lehti hengellisestä elämästä | jo vuodesta 1929 11–12 / 2020 | hinta 7 € 55-vuotias arja savuoja löysi räpin ”Muroman jälkeen ei ole tullut ketään vastaavaa” Heikki Haataja: Viisaus kasvaa koettelemuksissa Voiko politiikan ja uskonnon erottaa toisistaan?
Viikonloppuisin kursseja mm. Kristittynä Suomessa Selviät paremmin YKI-testistä ja voit hakea Suomen kansalaisuutta. YKI-treeni Polku työhön on toinen mahdollisuus työttömälle maahanmuuttajalle Polku työhön Saat mahdollisuuden palvella omilla lahjoillasi, opit kantamaan vastuuta ja löydät paikkasi tiimipelaajana Tiimityön linja Raamattuopinnot Musiikkiopinnot Koulutusta maahanmuuttajille Urheiluopinnot Muut opinnot Tule ja tulet kohdatuksi! Suomen Raamattuopisto Kauniaisissa on kristillinen kansanopisto, jossa on tarjolla Suomen parasta ruisleipää. Ravintoa hengelle, sielulle ja ruumiille, niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Nuorten Raamatun peruskurssilla löydät elämällesi suunnan. Raamatun peruskurssi (PK) PK International Avoim en raamattukoulun käytyäsi tunnet Raamatun sisällön, saat välineitä tulkita sitä ja osaat soveltaa Raamattua omaan elämääsi Avoin raamattukoulu Sisälle Sanaan on kahdeksasta viikonlopusta koostuva opintokoko naisuus, joka antaa sinulle kokonaiskuvan Raamatust a Sisälle Sanaan Urheilulinjalla kehityt urheilijana, kasvat ohjaajana, opit viemään evankeliumia eteenpäin Urheilulinja Urheilulinjalla suoritat Personal trainer -opinnot yhteisöllisessä ryhmässä toinen toista sparraten Personal trainer Lupaamme, että löydät uuden identiteettisi uudessa kotimaassasi. Helsingintie 10, 02700 Kauniainen | p. Lyhytkurssit Torstaisin saat Raamattuopistossa koko kattauksen. Avoimien ovien luennot. 09 512 3910 | info@sro.fi | raamattuopisto.fi Musiikkilinjalla kehität taitojasi muusikkona, saat soittokavereita ja olet valmiimpi musiikin jatkoopintoihin Musiikkilinja Suomen Raamattuopiston musiikin tuottamisen linja on sinun kiitoratasi tuottajan urapolulla! Musiikin tuottamisen linja Syvennät taitojasi musiikissa ja toteutat oman vaativan musiikkiprojektin ammattilaisten ohjauksessa Musiikkilinja PLUS PK Internationalin käytyäsi olet valmiimpi elämäsi seuraavaan suureen seikkailuun. Raamatusta, kristillisestä opista ja elämästä
Kunnioittava keskustelu, joka ei tarkoita samanmielisyyttä tai yhden totuuden valtakuntaa, on vaihtunut tahalliseen väärinymmärtämiseen ja sivistymättömään toisten heikkojen kohtien etsimiseen. Ei ole mitään mieltä, että pienenä kansana kampitamme toisiamme ja etsimme oman puolueen lyhytnäköistä hyötyä. Näiden kysymysten tulisi nostattaa kaikki kristityt poliitikot puolueesta huolimatta puolustamaan kristillistä ihmiskäsitystä ja sitä kautta kaikkein heikoimpia, joilla ei ole puolestapuhujia. Varsinkin kun politiikka haastaa kristinuskoa aiempaa voimakkaammin. Kaipaan politiikkaan ihmisiä, jotka kykenevät katsomaan kaikkien puolesta kauas ja joille koko kansan etu on oikea tie myös omaan hyvinvointiin. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne.” (Jer. Yhteisen hyvän etsimiseen meitä kehottaa myös Raamattu: ”Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Raamatusta, kristillisestä opista ja elämästä. Muutosten aikana politiikkaan tarvitaan sydämen kristittyjä. Moniarvoisuuden nimissä avataan ovia antikristillisille arvoille ja ihmiskäsitykselle, jotka eivät ole sovitettavissa klassiseen kristilliseen uskoon. Viikonloppuisin kursseja mm. YKI-treeni Polku työhön on toinen mahdollisuus työttömälle maahanmuuttajalle Polku työhön Saat mahdollisuuden palvella omilla lahjoillasi, opit kantamaan vastuuta ja löydät paikkasi tiimipelaajana Tiimityön linja Raamattuopinnot Musiikkiopinnot Koulutusta maahanmuuttajille Urheiluopinnot Muut opinnot Tule ja tulet kohdatuksi! Suomen Raamattuopisto Kauniaisissa on kristillinen kansanopisto, jossa on tarjolla Suomen parasta ruisleipää. Kuka puhuu syntymättömien lasten oikeudesta elää tai syntyneiden lasten oikeudesta isään ja äitiin tai lasten ja nuorten oikeudesta kasvaa tasapainoisesti oman sukupuolensa kantajana. Lyhytkurssit Torstaisin saat Raamattuopistossa koko kattauksen. ”Yhteiskunnallisen elämän asioista seurakuntamme opettavat, että yhteiskunnan lailliset järjestykset ovat Jumalan hyviä tekoja ja että kristityillä on lupa toimia esivallan viroissa, käyttää tuomiovaltaa, ratkaista oikeusasioita keisarillisen tai muun voimassa olevan lain mukaan, tuomita lain vaatimiin rangaistuksiin, käydä oikeutettuja sotia, olla asepalveluksessa, tehdä laillisia sopimuksia, omistaa yksityistä omaisuutta, vannoa vala esivallan sitä vaatiessa sekä solmia avioliitto.” (Tunnustuskirjat) Yhteiset asiat ” Muutosten aikana politiikkaan tarvitaan sydämen kristittyjä.” juha.vahasarja@perussanoma.fi Helsingintie 10, 02700 Kauniainen | p. Epävarmoja ja helpohkosti puoluetta vaihtavia äänestäjiä on entistä enemmän. Politiikan harjoittaminen on siis kansalaista tai kansalaisia koskevien asioiden hoitamista. Kysymykset avioliitosta, gender-ideologiasta ja nyt jälleen aborttioikeuden helpottamisesta ovat syvästi arvokysymyksiä ja ne iskevät suoraan kristinuskon ihmiskäsitykseen. 29:7) Se, mitä itse huomaan kaipaavani eniten politiikan saralta, on vilpittömyys. Raitis kristillinen usko antaa parhaat eväät toimia oikein, tasapuolisesti ja Jumalan sanaa ja toisia ihmisiä kunnioittaen – koko kansan eduksi. Tähtäyspiste on sijoitettava kauemmas: hienon kansamme yhtenäisyyden säilyttämiseen ja kaikkien pitämiseen kyydissä. Yksilön ja yhteisön yhteisten asioiden edistämistä kaikkien eduksi. Nuorten Raamatun peruskurssilla löydät elämällesi suunnan. Politiikan kenttä on maassamme viime vuosikymmeninä muuttunut. Se luo kiusauksen langeta lyhytnäköiseen poliittiseen populismiin aivan jokaisessa puolueessa. Raamatun peruskurssi (PK) PK International Avoim en raamattukoulun käytyäsi tunnet Raamatun sisällön, saat välineitä tulkita sitä ja osaat soveltaa Raamattua omaan elämääsi Avoin raamattukoulu Sisälle Sanaan on kahdeksasta viikonlopusta koostuva opintokoko naisuus, joka antaa sinulle kokonaiskuvan Raamatust a Sisälle Sanaan Urheilulinjalla kehityt urheilijana, kasvat ohjaajana, opit viemään evankeliumia eteenpäin Urheilulinja Urheilulinjalla suoritat Personal trainer -opinnot yhteisöllisessä ryhmässä toinen toista sparraten Personal trainer Lupaamme, että löydät uuden identiteettisi uudessa kotimaassasi. 09 512 3910 | info@sro.fi | raamattuopisto.fi Musiikkilinjalla kehität taitojasi muusikkona, saat soittokavereita ja olet valmiimpi musiikin jatkoopintoihin Musiikkilinja Suomen Raamattuopiston musiikin tuottamisen linja on sinun kiitoratasi tuottajan urapolulla! Musiikin tuottamisen linja Syvennät taitojasi musiikissa ja toteutat oman vaativan musiikkiprojektin ammattilaisten ohjauksessa Musiikkilinja PLUS PK Internationalin käytyäsi olet valmiimpi elämäsi seuraavaan suureen seikkailuun. Avoimien ovien luennot. Ravintoa hengelle, sielulle ja ruumiille, niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hyvään ja oikeaan pitäisi edelleen pyrkiä ja niitä edistää niin puhein kuin teoin. Suomi on niin pieni maa, ettei meillä ole varaa katsella vain yksien vaalien päähän ja kilpailla puoluejohtajien nokkeluudella. Vain se takaa hyvän säilymisen myös tuleville polville. Pääkirjoitus Pääkirjoitus S ana politiikka tulee kreikan kielen sanasta ”politikos”, joka tarkoittaa ”kansalaista koskevaa”. Kristittynä Suomessa Selviät paremmin YKI-testistä ja voit hakea Suomen kansalaisuutta. On luvattava nopeita voittoja tai äänestäjät katoavat niiden taakse, jotka niitä tarjoavat. Tällaisen politiikan hedelmää voidaan seurata tämän päivän eduskunnassa, josta näyttää tulleen isojen lasten hiekkalaatikko
10 haastattelu Heikki Haataja teki väitöskirjan Muroman teologiasta 15 kolumni Tapani Ruokanen 16 raamatun henkilöt Martan monet huolet 19 sivupersoona Arja Savuoja on myös Lady 3R 20 henkilöt Media evankeliumin palveluksessa 23 hartaus Kätketty aarre 24 maailma nyt USA:n vaalissa oli korkeat panokset 26 elämäntaito Viisauden jäljillä 30 samasta perheestä Aarni ja Ilkka Kontturi 33 kysymys ja vastaus Miten niin Raamattu on Jumalan sanaa. 34 raamattuopetus Suuntaa tarkistamassa 38 haastattelu Politiikka ja uskonto käsi kädessä 43 kolumni Juopa työntekijöiden ja maallikoiden välillä 44 ajankohtaus Yhteisten arvojen tilalla vähemmistöt 47 kirja-arvio Luterilaisuus ja neitsyt Maria 48 puolenpitoa Vapaus edellyttää hyveellisyyttä 50 kirja-arvioita Kaksi kirjaa uskon puolustamisesta 51 kristikunnan klassikot Laivamatka kotisatamaan. Arja Savuoja: ”En valinnut räppiä, vaan rap valitsi minut” sivu Sivupersoona Sivupersoona 19 30 KANNESSA KANNESSA KANNESSA KANNESSA 4 | 3 pääkirjoitus Eduskunnasta on tullut hiekkalaatikko 6 lyhyet ja nopeat Onko tonni paljon vai vähän
03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. Irtonumeron hinta 7 €. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Jouni Lallukka, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 60 €, 12 kk määräaikainen tilaus 65 €. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 1457-8611 Olemme liian ankaria itsellemme E l ä m ä n t a it o E l ä m ä n t a it o Ilkka ja Aarni Kontturi: ”Luontoretket ovat olleet meille mukavaa yhteistä tekemistä” S a m a s t a p e r h e e s t ä S a m a s t a p e r h e e s t ä 19 sivu 30 sivu | 5 26 sivu. Hinnat sis. 09 5123 9154, faksi 09 505 2950, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. Ääniversio: kestotilaus 61 €, 12 kk määräaikainen 65 €. alv 24 %. 91
Nykyinen kirkko on rakennettu tiilestä ja sinne mahtuu lähes 900 henkeä. 55 % koonnut Sari Savela Marraskuun luku V ain 45 prosenttia maailman ihmisistä kuuluu sosiaaliturvajärjestelmään, joka tarjoaa ainakin yhtä etuutta kuten lapsilisää, vanhempainrahaa, työmarkkinatukea tai vanhuuseläkettä. Lähde: Kehitys 3/2020 Kirkko keskellä kylää Vaasan kirkko Arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema Vaasan kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1869. Kirkko edustaa englantilaista uusgotiikkaa. Kaksi muuta alttaritaulua ovat Robert Wilhelm Ekmanin vuonna 1861 maalaama teos Pyhän ehtoollisen asettaminen ja Louis Sparren maalaama alttaritaulu, joka kuvaa Jeesuksen hautaamista. Edelfelt on myös suunnitellut maalauksen uusgoottilaiset kehykset. Luvut ovat World social protection reportista 2017–2019/ILO. Vaasan kirkossa on kolme alttaritaulua, joista arvokkain on keskellä oleva Albert Edelfeltin vuonna 1894 maalaama Paimenten kumarrus. Monissa Afrikan, Aasian ja Lähi-idän maissa julkiset sosiaalimenot ovat erityisen pieniä. Kirkkoa ympäröivä kirkkopuisto suunniteltiin ja rakennettiin vuonna 1865. Enemmistö eli 55 prosenttia maailman väestöstä on vailla sosiaaliturvaa. Sari Savela: Kirkko keskellä kylää, Perussanoma 2018 k u va Sa ri Sa ve la 6 | L y h y e t & n o p e a t L y h y e t & n o p e a t. Vaasan edellinen kirkko tuhoutui Vaasan kaupungin palossa vuonna 1852. Sparren teos hankittiin kirkkoon Edelfeltin maalauksen jälkeen vuonna 1897
Minäkin haluan kuunnella sitä, mitä Jumala minusta sanoo.’” Danielle Miettisen kirjoittama artikkeli Sana-lehdessä 33/2020 ” Bible tarkoittaa, että vannoo käsi Raamatulla ja no cap tarkoittaa, että ei valehtele.” Slangisanoista Helsingin Sanomissa 25.9. ’Pelokas mies pui viinikuurnassa viljaa vihollisilta piilossa, mutta Jumalan mielestä Gideon oli sotaurho. Kimalaiskolibreja esiintyy enimmäkseen Kuubassa. Muiden kolibrien tavoin ne pystyvät lentämään paikallaan. Silloin Sami Nurmi ajattelee Raamatun Gideonia. kuva iStock Hyvää Vapahtajan syntymäjuhlaa ja uutta vuotta 2021! K imalaiskolibri ( Mellisuga helenae) on maailman pienin lintu. Ne muistuttavat nuorta uskovaa tämän heikkouksista ja keskeneräisyydestä. km/h Piikkipyrstökiitäjän huippunopeus Lainattua ” Ennen ajattelin, että vaikka Jumala olisi olemassa, en ikinä kelpaisi hänelle.’ Syvyyksistä nousee aika ajoin inhottavia ääniä. Se painaa noin 1,6 grammaa eli vähemmän kuin sentin kolikko ja sen pituus on 5,7 senttimetriä. Wikipedia.org Maailman pienin lintu kuva Sari Savela kuva iStock | 7 L y h y e t & n o p e a t L y h y e t & n o p e a t
He nukkuivat. Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. Kokouksesta alkoi juutalaisten järjestelmällinen kansanmurha. Lehden julkaisuajankohtana karmeiden päätösten Wannseen kokous oli jo pidetty. Useimmat ihmiset eivät sitä nähneet. 6:23 Raamatunkohta k u va iS to ck Holokausti -sanan historia S anaa holokausti käytettiin ensimmäisen kerran yhdysvaltalaisessa Jewish Frontier -lehdessä marraskuussa 1942, kun siinä kerrottiin laajamittaisesta juutalaisten tuhoamisesta. ” ” Room. Ja samassa hetkessä, kun lapsi oli syntynyt, taivas avautui ja äkkiä taivaallinen valo valaisi Beetlehemin lähellä olevat kedot. Mutta taivaassa seurattiin pyhällä innolla noita kahta tallissa. Ainoastaan jotkut paimenet valvoivat ja näkivät sen.” Ole Hallesby Herää valvomaan -lehdessä 12/1970 8 | L y h y e t & n o p e a t L y h y e t & n o p e a t. Tieteen kuvalehti Historia 14/2020 Herää valvomaan 50 vuotta sitten Te löydätte lapsen ”Itämaisissa olosuhteissa ei ole niinkään harvinaista se, että köyhät matkustajat joutuvat yöpymään yhdessä eläinten kanssa, ja niinpä tuossa kaupungissa tuskin monikaan kiinnitti koko asiaan suurtakaan huomiota
k u va iS to ck | 9 L y h y e t & n o p e a t L y h y e t & n o p e a t. Kuusanmäki ”T utkimusten mukaan vastaus on kyllä ja ei. Raha lisää onnellisuutta, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Tonni ei tunnu enää lisältä, vaan lähtökohdalta.” HS Teema Raha 4/2020 Lisääkö raha onnellisuutta. Toisekseen: vertailemme omaa varallisuuttamme muihin. Eli jos saamme tonnin, se nostaa tyytyväisyyttä elämään, mutta jos tonnin saavat samalla kaikki muutkin, tyytyväisyys on vähäisempää. Ensinnäkin ihmiset sopeutuvat tulotason nousuun, ja silloin minimivaatimukset elintasolle kasvavat. Tampereen yliopiston taloustieteen opettaja, tohtori Matti Hovi sanoo, että ’muiden tulot vaikuttavat negatiivisesti ihmisten onnellisuuteen’. Tämä johtuu ainakin kahdesta asiasta
Silloin ihminen voi ratkaista kohtalonsa taivaan ja helvetin väliltä.. 10 | 10 | ”Kirkko alhaalla oli tulitikkuaskin kokoinen” – väitöskirja esittelee kokemusteologi Urho Muroman Urho Muroma ei tyytynyt Lutherin käsitykseen, jonka mukaan ihmisellä ei ole pelastuksen asiassa vapaata tahtoa. Muroman mukaan Jumala vapauttaa etsikkoaikana ihmisen tahdon Saatanan hallinnasta
| 11 teksti Petri Vähäsarja kuvat Jani Laukkanen Vieläkö viides liike on evankelioimisliike, teologian tohtori Heikki Haataja kysyy.
