Ase & Erä 02/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 – 2019 8,10 Ahma pahin Suurpedot tappavat vuodessa 30 000 poroa Asemessujen vetonaula SS-miesten sotaretket Kekkonen ampui huteja peurametsällä Shot Show 2019: Lipashaulikkojen rynnäkkö jatkui Luontodirektiivi kieltää varsijousen jahtikäytön Pelätty kultasakaali pian jo Suomessa
Lapsille on oma Muksula. 2019 • Tule tutustumaan eräalan viimeisimpiin uutuuksiin. Paikalla kattava joukko asian tuntijoita, maahantuojia ja myyjiä. • Upeat esiintyjät Aikakone ja Kaukolasipartio sekä juontaja-laulaja Mika Lappalainen luovat huipputunnelmaa. Lapsia viihdyttää iloinen MisseKissa. Eräpubissa voi pitää taukoa. • Kuopio-halli on pakattu täyteen kalastusta, metsästystä, retkeilyä, koiraharrastuksia, luonnossa liikkumista ja erätunnelmaa. • Hae reppuusi parhaat tarjoukset ja tärpit. Laitinen. Tavataan Erätaika 2019-messuilla! /erataika2019 ITÄISEN SUOMEN SUURIMMAT ERÄMESSUT Avoinna pe 10-18, la 10-17, su 10-17 OSTA LIPPUSI EDULLISEMMI N ENNAKKOON: www.savoner amessut.fi/ aukioloajat-ja -liput/ Kuopio-hallissa 26.-28.4.2019 Liput: 15 € ovelta, 13 € ennakkoon, 12 € varusmiehet, eläkeläiset, opiskelijat, 10 € nuoret 12-16v, vapaa pääsy alle 12v. Mukana on myös ME-hanuristi Anssi K. K u va : V il le H e ik k in e n , V ie re m ä Tutustu lisää: www.savoneramessut.fi. Luontoelämyksiä kaikille! 26.-28.4
Laskennan aikana saatiin 126 jälkihavaintoa, joista ahmoja oli 11, ilveksiä 28 ja susia 87. 10 Lieksan susimäärät Lieksassa on yhä enemmän susia. Puhetta oli johtamassa Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Latvanen ja hänen vieressään istumassa laskennan koordinoija Jukka Hautala. Tämä tuli selväksi myös Shot Show´ssa esitellyissä käsiaseissa. 62 Shot Show: haulikot Jo viime vuonna Shot Showssa nähtiin kaksikin uutta lipashaulikkoratkaisua. Kuva: Paliskuntain yhdistyksen arkisto Laskennan jälkeen järjestettiin yhteenveto, jossa jokaisen laskenta-alueen metsästäjät kävivät havainnot läpi ja näin tarkennettiin havaintojen määrää ja poissuljettiin päällekkäisyydet. Sen seurauksena yksi metsästysseuroista veti luvan pois. Nokipannukahvit kruunaavat metsästysretken. 54 Oikea nuolen pituus Nuolen pituus kannattaa laittaa kohdalleen vaikka jo ostovaiheessa. Kultasakaaleita on tavattu jo varmuudella Virossa. 70 Satakunnan piiri Metsästäjäliiton Satakunnan piiri on saanut uuden toiminnanjohtajan. 16 Melissa Bachman on Yhdysvalloissa jousimetsästyksen naisikoni. 13 Susipannoitukset Myönnetyt sudenpannoitusluvat ovat aiheuttaneet kuohuntaa. 24 Suomen SS-miehet Tampereen Asemessujen erikoisnäyttely kertoi merkein ja esinein: suomalaiset SS-miehet Saksan joukkojen kärjessä itään. Hirven jousimetsästys voi olla mahdollista jo tulevalla jahtikaudella. 48 38 Teerija jänisjahtiin Teerenpyynti on lähellä Jukka Immosen sydäntä. 35 Kekkosen peurajahdit Metsästäjänäkin kunnostautunut presidentti Urho Kekkonen ei pistänyt parastaan peurajahdeissa Arastalolla. Savukoskella järjestettiin vuonna 2012 mielenosoitus, joka koski valtavia petovahinkoja, leikkauksen alle joutuneita korvausmäärärahoja ja pelkoa elinkeinon jatkuvuudesta. Taajamahirvet sopivat jousimetsästäjän kohteiksi. Helena Manninen viihtyy hyvin metsällä. 45 Direktiivi sanoo ei Varsijousi sopisi kaiken riistan metsästykseen, mutta luontodirektiivi kieltää sen käytön. Näin myös tänä vuonna. Pahimmissa petopaliskunnissa on käytössä Lex Halla, jonka mukaan maksettava korvaus on kolminkertainen. Näin sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. 42 Hirvijahtiin jousella. 59 Shot Show: pistoolit Yhdysvaltojen asemarkkinoilla tapahtuu jatkuvasti uutta. Tänä vuonna lipashaulikoita oli tarjolla jo useampia. 48 Lisää harrastajia Jousimetsästyksen salliminen Euroopassa on tapahtunut tarkoin hiottujen, pääosin EUpohjaisten säännösten myötä. 64 Shot Show: erikoiset Las Vegasin vuotuinen Shot Show esittelee tuhansia aseita ja monin verroin enemmän alan tarvikkeita ja oheistuotteita. On enää ajan kysymys, koska uusi petoeläimeksi luokiteltu koiraeläin saapuu Suomeen. Metsästysasetusluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. 76 Keskipohjan piiri Metsästäjäliiton Keskipohjan piirin uusi toiminnanjohtaja Leena Kangas-Järviluoma harrastaa jousimetsästystä.. Kuhmolainen yrittäjä järjesti elämänsä niin, että pääsee metsälle silloin kun itse haluaa. 3 Sisältö 2/2019 6 16 Suuret porotuhot Jopa 30 000 poroa joutuu vuosittain suurpetojen suuhun Suomessa. 16 Suurpetolaskennat Lähes 700 metsästäjää jalkautui petojen jäljille pohjalaiskunnissa. Veikko Hakkarainen menetti tammikuussa suomenpystykorvansa susille. 14 Kultasakaali Suomeen
Metsämajoituksen varusteet. Talvimetsästäjän varusteet. 6/2019, ilmestyy viikolla 38 HIRVIJAHTI Puukot ja teräaseet. Kyttäys ja naamiointi. Ulkomaiset metsästyskohteet. Metsästyskoiran jahtikauden ravinto ja lisäravinteet. Tekniikka metsästyksen apuna. 09-413 97 340 3/2019, ilmestyy viikolla 17 ASEJA ELEKTRONIIKKAUUTUUDET Metsästysaseiden katsaus. Riistakamerat, GPS, koirapannat ja tutkat. Riistan säilöntä ja pakkaus. Loukkupyynti. Metsästäjän varusteet. Koiran koulutus ja kokeet. Turkisten käsittely. 8/2019, ilmestyy viikolla 49 PIENRIISTA Pienaseet. Metsästyskoiran syksy. @asejaeralehti. Mediamyynti: Ari Hetrzberg ari.hertzberg@karprint.. 7/2019, ilmestyy viikolla 44 METSÄSTYSMATKAILU Peuraja kaurisjahti. Metsästysasut ja jalkineet. Naismetsästäjät: varusteet ja aaseet. Ase & Erä 2019 www.asejaera-lehti.. Riistanhoito. Tähtäimet. Metsästysretket. 4/2019, ilmestyy viikolla 24 MAASTOAJONEUVOT JA METSÄSTYSVARUSTEET Mönkijä, veneet ja kanootit. Jahtisafarit. Tähtäimet ja optiikka. MESSUNUMERO. puh. Riistaruoat. 5/2019, ilmestyy viikolla 33 METSÄSTYSKAUDEN AVAUSNUMERO Vesilintujen metsästys
Jaakko Ojanperästä eräneuvos . Suurelle osalle Lapin asukkaista poro on elämisen ehto. . Venäjällä on todettu kaksi uutta afrikkalaisen sikaruton (ASF) tartuntaa villisioilla. Joudutaan kysymään, miksi Lapin asukkaiden elinoloja halutaan valtion lainsäädännöllä vaikeuttaa. Toinen oli lähellä Suomen rajaa Pietarin ympäristössä sijaitsevalla Leningradin alueella. Me jokainen suomalainen tunnemme pohjoisten kairojemme vähäiset elinolosuhteet. Työtä kuvataan vaikeaksi, koska koiralauman liikkeitä on hankala ennustaa ne liikkuvat sekä Suomen että Venäjän puolella.. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Hän on monet vuosikymmenet tehnyt suomalaista metsästyskulttuuria tunnetuksi ympäri maailmaa ja myös hyvällä esimerkillään lisännyt kiinnostusta metsästystä kohtaan. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Ari Hertzberg p. 09-413 97 340 ari.hertzberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Niiden määrä on meillä hyvän ravinnon vuoksi lisääntyntyt vuosi vuodelta. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto toimii viipymättä suden siirtämiseksi luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. . Edellinen tautihavainto Leningradin alueella on tehty jouluaattona 24. Sekä supikoiraa että minkkiä ollaan muuttamassa rauhoittamattomiksi lajeiksi. Imatran villikoiralaumat . Käytännössä tämä tarkoittaa, että suden suojelustatus häviää. Poliisi on pyytänyt metsästysseuroilta apua villikoirien hävittämiseksi Imatralla. Tänään Pohjois-Suomessa suojeltuna ja vapaana luonnossa liikkuva ahnas peto ahma tappaa kymmeniä tuhansia poroja. Ihmiset eivät ole tasa-arvoisia lain edessä, kun rauhoitetut pedot saavat viedä leivän ankeilla alueilla pohjoisessa eläviltä asukkailta. Maaja metsätalousvaliokunta esittää, että susi siirretään pois suojeltavien lajien listalta. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2019 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) Suurpeto ahma poronhoidon esteenä Lapissa ?. Vastalauseen valiokunnan susiasiaan jättivät kansanedustajat Hanna Halmeenpää (vihr), Tytti Tuppurainen (sd) ja Jari Myllykoski (vas). Kun vajaa kaksituhatta vuotta sitten meidän metsäistä Suomenniemeä aloitettiin asuttaa, oli esi-isiemme tärkein tehtävä taistella merkittivän suurta pentokantaa vastaan. Valiokunta perustelee esitystään sillä, että Suomen ja Venäjän populaation yhteys on kiistaton, vaikka tutkijoiden analyysit eivät viittaa merkittävään tulomuuttoon itärajan takaa. Valtio korvaa suurpetojen aiheuttamista vahingoista osan, mutta merkittävän suurin osa jää asukkaiden vahingoksi. Miksi valtiovalta sallii ahmojen lisääntyvän pohjoisen ja itäisen Suomen alueilla. Suomessa on eletty vahvasti luonnon ehdoilla aina tähän saakka, kunnes eteläisen Suomen lainlaatijat ja päättäjät ovat monelta osin rajoittaneet erityisesti pohjoisilla alueilla asuvien kansalaisten elinmahdollisuuksia. Mutta niiden hävittämä pohjoisen Suomen asukkaiden elämisen mahdollistava poro ei sitä ole. Supi ja minkki rauhoittamattomiksi. Myös idästä vaeltavat sudet aiheuttavat vahinkoa porotaloudelle. Ojanperä on ollut työtehtävissä yli 60 maassa, ja hän on myös kaikissa niissä harrastanut metsästystä.. Ahma on Suomen kansan valitseman eduskunnan toimesta suojeltu. Siinä onnistuttiin. Suden suojelustatus häviää. Parhaillaan lausunnolla ovat tärkeimmät säädökset vieraslajien pyyntivälineistä ja -menetelmistä. Villikoirahavaintoja tehdään Imatralla vuosittain. Pietarissa ASF-tartuntoja . Mahdollisuus säilyttää alueen ihmisillä edes tyydyttävä elintaso poistuu pitkälti ahmojen aiheuttamien porovahinkojen vuoksi. Venäjä on raportoinut tapauksista Kansainväliselle Eläintautijärjestölle OIE:lle. Liitto myös muistuttaa, ettei ole eettistä tappaa naarasta, jolla on poikaset, koska myös minkin ja supikoiran kohdalla on tärkeää säilyttää pesimärauha. Aina Ural-vuoristojen takaa tiedetään ahmojen etenevän kohti länttä vahvan porokannan vuoksi. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 64 euroa/vuosi Määräaikainen 71 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Valiokunta pitää kuitenkin asiantuntijakuulemisten perusteella tulomuuttoa todennäköisenä. Heillä ei ole mahdollisuutta puolustaa porojaan luonnon pahinta ja porojen suurinta vihollista ahmaa vastaan. Ei ole kohtuullista, että suomalaisista osa, pohjoisen kairan vaatimattomissa olosuhteissa elävät kanssaveljemme ja sisaremme ja heidän lapsensa joutuvat elämään ahdingossa ei suuren, mutta ahneen tappajapedon ahman voksi. Ojanperä on maailmanlaajuisesti tunnetuin suomalainen metsästäjä, joka on saavuttanut kansainvälisten metsästäjäpiirien ja metsästysasiantuntijoiden arvostuksen. Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että myös jatkossa minkä tahansa riistatai rauhoittamattoman eläimen lopettaa ammattitaitoinen henkilö, esimerkiksi metsästäjä. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt projektipäällikkö, rakennusmestari Jaakko Ojanperälle eräneuvoksen arvonimen. Ahmakanta on Suomessa lisääntynyt ja yhtenä todennäköisenä syynä tähän pidetään Lapin runsasta poromäärää. Muutokset tulisivat voimaan maaliskuussa. joulukuuta. Metsästysseuroilla on myös poliisin lupa lopettaa villikoiria, kunhan se tapahtuu turvallisen etäisyyden päässä ihmisistä ja asutuksesta. Suurpedot, joista ahma on merkittävin, hävittävät Suomen poronhoitoalueelta vuosittain noin 30 000 poroa
Poikkeuksellisen suurten porovahinkojen eli 2,19 miljoonan euron korvauksen saivat Lex Hallan piirissä olevat Hallan, HossaIrnin, Kallioluoman, Näljängän, Alakitkan, Pohjois-Sallan, Oivangin, Käsivarren, Kyrön ja Paatsjoen paliskunnat. Vuotta aiemmin porovahinkoja korvattiin noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Kuva: Paliskuntain yhdistyksen arkisto Jopa 30 000 poroa joutuu vuosittain suurpetojen suuhun Suomessa. Vaikka pedon tappamasta porosta saa isomman korvauksen kuin lihaksi myydystä porosta, ei tarkoituksena ole syöttää poroja pedoille, koska siinä samalla menee elinkeinon. Kumoamisen takana on myös osa Lex Halla -paliskunnista. Valtion petokorvauksissa on huomioitu hävikki maksamalla korvaus kuolleesta tai lopetuskuntoon raadellusta porosta puolitoistakertaisena ja käyttämällä lisäksi vasahävikkikerrointa. S uurpetojen tappamien porojen määrä Suomessa on vuosittain noin 25 00030 000. 6 Paliskunnat toivovat rahan syytämisen sijaan järkeä petopolitiikkaan Ahmivatko ahmat suihinsa perinteisen elinkeinon. Poronomistajille maksettiin 4,69 miljoonaa suurpetojen tappamien porojen perusteella ja lisäksi paliskunnille maksettiin vasahävikkikorvausta noin 1,42 miljoonaa euroa. – Idea poronhoidossa on se, että porokarjassa on siitosporoja, jotka tekevät lisää siitosporoja sekä teurasporoja. Pahimmissa petopaliskunnissa on käytössä Lex Halla, jonka mukaan maksettava korvaus on kolminkertainen. Paliskuntain yhdistyksen hallitus on ehdottanut käytäntöä kumottavaksi, jolloin kaikilla alueilla korvaukset maksettaisiin saman 1,5 kertoimen mukaan. Lex Hallan tilalle kaatolupia Pahimmissa petopaliskunnissa on ollut käytössä niin sanottu Lex Halla, jonka mukaan maksettava korvaus on kolminkertainen. Savukoskella järjestettiin vuonna 2012 mielenosoitus, joka koski valtavia petovahinkoja, leikkauksen alle joutuneita korvausmäärärahoja ja pelkoa elinkeinon jatkuvuudesta. Näistä löytyy vain noin 4 000-5 000 poron jäänteet. Vuonna 2017 suurpetojen porotaloudelle aiheuttamat vahingot nousivat yli 11,2 miljoonaan euroon ja valtion rahat riittivät korvaamaan niistä vain noin 8,34 miljoonaa
Poronhoito on pohjoisen elinkeinoista vanhin. Ahma tekee pahaa jälkeä poronhoitoalueella. 7 . jatkuvuus. Se ei pidä paikkaansa, vaan olemme vailla lisää kaatolupia ja muutosta petopolitiikkaan, vakuuttaa Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Vaikka valtio kompensoi korvausten muodossa poronomistajalle osan petojen tappamista poroista, valtaosa taloudellisista seuraamuksista jää kuitenkin poronomistajan itsensä kannettavaksi. Luonnonlakia ei haluta muuttaa Poronhoitoalueella petojen läsnäolo ei ole uusi asia. Olisi aika lyhytnäköistä yrittää tienata petokorvauksilla. Poronhoito pitää Pohjois-Suomen kylät asuttuina ja elinkelpoisina. Poronomistajat ovatkin Suomessa petojen suojelua käytännössä eniten rahoittava taho.. Poronhoitoalue ulottuu Kainuusta Perämeren pohjukkaan ja siitä ylöspäin Lapin perukoille. Niitä on aina ollut, ja petovahingot ovat luonnollinen osa poronhoitoa. Kuvassa yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Sen merkitys pohjoisen kylissä kasvaa entisestään maaja metsätalouden tarjoaman työn jatkuvasti vähentyessä. Poronomistaja tekee konkreettista petojen suojelutyötä tarjoamalla pedoille ravintoa omalla omaisuudellaan. Poroelinkeino on suurin mahdollistaja suurpetojen olemassaololle etenkin pohjoisessa ja idässä, jossa porot ovat petojen pääasiallisin ravinto. Paliskuntain yhdistyksen yksi tehtävä on tuoda esille poronhoidon merkitystä koko Suomelle. Aina kun näistä asioista puhutaan, ihmiset luulevat, että olemme vailla lisää rahaa
Vahinkojen ehkäisyn näkökulmasta seuranta on täysin mahdotonta. Karhukiintiötä on kasvatettu, mutta ei riittävästi. Poikkeuslupia voidaan myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jossa ahman aiheuttamat porovahingot ovat suurimmat. Yksi pala tätä kokonaisuutta on se, että kaikki suurpetoihin liittyvä työ tehdään omalla kustannuksella. Pian petojen syömä perinne Pahin tilanne on poronhoitoalueen eteläisessä osassa sekä itärajan eteläosassa, joissa myös porokarjat ovat pienemmät kuin pohjoisempana. Revittyyn selkään istuvat myös korpit ja varikset nokkimaan tuoretta lihaa, eikä poro pysty niitä häätämään. Meidän näkökulma on hyvin käytännönläheinen – peto kuuluu luontoon ja niitä on aina ollut. Näin on ollut aina ja tulee aina olemaan, eikä meillä ole mitään hinkua luonnonlakia muuksi muuttaa. Ymmärrämme, että ahmoja on vähän, eikä niitä voi ylettömiin tappaa, mutta pikkuisen enemmän niitä pitäisi pystyä vähentämään, Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila toteaa. Ahma on ratkaisevassa asemassa, koska sen tekemät vahingot ovat suuret ja kahdeksan ahmalupaa on liian vähän. – Etenkin idässä eteläisellä poronhoitoalueella ongelma on näkyvä ja porotalous on vaarassa hiipua. Ahman kohdalla maaja metsätalousministeriön asetuksessa on suurimmaksi sallituksi saalismääräksi metsästysvuodelle 2018–2019 asetettu kahdeksan yksilöä. Karhulle myönnetään vuosittain lupia kiintiömetsästykseen. – Kuolleesta porosta pitää ensin selvittää, mikä eläin sen on tappanut tai raadellut ja yksilöidä peto eli käytännössä täytyy pystyä seuraamaan sen katkeamatonta jälkeä. Osa on jo lopettanut poroelinkeinon. Mutta petokontrolli pitää olla hallinnassa, jotta niiden kanssa mahdutaan samalle tontille asumaan. Petojen tekemät vahingot ovat mittavia, mutta lupakäytäntö tiukka ja työläs. Osittain tätä on jo parannettu ja poistolupia on saatu, eikä niihin kaikkiin ole asetettu kiintiöitä. Riistakeskus arvioi, täyttyykö lupaperusteet ja vaarantuuko kyseisen eläimen suotuisa suojelutaso, mikäli se kaadetaan. – Nykyiseen tilanteeseen ei kukaan ole tyytyväinen. Jos luvan saa, siitä pitää maksaa ja sitten poromiehet lähtevät omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan pyytämään sutta. On laskettu, että poronhoitoalueella petokannan hallinta maksaa yhtä paljon kuin mitä valtio maksaa vahingonkorvauksia. Silloin pystymme paremmin kontrolloimaan petokantoja ja rajoittamaan vahinkojen määrää. 8 Lupakäytäntö tiukka ja työläs P oronhoitoalueella susi kuuluu muusta maasta poiketen luontodirektiiviin liitteeseen V. Kesäisin porot laiduntavat laajoilla alueilla ja eläinten jatkuva vahtiminen on mahdotonta. Lupa perustuu poikkeuksetta vahinkoa tehneen eläimen yksilöintiin, ja sulalla kelillä tämä on todella vaikeaa. Korvauksia varten kuolleesta porosta täytyy todeta pedon jättämät raatelujäljet, mutta varsinkin kesällä merkit katoavat nopeasti raadon mädäntyessä tai kadotessa muiden raadonsyöjien suihin. Sulalla ei pystytä edes toteamaan, mitä pedot saavat aikaan, vaan vasta lumen tultua nähdään mitä laitumilla tapahtuu. – Keskeisillä vasoma-alueilla kuljetaan jonkin verran seurailemassa tilannetta, mutta porot tarvitsevat oman rauhan ja ne häiriintyvät helposti vasomisaikana. n Erja Pekkala – On laskettu, että poronhoitoalueella petokannan hallinta maksaa yhtä paljon kuin mitä valtio maksaa vahingonkorvauksia. Niillä ei ole täällä muuta syötävää, eli poro kuuluu niiden ravintoketjuun, eivätkä ne muuten pärjäisikään. Käytännössä porokarjan omistajalla ei ole mitään mahdollisuutta suojella tokkaansa pedoilta. Sutta on lähtökohtaisesti mahdollista metsästää, mutta ainoastaan poikkeusluvin, sillä kannanhoidollista metsästystä suden kohdalla ei ole. Kuva: Tuomas Semenoff harjoittamisen, ja jälkikasvulle perinteistä elintapaa ei uskalleta enää suositella. Siellä on vielä ihmisiä, jotka taistelevat elinkeinonsa puolesta ja yrittävät tulla toimeen, vaikka tilanne näyttää pahalta, mutta jatkuvuuden suhteen näkymät huolestuttavat, sanoo Ollila. – Tehokkaampi poikkeuslupakäytäntö on oikea linja poronhoitoalueen petopolitiikaksi. Kallista petokannan hallintaa Vaikka porokarjalle vahinkoja tekeville susille on mahdollista saada poistolupa, on sen täytäntöönpano mahdollista lähinnä vain talvisin. Syynä poikkeusluvan myöntämiselle voi olla muun luonnon säilyttäminen, karjatalousvahinkojen ehkäiseminen, yleinen turvallisuus tai sosiaaliset syyt. Talvella raadot löytyvät helpommin. Hyvällä tuurilla peto saadaan kumoon ja sen jälkeen se lähetetään Ruokavirastoon tutkittavaksi. n Usein peto vain raatelee poron, joka jää kitumaan ja kokee tuskallisen kuoleman, ellei omistaja löydä sitä ja lopeta kärsimyksiä. Kun tietyillä alueilla petotilanne muuttuu pahaksi, siihen pitää pystyä puuttumaan, painottaa Ollila
9 . Merikotka ei kuulu kotkakorvausten piiriin, vaikka sen reviirejä on Lapin suurten järvien ja tekoaltaiden alueilla ja sille maistuu kalan lisäksi poronliha. Kotkat tappavat myös aikuisia poroja laskeutumalla niiden selkään ja painamalla kynnet keuhkojen läpi. Usein niiden jäljiltä löytyy iso määrä tapettuja tai eläviä poroja, joilta on syöty mahat täyteen kieliä tai muita parhaita paloja, jatkaa Ollila karua kerrontaa petojen tihutöistä. Ahma vammauttaa porot ja säilöö näin tuoretta ruokaa itselleen. Silloin omistaja tietää, että porolle on käynyt huonosti. n Erja Pekkala. Ahma on tehokas tappaja ja vammauttaja, joka voi suotuisissa lumiolosuhteissa yön aikana raadella jopa 20–30 poroa. Kuva: Tuomas S Palojärvi. Maassa vaanivan saalistajan lisäksi poroja uhkaavat yhä enenevässä määrin myös ilmassa leijuvat petolinnut. – Kuolinkello kertoo, että poro on kuollut ja omistaja pystyy nopeasti toteamaan vahingon. Panta on kallis investointi laittaa isoon määrään poroja, eikä niitä sen vuoksi voi olla jokaisella kaulassa, selventää toiminnanjohtaja Anne Ollila Paliskuntain yhdistyksestä. Uhkaa maasta ja ilmasta Myös koko poronhoitoalueelle levittäytynyt ilves käyttää poroja ravintonaan. Sulan maan aikana sen liikkeistä ei tiedetä. Näin se varastoi itselleen ruokaa, mikä pysyy pidempään sulana ja tuoreena. Kotkalle vasa on helppo saalis, jonka lintu voi lennättää ilmojen halki pesäänsä. Lisäksi karhu tappaa ja syö aikuisia poroja. Ne liikkuvat pitkiä matkoja ja tappavat kun kohtaavat poroja. Karhun jäljiltä poron vasasta ei jää jäljelle karvaakaan. Heikkoleukainen kissaeläin tarvitsee pehmeää lihaa, joten pakkauskaudella se tappaa usein, sillä sen purukalusto ei pysty hyödyntämään jäistä raatoa. Laitteita on käytössä eteläosien pienemmissä porokarjoissa. Se ei toimi petojen seurantapannan tavoin, eikä anna tietoa porojen liikkumisesta. Se vie poroilta silmät ja kielen jättäen ne kitumaan hangelle. Se on semmoinen paikka, mihin ei ole kiva mennä toteamaan yön tapahtumia. Kuva: Benjam Moilanen T utkijoiden mukaan tehokkaimmin poroja ravintonaan hyödyntää karhu, jonka lihantarve on suurimmillaan juuri vasomisen aikoihin. Pahimmilla petoalueilla on käytössä porojen paikanninpantoja, jotka antavat signaalin liikkeen loppuessa. – Susi on erittäin hankala poronhoitoalueella, koska poro ei pääse sitä karkuun milloinkaan. Ahma tehokas teurastaja Eniten poron raatoja löytyy ahman saalistuksen jälkeen. – Ahmoja on eniten Lapissa, missä on isoja porokarjoja. Kulinaristina Suomen toiseksi suurin maapeto nauttii porosta usein vain parhaat palat. Etenkään kesäaikana keväällä syntyneestä vasasta ei jää mitään jälkeä sen kadottua pedon suihin. – Ahma hyppää poron selkään ja puree niskaan halvaannuttaen eläimen. Vasa on voimaton kaikkia petoja vastaan avoimessa maastossa. Se ei pidä paikkaansa, vaan olemme vailla lisää kaatolupia ja muutosta petopolitiikkaan. Korvausten piiriin tulee eniten ahmojen aiheuttamia vahinkoja, koska se tappaa eniten talvella ja kerralla löytyvä määrä on suuri. Tunnetuista maakotkareviireistä noin 90 prosenttia on poronhoitoalueella. Vuonna 2017 valtio korvasi lähes 800 000 euroa kotkien aiheuttamia porovahinkoja. Se ehtii tehdä ison vahingon, ennen kuin kukaan pääsee väliin. Sudelle poro on helppo saalis ympäri vuoden. Kuolinkellot soivat Lapin yössä Porojen kaulassa oleva paikannin – kuolinkello – ilmoittaa, kun poro jää paikalleen. – Aina kun näistä asioista puhutaan, ihmiset luulevat, että olemme vailla lisää rahaa
I hmiset ovat kurkkuaan myöden täynnä eriarvoisuutta. Siitä kertoo jo se, että heti rajan takana Venäjän puolella ammuttiin viime vuonna 226 sutta, kun vuotta aikaisemmin 104. Hakkarainen sanoo, että Lieksassa on tällä hetkellä 25-30 sutta – Luonnonvarakeskuksen mukaan niitä on kahdeksan. Lapset voi päästää pihalle leikkimään vain aikuisen valvonnassa, hirvikoirat pitää ottaa yöksi sisään, hirvenmetsästyksessä ei uskalleta käyttää koiria ja koirakokeihin ei enää riitä tulijoita, summaa jo 65 vuotta metsästystä harrastanut Veikko Hakkarainen. Ei karsasteta sitäkään ajatusta, että kyllä sudellekin noutaja tulee. Ne eivät pelkää mitään, seurailevat ja katselevat isoja koneita. – Motokuskit, joiden työt pyörivät kellon ympäri, kertovat näkevänsä viisikin sutta kerralla. Susitilanne on Lieksassa paikoin hyvin huono. Silloin sudet ovat hyvinkin pelottomia. Asukkaat ovat ihmeissään, että mitä tulee tapahtumaan. 10 Lieksan susitilanne on ollut kolmen viime vuoden ajan äärirajoilla. – Kaikkihan noille Luken luvuille nauravat! Hakkarainen puuskahtaa. Osa on raivona. Tapettujen susien määrä siis kaksinkertaistui, ”Mies istuu lupasysteemien päällä ja on sen takia vihattu” Lieksassa yhä enemmän susia joka sekin osaltaan kertoo susien kasvaneesta määrästä. Pahin tilanne on Hakkaraisen mukaan pimeään aikaan. – Kyllähän täällä tosiaan susia on riesaksi asti! Esimerkiksi Hattuvaarassa niitä riittää. Aivan varmasti Suomessa otetaan asia itse hoidettavaksi, seuraa siitä sitten mitä rangaistuksia. Mitä salametsästystä se on, kun ei muuta vaihtoehtoa enää ole. Kaikilla pitäisi olla Suomessa yhteneväiset mahdollisuudet elämiseen, mutta ne oikeudet on nyt menetetty. – Esimerkiksi Sirpa Pietikäinen ja Merja Kyllönen ovat. Hakkarainen osoittaa sormella EU-parlamentaarikkoja. – Ihmiset ihmettelevät, että mihin tämä johtaa. Päättäjät syyllisiä Mitä lieksalaiset sitten susimääristä ajattelevat
– Kova oli ollut pedolla nälkä, kun oli syönyt kokonaan 12-kiloisen koiran. Palautetta oli satanut suojelijapuolelta eli Suomen Suden ja Tapiolan Facebook-sivuilla. – Jäätteenmäki vastasi, että Suomen eduskunta ja hallitus päättävät niistä, ei EU. Luontoihmiset lähettävät mepeille koko ajan kirjeitä ja saavat nämä puolelleen. Susu oli ollut myös hyvin ihmisystävällinen ja tottelevainen. Mutta luonnettakin oli löytynyt. Olen varmasti tehnyt voitavani, kun koirat on juoksulangasta pantu tarhaan häkkeihin ja silti vahinko tapahtui. si harmaanorjanhirvikoiraa ja yksi jämtlanninpystykorva. – Menin aamulla viemään ruokaa koirille, kun näin lumessa verta. Hakkarainen oli kysynyt kaksi vuotta sitten silloiselta EU-mepiltä Anneli Jäätteenmäeltä, että eikö olisi mahdollista saada susille kaatolupia. Poliisi on ymmärtänyt meitä kun on antanut susien poistolupia, tosin vain pakkotilanteessa. ”Vain panta jäi koirasta jäljelle” n Veikko Hakkarainen on asunut Lieksassa samassa paikassa vuodesta 1972 lähtien. n Maija Salmi. Hyvä periyttäjä Susu-niminen pystykorva oli ollut Hakkaraisella pennusta saakka. Veikko Hakkarainen oli joka tavalla tyytyväinen suomenpystykorvanarttu Susuun, joka koki kovan kohtalon tammikuussa. Hakkaraisella on myös kakpelkästään suojelijoiden puolella. Lisäksi Pertti Salolainen rummuttaa Suomesta käsin susien suojelusta. Sekä poliisi että Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Törrönen olivat käyneet paikalla. – Poliisi on ollut ystävä. Hakkarainen uskoo, että Susu oli pitänyt sisukkaasti ja ärsyyntyneenä puoliaan, kun oli nähnyt suden häkin ulkopuolella. 11 Susu oli osoittautunut erinomaiseksi periyttäjäksi – kuvassa Susun poika Lärvätsalon Rambo hirvijahdissa. Sutta ei ole sittemmin näkynyt. Sillä oli ollut kaksi pentuetta, ja narttu oli osoittautunut hyväksi periyttäjäksi; jälkeläiset ovat Hakkaraisen mukaan toimineet metsällä erinomaisen hyvin. Yhden hän haluaa myös nimetä: Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikön Sauli Härkösen. Poliisia Hakkarainen sen sijaan kiittää. Hakkarainen sanookin Suomen päättäjiä syyllisiksi tilanteeseen, vaikka aina osoitetaan EU:n suuntaan. Ennen kuluvan vuoden alkua ei susia ollut talon pihapiirissä näkynyt – tammikuussa susi oli kierrellyt pihalla parina yönä, sitten päässyt koiratarhaan, jossa oli tappanut 7,5-vuotiaan suomenpystykorvanartun. Pyysin heitä ottamaan niistä tulosteet, jotka on nyt toimitettu poliisin tutkittavaksi. Nyt niiden tarha-aitojen yläreunoissa on piikkilangat ja pärinää pitävät muovinauhat. – Vain panta oli jäänyt jäljelle, Hakkarainen kertoo. Hakkarainen ylipäätään ihmettelee, kuinka täysin asiaa tuntemattomat ihmiset ovat esittäneet neuvoja, miten koiravahingot vältetään. – Se mies istuu lupasysteemien päällä ja on sen takia vihattu. Kun oli saanut koiran metsän puolelle, oli syönyt sen kokonaan. – He ovat hyvin karkeasti arvostelleet, kun vahinko on annettu tapahtua. Susi oli hypännyt kaksimetrisen aidan yli tarhaan, tappanut koiran, vienyt sen tarhasta ja vetänyt sitä osin tietä pitkin noin 400 metrin matkan. Kaupungin keskustaan on matkaa neljä kilometriä. Poliisi tutkii Hakkarainen oli kertonut Susun kohtalosta myös sosiaalisessa mediassa. Jäljistä päätellen susi oli ollut iso, noin 50-kiloinen. Häkissä oli verta ja karvoja, siellä oli otettu yhteen oikein kunnolla. – Tutut soittelivat, että siellä on asiasta karkeita kirjoituksia
