Metsälehti 11/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

AKKUTRIMMERILLÄ VESAKKOON ›› Suvi Tasanko haluaa metsäyrittäjäksi 3. SADE EI RAIVAAJAA HAITTAA METSÄRAHASTO ”Rahan tuloa on jouduttu hillitsemään” MAANMUOKKAUS UUSIA RATKAISUJA TARVITAAN Koeajossa Volkswagen ID.4 Kysymyksiä uudelle metsänomistajalle LUOVUTUSVOITON VEROTUS SAHA EI KÄY, MISSÄ VIKA. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 1 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T 8431_.indd 1 2.6.2021 15.53
Siksi pystymme tarjoamaan rungoistasi erittäin kilpailukykyisen hinnan. Selkeästä hintamatriisista näet heti, mitä vähintään tienaat – ja joustoa löytyy puutavaran järeyden mukaan myös ylöspäin. Järeysrunkohintakaupassa myyt harvennusleimikkosi puut kokonaisina runkoina ja me hyödynnämme ne tukkija kuitupuiksi järeyden ja markkinatilanteen mukaan. Metsän uusi Järeysrunkohinta on pitkä harppaus nykyaikaan Puukauppa uudistuu harvennuksissa puutavaralajikaupasta kaikille järkevämpään, järeyteen perustuvaan runkohintaan. Lue lisää Järeysrunkohinnoittelusta ja sen käyttöönottoaikataulusta: metsaforest.com/jareysrunkohinta Koska puut kasvavat pitkinä – ei pätkinä 8432_.indd 2 2.6.2021 15.11
Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. 42 TUTKIMUS : Lahonkesto puntarissa 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Vinkit riukujen tekoon 44 KYSY POIS : Pienen aukon uudistaminen. 28 Tynnyri tehdään männystä Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8433_.indd 3 28.5.2021 16.46. 28 VAIKUTTAJA : ”Markkina on kuuma” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 14 kysymystä uudelle metsänomistajalle 40 SAHA KÄYNTIIN : Missä vika. 62 Nokasta kaakkurin tunnistaa JU HA SIN SA LO SE PP O SA M U LI JO RM A LU H TA Tapio Tilli hoitaa metsärahastoa 70 KÄSIN TEHTY : Ainon jäljillä 74 TUOTE & TEKIJÄ : Taikinatiinuja tarvitaan aina 76 LUKIJALTA : Ilmastonmuutos ja metsätalous 78 PILKKEET : Koru ravan keskellä 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Uudenlaista suojelua S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kustannukset karkaavat 6 METSÄNOMISTAJA : Uutta oppimassa 12 HIRVIELÄIMET HÄMÄRÄN PEITOSSA 14 METSÄTYYPPI : Millainen hyttyskesä on tulossa. 74 S. 47 PIKATESTI : Stihlin akkutrimmeri 48 PERINTÖMETSÄ : Näin luovutusvoittoa verotetaan TALOUS 51 RAHAPUU : Kaikkea hyvää 52 PUUMARKKINAT : Runkohinta myös harvennuksille 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kuusitukkia 75 eurolla 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Melkein onnistunut kauppa 56 TILAMARKKINAT : Hintalaskurit koetuksella 57 KOEAJO : VW ID.4 – kansanauto sähköllä LUONNOSTA 61 ENNEN & NYT : Rappuset muistona 62 LUHTA : Liskolinnun näköä 68 KOLUMNI : Kusti S. 15 NURIN NUORELLA IÄLLÄ 16 LUKIJAN KUVA : Tuunattu saha savotalle TEEMA 18 MAANMUOKKAUS : Miten muokata
Työmaat ovat pieniä ja etäällä toisistaan, eikä kone pääse näyttämään tehokkuuttaan. Uudistusalojen muokkaus on viime aikoina kehittynyt, mutta samalla myös sen hinta on noussut. Metsäyhtiö G. Alustana toimineeseen metsätraktoriin asennetut lautaset muokkasivat istutuskohdan, johon mikroprosessoriyksikön ohjaama istutuspää sujautti taimen. Hinnat löydät sivulta 52 ja tuoreimmat noteeraukset aina tiistaisin osoitteesta www.metsalehti.fi. Se taas ei onnistu, ellei metsänhoidon suunnittelua saada kehitettyä niin, että koneille on mahdollista ketjuttaa tarpeeksi työmaita. Metsien hoidon kustannukset ovat nousseet, eikä kehitystä ole helppo hillitä ilman koneellistamista. Yksityiskohdilla ladattu juttu oli raskaahko tehdä, mutta ehkä oma kokemus taimitarhalta, taimivalinnoista, istutuksista ja istutusten tilaamisesta toi asiaan syvyyttä.” 8434_.indd 4 28.5.2021 16.44. Säästöpuuhaapa alkaa saavuttaa merkityksensä vasta sitten, kun sen ympärille on jo toistamiseen noussut tukkikuusikko.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA TÄNÄ keväänä tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomen ensimmäinen istutuskone aloitti kokeiluluonteisen urakoinnin. Opiskelu kannattaa aina.” VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”TALOUSMETSISSÄ puilla on päätehakkuuikä, mutta luonnostaan puiden elinkaari ulottuu paljon pidemmälle. Kone teki hyvää jälkeä ja ylsi parhaimmillaan lähes 10 000 taimen päivävauhtiin. Ruotsissa markkinoille on tullut juuri uusi konemalli, ja kehitteillä on kaksi kiinnostavaa sovellusta, joista toinen on etäohjattava istutuslaite. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS AINO ÄSSÄMÄKI TOIMITTAJA ”METSÄRAHASTOJEN maanomistus lisääntyy vauhdilla. Mikko Riikilä ja Sami Karppinen kiersivät kevään työmailla selvittämässä, miten kustannuksia saataisiin kuriin. Keskimäärin reilun hehtaarin kokoiset aukot saisivat olla noin hehtaaria isompia. MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”TAIMI-TEEMAN tein jo vuosi sitten odottamaan tämän kevään julkaisua. Samanlaiseen vilpittömään uuden oivaltamisen ja tekemällä oppimisen riemuun törmää yleensä vain pienten lasten parissa. Raportti alkaa sivulta 18. Koneellistaminen edellyttäisi myös nykyistä isompia uudistusaloja. A Serlachius oli sijoittanut kehitystyöhön paljon, ja kone olikin yllättävän taitava. Selvitin, mitä yksi suurimmista haluaa kertoa itsestään: kävi ilmi, että varsin paljon.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”METSÄNOMISTAJAJUTTUA tehdessä oli ilo tutustua metsäalan aikuisopiskelijoihin. Mukana on monen muotoisia ja eri maihinkin rekisteröityjä virityksiä. Koska työvoimaa on vielä toistaiseksi ollut saatavilla, istutuskone on aukoilla yhä harvinainen näky. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kustannukset karkaavat Puukauppaa käydään taas vilkkaasti. Kukaties nekin tekevät läpimurtonsa nopeammin etelän plantaaseilla kuin ruotsalaismetsissä. Istutuskoneen käyttöaste jäi kuitenkin huonoksi, eikä se pärjännyt kustannuskilpailussa miestyönä tehdylle istutukselle. Sittemmin uusia istutuskonemalleja on tullut useita, mutta edelleen ne kärsivät samasta tuottavuusongelmasta kuin 1980-luvulla
toukokuuta aivan kotini läheltä metsänreunasta Joensuun Heinävaaralta. UUSIEN lehtien voimakas väri on se, mikä itselleni tulee ensimmäisenä mieleen toukokuusta. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KUVA: ISMO PEKKARINEN 8434_.indd 5 28.5.2021 16.45. Myöhemmin kesällä väri on huomattavasti tummempi. Tämän kuvan otin 23
TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN TAMPERE 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8435_.indd 6 28.5.2021 16.41. UUTTA OPPIMASSA Metsäalan opiskelu aikuisiällä voi olla motivoivaa ja mielenkiintoista. Suvi Tasangolla opiskeluun on monta hyvää syytä
”Sahatessa sadetta ei juuri huomaa, mutta kun pysähtyy tauolle niin kylmä iskee nopeasti”, Suvi Tasanko sanoo. Metsälehti Makasiini 7 8435_.indd 7 28.5.2021 16.42. Kaatosade tekee jäkäläpeitteisistä kalliokumpareista todella liukkaita, mikä tuo sahaukseen ylimääräistä haastetta
Havaittavissa on lähinnä ripaus jännityksellä maustettua innostuneisuutta, kun seinäjokinen Timo Mäenpää, tamperelainen Tommi Takala ja töysäläinen Suvi Tasanko aloittelevat opintoihinsa kuuluvaa taimikonhoidon näyttökoetta. Yrityksestä lisäkipinää Suvi Tasangolla, 42, oli monta hyvää syytä lähteä ammentamaan lisäoppia metsäalalta. ”Olen lähtöjäni maatilan tyttö Kauhajoelta, joten minulla on ollut kosketuspintaa metsään pienestä pitäen. ETTÄ vihmoo vaakatasossa ja lämpötila on hädin tuskin pari astetta plussan puolella. Lisäksi hänen aviopuolisollaan, metsätalousinsinööri Sampo Parviaisella, on metsää Sotkamossa. Tasanko aikoo työskennellä Toivemetsän tehtävissä alkuvaiheessa pari päivää viikossa. Omien metsien hoitamisen ohella keskeinen syy Tasangon metsäopinnoille on pariskunnan yhteinen metsäalan yritys. Suvi Tasangolla on näyttökokeen tauolla hymy herkässä, vaikka kamppeet ovat läpimärät. Keskeiseen ”Haluamme erikoistua luontoarvot ja monimuotoisuuden huomioiviin palveluihin.” SUVI TASANKO FYSIOTERAPEUTTI ja tuore metsäpalveluyrittäjä yhdessä puolisonsa kanssa. PERHEESEEN kuuluu aviomies sekä 2ja 4-vuotiaat pojat. Kolmikko on osa Tampereen seudun ammattiopiston metsänomistajien metsäkoulussa tammikuussa 2020 aloittanutta aikuisopiskelijoiden ryhmää. ”Korona-aikana opiskelu on tapahtunut pääosin etänä verkossa, joten nämä maastopäivät ovat tervetullutta vaihtelua. Täällä pääsee vaihtamaan kasvokkain ajatuksia toisten opiskelijoiden ja opettajien kanssa”, kertoo Tasanko sovitellessaan raivaussahan valjaita harteilleen. ”Sampo oli haaveillut pitkään metsäalan yrittäjyydestä. Metsät ja luonnon monimuotoisuus ovat kiinnostaneet minua aina.” Tasanko omistaa äidiltään perimänsä metsätilan Kauhajoella. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8435_.indd 8 28.5.2021 16.42. Minä puolestani halusin oppia ymmärtämään metsäalaa paremmin, jotta voin olla mukana yritystoiminnassa.” Parviainen työskenteli aiemmin metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa, mutta toukokuun alussa käynnistyi pariskunnan yhteisen Toivemetsä-yrityksen toiminta. OPISKELEE metsurimetsäpalveluiden tuottajaksi Tredussa. Olosuhteet eivät kuitenkaan lannista millään tavalla kolmea raivaussahan valjaita sovittelevaa metsänomistajaa nokialaisen metsätien varressa. ”Nämä opinnot voivat viedä mukanaan”, Tasanko sanoo. Minä työskentelen tällä hetkellä fysioterapeuttina ja todennäköisesti jatkan myös niitä töitä.” Toivemetsä tarjoaa, nimensä mukaisesti, metsänomistajille heidän toiveidensa mukaista palvelua. ”Yrityksen toiminta on vasta käynnistysvaiheessa, mutta tavoite on, että se työllistää ainakin toisen meistä täyspäiväisesti. ”Tuntuu kuin” -lukema painuisi epäilemättä pitkästi pakkaselle. Vasta pari päivää sitten oltiin vielä hellelukemissa, joten mielessä pyörii muuan sananlasku siitä, miten kevät Suomessa etenee. ASUU Töysässä, lähtöisin Kauhajoelta, jossa myös metsätila
Opiskelijat Suvi Tasanko (oik.), Timo Mäenpää ja Tommi Takala sekä metsäpalveluyrittäjä Juho Pohjoismäki ja opettajat Jukka Honkanen ja Jari Syvälä vaihtavat ajatuksia taimikonhoidosta evästulilla. Metsälehti Makasiini 9 8435_.indd 9 28.5.2021 16.42. Tiivis ja motivoitunut opiskelijaporukka on aikuisopiskelun suola
Rentoudu ja liiku metsässä. TASANGON VINKIT METSÄNOMISTAJALLE 1. 2. Työtä arvioivat yrittäjämetsuri Juho Pohjoismäki sekä kurssin opettajat Jari Syvälä ja Jukka Honkanen. rooliin on kaavailtu esimerkiksi metsäsuunnittelua, jossa huomioidaan muutakin kuin puuntuotanto. Tasanko kertoo saaneensa opinnoista lisää varmuutta myös moottorisahan käsittelyyn. Saat tietoa ja kohtaat saman henkisiä ihmisiä. Aktivoidu hoitamaan metsiäsi, joko itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen kanssa. 3. Se on metsässä minulle mieleisimpiä juttuja. ”Raivaamisesta minulla on eniten kokemusta. Opettaja Jari Syvälä seuraa sateen vihmoessa aikuisopiskelijoiden sahausnäytteitä. Kylvötuppaista kasvamaan valikoituu laadukkain puu, eikä sahanterä tee ahtaassakaan välissä jälkiä kasvatettaviin puihin. Metsätöissä sekä metsän kunto että oma kuntosi kohenee. Näistä asioista puhutaan paljon julkisuudessa, mutta niitä ei vielä tuoda metsänhoidossa kovin näkyvästi käytäntöön”, Tasanko kertoo. Se sisältää paljon muutakin kuin puuta. Heidän mielestään raivaus sujuu mallikkaasti. Tämä isompi saha vaikuttaa tässä kohteessa sopivammalta, eikä tunnu liian raskaalta käsitellä”, Tasanko tuumaa hetken sahattuaan. Osallistu kursseille ja koulutuksiin rohkeasti. Metsäala on mielenkiintoinen kokonaisuudessaan. ” M inu l la on koton a pienempi 460-malli. Suurimmat kaadettavat puut ovat kannolta reippaasti yli kymmensenttisiä, joten tehokas saha puoltaa paikkaansa. Hän etenee sateen liukastamassa ja jäkälän verhoamassa rinnemaastossa vakain ja rauhallisin liikkein. Raivaaminen mielipuuhaa Näyttökokeeseen Tasanko valitsee raivaussahakseen ennakkoluulottomasti Stihlin isoimman FS 490 -mallin, jossa on 225 millimetrin terä. 4. Voin tehdä yrityksessäkin käytännön raivaustöitä tarpeen mukaan”, Tasanko sanoo. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8435_.indd 10 28.5.2021 16.42. ”Haluamme erikoistua luontoarvot ja monimuotoisuuden huomioiviin palveluihin
Ja korona on lisännyt alan imua entisestään. ”Usein maastopäivän jälkeen tullaan kiittelemään, että olipa hienoa päästä kokeilemaan ja oppimaan lisää. ”Meillä on kotona 2ja 4-vuotiaat pojat, joten perheen arki on huomioitava opiskelussa. ”Nyt uskallan kaataa itsenäisesti jo järeämpiä puita. Etäopiskelua on iltaisin ja esimerkiksi nämä näyttökokeet voi suorittaa itselleen sopivana ajankohtana.” Hän huomauttaa kuitenkin, ettei tutkintoon valmistu automaattisesti, vaan välillä on opiskeltava. ”Ryhmä on ollut avoin ja kaikki ovat tosi kiinnostuneita oppimaan uutta. Aikataulujen sovittelua on vaatinut myös Suvi Tasangon opiskelu. Tietoa ja kokemuksia jaetaan mielellään ryhmän kesken whatsupissa vapaa-ajallakin”, Tasanko sanoo. Olen oppinut paljon esimerkiksi kasvupaikkatyypeistä ja maalajeista. l ”Ei metsä ole pelkkää puuta.” Katso video Metsälehden Youtubekanavalla Metsälehti Makasiini 11 8435_.indd 11 28.5.2021 16.42. Porukka on koronarajoituksista huolimatta hitsautunut tiiviiksi. Joku on perinyt metsää ja haluaa oppia hoitamaan sitä, yksi haluaa vaihtaa alaa, ja jotkut haluavat suunnata täysitai osa-aikaisiksi metsuritai metsäpalveluyrittäjiksi”, Syvälä kertoo. Opinnot joustavat, jotta eri elämäntilanteissa olevat ihmiset pystyisivät suoriutumaan niistä. Kaikkiaan tutkintoon vaaditaan 160 osaamispistettä. ”Ei metsä ole pelkkää puuta. Se on onnistunut hyvin ja perhe on ollut tukenani. Opettaja Jukka Honkasen mukaan metsänomistajien metsäkoulun opiskelijoiden kanssa on hienoa tehdä töitä. Savuverhon takana nuotiolle evästämään kokoontuneet Mäenpää ja Takala nyökyttelevät hyväksyvästi. Töysässä olemme tehneet polttopuusavottaa, jossa minä olen kaatanut puut ja mieheni on ajanut niitä tien varteen.” Vaikka opinnoissa ollaan tekemisissä paljon puun kanssa, Tasanko painottaa, että hänen käsityksensä metsäalasta on monipuolistunut opintojen ansiosta. Kurssin opettaja Jari Syvälä sanoo kiinnostuksen metsäalaa kohtaan olevan niin aikuistenkin kuin nuortenkin keskuudessa kasvussa. ”Aikuisopiskelijoilla on monenlaista taustaa. Parhaillaan opettelen kasveja luonnonhoitotutkintoa varten.” Joustavaa opiskelua Metsäkoululaiset valmistuvat kahden vuoden opintojen jälkeen metsuri ja metsäpalveluiden tuottaja -nimikkeellä. Nuorisopuolen opiskelijoiden kanssa näin ei aina välttämättä ole.”
“Maanomistajalla, vaikkei olisikaan metsästäjä, tulee olla mahdollisuus saada myös hyötyjä eläinkannasta, ei vain haittoja.” . “Tiedonpuutteita on, mutta siitä huolimatta someja mediakeskustelu hirvieläimistä käy kuumana. Maastossa on silloin entistä vähemmän hirvieläimille sopivaa ravintoa.” 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8436_.indd 12 28.5.2021 16.54. Melinin mukaan hirvieläinten aiheuttamien konfliktien ratkaisu vaatii lisää tutkimustietoa ja -rahoitusta. “Pienestä, syödystä männyntaimesta ei voi sanoa syöntijäljen perusteella, mikä hirvieläin sen on syönyt”, sanoo Luken erikoistutkija Juho Matala. Tulos on, että monesta asiasta puuttuu tietoa. Tutkimusta ei ole esimerkiksi voimakkaasti Lounaisja Etelä-Suomeen keskittyvän valkohäntäpeurakannan vaikutuksesta metsien aluskasvillisuuteen, kuten mustikkavarvustoon. “Kuusen uudistuminen painottuu jatkuvassa kasvatuksessakin. Yleisimpien hirvieläinten – hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin – tekemistä metsätuhoista saadaan parhaiten tietoa metsäinventoinneista (VMI), mutta niistäkin puutteellisesti. HIRVIELÄIMET HÄMÄRÄN PEITOSSA Esimerkiksi valkohäntäpeurojen vaikutuksia metsäkasvillisuuteen ei tunneta, vaikka keskustelu vahingoista käy kuumana. On silti epätodennäköistä, että metsänkäsittelymenetelmän vaihtaminen avohakkuusta jatkuvaan kasvatukseen poistaisi hirvieläinten aiheuttamia puustotuhoja, erikoistutkija Juho Matala sanoo. Tiedolle on kova tilaus”, Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin sanoo. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SAMI KARPPINEN JATKUVA KASVATUS TUSKIN PELASTAA Metsien jatkuvasta kasvatuksesta ja hirvieläimistä ei ole kattavaa tutkimustietoa. “Siellä, missä on hirvien lisäksi runsaasti valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita, metsätuhoja on paljon jo pienissä männyntaimikoissa”, Matala kertoo. Viitteet kokonaisvaikutuksista ovat kuitenkin selvät. LUONNONVARAKESKUS (Luke) on koonnut yhteen tutkimustiedon hirvieläinten vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan
Miten tämä näkyy kasvillisuudessa?” Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin 28.2 17 13.7 12.2 13.9 16.5 25 18.2 29.8 26.1 27.5 26.6 21.1 20.1 10.6 34.7 2.7 40 14.3 Taimikot yli 1,3 metriä 7.3 7.7 3.4 7.2 10.9 9.6 10 8.3 5 27.3 17.5 16.7 7.8 8.2 3 34.7 66.7 Taimikot alle 1,3 metriä Hirvieläintuhojen osuus taimikoissa < 5% 5-10% 10-15% 15-20% 20-25% > 25% Lähde: Luke VMI #Metsälehti Makasiini 13 8436_.indd 13 28.5.2021 16.54. “Etenkin valkohäntäpeurojen osalta tiedonpuute on suurta, vaikka ongelmista on puhuttu pitkään. 60/40% Pienten hirvieläinten aiheuttamista liikenneonnettomuuksista 60 prosenttia on valkohäntäpeurojen aiheuttamia ja 40 prosenttia metsäkauriiden. Valkohäntäpeurojen määrä on kasvanut voimakkaasti, joten metsäkauriskannankin on oltava runsas, koska lajin osuus kolarimääristä on korkea. Mitä valkohäntäpeurat syövät ja miten paljon
Suomessa on runsaat 40 hyttyslajia, joista meitä eniten rassaavat taigahyttynen, metsähyttynen, korpihyttynen ja etelämpänä lehtohyttynen.. Keskimäärin hyttysiä on runsaimmin juhannuksen molemmin puolin riippuen tietenkin, missä päin Suomea ollaan. Siellä, missä lunta oli paljon ja sulamisvesi jäi lammikoiksi eikä kuivanut toukokuisen hellejakson aikana, tulee varmasti normaali tai normaalia runsaampi hyttyskesä. Ratkaisevaa on, kuinka paljon vettä on maastossa kevätkesällä. Hyttysmäärien ennustaminen pohjautuu tietoon hyttysten biologiasta ja ekologiasta. Jos kevätkesällä lammikoissa seisoo vesi useamman viikon ja kesäinen lämpö lämmittää, hyttysiä riittää, tietää hyttysasiantuntija Reima Leinonen. Ne lähtevät ensimmäisenä lentoon keväällä ja lentävät viimeisenä syksyllä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että seuraavana vuonna olisi kaksinkertainen määrä hyttysiä. Miksi kevään ensimmäiset hyttyset ovat suurikokoisia. Eli niitä lypsyjakkaran kokoisia. Olemme laskeneet karkeasti, että Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla hyttysiä kuoriutuu vuodessa keskimäärin 21 000 miljardia yksilöä, joista kolmasosa lentää juhannuksen kahta puolta. Näkyykö kolea kevät hyttystilanteessa. l TEKSTI TIIA PUUKILA MINKÄLAINEN ON TULEVA HYTTYSKESÄ. 1 2 3 4 Mikä vaikuttaa kesän hyttysmäärään. Ne ovat aikuisina talvehtivia kirsija horkkahyttysiä, jotka eivät kuulu niin sanottuihin kesähyttysiin. Kolea sää hidastaa hyttysten kuoriutumista. Milloin hyttysiä on eniten. Virallista seurantatutkimusta ei tehdä. M IS KA PU U M A LA REIMA LEINONEN KUKA: Ely-keskuksen vieraslajikoordinaattori ja hyönteisasiantuntija MITÄ: Työskentelee vieraslajien torjunnan parissa, on mukana useissa hyönteisten eliötyöryhmissä ja on Suomen Perhostutkijain Seuran puheenjohtaja MIKSI: Perinyt ystävältään, eläköityneeltä Jussi Itämieheltä, valtakunnallisen hyttysasiantuntijan tittelin 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8437_.indd 14 28.5.2021 16.37. Jos on kylmää ja kuivaa, munastot pystyvät skippaamaan yhden vuoden yli ja kehittyvät aikuisiksi vasta seuraavana vuonna, kun vettä on taas riittävästi
TALOUSMETSÄSSÄ puu on järkevää kaataa, kun kasvu hiipuu ja puuaines on yhä tervettä jalostettavaksi. Kuusi kaatuu mäntyä herkemmin kuoltuaan, mutta voi silti säilyä pystylahopuuna ainakin 60 vuotta. kasvupaikasta ja sen sijainnista, puun kasvunopeudesta, kuolintavasta ja puun koosta. Männyn elinikä on tavallisesti 200–300 vuotta, mutta vanhin elossa oleva suomalaismänty Lapissa on 800-vuotias. Rauduskoivu lahoaa pääpuulajeista nopeimmin, mutta koivun on silti todettu säilyvän pystytai maalahopuuna jopa 60 vuotta. Suomen talousmetsien pääpuulajit – mänty, kuusi ja rauduskoivu – voivat kuitenkin elää huomattavasti vanhemmiksi. Lähteinä: Heikki Ala-aho Maanmittauslaitos, Tuomas Aakala Itä-Suomen yliopisto, Luke Samuli Helama, Helena Henttonen, Harri Mäkinen ja Anneli Viherä-Aarnio. Pystykelona se säilyy 200 vuotta ja maatuminen vie 1000 vuotta. Puiden elinikä ja lahoamisaika riippuvat mm. *Maksimiarviot Pohjois-Suomen luonnonmetsistä. Koivun elinikä vahvistamaton tieto. Rauduskoivun elinikä on 100–120 vuotta, pisimmillään 300 vuotta. KUVAT: SHUTTERSTOCK IMAGES Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 8438_.indd 15 28.5.2021 17.02. Metsä saavuttaa niin sanotun päätehakkuuikänsä tavallisesti Suomessa 60–100 ikävuoden välillä, karuimmilla paikoilla ja Lapissa hieman tätä myöhemmin. Kuusi voi tavallisesti saavuttaa 150–200 vuoden iän, mutta Pohjoismaiden vanhin kuusi Norjassa on yli 500-vuotias. Kuusi ei ole talousmielessä yhtä pitkäikäinen. Maassa kuusi lahoaa tavallisesti 20–160 vuotta. Pystykelona se säilyy 60 vuotta ja maatuminen vie 160 vuotta. KUUSI voi elää 500 vuotta. Kuoltuaan koivu katkeaa usein pystypökkelöksi 4–5-metrin korkeudelta. RAUDUSKOIVU voi elää 300 vuotta. Keloja lahopuuvaihe voivat kestää vuosikymmeniä: mänty voi säilyä pystykelona 30–200 vuotta, kaikkiaan lahopuuna Lapissa kuivissa olosuhteissa jopa yli tuhat vuotta. Hyönteistuhot ja lahoa aiheuttavat sienet syövät kuusikon jalostusarvoa viimeistään puulajin toisella elinvuosisadalla.?l VALTTERI SKYTTÄ Nurin nuorella iällä Mänty jaksaa pitkään Suomen pääpuulajien elinkaari pisimmillään.* Talouspuut kannattaa kaataa alle 100-vuotiaina, mutta luonnossa puiden elinkaari jatkuu satoja vuosia. Yhteensä 2000 vuotta Yhteensä 700 vuotta Yhteensä 400 vuotta MÄNTY voi elää 800 vuotta. “Metsänomistajan näkökulmasta koivupuun jalostuslaatu huononee yli satavuotiaana lahon ja värivikojen vuoksi”, puuasiantuntija, lehtori Heikki Kiuru Hyria Oy:stä kertoo, Männyt voivat olla puuaineen laatunsa puolesta arvokkaita vanhoinakin. Pystylahopuuna se säilyy 60 vuotta, maatuminen vie 60 vuotta