Isä oli suositellut Muromalle herätyssaarnaaja Albert Lunden (1877–1939) tilaisuuksia. Menin siinä määrin hurmoksiin, että päivätajuntani katosi ja olin jossain korkealla Herran luona. Tällainen opillinen rakentelu ei syntynyt tyhjästä. Johanneksenkirkossa pidetyssä tilaisuudessa tapahtui Muroman mukaan seuraavaa: ”Herra tuli minua niin lähelle, että olisin voinut käsin koskettaa häntä. Hän katsoi tulleensa silloin uskoon. Muroma ei tahtonut Lutherin tavoin palvoa mysteeriä. Hurmoksissa Perustavia kokemuksia oli Muromalla kaksi. Muroman mallissa ihmisen tahto on syntiinlankeemuksen myötä Saatanan alainen, mutta ”etsikkoaikana” Jumala vapauttaa ihmisen tahdon Saatanan hallinnasta. Sylilapsi ei kuitenkaan Muroman mukaan voi uskoa, vaan Kristus otetaan todellisesti vastaan myöhemmin tapahtuvassa henkikasteessa eli edellä kuvatun kaltaisessa uskoontulokokemuksessa. U rho Muromasta (1890–1966) on tehty pro gradu -töitä, mutta ei yhtään väitöstutkimusta. Vihin elämäni hänen palvelukseensa ja otin vastaan syntien anteeksisaamisen. Tähän liittyy toinen Muroman merkittävistä kokemuksista, josta Heikki Haataja käyttää nimitystä kutsumusnäky. Ensimmäinen niistä tapahtui Helsingin Johanneksenkirkossa vuonna 1912. Jos Jumala ei määrää kenenkään ikuista kohtaloa, jonkunhan se pitää määrätä. Kuten Heikki Haataja kuvailee: ”Muroma oli kokemusteologi”. Se tapahtui pian Muroman uskoontulon jälkeen, ja siinä Muroma näki ihmisiä syöksymässä hänen ”oikealta ja vasemmalta puoleltaan” helMuroma ei tahtonut palvoa mysteeriä.” 12 |. päivänä tilanne muuttui, kun Heikki Haatajan väitöskirja ”Tahtoratkaisustamme riippuu lopulta kaikki” – Urho Muroman käsitys uudestisyntymisestä ja pyhityksestä tarkastettiin Helsingin yliopistossa. Mitä sitten seurasi, en osaa selittää. ”Pelasta niin monta kuin voit” Haatajan väitöskirjan aiheen keskiössä oleva sana ”tahtoratkaisu” liittyy edellä mainittuihin asioihin: henkija vesikasteen erottamiseen sekä ennaltamääräämisen kieltämiseen. Nyt Muroma oli valmis osallistumaan sellaiseen. Muroma hylkäsi kovin sanoin sen, että uudestisyntyminen tapahtuisi kasteessa, mikä oli luterilaisen opin mukainen kanta. Joskus Lutherin kohdalla on puhuttu ”yksinkertaisesta predestinaatiosta” eli siitä, että Jumala on määrännyt toiset iankaikkiseen elämään, mutta helvettiin hän ei ole määrännyt ketään, vaan sinne mennään niin sanotusti itse. Kokemus oli niin voimakas, että Muroma johti siitä uudestisyntymistä koskevan teologiansa, vaikka hän yrittikin perustella sen myös Raamatulla. Kun isä sai sydänkohtauksen ja kuoli Urho Muroman syliin, Muroma koki mielenmuutoksen. Reformaattori Jean Calvin tulkitsi sitä niin, että Jumala on määrännyt kaikki ihmiset ennalta joko taivaaseen tai helvettiin. Silloin ihminen voi valita taivaan ja helvetin välillä. Siihen kuuluvia järjestöjä ovat nykyään esimerkiksi Suomen Raamattuopisto, Kylväjä, Kansanlähetys ja OPKO. Muroman käsityksen mukaan vesikasteessa Jumala ”tuo Kristuksen kastettavan ulottuville”. Muroma tunnetaan viidennen herätysliikkeen perustajana. Väitöskirjan perusteella Urho Muroman teologiaan vaikutti se, että Muroma kielsi kategorisesti niin sanottua predestinaatiota koskevan opin: Jumala ei ole määrännyt ketään ennalta taivaaseen tai helvettiin. Johanneksenkirkko oli siellä alhaalla kuin tulitikkulaatikko ja surisi ihmisiä – Olin tullut täytetyksi Pyhällä Hengellä.” Myöhemmin Muroma piti tuota tapahtumaa uudestisyntymisenä ja henkikasteena. Käsite predestinaatio on kirkkoisä Augustinukselta. Haatajan mukaan ”evankelioiva herätyskristillisyys” henkilöityi 1920-luvulta lähtien Suomessa Urho Muromaan, joka piti herätyskokouksia ja perusti myöhemmin julistuksensa tukikohdaksi Suomen Raamattuopiston. Luther sen sijaan ”nosti hattua” ja tyytyi siihen, että se miksi kaikki eivät pelastu, on Jumalan salaisuus. Ilmeinen seuraus oli, että avaimet siirtyivät ihmiselle itselleen. Sitä ennen, lukioaikana, Muroma oli irtaantunut kodin evankelisesta perinnöstä (Muroman isä Emil Murén oli pappi ja kuului Evankeliumiyhdistyksen johtokuntaan) ja muuttunut ”täysin suruttomaksi oikeustieteiden opiskelijaksi”. Lokakuun 15
Pahin isku Muroman elämässä oli oman pojan itsemurha. Haataja koki itse Raamattuopistolla Tunnustuskirjojen sekä C.O. Muroman sielunhoidollisimmat kirjoitukset syntyivät siellä montun pohjalla, Haataja kuvailee. Tein gradunikin Muroman tahdonvapauskäsityksestä. – Hän oli auttanut ihmisiä etäällä mutta ei ollut nähnyt lähellä olevien hätää. Haataja itse saapui Raamattuopistolle vuonna 1964. | 13 Heikki Haataja kuvattiin väitöstilaisuutensa jälkeen Helsingissä hotelli Arthurin kirkkosalissa, jossa Urho Muroma aikanaan puhui.. – Jonkinlaisen Muroma-pistoksen olin kuitenkin jo saanut, eikä se lähtenyt pois. Roseniuksen äärellä ”armon kirkastumisen”. – Ja toisaalta, vaikka Muroma julisti suurella varmuudella ja hyökkäävästikin, hän oli myös nöyrä. Haataja etääntyi ratkaisukristillisyydestä ja omaksui luterilaisemman näkemyksen. Hän koki saaneensa varmuuden siitä, että itsemurhan tehnyt poika oli Jumalan hallussa, Haataja kertoo. Se oli hirvittävä kriisi, jonka kanssa Muroma kuitenkin pääsi jonkinlaiseen rauhaan. Hän oli tosissaan, ja sen vuoksi olen aina kunnioittanut Muromaa, vaikka en kaikissa kohdissa voikaan hänen teologiaansa yhtyä, Haataja kertoo. Hän myönsi, että teologit tulisivat myöhemmin lukemaan hänen kirjoituksiaan ja toteamaan, että tuossa ja tuossa Muroma oli väärässä. – Tämän kutsumuksensa mukaan Muroma toimi elämänsä loppuun asti. Muromalle sanottiin: pelasta niin monta kuin voit. Muroma oli korkeassa kurssissa, Haataja muistaa. Hän opiskeli siellä nuorisotyönohjaajaksi. vettiin. – Mutta hänen kirjojaan luettiin ja puheita kuunneltiin nauhalta. Hän uskoi 100-prosenttisesti sen, mitä hän julisti. – Muroma oli tunnettu maanisdepressiivisestä taipumuksestaan, ja hänen kirjoituksistaan voi jopa päätellä, missä tilassa teksti on kirjoitettu. Tuolloin Muroma oli jo vanha ja sairas, eikä Haataja nähnyt häntä kertaakaan. – Selvisi, mitä se todella tarkoittaa, että Jeesus on sovittanut synnit. Mikä sitten Muromassa jaksoi kiinnostaa, jos kerran Haataja ei hänen teologiaansa pysty allekirjoittamaan. – Varmaankin hänen evankelioimisen teologiansa ja myös se, että parhaimmillaan Muroman julistus oli sielunhoidollista
Muroman mukaan se on ihmisen tahtoratkaisu. – Ei sen tarvitse olla samanlaista kuin Muromalla, vaan se voi olla luterilaista lain ja evankeliumin saarnaa. Se hätä on nykyään yhä ajankohtaisempi, Haataja pohtii. Hän oli ennen kaikkea julistaja. Viidesläisistä liikkeistä varsinkin Raamattuopisto on esimerkiksi nykyisen identiteettiasiakirjansa perusteella täysin luterilaistunut myös sakramenttien osalta. Muroman julistuksen hedelmä on ollut kestävää.” Väitöstilaisuudessa noudatettiin koronaohjeita huolellisesti. Heidän mukaansa ihmisellä on luonnostaan vapaa tahto valita Jumalan ja perkeleen välillä. – Pidän tätä opillista muutosta pelkästään hyvänä ja jopa välttämättömänä. Kuullaanko enää todellista herätyssaarnaa. Tuhannet ihmiset tulivat uskoon. – Muromakaan ei vaalinut perintöä vaan synnytti uutta. Pelagiolaiset uskoivat, että syntiinlankeemus ei aiheuttanut ihmisen tahdon suuntautumista pahaan. Muroma ei kuitenkaan profiloitunut akateemisen teologian kautta. Muroman teologiaan jää jännite, jota Haataja kutsuu synergismiksi. – Muroman hengessä sekin on nähtävä, että kastettukin voi olla matkalla kadotukseen. Vain Kristuksen vastaanottamisessa on pelastus, ja siinä tapahtuu henkikaste ja uudestisyntyminen, Haataja referoi Muromaa. Toisaalta hän sanoo, että ihminen itse antautuu ja valitsee Jumalan. Juuri näistä ihmisistä Muromalla oli hätä. – Voimme sanoa, että ristiriidoistaan huolimatta Muroman julistuksen hedelmä on ollut varsin kestävää. Voidaan kysyä, mikä aiheuttaa sen, että ihminen avaa tuon oven. – Ei Muroman teologia kuitenkaan ollut mitään pelagiolaisuutta, Haataja jatkaa. Syntyi kokonaan uusi herätysliike. Erityisesti Muromaan vaikuttivat teologisen tiedekunnan professori Antti J. – Muroman mielestä yksikin tietoinen synti, jota ei tunnusteta, on pelastuksen este. Vieläkö viides liike on evankelioimisliike, Haataja kyselee. Ehkä Muroman teologiaa kuvaa vertaus, jossa Jeesus koputtaa ovella. 14 |. Ihmisen on itse avattava tuo ovi. Kääntyminen ei ole sama kuin pelastus. – Ihmisen antautuminen ei ole sama asia kuin pelastus. Muroman teologia oli suomalaisessa luterilaisuudessa poikkeuksellista mutta ei ennenkuulumatonta. Kansanlähetyskään ei näytä kokonaisvaltaisesti edustavan ”muromalaisuutta”. Samalla kysyn, onko viidesläisyys myös menettänyt jotakin. Pietilä sekä arkkipiispa Gustaf Johansson, jotka olivat hylänneet opin kasteessa tapahtuvasta uudestisyntymisestä. Haatajan työ ei koskenut nykyistä viidesläisyyttä, mutta puhutaan siitä silti. – Vaikka Muroman mukaan kukaan ei joudukaan helvettiin perisynnin perusteella, hän kuitenkin kuvaa ihmisen perinpohjaista turmelusta, joka on totaalinen, Haataja toteaa. Toisaalta hän kokee ongelmallisena sen, että yritettäisiin ”vain vaalia muromalaista perintöä”. – Yhtäältä Muroma sanoo, että pelastus on kokonaan Jumalan työ. Sillä tarkoitetaan, että pelastumiseen tarvitaan ihmisen ja Jumalan yhteistyötä. Entä nyt. Oliko Muromalla dogmatiikkaa
Kovia ovat kokeneet myös yrittäjät, esiintyjät ja taiteilijat, joiden asiakkaat ja yleisö katosivat. Se auttaa selviämään kiperissä tilanteissa, niin että uskaltaa toivoa, tehdä työtä ja rakastaa. Kansalaiset ohjautuvat sisältäpäin, oikeista arvoista, kaveria ei jätetä. Protestanttinen etiikka puree yli puoluerajojen. Ja kantaa yli aikojen. Olemme osattomia maailman rikkauksista. Suomi on hyvä maa sen tähden, että sen eteen on tehty lujasti töitä. Ylioppilaana ihminen on viisaimmillaan ja vapaampi kuin koskaan sitä ennen ja sen jälkeen. Nyt on itse etsittävä tie eteenpäin ilman muiden ohjausta. Mahtava tunne – olipa älliä tai ei! Eikä tulevista murheista ole vielä juurikaan tietoa. Ylioppilas kokee täyttymyksen: olen saavuttanut päämääräni, se on tehty. Usko on luottamusta ja se on epätoivon vastakohta. Usko on vielä enemmän kuin arvot ja etiikka, politiikan polttoaine. Historian isossa kuviossa tämä aika on yksi lyhyt vaihe, vaikka se palaa mieleen vielä vanhana: silloin oli koronakevät, digitalisaatio ja etätyö harppasivat, globalisaatio painoi jarrua. Korona ei murtanut eläkkeitä eikä juuri tulevaisuuttakaan. on kerran saavuttanut. Avautuu aikuisuus. On kyettävä sietämään epävarmuutta. Yhteiskunnan perusta on terve ja luja. Nyt on yrittäjän auttamista, että pistäytyy baariin kahville. Takana on tarkasti säädelty ja vuosia kestänyt opintojakso, jossa oli melko vähän vapauksia. Tätä mietiskelin elokuun viimeisenä lauantaina, kun kuuntelin juuri ylioppilaslakkinsa saaneiden puheita. Omat päätökset vievät jonnekin eikä paluuta ole. Olemme kokeneet, että elämässä on ollut Jumalan siunaus ja varjelus. Köyhyys ja kurjuus on vain muutaman sukupolven päässä. Uusien ylioppilaiden rinnalla ovat ikätoverit. Työ jatkuu. Suomi on hyvä maa, vaikka maailma näyttää sekavalta. Meitä kannattelevat iankaikkiset käsivarret. Siksi politiikan on panostettava sivistykseen, jonka juuret ovat uskossamme – kai poliitikot muistavat sen yli puoluerajojen. Myös sisäänpääsykokeissa on ollut mutkia. Godspeed!. Uhkakuvien keskelläkin ylioppilasjuhla on yksi elämän parhaista päivistä. Vapauden ja vastuun välille on luotava toimintatapa, joka kestää, siis elämän puolesta. | 15 K o l u m n i K o l u m n i E pidemia painoi yli seitsemänkymppiset eristyksiin, mutta he ovat olleet turvassa. Ja oma vahvuus, tieto, taito ja äly. Se pätee yhä. Se on sivistystä, jota kukaan ei voi riistää koskaan häneltä, joka sen Kova koronavuosi teksti Tapani Ruokanen kirjoittaja on teologian maisteri ja päätoimittaja emeritus. Suomi on vanhalle hyvä. Olosuhteemme ovat kohtuullisen vaikeat, ilmasto on tyly, geopoliittinen asemamme ongelmallinen idän ja lännen rajalla. Miksi. Se pelottaa. Teemme työtä, että perintö jää jälkeemme ainakin yhtä hyvänä kuin itse sen saimme. Naapurissamme Redi-keskuksessa on pantu lappuja luukulle, vaikka ollaan pääkaupungin keskustassa. Toivottavasti. Nuorten valmiit suunnitelmat romahtivat keväällä, kun korona sotki ylioppilaskirjoitukset. Meillä on vahva sosiaalinen pääoma, jota ovat rakentaneet yhteiset kokemukset ja käsitykset oikeasta ja väärästä. Suuria tapahtumia ei saanut järjestää ja halailu kiellettiin. Hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden rakentaminen, sivistyneet olot ja rauha ovat olleet isiemme ja äitiemme suuria tavoitteita
R a a m a t u n h R a a m a t u n h e n k i e n k il ö t l ö t 16 |
