LOKAKUUTA 2014 • METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSALEHTI.FI. Tuomo Kosunen toivoo Vilmasta metsilleen hoitajaa. Siksi retkiä tehdään jo pienestä pitäen. LOKAKUUTA 2014 • Nro 19 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Nro 19 • TORSTAINA 9. Sivut 18–19 Isän kanssa metsässä Uutinen: Työvoimapula syö kemerat ›› sivut 2–3 Puukauppa: Energiapuun myynti takkuaa ›› sivu 12 Metsänhoito: Metsätien tuki ei aina kannata ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Kovapalaterä kestää ›› sivu 20 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 9
Uusi puu esittelee puun käyttöä Paljon puhuttu biotalous saa kouriintuntuvaa sisältöä metsäalan tuoreesta Uusi puu -hankkeesta. Se on hyvä, sillä nämä kohteet ovat monimuotoisempia kuin karut maa-alueet.” Kemeralain avulla tuettavat luontokohteet risteävät osin Metso-suojeluohjelman kanssa. ”Kemerakohteiden lisäksi pitää huomioida se, kuinka paljon jollakin alueella on pysyviä suojelualueita.” Tukikohteen välittämisestä korvaus Työvoimapulasta pahiten kärsivät alueet voivat saada helpotusta tilanteeseensa metsäkeskuksen tulossa olevasta organisaatiouudistuksesta. Kuitupuuta hakattiin enemmän kuin koskaan aiemmin elokuussa, 2,5 miljoonaa kuutiota. Tukkia korjattiin 2,3 miljoonaa kuutiota. 2 A J A S S A Hämeenlinnassa sijaitseva lähde on suojeltu ympäristötuen avulla. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 LYHYET MTK: Suomi energiaomavaraiseksi Suomi voisi olla vuonna 2040 omavarainen energiantuotannossa, MTK arvioi. Yksityismetsissä hakattiin innokkaasti Metsäteollisuuden käyttöön menevän puun hakkuut kasvoivat elokuussa. Hankkeella pyritään lisäämään ymmärrystä puupohjaisesta biotaloudesta. Metsäkeskuksen luonnonhoitopuolen työntekijämäärä on vähentynyt valtion säästöjen vuoksi muutamassa vuodessa 35 työntekijästä 23 työntekijään. ”Kaikkialla ei kerta kaikkiaan ehditä tehdä esimerkiksi ympäristötukisopimuksia, joihin olisi kyllä kysyntää ja varoja. saakka. ”Jos tavoitteena on laajamittainen kansantalouden kasvu ja työllistävyys, ei bioliiketoiminnassa olla edes puolivälissä. Pienvesistä purojen varret ovat yleisimpiä tukikohteita, sanoo Häme-Uusimaan alueen luonnonhoidon asiantuntija Olli Lukanniemi.. ”Myös lehdot ja rehevät suot ovat selvästi lisääntymässä tukikohteina. Biotalouteen matkaa Metsäpohjaisten biopolttoaineiden käyttöön liittyy suuria mahdollisuuksia mutta kovin nopeasti niiden käyttöä ei pystytä suuressa mittakaavassa lisäämään. 2 9. ”Nyt saavutettu 17 miljoonan kuution kokonaistuotanto on osoitus toiminnan pitkäjänteisyydestä ja kehittymisestä vuosien saatossa”, sahan johtaja Lauri Kunnas kertoo. Häme-Uusimaa on yksi alueista, jossa kemeraan kuuluvia luonnonhoitovaroja on ehditty tänä vuonna myöntää runsaasti. Lisäys ei järjestön mukaan vaaranna metsien kestävää käyttöä eikä nykyisiä luonnonsuojelualueita. Tasaluvun tuonut sahatavarakuutio valmistui syyskuun puolivälissä, ja se luovutettiin hirsitalovalmistaja Honkarakenteelle. ”Vähän parempi tilanne on muun muassa Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, missä on useampia työntekijöitä”, Seppälä sanoo. Ehdotuksia voi lähettää 6.12. Henkilöstöpulaan haetaan Seppälän mukaan helpotusta myös uudesta kemeralakiehdotuksesta. VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuva Luonnonhoitoon varattuja valtion tukieuroja voi jäädä tänä vuonna hyödyntämättä Suomen metsäkeskuksen henkilöstöpulan vuoksi. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan hakkuumäärä nousi 4,8 miljoonaan kuutioon, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran mahdollistamia ympäristöja luonnonhoitotukia on käytetty alkuvuonna vähän esimerkiksi Kaakkois-Suomessa, Kainuussa ja Lounais-Suomessa. Yksityismetsistä puuta korjattiin 3,8 miljoonaa kuutiota, kasvua yhdeksän prosenttia. Luonnonhoidon asiantuntija Olli Lukanniemi sanoo, että alueen metsänhoitoyhdistykset auttavat metsäkeskusta sopivien ympäristötukikohteiden löytämisessä. Tämän toivotaan lisäävän esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiltä tulevia tukiehdotuksia ja keventävän metsäkeskuksen työmäärää. Erityisesti pienvesien lähimetsät ja lehdot ovat metsätyyppejä, jotka Henkilöstöpula tukien tulppana Suomen metsäkeskuksella on vaikeuksia jakaa kaikkia kemeratukeen kuuluvia luonnonhoitovaroja, vaikka kysyntää olisi. Meillä on 30 vuoden urakka edessä”, sanoo metsäyhtiö UPM:n Biorefining -liiketoiminta-alueen johtaja Heikki Vappula. Kaukaalla sahattu jo 17 miljoonaa kuutiota UPM:n Kaukaan saha on tuottanut vuosina 1959–2014 yhteensä 17 miljoonaa kuutiota mäntyja kuusisahatavaraa. Valoisinta Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa Seppälän mukaan työntekijämäärät ovat vähentyneet joka puolella Suomea, mutta henkilöstöpulan vaikutukset näkyvät joissakin osissa maata erityisen selvästi. Uusien sopimusten valmisteluun ja suunnitteluun ei jää riittävästi aikaa”, sanoo Suomen metsäkeskuksen johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä. Esimerkkejä puun käytöstä kerätään Uusi puu 2014 -kilpailulla, joka on avoin kaikille alan toimijoille. Metso-ohjelman avulla metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta vapaaehtoisesti. Näin arvioitiin WWF:n ja UPM:n viime viikolla Helsingissä järjestämässä paneelikeskustelussa. Ympäristötukikohteiden välittämisestä metsäkeskukselle voisi jatkossa saada valmistelukorvauksen. Tämä edellyttää esimerkiksi ainespuuhakkuiden nostamista 100 miljoonaan kuutioon vuodessa nykyisestä 60 miljoonasta kuutiosta. Kemeran ympäristötukea kohdennetaan nyt Seppälän mukaan erityisesti puustoisiin kohteisiin, kuten pienvesien lähimetsiin, kun aiemmin suojelun piirissä oli paljon karuja ja vähätuottoisia maita. Järjestön laskelmien mukaan omavaraisuus voidaan saavuttaa, kun kotimaisen energian tuotanto lähes kolminkertaistetaan
Orpe Kuljetus Oy liikennöi poikkeusluvalla kokeiluyhdistelmää, jonka pituus on 31 metriä ja kokonaispaino ensin enimmillään 88 tonnia ja myöhemmin 94 tonnia. Yhdistelmässä on vetoauto mukaan lukien 12 akselia, joiden päälle kuorman paino jakautuu. Kartongin voittokulkua uhkaavia tekijöitä ovat Ukrainan kriisiin liittyvät Venäjän vastapakotteet. ”Puun tuontiin ei kasvua ole odotettavissa. Metsäkeskus tekee maanomistajan kanssa 10 vuoden määräaikaisen sopimuksen. Tänä vuonna lasku on ollut selvästi pienempi mutta jatkuu Hietalan mukaan edelleen. Puun käyttö taas kasvaa ensi vuonnakin muutaman prosentin”, hän ennakoi. Vanerilla on menekkiä Vanerilla on ollut tänä vuonna kysyntää: vientimäärä on kasvanut viime vuodesta 15 prosenttia. Pellervon taloustutkimus PTT arvioi tänään torstaina ilmestyvässä metsäsektorin ennusteessa, että kartongin tuotantoja vientimäärät kasvavat Suomessa edelleen hieman sekä tänä että ensi vuonna. Metsäteollisuustuotteiden kysyntä heijastuu puun käyttöön, joka on tänä vuonna kasvanut. Metsähakkeen käyttö on viime vuosina kasvanut hidastuvalla vauhdilla. H an nu Es ko ne n U PM. » Ympäristötuen avulla suojellaan erityisen arvokkaita elinympäristöjä. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 TÄSSÄ NUMEROSSA AJASSA Uuden ajan paperimies Sivu 5 Metsäyhdistyslaki muutti tilanteen Metsänhoitoyhdistys Päijänteen toiminnanjohtajaksi valitun Harri Kivirinnan markkinointitausta kuvaa ajan henkeä. Sahatavaran vienti Suomesta Eurooppaan on kääntynyt monen vuoden jälkeen nousuun. Tuella korvataan esimerkiksi suojeluajalla menetettävät puunmyyntitulot. Kokeiluyhdistelmä on lähes kuusi metriä pidempi kuin nykyisin liikenteessä olevat suurimmat yhdistelmät, ja se pystyy kuljettamaan kerralla neljä tukkinippua. Kotimaan markkinoilla ei sen sijaan näy merkkejä kysynnän elpymisestä. Kartongin kysyntä jatkuu vahvana Kotimaisen puun käyttö on kasvussa. FAKTA LIINA KJELLBERG Kartongin kysynnälle ei näy loppua. PTT:n metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö arvioi, että Kansallisen metsäohjelman tavoitteesta nostaa metsähakkeen käyttö ensi vuonna 10–12 miljoonaan kuutiometriin jäädään hieman. Siitä 5 miljoonaa on ympäristötukea. Yksityismetsissä metsänhoitoyhdistysten toimeksiannot ovat tänä vuonna nostaneet hankintakauppojen määrää reilut 30 prosenttia. AJASSA 3 9. ”Onneksi korvaavia markkinoita on löytynyt Euroopan ulkopuolelta, kuten Pohjois-Afrikasta”, Hietala sanoo. Yhdistelmä kuljettaa puutavaraa pääteitä pitkin UPM:n tehtaille reitillä Kotka–Kuusankoski–Savonlinna–Lappeenranta–Ristiina–Kuusankoski. Kartongin vientihinnassa kysyntä ei kuitenkaan juuri näy. ”Maanomistajilta on tullut paljon suojelukyselyjä etenkin Metso-ohjelman kautta, sillä tänä vuonna lähetettiin suojelumahdollisuudesta kertovia kirjeitä. » Luonnonhoitotukea saavat alueellisesti merkittävät luonnonhoitotyöt kuten vesiensuojeluhankkeet, joissa vähennetään vesistöihin kulkeutuvan maa-aineksen määrää rakentamalla tavallista suurempia pintavalutuskenttiä hakkuualueiden varalle. Jos nestepakkauksiin pakattujen elintarvikkeiden vienti Venäjälle loppuu, voi edessä olla kartongin ylitarjonta. Sahatavaran vientihinnan hän ennakoi nousevan tänä vuonna muutamalla prosentilla ja pysyttelevän ensi vuonna samoissa lukemissa. Nyt myönnetty poikkeuslupa on ensimmäinen kokonaismassaltaan yli 76 tonnia Jättirekka tulee painavalle puutavarayhdistelmälle. Paperin kysyntä on sen sijaan laskenut Euroopassa viime vuosina neljästä kuuteen prosentin vuosivauhtia. PTT:n tutkimusjohtajan Paula Hornen mukaan huomattavasti viime vuotta suurempi osa puun käytöstä on katettu kotimaisella puulla. Hänen mukaansa on tosin vain ajan kysymys, milloin havusellua aletaan korvata halvemmalla lehtisellulla. Paperin hinnassa lasku on tänä vuonna muutaman prosentin luokkaa. EERO SALA Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt UPM:n yhteistyöyritykselle luvan jättirekan liikennöintiin Kaakkois-Suomessa. Suomessa valmistettavan havusellun tuotantoja vientimäärien Hietala ar vioi ensi vuonna kasvavan, samoin hinnan. voivat olla ympäristötukikohteina sekä metsälaki-elinympäristöjä että Metso-ohjelman suojelukriteerit täyttäviä metsiä. Sivu 24 Tekniikka tullut myös lintujen seurantaan Sivu 25 Opas metsäenergian hinnoittelusta Sivu 26 Tammi on brittien imperiumin puulaji Sivu 30 Ympäristöja luonnonhoitotuet » Tukiin varattu tänä vuonna noin 6,8 miljoonaa euroa kemeratukea. ”Ylikapasiteettia puretaan jossain päin Eurooppaa tulevinakin vuosina”, Hietala ennakoi. Yhdistelmän kokeilu on osa Metsäteollisuus ry:n ja Metsäteho Oy:n hanketta, jonka tavoitteena on kehittää normaaliin päätieliikenteeseen sopiva puutavarayhdistelmä, joka säästäisi polttoainetta ja aiheuttaisi pienemmät päästöt kuin nykyinen kalusto. Kemerakohteista entistä useampi on nykyään mukana myös Metso-ohjelmassa”, Seppälä kertoo. Testauksen aikana tutkitaan myös jättirekan vaikutuksia tiestöön. PTT:n metsäekonomistin Jyri Hietalan mukaan tuotantomäärien kasvu kattaa kysynnän kasvun. Hietala ennakoi viennin kasvavan muutamalla prosentilla ensi vuonnakin, mutta hinnoissa ei suuria korotuksia nähdä. Sivu 23 PILKKEITÄ Ennenaikainen tieto puunmyynnistä Emeritusprofessori Veli-Pekka Järveläinen pohtii, miksi ennakoitu puunmyynnin hiipuminen jäi toteutumatta. Sivu 6 Raakkujen vedet pannaan kuntoon Sivu 8 Hyvä logo kuvaa, mistä lehti kertoo Sivu 9 Liito-orava jakaa puolesta ja vastaan Sivu 10 METSÄSTÄ Jotain keltaista vaskoolin pohjalla Sivut 16–17 Mönkijää ei enää pidetä vain leluna Sivu 22 Mielenrauha löytyy metsästä Sirpa Arvonen opastaa, kuinka luonto auttaa asettamaan huolet oikeisiin mittasuhteisiin
Tavoite on hyvä, mutta vaikea saavuttaa. Vaikka sääntely ei ole vähentynyt, hallitus hakee säästöjä lakeja toimeenpanevista ja valvovista organisaatioista. TIIA PUUKILA On erittäin vastuutonta, että tietyt pankkiirit, teollisuuden johtohahmot ja poliitikot, sen sijaan että rakentaisivat yhdessä vahvempaa biotaloutta, vetävät siltä mattoa alta ottamalla kantaa esimerkiksi kiinteistöveron laajentamisen ja metsätalouden verorasituksen kiristämisen puolesta.” MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen Metsänhoitoyhdistys Uusimaan illanvietossa. Tärkeää on kuitenkin aloittaa jostakin. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Kyllä 49% EI 51% v as t a ajia 1 7 5 Syksyinen lumituho ”Ei ollut lumitaakka kuin reilun vuorokauden, vaan sitä tuli yhden yön aikana paljon kovan tuulen kanssa.” Hatelo Metsänomistaja on luonnon ystävä Aika ajoin julkisesta keskustelusta saa kuvan, että maanomistajat olisivat jollain tavalla lajija luonnonsuojelua vastaan. Liitureita kasvaa tasainen matto Suomesta Koreaan.” Caballista Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen nimesi yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan purkaa ympäristöhallintoon pesiytynyttä byrokratiaa. Oletko nähnyt liito-oravaa. Niiden ansiosta asiat sujuvat, mikä on yksi Suomen kilpailuvalteista. Tämä tulisi muistaa myös liito-oravakysymyksessä. Liika sääntely kuitenkin kangistaa ja tulee kalliiksi. Valtion tuen myöntämiseen tulisi löytää mahdollisimman yksinkertaiset toteutustavat. Työtä metsätalouden edistämisessä riittäisi. Logouudistuksesta kerromme lisää sivulla 9. . 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Ministeri liittyi samalla laajaan poliitikkojen rintamaan, joka on vaalien alla ilmoittautunut liiallisen sääntelyn vastustajaksi. . Usein lakihankkeissa on päädytty päinvastaiseen. Uusi kysymys: Tarvitaanko Suomeen lisää ydinvoimaa. Myös metsäkeskuksessa ihmetellään jo nyt, miten rahat riittävät muuhun kuin viranomaistehtäviin. AJASSA 9. Pieni omavastuu menettelee, mutta useampi tuhatlappunen on monelle iso raha. IUCN:n listalla liito-orava on määritelty ”least concern” -lajiksi, tämä tarkoittaa ”ei uhanalainen”. On aivan selvää, että ongelmia tulee olemaan, mutta tärkeintä kaikessa on se, että mukana olevat ovat siellä omasta tahdostaan.” Raivuri ”Kannattaa vielä muistaa, että metsäsuunnitelman kuviotiedot eivät välttämättä ole täysin oikeita varsinkin, jos puutavaralajeja on useita. Säästöjen järjestys on väärä, sillä byrokratian purkaminen pitäisi aloitByrokratiaa puretaan väärästä päästä taa pykälistä ja määräyksistä eikä niitä toteuttavista ihmisistä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Tällä hetkellä korvauskynnys ei ylity liiturin suojelussa kuin ani harvoin. . Toistaiseksi poliitikot eivät ole kunnostautuneet sääntelyn purkamisessa. Se on sama kuin metsäkoneen kuljettajilla, jopa parempi.” Metsuri-motokuski ”Ei puiden arvoa voida kiinteistöverottaa, sitä maanarvoa kylläkin (toivottavasti ei). Eihän sikalassakaan kasvatettavia sikoja kiinteistöveroteta, sikalaa ja tonttimaata kylläkin.” Tervaroso ”Metsään.fi on metsäkeskuksen perustelluin palvelu. Toivottavasti Metsälehden kansi näytti tällä kertaa erityisen houkuttelevalta, sillä olemme päivittäneet lehden nimiön uuteen aikaan. Poikkeuksetta kaikki metsänomistajat, joita olen tavannut ja joihin itsekin lukeudun, arvostavat ja kunnioittavat metsäluontoa. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA GALLUP VERKKOKESKUSTELU SITAATTI Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Vielä ikävämpää on se, että korvauskynnys ja kohteen rajaus vaihtelevat ympäri Suomen. Jos metsäomaisuuden käyttöön puututaan, se tulee hyvittää asianmukaisesti. Myös parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva esitys uudeksi kestävän metsätalouden rahoituslaiksi uhkaa lisätä hallinnon kuluja metsäkeskuksessa. Lopullinen puumäärä ja puutavaralajijakauma selviävät vasta ”pinossa”, joten se toiseksi paras tarjous saattaakin osoittautua silloin parhaaksi.” Hyöteikkö ”Minusta metsurin palkka on ihan ok työn vaativuuteen nähden. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Pykäliä ja määräyksiä toki tarvitaan. 09 315?49?808 T oimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. On järjen voitto, että metsävaratiedot kerätään keskitetysti ja että ne annetaan myös metsänomistajan käyttöön kohtuullisin kustannuksin.” Reima Ranta ”Liito-orava ei ole uhanalaisien lajien joukossa. Uudet määräykset juontavat Euroopan unioniin, mutta yhtä kaikki ne sitovat työvoimaa byrokratian pyörittämiseen. Väen vähentämiseen valmistaudutaan muiden mukana Ely-keskuksissa, joilla on tärkeä rooli ympäristöhallinnossa. Metsänomistajan oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta koetellaan. ”Metsänhoitoyhdistyksillä on tarvetta ja elintilaa jatkossakin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Metsä on kuitenkin tulonlähde. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 4 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Viimeksi Elinkeinoelämän keskusliitto muistutti, että tihenevä säädösviidakko on yksi syy, minkä vuoksi Suomeen ei haluta investoida. Siellä on myös nostalgisia esimerkkejä kirjaintyyleistä Metsälehden 81-vuotiselta taipaleelta.
