Viikkolehti | 21.1.2022 | 3,5 € 3-003251-223 | kansanUUtiset.fi SIVULTA 3 KuKa hoitaa?. kansan uutiset . 3/2022 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa
Kesto Määräaikais. Älypuhelimiin löytyy useita sovelluksia opastamaan liikkeiden tekemisessä, ja myös YouTuben opastusvideoilla pääsee hyvin kärryille. Alueiden eriarvoisuus kasvaisi, jos väestöpohjaltaan isommat ja terveemmät alueet saisivat verottaa. VATT:n tutkijoiden mukaan veronkorotushuolet ovat liioiteltuja tai jopa perusteettomia. Demareilla kyse lienee gallupkärki kokoomuksen pelosta. Tutkijat myös toteavat, että verotusoikeuden puuttuminen voi heikentää alueiden halua ennaltaehkäistä sairauksia. Juuri sairauksien ennaltaehkäisyssä poliitikot Li Anderssonista lähtien näkevät mahdollisuuden palveluiden parantamiseen. Jos sairaus hoidetaan ajoissa, ei ihmistä tarvitse hoitaa erikoissairaanhoidossa, kuten tällä hetkellä usein käy. Mutta hän uskoo edelleen myös veronkevennysten dynaamisiin vaikutuksiin, vaikka nekin on kumottu aikoja sitten. Se on demokraattisesti kyseenalaista, koska alueet ovat täysin valtiovarainministeriön talutusnuorassa. Niitä lisää, sitten puhutaan verosta, kuuluu kepun viesti. Mielenkiintoinen havainto oli muun muassa se, että verotusoikeuden puuttuminen lisää alueiden kannusteita käyttää kaikki PÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. Tämä ei ole Orpon mielipidettä muuttanut. (10 %). 2 | KU 3/ 20 22 Arviolta yli puolet maailman nykyisistä kahvinviljelyalueista ei enää kelpaa kahvin tuotantoon vuonna 2050. Olen ottanut tavaksi tehdä joka päivä ennen töiden aloittamista 7 minuutin jumpan, jolla sekä keho että mieli pysyvät kunnossa. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Maakuntavero ei todellakaan ratkaisisi kaikkia ongelmia, mutta ilman sitä hyvinvointialueet jäävät täysin valtion rahoituksen varaan. Keskusta perustelee maakuntaveron vastustamista sillä, että sote-vaalien jälkeen perustettavilla hyvinvointialueilla on liian vähän tehtäviä. Lisäksi vero olisi tarpeellinen muistakin syistä. Tähän kiinnitettiin huomiota myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijoiden tekemässä selvityksessä. Ilmastonmuutos koskettaa tässä suoraan meitä suomalaisia, suuria kahvin kuluttajia. TÄSTÄ INNOSTUN NYT ToiVo Haimi Politiikan toimittaja 3/2022 Perjantaina 21.1.2022. Eduskuntapuolueista vain vihreät tukee vasemmistoliiton lisäksi enää veroa. KoKoomus on tässäkin asiassa omassa luokassaan. l V asemmistoliitto on jäänyt hyvin yksin puolustamaan maakuntaveroa. LUE LISÄÄ SIVULTA 18 Pelastustoimessa uudet aluevaltuustot törmäävät heti isoihin kysymyksiin, kuten rahoitusvajeeseen ja henkilöstövajeeseen. Oikeasti keskusta vastustaa veroa, koska sen omat vahvat alueet olisivat maakuntaveron myötä heikommassa asemassa. LUE LISÄÄ SIVULTA 3 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Uutismedian liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut, että puolue vastustaa veroa, koska se kiristäisi verotusta. Rahaa kun saa sairastavuuden pohjalta. Maakuntavero olisi järkevä Meillä näyttöpäätetyötä tekevillä kroppa uhkaa surkastua päivän aikana. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2022 KANNEN KUVA All Over Press Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. saamansa rahoitus ja itse asiassa pyrkiä saamaan sitä lisää. SDP ja keskusta ovat muuttaneet näkemyksiään kriittisemmiksi
Kriteerejä ovat muun muassa asukasmäärät ja asukastiheys. Kysymys kuuluukin, mitä tapahtuu esimerkiksi paloasemille, kuinka tiRahoitusvaje pelastustoimen uhka Uudet aluevaltuustot joutuvat päättämään, miten tiheässä paloasemia on ja millaisella miehityksellä ne toimivat. Mutta reunaehdot tunnetaan, minkä vuoksi moni on huolissaan. AjAssA KU 3/2 02 2 | 3 01 AjAssA U udistustyössä, joka aluevaalien jälkeen käynnistyy alueilla, on kyse hallinnollisesta muutoksesta. Al l Ov er Pr es s/ Is m O Pe KK Ar In en. TeksTi Sirpa Koskinen Valtio myöntää jatkossa rahat hyvinvointialueiden pelastustoimelle. Sitä, miten uudistus vaikuttaa pelastustoimen palveluihin, ei vielä tiedetä. Keskeinen huolenaihe liittyy rahoitukseen, jossa valtakunnan tasolla on arvioitu olevan noin 80 miljoonan euron vaje. Pelastustoimen rahoitusta voidaan siis jatkossa käyttää sote-menoihinkin. Pelastustoimella ei ole korvamerkittyä rahaa. Valtio myöntää jatkossa pelastustoimelle rahoituksen laskennallisten kriteerien perusteella. Rahoituksen käytöstä puolestaan päättävät jatkossa uudet aluevaltuustot. Uudet aluevaltuustot sitten päättävät, miten korvamerkitsemättömät rahat käytetään
kylmien asemien aikaan Kun rahaa ei ole tarpeeksi, edessä on miehitettyjen paloasemien muuttaminen kylmiksi eli sellaisiksi, joissa ei ole vakituista henkilöstöä ollenkaan. Pelastustoimelle ei Pikkaraisen mukaan uudistuksessa tapahdu muuta kuin se, että isäntäkunta vaihtuu. Vasemmistoliiton alun perin tavoittelema soteja pelastuspalvelujen järjestäminen viiden hyvinvointialueen avulla olisi Pikkaraisen mukaan yhäkin perusteltu ja tavoiteltava asia. AjAssA 4 | KU 3/ 20 22 –?Valtiovallan?pitää?ymmärtää?korjata?pelastustoimen?rahoitusvaje,?Rauno?Pikkarainen?sanoo. Työaikalain muutos kevensi vakinaisen henkilöstön varallaolotaakkaa. Työvoimapulaa tulee lähivuosina runsaasti myös palomiesten eläköitymisen ja työkyvyttömyyden vuoksi. lisää koulutusPaikkoja Pikaisesti Pohjois-Savossa pelastustoimen rahoitusvaje on vuonna 2023, jolloin hyvinvointialueet käynnistyvät, viitisen miljoonaa euroa. Ja jos koko valtakunnassa mentäisiin viiteen alueeseen, meillä voisi tuohon lisätä vielä Keski-Suomen. Sopimuspalokuntia on noin 700. – Vajeen taustalla on palomiesten varallaolon poistuminen ja Avin toimintavalmiusaikoja koskevat määräykset ja valvonta, jotka ovat lisänneet paloasemien määrää, Pikkarainen sanoo. Hänen kotiseudullaan Pohjoisja Etelä-Savon hyvinvointialueiden yhdistämisellä on kannatusta muissakin puolueissa. – Tämän vuoksi vastustan uudistusta. Hälytystilanteessa paikalle kutsutaan sivutoimisia palomiehiä. – Mutta järkevintä se olisi. Tulipalojen sammuttamisen lisäksi pelastustoimeen kuuluu toki paljon muutakin, muun muassa onnettomuuksien ehkäisy, väestönsuojelu, ensihoitotehtävät ja turvallisuusviestintä. – Saadaan sitä toki nytkin, kun esimerkiksi Pohjois-Savossa yhdistetään 19 toimijaa. Valtion rahoitusta ei hänen mukaansa tule antaa Helsingin pelastuskoulutukselle, mitä nyt on vaadittu. Jos tähän ei mennä, edessä ovat toimintojen karsimiset ja asiakasmaksujen korotukset, Pikkarainen sanoo. Paljonko säästöä syntyisi, sitä ei voi sanoa, ennen kuin tiedetään, millainen hallintorakenne alueelle tulee. – Esimerkiksi Kiuruvedellä on tippunut vakituisen henkilöstön määrä kahdeksasta kolmeen ja puoleen, mutta maksuosuus ei ole laskenut. Pikkaraista huolestuttaa jatkuvasti nouseva eläkeikä. Pohjois-Savossa tuo keskuskaupunki on Kuopio. Helsingin pitäisi Pikkaraisen mukaan jatkaa omilla rahoillaan omaa koulutustaan. – Iäkkäät pelastajat vaarantavat sekä pelastettavat että palomiestoverinsa. Kun pienissä ja keskisuurissa kunnissa on vähennetty henkilöstöä, maksuosuudet eivät ole pienentyneet vaan säilyneet ennallaan. Vaikka kuinka tehtäisiin kuntotestejä, niin kun ihminen ikääntyy, hänelle voi tulla äkillisiä vaivoja, jotka laukeavat pelastustehtävässä. Mutta jos neljä aluetta yhdistetään, olisi korkeapalkkaisia johtajia paljon vähemmän. – Valtiovallan pitää ymmärtää korjata rahoitusvaje, tai sitten ruvetaan järkeistämään ja liitetään alueita yhteen, Pikkarainen toteaa vielä kerran. Tämä on maakunnan tulevaisuutta, mihin suhtaudun kriittisesti. Talousarvio lupaa rahaa 20 miljoonaa euroa, mutta menot arvioidaan 25 miljoonaksi. Hallinnon keventäminen synnyttäisi kaivattuja säästöjä. – Nyt pitäisi saada lisää rahoitusta Kuopiossa toimivalle pelastusopistolle, joka hoitaa Helsinkiä lukuun ottamatta palotoimen koulutuksen. Pelastustoimessa on vakinaista henkilökuntaa noin 7 000, joista 4 000 on pelastajia. heässä niitä jatkossa on ja millaisella miehityksellä ne toimivat. Uudistuksen myötä myös sopimuspalokuntien sopimukset uusitaan, koska toinen osapuoli on muuttunut. Muuten palvelut uhkaavat heiketä. – Maaliskuussa aloittavien aluevaltuustojen tulisi käynnistää välittömästi neuvottelut alueiden yhdistämisestä. – Minusta siihen voisi liittää myös Pohjois-Karjalan. Heistä eläköityy noin tuhat vuoteen 2030 mennessä. ”Palvelut uhkaavat heiketä” Kysyimme alueuudistuksen vaikutuksia PohjoisSavon pelastustoimen päätoimiselta työsuojeluvaltuutetulta, palomies Rauno Pikkaraiselta, joka on myös pitkäaikainen kuntapoliitikko Kiuruvedelltä. Pikkarainen harmittelee, että käytännössä yhdistymistä ei ainakaan nykyisellään ole mahdollisuuksia saada läpi. Suomessa on 22 alueellista pelastuslaitosta ja noin 800 paloasemaa. Siinä saatetaan ajaa vain sen keskuskaupungin etua. l. Työvoimapulaa pitää Pikkaraisen mielestä ehkäistä lisäämällä alan koulutuspaikkoja pikaisesti. Pikkarainen uskoo, että uudistuksen myötä Pohjois-Savoon tulee kylmiä asemia. Samalla se kuitenkin tarkoitti myös henkilöstövajetta
Lisäksi kyseessä ovat uudet vaalit ja hallintorakenne, mikä tarkoittaa, että valituilla aluevaltuutetuilla on suuri vastuu myös järjestelmän rakentamisesta. AjAssA KU 3/2 02 2 | 5 Tammikuussa 2002 vasemmistoliiton puoluesihteeri Aulis Ruuth kantoi huolta vuoden kuluttua pidettävien eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudesta. Vaaleissa on puhuttu sote-politiikasta, joka usein jää poliittisessa keskustelussa muiden teemojen jalkoihin. Vasta seuraavaksi sanottiin, että parhaiten vaikutetaan äänestämällä SKDL:oa. Mutta äänestämistä kaikkein tärkeimpänä demokratian toteutumisen muotona ei tuoda esille. Samalla työvoimapula on todellinen uhka, sillä ilman tekijöitä ei ole palveluita. – Minulle esimerkiksi opetettiin pikkupoikana ensimmäisenä, että äänestäminen on oikeus ja sillä lailla voidaan vaikuttaa Suomen asioihin. EduskuntavaaliEnkin on oltava sotE-vaalit Pinja Vuorinen Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja Kolumni Ja rm o Li nt Un en muistio TiedoT TapahTumapalsTalle viimeistään maanantaihin klo 16:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki. Vuoden 1999 vaaleissa äänestysprosentti oli vain 68,3. Siksi on tärkeää olla tarkkana siitä, miten puolueet puhuvat resursseista – ja miten ne ovat niistä eduskunnassa päättäneet. Näissä vaaleissa päätetään monesta: uusien hyvinvointialueiden tontille siirtyy sosiaalija terveydenhuolto sekä pelastuspalvelut. Kai Hirvasnoro VasemmisToliiTon Pirkanmaan piirin puheenjohtajan nimi oli viime viikon lehdessä väärin. Siksi on tärkeää, että näissä vaaleissa keskeisinä puheenaiheina olleita hoivavelkaa ja sosiaalija terveysalan työvoimapulaa ei unohdeta tulevissa eduskuntavaaleissa. Tämä on kuitenkin johtanut siihen, että puolueiden lupaukset kuulostavat melko samalta: toimivat sosiaalija terveyspalvelut kaikille. sÄhköposTi: muistio@kansanuutiset.fi 22.1. Alan viesti on selvä: työolojen – ja etenkin palkkauksen – on parannuttava, jotta koulutetut ammattilaiset pysyvät alalla. Tämän vuoksi myös eduskuntavaalien on oltava sote-vaalit. Poliitikkojen varovaisuus on johtanut siihen, että politiikasta on tullut virkamiesmäistä. Ruuth myönsi KU:n haastattelussa, että vastuu on puolueiden. pirkanmaan ehdokkaiTa tavattavissa Tampereella la 22.1. On kuitenkin yksi osa-alue, johon tulevilla aluevaltuustoilla on melko vähän vaikutusvaltaa, ja se on rahoitus. – Nyt näytetään ajattelevan, että käyn äänestämässä, jos siitä on minulle etua. Hän itsekin hioi kannanottojaan niin, että lopulta jäljelle jäi turhan pyöreäksi siloiteltua tekstiä. Tätä kysytään vaalien alla” haastatellun puheenjohtajan nimi on VirvaMari Rask (Lempäälä). Koronapandemia on paljastanut, kuinka äärimmilleen tehostettu terveydenhuoltojärjestelmä on tehnyt siitä kriisinkestämättömän. Raha on valtaa – ja raha on se, mitä hyvinvointipalvelut tarvitsevat, ja jonka eduskunta jakaa. Toimitus pahoittelee virhettä. On siis merkitystä äänestääkö ehdokasta, joka tahtoo pitää lähipalveluista kiinni vai keskittää ne suuriin kaupunkeihin tai äänestääkö ehdokasta, joka tahtoo pitää terveydenhuollon yhdenvertaisena tulotasosta riippumatta vai sellaista, joka korottaa terveyskeskusmaksuja ja toisaalta yksityistää palvelut, jotta yksityiset palveluntuottajat voivat maksaa veronsa veroparatiiseihin. klo 12–14 Tesoman liikekeskuksella ja klo 12–15 Hervannan torilla.. Ruuthin mukaan kyse saattoi olla siitä, ettei demokratiaa osata enää arvostaa. oikaisu sunnunTaina on aluevaalien vaalipäivä. On helppo sanoa, että palveluita parannetaan, mutta jos niihin ei olla valmiita laittamaan resursseja, niin ei ole millä parantaa. Kukapa ei niitä haluaisi. ”Äänioikeutta ei osata arvostaa” 20 vuottA sitten Aulis Ruuth vuoden 2003 vaalivalvojaisissa. Resurssien lisäys on kuitenkin välttämätöntä. Jutussa ”Mistä hoitajat. Mahdollisesta maakuntaverosta ja hyvinvointialueille jaettavasta potista päättää viime kädessä eduskunta
