Sivut 12–13 Liiankin lumista Ti m o Ve ija la in en Suomen suurin metsäalan verkkokauppa www.uittokalusto.fi. helmikuuta 2020 • nRo 4 • peRustettu 1933 • www.metsälehti.fi UUTISET Hiilinielu toipui notkahduksesta ›› 2–3 Säästöhaavasta löytyi yllätys ›› 4–5 PEFC-sertifikaatin ehtoihin päivitys ›› 8 Metsänhoito koneistuu hitaasti ›› 9–11 METSÄSTÄ Kunnostusojituksia tarvitaan edelleen ›› 14–15 Puoli vuosisataa vieremäläisyritystä ›› 16–17 Metsän houkutus voitti toimistotyön ›› 18–19 Kypärän paras anti korvien päällä ›› 22 PILKKEITÄ Retkiluistelu on lumettoman talven oiva pelastus ›› 24 Ampiaisenkin voi houkutella tuoksulla ›› 25 Pyökit kasvoivat Etelämantereella ›› 30 Korjuu on tänä talvena ollut vaikeaa Lapissakin – mutta aivan eri syystä kuin eteläisessä Suomessa. metsäalan ajankohtaislehti • toRstaina 27
Yli kolmannes kasvua. MTK:n mukaan viikon lakko pudottaa lähes miljoona kuutiota yksityismetsien hakkuutarvetta tuotantoon. Hakkuumääriltään lähinnä viime vuotta vastanneina vuosina 2016 ja 2017 metsien hiilinielu hiilidioksiditonneina on vastannut puuston kasvun ja poistuman erotusta noin 1,15-kertaisena. MTK: Kysyntä saattaa elpyä Puumarkkinat ovat kehittyneet alkuvuonna heikosti, MTK arvioi. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta. Näitä on kuusi: riistatiheiköiden säästäminen, sekapuustoisuuden suosiminen, soiden reunavyöhykkeiden turvaaminen, lahopuun säästäminen, tekopökkelöiden tekeminen ja vähätuottoisten kohteiden säästäminen. Yksityissahoilta ympäristöohjelma Yksityisiä sahoja edustava Sahateollisuus ry on laatinut metsäympäristöohjelman. Suomen metsien hiilinielun voisi näin ennakoida muodostuvan reilun 24 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruiseksi. Metsälehti arvioi vuoden 2019 hiilinielua aiempien vuosien lukuihin pohjautuen. Ohjelma tarkoittaa metsänomistajille ehdotettavia, vapaaehtoisia luonnonhoitotoimia. Taustalla on pääsääntöisesti ammattiin soveltumattomuus. Vain sellun tuotanto lisääntyi edellisvuodesta – sellua tehtiin ennätykselliset 8,3 miljoonaa tonnia. Pohjoisen nuoret metsät nielevät hiiltä Käytännössä metsien puuja hiilivarasto kasvoi viime vuonna niin paljon, että määrällä pyörittäisi kolmea Äänekosken jättisellutehtaan kokoista laitosta. Myös metsäteollisuuden lakot näkyvät. Kasvua edellisvuodesta kertyi kaksi prosenttia, Metsäteollisuus ry:n tilastoista selviää. Kasvuvauhti oli samaa luokkaa kuin edellisvuonna. Metsän hiilinieluun vaikuttavat puiden kasvun ohella muun muassa monet maaperään liittyvät tekijät. Ostot yksityismetsistä ovat olleet keskimäärin noin puolta pienemmät kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Viimeisen viiden vuoden aikana valmistuneista yli neljännes oli siirtynyt muille aloille. Vuotuinen hiilinielu lasketaan karkeasti vähentämällä puuston kasvusta puuston kokonaispoistuma, joka sisältää hakkuut ja luonnonpoistuman. Sellutuotannossa ennätys Maailmantalouden heikentyminen viime vuonna heijastui Suomen metsäteollisuustuotantoon. Tarkempaa arviota en lähde esittämään, vaan odotamme Luken keväällä julkaistavia arvioita”, kertoo metsäneuvos Heikki Granholm maaja metsätalousministeriöstä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 metsien hiilinielu pieneni 28,5 prosenttia noin 17,5 miljoonaan hiilidioksiditonniin. Nielu siis kasvaisi edellisvuodesta noin 37 prosenttia. ”Viime vuonna tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa tehtiin raflaavia otsikoita Suomen metsien hiilinielujen romahtamisesta vuonna 2018. Kaikki konekuskit eivät sovi metsäalalle Metsäkoneenkuljettajat työllistyvät hyvin. Työtehoseuran, Koneyrittäjien ja Teollisuusliiton tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa muille aloille siirtyneistä ei ole koskaan työskennellyt metsäkonealalla. Suurimmat hiilinielut löytyvät Pohjois-Suomesta. Luken ennakkotietojen mukaan tämä erotus oli viime vuonna 21 miljoonaa kuutiota. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvu jäi 0,3 prosenttiin.. Vuonna 2019 teollisuuspuun hakkuut vähenivät 6,1 miljoonaa kuutiota edellisvuoteen verrattuna. Yhteismetsien pinta-ala nousi 694 000 hehtaariin, mikä on runsaat 22 000 hehtaaria enemmän kuin vuosi sitten. ”Lapin nuoret metsät kasvavat hyvin ja sitovat nyt runsaasti hiilidioksidia”, perustelee johtava tutkija Kari T. Hiilinieluista puhuminen on usein ilmastopopulismia”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Maanmittauslaitoksen mukaan niitä oli vuoden alussa 497 kappaletta, mikä on 37 enemmän kuin vuoden 2019 alussa. Vuosina 2011–2019 valmistuneista 81 prosenttia oli työllistynyt, mutta vain puolet työskenteli koulutustaan vastaavassa työssä metsäalalla. lyhyet uutiset 27.2.2020 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN T untuiko tämän jutun otsikointi tarkoitushakuiselta tai yllättävältä. ”Hakkuiden taso on suurin metsien hiilinieluun vaikuttava tekijä, joten vuonna 2019 metsien nettonielu tulee todennäköisesti nousemaan. Loppuvuodesta myös sellun tuotanto hiipui. Yhteismetsiä jo liki 500 Yhteismetsien määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna. Jos tuntui, niin sellainen sen pitikin olla. Toimenpiteiden vienti käytäntöön on alkanut helmikuussa puunhankinnan ja koneenkuljettajien verkkokoulutuksina. Metsien hiilinielu kasvoi roimasti Metsälehden arvion mukaan hiilinielu kasvoi viime vuonna jopa yli kolmanneksella, koska teollisuuspuun hakkuut vähenivät. Nyt lakkojen päätyttyä puun kysyntä voi elpyä, sillä korjuumäärät ovat pysyneet suhteellisen korkealla vaikka puukauppamäärät ovat olleet alhaisia. Järjestön mukaan metsäympäristöohjelma täydentää sertifiointia
Tämä selittyy eri-ikäisten metsien pienemmällä tuulituhoriskillä, suurten, lisääntymismateriaaliksi sopivien suurten kuusten pienemmällä osuudella ja kirjanpainajapopulaation alhaisemmalla tiheydellä näissä metsissä. Metsän kasvattaminen jatkuvasti peitteisenä ei kuitenkaan mahdollista puulajin vaihtoa, joten siirtyminen laaja-alaiseen eri-ikäismetsätalouteen juurikäävän levinneisyysalueella todennäköisesti lisää juurikääpätuhoja, tutkimuksessa todetaan. Konsernin pörssiyhtiö, pääasiassa kartonkia mutta yhdellä tehtaalla myös sellua valmistava Metsä Board selvisi niukalla liikevaihdon supistumisella, mutta tuloksesta lähti neljännes. ”Tämä voitaisiin saavuttaa arviolta 75 miljoonan kuution poistumalla, jos myös muissa maankäyttöluokissa tehdään ilmastotoimenpiteitä ja turpeen poltto loppuu sekä avohakkuut lopetetaan valtionja turvemailla”, summaa Aho. Kartonkien keskihinnat nousivat, mutta toimitusmäärät supistuivat. Viime vuonna puuta hakattiin 71,8 miljoonaa kuutiota. ”Lapin nuoret metsät kasvavat hyvin." TasaisTa kasvua Puuston vuotuinen kasvu metsäja kitumaalla koko puusto, milj. Varma keino puhdistaa kasvupaikka juurikäävästä on puulajin vaihto. Ja mitä vähemmän hakataan, sitä vähemmän korvataan fossiilisia.” Luonnonsuojeluliiton mielestä metsien hiilinielu tulisi nostaa yli 40 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuonna 2030. Ahon esittämä 75 miljoonan kuution poistuma tarkoittaisi, että puuta voitaisiin hakata noin 60 miljoonaa kuutiota vuosittain. Hiilinielu on huono mittari, koska vuosittaiset vaihtelut hakkuumäärissä ovat suuria. 09 315. ”Mielestäni on viisasta panostaa hiilensidonnan lisäämiseen ja fossiilisten päästöjen vähentämiseen. Erityisen suuri juurikääpäja korjuuvaurioriski on eri-ikäisissä kuusikoissa, joissa käytetään pienaukkotai poimintahakkuuta ja hyödynnetään alikasvosta. Tasaikäisissä männiköissä myös tuulija ravinnehäiriöiden sekä myyräja hirvituhojen riskit arvioitiin suuremmiksi. Tutkijat Seppo Nevalainen ja Tuula Piri selvittivät tuhojen riskejä kirjallisuuden ja tutkijoille suunnatun kyselyn perusteella. Eri-ikäisessä juurikäävän riski kasvaa Sen sijaan puunkorjuun mekaanisten vaurioiden, alikasvosten tuhoutumisen ja juurikääpätartuntojen riski voi olla eri-ikäismetsätaloudessa suurempi kuin tasaikäisessä metsässä. Tämä johtuu siitä, että korjuuvaurioiden välttäminen toistuvissa harvennuksissa on haasteellista. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Tutkijat muistuttavat, että metsänkäsittelyllä voidaan vaikuttaa metsien terveyteen ja elinvoimaisuuteen. Tuulituhoriski on selvästi suurempi tasaikäisessä kuusikossa kuin eri-ikäisessä. Sellun osuutta liikevaihdosta ja tuloksesta on vaikea avata, koska sellua tuotetaan kahdessa tytäryhtiössä, eikä niistä kumpikaan tuota pelkästään sellua. m vuosi JUSSI COLLIN M etsän tuhoriski on keskimäärin suurempi tasakuin eri-ikäisrakenteisessa metsässä, tuoreessa tutkimuksessa todetaan. € 5 473 (5709) 1 932 (1944) Tulos ennen veroja, milj. Kuusikoissa riski oli 11 aiheuttajan osalta suurempi tasaikäisissä metsissä. 3 AJASSA / 27.2.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Sellun hinnanlasku osui Metsä Groupiin sellubuumin jälkeen Tärkeimmät tunnusluvut 2019 (2018) metsä Group metsä board Liikevaihto, milj. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. Metsän kestävyyttä useita taudinaiheuttajia vastaan voi lisätä muun muassa puulajikierrolla, sekapuustolla ja kuusettumisen estämisellä. € 315,7 (769,1) 165,6 (224,2) Tulos prosentti 5,7 (13,4) 8,5 (11,5) Omavaraisuus, % 56,2 (53,1) 59 (58) Henkilöstö 9 265 (9 310) 2 351 (2 352) Sellun hinnanlasku vaikutti myös Metsä Boardiin, joka on osaomistaja konsernin varsinaisessa selluyhtiössä Metsä Fibressä. Tasaikäisessä metsässä suuremmat tuhoriskit MIKKO HÄYRYNEN S ellun hintakuplan puhkeaminen osui Metsä Groupin eli Metsäliiton viime vuoden tulokseen. m3/vuosi VMI 9 (1996–2003) 86,70 VMI 10 (2004–2008) 99,50 VMI 11 (2009–2013) 105,50 VMI 12 (2014–2018) 107,82 Lähde: Luke 40 50 60 70 80 90 20 30 40 50 1991 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Luke, Metsälehti Poistuma ja nielu kuin peilikuvat Puuston kokonaispoistuma (miljoonaa kuutiota) 1991 2019 Hiilinielun kehittyminen (miljoonaa tonnia CO -ekv) 1991 2018 Metsälehden arvio 2019 miljoonaa tonnia CO -ekv milj. ”Samaan aikaan suunnitellut hankkeet Pohjois-Suomeen uhkaavat Lapin hiilinieluja.” ”Ei hirttäydytä lukuihin” MTK:n Tiirola on tyytyväinen siihen, että hallituksen vuoteen 2035 ulottuvassa ilmastotiekartassa ei hirttäydytty mihinkään tiettyyn hiilinielun tavoitelukuun, joka rajoittaisi metsien käyttöä ilmastoperusteilla. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Sa m i Ka rp pi ne n. Monien sienitautien – esimerkiksi verossurman ja harmaakaristeen – riski oli tasaikäisessä suurempi, versosurmalla se johtui muun muassa taimitarhataimien käyttämisestä ja männyn istuttamisesta sopimattomalle paikalle. Myyrätuhothan kohdistuvat pääosin istutustaimiin, suurempi hirvituhoriski selittyy tasaikäisillä taimikoilla. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Tarkasteltuja tuhonaiheuttajia oli kaikkiaan 23 kappaletta, mukana muun muassa sienet, hyönteiset, sääolot ja korjuuvauriot. Männiköissä riski oli 15 aiheuttajan osalta selvästi suurempi tasaikäisissä kuin eri-ikäisissä metsissä. Kotimaan isoista yhtiöistä Metsä Group on selluherkin eli sellun osuus tuotannosta on suurin. Tulos supistui yli puolella ja euromääräisesti jopa enemmän kuin liikevaihto, mutta pysyi kuitenkin yhä selvästi voitollisena. Myös kirjanpainajatuhon riski on suurempi tasaikäisessä. Myös tukkimiehentäin riski on tasaikäisissä metsissä suurempi. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Metsien hiilinielu kasvoi roimasti Suojeluasiantuntija Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta pitää hakkuiden vähenemistä ennätysvuodesta 2018 positiivisena asiana, mutta muistuttaa, että Suomessa on myös alueita, joilla puuston poistuma ylittää vuosittaisen kasvun
Myös monen aikaisemmin päätehakkuiden nimeen vannoneen puheista voi löytää toisenlaisen vivahteen. Kaakkois-Suomi on otollista seutua kovakuoriaistutkijalle, sillä Venäjän noin 30 kovakuoriaistutkijasta ja -harrastajasta kukaan ei nykyisin kartoita lajistoa Uralin ja Suomen välissä. Puukauppa seisoo, vaikka mikään laki tai sopimus ei estä metsien käyttöä. ”Uuden lajin löytyminen hyvin tunnetuista Pohjoismaista on aina iso juttu, mutta näin idästä niitä välillä työntyy Suomen puolelle”, Clayhills kertoo. Onneksi meillä ei sentään ole tuollaista. Todennäköisesti laji on tullut lämpenevän ilmaston mukana Venäjän taigalta Suomeen. Kuten merkittävä osa metsänomistajista, myös minä arvostan luontoa ja haluan osaltani hillitä ilmastonmuutosta. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. . Sertifioinnin alkuperäinen hyvä tarkoitus vakuuttaa kuluttajille, että tuotteissa käytetty puu on hankittu kestävästi, on johtanut metsänomistajien kannalta kestämättömään tilanteeseen. Epäluottamuksen ilmapiirissä työ talousmetsien monimuotoisuuden hyväksi on uhattuna. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhteismetsien metsätalous ei saa uhata poronhoitoa. Virallista suomenkielistä nimeä tulokkaalla ei vielä ole, mutta Clayhills on nimennyt närviäisten heimoon ja sukuun kuuluvan kovakuoriaisen taiganärviäiseksi. Sillä voi olla laajakantoisia vaikutuksia. Elää lahoavassa sienettyneessä puussa . . . . . Syyllistävän sormen sijaan kaipaan lisää aitoja vaihtoehtoja ja tietoa. Myös nyt löytynyt uusi laji on todennäköisesti matkannut Suomeen Uralin länsipuolisesta laajasta taigametsästä. Tähän mennessä Suomessa tavattu yksi koiras ja yksi naaras Fakta W ol fg an g H . WWF:n teettämässä viimevuotisessa kyselytutkimuksessa lähes 80 prosenttia vastaajista rajoittaisi avohakkuita. . Markkinoilla monet isot asiakkaat kuten Ikea edellyttävät kaikelta ostamaltaan puulta FSC-sertifiointia. lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi pääkirjoitus näkökulma TIIa PUUKILa, teksti MaRIa GRÖNRoos, kuva T urun yliopiston vieraileva tutkija Tom Clayhills löysi kollegansa Jussi Vilénin kanssa vuonna 2014 runsaan millimetrin mittaisen tummanruskean kovakuoriaisen. Kovakuoriaiskartoituksen yhteydessä napattu yksilö on nyt tunnistettu paitsi Suomelle myös tieteelle entuudestaan tuntemattomaksi. Kovakuoriaisten jäljittäjä Tutkija Tom Clayhills onnistui löytämään joutsenolaisesta säästöhaavasta paitsi Suomelle myös tieteelle uuden lajin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Asia on edennyt aina ylimpään oikeusasteeseen saakka. Rü ck er ”Mitä! Sinä luonnonystävä teet avohakkuun! Eihän kukaan enää avohakkaa metsiään!”, tuttavani tokaisi aikeeni kuullessaan. Ensimmäinen havainto vuodelta 2014 . Ei kestänyt kuitenkaan kauan, kun jo oli. Myös harrastekaverini innostuvat sivulauseessa kritisoimaan metsien perinteistä päätehakkuuta. Virallisen tieteellisen nimen kovakuoriainen sai löytäjänsä mukaan: Enicmus clayhillsi. Pari viikkoa sitten Lapin metsätalouspäivillä hämmennys purkautui pohdinnaksi metsänomistajan oikeuksista. Jotta raaka-ainetta riittäisi tarpeeksi, joukkoon saa sekoittaa niin kutsuttua kontOmistajan oikeuksia on kunnioitettava rolloitua puuta eli puuta, joka täyttää FSC:n edellyttämät vaatimukset. Suomesta kiistaa on voinut seurata hämmästellen. Kiistaa on vaikea ymmärtää, kun Ylä-Lapin metsistä alle 10 prosenttia on yksityismetsätalouden piirissä, ja tähän asti yhteiselo elinkeinojen kesken on sujunut. Valtio on halunnut suojella arvokkaita metsiä ilman, että siitä maksetaan metsänomistajille kunnon korvausta. Heidän mielipiteensä kuvastavat yleistä ilmapiiriä. Joutsenosta löytynyt tieteelle uusi kovakuoriaislajji . TIIa PUUKILa Avohakkuu, hyi hyi! Jo vuosia ruotsalaisia metsänomistajia on kuohuttanut keskustelu omistajan oikeuksista. Vielä tämän kerran – kenties viimeisen – teen pienen avohakkuun. ajankohtainen TAIGANÄRVIÄINEN . 27.2.2020 / AJASSA 4 metsälehti.fi ”Tavallisesti Mustajoki lepää helmikuussa jääkannen alla.” Lasse KoKKo Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Ylä-Lapissa meneillään oleva kiista on alkanut vaatimuksesta, jonka mukaan alkuperäiskansojen tarpeet ja kulttuuriset arvot on otettava hakkuissa huomioon. Metsänomistajilta on turha odottaa myötämielistä suhtautumista suojeluun, jos se ei tapahdu omistajan oikeuksia kunnioittaen.. Kyse on kuitenkin myös toimeentulosta. Erikoinen pattitilanne on syntynyt FSC-sertifioinnista. Jo paria vuotta aikaisemmin Clayhills ja Vilén onnistuivat löytämään itärajan yli tulleen tieteelle uuden lajin, haapamäihiäisen. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Keskustelut metsäteollisuuden, paliskuntien, FSC:n ja metsänomistajien edustajien kesken jatkuvat. Ylä-Lapissa 30 000 hehtaaria yksityisomistuksessa olevaa talousmetsää on ollut jo yli vuoden ”rauhoitettuna” puukaupoilta