Nuuttilan luotto metsäteollisuuteen tulevaisuuden työpaikkana on säilynyt, vaikka tehtaita on hiljentynyt Kymijoen varresta useita. Koulutuspaikkoja oli tarjolla 89. » Metsäteollisuus haluaa kouluttaa itse työntekijät uusiin tuotantolaitoksiinsa. Koulutusohjelmassa mukana olevat UPM:n sellutehtaat nielevät noin 20 prosenttia Suomessa vuoden aikana hakatuista puista. Käytännön opit ovat saaneet Nuuttilan pitämään eniten havupuista. . . JAAKKO TEMMES Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Samalla kun halukkaat metsätalouden harjoittajat eivät löydä metsämaata markkinoilta, metsänomistajissa on paljon niitä omistajia, jotka ovat tulleet metsänomistajiksi ajautumalla – siis lähinnä sukulaisuuden takia. Verohelpotukset toimivat hyvin, jos aktiivisesti metsätaloutta harjoittavalla on lähiomainen, joka haluaa harjoittaa aktiivisesti metsätalout ta. Kansallinen metsästrategia 2025 lupaa edistää metsätalouden ammattimaisuutta mm. Roope oli äreä ja yksioikoinen, mutta liiketoiminnan hän kyllä osasi. Metsämaan omistajan vaihdoksessa suositaan vahvasti lähiomaisia ja niitä, jotka harjoittavat metsätalouden ohella myös maataloutta. Siksi on hyvä, että opettelujakso on pitkä”, sekä opettaja että oppilas sanovat yhteen ääneen. FAKTA Metsäteollisuuden oppisopimukset. » Myös sahayhtiöt Koskisen ja Keitele Group kouluttavat sahatyöntekijöitä oppisopimusohjelmilla. Mutta se on tilanne vain pienessä osassa tapauksia. ”Kotipihalla suosin niitä, kun ei tarvitse haravoida niin paljon lehtiä näin syksyllä”, selluntekijä sanoo. » Yleinen ammattikoulutusjärjestelmä ei ole aikaisemminkaan riittänyt metsäyhtiöille. AJASSA 9. Puut eivät jätä metsäteollisuuden miestä rauhaan tehtaan ulkopuolellakaan, sillä vanhempien metsäpalstalla saa tehdä polttopuita. Mitä pitäisi tehdä, kun lähiomaisia ei ole tai he ovat haluttomia jatkajiksi. helpottamalla sukupolvenvaihdosten toteuttamista. . Hän on yksi alueen tehtailla viime keväänä aloittaneista uusista oppisopimuskoulutettavista, jotka korvaavat jatkossa tehtailta eläköityvät sellunvalmistajat ja paperimiehet. Ei siis ole ihme, että hyvin pieni osa metsätiloista vaihtaa omistajaa vapaalla kaupalla. Jos sukupolvenvaihdosten helpottaminen tulkitaan ahtaasti sukulaisten suosimisen lisäämiseksi, niin mennään pahasti pieleen ammattimaisuuden edistämisessä. Kun käyn keskusteluja metsänomistuksesta lapsieni kanssa, mieleeni tulee väkisinkin kysymys: mikä on se suuri metsätalouden tai kansantalouden hyöty, joka syntyy siitä, että jatkajana on juuri oma lapseni eikä joku ulkopuolinen. Sukulaisten suosiminen sai vielä yllättäen lisäpotkua, kun metsävähennyksen tuloutusperiaatteet eri omistajanvaihdoksissa selvisivät. UPM:n kahteen viimeisimpään oppisopimusohjelmaan tuli yhteensä yli 2 000 hakemusta. . Hän on käynyt läpi tarkan seulan. Koulutuksessa käydään läpi laajasti tehtaan prosesseja eikä pelkästään niitä osastoja, joilla on itse töissä”, Nuuttila sanoo. 34-vuotiaalla Nuuttilalla on puolitoista vuotta aikaa opetella, miten UPM:n Kymin sellutehtaan kemikaalien talteenottolaitos toimii. Niistä voi seurata Suomen metsäteollisuuden tämän hetken vientivaltin, sellun, tuotantoprosessia. Strategian laatija ei varmaankaan ole näin ahtaasti ajatellut, mutta vaara sellaisesta tulkinnasta on olemassa. AJANKOHTAINEN KOLUMNI Sukurasitteita VALTTERI SKYTTÄ, teksti JANI SOURANDER, kuva Tietokoneruudut loistavat Henri Nuuttilan edessä. ”Koulutusohjelma päättyy keväällä 2016, ja työpaikka on silloin toiveissa. Siihenhän meitä valtion rahoilla eli veronalennuksilla kovasti painostetaan. Aikaa sellunteon oppimiseen kuluu, mutta onneksi Nuuttilan ohjaajana on Kuusankoskella sijaitsevilla tehtailla yli 30 vuoden ajan työskennellyt Lasse Niilola. » UPM kouluttaa oppisopimusohjelmilla uutta työvoimaa Kymin, Kaukaan, Pietarsaaren ja Rauman tuotantolaitoksille. Hurja määrä hakemuksia Yksi UPM:n koulutusohjelman tavoitteista on, että hiljainen käytännön tieto siirtyy vanhoilta työntekijöiltä eteenpäin tulevaisuuden osaajille. . Luulen ymmärtäväni kokeneen Roopen ajatuksen: sukulaisuus ei yleensä auta liiketoiminnan tuloksellisuudessa, usein päinvastoin. Tilanne lienee pitkän poliittisen historian ja taitavan – mutta kapean – etujärjestöpolitiikan tulos. Talteenottolaitoksen tehtävänä on ottaa talteen ja palauttaa uudelleen käyttöön sellunkeitossa käytetyt kemikaalit. miehenä Kymijoen alajuoksulla Anjalan paperitehtaalla. Sukupolvenvaihdosten helpottamisen tulee siksi tarkoittaa nykyisen vero-ohjauksen tasoittamista, jotta kaikki omistajanvaihdostavat olisivat samalla tavoin käytettävissä etsittäessä motivoitunutta jatkajaa metsätaloudelle. Luotan siihen, että paikka on itsestä kiinni, jos hoitaa opiskelun kunnolla.” Nuuttilan isä on ollut paperiTulevaisuuden keittomestari Metsäteollisuus kouluttaa uutta työvoimaa eläköityvän väen tilalle omilla oppisopimusohjelmilla. Tai saadaanko omaa työuraansa tekevästä lapsesta hyvä aktiivinen metsänomistaja, jos hänen päätöksensä syntyy painostuksen alla verottajan ”voitelurahojen” vuoksi. ”Poikkeustilanteet opettavat parhaiten, mutta niitä tulee harvakseltaan. Metsänomistajienkin kannalta on hyvä, että näillä paikkakunnilla uskotaan tulevaan. Ennen lisäkoulutuksesta vastasivat yhtiöiden omat tehdasoppilaitokset, nyt tilalle ovat tulleet oppisopimusohjelmat. Pidän tärkeänä, että jatkajallani on sekä halu että taito kohdallaan, ja etsin sellaista omistajan vaihdosta, joka nämä vaatimukset täyttävät. Aikaisemmin koneasentajana työskennellyttä Nuuttilaa ei haittaa raskas kolmivuorotyö tehtaalla. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 5 ”Sukulaisilta tuplamaksu” , sanoi Roopesetä nuoruuteni Aku Ankassa. Suomalaisessa metsätaloudessa tilanne on toisin – sukulaiset pääsevät halvemmalla. Itse olen harjoittanut metsätaloutta noin 15 vuotta, ja kohta on luonteva hetki etsiä työlleni jatkajaa. . Valvomossa on rauhallista, mutta häiriön sattuessa Henri Nuuttila lähtee kuumuutta hohkaavan soodakattilan luokse. ”Tässä joutuu vähän jopa opiskelemaan. Anjalassa asuu myös Henri Nuuttila avopuolison ja kahden pienen pojan kanssa. ”Kun 11 vuotta teki päivätyötä, niin tämä tuo ihan mukavaa vaihtelua.” Työpaikka itsestä kiinni Metsäteollisuuden murroksessa riutuneeseen Kymenlaaksoon UPM:n koulutusohjelma tuo pitkään kaivatun valonpilkahduksen. Käytännön työssäoppiminen on koulutuksen etu: kokematon voi polttaa itsensä
alv. Aika näyttää, miten palveluja kehitetään. Hoidetut taimikot ovat parahiksi harvennuskunnossa, kun tehtaat ovat valmistuneet.” Hän luottaa Äänekosken hankkeen toteutumiseen. Jo tähän mennessä yrittäjät ovat tehneet noin puolet Päijänteen yhdistyksen metsänhoitotöistä. Harri Kivirinta » 54-vuotias » puukaupallisen tutkinnon suorittanut metsänhoitaja » syntynyt Lapualla » asuu Äänekoskella » vaimo ja kolme aikuista tytärtä » harrastaa kesämökkeilyä ja hirvenmetsästystä Tarjoukset voimassa 31.12.2014 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. ”Esimerkiksi sanomalehti Keskisuomalaisen uutisesta saattoi käsittää, että lopetamme metsänhoidon, mikä ei suinkaan pidä paikkaansa.” Kyse on työn organisoinnista tehokkaimmalla tavalla. STIHL, HUSQVARNA ja JONSERED ovat heidän omistamiaan tavaramerkkejä. Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat metsänomistajat ja alueen puunkäyttäjät. Jatkossa asetelma on kuitenkin kaksitahoinen. Kivirinta näkee valintansa henkivän uuden metsänhoitoyhdistyslain luomaa tilannetta. Monet perikunnat ja kaupunkilaiset metsien perijät liittävät palstansa yhteismetsiin tai myyvät ne. ”Markkinointi korostuu jatkossa. Muut merkit ovat kyseisten valmistajien omaisuutta. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 FAKTA. En tosin koe metsätalouttakaan itselleni vieraaksi. alv. Metsähommat ovat tulleet tutuiksi myös vaimon perintöpalstalla”, Kivirinta kertoo. Yrittäjämetsurin on myös helpompi järjestää itselleen talvitöitä. Samalla esimerkiksi Metsähallitus ja UPM myyvät maitaan kiihtyvään tahtiin. ”Osa pientiloista jäänee puuhapalstoiksi, mutta jatkossa yksityiset kansalaiset sijoittavat varojaan metsään ja kasvattavat metsätilojensa kokoa hankkimalla luopujien metsiä.” HAASTATTELU AJASSA 6 9. Paikallisten metsänomistajien kohtaaminen kasvotusten on toimivinta markkinointia. Metsänomistajien asialla olemiselle ei ole vaihtoehtoa. Edunvalvonta on ydintoimintaa – käytetäänpä sanaa tai ei. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Kun Harri Kivirinta siirtyi Metsänhoitoyhdistys Päijänteen toiminnanjohtajaksi, nimitystä pidettiin yllättävänä. alv. 35 € sis. ”Meidän on kyettävä markkinoimaan jäseniemme puut parhaiten maksaville loppukäyttäjille. Kivirinta on tähän asti työskennellyt markkinoimalla M-realin ja Sappin papereita maailmalle ja kotimaahan. ”Kyse on korvausinvestoinnista, ei uudishankkeesta. 24% SHOKKI HINTA! LA IPP A JA KETJU KUN TO O N UUTUUS! Kapealla ketjulla säästät polttoainekuluissa! Integroitu ketjunvoitelujärjestelmä 13” .325 1,3mm 56vl Sopivuus mm. 24% SHOKKI HINTA! LA IPP A JA KETJU KUN TO O N 35 € sis. Se erottaa hänet perinteisen urapolun kulkeneista kollegoista. Kivirinta kertoo, että irtosanotuille on tarjottu etusijaa yhdistyksen töihin, jos he jatkavat yrittäjäpohjalta. Markkinointia yhdistyksiin Paperikauppias vaihtoi puuhun. 24% SHOKKI HINTA! LA IPP A JA KETJU KU NT OO N Husqvarna myyjältä Stihl myyjältä Stihl myyjältä 35 € sis. Markkinamiehen taidoille alkaa metsänhoitoyhdistyksissa olla tarvetta. Biotehdas luo kasvupaineita Nyt jos koska on Kivirinnan mukaan otollinen aika panna nuoret metsät hyvää kasvukuntoon. Esimerkiksi sukupolvenvaihdosneuvonnallamme on varmasti tilaa kasvaa.” Etua valvotaan puuta kaupitellen Elokuussa aloittanut Kivirinta ei oma-aloitteisesti käyttänyt haastattelussa sanaa edunvalvonta. Yhdistyksellä ei juuri muita keinoja ole kuin lomauttaa palkollisensa paksun lumen ajaksi. Äänekosken nykyinen sellutehdashan on elinkaarensa lopussa.” Kivirinta muistuttaa, että lisääntyvä kuitupuun kysyntä lisää välillisesti tukkipuun hakkuita. ”Vahvin valtti on laadukas palvelu ja sen meidän väkemme osaa. Syntyjäni olen maalaispoika Lapualta. Metsien omistus uusiin puihin Kivirinta sai painopaperien kauppiaana kokea alan kuihtumisen. Husqvarna, Jonsered 13” .325 1,3mm 56vl Sopivuus Stihl 14” 3/8 1,3mm 50vl Sopivuus Stihl 2 KETJUA + LAIPPA 1 2 KETJUA + LAIPPA 1 2 KETJUA + LAIPPA 1 Paperituotteiden markkinoijana uran luonut Harri Kivirinta pestattiin metsänhoitoyhdistys Päijänteen uudeksi toiminnanjohtajaksi. Metsätaloudessa hän ei näe samaa vaaraa. Tämä luo suurmetsätalouden harjoittajia Suomeen.” Kivirinta uskoo, että yksityismetsienkin omistajarakenne muuttuu, kun nykyinen omistajapolvi väistyy. Etämetsänomistajien tavoittamiseen tarvitaan muita keinoja.” Markkinoinnin päätuote on metsänhoitoyhdistys. ”Sellutehdasinvestoinnit Varkaudessa ja Kymenlaaksossa sekä vireillä oleva Äänekosken biotehdas lisäävät kuitupuun kysyntää. Tärkeintä on, että hakkuumahdollisuudet saadaan hyödynnettyä.” Metsien omistajuuteen hän ennustaa uusia rakenteita. Lähtökohta on silti sama. ”Metsät ovat tulevaisuuden juttu. Mitään ihmeellistä metsänhoitaja Kivirinta ei heti aio tuoda yhdistyksen markkinointiin. Se takaa myös meidän asemamme.” Päijänne sai äskettäin epämieluisaa julkisuutta, kun yhdistys antoi lopputilin koko metsurikaartilleen. ”Neuvontaa on tarjolla jatkossakin. ”Pääomasijoittajat ovat alkaneet hankkia metsiä. Toisaalta yhdistys elää liiketoiminnastaan, ja tuotot on saatava metsänomistajilta
Lämmin jakso oli sen verran pitkä, etteivät nes tevirtaukset riittäneet enää van hoihin neulasiin”, arvioi tutkija Martti Vuorinen Metsäntutki muslaitokselta. Puuta hakattiin viime vuonna teollisuuden käyttöön ja ener giantuotantoon yhteensä 65 mil joonaa kuutiota. ”Meillä punavyökariste ei ole aiheuttanut puille vielä mitään, mutta toisaalla Euroopassa se on jo merkitty karanteenituho laiseksi. ”KUIVUUS EDESAUTTAA USEAMMAN NEULASVUOSIKERRAN LÄHTÖÄ KERRALLA.” Metsälehden 18/2014 jutussa ”Vaihtamalla paranee” mainit tu tilusvaihtopankin nettiosoi te oli virheellinen. ”Sain pohjoisesta neulasnäyt teitä, enkä löytänyt niistä mi tään. Se on kuusi miljoonaa kuutiota enemmän kuin edellisvuonna. Kariste on tunnistettavissa selkeistä leveistä punaisista vöis tä neulasissa. Pienissä määrin sitä on voinut esiintyä jo aikaisemmin. Kuivuus pysäyt tää sen, mutta heti kun tulee kos teaa, se jatkaa kasvuaan”, Vuo rinen arvioi. kossa kunnossa monin paikoin”, Vuorinen kertoo. Männynkaristetta on tavattu kuluvana vuonna suhteellisen vähän. Pohjoisessa pelättiin, että ky se olisi punavyökaristeesta, jo ka olisi levinnyt kuivien kankai den männiköihin. Alle kymme nessä vuodessa kariste on yleis tynyt jatkuvasti. Oikea osoi te on www.tilusvaihto.fi Oikaisu JUSSI COLLIN Puuta hakattiin virallisestikin viime vuonna ennätysmäärä, to distaa Metsäntutkimuslaitoksen tuore tilasto. Koska viime vuonna energian tuotantoon hakatun puun mää rä – vajaat yhdeksän miljoonaa kuutiota – oli kuitenkin 3–4 mil Puuta hakattiin viime vuonna ennätystahtiin joonaa kuutiota suurempi kuin vuonna 2007, ylittää koko hak kuukertymä ennätysvuoden 2007 hakkuut noin miljoo nalla kuutiolla, Metla laskee. Jos on tällaista kosteaa pitkää syksyä, se vain leviää. Puuston poistuma saadaan lisäämällä hakkuukertymään hakkuista metsään jäävän huk kapuun osuus ja käyttämättä jäävä luonnonpoistuma, joi den suuruus lasketaan valta kunnan metsien inventoin nin koealatietojen perusteella. Teollisuudelle menevän puun hakkuut nousivat 56 miljoonaan kuutioon. Tuore tuholainen Vuorinen löysi punavuorikaris teen ensimmäisen kerran Suo mesta vuonna 2007. Se oli reilut viisi mil joonaa kuutiota enemmän kuin edellisvuonna, mutta runsaat kaksi miljoonaa vähemmän kuin ennätysvuonna 2007. AJASSA 7 9. Tänä vuonna etenkin kuivilla kankail la kuivuus on todennäköisempi syy neulasten putoamiselle kuin punavyö tai männynkariste. Energiapuu nosti kokonaishakkuut ohi vuoden 2007.. Tavallisesti punavyökariste iskee reheväm pien maiden tiheisiin männyn taimikoihin. Kellastuneiden neulasten syyksi paljastui kuitenkin kuivuus. Tällä kertaa kyse oli kuitenkin luontaisesta vuo sikierrosta. Sielläkin on ilmeisesti ollut niin kuivaa. Metsälehti uutisoi ennätyk sen omien laskelmiensa perus teella jo keväällä. Männyn neulaset muodostavat tänä vuonna maton männiköiden juurelle. Männyistä ei lähde tasaises ti joka vuosi saman verran neu lasia, mutta vuosittain jokunen neulanen karisee maahan. Uusi poistumaennätys Ennätyksellisten hakkuiden takia myös puuston poistu ma kohosi uusiin huippuluke miin, 79 miljoonaan kuutioon. ”Sitä ei oikein tiedä, minkä laiseksi tilanne kehittyy. Tänä syk synä männyistä on karissut ker ralla useampi vuosikerta neula sia. Ilmiö on tavattu niin etelässä kuin maan pohjoisosissakin. Suomessa kasvu kausi on sen verran lyhyt, ettei kariste ehdi tuhota uusimpia neulasia. Kuivuus edesauttaa useamman neulasvuosikerran lähtöä kerralla. Kotelosienen aiheuttama pu navyökariste iskee kaikenikäi siin neulasiin, aiheuttaa kas vutappioita ja pahimmillaan tappaa puun. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 TIIA PUUKILA, teksti MIKKO RIIKILÄ, kuva Moni metsissä liikkuja on pannut merkille keltaisen neulasmaton männiköiden juurella. Esimerkiksi Skotlan nissa männiköt ovat hyvin hei Kuivuus ruskisti männynneulaset Punavyökaristeen pelättiin iskeneen kuivien kankaiden männiköihin. Punavyökaristetta sen si jaan havaittiin keväällä runsaasti