Siellä aika tuntuu pysähtyneen. Jeesuskaan ei jouda ajattelemaan häntä, joka hiki hatussa koettaa parhaansa mukaan palvella toisia. Hänellä olivat vain toiset ihmiset mielessä. Ja kuitenkin hänestä näytti siltä, että hän oli yksin. Kun. 19:14:ssä: ”Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. Mitä vieraatkin ajattelevat. 12:15:ssä: ”Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa monet.” Katkeruus on tarttuva sairaus. Jeesus puhuu ja toiset kuuntelevat. Mitä Martta oikein rukoilee: ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni. Kukaan ei tuntunut huomaavan Martankaan ponnisteluita. Eikö hän aiokaan auttaa ruoan valmistamisessa. Jossain vaiheessa Martta huomasi, että aika rientää eikä ruoka tunnu valmistuvan ajoissa. Hän ryhtyy rukoilemaan eli kääntyy Jeesuksen puoleen murheensa kanssa ja pyytää tätä auttamaan itseään. Kukaan ei huomaa, että ruoka viipyy, hän huokaa. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen.” Elia oli tehnyt paljon työtä Jumalan valtakunnan eteen. Jotain samaa sanoi Eliakin Horebin vuorella Jumalalle 1. Niinpä Martta tekee jotain sellaista, joka auttaa myös meitä tuntemaan itseämme paremmin. Martan ja myös Elian sanoista paljastuu, että jonkinlaisia katkeruuden ituja oli ilmaantunut näkyviin. Eikö hän siis tee niin kuin Jumalan ihmisen tuleekin tehdä. He valittivat tilaansa hänelle, jolla on valta ja myös taito auttaa ihmistä. Hän käy kurkkaamassa olohuoneen puolelle nähdäkseen tilanteen. – No, se on hyvä. Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Rukoilija näyttää syyttävän Jeesusta välinpitämättömyydestä: ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että minulla on näin vaikeaa?” Kun elämässä asiat menevät toisin kuin toivomme, mieleen tulee helposti ajatus, ettei Jumalakaan välitä. Ei ole ihme, että Heprealaiskirjeen kirjoittaja varoittaa kristittyjä Hepr. Eikö hän siis toimi aivan oikein. Mariakin on siellä. Martan rukouksesta paljastui, että hänen ajatuksensa Jeesuksesta olivat alkaneet vääristyä. Kukaan ei tuntunut piittaavan hänen vaivannäkemisestään. Siellä ei näy kiireestä jälkeäkään. Naiset saivat siis kotiinsa yllättäen toistakymmentä vierasta. Onnellista on kuitenkin se, että kumpikin heistä valitsi oikean kohteen mielipahansa purkamiseen. Vai patiolleko kaikki ovat kerääntyneet. Saan tehdä raskasta työtä yksin, kenenkään auttamatta. Katkeroituminen on lähellä. Hän vihjasi, ettei Jeesus välitä hänestä. Aikooko hän saattaa häpeään koko kotimme, kun ei tunnu lainkaan välittävän siitä, saavatko vieraat ruokaa ensinkään. Ei ole ihme, että kotiin tulee vipinää. Hänen rukouksessaan oli toinenkin seikka, johon arvelen itse kun| 17 Kun Jumala on ottanut meidät kouluunsa, tiellemme ohjautuu ihmisiä, jotka alkavat hioa meistä särmiä, kirjoittaa Jukka Norvanto.. Ei Jeesuskaan. Ja kuitenkin jotain on pielessä. Martan rukous teksti Jukka Norvanto kuva Pekka Rahkonen R aamatun tutuimpiin kohtiin kuuluu Luukkaan evankeliumin luvussa 10 kerrottu tapaus Jeesuksen ja hänen opetuslastensa vierailusta Martan ja Marian kodissa. Siksi sen versot on saatava katkeamaan jo alkuunsa. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Ei edes Jumala. Mutta mitä ihmettä. Eikö koko Raamattukin yhä uudelleen rohkaise meitä heittämään kaikki murheemme Jeesukselle. Martta alkaa kiertää hyllyjä ja laskeskella, mitä kaikkea pitäisikään saada kerätyksi kokoon, jotta ruokaa riittäisi koko suurelle vierasjoukolle
Silloin on myös suuri kiusaus ajatella, että kaikki muuttuisi paremmaksi, kun Jumala muuttaisi tuon toisen ihmisen. Mutta pelkästään siihen Jeesus ei Marttaa jättänyt. Jeesus teki Martalle saman asian kuin mitä rukoilija kertoo itselleen tapahtuneen Ps. Uskotko tämän?” Siihen Martta vastasi: ”Uskon, Herra.” Minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan.” Martta selvästikin uskoi Jeesukseen, ja siksi hänestä tulee myös meille apu, sillä meillekin tulee elämässämme vastaan samantapaisia tilanteita kuin Martalle. Siellä Jeesus sanoo hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Siksi hän antaa ohjeita Kaikkivaltiaalle siitä, miten asiat tulisi hoitaa: ”Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Martta näytti unohtaneen sen, mitä Sananl. Tarkoituksettomuuden tilalle on tullut tarkoitus. Se, mikä vielä vähää aikaisemmin tuntui mielettömältä ja umpikujalta, onkin yhtäkkiä saanut uuden mielen. Siksi tarvitsemme Jumalan sanaa, jotta osaisimme rukoilla niitä asioita, joita Jumala pitää hyvinä ja siis meille hyödyllisinä. Martta ei siis rukoile Jumalan tahdon, vaan hänen oman tahtonsa tapahtumista. Tarkoitan niitä vaikeita aikoja, jotka saavat meidät luulemaan, että Jeesus on unohtanut meidät omien ongelmiemme pariin eikä lainkaan välitä siitä, mitä meille kuuluu. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Niissä hioutumistilanteissa tahtoisin kyllä rukoilla, että Jumala muuttaisi hankalat ihmiset toisenlaisiksi tai ainakin veisi heidät jonnekin muualle, mutta nyt kun luen Jeesuksen vastausta Martalle, huomaan, ettei sellainen rukous olekaan Jumalan tahdon mukainen. 118:5:ssa (1933 käännöksessä): ”Ahdistuksessani minä huusin Herraa, Herra vastasi minulle ja asetti minut avaraan paikkaan.” Avaralta paikalta näkee kauemmaksi. Vain yksi on tarpeen. Kuitenkin kun Jumala on ottanut meidät kouluunsa, hän huolehtii myös siitä, että tiellemme ohjautuu ihmisiä, jotka alkavat hioa meistä särmiä. Vaarana onkin, että kun puuhailemme monenlaisissa asioissa, se näköala katoaa. Eivät tiellemme osuneet ihmiset sattumalta ole siinä, missä ovat.” 18 |. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.’” Jeesus vastaa kielteisesti Martan rukoukseen: ”Ei Martta. Hän uskoo tietävänsä asiat jopa paremmin kuin Jeesus. Hän avasi rukoilevan Martan eteen näkökulman, joka auttoi tätä siinä hetkessä ymmärtämään, mikä ihmisen elämässä on kaikkein tärkeintä. Maria auttaa meitäkin ymmärtämään, että tässä maailmassa Jeesuksen seura ja hänen sanojensa kuunteleminen on kaikkein tärkeintä. Jeesus auttoi Marttaa näkemään, että siinä, mitä Maria tekee, on jotain sellaista, mistä kaikki ihmiset voivat ottaa oppia. ”Mutta Herra vastasi: ’Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Jumala hioo meitä, milloin yhdenlaisen, milloin toisenlaisen ihmisen avulla. Tapaus Martan ja Marian kotona kertoo siitä, että Jeesukselle saa tuoda kaikenlaiset murheet. Senkin, kun luulee, ettei Jeesus välitä. Kuinka helppoa onkaan ajatella, että jos ja kun Jumala muuttaisi sen ja sen ihmisen sellaiseksi kuin minä toivon, kaikki olisi paremmin! Kun lankeamme ajattelemaan niin rajoittuneesti maailmasta, rukouksemme on vaarassa muuttua Jumalalle annetuiksi toimintaohjeiksi. Silloin alamme pitää omaa näköalaamme kaikkein parhaimpana, jopa sellaisena, jota kannattaa tarjota niin Jumalalle kuin ihmisillekin. Eivät tiellemme osuneet ihmiset sattumalta ole siinä, missä ovat. 27:17:ssa todetaan: ”Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä.” Kun joudumme läheisten ihmisten hiomiksi, on helppoa ryhtyä kuvittelemaan, että Jumalakin on unohtanut. Sisartaan tarkoittaen Martta valittaa Jeesukselle: ”Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Martta siis pyytää Herraa Jeesusta muuttamaan Marian sellaiseksi kuin hän toivoo. kin meistä aika ajoin lankeavan. Tapaus Martan ja Marian kodissa ei kuitenkaan kertonut Martan epäuskosta mitään, sillä myöhemmin Lasaruksen haudalla tämä selvästi ilmaisee uskovansa Herraan Jeesukseen. Minä en anna sinulle sitä, mitä pyydät.” Jumala uskaltaa vastata pyyntöihimme myös kieltävästi. Jumala kuitenkin tietää paremmin, mitä me tarvitsemme. Tosin on helppoa ajatella, etteivät omat särmämme kovin paljon hiomista kaipaakaan, toisten sitäkin enemmän. Vaikka elämäntilanteemme ei välttämättä muutu miksikään avaralle paikalle pääsemisen jälkeenkään, niin suhtautumisemme elämäntilanteeseen voi muuttua toisenlaiseksi
Tämä mutsi breikkaa! teksti Erja Taura-Jokinen kuva Sari Savela ” Uskon, että Jumala vastaa tavalla tai toisella. Kun uskaltautuu rukouksessa yhä uudelleen jättämään Jeesukselle kaiken itsessään: sydämen, pään, kädet ja jalat sekä oman keskeneräisyytensä. Viini ja leipä on vertauskuva / mis meille annetaa armost lupa/ uskoo anteeks hölmöilyt / vaik miten olis möhliny. WAU, tämä on just sitä, mitä tämä aika tarvitsee! Mikä riimeistäsi lienee nasevin. Oululainen Arja Savuoja muuntuu esiintymislavalla Lady 3R:ksi. Miten kristitty voi löytää kutsumuksensa. Minä en valinnut räppiä, vaan rap valitsi minut! Kaikki alkoi siitä, kun satuin lausahtamaan ystävälleni tervehdykseksi: ”hupsista heikkaa, tämä mutsi breikkaa”. Olen sairastanut vaikeaa migreeniä 9-vuotiaasta lähtien. / Tärkeint on ett Jeesuksen löydät / Hän kattaa sulle mageet pöydät! Ketä fanitat ja miksi. Artistinimen ärrät viittaavat Raamattuun, räppiin ja runouteen. Pitää vain jaksaa olla kuulolla.”. Mikä kiva kommentti artistiuteesi liittyen on jäänyt mieleesi. Sitä olen yrittänyt harjoitella uskoontulostani, vuodesta 1996, lähtien! Tällä kokemuksella sanoisin, että hyväksyen, kuunnellen ja rakastaen – lempeän rohkeasti Jeesuksesta kertoen. Ihailen ja arvostan erityisesti ihmisiä, jotka ovat sinut itsensä ja Jumalan kanssa ja uskaltavat kertoa, mihin heidän toivonsa perustuu. Sivupersoona Sivupersoona | 19 Miksi 55-vuotias on valinnut musiikkigenreksi juuri rapin. Mikä on kovinta elämänkouluasi. Miten kristityn pitäisi lähestyä uskosta osattomia. Pitää vain jaksaa olla kuulolla. Palstalla esitellään tunnettuja henkilöitä uudessa valossa. Uskon, että Jumala vastaa tavalla tai toisella
Patmos oli tuottanut kymmenien vuosien ajan runsain määrin radioja tv-ohjelmia, mistä syystä osaamista oli omasta takaa. Markun annettiin ymmärtää, että kanava ei myy ohjelma-aikoja ulkopuolisille. Vuonna 2003 perustettiin myös TV7, joka omistautui kristillisten tv-ohjelmien lähettämiseen. Markun vaimo Sirpa tuli mukaan perustamaani raamattupiiriin, jota kutsumme tyttöpiiriksi, kertoo Anne. Alussa Vuorinen sai tylyn vastauksen kertoessaan haluavansa ostaa ohjelma-aikaa PTV-kanavalta. Seurakunnat ja järjestöt saivat jälleen mahdollisuuden omien ohjelmiensa lähettämiseen. Annesta tuli myös Tarjolla Elämä -ohjelmien juontaja. R adio Patmoksen studio on täynnä puheen sorinaa. Vuorinen innostui Annen kääntymyksestä siinä määrin, että kirjoitti hänestä kirjan Minun valintani, josta on julkaistu kymmenen painosta. Patmoksen palveluksessa oli useita radiotekniikan ammattilaisia, ja myös toimitustyöhön saatiin kokeneita mediaalan ammattilaisia. Ohjelmat saavuttivat kohderyhmänsä ja niistä tuli paljon rohkaisevaa palautetta, joka antoi Markulle uskoa siihen, että ”juuri median kautta evankeliumi tulisi saavuttamaan jokaisen suomalaisen”. Pauli lähetti Annelle onnittelukortin uskoontulon johdosta ja toivotti tervetulleeksi Raamattuopistolle. Markku löytää paikkansa radiosta Pian kristillinen mediatyö sai jälleen uutta tuulta purjeisiin – vuonna 1997 syntyi kristillinen radiokanava Radio Dei. Yksi heistä oli Markku Vuorinen, joka aloitti päätoimisena mediapastorina ja toimittajana. Annen palvelutehtävä avautuu Raamattuopistolla Kaikki alkoi siitä, kun Raamattuopiston Pauli Tuohioja sai käteensä Eeva-lehden, jossa kerrottiin Annen uskoontulosta. Siellä kohtaavat vanhat ystävät – Anne Pohtamo-Hietanen ja Markku Vuorinen, jotka toimittivat 90-luvulla monille tutuksi tullutta tv-ohjelmasarjaa Tarjolla Elämä. Ystävystyimme perheenä ja teimme yhdessä myös evankeliointimatkan Espanjaan. Anne ja Markku kiersivät helluntaiseurakunnissa pitämässä evankelioivia tilaisuuksia. Tarjolla Elämä -ohjelmia lähetettiin viiden vuoden ajan, jonka jälkeen lähetyshinnat nousivat siinä määrin, että ohjelmien lähettäminen ei ollut enää mahdollista. Tarjolla Elämä -ohjelmissa nähtiin usein tuttuja kasvoja julkisuudesta. Vuonna 2013 Lähetyssäätiö Patmos katsoi tarpeelliseksi käynnistää oman radiokanavan. Täytyykö ruveta taistelemaan vapaan tiedonvälityksen puolesta. kysyi Vuorinen. Markku oli se, joka rukoili aikoinaan mieheni puolesta, kun hän jätti elämänsä Jeesukselle, meidän olohuoneessamme. – Olemme saaneet Suomeen uuden monopoliyhtiön. – Yhteistyömme Markun kanssa on monisäikeinen. Tarjolla elämä -ohjelmat televisioon Kanadasta takaisin Suomeen muuttanut Markku Vuorinen ei suostunut hyväksymään ajan tuomaa muutosta vaan lähti taistelemaan hengellisten tvohjelmien lähettämisen puolesta. Markun käymän keskustelun jälkeen alkoikin ohjelma-aikaa löytyä ja niinpä Markku Vuorinen aloitti Tarjolla Elämä -ohjelmasarjat helmikuussa 1991. Kun paikalliset tv-kanavat aloittivat 70-luvulla, saivat seurakunnat ja kristilliset järjestöt myös mahdollisuuden jakaa evankeliumia näillä kanavilla. Kristilliset ohjelmat lisääntyivät erityisesti 1980-luvulla, jolloin myös paikallisradiot aloittivat toimintansa. Riemua ei kuitenkaan riittänyt pitkään, sillä aika pian hengellisten ohjelmien ei katsottu sopivan kanavien formaattiin ja niin näitä ohjelmia lakkautettiin televisioja radiokanavilta yksi kerrallaan. Tarjolla elämä oli myös ensimmäinen tv-ohjelma, jossa Anne PohtamoHietanen kertoi uskoontulostaan. Se oli myös ensimmäinen tv-ohjelma, jossa Anne Pohtamo-Hietanen kertoi uskoontulostaan.. Tällä kertaa aamulähetyksen aiheena on Hyvän äärellä -naistenpäivät, joissa Anne toimii koordinaattorina ja juontajana. Anne vastasi kutsuun 20 | Tarjolla Elämä -tv-ohjelmissa 90-luvulla nähtiin tunnettuja suomalaisia hengellisen elämän vaikuttajia
| 21 H e n k il ö t H e n k il ö t teksti Päivi Kyyrö kuvat Sari Savela, Päivi Kyyrö, haastateltujen kotialbumit Evankeliumi löytää kanavansa
Markku on taas sitä mieltä, että hän on paremman näköinen radiossa ja siitä syystä uskoo pysyvänsä vielä mediassa, mutta radion puolella. Anne on vieraillut myös silloin tällöin Markun ja hänen tyttärensä Sadun juontamissa aamulähetyksissä Radio Patmoksessa. Nykyisin Anne on myös Raamattuopiston naistyön koordinaattori, ja hän iloitsee suuresti palvelutehtävästään. Markku Vuorisen ja Anne Pohtamo-Hietasen yhteistyö on jatkunut ja ystävyys perheiden välillä on säilynyt vuodesta toiseen. Pian Tuohioja houkutteli Annen juontamaan kanssaan Raamattuopiston Sana soi -iltoja, jotka täyttävät marraskuussa 30 vuotta. ja koki Raamattuopiston omaksi paikakseen. – Tunnen suurta iloa, kun saan kertoa Jeesuksesta. Teen naistyön koordinaattorin työtä niin kauan kuin jaksan, mutta en ota uusia töitä enää, tuumaa Anne. Markku oli se, joka rukoili mieheni puolesta, kun tämä jätti elämänsä Jeesukselle.” 22 | Anne Pohtamo Hietanen on vieraillut toisinaan Markku Vuorisen aamulähetyksissä Radio Patmoksessa.. Vuorinen ja Pohtamo-Hietanen ovat löytäneet oman palveluspaikkansa, mutta olisivatko he vielä valmiita aloittamaan Tarjolla Elämä -tv-ohjelmat, jos sellainen mahdollisuus tarjottaisiin: – Vaikka minulla on todella hyvät muistot siitä ajasta, olen jättänyt jo television taakse. Olen kokenut kaikki tilanteet, missä voin evankelioida, valtavana mahdollisuutena