Syynä tähän on Venäjän ulkopolitiikan aggres siivisuus ennen kaikkea suhteessa Ukrainaan. Kiinnostavalla tavalla myös tänään Euroopan turvallisuuspolitiikkaan yhdistyy energiaja talouspoliittisia kysymyksiä, joita saattaa olla mielekästä verrata toisen maailmansodan jälkeiseen tilanteeseen. Euroopan tuhonneen suursodan edellä kilpailu energiaja materiaaliresursseista oli kiihtynyt huippuunsa. Euroopan rauha ja turvallisuus-, energiaja talouspolitiikan mix Kolumni Kuinka tiiviisti turvallisuuspolitiikka, energiapolitiikka ja talouspolitiikka nivoutuvat yhteen Euroopassa tulevina vuosina. Kun sopiminen Venäjän kanssa takkuilee, eikä vaihtoehtoisia tapoja turvata maakaasun saatavuutta ole heti tarjolla, monissa Euroopan maissa on jo nyt alettu kärsiä kaasun puutteesta. Nyt 70 vuotta myöhemmin arvioituna tuon ajan teoreetikkojen ajatukset tuntuvat suorastaan nerokkailta. Pariisissa vuonna 1952 solmitulla sopimuksella perustettiin Eurooppaan kuuden kansallisvaltion yhteisö (mukana Saksa, Belgia, Alankomaat, Italia, Ranska ja Luxemburg), jonka jäsenet sitoutuivat koordinoimaan keskenään muun muassa hiilen ja teräksen hankintaa, jakamista sekä hintaa. Tulevaisuuden hintoja ennakoivien energiafutuurien hinnat ovat myös nousseet voimakkaasti. Juhan tuhkauurna viedään Perämeren rannalle keväällä tai kesällä hänen toiveensa mukaisesti.. Toisaalta Venäjälle itselleen se voisi tarkoittaa hyvinkin kokonaisvaltaista taloudellista eristäytymistä: jos kaasu ei kulje Eurooppaan, eurot eivät kulje Venäjälle. Jos turva llisuuspoliittinen tilanne edelleen kiristyy, on Venäjällä mahdollisuus maakaasun tarjontaan vaikuttamalla aiheuttaa Eurooppaan vieläkin enemmän taloudellista heiluntaa sekä energiaepävarmuutta. Jos jokin Euroopan kannalta keskeinen turvallisuuspoliittinen kysymys on siitä asti ollut enemmän tai vähemmän pois päiväjärjestyksestä, se on Euroopan kolmen suuren, Saksan, Italian ja Ranskan, jatkuva torailu. Opimme myös, että yhteistyön taustalla olivat ennen kaikkea turvallisuuspoliittiset syyt. edellä kuvatut opit ovat palanneet mieleeni viime viikkoina, kun turvallisuustilanne Euroopassa on jälleen heikentynyt. Jos jatkossa kansallisvaltiot Euroopassa hallinnoisivat yhdessä keskeisiä energiaja materiaalivirtoja rauhanomaisiin tavoitteisiin keskittyen, yhteistyö voisi toimia myös Euroopan rauhan perustana, ajattelivat monet. Tietysti myös sotavarustelu oli perustunut näiden resurssien käyttöön. Rakkaamme Juha Antero PIUKKULA s. Aleksis Kivi Muistotilaisuutta ei järjestetä talvella 2022 koronan vuoksi. Inflaatio onkin syksyn aikana kiihtynyt merkittävästi esimerkiksi Saksassa. Samalla tietysti Euroopassa energian hinnat ovat voimakkaasti nousseet, mikä on heijastunut taloudessa laajempanakin hintojen nousupaineena. Korvattaessa kivihiiltä maakaasulla Venäjän merkitys Euroopan energiapaletissa kasvaa entisestään. Kun Euroopan ”sisäistä” turvallisuustilannetta verrataan aiempiin vuosisatoihin, viimeksi kuluneiden vuosikymmenten tilanne tuntuu suorastaan utopistiselta. Ennen kaikkea keskiöön on noussut maakaasu, johon Euroopan ilmastopolitiikassa nojataan tulevina vuosina siirtymäpoliittisena ratkaisuna. 2.1.2022 Helsinki Kaivaten Valo Auli perheineen Heikki sukulaiset ja ystävät Tuonen lehto öinen lehto. 13.10.1959 Kemi k. AjAssA 6 | KU 3/ 20 22 giaja resurssipolitiikassa, nämä kysymykset ovat muodostumassa keskeiseksi osatekijäksi vyyhdissä. Vaikka kiristyvän tilanteen tärkeimmät taustatekijät ovat ehkä muualla kuin enerJussi AhokAs Kirjoittaja on BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti ja poliittisen talouden tutkija. Ehkä Venäjän katse siirtyykin silloin Aasiaan ja ennen kaikkea Kiinaan, josta se voi löytää korvaavia markkinoita energiatuotteilleen. Ja ennen kaikkea, miten tätä kokonaisuutta tulisi tulevaisuudessa muovata, että se varmasti olisi rauhaa tukeva. Kysymys kuuluu, lisääkö vai vähentääkö nykyinen turvallisuus-, energiaja talouspolitiikan kokonaisuus rauhan edellytyksiä Euroopassa. l J o peruskoulussa opimme Euroopan unionin historiasta sen, että unionin synnyttänyt eurooppalainen yhteistyö alkoi niin kutsuttuna hiilija teräsyhteistyönä. Syy tähän on siinä, että Venäjä on keskeinen energiaresurssien tuottaja Euroopan maille. Siinä riittääkin tämän päivän teoreetikoille pähkäiltävää
TausTaT KU 3/2 02 2 | 7 02 taustat Sote-vaalit käydään sunnuntaina. ”Joko ei ole riittävästi lääkäreitä tai hoitajia tai palvelut ovat hankalasti saavutettavissa. Suomen hyvinvointialueista vain Helsingissä ei järjestetä vaaleja. Se tympäisee ihmisiä, ja sen ymmärrän ihan täysin.” Le ht iK Uv a/ M ar KK U UL an de r
TeksTi Tuula Kärki. Nyt sitä on ollut tarjolla vain vähän. TausTaT 8 | KU 3/ 20 22 Sotevaalien viime pinnistys Ihmisten tapaaminen on vaalityön suola. Paitsi Kainuussa
– Tilanne on haastava, koska 2020-luvulla kolmasosa sote-henkilöstöstä jää eläkkeelle. Hangossa kuten muuallakin on noussut huoli lähipalveluista. – Joko ei ole riittävästi lääkäreitä tai hoitajia tai palvelut ovat hankalasti saavutettavissa. – Tämä täti kuitenkin otti korin käteen ja lähti kävelykadulle tapaamaan ihmisiä. – Olemme ajatelleet, että asioista pitää puhua niitten oikeilla nimillä. – Olemmehan ihan periferiassa. – Melko yksin olemme saaneet siitä puhua. Kortelainen kampanjoi taannoin 25 asteen pakkasessa toreilla. Olemme tarkoituksella nostaneet esille asioita, jotka eivät ole helppoja ja joita muut puolueet välttelevät. Kertaakaan ei ole tuntunut, että olipa joutavanpäiväinen tilaisuus. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa arvottaa ihmisiä sen mukaan, missä he ovat syntyneet. Vaikka sattui kova tuuli ja märkä lumipyry, sain käydä muutaman hyvän keskustelun, Gran kertoo. Sote-alan työvoimapulaan vasemmistoliitto haluaa parannusta kilpailukykyisillä palkoilla, inhimillisillä työoloilla ja hyvällä johtamisella. Hän on vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu. Koronan, tiukan aikataulun ja tammipakkasten yhdistelmä on ollut monelle turhan vaativa. Huoli yhdistää kaikkia hankolaisia ehdokkaita, hän sanoo ja Vasemmisto onkin pyrkinyt pitämään vaalien alla keskustelussa mukana työperäistä maa hanmuuttoa. Työperäinen maahan muutto on yksi niistä. – Kampanjoinnissahan parasta on juuri se, että pääsee tapaamaan ihmisiä ja keskustelemaan politiikasta. – Korona sotkee opittua tapaa tehdä vaalityötä. Muut pelkäävät, että toiset puolueet heiluttavat leimakirvestä sen jälkeen, jos siitä puhutaan, Kortelainen sanoo. – Tämä ovat asennekysymys. Miikka Kortelainen, Kainuu. Pakkanen Paukkuu Pakkanenkaan ei haittaa. Edes se ei riittäisi, että kaikki Kainuussa syntyvät lapset koulutettaisiin sote-alalle. S unnuntaina k äytävien sotevaalien kampanjointia ei ole näkynyt katukuvassa samaan tapaan kuin yleensä vaaleissa. Aina on äänestäjiä, joilla on joku asia mielen päällä. Se liittyy myös siihen, miten va sem mistossa on ajateltu saada ihmiset äänestämään. Jatkuvaa muutoksessa elämistähän tämä on. Mielen päällä on erityisesti palvelujen saatavuus. – Sitten veivataan kampanja taas sille jengalle, että sitä voidaan tehdä. ”Eioletarkoituksenmukaista tarjotakeskussairaalatason palvelujajokakunnassa.” AK se li M Ur Aj A. Sitä kaipaan. TausTaT KU 3/2 02 2 | 9 Yhä uutta ja outoa Hankolainen vasemmistoliiton ehdokas Birgitta Gran harmittelee sitä, että näissä vaaleissa joutuu kampanjoimaan paljolti sosiaalisessa mediassa. Kortelainen toteaa, että joka aamu pitää kuitenkin aloittaa katsomalla uusimmat koronauutiset. Se tympäisee ihmisiä, ja sen ymmärrän ihan täysin, Kortelainen sanoo. Ei tässä ole varaa älylliseen epärehellisyyteen. Kuntavaaleista on kuitenkin viisastuttu sen suhteen, mitä kannattaa suunnitella ja mitä jättää suunnittelematta, sanoo Kainuussa ehdokkaana oleva kajaanilainen Miikka Kortelainen. – Lisäksi Kainuun täytyy olla avoin kaikille, jotka haluavat tulla tänne yhdessä rakentamaan Kainuuta, olipa tulija sitten Suomesta tai Suomen ulkopuolelta. Ihmisten palaute on kuitenkin ollut sellaista, että näinhän se on
Mitä tarkoitetaan lähipalveluilla. – Ihmiset pelkäävät, että palvelut keskitetään eikä pikkupaikkakunnille jää mitään. valtiovalta jätti teHtävänsä Hoitamatta Pitkät etäisyydet ja pakkaset leimaavat myös Lapin hyvinvointialuetta. – Sitä voi ylpeästi esitellä. Se vaatii äänestäjältä panostusta, mutta pitäisi jaksaa lukea puolueiden vaaliohjelmat. – Joku pienen paikkakunnan asukas oli tullut vaaliteltalla sanomaan, että älkää sössikö tätä, kun meillä pääsee lääkärin hoitoon samana päivänä. Harmillisten sattumien summa – Vähän siten kuin märkä palaa, turkulainen Mervi Uusitalo-Heikkinen kuvailee kampanjointia. Monilla on mielen päällä vanhustenhoito, hän luettelee. – Niillä tarkoitetaan tietysti toimivaa terveyskeskusta, joka tarjoaa peruspalvelut ja jonka kautta pääsee tarvittaessa erikoissairaanhoitoon, Birgitta Gran, Länsi-Uusimaa. En kuitenkaan uskalla luottaa siihen, että se näkyisi aluevaaleissa. Toinen nimenomaan Turussa puhuttanut asia on mielenterveyspalvelujen heikko tila. Se ei kuitenkaan riitä, kun ihmiset täytyisi saada äänestämään. Hänkin muistuttaa siitä, että sillä on iso merkitys, istuuko aluevaltuustossa oikeistolaisia vai vasemmistolaisia ihmisiä. – Kaikki lähitapahtumat on täytynyt perua ja pärjätä somekanavien avulla. Siksi sitä toivoisi, että katsottaisiin vaaliohjelmista, mitkä puolueet seisovat sen takana, että lähipalvelut pysyvät laadukkaina joka puolella. – Nyt olisi kuitenkin tärkeää, että jokainen ainakin omassa lähipiirissään, työpaikalla ja somekanavillaan saisi ihmisiä keskusteluun mukaan, hän sanoo. Huonommaksi tilanne ei voi mennä, hän hymähtää, mutta muistuttaa, että tilanne ei ole joka paikassa samanlainen. – Silti nämä vaalit tuntuvat tärkeydestään huolimatta olevan äänestäjille hankalat, UusitaloHeikkinen arvioi. – Sillä ei pystytä takaamaan kaikille suomalaisille yhdenvertaisia laadukkaita sote-palveluita, hän sanoo. – Jotkut ovat hyvin kiinnostuneita vaaleista. – Se vaikuttaa palveluiden kohtaloon, Ahlakorpi sanoo. Ehdokkaille ja puolueille on jäänyt tehtäväksi se valistus, joka valtiovallan kuuluisi hoitaa. Ihminen on laumaeläin ja ajattelee sitten, että on ok olla äänestämättä, kun naapurin Perttikään ei äänestä. Mutta olipa sellainenkin keskustelu, jossa henkilö sanoi, ettei pidä uudistuksesta ollenkaan ja on siksi päättänyt olla äänestämättä. Samaan aikaan mediankin kiinnostus vaaleja kohtaan on lisääntynyt. Mitään ei ole kiveen hakattu. vaHvasti puoluevaalit Ennusteeseen alhaisesta äänestysprosentista Ahlakorpi kuitenkin suhtautuu ristiriitaisesti. Hän arvioi, että ihmiset ovat yhä pihalla siitä, mitä vaaleja nyt käydään. – Olen sen suhteen optimisti. Sillä ei ole tulevaisuutta, että kunnat kantaisivat vastuun sote-palveluista. Ehdotin, että hän äänestäisi vaikkapa pienintä pahaa, kun uudistus kuitenkin toteutetaan. – Ei välttämättä ole viisasta viljellä sitä ajatusta, että ketään ei kiinnosta. Häntä surettaa muutosvastarinnassa se, etteivät ihmiset ymmärrä nykymallin tulleen tiensä päähän. Loppiaisen jälkeen kampanjointi on kuitenkin aktivoitunut. – Tänään on alle 25 astetta pakkasta, sanoo Utsjoella asuva Anni Ahlakorpi. – Se tuo kampanjointiin oman haasteensa. Hän harmittelee sitä, että harmillisia sattumia on osunut yhteen. Siihen hänellä ei ole ihmelääkettä, että miten ihmiset saataisiin äänestämään. Mutta siksi pitäisikin äänestää ja vaikuttaa siihen, ketkä luovat uuden systeemin, ovatko he porvareita vai vasemmistolaisia. Mutta tämä ei kuulemma kosketa häntä. – Välillä kuulee jopa sellaisia puhetta, että pienissä kunnissa on turha äänestää, koska Rovaniemi ja Kemi kuitenkin rohmuavat kaikki paikat. – Jossain määrin se ehkä asettaa ehdokkaat samalle viivalle, vaikka toki ne, joilla on rahaa, saavat ostettua näkyvyyttä sekä somessa että perinteisessä mediassa, hän arvelee. Mutta pitää muistaa, että nämä, jos mitkä, ovat puoluevaalit. Hän toivoo, että sote-rahoituksen siirryttyä rahoitusongelmat helpottaisivat. – Utsjoella on vahva äänestämisen perinne ja aina korkea äänestysprosentti, viime kesän kuntavaaleissakin se oli 81,6. Hänen kampanjointinsa on somepainotteista. sössimisen vaara Uusitalo-Heikkisenkin kokemus on, että eniten kansalaisten huulilla sote-palveluista puhuttaessa ovat jonot. TausTaT 10 | KU 3/ 20 22 toteaa, että omaa uskottavuutta lisää vasemmistoliiton vaaliohjelma, joka puolustaa lähipalveluita. – Turussa tilanne on erityisen hankala. Ihmiset pelkäävät, että sössimisen vaara on olemassa. Ymmärrän, että keskivertoäänestäjän ei tule sitä tehtyä
– Historiassa ei juuri ole hallinnon tai alueiden yhdistämisprojektia, joka olisi johtanut siihen, että reuna-alueilla palvelut olisivat parantuneet, hän sanoo. – Täällä ihmiset ovat tyytymättömiä palvelujen laatuun, keskittämiseen ja alasajoon, hän arvioi. Ihmisten kasvokkain tapaaminen ja keskustelujen käyminen on politiikan on parasta antia. Mielosen mielestä nimenomaan Kymenlaaksossa olisi syytä äänestää. – Täytyy tehdä enemmän jalkatyötä, koska olemme muita köyhempi ryhmä, joka ei pysty hallitsemaan mediatilaa. Luulisi, että ihmiset haluaisivat äänestää niitä puolueita jotka laittoivat kampoihin leikkauksille. Hänestä kampanjointi on ollut hauskaa. Vain vasemmistoliitto vastusti leikkauksia. l Anni Ahlakorpi, Lappi. Mervi Uusitalo-Heikkinen, Varsinais-Suomi Ta rm o Le hT os aL o. – Joku voisi sanoa siitä, ettei sitä voi pitää lähipalveluna, mutta täällä se on lähipalvelu. – Kaikki ymmärtävät, että kun aletaan säästää, vähiten käytetyt palvelut ovat ensimmäisinä uhattuina. – Siitä on kärsimys kaukana, kun hyvällä porukalla läppä lentää. Joona Mielonen, Kymenlaakso. Toissa viikolla KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus kertoi, että vain kymmenen prosenttia vastanneista uskoo sote-palvelujen paranevan sote-uudistuksella. – Silti viimeksi joulukuussa täkäläinen sotekuntayhtymä teki miljoonatason leikkaukset. Ymmärrän kyllä, ettei ole tarkoituksenmukaista tarjota keskussairaalatason palveluja joka kunnassa. Mielonen pitää sitä ymmärrettävänä. TausTaT KU 3/2 02 2 | 11 ”Siitäonkärsimys kaukana,kunhyvällä porukallaläppälentää.” Ahlakorpi sanoo ja esittelee kotikuntansa etäisyyksiä: Nuorgamista on matkaa Utsjoelle terveyskeskukseen reilut 40 kilometriä. Kärsimys KauKana Kotkalainen ehdokas Joona Mielonen toteaa, että kesän kuntavaalit vaikuttavat ja vaaliväsymystä on ilmassa – Viime viikkoina olemme kuitenkin aktivoituneet ja olleet näkyvillä siellä, missä meidän budjetilla pystyy näkymään, hän sanoo
Työväenluokkaisuus ei kuitenkaan määrittele puoluevalintaa niin kuin ennen. Jo tämä kertoo työläisten olevan kaikkea muuta kuin sellainen yhtenäinen äänestäjäryhmä, joka vielä 1980-luvun alussa löysi paikkansa vasemmistosta. ”Ammatillinen työväenluokka” on työntekijäammateissa toimivia, jotka kokevat kuuluvansa johonkin ylempään sosiaaliryhmään. Jo nn e Re nv al l. TausTaT 12 | KU 3/ 20 22 V asemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa 11 prosenttia työläisten äänistä. työläinen ei aina samaistu työväenluokkaan Politiikan tutkija Aino Tiihosen väitöskirja tuo uutta tietoa duunarien äänestämisestä 2000-luvun vaaleissa. Uutta tietoa työväen äänestämisen pirstoutumisesta tuo Tampereen yliopiston politiikan tutkija Aino Tiihonen valtio-opin väitöskirjassaan 2000-luvun eduskuntavaaleista. tammikuuta. Merkittävä osa suomalaisista äänestäjistä kokee 2000-luvullakin samaistuvansa johonkin yhteiskuntaluokkaan siitä huolimatta, että yhteiskuntaluokkien on esitetty hiipuvan ja menettävän merkitystään. teksti Kai Hirvasnoro Politiikan tutkija Aino Tiihonen väittelee 28. Se tarkastetaan 28. Kun yleensä puhutaan työväenluokasta tai työläisistä yhtenä ryhmänä, Tiihonen muodostaa tutkimuksessaan kolme erillistä työväenluokkaryhmää. Perussuomalaisten työläiskannatus oli 35 prosenttia, SDP:n 30. tammikuuta. ”Perinteinen työväenluokka” koostuu työntekijäammateissa toimivista, jotka myös samaistuvat työväenluokkaan
Hän yhdisti ammattiaseman ja itse koetun luokkasamaistumisen yhteen. Työväenluokan äänet jakautuvat perussuomalaisten, SDP:n ja vasemmistoliiton lisäksi myös vihreille ja keskustalle. Näin on. Perinteiset duunarit taas ovat konservatiivisimpia. – Heillä voi olla työväenluokkainen perhetausta, joka puskee läpi, vaikka he eivät ole milTyöväenluokka nyt PerinTeinen Työväenluokka: Toimivat työntekijäammateissa ja samaistuvat työväenluokkaan. – Jonkinnäköisestä liikehdinnästä tiedettiin, mutta halusin katsoa tarkemmin, millaiset mekanismit voisivat selittää sitä. Ja yllättävän vähän ne nousivat työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintaa selittäviksi tekijöiksi. – Meillä on pitkään keskusteltu siitä, että luokkarakenne olisi jossain määrin katoamassa tai vanhentunut käsite yhteiskunnan jäsentämisessä. ideologinen Työväenluokka: Eivät itse toimi työntekijäammateissa. He erottuvat kahdesta muusta ryhmästä vasemmistolaisemmalla sosioekonomisella orientaatiollaan. peruSSuomalaiSet jakoi kentän uuSikSi Jo vaalituloksista tiedetään, että perussuomalaiset saa kannatusta kaikilta työväenluokkaryhmiltä ja niiden lisäksi nykyään esimerkiksi yrittäjiltä. Halusin selvittää, onko todella näin myös Suomessa. Aiemmin suomalaisia äänestäjiä ei ole tarkasteltu samalla tavalla. Ja toinen, miksi jotkut toimihenkilöt, yrittäjät ja jopa johtavassa asemassa olevat taas samaistuvat ideologiseen työväenluokkaan. Pohjana ovat kansallisten eduskuntavaalitutkimusten kyselyaineistot vuosilta 2003–2019. – Tämän voi ajatella johtuvan yksinkertaisesti siitä, että silloin kotitalouden tulotaso on korkeampi, jos toinen työskentelee ylempänä toimihenkilönä. – Perinteisesti tiedetään, että työväenluokkaiset äänestäjät mieltävät itsensä vasemmistolaisiksi. Lisäksi puolue onnistuu kanavoimaan itselleen nukkuvia. Se selittää ideologisen työväenluokan identiteettiä, joka välittyy puoluevalintaan aikuisiällä. Suurin oSa oSaa nimetä oman luokkanSa Työväenluokan kolmijako on Tiihosen oma kehitelmä. Koettu luokka-asema ja ammattiasema eivät välttämättä ole samat. – Tällä tutkimuksella haluan argumentoida, että sillä, miten ihmiset itse näkevät ja kokevat itsensä, on lopulta enemmän väliä kuin sillä, mitä he objektiivisesti edustavat ammattinsa, tulotasonsa tai koulutuksensa perusteella. ammaTillinen Työväenluokka: Ovat työntekijäammateissa mutta kokevat kuuluvansa toiseen, ylempään sosiaaliryhmään. Tästä lähti ajatus tutkia työväenluokkaista äänestämistä uudella tavalla. TausTaT KU 3/2 02 2 | 13 ”Ideologiseen työväenluokkaan” kuuluvat eivät itse ole työntekijäammateissa, mutta he kokevat kuuluvansa työväenluokkaan. Niistä tulee näköalapaikka keskiluokkaiseen elämäntapaan. Vaaleissa tämä näkyy siinä, että vasemmistoliitto ja vihreät – jotka joulukuussa julkaistussa EVAn asennetutkimuksessa samaistuvat vasemmistoon – ovat onnistuneet kanavoimaan itselleen korkeasti koulutettujen ääniä. Aino Tiihosen tutkimassa aineistossa selkeäksi syyksi nousi EU-kriittisyys, mutta perussuomalaisia äänestetään hyvin monenlaisista syistä. JaottelU aino tiihosen mUKaan. Kaikki kolme ryhmää ovat selvästi enemmän EU-kriittisiä kuin EU-myönteisiä verrattuna muihin äänestäjiin. Ensimmäinen kysymys on, miksi kaikki ammattiasemaltaan työväenluokkaan kuuluvat eivät lään objektiivisella mittarilla edusta itse työväenluokkaa, Tiihonen sanoo. Lisäksi kansainvälisissä tutkimuksissa on puhuttu paljon siitä, että työväenluokan vasemmistopuolueiden äänestäminen on heikentynyt vahvasti 2000-luvulla. l ”Ideologinentyöväenluokka”, elieiitsetyöntekijäammateissatoimivat, edustavatenitensitä, mitäperinteisestion ajateltutyöväenluokkaisista äänestäjistä. Kansallisten eduskuntavaalitutkimusaineistojen perusteella kuitenkin edelleen yhdeksän kymmenestä pystyy nimeämään itselleen läheisen yhteiskuntaluokan, Tiihonen kertoo. Näistä ”ideologinen työväenluokka”, eli ei itse työntekijäammateissa toimivat, edustavat eniten sitä, mitä perinteisesti on ajateltu työväenluokkaisista äänestäjistä. samaistu omaan luokkaansa. Se säätelee kulutustottumuksia ja arkista elinpiiriä. Tiihosen mukaan tutkimusaineistosta nousi selkeästi esiin lapsuudenkodin perintö, ja ennen kaikkea työväenluokkaisen kodin. Työväenluokkaisessa ammatissa itse toimiva samaistuu helposti itsekin keskiluokkaan, jos puoliso on esimerkiksi ylempi toimihenkilö. myöS puoliSon aSema vaikuttaa Toiseksi puolison ammattiasemalla on merkitystä sille, mihin luokkaan äänestäjä kokee kuuluvansa. Vasemmistolainen sosioekonominen orientaatio. lapSuudenkodiSta työväenluokkainen tietoiSuuS Omasta ammattiasemasta riippumaton koettu työväenluokkaisuus johtaa eniten vasemmalle ja arvoliberaaliin päähän. Juuri suomalaisen puoluekentän muutos 2010-luvun vaaleissa sai Tiihosen kiinnostumaan työväenluokan äänestämisestä. Varsinaisissa työntekijäammateissa toimivat, mutta ylempiin sosiaaliluokkiin samaistuvat taas ovat kolmesta työväenluokkaryhmästä konservatiivisimpia. Mutta kun katsotaan arvoja ja asenteita, esimerkiksi suhtautumista julkisen sektorin kokoon, verotukseen, tulonjakoon, he eivät kuitenkaan ole selvästi muita vasemmistolaisempia
TausTaT 14 | KU 3/ 20 22 Lo Un ai ssU om en Jä te hU oL to Kuluttajien poistotekstiilin lajittelu tapahtuu Turun Hiidenkadun hallissa, josta materiaalikierrätykseen soveltuvat tekstiilit päätyvät Paimion jalostamoon.