Raakku on uhanalainen ja luonnonsuojelulailla sekä EU:n luontodirektiivillä suojeltu la ji. ”Luonnonhoitohankkeessa esimerkiksi saostusaltaat sekä putkipadot on voitu mitoittaa ta vallista suuremmiksi. Tutustu energiantuotannon uusimpiin teknologioihin ja ota osaa mielenkiintoisiin seminaareihin! TULE JA NÄE BIOENERGIAN TULEVAISUUS TAMPEREELLA Messuilla nähdään! TULOKSELLISIA KOHTAAMISIA Teollisuuden ammattitapahtumat 28.–30.10. Näin pys tytään normaalia tehokkaammin pysäyttämään etenkin keväällä ja syksyllä esiintyvät tulvapii kit”, Ihme kertoo. Laaja hanke Viime vuosikymmenen lopulla alueelle ryhdyttiin suunnitte lemaan luonnonhoitohanket ta, jonka toivottiin parantavan alueen kunnostusojitusmah dollisuuksia. Suunnitelualue Raakuille parempaa vettä Kouvanjoen valuma-alueen luonnonhoitohankkeessa on vesien suojeluun kiinnitetty erityistä huomiota. Järjestäjä Mukana: EnergiaForum 14 – Energiamessut I Energiapäivä I Energiakongressi I Seminaarit AJASSA 8 HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Pudasjärven Sarakylän itäpuo lella on laajoja ojitusalueita, joi den kunnostusojitukset ovat tiu kentuneiden säädösten vuoksi olleet pysähdyksissä puolen kymmentä vuotta. Ensi kesäksi jää joitain viimeistelytöitä”, kertoo tiimiesimies Ari Kangas han ketta toteuttavasta Otsomet säpalveluista. Luonnonhoitohankkeen toi votaan myös edistävän alueen kunnostusjoituksia, joita ei tässä hankkeessa varsinaisesti tehty. Alueen halki virtaavassa Kou vanjoessa sekä sen sivuhaaras sa Jukuanojassa on tavattu raak kuja eli jokihelmisimpukoita. Raakkukanta on säilynyt elinvoimaisena Jukuanojassa. Luonnonhoitohankkeessa alueen vesiensuojeluratkaisut ja niihin liittyvä suunnittelu kus tannetaan kokonaan kemera varoin. Raakkujen ohella joissa asuu taimenia, jotka ovat raakkujen lisääntymisen kannalta välttä mättömiä väliisäntiä. oli noin 3 500 hehtaarin kokoi nen valumaalue, jossa on oji tettuja metsiä parituhatta heh taaria. ”Työt on nyt pääosin teh ty tai saadaan tehdyksi tämän syksyn aikana. Mukana on 25 metsänomistajaa. Pudasjärvi 9. Hankkeen tavoitteena on t u r v a t a mahdolli suus met sätalouden harjoitta miseen jo kien valu maalueel la, parantaa Jukuanojan ja Kouvan joen veden laatua, edesauttaa taimenkantojen elpymistä ja pa rantaa raakkukannan lisäänty misedellytyksiä. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19. Luonnonhoitohankkeet hyväksyy Suomen metsäkes kus, kuten normaalit kemera hankkeetkin. Hanke valmistui syksyllä 2012. Tampere www.energiamessut.fi Yhteistyössä: Energiafoorumi ry, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry. ILMOIT TAUDU VERKO SSA www.e nergia messu t.fi IL M O IT TA UT UM AL LA ILMA ISEKSI MESS UIL LE ! Kaikkien aikojen suurimmassa energia-alan tapahtumassa esillä uusiutuvan energian innovatiivisimmat ratkaisut. Putkipatoja ja altaita Hankkeen toteutuksesta on vas tannut metsäpalveluesimies Hannu Ihme kertoo, että eri laisia vesiensuojeluratkaisuja on rakennettu yli 40. Kunnostusojitustoimiin jo kien valumaalueilla tarvitaan Elykeskuksen lausunto. Bioenergia ry. Vesiensuojelurakenteita suunniteltiin sopiville kohteille maanomistajien luvalla. Kunnostus ojituksia ei kielletty, mutta Poh joisPohjanmaan metsäkeskus arvioi hankkeiden toteutuksen niin hankalaksi, että uusia suun nitelmia ei enää vuoden 2006 jälkeen tehty
Kirveellä veistetty Metsälehden logo on muuttunut vuosikymmenten aikana paljon. M-kirjain toimii myös yhdistävänä tekijänä Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin välillä. Uudessa tunnuksessa voi kerkän lisäksi nähdä lehtipuun lehden, puhekuplan, pisaran tai paikannus-ikonin”, kertoo Metsäkustannuksen uuden ilmeen suunnitelleen mainostoimisto Adsekin luova johtaja Timo Hämäläinen. 1979 1957 1994 1999 Metsälehden logoja vuosien varrelta AJASSA 9 9. Muut kirjaimet on Metsälehdessä kirjoitettu suoraan, Metsälehti Makasiinissa taas kursiivilla. ”LOGO ON HYVÄ, JOS JO PELKÄSTÄÄN SEN PERUSTEELLA PYSTYY SANOMAAN, MISTÄ AIHEPIIRISTÄ LEHTI KERTOO.” Teemu Ollikainen vertaa Metsälehden vanhoja logoja. Kirjaimissa toistuvat kaaret, jotka päättyvät äkkijyrkkään katkaisuun. Mietimme jonkin metsäelementin, kuten oksan, lisäämistä nimen yhteyteen. Esimerkiksi vuoden 1957 logo voisi ä-kirjaimen pisteitä lukuun ottamatta olla käytössä nykyäänkin. lehdissä sama. ”Metsässä on jotakin pyhää elämän alkuvoimaa. Mitä Ollikainen ja Wikström miettivät suunnitellessaan uutta logoa. Suunnittelijat halusivat tehdä siitä niin omaleimaisen, että jo yksinään se voisi edustaa Metsälehteä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Ida Wikström ja Teemu Ollikainen esittelevät suunnittelemiaan Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin uusia logoja. ”M-kirjain on molemmissa Metsälehden ilme uudistui Kuusten latvuksia ja pystyrunkoja – niistä on Metsälehden uusi logo tehty. Kuusenkerkkä säilyy Metsäkustannuksen uudessa (ylempi) tunnuksessa. Näkyvin uudistus lienee Metsäkustannuksen uusi tunnus. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19. Uusi ilme näkyy myös esimerkiksi Metsäkustannuksen mainosten teksteissä ja värimaailmassa. Se asetettiin tavoitteeksi, kun suunnittelutoimisto Both Oy:n luova johtaja Teemu Ollikainen ja graafinen suunnittelija Ida Wikström ryhtyivät suunnittelemaan Metsälehdelle uutta logoa, lehden kannessa näkyvää Metsälehti-tekstiä. Kerkkä nykyaikaan Samaan aikaan Metsälehden logouudistuksen kanssa uudistuu myös Metsälehteä julkaisevan Metsäkustannus Oy:n ilme. Vuoden 1999 logon hassunhauska ä-kirjaimen venytys taas on menneen talven lumia.” Uudessa logossa pääpaino on m-kirjaimella. Vuosikymmeniä palvellut kuusenkerkkä säilyy tunnuksessa edelleen, mutta uudenlaisella taustalla. Vanha logo ehti olla käytössä 15 vuotta. ”Logo on hyvä, jos jo pelkästään sen perusteella pystyy sanomaan, mistä aihepiiristä lehti kertoo. Kirjasintyyppien valinnassa on pyritty painottamaan muun muassa mutkattomuutta, perinteitä ja tekstin luettavuutta. Uusi logo komeilee nyt tämän lehden kannessa. Logon m-kirjaimessa voi kuitenkin nähdä kuusen latvukset”, Ollikainen sanoo. ”Tyylisuuntaukset kiertävät. Sitä, että juuri uusi logo on logoista tuorein, ei lehden lukija Ollikaisen mukaan huomaa välttämättä mistään. Kirjainten päätteitä hän kuvaa kuin kirveellä veistetyiksi. Värimaailma taas tulee metsästä, niin kuusen neulasista, tuohesta kuin mustikoistakin. Metsäkustannus pyrkii visuaalisella ilmeellään kommunikoimaan tätä kaikkea ja tarjoamaan uusia raikkaita näkökulmia metsään”, Hämäläinen sanoo. Metsälehti on kuitenkin jo nimenä niin suoranuottinen, että sen konkreettisemmaksi ei lehden nimi voi muuttua. M-kirjain toimii molempien kanssa”, Ollikainen sanoo. Joskus se rauhoittaa, joskus se virkistää. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Perinteinen ja arvokas mutta ihan uudenlainen. Se on ajaton ja pysyvä. Wikström taas kertoo, että kirjainten pystyviivat piirrettiin pystysuoraan, sillä ne kuvastavat puiden runkoja. ”Tunnusta on ajanmukaistettu ja tehty merkkimäisemmäksi
Tämän ovat huomanneet monet puun myyntiä suunnittelevat maanomistajat. ”Liito-orava on ylisuojeltu. Lentävä nahkarukkanen on uhanalaisista lajeista kaikkein merkittävimmin hakkuisiin vaikuttava laji. Luonnonsuojelulain merkityksellinen haitta ei ole samalla tasolla kuin esimerkiksi metsälain vähäisen haitan korvaus, joka koskee erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Metsälaissa vähäisen haitan raja on kolmetuhatta euroa. Jonkinlainen ohjearvo on tulossa myös uuteen ohjeistukseen, mutta metrimääriä ei vielä ole lyöty lukkoon. Liito-oravan suojelussa tapauskohtaisuus tulee edelleen olemaan ensisijainen periaate, jolla alueet rajataan metsienkäytön ja rakentamisen ulkopuolelle. Rahaa liiturin suojeluun ei liiaksi ole. Tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät nykyiset ohjeet takaa liito-oravan säilymistä alueella hakkuiden jälkeen. ”Periaatteellisia muutoksia ei juuri ole tulossa. Liito-oravia on yhteensä 300 000 plus poikaset. Merkityksellinen haitta puolestaan punnitaan Ely-keskuksissa tapauskohtaisesti. Korvauskynnys ei ylity Maanomistajan kannalta kenties ongelmallisinta liito-oravan suojelussa ovat korvaukset. TIIA PUUKILA Kymmenen vuotta voimassa ollut liito-oravien lisääntymisja levähdyspaikkoja turvaava ohjeisto päivitetään tämän syksyn aikana. Sieltä tulevat vaatimukset koskien liito-oravan levähdysja lisääntymispaikkoja ovat edelleen voimassa”, kertoo ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä. ”Kannan kehitys näyttäisi oleMiljardien eurojen liituri Metsäala kaipaa liito-oravan suojeluun arkirealismia, luontopuoli laajempia aluerajauksia. Määrä oli moninkertaisesti enemmän kuin luultiin, mikä tarkoittaa sen tulevan metsätaloudessakin yhä useammin vastaan. Nykyisin käytäntönä on säästää 10–15 metrin vyöhyke pesätai levähdyspuusta. Tihein kanta elelee länsirannikolla Vaasan ja Kristiinankaupungin seudulla. Ohjeiden taustalla olevat luonnonsuojelulaki ja luontodirektiivi eivät ole muuttumassa miksikään. Liito-orava vie määrärahoja monelta muulta huomattavasti uhanalaisemmalta lajilta”, kritisoi MTK:n lakimies Tommi Siivonen. Valtion rahoitus supistuu tulevina vuosina myös ympäristöministeriön hallinnonalalla. Le ht ik uv a/ H ei m o R aj an ie m i AJASSA 10 9. Ympäristöministeriön rahoittaman kolmivuotisen kannan seurannan alustavat tulokset ensimmäiseltä seurantavuodelta kertovat kuitenkin jotain aivan muuta. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19. Käytännössä näin tapahtuu harvoin. Nykyisissä liito-oravan suojeluohjeissa tavoitteena on levähdysja pesäpaikat siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän taloudellisia menetyksiä eikä suojelusta näin ollen koidu valtiolle korvattavaa. Tämä on käsittämätöntä. Hampaankolossa ovat korvaukset. Liiturin elinpiirien pelastamisen hintalappu on miljardeja. Ympäristöpuoli toivoo uusien suojeluohjeiden tuovan vaikuttavuutta liito-oravien suojeluun. ”HIRVIÄ ON PUOLET VÄHEMMÄN JA NIISTÄ PUOLET AMMUTAAN.” van edelleen laskusuunnassa”, kertoo vastuullinen tutkija Ilpo Hanski Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. MTK on laskenut liito-oravien elinpiirien suojelun hinnan liikkuvan runsaassa kahdessa miljardissa eurossa. Hirviä on puolet vähemmän ja niistä puolet ammutaan. Metsänomistajan omavastuu liikkuu keskimäärin kahdentuhannen Uhanalaisista eläimistä liito-orava vaikuttaa eniten hakkuisiin ja siirtää jopa moottoriteitä. Hyvärisen mukaan ohjeissa korkeintaan korostetaan nykyistä enemmän suojelun rajauksen laajuutta. Pesäpuun rajaamisen sijaan luontoväki toivoo 3,5–4 hehtaarin elinpiirin suojelua. Nyt jännitetään, minkälaiseksi suojelu kehkeytyy. Vuonna 2006 valmistuneessa ensimmäisessä liito-oravien virallisessa kannanlaskennassa naaraiden lukumääräksi saatiin runsaat 140 000. Runsaslukuinen uhanalainen Valtaosa liito-oravista elää tavallisissa talousmetsissä. Ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö haluavat saattaa suojeluohjeet vastaamaan tämän hetken tutkimustietoa ja käytännön kokemusta. Jotta liiturin säästämisestä saisi rahallista hyvitystä, luonnonsuojelulaista tulevan merkityksellisen haitan kynnyksen täytyy ylittyä. Liito-oravaa on paikoin riesaksi asti
Le ht ik uv a/ H ei m o R aj an ie m i H an nu H ut tu W ik im ed ia C om m on s AJASSA 11 9. Räikeämpiäkin tapauksia löytyy. Myös alueet laajenevat. ”Korvauskynnys pitäisi ylittyä helpommin”, Siivonen sanoo. Tällöin valtion pitäisi olla valmis kaivamaan kuvettaan. Metson korvaukset ovat aivan toista luokkaa kuin mitä Ely-keskukset tarjoavat alueen määräaikaisesta rauhoittamisesta. Maanomistajalle ratkaisun hakeminen oikeudesta on turhauttavaa. Meillä on rajattu kahden kolmen hehtaarin kohteita hakkuiden ulkopuolelle”, kertoo ympäristöpäällikkö Markus Nissinen Länsi-Suomen metsänomistajien liitosta. Näin Nissinen joutui tekemään esimerkiksi viime viikolla. Ne ovat ensin tulleet Ely-keskukselta liito-oravakohteina meille ja meitä on pyydetty välittämään ne Metsoon. Rajauksien takana saattaa olla vanhentunutta paikkatietoa. ”Valitettavasti on nähtävissä selkeä linjaus, ja lajisuojeluvastaavat ovat sen ihan suoraan sanoneetkin, että alueiden rajaukset laajenevat jatkuvasti. Se on vähintäänkin harmillista”, Nissinen toteaa. Yhdenvertaisuus koetuksella Liito-oravakohteiden rajaus aiheuttaa harmaita hiuksia metsänomistajien edun valvojille. Sillä voi vaikka ostaa uuden metsän toisaalta. Ympäristöministeriö tarkistaa parhaillaan rauhoitettujen eläinten euromääräisiä arvoja. » EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalla. Liito-orava arvioitiin 2000-luvun uhanalaisuusarvioinnissa selvästi uhanalaisemmaksi kuin se onkaan”, kertoo ylitarkastaja Matti Osara ympäristöministeriöstä. Metsänkäyttörajoitukset pysyvät, vaikka edellinen havainto liiturista olisi vuosien takaa. Liito-oravahavainto on helppo syöttää paikkatietoaineistoon, mutta vaikeaa ja byrokraattista poistaa sieltä. Hintalappuun vaikuttaa uhanalaisuusluokituksesta tuleva suojelutarve sekä kannan koko. Mikäli liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoja turvaavaa aluetta halutaan laajentaa, yhä useammassa tapauksessa ylitetään merkityksellisen haitan kynnys. Euromääräiset arvot auttavat tuomioistuimia rauhoitusmääräysten rikkomusten käsittelyssä ja kor vausten määrittämisessä. » Hieman tavallista oravaa pienempi. ”Meidän kauttamme on mennyt lukuisia kohteita Metsoon. » Etenee metsässä liitäen puusta toiseen. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 Liito-orava » Esiintyy Koillis-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Vuonna 2006 valmistunut liito-oravan kannan seuranta yllätti ympäristöministeriön. Metsänomistajalle korvataan alueen vapaaehtoisesta pysyvästä suojelusta kohteen täysi arvo, joka on verovapaata tuloa. Runsaat 140 000 naarasta oli huomattavasti enemmän kuin kuviteltiin. Hakkuut viivästyvät helposti vuoden tai kaksi ja reagointi puun markkinahintaan muuttuu mahdottomaksi. ”Liito-oravan hinta tulee selvästi alaspäin. ja neljäntuhannen euron välillä painottuen lähemmäs neljäätuhatta euroa. Metsosta täysimääräinen korvaus Lumien sulettua papanat paljastavat liito-oravan. Tämä edellyttää, että metsällä on muitakin luontoarvoja liito-oravan lisäksi. Liitooravan arvo laskee Liito-oravametsien liittäminen metsien monimuotoisuusohjelma Metsoon on yksi tapa saada suojelusta asiallista korvausta. » Viihtyy vanhahkoissa kuusivaltaisissa sekametsissä. ”Rajauksissa on valitettavasti myös aikamoisia Ely-keskuskohtaisia eroja. Sitä voi miettiä, toteutuuko metsänomistajien yhdenvertaisuus, jos se on maakunnasta kiinni, miten liito-oravakohteet rajataan. Juuri kannan koko on tiputtamassa liito-oravan arvon nykyisestä runsaasta tuhannesta eurosta. FAKTA. Muutaman satasen korvausta kymmeneltä vuodelta ei juuri voi maanomistajalle suositella. Tarkkoja arvoja Osara ei halua paljastaa, sillä laskelma vaatii vielä tarkistuksia. Liito-oravan, kuten muidenkin rauhoitettujen lajien, uudet hintalaput selviävät tämän vuoden aikana. Monissa tapauksissa rajausten oikeellisuuteen on haettava apua hallinto-oikeudesta. Tällainen yhteistyö meillä pelaa hyvin Ely-keskusten kanssa”, kertoo johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä metsäkeskuksesta