Tiedossa ei ole, miten paljon tästä oli koronaepidemian vaikutusta. Taustalla on vuoden 2018 ennätyshakkuiden hiipuminen. Päivässä syntyy silloin eräskin kourakasa.” VISAKALLIO ”Tuollaisessa savotassa ammattitaitoinen siirtelykaataja hakkaa helposti monitoimikoneen vastaavan työn tekemisessä.” JÄTKÄ ”Kyllä energiapuuta on järkevämpi liikutella öljynpaineella kuin verenpaineella.” URBO ”Nipsuttimella voi kerätä nipun rankoja ja nostaa kerralla kasaan. 100 000 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Saha on Echo, johon asensin kaatokahvat. Vuonna 2019 kasvua oli peräti 78 prosenttia. Konekustannus on suurempi kuin Eerolla kaatokahvoilla, mutta vähemmän hikoiluttaa tekijää.” PUUKI Tuunattu saha rankasavottaan Verkossa ruodittiin nimimerkki Eero Heikin rakentamaa työkalua. Nimimerkki Eero Heikki paranteli Echosahaansa rankasavottaan sopivaksi. Uutta metsää perustettiin vuonna 2019 100 000 hehtaaria. Kyseessä oli toinen peräkkäinen vuosi, jolloin sektorin hiilinielu kasvoi merkittävästi. Taimia istutettiin 75 000 hehtaarille ja loput kylvettiin. METSIEN HIILINIELU JATKOI KASVUA M IK KO RI IK IL Ä 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8439_.indd 16 28.5.2021 16.33. Rangat menevät lähes itsestään kourakasoihin.” EERO HEIKKI ”Lehtipuun kasvatusta suomalaisittain. Saa selkä lähes suorana katkaista rangat tyveltä. Kuusta ketoon vaikka metsä raivaamalla.” JEES H-VALTA ”Tuolla kohteella olisi varmasti ollut ilo seurata Eeron työskentelyä. Suomen kasvihuonepäästöt vähenivät viime vuonna yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Muutokseen vaikutti etenkin hakkuiden vähentyminen 11 prosenttia edeltävästä vuodesta. Lähde: Luonnonvarakeskus MAANKÄYTÖN ja metsäsektorin hiilinielu kasvoi viime vuonna peräti 56 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen ennakkotieto. Ammattimies kun ei tee turhia liikkeitä
2155 mm, lev. 580 mm • paino 246 kg • grillaustason mitat 45,5x33 cm • hiilillä tai briketeillä lämmitettävä Pihagrilli Sarom Lucerna GLANS FI NE G • Kork. 1615 mm, lev. 720 mm • Paino 461 kg • Tulipesä 670 x 400 mm p ulipesä 670 x 400 mm 399 € Pihagrilli Sarom Luxor UPEAT JA KESTÄVÄT MASSIIVIVALUGRILLIT SUOMEN OLOSUHTEISIIN! Kekseliäs liikkumismuoto ilman ajokorttia, vakuutusta tai ikärajaa! • Ajomatka n. 1791 mm, lev. 50km • Sähkömoottori 1000W • Litiumakku 60V 20 Ah • Maksiminopeus 25km/h • Paljon värivaihtoehtoja! Nopeimmille kaupan päälle vielä lukittava takaboxi! • Moottori 800W / 60V • Maksiminopeus 25 km/h • Valittavissa kolme eri tehoaluetta • Peruutusvaihde • Ajomatka yhdellä latauksella jopa 40-50 km Täydellinen karavaanareille! • Tehokas 250w sähkömoottori • 36V 7,8 Ah Lithiumakku • Mukana älylaturi • Digitaalinen ohjauspaneeli • Valittavissa 5 eri avustustasoa • Kantama jopa 40 km • Paljon hyviä ominaisuuksia! Paras hinta/teho + varustelusuhde! • pöllinpituus max. Luotettavasti SUOMALAISELTA PERHEYRITYKSELTÄ! JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI 695 € Hakettaa 50 mm oksat! • Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella järeällä terällä • 7 HV/ 208cc moottori • Poistotorvi säädettävällä heitonpituudella • Hätäkatkaisin Kantojyrsin Greenstar GBS-150 enst ensttar GBS-150 1 tar GBS-150 Järeät kovapalaterät! • 15 hv nelitahtimoottori • Teräkiekossa 9 terää, halkaisija 300mm ja paksuus 90mm • Terän ulottuvuus maan alle 225 mm Hakett Itse Itses Itses kahd kahd 77 HV PPois heit heit Hätä H •• • • •• ••••••••••• Polttomoottorihaketin Greenstar GBD-70 BIO-ruohonleikkuri Greenstar M510I-1 t k Hakett H m tt ih k t Polttomoottorihaketin hon r M ar M BIO-ruoh reensta Greensta Ulospuhaltava ja allesilppuava! • Tehokas 146cc OHV-4-tahtimoottori • Leikkuuleveys 51 cm • Leikkuukorkeuden pikasäätö, 5korkeusasentoa • Vahva teräsrunko äsrunko 179 € 249 € Ruohonleikkuri Greenstar S511VHY-T ITSEVETÄVÄ JA KERÄÄVÄ! • Tehokas 146cc OHV4-tahtimoottori • Työleveys 51 cm • 4 in 1 leikkuuominaisuudet! • Vahva teräsrunko • Kuulalaakeripyörät • Huippuominaisuudet! J ITSEVETÄVÄ JA KERÄÄVÄ! • 4 h k • Tehokas 146cc OHVITS IT EV EV Ä j p j p • • e • Terän ulottuvuus maan alle 225 mm 990 € Ru Ru Gr S5 Sähköskootteri E-Fox Cruiser 1590 € 845 € Tupla-akulla 1590 € Tupla-akulla 1590 € Tupla-akulla 1590 € 1190 € Senioriskootteri Znen E-Cruise Taittuva sähköpolkupyörä RKS E-Bikes MC3 MTD 20A42B ajoleikkuri + peräkärry Peräkärry kaupan päälle! • Järeä 20 hv Briggs&Stratton TWIN moottori! • Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri • Heavy duty-runko • Automaattinen vaihteisto, nopeuden säätely todella kätevästi polkimella! • Sähköstartti • Valmistettu USA:ssa MTD 135M38B ajoleikkuri kk ik nleikkuri hhon O IO-ruoh 2290 € B B ajoleikkuri Tehokas jenkkitraktori edulliseen hintaan! • Järeä 13,5 hv/500 cm3 B&S intek OHV huippumoottori • 97 cm leveä kaksiteräleikkuri • 5-portainen korkeudensäätö • Vaihteet 6 eteen + pakki • Sähköstartti 1690 € Otamme myös vanhan leikkurin vaihdossa! tt GBS 150 KATKEAA PITKÄ HEINÄ JA PIENET PUUNTAIMETKIN! • B&S SERIES 450 nelitahtimoottori • Korkeussäädettävä aisa • työleveys 87 cm • 13x5.00-6 kumipyörät • vahvat terät A N! isa t 690 € Niittokone Eurosystems MINIEFFE MA800 Mukana raivausterä, siimapää ja valjaat! • Tehokas 43 cm3 / 2 hv 2-t moottorilla • Ergo-kahva • Paksu 26 mm akseliputki GREENTRIM BC430 raivaussaha 99 € (norm. 1250 mm, syv. 52 cm • puristusvoima 7 TONNIA • suositeltava puun halkaisija 5-30 cm • moottori 2,2 kW/230V 8440_.indd 17 27.5.2021 11.30. 1590 mm, syv. 880 mm, syv. 640 mm • paino 373 kg • tulipesä 670 x 400 mm 379 € Pihagrilli Sarom Prometeo • kork. 139,-) Halkaisukone LS7T-52 + jalusta 259 € 249 € NETISTÄÄÄ WW WW TT W W.KONE-G TILAA HELPOSTI NETISTÄÄ T • kork
MUOKATAAN, MUTTA MITEN. Kaivinkonetyön kohoava hinta ja pula pätevistä kuskeista haastavat etsimään uusia keinoja uudistusalojen muokkaamiseen. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » MAANMUOKKAUS 8441_.indd 18 27.5.2021 11.44
›› Metsälehti Makasiini 19 8441_.indd 19 27.5.2021 11.44. MUOKATAAN, MUTTA MITEN
Maahan ei jää kuoppia. Poika ajaa yrityksen toista konetta. Oikein tehtynä laikun viereen ei synny syvää monttua. Moni marjastaja ja raivaussahuri tunnistaa laikkumätästysalat raivostuttavan syvistä kuopista. Keski-Suomen metsänhoitoyhdistykselle Collin tekee laikkumättäitä, Metsä Groupin työmailla kääntömättäitä. Myös laikkumättään sisälle jää humusainesta. Laikkumätäs käännetään laikun sivuun ylösalaisin. Kolmaskin kone olisi, mutta siihen ei löydy mätästystä osaavaa kuskia. Palataan tähän tuonnempana, mutta aloitetaan nykytilanteesta. Lopuksi mätäs tiivistetään kauhalla. M AANMUOKKAUS näyttää usein kamalalta ja maksaa maltaita. Ne syntyvät vuosikymmenien kokemuksella. Miten nykyisin muokataan. Tästä seuraa kaksi perusteltua kysymystä: ensinnäkin, miksi möyriä ja toisaalta, voisiko sitä tehdä jotenkin fiksummin. laikun reunalle. Ravinteikas humus jää mättään sisälle ja lannoittaa taimea. ”Kuudesta kuuteen metsässä” Yrittäjäveteraani Rauno Collin mätästää Saarijärven hakkuuaukkoja melkein uutuuttaan kiiltelevällä Volvon kaivurilla. Laikkumätäs Kääntömätäs Ku va lä hd e: M AK M ed ia O y Kääntömätäs tehdään samaan kohtaan, josta maa on nostettu. Laikkumätäs kaapaistaan enintään 20 senttiä syvästä laikusta ja käännetään Kevään muokkaussesongin aikana Rauno Collin uurastaa kellon ympäri seitsemänä päivänä viikossa kaivinkoneellaan. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » MAANMUOKKAUS 8441_.indd 20 27.5.2021 11.44. ”Silloin kuljettaja ei ole toiminut ohjeiden mukaan, vaan maata on kaivettu turhan syvältä.” Sen sijaan kääntömätästyksessä maahan ei jää monttuja. ”Sesongin aikaan metsässä ollaan kuudesta kuuteen – joka päivä”, Collin sanoo. Jos kysyt metsäneuvojaltasi miksi, hän vastannee: taimikon perustaminen varmistuu ja taimien kasvu paranee
”Bräcke toimii aukoilla, joista hakkuutähteet on korjattu tai risut ovat lahonKaivinkoneella tehtävä mätästys on yleisin – ja kallein – tapa muokata istutusaloja. Kumpareen takaa näkyville tulee uudenkarhea Ponsse, joka vetää perässään Bräcke-laikkuria. Hehtaarin mätästämiseen kuluu 6–8 tuntia. Vetisillä mailla kaivetaan lisäksi matalia kuivatusojia, naveroita. Metsälehti Makasiini 21 8441_.indd 21 27.5.2021 11.45. Mättäitä kuin liukuhihnalta Siirrytään seuraavalle kohteelle Konnevedelle ja vaihdetaan konetta. Mätätys on muokkaustavoista yleisin ja sopii kaikenlaisille istutusaloille. Se tuottaa erinomaisen kasvualustan istutustaimille. Laikkurin kaksi kolmisakaraista, hydraulisesti jarrutettavaa laikkuripyörää kääntää ja tiivistää vuorotellen laikkumättäitä. Taimi istutetaan mättään keskelle”, Collin kertoo. Kahdella kaivinkoneellaan Collinit muokkaavat vuodessa reilut 200 hehtaaria. ”Kääntömätäs pudotetaan samaan kuoppaan, josta maa otettiin. Antti Pynnönen ajaa mätästävää Bräcke-laikkuria Keski-Suomen Savon alueella. Niitä syntyy reippaaseen kävelyvauhtiin. Kivennäismaa tulee pintaan ja humus jää maan sisään. Tällä kohteella mättäät ovat erinomaisia – istutuspaikat löytyvät hakematta
Lisää vauhtia istutukseen Palataan takaisin alkuun ja kysymykseen ”miksi muokata”. Talvet hän päävalmentaa Pihtiputaan LiigaPlokin Mestaruusliigassa pelaavaa naisten joukkuetta. Mikko Pesonen ajaa kesätöinään Putaan Mottimestarien metsääestä. Pynnösellä on viisi kaivinkonetta metsämaan muokkaustöissä. neet metsässä pari vuotta. Putaan Mottimestarien työnjohtaja Markku Turpeisen mukaan koneiden jouhevat siirrot ratkaisevat metsä-äestyksen tuottavuuden. Kevään kylvösesongin aikana suunnilleen vapusta juhannukseen koneita ajetaan kahdessa vuorossa”, kertoo Putaan Mottimestarien työnjohtaja Markus Turpeinen. ”Bräcke on tulevaisuuden menetelmä maanmuokkauksessa”, yrittäjä Pasi Pyn nönen vakuuttaa. Mottimestarien kaksi konetta äestävät noin 900 hehtaaria vuodessa. Bräcken valtti on joutuisuus. Äestys on selvästi halvempaa kuin kaivurimätästys. ”Meillä on kaksi äeskonetta, joita siirtää yksi lavettiauto. Rankasta kyydistä huolimatta kuljettajan pitää seurata muokkauksen laatua. Pynnösten Bräcke muokkaa aukkoja Keski-Suomessa ja Savossa. Kaikkein kivisimmillä mailla mätästys ei onnistu yhtä hyvin. Laikkurilla ei myöskään voi tehdä kuivatusojia kuten kaivinkoneella”, konetta ajava Antti Pynnönen kertoo. Bräckeä vetävä Ponsse varustetaan talvella puun ajoon sopivaksi. Kaivinkoneella ehkä reilun hehtaarin.” Bräcken lisäksi Metsäkoneurakointi T. Siirtojen on sujuttava, jotta työ etenee tehokkaasti. Huippu-urheilujoukkueen valmentamisessa on arvattavasti haasteita ja stressiä, mutta aika moiselta röykytykseltä näyttää myös, kun mies ohjastaa äeskonetta raudat paukkuen kivisellä aukolla. Hän arvioi, että Keski-Suomessa noin puolet mätästettävistä aukoista voitaisiin käsitellä jatkuvatoimisella koneella. ”Tällä mätästää keskimäärin 7–8 hehtaaria päivässä. ja P. Hydraulisesti hallittavien äeslautasten painotusta ja pyörimisnopeutta sekä kulmaa säätelemällä muokkaus sovitetaan erilaisille maille. Kevään tullessa Pesonen siirtyy Pihtiputaan Mottimestareille metsä-äestä vetävän metsäkoneen kuljettajaksi. Niinpä kone joudutaan ”Bräcke on tulevaisuuden menetelmä maan muokkauksessa.” usein siirtämään vuoron aikana työmaalta toiselle ja joskus kolmannellekin. Pesonen äestää keskimäärin pari hehtaaria tunnissa. Tätä jokaisen on helppo todentaa omalla työmaallaan. Helpoimmin havaittavan hyödyn maanmuokkaus antaa istutusvaiheessa. Kiireinen kylvösesonki Sitten jatketaan Kannonkoskelle, jossa Mikko Pesonen äestää hakkuuaukkoa. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » MAANMUOKKAUS 8441_.indd 22 27.5.2021 11.45. Suomessa lähinnä kylvöja siemenpuualoja äestetään ja kylvö tehdään äeskoneen lisälaitteella. Lisäksi kone voidaan muuntaa tekemään laikutusta ja siinä on myös kylvölaite
Osin tästä syystä turvemaille on tarjottu vaihtoehdoksi jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Kivennäismaan hiilivarasto on mitattu 30 cm:n kerroksesta (Mjöfors ym. Hakkuualoille päätehakkuun jälkeen kohoava pintakasvillisuus sitoo vapautuvia ravinteita. Huuhtoutumista voidaan vähentää ojien kaivukatkoksilla”, kertoo Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkönä toimiva, aiemmin muun muassa Metsäntutkimuslaitoksessa tutkijana työskennellyt Nuutti Kiljunen Turvemaiden hakkuualoilta ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, huuhtoutuu runsaammin ja niitä on vaikeampi hallita. ”Mätästysojia tai metsäauran vakoja ei pidä ulottaa puroihin tai vesistöihin asti. Hiilinielun ylläpitäminen edellyttää, että metsän uudistamisesta huolehditaan jatkossakin”, sanoo Luonnonvarakeskuksen metsämaatieteen professori Hannu Ilvesniemi. Kaivinkoneen työtahti on noin hehtaari päivässä. Metsäekosysteemin hiilivarasto 25 vuotta uudistamisen jälkeen Mätästetty Hiilen sitoutuminen kivennäismaahan, humuskerrokseen, aluskasvillisuuteen ja puustoon 25 vuoden kuluttua uudistamisesta, kun havupuiden taimet on istutettu muokattuun (laikkumätästys) tai muokkaamattomaan maahan. MÄTÄSTYS TORJUU ILMASTONMUUTOSTA NYKYISET MUOKKAUSTAVAT eivät juuri lisää hakkuualan ravinnehuuhtoumia vesistöihin kivennäismaiden uudistusaloilla. ”Maanmuokkauksella saatu kasvunlisäys on yksi niistä toimista, joiden avulla metsiemme kasvu ja hiilinielu on saatu lisääntymään noin kaksinkertaiseksi viimeisimpien 60 vuoden aikana. Ruotsissa tehdyssä 25 vuotta päätehakkuun jälkeen kestäneessä seurantatutkimuksessa huomattiin, että maanmuokkaus vähentää metsämaan hiilidioksidipäästöjä. Syynä oli muokkauksen ansiosta paremmin kasvava puusto, joka sitoo selvästi enemmän hiiltä kuin muokkaamattomalla maalla kasvaneet puut. Muokatun maan hiilivarasto kasvoi suuremmaksi kuin muokkaamattomilla. Hankalimmin ravinnepäästöt ovat hallittavissa vedenvaivaamilla hakkuualoilla. Niiden korjuu energian raaka-aineeksi on siis tepsivä keino vähentää hakkuualojen ravinnehuuhtoumia. Näin huuhtoutuminen jää vähäiseksi. 2017) Puusto Aluskasvillisuus Humuskerros Kivennäismaa yhteensä 78 t/ha 101 t/ha 1,3 t/ha 1,1 t/ha 5,5 t/ha 5,1 t/ha 44 t/ha 45 t/ha 129 Tonnia hehtaarilla 152 Tonnia hehtaarilla Muokkaamaton Metsälehti Makasiini 23 8441_.indd 23 27.5.2021 11.45. Runsaimmin ravinteita vapautuu lahoavista hakkuutähteistä. Kuvan mätästävä laikkuri ehtii päivässä mätästää 7-8 hehtaaria hakkuualaa istutuskuntoon. Ja mikä parasta, pintakasvillisuuden sitomat ravinteet ovat myöhemmin uuden puusukupolven käytössä
Huolella käsitelty ja istutettu taimi lähtee viiveettä kasvuun. Tilavuutta mättäiden taimet kasvavat kymmenessä vuodessa kaksinkertaisesti muihin taimiin verrattuna, joten ne ovat huomattavan vankkoja. Kymmenen vuotta istutuksen jälkeen mättäillä kasvavat taimet ovat 10–15 prosenttia muita pidempiä. Tarjolla tuplakasvu Muokkauksen muut hyödyt paljastuvat istutuksen jälkeisinä vuosina. Kivennäismaapintaisilla mättäillä taimet säästyvät tukkimiehentäin tuhoilta. Nopean pituuskasvunsa ansiosta taimet selviävät yleensä ilman heinäntorjuntaa, jos ne istutetaan viipymättä hakkuun jälkeen. ”Istutus on neljänneksen nopeampaa kuin kaivurilla mätästetyillä aloilla, koska istuttaja voi edetä koneen tekemien kahden mätäsjonon välissä.” Kun istutus sujuu kaksinkertaisella nopeudella, hehtaaria kohti laskettava istutuskulu puolittuu. Mättään sisälle jäävästä, lahoavasta humuksesta vapautuu ravinteita, erityisesti typpeä. SUURIN HYÖTY VILJAVILLA MAILLA Taimikoiden tila: osuus pinta-alasta kolme vuotta istutuksen jälkeen LEHTOMAINEN KANGAS Hyvät yli 1600 tainta/ha Tyydyttävä 1200–1599 tainta/ha Huono 800–1199 tainta/ha Epä onnistunut alle 800 tainta/ha Inventoitu ala, ha Muokkaamaton 30 % 30 % 10 % 29 % 110 Laikutettu 52 % 34 % 12 % 3 % 994 Äestetty 44 % 34 % 16 % 6 % 638 Mätästetty 64 % 21 % 11 % 4 % 310 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 2007 ”Olemme olleet huolissamme kaivuritöiden hinnannoususta.” Muokkaamaton Laikkumätäs +pienentää ahavatuhojen riskiä +pienentää taimia maasta nostavan rousteen vaaraa -Lisää tukkimiehentäin tuhoriskiä Maanmuokkauksella on monia positiivisia vaikutuksia, jotka takaavat taimien nopean kasvuun lähdön ja varmistavat taimien elossa säilymisen kylvön tai istutuksen jälkeen. Mätästys tuottaa ympäristöstään kohoavia istutuspaikkoja, joissa maaperä on lämmin ja ilmava. Joutuisinta on istuttaa Bräcke-laikkurin mätästämillä työmailla. Se tarkoittaa satojen eurojen säästöä. ”Muokattuun maahan ehtii istuttaa 1,6–2-kertaisen määrän taimia muokkaamattomaan verrattuna”, johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen Metsäkeskuksesta kertoo. Näin taimista tulee pidempiä ja vankempia kuin muokkaamattomaan maahan tai laikkuun istutetuista. + Lisää ravinteiden kiertoa + Vähentää tuhoriskiä + Vähentää pintakasvillisuuskilpailua + Vähentää hallatuhoja ja pidentää kasvukautta lämpötilan nousun myötä Alkukesän lämpötilat Päivä Yö Ilma maanpinnassa (+5 cm) 20 Mättäässä maanpinnan alla (-10 cm) 20 7 Muokkaamattomassa maassa pinnan alla (-10 cm) 10 5 Muokkaus vaikuttaa 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » MAANMUOKKAUS 8441_.indd 24 27.5.2021 11.45
Samaan aikaan pula pätevistä kuljetMuokkaamaton Laikkumätäs +pienentää ahavatuhojen riskiä +pienentää taimia maasta nostavan rousteen vaaraa -Lisää tukkimiehentäin tuhoriskiä Maanmuokkauksella on monia positiivisia vaikutuksia, jotka takaavat taimien nopean kasvuun lähdön ja varmistavat taimien elossa säilymisen kylvön tai istutuksen jälkeen. Se osoitti, että mätästetyille aloille syntyi varmimmin täystiheä taimikko. LIIKA MUOKKAUS TIETÄÄ LISÄTÖITÄ LUONTAISIA TAIMIA ja vesakkoa syntyy sitä enemmän, mitä laajemmin kivennäismaata paljastetaan. Varsinkin eteläisessä Suomessa ja maakuntapääkaupunkien lähistöllä on päteville kaivinkonekuskeille tarjolla leppoisampia hommia kuin metsäaukoilla rymyäminen. ”Meilläkin on vaihtoehtona Bräcke, mutta sitä kohtaan vaikuttaa olevan toimihenkilökentässä jonkintapaista ennakkoasennetta, mikä ei edistä menetelmän yleistymistä”, kertoo kenttäpäällikkö Jussi Linnala Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta. Tosin uusimmilla äesmalleilla muokkausjälkeä pystytään katkomaan, mikä vähentää paljastuvaa kivennäismaata. Se tarkoittaa ylimääräistä ajantai rahanmenoa. + Lisää ravinteiden kiertoa + Vähentää tuhoriskiä + Vähentää pintakasvillisuuskilpailua + Vähentää hallatuhoja ja pidentää kasvukautta lämpötilan nousun myötä Alkukesän lämpötilat Päivä Yö Ilma maanpinnassa (+5 cm) 20 Mättäässä maanpinnan alla (-10 cm) 20 7 Muokkaamattomassa maassa pinnan alla (-10 cm) 10 5 Muokkaus vaikuttaa Mätäs on taimelle lämmin kasvupaikka, mikä parantaa kasvua. Kaikki siis hyvin. Maanmuokkaus osataan hyvin, mikä näkyy parantuneena viljelyvarmuutena ja kasvuisina taimikoina. Ohjeiden mukaan tehty muokkaus ei yleensä ole edes ruman näköistäkään. Haasteet ovat kaikkea muuta kuin hallinnassa. Kannoista saatavan myyntitulon pitäisi siis kattaa lisääntyvä varhaishoidon tarve. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kääntömätästysaloille syntyy 20 prosenttia vähemmän vesakkoa kuin laikkumätästetyille aloille. Liian kallista. Keväällä mätäs paljastuu lumesta varhain. Sama tutkimus osoitti, että istutetut kuuset menestyivät yhtä hyvin kääntöja laikkumätästetyillä mailla. Erään metsäammattilaisen näkemys oli, että muokkauksen kannattavuus edellyttäisi mieluummin satasten kuin kymppien korotuksia hehtaaritaksoihin. Metsälehti Makasiini 25 8441_.indd 25 27.5.2021 11.45. Muokkauksen valtamenetelmän, kaivurimätästyksen hintataso on jo nyt kipurajalla ja silti työ kannattaa yrittäjille kehnosti. Niukimmin kivennäismaata paljastaa kääntömätästys. Eteläisen Suomen metsänhoitoyhdistykset tekivät 2000-luvun alussa yhdessä silloisen Metsäntutkimuslaitoksen kanssa laajan istutusalojen inventoinnin. Runsaimmin kivennäismaata paljastuu, kun hakkuualalta nostetaan kannot. Epäonnistumisen riski varsinkin viljavimmilla metsämailla moninkertaistui, jos taimet istutettiin muokkaamattomaan maahan. Kaukana siitä. tajista pahenee, eikä alan huono palkanmaksukyky paranna tilannetta. Nykyisistä muokkaustavoista runsaimmin kivennäismaata paljastaa pohjoisessa käytettävä metsän auraus ja toiseksi eniten metsä-äestys. Osaltaan luonnontaimet voivat täydentää istutustaimikkoa, mutta mitä sankemmin taimia ja lehtipuuvesoja syntyy, sitä isompi työ niiden poistamisessa on varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa
”Niitä myydään Suomeen parin koneen vuosivauhtia. Ruotsissa iso osa istutuksista tehdään nykyisin äestetyille aukoille. Maanmuokkauksen hintaa voitaisiin alentaa lisäämällä mätästävien laikkurien käyttöä, kuten Jussi Linnala kaavaili. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » MAANMUOKKAUS 8441_.indd 26 27.5.2021 11.45. Taimikoissa ei ollut mitään eroja. Kulut kuriin laikkureilla Kustannusjahtiin olisi kaksi tepsivää keinoa. Kun turpeesta energian tuotannossa luovutaan kovaa vauhtia, hakkuutähteiden pitäisi olla entistä kysytympiä, joten risuttomia aukkoja pitäisi riittää. Jatkuvatoimisten muokkaajien tuottavuus on huomattavasti parempi kuin kaivinkoneiden, mikä keventää metsänomistajien kustannustaakkaa. Vaikeimmin kaivinkoneet ovat korvattavissa veden vaivaamilla hakkuualoilla, joissa tarvitaan mätästyksen lisäksi kuivatusojia. Huolellisen istutuksen ja heinäntorjunnan tuella viljely voi onnistua hyvinkin. 3–5 vuotta istutuksen jälkeen. Pienet, selvästi alle puolen hehtaarin aukot voi istuttaa muokkaamatta. Takavuosina valtaosa istutusaloistakin äestettiin ja varsinkin läpäisevillä, hiekan vallitsemilla maalajeilla tulokset olivat hyviä. Osa toimijoista porrastaa hinnat työmaiden koon mukaan. Osa lisää pienillä aukoilla koneiden siirtokustannuksen muokkauslaskuun. ”Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksessä tehtiin laaja inventointi, jossa verrattiin kaivinkoneen ja mätästävän laikkurin jäljille istutettuja kuusentaimikoita. Parhailla koneilla muokataan jopa 2 000 hehtaaria vuodessa”, kertoo Bräckeä maahantuovan Uittokaluston myyntipäällikkö Timo Räikkö nen. Viime vuosina mätästävät laikkurit ovat yleistyneet. Äestys maksaa vain puolet mätästyksen hinnasta. Pienialaiset kosteat painanteet ”Periaatteessa voisi riittää, että istutettaisiin vain ensiharvennuksen jälkeen kasvatettava puusto.” MUOKKAUKSEN HINTOJA Metsänomistajalta laskutettava hinta ilman arvonlisäveroa Laikkumätästys 300–550 €/ha Kääntömätästys 416–499 €/ha Ojitusmätästys 459–550 €/ha Bräckemätästys 312–420 €/ha Metsääestys 210–340 €/ha Tiedot perustuvat metsän hoito yhdistyksiltä ja metsäyhtiöiltä kerättyihin tietoihin. Tulos oli sama myös viljavimmilla lehtomaisilla kankailla”, Luken tutkija Jari Miina kertoo. Pienillä aukoilla erityisesti koneiden siirtokustannukset nostavat muokkauksen hintaa. Syynä lienevät Linnalan viittaamat ennakkoluulot metsäneuvojien keskuudessa, vaikka metsänviljely onnistuu yhtä hyvin kaivurin ja laikkurin muokkaamilla aukoilla. Se lisää laikkureille sopivia kohteita. Toistaiseksi kaivurit näyttävät kuitenkin säilyttävän valta-asemansa maanmuokkauksessa
Hän huomauttaa, että maanmuokkausta ei pitäisi supistaa yhtä paljon, jotta taimettumisen edellytykset turvataan. Ne ja hakkuualan kosteat painanteet ja kallioiset alueet taimettuvat itsestään. l Mätästävät laikkurit toimivat parhaiten hakkuualoilla, joista hakkuutähteet on korjattu energiapuuksi. KOMMENTTI KALLEINKO ON AINA PARAS. Toinen vaihtoehto suitsia metsänviljelyn kustannuksia olisi alentaa istutustiheyttä. MIKKO RIIKILÄ voi suosiolla jättää muokkaamatta ja jättää ne vaikkapa tuleviksi riistatiheikön paikoiksi. Metsän reunaan saa jäädä viiden metrin kaista istuttamatta. ”Ensiharvennuksessa korjattava puusto voitaisiin saada luonnontaimista”, Remes miettii. Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Markku Remes ei tyrmää ajatusta vaan pohdiskelee, että monin paikoin istutustiheyden voisi alentaa jopa 1 200 taimeen hehtaarilla, koska varsinkin eteläisessä Suomessa luontaista tainta tulee runsaasti. ”Me teetämme mättäitä enintään 1 600 hehtaarille. KAIVINKONEMÄTÄSTYS on kallein tapa muokata istutusalat eikä hintojen nousu näytä taittuvan. Ei sillä, että halpoja menetelmiä pitäisi tyrkyttää viljelyvarmuudesta tinkien, mutta metsäneuvojaa mairittelisi, jos hänellä olisi esittää metsänomistajalle niin sanottu budjettivaihtoehto. Voiko istutustiheydestä tinkiä. Keskimäärin istutamme hehtaarille 1 300 tainta. Osaa metsänhoidon asiantuntijoita taimimäärän pudotus 1 200:aan kuitenkin epäilyttää. Puuttuuko koneita, asennetta vai osaamista – vai kaikkia niitä. Moni metsänomistaja olisi varmasti kiinnostunut keinoista, joilla kohtuullisella riskillä saadaan riittävän hyvä uudistamistulos edulliseen hintaan. Nykyisin näin ei kaikkialla ole. Täydennykseksi tulee aina mäntyjä ja koivuja, joten tuloksena on sekametsä”, kertoo metsänomistaja ja Metsälehden veroasiantuntijanakin tuttu Väinö Sikanen. Silti valtaosa aukoista muokataan edelleen kaivinkoneella, siis kalleimmalla tavalla. Lisää maanmuokkauksesta ja metsämaasta Metsälehden Youtubekanavalla Metsälehti Makasiini 27 8441_.indd 27 27.5.2021 11.45. Metsänhoitosuositusten mukaan istuttaa pitää noin 1 800 tainta hehtaarille
Salkunhoitaja Tapio Tillin mukaan ostojen tahdin OP-metsänomistaja-rahastossa määräävät tuhannet piensijoittajat. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT SEPPO SAMULI » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 8442_.indd 28 27.5.2021 12.05. ”MARKKINA ON KUUMA” Metsärahastojen tilakaupat näkyvät tilastoissa ja puhuttavat julkisuudessa
”Sijoittajat ovat antaneet meille mahdollisuuden hankkia ja hallinnoida metsätiloja”, salkunhoitaja Tapio Tilli kuvaa metsärahaston periaatetta. Metsän lisäksi OP:n kiinteistösijoitustoimintaan kuuluu asuntoihin ja liiketiloihin sijoittavia rahastoja. Metsälehti Makasiini 29 8442_.indd 29 27.5.2021 12.05
Konttorilla on etätyöaikana väljää, mutta Tilli on mielellään toimiston tehokkaiden laitteiden äärellä. Sijoittajat voivat ostaa rahastosta osuuksia ja saada osuuksiensa suhteessa tuottoa rahaston puukaupoista, tuulivoimarakentamisesta ja kiinteistöjen arvonnoususta. Tässä on paljon samoja elementtejä kuin yhteismetsässä. ”Tämä on samanlainen härveli kuin osakerahasto.” Suurin osa sijoittajista on ”osuuspankkilaisia piensijoittajia”. Osuudenomistajat ovat tilojen omistajia rahaston välityksellä”, on Tillin harkittu vastaus hiukan filosofiseen kysymykseen. Minimisijoitus oli alkuun 10 000 euroa. ”EU:n taksonomiakriteerit vyöryvät sijoittamiseen. Kuulostaa houkuttelevalta ja samoin ajattelee moni, jolla on jäänyt ylimääräistä taskun pohjalle. Miten muuten on, voiko rahastosijoittajaa sanoa metsänomistajaksi. Tällä hetkellä metsää on liki 100 000 hehtaaria. Metsätilojen hinnat korkealla Metsänomistusta ilman huolta veroilmoituksen jättöpäivästä, uudistamisista, taimikonhoidoista tai oikeastaan mistään muustakaan sellaisesta. Nytkin rahasto on kiinni ja uusia sijoituksia otetaan vasta heinäkuussa. ”Tämä tarjoaa vaivattoman tavan omistaa metsää. Rahastot ja muut institutionaaliset sijoittajat ovat lisänneet kysyn» VAIKUTTAJA Tapio Tillin mukaan osa metsäsijoittamisen vastuullisuutta on myös, se että rahasto tuo markkinoille uusiutuvaa puuraaka-ainetta, jolla voidaan korvata uusiutumattomia. ”Metsätilamarkkina on aika lailla kireä, kuuma. Halutessaan rahastoon voi siis sijoittaa vaikka viisikymmentä euroa. Yleisemminkin sijoittamisen vastuullisuus nousee koko ajan enemmän esille.” 30 Metsälehti Makasiini 8442_.indd 30 27.5.2021 12.05. Rahastoon otetaan rahaa se määrä, mikä saadaan sijoitettua markkinoille eli ostettua lisää metsää. Salkunhoitajan katsauksessa kerrotaan, että vuoden 2021 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana rahasto on tehnyt 60 tilakauppaa. Työ sisältää paljon tulostamista, kopioimista ja allekirjoitettujen asiakirjojen skannaamista. Sitä Tilli ei muista, milloin viimeksi kokoushuoneessa olisi ollut hänen lisäkseen joku muu muuten kuin videon välityksellä. Varsin mittavaa OP:n metsätilakauppa on ollutkin. OP-metsänomistaja-rahaston salkunhoitajana hän vastaa 10 600 sijoittajan metsäomaisuudesta. T APIO Tillillä on toukokuun puolivälissä ollut kiireinen päivä OP ryhmän Vallilan pääkonttorilla Helsingissä. ”Tämä on ollut erittäin suosittu. Viime vuosina on jouduttu hillitsemään rahan tuloa.” Normaalisti uusia sijoituksia rahastoon otetaan neljännesvuosittain, mutta vuonna 2020 kaksi kvartaalia piti jättää väliin. Rahaston koko on 314 miljoonaa euroa. Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan kuluvan vuoden aikana Suomessa on ehditty tehdä kaikkiaan reipas 600 yli kymmenen hehtaarin metsätilakauppaa. Hän on perehdyttänyt osuuspankkien omaa väkeä metsäsijoittamisen aiheisiin aamusta asti. Palautteen perusteella summa puolitettiin ja lopulta raja poistettiin kokonaan
Alhainen korkotaso on tehnyt kiinteistörahastoista korkorahastoja TAPIO TILLI OP -metsänomistaja -rahaston sijoitustoiminnasta vastaava salkunhoitaja Aiemmin OP:n metsäpalvelupäällikkö, toiminut myös metsäekonomistina PTT:ssa MAATALOUS ja metsätieteiden lisensiaatti 55 vuotta HARRASTAA metsänhoitoa omassa metsässä, lenkkeilyä ja talvella hiihtoa sekä mökkeilyä Kaakkois-Suomessa AVOVAIMO , neljä lasta OP-METSÄNOMISTAJA ERIKOISSIJOITUSRAHASTO , joka sijoittaa metsään SALKUSTA kolme neljäsosaa koostuu metsänomistuksesta, yksi neljäsosa Tornatorin ja Suomen metsäsijoituksen osakkeista sekä Metsäliiton osuuspääomasta. Korkea hinta houkuttaa luopujia. tää ja nostaneet hintatasoa.” Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että myös tarjonta on lisääntynyt. Joku muu vie useimmin, enemmän hävitään kuin voitetaan kauppoja. Kohteita tulee tarjolle pankkien kautta. Tähän mennessä poislähtijöitä on ollut vähän. Metsänhoitoyhdistysten markkinapaikka verkossa on yksi merkittävä väylä. RAHASTO on jatkuvasti avoin merkinnöille ja lunastuksille, minimisijoitussummaa ei ole PERUSTETTU 2015 OMISTAA liki 100 000 hehtaaria metsää Suomessa ”Viime vuosina on jouduttu hillitsemään rahan tuloa.” Metsälehti Makasiini 31 8442_.indd 31 27.5.2021 12.05. Eli tehdään paljon tarjouksia.” Tila-arvioita varten rahaston palkkalistoilla on kiinteistöanalyytikko. OP:lle on kuitenkin kilpailijoihin nähden etua siitä, että osuuspankilla on perinteisesti ollut asiakkaina metsänomistajia. Tilojen hankkimiseksi tehdään silti paljon työtä. Pohjoisessa sijaitsevia tiloja arvioi yksityinen palveluyritys Silvat Metsätieto. Virkailija siitä vinkkaa minulle ja sitä kautta sitten yritetään hieroa kauppaa.” Tilli korostaa rahaston kotimaisuutta ja uskoo sen hyötyvän osuuspankkitaustasta mainemielessä. Ostettavia kohteita haetaan monista kanavista. ”Kun tarjotaan rahastoa asiakkaalle, niin asiakas kertookin olevansa osakkaana perikunnassa ja on pohtinut metsätilasta luopumista. Tillin mielestä OP-metsärahaston maanomistuksen kasvua rajoittaa vain sijoittajien tahto. ”Analysoidaan ja kierretään. Haaviin jää tasaisesti 50–70 tilaa kvartaaleittain
Tuulivoima näyttää rantautuvan Suomeen rytinällä. On kuitenkin yksi asia, josta Tapio Tilli arvioi rahaston hyötyvän keskivertometsänomistajaa enemmän: tuulivoima. Tuotto on helpompi hakea pohjoisempaa. Tillin mukaan tämä selittyy osin rahaston omistamien Tornatorin osakkeiden arvonnousulla. Erikoissijoitusrahasto-muotoinen metsärahasto ei voi hyödyntää metsävähennystä eikä saa kemeratukia. Toki rahastot varautuvat sijoittajien mielenliikkeiden heilahduksiin. Tuloa tuulivoimasta ”Korot nousevat jossain vaiheessa vääjämättä. UPM ja Metsä Group ovat myös sopimuskumppaneita puukaupassa. Suurten maa-alueiden vuoksi rahasto on kiinnostava kumppani tuulivoimayhtiöille. Kauppoja kilpailutetaan ja metsänhoitotöihin varataan noin viidennes puukauppatuloista. ”Pankkitililtä ei saa tällä hetkellä mitään korkoa, metsästä nyt kuitenkin keskimäärin 3–4 prosenttia tuottoa”, Tilli arvioi. Alkusysäys UPM:n metsistä Rahaston metsätilat sijoittuvat pääasiassa Vaasa–Lappeenranta-linjan pohjoispuolelle. Metsien ja Tornatorin lisäksi rahasto on sijoittanut Metsäliiton osuuspääomaan ja Suomen metsäsijoituksen osakkeisiin. ”Meillä on kolme eri tahoa, koska on haluttu seurata puusta saatavaa hintaa eri kanavissa. Tästä junasta ei kannata jäädä pois”, Tilli neuvoo. Toinen tulevaisuuden suuri tulonlähde metsänomistajille on hiilensidonta, jonka kaupallistamista rahasto seuraa tiiviisti. Pois lunastettuja osuuksia voidaan kuitata käteisvaroilla ja tarvittaessa lainatulla rahalla. Tuolle välille asettuu myös OP-metsärahaston tuottotavoite. Yleisen korkotason nousu voi kuitenkin johtaa myös tilojen myyntiin. Toinen syy sijainnin painottumiseen on eteläsuomalaisten metsätilojen korkea hinta. Syy on historiallinen: rahasto sai alkunsa, kun UPM luopui metsistään Itäja Pohjois-Suomessa. ”Kannustaisin myös yksityismetsänomistajia olemaan tässä aktiivinen. kiinnostavampia sijoituskohteita. Yrittäjän kautta puuta myydään myös yksityisille sahoille. Tuottaako se silti yhtä hyvin kuin suora metsänomistus. Metsärahastoista ehkä silloin vedetään rahoja pois”. Vuoden 2020 tuotto oli yli tavoitteen, 4,5 prosenttia. Rahaston ja muiden ostajien näkökulmasta tiloista saatava tuotto on pienentynyt metsätilojen korkeiden hintojen myötä. Rahasto myy puuta samoille ostajille kuin yksityisetkin metsänomistajat. Varsin vapaat kädet metsänhoidon toteuttamiseksi on annettu UPM:lle, Metsä Groupille ja jo mainitulle Silvat Metsätiedolle. Edellä mainittuja yhdistää matala riski verrattuna vaikkapa osakerahastoihin. Silvat Metsätieto kilpailuttaa hoidossaan olevien tilojen leimikot ja salkunhoitaja kuittaa kaupat yrittäjän esityksestä. Näin toimivat muutkin. Tästä junasta ei kannata jäädä pois” » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 8442_.indd 32 27.5.2021 12.05. Näin tiedetään koko ajan, missä markkinahinta menee.” Puukaupat 100 000 hehtaarilla on ihan hyvä otos. Vuonna 2020 se tarkoitti ”Tuulivoima näyttää rantautuvan Suomeen rytinällä
”FSC:n osalta on haluttu edetä varovaisesti. FSC asettaa selvästi enemmän rajoitteita talouskäyttöön. Peitteiseen metsätalouteen siirtyminen on hankalaa, kun metsiköillä on pitkä hoitohistoria. 240 000 kuution puunmyyntiä. ”Aika perinteisin tavoin OP:n metsiä käsitellään, jaksollisella kasvatuksella. Kuulostaa jokseenkin perinteiseltä metsien käytöltä. On haluttu seurata, miten se vaikuttaa metsien talouskäyttöön ja hoitoon, kerätä kokemuksia, ennen kuin laajennetaan.” Metsästykselle ja virkistyskäytölle, kuten retkeilyreiteille ja kyläyhdistysten laavuille, rahasto on hyvin suopea. Tilli aprikoi tovin erilaisia myyjäprofiileita, mutta päätyy lopulta siihen, että varmasti rahaston saamat hinnat ovat ”kilpailullisimpia premium-hintoja”. ”Moni sanoo, että ei se ole mitään vastapainoa, kun töissä pohtii ja tekee metsäasioita. Metsänhoidossa pyritään tehokkuuteen hyvän metsänhoidon suositusten raameissa. Nämä ovat siis OP:n ilmastovastuutekoja. Entä saako metsärahasto suurena myyjänä muita korkeampaa hintaa. Suuruuden etu ilmenee myös kuvioiden koossa: leimikot ja metsänhoitokuviot ovat keskimäärin suuria ja tehokkaita kokonaisuuksia. Rahasto on sitoutunut kasvattamaan hiilivarastojaan hakkaamalle vähemmän kuin metsä kasvaa, metsittämään tiloillaan olevia joutomaita ja ennallistamaan soita. Mutta se on niin erilaista, kun on omin käsin istuttamassa tai raivaamassa.”. Lannoituksella lisätään metsän kasvua ja samalla hiilinielua. Näin haetaan yleistä hyväksyttävyyttä rahaston metsänomistajuudelle. l TASAISTA KASVUA OP-Metsänomistajan metsien hehtaarimäärän kehitys 2015–2020 2015 7 900 ha 2016 25 400 ha 2017 48 000 ha 2018 62 500 ha 2019 80 435 ha 2020 96 498 ha Metsälehti Makasiini 33 8442_.indd 33 27.5.2021 12.05. Turvemailla ollaan silti liukumassa enemmän ja enemmän luontaiseen uudistamiseen ja peitteisen metsätalouden piiriin.” ”Hakkuumäärä on kuitenkin suhteessa alle metsien kasvun. Monimuotoisuuden puolella tukeudutaan sertifiointiin. Pyritään kestävään metsätalouteen, mutta kuitenkin hoidetaan tehokkaasti”, Tilli kuvaa metsätalouden periaatetta. Mahdollisuuksia virkistyskäyttöön Haastattelun loppupuolella Tilli haluaa puhua hetken sijoittamisen vastuullisuudesta. ”Osuuspankeilla on perinteiset arvot, ehkä meilläkin sitä kautta.” Tillin haastattelua seuraava viikonloppu kuluu samoin kuin monen muunkin metsänomistajan toukokuun lopulla: oman tilan istutustyömaalla. Kaikki metsät ovat PEFC:ssä ja kolmannes FSC:ssä
Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8443_.indd 34 27.5.2021 12.10. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon
36 : 14 kysymystä uudelle metsänomistajalle ›› SAHA KÄYNTIIN S. 43: Vinkit riukujen tekoon ›› KYSY POIS S. ›› ALLAKKA S. 40 : Missä vika. ›› TUTKIMUS Lahonkesto puntarissa S. 42 PIKATESTI Akkutrimmerillä vesakkoon s. 44: Pienen aukon uudistaminen. 47 KUVA MIKKO RIIKILÄ Metsälehti Makasiini 35 8444_.indd 35 27.5.2021 12.13. OMA METSÄ ›› METSÄNHOITO S. ›› PERINTÖMETSÄ S. 48 : Näin luovutusvoittoa verotetaan Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta
Millaisia tavoitteita metsänomistajalla voi olla. Metsälle voi asettaa erilaisia tavoitteita. TEKSTI TIIA PUUKILA Modernit rajapyykit ovat nelikulmaisia metallipyykkejä. He auttavat mielellään ja antavat ideoita, mitä metsässä voisi tehdä. Mukaan voi pyytää ulkopuolisen asiantuntijan esimerkiksi paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä tai metsäfirmasta. Vanhemmat rajapyykit ovat usein helpommin löydettäviä kiviröykkiöitä. KI M M O RA M PA N EN /V AS TA VA LO 1 2 3 varaa muutaman päivän ja lähtee metsäretkelle. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 8445_.indd 36 27.5.2021 12.08. Hän voi esimerkiksi haluta metsien sitovan mahdollisimman paljon hiiltä, vaalia monimuotoisuutta tai hoitaa metsiä siten, että riista viihtyy. Päätös on aina metsänomistajan. Kuolinpesän osakkaat pääsevät tietoihin käsiksi lähettämällä Metsäkeskukseen kopion perukirjasta. Ne voi syöttää älypuhelimeen ja suunnistaa metsätilan rajalle. Tavoite voi olla myös lähivuosien hakkuutulojen maksimointi. Koordinaatit oman metsän rajapyykeistä löytyvät Metsään.fi-palvelusta. Siitä alkaa matka metsänomistajana. Mikä on paras tapa tutustua omaan metsään. Ensimmäisenä on selvitettävä metsän perustiedot, eli kuinka paljon ja minkälaista metsää omistaa ja missä se sijaitsee. Kannattaa kuitenkin muistaa, että heillä on omat tavoitteensa: metsänhoitoyhdistys myy palveluitaan ja puunostajat haluavat tehdä puukauppaa. Parhaiten metsään tutustuu, kun Uudelle metsänomistajalle Tutustu metsän tietoihin, jalkaudu maastoon ja mieti tavoitteet. 14 kysymystä Mitä pitää tehdä ensimmäisenä, kun on tullut metsänomistajaksi. Nämä tiedot löytyvät helposti omilla pankkitunnuksilla Suomen metsäkeskuksen Metsään. Perustietojen pohjalta pystyy muodostamaan tavoitteet metsänomistukselle. Monet tavoitteet ovat yhdistettävissä. fi-palvelusta
›› Etsi kuitit verotukseen ›› Mieti seuraavan vuoden rahan tarvetta. Lähde: Lars-Åke Ekman, Suomen Metsäkeskus HELMIKUU HELMIKUU ›› Tee veroilmoitus ›› Suunnittele kevään metsänhoitotyöt ja hae kemerat. ›› Suunnittele syksyn puukaupat ja tee tarjouspyynnöt. TAMMIKUU ›› Viime vuoden tilinpätös eli mieti, mikä meni hyvin ja missä parannettavaa. MARRAS-JOULUKUU ›› Tee pidemmän aikavälin suunnitelma ja aseta tavoitteet seuraaviksi 3–4 vuodeksi. ›› Varmista taimitilaus ja varaa pottiputket metsänhoitoyhdistykseltä. METSÄNHOIDON VUOSIKELLO HEINÄKUU LOMAILE Metsälehti Makasiini 37 8445_.indd 37 27.5.2021 12.08. TOUKO-KESÄKUU ›› Tarkasta taimikot ›› Heinää ›› Istuta taimet ›› Raivaa taimikot ›› Ennakkoraivaa syksyllä hakattavat kuviot ›› Tarkista metsäteiden kunto ja hoida lanaukset LOKAKUU ›› Heinää ›› Tarkista keväällä istutetut taimikot ELO-SYYSKUU ›› Syysistuta ›› Vielä ehdit tehdä ennakkoraivaukset syksyn hakkuisiin ›› Tilaa kesän aikana hakattujen metsien maanmuokkaukset ›› Tee tulevan kevään hakkuiden tarjouspyynnöt ›› Tee Tricoeli lampaanrasvakäsittely alueella, joissa paljon hirvieläimiä
Mitä metsien hoidolla tarkoitetaan. Metsien hoito on Suomessa vapaaehtoista. Metsään.fi-palvelusta löytyvät tilan kiireelliset toimenpiteet, seuraavan viiden vuoden aikana tehtävät toimenpiteet ja 5 –10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet. Pitääkö metsiä hoitaa. Mikäli kaipaa tarkempia vuosittaisia toimenpide-ehdotuksia, kannattaa teettää metsäsuunnitelma. Mitä kiireellinen merkitsee metsien hoidossa. Harvennushakkuissa ja taimikonhoidossa tilanne on kriittisempi. Jos aikoo itse hoitaa taimikoitaan, myös raivaussaha ja turvakypärä ovat hankintalistan kärjessä. Esimerkiksi Metsäkeskus tarjoaa uusille metsänomistajille maksullisia kursseja sekä henkilökohtaista neuvontaa ilmaiseksi puhelimitse. Hyvät metsänhoidon suositukset puolestaan ovat ilmaiseksi luettavissa verkosta. Istutuksen ja heinäämisen osaa aloittelijakin, eikä raivaussahan käyttökään vaikeaa ole. menpiteitä pitäisi tehdä seuraavien 1 –3 vuoden aikana. Siinä metsätila on jaettu kuvioihin, joilla kasvaa samanikäistä ja -kokoista puuta. Mitkä metsänhoitotyöt onnistuvat aloittelijalta. MetsänhoitoyhdisMistä saa metsätietoa. Kannattaa muistaa, että kaiken metsäomaisuuden hoitoon suoraan liittyvän voi vähentää verotuksessa. Metsänhoidolla tarkoitetaan metsässä tehtäviä töitä, jotka parantavat puuston kasvua ja laatua, kun tavoitteena on kasvattaa metsäteollisuudelle raaka-ainetta. Tämä koskee myös esimerkiksi tietokonetta ja puhelinkustannuksia. Omistajalla ei ole minkäänlaista velvollisuutta hoitaa metsäänsä. Raivaussahan käyttöön opastetaan myös kursseilla. Metsänomistaja ei ole yksin, apua löytyy ympäri Suomen. Minkälaisia varusteita metsänomistajan kannattaa hankkia. Kiireellinen tarkoittaa sitä, että toi4 5 6 7 8 9 10 11 Metsänomistajan tavoitteena voi olla riistan viihtyvyyden lisääminen jättämällä raivaamattomia riistatieheiköitä. Metsänhoitotöihin on mahdollista hakea kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran mukaista tukea. Lisäksi monella paikkakunnalla toimii aktiivinen metsänomistajien kerho, jossa pääsee kuulemaan kokeneempien metsänomistajien vinkkejä ja saa vertaistukea. PA SI H IL TU N EN /V AS TA VA LO OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 8445_.indd 38 27.5.2021 12.08. Esimerkiksi harvennuksen viivästyminen voi johtaa kasvatettavan puuston riukuuntumiseen, mikä hidastaa kasvua ja altistaa lumituhoille. Jos metsä on terve, päätehakkuuta voi huoletta siirtää viisi, kuusi vuotta eteenpäin. Metsätietoa voi etsiä kirjoista, verkosta, lehdistä sekä kursseilta. Metsänomistajan kannattaa ostaa hyvät saappaat, tukevat jalkineet, toimivat ulkoiluvaatteet, sadeasut ja hanskoja. Metsäsuunnitelma on metsänomistajan opaskirja oman tilan hoitoon, investointitarpeisiin ja hakkuumahdollisuuksiin useammaksi vuodeksi eteenpäin. Tarvitseeko metsänomistaja metsäsuunnitelmaa. Mistä löytyy apua metsänhoitoon. Niistä saavat suojaa esimerkiksi monet linnut, kuten koppelo. Niissä kiteytyvät ammattilaisten neuvot hyvään metsänhoitoon. Suunnitelma on mahdollista räätälöidä omien tavoitteiden mukaisesti. Metsänhoitotöitä ovat esimerkiksi taimikonhoito, jossa kasvatettavaa puustoa häiritsevä vesakko raivataan maahan, ja nuoren metsän harvennus, jossa poistetaan huonolaatuisimpia puita ja annetaan parhaille tilaa kasvaa