Tämä mittaamattoman suuri aarre antaa meille joka päivä synnit anteeksi ja rohkeuden elää Jumalan lapsena. Kruunun päällä on risti, suurimman rakkauden merkki. Ihmeellinen aarre teksti Marja-Kaarina Marttila kuva Lians Jadan / Unsplash L uin uutisen miehestä, joka löysi aarteen vieraansa matkalaukusta. Etiopian keisarin kultainen kruunukin oli kerran symboloinut Jumalan valtasuuruutta maan päällä. Sen molemmat miehet tiesivät. Peloissaan vieras suostui tähän, kun sai vähän taskurahaa hyväntekijältään. Sirakin säästöt riittivät juuri ja juuri lentolippuun Amsterdamiin, josta löytyi työtä ja pieni asunto. Kruunu oli siis varastettu ja vieras joutuisi ennen pitkää vaikeuksiin, jos kuljettaisi sitä mukanaan pakomatkallaan. Vieras kaivoi laukustaan suuren kultakruunun, jonka päällä oli risti ja sivuilla pyhää kolminaisuutta ja opetuslapsia esittäviä kohokuvia. Uudessa kotimaassaan Sirak majoitti kodissaan terroria pakenevia maanmiehiään ja näki kerran jotakin kiiltävää pilkistävän vieraansa matkalaukusta. Taivasten valtakunta tarkoittaa messiaanista rauhan valtakuntaa, jolloin Jumala hallitsee maailmaa ihmisten keskellä. Siellä on aina aarre, missä joku uskoo Jeesukseen, haluaa seurata häntä ja saa kasteen taivasten valtakunnan jäseneksi. | 23 H a r t a u s H a r t a u s kirjoittaja on suomen raamattuopiston rehtori.. Aarre oli satoja vuosia vanha ja se oli kerran kuulunut Etiopian kristitylle hallitsijalle. Sirak-niminen etiopialainen mies joutui lähtemään pakolaiseksi 1970-luvun lopulla, kun keisari Haile Selassie syöstiin vallasta ja maahan tuli kommunistinen diktatuuri. Jeesuksen vertauksen mies tunnisti heti löytämänsä aarteen arvon ja teki kaikkensa saadakseen sen itselleen. Sirak säilytti aarretta kotonaan ja syksyllä 2019 oli vihdoin oikea aika palauttaa kruunu Etiopian kansalle, jonka pääministeri Abbiy Ahmed sai juuri Nobelin rauhan palkinnon. Jeesus tuli taivaan kirkkaudesta Isänsä valtakunnasta tänne maailmaan syntisen ihmiskunnan keskelle tuomaan aarteen, pelastuksen ikuisesta kuolemasta. Kun mies löysi sen, hän peitti sen uudelleen maahan, iloissaan myi kaiken, minkä omisti ja osti pellon (Matt. Jeesus on aarre, jonka löydämme Raamatusta ja ehtoollispöydästä. 13). Taivasten valtakunnan aarre on Jeesus itse. Sirak ehdotti, että aarre palautetaan takaisin Etiopiaan, minne se kuuluikin. Hollannissa kruunu todettiin aidoksi, mittaamattoman arvokkaaksi ja se odottaa nyt paluuta Etiopiaan, jossa se on viimeksi ollut ortodoksista uskoa tunnustavan hallitsijan aarrekammiossa. Hänen sanansa muuttaa maailmaa yksittäisen ihmisen sydämestä alkaen uudistaen perheitä, kyliä, kaupunkeja ja kansoja. Kruunu tulisi symboloimaan maan yhtenäisyyttä. Jeesus opetti, että taivasten valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre
Y hdysvaltain presidentinvaalit ratkesivat demokraattien Joe Bidenin voittoon juuri, kun tämä lehti lähti painoon. Donald Trump sairasti presidentinvaalin alla koronaviruksen. Jo aiemmissa lausunnoissaan Trump suhtautui virukseen vähättelevään sävyyn, eikä tilanne muuttunut oman sairastumisen myötä. Aina on valittu se presidentti, jota enemmistö pitää uskonnollisena. Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila totesi haastatteluhetkellä, ennen vaalipäivää, että uskonnolla on vaalissa suuri merkitys, ”jota valtamedia ei noteeraa”. Viime vaaleissa, kun kansalaisilta kysyttiin, kuinka kristillisinä he Donald Trumpia ja Hillary Clintonia pitävät, Trump voitti yhdellä prosentilla. – Perinteisesti noin 70 prosenttia amerikkalaisista on katsonut, että presidentin täytyy olla hyvin uskonnollinen. Edelleen tilanne on se, ettei ateistia voida valita presidentiksi. – Tämän vuoden vaaleissa Bidenia pidetään Markku Ruotsila: Bidenin voitto voi ajaa Yhdysvaltain kristityt ahtaalle teksti Petri Vähäsarja kuva Unsplash / History in HD Yhdysvaltain presidentinvaalit saattoivat olla uskonnonvapauden näkökulmasta historian tärkeimmät. Väistyvä presidentti, republikaanien Donald Trump ei tosin vielä edes tunnustanut tappiotaan. 24 |
Ruotsila kertoo, että äänestäjien mielestä Biden on ”vanha ja väsynyt”, eikä hän luultavasti pysty toimimaan presidenttinä neljän vuoden ajan. M a a il m a n y t M a a il m a n y t uskonnollisempana kuin Trumpia. Se ei ole teologisesti kovin syvällistä, mutta se on monissa amerikkalaisissa kirkoissa vahvin suuntaus. – Trumphan kumosi Obaman terveydenhoitouudistuksen, jossa myös kaikkiin uskontokuntiin kuuluvia pakotettiin kustantamaan abortteja. – Aineellisen menestyksen teologia korostuu Trumpin uskonkäsityksissä. Trumpin vaikutteet menestysteologiassa Ruotsila kertoo, että Trump seurasi nuorena miehenä evankelista Billy Grahamin ohjelmia. – Ne seuraukset ovat tavallaan jatkoa siitä, mitä Obaman kaudella tapahtui, mutta muutos on siinä, että demokraatit ovat nykyään paljon uskonnonvastaisempia kuin silloin. Ei nyt suoraan Trumpin puolesta, mutta kaikki tiesivät, mistä oli kyse. – Syrjintää ja vihapuhetta koskevat lait tulevat rajoittamaan myös uskonnollista ilmaisunvapautta ja tekemään sen rangaistavaksi. Trumpin kristillisyys on nykyisin kuitenkin, toisin kuin Billy Grahamilla, menestysteologian värittämää. Trump on taannut laajan uskonnonvapauden. – Jotkut väittävät, että jos Bidenin demokraatit voittavat, nykyinen sukupolvi on viimeinen, joka sai vapaasti elää oman uskontonsa mukaan. Obaman kaudella siitä taas nimenomaisesti rangaistiin. Jos esimerkiksi puhutaan avioliitosta vain miehen ja naisen välisenä. Sitäkään ei valtamediassa nostettu esiin. Kuka siinä tapauksessa nousee Bidenin tilalle, on Ruotsilan mukaan ”huolestuttava” kysymys. Se on hiukan radikaalisti sanottu, mutta demokraattien voitosta koituisi joka tapauksessa kirkoille suuria negatiivisia seurauksia, Ruotsila puntaroi. Ruotsilan mukaan Trump sai kansan silmissä Bidenia huonommat pisteet siinä, onko hänestä moraaliseksi esikuvaksi, mutta ”aivan toinen asia on se uskonnollisiin kysymyksiin liittyvä politiikka”, jota ehdokkaat tarjosivat. Sen sijaan Ruotsila katsoo, että Joe Biden, tai pikemminkin hänen puolueensa demokraatit, eivät näitä arvoja jaa. Se johtuu siitä, että Trump tekee politiikkaa, joka tyydyttää kristillistä oikeistoa. Hän jatkaa, että juuri ratkenneet vaalit saattoivat olla käänteentekevät. Grahamin poika Franklin Graham on eräs Trumpin hengellisistä neuvonantajista. Bidenin uskonelämä voi olla todellisempaa, mutta politiikka jota hän ajaa – demokraattisen puolueen virallinen ohjelma – on uskontovihamielistä monessa kohtaa. – Katolilaisena Biden on ennen vastustanut aborttia, mutta nyt hän lupaa kumota kaikki aborttirajoitukset ja pakottaa kaikki amerikkalaiset verojen kautta kustantamaan abortteja. Katolilaisena Biden on ennen vastustanut aborttia.” | 25. Konservatiivinen Barrett muun muassa vastustaa aborttia ja kannattaa laajaa uskonnonvapautta. – Trumpin tyylissä ja toimintatavassa on ongelmia, mutta hän on ajanut hyvin tavanomaista konservatiivista politiikkaa. Sen mukaiset näkemykset Trump omaksui aikanaan positiivisen ajattelun isältä Norman Vincent Pealelta. Silti Trumpilla on edelleen yhteys Billy Grahamin perintöön. – Demokraattien enemmistö on hyvin vasemmistolainen kulttuurin, moraalin, uskonnon ja lakien suhteen. Hänen asetuksensa mukaan sellaista ihmistä, joka ei uskonnon perusteella aja samaa sukupuolta olevien avioliittoa, ei rangaista. Trump nimitti lokakuussa senaatin vahvistuksella Amy Coney Barrettin korkeimman oikeuden tuomariksi. – Trumpilla on myös pitkäaikainen neuvonantaja nimeltä Paula White, menestysteologian edustaja hänkin. Siellä rukoiltiin presidentin ja ”Amerikan tervehtymisen” puolesta, Ruotsila kertoo. Biden aikoo palauttaa sen voimaan, Ruotsila sanoo. – Trump taas on tehnyt uskonnonvapauden edistämiseksi enemmän kuin kukaan muu presidentti Yhdysvaltain historiassa, Ruotsila vertaa. CNN:llä ei ollut yhtään kuvaa, vaikka tapahtumaan osallistui 50 000 ihmistä. – Franklin Graham järjesti hiljattain suuren rukousmarssin. – Kaikkien tärkein asia hänen kannaltaan oli kuitenkin korkeimman oikeuden haltuun ottaminen. – Yhdysvaltojen herätyskristityt ovat Trumpin puolella
Parhaimmillaan elämänkokemukset jalostuvat viisaudeksi. Viisaus kehittyy elämänkokemusten kautta, mutta vain silloin, kun kokemuksia käydään läpi ja niistä opitaan, sanoo viisaustutkija Jenni Spännäri. teksti Sari Savela kuvat iStock, Sari SAvela Viisas oppii vahingosta ja ottaa vaarin virheistään 26 |. – Viisaus on moniulotteinen käsite ja sille on olemassa useita määritelmiä. U sein viisaus yhdistetään vanhoihin ihmisiin, mutta nuorikin voi olla viisas ja vanha katkera. Itä-Suomen yliopistossa ja Åbo Akademissa tutkijana toimiva Spännäri kertoo, kuinka hän vuosia sitten osallistui kansainväliseen konferenssiin. Tällöin myöskään viisaus ei kartu, vaan vaarana on katkeroituminen. Itävaltalainen tutkimusprofessori Judith Glück on tutkimuksissaan havainnut, että jos ihmisellä on liian tiuhaan kovia koettelemuksia, aikaa ei jää riittävästi palautumiselle ja reflektiolle. Siellä hän kertoi joukolle teologian tutkijoita haluavansa viisaustutkijaksi. Viisautta pidetään filosofisena ja vaikeasti määriteltävissä olevana aiheena, jota ei ainakaan tieteen keinoin voi tutkia. Se huvitti tutkijakollegoita. Spännärin mukaan monilla on ennakkoluuloisia käsityksiä aiheesta. Vastoinkäymiset, mokat ja koettelemukset kartuttavat viisauspääomaa, mutta eivät automaattisesti. Ikäihmisillä on kuitenkin ollut nuorempiaan enemmän mahdollisuuksia ruokkia viisausmoottoria otollisilla polttoaineilla. Mitä viisaus sitten on
E l ä m ä n t a it o E l ä m ä n t a it o | 27
Hän ei jakele neuvojaan, mutta osaa esittää hyviä kysymyksiä. Elämänhallinnan tunne on uskoa ja luottamusta siihen, että voi itse vaikuttaa elämäänsä. Esimerkiksi Jaakobin kirjeen luvun 3 jakeissa 13-18 puhutaan viisaudesta. Edmondson tutki karuissa ja köyhissä oloissa eläneitä ikäihmisiä, joille oli karttunut sosiaalista viisautta. Viisas viisastuu virheistään. Tullakseen viisaaksi ihminen tarvitsee yleensä koettelemuksia. Spännärin mukaan viisauteen kuuluvat aina myös myötätuntoiset teot, joiden kautta viisaus näkyy kanssaihmisille. ”Enhän minä mitään tiedä, minä vain kuuntelin”, maaseudun viisaat vanhukset sanoivat. Hän uskaltaa katsoa oman kuplan ulkopuolelle ja kuunnella eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Hän suhtautuu tietoon samaan aikaan nöyrästi ja uteliaasti ja on valmis oppimaan uutta. – Onni on omata viisas anoppi. Viisaus on eri asia kuin älykkyys, eikä sillä ole tekemistä ihmisen koulutustason kanssa. Myös kyky esittää oikeita kysymyksiä on tyypillistä viisaille ihmisille. 28 | Tullakseen viisaaksi ihminen tarvitsee yleensä koettelemuksia.”. – Tähän sopii tyyneysrukous, joka kuuluu: ”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.” Avoimuus tarkoittaa sitä, että on kiinnostunut uusista ajatuksista, näkemyksistä ja ihmisistä. Hän on sinut itsensä ja muiden kanssa. Koettelemuksista on hyötyä, kun halutaan tulla viisaaksi. Ihmisiä, jotka ovat olleet sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja tehneet pyyteettömästi jotain hyvää toisille ihmisille. Tutkija Spännärin lähipiiristä löytyy viisas anoppi. Hän on toiveikas ja joustava. Myötätunto on viisauden kolmas ulottuvuus. – Myös Uudessa testamentissa ja kirjeissä on paljon sosiaalisen viisauden ilmenemistä. Viisausmoottori tarvitsee polttoainetta Viisaus kasvaa vaikeuksien kautta, ei niistä huolimatta. Tärkeää on ymmärtää, mihin voi vaikuttaa ja mihin ei. Esimerkiksi erityisen viisaasta ihmisestä Raamatussa Spännäri nostaa varman päälle Jumalan pojan Jeesuksen, joka edusti maan päällä jumalallista viisautta. Myös kouluja käymätön voi olla viisas. Se on halua ja kykyä reflektoida, mitä elämässä on tapahtunut, mitä tapahtumat merkitsevät ja mitä eletystä elämästä voi oppia. Viisas tietää paljon, mutta ymmärtää myös tietämisensä rajallisuuden, ja hän on valmis tarkistamaan omia käsityksiään tarvittaessa. Viisauteen kuuluu myös pohdinta. – Toisaalta on hyvä muistaa, että ihmisen, jonka elämä näyttää sujuneen ilman vaikeuksia, koettu totuus voi olla toisenlainen. Raamatusta löytyy Spännärin mukaan paljon tukea viisaustutkimukselle. Joku, jolta on saanut kokea lämpöä ja ymmärrystä. Ilman myötätuntoa ja avoimuutta ihminen, jonka elämä on soljunut eteenpäin vailla suurempia vastoinkäymisiä, voi ajatella koettelemusten kurittamasta ihmisestä, että ongelmat ovat tämän omaa syytä. Myötätuntoa on kyky kuunnella toista ihmistä. Spännäri kertoo Ricca Edmondsonin tutkimuksesta Irlannin maaseudulla. Elämänhallinnan ytimessä on kyky sietää epävarmuutta. Mutta kaikkea ei tarvitse kokea itse. Viisas tuntee rajansa – Viisasta on ajattelu ja toiminta, joka luo mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle pitkällä aikavälillä, Spännäri kiteyttää. Hän käyttää viisauden määrittelemiseen Floridan yliopistossa työskentelevän professori Monika Ardeltin kehittämää kolmiulotteista viisausmallia. Lisäksi tarvitaan viisauden mahdollistavia resursseja, joita ovat elämänhallinnan tunne, avoimuus, pohdinta ja tunnetaidot. Se johtaa ymmärtäväisyyteen niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat kanssamme eri mieltä. Vanhassa testamentissa viisauskirjallisuuteen luetaan Jobin kirja, Saarnaaja, Psalmit, Sananlaskut ja Laulujen laulu. Viisas anoppi antaa tilaa Kun ihmisiä pyydetään nimeämään joku erityisen viisas ihminen, vastauksia on usein kahdenlaisia. Viisas ei ole se, jolla on eniten sanottavaa. Viisausmoottori voi löytää polttoainetta esimerkiksi kirjallisuudesta, elokuvista tai matkoilta. Toiseksi ihmiset nimeävät yleisesti tunnettuja, esikuvallisia ihmisiä kuten Nelson Mandela tai Äiti Teresa. Myötätuntoinen kuuntelija kerää elämänkokemuspääomaa myös muiden ihmisten kokemuksista. Omasta elämänpiiristä saatetaan nimetä esimerkiksi oma vanhempi, isovanhempi tai appivanhempi. Erityisesti vaikeilta tuntuvissa tilanteissa kannattaa keskittyä avoimuuteen, sillä epämukavuusalueilla piilee viisaana kasvamisen mahdollisuus. Ihminen, joka haluaa löytää hyvää toisista ihmisistä, eikä tuomitse. Hän tietää tehneensä elämässään ratkaisuja, joita ei olisi kannattanut tehdä. Viisaudessa yhdistyy avoimuus, lujuus ja lempeys. Viisaus on tietoa ja taitoa. Sisäiset kivut eivät välttämättä näy päällepäin, Jenni Spännäri sanoo