Koko maan kissa Ilvestä tavataan koko maassa, mutta sen esiintyminen painottuu alueille, joilla on sille sopivaa ravintoa ja suotuisat saalistusolosuhteet. puolet edellisvuoden lupamäärästä. Ilveskannan laskusuunnan vuoksi Suomen riistakeskus myönsi ilveksen poikkeuslupia kuluvalle metsästyskaudelle vain Painotus luvissa on ilvestiheimmillä alueilla Hämeessä, Satakunnassa, Savossa, Keski-Suomessa, Oulussa, Uudellamaalla ja VarsinaisSuomessa sekä itärajalla Pohjois-Karjalasta Kaakkois-Suomeen. L uonnonvarakeskus arvioi viime vuonna, että Suomessa oli noin 1865–1990 yli vuoden ikäistä ilvestä ennen syksyn 2018 metsästyskautta. Ilveskanta on siten pienentynyt noin parikymmentä prosenttia vuodesta 2017. Poronhoitoalueella ilveksiä on harvakseltaan, ja Pohjanmaan lakeuksilla se ei viihdy, sillä laajat peltoaukeat eivät tarjoa ilvekselle riittävästi metsäistä ja suojaisaa elinympäristöä. – Painotus luvissa on ilvestiheimmillä alueilla Hämeessä, Satakunnassa, Savossa, KeskiSuomessa, Oulussa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sekä itärajalla Pohjois-Karjalasta Kaakkois-Suomeen. – Ilveksen tärkeimpiä saaliseläimiä ovat metsäjänis, rusakko, metsäkauris, valkohäntäpeura, metsäkanalinnut ja jyrsijät. Haastatteluhetkellä helmikuun viimeisellä viikolla, kun metsästyskautta oli jäljellä enää kolme päivää, poikkeusluvilla oli kaadettu 176 ilvestä. Myös ketut ja supikoirat sekä näädät kuuluvat ilveksen ruokalistalle. Edellisen kauden kannanhoidollisten poikkeuslupien määrä oli 424, josta poronhoitoalueen ulkopuolelle 404 ja poronhoitoalueelle 20. Kuluvalle vuodelle vastaavat määrät ovat yhteensä 206, joista 205 poronhoitoalueen ulkopuolelle ja yksi lupa poronhoitoalueelle. Pääasiallisena ravintonaan ilves käyttää piennisäkkäitä, lintuja sekä hirveä pienempiä sorkkaeläimiä. Metsästyskaudella 2017 – 2018 Luke arvioi havaitun noin 332–375 pentuetta, mikä oli noin 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. 12 Kaatoluvat puolittuivat viime vuodesta Ilvessaaliit pienenivät Vuosittain ilveksen kaatolupien käyttöaste on noin 90-95 prosenttia. Vuosittain lupien käyttöaste on noin 90-95 prosenttia, kertoo suurpetovahinkoihin sekä pyyntija poikkeuslupatilastoihin perehtynyt erikoissuunnittelija Harri Norberg Suomen riistakeskuksesta. n Erja Pekkala. Itärajalla jäniseläinten merkitys ilveksen ravinnossa on läntistä Suomea suurempi, sillä siellä pienten hirvieläinten runsaus on huomattavasti läntistä Suomea alhaisempi. Naarasta, jota alle vuoden ikäinen pentu seuraa, ei saa ampua. Ilvekselle on mahdollista hakea myös vahinkoperusteista poikkeuslupaa. Kannanhoidollisilla poikkeusluvilla tapahtuva ilveksen pyyntiaika on poronhoitoalueella lokakuun alusta helmikuun loppuun, sekä muualla Suomessa joulukuun alusta helmikuun loppuun. Ilves puree saalistaan kurkkuun tai niskaan tukehduttaen sen ja saaliin tappopaikalla on harvoin kamppailun jälkiä
Samalla periaatteella myönnetään seuran alueelle muutakin toimintaa, kuten koirakokeita. Lukumäärää ei voi arvioida etukäteen. – Keli täytyy olla lentämiseen soveltuva, ei liian tuulinen eikä liikaa lumipyryä. Vieraslupakäytännöt ovat seuroissa hyvin yleisiä, ja yleisesti seuran puheenjohtajalle tai jollekin muulle henkilölle seurassa on annettu oikeus myöntää vierasluvat yksin. Jos nämä asiat sisältyvät sopimukseen, ei maanomistajilta erillisiä lupia pannoitukseen tarvita. Sen seurauksena yksi metsästysseuroista veti luvan pois. Sosiaalisessa mediassa keskustelu on käynyt kuumana asian ympärillä. Jos löytyy yksi, niin silloin se pannoitetaan, mutta jos löytyy pari, on mahdollisuus saada panta molemmille, kertoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola. Susi herättää aina voimakkaita tunteita ja myönnetyt luvat aiheuttivat kuohuntaa, jonka seurauksena yksi metsästysseuroista veti luvan pois. L uonnonvarakeskus on aloittelemassa susien tämän vuoden pannoituksia sekä Itä-Suomessa että Pohjois-Pohjanmaalla. 13. Alueilla voi olla isojakin laumoja, mutta sudet eivät aina liiku yhdessä. Otollisin lumitilanne on silloin, kun tuoreet jäljet näkyvät, mutta lumi ei ole niin vanhaa, että eri ikäisiä jälkiä olisi paljon levällään. n Erja Pekkala – Jos löytyy yksi, niin silloin se pannoitetaan, mutta jos löytyy pari, on mahdollisuus saada panta molemmille. Riippuu siitä, miten sudet liikkuvat pannoitukseen luvallisilla alueilla ja mikä siellä on lumitilanne. Lupakiista roihahti Myrskyä vesilasissa aiheutti erään metsästysseuran antama pannoituslupa, jossa sosiaalisen median viestien mukaan oli ristiriitaa, kenellä seurassa on oikeus myöntää vastaava lupa. Kuka saa antaa seurasta pantapäätöksen. – Eletään tilanteen mukaan. Onko pelättävissä, että pannoittajia tullaan häiritsemään työssään. Susien pannoituslupa on seuroille haastava, koska osa maanomistajista on jyrkästi pannoituksia vastaa, mutta osa maanomistajista taas on pannoitusten kannalla. Ainoastaan lupa moottoriajoneuvolla maastossa liikkumiseen tarvitaan siinäkin tapauksessa. Pannoitusta varten Luke tarvitsee metsästysseuroilta niin sanotun vierasluvan. Se kuinka monta sutta saa pannan kaulaansa, riippuu monesta tekijästä, joista vaikuttavin on sää ja lumiolosuhteet. Seuralla voi olla jopa yli sata vuokrasopimusta, joten jokaista maanomistajaa on vaikea asian tiimoilta tavoitella. Vääntö vesitti myönnetyn luvan Myönnetyt sudenpannoitusluvat ovat aiheuttaneet kuohuntaa. Nukutettu susi siirretään hiihtäen paikalle, jossa sudesta otetaan DNA-näytteet, sekä asetetaan lähetinpanta kaulaan. Keli määrää tahdin Pannoituksessa susi nukutetaan helikopterista ammuttavalla nukutusnuolella. Itä-Suomessa pannoituksia jatketaan valtion mailla. Mutta koska asia on niin kiistanalainen, olisi hyvä ottaa mukaan seuran hallitus päätöstä tekemään, ja jos hallitus ei ole varma asiasta, voi se kutsua vuosikokouksen koolle. Käytännössä metsästysseuralle on tärkeää toimia hyvässä yhteistyössä maanomistajien kanssa, jotka vuokraavat metsästysoikeuden seuralle, sanoo järjestöpäällikkö Teemu Simenius Suomen Metsästäjäliitosta. Pannoitukseen soveltuva maasto on sellainen, jossa on riittävän avoimia alueita, joita Pohjois-Pohjanmaan asuttujen jokilaaksojen ulkopuoliset suoalueetkin ovat. Pohjois-Pohjanmaa oli läntisen Suomen ainoa maakunta, jonne metsästysseuroilta heltisi pannoituslupia. Työhön osallistuu kourallinen Luken väkeä sekä paikallisia, jotka avustavat vain susien paikantamisessa. – Mahdoton sitä on arvioida, mutta en usko, että mitään sellaista riskiä on olemassa, eikä koskaan aikaisemminkaan ole mitään vakavaa tapahtunut, Kojola toteaa. – Periaatteessa pannoitus on sama asia kuin vieraskortin myöntäminen, joten puheenjohtaja voi myöntää luvan, jos puheenjohtajalle on annettu siihen oikeus. Pannoitusta varten Luke tarvitsee metsästysseuroilta niin sanotun vierasluvan. Seuroilla on erilaisia sopimuksia maanomistajien kanssa ja riippuu sopimuksen sisällöstä, onko vieraslupia mahdollista myöntää, sekä onko alueilla suurpetojen metsästäminen sallittua
Suomen puolella uskotaan, että on enää ajan kysymys, koska uusi petoeläimeksi luokiteltu koiraeläin saapuu Suomeen. – Kultasakaali on levittäytynyt hyvin laajalle alueelle. Käytännössä se on aivan eri laji ja enemmän sukua sudelle kuin kultasakaalille, muistuttaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola. Kuva: Ilpo Kojola. K ooltaan kettua vankempi ja sutta selvästi pienempi kultasakaali on tyypillinen koiraeläin. Se on muodostanut siellä peIntiassa, Kanhan kansallispuistossa kuvattu sakaali, joka pureskelee sambar-hirven jäännöksiä. Laji on vakiintunut Balkanilla ja Itä-Euroopassa. Täytyy muistaa, että kultasakaali on euroaasialainen laji. 14 Virossa tiettävästi parikymmentä paria Kultasakaali matkalla Suomeen Kultasakaaleita on tavattu jo varmuudella Virossa. Se käyttää ravintonaan monipuolisesti pieniä hirvieläimiä, etenkin niiden vasoja, jäniseläimiä sekä pikkunisäkkäitä. Populaatio Viron länsirannikolla Kultasakaali on levinnyt Viroon kymmenkunta vuotta sitten. Afrikassa on sakaaleja, mutta ne ovat hyvin kaukaista sukua kultasakaalille
Tosin niitä käyttää ravinnokseen myös kettu, joka on kannaltaan runsas. – Ei se ainakaan mikään yllätys olisi. ”Tutkimustietoa ei juuri ole” Kultasakaalin edullisimmat elinpaikat ovat vähälumiset alueet. Haitallisten vieraslajien ei haluta vahingoittavan alkuperäisluontoamme tai lajistoamme, joten niistä halutaan päästä eroon. Kojola pitää epätodennäköisenä sen menestymistä vahvan lumen alueilla. Pietarin kauttaSuomeen Vaikka Viroon on lyhyt matka meren yli, ei Kojola pidä mahdollisena, että sakaali pääsisi levittäytymään Suomeen Suomenlahden yli. 15 Kultasakaali lainsäädännöllä riistalajiksi . Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesitys, jossa kultasakaali säädettäisiin metsästyslaissa riistaeläimeksi. – Aina, kun joku eläin siirtyy uuteen elinympäristöön, on vaikea spekuloida, mitkä sen vaikutukset ovat uudessa ympäristössä. n Soili Kaivosoja. Sisämaa on susien aluetta ja on sakaalille siinä mielessä riskialttiimpaa seutua, sillä se saattaa joutua siellä susien saaliiksi, Kojola kertoo. Tosin luonnonilmiöistä puhuttaessa on aina uskaliasta arvioida todennäköisyyttä, Kojola korostaa. Toisaalta se voisi vaikuttaa vesilintutilanteeseemme, mutta toisaalta virolaisten metsästäjien arvioiden mukaan supikoira ei viihdy kultasakaalin kanssa, joten sillä voisi olla jopa positiivisiakin vaikutuksia. Sakaalin ulkomitat eivät poikkea paljon isosta ketusta. – Lajin menestyminen riippuu ennen kaikkea siitä, miten runsaan ja tiheän kannan se voi muodostaa sekä miten kantaa säädellään. Vaihtoehdoksi jää, että ne kiertäisivät Suomenlahden pohjukan kautta. Kojola on saanut tutkittavakseen joitakin yksittäisiä yhteydenottoja sekä riistakamerakuvia. Sisämaassa, paksulumisilla alueilla sitä ei ole. – Sakaalin ekologiset vaikutukset pohjoisissa oloissa ovat kuitenkin täysin spekulatiivisia, koska tutkimustietoa ei juurikaan ole, Ilpo Kojola muistuttaa. Se on kuitenkin huomattavan vankka kettuun verrattuna ja sen olemus on painavampi ja jykevämpi. Bulgariasta Viroon Suomessa kultasakaalista ei ole toistaiseksi saatu yhtään varmistettua havaintoa. Mutta se on toki niiltä täysin mahdollista ja se vaikuttaa todennäköisyyteen, että ne tulevat jossain vaiheessa myös Suomeen. Suden tapaan perhelaumoissa elävä kultasakaali on tehokas lisääntyjä, joka saa keskimäärin 4–6, mutta joskus jopa 12 pentua. – Lukuja viime vuodelta ei ole vielä käytössä, mutta pari vuotta sitten Viroon syntyi 11 pentuetta. – Kun ottaa huomioon sakaalin valtaisan leviintymiskapasiteetin, voidaan todeta, että ne voivat kulkea kauemmaskin. – Ne ovat kuitenkin jo todella lähellä, joten levittäytyminen Suomeen ei yllättäisi. simäpopulaation ja tiedossa on, että Virossa elää toistakymmentä sakaaliparia. – Sakaali on levittäytynyt rannikkoalueelle ja sitä tavataan Tallinnan länsipuolella. Se on Kojolan mukaan kaksipiippuinen asia. Virossa kannan kokoa säädellään metsästämällä. – Metsästyslaissa olevat supikoira, minkki, pesukarhu ja rämemajava siirretään pois metsästyslaista eli jatkossa ne ovat vieraslajeja koskevan lainsäädännön alaisia lajeja ja niitä kohdellaan käytännössä kuin metsästyslain rauhoittamattomia lajeja. Virossa levittäytymissuunta on ollut Viron länsiosat, joka on hyvä uutinen Suomeen levittäytymisen kannalta. – Suomenlahti on heikosti jäässä, eivätkä ne todennäköisesti lähtisi ylittämään rannatonta ulappaa. – Se, minkälaisia vaikutuksia se aiheuttaisi luonnossamme, riippuu siitä, minkälaisen kannan se pystyisi muodostamaan ja miten se menestyisi meillä. Kultasakaali ei ole ainoa muutos metsästyslain riistaeläinluettelossa. – Kultasakaali olisi Suomeen levittäytyessään tulokaslaji ja sen vuoksi se halutaan jo ennakkoon säätää metsästyslaissa riistaeläimeksi. Mikäli niitä on harvakseltaan siellä täällä, isoja ongelmia ei synny, mutta jos niitä tulee paljon niin totta kai se vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi vesilintujen poikastuottoihin. Virossa tiettävästi parikymmentä paria Kultasakaali matkalla Suomeen Uuden eläinlajin selviytymismahdollisuudet uudessa ympäristössä ovat vain arviointia. Hyvät ja huonot puolet Minkälaisia ongelmia sakaali sitten toisi tullessaan Suomen luontoon. On olemassa myös riski, että se risteytyy susien kanssa, kertoo Maaja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikari. Etelä-Suomessa on paljon samankaltaisia alueita kuin Viron rannikolla, mutta myös eroja on. Sakaali erottuu suhteellisen helposti ketusta. Sakaalin levittäytyminen Suomeen voisi olla myös haitta metsäkauriin menestykselle, sillä sakaalille sopivaa ravintoa ovat erityisesti metsäkauriin vasat. Keski-Euroopasta saatujen tietojen perusteella kultasakaali voi verottaa luonnonvaraista eläimistöä ja etenkin linnustoa muiden pienpetojen ohella. Silloin niiden pitäisi kiertää sekä Tallinnan kaupunkialue että toisaalta Pietarin hyvin laaja urbaanialue. – Kyse on ollut kuitenkin näissä tapauksissa ketusta. Kojola ei pidä mahdottomana, että sakaali leviäisi myös Suomeen. Kun Virossa havaittiin ensimmäinen sakaalipariskunta, olivat lähimmät lisääntymisalueet silloin Bulgariassa
Itse reviirit ulottuvat havaintopaikasta eri suuntiin laajalle alueelle. Reviirit rajoittuvat usein isoihin teihin ja sudet merkkaavat reviiriensä rajoja. Merkitty alue ei tarkoita susien reviiriä, vaan aluetta, josta jäljet ovat löytyneet ja missä sudet ovat ahkerasti liikkuneet. 16 Pohjalaiskunnissa hankitaan susitietoa oman väen tarpeisiin Lähes 700 metsästäjää jalkautui petojen jäljille Karttaan on merkitty alueet, joista jäljet löytyivät. – Jälkien etsijöinä toimivat jokaisen metsästysseuran metsästäjät alueillaan. Alueen metsästäjät kirjasivat viikonlopulle ajoittuneen laskennan aikana 126 jälkihavaintoa, joista ahmoja oli 11, ilveksiä 28 ja susia 87. L askennan ja siitä tehdyn yhteenvedon perusteella toteamme, että alueella on kahdeksan ahmaa, 25 ilvestä, joista pentueita kolme, sekä 38 sutta, joista laumoissa elää 29. Todellisuudessa useimmat käyttivät aikaansa enemmän, sillä työ aloitettiin jo perjantaina vanhojen jälkien merkitsemisellä. Susilla havaittiin myös kiimatiputtelua, kertoi laskennan koordinoijana toiminut Suomen Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka Hautala. Susilaumoja alueelta löytyi neljä ja uusia pareja oli muodostunut kolme. Jälkien ja suurpetojen kappalemäärän tarkastajina toimivat riistanhoitoyhdistysten suurpetoyhdyshenkilöt, jotka kävivät tarkistamassa sekä mittaamassa ilmoitetut jäljet, ja tallensivat havainnot Tassujärjestelmään, kuvaili Hautala laskennan toimintamallia. Rapo-Po3 -hirvitalousalueella, joka sijoittuu Isojoen, Karijoen, Jalasjärven, Jurvan, Kauhajoen, Kurikan, Laihian, Lapväärtin, Maalahden, Närpiön ja Teuvan alueille, laskettiin suurpetojen jälkiä. Tapahtumaan osallistui 679 metsästäjää. Mikäli arvioidaan jokaisen laskijan käyttäneen tehtävään omaa aikaansa parin tunnin verran, saadaan kokonaistuntimääräksi 1358, joka muunnettuna on 170 työpäivää. Petolaskennassa oli lisäksi mukana Parkano-Karvian ja Ilmajoen riistanhoitoyhdistykset. Varsinainen laskentapäivä oli lauantai ja seurantaa tehtiin lisäksi sunnuntaina sekä tarvittaessa alkuviikosta. Hautalan mukaan erittäin olennainen seikka oli jälkien rengastaminen ja seuranta jälkikäteen.
Laskennan jälkeen järjestettiin yhteenveto, jossa jokaisen laskenta-alueen metsästäjät kävivät havainnot läpi ja näin tarkennettiin havaintojen määrää ja poissuljettiin päällekkäisyydet. 17 . Kuva: Markku Haapaniemi – Laskennan ja siitä tehdyn yhteenvedon perusteella toteamme, että alueella on kahdeksan ahmaa, 25 ilvestä, joista pentueita kolme sekä 38 sutta, joista laumoissa elää 29. Tässä muutamissa kohdissa onnistuttiin hyvin, mutta seurantajakson aikana osasta moteista tuli ulos enemmän jälkiä kuin motitukseen meni. Lunta jouduttiin odottamaan Suurpetokantojen kehitys kyseisellä alueella on ollut jyrkästi noususuhdanteinen jo neljän vuoden ajan. Vuoden 2018 vastaavat luvut olivat jo 4609 ja 3975. Uusi lumi paljastaa kulkijat. Erityisesti susimäärät ovat olleet kasvussa. Vuonna 2015 suurpetohavaintoja tehtiin 1401, joista susia oli 302. – Jäljet pyrittiin saamaan mottiin, ettei niitä laskettaisi moneen kertaan. Puhetta oli johtamassa Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Latvanen ja hänen vieressään istumassa laskennan koordinoija Jukka Hautala. Siitä syystä motin seuranta olikin tärkeä. Kyseisellä hirvitalousalueella laskettiin suurpedot myös vuoden
– Riistakeskuksessa luotamme vakioituihin riistalaskentamuotoihin, kuten esimerkiksi riistakolmioihin, hirvihavaintoihin ja Tassu-järjestelmään, ja haluamme niitä edelleen kehittää yhdessä metsästäjien kanssa. – Tällä laskennalla on se tarkoitus, että metsästäjät ja varsikin metsästyskoirien omistajat tietävät, millä alueella on laumoja ja mahdollisia tulevia uusia laumoja. Tämän vuoksi riistakeskus voi olla mukana vain laskennoissa, joiden suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten analysoinnissa on mukana Luonnonvarakeskus tai jokin muu riippumaton tutkimuslaitos. Asukkaiden ja varsinkin lapsiperheiden on hyvä tietää millä alueilla on mahdollisuus törmätä susiin. tammikuuta, jolloin oli ensimmäistä kertaa samanaikaisesti uusi lumi lähes koko laskenta-alueella. 18 ”Suomalainen riistatieto maailman parasta!” J urvan riistanhoitoyhdistys teki aloitteen, jossa ehdotettiin Luonnonvarakeskuksen sekä Suomen riistakeskus Pohjanmaan osallistumista jälkilaskentaan. Kentältä on kuulunut murinaa siitä, että riistahallinto ei kutsuista huolimatta ole lähtenyt mukaan metsästäjien organisoimaan operaatioon. Pentutuotto ei ole löydetyissä havainnossa samalla tasolla kuin vuosi sitten, summasi Hautala laskennan tulosta. Erilaisia arvailuja syistä on kuulunut, ja somekeskusteluissa on tilannetta verrattu myös taannoiseen ilveslaskentaan, jossa tupsukorvan kanta-arviota korjattiin jälkilaskennalla. Meidän näkemyksemme mukaan suomalainen riistatieto on maailman parasta ja sitä käytetään kantojen hallintaan ja metsästykseen joustavasti ja ajantasaisesti. Tuolloin susia todettiin olleen 44 yksilöä. Tämä on ymmärrettävää, koska he perustavat asetuksensa sekä poikkeuslupakiintiönsä tehtyihin kanta-arvioihin, Nurmi tähdentää syytä poisjäämiseen laskennoista. Sen pohjalta kanta-arviot ovat tarkentuneet, toteaa riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi. Nyt laskenta tehtiin 19.-21. Luonnonvarakeskus antaa kanta-arvion keväällä, eikä tällä laskennalla ole vaikutusta poikkeuslupien myöntämiseen. Suomen riistakeskus tekee sen kanssa tiivistä yhteistyötä riistatiedon saannin varmistamiseksi. Lisäksi näyttää siltä, että hyvin toimiva ja riittävän tiheä petoyhdyshenkilöverkosto on koko ajan tuottanut samankaltaista, tarkkaa kantatietoa kuin mihin lumijälkilaskennoilla päästiin, Nurmi toteaa. – Viimevuotiseen laskentaan verrattuna ilvesja ahmahavainnot lisääntyivät vähän, mutta vastaavasti susihavainnot laskivat hieman. Tällä hetkellä panostetaan havaintojen kattavuuden ja laadun parantamiseen, suden DNA-näytekeräykseen ja pantaseurantaan. Riistakeskuksesta kerrotaan, että kyseinen ilveksen jälkilaskentaoperaatio tehtiin vuosina 2012-2013 yhdeksän riistakeskuksen alueella. Riistahallinto kiittää talkoista Luonnonvarakeskus hoitaa Suomessa suurpetokantojen seurantaa ja arviointia. – Erityistä tarvetta vastaaville laskennoille ei tällä hetkellä ole, sillä uusi teknologia on tuonut lisätarkkuutta kannanarviointiin. – Emme missään tapauksessa epäile metsästäjien kykyä tunnistaa jälkiä, mutta tuollaisena totaalilaskentana tehty hanke on todella raskas, mikäli se tehdään sillä tarkkuudella, miten muun muassa maaja metsätalousministeriö vaatii kannanarviotöitä tehtävän. Ministeriö asettaa vaatimukset Riistakeskuksesta kerrotaan, että hyvien laskentaolosuhteiden lisäksi suurpetojen lumijälkilaskennat vaativat perusteellisen suunnittelun, laskentaorganisaation kouluttamisen ja tulosten analysoinnin ja ne ovat usean vuoden aikana toteutettavia mittavaa resursointia vaativia hankkeita. – Tuhansien koulutettujen laskijoiden organisaation lisäksi laskenta vaatii onnistuakseen riittävästi lunta ja optimaaliset eläinten jäljittämisolosuhteet. Näistä syistä riistakeskus on linjannut, että heiltä osallistutaan laajoihin suurpetojen lumijälkilaskentoihin vain poikkeustapauksissa. ?. Yli kuukauden erolla voi olla merkitystä laskennan tulokseen, sillä on tiedossa, että nuoret sudet lähtevät usein jo joulukuulla vaeltelemaan uusille alueille. Laskenta ei ole kanta-arvio Laskennan tavoitteena on tuottaa tietoa metsästäjille, karjankasvattajille ja muille asukkaille. n Erja Pekkala – Varsinkin lapsiperheiden on hyvä tietää millä alueilla on mahdollisuus törmätä susiin. Siihen osallistui 11 000 laskijaa ja laskennan aikana motitettiin 429 ilvespentuetta. Karjankasvattajat saavat saman tiedon ja voivat valmistautua seuraavaan laidunkauteen ennakkoon anomalla petoaitatarvikkeita riistakeskukselta. Käytettävän laskentamenetelmän ja tulosten analysoinnin on kestettävä kriittinenkin tarkastelu. Riistakeskuksen linjauksen mukaan suurpetokantojen seurannassa on keskeisellä sijalla hyvin toimiva petoyhdyshenkilöverkosto. Suomen riistakeskus ja Luke kouluttavat petoyhdyshenkilöitä yhteistyössä. Tällaisia olosuhteita ei useana peräkkäisenä talvena sattunut viikonlopulle ollenkaan, joten ilveksen laskentoja jouduttiin perumaan. Onnistuneista laskennoista saatiin kuitenkin huima määrä tietoa ilveskannasta. Kaikki pohjautuu metsästäjien talkootyöhön, josta olemme äärimmäisen kiitollisia ja tuemme sitä parhaamme mukaan pienten resurssiemme puitteissa, Nurmi sanoo. Kanta-arviot perustuvat karhulla ja ilveksellä perheryhmien määrittämiseen petoyhdyshenkilöiden keräämästä havaintoaineistosta sekä sudella laumojen ja parien määrän selvittämiseen. 2017 joulukuussa; silloin laskentoihin päästiin lumitilanteen takia kuluvaa vuotta aiemmin. Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi selventää syitä, miksi riistahallinnon edustajia ei lähtenyt mukaan suurpetojen jälkilaskentaan. Hautala korosti, ettei kyseessä ole virallinen kanta-arvio. Aluksi heikkoja lumiolosuhteita pidettiin poikkeavina, mutta voi olla paremminkin kyse uudesta normaalista. – Tuhansien koulutettujen laskijoiden organisaation lisäksi laskenta vaatii onnistuakseen riittävästi lunta ja optimaaliset eläinten jäljittämisolosuhteet. Tämä johtuu osittain myös siitä, että painopiste susissa on siirtynyt laskenta-alueen eteläosaan ja Pohjois-Satakunnan pohjoisosiin. Susikannan arvioinnissa havaintoaineistoa täydennetään DNA-näytekeräyksellä ja GPS-pantaseurannalla
Lähimmät laumat sijoittuivat Laihialle, Jurvaan ja vanhaan Kurikkaan. – Vähän pelkäsin, miten asiaan suhtauduttaisiin, mutta vastaanotto oli hyvää. Nyt saatiin kokoon hädin tuskin reilu kymmenen koiraa. – Olen ollut Ilmajoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana nyt kuusi vuotta. Hirvikoirien sitkeyskoe Kuutamohakut katkaisi pitkät perinteensä ja sitä ei Laskennassa mukana olevat henkilöt ovat tottuneet tarkastelemaan riistan jälkiä sekä seuraamaan niitä. Ilmajoella on ainakin vielä säästytty susien tekemiltä kotieläinvahingoilta ja ravinnoksi on riittänyt luonnon ruokapöytä.. Kuva: Markku Haapaniemi järjestetty susitilanteen vuoksi viime syksynä. Pekkanen kertoo, että suhtautuminen laskentaan oli pääosin positiivista ja vain muutama metsästäjä epäili laskennan hyötyjä. 19 Pihakäynnit kasvussa Ilmajoella – Viitisen vuotta sitten susista tehtiin satunnaisia jälkihavaintoja ohikulkijoista, sitten havainnot kaksinkertaistuivat ja vuonna 2018 havaintoja kirjattiin jo 66. Kuva: Markku Haapaniemi Suurpetojen jälkilaskennassa saatiin havaintoja petojen käyttämästä ravinnosta. Keli oli kuitenkin haastava, eivätkä eläimet välttämättä liikkuneet. Kommentteja on tullut monesta suunnasta, ettei koiria haluta tuoda kokeeseen susialueelle, Pekkanen harmittelee. n Erja Pekkala I lmajoelta suurpetojen jälkilaskentaan osallistui kymmenen ryhmää, joissa jokaisessa oli mukana 4-12 jälkien laskijaa. Haastavinta on suden jälkien erottaminen muista eläimistä. Ilmajoella susien saapuminen alueelle on jo häirinnyt metsästyskoiraharrastusta. Meillä pihakäynnit ovat olleet nousussa, joten ainakin täällä havaintoja vielä merkataan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2018 keväällä tekemän suden kanta-arvion mukaan Ilmajoki oli lähes susivapaata aluetta. – Päätöspalaverissa hämmästeltiin, ettei susia löytynyt yhtä paljoa kuin edellisessä laskennassa. Uskon, että laskenta tehdään vuoden päästä uudestaan. Pehmeässä lumessa tämä vaatii harjaannusta ja mittanauhaa. Laskennasta nähtiin olevan hyötyä paikallisille ihmisille ja tavoitteena on toistaa laskenta myös seuraavana talvena. Onko öisellä nevalla tanssittu susien kesken. Viitisen vuotta sitten susista tehtiin satunnaisia jälkihavaintoja ohikulkijoista, sitten havainnot kaksinkertaistuivat ja vuonna 2018 havaintoja kirjattiin jo 66, toteaa Mika Pekkanen. Varmasti osittain laajemmassa mittakaavassa tarkasteltuna into varsinkin susien määrien tarkasteluun on hiipunut, eikä nähdä enää hyödylliseksi merkata havaintoja Tassuun. – Meillä on järjestetty jo lähes kolme vuosikymmentä pystykorvien kansainvälinen linnunhaukkukoe, jossa parhaimmillaan oli yli 40 ilmoittautunutta koeryhmää. Osallistujapulaa on havaittu myös muissa kokeissa. Mika Pekkanen totesi, että pellolla ei ollut juossut susi, vaan kettu ja ajokoira. Kunnassa on kuitenkin tehty susihavaintoja jo useamman vuoden ajan, ja nyt laskennassa löytyi yksi susipari sekä susien tappama peura sekä syöty hirvenvasa juuri Ylistaron rajan puolelta. Ilmajokiset osallistuivat laskentaan ensimäistä kertaa
K eräilyä aloitteleville ei ole tiedossa muutoksia nykyiseen käytäntöön, muuta vanhoille keräilijöile voi tulla mutkia matkaan. Luvitus piti tehdä jo viime joulukuun alkuun, mutta ohjeita ei kuulunut. Ase deaktivoitava ehkä uudestaan Salldenin mukaan yksi pelko ke. Lupamenettely on jo nyt kirjavaa. Uuden aselain mukaan entistä suurempi määrä osia tulee luvanvaraisiksi, mikä tuottaa ongelmia etenkin kokeneille keräilijöille. – Poliisihallitus ei ole vieläkään saanut aikaiseksi luetteloa niistä osista, jotka olisivat luvanvaraisia. Toivottavasti aikaa vain jatketaan, mikä sopii ainakin keräilijöille. Tosin kaikki tuntuu olevan edelleen pahasti auki sen suhteen, mitkä aseiden osat esimerkiksi tulkitaan luvanvaraisiksi, sanoo Suomen asehistoriallisen seuran puheenjohtaja Esa Salldén. 20 Tampereen messuilla aseharrastus kiinnosti myös nuoria Uusi aselaki ei lupaa helpotusta keräilijöille Asekeräily saa uusia haasteita, kun aselakiin valmisteilla olevat tiukennukset astuvat voimaan kenties jo tänä keväänä. Joulukuussa aikaa pidennettiin puolella vuodella, mutta toukokuu on tulossa loppujen lopuksi aika pian, eikä luetteloa kuulu. – Esimerkiksi Sisä-Suomen poliisipiirissä osien luvitusta kannustettiin poliisin ohjeella keräilijöille, mutta tilanne ei ole yhtä valoisa joka puolella maata
– He ovat kiinnostuneita keräilyn aloittamisesta, mikä on hyvä merkki muutoin hieman ukkoutuneessa harrastajakunnassa. – Meillä on vuosittain useita huutokauppoja, joissa myydään niin yksittäisiä aseita kuin kokoelmiakin. Poistuma on ikääntymisen myötä aika suurta. Kokoelmia tulee myös myyntiin Keräilijöiden ikääntymisen myötä myös kokoelmia tulee myyntiin. räilijöillä on, että jo kertaalleen lain kirjaimen mukaan deaktivoidut keräilyaseet saatetaan joutua deaktivoimaan uudelleen. Esa Salldén on huolissaan siitä, että vuosittain romutukseen päätyy arviolta noin 12 000 metsästysasetta. Luvitus piti tehdä jo viime joulukuun alkuun, mutta ohjeita ei kuulunut. Jokainen keräilijä haluaa välttää kaikki rikkeet ja tehdä parhaansa, jottei hänen harrastuksensa missään määrin vaikeutuisi. Seuran jäsenet Risto Alanko ja Antti Rantanen ovat osaltaan taaneet että Asemessujen suosio kestää vuodesta toiseen. – Poliisihallitus ei ole vieläkään saanut aikaiseksi luetteloa niistä osista, jotka olisivat luvanvaraisia. Vanha ase saattaa olla deaktivoitu, mutta uuden lain mukaan luvanvaraisia osia voi piillä jo kertaalleen hitsattujen rakenteiden alla. – Siinä mielessä metsästysase on merkinnyt suomalaiselle ja on osa historiaamme paljon enemmän kuin sotilasaseet. Rike taas voi vaikuttaa kenties hänen keräilijän statukseensa. – Jäsenmäärä on pysynyt viime vuodet vakiona ja kasvuakin on tapahtunut vaikka samanaikaisesti harrastuksen sukupolvenvaihdos on käynnissä. Näin maksukin on aika hidasta perikunnan suuntaan. Meillä taitaa olla jäsenenä yksi Suomen suurimmista puukkojen keräilijöistä, tosin hänen jäsenyytensä ei perustu puukkoihin vaan hänen aseharrastukseensa. Militariaa keräävät jäsenemme voivat olla vaikkapa teräaseita keräileviä. Jäseneksi pääsykokeen kautta Tampereen Asemessuilla seuran osastolla vieraili ilahduttavasti nuoria. Hakija haastatellaan vaikka hänellä olisi osoittaa kahden seuran jäsenen tai viranomaisten suosituksia. Metsästysaseita kerätään liian vähän . Alaikäisyys ei ole este jäsenyydelle, mutta tuolloin pitää nuorella harrastajalla olla läheistensä tuki. Nuorin kyselijä oli 15-vuotias, jolla oli perheen tukikin jo takanaan. Asehistoriallisen seuran jäseninä on paitsi sekä keräilijöitä myös militariaharrastajia. Jäsenyyteen vaaditaan pääsykoe, jossa hakija on osoitettava hallitsevansa oman keräilyalueensa samoin kuin aseja järjestyslaki. – Selvää on, että esimerkiksi kiväärien lukot ja piiput ovat luvanvaraisia,mutta arvoitus on, mitä muita osia luvanvaraisiin tullaan laskemaan. Jos esimerkiksi tietyn aikakauden metsästysaseet joutuvat sulattamoon, on vaarana, ettei niistä jää enää mitään historiaa tuleville polville. – Jos aseessa on uuden lain mukaisia luvanvaraisia osia, jotka eivät ole kuuluneet vanhan lain piiriin, on ase ainakin sitä myytäessä deaktivoitava uudelleen. – Osaa hakijoista kehotamme valmistautumaan lisää, osaa voi rohkaista tulemaan suoraan kokeeseen. Suomessa on kuitenkin Salldénin mukaan loppujen lopuksi sodittu joitakin vuosia, mutta metsästetty aseella toistasataa vuotta. Poliisin huutokauppa on aina Riihimäellä missa aseet odottavat myyntiä varastossa pitkäänkin. Joskus myös viranomaiset saattavat vihjata esimerkiksi aloittelevalle keräilijälle, että hänen harrastuksensa voi mennä eteenpäin liittymällä meihin. Jäsenyys ei edellytä paikallisen asehistoriallisen seuran jäsenyyttä. Harrastajan on vaivauduttava selvittämään, miten hän voi harrastuksen puitteissa toimia. – Yksi tämän vuoden haasteitamme järjestönä on keräilyja museoaseiden lupahintojen kohtuullistaminen, Salldén painottaa. Jos keräilijä sitä säilyttää kokoelmissaan, ei uudelleen deaktivointia tarvita, mutta aika moni keräilijä tullee jossakin vaiheessa kokoelmaansa myymään. Etenkin perikunnat haluavat tänä päivänä realisoida kokoelmia. Poliisin huutokauppojen listat ovat tältä vuodelta jo täynnä, eikä niihin huutokauppoihin enää aseita saa vietyä myyntiin. Suuri osa aseista ei kuitenkaan mene kaupaksi, ja ne tuhotaan Suomen asehistoriallisen seuran puheenjohtaja Esa Salldén toivoo viranomaisilta luetteloa niistä aseiden osista, jotka muuttuvat luvanvaraisiksi uudessa aselaissa. Sukupolvenvaihdosta perheessä vaikeuttaa keräilylupaan vaadittava vakava harrastuneisuus. Tällä hetkellä kokoealmaaseeseen liittyvä aselupamaksu ei eroa ensimmäistä asettaan hankkivan lupahinnasta. Lain tuntemusta vaaditaan kaikilta jäseniltä, olipa kyseessä asetai militariakeräilijä. 21 . Kuva on viime vuodelta.. Valistuneimmat lupaviranomaiset osaavat ohjata myyjiä meidän huutokauppoihimme, jos myytävänä on paljon aseita tai yksi erityisen arvokas ase ja kauppa halutaan saada aikaan nopeasti. – Jäseneksi pyrkivän on osoitettava harrastuksensa vakavuus joko näytöillä tai tietämyksellä. – Metsästysaseita kerätään aivan liian vähän tällä hetkellä
– Ensimmäinen aseeni oli pienoiskivääri, mutta aloitin keräilyn armeijasta päästyäni. 1800-luvun metsästysaseissa laukaisukoneisto periytyy usein vanhemmasta sotilasaseesta, kun tukki ja piippu saattavat olla paikallisen maasepän käsityötä. poliisin asehallinnon toimesta. – Seurassa ei ole kuitenkaan jäseniä kuin 37. – Uusia kiinnostavia näyttelyitä ei ole aivan helppo löytää, mutta nyt me onnistuimme ainakin messuyleisön antaman palautteen perusteella. Olen jo jotakin aseita myynytkin, koska omat pojat eivät ole keräilystä kovasti kiinnostuneet. Seuralle vuotuisen tapahtuman järjestäminen on iso voimainponnistus. Nuorilla olisi seurassa tilaa Seuran jäsenistä suurin osa on seniori-iässä. Tampereen Asehistoriallisen Seuran järjestämät helmikuiset Asemessut kokosivat aseja militariaharrastajaa. Asemessut iso ponnistus pienelle seuralle Yli 1000 kävijää ja noin 130 näytteilleasettajaa laittaa järjestelykoneiston koville.. Keräilijöiden kokoelmat karttuivat armeijan ylijäämämyynneistä 1980-luvulla sekä perikunnilta saaduista aseista. Nuorta väkeä tuntuu olevan vaikea saada asekeräilyyn, mihin syynä on aloittamisen vaikeudet. – Me otamme vastaan kaikki aseet. Varsinaisten aseiden ja niiden osien ohella tapahtumassa oli mukana aseja sotahistoriaan liittyvää oheismateriaalia esimerkiksi miekkoja, kunniamerkkejä, uniformuja, vanhoja ampumatauluja, kirjallisuutta ja aseaiheisia postikortteja. Nyt perikunnat haluavat aseesta eroon. Alkuperäisosilla varustettu arvossa Aseiden osia alettiin numeroida 1800-luvun lopussa. Osa keräilijöille päätyvistä aseista on edelleen loistokuntoisia. Kun aseella on vuosikymmenien aikaan kenties ammuttu muutama koelaukaus on se tietysti kuin uusi. Myös Ruotsista, Virosta ja Saksasta oli paikalla niin myyjiä kuin harrastajiakin. Jokainen on tiukasti kiinni järjestelytehtävissä. – Kirjoja tuntui olevan aika monella näytteleilleasettajalla ja ne myös kiinnostivat kansaa. Asemessuilla on vieraillut vuosittain venäläisiä harrastajia samoin kuin myyjiäkin. – Meillä taitaa olla pari alle kolmekymppistä jäsentä, suurin osa alkaa olla viisikymppisiä. Sen sijaan militarian pariin on Rantasen mukaan nuorempaa polvea helpompi saada. Jos aselaki kiristyy, kuten näyttää, on se keräilijöille ongelma. Tarjoamme jäsenetuna mahdollisuutta käyttää varaosapalveluamme. – Suuri osa aseista on hyväkuntoisia, koska ne ovat vain maanneet varastoissa vuosikymmeniä. Näyttelyssä oli koko ajan vilkasta. Rantanen itse on harrastanut keräilyä pikkupojsta saakka. – Tapahtumaan odotettiin noin 1200 kävijää ja myyntipaikan lunastaneita oli noin 130 yritystä, yksitystä keräilijää sekä asealan lehtien ja kirjallisuuden edustajia ympäri maata. 22 . Osien luvittaminen merkitsee, etteivät kaikki aseet vanhoista deaktivoinneista huolimatta ole enää välttämättä myyntikelpoisia. Itselläni on ainakin pari asetta, joilla on tämä ongelma. Seuraan kuuluu jäseniä lähinnä Tampereen talousalueelta. Perikunnilta vastaanotetuissa aseissa on Salldénin mukaan silkkaa romua, mutta joskus myös todellisia helmiä. n Juhani Karvonen Messuilla tapaa hyväkuntoisia yli satavuotiaita aseita. Heillä on yleensä keräilijän status kunnossa ja keräily helpompaa. Keräilijät odottavat viranomaisilta tietoja, mikä aseen osat tulevat olemaan luvanvaraisia jatkossa. – Asekeräilijälle kaikkein arvokkain ase on alkuperäisosilla varustettu keräilykohde. Statuksen omaava keräilijä voi ottaa aseen nimiinsä ja luvittaa sen poliisilla. Tämän vuoden messujen yksi vetonaula oli suomalaisten vapaaehtoisten SS-divisioonan miehistä kertova näyttely. Keräilyaseiden lisäksi jäsenistöllä on kokoelmissaan muun muassa miekkoja, lottapukuja, puukkoja ja runsaasti alaan liittyvää kirjallisuutta ja tutkimusaineistoa. – Olemme aseja varushistorian harrastajien ja keräilijöiden yhdistys. Asesepän deaktivointi maksaa helposti käsiaseessakin 150-200 euroa ja lupatodistus noin 50 euroa. Toistaiseksi jäsenten into ja voimat ovat riittäneet järjestelyihin, sanoo seuran puheenjohtaja Antti Rantanen. – Joskus perikuntien kätköistä paljastuu vanhoja lähes ampumattomia käsiaseita joita isoisät ovat joskus ostaneet turvakseen esimerkiksi kauppiaina tai taksimiehinä työskennellessään. Aseelle tulee lisää hintaa, mutta sitä on vaikea saada myynnissä poiskaan. Aseseppämme romuttaa huonokuntoiset jos näin sovitaan, mutta niistäkin saa usein jotain varaosia. – Tänä vuonna muutama tuttu kasvo oli poissa, mutta uusiakin kävijöitä oli
1380,NYT 1200,00 Rapid MFR FAC 4,5mm kiintovaimentimella 1480,NYT 1300,00 Eliminator 22 FAC + Vortex vaimennin 1170,NYT 1050,00 Crusader 4,5mm FAC + Vortex vaimennin 990,NYT 900,00 BSA Super Sport Tactical kal 4,5mm tai 5,5 mm 330,00 Umarex CP Compact esittelyase, ilmapistooli uusi 139,100,00 Umarex Colt 1911 Co2 esittelyase, ilmapistooli uusi 230,130,00 Umarex Walther CP88 Co2, ilmapist, esittelyase uusi 195,130,00 Hämmerli Hunter Force 600 Combo 7,5 J + kiikari 175,00 Hämmerli Hunter Force 900 Combo 16 J + kiikari 245,00 Kevään huippupatruunat haulikkoradalle: Hull Sovereign Fitasch/Parcours 12/70 28g 33,00/100 kpl Hull Pro One 12/70 28g haulikoot 7, 7,5, 8 29,00/100 kpl Hull Pro One 12/70 24g Trap haulikoko 7 28,00/100 kpl Hull Pro One DTL 300 12/70 28g haulikoko 7,5 29,00/100 kpl Hull Comp X 12/76 7,5 tai 9 24 g 26,00/100 kpl Hull Comp X 12/76 7,5 tai 9 21 g 25,00/100 kpl Hull Super Fast 12/70 27gr haulikoko 7,5 26,50/100 kpl Hull Pro Twenty 20/67 24g haulikoko 7,5 36,00/100 kpl Hull Subsonic 20/76 23g haulikoko 7,5 45,00/100 kpl Ym.Ym. uusi/esittelyase 1500,00 Miroku MK10 Skeet 12/70 pääll.piip uusi/esittelyase 1500,00 Miroku MK38 Trap 12/70 pääll.piip UUSI 1700,00 Renato Gamba Grinta Skeet, käytetty hyvä 12/70, 28” ejektorit 1800,00 Miroku MK-38 Trap 12/70, 30” kuin käytetty kuin uusi 1100,00 Valmet M220 20/76, pääll piip, 28” M/F käytetty, tosi hyvä 650,00 Imperator 20/76, kuin uusi, 28” 490,00 Beretta A391 Ulrika 12/76, käyt, itselataavakert. 990,00 Stefano Fausti Style kal 28/70 rinn.piip. kertatuli 390,00 Mossberg M9200 12/76 itselat. 28” 690,00 Uzkon S12 12/76 5x VS, pääll.piip. kivääri 490,00 Merkel M220E kal .243 win tuplaluodikko+ Zeiss 6x32 kiikarilla 3700,00 Merkel 141E 9,3x74R tuplaluodikko 4900,00 Winchester SXR Vulcan 9,3x62 Battue 1390,00 Winchester M14 kal 308 win akuper. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. 800,00 Smith & Wesson M&P15 Sport II 5,56/223 rem, 16” kivääri 1390,00 MKE T43 (HK G33 kopio) 5,56 kivääri 1850,00 Emtan MZ-15 AR15 kivääri 223 rem/5,56 16” piippu 1950,00 Haulilkoita radalle/metsälle: AYA Coral REF.4 12/70 1-liip ejekt, pääll.piip, esittelyase 1050,00 Beretta A400 Shadow 12/76 , 26” itselatav. 900,00 Benelli M2 12/76, Interchoke, comfortech, 26”, käytetty 1200,00 Ithaca MAG 10/89 käytetty, haulikko, itselataavakertatuli, hyvä 850,00 MC 6-03 12/70 kaksilla piipuilla, hyvä 1800,00 Baikal MP-155 12/89 synteettinen tukki, kuin uusi, itselat. RAUTAA TARJOLLA... 630,NYT 550,00 Theoben SLR 4,5mm alavipuvir. piiput 29,5” 940,00 Browning BDF Ultra XTR Trap 12/70 30” pääll.piip 2300,00 SKB M605 Trap 12/70 pääll piip 30” uusi/esittelyase 1100,00 SKB M505 Skeet 12/70 pääll. 2700,00 SKS 7,62x39 neäläinen, itselataavak. kaasumäntä, 7ptr lipas 1016,NYT 900,00 TTR1 4,5mm paineilma, reguloitu, muovitukki, vaim. puutukilla OVH 550,NYT 400,00 Magtech AR750 5,5mm tehokas, taittopiip. Kivääreitä mm; BD42 (FG42 kopio) 8x57JS uusiotuotanto 7300,00 BD44 (STG44 kopio) 7,92x33 uusiotuotanto 2700,00 Remington 700 kal 222 rem Deluxe pulttilukkokivääti vain 690,00 Remington 783 308 win kivääri, 20” piippu + 3-9x40 kiikari 690,00 Remington M7400 30-06 itselat.kertatuli 1100,00 Stefano Fausti Classic Express, 9,3x74R kaksoisluodikko 2750,00 SIG SG551-2SP, 223 rem, käytetty, erittäin hyvä, itselataavak. kertatuli 1650,00 CZ-USA Canvasback 12/76 pääll piippu 790,00 Mossberg M835 Ulti-mag 28” 12/89 VS, pumppu 490,00 Mossberg M500 USA 12/76, pumppu 460,00 Uzkon S13 20/76 5xVS, pääll.piip. piip 28” uusi/esittelyase 900,00 Miroku MK10 Trap 12/70 pääll.piip. hyv 1300,00 ProArms PAR MK3 223 rem 16,75” tai 18” 1900,00 FN FAL/L1A1 308 win + kiväärikansi, käyt puuperä/muovinen etup. 28” 795,00 Remington 11/87 Premier 12/76 VS 28” itselat.kertatuli 890,00 Stefano Fausti Elegant 12/89 28” VS pääll.piip. KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästysja urheiluaseita. OVH 235,NYT 200,00 Magtech AR600 4,5mm perusilmakko + 4x20 kiikari 175,00 Umarex NM62 ilmakivääri 4,5 OVH 87,NYT 50,00 Umarex Beretta CX4 Storm 4,5 OVH 360,NYT 250,00 Theoben Evolution 4,5mm kaasumäntä 16J, vaim. 23 KEVÄTSIIVOUSTA . kertatuli, kuin uusi 28” 270,00 Shield sights punapistetähtäimet Shield RMS punapistetähtäin 4 MOA tai 8 MOA 375,00 CQS Sportsight 8 MOA 395,00 Shield Glock MOS jalka levy 105,00 Shield Glock takatähtäimen tilalle tuleva jalka (Gen3) 110,00 Olemme ARMA-messuilla klo 10-16 Turussa 7.4.2018!!!! Pienoiskiv. 28” IM/MOD 2970,00 Stefano Fausti Leader Sporting Gold 12/70 Ported 30” 1497,00 Stefano Fausti Leader Sporting 12/70 pääll. kertatuli 1350,00 Browning Maxus 12/89 28” Invector, itselatav. IPSC/SRA mm: JP Enterprises JP-JP15-22LR-C 1” kompilla 2690,00 Chiappa M-Four Pro 16” piipulla 795,00 Chiappa M-Four 22 16 piipulla 745,00 Chiappa M1-22 carbine 22lr 18” piipulla 590,00 GSG-15 MSR 22lr, FN SCAR kopio 520,00 GSG Ak47 AK kopio 490,00 GSG-16 22lr UUTUUS 475,00 GSG STG44 25 ptr, Sturmgevär kopio 650,00 CMMG MK4LE AR15 tyylinen huippupiekkari 1450,00 Colt Tactical M4OPS carbine 860,00 Romak AKEF1 22lr, AK kopio 450,00 Smith & Wesson M&P15-22 Gen2 1050,00 Ilma-aseita harjoitteluun FAS AR611 ilmakivääri, paineilma 20” piippu kal 4,5 tai 5,5 1150,00 Walther Rotex 4,5mm paineilmakivääri, tehokas 25 J OVH 760,NYT 600,00 Walther LGU Master 4,5mm 24 J, taittovir. Tarvikkeita mm; Streamlight 14011 Sidewinder Military valaisin 75,00 UTG 2” mini Re?ex tähtäin 4MOA punapisteellä 190,00 UTG PVC-P124B päiväreppu, musta 120,00 C-A-T Taktinen yhden käden kiristysside, musta, ampujien MUST! 40,00 Geissele Super Dynamic 3-gun laukaisukoneisto AR15 asesiin 390,00 JP-JPFC laukaisukoneistot , eri liipaisinvaihtoehdoilla 450,00 Zev laukaisukoneistot Glock pistooleihin alk 290,00 Zev Stainless steel palautainjousenkara Glock Gen1-3 ja Gen4 40,00 Zev kilpa connector Gen1-4 19,00 Tactical Survival blanket, taskukoko, avaruuslakana 6,00 Arsenal Flash suppressor, liekinsammutin/suujarru 7,62x39 85,00
24 Asemessujen erikoisnäyttely kertoi merkein ja esinein Suomalaiset SS-miehet joukkojen kärjessä itään SS-divisioona Wikingin Nordland-rykmenttiin kuulunut suomalainen vapaaehtoispataljoona eteni itärintamalla saksalaisjoukkojen kärjessä aina Itä-Kaukasukselle asti. Suomalaispataljoona oli itäisimmässä pisteessä, minkä Saksan armeija tuolla suunnalla saavutti.
Suomen rintamalla kotiinpaluun jälkeen kesällä 1944 kaatuneen suomalaisvapaaehtoisen merkkejä ja tunnuksia. Värväys toteutettiin hallitusneuvos Esko Riekin organisoimana helsinkiläisen Insinööritoimisto Rataksen kautta etsivän keskuspoliisin valvonnassa. Nämäkin olivat. Suomen hallitus suostui tähän ja vapaaehtoisten värväys alkoi keväällä 1941. Osa miehistä oli jo talvisodan käyneitä, mutta noin puolet joukosta oli nuoria vain 16-17-vuotiaita koulupoikia, sanoo näyttelyn koonnut Jari Saurio. toisia lähti Saksaan alueellisesti eniten Pohjanmaalta, yli 200 miestä. Värväyksen päätyttyä valitut miehet laivattiin viidessä kuljetuserässä Saksaan touko-kesäkuussa 1941. Kaikkiaan Suomesta lähti sotilaskoulutukseen Saksaan kahdessa vaiheessa 1398 miestä, joista 1197 kevätkesällä 1941. – Syksyllä 1942 lähetettyyn täydennysjoukkoon saksalaiset pyysivät 300 miestä, mutta Suomi suostui vain 200 miehen värväykseen. 25 . VapaaehHarva kuului koskaan minkään poliittisen järjestön jäsenkuntaan puhumattakaan, että heillä olisi ollut värväytymisen taustalla esimerkiksi kansallissosialistinen tai äärioikeistolainen ideologia. Puristepuupintainen kenttäpullo, joka kehitettiin alun perin lämpöisillä alueilla käytettäväksi. Suomalaisvapaaehtoinen Pertteli Yli-Harja käytti MG-34 konekivääriä konekivääriasemassa Kaukasuksella maissipellossa. T ampereen Asemessujen tämänvuotinen erikoisnäyttely loi merkkien, tunnusten ja muistoesineiden kautta kuvaa Saksan armeijaan toisen maailmansodan aikaan värväytyneistä suomalaisista vapaaehtoisista. – Koska Suomi oli puolueeton, oli värväys suoritettava salassa. Syksyllä 1942 lähti matkaan vielä 201 miehen täydennysjoukko. – Todellisuudessa Suomen valtio – joka oli välirauhan aikana virallisesti puolueeton – lähetti vapaaehtoisia Saksaan sotilaskoulutukseen. Saksa esitti maaliskuussa 1941 ajatuksen suomalaisen edustuspataljoonan värväämisestä Saksan armeijaan. Vapaaehtoisissa oli muun muassa yli 30 jääkärin poikaa
Näin esineet heräävät eloon. Lisäksi tuolloin täysi-ikäisyyden raja Suomessa oli 21 vuotta, joten esimerkiksi alle 21-vuotiaat eivät olleet koskaan edes äänestäneet vaaleissa. – Nuorimmat eivät välttämättä koskaan olleet käyneet juuri kotikyläänsä pidemmällä. pelkästään miehistöä ja suoraan rintamajoukoista. kypärän mallisia tuhkakuppeja. Saurion mukaan halukkaita lähtijöitä oli paljon enemmän kuin voitiin ottaa. – Sota-aikaista esineistöä, niin suomalaista kuin saksalaistakin on runsaasti, mutta kun tullaan henkilöhistoriatasolle, niin ollaankin heti ihan eri kantimissa. Vastaavia tämän aihepiirin kokoelmia tässä laajuudessa on Suomessa yhden käden sormilla laskettavissa oleva määrä. Aloitin esineistön taltioimisen 1980-luvun lopulla ja olen pyrkinyt rakentamaan kokoelmani nimenomaan henkilöhistorian kautta. 26 – Saksalaiset keräsivät koulutusaikana suomalaisilta puukot pois, koska kahnauksissa suomalaiset olivat uhanneet tappaa kouluttajansa. Vähäpätöisempikin esine muuttuu aivan toiseksi, kun sen tausta on tiedossa. Materiaalin dokumentointi on tärkeää myös historian kannalta. – Yksi vapaaehtoinen kertoi aikanaan minulle olleensa orpo ja hänet oli kasvatettu kahden tädin voimin. – Saksalaiset edellyttivät hyvää kuntoa sekä tiettyä ikää ja pituutta, eikä esimerkiksi silmälaseja hyväksytty kuin joissakin poikkeustapauksissa. Upseeristo ja osin aliupseeristo hallitsivat Saksan kielen jollakin tasolla, sillä sitä opiskeltiin Suomessa tuolloin, mutta nuori miehistöaines oli pääosin täysin kielitaidotonta. – Isäni oli puolustusvoimien palveluksessa ja hän tunsi joitain vapaaehtoisveteraaneja. Kaikki edellä mainitu paikat olivat tuolloin osa Suur-Saksaa.. Hän ei ollut erityisen ihastunut tätiensä hoivaamisesta ja päätti lähteä sotilaskoulukseen ulkomaille, kun kerran tilaisuus tuli. Suomalaisvapaaehtoiset koulutuksessa Wienin Schönbrunnin kasarmin kentällä kesällä 1941. Moni tuskin ymmärsi mitä noilla edes tarkoitettiin. Pataljoonan leijonaa kantoivat kaikki, myös suomalaispataljoonassa palvelleet saksalaiset. Värväri oli kehottanut heitä täyttämään kohtaan IKL, koska se edesauttaisi mukaan pääsyä. Tiedonvälitys oli tuohon aikaan ihan eri tasolla kuin nykyään. Näiden avulla asiat tulivat vähitellen selväksi, jos ei muuten niin kantapään kautta. Harva kuului koskaan minkään poliittisen järjestön jäsenkuntaan puhumattakaan, että heillä olisi ollut värväytymisen taustalla esimerkiksi kansallissosialistinen tai äärioikeistolainen ideologia. Edes radiota ei ollut joka kodissa ja sanomalehtiä luettiin harvakseltaan, joten miesten maailmankuva oli hyvin suppea. Minulle on henkilökohtaisesti useampi mies kertonut, että he olivat kysyneet värväriltä, mitä hakupaperin puoluekantasarakkeeseen tulisi merkitä. Komentosanojen tuntemus riitti Lähtöä ei helpottanut kielitaidottomuus. Saurion kokoelmissa on ainakin 250 suomalaisen SSmiehen henkilökohtaista aineistoa. Suomalaisvapaaehtoisten vaiheissa yhdistyvät nämä kaikki. Saksalaisten valintakriteerit olivat kuitenkin tiukat ja se karsi osan tarjokkaista. Suomalaispataljoona sai peruskoulutuksen Saksan Stralsundissa ja Itävallan Wienissä sekä taistelukoulutuksen Gross-Bornissa, Puolassa. En kerää vain esineitä, olen myös tallettanut niihin liittyvät tarinat ja muun historian. Koulutuspaikkojen kanttiineista oli mahdollisuus hankkia erilaisia muistoja käyttöesineitä, mm. Tätä kautta sain miehiin kontaktin ja aloin heitä tapaamaan. Saurion kokoelman osia on ollut vuosien aikana näytteillä muun muassa Panssarimuseolla sekä asehistoriallisten seurojen näyttelyissä. Värväyspapereissa kysyttiin myös puoluekantaa, mitä harvalla miehellä heidän ikänsä huomioiden oli edes muodostunut. – Saksassa jaettiin koulutuksen alkaessa monisteet, joissa olivat yleisimmät komentosanat. Suomalaisen Waffen-SS -vapaaehtoisen tunnukset, suomalaispataljoonan hihaleijona ja Nordland-rykmentin hihanauha. Joillakin saattoi olla motiivina pelkkä seikkailunhalu. Monilla arkisilla syillä matkaan Moni vapaaehtoisjoukkoon värväytynyt lähti ensimmäistä kertaa elämässään ulkomaille. Monet tarinat kiinnostavat Kolmekymmentä vuotta asiaa harrastanut ja tutkinut Saurio on jo nuoresta lähtien ollut ollut kiinnostunut Suomen ja Saksan sotahistoriasta sekä erityisesti itärintaman tapahtumista. Vapaaehtoiset allekirjoittivat värväytyessään kahden vuoden palvelussitoumuksen
Gross-Bornin koulutuskeskuksen kanttiinista Puolasta ostettu jalkaväen aselajikilvellä varustettu piippu. Suomalaisille oli muun muassa luvattu, että he saisivat Saksassa samat sotilasarvot, jotka heillä oli jo Suomessa, mutta näin ei aina käynyt etenkään aliupseerien kohdalla. Tämän jälkeen miehet oli siirretty Suomen armeijan eri joukko-osastoihin. Kuukauden kotiloman jälkeen pataljoona koottiin Hankoon ja lakkautettiin 11.7.1943. – Selvityksiä ja tutkimuksiakin tehdessä tulisi aina ottaa huomioon lähtökohdat sekä taustat ja asettaa tapahtumat oikeaan kontekstiin. SS-sotilaan varustukseen kuuluivat kypärähuppu, maastotakki sekä maastoviitta. Esimerkiksi vapaaehtoisten jälkipolvista löytyy jo sellaisia perheenjäseniä, jotka haluavat itse tallettaa sukunsa historiaan liittyvää esineistöä. Tapahtumia ei pitäisi irrottaa asiayhteydestään, muuten ne saavat äkkiä aivan erilaisen merkityksen kuin miten ne ovat todella olleet. Waffen-SS ja Allgemeine-SS eli yleinen-SS olivat eri joukkoja. Vapaaehtoisten kokemusta moottoroidusta sodankäynnistä osattiin arvostaa, tätä osaamista ei pelkästään Suomen armeijassa taistelleilla sotilailla juuri ollut. Sitä on karttunut myös ostaen ja vaihtaen toisten keräilijöiden kanssa. – Suomalaisten kahden vuoden sopimuskausi alkoi päättyä keväällä 1943. n Juhani Karvonen. – Aineistoa museokokoelmaani olen saanut vapaaehtoisilta itseltään sekä heidän jälkipolviltaan. Suomalaisvapaaehtoiset koulutuksessa Wienin Schönbrunnin kasarmin kentällä kesällä 1941. Noin 90 miestä invalidisoitui pysyvästi. Wehrmachtissa palveli jo kuitenkin saksalaisista muodostettu pataljoona, joka toimi Jääkäripataljoona 27:n perinteiden vaalijana. – Heidän koulutuksensa ja ammattitaitonsa oli vahva, minkä vuoksi vapaaehtoiset olivat erittäin haluttuja sotureita suomalaisissa joukko-osastoissa. Saksassa suomalaiset jakautuivat kahteen ryhmään. – Kun jo talvisotaan osallistunut kersantti joutui Saksassa korpraalin äkseeraukseen, ei ole ihme, että soturin pinna saattoi palaa. Waffen-SS:llä oli edelläkävijä maastoasujen käytössä 1930-luvun lopulta alkaen. Tänä päivänä suomalaisvapaaehtoisia on elossa yhdeksän. Insinööritoimisto Rataksen toimesta suomalaisvapaaehtoisille lähetetty ”työhönlähtökutsu”. – Pataljoonaa värvättäessä suomalaiset esittivät toivomuksen, että pataljoona voisi vaalia Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n perinteitä, koska värvätyt vapaaehtoiset olivat tavallaan toisen polven jääkäreitä. Wiking-divisioonan tie vei aina Itä-Kaukasukselle, jossa pataljoona kunnostautui, mutta samalla tappiot nousivat suuriksi. Waffen-SS, missä suomalaiset vapaaehtoiset palvelivat, oli osa SS:ää, mutta nimenomaan sen sotilaallinen taisteleva osa. Tehdyn sitoumuksen mukaan suomalaiset saivat palata Suomen armeijan palvelukseen, jos Suomi joutuisi yksin sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Taistelu jatkui Suomessa Koulutus ei aina ollut auvoista aseveljeyttä. Etenkin median kiinnostus heitä kohtaan on vaihdellut vuosikymmenten varrella paljonkin. Olennaista on, että aineisto säilyy jonkun tahon hallussa eikä sitä hävitetä. Suomalaiset päätyivät SSjoukkoihin siis olosuhteiden myötä, eivät omasta tahdostaan. Pääosa vapaaehtoisista, noin 800 miestä, koottiin suomalaiseksi koulutuspataljoonaksi. – Useiden vapaaehtoisten sotatie meni niin, että he ottivat ensin osaa talvisotaan, lähtivät sitten SS-joukkoihin, taistelivat jatkosodassa ja vielä Lapin sodassakin. Heistä seitsemän kaatui entistä aseveljeä vastaan käydyssä Lapin sodassa. Suomalaisia Waffen-SS -vapaaehtoisia kaatui Saksan itärintamalla 256 ja Suomen rintamalla 113. Lähtökohdat tuotava esiin Paljon suomalaisia SS-veteraaneja tavannut Jari Saurio huomauttaa, että historia saa eri ulottuvuuden, kun sitä pääsee tarkastelemaan yksittäisten miesten kokemuksien ja tarinoiden kautta. Pataljoona toivottiin myös liitettävän Saksan kenttäarmeijaan Wehrmachtiin. Sodan päätyttyä Wiking-divisioonan komentaja-kenraali Steiner sai divisioonineen Nürnbergin oikeudenkäynnissä vapauttavan tuomion sotarikoksista. Lisäksi kaikki vapaaehtoisina Saksan armeijaan värvätyt sotilaat liitettiin aikakauden käytännön mukaisesti Waffen-SS:n riveihin. Talvisodasta jo rintamakokemusta omanneet noin 400 miestä jaettiin lyhyen koulutuksen jälkeen itärintamalle lähteneen Wikingdivisioonan Nordland, Westlandja Germania-rykmentteihin ja eri osastoihin. Suomalaispataljoona irrotettiin Wiking-divisioonan alaisuudesta huhtikuussa 1943 ja se saapui Suomeen kesäkuun alussa 1943. 27 – Useiden vapaaehtoisten sotatie meni niin, että he ottivat ensin osaa talvisotaan, lähtivät sitten SS-joukkoihin, taistelivat jatkosodassa ja vielä Lapin sodassakin. Saurion mukaan SS-vapaaehtoiset ovat alkaneet kiinnostamaan suurta yleisöä laajemmin oikeastaan vasta 2000-luvulla. Tänä päivänä materiaalin hankkiminen ei ole enää niin yksinkertaista kuin se on joskus takavuosina ehkä ollut. – Kun sitten Neuvostoliitto ja Saksa joutuvat keskenään sotaan sekä myös Suomi Neuvostoliiton kanssa, saksalaiset tulkitsivat sopimusta siten, että vapaaehtoiset jäivät Saksan armeijan palvelukseen vihollisen ollessa sodassa yhteisen. Saksalaiset keräsivät koulutusaikana suomalaisilta puukot pois, koska kahnauksissa suomalaiset olivat uhanneet tappaa kouluttajansa. Se on mielestäni ehdottomasti hyvä asia. Miehet saivat puukot takaisin vasta rintamalle lähtiessään
28 ”Lupia myönnetty niin paljon kuin niitä on haettu” Valkohäntäpeuroja kaatui 53 000 Valkohäntäpeuroja kaadettiin kuluvana kautena 53 000. Tehoja kyllä löytyy, kun vain halutaan tehdä, toteaa riistakeskus Varsinais-Suomen riistapäällikkö Mikko Toivola. – Lupia on myönnetty niin paljon kuin niitä on haettu, ja olisi ollut varaa myöntää vielä enemmänkin. Se on noin 12 000 enemmän kuin viime kaudella. Vastaavasti keväällä metsästysaika piteni parilla viikolla tänä vuonna niin, että peuraa ja kaurista sai varsinaisen metsästysajan lisäksi pyytää ilman koiraa helmikuun 1. Toivola näkee hyödyllisempänä painottaa pyyntiä syksyyn,. Loimaalla tehot täysillä Varsinais-Suomi on jo pitkään ollut peurarikasta aluetta. Syksylle tuli lähes kuukausi lisää jo viime metsästyskaudella, sillä aikaisemman syyskuun viimeisen lauantain sijaan jahdin sai aloittaa kytikseltä jo syyskuun alussa. Loimaa on ollut hyvin pitkään tiheän peurakannan aluetta ja siellä peuranmetsästyskulttuurilla on pitkät perinteet ja heillä osaaminen on huippuluokkaa suurenkin eläinmäärän operoimiseen. Lupamäärät saatiin hyvin käytettyä jo ennen helmikuuta. – Lainsäätäjä on päätynyt tällaiseen ratkaisuun ja varmasti asiaa on tarkoin mietitty. Osasimme odottaakin, että helmikuun jatkettu aika käytetään peuranmetsästyksessä hyväksi, koska nyt oli hyvät lumiolosuhteet vahvoillakin peuraalueilla, sanoo Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta. – Helmikuun saalismäärällä on merkitystä, mutta se ei tänä vuonna ollut niin suuri kuin mitä se olisi ollut, jos kelit olisivat olleet tammikuulla huonommat. päivään. Vanhaan kauteen nähden lisäys on iso. Neuvonnalla enemmän lupia Viime kaudella peuroja kaatui 41 000, kun kuluvan kauden määrä oli 53 000. – Jatketulla metsästyskaudella kaadettu määrä on merkittävä. Riistakeskuksen tavoite kannan leikkaamiseen tälle kaudelle oli Luonnonvarakeskuksen laskemana noin 14 000 peuraa. Pidennetty metsästyskausi on kuitenkin hyvä olla olemassa varaventtiilinä kelien takia ja tulee varmasti tarpeeseen silloin kun maa on pitkään musta. Metsästysseuroissa kuitenkin urakoitiin kumoon lähes 17 000 yksilöä, joista helmikuun pidennetyllä jaksolla noin 1100. Painavin peruste koiran kieltämiselle keväällä on juuri se, että eläimiä ei ajateta ja sitä kautta stressata, koska siellä on kantavia naaraita seassa, Körhämö toteaa. Tämän kauden saalismäärä on noin 12 000 valkohäntäpeuraa enemmän kuin viime kaudella, ja pidennetyillä metsästysajoilla on kaadettu noin 4300 yksilöä molemmissa päissä. Loimaalle lupia oli myönnetty 1951, jotka käytettiin kaikki ja lopullinen saalismäärä oli 2700. lähes työstä. V alkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästysaikoja on pidennetty jahtikauden molemmista päistä. Osa metsästäjistä toivoo, että pidennetyillä jaksoilla olisi mahdollista käyttää myös koiraa apuna, mutta lainsäätäjä on katsonut, ettei se ole sallittua tosin matalajalkaisten koirien käyttö runsaslumisena talvena ei helmikuussa ole edes mahdollista. Paikoin ylisuurten kantojen alueilla peurojen kaato käy jo Lumiolosuhteet vaikuttavat osaltaan peurojen saalismääriin. Opastuksella ja neuvonnalla on pyritty ohjaamaan metsästäjiä niin, että seurat hakisivat riittävästi valkohäntäpeurojen kaatolupia. Myös keväällä kantavana olevien naaraiden pyynti paikoin arveluttaa. Esimerkiksi Loimaan riistanhoitoyhdistys otti todella kovan lupamäärän tälle kaudelle ja he ampuivat kaikki nurin. Valkohäntäpeuran edellinen kanta-arvio näytti, että entisestääkin runsas kanta on vain kasvanut ja tehometsästykselle on tarvetta etenkin vahvimmilla peura-alueilla. päivästä helmikuun 15
Syyskuulle olisi hyvä saada vielä mahdollisuus käyttää koiraa jahdin tehostamiseen. Silloin on järkevää leikata kantaa tehokkaalla metsästyksellä ja estää näin liikennevahinkoja. Tuttu näky alueilla, joissa peurakanta on voimakas. Kevään pidennetyssä jahdissa mietityttää kuitenkin se, että sikiöt alkavat olla jo aika isoja ja nylkyvaiheessa huomaa, että mahassa on eloa, Loponen pohtii. Koko Punkalaitumen alueella lupia oli 1200, joilla kaadettiin 1804 valkohäntäpeuraa. Näin säädöksellä on estetty, ettei vasat jää ilman emää. – Naaraat tuppaavat jättämään vasikan piiloon, lähtevät itse ajossa etenemään ja tulevat ammutuksi. jolloin kanta on runsaimmillaan ja peurat liikkuvat ahkerasti. Toivolan mukaan syyskuulla koiran käyttö on kielletty ja perusteena on metsäkauriin käyttäytyminen. – Helmikuulle jäävä lupamäärä riippuu tavoitteen asettelusta ja siitä, kuinka jahti on syksyllä onnistunut. Syksyllä lähestyvä kiima-aika saa peurat liikkumaan paljon ja varsinkin urokset juoksentelevat teillä. n Erja Pekkala. Joidenkin mielestä vasat ovat syksyllä vielä liian pieniä, mutta kun tehometsästyksellä pyritään pienentämään ylisuurta peurakantaa, on se lihatalouden kannalta ihan sama, onko vasa kilon tai kaksi kevyempi. 29 Valkohäntäpeuroja kaatui 53 000 Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kalervo Loponen ehtii peuranmetsästykseltä myös riistanhoitotyöhön pienpetojahtiin. – Satsasimme alkusyksyyn ja ammuimme teiden varsilta pois peuroja, jotka aiheuttavat liikennevahinkoja. Satsaus syksyyn kannattaa Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kalervo Loponen näkee enemmän hyötyä syksyn pidennetystä metsästysajasta valkohäntäpeuran osalta. – Helmikuussa olosuhteet ovat kyttäysjahtiin hyvät, sillä lumipeite ja pitenevä päivä helpottavat näkemistä. Kaikki luvat käytettiin tammikuun loppuun mennessä. Kevään pidennettyä metsästysaikaa hirvieläinten kohdalla Loponen pitää eettisesti hieman arveluttavana. Peurat myös tulevat hyvin ruokinnalle paksun lumipeitteen vuoksi
Palautusistutukset vievät summasta vain viidenneksen. Kansallisesta rahoituksesta vastaavat maaja metsätalous– Pantaseurannan lisäämisessä on onnistuttu tavoitteen mukaisesti ja työ jatkuu. Hankkeen kustannusarvio on 5,16 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia tulee Euroopan Unionilta. Järven jäätyessä aita estää metsäpeurojen kulkemisen poronhoitoalueelle. Kuva: Milla Niemi Metsäpeurojen palautushankkeen budjetti on runsaat viisi miljoonaa euroa. Palautusistutuksen lisäksi hankkeessa toteutetaan muita metsäpeurakannan vahvistumista ja levittäytymistä tukevia toimenpiteitä sekä seurataan kannan kehitystä. Hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut, ja siihen osallistuu yhdeksän muuta hankekumppania, jotka ovat Ähtäri Zoo, Korkeasaaren eläintarha ja Ranua Zoo, Liikennevirasto, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus Metsätalous Oy, Paliskuntain yhdistys, Suomen riistakeskus ja WWF Suomi. Hankkeen toimesta on Kainuun osakantaan asennettu yhteensä 48 pantaa ja Suomenselälle 38.. S eitsemän vuotta kestävä metsäpeuran kannanhoitohanke MetsäpeuraLIFE käynnistyi vuonna 2016 ja sen keskeisimpänä tavoitteena on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Ase ja Erä on seurannut metsäpeurojen palautusistutuksia Pirkanmaalle Seitsemisen kansallispuistoon sekä Etelä-Pohjanmaalle Lauhavuoren kansallispuiston liepeille rakennettuihin totutustarhoihin. 30 Metsäpeuroille uusia pantoja, aitoja ja soita Totutustarhoissa voidaan hyvin Raatejärven kelluva aita on kesällä erikoinen näky
Hankkeen puitteissa tullaan pannoittamaan vielä 30-40 vaadinta, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja Metsähallituksen Eräpalveluista. Hirvaita ei voi pannoittaa kaulaan asennettavin pannoin, koska niiden niska tukevoituu aina kiima-aikana merkittävästi. – Eläimet ovat olleet terveitä. Hankkeen toimesta on Kainuun osakantaan asennettu yhteensä 48 pantaa ja Suomenselälle 38. Jälkimmäisistä osa on pannoitettu jo ennen hanketta. 31 . Silloin Kainuussa talvehtivan metOsa Kainuun metsäpeuroista siirtyy talvehtimaan Venäjälle. – Pantaseurannan lisäämisessä on onnistuttu tavoitteen mukaisesti ja työ jatkuu. Noin 40 vuotta myöhemmin metsäpeuroja ilmaantui idästä rajan takaa Kuhmoon ja kanta alkoi Kainuussa hiljalleen runsastua. Kaikki on toistaiseksi mennyt suunnitelmien mukaan. Lisäksi Suomen Metsästäjäliitto tukee hanketta. Metsäpeuroille uusia pantoja, aitoja ja soita Totutustarhoissa voidaan hyvin Lauhanvuoren totutustarhassa metsäpeurat käyvät ruokintapaikalla päivittäin. Suurpedoista ei ollut häiriötä Seitsemisen totutustarhassa on kymmenen ja Lauhanvuoren totutustarhassa 12 metsäpeuraa. Kainuussa laskenta onnistui viimeksi kevättalvella 2017. Varsinainen pantaseuranta koskee vain vaatimia. Luonnonvarakeskus on toteuttanut metsäpeuran palautusistutusten sosiaalisten vaikutusten arvioinnin palautusistutuspaikoilla ja tutkimusten mukaan metsäpeuran paluuseen suhtaudutaan pääosin myönteisesti. Hankkeen kuluessa on lakannut toimimasta viitisentoista vanhaa pantaa ja noin kolmekymmentä pantavaadinta on kuollut. Vaikka palautusistutus on hankkeen näkyvin ja eniten julkisuutta tavoittanut toimi, lohkaisee se budjetista vain noin viidenneksen. Pantojen avulla saadaan kerättyä tietoa metsäpeuravaadinten vuotuisesta liikkumisesta, tilankäytöstä tarjolla olevan elinympäristön suhteen, kuolinsyistä, vasatuotosta sekä vasojen kuolinsyistä. Suomenselältä levittäydytty Metsäpeura luokitellaan kansallisessa uhanalaisuusluokittelussa silmälläpidettäviin lajeihin ja se kuuluu luontodirektiivin elinympäristöjen suojelua edellyttävään kakkosliitteeseen. Metsäpeura asutti suurta osaa Suomea vielä 1700ja 1800-luvuilla, mutta ne katosivat pikkuhiljaa yliverotuksen vuoksi kokonaan 1900-luvun alkupuolelle tultaessa. Lauhanvuoren totutustarhan lähellä tehtiin tammikuussa muutamia susihavaintoja, mutta mitään erityistä mielenkiintoa sudet eivät aitausta tai metsäpeuroja kohtaan ole osoittaneet, toteaa Metsähallituksen Eräpalveluiden suunnittelija Milla Niemi. Kuolleilta peuroilta on kerätty talteen toimintakuntoisia pantoja uudelleenkäyttöä silmällä pitäen. Vuonna 2018 syntyneiden vasojen lisäksi tarhojen asujaimisto on karttunut sinne eläintarhoista tuoduilla muutamalla vaatimella. Suomenselän metsäpeurakanta ennen kevään 2018 vasojen syntymistä oli noin 1450-1500 eläintä. Vaadin toi kesällä vasansakin näytille herkuttelemaan tuoreilla lehdillä. Metsäpeurat ovat kiinnostaneet luonnossa liikkujia ja ihmiset käyvät ulkoilemassa tarhojen ympärillä seuraten, näkyykö metsäpeurayhteisöä. Suojelutoimien myötä Suomessa elää metsäpeuroja nyt Kainuun lisäksi Suomenselällä sekä pieni osakanta Ähtärissä. Pantaseuranta vain vaatimille Metsäpeurakannan levittäytymisen ja luonnossa selviämisen kannalta hankkeen tärkeä osa-alue on ollut pantaseurannan lisääminen metsäpeuran luonnonkannassa. Tällä hetkellä toimivia pantoja on Kainuussa 29 ja Suomenselällä 30. – Luonnonvarakeskus laski kevättalvella 2018 Suomenselällä Lappajärven ympäristössä talvehtivat metsäpeurat. Ne liikkuvat poronhoitoalueen korkeudella, jonka vuoksi niiden pääsy porojen sekaan halutaan estää.. Lauhanvuori sijoittuu susireviirien läheisyyteen, mutta suurpedoista ei ole ollut häiriötä. Kolmella vaatimella on ollut todennäköisesti hirvikärpästen aiheuttamaa kutinaa, joten niille on vastikään tehty loishäätö. Kuva: Erja Pekkala ministeriö, ympäristöministeriö sekä hankekumppanit
Metsäpeurat kokevat ne epämiellyttäviksi, eivätkä ne tule niistä yli. Ennallistustyössä poistetaan kohteesta puustoa ja tukitaan ojat, jolloin vesi nousee ja suolajit valtaavat alueen. – Ennallistustyöt on aloitettu kahdessa kohteessa. Kesänviettäjät kotiin aidoilla Metsäpeurat elävät alueilla, joissa niille riittää kesäksi rauhallisia suoalueita vasomiseen ja meheviä jäkäläkankaita talvehtimiseen laumoissa. Avoimiin aukkoihin teiden kohdalle on kehitetty karjasillat, joissa sillan kannen muodostavat harvassa olevat teräspienat. n Erja Pekkala. Näin estetään ajoittain tapahtunut Venäjällä kesää viettävien Kainuun metsäpeurojen joutuminen Suomen poronhoitoalueelle. Kuva: Juhani Voutilainen MetsäpeuraLIFE-hankkeen aikana ennallistetaan 400 hehtaaria valtion mailla sijaitsevia ojitettuja soita metsäpeuran elinympäristövaatimuksia vastaaviksi. Lisäksi peura-aidan tienylityksissä olevien karjasiltojen parikymmentä vuotta sitten asennetut ritiläkannet on vaihdettu rakenteeltaan paremmin toimiviksi, Pohja-Mykrä selventää. Alalajit halutaan pitää toisistaan erillään, koska ne voivat risteytyä keskenään. MetsäpeuraLIFE-hankkeen aikana ennallistetaan 400 hehtaaria valtion mailla sijaitsevia ojitettuja soita metsäpeuran elinympäristövaatimuksia vastaaviksi. Suomenselän metsäpeurakanta on laajentanut esiintymisaluettaan viime vuosina. Metsäpeuroista voidaan pannoittaa vain vaatimia, koska hirvaan niska paksuuntuu kiima-aikana hyvin voimakkaasti. Aita rakennettiin lopputalvella 2018. Totutustarhojen läheisyydessä ei ole toistaiseksi tehty hankkeeseen liittyviä elinympäristöjen ennallistustöitä, Niemi sanoo. Pieni osa metsäpeuroista nousee vasomaan Oulujärven länsija jopa pohjoispuolelle saakka, Mykrä-Pohja luettelee. Kuva: Milla Niemi Karjasillan rakenne estää metsäpeuroja kulkemasta teiden kohdista peura-aidan väärälle puolen. Metsäpeura ja poro ovat lähisukulaisia ja niitä onkin harjaantumattoman vaikea erottaa toisistaan. – Rajavyöhykkeen tuntumassa poronhoitoalueella kulkevan poroesteaidan aukko on hankkeen työnä tukittu kelluvalla esteaidalla Suomussalmen Raatejärvellä. – Niin sanottuun peura-aitaan on rakennettu kuusi uutta ylitysporrasta jalkapatikassa kulkeville, sekä uusi moottorikelkkaveräjä. Toinen kohteista sijaitsee Kainuussa ja toinen Suomenselällä. Poronhoitoalueen ja Kainuun metsäpeura-alueen välillä olevaan aitaan joudutaan tekemään aukkoja ja siltoja, jotta ihmisten kulku alueella ei vaikeudu. 32 Seurantapanta antaa tietoa kantajansa liikkeistä. säpeurakannan kooksi arvioitiin noin 750 yksilöä. Metsäpeuralla on pidemmät jalat, pidempi turpa ja kapeammat sarvet. Osa Kainuun metsäpeuroista siirtyy talvehtimaan Venäjälle ja ne liikkuvat poronhoitoalueen korkeudella, jonka vuoksi niiden pääsy porojen sekaan halutaan estää. Hiukan etelämpänä Kivijärvellä toteutettiin vastaava aita-aukon tukkiminen kesällä 2018 tavallisena maitse rakennettuna aitana
Petohavainto ilmi liian myöhään Karhu aiheuttaa havaintoja tuon tuosta Oulun riistanhoitoyhdistyksen alueella. Syitä sille, miksi sudet eivät oikein viihdy Oulussa, ei Perttunenkaan tarkalleen tiedä. Perttusen mukaan ilveksen menestymisen yksi tekijä on vahva metsäkauriskanta alueella. O ulun riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Tero Perttunen kertoo, että Oulun seudulla ei asustele tällä hetkellä vakituisesti susia, sen sijaan yksittäisiä omaa reiviiriään etsiviä kulkureita saattaa ajautua alueelle silloin tällöin. Toinen suurpeto ilves on sen sijaan nykyään entistä tutumpi näky Oulunkin leveysasteella. verrattuna, joissa elämä on paljon rauhallisempaa. 33 Susi ja ilves auton alle samana yönä . Hän kuitenkin arvelee, että kaupungin ilmapiiri ja vilkas maantieliikenne saattavat pitää hukat loitommalla. Ei ainakaan kovin helpolla. Perttunen on itse päässyt näkemään luonnossa elävältä ainoastaan ilveksen. – Innostusta ilveksen metsästykseen kuitenkin riittäisi, tietää Tero Perttunen. n Matti Kuoppala – Varmoja susikontakteja ei ole ilmennyt, joten siinä mielessä kaupunki on turvassa susilta.. – Varmoja susikontakteja ei ole ilmennyt, joten siinä mielessä kaupunki on turvassa susilta. Susi löydettiin kuolleena Sammalkankaantien varresta läheltä hevosurheilukeskusta Siikajoella. Silloin sitä on enää vaikea varmistaa. Sen verran paljon on koko maassa parina edellisvuonna ilvestä kuitenkin metsästetty, ettei Ouluun saatu enää tälle vuodelle ainuttakaan metsästyslupaa. Ja sekös häntä hieman harmittaa. Ilves puolestaan juoksi auton alle Ylvieskassa valtatie 27:llä lähellä Haapavesitien risteystä. Kissapeto löytyi kuolleena muutaman kymmenen metrin päästä metsästä. Tero Perttunen kuitenkin harmittelee sitä, että usein havainnoista ilmoitetaan petoyhdyshenkilölle liian myöhään jos milloinkaan. Oulun kupeessa sijaitsevissa Siikajoella ja Ylivieskassa sattui helmikuun alussa saman yön aikaan kaksi liikenneonnettomuutta, joissa osallisina olivat susi ja ilves. Ehkä syy on siinäkin, etteivät kaikki tiedä, mihin havainto pitää ilmoittaa. – Ja tietenkin täällä on asutusta paljon enemmän maakuntiin Oulun riistanhoitoyhdistyksen alueella ei asustele vaikuisesti yhtään sutta. – Monesti kuulee vasta kuukausien päästä, että havainto on tehty. – Jälkiä olen kyllä nähnyt kaikista pedoista, mutta olisihan se mielenkiintoista päästä näkemään susi tai karhu, hän pohtii. Ilves ja karhu paljon yleisempiä Susi ei viihdy Oulun alueella Oulun riistanhoitoyhdistyksen alueella ei tarvitse pelätä törmäävänsä suteen. Poliisi kertoo, että susi oli mahdollisesti jäänyt auton alle, mutta tarkka kuolinsyy selviää Oulun Eviran tutkimuksissa
Monissa metsästysseuroissa metsästäjät lienevät jo kyllästetyt peuranpaistilla. Näin saadaan esiin usein yllättäviäkin näkökulmia, joita edelleen jalostamalla asia voi edetä toivottuun päämäärään. Asiantuntemusta on erityisesti niillä, jotka peurojen kanssa ovat tekemisissä vuodet ympäriinsä -paikalliset metsästysseurat, maanomistajat ja jahtiin aktiivisesti osallistuvat metsästäjät. 34 . Se on kuitenkin tiheimmillä peura-alueilla nykyisin lähes päivittäistä ainakin tiettyinä vuodenaikoina. Sen sijaan, että korkealla päätäntätasolla mietitään, mitä asialle pitäisi tehdä, olisi kenties kuitenkin hedelmällistä mennä myös maakuntiin ja kuunnella, mitä paikallisilla metsästäjillä ja metsästysoikeuden haltijoilla on mielessään. Lisäksi vähälumisten ja leutojen talvien yleistyminen on ollut peuroille edullista. Peurojen talviruokinnalla on pitkät perinteet. Tietysti alueelle vähitellen hivuttautuvat susilaumat voivat hoitaa asian. Toki en ole varma, vaikka näin olisi jossain määrin tehtykin. Valkohäntäpeurojen runsastuminen Laukon kartanon tarhakarkulaisista merkittäväksi riistaeläimeksi on menestystarina sinänsä. Mutta siitä huolimatta asialle on tehtävä jotain. Vanhan lehtileikkeen mukaan Alastarossa vielä vajaat viisikymmentä vuotta sitten peurat olivat sen verran harvassa, että silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen seurueineen teki peräti neljä metsästysmatkaa, ennen kuin ensimmäinen kaato seurueelle kirjattiin sekin Kekkosen ”takapassina” olleen paikallisen metsästäjän toimesta. Mutta onko käypäisiä ratkaisuja mietitty vain ”ylätasolla”. Riistasaaliin kilomäärä vuosittain on huomattava, ja kun on opittu lihan oikea käsittely, se on ehdottomasti riistaherkkujen parhaasta päästä. Peurakysymyksen perusasetelma ainakin sivullisen näkökulmasta on paljon helpompi. Tietyillä alueilla peuroja yksinkertaisesti alkaa olla liikaa. Hyvässä aivoriihessä yhtään esitystä ei suoralta kädeltä tyrmätä. Puolustusvoimien ylipäällikkönä Kekkonen antoi sentään ampujalle jämerän komennon: AMMU! n Jouni Puoskari Valkohäntäpeura on arvokas riistaeläin, joten ongelman ratkaisemiseen liittyy vääjäämättä kaatolupien määrä ja niiden kohdentaminen. Asiaan ei ole toistaiseksi saatu tyydyttävää ratkaisua vaikka pyrkimyksiä siihen on ollutkin. Tiheimmillä peura-alueilla risteilee vilkasliikenteinen tiestö, ja peurojen ja liikenteen yhteentörmäys on molemmille osapuolille vahingollista. Ministeriössä on jo havahduttu ongelmaan. Talven yli hyväkuntoisina selvinneet naaraat synnyttävät yleisesti kaksoisvasoja joskus jopa kolmosia, ja vasat ovat jo syntyessään vahvoja ja elinkelpoisia. Peura riistaeläimenä kuuluu metsästysoikeuden haltijalle, joten luontevinta lienee, että merkittävin satsaus kannan rajoittamiseksi tulee saada aikaan paikallisten metsästäjien ja metsästysoikeuden haltijoiden toimesta. Niissä on usein valmiit poterot, mistä sitten annetaan tulta tai puolustaudutaan. Se on tiivistetty totuus, minkä luulisi purevan peuraankin.. päivänä. Hirvikannan rajoittamiseksi eräs metsästäjä antoi aikoinaan toimivan Luoti ja rautapata! -ohjeen. Eikä aiheetta. Kannan hyvinvointia on edistetty huolellisesti toteutetulla verotuksella. Kaupallinen metsästys voisi olla yksi ratkaisu, mutta sellaisen järjestäminen ei ole kaikkien metsästysseurojen intresseissä, ja sen teho peurakannan rajoittamisessa olisi ilmeisesti kuitenkin lähinnä teoreettinen. Onnistuu se tietysti niinkin, mutta saisiko se yleisen hyväksynnän, jää alueen riistaväen arvioitavaksi. Erityisesti LounaisSuomessa se on jo pitkään ollut merkittävin riistaeläin riistatalouden näkökulmasta. Kun kysymys on arvokkaan ja tuottavan riistaeläimen kannan säätelystä, siihen on varmasti toimivat reseptit jo valmiina. Metsästysaikaa on entisestään pidennetty, koska kannan kasvua ei ole saatu taittumaan toivotulla tavalla. Tietotaitoa maakunnissa Susien tiimoilta järjestetään monenmoisia kansalaistapahtumia, joissa susien vaikutuspiirissä olevien kanssa yritetään yhdessä selvitellä asiaan liittyviä ilmiöitä. Hirvikannan rajoittamiseksi eräs metsästäjä antoi aikoinaan toimivan Luoti ja rautapata! -ohjeen. Valkohäntäpeurojen määrä alkaa olla tapissa Tieto löytyy maakunnista V alkohäntäpeuran metsästys päättyi helmikuun 15. Se on tiivistetty totuus, minkä luulisi purevan peuraankin. Näiden tahojen toiminnalla on myös välittömin vaikutus peurakannan rakenteeseen ja sen myötä runsauteen. Arvokas riistaeläin Valkohäntäpeura on arvokas riistaeläin, joten ongelman ratkaisemiseen liittyy vääjäämättä kaatolupien määrä ja niiden kohdentaminen
Presidentti Urho Kekkosen metsästäjä Teuvo Niinikoskelle antama sikaarilaatikko. Jostakin rivien välistä selviää, että peuran kaatoikin Kekkosen takapassiksi määrätty metsästäjä. kertaa vielä onnistunut peuran kaadossa... 35 Metsästysreissulla Alastarolla Kekkonen ei ampunutkaan peuraa Metsästäjänäkin kunnostautunut presidentti Urho Kekkonen ei pistänyt parastaan ainakaan peurajahdeissa. Kolmas lehtijuttu räjäyttää pankin otsikollaan Ei Urho Kekkonen peuraa ampunut, vaan Teuvo Niinikoski . Näihin jahteihin liittyy myös sikarilaatikko, jonka sisältöön kirjoittaja tutustui. Peuran lihaa Ta m miniemeen samasta jahdista kertoo, kuinka ”saatiin aikaan kaato, kun sensijaan kolme aikaisempaa jahtimatkaa on päättynyt tuloksettomasti”. Toinen juttu Isäntä asialla. Lehti jatkaa: Tasavallan presidentti ei tälläkään Kolmas lehtijuttu räjäyttää pankin otsikollaan: ”Ei Urho Kekkonen peuraa ampunut, vaan Teuvo Niinikoski”. Sama artikkeli jatkaa: ”Aikaansaatu kaato nostatti alastarolaisten peuramiesten luottamusta presidentin erämiestaitoihin, joista kolmena aikaisempana vuotena ei ole saatu täyttä kuvaa”. Lukijalle jää käsitys, että presidentti itse kaatoi peuran. Lähinnä huvittavalta tuntui lukea Turun Sanomien yltiömyönteistä artikkelia Tasavallan presidentillä onnistunut metsästysretki sunnuntaina Alastarolla , missä kerrottiin ”komeasta urospeurasta” (tappisarvi) ja ylistettiin presidenttiä, kuinka hän ”nautti päivästä tosi metsämiehen innolla”, oli ”hyväntuulinen ja pirteä” ja hyppäsi ojan yli ”komealla harppauksella”. Olihan Suomen presidentti tuolloin tunnetun herkkähipiäinen siitä, mitä ja miten hänestä kirjoitetaan. Näin siis kirjoitettiin jo kauan ennen Seiska-lehteä! Valitettavasti lehtileikkeistä pystyy tunnistamaan ainoastaan Turun Sanomat, mutta aikanaan rohkea veto oli kolmannen lehden totuudenmukainen otsikointi. Laatikossa oli lehtileikkeitä vuodelta 1971, joissa kerrottiin Urho Kekkosen peurajahdista. P residentti Urho Kekkonen oli aikoinaan tuttu näky peurajahdeissa. Nykyisinhän sellainen presidentti asuu kaukana valtameren takana! n Jouni Puoskari Kekkosen peurajahdit huomiotiin näyttävästi sanomalehdissä.
Suomen lumijälkiaineiston perusteella orava runsastui EteläSuomessa vuosien 1989–2017 välillä, mutta kanta on ollut laskussa muissa osissa maata. Suomen ja Luoteis-Venäjän lumijälkiaineistoista paljastui, että oravakannat laskivat suurimmassa osassa lähes miljoonan neliökilometrin tutkimusaluetta vuosien 1996–2012 välillä. Havaitsin, että oravan populaation kasvukerroin oli pienin niillä alueilla, joissa talvet lämpenivät eniten. 36 Turkiksen takia kurrea ei juurikaan metsästetä Suomessa vuotuinen oravasaalis lasketaan tuhansissa. Turkian mukaan ilmastonmuutoksen tarkka vaikutusmekanismi vaatii lisää tutkimuksia. Oravakantaa on selvitetty tuoreessa Tytti Turkian väitöskirjassa. Muut tarkastellut ilmastomuuttujat, metsien hakkuut ja näädän samanaikainen runsastuminen eivät olleet yhteydessä oravakannan laskuun, Turkia toteaa väitöskirjassaan. Orava on useimmiten metsästyksen sivutuote. – Väitöskirjani tulokset osoittavat, että oravien määrä vaihtelee synkronisesti satojen kilometrien laajuisilla alueilla, ja että laajan mittakaavan populaatiodynamiikka on vahvasti riippuvainen havupuiden siemensadosta, kun taas petojen rooli on verraten vähäinen. Vaikka oravat ovat yleinen näky ihmisten pihapiireissä, ne vaikuttavat vähentyneen metsissä, vaikka ne ovatkin yhä yleinen näky. – Osasyy tähän huolestuttavaan kehitykseen vaikutti olevan ilmastonmuutos. Orava on sopeutunut moniin ihmisen aiheuttamiin muutoksiin, kuten maatalouden pirstomaan maisemaan ja asutuksen läheisyyteen, mut. Mikä vei oravan suosion. Ilmastonmuutosta epäillään vahvasti
37 O ravannahka on vastannut historian kuluessa rahaa. – Yleisesti ottaen mikään peto ei pysty pudottamaan saaliseläimen kantaa merkittävästi ilman jotain muuta tekijää, tässä tapauksessa vaikkapa juuri heikkoa pesimistulosta. Poikkeuslupia on myönnetty, mutta perusteiden pitää olla hyvin vahvat. n Juhani Karvonen Orava ei aina kiva kaveri . Nygren ei usko näätäkannan kasvun vaikuttaneen oravan taantumiseen. Etenkin talvinen kypsä oravannahka on väriltään kaunis. Oravat kaikkoavat jos ruokinta lopetetaan mutta tietysti samalla häviävät linnutkin. – Rahoitin oravanpyynnillä opintojani. Meillä oravanahkoja käyttävät käsityöläiset vaatteiden koristeina, mutta määrät ovat todella vähäiset. Luonto ei toimi omaa etuaan vastaan. – Sen lämmöneritys on riittävä, koska karvoitus on tiheä. – Taipuisa oravannahka on edelleen lakkien yhtenä materiaalina Siperiassa, jossa 45 asteen pakkaset ovat opettaneet luonnonturkisten käyttöön. – Leudot talvet eivät ehkä ole oravalle suotuisia tai vanhojen kuusimetsien vähentyminen on vaikuttanut oravan toimeentuloon. Kaupunkialueella ampuma-asetta ei saa käyttää. Henttonen huomauttaa, ettei oravakantojen vaihteluita seurata Suomessa kovinkaan tarkasti. Poikasille puolestaan voi aiheutua nivelvaivoja, eivätkä ne saa esimerkiksi kynsiään auki koukusta, mikä on oravan kaltaiselle eläimelle elinehto. Perinteinen tapa mitata oravien paljoutta on ollut tarkkailla käpysatoja. – Leudot talvet eivät ehkä ole oravalle suotuisia tai vanhojen kuusimetsien vähentyminen on vaikuttanut oravan toimeentuloon, pohtii Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Henttonen. – Rahoitin oravanpyynnillä opintojani. Riistaeläintä ei voi siirtää omin luvin, Kaarlo Nygren luettelee. Näätää en laittaisi syyllisiksi oravakannan vähentymiselle, koska näätiä ei sentään kovin runsaasti ole. Oravanpytäjän saattoi tuntea parrasta, jossa vilisi oravatäitä. Oravasta tuli uudestaan Suomen tärkein turkiseläin 1950-luvulla. Orava voi aiheuttaa talon rakenteisiin pesiytyessään melkoisen sotkun myllätessään eristeet ja sotkemalla paikat ulosteillaan. – Osa oravista on kaupungistunut, minkä takia tarkkaa kannarviota on vaikea muodostaa. – Pientaloalueilla oravat ovat paikoin lisääntyneet linturuokintojen ansiosta. Metsästäminen kuitenkin kiellettiin useana vuotena peräkkäin 1970-luvulla ja oravakanta pääsi jälleen kasvamaan. Nygren ei lähde arvailemaan syitä oravankannan vaihteluun, mutta yksi syy voisi liittyä pesintään. – Oravan jalat metsästäjä katkaisi puraisemalla. Oravan kannanvaihtelujen tutkiminen auttaa osaltaan ymmärtämään pohjoisten havumetsien ekosysteemien toimintaa ja ihmisen vaikutuksia niissä sekä ilmaston että maisemarakenteen muutosten kautta. Tutkittua tietoa ei asiasta ole, mutta jotain tämänsuuntaista voisin veikata. – Orava käyttää mieluusti naavaa pesänteossa, mutta nykyinen metsätalous ja ilmansaasteet ovat vähentäneet vanhaa kunnon naavakuusta. Metsästyslain mukaan oravaa voi pyytää joulukuun alusta eteenpäin. Henttosen mukaan metsäoravien taantuminen voi olla seurausta metsäluonnon tai talvisään muutoksista. Nygren muistaa omaa nuoruuttaan, jolloin oravanahka maksoi 1,5 markkaa kappaleelta. Oravaa metsästetään yleensä vain metsästysajan puitteissa, vaikka se aiheuttaisikin vahinkoa. Ministeriön lupa tarvitaan myös siinä tapauksessa, että loukulla pyydetty orava siirrettäisiin toiseen paikkaan. ta ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa oraviin haitallisesti. Toisaalta nahka on riittävän ohut vuorinahkaksi. Rakennuksissa pesivät oravat ovat alttiita lasivillalle. Orava on Suomessa nykyään jonkinasteinen metsästyksen sivutuote. Tosin laskentatulokset osoittavat, ettei metsissä ole oravia likikään entiseen malliin. – Oravan häätämiseen kotikonstit saattavat olla vähissä. Hyvänä päivänä saatoin saada 20 oravaa ja niiden nahoilla sai siihen aikaan tehdyksi ihan kelpo tilin. – Vaikka ne eivät villaa syökään, aiheuttaa pöly vaurioita keuhkolle. Hyvänä päivänä saatoin saada 20 oravaa ja niiden nahoilla sai siihen aikaan tehdyksi ihan kelpo tilin. Oravat käyttävät ravinnokseen myös silmuja ja kuusen kärkikasvuja. Oravan loukkupyyntikin edellyttää erillistä metsästyskorttia ja pyyntilupaa. Oravakantaa on selvitetty lumijälkilaskennoilla, mitä Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Henttonen pitää epäedullisena oravalle. – Tällä saattaa olla jotakin merkitystä. Miksi oravakanta vaihtelee. Orava on tunnettu ainoinaan Suomessakin karvalakkien vuorinahkana, ja paistettu nahka on kelvannut myös hätäravinnoksi. Lopulta laji rauhoitettiin ja metsästysaikaa lyhennettiin. Talville tunnusomaista ovat olleet jyrkät säänvaihtelut suojan ja pakkasten välillä. Jos ne jäätyvät sään vaihteluiden seurauksena, voi oravan olla vaikea saada ravintoa, miettii Henttonen. Kokenut oravanpyytäjä nylki saaliin muutamassa minuutissa. – Oravan jalat metsästäjä katkaisi puraisemalla. – Oravannahkojen myynti on tilaustyötä. Nahkoja vietiin lähinnä Englantiin ja Saksaan. Aikoinaan metsissä vilisi varmaan miljoonia oravia ja samaan aikaan näätäkantakin oli vahva. Laskenta ei kerro totuutta Oravakannat romahtivat täysin 1900-luvun alussa, kun niitä metsästettiin useita satojatuhansia yksilöitä vuodessa. Nahan hinta määräytyy ostajan ja myyjän kesken, mitään markkinahintaa ei oravannahalla ole. Lähde: Tytti Turkian väitöskirja. Orvannahkalakkeja ei käytetä Suomessa, sanoo Luonnonturkisyhdistyksen puheenjohtaja Kaarlo Nygren. Oravanpytäjän saattoi tuntea parrasta, jossa vilisi oravatäitä, naurahtaa Nygren. Naava on pesän lämmöneriste ja sen puuttuessa pesintä saattaa epäonnistua
Tämän vuoden pyyntilukuja hän ei luvannut lehteen laittaa, mutta kymmeniä niitä oli. Kun teerikanta on huipussaan, on niitä Kuhmon erämaisemissa todella hyvin. – Teerenpyynti on erittäin lähellä sydäntäni. – Viime syksy oli edelliseen syksyyn verrattuna todella hyvä. Huonoina vuosina pitää sitten olla varovaisempi. – Etteivät sitten toiset tule turhaan kateelliseksi, Jukka nauraa. jättää suurriistan metsästämisen muille. Toisekseen hyvinä vuosina niitä voi ilman isompia omantunnon kolkutuksia verottaa vähän paremmin. Se oli niin iso hyppy, että pitää oikein ihmetellä. Jukka kertoo, että edellisenä syksynä saalista kertyi vain neljän teeren ja yhden vanhan metson verran. Ensinnäkin teeri on parasta metsälintua, mitä voi saada. Eipä pomot ole päässeet määrittelemään minun metsälle menemisiäni, kuhmolainen Immonen toteaa. 38 N uorena miehenä Jukka Immonen päätti alkaa yrittäjäksi, että pääsee metsälle silloin kuin itse haluaa. – Joka aamuhan sinne metsälle on päästävä, kun on mehtuuaika. Jukka metsästää kaikkea mahdollista pienempää riistää, mutta Nokipannukahvit kruunaavat metsästysretken Teerenpyynti lähellä sydäntä Lentuan luonnonsuojelualueen rannalla on nähtävissä ensimmäisiä kevään merkkejä. Kanta nousi vähintään 100 prosenttia. Jäniksen pyyntiaika on juuri loppunut, joten nyt Jukka Immosella on aikaa lähteä kalalle järven jäälle. Aseseppänä lähes 30 vuotta toimineen Jukan suunnitelma on toiminut hyvin. Poikueet olivat onnistuneet todella hyvin. Teeripihvi maistuu Jos lintukanta on huonompi, keskittyy Jukka vaikka jänisjahtiin.
Yleensä Jukka Immonen liikkuu metsällä yksin, ainoastaan koirakaverit mukanaan.. Tarja ja Jukka Immonen käyvät myös yhdessä metsästämässä. Nokipannukahvit kruunaavat metsästysretken Teerenpyynti lähellä sydäntä Istrianajokoira ajaa jänistä lähes puhtaasti ilmavainulla. Nuotiolla keitetään aina nokipannukahvit. Vesilinnustus kuuluu myös Immosen perheen suosikkeihin. 39
Teeripihvi on muun muassa ihan tolkuttoman hyvää. – Istrioita on sekä sileäkarvaisia että karkeakarvaisia. Asiakkaat löytävät tiensä Jukan luo suusta suuhun -mainonnalla, joka toimii ehdottomasti parhaiten. n Soili Kaivosoja Kuvat: Tarja ja Jukka Immonen – Meillä on suuri susireservaatti tuossa rajan takana, joten ei meiltä sudet lopu, vaikka niitä täällä vähän enemmän ammuttaisiinkin. Lisäksi hävisi vielä yksi koira, mutta sen kohtalosta ei ole tietoa. Onneksi joka taloudesta löytyy useampikin minkkiloukku, joten kyllä ne kurissa pidetään. – Töitä on niin paljon kuin metsästykseltä kykenee ottamaan vastaan. Ja sitten se riesa numero yksi, susi. Juuri söin koskeloa, joka ei ole missään tapauksessa mikään kulinaarielämys, mutta pakkohan se on syödä, mitä on ampunut. Oli esimerkiksi näitä ensimmäisen maailmansodan kahta puolta valmistettuja pyssyjä, joita oli sitten itse korjailtu ja kursittu jotenkuten kasaan. seisojaa, joista toinen on setteri ja toinen saksanseisoja. – Istria on nopea löytämään jäniksen, mutta eri yksilöiden ajokyvyt ovat toistaiseksi vielä täysin laidasta laitaan. – Metsästäjät pitävät aseitaan nykyisin hyvässä kunnossa. Jukka ja Tarja pyrkivät metsästämään ja kalastamaan yhdessä aina, kun mahdollista. – Mutta jalostus on Suomessa vasta oikeasti alkamassa. – Nuoresta miehestä pitäen olen katsonut mallia, miten niitä lintuja laitetaan. Niiden turkki on kohtalaisen tuuhea ja koirat kestävät sen vuoksi paljon paremmin kylmää kuin esimerkiksi suomenajokoirat tai beaglet. Jukan puoleen käännytään, kun aseeseen halutaan uusi tukki tai omaa asetta halutaan kustomoida. – Vaimentimia laitatetaan myös runsaasti. Välillä tietysti paistetaan pihvejäkin. Harvoina vapaapäivinä käydään kuitenkin porukalla jahtaamassa jänistä, vesilintuja ja jonkin verran myös metsälintuja. Silloin metsästäjillä oli käytössä vaikka minkälaisia aseita. Siinä sitten ihmetellään metsän ääniä ja kuunnellaan koirien ajoa. Siellä on hyvä istua nuotiolla, Jukka Immonen toteaa. – Se on niin harmillista, sillä koirat ovat lellikkejä, käyttökoiria sekä kavereita. Entäpä minkälaisia havaintoja asesepällä on tämän hetken asekannasta. Ei se hirveästi mieltä lämmitä, jos ne joutuvat suden suuhun. Vaimenninasennukset työllistävätkin lähes eniten. Nyt pentuja lähtee jo muuallekin. Yhdessä nuotiolla Hetkeksi vielä sinne metsälle ja niihin tunnelmiin. – Silloin kun Tarja on mukana metsällä, niin nokipannukahvit on ilman muuta keitettävä ja hiilimakkarat paistettava. Kettujahti on kuitenkin laji, joka vaatii paljon ukkoja ja aikaa. – Eipä me paljon muuta syödä. Emme me mitään erikoiskurmeeaterioita syödä, vaan perusvalurautapadassa keitettyä lintua. – Tuossa Kattilakosken jokivarressa kulkee minkkejä melko runsaasti. Yleensä pyritään menemään luonnontilaisille metsille. Sen lisäksi on laidasta laitaan korjaustöitä, vikakorjauksia, piipun vaihtoja sekä entisöintitöitä. Immosten perheeltä ovat sudet syöneet metsästystilanteessa kaksi koiraa. Kasvatustoiminta lähti hyvien metsästyskoirien tarpeesta ja että jatkuvuus olisi taattua omasta takaa. Amerikankettukoiraa muistuttava istria on Suomessa vielä harvinainen rotu, koko kanta on toistaiseksi vain 65 yksilöä. – Tytärtä on kiittäminen, että näkyvyyttä on tullut myös Facebookin kautta, jonne hän perusti aikoinaan Asekorjaamo Kuhmon omat sivut. Olen sitä mieltä, että kautta linjan asesepät ovat tällä hetkellä todella työllistettyjä Suomessa. Metsällä yksin Pienpedoista kettuja on Kuhmossa runsaasti. – Rouvan työt tahtovat vain häiritä yhteistä aikaa. Asekanta on rajusti uusiutunut siitä, kun aloitin pyssykorjaajana 30 vuotta sitten. Tällä hetkellä kaikki kasvatit ovat kirjakoiria. Tuossa on lähellä tuo Natura-alue, jossa on kivoja kuusikoita. Tarja hankki sen jälkeen kennelnimen ja kävi tarvittavat kasvattajakurssit, jonka jälkeen toiminta virallistui. Venäjältä lappaa niitä kyllä sitä mukaa lisää. Jukka on sitä mieltä, että kyllä susillakin on olemassaolon oikeutensa, mutta kanta olisi pidettävä kurissa. Harvinainen istria Immosten metsästysja kaverikoiralaumassa on viisi istrianajokoiraa, kaksi beaglea ja kaksi Jukka Immonen ryhtyi yrittäjäksi, etteivät pomot pystyisi estämään metsälle lähtöä.. ”Metsästäjät pitävät aseensa hyvässä kunnossa” . – Itse en ole oikein kettujahdin ystävä, koska se vaatisi melko määrän passimiehiä. Viimeisten 20 vuoden aikana vanhat sotilaskivääripohjaiset aseet ovat jääneet pikkuhiljaa lähes kokonaan pois ja asekanta on uusiutunut vahvasti. Jukka kiittelee kuitenkin sitä, että kylällä on useammallakin metsästäjällä kettukoiria, jotka ajattavat puuhkahäntiä ahkerasti. Huippuajureita ei ole vielä kovin montaa, kertoo Jukka lähes puhtaasti ilmavainulla ajavasta rodusta. Ja tietysti myös kalassa. Niitä oli paljon. – Alussa kasvatimme puhtaita beagleja, joilla ei ollut kirjoja, sillä niiden kantaemille ei onnistuttu löytämään kantakirjoja. Tarjan pyörittämä Pyssyniemen kennel tuottaa uusia yksilöitä kuitenkin jatkuvasti. Jukka ja Tarja Immosen keittiössä kauhan varressa häärää etupäässä Jukka. Meidän koirat ovat karkeakarvaisia. Yleensä liikun metsällä yksin, ellei sitten Tarja pääse töiltään matkaan. Vahvistaakseen kantaa Tarja on tuottanut useita istrioita muun muassa Kroatiasta, Bosniasta ja Slovaniasta. Minkkejäkin riittää. 40 Ahkeran metsästäjän ruokapöydässä riittää lintuja ja riistaa joka päiväksi. En kyllä kehota ketään välttämättä ensimmäisenä koskeloa maistamaan, on sen niin omituisen makuinen kalansyöjä
41 ”Suurpedoista susi luo suurimman haasteen” Asiantuntija metsästäjien riveistä Uuden suurpetoasiantuntijan tavoitteena on saavuttaa luottamuksellinen keskusteluyhteys. Maantieteellisesti alue on laaja, ja kattava suurpetoyhdyshenkilöverkosto on oppinut toimimaan hyvin itsenäisesti. Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen tarkastaminen sujuu jatkossa myös totuttuun tapaan. On ollut mahtavaa oppia, mitä kaikkia faktoja suurpedon jälki esimerkiksi kertoo. Jos joku alue tarvitsee tarkempaa tutkimusta ja seurantaa, silloin teemme yhteistyötä alueen eri toimijoiden, kuten metsästäjien, petoyhdyshenkilöiden ja viranomaisten kanssa. – Suurpedoista susi luo varmaankin suurimman haasteen työssäni sen aiheuttamien voimakkaiden tunteiden takia. L uonnonvarakeskus (Luke) on nimittänyt Tapio Visurin asiantuntijaksi suurpetotutkimuksen tehtäviin Etelä-, Keskija Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueille. Itse lähden paikan päälle silloin, jos esimerkiksi suurpeto löytyy kuolleena ja siitä on tullut ilmoitus suoraan Lukelle tai viranomaiset pyytävät tarkastukseen mukaan. Hän myös tietää, minkälaisia mietteitä susi saa aikaan erilaisten ihmisten mielissä. Ajan saatossa osaaminen suurpedoista ja niiden käyttäytymisestä on lisääntynyt ja saanut minut kiinnostumaan niistä lisää. Visurin työmaa sijaitsee Oulussa ja työ kestää vuoden loppuun. Joskus on hyvä istua saman pöydän ääreen ja kuunnella, mitä kullakin on mielenpäällä. Yhteistyötä on ollut viranomaisten kanssa eri suurpetojen aiheuttamien ei-toivottujen tapauksien hoitamisessa. Hän myös välittää tietoa suurpetohavainnoista ja suurpetojen aiheuttamista vahingoista viranomaisille ja alueen toimijoille ja edistää eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta Länsi-Suomen alueella. Tiedon jakaminen ja luottamuksen rakentaminen eri yhteistyötahojen kanssa on haasteellinen tehtävä. Itse olen kerännyt näytteitä yhdeltä reviiriltä, Visuri selventää työnkuvaansa. n Erja Pekkala Susi jakaa mielipiteitä hyvin vahvasti ja sen tietää myös Tapio Visuri.. Ruohojuuritasolla työssäni olisi tärkeää saada rakennettua luottamuksellinen keskusteluyhteys eri tahojen kanssa, jossa faktatietoa jaetaan molempiin suuntiin esimerkiksi susireviirityöryhmien kautta. Vaikka tehtäviin kuuluukin tietojen väTapio Visuri on kokenut metsästäjä ja petojen jäljillä kulkija. Susien tulo Länsi-Suomen alueelle on verrattain uusi asia. Susi jakaa mielipiteet hyvin vahvasti ja paikoin tunteet ovat kuumenneet puolin ja toisin. – Ruohojuuritasolla työssäni olisi tärkeää saada rakennettua luottamuksellinen keskusteluyhteys eri tahojen kanssa, jossa faktatietoa jaetaan molempiin suuntiin. – Riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöt ja kuntien omat vahinkotarkastajat tarkastavat jatkossakin suurpetohavainnot sekä petojen aiheuttamat vahingot. littäminen suurpetohavainnoista ja suurpetojen aiheuttamista vahingoista viranomaisille ja alueen toimijoille, ei jo olemassa oleviin käytäntöihin tule muutoksia. Luken tiedotteen mukaan uuden asiantuntijan tehtäviin kuuluu muun muassa tarkastaa ja dokumentoida Länsi-Suomen alueen suurpetohavaintoja sekä suurpetojen aiheuttamia vahinkoja sekä koordinoida ja toteuttaa suurpetokantojen seurannan ja tutkimuksen edellyttämää näytteidenkeruuta ja avustaa suurpetotutkimuksessa. Myös DNA-keräykset hoituvat kuten ennenkin. Kansalaisten huoli tulee huomioida ja ymmärtää asioiden taustat, Visuri toteaa. Kokemusta karttunut Visuri on harrastanut metsästystä pienriistasta hirveen kolmisenkymmentä vuotta ja suurpetoyhdyshenkilönä hän on toiminut yli kymmenen vuoden ajan. Susi-keskustelut ovat usein ääripäiden voimakasta keskustelua, jolloin maltilliset mielipiteet ja kompromissit jäävät varjoon. Petoyhdyshenkilöverkosto ja Tassu-järjestelmä säilyvät ja toimivat normaalisti jatkossakin. – Tänä aikana olen tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä RKTL:n ja myöhemmin Luken kanssa muun muassa keräämällä suurpetojen, lähinnä suden ja ahman, ulostenäytteitä sekä ahman karvanäytteitä
Saarenmaa muistuttaa, ettei haavoittumisriski ole jousella ammuttaessa sen suurempi kuin ruutiaseellakaan. Hirven voisi joissain olosuhteissa olevan jousimetsästäjälle jopa helpompi saalis kuin esimerkiksi peura tai kauris. – Peuran jousimetsästyksestä on saatu hyviä kokemuksia. Metsästysasetusluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Hirven jousimetsästys saattaa olla sallittu jo tulevalla jahtikaudella. – Metsästysase ei vaikuta metsästäjän valmistautumisen asteeseen, etiikkaan ja harkintakykyyn. 42 S uomen Jousimetsästäjäin liiton puheenjohtaja Antti Saarenmaa pitäisi hirven jousimetsästyksen sallimista luonnollisena jatkeena sille, että hirveä pienempien sorkkaeläinten jousimetsästys sallittiin vuonna 2017. – Rusakko esimerkiksi on peuraankin verrattuna hyvin pieni maali. Siten riski haavoittamiselle ei ole jousella suurempi kuin muillakaan aseilla. Niitä tarvitaan kaikissa metsästysmuodoissa ja niitä vaaditaan metsästäjältä aina. Juha Kylmä kaatoi hirven jousella Kanadassa, joten saman tempun voi metsästäjä ehkä toistaa kohta Suomessakin.. Jousi on tullut tunnustetuksi pyyntivälineenä entistä laajemmin, koska onnistumisia on saatu todella runsaasti kaikilla valkohäntäpeuran esiintymisalueilla. Pienriistaa ja metsäkaurista on saanut ampua jousella jo pitkään, joten hirvi on odotettu lisä riistavalikoimaan. Peura Taajamahirvet sopivat erinomaisesti jousimetsästäjän kohteiksi Syksyllä hirvijahtiin jousella
Jousimetsästys ei ole missään muodossa sallittu Ruotsissa Norjassa tai Venäjällä. – Yksi vitaalialueelle osunut, terävällä metsästyskärjellä varustettu nuoli riittää minkä tahansa riistaeläimen kaatamiseen hyvin lyhyessä ajassa nuolen läpäistessä kummankin keuhkon. Keskija Etelä-Euroopassa jousella saa monessa maassa jousella metsästää, mutta esimerkisi hirvikannat ovat monin paikoin sen verran vähäiset, että niiden verottaminen on ylipäätään aika rajoitettua. Kauris on ketteryydessä vielä peuraakin sähäkämpi. Terävällä, kiinteällä metsästyskärjellä varustettu nuoli läpäisee myös hirven kokoisen riistaeläimen yleensä täysin. Hirven päätös pakenemisesta sen sijaan kestää pitempään. Hirviä kaadetaan ongelmitta jousella PohjoisAmerikassa vuosittain tuhansia yksilöitä. Saarenmaata kuten montaa muutakin viehättää jousimetsästyksen ainutlaatuinen luonne – Metsästys on paljon muutakin kuin vain liipasimen veto. Lisäksi Pohjois-Amerikassa metsästetään jousella vuosittain kymmeniä tuhansia vapiteja eli kanadanhirviä, joiden elopaino vastaa keskimääräistä suomalaista hirveä. Timo Levä pääsi yllättämään saaliin jousella. Asetusluonnoksessa määritellyt vähimmäisvaatimukset jouselle, nuolelle ja metsästyskärjelle varmistavat tehokkaan läpäisyn hirvenkin kokoisella riistaeläimellä huolimatta vähäisistä luuosumista. – Suomessa jousimetsästystä ja sen etuja on tuotu esiin aika voimakkaasti viime vuosina, mikä on varmaan yksi syy asenteiden muutokseen, Antti Saarenmaa toteaa. Jokaisessa Yhdysvaltain osavaltiossa ja Kanadan provinssissa, joissa jousimetsästys on sallittua ja hirviä esiintyy, metsästetään hirviä myös jousella. Tästä syystä hirven jousimetsästysmahdollisuuksia ei muualla Euroopassa pahemmin ole. Jotkut metsästäesimerkiksi on pienempi ja ketterämpi maali, ja sen kohdalla on oltava hyvin tarkka ampumamatkan valinnassa, sillä se säikähtäessään väistää nopeammin. hyvin lyhyessä ajassa nuolen läpäistessä kummankin keuhkon. – Kaikelle epäluuloisuudelle on yhteistä tiedon puute, mikä puolestaan johtuu siitä, ettei moni ruutiasemetsästäjä ymmärrä jousiaseen tehoa. Useiden kokemusten mukaan kauris on arempi ja säikympi jokaiselle risahdukselle, minkä takia metsästäjän on vaikea päästä hiipimällä ampumamatkan päähän. Suomi edelläkävijä jousimetsästyksessä . 43 . Metsästäjän ampuman riistalaukauksen hirveen 20 metristä keskimääräinen ampumamatka riistalaukauksissa on liiton kyselyiden mukaan noin 20 metriä taljajousilla ja noin puolet siitä vaistojousilla pitäisi olla hänelle todella helppo huomioiden hirven vitaalialueen koon. – Yksi vitaalialueelle osunut, terävällä metsästyskärjellä varustettu nuoli riittää minkä tahansa riistaeläimen kaatamiseen. Jousiaseen tehoa ei ymmärretä Saarenmaan mukaan metsästäjäkunnassa on ollut jonkin verran, onneksi kuitenkin hyvin vähän, ennakkoluuloja jousimetsästyksen ulottamisesta hirveen. Minua viehättää itse metsästystilanne, joka on jousimetsästäjälle aina haastava
Asetusesitys määrittelee niin ikään ensimmäistä kertaa mannerSuomessa nuolelle vähimmäispainon, 30 grammaa, sekä asettaa leikkaavalle, kiinteälle metsästyskärjelle hirveä metsästettäessä halkaisijavaatimukseksi 25 milliä. – Esityksessä määritelty jousen vetovastusvaatimus olisi 240 Newtonia, joka on 30 prosenttia suurempi kuin muille Suomessa jouselle sallituille eläinlajeille asetettu vaatimus. – Laadukas taljajousiyhdistelmä yleensä riittää. Suomen Jousimetsästäjäin liiton puheenjohtaja Antti Saarenmaa on onnistunut kaadossaan. jistä ovat suhtautuneet jousimetsästykseen epäilevästi myös, koska ovat kuvitelleet jousta käytettävän riistatilanteissa samalla tavoin kuin kivääriä esimerkiksi nopeahkoissa ajojahdeissa ja liikkuvan maalin kohdalla. Nuolen kantomatka jää vaakalaukauksessa enintään noin 60 metriin. Ruutiase ja jousi soveltuvat eri tavoin erilaisiin metsästystilanteisiin. n Juhani Karvonen Kuvat: Antti Saarenmaa. Asetta ei tarvitse uusia hirvelle Saarenmaan mukaan suurin osa nykyisistä peuraja kauriinmetsästykseen soveltuvista jousista käy sellaisinaan hirvijahtiin. – Monesti jousimetsästäjä pyrkii hieman korkeammalle estääkseen hajujen kulkeutumista riistaeläimen sieraimiin, minkä vuoksi ampumasuuntakin on viistoon alaspäin. Metsästän itsekin kiväärillä ja haulikolla jousen lisäksi. Jousimetsästäjän ideana ei ole ampua liikkuvaan kohteeseen ja ylipäätään ampumamatka pidetään lyhyenä mieluusti reilusti alle 30 metrissä. 44 Mikko Jalosen saalis on komea pukki. Erityisen hyvä taajamahirville Jousimetsästys soveltuu erityisen hyvin taajahirville. – Jousimetsästäjä voi kytätä saalista pellon reunalla lähellä asutusta myöhään illalla, eikä hänen tarvitse ottaa huomioon vaikkapa pellon toisessa päässä 200 metrin päässä olevaa asutusta. Laukauksen äänikään ei tuota ongelmaa, lähiseudun asukkaat eivät siihen herää. Asetusesitys sisältää hirven metsästyksessä käytetylle jousivälineistölle selkeitä lisävaatimuksia. Nuoli saa olla hieman raskaampi hirvelle kuin peuralle. – Tämä on täysin totta, mutta toisaalta kivääriä ja jousta ei voi verrta keskenään. Kiivastahtisessa ajojahdissa, jossa hirvi on liikkeessä passin ohittaessaan en suosittele jousen käyttämistä metsästysaseena. – Jousi ei aiheuta melua ja varoetäisyys on huomattavasti lyhyempi kuin ruutiaseilla, Saarenmaa tähdentää. Suositelluimpia hirven metsästystapoja jousta käyttäen ovat vahtimismetsästys, houkuttelu, hiipiminen ja erityisesti hirven kohdalla pysäyttävällä koiralla metsästäminen
Kun jousiampujapiireissä harmitellaan varsijousen metsästyskieltoa, esiin nousee aina urbaanilegenda aseen metsästyskiellon syntysyistä. – EU-ajan selitykset liittyvät muutaman vuosikymmenen taakse tilanteeseen, jossa varsijousten turvatekniikka oli surkeaa tai sitä ei ollut, kuten varmistinta, jolloin aseet olivat tapaturmaherkkiä. Eikä varsijouseen heti keksi edes siihen liittyvää perustetta, miksi se kuuluisi kieltolistaan, kertoo Simenius. Historia tuntee muinaisen paavin bullan, kieltokirjeen, jossa pannaan asettamisen uhalla kiellettiin kristityitä maita käyttämässä keskinäisissä sodissaan jalkajousta, koska jo 500 vuotta sitten ase oli niin tehokas, että vasama suhahti aatelisen ratsuväen panssareista lävitse. Vuonna 2013 Oulussa tapettiin mies varsijousella. Järjestöpäällikkö Simenius ei tarkkaan tiedä, mihin esimerkiksi Saksan ja Ranskan ankara perustelee, mutta arvelee päätöksen taustalla saattavan olla jopa vuosisataiset tarkoitukset. Muuan sotilaskarkuri käytti asetta 1990-luvun puolivälissä veriteoissa, ja tätä esitetään monesti syyksi. Kielto, jota verityön tekijän mukaan kutsuttiin Lex Muraseksi, perustui kuitenkin muihin tekijöihin eikä puheena olleeseen veritekoon. – Mitä tulee nykyisiin varsijousiin, aseessa ei ole mitään tehoon, tarkkuuteen, turvallisuuteen tai muuhun tekniseen seikkaan pohjautuvaa syytä, miksi se ei soveltuisi kaiken riistan metsästykseen. Järjestöpäällikkö näkee pienen mahdollisuuden kansallisille poikkeamille varsijousen osittaisen käytön myös kotimaisessa metsästyksessä: – Tulkintani mukaan jäsenvaltiot voivat kansallisesti sallia varsijousen käytön lajeille, joita ei mainita liitteissä IV ja V. Olisiko tarkoituksenmukaista hakea Suomeen, Portugalin lailla, oikeutta käyttää varsijousta metsästyksessä vai pitäisikö asiassa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius: Luontodirektiivi kieltää varsijousen jahtikäytön Varsijousi sopisi hyvin kaiken riistan metsästykseen. – Suuri vaikutus direktiiveihin on ollut Ranskan ja Saksan lainsäädännöillä. Tämä sitoo kaikkia jäsenvaltioita. Myös niukempitehoisella taljajousella saa metsästää Yhdysvalloissa. – Mikään valtiollinen taho ei ole kuitenkaan vaatinut muutosta, eikä valtioilla tunnu olevan edes kansallisia tahoja, jotka voimakkaasti vaatisivat sallimista, Simenius perustelee. Varsijousta on käytetty muutenkin kotimaisissa veriteoissa; vuonna 2007 porilainen mieshenkilö tappoi kaksi naista varsijousella ja sai elinkautisen tuomion murhista. Ajat muuttuvat myös Euroopassa Euroopassa ainakin Portugalissa on saanut metsästää varsijousella jo vuodesta 1986 ja Espanjassa rajatuilla alueilla samoin. Kun pohtii sitä, että jousimetsästyksessä sallitaan aseeksi 180 N (40 paunaa) ja piakkoin myös Suomessakin hirvelle 240 N (54 paunaa) ja voimakkaimmissa taljajousissa metsästyskelpoisuus täyttyy varmasti 70-paunaisella ja 360 fp/s ampuvalla laitteella, niin miksi hirvenmetsästystä ei voisi sallia varsijousella, joka parhaimmillaan toimii tehoilla 185 paunaa ja 460 fp/s, esimerkiksi Scorpyd Aculeus. – Luontodirektiivin liite VI kieltää varsijousen käyttämisen liitteessä IV ja V mainituille lajeille. Samassa yhteydessä rajoitetaan itselataavien aseiden lipaskapasiteetti kahteen. Myös taljajousta on käytetty surmatöissä, vuonna 2015 nainen surmasi miehensä Muuramessa ja vuonna 2009 ammuttiin Lempäälässä mieshenkilöä taljajousella. Tosin en ole varsijousta silmällä pitäen kahlannut direktiiviä niin, että voisin olla varma, ettei siellä jossain muussa yhteydessä varsijousta mainita siten, ettei tuota patruunarajoitusmenettelyn kansallista tapaa voitaisi soveltaa, Simenus valottaa mahdollisuutta. Ikivanha jalkajousen käyttökielto. EU-kieltoa ei voida osoittaa pelkästään historialliseksi epäkohdaksi, sillä asetyyppi ei ole kaikin ajoin ollut suosionsa huipulla ja sen vuoksi markkinoilla on ollut myös huonolaatuisia aseita. Myös kotimaisessa Metsästäjäliitossa asiaa ollaan pohdittu, mutta EU-pohjaiset direktiivit rajaavat varsijousen metsästyskäytön ulkopuolelle. Nämä saattoivat olla siis valtioiden oman kieltopolitiikan historian takana. – Osittain siis huhut pitävät paikkansa, joiden mukaan alun perin kielto pohjautuu rahvaalta aseen kieltämisestä, jolla voidaan salaa kaataa suurta riistaa ja läpäistä haarniska. Kroatiassa asia on vireillä ja Liettuassa tiettävästi palautumassa myös metsästysmuodoksi. Kuva: Metsästäjäliitto Lex Murasella ei merkitystä kieltoon . Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius pitää varsijousia teknisesti metsästyskäyttöön sopivina, mutta toteaa eurooppalaisen luontodirektiivin kieltävän aseen käytön jahdissa. Harrastajien ikäja kuntorajoituksia ollaan lievennetty. No ei kun Metsästäjäliitosta kysymään! Ase ja Erä esitti Suomen Metsästäjäliitolle pari kysymystä jalkajousen sopivuudesta myös metsästyskäyttöön. Samoin olettama salametsästyksestä on tiiviisti liitetty kieltosyihin, Simenius valottaa. Eli helpoiten asian äärelle pääsee seuraavasti: Suomen riistalajit, jotka mainitaan noissa liitteissä, on sallittu lipastaa itselataavalla aseella kahdella patruunalla ja joita lajeja ei liitteissä mainita, saa lipastaa kansallisen säädännän mukaan, eli Suomessa kolmella patruunalla. n Antti Kauranne. Niissä taas varsijousen käyttö on tainnut olla kiellettyä keskiajalta saakka, eikä mikään valtio ole tainnut, varsinkaan direktiiviä laadittaessa, kyseenalaistaa direktiivin kieltoa. Simenius vahvistaa käsityksen osittain. Kelpaisiko varsijousi aseensa tehon ja muiden ominaisuuksiensa mukaan Suomessa taas metsästysaseeksi. Luontodirektiivi kuitenkin kieltää sen käytön. – Direktiiveihin varsijousikielto on päätynyt sitä tehtäessä joidenkin maiden vaatimuksesta/lainsäädännöstä, hän taustoittaa. – Suomea koskevat direktiivilajit löytyy helpoiten omasta metsästyslainsäädännöstämme metsästysasetuksen 16 §:stä. Varsijousella metsästys on kielletty Suomessa 1996 yleiseurooppalaisen direktiivin mukaan, mutta perusteet ovat jutun kirjoittajalle epäselvät. Vastaajana on järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Lintudirektiivissä on omat samat kieltonsa kaikille linnuille. ensin yrittää yleistä lobbausta Brysselissä. 45 V arsijousta käytetään uudella mantereella varsin laajasti metsästykseen, sillä ammutaan jopa puhveleita ja karhuja. Siellä se sallitaan jo 23 osavaltiossa, joissakin on omia varsijousikausiaan
– Tarkkaa lukumäärätietoa jousella metsästävistä seuran jäsenistä ei ole, mutta heitä kyllä on. Jousiammuntaan jo 6-vuotiaana Harry Kaartisen mukaan jousiammunnan aloittaminen ei ole kiinni iästä tai fyysisestä kunnosta. Oulun Jousimiesten puheenjohtaja uskoo vakaasti, että seuraava suomalainen jousiammunnan olympiavoittaja saadaan mahdollisesti jo seuraavissa kisoissa eli Tokion olympialaisissa. Oulun Jousimiehissä on jäseniä tällä hetkellä noin 90. Kuva: Oulun Jousimiehet. Suomesta ovat karsintakisoihin osallistumassa ainakin Rion olympiakävijät Taru Kuoppa ja Samuli Piippo sekä kovaa kansallista kärkeä edustavat Antti Tekoniemi ja Antti Vikström. Kilpailu ja metsästys sopivat mielestäni hyvin yhteen, koska kilpailu kehittää paineenalaista toimintaa ja näin varmaan helpottaa kehonja jousenhallintaa myös metsästystilanteen jännityksessä, tietää Harry Kaartinen. Mistä rahat kisamatkoille. – Jousiammunta on laji, jossa palkinto on aina seuraavan nuolen päässä, joten se sopii hyvin esimerkiksi lapsille, joilla on keskittymisvaikeuksia. Hyötyä elämän osa-alueelle Kaiken hyvän lisäksi jousiammunta opettaa Harry Kaartisen mukaan harrastajalleen keskittymiskykyä, taitoa oppia käsittelemään paineita, sosiaalisia taitoja, kehon koordinaatiota ja lihasvoimaa. O ulun Jousimiehet harjoittelee samoissa Raksilan palolaitoksen tiloissa kuin ampumaurheilijatkin. Paikka maailman huippujen joukkoon ei tapahtu ilmaiseksi, vaan se vaatii intensiivistä harjoittelua sekä riittävän hyvät harjoitteluolosuhteet. Kansainvälistäkin menestystä on kertynyt. – Uudet tilat voivat olla ulkokentän yhteydessä tai jossain kaupunkialueella, joka on ehkä todennäköisin vaihtoehto, mutta mitään varmaa paikkaa ei ole vielä olemassa, toteaa Oulun Jousimiesten puheenjohtaja Harry Kaartinen. – Tietysti ampujalla on oltava rahaa, jotta hän pääsisi ulkomaille kisamatkalle. Nykypaikassa ei voi ampua kuin 18 metrin matkaa maksimissaan ja tarve olisi päästä ampumaan myös pitkiä matkoja, kuten 50 ja 70 metriä. Vanhimmat ampujat ovat yli 70-vuotiaita, jotka hekin ampuvat edelleen kilpaa. Joka vuosi Oulun Jousimiesten ampujat tuovat SM-kisoista useita mitaleja, niin kultaisia kuin himmeämpiäkin. Nuorimmat ampujat Suomessa ovat olleet noin 6-vuotiaita, ja osa on käynyt siinä iässä jo kilpailuissakin. – Suomella on nuoria, pitkällä tähtäimellä harjoittelevia jousiampujia sekä miehissä että naisissa, Kaartinen sanoo. Jousimetsästys kasvattaa koko ajan suosiotaan ympäri maata. 46 Oulun Jousimiehet ei panikoi uusien tilojen kanssa Oulussa SM-tason kilpailijoita Nykyinen sisäampumarata Raksilassa on jousiammuntaan epäkäytännöllinen. – Kaikista näistä taidoista ja ominaisuuksista on varmasti hyötyä muillakin elämän osaalueilla. Taljajousella ampuvat muun muassa paraurheilijat, ja taljajousi on yksi paralympialajikin. Toisin kuin ampumaurheilijat, eivät jousiampujat koe nykyisiä sisäharjoitustilojaan kovinkaan käytännöllisinä. Jotta ulkomaan kilpakumppanit eivät saisi liian suurta etumatkaa, olisi talvellakin päästävä ampumaan pitkiä matkoja. Ei olekaan mikään ihme, että useat urheilujousiammuntaa harrastavat rentoutuvat vapaa-ajallaan metsässä jousi selässä. Tämän takia moni huippuampuja jää ulos edustusmatkoista varojen puutteen vuoksi. Harry Kaartisen mukaan jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina mukavasti. Maailmalla ei pärjää, jollei ole mahdollista harjoitella pitkiä matkoja myös talvella, Kaartinen muistuttaa. Olympiavoitto jo Tokiossa. Harry Kaartinen kuitenkin tunnustaa, että jousiammunnassa kuten monessa muussakin pienemmässä lajissa ulkomaan harjoitteluja kisamatkojen kustannukset voivat olla monen urheilijan kohdalla niitä kompastuskiviä. Kohta alkavalla kisakaudella ovat maakohtaiset olympiapaikat jaossa ja näissä kisoissa kilpailijoiden on pärjättävä, jotta pääsy olympiakisoihin varmistuu. – Lisäksi tänä päivänä osallistuminen seuratoimintaan on vähentynyt voimakkaasti, jolloin harvojen osalle jää seuran toiminnan pyörittäminen. – Raksila on sijainniltaan mainio paikka, mutta tila jossa me olemme, ei oikein toimi. Seuran toimintaan lisää porukkaa Kaartisen mukaan suurin uhkakuva lajin harrastamiselle Oulussa liittyy juurikin sisätiloihin ja niistä koituviin kustannuksiin. Oululaisseura on kasvattanut myös menestyneitä ampujia. Korvaavia tiloja seura ei ole vielä löytänyt, mutta viimeistään kahden vuoden päästä ne pitää olla tiedossa. – Esimerkiksi Samuli Piippo oli Suomen edustaja viime olympialaisissa, sanoo Harry Kaartinen. n Matti Kuoppala Oulun Jousimiesten ulkoharjoittelupaikka löytyy Hietasaaresta, jossa pidettiin viimeksi SM-kisat vuonna 2012. Myöskään synnynnäiset vammat eivät estä jousiammunnan aloittamista. Lajille ominaista luontaista lahjakkuuttakin pitää tietysti olla. Esimerkiksi tiistai-iltaisin käy jousiammuntaa kokeilemassa kymmeniä oululaisia
Mekaanisen metsästyskärjen leikkaavat terät aukeavat, kun nuoli osuu saaliiseensa. Esimerkiksi Missourissa jousella saa metsästää valkohäntäpeuraa neljän kuukauden ajan, kun taas ruutijahtikausi kestää vajaat kaksi viikkoa. Pistoolivarsijousia osatessa tulee usein esittää henkilöllisyystodistus ja jopa taustatiedot saatetaan tarkistaa. USA:ssa saa jousella metsästää kaikkea riistaa, mukaan lukien suurimmat karhut eli ruskeakarhu ja Leikkaavat metsästyskärjet painavat paljon enemmän kuin niin sanotut taulukärjet, joiden käyttö on metsästyksessä kielletty. Kiinteällä leikkaavalla metsästyskärjellä tulee olla minimimitat niissä maissa, joissa jousimetsästys on sallittua. Tavallinen pitkätai vastakaarijousi oli sen sijaan tutumpi eikä niin kuolettava keksintö, ja tavallisilla kaarijousilla saakin metsästää huomattavasti useammassa maassa maailmalla kuin varsijousella. Uudempi tulokas, varsijousi, sen sijaan oli jo tullessaan niin ylivertaisen tehokas ase, että sen saapuessa Eurooppaan aseen käyttö kiellettiin kristikansojen välisissä sodissa. 47 ASEET Jousimetsästys sallittua ympäri maailman, varsijousella niukempaa Varsijousen teho pelottaa, rinnastetaan ruutiaseeseen J ousimetsästyksellä on ihmiskunnassa perin pitkät perinteet. harmaakarhu. Suosion ymmärtää, kun pelkästään Yhdysvalloissa on tällä hetkellä noin 3,5 miljoonaa jousimetsästäjää. Yhdysvalloissa suositaan jousimetsästystä ja sille on varattu perin pitkät metsästyskaudet ruutiaseisiin verrattuna. Varsijousikäytännöt ovat kuitenkin lientyneet eri osavaltioissa 2010-luvulla, ja nyt niitä alkaa saada käyttää useimmissa osavaltioissa ainakin osan vuotta metsästykseen tosin esimerkiksi tehot ja nuolimääräykset usein huomioiden. Esimerkiksi Wisconsinin osavaltiossa järjestettiin ensimmäinen vain jousimetsästäjille tarkoitettu jahtikausi jo vuonna 1934. Vastakaarijousella ja nuolilla on kaadettu riistaa ihmiskunnan aamunkoitosta lukien. Varsijousen määrittelyt poikkeavat eri osavaltioissa, ja niihin sekä niille tarkoitetuille metsästysja lisätarvikkeille on asetettu erilaisia tulkintoja. n Antti Kauranne. Tulkinnat kirjavia monissa maissa Jousimetsästys on ollut Amerikan mantereella suosittua myös tulokasväestön keskuudessa jo liki sata vuotta. Perinnease varsijousi kuitenkin tekee uutta nousua, ja sen käytön yleistyessä myös vaatimukset aseen liittämiseen metsästysaseisiin myös Euroopassa ja Suomessa tulevat kasvamaan. Suomessa on pitkät perinteet varsijousella eli jäkkärällä metsästämisestä, onhan sana ”kolkka” tarkoittanut alun perin varsijousen tylppäpäistä nuolta, jolla orava kolkattiin hengiltä ilman, että arvokas turkki rikkoutui
Näyttökokeessa käytetään jousiasetta, jonka energiateho on Suomessa vaadittu minimi 40 paunaa (180 Newtonia), nuolen paino on oltava vähintään 25 grammaa ja nuolen metsästyskärjessä on oltava vähintään kaksi leikkaavaa kärkeä, joiden vähimmäismitta on 25 millimetriä. Vaihtelevia uutisia muualta Euroopan Jousimetsästysliitto (EBF) seuraa koko maanosan jousimetsästyskulttuuria ja pyrkii edesauttamaan jousiammunnan sallimista myös metsästyksessä.. Itse koe on metsästysrata, jossa on asetettu maaleiksi kuusi erilaista eläinkohdetta vaihtelevin etäisyyksin aina 25 metriin saakka. Osumia maalien vitaalialeille tulee saada kuudesta kohteesta minimissään viisi. Lisäksi vaaditaan metsästäjätutkinto. Latviassa jousimetsästys ei ole vielä laillista, mutta siellä maan jousimetsästäjät ovat käyneet tutustumassa ahvenanmaalaiseen käytäntöön ja ajavat sitä voimakkaasti otettavaksi käyttöön myös omassa maassaan. Ahvenanmaalla arvioidaan olevan runsaat viitisenkymmentä varsijousimetsästäjää, jotka odottavat lain laajentuvan koskemaan myös heitä. 48 EU-säännöt kieltävät toistaiseksi varsijousimetsästyksen melkein koko Euroopassa Harrastajamäärät kasvussa Jousimetsästyksen salliminen Euroopassa on tapahtunut tarkoin hiottujen, pääosin EU-pohjaisten säännösten myötä. I tsehallintoalueella Ahvenanmaalla jousimetsästyksen salliminen vuodesta 2006 perustuu vuotuiseen näyttökokeeseen siitä, että asetta osataan käyttää
Islannissa on viitisenkymmentä jousimetsästäjää, ja pyrkimykset näiden keskuudessa ovat samansuuntaisia Grönlannin harrastajien kanssa. Kaikilla alueilla jousta ei rinnasteta aseeseen, ja joillakin rajatuilla alueilla esimerkiksi villisian Bulgariassa jousimetsästys sallittiin jo vuonna 2009 maan yli sadan jousimetsästäjän kampanjoitua viranomaisten ja riistanhoitopiirien keskuudessa noin kolmen vuoden ajan. Unkarissa jousimetsästys on ollut sallittua vuodesta 1993 lähtien, ja siellä sallittujen riistaeläinten skaala ulottuu jopa villisikaan asti, mukaan lukien pienemmät peurat kuusipeuraan saakka sepä jopa mufloni. Maassa on rapiat 2000 harrastajaa, ja heiltä vaaditaan tavallisen metsästäjätutkinnon lisäksi myös jousiammunnan näyttökoe. pyytäminen on sallittua, muualla vain pienemmän riistan. Käytäntöjä on muuteltu viranomaismääräyksin useaan otteeseen 2000-luvulla. Portugalia voidaan pitää mantereen edistyksellisimpänä jousimetsästysmaana, sillä jo vuodesta 1986 maassa on sallittu pyytää kaikkea sallittua riistaa sekä tavallisilla että varsijousilla. Ranskassa on maanosan taajimpia jousimetsästäjäjoukkoja, ainakin 15 000 lisensioitua metsästäjää. Grönlannin jousimetsästäjämäärää ei tunneta, mutta Tanskalle kuuluva itsehallintoalue nauttinee emämaan metsästäjäkannan vierailusta alueella. Jousimetsästys sallittiin vain taljajousella, jonka vetovoima oli 60 paunaa ( 28 kg ) ja nuolen vähimmäispaino oli 35 grammaa. Espanjalaisia erikoisuuksia ovat kaupunkialue Madridin tarkkaan rajattu jousimetsästysmahdollisuus sekä se, että maan kansallispuistossa liikaa lisääntyviä lajeja kaadetaan yksinomaan jousella ja nuolella. Bulgariassa jousimetsästys sallittiin jo vuonna 2009 maan yli sadan jousimetsästäjän kampanjoitua viranomaisten ja riistanhoitopiirien keskuudessa noin kolmen vuoden ajan. Sen sijaan metsästysjousien maahantuonti takkuilee jostakin muotoseikoista, ja maan yli 50 jousimetsästäjää pyrkivät vaikuttamaan viranomaisiin, että prosessi helpottuisi. istuvaa tai seisovaa jänistä tahi rusakkoa, kun taas ruutiasemetsästäjille vain liikkuva tupsuhäntä on laillinen kohde. Belgian Vallonian alueella jousimetsästys on sallittua, ja maan runsaat sata jousimetsästäjää pääsevät jahtiin siellä. Laki laajennettiin koskemaan vuonna 2013 myös poron (!) metsästystä, mutta kiinteäteräisten kärkien jousien vetovastus on oltava 21 kiloa ja nuolen 25-grammainen, mekaanisten kärkien osalta vetovastus 25 kiloa ja nuolen 28 grammaa. Myskihärän metsästys sallittiin moisella yhdistelmällä vuonna 2012. Tsekin tasavallassa, jossa ruutiaseammunta on maan ylivoimaisesti harrastetuin urheilulaji, jousimetsästäjien määrää ei kyetä arvioimaan, mutta heillä on menossa kampanja, jotta myös jousimetsästys sallittaisiin. Jousimetsästäjältä vaaditaan hyvää naamioitumista ja erikoisia kytispaikkoja, sillä ampumaetäisyydet jäävät varsin lyhyiksi. Naapurimaa Espanjassa samanlainen käytäntö, tosin rajatuilla alueilla, sallittiin jo vuonna 1985. Sveitsissä kaikkinainen jousimetsästys on kiellettyä. Jousen ja nuolen painoja tehomitoitukset on poistettu vuonna 2011, ja maassa pääsevät metsästämään myös ulkomailta tulevat, tosin pakollisen kymmenen päivän metsästyskortin hankittuaan.. 49 . Vuonna 2010 Grönlannissa kokeiltiin myskihärän metsästämistä jousella. Leikkaava kärki ei saanut olla mekaaninen tai taittuva vaan kiinteäteräinen. Metsästyslainsäädännössä on mielenkiintoinen kohta, jossa jousimetsästäjä saa ampua myös Melissa Bachman on jenkeissä jousimetsästyksen naisikoni. Portugalia voidaan pitää mantereen edistyksellisimpänä jousimetsästysmaana, sillä jo vuodesta 1986 maassa on sallittu pyytää kaikkea sallittua riistaa sekä tavallisilla että varsijousilla. Liiton selvitysten mukaan Itävallassa arvioidaan olevan runsaat 200 jousiampujaa, mutta maassa ei sallita metsästystä minkäänlaisilla jousilla. Kroatiassa, jossa on noin 50 jousimetsästäjää, tilanne ja kampanja on samanlaisessa vaiheessa. Grönlanti jousimetsästäjän paratiisi . Valkovenäjällä tehtiin vuonna 2014 lakiuudistus, joka sallii kaikkien riistalajien pyytämisen jousiaseilla, ja jousimetsästystapahtumia onkin jo järjestetty. Italiassa, jossa on noin 1500 jousimetsästäjää, käytännöt ovat kirjavia: maan eri hallintoalueista vain kolme kieltää jousimetsästyksen, mutta näistäkin Emilio Romagnan alueella lakiin ollaan tekemässä muutoksia. Kokemukset olivat suotuisia, sillä aseelle ja nuolille asetettiin tarkat määritelmät
Tanskassa on seurattu jousimetsästyksen tehokkuutta kauriin kohdalla; haavakkoja syntyy suurin piirtein saman verran kuin luotiaseella ammuttuina mutta vähemmän kuin haulikolla ammuttuna. Siellä ei tällä haavaa ole sallittua kuin jousikalastus, ja sekin merialueilla. Kuningaskunnassa on yli 3500 luvan hankkinutta jousimetsästäjää. Yhdistyneissä kuningaskunnissa eli Englannissa jousimetsästyksen sallivaa lakia ollaan ajamassa lävitse. Ensin Ruotsissa kiellettiin Ruotsissa jousimetsästys kiellettiin kokonaan vuonna 1938. Tanskassa vaaditaan kansallinen metsästäjätutkinto sekä sen lisäksi näyttökoe jousimetsästyksestä viiden vuoden välein. Tanskassa jousimetsästys kiel76 79 74 69 Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta € koot 37-48 , sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. koot 37-47 Hinta lyhyt € Hinta pitkä € Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Korkealaatuinen, vahvarakenteinen Boots, tylppäkärkinen, musta. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että jousimetsästäjillä on varsin korkea jahtietiikka. Etelänaapurissamme Eestissä on viitisenkymmentä jousimetsästäjää, ja maassa on sallittua, suoritetun tutkinnon ja hankitun luvan jälkeen, metsästää jousella pienriistaa aina majavaan saakka. 50 Englannissa jousimetsästyksen sallivaa lakia ollaan ajamassa lävitse. n Antti Kauranne. Sen lisäksi jouselta vaaditaan vähintään 40 N teho ja nuolen painon on oltava 25 grammaa sekä sen lisäksi siinä on oltava vähintään kolme 25 millimetrin leikkaavaa terää. Vuonna 1998 kuitenkin harrastus sallittiin kokeiluvaiheen ajaksi, ja suuri yleisökin ihastui uuteen, äänettömään ja ekoystävälliseen jahtimuotoon. Maan noin 50 jousimetsästäjää ja hallituksen asettama komitea on tutkinut asiaa vuodesta 2011 lukien ja on aikeissa palauttaa jousimetsästyksen laillisiin riistanhoitomuotoihin. Liettuassa jousija varsijousimetsästys oli sallittua vuodesta 1993 lähtien, mutta ilmeisesti maan liittyessä EU:hun vuonna 2004 kaikkinainen jousimetsästys poistettiin koko metsästyslaista, ilmeisesti EU:n metsästysdirektiivin väärintulkinnan johdosta. Maassa on noin 500 jousimetsästäjää, jotka ajavat muutoksia metsästyslakiin siten, että jousimetsästys sallittaisiin yleisemminkin valtakunnassa. Saattaa olla, että Saksassa, jossa jousimetsästystä ei sallita lainkaan, maan noin 500 harrastajaa pääsee purkamaan paineitaan naapurimaa Ranskassa. Kokemukset ovat olleet hyviä, ja saaliiksi on saatu villisikoja ja kuusipeuroja. lettiin kokonaan vuonna 1967, mutta sallittiin taas vuonna 1999 koskemaan metsäpeuraa ja pienempiä riistaeläimiä. Hinta € koot 37-48 Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. Turkissa ja Kreikassa jousimetsästys on sallittua tietyillä rajatuilla alueilla. Riistalajeina ovat kauriin lisäksi hanhi, kettu ja jänis. Siellä ei tällä haavaa ole sallittua kuin jousikalastus, ja sekin merialueilla. Hinta 69 € koot 36-48 Jousimetsästystä pidetään ympäristöystävällisenä metsästysmuotoa, sillä äänimelu ei tässä lajissa rasita korvia. Jahtilupaa anoneet alistettiin tiukkoihin teoriaja näyttökokeisiin ja heidän metsästystapojansa, joita saa toteuttaa vain rajoitetuilla alueilla, seurataan tarkoin. Kuningaskunnan ympäristöministeriö valvoo kokeilujaksolta saatavia tutkimustuloksia. Slovakiassa, Serbiassa ja Sloveniassa jousimetsästys on sallittua rajatuilla alueilla kaiken riistan suhteen, varsijousimetsästys ei kuitenkaan
@asejaeralehti 3/2019 Seuraavassa numerossa. Aseja elektroniikkauutuudet Metsästysaseiden katsaus Koirapannat ja tutkat Metsästysasut ja jalkineet Kyttäys ja naamiointi Ilmoitusvaraukset 3.4.2019 mennessä Ari Hertzberg 09 413 97 340 ari.hertzberg@karprint.. www.asejaera-lehti.. Mukana mm. Ase&Erä -lehden seuraava numero ilmestyy huhtikuussa viikolla 17
Varsijousitekniikka on kehittynyt samassa tahdissa muiden jousiaseiden kanssa; vastakaaren rinnalle on noussut taljakaari, jolla päästiin helpostikin yli 100 metrin sekuntinopeuksiin laukaisussa. Tilauskirjat pullistelevat Scorpydin vastavetomalli tuli markkinoille Yhdysvalloissa heinäkuussa 2015, mutta jo puolta vuotta aikaisemmin aloitettu markkinarummutus oli saanut Barnettin Hyperghost on yksi suosituimmista metsästysvarsijousista Yhdysvalloissa. Saman tehtaan Scorpyd Aculeus pääsee jopa 185-paunaisella vetovoimalla jopa yli 140 sekuntimetrin lähtönopeuteen. Tehokas, tarkka ja voimakas ase oli niin hurja keksintö aikanaan, että paavit kielsivät niiden käytön kristittyjen valtioiden välisissä sodissa kirkonkirouksen uhalla pakanoita niillä kyllä sopi kurittaa. Vastavetotekniikka on luonut onnistuneen kompromissin vetojäykkyyden ja vedon pituuden suhteen, jolla jousi heittää nuolta aikaisempia ratkaisuja kovempaa, jolloin lentorata jää suoremmaksi ja nuolen iskuvoima kasvaa paremmaksi. 52 ASEET Varsija taljajousiteknologia uudistuu jatkuvasti Vastavetomallit jo markkinoilla Vastavedolla nuoli lähtee jopa 140 metrin sekuntinopeudella. Vastavetovarsijousen on sanottu myös olevan nopeampi ladata taittuvan perän ja taittuvien virityslapojen ansiosta. Sillä tehokkain malli, Scorpydin Velocity, liipaisi 400-grainisen nuolen matkaan jopa 130 metrin sekuntinopeudella. Taitettuina lapojen mitta on noin 40 senttiä, viritettyinä noin 60 senttiä. dysvalloissa, jossa vuonna 2014 Jim Kempf -niminen mies kehitti taljavarsijousesta uudenlaisen viritysja vetomekanismin, joka tunnetaan nimellä vastaveto (reverse draw). Markkinarummutus on saanut tilauskirjat täyttymään Yhdysvalloissa. Viime vuosien valtava kehitysloikka tehtiin Yh. V arsitai jalkajousi on sotaja metsästysase, joka lienee nähnyt päivänvalon jo 1300tai ehkäpä jopa 1200-luvulla
53 PSE Dream Season lupaa lähtönopeudeksi jopa 344 jalkaa sekunnissa. Kaikissa Scorpydin malleissa on käytetty laadukkaita keinomateriaaleja, kuten titaania ja kestäviä teräsvaluja. Uutuudella saavutettiin huikeita nopeusja osumaenergiaennätyksiä. tehtaan tilauskirjat pullistelemaan. Jousen vetovastusvaatimus olisi 240 Newtonia eli noin 54 paunaa. Asetta saa valita eri mitoille sopivaksi; 130 metrin sekuntinopeuden takaavasta 165-paunaisesta alaspäin aina 125-paunaiseen, eli vetovoimaa noin 75 kilosta alaspäin. Aivan ilmaiseksi Scorpydin uutuutta ei saa, sillä ennakkomyynnissä tilauksen hinta on halvimmillaan 1500 dollaria. n Antti Kauranne Taljajousitehtaat pohtivat, olisiko niille mahdollista kehittää 70 paunan vetovoimalla ja 75 sentin vetopituudella toimiva jousi, josta saisi yli 400 jalan sekunnissa lähtevä nuoli.. Tänä päivänä taljajousi heittää nuolta jopa 360 jalkaa sekunnissa, eli noin 110 metriä sekunnissa. Metsästyskäyttöön suositellut aseet ovat hinnakkaita, tuohon luokkaan kuuluvan metsästystaljajousen omistajaksi pääsee 1 000-1200 dollarilla. Taittuvaperäinen ihmease on varustettu kiikaritähtäimellä, jonka asiakas saa valita muutamasta eri mallista. Nuolen leikkaavalle ja kiinteälle kärjelle halkaisijavaatimukseksi esitetään 25 millimetriä. Scorpydin malleissa on myös vastaveto-kehittelijä Kempfin pähkäilemä ja patentoima liipaisin, tyhjälaukaisin estolaite, manuaalinen kaksipuolinen varmistin sekä ventiloitu tukki ja runko. Se on noin 30 prosenttia suurempi kuin muille Suomessa jouselle sallituille riistaeläinlajeille asetettu vaatimus. Jousen kokonaismitta on hieman alle metrin ja paino runsaat neljä kiloa. Metsästysjousen käyttö tuli lailliseksi vuonna 2017 muun muassa valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja villisian metsästyksessä. John Kempf ei saanut vastavetotekniikalle patenttia, koska sellainen oli kehitetty jo aikaisemmin, sekin jo aikojen aamunkoittona, mutta lukuisia muita asekeksinnön yksityiskohtia on suojattu mallisuojilla. Scorpyd Aculeus: 185 paunan vetovoima ja 140 metriä sekunnissa. Aculeuksen hankkijat ovat olleet myös innokkaasti asialla. Vetovoimat vaihtelevat 60-70 paunan välillä, joskin kevennys helpottaa virittämistä. On muistettava, että Suomessa ja Euroopassa toisin kuin Amerikoissa ei saa metsästää varsijousella, koska ainakin meillä kotoinen metsästysasetuksemme vuodelta 1996 kieltää kyseisen aseen käytön jahtitarkoituksiin. Useat yhdysvaltalaiset jousitehtaat, muun muassa Barnett, ovat jo ottaneet tuotantoonsa jousiaseita, jotka myös perustuvat vastavetotekniikkaan. Vakiovarusteina on Hawken 1.5X5 X32 IR valaistu tähtäinkaukoputki, neljän nuolen kiinnitysteline, kantohihna ja lisävarusteiden kiinnitysmahdollisuus. Kahden vuoden aikana yli tuhat metsästäjää on suorittanut säädöksen vaatiman ampumakokeen. Taljajousitehtaat pohtivat tällä haavaa, olisiko niille mahdollista kehittää 70 paunan vetovoimalla ja 75 sentin vetopituudella toimiva jousi, josta saisi yli 400 jalan sekunnissa lähtevä nuoli. Hirven metsästyksessä käytetylle jousivälineistölle esitetään selkeitä lisävaatimuksia. Asetusesitys määrittelee hirveä metsästettäessä myös ensimmäistä kertaa manner-Suomessa nuolelle vähimmäispainon, joka olisi 30 grammaa. Bowtech RPM lienee vikkelin – peräti 360 jalkaa sekunnissa. Kun tietää, että Suomessa riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N), joka on noin 40 paunaa, jenkkien jousiasepullistelu tuntuu hiukan ylimitoitetulta. Valmistajien tuotteista muun muassa PSE Evo lupaa 334 jalkaa sekunnissa, saman tehtaan Dream Season kymmenen jalkaa enemmän ja Bowtechin RPM sen 360 jalkaa sekunnissa. Taljajousen kovat nopeudet Taljajousien kehittely alkoi iloisella 1960-luvulla, kun jousiampuja ja metsästäjä nimeltä Holles Wilbur Allen irrotti vastakaarijousestaan kaaren lavat, käänsi ne väärin päin ja alkoi kehitellä epäkeskotaljalla ja jänteen korvaavalla kaapelilla uuden tyyppistä jousta, taljajousta (compound bow)
Kaveria tarvitaan mittanauhan käyttämiseen ja kynämerkinnän tekemiseen mittatikun tai nuoliputken varteen. ”Noin-mitan” määrittäminen onnistuu parhaiten kaverin avulla. Silloin et ehkä noudata metsästysasetuksella annettua määräystä. Jos ammut alle 28-tuumaisella nuolella, jännittämiseen tarvittava voima jää alle jouseen merkityn paunamäärän. Eräs hyväksi havaittu menetelmä on sellainen, että seisot si. 54 Oikean mittaisiksi vaikka jo ostovaiheessa Nuolen pituus kohdalleen Riistaeläin ammutaan riittävän voimakkaalla ja tehokkaalla jousella. Kyudo-tyylisessä jousiammunnassa nuolen mitta on kurkun keskeltä sivulle ojennetun käden keskisormen kärkeen +5 senttiä. Kun jousessa on merkintä 41 lbs (41 paunaa), tämä tarkoittaa kansainvälisen käytännön mukaan paunamäärää 28 tuuman vedolla. Noin-pituuden määrittäminen Vetopituus on jokaiselle henkilökohtainen. J ännittämiseen tarvittavan voiman pitää olla vähintään 180 newtonia (180 N). Tällainen jousi on hiukan yli 40-paunainen, käytännössä 41paunainen, kunhan vain vetopituus ei syystä tai toisesta ei jää liian lyhyeksi. Siihen vaikuttavat hartiain leveys, käsivarsien pituus ja valittu ankkurointipaikka. Nuolen pitää monesta muustakin syystä olla sopivan mittainen
Lopullinen vetopituuden määritys tapahtuu ampumalla ja kokeilemalla. Hienosäätö on tarpeen ennen kuin nuolet kärjitetään. 55 . Kolkkakärkeä varten nuoliputken pitää ulottua pari senttiä yli jousen selän. Tällaisissa jousissa on metalliset pikku kynsiläpät, jotka rapsahtavat pois nuolenkärkien edestä, kun vedot ovat täydet. Keskisormien kärjet antavat perusmitan tavanomaiselle nuolelle. Vetopituuden vakioiminen Tavalliset rataja kilpa-ampujat käyttävät niin sanottuja olympiajousia, joilla ammutaan taulukärjillä varustettuja nuolilla. Painat vasemman käden rystyset seinään kiinni ja käännät päätä niin että katse kohdistuu rystysiin. Ampumalla ja kokeilemalla Kun pitkäjousella tai vastakaarijousella ammutaan, tähdätessä kolkkakärki ja leikkurikärki jäävät jousen selän ulkopuolelle. Tällaisen leikkurinuolen nuoliputki on pari senttiä lyhyempi kuin kolkkanuolen putki. Eräät suippokärjet sopivat tähtäysvaiheessa vedettäviksi jousen sivulle, eivät jätettäviksi jousen selän ulkopuolelle. Tämä on ”noin-pituus” ennen hienosäätöä. vuttaisasennossa lähellä seinää, vasen käsi (jos olet oikeakätinen) ojennettuna suorassa kulmassa kohti seinää. Lisäpituus on välttämätön kun kolkkakärki (bluntti) liitetään nuoliputkeen. Poisnapsahdus ilmaisee amKun pitkä nuoli on lävistänyt pyyn tai kyyhkysen ja jäänyt kiinni, lintu ei pääse lentoon, vaan sen voi siepata saaliiksi.. Tavallisessa, eräliikkeestä ostettavassa leikkurikärjessä on kierreadapteri, joka kärkeä kiinnitettäessä ruuvataan nuoliputken päässä olevaan kierreholkkiin eli inserttiin. Mekaaninen paunamittari. Kaveri mittaa etäisyyden siitä kohdasta jossa rystyset kohtaavat seinän, oikeaan suupieleesi. Nuoliputken perä keskelle rintaa, ja kädet ojennettuina eteen niin pitkälle kuin ulottuvat, nuoliputken varteen. Silloin nuoliputki voi olla kolmekin senttiä lyhyempi kuin kolkkanuolen putki
Silloin et ehkä noudata metsästysasetuksella annettua määräystä. Hiilikuitunuolen katkaiseminen onnistuu parhaiten sähköleikkurilla, jonka ostaminen itselle voisi käydä kalliiksi. Kun paunamäärä on asetettu, taljajousi pysäyttää vetopituuden juuri tiettyyn kohtaan. Jos ammut alle 28-tuumaisella nuolella, jännittämiseen tarvittava voima jää alle jouseen merkityn paunamäärän. Taljajousen jäykkyyttä voi säätää. Alumiininuolen katkaiseminen voi onnistua suhteellisen halvalla myös kotioloissa, oman pyöritettävän katkaisulaitteen avulla. 56 Digitaalinen paunamittari. Tämä määrää nuoliputken vähimmäispituuden. Kolkkanuolen kärki (bluntti) sopii menemään taljajousen tähtäinkaaren alta. Leikkurikärki jää tähtäysvaiheessa vastakaarijousen selän eteen. Tällainen maksaa muutamia kymmeniä euroja. pujalle, että laukaista pitää juuri nyt. Kilpailun edetessä nuoli toisensa jälkeen lähtee samalla määrämittaisella vedolla ja nuolen pituudella. Paras tutustua tähän jo ostovaiheessa! Oikeaan mittaan katkaisemalla Nuolet voidaan katkaista oikean mittaisiksi jo ostovaiheessa eräliikkeessä. Hiukan lyhyempikin nuoliputki riittää. Osa mittarista pilkistää käsineen alta näkyville, ampujan poskella. Puunuolen viimeistelyssä on mallija perinnekohtaisia eroja sen mukaan, millainen kärki kiinnitetään tai muotoillaan, ja millainen nokkilovi halutaan.. Jäykkyyden voi asettaa esimerkiksi 41 paunaan, siis metsästysjäykkyyteen, jos käytettävissä on paunamittari
Kun jouset ovat ampujien mittaisia tai parikymmentä senttiä ampujia pitempiä, voi päätellä että nuolet ovat 75-90-senttisiä, siis roimasti pitempiä kuin mihin meillä on normaaliammunnoissa totuttu. Ylipitkästä nuolesta on hyötyä jos tähtää nuolen kärjellä, mikä on tavallista ”barebow”-ampujilla. Kyudo-ampuja hallilla. Heistä ovat yliopistotasoiset kulttuuriantropologit ottaneet valokuvia, ja heitä myös filmanneet. Nuoli on parikymmentä senttiä tavanomaista pitempi. Lyhyen nuolen kärki on painettava alemmas, etäämmälle maalista. Tämä on todellista vaistoammuntaa! n Jouko Piirola. Normaalia pitemmästä nuolesta on hyötyä kun tähdätään nuolen kärjellä. Tähtäyskuviossa, jonka silmä näkee, pitemmän nuolen kärki on metsästyksessä tavallisilla lähietäisyyksillä lähempänä maalia kuin lyhyemmän nuolen kärki. Pitkän nuolen pitää olla kyllin paksu, vankka. 57 Kalastuskärki (atrainkärki) ei sovi taljajousen tähtäinkaaren alle. Kuvista selviää, että tavallinen hadza-nuolen pituus on puolet jousen pituudesta. Nuolen pyöritettävä katkaisulaite. Eräät varhaiskantaisimmista jousimetsästäjistä mitä maapallolta nykyään löytyy ovat Afrikassa, Tansaniassa elävät hadzat. Tästä on hyötyä pienen riistan metsästyksessä. Ylipitkiä eri tarkoituksiin Ylipitkästä nuolesta on hyötyä jos tähtää nuolen kärjellä, mikä on tavallista ”barebow”-ampujilla. Nuoliputki on seitsemän senttiä tavallista taljajousinuolta pitempi. Vetokättä ei ankkuroida paikoilleen, vaan nuoli lähtee välittömästi vedon päätteeksi. Siimalenkki jää turvallisuussyistä jousen selän ulkopuolelle. Kun pitkä nuoli on lävistänyt pyyn tai kyyhkysen ja jäänyt kiinni, lintu ei pääse lentoon, vaan sen voi siepata saaliiksi. Halutaan käyttää primitiivijousia, jotka muistuttavat luonnonkansojen joskus käyttämiä tai nykyisiä jousia. Nykyajan taljajouset eivät liian teknisinä kelpaa kaikille. Filmistä selvisi, että hadzaampuja suuntaa nuolen kohti saalista jo vetovaiheessa, siis kun jousi jännitetään. Se painaa enemmän kuin lyhyt
maaliskuuta. Uusia alan messuja putkahtelee vuosittain; Baltiassakin on puolen tusinaa aseja erämessua ja Venäjällä saman verran. Kaikkiaan kymmenet tuhannet asealan valmistajat, maahantuojat ja tukkumyyjät kohtasivat tälläkin kerralla markkinoilla. Shot Show´hun ei amatööreillä tai tavallisilla kuluttajilla ole asiaa, mutta niinpä sieltä tihkuville huhuille ja tiedoille on aina poikkeuksellisen kova uutisarvo. Onnistuneiden ja suurten messujen järjestäminen on kuitenkin melkoinen urakka, ja ensikertalaisilta, vaikka innostusta hankkeeseen olisikin, kokemuspohjainen osaaminen uupuu toistaiseksi. Molemmissa on runsaasti näytteilleasettajia ja messut on toteutettu huolellisella osaamisella. huhtikuuta. Kiinnostavia aseja eräalan tapahtumia ovat IWAn lisäksi esimerkiksi eräja ulkoilumessut Camp Villmark Norjassa 26.-28. Kiinnostava on myös aseja erätapahtuma Slovakiassa huhtikuun alussa. Nürnbergissa pidettävään tapahtumaan ei ole asiaa alle 18-vuotiailla. Tukholmassa puolestaan on Explore Outdoor 22-24. T ammikuun loppupuolella Yhdysvaltain Las Vegasissa vietettävät aseja eräalan ammattilaisten messut eli Shot Show on vuoden alun merkittävin asealan tapahtuma. Viime vuonna IWAssa kävi vajaat 50 000 vierailijaa, näytteilleasettajia oli runsaat 1500 kaikkiaan 119 eri maasta. Maaliskuussa jatketaan IWA-messuilla. Sands Show –keskuksessa vietetty tapahtuma on alati kasvanut Jokunen suomalainenkin käy vuosittain Saksan IWA-messuilla; ja jos sinne saakka ei lähdetä, löytyy Suomesta useampiakin alan messuja kesäaikaan kuva viime vuoden Riihimäen Erämessuilta. maaliskuuta. IWA on suurin eurooppalainen aseja eräalan ammattilaistapahtuma. sen jälkeen, kun se esiteltiin siellä ensimmäistä kertaa vuonna 1979. Viime vuonna IWA:ssa oli hiukan vajaat 50 000 kävijää. Ulkomaisille ja amerikkalaisille aseja eräalan valmistajille tilaisuus näkyä käytetään joka vuosi hyväksi kaikin mahdollisin keinoin. Maaliskuussa kohteena Saksa ja IWA Shot Show avasi jahtivuoden Nelipäiväinen Shot Show avasi tuttuun tapaan jahtivuoden. 58 . Messuja Euroopassa Alan eurooppalainen suurtapahtuma, IWA Saksan Nürnbergissä, pidetään 8.-11. n Antti Kauranne
Ulkonäön nostaminen tuotekehittelyn merkittäväksi tekijäksi saattaa hiukan yllättää, sillä useilla asepalstoilla jenkkilässä ollaan valiteltu aseiden toiminnan epäluotettavuutta. Ase on yksitoiminen (S/A), painaa hiukan rapiat kilon ja sen etutähtäin on kiinteä punainen kuituoptiikka, takatähtäin puolestaan säädettävissä oleva vihreä valokuitu. P arin-kolmen vuoden aikana on kuluttajien ulottuville tuote chick guneja, tyttöjen pyssyjä hempeissä pinkeissä värisävyissä, ja trendi sen kun näyttää villiintyvän. Koko käsi saadaan hallitsemaan aseen rekyyliä, jolloin piippu ei juurikaan pääse nousemaan patruunan aiheuttamasta nytkähdyksestä. Tämän ilmiön rinnalla myymälöihin tulee tylyn ja perinteisen näköisiä mustia pistooleja ja revolvereita, ja onpa pari klassikkoakin otettu uustuotantoon. Aseen vähittäismyynti on hiukan päälle 1500 taalaa, eli jokamiehen revolveria siitä tuskin tulee. Tauruksen Ultra Light 856 Taurus–asetehdas on myös lähtenyt väribuumiin. Piippu on ampuma-asennossa samassa linjassa ampujan käden, ranteen ja kyynärvarren kanssa. Tämä kappale tulee ehkä Ulmista, sillä se saattaa olla tehty Ranskassa, kun Saksalta kiellettiin sotaaseiden valmistus. Aseen muotoilussa huomiota herättää se, että kuusituumainen piippu on aseen pystylinjassa tarkasteltuna matalammalla kuin revolvereissa yleensä. 59 ASEET Shot Show 2019 Käsiaseissa monia suuntauksia värejä ja tuttua tapporautaa Yhdysvaltojen asemarkkinoilla tapahtuu jatkuvasti uutta. Shot Show`n ehkä erikoisinta viimeistelyä edusti Rhinon 60 SAR Nebula –revolveri, joka on pesitetty miehekkääseen .357 Magnum-kaliiperiin. Tämä tuli selväksi myös Shot Show´ssa esitellyissä käsiaseissa. Waltherin PPK (Kurtz, lyhyt) oli mitoiltaan niin pieni, ettei se kelvannut taskuaseena vientitavaraksi. Carl Waltherin PPja PPK –malleja on valmistettu 1930-luvulta lähtien puolessa tusinassa eri maassa. ?. Aseen viimeistely on aivan omaa luokkaansa; useampia värejä on sekoiteltu keskenään, ja lopputulos on hieman sateenkaaren luokkaa. Tehtaan uusi 856 Ultra Light –sarja lienee tarkoitettu naisostajille, sillä sen verran erikoisia lopputuloksia väreissä on. Ongelma kierrettiin jatkamalla lipasta sen alapäästä tarttumakohoumalla
Aseen pintamateriaalin viimeistely. Aseen piippu on alempana; sivukuvasta näkyy hyvin, mihin iskuri lyö. Ammuttaessa tarvitsee vain poistaa varmistin ja vetää liipasimesta. Sylinteriin menee kuusi patruunaa, mutta mietittäväksi jää, miten naistai nuoren ampujan ranne kestää kevyen aseen luomaa potkua .38-patruunalla. Walther Polizeipistole) on saksalaisen Carl Walther GmbH Sportwaffen -yhtiön valmistama kaksitoiminen, massasulkuinen itselataava pistooli. Siinä PP:n isompaan ja kahvan osalta pidempään runkoon on modatKun Tauruksen .22-kaliiperinen TX on omiaan palauttamaan uskoa tehtaan vakavahenkiseen asesuunnitteluun... Tehdas vakuuttaa aseen olevan tehty tarkkuusja rata-ammuntaan ja olevan siihen valmis heti paketista purettua. Ennen toista maailmansotaa aseet valmistettiin Zella-Mehlisissä, joka jäi sodan jälkeen Itä-Saksan puolelle. Waltherin tehtaan toiminta jatkui lännessä Ulmissa. Kalliita erikoisvirityksiä ei aseeseen tarvita. Kaksi vuotta myöhemmin suunniteltiin siviilipukuisille poliiseille tarkoitettu PPKmalli, joka oli pienempi ja siten helpompi kantaa kotelossa takin alla. Tärkeää oli myös, että asetta voitiin turvallisesti kantaa patruuna piipussa ja iskuvasara alhaalla. Walthereita on valmistettu myös muiden tehtaiden lukuun, ja niiden leimoissa saattaa tavata alkuperäisen saksalaisen brändilogon sijaan valmistajana joko Interarms (1980-2002) tai jopa Smith&Wesson (2002-2010). Aseen sarjatuotanto alkoi vuonna 1929 jatkuen edelleen, mutta ikääntyvät aseet olivat. Waltherin Amerikan-päämaja sijaitsee Fort Smithissä, Arkansasissa, ja tehdas alkaa pukata mantereen markkinoille siellä valmistettuja Walthereita. 60 Chiappan Rhino DS:ssä on mielenkiintoinen ratkaisu. Koska uuden mantereen markkina on kiinnostava, kehiteltiin uusi malli; PPK/S. Ase vetää 16 patruunaa, sen kokonaismitta on noin 17 senttiä, korkeus 13 ja leveys vajaat kolme. Niitä ei saanut kuin huutokaupoista tai käytettyinä, ja aseiden kunto heikkeni, vaikka hinta nousi koko ajan. Jotta tehdas ei nyt sitten ole täysin luopunut aseiden näköisten pistoolien kehittelystä, tuo se markkinoille häijyn näköisen uutuuden, perinteisen mustan mallin kaliiperissa .22, joka kantaa nimeä Taurus TX22. Waltherin klassikot uustuotantoon Toisen maailmansodan tai James Bond –elokuvien ystävät tunnistavat saksalaisen Walther-asetehtaan kaksi klassikkoa, Walther PP:n ja Walther PPK:n. Leffa-agentti James Bondin tunnetuksi tekemä PPK-malli ei sopinut tuontisäännöksiin siksi, että aseen kokonaispituus ja kahvan pituus, tai pikemminkin lyhyys ei kelvannut tullilaitokselle. harvinaisia jenkkilässä. ... Luistin takaosassa oleva ladatun patruunapesän ilmaisin on turvallisuustekijä itselataavassa pistoolissa, koska patruunoita ei näe. Näin PPK:n valmistusta siirrettiin Ranskan puolelle, mutta ilmeisesti imagosyistä luistiin merkittiin Ulm. Kahvaa pidennettiin usein lippaan pohjassa olleella lisäpalalla. Tauruksen Ultra Light 856 –mallit panevat perinteisen asesuunnittelun ystävän ihmettelemään, missä kunnossa tehtaan insinöörit oikein mahtavat työskennellä! Ultra Light –sarja erikoisväreineen on pesitetty .38 –patruunoille ja alkuperäisestä, noin 620 grammaa painavasta aseesta erikoiskevyen mallin paino on 445 grammaa. Walther PPK (saks. Toisen maailmansodan jälkeen Saksaa kiellettiin valmistamasta sotilasaseita. Walther Polizeipistole Kriminalpolizei tai Polizei Pistole Kurz (lyhyt) vrt. Ase luokitellaan taskuaseeksi Walther PP oli heti markkinoille tultuaan myyntimenestys. Alun perin PPK:n kahva muodostui takaja etuseinästä ja kahvalevyistä, mutta myöhemmin siinä oli vain etuseinä ja yksiosainen valu muovista. Walther PP (saks. Walther PP)) on yhtiön valmistama kaksitoiminen, massasulkuinen itselataava pistooli. Aseen sarjatuotanto alkoi vuonna 1931 ja jatkuu edelleen
Varsinaista juhlamallia, joka on kirjailtu 24 karaatin kullalla kaiverruksin, valmistetaan tuhannen aseen sarja. Uudessa mallissa G43X on sama luistin mitta kuin G43:ssa, 15,4 senttiä, kun G48:n luisti on 17,4-senttinen. Tehtaan aikanaan ensimmäisenä valmistama ase oli nimeltään Brownies, ja se oli .22-kaliiperinen, neljästi laukeava taskupistooli. Kun ase aikanaan tuotiin markkinoille, se oli menestys; teräs oli korvattu kevytmetalliseoksella ja lyhyen, pyöreän muotoilunsa se oli helppoa piilottaa vaatteiden alle. Aikaisempia malleja ohuempia, 9x19 –milliselle pesitettyjä Glockeja on myös pyöristetty rungon ja piipun osalta, jolloin pistoolin piilottaminen vaatteiden alle ja esille veto kotelosta nopeutuu huomattavasti. Luulisi edesmenneen Carl Waltherin pyörivän haudassaan moisen kevytmielisyyden nähdessään. Valmistusvuonnaan 1930 PPK:hon mahtui kahdeksan patruunaa. Ranskassa Manurhin, Saksan Ulmissa ja Suhlissa, Turkissa ja Unkarissa. Glock 43x:n mittoja ovat pituus 165 milliä, leveys 28 mm, luistin leveys 22 mm ja pituus 22 mm. Mielenkiintoiseksi pistoolin tekee sen poikkeuksellinen, nykypäivänä pieni lipaskoko: 9-millisiä saa vain kuusi kappaletta normaalisti kahvan sisään uppoavaan lippaaseen ja jatkettuunkin vain yhden enemmän. n Antti Kauranne Glockin uutuuksissa 43X ja 48 huomiota on kiinnitetty aseen pieneen leveyteen. Glockin muodot pyöristyivät Shot Show´ssa esiteltiin myös Mossbergin satavuotismallista valmistetaan tuhannen kappaleen juhlasarja, jossa kaiverrukset on kullattu 24 karaatin kullalla.. tu PPK:n luisti. Lippaaseen menee ”vain” kymmenen patruunaa, ja uutuuksien lippaat eivät kelpaa sellaisinaan esimerkiksi G43-pistooliin, koska lipas on hieman aikaisempia malleja leveämpi. Kaliipereina ovat olleet ainakin alkuperäinen 7.65 Browning, 9-millimetrin Parabellum sekä näiden lisäksi myös 22 Long Rifle, 6.35-millimeter ACP, ja 9-millimetrin Short (.380 ACP). 61 Mossberg täytti vuosisadan – juhlapistooli markkinoille . Fort Smithissä aseiden perinteinen musta ulkoasu saa rinnalleen joko ruostumattoman teräksen tai jopa sinistetyn version. 43X myös on muodoiltaan aikaisempia Glockeja pyöristetympi muodoiltaan, joten sen vetäminen kotelosta esiin on joutuisampaa. Uutuus sen sijaan on koppavasti 9-millinen ja tarjolla on valittavaksi viisi erilaista mallia, joista kahdessa on jo tehdasvalmiina erikoisempaa optiikkaa; joko TRUGLO Tritium Pro Night Sights tai Viridian E-sarjan punainen laser. Kaliipereina on ollut vuosien varrella yhtä paljon kuin valmistajakin Euroopassa ja jenkeissä. Shot Show´ssa esiteltiin juhlan kunniaksi vuosisadan merkkipistooli Mossberg MC1sc. Haulikoistaan tunnetuksi tullut asetehdas Mossberg täytti vuosisadan. Muutoin uutuus, josta vaikka käytetään lyhennettä subcompact (sc), sopii hyvin piilotettavaksi vaatteiden alle ja muihin näkymättömiin paikkoihin: aseen pituus on 15,85 senttimetriä, korkeus 10,90 ja leveys vain 2,61 senttiä! Aseen leveyden pienuus selittyy juuri lipaskapasiteetin pienuudella; patruunat ovat päällekkäin yhdessä rivissä (single stack), jolloin ei tarvita juuri lippaan piilottavan kahvan kohdalle ylimääräistä leveyttä. Aseiden tekniikkaa uudistetaan sisäpuolelta kestävämpien ratkaisujen aikaansaamiseksi ja lippaaseen laitetaan sormelle sopiva nypylä, joka myös jatkaa aseen perän mittaa. G48 on kaksi senttiä pidempi kuin G43X. Pidennetty ase kelpasi jo tullilaitoksellekin, ja se tunnetaan nyt nimellä PPK/S, jossa S-kirjain tarkoittaa sanaa ”sporting” eli ”urheilullinen”. kaksi uutta Glockin mallia
Tässä jutussa ei käsitellä militäärihaulikkojen kehitystä, mutta asesuunnittelijat Achinson ja kumppanit ovat onnistuneet luomaan monikäyttöisiä rullatai rumputekniikkaan perustuvia aseita, kuten Striker, DAO-12 ja niin edelleen. Ammoisina aikoina aseseppien metallurgiset taidot eivät vielä olleet nykyisellä tasolla, jolloin kyetään jo valmistamaan suhteellisen keveitä drillinkejä ja vierlingejä, joissa piippujen määrä ei aina kasvata samassa suhteessa aseen kokonaispainoa. Pumppaamalla yksi patruuna kerrallaan nostettiin panos lukon eteen piipun suulle, ja kun patruuna laukesi, lukkokoneisto oli suljettuna estäen palojäämien lentämisen toisiin patruunoihin. Remington toi makasiinihaulikon Haulikon rullatoiminen epävarmuus ratkaistiin laatimalla aseen piipun alle putkimallinen makasiini, johon panokset ladattiin peräjälkeen. Kun haluttiin tai oikeasti jopa tarvittiin saaliin varmistamiseksi useampia laukauksia, niin mitenkäs olisi ollut kolmipiippuinen, nelipiippuinen ja niin edelleen.... Kirjoittajan oma käsitys ”kalashnikov-muotoilusta” edellyttäisi kaarevaa, banaanin mallista pidempää lipasta, mutta kauneushan on katsojan silmässä. Inter Ordnancen XP AK –haulikko Shot Show 2019 esitteli Inter Ordnancen AK-tyylisen XP AK –haulikon. Ne ampuvat useita erilaisia patruunatyyppejä hauleista täyteisiin ja valaisuammuksiin; niin, ja jopa pieniä kranaatteja. Lippaaseen mahtuu kuusi patruunaa ja itse lipas sijoitetaan lipaskaivoon, jota kautta putkilippaasta pumpatut patruunat siirrettiin action-osastolle. Aseen hinta on noin 660 taalaa, sen väritys on maanruskea, siinä on kiinteä pistoolikahva ja tukki. Siitä lukien asetyyppi on kuulunut sikäläiseen määrävahvuuteen taistelujoukoissa. Juoksuhaudassa rynnistävien hunnien laukka pysähtyi tehokkaasti, kun 12-kaliiperinen pyyhki ojaa tyhjäksi. No, kaksipiippuinen haulikko ei ollut kummoinenkaan keksittävä – vaan entäs sen jälkeen, kun puiseen tukkiin oltiin opittu petaamaan rinnakkain kaksi rautaputkea ja niille joko yhteinen tai erillinen liipaisinmekanismi. Remington uudisti hyvämaineisen, kohtuuhintaisen 870-haulikkoperheensä tuomalla myyntiin viime vuonna uuden Model 870 DM Magpul 12-kaliiperisen. Metsästys olisi lopulta jäänyt vain isokouraisimpien ja riskimpien miesten harrasteeksi, sillä lisäsihän jokainen uusi putki aseen kokonaismittaa ja -painoa. Kun aikojen aamunkoitossa oli metsästysaseeseen saatavissa vain se yksi rautatorvi ja joskus saaliit tuppasivat jäämään saamatta paikkolaukauksen mahdottomuuden vuoksi, alettiin useissa eri ruutiaseita harrastavissa kulttuureissa tuumia myös toisen laukauksen mahdollisuutta. Sotakentille tehoa rynnäkköhaulikoilla Yhdysvaltain armeija havaitsi jo vuonna 1917 I maailmansodan Euroopan kentillä, että haulikko oli erinomainen lähitaisteluase. Venäläisen aseteollisuuden merkitystä ei ole voinut koskaan vähätellä, oli sitten kysymys siviilitai sotilaspuolen kehitelmistä. Tyyppimerkinnässä DM (detachable magazine) tarkoittaa irrotettavaa makasiinia, siis lipasta, joka on piipun alla. Y ksi kiinnostavimmista lienee AK-tyyppinen lipashaulikko, kolmipiippuinen itsepuolustusase sekä bullpup-tyyppinen taktinen haulikko. 62 ASEET Shot Show 2019 Lipashaulikkojen rynnäkkö jatkui Honcho-sarjaa ei ole varsinaisesti pituudella pilattu. Useampilaukauksisen haulikon historia on pitkä. Mukana tulee kolme supistajaa ja puhdistuspakkaus. Aseen ensimmäinen malli on tarkoitettu ”kodinturvaksi” tai sotilasja poliisiviranomaisten käyttöön. Ase on 12-kaliiperinen, ja siinä on Saiga-12 -tyyppinen irrotettava 5-patruunainen makasiini. Tänä vuonna lipashaulikoita oli tarjolla jo useampia, ja aseen perusratkaisun saatua hyväksynnän markkinoille siitä on lähdetty kehittelemään uusia tyylejä.. Tulassa, maan aseteknologian keskuksessa, ollaan kehitelty perinteitä kunnioittaen rulllarevolverihaulikko Mts-255 – tuntee myös anglomerkinnän MC 255. Samoista ajoista lukien alettiin pohtia, miten aseeseen saisi enemmän kuin kuusi laukausta – ja mitä muita ammustyyppejä siihen voisi sijoittaa kuin haulikonpatruunoita. Asetta valmistaa Kral-tehdas Jo viime vuonna Shot Showssa nähtiin kaksikin uutta lipashaulikko-ratkaisua, sekä Remingtonin että Mossbergin tuotteet. Unelmat ovat usein toteutuakseen, jos niitä jaksaa harrastaa tarpeeksi kauan
Molempikätiseksi suunniteltu, kulmikas haulikko ampuu 12-kaliiperista paukkua 5+1 –periaatteella. Chaler Dalyn Bullpup-haulikko on aika avaruustyökalun näköinen. 63 Iron Horse on viisipaukkuinen kodinturvatyökalu. Haulikkotohtorin uudet ajatukset Jenkkiläinen asesuunnittelija Charles Daly on ollut oman tiensä kulkija ja luonut poikkeuksellisia ratkaisuja. Erilaisia kodinpuolustusaseita tulee markkinoille kymmeniä joka vuosi, ja yksi uusimmista. Charles Dalyn Triple Threat eli kolmoisuhka. ta jos siihen haluaa jo tehtaalla esiasennettuna taktisen lampun, hinta kohoaa vielä tästä jopa 200 taalaa. Aseen hinnaksi tulee kodinpuolustusvehkeeksi kovan sorttinen noin 600 taalaa, mutTurkissa. Taktista haulikkoa saa väljyyksissä 12, 20 ja .410-kaliiperit. Asetta suunnitellessaan Daly halusi kehittää siitä ”äärimmäisen metsästyshaulikon” ja kallis ase onkin saavuttanut suosiota varakkaiden metsästäjien keskuudessa. Chiappan Honcho maksaa vain murto-osan Triple Threatista, runsaat 300 taalaa. Kolmipiippuista asetta myydään hyvin, vaikka sen hinta on huikea tavallisempiin home defense – eli kodinpuolustustyökaluihin; liki 1300 taalaa! Sama paja on kehitellyt todella lyhyen, pistoolikahvaisen aseen Honcho-linjastossaan. Ase on pumpputoiminen, ja sen erikoisuutena on modulaarisuus; helppo purkaminen ja kokoaminen kenttäolosuhteissa ja sen lisäksi se, että aseen rungosta voi piippuja vaihtamalla modata mieleisensä ampumalaitteen. Rautahevonen puolustaa kotia Kodin turvallisuus on puhuttanut vuosikymmeniä, ja nyt kotirauhaapostolien vuosikausia jatkunut kiivas saarnaaminen on alkanut tuottaa tuloksia. Asetta valmistaa italialainen Chiappa ja siinä on viiden patruunan irrotettava makasiinilipas. Ase on väriltään tylyn musta ja polymeerirakenteinen. Miehen aikaansaannoksiin kuuluu muun muassa kolmipiippuinen metsästyshaulikko, joka kantaa nimeä Triple Crown eli ”Kolmoiskruunu”. Kodinpuolustusaseeksi tarkoitettu ase on varustettu viiden patruunan lippaalla ja hieman oudosti siinä on sekä etuettä takatähtäin käännettävää mallia. Inter Ordnancen XP AK –lipashaulikossa on joku näkevinään kalashnikovilaista muotoilua. Inter Ordnance AK XP Kralin valmistamana. n Antti Kauranne tulokkaista on Iron Horse –(Rautahevonen) tehtaan Sentry 12 – taktinen haulikko. Aseen kokonaismitta on 68 senttiä, josta piipun mitta 35. Dalyn kehittelytyö perustuu vuonna 1865 perustetun newyorkilaisyhtiön noin 150-vuotiselle aseosaamiselle. Shot Show´ssa esiteltiin Dalyn suunnittelupöydältä lähtenyt N4S, puoliautomaattinen, bullpup-periaatetta jalostava 76-millistä paukkua ampuva taktinen haulikko. Samaa kolmipiippuista periaatetta hiukan radikaalimmassa toteutuksessa on nähtävissä Charles Dalyn kodinpuolustusaseessa, joka puolestaan kantaa nimeä Triple Threat eli ”Kolmoisuhka”. Lipashaulikoiden riemukulku alkoi Remingtonin 870-lipasversiosta
Suosiosta kertoo sekin, että tuotemerkin ympärille rakennettuja malleja on kaikkiaan 35 erilaista. Ase nousi suureen suosioon laadukkaana tarkkuusammunnan harjoitteluaseena. Buck Mark on hyvä harjoitusase Useilla suomalaisilla aseradoilla ja ampumaseuroissa aloittelijan käteen sovitellaan Browningin Buck Markia. Asetehdas haastoi kovia merkkejä, kuten Smith & Wesson (Model 41), rahoitusongelmissa painivan Hi Standardin (Suprematic) ja tuolloin markkinoilla edelleen vahvan, mutta vanhahtavan Coltin (Woodsman). Luotettava ja pitkäikäinen jenkkitehdas jäi selkeästi voittajaluokkaan, kun amerikkalaisia pienoispistoolimarkkinoita jaettiin uudestaan. Vääriä ratkaisuja sattuu myös suurille asetehtaille, joiden taloudellinen selkäranka kestää kinoille Browning lopetti aikaisempien piekkarikaliiperisten malliensa Challengerin, Medalistin ja Internationalin valmistuksen. Hintakin reilusti alle 10 000 dollaria. Toisena voittajana voi pitää Rugeria ja kohtalaisesti ovat pärjänneet myös CZ Sport ja Walther P22, mutta Buck Markin menestys on ollut ylivertaista esimerkiksi Colt-tehtaaseen verrattuna, joka luopui kilpailusta jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Ase esiteltiin melkoisella kohulla vuoden 2018 Shot Showssa, mutta jo vuoden kuluttua sarjan tuotantoa ollaan tyystin lopetettu joidenkin mallin osalta. kyllä uskaliaitakin kokeiluja – ja joidenkin tuotteiden osaksi lankeaa se, että ne tupsahtavat markkinoille väärään aikaan. Aseen painoksi jäi niukka naukka alle kilo, ja laukaisukoneistosta tuli sellainen, että se kelpasi myös Buck Markin kiväärimalleihin. 64 ASEET Shot Show 2019 Ase-erikoisuuksia riitti! American Eagle on Henrytehtaan kunnianosoitus kansallisille arvoille. Yksi hämmästyttävimmistä kohtaloista on Browningin Buck Mark Target Gray Laminate suujarrukiväärillä, jossa tunnetun ja laadukkaan pistoolin ympärille koottiin lisäosista kivääri. Pistooli omien toiveiden mukaan Ed Brown Products valmistaa käsityönä laadukkaita ja kalliita. Vuonna 1985 Browning–asetehdas Utahin Morganissa toi suosituille markkinoille uuden .22-kaliiperisen itselataavan pistoon, joka kantoi nimeä Browning Buck Mark. .22-kaliiperisen aseen lippaaseen menee kymmenen patruunaa ja hinta on hiukan yli 700 dollaria. Vaikka kuinka hakee jenkkiläisiltä asesivustoilta, ei pistoolista sen kummemmin kuin kivääristäkään löydy pahaa sanaa. Näin myös tänä vuonna. Kymmenkunta erilaista Buck Mark –kivääriä lanseerattiin markkinoille, ja tuotantoa jatketaan vuoden kuluttua vain neljän osalta. Las Vegasin vuotuinen Shot Show esittelee tuhansia aseita ja monin verroin enemmän alan tarvikkeita ja oheistuotteita. Pääinsinööri Joe Badali otti Challenger-aihion uudestaan käsittelyyn ja alkoi jalostaa siitä tulokasta, joka tunnettiin myöhemmin Buck Markina. Badali lainasi alumiinirunkoiseen aseeseen Lugerin kahvaratkaisun, pidensi kokonaismitan 9 tuumaan (22,86 cm) ja määritteli piipun 5,5 tuumaan (13,97 cm). Saattaa olla, että kattaus oli liian laaja, ja siksi joidenkin mallien kohdalla tuotannon jatkamisesta luovuttiin. Tyystin lopetettuja malleja ovat muun muassa Buck Mark Rifle Stainless Grey Laminate, Sporter Stainless Grey Laminate, Target ja FLD Carbon Rifle. Ed Brown productsin kallein malli, Exhibitionsarjan erikoiskaiverrettu 1911-taideteos. Pistoolina Buck Mark on legenda. Vaikka ase ei kovin vakavahenkisen kilpasarjan ase olekaan, on siinä paljon enemmän pistoolia kuin monessa huokeammalla tehdyssä. Myös kotimaisissa aseliikkeissä tarjoillaan käytettyjä Buck Markeja ampumaharrastajan aloitusaseeksi, ja hintahaitari käytetyissäkin on valtaisa – aina 200 eurosta jopa 600 euroon saakka! Buck Markin tullessa markO sa Shot Show -uutuuksista on todella erikoisia, ja joidenkin kohtaloksi jää se, ettei yleisö innostu niistä. TNW:n Aero Survival on saatavilla myös kaliiperissa .22, jota moni asiantuntija pitää parhaana selviytymispatruunana sen pienen painon ja koon vuoksi
Hyvä esimerkki on Ed Brownin ZEV 1911 –pistooli, joka laser-tähtäimineen ja muine hilavitkuttimineen alkoi näyttää enemmän hiustenkuivaajalta kuin pistoolilta, mutta niinpä vain ase myytiin loppuun. 308) ERITTÄIN TEHOKAS Vaimennus 32.5 dBc (kal. Mistä siis on kyse. Ed Brownin ZEV-pistooli myytiin loppuun sen oudohkosta ulkonäöstä huolimatta. Kyse on itse asiassa hyvinkin paljon samasta asemallista tai ainakin saman aseperheen tuotteista. Model 1866, aseklassikko sekin, sai seuraajikseen ensimmäiseksi 1873ja sen jälkeen lukuisat, toinen toistaan paremmat versiot. Eipä ihme siis, että asemallilla on asemansa kirjallisuudessa, elokuvassa ja muussa taiteessa. Vuonna 1865 perustettu, edesmennyt ja kunniakas Henry Repeating Arms Company muutti nimensä vuonna 1866 perustajansa Oliver Fisher Winchesterin mukaan Winchester Repeating Arms Companyksi. Asiakkaalle tarjotaan erikoista palvelua: 1911– pistooli omien mieltymysten mukaan. Yhtiö jatkoi aiemman jo aiemmin kehitetyn ja erittäin hyvän maineen saaneen Henry-kiväärin valmistusta parannettuna Winchester Model 1866 -”reperteri” eli toistolaukauskiväärinä. Sama paja valmistaa myös jatkuvasti varastossa olevia asesarjoja; huikein lienee Exhibition (Näyttely)-sarja, jonka kallein ase, koristekuvioitu Signature Edition, maksaa vaatimattomat 9 995 taalaa. Pistoolin toivelistan voi laatia netissä ja tehdas toteuttaa toiveet. Tehdas modaa joka vuosi erikoismallin, jota valmistetaan rajoitettu määrä – ja sarja myydään yleensä niin loppuun, ettei aseita saa kuin diilereiltä määräajan jälkeen. Sen toivelistan voi laatia netissä ja tehdas toteuttaa toiveet. Asiakkaalle tarjotaan myös erikoista palvelua: 1911–pistooli omien mieltymysten mukaan. Ei näyttelyä ilman kahvakivääriä Perinteinen Henry Repeating Arms -asetehdas loistaa erityisesti vanhan Winsun – tai Henryn – tyylisillä kahvakivääreillä. 308) ERITTÄIN KEVYT Paino 290 g KEVYT Paino 325 g ERITTÄIN LYHYT Jatkaa asetta 127 mm LYHYT Jatkaa asetta 163 mm HOIKKA Halkaisija 41 mm HOIKKA Halkaisija 41 mm Kaliiberit .243, 6.5 mm ja .308 Kierteet M14-M18x1 sekä 5/8-24UNEF nordhunter_a&e_no_2_stalon_victor-l_022019.indd 1 20.2.2019 12.42. PAREMPIEN METSÄSTYSVARUSTEIDEN MAAHANTUOJA www.nordhunter.com MYYNTI: ASEJA ERÄLIIKKEET ® TEHOKKAAT & KEVYET! METSÄSTYS JA KALASTUS 6/2018 ÄÄNENVAIMENNINTESTI: VICTOR L OLI TESTIN TEHOKKAIN VAIMENNIN .308-KIVÄÄREIHIN AMPUJAN KORVAN KOHDALTA MITATTUNA! VICTOR VICTOR L TEHOKAS Vaimennus 26 dBc (kal. Nimien Henry ja Winchester kohtaaminen ja yhdistyminen perustuu liiketoiminnan normaaleihin malleihin; suunnittelijan ja omistajan rooleihin. Suomessakin on myynnissä Henrykiväärejä, jotka ulkomuodoltaan muistuttavat varsin paljon Winchesterin vipulukkoisia. pistooleja. Aihioina ovat Coltin ikiaikaiset 1911-mallit. ”Ase, joka voitti Villin Lännen” on laatuluokitelma ja osa amerikkalaista kansanperinnettä. Keskimäärin hintalappu on viiden tuhannen taalan luokkaa. 65
Koottava ase on AR-perhettä ja siihen kelpaavat sarjan lisäosat suoraan. Aseen mallina on pidetty kivääritehtaan aikaisempaa messinginkeltaista Golden Boy –kivääriä, ja perinteiden hengessä piippukin on kahdeksankulmainen. Perässä on vielä kumituppi iskun vaimentamiseksi. Survival gun on keksitty uudelleen eri puolilla maailmaa nykyaikana. Tässä jutussa ei aleta pohtia pätevintä kaliiperia, sen sijaan esitellään TNW-asetehtaan uusi, yksinkertaisesti purettava ja koottava selviytymispyssy. Ja jos kohteena on lentokoneensa hylkäämään joutuneella nälkään nääntyvällä pilotilla jänis tai kriisitilanteessa vaikkapa vihollisen vartiomies, olisi syytä osua ekalla laakilla. Jenkkien uusin kaliiperi, 6,5 mm Creedmore pesittää Henryasetehtaan tehtaan uutuutta, joka kantaa nimeä ”Long Ranger” ikikuluneen Lone Rangerin (Yksinäinen ranger) sijaan. Hämmästystä herättää kaliiperi 460 Rowland. .22-kaliiperisen aseen metalliosat ovat niklattu hopeanharmaiksi, puuosat ovat norsunluunvalkoisia ja koko komeus on kirjailtu näyttävään tyyliin. Kiväärimalli maksaa ennakkotietojen mukaan alle 700 ja pistooli puolestaan on satasen kalliimpi. Ase kantaa nimeä Aero Survival Rifle ja sen rinnalle tuotettava Aero Survival Pistol. Jänis ei ammu takaisin, mutta erivärisellä kokardilla somistettu naapurinmies kyllä ja aivan takuuvarmasti. Tehdas on optimoinut samaan aserunkoon näppärästi vaihdettavat eri kaliiperiset piiput ja patruunapesät; ja kaliiperien määrä on mittava; 9mm, .45 ACP, .40, 10mm, .357SIG ja uusina .22LR sekä 460 Rowland. Jenkkilässä on useita asetehtaita, yleensä pikkupajoja, jotka ovat erikoistuneet juuri survivaleli selviytymisaseiden valmistukseen. Patruunakoteloon menee joko 16 LRtai peräti 21 .22 Short-patruunaa eli penniläistä. Myöhemmässä vaiheessa kivääriä tulee saamaan myös väljyyksissä .22 MAG ja.17 HMR. Aseen puuosat ovat amerikkalaista pähkinäpuuta ja kuvioitu syvään otteen parantamiseksi myös kylmissä ja kosteissa olosuhteissa. Jos ja kun on sellainen maailmanlopun meininki menossa, että survivalisti eli selviytyjä joutuisi tai ehtisi valitsemaan mukaansa vain yhden pyssyn, mikä se olisi. Se on ase, joka menee pieneen tilaan, on mielellään koottava ja purettava ja jolla kuitenkin on parempi iskuvoima ja kantomatka kuin revolverilla tai pistoolilla, jonka tarkka tappomatka on parhaimmillaankin vain noin 50 metriä. Tässä hengessä on myös perheen junnuikäisille lanseerattu kahvakiväärimalli, joka kantaa komealta kalskahtavaa nimeä American Eagle, ”Amerikan kotka”. AS-pistoolissa on 8-tuumainen piippu. Long Ranger syrjäytti Lone Rangerin Henry-asetehtaan kahvapyssytuotannossa. Perinneaseen hinnaksi on ehdotettu karvan päälle tuhatta taalaa. Long Rangerin kaliiperi on uutuus, mutta samaa kivääriä on jo aikaisemmin ollut myynnissä väljyyksissä .223 Rem/5.56 NATO, .243 Win, ja .308. Henrynimen käyttöönotto 2000-luvulla on siis itse asiassa kierrätystä ja asemaailman perinteiden kunnioittamista parhaimmillaan; kunnia sille, jolle se alunperin kuuluu. Aero Survival Rifle (ASR) kelpuuttaa .45ACP Glockin lippaat .460-variantissaan. Ase painaa noin kolme ja puoli kiloa, siinä on irrotettava neljän (!) patruunan makasiini ja liki 60 sentin vapaasti kelluva piippu. Patruunan iskukyky on samaa kuin aiemmin, mutta sen rekyyli paljon miedompi kuin esimerkiksi .44 Magnumin. TNW:n Aero Survival on saatavilla myös kaliiperissa .22, jota moni asiantuntija pitää parhaana selviytymispatruunana sen pienen painon ja koon vuoksi. Kun aselait Yhdysvalloissanykyisin seilaavat omia teitään, niin kaikki tehtaat joutuvat valmistamaan muun muassa California-laillisia ja samalla tavalla myös Kanada-laillisia. Kyseessä on vuonna 1998 asesuunnittelija Johnny Ray Rowlandin kehittämä .45 ACP-pohjainen pistoolipatruuna, jonka läpimitta on 11,5 millimetriä. Isänmaallisuus kuuluu jenkkien perusmielialoihin, johtuen ehkä jatkuvista sotilasoperaatioista ympäri maailmaa. Jenkkien uusin kaliiperi 6,5 mm Creedmore pesittää Henry-asetehtaan tehtaan uutuutta, joka kantaa nimeä Long Ranger. 66 Survival-teemassa uusi TNW-malli TNW Aero Survival – pikapurettavaa ja –koottavaa asetta saa kymmenkunnassa eri kaliiperissa. Aseen kokonaismitta on 29,5 tuumaa eli liki 75-senttinen, josta piipulle on annettu 41,2 senttiä. Vaikka paukussa sinänsä voima riittäisikin tappamaan vaikka kilometrin päästä, on lyhytpiippuisella aseella tarkkuusammunta hiukan Jahven käsissä. Tämän komistuksen omistajaksi pääsee alle tuhannella taalalla. n Antti Kauranne. Vipulukkoiset olivat yleisesti käytössä Yhdysvalloissa 1800-luvun loppupuolella ja Winchester hallitsi Yhdysvaltain kiväärimarkkinoita vuosikymmenien ajan tuomalla tarjolle jatkuvasti parannettuja malleja
O ululaiset ampumaurheilijat ja jousiampujat ovat menettämässä harjoittelupaikkansa, koska heidän nykyinen sisäammuntapaikkansa Raksilassa sijaitsevissa palolaitoksen tiloissa on purku-uhan alla. – Työskentelemme kuitenkin voimakkaasti, ettei näin pääse käymään, Esko Tihinen kertoo. 67 Uuden sisäampumaradan sijainti vielä hämärän peitossa Mistä tilat Oulun ampujille. – Kun uusi paloasema valmistuu Linnanmaalle, alkavat Raksilan aseman purkutyöt, tietää Tihinen. Uusi ammuntapaikka elinehto lajille Pahin skenaario voi toki olla sekin, että Oulu jää tyystin ilman sisäampumaurheilupaikkaa. päivä ja yhteensä näitä koitoksia on seitsemän. Esko Tihinen ihmettelee kuitenkin sitä, että Raksilan ratojen purku-uhasta huolimatta kaupungin liikuntapaikkasuunnitelmassa vuoteen 2028 ei mainita sanallakaan ampumaratoja. Eli vähintään 3000 neliömetriä, Tihinen sanoo. Tuhansien kävijämäärä Tihinen uskoo, että laajan käyttäjäkunnan sisäampumaradan käyntikerrat tultaisiin laskemaan tuhansissa. Yksi kuluvan vuoden merkittävimmistä kisoista on Oulun Metsästysja Ampumaseuran 100v-ilma-ase cup. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja haetaan aktiivisesti. Esimerkiksi Oulun Metsästysja Ampumaseuran koululaisvuorot ovat Tihisen mukaan suosittuja liikuntatuntiohjelmana. n Matti Kuoppala. päivä käydystä aluemestaruuskilpailusta. Ampumaurheilijoiden lisäksi evakkoon joutuvat myös jousiampujat. Uuden sisäampumaurheiluradan etsintä on kuitenkin täydessä käynnissä. Kuva helmikuun 9. Nykyiset tilat Raksilan paloasemalla ovat purku-uhan alla. Lisäksi ampumarata olisi tarkoitettu käyttöön kaikille kaupunkilaisille. Esko Tihisen mukaan yhdistys ajaa harrastajien ja viranomaistahojenkin asiaa. – Meillä on useita kilpailukykyisiä vaihtoehtoja kuinka edetä asiassa. Esko Tihinen Oulun Metsästysja Ampumaseurasta toteaa, että armonaikaa on vielä ehkä noin kaksi vuotta. Liikuntalain mukaan liikuntapaikkojen järjestämisen pitää olla tasapuolista erityisryhmät huomioon ottaen. Vielä emme voi paljastaa kohteitamme. Cupin paras on selvillä joulukuussa. Kymmenen eri ampumalajeja edustavaa yhdistystä piti viime vuoden lopulla Oulun sisäampumaurheilurata ry:n perustavan kokouksen. – Tarkoituksena on saada Ouluun kaikkien harrastajien sisäampumaurheilurata harjoitteluja kilpailutoimintaa varten. Ouluhallissa pidettiin Liikukko nää -tapahtuma, jossa Oulun Metsästysja Ampumaseura ammutti ainakin 700 nuorta. Kuvassa kolmas vasemmalta on Joonas Kallio, joka edustaa Suomea ilma-aseiden EM-kilpailuissa. Tässä Matti Korhonen ammuttamassa nuorisoa. Lajien harrastamisen kannalta puhutaan elinehdosta. Ensimmäinen osakilpailu käytiin helmikuun 23. Sisäampumaurheiluradan koko täytyy olla aika merkittävä, jotta kaikki ampumaseurat voivat käyttää sitä. Vielä tällä hetkellä Raksilassa voidaan kuitenkin harjoitella ja kilpailla normaalisti
kuuluvat viranomaiskoukerot kun vievät aina oman aikansa. Näin sanoo Oulun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Kauppi. Ei siinä ehdi viranomaisjuttuja laittaa vireille ollenkaan. Mutta koska kyse on elinikäisestä harrastuksesta, ei haittaa, vaikka ensimmäisenä syksynä metsästys jää hieman vähemmälle, muistuttaa Oulun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Kauppi. Jari Kaupin mukaan metsästyskortin tenttijän näkökulmasta läpimenon mahdollisuus on samanlainen kuin ennenkin. Lisäksi painoarvoa on annettu kursseilla käytyihin asioihin. Merkittävä uudistus on se, että nyt koepaperissa kysytään asioita useammalta eri aihealueelta. Asepuolen ja lainsäädännön lisäksi tenttijän on vastattava myös saaliin käsittelyyn ja pyyntimenetelmiin liittyviin kysymyksiin. – Jos loppusyksystä päättää lähteä tenttimään, kausi on aika lailla siinä. 68 O ulun riistanhoitoyhdistys järjesti helmikuun lopulla vuoden ensimmäiset metsästäjätutkintotilaisuutensa. Kaikilla yhdistyksillä ei vaan ole käytössä ampumaratoja.. – Ampumakoulutuksen olisi voinut lisätä siihen kurssiin. Kaupin mukaan uusi tutkinto on kokonaisuutena hyvin onnistunut, mutta yhden asian hän olisi halunnut siihen vielä lisätä. Nythän se on vapaaehtoinen asia. – Sillä lailla tämä uusi tutkinto tuo varmasti lisää parempia metsästäjiä, kun kokeessa joutuu käsittelemään paljon laajemman tietomäärän. Jos uusi metsästäjä mielii ensi syksynä metsästyskauden aloitukseen, kannattaa kurssi ja tutkinto suorittaa alkuvuoden aikana; kaikki ampuma-aselupaprosessiin Metsästäjätutkintoon hyvissä ajoin Naiset loistavat tutkinnossa Naismetsästäjät menestyvät tentissä yleensä miehiä paremmin metsästäjätutkinnossa. Nyt tutkinnossa laajat kysymykset Metsästäjätutkinto koki uudistuksen vuonna 2017
– Naiset ovat hyvin valveutuneita ja pääsevät yleensä tentin ensimmäisellä kerralla läpi. Ehkä juuri siitä syystä, että eri riistalintujen ja -eläinten tunnistamiseen on panostettu kunnolla. Metsästäjätutkintoja järjestetään parhaillaan ympäri maata. He ottavat asiakseen lukea metsästäjänoppaan hyvin tarkkaan. Nuorilla on toki tänä päivänä paljon muitakin harrastuksia. Osa yhdistyksistä käyttää tutkinnon suorittavia myös ampumaradalla. Maalaisjärjellä kyllä pärjää Enimmäkseen metsästäjätutkintoon osallistuu 10-13-vuotiaita poikia. Luonnossa liikkuminen ja koiran kanssa pyytäminen on parasta. – Useimmilla koe onnistuu sitten heti toisella kerralla. 69 Naiset loistavat tutkinnossa Lajintunnistus jännittää eniten Metsästäjätutkinnon suorittaneet varmasti muistavat, kuinka jännittävä tilanne kokeessa on lajintunnistustehtävä. – Vanhoihin oppaisiin ei pidä luottaa ollenkaan. Metsästäjätutkinnon läpäisemiseksi vaaditaan edelleen Metsästäjän oppaan lukeminen. Vanhempana Kaupinkin suhtautuminen metsästykseen ja saaliin saamiseen on muuttunut. Hyväksytty tutkinto edellyttää sitä, että koepaperista löytyy korkeintaan kahdeksan virhettä. Asetukset muuttuvat joka vuosi. Kuva: Paula Laukkanen. n Matti Kuoppala Metsästäjän oppaassa kannattaa luottaa uusimpaan painokseen, sillä monet lait ja asetukset muuttuvat vuosittain. Kauppi muistuttaa, että oppaista käyttöön kannattaa ottaa uusin painos. Eka kerta saattaa olla jännittävämpi. Jari Kauppi kuitenkin toteaa, että tämän ikäisille luetun ymmärtäminen tuottaa usein hankaluuksia ja tämä näkyy koetuloksissa. Kauppi muistelee hankkineensa metsästyskortin 15-16-vuotiaana serkkupojan esimerkin innoittamana. Niissä pitää olla hereillä. Lajintunnistustehtävä sujuu kokelailta yleensä hyvin. – Kokeessa kysytään aika kieroja kysymyksiä, ennen vielä kierompia. Kun kysymykset lukee tarkasti, kyllä kokeesta läpi pääsee, Kauppi sanoo. Siinä pitää vaan käyttää maalaisjärkeä, Kauppi ohjeistaa. Kauppi kehuu muutenkin naispuolisia metsästäjiä siitä, että metsästäjätutkinnon he suorittavat yleensä paljon paremmin kuin miehet. Uudessa painoksessa lajit ja asetukset ovat ajan tasalla. Metsästystä ei voida kutsua enää tänä päivänä täysin miesten harrastukseksi. Kauppi kuitenkin kertoo, että lajintunnistustehtävä sujuu kokelailta yleensä kaikista parhaiten. Osallistujakaartiin kuuluu tänä päivänä kaiken ikäisiä miehiä ja naisia. Kustannukset muutaman kympin Metsästäjätutkinnosta koituvat rahalliset kustannukset eivät ole este harrastuksen aloittamiselle. Jari Kauppi sanoo, että Oulun riistanhoitoyhdistyksessä naisten määrä on lisääntynyt 30 prosenttia ja joissain yhdistyksissä vieläkin enemmän. – Meillä on ollut suvussa paljon metsästäjiä ja sieltä se polte on tullut. Laitkin muuttuvat aika ajoin. Tutkintomaksu on 20 euroa ja kurssimarksu yhdistyksestä riippuen 30-50 euroa. Jos tämä raja ylittyy, joutuu kokeen tenttimään uudestaan. – Se edesauttaa nuorten mukaantuloa metsästäjäkaartiin. Ja jos metsästysharrastuksen aloittaminen tapahtuu kovin myöhään, on vaarana, että se jää kokonaan pois. Kaupin mukaan hiljattain tehty riistanhoitomaksun puolittaminen nuoremmille metsästäjille oli hyvä uudistus. 15-vuotias pääsee metsälle jo omatoimisesti ja nuoremmat täysi-ikäisen metsästäjän kanssa. – Saaliin saaminen ei ole enää tärkeää
Helena Manninen viihtyy hyvin metsällä, ja on valmis palvelemaan piiriä mahdollisimman monipuolisesti.. – Supikoira on varsinainen pesärosvo samoin kuin harakat ja varikset. Ne ovat ongelma esimerkiksi kanaja vesilintujen pesintäaikaan. Vahvasta metsästäjätaustasta on varmasti hyötyä myös uuden toimenkuvan hoitamisessa. Asiaan on panostettu sekä rahallisesti että työtunteina, joka alkaa selvästi vähitellen vaikuttaa. – Haulikko oli melkein yhtä pitkä kuin minä. Se rajoittaa tietyillä alueilla voimakkaasti jo koirametsästystäkin. – Satakunnan piiri on hyvin aktiivinen. – Kantojen kehitystä seurataan ja seurat tekevät omia kiintiöitään hyvin vastuullisesti. Samassa laumassa pyörii 11 sutta, niiden lisäksi on pariskuntia ja yksittäisiäkin, joten HuittistenKöyliön alueilla voi liikkua jopa lähes 30 sutta. Niitä ammutaan kuitenkin vain korkeintaan kymmenisen vuodessa, juuri sen verran, että pystykorvaihmiset voivat haukuttaa koiriaan koulutusmielessä. Kun kannoin sitä selässä, niin se kopsutti aina nilkkoihin. Metsoja ei ammuta lainkaan, vaikka niitä on runsaasti. Olisi mukava, jos heidätkin saisi vaikka henkilöjäseniksi piiriin. Ainakin Manninen tuntee hyvin oman alueensa vahvuudet ja vaikeudet. Pohjois-Satakunnassa on vielä joitakin seuroja, jotka eivät vielä kuulu piiriin ja sen lisäksi joitakin pienempiä hirviseurueita. Onhan Metsästäjäliitto kuitenkin kaikkien metsästäjien koti, joka ajaa metsästäjien etuja. Kantoja seurataan aktiivisesti Satakunnassa riittää hyvin metsästettävää. Kentällä voi tuntua siltä, että mitään ei tapahdu, mutta todellisuudessa Satakunnan uusi toiminnanjohtaja innostunut Metsästäjäliiton uudesta strategiasta ”Toimintamme on hyvällä mallilla” Metsästäjäliiton Satakunnan piiri on saanut uuden toiminnanjohtajan. Metsästäjäliitto on tehnyt kuitenkin voimakkaasti työtä tämän susiasian eteen ja tekee sitä edelleen sekä EU-tasolla että meidän Arkadianmäellä. – Pyykanta on oman seuran alueella vahva. – Esimerkiksi Huittisten alueella on aivan liian paljon susia. Olemme rajoittaneet niiden metsästämisen ainakin toistaiseksi. Teerikantaa rajoitamme niin, että naarasteertä ei ammuta lainkaan ja urosteertäkin ainoastaan yksi per metsästäjä. Meillä on sikäli hyvä tilanne, että seurat ovat piirin jäseninä lähes 100-prosenttisesti. Mannisen mukaan seurat seuraavat hyvin tarkasti riistalajien määrää tekemällä riistakolmiolaskentoja sekä kesäisin että talvisin. 70 M etsästäjäliiton Satakunnan piirin uusi toiminnanjohtaja Helena Manninen, 54, muistaa, kuinka on kulkenut isänsä jäljessä metsällä jo pikkutyttönä. – Onneksi meillä on runsaasti peuroja, joten niitä riittää myös susille. Haukku kuin ruokakello Jos ovat supikoirat ongelma, varsinaisen ongelman ja harmin aiheuttavat alueella liikkuvat sudet. Pienpetoja ja supikoiria on Mannisen mukaan Satakunnassa aivan liikaa. Onkohan pyssyt lyhentyneet vai minä pidentynyt, mutta nyt ei haulikonperä enää kopsaa nilkoissa, Manninen nauraa. Se on susille kuin ruokakello, kun koira haukkuu metsässä, Manninen harmittelee. Myös alueen ilveskanta on korkea. Mannisen oma seura on Metsästysseura Ilo, joka on Satakunnan suurin metsästysseura noin 400 jäsenellään
Meillä on sikäli hyvä tilanne, että seurat ovat piirin jäseninä lähes 100-prosenttisesti. Käymme vuosittain Ilomantsin Hattuvaarassa ja suunnittelemme siellä omat jahtimme. Tällä hetkellä Mannisen laumaan kuuluu kaksi jämtlanninpystykorvaa, kaksi mäyräkoiraa sekä yksi karjalankarhukoira, joiden kanssa pääsee metsästämään aina sitä ajankohtaisinta riistaa. n Soili Kaivosoja – Erityisesti porukkajahdit ovat hienoja kokemuksia. – Karhujahti on ollut jo useita vuosia oikein mieleinen. – Siellä ei olla miehiä tai naisia, siellä kaikki ovat metsästäjiä. Manninen on ryhmän ainoa naismetsästäjä, mutta se ei näy ryhmädynamiikassa. Vanhoista kuvioista uusiin Metsästäjäliiton uudesta strategiasta innostunut Helena Manninen toivoo toiminnanjohtajana pystyvänsä järjestämään hyviä koulutustapahtumia sekä viemään uutta strategiaa eteenpäin. Karhua Manninen ei ole vielä päässyt ampumaan, vaikka läheltä piti -tilanteita onkin tullut eteen. Meillä on oma ryhmä, johon kuuluu porukkaa ympäri Suomea. 71 ”Toimintamme on hyvällä mallilla” asioita on saatu aika hyvin eteenpäin. – Se on eteenpäin suuntautuva ja positiivisesti tulevaisuuteen katsova. Ampumatonta laukausta ei tarvitse katua, mutta jos on huonosti ammuttu, sitä joutuu katumaan. – Se koira on opettanut minua eniten. Mannisella on ollut vuosien varrella useampia metsästyskoiria. Jokaista kaatoa ei tarvitse itse ampua, riittää kun onnistumme porukkana, sanoo Metsästäjäliiton Satakunnan piirin uusi toiminnanjohtaja Helena Manninen. Porukkajahdit ovat parasta Mutta vielä uuden toiminnanjohtajan omasta metsästysharrastuksesta. Manninen viihtyy koiriensa kanssa niin kilpailuissa kuin metsälläkin.. Luotan ja uskon siihen kovasti ja näen, että pääsemme hieman vanhoista kuvioista eteenpäin, Helena Manninen uskoo. Järki täytyy olla päässä metsällä. Parhaita muistoja syntyy nyt jo edesmenneestä karjalankarhukoirasta, Jerristä, jonka kanssa Manninen pääsi SM-kisoihin eli Kuninkuushaukkuihin. – Aina ei pysty ampumaan, vaikka tekisi mielikin. Erityisen lähellä sydäntä ovat porukkajahdit, jolloin ei aina tarvitse päästä edes itse ampumaan riittää, kun porukka saa yhteisen onnistumisen. – Satakunnan piiri on hyvin aktiivinen
Nykyisin hän metsästää pääasiassa pienriistaa. – Muistan vielä erittäin hyvin, kuinka hieno juttu sorsajahdin aloituspäivä aina oli. – Myös metsäpeuraa on alkanut näkyä ihan mukavasti. Kanalintukannat olivat kuluneena syksynä jonkin verran aiempia vuosia paremmat. Keskipohjan piirin riistakannat ovat tyydyttävällä tasolla. Tuore toiminnanjohtaja on huomannut, että asiasta käytävä keskustelu on useimmiten hankalaa ja ajoittain jopa aika värittynyttäkin. Täällä on alueittain aika paljon vaihtelua kannoissa. – Ei Keskipohjan piiri kuitenkaan mikään varsinainen kanalintuaitta ole. Susilaumojen puristuksessa Alueen susitilanne puolestaan puhuttaa. – Piirimme on ollut hyvin kilpailuorientoitunut ja keskittynyt hyvin pitkälti ampumaurheilulajeihin, kaikista liiton lajeista on tullut vuosittain menestystä. – Se puoli on hienolla tolalla. – Susimäärä on noussut ja kyllähän se tietynlaisia hankaluuksia asettaa. pienpetopyynnin ansiosta. Täällä ollaan parin susilauman puristuksessa. 72 M etsästäjäliiton Keskipohjan piirin toiminnanjohtaja Leena Kangas-Järviluoma, 38, on harrastanut metsästystä pikkutytöstä lähtien. Kangas-Järviluoman omaan metsästykseen sudet eivät vaikuta, sillä hän liikkuu metsällä noutajien kanssa. Metsästäjäliiton Keskipohjan piirin toiminnanjohtaja on löytänyt jousimetsästyksen, jossa hänen mukaansa mennään askelia taaksepäin ihmisyyden alkulähteille. Kauriskannat ovat nousseet ja Kangas-Järviluoma uskoo niiden lisääntyvän jatkossakin. Uusi toiminnanjohtaja uskoo, että piirissä riittää paljon tekemistä. Myös nuorisotyö on tärkeää, että saisimme sitoutettua mukaan nuoria tämän upean harrastuksen pariin. Noutajat metsästyskavereina Leena Kangas-Järviluoma sai tutustua metsään ja metsästykseen isänsä jalanjäljissä jo pienestä pitäen. Intohimoinen tavoitteeni on, että mahtava taso säilyy jatkossakin. Pienpetotilanne on KangasJärviluoman mukaan pysynyt kohtuullisesti aisoissa aktiivisen suuhun metsästystilanteessa, Nivalassa asuva Kangas-Järviluoma kertoo. Aluksi se lähti siitä, että sain sulkia askarteluun ja leikkeihin, mutta sieltä into metsästykseen kuitenkin tarttui. – Vuosi sitten syksyllä tästä omalta kylältä joutui koira suden Haluan kuitenkin panostaa myös metsästykseen sekä riistanhoitoon. – Mutta koiraihmisenä ymmärrän metsästäjien tuskan ja pelon, mitä sudet aiheuttavat. Toinen iso juttu oli aina metsäkanalintujen pyyntiMuutettuaan lapsuudenkodistaan omilleen Kangas-Järviluoma Keskipohjan piirin pienpetotilanne on uuden toiminnanjohtajan mukaan pysynyt kohtuullisesti aisoissa aktiivisen pienpetopyynnin ansiosta. Keskipohjan piirin uusi toiminnanjohtaja Leena Kangas-Järviluoma: Pienpedot kohtuullisesti aisoissa
Enemmän jousimetsästys kiehtoo kuin perinteiset luotiaseet. – Tottuneesti hän kulkee jo mukana sorsanpyynnissä ja fasaanijahdissa saaliin kantajana. Jousimetsästyksessä mennään myös ikään kuin askelia taaksepäin, sinne ihmisyyden alkulähteille. n Soili Kaivosoja Keskipohjan piirin uusi toiminnanjohtaja Leena Kangas-Järviluoma: Pienpedot kohtuullisesti aisoissa. – Piirimme on ollut hyvin kilpailuorientoitunut ja keskittynyt hyvin pitkälti ampumaurheilulajeihin, kaikista liiton lajeista on tullut vuosittain menestystä. Isäni hänelle tekemä puinen leikkihaulikko on ahkerassa käytössä. Uutena kokemuksena ovat viime vuosina tulleet kaurisjahdit, joita tehdään mukavan porukan kanssa. Kerran kun sitä kokeilin, olin aivan myyty. Puh. Nykyisin Kangas-Järviluoma kasvattaa pienimuotoisesti kultaisianoutajia metsästyskäyttöön. Jousimetsästyksessä miellyttää paitsi itsensä haastaminen myös mielen ja kehon hallinta. Kurssi kynnyksenä metsästyskortille Biologian ja maantiedon opettajana toimiva Leena KangasJärviluoma on tyytyväinen, kun työnantaja toivoi hänen kehittävän lukioon syksyksi uuden kurssin. 0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ • Puukot ja tarvikkeet • Puukon terät ja helat • Tupen nahkat ja ompelutarvikkeet • Tupen nahkavärit ja vahat • Erilaiset muotoraudat ja punsselit • Kiillotuslaikat ja hiontavahat terien viimeistelyyn • Erikoisviilat ja teroittimet • Metallit: messinki, uushopea, pronssi • Kuitulevyt • Teräkset terien taontaan • Ym. – Parhaillaan on taas jännät paikat, sillä muutaman viikon sisällä selviää, onko uusia pentuja tulossa. – Koiraihmisenä ymmärrän metsästäjien sen tuskan ja pelon, mitä sudet aiheuttavat. Keskenkuntoisena en kyllä lähde metsälle sohimaan. Sillä leikitään karhunmetsästystä, vaikka meidän perheessämme ei edes puhuta karhunmetsästyksestä. Yhteistyö koirien kanssa onkin Kangas-Järviluomalle tärkeää. tarvikkeet Leena Kangas-Järviluoma metsästää kultaistennoutajiensa kanssa lähinnä pienpetoja ja kanalintuja. Jousimetsästys vei sydämen Uutta on myös jousimetsästys, johon Kangas-Järviluoma kaipaisi kunnianhimoisena paljon lisää harjoittelua. – Tällä hetkellä harjoittelu on ollut niin vähäistä, että en kehtaisi lähteä edes yrittämään riistalaukausta. Historia näyttää toistavan Kangas-Järviluoman kohdalla itseään, sillä hänen esikouluikäinen tyttärensä on jo innokas ja ahkera metsästäjänalku. Kauppakeskus IsoKristiina Kaivokatu 5, 53100 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. hankki oman metsästyskoiran sekä metsästyskortin. Se on ehkä sitä nuorisotyötä parhaimmillaan, Leena Kangas-Järviluoma pohtii. – Metsästän pääasiassa pienriistaa ja vesilintuja, mutta ollaan me käyty fasaanin pyynnissä sekä rusakkometsälläkin koirieni kanssa. Hän on myös innokkaasti mukana riistan käsittelyssä ja tutkii tarkasti kyyhkyjen suolet ja kauriin osat. Se on hieno laji. – Kurssi voisi toimi matalana kynnyksenä metsästyskortin hankkimiseen. 73 Puukot.. – Joku kiehtoo siinä hiljaisuudessa ja huomaamattomuudessa
viinimies.com. – Emme halua mitään fine dining -kokemuksia, vaan että raaka-aine maistuisi vähällä perinteisellä tekotavalla ja vähällä maustamisella niin, että riistan oma maku tulee esille. Luonnon antimet arvossaan Heikki Remes uskoo, että riistan arvostus ruoka-aineena on hyvä ja se kasvaa koko ajan. Mutta erityisesti täällä Kehä III:n ulkopuolella niitäkin käytetään paljon, Remes toteaa. Kyllähän kuha, ahven, muikku ja tällä hetkellä myös made ovat mainioita raakaaineita. Siitä voi valmistaa sekä höystöä, stroganoffia tai lihapullia. Fileet ja paistit voi paistaa myös sellaisenaan. Me haluamme kuitenkin tuoda ruuissa juuri jäniksen omaa perusmakua esille. Jänikselle Remes suosittelee pehmeää, Cabernet Sauvignon -rypäleistä valmistettua punaviiniä. Siihen väliin en halua puuttua. 74 Riistan makua ei kannata pelästyä Jänis pehmeäksi padassa Fileet ja paistit voi paistaa myös sellaisenaan. Näin keväällä valmistamme myös jänisterriiniä. – Vedän kansalaisopistossa kolmea ruoka-viini-kurssia. Jäniksen voi valmistaa monipuolisesti. Juankoskella, maaseudun rauhassa, asuvat Remekset hyödyntävät oman kasvimaan sekä viereisen metsän ja läheisen järven antimet ruuanvalmistuksessaan. Helpoiten jänis valmistuukin herkulliseksi ateriaksi padassa, jossa se saa hiljalleen kypsyä pehmeäksi. n Soili Kaivosoja Kuvat: Eeva Remes. Jänikselle pehmeä viini Heikki Remes nauttii metsässä liikkumisesta, mutta metsästykseen hän ei puutu. – Hauessa on myös hieno maku, mutta sitä, kuten myös jänistä, eivät kaikki osaa ikävä kyllä arvostaa. S aaliiksi saadut jänikset ja rusakot riiputetaan, jonka jälkeen eläin nyljetään. Artesaani-vaimoni tekee esillepanot ja ruuat ja minä etsin ruuille sopivat rypäleet ja viinit. Metsäjäniksen metsästyskausi on juuri päättynyt ja on aika pistää puput pataan porisemaan. Jänis ja rusakko on hyvä paloitella ennen pakastamista, jolloin se mahtuu pienempään tilaan. – Tykkään eläimistä villinä luonnossa sekä lautasella itse valmistettuna. – Rusakko tai metsäjänis on mielestäni kaikkein paras pataruokana, jolloin liha pehmenee sopivasti. – Meillä on sellainen fifty-sixty-suhde tehdä kirjoja. Viimeksi käsittelimme kotimaisia kaloja. Heikki Remeksen reseptejä ja viinitietoutta osoitteessa www. Se sopii pateen raakaaineeksi yhtä hyvin kuin keittoon ja pataankin. Jäniksen maku on metsäinen ja voimakaskin, josta eivät kaikki välttämättä pidä. Onneksi ystävissäni on metsästäjiä, joilta saamme jänistä, hirveä sekä lintuja. Eeva ja Heikki Remeksen kuudesta viinija ruokakirjasta viimeisin palkittiin viime vuonna Kiinassa parhaasta valokuvauksesta sekä parhaasta viinikoulutuksesta. Lihat säilyvät pakastimessa hyvänä vuoden verran. Viinija ruokakirjoja tuottavien Heikki ja Eeva Remeksen kodissa jänis pääsee ruokapöytään jänisterriininä tai perinteisenä pataruokana
Paisti: jäniksen lihat 3 punasipulia isoina lohkoina 2 porkkanaa lohkoina laakerinlehti, katajanmarjoja Ruskista lihat ja juurekset pannulla voissa ja nosta uunipataan. Jauha lihat yleiskoneessa sipulien kanssa tasaiseksi massaksi. Ota loppu vesi kattilasta talteen. Voitele vuoka, vuoraa se pekoniviipaleilla ja täytä seoksella. Tarkista maku. Lisää lopuksi paprika pieninä kuutioina ja tarvittaessa lihojen keitinlientä. 75 Viinimiehen jänispaisti Metsäjänis puhdistettuna, lihat ja luut irrotettuina Liemi: jäniksen luut sipulia ja porkkanaa laakerinlehti, suolaa, pippuria Ruskista luut sekä juurekset ja laita kattilaan. Laita lihapalat sipulien kanssa vähään veteen kattilaan kypsymään. Lisää keitinliemi ja mausteet. Sekoita joukkoon kananmunat, jauhot ja murskatut pippurit sekä suola. Terriini voidaan tarjota joko kuumana tai kylmänä. 500 g jäniksenlihaa 300 g porsaanlihaa 2 sipulia 2 kananmunaa 1 rkl vehnäjauhoja 1 rkl roséja viherpippuria 2 tl suolaa 2 dl kermaa puolikas punaisesta paprikasta 150 g (paketti) pekoniviipaleita Leikkaa jäniksen ja porsaan liha ohuiksi viipaleiksi ja sitten paloiksi. Jänisvuoka on parhaimmillaan, kun se saa jäähtyä yön yli jääkaapissa, jolloin sen maut tasaantuvat ja tulevat hyvin esille. Kastike: 40 g voita 2 rkl vehnäjauhoja paistinlientä 2 dl kermaa makeahkoa sherryä hieman suolaa, murskattua rosepippuria Ruskista jauhoja voissa ja lisää paistinlientä. Keitä hiljaisella lämmöllä pari tuntia ja siivilöi liemi. Jänisterriini Terriinissä metsäjäniksen voimakas maku pehmenee, olemus on lihaisa ja pippurinen maku saa hyvää seuraa mausteisesta punaviinistä. Viinimies Heikki Remes suosittelee jänispaistin kaveriksi pehmeää punaviiniä. Anna saostua, lisää kerma sekä tilkka sherryä. Keitä, kunnes lihat ovat lähes kypsiä. Anna hautua uunissa 200 asteessa kaksi tuntia. Paistos on kypsää, kun sen sisälämpötila on noin 70 astetta ja se tuntuu paineltaessa kiinteältä. Peitä vuoka foliolla ja paista uunissa 200 asteessa vesihauteessa noin 1,5 tunnin ajan. Lisää mausteet ja vettä niin, että ainekset peittyvät. Terriinin olemus on lihaisa ja pippurit antavat siihen oman vivahteensa.. Kaada kerma sekaan vähitellen. Padassa jänis kypsyy ihanan pehmeäksi
Pphjois-Hämeen Ampujat ja Pirkkalan Pirkkojen naissalibandyjoukkue tekevät virallisestikin yhteistyötä, mikä on joissakin piireissä herättänyt hieman ihmetystä. Näin me molemmat seurat teemme. Eivät olleet. Haulikkoammuntaa voi treenata Kokkovuoressa. Haulikkosimulaattori veti väkeä ikään katsomatta. Uusia lajeja esiteltiin Pirkkalan Äksön night -illassa. Hokkanen kehuu iltaa hauskaksi, ja uusia tuttavuuksiakin oli solmittu. – Tämä ei jää tähän, vaan jatkamme esittelytapahtumia. Haluamme näin kuitenkin osoittaa, että eri lajien seurat voivat yhteistyöllä saada paljon hyvää aikaan ja näkyvyyttä kummallekin. Kummankin seuran vapaaehtoiset hoitivat Äksön night -illan menestyksekkäästi, kertoo Kokkovuoren haulikkoampumakeskuksen ratamestari Janne Hokkanen. n. Myös Pirkkalan pormestari Marko Jarva oli käynyt paikalla. K aksi hieman erilaisista urheiluseuraa räväytti järjestämällä Pirkkalan vapaa-aikakeskuksessa yhteisen esittelytilaisuuden tammikuussa. Haulikkosimulaattorissa tehtiin illan aikana kovia suorituksia, ja ”säbäpallo” sai kyytiä, kun kävijät kokeilivat innolla uusia lajeja, haulikkoammuntaa ja salibandya. 76 Pohjois-Hämeen Ampujat ja Pirkkalan Pirkat räväyttivät: Äksön night! Haulikkoammuntaa ja säbää Äksön night -illan kaltaisia esittelytapahtumia tullaan järjestämään myös jatkossa. – Sinne tuli mukavasti ihmisiä katsomaan, olivatko nuo seurat niin erilaisia kun äkkiä luulisi. – Olemme huomanneet, että urheiluseurojen yksi tärkeimmistä tehtävistä on liikuttaa tavallisia ihmisiä ja samalla tarjota aloittamiseen erittäin matalaa kynnystä
Päivään oli sisältynyt myös leikkimielinen haulikkokilpailu, jossa kumppanit pääsivät mittelemään toisiaan vastaan taitotasonsa mukaisissa sarjoissa. Pohjois-Hämeen Ampujat järjestää useita tapahtumia juhlavuoden aikana. – Kumppaneiden edustajia oli paikalla noin 80, joten päivä oli todella suosittu ja muutenkin onnistunut, iloitsee Kokkovuoren Haulikkoampumakeskuksen ratamestari Janne Hokkanen. Kuva: Erkki Liius Leikkimielinen haulikkokilpailu veti osallistujia. Kuva: Erkki Liius 22. Lisäksi päivän tapahtumia kuvattiin osaksi Kokkovuoren seuraavaa omaa TV-ohjelmaa. helmikuuta Kokkovuoren haulikkoampumakeskuksessa Lempäälässä vietetty kumppanipäivä. Pohjois-Hämeen Ampujien Haulikkokerho oli kutsunut yhteistyökumppaninsa radalle viettämään päivää haulikkoammunnan, yhdessäolon ja ruokailun merkeissä. 77 Juhlavuoden aikana monenlaisia tapahtumia 140-vuotias Pohjois-Hämeen Ampujat Pohjois-Hämeen Ampujat on Tampereen vanhin urheiluseura ja täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Pohjois-Hämeen Ampujien viralliset 140-vuotisjuhlat pidetään syyskuussa Tuulensuun Palatsissa. – Päivän aikana Haulikkokerho myös palkitsi ansioituneita yhteistyökumppaneitaan ja omia jäseniään, kerhon aktiivisia tukipilareita, Hokkanen kertoo. n. helmikuuta merkkivuotta vietettiin ampumaradalla varsinaiset juhlat pidetään vasta syyskuussa. Kuva: Erkki Liius Pohjois-Hämeen Ampujien viralliset 140-vuotisjuhlat pidetään syyskuussa Tuulensuun Palatsissa. J uhlavuoden kunniaksi Pohjois-Hämeen Ampujat järjestää erilaisia tapahtumia, joista yksi oli 22
Kuva: Antero Lehikoinen Pärinä ja pöhinä täyttää Ilomantsin kylänraitin elokuussa kuudetta kertaa järjestettävillä Karhufestivaaleilla. M oottorisahoin käytävä veistokilpailu 15.-17. Tapahtuman järjestelyissä otetaan tänä vuonna erityisen huomion aiheeksi ilmastoviisaat toimintatavat. Teemana on GoBearGo. elokuuta haastaa tänä vuonna osallistujat vaativan aiheen ääreen, kuvaamaan karhua liikkeessä ja vauhdissa. Viime vuonna Tapio Vääräsmäki sai tuomaristolta kiitosta veistoksensa dynaamisuudesta. Liikunnallisia teemoja tulee mukaan myös tapahtuman oheisohjelmistoon. Mainetta saanut tapahtuma herättää kiinnostusta myös ulkomailla. 78 Veistoa ja villiruokaa Ilomantsissa Karhufestivaaleilla 2019 veistäjiä haastetaan kuvaamaan vauhtia ja liikettä teemalla GoBearGo. Samana viikonloppuna Ilomantsissa on myös kolmannen kerran järjestettävät Villiruokafestarit. n. Se on pop up -ravintolatapahtuma, jonne tuotteita voi mennä myymään kuka tahansa ruoanvalmistuksesta kiinnostunut. Villiruokafestarit ovat osa kansainvälistä #wildwondershanketta, jossa on mukana kumppaneita Liettuasta, Latviasta ja Skotlannista. Kuva: Minna Haveri Tunnelmia viime kesän Villiruokafestareilta
Jäsenistöä yhdistyksellä on reilut 3000 henkilöä. Ehkä täällä ei täysin ymmärretä vielä radan potentiaalia tai sitten suomalainen pessimismi paistaa läpi. n Matti Kuoppala. Haulikkoradalla on puolestaan luvassa ensimmäinen SM-kilpailu heinäkuussa. Hanketta koordinoi Oulun seudun ampumaurheilukeskus ry, joka tulee myös hallinnoimaan ampumaurheilukeskusta sen valmistuttua. Ampumaurheilukeskuksen taululaitteet ja lyijyn keräysValmistuessaan Ruutikangas tarjoaa ainoana Suomessa mahdollisuuden järjestää kaikissa ampumaurheilun lajeissa suurimmat kansainväliset kilpailut. Valmistuessaan Ruutikangas tarjoaa ainoana Suomessa mahdollisuuden järjestää kaikissa ampumaurheilun lajeissa suurimmat kansainväliset kilpailut. Ehkä täällä ei täysin ymmärretä vielä radan potentiaalia tai sitten suomalainen pessimismi paistaa läpi, Haataja arvelee. Radan potentiaali vielä hakusessa Haatajan mukaan Ruutikangas kiinnostaa eritoten kansainvälisiä yrityksiä. Ampumaratahanketta pyörittävän Oulun Seudun Ampumaurheilukeskus ry:n tiedottaja Timo Haataja kertoo, että toiveissa on avata ensimmäinen hirvirata jo ensi kesän aikana. järjestelmät edustavat uusinta teknologiaa. Etsimme toki lisää rahoittajia ja keskustelemme OKM:n kanssa kansallisesta rahoituksesta. Alueelle tehdään varaus myös sisäampumaradalle. Sporting-alueelle tehdään ensimmäisessä vaiheessa neljä compak-rataa, joita käytetään kesän SM-kilpailuissa. Y hden maailman suurimman lähivuosina rakentuvan ampumaradan, Limingan ja Lumijoen kuntien väliin sijoittuvan Ruutikankaan rakennustyöt etenevät vauhdilla. Yhdistyksen jäseninä ovat Oulun alueen ampumaseurat, metsästysseurat sekä reserviläiset. – Ensimmäinen osa, 6-7 miljoonaa euroa on jo kunnossa. Kaikki ampumalajit yhdessä paikassa Valmistuessaan Ruutikangas tarjoaa ainoana Suomessa mahdollisuuden järjestää kaikissa ampumaurheilun lajeissa suurimmat kansainväliset kilpailut. – Suomalaiset ovat hieman hitaampia. Sen sijaan kotimaassa ollaan oltu hanketta kohtaan vielä hieman vaisumpia. Kun kyse on 92 hehtaarin kokoiselle alueelle rakentuvasta ja yli 300 ampumapaikkaa käsittävästä radasta, on selvää, että hankkeen toteutuminen nielee paljon rahaa. Lisäksi ampujien käytössä on 400 paikkainen ravintola, 800 autopaikan pysäköintialue sekä helikopterikenttä. Avajaisia ei vietetä vielä tänä vuonna, alueen rakentaminen on vielä liian kesken, toteaa Haataja. – Suomalaiset ovat hieman hitaampia. – Toivottavasti vähintään yksi hirvirata on käytössä kesällä sekä sporting-alue. Timo Haatajan mukaan rahoituksen järjestely on hyvässä vauhdissa. 79 Euroopan suurin ampumaurheilukeskus aikataulussa Ruutikangas kiinnostaa kansainvälisiä yrityksiä Euroopan suurimman ampumaurheilukeskuksen rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa
Asetukseen tulisi lisätä myös karkottavat ja lyhyen ajan ajavat koirat. Pirkanmaan Erämessut on uusi koko perheen tapahtuma Parkanossa 7.-9. ja 8. – Tutkimus ja käytännön kokemus muualta Euroopasta ovat osoittaneet, ettei rodulla tai koirayksilöllä ole merkittävää vaikutusta riistaeläimen käyttäytymiseen. Afrikkalainen sikarutto nyt Youtubessa n Afrikkalainen sikarutto on nyt Ruokaviraston Youtube-videoilla. Koirien säkäkorkeudet esillä n Metsästäjäliitto ehdottaa hirvieläinten metsästyksessä käytettävien koirien säkäkorkeuden nostoa 41 senttimetriin. Metsästys tukee luonnonhoitoa suojelualueillakin n Metsästäjäliitto on huolissaan Uudellemaalle perusteilla olevien luonnonsuojelualueiden metsästysrajoituksista. kesäkuuta. kesäkuuta 2019 messuilla kisaillaan myös Moottorisahaveiston SM-kisat! Kolin 30-vuotiaat erämessut pidetään ovat 14-16.6. Liitto katsoo, ettei sen ehdottama säkäkorkeuden kolmen senttimetrin nostaminen vähennä metsästyksen vastuullisuutta. – Metsästyksen salliminen myös motivoi paikallisia metsästäjiä jatkamaan perinteisiä vapaaehtoistöitään riistantutkimuksen, pienpetopyynnin sekä alueen hoidon ja valvonnan hyväksi, Grenfors lisää. Yhteistyössä Suomen Sikayrittäjät ry:n kanssa toteutettu videosarja on suunnattu tuottajille, matkailijoille, metsästäjille, eläinlääkäreille ja luonnossa liikkujille. Metsästys on kuitenkin sovitettavissa ajallisesti muuhun käyttöön. Videoilla käydään havainnollisesti läpi ASF:n leviämisriskejä, torjuntakeinoja ja oireita. Metsästäjäliitto pitää suurimman säkäkorkeuden nostamista erittäin kannatettavana muutoksena. Pienpetojen kantojen säätely linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla on hyvä esimerkki siitä, miten suojelualueiden perimmäistä tehtävää ei voida toteuttaa ilman metsästäjiä, kertoo luonnonja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta. – Esitetty pyyntiajan lyhentäminen ja saaristoa koskevat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat hirvikannan hallintaa sekä lisäävät liikennevahinkoriskiä lähialueilla, Grenfors kommentoi. Hirvenmetsästyksen salliminen on erityisen tärkeää Uudellamaalla, jossa liikennettä on paljon. Suojelualueet ovat usein myös merkittäviä retkeilykohteita. 80 PUSKARADIO Messuja eräkansalle n Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri on mukana Etelä-Suomen Erämessuilla 17.-19.4. Pieniä koiria käytettäessä maasto-olosuhteet ja koirayksilöiden ominaisuudet merkitsevät koiran kokoa enemmän siinä, kuinka kovaa vauhtia koira pystyy ajamaan, Siitari kuvaa. Se myös vähentäisi tulkinnanvaraisuutta käytännön metsästystilanteissa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. Asetusmuutoksessa tulisi liiton mielestä huomioida metsästyksen ja riistanhoidon positiivinen merkitys alueiden luontoarvolle. Lausuntopyyntöön ja tarkempiin aluemäärityksiin voi tutustua lausuntopalvelussa. Tämä tulee näkymään kesän messuohjelmassa, joka näkyy muun muassa siinä, että kaikki alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi osallistumaan tapahtumaan. Vantaalla Myyrmäen urheilupuistossa yhdessä muiden metsästäjäsidosryhmien kanssa. Valtioneuvoston asetusehdotuksessa esitetään muutettavaksi metsästysasetuksen 12 pykälän ensimmäistä momenttia siten, että hirvieläinten metsästyksessä käytettävien koirien suurin sallittu säkäkorkeus olisi 39 senttimetriä. Karkottavat ja lyhyen ajan ajavat koirat lisäävät metsästyksen monipuolisuutta ja niillä on mahdollisuus metsästää useilla alueilla, joilla pitkäkestoisesti ajavalla koiralla ei voi metsästää, kuten runsastiestöisillä alueilla sekä susialueilla, Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen kertoo.. Akvaariorekka tulee jälleen paikalle; luvassa on siten myös kalastusja sukellusnäytöksiä. Niin ikään Metsästäjäliitto esittää, että asetukseen tulisi lisätä sallituiksi myös karkottavat ja lyhyen ajan ajavat koirat, vaikka niiden säkäkorkeus ylittäisi asetuksessa määritellyn ajavan koiran suurimman sallitun säkäkorkeuden. – Säkäkorkeus tulisi kuitenkin muuttaa 41 senttimetriin, jolloin se sisältäisi kaikki muualla pohjoismaissa yleisesti hirvieläinjahdeissa käytetyt pienet ajokoirarodut. Savon Erämessut eli Erätaika 2019 Kuopiossa on 26-28.4. – Metsästyksen tulisi olla olennainen osa suojelualueiden hoitoa. Retkeilijät liikkuvat alueilla pääsääntöisesti alkukesästä alkusyksyyn, usein viikonloppuisin, Grenfors toteaa. – Lisäys selkeyttäisi tilannetta ja vähentäisi tulkinnanvaraisuutta, koska tällaisten koirien käyttäminen on sallittua tälläkin hetkellä. – Meillä on hyviä esimerkkejä ja ehdotuksia siitä, miten metsästys ja virkistyskäyttö ovat yhteensovitettavissa. Ympäristöministeriön asetusluonnos Uudenmaan alueelle perustettavista luonnonsuojelualueista on nyt lausuntokierroksella. Pohjois-Suomen Erämessut järjestetään Oulussa kolmipäiväisinä 17.-19.5. 7. Viime kesänä Pirkanmaan Erämessuilla ihastusta herätti Leo Löppösen moottorisahataide. Metsästäjäliitto kerää alueen metsästäjiltä näkemyksiä oman alueen erityispiirteistä ja perusteluja miksi ja mitä näillä suojeltavaksi aiotuilla alueilla tulisi voida jatkossa metsästää. Tulevassa tapahtumassa panostus on nuoriin. Metsästäjäliitto ja sen Uudenmaan piiri tulevat esittämään asetusluonnokseen merkittäviä muutoksia. Silloin jahdissa voisi käyttää kaikkia pohjoismaissa yleisesti käytössä olevia pieniä ajokoirarotuja
Nimi: .................................................................................................................................... Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. lahjaksi Ase&Erä -lehden (8 nroa/vuosi) . Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin jälleen suurilla Lapin ja Oulun riistakeskusalueilla, yhteensä näissä yli 18 500 yksilöä, kertoo Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Allekirjoitus: ................................................................................................................... 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.asejaera-lehti.. Koiran käyttäminen metsästykseen oli kuitenkin kiellettyä vuodenvaihteen jälkeen. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. 81 Hirvisaalis kasvoi hieman n Kauden 2018 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi runsaat 58 000 hirveä, mikä on noin 1 500 yksilöä edellisvuotta enemmän. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Myönnetyistä luvista käytettiin noin 82 prosenttia. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Kaadetuista aikuisista hirvistä puolet oli naaraita ja puolet uroksia. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Monilla alueilla tavoitteena oli hirvikannan pienentäminen. Monin paikoin metsästyksen tavoitteena oli kannan pienentäminen. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Toteutuneesta saaliista noin 54 prosenttia oli aikuisia hirviä ja loput vasoja. itselleni . Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Suomen riistakeskus myönsi hirvenmetsästyskaudelle kaikkiaan noin 55 000 pyyntilupaa, mikä oli noin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän. – Hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden useimmilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten Lapissa ja Satakunnassa. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Päättyneellä kaudella hirvijahtia oli ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa tammikuun puoliväliin saakka. Puhelinnumero: .......................................................................................................... 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Puhelin: ............................................................................................................................. Sähköposti: ..................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ määräaikaisena 71€/v. 1) Tilaus Tilaan . Lähiosoite: ...................................................................................................................... Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.asejaera-lehti.. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Tammikuun aikana saaliiksi saaliin koko maassa hieman yli 500 hirveä. Saalis pieneni suhteellisesti eniten Kainuussa ja PohjoisKarjalassa. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. kestotilauksena 64€/v . Luonnonvarakeskus antaa arvionsa hirvikannasta maaliskuussa. Karprint Oy Ase&Erä Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu
Asetuksen mukaan ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa pyyntiluvassa olevan kaadettavan hirvikiintiön täyttymisestä. Sivulla 11 oli kuvan alla teksti: Laiturin alusta on hyvä paikka minkin loukulle. Mikäli seurue ei pysty määräajassa ilmoittamaan kaatoa Omaan riistaan, ilmoitus tehdään ensin alueen erätarkastajalle. Täältä Turusta ollaan lähdössä isolla porukalla ainakin Kolille, ja varmasti muuallekin. Jokaisen eläimen henki on mitä ilmeisemmin ihmistä tärkeämpi, ja näin on etenkin suurpetojen kohdalla. Minun mielestäni suojelijat juuri tällaisella toiminnallaan osoittautuvat todellisiksi rasisteiksi. On epäilty, että alkusyksynä kaadettu hirvi on jätetty tahallisesti ilmoittamatta, minkä jälkeen hirviä onkin pyydetty yli sallitun kiintiön. Ihan oikein. Tuskin olen kovinkaan väärässä heidän ajatuksistaan. Tutkimusten mukaan laitonta pyyntiä toteuttaa usein pieni paikallinen ryhmä, ja kiinnijäämisen riskiä pienentävät paikalliset yhteisöt, jotka vaikenevat tapahtumista. Ilmoitus voi näin ollen venyä tammikuulle, vaikka ensimmäinen hirvi olisi kaadettu jo alkusyksystä. Laittoman tappamisen määrä vaikuttaa vaihtelevan vuositasolla tarkasteltuna. Metsähallituksen asettama ehto on tarkempi kuin metsästysasetuksessa. – Tällaisten niin sanottujen välistävetojen eli epäiltyjen rikosten selvittäminen on ollut vaikeaa, koska saaliiksi saatujen hirvien ilmoittaminen saalisrekisteriin voi tapahtua vasta tammikuun loppupuolella, Juha Ahonen toteaa.. Myös kohtaloltaan tuntemattomaksi jääneiden susien määrä oli kohtalaisen suuri. Tutkimuksen mukaan laiton tappaminen on ollut susien yleisin kuolinsyy, mutta suurin osa laittomista tapoista jää toteen näyttämättä. Ruokavirastossa tutkittujen susien kuolinsyistä on tietoa täällä. Huomio kiinnittyi pienpetojen pyyntiä koskevaan juttuun. Riski suden laittomalle tappamiselle kasvaa kevättalvella. He luulevat olevansa kaiken yläpuolella luomakunnan kruununa, ja muut paljon tyhmempinä siellä jossain paljon alempana. Loukku ottaa saaliin elävänä, kuten Kanu-loukku, ja minkin loukku (keinulauta) ja raudat tappavat (ketturautoja ei enää ole). Susihan on kaiken yläpuolella, ja muut tulevat ihan perässä näillä suojelulistoilla. Tässä on kuulkaa nyt valtavan suuri ristiriita heidän toimilleen; ne mökin muijat ja äijäthän saavat näiden kaupungin kasvattien mielestä vaikka kuolla torppiinsa, pääasia että sudet saavat mellastaa torppien nurkissa mielin määrin. Poliisin arvion mukaan suden laiton pyynti on ollut yleistä Suomessa. Myydäänkö Helsingissä kenties hitaasti tappavia rautoja. Ottakaapa tästä vinkkiä ja näytetään, että me suomalaiset olemme todellista erämessukansaa. Suuri osa metsästysseuroistaja seurueista tekeekin näin, mutta eivät kaikki, sanoo erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksesta. Minusta loukulla ja raudoilla on vissi ero. Laittomasta pyynnistä säännellään rikoslaissa kolmella eri nimikkeellä eli metsästysrikoksena, törkeänä metsästysrikoksena ja luvattomana pyyntinä. Hirvisaalis ilmoitettava jatkossa kolmessa vuorokaudessa n Metsähallituksen alueluvalla metsästävien hirviseurueiden on jatkossa tehtävä ilmoitus jokaisesta kaadosta kolmen vuorokauden sisällä. Vuosina 2001–2014 Ruokavirastossa (aiemmin Evira) tutkituista susista 17 prosenttia oli tapettu laittomasti. Tuntuukin siltä, että he oikein haluavat, että maalla ja etenkin syrjäseuduilla asuvilla asiat olisivat mahdollisimman huonosti. Suden kuten muidenkin suurpetojen kohdalla laiton tappaminen luokitellaan törkeäksi metsästysrikokseksi, josta tekijä voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Päätös koskee yli tuhatta hirviseuruetta, joissa on yhteensä yli 25 000 metsästäjää. Hirvieläimen saalisilmoitusvelvollisuudesta säädetään metsästysasetuksen 9 §:ssä. Metsästäjien kesken onkin herännyt epäluuloja siitä, etteivät kaikki seurueet ole ilmoittaneet kaadetuista hirvistä. Valvontaviranomaisten tietoon laittomista tapoista tulee kuitenkin vain pieni osa. Kaikki mettämiehet käyttävät lyhyttä ja selvää muotoa näädänraudat tai minkinraudat. Valmisteluryhmässä oltiin sitä mieltä, että tapausten poliisitutkintaan tarvitaan lisää resursseja. Sillä asia selviää. Messuilla tavataan! Turun likka Susikannan hoitosuunnitelmakokous: Laiton pyynti Suomessa yleistä n Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä keskusteli 15. helmikuuta muun muassa susien laittomasta tappamisesta. Isto Kohti kesän erämessuja Odotan suurella mielenkiinnolla kevään ja kesän erämessuja. Hirviseurueet voivat ilmoittaa kaadoista Oma riista -palvelussa. Tarkennus alueluvan ehtoihin on annettu metsästäjien omasta toivomuksesta. Jos hirviä on jäänyt pyytämättä, ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta eli hirvenmetsästyskauden päätyttyä. Joku suojelija mainosti loppuvuodesta, kuinka he ovat suvaitsevia ja arvostavat elämää. Mutta raudathan siellä oli! Sivulla 74 oli puolestaan lause: Toisin kuin loukkuja, rautoja ei tarvitse tarkistaa joka päivä. Valmisteluryhmässä kuultiin myös väitöstutkimusta, jossa populaatioja elossasäilymismallien avulla arvioitiin laittoman tappamisen osuutta susien kuolleisuudesta Suomessa ja Ruotsissa 2000-luvulla. Jutussa käytettiin raudoista pitkää muotoa heti tappavat raudat. – Olemme saaneet runsaasti palautetta metsästäjiltä siitä, että kaadetut hirvet tulisi ilmoittaa nopeammin nyt, kun siihen on olemassa hyvä järjestelmä. 82 PUSKARADIO LUKIJALTA Kerro kokemuksista! Ota kantaa! Lähetä kirjoitukset: toimittajasalmi@gmail.com Loukkujen ja rautojen erot n Luin kirjastossa lehtenne numeron 1-2019. Jahtiterveisin Terho Manninen pienpetopyytäjä Kuopiosta Suojelijat todellisia rasisteja n Sosiaalisesta mediasta on käynyt perin hyvin selväksi, että luonnonsuojeluihmiset asettavat jokaikisen elollisen eläimen ihmisen edelle. Se on saatu huomata, että suojeluporukka ei välitä tippaakaan, vaikka ihmiset joutuisivat kuinka ahtaalle petojen takia
www.meidankoira.. Koko perheen lemmikkilehdet Tietoa ja vinkkejä lemmikkisi hyvinvointiin ja aktivointiin! Tutustu ja tilaa: www.kissafani.. Kissafani & Meidän Koira -lehden irtonumerot löydät nyt myös Faunatar-myymälöistä kautta maan.
4x4 LT T3b OHJAUSTEHOSTIN EPS SH.13990. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2019-16 177519-1902 Rahoituksella alk. 150?/kk. 4x4 550 EFI+EPS HETI TOIMITUS! EDUN ARVO 3050. 179?/kk. Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! 4x4 11990 . +tk Jo useat tuhannet asiakkaat ovat valinneet TGB traktorin ja markkinoiden parhaan Patentoidun Kotimaisen Finman V-AURAN lumitöihin ammattikäyttöön, 9 asentoa pikalukituksella. EDUN ARVO 2490. +tk PRO TASAUSPYÖRÄSTÖ sis. MAX Rahoituksella alk. Markkinoiden edullisin laatutraktori. +tk SH. tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 050 3300 882 MODULARBOX OY M Ö N K I J Ä C E N T E R MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! Suomessa yli 150 huoltopistettä. 169?/kk. Rahoituksella alk. 9990. OTAMME AUTOJA VAIHDOSSA! TILAA ESITE!. 45 km/h. 1000?) (ennen 1985 syntyneet!) LISÄVARUSTEITA: Nastarenkaat, Vetokoukku, Peräkärry, Lisäakkusarja, Akkulämmitin. Pakki. Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. +tk Rahoituksella alk. OHJAUSTEHOSTIN EPS OHJAUSTEHOSTIN EPS KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi HETI TOIMITUS! +tk 7490 . SH. 2500. +tk +tk 7490 . +tk Uusi EPS malli Ohjaustehostimella 550 EFI UUTUUS Black Edition 550 EFI MAX EFI +tk 6790 . 2-paikkainen 550 EFI 7990 . (6990?) Nopeille Sähköikkunat, Peruutuskamera, Keskuslukko ja Suojapeite KAUPANPÄÄLLE! (arvo yht. +tk Rahoituksella alk.149?/kk. Nopeat toimitukset kotipihaan asti! 5490 . 169?/kk. Rahoituksella alk. EDUN ARVO YHT. 1000i V-Twin Rahoituksella alk. 6990?) RALLY USA 2000 NYT 100 KPL ERIKOISERÄ NOPEILLE! 5490. SAA AJAA TIELLÄ! EDUN ARVO 2990. EDUN ARVO 2990. 139?/kk. 600 EFI+EPS T3b MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! OHJAUSTEHOSTIN EPS B-kortti tai AM121. 8490. 199?/kk. 5990 . Markkinoiden paras 72 V vääntävä 2000 W moottori. Rahoituksella alk. KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi (Norm. 169?/kk. Lämmityslaite. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. +tk SH.10490. Tämä on AINOA YHDISTELMÄ JOLLA VOI TEHDÄ KUNNOLLA LUMITYÖT, kasata 2,5 m korkealle ja tiellä aurausnopeus jopa 30 km/h 13 cm korkean ERIKOISKUMITERÄN ja vetokoukkuun asti ulottuvan palkkirungon ansiosta, ketjuja ei tarvita koska pito on huippuluokkaa. TGB ON 50 VUOTTA VANHA TAIWANILAINEN HUIPPUMERKKI! EI TARVISE AJOKORTTIA! Max.nop. Aito 4x4 +tk 6790 . Yht 3,6 Kwh Yhdellä latauksella 70 km! Lisäakuilla Yhteensä 5,2 Kwh 95 km! Tupla-akuilla Yhteensä 8,7 Kwh 150 km! Markkinoiden hienoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! HETI TOIMITUS! Lavan mitat: P1000 x L750 x K 300 mm TILAA HETI OMASI! Takuu 2 v. 6 voimakasta erikoisgeeliakkua. Lumiauralla 6790?+tk Finman V-AURA 800