Hinta 3,50 ?
13-003251-1513
13
www.kansanuutiset.fi
Viikko 13
Perjantaina 27.3.2015
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
Viikkolehti
purkaa viisi
veromyyttiä
s. 15
» Steingrímur Sigfússon osoitti, että talouden voi
pelastaa hyvinvointivaltio säilyttäen s. 18
Esko Seppänen
arvioi Björn
Wahlroosin kirjan
s. 26
Mitä
eet
n
o
k
i
l
a
a
v
sy?
eivät ky
Mies, joka
pelasti Islannin
s. 38
Terveydenhuollon ulkopuolella 16 Eila Tiainen 22 Kivestä taidetta 28
Puolueella oli asiasta yksimieliset päätökset
puoluehallituksesta ja eduskuntaryhmästä. Tämä oli lähes vallankumouksellista ajattelua, sillä oli kulunut alle kymmenen vuotta
siitä, kun SDP ja kokoomus olivat ensi kerran samassa hallituksessa.
Vasemmistoliitto ei sulje
pois kuin kolmen suuren hallituksen, oli puolueen viesti presidentti Martti Ahtisaarelle
maaliskuun toiseksi viimeisenä päivänä pidetyllä presidentinkierroksella. Sitä vietetään kevään ensimmäisenä päivänä, jonka ajankohta lasketaan
auringon liikkeiden mukaan. Hän
kaavaili etupainotteisia säästöjä ja ?merkittäviä leikkauksia?
seuraavan vuoden budjettiin.
. Persialaisen ajanlaskun mukaan elämme vuotta 1394.
20 vuotta sitten
Vasemmistoliitto suuntasi hallitukseen
VUODEN 1995 maalisvaalien voittajiin kuuluneessa vasem-
mistoliitossa heräsivät kovat hallitushalut ja mahdotonkin
alkoi näyttää mahdolliselta: puolue voisi olla samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa. Viikkolehti kysyi kaikilta hallitushaluja ja -ehtoja.
Ilmeni, että kaikki haluavat ja useimmat ?kaikin voimin?, ?voimakkaasti. Sen jälkeen katsotaan talouskehitystä. Nyt tuntuu olevan sellaista ajattelua, että katsotaan ensin talouskehitystä
ja jäädään miettimään, että tarvitaanko tässä oikeastaan
säästöjä lainkaan. Kansan Uutiset, Viikkolehti 27.3.?1.4.2015
A
Kotimaa s.4
B
Kulttuuri s.22
C
Keskustelu s.32
D
Ulkomaat s.36
E
Pelit s.44
Kannen kuva: Jarno Mela
Ajankuva
LEHTIKUVA/FARSHAD USYAN
AFGANISTANILAINEN PERHE matkustaa moottoripyörällä juhlimaan Nowruz-juhlaa, joka on kansakunnan suurin juhla. Ykköstavoitteet
olivat työttömyyden nopea vähentäminen ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen.
Vasemmistoliitto oli valmis myös SDP:n vaatimiin säästöihin kunhan ne eivät kohdistu kaikkein köyhimpiin. Ei tässä nyt pitäisi leikkiä enää.
Kai Hirvasnoro. Vasemmistoliittolaisille keskusta oli kokoomusta mieluisampi kumppani, mutta ovia ei
suljettu mihinkään suuntaan.
Puolueita kuultuaan Paavo Lipponen kertoi, että leikkaustarve on vielä suurempi kuin ennen vaaleja luultiin. Puolu-
een mielestä velan osuus bruttokansantuotteesta oli saatava alenemaan mahdollisimman pian.
Presidentinkierroksen päätteeksi Ahtisaari nimitti odoKU:N ARKISTO
» Jos ei nyt pyritä
vakavasti, niin
milloin sitten?
2
Maaliskuussa 1995 alkoi näyttää siltä, että Claes Andersson ja
Paavo Lipponen menevät hallitukseen.
tetusti SDP:n puheenjohtajan Paavo Lipposen hallitustunnustelijaksi.
Vasemmistoliitolla oli uudessa eduskunnassa 22 kansanedustajaa. tai ?tosissaan?. Nowruz on afgaanien uuden vuoden juhla ja persialaisessa kalenterissa vuoden ensimmäinen päivä. Henki oli, että jos ei nyt pyritä
vakavasti, niin milloin sitten
Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki perustelee blogissaan, miksi näin.
Kokoomus kärkeen
kilvassa leikkauslistoista
» Paavo Arhinmäki
muistutti, että budjetti
olisi tasapainossa, jos
harmaa talous ja veronkierto saataisiin kuriin.
otti uusia
kierroksia maaliskuun viimeisellä viikolla. Lainakorko määrittyy koko
laina-ajaksi nostohetkellä. Ne tuovat suoraan
työtä ja välillisesti työtä hyödyttäen
mm. Hän myös korosti, ettei
valtion velan kasvu ole puolueen mielestä silti hyvä asia eikä valtio voi elää
yli varojensa loputtomasti.
?Korko ei nouse?
Arhinmäki totesi taas kerran, ettei
Suomi ole Euroopan mittakaavassa
erityisen velkainen maa, vaan yksi
vähiten velkaantuneita.
Hän kysyi, onko kuitenkin vastuutonta tuudittautua siihen, että korot
ovat nyt näin alhaalla.
?Suomen valtion lainankorot ovat
kiinteitä. 13 / Jukka Parkkari: Kurvit suoriksi s. maakohtaisella kirjanpidolla, rahoitusmarkkinaverolla ja automaattisella tietojen
vaihdolla.?
Kai Hirvasnoro
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?. pieniä yrityksiä, kun ihmisten
ostovoima paranee.?
?Haluamme siis ottaa tilapäistä elvytystä varten lainaa, jotta talous saadaan käyntiin?, hän selvitti puolueen
talousoppia.
?Tiukkoja toimia
harmaaseen talouteen?
Arhinmäki kirjoitti, että valtion budjetti olisi tasapainossa, jos harmaa talous saataisiin kuriin ja verovuoto veroparatiiseihin tukittaisiin.
?Harmaaseen talouteen tarvitaan
tiukempaa lainsäädäntöä, parempaa
valvontaa ja kovempia sanktioita.
Miljardien valuminen veroparatiiseihin voidaan estää mm. Puheenjohtaja Paavo
» Nyt
otettujen
lainojen
korot
pysyvät
nykyisellä
tasolla koko
laina-ajan.
Arhinmäki perusteli laajasti blogissaan miksi ei. maaliskuuta 2015
Paavo Arhinmäki s. Etuuksien tasoa
ei leikattaisi, mutta ne eivät nousisi nopeammin kuin palkat. A
kotimaa
Perjantai 27. 21
LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER
Vasemmistoliitto erottuu talouslinjauksellaan selvästi kaikista muista puolueista. Valtiovarainministeriön virkamiesten hengessä Stubb
esitteli torstaina ehdotuksen kuuden
miljardin euron säästöiksi.
Kokoomus esimerkiksi pienentäisi indeksiin sidottujen menojen korotuksia, mikä tuo tuhannen
miljardin säästöt. Lisäksi
kokoomus loisi paremman, mutta
enimmäiskestoltaan lyhyemmän
ansiosidonnaisen työttömyysturvan, ?joka kannustaa ottamaan työtä
vastaan?.
Vasemmistoliitto on eduskuntavaaleissa ainoa puolue, joka ei laadi
leikkauslistoja. Vaikka lainakorot lähtisivät nousuun, nyt otettujen lainojen korot pysyvät nykyisellä tasolla koko laina-ajan.?
?Koska lainakorot ovat miinuksella ja kärsimme massatyöttömyydestä, investointeihin panostetut rahat maksavat itsensä takaisin muutamassa vuodessa. 7 / Anne Huotari s. PT:n mielestä esimerkiksi julkisten menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi työllisten
määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna.
Tämä ei estänyt kokoomuksen
puheenjohtajaa Alexander Stubbia
lyömästä pöytään tähän asti kovinta
leikkauslistaa. Akateemisesta maailmasta tulee koko ajan lisää kommentteja leikkausten kasvua ja työllisyyttä heikentävästä vaikutuksesta.
?Enää muutamaan vuoteen kukaan ei ole pystynyt esittämään yhtäkään menestyksellistä menojen
julkisten leikkaamiselle rakentunutta talouspoliittista kokeilua?, totesi Aalto-yliopiston professori Pertti
Haaparanta alkuviikolla Akateemisessa talousblogissa.
Suhdanne-ennusteensa esitellyt
Palkansaajien tutkimuslaitos varoitti
VAALIEN TALOUSKESKUSTELU
4
äkkijarrutuksesta
Juha-niminen mies
taa 9. Haluan nauttia tästä tilanteesta, lapsen kasvamisesta, ja olla
siinä aktiivisesti mukana.?
Kevään vaaleissa Varajärvi pyrkii
eduskuntaan Lapin vaalipiiristä.
Arhinmäen perheeseen
toinen lapsi
» Varajärvi
jatkaa
kesän 2016
puoluekokoukseen.
Vasemmistoliitosta kiirii muitakin vauvauutisia, sillä puheenjohta-
Puoluesihteeri
Marko Varajärvi
jan, kansanedustaja Paavo Arhinmäen perheeseen on syntymässä lähipäivinä toinen lapsi.
Eduskunta-avustaja Justus Mollbergin välittämän tiedotteen mukaan Arhinmäki ei tämän takia pysty
osallistumaan vaaleihin liittyviin tilaisuuksiin tällä viikolla. Vasemmistofoorumin aloitteessa verovuotoja esitetään tukittavaksi neljällä lakimuutoksella.
Marko Varajärvi ei pyri jatkokaudelle
puoluesihteeri
Marko Varajärvi ei pyri toiselle kaudelle.
Hän kertoi aikeistaan Lännen
Median haastattelussa, ja perusteli
suunnitelmiaan perhesyillä. KU
Lyhyesti
Eurokriisin
uutisointi
mukailee eliittiä
KOLME TUTKIJAA analysoi lähes
tuhat eurokriisiä käsittelevää artikkelia Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, Kalevasta ja Ilta-Sanomista vuosilta 2010-2012. Tällä hetkellä niistä yhtä
johtaa nainen. Hän sanoo esittämiensä uudistusten tarkoituksen
olevan muuttaa lakia siten, että verosuunnittelu, jota pidetään yleisesti
sopimattomana, olisi entistä useammin laitonta.
. Loputkin vaatisivat vain noin vuoden valmistelutyön.
Avaukset ovat tulevan eduskunnan
hyödynnettävissä.
. Yhtiö on hankkinut kymmenien miljoonien verohyödyt perus-
tamalla Alankomaihin tytäryhtiön,
jonka nimissä se on välittänyt Brasiliasta tuotua sellua yhtiön Oulun tehtaalle. Varajärven perheeseen syntyi viikko sitten vauva.
Varajärvi jatkaa tehtävässään kesän 2016 puoluekokoukseen asti.
Töitä puoluetoimistossa jouduttaneen kuitenkin jakamaan, sillä osan
vuodesta Varajärvi aikoo olla perhevapailla. Ensi viikolla hän pyrkii hoitamaan muutamia vaaleihin liittyviä puheenjohtajan tehtäviä. Lakimuutoksilla pyrittäisiin erityisesti rajoittamaan monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua.
Finér väittää, että tällä hetkellä
Suomen verolainsäädäntö ei vastaa
yleistä oikeuskäsitystä eikä lainsäätäjän tahtotilaa. Sen sijaan
kansallisten poliitikkojen ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan edustajien merkitys julkisuudessa jäi
vähäiseksi.
?Rajaamalla julkista keskustelua lehdistö epäpolitisoi eurokriisiä
ja tuotti näkemystä kriisipolitiikan
vaihtoehdottomuudesta?, tutkijat
kirjoittavat. Sellukaupan jättivoitot kirjattiin Alankomaihin, jossa sellu ei edes
käynyt, koska se tarjosi yhtiölle massiiviset veroedut.
FINÉRIN MUKAAN osa esitetyistä uudis-
tuksista on toteutettavissa hyvin nopealla aikataululla. Hänen esityksessään esimerkiksi yhteisön tulisi olla Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sitä johdetaan tosiasiallisesti Suomesta.
Finérin esittämät uudistukset purisivat esimerkiksi Stora Enson verokikkailuun. Useat lainkohdat ovat
niin tulkinnanvaraisia, ettei verottaja
voi puuttua verosuunnitteluun. KU
LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
Aggressiivinen verosuunnittelu vie Suomelta arvioiden mukaan satoja miljoonia euroja vuodessa. Naisasialiitto
Unioni jäi miettimään, mikä on
miesten nimien ja kaikkien naisten suhde Suomen pörssiyhtiöi-
den johdossa.
Unioni kävi läpi suomalaiset pörssiyhtiöt ja huomasi,
että niiden johdossa on enemmän juhoja, heikkejä, matteja,
pekkoja, jareja, kareja, mikoja,
timoja, artoja, jukkia ja vesoja
kuin naisia. Kun Marimekon
uusi toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko (kuvassa) aloit-
Verovuodot kuriin neljällä lakiuudistuksella
» Vasemmistofoorumilta valmis malli
uudelle eduskunnalle.
AJATUSPAJA Vasemmistofoorumin uu-
dessa aloitteessa vaaditaan aggressiivista verosuunnittelua laittomaksi.
Verosuunnittelun rajat uusiksi ?aloitteen kirjoittanut Lauri Finér esittää
neljää konkreettista lakiuudistusta,
jotka koskevat tuloverolakia, elinkeinoverolakia, verotusmenettelylakia ja
väliyhteisölakia.
Finér on poliittisesti sitoutumaton
vero-oikeuden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Lehdistön hallitsevat kriisitulkinnat mukailivat
eurooppalaisen päätöksentekoeliitin näkemyksiä, ja vaihtoehtoiset
näkökulmat olivat harvinaisia.
Vaihtoehtojen vähäisyyttä
selittää pääosin se, että lehdistö
suosi lähteenään melko yksimielisesti esiintynyttä eurooppalaista
päätöksentekoeliittiä.
Myös ekonomisteilla oli merkittävä rooli julkisuudessa, ja he toivat
keskusteluun jonkin verran vaihtoehtoisia näkemyksiä. Media &
viestintä -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli kertoo, että suomalainen lehdistö on käsitellyt talouskriisiä yksipuolisesti ja esitellyt
lähinnä eliitin näkemyksiä kriisistä.
Analyysin perusteella lehdistö
käsitteli eurokriisiä enimmäkseen
talouden näkökulmasta ja politisoi sitä pääosin erilaisten talouspoliittisten tulkintojen ja ratkaisutapojen kautta. Hän halusi kertoa aikomuksistaan hyvissä ajoin, jotta paikasta
kiinnostuneet voisivat hyvissä ajoin
valmistautua hakuprosessiin.
Varajärvi toteaa Lännen Median
haastattelussa, että puoluesihteerin
työssä jää liian vähän aikaa perheelle:
?Se tarkoittaisi minulle liikaa poissaVASEMMISTOLIITON
oloja kotoa. huhtikuuta, naisten lukumäärä nousee kahteen.
Unioni huomauttaa, että
ennen kuin Alahuhta-Kasko
aloittaa, Suomessa on pörssiyritysten johdossa enemmän miehiä, joilla on sama etu- ja sukunimi, kuin naisia. Verolainsäädännön kehittämistä
» Verolainsäädäntö
ei vastaa
yleistä
oikeuskäsitystä
eikä lainsäätäjän
tahtotilaa.
koskeva yksityiskohtainen keskustelu on Suomessa pitkälti valtiovarainministeriön virkamiesten vetämien työryhmien ja elinkeinoelämän
etujärjestöjen käsissä. KU
johtaa 6,8 prosenttia pörssiyhtiöistä, kun taas naiset johtavat
vain 1,7 prosenttia firmoista.
Suomessa on 118 pörssiyritystä. KU
ALL OVER PRESS
Lehdistö epäpolitisoi
eurokriisiä.
5. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI
NEW YORK TIMES kertoi maalis-
kuun alussa, että Yhdysvalloissa on isojen yritysten johdossa enemmän John-nimisiä
miehiä kuin naisia. Vaalikampanjointia
Arhinmäki jatkaa pääsiäisen jälkeen
normaalisti.
Tiedotteen mukaan Arhinmäki pitää sekä isyyslomaa että vanhempainvapaata samoin kuin hän piti ensimmäisen lapsen kohdalla ministerinä
toimiessaan.
Arhinmäki ei aio muilta osin kommentoida perhe- tai yksityiselämän
piiriin kuuluvia asioita. Tämän vuoksi
eräät näkökulmat ovat jääneet lapsipuolen asemaan.
Aggressiivisesta verosuunnittelusta Suomelle johtuvia veromenetyksiä ei ole kokonaisuutena tutkittu,
mutta yksittäisiin tapauksiin perustuvan arvion mukaan kyse on jopa sadoista miljoonista euroista vuodessa.
Koko yhteisöveron tuotto oli noin 4
miljardia euroa vuonna 2014
Esimerkiksi sähköala ja
metalliteollisuus eivät ole Hietarinnan mukaan muutenkaan niin houkuttelevia Suomessa tällä hetkellä.
Sitä ei edesauta, jos yrityksetkään ei-
» Työntekijöistä
noin
puolet on
ulkomaalaisia.
vät voi enää palkata työntekijöitä.
. Kotimaisen työvoiman kilpailukyky ulkomaisiin nähden on poskettoman heikko. Jos telakan omistajat toimivat
kuten ovat ilmoittaneet, meillä ei ole
hätäpäivää. Hän vaikuttaa myös Turun telakan hallituksessa henkilöstön
edustajana. Toisaalta verkosto ei pysty sopimaan yksin laivakauppoja, joten telakka sopii ne kantaen ison osan rahoitusriskistä.
Vientiteollisuutta
hyvinvoinnin tueksi
Ari Rajamäki ja Juha Hietarinta uskovat telakan uuteen omistajaan.
mitä on luvassa kolmen kuukauden
päästä.
Pitkän linjan telakkamies Rajamäki aloitti työt telakalla jo vuonna
1975. Saksassa
ja Ruotsissa teollisuuden arvostus on
aivan toista mitä Suomessa.
Rajamäki oli yhdessä alihankkijaverkoston edustajan Juha Hietarinnan kanssa mukana Varsinais-Suomen telakkatyöryhmässä ja uskoo
tämän avanneen silmiä VarsinaisSuomessa.
Nyt telakalla työskentelee omaa
väkeä 1 350, joista työntekijöitä on
850 ja loput muun muassa toimihenkilöitä. Samoin teollisuuden merkitystä olisi yhteiskunnan kaikilla tasoilla korostettava sillä
Suomi elää viennistä ja vientiin tarvitaan teollisuutta.
Marjo Peltoniemi. Vuosi sitten oltiin
sellaisessa tilanteessa, ettei tiennyt
sissä kisoissa, mitä laivanrakennuskin on, pitää olla kunnon stadion,
joka tarkoittaa telakkaa. Hän on toiminut telakkamiesten työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2000. Tallinkin tilaaman 212-metrisen modernin matkustajalautan lisäksi Turun telakan tilauskirjassa on
nyt kolme saksalaisen Tui-varustamon tilaamaa risteilijää.
. Perheyritys Meyer haluaa tehdä
teollisessa ympäristössä teollisia
tuotteita, mikä on hyvä uutinen. Telakalla toivotaan oman
väen osuuden kasvavan.
Marjo Peltoniemi
Alihankkijaverkoston pk-yrittäjät toiveikkaita
näkee varsinaissuomalaisena pk-yrittäjänä ja telakan
alihankkijoiden edustajana toiveikkuutta ilmassa. Tämä vaikuttaa monien yritysten liikevaihtoon, sillä telakka ei
pysty rakentamaan kaikkea omin voimin. Hän toivoo kuitenkin
helpotusta työnantajan sivukuluihin,
mikä helpottaisi suomalaisten työntekijöiden palkkaamista.
Hietarinta on sähköalan pk-yrityksen LST Groupin omistaja ja toimitusjohtaja sekä Suomen telakkateollisuuden alihankkijoiden puheenjohtaja. Telakan kyljessä on syntynyt yrityksiä. Niin hyvältä kuin tilanne nyt
TALLINKIN RAKENTAMINEN
näyttääkin, juuri hiljattain Turun
Sanomissa oli, että työttömyys alueellamme on 10 prosenttia. Nyt telakkamiehet ja aika moni
telakan verkostossakin tietää, että
on olemassa näkymiä aika pitkälle
tulevaisuuteen. Viime vuoteen verrattuna usko
tulevaisuuteen on palautunut. Telakalla on ollut meiltä on parhaimmillaan 50?60 työntekijää varusteluvaiheessa. Valtio saa lisäksi Finnveran yritystakauksista ja rahoituksista tuloa.
. Meillekin tulee
kenties pieni rekrytointitarve.
alkaa kesän
jälkeen ja se luovutetaan vuoden 2017
alussa, joten varusteluvaihe osuu ensi
vuoteen. Telakalla toivotaan lisää tilauksia ja oman
väen palkkausta.
. Uutinen kuvastaa Rajamäen
mukaan sitä, että kyseessä ei ole yhden tilauskannan investointi.
. Hietarinta
ehdottaa jonkinlaista helpotusta alle
kolmekymppisien työllistämiseen,
esimerkiksi jonkin sivukulun perimättä jättämisellä. Turun telakan tilaukset luovat
uskoa koko Varsinais-Suomeen
MARJO PELTONIEMI
» Telakan työsuojeluvaltuutettu Ari
Rajamäki uskoo, että
Turun telakan tilauksilla
ja uudella omistajapohjalla on erittäin positiivinen yleisvaikutus
koko seudulle.
tunnelmanmuutos näkyy jo
telakan sisällä ja alihankkijaverkostossa. Tässä
täytyy työnantajana miettiä, ottaako
töihin kaksi vuokrapuolalaista vai yhden suomalaisen, kun hinta on sama,
Hietarinta tykittää.
Alihankkijoiden työntekijöistä
noin puolet on ulkomaalaisia. Esimerkiksi
vuonna 2011 telakalla ei ollut meiltä
ketään. Noin kolmannes liikevaihJUHA HIETARINTA
6
dosta tulee Turun telakalta.
. Myös ulkomaiset työntekijät maksavat arvonlisäverot Suomeen. Telakalta tilatun
laivan hinnasta noin 25 prosenttia
tulee varustelua tekeviltä alihankkijayrityksiltä.
Hietarinnan oma yritys on hyvä
esimerkki siitä Turun telakan näkymien vaikutuksesta yhteistyökumppaneihin. Sellaista ei kuule pörssiyhtiön edustajan suusta.
Rajamäki uskoo, että vaikutus
ulottuu paitsi sellaisiin yrityksiin,
jotka ovat suoraan tai välillisesti tekemisissä telakan tuotannon, suunnittelun tai rakentamisen kanssa,
myös muihin alueen palveluihin kuten ravintoloihin, hotelleihin, takseihin sekä autokauppaan ja asuntokauppaan.
Pelkästään telakalle toimittavia
yrityksiä on yli 3 000. Alihankkijoiden yhteistyöhön
ja edunvalvontaan keskittyvään verkostoon kuuluu kymmeniä telakoiden alihankkijoita. LST Group tekee telakalle
sähkösuunnittelua ja sähköistystoimituksia. Kaikkiaan LST
Groupissa on 150 työntekijää. Jos telakalta on kerran vuodessa toimitettu
laiva, on tullut välejä, jolloin työt
on haettava muualta. Edustettuina on yli 40 kansalaisuutta, eniten virolaisia. Suomen kilpailuvaltti tässä elämysteollisuudessa
on, että pystymme ajallaan toimittamaan tilaukset, toteuttamaan toiveet
ja myös itse luomaan innovaatioita
sekä panostamaan energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen.
Telakan ja verkoston välillä vallitsee Rajanmäen mukaan tiivis symbioosi.
. Päättäjille
vinkiksi, että jos sivukulujen osuutta
saataisiin vähän pienennettyä, niin
saisimmeko kenties kilpailukyvyn parannettua muutaman prosentin työttömiä töihin ja työttömyyskuluja täten
pienennettyä, Hietarinta heittää.
Kun Hietarannan yritys on hakenut työntekijöitä, niin paikkaan voi
tulla 50-60 hakemusta, joista pääosa
on alle kaksivitosia ammattikoulun
käyneitä työttömiä nuoria. Tämä on paras kuviteltavissa oleva omistajaratkaisu, sanoo
Ari Rajamäki viitaten Turun telakan
eli nykyisen Meyer Turun toimitusjohtajan Jan Meyerin kertomiin investointisuunnitelmiin.
SELVÄ
Telakka työllistää
laajasti
Yle uutisoi hiljattain, että uusi omistaja investoi tänä vuonna telakkaan
10 miljoonaa euroa ja tulevaisuudessa
mahdollisesti kymmeniä miljoonia.
Investointeja tehdään niin tuotantolaitteisiin ja koneisiin kuin kunnossapitoon. Tallink-tilauksen myötä syvemmät kuopat toivottavasti tasoittuvat ja se luo myös ensimmäisen rekrytointinosteen vuosiin. Palkan ohella maksamme muun
muassa sitä työttömyyttä. Kokoomuksen ja keskustan vaaliteemoista ei löydy kahta tärkeää sanaa, vientiä tai teollisuutta. Hän on seurannut aitiopaikalta eri omistajien kompurointia
Masa Yardsin perustamisen jälkeen
Kvaernerista ja Akerista viimeisimpään STX-yhtiöön.
. He
ovat ilmoittaneet olevansa velkaa
seuraaville sukupolville sen, että te-
lakka toimii. En sano,
että palkkoja tarvitsisi lähteä pudottamaan varsinkaan käteen jäävää osuutta, mutta sähköasennusalalla palkkojen sivukulut ovat 80
prosenttia ja sille olisi jotain tehtävä
jotta suomalaiset ja varsinkin nuoret työllistyisivät. Jos meinaa pärjätä kansainväli-
» Suomi
tarvitsee
vientiteollisuutta tai
hyvinvointiyhteiskunta
romahtaa
täydellisesti.
Rajamäki toivoo, että siitä vallitsee
yksimielisyys, että Suomi tarvitsee
vientiteollisuutta tai hyvinvointiyhteiskunta romahtaa täydellisesti.
Se ei salli
takuupalkka, lomarahat ja päivärait
s
yleis
n
kaasti
latvialaisen
vuokratyöntekijöihat.
e
s
k
sopimu
o
t
h
den pysyvää käytrakennusyhtiön
EUT:n ratkaisut ovat omiaan vahe
ö
y
t
.
iä
s
k
töä vakituisten rineduksi.
vistamaan
käsitystä, ettei EU ole pely
ä
r
mää
nalla.
Kiista koski yhtiön
kästään yritysten vapauksien, vaan
myös kansalaisten asialla. Järjestäytymisen vapaus edellyttää, että sen rikkomuksiin puututaan voimakkaasti ja välittömästi.
Nyt pelko estää moneen tilanteeseen
puuttumisen. KU
Paavo Arhinmäki
paavo.arhinmaki@eduskunta.?
Gallupit eivät äänestä
YLEISRADIO JULKISTI tällä viikolla laajan vaalipiirikohtaisten mielipidemittausten perusteella tehdyn arvion siitä,
miten kansanedustajapaikat jakautuisivat vaalipiirikohtaisesti. Toisaalta jos tuudittautuu
varmoihin paikkoihin, voi epävarmojen osuus kääntää
kannatusta toiseen suuntaan.
Mielipidemittausten pitää antaa siis intoa kaikille
Vasemmiston jäsenille, kannattajille ja symppareille.
Tekemällä kovaa vaalityötä viimeiseen iltaan asti on
mahdollisuus kääntää politiikan suuntaa.
Olen vieraillut kaikissa
vaalipiireissä tämän kevään
aikana. Niissä käytiin
rajaa EU:n perusarvoihin kuuluvien
markkinavapauksien ja työntekijöiden oikeuksien välillä.
SAK:n ja ammattiliittojen EUedunvalvontaprojektin lakimies Jari
Hellsten arvioi tuomioistuimen ratkaisuilla olevan laajaa kantavuutta
koko EU:n työmarkkinoilla.
Samalla hän näkee ratkaisujen tukevan suomalaista yleissitovaa sopimusjärjestelmää.
EUT:n helmikuussa antama ennakkoratkaisu koski puolalaisen yhtiön Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle lähettämiä työntekijöitä, jotka
olivat liittyneet kannetta ajaneen
Sähköliiton jäseniksi.
Euroopan unionin tuomioistuin linjasi, että puolalaisille sähkömiehille on maksettava
Tuomioistuin linjasi, että puolaOlkiluodossa suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kun epävarmojen joukko on suuri, tähän on erityisen hyvä mahdollisuus. Vastaavasti vaikka ei yksittäinen ehdokas nousisi ?kärkkyjien. Notkahdukseen ei ole varaa, jotta
saamme epävarmat äänestäjät liikkeelle.
Hyvällä yhteishengellä ja kovalla työllä voimme saavuttaa vielä enemmän kansanedustajapaikkoja, mitä
mielipidemittaukset lupailevat. Tulos osoitti sen, minkä olemme jo pitkään tienneet. Innostus on ollut
suurta, väkeä on käynyt
hyvin tilaisuuksissa ja vaalityö on kovassa vauhdissa.
Nyt pitää laittaa vielä
uusi vaihde silmään. Kyllä perustuslaillisen
oikeuden tulisi olla niin vahva, että
sijaa pelolle ei ole. Se olisi ollut karmea kolaus EU:n
voidaan rajoittaa vuokratyön käyttöä.
yritystä maksamaan latvialaisille
Hellsten korostaa päätöksen meruskottavuudelle ay-liikkeen silmissä.
työntekijöille ruotsalaisia palkkoja
kitystä myös kansallisille työmarkkinasopimuksille. joukkoon, on hänellä silti täydet mahdollisuudet
tulla valituksi.
Sekä Ylen mielipidemittauksen että alueellisten gallupien osalta pätee vanha viisaus, gallupit eivät äänestä.
Mielipidemittaukset kertovat tunnelmista juuri sillä hetkellä. Kun
vaalimainokset ilmestyvät katukuvaan, pitää kampanjointia kiihdyttää entisestään. Vaikka oikeus lopulta toteaakin nämä irtisanomiset laittomiksi,
on vahinko jo tapahtunut. Kun kaikki on laitettu
peliin, voimme hyvin mielin juhlia Vasemmiston vaalivoittoa sunnuntaina 19.4.
» Nyt pitää
laittaa vielä uusi
vaihde silmään.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja.
7. Kun otokset yksittäisten puolueiden osalta
ovat väkisinkin hyvin pieniä, jo muutamalla maininnalla
voi nousta mahdollisten läpimenijöiden joukkoon. Kun lähes puolet ihmisistä ei ilmoita omaa puoluettaan gallupeissa tai ovat epävarmoja puoluevalinnoissaan, voidaan nähdä vielä merkittäviä muutoksia
tuloksessa itse vaalipäivänä verrattaessa mielipidetiedusteluihin.
JOS VERTAA viime eduskuntavaalien ja eurovaalien tuloksia vaaleja edeltäneisiin mielipidemittauksiin, on Vasemmisto pystynyt petraamaan tulosta verrattuna arvioituun. Hän
kijäliitto AKT.
EUT ei taipunut julkisasiamiehen
viittaa vuoden 2007
Työehtosopimus
kannalle vaan linjasi, että Suomessa
sa
rajaa vuokratyönteLaval-tapaukseen,
on noudatettava yleissitovan työehtoSuomes
kijöiden käytön työjossa
Luxemburgin
sopimuksen määräyksiä, joihin kuua
v
atetta
tuomioistuin rathuippujen tasaaluvat mm. Se merkitsee, ettei
ruotsalaisella työmaalla.
UP/Kari Leppänen
EUROOPAN UNIONIN
Osa työnantajista estää järjestäytymistä
on yhdistymisvapaus, mikä koskee myös ammatillista järjestäytymistä. Tuomioistuimen mujos tuomioistuimen ratkaisut olisivat
soi, että kansallisilla sopimuksilla
kaan Ruotsin rakennusliitolla Byggmenneet toisin päin.
nadsilla ei ollut oikeutta painostaa
. Työntekijän annetaan suoraan ymmärtää,
SUOMESSA JOKAISELLA
että järjestäytymisellä on negatiiviset
seuraamukset.
. Järjestäytymistä estetään tänä
päivänä moninaisin keinoin. Kannetta ajoi
Hellsten näkee EU:n tuomioistuimen
tää Suomen työehtosopimuksen alin
Auto- ja kuljetusalan työntelinjassa viime aikoina myönpalkka.
teistä muutosta. Kampanjan pitää olla nousujohteinen niin, että
mitä lähempänä varsinainen vaalipäivä on, sitä enemmän
teemme vaalityötä. Lailla on turvattu myös järjestäytyneiden työntekijöiden oikeus valita itselleen
luottamusmies sekä kokoontua työnantajansa tiloissa.
Arjen kokemus osoittaa kuitenkin
toista, sanoo Palvelualojen ammattiliitto PAMin järjestöpäällikkö Heidi
Lehikoinen.
. Me emme pärjää rahalla
ostettujen mainosten määrässä monille puolueille,
mutta tämän voimme korvata omalla työllämme.
Kierrän vielä pääsiäisen jälkeen useammassa vaalipiirissä. Pelkkä työoikeutta voi rajoittaa vuokratyödirekmyös puolalaisten sähkömiesten asiehtosopimuksen alin palkka ei riitä.
tiivillä.
assa. HellsteEU:n vuokratyödiRuotsin Vaxholmiin länin mielestä olisi ollut murheellista,
rektiivin sisältöä ensimhettämiä latvialaisia työnmäistä kertaa tulkinnut EUT kattekijöitä. palkkaryhmittely, urakan
on noud
n
a
v
o
kaisi
kiistan
kirkmiseen. Myös
EUT:n viime viikolla antama ratkaisu koski vuokratyövoiman käyEU:n julkisasiamies otti kiistaan kanMuutosta
tön rajoituksia, jotka perustuvat säitaa samassa hengessä katsomalla,
EUT:n linjassa
että puolalaisille sähkömiehille riitliöauto- ja öljytuotealan yleissitovaan
työehtosopimukseen. Kuvassa Olkiluodon
vanhat ydinvoimalaitokset Eurajoella.
laisille sähkömiehille on maksettava
suomalaisen työehtosopimuksen
mukaista palkkaa lisineen ja muine
työmarkkinaosapuolten neuvotteluKaikuja Laval-tapauksesta kuului
sopimusmääräyksineen. Vasemmistolla on erinomainen mahdollisuus vaalivoittoon.
Viimeisten vaaliviikkojen aikana nähdään todennäköisesti myös alueellisten medioiden tekemiä mielipidemittauksia, joissa arvuutellaan myös mahdollisia läpimenijöitä.
Vaalipiirikohtaisille arvioille, ketkä ovat mahdollisesti
pääsemässä eduskuntaan, ei kannata antaa liian suurta
painoarvoa. Puolalaisyritys vetosi puolustuksessaan Laval-tapaukseen. Työntekijöiden oikeudet voittivat
EU:n markkinavapaudet
Kolumni
LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
» EU-tuomioistuimelta
kaksi isoa ratkaisua.
tuomioistuin EUT
on pienen ajan sisällä ratkaissut kaksi
merkittävää oikeustapausta työntekijöiden ja heidän edustamiensa ammattiliittojen eduksi. Röyhkeimmät työnantajat jopa
ilmoittavat maksavansa työntekijän
työttömyyskassan jäsenmaksun, mikäli työntekijä lupaa olla liittymättä
ammattiliittoon.
PAMIN MUKAAN oikeudessa käsitellään
säännöllisesti tapauksia, joissa irtisanominen on tapahtunut, koska työntekijä on pyytänyt työnantajaansa
noudattamaan lakia ja sopimuksia.
Jopa soitto liittoon on koitunut joi-
denkin kohtaloksi.
. Ihminen
on menettänyt työnsä ja perustuslakia on halveksittu, sanoo Lehikoinen.
S
?H PDLO SHULQQH#W\RYDHQSHULQQH IL?
?.LUMDVWR O|\W\\ P\|V )DFHERRNLVWD ?
ZZZ W\RYDHQSHULQQH IL
2QJLCPOCCP 8CUGOOKUVQP
.CWMCCPVKG .CWMCC
-QMQWMUGUUC M¼UKVGNN¼¼P U¼¼PVÑO¼¼T¼KUGV CUKCV .CWMCCP MWPPCP
VGTXGJF[MUGP VWQ MWPPCPLQJVCLC ,CCMMQ -KKUMKN¼ 8CNVCMKTLQLGP
VCTMCUVWU CNMCC 6GTXGVWNQC 2KKTKJCNNKVWU
ng
s
E P S I R at
i
utu
ssa
tkimus
2++4+-1-175
NC MNQ .CWMCCP MWPPCPVCNQNNC
ak ast y yt y väi
stu
-GUMK 5WQOGP 8CUGOOKUVQP
ku
Va
-WUVCCNCPVKG 8CCUC
8CNVCMKTLQLGP VCTMCUVWU CNMCC MNQ
-¼UKVGNN¼¼P U¼¼PVÑO¼¼T¼KUGV CUKCV LC GFWUMWPVCXCCNKV
2KKTKJCNNKVWU
Asi
yy
2++4+-1-175
UW MNQ -QVKTCPPCP V[ÑX¼GPVCNQNNC
syhtiöver tail
u
Tyytyväisimmät
asiakkaat
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. 044-721 0320
info@kansanarkisto.fi
www.kansanarkisto.fi
TI-PE klo 9-16
Tervetuloa!
>> Järjestöhakemisto
Vasemmistoliitto
Vasemmistonuoret
Lintulahdenkatu 10, 3. krs
00500 Helsinki
p. Ka UN
tso:
http://kau
kansanuu ppa.
tiset.fi
Pohjois-Karjalan piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Jaakko Turunen 040 638 6007
www.pohjois-karjala.
vasemmisto.fi
Pohjois-Savon Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Turunen 040 638 6007
www.pohjois-savo.vasemmisto.fi
Keski-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.keski-suomi.vasemmisto.fi
Pohjanmaan Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pohjanmaa.vasemmisto.fi
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.pohjois-pohjanmaa.
vasemmisto.fi
Kainuun Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.kainuu.vasemmisto.fi
Vasemmistoliiton Lapin piiri
toiminnanjohtaja
Kati Tervo 040 664 6643
www.lappi.vasemmisto.fi
Keski-Suomen
Vasemmistonuoret
Väinönkatu 28 B 14,
40100 Jyväskylä
puheenjohtaja Marjukka Huttunen
040 843 6301
keski-suomi@
vasemmistonuoret.fi
Lapin Vasemmistonuoret
Lapinkatu 2,
96190 Rovaniemi
puheenjohtaja Jussi Öman
040 731 4145
lappi@vasemmistonuoret.fi
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmistonuoret
Pakkahuoneenkatu 19,
90100 Oulu
puheenjohtaja
Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764
pohjois-pohjanmaa@
vasemmistonuoret.fi
Satakunnan
Vasemmistonuoret
Maaherrankatu 28,
28100 Pori
puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio
044 3569 187
satakunta@vasemmistonuoret.fi
Varsinais-Suomen
Vasemmistonuoret
Hakakatu 12,
20540 Turku
puheenjohtaja Saska Heino
(02) 2379 130 (toimisto)
varsinais-suomi@
vasemmistonuoret.fi
SDPL ry Pioneerit
Hämeentie 29, 6. 050 571 7330
www.sdpl.fi
Yrjö Sirolan Säätiö
Lintulahdenkatu 10, 3. krs
00500 Helsinki
p. 020 773 7700
www.vasemmistoliitto.fi
Hämeentie 29, 6. 2.6.1921 Lohtaja
k. Yrjö Sirolan Säätiö
Adressit
Rakkaamme
onnittelemiseen
& muistamiseen
istä
sti net
kätevä
www.sirolansaatio.?
Arvi Elias
JAAKOLA
s. 3.2.2015 Helsinki
Hetkenä aamun hiljaisen,
tuli luoksesi rauha ikuinen.
Ei täältä kauniimmin lähteä vois,
kuin hiljaa nukkua pois.
Kaipauksella muistaen
Pertti ja Tuula
Terhi, Aki, Anni ja Akseli
Harri ja Tarja
Erja, Sampo, Enni ja vauva
Ilkka, Petra ja Tindra
Ari ja Reija
Jere, Paula, Nooa ja Niila
Erno, Sirpa, Leo ja Ada
Jerna ja Martti
Pirkko
Jarmo ja Marja
muut sukulaiset ja ystävät
Lintulahdenkatu 10,
00500 Helsinki
p. Olemme olleet jo
neljä kertaa peräkkäin sijalla 1.
Tervetuloa Turvaan,
vanhat ja uudet asiakkaat.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
01019 5110
www.turva.fi
Päivän tapahtumat
uudesta näkökulmasta.
» www.kansanuutiset.fi
8
Kirjakaupa
ssa
kymmeniä
kirjoja
ALENNET
TU
hintaan. 020 773 7725
yrjo.sirola@sirolansaatio.fi
Vasemmistonaiset
Lintulahdenkatu 10, 3. krs
00500 Helsinki
p. 050 591 1216
www.vasemmistonaiset.fi. 6|UQlLVWHQ UDQWDWLH $ ?
+HOVLQNL . 045 348 5499
toimisto@vasemmistonuoret.fi
www.vasemmistonuoret.fi
Helsingin Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jorma Pikkarainen 050 537 9011
www.helsinki.vasemmisto.fi
Uudenmaan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Auli Herttuainen 040 153 0150
www.uusimaa.vasemmisto.fi
Etelä-Suomen
Vasemmistonuoret
Päijänteentie 35,
00510 Helsinki
puheenjohtaja Lauri von Pfaler
040 7276 731
etela-suomi@
vasemmistonuoret.fi
Varsinais-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Raimo Nieminen 040 648 3133
www.varsinais-suomi.
vasemmisto.fi
Hämeen Vasemmistonuoret
Näsilinnankatu 22 A,
33210 Tampere
puheenjohtaja Visa Savolainen
050 431 1824
hame@vasemmistonuoret.fi
Satakunnan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Kari Kuisti 0400 125 396
www.satakunta.vasemmisto.fi
Itä-Suomen
Vasemmistonuoret
Koulukatu 39 A 36,
80100 Joensuu
puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen
044 017 8466
itavanu@gmail.com
Hämeen Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.hame.vasemmisto.fi
Pirkanmaan Vasemmistoliitto
toiminnajohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pirkanmaa.vasemmisto.fi
Kaakkois-Suomen
piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.kaakkois-suomi.
vasemmisto.fi
.DLNLOOH DYRLQ W\|YlHQOLLNNHHQ KLVWRULDQ
MD W\|YlHQSHULQWHHQ WLHWHHOOLQHQ
HULNRLVNLUMDVWR
$8., 7, .( 72 3(
-lUMHVWlPPH YLLNRLWWDLQ NLUMDNDKYLORLWD
. krs
00500 Helsinki
p. 020 7737 725
toimisto@sirolansaatio.?
tallentaa työväestön ja
järjestöjen historiaa
avoinna kaikille kansalaisille
Kansan Arkisto
Jäähyväiset jätetty läheisten läsnä ollessa.
Lämmin kiitos osanotosta.
Vetehisenkuja 1
00530 Helsinki
p. krs
00500 Helsinki
p
narikan
www.puistokulma.fi
OSTETAAN
Kaikki
TOYOTAT
käteisellä, myös epäkuntoiset
ja verovelkaiset.
Nouto kotipihasta.
Tarjoa myös muitakin
paketti- ja lava-autoja.
Puh. suljemme klo 14.
29
EHDOLLA
EDUSKUNTAAN
HELSINGISSÄ
Hyvinvointi
kuuluu
kaikille
Tutkittua tietoa
päätöksentekoon.
VERONIKA
HONKASALO
Punavihreä feministi,
tutkija, VTT,
valtuustoryhmän pj
www.veronikahonkasalo.fi
Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton
kulttuuripainoitteinen
koko perheen vaalijuhla
Turun VPK:n talolla
28.3.2015
klo 14.00-20.00
Eskelinkatu 5, Turku
Paljon ohelmaa koko perheelle; kasvomaalausta, Maestro
Markuksen ja tohtori Fiktio Faktan musiikkiseikkailu,
huippumusisointia ja laatukohellusta ym, ym
Eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät
Päivän päätteeksi esiintyy Tuula Amberla -trio
su 29.3.
klo 16-21
katja lukin
& petoman
TOIVOA
TURVAA
TASA-ARVOA
Ilmoituksen maksaa Torkkolan tukiryhmä.
Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun
talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ?
puh. Pääsiäisen vuoksi lehti ilmestyy
viikolla 14 jo torstaina 2.4.
Ilmoitusaineisto tulee toimittaa ti 31.3. 010 420 2623
sis. mennessä.
Kiirastorstaina 2.4. 040-3650292
Tutkijatohtori, pääluottamusmies
ja sairaanhoitaja
Sinikka Torkkola
eduskuntaan!
www.sinikkatorkkola.fi
9
Se lupaa lisätä
tuottavuutta ja tehokkuutta hyödyntämällä konsernisynergioita sekä pa-
» Kyllä
tässä on
takana
konsernitason
pyrkimys
suurempiin
voittoihin.
nostamalla strategisiin yritysostoihin
ja tuotekehitykseen.
Työttömyys pahenee Kaavilla
Kaavilla ei ymmärretä ollenkaan
koko tuotannon lopettamista. Ytneuvottelut eivät yllättäneet, niihin
on viime vuosina totuttu, mutta koko
tehtaan sulkemista pidetään outona.
. Viime
syksynä tanskalaisomistuksessa
oleva Intermail-konserni lopetti TuJÄLLEEN KATOAA
10
On selvää, että perinteisten kirjekuorien kysyntä on hiipunut ja hiipuu. Bong Suomi Oy lopettaa
kirjekuorien valmistuksen ja yli 50
työntekijää ja toimihenkilöä saa lopputilin. Kaavilla tilannetta synkistää myös Lamituotteen konkurssi. Tuotanto on pudonnut jonkun
verran, mutta töitä on ollut harvinaisen paljon. Koneet käyvät kolmessa
vuorossa. Siinä
tarpeessa työpaikat ovat pelkkiä pelinappuloita.
Jatkossa Suomen markkinoita
varten kirjekuoret tuodaan konsernin muilta tehtailta.
Bong toimii 15 Euroopan maassa.
Se on alan markkinajohtaja ja vastaa
oman ilmoituksensa mukaan 70-prosenttisesti Euroopan kirjekuorimarkkinasta. Muutaman vuoden jatkoaika olisi pehmentänyt tilannetta,
kun iäkkäämmät bongilaiset olisivat
päässeet eläkkeelle tai eläkeputkeen.
Minä pääsen putkeen, mutta nuorempien tilanne on hankala. Vuosituotanto on yli 100 miljardia kirjekuorta ja liikevaihto reilut
kaksi miljardia dollaria.
Investoijille konserni markkinoi
itseään kasvavana toimijana keskittyvällä toimialalla. Lamituotteelta työttömäksi jäi parikymmentä työntekijää.
. Puoliso
voi olla työtön, on kouluikäisiä lapsia ja niskassa asuntolainat, Vartiainen kuvailee.
Kirjekuorentie jää muistoksi
Kaavin kirjekuoritehdas on pyörinyt
vuodesta 1990. Koko Kaavin tehdas ja päävarasto lopetetaan, Pirkkalan jälkipainosta ja myynnistä työt loppuvat kahdeksalta henkilöltä ja yhtiöön vielä
jäävät myyntihenkilöt joutuvat tämän vuoden aikana yhteensä 25 työpäiväksi pakkolomalle.
Kaavin tehtaan sulkeminen tarkoittaa, että kirjekuorien teollinen
valmistus loppuu Suomessa. Koneenhoitaja Timo Vartiaisen mielestä työn vähyyden takia koko tehdasta ei pitäisi sulkea.
Ruotsalainen pörssiyhtiö lopettaa
kirjekuorien valmistuksen Suomesta
» Savolaisesta Kaavin
kunnasta häviää 44
työpaikkaa.
run kirjekuoritehtaan ja Bong sulki
Tampereen tehtaansa jo vuonna
2006.
Tarve parantaa tulosta
yksi tuotannonala
Suomesta. Työn vähyyden takia ei
koko tehdasta luulisi suljettavan.
Kyllä tässä on takana konsernitason
pyrkimys suurempiin voittoihin, sanoo alusta asti kirjekuoritehtaalla koneenhoitajana työskennellyt Timo
Vartiainen.
Posti on ennakoinut kirjeenkannon vähentyvän. Suomen markkinaa
varten Bong-konserni saanee kuoret
halvemmalla muilta tehtailtaan. Se jäänee muistuttamaan, että sellainenkin teollisuuden ala on paikkakunnalla toiminut.
Bong Suomi Oy osti tuotannon
vuonna 2004 ja rakensi hallin kupeeseen oman varastonsa. Siitä ilmoitettiin
samana päivänä, kun Bongin yt-neuvotteluista. Sen perusti liikemies
Reijo Vättö. Pienestä savolaisesta kunnasta häviää
44 työpaikkaa.
. Hallissa
se on ollut kunnan vuokralaisena ja
kunnan syliin joutunee myös Bongin
omistama varasto.
Bongin yt-neuvottelujen perusteluissa puhutaan myös pienenevien
volyymien ?äärimmäisen kovasta?
hintakilpailusta.
. MATTI RONKAINEN
Koneet tyrkkivät kirjekuoria Kaavin tehtaalla kolmessa vuorossa. Ei ole pelkoa, että kukaan toinen
tulee tänne tekemään kirjekuoria,
Vartiainen päättelee.
Saarikko arvelee, että irtisanomislappuja ruvetaan jakamaan osalle porukasta huhti-toukokuussa.
Matti Ronkainen. Kokonaan se ei lopu ja uusien
pakkaustuotteiden kysyntä jopa kasvaa.
Bong ei perustelekaan ratkaisuaan pelkästään markkinakehityksellä. Työttömiä on täällä ja lähikunnissa paljon. Sen mukaan kyseessä on ennen
muuta tulosparannusohjelma, ?tarve
radikaalisti muuttaa yhtiön rakennetta ja alentaa kustannuksia?. Uudenkylän teollisuusalueelle kunta oli rakentanut hallin ja
nimennyt sille johtavan kadunpätkän
Kirjekuorentieksi. Varastotoiminnat loppuvat
lokakuussa, toteaa pääluottamusmies Antti Saarikko.
Yt-neuvottelujen lopputulos on
työnantajan pohjaesityksen mukainen. iskee pahiten Kaaviin. Kaavin tehtaan toiminta ajetaan
alas vaiheittain heinäkuussa ja syyskuussa. Tukholman pörssissä noteeratun konsernin ?tulosparannusohjelma
Ensi viikolla ilkaisin, Ruuth sanoo.
mestyy Pippuri-lehti, jossa esittäytyvät kaikki naisehdokkaat.
VUODEN 2012 kuntavaalien jälSirpa Puhakka
keen käytiin keskustelua naisten
sirpa.puhakka@kansanuutiset.?
osallistumisesta vaaleihin vasemKU:N ARKISTO
Useita naisehdokkaita on kärkkymässä uutta eduskuntapaikkaa, sanoo Vasemmistonaisten puhenainen Saila Ruuth.
Kansan Uutiset | Verkkolehti
Kansan Uutiset
Verkossa joka päivä
Uutiset
Mielipiteet
Kulttuuri
KOTIMAA | 17.01
Seppänen lyttää Wahlroosin
perintöveropuheet: ?En usko?
Blogit
ULKOMAAT | 15.22
ti
ke
to
pe
la
Oho, taas tuli uutinen ?
katso uutiskuvat
KANSAN UUTISTEN verkkosivuilla julkaistaan joka päivä keski-
määrin 15,43
Podemosilla läpimurto Andalusian
parlamenttiin
su
uutta juttua. Ja huomenna. Tämä
taa itsenäisyyden.
. KANSANUUTISET.FI
KOTIMAA | 13.44
Stockmann taipui, Hulluilta päiviltä
sopimuksen mukaiset korvaukset
Järjestäjinä Helsingin ja Uudenmaan Vasemmistoliitot sekä Etelä-Suomen Vasemmistonuoret
ULKOMAAT | 11.40
VIIKKO 12/2015
ma
Venäjä liitti Krimin valtauksen
vuosipäivänä Etelä-Ossetian
itseensä
KOTIMAA | 10.19
Työtä vailla olevien määrä
lähentelee puolta miljoonaa
11. Näissä vaaei ole erityisesti valeissa on erisemmistoliiton onn
o
tyisen tärgelma, vaan koko
la
il
Nais
keää puhua
yhteiskunnan ja
iä
h
kin mie
n
e
e
ll
taloudesta
demokratian kye
d
e
nys
n
y
k
ja talouden
symys, johon on
i
p
korkeam
elvyttämipalattava,
Ruuth
.
e
hdoll
sestä kokototeaa.
lähteä e
naisuutena.
VasemmistoElvytystä voinaiset on tukenut
daan suunnata konaisehdokkaiden kamtimaisen kulutuksen lipanjointia. Ympäri maata
säämiseksi myös naisvaltaisille
järjestetään naisten yhteisiä kamaloille. Naisilla on edelleentilanteessa on ajankohtaista noskin miehiä korkeampi kynnys lähtaa esiin myös aikaisempia slogateä ehdolle. Katsopas, siinä meni jälleen yksi!
Kaikki jutut ovat ilmaiseksi luettavissasi: kannattaa seurata,
missä tänään mennään. Vasemmistoliiton
ehdokkaista reilu 40 prosenttia
on naisia. Mitään viisasten kiveä
neja, kuten hyvinvointivaltio on
ei ole löydetty tähän.
. Kovan työelämän yhdistänaisen paras ystävä. Vasemmistonaisten Saila
Ruuth vaaleista: Hyvältä
näyttää naisten kannalta
VASEMMISTONAISET kampanjoivat
Hyvinvointivaltion tulevaisuus on
Suomen suurin naiskysymys -sloganilla. Rahat saadaan veroina tapanjatilaisuuksia. Hyvältähän eduskuntavaalit näyttävät naisten kannalta.
Useita naisehdokkaita on kärkkymässä uutta eduskuntapaikkaa, Ruuth sanoo.
Tavoitteena on saada vähintään naisehdokkaiden määrää
vastaavasti naisia eduskuntaan.
Viimeisimmän Taloustutkimuksen selvityksen mukaan vasemmistoliitolle on ennakoitu kolmea
lisäpaikkaa. Ruuth paimistonaisissa ja laajemminkin eri
nottaa, että tässä taloudellisessa
puolueissa. Hyvinvoinminen kodin ja arjen pyörittämitivaltio voi taata naisten vapautumisen kotoa ja varmisseen ei jätä tilaa politiikkaan
osallistumiselle. Vasemmistoliitolla on 94
naisehdokasta.
Vasemmistonaisten puhenainen Saila Ruuth arvioi, että vasemmiston naisehdokkaat ovat
hyvin kiinni puolueen eduskuntapaikoissa.
. Ruuth muistuttaa, että
feminismi ei ole sukupuolesta
kiinni.
Vasemmistonaisten kampanjan pääteema on hyvinvointi-
valtion korjaaminen
jäsen
27(7$$1 9$6788 ,+0,6(67b
ZZZ HUNNLODXNNDQHQ À HNR
(877$0$
,(5521 $,+
9$
7$
,7
.
8
72 7
9(52982
,6
8
,.
$
$
,//,67
9$
. .817,(1
5,
7(
,6
(.
5
-8/.,1(1
. » Kansanedustajaehdokkaita
Helsinki
Uusimaa
VANHOJEN ÄÄNET
VAIKUTTAMAAN
MIRJA
ARAJÄRVI
Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestön vpj.
XPalveluasuntoja vanhuksille
XParempi maapallo
lastenlapsillemme
XAktiivinen vanhuus
ja hyvä kuolema
25
Helsinki
7XOHYDLVXXWWD
UDNHQWDHQ
LKPLVLVWl
YlOLWWlHQ
3/0 NLUYHVPLHV
-DUL
-llVNHOlLQHQ
8XVLPDD
ZZZ MDULMDDVNHODLQHQ À
Yritän muuttaa
politiikan suunnan.
4 - 1 3 3 ) = ;
-1
-*4ll
):7*/70*/5*"
Työtä investoimalla
?ksusti velaksi!
Työtä peruspalveluista!
Eläkeläisille tasa-arvo!
HKGRNDV YDVHPPLVWR IL MXNNDNDUKXOD
!JNHUTK@@JRN
7XH YDDOLW\|WlQL WLOL ), YLLWWHHNVL
5DKDQNHUl\VOXSD 32/
6¼O¼P KNOQKVWMUGP OCMUQKP KVUG
Jukka Karhula
OIKEUS OLLA
TÖISSÄ
171
TERVE
EK-2015, Vantaa, Uusimaa
PIRKKO KOTILA
51-vuotias toimittaja,
VTM, kaupunginhall. $00$7
$-(11(77$
$
/
$
67
78
.28/8
67$
623,08.6,
. 9(521.
(5.., /$8..$1(1
HNRQRPLVWL MD NDXSSDWLHWHLGHQ WRKWRUL
8XVLPDD
.RNHPXVWD
7DKWRD
2VDDPLVWD
Varsinais-Suomi
.DUL 8RWLOD
136
.DQVDQHGXVWDMD
8XVLPDD
12
ZZ
LXR
Z NDU
WLOD ¿
?Vaalien yksi
tärkeimmistä keskustelunaiheista on Suomen julkinen talous ja miten se saadaan tasapainoon?, kuuluu talousosion alustus, joka leimaakin koko vaalikonetta.
Eittämättä julkistaloudesta on puhuttu,
mutta agendan asettajat motiiveineen jäävät
piiloon. Omia vaalikoneita on niin valtakunnallisilla kuin paikallisillakin medioilla, niin
kansalaisjärjestöillä kuin yrittäjilläkin.
Tässä tarkasteluun on otettu Helsingin Sanomien, Iltalehden vaalikone sekä Ylen vaalikoneet, jotta sekä Sanoma Oyj, Alma Media Oyj että Yleisradio Oyj tulisivat edustettua
valtakunnallisesti suurina mediataloina.
Tarkastelu ei ole järjestelmällinen eikä
täytä alkeellisimpiakaan tieteellisen tarkastelun kriteereitä, vaan on pikemminkin summittainen kokoelma lähinnä retoriikkaa ja sisältöä
koskevia hajanaisia huomioita sisäpolitiikasta.
Aluepolitiikkaa koskevat kysymysosiot on täytetty Helsingin mukaan, mikä osaltaan vaikuttaa kokonaistulosten luotettavuuteen.
Lisäksi tarkastelussa on painotettu vaalikoneiden epäkohtia, eikä mahdollisia onnistumisia ja hyviä puolia.
Hesari panikoi julkisesta
taloudesta ja velasta
Helsingin Sanomien vaalikoneen kysymykset on jaettu talous-, yhteiskunta-, periaatteet-, maailma- ja arvot-osioihin. Vaihtoehdoksi julkisista
palveluista ja sosiaalietuuksista leikkaamiselle esitetään jälleen veronkorotukset.
Kysymykset perustuvat siis . Kysymys on sikäli hyvin aseteltu, että
työn verotuksen alentaminen toimii populistisesti joka suuntaan. Väitettä julkisen talouden epätasapainosta ei mitenkään kyseenalaisteta. Arvo-osiota perustellaan sillä, etteivät
sen kysymykset välttämättä liity eduskunnan
tehtäviin, mutta ?kertovat vastaajiensa arvomaailmasta?.
Tällaisiksi arvokysymyksiksi lasketaan
muun muassa palvelutuotannon julkisuus,
syrjimätön adoptio-oikeus, tuloerot sekä veronkorotukset. kiristää. Harvemmin ratkaisuksi ehdotetaan pääoman verotuksen kiristämistä, kuten ei tässäkään.
Pakkoruotsia, pakkotyötä
ja pakkoliitoksia
Seuraavassa osiossa etsitään ?periaatteellisia
linjauksia?, kuten niin sanottua pakkoruotsia.
Toinen väite koskee pakkotyötä, nimittäin kysytään, tulisiko ?velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka. Pelkkä
janalle asettuminen ei kuitenkaan kerro pal-. Erityisesti julkisen talouden
leikkaukset ja yksityistäminen nähdään arvokysymyksinä, ja niitä käsitteleekin peräti neljä
kysymystä kymmenestä. Tärkeimmät kysymykset
» Vaalikoneiden kysymyksenasettelut ovat vahvasti
asenteellisia ja ohjaavat
keskustelua kapeille urille.
TEKSTI Emilia Kukkala
ON JÄLLEEN se aika, kun ehdokkaat täyttele-
vät vaalikoneita hiki hatussa ja äänestäjät toivovat koneiden valitsevan ehdokkaat puolestaan. Tavallaan arvo-osio
siis palaa siihen, mistä talousosio lähti liikkeelle.
Myytti kestämättömästä
julkisesta sektorista
Harvemmin
ratkaisuksi
ehdotetaan
pääoman
verotuksen
kiristämistä.
Kysymyksenasetteluissa väitetään, että julkisia tulee yksityistää, tuloerot ovat hyväksyttäviä ja että nykyisenlaiset ?palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita
julkiselle taloudelle?. Kaikki
kysymykset perustuvat oletukselle, että julki-
14
nen talous on kuralla ja velkaantuminen pysäytettävä, ja että tämä on polttavin talousongelma tällä hetkellä.
Toinen lähtöoletus on, että pääomatuloihin tai tulonsiirtoihin köyhiltä rikkaille ei kosketa. Kolmas periaatteellinen pakko koskee sitä, onko kuntien määrää
vähennettävä merkittävästi, ?vaikka pakolla?.
Silmiinpistävintä Helsingin Sanomien vaalikoneessa on kuitenkin on arvo-osion pituus,
semminkin kun suurin osa sen kysymyksistä
voitaisiin siirtää mihin muihin osioihin tahansa. Jos taas on mahdollisimman
samaa mieltä kaikkien väittämien kanssaa, kärkikolmikoksi tarjotaan kokoomusta,
RKP:tä ja liberaalisia.
?Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen
saataisiin työpaikkoja.?, ?Koko Suomi on syytä
pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin?, ?Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset
terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan?, ?Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä
saa viedä liikaa pois valtaa.?, ?Taksien pitäisi
antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että
valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien
määriä?.
Jos ei ole mistään mitään mieltä eikä painota vastauksia, suosittelee kone kristillisdemokraatteja, keskustaa ja kokoomusta. Tähän palataan uudestaankin: ?Suomen julkinen sektori on liian
suuri ja sitä on syytä pienentää?, kuuluu väite.
Seuraava kysymys koskee hyvin toimeentulevien palkkaverotusta, pitäisikö sitä kiristää. Nimittäin ensimmäiseksi lukijalta kysytään, pitäisikö velkaantuminen lopettaa,
?vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin?. Samalla kuitenkin
unohdetaan mainita, millä menetetyt verotulot korvataan. ahkerasti
propagoiduille . oletuksille tehottomasta
ja suhteettoman suuresta julkisesta sektorista sekä kestämättömästä velkaantumisesta, mitkä molemmat ovat useaan otteeseen ja useilta tahoilta todistettu myyteiksi.
Nämä käsitykset lienevät yksi sitkeimpiä vaalikoneita ja myös -keskusteluja leimaavia legendoja.
Erimieliset kommunisteja,
samanmieliset kokoomusta
Jos Helsingin Sanomien vaalikoneessa on
mahdollisimman eri mieltä kaikkien väittämien kanssa eikä painota vastauksia, kärkikolmikko muodostuu SKP:stä, vasemmistoliitosta ja STP:stä
ja nykyisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ei ole varaa.
Ylen samanmieliset
yllättäen perussuomalaisia
Väitteistä voi tietysti olla eri mieltä, mutta
kontekstia ne rajaavat silti. ja ?on aika luopua ajatuksesta,
että koko Suomi on pidettävä asuttuna?. Jos
taas on kaikesta eri mieltä, vaalikone suosittelee kokoomusta.
Sen sijaan ehdokaskoneessa kaikkien väittämien kanssa samaa mieltä olevalle kaksi
kolmesta suositellusta ehdokkaasta on perussuomalaisia ja yksi itsenäisyyspuoleen jäsen.
Eri mieltä olevien kärkikolmikon puolestaan
muodostavat vihreä, keskustalainen ja vasemmistoliittolainen ehdokas.
Sekä puolue- että ehdokaskoneissa, jos pallot yrittää asettaa janalla mahdollisimman
keskelle, eli ei olla mitään mieltä mistään, tarjotaan vastaukseksi kokoomusta ja keskustaa.
Mutta vastatako kyllä vai ei esimerkiksi kysymykseen, oliko ennen paremmin?
Iltalehden vaalikoneen väitteet eivät ole
yhtä johdonmukaisen ideologisia kuin esimerkiksi Helsingin Sanomien. Myös maahanmuutosta on sekä puolesta- että vastaan-kysymyksenasettelut, mutta molemmat on tehty siltä
pohjalta, mitä ?Suomi. Psykologista merkitystä on myös sillä, asettuuko ehdokas tai
äänestäjä väitteitä vastaan vai niiden puolelle.
Esimerkiksi näin: ?Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja. Kaikkea vastus-
Iltalehden
karikatyyrit
perustuvat
kaikkien
tunnistamiin
stereotypioihin, mutta
vastaavat
osittain
huonosti
nykytodellisuutta.
tavista ehdokkaista taas kaksi kolmesta tulee
STP:stä ja yksi keskustasta.
Helsinki-keskeisiksi voi tulkita kysymyksenasettelut, kuten ?kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien
itsehallinto. ja ?verkkovalvonnassa valtion
turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten
yksityisyyden suoja?.
Jos Ylen vaalikoneessa on kaikista väitteistä samaa mieltä, kärkikolmikosta kaksi
kolmesta on perussuomalaisten ehdokkaita
ja yksi itsenäisyyspuolueen. Vaalikoneen merkittävin kysymys lienee niin sanottu jokeri, onko vaalilupauksista pidettävä
kiinni.
Iltalehdenkin erimieliset
löytyvät vasemmalta
Iltalehdellä on sekä puolue- että ehdokaskoneet, joiden tulokset eroavat huomattavasti
toisistaan. Puoluekoneen väitteitä ovat muun muassa, että eriarvoisuus on
kasvanut liian suureksi, että kattava sosiaaliturva ei passivoi ja että nykyinen työelämä
uuvuttaa liian monet.
Toisaalta väitetään myös, että markkinatalouden kilpailu hyödyttää kaikkia ja että Suomen pitää liittyä Natoon. Esimerkiksi perussuomalaisten tyypillinen äänestäjä on kohtuullisen hyvätuloinen Etelä-Suomessa asuva
yrittäjämies. ja ainoa mahdollinen asetelma.
Vaalikoneet siis rajaavat vahvasti politiikan kenttää ja ohjaavat keskustelua tiettyyn
suuntaan. ?Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja. hipsterin
vai tuottajan asuste
Iltalehden puoluekone luo täyttäjän huviksi
sarjakuvamaisen ja karikatyyrimäisen keskiarvoäänestäjän kuvan jokaisesta puolueesta.
Vähemmän yllättäen vasemmistoliitto on
maiharitakkinen hippi ja perussuomalainen
kuvattu verryttelyasussa verkkoperäinen lippalakki päässä.
Vihreä ehdokas puolestaan on vaatetukseltaan jonkinlainen yhdistelmä kirpputoria ja
design-asusteita, demareita kuvastaa sinihaalarimies ja kokoomusta sliipattu älypuhelinmies. Vaalikoneissa ei kysytty esimerkiksi ehdokkaiden kantoja parhaillaan neuvoteltaviin kauppasopimuksiin,
pörssiomistusten julkisuuteen tai rikkaiden
veronkiertomiljardeihin.
15. Koko
tämä irrallisiin huomioihin pohjaava epätieteellinen analyysi kertoo puolueista ja ehdokkaista
luultavasti yhtä paljon kuin itse vaalikoneetkin
. Joukkoon
mahtuu kuitenkin myös väitteitä, kuten ?ker-
jääminen pitää kieltää. Tuskin. RKP:tä kuvastaa yläluokkaisen oloinen
tennistyttö, keskustalaisella on Hankkijan lippis ja heinänkorsi suussa, kristillisdemokraatilla risti kaulassa.
Karikatyyrit perustuvat kaikkien tunnistamiin stereotypioihin, mutta vastaavat osittain
huonosti nykytodellisuutta. Väitteissä on ideologisia
eroavuuksia enemmän kuin Helsingin Sanomien vaalikoneessa, ainakin mitä tulee taloutta ja työllisyyttä koskeviin kysymyksiin.
Työosiossa esimerkiksi väitetään, että
?Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan
varassa?, mutta myös, että ?Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen
sosiaaliturvan vähimmäistason?. Samoin kysytään, onko työntekijälle on turvattava lailla
minimityöaika, mutta toisaalta myös, onko
ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa
lyhennettävä.
Talousosioon tultaessa Yle sortuu samaan
kuoppaan kuin Hesarikin. Ehkä huomionarvoisinta onkin se,
mitä koneissa ei kysytä. jäävät kysymättä
jonkaan ehdokkaan kyvystä perustella vastauksiaan. Jos puoluekoneessa on kaikesta samaa mieltä väittämien kanssa, tulokseksi tulee hieman yllättäen vasemmistoliitto. ei hirveästi mitään. tarvitsee. Kaksi kysymystä
viidestä antaa ymmärtää, että Suomen julkinen sektori on kestämättömän laaja ja että
palvelujen leikkaus on vaihtoehdoista listan
kärkipäässä. Ehdokkaat opetetaan kerta toisensa jälkeen vastaamaan kysymyksiin, kuten korotetaanko veroja
vai leikataanko julkisista. Sen sijaan agendan asettamisessa vaalikoneilla on suuri merkitys. Hän tuskin pukeutuu snapbacklippahattuun tai 90-lukua henkivään verryttelyasuun.
Kuulostaako olennaiselta. ja ?palkkoja ei pidä korottaa lainkaan?.
Hankkijan lippis . Moni maltillisesti janalle asettunut
perustelee vapaassa osiossa vastauksiaan hyvinkin ymmärrettävästi ja järkiperäisesti.
?Sosiaali- ja terveyspalveluihin
ei ole varaa?
Yle on jakanut vaalikoneensa työ-, talous-,
turvallisuus-, terveys-, äänestykset-, tulevaisuus- ja alueosioihin. Äänestäjille muodostuu mielikuva, että tämä on aivan olennainen
kysymys
Suomessa moni odottava äiti jää julkisen terveydenhuollon
ulkopuolelle, vaikka oleskelulupa löytyisikin. TEKSTI Raisa Musakka
16. ?Jokainen äiti on
hauras tulevan edessä?
» Laki paperittomien terveydenhuollosta jää toteuttamatta tällä
eduskuntakaudella. Asia koskee muun muassa lapsia ja raskaana olevia
naisia
Itselle jäi se
tunne, että nämä naiset joutuivat valitsemaan
huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoja.
Korppinen kertoo ryhmän jäsenten pitävän yhä yhtä muun muassa yhteisen Facebook
-ryhmän kautta.
Oppia muista kulttuureista
Nykyään Joensuussa toimii terveydenhuollon
ulkopuolelle jäävien tukena vuonna 2014 perustettu Global Clinic, joka pyörii vapaaehtoisvoimin. Olen itse
raskaana ollessani ollut mukana sekä terveydenhuollon äitiysvalmennuksessa että erään
järjestön äitien vertaistukiryhmässä. Mietimme tätä
myös. Sain ohjaajapariksi Tansaniasta kotoisin olevan naisen, joka tuntee paljon kansainvälisiä opiskelijoita, ja on itse äiti.
Ryhmä toimi vuoden 2013 ajan. Se, miten hauras jokainen on
tulevan edessä. Missä vaiheessa raskautta se olisi mahdollista ja miten opintojen kävisi. Paperittomia ei ole
paljon eikä heidän auttamisensa tulisi kovin
kalliiksi yhteiskunnalle. Liiton kannanoton mukaan tämänhetkinen tilanne on vastoin Suomen hyväksymiä
ihmisoikeussopimuksia ja lääkärin etiikkaa.
Välttämättömänä pidetyn uudistuksen
kaatuminen järkyttää paperittomien sekä
muiden terveydenhuollon ulkopuolelle jäävien kanssa työskenteleviä.
Yksi heistä on joensuulainen Anne Korppinen, joka toimii Suomen Pakolaisavun aluekoordinaattorina.
. Puhuimme ihan tavallisista asioista,
jotka synnytyksessä mietityttivät. Ja koska raskaus ei ole
sairaus, sitä ei yleensä korvata.
Raskauden ja synnytyksen hoidosta saattaa tulla useiden tuhansien eurojen lasku. Toki varsinkin ryhmän alussa mietimme sellaisia asioita, joita kaikkien äitien
ei tarvitse miettiä, kuten synnytyksen hintaa. Korppisella on lämpimät muistot äitien
vertaistukiryhmästä.
. Tässä mielessä olemme hyvin
samanlaisia, hän sanoo.
. Ja
tämä vain, jos kaikki sujuu normaalisti, erikoissairaanhoito maksaa paljon enemmän.
Iloinen uutinen on siis monelle opiskelijalle
taloudellinen mahdottomuus. Muun
muassa Lääkäriliitto on pitänyt hallituksen
esityksen mukaista uudistusta välttämättömänä. Äidit eivät jää yksin
kotiin, vaan ympärillä on lauma naisia, toisia äitejä, jotka auttavat alkuun uuden vauvan
kanssa.
17. Sen kautta saa
yhteyden henkilöön, joka toimii yhdyshenkilönä asiakkaan ja vapaaehtoisen ammattilaisen välillä, Korppinen kertoo.
Joensuussa on noin 50 paperitonta ulkomaalaista, jolla ei ole oikeutta terveydenhoitoon. Vuonna 2014 siellä hoidettiin 7 henkilöä, eli määrä on vielä pieni.
. Raskaus ei ole sairaus, mutta sen seuranta lisää sekä äidin että lapsen hyvinvointia,
Korppinen sanoo.
. Ryhmästä tiedotettiin
laajasti, mutta puhtaasti paperittomia oli vaikea saada mukaan.
. Onko kaikki kunnossa, onko raskaudenkulku normaali, milloin kertoa raskaudesta tutuille, muuttuuko elämäni nyt täysin,
kuinka yhdistän työn, opiskelun ja perheen?
Nämä ajatukset yhdistävät odottavia äitejä
ikään, kansalaisuuteen tai sosiaaliluokkaan
katsomatta.
Suomessa asuu kuitenkin joukko naisia,
joiden täytyy miettiä myös sellaisia asioita,
joita tulevien äitien täällä normaalisti ei tarvitse. Kuitenkin sain
kuulla tarinoita yhteisöistä, joissa nämä asiat
eivät ole hyvin, mutta synnytyksen jälkeistä
masennusta ei tunneta. Idea ryhmään lähti, kun yhteistyökumppanini, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen maahanmuuttajien neuvontapisteeseen tuli henkilöitä, joilla ei ollut oikeutta terveydenhuoltoon, vaikka he olivat raskaana,
Korppinen kertoo.
. Oli ihana kuulla tarinoita siitä, miten eri kulttuureissa odottavia äitejä autetaan.
Meillä on terveydenhuolto ja lapsikuolleisuus
yksi maailman alhaisimmista. Tätä kautta syntyi myös idea vertaistukiryhmästä raskaana
oleville naisille, joilla ei ollut pääsyä julkiseen
terveydenhuoltoon Suomessa.
. Voiko palata kotimaahan synnyttämään?
Kieltäisikö lääkäri matkustamisen, jos lääkäriin pääsisi?
Paperittomien odottavien äitien ja lasten
jääminen julkisten terveyspalveluiden ulkopuolelle on ihmisoikeusongelma, joka nousi
keskusteluun SDP:n kansanedustajan Kari
Rajamäen estettyä paperittomien terveydenhuoltoa koskevan lain käsittely eduskunnassa
viime viikolla.
Suomessa ilman oleskelulupaa olevat ihmi-
Suomen järjestelmä nykyisellään asettaa monet naiset mahdottomaan tilanteeseen. Kysymykset tässä englanninkielisessä ryhmässä
olivat hyvin samantyyppisiä kuin kenen tahansa äidin.
Erojakin silti oli.
. Me ryhmän ohjaajat olemme itse äitejä
ja olemme kokeneet synnytyksen ja äitiyden.
Siinä mielessä kyseessä oli puhtaasti vertaistukiryhmä.
Korppinen kertoo, että myös äitiysneuvolan terveydenhoitaja vieraili ryhmässä, jolloin
naiset saivat kysyä häneltä kysymyksiä.
. Jotenkin eniten mieleen jäi äitiyden yhdistävät tekijät. ALL OVER PRESS
Julkisen
terveydenhuollon ulkopuolelle jää
puhtaasti
paperittomien lisäksi
suuri joukko
naisia, joilla ei
ole oikeutta
terveydenhuoltoon Suomessa, vaikka
he ovat raskaana.
set eivät saa jatkossakaan kiireetöntä julkista
terveydenhuoltoa. Miten paljon maksaa synnyttää Suomessa ja miten laskuista on mahdollista selvitä. Näin ajattelimme, että mukaan tulisi
laajemmin ihmisiä. Mutta yksilöitä on
paljon, eikä kukaan heistä halua olla tuollaisessa tilanteessa, vaan he ovat joutuneet valitsemaan huonoista vaihtoehdoista kaikkein
vähiten huonon.
Vertaisryhmätoimintaa Joensuussa
Korppinen työskentelee Pakolaisavun Kasvokkain ?toiminnassa, jonka ajatus on se, että
maahanmuuttajat ovat itse parhaita kotoutumisen asiantuntijoita, ja heidän tietojaan
ja taitojaan on tärkeää käyttää kotoutumisen
edistämisessä.
Käytännössä Korppinen kouluttaa yhteistyötahoja ja maahan muuttaneita vertaisryhmätoimintaan Joensuussa. Osalle oli neuvottu, että kannattaa mennä
kotimaahan synnyttämään. Julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle jää puhtaasti paperittomien lisäksi suuri joukko naisia, joilla ei ole
oikeutta terveydenhuoltoon Suomessa, vaikka
he ovat raskaana.
Tällaisessa asemassa ovat usein esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat,
jotka ovat Suomessa opiskeluun liittyvällä
oleskeluluvalla. Minusta on ihan järkyttävää, että kansanedustajille ei annettu edes mahdollisuutta
tehdä asiasta päätöstä, ja nämä ihmiset, joita
laki koskettaa, joutuvat edelleen elämään turvatonta arkeaan, hän sanoo.
. Joko heitä ei Joensuussa ollut, tai kynnys
ryhmään tulemiseen oli liian suuri.
Vain huonoja vaihtoehtoja
. Opiskelijoilla on aina tänne
tullessaan vakuutus, mutta niiden kattavuudessa on suuria eroja. Muutenkin paperittomuus saattaa ihmisiä epäinhimilliseen tilanteeseen ja nämä
hauraassa elämäntilanteessa olevat ihmiset
joutuvat vielä heikompaan asemaan, kun virallista tietä ei saa apua. Rajamäen torppaama laki
olisi määrännyt kunnat järjestämään kiireettömiä terveyspalveluita, jollaisiksi raskauden
ja synnytyksen hoitokin katsotaan, paperittomille henkilöille.
Ongelma on laajempi. Tämän lisäksi joka vuosi opiskelijoita jää
terveydenhuollon ulkopuolelle raskauden aikana. Minusta tuntuu pahalta, että tilanteessa,
joka on ihmiselle muutenkin uusi, hänelle
tuotetaan paljon ylimääräistä surua ja murhetta. Se, mikä meidät erottaa, on ympärillä
oleva tuki. Mietimme pitkään, miten voisimme tukea, ja toin esiin vertaistukiryhmätoiminnan.
Ryhmän teemana oli raskaus ja kielenä eng-
lanti. Mukana
oli naisia Afrikan maista ja Euroopasta, enimmäkseen opiskelijoita. Joensuussa ei ole ollut tarvetta päivystystyyppiselle toiminnalle, vaan Global Clinic toimii puhelinnumeron takana. Paluulippu kotimaahan voi tulla melkein yhtä kalliiksi, eikä
aina saa edes lentää.
Uudistuksen vesittyminen järkytti
Suomen
järjestelmä
nykyisellään
asettaa
monet naiset
mahdottomaan tilanteeseen.
RASKAANA OLEVAN naisen päässä pyörii pal-
jon kysymyksiä, varsinkin, jos lapsi on ensimmäinen
Suomessa työeläkemaksut ja muita sivukuluja lasketaan veroasteeseen. ja
?jyrkästä progressiosta?, unohdetaan, että valtion tuloveroasteikkoa on alennettu useita kertoja siitä lähtien,
kun Harri Holkerin hallitus aloitti verouudistuksen
1980-luvun lopussa.
. Tuloveroasteikon ylimpiä veroprosentteja on alennettu parikymmentä prosenttiyksikköä tänä aikana. ?Menot paisuvat, tulot laskevat?
Helsingin Sanomien verovertailu maalaa kuvan valtiosta,
jossa verotulot laskevat samalla kun julkiset menot paisuvat.
. Paisuvatko menot yli
verotulojen. Valtion ja ?. Maksavatko veronalennukset itse itsensä?
TEKSTI Pontus Purokuru
n
Oikeisto
i
ssa Suom
a
k
ii
r
o
t
e
r
oi
joka ei v
,
u
u
p
jo
on a
.
n mitään
millekää
KÄYNNISSÄ ON julkinen veropaniikki.
Björn Wahlroos, Karl Fazer ja Maarit Toivanen-Koivisto ovat muuttaneet tai muuttamassa pakoon Suomen
perintöverotusta. Helsingin Sanomien (24.3.) veromallivertailun mukaan Suomen on pakko leikata menoista,
koska verotulot jatkavat laskuaan.
Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju väitti
viikko sitten STT:n mukaan, että ?Suomen kokonaisveroprosentti on toiseksi korkein maailmassa Pohjois-Korean
jälkeen?. kuntien työntekijämäärä 1989?2013
sisältäen liikelaitokset
300 000
LÄHDE: CIA WORLD FACTBOOK
200 000
1. Tämä väite ammuttiin sentään nopeasti alas,
kun Taloussanomat tarkisti, että Pohjois-Koreassa verotus on hyvin minimaalista 11 prosentin veroasteella.
Veromyyttejä riittää kyseenalaistettavaksi.
Veroasteet suhteessa bruttokansantuotteeseen
maailman 15:n kärki
Pitäisi myös katsoa, kuinka paljon verotuksella saa
palveluja ja muita hyötyjä kussakin maassa.
On kuitenkin totta, että talouskriisin aikana Suomen
veroastetta on nostettu noin 42 prosentista noin 45 prosenttiin.
. Jos
eläkemaksut poistetaan laskuista, Suomen veroaste on
alle EU:n keskiarvon.
18
0
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
100 000
LÄHDE: VALTIOVARAINMINISTERIÖ
2. Sen
sijaan pienituloisia suhteellisesti enemmän rokottavan
kunnallisveron ja palkasta perittävien prosentuaalisten
sosiaaliturvamaksujen osuus on kasvanut, mitä monetkaan verokeskustelijat eivät näytä huomaavan.
. Keskustan Juha Sipilän mukaan Suomen veroaste on ennätyskorkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Suurin syy veroasteen muutoksen on se, että bruttokansantuote on romahtanut, sanoo Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo.
Virallisillakin laskelmilla esimerkiksi Tanskassa ja
Norjassa on edelleen Suomea korkeampi kokonaisveroaste.
Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen huomauttaa, että kun puhutaan ?ankarasta työn verotuksesta. Julkiset menot eivät ole juurikaan paisuneet, Jussi
Saramo sanoo ja luettelee lukuja: 1980-luvun lopussa val-. ?Ylikorkea veroaste?
Usein väitetään, että Suomen veroaste on kansainvälisesti vertailtuna liian korkea ja vieläpä nousussa. Esimerkiksi CIA:n veroastelukujen mukaan Suomi on kymmenentenä maailman kärjessä.
Kokonaisveroasteita on sikäli hankala vertailla, että
luku lasketaan eri maissa eri tavalla. Siitä ei paljon puhuta, että työttömyysturvalla tai
vastaavanlaisella sosiaaliturvalla elävien verotus on
ankarampaa kuin samansuuruisen palkkatulon verotus.
Grönlanti
79,6 %
Kuuba
65,9 %
Kuwait
63,6 %
Lesotho
59,5 %
Libya
58,6 %
Norja
56,8 %
Tuvalu
56,7 %
Tanska
55,9 %
Marshallinsaaret
54,6 %
Suomi
53,7 %
Ranska
51,5 %
700 000
Ruotsi
51,4 %
600 000
Malta
50,8 %
500 000
Bolivia
48,8 %
400 000
Itävalta
47,9 %
?. Veromyytit
nurin
» Onko Suomen veroaste liian
korkea
ja tuloveron alarajan
nostamisesta 12 000 euroon.
19. Palkkatyöläisten
alaraja 15 000 e (työtulovähennyksen vuoksi).
Poistetaan ?vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Ei varsinaisia laskelmia.
Työtulovähennyksellä
kevennetään hieman
palkansaajien verotusta
pienituloisiin painottuen, ?450 milj. Yrittäjävähennys ?130 milj. 800 miljoonaa toteutetaan veroperustemuutoksin ja
200 miljoonaa paikkaamalla veropohjan aukkoja sekä tehostamalla
harmaan talouden torjuntaa.?
Miljardi lisää verotuloja,
mm. Yle-veroa leikattava. Osittainen osinkoverovapaus
pörssiyhtiöiltä pois.?
Perinnöt ja
varallisuus
?
Varallisuusvero takaisin.
Perintöjen verotusta
alennetaan, ?65 milj.
Yritysvarallisuutta suositaan perintöverossa.
Omaisuuden verotuksen kiristäminen, ei
laskelmia.
Vuoden 2005 versiota
tiukempi varallisuusvero, +200 milj.
Prosentin varallisuusvero 325 000 e ylittävästä varallisuudesta.
Arvonlisävero (ALV)
ja välilliset
Korotetaan miljardilla.
Ei korotusta ruoan ja
lääkkeiden osalta.
Korotus ?ainoastaan
hyvin perustellusta
syystä?.
?
Kahden prosentin alennus: ruoka, ravintolat,
lääkkeet, kirjat, tilatut
lehdet, liikunta, henkilökuljetus, kulttuuri,
majoituspalvelut, jne.
Pidemmällä ajanjaksolla
luovutaan alemmista
alv-kannoista (ruoka,
lääkkeet, kulttuuri,
jne.).
Muuta
Kevennetään auton
hankinnan verotusta ja
sen käyttöveroa.
Autovero kokonaan
pois. Suurituloisten
veroa ylös. Verohelpotuksia First North
-pörssiin. Listaamattomien yhtiöiden
osinkojen verovapauden yläraja alas. Lisäksi
halutaan verohelpotuksia First
North -pörssiin.
Kokoomuksen malli on selkeästi tuloeroja lisäävä, sillä se
alentaisi tuloverotusta kahdella
miljardilla kaikista tuloluokista
ja korottaisi arvonlisäveroa miljardilla. vähennysoikeus.
Alaraja 6720 e vuodessa, ?840 milj.
Yritys- ja
pääomatulo
?Uudistetaan yritysverotusta siirtymällä
asteittain kohti Viron
yritysveromallia.?
?Viron mallin kaltainen
kannustin.?
Yhteisöverolle jaksotusjärjestelmä (kohti
Viron mallia), ?75?200
milj. Alennusta perustellaan
hyödyllä pienituloisille kuluttajille ja kotimaisille yrittäjille.
Demarit lisäisivät verotuottoja
miljardilla muun muassa verottamalla pääomatuloja ja paikkaamalla verojärjestelmän aukkoja.
Puolue ei esitä laskelmia.
Jonkinlainen punavihreä verolinja on hahmoteltavissa SDP:n,
Vasemmistoliiton ja vihreiden
linjausten pohjalta. Alle
10 000 euron vuositulot olisivat
verovapaita, ja koska työtulovähennys säilyisi, palkkatyöläisten alaraja olisi 15 000 euroa.
Puolue alentaisi arvonlisäveroa
ainoana. Poistetaan joitakin verovähennyksiä, +250 milj.
Kevennetään verotusta
pieni- ja keskituloisilta
palkansaajilta työtulovähennyksen avulla.
Alaraja 10 000 e vuodessa. Perussuomalaiset ja
kokoomus huojentaisivat verotusta merkittävästi.
Vihreiden veromalli säilyttäisi nykyiseen veroasteen
mutta hienosäätäisi esimerkiksi
vapauttamalla veroista alle
6 720 euron ansiotulot ja alle
2 000 euron pääomatulot.
Vasemmistoliitolla on radikaalein verouudistus. Puolue yhdistäisi tulo- ja pääomaverotuksen ja tekisi siitä yhtäläisesti progressiivista. ?Tuloerot
vähenevät 1,7 giniyksikköä. +755 milj.
Alle 2000 e pääomatuloille verovapaus.
Yli 30 000 e pääomatuloille kiristys. Säätiöiden
sijoitukset kasvuyrityksiin verovapaiksi.
?Verotuottoja haetaan
lisää mm. 70 prosentilla
tulot kasvaa, menettäjänä lähinnä suurituloisin kymmenys.?
Kokonaisveroaste säilytetään. Puolue tavoittelee myös
Viron kaltaista yritysveromallia,
jossa yritykseen jätettyä voittoa ei verotettaisi.
Perussuomalaisten veromalli
on epämääräisin ja kallein. Alle 1000 e osingot verottomiksi. Tuloveron ja
pääomatuloveron muutokset yht. Puolueet
keventäisivät pienituloisten
verotusta ja kiristäisivät omaisuuden verotusta.
Keskustan veromalli on kattava mutta sisällöltään jyrkän
oikeistolainen. Toimeentulotuen etuuksia
ei veroteta takaisin
(?115 milj.). Ympäristöverot +125 milj.
Uuden auton ostaminen halvemmaksi, käyttövero korkeammaksi.
Tupakka-aski +0,95 ?
(+125 milj.).
?Verotuottoja lisätään
miljardilla. Poistetaan
ympäristölle haitalliset verotuet, +800 miljoonaa. Puolue haluaa
alentaa perintöverotusta ja suosia yritysvarallisuutta. yhteisöveroa kiristetään, hallintarekisteriin 30 prosentin lähdevero, uraanivero. Energiaveroa alas
?sadoilla miljoonilla?.
Kotitalousvähennys
vanhusten terveyspalveluihin ja yksineläville
tuplana. Säädetään maaaines- ja kaivosvero.
Tukitaan veronkiertoa.
HIENOSÄÄTÖÄ JA YKSI TÄYSUUDISTUS
Eduskuntapuolueiden veromallit vastaavat verokeskusteluun eri tavoin. al
li
t
va
ra
l
l is
uu
s
l as
ot
a
tu l
oer
au
tov
ero
a la
s
t
oise
itul
pien
iä
yks
en n
kev
Vi
ro
nm
lös
y
t
ro
e
o
ul
ve
ro
ki
oikeistolainen
malli
r is
ks
ty
iä
vasemmistolainen
malli
KOKOOMUS
PERUSSUOMAL.
KESKUSTA
SDP
VASEMMISTO
VIHREÄT
Tuloverot
Vaalikauden aikana
kevennetään
kahdella miljardilla kaikista tuloluokista.
Alaraja 12 000 e vuodessa. Ainoastaan SDP
ja Vasemmistoliitto kiristäisivät
verotusta. Puolue ei esitä lukuja, mutta pudottelee kuitenkin vaatimuksia
autoveron täydellisestä poistamisesta, Viron mallista, energiaveron laskemisesta ?sadoilla miljoonilla. pääomatulojen verotuksesta.?
Varakkaiden listaamattomien yritysten veroedut poistetaan.
Pääomatulojen eriytetty verotus poistetaan, niitä verotetaan
ansioina
Kerroin on sitä isompi, mitä pienituloisemmille rahaa annetaan, ja kerroin on isompi palkka- kuin pääomatulojen kohdalla.
Myös Ralf Sund pitää myyttinä näkemystä, jonka mukaan veronalennukset rahoittaisivat itsensä
. Kaikkiahan verotetaan koko ajan moneen kertaan,
Saramo kommentoi.
. Varakkaammat puolestaan hyötyvät infrastruktuurista ja turvallisuudesta.
Pohjoismaissa ihmiset ovat yleisesti valmiita maksamaan
korkeita veroja, koska he kokevat saavansa niille vastinetta toimivien julkisten palveluiden muodossa.
Lähde: Reima Launonen: Kuningasjako. Samoin oikeisto on perustellut tuloveron laskemista.
Yritysten verohelpotukset olivat Saramon mukaan
väärä tie.
. Puolueen mukaan esimerkiksi
ICT-kustannuksista säästäminen edellyttää ensin lisäpanostusta, jotta järjestelmät saadaan kustannustehokkaiksi. Vasemmiston näkemyksen mukaan voimme vaikuttaa siihen,
miten talous pyörii, Saramo linjaa.
Veroista hyötyy koko yhteiskunta
infrastruktuurin, terveydenhuollon,
koulutuksen ja järjestyksen ylläpitämisen kautta.
20
ANNA UPOLA
Perintöveroa arvostellaan herkästi siitä, että siinä verotetaan omaisuutta, jota on jo verotettu aikaisemmin.
. Miksi verotus on
oikein (Into 2013).
80
60
40
0
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
20
LÄHDE: KANSANTALOUDEN TILINPITO, TILASTOKESKUS
3. päinvastoin, sillä se on maailman tehokkain julkinen sektori.
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund katsoo, että hyvinvointivaltion pahimpia uhkia on kansainvälinen verokilpailu. Yhteisöverojen alentamista perusteltiin
sillä, että veronalennukset rahoittavat itse itsensä. ?Veronalennukset maksavat itse itsensä?
Vasemmisto perustelee taloustoimia usein dynaamisilla
vaikutuksilla: esimerkiksi elvytys lisää taloudellista toimintaa ja tuo sitä kautta verotuloja. Perintö pitäisi ajatella tulon näkökulmasta. Ja nythän on nähty, että yhteisöveron
laskun elvyttävä kerroin oli surkea.
. tiolla oli 215 000 työntekijää, nyt heitä on 85 000. Verotuksen kannalta olisi todella oleellista, että pystyttäisiin elvyttämään taloutta, Saramo sanoo.
Vasemmistoliitto tarjoaakin leikkausten sijaan elvytystä vaikka velkarahalla. Isosta
palkkatulosta maksetaan isoa veroprosenttia. On nurinkurista, että ihmiset ovat omaksuneet veromyyttejä, jotka toimivat sekä heidän omaa etuaan että
yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta vastaan.
5. Narulla ei voi
työntää kysyntää. Koska olemme kysyntälamassa ja yritykset eivät investoi, koska niiden tuotteille ei ole kysyntää, ongelma
ei ratkea antamalla yrityksille lisää rahaa. Minkä takia
sen pitäisi olla vähemmän verotettua. Oikeiston retoriikassa Suomi on ajopuu, joka ei voi
millekään mitään, ja kaikki pitää vain sopeuttaa. Murheellisena rypyt otsalla katselen ja
kauhistelen tilannetta.
Verotulot Suomessa 1989?2014
miljardia euroa
100
4. Sama koskee pääomatuloa.
. Ennen säästöjä on elvytettävä.
. Reilusti
yli puolet valtion työntekijöistä on vähennetty.
Kunnissa työntekijöiden määrä on kasvanut, ja jos laskee valtion ja kunnat yhteen, julkisen sektorin koko on
pysynyt suurin piirtein samana vuosikymmenten ajan.
Toisaalta julkinen sektori tekee nykyään asioita, joita se
ei tee ennen.
Maailmanpankin kokoomatilaston mukaan Suomen
julkinen sektori ei ole mikään ongelmapesäke . Heikko-osaisemmille verotus turvaa oikeuksien
toteutumista. Jos menen ostamaan kaupasta ruokaa, olen maksanut veroa palkasta, josta on maksettu myös sivukuluja.
Tuotteesta maksetaan arvonlisäveroa, ja alkutuotetta
tehdessä on maksettu monenlaisia veroja.
Kun raha kiertää yhteiskunnassa, sitä verotetaan jatkuvasti. Yksi esimerkki tästä on Suomen yhteisöveron alennus, jossa taustalla oli Ruotsin yhteisöveron alennus.
. Perinnöt eivät ole tässä mitenkään erityisasemassa.
. ?Perintöjä verotetaan moneen kertaan?
MIKSI VEROTUS ON OIKEIN?
Verotuksella tuotetaan julkiset palvelut, rahoitetaan
välttämätön infrastruktuuri ja ylläpidetään muun muassa
oikeusjärjestelmää. ?Pakko leikata, koska verotulot vähenevät?
Johtaako verotulojen lasku pakollisiin leikkauksiin?
. Lisäksi verotus on väline, jolla voidaan tavoitella yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.
Tutkija Reima Launosen mukaan verotuksen eettiset
näkökulmat ovat Suomessa usein jääneet laskelmien ja
poliittisten tavoitteiden jalkoihin.
Eettinen näkökulma verotukseen tuottaa erilaisia johtopäätöksiä kuin ekonomistien lähestymistapa. Esimerkiksi
kulutuksen verottaminen on ongelmallisempaa kuin tulojen verottaminen, koska se ei ota huomioon ihmisten
maksukykyä.
Verotus ei ole vain tulonsiirtoa rikkailta köyhille, vaan
veroista hyötyy koko yhteiskunta infrastruktuurin, terveydenhuollon, koulutuksen ja järjestyksen ylläpitämisen
kautta. Edes EU:n sisällä tässä
ei juurikaan ole edetty. Ainoa lääke on pyrkiä kansainvälisellä yhteistyöllä harmonisoimaan verotusta. Tämä ilmiö on kaikkinensa vastenmielinen ja vaarallinen. Oikeisto epäilee, pitävätkö arviot paikkaansa.
Saramo huomauttaa, että viime hallituskaudella oikeistokin löysi verojen dynaamiset vaikutukset silloin,
kun sille sopi. Mutta onhan se totta, että jos porukka on
työttömänä, niin verotulot eivät kasva niin paljon kuin
niiden pitäisi kasvaa, Saramo sanoo.
Pitää myös paikkansa, että Suomen väestö vanhenee
ja työtä tekevien ja veroja maksavien ihmisten osuus vähenee.
Työttömyys tuo nopeasti kuluja, koska työttömille
täytyy maksaa korvauksia ja pitkäaikaiseen työttömyyteen liittyy sairausriskejä. Veroparatiiseja löytyy myös EUmaiden joukossa. Lisäksi työttömät eivät tuo
verotuloja palkkojen kautta eivätkä kuluta palveluihin tai
tavaroihin, jolloin verotulot jäävät jälleen saamatta ja kysyntä laskee.
. Jostain syystä on vaikea myöntää, että veronalennukset lisäävät valtion ja kuntien velkaantumista,
josta seuraa julkisten palvelujen alasajoa.
Yleisesti Sund pitää ristiriitaisena sitä, että useat puolueet vaativat veroja alas samalla, kun vaativat valtiolta ja
kunnilta parempia palveluja.
Veromyytit toimivat
sekä ihmisten omaa
etua että oikeudenmukaisuutta vastaan.. Perintö on
tulo, jonka eteen saaja ei ole tehnyt työtä. Taloudet sovittavat verokantojaan ja -asteitaan alimman tarjouksen mukaan kilpailussa kohti nollaastetta.
. Verotulot ovat itse asiassa kasvaneet viime vuosikymmeninä
Samalla venäläiset vohkivat myös taisteludel?iniosaston.
Kun Putin palasi sankarina julkisuuteen,
niin hän oli käynnistänyt suuret sotaharjoitukset. Kirjan nimi on lupaavasti Siinä syntyy
vielä rumihia (Tammi 2014, 680 s.).
Ja kuin tilauksesta Tuomiojan päiväkirjojen sivuillakin tulee vastaan Kari Varvikko. Omakustanteina ilmestyy siis myös mielenkiintoisia
kirjoja. lminpätkien esittämisestä.
Maailmalla spekuloidaan Kremlissä raivoavasta valtataistelusta. lmin, jossa Putini uhosi olleensa vuosi sitten valmis määräämään Venäjän ydinaseet toimintavalmiuteen.
Venäjän EU-suurlähettiläs Vladimir
Chizhov pöyhkeili Krimin niemimaan kaappaamisella Venäjän valtiollisen televisiokanavan lähetyksessä:
?Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, miten valloitukseen suhtauduttiin lännessä. Suuri osa
isoista kustannusliikkeistä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen ja ne pyrkivät valitsemaan listoilleen varmoja bestsellereitä.
ALLOVERPRESS/AUGUSTO STANZANI
Hyviä käsikirjoituksia jää julkaisematta.
Jotkut kirjoittajat ovat niin sitkeitä, että saattavat teoksensa julkisuuteen itse. Joidenkin mielestä
naisiakin on mukana aivan liian paljon, osa
myös valokuvina.
Sitten satuin tarttumaan Erkki Tuomiojan poliittisiin päiväkirjoihin vuosilta 1991?
1994. Näin pääsi tapahtumaan
sen jälkeen kun SDP:n CIA-suhteet Väiski Leskisen ensimmäisen abortoituneen vuoden 1954
käännytysyrityksen jälkeen siirtyivät Leskiseltä
Veikko Puskalalle, joka alkuaikoina sos.dem.
oppositiossa mukana ollessaan hoiti CIA-rahaa Päivän Sanomille. Samalla
venäläiset vohkivat myös taisteludelfiiniosaston.
suudessa.
Nykyään kirjoja ilmestyy omakustanteina enemmän kuin aikaisemmin. Usein joutuu odottelemaan pitkään ennen kuin kirjoittaja saa vastauksen, julkaistaanko teksti vai ei. Se ei olisi mikään
ihme, kun Putin on ajanut maan talouden kuralle ja kansan elintaso laskee.
Mutta faktoja on ollut vähän. Hyvä esimerkki on pari vuotta sitten
julkaistu Angelina Kazmina-Björkbackan
muistelmakirja Venäläinen onni, joka kuvaa sivistyneistöperheen elämää Stalinin aikoina.
Monessa mukana ollut toimittaja Kari Varvikko julkaisi muistelmansa omakustanteena. Se on
hyvin samankaltaista kuin hänen isänsä jutut,
mutta molemmat ovat sellaisia tyyppejä jotka
osaavat kehua itseään tavalla, joka on enemmän
hauska kuin vastenmielinen.?
Tuo yli kaksikymmentä vuotta vanha päiväkirjamerkintä sopii hyvin luonnehtimaan
Karin muistelmiakin, jotka saavat toisen osan
jo tänä keväänä.
Tuomioja ei ole pelkkä poliitikko, vaan
myös historian tutkija. Luin kirjan Kääpiöitä ja jättiläisiä ja jäin
miettimään, mitähän tästä kirjoittaisi.
Karin kirjassa lukijaa vastaan lappaa tapahtumia ja väkeä sellaisella vauhdilla, että
mukana ei tahdo pysyä. Kremlin
muurit vaikenevat ja trolliarmeijan kuoro laulaa kolmessa vuorossa Putinin ylistystä. Tämä vaihe ei kuitenkaan
kestänyt kauaa ja tilalle tuli neuvostorahoitus.?
LOPUKSI TULEE vielä uusi selitys Putinin katoamistempulle:
Se oli tehokas tapa vetää huomio pois oppositiopoliitikko Boris Nemtsovin murhasta,
jonka tutkinnassa oli ilmennyt kiusallisia
käänteitä, muun muassa kiduttamalla hankittuja ja tunnustuksia.
Tässä alkaa kohta tulla Neuvostoliittoa ikävä.
21. Muut ovat syyllisiä Venäjän ongelmiin.
KÄVÄISTÄÄNPÄ VÄLILLÄ suomalaisessa kirjalli-
PRESIDENTIN KATOAMISEN aikana Venäjän Ros-
sija 1 -televisiokanava esitti Krimin valloituksesta kertovan . Ilmestyttyään julkisuuteen Putin ei mitenkään
selittänyt poissaoloaan.
Venäjän virallinen propaganda on yltänyt
kielenkäytössään kylmän sodan huippuvuosien tasolle. Mutta sotaharjoitusten ajoituksella,
laajuudella ja pitopaikoilla on omat viestinsä.
Putin haluaa sanoa, että meitä pitää pelätä,
vaikka olemme onnistuneet köyhdyttämään
jo Krimin niemimaankin.
Kotimaahan suunnattu propaganda takoo
kansan päähän ajatusta pahojen voimien piirittämästä Venäjästä. Kaikista suurinta vaikutusta ei tehnyt kuitenkaan se,
että valloitimme Krimin, vaan se miten sen
teimme: nopeasti, tyylikkäästi, sotilaallisesta
näkökulmasta ilman minkäänlaisia haittoja
ihmisille.?
Suurlähettiläs Chizhovin muisti pätkii,
sillä ei Krimin niemimaa Venäjälle siirtynyt
sentään ilman ihmisuhreja, mutta toki paljon
vähemmillä vainajilla päästiin kuin nyt itäisessä Ukrainassa sodittaessa.
EU-suurlähettilään lausunto herätti kysymyksen, että minkä maan Venäjä aikoo seuraavaksi vallata, kun se niin helposti sujuu.
Lännessä on veikkailtu Baltiaa, jonne onkin
jo siirretty symbolinen määrä Yhdysvaltojen
taistelupanssarivaunuja. Esimerkiksi Putinia tukeva televisiojohtaja Dmitri Kiselev katsoi aiheelliseksi
huomauttaa, että ?Venäjä on ainoa maa maailmassa, joka voi muuttaa Yhdysvallat hetkessä
radioaktiiviseksi tuhkaksi?.
» Kotimaahan
suunnattu propaganda
takoo kansan päähän
ajatusta pahojen
voimien piirittämästä
Venäjästä. Näin
Moskovan laivasto Mustallamerellä kasvoi
kolmellakymmenellä aluksella. Kurvit
rvit suoriksi
Jukka Parkkari
jukka.parkkari@wmail.?
?Tietysti he olivat kauhuissaan??
VIIME AIKOINA on ihmetelty, mitä bysanttilai-
sessa Kremlissä on tapahtumassa.
Kun presidentti Vladimir Putin teki puolentoista viikon katoamistempun, heti huhuttiin vakavasta sairaudesta ja monesta muusta
poissaolon syystä, jopa vallankaappauksesta.
Huhumyllyä vauhditti se, että Venäjällä on totuttu siihen, että Putin tekee päivittäin urotekojaan television pääkanavien uutislähetyksissä.
Putinin avustajat yrittivät vähätellä isäntänsä poissaoloa ja sanoivat tämän hoitavan hommiaan koko ajan, mutta jäivät kiinni
muun muassa vanhojen . Istumme 2,5 tuntia
kuuntelemassa Karin täydellisen sumeilemattoman itsekehun sävyttämää muistelointia. Muut ovat
syyllisiä Venäjän
ongelmiin.
KRIMIN VALTAUS tukee Venäjän suurta varustautumisohjelmaa.
Kuluneen vuoden aikana on Venäjän armeijaan liitetty kolmekymmentä Krimillä ollutta ukrainalaista joukko-osastoa ja koko
Ukrainan laivasto takavarikoitiin. Se johtunee siitä, että kirjan tuottaminen on tullut helpommaksi ja halvemmaksi.
Suomessa kustantajille tulee valtavat määrät käsikirjoituksia. 11.
maaliskuuta 1994 Erkki kirjoittaa:
?Tarjoamme iltapäivällä Piekassa syntymäpäiväaterian viime viikon lauantaina 50 vuotta
täyttäneelle Kari Varvikolle. Kiihkeimmät ?puti-
nistit. Tässäkin suhteessa
päiväkirjat tarjoavat kiintoisia välähdyksiä.
Erkki kertoo esimerkiksi lounaastaan Pekka
Martinin kanssa:
??Martin kertoo minulle uutena seikkana,
että CIA oli Päivän Sanomien ensimmäinen ulkomainen rahoittaja. katsovat myös Suomen ja Puolan kuuluvan Venäjään.
Venäjän armeija takavarikoi
koko Ukrainan laivaston. Tietysti he olivat kauhuissaan, sillä toimemme
Krimillä löivät heidät ällikällä. Krimille lennätettiin ydinasein varustettavia pommikoneita, Kaliningradiin tuotiin Iskander-ohjuksia ja uusia Arktisen voimaryhmän joukkoja testattiin Suomen rajojen
tuntumassa.
Puheet ovat puheita ja harjoitukset harjoituksia
Jos Suomi aikoo olla kulttuuri- ja sivistysvaltio, niin kyllä
meillä on varaa Kansallisoopperaan
ja Kansallisteatteriin. Pitääkö subventoida
lippujen hintoja. Mitään ei ole tapahtunut. Voi se olla huonokin. Erityisasiantuntijalla on aikaisempaa paremmin näpeissään toiminta.
kulttuurivihamielisyyttä?
On. Taiteilijanpalkkaa, tai
millä nimellä sitä sanoisikaan, jotta
he jaksaisivat olla luovia ja pitää meidän aivomme terävinä.
Kataisen hallitusohjelmassa kirjattiin epätyypillisissä työsuhteissa
olevien sosiaaliturvan järjestäminen. Rahaa on vähän, kulttuurista puhuminen jää kukkahattutätien puuhaksi.
Tarvitseeko Suomi KansallisONKO SUOMESSA
oopperan. Se,
mitä me sanomme huonoksi mauksi,
on kaikille aivan erilainen.
Sirpa Puhakka
sirpa.puhakka@kansanuutiset.?
JARMO LINTUNEN
MITEN VAHVISTAISIT
22
Kirjojen arvonlisäveron alentaminen on tärkeää, ja etenkin sähköisten
kirjojen 24 prosentin arvonlisävero on
törkeän korkea.
Mitä plussia ja miinuksia näet
kulttuuripolitiikan näkökulmasta
tällä eduskuntakaudella?
Suuri plussa oli taidehallinnon
uudistaminen. Nämä molemmat tekevät upeaa kulttuurikasvatustyötä. Paavo Arhinmäen ollessa kulttuuriministerinä saatiin Taiteen edistämiskeskus
(Taike) ja uusi alueorganisaatio.
Oli masentavaa, että uusi, innolla
rakennettu systeemi joutui leikkausten kohteeksi. Aikaisemmin jokainen puuhasteli omissa
nurkissaan. Työn ohessa
se on jumalattoman virkistävää.
Mikä on tärkein kulttuuripoliittinen tavoite seuraavalla eduskuntakaudella?
Enemmän rahaa! Riittääkö tämä?
Ai, ei riitä. Taiken perustamisessa
kuultiin laajasti eri taiteilijayhteisöjä
ja järjestöjä. Siitä
on syntynyt käsittämätön kiistakysymys, vaikka tontti ja arkkitehtuurikilpailukin on järjestetty. Hyviä
esimerkkejä ovat Helsingissä Arabianranta ja Jyväskylässä Kankaanalue.
Miten korjaisit kirjailijoiden
asemaa?
» Taiteilijoiden
pakottaminen
yrittäjiksi
ei pelitä.
teistyötä ja yhteisillä teemoilla. En usko,
että tähän kaupunkiin tulee koskaan
konserttitaloa. Rap-artisti Julma Henri, Iso Numero 1/2015
Eila Tiainen, saako
kulttuuriministerillä
olla kissataulu?
VASEMMISTOLIITON kansanedustaja,
eduskunnan Arkadia-seuran puheenjohtaja Eila Tiainen: Millainen
kulttuurinkuluttaja olet?
Herran jestas, olen kulttuurin
suurkuluttaja, jos kulttuurilla tarkoitetaan elokuvia, musiikkia, kirjoja,
sirkusta tai mitä tahansa. Minä ajaisin taiteilijoiden
sosiaaliturvaa. Sosiaaliturva on onneton.
Mikä taiteilijan työttömyysturvassa on pielessä?
Taiteilijan työtä on hirvittävän vaikea pistää aikaraamiin. Esimerkiksi käy Jyväskylän
50-vuotinen konserttitalohanke. Kansallisooppera on rahansa
ansainnut hyvällä aluetyöllä.
Mukana on ollut tuhansittain koululaisia.
Saako kulttuuriministerillä olla
kissataulu?
Saa, jos se on hyvä ja jos sitä jaksaa katsella. Tämä on tullut hyvin
esiin erilaisissa Arkadia-seurankin
järjestämissä taiteilijatapaamisissa.
Ei kukaan kestä, että tilaustöiden
loputtua velvollisuudet juoksevat,
mutta rahaa ei tule.
vapaan kentän
toimintaa?
Perustoimeentulo on hoidettava
kuntoon. Se sopisi taiteilijalle kuin nenä päähän.
Taiteilijoiden pakottaminen yrittäjiksi ei pelitä. Et voi valita, synnytkö pakolaiseksi sodan keskelle, ovatko vanhempasi alkoholisteja tai onko mielesi terve. Kuvataiteilijoiden pitäisi saada töitään esille ilman
kalliita gallerioita.
Taiteilijoita työllistävä prosenttitaideperiaate olisi saatava kerralla
läpi. Keski-Suomessa on erityisasiantuntija ja läänintaiteilijoita
pari kappaletta sekä apurahataiteilijoita. Uuden rakentamisen ja vanhan
remppaamisen kustannusarvioista pitää käyttää prosentti taiteeseen. Siitä
keskusteltiin jo vuonna 1965, kun tulin Jyväskylään opiskelemaan. Hupenevilla rahoilla pitää nyt toimia.
Mikä onnistui taidehallinnon
uudistuksessa?
Nyt tehdään paljon enemmän yh-
Eila Tiaisen vapaaaika täyttyy kulttuurilla.. Onko työtä
vain se, että naputtelet hullun lailla
tekstiä tai vedät pensselillä maalia?
Taiteilija on jollain tavalla aina töissä.
Perustulo olisi älyttömän hyvä. Pitää olla tiloja, joissa voi
harjoitella ja esiintyä. FULLSTEAM
B
kulttuuri
Oikean elämän Monopolissa on täysin sattumanvaraista, millaiseen lähtötilanteeseen synnyt. Tämä kysymys
sinulle esitettiin Ylen vaaligalleriassa.
Minusta tämä on paskamainen
kysymys. Rakenteet olivat rämettyneet ja toimintamuodot olivat
jysähtäneet paikoilleen
Sisällöllä ei lukijalle ole väliä,
tärkeää on vain lukeminen. Junassa lukemista ei sellaisena hänen kohdallaan
voi pitää.
Miehen aamuinen harrastus tulee
kuitenkin huomatuksi ja kaksi vakiokuuntelijaa houkuttelee hänet harjoittamaan ääneen lukua myös vanhusten palvelutaloon. KU
VIDEOT löytyvät osoitteessa:
http://taide2015.fi/.
Eurooppa elää historiallista siirtymäaikaa
» Uusliberaalin
harmauden säröistä
pilkistelee uusien
talousmuotojen taimia.
EUROOPPA ON kriisissä, mutta eri syistä
» Kapitalismin ja
hyvinvointivaltion
kukoistuskausi on
u.
ohitettu.
tekstiä yhdistää
näkemys siitä, että valtavirtainen talousajattelu on sekä kapeaa että poliittisesti ja taloudellisesti tuhoisaa.
Tere Vadén kirjoittaa fossiilikapitalismista tai tarkemmin sanottuna
ryöstötaloudesta, joka perustuu ainutkertaisten resurssien, kuten öljyn, anastamiseen. Tilalla ovat
globalisaation ristiriidat ja historian
jyrkimmät varallisuuserot.
Jakosen ja Silvastin toimittama
artikkelikokoelma Talouden uudet
muodot esittelee talouskurin asfaltoiman maailman säröistä nousevia
ituja, joissa voi nähdä vaihtoehtoja
kapitalismille.
Konkreettisia uuden talouden
muotoja ovat yhteisresurssit, vapaat
tilat, avoin koodi, osuuskunnat, kaupunkiviljely ja yhteisöviljelmät, vertaistuotanto, lahjatalous, aikapankit,
paikallisrahat, ruokapiirit, couch sur-
. Vastausten perusteella taiteilijat muotoilivat oman vastineensa, josta syntyi
hieman erilainen vuoropuhelu.
. Esimerkiksi Saksan palkka-aleen ja ulkomaisen kysynnän imemiseen perustuva talousmalli köyhdyttää eteläisiä
euromaita ja prekarisoi maan omaa
työvoimaa. Sivut hän
on poiminut kierrätyslaitoksen tuhoajakoneen kidasta joka päivä salaa,
konetta puhdistaessaan.
Juron ja surumielisen päähenkilön sosiaalinen kanssakäyminen rajoittuu työkavereihin. Taiteilijat saivat mahdollisuu-
den inspiroitua, esittää vastaväitteen tai kommentin tai muuten
tulkita vastauksen, ja tuottaa sitä
kautta uuden taideteoksen vastauksen pohjalta, kertoo kampanjan
koordinaattori Jan Liesaho.
Kampanjan yhteistyötahona
toimii Yle, joka on tuottanut mini-
dokumentin jokaisesta taiteilijasta
ja syntyneestä teoksesta. 189 sivua.
23. Aamujunan kanssamatkustajat saavat kuultavakseen katkelmia repeytyneistä irtosivuista, jotka
käsittelevät milloin ruoanlaittoa, mil-
loin murhan selvittelyä, milloin historiaa. NVL esitti viime
syksynä kaikille kansanedustajille
kysymyksen ?mikä on taiteen mer-
kitys??. käsittele näitä resursseja tai muutenkaan
aineellista tuotantoa.
Puhtaana rahatieteenäkin taloustiede on usein hukassa. Sitä kasaantuukin satamäärin ystävän olohuoneeseen.
Päiväkirjan tekijän etsinnässä
ovat avainasemassa muistitikulta
löytyvät vihjeet. Tikkuun
on joku kirjoittanut päiväkirjaa. Se kutsuu
kääntämään selän yksitoikkoisille ?t
?talousviisaille. Syntynyt mössö käytetään
materiaaliksi uusiin kirjoihin.
Guylain Vignolles on kuitenkin
keksinyt keinon, joka auttaa häntä
kestämään tilanteensa. Istahdettuaan joka aamu lähijunan samalle
kääntöpenkille hän käyttää 20 minuuttia kestävän matkansa töihin ääneen lukemiseen.
Eikä Vignolles lue mitä tahansa.
Hän ei ilahduta kanssamatkustajiaan
aamusta toiseen jatkuvalla jatkokertomuksella. Hän asuu kultakalansa kanssa yksiössään eikä tee
itsestään numeroa. Runsas 50 kansanedustajaa antoi vastauksensa, joista osa
välitettiin anonyymisti eteenpäin
suomalaisille taiteilijoille. Paavo
Arhinmäki (kuva) määritteli taiteen merkityksen ja tanssija Ima
Idouzee tulkitsi vastauksen. Nämä vierailut
ovat heti menestys.
Eräänä aamuna Vignolles löytää
junanpenkiltään muistitikun, joka
muuttaa hänen elämänsä. Hän on töissä paperinkierrätystehtaassa, ja ohjaa makulointikonetta,
joka murskaa rekkojen sinne suoltamia kirjoja. ng ja muut jakamistalouden muodot, eettiset ja sosiaaliset pankit,
kierrättäminen ja yhteiskunnalliset
yritykset.
Poliittisten vaatimusten tasolla
uutta taloutta edustavat kirjassa perustulo, prekariaatin poliittinen organisoituminen, jälkikeynesiläisyys,
resurssiriippuvaisuuden vähentäminen sekä degrowth-ajattelu.
Kirjat
» Kirjan
elinaika
lyhenee ja
lyhenee.
tistä suositumman niin junassa kuin
vanhustenkin keskuudessa. Kapitalismin ja hyvinvointivaltion kukoistuskausi on ohitettu. Suomentanut Kira
Poutanen. Joel Kaitila
tarkastelee, miten eurojärjestelmä loi
edellytykset alueen sisäisten epätasapainojen kärjistymiselle. Prosessin kulun kuvauksessa tämän aikuisten sadun
surrealismi on kiehtovimmillaan.
Tämä, 20 maahan jo ennen ilmestymistään myyty, ranskalaisnovellistin esikoisteos kuuluu niiden kirjojen joukkoon, jotka panevat lukijansa miettimään mikä elämässä on
tärkeää. Kirjan nimi
kertoo mikä tämä keino on. Kirjanystävä joutuu työkseen tuhoamaan kirjoja. ja
siirtymään puhuvista
siirtym
päistä talouspoliitpäis
tiseen aktivismiin.
tis
Samalla kirja
osallistuu keskusteluun hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.
Toistaiseksi sosiaalipolitiikan
tarkoituksena
on
t
ollut ihmisten vaol
lintojen ohjaaminen
linto
talouden ja työmarkkitaloud
noiden tar
tarpeista käsin.
Entä, jos sosiaaliso
ja talouspolitiikka asetettaisi
asetettaisiin kerrankin tukemaan ihmisten its
itsenäisiä elämänvalintoja?
KIRJA ON
Pontus Purokuru
MIKKO JAKONEN & TIINA SILVASTI (toim.):
Talouden uudet
u
muodot.
Into Kustannus
Kusta
2015.
300 sivua
sivua.
Kirjanystävän kamala kohtalo
AIKA KAMALAN
sista ja uusista työväenliikkeistä,
sekä Miikka Pyykkönen, joka käsittelee yrittäjyyden eetoksen leviämistä kulttuurin eri aloilla.
Jakosen ja Silvastin kirjoittamat
johdanto- ja päätösosiot ovat sen ver-
ALL OVER PRESS
kuin suomalaisessa julkisuudessa
väitetään: kilpailukyvystä ei ole puutetta. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN
NUOREN VOIMAN LIITTO kampan-
joi yhdessä Ylen kanssa taiteen ja
kulttuurin aseman puolesta politiikassa. Tammi 2015. Tikun lukeminen tekee lukijasta en-
ran kiinnostavaa ja suurilinjaista politiikan ja talouden aikalaisanalyysia,
että sellaista lukisi mielellään pitempäänkin.
monipuolinen puheenvuoro
uusklassista taloustiedettä ja uusliberaalia politiikkaa va
vastaan. Kampanja valjastaa poliitikot ja taiteilijat puhumaan taiteen
merkityksestä. Talouskasvu sakkaa, kun
yhä harvemmalla työläisellä on varaa
kuluttaa.
Prekariaatista jatkavat Mikko Jakonen, joka kirjoittaa työn muutokKIRJAN KAHTATOISTA
elämäntilanteen JeanPaul Didierlaurent on romaaninsa
päähenkilölle rakentanut. Ennen
kaikkea se kuitenkin vaikuttaa Vignollesiin. Häneen iskee pakkomielle.
Muistitikun kirjoittajan on löydyttävä.
TÄRKEÄNÄ SIVUJUONENA kirjassa on
yhden tuhoojakoneen myllystä pelastuneen kirjan kappaleiden etsintä.
Vignollesin ystävä on menettänyt
molemmat jalkansa koneen onnettomuudessa ja katsoo, että hänen lihaansa ja vertansa on niissä. Sen sijaan esimerkiksi työttömyys, rapistuvat perusoikeudet, väestön nopea ikääntyminen ja poliittisen aloitteen siirtyminen muualle
ovat ongelmia.
Politiikantutkija Mikko Jakosen
ja yhteiskuntapolitiikan professori
Tiina Silvastin mukaan nämä ilmiöt
kertovat siitä, että Euroopassa eletään historiallista siirtymäaikaa. Se on myös ajankohtainen
puheenvuoro kirjojen ystäviä huolestuttavaan kehitykseen kirja-alalla.
Kirjan elinaika lyhenee ja lyhenee.
Tuhoojakoneet saavat yhä tuoreempaa ruokaa.
Hannu Hurme
JEAN-PAUL DIDIERLAURENT: Lukija
Jean-Paul
Didierlaurent
aamujunassa. Taloustiede ei
idealisoivana ?rahan tieteenä
Tilanne tuo mieleen Kouvolan aseman ja Savon radan, jotka eivät osuneet liioin kohdakkain.
VALKEALAN KIRJASTOSSA on nykyisin Katri Valan muistotaulu, mutta vasemmistolainen maine oli kaiketi syynä
siihen, ettei Kouvolan seudulla tiedetty aikoihin opettajasta, joka kirjoitti harmaalla koululla aistillisen värihehkuisia runoja.
Erkki Valasta tuli Tulenkantajat-lehden päätoimittaja,
porvariston teräväkynäinen kriitikko ja sodan aikaan
myös vastarintamies ja ?vakooja?, sillä hän informoi brittejä Suomessa liikkuvista saksalaisjoukoista.
Unto Seppänen ei ollut muiden tulenkantajien mukana asemalaiturilla, mutta seitsemän vuotta myöhemmin hän pestautui loppuiäkseen Kouvolan Sanomiin,
Erkki Valalle tuttuun lehteen.
Vaikka Seppäsen tanakka näköispatsas pönöttää keskellä Kouvolaa, häntä ei ajatella niinkään tulenkantajana
kuin menetetyn Karjalan mannekiinina. Vielä
on mainittava Unton sisko, Kouvolan tyttölyseossa
kauhua kylvänyt Irja Seppänen-Pora. Ne olivat kuitenkin vaatimattomia verrattuina
Kaipiaisten ainutlaatuiseen saariasemaan, joka tarjosi
kakkosluokan upeat palvelut ja niin ison ravintolan, että
sen työntekijöille oli rakennettava oma asuinkasarmi.
Kaipiaista korkeampi status oli vain Pietarin Suomen asemalla.
Rudyard Kiplingin mukaan itä on itä ja länsi
on länsi eivätkä ne koskaan kohtaa, mutta todellisuudessa idän ja lännen kohtauspiste oli
Kaipiaisissa, sillä 1870- ja 80-luvulla aseman toisella puolella noudatettiin Pietarin
ja toisella Helsingin aikaa.
24
» Savolaiset halusivat ennen
muuta Viipuriin ja Pietariin,
joten harvoja Helsingin kävijöitä
ei otettu täysin vakavasti.
?NIIN SURULLINEN sunnuntai-ilta; ajattelen juuri näitä tun-
teja viikko sitten . Tuolloin, illansuussa, ennen Helsingin junan lähtöä sai Kouvolan rautatieasemalla alkunsa Tulenkantajien ryhmä.
Olavi Paavolainen oli tavoitellut jo kauan Katri Valaa, maalaisopettajaa ja provinssilupausta, mutta kohtaaminen onnistui vasta Valan perheen kesäasunnossa Vuohijärvellä. Valat matkustivat kesäasunnolleen kuitenkin junalla Multamäen,
Savon radan pikkuaseman, kautta.
Katri Valan aikaan kouluna toimi vanha torppa, jonka
takahuoneissa asuivat opettajaneidin lisäksi hänen äitinsä ja veljensä Niilo ja Erkki. Nuorille modernisteille Valkealan meren aavat
selät olivat kuitenkin turhan banaaleja, joten he päättivät
haltioitua sameasta suolammesta.
Yhden tai kahden yön jälkeen Paavolainen kaipasi
taas kotiin, ja niin kolisteltiin velipoika Erkki Vala esiliinana Savon rataa pitkin Kouvolaan.
Rautatieasemalla kolmikko näki ilmielävän Lauri Viljasen. pariisilaisen kreivittären . runoudesta. Päivästä ja
säätilasta riippumatta kotitalousopettajamme
ärisi ja rähisi kuin ahteriin ammuttu karhu.
Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija,
taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. ja samaan ilmansuuntaan on mieltynyt myös pojanpoika, adjutantti ja tietokirjailija Esa Seppänen. Pörssissä! Ihanaa: crepe de chine, musiikkia, keltainen hohde pöydällä. Vietin nimittäin ensimmäiset elinkuukauteni Multahovissa, kävin
neljä vuotta Multahovin kansakoulua ja Hyvinkäällä ?
siltä pahasti näyttää . Unescon
maailmanperintökohteessa . Kirjoita nyt kohta,
ihanien päivien jälkeen on aina niin alakuloista! Olavi.?
Olavi Paavolainen lähetti Katri Valalle yhdeksäs maaliskuuta 1924 postikortin, jonka osoitteeksi oli merkitty
?Neiti Karin Wadenström, Selänpää, Multahovi, kansakoulu?.
Posti tuli koululle Selänpäästä, Savon radan asemalta.
Selänpää oli yllättävänkin virkeä paikka, sillä siellä lastattiin juniin Kymiyhtiön Verlan tehtaassa . Tästä seurasi se merkillinen tosiseikka, että
Helsinki-Kuopio-reitin junat pitää Kouvolassa edelleen
kääntää. heinäkuuta. Pirjo Hämäläinen
Tulisoihtuja Savon radalla
AIVAN TARKKAA ajankohtaa ei tunneta, mutta vuosi oli
1923 ja päivä joko 17. Viileämpää Viljasta moinen kiihko
lähinnä tympäisi.
?Junaa odotellessa syntyi silti kuin huomaamatta nuoren runouden ydinsolu, joka laajeni ja jakautui. Yhtiön omistama Multahovin kartano sijaitsi Multamäen kylässä, mutta Multahovin kansakoulu rakennettiin aivan toiseen kylään,
Mannariin. tuotetut pahvit.
Tulenkantajien tutkija Kerttu Saarenheimo sijoitti
Katri Valan runoudelle niin tärkeän Multahovin Hyvinkään lähelle, mikä jaksaa minua huvittaa. tai 18. Juuri tuolloin, oletan,
Erkki Vala toimitti Kouvolan Sanomia.
Maalaiskoulun perustaja, Kymiyhtiö, tunsi huolta
alustalaistensa jälkikasvusta, sillä nouseva teollisuus
kaipasi tunnollisia työntekijöitä. Petri P. Kannaksen riemuista Seppänen nautti kuitenkin vain kesävieraana ja
asui koko 1930-luvun Kouvolassa.
Unton isä Robert Seppänen oli ?Moskovan maisteri. Pentikäisen Sa-
von rautatiessä (2014) kerrotaan, miten Juhani Aho nousi
syksyllä 1890 junasta Kouvolassa ja raportoi öisistä tunnelmista Päivälehdessä:
?Kuinka minä kadehdin seisoessani Kouvolan asemasillalla niitä onnen suosimia, jotka olin juurikään jättänyt
junaan ja jotka saivat jatkaa matkaansa Pietariin saakka
ja vasta aamulla tarvitsivat lähteä ulos vaunujen runollisuudesta.?
Vuodesta 1875 alkaen Kouvolassa oli Kymiyhtiön tarpeisiin rakennettu tavara-asema, mutta oikean matkustaja-aseman Kouvola sai vasta vuonna 1889, kun Pietarin
radasta vedettiin pohjoiseen Savon rata.
Savolaiset halusivat ennen muuta Viipuriin ja Pietariin, joten harvoja Helsingin kävijöitä ei otettu täysin vakavasti. Jos helsinkiläinen on istunut nenä mukavasti
menosuuntaan, Kouvolan jälkeen hän huomaa kiitävänsä
selkä edellä kohti Savoa.
Kouvola ei kuulunut Pietarin radan alkuperäisiin asemiin, mutta Kymiyhtiön Kymi (nykyinen Koria) ja Utti
kuuluivat. Lauri Viljanen solmi kohta avioliiton Kerttu Suomenlinnan eli Elina
Vaaran kanssa. Tämän runoja Katri Vala oli jo Nuoressa
Voimassa ihaillut ja heistä tuli pian ystävät. Alkoi muodostua se nuorten runoilijoiden ryhmä,
jonka Olavi Paavolainen ottaa pian suojelukseensa?, Panu
Rajala kirjoittaa teoksessa Tulisoihtu pimeään (2014).
TÄHTIÄ OLI poikennut ennenkin. Turkulainen kirjallisuudenopiskelija oli täällä raukoilla rajoilla niin iso ihme, että Paavolainen äityi vouhottamaan Anna de Noailles?n . Kumpikin
tunsi Yrjö Jylhän ja hänen värisyttävän väkivaltaiset runonsa. . jonakin päivänä kuolen.
Multahovin kansakoulu oli luonnollisesti samalla
suunnalla kuin Vuohijärvi, tarkemmin sanottuna Kouvolasta Vuohijärvelle vievän maantien varressa
+ alv
(ammattiosaston nimi
Järjestön/ammattiosaston nimi
yhteisessä ilmoituksessa
muiden osastojen kanssa)
- 2x50mm kokoinen
Tervehdysteksti:
tervehdysilmoitus: 130 . alv) (laskutetaan)
Ammattiosaston nimitervehdys hintaan 90 . + alv
(kuva, tervehdysteksti ja
osaston nimi)
Varaa kaikki
tervehdykset
16.4. (09) 759 60 200
25. mennessä
osoitteella:
Kansan Uutiset
PL 64, 00501 Helsinki
tai sähköpostilla
ilmoitukset@
kansanuutiset.fi
Laskutusosoite + puhelinnumero + email:
Puh. alv
Ammattiosastot
?
9
10
11
Henkilön nimi TEKSTATEN
sukunimi, etunimi
?
12
1
13
2
14
3
15
4
16
5
17
6
18
7
19
8
20
Tervehdykset oltava perillä
16.4. / työttömät, eläkeläiset, opiskelijat 3 ?
Paikkakunta
Postinumero
Henkilön nimi TEKSTATEN
sukunimi, etunimi
Työpaikka tai järjestö jota tervehtijät edustavat
kset
Tervehdy
ystäville,
e,
jäsenistöll
ille...
työtovere
Järjestöt
Kuvallinen ilmoitus, jossa
tervehdysteksti, tarjolla
kaksi kokovaihtoehtoa:
- 1x30mm: 51 . alv
- 2x30mm: 96 . + alv (laskutetaan)
- nimitervehdys: 90 . ?
Järjestötervehdys 1x30 hintaan 51 . Vapputervehdykset
Viikkolehteen
Henkilötervehdykset 5 . mennessä
joko sähköpostilla
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
tai postitse
Kansan Uutiset
PL 64
00501 HELSINKI
Maksu FI42 2100 1800 0395 24
(NDEAFIHH)
Maksaessanne käyttäkää
viitenumeroa 33501
Maksajan nimi
Henkilötervehdykset yht.
Lähiosoite
Vähennys henkilötervehdyksistä
- 10 %
Postinumero
Postitoimipaikka
Puhelin
Tilitettävä yht. sis. + alv (laskutetaan)
Tarjolla kaksi
tervehdysvaihtoehtoa:
Ammattiosaston tervehdysilmoitus 2x50 hintaan 130 . alv) (laskutetaan)
Järjestötervehdys 2x30 hintaan 96. yht. (sis. (sis. sis
Wahlroosia kiusaa se, että Keynesin
seuraajat edustavat sellaista vasemmistolaista
elinvoimaa, ettei heitä voi hävittää . ?Nallen. Raha on aina jonkun
velkaa sille, joka sillä operoi.
Suoranaista myrkkyä reaalitaloudelle on
ollut se rahan tuotanto rahasta, joka on tehty
velkojen arvopaperistamisella (securitisation)
ja maailman rikkaimpiin ihmisiin kuuluvan
Warren Bu?etin nimeämillä ?talouden joukkotuhoaseilla. Ennen vaaleja
puhutaan kyllä elvytyksestä (velalla), mutta
vaalien jälkeen Suomessa toimeenpannaan sisäinen devalvaatio. Todellisuudessa yksityiset pankit ovat luoneet rahaa tyhjästä tuotteistamalla ne velat, joista raha syntyy, moneen kertaan. Liikasen komitean ehdotusta pankkien jakamista
talletuspankkeihin, joiden talletukset turvataan, ja investointipankkeihin, joiden riskit jäävät niiden itsensä maksettaviksi, hän
oli myös Wahlroosin asialla. Siitä
Wahlroos löytää oikeutuksen muita ?lahjakkaampien. Se on
ollut yksisilmäistä in?aation vastaista taistelua. Se on porvariston ?inhimillistä pääomaa?. Sen lisäksi
pankit käyttävät hallussaan olevia (asiakkaidensa ja keskuspankkien) rahoja vivuttamiseen eli ne ostavat pienellä omalla pääomalla
ja suurella lainaosuudella ?nanssituotteita,
joiden arvonnousun ne ottavat kokonaan itselleen sijoittamansa vähäisen oman pääoman tuottona.
Pankit eivät tuota appelsiineja, joiden kaupankäynnillä Wahlroos kuvaa talouden toimintaa vaan ne tekevät rahaa rahasta. Siitä myös
Björn Wahlroos löytää oikeutuksen toiminnalleen.
TEKSTI Esko Seppänen
Emu, siivetön lintu
Wahlroos pitää virheenä sitä, että Suomi liittyi
Emuun ja luopui omasta rahapolitiikasta.
Missä hän oli ja mitä mieltä hän oli silloin,
kun markasta luovuttiin?
Kokoomusta edustavien poppamiesten Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen Suomelle
rummuttaman sadetanssin yhteydessä on kovin vähän puhuttu siitä, miten edullista oli
Ruotsille . on jäänyt rahapolitiikassa hämmästyttävällä tavalla ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa opettamiensa vanhojen oppien sekä vangiksi että vartijaksi. ovat peräisin myös Nordean kasinopeleistä.
Pankit synnyttävät keskuspankkien tilinpidon ulottumattomiin rahaa, joka on kiinnittynyt johonkin ?nanssituotteeseen sen rahan
äitipankin taseessa. Kun sama
mies kirjoittaa myös, että ?globalisaatio ja ?nanssi-innovaatiot ovat kasvattaneet maailman rahoitusmarkkinat moninkertaisiksi?,
kvantiteettiteorian pohja pettää. Kirjat
Rahatalouden torakoita
sekä kirppuja, luteita ja täitä
» Maailman taloudellisen
BJÖRN WAHLROOSIN uusi kirja on Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta.
Se on puhdasoppinen alkeisoppikirja
markkinauskovaisten ristiretkelle entistä ?vapaamman. In?aatiosta jäljempänä.
Emun mukanaan tuoma sisäisen devalvaation pakko on kysymys, johon ei Suomen ?
eikä EU:nkaan . Hän uskoo
edelleen rahan kolmatta sataa vuotta vanhaan
kvantiteettiteoriaan ja toista sataa vuotta vanhaan Sayn lakiin.
Sayn lain mukaan tarjonta luo aina oman
kysyntänsä. Kun
Nordean konsernijohtaja Christian Clausen
vastusti ankarasti kansoille maksuun tulevien pankkiriskien minimointia eli ns. Se on ahneutta, viekkautta,
röyhkeyttä ja iso ripaus onnea. vetämällä vessan pytystä
alas.
Rahapolitiikassa Wahlroos kiinnittää itsensä 1700-luvulla syntyneeseen monetaristiseen perinteeseen, jota edustaa rahan kvantiteettiteoria: MV=PT (rahan määrä x rahan
kiertonopeus = hintataso x taloudellisen toimeliaisuuden määrä).
eliitin jumaltarustossa
rahavalta puetaan yleisen
edun valekaapuun. niin kuin
ei torakoitakaan . Finanssikapitalismi ja rahastovalta eivät tee tilaa sille inhimilliselle pääomalle, jota edustavat työtä tekevät itsenäiset yrittäjät.
?Nalle. eli johdannaisilla. ihmisten rahojen jopa kymmenentuhatta kertaa duunarin palkkaa paremmalle
?tuottavuudelle?. Jos rahasta tehdyt tuotteet eivät mene kaupaksi, tämä itse tehty raha
on silloin vain kuvitteellista eli virtuaalista.
Hyvän kuvan virtuaalirahatuotteiden kaupankäynnistä saa siitä, että maailman pörssien ja sitä kautta reaalitalouden ulkopuolelle
on laskettu liikkeelle kaksitoista (12) kertaa
enemmän arpajaisiin rinnastettavaa virtuaalista johdannaisrahaa ja sen lisäksi tuntematon määrä moneen kertaan arvopaperistettua
velkaa.
Nämä ?nanssituotteet ovat eräänlaista rahan sinilevää, joka on näin suurina määrinä
esiintyessään myrkkyä reaalitaloudelle.
Keskuspankkien bittiraha
Kun keskuspankki luo rahaa tyhjästä lisäämällä taseensa molemmille puolille saman
summan, sekin raha lähtee kiertoon pankkien
välityksellä.
EU:ssa keskuspankkiraha on valunut pankeista reaalitalouden sijasta ?nanssitalouteen,
jossa sillä on elvytetty muun yhteiskunnan
näkökulmasta hyödyttömiä ja tarpeettomia. Poliitikot ovat menettäneet vallan itsenäiseen päätöksentekoon.
Taloudellinen valta
Sayn laissa unohtuu kysyntä
Taloustieteilijä Nicholas Georgescu-Roegenin luonnehtii valtaa niin, että ?jokainen eliittiryhmä luo aina uuden sosiaalis-poliittisen
mytologian, jonka avulla tilanne pysyy hallinnassa ja jonka avulla eliitti pystyy ylistämään
itse tuottamiensa hallinnollisten palvelujen
arvoa rahvaan silmissä saaden sillä tavalla
omien etujensa kaikkinaisen lisääntymisen
näyttämään itsestään selvältä.?
Maailman taloudellisen eliitin jumaltarusto, jossa rahavalta puetaan yleisen edun
valekaapuun, on kansantaloustiede. tänä
vuonna Sammolta saamat 19,5 miljoonan aliverotetut osinkotuotot hänen ?inhimillisestä
pääomastaan. vasemmistolla ole esitettävänään uskottavaa vaihtoehtoa. Siitäkin syystä Ruotsin talous voi meitä paremmin.
Wahlroos analysoi aivan oikein, että Emun
26
Kvantiteettiteoria ei
tunne virtuaalirahaa
John Kenneth Galbraith ilmaisee asian selkeästi: ?Prosessi, jolla pankit luovat rahaa,
on niin yksinkertainen, että sitä ihmismieli
hylkii.?
Jostakin syystä Euroopan suurimpiin
pankkeihin kuuluvan (ja Ruotsin valtion erityissuojelukohteen) Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin mieli hylkii ?
279 000 euron vuosipalkkiolla . Hän muistuttaa niistä eduista, joita liittyi vanhan ajan
devalvaatio?in?aatio -sykleihin mutta asettuu puolustamaan Emuun kuuluvia sisäisen
devalvaation pakkoja ja saksalaista talouskuria. ja kovemman markkinatalouden
puolesta politiikkaa ja hyvinvointivaltiota
vastaan.
Kun tässä pyhässä sodassa ?markkinat valitsevat sijoittajista voittajat ja kitkevät pois
häviäjät?, Wahlroos esittelee vain rikkaita sijoittajia ja voittajia, vaikka ei ole voittajia ilman köyhiä häviäjiä.
kautta on EU:n talouspolitiikasta kitketty pois
joustot ja taloudellinen kasvu, jota kapitalismi
tarvitsee näivetyksen torjuntaan. tätä pankkivaltaa. ?On saatettava työmarkkinat kilpailuoikeuden piiriin ja lakkautettava kartellit kuten
yleissitovat työehtosopimukset.?
EU:ssa sisäinen devalvaatio on työttömyyttä, palkkojen ja eläke-etujen leikkauksia, julkisten palvelujen alasajoa sekä niiden
kilpailuttamista, ulkoistamista, liikelaitostamista, yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Hän kirjoittaa, että keskuspankit
Wahlroosin
kirjassa
paljastuu
tämän ajan
hegemonisen
vallan
torakkaajattelu.
laskevat liikkeelle uuden rahan. Englantilainen taloustieteilijä
John Maynard Keynes hylkäsi tämän tarjonta-automaatin talouden tasapainottamisessa ja nosti tarjonnan rinnalle kysynnän tärkeyden. jäädä ulos Emusta. kansanäänestyksen tuloksen perusteella ja vastoin maan poliittisen eliitin ja
sen median kantaa
Siinä paljastuu tämän ajan hegemonisen vallan torakka-ajattelu, ja se vastaa kysymykseen ?missä on se rahan mahti, joka puuttuu kansalta?.
Kirjoittajan mukaan ?mikäli haluamme parantaa maailmaa, tarvitsemme enemmän emmekä vähemmän kapitalismia?. 367 sivua.
27. Se, mikä menee ylös, tulee myös
alas, sanoo Galbraith. Otava 2014. Enemmän kapitalismia olisi muun muassa se, että maapallon väestönkasvuun suhtauduttaisiin kuin
hiilidioksidiin; että nuorille pareille huutokaupattaisiin perheen lisääntymisoikeuksia.
Enemmän kapitalismia olisi siis se, että vain
rikkaat saisivat tehdä lapsia.
Kapitalismiin kuuluvat riskit, kriisit ja romahdukset. In?aatiota tarvitaan myös sulattamaan yksityisten pankkien
taseiden myrkylliset ?nanssituotepakasteet
niin että pankit voivat tulla toimeen omillaan
ilman keskuspankkien niille antamaa pysyvää tekohengitystä.
Wahlrooskin lienee periaatteessa tämän
in?aatiopuolueen miehiä niin kuin yllättävän
monet rahoitusalan ammattilaiset.
Enemmän kapitalismia
Kaiken kaikkiaan Wahlroosin kirja ei ole ihan
huono. Ei siis ihme, että
Wahlroos tukee näitä Euroopan keskuspankin
(EKP) toimia.
EKP laskee seuraavan puolentoista vuoden aikana pankkien kautta liikkeelle katteetonta bittirahaa yli biljoona (12 nollaa) euroa.
Pankit saavat päättää, ohjataanko näitä julkisia varoja valtioille nykyistä halvemmaksi velaksi vai jatkuuko pörssielvytys ja rahan joukkopako tuottavista investoinneista ?nanssituotteisiin.
Inflaatiolle olisi kysyntää
Rahan kvantiteettiteoriaan uskovalla Wahlroosilla on merkillinen näkemys in?aation (ja
siihen liittyen de?aation) olemuksesta. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA
Björn Wahlroos arvioi perheensä säästävän sata
miljoonaa euroja perintöveroissa, koska on muuttanut Ruotsiin. mielestä
?nyt me olemme jo oppineet, mitä kriisin sattuessa pitää tehdä?, se on toiveajattelua.
Kapitalismin kriisi yllättää aina uudelleen
ja uudelleen.
BJÖRN WAHLROOS: Talouden kymmenen
tuhoisinta ajatusta. Esko Seppänen ei usko lukuun, koska
Wahlroos voisi helposti kiertää veron. In?aatio on hänelle vain rahataloudellinen ilmiö:
rahasta on ylitarjontaa eli sitä on liian paljon
kierrossa, eikä tavaroiden tai palvelusten hinnoilla ole vaikutusta in?aatioon (tai de?aatioon).
On ilmeistä, ettei maailmassa ole paluuta
kriisin ja romahduksen pelon varjosta talouden normaalitilaan ilman nykyistä suurempaa rahan arvoa huonontavaa in?aatiota.
Puolitoista kertaa maailman kansantuotetta
(BKT) suurempaa valtioiden ulkoista velkaantumista ei pystytä hoitamaan nykyisellä deflaation kovettamalla rahalla. Seppäsen
mielestä Wahlroos tekee vain propagandaa rikkaiden perintöverohelpotusten puolesta.
sijoituksia rahatalouteen. Kun ?Nallen
Talvella täällä on kivempaa, kun ei ole
kuuma. Hullut tykkää tästä hommasta. omistaa koneet ja pyörittää toimintaa.
Yhdistys on taiteilijoiden oma. Talvella vehkeet välillä pätkivät, kun käyttää paineilmakoneita, koska siinä muodostuu
kondensaatiovettä, joka jäätyy. Sillä työstetään metallia lyömällä. Sittemmin isä myös koulutti hänet työhön.
. Tarvitaan kunnon sahat, trukki ja muut
välineet.
Jotkin kiviveistämöt tekevät tilauksesta
veistoksia, mutta suurin osa niistä keskittyy
vain rakennuskiven tuottamiseen. On kiva
saada pyöreää pintaa näkyviin, vaikka ei sitä
päivässä kovin paljon tee, Tuomas Peltokangas puhelee.
Pikkupakkasen purevaksi tekevä viima ei
Peltokangasta haittaa.
. Seuraava halli on taidekiviveistämö.
Sen pihalla kuvanveistäjä Matti Nurminen
yrittää käynnistää trukkia. Ja yleensä
taiteilijat haluavat tehdä veistoksensa itse.
Kuvanveistäjän työ vaatii nykyään paljon
enemmän välineitä kuin entisaikaan, jolloin
piikattiin ja hangattiin lihasvoimalla. Sen
alullepanija ja pitkäaikainen ylläpitäjä oli legendaarinen kivimestari Martti Saarinen,
joka työskenteli lukuisten kuvanveistäjien
kanssa. Siihen ei voi lisätä mitään, siitä vain otetaan pois. Yhden
pihalla herättää huomiota valtava kasa autonromuja. Meillä on nykyaikaiset koneet, hallit ja
nostolaitteet. Tämä on ainoa paikka Suomessa, jossa
kuvanveistäjä itse tekee oman teoksensa, Nurminen painottaa.
Joillakin taiteilijoilla on oma pieni kivipaja,
mutta niissä on mahdollista tehdä vain pienimuotoisia töitä.
. Kuvanveistäjä
haluaa työstää
teoksensa itse
» Helsingin Tattarisuolla sijaitsee Suomen ainoa taiteilijoiden kiviveistämö. Pajavasaran alle on valettu paksu betonijalusta, koska muuten vaarana voisi olla koneen vähittäinen vajoaminen
alla olevaan suohon, Tattarisuohon.
Pajan varustukseen kuuluu myös muun
muassa ahjo, hitsausmuuntaja ja muita pajatarvikkeita.
Halli on rakennettu 1970-luvun alussa. Mutta kyllä se
tästä, sisukkuudella, Mäki-Koskela sanoo.
Mäki-Koskelaa kiehtoo kivessä erityisesti
sen ankaruus ja ehdottomuus.
28
TEKSTI Elias Krohn KUVAT Jarno Mela
. Peltokangas on pyörinyt kiviveistämöllä
isänsä mukana pikkupojasta alkaen. Hallissa
odottaa parhaillaan käsittelyä Ukri Merikannon veistos.
Vanhoja työtapoja
sähköistettyinä
Työtilojen tarve on kuvanveistäjillä suuri:
yleensä omassa ateljeessa tehdään kipsiin valettavia malleja, ja Tattarisuolla toteutetaan ne
kiveen.
. Sitten siitä tulee mitä tulee.
Kiveen ei voi
lisätä mitään,
siitä vain
otetaan pois.
Kuvanveistäjä Ville Mäki-Koskela työstää marmorista laatikkomaista veistosta.
Kivimestarilta
taiteilijoiden yhdistykselle
Sisällä hallissa on lisää työvälineitä. Vuosi-. Terä on timanttia, sillä pystyy sahaamaan
kiveä, esimerkiksi graniittia, 60 senttimetriä
ja kiveä kääntämällä 120 senttimetriä, Nurminen esittelee.
Iso pajavasarakin käy sähköllä. Dioriitin, diabaasin tai graniitin
keskipaino on noin kolmetuhatta kiloa kuutiolta. Hän on työstänyt hallissa esimerkiksi
Harry Kivijärven suunnitteleman Helsingin
keskustan Paasikivi-monumentin.
Kun Saarinen jäi eläkkeelle 1980-luvun lopulla, hallin osti aluksi Suomen kuvanveistäjäliitto, mutta pian toiminta siirtyi Taidekivenveisto ry:lle, joka jatkaa sitä edelleen.
Tontti on kaupungilta vuokralla, ja hallin
omistaa Suomen Ateljeesäätiö. Suurta
sahakonetta ohjataan tietokoneen joystickia
muistuttavalla ohjaimella.
. Hän työskentelee isälleen, kuvanveistäjä Matti Peltokankaalle,
joka tunnetaan muun muassa palloveistoksistaan. Tällä hetkellä
hallin homevaurion vuoksi kursseja voidaan
pitää vain ulkona kesäaikaan.
Tattarisuolle tuodaan myös restauroitavaksi ja korjattavaksi vanhoja, jo edesmenneidenkin taiteilijoiden veistoksia. Taidekivenveisto ry. Työskentelemään voi tulla kuka tahansa
muukin harrastelija tai ammattilainen päivätai kuukausivuokraa vastaan, kertoo Nurminen, joka on ollut yhdistyksen kantavia voimia
alusta asti.
Yhdistys on pitänyt myös kursseja muun
muassa Taideteollisen korkeakoulun ja Kuvataideakatemian opiskelijoille. Hänen tarkoituksenaan on saada lumen alla oleva kivenmurikka työstettäväksi, mutta trukki ei suostu
yhteistyöhön.
Pihan perällä kiviseppä Tuomas Peltokangas hioo kulmahiomakoneella graniittimöhkäleestä pyöreää. Sen
tulevaisuus on nyt uudisrakennushankkeen varassa.
TATTARISUOLLA Malmin lentoaseman kupeessa
on varastohalleja yksi toisensa jälkeen. Tässä tulee liikkuneeksi koko ajan ja
pysyy siksi lämpimänä.
Pihalla työn touhussa on myös kuvanveistäjä Ville Mäki-Koskela, joka työstää marmorista laatikkomaista veistosta.
. Siinä on
toistakymmentä jäsentä.
Lopputuloskin on sama, oli apuna sähkö
ja kompressorit tai ei. Lähes kaikki suomalaiset kuvanveistäjät, jotka ovat tehneet kivitöitä, ovat jossain vaiheessa
olleet täällä, esittelee kuvanveistäjä Matti Nurminen Tattarisuon
taidekiviveistämöä.
tuhantinen perinne kuitenkin jatkuu. Vaikka
koneet ovat nyt apuna ja työ käy nopeammin,
työstötavat sinänsä ovat samoja kuin jo muinaisilla egyptiläisillä, jotka suomalaisten tavoin työstivät muun muassa graniittia.
. Monet
koneista vaativat vettä. Olemme jo selvittäneet, että
se on mahdollista, ja arkkitehtipiirroksetkin
ovat valmiina. Se on tärkeä aine esimerkiksi hiomisessa.
. On sulaa hulluutta sotkea juomakelpoista
vettä ja laskea se heti jätteenä pois. Täällä on kaikki romukaupat. . Nurminen suhtautuu
luottavaisesti rahoituksen järjestymiseen.
. Jotta toiminta ei lopu, meillä on vakaa aikomus tehdä tähän samaan paikkaan uusi, nykyaikainen halli. Vain rahoitus on avoinna, Nurminen kertoo.
Kustannusarvio 260 neliömetrin hallille,
jossa sosiaalitilat ovat kahdessa kerroksessa,
on 580 000 euroa. Siksi haluamme kierrättää vettä täällä, Nurminen selvittää.
Tavoitteena on, että uudisrakennushankkeen rahoitus saataisiin kuntoon tänä keväänä, rakennusvaihe ajoittuisi kesään 2016 ja
valmista olisi kahden vuoden päästä.
Kiviseppä Tuomas Peltokangas hioo kulmahiomakoneella graniittimöhkäleestä pyöreää.
29. Se on tarkoitus kerätä useasta eri lähteestä, muun muassa Helsingin
kaupungilta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä
ja yksityisiltä säätiöiltä. Joka lähtöön
on puu- ja metalli?rmoja, mitä tahansa.
Uusi halli
vireillä
Tattarisuon taidekiviveistämö on nyt murrosvaiheessa, koska homeongelman vuoksi sisätiloja ei voida käyttää entiseen tapaan.
. Ei tarvitse
paljon Tattarisuolta pois lähteä. Ja vieläkin käytetään
koneiden lisäksi esimerkiksi piikkiä ja moskaa, Nurminen sanoo.
Vaikka Tattarisuo ei kaikkein idyllisimpiä luovan työn ympäristöjä olekaan, paikka on
Nurmisen mukaan juuri kuvanveistäjille kätevä.
. Hyvin moni kulttuurilaitos tietää, että tämän paikan merkitys perinteisen kivitaiteen
kannalta on ainutlaatuinen.
Hallin uusimisen yhteydessä on tarkoitus
toteuttaa myös vedenkiertojärjestelmä
????????. ???????????. yntymä a!
s
t
vuot
17
puhelin 020 774 000
www.sak.fi
Ammattiliitto Pro
www.kansantahto.fi
Netissä http://kauppa.kansanuutiset.fi
Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C 7. krs, 00500 Helsinki. levytyksiä vuosilta
1952?1956
17
?
?
Tilaukseni:
POSTIMAKSU
MAKSETTU
Osoite
Puhelin
30
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
(09) 613 116
www.pau.fi
Tunnus 5005076
00003 VASTAUSLÄHETYS
Suomen
Elintarviketyöläisten
liitto SEL ry
PL 213
00531 Helsinki
p. ?????. ?. ????????. ????. ???????. 1
. ????????. Levyllä
n
nkaa
julkaistaan mestari Olavi Virran laulamia ja ennen
Kuni stä 100
julkaisemattomia koelevyjä sekä radio-nauhoituksia. ??. 1
. ???????????. ??. (09) 615 2020
www.smu.fi. Yrjö Sirolan
Säätiö
1UVC [JFGV . 020 774 004
www.selry.fi
Paperiliitto r.y.
cd + dvd
?.
OCMUC [JFGV
3$/9(/(00(
PD SH
OD
3XK
ZZZ VLURODQVDDWLR ¿
WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿
O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV
[MUKNÑNNKPGP RCNXGNW
X
CUGPPWUV[Ñ QOCNNC
X
XGTUVCCNNC
X
/LHODKGHQ
$37((..,
1RVKMMQ 8 2CWNKP -[
ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À
YYY QRVKMMQRCWNKP EQO
AY-PALSTA
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT ry
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
PL 313, 00531 Helsinki
puh. ????????????. ???. (09) 613 110
faksi (09) 739 287
Eläkeläiset ry
Pensionärerna rf
POHJOIS-SUOMEN
VASEMMISTOLEHTI
www.elakelaiset.?
Palvelualojen
ammattiliitto PAM ry
Olavi Virta - Arkistojen aarteita Vol. ???. Avoinna ma?pe klo 9?15.
Suomen
Ammattiliittojen
Keskusjärjestö SAK ry
Julkisten ja
hyvinvointialojen liitto
JHL ry
Sörnäisten rantatie 23
00500 Helsinki
vaihde: 010 77031
www.jhl.fi
JHL-kirjaamo@jhl.fi
JHL:n työttömyyskassa
puh. ?????????. ??. ????????????????????????. ???????. ????. s??. ????. ?????
,????.
<????. h?????. ???. levytyksiä vuosilta
1950?1952
17
?
it
t Lav
mma ä
e
l
o
M
ss
yhde
30?
?
?
?
?
Veikko Lavi vol. 010 190 300
Paasivuorenkatu 4-6 A
PL 326
00530 Helsinki
Puhelin: 010 289 7700 (vaihde)
www.paperiliitto.fi
Puuliitto
Haapaniemenkatu 7-9 b
00530 Helsinki
(09) 615 161
www.puuliitto.fi
Metallityöväen Liitto ry
Keskustoimisto
Hakaniemenranta 1, PL 107,
00531 Helsinki
Vaihde 020 77 40001
Toimistoaika arkisin
8.20 - 16.00
Työttömyyskassan
palvelunumero 020 690 455
Murikka-opisto
Vaihde 020 77 41500
www.murikka.fi
www.metalliliitto.fi
Suomen MerimiesUnioni SMU ry
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Puh. 2
. ??. ?. ???. ?????. äänitteitä vuosilta 1944?1963
Paasivuorenkatu 4-6 A,
PL 54 00531 Helsinki
Jäsenyys ja liittyminen
030 100 600
Jäsenten työsuhdeasiat
030 100 620
Työttömyysturva
020 690 211
www.pam.fi
?
Annikki Tähti
50 vuotta tähtenä
Suomessa
17
?
?
Veikko Lavi vol. ^???????
Tilaaja
Posti-ja logistiikka-alan
unioni PAU ry
Anneli Saaristo
Elämäni lauluja
20
Selkämerenkuja 1A, PL 183
00181 Helsinki
Puhelin (09) 172 731
Faksi (09) 1727 3330
Ma-pe kello 8.30?16
etunimi.sukunimi@proliitto.fi
Työttömyyskassa Pro
Puhelin (09) 1727 3444
kassa@proliitto.fi
?
Osa suomalaisen populaarimusiikin historiasta
joudutaan kirjoittamaan uusiksi, sillä arkistojen
kätköistä on löydetty Olavi Virran äänityksiä, joiden
olemassaolosta ei ole aiemmin tiedetty. ????????????. ???
Esillä Helsingin Anarkistisen Mustan Ristin ja A-ryhmän näyttely
Venäjän anti-autoritäärisistä poliittisista
vangeista ja heidän oikeustapauksistaan.
Vapaa pääsy.
??. klo 11?15 Vasemmistolinkin ja vasemmistoliiton Vuosaaren osaston teltta Vuosaaren Mosaiikkitorilla, kauppakeskus Columbuksen lähellä.
Tavattavissa ehdokkaita Binar Mustafa
13?14.30, Mikko Jokio 11?13, Dan Koivulaakso 11?12.30, Sophia Leppä 12?14, Petra
Malin 13?14, Silvia Modig 12?13, Sami
?Frank. Vapaa pääsy. klo 10?13 lastentapahtuma Lohjan työväentalolla (Kalevankatu 1). Malmin Eläkeläiset ry. Työväenkirjaston
ystävät ry:n ylläpitämä divari Punanurkka
auki joka keskiviikko klo 16?18.
KANNATTAA KÄVÄISTÄ SALOSSA. Kirjailijailta Helsingin Arabianrannan kirjastossa ma 30.3. Birgit Aittakummun
tukiryhmä
??. Saarijärvi, Karstula,
Kyyjärvi, Kannonkoski. Klo
17 alkaen Viimeinen Valssi Järkkärillä:
sekahakutanssit. Su 29.3. Vapaa pääsy. Kuvassa Leijona ennen
myrskyä II, Masai Maran kansallinen suojelualue Keniassa, 2006.
31. Ke 1.4. Neljä esiintymislavaa. To 2.4. Katjan kahvit & Karaoke Raama
bar Kuokkala klo 17?21.
??. Olavi Virta
-tilaisuus ke 1.4 klo 18 Työväenliikkeen
kirjastossa Helsingissä (Sörnäisten rantatie 25 A 1). PAM:n
keskustelutilaisuus Forumin Pullapisteellä, Eila Tiainen. klo 15 vaalikahvila: Harmaa talous jyllää, mitä sanoo vasemmistoliitto. Juontajina Kiilan puheenjohtajisto Kalle Niinikangas ja
Ville Ropponen. Seuraa tarkemmat kellonajat Facebook.com/KeskiSuomenVasemmisto
??. Näyttelyn runsaat 60 suurikokoista mustavalkoista valokuvaa ylistävät Itä-Afrikan uhattua ja ainutlaatuista villieläinluontoa. Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
??. klo 19 ohjelmalliset vaali-iltamat Ruoveden Sointulassa, mukana ehdokkaita.
??. tapahtumat
Tapahtuma
Musiikki
??. klo 12 yhteislaulua, to 2.4.
klo 12?14.45 päivätanssit.
??. Arto Luukkanen, Jukka Mallinen ja
Martti Puukko valottavat uudessa artikkelikokoelmassaan Lustraatio käsityksiään
Suomen suhteesta Venäjään. klo 17 piiritoimistolla (Väinönkatu 28 B 14).
??. Jyväskylän Vasemmiston vuosikokous la 28.3. klo 14 piiritoimistolla.
??. Julma Henri, Tilhet, Pajut ja Muut
sekä Suomen Moroderit. Ti 31.3. Kontulan Eläkeläiset ry. Mukana ehdokkaat hitsaaja, pääluottamusmies Jouni Linden ja SAK:n
ekonomisti Erkki Laukkanen. Mukana laaja kirjo taiteilijoita,
mm. Keski-Suomen Vasemmisto-auto
starttaa maakuntaan: su 29.3. La 28.3. klo 10 Muu-
Teatteri
Tiedot tapahtumapalstalle viimeistään tiistaihin klo 13:een mennessä:
Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Vetäjänä Viihdemusiikin ystävien puheenjohtaja Petri Grönstrand ja
asiantuntijoina tietokirjailija Lasse Erola,
tutkija Pekka Gronow ja toimittaja Maarit
Niiniluoto. Pohjanmaan Vasemmiston ehdokkaat jakavat keittoa la 28.11. Mai Kivelän tukiryhmän järjestämä Talvivaaran
miehet -dokumentin esitystilaisuus Kino
Sherylissä Helsingin Arabiassa (Hämeentie 135 C). Uurainen, Sumiainen, Konnevesi. Vasemmistoliiton Lohjan osasto
ry. La 28.3.
klo 9 Vasemmiston torikahvit Tammelantorilla Tampereella, paikalla ehdokkaita.
Klo 9.30-12.00 torikahvit Sastamalassa
Vammalan torilla, paikalla ehdokkaita.
Klo 10?14 lättyjä ja ehdokkaita Lempäälän
S-marketin pihassa. La 28.3.
klo 9?12 Lohjan torilla ehdokkaita. Järj. Vaalikahvila Café Birgit ja Jouni (Kauppakatu 4 b, Lohja) auki ma-pe klo 14?18, la
10?14. Keski-Suomen Vasemmisto liikkeellä: Pe 27.3. Ehdokkaan vaaligrillaus klo 20.
??. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.fi
Kirjallisuus
ENSI VIIKOLLA Viikkolehti ilmestyy jo
torstaina 2. MaiKino ti 31.3. Helsingin Vasemmiston ehdokkaat liikkeellä: La 28.3. Suositellaan 4?10-vuotiaille. Jouni Lindenin tukiryhmä. klo 18.00?
19.30. Klo 10-15 kirpputorilla Konnevedellä, Katja Minkkinen. JAO:lla Politiikan tori ja paneeli, Marjukka Huttunen.
To 2.4. Kahvia, teetä, mehua
ja munkkeja. Klo 15 muistellaan menneitä,
Keskustelu
Kuvataide
runonlausuntaa ja Kalle Hyötysen viimeiset vaiheet valtuustossa ja lautakunnassa, Teatteri Siperian tulevaa ohjelmistoa ja Improvisaatioteatteri Snorkkeli. Olavi Virta 100 vuotta. klo 13?19 Teatteri Siperian avoimet
ovet: jäähyväiset Sorin nuorisotalolle.
Klo 13-15 muurinpohjalättyjä ja ongintaa lapsille. Vapaa pääsy.
??. Li Anderssonin vaalitapahtuma
FestivaaLi pe 27.3. Kahvia.
Järj. Vapaaehtoinen kannatusmaksu.
Tukilippu: 15 euroa sis. La 28.3. Myynnissä pikkusyötävää, luomupopcorneja ja limuja. klo 18-20. Kaupungin
taidemuseossa on vielä 17. Elokuva
alkaa klo 18.30, ennen näytöstä ohjaaja
Markku Heikkinen johdattaa taustoihin.
??. Ke 1.4. Jyväskylän Vasemmiston kunnallistoimikunnan kokous su 29.3. Klo 11 lähtien nokipannukahvit Korpilahdella entisen Nordean luona. toukokuuta saakka
esillä Nick Brandtin hieno On This Earth, A Shadow Falls -valokuvanäyttely. Pohjanmaan Vasemmiston piirihallituksen kokous la 28.3. Muttilainen 13?14, Heikki Patomäki 11?13 ja Kai Sadinmaa 11?13.
??. popcornit ja limun.
Myös Mai paikalla. Kiilaklubi: Venäjän kevät. Balilainen naamioteatteri ja
NICK BRANDT
Kolme Liisaa, kasvomaalausta, onnenpyörä, lelunvaihtoa. Viihdemusiikin Ystävien Seura ry. Kahvia, arpajaiset. Esiintymässä runoilijat
Pavel Arsenjev (Pietari), Jevgenija Suslova
(Pietari), Susinukke Kosola eli Daniil Kozlov (Turku), Polina Kopylova (Helsinki).
Musiikista vastaa DJ Zebra. Keravan vasemmistoliiton juttuteltta la 28.3. nokipannukahvit Äänekoskella ja Suolahdessa klo 11?17, Paul
Abbey, Tanja Koskinen. La 28.3. klo 17 Kotirannan työväentalolla.
??. klo 13?16.
Askarrellaan taideteosten inspiroimina,
osallistuminen nonstop-pajaan mihin
aikaan tahansa. klo 11 Elvalla
(Raastuvankatu 8) Vaasassa. Keskiviikkokerhossa 1.4. kello
13:een mennessä.
ramen Riihivuoressa Yhteisvastuun Talvitapahtumassa. Pirkanmaan Vasemmisto: La
28.3. klo
11 iloisessa aamupäiväkerhossa Wanhassa
Postissa vaalipaneeli, mukana Eero Heinäluoma ja Silvia Modig. Nuorta
runoutta Venäjältä ja Suomesta la 28.3.
klo 19.00?22.30 Bar Musta Kissa, Helsinki
(Toinen Linja 15). klo 10?13 Prisman edessä
Puuvalonaukiolla.
??. huhtikuuta, joten muistio-ilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään tiistaina 31.3. Klo
klo 10?12 Laukaan K-marketin pihassa,
Ahti Järvinen. klo 18-02 Kårenilla
Turussa. Ke 1.4. Kahvia klo 10.30 .
??. Huom! Työvaliokunnan kokous pe 27.3. Perhepäivä Helsingin Taidehallissa (Nervanderinkatu 3) la 28.3. Lievestuore
S-market noin klo 16, Toivakka noin klo
17.15. klo 11 alkaen
Vaasan torilla.
??. Järj. Klo 11 Kävelykadulla
Vaikka viesteissä
onkin edunvalvontajärjestön logo,
ovat tulokset luotettavia ja vastaajamäärä merkittävä.
Hoitotyötä tulee kehittää niin johtamisen kuin varsinaisen hoitotyön
osalta. SuPer vaatii edelleen lakiin henkilöstömitoitusta sekä
laitos- että kotihoidossa. Jälleen palataan sopimusneuvotteluihin, missä
on tarkoitus yhtenäistää maanosien
välisiä eroja.
Sopimuksen tarkoitus on purkaa
Eurooppalaisia säädöksiä ja tasoittaa tietä amerikkalaisille suuryrityksille. Selvityksen mukaan asiakkaan luona
käytettävä aika oli rajattu minimiin
ja hoidon laadusta oltiin huolissaan.
SuPer laatikin toimenpide-ehdotukset kotihoitoon selvityksen tulosten
pohjalta. Sopimuksessa yritetään luoda maailman
laajinta vapaakauppa-aluetta Euroopan ja Pohjois-Amerikan välille.
Asiaa on nyt neuvoteltu vuoden verran lähes täysin salassa ja ainoat tiedot neuvotteluista on saatu muutaman tietovuodon välityksellä. Tämä
on siis nykypäivää 2010-luvun avoimessa eurooppalaisessa yhteiskunnassa.
Vapaakauppasopimuksen uljas
tarkoitus on vähentää kaupan ja investointien esteitä maanosien välillä. Hoitotyössä tärkein voimavara
ovat työntekijät, joiden jaksamiseen
KESKUSTELU VANHUSTENHOIDOSTA
32
Vanhustenhoitoa ohjaavat kiire ja minuuttiaikataulu, mutta se ei ole hoitajien syy, kirjoittaja muistuttaa. Nyt
vanhustenhoitoa ohjaavat kiire ja minuuttiaikataulu. Sopimusta markkinoidaan kertomalla kaikista sen mukanaan tuomista eduista. He ovat huolissaan myös
omasta ja työkavereiden jaksamisesta. Tällöin
myös valtio ottaa vastuuta vanhustenhoidosta ja omalta osaltaan tukee
kansalaisten peruspalvelujen toteutumista.
Lähi- ja perushoitajat ovat jo
kauan viestineet halustaan toteuttaa
hyvää hoitoa, johon kuuluu keskeisesti kuntouttava työote. Vastuunottamisessa palloa on heitelty jo kauan valtion ja kuntien välillä. Se, ettei asiakasta
ole mahdollisuus hoitaa niin hyvin
kuin haluaisi ja ettei ole aikaa kuntouttaa asiakasta, koetaan erittäin
raskaana ja eettisesti kuormittavana.
Tarkoitus olisi, että vanhusta hoidetaan ja autetaan kuntoutumaan tukien hänen omia voimavarojaan. Arviot perustuvat Centre for Economic Policy Re-
searchin tekemään tutkimukseen,
joka on suurten yksityisten pankkien
rahoittama. Myös kehittämiseen on ohjattava riittävät resurssit ja sen on oltava
tavoitteellista ja mielekästä. Vapaakauppasopimus tuo
toteutuessaan yhteiskunnan, missä
toimitaan vain sijoittajien ja rahan
ehdoilla ja tavalliset kansalaiset maksavat mahdolliset kulut.
Tämä voi tuntua kaukaiselta ajatukselta, mutta hyviä esimerkkejä
löytyy läheltä. C
keskustelua
Keskustelu verkossa:
www.kansanuutiset.?
Vapaakauppasopimus [TTIP] tuo toteutuessaan yhteiskunnan, missä toimitaan vain sijoittajien ja rahan ehdoilla ja tavalliset kansalaiset maksavat mahdolliset kulut. Tämä nousi
jälleen esiin SuPerin uudessa kotihoidon selvityksessä. Yhdysvallat ei
ole hyväksynyt kokonaisuudessaan
Kansainvälisen työjärjestön ILOn peruskirjaa. Erityisesti kotihoito on saanut huomiota
SuPerin tammikuussa julkaiseman
selvityksen johdosta.
Vanhustenhoito on kriisissä, sitä
ei käy kieltäminen. Muistuuko mieleen
mistä nykyinen lama on saanut alkunsa ja kuinka eurooppalaisten suurien pankkien tappioita on maksettu
verorahoilla. Tietoa kotihoidon tilasta on
siten ollut saatavilla koko ajan.
On huolestustuttavaa, jos asiakastyössä olevien työntekijöiden viestejä
ei oteta tosissaan. Ville Maanavilja, Pori.
LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
Valtion otettava
tiukempi vastuu
vanhustenhoidosta
on
viime viikkoina ollut vilkasta. Euroopan komission taholta tutkimustulokset on todettu yltiöoptimistiseksi ja todellisten lukujen olevan noin kymmenen kertaa
pienemmät.
Toisaalta rajoitteiden poistaminen
tuo mukanaan säädösten yhtenäistämisen, mikä mahdollistaa esimerkiksi geenimuunneltujen elintarvikkeiden tulon Euroopan markkinoille
ilman, että tuoteselosteissa on siitä
erillistä merkintää. Kauniisti hymyilevät
poliitikot kertovat kansalle valheita
ennen siirtymistään EU:n palkintovirkoihin.
Ville Maanavilja
Pori
Työperäisestä
humanitääriseen
maahanmuuttoon
OLEN TEHNYT teollisuuden komennus-
töitä viidellä eri vuosikymmenellä
ympäri Pohjolaa. Se ei todellakaan ole
asiakaslähtöistä, mutta se ei myöskään ole hoitajien syy.
SuPer julkaisi vuonna 2011 kotihoidon selvityksen, joka kertoi jo silloin kotihoidon olevan kriisissä. Samaan voidaan
myös lisätä hormoneilla kasvatettu
liha ja kloorilla puhdistetut siipikarjatuotteet. Kapitalistit odottavat sopimuksen syntyä vesi kielellä ja tavoittelevat
kaikesta säädöksistä vapaata kauppa-
» Yhdysvallat ei ole
hyväksynyt
ILOn
peruskirjaa.
aluetta. Moni
projekti vie liikaa voimavaroja asiakkaan luona tehtävästä työstä.
Hoitajat ovat huolissaan asiakkaista, vanhuksista, siis meistä kansalaisista. Luvattuja etuja ovat
sadattuhannet uudet työpaikat ja yhden prosentin kasvu valtioiden bruttokansantuotteeseen. Mielestäni se on
hyvä tausta tehdä johtopäätöksiä työperäisestäkin maahanmuutosta.
EU:n ja Eta-alueen työvoiman vapaan liikkuvuuden myötä muun muassa teollisuuden tukipalveluissa ja
rakentamisessa on Suomessa tapahtunut seuraavasti: vaikka investoinnit ovat minimaalisen vähäiset niin
lähinnä itäeurooppalaisten ammattityöläisten määrät lisääntyvät vuosi
vuodelta.
Käytännössä tämä näkyy teollisuudenkin seisokkityömailla niin,. Kaikki edellä mainitut toimet ovat sallittuja Yhdysvalloissa ja
sopimuksen hyväksymisen myötä
mahdollisesti myös Euroopassa.
Merkittävä huomio liittyy työntekijöiden oikeuksiin. Tässä peruskirjassa hyväksytään kahdeksan tunnin työpäivä,
oikeus vuosilomaan, työntekijöiden
järjestäytymisvapaus, työterveyshuolto ja monia muita nykyisiä työelämän perusasioita. Se on edellytys sille, että vanhukset hoidetaan
hyvin ja ala säilyy vetovoimaisena
myös tulevaisuudessa.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja
perushoitajaliitto SuPer
TTIP-vapaakauppasopimus on
demokratian loppu
EUROOPAN UNIONI aloitti Yhdysvaltojen kanssa neuvottelut vapaakauppasopimuksesta vuonna 2013. Kurjinta on,
kun syytetään hoitajia, jotka tekevät parhaansa tiukoissakin olosuhteissa.
Viesti SuPerin jäsenistöltä on
selvä: koulutettua hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Hoitaja avusti rollaattorilla liikkuvaa vanhusta
Rantakartanon palvelukodissa Helsingissä helmikuussa.
tulee ohjata voimavaroja
maist.
Helsinki
»
Turussa käydään yt-neivoteluja toinen toisensa perään.
33. Rahat loppuvat, eikä olekaan enää sitä mystistä
hanaa, josta saataisiin lisää rahaa
(lue: veronmaksajien rahaa). OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä
kirjoituksesi postitse osoitteella
Kansan Uutiset/Viikkolehti
PL 64
00501 Helsinki,
faksilla numeroon 09 759 60 301 tai
sähköpostitse osoitteeseen
viikkolehti@kansanuutiset.fi
Tapio Niemelä
metallin komennusmies
Jämsä
Myös verkkosivuilla keskustellaan.
Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Niissä hämmästellään käynnistyneitä yt-neuvotteluita ja osa jopa
tuomitsee ne käsittämättöminä. Syynä tähän oli, että
poliitikot pelkäävät tällaista julkisuutta kuollakseen, eli vastuun ottamista.
Tuolloin perustettiin yhtiöt ja niihin hallitukset, joita koskee osakeyhtiölaki: siis vain yhtiön etu merkitsee
jotakin. Ilman
näitä valitsemme viidakon lait, jossa
oikeudet kuuluvat ainoastaan vahvoille ja häikäilemättömille.
Juttujen enimmäismitta on 60
konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Vain niillä keinoin Putinin Venäjä joutuu ottamaan onkeensa.
Yhtä lailla tuen Euroopan yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja itse asiassa
koko maailman yhteistä ympäristöpolitiikkaa, sillä luonto ja elinympäristö ovat koko ihmiskunnan yhteisiä
asioita. Uskon
itse, että Eurooppa ehkä noin parinkymmenen vuoden päästä on saavuttanut edellä esittämäni tavoitteet. Tätä taustaa
vasten on ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että Eurooppa vihdoinkin
on ryhtynyt kokoamaan voimiaan
Euroopan unionin puitteissa.
Kun olen arvostellut EU:ta, on kritiikkini nimenomaan kohdistunut
unionin liittovaltiollistumiseen sekä
siihen, että unionin federalistit ovat
aikeissa kuihduttaa kansallisvaltiot
Euroopassa. Yhtiöitä saneerataan eli kokoomuksen ja vihreiden
suunnitelma etenee kuin tanssi. Viisikuusi vuotta sitten ne olivat samalla
tasolla kuin tänä päivänä. Aika näyttää.
Ralph Jaari
valtiot. Mutta onko EU siihen mennessä
hautautunut omaan mahdottomuuteensa. Tarvittaessa
he ottavat mukaan ulkopuolisen sovittelijan, joka huolehtii, että yhteinen tulos syntyy.
MINULLA ON ollut mahdollisuus olla
osa Turun kaupungin päätöksentekoa sen lautakunnissa, johtokunnissa
ja yhtiöiden hallituksissa vuodesta
1992. Samoin
kaikki seisokkipelisäännöt, joista ei
ole ollut varsinaista sopimusta, mutta
jotka ovat olleet vuosikymmenien
ajan vakiintuneita työskentelykäytäntöjä, romutetaan työnantajan hyväksi.
Suomessa asuvan ammatillisesti
järjestäytyneen työvoiman työttömyysajat myös pidentyvät huolestuttavasti. Käytännössä tämä edellyttää järjestäytymistä, rajoituksia ja säätelyä. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Tämä oli helppoa
ja siistiä.
Yhtiöittämisten joukossa oli myös
liikelaitoksia, jotka oli pakko muuttaa
yhtiöiksi, kuten Turun satama johtuen EU-säädöksistä ja sieltä tulleista
lainsäädännön muutoksista.
Mitäs seuraavaksi. Samanaikaisesti maanosamme on
vähä vähältä menettänyt aseVIIMEISTEN 200 VUODEN
JOHAN ALÉN
että kotimaisten ammattityömiesten
seisokkipalkat ovat jäätyneet. Onko
tämä ylivoimainen tehtävä. Todellinen
syy yhtiöittämisiin oli, ettei kaupungin organisaatiossa kyetty käymään
yt-neuvotteluja. Selitys tähän kaikkeen on
yksinkertainen: ulkomaalainen on
paljon halvempi, kun palkkoja ja työehtoja surutta poljetaan.
Voi vain kuvitella, mitenkä kylmä
kyyti vauhdittuisi, jos harkinnanvaraisuus poistettaisiin kolmansien
maiden työvoimavyöryltä. Minua hämmästyttää, mitä tapahtuu
sille kaikelle virkamiesjoukolle keskushallinnossa, joka valvoi aikanaan
niitä liikelaitoksia, jotka nyt ovat yhtiöitä.
Toinen asia, jota hämmästelen
on, milloin Turun kaupunginvaltuusto tunnustaa sen totuuden, ettei tämän kokoinen kaupunki kestä
tällaista henkilöstörakennetta. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Päinvastoin olen sitä mieltä,
että EU:n koukeroinen byrokratia tulisi ensin hajottaa. Tavallisilta kaupunkilaisilta ymmärtäisin nämä reaktiot, mutta en niiltä
jotka ovat aikanaan tehneet päätökset, jotka väistämättä johtivat näihin
neuvotteluihin.
Kaupunginvaltuusto teki linjaratkaisut viime kaudella. Seuratessani julkista keskustelua siitä, miten kaupungin täysin tai
osittain omistamissa yhtiöissä käydään yhteistoimintaneuvotteluita,
en todellakaan ymmärrä keskustelua. Tiukat ja valvotut koko maailman kattavat ympäristönormit ovat
välttämättömiä, puhutaan sitten ilmastosta, meristä tai mantereista.
Uskon, että Eurooppa voi saada
takaisin roolinsa maailmanpolitiikan
johtavana tekijänä kunhan se säilyttää sisäisesti eheän kansallisvaltiorakenteensa ja on yksituumainen ulko-,
puolustus- ja ympäristöpolitiikassa.
Siinä riittää haastetta nykyiselle ja
tuleville sukupolville.
Tämä kaikki varmaan kuulostaa juhlapuheelta. Näistä laukeaa
tuntuva siivu myös kaupungeille. Poliitikkojen on syytä ottaa päänsä pois pensaasta ja tunnustaa tosiasiat. Komissaarit, europarlamentin jäsenet, Euroopan tuomioistuimen jäsenet, ulkopoliittinen
erityisedustaja ja komission puheenjohtaja pistävät nyt kaikki yhdessä lusikkansa soppaan, ja siitä tulee kyllä
huono keitos.
Voidakseen toteuttaa maailmanpoliittista rooliaan Euroopan on luotava selkeä, demokraattinen ja toimiva johto, joka kunnioittaa kansallisvaltioiden suvereenisuutta. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Tätä kutsutaan polarisaatioksi.
En voi ymmärtää miten jopa vasemmistossakin kannatetaan tämän
ilmiön kehittymistä. Rakentamisen ja teollisuuden tukitoimintojen
palkkataso heikkenee koko ajan korkeasta jalostusasteesta huolimatta.
Samaan aikaan omistajien ja palkkahierarkian huipun tulot ylittävät kaiken järjellisyyden rajat. Nykyisellä lainsäädännöllä vain valtuusto
voi päättää asiat, joita nyt pitäisi
tehdä. Ai-
Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle.
Toimituksen puhelin: 09 759 601
Toimituksen faksi: 09 759 60 301
Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet
muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi.
Lisää yhteystietoja sivulla 2.
» Unionin
federalistit
ovat aikeissa
kuihduttaa
kansallisvaltiot
Euroopassa.
Turja Lehtonen
Turun kaupunginvaltuuston
varavaltuutettu (vas.)
Euroopalle selkeä
maailmanpoliittinen
rooli
aikana Euroopassa on käyty lukuisia sotia, jopa
kaksi maailmansotaa. Kuitenkaan mihinkään juhliin tuskin on aihetta
niin kauan kuin Eurooppaa pyritään
johtamaan Brysselin norsunluutornista. Minäkin
olen ollut monen monta kertaa ulkomaankeikoilla, mutta en ole työskennellyt rikollisille, tai polkenut komennusmaan palkka- tai muita työehtoja
ja verotkin on tullut maksettua.
Itse olen sitä mieltä, että työperäisen maahanmuuton sijasta meidän pitää panostaa humanitäärisen
maahanmuuton reiluun lisäämiseen.
Ensi alkuun se pitää kymmenenkertaistaa, senkin jälkeen se olisi vain
kymmenisen prosenttia Ruotsiin
saapuvan humanitäärisen maahanmuuton määrästä. Eli kaupunki ulkoisti saneerauksen yhtiöihin. Valitettavasti
vaihtoehtoja on vain yksi. Tämä
taas johtaa yt-neuvotteluihin ja yritykset saneerataan siihen kuntoon,
jolla ne pärjäävät julkisessa kilpailussa.
Näkemykseni on, että osa näistä
yhtiöittämisistä tehtiin täysin turhaan ja väärin perustein. Taisin jo
tuolloin todeta, että on täysin selvää,
ettei ongelmia hoideta pelkällä yhtiöityksellä ja suojaamalla perustetut yritykset kilpailulta kolmeksi vuodeksi.
Nyt sitten ollaan vapailla markkinoilla ja sen säännöillä. Jotkut perustelevat kantaansa sillä, että ovat itsekin olleet ulkomailla töissä. Tuolloin siis
päätettiin yhtiöittämisistä ja eniten
silloin yhtiöittämisten perään huusivat kokoomus ja vihreät. Sen sijaan olen vakaumuksellinen Euroopan yhteisen puolustus- ja ulkopolitiikan kannattaja
kunhan näihin päämääriin pyritään
kajoamatta Euroopan sisäiseen rakenteeseen kansallisvaltioiden liittona.
Kokemukset Ukrainassa ja Krimillä osoittavat, että yhteistä ulkoja puolustuspolitiikkaa todella tarvitaan. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä.
Verkkolehti on osoitteessa
www.kansanuutiset.fi.
Turha hämmästellä
Turun yt-sumaa
van varmasti maamme tuleva uusi
hallitus lisää kuntien menoja karsiessaan valtion kuluja. En
usko, että poliitikot kykenevät tekemään niitä kipeitä ratkaisuja, joita
joudutaan tekemään niin Turussa
kuin muissakin kunnissa ja kaupungeissa.
Mikä siis avuksi. Valtuustoryhmien puheenjohtajat pitäisi ehkä lukita samaan huoneeseen ja ulos ei tultaisi ennen kuin
vallitsee yksimielisyys. Ei niin pahaa rikollista ja ihmiskauppiasta olisi,
etteikö työnantaja sitä bulvaaninaan
käyttäisi saadakseen vielä itäeurooppalaistakin halvempaa työvoimaa
riistettäväkseen.
Suomesta katoaa edelleen teollisuuden työpaikkoja tuotannon siirtyessä halvempiin maihin. Jos nimimerkin käyttö on
perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon.
mansa maailmanpolitiikan keskuksena USA:lle, Kiinalle, Venäjälle sekä
entisille siirtomailleen. Meillä on kyllä
siihen nytkin taloudelliset resurssit
olemassa, jos vain poliittista tahtotilaa löytyy.
Tämä tietenkin edellyttää, että
meillä jatkossakin säilyy riittävästi
asiallisesti palkattua ammattityövoimaa, joka maksaa rehellisesti veronsa, jotta hyvinvointipalveluiden
rahoituspohja on turvattu
ja toki myös muut kuin rahalliset vaikutukset.
Lainsäädäntö vastaa yritysmaailman strategista päätöksentekoa.
Eduskunta tarvitsee samalla tavalla
BI-strategian kuin pörssiyhtiökin. Eduskunta on ymmärtäen tai ymmärtämättään tämän aarteen haltija.
Julkista päätöksentekoa koskevaa
keskustelua seurattaessa on herännyt tunne, että kansallisaarrettamme
ei osata käyttää. Tarvitsemme myötätuntovajeen tilalle kiitollisuutta hyvinvointivaltiomme rakentajia kohtaan.
Mutta mummot ovat myös bisnesmaailmalle kilpailukykytekijä. Voitot on pääosin saatava lyhyemmällä aikavälillä.
Meitä kansalaisia, jotka haluamme hyvän elämän, kiinnostaa
» Eduskunta
tarvitsee
ihmisen
elinkaaren
mittaisen
ÄL-strategian.
kuitenkin millaisessa yhteiskunnassa lapset kasvavat, nuoret kouluttautuvat, millainen on työympäristö,
elintaso ja turvallisuus, miten hyväkuntoisina ja toimeentulevina kohtaamme vanhuuden.
Neljäkymmentäluvun neuvolatoiminta ja kuusikymmenluvun terveyspalvelut vaikuttavat nykyhetken
eläkeläisen terveydentilaan ja hänen
tarvitsemiinsa palveluihin. Tätä
tietovarastoa voisi kutsua kansallisaarteeksi. Kun yli
60 prosenttia väestöstä on pian eläkeikäistä, huolenaiheeksi nostetaan milloin huoltosuhdekriisi, milloin palvelujen riittävyys. Liiketoiminnassa
harvoin ajatellaan yli viiden vuoden
taakse. Vanhat
panostukset tai säästöt vaikuttavat
tämän hetken kustannuksiin. Näiden rahavirtojen maksajat ja saajat ja
myös niiden perusteet on talletettu
lukuisiin sekä julkisen että yksityisen
sektorin hallinnoimiin rekistereihin.
Suomessa on maailman mittakaavassakin pitkä perinne sosiaalisen ja
yhteiskunnallisen tiedon taltioimisessa . alv) laskutetaan jälkikäteen.
Valitse alla olevista kuvista ja teksteistä mieleisin yhdistelmä. Tätä asennetta voimistanee
myös malleihin liittyvä liiketoimintaterminologia.
Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on toki eroja mutta myös paljon samankaltaisuutta kuin liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.
Siksi liiketoiminnan kehittämisessä
syntynyttä tietotaitoa voi kriittisyys
säilyttäen soveltaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Viime vuosina liiketoiminnassa ja
erityisesti IT-sektorilla käytetty termi
Business Intelligence (BI) voidaan yhteiskunnallista päätöksentekoa varten suomentaa termiksi ?älykäs lainsäädäntö. He ovat paitsi ihmisarvonsa
ansaitsevia lähimmäisiämme, myös
Suomen ydinässä. (ÄL).
Sen pitäisi tarkoittaa sitä, että esiVAALIT LÄHESTYVÄT
9DSSX
merkiksi kehysriihessä on käytettävissä mahdollisimman tarkka ja ajantasaisin tieto siitä, mitkä ovat päätöksen pitkäaikaiset kustannukset ja
säästöt . Kun arki koittaa, unohtuvat
omaishoitajat ja heidän tekemänsä
uhrautuva työ lähimmäistensä ja yhteiskunnan eteen.
Omaishoitajien tilanne pitäisi
viimeinkin välittömästi korjata.
Omaishoitajille pitäisi määritellä yhdenmukaiset omaishoidontukikorvaukset koko maassa. jo ennen tietokoneaikaa. Hauskaa Vappua!
2. Ja aivan varmasti saamme taas kuulla ministereiden valituksia siitä, että hallituksen budjettiriihessä ei ollut riittävästi
tietoa siellä tehtyjen päätösten vaikutuksista.
Kenen tätä tietoa olisi pitänyt
tuottaa?
Moni saattaa vierastaa liiketoimintaa varten kehitettyjen päätöksentekomallien soveltamista yhteiskuntaan. Kuplivan riemukasta Vappua!
toivoo______________
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
p. Niin sanottua kestävyysvajetta hokevat talousmiehet
eivät tunnu näkevän vanhuksia kuin
menoeränä. Onhan Suomessa
TULEVAISUUTEMME SUURIMPANA
tulee Viikkolehteen!
Lukijoiden omat vapputervehdykset julkaistaan Viikkolehdessä 30.4. eduskuntaan.
Seppo Lahtinen
Vantaa
Eläkepommista
kilpailukykyä
haasteena pidetään eläköitymistä. 09 7596 0200
34. Jos
kansanedustajat ja ministerit kokevat,
että heillä ei ole riittävää tietoa päätöksentekoa varten, heidän itsensä
on tehtävä päätös rakentaa sellainen
koneisto, joka tämän tiedon tuottaa.
Toki yhteiskunnan monet osa-alueet ovat omaksuneet älykkään päätöksenteon periaatteet ja julkisella sektorilla on jopa laadittu erilaisia BI-strategioita. Toivottavasti tulevat
vaalit tuovat ?älliä. Onkin erittäin tärkeää, että omaishoi-
tajat voivat pitää ansaitut vapaapäivänsä aina ajoissa.
Toivotaan ja uskotaan, että Suomeen nyt valittava uusi eduskunta
ymmärtää edeltäjiään paremmin
omaishoitajien työn merkityksen
suomalaiselle yhteiskunnalle ja säätää lain, joka tekee omaishoidontuesta subjektiivisen oikeuden kaikille
Suomen omaishoitajille.
Harri Aalto
Pirkkala
Älliä eduskuntaan
ja saamme uusia
kansanedustajia ja todennäköisesti
uusia ministereitäkin. Omaishoidontuen rahallinen taso pitäisi myös nostaa sille tasolle, että se vastaisi edes
tyydyttävästi sitä työmäärä, jota
omaishoitajat joutuvat nykyään päivittäin tekemään.
Omaishoidon saamisen takuuksi
koko Suomen maassa, pitäisi eduskunnassa säätää laki, jolla taattaisiin jokaiselle omaishoitajalle niin
sanottu subjektiivinen oikeus omaishoidontukeen.
Suomessa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota omaishoitajien fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen, sillä omaishoitajan työ
on erittäin kuluttavaa. Tarmokasta työn juhlaa!
3. Voidaankin
aivan perustellusti väittää, että kuntien laitoshoito olisi täysin taloudellisessa kriisissä, jos omaishoitajia ei
olisi olemassa.
Omaishoitajien todellinen arvostus jää yleensä juhlapuheiden tasolle. Keväistä Vappuiloa!
4. mennessä.
Tekstivaihtoehdot:
1. Valitettavasti näyttää siltä, että
yhteiskunnan laitokset rakentavat business-älyä lähinnä keskittyen oman
toimintansa kehittämiseen.
Eduskunta päättää rahavirroista,
joiden kokoluokka on sama kuin kansainvälisillä suuryrityksillä. (sis. Koko 97 mm leveys x 30 mm korkeus.
Vain yksityishenkilöille, hinta 25 . Lähetä sähköpostia, soita tai varaa netissä
www.kansanuutiset.fi 22.4. Eduskunta tarvitsee ihmisen elinkaaren
mittaisen ÄL-strategian.
Toivottavasti vasemmistolla on
tulevina vuosina voimaa ja kykyä
vaikuttaa siihen, että ÄL-strategiaa
luodaan suomalaisen yhteiskunnan
omin voimin niin, että hyötymittarit
mittaavat muutakin kuin vaalikauden
aikaisia euroja. »
Omaishoidontuesta
subjektiivinen oikeus
OMAISHOITAJAT OVAT Suomessa kiistatta sekä Suomen valtion että kuntien sosiaalisia hyväntekijöitä.
Omaishoitajat säästävät kuntien laitoshoidon kustannuksia oikeasti vuositasolla satoja miljoonia. Eläkeläismassoilla on aikaa ja joillakin jopa
rahaa. Omaishoitotyössä on aina suurena vaarana, että
myös omaishoitajasta saattaa tulla
uupumuksen kautta hoidettava
On hyvin mahdollista, että Naton ja Venäjän kon?ikti syntyy kummankaan sitä tavoittelematta. Parasta aikaakin hävittäjät kylvävät kuolemaa jossain
päin maailmaa.
Kun niitä käytetään, tuhotaan elämää. USA
koulutti ja aseisti Georgian armeijaa ja
antoi Georgialle luvan armeijamittakaavan väkivaltaiseen tiedusteluun.
Testi osoitti, että Venäjän armeija on
toimintavalmis ja iskukykyinen.
Maanpuolustuskorkeakoulumme
sotataidon opettaja opettaa, että ?jos
Suomi on Naton jäsen, niin kon?ikUSA:N OIKEISTOPOLIITIKOT
Omituisia
rauhan ääniä
lähestyvät meitä suomalaisia lahden takaa Virosta, jos on
uskominen Viron puolustusministeriä Sven Mikseriä. Hän toivotti Naton
hävittäjälaivueen tervetulleeksi Viroon sanomalla, että hävittäjien äänet Viron taivaalla ovat rauhan ääniä.
Meillä Suomessa tuleva hallitusohjelma pitää sisällään Hornetien
hankinnan. KU
http://blogit.kansanuutiset.fi/vaalisuora
?Rauhan ääniä. Ämarin lentotukikohdassa Virossa 20. Suomalaisia on kuollut Afganistanissa kaksi. Kaarina Kailo
Oulu
Venäjä kokisi NatoSuomen uhkaksi
KAIKISSA TÄHÄNASTISISSA mielipidemittauksissa enemmistö suomalaisista on vastustanut Nato-jäsenyyttä.
Helsingin Sanomien TNS Gallup
Oy:ltä tilaaman mielipidetiedustelun
mukaan niukka 54 prosenttia on sitä
mieltä, ettei Suomen pidä liittyä sittenkään Natoon, vaikka Ruotsi sattuisi niin tekemään. maaliskuuta.
Rukousaamiainen kutsuu
luokseen voittajat, vahvat
ja hyvinvoivat.
35
KARL-LUDWIG POGGEMANN/PEKKA PAJUVIRTA
ja vieläpä Oulussa eniten ikäihmisiä.
Eläkeläiset tarvitsevat kännyköitä,
kirjoja ja muita vempaimia isolla näytöllä ja kirjaimilla. Varma markkinarako tulee esteettömille kulkureiteille,
kypsyysiän viihteelle, musiikille ja
muodille. Kun Nasaretilainen kutsui luokseen raajarikot, rammat, yhteiskunnan päähänpotkitut, niin rukousaamiainen kutsuu luokseen voittajat, vahvat ja hyvinvoivat. On syytä harkita
tarkkaan, antaisiko Nato-jäsenyys
Suomelle turvan, ja jos, niin kuinka
paljon ihmishenkiä ja rahaa sen saavuttamiseksi kannattaa uhrata.
Nato vaatii uusilta jäsenmailta vähintään kahden prosentin panostamista puolustusmenoihin bruttokansantuotteesta. Tätä
taustaa vasten Nato-jäsenyytemme ei
lisäisi Suomen turvallisuutta.
Naton jäsenenä osallistuminen
YK-vetoisiin rauhanturvaoperaatioihin tuskin enää riittäisi, vaan Suomen olisi solidaarisuudesta toisia Naton jäsenvaltioita kohtaan lähetettävä
sotilaitamme meistä kaukana oleviin
Naton johtovaltio Yhdysvaltojen johtamiin kon?ikteihin, joissa olisimme
velvolliset vastaanottamaan entistä
vaarallisemmat rintamat.
Naton ja Yhdysvaltojen operaatioissa on kuollut ainakin yhdeksän
virolaista ja kymmeniä tanskalaisia.
Kuolleiden lisäksi lukuisia on haavoittunut. Aseellisen kon?iktin syntyessä Venäjä eliminoi kaikki lähialueen lentokentät ja satamat. Suomelle Natojäsenyys merkitsisi joka vuosi noin
miljardin lisämenoa, sillä tämänhetkinen satsaamisemme on noin 1,4
prosenttia.
Poliittinen eliitti vakuuttaa, ettei Venäjä ole tällä hetkellä Suomelle
turvallisuusuhka. Tuleva puolustusministerimme voi ottaa hyvällä omalla
tunnolla vastaan näitä Naton rauhan
ääniä.
Itse olen sitä sukupolvea, joka on
kuullut näitä niin sanottuja rauhan
ääniä, enkä toivo kenenkään kuulevan niitä siinä tilanteessa, johon ne
on tarkoitettu. Yhteiskunnan pohjasakalle
ja ulossuljetuille suunnattu evankeliumi on käännetty
nurinniskoin. Venäjä ei jää
odottamaan, että Nato tuo lentokoneensa ja maavoimien joukkonsa
Suomeen. Entinen Suomen
Moskovan-suurlähettiläs Heikki
Talvitie sanoi (Sunnuntaisuomalainen 16.11.2014): ?Jos Suomen alueen
kautta tulee uhka Venäjälle, silloin
Venäjästä tulee uhka Suomelle.?
Talvitien ajatuskulkua jatkaen
Suomen liittyminen Natoon saattaisi
merkitä, että Venäjä kokisi Natoon
kuuluvan Suomen uhkakseen, ja Venäjästä tulisi uhka Suomelle.
Taito Taskinen
Kuopio
titilanteessa Nato lähettää Suomeen
lentokoneita, ja jos kon. Hän
muistelee, että kaikkien aikojen ensimmäinen Ajankohtaisen kakkosen teemailta vuodelta 1989 oli nimeltään
asuntoilta ja sen pääteemana oli asumisen kalleus. Ainot ja Reinot ovat
kuumimpia piraattituotteita Virosta
Hongkongiin.
Tiehankkeet siirtyvät rollaattoriteiden tieltä ja vihreä, vanhusystävällinen yhdyskuntasuunnittelu on kova
sana. Ja mummothan johtavat tulevaisuuden Suomea,
koska kerran elävät pitempään!. Venäjän toiseksi suurin ja Venäjän Itämeren tärkein satamakaupunki Pietari olisi Naton eritettävissä
Suomenlahden pohjukkaan.
Venäjä ei katsoisi sitä hyvällä. Ei Neuvostoliittokaan jäänyt odottamaan,
että natsi-Saksa tuo joukkonsa kolmenkymmenen kilometrin päähän
Leningradista. Siinä
esiin tulleet ongelmat ovat yhä täällä.
?Tietyt tahot hyötyvät nykytilanteesta liian paljon,
ja siitä eniten kärsivät ryhmät kuten opiskelijat, köyhät,
matalapalkkaiset, työttömät, päihdeongelmaiset, vammaiset ja vanhukset eivät ole tarpeeksi vahvoja intressiryhmiä.. Kylpylä-, matkailu- ja hemmotteluteollisuus kukoistavat. ikti kärjistyy, niin Nato lähettää maavoimien
joukkoja?.
Naiivia opetusta. Saksa ja Ranska yrittävät
hillitä Nato-maiden pahimpia sotahaukkoja.
USA on maailmanvalta, jonka toimintaa ohjaa, niin kuin muidenkin
suurvaltojen, kansallisten intressien edistäminen kaikkialla maapallolla. Kaikki ne palvelut, joita
hyvinvointiyhteiskunnassa tuotettiin ihmisille, tuotetaan suurten puolueiden ohjelmissa yrityksille. ?Pääasialliseksi keinoksi molemmat puolueet
esittävät noin 2 prosentin talouskasvun, joka ei kuitenkaan riitä edes ylläpitämään nykyistä työllisyystasoa.?
?Kokoomus ja perussuomalaiset väistävät tämän
ongelman puhumalla vain strategisista valinnoista tai
työllisyyttä tukevasta talouskehityksestä ja yrittämisen
vapauttamisesta turhalta byrokratialta. Ja kaiken
tämän suuret puolueet kertovat tekevänsä hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.?
KAI SADINMAA kirjoittaa Suomen ensimmäisestä, 11.3.
järjestetystä amerikkalaistyylisestä rukousaamiaisesta.
?Rukousaamiaisen ja Jeesus Nasaretilaisen sanoman
ero on huikea, kuin yö ja päivä. Rovaniemen ja
muiden lähialueen lentokenttien tuhoamiseksi ohjelmoidaan kymmeniä
Iskander- ja SS-20-ohjuksia, pahimmassa tapauksessa ydinkärjillä.
Miksi siis Suomen pitäisi sitoutua
suurvaltojen kiistojen osapuoleksi ja
antaa lentokenttänsä ja satamansa
Venäjän vihollisenaan pitämän sotilasliiton käyttöön. Keskusta lupaa
seuraavien kahden vaalikauden aikana 200 000 uutta
työpaikkaa, SDP puolet vähemmän, mutta puolta nopeammin. Se siirsi rajaa turvallisemmalle etäisyydelle maalle erittäin
tärkeästä kaupungista.
Onneksi Suomen kansa on viisaampi kuin sotataitojen opettajat.
Kansalaiset tietävät, että siitä päivästä alkaen, kun Suomi on Naton jäsen, se kuuluu nykytilanteessa Venäjän vihollisleiriin. (HS 16.3.)
Suomen suhde Venäjään on on
turvallisuutemme keskiössä. Kun niitä ostetaan, leikataan
perusturvasta.
RAUHAN ÄÄNET
Kalevi Härkänen
Espoo
LEHTIKUVA/ESTONIAN DEFENCE FORCES
Blogit
Vaalisuora
Yritys korvasi ihmisen
ERKKI LAUKKANEN luki suurten puolueiden vaaliohjelmat.
Erityisesti leikkausten ja talouskasvun välinen suhde
vaikuttaa Laukkasesta ristiriitaiselta. Köyhien sanomasta on tehty valikoidun
eliitin evankeliumia.?
MAI KIVELÄ pohtii toimimatonta asuntopolitiikkaa. Jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät
Natoon, Itämerestä tulisi Naton sisämeri. Ilmaisumuodot
näillä kahdella puolueella ovat niin lähellä toisiaan, että
yhdelläkin ohjelmalla olisi varmasti tultu toimeen.?
Laukkasen mukaan ohjelmista puuttuu yhteiskunnan perusyksikkö, ihminen.
?Hänet on korvannut yritys. Hyvä esimerkki USA:n politiikasta on synkintä keskiaikaa elävän
Saudi-Arabian kritiikitön tukeminen
ja aseistaminen.
USA on käynnistänyt useita hyökkäyssotia joko Naton kanssa tai ilman
Natoa. Jo nyt on kehitetty älyvaippoja,
älylattioita ja vieripyöriä lisäämään
vanhusten turvaa.
Mutta koska maan johdossa ja
kunnanjohtajina on tulevaisuudessa
lähinnä ikänaisia, teknologia ei ole
enää herra vaan renki. Sotilasliittoihin
kuulumattomuus on paras ratkaisu
Suomelle ja samalla koko Pohjolalle.
Jaakko Ylitalo
Rovaniemi
Nato-jäsenyys olisi
sulaa hulluutta
vaativat
Nato-joukkojen lähettämistä Ukrainaan. kultaisen iän
palvelukeskukset, joissa hierotaan,
huolehditaan, tanssitaan ja hellitään.
Miksi näin merkittävä muutos?
Koska eläkeläiset muodostavat
arvojen suhteen kriittisen massan.
Koska enää ihmisyyden normi ei ole
lujaa kiitävä kaunis ja rohkea formulamies, vaan rollaattoreillaan hurjasteleva eläkeläisjoukko, joka määrää
myös kansakunnan rytmin ja suunnan äänivallallaan.
Kauppojen ikkunoita ei enää täytä
pikku-barbien seksivaatteet vaan
normaalimummojen käytännölliset ja lämpöiset alkkarit. Ouluun syntyy uusi ihme . Georgia oli ja on varoittava esimerkki. Mainoksissa mummosilkki sekä viilentää
että lämmittää. USA:n maaperällä ei ole käyty
maailmansotaa, Saksassa ja Ranskassa on. Sotien
jälkeisestä turvallisuuspoliittisesta
linjastamme poikkeaminen muuttaisi strategista asetelmaa Euroopassa
maaliskuuta
hyväksymälle laille,
joka antoi
valtiolle luvan palauttaa yhtiö hallintaansa nimittämällä uudet johtajat. Ukrainan hallitukset ovat toinen toisensa jälkeen
epäonnistuneet oligarkkien vaikutusvaltaan puuttumisessa. Siinä se
lupasi ?toteuttaa yhtiöhallinnon parhaat kansainväliset periaatteet ja
käytännön. Hallitukset
ovat poikenneet toisistaan vain siinä,
ketä oligarkkia ne ovat suosineet.
Kolomoisky nimitettiin Dnipropetrovskin alueen kuvernööriksi
vuosi sitten, pian Maidanin vallankumouksen jälkeen ja juuri ennen Venäjän tukeman kapinan alkamista ItäUkrainassa. Pariisissa.
Presidentti
erotti
oligarkin
Ukrainassa
» Öljy-yhtiön päämajaan omia joukkojaan lähettänyt kuvernööri Ihor Kolomoisky sai potkut.
Kiova/Moskova
Petro Poro?enko antoi tiistaina potkut vaikutusvaltaiselle oligarkille Ihor Kolomoiskylle tämän tehtävästä Dnipropetrovskin kuvernöörinä. valtiollisissa energiayhtiöissä, mukaan lukien Ukrnafta.
Presidentti Poro?enko allekirjoitti lain varhain keskiviikon aamutunteina samaan aikaan kun hän hyväksyi Kolomoiskyn eronpyynnön ?
tämä on ehkä merkki jonkinlaisesta
sopimuksesta presidentin ja oligarkin välillä.
Forbes arvioi Kolomoiskyn omaisuuden arvoksi tällä hetkellä 1,36 miljardia dollaria.
Keskustelu Poro?enkon ja Kolomoiskyn välillä kesti kaksi tuntia.
Paikalla olivat myös Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk ja sisäministeri Arsen Avakov, kertoo myöhäisillan neuvotteluista perillä oleva
lähde.
Ahmetov ja Firta?
menettäneet valtaansa
Oligarkkien suitsiminen on pitkään nähty suurimmaksi haasteeksi
Poro?enkolle, joka itsekin on miljardööri. LEHTIKUVA/PATRICK KOVARIK
D
ulkomaat
On tullut aika, että Euroopan pääkaupungit ja metropolit yhdistävät ponnistuksensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
26 eurooppalaisen kaupungin pormestarien julkilausuma 26.3. Laki on osa Ukrainan Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja
muille ulkomaisille lainoittajille antamia sitoumuksia valtio-omisteisten yhtiöiden johdon siivoamisesta.
Ukrainan hallitus allekirjoitti
tässä kuussa IMF:n kanssa muistion,
joka oli edellytyksenä 17,5 miljardin
dollarin (15,9 miljardin euron) pitkäaikaisen luoton saamiselle. Viktor Janukovyt?in presidenttikaudella presidentin perhe ja
lähipiiri tulivat satumaisen varakkaiksi ja Janukovyt?in pitkäaikainen
liittolainen Rinat Ahmetov kasvatti
omaisuuttaan entisestään.
Janukovyt?in vuosi sitten syr-. Tämä antoi hänelle tilaisuuden kontrolloida liiketoimia ja osingonjakoa.
Yksi tällaisista yhtiöistä on valtiollinen öljyn tuotantoyhtiö Ukrnafta,
joka on valtiolle miljoonia dollareita
velkaa maksamattomista osingoista.
Valtion hallussa on yhtiön osakkeista
50 prosenttia plus yksi osake.
Kolomoisky ei kuitenkaan maksanut rästissä olevia osinkoja, vaan lähetti viime viikonloppuna aseistetut
miehet ottamaan yhtiön pääkonttorin haltuunsa ja pystyttämään metalliaidan sen ympärille. Kolomoisky
näyttäytyi itse paikalla ja sanoi, että
hän yrittää suojella yhtiötä laittomalta valtaukselta.
IMF vaatii yhtiöiden
hallinnon siistimistä
Kolomoiskyn siirto oli vastaisku Ukrainan parlamentin 19. Puhuessaan Ukrainan parlamentissa maaliskuun 5. Hän on saanut mainetta
pysäyttämällä separatismin omalla
alueellaan, vaikka kapinalliset ottivat
haltuunsa naapurialueen Donetskin.
Kolomoisky käytti nimitystään seuranneina kuukausina miljoonia perustaakseen ja varustaakseen useita
vapaaehtoispataljoonia, jotka auttoivat lujittamaan Ukrainan puoliksi hajonnutta armeijaa.
UKRAINAN PRESIDENTTI
Omaisuus peräisin
yksityistämisistä
Kolomoisky hyötyi Ukrainan yksi-
36
» Hallitukset
ovat epäonnistuneet
oligarkkien
vallan suitsimisessa.
tyistämisistä 1990- ja 2000-luvuilla,
kun neuvostoaikaiset teollisuusjätit
myytiin halvalla. päivänä Kolomoisky ilmoitti, että hän
kuului yksityistämisprosessin hyötyjiin.
. Sitä edelsi
riita, jonka aikana Kolomoisky lähetti
aseistettuja miehiä valtionyhtiön
pääkonttoriin ja vastasi kirosanaryöpyillä toimittajille, jotka tekivät kysymyksiä hänen toimistaan.
Poro?enkon yllätysveto, Kolomoiskyn erottaminen myöhään tiistai-iltana, päätti yhden vaiheen oligarkin ja valtion välisessä umpikujassa,
jonka monet pelkäävät aiheuttavan
vaarallisia seurauksia. Tiedämme, että henkilö, joka
on antanut lahjuksia, mutta on astunut esiin tunnustaakseen sen, välttyy seuraamuksilta, hän sanoi herättäen naurua.
Kolomoisky poikkesi kuitenkin
muista oligarkeista siinä, että hän
pyrki kontrolloimaan valtion omistamia yhtiöitä hankkimalla niistä vähemmistöosuuksia ja nimittämällä
niihin omia johtajiaan, sen sijaan
että hän olisi ostanut niitä kokonaisina yrityskaupoilla
Pari kuukautta
myöhemmin pidetyissä vaaleissa vasemmistopuolueet saivat enemmistön parlamenttiin.
Steingrímur sanoo KU:n haastattelussa,
että alkuvaiheessa ulkomaiset toimittajat kyselivät jatkuvasti, meneekö Islanti vararikkoon.
Steingrímur kertaa romahduksen syitä sanomalla, että Islanti joutui rajun uusliberalistisen kokeilun kohteeksi. Romahduksen hetkellä niiden koko oli lähes
kymmenkertainen verrattuna Islannin valtiontalouteen. Mutta
niitä ei ollut kerätty, vaan pelivara oli käytetty
veronalennuksiin.
Steingrímurin mukaan olisi ollut täysin
epärealistista kuvitella, että Islannin saisi takaisin jaloilleen vain tuloja lisäämällä tai vain
menoja leikkaamalla.
. Sanoimme IMF:lle, että hoidamme talousluvut kuntoon, mutta haluamme itse valita keinot.. ?Bisnesviikingit. Mukana olivat sosiaalidemokraatit ja Vihreä vasemmisto, jonka puheenjohtajasta Steingrímur Sigfússonista
tuli valtiovarainministeri.
Maan talous oli romahtanut, ja Islannin
oloissa poikkeukselliset mielenosoitukset olivat käytännössä ajaneet oikeistohallituksen
ulos buuausten saattelemana. Parlamentin teettämä tutkimus on osoittanut, että oikeistohallitus teki lähes kaikki
mahdolliset virheet. Kun kansainvälinen ?nanssikriisi iski 2007?2008, kaikki pysähtyi
kuin seinään. Teimme myös hyvin selvän päätöksen,
että aiomme säilyttää Islannin hyvinvointijärjestelmän.
Steingrímur kertoo, että hallitus teki tämän selväksi myös Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF). ISLANNIN HISTORIAN ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa vasemmistohallitus aloitti työnsä
helmikuussa 2009. ostivat yrityksiä maailmalta.
Islannin talous kasvoi valtavaa vauhtia,
mutta velkarahalla. Sopeutuksessamme suunnilleen 55 prosenttia
oli tulonlisäyksiä ja 45 prosenttia menoleikkauksia.
. Pankit lähtivät ulkomaille ja kasvoivat ylisuuriksi. Islannista oli tullut 30 vuoteen ensimmäinen kehittynyt länsimaa, joka
joutui turvautumaan IMF:n apuun.
. Vuosista 2001?2002 lähtien tämä alkoi
mennä äärimmäisyyksiin. oikeastaan lähes annettiin . Pitkällä oikeistohallitusten kaudella yksityistettiin, purettiin
markkinoitten sääntelyä ja alennettiin veroja.
. Islannilla olisi ollut suuret varannot, jos
Kriisin
sosiaaliset
vaikutukset
olivat
Irlannissa ja
Islannissa
hyvin
erilaiset.
taloutta olisi hoidettu vastuullisesti. Se työnsi vain lisää rahaa
jo ylikuumentuneeseen talouteen.
Kelpasi IMF:llekin
Kriisin iskiessä sekä kotitaloudet, yritykset
että kunnat olivat raskaasti velkaantuneita.
Talouskasvun ansiosta valtio oli käytännössä
velaton, mutta nyt sen tulopohja romahti.
. halli-
38
tusta lähellä oleville liikemiehille. Steingrímur uskoo kuitenkin,
että Islanti olisi ajautunut vakaviin vaikeuksiin ilman sitäkin.
. Meidän täytyi puuttua molempiin, mutta
kaikki toimemme tähtäsivät siihen, että leikkaukset olisivat mahdollisimman pieniä. Loput pankeista
myytiin
Sen mukaan sopeutuksen
taakka jaettiin oikeudenmukaisesti, hallitus
suojasi haavoittuvimpia ihmisryhmiä, paransi
sosiaaliturvaa, harjoitti aktiivista työmarkkinapolitiikkaa eikä ryhtynyt rajuihin leikkauksiin, jotka olisivat pahentaneet kriisiä.
»
39. Ennen kriisiä Islanti oli menossa eri
suuntaan kuin muut Pohjoismaat, kohti anglosaksista mallia ja kasvavaa eriarvoisuutta.
Kriisin jälkeen kuitenkin tulonjaon epätasaisuutta kuvaava gini-kerroin on pienempi kuin
ennen kriisiä.
Erityisen ylpeä Steingrímur on riippumattomasta, YK:n ihmisoikeusneuvoston tekemästä arviosta. Islanti tuli
ulos kriisistä talousrakenteeltaan monipuolisempana kuin ennen kriisiä. Kriisin iskiessä Islanti menetti 85 prosenttia . Kysyimme, että kuka sitten
maksaisi, jos eivät ne, joilla on varaa. Islannin pankkisektori oli vain
kasvanut niin ylisuureksi, ettei sen pelastamiseen ollut mitään mahdollisuuksia. Siellä suhtauduttiin aluksi epäilevästi aikeisiimme, mutta aikaa myöten he tulivat yhä
tyytyväisemmiksi. He näkivät, että talous koheni, vaikka teimme sen omalla tavallamme.
Verotaakka vauraimmille
Miten tämä saatiin aikaan?
Steingrímur kertoo, että tulopohjan korjaamiseksi Islannin verojärjestelmä uusittiin kokonaan. nanssisektoristaan muutamassa päivässä.
. Avasimme sekä toisen asteen koulutuksen että yliopistot kaikille,
jotka halusivat opiskella, myös aikuisille. Taistelimme kaikin tavoin työttömyysuhkaa vastaan. On
parempi opiskella kuin olla työttömänä.
Steingrímur katsoo hallituksen onnistuneen, koska työttömyys ei koskaan noussut
ennustetulle tasolle. Suurimmillaan se oli 9
prosentissa, nyt 4:ssä.
Toinen uhka oli islantilaisille tuttu Färsaarten 1990-luvun talouskriisistä. Heidän
on autettava rakentamaan Islanti uudelleen.
Vero pääomatuloista nostettiin 10:stä 20
Leikkaukset
haluttiin
pitää mahdollisimman
pieninä.
prosenttiin. Rajaksi tuli 500 000 euron varallisuus yksilöillä
ja 700 000 pariskunnilla.
. Nyt turismi on
ohittanut kalastuksen tärkeimpänä alana ?
mitä kukaan ei olisi voinut uskoa 20 vuotta sitten.
. Tämän takana ei varsinaisesti ollut tietoinen päätös. Teimme
kyllä tiukan sitoumuksen, että tappioita ei sosialisoida.
Hallitus joutui siis käyttämään valtion rahaa pankkisektorin uudelleen rakentamiseen.
Se saatiin vuodessa toimivaksi.
Työttömyys aisoissa
Talouden elvyttämisessä vasemmistohallitus
keskittyi Steingrímurin mukaan niihin sektoreihin, jotka saattoivat kasvaa nopeasti ilman
suuria investointeja. Uusia ympäristöveroja kuten hiilivero luotiin.
Pankkeja ei pelastettu. Kokemuksemme osoittaa, että paljon voidaan tehdä, jos todella halutaan. Färsaaret menetti tuolloin 15 prosenttia väestöstään.
. Tällaisia olivat turismi,
luova teollisuus, korkea teknologia sekä tutkimus- ja kehitystyö.
. Alimpien tuloluokkien tulovero pieneni, keski- ja
suurituloisten kasvoi.
Varakkaimmille asetettiin 1,2?1,3 prosentin varallisuusvero nettovarallisuudesta. Yrityksiä kannustettiin tarjoamaan edes osa-aikatyötä. Tupakka-, alkoholi- ja polttoaineveroja korotettiin. STEINGRÍMUR SIGFÚSSON
Syntyi 1955 Gunnarsstaðirissa.
Islanti
piti kiinni
hyvinvointivaltiosta
Kansanedustaja vuodesta 1983 lähtien.
Maatalous- ja liikenneministeri 1988?1991
(Kansan liitto -puolueessa).
Kuului Vihreä vasemmisto -puolueen perustajajäseniin 1999. Puolueen puheenjohtaja
1999?2013.
Valtiovarainministeri 2009?2013.
» Steingrímur Sigfússon joutui valtiovarainministerinä kursimaan
Islannin uudelleen kokoon romahduksen jälkeen.
TEKSTI Arto Huovinen KUVAT Jarno Mela
Vihreä vasemmisto -puolueen
Steingrímur Sigfússon oli Islannin valtiovarainministeri vuosina 2009?2013.
. Tasaveron tilalle otettiin kolmiportainen, jyrkästi progressiivinen tulovero. Mekin menetimme aika paljon väestöä
vuonna 2009, mutta se oli ainoa vuosi. Nyt
muuttoliike on taas tasapainossa.
Tasa-arvo lisääntyi
Hallitus tähtäsi siihen, että vuonna 2013 päästään tasapainoiseen budjettiin, ja se onnistui.
Steingrímur korostaa, että samalla Islanti
oli kriisistä päästessään tasa-arvoisempi kuin
siihen joutuessaan.
. Jotkut uhkasivat tietysti lähteä maasta,
mutta he eivät voineet, koska rajoitimme pääomien liikkumista
Edelleenkään poliittitukseen kohdistui valtavasti odotuknen eliitti oikealla ei ole muuttunut. Tämä on tietysti
vasemmistopoliitikolle luonnollinen toimintatapa muutenkin, mutta keynesiläisenä olin
varma, että tämä on palkitsevaa myös taloudellisesti. Irlannissa taas ylimmän desiilin
tulot itse asiassa kasvoivat kriisin aikana, ja
alin menetti eniten.
?Meidän odotettiin korjaavan
kaiken paremmaksi?
» Islannin vasemmistohallitukseen kohdistui valtavat odotukset, aivan kuten
nyt Syrizaan Kreikassa.
Islannin opetukset
Steingrímur korostaa, ettei hän ole matkasaarnaajana kertomassa, mitä muissa maissa
pitäisi tehdä. Tämä
ja teki monia uudishä
tar joaa y
kuitenkin on ollut uusliberaatuksia ihmisoikeukia
is
t
s
li
lien suosikkioppi.
sien, tasa-arvon, yma
r
e
uuslib
Steingrímur sanoo, että
päristön
ja koulutuk.
dogmeja
monet taloustieteilijät tietävät
sen alueilla.
sosiaalisen ulottuvuuden mer. »
Steingrímur kertoo myös islantilaisen tutkijan tekemästä kahden kriisimaan, Islannin
ja Irlannin vertailusta. Minusta Islannin todellisia sankareita
sessä uudistamisessa. En kadu niitä neljää vuotta. Sen odotetaan korjaavan kaiken.
Palkinnoksi vaalitappio
Kun Islanti oli jo vahvasti toipumassa,
vasemmisto hävisi kevään 2013 vaalit
ja oikeistopuolueet palasivat valtaan.
Tuntuiko se katkeralta?
. Islannissa kaksi alinta
tulonsaajakymmenystä (desiiliä) menetti tuloistaan vähiten, korkein desiili sen sijaan 40
prosenttia. Minulla oli kuitenkin pitkä kokemus kansanedustajana
ja olin pitkään ollut tekemisissä talousasioiden kanssa. Olin myös ollut
oikeistohallituksen epäonnistuneen
talousajattelun suurimpia arvostelijoita, joten piti vastata huutoon, sanoo
Steingrímur.
Steingrímur oli toiminut Vihreä vasemmisto -puolueen puheenjohtajana
sen perustamisesta, vuodesta 1999 lähtien. Vastassamme oli hyvin raivokas
oppositio, sanoisin jopa vastuuton. Mutta tiesin myös, että jonkun se on tehtävä. Sosiaalidemokraatit vaativat silloin kovasti jäsenyyden hakemista.
Suostuimme siihen, että neuvottelut
aloitetaan ja katsotaan, minkälainen
sopimus voidaan saada aikaan. Islannin opetus voisi olla, miten palkitsevaa on suunnitella toimenpiteitä sosiaalisesti orientoituneella tavalla. Vihreän vasemmiston kannatus on 11?14 prosentin lukemissa.
Raskas hallitustaival
Hallituksessa olo on usein vaikeaa vasemmistopuolueille. Sen kanssa lopolivat julkisen sektorin työntekijät, jotka pitipui aika.
vät kaiken käynnissä, vaikka palkka pieneni ja
Jotkut ovat sanoneet, että hallitus
työajat pitenivät.
teki virheen, kun se yritti tehdä liian
. He ovat varmaan oikeassa, mutta
vaatimukset olivat suuret eikä niille
ollut helppo sanoa ei. Olimme ainoa puolue, josta kaikki
myönsivät, ettei se ole vastuussa romahduksesta.
. Varasimme itsellemme oikeuden vastustaa sopimusta, jos emme pidä sitä kyllin hyvänä.
Steingrímur Sigfússon sanoo, että
jos jäsenyyskysymys vielä nousee
esille, ainoa oikea tapa päättää siitä on
kansanäänestys.
Arto Huovinen. Miten Islannin
Vihreä vasemmisto kesti sen?
. Meidän palkintomme on siinä, jos voimme rehellisesti uskoa tehneemme parhaamme
vaikeassa tilanteessa.
Steingrímur sanoo, että Vihreä vasemmisto oli saanut kaksi suurta vaalivoittoa. Jos alimman tulotason ja alemman keskiluokan ostovoimaa leikataan liiaksi, heistä
tulee taloudellisesti epäaktiivisia ja he lakkaavat olemasta kuluttajina.
Steingrímur korostaa, että köyhyyttä vastaan taistelemiseksi on tärkeää kiinnittää
huomiota alimman desiilin asemaan. Vuonna 2007 se nousi 8,8 prosentista 14,3 prosenttiin ja sitten 2009
vielä lähes 22 prosenttiin. Kriisin aikana kaikki olivat joutuneet tekemään uhrauksia. Katrín
on perinyt Steingrímurin paikan gallupeissa Islannin luotetuimpana poliitikkona.
Kysymys Islannin EU-jäsenyydestä
jakaa mielipiteitä kaikissa maan puolueissa. Se
väitti, että kaikki ongelmat johtuvatkin sotkuja siivoavasta hallituksesta.
Lisäksi oppositiopuolueet tekivät täysin epärealistisia vaalilupauksia.
Steingrímur uskoo, että äänestäjät jo katuvat vuoden 2013 valintojaan.
Nykyisten hallituspuolueiden kannatus on romahtanut 30 prosenttiin. Joissakin asioissa emme onnissen.
tuneet, kuten perustuslain täydelli. Hän sanoo, että puolueella oli silloin kysyntää sosialidemokraattien
kumppaniksi hallitukseen.
. Mutta
kriisin ratkaisemiseksi on pidettävä huolta ostovoimasta aina jonnekin neljänteen desiiliin
saakka.
STEINGRÍMUR SIGFÚSSON sai luultavasti Is-
lannin epäkiitollisimman tehtävän, kun
hän ryhtyi vuonna 2009 romahduksen
jälkeen valtiovarainministeriksi. Tiesin, että siitä tulee hyvin kova
homma. Mutta
samalla on sanottava, että kovin paljon
pitempää aikaa en olisi enää jaksanut,
sanoo nyt 59-vuotias Steingrímur.
Odotusten paine
Steingrímur toteaa, että vasemmistohallitus tuli valtaan äärimmäisissä oloSteingrímurin mukaan ajattelu on muuttusuhteissa.
massa ainakin jollain tasolla kansainvälisissä
. Ja on äärimmäisen tärkeää, että pystytään osoittamaan jotain edistymistä ja tuloksia. Ja näin Islannissa tapahtui.
Steingrímurin mukaan asia on yksinkertainen. Se oli vaikeaa aikaa puolueelle.
Olimme saaneet suuren voiton ja oli valittu paljon uusia ihmisiä, jotka tulivat
suurin odotuksin ja sitten heidät heitettiin kylmään veteen tukemaan hallitusta vaikeassa tilanteessa. Tämä on myönnetty ulkosen, jonka mukaan tasa-arvoisuus on hyvin
mailla ja yhä enemmän myös Islantärkeää kasvulle ja epätasa-arvoisuus hainissa, vaikka vastustajamme eivät
tallista.
sitä mielellään teekään.
. Ne kuitenkin unohkityksen talouskriisien hoitamidettiin pian, koska silloin
sessa.
tapahtui niin paljon.
. Olisi ollut vaikea
sanoa ihmisille, että meillä on liikaa tekemistä ja tämän asian pitää odottaa.
Steingrímur toteaa, että nyt Kreikassa Syrizaan kohdistuu samanlaisia odotuksia. Tutkimuksessa todettiin selSteingrímur sanoo,
vin sanoin, ettei teoria rikkaiettä hallitus oli aktiividen rikastumisen tihkuminen muissakin asioissa
Oikeisto
sesta alaspäin toimi. Minulla on onneksi hyvä terveys, ja
tiesin, että pystyn työskentelemään kovasti. Vuonna 2013 puolue putosi 10,9
prosenttiin.
. Hän uskoo kuitenkin, että Islannin kokemuksilla voi olla annettavaa kriisikeskustelulle.
Steingrímur katsoo, että on tärkeää tarttua
heti alussa kaikkein vaikeimpiin ongelmiin.
Toimille on saatava väestön ymmärrys ja tuki.
Ulkoapäin sanellut ratkaisut eivät kannusta
yhteiseen ponnisteluun.
. Se tarjoaa
sia, kuten perustuslain uudistaminen,
yhä samoja ratkaisuja.
suora demokratia sekä yhteiskunnan
Steingrímurin mukaan kriisi opetti islantekeminen demokraattisemmaksi ja
tilaiset näkemään uudella tavalla vahvan, soavoimemmaksi.
lidaarisen hyvinvointijärjestelmän merkityk. Vasemmistohallituksen aikana
Islanti jätti jäsenhakemuksen, mutta
sen jälkeen oikeistohallitus on jäädyttänyt neuvottelut.
Steingrímur sanoo, että valtaenemmistö Vihreässä vasemmistossa vastustaa jäsenyyttä.
. Äänestäjillä
on taipumus kohdistaa tyytymättömyytensä vallassa oleviin puolueisiin,
vaikka ongelmat eivät olisikaan niiden
aiheuttamia.
. Tavallisten jäsenten
keskuudessa puoluejohtoa tuettiin aika
tiiviisti.
Steingrímur on edelleen kansanedustaja, mutta puheenjohtajan tehtävät hän on jättänyt nuorempiin käsiin.
Vihreää vasemmistoa on vuodesta 2013
johtanut Katrín Jakobsdóttir. Tällainen yhteiskunta kestää vaikeat ajat
paljon.
paljon paremmin, sanoo Steingrímur Sigfússon.
Solidaarisuuden merkitys
40
Steingrimúr Sigfússonin mukaan Islannin vasemmistohallituksen saavutukset tunnustetaan kansainvälisesti ja vähitellen myös Islannissa.
. Esimerkiksi OECD:n sosiitä. Suosituin puolue gallupeissa on . Me teimme sen aika menestyksiaaliosasto julkaisi joulukuussa tutkimuksellisesti. Perheelle se tietysti oli iso uhraus.
. Oli valtava tehtävä pelastaa Isinstituutioissa kuten IMF:ssä, OECD:ssä ja
lannin talous ja viedä yhteiskunta läpi
Maailmanpankissa. Kaikki eivät kestäneet painetta, ja jotkut jättivät
ryhmän.
Steingrímurin mukaan ongelmat
rajoittuivat kuitenkin lähinnä parlamenttiryhmään. piraattipuolue. On tuhoisaa, jos vuodesta toiseen poljetaan samassa suossa, kuten esimerkiksi Kreikassa ja Espanjassa on tapahtunut.
. Näin suuri
kannatuksen kasvu ei hevillä jää pysyväksi. Sanoin jo hallituksen alkutaipaleella, ettei meidän pidä odottaa palkinnoksi vaalivoittoa. Valitettavasti oikeistolaiset uuslibeSteingrímurin mukaan Islanralistiset dogmit ovat viime vuosikymmeninä
nin ensimmäiseen vasemmistohallihallinneet keskustelua. Miltä
se tuntui henkilökohtaisesti?
Omanilaiset
miehet istuskelivat Muttrahin
vanhankaupungin rantakadulla
maan pääkaupungissa
Muscatissa.
kolme koulua ja vajaa kymmenen kilometriä
päällystettyjä teitä. Hän soittaa urkuja ja luuttua ja
harrastaa myös kivääriammuntaa, purjehdusta, puutarhanhoitoa ja ratsastusta.
Klassiseen musiikkiin mieltynyt sulttaani
on perustanut myös 120-henkisen sinfoniaorkesterin, jonka jäsenet ovat kaikki omanilaisia nuoria.
Neljä vuotta sitten valmistuneessa Muscatin kuninkaallisessa oopperatalossa on maa-
ilman suurimmat liikuteltavat urut. Sulttaani Qaboos käynnisti vuonna 2011 neuvottelut Irakista Iraniin eksyneiden, vuoristossa
vaeltamassa olleiden amerikkalaisten turistien vapauttamiseksi. Yhdistyksiä
saa perustaa, mutta prosessi voi kestää vuosia.
Myös siirtotyöläisten kohtelussa on usein parantamisen varaa.
Tämän viikon maanantaina omanilaiset
lähtivät taas kaduille, mutta tällä kertaa suurin joukoin juhlimaan sulttaanin paluuta kotimaahan. Rantapaviljongin palmujen
alla omanilaiset ja muista kulttuureista tulleet
perheet ja kaveriporukat viettivät vapaapäivää
grillaamalla ja syömällä perinteisiä ruokiaan.
USKONNOLLISTEN VÄKIVALTAISUUKSIEN repimien
arabimaiden keskuudessa Oman on ollut
myönteinen poikkeus. Omanilaisten enemmistö ei ole sunneja eikä ?iioja
vaan ibadiitteja. Omanin
neljän miljoonan asukkaan väestöstä lähes
puolet on siirtolaisia pääasiassa Intian niemimaan maista.
Vähittäiskauppa ja paikalliset ruokakuppilat ovat vuosikymmenien ajan maassa asuneiden intialaisten ylläpitämiä. Pintaa
aa syvem
syvemmältä
mmältä
Peik Johansson
peik@kaapeli.?
Ennen kuin sulttaanista aika jättää
JOS EI jostain maasta kuule juuri mitään, asiat
ovat siellä todennäköisesti aika hyvin. Vuonna 1840 sulttaani
Said bin Sultan siirsi hovinsa Sansibarin saarille, jotka kuuluvat nykyään Tansaniaan.
Tämän päivän omanilaisista kolmasosa
on joko itse syntynyt Itä-Afrikassa tai heidän
vanhempansa ovat syntyneet siellä. Tänä päivänä Oman on öljytulojensa ansiosta moderni hyvinvointivaltio, jossa on moottoriteitä, hyvät koulut ja korkeatasoinen maksuton terveydenhuolto.
Naisten asema on selvästi parempi kuin
useimmissa arabimaissa, ja esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista yli puolet on naisia.
Omanilaisilla on tapana sanoa, että Oman
ei ole voimavaroiltaan yhtä vauras kuin SaudiArabia, mutta sulttaani Qaboos on saanut öljytuloilla paljon enemmän aikaan.
Omanissakaan vauraus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan pohjoisrannikko on
maan muita osia kehittyneempi. Qaboos oli kahdeksan kuukauden
ajan Saksassa syöpähoidossa, ja sinä aikana
moni ehtiä jo pohtia sitä, mitä tapahtuu kun
sulttaanista aika jättää.
41. Toinen syy on geopoliittinen:
Omanilla ja Iranilla on yhteinen aluevesiraja
strategisella Hormuzinsalmella, jonka kautta
kulkee viidesosa maailman öljykuljetuksista.
Kolmas tekijä liittyy uskontoon. Vierailin toissa viikolla Omanissa, joka osoittautui
todella kiehtovaksi matkakohteeksi.
Arabian niemimaan kärjessä Intian valtameren rannikolla sijaitseva Oman on monin
tavoin varsin hyvinvoiva maa, ei suinkaan mikään konservatiivinen ?eikkikunta kuten naapurimaat Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit tai
aseellisiin selkkauksiin vajonnut eteläinen
naapuri Jemen.
Omaniakaan ei varmaan olisi juuri mainittu meidän medioissa, jollei maan itsevaltias sulttaani Qaboos olisi auttanut Jemenissä
siepatun suomalaispariskunnan Atte ja Leila
Kalevan vapauttamisessa maksamalla sieppaajien vaatimat lunnasrahat keväällä 2013.
Oman on loistokkaan historian omaava monikulttuurinen maa, jonka sulttaaniperheet
hallitsivat Itä-Afrikan rannikkoa ja Intian valtameren kauppaa 1600-luvun lopulta siirtomaavallan alkuun asti. Muscatista
pohjoiseen Musandamiin liikennöi maailman
nopein matkustajalautta.
Eräiden väitteiden mukaan Qaboos on homoseksuaali. Hänen kerrotaan keräävän urheiluautoja ja omistavan rotuhevosia. Hän oli aikoinaan naimisissa
serkkunsa kanssa, mutta erosi tästä kolme
vuoden avioliiton jälkeen saamatta koskaan
lapsia.
OMANILLA ON ollut viime vuosina merkittävä
rooli sillanrakentajana Iranin kanssa. Ensinnäkin Omanin omat öljyvarat
ovat ehtymässä. Vuonna 2011 Sofarin
öljysatamakaupungissa sadat nuoret lähtivät
kaduille vaatimaan työpaikkoja, halvempaa
ruokaa, verojen lakkauttamista ja lisää valtaa
parlamentille.
Sulttaani Qaboos lupasi 50 000 uutta työpaikkaa julkiselle sektorille.
Omanissa ei ole kokoontumisoikeutta eikä
kunnollista lehdistönvapautta. Vaaleilla valitulla parlamentilla on toistaiseksi vain neuvoa-antava rooli.
Sulttaani kävi nuorena Sandhurstin sotilasakatemian Englannissa ja palveli 1960-luvulla brittijoukoissa Saksassa. Maan rauhalliset ja vakaat olot ja suvaitsevainen ilmapiiri ovat pitkälti sulttaani Qaboos bin Said al-Saidin ja
tämän suuren kansansuosion ansiota, arvioi
Lähi-idän tapahtumia kommentoiva verkkolehti Al-Monitor.
74-vuotias Qaboos on hallinnut Omania
vuodesta 1970 lähtien, jolloin hän brittiupseerien myötävaikutuksella syrjäytti vallasta
isänsä, sulttaani Said bin Taimurin.
Vuonna 1970 Omanissa oli kaksi sairaalaa,
» Oman on moderni
hyvinvointivaltio,
jossa on moottoriteitä, hyvät koulut
ja korkeatasoinen
maksuton terveydenhuolto.
Vakaana ja suvaitsevaisena
pidetty Oman on ollut myönteinen poikkeus muutoin levottomassa Lähi-idässä. Onnistuneiden neuvottelujen jälkeen Qaboos tarjoutui isännöimään
Yhdysvaltojen ja Iranin aluksi salaisia diplomaattitapaamisia Iranin ydinohjelmasta.
Oman hyödyntää yhdessä Iranin kanssa
Persianlahdella sijaitsevaa öljykenttää ja rakenteilla on myös kaasuputki Iranista Omaniin.
Läheiset suhteet Iraniin johtuvat useasta
tekijästä. Muscatissa
on hulppeita ostoskeskuksia muotiliikkeineen
ja wi?-kahviloineen, mutta vain kävelymatkan päässä sulttaaninpalatsista löytyy vielä
perinteinen kalastajakylä.
SULTTAANI QABOOS on absoluuttinen itsevaltias, joka hallitsee maata antamillaan asetuksilla. Ibadiiteilla ei ole samanlaista
vastakkainasettelua Iranin ?iiahallinnon
kanssa kuin sunneihin kuuluvilla Persianlahden ?eikeillä ja emiireillä.
VAIKKA SULTTAANI Qaboos on suosittu, ei Oman
JULIA LASSNER
silti ole vailla ongelmia. Rakennustöihin tulleet intialaiset siirtotyöläiset ja omanilaisten kodeissa piikoina työskentelevät naiset
Kaakkois-Aasian maista ovat uudempi ilmiö.
Muslimien pyhäpäivänä perjantaina oli
mielenkiintoista kulkea Shatti al-Qurumin
pitkällä hiekkarannalla maan pääkaupungissa Muscatissa. Sulttaani Qaboosin suurmoskeijassa on puolestaan maailman toiseksi suurin käsinkudottu
matto, kooltaan 70 x 60 metriä
Yksityisen velan merkitys koko julkisvelkakeskustelussa ja pankkien pelastuspaketeissa on täysin oleellinen, Lotta
Tenhunen sanoo.
Lisäksi Espanjassa toimii Marea- eli
hyökyaalto-liikkeitä. Ei voida hypettää eteläeurooppalaista uutta
vasemmistoa ilman, että tampataan omat matot ja katsotaan, mistä on kysymys. Tavoitteena on
tuoda eri sektoreiden yhteiskunnallisia kamppailuja yhteen demokraattisella
tavalla.
Jos Podemosta ei lasketa, niin asuntovelallisten häätöjä vastustava liike La
pah on Espanjan suurin 15M-liikehdinnän
tuottamista liikkeistä. Mielestäni Espanja on se alue, jolla vastarinta velkahallintaa vastaan on saanut selkeimmin radikaalin, liikkeissä taotun muodon, Tenhunen sanoo.
Hänen mukaansa espanjalaisissa liikkeissä
puhutaan vakavissaan vallankumouksesta
ja ?perustuslaillisesta prosessista?, eli yrityksestä muotoilla yhteisestä halusta yhteiset
normit.
Taustalla on vaatimus vuonna 1978 kumotun sotilasjuntan jäänteiden hävittämisestä ja
siirtymisestä todelliseen demokratiaan.
. Etelässä on leikattu pohjoisen ja erityisesti Saksan käskystä. Madridissa Podemos ja ruohonjuuritason kunnallisvaaliliittouma Ganemos
ovat käytännössä hajottaneet puolueen kolmeen osaan.
Tenhunen kertoo, että puolueen ?järkevimmät. Esimerkiksi Espanjassa luodaan juuri
nyt demokraattisempia osallistumisen muotoja, jotta enemmistö ihmisistä voisi päättää
suoraan asioista, jotka koskettavat heidän
elämäänsä.
esiinny Kreikassa, Espanjassa tai Portugalissa.
Politiikan zombeja vastaan
Podemos-puolueen lisäksi muitakin uusia
järjestäytymisen malleja.
Ganemos, suomeksi ?me voitamme?,
on toukokuussa järjestettäviin kunnallisvaaleihin suuntaava liittouma, jonka
jäsenet osallistuvat henkilöinä ja kieltäytyvät vanhojen poliittisten asemiensa
käyttämisestä.
Ganemosin tarkoituksena on muodostaa paikallisia liikkeitä ja ottaa päätöksentekovaltaa haltuun kuntien ja
kaupunginosien tasolla. Akateemikkojen etunenässä on tv:ssä taitavasti esiintyvä
Pablo Iglesias.
Ennen Podemosta liikkeissä puhuttiin parlamentaarisen politiikan ?zombiksi muuttumisesta?.
. Syriza on taottu vanhoista vasemmistoja kommunistiryhmien toimijoista, mutta se
on onnistunut olemaan vilpittömällä tavalla
herkkä liikkeille ja on hyvin hitaasti saavuttanut jonkinlaisen luottamuksen liikkeissä.
Espanjan Podemos on syntynyt Syrizaa
suoremmin liikkeistä. Tämä on erityisesti niiden
maiden ongelma, joissa vasemmisto on tehnyt aikoinaan sopimuksen suurteollisuuden
kanssa. Pohjois-Eurooppaa joskus hypetetään
osallistuvan demokratian paratiisiksi. Parlamentti on täynnä kuolleita, jotka
vain kävelee ja kävelee, eivätkä mitkään lakiteitse tai massamielenosoituksilla esitetyt
vaatimukset mene läpi.
Siksi tarvittiin työkalu, joka haastaa järjestelmän myös sen omalla kentällä.
. Legenda kertoo, että sinä yönä kun Syrizan vaalijuhlia vietettiin Ateenassa, vaaliteltoissa laulettiin ?Syriza, Podemos, venceremos!?
. toimijat ovat siirtymässä puhdasta ilmaa
tuoviin liikeprojekteihin, eli Podemokseen ja
Ganemokseen, kun taas dogmaattiset jäävät
riitelemään ja fraktioitumaan keskenään.
Miten muiden maiden vasemmistopuolueiden pitäisi muuttua, jos ne haluavat seurata
etelän esimerkkiä ilman hajoamista?
. Samaan aikaan pohjoismaiset eläkeläiset ottavat vieressä rannalla aurinkoa ja juovat
caipirinhaa, sanoo Lotta Tenhunen.
Talouskriisi on kohdellut eurooppalaisia
jyrkän epätasaisesti. Ei se
niin ole, Tenhunen sanoo.
. Podemos on edustuksellisuuden muotojen laboratorio ja taistelutanner, jossa käydään
jatkuvaa kamppailua siitä, kuinka radikaalisti
demokraattinen vaatimus vallan siirtämisestä
alaspäin liikkeille voi toteutua.
Alun jälkeen Podemos ei ole Tenhusen
mielestä osoittanut yhtä avoimeksi kuin mitä
mainostettiin. Siellä on selkeästi ydinryhmä, joka koostuu politiikantutkijoista ja osoittaa toistuvasti, että monissa kysymyksissä päätökset
tehdään keskitetysti.
Syrizan ja
Podemosin
liittolaisuus
on avannut
troikan
sulkeman
velkatyrmän
ovet.
Terveisiä vasemmistoliitolle
. Kun hän
saapui kaupunkiin, Espanjan poliittista järjestelmää vastustanut ja miljoonia ihmisiä politisoinut 15M-liike oli juuri vallannut Puerta del
Solin aukion.
Tenhunen jäi seuraamaan torileiriä, ja sillä
tiellä hän on edelleen. Silloin liikehdintään yhdistyi
joukko politiikantutkijoita, jotka nappasivat
kuohunnasta kiinni oikealla hetkellä ja muodostivat Podemosin puolueena. Nyt puolueet tarvitsevat liittolaisia kaikkialta Euroopassa.
. Puolueessa sovelletaan EteläAmerikasta opittua vallankumouksellista populismia ja rajataan päätöksentekoa pienelle
joukolle.
. Eurooppaan on repeytynyt uusia sosiaalisia ja taloudellisia kuiluja.
. Espanjan Podemosin
johtaja Pablo Iglesias
» Euroopan poliittinen
tilanne näyttää sekä lohdullisemmalta että brutaalimmalta, kun sitä tarkastelee
etelästä käsin.
TEKSTI Pontus Purokuru
MAALISKUUN ALUSSA Gran Canarian saarella
kuoli nälkään vanha espanjalainen pariskunta.
. Jos liikkeet
ikkeet kuihtuvat näiden pienten välivoittojen ansiosta,
niin emme pääse pitkälle.
Tenhunen arvostelee Italian, Ranskan
anskan ja
Suomen vasemmistopuolueiden kiinnostusta
iinnostusta
Syrizaan ja Podemosiin pintapuoliseksi.
iseksi.
. Ei riitä
pinnallinen ylistäminen sillä ajatuksella,
että oma vanha vasemmisto lähtee nousuun
muuttumatta itse, Tenhunen korostaa.
Ainakin Espanjan vasemmistoliitto eli
Izquierda Unida (Yhdistynyt vasemmisto) on
muuttunut. Kiinnostus keskittyy uuden vasemmiston kannattamiseen ilman, että nousisi
ousisi esiin
kysymys siitä, miten meidän pitäisi
si itse
muuttua siinä prosessissa.
. Tenhunen toimii verkoston Eurooppa-ryhmässä,
joka pyrkii levittämään Espanjassa esitettyjä
poliittisia kysymyksiä Euroopan tasolla.
. Espanja tulee olemaan Euroopan uusi
Kreikka. Kaiken viemisen syvyys on näköjään
pohjaton, Tenhunen sanoo ja viittaa talousleikkauksiin.
Kurjuuden ohella etelästä nousevat myös
lupaavimmat vastavoimat euroryhmän talouskurille.
Todellista demokratiaa
Tenhusen mukaan tammikuussa Kreikassa
valtaan noussut Syriza-puolue ja Espanjassa
viime vuonna perustettu Podemos muodostavat uuden vasemmistolaisen politiikan akselin Euroopassa.
. Ne tarvitsevat liittolaisia liikkeiden tasolla, koska ilman liikkeitä puolueiden
menesiden menes
tys ei olisi ollut mahdollista. Puolueen pitäisi olla valmis jakamaan
valtaa alaspäin yhteiskunnallisille liikkeille
eli käyttämään jo saavutettua asemaa tiedottamiseen, koolle kutsumiseen, työkalujen
tuottamiseen ja niiden antamiseen vapaaseen käyttöön liikkeille ilman minkäänlaista
vastavaatimusta.
Asuntoja ja
hyökyaaltoja
ESPANJASSA ON viime vuosina syntynyt
Liittolaisia tarvitaan
Syrizan ja Podemosin liittolaisuus on Tenhusen mukaan ?avannut Merkelin ja troikan sulkeman velkatyrmän ovet?. Liike ei rajoitu vain velka-asumista
koskevaan kysymykseen, koska Espanjassa asuntovelkakupla koskettaa kaikkia. Pahilla on yli 230
paikallisryhmää eri puolilla maata.
. Neljän vuoden aikana
hän on asunut vuorotellen Madridissa ja Suomessa ja toiminut espanjalaisissa liikkeissä.
Yhteistutkimuksen opiskelu aktivistien
kanssa vei Fundación de los comunes -verkostoon, joka muodostuu kuuden kaupungin sosiaalikeskuksista.
Säätiömuodon ottanut verkosto ylläpitää
vapaita kulttuuritiloja, kustantaa yhteiskunnallista kirjallisuutta ja järjestää itseoppimisen kursseja poliittisista kysymyksistä. Vihreä hyökyaalto
puolustaa kaikille avointa julkista koulutusjärjestelmää, ja sininen hyökyaalto
puolustaa vettä yhteisresurssina.
43. Samaa ongelmaa ei
Syrizan johtaja,
Kreikan pääministeri
Aléxis Tsípras
LEHTIKUVA
Vuonna 2011 Tenhunen luki Precarias a la deriva -tutkijakollektiivin Hoivaajien kapina -kirjan ja matkusti siitä innostuneena Madridiin
keskustelemaan kirjoittajien kanssa. Tarkalleen ottaen Podemosta selittää 15M, vuonna 2011 yhteiskunnan politisoinut kansannousu.
15M:n tuottamat paikallisryhmät kokivat, ettei paikallistasolla pystytä vaikuttamaan riittävästi. Valkoinen hyökyaalto puolustaa universaalia oikeutta
terveydenhoitoon
Kaikki valmentaja Michael O?Neillin joukkueeseen nimeämät pelaajat edustavat
brittiseuroja, eikä suuria tähtiä nippuun mahdu. kello 16.55. Nyt matkassa on kuitenkin useita mutkia: paitsi, että vihreäpaidat ovat osoittaneet jo venymiskykynsä, ovat Mixu Paatelaisen
riesana lukuisat avainpelaajien loukkaantumiset. 1
5. Paalun hevosista eniten kannatusta saanee viime visiitillään Vermossa ylivoimavoiton ottanut
Tee Wee Paroni (3), joka kiihdyttänee keulaan ja saanee taakseen Camikin (2). Paalun hevosista lapulle pääsee
myös tasaisen varmaa työtä tekevä
kimppahevonen, viidensadan omistajan Hymynkare (7). Ja onhan Pohjois-Irlanti tuottanut myös nipun kansainvälisesti tunnettuja pelaajatähtiä, kirkkaimpana
kenties George Best.
Ihan niin nimekkäitä pelureita ei
Windsor Parkille Huuhkajia vastaan
astele, ihan napakka nippu kuitenkin.
» Systeemi
[joulukuusi]
on syytä
kyseenalaistaa.
NYT KÄYNNISSÄ olevia EM-karsintoja
hehkutettiin Suomen mediassa ennen tosipelien alkua kaikkien aikojen karsintoina: lohko näytti ennakolta niin helpolta, että itse lupauduin
ihan tällä palstalla syömään hatullisen vattuhilloa, mikäli kisapaikka
jäisi haaveeksi. ja itse asiassa tehnyt sen peräti
kolmesti. Sitä ovat perinteisesti kannattaneet pääasiassa protestanttiset unionistit, jotka tukevat
alueen pysymistä osana Isoa-Britanniaa. Joulukuusi toimii parhaiten
puolustaessa (Gijonin ihme, muistattehan), mutta nyt, kun a) lohkotilanne vaatii maaleja ja reipasta hyökkäyspeliä ja b) Pohjois-Irlannin hidas
mutta kankea puolustuslinja voisi olla
nopeilla hyökkäyksillä rikottavissa,
voisi formaation uudelleenarviointi
olla paikallaan.
Lisäksi, kun Mixulla on käytössään sellaiset hyvävireiset hyökkäysvaunut kuin paluun maajouk-
kueeseen tekevä Berat Sadik, maalien makuun Saksassa päässyt Joel
Pohjanpalo sekä kaikille tutut
Teemu Pukki, Roman Eremenko ja
Kasper Hämäläinen, voisiko ryhmitystä muuttaa hyökkäävämmäksi?
Toki isossa pelissä suurten muutosten tekeminen on riskaabelia,
mutta pataan ottaminen on vielä
epämiellyttävämpää. Pohjois-Irlannin itsenäisyyttä
tai sen Irlantiin liittymistä kannattavat, voittopuolisesti katoliset tasavaltalaiset taas ovat yleensä tukeneet Irlannin maajoukkuetta.
Ristiriidat ovat näkyneet vuosikymmenten saatossa myös katsomoissa. 1
7. Kotivoittopainotteiselta kuitenkin haiskahtaa.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 28.3. Bury - Southend ............ A: 10;
B: 5,7,8,2,3,12
LÄHTÖ 6: Lämpöisten avoimessa sarjassa suosikin loimen saa Big Sky Hurricane (2), joka viimeksi Vermon juoksussaan oli suorastaan häikäisevä.
Samoja vastustajia on mukana nytkin ?
tosin puolta kierrosta pitemmällä matkalla. MK Dons - Doncaster ...... Nämä alasarjapelithän tunnetusti ovat kimurantteja
vihjattavia, eikä nyt käsillä oleva kierros tee poikkeusta. Lohkon maalipörssiä
kolmella maalilla johtavan Kyle Laffertyn ruuti näyttää kostuneen matkalla Norwichista lainalle Turkkiin.
Lisäksi joukkue etenkin Suomen tiimiin verrattuna on kohtalaisen iäkäs.
Normaaliolosuhteissa Pohjois-Irlantia voisi pitää Suomelle helppona
vastuksena. Suosikin epäonnea vaanivat kovakuntoiset
Aki-Vei (7) ja Nahkaparturi (8). A:
6,7; B: 3,10,11,2
LÄHTÖ 4: Tasaisessa kohteessa erottuu muutama pelihevonen, mutta sel-
vää suosikkia ei löydy eli tämä on potentiaalinen läpivetolähtö. Edellinen yritys oli vuonna
1986. Peterboro - Coventry ..... Rochdale - Yeovil ............. Notts Co - Scunthorp ... A: 2,5; B: 3,4,7,6,9
LÄHTÖ 7: Päätöskohde saattaa sujua
lähdöstä maaliin Speed Of Dynamiten (1) tahdissa. Malinen varmaan ihmettelisi Hetemajta ja Eremenkoa A-maajoukkueessakin. Alue on edelleen asukasmäärältään (vajaa 2 miljoonaa) pienin,
joka on edennyt MM-lopputurnaukseen . Bradford - Oldham ........... Portsm. 1
9. Kertaakaan sillä ei ole kaikki ollut pelissä.
Takarivin lähtöpaikka on sille nyt vain
pieni hidaste. Chesterfield - Walsall ..... 2 (1)
viimeistään nyt kokoonpanomuutosten vuoksi systeemi on syytä kyseenalaistaa. 1 (2)
8. Keulassa juossee joko
Vinkan Hovi (5) tai Tuhti-Parooni
(2), mutta tuskin ne pystyvät vastamaan, kun suosikki tulee rinnalle. Maliselle tiedoksi, että nämä ovat aivan yhtä suomalaisia pelaajia kuin vaikka virtaset
ja korhoset. - Shrewsbury ... Takaa
jyrää kokenut porukka Martin (14) ja
Ryti-Tytön (15), mutta matka saattaa loppua kesken. A: 1,2; B: 9,6,5,10,3
Jouko Joentausta
jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. A: 3,7,2,14,15; B:
8,6,10,5,11
LÄHTÖ 2: Suosikki Kentucky Love
(4) oli viimeksi niin vakuuttava kiries-
44
» Tuikun
Poju on
jyrännyt
rennolla
tyylillä
kolmesti
peräkkäin
voittoon.
sään voittoon, että samanlaisena se
ei tässä porukassa häviä kenellekään.
Golda Mercury (1) pitänee kiihdytyksessä keulapaikan ja luovuttaa sen
korkeintaan suosikille. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ne kaikkien aikojen karsinnat ovat osuneet vastustajille siinä
missä suomalaisten osa on ollut kärsijän: vihreäpaitainen ryhmä on pelannut selvästi yli oman tasonsa.
Pohjois-Irlanti on lohkossa toisena, vain pisteen päässä johtavasta Romaniasta. I-S 24.3.
Kaikkien aikojen kärsinnät jatkuvat sunnuntaina
SUNNUNTAINA Huuhkajia vastaan asettuva Pohjois-Irlannin maajoukkue on
mielenkiintoinen
kummallisuus eurooppalaisilla jalkapallokentillä. Northampton - Luton... Humun
Humu (3) jäi Levin jäärata-ajoissa viimeksi kakkoseksi. Suvelan Tähti (7) otti tiistaina
Teivossa niukan voiton pitkällä tulisella
kirillään. Tällä viikolla vilttiketjuun liittyivät Perparim Hetemaj ja
Kari Arkivuo, joista etenkin jälkimmäisen poissaolo heikentää huomattavasti Huuhkajien pakkikalustoa.
on yleensä
joulukuu. 1 (2)
3. Kuulantyöntäjä Arttu Kangas
(kuvassa) ihmetteli Thomas Schmittin yli kahden metrin (19,07?21,37) henkilökohtaista tulosparannusta. Bristol City - Barnsley .... Ja jos tästä
otatuksesta ei kolmea pistettä irtoa,
jäävät nämä karsinnat fanien mieliin kaikkien aikojen pannukakkuna.
VIIKON VAKIORIVI koostuu maajoukkuetauon vuoksi brittien Ykkös- ja
Kakkosliigasta. Se omaa hyvät vauhtivarat. 1
10. 1
2. E
pelit
Lajissa näkee usein puolen metrin ennätysparannuksia, mutta tällaiset ovat ainutlaatuisia. Kovimman vastuksen sille tarjonnee tallikaveri, Kati Lindsbergin valmentama ruotsintuonti Lindys Jersey Boy
(5). Kakekin (8)
on kova, samoin Villiaura (10). Muista hevosista viime ajoilta kovimmat meriitit on
Vermossa jälleen keskiviikkona voittaneella Global Optionilla (9). A: 4,1; B:
9,6,11,8,5
LÄHTÖ 3: Talven komeetta Costello
(6) joutuu nyt kovaan kyytiin. 1
12. L Orient - Port Vale ......... 1
6. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64
merkin järjestelmää: 1, 1(2), 1(X), 1, 1, 1,
1(2), 1, 1, 1(2), 1, 1(X), 2(1).
Elina Vainikainen
elina.vainikainen@gmail.com
VIIKON SAMMAKKO: RoPSin valmentaja Juha Malinen ihmetteli keskiviikkona Twitterissä, eivätkö isit
jaksa viedä suomipoikaa treeneihin,
kun Pikkuhuuhkajien kokoonpanossa on kaiken maailman Lassasta,
Hradeckyä ja Rahimia. A: 10,5,12,6,7,1; B:
2,3,4,8,9,11
LÄHTÖ 5: Tuikun Poju (10) on jyrännyt vastustamattomasti rennolla tyylillä kolmesti peräkkäin voittoon. Hohhoijaa.
Kentucky Love huippuiskussa
LÄHTÖ 1:
Forssan T76ravien avaus
on tasainen
kylmäveristen tasoitus. Vastenmielisin tapaus löytyy reilun kymmenen vuoden takaa,
kun maajoukkueen tuolloinen kapteeni Neil Lennon sai tappouhkauksen siirryttyään edustamaan seuratasolla tunnetusti katolista Celticiä.
Tämän jälkeen Pohjois-Irlannin jalkapalloliitto IFA on tehnyt kaikkensa
suitsiakseen jalkapallon ulkopuolisia
vastakkainasetteluita, ja onnistunutkin siinä erinomaisesti.
Kähinöistä huolimatta Pohjois-Irlannissa on pelattu vuosikymmenten saatossa myös varsin hyvää futista. 1 (X)
4. 1 (X)
13. Mikään läpihuuto juttu
juoksu ei sille ole, sillä myös Timeless
Croft (2), Erica Luxx (5), Jumping Joiner (6), Freddie Ale (9) ja Incredible
Ironman (10) ovat tottuneet voittamaan. Suomessa Mixun joulukuuseksi kutsuttua 4?3?2?1-muodostelmaa on ihmetelty jo vuosikaudet, ja
JOULUKUUSEN SESONKIAIKA
64 SARAKKEEN VIHJERIVI
1. Huimariina (10) ja RuutuViesker (11) laukkasivat Teivossa lähtöön, mutta molemmat ovat iskussa. Sheff Utd - Crewe ........... Crawley T - Gillingham ... 1 (2)
11. Nuoret hevoset eivät juuri ole toisiaan kohdanneet.
Pelihevosia ovat ainakin Applehill
Express (10), Blind Maker (5), Instant
Rich (12), Prince Dean (6), Winter?s
Playboy (7) ja kovaluokkainen Boulder Cannon (1)
Ristikko
Shakki
Onks tietoo?
Nimi ja paikkakunta:
6
Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa.
Vastaukset 1.4.2015 mennessä osoitteella Kansan Uutiset,
PL 64, 00501 Helsinki. Kenen jalkapalloilijan lempinimi on El
Pistolero (revolverisankari)?
6. Imperiumin paluu?
10. Kuinka monta tiikerirotua on maailmassa?
8. Miten muuri murtuu. Rxf8+ on torjumaton
Risto-Pekka Lahti, Outokumpu
Reino Lipponen, Rovaniemi
Pekka Vuorela, Keuruu
Vastaukset
1. Kuka on kirjoittanut kirjan Krim on meidän . Txf7+! Rxf7 2. Kuka oli Suomen ensimmäinen pääministeri?
1.
2.
3.
8
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Ristikko 27.3.2015
45. Valkean siirto.
Ratkaisu: 1. Mustalla on
ongelmia kuningasaseman kanssa ja valkea tietää
sen. Re6 Dd7 3. Wells
Kuusi
Torneå
Kalle Kniivilä
Pehr Evind Svinhufvud
7
Tilinumero IBAN-muodossa:
Kuka on Ruotsin puolustusministeri?
Kuka on Bernard Willem Holtrop?
Kuinka monta kansanedustajaa vasemmistoliitto sai vuoden 2011 vaaleissa?
4. Mikä on Kazakstanin pääkaupunki?
5. Mitä Tornio on ruotsiksi?
9. Ranskalaisen Charlie Hebdo -satiirilehden pilapiirtäjä
14 kansanedustajaa
Astana
Urugualaisen Luis Suárezin
H. G. Lisää kuoreen merkintä Ristikko.
5
4
3
Ristikon 20.3.2015 voittajat ja oikea vastaus
Kansan Uutiset
onnittelee voittajia.
2
1
a
b
c
d
e
f
g
h
Kuninkaan kaatoon tähtäävässä voimainmittelössä
tehoiskut voivat tulla milloin mistäkin suunnasta.
Väliin edestä ja myös vinkkelin takaa.
Bledissä vuonna 2002 pelatussa pelissä
Sutosky?Cvitan asetelmat olivat selvät. Df6 ja
uhkaus 4. Peter Hultqvist
2. Kuka kirjoitti vuonna 1898 julkaistun tieteisromaanin Maailmojen sota?
7
Timo Mäkelä
SOLIDAA-
RISUUSTILAUS
Tekemällä solidaarisuustilauksen tuet
nuorten työpajoja
Jokaisesta solidaarisuustilauksesta Kansan Uutiset
lahjoittaa 10 % Länsi-Saharan nuorille työpajojen
järjestämiseen.
http://kvsolidaarisuustyo.fi/lansi-sahara/
Tilaan Kansan Uutisten Viikkolehden (x)
Kestotilaus 12 kk / 149 ?
Määräaikaistilaus 6 kk / 89 ?
Määräaikaistilaus 3 kk / 46 ?
Kesto Solidaarisuustilaus 12 kk / 149 ?
Määräaikainen Solidaarisuustilaus 6 kk / 89 ?
Määräaikainen Solidaarisuustilaus 3 kk / 46 ?
Kaikki hinnat tilaajapalvelusta:
tilaukset@kansanuutiset.fi
p. 09 7596 0208
www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu
Tilaushinnat sisältävät painetun lehden alv:n 10 %.
46
rooli. Asemansa valtiovarainministeriö sementoi 90-luvun
laman aikaan valtiovarainministeri Iiro Viinasen
johdolla.
Valtiovarainministerit . Muut
ministeriöt käyvät vuosittain ministereidensä johdolla neuvottelut valtiovarainministeriön kanssa.
Sen punakynä sanelee politiikan sisältöjä. On
havaittu, että ministereiden argumentointi muistuttaa hyvin nopeasti valinnan jälkeen valtiovarainministeriön jargonia.
LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN
JULKAISIJA
Kansan Uutiset Oy
Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki
(PL 64, 00501 Helsinki)
Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi
Muut sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi
TOIMITUS
avoinna ma?pe 9.00?16.00
Toimitussihteerit: 09 7596 0312
toimitus@kansanuutiset.fi
viikkolehti@kansanuutiset.fi
SATAKUNNAN TYÖ
PL 41, 28101 Pori
Käyntiosoite: Eteläpuisto 14
Avoinna ti-ke klo 9?12
Puhelin: 02 630 3210
toimitus@satakunnantyo.fi
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Ma?pe klo 9.00?16.00
09 7596 0208,
tilaukset@kansanuutiset.fi.
JAKELUHÄIRIÖT
Postin palvelunumero 09 7596 0208.
TILAUSHINNAT
Tilaukset toimitetaan
force majeure -varauksin.
Säästö
Määräaikais
12 kk
149 ?
175 ?
6 kk
76 ?
89 ?
3 kk
39 ?
46 ?
1 kk
15 ?
17 ?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %).
Tarkemmat tiedot verkkosivulta.
ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI
avoinna ma?pe 9.00?16.00
puhelin: 09 7596 0200
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa
www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista.
ISSN 0357-1521
Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2015
VALTIOVARAINMINISTERIÖN virkamiehet julkistivat
oman vaaliohjelmansa. Tämä pönkittää talouspoliittista
hegemoniaa, jossa elvyttäjiä yritetään ahdistaa
nurkkaan.
Pankkiekonomistit toimivat myös Kreikan talouden asiantuntijoina niin Helsingin Sanomien
kuin Ylenkin jutuissa. Ammattijärjestöjen ja muiden etujärjestöjen ekonomistit
määritellään osin leipäpapeiksi, jotka ajavat järjestöjensä etua.
» Pankkiekonomisteille, leikkaajille, on
pedattu mediassa
?järjen äänen. Leikkaukset kohdistuvat väistämättä perusturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koulutukseen. rooli.
PANKKIEKONOMISTIT MIELLETÄÄN sitoutumattomiksi,
objektiivisiksi tahoiksi. Nordea-pankin
tutkimusjohtaja Aki Kangasharju tekee tulosta
Nordealle, jotta hallituksen puheenjohtaja Björn
?Nalle. oppivat pian talon tavoille. Pankkiekonomisteille, leikkaajille, on pedattu mediassa ?järjen äänen. Kuvassa Antti Rinne (sd.)
Juha Sipilä (kesk.) ja Alexander
Stubb (kok.).
teriön virkamiesjohdon näkemykset talouden tilasta. Puolueiden puheenjohtajat kuittasivat valtiovarainminis-
47. Virkamiesvastuulla esitettiin kuuden miljardin leikkaustarvetta. ?Kerrassaan väärä viesti nykyisessä taloustilanteessa?, teilaa Kangasharju taloustieteen professori Pertti Haaparannan kriittiset näkemykset
Suomen talouspoliittisesta keskustelusta (HS
23.3.), jota Haaparanta pitää epä-älyllisenä.
Haaparanta lasketaan elvyttäjiin. Ensi viikolla: Suomessa on harjoitettu talouskuria ilman analyysiä
taantumasta, sanoo Tampereen yliopiston taloustieteen professori Hannu Laurila.
Kulttuurisivuilla Pekka Sauri (kuvassa) kertoo romaanistaan Parempaa kuin seksi.
MINNA KALLINEN
Viimeinen
einen sana
PUHELIN
09 759 601
VERKKOSIVUT
www.kansanuutiset.fi
SÄHKÖPOSTI
toimitus@kansanuutiset.fi
LEVIKKI
10 000
Lehti ilmestyy perjantaisin.
PÄÄTOIMITTAJA
Sirpa Puhakka 045 77313000
Sirpa Puhakka
sirpa.puhakka@kansanuutiset.?
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Kai Hirvasnoro 09 7596 0232
TOIMITUSJOHTAJA
Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254
Talouden elvyttäjät ja leikkaajat vastakkain
SILMIINPISTÄVÄN USEIN pankkiekonomistit ovat äänessä valtakunnan ykkösmedioissa, Ylellä ja Helsingin Sanomissa. puolueesta ja taustastaan riippumatta . Miten sitoutumaton tai objektiivinen oli Jan von Gerich vaatiessaan Nordean pääekonomistina Kreikkaa sopeuttamaan talouttaan maan vaalien jälkeen?
Puolueiden puheenjohtajat
vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkeä lukuunottamatta ovat valmiita vaihtoehdottomuuden politiikkaan. Pankkiekonomistit käyttävät
vahvaa mielipidevaltaa talouspoliittisessa keskustelussa.
Pankkiekonomistit peittoavat mediassa määrällisesti mennen tullen alan professorit puhumattakaan tutkimuslaitosten, etujärjestöjen ja eläkeyhtiöiden ekonomisteista. Alexander Stubb, Juha Sipilä, Antti Rinne,
Timo Soini, Päivi Räsänen ja Carl Haglund allekirjoittavat vaihtoehdottomuuden politiikan.
Vain vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo
Arhinmäki ei niellyt kuuden miljardin leikkaustarvetta. Heillä on
valvottavanaan omat intressinsä. Sixten Korkman kylläkin rikkoo pankkiekonomistien rintamaa.
Pankkiekonomistien yksiviivainen puhe osuu
ja uppoaa mediaan päinvastoin kuin teoriaherroiksi miellettyjen talousoppineiden puheet.
Pankkiekonomistit sopivat vaikeaselkoisia professoreita paremmin journalismin pirtaan. Tämä on faktaa, koska nämä lohkaisevat suurimman osan valtion budjetista.
Samat valtiovarainministeriön virkamiehet
valmistelevat hallitusneuvottelijoiden pöytään talouspoliittiset linjaukset. Näinhän ei ole. Wahlroos voi tienata seuraavat sata miljoonaansa. Veropolitiikan alivaltiosihteeriksi valtiovarainministeriöön tammikuun
puolivälissä siirtynyt Timo Viherkenttä myönsi,
että ?virkamiehillä tavallaan on niin paljon valtaa
vaikuttaa lopullisiin päätöksiin kuin poliitikot haluavat virkamiehille antaa?.
Valtaosa poliitikoista sitoutui jo ennen vaaleja
valtiovarainministeriön kuuteen miljardiin. Pankilla on oma intressi
valvottavanaan rahoitusjärjestelmän kautta. Pankkiekonomistilla on etusijalla pankin intressi.
Talouspoliittisessa keskustelussa vastakkaisissa leireissä ovat säästäjät/leikkaajat ja elvyttäjät
Varaukset numerosta 020 055 055 (0,29 e/min + pvm/mpm) tunnuksella JÄSENVIP50.
Ota Tradekan jäsenen PINS-kortti mukaan ja näytä se hotellin vastaanotossa majoittuessasi.
Kaikki jäsenedut, vaihtuvat kampanjaedut ja tarkemmat tiedot vuosieduistasi löydät
verkkosivuiltamme www.tradeka.fi. . *
VIIKONLOPPUYÖ
50 %
ALENNUKSELLA**
Tradekan jäsenille
uudessa Hotel Indigo
Helsinki . Katso lähin Restel-ruokaravintolasi osoitteesta www.ravintolamaailma.fi.
** 50 % alennus viikonloppuöistä pe-la tai la-su 27.3. Jälkiruoat
kaupan
päälle
Nyt normaalihintaisen
pääruoan ostajalle
Tradekan jäsenen
PINS-kortilla
JÄLKIRUOAT 0 . Lisä- ja
vuosiedut saadaksesi, näytä Tradekan jäsenen PINS-kortti tilausta tehdessäsi. Kampanja-aikana edun voi käyttää niin
monta kertaa kuin haluaa. . Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. majoitus 1:lle tai 2:lle Standard-huoneessa, buffet-aamiainen sekä saunojen, kuntosalin ja joogahuoneen käyttö. Lisäksi saat -20 % muista jäsenen vuosietuihin kuuluvista ravintolaostoista. Huoneessa
maksuton minibar ja langaton internet-yhteys. Boulevardissa
Lue lisää www.tradeka.fi
* Lisäetu on voimassa 24.3. 3.5.2015 lasketaan päivän huonehinnasta. Erikoishintaisia huoneita rajoitetusti.
Hintaan sis. 30.4.2015 näissä ruokaravintoloissa ympäri Suomen.
R
* Etu on maksimissaan kahdelle normaalihintaisen à la carte -pääruoan ostajalle/jäsenkortti/ruokailukerta
28.3.?3.4.2015 | VIIKKO 14
Tv&Radio
Suosittu tanskalainen Perilliset-sarja palaa ruutuun.
Luvassa on seitsemän uutta jaksoa. Piirre näkyy hänen monissa elokuvaprojekteissaan.
Käsikirjoittaja-ohjaaja Tony Gilroy
on kunnostautunut aiemminkin juristibisneksen koukeroiden kuvaajana.
Hänen kässäriinsä pohjautuu herkullinen Al Pacino -. ja vaikeuttaa myös vastasyntyneen lapsen hoitoa.
PERILLISET-SARJAN UUSISSA
PERILLISET
Yle Fem ke klo 21.00
Michael Clayton on trilleri lakifirman velkoihin ajatuneesta fikseristä (George Clooney, kuvassa), joka joutuu murhayritysten
kohteeksi firman puidessa mehevää riitaa suuryrityksen kanssa.
Siivooja ilman rättiä
Koska Michael Clayton (2007) on korostetusti George Clooney -. lmi, hyvä kundi voittaa pahat kaverit ja näiden naispomon.
Clooney tunnetaan yhteiskuntakriittisesti orientoituneena Hollywood-tähtenä. Hyvinkin pieniin rooleihin mahtuu näppäriä henkilökuvaa ja tarinan kaarta avartavia tiivistyksiä.
Konkarikeskiviikko palaa ruutuun tuorein jaksoin. Kun pikkuveli Emil pidätetään marijuanan hallussapidosta Thaimaassa ei Frederik kuitenkaan voi jättää tätä pulaan.
Sotku uhkaa vesittää Signen suunnitelmat . Jos arvostaa ajatuksella tehtyä ei-väkivallatonta jännitysviihdettä, niin Michael
Claytonin pariin kannattaa ilman muuta istahtaa.
Robert Elswitin kuvaus on ilo silmälle, ja jotain kertoo sekin, että Clooneyn
lisäksi tuottajapuolelta löytyvät ohjaajat
Steven Soderbergh, Anthony Minghella
ja Sydney Pollack. lmi Paholaisen asianajaja (1997). Tunnelmien tihentämiselle lasketaan dramaattinen perusta autopommin räjähdyksellä, josta mennään takaumaan
. Lisäksi pankissa epäillään projektin toteuttamiskelpoisuutta.
Signellä on sisarustensa tuki, mutta kun heidän
tilanteensa käy yhä kaoottisemmaksi, aiheuttaa se
ongelmia myös Signelle.
Frederik on päättänyt saada elämänsä järjestykseen ja panostaa perheeseen. Muut vieraat
ovat artisti M.A. Nimihenkilön (Cloo-
ney) toimenkuvan kautta saadaan antoisa lähituntuma amerikkalaisen suurliike-elämän verkostoista.
Clayton on . Juonikuvio
keskittyy ?rman oman huippuasianajajan (Tom Wilkinson) sekoamisen aiheuttamaan tapahtumien vyöryyn.
Erityisen miellyttävän katsomiskokemuksen elokuvasta tekee kerronnan
tasaisen varma ja hillitty tempo. Kuvassa Pirkka-Pekka Petelius (vas.) ja André Wickström.
Konkarikeskiviikko tiistaisin
KONKARIKESKIVIIKKO PALAA ruutuun uusintana, mutta
tällä kertaa tiistaisin. Viime mainittu tunnettiin myös päteväksi sivuroolivierailijaksi (Eyes Wide Shut, Sopranos). Kuvassa Gro (Trine
Dyrholm).
Perilliset uusin jaksoin
jaksoissa Signe taistelee
toteuttaakseen unelmansa Grønnegaardin kartanosta.
Hän haluaa viljellä hamppua kartanon mailla ja samalla
luoda tilasta kodin niin itselleen kuin sisaruksilleen.
Tämä vaatii Signeltä uudenlaista vieraanvaraisuutta
ja elämäntyyliä kuin mihin hän on tottunut. Gilroyn vahva käsikirjoittajan
panos näkyy myös suositussa Medusatrilogiassa.
Kun joukkoon liitetään Michael
Clayton, niin näiden elokuvien punaisena lankana voi sanoa kulkevan suurten
organisaatioiden (liike-elämä, vakoilu)
toimintaan liittyvä salamyhkäisyys.
Michael Clayton on teeman . ksu toteutus, jäntevästi kerrottu vivahteikas
jännitysdraama. Luvassa liuta 60 vuotta täyttäneitä vieraita. yksinkertaista ja tehokasta. Tässä
hän näyttelee päähenkilön empaattista
esimiestä. Naissivuosan Oscarilla palkittu britti Tilda Swinton tekee osuvan
muotokuvan nykyaikaisesta naispuolisesta huippujohtajasta.
Vaikka Clooney on roolissaan hieman yksitotinen ristiretkeläinen, henkilökaartia piristää ratkaisevasti runsas
sivuhenkilöiden joukko. Kauden ensimmäisessä osassa vieraana
on humoristi ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.
Nuorin vieraista on näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius, joka juuri ja juuri täytti ikäkriteerin. Hänen tehtävänään on estää isompien vahinkojen syntyminen,
jos vaikutusvaltainen kansalainen on
kolaroinut epäilyttävästi tai törmäillyt
vaikkapa seksisuhteissaan. Numminen, edelläkävijä Lenita Airisto,
presidentti Tarja Halonen, valokuvaaja Henrik Schütt,
kapellimestari Leif Segerstam, kirjailija Lars Sund ja
artisti Pirkko Mannola.
Sketsipuolella luvassa on Terveys-tv:tä Maxin ja
Robertin seurassa, tuoreiden suomenruotsalaisten
tosi-tv-sarjojen trailereita sekä runsaasti ?irtokarkkeja?.
Harri-Ilmari Moilanen
KONKARIKESKIVIIKKO
MICHAEL CLAYTON
Yle Teema pe klo 21.00
Yle Fem ti klo 21.30. xer eli järjestelijä, varsinainen sumplija, joka nimittää itseään
siivoojaksi
kohti tuntematonta 01.20 Maailman
kauheimmat naapurit
09.15 MasterChef Australia 11.40 Maistuvimmat liikeideat 12.35 Lihamestarit 13.05 Rikkaiden panttilainaamo 14.05 Huima
konttihuutokauppa 14.35 Metsien miehet (7) 15.30 Kuuluisat kuppilat 17.00
Surkeiden kuskien autokoulu (S) 17.30
Surkeiden kuskien autokoulu (7) 18.00
Amerikan kovimmat keräilijät 19.00
Poliisit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Panttilainaamo 22.30
Panttilainaamo 23.00 Rekkakuskit
jäällä 00.00 Poliisit Norja 00.30 Poliisit Norja (S) 01.00 Villit nettivideot (16)
01.30 Villit nettivideot 02.00 JIM D:
Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Hohto on kauhuklassikko kirjailijasta, joka perheineen ottaa talonmiehen pestin autiossa vuoristohotellissa. Kalevi Pollari. 21.40
Urheiluradio. 22.45
Syödään ensin! Onko eettinen ruoka
Lakatut varpaankynnet . Kai
Ulmanen. 00.00
Yle Uutiset ja sää. 07.53 Onnen sävel.
15.30 Aristoteleen kan08.00 Yle Uutiset ja sää.
tapää: Näkymättömät käsi08.05 Onnen sävel. 13.00
L auanta
in
Aamupala. 15.03
toimittaja Markus Partanen. Organizatsija Karayan, Ruotsi
2012). 17.15
ten elämäntarinat ovat aina kiinnostavia ja siksi ehkä elämäkerrat ovat suosituin tietokirjallisuuden laji. 05.50 Merisää. Ohjaus:
Guy Hamilton.
SM-liiga Play-off s Extra
Elokuva: After Life (16)
Tukikohta (16)
Ennustaja-TV
Teema
04.00
10.00
11.00
12.00
13.05
13.48
14.35
15.05
16.10
17.00
18.00
20.00
21.00
21.00
22.55
00.34
00.45
01.10
Teematieto
Australian taiteen kehitys
Vihreä vastarinta
Yle Live: Nick Cave And
The Bad Seeds
Talo Italiassa
Talo Italiassa
Arkistojen salat: Monacon häät
The Spice Girls -tarina.
Dokumentti 1990-luvun
popsensaatiosta.
Yle Live: Scandinavian
music group
Ruokamatka Intiassa.
Mumbai ja Pondicherry.
Tuomas-kuoro: 800
vuotta
Historia: Englanti Elisabet I:n aikaan
Teemalauantai: Kubrickin salaisuudet
The Shining . 14.00 Yle Uutiset. (16)
Dallas (12)
Vaarallinen totuus (16)
Nelonen
07.40
07.50
08.05
08.20
08.50
09.20
09.50
10.20
10.50
11.20
11.50
13.35
15.50
17.55
18.55
18.58
19.00
19.30
20.00
21.25
21.30
23.50
23.55
02.05
04.05
Bumba (S)
Lego Ninjago (7)
Lego Ninjago (7)
Merieläinten pelastajat
Elixir
Elixir Sport
Neljän tähden illallinen
Neljän tähden illallinen
Neljän tähden illallinen
Neljän tähden illallinen
Tunteet ilman sanoja
(Sweet Nothing in My
Ear/USA 2008). 144 800. Elina Kottonen
& Samuli Väänänen 12.00 Makuasiaa
. Siinä Hohto
rinnastettiin Amityville-sarjan aloitusfilmiin
Luojan tähden paetkaa (1979), jonka keinotekoiseksi sukulaisteokseksi Kubrickin opus
teilattiin. 16.10 Entisten nuorten sävel22.05 Kirjakerho: Toisen elämä. 19.08
Sekahaku . Tekotaiteellisuus hyppää silmille muustakin kuin Jack Nicholsonin kiiluvasta katseesta. 20.00 Yle
Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. LP
Viesti
Formula 1: aika-ajot
100 tarinaa Lastensairaalasta
MTV Sport: Ravikunkku
Suomen surkein kuski
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
MTV Sport: F1 Extra
Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7)
Pop?n´Roll
Selviytyjät. 06.03 Sää. Lopun
alkua. 21.03
Poppikoulu. HD (16)
Festivaalipuhetta
Uusi Kino: Kaaskerin
Lundström (S)
Teematieto
Muut
09.05 SVT:n ohjelmaa
13.55 Dok: Oudot rokkilinnut
idästä 14.25 Sydänystävät 14.55 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 15.25 Eduskuntavaalit 2015 vaalikeskustelu 16.55
Ruotsalainen kesä Suomessa 17.25 Kirjaohjelma: Ari Behnin kirjailijamaja 17.55
Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äänijahti 18.30 Aistien haastaja
19.00 Uusi maani 19.30 Yle Nyheter
TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Jacobin rakkaudet 20.01 Norjaa ristiin rastiin 20.05 Rantahotelli (7) 20.52 Anjan
matkassa 21.00 Efter Nio Bettinan seurassa 22.00 SVT:n ohjelmaa
11.00 Teknavi 11.30
Moderni perhe (7) 12.00
Anthony Bourdain . 21.35 Novosti Yle. 01.02 Koeeläinpuisto. 02.02 Koeeläinpuisto.
Yle Puhe
07.00 Julkinen sana 07.45 Tarinoita lapsille:Puluboin ja Ponin pöpelikkökirja, osa 6 /14 08.00 Yle Uutiset 08.05 Leikola ja Lähde 09.00
Aspekti 10.00 Yle Uutiset 10.03
Katariina Souri 10.55 Hiihdon SM
11.55 Puheen Viikko 12.55 Hiihdon SM 15.10 Puheen Viikko 16.00
Yle Uutiset 16.05 Alivaltiosihteerin viikko 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 20.00 Tohtori Raimo . 09.10
nin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää Sää. 13.03 LevylauJazzin sävel on vapaa / 09. HD
Kova laki: Rikollinen mieli
08.05
08.20
08.35
09.05
10.00
10.30
11.00
11.30
11.55
12.25
12.55
15.55
16.55
17.00
18.00
19.00
19.10
19.20
19.30
20.00
21.00
22.00
22.10
22.15
22.25
22.40
00.35
01.30
Ella Elefantti (S)
Chuggington (S)
Katti kaiken tietää! (S)
Winx-klubi (7)
MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat
Salatut elämät (7)
Salatut elämät (7)
Salatut elämät (7)
Salatut elämät (7)
Salatut elämät (S)
Lentopallon Mestaruusliiga: LP Kangasala . Jälkikasvu (Danny Lloyd)
on varsinainen meedio pikkuvesseliksi, äiti
(Shelley Duvall) taiteilee siinä välissä.
TAAS TULEE
2
Kubrickin ja Diane Johnsonin kässärin
kantavia teemoja ovat yksilöllisen minuuden hajoaminen ja ydinperheen kriisi. kohti tuntematonta 13.00 Mentalisti Noora Karma
14.00 Myytinmurtajat 15.00 Morgan
Spurlock: Sisäpiirin mies 16.00 Miehen puolikkaat 17.00 Ensisilmäyksellä
(S) 17.30 Rillit huurussa 18.30 Simpsonit (7) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05
Simpsonit 21.00 Kaappari (7) 22.50
112 (7) 23.50 Morgan Spurlock: 7 kuolemansyntiä 00.20 Anthony Bourdain
. valtadutetaan vastoinkäymisissä. Maailmanpolitiikan arkipäivää. King
purki ärtymystään
vielä viime vuonna, mikä on ymmärrettävää: Hohdossa tapahtuu kauhun näyttävä
ulkoistaminen. 10.00 Yle
17.15 Koraani. 19.03 Urheiluradio. Sattuvasti sanottu.
Myös alkuperäisteoksen kirjoittaja Stephen King suivaantui näkemästään heti
tuoreeltaan. 07.00
Yle UutiVälilevyjä 15.00 RadioRadio 1
set. 00.05 Yöradio.
01.00 Yle Uutiset ja sää. 23.10 Yöklassinen. 12.10 Urheiluradio. 20.03 Urheiluradio. Katja Ståhl 22.00
Novan Yö. Pääosissa: Jeff Daniels, Marlee Matlin, Sonya Walger, Ed Waterstreet,
Phyllis Frelich. 09.00 Yle
työsanonnat 15.55 Yle News
16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Fau- Uutiset. Yle Uutiset ja sää 04.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. 23.00
Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää dio. Sen angloamerikkalaisissa aikalaisarvioissa esiintyi myös
penseitä näkemyksiä.
Eräs arvio on napakymppi. 10.03 Sää. 15.00 Yle Uutiset. Maria Leppänen 14.00 Novan Seitsemän Oikein . Ohjaaja: Richard
Holm. 04.00
Yöklassinen.
06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita
säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25
Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause
YleX
07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto
07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamu- 06.30 YleX Aamu Remix 11.00 Yle
hartaus 07.59 Hyvää huomenta Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat
08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikuvaa Outi Merisalon elämästä 08.50 konloppu 17.00 Lyömättömät! 20.00
Musiikkikamari 09.00 Yle Uutiset Parasta ennen! (u) 22.00 YleX Himo09.05 Muistojen bulevardi. 06.04
tainen tulkinta. Jakso 7/60: Imranin Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Meillä on
iso joukko kädellisiä
sukulaisia, jotka ovat
sopeutuneet elämään
niin viidakoissa, savannilla kuin vuorillakin.
19.40 Scott & Bailey (12)
20.30 Yle Uutiset
20.50 Urheiluruutu
21.15 YleLeaks
21.30 Uutisvuoto
22.00 George Gentlyn tutkimukset (12)
23.30 Syytön sarjamurhaaja
Dallas MTV3 klo 00.35
TV 2
07.45
07.46
07.48
07.55
07.58
08.22
08.49
09.00
09.02
09.15
09.22
09.35
10.00
10.05
10.45
10.50
11.55
12.50
15.15
15.20
17.10
17.15
17.45
17.50
18.50
19.00
19.05
19.10
19.35
20.00
21.00
21.50
21.55
22.05
23.55
MTV 3
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 28.3.
Pikku Kakkosen posti
Hertan maailma (S):
Hertta maatilalla
Ryhmä Hau (S)
Milli ja Molli (S)
Yökyöpelit (S)
Galaxi
Jack (7)
Minä, kissa
Tero hoitaa (7)
Peter Pan (7)
Urheiluviikonloppu
Yleisurheilua: Maastojuoksun MM
Urheiluviikonloppu
Hiihdon SM: Naisten viesti
Yhdistetyn SM
Hiihdon SM: Miesten viesti
Urheiluviikonloppu
Mäkihypyn SM
Urheiluviikonloppu
MotorSport: Extra Päijänne
Urheiluviikonloppu
Taitoluistelun MM
Urheiluviikonloppu
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Kätevän emännän juhlat
Noin viikon uutiset
Maailma on valmis (12)
The Mob Doctor (16)
Yle Uutiset
Urheiluruutu
District 9 (USA/EteläAfrikka 2009) Toiminnallisessa scifi-leffassa miljoona alienia on suljettu
Johannesburgin lähelle
pakolaisleiriin ja outo
virus tekee tavallisesta
byrokraatista maailman
jahdatuimman miehen.
O: Neill Blomkamp. Jarkko Luoma 16.00
Novan Racing Team . Ohjel- Entisten nuorten sävellahja. 09.11 Suomi-kierros. Emma Kimiläinen & Aleksi Halen 20.00 Novan
Seitsemän Oikein . 05.02
Aamupala. Tois- lahja. 09.05 Urheiluradio. takunta. 14.30
Juontajina muusikko Sakari Kukko ja Poppikoulu. 22.00 Yle Uutiset ja
sää. 23.03 Yöradio. 07.50 Meriklo 18.1
McGee. Tuuli Saksala. 21.55
Suomi tänään. 20.09 Hajatusmusiikkia . 16.05 UrheiluraHeinonen. 10.04 Suomiperheen suura jatkuu. 1/3.
Suuri perhe. 04.02
12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää Euroopan taivaan alla. LAUANTAI 28.3.2015
TV 1
08.00 Yle Uutiset
08.05 Kiehtova maailma:
Maustematkalla
09.00 Yle Uutiset
09.05 Ylen aamu-tv
10.00 Yle Uutiset
10.05 Ykkösaamu
10.45 YleLeaks
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset alueilta
12.01 Yle Oddasat
12.05 Oddasat
12.20 Sydämen asialla (7)
13.10 Dokumenttiprojekti:
Kihniö
14.05 Islannin lohijoella
14.30 Ihminen ja yhteiskunta
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Pisara
15.15 Pullopostia lapsuudesta
15.50 Prisma: Eläinten
ymmärrys
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Inhimillinen tekijä
18.00 Yle Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Rouva varapresidentti
18.45 Avara luonto: Kädelliset sukulaisemme. 07.04
teatteri esittää: Sheriffi
Onnen sävel. 05.52
palaisia puheenvuoroja.TalousAamupala. Varsinainen herkkupala on
episodi, jossa alaston nainen (Lia Beldman)
nousee kylpyammeesta, lähestyy Nicholsonia ja . 06.00 Yle Uutihistorian hyvin henkilökohset. Joukot ovat harvenneet kahdeksaan, ja
vuorossa on tuplapudotus.
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Johan Falk 10 . 06.30 Suomi
Klassista kahteen 14.00
toivotut
lev y t
soi. N: Jack Nicholson,
Shelley Duvall. (16)
Huone 237 (Room 237,
Britannia 2012) Rodney
Ascherin kiehtovassa
dokumenttielokuvassa
esitetään joukko toinen
toistaan kummallisempia tulkintoja siitä, mistä
Stanley Kubrickin Hohdossa loppujen lopuksi
on kyse. Tuuli Saksala. O: Stanley Kubrick. 21.00 Yle Uutiset. 12.12
hartaus 18.10 Lauantain toivotut Jokapaikan Reetta. 11.00 Yle Uutiset.
Musiikkikamari 18.00 Ehtookelloina 11.03 Suomi-kierros. 07.03 Sää. 12.45 Merisää.
levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 13.00 Yle Uutiset. Ohjaus: Antonio
Banderas.
Rakkauden rasvaprosentti (Suomi 2012)
Adoptoidut
HS-uutiset
HS-sää
Guinness World Records
Napamiehet (7)
Vino Show
Keno
007 ja Kultasormi (Goldfinger/Britannia 1964).
Pääosissa: Sean Connery, Honor Blackman, Gert Fröbe, Shirley Eaton, Tania Mallet,
Harold Sakata. 21.05 Roman Schatzin
Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset
22.05 Sari Helin 23.00 Arkisto
Radio Nova
06.00
Novan viikonloppuaamu
10.00 SPOTIFY lista . 17.45 kunnan terapeutti. 17.00 Yle Uutiset ja sää. poikki, eipä kerrota enempää.
Harri-Ilmari Moilanen
HOHTO
Yle Teema klo 21.00
ane mässäilyn synnistä vapautumiseksi. Jälki
on kalseaa ja teennäistä.
Alkupuolella kuultavan perhetragedian
ja viimeisen otoksen ryhmävalokuvan väliin
jää kauhufilmi, joka kuvittaa kirottu talo
-perinnettä vinoon toistuvasti osuvalla kirveellä.
John Alcottin hieno kuvaus tarjoaa vaikuttavia näkymiä. Pääosissa: Jakob
Eklund, Tobias Zilliacus,
Marie Richardson, Johan
Hedenberg, Mikael
Tornving, Hanna Alsterlund. 18.00 Yle Uutiset. 10.50 Tohtori Raimo . 15.15 Etnohetki
0
sää. 05.00 Yle Uutiset ja sää. Hohto
(The Shining/Britannia 1980) Stephen Kingin romaaniin perustuva
kauhuklassikko kirjailijasta, joka perheineen
ottaa talonmiehen pestin autiossa vuoristohotellissa. 14.03
Jazz-musiikin puhelintoivekonsertti. Organisaatio Karayan (Johan
Falk 10 . 10.00 tuimmat (u) 00.00 Yöradio
Kalle Haatanen 10.55 Radio 1 vastaa
11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 PäiYle Radio Suomi
vän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Gösta Sundqvistin käsikirjoittama ja kipparoima radiohupailu. Ohjaus:
Joseph Sargent.
Crazy in Alabama (Crazy
in Alabama/USA 1999).
Pääosissa: Melanie Griffith, David Morse, Lucas
Black, Cathy Moriarty,
Meat Loaf Aday, Rod
Steiger. 04.57 Aamu12.35 Musiikkikamari 12.45 Euroop- pala. Uskovia loh- kierros. 18.03 Urheiluradio. 18.50 Merisää.
18.55 Suomi tänään. valtakunnan terapeutti 20.10 Mikä
maksaa. 02.00 Yle Uutiset. Kuvassa Jack Nicholson (vas.) ja Danny Lloyd.
Hohto on iso kauhukupla
Stanley Kubrickin kulttifilmi
Hohto (The Shining, 1980). 16.00
man suunnittelusta vastaa Veli-Pekka Yle Uutiset ja sää. 18.05 Lakatut varpaankynnet . 22.05 Kuuntelijan lista. 20.08
Sää. 12.00 Yle UutiPihlajamäen kirkon kellot 18.01 Ilta- set ja sää
16.05 Urheilurabin kolmas setti. 20.03 Urheiluradio. 00.05 Yöradio.
00.40 Luontoretki. 02.00 Yle
Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. 03.00 Yle
Uutiset. Kanavajohto kommen- lepopäivän ratoksi. (12)
21.50 Hiljainen todistaja (16)
22.45 Ykkösaamu
23.25 Kitkerä totuus suklaasta
TV 2
07.46
08.00
08.01
08.03
08.09
08.34
08.46
09.00
09.02
09.16
09.25
09.35
10.00
10.05
12.00
12.05
12.30
12.35
16.30
16.35
18.10
18.13
21.10
22.03
22.08
22.20
23.05
23.30
23.55
MTV 3
Unna Junná
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 29.3.
Niksi-Nella (S): Poniratsastusta
Musarullaa!
Pusse (S)
Babar ja Badun seikkailut
Galaxi
Karvinen (7)
Late Lammas (S)
Tenavat (7)
Galaxin Soundi
Urheiluviikonloppu
Hiihdon SM: Naisten 30 km
Urheiluviikonloppu
Jalkapallon Mestarien
liiga
Urheiluviikonloppu
Hiihdon SM: Miesten 50 km
Urheiluviikonloppu
Palloilua: Salibandyä.
Miesten 1. loppuottelu.
Urheiluviikonloppu
Jalkapallon Euroopan karsinnat: PohjoisIrlanti?Suomi. 19.03
Urheiluradio. 08.05
Radio 1
valiouusinta: Rakastaja.
Sunnuntai-Suomi. 02.02 Yöradio. 20.09 Tero Liete
. Woman ilmestyi keväällä 1971, vain
kolme kuukautta ennen
Jim Morrisonin kuolemaa. Melodramaattiset käänteet sekä visuaaliset ja lavastukselliset yksityiskohdat antavat osviittaa siitä,
millaisella tajunnallisella tasolla oikein kiidetään.
Kaksi etsivää (Leonardo Di Caprio ja
Mark Ruffalo) haluaa selvittää hämärän
rikosvyyhden suljetulla vankilasaarella.
Sinne on passitettu mielisairaiksi diagnostisoituja rikollisia. 00.50 Yöradio.
01.00 Yle Uutiset ja sää. punainen
kyynel (1959), mielisairaalakuvaukseen
Shokkikäytävä (1963) sekä Kauniiseen
mieleen (2001).
Näyttelijädynamoiksi nousevat vanhan
eikä välttämättä niin hyvän ajan psykiatrien
arvovaltaa uhkuvat veteraanit Ben Kingsley
ja Max von Sydow.
Harri-Ilmari Moilanen
SULJETTU SAARI
Nelonen klo 21.00
YleX
07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä 06.30
YleX Jälki-istunto Remix
levyistä en luovu: vieraana kulttuu- 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jani Hellerihistorioitsija Hannu Salmi 07.58 maa & Aapo Rönkkö 13.00 Yle UutiHyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset set 13.02 YleX Viikonloppu 17.00
ja sää 08.05 Kirjakerhon Viikon kirja Supersunnuntai 20.00 YleX Jatkot
Esa Mäkinen ja romaani Totuuskuutio Remix 23.00 Encore 00.00 Yöradio
08.45 Kuunnelman esittely: Rakastaja 09.00 Yle Uutiset 09.05 MuisYle Radio Suomi
tojen bulevardi 09.55 Lahden Ristinkirkon kellot kutsuvat 10.00 Keski- 05.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Levylautakunta. 03.02 Yöradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Alcantaran perhe (7)
16.30 Kiehtovat keksinnöt
2014
17.00 Yle Live: Mumford &
Sons, Red Rocks USA
18.00 Kino Klassikko: He antoivat kaikkensa (They
Were Expendable,
USA 1945) John Fordin ohjaama realistinen
sotaelokuva torpedovenelaivueen vaiheista
Filippiineillä. Tapahtumista muotoutuu tiukka painajaismaisen olotilan kuvaus.
Dennis Lehanen romaanin filmatisoinnin
erityisenä ansiona on sen synnyttämä vaikutelma elokuvasta ylipäänsä unenomaisena
ilmaisuvälineenä. 10.04 Tarja NärSuomi liittyi Euroopan Unioniin, avau- hin Iskelmäradio. 08.20 Sun0
Yle Uutiset ja sää 16.05
nuntai-Suomi. 12.07 Sunnuntai-Suomi. (12)
20.10 Ruoka-Suomi
21.00 Rockin klassikkolevyt: Doors/L.A. 21.40
Urheiluradio. 12.55 SunnunUme. 22.00
Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. 13.55 Sunnuntai-Suomi.
Kai Rantala ja Hannu Karisto. 13.03
roinnin ja olleet luomassa käytän- Sunnuntai-Suomi. Selostajana
Oskari Saari, kommentaattoreina Mika Salo ja
Ossi Oikarinen.
Hinnalla millä hyvänsä
100 tarinaa Lastensairaalasta
Luojan kiitos!
Pop?n´Roll
Naapurit-arvonta
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
MTV Sport: F1 Extra
Tähdet, tähdet
Mallikoulu. Alamaistensa arjesta vieraantunut kuningas
haluaa kokea, miltä tuntuu olla tavallinen mies.
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Mad Dogs. 12.00
Tarjolla oli kansainvälisyyttä ja hyvin Yle Uutiset ja sää. 05.15 Eväsreppu. 10.00 Yle UutiTulkintaa . 19.00 Yle set. Woman.
(Doors: Mr. Doorsin jäljelle jääneet jäsenet.
22.00 Yle Live: Ruudolf & Karri
Koira.
23.00 Kino: Tuuli ja leijona
(The Wind and the Lion,
USA 1975) Tosipohjainen seikkailuelokuva. 18.50 14.00 Yle Uutiset. Dokumentissa
levyn teosta puhuvat
mm. Asta Lähteenmäki aloitti dio. He ovat nähneet alun kompu- tai-Suomi. 17.00
Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutitoi kuuntelijapalautetta. 20.08 Sää. 09.10 Sää. 17.45 Musiik- radio. Kansanmies. SUNNUNTAI 29.3.2015
Eric Clapton ilta Yle Radio Suomi klo 17.15
TV 1
08.00 Yle Uutiset
08.05 Avara luonto: Kädelliset
sukulaisemme
09.00 Yle Uutiset
09.05 Aamusydämellä
09.55 Yle Uutiset
10.00 Florence Karlssonin viimeinen matka
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna
11.15 Pressiklubi
11.45 Eduskuntavaalit 2015:
Päivi Räsänen KD
12.30 Sydämen asialla (7)
13.15 Kuvia Grönlannista
13.40 Rakkaudesta puutarhaan
14.30 Strada
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Akuutti
15.40 Löytöretkiä maailmaan
15.55 Historia: Natsit ja Lähi-itä
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 YleLeaks
17.25 Uutisvuoto
18.00 Yle Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Luontohetki: Sarvekkaan tekopesä
18.45 100 päivää ilman viinaa
19.30 Stolberg (12)
20.30 Yle Uutiset
20.45 Urheiluruutu
21.05 Kotikatsomo: Satanen.
2/2. Kenestä
tulee huippumalli Suvi
Koposen seuraaja?
Kymmenen Uutiset
Viikon sää
MTV Sport Uutiset
MTV Sport: F1 Extra
Mentalist (12)
Myytinmurtajat
Teknavi
Voittostudio
Nelonen
07.55 Bumba (S)
08.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa
08.30 Jaksa paremmin
09.00 Tervetuloa kotiin
10.00 SM-liigan viikkomakasiini
10.30 Nelonen Pro: Moor Gääs
11.00 Elixir
11.30 Elixir Sport
12.00 Eläintarhassa tapahtuu
12.30 Eläinten pelastajat (S)
13.00 Eläinten pelastajat (7)
13.30 Frasier (S)
14.00 Frasier (S)
14.30 Frasier (S)
15.00 Frasier (S)
15.30 Vino Show
17.00 The Voice of Finland
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 MasterChef VIP. Pääosissa Leonardo DiCaprio (oik.) ja Mark Ruffalo.
Houreinen mieli ja kylmä sota
järeässä trillerissä Suljettu saari (Shutter Island, 2010) toden ja
kuvitelmien raja on häilyvä. 07.04 Suomi
13.00 Klassista kahteen
soi. 21.35 Novosti Yle. 03.45 Yöradio. Selostus
Matti Härkönen. Kun set. 01.02 Yöradio . valtakunnan teraUutiset ja sää 17.15 Koraani. 11.03 Jake Nymanin Popradio. 08.10
klo 18.0
15.55 Yle News 16.00
Luontoretki. 05.50 Merisää. 18.00 Yle Uutiset. 05.21
Ristinkirkosta. 13.30 Minna Pyytöjä. 18.03
Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.03 Minna Pyykön maailma. Amerikka 20.30 Jyrki
Sukulan makujen maa 21.00 Haasta
Hans 22.00 Poliisit 00.00 Australian kovimmat keräilijät 01.00 Täysillä
tutkaan (S) 01.30 Surkeiden kuskien
autokoulu (S) 02.00 Surkeiden kuskien
autokoulu (7) 02.30 Outoa vai mitä?
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Kun hurrikaani katkaisee kaikki yhteydet mantereelle, tilanne käy käsinkosketeltavan tiukaksi. 08.40 Sunnuntai-Suomi.
8/60: Imranin perheen suura päättyy. Jakso
peutti. 13.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. 21.55
Suomi tänään. Kausi 2,
2/10. elämää kielityömaalla. 12.08
työnsä Brysselissä tammikuussa 1995 Kansanradio. (U) HD (16)
Muut
08.15 Unna Junná 08.30
BUU-klubben: Saara ja
Sorsa 09.00 SVT:n ohjelmaa 13.20
Kuoleman monet kasvot 13.50 Jumalanpalvelus: Kivimessu 14.35 Jälkivääntö 15.15 Efter Nio Bettinan seurassa 16.15 Onnistuuko avioliitto?
17.14 Lenan matkassa 17.25 Strömsön puutarha 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja
Sorsa 18.30 Sydänystävät 19.00
Paloautolla Oslosta Mongoliaan 19.30
Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt
19.50 Gunnel Carlson Italiassa 20.00
Dok: Äiti Maan antimet 21.00 Elokuva:
Agentti 117 . 15.03 Ajantasan sunnuntaivieUutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 19.55 ras. Mojo Risin?
. 21.00 Yle
Uutiset. Mielen järkkymisen ohella
avaintermejä ovat sota, joukkomurhat, perhetragediat ja traumaattiset muistot.
Viittaukset kylmän sodan aikana eri
MARTIN SCORSESEN
leireissä ihmismielellä tehtyihin kokeisiin syventävät jylhää goottilaista kutinaa.
Suljettu saari on poliittinen elokuva paljolti kiertoteitse. 04.00
Yle Uutiset ja sää. Alkukarsintakierrokset ovat ohi
ja semifinaalikierros
alkaa.
20.00 Hauskat kotivideot
10 vuotta
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Suljettu saari
(Shutter Island/USA
2010). 17.15 Eric Clapton ilta. 23.03 Yöradio. 06.03
Yle Uutiset ja sää 12.05 MusiikSää. Sitäkin suoremmin se on
erinomainen ?kuunnelmaraina?: musiikki ja
äänet yltyvät aika hurjiksi.
Sukulaisuutta löytyy Hitchcock-filmeihin Rebekka (1940) ja Vertigo . 05.02
Lahden seurakunnan jumalanpalvelus Aamupala. Kausi 1.
Jakso 7/10. 09.05 UrheiluNaisten suura alkaa. N: Sean Connery. tehtävä Riossa (12) 00.10
SVT:n ohjelmaa
11.00 Simpsonit (7) 11.30
Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00
Simpsonit (7) 13.30 Rillit huurussa (S)
14.30 Rillit huurussa (7) 15.00 Nightwish Livenä Saksassa 16.00 Glee (12)
17.00 Kurjat kuppilat USA 18.00 Catfish 19.00 Top Chef Suomi: Kaksintaistelu 20.00 Myytinmurtajat 21.00 21
tapaa pilata avioliitto (7) 22.50 NCIS:
New Orleans (12) 23.50 Näin tehtiin
Endless Forms Most Beautiful 00.25
Penny Dreadful (16)
09.25 MasterChef Australia 10.20 MasterChef Australia 11.25 Kuuluisat kuppilat 11.55
Kuuluisat kuppilat 12.25 Suomen huutokauppakeisari 13.25 Talent USA
15.10 Pomo piilossa 16.05 Guinness
World Records 17.00 Rikkaiden panttilainaamo 18.00 Suomen Tulli 19.00
Anthony Bourdain maailmalla 20.00
Henkka & Niki vs. 04.02 Kuuntelijan lista.
Yle Puhe
07.00 Brysselin kone 07.45 Tarinoita lapsille:Puluboin ja Ponin pöpelikkökirja, osa 7/14 08.00 Yle Uutiset
08.05 Politiikkaradion Viikko 09.05
Lindgren & Sihvonen 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perttu Häkkinen 11.00
Hiihdon SM 16.00 Yle Uutiset 16.05
Aristoteleen kantapää 16.30 Politiikkaradion viikko 18.00 Yle Uutiset
18.03 Urheiluilta: Teemailta 18.50
Puheen Ilta 21.00 Kalle Haatanen
22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti
23.05 Leikola ja Lähde 00.00 Arkisto
Radio Nova
06.00
Novan viikonloppuaamu
10.00 Retro . 08.30 TohFaunin iltapäivä 17.00 Yle
tori Raimo . hin Iskelmäradio. 18.55 Eric Clapton
ilta. Samuli Väänänen
12.00 Makuasiaa . 16.10 Sunnuntai-Suomi. 06.04 Aamupala. 23.10 Yöklassinen
dio. 23.00
Yle Uutiset. 07.53
Todellis
ia
14.00 Riston Valinta
Sunnuntai-Suomi. 05.52
jan jumalanpalvelus Oulusta. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Pelastusarmei- Aamupala. Maria Leppänen
14.00 Novan Seitsemän Oikein . 12.40 Viikon luontoja vähän myöhemmin Nina Prince- ääni. 14.03 Musiikkia
Radio 1 vastaa. Toteutus: Anna-Liisa Haavikko, kön maailma. 12.00 Aamupala. 19.08 Eric Clapton ilta.
20.00 Yle Uutiset. N: John
Wayne, Robert Montgomery. 16.00
Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklu- Yle Uutiset ja sää. Belfast,
Pohjois-Irlanti.
The Musketeers. 12.45 Merisää. 12.05 Urheilurapalkattu työ. 00.00
Yle Uutiset ja sää. 15.30 Sunnuntai-Suomi. 10.03 Sää. 06.00 Yle Uutiset. Oscar-voittaja
Martin Scorsese ja Leonardo DiCaprio yhdistävät voimansa jännitysdraamassa, joka
sijoittuu Bostonin ulkopuolella sijaitsevalle
Shutter Islandin vankimielisairaalasaarelle.
23.50 SM-liiga Play-off s Extra
23.55 SM-liigan viikkomakasiini
00.25 Nelonen Pro: Moor Gääs
00.55 Kylmäverisesti sinun
02.00 Virta (12)
03.00 Valheen vangit (S)
04.00 Ennustaja-TV
Teema
10.00 Kino Klassikko: Kuoleman asema (Comanche
Station/USA 1960) (12)
11.10 Mikä meitä hallitsee?
12.00 Tuomas-kuoro: 800
vuotta
13.55 Ruokaratsia
14.20 Tiededokumentti: Paras
ruokavalio
15.05 Francon jälkeen . Subjektiivista mystiikkaa ja
optista ääntä. Vierailevana solistina
Bluesministeri Esa Kuloniemi. 03.15 Jokapaikan Reetta. Jarkko
Luoma 22.00 Novan Yö
51 3. 22.00 Yle Uutiset ja
sää. Ivan
Puopolo 16.00 Novan Raisin Team ?
Emma Kimiläinen & Jussi Halli 20.00
Novan Seitsemän Oikein . Rocktoimittajan illallinen. 07.00
kikamari 12.15 Horisontti
Yle Uutiset. 18.05 Eric Clapton ilta.
18.50 Merisää. 09.11 Tarja Närkikamari 18.00 Todellisia tarinoita. O:
John Milius. The Story of L.A.
Woman, USA 2012)
L.A. 11.00 Yle Uutiset.
tui tulkeille aivan uudet työmarkkinat. tunti 60-/70-lukua. Emilia haluaisi kaiken palaavan ennalleen,
mutta Aarolle se olisi
pahin mahdollinen vaihtoehto. 08.00
tarinoit
a
15.00 Radioteatterin
Yle Uutiset ja sää. Kausi 3, 4/4.
Kaikkine vastuksineenkin miehet pääsevät
päämääräänsä: majaan
jossa heidän piti kohdata
hyväntekijänsä.
Noin viikon uutiset
Kätevän emännän juhlat
Jalkapallon Euroopan
karsinnat
06.00
08.05
08.15
08.30
09.00
09.10
09.25
09.50
10.00
10.05
11.05
12.10
12.40
12.45
12.50
13.50
14.55
15.55
16.50
16.55
17.55
18.55
19.00
19.10
19.20
19.30
21.00
22.00
22.15
22.20
22.35
22.45
23.45
00.50
01.20
Voittostudio
Palomies Sami (S)
Chuggington (S)
MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat
Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa
Maija Mehiläinen (S)
Winx-klubi (7)
Chaplin (S)
Loton ja Jokerin tulokset
Mira ja miljoonakodit
Grand Designs ?
unelma-asunnot
Upeat skandikodit
Jonne Aaron: Ota mut
Pilanpäiten
Enbuske & Linnanahde
Crew
MTV.doc: Suomen tulevaisuus
Formula 1: osakilpailu.
Malesia
jakso. 04.59 Yöradio.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30
Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu
07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen
Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25
Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset
07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle
Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00
Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu
09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen
Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03
Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset
11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02
Marjaana Toiminen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00
Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä
16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 17.15
Tätä et minusta tiennyt 18.00 Yle
Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Yle
Uutiset 22.05 Marjaana Toiminen
23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto
Radio Nova
06.00 Novan aamu . 18.55 Parasta aikaa. 20.03 Urheiluradio. kuin niiden ampuminenkin, ja harrastuksesta innostunut prinssi käytti tuntikausia
päivässä kuvaamiseen.
HISTORIA: EDVARD VIII:N AFRIKAN SAFARI
Yle TV1 klo 19.00
YleX
06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu
säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 . 11.03
Matkakuume. Kalevi Pollari. Ile Jokinen 20.00 Novan Seitsemän Oikein . Riistalla
ei ollut mitään mahdollisuutta selviytyä.
Hatton ymmärsi, että safarit uhkasivat
Afrikan luontoa ja että tilanne oli riistäytymässä käsistä. The Spin-Off
15.10 Kätevän emännän juhlat
15.35 Uusi päivä (S)
16.03 Uusi päivä (S)
16.31 Uusi päivä (S)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Holby Cityn sairaala (12)
19.00 Au pairit Los Angelesissa
19.30 Kioski
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Moone Boy (7)
21.00 Satuhäät
21.50 Yle Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.00 Lip Service (16)
22.55 Au pairit Los Angelesissa. (12)
22.45 SM-liiga Play-off s Extra
22.50 Kylmä rinki (16)
00.00 HS Uutisraportti
00.30 Tukikohta (16)
02.30 Frasier (S)
03.00 Kylmäverisesti sinun
04.05 Ennustaja-TV
Teema
16.00 Yle Live: Mumford &
Sons, Red Rocks USA
17.00 Välimeri lautasella
18.00 Sairaan kaunis elämä
19.30 Tanskalaisarkkitehtien
koteja
20.00 Arkistojen salat: Kennedy Berliinissä
20.30 Kirjaohjelma: Åsa Larsson
21.00 Ruoka-Suomi. 04.00
Yle Uutiset ja sää. 23.00 Yle Uutiset.
23.03 Yöradio. 08.00
sinkiä 2/2: yleiset saunat
Yle Uutiset ja sää. Ihmiset, jotka eivät edes
olleet hyviä ampumaan, haavoittivat eläimiä ja jättivät ne sitten kitumaan. 16.17 Maakuntaterin valiouusinta: Rakastaja. Puistosta löytyy
siepatun nuoren naisen
jäänteet. Perijätär puistossa. 21.03 Päivä tunnissa. 18.50 Merivalla 20.50 Ulkomaisia musiikkileh- sää. Villieläinten valokuvaaminen oli yhtä jännittävää . 21.30 Yle
salo ry: Nyt edistetään parisuhdetta! Uutiset selkosuomeksi. Kasaritunti.
02.00 Yle Uutiset. 07.10 Urheiluradio.
Uutiset ja sää 12.10 Katoavaa Hel- 07.12 Maakuntaradio. Edvard ystävineen alkoi kantaa kameraa mukanaan safareilla ja dokumentoida
paikallista luontoa. Minna Kuukka
& Tuomas Rajala & Matti Ylönen
10.00 Novan Päiväuni- Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ?
Tuomas Enbuske 16.00 Novan Arkiralli . Suomalaiset suuntaavat dio. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03
Aamusoitto 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
lause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle
Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . L.Onerva: Mirdja, osa 78. Minun Afrikkani -elokuvasta tutuksi tullut prinssin aatelisystävä
Denys Finch Hatton valotti korkea-arvoiselle ystävälleen kuitenkin safarien toista
puolta.
Muodikkailla safareilla tapettiin uskomattomia määriä eläimiä, eikä arvovieraiden kestitsemisessä säästelty. Kuka meille
kertoo, mitä, miten, milloin ja miksi tulee syödä.
Samae Koskinen tapaa
omatuntonsa ja löytää
kultaisen keskitien.
21.45 Läimäys (The Slap)
1/8. 15.00 Yle Uuti0
taradio. 04.02 Jake Nymanin
Popradio. Viki
07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01
huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX
08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uuti- Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio
set 09.05 Muistojen bulevardi 10.00
Yle Uutiset 10.05 Roman SchatYle Radio Suomi
zin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä
11.57 Päivän mietelause 12.00 06.30 Maakuntaradio. (12) 01.05 Leijonan luola Kanada
02.00 LA Ink 02.55 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Edvard VIII oli ensimmäisiä, joka ryhtyi kantamaan huolta Afrikan eläinten suojelusta. 17.20
Arkisto: Runoilija matkustaa 20.00 Maakuntaradio. Kaksoiselämää.
Nella Niemi haluaa miehensä rakastuvan toiseen naiseen päästäkseen tästä eroon.
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Bones. 22.00 Yle
Uutiset ja sää. Yksinolo
yleistyy ja elämä supistuu 23.10 Yöklassinen.
Yle. (16)
23.35 Uusi Kino: Hellsinki Street. N: Tauno Palo, Birgit Kronström, Siiri
Angerkoski, Uuno
Laakso. 01.02 Yöradio . (S)
23.41 Uusi Kino: Pyramidi (S)
Muut
07.25 SVT:n ohjelmaa
17.20 Yhteisvastuukeräys
17.25 Uusi maani 17.55 Yle Nyheter
TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kiia ja
kissa 18.30 Taivaallista menoa: Pahuksen kuolema 19.00 Luontoretkellä:
Kurkien tanssi 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Närbild 20.30 Kontroller
20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57
Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Strömsön
puutarha 22.30 Muotokuvassa: Thomas Wallgren 23.00 SVT: 22.15 Sportnytt 00.15 SVT: Aktuellt 00.55 SVT:n
ohjelmaa
06.00 Voittostudio 08.00
Astral TV 10.00 Lemmen
viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista
(12) 14.55 Top Chef 16.00 Hell?s Kitchen Suomi 17.00 Lemmen viemää (7)
18.00 Catfish 19.00 Naapurit-arvonta
19.05 Simpsonit (7) 19.35 Luovat hullut (S) 20.00 Rillit huurussa (7) 20.30
Simpsonit (7) 21.00 Äärimmäisen lujaa
ja uskomattoman läheltä (12) 23.35
Morgan Spurlock: 7 kuolemansyntiä
00.05 C.S.I. 07.50 Merisää.
07.53 Maakuntaradio. 07.00 Yle
Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 09.11 MaakunAskola. Vähän myöhemmin suurriistaa metsästettiin myös
4
autosta käsin. 22.05 Bluesministeri
Esa Kuloniemi. 10.55 Pikkujuttu. Finlandia-voittaja Mikko
Rimmisen menestysromaanin innoittama
draamakomedia kolmen
nuoren miehen ystävyydestä ja kesästä Helsingin Kalliossa. 09.00 Yle
luovu: vieraana Helsingin
Radio 1
Uutiset. 01.00 Yle Uutiset ja sää. (S)
14.55 Pisara
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Tänään otsikoissa
16.00 100 päivää ilman viinaa
16.50 Novosti Yle
16.55 Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.06 Yle Uutiset alueeltasi
17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.30 Akuutti
19.00 Historia: Edvard VIII:n
Afrikan-safari
20.00 MOT
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 Eduskuntavaalit 2015:
Ville Niinistö Vihr
21.45 Dokumenttiprojekti:
Parempi elämä
23.05 Yle Uutiset
23.10 Kotikatsomo: Satanen
23.55 Luontohetki: Sarvekkaan tekopesä
00.25 Prisma: Oudoimmat
luonnonilmiöt
Moone Boy TV2 klo 20.30
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
06.51 Nimipäiväonnittelu:
30.3.
06.52 Oiva-nallen oivallukset
07.00 Aamuruno
07.02 Pingu (S): Hiihto
07.07 Totta vai taikaa: Kestävyys
07.16 Tommin kiertävä sirkus
07.26 Katinkontti Remix: Putkissa kohisee
07.41 Oktonautit (S)
07.55 Kaapo (S)
08.18 Babar ja Badun
seikkailut
08.40 Kanan muna (S): Maja
08.50 Näin Norjassa
09.00 Satuhäät
09.50 Näin Norjassa
10.00 Tanskalainen maajussi
10.30 Kuningaskobran jäljillä
11.45 Teiniäidit
12.15 Teiniäidit
12.45 Kioski
13.15 Riistametsällä
13.45 Kun mieli sairastaa
14.15 Hymy Pyllyyn
14.45 Pasila 2.5 . 12.10
kaukomaille 18.00 Kuunnelman esit- Urheiluradio. 19.00 Yle
tiä lukevat Ville Komppa ja Lotta Ema- Uutiset ja sää. 03.54 Yöradio. 10.03 Ajantasa: Suora
15.55 Yle News 16.00 Yle
linja. 03.02 Sekahaku
. 21.35 Novosti
Syntyvyys laskee Suomessa eivätkä
ihmisten perhetoiveet täyty. Kuvassa prinssi Edward kuvaa, Denys Finch Hatton taustalla.
Prinssi vaihtoi kiväärin kameraan
EDVARD VIII muistetaan kuninkaana, joka
luopui kruunustaan, mutta hän oli myös
ensimmäisiä, jotka ryhtyivät kantamaan
huolta Afrikan eläinten suojelusta. Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume
set. Aseen
sijasta hän alkoi käyttää kameraa safareillaan.
Virallista hovielämää inhoava Edvard piti
ulkomaille suunnatuista edustusmatkoista,
jossa hänellä oli tilaisuus rentoutua ja nauttia iloisesta seurasta. 08.12 Maa14.00 Näistä levyistä en
Arvassa
lo ry.
kuntaradio. Ohjaus: Ville
Jankeri. 09.05 Urheihiippakunnan piispa Irja
klo 22.5
luradio. 21.50 Merisää. 21.40 Urheiluradio. Ystäväpiirin grillijuhlissa sattuu ikävä välikohtaus.
Lapseen kohdistuva
läimäytys laukaisee
tapahtumien vyöryn,
missä itse kukin joutuu
valitsemaan puolensa.
22.36 Läimäys 2/8. (12)
Panttivangit (16)
Kovat kaulassa (12)
Bestikset (S)
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Mikki
Hiiren kerhotalo (S)
07.25 Disney esittää: Stitch!
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Onnea matkaan, Charlie!
08.30 Merieläinten pelastajat
09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S)
09.10 Hotellit haltuun
10.15 Sarahin sisustusvinkit
10.50 Onnenarpa
11.50 LIVE: Tiedä ja Voita
13.50 Deittikamera
14.20 Vaaleanpunainen pantteri (S)
14.30 Koiralle koti
15.40 HS Uutisraportti
16.10 Tervetuloa kotiin
17.10 Frasier (S)
17.45 SM-liiga Play-off s Extra
17.50 MasterChef VIP
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Kaisa ja luksuskodit
20.00 Huippumalli haussa
20.57 Keno
21.00 Pussikaljaelokuva. 13.03 Maakuntateri esittää. Ivan Puopolo 22.00
Radio Novan Yö. Onko hän
sopiva äidiksi vietettyyään vapaata elämää niin kauan. 00.00 Yle Uutiset ja
sää. Hector. 19.45 radio. 11.00
Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltaMaakuntarapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Yle Uutiset. 20.00 Yle Uutikesterin konsertti jatkuu 22.00 Yle set. 12.55 Suomi tänään.
ääni: sepelkyyhky 18.20 Radioteat- 13.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajan18.30 Hengellisen musiikin toive- tasa. KK&O:
Anssi Mänttäri. 14.00 Yle Uutiset. ja vaarallista
. 18.00 Yle Uutiset.
Radion sinfoniaorkesteri konserttila- 18.03 Parasta aikaa. Osa 3/7
Usko, toivo ja kattaus.
Miksi syömisestä tulee
niin helposti huono
omatunto. Uusi kausi alkaa.
23.25 True Blood (16)
00.20 Billie Porter: Erikoinen
Etelä-Amerikka
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
13.30
14.30
14.35
15.05
15.35
17.05
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.35
00.30
01.25
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (7)
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Formula 1: osakilpailu
Selviytyjät
Mitä tänään syötäisiin?
Millerit (S)
Salatut elämät (S)
Tähdet, tähdet
100 tarinaa Lastensairaalasta
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (7)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (7)
Suomen surkein kuski.
11. (16) 00.55 Luovat hullut
(S) 01.20 Rysän päällä 03.20 Nitro Circus Live (16) 03.50 Voittostudio
07.10 Onnenarpa 08.40
LIVE: Tiedä ja Voita 10.40
Ruotsalainen remonttisota 11.35
Huippusalaiset reseptit 12.25 Rikkaiden panttilainaamo 13.20 Anthony Bourdain maailmalla 14.10 LA
Ink 15.05 Henkka & Niki vs. Amerikka 15.35 Jyrki Sukulan makujen maa
16.05 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat
kuppilat 17.30 Leijonan luola Kanada
18.25 MasterChef Australia 19.30 Top
Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit
(7) 22.30 Suomen huutokauppakeisari
23.30 Panttilainaamo 00.00 Outoa vai
mitä. radio. Pääosissa: Jussi Nikkilä, Eero
Milonoff, Ylermi Rajamaa, Marjut Maristo,
Tytti Junna. 15.00 Yle Uutiset. 02.02 Yöradio.
03.00 Yle Uutiset. Prinssi oli vaikutusvaltainen,
ja hänen esimerkillään oli paljon painoarvoa. Elokuva
kadusta, joka elää kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. 00.05 Yöradio. MAANANTAI 30.3.2015
TV 1
05.55 Luontoretkellä: Muinaiseläin rajaseudulla
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Pullopostia lapsuudesta
10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12)
11.00 Yle Uutiset
11.05 Pisara
11.10 Florence Karlssonin viimeinen matka
12.20 Sydämen asialla (7)
13.10 Avioliittoyhtiö (Suomi
1942) O: Hannu Leminen. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 20.05 Sää.
Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa Outi 20.06 Parasta aikaa. 15.05 Maakonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 kuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää.
Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteat- 16.15 Urheiluradio. Tässä jaksossa selviää kuka jäljelle jääneistä on Suomen surkein kuski.
Hinnalla millä hyvänsä.
Osa 5. 19.03 Urheiluradio.
nuelsson 21.10 Radion sinfoniaor- 19.05 Parasta aikaa. Anouk.
Nelikymppinen Anouk
on raskaana ja miettii mitä tekisi. 12.12 Maakuntaradio.
tely: Rakastaja 18.15 Viikon luonto- 12.45 Merisää. 21.55 Suomi tänään. Lisäksi
Rosie, Hugon äiti olettaa, että Anouk ilman
muuta tuomitsee läimäytyksen. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 08.10
13.00 Klassista kahteen
Urheiluradio. 21.00 Yle UutiMerisalon elämästä 22.50 Arvas- set
Ile Jokinen 20.00 Novan Seitsemän Oikein . 18.03 Kaikki kotona. Ile ja Saara 10.00 Yle
Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etu-
sää. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. 21.30 Yle
teisiin. Juontaja sää 22.05 Filmiryhmä: Miten Klaus jana Sanna Pirkkalainen. Kolmiosainen dokumenttisarja
piirtää kuvan intohimoisesta kuningattaresta ja tämän ongelmallisesta suhteesta
lapsiinsa.
Viktoria ei paljoa piitannut pikkuvauvoista ja inhosi raskaana oloa. L.Onerva: Mirdja, osa 79. 19.03 Urheiluradio.
vat kaukomaille. Raskainta oli kruununprinssillä, johon kohdistui suurimmat paineet, vaikka tällä oli oppimisvaikeuksia.
Tapahtumat isän ja pojan välillä juuri
ennen Albertin kuolemaa jäätivät Viktorian
tunteet poikaansa kohtaan lopullisesti.
HISTORIA: KUNINGATAR VIKTORIAN LAPSET
Yle Teema klo 21.00
sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX
Jälki-istunto . Toisaalta sekä Viktorialle
että Albertille oli tärkeä antaa kansalaisille
kuva malliperheestä, jonka lapsia kasvatettiin älykkäiksi mutta tottelevaisiksi. Lasten
vartuttua heidät naitettiin poliittisille liittolaisille ympäri Eurooppaa, ja Viktoriaa kutsut-
tiin oikeutetusti ?Euroopan isoäidiksi?.
Prinssi Albert oli kiinnostunut lasten
kehityksestä, ja erityisesti äitinsä mukaan
nimetty vanhin tytär oli hänen suosikkinsa.
Kuitenkin Albert välillä kuritti lapsiaan
kovalla kädellä. 01.02 Yöradio . Kai Ulmanen. 20.05 Sää.
laiset suuntasivat joukolla kaukokoh- 20.06 Kaikki kotona. 22.05 Kantritohtori
Teppo Nättilä. Kaikki kotona
21.45 Etnohetki 22.00 Yle Uutiset - sylihoitoa synkkyyteen. 22.00 Yle
Uutiset ja sää. Mika
Waltarin näytelmään
perustuva komedia. Minna Kuukka
& Tuomas Rajala & Matti Ylönen
10.00 Novan Päiväuni . 18.55 Kaikki kotona. 06.30 Maa08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset kuntaradio. Kirjailija Petri Tammi12.55 Suomi tänään. Pari sai peräti yhdeksän lasta. Jääpalloa SMtasolla pelaava Matti
on hemmotellut puolisoaan Hennaa herkuilla viimeisimmän raskauden aikana lähes 20
kilon edestä.
Roba (12)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Hinnalla millä hyvänsä
Kohde (12) A
Vihjeet hukassa (12)
Villi ja vapaa (7)
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Mikki
Hiiren kerhotalo (S)
07.25 Disney esittää: Stitch!
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
07.55 Onnea matkaan, Charlie!
08.25 Merieläinten pelastajat
08.55 Vaaleanpunainen pantteri (S)
09.15 Hotellit haltuun
10.20 Sarahin sisustusvinkit
10.50 Onnenarpa
11.50 LIVE: Tiedä ja Voita
13.50 Deittikamera
14.20 Vaaleanpunainen pantteri (S)
14.30 Koiralle koti.
15.40 Korealaisen keittiön
aakkoset
16.15 Sokkokokki
17.15 Frasier
17.45 SM-liiga Play-off s Extra
17.50 Adoptoidut
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Jutta ja huikeat häädieetit
20.00 MasterChef VIP
20.57 Keno
21.00 Suomen huutokauppakeisari
22.00 Holmes NYC (12)
23.00 SM-liiga Play-off s Extra
23.05 Beck: Tuntematon
lähettäjä (Beck: Okänd
avsändare/Ruotsi
2002). 09.00 Yle Uutiset. (16)
02.45 Au pairit Los Angelesissa
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
13.35
14.00
14.30
14.35
15.35
16.05
17.05
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.30
00.30
01.25
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (7)
Emmerdale
Emmerdale
Lääkärit
Upeat skandikodit
Jamie Oliverin 30
minuutin ateriat
Mitä tänään syötäisiin?
Enbuske & Linnanahde
Crew
Salatut elämät (7)
Suomen surkein kuski
100 tarinaa Lastensairaalasta
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale
Emmerdale
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (7)
Rakas, sinusta on tullut pullukka. Äitiään lapset pelkäsivät.
Viktoria jumaloi miestään ja halusi lasten ainoastaan muistuttavan mahdollisimman paljon isäänsä. 09.10 Sää. 07.50 Merisää. O: Robert Aldrich. 21.50 MeriYleX
06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31
YleX Aamu . (16)
01.05 NCIS Rikostutkijat (12)
02.05 Frasier (S)
02.35 Holmes NYC (12)
03.35 Neljän tähden illallinen
04.35 Ennustaja-TV
Teema
04.00
16.00
17.00
17.45
18.00
18.40
19.30
20.00
21.00
22.00
22.02
22.33
23.25
00.55
Teematieto
Monteverdin kyynel (S)
Talo Italiassa
Löytöretkiä maailmaan
Sairaan kaunis elämä
Sairaan kaunis elämä
Tanskalaisarkkitehtien
koteja
Australian taiteen kehitys
Historia: Kuningatar Viktorian lapset
Elävä arkisto: Pääsiäisruokia. 01.00 Yle Uuti-
set ja sää. Rikostrilleri
käynnistyy, kun ammutun kirjanpitäjän ruumis löytyy Tukholman
lentokentän parkkipaikalta. Goodwin 19.00
Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7)
19.30 Isän tyttö (7) 20.00 Rillit huurussa (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00
112 (7) 22.00 Maailman kauheimmat
naapurit 23.00 Maailman kauheimmat
naapurit 00.00 Revolution (16) 01.00
Nikita (16) 02.00 Nitro Circus Live (12)
02.30 Isän tyttö (7) 02.55 Voittostudio
05.00 Ennustaja-TV 08.05
Onnenarpa 09.35 LIVE:
Tiedä ja Voita 11.35 Koti Suomessa
12.05 Koti Suomessa 12.35 Britannian paras leipomo 13.30 Leijonan luola
Kanada 14.25 Los Angelesin tatuointitarinat 15.20 Top Chef 16.15 Hurja
remontti 17.10 Leijonan luola Kanada
18.05 MasterChef Australia 19.30 Top
Chef 20.30 Poliisit (12) 21.00 Haasta
Hans 22.00 Poliisit (7) 22.30 Suomen
Tulli 23.30 Australian rajalla 00.00
Australian rajalla 00.30 Täysillä tutkaan (S) 01.00 Leijonan luola Kanada
01.55 Los Angelesin tatuointitarinat
02.50 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Englannin kuningatar Viktoria ja hänen puolisonsa prinssi Albert saivat yhdeksän lasta, ja heidän kasvatuksessaan riitti ongelmia. Ohjelmasarjan viimei- 19.05 Kaikki kotona. 18.00 Yle Uutiset.
Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee. Maalaus on vuodelta 1846.
Koko liuta kasvatettavia
ENGLANNIN KUNINGATAR Viktoria ja hänen
puolisonsa prinssi Albert rakastuivat toisiinsa syvästi, vaikka avioliitto oli alun perin
sukulaisten junailema. 10.00 Yle Uutiset.
14.00 Sinfoninen takoja 15.00
10.03 Ajantasa. HD
23.40 Wyatt Earp (USA 1994)
Muhkea länneneepos
kuuluisan lainvalvojan
elämästä ja perheestä
sekä mm. Yle Uutiset ja sää 12.10 Tie- taradio. 00.00 Yle Uutiset ja
sää. Arkistoilta vietetään Vanamon ja Kolmosen pääsiäisohjelmien
seurassa. 10.55 PikYle Uutiset 15.05 Kultakujuttu. Verinen apassi
(Ulzana?s Raid/USA
1972) Kokenut tiedustelija opastaa nuorta
ratsuväen luutnanttia. 14.00 Yle Uutiset. (U) (16)
Teematieto
Muut
07.25 SVT:n ohjelmaa
16.21 Yhteisvastuukeräys
16.25 Efter Nio 17.25 Närbild 17.55 Yle
Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben:
Bärtilin pomppukerho 18.30 Hevostila
Mistral (7) 18.52 Nina Patalo (7) 19.00
Ruotsalainen kesä Suomessa 19.30
Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight:
Turhan virkamiehen metsästys 20.30
Minun maisemani 20.45 Oddasat
21.00 Sportmagasinet 21.30 Konkarikeskiviikko 21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Arne Dahl (16): Kuolinmessu
23.00 SVT:n ohjelmaa
06.00 Voittostudio 08.00
Astral TV 10.00 Lemmen
viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista
(12) 14.55 Top Chef 16.00 Hell?s Kitchen Suomi 17.00 Lemmen viemää (7)
18.00 Uskomaton Mr. Suomalaiset suuntaa- Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa.
18.30 Hartaita säveliä 18.50 Ilta- 15.00 Yle Uutiset. TIISTAI 31.3.2015
Muisti: Inarin ohjuskriisi TV1 klo 20.00
TV 1
05.45
06.25
09.30
10.00
10.50
11.00
11.05
12.01
12.05
12.20
13.10
14.25
14.55
15.00
15.05
15.10
15.15
16.00
16.50
16.55
17.00
17.06
17.10
18.00
18.22
18.30
19.00
19.50
20.00
20.30
20.55
21.00
21.45
23.15
23.20
Aamusydämellä
Ylen aamu-tv
Puoli seitsemän
Isä Brown ja hänen laumansa (12)
Lenan matkassa
Yle Uutiset
Yle Uutiset Uusimaa
Yle Oddasat
Oddasat
Sydämen asialla (7)
Huhtikuu tulee (Suomi
1953) O: Valentin Vaala.
N: Rauha Rentola, Kurt
Ingvall, Joel Rinne,
Harry Lewing. O: Lawrence
Kasdan. 12.12 Maakun17.20 Kirjakerhon Viikon
taradio. 13.00
nen ja Meriromaani 18.00
Yle Uutiset. (S)
Luontohetki: Sarvekkaan tekopesä
Pisara
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Tänään otsikoissa
Eduskuntavaalit 2015:
Ville Niinistö Vihr
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Isä Brown ja hänen laumansa (12)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Puoli seitsemän
Kiehtova maailma:
Maustematkalla
Pohjolan luonto
Muisti: Inarin ohjuskriisi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Mr Selfridge (12)
Kettu (12)
Yle Uutiset
Prisma: Eläinten
ymmärrys
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
09.00 Holby Cityn sairaala (12)
10.00 Rannalla tuoksuu savukala
10.30 Onnistuuko elämä
maalla?
11.30 Näin Norjassa
11.45 Teiniäidit
12.15 Teiniäidit
12.45 Kioski
13.15 Bensaa suonissa
13.45 Ja he elivät onnellisina.
14.45 Satuhäät
15.35 Moone Boy (7)
16.00 Au pairit Los Angelesissa
16.30 Uusi päivä (S)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Holby Cityn sairaala (12)
19.00 Au pairit Los Angelesissa
19.30 Kioski
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Moone Boy (7)
21.00 Ajankohtainen kakkonen
21.50 Yle Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.00 Ulzana . Viki ja Mäkkäri 17.00
Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin
iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00
Encore 00.00 Yöradio
06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita
säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25
Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10
Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä
Yle Radio Suomi
07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää
huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 05.00 Melkein hereillä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheilu17.00 Yle Uutiset ja sää
klo 22.4
5
radio. 07.12 MaakunUutiset 10.05 Sari Helin 11.00 Klas- taradio. legendaarisesta OK Corralin taistelusta. Ysäritunti.
02.00 Yle Uutiset. 07.53 Maasikkoparatiisi 11.57 Päivän miete- kuntaradio. 23.10 Yöklassinen.
Uutiset selkosuomeksi. Henna ja
Matti. 07.00 Yle Uutiset ja sää.
09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle 07.10 Urheiluradio. 04.55
Yöradio.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30
Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu
07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen
Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25
Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset
07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle
Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00
Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu
09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen
Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03
Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset
11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02
Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00
Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä
16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 18.00
Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros, puolivälierien seitsemännet ottelut. 15.05 Maakuntahartaus Matthew Azzopardi 19.00 radio. 16.15
Yle Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Kon- Urheiluradio. 04.02
Bluesministeri Esa Kuloniemi. 21.30 Urheiluilta: Jäädytetyt pelinumerot 21.40 Puheen Ilta
22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.03 Päivä tunnissa 23.30
Politiikkaradio 00.00 Arkisto
Radio Nova
06.00 Novan Aamu . 12.45 Merisää.
kirja. 03.02 Hajatusmusiikkia . Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ?
Marco Bjurström 16.00 Novan Arkiralli . 21.40 Urheiluradio. Synnyttäminen oli hänelle vain ikävä seuraus intohimoisesta avioelämästä. 13.03 Maakuntaradio.
Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. 03.53 Yöradio. 08.12 Maakunlyö 12. 21.03 Päivä tunnissa. 09.11 Maakuntaradio. 00.05 Yöradio. 09.05
deykkönen 13.00 Klassista kahteen Urheiluradio. 22.45 sää. O: Joel & Ethan
Coen. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 23.00 Yle Uutiset.
23.03 Yöradio. N:
Burt Lancaster. 21.35 Novosti
Yle. Jälkiruoaksi syntyy marenkijoutsen.
Patakakkonen: Karjalainen paastoperinne
(1978) Karjalaiset naiset kattavat alkuperäisen paastopöydän. 16.17 Maakuntarasertti 20.30 Etnoilta: Harri Tuomi- dio. 02.02 Yöradio.
03.00 Yle Uutiset. 20.00 Yle Uutisessä osassa kerrotaan, miten suoma- set. Ohjelmat esittelee Marko Gustafsson.
Asia on pihvi: Pääsiäinen
(1972) Keittiömestarit Vanamo ja Kolmonen
värjäävät munia vaarattomasti ja valmistavat
sillileivän sekä vanhan
ajan lammaspataa. 20.03 Urheiluradio. 18.50 MeriHärön elokuvat syntyvät. 21.00 Yle Uutiset. N: Kevin Costner, Dennis Quaid, Gene
Hackman, Isabella Rossellini. 12.00 Yle Uutiset
16.15 Faunin iltapäivä
ja sää. 11.00 Yle Uutikuume 15.55 Yle News
M
atkak uu
set. Keittiömestarit Vanamo ja
Kolmonen ovat vierailulla vastarakennetussa
Bomban talossa.
Kino: Blood Simple (USA
1984) Coenin veljesten
hirtehinen ja harvinainen esikoiselokuva, väärinkäsitysten ja petosten sävyttämä murhatarina baarinpitäjästä,
uskottomasta aviovaimosta ja yksityisetsivästä. Tuomas Enbuske 22.00
Radio Novan Yö
53 5. 17.20
sen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Maakuntaradio. 19.00 Yle
Matkakuume. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
lause 12.00 Turun tuomiokirkon kello 08.10 Urheiluradio. 11.03 Maakuntara16.00 Yle Uutiset ja sää
me
Radio 1
dio
10.55 Pikkujuttu. 18.03 Luonto-Suomen
rin väliajalla suoraa puhetta Musiikki- teemailta 0203-17600. 10.00 Yle Uutiset. 23.03 Päivä tunnissa
23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto
Radio Nova
06.00 Novan Aamu . Vartuttuaan hän vaihtaa isäntäperhettä ja löytää rakkauden.
Runollista elokuvaa Vietnamista
tuotannossa Vihreän papaijan tuoksu (Mui du du
xanh, 1993) kymmenvuotias päähenkilö Mui
(Lu Man San) kävelee kotikylästään pääkaupunki Saigoniin. 12.55 Suomi
16.00 Yle Uutiset ja sää
Radio Su
tänään. Tran Anh Hungin esikoiselokuva kertoo nuoren Muin tarinan, tytöstä joka joutuu
palvelijaksi 50-luvun
Saigonissa. Vieraansa persoonan pinnan alle pyrkivä Katariina
Souri on valmis pudottamaan myös
omat kulissinsa. Eva Harlou
vierailee tanskalaisen
huippuarkkitehdin Lene
Tranbergin merenrantahuvilalla.
20.00 Välimeri lautasella.
Kausi 2, 2/4. 13.03 Maakunta17.00 Yle Uutiset ja sää
klo 18.0
3
radio. Oranssi
pukee häntä. Piirre lävistää koko visuaalisesti häikäisevän elokuvan. 22.05 Café Tropical. 21.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja
10.00 Novan Päiväuni . 19.00 Yle Uutiset ja sää 17.00 Yle Uutiset ja sää. L.Onerva: Mirdja, osa dio. 11.03 Maakuntarasana 13.00 Klassista kahteen
dio. 09.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 dio. Tuolloin on tarjolla niin sanotun puhtaan elokuvan juhlaa. Pian
oikopolku kelpaa muillekin, ja perheen pihasta
tulee vilkas kauttakulkupaikka (7)
21.00 Maailma on valmis (12)
21.50 Yle Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.00 Tyger tutkii: Nettideittailu. 07.50 Merisää. Mallorca.
Turistikohteiden ulkopuolelta löytyy vielä
perinteisiä ruokia tarjoavia pikkupaikkoja.
Lähivesien maukkaat
katkaravut kruunaavat Yotam Ottolenghin
paella-reseptin.
21.00 Ruokamatka Intiassa.
3/6. 16.17 Maakuntaradio.
Iltahartaus. 04.00 Yle Uutiset ja
sää. 20.03 Urheiluhistorian hyvin henkilökohtainen tul- radio. 11.00 Ris- taradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
harpuin ja alttoviuluin . 06.30 MaaHyvää huomenta 08.00 Yle Uuti- kuntaradio. 01.02 Yöradio . (12)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Teknavi
Myytinmurtajat
Bones (12)
Kallista kipua (7)
Voittostudio
Nelonen
05.00 Ennustaja-TV
07.00 Disneyn esikoulu: Mikki
Hiiren kerhotalo (S)
07.25 Disney esittää: Vaihdokit
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Onnea matkaan, Charlie!
08.30 Merieläinten pelastajat
09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S)
09.10 Hotellit haltuun Englantilainen realitysarja.
10.15 Sarahin sisustusvinkit
10.50 Onnenarpa
11.50 LIVE: Tiedä ja Voita
13.50 Deittikamera
14.15 Koiralle koti
15.20 Leijonan luola
16.15 Sokkokokki
17.15 Frasier (S)
17.45 SM-liiga Play-off s Extra
17.50 Kaisa ja luksuskodit
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 MasterChef VIP
20.00 Valheen vangit (7)
20.57 Keno
21.00 Greyn anatomia (12)
22.00 Peloista pahin (The Sum
of All Fears/USA-Saksa
2002). 21.30 Yle Uutiset selkoAjassa soi 23.10 Yöklassinen.
suomeksi. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03
Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle
Uutiset ja sää. 08.12 Maakuntoimittaja Risto Nordell. 07.12 MaakunYle Uutiset 09.05 Muistojen bule- taradio. 21.55
Suomi tänään. RSO:n muusi- 19.03 Urheiluradio. Marco Bjurström 22.00
Radio Novan Yö. 23.03 Yöradio . Ohjaus:
Phil Alden Robinson.
00.30 SM-liiga Play-off s Extra
00.35 Castle (12)
01.35 Frasier (S)
02.05 Neljän tähden illallinen
02.35 Neljän tähden illallinen
03.05 Ennustaja-TV
Teema
04.00 Teematieto
16.00 Historia: Muinaistekstien pelastaja
17.00 Britannian taiteen aikakaudet
18.00 Sairaan kaunis elämä
18.45 Sairaan kaunis elämä
19.30 Tanskalaisarkkitehtien koteja. Ile Jokinen 20.00 Novan Seitse-
yö. 09.05
ton Valinta 11.57 Päivän mietelause Urheiluradio. 19.05 Luontokoiden kamarimusiikkiesityksiä 21.45 Suomen teemailta 0203-17600.
Eurooppalaisia puheenvuoroja.Talous- 20.00 Yle Uutiset. 07.59 05.00 Melkein hereillä. 12.00 Yle Uutiset ja sää.
14.00 Kantapöytä 15.00
12.10 Urheiluradio. 10.03
12. Internet-aikakaudella potentiaalisten
kumppanien löytäminen on helppoa. 21.40
YleX
Harri-Ilmari Moilanen
VIHREÄN PAPAIJAN TUOKSU
Yle Teema klo 22.00
Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 02.02
Yöradio. 07.53 Maavardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brys- kuntaradio. Jälkimmäinen osa sijoittuu 1960-luvun alkuun, Mui
on nuori nainen (Tran Nu Yen-Khe) ja palvelija toisessa osoitteessa. 09.10 Sää. 12.45
kuume 15.55 Yle News
Su o m i
Merisää. Replikointi on vähissä, kuvat
ja vivahteikas ääniraita puhuvat puolestaan.
06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus.
06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän
mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää
Yle Radio Suomi
07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita
säveliä 07.50 Aamuhartaus. toiveiden yö. Viki
ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01
Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX
Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio
06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu
. 23.15 SVT:n ohjelmaa
10.00 Lemmen viemää (7)
14.00 Walker, Teksasista
(12) 14.55 Top Chef 16.00 Hell?s Kitchen Suomi 17.00 Lemmen viemää (7)
18.00 112 (7) 19.00 Naapurit-arvonta
19.05 Simpsonit (7) 19.30 Kolme
miestä ja tyttö (7) 20.00 Rillit huurussa (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00
Top Chef Suomi: Kaksintaistelu 22.00
Penny Dreadful (16) 23.00 Scorpion
(12) 00.00 Lainvalvojat 01.00 Kolme
miestä ja tyttö (7) 01.25 Nitro Circus
Live (12) 01.55 Nitro Circus Live (12)
02.25 Maailman kauheimmat naapurit
11.20 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 11.50 Muuttajat
12.20 Britannian paras leipomo 13.15
Leijonan luola Kanada 14.10 Los Angelesin tatuointitarinat 15.05 Top Chef
16.00 Hurja remontti 16.55 Kuuluisat
kuppilat 17.25 Leijonan luola Kanada
18.20 MasterChef Australia 19.30 Top
Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen
huutokauppakeisari 22.00 Poliisit (12)
22.30 Panttilainaamo 23.00 Poliisit
Norja (S) 23.30 Poliisit Norja (S) 00.00
Rekkakuskit jäällä (7) 01.00 Anthony
Bourdain maailmalla 01.55 Leijonan
luola Kanada 02.50 Los Angelesin tatuointitarinat 03.45 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Tran Anh Hungin elokuva kertoo tarinan, tytöstä joka joutuu palvelijaksi 50-luvun Saigonissa. 21.35 Novosti Yle. 03.00 Yle Uutiset. toiveiden
Antero Mertaranta 16.00 Novan Arkiralli . Siellä tarina yltyy
ennen pitkää kipakaksi kolmiodraamaksi.
RANSKALAIS-VIETNAMILAISESSA
6
Tapahtumissa kohtaavat eri maailmat
saman katon alla enimmäkseen valoisten
tähtien alla. Kuinka montaa voi
tapailla yhtä aikaa. HD
22.00 Kino: Vihreän papaijan
tuoksu. Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ?
sää. Hän asettuu palvelustytöksi isoon muusikkoperheeseen.
Tapahtumavuosi on 1951, Vietnam on
irtautumassa Ranskan siirtomaan alaisuudesta. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 15.05 MaakuntaraMusiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. Tyger
Drew-Honey selvittää
uutta deittailuetikettiä. 12.12
Yle Uutiset 15.05 KultaLuontoMaakuntaradio. Minna Kuukka
& Tuomas Rajala & Matti Ylönen
Urheiluradio. 23.00 Yle
Uutiset. Rocktoimittajan illallinen.
03.53 Yöradio. 11.00
Yle Uutiset. 18.55 Luonto-Suomen teemailta
terin konsertti jatkuu 21.00 Huiluin, 0203-17600. Ranska ja Vietnam, 1993. 21.50 Merisää. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
selin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: 08.10 Urheiluradio. T:
BBC. 00.05
Yöradio . 15.00
tapää 17.45 Tekijä 18.00
Yle Uutiset. HD
22.57 Yle esittää: Kansainväliset ohjelmat
23.00 Au pairit Los Angelesissa
23.30 Silminnäkijä: 74 surmattua lasta
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
13.35
14.30
15.00
15.05
15.35
16.05
17.05
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.30
22.40
23.10
00.15
01.15
02.10
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (S)
Emmerdale
Emmerdale
Lääkärit
Kiinan kesytön luonto
Jamie Oliverin 30
minuutin ateriat
Mitä tänään syötäisiin?
Ensisilmäyksellä (7)
Salatut elämät (7)
Koko Suomi leipoo
100 tarinaa Lastensairaalasta
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale
Emmerdale
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (7)
Vaalit 2015: Kaksintaistelu
Mentalist. Vartuttuaan hän vaihtaa isäntäperhettä ja löytää rakkauden. 02.00 Yle Uutiset. 04.55 Yöradio.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30
Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu
07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen
Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25
Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset
07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle
Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00
Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu
09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen
Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03
Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset
11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02
Katariina Souri 14.00 Yle Uutiset
14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle
Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00
Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä
17.06 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle
Uutiset 18.03 Urheiluilta: Teemailta
20.00 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset
22.05 Katariina Souri. CIA on
kiinnostunut autoja
varastavasta Cole Fosterista, koska hänen
avullaan voidaan päästä
terroristien jäljille. 01.00 Yle
män Oikein . Madurai ja Kerala.
Maan eteläosissa Rick
Stein perehtyy temppelissä tarjottavaan ruokaan ja opettelee sormilla syömisen taidon.
Mausteinen sambar
on alueen erikoisuus.
Kerala tunnetaan kookospähkinöistään. 14.00 Yle Uuti17.20 Aristoteleen kanset. 18.50 Meritalosta 20.05 Radion sinfoniaorkes- sää. 03.02
Tero Liete . 14.03 Ajantasa. 20.06 Metsärakinta. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Urheiluradio. Kyseessä on perhe- ja rakkausdraama
sekä päähenkilön kehitystarina.
Elokuva jakautuu ajallisesti ja paljolti
myös sisällöllisesti kahteen osaan. 17.30 Pyöreä pöytä. Palvelijoiden ja isäntäväen luokkaerolla ei mekasteta, asiaan suhtaudutaan
toteavalla asenteella ja itämaisella tyyneydellä. 20.05 Sää. Martin tekee
pihamuuriin aukon
lyhentääkseen turhan
pitkää koulumatkaa. CIA:n erikoismies
Jack Ryan tekee näyttävän paluun Tom Clancyn menestysromaaniin
perustuvassa toimintaseikkailussa. 18.00
sertti 19.40 Radion sinfoniaorkeste- Yle Uutiset. 21.03 Päivä
tunnissa. 09.11 Maa12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö kuntaradio. toiveiden yö. Mikä
on puolueen tavoite,
arvot ja ohjelma vuoden
2015 eduskuntavaaleissa?
Poliitikon aviomies (12)
Yle Uutiset
Ulkolinja: Yhden miehen
suurvalta
Rakkaudesta puutarhaan
Au pairit Los Angelesissa TV2 klo 23.00
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
09.00 Holby Cityn sairaala (12)
10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa
10.30 Tuhkimotarinoita
11.45 Teiniäidit
12.15 Teiniäidit
12.45 Kioski
13.15 Sinun viikkosi, minun
viikkoni
13.45 Maailman nopein laulutähti
14.15 Onnenetsijät
14.45 Ajankohtainen kakkonen
15.35 Moone Boy (7)
16.00 Au pairit Los Angelesissa
16.30 Uusi päivä (S)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Holby Cityn sairaala (12)
19.00 Au pairit Los Angelesissa
19.30 Kioski
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Moone Boy. Pääosissa:
Ben Affleck, Morgan
Freeman, James Cromwell, Bridget Moynahan,
Liev Schreiber. (U) HD (7)
23.40 Teematieto
Muut
07.25 SVT:n ohjelmaa
15.35
Yhteisvastuukeräys 15.40 Jumalanpalvelus: Kivimessu
16.25 Hevostila Mistral (7) 16.47 Nina
Patalo (7) 16.55 Spotlight: Turhan virkamiehen metsästys 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00
BUU-klubben: Löytölä 18.30 Supersankari Energina (7) 18.43 Clay Kids
(7) 18.55 Gazoon (S) 19.00 Puutarhamaanantai 19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Lasso 20.30 Sex & Sånt 20.45
Oddasat 21.00 Perilliset (12) 21.57 Yle
Nyheter TV-nytt 22.00 Onnistuuko
avioliitto. 07.00 Yle Uutiset ja sää.
set ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 07.10 Urheiluradio. 17.20 Suomi
19.03 Radion sinfoniaorkesterin kon- tänään. 16.15
80. KESKIVIIKKO 1.4.2015
TV 1
05.55
06.25
09.30
10.00
10.50
11.00
12.20
13.10
14.55
15.00
15.05
15.10
15.15
15.50
16.20
16.50
16.55
17.00
17.06
17.10
18.00
18.22
18.30
19.00
20.00
20.30
20.55
21.05
21.50
22.50
22.55
23.50
Strada
Ylen aamu-tv
Puoli seitsemän
Isä Brown ja hänen laumansa (12)
Lenan matkassa
Yle Uutiset
Sydämen asialla (7)
Sisulla ja sydämellä (S)
Pisara
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
MOT
Kuningaskuluttaja
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Isä Brown ja hänen laumansa (12)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Puoli seitsemän
Prisma: Eläinten
ymmärrys
Prisma Studio
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Eduskuntavaalit 2015:
Paavo Arhinmäki Vas.
Puheenjohtajatentissä
Vasemmistoliiton pj.
Paavo Arhinmäki. Poliittishistoriallinen puoli jää kuitenkin pimentoon, ohjaaja Tran Anh Hungin
käsikirjoittama tarina keskittyy yksilötasolle. Yle Uutiset ja sää 12.10 Julkinen Ajantasa. 13.00 Yle Uuti16.15 Faunin iltapäivä
omi
set. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Näin hillityn runollisesti
arkisia juttuja lähestyvää elokuvaa tapaa
harvoin.
Asia huipentuu toisella osuudella
Rääväsuinen show
ajankohtaisista aiheista ja ennakkoluuloista. 09.10
kia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Maakuntaradio. Toimittajana Pasi Hiihtola. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Risto Nordell.
23.10 Yöklassinen
YleX
06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu
. N: Kirsti
Hurme, Olavi Reimas,
Kaija Rahola, Kille Oksanen, Topo Leistelä. konsertti Kautokeinossa 20.54 Norjaa ristiin rastiin
21.00 Efter Nio 22.00 Dok: Queen of
silence 23.45 SVT:n ohjelmaa
06.00 Voittostudio 08.00
Astral TV 10.00 Lemmen
viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista
(12) 14.55 Rakas, sinusta on tullut pullukka 16.00 Hell?s Kitchen Suomi 17.00
Lemmen viemää (7) 18.00 Top Chef
Suomi: Kaksintaistelu 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30
Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00
David Hasselhoff Show 22.00 Duudsonit (12) 22.30 112 (7) 23.30 Lainvalvojat 00.00 Lainvalvojat 00.30 Miehen
puolikkaat (7) 00.55 Nitro Circus Live
(12) 01.25 Nitro Circus Live (12) 01.55
Revolution (16) 02.55 Voittostudio
11.40 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 12.10 Muuttajat 12.35 Britannian paras leipomo
13.30 Leijonan luola Kanada 14.25
Los Angelesin tatuointitarinat 15.15
Top Chef 16.10 Hurja remontti 17.05
Kuuluisat kuppilat 17.35 Leijonan
luola Kanada 18.30 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (S)
21.00 Talent USA 22.50 Poliisit (7)
23.20 Australian kovimmat keräilijät
00.20 Villit nettivideot (16) 00.50 Villit nettivideot (12) 01.20 Leijonan luola
Kanada 02.20 Los Angelesin tatuointitarinat 03.15 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Petos on tositapahtumiin perustuva rikoselokuva 1950-luvun kuuluisasta postiryöstöstä. Ryöstö
tapahtuu maaliskuussa 1950.
Tapaus herätti röyhkeydellään suurta
huomiota silloisessa Suomessa. Helsingin Vuorimiehenkadun postissa on keikalla kvartetti,
jota esittävät Paavo Pentikäinen, Erkki Saarela, Pekka Räty ja Jarkko Rantanen. Absurdi, runollinen ja poliittinen dokumenttielokuva kommunismin jäljistä. Toimittajina Ali Jahangiri ja
Polina Kopylova. N: Paavo Pentikäinen, Eeva Litmanen,
Martti Tschokkinen. 19.05
Ihan pihalla. HD
22.00 Kino Suomi: Petos
(1988) Tositapahtumiin
perustuva rikoselokuva
1950-luvun kuuluisasta
postiryöstöstä ja sen
tekijästä, suurrikollinen Heimo Hilarius Sorjosesta. Sukunimi on muutettu elokuvassa Ruokoseksi.
Kovapintainen ja älykäs rikollinen on
Karjalan poikia. 4/8. 20.00 Yle Uutiset. 04.00 Yle Uutiset
ja sää. 23.03 Yöradio. 18.50 Merisää.
18.55 Ihan pihalla. Rita Strömmer 16.00 Novan Arkiralli . 16.15
Urheiluradio. 02.00 Yle Uutiset.
02.02 Yöradio. 03.15 Pyöreä pöytä.
03.45 Yöradio. Nimi viittaa
ryöstön aivoihin Hilarius Sorjoseen. (16)
23.30 Hyttysiä ja muita ongelmia. N: Franco Nero.
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.35
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
13.35
14.35
15.05
15.10
15.35
16.05
17.05
17.15
17.20
17.25
17.30
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
00.55
01.25
02.20
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Viking Loton ja Jokerin
tulokset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (S)
Emmerdale
Emmerdale
Lääkärit
Unelmien koti
Peter uutisvirrassa
Mitä tänään syötäisiin?
Rikas ja rakas (7)
Salatut elämät (7)
Vaalit 2015: Kaksintaistelu
100 tarinaa Lastensairaalasta
Uutiset
Päivän sää
Viking Loton ja Jokerin
tulokset
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale
Emmerdale
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (7)
Maajussille morsian
Enbuske & Linnanahde
Crew
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Sideways O: Alexander
Payne, USA 2004, 122?.
N: Paul Giamatti, Thomas Haden Church, Sandra Oh,VIrginia Madsen.
Teknavi
Roba (12)
Voittostudio
Nelonen
05.00 Ennustaja-TV
07.00 Disneyn esikoulu: Mikki
Hiiren kerhotalo (S)
07.25 Disney esittää: Vaihdokit
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Onnea matkaan, Charlie!
08.30 Merieläinten pelastajat
09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S)
09.10 Hotellit haltuun Englantilainen realitysarja.
10.15 Sarahin sisustusvinkit
10.50 Onnenarpa
11.50 LIVE: Tiedä ja Voita
13.50 Deittikamera
14.15 Koiralle koti
15.20 Leijonan luola
16.15 Sokkokokki
17.15 Frasier (S)
17.45 SM-liiga Play-off s Extra
17.50 Hotellit kuntoon, Gordon
Ramsay
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Tuuri
20.00 Kaisa ja luksuskodit.
Tässä jaksossa tutustumme Kaisan johdolla
helsinkiläiseen luksusasumiseen eri muodoissaan.
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Jack Reacher
. O: Enzo G. 21.50 Merisää.
21.55 Suomi tänään. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 taradio. Hänen lisäkseen näyttelijäsuoritukset ovat kautta linjan vakuuttavia. 01.02 Yöradio . Hevosten parissa
Suomessa työskennellyt Katarina
on amerikkalaissyntyinen. Minna Kuukka &
Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00
Novan Päiväuni . Miten
kaupan lihaliemikuutiot
valmistetaan?
21.00 Tiededokumentti: Pitkän iän salaisuudet.
Mitkä mekanismit suojelevat pienikokoisia
ecuadorilaisia syövän ja
diabeteksen kaltaisilta
sairauksilta. Toimittaja Ville Vaarne.
Pasila 2.5 . Milloin työnhaku muuttuu
toivottomaksi. 03.00 Yle Uutiset.
03.02 Yöradio. 19.03 Urheiluradio. 23.00
Yle Uutiset. 22.05 Euroopan taivaan
alla. Viki
ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01
14.03 Ajantasa. Yle 10.03 Ajantasa. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. TutTAAVI KASSILAN
kimuksia johtavana komisariona nähdään
Martti Tschokkinen.
Alkuperäisnäytelmä on Kassilan kässärissä muuntunut varsin suoraviivaiseksi
melodraamattiseksi jännäriksi. O: Andrei Paunov.
00.50 Teematieto
Muut
07.25 SVT:n ohjelmaa
15.50 Yhteisvastuukeräys
15.55 Supersankari Energina (7) 16.08
Clay Kids (7) 16.20 Gazoon (S) 16.25
Aistien haastaja 16.55 Puutarhamaanantai 17.25 Lasso 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hiukkasmysteeri (7) 19.00
Kiran keittiössä 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.55 Mari Boine . Suomi maahanmuuttajan silmin. 06.30 Maalause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10
Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä kuntaradio. Tappajan jäljillä (Jack
Reacher/USA 2012).
Tom Cruise on vauhdikkaan toimintatrillerin
pääosassa salaperäinen
yhden miehen taistelukone Jack Reacher (16)
23.35 SM-liiga Play-off s Extra
23.40 MasterChef VIP
00.40 Kylmä rinki (16)
01.50 Virta (12)
02.50 Frasier (S)
03.20 Ennustaja-TV
Teema
04.00 Teematieto
16.00 Tiededokumentti:
Ongelmana lukihäiriö
17.00 Talo Italiassa
17.45 Löytöretkiä maailmaan
18.00 Ruoka-Suomi
18.45 Haitarimies (S)
19.00 Taiteen maantiede:
Alankomaat
20.00 Prisma Studio
20.30 Ruokaratsia. 21.35 Novosti Yle.
21.40 Urheiluradio. 17.20
Maakuntaradio. Peltola 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Mailapeli-ilta
21.30 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset
22.05 Ali ja Polina. 20.06 Ihan
pihalla. 07.00 Yle Uutiset ja sää.
07.50 Aamuhartaus. artistitunti. 10.55 Pikkujuttu.
Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtai- 11.00 Yle Uutiset. Häntä esittää Paavo Pentikäinen. The Spin-Off
Kätevän emännän juhlat. Castellari. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle 08.10 Urheiluradio. 13.00 Yle UutiNews 16.00 Yle Uutiset
set. 07.59 Hyvää 07.10 Urheiluradio. Kuvassa Eeva Litmanen ja Paavo Pentikäinen.
Ryöstö, joka kohahdutti Suomea
käsikirjoittama ja ohjaama
tosipohjainen Petos (1987) käynnistyy
repäisevästi postiryöstöllä. Kylätaskulle
tyypilliset väkevät ja usein groteskia huumoria pursuavat visioinnit tulevat elokuvaversiossa esiin vain välähdyksittäin.
Myös henkilökuvat jäävät ohuiksi. 18.00 Yle Uutiset.
18.03 Ihan pihalla. 14.00 Yle Uutiset.
päivä 17.00 Yle Uutiset
ja sää 17.20 Filmiryhmä
18.00 Katolinen kiirastorstain iltamessu eukaristian asettamisen muistoksi Pyhän Henrikin katedraalista Helsingistä. TORSTAI 2.4.2015
Ulkolinja: Euroopan nuoret ja Isisin lumo TV1 klo 21.50
TV 1
05.55
06.25
09.30
10.00
10.50
11.00
11.05
12.01
12.05
12.20
13.10
14.55
15.00
15.05
15.10
15.15
16.00
16.50
16.55
17.00
17.06
17.10
18.00
18.22
18.30
19.00
19.45
20.00
20.30
20.55
21.05
21.50
22.45
22.50
23.45
MOT
Ylen aamu-tv
Puoli seitsemän
Isä Brown ja hänen laumansa (12)
Lenan matkassa
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueilta
Yle Oddasat
Oddasat
Sydämen asialla (7)
Antreas ja syntinen
Jolanda (Suomi 1941). 09.00 Yle Uutiset. 06.25
Yle Radio Suomi
Aamusoitto 06.56 Päivän miete05.00
Melkein hereillä. 15.00 Yle
Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Johann Sebastian
Bachin Matteus-passio 22.00 Yle
Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Ile Jokinen 20.00 Novan Seitsemän Oikein
. 20.03
Urheiluradio. 11.03 Maakuntaradio. Antero Mertaranta 22.00 Radio
Novan Yö
55 7. Kuinka
kauas on hän valmis vaeltamaan,
jotta toipuisi pitkään vaivanneesta
unettomuudesta. 15.05 Maakuntaradio. Eri puolilla
maailmaa tutkijat koettavat ratkoa pitkän ja
myös terveemmän elämän salaisuuksia. 21.30 Yle Uutiset
selkosuomeksi. 09.05
Sää. 07.50 Merisää. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03
Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle
Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 04.02 Café Tropical. O:
Taavi Kassila. 07.53 Maa08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset kuntaradio. 12.55 Suomi
Kultakuume 15.55 Yle
Y le P uhe
tänään. 12.12
kahteen 14.00 M-studio
Maakuntaradio.
12.45
15.00 Yle Uutiset 15.05
Ali ja Po
lina
Merisää. Someraportoijana
Nimo Samatar. paholainen
kannoilla (Keoma/Italia
1976) Spagetti-westernien klassikossa puoliverinen asesankari
palaa kotikaupunkiinsa
ja löytää velipuolensa
paikallisen roistojoukon
riveistä. 00.00
Yle Uutiset ja sää. Pääsiäinen on
perinnejuhla
Noin viikon uutiset
Yle Uutiset
Urheiluruutu
True Blood (16)
Maailma on valmis (12)
Caramba . 07.12 Maakunhuomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää taradio. Tunnuslaulun esittää Juice Leskinen.
Harri-Ilmari Moilanen
PETOS
Yle Teema klo 22.00
Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX
Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio
06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita
säveliä 06.15 Aamuhartaus. 09.11
Valkoista valoa 11.45 Valomusiik- Urheiluradio. 8/10. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja
puheenaiheita. 16.17 Maakuntaradio. 21.03
Päivä tunnissa. Näin
Hilariuksen tarina kapenee pieneksi, mutta
epäilemättä kiinnostavaksi luvuksi kovemman puoleisen suomalaisen rikollisuuden historiaa. 04.55
Yöradio.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30
Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu
07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen
Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25
Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset
07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle
Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30
Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu
09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen
Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31
Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset
10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle
Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30
Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset
13.02 Ali ja Polina 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00
Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä
16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 17.30
Mikko ??Peltsi?. Rauhan jäljillä. 10.00 Yle Uutiset.
Turun tuomiokirkon kello lyö 12. O:
Valentin Vaala. 13.03 Maakuntaraklo 22.0
ja sää 16.15 Faunin iltadio. 20.05 Sää. Miko Keto
on lähettänyt tuhat
työhakemusta, mutta
työpaikkaa ei löydy. Ryöstösaalis oli ajan mittapuun mukaan huomattava.
Petos perustuu Jussi Kylätaskun näytelmään Hentomielinen Hilarius. (S)
Pisara
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Tänään otsikoissa
Eduskuntavaalit 2015:
Paavo Arhinmäki Vas
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Isä Brown ja hänen laumansa (12)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Puoli seitsemän
Bomb Girls (12)
Mittatilaustyönä
Kuningaskuluttaja
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Eduskuntavaalit 2015:
Carl Haglund RKP
Ulkolinja: Euroopan
nuoret ja Isisin lumo
Yle Uutiset
Hiljainen todistaja (16)
Kiehtova maailma:
Maustematkalla
TV 2
06.50
09.00
10.00
10.15
11.15
11.45
12.45
13.15
13.45
14.45
15.35
16.00
16.30
17.00
18.00
19.00
19.30
20.00
20.30
21.00
21.25
21.50
21.55
22.00
23.00
23.50
MTV 3
Pikku Kakkonen
Holby Cityn sairaala (12)
Vauhtimimmit
Tyger tutkii: Nettideittailu
Sinun viikkosi, minun
viikkoni
Teiniäidit
Kioski
Tanskalainen maajussi
We Want More
Sohvaperunat
Moone Boy (7)
Au pairit Los Angelesissa
Uusi päivä (S)
Pikku Kakkonen
Holby Cityn sairaala (12)
Erätulilla
Kioski
Silminnäkijä: Tuhat työhakemusta. 12.00 Yle Uutiset ja sää.
nen Ykkönen 13.00 Klassista
12.10 Urheiluradio. Ivan Puopolo 14.00
Novan Seitsemän Oikein . 08.12 MaakunUutiset 10.05 Mikä maksaa. 23.03 Päivä tunnissa
23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto
Radio Nova
06.00 Novan Aamu . Belenen
kylä Bulgariassa kärsii hyttysongelmasta
käärmeiden valtaaman
keskitysleirin ja ruostuneen ydinvoimalan varjossa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio.
01.00 Yle Uutiset ja sää
HD
19.00 Australian taiteen kehitys
20.00 Ruokamatka Intiassa.
3/6. 16.00
Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä
17.10 Puheen Iltapäivä. 14.00 Yle
Nuntii Latini . 15.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio. 17.15 Tänään pitjälkeen 21.35 Aristoteleen kanta- käperjantaina. N: George
Clooney, Tilda Swinton,
Tom Wilkinson. (S)
20.05 Luojan kiitos!
21.00 Tuubi
22.00 Kymmenen Uutiset
22.10 Päivän sää
22.15 MTV Sport Uutiset
22.30 Mieletön juttu (Out of
Sight, USA 1998) Elokuva perustuu Elmore
Leonardin romaaniin.
Ohjaus: Steven Soderbergh. 19.00 Yle Uuti23.10 Yöklassinen
set ja sää. ainoa tie länteen
08.30 Puoli seitsemän
09.00 Yle Uutiset
09.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12)
09.55 Yle Uutiset
10.00 Jumalanpalvelus
10.45 Seniori työssä
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset alueilta
12.01 Yle Oddasat
12.05 Seniori työssä
12.20 Sydämen asialla (7)
13.10 Kirkastuva sävel (Suomi
1946) Musiikkielokuva
konepajan työmiehestä.
14.55 Pisara
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Avara luonto: Kädelliset
sukulaisemme
16.00 Eduskuntavaalit 2015:
Carl Haglund RKP
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12)
18.00 Yle Uutiset
18.10 Kadonneen malesialaiskoneen mysteeri
19.05 Hakekaa kätilö! (12)
20.00 Tosi tarina: Juoksuhaudan seurakunta
20.30 Yle Uutiset
20.45 Urheiluruutu
20.50 Kvartetti (Quartet/Britannia 2012) O: Dustin Hoffman. + pvm, tekstiviestillä RS (väli)
dosentti Matti Myllykoski Toimittajina LANGAT toivelevyn nimi numeroon
Pasi Heikura ja Tina Cavén 22.00 Yle 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi /puhelinUutiset ja sää 22.05 Ääniversumi langatlaulaa 18.50 Merisää. 21.30
Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05
Lindgren & Sihvonen 23.00 Arkisto
Radio Nova
06.00 Novan Aamu . Johann Sebastian
Bachin monumentaalinen teos Leipzigin
Tuomaskirkosta, jossa
se kantaesitettiin v.
1729. (16)
02.50 Frasier (S)
03.20 Castle (12)
Teema
10.00 Kino: Paahtis (7)
11.35 Maggie in Wonderland
12.50 Britannian taiteen aikakaudet
13.50 Elävä arkisto: Pääsiäisruokia
13.52 Asia on pihvi: Pääsiäinen
14.23 Patakakkonen: Karjalainen paastoperinne
15.15 Kirjaohjelma: Åsa Larsson
15.45 Arkistojen salat: Kennedy Berliinissä
16.15 Bachin Matteus-passio. Keatonin
tavoin Samuel L. 15.55
Yle
5
tain ratoksi. 09.00 Yle Uutitain aamupalvelus Pyhän Aleksanteri set. 07.53 Tänään pittain aamukonsertti. Jääkiekkokierros, ensimmäiset välierät. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi.
Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle 21.35 Novosti Yle. Tuomaskuoroa ja
Gewandhaus-orkesteria johtaa Georg Christoph Biller. 18.30 Pit- Salon elämänohjeita hiirenkorville.
käperjantain iltamusiikkia 19.00 Yle 16.00 Yle Uutiset ja sää. 08.20 Tänään
miokirkosta. 12.00 Yle Uutiset
nen 12.50 Valomusiikkia
P uhelin
ja sää. 03.00 Yle
Uutiset. Rita Strömmer 22.00 Radio
Novan Yö. N: Maggie
Smith, Tom Courtenay.
22.25 Danny . Keväistä
15.30 Hiljaisen viikon
klo 18.0
musiikkia pitkäperjanmusiikkia. 17.00 Yle
nes-passio 21.20 Musiikkia konsertin Uutiset ja sää. Gösta Sundqvistin käsikirjoittama ja kipparoima
radiohupailu. 09.05 Sää. nen. latinankielinen viikko- Uutiset. Bachin Johan- Tänään pitkäperjantaina. 01.00 Yle Uutiset ja sää.
01.02 Koe-eläinpuisto. 18.05 Puhelinkia opetuslapset olivat. PERJANTAI 3.4.2015
TV 1
07.30 Prisma Studio
08.00 Yle Uutiset
08.05 Petsamo . 07.04 Suomi soi.
Yle Uutiset ja sää 08.05 Pitkäperjan- 07.50 Merisää. (16)
00.35 SM-liiga Play-off s Extra
00.40 Mulhollandin putous
(Mulholland Falls/USA
1996). Viki radio. (7)
13.45 Deittikamera
14.15 Zoo Tales Special 1 (S)
15.20 Eläinten pelastajat (7)
16.20 Sokkokokki
17.20 Frasier (S)
17.50 SM-liiga Play-off s Extra
17.55 Tuuri
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Hauskat kotivideot 10
vuotta
20.00 The Voice of Finland
21.55 Keno
22.00 Deja Vu (USA-Britannia
2006). 12.45 MeriNews 16.00 Yle Uutiset
sää. 0600-17600 (0,33
vana Uuden testamentin eksegetiikan e/min. Ajan
ilmiöitä ja ajankohtaisia asioita. Madurai ja Kerala.
Maan eteläosissa Rick
Stein perehtyy temppelissä tarjottavaan ruokaan ja opettelee sormilla syömisen taidon.
21.00 Kino: Michael Clayton
(USA 2007) Trilleri lakifirman velkoihin ajatuneesta fikseristä, joka
joutuu murhayritysten
kohteeksi firman puidessa mehevää riitaa
suuryrityksen kanssa.
O: Tony Gilroy. Haastatelta- langat laulaa. 02.00 Yle Uutiset.
02.02 Koe-eläinpuisto. kokki New Yorkissa
20.00 Dok: Rohkeus elää 20.30 Alattionjoen herttua 21.00 SVT:n ohjelmaa
08.00 Astral TV 10.00
Lemmen viemää (7) 14.00
Walker, Teksasista (12) 14.55 Rakas,
sinusta on tullut pullukka 16.00 Hell?s
Kitchen Suomi 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 David Hasselhoff Show
19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Ensisilmäyksellä (S)
20.00 Rillit huurussa (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Harry Potter ja salaisuuksien kammio (12) 00.05 Duudsonit
(12) 00.35 Eurojackpot ja Jokeri 00.40
Rysän päällä 01.40 Ensisilmäyksellä (S)
02.05 Scorpion (12) 03.05 Nitro Circus
Live (12) 03.35 Penny Dreadful (16)
04.35 Voittostudio
05.00 Ennustaja-TV 08.05
Onnenarpa 09.35 Haasta
Hans 10.30 Suomen huutokauppakeisari 11.30 Muuttajat 12.00 Maistuvimmat liikeideat 12.55 Leijonan luola
Kanada 13.55 Los Angelesin tatuointitarinat 14.50 Top Chef 15.50 Hurja
remontti 16.45 Hurja remontti 17.45
Talent USA 19.30 Panttilainaamo
20.00 Haasta Hans 21.00 Suomen
Tulli 22.00 Villit nettivideot (12) 22.30
Villit nettivideot (12) 23.00 Australian
rajalla 23.30 Australian rajalla 00.00
Täysillä tutkaan (S) 00.30 Metsien miehet (7) 01.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (S) 02.25 Los Angelesin tatuointitarinat 03.20 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Steven Soderberghin jäntevässä rikosrallissa Jennifer Lopez (kuvassa) on kuumankipakka lainvartija Karen Sisco.
Rosvoa ja poliisia menevästi
on poliisin tytär ja Dennis Farina veteraanietsivä ja isä, joka ei
ole innostunut jälkikasvunsa sulhoehdokkaasta (Michael Keaton).
Tässä lähtöeväät Steven Soderberghin
ohjaamaan mainioon rikosjännäriin Mieletön juttu (Out of Sight, 1998). (7)
11.55 Elämäni pullukkana (To
Be Fat Like Me/USAKanada 2007). 20.03 Urheiluradio. (12)
22.55 Rockin klassikkolevyt:
Doors/L.A. 11.00 Yle Uutiset.
12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05
11.03 Tänään pitkäperjanValkoisen valon pääsiäitaina. The Spin-Off
06.00 Voittostudio
07.30 Aamusää
08.00 Palomies Sami: Ponttipantin suurpalo (S)
09.05 Studio55.fi
09.30 Kauniit ja rohkeat (S)
09.55 Emmerdale
10.25 Emmerdale
10.55 Lääkärit
11.45 MTV.doc: Suomen tulevaisuus
12.45 Tähdet, tähdet
14.10 Näin tehtiin Endless
Forms Most Beautiful
14.40 Mike & Molly (S)
15.05 Salatut elämät (7)
15.35 Maajussille morsian
16.30 MTV.doc: Jaakko Löytty,
kahden maan kansalainen
17.30 100 tarinaa Lastensairaalasta
17.35 Kauniit ja rohkeat (7)
18.00 Emmerdale
18.30 Emmerdale
19.00 Seitsemän Uutiset
19.10 MTV Sport Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Manitbois. 12.07 Kevään ja
14.00
Arvolataamo.
Radio Su
omi
valon säveliä. Emma Kimiläinen
& Jussi Halli 20.00 Novan Seitsemän
Oikein . 09.06 Tänään pitNevskin ja Pyhän Johannes Krysos- käperjantaina. 21.50 Merisää. Kotimainen
kulttiklassikko vuodelta
1992. 11.00 Suuren perjan- pitkäperjantaina. Matkalla jossain musiikissa Kalevi Pol22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio
lari. 09.00 Yle Uuti- käperjantaina. 08.05 Tänään pitkäperjantaina.
10.00 Jumalanpalvelus Mikkelin tuo- 08.10 Luontoretki. 12.05 Urheilu13.00 Klassista kahteen
langat la
ulaa
radio. 21.55 Suomi
ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 tänään. 07.03 Sää. 12.05 Puheen
Päivästä 12.30 Politiikkaradio 13.00
Yle Uutiset 13.02 Lindgren & Sihvonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen
Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01
Puheen Iltapäivä. 18.00 Yle Uutiset.
pää. ja Ving Rhames Buddy. 18.55
Puhelinlangat laulaa. Juontajana Simo Leinonen, asiantuntija Marko Tuulola. Sen perustalta vahvoilla on dialogi, jonka kovaksikeitetty osumatarkkuus on huippuluokkaa.
Sanailun puitteissa lähennetään toisiinsa
myös Lopezia ja miespääosan George Clooneyta.
Runsas mieskaarti Lopezin ympärillä
on pikkuroolien konnia ja jepareita myöten tasaisen vahva. 17.15 Taiteilijaelämää. Ohjaus Lee
Tamahori. 13.00 Yle Uutiset. viihdemaratonin loppusuora
23.40 Pitkä matka vapauteen
Tähdet, tähdet MTV3 klo 12.45
TV 2
06.50
06.51
06.52
07.03
07.08
07.21
07.28
07.40
07.46
08.01
08.20
08.42
09.06
09.32
10.00
10.30
11.15
11.45
12.15
12.45
13.15
13.30
14.00
15.00
15.30
16.00
16.30
17.00
18.00
19.00
19.30
20.00
21.00
21.50
21.55
22.00
23.25
00.10
MTV 3
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 3.4.
Metkat Mesiläiset (S)
Runoja ja roskia: Havaintoja (S)
Tilda ja hänen ystävänsä
Lintumiehet
Stella ja Sami (S)
Pikku Kakkosen posti
Tinga Tinga -tarinat (S)
Kimmo Kuu (S)
Dino-Dan (7): Dino-Dan
Puistovahti Paavo Puska
Amalia ja kevät (S)
Martta ja ystävät (S)
Kun mieli sairastaa
Norjan kovin
Norjalaisessa syrjäkylässä
Teiniäidit
Teiniäidit
Kioski
Vauhtimimmit
Bensaa suonissa
Aleksander Gamme, etelänavan valloittaja
Riistametsällä
Luontoretkellä: Luonnon
aistimuksia
Erätulilla
Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa
Pikku Kakkonen
Holby Cityn sairaala (12)
Rentoa ruokaa Lontoossa
Tyttöjen ilta (12)
We Want More
Sohvaperunat
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Firma (16)
The Mob Doctor (16)
Pasila 2.5 . 10.03 Sää. 15.03 Heikki
L.Onerva: Mirdja, osa 81. 03.15 Minna
Pyykön maailma. 16.10
Uutiset ja sää 19.03 J. 10.04 Tänään pitkäperjantaina. Woman
23.55 Teematieto
Muut
10.00 SVT:n ohjelmaa
14.55 Jumalanpalvelus: Pitkäperjantai 15.55 Hiukkasmysteeri (7)
16.25 Kiran keittiössä 16.55 Dok: Astrid Lindgrenin tarina 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä sitä!
18.30 Muotokuvassa: Kristin Olsoni
19.00 Kirjaohjelma: Pahan kosketus 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40
Mads Refslund . Pääosissa: Nick
Nolte, Melanie Griffith,
Michael Madsen, Jennifer
Connely, Chris Penn, John
Malkovich. (12)
00.50 Eurojackpot ja Jokeri
00.55 Cult (16)
01.50 Voittostudio
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Mikki
Hiiren kerhotalo (S)
07.25 Disney esittää: Vaihdokit
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
07.55 Onnea matkaan, Charlie!
08.25 Merieläinten pelastajat
08.55 Vaaleanpunainen pantteri (S)
09.05 Hotellit haltuun
10.05 Aasi ja puolikuun ritari
(Donkey Xote/EspanjaItalia 2007). 03.40 Yöradio.
Yle Puhe
06.00 Yle Uutiset 06.03 Puheen
Aamu Remix 07.20 Alivaltiosihteeri
07.25 Puheen Aamu Remix 08.00
Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu
Remix 10.00 Yle Uutiset 10.03
Arman Alizad 11.00 Yle Uutiset
11.03 Jari Sarasvuo. 10.00 Yle Uutiset.
tomoksen kirkosta Hämeenlinnasta. Pääosissa:
George Clooney, Jennifer
Lopez, Michael Keaton,
Steve Zahn. 00.05
Yöradio. Minna Kuukka &
Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00
Vapun Valtakunta 14.00 Novan Seitsemän Oikein . Pohjana
on Elmore Leonardin romaani, josta Scott
Frank on tehnyt hyvän kässärin. Katja Ståhl 16.00
Nova Racing Team . 21.00
. 13.03
17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00 Musiikkikamari 18.15 Tänään pitkäperjantaina. 23.00 Yle Uutiset. 14.03 Tie on pitkä ja pölyikatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. 23.03 Yöradio. 21.03 Puhelinlangat lauUuden musiikin aamuvuoro 11.00 laa. Pääosissa: Denzel Washington, Val Kilmer, Paula Patton, Jim
Caviezel, Bruce Greenwood, Adam Goldberg.
Ohjaus: Tony Scott. S. 20.08 Sää.
06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu 20.09 Puhelinlangat laulaa. 07.00 Yle Uutioitto 07.57 Hyvää huomenta 08.00 set. Hyppely aikatasoilla on näppärää.
Hyvä piirre on sekin, että tarina jatkaa
eloaan vielä senkin jälkeen, kun pääkonnat
ovat joko raudoissa tai vainajia.
Harri-Ilmari Moilanen
MIELETÖN JUTTU
MTV3 klo 22.30
Yle Radio Suomi
07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamus- 05.00 Aamupala. 22.00 Yle Uutiset ja sää.
Disko2000 20.00 Parasta ennen! 22.05 Jokaniemen sävelradio. Puh. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 Yle Uutiset. 19.08
Puhelinlangat laulaa. 20.00 Yle UutiYleX
set. 08.00 Yle Uutiset ja
set 09.05 Hiljaisen viikon musiikkia sää. Tullaanko taiteilijaksi syntymällä, opiskelemalla vai elämällä?
Twitter: #puheeniltapäivä 18.00 Yle
Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros. Clooney on ?monitoimimies. Studiossa Tiina
Lundberg ja Salla Vuolteenaho. Jackson lähinnä piipahtaa
paikalla (cameo).
JENNIFER LOPEZ
8
Melkoista mielikuvitutsa ja tuuria kysyvällä ryöstöllä käynnistyvä jännäri tarjoaa
takaa-ajoa, vankiladraamaa, veijaritarinaa,
tiukkaa mustaa huumoria sekä odottamattomien tähtien alla kukkaan puhkeavan
romanssin.
Soderberghin jäntevä ohjaus vakuuttaa hiottujen yksityiskohtien runsaudella
ja erinomaisella miljöökosketuksella vankilan muurien sisään, Miamin aurinkoon sekä
Detroitin hyytävään talveen. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 UrheiluUutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Aristoteleen kantapää Mitä sak- 18.03 Urheiluradio. 12.55 Tänään pitkäperja sää 16.05 Faunin iltapäivä
jantaina. 03.02 Yöradio