Viisaille ihmisille on tyypillistä kyky ymmärtää elämän monimuotoisuus. Meillä on paljon itsemyötätunnon puutetta. Spännärin mukaan Suomessa ihmiset ovat itseään kohtaan tarpeettoman ankaria ja vaativia. Työn tekemistä arvostetaan suuresti. Mokaaminen ei tee kenestäkään huonoa ihmistä Viisauteen liittyy myös itsetuntemus ja myötätunto itseä kohtaan. Tunnetaitoihin kuuluu myös kyky säädellä omaa käyttäytymistä. Epäonnistumisen pelko ei rohkaise yrittämään. On ollut sortovuosia, nälkävuosia ja sota-aikoja. Jenni Spännärin mukaan kulttuurimme kaipaisi lisää myötätuntoa. Se on kykyä tunnistaa ja sanoittaa omia ja toisten tunteita. Mutta liika vaativuus laskee suoritustasoa. Ne kuuluvat elämään. Välttämättömyydestä, rankasta elämästä on tehty hyve. Mokaaminen ei tee kenestäkään huonoa ihmistä, pikemminkin se voi tehdä ihmisestä entistä viisaamman. Pohdinnalle pitää myös olla tilaa. – Menneinä vuosikymmeninä ja vuosisatoina on ollut oikeasti vaikeaa ja on pitänyt jaksaa. Jos on mokannut, niin tunnustaa itselleen, että tuntuu pahalta. Aina voi luoda viisauden edellytyksiä paremmiksi.” | 29. Neljänneksi pitää olla tunnetaitoja. Tärkeää on olla oman itsen puolella ja olla itsensä ystävä asenteella: Minun ystävääni ei kohdella noin. Itsemyötätuntoa voi kehittää. Kun virheet sallitaan, suoritustaso nousee, hän huomauttaa. Sisäiseen puheeseen on myös syytä kiinnittää puhetta. Kaikkien näiden voimavarojen perusta luodaan lapsuudessa, mutta niitä kaikkia on mahdollista harjoitella missä elämänvaiheessa tahansa. Asioita ei yksinkertaisteta liiaksi. – Valitettavasti monella elämä on niin täyteen ahdattua, ettei ole riittävästi tilaa reflektiolle, Spännäri toteaa. Oleellista on, miksi ja miten itseä pohditaan, ei niinkään pohdinnan määrä. Kun sallitaan virheet, suoritustaso nousee, Spännäri muistuttaa. Miten puhun itselleni. Kolmanneksi on hyväksyttävä, että virheitä sattuu. – Meidän kulttuurissamme vaaditaan itseltä ja muilta usein aivan liikaa. Ensinnäkin on tärkeää oppia tunnustamaan tosiasiat. – Aina voi luoda viisauden edellytyksiä paremmiksi
Arvot ja elämänviisaudet välittyivät. Heitä yhdistää myös ihmisrakkaus mutta remontointi on parempi hoitaa erikseen. S a m a s t a p e r h e e s t ä S a m a s t a p e r h e e s t ä Aarni ja Ilkka Kontturi 30 | teksti Ulla-Maija Lammi-Ketoja kuvat Katja Kontturi ja haastateltujen kuva-arkisto Aarni ja Ilkka Kontturi, isä ja poika, ovat lukuisia kertoja lähteneet yhdessä metsäretkelle
Näin vuosien takaa katseltuna olimme normaali uskova perhe. Hän on tehnyt ison päätöksen lähteä opiskelemaan, jossa häntä mielelläni tuen. Toisinaan minun murreilmaisut olivat hänelle liikaa, joten hän pyysi minua puhumaan kunnolla. Aarni Kontturi, 68 • Yrittäjä, avioliittoja miestyön veteraani • Perhe: Puoliso ja kolme lasta • Harrastukset: Lentopallo Ilkka Kontturi, 37 • Suomen Ev.lut. Mielestäni mitään ”rikkovaa” erimielisyyttä meillä ei ole. Ilkka viihtyi myös yksin ja rakenteli legoilla taitavasti. Ilkan keskittymiskyky ja muisti tuntuivat joskus käsittämättömän hyviltä. Hänen kotiin saamiseksi piti kytkeä ystävien yhteistoiminta. Keitä. Perheessä puolisoni Raija oli kotona, isosisko Katja hoiti pikkuveljiänsä Ilkkaa ja Markusta tomerasti. Linturetket aikaisina aamuina olivat antoisia ja opettavaisia. Ilkka ”muutti metsään asumaan” jo kuusivuotiaana ja siitä saakka hän on viihtynyt siellä. Aarni-isä on ollut Ilkalle vakaan miehen malli, joka tekee, mitä lupaa. | 31. Olin yrittäjä, joten päivät olivat välillä varsin pitkiä. Ihailen juuri hänen itsenäisyyttään ja luottamusta Jumalan ikiaikaiseen viisauteen. Elämästä yleensä halusin hänelle opettaa, että se on pitkä matka, jossa kannattaa liittoutua ja hankkia neuvonantajia riittävästi. Mummi asui lähellä ja osallistui perheemme elämään. Ilkalta olen oppinut täsmällisyyttä ja laatua. Asuimme isossa omakotitalossa, jossa oli myös tekemistä. Metsä ja retket sinne olivat uintiharrastuksen kanssa meille merkittäviä. Ilkka on kuitenkin tarpeen tullen myös sosiaalinen, mutta tämä ei ole päällimmäinen ominaisuus. Eikä elämän aina tarvitse olla ”mukavaa”. Seurakunnan päiväkerhossa hänelle muodostui ystäväpiiri, jonka kanssa luontoharrastus, linnut ja metsä tulivat tärkeiksi. Olemme erilaisia, hänessä on paljon äitiään. Opiskelijaja Koululaislähetyksen eli OPKO:n tiedottaja-mediatyöntekijä, sosionomi (AMK). Joskus Ilkan päätöksenteko on mielestäni hyvin hidasta. aarni kertoo: Olen oppinut Ilkalta täsmällisyyttä Keitä. Hän oli itsenäinen ja luonteeltaan varsin pedantti. KUN ILKKA SYNTYI , olimme nastolalaisia, kävimme HNMKY:n leireillä ja osallistuimme seurakunnan toimiin. • Opiskelee teologiaa Helsingin yliopistossa • Harrastukset: Uiminen, kuntosali, musiikki ja eräily sen eri muodoissa
Saumat eivät olisi viimeisteltyjä, mutta isän näkökulma lienee: se toimii ja näyttää riittävän hyvältä. Olin ehkä ekaluokkalainen, kun isä kerran työpäivänsä jälkeen jäi potkimaan kanssani palloa pihalle. Kun olin lapsi, niin silloin myös uitiin paljon yhdessä, mikä oli mukavaa. Puhuttiin, että kuka menee missäkin ja mitä tekee. Isältä olen oppinut luonnossa olemisen ja retkeilyn. Etsin uutta ja isä seuraa omalta osaltaan sopivia vaihtoehtoja. Ehkä miettii pitkään. Koen, että olen saanut isältä aina apua kaikkien asioiden hoitamiseen, oli kysymys muutosta tai vaikka auton hoitamisesta korjaamoon. Olen luonteeltani melko tarkka. Erityisesti yksi kerta on jäänyt mieleeni. Itse en koe olevani niin rauhallinen, vaan ehkä nopeampi, mutta ulospäin melko tasainen. Olen oppinut isältä luotettavuuden merkityksen. Pääsin ehkä jo noin 5-vuotiaana yöretkelle isän ja veljen kanssa. Muistan ajatelleeni, että kiva kun isä jaksoi jäädä pelaamaan, vaikka oli varmasti väsynyt työpäivän jälkeen. Se tuntui jotenkin hauskalta ja hurjalta. Minun n ä k ök u lm a s t a n i hän tekee sinne päin ja kaikkea saisin olla koko ajan korjaamassa. ilkka kertoo: Isä tekee mitä lupaa, eikä nipota pikkuasioista k u va Ju li K o so la po va / U n sp la sh Meissä on samaa se, että olemme kummatkin ihmisistä kiinnostuneita ja tulemme toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Lapsuudenperheeni puhekulttuuri oli enemmän käytännönläheinen. Jos meidän pitäisi esimerkiksi tehdä r e m ont t i a yhdessä, en sitä isän kanssa voisi tehdä hermostumatta kovin kauaa. Olen harrastanut kavereitten kanssa varsinkin nuoruudessa lintuja, jolloin autokyytejä tarvittiin usein epäinhimillisiin aikoihin erilaisiin luontokohteisiin. Ehkä isällä voi olla tähän toisenlainen näkökulma. Pikemminkin arvot ja viisaudet ovat välittyneet käytännössä. Isä on kärsivällinen eikä nipota pikkuasioista, toisin kuin minä toisinaan. Temperamentiltaan isä on rauhallinen ja tasainen, harvoin hän korottaa ääntään. Hän myös tarvittaessa laittaa perheen oman etunsa edelle, eikä tee itsestään numeroa. Toisinaan tuntuu siltä, että isä vastaa liian hitaasti kysymyksiin. Lisäksi olen aina saanut tarvittaessa kyydin seurakuntaan ja takaisin seurakuntanuori -aikana. Kotona olen kuitenkin osannut tarvittaessa korottaa ääntäni. Minulla meni aika kuudennelta luokalta aikuisuuden kynnykselle lähinnä metsässä kiikarit kaulassa lintuja yöretkillä, ja riparista lähtien seurakuntanuorissa, niin en ehtinyt ihan hirveästi muuta tekemään. En osaa tavoittaa, että meillä olisi usein syvällisiä puhuttu, vaan mahdolliset elämänviisaudet ovat kulkeneet sivulauseissa. Isä on aina tukenut minua niissä asioissa, jotka ovat kiinnostaneet minua itseäni. 32 |. En muista ihan hirveästi ongelmia. Hän on hyvä isä. Esimerkiksi kun aloin aikoinaan tekemään kotisivuja, sain tehdä niitä isän erilaisiin projekteihin ja työni jälkeä kehuttiin. Isä on antanut minulle vakaan miehen mallin, mutta myös mallin, että voi hyväksyä erilaisia ihmisiä ja olla heille avuksi, jos vain pystyy. Sain tehdä kai muutaman maalin ja toisinpäin. Tällä hetkellä meitä eniten yhdistää asunnonvaihtoni. Isältä on aina saanut kyydin kaikkialle ja on ollut helppo pyytää kyytiä vaikka aamuyöstä jonnekin. Hän tekee, mitä lupaa. Sitten mentiin laiturilta veteen kastautumaan vaatteet päällä. Kaikenlaiset yhteiset luontoretket muistan yhteisenä mukavana tekemisenä
Kristillinen kirkko on vastaavalla tavalla luottanut siihen, että Jumalan profeettojen ja apostolien kirjoittamat todistukset Jumalan suurista teoista on koottu Jumalan johdatuksessa luotettavaksi kirjakokoelmaksi. Jumala kutsui Abrahamin lähtemään Kanaanin maahan. He eivät lukeneet pyhästä kirjasta, kuinka vaeltaa ja mitä reittiä kulkea kohti Luvattua maata. . Siksi kristillinen kirkko on aina ollut kiinnostunut myös joistakin Raamatun ulkopuolelle jääneistä kirjoituksista. MIK Ä ASK ARRUTTA A. Israelilaiset lähtivät Egyptin orjuudesta vapauteen tuntemattomaan autiomaahan Mooseksen johdolla. ” k u va Ju li K o so la po va / U n sp la sh Mistä tiedän, että Raamattu on kokonaan Jumalan sanaa. Vuoren rinteellä kohdataan myös muita tärkeitä tekstejä, jotka puhuvat Jumalan pelastussuunnitelmasta, mutta eivät niin kirkkaasti kuin Raamattuun otetut kirjat. . Abrahamin oli luotettava Jumalaan, joka toimii historiassa. | 33. Hyvänä esimerkkinä on Etiopialainen Henokin kirja, jota lainataan Juudan kirjeessä. Vastaajana on tällä kertaa on Vanhan testamentin eksegetiikan professori Antti Laato. k u va Sa ri Sa ve la Kysymys ja vastaus Kysymys ja vastaus Kirkko on aina ollut kiinnostunut myös joistakin Raamatun ulkopuolelle jääneistä kirjoituksista. Vastaamme joka lehdessä 1-2 kysymykseen. Se kertoo Jumalan pelastussuunnitelmasta Kristuksessa. Oli luotettava Jumalan johdatukseen. Lähetä kysymyksesi meille osoitteeseen elama@perussanoma.fi. Raamatun tekstikokoelmaa voitaisiin verrata vuorella olevaan kaupunkiin, jonka valo loistaa kirkkaana. Kristittyjen uskon kohde on Jumalassa, jonka suurista teoista Raamatun tekstit todistavat. Hänellä ei ollut pyhää kirjaa, jonka mukaan hän olisi voinut toimia
34 |
Jeesus puhuu tästä ihmisen liikkeellä olosta, vaelluksesta ja sen suunnasta eräässä vertauksessaan. Paavali kirjoittaa Herran apostolina: ”Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Paikalleen emme voi jäädä. Silloin suunnan, tien ja ajankohdan valintamme ovat päättyneet. Molemmat tiet alkavat portista. teksti Olavi Peltola kuva iStock R a a m a t t u o p e t u s R a a m a t t u o p e t u s | 35. Vasta sitten, kun tulevat sairauden ajat, joudumme pysähtymään. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä. Portin valinta ratkaisee ihmisen elämän suunnan. Syvimmät aivoitukseni taivuta Herra tahtoosi. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.” (139:23–24, KR 38.) Myös Uudessa testamentissa meidät viedään suunnan selvittelyyn ja tien valintaan. Molemmat tiet alkavat portista. Joosua vie meidät valinnan eteen: ”Pelätkää siis Herraa ja palvelkaa häntä nuhteettomasti ja uskollisesti.” ”Mutta jos te ette tahdo palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella.” ”Minä ja minun perheeni palvelemme Herraa.” (Joos. Kuolema pysähdyttää lopullisesti. Tarkistaminen on nöyrtymistä ja särkymistä Jumalan edessä. Oikean portin ja tien tuntomerkkinä on tien laatu. Haluamme jotain varmaa ja turvallista. Toivon mukaan näemme silloin myös sellaiset vääristyneet siteet, ennakkoluulomme, piintyneet tapamme, jotka estävät meitä kulkemasta suoraan Herran tietä. Paavali antaa oikean itsensä koettelemisen tuntomerkiksi uskossa ja Jeesuksessa Kristuksessa olemisen tai Kristuksen olemisen meissä. Jos lienen tiellä pahalla, niin oikealle taluta.” (virsi 394:8.) Usein suostumme sydämestämme rukoilemaan tämän rukouksen vasta silloin, kun elämänkohtalomme romahduttavat meidän turvallisen, helpon ja varman tuntuisen elämämme. Jeesus puhuu ahtaasta portista ja kapeasta tiestä. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. 13:5, KR 38.) Tarkistaminen on vaikeaa Meidän on kuitenkin vaikea tarkistaa suuntaa jo siksi, että pelkäämme kaoottisuutta ja anarkiaa ja kaiken hajoamista käsiimme. Hän sanoo: ”Menkää sisälle ahtaasta portista. Tutuissa uomissa on hyvä kulkea. Mitä käytännössä tarkoittaa se, että olen uskossa ja että Kristus on minussa ja minä Kristuksessa. 24:14–15.) Ehkä kaikkein puhuttelevin on kuitenkin Psalmin 139 rukous: ”Tutki minua Jumala ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ajallisessa elämässä voimme usein itse valita liikkeelle lähdön ajankohdan, suunnan ja tienkin. Portin valinta ratkaisee ihmisen elämän suunnan. Koetan vastata tähän peruskysymykseen neljän aputestin avulla. Se on rukousta: ”Minua tutki Jumala ja sydämeni paljasta. Jeesus puhuu ahtaasta portista ja kapeasta tiestä, kirjoittaa Olavi Peltola. Vauhdilla – mutta minne. I hminen on aina liikkeellä. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen.” (Matt. Vaelluksemme jatkuu. Ellei, niin ette kestä koetusta” (2. Kor. 7:13–14.) Jo Vanhassa testamentissa löytyy kehotuksia suunnan tarkistukseen. Mutta eihän suunnan tarkistamisessa ole mistään muusta kysymys kuin että haluamme nähdä entistä totuudellisemmin asiat