Usein puunostaja hoitaa metsänkäyttöilmoituksen. Pääpuulajista, metsikön tiheydestä ja kasvupaikasta riippuen ensiharvennus tehdään 12–15 metrin valtapituudessa. Heinä voi pahimmillaan tappaa pienen taimen alleen. Lähde: Hyvän metsänhoidon suositukset, Tapio Oy 12 13 14 Metsälehti Makasiini 39 8445_.indd 39 27.5.2021 12.08. Mitä velvollisuuksia laki asettaa metsänomistajalle. Harvennuksessa osa puista poistetaan, näin parannetaan laadukkaimpien runkojen kasvuolosuhteita. Siitäkin maksetaan korvausta.. Jos on rahan tarvetta, mutta ei halua hakata metsiään, voi miettiä vapaaehtoista suojelua. Tehdään ennen hakkuuta. Tarvittaessa kannattaa yhdistellä harvennuskuvioita tai kysyä naapurilta halukkuutta puun yhteismyyntiin. Asutuksen lähellä sijaitseva metsä voi olla kaavoitettu, jolloin metsälain sijaan sovelletaan maankäyttöja rakennuslakia. Uudistushakkuu voidaan tehdä avohakkuuna, jolloin lähes kaikki puusto metsäkuviolta kaadetaan, tai siemenpuuhakkuuna, jolloin parhaat puut jätetään pystyyn ja tavoitteena on luontainen uudistaminen. Tällöin ei esimerkiksi metsänhoitotöihin voi saada kemeratukea. Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa korjaamaan tuoreet tuulenkaadot metsästä, mikäli niiden määrä ylittää lain asettaman rajan. UUDISTUSHAKKUU Yleensä metsä uudistetaan, kun kasvu alkaa taantua. Jotta puusta saisi parhaan mahdollisen korvauksen, puukaupan kuutiomäärän tulee olla minimissään 250 –300 kuutiota. NUOREN METSÄN HOITO Pitää sisällään taimikonhoidon ja nuorten metsien harvennuksen eli ensiharvennuksen. TASAIKÄINEN METSÄNKASVATUS Metsikkö päätehakataan ja uudistetaan 50–100 vuoden välein. ENSIHARVENNUS Ensiharvennuksessa nuori metsä harvennetaan ensimmäisen kerran metsäkoneella. TERMIT TUTUIKSI HEINÄYS Heinien polkeminen pienten tainten ympäriltä. Metsä jää hakkuun jälkeen aina puustoiseksi. Jos omaan metsään on pesiytynyt metsätuholainen, esimerkiksi vanhoja kuusikoita piinaava kirjanpainaja, hakkuu on aiheellinen, ettei tuho leviä naapurin metsiin. ERIRAKENTEINEN ELI JATKUVAPEITTEINEN METSÄNKASVATUS Metsänhoitoa ilman avohakkuutta. Hyvä tehdä ensimmäisen kerran jo istutusta seuraavana syksynä. ENNAKKORAIVAUS ELI NÄKEMÄRAIVAUS Raivaussahalla kaadetaan metsäkoneen kuljettajan näkyvyyttä haittaavaa puustoa. TAIMIKON VARHAISHOITO Taimikko raivataan kahteen kertaan raivaussahalla. Jos metsä rajoittuu vesistöön, vastaan voi tulla vesilaki, joka määrittää, mitä vesistön läheisyydessä voi tehdä. Mitä metsänomistajan pitää tietää, jos hän haluaa myydä puuta. TOINEN TAIMIKONHOITO Taimikon raivaus, kun taimikko on noin 4 –6-metristä. Varhaishoidossa huolehditaan, että kasvatettavilla taimilla on tilaa kasvaa. Varhaishoito tehdään 4 –6 vuoden kuluttua istutuksesta tai kylvöstä. Ei ole pakko. Metsänomistajalla on esimerkiksi uudistamisvelvollisuus eli metsänomistajan on huolehdittava, että hakatun metsän tilalle syntyy kasvatuskelpoinen taimikko. HARVENNUS Harvennus on ajankohtainen, kun ensiharvennuksesta on kulunut 15–25 vuotta. Luonto hoitaa kyllä. l Juttua varten on haastateltu Suomen Metsäkeskuksen metsänja luonnonhoidon asiakasneuvojaa Lars-Åke Ekmania, jolla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus uusien metsänomistajien koulutuksesta. tyksiltä, metsäfirmoilta sekä metsäpalveluyrityksiltä voi ostaa apukäsiä metsänhoitoon. METSÄN UUDISTAMINEN Uusi metsä voidaan saada aikaan istuttamalla, kylvämällä tai luontaisesti uudistamalla. Ennen metsien hakkuuta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle. Onko metsää pakko hakata. Metsälaki määrittää vähimmäisvaatimukset sille, miten hakkuut, puunkorjuu ja metsän uudistaminen tulee tehdä. Metsän hakkuissa lähtökohtana ovat metsänhoitoja hakkuutarpeet, mutta myös metsänomistajan rahan tarve
”OLI vika missä tahansa, niin monta kertaa ratkaisu tuntuu olevan, että kaasutin puretaan. Saastamoinen suosittelee, että levänneen sahan käynnistys aloitetaan muutamalla herkistysvedolla käynnistysnarusta. Bensaletku on Missä vika. En ymmärrä sitä.” Näin sanoo Metsälehden pienkoneasiantuntija Leo Saastamoinen. Suodatin tulee puhdistaa säännöllisesti ilmanpaineella tai miedolla astianpesuaineseoksella. Kannattaa siis kuunnella, kun hän sanoo, että moottorisahan käyntiongelmaan kannattaa etsiä ratkaisua ensin muualta kuin kaasuttimesta. Samalla tulee katsoa, ettei mikään letku tai mutteri ole löystynyt tai irronnut paikoiltaan. Johtojen tulee olla ehjät tai sahan sähkönkulku ottaa häiriötä. Sahan sähköjohtojen tulee kulkea niille tehdyissä urissa. Moottorisahan osien putsaus on aina ensimmäinen toimenpide, kun aletaan etsiä syytä käyntihäiriöön. Saastamoinen on opettanut pienkonetekniikkaa pitkään. 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » SAHA KÄYNTIIN 8446_.indd 40 27.5.2021 13.57. ”Jos sahan ilmansaanti rupeaa takkuamaan, moottori saa liikaa polttoainetta ja käynti huononee.” Letku ja suodatin Tyypillinen syy moottorisahan käyntihäiriöihin on myös sahan polttoaineeli bensaletkun vuotaminen. Vauhtipyörän ja sahan sytytysyksikön ympärille kertyy sahatessa kaikenlaista kuonaa. OSA 4 TYYPILLISIMMÄT VIAT TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT MATIAS HONKAMAA Kun palaa yön nukuttuaan takaisin savotalle, moottorisahaa ei pidä heti ruveta riuhtomaan käyntiin kaikella voimalla. Aivan ensiksi tulee puhdistaa niin sahan ilmanottoaukot kuin terälaitteen purukotelo kaikesta sahauksessa syntyneestä sahanpurusta ja kuonasta. Kaasuttimen sijaan vikaa voi olla ilmansuodattimessa, joka likaantuu pikkuhiljaa
”Uuden sahan pitäisi käydä täydellä teholla parin sisäänajotankillisen jälkeen. MOOTTORI kastunut eli saanut liikaa bensaa käynnistysyrityksessä. Jos puita sahaa pitkään tylsällä terällä, vastus jää liian pieneksi. Entä sitten, jos uusi saha tuntuu laiskalta. Jos sahanterä pyörii silloin, kun ei pitäisi, vika voi löytyä kytkimestä. ISKEEKÖ tulppa kipinää. TARKISTA NÄMÄ: VIRRANKATKAISIN On-asentoon. Moottorisahan tankkiin pääsee aina jotain roskaa, joten tankissa oleva polttoaineensuodatin tukkeutuu. Kaasuliipaisin pohjaan ja muutama nykäys narusta. Myös se tulee vaihtaa aika ajoin ja kiinnittää uusi tiukasti polttoaineletkuun. TERÄ liikkuu käynnistysnarusta vedettäessä tai pyörii tyhjäkäynnillä->kytkinlaakerin voitelu, kytkinjousi rikki tai kytkin rikki, saha huoltoon. Saastamoisen mukaan polttoaineletkun kunto kannattaa tarkistaa vikatilanteissa ensimmäiseksi etenkin silloin, kun sahalla on ikää jo viisi vuotta tai enemmän. Jos iskee, mutta tulppa on kuiva, vika on bensansyötössä. Kuluvat osat ja huolto. Sahan hankinta. Lähde: Sahaamaan-kirja, Leo Saastamoinen useimmiten kumiseosta, joka kovettuu ja hapertuu ajan mittaan. l Metsälehti Makasiini 41 8446_.indd 41 27.5.2021 13.57. SAHOJA JA NIIDEN HUOLTOA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Kun moottori ei saa kierroksiinsa nähden riittävästi voitelua, männän pinta sulaa ja moottori leikkaa kiinni. Metalli on sulanut vaurioituneen männän pinnasta ja siihen on syntynyt selvät urat. Tyypillisimmät viat. Ideana on se, että kun sahan terä puree puuhun, moottori saa tarvitsemaansa vastusta ja kierrosluku putoaa sellaiselle tasolle, että moottorin mäntä saa öljy-bensaseoksesta riittävästi voitelua. Moottori voi leikata kiinni, kun se ei saa riittävästi öljyä voiteluun tai sahaa käytetään väärin ylikierroksilla. Onko bensaletku ehjä. Terän toiminta vaikuttaa moottoriin Saastamoinen kertoo, että moottorisahan moottori käy luonnostaan ylikierroksilla. Tarkista polttoainesuodatin ja bensaletku. Milloin tietää, että vika on sahassa eikä sahaajan korvien välissä. Jos vaihtaa kytkinjousen, mutta häiriö toistuu, voi vika olla itse kytkimessä ja sen kuluneisuudessa. KÄYNTI yskii. Lisävarusteet. Jos sahan terä liikkuu käynnistysnarusta vedettäessä tai terä pyörii, kun saha käy tyhjäkäynnillä, vika löytyy usein kytkimestä. Tyypillinen syy moottorisahan käyntihäiriöihin on polttoaineletkun vuotaminen. Terä pyörii vaikkei pitäisi Sahan terän tulee pyöriä vain silloin, kun kaasuliipaisinta painetaan. Sen huolto kannattaa säästää ammattilaiselle. SAHA käy laiskasti. BENSANSYÖTTÖ : onko tankissa oleva polttoainesuodatin tukossa. Bensa ja teräketjuöljy. Onko kaasuttimen ilmansuodatin tukossa. Saha myös haisee voimakkaasti bensiiniltä. ”Sahaajien on usein vaikea uskoa, että moottori on leikannut kiinni.” Moottorisahan terän oikeanlainen teroitus on siis samalla sahan moottorin toiminnan ylläpitoa. Kytkinjousia on erimittaisia, joten kytkin mukaan kauppaan, kun lähtee ostamaan uusia Pitääkö tulppa vaihtaa. TUORETTA bensaa tankkiin. Saha käy ylikierroksilla ja kuumenee. ”Kytkimen jouset ovat hypänneet pois paikoiltaan tai katkenneet. Terät ja teräketjut. Sahan sytytystulpan tulee iskeä kipinää, kun se asetetaan sylinterin päälle ja käynnistysnarusta vedetään rivakasti. Puhdista kipinäverkko, pakoaukko ja tarvittaessa äänenvaimennin. Talvija kesäasetukset SAHAONGELMIA. JOS saha ei toimi vieläkään, vika voi olla kaasuttimessa. Kuvassa pihdin nokassa oleva kytkinjousi on voinut katketa tai hypätä pois paikaltaan. jousia, niin tulee oikeanmittaiset”, Saastamoinen sanoo. Kun letku vuotaa, sahan polttoainejärjestelmä saa ilmaa ja sahan toiminta häiriintyy. Ammattisahoissa ei voi kestää viikkoa ennen kuin saha toimii täysin kierroksin, sillä siinä on kyse sahaajan palkasta.”. Akkusahat
”Koe jatkuu. Kyllästämättömät männyn pintapuukapulat olivat lahoalttiita, niiden kestoiäksi jäi keskimäärin 5,3 vuotta. ”Soidinpaikkojen tarkastuksilla selvitetään, ovatko alueilla tiedossa olevat metson soitimet toimivia. Tilanne on tasan siperialaisen ja suomalaisen lehtikuusen sekä vahvasti kyllästetyn mäntypuun välillä.” Oli lehtikuusi mistä tahansa, niin sydänpuun ja pintapuun lahonkeston ero on merkittävä: pintapuu lahoaa yhtä nopeasti kuin männynkin. PITÄÄKÖ METSO JATKUVASTA KASVATUKSESTA. Lahotuskokeen 16. Yksittäiset kaatuneet ja elävät puut pystyttiin tunnistamaan automaattisesti niiden muodon perusteella. Testi tehdään 50 sentin mittaisilla rimoilla, jotka on upotettu puoliksi multaan. ?????????. kesä alkamassa Punkaharjulla. Jotkut laudat kestävät paremmin ja jotkut huonommin.”. M A RT TI VE N Ä LÄ IN EN METSÄHALLITUKSEN jatkuvan kasvatuksen havaintoalueilla ryhdytään selvittämään menetelmän vaikutusta metson soitimeen. ”Laiturin tolpat voi tehdä lehtikuusen sydänpuusta. Kansilaudoiksi lehtikuusi käy keskimäärin yhtä hyvin kuin painekyllästetty mänty, mutta laatu vaihtelee. MIKKO HÄYRYNEN Lahonkesto puntarissa Suomalainen ja siperialainen lehtikuusi pärjäävät lahotuskokeessa yhtä lailla. Näin siitä huolimatta, että suomalaisen puun lustonleveys oli kaksinkertainen, kolme millimetriä. Menetelmällä voidaan arvioida muun muassa monimuotoisuudelle tärkeän järeän maalahopuun määrää ja laatua. l. LEHTIKUUSEN lahonkesto tiedetään. Samalla pyritään selvittämään soitimelle osallistuvien metsokukkojen määrä”, kertoo Metsähallituksen kehityspäällikkö Hannu Tolonen. Suomalainen lehtikuusi pärjää vertailussa hyvin”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Martti Venäläinen sanoo. ”Olen eri mieltä. Usein silti ajatellaan, että vain hitaasti kasvanut siperialainen luonnonmetsien lehtikuusi on oikeaa, lahoamatonta lehtikuusta. VÄITÖKSESTÄ APUA LAHOPUUN ARVIOINTIIN 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 8447_.indd 42 27.5.2021 12.30. Kaikki laimeasti kyllästetyt mäntypalikat olivat katkenneet, mutta kaikki vahvasti kyllästetyt kestivät taivutuskokeen katkeamatta. Maalahotuskokeen seurannassa 15 kesän jälkeen siperialaisista lehtikuusipalikoista oli katkennut kaksi kymmenestä ja suomalaisista yksi kymmenestä. SI M O N BA IL EY MMM Tuomas Yrttimaan väitöstutkimuksessa kehitettiin maastolaserkeilaimen avulla pistepilvimenetelmiä kuolleiden ja elävien puiden tarkasteluun. Jo 1990-luvulla selvitettiin, että sekä siperialaisen luonnonpuun että suomalaisen viljelypuun tiheys on sama 500 kiloa kuutiolta
RIUKUJA EMME juuri ole riukuina myyneet, vaikka kysyntää on ollut. Vesuria käyttävä koura – tai ohutnahkainen hiirikäsi – suojataan talvisormikkaalla. Myös puussa olevat kohoumat ja montut kuoriutuvat epätasaisesti. Vyöllä selän puolella roikkuvasta, saappaanvarresta tehdystä kotelosta napataan vesuri. Kun työn alla oleva pikkualue on valmis, riu’ut kasataan koholle tienvarteen, jotta ne kuivahtaisivat vähäsen. Sitten seuraa raaka harsintahakkuu: kaikki riukuja seiväskokoiset puut kaadetaan, pienemmät jätetään kasvamaan. Näin saa yhdeltä alueelta enemmän materiaalia, eikä tarvitse juosta pitkin metsiä yksittäisten riukujen perässä. Parina vuonna metsistään voi löytää mukavan riukupaikan, mutta jos aikoo pitkään ja vuosittain käyttää kuusiriukuja, pitää niiden saatavuus ennakoida vuosia etukäteen. Sen kaarevaa kärkeä apuna käytVinkit riukujen hankintaan MYYTÄVIÄ METSÄ TUOTTEITA » riu’ut » seipäät » vitsakset JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. täen riuku nostetaan pukin kärjelle. Sitten meikäläinen tai kaverini saapuu paikalle kolmijalkaisen pukin kanssa. Tuotteemme on ollut valmis aita avaimet käteen -periaatteella, ja siihen ovat kaikki aikaiseksi saamamme riu’ut huvenneet. Kesemmällä ja etenkin syksyllä on suuri homehtumisen vaara. Tottuneenkin käsi kipeytyy, jos ei työtään välillä vaihda. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 8448_.indd 43 27.5.2021 12.32. Riu’ut ja seipäät pitää mielestäni ehdottomasti kuoria, toukat ja laho iskevät helpommin kuoripäälliseen. Riu’uissa näitä en hyväksy, joten kannatan sahaa koko ajan ilmassa ja vetelen oksia poikki kevyesti kuoren pinnan mukaisesti. l TEEMME PERINTEISIÄ riukuaitoja osana metsäistä elinkeinoamme, joten riukuhakkuu on jokakeväinen toimemme. Runkoon jää tietysti terän kuorimia ja repimiä kohtia. Pukkipari on alun perin tehty hirsitukkien kuorintaan, mutta yksittäin se on oivallinen apuri riukujen kuorinnassa. KONEKUORIMINEN ON kyllä nähty. Kintaanjälkiä tulee useampia, eikä ajansäästöä ole havaittu. Niinpä omavaraisuus tässä pisneksessä on sata prosenttia.. Jätän karsitun puun niille sijoilleen, hieman erillään olevat rungot heitän toisten lähelle. Ensin kuoritaan puoli metriä tyvipäätä katkaisukohtaan päin, sitten loppu riu’usta latvaa kohti. Lisäksi eri kuorimakoneet eivät tahdo tuollaista parin sentin riu’un latvapäätä kunnioittaa vaan murskaavat sitä. Samalla reissulla tai myöhemmin kuoritut puut lastataan kärryyn ja kiikutetaan kotitontille lopulliseen kuivumiseen ja seipäät teroitukseen. Vesuri on varma kone, ja riuku on taatusti perinteisen näköinen. KAADAN PUUT moottorisahalla ja karsin ne saman tien kevyellä otteella. Kasvatamme myös aidan sitomiseen tarvittavia kuusivitsaksia. Normaalihakkuulla moottorisahaa lepuutetaan rungolla ja vedätetään sitä eteenpäin alaterällä. Me olemme useassa visakoivikossa ja harvennusmetsässä, hyvien tiestöjen lähellä, antaneet alikasvoskuusten kasvaa riukuvaiheeseen asti. Kun riuku on kuorittu, kuorija heittää sen lähemmäksi tienreunaa. Näin ei yksittäinen riuku unohdu maahan, eikä kuorija joudu kävelemään yhden puun takia. Silloin kuori irtoaa hyvin ja puu kuivuu nopeasti. Joskus olisi ollut tarvetta lisäriukujen ostamiseen, mutta aniharvoin niiden myyjää on ollut tiedossa. Paras kuorinta-aika on keväällä, ja se kestää kesäkuun alkupuolelle. Noin puolet ympärysmitasta kuoritaan, aisaus eli kuoren poisto tehdään useammalle kantille. Ja mikä huomattavinta, moni kuorimakone pyörittää kuorittavaa puuta, jolloin pintaan jää teollisen näköinen spiraalinen jälki
Pienet aukot metsittyvät aikaa myöten itsestään, minkä vuoksi alle 0,3 hehtaarin kuvioille ei ole metsälaissa määrätty uudistamispakkoa. » TUMMAT hyytelömöykyt ovat sienen – luultavasti mäntyhytykän – itiöemiä. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Suomessa sitä ei kasva, mutta moni lienee syönyt sitä itämaisissa ravintoloissa asioidessaan. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Pienialaiset taimikot kärsivät reunametsän varjostuksesta ja ovat myös hirville mieluisia. » ALLE puolen hehtaarin kuvioiden käytännön ongelmana on se, ettei niille kannata tuoda muokkauskonetta, ellei itsellä satu olemaan sellaista. Ajattelin kokeilla muokkaamattomaan istutusta kuuselle. Kun rungot ovat pehmeäksi lahonneita, korvataan ne vain uusilla. Pitäisikö rungot käsitellä jollain. SEPPO VUOKKO PIENEN AUKON UUDISTAMINEN Olisi pari pientä aukkoa, yhteensä vajaa hehtaari. Sittemmin on osoittautunut, että mäntyhytykkä ja koko Exidia-suku kuuluvat toiseen sieniryhmään, jonka tunnetuin laji on ruokasienenä käytetty ja viljelty juudaksenkorva. Pottiputkella oli tarkoitus istuttaa, kuokalla pitänee tehdä laikkua. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Runkoja ei ole käsitelty millään aineella. Siitä luonto tykkää. Kun tukit ovat vesirajassa, ei kemikaalien käyttö niiden suojaamiseen ole suotavaa. Viime syksynä niihin ilmestyi pehmeitä, korvasienen näköisiä loisia, jotka ovat tiukasti kiinni. HYYTELÖKORVIA MÄNTYTUKILLA Olen kaatanut ja karsinut kaksi mäntyrunkoa venepaikan reunapuuksi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. PE KK A VU O RIN EN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 8449_.indd 44 27.5.2021 11.51. Toinen kivikkoinen, toinen parempi. Mäntytukkeihin ilmestyneet hyytelömöykyt ovat todennäköisesti mäntyhytykän itiöemiä. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Sen rihmasto saa ravintonsa rungosta, mutta se lienee hidas lahottaja. Valitettavan usein heitteille jätetyistä pienaukoista tulee vähäarvoisia, hieskoivuvaltaisia sekametsiä. Aikaisemmin mäntyhytykkä luettiin hyytelösieniin
Tuoretiheysluvut määräytyvät puulajin, puutavaran mittojen, puutavaralajin, maantieteellisen alueen, mittausajankohdan ja kuivuusasteen mukaan. Mikäli puita on varastoitu kesäaikaan yli kuusi viikkoa, käytetään puolikuivan puun taulukkoa. Kesäaika alkaa 1. Pottiputki on hyvä väline, mutta tarkoitettu käytettäväksi muokatulla maalla mieluiten mättäisiin. Missä järjestyksessä asiat on järkevintä hoitaa. KARI MIELIKÄINEN MIKÄ KERROIN. Avohakkuiden kokoon on yleisessä metsäkeskustelussa suhtauduttu pääosin kauhistellen. Minkä ajankohdan mukaista tuoretiheyskerrointa käytetään, kun puut mitataan puutavara-auton kuormavaa’alla. www.kesla.com Keslalta kaikki koneet suomalaiseen metsään Keslalta kaikki koneet suomalaiseen metsään Metsälehti Makasiini 45 8449_.indd 45 27.5.2021 11.51. Kivisessä, tiukassa ja kunttaisessa maassa putken leukojen avautuminen on työlästä, eikä taimen tiivistäminen ja peittäminenkään onnistu kevyellä polkaisulla. Lapset jatkavat maataloutta maatilalla. ENNEN VAI JÄLKEEN. Todellinen ongelma voi olla tukkimiehentäi, josta itselläni on kokemuksia parin vuoden takaa. Itse istuttaisin kaksi noin pientä aluetta pelkästään kuokalla, jolla voisin tehdä kunnollisen laikun, muokata kasvualustaa ja asettaa taimen sopivimpaan paikkaan. Omistamme puolisoni kanssa maatilan, jossa on peltoa. Jos esimerkiksi maaliskuussa myyty ja luovutettu puutavaraerä ajetaan kesäkuussa tehtaalle, niin mitä kerrointa mittauksessa käytetään. ›› Aktiivisella uudistajalla ei tässä tapauksessa ole muuta mahdollisuutta kuin istuttaa muokkaamattomaan maahan, ellei kylvö tai reunametsän siemennys tule kysymykseen. Tuoretiheyskertoimia, tai virallisemmin tuoretiheyslukuja, käytetään puutavaran painon ja tilavuuden välisissä muunnoissa. » JOS teette sukupolvenvaihdoksen maatilana ja haette lahjaveron pykälän 55 huojennusta, niin lahjan arvo, josta lahjavero lasketaan, riippuu siitä, milloin yhteismetsä perustetaan. Koneen tekemissä mättäissä tuholaiset eivät vierailleet, mutta sammalikon kuokkalaikkuihin istutetut lisätaimet menivät huomattavalta osin tukkimiehentäin ravinnoksi. Olemme tekemässä sukupolvenvaihdosta lapsillemme lahjoituksena ja perustamassa samalla yhteismetsää. Todellisuudessa metsikkökuviot ovat käytännön toimien kannalta nykyisin aivan liian pieniä. Omistamme myös samassa kunnassa noin 700 hehtaaria metsää. Uudistamisongelmien ohella paria hehtaaria pienempien kuvioiden myöhemmät harvennukset tulevat taloudellisesti kannattamattomiksi, ellei niitä onnistu liittämään muihin hakkuisiin. toukokuuta. Taimikon perustaminen onnistuu kyseisellä tavalla taimien eloonjäännin kannalta hyvin, jos homman tekee huolellisesti. Jos puut mitataan kesäkuussa, käytetään kesäkuun tuoretiheystaulukkoa, virallinen mittaaja, tutkija Tapio Wall Luonnonvarakeskuksesta kertoo. Homma on huomattavan työlästä, joten hehtaarin alaan on parasta varata useampi päivä. » KÄYTETTÄVÄ tuoretiheyskerroin valitaan mittaushetken mukaan
ø 60 cm tukeille • sis. Jos metsänomistajalla on kuitenkin kertynyt käytettyä metsävähennystä muiden samalla veroilmoituksella olevien kiinteistöjen tuloista, lisätään sitä myydyn tilan luovutusvoittoon, enintään sen metsävähennyspohjan verran. Tilanne on toinen, jos sukupolvenvaihdos tehdään yhteismetsän perustamisen jälkeen. 2 m pitkän jatkopöydän • mahdollistaa n. Verotettavaksi arvoksi otetaan 40 prosenttia varallisuusarvosta. Jotta saadaan maatilalle ja yhteismetsän osuuksille pykälän 55 mukainen huojennus, on metsätiloista muodostuneet yhteismetsänosuudet liitettävä maatilaan yhteismetsäosuuksina. Metsävähennyspohjan arvoa voi myöhemmin muuttaa, jos seuraavana vuonna tulee esimerkiksi lohkomiskuluja tai osa tilasta myydään. 6 m tukkien sahauksen Edulliset varaterät alk. 24% “Valmista sahatavara itse omalla sahalaitoksella” OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 8449_.indd 46 27.5.2021 11.51. Näin metsävähennyspohja pysyy mukana verotuksessa, sitähän saatetaan tarvita ehkä vasta 10 vuoden kuluttua tai myöhemmin. Metsätilat ovat sen sijaan muuttuneet yhteismetsäosuuksiksi. 9hp sahan, 4m pöydän • max. 99,/ 3 kpl Tilaukset verkosta osoitteesta: Hinnat sisältää Alv. Ajantasainen metsävähennyspohja tulee kirjata joka vuoden veroilmoitukseen. » JOS hankittu kiinteistö on metsävähennyskelpoinen, sitä koskeva metsävähennyspohja tulee laittaa seuraavaan metsäveroilmoitukseen. Jos ostettu tila myydään, eikä tilalla ole tehty metsävähennystä, ei luonnollisesti tule luovutusvoittoveroseuraamuksia. Sen jälkeen voi perustaa yhteismetsän. HANNU JAUHIAINEN l 4 m peruspaketti 2 m jatkopöytä 2990,340,• sis. VÄINÖ SIKANEN METSÄVÄHENNYSPOHJAN ILMOITTAMINEN Onko metsävähennyspohja merkittävä seuraavaan veroilmoitukseen, kun on metsän ostanut. Jos sukupolvenvaihdos tehdään ennen yhteismetsän perustamista, teidän maatilanne ja metsätilat käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Käypä arvo on yleensä noin kolminkertainen varallisuusarvoon verrattuna. Voisiko sen merkitä vasta esimerkiksi viiden vuoden päästä. Maatilan verotettava arvo on sama kuin edellisessä tapauksessa, eli 40 prosenttia varallisuusarvosta. Arvo, josta lahjavero määrätään, on 40 prosenttia käyvästä arvosta, jos saadaan lahjaveron pykälän 55 huojennus. Jos perilliset aikovat jatkaa maatilalla maataloutta ja luovutus tehdään lahjana, kannattaa tehdä sukupolvenvaihdos ensin. Verotettava lahjan arvo lasketaan varallisuusarvon mukaan. Yhteismetsäosuuksien arvo määritellään lahjaverotuksessa eri tavalla kuin metsätilojen arvo
FSA 135:n suositushinta on 519 euroa ja AP 300 S -akun 329 euroa. Poistettava puusto oli metristä kahteen olevaa vesakkoa, paksuimmat kaadettavista puista olivat kannoltaan 3–4-senttisiä. Tällaisella työmaalla FSA 135 suoriutui ongelmitta. Luulen, että rauhakseen taimikkoaan raivaava selviää aamupäivän kahdella akulla. Niinpä vakiovarusteena olevat kevyet valjaat riittävät, vaikka niissä ei lonkkavyötä olekaan. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 8450_.indd 47 27.5.2021 12.33. Akkutrimmerillä vesakkoon PLUSSAT JA MIINUKSET + käyttömukavuus + teho varhaisperkauksessa akun kestoaika STIHL FSA 135 JÄNNITE 36 V PAINO 7,4 kg (sis. Niinpä sen mukana tulee vain niittoon ja trimmaukseen tarkoitettu terävarustus. Sen jälkeen akut voisi ladata lounaalla ja palata iltapäiväksi palstalle. Ammattikäytössä voimanlähteenä voidaan käyttää reppuakkua, jossa riittää energiaa jopa usean tunnin työskentelyyn. Nyt pääsee hommiin, kunhan muistaa laittaa akut illalla lataukseen. Sen teho on 281 wattituntia eli 7,2 ampeerituntia. akun painon) HINTA 519 € (sis. Koska me olemme Metsälehti, varustimme trimmerin metsäterällä ja lähdimme varhaisperkaukselle. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ . Aika kallista, mutta samoja akkuja voi käyttää myös Stihlin ruohonleikkureissa, moottorisahoissa ja pensasleikkureissa. alv) PIKALATURI (AL 300) 99 € Stihl FSA 135 ei virallisesti ole raivaussaha, mutta se suoriutuu mainiosti kepeästä varhaisperkauksesta Katso video Metsälehden Youtubekanavalta Stihl FSA 135 on metsäterällä varustettuna tasapainoinen ja mukava käyttää. Stihl suosittaa FSA 135 -akkutrimmeriä piha-alueiden hoitoon. Puolen tunnin akku FSA 135:n voimanlähteeksi suositellaan Stihl AP 300 S -akkua. Tällöin akku riitti yhtäjaksoisesti sahaten 33 minuuttia. Saha tasapainottuu valjaisiin kiinnitettynä. Varhaisperkauksessa käytimme sahaa suurimmalla teholla. Pakokaasukaan ei kirvele silmiä. Näin kahden akun, laturin ja trimmerin setti maksaa vajaat 300 euroa. Terän pyörimisliike jatkuu jonkin aikaa vapaalla, joten tältäkin osin sahan käyttö muistuttaa tavallista sahaa. Rakenteeltaan se on kuitenkin oikea raivaussaha, joka voidaan varustaa Stihlin pienimmissä bensaraivureissa käytetyllä metsäterällä ja sektorisuojalla. Leikkuuteho riittää ja sahan käsiteltävyys on vahvasti mukavan puolella. PIHAja metsänhoitotöissä akkusähkö valtaa alaa kaksitahtibensiiniltä, mikä on iloinen asia. Sähkömoottori kiihtyy riittävän ripeästi, ja terä vastaa ”kaasun” painallukseen viiveittä. Eikä painokaan vaivaa. Sahassa on kolme valinnaista tehoaluetta. alv) AKKU (AP 300 S) 329 € (sis
Nyt Saku on saanut tarjouksen molemmista tiloista niin, että Rantapalstan kauppahinta olisi 50 000 euroa ja Männikön 250 000 euroa, yhteensä siis 300 000 euroa. Sen voi vähentää muista luovutusvoitoista tai pääomatuloista. Lasketaanpa! Molempien tilojen osalta täytyy luovutusvoitto laskea ja ilmoittaa erikseen. Rantapalstan hän on ostanut 8 vuotta sitten, tehnyt siinä hakkuita ja käyttänyt metsävähennystä 10 000 euroa. Perukirjassa Männikön arvo oli 80 000 euroa. Männikön Saku peri tädiltään 9 vuotta sitten. Saku arvelee, että luovutusvoiton veroa pitäisi maksaa noin 55 000 euroa. Sieltä löytyy myös Excel-laskuri luovutusvoiton laskentaan. Ensin Rantapalsta: Kauppahinta 50 000 € Hankintameno –32 800 € (vaihtoehtoisesti hankintameno-olettama 20 % kauppahinnasta eli 10 000 €, koska tilaa ei ole omistettu vähintään 10 vuotta) Myynnin kulut –200 € Ojahankkeen poistamaton menojäännös –1 200 € Luovutusvoitto 15 800 € Käytetty metsävähennys + 10 000 € Verotettava luovutusvoitto 25 800 € > Luovutusvoiton vero = 7 740 € 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8451_.indd 48 27.5.2021 14.02. PIRJO HAVIA VINKKI Kannattaa tutustua Verohallinnon ajantasaiseen Kuolinpesien luovutusvoitot ja -tappiot verotuksessa -ohjeeseen. Jos kauppahinta on alhaisempi kuin esimerkiksi aiempi ostohinta tai perukirjassa ollut arvo, muodostuu tilakaupassa luovutusvoiton tappio. Esimerkki Saku myy kaksi metsätilaa, Rantapalstan ja Männikön. Kauppahinta ja kaupan kulut ostaessa eli todellinen hankintameno oli 32 800 euroa. Se saadaan, kun kauppahinnasta vähennetään hankintameno ja myynnin kulut. Se löytyy Vero.fi-palvelusta. KUULEN usein päivittelyä korkeasta luovutusvoiton verosta: ”Jukopliuta, 30 prosenttia kauppasummasta menee veroihin!” Näinhän asia ei ole, vaan veroa maksetaan vain luovutusvoitosta. NÄIN LUOVUTUSVOITTOA VEROTETAAN Jos suunnittelet metsäsi myyntiä, muista ottaa huomioon luovutusvoiton verotus. Hän on kuullut, että veron määrittelyssä käytettävä hankintameno-olettama on 40 prosenttia kauppahinnasta
Jos muita pääomatuloja ei ole, veroa tulee maksettavaksi edellä tiloittain lasketun 64 272 euron sijaan 65 304 euroa. Yhteenlasketuista yli 30 000 pääomatuloista, joita luovutusvoitotkin ovat, hän joutuu maksamaan veroa 30 prosentin sijaan 34 prosenttia. Jos taas kuolinpesässä tehdään ensin murto-osainen jako metsäyhtymäksi, tulee metsätilan kaupasta saatu tulo jaettavaksi samoin tein jokaiselle osakkaalle omistusosien suhteessa. Siten myös luovutusvoiton verosta vastaa kukin vain omalta osaltaan. Jos Saku olisi odottanut Männikön myynnin kanssa yhden vuoden, perintötila olisi ollut hänen omistuksessaan 10 vuotta. Jos metsä myydään ennen jakoa, on kuolinpesä verovelvollinen, eli osakkaat yhdessä vastaavat veroista riippumatta itse kunkin perintöosuudesta. Veron määrään vaikuttaa paljon se, mitä käytetään hankintamenona. Kuolinpesän luovutusvoitto Kuolinpesä voi myydä metsäomaisuuttaan ennen kuolinpesän jakoa tai kuolinpesän jaon jälkeen. Sitten Männikkö: Kauppahinta 250 000 € Perukirja-arvo –80 000 € (vaihtoehtoisesti 20 %:n hankintameno-olettama 50 000 €) Myynnin kulut –200 € Luovutusvoitto 169 800 € Verotettava luovutusvoitto 169 800 € > Luovutusvoiton vero = 56 532 € (Tämä tila ei ole metsävähennysjärjestelmässä.) Yhteensä Sakulle tulee verotettavaa luovutusvoittoa 195 600 euroa. Silloin hän olisi maksanut siitä luovutusvoiton veroa 40 prosentin hankintameno-olettamaa käyttäen lähes 7 000 euroa vähemmän. Kuolinpesässä hankintamenon määrittämiseen vaikuttaa muun muassa peruMetsälehti Makasiini 49 8451_.indd 49 27.5.2021 14.02
Yhtymäosuuden kaupassa myyjän luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään yhtymän käyttämä metsävähennys myyjän omistusajalta. kirjaan merkitty arvo, perinnönjättäjän kuolinhetki, lesken rooli kuolinpesässä, ositus ja tilan mahdollinen osaomistus sekä puolisoiden avio-oikeus ja avioehto. Esimerkki Riitta omistaa metsää yhdessä siskonsa kanssa. Toiseksi luovutusvoittoon saattaa tulla lisättäväksi käytettyä metsävähennystä. . Jos luovutat vähintään 10 prosenttia saamastasi metsäpinta-alasta 15 vuoden sisällä lahjan saannosta, tulouttaa Verohallinto sinulle siihen mennessä käyttämäsi metsälahjavähennyksen verolliseksi tuloksi 20 prosentilla korotettuna. Nyt Raijan poika Arto on halukas ostamaan Riitan osuuden. Tästä säädetään tuloverolain 48 pykälässä. Lisäys on enintään 60 prosenttia kyseisen metsävähennysoikeutta tuoneen osuuden hankintamenosta. Yhden vuoden sääntö lahjassa Tarkkana on oltava myös silloin, kun metsän on saanut lahjana. Kaupassa muodostui yhtymälle 12 000 euroa metsävähennysoikeutta, siitä on käytetty jo 8 000 euroa. Lisätietoa Verohallinnon ohjeista. Maksat siis tavallaan veroa sekä edellisen kaupan että uuden kaupan luovutusvoitosta. Myyjinä voi olla myös sisäkkäisiä kuolinpesiä, jolloin luovutusvoiton verotus jakaantuu näille erikseen. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8451_.indd 50 27.5.2021 14.02. 15 vuoden sääntö lahjavähennyksessä Jos olet saanut metsän lahjana ja käyttänyt metsälahjavähennystä, muista myyntiin ja edelleen lahjoittamiseen liittyvät sanktiot. Niinpä yhtymän käyttämää metsävähennystä ei lisätä Riitan myymän osuuden luovutusvoittoon. Lähiomaisten kaupassa verovapaa Metsäkiinteistön, yhtymäosuuden tai yhteismetsäosuuden voi myydä lähiomaiselleen verovapaasti, jos tietyt ehdot täyttyvät. Raija-sisko on ostanut kymmenen vuotta sitten 1/3-osuuden sisarten veljeltä. Lisäksi menetät oikeuden jäljellä olevaan metsälahjavähennykseen. Viiden vuoden sääntö Jos olet saanut metsän edellä kuvatulla tavalla niin, että kauppa on ollut myyjälle luovutusvoiton verosta vapaa, on sinun odotettava viisi vuotta ennen edelleen myyntiä, mikäli haluat välttää ylimääräisiä veroja. Riitta sai osuutensa vanhemmiltaan lahjana, ja lahjan mukana ei tullut metsävähennysoikeutta. Jos myyt eteenpäin samaa omaisuutta ennen kuin viisi vuotta on kulunut saannostasi, pienennetään luovutusvoittoa laskettaessa hankintamenoasi sillä veronalaisen luovutusvoiton määrällä, jota ei ole pidetty edellisessä kaupassa luovuttajan veronalaisena tulona. Yhtymäosuuden kauppa Jos olet osakkaana metsäyhtymässä, joka on hyödyntänyt metsävähennysoikeutta, ja olet myymässä osuuttasi, luovutusvoittoosi tai -tappioosi voi tulla lisättäväksi yhdessä käytetty metsävähennys. Riitta pohtii veroseuraamuksia: Ensinnäkään kauppa ei ole luovutusvoiton verosta vapaa, koska ostajana on sisaren lapsi. Metsän luovutusvoitto on verovapaa, jos: • myyjä harjoittaa itse kohteessa metsätaloutta (ei esimerkiksi, jos hallintaoikeus on jollain muulla), • ostajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa myyjän lapsi tai lapsen rintaperillinen tai myyjän sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli, • myyjä on omistanut metsän yli 10 vuotta tai metsä on ollut yhteenlasketusti yli 10 vuotta hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti. Pidä metsää ainakin yksi vuosi ennen kuin myyt sen, muutoin hankintamenona käytetään lahjoittajan omaa hankintamenoa, ei lahjakirjaasi merkittyä arvoa. Lisättäväksi voi tulla myös lahjoittajan käyttämä metsävähennys. Riitan omistusosuus metsäyhtymässä on 1/3
Olen ollut perustamassa PEFC:tä, silloin yksi kesälomani käytännössä kului siihen. Kaikki ovat omasta mielestään oikeassa. Toiveena on myös kasvattaa huippulaatuista mäntytukkia. Aiemmin käytimme paljon fossiilista energiaa ihmisten elintason nostamiseen. Villapaju kukkii erityisesti aukoksi hakattujen rämeiden reunoilla, siis niin sanotuilla vaihettumisvyöhykkeillä. Ei toiminut, ilmakehään tuli liikaa hiilidioksidia. Jos jatkamme välittömästi merkittävässä osassa männiköitämme kiertoaikaa, taidamme korvata betonilla ja teräksellä puurakentamista. Pajut eivät kuki tiheissä metsissä vaan metsäautoteiden varsilla, kivennäismaahan kaivettujen ojien penkoilla. Perhosille, mehiläisille ja kimalaisille keväällä kukintansa aloittavat pajut ovat elintärkeitä. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 8452_.indd 51 28.5.2021 16.12. Täytyy tunnustaa, etten pidä hyttysistä ja paarmoista, mutta nekin ovat osa luonnon monimuotoisuutta ja myös monen lintulajin elinehto. Käytännössä se tarkoittaa tiheitä pimeitä metsiä, joissa mustikka elää, muttei tuota juurikaan marjoja. Jos haluan saada lisää liito-oravia metsääni, teen hakkuun tienvarteen tai kosken rannan lähelle siten, että sinne jää ruuaksi koivuja, leppiä ja haapoja. Halutaan lisätä metsien hiilinieluja. METSISTÄ halutaan paljon kaikkea hyvää. IHAILEN metsissä liikkuessani perhosia, mehiläisiä ja kimalaisia. LAHOPUUN määrä metsissä tulee lisääntymään – hyvä niin, mutta tapahtumaketju on hidas. Todennäköisesti teerikään ei siellä viihdy, koska poikasilta puuttuu ruokaa. Lahopuun lisääntyminen metsissä ei siis voi tapahtua muutamassa vuodessa. Lyhyellä aikavälillä voimakkaat harvennukset vähentävät hiilensidontaa metsiin selkeästi. Miksi meluisa tienvarsi tai kosken ranta. Optimoinko taloudellista tulosta ja käytännössä samalla autan pörriäisiä, jätänkö kokonaan hakkaamatta vai teenkö riistaa suosivan hakkuun. Nyt sama mahdottomuus on siirtynyt toiveisiin metsien rajattomasta erilaisten hyötyjen yhtäaikaisesta lisäämisestä. Siitä eteenpäin siihen hetkeen, että puut ovat pehmeitä lahopuita, kuluu lähes toinen sata vuotta. Käytännössä se tarkoittaa voimakkaita harvennushakkuita ja pidempää kiertoaikaa. Melun takia liito-oravan pahin vihollinen näätä ei viihdy siellä. Jos haluamme lisätä marjovan puolukan määrää, tuodaan metsäaurat takaisin. Nämä kankaiden ja soiden reunojen vaihettumisvyöhykkeet ovat myös elämille, mukaan luettuna riista, tärkeitä. Kuusia jätetään suojaksi ja metsä hakataan riittävän harvaksi liitämisen kannalta. Sertifiointi kertoo, miten me hoidamme metsiämme ja on hyvä keino kertoa se.. Varakkaissa maissa hyvinvoinnin lisäämiseen, köyhemmissä maissa köyhyyden poistamiseen. Taas metsänomistajan pitää tehdä päätöksiä. l Kaikkea hyvää Lahopuun lisääntyminen metsissä ei siis voi tapahtua muutamassa vuodessa. Vielä yksi esimerkki. Mutta metsän hiilensidonta kuitenkin heikkenee merkittävästi. Säästöpuu tai metsälain 10 pykälän kohteilla olevat havupuut kuolevat tyypillisesti noin sadan vuoden kuluttua. Minun isäni katsoo metsiä omasta näkökulmastaan, minä omastani ja tyttäreni omastaan. Kumman valitsen. Liito-oravien liitämistä on myöhäisenä kesäiltana tosi kiva seurata. Erilaisia eri ihmisten ajatuksia ja toiveita on rajoittamaton määrä. Avohakkuilla olemme saaneet upeita marjovia vadelmikkoja. KU VA SE PP O SA M U LI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Moneen vaikeaan valintaan halutaan vastausta metsien sertifioinnista PEFC:stä tai FSC:stä. Näin tehtynä liito-oravat lisääntyvät kuin kanit. Aurauspenkat olivat hienoja puolukanpoimintakohteita
20,01 ?. 21,56 ?. 20,18 ?. Nyt Metsä Group on tuomassa sitä myös harvennuksille. 18,18 ?. 19,61 ?. 19,13 ?. 13,47 ?. Harvennuksilla runkohinnan on mukailtava puiden kokoa. KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,76 ?. 14,07 ?. Runkohinnoittelua käytetään jonkin verran päätehakkuilla. 44,84 . Ensiharvennus 13,57 . 59,35 ?. 23,13 ?. Runkohinta myös harvennuksille Metsä Groupin uusi järeysrunkohinnoittelu tuo vapautta puiden katkontaan. 18,70 ?. Uudistushakkuu 65,50 ?. 18,25 ?. 23,75 . 68,81 ?. 43,88 . 14,23 . 16,98 ?. 43,26 ?. ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,94 ?. 13,49 ?. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,18 ?. 17,79 ?. 56,70 ?. Ensiharvennus 45,37 ?. Tavallisesti tukeille ja kuitupuulajeille sovitaan omat hintansa. Eri puulajeille määritellään oma runkohintansa, joka perustuu ennen hakkuuta tehtyyn arvioon poistettavien runkojen keskimääräisestä koosta. Harvennushakkuu 56,08 ?. 22,28 . 21,86 ?. Uudistushakkuu 66,34 ?. 42,41 ?. 45,70 ?. 23,53 ?. 68,24 ?. 37,76 ?. 20,01 ?. 17,11 ?. 39,58 ?. Harvennushakkuu 56,25 ?. 44,89 . 58,42 ?. Muuten ostajalle voisi tulla kiusaus poimia metsästä runsaimmin tukkia antavat isot rungot, eikä myyjän saama hinta kohoaisi. 68,04 ?. 39,58 ?. 19,33 ?. 68,73 ?. 18,17 ?. 22,26 ?. 35,17 ?. ”Jos puut ovat isompia, runkohinta kohoaa, ja jos ne ovat pienempiä, hinta laskee”, kertoo puukaupoista ja metsäpalveluista vastaava johtaja Juha Jumppanen Metsä Groupilta. 18,82 ?. 17,53 ?. 18,26 ?. 17,98 ?. Ensiharvennus 46,39 . 44,52 ?. 13,14 . TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Metsä Group käyttää puuston järeyden arviointiin älypuhelimeen ladattavaa sovellusta. VIIKKO 20 RUNKOHINNOITTELUSSA leimikolla tarjotaan vain yksi hinta puulajille eikä myyjän saama tulo riipu siitä, kuinka rungot jaetaan tukeiksi ja kuitupuuksi. 67,84 ?. 67,04 ?. Uudistushakkuu 64,90 ?. Harvennushakkuu 54,35 ?. 13,59 . 47,14 ?. 17,67 ?. Yhtiö nimittää uutta hinnoittelutapaa järeysrunkohinnoitteluksi. 37,08 . 21,31 ?. 13,86 . 17,85 ?. 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8453_.indd 52 28.5.2021 16.28. Samalla määritellään portaat, joiden mukaan runkohinta muuttuu, jos puiden hakkuussa mitattu keskikoko poikkeaa ennakkoarviosta
36,93 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,65 ?. LASKUSSA . 44,34 ?. Uudistushakkuu 63,59 ?. 19,40 ?. 39,35 . 53,61 ?. KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,11 ?. 57,77 ?. 47,68 ?. 16,04 . 50,76 ?. 16,52 ?. Helpotusta Kemin puunhankintaan MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala arvioi Metsä Groupin uutta runkohinnoittelutapaa myönteiseksi uudistukseksi. Uudistushakkuu 62,78 ?. 21,70 . 18,86 . 68,94 ?. Ensiharvennus 13,10 . 45,76 . 23,41 ?. NOUSUSSA ?. 49,47 ?. Lisäksi hän muistuttaa, ettei metsänomistajalle koituisi vahinkoa, vaikka harvennustapa muuttuisi esimerkiksi puuston huonon laadun vuoksi. 20,59 ?. 32,76 . 14,26 ?. Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Jos puut ovat isompia, runkohinta kohoaa, ja jos ne ovat pienempiä, hinta laskee.” Metsänomistajalle ei haittaa Jumppasen mukaan hakkuussa noudatetaan puukaupassa sovittua harvennustapaa. Jos korjattavat puut ovat pienempiä, puunmyyntitulo alenee, mutta metsään jäisi arvokkaampi puusto.” Järeysrunkohinnoittelu otetaan kesäkuun alussa käyttöön Joensuun, Jyväskylän, Lohjan ja Oulun piireillä. SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,52 ?. 61,04 ?. 18,90 ?. 52,97 ?. 18,90 ?. 20,21 . 51,17 ?. 20,43 ?. 51,39 . Harvennushakkuu 52,73 ?. Harvennushakkuu 58,01 ?. 17,57 ?. 12,39 ?. 52,72 ?. 64,48 ?. Nyt Metsä Group voi vapaasti katkoa harvennusleimikoita tarpeidensa mukaan vaikka kokonaan kuitupuuksi.”. 39,76 . 65,46 ?. 18,23 . Hän arvelee, että harvennusmetsien runkohinnoittelu helpottaa erityisesti Kemin tulevan sellutehtaan jättimäistä puunhankintaurakkaa. 66,03 . Uudistushakkuu 65,43 . 17,57 ?. ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,12 ?. 13,80 ?. 54,44 ?. ?. 41,49 ?. Harvennushakkuu 51,39 ?. 14,51 . 19,92 ?. 65,55 ?. Ensiharvennus 14,69 ?. 18,31 ?. Harvennushakkuu 50,55 . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,94 ?. 36,54 . 18,42 ?. 15,85 . Harvennushakkuu 52,89 ?. Uudistushakkuu 58,56 ?. 65,50 ?. 21,17 ?. 19,57 ?. 21,57 . 20,14 ?. Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,13 ?. 21,12 ?. ”Kun harvennusmetsistä korjataan kuitupuuta, kertyy samalla runsaasti juuri ja juuri minimiläpimitan täyttäviä tukkeja, joiden jalostusarvo sahauksessa on alhainen. 18,14 ?. 31,91 . 20,88 ?. 18,14 ?. 19,03 ?. ”Teemme jatkossakin puutavaralajeittaisen ostotarjouksen metsänomistajalle, jos hän haluaa”, Jumppanen vakuuttaa. 21,49 ?. 18,52 ?. 13,89 ?. 16,56 . 24,60 ?. Harvennushakkuu 48,13 ?. 23,40 ?. 64,32 ?. 14,04 ?. 68,08 ?. 16,01 ?. 12,52 ?. 43,97 . 20,99 ?. 15,57 ?. 62,18 ?. ”Puun myyjä ei kärsi eikä kauppasopimuksia rikota, vaikka rungon tukkiosaa katkottaisiin kuitupuuksi”, Rintala sanoo. 22,62 . Ensiharvennus 38,07 . 37,59 . Vuoden loppuun mennessä uusi hinnoittelutapa ulotetaan koko maahan. 37,36 . Järeysrunkohinnoittelun tärkein tavoite on vapauttaa runkojen katkontaa niin, että siitä saadaan paras jalostusarvo eikä metsänomistaja häviä, vaikka esimerkiksi osa runkojen tukkiosasta katkottaisiin kuitupuuksi. Uudistushakkuu 65,08 ?. 17,10 . 18,93 18,34 ?. 18,73 ?. 13,29 . Ensiharvennus 46,27 . 19,57 ?. ”Runkohinta kohoaa, jos korjataan ennakoitua isompia puita. 13,71 ?. 19,58 ?. 15,85 . 18,84 . 19,48 . Uudistushakkuu 66,34 ?. 18,55 ?. l Metsälehti Makasiini 53 8453_.indd 53 28.5.2021 16.29. 22,47 ?. 14,55 ?
Keväällä pääsiäisen korvilla merkit olivat suotuisat ja kohde pantiin myyntiin. Metsäyhtiön tarjoamat kantohinnat olivat korkeammat. Avohakkuulla kuusitukista tarjottiin 75 euroa kuutiolle. Kärkikaksikkona erottuivat iso sahayhtiö ja suuri metsäyhtiö. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tukin vähimmäisläpimitta oli 15 senttiä, kuten männylläkin. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostot 2020 Viikko-ostot 2021 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8453_.indd 54 28.5.2021 16.29. Sahayhtiö tunnetaan tarkasta tukkien katkonnastaan, mutta tällä kertaa se riitti vain hopeasijalle Ensiharvennuksille ja myöhemmille harvennuksille metsäyhtiö tarjosi samoja hintoja. KUUKAUDEN PUUKAUPPA VIIME vuonna valmistunut metsäsuunnitelma innosti metsäyhtymän puukaupoille entisen Mikkelin läänin alueella. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Kauppa tuo myyjälle noin 215 000 euroa. Tarjouksia tuli useita. Tiedot kerätään viikoittain. Metsänhoitoyhdistys teki paperit runsaan 50 hehtaarin leimikosta jo talvella, mutta myyjä ja tätä avustanut metsänhoitoyhdistyksen neuvoja päättivät odottaa puukauppatilanteen kehittymistä. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. l MIKKO RIIKILÄ Kuusitukkia 75 eurolla PÄÄTEJA HARVENNUSHAKKUU ETELÄ-SAVOSSA HARVENNUS 47 HA KERTYMÄ, M 3 HINTA, €/M 3 * YHTEENSÄ, € mät 120 60 7 200 kut 1 350 63 85 050 kot 45 38 1 710 mäja ku pikkutukki 390 30 11 700 mäk 110 20 2 200 kuk 1 350 23 31 050 kok 170 23 3 910 Yhteensä 3 535 142 820 AVOHAKKUUT, 3,5 HA KERTYMÄ, M 3 HINTA, €/M 3 * YHTEENSÄ, € mät 60 70 4 200 kut 750 75 56 250 kot 40 50 2 000 ku-pikkutukki 15 35 525 mäk 30 25 750 kuk 165 25 4 125 kok 90 24 2 160 Hakkuutähteet** 930 3 2 790 Avohakkuu yhteensä 1 150 72 800 Kauppa yhteensä 4 685 215 620 *) kesällä ja talvella korjattaville kuviolle tarjottiin sama hinta ** )hakkuutähteistä maksetaan kolme euroa jokaista kuusen ainespuukuutiota kohti Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Metsänomistaja päätyi kauppaan metsäyhtiön kanssa. Puiden keskikantohinnaksi muodostuu reilut 45 euroa kuutiolta. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Tarjotut kantohinnat kertovat kevään aikana villiintyneestä kantohintarallista. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Myöskään talvija kesäkorjuukelpoisia kohteita ei hinnoiteltu erikseen
Metsälehden verkkosivujen arvolaskurin tarjoama hinta oli noin 100 000 euroa eli 15 prosenttia lähtöhinnan yli. PUUSTO esitteen mukaan 2 300 m 3 , josta tukkia 25 prosenttia. Heti hakattavaa puustoa löytyi verrattain paljon, koska selviä päätehakkuupuustoja oli merkitty kasvatettaviksi. ”Sanoin, että arvolaskurilla saatu hinta tuskin riittää tarjouskilpailun voittamiseksi. KUUKAUDEN TILAKAUPPA PIRKANMAALAISESTA 26 hehtaarin tilasta kiinnostunut ostajaehdokas pyysi tilakauppoja seuraavaa Hannu Liljeroosia asiantuntija-avuksi tarjouksen tekoon. Tilalla oli puuta enemmän kuin myyntiesitteessä luvattiin. Liljeroosin mukaan tilalla oli puuta jonkin verran esitetietoja enemmän. MYYNTIHINTA yli 130 000 euroa. Liljeroos laski summa-arvomenetelmällä tilan hinnaksi 104 000 euroa. Kiinnostunut tarjosi 124 300 euroa, jolla ylsi viidennelle sijalle. Koska tilan myyntitiedot oli laadittu varsin varovaisesti, se antaa ostajalle lisää pelivaraa.” Liljeroos kehotti tarjoamaan niin paljon, että ei kaduta, jos joku maksaa vielä piirun verran enemmän. ”Sovimme maastokäynnin ja kävelimme tilan läpi kuvio kuviolta. Kisa oli ennenkokemattoman kova, sillä tarjouksia tuli peräti 24. Arvioin puumääriä ja vertailin kuvioiden arvoja niiden ominaisuuksiin”, Liljeroos kertoo. ”Olimme molemmat sitä mieltä, että kyseessä on keskivertoa parempi ostokohde.” Vaikka vertailukohteita oli niukasti, oli selvää, että tilasta piti tarjota 95 000 euron lähtöhintaa enemmän. Kauppa tehtiin yli 130 000 euron hinnalla.. Esitetietoihin lasketut kuvioiden arvot olivat varsin maltillisia.” Tilan etuja olivat hyvä metsänhoidollinen tila, lehtomaiset tai tuoreet kivennäismaiden maapohjat ja hyvä sijainti. l MIKKO HÄYRYNEN Melkein onnistunut kauppa TILAKAUPPA PIRKANMAALLA PINTA-ALA 26 hehtaaria, josta puolet taimikoita, uudistuskypsää kolme hehtaaria ja eri-ikäisiä kasvatusmetsiä kymmenen hehtaaria. H A N N U LI LJ ER O O S Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 8453_.indd 55 28.5.2021 16.29. ”On tavallista, että kehitysluokat ovat ’jäljessä’, koska tietoja ei ole päivitetty. Hyvä tarjous toi viidennen sijan kovassa kisassa. Keskelle tilaa johti vesakon raivuuta ja ojien aukaisua vaativa, mutta kantava tienpohja
Metsä Forestin, Osuuspankin, UPM Metsän ja Stora Enson laskurit antoivat seuraavat arvot: 122 268, 97 590, 213 300 ja 142 000 euroa. Molempien antamat arvot olivat hieman päälle 250 000 euroa. Hintataso noussut tänä vuonna Kaupat maakunnittain Päijät-Häme 21, Kanta-Häme 24 ja Uusimaa 7 kpl Eniten eli noin puolet instituutiosijoittajien kauppoja Kertoimien vaihteluväli 0,70–1,45 1 2 3 4 1 2 3 4 TOUKOKUUSSA on perinteisesti metsätilojen tarjontapiikki. Sitten hän kokeili, millaiset arviot verkon hintalaskurit tilasta antavat. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin Varsinais-Suomi 30 24 703 22 14 130 36 6?584 51 1,21 Satakunta 39 35 820 30 23 124 45 6?118 49 1,05 Häme-Uusimaa 56 52 1274 33 11 109 37 6?042 55 1,21 Etelä-Karjala 35 31 624 26 14 126 37 5?466 43 1,03 Kymenlaakso 35 25 649 23 14 129 39 5?740 45 1,04 Pirkanmaa 105 82 2195 24 16 126 39 5?638 45 1,08 Etelä-Savo 102 82 2114 23 14 129 38 5?709 44 1,02 Eja K-Pohjanmaa 180 157 4307 28 11 87 26 3?068 35 1,00 Keski-Suomi 112 114 3434 27 11 108 34 4?615 43 0,96 Pohjois-Savo 132 104 3214 25 9 106 30 4?201 40 0,97 Pohjois-Karjala 130 114 3508 28 10 109 29 4?216 39 0,98 Kainuu 86 70 3994 22 8 88 24 2?546 29 1,04 Pohjois-Pohjanmaa 262 220 9349 22 11 86 20 2?424 28 1,05 Lappi 141 108 6721 21 14 69 15 1 552 22 1,06 Koko maa 1445 1218 42906 Lisäys huhtikuu 115 78 2941 METSÄTILAKAUPAT 1.5.2020–30.4.2021 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Laskurit perustuvat avoimeen kaukokartoitusaineistoon. Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos arvioi keskisuomalaisen 52 hehtaarin metsätilan. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 8453_.indd 56 28.5.2021 16.29. Verkossa on palveluja, jotka antavat metsätilalle suunta-antavan arvon pelkän kiinteistötunnuksen perusteella. Näihin palveluihin pitää syöttää lisätietoja kuten sijainti, puumäärä, tukkiosuus, kehitysluokat tai keskiboniteetti. Maaseudun Tulevaisuuden laskuri perustuu Metsätilat.fi-välittäjien aineistoon ja Metsälehden laskuri Liljeroosin hintaseurantaan sekä Simosol Oy:n arvonmäärityspalveluun. ”Näidenkin palvelujen suhteen on muistettava, että jos tila on jotenkin poikkeuksellinen, niin arvonmääritys tehtyihin kauppoihin vertaamalla ei toimi.”. ”Testi todisti sen, että pelkän kiinteistötunnuksen perusteella ei saa luotettavaa tila-arviota”, Liljeroos sanoo. Toinen sesonki on loppukesällä ja syksyllä. Oman maastoarvionsa perusteella hän määritti tilan arvoksi 241 000 euroa. l MIKKO HÄYRYNEN Hintalaskurit koetuksella Metsätilojen arvolaskureiden hintaarvioissa oli isoja eroja. Maaseudun Tulevaisuuden ja Metsälehden laskurit selvisivät testistä hyvin
Kun autoon istuu, on edessä outo näkymä. Auto lukitsee ovensa ja sammuttaa valot. VW ID.4 ON HILJAINEN , mukava ja ainakin 150 kilowatin tehoisena riittävän rivakka kaupunkimaasturi. KANSANAUTO SÄHKÖLLÄ VOLKSWAGEN ID.4 1 ST MAX 77 KWH 5-paikkainen sähkökaupunki maasturi Moottori: 150 kW, takaveto Omamassa: 2 124 kg Kantavuus: 451–611 kg Jarrullisen perävaunun massa: 1 000 kg Jarruttoman perävaunun massa: 750 kg Huippunopeus: 160 km/h Kiihtyvyys: 0–100 km/h 8,5 s Pituus: 4 584 mm Leveys: 1 852 mm Kääntöympyrä: 10,2 m Akseliväli: 2 771 mm Raideleveys edessä: 1 587mm/1 597mm Raideleveys takana: 1 562mm/1 572mm Tavaratila takaselkänojat pystyssä: 543 ltr Kulutus: 18,5 kWh/100 km Koeajoauton kokonaishinta: 58 867 € John Steinbeckiä mukaillen voisi ID.4-sähkövolkkarista sanoa, että ”Volkswagen on toivoa täynnä”, niin mukavaa on istua kuskinpukille ja lipua matkaan tulevaisuuden autolla. Keskemmällä kojelautaa on iso kosketusnäyttö, jonka kautta hallitaan navigointia, radiota, puhelinta ja moninaisia käyttöasetuksia. Kookas auto näyttää kuvissa pieneltä, koska siinä on valtavat 21 tuuman pyörät. Sähkövolkkari ID.4 metsässä muuntoaseman vieressä. Mittaristo tuo mieleen E.T.-elokuvan suurisilmäisen, lättänaamaisen ja koti-ikävän vaivaaman avaruusolennon pään. Ei siis tarvitse painaa mitään aktivointinappia, auto tietää, että tulit paikalle ja herättää itsensä. 5-paikkainen maasturi valittiin juuri vuoden autoksi maailmassa. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 8453_.indd 57 28.5.2021 16.29. Ensi alkuun oudohko vempele, mutta osoittautui käytössä mahtiläpyskäksi! Auton hallinta on tehty helpoksi: kun avain on mukana, auto avaa oven lukon, auto aktivoituu ja valitsemalla vaihdeläpyskästä eteentai taakse pääsee liikkeelle. Eteen/taakseajoa ja pysäköintiä hallitaan ohjauspyörän takana suunnilleen kello kahdessa olevalla läpyskällä, jonka ulointa osaa voi vääntää oikealle tai vasemmalle, tai sitten voi painaa läpyskän pään kytkintä auton pysäköimiseksi. Edes pysäköintijarrua ei ole: auto tietää, kun et ole paikalla, eikä mene minnekään. Kun pysäköit auton, voit jättää sen paikalleen ja kävellä pois
Tässä pelastaa mittaristoon valittava iso digitaalinen nopeuslukema, jonka voi valita keskinäytöstä myös tuulilasiin heijastettuna HUD (Head up display) -näyttönä. Luontevasti eteenpäin Jos haluaa aluksi peruuttaa, avautuu keskinäyttöön laaja takamaisema ja sen viereen kuva autosta yläperspektiivistä. Aika turhaa on tuollainen lisätty todellisuus, ihan tavallinen todellisuus riittää. Sitten lukema muuttui punaiseksi. ID.4:ää voisi parkkeerata ja ajaa kaupunkiruuhkassa niska kipsattuna. Mittasin tenniskentällä hitaasti ympyrää ajaen kääntöympyrän halkaisijaksi 10,5 metriä, valmistajan lukema on 10,2 metriä. Korkeassa autossa ei lähellä oleva katto ahdista eikä etuistuimilla hiukset hivo kattoa. Tämän aistii vinkkeliä tehdessään ketteryytenä. Kuvassa on pakki päällä, joten peruutuskameran kuva on automaattisesti keskinäytöllä. Akun massa toimii ilmeisesti hyvänä äänieristeenä tien ja sisätilojen välissä. Tilaa riittää ID.4 tarjoaa matkustajille hyvät tilat ja istuimet ovat erinomaiset. Tuulilasiin voi valita myös ns. Nyt on jo saatavana nelivetoinen versio, joka sopii paremmin huonoihin olosuhteisiin. Aluksi pieni päämittaristo oudoksuttaa, mutta siihen tottuu. Maavaraa riittää kehnollekin tielle, mutta maasturi tämä auto ei ole. Maantiellä mennään suuntavakaasti ja pienellä metelillä. Lehdistöautojen tapaan käytössämme olleessa yksilössä oli valtavasti tarpeellisia ja vähemmän tarpeellisia varusteita 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 8453_.indd 58 28.5.2021 16.29. Helposti muunneltava tavaratila on suhteessa matkustajatiloihin kohtalainen. Lattian alla oleva painava ajoakku pitää painopisteen matalana, auto ei kallistele juurikaan vaikka on maasturimaisen korkea. Ensin jäljellä oleva kilometrilukema muuttui keltaiseksi. Vaihdevalitsin näkyy ratin kello kahden kohdalla. Vasen osa ruudusta näyttää auton ja ympäristön suoraan ylhäältä. Täysillä kiihdytettäessä karttuu nopeutta sulavasti ja imevästi, helposti liikaakin. Kaupunkiin tämä uutuusvolkkari sopii siksikin, että kääntösäde on pieni. Reagointi ajopolkimen painallukseen on luonteva, ID.4 ei hyökkäile, ellei paina ajopoljinta pohjaan. lisättyä todellisuutta, jolloin tuulilasinäyttö korostaa auton omasta mielestä tärkeitä ympäröivän liikenteen tai maaston kohteita. Auto käski lataamaan
Istuimet antavat hyvin tukea ja ovat riittävän kovat, joten selkä ei puudu pitkään istuessa. Tilanne muuttui, kun palasin takaisin hakemaan unohtamaani osaa. Tuntui, että aika on pysähtynyt. Ensin jäljellä oleva kilometrilukema muuttui keltaiseksi. Kansi unohtui kotiin, kun läksin palauttamaan autoa K-autoon Vantaalle. Pohjalevyn alla on 10 senttiä tilaa, joten varsinaisen tavaratilan saa korkeammaksi ottamalla välipohjan pois. Toimintamatkaa ilmoitetaan autolle 487 kilometriä. ja ominaisuuksia, joiden luetteleminenkin tekisi tästä jutusta pitkän ja tylsän luettelon. Huippunopeus on rajattu 160 kilometriin tunnissa. Mukana ollut shukolaturi lataa tyhjän akun täyteen alle kahdessa vuorokaudessa. Ajaisi mielellään pitempäänkin, mutta sähköautoiluun liittyy pitemmällä matkalla toimintamatka-ahdistus. Välipohja paikoillaan on tilan korkeus noin 70 senttiä. Auto käski lataamaan. Käärme paratiisissa Perusauto on siis hyvä ja mukava. Sen pääsin itsekin kokemaan. Kuitenkin joka paratiisissa on yksi käärSivuprofiililtaan on ID.4 varsin sutjakka. Koeajoautossa penkit ovat monipuolisesti sähkösäätöiset. Olisi pitänyt ladata heti. Perille pääsin viimeisillä elektronihuuruilla. Metsälehti Makasiini 59 8453_.indd 59 28.5.2021 16.29. Ehdin ajella puolisen tuntia reipasta kyytiä, ja totesin toimintamatkaa olevan reippaasti. Sähkövolkkarissa oli mukana pikalatauskaapeli, jolla auton voi ladata kaupallisissa latauspaikoissa melko nopeasti. Normaaliajolla akulla pääsee noin 400 kilometriä, ellei aja kovaa. Tavaratila on selkeä ja siististi verhoiltu. Noin tonnin hintainen voimavirtaan kytkettävä latausmollukka täyttää akun jo kohtuullisessa 7 tunnissa. Etupenkeillä matkustaa herroiksi. Tien varrelta ostettavan sähkön hinta myös vaihtelee ja voi tulla kalliimmaksi kuin bensa. Piti ruveta ajamaan oikein hiljaa. Sitten lukema muuttui punaiseksi. Moottoritiellä rekat painoivat ohi. Tärkeintä on, että perusauton ominaisuudet ovat hyvät: autolla ajaa mielellään. Kaupunkimaastureille ominaiseen tapaan autoon on todella helppo kulkea. Ilmeistä on, että tavoitteena on suunnittelussa ollut pieni ilmanvastus, vaikka auto on melko leveä ja korkea. Koti/työpaikkalataus on paljon halvempaa. Takaistuimen kokonaan kääntämällä mahtuu pohjalle 170x100 sentin levy. Seurasin hermostuneena mittarista jäljellä olevaa toimintamatkaa ja laskeskelin, pääsisinkö perille. Valitettavasti latausta tarjoavia yrityksiä on kymmenkunta ja kullakin lataukseen liittyy älypuhelimen sovellukset ja sitä kautta asiakkuudet. Toimintamatka pidettävä mielessä Kävi niin, että kuvasin autoa kotipihassa ja siksi otin pois takatilan kannen. Lahden moottoritiellä viettämäni iäisyysmatkan vauhdilla arvioin autolla pääsevän 550–600 kilometriä täydellä latauksella
Ehdottomasti huonoin auton kosketusnäyttö-käyttöjärjestelmä, johon olen törmännyt. Sen sijaan huono valinta on ollut tehdä hyvään autoon hankalasti opittava käyttöliittymä.. me. Osoittaa suurta perinnettä ja taitoa tehdä näin sulava, hyvin käyttäytyvä ja tyylikäskin auto. l TALOUS » KOEAJOSSA 8453_.indd 60 28.5.2021 16.29. Hassuinta on auton ikkunoiden avaamiseen rakennettu pieni uuslogiikka: ensin valitaan etutai takaikkunat ja sitten vasemman tai oikean ikkunan namiska. ID.4:n tapauksessa tuo käärme luikersi käyttöjärjestelmäosastolle ja suunnitteli auton kosketusnäytöstä käytettävät ominaisuudet kieroutuneen mielensä mukaan. Alempana on kummallinen ikkunanostinten turhaan logiikkaan perustuva käyttö: ensin valitaan REAR-painikkeesta etutai takaikkunat ja sitten käytetään ikkunapainikkeita. Tiedän kyllä, että sen oppisi muutamassa viikossa, jos sitä harrastaisi, mutta ihmisillä voi olla ihan oikeaa elämääkin. Vanha opittu neljä namiskaa on havainnollisempi, eikä pakota katsomaan avausnappuloita, vaan katseen voi pitää tiessä. Kuljettajan kyynärnojassa on ovien lukituksen ohjaus ja peilien säätö. Viikon käytöllä ja ohjekirjaa selaamalla alkoi jo vähän selvitä, miten lukuisia ominaisuuksia hallitaan, mutta oppiminen jäi pahasti kesken
Toisen harvennuksen aika oli vuonna 2010. Seuraavaksi kuusikossa on vuorossa päätehakkuu. Nyt paikalla kasvaa järeä kuusikko. Vielä 1970-luvun alussa paikalla oli puinen asuinrakennus, jota ympäröi muutaman hehtaarin pelto. fi. ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys. Talo myytiin ennen pellonmetsitystä, purettiin ja pystytettiin luultavasti jollekin toiselle paikkakunnalle. Nykyisin talon paikalla on metsä. Hyytiäiset tekivät kuusikossa ensiharvennuksen vuonna 2000. Sittemmin tila siirtyi Sirpa Hyytiäiselle ja hänen miehelleen Juha Hyytiäiselle. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. ”Isäni ja äitini istuttivat kuusentaimet peltoon vuonna 1972. Pelto oli liian pieni viljeltäväksi, ja vanhempani panostivat metsiin enemmän kuin peltoihin”, kertoo Sirpa Hyytiäinen. Lähetä ne meille Metsälehteen. MAISEMA Suonenjoen Metsälässä on muuttunut 50 vuodessa paljon. Hyytiäisen isä Esko Markkanen osti tilan vuonna 1966. Puuston keskipituus oli silloin 22 metriä. Juhlaväki on kokoontunut talon eteen Suonenjoen Metsälässä 1920-luvun lopulla otetussa kuvassa. Kuvassa vasemmalla näkyvän lapsijoukon keskellä etummaisena istuva pikkupoika on Sirpa Hyytiäisen isä Esko Markkanen. Sen tekee Hyytiäisten poika, jolle tila tänä keväänä siirtyi.. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti. 2021 1920-luku Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » ENNEN & NYT 8456_.indd 61 28.5.2021 16.20. Pellon laidassa olleesta puisesta asuinrakennuksesta muistuttavat vielä sammalkerroksen alta pilkistävät kiviset rappuset. l TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SIRPA HYYTIÄISEN KOTIALBUMI Rappuset muistona 1970-luvulla istutettu kuusikko on nähnyt jo kolme sukupolvea metsänomistajia. Sirpa Hyytiäinen seisoo vuonna 2021 otetussa kuvassa puretun talon rappusilla. Liitä mukaan yhteystietosi. Se oli aikoinaan kuulunut hänen sukutilaansa mutta vaihtanut omistajaa 1700-luvun isojaossa
Raskas sukeltaja tarvitsee lentoonlähtöön pitkän kiitoradan. Avosuolla kaakkurille riittää pienikin lampare, koska puut eivät estä hyvin loivaa nousukiitoa. LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 8457_.indd 62 28.5.2021 16.14
Suomalaisessa muinaisuskonnossa se oli noidan apulintu. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsälehti Makasiini 63 8457_.indd 63 28.5.2021 16.14. LISKOLINNUN NÄKÖÄ Kaakkuri näyttää muinaislinnulta ja edustaakin vanhimpia lintusukuja
Jos ei suojaudu, kuulovaurioita tulee varmasti. Pohjanmeren tehostuneella kalastuksella ja muillakin syillä saattoi olla vaikutusta, mutta pääsyyllinen oli eläimistössä tapahtunut muutos. ritihentymiä ovat Nuuksion kansallispuisto pääkaupunkiseudulla ja Iijärvi Inarin pohjoisrajalla. Myös tutkimus osoittaa kuikan ja kaakkurin edustavan kaikkein vanhimpia lintusukuja. Räpyläjalat sijaitsevat niin takana vartalon jatkeena, ettei niillä voi kävellä. Osa kaakkurin alkulintuvaikutelmasta johtuu äärimmäisestä sopeutumisesta vesielämään. Laskukiidossa veteen roiskahdetaan rinta edellä ja jyrkässä kulmassa. Joskus 1970-luvun lopulla kaakkurin tilanne näytti paljon huonommalta. Notkahdus kaakkurin muutenkin hitaassa lisääntymisessä käänsi kannan alamäkeen. Itse asiassa vankka kaakkuriasutus ulottuu myös Viroon ja Pohjois-Norjaan Jäämeren rantamille. Usvan läpi voi erottaa pikku lammella uivia lintuhahmoja. Kaakkurin siipipinta on pieni, joten tuollaisen sukellusveneen nousu vedestä vaatii räiskyvän juoksun ja pitkän kiitoradan. Vieraspedot minkki ja supikoira olivat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Turkistarhauksen vuoksi kettuturkin arvo ja ketunpyynti oli romahtanut ja kettukannat vähintään kymmenkertaistuneet. Lentovauhti on kuitenkin nopea. Uidessa kaakkuri painuu raskaan vartalon ansiosta paljon syvemmälle kuin lokit tai sorsat. Kaakkurit olivat melko avuttomia puolustamaan vesirajaan munittuja pesiään runsastuneilta pikkupedoilta. Lintujen joukossa se on ilman muuta etevimpiä kalamiehiä. Harvinaistumisen syyksi epäiltiin kesämökkejä, soiden ojitusta tai kalaverkkoja. Kesken kaiken linnut alkavat polkea ja räiskyttää vettä ja juoksevat ympäriinsä. Kaakkurilla on nopean lentäjän puukkomaisen suipot siivet. Ihmisten maailmassa noin isosti metelöivät tehdashallit tai raskaan metallirokin konsertit. Ihmiskorvien onneksi kaakkurin tulkintaa luonnonrauhasta pääsee kuulemaan vain matkan päästä. Tässä hiljennetään vauhtia, pää pyörii tilanteen tarkkailussa ja suhiseva laskukiito alkaa. Kuivalla maalla kaakkuri vain ryömii vatsallaan, jalat potkivat vauhtia. Suon laitaan pärskettä ei kuulu, sillä kaikki muu peittyy huutoihin, jotka ovat samanaikaisesti sekä karkeita että ulvovia. Alkulintu Kaakkurin ulkonäkö tuo mieleen muinaiset liskolinnut. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 8457_.indd 64 28.5.2021 16.14. Vedessä kaakkuri sukeltaa kauan, syvälle ja huimalla nopeudella. Koskaan en ole nähnyt yhdenkään petolinnun sieppaavan lentävää kaakkuria. E S Ä I LTA h ä m ä r t y y yöksi ja suon ylle tiivistyy sumupeitto. Toisin sanoen kaakkureita pesii harvakseltaan koko maassa. Pesärosvojen uhri Tällä hetkellä Suomen parhaita kaakkuKoskaan en ole nähnyt yhdenkään petolinnun sieppaavan lentävää kaakkuria. Jos lammelle olisi sijoitettu äänenvoimakkuutta mittaava laite, siihen tallentuisi uskomaton luku, yhdeksänkymmentä desibeliä. Niiden esi-isät näyttivät kymmenen miljoonaa vuotta sitten varsin samanlaisilta. Varsinkin eteläinen Suomi oli täynnään kaakkuri-, kakkeri-, kakartai kaakkolampia ja -soita, mutta asukkaat puuttuivat
Muinaisina aikoina kaakkuri oli noidan henkiauttaja, sielunlintu, jonka hahmossa hengenmies sukelsi aliseen maailmaan. Metsälehti Makasiini 65 8457_.indd 65 28.5.2021 16.14. Kaakkurin huuto on joissain oloissa varsin kummitusmainen
Isompi sukulaislaji kuikka ei hyväksy kaakkuria pesäjärvelleen. Pikkulampien hyviin puoliin kuuluu tasainen vedenkorkeus. Kesäyön hämärissä seudun kaakkureita kokoontuu vähän isommalle lammelle. LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 8457_.indd 66 28.5.2021 16.15. Sielunlintu Miksi kaakkuri pesii muutaman aarin lammissa ja rahtaa ruokakalat poikasilleen kilometrien takaa mereltä tai kalaisasta järvestä. Lisääntyvyys on kaikkiaan huono, mutta jopa neljäänkymmeneen vuoteen yltävä ikä pitää kannan tasaisena. Välillä uidaan täydessä hiljaisuudessa, välillä kiljutaan alkuvoimaista huutoa. Äkillinen vedenpinnan Kaakkuri munii poikkeuksetta kaksi munaa ja hyvässä lykyssä pesimälammella varttuu kaksi poikasta. Kun lintuharrastajat keksivät rakentaa kaakkurille kelluvia pesämättäitä, ne hyväksyttiin oitis pesäpaikoiksi ja pesimäonni parani ratkaisevasti. Kaakkurilammet ovat kuikalle sen vielä raskaampaan lentoonlähtöön liian pieniä. Nykyään Suomen kaakkurit munivat kotkien, kalasääksien ja pöllöjen tavoin voittopuolisesti ihmisen rakentamaan pesäpaikkaan. Parhaiten kaakkurit säilyivät isojen keidassoiden pienissä lammissa, joissa pesä sijaitsi melkein aina keskellä lamparetta törröttävällä mättäällä
Muinaisina aikoina kaakkurissa on ollut jotain aivan erityistä, koska melkein kaikki Kuikka on kaakkurin lähin sukulainen, hiukan isompi ja selkeän mustavalkoinen. Metsoja teeri olivat elintärkeää riistaa ja monisatakertaisesti kaakkuria runsaampia, mutta jäävät paikannimissä jälkeen kaakkurista. Ihminen kokee nykyäänkin kaakkurin ulvovat ja kaakattavat äänet alkukantaisina, karmivina, hiukan pelottavina tai mystisinä. pesimälammet on nimetty sen mukaan. Mitä ilmeisimmin suomalaisessa muinaisuskossa kaakkuri oli tärkeä sielunlintu, jonka matkassa tai hahmossa myös noita sukelsi aliseen maailmaan. Maastokarttojen lehdillä kaakkuri on Suomen yleisin lintulaji tai ainakin yksi runsaimmista. Metsälehti Makasiini 67 8457_.indd 67 28.5.2021 16.15. Kaakkuriin verrattuna kuikat huutavat kimakasti ja komeasti, mutta ääni on kaikin tavoin tämänpuoleinen. Päivällä kannetaan pikkukaloja jälkikasvulle, mutta öisin seudun kaakkurit kokoontuvat jollekin isommalle lammelle meluisiin kokouksiin. Kaakkurit asuvat luonnostaan löyhinä yhdyskuntina. Kesäyön hämärissä seudun kaakkureita kokoontuu vähän isommalle lammelle. Kalaisan järven lähellä voi olla allikkoinen suo, jonka melkein jokaisessa vesilampareessa pesii kaakkuri. Mekkala on sellaista rumankaunista. Kuikan huudot ovat terävän kimakoita eivätkä yhtä karmivia kuin kaakkurilla. Muinaisina aikoina kaakkurissa on ollut jotain aivan erityistä, koska melkein kaikki pesimälammet on nimetty sen mukaan. Välillä uidaan täydessä hiljaisuudessa, välillä kiljutaan alkuvoimaista huutoa. Kaakkurin avulla voitiin tavata edesmenneitä tai hankkia lääkitystä sairaalle. l nousu turmelee ison osan kuikanpesistä
Tosin nykyisin siellä ei ole enää sukua. Isoukki lähti hakeutumaan kohti länttä ja palasi kotiinsa varmana siitä, ettei enää näkisi poikaansa elossa. Anonyymeiksi jääneet mulkerot iskivät talon ikkunat rikkonaisiksi ensikertaa 80-luvulla. Kusti oli syntynyt vuonna 1920. SEURAAVA kohtaus on niin epätodennäköinen, etten ole voinut kirjoittaa sitä yhteenkään romaaniini – ei sitä kukaan todeksi uskoisi. Sanon vai, että kaiken pöllityn edessä Huutokauppakeisari hikoilisi hunajaa. KULEKSITTIIN tuossa yhden kaverin kanssa metsässä. Hän ei halunnut nuoren tytön päätyvän kranaatin särkemän miehen omaishoitajaksi. 68 Metsälehti Makasiini » LUONNOSSA KOLUMNI 8458_.indd 68 28.5.2021 16.05. Löysin kaiken paskan alta kävelykepin, jonka varteen oli kaiverrettu Kustin nimikirjaimet. LOPPUKANEETIN keksiminen tuottaa nyt vaikeutta. Ulko-oven sulkenut, maasepän sata vuotta sitten takoma lukko ei auennut tiirikan taivuttamana eikä uksi totellut edes sorkkarautaa. Kotoväelle toimitettiin tieto siitä, että hänen poikansa makaa länsirannikolla melko vähäisin elontoivein huokuvana haavikkona. Nyt se on tuossa seinustalla. Toisin sanoen jätekasan, jota tonkaisemalla saimme eteemme polkupyöränraadon. Hän kuoli 70-luvun lopulla sodan monessa mielessä rikkomana miehenä. Metsän omistavat vanhempani. Elettiin vuotta 1946. Akkunan kautta he kuljettivat ulos kaiken kuljettamisen arvoisen. Mutta ei ainutlaatuinen.. Suoremmin sanoen kyse on sukutilasta. En ala eritellä uloskuljetettua tavaraa. YHYTIN korkeaan mittaan kasvaneiden kuusien keskeltä aitan rauniot. Kotikylille päästyään Kusti antoi rukkaset uskollisesti vuosikausia odotelleelle morsiamelleen. Linja-autoasemalla mummo näki kahden kepin kanssa lenkkaisseen miehen. Kiipesimme vinnille ja tongimme romuja, jotka olen aiemmin lukemattomia kertoja tonkinut. Sairaalakierteeltä kotiutunut Kustihan se siinä bongaili itään päin vievää linjurivuoroa. Katselen sitä ja mietiskelen Tapio Rautavaaran sanoja, joiden mukaan meistä jää vähän muistoks tulevain. Sitten Kusti alkoi kuntouttaa itseään savottatöillä. Jatkosodan viimeisenä kesänä Kusti sai kranaatista ja hänet vietiin sotasairaalaan Vaasaan. Minulle Kusti on valokuvien perusteella huomattavan isokorvainen ja kaitanaamainen mies, joka käytti törkeänvihreää kauluspaitaa ja henkselihousuja. Ajoitin sen netistä löytyneiden kuvien perusteella 30-luvulle ja sain mieleeni muistikuvan. Siinä mummovainajani istuu keittiönpöydän penkillä ja muistelee, kuinka hänen veljensä Kusti sai rippilahjaksi kulmakunnan ensimmäisen polkupyörän. Eikä kun ei sittenkään, keksinpäs! Tämä tarina on tosi. Mummoni perhe asui Rautavaaralla, toisella puolen Suomea. Aiemmin sen on omistanut mummoni. l Kusti Jatkosodan viimeisenä kesänä Kusti sai kranaatista ja hänet vietiin sotasairaalaan Vaasaan. Mummoni oli matkustanut ukkini kanssa Nilsiästä Kuopioon ostamaan kihloja. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.. Metsää siellä on, samoin ajan raiskaama talo. He eivät tehneet sitä vandalismin vuoksi, he tekivät sen varastamisen vuoksi. Se on mummoni synnyinpaikka. Jatkuvia kipujaan hän lääkitsi viinalla. MINÄ ja kaverini jatkoimme fillarinraadon luota sisälle taloon
8510_.indd 69 28.5.2021 16.13
Tässä osassa Ainolla on myös oivallisesti metsään sopivat jalkineet, nimittäin karjalaismalliset tuohivirsut. Metsäkuvan monimuotoisuutta Taiteilija on saanut mahtumaan maalaukseensa varsin monipuolisen kuvan metsästä. TEKSTI, KUVAT JA PIIRROKSET MARKUS TUORMAA esille triptyykin ensimmäisessä osassa, jossa Väinämöinen kohtaa saunavastoja sitovan Ainon. KANSALLISGALLERIAN kokoelmiin kuuluva Akseli Gallen-Kallelan kolmiosainen maalaus Aino-taru on yksi tunnetuimmista Kalevalaa kuvittavista maalauksista. Jalkojen ympärille voi kääriä jalkarätit ennen löttöihin sujauttamista. Sen lisäksi, että maalaus kuvaa kalevalaista tarua, se on myös vivahteikas kuvaus suomalaisesta maisemasta. Miltä tuntuisi kävellä samanlaisilla virsuilla maalauksen kuvaamassa metsässä. Tuohilötöt sidotaan nilkkojen ympärille paulanauhoilla eli karjalaisittain pakloilla. Kolmiosainen teos sisältää sekä järviettä metsämaisemaa. Itse kävelin lötöilläni kuitenkin ilman rättejä Gallen-Kallelan maalauksen esimerkkiä seuraten. Metsä tulee parhaiten Ainon jäljillä Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Aino kävelee metsässä tuohivirsut jalassaan. LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 70 Metsälehti Makasiini 8511_.indd 70 28.5.2021 15.55
Miltäköhän kanerva tuntuisi tuohivirsuilla kävellessä. Niiden vastapainona etualalla kasvaa terhakkaasti nuori männyntaimi. Myöhemmin kesällä retkeilin lötöilläni Aino-maalauksen syntysijoilla Kuhmon Lentuanjärven rantametsissä. Päätin mennä metsään maalauksen esittämät virsut jaloissani. Se myös tuntui erityisen miellyttävältä. Se oli mahdollista, sillä Espoon Tarvaspäässä sijaitsevassa Gallen-Kallelan Museossa säilytetään kahta virsuparia, jotka muistuttavat suuresti Ainon virsuja. Matkalla hän työsti myös Aino-maalaustaan. Olen maalausta katsellessani miettinyt, miten siinä yhdistyy jokin nykyihmiselle aivan tuttu johonkin metsistämme jo suurelta osin menetettyyn. Tulkiten 1800-luvulta peräisin olevia metsävaratietoja voi Gallen-Kallelan maalauksen uskoa olevan melko realistinen kuva aikakautensa metsästä Suomen syrjäseuduilla. Taide antaa mahdollisuuden katsella metsiemme menneisyyteen. Selvitin eri tuohinauhojen kulun niin tarkkaan, että pystyin myöhemmin tekemään uudesta tuohesta samanlaiset. Kun mustikanja puolukanvarvut sekä männynrisut laahasivat, rohisivat ja ritisivät löttöjeni tuohta vasten, kuulosti kanerva niitä paljon herkemmältä. Ensin sellaiset piti kuitenkin tehdä. Tiheämmin asutuilta seuduilta sen sijaan tällaista näkymää tuskin olisi voinut kohdata. Ainon mallina oli taiteilijan morsian, Mary. Lötöt jalassa metsään Kiskoin löttöjäni varten tuohen alkukesästä, jolloin se irtoaa hyvin. Ikipetäjät ja hämärän kuusikkokorven taiteilija on sijoittanut vanhan tietäjän taustalle ja nuoret, heleät koivut taas Ainon taustalle. Nykyisin nämä metsät ovat suurelta osin luonnonsuojelualuetta. Virsut ovat karjalaista mallia. Metsäkuvaa on vaikea yhdistää mihinkään tiettyyn paikkaan, mutta Ainon karjalaistyyppinen puku ohjaa ajatukset itäiseen Suomeen ja rajantakaiseen Vienan-Karjalaan. Toisaalta maalauksen metsän puiden voi nähdä kuvastavan myös Kalevalan kertomuksen henkilöitä sekä heidän ikäänsä ja elämänkokemustaan. Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Maalaus herättää pohtimaan sinänsä tutun metsäkasvin merkitystä. Aino-taru valmistui vuonna 1891. Aivan yhtä mahtavia ikipetäjiä kuin maalauksessa en löytänyt, mutta sain lötöilläni muuten kokea metsän vivahteikkaasti. Taiteilija teki häämatkansa vuonna 1890 Kuhmoon ja rajantakaiseen Vienan-Karjalaan. Teoksen maisema sai ainakin järveä kuvaavissa osissaan vaikutteita Kuhmon Lentuanjärveltä. Eepoksen runoissa kanervan voi tulkita ku›› Metsälehti Makasiini 71 8511_.indd 71 28.5.2021 15.55. Kuva: Kansallisgalleria/ Hannu Aaltonen Väinämöisen takana kuusikkokorpea vasten näkyvät männyt vaikuttavat melkoisilta ikipetäjiltä. Kun itse aloin retkeillä Suomen metsissä noin vuosisata maalauksen valmistumisen jälkeen, tulivat männyntaimet paljon tutummiksi kuin ikipetäjät. Kanerva kukkii aivan Ainon jaloissa tuohivirsun ympärillä. Gallen-Kallelan Museon virsujen alkuperästä ei ole säilynyt tarkkoja tietoja, mutta luultavasti nekin ovat peräisin Gallen-Kalleloiden häämatkalta. Virsu on kuvattu maalaukseen tarkasti kaikkine tuohen mutkineen ja taitoksineen, joten taiteilijan on täytynyt tutkia virsuja tarkkaan maalaustaan varten. Museossa säilytettäviä virsuja tutkiessani pyrin itsekin tarkkuuteen. Kanerva kukki metsässä yhtä kauniisti kuin Gallen-Kallelan maalauksessa. Kanerva tuntui ikään kuin vain hennosti sipaisevan löttöjeni tuohta. Akseli Gallen-Kallela, Aino-taru, 1891, kolmiosaisen teoksen ensimmäinen osa. Mietin, miten oikeastaan Kalevalakin kuvailee kanervaa samanlaisella herkkyydellä. Niitä voi kutsua myös lötöiksi, karjalaista kulttuuria ihailevien taiteilijoiden teksteissä käytetään usein tätä paikallista nimitystä. Mallia alkuperäisistä Gallen-Kallela on kuvannut teokseensa myös metsän varpukerrosta
Myös morsian voi lapsuuttaan muistellessaan verrata itseään kanervaan. Korvasarka asetetaan ympäryssaran puolikkaiden väliin ja taitetaan lötön nokassa. vaavan sekä onnea että haavoittuvuutta: kanervan kukat kuihtuvat tuulesta ja pakkasesta ja ne osaavat surra onnettomuutta. Näin kapeasta sarasta tehtynä lötöistä tulee kuitenkin pienet. Lötön pohjassa kaikki kolme pitkittäistä sarkaa asetetaan tuohen valkoinen puoli ylöspäin eli lötön sisäpuolelle. Gallen-Kallelan Museon virsujen eli löttöjen tuohisarka on kapeaa, vain noin 25 millimetriä leveää. Sellaista saraa käytettäessä, pitäisi ympyäsaralla olla mittaa noin metri ja korvasaralla 3,4 metriä. Tuohilöttö tehdään muutamasta pitkästä tuohinauhasta eli karjalaisittain tuohisarasta. Valokuvissa näkyy kuitenkin viidellä pitkittäisellä saralla toteutetut virsut. Gallen-Kallelan Museon kokoelmissa on kummankinlaiset virsut. Korvasarka pujotetaan oikeanpuoleisen ympäryssaran ohitse lötön pohjaan, jossa se kulkee keskimmäisen saran ylitse. Ympäryssarka muodostaa nimensä mukaisesti löttöjen ympäri kulkevan kehän. LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 72 Metsälehti Makasiini 8511_.indd 72 28.5.2021 15.56. Tässä vaiheessa se kuitenkin vasta taivutetaan keskeltä eli lötön nokan kohdalta kahtia. Niiden tekoon tarvitaan kaksi erillistä tuohisarkaa. Korvasaran se puoli, joka on nimetty piirroksessa, täytyy olla pitkä, koska sillä kudotaan seuraavissa vaiheissa lötön pohja poikittain. Ne on yksinkertaisempia tehdä, joten tässä ohjeessa esitellään sellaiset. Ehkäpä Gallen-Kallela maalasi Ainon jalkoihin kanervia kuvatakseen Ainoa ja hänen lopulta surullista kohtaloaan. PIIRROS 3 Toinen korva muodostetaan korvasaralla lötön vasemmalle puolelle, ja sarka kudotaan kolmen pitkittäisen pohjasaran lomiin. TEE NÄIN: 1 2 3 KOLMEN TUOHISARAN LÖTÖT Tuohivirsuissa voi olla joko kolme tai viisi pitkittäistä tuohisarkaa. l Tuohisarka irrotetaan koivusta puuta ruuvimaisesti kiertäen, jotta sarasta saa tarpeeksi pitkän. Jos lötöt tekee leveämmästä sarasta, niistä saa aikuiselle sopivat. Kolmella pitkittäisellä tuohella tehdyt virsut ovat matalampireunaisia kuin viidellä pitkittäisellä saralla kudotut virsut. Kanerva on osa metsäkuvan symbolikieltä siinä missä ikipetäjät, männyntaimet ja nuoret koivutkin. PIIRROS 2 Korvasaralla muodostetaan lötön ensimmäinen, valmiissa lötössä keskimmäiseksi jäävä, korva. Markus Tuormaan tekemät tuohilötöt ja äänikertomus niillä kävelemisestä ovat esillä Gallen-Kallelan Museossa Espoossa Aikakoneita & Utopioita -näyttelyssä 30.1.2022 saakka.. PIIRROS 1 Löttöön tarvitaan kaksi erillistä tuohisarkaa, ympäryssarka ja korvasarka
Sen päihin sidotaan narua tai nauhaa pakloiksi, joilla löttö sidotaan jalkaan. Vastaavasti vasemmanpuoleinen ympäryssaran pää pujotellaan oikeanpuoleisen pitkittäisen tuohisaran kanssa yhteen lötön ulkopuolella. Toinen pohjapuolelle käännetty tuohisarka pujotetaan nuolen mukaisesti ja ylimääräinen osa katkaistaan pois. Kaikki korvat muodostetaan aina niin, että tuohen keltainen, kestävä sisäpuoli tulee päällepäin. Keskimmäinen tuohisarka käännetään ympäryssaran yli lötön alapuolelle. Lötön kutomista jatketaan samalla tavalla muodostaen vuorotellen kummallekin sivulle korvia. Korvasarka pujotetaan pohjan keskimmäistä tuohisarkaa pitkin lötön nokkaan. Koska korvissa tuohi pannaan aina keltainen puoli päällepäin, on tuohen puolia tämän vuoksi vastaavasti vaihdeltava pohjaa kudottaessa. Korvasarka käännetään sitten ympäryssaran yli lötön sisäpuolelle ja pujotetaan keskimmäisen pitkittäisen tuohisaran alta jälleen lötön ulkopuolelle. Reunoissa tuohisarka on taitettava kahteen kertaan, jotta tämä onnistuu. PIIRROS 10 Liikomista jatketaan lötön kantaan saakka, ja korvasarka päätellään. PIIRROS 11 Lopuksi lötön korviin pujotetaan kaksinkertaiseksi taitettu tuohisarka eli ympärystä. 4 7 10 5 8 11 6 9 PIIRROS 4 Työtä jatketaan muodostamalla korva lötön oikealle puolelle. PIIRROS 7 Tässä löttö näkyy pohjapuoleltaan. Korvien tekemisen jälkeen ympäryssaran päät yhdistetään. Korvan muodostamisen jälkeen korvasarka kudotaan kolmen pitkittäisen pohjatuohen väleihin. Ensimmäinen poikittaisuuntainen kulku muodostuu piirroksen mukaisesti tuohen valkea puoli päällepäin, mutta seuraavat on mahdollista tehdä niin, että kestävämpi keltainen puoli jää näkyviin. PIIRROS 8 Nokassa korvasarka pujotetaan ympäryssaran ali, käännetään takaisin pohjaan ja pujotetaan keskimmäisen tuohisaran ali. Metsälehti Makasiini 73 8511_.indd 73 28.5.2021 15.57. Oikeanpuoleinen ympäryssaran pää pujotellaan vasemmanpuoleisen pitkittäisen tuohisaran kanssa yhteen lötön sisäpuolella. Korvia voi tehdä saran leveyden ja lötön halutun koon mukaan myös muun määrän, kuitenkin niin että lötön nokkaan tulee yksi korva ja kummallekin lötön sivulle keskenään yhtä monta korvaa. PIIRROS 9 Pohja vahvistetaan liikomalla eli pujottelemalla siihen korvasaralla poikittaissuunnassa toinen tuohikerros. Samalla lötön keskimmäisen korvan viereen syntyy toinen tuohisilmukka. PIIRROS 6 Yhdistettäessä ympäryssaran päät jätetään pohjan keskimmäisen pitkittäisen tuohisaran pää lötön sisäpuolelle. PIIRROS 5 Gallen-Kallelan museon lötöissä on keskimmäisen korvan lisäksi kummallakin sivulla neljä korvaa
Nyt tuotannossa on lisäksi taikinaja vesisaaveja, ämpäreitä ja kauhoja. Uusiakin koneita saisi, mutta ei sopivanlaisia. Ensin tehtiin remonttia, ja ensimmäiset pari vuotta olivat hurjasti tappiollisia. ”Oma yritys oli ajatuksena. Keski-Euroopan viinimaissa tynnyrinvalmistus on isoa TAIKINATIINUJA AINA TARVITAAN Ja korona-aikana entistä enemmän, kiuluja tynnyritehtailija kertoo. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT JUHA SINISALO Korona-ajan kotoilu on lisännyt leipomista ja taikinatiinujen kysyntää. Tuotanto kuitenkin käynnistyi vähitellen.” Kotoilua ja juurileipää Vanha omistaja antoi perehdytyksen: yhdessä tehtiin viikko kiuluja ja viikko tynnyreitä. ”EN ole puuseppä. Vanhimmat tynnyrinvalmistuksen koneet ovat yli satavuotiaita. Olin hirsiveistämössä ensin, mutta Raumalta tuli myyntiin toimintansa jo lopettanut tynnyritehdas.” Eipä aikaakaan, kun Marko ja hänen puolisonsa Terhikki huomasivat olevansa yrittäjäpari ja Rauman Kiuluja Tynnyritehtaan omistajia. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 8461_.indd 74 28.5.2021 16.58. Vähän itsellekin yllätys, että metsätalousinsinööri päätyi tähän.” Näin sanoo tynnyritehtaan omistaja Marko Parkkila. Hän oli ajatellut, että työura löytyy puutavarakaupasta, mutta 1990-luvun laman jälkimainingeissa vastavalmistuneen työnäkymät olivat vaisut. Marko Parkkilalla on käsissään 20 litran malli. ”Tehdasrakennus oli purkukuntoinen
Siihen kuusi ei pienten oksiensa vuoksi sovellu. Tynnyrilaudan reunaviisteet tehdään saksalaisella, yli satavuotiaalla koneella. Muovin käyttöön on kuitenkin hyvä käytännön syy. ”Saunakiulun saa pilalle käyttämällä kerran ja jättämällä pesuhuoneen lattialle, jossa on lattialämmitys päällä.” Mutta kesämökkien ulkosaunoissa kiulu kestää lähestulkoon niin kuin muinoin. Kuusta, mäntyä ja koivua Saavit ja tiinut tehdään kuusesta. Havutavara ostetaan sahalta, mutta kiulun pohjalaudat sahataan itse, leveiksi ja ohkaisiksi. ”Tynnyrien tekoa tammesta kokeiltiin, mutta todettiin, että menee liian vaikeaksi.” toimintaa ja koneet senmukaisia, mutta liian isoja Raumalle. Kova puu tarvitsee omanlaiset koneet eikä Suomesta saa sopivaa sahatavaraa jalostettavaksi. ”Tynnyrien tekoa tammesta kokeiltiin, mutta todettiin, että menee liian vaikeaksi monesta syystä. Niitä kysytään koteihin ja juurileipää leipoviin leipomoihin. Kun kiulun pohja on yhdestä 20 senttiä leveästä laudasta, ei tarvita liimauksia. Korona-aika on lisännyt kotoilua, ja Parkkila kertoo taikinatiinun nousseen päätuotteeksi. Siellä tynnyreitä valmistuu vuodessa muutama sata kappaletta, saaveja ja tiinuja puolentuhatta. Ja nimenomaan männyn oksattomasta pintalaudasta, sillä se kestää taivuttamisen tynnyrin kimpilaudoiksi. l Tynnyriaihio eli romaus, joka seuraavaksi menee höyrytykseen ja toinen pää vedetään kiinni. Nykysauna vaatii muovia Saunakiulun tulisi ilmentää ikiaikaista saunomisperinnettä, mutta onko kiulu aito, jos siinä on muoviastia sisällä. ”Kuusen solukko on sulkeutunut, minkä vuoksi sitä ei voi kyllästää. Aito ja alkuperäinen kiulu on tehty maalattiaiseen saunaan, jossa se pysyy ulkokosteana ja tiiviinä. Metsälehti Makasiini 75 8461_.indd 75 28.5.2021 16.59. Sellaisen, jossa taikinajuuri säilyy. Nykyiset lattialämmitykset vääjäämättä kuivaavat kiulun ja ravistuneena se vuotaa. Vaikka koneet tekevät perustyövaiheet, niin tuotteiden kokoaminen ja viimeistely on edelleen käsityövaltaista. Kuusta pidetään herkemmin lahoavana kuin mäntyä, mutta Parkkilan mukaan niin ei ole. Hyötysuhde on heikko, sillä suurin osa koivutukista on työstöhukkaa, joka päätyy polttoon.. Tätä nykyä töitä tehdään neljän henkilön voimin, joista yksi on erikoistunut löylykauhoihin. Löylykauhan aihioita ja valmis kauha. Samasta syystä se ei sinisty eikä tummu, vaan harmaantuu pikkuhiljaa.” Männystä tehdään kiulut, ämpärit ja tynnyrit. Tammitynnyreitä voi tuoda suoraan Ranskasta, uusia ja käytettyjä.” Koivua tarvitaan ainoastaan kauhoihin
Metsäsektori on edelleen merkittävä taloudellinen tukijalka Suomessa. Hyvällä metsänhoidolla myös valmennamme metsiämme muuttuvaan ilmastoon. VIIME Metsälehti Makasiinin (3/2021) Tarhalta mättäälle -jutussa kerrottiin, että mitä kauempaa etelästä taimen alkuperä on, sitä aikaisemmin taimi aloittaa kasvunsa, mutta samalla hallatuhon riski kasvaa. MIKKO HÄYRYNEN KASVU ALKAAKIN MYÖHEMMIN 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 8462_.indd 76 28.5.2021 15.28. liikenne, energiantuotanto, asuminen). Siksi fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ilmastoystävällisillä vaihtoehdoilla on välttämätöntä, myös Suomessa. Suosittelen lukemaan! Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeää ymmärtää eri tekijöiden painoarvo ja keskinäiset mittasuhteet sekä kokonaisien tuotantoketjujen ja elinkaarien ilmastovaikutukset, jotta löydämme riittävän vaikuttavat ratkaisut. Maailman hiilipäästöistä 90 prosenttia tulee öljyn, kivihiilen ja maakaasun käytöstä (mm. Tästä huolimatta Suomea uhkaillaan jatkuvasti metsien käyttörajoituksilla. Itse asiassa etelämpää siirretyt kuusialkuperät aloittavat kasvunsa myöhemmin. Samalla kasvaa myös riski runkojen halkeilusta ja mustakoro-sienitaudista. Onnistuminen edellyttää globaaleja ponnisteluja ja sitkeää kansakuntien välistä yhteistyötä. Kasvispainotteisempi ruokavalio vapauttaisi peltoalaa lihakarjan rehuntuotannosta muuhun viljelyyn ja edistäisi ihmisten terveyttä, mutta sekään ei pysäytä ilmastonmuutosta. Merkittävät metsävaramme ovat syntyneet aktiivisella metsänhoidolla, ei metsiä suojelemalla. Petteri Taalaksen mukaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet on mahdollista saavuttaa teknisten ja taloudellisten keinojen avulla. Muovikassin vaihtaminen paperikassiin tai lentoliikenteestä luopuminen ei ratkaise ongelmaa. Lapissa taimien elossa pysyminen on ratkaisevaa, joten männyllä sinne voi suositella korkeintaan pientä siirtoa etelästä päin. Se koskee syyshalloja, sillä eteläisemmät alkuperät saavat kasvuetua kasvamalla syksyllä pitempään. Suomalaiset metsänomistajat ovat tietämättään hillinneet ilmastonmuutosta jo pitkään. ”Täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi”, kuten Aleksis Kivi osuvasti kirjoitti Seitsemässä veljeksessä. Myös metsäteollisuutemme tuotantokyky pitää turvata, ja sen myötä kestävät ilmastoystävällisemmät tuotantoketjut. Männyllä pätee sama ilmiö mutta heikompana. Lentoliikenne tuottaa vain 2 prosenttia maailman hiilipäästöistä. Tiheä metsätieverkostomme estää tehokkaasti metsäpalojen leviämistä ja nopeuttaa palojen sammutusta. Valitettavasti myöskään hiilinieluja kasvattamalla ei vielä pystytä torjumaan ilmastohaittoja riittävästi. Hiili säilyy ilmakehässä muita kasvihuonekaasuja pidempään, jopa satoja vuosia. Ei siis taivuta ilmastoahdistukseen, vaan etsitään ongelmiin positiivisia ratkaisuja! EIJA VALLIUS Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ILMASTONMUUTOS JA METSÄTALOUS Suomalaiset metsänomistajat ovat tietämättään hillinneet ilmastonmuutosta jo pitkään. Monen valtion tuotantoketjut ovatkin huonommissa kantimissa. Suomessa hakatun metsän tilalle on kasvatettava aina uusi puusto (metsälaki). Korkeampi hallatuhon riski on olemassa. Ei käy järkeen, että maamme pyritään tasapäistämään omia metsävarojaan hassanneiden valtioiden kanssa ja samalla mitätöimään metsiemme merkitys hiilensidonnassa. Rakentamisessa teräksen ja betonin korvaaminen puulla vähentäisi ilmastopäästöjä ja hiili varastoituisi pitkään puurakenteissa. Puuston tilavuus on puolitoistakertaistunut 100 vuodessa. Metsiemme kasvu on ylittänyt selvästi teollisuuden tarpeet, toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Samaan aikaan monessa valtiossa on kamppailtu raivoisien metsäpalojen kanssa, jotka helposti tuplaavat maan vuotuiset hiilipäästöt. OIKAISU LUKIJALTA MAAILMAN ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalaksen kirjassa ”Ilmaston muutos ilmatieteilijän silmin” kuvaillaan ilmastonmuutosta onnistuneesti tieteellisin faktoin ilman kiihkoilua
Hakemukset liitteineen 11.6. Järeäpuustoisissa metsissä voi aihioita tehdä lumen taivuttamista koivuista. Ja muurahainen sattui sopivasti tulemaan kuvaan mukaan. Palkkaus YT/ Meto tes:n mukaan. Tiedotamme työnhaun tuloksista osoitteessa: www.mhy.fi/keski-suomi. Tarjoamme monipuoliset ja laadukkaat metsäalan palvelut KeskiSuomessa 12 kunnan toimialueellamme. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA Kivijärvelle myyntija asiakaspalvelutehtäviin omalle vastuualueellesi. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on alueensa merkittävin yksityismetsätalouden toimija. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry www.mhy.fi/keski-suomi . Kokemus puukaupasta sekä metsänhoitotöiden suunnittelusta katsotaan eduksi. Tekopökkelöt kelpaavat hömötiaisille niin nuorissa kuin vanhemmissakin metsissä. Palveluksessamme on 50 toimihenkilöä, toimipaikkoja on 14 ja liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. mennessä sähköpostitse osoitteeseen: eero.poikonen@mhy.fi . Pökkelöaihiot lahoavat kolontekoon sopiviksi noin 7–10 vuodessa. Maapuupökkelö on jo valmiiksi pehmennyt ja on mahdollisesti kolontekokelpoinen nopeammin kuin tuoreesta pystypuusta tehdyt aihiot. Raivaussahatyössä pökkelöaihion pituus on noin 1,5–2,2 metriä, konetyössä on mahdollista tehdä aihioista hieman pitempiä. Pesäpuun paksuus on noin 11–15 senttiä. Nämä muutamat hoitotyön yhteydessä tehdyt ”rippikoulupojan” pituiset lahot kannot eivät haittaa metsäkoneita enää ensiharvennusvaiheessa. Pesintäkelpoisen lahon lehtipuun määrää on mahdollista lisätä hoitoja myös hakkuutöiden yhteydessä. nojapökkelö. www.facebook.com/mhykeskisuomi Metsänomistajat KESKI-SUOMI Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET PALVELUKSEEN HALUTAAN 8462_.indd 77 28.5.2021 15.29. ARTO HALLAMÄKI TEKOPÖKKELÖITÄ HÖMÖTIAISILLE En ole ennen kiinnittänyt kuusen kukintaan mitään huomiota, mutta nyt isot kuuset ovat kuin joulupuita. Katkaistu noin 2–3 metrin lahopuu sijoitetaan tukevasti pystyyn kuusen tyvelle, oksien lomaan. IRJA LEHTINEN KUIN JOULUPUITA Kuusi ja muurainen kuvattu Lempäälässä toukokuussa. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. Tekopökkelön aihioksi soveltuvia nuoria ja hoikkia koivuja on jokaisessa noin 15–30-vuotiaassa nuoren metsän kunnostuskohteessa. Olemme vakavarainen toimija, jonka työllistävä vaikutus on noin 200 henkilötyövuotta. LUKIJALTA LUKIJALTA HÖMÖTIAISELLE sopivaa lahoa lehtipuuta syntyy metsiin yleensä lumitai myrskytuhon seurauksena niin harvennettuihin kuin ylitiheisiinkin puustoihin. Koska ensimmäinen pesintä on mahdollista noin 7–10 vuoden kuluttua aihion teosta, ehtii usein myös lehtipuuvesakosta tulla pesintäsuojaa. Työkaluja ei tarvita, sillä maassa lahonnut puu katkeaa helposti. Hakemuksia ei palauteta. Myös muutaman vuoden maata myöten olleista hoitokohteen maapuista sekä lumen katkomista tai tuulikaatokoivuista on mahdollista tehdä ns. Suojapuustoksi voi tekopökkelön liepeille jättää alikasvoskuusia tms. Tiedusteluihin vastaa johtaja Eero Poikonen p. 0400 284 151. Arvostamme sosiaalisia taitoja ja asiakaspalveluhenkisyyttä sekä yrittäjämäistä asennetta. Hömötiaisen pesätuhon syynä on usein käpytikka tai orava, mutta myös ketut ja supikoirat pesäkoloon ylettyessään pystyvät tuhoamaan pesän. Taivukkaita voi katkaista vesurilla tai raivaussahalla noin 1,5–2 metrin pituisiksi. Hömötiainen on kolopesijä, joka tekee joka vuosi uuden pesäkolon lahoon lehtipuuhun
Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Jo suuret ulkonevat silmät kertovat vaskisilmäkiitäjäisen elämäntavoista: se on peto, joka nopein syöksyin nappaa saaliinsa. Voit vastata kyselyyn verkkosivuillamme osoitteessa www. metsalehti.fi/lukijakysely. Itse asiassa korea väritys voi olla suojaväri, sillä märkä muta heijastelee taivaan värejä. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sinne kirjavuuteen hukkuu sinisukkainen kiitäjäinen. mennessä vastanneiden kesken arvomme Jack Wolfskin -repun, joka on valmistettu kierrätetyistä ja uusiutuvista materiaaleista. ARVONTA! » PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini 8464_.indd 78 28.5.2021 15.25. l SEPPO VUOKKO Koru ravan keskellä Kirkkaista väreistä huolimatta vaskisilmäkiitäjäistä ei kuitenkaan ole helppo nähdä, sillä märkä pinta heijastelee taivaan värejä. KUN joutuu tarkoin sovittelemaan, mihin jalkansa asettelee, ettei saapas hörppäisi vettä, jäävät liejun pinnalla vilistävät pikkuotukset huomiotta. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Kun vesi laskee ja saramättäiden välistä paljastuu kasvitonta ruoppapintaa, kiitäjäinen on helpompi löytää. Toukka on pitkäjalkainen ja vilkas saalistaja, mutta ravinnon etsintään se lähtee vasta hämärissä. Näin se itse välttää joutumasta lintujen saaliiksi. Yksi kauneimmista on metallinhohtoinen vaskisilmäkiitäjäinen, kuin pronssikoru, jossa on sinisiä lasuuriupotuksia. Vaskisilmäkiitäjäisen elinympäristöä ovat rutaiset rannat ja märät suot – paikat, joissa saramättäiden lomassa on paljasta pintaakin. Talvensa vaskisilmäkiitäjäinen viettää kuivemmassa ympäristössä maahan tai lahopuuhun kaivautuneena. Palkinnon arvo on noin 100 euroa. Jos se olisi edes parin sentin mittainen, sen kyllä huomaisi, mutta sentin mittaisena se jää yleensä huomaamatta. Samassa ympäristössä se elää toukkanakin. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Kesällä ranta vilisee hyönteisiä: sääskien, paarmojen ja vaaksiaisten toukkia, surviaisia, surviaissääskiä ja vesiperhosia. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Viime numeron artikkeleista eniten ääniä sai reportaasi ”Taimen tie: Tarhalta mättäälle”. Kaarina Palonen ja Vilho Viinanen voittivat kaikkien vastaajien kesken arvotut kirjakassit. Kaikkien 21.6. Keväällä, kun vesi on korkealla, koppiainen on vielä piilossa kasvillisuuden keskellä. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! MISTÄ PIDIT. Upottava mutaranta ei ole ihmisen mielestä erityisen mukava paikka, mutta pienille otuksille siellä on ruokaa paljon enemmän kuin hiekkatai kalliorannoilla
19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 040 162 3991 Jussi Collin, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. Metsälehti Makasiini 79 Ensi numerossa KASVATUSTAVAT SYYNISSÄ METSÄLEHTI MAKASIINI 5/2021 ILMESTYY 12.8. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakausmedian jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 312 (lt/20) PunaMusta 2021 Lumi Silk 200 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit KU VA : M IK KO RI IK IL Ä 8465_.indd 79 28.5.2021 15.23. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, opintovapaalla Jenny Rantanen, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 029 432 6100 Anna Back p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 89. p. 050 463 5960 (kesätoimittaja) Mikko Häyrynen, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6115 Aino Ässämäki, . 029 432 6108 Eero Sala, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 17.6
. . Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 8466_.indd 80 28.5.2021 15.36
Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). . Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Leikkaa irti Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Jorma Kuhmonen Suomen metsäkeskus, asiakkuusasiantuntija, Hirvensalmi (ei juhli) Merkkipäivät-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Palkinnot Makasiiniristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Paavo Kolmonen, Vantaa, Esko Luomanen, Karviankylä ja Eeva Nikula, Pattijoki. MERKKIPÄIVÄT Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 17.6.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. MAKASIINIRISTIKKO 4 MAKASIINIRISTIKKO 3, OIKEA RATKAISU 8466_.indd 81 28.5.2021 15.36. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 4”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 60 VUOTTA 17.6
Schildtin mukaan Metso-ohjelma on metsäalalla siitä poikkeuksellinen, että sillä on kaikkien sidosryhmien tuki – niin metsänomistajien, metsäteollisuuden kuin luonnonsuojelujärjestöjenkin. Suojelusta maksetaan myös korvaus. Elettiin 2000-luvun alkua. Jatkoa luvassa Varsinainen Metso-ohjelma käynnistyi vuosien 2002–2007 kokeiluvaiheen jälkeen vuonna 2008. Sen ansiosta ohjelma saanee jatkoa myös vuoden 2025 jälkeen.. JOS pakkosuojelu ei onnistu, pitäisikö kokeilla vapaaehtoisuutta. Kivijärvellä Keski-Suomessa sijaitseva vanhan metsän alue on suojeltu Metso-ohjelman avulla pysyvästi. Ohjelman kantavana ajatuksena on alusta asti ollut tarjota erilaisia vapaaehtoisen suojelun keinoja, joista metsänomistajat voivat valita itselleen parhaiten sopivan. Nyt haussa olivat kuitenkin uudenlaiset suojelukeinot, ja niitä pohtimaan oli perustettu erillinen Metso-toimikunta. Natura 2000 -verkostoon liittyneet kiistat olivat kärjistäneet metsäja ympäristöväen välit, mutta siitä oltiin pitkälti yhtä mieltä, että Etelä-Suomeen tarvittiin lisää metsiensuojelualueita. Tavoitteena on, että ohjelman mukaisia suojelutoimia on siihen mennessä tehty noin 200 000 hehtaarilla. Nyt menossa on ohjelman toinen kausi, joka jatkuu vuoden 2025 loppuun. ” Toimikuntaan otettiin mukaan kaikki mahdolliset sidosryhmät. Ajatus vapaaehtoisesta suojelusta oli hänen mukaansa merkittävä uudistus. LIINA KJELLBERG 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ SA M I KA RP PI N EN 8467_.indd 82 28.5.2021 15.32. Selvisi, että metsänomistajissa oli paljon piilevää suojelumyönteisyyttä”, Schildt kertoo. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma eli Metso-ohjelma. Siihen asti luonnonsuojelupolitiikka oli perustunut pelkkään pakkosuojeluun. Tavoitteena oli loiventaa vastakkainasettelua”, muistelee toimikunnan yhtenä sihteerinä toiminut maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Ville Schildt. ”MTK teetti työn aikana kyselytutkimuksen metsänomistajien suhtautumisesta metsiensuojeluun. Metso-ohjelmaa rahoittavat sekä ympäristöettä maaja metsätalousministeriö. l UUDENLAISTA SUOJELUA Metso-ohjelma toi vapaaehtoisuuden osaksi metsiensuojelua
. . ! . ! . ! ! ! ! . . . . . ! ! . ! ! . . ! . . . . ! . . ! ! . ! . . ! . ! ! . ! . ! ! . . . ! . . . ! . ! ! . ! ! . ! . . ! ! . . . . . . ! ! . ! . . ! ! . . . . . ! . ! ! ! . . . ! ! . . ! . . . . . ! . ! ! ! ! ! ! . ! ! . . ! ! . . . . . . . . ! ! ! ! . . ?. ! . ! ! . ! ! . ! . ! . ! ! . ! ! . . . . ! ! . . ! ! . . . . . . ! . . . ! ! . . . ! ! . . ! . ! . . ! . ! ! ! . ! ! . ! . . ! . ! ! . . ! ! . . . . ! ! . . . . . ! . . . . ! . . . ! ! . . ! ! . . . . . . . ! ! . . . ! . . ! . . . ! . ! ! . ! . . . ! ! . . . ! ! . . ! . ! ! . ! . ! ! . ! . . . ! . . ! ! . . ! ! . . ! ! . ! . . ! ! . . ! . ! . ! ! . ! ! . ! ! . ! ! . ! . 16?€ 22 € / kpl ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! . . ! ! ! . . . ! ! . . ! ! ! . . . ! ! . ! ! . ! . . . . ! . ! ! ! ! ! ! ! . ! ! . ! . . ! . ! ! . ! ?. ! ! ! ! . ! . ! . . ! . . . ! ! . ! . ! ! . . . . . ! . ! ! . ! ! . . ! ! . . ! . ! ! . ! . . . . ! ! ! . ! ! . . ! . ! ! . . ! ! . ! ! . . . ! . . ! ! . . . . ! . ! . ! . ! ! . ! ! . ! ! . ! . ! ! . ! ! . ! ! ! ! . . ! . . . ! ! . . . ! ! . . ! ! . ! . ! ! . . . . . ! ! . ! ! . . ! . . . ! ! . ! ! . . ! ! . . ! . . ! . ! ! ! . ! . . ! ?. ! . . . ! . . ! ! . . . ! ! . ! . . ! ! ! . ! ! . ! ! . . . ! . i HHHHHuuttttuukkyyläääääääääää HHaannnnuussppeerrää AAAAAAAlaakkkkkkkyyyyyyyyyyyyyyyllllää OOjjaakkyylää SSSSSoossoo HHHHHyyyyyrrkkäässs SSSSSSSSSSSooooooootttttttttkkaajjj aj aaj a ääääärrvvii aakkkkkkaaaaaa aajjuunnnniieeeem mii KKKKKKKKKKKKKKKeesskkiippiiiiirrrrii KKKKKKKKKKKoorrvveennkkyylää M Muurrttrtrrtroo SSSSSSSSSSaaaaaannggiinnssuuuuuuuu LLaappiinnkkaannggggaaaass JJJJJJJJJuuuuuoooooooooppuulii KKKKKKaaaaaarraahhkkaa VVVVeessaaaalaa SSääääääääääävväälää LLLLLeeeeeeeeeeepppppppppiinniieem mii NNuuoorriittttttttttaa AAuuttttiiioooo AAlaa-VVuuoottttoo JJookkii-KKookkkkoo YYYYYYYlii-VVuuoottttoo HHool PPaatteenniieem mii KKeellooooo JJJJJäääällii JJooloosskkyy ky kky k lää LLLaaappppii ÄÄÄÄÄnnggeessleevvää TTooppppiilaaaaaaa M M M M M M M M M M M M Maaaaaaaaaaaddddeekkoosskkii PPiikkkkkkkaaaaaaaaaarraaaalaaaaaa yy SSaannggiinn VVeeppssää aauukkiipppppppppppp T p T puuuuuuuuuuudddddaasssssssss K Kiiiim miinnkkii O Ouulluu LLLLiiiiiiiim miiiiinnnnnkkkkkkkkkkkkaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa K K K K K K K K K Keeeeeeeeeeeem m m m m m m m m m mpppppppeeeeeeelleeeeeeeee O Ouuuuuuuulllluunnssaaaaaaaaaaaalllloo M M M M M M M M M hh YYliikkkkkiiiiiiim m miinnkkkkkkiii SSaann an a ggiigignniniinijjnjnnjnookk ii kikkik O Ouulllluu lu llu l jjjj uj uuj u oo jo jjo j kkkkkkkkkkkkiiiii ki kki kki kki kki k KKiiKiKKiKiimmimiimi iinniniinikkiijjijiiji ookkiikikkik PPPPuuuuuuuutttttttttttttuurrrii KKiiKiKKiKiimmimiimi iinn in iin i kkiijjjjjjjijiijiookkiikikkik U ! U ! Ulleeååbboorrgg KKKKKKKKKKKKKKKaaaaaaaaaaaaaaaaiijjjjjjjoooooooooooonnhhaaaarrrjjjjjrjrrjrrjruuuuuu K K K K K K K K K K KEEEEEM M M M M M M M M M M M M M MPPPPPEEEEELLLLLEEEEE O OU ULLU U O O OK K K K K K K KII Lähes 3000 kohdetta ja majoituspaikkaa Matkailureittikartat Kaupunkikartat Tiekartasto 26?€ 8468_.indd 83 2.6.2021 15.39. ! . . ! . . . . . . ! ! . . ! ! . ! ! . . . . . . ! ! ! ! . . ! ! . . ! . . . ! ! . . . ! . . . ! . . ! . . ! . . ! ! . ! ! . ! ! . . ! ! . . . . . . . . . ! . . ! ! . . . ! ! . ! ! . . ! . . ! . . ! . . . ! ! . ! ! . . ! ! . . . ! . . . . ! . . . ! . . . ! ! . ! ! . . . ! . ! ! . ! ! . . . . ! ! . . ! . . ! . . . . ! . . . . ! . . ! ! . . ! ! . . ! ! . ! . ! . . . . . . . . ! ! . ! ! . ! ! . . ! ! . . . . ! ! . ! . . . . ! ! . ! . . . ! . ! . . . . ! ! . . ! ! . ! . ! . ! ! . ! . . . ! ! ! ! ! ! ! . . . . . . . . ! . ! ! . ! ! . . ! . . ! ! . . . . ! ! . ! ! ! . ! ! . ! ! . ! ! . ! ! . . . ! ! . . ! . ! . ! ! . . ! ! . . . . ! ! ! . ! ! . . . . . . ! ! . . ! ! . . . ! . ! ! ! ! ! . . ! . ! . ! ! . . ! ! . ! ! . ! . . ! ! . . . ! . ! . ! ! . ! ! . ! ! . . ! ! . ! . ! ! . . ! ! . ! . . . . aa AArrkkaalaa TTTTTTTTTTTTuuuuuuuuuuuuuuuppppppppppooooooooosssssssssssssssss LLaaaaauuuuuukkkkaa PPPPPäällii SSSSSSSSeelkkkkkkkkääääääm m m m maaaaaaaaaaaaa VVVVVVVVVVViirrrkkkkkuulaaaa PPääiivväärriiinnnnnnee HHHHoonnkkaanneenn KKoonnttiiookkoosskkii JJJJooookkkeeeelaaaa SSSaannggggggiinnjjookkii VVVVVVViiiinniikkoosskkii KKKKKKKiivvvvviinniieem mi . . . ! ! . . ! . . . . . . ! . ! ! . ! . ! ! . . ! ! . ! ! . ! ! . . . . ! . . . ! . . ! . . . ! . ! auu ! u ! ! . ! ! . . . . ! ! . ! ! . . . ! . . ! ! . ! . ! ! . . . ! ! . ! . ! ! . . . . . . . ! ! . ! ! . ! . ! ! . . . . . ! ! . ! ! . . ! ! . . i . . . ! ! . ! ! ! . ! . ! ! . ! ! . . ! ! . ! ! . . ! ! . . . . ! ! . . ! ! . ! ! . . . ! ! . ! ! . . . . . ! ! . ! . ! ! . . ! ! . ! ! . . . ! ! . . ! ! . ! ! . ! ! . ! . ! ! . ! . . ! ! . . ! ! . . ! ! ! ! . ! . . ! . . . . ! . . ! . . ! . ! ! . ! ! . . ! ! . . ! . . . . ! . . . ! ! . . ! . ! . ! ! . ! ! . . ! . . ! . ! ! . . ! ! . ! ! . ! ! . ! ! . . ! . . . ! . ! . ! . ! ! . ! . . . . ! . ! ! . . ! . . ?. ! . . . ! ! . . . . ! . . ! ! . ! ! . ?. ! ! . . ! ! . ! ! ! ! ! . ! . ! ! . . ! ! . . . . . ! ! . . ! . ! . ! ! . ! ! . ! ! . ! . ! ! ! ! . a . . . . ! ! . ! ! . . ! ! . ! ! . ! ! . ! ! . . ! ! . ! ! . . ! ! . ! ! . ! ! ! . ! ! . ! ! . ! ! . ! ! . ! . . . ! . . ! . ! . . ! . ! ! . ! ! . . . . ! ! . ! ! . ! ! ! ! ! . . ! . . . . . . Tee tilaus osoitteesta KARTTAKAUPPA.FI Tilauksiin lisätään verkkokaupan toimituskulut. ! ! . ! ! . ! ! ! . ! . . . ! . . . ! ! . ! . . . ! . 77 . ! ! . . ! ! . ! . . ! ! . . ! . . . . ! ! . . . . ! ! . ! . . . . . . ! . ! . ! . ! . ! . ! ! . . . . . . ! . ! . ! . . ! ! . . . . . . . ! ! ! ! ! ! ! . ! ! ! . ! . . . ! ! ! . . . ! ! . ! . . ?. . . ! ! . ! ! . ! ! . ! ! . ! . . . ! ! . . ! . ! ! . . . ! ! . ! ! . ! ! . . 837 816 833 834 836 847 848 22 848 111116666666 229999 4422 2244 3344 2233 3322 2200 4411 3366 224444 1144 2200 8888888 2211 5511 1199999 2222222555 222222222277 11199 . ! ! . . . ! ! . ! . . ! ! . ! . . ! . . ! ! . ! ! . ! ! . ! . . ?. . ! ! . . . . ! ! . ! ! ! ! . ! ! . . ! ! . . . ! . . . ! ! . ! ! . . . . ! . . ! . ! ! . . . ! ! . ! u ! . . ! ! . . ! . ! . ! ! . . ! . . . . ! . ! ! . . ! . ! . . . . ! . ! a ! . . . . ! ! . ! . SSSSuuuuuuookkyylää HHyyyyyrrkkääss SSSoooooooottttttttttkkkaaajjjjjjj aj a äääääärrrvvvvvi VVVVaarrjjrjrrjraa PPaa AAlaaaaaa-TTTTTTTeem m m mm m m m m m meeeessssssss laappaannttöörrm mää M M M Maaaarrrrtttttiinnnnnnnnnnnniieeeem m m m m m m m m mii ÄÄÄÄnnggeessleevvää aannntttaaa HHeetteekkyy ky kky k lää nnkkyy ky kky k lää H Haa O O uum miiijjjjjjjookkii M M M M M M M M M M M M M M M M M M M Muuhhooss eeeellllllllkkkkkkkkk lk llk llk llk llk l ää U UTTA AJJÄ ÄR RV VII LLU UM M M M M M M M M M MIIIIJJJJJJJJJO O O O O ! ! ! ! ! ! ! ! . ! ! . . . . ! ! . ! ! . ! . . . . . . ! . ! . ! ! . . ! ! ! ! ! ! ! . . . . . ! ! . . ! ! ! ! . . . . ! . ! ! ! . ! ! . . . ! ! . ! ! . . ! . . . . ! . ! ! . ! ! . . ! . . ! . ! ! . ! ! . . . . . . ! . . . . . ! ! . . . ! . ! ! ! . ! . ! ! ! ! . . . ! . ! ! ! . ! . . ! . ! . ! . ! ukkkkiippuuutttttttttaaaaaaaaaaaaaaaaaannn aaass. . ! ! . ! . ! . ! ! . ! . ! ! . ! ! . ! ! . ! . . . ! ! . . . ! ! . ! . ! . ! . . ! ! . . . ! . ! ! . . . . . . . ! ! . ! . ! ! . . . . . ! ! . ! ! . . . . . ! ! . ! . ! ! . . . ! . ! . . . . ! . . . ! ! . ! . ! ! . ! ! . . ! ! . . . ! ! . . . ! ! . ! ! . . ! ! . . ! ! . ! ! . . . ! ! . ! ! ! . . . . . ! ! . ! ! . . ! ! . . . ! . ! ! . . ! . . . . ! ! . ! ! ! . . . . . . . . . . . ! ! . ! ! . ! ! ! ! ! ! . . ! . ! ! . ! ! ! ! . ! ! . . ! . . ! ! . ! ! . ! ! . . ! . ! . ! ! . ! . . . ! ! ! ! . . . . ! ! . ! ! . ! . . . . ! . ! ! . ! ! . ! ! . ! . . . . ! . ! ! . . . . . . . . ! . . . ! ! . ! ! . ! ! . Kesän retkille ja matkoille 34?€ 24?€ 29?€ 19?€ 27?€ 19?€ Vedenkestävä ja repeämätön Waterproof and rip-proof 1:50 000 ULKOILUKARTTA OUTDOOR MAP Kuva: Vastavalo / Soili Jussila HALTI KILPISJÄRVI SAA TAVANA M OB IILIVERSI O Vedenkestävä ja repeämätön Waterproof and rip-proof 1:50 000 ULKOILUKARTTA OUTDOOR MAP SAARISELKÄ SOKOSTI Kuva: Vastavalo / Markus Thomenius SAA TAVANA M OB IILIVERSI O Vedenkestävä ja repeämätön Waterproof and rip-proof 1 : 100 000 ULKOILUKARTTA OUTDOOR MAP Ku va : Sa m i Sä ily / Va st av al o SAA TAVANA M OB IILIVERSI O RIISITUNTURI HOSSA KYLMÄLUOMA 1 : 50 000 TOPOKARTTA TOPOGRAFISK KARTA TOPOGRAPHIC MAP SA ATA VANA M O BIILIVER SI O ITÄKAIRA KEMIHAARA LOKKA 1 : 50 000 TOPOKARTTA TOPOGRAFISK KARTA TOPOGRAPHIC MAP SA ATA VANA M O BIILIVER SI O KAARESUVANTO LÄTÄSENO TARVANTOVAARA 1 : 50 000 TOPOKARTTA TOPOGRAFISK KARTA TOPOGRAPHIC MAP SA ATA VANA M O BIILIVER SI O PÖYRISJÄRVI KALMAKALTIO HETTA Uudet retkeilyja topokartat alk. . . ! ! . . ! . . ! . ! . . ! ! . . ! . . . ! . ! ! . ! ! . . . ! ! . ! . ! ! ! . ! ! . ?. ! ! . ! . ! . . ! . ! ! . ! . . ! . ! ! . . ! ! ! ! . ! ! . . ! ! . . ! ! . ! ! . . ! ! . . . ! . ! TTTTTaaaaakkkkuurraannttttttaaaaaaaa . ! . ! ! . . ! ! . ! ! . . ! ! . ! . . ! ! ! . ! ! ! . . ! ! . ! . . . ! ! . ! ! . ! ! . ! . . . ! . . ! . . . ! ! . . . . ! ! . . . ! ! . . ! ! ! . . ! ! . . . . ! ! . ! . . ! ! . ! ! . ! . ! ! . ! ! . ! ! . ! ! ! . ! ! . . . ! ! ! . ! . ! . . ! ! . . ! ! . ! ! . ! ! . . . ! ! . . . . . . . ! ! . . . . . . . . ! . . ! ! . ! . ! ! . ! ! . ! ! ! . . ! . . . . ! ! . . ! ! . ! ! . ! ! . . ! ! . . ! . . . ! ! . ! ! . . ! . . . ! ! . ! ! . ! . . . ! ! . ! ! . . . . ! . ! . . . . . . . ! ! . ! ! . ! ! . ! . ! ! . . ! ! . ! . ! . . ! ! . . ! . . . . ! ! . ! ! . ! . ! . ! ! . . . . . ! ! . . . . ! ! . ! ! ! . ! ! . . ! . ! . ! . ?. ! . . ! . ! ! . . . . . . ! . . ! . ! . . . ! ! ! ! ! . . ! ! . ! ! . ! . . . . ! . ! ! . ! ! . ! ! ! ! ! . ! . ! . ! . . ! . . . ! . ! ! . . ! ! . . ! ! . . ! ! . . . ! . ! ! . . . . . ?. . ! ! . ! . . . ! . ! ! . . ! . . . ! ! . . . . . 837 827 20 848 8 7755 3344 11111188881111 3300 888888 . ! . . . ! . ! ! . . ! ! ! . ! . ! ! . ! ! . ! . ! ! . ! ! . . ! ?. ! . ! ! . . . ! ! . ????????????????????????. . . ! . ! ! . . . . ! ! ! . . ! ! . . ! ! ! ! . ! . . . . . . . . . ! . ! ! . . ! . ! ! . ! ! . ! ! . . ! ! . ! ! . ! ! . . . ! ! . ! . . . . ! ! . . ! ! ! . ! . ! ! . ! . ! ! . ! . ! ! . . . . . . . . . . ! ! . . . . . ! ! . ! ! . ! . . ! . . ! ! . . ! ! . ! ! . ! . . . ! ! . ! ! . . ! . . . . ! ! . . ! ! . ! . ! . ! ! . . ! . . . . ! . ! ! . . . . . ! ! . . . ! ! . . . . ! . ! ! . . ! ! ! . . . . . . ! . ! ! . . . . . . ! . ! . ! ! . . ! . ! ! ! ! ! ! . ! . ! . . . ! . ! ! . ! . ! ! . ! ! . ! ! . . ! . . . . ! ! . ! . . . . ! ! ! ! . ! ! . ! ! . . ! . ! ! . ! ! . . . ! ! . ! ! . ! . . ! ! . ! ! . . . . ! . . . ! . . . . . . 77 ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! . ! ! . ! ! . . ! . ! ! . ! ! . ! . . ! . . ! ! . . ! ! . . ! . . ! . ! . . ! ! . . . ! ! . . ! ! . ! ! ! . ! . ! ! . ! . . ! . ! ! . ! . ! . ! ! . ! ! . . . . . ! . . ! ! . ! . . . ! ! . . . ! ! . . . . . ???. ! ! . ! YY PPoottkkuu LLoouukkkkoojj oj ooj o äärrvvii KKoottaajjäärrvvii urraannnnpppppppppeerrää LLeevvoo-oojjaa M Maarttt JJJJJJooooooooooookkkkkkkkiikkkkkkyyyyyyylää HHHHHHaaaaaaaa ! a ! ! . . ! ! . . ! ! . . . ! . . ! ! . . . ! ! . ! ! . ! ! . . ! . . . ! ! . ! ! . . ! ! . ! ! . ! . . ! ! . ! . . . ! ! . ! ! . . ! ! . ! . ! . . ! . . . ! ! . ! ! . ! . . . . . ! . ! ! . ! ! . . . ! . .
Kuutio on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. PARAS HINTA PUULLESI Kuutio on metsänomistajille helpoin tapa myydä puuta verkossa. Kilpailuttamalla saat puullesi parhaan hinnan. 8469_.indd 84 2.6.2021 15.41. Joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti