – viikkolupa Kännykkäluvan saa useimpiin vapaalueisiin. Puhelun aikana näppäillään alueen nelinumeroinen tunnus, viikkoluvassa myös aloituspäivä. Tarkista, minkä pituiset luvat eri alueilla ovat käytössä. Tiedot löytyvät netistä www.eräluvat.fi tai alueen infotaulusta. • Puhelinpalvelu 020 69 2424 arkisin 9–16 • Eräluvat.fi 24 h • Toimipisteistä Kalastusluvan voi ostaa useista Metsähallituksen asiakaspalvelupisteistä ja alueen yrityksistä. Myyjät näkyvät sivustolla www.eräluvat.fi. 32 Eräluvat.fi
Me palvelemme kalastusasioissa Metsähallitus palvelee kaikissa kalastusasioissa, jotka liittyvät valtion vesiin. Lisäksi keräämme valtion kalastonhoitomaksun maaja metsätalousministeriölle. Erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat. Lupamyyjät vastaavat numerossa 020 69 2424, arkisin 9–16. Erätarkastajat Jari Liimatainen 0400 392 726 Ylä-Lappi Mika Seurujärvi 040 771 4692 Länsi-Lappi Heikki Säkkinen 040 833 1656 Itä-Lappi Markus Aho 040 158 8820 Pohjanmaa, Pohjanlahti Heikki Taipale 040 664 7325 Eteläja Länsi-Suomi Jyrki Turpeinen 0400 950 482 Itä-Suomi Juha Ahonen 0206 39 7060 Erävalvonnan ylitarkastaja Asiakaspalvelu ja viestintä Asiakaspalvelu Ritva Aho Palvelupäällikkö Haapajärvi Outi Huhtala Suunnittelija, lupamyynti, Salla Virpi Lepistö Suunnittelija, lupamyynti, Savonlinna Järjestelmät Nelli Kihniä Suunnittelija, verkkoviestintä ja järjestelmät, Kuusamo Jyri Jokiranta Suunnittelija, lupamyynti, Rovaniemi Irina Vaattovaara Suunnittelija, lupamyynti, Oulu Peppi Sarkkinen Suunnittelija, lupamyynti Oulu Viestintä Tanja Vallo Erikoissuunnittelija, verkkoviestintä, Oulu 0206 39 6207 Laura Ticklén Suunnittelija, viestintä, Vantaa 040 480 6832 (perhevapaalla) Ilkka Numminen Suunnittelija, viestintä, Vantaa 0206 39 4060 Vesa Ihalempiä 040 701 5136 Etelä-Lappi Jani Suua 040 631 2655 Koillismaa Seppo Toikkanen 040 178 9632 Kainuu Tommi Suonpää 040 186 2001 Etelä-Suomi, Suomenlahti, Selkämeri Lisäksi kalastuslupia myyvät useimmat Metsähallituksen luontokeskukset. Yhteystiedot: www.luontoon.fi Metsähallituksella on 11 erätarkastajaa, jotka valvovat metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Erätarkastajilla on poliisiin verrattavat valtuudet, ja suurin osa heistä onkin koulutukseltaan poliiseja. 34 Eräluvat.fi
Hankkeet Mikko Malin sähköiset järjestelmät Etelä-Suomi, Jyväskylä 0206 39 4637 Markku Vierelä Projektipäällikkö, Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä 040 667 4656 Yhteystiedot Sähköpostit etunimi.sukunimi@metsa.f i Puhelin vaihde 0206 39 4000 Henkilökohtaiset numerot 0206 39 + henkilökohtainen alanumero Erälupien palvelunumero 020 69 2424 Luonnossaliikkujan valtakunnallinen puhelinpalvelu 0206 39 4020 Eräluvat netistä ja muut tiedot eräasioista: www.eräluvat.fi Osan kalastusluvista voi ostaa kännykällä numeroista, jotka löytyvät sivuilta 30–33 tai osoitteesta www.eräluvat.fi. Pohjanmaa Erkki Turtinen Erätalouspäällikkö, Oulu 0206 39 6616 Eräsuunnittelijat Pasi Korhonen Kainuu, Kajaani 0206 39 6066 Kari Sarajärvi Pohjanmaa-Koillismaa, Taivalkoski 0206 39 6569 Kalavedenja riistanhoitajat Matti Kela Kainuu, Suomussalmi 0206 39 6482 Johtoryhmä Jukka Bisi Erätalousjohtaja, Puolanka 0206 39 6611 Mika Laakkonen Ylitarkastaja, kalastusja kalavesien hoito, Tikkurila 0206 39 7675 Aku Ahlholm Viestintäpäällikkö, Tuikin päätoimittaja, Oulu 0206 39 4660 Hannaleena Aarnio Erikoissuunnittelija, verkkoviestintä, Oulu 0206 39 6621 (perhevapaalla) Jari Haarala Tietohallintopäällikkö, Oulu 0206 39 6239 Pirjo Halme Erikoissuunnittelija, talousasiat, Oulu 0206 39 6623 Lappi Pirjo Ilvesviita Erätalouspäällikkö, Rovaniemi 0206 39 7123 Eräsuunnittelijat Tapani Partanen Länsi-Lappi, Rovaniemi 0206 39 7693 Jyrki Satta Itä-Lappi, Rovaniemi 0206 39 7428 Jarmo Huhtamella Ylä-Lappi, Ivalo 0206 39 7717 Markku Seppänen Erikoissuunnittelija Ylä-Lappi, Ivalo 0206 39 7710 Tino Hovinen Rovaniemi 040 637 6422 Etelä-Suomi Jarmo Väisänen Erätalouspäällikkö, Savonlinna 0206 39 5917 Eräsuunnittelijat Eero Hartikainen Itä-Suomi, Kuopio 040 821 9679 Olli Urpanen Länsi-Suomi, Jyväskylä 0206 39 5056 Eero Moilanen Esteet pois! -hanke, Pudasjärvi 040 531 4969 35 Eräluvat.fi
Julkaise Instagramissa, Twitterissä tai Facebookissa kuva erähistoriakohteelta tunnisteella #erähistoria ja #eräluvat! Metsähallituksen erähistoriakohteet löydät osoitteessa Eraluvat.fi/erahistoria. Tuomarit Mikko Peltsi Peltola ja maastokuvaaja Mika Viitanen valitsevat parhaan 1. kevätkuvan, 2. kesäkuvan ja 3. syyskuvan 2018. Jokaiselle kolmelle voittajalle annetaan iPad palkinnoksi. Lisäksi muita palkintoja. #erähistoria #eräluvat Suuri kuvakisa: Ota kuva, voita iPad! Eräluvat.fi