5:21). Sen tähden Jumalan valtakunnan työssä on toistuvia työntekijöiden välisiä kriisejä. Siksi autuudeksi riittää ilman mitään lisiä tai tekoja vain pelkkä luottamus, usko Herraan Jeesukseen Kristukseen. Kristuksen sijaissovitus toisena suuntamme tarkistajana Toinen suunnan tarkistus on Jeesuksen risti ja hänen rangaistuskärsimyksensä maailman syntien tähden ja suhteemme siihen. Sydämestäni voin yhtyä Roseniukselta löytämääni sanaan: ”Kristitty tuntee käärmeen siemenen ryömivän luonteessaan kaikkina pahoina taipumuksina, vieläpä vilpillisyytenäkin.” On nöyryyttävää huomata, että vuosikymmenet ovat kuluneet, eikä sisimmästäni ole sen parempaa tullut. Meidän vihamiehiksemme voivat tulla äsken niin läheiset ja rakkailta tuntuvat uskovat ystävät. Herran on annettava minulle jopa se uskokin, jolla tartun ikään kun tyhjin käsin hänen lahjaansa. Synnintunto ensimmäisenä suuntamme paljastajana Ensimmäisenä on vaeltajan kunnon tarkistus. Nyt voimme keskeltä syntimertamme nostaa katseemme, suunnata sisimpämme Golgatan keskimmäiseen ristiin. 16:8). Raamatun sanan mukainen itsensä tunteminen johtaa aina oman syntisyytensä ja syntinsä tuntemiseen: ”Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat vailla Jumalan kirkkautta” (Room. Jeesus sanookin: ”Kun hän – Pyhä Henki – tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin” (Joh. Uskon ehdoton riittävyys Kolmas suunnan tarkistus vie mitä kipeimmän henkilökohtaisen kysymyksen eteen: Millä ehdoilla minä sekava syntinen voin luottaa siihen, että kaikki minunkin syntini ovat sovitetut ja siksi olen tällä hetkellä pelastettu ja autuas Jumalan lapsi. Kuka tahansa uskova voi koska tahansa langeta mihin tahansa syntiin. Ei edes se usko ja luottamus, joka minussa on Kristusta kohtaan, ole minun aikaansaannostani. Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa (5:19, KR 38). Jumala vanhurskauttaa minut tällaisena jumalattomana (Room. Siinä tapahtui maailman suurin ihme luomisen jälkeen. Koskaan emme ole tarpeeksi syvälle nähneet ristin sovituksen ihmeeseen. Monet uskovienkin avioliitot särkyvät. Ehkä emme täällä ajassa pysty tuomaan Jumalan sanan valoon koko sitä valheitten ja kierouden vyyhtiä, johon uskovina olemme kietoutuneet. Nyt yksi on kuollut kaikkien edestä (5:14, KR 38). Tämä voi tuntua liian yksinkertaiselta ja helpolta. Pyhän Hengen syntiä paljastava työ jatkuu läpi koko uskonelämän. 4:5), muuttumattomana ja 36 |. 3:23). Kor. Voimme vain ihmetellen soperrella ylistystä teurastetulle Karitsalle, joka kantoi meidänkin syntimme tuomion ja rangaistuksen. Jumalan sana julistaa, että tuossa tapahtumassa Jumala siirsi synnistä puhtaaseen Kristukseen kaikki meidän syntimme (2. Ihmisenä en millään halua luottaa siihen, että yksin uskosta ilman mitään omia ansioitani tulen vanhurskaaksi ja autuaaksi. Voinko sanoa, että olen käynyt ahtaan portin lävitse ja kuljen nyt kaidalla tiellä kohti iankaikkista elämää. Siinä on kyse jatkuvasta luottamuksesta, että tällä hetkellä Jumala ei lue minulle tuomioksi pysyvää jumalattomuuttani, vaan pitää minua Kristuksen uhrikuoleman tähden omana lapsenaan ja taivaan perillisenä. 51:7), sillä ”juuri sisältä, sydämestä, lähtevät pahat ajatukset…” (Mark 7:21). Ilman Kristuksen ristiä ei meillä kenelläkään olisi tässä maailmassa mitään toivoa oman parantumattoman perisyntisyytemme tähden. Se on hänen perustavinta työtään meissä. Se on todellisinta totta minun olemukseni syvyydessä, sillä ”minä olen synnissä syntynyt ja äitini on minut synnissä siittänyt” (Ps. Mutta väitän, että joudun koko elämäni ajan harjoittelemaan taivaallisen pelastuslahjan lapsenomaista vastaanottamista. Synti on ajassa ja paikassa esiin tuleva mahti, valta, joka alati kiusaa ja haluaa vangita. Moos 4:7). Vaikka kuinka ollaan tultu uskoon, vaikka kuinka ollaan uudestisynnytty ja täytytty Hengellä, niin sydämen pohjan pahuus on edelleenkin jäljellä. Ainakin kaikki edellytykset siihen ovat valmiina omassa sisimmässäni, ja Herran sana Raamatun alkulehdiltä on jatkuvasti kipeää todellisuutta: ”On synti ovella vaanimassa, sinua se haluaa” (1. Uskonyhteys Jeesukseen toteutuu synnintunnon lävitse. Miksi minun sisimpäni syvyydessä piilee niin pelottavalta tuntuva jumalattomuuden ja synnin möykky. Se merkitsee, että Kristus on kärsimisellään ja kuolemallaan sovittanut Jumalan kanssa myös minun koko elämäni, kaikki asenteeni, ajatukseni, mielialani, kuohuvat tunteeni, sanani, tekoni, aivan kaiken minussa olevan. Sekin on lahjaa. Hän on sovittanut minut siitä huolimatta, että edelleenkin olen niin kurja ja inhottava kuin olenkin. Raamatun ehdoton totuus on se, että Jeesus Kristus, Jumalan ainoa Poika ristiinnaulittiin Golgatan keskimmäiselle ristille. Omassa sisimmässämme asuvan synnin näkeminen ja sen synnyttämä paha olo ja katumus on mitä todellisinta Pyhän Hengen vaikutusta. Sen tähden uskovien yhteys on vaikeaa
Kuvittelemme, että todellinen usko tulee näkyviin menestyksenä. | 37. Juuri tällainen elämä on Jumalan antama lahja minulle.” sellaisena ihmisenä, joka en koskaan täällä alhaalla korjaannu. En suostu siihen, että juuri tällainen elämä on Jumalan antama lahja minulle. Siksi minun ei tarvitse pettyä eikä masentua siihen, että monenlaiset ahdistukset ja vaivat seuraavat kulkuani. En voi muuta kuin sanoa Paavalin tavoin: ”Minä kurja ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?” Jostakin olen saanut uskalluksen myös jatkaa: ”Kiitos olkoon Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta” (Room. Taajuudet ja nettiradio radio.patmos.fi Radio_Patmos_85x115-taajuuskortti_syksy 2020.indd 1 Radio_Patmos_85x115-taajuuskortti_syksy 2020.indd 1 5.11.2020 14.34 5.11.2020 14.34 Tämän pidemmälle en ole päässyt. Ristin kantaminen ja kärsimyksen kestäminen Neljäs suunnan tarkistus liittyy oman aikamme hyvinvoinnin ja menestyksen ilmapiiriin. Tämän elämänkohtaloni Jumala on suunnitellut. Tue toimintaa rakkaudenlahjallasi Patmos Lähetyssäätiön lahjoitustilille: Nordea FI17 1257 3000 5088 55 (lyhytviite 77020). Tähän asti kuitenkin joka kerta Herra on auttanut jaksamaan. 2:20b). 7:24-25). Vähän väliä kestokyky on äärimmillään. kirjoittaja on rovasti. Olen taivaskelpoinen. Radio Patmos toimii yksityisin lahjoitusvaroin. Ajan henki houkuttelee katkeruuteen ja nurinaan silloin, kun onni ei meitä suosi. Ja hän tulee varmasti auttamaan siinä viimeisessä ja vaikeimmassakin kamppailussa. Näiden neljän testin keskellä minun ainoaksi toivokseni jää vain Jeesus Kristus. Luotan siihen, että vaikka kaikki mitä olen ja teen näyttää menevän yhä uudelleen pilalle, hän kuitenkin ottaa minut käsiinsä ja jatkaa savenvalajan työtä kohdallani. Minun synnintuntoni on usein pinnallista eikä paljasta eikä tee tuskalliseksi todellisia syntejäni, niitä joista läheiseni eniten kärsivät. Rahankeräyslupa RA/2017/73 Voimassa 23.1.2017 31.12.2021 Siellä missä sinäkin. Kristus kuoli jumalattomien puolesta (Room. Siksi uskallan kaikesta pahuudestani ja epäonnistumisestani huolimatta huutaa avukseni Jeesuksen nimeä ja luottaa siihen, että Kristus on todella sovittanut minut kokonaan ja tällaisenaan Isän kanssa. Minun uskoni Jeesukseen ja hänen nimensä avuksi huutaminen on kovin rutiininomaista. Emme myy ohjelma-aikaa. Näin haaveillessani tulen tyytymättömäksi siihen elämänosaan, joka minulle on annettu. Ja nimenomaan Jeesus minun ulkopuolellani ja minun sijaisenani ja minua uhrikuolemaansa asti rakastavana Vapahtajana. Minun luottamukseni Kristuksen sovitusveren puhdistukseen on vain omissa ajatuksissani olevaa synnin päästön sanan kuulemista ja muodollista käyntiä ehtoollispöydässä. Olen Jumalan kädessä juuri nyt ja olen niin kuin savi on savenvalajan kädessä. 5:6). Ehkä sittenkin voin sydämestäni yhtyä Paavalin hyvinkin henkilökohtaiseen uskon tunnustamiseen: ”Ja minkä nyt elän lihassa – tässä synnin turmelemassa ruumiissani – sen minä elän Jumalan Pojan – lahjoittamassa – uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja – sen vahvistuksena – antanut itsensä minun edestäni” (Gal. Kärsimysten tullessa huomaan jälleen kapinoivani ja jääväni katkeraksi
teksti Pia Tiusanen kuvat Sari Savela, Malmin seurakunta Jukka-Pekka Flander/SDP, Arto Luukkasen kotialbumi 38 |
Uskonto ja politiikka – erottamattomat – Ihannetilanteessa politiikka on yhteisen hyvän teologiaa: heikkojen, köyhien ja sanattomien puolesta puhumista, kiteyttää perussuomalaisaktiivi ja Helsingin yliopiston dosentti Arto Luukkanen. | 39
40 |. – Uskonnoissa painottuu yleensä yksilöetiikka ja poliittisissa ideologioissa sosiaalietiikka, yhteisön arvopäämäärät, Ojala-Niemelä vertaa. Valtion ja kuntien hallinnon erottaminen kirkosta on vain muutaman sadan vuoden ikäinen ilmiö, Timo Laaninen (kesk.) muistuttaa. L uukkasen lisäksi Elämä-lehden kyselyyn uskonnon ja politiikan suhteesta vastasivat pastori ja Keskustan entinen puoluesihteeri Timo Laaninen sekä Sosialidemokraattien kansanedustaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä. – Niitä on mahdoton erottaa toisistaan, jos – kuten minun tapauksessani – kristinusko on koko maailmankatsomuksen perusta. Sekä islamissa että kristinuskossa on ryhmiä, jotka haluavat asettaa pyhän kirjan opetukset yhteiskunnan lain yläpuolelle. – Kristillinen kirkko hoiti pitkään Suomessa myös ”maallisia” asioita, kuten opetusta, sairaanhoitoa ja paikallishallintoa. – Lapsena kävin pyhäkoulussa, ja toimin rippikoulun jälkeen isosena monena kesänä. Aatteelliset ideologiat poikkeavat toisistaan, mutta niidenkin pohjana on jokin maailmankatsomus, Laaninen selventää. Vakaumus on kivijalka Timo Laaninen kuvailee politiikkaa elinikäiseksi harrastuksekseen, joka oli hänelle jonkin aikaa myös ammatti. Johanna Ojala-Niemelää kristilliset arvot ovat ohjanneet kodin perintönä. – Kristinusko on minulle toisaalta henkilökohtaisesti todeksi koettu vakaumus, toisaalta maailmankatsomuksen perusta. Kukaan heistä ei halua erottaa uskontoa ja politiikkaa toisistaan kuin veitsellä leikaten. Etiikka ja arvot kuuluvat myös useimpiin poliittisiin ideologioihin. Molemmissa on myös ryhmiä, jotka ymmärtävät, että uskonnon pyhien kirjojen normit tulee asettaa yhteiskunnan normien alapuolelle, Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoo. Politiikkaahan tehdään maailmankatsomusten pohjalta. Ojala-Niemelä toteaa, että etiikka ja moraali ovat tärkeitä useimmissa uskonnoissa
Johanna Ojala-Niemelä toteaa, että monissa uskonnoissa on sisään rakennettuna eettinen kutsumus kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamisesta. Kieli on kovaa, mutta lopulta järkevät ihmiset kuitenkin voivat yhdessä rakentaa Suomea. – He uskovat, että tämä ”ilmastouudistunut” kirkkomme on hukannut sielunsa ja samalla tavikset ja duunarit. Siellä pystytetään kultaisia sonneja ja kaadetaan niitä. Lisäksi se voi tarjota kunnioittavan tavan keskustella ja kohdella toista mieltä olevia. Toisen maailmansodan jälkeen jotkut piispat painottivat kuitenkin, ettei pappien tehtävä ole toimia politiikassa. – En ota nyt kantaa homouden teologiseen hyväksyttävyyteen, mutta olen järkyttynyt siitä, että ylioppilastutkintolautakunta käytti ylioppilaskokeita moraaliposeeraPoliittisen vallan taisteluissa uskontoa on tietenkin käytetty hyväksi.” Arto Luukkanen (ps.) kritisoi Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa vihervasemmiston liehittelystä. Politiikka suojelee uskonnon liikkumatilaa, Ojala-Niemelä summaa. – Länsimaisissa oikeusvaltioissa politiikka tuottaa ja ylläpitää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä mielipiteenja uskonnonvapautta. – Politiikka on parhaimmillaan yhteisten asioiden järkevää hoitamista. Poliittisen vallan taisteluissa uskontoa on tietenkin käytetty aina hyväksi. Kannattaa myös varoa uskonnon käyttämistä jonkin puoluepoliittisen agendan edistämiseen. Rikkaat ja vahvat eivät tarvitse ketään puhumaan puolestaan, mutta heikot ja hiljaiset tarvitsevat. Hän tarkoittaa syksyn ylioppilaskirjoitusten uskonnon ylioppilaskoetta, jossa abiturientteja pyydettiin arvioimaan istuvan kansanedustajan teologisia mielipiteitä homoudesta. – Tähän vastaan aika kriittisesti, Laaninen varoittaa. – Tällä vaalikaudella ajankohtaisia tavoitteita ovat hoitajamitoitus, oppivelvollisuusiän pidentäminen ja sosiaalija terveydenhuollon uudistus, jossa terveys eroja pyritään kaventamaan ja palvelut turvaamaan yhdenvertaisesti koko maassa. Sittemmin olen kokenut saavani uskonnosta turvaa elämän eri käänteissä. Ylioppilaskoe juurrutti ”oikeita” asenteita Arto Luukkanen nostaa tikunnokkaan ”tapaus Päivi Räsäsen”. Ojala-Niemelän vakaumus joutui kriisiin, kun hänen äitinsä kuoli syöpään vain 43-vuotiaana. – Kirkossa ei ole puolueita. Entä sitten politiikka uskonnolle. Luukkanen toteaa, että perussuomalaisissa on paljon kirkkoon kuulumattomia ja niitä, jotka eivät ole kirkossa aktiivisia. Arto Luukkanen toteaa, että Suomen poliittisessa historiassa on ollut paljon pappeja. – Kirkko on hyvä pitää erillään päivänpolitiikasta, sillä se on karua ja raadollista. Suolasta on hävinnyt maku. – Menetyksen seurauksena kyseenalaistin suhteeni kirkkoon ja uskontoon. | 41. – Kun politiikka ryhtyy ohjaamaan vaikkapa kristinuskoa ja uskovaisia, siitä ei yleensä hyvä seuraa. Timo Laanisen mielestä kristinusko voi tarjota vahvan arvopohjan, johon sisältyy esimerkiksi käsitys jokaisen ihmisen ihmisarvosta. Arto Luukkanen katselee uskontoa ja politiikkaa paitsi tunnustavan kristityn, voimakkaasti myös tutkijan näkökulmasta. Sillä on myönteinen vaikutus politiikkaan. Pahinta on se, ettei se tiedä, mitä se menettää, kun se ei uskalla tulla pois lempeästä pullantuoksusta tai kahvikuppien turvallisesta kilinästä. Politiikka ei saa ohjata uskoa Mitä uskonto sitten voi antaa politiikalle. Politiikan Ojala-Niemelä määrittelee yhteisten yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseksi, jossa on ylevä tavoite maailman parantamisesta konkreettisin keinoin. – Tutkijalle uskonto on yksi monista tekijöistä, jotka vaikuttavat yhteiskunnalliseen ja poliittiseen tilanteeseen. Luukkanen muistuttaa, ettei puoluekiistely ja kiivailu paremman Suomen puolesta saa koskea evankeliumia. Luukkanen nostaa esimerkeiksi katolisen kirkon vaikutuksen Irlannin ja Puolan yhteiskunnallisiin arvoihin ja luterilaisen kirkon vaikutuksen suomalaisen kulttuurin kehittymiseen. Ihmisen poliittisena motiivina voi olla uskonnon totuudesta löytyvä motivaatio tehdä hyvää kaikille ja etenkin niille, jotka ovat aineellisen ja henkisen avun tarpeessa, Luukkanen toteaa
– Ehkä historian ylioppilaskokeen tiedolliset kysymykset uskonnosta riittävät ja etiikan osalta filosofian ylioppilaskoe. Timo Laaninen ei osaa kuvitella maailmaa, jossa uskonto ja politiikka olisivat tiukasti erillään ilman minkäänlaista kosketuspintaa. Ojala-Niemelän mielestä uskonnon pyhien kirjojen tai muiden auktoriteettien opetusta ei länsimaisessa oikeusvaltiossa pidä asettaa perustuslain tai yhteisesti sovitun lainsäädännön yläpuolelle siten, että uskonto antaisi ihmiselle luvan lainvastaisiin tekoihin. – Pitäisikö se keskittää vaikkapa Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteyteen kirkon ylläpitämäksi ammattikoulujärjestelmäksi. Hän moittii kirkkoa osallistumisesta vihervasemmistolaiseen identiteettipolitiikkaan. Ojala-Niemelä huomauttaa, että jos uskonto ja politiikka erotettaisiin toisistaan täydellisesti, uskonnosta pitäisi karsia kaikki eettisiin ja moraalisiin ihanteisiin viittaaminen. Pelastuskysymys on pidettävä tiukasti erillään eettisistä ja poliittisista tavoitteista ja sitoumuksista. Luukkanen aprikoi myös teologisen tiedekunnan asemaa. – Uskonnot ovat tässä suhteessa hyvin erilaisia. Mitä tilalle, jos ihmisarvo katoaa?” 42 |. Luukkasen mielestä samalla, kun Räsäsen maalittaminen on kyseenalaista, sitä on myös puhua Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta yhtenäisenä, samanmielisenä yhteisönä. – Se, että uskonto ja politiikka ovat jossain määrin tekemisissä keskenään, vahvistaa yhteiskunnassa sekä eettisyyttä että laillisuutta, Ojala-Niemelä sanoo. Voidaan pohtia, ovatko ne erkaantuneet niin kauas toisistaan, että se murentaa yhteistä arvopohjaa, joka tarvitaan, jotta yhteiskunta voi toimia. – On pidetty ehdottoman tärkeänä, ettei ihmisen luottamusta Jumalan rakkauteen ehdollisteta eettisen tai poliittisen tavoitteen hyväksymisellä. – On hyvin huolestuttavaa, että lautakunta katsoi asialliseksi nostaa arvioitavaksi yhden ihmisen mielipiteet Suomessa, jossa vallitsee uskonnonja omantunnonvapaus, ja asettaa hänen vastapoolikseen instituution, ”kirkon”. Kyse ei ollut tiedollisesta osaamisesta vaan ”oikeiden” asenteiden juurruttamisesta. Uskonnolliselta kannalta kyse on parannussaarnasta, maalliselta kannalta yhteiskuntapolitiikasta. Kristinuskossa ja juutalaisuudessa kunnioitetaan Vanhaa testamenttia, jonka profeetallisiin kirjoihin sisältyy voimakasta yhteiskuntakritiikkiä. Yhteiskunta tarvitsee yhteisen arvopohjan Johanna Ojala-Niemelä toteaa, että luterilaisessa perinteessä ollaan tarkkoja siinä, ettei uskontoa tai ihmisten uskonnollisuutta käytetä hyväksi pyrittäessä edistämään puoluepoliittisia päämääriä. – Läntisissä demokratioissa kristinusko ja politiikka ovat erkaantuneet vuosien saatossa. Rahat riittävät kyllä. – Mitä tilalle, jos esimerkiksi kristinuskoon kuuluva ajatus jokaisen ihmisen ihmisarvosta katoaa. uksen keinona. Kirkko voisi maksaa ja ylläpitää sitä aivan mainiosti. Kirkon sisällä on erilaisia näkemyksiä ja paljon muun muassa Räsäsen tavoin ajattelevia. Luukkanen pohtii, olisiko ylioppilaskokeen uskonto-osion tarpeellisuutta harkittava. Jos taas politiikka ei saisi liipata lainkaan uskonnon tontille, se lisäisi vakavien väärinkäytösten riskiä uskonnollisessa toiminnassa. Luukkanen painottaa, ettei ylioppilaskoe voi olla mielipiteiden tai asenteiden esittämistä, vaan sen on perustuttava tiedollisten sisältöjen ja analyysien arvosteluun. – Arvostelun perustana oli ajatus siitä, että Räsänen on väärässä. Kiitettävän vastausmallin mukaan hän ei edusta luterilaista opetusta luomisesta ja käyttää väärää raamatunkäännöstä vuodelta 1938. – Kirkko voisi ottaa omalle kontolleen koko teologisen koulutuksen ja sen järjestelyn niin, että se tukisi sen aitoa perustehtävää. Luukkasen mielestä tulevaisuudessa on aika tarkastella kirkon ja uskonnon roolia yhteiskunnassa paljon aiempaa kriittisemmin. Tätä pohdin, kun mietin vaikkapa keskustelua maahanmuutosta ja pakolaisista, Laaninen sanoo
kirjoittaja on seurakuntalainen.fi -verkkolehden päätoimittaja K o l u m n i K o l u m n i. Kyllä pappi pitää olla paikalla. Nyt kirkossa on vähän kärjistäen sitä ongelmaa, että työntekijät tarjoavat palveluja seurakuntalaisille. Maallikkovastuun korostuminen on myös yksi globaalin kristillisyyden megatrendeistä ja kasvavien seurakuntien tunnuspiirteistä. Yhteisö, jossa jokaisella olisi tilaa palvella lahjoillaan. Mikä on seurakunnan ydinolemus. Sikälikin siihen kannattaa panostaa. On kahvinkeittoa, kolehdinkeruuta, tekstien lukua ja ehtoollisavustajan tehtäviä. Monesti se on myös käytännön sanelemaa, kun ei ole rahaa palkata joka tehtävään omaa vastuuhenkilöä. Seurakunnan pitäisi koostua sekä työntekijöistä että maallikoista, jotka rinta rinnan rakentavat seurakuntaa. Kyse voi myös olla tottumuksesta hoitaa asiat itse tai ehkä laiskuudestakin. Monia tehtäviä on tarjolla, mutta väittäisin, että tietty juopa työntekijöiden ja maallikoiden välillä edelleen on. Katsomon väki pitäisi saada kentälle pelaamaan. On luottamustehtäviä kirkollisissa elimissä, joita riittää. Myös toiset seurakuntalaiset voivat olla esteenä vapaaehtoisten vastuuttamiselle. Ensinnäkin seurakunnan työntekijöillä voi olla epäluuloa seurakunnan vapaaehtoisia kohtaan. Seurakunnan tulisi olla perheyhteisö, jossa jokainen voisi tuntea olevansa hyväksytty ja rakastettu. Siispä maallikoita enemmän vastuuseen. | 43 Maallikot mukaan pelikentälle teksti Sari Savela kuva Jani Laukkanen T yöntekijäkeskeisyys on yksi kirkon ongelmista. Lisäksi monissa seurakunnissa vapaaehtoiset vetävät erilaisia kerhoja ja ryhmiä tai palvelevat musiikinsaralla. Vapaissa suunnissa ja monissa herätysliikkeissä tilanne on hieman toinen. Vapaaehtoisten rekrytoiminen voi nimittäin olla työlästä. Se on myös Jumalaa kaipaavien, palvelevien ja rukoilevien joukko. Seurakuntalaiselle on toki tarjolla erilaisia palveluja luottamustehtäviä seurakunnassa jo nyt. Missä ovat seurakuntalaiset. Eikö seurakunnan pitäisi olla Kristusta seuraavien yhteisö, jossa yhdessä eletään ja rakennutaan. Niissä on pitkä traditio maallikkopohjaiselle toiminnalle. Tarvittaisiin siis asennemuokkausta, opetusta yleisestä pappeudesta, avoimuutta ja rohkaisua kunkin omien lahjojen ja kutsumuksen etsimiseen ja löytämiseen. Jotkut seurakuntalaiset ovat ehkä tottuneet ajattelemaan, että vain papin tai muun seurakunnan työntekijän läsnäolo siunaa tilaisuuden todelliseksi seurakunnan tilaisuudeksi. Joissakin seurakunnissa maallikoilla on myös mahdollisuus toimia rukouspalvelussa. Nyt korona-aikana se on entisestään korostunut. Seurakunnan työntekijäkeskeisyyden taustalla on useita tekijöitä. Paljon on tehtäviä, joissa vapaaehtoinen ei voi palvella. Kun kentällä on muutama pelaaja ja muut katsomossa, on seurauksena väsyneet pelaajat ja turhautuneet katsojat. Yleisön lahjat jäävät löytymättä ja käyttämättä katsomossa. Näin pedataan myös kirkon tulevaisuutta, jossa veroeuroja on yhä vähemmän käytettävissä henkilöstön palkkaamiseen
Tämän jälkeen seuraa joukko kirosanoja: teokratia, fundamentalismi ja hyväuskoisuus. Uskonnosta tuli politiikkaa. Mutta kun muistetaan pääasiat, kuka tahansa saa tehdä politiikkaa. Tällä hetkellä ehkä tuntuu, että politiikan tehtävänä on ohjata kansalaiset oikealle moraaliselle tielle, kunhan kristilliset arvot ensin puretaan pois elämästä ja karsitaan lainsäädännöstä. Innokkaat uskovaisetko Suomessa sotkevat uskonnon ja politiikan. Kristityillä ja myös teologeilla on sosiaalieettinen vastuu lähimmäisistään. Se ei tarkoita muuta kuin sitä, että veronmaksajat sopivat keskenään, mihin kunkin vuoden verot jaetaan. . Sen sijaan yhteiskunnan tontille tunkevat sosiaalisen evankeliumin opettajat, jotka – kuten olen usein sanonut – tuovat yhä ”lundilaista” ruotsalaista teologiaa vanhan valtakunnan ja kruunun itäisiin osiin. Poliitikot ja journalistit ovat viime vuosina yrittäneet opettaa papeille ja teologeille, mistä kristinuskossa on oikein kysymys. . Kristityn velvollisuutena on pitää näissä keskusteluissa esillä Raamatusta teksti Timo Eskola kuva Tingey Injury Law Firm / Unsplash Yhteiskunnan tontille tunkevat sosiaalisen evankeliumin opettajat.” Yhteisten asioiden hoidosta IDENTITEETTIPOLITIIKKAAN 44 |. Näkemys saa olla kristillinen, jos kristitty niin haluaa. Poliitikot tulevat siis uskonnon alueelle – mutta miten käy, jos tunnustava kristitty haluaa tehdä politiikkaa. Elämmehän sentään luterilaisessa maassa. Politiikka itsessään on yksinkertainen asia. Politiikkaa tehdään siis yhdessä kaikkien kanssa – ja toivottavasti terveen järjen pohjalta. Raamattua luetaan täällä joka leveysasteella ihan rauhassa. Kyllä materialisteilla ja ateisteillakin näyttää olevan eduskunnassa kannattajansa. Tämä vanha totuus tuntuu unohtuvan – etenkin A ja n k o h t a u s A ja n k o h t a u s nousevia arvoja, koska langenneessa maailmassa ne ovat usein hukassa ja lainsäädäntö voi mennä hakoteille. kun ideologiat nostavat kovasti päätään. Mutta mitä tarkoittaa uskonnon ja politiikan sekoittaminen. Tavalliset tunnustukselliset kristityt eivät ole mikään Yhdysvaltain kristillinen oikeisto, eikä Suomessa ole erikseen Raamattu-vyöhykettä. Lundin teologia väittää, että uskonto on arvojärjestelmä ja pyrkii tarjoamaan moraalisen integriteetin kautta arvokokemuksen. Ja miten nämä kaksi pidetään asiallisesti eri koreissa. Iskulause löytyy tietenkin nopeasti: uskontoa ja politiikkaa ei saa sekoittaa. Rakkautta on tullut joka tuutista sellaisella vihalla ja vimmalla, että tavallista uskovaa uhataan jo vankilalla. Sen ytimestä löytyy väite, jonka mukaan kristillisen teologian keskeinen sanoma on etiikkaa ja tarkoituksena on korostaa moraalisesti merkittävää elämää
Ilkeät kielet ovat sanoneet, että politiikan kenttä on globaalin markkinatalouden ja EU:hun liittymisen jälkeen kokonaan muuttunut. Piti tämä täysin paikkansa tai ei, jotain ratkaisevaa länsimaiden politiikassa on muuttunut. Muutosta kutsutaan joko marginaalin esiin nostamiseksi tai identitettipolitiikaksi. Miltä aatteellisesti suuntautunut politiikka näyttää käytännössä. Sama teologia päätyi lopulta esittämään, että moraalin sisältö on ihmisten itsensä kunakin aikana määrittelemää ”luonnollista moraalia” (hirveä väärinkäsitys). Kristinuskon vaikutus Suomessa alkaa olla ohi. Jäljelle jäävät usein vain arvokysymykset ja pysyvässä sotkussa olevat sote-asiat. Jotain outoa tapahtui kuitenkin matkalla. ”Modernin” – siis tuhoisana pidetyn – kulttuurin piirteisiin kuului kirkon tukema oikeistolainen miesten ylivalta. Niinpä kristillinen sanoma suli osaksi yhteiskuntaetiikkaa. . Taustana koko muutokselle on kulttuurin vaihtuminen. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa yhteisten arvojen tilalle ovat usein nousseet vähemmistöt. Otetaan yksinkertainen esimerkki. Yhteisen arvopohjan sijaan eri ihmisryhmillä on toisistaan voimakkaasti poikkeavia arvoja. Sotien jälkeisen luterilaisen eetoksen vaihtoi seuraava sukupolvi, joka alkoi kyseenalaistaa edeltäjiään ja synnytti postmodernin liikkeen. Poliitikot eivät pysty enää sanelemaan markkinaväelle yhtään mitään ja muutenkin kaikki suuret linjat Suomea koskevissa asioissa päätetään Brysselissä. Kapinan tuloksena on puolestaan se arvojen basaari, jonka näemme nyt ympärillämme. Raamattua siinä päättelyssä ei saa käyttää. Vasemmistoliitto on keväästä lähtien kerännyt #OmaTahto2020 -nimisessä kampanjassa nimiä kansalaisaloitteeseen. Mielestäni tämä selittää, miksi suuri osa kirkon niin kutsutusta valtateologiasta sotien jälkeen on muistuttanut pohjoismaista sosiaalidemokratiaa. Julkinen keskustelu ennen lainsäädäntöä on täynnä marginaaliryhmien lobbausta, loukkaantumista ja uhriutumista. Poliittisen toiminnan tavoitteena on tässä tapauksessa vahvistaa kunkin ryhmän asemaa yhteiskunnassa. . Yhtenäiskulttuurin jälkeen tulee epäyhtenäinen kulttuuri. Tavoitteena on ”päivittää” laki raskauden Poliitikot eivät pysty enää sanelemaan markkinaväelle mitään.” | 45. Perinteinen poliittinen ideologia on joutunut väistymään ja tilalle on nostettu esimerkiksi jonkin etnisen ryhmän tai seksuaalisen vähemmistön asema ja arvot
Näyttävässä virtuaalijulisteessa, joka kiertää somessa, tavoite todetaan seuraavasti: ”Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa. Ilmeisestikään kaikki eivät kelpaa. Edellä käsitellyt argumentit tekevät kuitenkin ”naisen oikeuden” perusteen turhaksi. Tämäkin argumentti pitää sikiötä lapsena. Logiikka on lahjomatonta. | 09 5123 9120 (klo 9–15) tilauspalvelu@perussanoma.. Raja on yleensä viikkojen 12–24 väliltä. Tämäkään ei kuulosta aivan hyvältä. Varsinainen kysymys kuuluu: onko äidillä tai yhteiskunnalla oikeus ”tappaa ihminen, joka kykenisi elämään kohdun ulkopuolella” (näin Joona Räsänen). Tampereella – kuten tunnettua – keskusteluun lisättiin vielä yksi peruste (1998). Nyt eettinen keskustelu muuttuu. Onko siis uskonnon ja politiikan sekoittamista, jos puolustaa syntymättömän lapsen oikeuksia aborttikysymyksessä. Minkälainen peruste on vanhastaan jo tunnettu iskulause ”oikeus omaan ruumiiseen”. Kysymys on yllättävä. Mitä oikeus ruumiiseen tarkoittaa tässä tapauksessa. Jos äidillä on oikeus ruumiinsa täyteen hallintaan, hänellä on oikeus keskeyttää raskaus vaikka päivää ennen laskettua aikaa. keskeyttämisestä ”itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi”, kuten heidän viestintänsä asian ilmaisee. Liberaaleinkaan poliitikko ei hyväksy aborttia synnytystä edeltävinä päivinä. perussanoma.. 045 122 3664 (ma, ti, to klo 10–15) Raamatunlukijain Liitto Tilaa tueksi raamatunlukuopas HETKINEN 25 € kesto, 28 € vuosi (4 nroa + e-Hetkinen) Sisältää lukuohjelman ja opetukset Itselle ja ystävälle! tarpellisuudesta” (Virkkula 1998). 46 |. Poliitikot eivät taida tuntea moraalikeskustelua. Sikiötä pidetään siis ihmisenä. | Tomas Sjödin JOKAINEN TARVITSEE (OMAN) PAIKKANSA Riitta Lemmetyinen PIENIÄ IHMEITÄ Juho Sankamo TAIVASOLENTO Kirja ihmisestä 34€ 34€ 25€ 25€ 27€ AVAA RAAMATTU PÄIVITTÄIN www.rll.fi tilaukset@rll.fi p. Kysymys on yksiselitteisesti siitä, minkälaisia aikuisia ihmisiä yhteiskunta haluaa jäsenikseen. Sen paremmin kansalaiset kuin kansanedustajatkaan eivät helposti suostu päättämään yhteiskunnan oikeudesta surmata kohdussa oleva ihminen. Ilmeisesti logiikka kulkee siten, että peruste haluaa jättää naisille oikeuden silpoa itseään (samaan aikaan toki naisten silpominen esimerkiksi uskonnollisin perustein tuomitaan ankarasti). Jos argumenttina kuitenkin on naisen oikeus omaan ruumiiseensa, tuosta perusteesta ei voi johtaa ajankohtaa. Sitä pidettäisiin surmaamisena, mitä se tietenkin onkin. Tapaus on todennettu tutkimuksissa. Argumentaatioanalyysi kyseenalaistaa lähes koko nykyisen aborttikeskustelun. Tutkija Joona Räsänen kommentoi aborttikeskustelussa käytettyjä argumentteja (HS 6.6.2018) ja totesi, että kyseinen feminismistä nouseva argumentti on huono. Esimerkit osoittavat, että vapaan abortin kannattajat itsekin joutuvat käyttämään perusteita, joiden mukaan sikiö on todellinen ihminen, johon suhtaudutaan yhteiskunnan jäsenenä ”kohdusta hautaan”. Koskivatpa laskelmat aikaa tai hintaa, ne eivät koske solumöykkyä, vaan ihmistä. Kuten todettu, perusteen käyttäjät vetoavat siihen, että sikiö ei ole itsenäinen olento. Kun abortti tehdään taloudellisin perustein, tavoitteena on abortoida kalliiksi tuleva lapsi. Suomeen tarvitaan vapaa aborttioikeus.” Vaikka kampanja alkoi jo helmikuussa, sen mainostus nousi uuteen lentoon syksyllä 2020. Mitä siis tarkoittaa ”oikeus omaan ruumiiseen”. Se ei nimittäin sisällä minkäänlaista päätelmää sikiön lähdettämisen ajankohdasta. Eipä toki. Downin oireyhtymää potevan ihmisen elämä aiheuttaa yhteiskunnalle keskimäärin noin 280 000 euron lisäkustannukset. ”Tätä laskelmaa käytettiin Tampereen alueen päättäjien vakuuttamiseksi seerumiseulonnan aloittamisen Toimituskulut 6 € , kotiovelle kuljetettuna á 14 €
Tunnustuskirjojen äärellä ei ole perusteita päätyä niihin johtopäätöksiin, joita Pottonen tekee. Pottosen mukaan uskonpuhdistajat olivat epäjohdonmukaisia ja vähitellen Marian ja muiden pyhien kunnioittaminen katosi luterilaisuudesta. K ir ja -a r v io K ir ja -a r v io Luterilainen Neitsyt Maria. 274 R isto Pottonen on tehnyt suuren työn selvittäessään, miten Neitsyt Maria on kadonnut luterilaisesta teologiasta. Pottosen mukaan kyseessä on väärinkäsitys. Toki Maria ansaitsee arvostuksemme, mutta ei ole syytä haikailla sitä aikaa ja tapaa, jossa Marialle annettiin keskeinen asema uskon ja rukouksen kohteena. teksti Timo Junkkaala Risto Pottonen Luterilainen Neitsyt Maria Books on Demand 2020, s. Apologiassa voimakkain kritiikki kohdistui siihen, että pyhien avuksi huutaminen ja heidän ansioihinsa vetoaminen peittää Kristuksen sovitustyön ainoana pelastumisen perustana. Jää vaikutelma, että Pottonen unohtaa uskonpuhdistajien perusviestin Mariasta ja tekee joistakin heidän myönnytyksistään pääasian. Ortodoksisessa ja katolisessa pyhien kunnioituksessa ei ole hänen mukaansa kyse Kristuksen syrjäyttämisestä. Pottonen kyllä mainitsee ne Lutherin ja tunnustuskirjojen kohdat, jotka ovat ristiriidassa hänen johtopäätöstensä kanssa, mutta ei tee niistä tarvittavia johtopäätöksiä. Sama näkemys toistuu Lutherin kirjoittamissa Schmalkaldenin opinkohdissa. | 09 5123 9120 (klo 9–15) tilauspalvelu@perussanoma.. Kirjan lopputulos, jonka mukaan esirukouksen pyytäminen Marialta ei ole luterilaisen uskon vastaista, ei kuitenkaan ole ongelmaton. | Tomas Sjödin JOKAINEN TARVITSEE (OMAN) PAIKKANSA Riitta Lemmetyinen PIENIÄ IHMEITÄ Juho Sankamo TAIVASOLENTO Kirja ihmisestä 34€ 34€ 25€ 25€ 27€. Pottonen ei mielestäni ole kyennyt perustelemaan väitettä, että luterilaisuuden olisi syytä palata katolisen ja ortodoksisen kirkon mariologiaan. Pottonen mainitsee myös Lutherin lausuman: ”Niin paljon kuin Marialle lisätään arvollisuutta ja ansioita, niin paljon vähennetään Jumalan armoa.” Pottonen korostaa kuitenkin, ettei Luther torju Marialle kohdistettuja esirukouksia, ja että Apologiassa Melanchthon myönsi, että Maria on kunnianosoitusten arvoinen ja rukoilee kirkon puolesta. Toimituskulut 6 € , kotiovelle kuljetettuna á 14 €. perussanoma.. Hän kyllä toteaa, että Augsburgin tunnustuksessa torjutaan pyhien puoleen kääntyminen
Hyveet mahdollistavat hyvien syiden tunnistamisen. Jos henkilöllä on järjelliset ja tahdonalaiset edellytykset toimia tietyllä tavalla, on järkevää ajatella hänen olevan perimmäinen syy omalle toiminnalleen. Timpe esittää, että vapaus on annettu ihmisille korkeinta hyvää varten. Tavallisesti moraaliselle vastuullisuudelle esitetään kaksi ehtoa. Paheet ovat vastaavasti epä-eettisiä valintoja synnyttäviä taipumuksia. Ensiksikin henkilön täytyy tietää jonkin verran tekonsa mahdollisista seurauksista ja omista perusteistaan tehdä tuo teko. Siksi Jumala voikin toiminnallaan ohittaa vapautemme silloin, kun se palvelee sellaisia tavoitteita, jotka suuntaavat kohti korkeinta hyvää, joka hän itse on. Sen sijaan riittää, että henkilö on omien tekojensa ”lähde” tai aiheuttaja. Mikäli henkilöllä ei ole kontrollia tekonsa suhteen, häntä ei voida pitää moraalisesti vastuullisena. Timpe ei kuitenkaan allekirjoita tätä tahdonvapauden edellytystä. Vapaa tahto on siis kyky tai joukko kykyjä, joilla henkilö säätelee niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat hänen tekonsa ja aikomuksensa. Tämä Onko ihminen vastuusta vapaa. Ollakseen moraalisesti vastuullinen henkilö ei voi olla tietämätön oleellisista faktoista silloin kun hän toimii kuten toimii. Hyveellinen henkilö kykenee siis ensin tunnistamaan oikeita perusteita toiminnalleen. Timpen mukaan persoonan vapaat teot riippuvat siitä, millainen hän on moraalisesti luonteeltaan. Hän esittää tahdonvapauden olevan ainakin tässä muodossa olemassa. Moni ymmärtää tahdonvapauden ihmisen kykynä toimia toisin kuin hän todellisuudessa toimii. Hänelle valinnanvara ei ole vapaiden tekojen edellytys. Timpe näkee ihmisen vapaan tahdon olevan osa kristillistä todellisuutta. Näin ajattelee moni filosofi. Yhdysvaltalaisfilosofi Kevin Timpen mukaan tämä olisi kohtalokasta kristillisen teologian ja elämän kannalta. Onko henkilö omien tekojensa aiheuttaja. Toisaalta joskus meistä vaikuttaa myös selvältä, ettei ihminen ole moraalisesti vastuussa teoistaan. Vapauteen tarvitaan kykyä tunnistaa perusteet teoille. Jos henkilö esimerkiksi kehittää itsehillintäänsä, viisauttaan ja kärsivällisyyttään, hänestä tulee entistä päämäärätietoisempi ja vapaampi toteuttamaan päämääriään. Mitä moraalisella vastuulla siis tarkoitetaan, ja miten se liittyy tahdonvapauteen. Tämä tarkoittaa käytännössä henkilön luonteenpiirteiden kehittämistä, jossa hän kasvaa hyveissä ja karsii pahoja taipumuksiaan. teksti Markus Korri kuva iStock J otta ihminen voisi ansaita kiitosta tai syytöksiä toimistaan, hänen täytyy olla moraalisesti vastuullinen. Timpe näkee, että mikäli henkilöllä on kyky tahtoa sitä, mitä hän haluaa, häntä voidaan pitää moraalisesti vastuullisena, vaikkei hän kykenisikään toimimaan sen mukaan. Jumalan määräävät toimet meidän vapautemme yli mahdollistavat ihmisten entistä suuremman moraalisen kehityksen ja vapauden. Paheet turmelevat hyveellisen toiminnan. Tällöin siis henkilön teoista vapaita ovat ne teot, jotka henkilö voi jättää halutessaan tekemättä. Tällöin hänen tulee voida myös harjaantua näissä moraalisesti vastuullisissa valinnoissa ja aikomuksissa. Todellinen vapaus edellyttää hyveitä Timpen mukaan ratkaisevaa onkin se, syntyvätkö teot luonteemme hyveistä vai paheista käsin. 48 |. Hyveiksi sanotaan sellaisia luonteenpiirteitä, jotka tuottavat moraalisesti arvokkaita valintoja. Toisen ehdon mukaan henkilön voidaan nähdä toimivan vapaasti, jos hän hallitsee tekojaan siinä määrin, että hän voi tulla moraalisesti kiitetyksi tai syytetyksi teoistaan. Jos ihminen ei ole vapaa valintojensa suhteen, häntä ei voida pitää vastuullisena teoistaan
Lopulta pyhitettynä ihmisen vapaus on saavuttanut täydellisyytensä, sillä hän ei ole enää halukas lankeamaan pois Jumalan yhteydestä. Tällaisessa olosuhteessa kristitty ihminen tässä maailman ajassa elää. Tällä Timpe viittaa Augustinuksen ajatukseen siitä, että langenneella ihmisellä voi kyllä olla tahtoa hyvään, mutta häneltä puuttuu voima sen tekemiseen. Jos sanomme, että ihminen lakkaa vastustamasta Jumalan armoa tiedostaminen auttaa häntä säätelemään omaa käyttäytymistään järkiperusteiden mukaan. Timpe ajattelee hyvin klassisella tavalla kristillisestä armo-opista, jonka mukaan Jumalan yhteydestä langennut ihminen ei voi pelastaa itseään, vaan tarvitsee Jumalan armoa pelastuakseen. Ihminen ei voi siis koskaan olla syy Jumalan armon vastaanottamiseen. Ihmisen vapaus Jumalan armon alla Timpen mukaan ihmisen kyky moraaliseen ja vapaaseen toimintaan vaihtelee sen mukaan, mikä hänen suhteensa Jumalaan kulloinkin on. Langenneena ihminen on joutunut eroon siitä mitä hyvyys itsessään P u o l e n p it o a P u o l e n p it o a vastaanottaessaan sen, emme sorru niin kutsuttuun antipelagiolaiseen harhaan, jonka mukaan langennut ei voisi olla syy edes hyvään tahtoon. Palstalla käsitellään uskon, tieteen ja filosofian välisiä keskusteluja. Ihmisen luonto on nyt täydellisessä harmoniassa – hänen hyveellisyytensä on viimein täydellinen. Luomisen jälkeen, alkutilassa ennen lankeemusta, ihmisellä ei ole mitään välirikkoa korkeimman hyvän kanssa. | 49. Tämä ajatus on yhteensopiva klassisen määritelmän kanssa, jonka mukaan vapaa ihminen tekee oikeita valintoja. Yksilöt itse ovat kuitenkin vastuussa siitä, ottavatko vastaan vai jäävätkö vastustamaan Jumalan tarjoamaa armoa. Se johtuu siitä, että hän hallitsee käyttäytymistään ja tunnistaa oikeita syitä teoilleen. Tässä tilassa, Jumalasta erossa, ihminen ei ole enää kykenevä haluamaan hyvää. Niinpä hän on sidottu syntiin. Ihminen astuu lankeemukseen. on. Ihminen on kuitenkin vapaa suuntaamaan valintojaan myös Jumalasta poispäin. Jumalan armon kautta ihminen voi kuitenkin päästä langenneesta lunastetuksi. Lunastettuna ihminen saa jälleen kyvyn vastustaa syntiä, vaikka onkin altis lankeamaan. Niinpä Timpen johtopäätös on seuraavanlainen: Jumala yksin on syynä ihmisten pelastavaan uskoon, jota Jumala tarjoaa kaikille ihmisille. Kun ihminen valitsee hyvän vastaisesti, hän lankeaa pois Jumalan yhteydestä. Silti langenneessa tilassaankin ihminen on moraalisesti vastuullinen olento. Näin ollen, mitä hyveellisempi henkilö on, sitä vapaampi hän on
Kummankin kirja on helppolukuinen, ”kaanaankieltä” karttava, rakenteeltaan varsin samankaltainen, vuoropuhelua käyvä ja esimerkein maustettu. Joidenkin mielestä se on ”totuuden jälkeisessä” ajassamme kyseenalaista. Esimerkiksi käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksisen toteaa tuoreessa kirjassaan Jäähyväiset uskonnolle, että uskonnollisuus ja hengellisyys perustuvat mielikuvitukseen, ne ovat komediaa. Samalla hän antaa pohdittavaa ja vihjeitä siitä, miten kohdata näihin virtauksiin vajonneita. Junkkaala päättää kirjansa: ”Mielestäni olisi uskaliasta, jopa järjetöntä olla uskomatta.” Eero Junkkaala Onko mitään järkeä uskoa Jumalaan. Kunkin kohdalla hän käsittelee ilmiötä yhteiskunnassa ja kirkossa, herätysliikkeitä unohtamatta. Näin on erityisesti kysymyksessä luomisesta ja maailmankaikkeuden iästä. ON MUKANA SEURAKUNTALAINEN.FI -UUTISPALVELUSSA K ir ja -a r v io it a K ir ja -a r v io it a Uskon puolustusta jälkikristillisessä ajassamme teksti Reijo Huuskonen T arvitaanko apologiaa, kristillisen uskon puolustamista. 50 |. Kansanlähetyksen Ryttylässä opettava Vesa Ollilainen on kirjoittanut ennen Kesyttämätöntä ikään kuin pohjustukseksi teokset Elämä ja evankeliumi sekä Ainutlaatuinen Jeesus. Ne puhuvat samasta todellisuudesta, mutta toimivat eri tasoilla ja vastaavat eri kysymyksiin. Ollilaisen analyysi on terävää, kieli välillä suorastaan kristallisoitunutta. Kaksi teologian tohtoria, veteraani Eero Junkkaala ja nuorempaa polvea edustava Vesa Ollilainen haastavat niin tieteen nimiin vannovia Jumalauskon kriitikoita kuin uskontojen valintamyymälässä itselle mieluisia kukkia kerääviä. Ollilainen listaa ajan ilmiöitä: maallistuminen, yksilöllisyys, moniarvoisuus, kokemuksellisuus, nautintojen hakeminen, kehitysusko, teknologiaan turvautuminen ja totuuksien kieltäminen. Usko Luojaan ei hänen mukaansa sulje pois kehitysopin eli evoluutioteorian tämän hetkistä kokonaisnäkemystä. Tarvitaanko apologiaa. Vesa Ollilainen Kesyttämätön – Evankeliumi jälkikristillisessä ajassa Perussanoma 2020, 220 s. Junkkaalan väite on, että uskon ja tieteen suhteessa vallitsee kumppanuus. Nytkin keskuksena on evankeliumi eli Raamatun ydin, Jeesus Kristus ja hänen merkityksensä. Miten tässä ajassa hänestä olisi viestitettävä, niin että sanoma tulee ymmärretyksi ja menee perille. Tässä näköalassaan Junkkaala on tosin joutunut myös kahden tulen väliin. Tilalle hän tarjoaa henkisyyttä, jossa ei ole sijaa yliluonnollisuudelle tai jumaluudelle. Niin, onko järkeä uskoa Jumalaan. Perussanoma 2020, 183 s
Siihen me luotamme, siinä pysymme, ja siinä me kuin turvallisessa laivassa ikään kuin matkustamme tästä elämästä iankaikkiseen elämään. Tämän vuoksi se, joka ei tiedä mitään kärsimyksestä ja kuolemasta, ei liioin tiedä mitään Raamatun lohdutuksesta. teksti Martti Luther kuva Unsplash / Nathan Hurst Turvallinen laiva | 51. Kun toisaalta tulevaa elämää ei voida tuntea, on välttämätöntä, että meillä on jotain, johon kärsivällisesti pitäydymme. Tartumme tähän tulevaan elämään ja riipumme siinä. Tämä on Herran sana. Tätä lohdutusta ei näet opita sanoista vaan kokemuksesta. K r is t ik u n n a n k l a s s ik o t K r is t ik u n n a n k l a s s ik o t Elämä-lehden seuraava numero ilmestyy 7.1.2021 k u va A rt io m V al la t / U n sp la sh v O n välttämätöntä olla kärsivällinen, koska tämä elämä ei ole muuta kuin kuolemaan tuomitun vanhan Aadamin kuolettamista. Raamattua käytetään oikein silloin, kun se saa lohduttaa meitä kärsimyksessä, murheessa ja kuolemassa
Hän on Suomen menestyksekkäimpiä kristillisiä kirjailijoita. 29€ Tapani Sopanen ULOSKUTSUTUT Koronavirus, terrori-iskut, uskovien maallistuminen ja vainot ahdistavat. Hän tekee selkoa elämästään ja julistustyöstään, pohtii nykypäivän tapahtumia sekä molempien uskontojen historian käännekohtia. Taivashetkiä ovat myös Raamatun äärellä koetut oivallukset Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan. Toisaalla taas rakkaus, toivo ja muuttumaton evankeliumi tuovat kestävää iloa ja turvaa kaiken myllerryksen keskelle. NYT MYÖS E-KIRJOJA Toimituskulut alkaen 6 €. JOULUSANOMA 2020 SEINÄKALENTERI 2021 Jukka Norvanto TAIVASHETKIÄ Kun tulemme synteinemme Jeesuksen luo, saamme esimakua taivaasta. Vain yksi Jumala: Allah vai Jeesus. Sitä kohtaamista tarvitsemme joka päivä. | 6€ kpl 20€ 5 kpl NYT 12€! 29€ Nabeel Qureshi VAIN YKSI JUMALA: ALLAH VAI JEESUS. Kirjat kotiovelle toimitettuna á 14 €. Qureshi (19832017) tarkastelee islamia ja kristinuskoa yksityiskohtaisemmin. Tapani Sopasen ajankohtaisia aiheita käsittelevä uutuusromaani vangitsee lukijansa vastaansanomattomalla otteellaan ensimmäisistä riveistä alkaen. | 09 5123 9120 (klo 9–15) | tilauspalvelu@perussanoma.. Ikiaikojen Jumala kohtaa hetken lapsen. Qureshin teksti on mukaansatempaavaa, ajatuksia herättävää, sekä kunnioittavasti että haastavasti kirjoitettua. perussanoma.. 29€ L A H J AKIRJA T PER U SS AN O MAS T A PL 15, 02701 KAUNIAINEN