Tällä hetkellä linjastolla toteutetaan koeajoja ja yrityspilotteja, joilla tähdätään kierrätyskuituja hyödyntävään tuotekehitykseen. TausTaT KU 3/2 02 2 | 15 pienempi: noin 200 grammasta yhteen kiloon per suomalainen, Kokkonen kertoo. Tällä hetkellä toteutunut keräysmäärä on huomattavasti. Kierrätyksen optimaalinen tavoite on materiaalin suljettu kierto. Suomessa tuotetaan 100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuosittain, josta Paimion jalostuslaitoksessa pystytään käsittelemään vuositasolla noin 12 miljoonaa kiloa. Tyypillisimmin uusiokuitu soveltuu kuitukankaaksi, eristeeksi, akustiikkalevyihin, suodatinkankaisiin tai komposiitteihin. Uusiokuidun mahdollisuuksia pidetään rajattomina. Yhteistyö kannattaa Suomen pienellä markkina-alueella, kertoo palvelusuunnittelija Marko Kokkonen Lounais-Suomen Jätehuollosta. Lounais-Suomen lisäksi kuluttajatekstiiliä Paimiossa jalostettavaksi kerätään yhdeksältä kunnalliselta jätelaitokselta. Rester Oy ja Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) avasivat tuolloin poistotekstiilien jalostuslaitoksen Paimioon. Paimion jalostuslaitoksen käsittelemää uusiokuitua hyödyntävät Nordic Upstream sisustusja rakennustuotteiden eristysmateriaalina sekä Infinited Fibre, joka tuottaa InFinna-selluloosakuitua. Jos kuitu on tarpeeksi laadukasta, siitä tehdään uutta lankaa ja kangasta. Telaketju-verkostossa on ollut mukana kunnallisten jätelaitosten lisäksi yrityksiä sekä tutkimusja oppilaitoksia. Rester käsittelee linjastollaan yritysten poistotekstiiliä ja Lounais-Suomen Jätehuolto kotitalouksien poistotekstiiliä. Kotimaisen kierrätysvaatteita tuottavan Pure Wasten tavoitteena on hyödyntää uusiokuitua Suomeen rakennettavalla lankakehräämöllään. Materiaalien tunnistus infrapunateknologialla Tekstiilien kierrätyksessä eri materiaalien oikea lajittelu on olennaisen tärkeää. Lounais-Suomen Jätelaitoksella on kehitystyön tuloksena käytössä ainutlaatuinen käsiskanneri, joka tunnistaa kymmenisen erilaista tekstiilimateriaalia infrapunateknologian avulla. Tunnistuslaitteen algoritmista muodostuu LSJH:n oma tekstiilikirjasto, joka sisältää kansainvälisestikin arvokasta tuotetietoa. Jalostuslaitoksen käynnistys on monivaiheisen kehitystyön tulos. Kun poistettavan tekstiilin materiaali on käsityönä tunnistettu ja lajiteltu LSJH:n Turun Hiidenkadun poistotekstiilihallissa, kuitu avataan mekaanisesti karstaamalla Paimion jalostuslaitoksella ja lopuksi se paalataan jatkokäyttöä varten. InFinnaa käyttävät kierrätyksestä kiinnostuneet muotijätit, kuten H&M Group ja Patagonia. Tällöin poistotekstiiPoistotekstiilit kierrätetään nyt Paimiossa Paimioon avautui uudenlainen jalostuslaitos, jossa aiemmin jätteeksi päätynyt poistotekstiili muuntuu kierrätettäväksi uusiokuiduksi. Kyse on Pohjoismaiden ensimmäisestä laajan mittakaavan kiertotalousinvestoinnista, jossa jalostetaan poistotekstiiliä teollisuuden uusiokäyttöön. – Verkostosta on saatu synergiaetuja kierrätyksen ongelmien ratkomiseen. TeksTi Maarit Piippo M arr askuus sa 2021 otettiin eräs kiertotalouden isoimmista edistysaskeleista Suomessa. – Tavoitteena Suomessa on kerätä 3–5 kiloa kuluttajapoistotekstiiliä asukasta kohden. Kymmenisen vuotta sitten LSJH:lla havaittiin, että poistotekstiili on liian vähän hyödynnetty jäte-erä, ja alueella aloitettiin tekstiilien erilliskeräyksen kartoitus. Sittemmin erilaisia keräysmalleja sekä kierrätysja jalostusmahdollisuuksia on kokeiltu osana laaja-alaista tekstiilialan yhteistyöverkostoa
Tekstiilin erilliskeräys tulee EU:ssa pakolliseksi vuonna 2025, ja Suomi lähtee toteuttamaan sitä etulinjassa jo vuonna 2023. TausTaT 16 | KU 3/ 20 22 listä voidaan tehdä loputtomasti uusia tekstiilituotteita. – Tähtäimessä on mahdollisimman korkea arvoketju, mutta vielä emme ole suljetun kierron toteutuksessa. Suomi kierrätykSen kärkimaakSi Paimio on profiloitunut kiertotalouteen Green Field Hub -toiminnallaan, joka tähtää uusien työpaikkojen syntymiseen ja hyviin asemiin kansainvälisillä miljardien eurojen kierrätysmarkkinoilla. Oman paikkakunnan poistotekstiilien keräyspisteen voi tarkistaa nettisivulta www.kierratys.info Kierrätyksen optimaalinen tavoite on materiaalin suljettu kierto. Kiertotaloudessa odotetaan nyt, millaiseksi EU:n tekstiilien tuottajavastuun säätely muodostuu. Lounais-Suomen Jätelaitos valmistelee täyden mittakaavan jalostuslaitosta Turun Topinpuiston kiertotalouskeskukseen, jossa tekstiilien jalostusta voitaisiin toteuttaa suuremmalla volyymilla. Alueellisen keräyksen aikataulusta ja keräysohjeesta saa tietoa paikallisesta jätelaitoksesta. – Jo ostovaiheessa on syytä miettiä, miten pitkäikäinen tekstiilituote on, ja miten se on kierrätettävissä, muistuttaa Marko Kokkonen. Tulevassa jalostuslaitoksessa on mahdollista käsitellä koko Suomen poistotekstiilien lisäksi myös ulkomaista materiaalia. Pikamuoti ja resursseja tuhlaava vaatetuotanto ovat yhä rasite luonnolle, eikä vaatteiden huoletonta kulutusta voida enää kestävyyden nimissä jatkaa. Kuluttajapoistotekstiileistä jalostetaan erilaisia kierrätyskuitulaatuja. Tällöin poistotekstiilistä voidaan tehdä loputtomasti uusia tekstiilituotteita. Tekstiili on haastava materiaali kierrättää, koska poistoerät eivät ole tasalaatuisia, Kokkonen sanoo. Lo Un ai ssU om en Jä te hU oL to LSJH:n palvelusuunnittelija Marko Kokkonen Lo Un ai ssU om en Jä te hU oL to. Suomen tavoite on, että jäsenvaltiot voisivat vastata tuottajavastuun toteutuksesta itsenäisesti. Tekstiilituottajilla on kasvava tarve siirtyä uusiokuituun ympäristökysymysten ja EU-säätelyn kiristymisen vuoksi. Eurooppaan on tarkoitus perustaa viisi kiertotalouden osaamiskeskusta, ja Suomi haluaa olla hyvissä asemissa sijoituspaikkojen valinnassa. Vaikka tekstiilien kierrätys on Paimion laitoksen myötä menossa ekologisesti myönteiseen suuntaan, tilanne ei silti poista kuluttamisen alkuperäisiä ongelmia. l Vuonna 2022 poistotekstiilin keräysalue laajenee valtakunnalliseksi
– Vanhin aarre on naisen päähine 1800-luvulta. Lounais-Suomen Jätehuollon toteuttama kuluttajien poistotekstiilin lajittelu tapahtuu Turun Hiidenkadun hallissa, jonne tulee päivittäin kasvavia määriä kotitalouksilta kerättyä materiaalia, kuten kodintekstiiliä ja käyttövaatteita. – Työporukkamme on paras mahdollinen, meillä on samanlainen arvomaailma ja kulutuskulttuuri, Välimäki kertoo. www.kansanarkisto. Eräs harvinaisuuksista oli kaunis kastemekko, johon oli kirjailtu monen lapsen syntymäajat. Nykyisin monissa vaatteissa on elastaania, mikä on ongelma uusiokuidulle, kertoo Välimäki. l Lisätietoja poistotekstiiLin keräysohjeista www.lsjh.fi/fi/jatelaji/poistotekstiilit – Jokaisen tekstiilin kohdalla joudumme miettimään, kelpaako se jatkoon vai päätyykö polttoon, kertoo Hiidenkadun hallissa työskentelevä Henriikka Välimäki. Kerätyn materiaalin alkukartoitus tehdään näppituntumalla ja tuotelappuja selailemalla, mutta kuidun lopullinen tunnistus tapahtuu mekaanisesti infrapunaskannerilla. Kaikki tuotteet lajitellaan käsin, ja materiaalikierrätykseen soveltuvat tekstiilit päätyvät Paimion poistotekstiilijalostamoon uusiokuitua varten. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. Jo el Tö rr ön en tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkiston tutkijasalipalvelu on avoinna rajoitetusti. – Poistotekstiilin käsittelyssä irtoaa pölyä, ja sekalaisen materiaalin joukossa voi olla vaarallisia osia, joten hyvät suojavarusteet ovat tarpeen, Henriikka Välimäki kertoo. Välimäki muistuttaa, että materiaalien hyödyntämisen suhteen tärkeintä on pakata kuiva ja puhdas poistotekstiili kosteudelta suojaavaan muovipussiin. Joukossa on ollut myös juhla-, hääja kansallispukuja sekä Lotta Svärd -pukuja. Poistotekstiilin joukossa on paljon sellaista, mikä ei uusiokuiduksi sovellu, kuten toppapukuja, teknisiä ulkoiluvaatteita, goretexiä tai paljettimekkoja. Avoinna ti-pe klo 9 16. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Välimäki on koulutukseltaan tekstiilialan artesaani, joka arvostaa hyvin tehtyä vaatetta. Hän löytää poistotekstiilien joukosta myös aarteita, joita kuvaa Tekstiilikukkuu-blogiinsa. Tuntuu, että ihmisillä on liian kiire päästä tavaroistaan eroon. Lajittelua suorittaa kymmenhenkinen tiimi, mutta tulevaisuudessa lajittelijoiden tarve kasvaa. TausTaT KU 3/2 02 2 | 17 TeksTiililajiTTelija näkee aarTeiTa ja roskaa H e n g i t y s s u o ja i m e l l a va r u s t e t t u Clean air -kypärä päähän, kestävät työhousut ja kovakärkiset kengät jalkaan sekä hanskat käteen. . Tavara-arpa ry. Erityinen ongelma on likainen ja homeinen mate riaali, tekstiilituholaiset ja kosteat säilytysolosuhteet. Kiinnostavimmat vintage-vaatteet päätyvät myyntiin poistotekstiilimyymälään. – Jokaisen tekstiilin kohdalla joudumme miettimään, kelpaako se jatkoon vai päätyykö polttoon. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Lajittelussa erotellaan selluloosa, villa, tekokuidut ja sekakuidut omiksi jakeikseen. – Eteen tulee sekä kaunista että roskaa. Lajittelijan käsien kautta kulkee sellaistakin, mikä ei kuulu poistotekstiileihin: leluja, elektroniikkaa, valokuvia ja tekohampaita. Kun tekstiililajittelija Henriikka Välimäki saapuu työpaikalleen, päivä alkaa suojavarusteiden pukemisella
Brasiliassa yksinään tuotetaan 40 prosenttia maailman kahvista. IlmastokrIIsI uhkaa kahvIn vIljelyä TeksTi Peik Johansson kuva All Over Press/Gustavo Amador PinTaa syvemmälTä. Kolumbiassa on siirrytty kasvattamaan kannabista, Etiopiassa puolestaan Afrikan sarven alueella suosittua päihdekasvia khattia. Latinalaisessa Amerikassa jopa 88 prosenttia kahvin tämänhetkisistä viljelyalueista saattaa olla 30 vuoden päästä liian kuumia ja kuivia kahvin tuotantoon, arvioivat tutkijat Trooppisen maatalouden kansainvälisestä tutkimuskeskuksesta CIAT:ista. Kun ilmasto lämpenee päiväntasaajan tienoilla parilla asteella, kuivat kaudet ovat aiempaa pidempiä ja sateet tulevat lopulta rankkasateina aiheuttaen tulvia ja maanvyöryjä. Monet ovat jo vaihtaneet kahvin muihin viljelykasveihin, kuten banaaneihin, avokadoihin tai pähkinöihin. Mitä tehdä, kun ilmasto lämpenee ja kahvi ei enää pärjää nykyisillä viljelyalueilla. Keskeisenä syynä tähän on ilmastonmuutos. Puut tuovat varjoa, lisäävät kosteutta ja viilentävät ilmaa. Ennusteiden mukaan yli puolet maailman nykyisistä kahvinviljelyalueista ei enää kelpaa kahvin tuotantoon vuonna 2050. Yhtälö ei silti ole kestävä, kun raaka-aineen saanti hankaloituu monin tavoin ja samalla kahvin kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä Aasian maiden keskiluokan löytäessä länsimaisen kahvilakulttuurin. Jalostamattomien kahvipapujen hinta on pysynyt niin alhaisena, ettei köyhien maiden kahvinviljelijöillä ole varaa uusiin investointeihin. Robustasta valmistetaankin yleensä espressoa tai pikakahvia. Viime aikoina monet pohjoisen pallonpuoliskon suuret kahvinjalostajat ovat ruvenneet lisäämään robustaa kahvisekoituksiin paremman makuisena pidetyn arabicakahvin joukkoon. l Pienviljelijä Yakelin Ponce poimi kahvipapuja El Piliguinin alueella Hondurasissa viime vuoden tammikuussa. Ilmastomallinnuksia laatineiden tutkijoiden ennusteet ovat synkkiä maailman kahvintuottajille. Paikalliset maatalousneuvojat ehdottavat hyötypuiden istuttamista kahvipensaiden sekaan. Paremmin kuumuutta kestävän robusta-lajikkeen sadot sen sijaan kasvoivat hiukan. Kahviruoste tuhosi muutama vuosi sitten kahvisadot useissa KeskiAmerikan maissa. Yli 80 prosenttia maailman kahvista kasvatetaan pientiloilla, joilla kahvipavut poimitaan käsin. Kahvia viljellään yli 70 maassa, mutta suurin osa viljelystä on keskittynyt muutamiin suurtuottajiin, kuten Brasiliaan, Vietnamiin, Kolumbiaan, Indonesiaan, Etiopiaan ja Hondurasiin. Monissa Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa kahvi on yksi tärkeimmistä vientituotteista. Lämmin ilmasto lisää myös tuholaisten määrää ja kasvitauteja kuten kahviruostetta. Kahviruoste on sienitauti, joka näivettää kahvipensaat ja saa ne pudottamaan lehtensä. Etiopian vientituloista 27 prosenttia tulee kahvista, Ugandassa ja Burundissa 20 prosenttia. Viime vuosina Brasilian kahvisadot ovat kuitenkin romahtaneet, sillä maassa ei ole nähty kunnollista sadekautta yli kymmeneen vuoteen. Asukasta kohti laskettuna Suomi on maailman ylivoimaisesti suurin kahvin kuluttaja. Kaikissa maissa tällaisia vuoristoja ei ole olemassa, tai esimerkiksi Vietnamissa vuoristot ovat suojeltuja metsäalueita. Hondurasissa, Guatemalassa ja Kolumbiassa kahvi on toiseksi tärkein vientituote – heti t-paitojen halpatuotannon, banaanien ja öljyn jälkeen. Useimmissa maissa suositellaan kahvin viljelyn siirtämistä korkeammalle vuoristoihin, missä ilmasto alkaa olla kahville suotuisampaa. Suomalainen suodatinkahvi on toistaiseksi pääasiassa arabicaa. Liialliset helteet karkottavat myös mehiläiset, joita tarvittaisiin kahvipensaiden pölyttämiseen. Muuttaminen ylemmäs vuoristoon ei ole muutenkaan mahdollista useimmille kahvinviljelijöille, joista suurin osa asuu esiisiltä perityillä pienillä sukutiloilla. pohjoisen Kahvifirmat ovat suhtautuneet yllättävän rauhallisesti alaa uhkaavaan katastrofiin. Arabica-lajikkeen tuotanto väheni Brasiliassa viime vuonna 30 prosentilla. Seuraavina tulevat muut Pohjoismaat, Ruotsi, Islanti, Norja ja Tanska. Robustapapujen maku on karvaampi, ja ne sisältävät enemmän kofeiinia kuin arabicakahvi. Arviolta 125 miljoonaa ihmistä saa elantonsa kahvin viljelystä. Toistaiseksi kahvin kulutus on suurinta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. TausTaT 18 | KU 3/ 20 22 K ahvi sa atta a lähitulevaisuudessa muuttua kitkerämmäksi ja huomattavasti nykyistä kalliimmaksi
TausTaT KU 3/2 02 2 | 19 Filosofiaa kaikilta kaikille tisoinnilleen: naisfilosofien viesti on liian tärkeä jäädäkseen vain sellaisten ulottuville, jotka kykenevät lukemaan kimurantisti kirjoitettuja tiiliskiviä. l FilosoFian kuningattaret – Historian sivuutettujen ajattelijoiden elämä ja perintö. Kaikki kirjassa esitellyt filosofit ovat tavalla tai toisella joutuneet taistelemaan sukupuoleensa liittyviä ennakkoluuloja vastaan, ja kirjan artikkelit ovatkin täynnä niin luovia ratkaisuja kuin raivostuttavia mitätöintejä. Näiden lisäksi kirjassa esitellään muun muassa nigerialainen jorubafilosofi Sophie Bosede Oluwole sekä ensimmäisellä vuosisadalla ajanlaskumme alun jälkeen elänyt kiinalainen Ban Zhao. Rebecca Buxtonin ja Lisa Whitingin toimittama Filosofiankuningattaret–Historiansivuutettujenajattelijoidenelämäjaperintö (niin & näin 2021) pyrkii laajentamaan populaaria käsitystä filosofeista marssittamalla framille 21 toinen toistaan kiehtovampaa naisajattelijaa viimeisten parintuhannen vuoden ajalta. Erityisen kiinnostava detalji kirjassa on nostaa useamman artikkelin voimin esille toisen maailmansodan aikana vaikuttaneita brittifilosofeja, jotka käyttivät miesten joutumisen rintamalle hyödykseen ja antoivat ajattelunsa virrata vapaana miesvaltaisen tutkimuksen patriarkaalisista kahleista. Ja siinä, missä de Beauvoirin populaarit Perhetytönmuistelmatherättivät monen kiinnostuksen myös kirjoittajan muuta tuotantoa kohtaan, innostaa toivottavasti Filosofiankuningattaret monia perehtymään myös alkuperäislähteisiin. Midgleyn, Philippa Footin, Iris Murdochin ja Elizabeth Anscomben filosofia olikin jotain aivan muuta, kollektiivista työskentelyä moraalikysymysten parissa. Tosiasiassa hän vaikutti maineikkaan opettajansa Edmund Husserlin filosofiaan niin, että joistain Husserlin nimiin merkityistä teoksista on mahdotonta sanoa, kumman pohdinnoista on kyse. Toiset, kuten Mary Anne Evans eli George Eliot, valitsivat kirjoittaa salanimellä tai Mary Astellin tapaan nimettömänä. 216. Toim. Kenelle filosofia kuuluu, ja kenellä on oikeus kutsua itseään filosofiksi. Kääntäjä: Kilpeläinen, Tapani, 2021, Niin&Näin, s. Suomalaisyleisölle tästäkin kirjasta tutuimpia lienevät eurooppalaiset ajattelijat, jo mainitun de Beauvoirin lisäksi totalitarismin teoreetikko Hannah Arendt sekä feministisen ajattelun uranuurtaja Mary Wollstonecraft. Harriet Taylor Millin elämäntyö on jäänyt puolisonsa John Stuart Millin varjoon, vaikka niin vaimon omat ansiot kuin pariskunnan työskentely yhdessä ansaitsisivat enemmän huomiota. Osaa näistä naisista emme ole tavanneet mieltää filosofeiksi, mistä käy syyttäminen niin heidän aikalaisiaan kuin historiankirjoittajia. Buxton, Rebecca, Whiting, Lisa. Filosofia on ollut aina enemmän tai vähemmän etuoikeutettujen laji, mutta se ei pelkisty siihen. Tässä suhteessa kirja muistuttaa hauskasti taannoin tässä lehdessä ruotimaani Historianjännätnaiset -opusta, eikä olekaan yllättävää, että näiden kirjojen lehdillä seikkailee muutamakin sama hahmo – filosofian kuningattaret kun ovat ehdottoman jänniä tapauksia kaikki tyynni. Kirjoittajat tekevätkin kiehtovasti naisfilosofeille juuri samaa, mitä eräs kirjassa kuvatuista ajattelijoista, Simone de Beauvoir, teki omalle teorekirja. Paitsi, että kirja nostaa esille monia turhan vähälle huomiolle jääneitä filosofeja, se myös tekee sen ymmärrettävästi. TeksTi Elina Vainikainen F ilosoFia on ollut monille naisille ja muille sorretuille, kuten rodullistetuille, mahdotonta menneinä vuosisatoina jo siksi, ettei heillä ole ollut pääsyä koulutukseen saati aikaa arkisen aherruksen ulkopuolisille pohdiskeluille. Yleinen mielikuva filosofista on valkoinen, ehkä harmaantunut mies, luultavasti hyväosaista syntyperää – eikä tämä oletus tietenkään ole täysin väärä. Siinä, missä mieheen lyödään filosofin leima kovin helposti, on monia uraauurtavia naisfilosofeja pidetty ”aktivisteina” tai ”oppineina naisina” – he eivät ole vastanneet mielikuvaa siitä, miltä filosofin tulisi näyttää tai miten hänen tulisi kirjoittaa. Kirjaa lukiessaan kiinnittää väistämättä huomionsa siihen, miten käsityksemme filosofeista on paitsi korostetun miehinen, on se myös todella länsimainen. Suomessakin on männä vuosikymmeninä julkaistu muutamia naisten tekemiä filosofiaa käsitteleviä kirjoja, mutta ne ovat olleet perin akateemisia ja haastavia luettavia. Kirjan artikkelit keskittyvät laajemmin naisten elämään kuin heidän filosofiaansa, vaikka ajatteluakin varsin kansantajuisesti avataan. Näistä Mary Midgley on kuvannut filosofian opiskelua Oxfordissa nokkelien nuorten miesten hallitsemana kenttänä, jossa tärkeintä oli väittelytaito. Esimerkiksi fenomenologiseen perinteeseen kiinnittyvä Edith Stein (1891–1942) on jäänyt monissa filosofian historiateoksissa vain alaviitteeksi
– Romaanista valmistui eräänlainen konseptialYhdessä vuodessa elää 57 naisen elämän Alexandra Salmelan uudessa romaanissa naiset etsivät elämälleen erottuvaa muotoa. Romaani kuin konseptialbumi Kun kuuntelee Salmelan tulkitsevan tekstiään, alkaa toivoa, että edes äänikirjoissa olisi samanlainen kommenttiraita kuin elokuvien dvd-taltioissa. Väite kuulostaa erikoiselta, etenkin kun kyse on kirjasta, jossa pilkataan ja pohditaan omasta elämästä kirjoittamista. – Luin yhden tarinan, ja huomasin, että olinkin lukenut niitä kuusi. TeksTi Markku Soikkeli Alexandra Salmela Te os /M il Ka al an en ”. TausTaT 20 | KU 3/ 20 22 S e on ensimmäinen kirjoittamani kirja, jonka itsekin pystyn lukemaan, väittää Alexandra Salmela romaanistaan. Kukin tarina käsittelee viikon verran Sylvian, Johannan, Ninan, Amelian, Sonjan ja muiden tutulta kuulostavien naisten elämää. Katkelmia on yhteensä 57, kun prologi lasketaan mukaan. Mutta selvästikin Salmelalla on ollut poikkeuksellisen hauskaa keksiessään yli viisikymmentä elämäkerran sirpaletta ja muokatessaan niitä tarinoiksi. Poikkeuksellinen on kirjan nimikin: 56, oletan
Tuloksena on kertovan kielen klangia kuulostelevaa proosaa hölmöille tai ainakin hölmistyneille aikuisille. Vai antiautofiktiota. Autofiktion uutta tulemista on selitetty myös rinnakkaiseksi ilmiöksi selviytymisoppaiden ja television reality-sarjojen suosiolle. Vai antiantiautofiktiota. Joidenkin naisten osalta Salmela kertoo käyttäneensä lähtökohtana mytologian ja taiteen myyttisiä naishahmoja. Mutta lähimmin uusi kirja muistuttaa – Salmelankin mielestä – hänen kuvakirjaansa Kirahviäiti ja muita hölmöjä aikuisia (2013). Hänen mielestään ei ole mitään syytä, miksi tarina olisi arvokkaampi vain siksi, että sen voi väittää olevan ”totta”. Hänen esikoisromaaninsa 27 eli kuolema tekee taiteilijan väänteli sekin erilaisia variaatioita taiteilijakuvauksista. Mukana on Artemis ja Penelope, Sylvia paljastuu Sylvia Plathiksi, Nina ja Sonja ovat peräisin Tšehovilta, Amelia on legendaarinen naislentäjä Earhart. Autofiktion oletetaan paljastavan arkisesta elämästämme jotain sellaista, mihin journalismi ja tietokirjallisuus eivät pysty. Eristäytyneisyyden vuosi näkyy sekä elämän jakautumisessa 57 persoonaan että korona-ajalle tyypillisissä aiheissa: ruoanlaitossa, puutarhanhoidossa, lähimatkailun eksotiikassa. Kun tekijä kuolee, voi parodia niin kuin elämäkertakin menettää tenhonsa, jos sillä ei ole muita kirjallisia ansioita. Salmela vertaa elämäkertaproosaa parodiaan, joka toimii vain niin kauan kuin lukija uskoo tietävänsä riittävästi tekijästä ja tämän tarkoituksista. yksi identiteetti, yksi viikko Salmelan romaani välittää omalla tavallaan koronavuoden kokemuksia. Kirjoittaja pakotti itsensä laatimaan kunkin viikosta kertovan luvun samassa ajassa. l AlexAndrA SAlmelA: 56, oletan (Teos, 2021) ”Romaaniaaloittaessaolin yhtäkkiätosikyllästynyt näkökulmatekniikkaan.” Elämäkertojen uusi suosio FiktiivinEn elämäkertakirjallisuus koki Suomessa edellisen buuminsa jo 1990-luvulla. Salmelan kolme romaania ovat saaneet enemmän huomiota kuin hänen lastenkirjansa. – Romaania aloittaessa olin yhtäkkiä tosi kyllästynyt näkökulmatekniikkaan. Kokemus sirpaleisesta vuodesta taltioi koronaajan tunnelman, vaikkei kirjailija ole siihen pyrkinytkään. nauraa Salmela. Improvisoidun oloisia, kielellä ja lajityypin odotuksilla leikitteleviä ovat Aleksandra Salmelan romaanit olleet aiemminkin. autofiktiota vastaan Uusimmassa teoksessaan Salmela on ottanut leikittelyn kohteeksi elämäkertakirjallisuuden eli autofiktion. Salmelankin teoksesta löytyy jaksoja, joissa ilmaisu muuttuu improvisoiduksi leikittelyksi sanoilla ja kirjaimilla. Älykköproosaa hölmöille aikuisille Tamperelainen Alexandra Salmela tuli kirjalliseen julkisuuteen kertajysäyksellä Finlandia-ehdokkaaksi nousseella esikoisromaanillaan 27 eli kuolema tekee taiteilijan (2010). – Sellaisessa teoksessa ei saa olla kohokohtia, jotka häiritsisivät kokonaisuutta. Alexandra Salmelaa elämäkerrallisuuden itseisarvo arveluttaa. Salmela jättää lukijan mieluusti epävakaalle pohjalle, kun kertojan ääni selittää mitä huvittaa. – Joskus syntyi vain fragmentteja, joskus työstin materiaalia takautuvasti, mutta kirja oikeasti pysyi siinä vuoden kierrossa. Uusimman buumin esikuvana on ollut norjalaisen Karl Ove Knausgårdin tunnustuksellinen romaanisarja Taisteluni (2009–2011). Romaania lukiessa voi kuvitella säilyneensä hengissä viikko ja identiteetti kerrallaan. Konseptialbumi on harvinainen, yksittäisten laulujen taiteelliseen kokonaisuuteen pyrkivä julkaisumuoto populaarimusiikissa. Esikuvat voi päätellä naisten ja otsikkojen nimistä. Alexandra Salmela arvelee, että hänellä elämäkerralliset fragmentit syntyivät lukemiskulttuurin muutoksesta: – Pyrin kirjoittamaan tarpeeksi lyhyitä episodeja, jotta kiireinen ja stressaantunut ihminen jaksaa lukea ne.. Minäkertojien joukkoon on usein ympätty se yksi ylimääräinen, jonka kautta kirjailija kanavoi omia näkemyksiä maailmankaikkeudesta. Otetaan esimerkiksi Saoirsen tarina, jossa kertoja ihmettelee suomen kielen pyöreyttä neliöksi jäätyneessä suussa: ”Miimiset lihakset olivat veltostuneet, kieli (elin) kangistunut vaikkei tänä syksynä ollutkaan ollut kovin kylmä, ne vaatisivat jumppaa, puhe on jumppaa, Saoirse sanoi itselleen ääneen treenatakseen samalla puhelihaksiaan.” Säveltäjälle ominainen tapa varioida albumin teemaa ja muotoa yksittäisen laulun/tarinan sisällä selvästikin kiehtoo Salmelaa. Jos luku luvulta vaihtuvissa elämänfragmenteissa suostuu näkemään yhtäläisyyksiä, voi huomata, että jaksojen välillä tapahtuu kehitystä ja toipumista yksinäisyydestä. – Olisiko se sittenkin autofiktiota. – Pitääkö aina ja kaikkialla olla minäkertoja, ihmettelee Salmela. Romaanin rinnastaminen konseptialbumiin tuntuu kuitenkin osuvalta, ainakin jos mallina pitää progressiivista rokkia soveltavia klassikkolevyjä. Jotkut nimistä on poimittu populaarimusiikista, toiset taas kalenterista. Viime vuosina tämä kirjallinen illuusio totuuden paljastamisesta on noussut jälleen erityiseen arvoon. Tuolloin sitä luonnehdittiin hurmioitumiseksi avoimesta ja läpinäkyvästä kommunikaatiosta. Rakenne ja teema ovat tässäkin kirjassa harkitumpia kuin vinkeästi polveilevista lauseista äkkiseltään oivaltaa. TausTaT KU 3/2 02 2 | 21 bumi, paljastaa Salmela
klo 16.58. Blackpool FC — Millwall 1 (X) 12. Ohitetaan kotisuosikki ja luotetaan Harakoihin. Brentford — Wolverhampton 2 3. Ristikakkonen. Esikuvallisia ovatkin olleet paitsi hänen rehdit otteensa kentällä, myös sen ulkopuolella. Joulun alla uransa päättämisestä ilmoittanut Tim Sparv lienee helposti kaikkien aikojen kuuluisin oravaislainen. Nyttemmin Oravaisen on kirjannut maailmankartalle otteillaan aivan toisenlaisilla kentillä ei vänrikki vaan kapteeni. Sparvin lopettaminen jättää ammottavan aukon suomalaisille futiskentille. Kotipaikkakunnan joukkueessa alkanut ura sai lentävän lähdön, kun nuorukainen kutsuttiin vain 16-vuotiaana Englantiin Southamptonin junioriakatemiaan. Lukuisiin yhteiskunnallisiin epäkohtiin kantaa ottanut mies palkittiinkin viime viikolla Urheilugaalassa vuoden esikuvana. Leeds U — Newcastle U X (2) 4. Koulut jäivät tuolloin aivan ymmärrettävästi kesken, ja ensi töikseen Sparv onkin nyt kertonut aikovansa suorittaa lukion loppuun. Tässäkin hän on mitä erinomaisin esikuva futisjunioreille. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(X), 2, X(2), 2, 2, 2(1), 2, 1, 1(X), 1, 1(X), 1(X), 1. Kasvuympäristö oli kansainvälinen, mikä on taatusti antanut Sparville paitsi hyvät eväät työskentelyyn ulkomailla, myös ymmärtäväisen asenteen maahanmuuttajia kohtaan. Tämä on kerrassaan upeaa! Kiitos kuuluukin paitsi vetovoimaisille maajoukkueillemme ja Palloliiton viestinnälle, myös seurojen pitkäjänteiselle ja laadukkaalle työlle. JalkaPallotähdistä usein saavat eniten palstamillimetrejä osakseen tehokkaat maalinsylkijät, räiskyvät persoonat tai muurin lailla maaliaan vartioivat kassarit. viikon väite: Helsingin Sanomien selvityksen mukaan jalkapallo onnistui koronasta huolimatta kasvattamaan viime vuonna harrastajamääriään. Varmistaakseen paikkansa Valioliigassa myös ensi kaudeksi Newcastlen on pakko alkaa haalia pisteitä, eivätkä uudet massipäällikköomistajat taatusti halua nähdä hankintansa valahtavan sarjaporrasta alaspäin. viikon vakiorivillä on Englannin miesfutiksen kolmen ylimmän sarjatason otteluita. Birmingham — Barnsley 1 (X) 13. Tällä kierroksella erityisen tärkeä ottelu on kohteen kolme Leeds–Newcastle. Keskikentän taituri on nimittäin ainoa suomalainen pelaaja, joka on kyennyt viemään joukkueensa kapteenina kahdesti arvokisoihin. Sparv pelasi lähes koko uransa ulkomailla niin Ruotsissa, Hollannissa, Saksassa, Tanskassa kuin Kreikassakin. Parin maukkaan voiton turvin Leedsin asema vaikuttaa suht turvatulta, mutta ”Harakoiden” tilanne on epävarma. sParv on ollut merkittävässä roolissa siinä, että urheilun yhteiskunnallisesta merkityksestä puhutaan Suomessakin enemmän ja että myös aktiiviurheilijat uskaltavat ottaa kantaa pelin ulkopuolisiin asioihin. Viime kesän EM-kisat ovat toki vielä tuoreessa muistissa, mutta Sparv toimi kapteenina myös Pikkuhuuhkajien pelatessa alle 21-vuotiaiden kisoissa Ruotsissa vuonna 2009. Maajoukkue ei hänen peliesitystensä poistumiseen kaadu – itse asiassa tulevina vuosina Huuhkajien keskikentälle tulee olemaan jopa tunkua – mutta vastaavaa luontaista kapteenia ei ihan joka oksalla istu. Bournemouth — Hull 1 11. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 22.1. Viime syksyn hän vietti HJK:ssa, joskin loukkaantumisten häiritsemänä. Swansea — Preston 1 1X2 TeksTi Elina Vainikainen kuva Lehtikuva/Jussi Nukari Komean uran ja julkisuutta voi saavuttaa olemalla ainoastaan oma itsensä. Newcastle teki nokkelan peliliikkeen nappaamalla viime viikolla riveihinsä hyökkääjä Chris Woodin niin ikään sarjapaikastaan taistelevasta Burnleystä. Oravaisissa kasvaneelle tämä on enemmän kuin luontevaa: pikku-Timin käydessä koulua istuivat luokassa yhtä aikaa paikallisen vastaanottokeskuksen asukkaat. Sparv on antanut usein kasvot muun muassa rasisminvastaisuudelle. Vaikka Sparv kertookin heränneensä yhteiskunnallisesti vasta aikuisella iällä, on hankala kuvitella, etteivät lapsuuden kokemukset erilaisista ihmisistä erilaisine taustoineen olisi vaikuttaneet. Coventry C — QPR 2 (1) 7. Onneksi mies on vihjannut jatkavansa tavalla tai toisella futiksen parissa jatkossakin, ja loistava tulevaisuus saattaisi olla edessä niin valmentajana kuin vaikkapa järjestökentällä. West Bromwich — Peterbor. Etenkin viime vuosina Sparv on ollut otsikoissa paitsi pelillisten, myös yhteiskunnallisten ansioidensa takia. Sydänten kapteenin jäähyväiSet Tim Sparv palkittiin Urheilugaalassa Vuoden esikuva -palkinnolla .. Manchester U — West Ham 1 (X) 2. l vihjerivi 1. Southampton — Manchester C 2 5. TausTaT 22 | KU 3/ 20 22 O ravainen on entinen kunta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Stoke — Fulham 2 6. Paitsi, että Sparvin lähes kahden vuosikymmenen mittainen ura on komea, se on yhdeltä osaltaan aivan poikkeuksellinen. Sparv ei ole näistä mitään. Valioliigan putoamiskarsinta on muodostumassa erityisen jännittäväksi ja tasaiseksi: viime kierroksen voitollaan Teemu Pukin Norwich onnistui kampeamaan itsensä vain pisteen päähän ensimmäisen säilyjän paikasta. Käytökseltään pidättyväisen kohtelias ja puheissaan harkitseva pelaaja onkin upea esimerkki siitä, miten komean uran ja julkisuutta voi saavuttaa olemalla ainoastaan oma itsensä. U 1 9. Aivan viime vuosiin asti paikkakunta on ollut tunnettu lähinnä siitä, että siellä käytiin eräs Suomen sodan ratkaisutaisteluista, jonka myös Johan Ludvig Runeberg ikuisti Vänrikki Stoolin tarinoihinsa. Reading FC — Huddersfield 2 8. Sheffield U — Luton 1 (X) 10
Valittavia edustajia odottaa valtava homma, sillä sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa. Sunnuntaina suomalaiset äänestävät historian ensimmäisissä sote-vaaleissa ja valitsevat edustajat 21 hyvinvointialueen valtuustoihin. – Muutos on pienempi kuin esimerkiksi kotimaakunnassani, jossa ei ole tehty mitään tällaista. Meillä on paljon alueita, joissa on ollut paikallisia sote-uudistuksia eli niissä on ollut kuntien välisiä peruspalvelukuntayhtymiä. Le ht iK Uv a/ Si Lj a vi it aL a YL e. Alueet lähtevät hyvin eri tilanteista työhön. Andersson?sanoo. – Tämä tulee olemaan todella iso työ. Näillä alueilla hommaa on aika paljon, muotoilee vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson KU:lle. O dotus on vihdoin ohi. Niissä lähdetään jo olemassa olevasta rakenteesta. TeksTi Jussi Virkkunen –?Alueet?lähtevät. Politiikka KU 3/2 02 2 | 23 03 politiikka Sote-valtuutettuja odottaa paljon valtaa ja valtava työ Li Andersson kertoo KU:n haastattelussa, miksi maakuntavero olisi järkevä ja miten palvelut voivat parantua ilman lisärahaa. hyvin?eri?tilanteista?työhön,?Li
Kuva on Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta.. VATT:n tutkijat kirjoittivat myös, että vero toisi alueille muitakin kannusteita. – Tämä on toinen syy, miksi maakuntavero olisi ihan perusteltu lisä tähän. Se voi lisätä rahoitusta, mutta toki myös leikata. VATT:n tutkimuksessa todettiin, että huoli on liioi teltu. Samoin keskusta vastustaa veroa, koska se lisäisi puolueen mukaan alueellista eriarvoisuutta. Gallupkärki kokoomuksen vanavedessä SDP on korjannut näkemyksiään maakuntaverosta kielteisemmiksi. Andersson nostaa esiin, että jatkossa eduskunta ja hallitus tulevat päättämään hyvinvointialueiden rahoituksesta. Politiikka 24 | KU 3/ 20 22 Työn lisäksi valtuutetuilla tulee olemaan myös hyvin paljon valtaa. Järkevä maakuntavero Yksi asia vie valtuutetuilta valtaa – rahoitus. Andersson huomauttaa, että laki on tiukentunut kokonaisulkoistuksien suhteen. Siksi ei yllätä, että vastaus tulee nopeasti muutaman esimerkin kautta. Se johtaa Eduskunta ja hallitus päättävät hyvinvointialueiden rahoituksesta. opi perusasiat Andersson on saanut lukuisissa tenteissä vastata kysymykseen, miten palvelut voivat parantua, jos rahoitus ei kasva. – Tiedämme, että jos saisimme enemmän tarvittavia ammattilaisia terveyskeskuksiin ja jonot lyhenemään, hyvin todennäköisesti se johtaisi tilanteeseen, jossa pienituloiset saisivat apua vaivoihinsa nopeammin, eivätkä tulisi myöhemmässä vaiheessa päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa todettiin, että veroaste pikemminkin laskisi maakuntaveron käyttöönoton myötä. Muun muassa tämän vuoksi vasemmistoliitto kannattaa voimakkaasti maakuntaveroa. Se antaa mahdollisuuden – päättäjien niin halutessa – tehdä paikallisia arvovalintoja. Vaikka tehdä palveluverkkoon pieniä lisäyksiä, joihin valtion rahoitus ei riitä ilman, että pitää lakkauttaa jotain, Andersson kuvailee. Suurista puolueista etenkin kokoomus on voimakkaasti vastustanut maakuntaveroa, koska puolueen mielestä se nostaa veroastetta. Kaikki rahat tulevat alueille suoraan valtiolta, mikä sitoo valtuutettujen käsiä. He pääsevät pitkälti määrittelemään suunnan, miten sosiaa lija terveys palvelut järjestetään hyvinvointialueilla. – Pienenä lisäyksenä valtiolta tulevaan rahoitukseen se lisää demokratiaa. – Niin kauan kuin tämä järjestelmä näyttää tällaiselta, että meillä on aliresursoitu perusterveydenhuolto, jossa on liian pitkät jonot. Mutta esimerkiksi palvelusetelin käyttämisen laajuus on poliitikoiden pöydällä. Ensimmäisenä esimerkkinä hän käyttää seitsemän vuorokauden hoitotakuuta, jota on joissakin kunnissa ollut lääkärija hoitajapulasta johtuen ollut vaikea toteuttaa. – Heillä on valta päättää, miten ja missä sotepalvelut järjestetään, Andersson tiivistää
Suurten hoivajättien toimintaan puututtava Lotta Laaksonen Kirjoittaja on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Paraisilla. Lastensuojelussa hinnat vaihtelevat paljon. Etenkin vihreille gallupit ovat povanneet melkoista romahdusta. Siihen voi vaikuttaa eduskunta soten rahoituspotin kautta, Andersson huomauttaa. Hoivarahojen tulisi kiertää Suomessa, tulon näkyä hoitajien palkoissa ja laadun parantua. – Mutta se luo kehän, jossa julkisia varoja ei käytetä taloudellisesta tai inhimillisestä näkökulmasta fiksusti. Eduskuntavaalit ovatkin edessä reilun vuoden päästä keväällä 2023. Tällä hetkellä Suomessa on noin 20 000 sijoitettua lasta. Tammikuussa käynnistyneisiin työmarkkinaneuvotteluihin, joissa määri tellään muun muassa palkankorotusten yleinen linja, poliitikot eivät luonnollisestikaan istu. Perhekodeille maksettava korvaus vaihtelee 1 300 ja 2 700 euron välimaastossa. Andersson uskoo, että tämä auttaa suuntaamaan tekijöitä ja rahoitusta ennaltaehkäisevään työhön. Voi siis todeta, että lastensuojelu on hyvä bisnes, jos sen osaa. Nuoret taas lähetetään laitoksiin, joka on kalliimpaa. l ”Maakuntavero lisäädemokratiaa.” Li Andersson vieraili Uudenmaan-kiertueellaan Porvoossa 11. Sijoituspaikkoja pitää löytyä. Sitä Andersson ei ihmettele. Le ht iK Uv a. Mietimme, miten saisimme sosiaalija terveystyöntekijöille lisää palkkaa samalla kun ostopalveluistamme yli 10 prosenttia herutetaan veroparatiisien kautta sijoittajien taskuihin. – Jos me saamme kahdeksan prosenttia, olen siihen ihan tyytyväinen. Toimintatavat pitää saada järkevämmiksi. Jos lapsen henki tai terveys on vaarassa, pitää tietenkin ryhtyä toimiin. Firmoille kannattavaa on tietenkin mahdollisimman suuret asiakasmäärät. – Eihän kukaan sano vastustavansa palkkojen parantamista. Mutta erot tulevat politiikassa esiin, ja Andersson kutsuukin hoitajien palkkausta erittäin poliittiseksi kysymykseksi. Tällä hetkellä erikoissairaanhoito ja terveyskeskukset eivät ole samassa organisaatiossa, jatkossa ovat. Liikevaihto heidän lastensuojelupalveluissaan 2019 oli 67 miljoonaa, joten firman omistajille on jokaisesta heidän laitoksiinsa sijoitettuun lapseen käytetystä eurosta kilahtanut 12 prosenttia. – Lastensuojelun menot ovat kasvaneet hyvin paljon. Ja se on aina kalliimpaa ja kustannukset ovat suuremmat. Hoitajien palkankorotustoiveita sanovat kannattavansa kaikki puolueet. – Mutta jos puhutaan paikallisista eristä, siihen voidaan vaikuttaa alueilla. Andersson puhuu tässä kohtaa kehästä, joka rahankäytön suhteen pitää rikkoa. – Ennaltaehkäisevää perhetyötä säätelevä laki on löperömpi, se ei ole yhtä tiukka. kolumni tilanteeseen, jossa rahankäytön painopiste on erikoissairaanhoidon puolella. Yleinen laitossijoitusmaksu lienee 200–300 euroa vuorokaudessa. Politiikka KU 3/2 02 2 | 25 Haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisryhmiä – lapset, vanhukset, vammaiset – hyödyntämällä valtion kassaa lypsetään yksityisiin taskuihin. Korjaavien lastensuojelutoimien puolella laki on todella tiukka. – Se olisi mielestäni oikein hyvä tulos, Andersson päättää. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä maassamme on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Onhan vaaleissa kyse paitsi terveysmyös sosiaalipalveluista. Mistä tyytyväinen Vasemmistoliitto vaatii vaaliohjelmassaan hoitajien työoloja ja palkkausta kuntoon. Ja toisen esimerkin Andersson nostaa hyvän poliitikon tavoin sosiaalitoimen puolelta. Sote-vaalit eivät ole niihin se kuuluisa lähtölaukaus, mutta jotain se kertoo puolueiden asetelmista. Perhesijoitukset ovat edullisempia. Kuudessa suurimmassa kaupungissamme on vuoden aikana tehty uusia sijoituspäätöksiä 4 300 kappaletta. Ja kuinka paljon on varaa maksaa näitä. Selvittäessäni tätä on vastaani tullut jopa 20 000 euron kuukausimaksuja. Nämä lapset ja nuoret tarvitsevat rakkautta, mutta lukuisten saamieni palautteiden perusteella voin sanoa, että suuri osa heistä kokee tulleensa säilötyksi. tammikuuta. Tällä hetkellä systeemissämme on miljoonien eurojen kokoinen aukko, joka on pois lasten hoivasta ja hoitajien palkoista. Minä näen alueuudistuksen mahdollisuutena puuttua suurten hoivajättien toimintaan. Mehiläisen Familar Oy nettosi 2019 lastensuojelupalveluillaan 8 500 000 euroa. Rahaa tarvitaan monenlaisiin nuorten palveluihin, muun muassa neuropsykiatriseen hoitoon, joka on äärimmäisen pahasti ruuhkautunut. Vasemmistoliitto on saanut valtakunnallisissa gallupeissa perinteisen noin kahdeksan prosentin kannatuksen. Selailen taulukoita ja tilastoja lastensuojelusta. Perheisiin sijoitetaan yleisimmin pieniä lapsia. – Se ei realisoidu heti, mutta se ei ole mikään syy viivästyttää toimia. Tämän ovat kaikki suomalaiset maksaneet yhteistuumin kunnallisverotuksen kautta. Sijoitettujen lasten määrä on ollut kasvussa. Siinäkin tiedämme, että panostamalla ennaltaehkäisyyn hyvin todennäköisesti pystyisimme saamaan aikaiseksi etenkin inhimillisestä mutta myös taloudellisesta näkökulmasta isoja säästöjä. Se tarkoittaa, että olemme kasvattaneet kannatusta kuntavaaleista, koska Helsinki ei ole mukana vaaleissa
Eversti evp. Helsingin Sanomien (11.12.) mukaan usea Marinin hallituksen ministeri sai vasta 10.12. Ei suinkaan, jos emme uudista muita yhteiskunnan rakenteita. HX-hävittäjähanketta valmisteltiin vaivihkaa, ja siihen liittyviä asioita salattiin. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Tästä kertoo esimerkiksi Tehyn juuri julkaistu tutkimus, jossa 95 prosenttia alle 30-vuotiaista sairaanhoitajista on harkinnut alan vaihtoa. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto Olin suurin toivein muiden mukana perustamassa vasemmistoliittoa vuonna 1990. Jonna Weckström Kerava. Hävittäjien avulla Nato tunkeutuu SuoHävittäjävalinta kytkee suomen natoon men ja Venäjän rajalle. Pekka Visurin toteamus Kimmo Kiljusen toimittamassa kirjassa ”Raportti uusien hävittäjien hankinnasta” on paljon puhuva: ”HX-hankkeen osalta hyökkäykselliseen käyttöön yli rajojen tarkoitettu sotavarustus ja operointikyky tuottaa turvallisuuspoliittista ja strategista epävarmuutta. Miten on mahdollista, että Suomen historian suurimmasta ja poliittisesti merkittävästä asekaupasta ei käyty aitoa parlamentaarista valintaprosessia ja kansalaiskeskustelua puhumattakaan kansanäänestyksestä, jollaista Sveitsissä ollaan taas virittelemässä. Tietääkseni vasemmistoliiton ministerit äänestivät vastaan, mutta olivat kumileimasimia, kun intressejään ajavat sotilaat ja sotilasasiantuntijat päättivät tilata 64 hävittäjää ja liimata Suomen Yhdysvaltoihin ja Natoon. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Ne ovat pitkän kantaman hyökkäysaseita, kuten esimerkiksi eversti evp. Politiikka 26 | KU 3/ 20 22 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Se lisää riskiä joutua sotilaallisten vastatoimien kohteeksi. Liitä aina mukaan puhelinnumero ja postiosoite. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Jos uudet valtuutetut eivät hyödynnä koko henkilöstön potentiaalia, tulevat uudistuksen hyödyt valumaan hukkaan. Tulevilla sote-alueilla on suuri vastuu siitä, kuinka laadukkaita palveluita pystytään tuottamaan. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Palkkaus on riittämättömien resurssien ja työn kuormittavuuden lisäksi keskeinen tekijä, kun mietitään, kuinka sote-alan ammattilaiset kyetään pitämään alalla nyt ja tulevaisuudessa. Onko kuitenkin kansalaisille annettu ymmärtää uudistuksen olevan ”taikasauva”, jonka avulla laadukkaat palvelut saadaan kaikkialle Inarista Hankoon, vieläpä säästöjä saaden. Asiakas joutuu avaamaan kipeimmät asiansa yhä uudelleen eikä pysty luomaan luottamuksellista suhdetta työntekijään. Kaikki F-35-hävittäjät on kytketty USA:n ALIS-tietojärjestelmään. Sveitsi torjui edellisen hävittäjäkaupan kansanäänestyksellä vuonna 2014. Korotuksen suuruus on toki työmarkkinajärjestöjen käsissä, mutta tulevien hyvinvointialueiden pitää kohdentaa riittävät resurssit palkkauksen korjaamiseen. Luottamus on ensiarvoisen tärkeää, kun mietitään asiakasta tukevia palveluita. Sairauksista seuraa ennenaikaisia eläkkeitä, vammojen Hyvinvointialueet eivät erillinen osa yhteiskunnasta edusKunta HyväKsyi 23.6.2021 Sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen, jonka tarkoituksena on vastata tulevaisuuden haasteisiin ja varmistaa, että meille kaikille on tarjolla riittävät ja oikea-aikaiset sote-palvelut. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Jorma Keskitalo Helsinki KOKO sen ajan kun sosiaalija terveydenhuollon uudistamisesta on väännetty kättä, tavoitteena on ollut rakenteiden uudistaminen. Aidolla osallistamisella ja hyödyntämällä henkilöstön koko potentiaali saadaan luotua järjestelmä, jolla voidaan hoitaa meitä kaikkia kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti myös tulevaisuudessa. Niitä ei voi tuottaa ilman sitoutunutta ja motivoitunutta henkilöstöä. Pentagon pystyy seuraamaan hävittäjien jokaista liikettä, keräämään vakoilutietoa ja teoriassa vaikka estämään koneiden käytön. Suomea viedään hävittäjien avulla Naton kontrolliin. Uudessa hyvinvointimallissa julkinen sektori on pääasiallinen toimija, jonka kautta palveluja järjestetään. Hyvinvointialueiden valtuutetut tulevat päättämään palveluiden järjestämisestä tehden arvovalintoja siitä, mihin resursseja käytetään. Ihan hyviä ajatuksia, kieltämättä. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Sen sijaan selkeästi puolustuksellinen ilmapuolustusjärjestelmä parantaa vakautta ja vähentää vastatoimien todennäköisyyttä.” Parhaat kiitokset vasemmistoliiton Markus Mustajärvelle ja Johannes Yrttiaholle kriittisestä toiminnasta hävittäjähanketta kohtaan. Yksityisen sektorin rooli on käsitykseni mukaan täydentävänä osana palveluiden turvaamisessa. Palkkauksen lisäksi työntekijöille tulee antaa mahdollisuuksia vaikuttaa sosiaalija terveydenhuollon rakenteisiin ja työnsä sisältöön. Se ei ole esimerkiksi tavoiteohjelman kirjauksesta huolimatta ajanut Suomen liittämistä YK:n ydinaseet kieltävään sopimukseen. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Tämän hetken keskeisimmät haasteet sotealalla ovat työvoiman riittävyys ja työn kuormittavuus. Jos Suomen ilmatilaa halutaan puolustaa, maalta laukaistavat ilmatorjuntaohjukset ovat tehokkaampia ja halvempia aseita kuin hävittäjät. Työelämässä raskaan työn tekijät ja henkisen työn tekijät uuvutetaan töiden ääreen. Oikeisto on tässä jo osin onnistunut, ja rahastaminen ihmisten hoivalla on nähty ja koettu. Yksi pettymyksistä on ollut, että vasemmistoliitto ei ole edistänyt aktiivisesti rauhanpolitiikkaa. Palkkaukseen tarvitaan tasokorotus, jolla alan vetovoima turvataan. Jatkuva työntekijöiden vaihtuvuus vaikuttaa vahvasti laadukkaan asiakastyön tekemiseen. Voidaan puhua myös työn organisoinnista. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on useiden satojen krooninen pula hoitajista. Työntekisote-uudistus epäonnistuu ilman vastuullista työnantajapolitiikkaa jällä tulisi olla aikaa kohdata jokainen asiakas. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Ahti Lappi totesi Ylen televisiohaastattelussa (24.9.) Koneista voi ampua tuhoisan risteilyohjuksen vaikka Moskovan keskustaan. Tämä malli luo samalla työntekijöille uralla etenemisen mahdollisuuksia. Ja onko näin. Marinin hallitus siunasi panssariajoneuvojen osien kaupan Arabiemiirikunnille. tietää, että heidän täytyi samana päivänä valita F-35-konetyyppi. Hävittäjäkauppa on katastrofi monestakin syystä. Oikeisto on halunnut tuoda väellä ja voimalla yksityistä sektoria palveluiden tuottajiksi. Nykyisellä työn kuormittavuudella ja palkkauksella ei pystytä houkuttelemaan riittävästi työvoimaa terveydenhuollon tehtäviin. Toisaalta palveluketjuja on haluttu ”suoraviivaistaa”, jotta hoidon alusta sen loppuun kaikki kävisi juohevasti. Nämä luvut ovat siinä määrin hälyttäviä, että asiaan on löydettävä kestäviä ratkaisuja. Armeijoiden ilmavoimat ovat rankkoja uusiutumattomien luonnonvarojen kuluttajia ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjiä, eivätkä uudet hävittäjät ole poikkeus. Ilman näiden haasteiden ratkaisua ei saa laadukkaita palveluita. Marinin hallitus riiteli kyllä näkyvästi tieteen ja kulttuurin leikkauksista, mutta hävittäjähankkeesta vallitsi sopu. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Hävittäjien uusimisella on luotu mielikuvaa, että ne ovat välttämättömiä Suomen turvallisuudelle ja että niitä pitää olla 64, ikään kuin vähempi ei olisi riittänyt. Tässä piilee yksi suurimmista haasteista, ja se voi estää uudistuksen hyötyjen toteutumisen. Edellisessä oli kyse kymmenistä miljoonista, jälkimmäisessä kokonaiskustannuksiltaan kymmenistä miljardeista euroista. Jatkuva vaihtuvuus ja pula työntekijöistä vaivaavat myös sosiaalialan palveluita. Nykyaikaisessa sodankäynnissä ei ole kuitenkaan vuosikymmeniin torjuttu vastapuolen hävittäjiä omilla hävittäjillä
Koko Päijät-Hämeen alueella on turvattava laadukas ja nopea ensihoito. Hannu Tiainen Kihniö Mike pohjola kirjoitti KU:ssa (26.11.2021), että noin 60 miljoonaa vuotta sitten Jukatanille mäjähtänyt kilometrin läpimittainen meteoriitti tappoi dinosaurukset. Se oli liki ainoa, joka Suomessa teki tunnetuksi Itä-Euroopan toisinajattelijoiden näkemyksiä. Se oli kommunistisen puolueen kanssa ainoa, joka Suomessa uskalsi tuomita Tšekkoslovakian miehityksen vuonna 1968. Noinkohan. Niin tekee Tervokin. On totta, että vasta silloin Suomesta tuli täysin itsevaltainen myös ulkoja turvallisuuspolitiikassaan, mutta menestys on enimmäkseen kaikkea muuta. Mitä kaikkea olimmekaan valmiita hyväksymään hyvien naapuruussuhteiden edessä. Kivistö ja muut SKDL:n sosialistit eivät ryvettäneet itseään Neuvostoliiton liehakoinnissa. Niihin tarvitaan riittävästi hoitohenkilökuntaa, jotta turvaamme jokaiselle vanhukselle arvokkaan loppuelämän. Evoluutio on välillä hyvinkin rivakkaa. Vuonna 1979 lehti teki hurjan tempun tuomalla Suomeen vierailulle itäsaksalaisen toisinajattelijan Rudolf Bahron, jonka kirja Vaihtoehto oli juuri suomennettu. Mutta ei se hyvää tv-dokumenttia pilaa. Eikä peruskoulun menestys siitä himmene, että yhtenä esikuvana oli sosialistisen DDR:n koulujärjestelmä. Yhä vähemmällä henkilökunnalla teetetään yhä enemmän töitä. l Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja hoitamisia loppuiäksi. Huolissani seuraan, kuinka työelämää halutaan yhä koventaa ja vaatia työntekijöiltä uusia ja uusia uhrauksia. Syrjäytyminen tai syrjäyttäminen on ruminta ja anteeksiantamattominta mitä kuvitella voi: osalta kansaa riistetään ihmisarvo. Nyt kun käymme aluevaalikampanjaa, nämä asiat ovat myös keskeisessä osassa, jos haluamme panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Myös rahoitus on turvattava. Työpaineet ovat kiristyneet työtahdin nousun myötä. Politiikka KU 3/2 02 2 | 27 Viimeinen sana SKDL ei suomettunut A lkuvuoden puheenaihe ei ole ollut kiihkeä vaalitaistelu vaan suomettuminen ja erityisesti 1970-luku. Ja olivatko ne oikeasti niin hyvät, kun vaikuttaminen oli yksisuuntaista komentoystävyyttä. Se suorastaan pyrähtää! Useimmiten eliökunta kuitenkin muuntuu hitaasti kuten nykyisessä ilmastonmuutoksessa. Köyhyysongelma on edelleen vahvana yhteiskunnassamme. Tv-sarjassa eisuomettuneiksi nostetaan aivan oikein Georg C. Kirjailijana korkealle arvostamani Jari Tervo kirjoitti viime sunnuntaina Helsingin Sanomien kolumnissaan Suomen oikean menestystarinan alkaneen vasta 20.1.1992, kun YYA-sopimus haudattiin. Äkkiherätyksen saanut julistaa omaa totuuttaan vakaumuksellisesti ja vaihtoehdottomasti. Sarja on hyvä, mutta on siinä myös kritisoitavaa. Käytäthän äänioikeutesi viimeistään varsinaisena vaalipäivänä. Nina Päivärinta Lahti herätys äänestämään. Nämä jäävät Kylmän sodan Suomessa kokonaan kertomatta joko siksi, että sarjan tekijät eivät tunne asiaa tai siksi, että tieto ei sovi sarjan tendenssiin, jonka mukaan kaikki olivat syyllisiä. Jos yhteiskunta viittaa kintaalla työelämän ja köyhyyteen ajettujen ongelmiin, on turha haikailla mitään hyvää saavutettavan sosiaalija terveydenhuollon uudistuksin. SKDL:n osalta se oli vasta alkua. Juha Jurvelius Savonlinna ilman meteoriittia meitä tuskin olisi aluevaaleissa päätetään sosiaalija terveydenhuollon palveluista eli meille kaikille tärkeistä palveluista. Todella itsensä peliin laittoi SKDL:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Samoin asenne heikoimmassa asemassa olevia ja syrjäytettyjä kohtaan on raa’istunut. Hän johti suurta puoluetta, oli ministeri ja uhmasi Neuvostoliittoa ryhtymällä presidenttiehdokkaaksi vuonna 1982 vastoin Tehtaankadun painostusta. Nuoremmille voi olla hiuksia nostattavaa nähdä, miten suomalaispoliitikot matelivat Neuvostoliiton edessä, ja meille vanhemmille sarja antaa itsetutkiskelun aineksia. Ehrnrooth ja pari muuta oikeistopoliitikkoa. Georg C. Tähän kun lisätään pätkätyöläiset ja olemattomilla ansiotuloilla elävät ja pienituloiset eläkeläiset, niin onko ihme, jos mielenterveyspuolella on huutava pula auttavista käsistä. On aivan selvää, kuinka raskaan työelämän jäljet lisäävät terveydenhuollon taakkaa. Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL mainitaan vain kerran. Keskustelun viritti Ylen erinomainen dokumenttisarja Kylmän sodan Suomi, jonka käsikirjoitti Marjo Vilkko ja joka henkilöityy sarjassa kertojana ja haastattelijana toimivaan kirjailija Jari Tervoon. Siitä linjasta kehittyi aikanaan ajatteleva ihminen, planeettamme pahimmaksi loiseksi osoittautunut eliö. Ne rakenteet, joiden takia Suomi on yksi maailman onnistuneimmista maista monilla mittareilla luotiin kylmän sodan vuosina siitä riippumatta. Sen ajan Suomessa heillä ei ollut mitään menetettävää, he olivat täysin marginaalissa. Ehrnroothilla ja muulla oikeistolla ei ollut siinä osaa eikä arpaa. Se oli puolueista vähiten suomettunut 1970ja 1980-luvuilla. Eikä se siihen jäänyt. Pitkäaikaistyöttömyys on luonut pysyvän syrjäytettyjen luokan. Tuo ekokatastrofi auttoi kuitenkin nisäkkäiden valtaannousua. Emme saa unohtaa vanhusten kotihoitopalveluita. Itse asiassa heillä ei ollut käytännössä mitään suhteita Neuvostoliittoon aikana, jolloin kotiryssä oli maan tapa ja poliitikon painoarvoa mittasi se, mitä korkea-arvoisempi tämä oli. Hyvinvointialueelle siirtyvät työntekijät sekä tulevat sote-alan ammattilaiset ansaitsevat kunnon työehdot sekä vakituiset työsopimukset jotta voisivat sitoutua työhönsä. SKDL:n toimijoiden piirissä perustettiin vuonna 1977 Ihmiskuntaeli myöhemmin Uudistuva ihmiskunta -niminen lehti