Pohjois-Suomen alueella kesän kulutusta on vähentänyt lisäksi se, että Oulun Energian toinen kattila on ollut pois käytöstä remontin vuoksi. Tarkkaa tietoa kokonaismäärästä ei ole, mutta Fredrikssonin mukaan sitä on vähintään vuotuisen käytön verran eli noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi nykyisillä sähkön hinnoilla ei lauhdesähkön tuottaminen ole kannattanut. ”Pienpuun korjuu voi silti ensi talvena olla paikoin vilkastakin, koska kemeratuen määrä luultavasti vähenee ensi vuonna”, Fredriksson arvioi. Paikoin Harvestia voi ostaa kuivaa varastopuutakin ensi talven käyttöä varten. Sen käyttö on vähentynyt etenkin Länsi-Suomessa ja varsinkin Pohjanmaalla”, toimialapäällikkö Tage Fredriksson Bioenergia ry:stä sanoo. Kysynnässä on alueellisia eroja. ”Nuorissa metsissä se tarkoittaa sitä, että alle kahdeksansenttisiä runkoja ei kannata korjata. Vanhaa puuta jäi siten runsaasti varastoon.” Energiapuun tilanne vaihtelee kuitenkin alueellisesti. Vapon muita suuria asiakkaita ovat Oulun seudun sähkö, Tornion Voima ja Rovaniemen Energia. Koillismaalla taas paikallisilta sahoilta kertyy paljon poltettavaa sahausjätettä lähiseudun lämpövoimalaitoksille, joten varsinaista energiapuuta tarvitaan vähän. AJASSA 12 9. Esimerkiksi Suomussalmelle tulee energiapuuta Venäjällä. Vapolla suuret varastot Vapon energiapuunhankinnan Pohjois-Suomen hankintapäällikön Pentti Haatajan mukaan energiapuun varastot ovat lämpimän talven ja kesän jäljiltä suuret. Rannikon lämpölaitoksissa puu on korvautunut kivihiilellä. Asiakkuuspäällikkö Paavo Soikkeli kertoo, että esimerkiksi Rovajärven ampuma-alueelta kertyy energiapuuta muutamia kymmeniä tuhansia kuutiometrejä. Ensi talven polttoon menevä energiapuu on ostettu ja korjattu tienvarteen kuivumaan jo keväällä. Metsähallitus kova kilpailija Etenkin Lapissa Metsähallitus on kova kilpailija yksityismetsien puulle. Tilanne on hieman parempi Lapin puolella esimeriksi Rovaniemen seudulla. Tällä hetkellä energiapuuta on varastossa reilusti. Nyt ostetaan puuta talvelle 2015–2016. Itärajan tuntumassa Venäjän tuontipuu hankaloittaa Palmrothin mukaan kotimaisen puun kysyntää. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva ”Energiapuun tilanne ei nyt näytä hyvältä. Meidän etu on tietysti se, että taimikonhoitotyöt on tehty ajallaan ja pieniläpimittaista puuta on vähän leimikoissa”, Soikkeli sanoo.. Nykyinen myyntimäärä on noin 300 000 kuutiometriä vuodessa. ”PARHAITEN ENERGIAPUUTA SAA KAUPAKSI SELLAISESTA LEIMIKOSTA, JOSTA KERTYY MYÖS MUITA PUUTAVARALAJEJA.” PUUKAUPPA Metsähallitus korjaa energiapuuksi suuren osan Rovajärven ampuma-alueelta kertyvästä puusta. 8700000 m 3 = vuonna 2013 käytetty metsähake not vähenevät”, Haataja kertoo. Muutoin Metsähallituksen pitää tarkoin miettiä, mistä energiapuuta otetaan, koska se ei voi hyödyntää kemeratukea. Muutamana edellisvuonna turpeen nosto on jäänyt tavoitteista, ja sen tilalla on pääosin poltettu puuta. Tosin viime vuonna niitä nostettiin vielä ennätysmäärä. ”Viime talven toimitukset saattoivat pahimmillaan jäädä vain puoleen sovitusta. Energiapuulajikkeiden osalta tilanne on Fredrikssonin mukaan se, että kantojen nosto on vähenemässä. Huonoin tilanne on Kainuussa ja Koillismaalla. ”Energiapuuta ostetaan nyt lähinnä sen verran kuin varanEnergiapuu myy heikosti Takkuista on, mutta kokonaan energiapuun kauppa ei sentään ole pysähtynyt. Lisäksi normaalien hakkuiden yhteydessä kertyy puuta, joka ei kelpaa ainespuuksi. ”Parhaiten energiapuuta saa nyt kaupaksi sellaisen leimikon osana, josta kertyy myös muita puutavaralajeja”, Haataja sanoo. Turvetta on tänä kesänä nostettu aikaisempia vuosia enemmän, mikä sekin vähentää puun tarvetta. Metsähallituksen tavoitteena on ollut lisätä energiapuun tarjontaa, mutta tavoitteisiin ei ole vielä päästy. Energiapuun kauppa tähtää aina vuoden verran eteenpäin. Harvestia ostaa valikoiden Aika rajalliksiksi kuvaa energiapuun ostomahdollisuuksia Harvestian hankintapäällikkö Mikko Palmroth
46,56 . LAPPI . 24,34 . 16,20 . Viime viikko tosin toi pientä muutosta, sillä useimpien pienpuiden keskihinnat kääntyivät lievään nousuun. 27,04 . 14,69 . 14,65 . 43,86 . 21,64 . 30,30 . 22,63 . Hankintahinnat 54,66 . 20,41 . 14,31 . 54,97 . 37,87 . 45,15 . 15,02 . Ensiharvennus 46,65 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 10,83 . AJASSA 13 9. 17,93 . Syyskuun puolivälissä koko maan keskihinta nousi päälle 42 euron ja on pysytellyt siellä nyt kolme viikkoa. 15,64 . 42,76 . 46,03 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,26 . 15,04 . Uudistushakkuu 57,53 . Ensiharvennus 46,79 . 36,95 . 29,69 . Uudistushakkuu 57,57 . 48,17 . 17,00 . 22,35 . 14,86 . 32,20 . 27,90 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,74 . 14,13 . Koivutukista on alkuvuoden aikana maksettu 40–41 euroa kuutiometriltä. 17,91 . 13,76 . 19,70 . Ensiharvennus 39,74 . 15,96 . 15,59 . 56,34 . 56,09 . Muiden puutavaralajien kantohinnat ovat olleet viime viikot lievässä laskussa. 16,64 . 59,57 . 40,94 . 14,53 . 56,60 . 18,09 . 30,29 . 27,34 . 23,90 . 24,32 . 54,08 . 29,42 . 18,66 . 18,89 . Myös kuitupuiden ja pikkutukkien koko maan keskihinnat ovat olleet lievässä laskussa. 22,19 . 56,79 . Hankintahinnat 56,93 . 55,88 . 17,68 . 30,40 . nousussa . 17,50 . Harvennushakkuu 46,60 . 53,49 . 29,68 . 21,41 . HANNU JAUHIAINEN Koivutukin hyvä kysyntä näkyy myös sen hinnassa, joka on noussut vuoden korkeimmalle tasolle. 44,01 . 13,93 13,14 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 18,04 . 39,02 . 17,21 . 15,42 . 14,55 . 45,94 . Harvennushakkuu 47,10 . 18,71 . Siellä keskihinta on noussut jo lähelle 45:ttä euroa kuutiometriltä. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. nousussa . nousussa . 14,75 . 17,04 . 14,29 . 13,42 . 17,43 . 20,30 . Puun ostomäärät ovat jääneet jonkin verran viime vuodesta. 48,36 . LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 716007 Etelärannikko 18584 Pohjanmaa 19593 Lounais-Suomi 53041 Häme-Uusimaa 80059 Kaakkois-Suomi 55981 Pirkanmaa 49592 Etelä-Savo 56387 Etelä-Pohjanmaa 63102 Keski-Suomi 52867 Pohjois-Savo 34939 Pohjois-Karjala 106306 Kainuu 22610 Pohjois-Pohjanmaa 84224 Lappi 18717 Ostomäärät viikolla 40 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . Uudistushakkuu 57,93 . 42,37 . nousussa . 23,53 . 56,46 . 15,13 . 29,81 . Hankintahinnat 55,58 . 45,10 . 31,88 . 37,33 . 37,92 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Koivutukki piristyy Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m viikot 1–40 , 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60. 14,19 . 41,86 . 51,01 . 13,87 . 29,16 . 47,48 . nousussa . 55,21 . 16,73 . Hankintahinnat 57,45 . ETELÄ-POHJANMAA . 19,61 . 46,81 . Ensiharvennus 45,92 . 13,90 . 16,76 . 22,41 . 43,81 . 17,18 . 20,43 . Harvennushakkuu 48,00 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,93 . Mäntytukin koko maan keskihinta vajosi jo kesällä alle 55 euron. 36,94 . 49,54 . 17,57 . 15,58 . 15,53 . Hankintahinnat 55,53 . Hankintahinnat 55,46 . 11,66 . 17,08 . Uudistushakkuu 52,74 . 21,86 . 17,40 . 46,47 . SAVO-KARJALA . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,53 . 40,59 . 14,99 . 56,56 . Harvennushakkuu 47,53 . Uudistushakkuu 56,68 . 45,47 . 18,55 . 16,51 . 48,39 . KAINUU-POHJANMAA . 24,63 . Ensiharvennus 45,46 . 45,03 . 16,51 . 46,26 . 27,64 . 47,38 . 18,36 . 15,50 . 18,04 . 25,60 . 18,25 . 15,59 . 23,67 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,04 . 14,27 . Harvennushakkuu 45,46 . 43,55 . 14,22 . 25,17 . Harvennushakkuu 49,48 . 13,81 . Hankintahinnat 60,80 . KYMI-SAVO . 37,53 . 54,94 . 13,34 . 24,36 . 18,12 . 17,49 . 13,45 . nousussa . 14,90 . 14,35 . 22,72 . 42,21 . 12,97 . 21,04 . 55,60 . 55,67 . Harvennushakkuu 50,69 . KOKO MAA . 15,54 . 45,94 . Ensiharvennus 45,80 . 26,47 . 13,74 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,94 . 12,78 . 29,39 . Uudistushakkuu 56,50 . 44,79 . 14,33 . 14,97 . 14,87 . 23,40 . nousussa . 15,39 . 46,74 . 30,10 . Puuta on ostettu viikottain noin 600 000–700 000 kuutiometriä, mikä on noin satatuhatta kuutiota vähemmän kuin viime syksynä vastaavana aikana. 22,16 . 17,28 . Ensiharvennus 44,99 . 54,65 . 27,74 . 29,32 31,72 . 23,37 . Harvennushakkuu 48,15 . 13,60 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,81 . 15,65 . Hankintahinnat 57,07 . 28,17 . 28,39 . 15,45 . 14,17 . Uudistushakkuu 57,14 . 28,08 . 16,65 . 17,12 . 26,62 . 22,87 . 14,86 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,15 . 24,77 . 55,65 . 14,72 . 52,23 . Maakunnallisesti koivun kysynnän paraneminen näkyy erityisesti Itä-Suomessa (Kymi–Savon hinta-alue). 15,49 . 14,87 . 34,85 . 14,84 . 13,58 . 14,16 . 28,43 . 21,65 . Uudistushakkuu 47,82 . 28,20 . KESKI-SUOMI . 16,66 . 20,55 . 12,69 . 53,98 . 46,02 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Viime viikolla kuusitukinkin hinta laski samalle tasolle. nousussa . 29,99 . 47,81 . 16,83 . 15,91 . 20,25 . 15,07 14,67 . 23,65 . 21,41 . 55,84
Tien piirissä olevien kelirikkoleimikoiden paremmalla kantohinnalla ei korkeita kunnostuskuluja katettaisi”, Yrjölä sanoo. Urakasta pyydettiin tarjous Otsolta. Ilman tukea tiestä saa monesti riittävän hyvän selvästi halvemmalla.” Yrjölä viittaa kotikylällään tehtyyn metsätien kunnostushankkeeseen, jossa hän itsekin oli osakkaana. Se riitti, kun Yrjölä yhdessä poikiensa kanssa kunnosti tien. Sellaista ei saatu. ”Olennainen kysymys on, millainen tie palvelee parhaiten osakkaiden tarpeita.” ”Kemeraremonteissa” tie kunnostetaan niin, että se kestää ympärivuotiset puun kuljetukset. Puuta kuljetetaan keskimäärin muutama kuorma vuodessa. Osakkaiden maksettavaksi olisi 40 prosentin kemeratuen jälkeen jäänyt 14 500 euroa. ”Kaivinkonetyö ja murske on hinnoiteltu todellisten kustannusten mukaan, emme tehneet tietä talkoopohjalta.” Yrjölä ei väitä, että omatoimisella kuudentonnin remontilla saisi yhtä hyvän tien kuin kemeraehtojen mukaan kunnostettu olisi ollut. Tärkein niistä on sorastettavan tiealueen vähimmäisleveys, 3,6 metriä. Vastineeksi luvataan, että kelirikkoleimikoilta saatava parempi puun hinta kattaa tien kunnostuskulut. ”Valtaosin tietä liikennöidään henkilöautoin. Samalla ojarummut olisi uusittu. Vähemmän mursketta Säästäväiset satakuntalaisisännät eivät Otson tarjoukseen tarttuneet. ”Tuen saamiseksi metsätiet joudutaan usein kunnostamaan aivan liian kalliisti ja todelliseen käyttöön nähden turhan korkeatasoisiksi. Yrjölän mukaan se on turhan leveä. Kyse on pistotiestä, joka ulottuu 13 osakkaan metsiin.” Tähän asti tietä on hoidettu talkoovoimin. Tien pinta painui pyörien kohdalta melkoisesti.” Niinpä osakkaat päättivät kunnostaa 2,5 kilometrin metsäautotien pätkän. Harvakseltaan liikennöidyn tien leveydeksi riittää 2,7–2,8 metriä. Tarjouksen mukainen kymmenen sentin murskekerros on sekin turhan paksu. Yhtiö tarjosi kemeraehtojen mukaista tieremonttia. Siihen sisältyi 15 prosentin (4 000 euroa) työnjohtokorvaus. Se rasitti tietä enemmän kuin koko siihenastinen liikenne. Tarjouksen veroton summa oli 24 000 euroa. Ne voi ajaa talvikelillä. ”Nekin olisivat meidän hankkeellamme olleet turhia, koska sekä ojat että vanhat muoviset rummut olivat vielä kunnossa.” Tie kuntoon kuudella tonnilla Keskustelut Otson kanssa päättyivät, ja osakkaat päättivät kerätä tien kunnostukseen 6 000 euroa. Metsätie kuntoon tarpeiden mukaan Metsätien kunnostuksessa voi säästää, kun korvaa kemeratuet maalaisjärjellä. ”Alun perin rakensin tien itse 32 vuotta sitten. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 METSÄNHOITO. Sitä leveämmälti ei kannata sorastaa, koska murske leviää tien reunoille. Hyvähän se olisi, mutta ihmisillä on muitakin menoja. Tätä Yrjölä ei usko. ”OLENNAINEN KYSYMYS ON, MILLAINEN TIE PALVELEE PARHAITEN OSAKKAIDEN TARPEITA.” Kunnostuksen jälkeen tien on oltava muodoltaan pyöreä ja keskeltä selvästi kohollaan, jotta vesi valuu suoraan ojiin, neuvoo Antti Yrjölä. ”Kippiauto tekee kerralla 2,6 metrin murskematon. ”Tie pysyi kunnossa pitkään, mutta viime keväänä puuta ajettiin juuri, kun routa oli sulamassa ja tien runko vielä märkä. M E T S Ä S T Ä 14 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Pian 50 vuotta metsäteitä rakentanut urakoitsija Antti Yrjölä Sastamalan Kiikasta ihmettelee kemeratuen ehdoissa määriteltyjä metsäteiden normeja. ”Kemeratuen edellytyksissä on monta seikkaa, jotka tarpeettomasti nostavat tien kunnostuskustannuksia”, Yrjölä huomauttaa. He pyysivät yhtiöltä kevennettyä, siis halvempaa, remonttisuunnitelmaa. Käytännössä 5–7 senttiä mursketta riittää, kun tien runko on kunnossa.” Kaikki ojat olisi kaivettu uudelleen. 9
Nykyisin monet tiekunnat käyttävät ulkopuolisia isännöintipalveluita. Vinkit metsätielle Valtion tuella rahoitetuissa tienhankkeissa osakkaiden on pidettävä tie vähintään tyydyttävässä kunnossa 15 vuotta. Niitä reunapusikot. ”Urakoitsija voi laskuttaa osakkailta suoraan heidän osuutensa kunnostuskuluista. ”Lätäköissä oleva vesi on syytä johtaa pois tekemällä lapiolla noroja, jotka johtavat veden ojiin.” Sorastettavan tieosan leveydeksi riittää 2,6–2,7 metriä. Näin säästytään työnjohtokuluilta. Tien käyttöä ei voi rajoittaa, jos valtio tai kunta avustaa tien kunnossapitoa. Tie muuttuu lättänäksi, eikä vesi enää valu ojiin. Tiekunta valitsee asioita hoitamaan hoitokunnan tai toimitsijamiehen. Tämä onnistuu, jos osakkaita on vähän.” Tiekunta ei ole arvonlisäverovelvollinen. Murske tarpeen mukaan. Pienten tiekuntien kannattaa pestata osaava urakoitsija kunnostamaan tietä, välikäsiä ei tarvita. Metsäautotien on pituussuunnassa katsoen oltava pyöreä kuin sian selkä. Tällaisesta tiestä kuorma-automies ei pidä. Omatoiminen tieremontti maksoi osakkaille alle puolet kemeraehtoisen tien kustannuksista tukien jälkeen, Antti Yrjölä kertoo. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19. Samalla määritellään muun muassa tien osakkaat ja tien ylläpitokustannusten jakoperusteet. ”Kunnostetun tien keskiosa saa olla sen verran koholla, että henkilöauton pohja raapii maata keskellä tietä ajettaessa”, Antti Yrjölä sanoo. Hän huomauttaa, että kesäaikaisen raskaan liikenteen kieltäminen on varmin tapa säästää kunnossapitokustannuksista. Tien osakkaat muodostavat tiekunnan. METSÄSTÄ 15 9. Kuivaa lätäköt. Tiekunta perustetaan tietoimituksessa. Se ei voi vähentää veroa jos maksaa urakoitsijan laskun. Kunnostuksen tarpeessa olevalle tielle muodostuvat lätäköt pidättävät vettä tielle ja niillä on taipumus syventyä ajan mittaan. Metsäautoteillä näin ei yleensä ole. Silloin sadevesi valuu suoraan ojiin eikä jää tielle ja imeydy tien runkoon. ”Kantaville mäkimaille mursketta ei juuri tarvita, vaan se kannattaa keskittää painanteisiin, joissa pohja kestää huonommin”, Yrjölä opastaa. Niitä reunapusikot säännöllisesti. Se on tarpeeksi puutavara-autolle, varsinkin kun murske leviää tienreunoille. Tien pinnalle 5–10 sentin kerros raekooltaan 32 millin mursketta. Luiska on sorastetun tien ja ojan välinen alue. ”Myöhemmin luiskat kannattaa muutaman vuoden välein muotoilla uudelleen traktorilla lanaten. Muotoile luiskat. Luiskat on viistettävä ojia kohti kallistuviksi. Tällöin osakkaiden maksettavaksi jää koko verollinen summa. Näin he voivat vähentää laskuun sisältyvän arvonlisäveron. Tien keskiosaa ei pidä madaltaa”, Yrjölä neuvoo. Sian selkä on tiemiehen ihanne Lätäkkö kertoo, että tien profiili vaatii kunnostusta. Ensiapuna voi kaivaa lapiolla vettä ojiin johtavia noroja. Vanhojen metsäautoteiden reunat kohoavat. Tietä kunnostettaessa luiskat viistetään kaivinkoneella ojiin päin kallistuviksi. Kelirikkoaikaisen raskaan liikenteen rajoittaminen on varmin keino säästää tien hoitokustannuksia
LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 METSÄSTÄ. Näin tammukatkin voivat joessa edelleen hyvin. Hänestä mielenkiintoisinta on katsella maisemaa ja kuvitella sen muotoja maanpinnan alla. Pilvi pieniä kiusanhenkiä pörrää ympärillä, ja joku on ennättänyt istua iholle kämmenselkään. Syvältä paljastunut sora on kaikkein arvokkainta. Kyseessä on koekaivaus, ja soraa on kuopasta nostettu jo pari kuutiota. Tipoittain sokeripalaan uuttamalla ja nauttimalla sisäisesti ölKULLANKELTAISTA PIKIMUSTAA A nn a B ac k 16 9. Taskusta löytyy pullo pikiöljyä, ja polttiaiset karkkoavat. Pieniä hippuja kutsutaan hengettömiksi, vielä pienempi on pölyä. Vaskaaminen tapahtuu saostusaltaan äärellä, mistä vesi valuu takaisin jokeen suodattavien maakerrosten läpi. Kuopan reunoille on kammettu kivijärkäleitä syrjään käsikäyttöisellä taljalla. Pikiöljyä voi käyttää ihottumien, ruhjeiden ja lievien palovammojen hoitoon sekä hyönteisten torjuntaan. Ylärinteessä työtä valvoo herkeämättä etsijäkoira Neri. Sen terveysvaikutukset on tunnettu kansan keskuudessa vuosisatojen ajan, vaikka tutkimustietoa ei juuri ole saatavilla. Taustalla kuuluu kosken taukoamaton kohina. Pienijakoisesta kullasta maksetaan noin 30 euroa grammalta. Rännistä vaskooliin Suokon kaivama sora käsitellään kullankaivajan rännissä. Ränniin on rakennettu eri tasoille sihtejä. Muina työvälineinä miehellä on hakku, lapio ja talja. Näin käyttömukavuus on taattu mutta teho säilynyt. Aito antioksidentteja sisältävä pikiöljy ei jäädy edes pakastimessa. Tässä vaiheessa kullan seurassa on vielä paljon hienojakoista kiviainesta. Apteekkilaatuinen pikiöljy valmistetaan valvotuissa olosuhteissa säiliöpolttoisen tervanpolton tuotteesta tislaamalla. Isoimmat hiput päätyvät yleensä korukiviksi. ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat Jokitörmään kaivetun kuopan pohjalla uurastavan miehen kourat puristavat kankea. Vesi nostetaan ränniin joesta pienellä polttomoottorilla. Kuoppa sijaitsee kuusirajan pohjoispuolella, Ivalojokeen laskevan Sotajoen pienen latvahaaran varressa Inarissa. Hengettömiä ja pölyä Vaskoolia läikytettäessä vesi erottelee kultapitoisesta hiekasta hippuja ja kultapölyä. ”VASKAUKSEN TULOKSENA JÄLKEEN JÄÄ JOTAKIN PIENEEN KOEPUTKIPULLOON LAITETTAVAA.” Polttiaiset piirittävät Montun pohjalta soraämpärien kanssa kapuavan Suokon. Sinkkiämpärit kuopan reunalla odottavat soralastiaan. ”Nämä kalliosta lohjenneet järkäleet toimivat kuin luonnonrihlat”, sanoo mies kuopan pohjalta. Pienimmät kultapölyhiukkaset ovat tuskin silmin havaittavia. Se sulatetaan teollisuuden tarpeiksi. Kullanhuuhdonta syrjäytti pikiöljyn tuottamisen Tapio Suokon elämässä. Pikiöljystä on moneen Pikiöljyä saadaan tervanpolton yhteydessä. Toki jo sorasta voi, onnen niin kohdatessa, löytää harjaantuneella silmällä suuremmat hiput. ”Juorumatolta” saattaa jo erottaa isoimmat hiput, seuraavassa vaiheessa sihdin alta ”sammalmatolta” otetaan talteen pienijakoisempi kulta. Hyönteiskarkotteena käytettävään ehtaan pikiöljyyn on sekoitettu puolet rypsiöljyä. On pystyttävä hahmottamaan viimeisimmän jääkauden jälkeinen maamassojen ja veden liikehdintä maankuoren pinnalla. Se on eri tasoissa alaspäin viettävä, laudasta rakennettu laitos, jossa virtaavalla vedellä erotetaan arvoton kiviaines raskaammasta kullasta. Se erotellaan vaskaamalla laakeassa metallisessa tai muovisessa vaskoolissa. 62-vuotias Tapio Suokko on hullaantunut kullankaivamiseen. Onnistuneen vaskauksen tuloksena jälkeen jää jotakin pieneen koeputkipulloon laitettavaa
Ennen hän omisti yhtiön, joka tuottaa pikiöljyn lisäksi myös muita tervatuotteita sekä pihkavoidetta. Tapio Suokko on ollut pikiöljyn kanssa tekemisissä parin vuosikymmenen ajan. Tapio Suokko asui tuolloin kolme viikkoa kodassaan Sallassa seuranaan vain mättäällä aurinkoa ottava kyykäärme ja Lapin linnut – kuukkeli, lapintiainen, järripeippo. Myytyään sen liiketoiminnan Suokko harjoittaa enää konsultointia ja tarjoaa alan asiantuntijapalvelua. Tuntuma kullanhuuhdontaan juontaa 15 vuoden takaa. Parhaat hetkensä hän koki rankkasateen iskiessä kodan kattoon ja ukkosen jylistessä niin, että maan tärähtelyt saattoi tuntea kehossaan. Onnellinen mies Yrityksensä myynyt kullankaivaja Suokko tunnustautuu onnelliseksi mieheksi. jyä voi käyttää myös yskänlääkkeenä sekä vilustumista vastaan. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 METSÄSTÄ. 17 9. Vaskoolin pohjalla kimmeltää kultahippuja. ”Voitin itseni vaikka pelkäsin.” Rännin avulla Tapio Suokko seuloo kultajyvät sorasta
Vilma haluaa aina olla mukana. Viisivuotias Vilma seuraa isäänsä Tuomo Kosusta innokkaana sienimetsään. 51-vuotias Kosunen on seurannut ilolla nuorimman tyttärensä intoa kulkea metsissä. Suppilovahverot odottavat löytäjäänsä, eikä Vilma malttaisi odottaa. 18 9. tytärtään, kymmenenvuotiasta Veeraa, pienestä pitäen metsään. Kosunen on yhdessä vaimonsa kanssa vienyt Vilmaa ja vanhempaa Isän opastuksella metsänomistajaksi Porvoolainen metsänomistaja on vienyt tyttäriään metsään pienestä pitäen. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 METSÄSTÄ TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Sammaleisesta kivenkolosta pilkottaa jotain keltaista. Valkoinen ämpäri heilahtelee askelten rytmiin. Toiveena on, että jompikumpi lapsista kiinnostuisi ja ottaisi joskus isän metsät Leppävirralla ja Heinävedellä hoitaakseen. Vanhempi tyttö on enemmän innostunut kirjoista, mutta en tiedä, mitä tästä nuoremmasta tulee. METSÄNOMISTAJA Pukkila. Tuolloin hän osti ensimmäisen metsäpalan isältään Pekalta. Isä Tuomo Kosunen harppoo perässä. Tällä kertaa kyse ei ole syksyn ensimmäisistä maahan pudonneista lehdistä. Ämpärin pohjan peittävät kookkaat keltaiset lakit. Toiveena on, että jälkikasvu ottaisi aikanaan isän metsät hoitaakseen. ”Se on niin luonteesta kiinni. Polttopuuhommat ja moottorisaha kiinnostavat joskus liiaksikin”, Kosunen hymähtää. Sieniretki mökin lähimetsissä Pukkilassa on alkanut lupaavasti. Vilma nauttii retkeilystä ja sienestyksestä. Sittemmin Kosunen hankki kotitilansa Näädänmaan kylältä Leppävirralta sekä tilaa ympäröiviä metsiä. Koko ikänsä metsissä kulkenut tytär on sammalmättäillä kuin kotonaan. Metsäomaisuus kasvoi yli sataan hehtaariin, ja yhä myynti-ilmoitukset seurataan tarkoin. Metsä on eläkevakuutus Kosusesta tuli metsänomistaja 2000-luvun alussa. Viisivuotias Vilma juoksee innoissaan katsomaan. Ikäisekseen hän tunnistaa yllättävän paljon sienija kasvilajeja. ”Kantarelleja!” Vilma huudahtaa. Ennen sieniretkelle lähtöä tankataan kuitenkin vielä eväitä
Tarkista, joko metsäsi löytyvät palvelusta www.metsään.fi SAAMMEKO LUVAN. Kolme neljä vuotta sitten messuilla hän tutustui metsätalo?usyrittäjän ammattitutkintoa ja yksittäisiä metsäkursseja tarjoavaan oppilaitokseen, Hyriaan. Vaikka omille tiluksille kertyy ajomatkaa runsaat neljä tuntia, Kosunen lähtee metsätöihin aina tarpeen vaatiessa. Rehevälle uudistusalalle istutetut kuuset hän puolestaan saattaisi korvata koivul. Hyödynnä Metsään.fi kun suunnittelet ja toteutat metsätöitä. Lisävahvistuksena metsätyömailla auttaa isäukko sekä tarpeen vaatiessa metsänhoitoyhdistys. Tiedon jano kuitenkin kasvoi metsänomistajuuden myötä. Tuulenkaatoja olen korjannut”, Kosunen kertoo. Polttopuita oli tehtävä, vaikka nuoren miehen ajatukset olisivat vieneet jonnekin vallan muualle. Jos ei ole ammattitaitoa, huonoa tulee.” Koulunpenkiltä oppia Kosusen metsäalalla aikanaan työskennellyt isä on ollut hyvä metsätiedon lähde. Kiinnostus heräsi välittömästi. Tilaa Metsään.fi tai anna palvelussa lupa metsätietojesi katseluun – voit voittaa upeita palkintoja! www.metsään.fi/saammeko-luvan Kampanja toteutettu yhteistyössä: Asiakastuki: 029 432 409 | asiakastuki@metsakeskus.fi | www.metsäkeskus.fi ”Olen ajatellut, että metsä on kuin eläkevakuutus. Pitää vain osata taiteilla perheen ja vapaa-ajan kanssa, ettei koko ajan ole metsässä.” Vastapaino konttorille Metsätyöt ovat hyvä vastapaino leipätyölle. Metsään.fi on metsänomistajien ja metsäalan yrittäjien kohtauspaikka. Vuosien ja iän karttuessa arvot ovat kuitenkin muuttuneet. Halusin oppia, mitä metsänkäsittelyn eri vaihtoehtoja on olemassa ja miten ne vaikuttavat”, Kosunen kertoo. Vuoden 2007 suihkuvirtauksen jälkiä korjanneet jättivät metsään luvattoman leveitä ajouria. ovat ja kasvavatko ne vielä. Hän reissaa metsien ja nykyisen asuinkaupungin Porvoon väliä keskimäärin pari kertaa kuussa. ”Se on aina haastavaa löytää hyvä kuski. Voit ilmoittaa metsän työkohteista sekä etsiä hoitotöille tekijää ja puille ostajaa. Omatoimisuus takaa, etteivät tuulen kaatamat puut jää metsään ja korjuujälki miellyttää silmää. Metsänomistajana löydät palvelusta ehdotukset hakkuista ja hoitotöistä sekä niiden menoja tuloarviot, metsätilasi kartat, ilmakuvat ja luontokohteet sekä oman alueesi metsäalan yrittäjät. ”Hakeuduin Hyriaan, jotta saisin omaa näkemystä metsien hoitoon ja käsittelyyn. Kosunen tekee suurimman osan metsätöistä itse. Jotkut asiat hän olisi nyt tehnyt toisin kuin ennen. Hakkuut on saanut hoitaa moto. Ja jos tytöt lähtevät opiskelemaan ja tarvitsevat asunnon, metsä on hyvä vararahasto”, Kosunen sanoo. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 la, jonka alle kuusi tulisi luontaisesti. 19 9. Tarkoituksenani olisi jatkaa tästä ammattikorkeakouluun asti, mutta katsotaan riittävätkö paukut ja kiinnostus”, Kosunen pohtii. Esimerkiksi säntillisen jokaisen vesan perkuun Kosunen korvaisi nyt reikäperkuulla, poistamalla vain lähimpiä taimien kasvua haittaavia puita. Tiiviin työviikon jälkeen on mukava päästä huudattamaan raivaussahaa ja nauttimaan luonnosta. ”Metsät ovat minun juttu. ”Olen ikuinen opiskelija ja opiskelen aina jotain. Opintojen edetessä Kosunen on oppinut arvioimaan entistä paremmin, missä kunnossa metsät ”PITÄÄ OSATA TAITEILLA PERHEEN JA VAPAA-AJAN KANSSA, ETTEI KOKO AJAN OLE METSÄSSÄ.” MITÄ SINUN METSÄLLESI KUULUU. METSÄSTÄ ”Ainut, mitä en ole itse juuri tehnyt, on hankintahakkuut. Kosunen työskentelee muoviteollisuudessa. Alkuun Kosunen hakeutui yksittäisille kursseille. Ainoastaan kesälomat vietetään kaukana työmaista. Uuden oppiminen ja tiedon halu innostavat metsänomistajaa suunnittelemaan jo tutkinnon jälkeistä aikaa. Nuorempana Kosunen ei ollut yhtä innostunut metsätöistä. Nyt opintoja on takana puolitoista vuotta ja tutkinto valmistuu ensi keväänä. Työpäivät kuluvat pitkälti konttorissa, palavereissa ja projektihommien parissa. Koneella toteutetusta myrskypuusavotasta Kosunen ei anna kiitosta
”Esimerkiksi paksua pihlajan tyveä on paras sahata terän vasemmalla sivulla, muuten terä puraisee puuhun turhan tiukasti”, Järvinen selvittää. ”Vielä ei ole tuntunut, että tätä pitäisi teroittaa”, vakuuttaa metsäpalveluyrittäjä Jukka Järvinen Tervosta. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Metsäeväät Leena Juurikkala-Ketola Metsässä voidaan syödä yhtä hyvin kuin muulloinkin. Strandin HM-kovapalaterä kesti tylsymättä kolmen viikon koesahauksen. Äkkiseltään ratkaisu tuntui erikoiselta, mutta puuhun terä upposi hyvin. Iso terä (225 mm) on pari euroa kalliimpi. Sen kulutuskestävyys puun sahaamisessa on erinomainen. Leikkaava terä tuottaa voimakkaasti sirittävän äänen. Kovapalaterä yllätti Ruotsalaisen terävelhon kovapalaterä puri puuta kuin uusi vielä kolmen viikon sahauksen jälkeen. Metsä eväät on kirja ulkoilijalle, retkeilijälle tai omatoimiselle met sänomistajalle, joka haluaa hoitaa ruokailun metsätyömaalla siten, että seuraavanakin päivänä jaksetaan ja halutaan tulla uudelleen ja mukaan saadaan myös nuorempi sukupolvi. Terähampaiden väleillä on alennushampaat samaan tapaan kuin moottorisahan teräketjuissa. Järvinen korostaa, että terä sopii ammattilaiselle, joka osaa välttää kiviin sahaamiset. Valmistaja lupaa terän kestävän 50–100 kertaa tavallista terää pidempään – ”ellei terää käytetä kivien sahaukseen”, kuten ontuva suomennos teräpak kauksen kyljessä varoitti. Terähampaiden etureunat työntyvät eteen äreäs ti ottavan näköisesti. Pienemmän (200 mm) terän hinta on Uittokaluston mukaan 49,90 euroa sisältäen arvonlisäveron. Tarkalle sahurille Ruotsissa Strand mainostaa terää sanaleikillä ”vila eller fila”, eli suomennettuna lepäätkö (vila) vai viilaatko (fila). Alennushampaita lasketaan vain teroituksen jälkeen. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat JUKKA JÄRVINEN, asiantuntija Ruotsalaisen Åke Strandin kehittämien HM-terien terähampaiden kärjet ovat materiaalia, jota käytetään teräksen leikkaamiseen. Sahaustuntuma oli silti melko pehmeä. Terähampaita ei ole haritettu, vaan hampaiden kovametalliset kärkiosat ovat ulkonevat. Omin konstein kovapalaterää ei edes pysty viilaamaan, joten tankkauksen jälkeen voi levähtää tai sännätä saman tien pieksemään vesakkoa lakoon. Kiveen sahaamistakin sen luvataan kestävän normiterää paremmin, mutta arvattavasti leikkuuteho alenee niin, ettei sahaus enää olisi mielekästä. Sahalaitosten terähuoltoon erikoistuneesta LTT Terähuollosta vakuutettiin, että kovapalaterän huolto onnistuu ja maksaa arviolta 10– 20 euroa. Lukija pääsee PienpuuKetoloiden matkaan pakkaamaan eväitä, valmistamaan ruokaa sekä ennen muuta nauttimaan hyvästä ruoasta ja seurasta. KOKEILTUA PILKKEITÄ 9. Hinta 24 € Terä leikkaa melko pehmeästi, vaikka terähampaat työntyvät äreänoloisesti eteenpäin. Kolmen viikon jälkeen lupaus ei vaikuta mahdottomalta. Kovapalaterän sivuprofiili on omintakeinen. Leikkuuhampaan kärjen ja alennushampaan korkeuseroksi suositellaan 0,550,7:ää milliä. Onneksi ainakin Savon suunnalla ammattiapua näytti löytyvän. Tavallisiin teriin verrattuna kovapalaterien hintakin on kova. Periaatteessa kovapalaterä voi olla korkean hintansa väärti, kun laskee terän kestävyyden ja viilauksesta säästyvän ajan. Leikkuuhampaiden väleissä on alennushampaat samaan tapaan kuin moottorisahan teräketjussa. Kirja kokoaa Juurikkalan ja Ketolan parhaimmat metsäruoka vinkit. Valmistajan mukaan kovapalaterä voidaan teroittaa jopa kymmenen kertaa. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 20. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh. Teroittamiseen tarvitaan timanttilaikkaa
OIKEITA KOHTAAMISIA. la klo 10–18, su 9.11. Metsämessujen uudella Tulevaisuuden tori -alueella esiteltäviä tuotteita ei voi uskoa puuksi, ellei itse näe ja koe. messukeskus.com. Torilla esitellään mm. Avoinna: pe 7.11. Samaan aikaan samalla lipulla: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la–su) ja OutletExpo. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. klo 10–17 Liput: ennakkoon verkkokaupasta 15 € / 9 €, messujen aikana kassoilta ja verkkokaupasta 18 € / 11 €. MENKÄÄ METSÄÄN! 7.–9.11.2014 Messukeskus Helsinki www.helsinginmetsamessut.fi Liput edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta shop. Metsäalan toimijat esittelevät messuilla kävijöille, mihin kaikkeen puuta käytetään nyt ja tulevaisuudessa. Näytteilleasettajien osastoilla on esillä metsänomistajan tärkeimmät palvelut ja tuotteet. biopolttoaineella kulkeva puusta tehty henkilöauto, puupohjaisia vaatteita ja leivonnaisia sekä huulipunia ja hajuvesiä. AITOJA ELÄMYKSIÄ. klo 9–18, 8.11. OSA Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! Metsämessut tarjoaa niin metsänomistajille kuin metsän ystävillekin mielenkiintoisen viikonlopun: metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja kyselytunteja
Tämän vuoksi esimerkiksi Polaris on kehitellyt turvakaaria ja turvavyötä myös yksipaikkaisen mönkijän varustukseksi.. Kesällä 2014 liikennekäytössä oli Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan noin 25 000 mönkijää. koholilla on usein ollut osuutta kuolemaan johtaneissa mönkijäonnettomuuksissa. AlMönkijällä kuoriaisjahtiin Metsätöiden lisäksi mönkijöitä ja niiden lukuisia lisävälineitä tarjotaan avuksi lumitöihin, tienlanaukseen tai hirvenruhon hakuun metsästä. Tuulenkaatojen haun ohella on muita syitä, miksi mönkijä näyttää lyöneen itsensä läpi uuden ajan työkoneena. M. Ainakin mönkijäkauppiaat haluavat korostaa entistä enemmän mönkijöiden hyötykäyttöön liittyviä mahdollisuuksia kuin pelkkää maastossa rälläämistä. Traktorimönkijöillä voi ajaa yleisillä teillä. Kuusipyöräinen mönkijä-lava-yhdistelmä on tarkoitettu kulkemaan myös erityisen vaikeissa maastoissa, kuten soilla. Työkäyttöä on lisännyt se, että mönkijöihin on tarjolla monenlaisia lisävarusteita kuljetuslaatikoista raskaisiin puukuormaajiin. Kun mönkijä myydään traktorina, ostaja saa siitä verotushyödyn”, Viitanen sanoo. METSÄSTÄ 9. Mönkijöissä kaikkea tekniikkaa ei ole piilotettu tietokoneiden taakse, joten niiden huoltaminen onnistuu helpommin myös maastossa. ”Viisi vuotta sitten varttuneempi väki piti mönkijää vielä leluna, mutta ne ajatukset alkavat olla jo historiaa. Heinon Tampereen myymäläpäällikkö Mikael Viitanen. Lumitöihin tarkoitettu puskulevy on muutoinkin mönkijöiden yleisimpiä lisävarusteita. Suomen armeijan mönkijöitä vastaavia ajoneuvoja on runsaasti käytössä muun muassa Nato-maa Norjassa. Vaikeakulkuiseen maastoon tarkoitettua kuusipyöräistä mönkijämallia käyttävät BrandtPolariksen Kettulan mukaan muun muassa syrjäseuduilla sähkövikoja korjaavat yhtiöt tai pelastusviranomaiset. Lisääntyneen käytön vuoksi mönkijäonnettomuudet ovat yleistyneet viime vuosina. Yhä useampi metsänomistaja on laskenut, että mönkijähinta voi olla kannattava sijoitus, jos sillä saa kuoriaisia keräävät tuulenkaadot pois metsistä ja myrskyissä pystyyn jääneiden puiden tukkisadon säilymään. Toisaalta Etelä-Suomen viime vuosien vähälumiset talvet eivät haittaa mönkijöitä, sillä pienemmille koneille voi olla käyttöä puunkorjuussa märistä metsistä. Yhteisharjoitukset puolustusliiton kanssa sujuvat siis ainakin kevyiden maastoajoneuvojen osalta yhteneväisesti. Yhdysvaltalaismerkkinä Polaris on mukana maailman johtavan sotilasmahdin teknisessä kehityksessä. Vuonna 2006 voimaan tullut mahdollisuus rekisteröidä mönkijä traktoriksi on tuonut ajopelille lisää käyttäjiä. ”Isä käy mönkijällä metsällä ja tekee lumitöitä, tytär käy koulussa ja harrastuksissa”, Kettula maalailee. Kaiken kaikkiaan Suomessa on arviolta lähemmäs 100 000 mönkijää. Tarkkaa lukumäärää on vaikea tilastoida, sillä mönkijät jakautuvat eri ajoneuvoluokkiin. Ketterä mönkijä palvelee armeijan suuntausta siirtyä osittain raskaista välineistä kevyisiin ja nopeisiin ajoneuvoihin. Puunajoa märistä metsistä Perusmönkijöiden lisäksi mönkijöiden erikoismallit ovat yleistyneet erityisesti eri alojen ammattilaisten käytössä. Etäisesti golfkärryjä muistuttavia, vierekkäin istuttavia mönkijöitä voi nähdä kiinteistöhuoltoyhtiöiden käytössä esimerkiksi kapeiden pihojen lumenaurauksessa. ”Mönkijäkaupoilla käyvät nykyään yllättävän paljon myös naiset”, sanoo Jarkko Kettula yhdysvaltalaisia Polaris-mönkijöitä myyvästä Brandt-Polariksesta. Mönkijöitä tarjotaan nykyään lisävarusteineen avuksi muun muassa puunajoon, lumitöihin, veneen vientiin erämaajärvelle ja latu-uran tekoon järven jäälle. Mönkijä ei riko metsänpohjaa suuresti ja sillä pääsee tuulenkaadon luokse, vaikka se olisi ahtaassa paikassa keskellä metsää”, sanoo useita mönkijämerkkejä myyvän R. Lisäksi pelkkään maastoajoon tarkoitettuja maastomönkijöitä ei tarvitse rekisteröidä. ”Mönkijäkaupoissa näkyy se, että tuulenkaatoja haetaan pois metsistä. Ihmiset ovat nähneet, mitä mönkijällä pystyy tekemään.” Koko perheen ajokiksi. Viitasen mukaan mönkijöiden läpimeno Suomessa näkyy siinä, että mönkijäkauppoja on tehty viime vuosina tasaista tahtia pitkittyneestä taantumasta huolimatta. Eri tarkoituksiin räätälöityjen varusteiden myötä mönkijöitä tarjotaan avuksi niin lumitöihin, tienlanaukseen kuin hirvenruhon hakuun mönkijäpulkalla metsästä. Liikennevakuutuskeskuksen selvityksen mukaan mönkijän kyydistä putoaminen ja ajoneuvon alle jääminen on yleisin kuoleman aiheuttanut syy. Edellisvuodesta tiekelpoisten mönkijöiden määrä oli kasvanut lähes parilla tuhannella mönkijällä. ”VIISI VUOTTA SITTEN VARTTUNEEMPI VÄKI PITI MÖNKIJÄÄ VIELÄ LELUNA.” Mönkijöitä armeijalle Brandt-Polaris on toimittanut 2000-luvulla noin 400 mönkijää Suomen puolustusvoimien käyttöön. ”Meidän myymistämme mönkijöistä 98 prosenttia on traktorimönkijöitä. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 22 VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuva Viime vuosina puita kaataneiden myrskyjen ja niitä seuranneiden kirjanpainajaepidemioiden vaikutus näkyy myös mönkijäkaupoissa
”Liikun metsässä lähes joka päivä. Metsämieli-menetelmä hyödyntää voimavarojen vahvistamisen ja mindfullnessin eli tietoisuustaitojen kehittämisen menetelmiä, mutta Arvonen on muokannut niitä paremmin arkipäivään sopiviksi. Metsässä liikkumisen on havaittu muun muassa laskevan verenpainetta, lisäävän keskittymiskykyä ja vähentävän stressihormonien määrää. ”Luonnon jatkuvuus ja suuruus auttaa punnitsemaan ajatusten ja huolien mittasuhteita”, sanoo metsäluonnon ja mielentaitoharjoitukset yhdistänyt Sirpa Arvonen. ”Menetelmän ajatuksena on pysähtyä säännöllisesti metsään kuuntelemaan omia tuntemuksiaan ja ajatuksiaan. Metsien terveysvaikutuksia on tutkittu viime vuosina paljon. Metsänomistajan tai metsäammattilaisen kannattaakin valita päivästä jokin hetki, jolloin katsoo metsää vain virkistymistai rauhoittumismielessä. Millainen se on. ”Metsämieli innostaa kutsumaan myös ystäviä nauttimaan luonnon hyvinvointivaikutuksista”, Arvonen kertoo. Sirpa Arvonen liikkuu metsässä lähes joka päivä.. Esimerkiksi työhyvinvoinnista on hänen mukaansa helpompi keskustella metsässä kuin kokoushuoneessa. Päätehakkuualan raivauksessa leikkuri pärjäsi hyvin, Työtehoseuran mukaan sillä oli mahdollista päästä jopa raivaussahaa parempaan tuottavuuteen. Miettimään, missä vaiheessa elämäänsä on ja mitä elämältään haluaa.” Arkipäivään sopivaksi Metsämieli-menetelmän taustalla ovat paitsi Arvosen omat myös tuhansien asiakkaiden metsäkokemukset. Koneellisen vesakkoleikkurin etuna on sen pieni tehon tarve ja sopivuus erikokoisiin ja -mallisiin kuormaimiin. Sen sijaan taimikon perkaus kävi hitaasti. Yhdeksi ratkaisuksi tarjottiin traktoriin kiinnitettävää vesakkoleikkuria. ”Nautin ponnistelun ja hikoilun tuottamasta hyvästä olosta. Tulokset olivat vaihtelevia. Keksintö laajentaa myös maataloustraktorin käyttöä , lehti summasi. METSÄSTÄ 9. Itse hän käy metsässä paitsi mietiskelemässä myös raivausja moottorisahan kanssa. Tauolla istun kannolla, katselen ympärilleni ja nautin.” Arvonen pystyy yhdistämään metsänhoitotyöt ja Metsämieli-menetelmän, mutta metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille metsä voi aiheuttaa myös stressiä. ”Esimerkiksi myrskyn kaatamien puiden näkeminen voi ahdistaa metsänomistajaa. – Ajattele mielipuutasi. Lähinnä kyse voisi olla päätehakkuualan raivauksesta. Lapsena majaleikeissä, nuorena purkamassa huoliaan, työhyvinvointivalmentajana, elämän käännekohdissa, aina kun hän on halunnut selvittää ajatuksiaan. Arvosen kirjoittama ja Metsäkustannus Oy:n julkaisema Metsämieli-kirja sisältää 50 harjoitusta, joita voi käyttää esimerkiksi rauhoittumiseen, virkistymiseen, vaikeiden tilanteiden jäsentämiseen ja omien tavoitteidensa hahmottamiseen. ”Ajatusvirran pysäyttäminen puoleksi minuutiksi pari kertaa päivässä voi olla toimivampaa kuin puolen tunnin kehomeditaationauhoitteen kuunteleminen kerran viikossa.” Ajankohta vaikuttaa Metsämieli-menetelmästä on nyt julkaistu kirja. – Etsi sopiva puu seuraavalla metsäkävelylläsi ja hengähdä hetki sen runkoon nojaten. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 23 UUTINEN VUONNA 1989 Mönkijällä kuoriaisjahtiin Raivaussahalle kilpailija JUSSI COLLIN ”Taimikonhoito on metsänhoidon ongelmalapsi, joka on jo pitkään kaivannut keksijöiden huomiota” , todettiin Metsälehdessä marraskuussa 1989. Ruotsissa koneellinen vesakontorjunta oli kuitenkin yleistynyt. Työ vaati tarkkuutta – vesakon leikkuu taimen vierestä 4,8-metrisellä kuormaimella ei ole helppoa – mikä hidasti työtahtia. Arvosen kehittämässä Metsämieli-menetelmässä luonnon hyvinvointivaikutukset yhdistyvät mielentaitojen vahvistamiseen. Tämä edellytti kuitenkin, että poistettavia runkoja on paljon, ne ovat melko paksuja ja maaston on oltava traktorille sopiva. Nykyään Humap Oy:ssä organisaatiokonsulttina ja aiemmin muun muassa Suomen Ladussa työskennellyt Arvonen vie asiakkaansa usein metsään. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Sirpa Arvonen on kulkenut metsissä koko ikänsä. – Muistele, millaisia kokemuksia ja muistoja mielipuuhusi liittyy. Päivän päätteeksi voi miettiä, mikä tänään onnistui ja mistä voi olla kiitollinen.” Metsään mieli Sirpa Arvonen vei mielentaitoharjoitukset metsään. Tuottavuudessa olikin toivomisen varaa, myöskään työnjälki ei ollut yhtä siistiä kuin raivaussahalla tehtynä. Työtä oli seuraamassa Työtehoseura, mutta varsinaisesta seuran testistä ei ollut kyse. Metsälehdessä arvioitiin Laukkavirran Koneen kehittämän Star-leikkurin suoritusta hakkuualan raivauksessa ja männyn taimikon perkauksessa. Niitä oli käytetty aiemmin lähinnä teiden varsien ja pellon reunojen siivoamisessa. Mielipuu-harjoitus – Mieti, millaisessa metsässä mielesi lepää. Kesämökkimetsässä on parhaillaan menossa polttopuusavotta. Luonnon jatkuvuus ja suuruus auttaa punnitsemaan ajatusten ja huolien mittasuhteita”, Arvonen sanoo. – Mieti millaiseen puuhun haluaisit nojata, kun tarvitset levähdystä ja energialatausta
Näissä oloissa yksityismetsien raakapuun tarjonnan (myyntihakkuut) säilyminen raakapuun kysynnän edellyttämällä tasolla on ollut osa metsävarojen käytön yleistä kehitystä. Omatoimisen selvittelyn ja valistuneiden arvauksien pohjalta voisin ajatella, että mäntyja kuusitaimikkojen sekaan kannattaa jättää lehtipuuta. Tämä taas tarkoittaa lisääntyneitä tuholaisia ja kasvitauteja, myrskytuhojen lisääntymistä sekä talvikorjuuajan lyhenemistä tai sen olemattomuutta. Päivisin sieltä kuului vaimea sirkutus. Kaksi kolme vuosikymmentä sitten tehdyt metsänomistajatutkimuksiin perustuvat arviot eivät ole pitäneet paikkaansa. Asian tutkimista tulee jatkaa ja siihen panostaa. Tätä samaa olen uutena ja nuorena metsänomistajana paljon miettinyt. Tämä on merkinnyt, että raakapuun kysyntä (teollisuuden raakapuun tarve) suhteessa kestäviin hakkuumahdollisuuksiin on supistunut merkittävästi. Odotettavissa olisi, että yksittäin elelevän pohjanlepakon laulu on yksinkertaista, mutta miten laulavat siipat, jotka elävät kolonioissa. Lepakoiden kaikuluotaus on tunnettu pitkään. Vuonna 2065 Suomen ilmasto voi kuitenkin olla hyvin erilainen: enemmän vesisadetta, korkeampi keskilämpötila, tuulisempaa, pidempi roudaton kausi, ja kylmät & lumiset talvet joko harvinaisia tai vain vanhusten muisteluissa. Niiden laulusta ei vielä tiedetä, mutta todennäköisesti yhdyskunnittain elävät siipat laulavat. Metsäneuvonta ja sen menetelmät ovat erilaistuneet metsänomistajien saavuttamiseksi ja eri metsänomistajaryhmien tarpeita vastaaviksi. 24 P I L K K E I T Ä SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN,kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. VELI-PEKKA JÄRVELÄINEN professori emeritus Puunmyynti ei hiipunutkaan Metsälehti Makasiinissa (5/2014) esiteltiin erilaisia kasvatettavia puulajeja ja kiinnitettiin huomio siihen, että muuttavan ilmaston myötä myös metsänhoito tullee muuttumaan. Millaisia ratkaisuja minun kannattaisi metsissäni nyt tehdä, jotta ne selviäisivät muutoksista mahdollisimman hyvin. Toistaiseksi on tutkittu vain muutaman lepakkolajin laulua. Tässä eivät kuitenkaan omatoimiset selvittelyt ja valistuneet arvaukset riitä. Ilmasto-opas-verkkosivustolta. Monipuolisin laulu on yhdyskunnittain asuvilla lepakoilla. Tämä kehitys selittää osaltaan, että pelättyä puunmyyntien hiipumista ei ole tapahtunut. Luultavasti lepakot tuntevat ainakin lähinaapurinsa yksilöllisesti niiden äänistäkin. Aikaisemmin meilläkin asusti seinälaudoituksen välissä kesävieraina lepakoita, luultavasti siippoja. Aikoinaan esitetyt arviot puunmyyntihalukkuuden heikkenemisestä ovat johtaneet moniin toimenpiteisiin metsäneuvonnan kehittämiseksi. Useaan otteeseen on todettu, että metsänomistajakunnan rakennemuutos ei ole aiheuttanut pelättyä puunmyyntien hiipumista. Ensinnäkin metsien kestävät hakkuumahdollisuuden ovat lisääntyneet erittäin nopeasti erityisesti parin viime vuosikymmenen aikana. Toiseksi yksityismetsien puunmyyntejä on lisännyt metsänomistajakunnan rakennemuutoksen myötä kehittynyt, erityisesti puunmyynteihin ja metsätilanomistajiin kohdistunut metsäneuvonta. SILJA KERÄNEN metsänomistaja, kaupunginvaltuutettu (vihr.) Kajaani Metsät ja ilmastonmuutos. Tällä hetkellä tietoa löytyy mm. Selvähän se, ei erakon tarvitse paljon lauleskella. Useimmat lepakoiden äänet ovat kuitenkin niin korkeita, että ne jäävät ihmisen kuuloalueen ulkopuolelle – ja se selittänee senkin, että lepakoiden laulua on alettu tarkemmin tutkia vasta tällä vuosituhannella. Nyt tutkijat ovat todenneet, että lepakotkin laulavat. Kyse on kuitenkin monimutkaisesta ilmiöstä, joka vaikuttaa maamme miljooniin metsätalouskäytössä oleviin metsähehtaareihin. Sekin on tiedetty, että lepakoilla on muitakin ääniä. Samoin erirakenteinen sekametsä kestänee muutoksia, tauteja ja tuholaisia paremmin kuin yksilajinen samanikäinen metsäkuvio. Laulavat lepakot Yksinäinen viiksisiippa lepäilee seinällä. Eurooppalaisista lajeista ainakin kimolepakko ja pikkulepakko laulavat; molemmat ovat Suomessa harvinaisia. Joidenkin lepakoiden laulu on yksitoikkoista kuin sammakon kurnutus, toisten moni-ilmeistä kuin satakielen laulu. On kuitenkin otettava huomioon erityisesti kaksi seikkaa, jotka ovat vaikuttaneet yksityismetsien puunmyyntien kehitykseen. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄPILA Linnut laulavat, ja ihmiset. Lepakoiden laululla on samoja tehtäviä kuin lintujen laululla: kuuluttaa oma olemassaolo, ilmoittaa reviiri varatuksi ja houkutella naarasta paritteluun. Vaatimattominta laulu on yksittäin asustavilla lajeilla. Kuvittelin ääniä emon ja poikasten yhteysääniksi, mutta kenties siellä kerrottiinkin toisille edellisen yön seikkailuista. Tutkimustietoon pohjautuen sitten ohjataan ja neuvotaan meitä metsänomistajia tekemään järkeviä päätöksiä metsiemme hoidossa. Niiden päätösten kanssa, jotka teen tänä vuonna hakkuiden, metsänuudistamisten ja taimikonhoitojen suhteen, minun tai tulevien omistajien täytyy kyetä elämään myös 50 vuoden päästä
Suuren edistysaskeleen muuton tutkiminen otti 1700-luvun puolivälissä, jolloin organisoitiin ensimmäiset havainnointiverkostot. Suomessa yli 10 miljoonaa rengastusta Rengastamalla selviävät lintujen iät, kuolleisuus ja kuolinsyy. Tiedoista oli hyötyä pari vuotta sitten, kun pelättiin lintuinfluenssa H5N1:n leviämistä maahamme. Tieteellisiä tutkimuksia varten lintuja alettiin rengastaa 1800-luvulla. 2. Kiljuhanhi on Suomen vähälukuisimpia pesimälintuja. Kuka tahansa ei lintuja voi rengastaa, vaan siihen tarvitaan virallinen lupa ja suoritettu rengastustentti. LUONNOSTA 1. Rengastuksen yhteydessä linnuista kerätään monenlaista mittatietoa. Suomalaisten lintujen muuttomatkat onkin pääosin selvitetty. 3. Viime aikoina tapaamisilmoituksia on jätetty eniten talija sinitiaisesta, merikotkasta, harmaaja selkälokista. Valtamerillä liikkuvissa linnuissa on mikrosiruja, geopaikantimia ja GPS-tallentimia. Viime vuosina satelliittien avulla on seurattu mm. Niitä ei merkitty yksilöllisesti, vaan kultaiset tai hopeiset renkaat olivat ylimystön omistusmerkkejä. Suomalaiset ovat kunnostautuneet satellittiseurannoissa. HANNU ESKONEN teksti ja kuvat Lintujen muutto on kiehtonut tiedemiehiä jo tuhansia vuosia. kalasääksien muuttomatkoja. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa oli rengastettu kaikkiaan 10 565 981 lintua. PILKKEITÄ 25. Tapaamisilmoituksia on kertynyt kaiken kaikkiaan 1 180 979. Suomeen rengastuksen toi J.A. Myös Helsingin yliopiston professorin Aleksander von Nordmanin kerrotaan rengastaneen punatulkkuja. J.A. Kuvassa satelliittisääksi Jukka on juuri pyydystänyt kalan ennen muuttomatkalle lähtöä. Palmen vuonna 1913. Sinitiainen on yksi eniten rengastetuista linnuistamme. Naumann merkitsi hiirihaukkoja ja William Percy lehtokurppia. Nykyään tutkitaan paljon myös synnyinpaikka-, pesäpaikkaja puolisouskollisuutta sekä perinnöllisyyttä. Työn aloitti kuuluisa ruotsalainen biologi Karl von Linne. Samaan aikaan rengastuksen kanssa otettiin käyttöön ensimmäiset jatkuvasti miehitetyt lintuasemat Saksan Helgolandilla ja Rossitenissa. Renkaiden ohella lintuihin voidaan asentaa nykyaikaisia seurantalaitteita. Kuvassa hömötiainen punnitaan erikoisvalmisteisella Pesola-puntarilla. Alkuaikoina rengastuksella selvitettiin muuttolintujen saloja: muuttoreittejä, levähdysja talvehtimisalueita ja muuttomatkojen ajoittumista. Ulkomailta listalle tulevat vielä kurki ja naurulokki. Samoihin aikoihin muuton tarkkailu aloitettiin myös Suomessa. Sen jälkeen tietoja muuttolinnuista alkoi kertyä hiljalleen lisää ja vuosisataiset uskomukset painuivat unholaan. Joka vuosi Suomessa rengastetaan lähes 200 000 lintua. Alumiinirenkaista mikrosiruihin Lintuja on rengastettu Suomessa jo sadan vuoden ajan. Ahkerimmin rengastettuja ovat punarinta, hippiäinen, sinitiainen, leppäja pajulintu. Hän keksi kaivertaa renkaisiin oman kirjainja numerokoodin. Vuoteen 2012 mennessä niitä oli rengastettu 488 949 yksilöä ja löytöjäkin oli kertynyt 23166 kappaletta. Ensin rengas haukoille ja kyyhkyille Ensimmäiset rengastetut linnut olivat metsästyshaukkoja ja kirjekyyhkyjä. Nämä uskomukset säilyivät aina 1600-luvulle asti. Näin jokainen lintu tuli rengastettua yksilöllisellä renkaallaan ja uudelleen löydettäessä sen elämänhistoria voitiin tallentaa. Internetin välityksellä voimme tälläkin hetkellä tarkkailla sääksien, merikotkien, huuhkajien ja mehiläishaukkojen muuttomatkoja reaaliajassa. 4. Meillä lieneekin yksi maailman parhaimmista muuttolintuarkistoista. 2. Niitä on tutkittu värirenkain ja satelliittilähettimin. 1. 3. Nykyaikaisen rengastuksen aloitti tanskalainen Hans Mortensen vuonna 1899 rengastaessaan alumiinirenkailla kottaraisia. Eläintieteen isä Aristoteles käsitteli muuttolintuja kirjoituksessaan jo yli 2000 vuotta sitten. Maamme ensimmäisistä lintujen rengastuksista on siis kulunut vuosisadan verran. 4. Näistä tutkimuksista ei ole kuitenkaan säilynyt tarkempia tietoja. Tällä hetkellä luvan haltijoita on Suomessa 614. Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen lintuasema, Signilskär aloitti toimintansa vuonna 1927. Lintuja rengastetaan myös kauas näkyvillä värija kaularenkailla, jolloin niiden elämää voidaan seurata kiikareilla, kameroilla ja kaukoputkilla. Tuolloin uskottiin pääskyjen talvehtivan horroksessa järven pohjamudassa ja käen muuttuvan haukaksi sekä syövän kasvatusvanhempansa. Asemien työtehtäviin kuului alusta asti lintujen rengastus
Mittayksiköt ja tuet monimutkaisia Energiapuukauppaa on käyty erilaisissa mittayksiköissä. Pohjoisesta vyörynyt kylmärintama toi mukanaan sateen, joka muuttui lumirännäksi. ASIANTUNTIJALTA ARI KOMULAINEN teksti ja kuva Talven yllättäminen on tavallinen uutisotsikko marraskuussa, jolloin maahan saadaan napapiirin eteläpuolella normaalisti ensilumi. Ennakkoraivaus parantaa myös hakkeen laatua, koska lehtipuun vesoja eikä maa-ainesta kulkeudu voimalaitoksille raivaamattomaan tilanteeseen verrattuna. Samalla myös konekuskin työmotivaatio paranee, ja puustovauriotkin vähenevät. Ostaja tarjoaa myyjälle energiapuusta 3,0 €/m3 edellyttäen, että pinta-alatuki ja korjuutuki jäävät ostajalle. Ennakkoraivaus osa puukauppaa Ennakkoraivaus on metsänhoitoa, jossa pienimmät ja korjuukustannuksiltaan kalleimmat puut kaadetaan raivaussahalla kumoon. Todellisuudessa ensilumen ei silloin pitäisi yllättää ketään, joka seuraa vähänkään almanakkaa. Tätä hintaa korjataan kaukokuljetuskustannuksilla ja leimikkokohtaisilla hinnoittelutekijöillä. Työmaan pinta-ala on 3,0 hehtaaria. Pienpuuhakkeen hankintaa ja hinnoittelua ohjaavat voimalaitosten polttoainetarpeet. Ennakkoraivaus helpottaa nuoren metsän puunkorjuuta, sillä raivauksen jälkeen kuljettaja näkee hakkuukoneen ohjaamosta poistettaviin puihin paremmin kuin raivaamattomassa ryteikössä. Puolueeton taho tuo markkinoille oleellista uutta informaatiota. Puutarhojen omenaja muut koristepuut – kuten hauraat vaahterat – kärsivät kuitenkin lumitaakasta vaurioita, koska lehdet olivat vielä puissa ja kasasivat taakkaa monikertaiseksi. Länsi-Suomen suuret maatilat ja kyläkoulut eivät onneksi lämpiä kivihiilellä. Mitä pitempi on hakkeen tai rangan kaukokuljetusmatka metsätien varresta voimalaitokselle, sitä vähemmän ostajataho voi energiapuusta maksaa. Energiapuukaupan, puutuhkalannoituksen kannattavuuden tai hakkeen kuljetuskustannusten saloihin voi tutustua juuri ilmestyneen laskukirjan avulla. päivä satoi parhaimmilla paikoilla pitkästi yli 30 senttiä märkää ja painavaa lunta. Pahoja lumituhoja yllättävä lumisade ei saanut aikaan. Uusi puutavaran mittauslaki on selkiyttänyt energiapuun mittausta. Myös nuoren metsän hoitokohteen tuet saattavat aiheuttaa päänvaivaa. Metsänomistaja saisi pinta-alatukea 252,5 €/ha. Yllätystä lisäsi vielä se, että lähes kesäisistä, yli 15 lämpöasteen huidelleista ilmoista oli nautittu viikkokausia. RISTO LAUHANEN MMT, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, elintarvikeja maatalous Kirjoittaja on ollut mukana laatimassa Metsätoimihenkilön energialaskuoppia, joka on vapaasti luettavissa osoitteessa kirjasto. Yhdestä kiintokuutiosta saa kaksi MWh energiaa, vähän kuin metsämarjakilosta torikauppias saa kaksi litraa marjoja. a) ”kantorahatulo” tukimallissa = 252,5 € x 3,0 ha = 757,5 €. Tällä hetkellä valtakunnan politiikassa ei puhalleta yhteen hiileen vaan kivihiileen. R is to La uh an en PILKKEITÄ 9. b) kantorahatulo normaalisti = 3,0 €/m3 x 45,0 m3/ha x 3,0 ha = 405,0 € Vastaus: Tukimalli (757,5 €) on tässä tapauksessa kantorahatuloa (405,0 €) parempi vaihtoehto metsänomistajalle ilman verotarkastelua. Tällä hetkellä epätietoiset markkinat odottavat uusia tukilinjauksia. Metsänomistajan kanssa tarkastellaan useimmiten euroja ja kiintokuutioita. Leutoina talvina ja lamakausina energiaa kulutetaan vähän. Tämä on voinut aiheuttaa epäselvyyttä metsänomistajien keskuudessa. Puista katkeili ja taittui paksujakin oksia, ja hentorunkoisimmat joutuivat taivuttamaan latvansa maahan. Lähtökohtaisesti metsänomistajalle maksetaan kuorellisista kiintokuutiometreistä, ellei muuta sovita. Pienten kohteiden ennakkoraivaus kannattaa tehdä itse. Kivihiilen tai polttoöljyn halvat hinnat vähentävät puun tarvetta. Apua saa uudesta laskukirjasta. MetsäkulEnergiapuun monet yksiköt Energiarangan hinnoittelu vaikuttaa monimutkaiselta. Voimalaitokset ja puunhankkijansa kykenevät maksamaan rankapuusta tietyn markkinatilanteen mukaisen perushinnan. Voimalaitokset ja hankintaketju operoivat yleensä euroilla ja megawattitunneilla. Aikamoinen yllätys koettiin kuitenkin Pohjois-Karjalan itäosissa, kun syyskuun 23. Silloin lumi myös jäi maahan ja talvi todella alkoi, mutta nyt ei näin käy. Laskutehtävä Nuoren metsän hoitokohteelta kertyy pystykaupassa energiapuuta arviolta 45,0 m3/ha. Metsänomistajan tai edustajansa on tärkeää selvittää, ettei ennakkoraivauksen hinta ole suurempi kuin leimikosta saatava puunmyyntitulo. Talouden noususuhdanteissa ja kovina pakkastalvina energiaa kulutetaan eniten. Pienten kohteiden ennakkoraivaus kannattaa tehdä itse. Lehtipuiden lehdet olivat vasta alkaneet kellastua, ja vain pimenevät illat kielivät kesän olevan jo lähes takana. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 26. Jos vain osittainen ennakkoraivaus olisi tarpeen, on tärkeää valvoa, ettei koko työmaan raivauksesEnnakkoraivattua ja harvennettua nuorta metsää. Metsänomistaja on voinut hämmästellä saatuaan pystykaupan korjuutuen, samalla kun metsäyhtiö on saanut työmaan pinta-alatuen. Rankapuuta, hakkuutähteitä tai kantoja on voitu hinnoitella kiintokuutiometripohjaisesti (€/ m3), irtokuutioiden mukaan (€/ irto-m3), energiasisällön mukaan (€/MWh), massan mukaan (€/ tonni) tai työmaan pinta-alaan perustuen (€/ha). Toisiaan korvaavat polttoaineet ovat osa energiamarkkinoita. Päättäjiltä odotetaan nopeita toimia kotimaisen metsäenergian käytön lisäämiseksi ja kivihiilen polton vähentämiseksi. Päästöoikeuden alhainen hinta taas suosii öljyn tai kivihiilen käyttöä puun kustannuksella. Eräs vanhemman polven edustaja muisteli vastaavaa koetun viimeksi 60-luvulla. Rankakauppaa on voitu tehdä ilman kantohintaa pelkästään tukia eri tavoin kohdentamalla. Talvi yllätti Pohjois-Karjalassa Aikaisesta ensilumesta päästiin nauttimaan Pohjois-Karjalassa. On hyvä, että Metsäntutkimuslaitos tilastoi nykyään energiapuukauppatietoja. Kumpi on metsänomistajalle parempi vaihtoehto eli a) ottaa pelkkä pinta-alatuki itselle vai b) ottaa pystykaupassa tarjottu hinta 3,0 €/m3. Haketustuen lakkauttaminen on puolestaan harmittanut alan kaikkia pienpuukaupan osapuolia. Mitä pienempi leimikko ja mitä pienempiä ovat hakattavat puut, sitä kalliimmat ovat korjuukustannukset, ja sitä vähemmän ostaja voi puusta maksaa. seamk.fi/Suomeksi/Etsitko-tietoa/SeAMK-julkaisut/C-Oppimateriaalejajetusmatkan piteneminen lisää korjuukustannuksia ja laskee metsänomistajan saamaa energiapuutiliä. Sopimuskäytänteet ja tilanteet voivat vaihdella tukien, kantohintojen ja leimikkotietojen mukaan. ta eikä siis tekemättömästä työstä makseta. Metsämiesten Säätiö on tukenut kirjahanketta
Mielentaidoista ja metsän tervehdyttävästä vaikutuksesta syntyy hyvinvointia kannatteleva perusta, jolta on hyvä ponnistaa alati muuttuvissa arjen haasteissa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Näin saadaan käyttöön sekä metsän luonnolliset että harjoituksilla saavutettavat hyvinvointivaikutukset. Metsämieli-menetelmän avulla lisätään itsetuntemusta, vahvistetaan sisäisiä voimavaroja ja taltutetaan stressiä. Metsämieli Kun kiireet ja huolet vaivaavat, moni meistä hakeutuu kesämökille, lenkkipolulle tai muuhun metsäiseen ympäristöön. Kirjan kirjoittaja ja Metsämieli-menetelmän kehittäjä Sirpa Arvonen on käyttäytymistieteilijä, ja hänellä on yli 35 vuoden kokemus hyvinvoinnin ja mielentaitojen valmentajana. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Luonnossa oleilu rauhoittaa, virkistää ja lisää positiivisia tunteita, ja tämä on havaittu myös tutkimuksissa. Hinta 32 € www.metsakustannus.fi Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin Sirpa Arvonen. Menetelmän teoreettinen tausta on käyttäytymistieteissä, kuten ympäristöpsykologiassa ja kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa, ja Metsämieli-harjoituksissa on sovellutuksia muun muassa mindfulnessja lifecoaching-harjoituksista. Metsämieli-menetelmä on uudenlainen, innovatiivinen tapa yhdistää metsäympäristö ja mielentaitojen harjoittaminen
Luhta on ollut liikkeellä oikeaan aikaan tallentamassa Luontokirjapalkintoa odotellessa ”LUHTA ON OLLUT LIIKKEELLÄ OIKEAAN AIKAAN TALLENTAMASSA KATOAVAA MAAILMANKUVAA.” PILKKEITÄ 28 9. Naali lienee maamme harvinaisin nisäkäs. Pääosassa on kuitenkin pohjoinen luonto ja sen hienovarainen tarkkailu. ARI KOMULAINEN. Tielle nousupaikkaan syntyvät yleensä urat, jotka menevät tien runkoon. Kiviaines hienontuu teloissa ja muuttuu seuraavalla sateella liejuksi, joka siirtyy pyörän edestä sivuun. Ilmastonmuutoksen seurauksena tämän pohjoisen kolkan, jossa valtakuntien rajat ovat vain viivoja kartoilla, viimeiset jäätiköt ja palsasuot hiipuvat olemattomiin. Metsästä vähänkin isomman tai vanhemman taimen siirtämisessä on riski, että taimi kuolee, eikä se siksi ole suositeltavaa eikä toisten mailta luvallistakaan. Pääsääntönä pitäisi olla, että aina kuormataan metsän puolelta. Tällainen hitaasti kasvava, tiheästi haaroittuva pallolatvakuusi voi kasvaa lähes pallomaisena vuosikymmeniä, mutta se voi myös ”löytää latvansa” ja siitä voi kehittyä kaunis kartiomainen kuusi. Myös teksti puhuttelee. Tälle syksylle ilmestyi Luhdan kymmenen vuoden työn tulos Skandinavian arktisilta alueilta: Vaeltajat-kirja. TEIJO NIKKANEN vanhempi tutkija, Metla Mikä pyöristää kuusen. Jotain Luhdan luontokuvaamisen tasosta kertoo se, että hänelle on myönnetty kahdesti sekä valokuvataiteen valtionpalkinto että WWF:n Vuoden luontokirja -palkinto. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 KIRJAT LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS Sopulit toivat mukanaan tunturipöllöt, Lapin tundran harvinaiset pesijät. Vaeltajat-kirjan kuvitus on komeaa – taattua Luhtaa. Niitä asustaa käsivarren alueella muutamia Ruotsin ja Norjan kanssa. Nyt esillä olevassa tapauksessa mutaatio on varmaankin syntynyt jo siemenessä, ja siitä on syntynyt kuvan kaltainen kaunis kääpiökasvuinen kuusi. Miksi kuusi on innostunut kasvamaan vasta nyt. Vain ahman kuvaa jäin kirjan kuvituksesta kaipaamaan. Jutun kuvassa olisi voinut aivan hyvin kuormata metsästä, ja tämän asian ymmärtämistä pitäisi edistää metsänomistajen keskuudessa. Naalinkin Luhdan kamera on tavoittanut, ja yksi niistä katselee kirjan kansikuvassa. Veikkaukseni on, että Vuoden luontokirja -palkinto osuu Vaeltajat-kirjalle. Edellinen sopulivaellus oli vuonna 1970. Metsälehteä 18/2014 lukiessa kiinnitin huomion sivun 12 valokuvaan, joka liittyi juttuun metsäteiden kunnostuksesta. Myös painojälki ja taitto ovat huippuluokkaa. Kuusi ei aluksi juuri kasvanut, mutta on viime vuosina innostunut kasvamaan niin, että on nyt suunnilleen puolitoista metriä leveä ja yhtä korkea. 160 sivua. Jorma Luhta: Vaeltajat. Syynä siihen, että puu ei alkuun juuri kasvanut, on se, että sen juuristo typistyi siirtojen yhteydessä ja siltä meni vuosia juuriston korjaamiseen ja kasvattamiseen. Jos parannusta tilanteeseen ei tule, arktisen alueen tunnusmerkkejä ei pohjolan periltä enää muutaman vuosikymmenen kuluttua löydä kuin kuvista. Hänen jäljiltään eivät mönkijäurat ole pohjoisen aroilla alueilla leventyneet. Kuusi näyttää kasvavan kolmesta rungosta, mutta on vaikea sanoa, onko niillä yhteinen juuristo. Luhdan aikaisemmat kirjat ja näyttelyt ovat niittäneet mainetta persoonallisella otteella ja herkillä kuvilla jo neljän vuosikymmenen ajana. HInta 45 euroa. REIJO YRJÖLÄ operaatioesimies Pyhtää Kuormaus metsän puolelta Löysin 1990-luvun alussa Pirkanmaalla marjametsällä ollessani metsästä pallon muotoisen kuusen. Maahenki 2014. Siinä Luhta seurailee sivusta nykyistä elämänmenoa, jossa Kilpisjärven jääkenttä muuttuu laajaksi moottoripuistoksi tai mönkijäura levenee suon kohdalla satoja metrejä käsittäväksi mutavelliksi. Mutaatio on tällöin syntynyt puun latvatai oksasilmussa. Joskus puhutaan myös tuulenpesäkuusesta, etenkin silloin kun normaalisti kasvava puu on muuttanut kasvutapaansa tiheään haaroittuvaksi palloksi. Luhdan onneksi sopulit täyttivät pohjoiset maat myös muutama vuosi sitten, mikä toi mukanaan myös tunturipöllöt, Lapin tundran harvinaiset pesijät. Ahma, jos mikä, on todellinen tuntureiden vaeltaja. Toisaalta Luhdan metodi kuvata arktista luontoa liikkuen lihasvoimin – kävellen ja hiihtäen – ja kuvaten mitä luonto eteen tuo ei ole mahdollistanut kovin järeitä kojuoperaatioita. Lukija Pirkanmaalta Kyseessä on kuusen erikoismuoto, jota voidaan kutsua kääpiökuuseksi tai pallolatvakuuseksi. Kaivoin pään kokoisen kuusen juurineen maasta ja istutin sen aluksi kotini pihalle ja siirsin muutamaa vuotta myöhemmin kesämökkini pihalle. katoavaa maailmankuvaa. Onko kyseessä jokin kuusen erikoismuoto. Haukiputaalainen, vuonna 1951 syntynyt Jorma Luhta on maamme tunnetuimpia luontovalokuvaajia ja kirjoittajia – myös rajojemme ulkopuolella. Erinomainen tapa tuhota metsätietä on ajaa metsäkoneella tielle telat päällä ja purkaa kuorma tieltä. Vaeltajat on uusi näyttö Luhdan kyvystä työstää valtaisa määrä kuvamateriaalia ja puhuttelevaa tekstiä oivaksi kirjakokonaisuudeksi
040 510 8085 METSÄTILA, Paltamo, Koikeronvaara 13,6 ha. 11 ha. UPM Bonvesta -metsätila. Rajautuvat yksityiseen luonnonsuojelualueeseen. systemaattiseen harvennusmenetelmään, ruotsalaiseen energiapuukauppaan ja -politiikkaan sekä metsänhoidon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Yhteismetsäosuudet eivät sisälly kauppaan. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 15,1 ha. 50 m, rakentamiseen haettava poikkeamislupa. Lähellä Luvian rajaa sijaitseva metsätila. Rajoittuu tien nro 464 länsipuolella Vaajalahteen ja itäpuolella Korvolinlahteen. Koostuu 6 palstasta, 4 erillistä pikkusaarta ja pääsaari Ahokas, jossa 2 palstaa. oik. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 33?065 (LT/13) Lukijoita 138?000 (KMT/13–14) Miten ruotsalaiset hankkivat energiapuuta ilman valtion tukia. 25.500–34.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Lisätiedot: www.laprim.fi 46.000 €. Puustosta 99 % varttunutta metsää, jossa keskipuusto 142 m³. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 75.000€ / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 97.000 €. 050 464 6500. Punkaharjun keskustan läheisyydessä, Puruveden Ahokasnimisessä saaressa. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 1200 m 3 . Rantasalmen keskustaan n. Metsämaa pääasiassa kasvatusmetsiä ja taimikoita. Voisimmeko Suomessa ottaa oppia ruotsalaisilta. 09 315?49?806 Valtteri Skyttä p. UPM Bonvesta -metsätila, ks. Muilta osin havupuuvaltaista maata, uudiskypsää mäntytukkimetsää n. 32.800 € METSÄPALSTA, Sotkamo 68 ha. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. Kannattaisiko harvennushakkuiden periaatteita kyseenalaistaa. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. Vuokrattavissa myös PAKETTIAUTO. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. 2000 m 3 metsäja kitumaalla, 17.6.2013 päivätyllä metsäsuunnitelmalla. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 26.10. 3,5 ha. Puusto n. Loivia rinnetontteja, järeä mäntyvaltainen tukkipuusto. Puusto metsämaalla n. 7 km, Varkauteen n. METSÄPALSTA, Joensuu, Eno/Uimaharju 133,5 ha. 3500 m 3 , rantaviivaa 450 m, ei rantarak. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. 800 m 3 . 100 km 2 /paikka. Matkalla on mukana suomenkielinen tulkki ja matkanjohtaja. 35 km. Kokonaispuusto n. Lähde etsimään vastauksia kysymyksiin ENERGIAPUUN HANKINNAN opintomatkalle Uumajaan 16.–19.11. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 METSÄPALSTA, Punkaharju, Ahokas 6,9 ha. RANTATONTTI, Savonlinna, Puruvesi Vehkasalon saaressa kolme luonnonkaunista tonttia, joista pohjoisrannan tontti (0,63 ha) lohkottu. 59.000€ / tarjous viim. Puustoa n. 151 m 3 /ha. Varttunutta kasvatusmetsää noin puolet ja uudistuskypsää noin neljännes pinta-alasta. Puustoa n. mennessä: Pertti Hourunranta, Työtehoseura/Metka-koulutus, p. Taimikkovaltainen metsätila Perhossa, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla. 050 3879 516, pertti.hourunranta@tts.fi, www.tts.fi/metka Kanteleen Voima etsii Haapavedelle Maankäyttöesimiestä vastaamaan konsernin maaja metsäomaisuuden hallinnasta ja polttoainetuotannon ympäristöasioiden hoidosta ja raportoinnista. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa. PALVELUJA KOULUTUSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN PILKKEITÄ 29 9. 040 591 9395 Katso netti: http://tmijote.123kotisivu.fi Niementie 5, 01800 KLAUKKALA, NURMIJÄRVI Avoinna arkisin sovitusti. runsaspuustoinen, kattavalla tieverkostolla varustettu määräala tilasta Vinnilä. Lisätiedot: www.laprim.fi 63.000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 700 m 3 , omaa rantaviivaa n. PUH. Palstan keskelle talvitie, joka kantaa kuivalla kesäkelillä henkilöautoa. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Palstalla hakattavaa n. 0,64 ha ja 0,43 ha. Hinta sisältää seminaarit ja vierailukohteet Uumajassa, bussikuljetukset Helsingistä Vaasaan ja takaisin sekä Uumajassa, laivamatkat Vaasa-Uumaja-Vaasa ja hotelliyöpymiset aamiaisineen Uumajassa. 09 315?49?809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Katja Raninen (perhevapaalla) Eeva Kurko p. 69.000 € METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. 09 315?49?844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 53.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Rak.oik. Hyvä metsäautotie palstan halki. 09 315?49?803 Eero Sala p. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan 35.000 € METSÄTILA, Ranua Metsäalueet ja pihapiiri kauniilla Ranuanjoen jokitörmällä. Hyväkuntoinen metsäautotie tilan läpi. Palsta, joka alkaa maksaa itseään heti takaisin! UPM Bonvesta -metsätila. 0,5 ha:n kokoista rantarak.paikkaa, rak.oik. Isot taimikot (T2) erinomaiset, pienten taimikoiden (T1) kehitystä tarkkailtava. Metsistä taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30%, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. www.tts.fi TTS Työtehoseura PL 5, 05201 Rajamäki | 09 2904 1200 Matkan tarkoituksena on valottaa osallistujille Ruotsin metsätalouden haasteita energiapuuja metsänhoitokysymyksissä sekä perehtyä ratkaisumalleihin, joilla haasteita ratkotaan. NYT LAITTEET SYYSHUOLTOON. 20.210 m 3 , eli n. 3.:n palstan eteläosassa on 2 yleiskaavan mukaista n. Lisätietoja matkasta ja ilmoittautumiset 31.10. 09 315?49?847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Lisätietoa löydät osoitteista: www.kanteleenvoima.fi ja www.puhuri.fi Kanteleen Voima 2x100_92mm 26.9.2014 10.23 Sivu 1 Tmi Pienkonehuolto JOTE Polttomoottoriset pienkoneet. Matkan aikana tutustutaan paikallisten asiantuntijoiden opastuksella mm. Matkan hinta on 300 € / hlö. Aholan metsäpalsta on lähellä Paltamon kirkonkylää sijaitseva mukava, pieni polttopuupalsta. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Nakkila, Nakkila 26,22 ha. Lisäksi n. Savonlinna-Varkaus -tien varrella, Porosalmentien risteyksen lähellä. Etelärannan määräalatonttien pa:t n. 1650 m 3 . Kaikkia kehitysluokkia ja vaihtelevia kasvupaikkoja lehtomaiseen kankaaseen saakka. www.bonvesta.fi 633.000 € METSÄPALSTA, Perho, Kirvesmäki 61,72 ha. Muut ruokailut omakustanteisina. Rantametsäkiinteistö, puusto n. 7 ha ojittamaton suoalue. 7.960 m³ . 100 k-m 2 /tontti. METSÄTILA, Posio 52,3 ha. Kokonaispuusto n. Kohteella vanha hirsinen asuinrakennus, josta remonttitaitoinen voi tehdä vaikka kesäasunnon, lisäksi muita purkukuntoisia rakennuksia. 198.900 €. 09 315?49?841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 2.500 m³ vajaan 48 ha alueella. Eritt
Westminsterin parlamentissa skotteja on alle kymmenesosa. Britannian parlamentti on erityisen huolissaan tuonnin sivutuotteina tammivaroihinsa iskeytyneistä uusista, puita tappavista taudinaiheuttajista ja tuholaisista. Pakkohan se kuitenkin on uskoa, kun tätä hyvää sanomaa levittää muiden muassa Nicholas Stern, jonka raportti jokunen vuosi sitten herätti liikemiehetkin pohtimaan ilmastonmuutoksen kustannuksia. Sitä ennen pitää tehdä toimenpiteitä, joilla rajoitetaan maanpallon lämpeneminen kahteen asteeseen. Tukipolitiikka on avainasemassa matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. PILKKEITÄ 30 9. Miten temppu tehdään. Britannian metsäpinta-alasta noin puolet on Skotlannin puolella. Sitten olikin jo pakko lukea koko stoori. Liian hyvää ollakseen totta. Jotta maapallon kasvava väestö voidaan säällisesti ruokkia, tarvitaan älykkäitä maatiloja mutta myös lisää peltomaata, jota voidaan saada ennallistamalla ylilaidunnuksen, kulumisen ja suolaantumisen takia pilaantunutta maatalousmaata. Fossiilitaloudesta ei päästä ilman määrätietoisia poliittisia toimia. 80 VUOTTA 25.10. Parlamenttitalon ulkopuolisiin rakennuskohteisiin kotimaista tammea ei sen sijaan juurikaan riitä. Piipahdin vastikään Tutkas-seuran delegaatiossa Britannian parlamentissa Lontoossa. ”Liian hyvää ollakseen totta!” parahtavat he itsekin epäuskoisina. Sen hallitsemat alueet kattoivat lähes neljäsosan maapallon maapinta-alasta. Heikki Peuraniemi / Metsäheikki, metsäinsinööri, kirjailija, Joutsa 60 VUOTTA 18.10. Jostakin syystä kaikista Britannian kotija ulkomaisista puulajeista juuri tammi on muodostunut kansakunnan peruspilaripuuksi. Suuresti ihailemani professori Antti Asikainen onkin todennut, että metsiä pitäää käyttää ja jättää fossiilit hiilivarastoksi. Harri Vasander, suometsätieteen professori, filosofian tohtori, Lohja 21.10. Vain valtioilla on mahdollisuus ”tasoittaa pelikenttä” eli luoda mekanismit, joilla fossiilisten energiamuotojen piilokustannukset heijastuvat niiden hintoihin. RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Brittiläinen imperiumi oli vielä viime vuosisadan alussa maailman kaikkien aikojen laajin. Samaan aikaan saaren oma metsäpinta-ala oli vain viitisen prosenttia, sillä tuontipuusta ei ollut mainittavaa pulaa. petraea ). Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Tämäkin on uutinen, joka saattaa kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Hupenevat tammivarat 1500-luvulla kuningas Henrik VIII sääti lain suojellakseen tammimetsiään laivanrakentajien liialliselta innolta. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Vaikka saarivaltakunnan oma metsäpinta-ala on sadassa vuodessa yli kaksinkertaistunut, tuodaan tarvittavasta tammisahatavarasta silti huomattava osa muun muassa Ranskasta ja Saksasta. Samaa suuruusluokkaa on tammivaltaisten metsien osuus nyky-Britanniassa. Suomalaisten vapaita jokamiehenoikeuksia ei Britannian metsissä tosin sallittu eikä sallita edelleenkään. Tavoitevuoteen mennessä maailmantalouden uskotaan kaksinkertaistuvan, ja hirmuinen määrä rahaa (90 triljoonaa dollaria) laitetaan kaupunkien, maatilojen ja energiajärjestelmien rakentamiseen. Vähähiilisyys, mikä tarkoittaa fossiillisten raaka-aineiden kaihtamista uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä lisäämällä, vauhdittaa taloustieteilijöiden mukaan talouskasvua, parantaa elämänlaatua ja tuottaa viihtyisämpiä vihreitä asuinympäristöjä. Ilmastonmuutoksen kannalta vuosi 2030 on kriittinen. Tavallinen kansa ei saanut asiasta heti selkoa, säädökset kun oli kirjoitettu latinaksi. Jarmo Leskinen, maat. Kasvuja tuotostutkijat ovat osoittaneet, että metsien hiilivarasto lisääntyy, kun niiden käyttö lisääntyy. Saarivaltakunnassa kasvaa luontaisesti kaksi tammilajia: metsätammi (Quercus robu r) ja talvitammi (Q. Erityisesti metsästys oli aristokraattiherrojen lempiharrastus, eikä kuninkaallisissa metsissä tavallinen kansa saanut liiemmin mellastaa. Kiinnitin huomiota otsikkoon, joka osapuilleen suomennettuna kuuluu: alkakaa vähähiilisiksi, mutta tehkää se rahan takia. Palahí aloittaa viisi vuotta kestävän kautensa ensi vuoden alussa. ”Voimme yhdistää talouskasvun ja ilmastovastuullisuuden”, julistaa hän nyt. Metsien hiilineutraalisuus on suuri puheenaihe kansainvälisessä ilmastokeskustelussa. 21 B, 00100 Helsinki. Hiljattain Britannian metsäpinta-ala uhkasi pirstoutua entistä pienempiin osiin kun Skotlanti pohti kansanäänestyksessään itsenäistymistä. Näin väittää New Scientist -lehti. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi Taloustieteilijät, tuo viisauden lähde, ovat tulleet pohdinnoissaan sellaiseen lopputulokseen, että maailmantalouden kannattaa kääntää suunta kohti vähähiilisyyttä. Instituuttia häntä ennen johtanut suomalainen Risto Päivinen jää samalla eläkkeelle.. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 MERKKIPÄIVÄT NIMITYS Liisa Saarenmaa Kirjoittaja on metsäneuvos. maisteri, Helsinki Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Satojen vuosien ajan kansa oli tottunut, että kuninkaat suojelivat metsäomaisuuttaan tiukasti. Taloustieteilijät uskovat kuitenkin että vähähiiliseen yhteiskuntaan ollaan menossa myös puhtaasti liiketaloudellisten syiden takia. ja metsät. Vuoden 2012 tilastot osoittavat, että esimerkiksi liikennepolttoaineissa fossiilisia tuettiin yli viidellä sadalla miljardilla dollarilla, kun uusituvien energiamuotojen tuet jäivät sataan miljardiin dollariin maailman mittakaavassa. Pohjois-Euroopan suurinta keskiaikaista puukattoa korjailtiin parhaillaan, ja täydennyspuu kuulemma tuodaan samoista brittiläisistä metsistä, joista alkuperäiset kattopalkitkin on aikoinaan veistetty. Vastaavasti myös imperiumin metsävarat olivat varsin monimuotoiset. Kohtuullisen kokoisen aluksen nikkarointi saattoi näet vaatia parisentuhatta tammirunkoa. Taisto Hyvärinen, Otso Metsäpalvelut, Länsi-Suomi, Kauhavan tiimin metsäpalveluesimies, Lappajärvi (perhepiirissä) 50 VUOTTA 26.10. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Sokerina pohjalla on ehdotus säästää puita hiilinieluina. Englantilaiset nimittävät Suomessakin kasvavaa metsätammea englannintammeksi. Metsäntutkijana kiinnitin huomiota Westminsterin hallin katon puurakenteisiin. Tarvitaan tiiviisti rakennettuja kaupunkeja, hyvin toimiva julkinen liikenne ja puhtaampia energiaratkaisuja. Westminsterin tamminen katto Britannian parlamentissa, Westminsterissä, kattorakenteet ovat kansakunnan peruspilaripuuta eli tammea. EUROOPAN METSÄINSTITUUTTI Euroopan metsäinstituutin (EFI) uudeksi johtajaksi on nimitetty espanjalainen metsätieteiden tohtori Marc Palahí, 39. Pari vuotta myöhemmin tekstiä selkeytettiin, ja vähitellen kansakin sai tietää oikeuksistaan patikoida tietyissä olosuhteissa kuninkaallisilla metsästysmailla. Kahdeksansataa vuotta sitten kuninkaallista valtaa kuitenkin rajoitettiin Magna Cartassa – eräänlaisessa ”perustuslakien äidissä”. Vihertyminen kannattaa. Suomalaisten ja ruotsalaisten on syytä olla aktiivisesti mukana näissä keskusteluissa, koska meillä metsäbiomassojen lisäkäyttö on ehdoton edellytys biotaloudesta saatavalle talouskasvulle
Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Petosafarilla voi nähdä karhun Metsälehti Makasiini ilmestyy 23. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Savupirtin uusi elämä . Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 19”. Palkinnot metsäristikosta 16 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Matilainen, Myrskylä, Seija Pohjanen, Ylipää ja Irene Siitonen, Ruovesi Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. LOKAKUUTA 2014 u NRO 19 METSÄRISTIKKO 19 METSÄRISTIKKO 16, OIKEA RATKAISU A ri Ko m ul ai ne n. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Omatoimisen työvuosi . osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. 09 315 49 840. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Näin kasvatat omat taimet . lokakuuta. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. PILKKEITÄ 31 9. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Varaudu korjuuseen raivaamalla . Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 23.10
Metsänomistajan maksuton palvelunumero 0800 90 250 11.10. OTSO Metsäsertifiointi sopii erinomaisesti sinulle, joka haluat hoitaa metsiäsi itsenäisesti. Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu@otso.fi Juhlan kunniaksi meillä on sinulle hyviä uutisia. Mukaan pääset, kun sinulla on metsästäsi voimassa oleva metsäsuunnitelma ja olet valmis sitoutumaan sertifioinnin kriteereihin hyvästä metsänja ympäristönhoidosta. Sinä päätät, mitä metsältäsi haluat – me toteutamme toiveesi.. OTSO tarjoaa metsänhoitoon myös avaimet käteen -ratkaisuja. on OTSO:n päivä Lue lisää osoitteesta www.otso.fi Ota yhteyttä! Laitetaan yhdessä metsäsi tulevaisuuden tuottokuntoon ja liitetään se samalla OTSO Metsäsertifioinnin piiriin. OTSO tarjoaa asiakkailleen nyt myös metsäsertifiointipalvelun, jonka kautta sinulla on mahdollisuus saada metsiisi PEFC-sertifikaatti