Kädet kuivat, mikä on mukavampaa.” Arto ”Olen tykästynyt hyvin käsiin istuviin sormikkaisiin ja niitä on – jos oikeasti menen sahahommiin kostealla kelillä – niin monet, että kaikki eivät ehdi kastua. Kokonaan vedenpitäviäkin olen kokeillut. Itselle ainut talvikäsine, jota käytän. Mitkä ovat hyvät työkäsineet?" KG ”Kuminen rouherukkanen keinoturkissisuslapasella. Ilmavirrat voivat tuoda lajeja hyvinkin kaukaa. Siellä hierarkiaan kuuluvat jäsenet, koejäsenet, nuorisojäsenet, ulkokoejäsenet, ulkojäsenet ja kunniajäsenet. Sormikkailla pärjää noin –10 asteeseen. 5 AJASSA / 27.2.2020 kolumni ”Sain lopultakin oman nimikkolajin tieteen historiaan”, 1960-luvulta kovakuoriaisia tutkinut Clayhills iloitsee. Ilman maanomistajan lupaa metsästystä ei hänen maillaan harjoiteta. Ymmärrämmekö me vellihousut lainkaan, että metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen. Clayhills on omistautunut tutkimaan kovakuoriaisia, jotka ovat aikoinaan hävinneet tai taantuneet Suomesta mutta palaavat paluumuuttajina vähitellen takaisin. Clayhillsin mukaan uusien lajien määrä alkoi kasvaa selkeästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Moottorisahuri tarvitsee napakat sormikkaat, kosteudenkestävä kämmenpuoli.” tAmPerelAinen ”Silloin Metsähallituksella 8 tunnin päivää tehdessä oli vain yksi pari nahkarukkasia, jossa oli joko villatai keinoturkislapanen. Kaikki on siis hyvin, vaikka mieltäni kaihertaa, että riistakannan tavoitekoosta on päättämässä ihminen, jonka sivuelinkeinona on riistalihateurastamo. Uusia lajeja Australiasta saakka Vaikka tieteelle uusia kovakuoriaislajeja löytyy harvoin, Suomelle uusia lajeja tulee vastaan noin kymmenen vuosittain. Kun yhä suurempi osa metsämaista siirtyy kasvottomien, pelkkää tuottoa etsivien rahastojen haltuun, käytännöt saattavat muuttua. Kasvimaan pidon toivottomuudesta, kukkapenkkien suojaamisesta, sorkanpolkemista viime kevään istutustaimista, punkki-invaasiosta ja siitä kuinka harmitti, kun auto oli kolme päivää pois käytöstä peurakolarin takia. PeteP ”Rukkaset sopii raivurityöhön. 56% En Gallup Vierailin vuodenvaihteessa ystäväperheen luona ja kerroin elämästä peuranhoitoalueella. Me uskomme, kun etujärjestömme sanoo, että alueellisessa riistaneuvostossa maanomistajien etua ajetaan. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Näinhän se taitaa olla. Lajin häviäminen on tosin vaikea arvioida, sillä meitä harrastajia, jotka seuraavat Suomen kovakuoriaislajiston kehitystä, on aivan turhan vähän”, Clayhills summaa. Lapanen lämmittää tarpeeksi märkänäkin.” rAne ”Turvakäsineet pitää olla. tom Clayhills onnistui jo toistamiseen löytämään ennestään tuntemattoman eliölajin.. Hyväksymme tuhansien kilojen porkkanakasojen rahtaamisen maillemme ja kieltäydymme näkemästä yhtäläisyyttä porojen ruokintaan ja laiduntamiseen toisten mailla. Me uskomme, että metsästäjät tekevät jahdin jälkeistä talviruokintaa ihan vain siksi, etteivät nuo söpöt pikkubambit kuolisi nälkään. Kun käyttää työkaluja, niin tyköistuvat hanskat ovat ylivertaiset. Eikö etujärjestöni pysty näkemään, että metsästystä harrastavalla ja ei-harrastavalla metsänomistajalla on aivan eri intressit. Paksuutta on siis hyvä olla sen verran, että kohtuullinen mekaaninen tälli ei rullaa suoraan nahkoja irti. On varattava monet parit päivää kohti.” KumiKettu Verkkokeskustelu: Millaiset käsineet hakkuulle. ”Esimerkiksi edelliskesänä Joutsenosta tuli vastaan pari Australian alueelta kotoisin olevaa kovakuoriaista”, Clayhills kertoo. Ei tarvitse ottaa käsineitä pois esimerkiksi tankkauksen ja teroituksen ajaksi.” JätKä ”Se on hyvä neuvo, että hanskoja on riittävästi, jotta voi vaihtaa tauolla kuiviin tarpeen niin vaatiessa. Me uskomme, että on ihan oikein ja luonnollista rakentaa kaksimetrinen aita kasvimaan ympärille. Peuraporukkaan pääsy ei välttämättä heti onnistu. Tämänkin me vain annamme tapahtua. Kun jokaiselle metsästäjälle on turvattava riittävä saalis, on vain sopeuduttava muiden harrastustoimintaan, koska se kohentaa kylien yhteishenkeä. Maanomistajien roolista ei hanke-esitteessä sanota sanaakaan. Uusien lajien löytymistä on vauhdittanut paitsi tutkimusmenetelmien kehitys myös ilmastonmuutos. Nyt töissä räntää ja vettä tulee taivaalta. Maanomistajat vellihousuja Tiina LiETZÉn Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä. Valttikortit olisivat meidän käsissämme. Kunnon metsästysmieltä osoittaakseen joissakin seuroissa on alkuun tehtävä jopa kolme vuotta riistanhoitotyötä, ja vasta sitten pääsee ampumaan. Me seuraamme sivusta riistahanketta, jossa kehitetään lihan myyntiä ja metsästysvieraiden vastaanottamista. Metsänomistajille uudesta kovakuoriaisesta ei ole harmia, sillä se ei lukeudu tuhohyönteisiin vaan viihtyy muiden närviäisten tapaan lahoavassa sienettyneessä puussa. Tähän mennessä tulijat ovat olleet metsätaloudelle vaarattomia. Metsästystä harrastava perheen isäntä lopetti valitusvirteni toteamukseen ”Sikäläiset maanomistajat ovat vellihousuja!” Kotimatkalla takaisin Keski-Suomesta pohdin asiaa. "Suunnitelmissani on lähteä ensi kuussa Kainuuseen tekemään moottorisahalla harvennushakkuuta. ”Suomeen tulee enemmän uusia kovakuoriaislajeja kuin niitä häviää. Säästöpuuhaapojen jättäminen hakkuualoille on vauhdittanut monien lahopuusta ja kuolleesta puusta riippuvaisten lajien paluuta tai elpymistä. Me uskomme tilastoja hirvituhojen pienuudesta. Me uskomme, että vain nykyisenkaltaiset tiukat metsästysseurat voivat hoitaa peurakantaa. Kääntyykö puun hinta nousuun. Me uskomme, että olisimme välttäneet peurakolarin, jos olisimme sovittaneet ajonopeutemme oikeaksi ja tarkkailleet tien laitoja. Me emme itsekään arvaa hakea korvauksia, koska hakeminen maksaa ja korvaus on pieni. Oletko kärsinyt metsäalan työtaisteluista. Kurinpitomenettelynä saatetaan käyttää määräaikaista hirvieläinten metsästyskieltoa, vaikka samaan aikaan lupia voi jäädä käyttämättä. Ne ovat jossain kohtaa sisältä hiestä niin märät, että nekin pitää vaihtaa. Siitä kylmemmällä turvarukkaset. Ja että meitä ei-metsästäviä metsänomistajia on enemmistö. Hyötyjinä luetellaan kunnat, matkailuelinkeino, yrittäjät sekä paikalliset palveluntarjoajat. Suojakelillä rouhesormikkaat turvasormikkaiden päälle tai riittävästi sormikkaita, jos haluaa vaihtaa kuiviin.” mAAlAis-sePPo ”Hanska kuin hanska, jos on sopivan kokoinen ja suojaava. Sinne kun on nimetty edustajaksi metsästysharrastuksessa syvällä sisällä oleva henkilö, joten asiantuntemusta kuulemma piisaa
Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä laskettiin myös maakunnittain. Aikoinaan Metsätalolla sijaitsivat myös Helsingin yliopiston metsätieteen laitokset, mutta nyt metsäisestä historiasta muistuttaa enää rakennuksen nimi. haastattelu. Todellisuudessa hakkuumäärät määräytyvät markkinoilla ja vaihtelevat vuosittain. Metsätkin ovat jälleen tapetilla. Jos hakkuut pysyisivät vuosien 2016–2018 tasolla, ylittyisi suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä laskelmien mukaan joissain maakunnissa. "Tämä on minulle tärkeä paikka. Tietoa toivottiin alueellisten metsäohjelmien teon tueksi. Hän ei ole käynyt täällä sen jälkeen, kun silloinen Metsäntutkimuslaitos (Metla), nykyinen Luke muutti tiloista pois. Packalenia tämä ei hetkauta. "Ehkä se kertoo metsäalan muutoksesta. Tapaamispaikkana Metsätalo on kuitenkin hyvä, sillä se sijaitsee lähellä Rautatieasemaa, josta juna takaisin kohti Joensuuta lähtee. Vaikka hakkuumäärät nousisivat suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän tasolle, pysyisi puusto Packalenin mukaan Ahvenanmaata ja Varsinais-Suomea lukuun ottamatta hiilinieluna. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Tuula Packalen katselee ympärilleen Helsingin keskustassa sijaitsevan Metsätalon aulassa. Kävin täällä usein, ja ensimmäinen työmatkanikin oli tänne", Packalen muistelee. Hiilinielu mukaan Laskelmiin liitettiin nyt ensimmäistä kertaa arviot metsän hiilinieluista. "Ilmastovaikutuksia tulisi tarkastella koko maan tasolla ja huomioida myös puuhun perustuvien tuotteiden mahdollisuudet korvata fossiilisia raakaja Mittakaava kuntoon ilmastokeskustelussa Metsien hiilinieluja ei pidä tarkastella maakunnittain vaan koko maan tasolla, sanoo Tuula Packalen. Koko maassa määrä on vuonna 2016 alkaneella kymmenvuotiskaudella reilut 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Packalenin mielestä laskelmat asettavat maakunnat epätasa-arvoiseen asemaan, sillä hiilinieluja ei ole huomioitu maakuntien rajoja vedettäessä. "Puuston tilavuus on Suomessa niin suuri, että lyhytaikaiset ylitykset jossain osassa maata ovat merkityksettömiä." Esimerkiksi vuonna 2018 runkopuuta hakattiin noin 78 miljoonaa kuutiometriä, vuonna 2019 noin 72 miljoonaa kuutiometriä. Alan opetus ja tutkimus siirrettiin keskustasta syrjemmälle", Packalen pohtii. Korkein se on Pohjois-Pohjanmaalla, reilut kahdeksan miljoonaa kuutiometriä vuodessa. 27.2.2020 / AJASSA 6 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva V iime kerrasta on yli kymmenen vuotta. Hakattavaa riittää Luke julkaisi hiljan tuoreimman arvion siitä, miten paljon runkopuuta eli tukki-, kuituja energiapuuta Suomessa enimmillään voidaan vuodessa hakata ilman että tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet vähenevät. Erityisesti hakkuumäärät puhuttavat. Helmikuisena perjantaina luentosaleissa on tarjolla espanjan fonetiikkaa, muinaiskirkkoslaavia ja swahilia. "Sielläkin hiilipäästöt olisivat lähellä nollatasoa", hän sanoo. ”Lyhytaikaiset ylitykset jossain osassa maata ovat merkityksettömiä.” Metsien tuotantoja käyttömahdollisuuksista tarvitaan yhä monipuolisempia tietoja, sanoo Tuula Packalen. Keskustelu käy vilkkaana varsinkin metsien roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa
Myönnetyistä hirviluvista käytettiin 80 prosenttia. ”Uuden korvausjakson laskenta tapahtuu päivittämällä metsävaraja luontotiedot ja laskemalla tuki tämänhetkisen laskentatavan sekä alueen keskikantohinnan mukaisesti”, Raatikainen kuvailee. Metsien ja puun käyttö on Packalenin mukaan monipuolistunut vuosikymmenten aikana. Kohteella on lehtipuuvaltaista puustoa noin 350 kuutiota. Sopimukset voidaan Raatikaisen mukaan joko uusia kaikkien kohteiden osalta, niistä voi jäädä osa kohteista pois, tai sopimuksiin voi tulla lisää kohteita. Eniten viime vuonna lisääntyivät metsäkauriskolarit, joita kirjattiin kaiken kaikkiaan 740 kappaletta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. . Keto-Seppälän ympäristötukisopimuksen mukaiset maksatukset on tehty kymmenen vuoden jaksoissa vuosina 2000 ja 2010. Taustalla kemeralain muutos Rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta sanoo, että vuosina 2000–2003 tehdyt kolmenkymmenen vuoden ympäristötukisopimukset raukeavat automaattisesti toisen kymmenvuotiskauden jälkeen. Saaliista noin 45 prosenttia oli vasoja ja 55 prosenttia aikuisia hirviä. Lupia vähennettiin eniten Pohjois-Suomessa, missä hirvikannan arvioitiin olevan monin paikoin tavoitellulla tasolla, Riistakeskuksesta todetaan. . ja maatalous-metsätieteiden lisensiaatti . veronalaista tuloa, toisin kuin alkuperäisessä sopimuksessa”, Keto-Seppälä toteaa. ”En usko, että tuen laskennassa käytettävien puunhintojen päivitys korvaisi täysimääräisesti tuen muuttumisen verolliseksi. Hän toimii tällä hetkellä Pohjoinen vihreä biotalous -ohjelman johtajana. Pekka Keto-Seppälä ei ole vielä tehnyt päätöstä siitä, aikooko hän hakea uutta sopimusta ympäristötukikohteelleen. . Lupamäärä laski viime metsästyskaudesta kahdeksan prosenttia. Kyllähän siitä hakepuutakin tulisi.” ”Valtio on muuttanut sopimusehtoja yksipuolisesti.” JUSSI COLLIN Tammikuussa päättyneessä hirvijahdissa saalis jäi 52?000:een, Suomen riistakeskuksesta kerrotaan. 56-vuotias . Laskua oli eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa. JUSSI COLLIN Riistaonnettomuuksien määrä tieliikenteessä nousi viime vuonna. Saalis pieneni useimmilla riistakeskusalueilla. Mahdollisessa uudessa sopimuksessa tuki olisi lisäksi Pitkät ympäristötukisopimukset raukeavat kesken kauden Metsänomistaja voi hakea kohteelleen uutta ympäristö tuki sopimusta, mikäli nykyiset tuki ehdot täyttyvät. perheeseen kuuluu aviomies . Se luo tutkimukselle haasteensa: metsien tuotantoja käyttömahdollisuuksista tarvitaan yhä monipuolisempia tietoja. Luken tutkimusprofessori . ”Koen, että valtio on muuttanut sopimusehtoja yksipuolisesti. Kohteita voi myös poistua ympäristötuen piiristä joko rahoitusehdoista tai maanomistajan tahdosta riippuen. Metsänomistaja voi halutessaan ryhtyä neuvottelemaan Metsäkeskuksen kanssa uutta ympäristötukisopimusta tänä vuonna raukeavan sopimuksen tilalle, mikäli kohde täyttää nykyiset tukiehdot. Määrä laski edellisvuodesta 6?000:lla eli 10 prosenttia. . . Uudet sopimukset tapauskohtaisesti Metsäkeskus lähestyy kolmekymmenvuotisen ympäristötukisopimuksen tehneitä metsänomistajia kirjeitse. ”Olin yhteydessä Metsäkeskukseen muissa asioissa, kun esille nousi, että vuonna 2000 solmimani kolmenkymmenen vuoden ympäristötukisopimus päättyykin tänä vuonna”, hämmästelee Metsälehteen yhteyttä ottanut säkyläläinen metsänomistaja Pekka Keto-Seppälä. Laskusta huolimatta eniten hirviä metsästettiin edelleen suurilla Lapin ja Oulun riistakeskusalueilla, yhteensä yli 15?000 yksilöä. Myös Etelä-Suomessa oli selvää laskua – Uudellamaalla 15 prosenttia ja Kaakkois-Suomessa 13 prosenttia. Packalenin mukaan tutkimuslaitoksilta odotetaan entistä useammin myös vastauksia siihen, miten asiat tulisi hoitaa. Hirvisaalis kutistui varsinkin pohjoisessa Kaatoluvista käytettiin 80 prosenttia, Riistakeskus kertoo. Tänä vuonna päättyviä, vuonna 2000 solmittuja, sopimuksia on 119 kappaletta. Eniten onnettomuudet lisääntyivät niin ikään Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla sekä Kanta-Hämeessä. SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva Moni vuosituhannen alussa kolmikymmenvuotisen ympäristötukisopimuksen solminut metsänomistaja on yllättynyt sopimuksen viimeisen kymmenvuotiskauden kynnyksellä. Kuka. . Onnettomuuksien määrä nousi myös vuoteen 2017 verrattuna. Syksy oli vaarallisinta aikaa: marraskuussa kirjattiin runsaat 2 200 riistaonnettomuutta, noin kuudesosa koko vuoden onnettomuuksista. Eniten laskua oli Pohjois-Suomessa, esimerkiksi Oulun riistakeskusalueella saalis väheni liki kolmanneksella ja Lapissa 10 prosenttia. harrastaa maastohiihtoa, maantieja maastopyöräilyä sekä agilityä ja rally-tokoa polttoaineita ja siten vähentää päästöjä." Tiedontarve kasvaa Packalen on työskennellyt ensin Metlassa, sitten Lukessa 1990-luvulta lähtien. syntynyt Ilomantsissa, asuu Joensuussa . ”Sopimukset pohjautuvat vanhaan kemeralakiin. Suurin osa – yli puolet – riistaonnettomuuksista sattui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Uusissa sopimuksissa ympäristö tuki on aina veron alaista tuloa. Tilastokeskuksen mukaan onnettomuuksia oli 13 400 kappaletta, kun edellisvuonna niitä kirjattiin yli tuhat vähemmän. Riistaonnettomuuksien määrä kasvussa Viime vuonna kirjattiin runsaat 13 000 riistaonnettomuutta, yli tuhat enemmän kuin vuonna 2018.. Kohteita voi myös ohjautua pysyvään suojeluun. Esimerkiksi Luken laskemat luvut eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole tavoitteita tai rajoitteita, vaan laskennallisia mittareita. Ph.D. Koska vanhan lain perusteella tehtyjen sopimusten korvauksia voitiin maksaa vain 31.12.2019 saakka, vanhat sopimukset raukeavat.” Kaikki kemeratuen maksut muuttuivat verolliseksi metsätalouden pääomatuloksi vuoden 2012 alusta alkaen, joten myös ympäristötuki on ollut siitä lähtien metsänomistajalle veronalaista tuloa. 7 AJASSA / 27.2.2020 Tuula Packalen . työskennellyt Euroopan metsäinstituutin ohjelmajohtajana . Kasvu oli suurinta Pohjois-Karjalassa, sielläkin tosin vain 2 prosenttia. Yleisimmät onnettomuudet olivat törmäyksiä valkohäntäpeurojen kanssa, toiseksi useimmin törmättiin metsäkauriiseen. ”Sopimukset käsitellään uusittavina sopimuksina, jolloin kohteita tarkastellaan tämänhetkisten rahoitusehtojen mukaisesti”, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen metsäkeskuksesta. ”Myös näiden pitkien ympäristötukisopimusten viimeinen maksuerä olisi siten ollut joka tapauksessa metsänomistajalle verollista tuloa”, huomauttaa Partanen. Saalis kasvoi vain PohjoisHämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Rannikko-Pohjanmaalla. Kohteiden pinta-ala on yhteensä noin 1 600 hehtaaria. Tavoitteiden ja rajoitteiden asettaminen kuuluu poliittisille päättäjille. . Myös touko-kesäkuu oli vaarallista aikaa, esimerkiksi toukokuussa kirjattiin 1 450 onnettomuutta. Kaadetuista aikuisista hirvistä 52 prosenttia oli naaraita. Nyt sopimus katkeaa ennen tälle vuodelle sovittua viimeisen kymmenvuotiskauden maksatusta ilman, että metsänomistaja voi vaikuttaa asiaan
27.2.2020 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ Ruotsalaisen metsäpalveluyritys Skogssällskapetin tytäryhtiö Tilanhoitajat on pestannut uudeksi toimitusjohtajakseen Metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtajan Lasse Lahtisen. Käytännön metsätöissä uudet kriteerit alkavat näkyä todennäköisesti vuonna 2023. Landers jatkaa yrityksen palveluksessa myyntija asiakasvastaavana, kun Lahtinen tarttuu toimitusjohtajan tehtäviin maaliskuussa. . Suojakaistalta voi yhä kaataa puita, mutta uudet kriteeritehdotukset korostavat kaistan peitteisyyttä ja erikokoisen puuston sekä lehtipuiden suosimista. . sertifiointi . . Tilanhoitajat tähyää pohjoiseen VALTTERI SKYTTÄ Ehdotukset Suomen yleisimmän metsäsertifikaatin PEFC:n uusiksi kriteereiksi julkaistiin helmikuussa. Landersin mukaan pohjoiseen laajentaminen juontuu yhtiön toimintatavasta. Jos siis puustoinen kaistale on jostain kohtaa viisimetrinen, sen tulee olla toisesta kohtaa viisitoistametrinen. Sertifiointikriteerit eivät ole ehdoton toimintaohje, vaan metsänomistaja voi halutessaan huomioida luontoa niitä tehokkaammin jättämällä esimerkiksi 20 elävää säästöpuuta hehtaarille kymmenen sijaan. Suomen metsistä noin 80 prosenttia on PEFC-sertifioituja ja 10 prosenttia FSC-sertifioituja. Elävien säästöpuiden minipaksuus rinnankorkeudelta mitattuna kasvaa 10 sentistä 15 senttiin. Säästöpuut ovat pysyviä säästöpuita: niitä ei kerätä polttopuiksi kaatuneinakaan. Nykyisin hehtaarille tulee jättää yhteensä 10 säästöja lahopuuta. Hän korostaa Tilanhoitajien kokonaisvaltaista palveluntarjontaa, hänen mukaansa se tarkoittaa metsätalouden järjestelyjen lisäksi apua muun muassa kiinteistöjen kehittämiseen ja riistatalouteen. Sertifikaattipäivityksen merkittävimmät muutosehdotukset koskevat metsiin hakkuissa säästettävien puiden määrää ja vesistöjen suojakaistojen leveyttä. Hakkuissa säästetään siis entistä selvemmin niin elävää kuin kuollutta puustoa. . Va ltt er i Sk yt tä. Yhtiö on keskittynyt isojen tilojen maaja metsäomaisuuden hoitamiseen. ”Tavoitteemme on saavuttaa merkittävä asema riippumattomana maaja metsäomaisuuden hoitajana”, määrittelee Tilanhoitajien nykyinen toimitusjohtaja Tomas Landers. Vaihtelevuutta suojakaistojen leveyteen Vesistön ympärille jätettävän suojakaistan on oltava jatkossa Lisää säästöpuita ja leveämpiä suojakaistoja PEFC-sertifikaatin kriteereihin ehdotetut päivitykset lisäävät metsiin jäävän puuston määrää. Tilanhoitajat on toiminut matalalla profiililla lähinnä Etelä-Suomessa vuodesta 2013. Uuden toimitusjohtajan lisäksi Tilanhoitajat on pestaamassa kahta uutta metsätilojen hoitajaa, toista Lounais-Suomeen ja toista Kainuun sekä Pohjanmaan alueelle. päivään mennessä. . Sen pääpaikka on Inkoossa. . . Avosuon ja metsän reuna-alueelle eli vaihettumisvyöhykkeellä jatkossa vähintään 10 metriä leveä suojakaista nykyisen 5–10 metriä leveän kaistan sijaan. Maaja metsäomaisuuden hoidon lisäksi Tilanhoitajat avustaa asiakkaita, jotka ovat ostamassa metsätiloja. Nykyisin hehtaarille jätetään yhteensä 10 säästöja lahopuuta. Vesistöjen ympärille jätettävä suojakaista keskimäärin vähintään 10 metriä, nykyisin 5–10 metriä. Hakkuissa jätetään jatkossa 10 elävää säästöpuuta ja 10 kuollutta puuta hehtaarille, mikäli uudet sertifikaattikriteerit toteutuvat nyt ehdotetussa muodossa. Sertifikaattimerkinnän tarkoituksena on osoittaa metsätuotteen ostajalle, että tuotteen valmistuksessa käytetty puu on peräisin metsäalueelta, jota hyödynnetään kestävällä tavalla. . Metsänhoitotyöt se organisoi yleensä paikallisten yhteistyökumppanien kanssa. Hakkuissa jätettävien elävien säästöpuiden ja kuolleiden puiden määrä 10+10 hehtaaria kohden. Yrityksellä ei ole omaa puunkorjuuta eikä se osta tai välitä puuta. Muutosehdotuksissa korostetaan myös eläinten huomioimista riistatiheiköillä ja sekapuustoisuudella. Sillä on kuusi työntekijää, ja sen liikevaihto lähentelee uusimmalla tilikaudella miljoonaa euroa. ”Mikäli kuollutta puuta ei ole tarpeeksi, hakkuissa tehdään 2–5 tekopökkelöä. . Tekopökkelöiden määrä tullee kasvamaan”, kertoo PEFC-standardityöryhmän sihteeri Hannes Pasanen Tapiosta. Tarkistetun kriteeristön on määrä valmistua syksyksi 2020. Fakta minimissään viisi metriä leveä, mutta keskimäärin vähintään 10 metriä leveä. Kainuun metsämarkkinat kiinnostavat monia. PEFC-sertifikaatin päivitysehdotuksista käydään vielä keskustelua, ja niistä pyydetään kommentteja maaliskuun 17. . MerkittäviMMät Muutos ehdotukset . ”Tarkoituksena on päästä suojakaistojen kaavamaisesta toteutuksesta vaihtelevaan suojakaistaan, joka ottaa paremmin huomioon maaston muodot sekä vesien valumaolosuhteet”, Pasanen kertoo. Lähivuosina yhtiö pyrkii laajentamaan toimintansa koko Suomeen
lähtöruutuun MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Jatkuu seuraavalla aukeamalla Into vesojen kitkentään on hiipunut, kun on käynyt ilmi, ettei käsittely läheskään aina estä uudelleen vesomista.. 9 AJASSA / 27.2.2020 Paluu Pula työvoimasta ja taimikonhoidon kallistuminen on kääntänyt metsänhoitoväen toiveet koneisiin. Valitettavasti niitä ei juurikaan ole
Samaan aikaan puunkorjuun kustannukset ovat puolittuneet”, tutkija Markus Strandström Metsätehosta kertoo. Lupaavimpana on pidetty vesakon kitkemistä varhaisperkausvaiheessa, mutta usko siihenkin on rapistumassa. Hän arvioi konetyön taantumisen johtuvan siitä, että moni on yrittänyt hommaa sivutoimisena ja pettynyt. Konetyö kelpaa metsänomistajille Koneistutuksessa tilanne on omituinen. Nyt niitä tarvittaisiin, koska väkeä ei metsiin näytä riittävän, ei ainakaan sopuhintaan. Silti koneistutus on hiipunut. Tai jos tarkkoja ollaan, olisi jo aikoja sitten pitänyt keksiä. Korkeiden konekustannusten vuoksi työ ei kannata metsuritaksoin, saati että tarjoaisi säästöjä. Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo on luopunut kitkennästä. Taimikonhoitoon ei koneratkaisua Taimikonhoidon koneellistaminen näyttää istutustakin vaikeammalta. Työtä tehdään yhdellä koneella touko-syyskuussa ympärivuorokautisesti. Jotain siis pitäisi keksiä. Periaatteessa tämä voi onnistua, mutta käytännössä vain harvoin. Metsäja pienkoneiden nostureihin saa viriteltyä raivauspäitä, mutta valmista ei synny juuri enempää kuin raivaussahalla. Baltiasta tai Itä-Euroopastakaan ei enää ole solkenaan tulossa sahureita, koska palkat lähtömaissa ovat nousseet. ”Kuivinakin kesinä taimi menestyy hyvin, kun se istutetaan koneella riittävän syvälle tuoreeseen mättääseen.” Lainion työtaksa istutukselle ja samalla tehtävälle muokkaukselle oli viime kesänä 43 senttiä taimelta. ”Raivaussahatyön yksikkökustannukset ovat kaksinkertaistuneet 30 vuodessa. Viime vuonna Lainion yritys istutti neljännesmiljoona tainta. Uusia metsureita ei tahdo löytyä”, sanoo asiamies Markus Tähkänen Yksityismetsätalouden työnantajista. Lausuma kuvaa kitkennän yleistä tilannetta. 27.2.2020 / AJASSA 10 M etsänhoidon koneellistamista on touhuttu 1980-luvulta asti, mutta toimivia koneita on saatu aikaiseksi vain vähän. Samaa kertovat lukuisat metsäpalveluyrittäjät. Se on samaa tasoa kuin kaivinkonemätästyksen ja metsurin istutuksessa. Osaavissa käsissä kone istuttaa kannattavasti. Ruotsissa työvoimapula on Suomeakin pahempi. ”Jatkuvatoimisen mätästäjän käyttö alentaa manuaalisen istutusketjun kustannuksia 30 prosenttia verrattuna kaivinkonemuokkauksesta alkavaan työhön”, Strandström kertoo. ”Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ovat ongelman äärellä. ”Homma kannattaa, kun tunnissa menee keskimäärin 200 tainta maahan. Se voisi kannattaa, jos lehtipuusto ei veso kitkennän jälkeen uudelleen. Rauman Lapissa asuva Toni Lainio on yksi harvoja päätoimisia istutuskoneyrittäjiä. Kaivinkoneisiin asennettavat istutuspäät ovat toimivia ja tekevät laadukasta työtä. Kitkentä maksaa tuplasti raivaussahatyön verran. ”Ei ole kahteen vuoteen tullut yhtään kitkentälaitteen tilausta. Tosin istutuskoneiden maali on kustannuskilvassa taas loitontumassa. ”Emme löytäneet konseptia, jolla sekä yrittäjä että kitkentälaskun maksava metsänomistaja olisivat olleet tyytyväisiä”, toiminnanjohtaja Pekka Sahlman kertoo. Myös etelän plantaasimetsämaissa ollaan saman äärellä, sielläkin väki pakenee maaseudulta kaupunkeihin. Vuonna 2018 enää reilu prosentti taimista istutettiin koneilla. Hankalaksi meidän työmme tekee se, että kaikki haluaisivat kevätistutusta. Ei siis ihme, että viime vuosina istutuskoneiden suurimmat markkinat ovat olleet plantaasimaissa. Sopivilla mailla ja taimilla kesäja syysistutuskin onnistuvat erinomaisesti.” Lainio kertoo, että istutuskoneen työn laatu kelpaa yhä useammalle metsänomistajalle. Taimikonhoidossa lisämurheena on työn kallistuminen. Meillä olisi edul”Ei ole kahteen vuoteen tullut yhtään kitkentälaitteen tilausta.” 1 2 3 4 5
Puuntuotannon kannattavuus, saati metsänomistajan maksuhalu, eivät kestä loputtomiin kohoavia metsänhoitokuluja. 1. Automaattisin kone kehitettiin Suomessa Plantma X:ssä taimien syöttöä varten tarvitaan erillinen työntekijä. Raumalaisyrittäjä Toni Lainio on erikoistunut koneel liseen istutukseen. ”Kone toimi helpossa maastossa. Metalliyrittäjä Matti Ranta nen rakensi perkaus koneen, joka ajaa taimikon päällä. 3. Toistaiseksi konetta ei ole esitelty julkisuudessa. Tehojätkän piti ratkaista taimikonhoidon ongelmat ja koneita myytiin kymme niä. Viime vuosina samoja koneita on varustettu pääosin hakkuulaittein. Ruotsalaisten seuraava tavoite on automatisoida taimien syöttö. Istutuskoneiden paikannuslaitteet voivat helpottaa taimikonhoidon koneellistamista tulevaisuudessa. Sv en sk a Sk og sp la nt or Ab 11 AJASSA / 27.2.2020. Kone maksoi useita miljoonia markkoja eikä sitä saatu kannattavaksi”, muistelee UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt. ”Jatkossa pystymme paikantamaan istutettavat taimet jopa kolmen sentin tarkkuudella”, paljastaa istutuskoneita valmistavan Risutec Oy:n toimitusjohtaja Jussi Aikala. Niistä saatava myyntitulo voi kattaa kustannukset. Sitä varten he voisivat tulla hakemaan Suomesta mallia. Sen jälkeen annetaan puuston venähtää 8–10-metriseksi ja korjataan ylimääräiset rungot energiapuuksi. Ruotsi kulkee edellä kommentti Lähde: Metsäteho 2019 Taimikonhoito kallistunut Yksikkökustannus Metsänhoitotöiden yksikkökustannukset 1990 2018 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Taimikonhoito Istutus Puunkorjuu lisia käytettyjäkin kitkukoneita, mutta ei näy ketään kiinnostavan”, Mikko Häikiö Pentin Pajalta kertoo. Viime vuosina istutuskoneet ovat alkaneet kiinnostaa myös isoja metsäkonevalmistajia, jotta ne voisivat tarjota etelän plantaaseille täyden konevalikoiman istutuksesta puunkorjuuseen. ”Seuraamme tilannetta tarkasti, mutta emme ole lähteneet vielä konetta omana projektinaan kehittämään”, Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela kertoo. ”Raivaus saha työn yksikkö kustannukset ovat kaksin kertaistuneet 30 vuodessa.” Plantma X on ensi testeissään istuttanut 2 000 tainta tunnissa. Metsälehti esitteli kuhmoislaisyrittäjän konetta vuonna 2012. Purppuranahakkasienen levittäminen lehtipuiden kantoihin voisi vähentää vesomista, mutta tarjolla ei ole toimivaa konetta, joka niittäisi vesat ja levittäisi sieniliuoksen. Parhaimmillaan ko ne toimii samalla kustannusta solla kuin manuaalinen istutus ja kaivinkonemätästys. Entäpä jos… Jos Suomessa halutaan tuottaa puuta tehokkaasti, tarvitsemme tasarakenteisia, pääosin istuttaen perustettavia metsiä. Ongelmaksi muodostuivat lyhyt työkausi ja pienet työmaat. MIKKO RIIKILÄ Ainoa lähiaikoina käyttöön otettavissa oleva keino metsänhoidon tuottavuusloikkaan ovat jatkuvatoimiset istutuskoneet. 5. Pentin Paja yritti pitkään kehittää jatkuvatoimisesti mätästävää ja istuttavaa konetta, onnistumatta. Sen ansiosta taimikon varhaisperkauksen automatisointiin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet. ”Satsasimme siihen 150 000 euroa emmekä nykyisessä taloustilanteessa voi jatkaa omin varoin”, Mikko Häikiö kertoo. Risutec Oy:n toimitus johtaja Jussi Aikala toivoo metsä yhtiöitä mukaan tuote kehittelyyn: Tekniikka jatkuvatoimisen istutus koneen rakentamiseen olisi olemassa, vain tahtoa, siis rahaa puuttuu.” 4. Entä jos taimet istutettaessa paikannetaan – se onnistuisi jo nyt – ja taimikko varhaisperattaisiin paikannustiedon ohjaamalla automaattikoneella tai käytäväraivauksena. Se kuulostaa hienolta ja onkin sitä, mutta kovinkaan innovatiiviseksi Plantma X:ksi nimettyä konetta ei voi kehua. Raivaussahausta on vaikea tehostaa, eikä näköpiirissä ole myöskään koneita, jotka hoitaisivat metsät metsureita halvemmalla. ”Jatkuvatoimisen istutuskoneen prototyypin rakentaminen on vain tahdosta kiinni, tarvittava tekniikka on jo olemassa.” Ruotsissa tahtoa näyttää riittäneen. Menneisyyden metsäyhtiö Serlachius näet rakensi jo 1980-luvulla jatkuvatoimisen, automaattisen istutuskoneen. Risutecin Jussi Aikala kummeksuu suomalaisten metsäyhtiöiden kitsautta kehitystyöhön. Ratkaisu on 1980-luvun Silva Nova -istutuskoneista. Pitäisikö hylätä ajatus kahden taimikonhoitokerran kasvatusohjelmasta. Tässä on suuri haaste. Tuloksena olisi kasvuisa, hieman totuttua sekapuisempi kuusivaltainen metsä siedettävin hoitokuluin. Silloin myös taimikoita pitää jotenkin hoitaa, mutta se ei saa maksaa ihan mitä tahansa. Länsinaapurissa tehokoneelle voi olla tilausta, koska Keskija Pohjois-Ruotsissa metsäyhtiöiden ja valtion metsissä tehdään yhä kymmenien hehtaareiden aukkoja. Serlan koneita valmistettiin kaksi kappaletta. Valtio-omisteiset metsäyhtiö Sveaskog ja taimitarhayhtiö Svenska Skogsplantor esittelivät viime vuonna jatkuvatoimisen istutuskoneen – koeajoissa sillä on mätetty maahan reilut kaksituhatta tainta tunnissa – kaksi istutuspäätä työntää taimia maahan kolmen sekunnin välein. 2. Suomen keskimäärin alle parin hehtaarin aukoilla suurtehokone ehtisi vain pyörähtää lavetilta maastossa. Ideat vähissä Ruotsissa kehitellään jatkuvatoimista kitkentäkonetta, joka voisi alentaa varhaisperkauksen hintaa. Tulevaisuuskin näyttää hyvältä – jostainhan Helsingin Helenin pitää energiapuunsa hommata. Kaivinkoneisiin asennetut istutuskoneet muokkaavat maankin. Konsepti on ainakin ulkoisesti lainattu 1980-luvulla laajalti käytössä olleesta Silva Nova -istutuskoneesta. Prototyyppiä pidemmälle idea ei kantanut. Hänen mukaansa päätoimisuus on menestymisen edellytys
Kuusitukin suuri osuus oli siis miellyttävä yllätys. Tähän mennessä hänen talvihakkuusuunnitelmansa ovat kuitenkin pitäneet. Viimeisen vuoden aikana tilanne koneyrityksissä on kehittynyt huonommaksi, ja se kärjistyy nyt keskitalven seisahdukseen urakoinnissa. Tolosen mukaan kyseessä on varsin perinteinen lappilainen talvitie, mutta sen tekeminen vaatii kokemusta ja työtä. Lunta on toista metriä ja täysin sula maa alla”, Tolonen kertoo. Talvitietä myöten on tarkoitus ajaa noin 4 000 kuutiota puuta pois kohti tuotantolaitoksia. Osa puista jäi odottamaan varastopaikalle, jotta yöpakkaset helpottaisivat puunkuljetusta pikkutiellä. Viimeiset neljä kuukautta hakkuumäärät ovat olleet 15 prosenttia edellisvuotta alhaisemmat, alkaneen vuoden ensimmäisestä puoliskosta tullee historiallisen hiljainen, liitot arvioivat. ”Jos nukkuu ensimmäisten pakkasten yli, se voi olla jo siinä.” ”Lunta voi tulla vielä lisää” Talvitieltä on pitänyt aurata ja lingota pois lumia aktiivisesti, jotta pakkanen on päässyt kovettamaan tienpintaa läpi talven runsaasta lumentulosta huolimatta. Kun etelässä on ollut täysin lumetonta, pohjoisessa nietokset ovat jopa poikkeuksellisen paksuja. Metsäalan korjuuja kuljetusyrityksistä onkin tulossa työmarkkinatalven suurimmat kärsijät, Koneyrittäjät ry ja Metsäalan kuljetusyrittäjät ry toteavat avoimessa kirjeessään. ”Metsäalan vahvat asiakastahot (puuta ostavat metsäyritykset) osaavat tinkiä urakointihintoja aina vain edullisemmiksi”, kirjeessä todetaan. Hyvää oli se, että tyvilahon määrä oli yllättävän pieni seudun tyypilliseen tasoon nähden, vaikka alue olikin entistä laidunta. Liittojen mukaan monessa yrityksessä on jouduttu lomautuksiin ja sopeutustoimiin, osaa uhkaa kassakriisi ja konkurssi. Päätehakkuu puutavaralaji määrä m3 €/m3 myyntitulo Kuusitukki 488,8 59,80 29 230 Kuusi sorvi 9,5 59,80 568 Kuusi pikkutukki 8,4 26,00 219 Kuusikuitu 33,3 21,00 700 Kuusilaho 21,1 10,00 211 Mäntytukki 44,6 56,00 2 498 Mänty pikkutukki 0,16 24,00 4 Mäntykuitu 9,6 19,00 181 YHteenSä 615 33 611 JUSSI COLLIN Työmarkkinakiistat ovat johtaneet poikkeuksellisiin toimiin metsäurakoinnissa keskellä muutenkin haastavaa talvea, esimerkiksi puunkorjuuta ja kuljetuksia on keskeytetty lakkoon vedoten. Eikä talvi ole pohjoisessa vielä alkuunkaan ohi. Puunkorjuun eteen tarvitsee tehdä töitä. Metsäteollisuusyrityksiin tuotannon seisokit eivät vaikuta näin vakavasti. Lunta on toista metriä ja täysin sula maa alla.” Hyvä kuusikko, hankalat olosuhteet KoHde: Kuusikon päätehakkuu helmikuussa Sijainti: Pirkanmaa oStaja: Keskisuuri saha Kaupan KoKo: 615 m3 LeimiKon KoKo: 1,9 ha muuta: Lämmin talvi vaikutti korjuuseen ja etenkin kuljetukseen, koska leimikko sijaitsi pienen kylätien perällä. Sahatavaran jatkojalostus kannattaa Tolosen tekemä tie johtaa useamman metsänomistajan mailla olevalle leimikolle eli hakattavaksi merkitylle alueelle. Sahayhtiö Keiteleen tähtäimessä Jängän taakse talvitie Lapissa korjuuolosuhteet ovat sentään olleet lumiset – jopa liian. ”Korjuutalvi on ollut hankala. 27.2.2020 / AJASSA 12 puukauppa Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 tuore puukauppa VALTTERI SKYTTÄ, teksti TIMO VEIJALAINEN, kuva K ittilän eteläpuolella on ollut helmikuussa käynnissä hakkuu-urakka, jonka valmisteluun on pitänyt ryhtyä jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella. Korjuuja kuljetusyritykset häviäjiä. Aivan pienen puumäärän takia monen kymmenen kilometrin tietä ei kannattaisikaan tehdä. ”Korjuutalvi on ollut hankala. Lunta voi vielä tulla lisää”, Tolonen sanoo. Näin pakkaset pääsivät jäädyttämään tienpohjaa ajokuntoon noin 20 kilometrin matkalta. Keitele Forestin hankintaesimies Petri Tolonen aloitti talvitien poljettamisen hakkuualueelle jängän eli soisen maaston yli marraskuun alussa. Poljettaminen tarkoittaa sitä, että Tolonen ajoi mönkijällä hankeen uria niin, että vesi nousi paikoin lumen läpi pintaan. ”Sääennusteita pitää seurata
28,31 Harvennushakkuu . 17,68 s 16,60 . 16,70 s 24,87 s 25,68 Uudistushakkuu . 35,87 s 38,31 . 43,06 s 17,62 . Toisaalta keliolosuhteet ovat aiheuttaneet sen, että puutavara-autoilla on ollut vaikeuksia liukkailla sivuteillä. Tolosen mukaan metsänomistajille on voinut syntyä alkuvuodesta väärä kuva tukkipuun kysynnästä lakkojen ja hankalien korjuuolosuhteiden vuoksi. ”Positiivista on ollut, että vaikka lunta on ollut paljon, se on kantanut hyvin. Jäiset sivutiet lisäharmina Pohjois-Suomen korjuuolosuhteissa on ollut tänä talvena sekä hyvää että huonoa, kertoo Stora Enson Pohjois-Suomen aluejohtaja Esa Ojala. 53,98 . 57,41 . 46,72 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,99 . 57,47 . Hankintaesimies Petri Tolosen mukaan alkutalven hyviin pakkaskeleihin on reagoitava Lapissakin nopeasti, että jänkien yli saadaan tehtyä perinteisiä talviteitä.. 49,67 s 49,26 s 18,62 s 19,52 . Stora Enso tavoittelee kevään puukaupoissa harvennusvoittoista sumaa. 16,20 s 23,89 s 25,76 Uudistushakkuu s 55,50 s 58,70 s 44,42 . 45,18 . 54,63 s 46,05 . Yh tiön lähin saha sijaitsee Kemijärvellä. Suuri lumimäärä ja sula maa hankien alla ovat haitanneet puunkaatoa. 18,37 . 59,85 s 45,36 s 32,45 s 31,43 s nousussa . 50,32 . 11,36 . 26,52 Harvennushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,48 s 55,15 s 36,31 s 17,09 s 16,64 s 23,66 s 25,78 Uudistushakkuu Harvennushakkuu s 46,26 s 46,14 s 32,04 s 16,10 s 15,43 s 21,63 s 21,11 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 30,81 . 47,55 s 15,12 s 15,97 . 14,48 s 22,47 s 22,91 Uudistushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 23,53 s 25,94 Uudistushakkuu s 56,87 s 58,74 . 29,24 s 30,42 Harvennushakkuu s 45,62 . 51,68 . 12,37 . 16,70 s 16,41 s 23,94 Ensiharvennus s 13,12 . 18,41 Harvennushakkuu . 24,58 . 38,49 . 31,41 s 31,88 . 15,50 s 15,71 . 12,19 s 15,41 Hankintahinnat . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 50,54 s 38,05 s 16,42 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,91 s 59,55 s 42,72 . 30,89 . 45,42 s 46,58 s 37,55 . 20,30 . ”Kesäkorjuukelpoiset harvennushakkuut ovat ostoslistan kärjessä. 21,00 Ensiharvennus s 33,70 . 50,57 s 53,77 s 42,80 s 15,92 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 16,69 . Keiteleen sahat ovat käyneet myös työtaisteluiden aikana. 18,69 . 53,18 . 21,71 s 19,03 s 25,94 Harvennushakkuu . 51,44 s 38,64 s 17,61 . 41,46 . 15,69 s 14,93 s 21,73 Ensiharvennus Hankintahinnat . 15,15 . Lumi on myös pudonnut puista, mikä on nopeuttanut korjuuta ja parantanut sen tuottavuutta”, Ojala kertoo. 15,90 s 23,44 Ensiharvennus s 12,76 s 12,85 s 12,58 Hankintahinnat s 59,65 . 44,04 s 19,82 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 26,38 s 30,45 Harvennushakkuu s 51,31 s 53,88 s 38,35 s 17,01 s 17,25 . 24,23 s 28,88 Uudistushakkuu s 57,71 s 60,34 s 44,13 . 18,19 s 21,78 s 18,31 . 13,50 s 13,03 s 12,79 s 14,62 Hankintahinnat s 58,57 s 58,06 . 34,81 s nousussa . 35,37 . 31,27 s nousussa . 11,47 Hankintahinnat . 17,83 . 13 AJASSA / 27.2.2020 s nousussa . 56,45 . 17,13 s 20,11 s 16,30 . 37,76 s 17,41 . 44,36 . 11,71 . Talvileimikoita ei enää tälle talvelle osteta.” Puuta ajettiin helmikuussa kasalle sahayhtiö Keiteleen hakkuulla Kittilän eteläpuolella. Kesäharvennukset kysyttyjä Alkuvuoden lakot näkyvät väistämättä metsäteollisuuden puuntarpeessa, sillä lakkoseisahdusten aikana käyttämättä jääneitä puumääriä ei voida kiriä takaisin. 54,25 s 54,95 s 20,04 s 19,43 s 18,79 . 56,81 s 59,63 . 55,15 . ”Puuta ostetaan, ei ole siitä kiinni. 30,19 . 31,53 . 31,54 . 54,75 s 58,71 s 42,66 s 17,75 s 18,65 . 58,54 s 46,47 . 30,69 s nousussa . 16,26 . 31,38 . ”Tavoitteena on, että talviaika hyödynnetään korjuissa hyvin ja mahdolliset korjuurajoitukset kohdistetaan huhti–toukokuun kelirikkokauteen”, Ojala sanoo. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 31,23 s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 44,14 s 46,31 s 16,23 s 14,59 s 23,52 Uudistushakkuu s 45,23 s 48,03 s 17,99 s 17,35 s 26,49 Harvennushakkuu s 40,35 s 41,06 s 14,08 s 12,83 s 19,35 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 23,34 s 24,27 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 52,08 . 17,36 s 25,97 s 24,73 Harvennushakkuu . 47,55 s 32,36 s 33,11 s 32,65 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 5–8 keskiarvo La PP I Po hj oIs -P oh ja NM aa Ka IN UU -K oIL LIs M aa ET EL Ä-P oh ja NM aa KY M I-s aV o sa Vo -K aR ja La KE sK I-s Uo M I ET EL Ä-s Uo M I Ko Ko M aa Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 31,76 . 53,47 s 55,79 s 45,76 s 18,71 . 20,28 . Puukuormia on päätynyt kumolleen ojiin. 19,05 s 20,83 . 54,87 . Jalostetun sahatavaran markkina on pysynyt hyvänä”, Tolonen kertoo. 41,36 s 14,42 s 12,44 s 20,37 Ensiharvennus Hankintahinnat s 30,47 s 29,03 s 30,26 s nousussa . 57,40 . 27,34 . 46,65 . 49,26 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,47 s 57,49 s 42,62 s 16,93 s 18,75 . 12,31 . Jos lakkoja ei lasketa, tehtaat ja sahat pyörivät ihan hyvällä käyntiasteella, joten puuntarpeet ovat Ojalan mukaan kovalla tasolla. 12,73 . 19,38 s 16,49 . Märimmille soille ei ole päästy, ja penkkateiden teossa on ollut vaikeuksia. 48,27 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi Jängän taakse talvitie hakkuulla ovat mäntytukit. 15,59 s 22,27 s 22,14 Ensiharvennus . 12,47 Hankintahinnat . 17,17 s 17,94 s 16,91 s 26,06 s 27,50 Uudistushakkuu . 21,57 s 23,61 Uudistushakkuu . 15,44
Huolehdi vesiensuojelusta. Siinä ajatuksena on, että kasvupaikalla on koko ajan sen verran puita, että niiden haihdunta riittää pitämään vedenpinnan riittävän alhaalla. 6. Kaikkiin suometsiin jatkuvapeitteinen metsänkasvatus ei kuitenkaan sovi. Keski-Suomessa sijaitseva männikkö kaipaa kunnostusojitusta. ”Jos puunkasvatusta halutaan jatkaa, täytyy joillain kohteilla jossain vaiheessa tehdä kunnostusojituksia”, Hökkä sanoo. Suosi yhteishankkeita. 7. Käytä avohakkuin uudistettavissa ja nuorissa kosteudesta kärsivissä suometsissä. Kaikkialla kunnostusojituksista ei kuitenkaan voida luopa, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Hannu Hökkä. Kunnostusojitusten korvaamiseksi etsitään parhaillaan uusia menetelmiä. Tällaisia ovat Hökän mukaan monet paksuturpeiset mäntyvaltaiset suometsät. Metsänhoidon suositusten mukaan riittävä puumäärä on Etelä-Suomessa 125 kuutiometriä hehtaarilla, Pohjois-Suomessa 150 kuutiometriä hehtaarilla. 5. Tällaisia kohteita ovat muun muassa avohakkuilla uudistettavat suometsät ja kosteudesta kärsivät ojitetut nuoret rämemänniköt. 2. 3. Vinkit kunnostus ojitukseen H an nu H ök kä / Lu ke. Närää aiheuttaa varsinkin se, että ne lisäävät ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Tukkeutuneet ojat avataan ja ojaverkostoa täydennetään tarvittaessa uusilla ojilla. Puuston keskitilavuus jää alle sataan kuutiometriin hehtaarilla, joten puuston haihdunta ei riitä pitämään maaperän vedenpintaa riittävän alhaalla. H an nu H ök kä / Lu ke 1. Jos Uudellamaalla sijaitseva männikkö uudistetaan avohakaten, vanhojen ojien kuivatusteho ei riitä, vaan pohjavesi nousee pintaan. 4. 14 27.2.2020 / METSÄSTÄ metsänhoito LIINA KJELLBERG S uometsien kunnostusojitukset eivät ole nykyisin suuressa huudossa. Selvitä, tarvitaanko lannoitusta. Ajoita kesään tai alkusyksyyn. Soistuminen kuriin Kunnostusojituksen tavoitteena on estää aikoinaan ojitettua suota soistumasta uudelleen. Kunnostusojituksen vaihtoehdoksi on esitetty jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Tee kerran kiertoajan kuluessa. ”Esimerkiksi sellaiset keskiravinteiset ojitetut rämemänniköt, joille on ojitukVälttämätön paha Kunnostusojituksille etsitään korvaajaa, mutta kaikkialla niistä ei voida luopua. Vältä turhia ja liian syviä ojia
Lannoitus ensin Ojitetuissa nuorissa rämemänniköissä kunnostusojitusta tarvitaan, jos ojat ovat menneet tukkoon. Hökän mukaan mikään nykyisistä vesiensuojelutoimenpiteistä ei kuitenkaan ole kovin hyvä. Lannoitteena suometsissä käytetään tuhkalannoitetta. Tukea voi hakea myös suometsien yhteishankkeiden suunnitteluun. Tukea tarjolla sen jälkeen syntynyt tiivis sammalkerros, taimettuvat huonosti.” Tällaisilla kohteilla avohakkuu ja metsänviljely on usein ainoa vaihtoehto. Hökän mukaan kunnostusojitusta tarvitaan, jos vedenpinta on kasvukauden aikana alle 30–40 senttimetrin syvyydessä. Onnistuneen metsänuudistamisen edellytys on silloin kunnossa oleva ojaverkosto. Tänä vuonna myönnettyjä tukia voidaan maksaa vuoteen 2023 saakka. Kunnostusojituksia tekevät esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, metsäpalveluyrittäjät ja Otso Metsäpalvelut. ”Kunnostusojitus lisää puuston vuotuista kasvua keskimäärin 0,5–1,5 kuutiometriä hehtaarilla. Puista valtaosan tulee olla uudistushakkuun yhteydessä tukkipuun mitoissa. Kustannusten ja puustovaurioiden vähentämiseksi se kannattaa ajoittaa hakkuiden yhteyteen. ”Tehokkain vesiensuojelutoimenpide on huolehtia siitä, ettei ojia kaiveta tarpeettomasti.” Kannattavuus vaihtelee Eniten kunnostusojitettavaa on Remeksen mukaan siellä, missä soita on ojitettu eniten eli Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Vuotuisen puuntuotoksen on oltava vähintään 1,5 kuutiometriä hehtaarilla. Muuten riskinä on, että lannoite kulkeutuu ojista vesistöihin. Juurikäävän vaivaamat alueet tulee hänen mukaansa uudistaa viljelemällä. H an nu H ök kä / Lu ke Kunnostusojituksiin voi ainakin toistaiseksi saada kemeratukea. Kunnostusojitukset tulee tehdä kesällä tai alkusyksystä, jolloin veden virtaus on pienimmillään. Tukea voi hakea vähintään kahden hehtaarin kokoisille yhtenäisille alueille, mutta uudistuskypsiin suometsiin sitä ei saa. Kerran kiertoajassa Remeksen mukaan nyrkkisääntö on, että kunnostusojitus tehdään kerran kiertoajan kuluessa. Ohutturpeisilla kohteilla ojien tulisi olla korkeintaan puolen metrin syvyisiä, paksuturpeisilla korkeintaan 90 senttimetrin syvyisiä. keen täytynyt syntyä riittävän tiheä ja vähintään viisimetrinen puusto. Ravinnepuutokset ovat suometsissä yleisiä, joten lannoitus on usein paikallaan ennen kunnostusojitusta. Siellä puuston haihdunta ei vielä riitä pitämään vedenpintaa riittävän alhaalla. Hökän mukaan ojia ei tulisi kaivaa turvekerrosta syvemmälle. Puuston on täytynyt kasvaa ojituksen jälkeen 20 vuodessa vähintään 30 kuutiometriä hehtaarilla ja 30 vuodessa 45 kuutiometriä hehtaarilla. Liikkeellä kannattaa kuitenkin olla ajoissa, sillä kunnostusojituksesta tulee ilmoittaa paikalliseen ely-keskukseen 60 vuorokautta ennen töiden alkamista. Edellytyksenä on, että puuston kasvu on selvästi elpynyt ojituksen jälkeen ja että vuotuinen kasvu on toimenpiteen jälkeen vähintään 1,5 kuutiometriä hehtaarilla. ”Jos ravinnetalous ei ole kunnossa, kunnostusojitus ei lisää puuston kasvua.” Ravinnepuutokset näkyvät puustossa latvanvaihtoina, harsuuntumisena ja neulasten kellastumisena. Ennen kuin nuorta suometsää lähtee kunnostusojittamaan, tulee Hökän mukaan varmistaa, että puilla on riittävästi ravinteita. An tt i Le in on en / Su om en m et sä ke sk us Turpeen ja kivennäismaan raja näkyy selvästi Lapissa sijaitsevaan ohutturpeiseen suometsään kaivetussa ojassa. 15 metsästä / 27.2.2020 ”Jos puun kasvatusta halutaan jatkaa, täytyy joskus tehdä kunnostus ojituksia.” Pintavalutuskenttä on nykyisistä vesiensuojelutoimenpiteistä tehokkain, mutta sekään ei pidätä kaikkia ravinteita. Suunnittelutyölle Metsäkeskus myöntää toteutusaikaa tämän vuoden syyskuun loppuun. Lannoitus tulisi Remeksen mukaan tehdä ennen kunnostusojitusta, sillä silloin ojiin joutunut lannoite lähtee kaivun yhteydessä pois. ”Mitä enemmän pohjamaata kaivetaan, sitä suurempi vesistökuormitus on”, hän sanoo. Lisäksi kasvupaikan tulee eteläisessä ja keskisessä Suomessa vastata vähintään kuivaa kangasta ja pohjoisessa Suomessa kuivahkoa kangasta. Tuen myöntää Suomen metsäkeskus. Jos ojat ovat tukossa, nostaa haihduttavan puuston poisto vedenpinnan liian korkealle. Nykyisen kemeralain piti alun perin päättyä tämän vuoden lopussa, mutta näillä näkymin se on voimassa ensi vuoden loppuun. Vesistövaikutuksia hillitään muun muassa pintavalutuskenttien, putkipatojen ja lietekuoppien avulla. Kunnostusojitukset kannattaa tehdä yhteishankkeina, sillä suometsät ulottuvat usein monen maanomistajan maille. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen esteenä voi myös olla kuusia ja mäntyjä lahottava juurikääpä, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Rehevillä mailla enemmän kuin karuilla ja etelässä enemmän kuin pohjoisessa.” Metsänhoidon suositukset asettavat kunnostusojituksen kannattavuudelle neljä ehtoa: Kohteelle on ojituksen jäl. Tällä hetkellä Metsäkeskus pystyy kuitenkin tekemään rahoituspäätöksiä vain tämän vuoden loppuun saakka. Se, miten kannattavaa kunnostusojitus on taloudellisesti, riippuu lämpösummasta, kasvupaikasta, maantieteellisestä sijainnista ja puuston määrästä
Kansainvälisille markkinoille 6 1990-luvulla Ponsse perusti ensimmäisen tytäryhtiönsä ulkomaille, Ruotsiin. Maailmanvalloitus jatkui muun muassa Ergo-hakkuukonemallin vetämänä. . VALTTERI SKYTTÄ M etsäkonevalmistaja Ponsse juhlii tänä vuonna 50-vuotista historiaansa. Menetyksiä seurasi kuitenkin menestys. Näyttävien ja tehokkaiden koneiden lisäksi oma osansa kuuluisuudessa on yrityksen tarinalla ja Ponssen edesmenneellä perustajalla Einari Vidgrénillä. . Myöhemmin metsästä alkoi Vidgrénin mukaan tihkuja tietoa, että Ponsseksi nimetty kone oli ”eniten ajanut ja vähiten remonttia”. . Metsien Mersu 50 vuotta Pohjoissavolainen perheyritys Ponsse on puolessa vuosisadassa onnistunut tekemään itsestään metsäkonealan kasvot. Pätkintää kutsutaan tavaralajimenetelmäksi. Metsäkone ei ole vain puunkaatolaite, vaan myös suuret määrät metsätietoa keräävä ja käsittelevä tietokone. . Yhtiö kirjautui pörssiin jääkiekon maailmamestaruusvuonna 1995. Hakkuulaite 3 Vuosina 1986–87 Ponsse aloitti ajokoneiden lisäksi myös kevyiden hakkuukoneiden valmistuksen. Tavaralajimenetelmässä puut korjataan metsästä kahdella koneella: harvesterilla eli motolla eli hakkuukoneella ja kuormatraktorilla eli ajokoneella. Yhtiö käy metsäkonemarkkinoilla kovaa kilpaa tavaralajimenetelmään perustuvan puunkorjuun herruudesta John Deeren ja Komatsun kanssa. . Menetelmää pidetään Pohjoismaisena puunkorjuumallina. Koneiden lisäksi piti kehittää myös hakkuulaitetta, nosturia, koneen ohjauslaitteita ja puun automaattista mittausta. . Myös Ponssen koneet ovat tavaralajityylin metsäkoneita. Fakta Vieremä 16 27.2.2020 / METSÄSTÄ. Suomessa puut korjataan pääasiassa kyseiseen tyyliin. 1990-luvulla ilmestyivät myös ensimmäiset koneet, joissa oli pyöriä kuuden sijaan kahdeksan. Koneellisen puunkorjuun yleistyminen kasvatti myös Ponssen koneiden menekkiä. Ohjausja mittalaitteet 5 Metsäkoneiden tietojärjestelmien kehitys kiihtyi 1980-luvun lopulta alkaen. Ensimmäinen tehdasvalmisteinen kuormatraktori Paz 1 4 Ponssen historia alkoi vuonna 1969, kun vieremäläinen metsuri ja metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrén rakensi puunkuljetuskoneen omaan tarpeeseensa. Puu voidaan korjata metsästä joko kokonaisena runkona tai valmiiksi osiin pätkittynä. Tunnetuin konevalmistajista on kuitenkin Ponsse – yritys, jonka nimi on peräisin Vieremän kylällä aikanaan kulkeneelta sekarotuiselta koiralta. Vuonna 2010 kuoli Ponssen perustaja Einari Vidgrén. Vuonna 1970 Vidgrén ryhtyikin valmistamaan ajokoneita myös muiden käyttöön. Tavaralaji meneTelmä . Vastauksena moitteeseen, että ”raskaat metsäkoneet särkevät metän”, syntyi keveä, osin alumiinista valmistettu ajokone S15. . Ponsse S15 -ajokone 2 Ponssen kasvu todelliseksi metsäkonevalmistajaksi tapahtui 1980-luvun alussa. Nosturia ja kouraa pitää pystyä ohjailemaan puiden seassa lähes millintarkasti. Mielikuva nyky-Ponssesta tiivistyy yhtiön vuonna 2013 julkaistuun hittituotteeseen: Scorpion-hakkuukoneeseen. Tällä aukeamalla esitellään Ponssen historian merkkipaaluja. 1970-luvun ajan Ponsse kokosi kuormaeli metsätraktoreita eli ajokoneita puutavarayhtiöille ja yksityisille metsäkoneurakoitsijoille pääasiassa Itä-Suomeen. Puiden kokorunkokorjuu on ollut valtamenetelmä esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Ponsse on muun muassa valittu kahtena viime vuotena Suomen maineikkaimmaksi yritykseksi. Aiempaa kevyempi kone pystyi hakemaan puita pehmeiltä mailta, mutta sen vetoteho oli silti isompien koneiden luokkaa. Mercedes-Benzin moottoreita käyttävän savolaisen metsäkonevalmistajan itseluottamusta kuvannee se, että omia koneita on kutsuttu ”metsien mersuiksi”. Scorpion – muotoilupalkittu kone kuljettajalle 7 1990-luvun ja 2000-luvun alun kansainvälistymisen jälkeen yhtiöön iski vuonna 2008 maailmanlaajuinen finanssikriisi
Einari Vidgrén seuraamassa Ponssen valmistaman metsätraktorin toimintaa uittotöiden apuna Sodankylässä vuonna 1975 tai 1978. Kuuluvatko ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vähäiset korjuuvauriot ja kantavuus tulevaisuuden menestyskoneen ominaisuuksiin. 17 metsästä / 27.2.2020 Lu st o / M et sä ha lli tu ks en ke hi tt äm is ja os to n ko ko el m a Lu st o / La ur i H em m in ko ko el m a / La ur i H em m i Lu st o / M et sä te ho n ko ko el m a / Ja rm o Li nd ro os Lu st o / M et sä ha lli tu ks en ke hi tt äm is ja os to n ko ko el m a / Te uv o Ku m pa re 1. 4. Lähteenä Ponssen sivuillaan ja julkaisuissaan esittämä historia, Ponsse 50 vuotta -historiavideo ja tietokirjailija Arttu Käyhkö. 3. Ponssen metsäkoneet valmistetaan yhä Vieremällä. 6. Alhaalla katkaisusaha, sitten puunrungon syöttörullat, oksien karsintaterät ja puun pituuden mittarulla. Lu st o / M et sä te ho n ko ko el m a / La ss e Sä te ri Lu st o / M et sä ha lli tu ks en ke hi tt äm is ja os to n ko ko el m a / Te uv o Ku m pa re Palkitussa koneessa yhdistyvät puunkorjuun tehokkuus ja tuottavuus, koneenkuljettajan työskentelymukavuus ja moderni muotoilu. Ponssen hakkuukone antamassa työnäytettä Metko-näyttelyssä Jämsänkoskella vuonna 1995. Tunnistettava muoto on tehty kaiken lisäksi aiempaa halvemmalla. Tulevaisuus Mikä on metsäkoneiden seuraava kehitysloikka. S15-ajokone Kuopion suunnalla vuonna 1984. Vaikka tehtaalta toimitetaan maailmalle noin tuhat uutta metsäkonetta vuodessa, metsäkonevalmistajan ydinliiketoimintaan kuuluvat myös metsissä jo möyrivien koneiden huolto ja varaosat. 5. 2. Konekuskin työskentelyoloja ja laitteistoja Ponsse HS15 -koneen ohjaamossa vuonna 1988. Ponssen valmistama hakkuulaite vuonna 1988. Paz työmaalla 1970-luvulla. Scorpion on 2010-luvun menestysmalli. 7. Logset) vai keskitytäänkö kehityksessä mittareihin ja antureihin niin, että hakkuulaite näkee jatkossa myös puun sisälle. 1 2 3 4 5 6 7 Sa m i H el en iu s. Suomessa Scorpion on ollut viime vuosien myydyin hakkuukonemalli. Tuleeko koneista vähäpäästöisiä hybridejä (esim. Entä milloin kuskit käyvät tarpeettomiksi ja koneet kaatavat puita itsekseen
Edellytimme, että tilalla pitää olla taimikoita, jotta pääsemme hoitotöihin, toiseksi puuston pitää olla jakautunut eri kehitysluokkiin, jotta hakattavaakin riittää. ”Harrastuksesta on tullut minulle uusi ammatti”, hän sanoo. Nyt hinnat ovat karanneet, mutta silloin onnistuin ostamaan kaksi soHarrastuksesta kasvoi uusi ammatti Rea Vesteri hyppäsi pois toimistohommista ja päätyi Evolle opiskelemaan metsätalousinsinööriksi. Ajattelepa jotain rahastoja: ei tarvita muuta kuin että trumppi sanoo jotain äkkiväärää, niin kurssit kääntyvät laskuun.” Ihan helppoa oman metsän hankkiminen ei ollut. Myös hinnan pitää olla hyvin kohtuullinen.” Noilla ehdoilla Keski-Suomesta joutuu hakemaan palstoja pitkään. ”Kesäisin saatamme yöpyä maastoautomme takaosassa, kun olemme raivaamassa etäällä olevia palstoja”, Rea Vesteri kertoo.. ”Teimme tarjouksia lukuisista palstoista. Rea Vesteri hoitaa Karstulassa sijaitsevia metsiään yhdessä miehensä kanssa. ”Asetimme kolme ehtoa ostettaville palstoille. Hän osti ensimmäisen metsäpalstansa Karstulasta vuonna 2016 ja toisen 2017. Innoituksen hän sai nykyiseltä mieheltään, jolla oli entuudestaan metsiä Pohjois-Suomessa. Ensin hän kouluttautui lähihoitajaksi, mutta lopulta metsien houkutus voitti. 18 27.2.2020 / metsästä metsänomistaja Karstula MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat K aksikymmentä vuotta toimistossa muun muassa Tieto Oy:llä sihteerin hommissa riitti jyväskyläläiselle Rea Vesterille. ”Halusin sijoittaa tasaista tuottoa antaviin metsiin vahvistaakseni vanhuuden turvaani. Metsänomistus on Vesterille suhteellisen tuore asia
Tähän Vesteri toivoo jatkuvuutta. . Ilmasto muuttuu, ojat kuntoon Vuosikymmeniä mataloituneet ojat ja jatkuva sään vaihtelu on huono yhdistelmä. Muista kopioda kuitit, muste haalistuu yllättävän nopeasti. Meillä on noin 200 jäsentä, ja heidän omistuksessaan on runsaasti kuutioita”, Vesteri vihjaa. Mitä pitäisi tehdä, kun ilmastonmuutoksen myötä sateet lisääntyvät ja vuotuisesta sadannasta aiempaa suurempi osa on vettä eikä lunta. Vastaava Ruotsin luku on 1,4 ja Viron 0,5. ”Vähän yli 1 700 päivää”, hän hymyilee. Rankkasateiden lisääntymisen kannalta on hyvä, että ojien kunnostamiseen voi liittää edullisesti rakenteita, joita käytettiin vähän ojituksen aikana. pivaa metsätilaa.” Vesteri kertoo, että he etsivät tietoisesti hoitamattomia ja tiettömiä palstoja. Taustalla ovat omat kokemukset ajalta, jolloin metsäala oli uutta ja terminologia outoa. Venäjällä ojitettuja soita väitetään olevan 3,8 miljoonaa hehtaaria, mutta osassa soita sarkaojat ovat harvassa. Uudemmalla palstallamme pitää vielä kunnostaa ojia. Myös hyviä paikkoja pintavalutuskentille voi löytyä enemmän kuin ennen. Arvion mukaan noin 15 miljoonaa kuutiometriä kestävästä hakkuumäärästä perustuu suometsiin. ”Olen vähä vähältä harjoitellut koneella ajamista, ja se tuntuu innostavalta. Jo parinkymmenen vuoden kuluttua ojituksesta ojien kunto kannattaa tarkistaa. . Se imee liialliset sateet ja päästää veden vähitellen kuivina jaksoina pohjavalunnan kautta hyödyttämään läheisiä kuivia kankaita. Vanhastaan metsätaloudessa on totuttu siihen, että puuston kasvun kannalta liiallinen vesi johdetaan pois ojituksella. Pidä iso muovitasku kirjoituspöydän laatikossa metsäverovähennyksiin kelpaavia kuitteja varten. Tukkileimikot myydään pystykaupalla, mutta harvennukset pariskunta tekee itse. Nykyisin neljäsosa puuston kasvusta on suometsissä. ”En jaksa ihan niin pitkää päivää kuin mieheni, mutta häärin mukana voimieni mukaan.” Äskettäin he ostivat Pudasjärven tiluksilleen vanhan Timberjackin ajokoneen, ja siitä avautui uusi maailma. Professori Juhani Päiväsen arvostetussa, Metsäkustannuksen painamassa oppikirjassa Suot ja suometsät (2007) osoitetaan lukuisten mittauksiin perustuvien tutkimusten avulla, että pesusienivertaus olisi kannattanut jättää pölyttymään arkistoihin. Vastuullisuuden kehittyminen on aina hyvä asia. Kuitenkin aivan mitätön osa tästä vedestä osallistuu veden vuotuiseen kiertoon. Olisi turha ajaa päivittäin kahden tunnin matkaa Jyväskylään ja aamulla taas takaisin. Olen osana opintojani tehnyt harjoitustyönä valuma-alueanalyysia ojitettavalta alueelta.” ”Pitää luottaa, että osaa Vesteri hoitaa miehensä kanssa innokkaasti metsiään, vaikka ensimmäiset metsätöistä saadut kokemukset olivatkin kaikkea muuta kuin innostavia. Kun olemme Karstulassa raivaamassa kesäaikaan, yövymme Land cruiserimme takaosassa. Ennemmin tai myöhemmin tarvitaan kuitenkin perusteellisempi kunnostus. On esitetty, että tulvien estämiseksi luonnontilaisten kaltaisten soiden määrää on lisättävä tukkimalla ojia. . Syy on pääasiassa se, että vesi liikkuu turpeessa hyvin hitaasti. Laskeutusaltaat ja lietekuopat syntyvät samalla kalustolla kuin ojien perkaus. Itse raivaamalla säästät pitkän pennin. ”Se näkyy metsän hinnassa, eikä työn määrä pelota meitä.” ”Olemme rakennuttaneet metsiimme penkkateitä. Metsänomistajien puheenjohtajaksi Uuteen ammattiin tähtäävistä opinnoistaan huolimatta Vesteri ei aio palkkatöihin. Totta on, että luonnontilaisessa turpeessa vettä on tilavuudesta 80–97 prosenttia. Siksi kannattaa panostaa omaan työmukavuuteen. Jos sen saa lykätyksi uudistamisvaiheeseen, se alentaa kustannuksia. Rea Vesteri valittiin äskettäin Jyväskylän Seudun Metsänomistajien puheenjohtajaksi. Uskalla kysyä uudestaan, jos et ymmärrä, mitä metsäneuvoja selitti. ”Halusin sijoittaa tasaista tuottoa antaviin metsiin.”. Metsänkasvatus ei ole mitään rakettitiedettä. Sanoinkin metsätöitä ehdotelleelle miehelleni aluksi, ettei erityisesti innosta.” Lopulta hän kuitenkin tarttui raivaussahaan, rämpi ja kompasteli ensin työmaalla, mutta innostui sitten. Pesusienivertaus on kaivettu esiin tieteen arkistosta. Neuvontapalveluita tarjoavaa pienyrittäjyyttä hän silti on miettinyt. Raivatessa on mukava kuunnella radiota tai äänikirjaa. Joskus selvitään vähäisillä toimilla kuten poistamalla paikalliset ojien tukkeutumat. Metsä on kuin porkkanapenkki: se tuottaa, kun hoidat sitä. Keväällä lumen sulamisen aikaan vettä purkautuu soilta runsaasti tulvina, ja kuivina jaksoina suon vaikutus pohjavalunnan kautta on vähäinen. Ruokaa voi laittaa trangialla keitellen.” Eikä Vesteri ole kavahtanut moottorisahaankaan tarttumista. Hän haluaa, että yhdistys on jatkossakin kiinnostava yhteistyökumppani erilaisilla metsäalan toimijoille. Teollisuuden puuhuollosta kohtalainen osa perustuu jo nykyään suometsiin, ja se osuus on voimakkaassa kasvussa 1960ja 1970-luvun ojitusten antaman puusadon alkaessa kypsyä hakkuukuntoon. Metsäojituksen runsaus perustuu siihen, että jo varhain todettiin liiallisen veden poistaminen tehokkaaksi keinoksi lisätä puuston kasvua. ”Se on viime ajat teettänyt välillä melkein kokopäiväisesti töitä.” Alun perin kaupunkilaismetsänomistajille tarkoitettu yhdistys tarjoaa samanhenkistä seuraa ja toimintaa kaikille metsänomistajille. Itse asiassa hän paljastaa laskevansa miehensä kanssa päiviä osa-aikaiselle varhaiseläkkeelle pääsyyn. ”Haluan, että Jyväskylän Seudun Metsänomistajat on jatkossakin metsäalan toimijoita kiinnostava yhteistyökumppani. . ”Olin nuorena isäni kanssa vesuroimassa, Päivät venyivät pitkiksi, ja käteni kävivät niin voimattomiksi, etten meinannut saada polkupyörän tangosta otetta. Suomi onkin tilastojen mukaan varsinainen metsäojituksen suurvalta. . Ei riitä, että ojitus on kerran toteutettu: ojasto menettää vähitellen kykynsä poistaa kasvupaikalta liiallisen veden. Silloin aloitteleva naismetsänomistaja ei kaikilta metsäammattilaisilta kovinkaan ymmärtäväistä palvelua saanut. . Sellainen ei maksa kuin muutaman euron metriltä. Suomessa ojitettuja soita on noin 4,7 miljoonaa hehtaaria. Uskomus on, että luonnontilainen suo on kuin pesusieni. Sitten voi omistautua omien metsien hoitamiseen ja automatkailuun suosikkimaassa Norjassa. Ojat kannattaa pitää kunnossa ilmaston muuttuessa. ”Luulen, että naismetsänomistajille suunnatuilla metsäpalveluilla olisi kysyntää.” Toistaiseksi Vesteri saa siirtää suunnitelmansa taka-alalle. Yhdistys tunnetaan aktiivisena toimijana, joka on kerännyt toimintaansa säännöllisesti kymmeniä innokkaita osallistujia. Opintokiireet lohkaisevat osansa, ja lisäksi hänet valittiin juuri äsken Jyväskylän seudun metsänomistajien puheenjohtajaksi. Vettä poistuu soilta kesällä pääasiassa haihtumalla. 19 metsästä / 27.2.2020 matti kärkkäinen Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. palstalla Käynnissä oleva ilmastonmuutos lisää ääri-ilmiöiden todennäköisyyttä mukaan lukien rankkasateet ja toisaalta pitkät kuivuusjaksot. ”Meillä on Pudasjärvellä erämaja, ja vietämme vuosittain siellä kuukauden päivät metsiä hoidellen. Kaltevuuden vähäisyys vaikuttaa myös. Pitää vain luottaa, että osaa.” Vesterin Vinkit .
Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot tutkivat parhaillaan Heinävedellä sijaitsevalla ojitusalueella ratkaisun toimivuutta käytännön oloissa. Toisessa vaiheessa valumavesille rakennetaan puuhakesuodatin. Tutkimus on laajenemassa koskemaan myös happamia sulfaattieli alunamaita, joiden valumavedet tuottavat ongelmia erityisesti Pohjanmaalla. MARTTI LINNA, teksti ja kuvat K un Markku Suutari ajoi puutarha-alan yrityksensä tuotannon Kymenlaaksossa alas vuonna 2013, hänen oli mietittävä, mitä alkaisi sitten tehdä. Biohiiltä suo-ojiin Markku Suutarilla on ratkaisu metsäojitusalueiden huuhtoutumisongelmiin. Kenttäkokeiden tuloksia julkaistaan vielä tänä keväänä. Tiedämme myös hiilen käytöstä paljon enemmän kuin muutama vuosi sitten.” Hiilen jalostaminen voi olla esimerkiksi sen seulomista karkeisiin, hienoaineksisiin ja erittäin karkeisiin jakeisiin eri käyttötarkoituksia varten. ”Kiintoaines on siellä yksi ongelma. Suutarin mukaan esimerkiksi kemerahankkeina toteutettavissa vesiensuojelutoimissa biohiilen käyttö tarkoittaisi vain pientä lisäkustannusta.. Siinä biomassasta kaasutetaan hapettomissa tai vähähappisissa oloissa lämmön avulla kaikki haihtuvat ainesosat talteen. Tutkija Marjo Palviainen Helsingin yliopistosta kertoo, että ensimmäiset tulokset ovat olleet rohkaisevia. Pitkä kokemus kasvintuotannosta sekä metsän omistamisesta oli hyödyksi miehen miettiessä, mihin kaikkeen biohiiltä voisi käyttää. Toinen haaste on ravinnepitoisuuksien mataluus”, Suutari sanoo. 20 27.2.2020 / METSÄSTÄ Huokoinen, suuren ominaispintaalan omaava biohiili sitoo erinomaisesti ravinteita. ”Kolmas haaste on siinä, että suodattimien tuleva huolto pitää olla jo valmiiksi mietittynä. Carbons Finlandin vastaus haasteisiin on hybridi osin uusista, osin jo käytössä olevista ratkaisuista” Tutkimustietoa tulossa ”Ensin tarvitaan lieteallas tai suodatuskenttä hidastamaan veden liikettä. Ilmastokin tykkää: tonni biohiiltä sitoo itseensä 3,7 tonnia hiilidioksidia ja varastoi sen maaperään sadoiksi vuosiksi. Vaihdettavat suodatinpanokset – eli käytännössä biohiilimurska juuttikangassäkeissä – pystytään hyödyntämään esimerkiksi viherrakentamisessa. Se sitoo myös hiiltä itseensä paremmin ja pidempään kuin esimerkiksi metsään jätettävä lahopuu. Markku Suutarin vuonna 2014 perustama Carbons Finland Oy jalostaa biohiilestä esimerkiksi erilaisten huleja valumavesien käsittelyyn, viherrakentamiseen sekä lannan kompostoitiin ja luomuviljelyyn sopivia tuotteita. Etelä-Amerikan intiaanit sekoittivat biohiiltä jo ainakin 2 000 vuotta sitten ravinneköyhään maaperään, jotta saivat sen tuottamaan paremmin. ”Hiiltä on jo hyvin saatavilla.” Markku Suutari ja säkillinen sitä itseään. Jäljelle jäävän biohiilen tuotannossa tähdätään tasalaatuiseen, hiilipitoisuudeltaan yli 85-prosenttiseen tuotteeseen. Siinä voi olla mukana kymmenen prosenttia biohiiltä. Näin saadaan typpi pois vedestä.” Kolmanneksi vaiheeksi systeemiin tehdään vaihdettava, biohiileen pohjautuva suodatinyksikkö. Ojitusalueiden kiintoainesja ravinnehuuhtoutumien sitomiseen biohiili sopii erinomaisesti. ”Parin seuraavan vuoden aikana maahan tulee paljon uutta tuotantokapasiteettia. Yleensä ojitusalueilta löytyy riittävästi lehtipuuta hakettamista varten. Sen perään voidaan rakentaa vielä imeytyskenttä, jonka kasvillisuus ottaa talteen ja hyödyntää loputkin ravinteet. Osa vanhaa, osa uutta asiaa ”Emme perusta omaa biohiilituotantoa, sillä hiiltä on jo hyvin saatavilla”, Suutari kertoo. Hiiltä tehdään biomassasta pyrolyysieli kuivatislaustekniikalla. Valmiiseen tuotteeseen voidaan lisätä erilaisia ainesosia, jotta liukoinen fosfori saadaan paremmin kiinni silloin, kun biohiiltä käytetään veden puhdistamiseen
. Visiiri ei hevin irtoa, vaikka kypärää käsiteltäisiin esimerkiksi kuljetuksen yhteydessä vähän ronskimmin. Kolmas hyvä juttu, tosin ei mitenkään ainutkertainen, on kypärän sisämitan säätö. Metsäkäyttöön tarkoitettuja peruskypäriä saa paljon halvemmallakin. Tältä osin se päihittää ainakin Husqvarnan Techical-kypärät. Nelipistekiinnitys tarkoittaa, että kypärässä on leukahihna, joka kiinnittyy sekä kuulonsuojan etuettä takapuolelle. Husqvarnan kypärään verrattuna plussaa on parempi äänenvaimennus, miinusta puuttuva niskasuoja. Kovinkaan katastrofaalisia puutteita ei paljastanut. Fakta kokeiltua Huonoa. Niskassa oleva säätöpyörä tekee asian todella helpoksi, mutta kuten todettua, samalaisia ratkaisuita on muillakin valmistajilla. ”Hakkuulla sahan käyntiääni jäi etäiseksi. Hinta 134,90 euroa (sisältää alv:n) plussat ja miinukset + äänenvaimennus + jämäkkä rakenne – niskasuojuksen puute – sisäkankaan huono kiinnitys 3M Secure-Fit -kypärässä on nelipistekiinnitys eli leukahihna kiinnittyy sekä kuulosuojaimen etuettä takapuolelle. Peltor S4P5 kuulonsuojissa 32 dB äänenvaimennus . Tästä iso plussa. Kallis. 3M Secure-Fit -kypäräpaketti . Tällöin kypärä voi suojata myös putoamistilanteissa. . Toinen hyväntuntuinen ratkaisu oli visiirin luja kiinnitys. 22 27.2.2020 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva 3 M valmistaa kypäriä muun muassa rakentajien ja teollisuuden käyttöön. Säädettävä nelipistekiinnitys . 3M Securen hinta (134,90 euroa) on sama kuin Husqvarnan Technical-kypärän. Secure-Fit-kypärän leukahihnan saa helposti poistettua tai kiinnitettyä kypärän niskapuolen yli, joten siitä ei ole mitään varsinaista haittaa. Ensisijaisesti metsätyökäyttöön tehdyistä kypäristä 3M:n kypärä poikkeaa nelipistekiinnityksensä vuoksi. Sellaista ei lisävarusteenakaan näytä olevan tarjolla, mikä metsätöissä on puute. Otsaa vasten tulevan, kosteutta imevän kankaan kiinnitys vaikutti niin huteralta, että todennäköisesti kangaspala ennemmin tai myöhemmin irtoaa. Metsäkäytössä kypäriltä ei edellytetä yksinkertaista, saati nelipistekiinnitettyä leukahihnaa, vaan ne on tarkoitettu esimerkiksi korkeuksissa työskentelyyn – myös arboristien kypärissä on leukahihna. Metsissä niitä on näkynyt harvemmin, mutta tilanne saattaa muuttua, ja tarjonnan laajeneminen on tietysti aina myönteistä. Siitä iso plussa.”. Sen huomaa hakkuulla: sahan käyntiääni jäi etäiseksi. Toinen moite tulee puuttuvasta niskasuojuksesta. Tosin verkkovisiirin kiinnitysalustassa on lippa, joten käyttöominaisuudet eivät eroa vastaavista kypäristä. Muotonsa Secure-Fit-kypärä on saanut kiipeilykypäristä, joiden tunnusmerkki on lierittömyys ja aurinkolipattomuus. . . Kypärä kunnon kuulonsuojilla 3M:n kypäräpaketin paras anti löytyy korvien päältä. Kypärän Peltor X4P5-kuulonsuojat alentavat äänenvoimakkuutta 32 desibeliä. Eikä leukahihna hakkuulla erityisesti häirinnyt, mutta aika pian sen käyttö jäi, kun ensimmäinen uteliaisuus oli voitettu. UVicator-indikaattori UV-säteilyn aiheuttaman heikentymisen osoittamiseen . Se tarkoittaa merkittävästi tehokkaampaa kuulonsuojausta kuin useimmissa metsurikäyttöön tarkoitetuissa kypärissä. Hyvää. Korkean hinnan vastineeksi saa jämäkän rakenteen ja erinomaisen kuulonsuojauksen. Tämä erottaa ne ainakin perinteisistä metsurikypäristä
Samaista ainetta ruiskutettiin kuorelliseen puutavaraan ehkäisemään kaarnakuoriaisten aiheuttamaa sinistymistä. Myös Metsälehdessä vannotettiin, että parhaiten roskapuusto nitistetään kemiallisesti ennen viljelyä. 1980 1980 1970 1970. Voit olla puun latvassa tai maassa, ja käytössäsi on aina mukavasti käsiteltävä, helposti käynnistyvä ja tehokkaasti leikkaava saha”, sanoo Husqvarnan metsäammattilaisille tarkoitetuista tuotteista vastaava johtaja Andreas Rangert. Lehdessä neuvottiin edelleen turvautumaan kemikaaleihin lehtipuuvesakon nitistämissä. Akkuineen hinta kohonnee noin tuhanteen euroon. Lähteenä on käytetty myös Uudenmaan ympäristökeskuksen tiedonantoa metsätaimitarhojen torjunta-aineiden ympäristövaikutuksista, Vesihallituksen selvitystä 258 sekä haastateltu tutkija Marja Poteria Luonnonvarakeskuksesta. Puunhoidon ammattilaisille tarkoitetut sahat ovat IPX4-luokiteltuja, joten niitä voidaan käyttää myös huonossa säässä. Lehdessä kirjoitettiin vesakoiden lentomyrkytystä puoltavia artikkeleita. mainosten kertomaa TIIA PUUKILA "Heinät pois ja taimi valoon. Kemiallisista lentoruiskutuksista vesakontorjunnassa luovuttiin 1980-luvun alkupuolen jälkeen. Myös uudenlaisia vesakon ja heinän torjunta-aineita tuli markkinoille. Ruiskutusten pelättiin vievän terveyden ohella marjaja sienisadot sekä metsureilta työt. Metsätehon lisäksi päivitykseen osallistuvat muun muassa BirdLife Suomi, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, MTK, Suomen riistakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Sahojen hinta ilman akkua ja laturia on 749 euroa. Myrkyn markkinointi lopetettiin vuonna 1985 ja tuote korvattiin vaarattomammalla aineella. Kemikaaleja joka ongelmaan LIINA KJELLBERG Talousmetsien linnuston huomioon ottamisesta on pian saatavilla entistä ajankohtaisempaa tietoa. Litralla Gramoxonea ruiskutatte paremmat kasvumahdollisuudet yli 3 000 taimelle" , Berner mainosti Metsälehdessä 16. Mainoksissa taimet kastetaan seokseen paljain käsin. Päällikahvamalli Husqvarna T540i XP tulee kauppoihin helmikuussa. Taimitarhoilla 1970-luku oli kemiallisten torjunta-aineiden kulta-aikaa. Sahat varustetaan kapealla 1,1 millimetrin ketju-uraan menevällä X-Cut SP21G -ketjulla ja sitä varten suunnitellulla X-Precision-terälevyllä. Tukkimiehentäitä ja juurinilureita torjuttiin istutustaimista muun muassa Silvanolilla. ”Suurempia mullistuksia oppaaseen tuskin on tulossa. Hintaa akkuineen tulee noin tuhat euroa. Teholtaan sahojen luvataan vastaavan sylinteritilavuudeltaan 40-kuutiosenttimetrisiä bensasahoja. Husqvarnan 540I XP:n tärkein kilpailija on Stihlin äskettäin esitelty akkumoottorisaha MSA 220. Uusi akkuteknologia tuo 30 prosenttia lisää tehoa aiempiin akkukäyttöisiin moottorisahoihin verrattuna. Metsäalan toimijat päivittävät parhaillaan metsänomistajille ja metsäammattilaisille suunnattua Metsänkäsittely ja linnusto -opasta. Oppaassa kerrotaan, miten lintujen elinolosuhteita voi parantaa erilaisten metsänkäsittelyiden yhteydessä. Sahoissa on valmistajan mukaan entistä parempi suorituskyHuskulta uusia akkusahoja ammattilaisille Uuden akkuteknologian ansiosta sahat ovat entistä tehokkaampia, Husqvarnalta kerrotaan. Vuonna 1980 kemikaalimainosten kirjo Metsälehdessä laajeni myyrien ja hirvien torjunta-aineisiin. Metsäteollisuus ry:n kestävän kehityksen päällikön Tiina Vuoriston mukaan tavoitteena on tehdä oppaasta nykyistä helppokäyttöisempi. Maastossa ollessa asioita olisi helpompi tarkistaa esimerkiksi nettisivustolta tai etukäteen ladatusta sovelluksesta”, hän sanoo. Kemikaaleja käytettiin 1970-luvulla innokkaasti vesakon torjuntaan. ky. huhtikuuta vuonna 1970. Strandströmin mukaan pääperiaatteet ovat pitkälti ennallaan: esimerkiksi uudistushakkuut suunnataan pesimäaikana mahdollisuuksien mukaan reheviltä kasvupaikoilta karummille ja havupuutaimikoihin suositellaan jätettävän luontaisesti syntyneitä lehtipuita. Ministeriön pöydällä odottivat päätöstään kuntien anomukset, joissa haettiin kieltoa ruiskutuksille yksityisten ja yhtiöiden mailla. Lajikohtaiset ohjeet saattavat sen sijaan kaivata enemmän päivitystä. "Kemiallinen vesantorjunta on varmaa — ja nyt ajankohtaista", vakuutti puolestaan Rikkihappo oy, nykyinen Kemira oyj, Metsälehden mainoksessa 4.6.1970. Käytettävyys tärkeää Päivitystyö on Strandströmin mukaan tarkoitus saada valmiiksi kevään aikana. Lintulajien uhanalaisuusluokitukset ovat muuttuneet sen jälkeen, kun opas alun perin julkaistiin. Husqvarna 540i XP tulee myyntiin myöhemmin tänä vuonna. Mullistuksia ei ole luvassa. Takakahvalla varustettu 540i XP tulee myyntiin myöhemmin tänä vuonna. Ajantasaista tietoa linnuston tarpeista Opasta linnuston ottamisesta huomioon hakkuissa päivitetään parhaillaan. ”Nykyinen opas löytyy netistä pdf-muodossa. MIKKO RIIKILÄ Husqvarna on julkistanut kaksi akkukäyttöistä moottorisahaa puiden karsintaan ja pienehköjen puiden kaatamiseen. Päällikahvallinen T540i XP on ensisijaisesti arboristeille tarkoitettu puunhoitosaha, takakahvallinen 540i XP on tehokas yleissaha kaikkiin sahaustöihin. Kansalaisten vastustuksesta huolimatta vesakoiden lentoruiskutuksia oli vuonna 1980 luvassa liki 10 000 hehtaarille. Kansan keskuudessa kemiallinen torjunta herätti epäilyksiä. 23 metsästä / 27.2.2020 Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. ”Husqvarna T540i XP -puunhoitosaha ja takakahvalla varustettu Husqvarna 540i XP täydentävät toisiaan. Tavoitteena on tarkistaa, että tiedot ovat ajan tasalla”, sanoo päivitystyötä vetävän Metsätehon tutkija Markus Strandström
Konkarikin kompuroi Sääennuste lupaa lähipäiville lumipyryä, joka uhkaa päättää talven luistelukauden Joensuun viereisellä Pyhäselällä. Tai sitten kunnon lumitalvea ei tulekaan ja vesisateet sulattavat jäälle kasaantuneen lumen. Turvallisuuskysymykset ja jään lukemisen taito ovat aivan oleellisia. Pohjois-Karjalassa on luisteltu marraskuusta lähtien. Kummankin tärkein taito on varustautua retkeen oikealla asenteella, osaamisella ja varusteilla. retkeily HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat M itä yhteistä on korkeuksia tavoittelevalla kiipeilijällä ja tasaisten jäälakeuksien retkiluistelijalla. Jäät siirtyneet pohjoiseen Tänä talvena lumipeite on jäänyt maan eteläja keskiosissa olemattomaksi tai hyvin hentoiseksi. Luistelija ei lunta kaipaa Niukan lumen aikaan talven ihmemaa voi löytyä lampien, järvien ja meren jäiltä. Jään kuvioiden sekä laadun arvioiminen on paitsi avain turvalliseen liikkumiseen myös kiehtovaa opettelua siitä, kuinka talvinen luonto toimii. Tosin siinä missä marjamies kiihkossaan sinkoilee joka suuntaan ja kerää kaiken talteen, luistelija ei malta pysähtyä vaan ahnehtii aina vain enemmän metrejä. Silloin kausi pääsee taas jatkumaan. Hän kouluttautuu parhaillaan Suomen retkiluistelijat ry:n kurssilla luisteluretkien vetäjäksi. Sillan alla vesi tosin pulpahtelee jään pinnalle, vaikka jään alla ei vettä paljon olekaan. Palkinnoksi pääsee nauttimaan mykistävästä luonnon syleilystä. Osallistujille kertyi kilometrejä yli 94 000. ”Pelkistäen voi sanoa, että edellistalviin verrattuna sopivien luistelujäiden sijainti on siirtynyt 200 kilometriä koilliseen ja pohjoiseen. Paksuusmittari sekä jämäkkä retkiluistelusauva ovat yksinkertaiset välineet jään paksuuden tutkimiseen. Viime talvena yhdistyksen retkille osallistuttiin liki 3 800 kertaa. Viime vuosina on luisteltu aivan eteläisimmässäkin Suomessa, mutta tänä talvena luistelumahdollisuudet ovat olleet pitkälti Lahden pohjoispuolella”, sanoo joensuulainen retkiluistelun harrastaja Lauri Kontkanen. Vauhdinhurman ja avaruuden tunteen lisäksi retkiluistelun suolaa on jään ja luonnon tarkkailu. Retkiluistelijan tärkein sääntö on, että jäälle ei lähdetä yksin, Lauri Kontkanen (edessä) opastaa. Tällaisella jäällä kiitäessä tunne on innostunut kuin huippuapajille päätyvällä marjastajalla. Muutaman iskun jälkeen painavapäisen jääsauvan piikki solahtaa jääkerroksen läpi. Hyvissä olosuhteissa, tasalaatuisella ja nopealla jäällä taitetaan yli sadan kilometrin päivämatkoja. Ohjatuilla retkillä pääsee nauttimaan turvallisesti talvisesta luonnosta ja saa maistiaiset hienosta harrastuksesta”, Kontkanen kertoo. Nytkin saamme opetella jäällä liikkumista, tasapainon hallinnasta lähtien. muutaman sentin kerrokseksi. Valitsemme luistelulinjoja jään puhtaimmista kohdista ja välttelemme suikulaisia laikkuja, joissa lumi on korppuuntunut 24 27.2.2020 / PILKKEITÄ. Liukkaalla jäällä matkavauhti voi nousta hetkittäin yli 30 kilometriin tunnissa. Tavanomaista lämpimämmän sään seurauksena keskitalven jää on nyt normaalia ohuempaa, mutta kantaa hyvin luistelijaa. Paikka paikoin vauhdin hiipuessa kuitenkin kompuroimme, kun luistin töksähtää jäätyneen lumen karhentamaan jään pintaan. Järvien ja lampien jäät ovat kutsuneet siellä, missä pakkasta on ollut tarpeeksi. ”Retkiluistimilla liikutaan huoltamattomilla luonnonjäillä. Luistelijan parasta herkkua on mustanpuhuva, tuore teräsjää ilman merkkiäkään lumesta
Lehtoneidonvaipan kukissa tuoksu houkuttelee ampiaisia, jotka tulevat etsimään hyönteistoukkia omien toukkiensa ravinnoksi. Itse olen nähnyt vain kerran tokkuraisia ampiaisia, vaikka neidonvaippoja olen katsellut kymmeniä kertoja. Metsänhoitotöiden tekeminen omana työnä ei ole aina kannattavaa. Karuilla mailla kevyt äestys ja konekylvö on nopein ja tehokkain tapa. Leimikon myynnin ajankohta ratkaisee usein hintatason. Ja kun se siitä sitten toipuu, pörhistäytyy ja nousee siivilleen, se päätyy toiseen kukkaan. Metsän tuotteita tulee myydä säännöllisesti, ja itse kannattaa tehdä parhaiten tuottavat työt. Sama toistuu, pesässä olevat toukat unohtuvat, mutta kämmekän siitepöly on päätynyt oikeaan osoitteeseen. Myös siemenpuille pitää laskea hinta, ne jäävät usein korjaamatta. Lehtoneidonvaippa on melko harvinainen valoisien ja hikevien harjulehtojen kasvi. Paksun lumen aikana ei hankintaa kannata tehdä. Näin ei ole! Kasvu romahtaa, eikä puita olekaan 15 vuoden päästä hakattaviksi. Ne tarvitsevat erikoiset keinot ampiaisten houkutteluun. Ampiaiset sitä vastoin ruokkivat toukkansa liharavinnolla. RISTO LAUKAS Kirjoittaja on metsäyrittäjä ja Lappeenrannan kaupungin eläkkeellä oleva metsätalouspäällikkö.. Se mahdollistaa tavoitteen mukaisen kehitysluokkarakenteen ja metsien hyvän kasvun, mikä taas antaa jatkuvat kestävät hakkuutulot. Esimerkiksi käy taimikonhoito, joka palveluyrittäjällä teetettynä maksaa 300–500 euroa hehtaarilta. Pienillä pinta-aloilla ei voi puhua kannattavuudesta, koska leimikon koko on yksi ratkaiseva tekijä puun hinnoittelussa. Lehtoneidonvaipan kukat ovat samean punaruskeita, ehkä niitä voisi sanoa lihan värisiksi. Luonnnovarakeskuksen tutkijan Anssi Ahtikosken mukaan metsäteiden rakentaminen ei ole kannattavaa. Hyvä metsätieverkosto mahdollistaa sen, että saha nostetaan auton peräkontista ja käydään töihin. Mutta pörrääjien tarkkailu ei onnistu ihan helposti. Vaikka kasvin löytäisikin, Ampiaisen kapakka Lehtoneidon vaipan lihan värisissä kukissa on ampiaiset koukuttavaa nestettä. Tiet kannattaa tehdä vain omille maille (ei aina mahdollista), sillä silloin niiden kunnossapito on hallinnollisesti helpointa. Olen eri mieltä monien jutuissa esitettyjen väitteiden kanssa. Työn johto on tuottavinta omana työnä, se kannattaa aina tehdä itse, jos ammattitaito riittää. Metsätalouden kannattavuutta pohdittaessa pitää ensimmäisenä huomioida metsänomistajan tavoitteet. Toki aikuinen ampiainen saattaa hetkeksi istahtaa kukalle siemaistakseen hiukan mettä ennen kuin jatkaa saalistustaan. Huulen tyvellä on tumma kuoppamainen syvennys, johon erittyy huumaavaa mettä. Metsänviljely maksaa noin tuhat euroa ja taimikonhoito noin 300–600 euroa hehtaarilta. Kaukana teistä olevia palstoja ei kannata pitää omistuksessa. Usein taimikko on epätasainen, ja aikaa kuluu helposti 3–5 vuotta pidempään kuin viljelyssä. Siksi ampiaispölytteisiä kukkia on vähän, meillä vain syyläjuuri ja lehtoneidonvaippa. Yleensä ei kannata tehdä tukkia, vain erikoistukeissa ja pylväissä hankintalisä on riittävä. Energiapuunkorjuu omalla kalustolla on hyvinkin kannattavaa ja tuottoisaa. Jaksollisessa kasvatuksessa olen päässyt kahdeksan kuution vuosittaiseen kasvuun hehtaarilla. Kulun saa vähentää verotuksessa, joten omalle työlle ei paljon jää tiliä. Omat kokemukseni ovat täysin päinvastaiset. Silloin tuoksun tarkoitus on houkutella paikalle petoja, jotka söisivät kasvin lehtien nakertajat. Oikea-aikaiset hoitotyöt ja kasvatushakkuut sekä tehokas metsänviljely nostavat kasvun helposti 7–9 kuutioon hehtaarilla, mikä taas mahdollistaa yhtä suuret kestävät hakkuut. tää, suunnitella hyvät leimikkokonaisuudet ja muistaa myös energiapuut. Kestävän taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä pitää metsää olla Etelä-Suomen hyvillä kasvumailla yli sata hehtaaria. Jatkuvassa kasvatuksessa poistetaan parhaat kasvavimmat puut ja toivotaan, että jäävä puusto elpyy ja hakkuut voidaan toistaa 15 vuoden päästä. Niin ampiaiselle käy kuin laulun kesäleskelle: Päätteeks työn ja vaivan, yhden grogin päätti ottaa, se on ihan totta… Ampiaistyöläinen nauttii tilkan tuoksuvaa nestettä, ja silloin: ”Ne käyttäytyvät kukista poistuessaan kuin perussuomalainen korttelikapakan jättäessään: eteneminen on horjahtelevaa, liikkeet epävarmoja, välillä täytyy hetki levähtää ja ottaa tukeakin.” (Tässä ei ole mitään poliittista – teksti on suora sitaatti kirjastani ”Kämmekät, Suomen orkideat” vuodelta 1987). Hakkuut kannattaa kilpailuttaa, myydä sitä puutavaralajia jolla on kysynNäkökulmia kannattavuuteen metsäpila Mehiläiset ja kiMalaiset ovat erinomaisia pölyttäjiä, sillä ne keräävät toukilleen ravinnoksi mettä ja siitepölyä. Jatkuvassa kasvatuksessa kasvu tippuu tuonne 3–4 motin tuntumaan. Kaikki on hyvin, ja näin voidaan jatkaa maailman tappiin tukkipuita hakkaamalla. metsän kätköissä SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 27.2.2020 lukijalta Metsälehti Makasiinin 1/2020 teemana oli kannattavuus. Ampiainen humaltuu, laiskistuu, toikkaroi vähän, saa kämmekän siitepölymyhkyn otsaansa, yrittää kenties puolihuolimattomasti pyyhkäistä sitä pois, ehkä putoaakin kukasta. Etelä-Karjalassa on täysin mahdollista päästä yli 200 euron nettohehtaarituottoon joka vuosi, jopa selvästi yli. Kukat tuoksuvat, mutta tuoksu ei ole kukkainen. Luontainen uudistaminen onnistuu kiitettävästi vain karuilla mailla, mutta siitä ei tule merkittävää kustannussäästöä. Kemeratuet on syytä hyödyntää aina hoitotöissä. Hankintapuita kannattaa tehdä kohteissa, jotka eivät sovellu pystykauppaan. Huumaavat aineet eivät ehkä ole kämmekän itsensä erittämiä, vaan mesi käy nopeasti alkoholipitoiseksi, syynä hiivat ja bakteerit. Metsäteiden rakentaminen on nykyisin hyvin halpaa, noin 4?000– 5?000 eurolla saa kilometrin tietä hiekkakankaalle. Tuoksuaineet ovat samoja, joita monet kasvit erittävät lehdistään silloin, kun hyönteistuholaiset järsivät kasvin lehtiä. tarkkailu edellyttää melkoista kärsivällisyyttä: lehtoneidonvaipan kukkiessa heinäkuussa ampiaisia on vielä vähän, ja vaikuttaa siltäkin, että eri kämmekkäyksilöiden kyvyssä koukuttaa ampiaisia olisi eroja. Kustannussäästöt syntyvät lyhentyneinä matkoina ja siitä, ettei tarvitse investoida turhiin vempaimiin. Hankinnan kannattavuutta edistää hyvä metsätieverkosto
Miesja konetyön hakkuumenetelmät ovat täysin päinvastaiset. Niiden määrä on huikeassa nousussa mäntykankailla läpi Suomen. Luontoäiti yrittää paikata ihmisen möhläyksiä, osittain onnistuenkin. Kylkiäispuista on helppo napata siististi se huonompi pois. alv 24 %. Tuulikaatoja tulee herkästi, mihin toisena osasyynä on jätetyn puuston huojuttaminen konkelopuilla hakkuuvaiheessa. 26 27.2.2020 / PILKKEITÄ Metsälehdessä 1/2020 oli erään metsäveteraanin aiheellista kritiikkiä. Vieläkin sen voisi tehdä, mutta haluja ei ole. Meillä Suomessa ei takavuosina haluttu tehdä järkevää työnjakoa miesja konetyön välillä. Moottorisaha ei kuitenkaan ole iltaruskon työkalu. Ammattimetsuritkin jättivät ne aikanaan pystyyn, jos se suinkin oli mahdollista. Postimaksu on maksettu puolestasi. Liian harvoja ja valmiiksi vaurioituneita lahovikaisia hatelikkoja hänkään ei pysty parantamaan. Muhkeat 148 sivua! TI LA A VE RK OS SA Hevosurheilun jalostuskuvasto 12 € + toimituskulut 4,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen. Kaksihaaraisten runkojen poisto on hankintahakkaajalle suoranainen velvollisuus. ASKO AHONEN Korkeakoski Konehakkuu ei ole parhaimmillaan ensiharvennuksissa lukijalta Since 1960 60 YEARS # Y OU RLIFETIME M A T C H www.kesla.com JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI Keslan 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi upea PATU-punainen, loistavasti varusteltu KESLA 203T + 104 -paketti NYT ERIKOISHINTAAN 22 060 € KESLA 203T + 104. Jalostuskuvasto 2020 on nyt ilmestynyt! TILAA OMASI hevosurheilukauppa.fi Kuvasto tulvillaan ehtaa suomalaista hevoshistoriaa, hurmaavia tarinoita ihmisistä ja hevosista. Mies voi tuumailla valintojaan runkojen selkäpuoleltakin. ETUS I 2240 € Myynti: AGCOSUOMI.FI Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun # Puh. Tarkempi sisältö myyjältäsi. Puolihuolimattomalla rääpimiselläkin saadaan harvennusmetsistä riittävä vuosittainen puumäärä kasaan, eikä muulla ole mitään väliä. Se on paljon hakkuukoneen kaatopäätä teknisempi laite, ja taitavalla käyttäjällä on päänupissaan ylivertainen tietokone: omat aivot. Hinta sis. Tuotekehittelyyn panostetaan, ja maailmanlaajuisesti moottorisahoja myydään valtavia määriä. Ensiharvennusten konekalusto on lähes aina liian jä reää, joten urat ovat aiheettoman leveitä. Kertomuksia ansiokkaan kasvatusja jalostustyön takaa, mukana muun muassa koko kansan sydämiin juossut Mascate Match ja karjalaisen kuninkaan Tähen Toivomuksen eteenpäin vievät sukujuuret. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: M ET SÄ 2/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Nuori metsikkö voi olla kuin kaistalehakkuulla käsitelty. Äärimmäisen oksaiset kuusikuiturungot ovat toinen koneharvennuksista hyötynyt puuryhmä. Metsurit syrjäytettiin aiheettoman innokkaasti hakkuutöistä, kun tavoiteltiin täydellistä konekorjuuastetta. Raakaa moottorisahamiestä nekin tottelevat. Hinta voimassa 1.1.-30.4.2020 välillä tehtyihin uusiin tilauksiin
Parhaaseen kasvuun varttuneiden metsien siemenpuuhakkuut ovat täyttä myrkkyä myös ilmastotavoitteille. Kun metsät on keilattu ja kuvattu niin, että jopa puuyksilöt ikineen ja karvoineen ovat nähtävissä, työstää Tapio Oy HCV-karttoja puukaupan vaara-alueista – uudistuskypsässä iässä olevista metsistä, joiden hakkuita FSC-kriteerein uhkaa puukaupan boikotti. Näin varsinkin, jos siellä näkyy vielä joku tuulenkaatopuu tai kalliokivikin. Vanhan hyvän ajan metsänhoidon mallin – jolla metsien hulppea nykykasvu on saavutettu – uudistusikään varttunut metsä alkaa FSC-kriteerein olla jo vanhan metsän suojelukohde. ”Metsäalan termeistä esimerkiksi varhaishoitoa, raivausta, perkausta, taimikon hoitoa, nuoren metsän hoitoa ja pienpuun korjuuta käytetään metsäalalla kirjavasti. Sen jälkinä silmiin pistävät parhaaseen kasvutuottoon juuri yltäneiden, varttuneiden kasvatusmetsien melkein avohakkuumaiset siemenpuuhakkuut. JUSSI COLLIN Visakoivu halutaan tuoda takaisin suomalaiseen suunnitteluun ja muotoiluun. Metsien kasvuun ilman puhdistajina ja hiilinieluna turvaudutaan tietoisina siitä, että mitä enemmän puukuutioita metsät kasvavat, sitä enemmän ne nielevät hiiltä. Metsäsanakirjassa on noin 5 000 keskeistä metsäalan käsitettä 31 aihealueelta. kasvatuksen mallit taas ovat valtaosiltaan humpuukia. F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T. Mielenkiintoa puulajia kohtaan heräteltiin Visan uusi tuleminen -hankkeessa viime syksynä: tavoitteena on ollut tuoda esiin visan kauneus sekä sen mahdollisuudet esimerkiksi nykypäivän kalusteissa, sisutusesineissä ja koruissa. Sanastosta uskotaan olevan hyötyä esimerkiksi viestinnässä ja alan tietojärjestelmien kehittämisessä. Meidän vuosien 1950–1990 metsäammattilaisten työn tulosten – metsien kasvun huikean nousun – innoittamana tavoitteeksi on otettu metsien hyödyntäminen kasvavin hakkuin työllisyyden ja taloudellisen kasvun voimistamiseksi. Luonnon monimuotoisuuden suojelu metsien FSC-sertifioinnein näyttää johtavan yhtä ristiriitaiseen toimintaan. Lopputuloksena syntyy sähköinen metsäsanasto, joka julkaistaan Suomi.fi-verkkosivujen yhteentoimivuusalustalla vielä kuluvan vuoden aikana. ”Valitettavasti mielikuva visakoivusta on jäänyt liian vahvasti menneisiin käyttötapoihin, johon kuului myös vahva kellastuva lakkaus. Hankkeen taustalla olivat Lahden seudun kehitys Ladec Oy, Pro Puu ry ja Visaseura ry, joka hallinnoi jatkossa curlybirch.com-verkkojulkaisua. Vahingot ovat valtavat, niin valtakunnan talousja ilmastotavoitteille kuin FSC:n suojelutavoitteille. Sen tuloksena olisimme Lapin metsienkin osalta jo noin 50 vuoden kuluttua tilanteessa, joka meillä oli vuonna 1950. Hankkeessa tuotettiin muun muassa video ja verkkojulkaisu, jossa esitellään uudenlaisia visakoivutuotteita ja valotetaan visakoivun taustaa. Inarin yhteismetsästä tällaisia alueita on löytynyt muutama tuhat hehtaaria, ja yhteismetsän koko metsätaloustoiminta on täysin jumissa. Projektipäällikkö Jukka Selinin mukaan kyse on ainutlaatuisesta yhden puumateriaalin ympärille tehdystä brändityöstä. Tarkoitus on ollut vaikuttaa visan synnyttämiin mielikuviin ja toisaalta inspiroida. nen hyödyttää myös metsänomistajia. Entä ilmastotavoitteet. Siinä tuotetaan tuhansille metsäalan käsitteille termit ja määritelmät, lisäksi havainnollistetaan kaavioilla eri käsitteiden välisiä suhteita. Hankkeessa ovat Metsäkeskuksen lisäksi mukana Helsingin yliopiston Suomalais-venäläisen metsäsanakirjan koostanut tutkijaryhmä, Tapio Oy:n metsänhoitosuositusten digitalisointihanke sekä Digija väestötietovirasto. Varsinkin aloitteleville metsänomistajille metsätermistö aiheuttaa usein ihmetystä ja hämminkiä”, sanoo metsänomistajapalveluiden asiantuntija Kaisa Laitinen Suomen metsäkeskuksesta. Vuonna 2014 uudistettiin metsälaki. T A P I O . Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. Sellutehtaita ja jopa tolkuttomia veronmaksajien tukirahoilla puuta polttavia lämpövoimaloita on suunnitteilla vähän joka pitäjään. Ilman uudenlaisen mielikuvan synnyttämistä, visakoivu ei herätä nuoren polven suunnittelijoiden ja muotoilijoiden kiinnostusta hyödyntää sitä uusien tuotteiden luomisessa”, kertoo hankkeessa mukana ollut Ladecin liiketoimintakehittäjä Mikko Kyle. Jatkuvan kasvatuksen mallihan oli käytössä Lapissa 1800-luvun lopulta aina 1940-luvulle asti. Lapin metsät nielivät siis hiiltä silloin puolta vähemmän kuin metsämme nyt. Uusia sertifiointikonsteja oman vallan ja vaikuttamisen lisäämiseksi työstetään kaupunkien kabineteissaja ja opastetuilla metsäretkillä, mukana monet intressipiiri – paitsi metsänomistajat. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . VEIKKO VUONTISJÄRVI metsäalan seniori tietokirjailija Sanastotyön perustana on taannoinen Suomalaisvenäläinen metsäsanakirja. Sen tuloksena Lapin metsien kasvu 1950-luvulla – jolloin minäkin työn metsien parissa aloitin – oli vain puolet siitä mitä nyt. Lähtökohtana suomalais-venäläinen metsäsanakirja Sanastotyölle antaa pohjaa Helsingin yliopistossa koostettu, Suomalais-venäläinen metsäsanakirja, jonka käytöstä Metsäkeskus ja Helsingin yliopisto solmivat vuoden alussa yhteistyösopimuksen. Mielikuva visakoivusta uusiksi Tuore verkkojulkaisu esittelee nykypäivän visakoivutuotteita. Metsälailla mahdollistetun metsien jatkuvan Tavoitteet ja toimet eivät kohtaa JUSSI COLLIN Suomen metsäkeskus on käynnistänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa mittavan metsäalan sanasto -hankkeen. 27 PILKKEITÄ / 27.2.2020 lukijalta RistiRiitaisia ovat valtakunnan metsäpolitiikan tavoitteet ja käytännön toimet, totesin Lapin metsätalouspäivillä. Käsitteiden kirkastamiMetsäalan käsitteille selitykset Metsäsanasto on tarkoitus julkaista verkossa vielä tämän vuoden aikana. Näiden HCV-karttojen ja FSC-toimien syytäkö on sitten sekin, että metsänomistaja ei enää uskalla kasvattaa metsää normaaliin uudistamisikään asti, vaan hakkaa kaiken varalta jo keskenkasvuisena. Sanasto on avoimesti kaikkien käytettävissä. Ne tietävät metsän kasvun putoamista 8–10 mottia/hehtaari tasolta nollan tuntumaan parin vuosikymmenen ajaksi. Jatkuva kasvatus on kyllä käyttökelpoinen hakkuutapa joissakin maasto-/metsäkohteissa edellyttäen erikoisen hyvää ammattitaitoa ja haluakin sellaiseen toteutukseen, mutta yleiskäyttöön ei. Mutta entä keinot tavoitteisiin. Mutta miten metsälakimme sopii ilmastotavoitteisiin
TONTTI, Savonlinna, Saukonsaari 3,66 ha. Metsämaan pinta-alasta noin 24 % on varttuneita T2-taimikoita ja noin 39 % on nuoria kasvatusmetsiä. Hp. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@ metsat.fi. Hannu Jänkälä 040-721 6860. Kasvupaikat ovat reheviä lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden kangasmaita. 22.3.2020 MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Puusto koostuu 20–30 vuoden ikäisistä mänty-/ja koivuvaltaisista kuvioista, joissa on lähivuosina ensiharvennushakkuita tarjolla. METSÄKIINTEISTÖ/OK-TONTTI, Kitee, Kesälahti Pyhäjärven rannalla, n. 9564 m 3 + 2 v. 28 27.2.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Tule mukaan aktiiviseen metsäosaajien tiimiimme! LEHTORI Metsätalous Työsuhde on toistaiseksi voimassaoleva, alkaen 1.4.2020. Hyvin saavutettavissa oleva metsäpalsta, jossa hoitotöitä ja rehevien kasvupohjien metsiköitä harvennettavaksi lähivuosina. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Ranta loivasti syvenevää hiekkarantaa. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. METSÄKIINTEISTÖ/OK-TONTTI, Kitee, Kesälahti Pyhäjärven rannalla, n. 0,3 ha uudistusrästi. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. kasvu. 1 km. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@ metsat.fi. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa. Runsaasti hakkuumahdollisuuksia, vaikka osalla aluetta metsänkäytön rajoituksia. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Kosola 8,2 ha. YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. Myydään tarjouskaupalla, lähtöhinta 108.000 €. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Metsämaan pinta-ala on noin 38 ha, jonka lisäksi kauppaan kuuluu vuokrattuna olevaa EU-tukikelpoista peltoa noin 9 ha. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. TONTTI, Savonlinna, Saukonsaari 3,66 ha. Ranta loivasti syvenevää hiekkarantaa. Hp. 142.000 € / tarjous viim. Varapuheenjohtaja Sulevi Junttila 0400372527. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Työ alkaa sopimuksen mukaan ja se on toistaiseksi voimassa oleva. 100 m, ilmansuunta länteen. Tontin rakennettavuus mainio. TARJOUKSET kohteista os. 3,6 milj. Torppa tarjoaa tukikohdan metsäisiin harrastuksiin. Osuustiloja on 2247kpl, osakkaita 1965kpl. Hp. Hp. Kohteet sijaitsevat kolmessa eri palstassa, metsämaa reheväpohjaista, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston kokonaismäärä on n. 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. METSÄPALSTA, Rantasalmi, Parkumäki Määräalana myytävä metsäpalsta. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. Hp. Torppa vuokrattu 31.5.2020 asti. TARJOUKSET kohteista os. 3,6 milj. Tilalla vanha torppa pihapiireineen (sähköliittymä siirtyy uudelle omistajalle). Kemijärven yhteismetsä 2x100_92 mm 21.2.2020 11.15 Sivu 1 METSÄPALSTAT, Kitee, Kesälahti 13,3 ha. Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto muodostavat ainutlaatuisen korkeakouluyhteisön, jossa kohtaavat tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan huippuosaajat. 100 m, ilmansuunta länteen. 050 464 6500 METSÄTILA, Hyvinkää 50 ha. Kiinteistöllä on 3 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajanasunnoille, rakennusoikeus 130 krsm²/rakennuspaikka. Kasvupaikat ovat reheviä lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden kangasmaita. Hyvässä kasvuvaiheessa olevista nuorista metsistä koostuva pieni metsäpalsta. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 22.3.2020 MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. 1 840 m 3 . Hyvässä kasvuvaiheessa olevista nuorista metsistä koostuva pieni metsäpalsta. 50.000 €. Hintanäkemys 52.000 €. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. Runsaasti hakkuumahdollisuuksia, vaikka osalla aluetta metsänkäytön rajoituksia. Hp. Määräalana myytävä kohde rajautuu Kosolantiehen. Edellytämme hakijalta tehtävään sopivaa metsäalan koulutusta. Ainespuun määrän arvioidaan olevan noin 1950 m 3 , josta tukkipuuta on noin 330 m 3 . Toimintamme perusta on metsätalous, muu toiminta koostuu metsästyksestä maa-ainesten myynnistä ja mökkitonttien vuokrauksesta sekä niiden myynnistä . Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Haemme palvelukseen TOIMINNANJOHTAJAA toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, työsuhteessa noudatetaan YT-METO työehtosopimusta. 1.300 m 3 . Kosolantien varressa on n. 490.000 €/tarjous viim. 1.300 m 3 . Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. Kohteet sijaitsevat kolmessa eri palstassa, metsämaa reheväpohjaista, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston kokonaismäärä on n. Puustoa 15.2.2018 päivättyjen arvioiden mukaan n. 50.000 €. YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. 170 m. Huikea metsätilakokonaisuus vain reilun 5 km:n päässä keskustasta. Kaava sallii asuinpientalojen rakentamisen (AT). 142.000 € / tarjous viim. 170 m. Hakemukset liitteineen 6.3.2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen juha.ukkola@mhy.fi Lisätietoja toiminnanjohtaja Juha Ukkola 040-1399390 ja hallituksen pj. Hyvinkään kaupungilta saadun tiedun mukaan yleiskaavan mukaisia laskennallisia rakennuspaikkoja on 10 kpl (13:140 5 kpl ja 13:420 5 kpl). Lisätietoja tehtävästä antaa Puheenjohtaja Antti Kerkelä 0405330457, 0400395056. Kosolantien varressa on n. Rantapuusto järeähköä männikköä, kauempana hyvässä kasvussa olevaa taimikkoa. Ainespuun määrän arvioidaan olevan noin 1950 m 3 , josta tukkipuuta on noin 330 m 3 . 550 m 3 . Tontin rakennettavuus mainio. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Lisätietoa välittäjältä. Kasvatusmetsissä on runsaasti harvennushakkuutarpeita tulevalla 10-vuotisperiodilla. Ammattikorkeakouluna vastaamme työelämän tarpeisiin kouluttamalla asiantuntijoita ja panostamalla vaikuttavaan tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaan. Kiinteistöllä on 3 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajanasunnoille, rakennusoikeus 130 krsm²/rakennuspaikka. 22.3.2020. Myydään Tarjouskaupalla, lähtöhinta 19.000 €. Kokonaispinta-ala n: 44000ha. Kokonaispuusto on noin 500 m 3 kuitupuuta. Tilalla vanha torppa pihapiireineen (sähköliittymä siirtyy uudelle omistajalle). Kasvatusmetsissä on runsaasti harvennushakkuutarpeita tulevalla 10-vuotisperiodilla. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). 550 m 3 . Metsämaan pinta-alasta noin 24 % on varttuneita T2-taimikoita ja noin 39 % on nuoria kasvatusmetsiä. Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. 85.000 e SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Puusto koostuu 20–30 vuoden ikäisistä mänty-/ja koivuvaltaisista kuvioista, joissa on lähivuosina ensiharvennushakkuita tarjolla. Osuuden suuruus 605/18338. Kaava sallii asuinpientalojen rakentamisen (AT). Koko paketti nyt nopeimmalle sopuhintaan! Hp. Hp. Hyvinkään kaupungilta saadun tiedun mukaan yleiskaavan mukaisia laskennallisia rakennuspaikkoja on 10 kpl (13:140 5 kpl ja 13:420 5 kpl). Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. 1 km. kasvu. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. Määräalana myytävä kohde rajautuu Kosolantiehen. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Kosola 8,2 ha. Puustoa 15.2.2018 päivättyjen arvioiden mukaan n. Metsikkökuviot ovat pääosin kesäkorjuukelpoisia. 1 840 m 3 . Rantapuusto järeähköä männikköä, kauempana hyvässä kasvussa olevaa taimikkoa. Osuuden suuruus 605/18338. Torppa tarjoaa tukikohdan metsäisiin harrastuksiin. Hintanäkemys 52.000 €. Hp. Kohde muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä kiinteistöstä, joista yhdellä kiinteistöllä RN: 14:16 on rantarakennusoikeutta 150 k-m 2 . 87 000 €. Kohde muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä kiinteistöstä, joista yhdellä kiinteistöllä RN: 14:16 on rantarakennusoikeutta 150 k-m 2 . 22.3.2020. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. Lisätietoa välittäjältä. Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. Eduksi luetaan yhteismetsän toimintaympäristön ja sidosryhmien tuntemus. 2 km. Metsämaan pinta-ala on noin 38 ha, jonka lisäksi kauppaan kuuluu vuokrattuna olevaa EU-tukikelpoista peltoa noin 9 ha. Huikea metsätilakokonaisuus vain reilun 5 km:n päässä keskustasta. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelo palkkatoiveineen 27.3.2020 mennessä osoitteeseen www.kemijarvenyhteismetsa.fi otsikolla toiminnanjohtaja. Saimaan Pihlajaveden rantaviivaa on n. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Ylijäämä vuodelta 2019 maksetaan myyjälle. Hp. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Ylijäämä vuodelta 2019 maksetaan myyjälle. Arvostamme oma-aloitteisuutta ja markkinointihenkisyyttä sekä sitoutumista paikkakunnalle. METSÄPALSTA, Rantasalmi, Parkumäki Määräalana myytävä metsäpalsta. www.mhy.fi/sodankyla Metsänomistajat MHY Sodankylä 2 x 85_92mm 20.2.2020 10.23 Sivu 1 Kemijärven yhteismetsä Kemijärven yhteismetsä toimii Kemijärven kunnan alueella. Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka kauniilla etelärinteellä, omaa rantaviivaa on n. 0,3 ha uudistusrästi. Metsikkökuviot ovat pääosin kesäkorjuukelpoisia. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Saimaan Pihlajaveden rantaviivaa on n. Hyvin saavutettavissa oleva metsäpalsta, jossa hoitotöitä ja rehevien kasvupohjien metsiköitä harvennettavaksi lähivuosina. Hp. 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. 2 km. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa SODANKYLÄ Metsänhoitoyhdistys Sodankylä ry hakee luotettavaa, yhteistyökykyistä sekä itsenäiseen ja asiakaslähtöiseen työhön kykenevää METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviin kuuluvat alueneuvojan toimihenkilötehtävät. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 490.000 €/tarjous viim. Sinulla on metsäalan koulutus ja vähintään muutaman vuoden työkokemus. Myydään tarjouskaupalla, lähtöhinta 108.000 €. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka kauniilla etelärinteellä, omaa rantaviivaa on n. Torppa vuokrattu 31.5.2020 asti. Yhteismetsä on perustettu 1935. Myydään Tarjouskaupalla, lähtöhinta 19.000 €. Katso tarkemmat tiedot: tamk.fi/avoimettyopaikat Hae tehtävää viimeistään 1.3.2020 METSÄPALSTAT, Kitee, Kesälahti 13,3 ha. Tieyhteys rantaan erinomainen. Tieyhteys rantaan erinomainen. 87 000 €. Kokonaispuusto on noin 500 m 3 kuitupuuta. 9564 m 3 + 2 v. 85.000 e SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. Koko paketti nyt nopeimmalle sopuhintaan! Hp. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 050 464 6500 METSÄTILA, Hyvinkää 50 ha
029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 2 000. 029 432 6105 AsiAKAsPAlVelU klo 9–15 tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Veroilmoituksen 2C-lomakkeen taustapuolelle kirjataan silloin hankintatyön määrä ja arvo ja mahdollisesti ansiotulona verotettava arvo. METSÄASIANTUNTIJA JA METSÄNHOITOESIMIES Haemme kehittyvään joukkoomme metsäasiantuntijaa ja metsänhoitoesimiestä vakituisiin työsuhteisiin. Metsänomistajajäseniä meillä on n. 029 432 6113 levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Sustainable everyday living – www.vapo.fi Onko sinussa LUONNOSTAAN energiaa?. 029 432 6108 Eero Sala p. Palveluksessamme on seitsemän toimihenkilöä. Lue lisää ja hae paikkaa 13.3.2020 mennessä osoitteessa vapo.com/rekrytointi. 0400 295 527, pekka.vaha@mhy.fi Metsänomistajat MHY Länsi-Pohja 2x110mm_ML 7.2.2020 10.37 Sivu 1 Haemme Vapon puupolttoainetiimiin kokenutta PUUNHANKINNAN AMMATTILAISTA jonka päävastuualueena ovat puunhankinta sekä puun varastojen ja kuljetuksien hallinta. 029 432 6114 Kauppak. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsäalan toimihenkilötehtävistä, hyvää organisointija yhteistyökykyä, markkinointija palveluhenkisyyttä sekä sitoutunutta asennetta työhön. metsänhoitotöiden toteutus, operatiivinen työnjohto ja valvonta, urakoitsija yhteistyö ja resursseista vastaaminen. Tarjoamme vakituiset työsuhteet aktiivisesti toimintaansa kehittävässä metsänhoitoyhdistyksessä. Metsänhoitoesimiehen pääasiallinen toimialue on Kurun, Mänttä-Vilppulan, Ruoveden ja Virtain alue. Haemme Tervolaan METSÄNEUVOJAA Arvostamme metsäalan koulutusta, markkinointihenkisyyttä ja kykyä sitoutua tulosvastuulliseen ja alati muuttuvaan mhy-ympäristöön. 19 B, 40100 Jyväskylä toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. ilmoittautumiset: www.kontiki.fi, puhelimitse 09 466 300 tai ilmoittautumiset@kontiki.fi. HANNU JAUHIAINEN Mitä on uinumaan jättäminen. 029 432 6100 Uikoasu Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin p. 2 milj. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Hinta sisältää matkat, majoituksen, 3 lounasta ja 3 päivällistä, suomalaisen paikallisoppaan sekä palveluja toimistomaksut. 190 000 ha. Jos on mahdollisesti saatu hankintakaupan ennakkoa, sitä vastaan voi kirjata myös työn arvoa, korkeintaan kuitenkin ennakon verran. 5100 ja jäsenet omistavat metsää n. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan ke 4.3.2020 mennessä sähköpostilla harri.katajamaki@mhy.fi Lisätietoja antaa johtaja Harri Katajamäki puh. hAnKintAtYö ilmoitetaan tehdyksi aina tekovuonna, koska siitä voi kertyä ansiotulona verotettavaa tuloa tekovuonna. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. 029 432 6112 toimittajat Liina Kjellberg p. OmaVerossa työ kirjataan tehdyksi, mutta sen arvoa ei merkitä menoksi eli työn arvo jätetään uinumaan ja vähennettäväksi seuraavan vuoden verotuksessa. Palkkaus YT/METOtyöehtosopimuksen mukaisesti. Lisämaksusta ruokajuomat, yhden hengen huone 190 € ja lippu jääkiekko-otteluun 99 €. Palkkaus YT/Meto tes:n mukainen. Toimessasi keskityt pääasiassa metsänomistajien metsänhoitotöihin, metsäarvioihin ja puukauppaan. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Työ alkaa 1.5 tai sopimuksen mukaan. Hänen tehtäviinsä kuuluvat puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta. 044 7764 553 harri.katajamaki@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys MHY Pohjois-Pirkka 2x170 Makasiini_Makasiini 13.2.2020 11.12 Sivu 1 LÄNSI-POHJA Olemme viiden kunnan alueella toimiva metsänhoitoyhdistys eteläisessä Meri-Lapissa. Lisätietoa myös osoitteesta metsalehti.fi/lukijamatka. euroa. Toimipiste sijaitsee Ruovedellä tai Kurussa. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 88. Liikevaihtomme on n. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Ilmoita Metsälehdessä. Hakemukset, joita ei palauteta, liitteineen 13.3.2020 mennessä osoitteella pekka.vaha@mhy.fi Lisätietoja antaa toiminnnjohtaja Pekka Vähä, puh. Jos hankintakaupan tai polttopuiden myyntituloa ei ole saatu, hankintatyön arvoa ei kirjata 2C-lomakkeen etupuolelle vähennykseksi. 09 315 49 844 MArKKinOinti Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Metsäasiantuntijan toimialue on pääasiassa Mänttä-Vilppula ja toimipiste sijaitsee Vilppulassa. Hankintakaupan puista saatetaan kuitenkin saada tuloa vasta tekovuotta seuraavana tai sitä ehkä seuraavana vuonna, jos on kyse polttopuista. 029 432 6118 MeDiAMYYnti Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta,Joensuu verokysymys KUn hAnKintAtYö on tehty viime vuonna ja tulo tulee vasta tänä vuonna, ohjeistetaan ilmoittamaan työ tehdyksi viime vuoden verotuksessa ja työn arvo jätetään uinumaan. Mitä se oikein tarkoittaa. p. 050 512 9224 toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. 29 PILKKEITÄ / 27.2.2020 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsälehti Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi tOiMitUs Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Palveluksessamme on 30 toimihenkilöä. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Ensi vuoden alussa olemme osa uutta mhy Lappia. Tehtävän sijainti on joko itäisellä Uudellamaalla tai Kymenlaaksossa. 029 432 6117, ilmoitukset@metsalehti.fi POHJOIS-PIRKKA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka toimii 8 kunnan alueella pohjoisella Pirkanmaalla. Metsänomistajajäseniä on n. Vielä pari paikkaa lukijamatkalle SveitSiin 13.–17.5.2020 Matka maksaa Metsälehden kestotilaajille 1 835 € ja muille 1 910 €. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Oy Kon-Tiki Tours Ltd
Metsänomistaja markkina voimien puristuksessa heikki nuorTeva, teksti ja kuvat Etelämantereella mitattiin hiljattain uusia lämpöennätyksiä. Saalis oli kuulemma mittava. Markkinamekanismin ansiosta Suomen metsien suojelupinta-alaa kasvatetaan ilman, että metsänomistajalla on mitään mahdollisuuksia saada korvauksia menetetyistä hakkuutuloista. Metsäpäivillä kerrottiin niiden päälle tulevista markkinavoimien asettamista rajoitteista. Punaetelänpyökki ei pudota lehtiä talvella, ja sen lehdet ovat kooltaan kutakuinkin hieskoivun lehtien luokkaa. Jorma Särkelä, Itä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen valtuuston varapuheenjohtaja, Kemijärvi (verkoilla) 50 VUOTTA 12.3. Tiedemiehet arvuuttelevat tuon tuostakin, milloin antarktis vihertyy uudestaan. Hän ottaa uuden tehtävän vastaan 1.6.2020 alkaen. Suomen osuus vastuullisten kuluttajien hyvästä omastatunnosta on siten kohtuuttoman suuri. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Tällä hetkellä lajin yksilöitä kasvaa luontaisesti vain Uudessa-Seelannissa, mutta puu majaili antarktiksen niemimaalla vielä ainakin 36 miljoonaa vuotta sitten. Hän totesi, ettei asialle ole mitään tehtävissä, koska suuret suomalaisen puun käyttäjät kuten Ikea eivät jousta FSC-kontrolloidun vaatimusten osalta tippaakaan. Epäilen kuitenkin, etteivät he ole tietoisia siitä, että ekologisen kestävyyden hinta maksatetaan yksityismetsänomistajilla, jolloin on selvää, että sosiaalisen kestävyyden vaatimuksia rikotaan räikeästi. Myös sydänpuu voi olla kirsikanpunaista. PyökAntarktiksen muinaiset etelänpyökit punaetelänpyökin lehdet ova suunnilleen hieskoivun lehtien kokoisia. Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Nykyään suvun kaikki yli neljäkymmentä lajia kasvavat luontaisesti ympäri eteläistä pallonpuoliskoa. Tänä päivänä, kun etelänpunapyökkejäkin kasvaa istutettuna jopa Skotlannissa, ei nykyilmaston kehityksellä puiden paluu antarktikselle ainakaan pitkällä tähtäimellä ole ajatuksena aivan tuulesta temmattu.. Tämäkin puoli asiasta olisi hyvä saattaa kuluttajien tietoisuuteen. ki-nimi jäi silti puhekieleen, vaikka puusuvun on sanottu olevan enemmän sukua koivuille kuin pyökeille. Punaetelänpyökki (Nothofagus fusca ) kuuluu etelänpyökkien sukuun ja on eräs niistä lajeista, jonka siitepölyä on löydetty etelämantereelta tehdyissä maakairauksissa. Puulla on myös ihka oma mykorritsaeli sienijuurilajinsa Boletopsis nothofagi . Uudessa tehtävässään Salo raportoi edelleen Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha mänTylälle ja on Metsä Forestin johtoryhmän jäsen. Kysymys on FSC-metsäsertifioinnista, jonka piirissä koko Suomessa on noin kaksi miljoonaa hehtaaria. Sittemmin alue viileni, ja puut kaikkosivat jäätiköitymisen myötä lämpimämmille alueille. FSC-systeemiin kuuluu käsite ”korkean suojeluarvon alueet”, joista luokkaan ”koskemattomat laajat metsäalueet” kuuluu Ylä-Lapissa suuria alueita. Lehtien ikääntyessä ne muuttuvat ennen varisemistaan väriltään punaisiksi, josta puun englanninkielinen nimi ”red beech” (punapyökki) on osin peräisin. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. ja metsät.tohtori, Joensuu rakas päiväkirja liisa saarenmaa Kirjoittaja on metsäneuvos. Kuten tunnettua Ylä-Lapin metsistä yli 90 prosenttia on lakisääteisesti suojeltua. Punaetelänpyökki on suurikokoisin Uuden-Seelannin etelänpyökeistä. Maailman metsistä vastaava luku on 10 prosenttia. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Lisäksi Suomella on kattava lakisääteisiin päätöksiin perustuva suojeluverkosto. Siitä seuraa ikäviä vaikutuksia metsänomistajille. Puita kasvoi alueella kosolti, erityisesti etelänpyökkejä. Ilmasto lämpenee etelämantereella huikeaa vauhtia – jopa kuusi kertaa nopeammin kuin maailmassa keskimäärin. Puu voi kasvaa lähes neljäkymmentä metriä korkeaksi ja rungoltaan kolme metriä paksuksi. Kokemus oli hieno, joskin järkyttävä. Tosiasiassa hirmuliskojen aikaan vuosimiljoonia taaksepäin etelämantereella oli kuitenkin lämpimämpää kuin nyky-Suomen suvessa. Kun metsänomistajan metsät joutuvat tähän HCV-koriin, tarkoittaa se sitä, ettei niissä voida tehdä lainkaan kaupallisia hakkuita, koska metsäteollisuus ei puuta niiltä osta. punaetelänpyökki voi olla neljäkymmentä metriä korkea ja rungoltaan kolme metriä paksu. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. FSC-kontrolloitu puu täyttää vain ekologisen kestävyyden vaatimuksen ja laiminlyö kolmea muuta ulottuvuutta. Etelänpyökit luettiin kasvitieteessä vielä 1800-luvun alussa varsinaisiin pyökkeihin (Fagus sp. Englantilainen lähetyssaarnaaja-kasvitieteilijä William Colenso raportoi 1800-luvulla, että Uuden-Seelannin maorit käyttivät etelänpyökinpalasia myös syöttikoukuissaan pyydystäessään terävähampaisia barrakudakaloja. Punaetelänpyökin sydänpuusta on eristetty muun muassa terveysvaikutteista nothofagin-antioksidanttia, jota löytyy myös rooibos-teestä. Petokaloja tuskin kiinnosti itse puun maku, mutta punasävyinen puuaines saattoi toimia houkuttimena puu-uistimien tapaan. Paluu tulevaisuuteen. Sen puuainesta pidetään suhteellisen lahonkestävänä, ja sitä käytetään muun muassa aidantolppina, kaivosja ratapölkkyinä, lattialautoina sekä huonekalupuuna. Suomen metsäpinta-alasta noin 90 prosenttia on sertifioitua. Seppo rouvinen, maat. Huonekalujätin asiakkailla ei ole taatusti harmainta aavistusta siitä, että hänen hyvä omantuntonsa vastuullisena kuluttajana tosiasiassa maksetaan metsänomistajan pussista. Osallistuin viime viikolla legendaarisiin Lapin metsätalouspäiviin ensimmäistä kertaa elämässäni. FSC-kontrolloitu puu on käenpoika tässä kokonaisuudessa. Kansainvälisten toimintojen nykyinen johtaja markku luhTaSela jää eläkkeelle syyskuussa 2020. Kestävän metsätalouden kriteereitä on kuitenkin edelleen neljä, eli taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävyys. ja metsät.maisteri, Joensuu 15.3. Käytännössä se tarkoittaa vaatimusta käsitellä myös PEFC-sertifioituja metsiä FSC-standardin mukaisesti. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Juhani Jukola, metsänhoitaja, Rauma (perhepiirissä) 70 VUOTTA 11.3. Jäät sulavat ja pingviinit tepastelevat lammikoissa puuttomalla Seymourin saarella, jossa lämpötila kipusi tämän vuoden helmikuussa yli kahdenkymmenen asteen. ), mutta erotettiin myöhemmin omaksi suvukseen. Keskustelin tästä epäkohdasta tauolla pitkään metsäteollisuuden palveluksessa toimineen henkilön kanssa. Hän jatkaa siihen asti nykyisessä tehtävässä jäsenpalvelujohtajana. Suomalaiset ovat nimenneet kyseisen sienisuvun ”sudenkääviksi”, joskaan koko Uudessa-Seelannissa ei ole ainuttakaan sutta. ”Ensimmäistä kertaa antarktiksella” ja ”kaikkien aikojen lämpöennätys” kerrottiin useissa uutislähteissä. Tämä ei ole reilua! On periaatteessa hienoa, että kuluttajat ovat tietoisia hankintojensa ekologisesta kestävyydestä ja osaavat vaatia sitä. Tiina Tolvanen, maat. 30 27.2.2020 / PILKKEITÄ merkkipäivät nimitys 85 VUOTTA 13.3. nuorteva MeTsä GrOUp MMM Tomi Salo on nimitetty kansainvälisen puukaupan johtajaksi Metsä Groupin puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaavaan Metsä Forestiin. Koska metsäteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla, sen pitää osoittaa asiakkailleen olevansa metsien suojelun osalta paavillisempi kuin paavi itse
Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 27.2.2020 metsäristikko 4 ensi numerossa Metsälehti Makasiini ilMestyy 12. Maaliskuuta. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 4”. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. • Metsävähennys voi poikia yllätyksiä • Haastattelussa Metsähallituksen uusi johtaja • Klapikoneet kevätkatsastuksessa • Väljennyshakkuu tutuksi • Vuole lastuista lehmiä TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 12.3.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i Sa m i Ka rp pi ne n • Millä perusteilla metsäkone tukkeja katkoo. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsäristikko 1, oikea ratkaisu. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PALKINNOT metsäristikosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Veli Alasiurua, Helsinki, Irene Tolvanen, Turku ja Tuuli Öhman, Pietarsaari. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys
Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon