›› sivu 12 Kokeiltua: Mahakkaan hakkuuliivi ›› sivu 20. Sivut 14–15 Lisäpuuta tuhkalla Uutinen: Mehevä riita alle miljoonasta kuutiosta ›› sivut 2–3 Verotus: Näin ilmoitat verkossa ›› sivu 8 Puukauppa: Kannattaako kanta-asiakkuus. Kuva:Mikko Riikilä METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 29. TAMMIKUUTA 2015 • NRO 2 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Suometsän tuhkalannoitus maksaa metsänomistajan kulut jopa kymmenkertaisena takaisin
Tähän ei ylletty edes 2007, vaikka kantohinnat hipoivat pilviä. Presidentti vahvisti lain viime viikolla, mutta uutta tukijärjestelmää ei oteta käyttöön ennen kuin Euroopan komissio on sen hyväksynyt. Hänen mukaansa varsinkin ranPuusähkön tuelle riitaisa loppunäytös Hallitus sopinee puusähkön tuesta tällä viikolla. Lehtemme painoon mennessä näytti siltä, että laki annetaan joulukuisen linjauksen mukaisena, vaikka lausuntokierroksella esitys suorastaan raadeltiin. Yksityisten metsätiloista 61 prosenttia oli alle 20 hehtaarin tiloja. Ensin korkein oikeus ottaa kantaa siihen, myönnetäänkö valituslupa vai ei. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo pitää sähkötukea teollisuuspoliittisena linjanvetona. Tähän asti täysi tuki on maksettu kaikelle puusta tuotetulle sähkölle. ”Itäja Pohjois-Suomen talousmetsät ovat pahasti vajaakäytössä. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 LYHYET Suurten ja pienten tilojen määrä kasvussa Yksityishenkilöt omistivat vuoden 2013 lopussa 376 000 metsätilakokonaisuutta. Salo pelkää, että rajoittamaton sähkötuki kärjistäisi teollisuuspuun niukkuutta. Vaikka valtaosa töistä tehdään luonnonhoidollisesti hyvin, on laadukkaiden töiden osuus laskenut. Jos valituslupa myönnetään, asian varsinainen käsittely vienee noin puolitoista vuotta. Metsäteollisuus ei hyväksy rajattuakaan tukea järeälle puulle. Viime vuosina (2007–2013) suurten, yli sadan hehtaarin tilojen ja toisaalta alle 10 hehtaarin tilojen lukumäärät ovat kasvaneet. Teollisuuden kannattaisikin vaatia ensisijaisesti logistiikan parantamista.” Tiirola näkee tukikiistan taustalla metsäteollisuuden pyrkimyksen saada myös energiapuumarkkinat hallintaansa. Toiveissa on, että komissio hyväksyisi lain lähikuukausina, jolloin se saataisiin voimaan heinäkuun alusta lähtien. Asia siirtyy nyt korkeimman oikeuden päätettäväksi. ”Vaskiluodon biokaasutinvoimalan rakentamisessa puusähkön tuki oli merkittävä ponnin. Niinpä metsäteollisuus ei hyväksy tukipolitiikkaa, jonka se pelkää luovan paineita kantohintojen nousuun. Verotusyhtymien osuus oli 15 prosenttia ja kuolinpesien 12 prosenttia. Kemerahakemukset käsitellään nykyisen lain mukaan kesäkuun loppuun asti. Kaikki muut vastustavat järeän puun tuen puolittamista. Luonnonvarakeskuksen mukaan vähintään hehtaarin kokoisista metsätiloista 73 prosenttia omistettiin yksin tai puolison kanssa. Hallituksen raha-asiain valiokunnan oli määrä ratkaista asia eilen keskiviikkona. Puukartellista uusia päätöksiä kesällä Stora Enso, Metsäliitto ja UPM eivät ole tyytyväisiä hovioikeuden päätökseen puukartellin korvauskanteiden vanhentumisesta ja ovat hakeneet valituslupaa. ”Vain metsäyhtiöillä olisi mahdollisuus pitää erilaiset puuerät erillään.” Kemera vaarantuu Energian tuottajat ovat esityksestä raivoissaan. Viime vuonna yksityismetsien hakkuissa ja uudistamistöissä luontoarvot otettiin hyvin tai erinomaisesti huomioon 81 prosentilla ar vioidusta pinta-alasta. Kemera komission syyniin Kemeralaki on uudistettu. Edellytämme tasapuolisia kilpailuolosuhteita järeän puun hankintaan.” Metsävarat sallivat tarvittavat lisähakkuut, kunhan puun tuonti pysyy nykytasolla. ”Merkittävä linjanveto” ´Vireillä olevat sellutehdashankkeet – erityisesti Metsä Fibren Äänekoski – lisäävät puun tarvetta liki kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Vuonna 2013 hyvin tai erinomaisesti metsätöitä tehtiin 87 prosentilla tarkastuspinta-alasta. Näillä näkymin täysi sähkötuki maksetaan jatkossa vain pienpuulle, joka korjataan metsistä, joissa runkojen keskiläpimitta harvennuksen jälkeen on alle 16 senttiä, sekä hakkuutähteille ja kannoille. 2 a j a s s a 29. Yksityismetsien hakkuiden pitäisi kohota 50 miljoonan kuutioon vuosittain. Luonnonvarakeskuksen mukaan määrä oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin edellisvuonna, mutta kuitenkin suurempi kuin viime vuosina keskimäärin. Puukauppa kutistui viime vuonna Metsäteollisuus osti yksityismetsistä puuta viime vuonna 34 miljoonaa kuutiota. MIKKO RIIKILÄ T yöja elinkeinoministeriössä joulukuussa valmistellussa lakiesityksessä ehdotettiin sähköntuotantoon käytettävän järeän puun tuen puolittamista. ”Rakennetaanko biotaloutta jalostuskelpoisen puun polttamiseen valtion tukien varassa vai markkinaperusteisesti korkeaa jalostusarvoa tavoitellen. Tukirajaus puolittaisi puunkäyttömme”, hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energiasta toteaa. Hakemukset on toimitettava metsäkeskukselle 17. huhtikuuta mennessä. Asian käsittely vie yleensä 4–5 kuukautta. ”Todellisia ja esitetyssä aikataulussa toteutuvia yksityismetsien puuntarjontaa vahvistavia toimenpiteitä ei ole esitetty.” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola vakuuttaa, että uusillekin sellutehtaille riittää puuta. Luvassa on ratkaisu, joka ei tyydytä ketään.. Luonnonhoidon laatu laskussa Luontoarvot otetaan metsätaloudessa hyvin huomioon, Suomen metsäkeskuksen tuore arvio kertoo
Vuonna 1848 perustettu BBH on toinen kahdesta suuresta brittiläisestä pylväsvalmistajasta. Niiden käyttö on kuitenkin viime vuosina ollut vähäistä. Valmistusta on Suomessa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa. Yhtiön puunkäyttö on 120 000 kuutiometriä, josta kaksi kolmasosaa hankitaan Suomesta, valtaosin Pohjois-Karjalasta, 30 prosenttia Norjasta ja viisi prosenttia Ruotsista. Sivu 26 TÄSSÄ nuMEroSSA rouste on mainettaan pahempi vitsaus Sivu 27 Pe kk a H el en iu s FAKTA riita alle miljoonasta kuutiosta » Puusähkön tuotantotukea on maksettu vuosittain noin 30 miljoonaa euroa. Yhtiön pylvästuotannosta menee vientiin noin 85 prosenttia. Konsernin liikevaihto kasvoi 58 miljoonaan euroon ja työntekijämäärä sadasta 130 henkilöön. Iivari Mononen Oy on joensuulainen perheyhtiö. Ministeriöstä varoitetaan, että haketuen muutos uhkaa viivyttää EU:n komissiossa hyväksyttävänä olevan uuden kemeralain käsittelyä. Siitä vain pieni osa järeää. » Tukea maksettiin edellisvuonna 1,2 miljoonalle puukuutiometrille. Pienempiä pylväspuiden ostajia ilman omaa jalostusta on lisäksi kymmenkunta. Lisäksi tarjolla on nestemäistä Yara Vita Bortrac -boorilannoitetta. Tuki päättyy 2020-luvun alussa. Suomen pylväsmarkkinoita hallitsee kolme suurta: Iivari Mononen, Versowood ja Påras. Vähemmälle tuelle jäävä järeä puu on pakko korvata kivihiilellä tai tuontipuulla. Jatkossa Yara valmistaa suometsiin jatkolannoituksiin sopivaa kaliumsuolaa ja kaliumsulfaattia sekä Siilinjärvellä valmistettavia apatiittia ja biotiittia sekä bioapatiittia, jotka soveltuvat suometsiin. Kemeran lykkääntyminen pysäyttäisi yksityismetsien hoitotyöt. » Kemerassa tarjolla ollut energiapuun korjuutuki (7 e/m3) loppuu tänä vuonna. Sen tuotantoa ei Yaran tietojen mukaan jatketa. Sivut 18–19 Maametallit talteen tuhkasta Sivu 22 Ytimennävertäjä on torjuttava jo ennalta Sivu 23 PILKKEITÄ Lukija: Yhteistyöllä sähkökatkoja vastaan Sivu 24 Lentotaiturien ykkönen sudenkorennon salaisuus ovat neljä omillaan toimivaa siipeä. a nn a B ac k M ik ko H äy ry ne n. BBH:n liikevaihto on reilut 20 miljoonaa euroa. Tuki maksetaan sähköntuottajalle. Sivu 25 Metsäakateemikko monessa mukana Yrjö Ilvessalon muistelmat ovat täynnä kulttuurihistoriaa. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 AJASSA Juhlavuotta lähestyvä Metsäradio uudistuu Uusi tunnussävel ja uusi lähetysaika tulevat tutuiksi klassikko-ohjelman ystäville. Iivari Mononen ja Versowood ovat kotimaan kaksi isoa pylväiden kyllästäjää. Myös maaja metsätalousministeriö vastusti täyden haketuen rajaamista pienpuulle. Sivu 5 Tapion toiminta uuteen uskoon Sivu 6 Maataloustutkimus vei Luken johtopaikat Sivu 7 Sijoitusraha löysi metsärahastot Sivut 10–11 METSÄSTÄ Vuoden muistilista metsänomistajalle Sivut 16–17 Irti massan tuottamisesta ”siinä on suuri ero, onko rekkakuormassa mäntytukkia vai sorvivisaa”, metsänomistaja janne Berg sanoo. Kaupan myötä Iivari Monosesta tuli Euroopan suurimpia pylväiden kyllästäjiä. MIKKO RIIKILÄ Yaran Harjavallan lannoitetehdas lopettaa toimintansa maaliskuussa. Suomen pylväsliiketoiminnan kokonaisvolyymia ei tilastoida, mutta sen arvioidaan olevan lähellä kahtasataatuhatta kuutiometriä. Päämarkkinat ovat Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja Iso-Britannia. » Puukuutiota kohti sähkötuki on vajaat kahdeksan euroa ja nousee vuonna 2016 10,8 euroon. ”Pohjoiskarjalaisille metsänomistajille tämä tietää pientä piristystä puukauppaan”, toimitusjohtaja Ari Mononen toteaa. Kaupan kohteena oli Burt Boulton & Haywood Ltd (BBH). Kolmas on kruunupyyläinen Påras. Pienpuu, hakkuutähteet ja kannot ovat jo täyskäytössä. Yhtiö on aktivoitunut Euroopassa, mutta joutunut vetäytymään Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä levottomuuksien vuoksi. Venäjän-hankinta loppui vuoden 2008 jälkeen, koska tullimääräykset kiristyivät. Kotimaan jalostustoiminta oli loppunut jo aiemmin. Paksuturpeisten suometsien peruslannoituksissa Rauta PK:n korvaajaksi soveltuvat parhaiten tuhkalannoitteet, joita valmistaa muun muassa Ecolan Oy. Pylväsmäntyjen kantohinta on yleensä muutaman euron sahatukkia korkeampi. Samalla tarjolla olevien suometsälannoitteiden valikoima kapenee – tärkeimpänä Harjavallassa valmistettu Rauta PK, jota on käytetty paksuturpeisten suometsien lannoitukseen. Metsä Groupin emoyritys Metsäliitto myi viime vuoden lopussa Britanniassa sijaitsevan pylväsyhtiönsä Iivari Monosen tytäryhtiölle. Pylväsmarkkina keskittyy Iivari Mononen osti Metsä Groupin pylväsyhtiön. Boorin puutosta poteville kivennäismaille Yaralla on tarjolla Metsän NP -lannoite, johon on lisätty suosituksia vastaava määrä booria. Yara ei valmista tuhkalannoitteita. Yrityskauppojen kautta liikevaihto on tällä vuosituhannella nelinkertaistunut ja henkilöstömäärä kaksinkertaistunut. Yritys hakee kasvua. Avainasiakaspäällikkö Petri Kortejärvi vakuuttaa, että Yara jatkaa metsälannoitteiden tuotantoa. nikolla toimivat laitokset kärsivät. Kaikkiaan energiapuuta käytettiin kahdeksan miljoonaa kuutiota. Tehtaalla valmistettiin myös Pellonmetsityksen PK-lannoitetta, Suometsien Y1-lannoitetta sekä Metsän kalium -hivenravinnetta. ”Jatkossa yhtiö keskittyy kivennäismailla käytettävien typpilannoitteiden valmistukseen.” Suosikkilannoitteen valmistus loppuu MIKKO HÄYRYNEN PYlväSliiketoiminnaSSa Metsä Group vetäytyy ja Iivari Mononen vahvistuu. Haketustuki (noin 4 e/ m3) päättyi vuoden 2012 lopussa. ajassa 3 29. Lisäksi Harjavallassa on valmistettu boorinpuutoksesta kärsivien kivennäismaiden lannoitukseen käytettyä Booriravinnetta
Tilanne paranee vielä, jos parannetaan kuljetusolosuhteita niin, että puut saa kesälläkin ulos metsästä.” Suorittava porras ”Nytpä yhteistyösopimus onkin arvossaan. . Metsänhoitoyhdistyksillä olisi tässä työsarkaa, ne kun tuntevat olot ja metsänomistajat. Ilman ketjujakin pärjää, kun ei ole mäkiä vaan tasaista metsää.” Maitomonni Hallituksella oli marraskuussa hyvä aikomus parantaa kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä kivihiiltä vastaan. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Lumituhojen esto on tähän saakka ollut näpertelyä. Leimikoita on tehty, mutta tarjouksia ei tule omasta aktiivisuudesta huolimatta. Lakiesitys sai lausuntokerroksella lähes täystyrmäyksen. Reunametsien hoitoa olisi järkevä toteuttaa aina siellä, missä hakkuukone on muutenkin liikkeellä. Puun energiakäyttö kärsii epävarmuudesta. Sen sijaan kuusikon päätehakkuut ja talvileimikot jäävät käteen, jos kaupata yrität.” Raivuri ”Ei kelpaa nyt edes koivuleimikot pohjoisessa. Sähköyhtiöt ovat kaadelleet yksittäisiä puita sekä katkoneet latvoja, ja puut ovat jääneet metsään. Joo, PohjoisPohjanmaalla ja Lapissa tuntuu kelpaavan vain päätehakkuut kesäsensseiltä sekä hyvät harvennushakkuut.” Varsi ”Teollisuus ostaa puuta, mutta ei välttämättä kaikkea. Voimaloissa poltetaan kovilla pakkasilla mielellään järeää rankaa, mutta teollisuudelle kelpaavaa puuta kuormissa on ollut vähän. Päinvastoin, poliitikkojen kannattaa tasoittaa tietä uusille tehtaille ja uusille tuotteille. Metsähallitus on pilannut jättihakkuillaan markkinat täysin.” Pitkäparta ”Sama tilanne tuntuu olevan tälläkin suunnalla. . On järkevää edistää sähköntuotantoa puulla eikä venäläisellä kivihiilellä. Korotetullakin tuella se on liian kallista. . . Perusasetelma kiistan taustalla on kaikkien helppo hyväksyä. Eduskunnassa on ruuhkaa, eivätkä valmisteluvaiheen erimieliTukikiistaan tarvitaan aikalisä syydet ennusta lakiesitykselle nopeata käsittelyä. Työja elinkeinoministeriössä on viime viikot etsitty ulospääsyä umpikujasta, jotta lakiesitys saataisiin eduskuntaan tällä viikolla. Juuri tuo rajaus kuumensi keskustelun. Turpeen verotusta alennettaisiin ja metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotukea nostettaisiin. Tilanteessa, jossa sähkölinjoilla on pitkillä osuuksilla puita jopa sadoittain taipumassa johdoille, hakkuukoneet ovat näyttäneet tehonsa. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Kyllä 68% EI 32% v as t a ajia 8 13 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi pÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA SITAATTI Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Aikalisä tulisi tarpeeseen, sillä kiista puuvarojen käytöstä ansaitsee perusteellisen pohdinnan. Linjojen varsilla voisi hyvin toteuttaa uusia hakkuumenetelmiä: yläharvennusta, eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta ja pienaukkoja. Samalla taattaisiin EU:n komission virkamiehille työrauha ottaa kantaa uuteen kestävän metsätalouden rahoituslakiin eli kemeraan, joka sisältää tukiraamin nuorten metsien energiapuulle. Metsäteollisuuden toivomuksesta siihen kirjattiin rajaus, jonka tarkoitus oli estää kuitupuun poltto. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Siitä huolimatta hanke uhkaa siirtyä yli vaalien. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 Kokemukset hakkuukoneiden käytöstä ovat kannustavia. . Pohjoisemmasta Suomesta ainokaiset sellutehtaat on lakkautettu, niin ei se ainakaan lisää puun kysyntää niillä seuduilla.” Metsäkupsa ”Hämeessä ja Uudellamaalla on tällä hetkellä sellainen tilanne, että mänty ja koivu ovat erittäin haluttuja. Olemme saaneet uudesta työtavasta merkittävästi apua lumikuormaisen puuston raivaukseen.” Sähköverkkoyhtiö Elenian käyttöpäällikkö Turo Ihonen Aiotko pysyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Sekin on selvää, että tukieuroilla ei ole viisasta ohjata sellupuuta poltettavaksi. Sähkölinjojen reunametsät olisi nyt oikeasti aika laittaa kuntoon. Uusi kysymys: Teetkö metsäveroilmoituksen internetissä. Tukipalasista edes yksi on tärkeätä saada pikaisesti paikalleen.. Talvileimikko meni kaupaksi, kun vain asiaa kysäisin, ’sinulla kun on se sopimus niin ostetaan’.” Sammeli Moni maaseudun asukas on taas jäänyt vaille sähköä, kun reunapuut ovat lumen alla taittuneet linjojen päälle. Yleisluontoista sidosryhmäpostia kyllä tulee, miten kauppa käy vilkkaana ja ostohalut on kovat.” Burl ”Palstan tuunaaminen (lue kauppakunnostus) auttaa kummasti. HANNU JAUHIAINEN Sähkölinjat kuntoon polttopuurangan ajoa ”Ei ollut ongelmia. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Metsäteollisuuden huoli puun riittävyydestä näyttää kuitenkin ylimitoitetulta. On suuri vaara, että uusi tukiesitys entisestään hidastaisi kemeran hyväksymistä. Suuressa osassa Suomea polttojakeiden erottelu olisi turhaa byrokratiaa, kun harvennuspuusta on runsaasti ylitarjontaa. . ajassa 4 29. LUKIJAKUVA ”Puun ostajat kehuvat ostavansa ja kaupan käyvän hyvin. Samalla kertaa voisi hakata lähiseudun linjojen reunat. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI gALLUp VERKKOKESKUSTELU Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Virkamiehet laativat kiireesti lakiesityksen uusituvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi
Lupaan tänäkin vuonna voimieni mukaan rynnätä raivaussahan kanssa metsään heti kun kelit sen sallivat. Nykyään kuulijoita noin 250 000. Metsänomistajana ja maaseutuyrittäjänä on pakko todeta, että ainakaan täältä ei tulopuolta voi kasvattaa. Kehun ja ylistän suomalaisen metsäteollisuuden saavutuksia ja toimintatapoja. Perinteinen Metsäradio uudistuu Metsäradion luontoäänistä koostuva uusi tunnussävel saattelee kuuntelijansa pehmeämpien metsäaiheiden pariin. » Kuunneltavissa keskiviikkoiltaisin kahdeksalta sekä Yle Areenassa. Maaseudun kurjistamista ei jatketa. . Yhteiskunnan ensisijainen tehtävä on turvata peruspalvelut, jos kermakuorrutukseen on ollut joskus varaa, se puretaan nyt. Olen muistini mukaan aina äänestänyt, kun siihen on mahdollisuus annettu. Ensimmäinen lähetys tammikuussa 1946. Metsäradion toimittaja Asko Hauta-Aho ikuistaa mäkihyppylegenda Veikko Kankkosen, ja sitten haastattelu voi alkaa. Olen tulevaisuudessa iloinen jos puun hinta nousee, mutta en nylje oravaa ennen ampumista. Ohjelman tunnussävelenä kuultu tuttu moottorisahan pärinä vaihtui vuoden alussa luontoääniksi. Vuonna 2003 Metsäradio pelastui valtaisan palauteryöpyn ansiosta lakkautukselta, mutta samassa rytäkässä pelkkä lähetysajan siirto tunnilla eteenpäin sai monet kuvittelemaan ohjelman hävinneen. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 kaarlo ouni Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. aJankoHTainEn koluMni FakTa TIIA PUUKILA, teksti JUHA TANHUA, kuva L ahden hiihtomuseossa kaikuu monille tuttu ääni. » Tunnettiin vuoteen 2003 saakka Oskar Merikannon sävelestä Vielä niitä honkia humisee. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että lähimpään verotoimistoon on 90 kilometriä. Tätä ilmentää myös kanavauudistuksen yhteydessä muuttunut tunnussävel. Radio-ohjelma koki alkuvuodesta historiansa suurimman mullistuksen sitten vuoden 2003. Lisävelkaa ei oteta . kaikkien Metsäradio Idea Metsäradiosta syntyi 70 vuotta sitten. Sittemmin savottalaisten ohjelmasta on kehittynyt koko kansan Metsäradio. Pikkuisen kismittää, jos jätevesiasetus kokonaan mitätöidään, varsinkin kun juuri siihen on meilläkin investoitu 8 000 euroa. Tuen kaikin mahdollisin keinoin omissa ja tuttavien metsissä sujuvan puukaupan edellytyksiä. ”Me emme enää lähde tekemään juttuja moottorisaha yhdessä ja nauhuri toisessa kädessä. . Syntyi Metsäradio, jonka ensimmäinen lähetys kuultiin 14. » Metsäradion vuonna 1967 julistaman nimikilpailun seurauksena metsätyömiehestä alettiin käyttää nimitystä metsuri. Tällainen poukkoilu kertoo päättäjien vieraantumisesta arkielämästä ja vihreiden täydellisestä hegemoniasta päätöksenteossa. Yleisradion kanavauudistus siirsi Metsäradion lähetyspäivän maanantaista keskiviikkoon. Kansanhuoltoministeri patisti tuolloin Yleisradiota tekemään propagandaa metsätöiden puolesta. Sotien jälkeen vuonna 1945 tarvittiin puuta ja savotoille työvoimaa. Olen jo tottunut siihen, että lääkäriin on 30 kilometrin matka ja että lähin kunnon kauppa on yhtä kaukana. Jos yhteiskunnalla on torpan tulot ja kartanon menot, niin menoihin tulee puuttua. » Parhaimpina vuosinaan tavoitti miljoonayleisön. Kannatan myös sitä ehdokasta, joka tukee talouspolitiikkaa, jossa korjausvelkaa ei synny. Ääntäni ei ainakaan saa sellainen puolue, joka kannattaa kiinteistötai muiden kiinteiden verojen kasvattamista. Edelleenkin olen sitä mieltä, että koko Suomen asuttuna pitäminen on tärkeää. Lupaan tehdä välttämättömät harvennushakkuut riippumatta tehtaan valmistumisaikataulusta. Myös lähetyspäivä siirtyi. Sahanterän sijaan puuhun pureutuvat nyt tikat. Pettymys nykyiseen politiikkaan on varsin vahva; mielenkiintoiseksi sen tekee, että tyytymättömyyttä on sekä kaupungeissa että maaseudulla. Suurin ihmetykseni aihe koko ajan on ollut velaksi eläminen. Vastapainoksi lupaan myydä puuta tänäkin vuonna, jos joku sitä on valmis ostamaan. Erityistä sydämentykytystä saavat aikaan sellaiset rikkaat talousasiantuntijat, jotka neuvovat verottamaan metsämaata, joka pysyy paikallaan ja samaan aikaan itse muuttavat perintöveroa välttääkseen ulkomaille. Metsänhoitoja talousaiheista on siirrytty entistä enemmän luontoon ja retkeilyyn. Odotan levollisella mielellä päätöstä uuden biotuotetehtaan rakentamisesta. » Perustettu vuonna 1945 levittämään propagandaa metsätöiden puolesta. Metsäradio » Yle Radio Suomen ohjelma, joka pureutuu metsäisiin teemoihin. Reportaasi aloittaa puusuksien historiaa käsittelevän sarjan Metsäradion vuoden toisessa lähetyksessä. Tulisi tunnustaa, että maaseudulla asumisella on erilainen hinta ja omat hankaluutensa, vaikka myös kiistämättömät etunsa. Se on kaikkien suomalaisten metsä”, Hauta-aho sanoo. Tarkka kuulija voi erottaa sävelestä palokärjen ja pikkutikan sekä lopuksi oksalla huhuilevan huuhkajan. Hillitsen tarpeeni moittia alhaista kuitupuun hintaa. . Mikään ei voita sitä riemuntunnetta, kun kesäaamuisin auringon noustessa saa vetää sahan käyntiin ja nähdä kätensä työn tulokset. tammikuuta 1946. . Toiveita ja lupauksia Vaalivuonna joutuu miettimään oman äänensä kantavuutta ja sitä, kenelle sen voisi antaa. Olen aprikoinut että annan ääneni sellaisen puolueen edustajalle, joka kannattaa seuraavia tavoitteita. Me syrjäisen maaseudun ihmiset olemme tottuneet palveluiden heikentämiseen. Jos kaikki ennusteet viittaavat siihen, että terveydenhuolto vaatii enemmän resursseja, turvataan se sellaisilla rakenteilla, joissa ei turhia kuluja synny. Tukikiistaan tarvitaan aikalisä. Olympiakultaa vuonna 1964 voittanut mäkihyppääjä muistelee museovitriinien äärellä puisia mäkisuksiaan. ”Se on iso muutos. Isot rakenneuudistukset toteutetaan. Mäkihyppylegenda Veikko ” Viki” Kankkonen on saapunut Metsäradion tuottajan ja toimittajan Asko Hauta-ahon haastateltavaksi. Metsäradio on ollut maanantai-illassa kymmeniä vuosia”, Hauta-aho kertoo. ajassa 5 29. . . Viime aikojen myllerrystä seuratessaan joutuu yhä enemmän päästään pyörälle. Metsä on muutakin kuin metsänomistajien metsä
bioenergian parissa » harrastaa perhe-elämää, kalastamista, retkeilyä, uintia ja lukemista Tapio Silva Oy tarjoaa muun muassa metsänja luonnonhoidon koulutusta niin metsäteollisuudelle kuin metsäpalveluyrityksillekin, Olli Äijälä kertoo. Tapio Silva taas tarjoaa palveluitaan esimerkiksi metsäteollisuudelle, metsänhoitoyhdistyksille ja metsäpalveluyrityksille. Jalostetun siemenen tuotos on 20-30 prosenttia parempi kuin luonnonsiemenen.” Oppia metsästä Siihen, mikä tekee työstä asiantuntijaorganisaatiossa antoisaa, Äijälältä löytyy heti vastaus. Olen aina pitänyt liiketoiminnan kehittämisestä ja erilaisten asiakkaiden kanssa työskentelystä”, Äijälä sanoo. Muutos ei ole sujunut kivutta. Poikkeus on Tapion siemenkeskus, josta kuka tahansa voi ostaa jalostettua siementä metsänviljelyyn. ”Kehittyvässä metsäbiotaloudessa tulee olla hyvät resurssit laadukasta ja hyvin kasvavaa raaka-ainetta. Äijälä oli kuitenkin jo konkari, liikkunut metsissä pienestä pitäen ja päässyt mukaan metsätöihin alle kymmenen vuoden ikäisenä. ”Tapio Oy on niin sanottu in-house-yhtiö, jolta valtiosektori voi kilpailuttamatta ostaa palveluita. Tavallisen metsänomistajan arjessa Tapio Silva näkyy Äijälän mukaan lähinnä välillisesti. ”Tehokkaalla toiminnalla, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Tapio Oy tarjoaa palveluitaan valtiokonsernin toimijoille, Tapio Silva kaikille muille. Hyttysiä oli paljon. ”Asiantuntijayksikön johtaminen oli hieno ja haastava kokemus. Omalla palstalla voi kokeilla, mikä metsissä toimii ja mikä ei.” Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy on Tapio Oy:n tytäryhtiö.. Joku toinen olisi voinut saada metsäalasta tarpeekseen saman tien. Katse siemeniin Tapion jakautumisen taustalla on metsäalan organisaatiouudistus, jonka tavoitteena on tasapuolistaa metsäpalveluita tarjoavien yritysten kilpailutilannetta. Tapio kahtia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio jakautui vuoden vaihteessa emoyhtiö Tapio Oy:ksi ja tytäryhtiö Tapio Silva Oy:ksi. Nyt pääsee taas uudenlaisten asioiden pariin. Suomen metsäkeskus ilmoitti yt-neuvotteluista tammikuun alussa, Otso Metsäpalvelut irtisanomisista ja lomautuksista viime elokuussa. Metsäkeskukset yhdistettiin vuonna 2012 Suomen metsäkeskukseksi ja niiden liiketoiminta eriytettiin Otso Metsäpalveluille. Hän oli noin kymmenvuotias, istuttamassa avojuurisia kuusentaimia vanhaan suopeltoon isänsä ja veljensä kanssa. ”Metsänomistaminen on tärkeää töidenkin kannalta. Tarjolla on muun muassa metsänja luonnonhoidon koulutusta ja auditointeja. ”OMAllA pAlsTAllA vOI KOKeIllA, MIKä MeTsIssä TOIMII jA MIKä eI.” Olli Äijälä » syntynyt 1975 » metsänhoitaja » asuu Tuusulassa, kotoisin Merikarvialta » naimisissa ja kolme lasta » Tapio Silva Oy:n toimitusjohtaja » työskennellyt Tapiossa vuodesta 2001 mm. Se on hyvä pohja kasvulle, kunhan taloustilanne taas paranee.” Äijälän tavoitteina on uusien markkinoiden ja asiakkaiden löytyminen, asiakkaita entistä paremmin palvelevat tuotteet sekä siementuotannon kehittäminen. Kohti uusia markkinoita Asiakkaat ovat asiantuntijaorganisaatiossa työskentelyn suola, sanoo vuodenvaihteessa aloittanutta Tapio Silva Oy:tä luotsaava Olli Äijälä. Teini-ikäisenä hän jo istutti taimia metsänhoitoyhdistyksen leivissä. Myös Tapiossa on irtisanottu. Tapiosta löytyy niin energiapolitiikkaan, logistiikkaan kuin kansainvälisiin suhteisiinkin liittyvää osaamista”, hän sanoo. Tapion toimintaa pystyttiin kehittämään ja tehostamaan ennen organisaatiouudistustakin. Samassa yhteydessä linjattiin, että Tapiosta muodostetaan valtion omistama osakeyhtiö. Miten Äijälä aikoo pitää Tapio Silvan kannattavana. Nyt Äijälä katsoo metsiä hieman toisesta näkökulmasta, vuoden alussa toimintansa aloittaneen Tapio Silva Oy:n toimitusjohtajana. ”Se, kun maksava asiakas haluaa ostaa palvelun juuri meiltä.” Vaikka työelämä on vienyt Äijälän metsätöistä metsäalan asiantuntijatehtäviin, pääsee hän edelleen metsätöiden makuun vanhempiensa metsätilalla Honkajoella sekä omalla metsäpalstallaan Porissa. Metsätietojen ylläpitoon yhtiöllä on oma sovellus, ForestKIT, ja siltä löytyy näkemys niin poliittisten päätösten vaikutuksiin kuin kestävyyskriteerien huomioimiseenkin. Äijälä pitää muutosta hyvänä. Myös metsänhoitoyhdistysten metsänhoitomaksusta on luovuttu. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 ajassa LIINA KJELLBERG, teksti KIMMO BRANDT, kuva S en kesäisen päivän Olli Äijälä muistaa. Takana on metsänhoitajan koulutus ja lähes 15 vuotta edesmenneen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion leivissä, viimeiset kolme vuotta Metsänhoito ja bioenergia -yksikön johtajana. 6 29
”Niitä säästöjä, jotka saadaan seinistä ja katoista, ei tarvitse vähentää henkilöstöstä ja osaamisesta”, sanoo tutkimusjohtaja Mikko Peltonen maaja metsätalousministeriön ohjausja tietohallintoyksiköstä. Nyt katsotaan, mille paikkakunnille toiminta kannattaa keskittää”, Walls sanoo. Toimipaikkojen sijoittelussa painaa Wallsin mukaan muun muassa, millaista osaamista ja tutkimuslaitteistoa eri toimipisteissä jo on ja millaiset yhteydet eri paikkakunnilta on asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Se osuus summasta, jota ei saada muilta rahoittajilta, täytyy säästää. ja muille asiakkaille ma 19.1. metsän omistamisesta ja hoidosta. Tällä hetkellä Lukella on toimipaikkoja lähes 40 paikkakunnalla. Peltosen mukaan myös päätösten toteuttaminen vie aikaa. Tavoitteena on tiiviimpi yhteistyö esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Samoilla linjoilla on Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Tapio Hankala. Vuoteen 2017 mennessä tuki vähenee 23 miljoonalla eurolla. Itse tekemiseen vaikuttavat hänen mielestään johtoa enemmän yksiköissä työskentelevät tutkijat. MTT vei johtopaikat Maaninka Sotkamo Siikajoki Mikkeli Kaarina Vihti Rovaniemi Kolari Salla Joensuu Suonenjoki Punkaharju Inari Kaamanen Utsjoki Parkano Seinäjoki Kannus Turku Jyväskylä Enonkoski Laukaa Tervo Paltamo Keminmaa Vaasa Taivalkoski Kuusamo Naantali HELSINKI Jokioinen Hyvinkää Loppi/Vantaa Ypäjä Oulu 40 km Toimijat MTT RKTL Metla Luonnonvarakeskuksen nykyiset toimipaikat Lähde: Luke. Strategisten toimipaikkojen sijainti on sen sijaan vielä auki. Ennen huhtikuun eduskuntavaaleja niitä tuskin kuitenkaan on odotettavissa, vaan ne jäävät seuraavalle hallitukselle. /metsa. Nauti laivalla viihteestä ja iloisesta tunnelmasta ja koe myös ”Baltian Pariisi”, Riika! Laivan aikataulu • Lähtö Helsingistä la 6.6. klo 18.30 • Saapuminen Riikaan su 7.6. Se on häipynyt kokonaan ruokatuotannon alle”, toteaa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Tokola. Päätoimipaikat ovat pääkaupunkiseutu, Jokioinen, Joensuu ja Oulu. Risteilyn pääteemana on metsästä kasvua ja innovaatioita. Toimipaikkojen määrä aiotaan kuitenkin vähentää neljään päätoimipaikkaan ja noin kymmeneen strategiseen toimipaikkaan. ”Ei johdossa paljon metsäihmisiä ole. Lyhyen tähtäimen säästöt syntyvät päätoimipaikoissa. On vuokrasopimusvelvoitteita, ja käyttökelpoisia tutkimuslaitteistoja ei aina kannata lähteä siirtämään vaan käyttää ne loppuun paikallaan.” Luke ei valu etelään Tavoitteena on tiiviimpi yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Katso lisää risteilyhinnoista, ohjelmasta, bussikuljetuksista ja päiväretkistä Riiassa www.metsaforest.. Erikoista, ettei Luonnonvaratja biotuotanto -yksikössä ole yhtään metsätaustaista johtajaa. Lukeksi yhdistyneille organisaatioille maksettiin viime vuonna valtion budjetista kaikkiaan 95 miljoonaa euroa. klo 20.30 • Saapuminen Helsinkiin ma 8.6. Ilmoittautumiset Ikaalisten Matkatoimistoon: puh. Luke sai alkunsa vuoden vaihteessa, kun Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sekä maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tilastotuotanto yhdistyivät. 03 45 800 (arkisin klo 9–17) tai metsaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.. Seuraavalle hallitukselle Toimipaikkojen vähentämisen taustalla on rahoituksen väheneminen. 7 29. MG_Metsäristeily-2015_Metsälehti-Makasiini_93,5x297.indd 1 22.12.2014 9:51:26 LIINA KJELLBERG KoKo Suomen kattava verkosto. ja nordea.. Johtotehtäviin on selvästi haettu monipuolista edustusta”, hän sanoo. ”Toimipaikkojen lakkauttaminen ei tapahdu yhdessä tai kahdessa vuodessa. Metlaja RKTL-taustaiset henkilöt täyttävät molemmat noin neljänneksen johtotehtävistä ja Tikestä johtotehtäviin on valittu yksi henkilö. Ylin johto työskentelee pääkaupunkiseudulla. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 ajassa KOKO PERHEEN METSÄRISTEILY RIIKAAN Lisätietoj a risteilystä netissä! Helsinki Riika Helsinki 6.–8.6.2015 M/S Baltic Queen Lähde mukaan metsäristeilylle, jonka ohjelmassa on mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja mm. Hänen mukaansa toimipaikkojen lakkauttamisista syntyvät säästöt saadaan tosin vasta pidemmällä aikavälillä. Hän ei kuitenkaan ole huolissaan siitä, että metsäala jäisi uudessa organisaatiossa jalkoihin. ”Luke ei missään tapauksessa vetäydy etelään, vaan lähtökohtana on, että toimipaikkoja on ympäri Suomea. Päätökset toimipaikkojen sijoittumisesta tehdään Peltosen mukaan tämän vuoden aikana. Kun fuusiota lähdetään tekemään, pitää entisten organisaatioiden viitat pystyä karistamaan päältään. Kaikkiaan 20 johtotehtävästä noin puoleen on nimitetty MTT-taustainen henkilö. Luken johtotehtävien jakautuminen aiheuttaa metsäalan asiantuntijoissa sekä ihmetystä että ymmärrystä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla etsitään nyt yhtä yhteistä toimitilaa. klo 14.00 • Lähtö Riiasta su 7.6. klo 16.00 Myynti alkaa Metsä Groupin sopimusasiakkaille (jäsenetusopimusja metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat) ma 12.1. ”Se, miten vahvasti metsä on esillä, ratkeaa tutkimusyksiköissä ja -ohjelmissa. Se on Luonnonvarakeskus Luken pääjohtajan Mari Wallsin mukaan lähtökohtana, kun organisaation toimipaikkoja ryhdytään sijoittamaan kartalle
Jatka-komentoa seuraa kohta 2 Maksun tietojen tarkistaminen . Lähettämisen jälkeen voi vielä tulostaa lähetetyt tiedot. Sen jälkeen siirrytään maksamaan oman pankin verkkotunnusten avulla. Lähetetyn lomakkeen voi vielä avata tulostusta varten, ja sen voi myös tallentaa. Maksu erikseen Jos on maksettavaa veroa, tämä toiminto pitää tehdä erikseen. Jos tiedossa on palautusta, verohallinto palauttaa korkotuotonkin. Paperinen versio on hyvä olla senkin vuoksi, että tietokoneelta tiedot voivat syystä tai toisesta kadota. Ilmoitusta tehtäessä on huomattava, että nettiin on kirjauduttava sen henkilön pankkitunnuksilla, jonka nimissä lomake on tullut. Osa kirjanpito-ohjelmista mahdollistaa veroilmoituksen tietojen lähettämisen suoraan verottajalle pankkitunnuksilla tai Katso-tunnisteella. Avautuvalla verkkomaksusivulla ovat kaikki tarpeelliset tiedot. Muutoin tiedot eivät tallennu verolomakkeelle. Verotilillä voi yhdistellä myös muita verohallinnon maksuja ja palautuksia, jos sellaisia on. Jos luvut ovat oikein, lähetetään ilmoitus ja asia on ilmoittamisen osalta selvä. Metsänomistajan henkilökohtainen viitenumero on valmiina, ja se ohjaa maksun omalle verotilille. Ilmoitusta voi palata muuttamaan tai sen teon voi keskeyttää. Jos verotilin saldo on vanhan koron vuoksi plussalla, koron voi hyödyntää maksamalla verotilille arvonlisäveron vähennettynä saldon määrällä. Kone laskee tiettyjä tietoja automaattisesti. Kun tehdään kausiveroilmoitus, klikataan toisena olevaa kohtaa Ilmoittaminen. Maksutilin numeron voi vielä muuttaa. Jos sen maksaa aikaisemmin, verohallinto maksaa verotilille korkoa. Sarakkeeseen tulee näkyviin monenlaisia oma-aloitteisesti kausiveroilmoituksella ilmoitettavia asioita. Kuolinpesien ja yhtymien veroilmoitusten tekoon tarvitaan Katso-tunniste, jonka hankkimisessa on oma vaivansa. Sen jälkeen kirjataan kohtaan 301 puukaupoista tulleet arvonlisäverot ja kohtaan 307 omien kulujen arvonlisäverot. Avautuvalta www.suomi. Sitten klikataan Laske-merkkiä, ja maksettava tai palautettava summa ilmestyy näkyviin. Tähän kohtaan pääsee myös suoraan suomi.fi-sivustolta. 8 29. Hankintatyön tietojen kirjaamisen jälkeen on muistettava painaa Lisää rivi -ikkunaa. maaliskuuta. Metsätalouden veroilmoitusta pääsee täyttämään kirjautumalla ensin verohallinnon nettisivuille osoitteeseen www.vero. Arvonlisäveron eräpäivä on vuosi-ilmoittajilla 2. Verohallinto poimii sitten maksun valtion kassaan. fi -sivulta valitaan Metsätalouden veroilmoitus (2C) 2014 . Ensimmäisenä on metsänomistajia kiinnostava kohta Arvonlisäveron ilmoittaminen. Jo menovarausten takia nettilomakkeesta on hyvä olla kopio, vaikka tiedot olisikin kirjattu tavalliselle 2C-lomakkeelle. 2C-lomakkeen täyttö Tämän jälkeen avautuu 2C-lomake täyttämistä varten. Vasemman reunan otsakkeista saa näkyviin mm. Tietojen pitää siis siirtyä allaolevaan laatikkoon, jolloin myös kohtaan 17 kirjautuu hankintatyön arvo. Sitä klikkaamalla päästään itse verolomakkeelle. fi/verotili ja kirjautumalla palveluun. Jatka-painikkeella saadaan näkyviin vielä lopputulos saatetietoineen. verotilin tapahtumat. Lomake kannattaa tulostaa verokirjanpitoon. Kirjautumisen jälkeen avautuu oman verotilin sivu, jossa näkyy verotilin saldo. fi/ilmoitaverkossa . TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 ajassa HANNU JAUHIAINEN M etsäveroilmoituksen ja arvonlisäverojen kausiveroilmoituksen voi tehdä myös netin kautta. Puolison pankkitunnisteita ei siis voi käyttää oman veroilmoituksen tekemiseen. Asianomaiseen ruutuun kirjataan maksun suuruus. Metsätalouden veroilmoitukset voi tehdä kätevästi internetissä.. Lomakkeella on yleensä valmiiksi valittu ilmoitusjaksoksi vuosi. Tavallisen metsänomistajan verotietojen ilmoittaminen sujuu helposti omilla pankkitunnuksilla. Ilmoituksen jälkeen valitaan sivulta kohta Maksaminen ja sen jälkeen Verkkomaksu . Lomakkeelle kirjataan paperiselle 2C-lomakkeelle merkityt tiedot. Sieltä valitaan Maatalousyrittäjä ja metsäomistaja. Lomakkeen valinnan jälkeen on kirjauduttava omaa veroilmoitusta varten pankkitai Katso-tunnisteen avulla. Kausiverot nopeasti Kausiveroilmoitus saadaan näIlmoita verkossa verotus kyville samasta vero.fi/ilmoitaverkossa -kohdasta tai menemällä osoitteeseen www.vero. Nettilomake on eri näköinen kuin paperinen versio: täytettävät kohdat ovat allekkain, mutta samassa järjestyksessä kuin paperilomakkeessa. Lopuksi kirjataan ilmoittajan tiedot allekirjoitukseksi ja lähetetään lomake
Verottaja laskee yhteen kaikki verovelvollisen pääomatulolajin tulot ja tappiot. Kysy metsäverotuksesta. Tämänkaltaisten pienarteiden kulut voidaan vähentää kerralla vuosimenoina. Yksityiskäytön osuuden voi erottaa kirjanpidossa kyseisellä tavalla. » Veroneuvoja voi kysellä toimittaja Hannu Jauhiaiselta maanantaisin 9.2., 16.2. Miten verottaja ottaa nämä verotuksessa huomioon. Arvonlisäveroista kirjataan palautettavaksi metsäkäytön osuus. Metsävähennyspohjasta pidetään kirjaa muistiinpanoissa, jonne merkitään mahdolliset lisäykset tai vähennykset. Metsäverotukseen olen laittanut kuluista 75 prosenttia ja samoin arvonlisäveroista palautettavaksi. Auton peräkärry voi kuulua metsätalouden kalustoon ja sen hankintahinnasta voi tehdä 25 prosentin vuosipoistoja, jos sen metsäkäytön osuus on vähintään 50 prosenttia kaikesta käytöstä. Asia ei mielestäni ilmene metsäkeskuksen maksuilmoituksista. Jos vastasit kyllä, asetu helmikuussa ehdokkaaksi Metsäliitto Osuuskunnan edustajistovaalissa. » Metsäverotukseen liittyviä kommentteja voi toimittaa samaan osoitteeseen. Kysyjän tapauksessa verotettavaa pääomatuloa jää noin 1 000 euroa. Kannettava tietokone Hankin kannettavan tietokoneen noin 300 eurolla. Metsävähennyksen muutos Miten viime vuonna maksetut lohkomismaksut kirjataan metsävähennykseen verolomakkeelle. Voinko vähentää summan kerralla, vai onko se tehtävä poistomenettelyn kautta. Jotkut metsänomistajat kuljettavat sahaa ja varusteita suksiboksissa, joka sekin voi silloin olla metsäverotuksessa vähennyskelpoinen. Jos koneeseen tehdään laajempi peruskunnostus, sen kulut lisätään menojäännökseen ja vähennetään vuosipoistoin. ASETU EHDOKKAAKSI. kello 9–15 sekä 18–20, puhelin 0400 150 910. Ole aktiivinen, asetu ehdokkaaksi ja vaikuta oman metsäsi tulevaisuuteen! METSÄLIITTO OSUUSKUNTA EDUSTAJISTO VAALI2015 Metsäliitto Osuuskunta on suomalaisten metsänomistajien oma osuuskunta. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Laitteiden vähennyskelpoisuuden ratkaisee niiden metsäkäytön osuus. Kun on kyse edullisesta laitteesta, esitetty vähennysosuus kuulostaa kohtuulliselta. Metsätalouden kalustoon kuuluvien koneiden varaosat ja huollot voidaan vähentää vuosimenoina. » Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla osoitteeseen hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 ajassa Oletko aidosti kiinnostunut ja haluat kehittää osuuskuntaa sekä suomalaista metsäalaa. Tie on 750 metriä pitkä ja kevytrakenteinen, kaivinkoneyrittäjän vajaassa viikossa tekemä ja tarkoitettu kantavuudeltaan lähinnä talvikäyttöön. KIINNOSTAAKO NÄKÖALAPAIKKA. Kemeratuet tulee itse ilmoittaa sen suuruisina 2C-lomakkeen kohdassa 3.3 kuin ne on metsänomistajalle maksettu. Voit asettua ehdolle vaalipiirissäsi: 1) jos olet osuuskunnan omistajajäsen 31.12.2014 mennessä 2) et ole Metsäliiton palveluksessa 3) et ole Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Pääomatulojen yhteenlasku Metsäverotuksessa tulee vuodelta 2014 tappiota noin 3000 euroa ja vastaavasti sijoitusasunnon vuokratuloista voittoa noin 4000 euroa. Hinta ilman arvonlisäveroa oli 4409 euroa. Vaihtoehtoisesti myös aviopuolisosi voi asettua ehdolle samoin edellytyksin allekirjoittamallasi valtakirjalla. ja 23.2. Raivaussahan voi kuljettaa useimmissa autoissa sisätiloissa, koska peräpenkki tai sen osa on kääntyvä. Seuraava edustajistovaali järjestetään tänä keväänä. Onko noin 100 euroa sopiva meno metsätalouden osuudeksi. Jos ostan peräkärryn metsätyökalujen kuljetusta varten, voiko sen vähentää verotuksessa. ja katso vaalitilaisuudet Läs mer mloval.. Lue lisää mlovaali.. veroKysyMyKsiä » Metsälehden veroneuvonta auttaa taas metsäverotukseen liittyvissä pulmissa. Verolomakkeelle kirjataan metsävähennyspohja vuoden lopun tilanteen mukaan, ilman selityksiä. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, mieluusti viimeistään 20.2. Edustajisto käyttää Metsäliitossa jäsenille kuuluvaa ylintä päätäntävaltaa niissä asioissa, jotka sille lain ja sääntöjen mukaan on määrätty. TARJOLLA METSÄALAN LUOTTAMUSTOIMI. Ilmoitanko summat metsäveroilmoituksen 2C-lomakkeen kohdassa 3.3 euromääräisinä vai ilmoittaako metsäkeskus nämä tukitiedot suoraan verottajalle. Auton peräkärry Raivaussaha ei mahdu henkilöauton peräkonttiin ja sitä pitäisi kuljettaa eri metsäpalstoille. Jos kulut kirjataan täysimääräisinä, silloin yksityiskäytön osuus merkitään tuloksi 2C-lomakkeen kohtaan 14.3. Pienkoneiden yksityiskäyttö Olen laskenut pienkoneiden yksityiskäytön osuudeksi 25 prosenttia. 9 29. Tekemiseen ei saatu mitään tukia eikä siihen ole ajettu soraa. Tukien ilmoittaminen Sain viime vuonna kemeran mukaista ympäristötukea määräaikaiseen suojeluun ja lisäksi nuoren metsänhoidon tukea raivaukseen metsäkeskukselta. Metsätraktorin osan vähennys Jos ostan metsätraktoriini esimerkiksi käytetyn ruiskutuspumpun ja maksan siitä 350 euroa, voiko kulun vähentää vuosimenona. Yksityiskäytön osuutta ei kai silloin tarvitse kirjata 2C-lomakkeelle. Kevytrakenteinen metsätie Tilalleni tehtiin metsätie. Ilmoitetaanko vain uusi metsävähennyspohja, jossa lohkomismaksut on huomioitu kohtaan 18 ilman selityksiä. Käytän sitä metsäsuunnitelmassa, kirjanpidossa ja metsäasioiden yhteydenpidon välineenä
10 29. Molempien etu on käydä tasaista puukauppaa. Sijoitusrahastojen syntyminen osoittaa, että markkinat korjaavat hinnoitteluvirheet. ”Avasimme pelin ja kilpailijat tulivat perässä”, Taaleritehtaan metsärahastojen johtaja Jyrki Ketola tiivistää. ”Onnistuminen riippuu, että onko metsätiloja saatavissa järkevällä tuotolla”, Ketola sanoo. Taaleritehtaan, Nordic Forest Fundin ja Osuuspankin metsärahastot omistavat yhdessä vielä alle sata tuhatta metsähehtaaria, mutta ovat nousemassa maan neljänneksi suurimmaksi metsänomistajaksi Metsähallituksen, UPM:n ja Tornatorin jälkeen. Metsärahaston kokoaminen pienistä tiloista ei kannata, sillä niiden hehtaarihinta on yleensä korkeampi ja ostamisessa on omat kustannuksensa. Kokemukset ovat hyviä. Yhdysvalloissa rahastomuotoinen metsänomistus yleistyi jo 1980-luvun puolivälissä. Kun ostettava tila löytyy, rahasto kutsuu pääoman sisälle ja raha siirtyy sijoittajalta rahastolle. Rahaston tilillä ei ole sijoittajien rahaa valmiina tilakauppoja odottamassa, vaan sijoittaja tekee sijoitussitoumuksen. Taaleritehdas ensin Ensimmäisenä liikkeellä oli pörssin pienten yhtiöiden First North -listalla noteerattu Taaleritehdas. Taaleritehtaan kolmas metsärahasto on parhaillaan auki eli sijoittajat voivat sijoittaa. Toiseen metsärahastoonsa Taaleritehdas osti Henkivakuutusyhtiö Suomelta Finsilvasta 40 prosenttia. Taaleritehtaan ensimmäiseen metsärahastoon kertyi pääomaa 38 miljoonaa euroa, jolla hankittiin reilut 14 000 hehtaaria metsää. Kun rahastot kilpailevat samoista isoista ja edullisista kohteista, se nostaa vääjäämättä metsämaan hintaa. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 ajassa MIKKO HÄYRYNEN M etsärahastoista on lyhyessä ajassa kasvanut uusi metsänomistajaryhmä. Metsärahastojen kasvulla on rajansa toisestakin suunnasta. Kun sijoittajat huomasivat, että metsistä saa ihan hyvän tuoton, niin hinnat nousivat merkittävästi. Taantuma vauhdittaa metsärahastoja Sijoitusraha on löytänyt metsärahastot, koska korot ovat matalat ja suurista metsätiloista on osassa maata ylitarjontaa. Finsilvalla on noin 130 000 metsähehtaaria Eteläja Keski-Suomessa. Muita omistajia ovat MTK ja Metsäliitto. Vaikka rahastot omistavat yhteenlaskettunakin alle puoli prosenttia Suomen talousmetsistä, niiden merkitys on suurempi syrjemmällä, missä metsätiloista on suoranaista ylitarjontaa. ”ONNIsTUMINeN RIIppUU sIITä, ONKO TIlOjA sAATAvIssA jäRKevällä TUOTOllA.”. Rahastojen katse on Kainuussa ja Keski-Suomen pohjoisosissa, missä kauppahinnat ovat olleet jopa parikymmentä prosenttia summa-arvohinnoittelun alapuolella, eli periaatteessa joka viidennen puun on saanut kaupan päälle. Kun yleistalous aikanaan elpyy, raha alkaa tuottaa muuallakin ja sijoittajien kiinnostus laimenee. ”Jos metsätiloja lähtee ostamaan periaatteella, että kaikki kerätty raha pitää saada käytettyä, niin silloin joutuisi ostamaan heikkotuottoisiakin tiloja, mikä ei ole sijoittajien etu.” Taaleritehtaan kiinnostus on samoilla markkinoilla kuin kilpailijoillakin eli lähinnä Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Puukaupassa asetelma on tasaveroinen, kun vastakkain ovat iso myyjä ja iso ostaja. Tavoitteena on jakaa vuosittain sijoittajille neljän prosentin tuotto. Joka omistaa 20 000 hehtaaria Kainuussa, omistaa prosentin maakunnan metsätalousmaasta
”Haemme isoja kohteita ja sieltä niitä parhaiten löytyy.” Metsärahastolla ei ole omaa organisaatiota. Kujala tuli tunnetuksi metsäalalla ja laajemminkin EU-kanteesta, joka johti metsänhoitoyhdistysten jäsenyysautomaatin purkamiseen ja metsäkeskusten valvontaja liiketoimintaroolien eriyttämiseen. Ostorahaa on vielä jäljellä ja katse on isoissa tiloissa Joensuu–Kuopio-linjalta pohjoiseen. ”Käytämme tilanteen mukaan uusia tai perinteisiä metsänhoitomenetelmiä, jotta pääsemme parhaimpaan pääoman tuottoon.” Rahaston metsänhoitoasiantuntija on jatkuvan kasvatuksen puolestapuhuja, professori Timo Pukkala Joensuun yliopistosta. Se koostuu kerran vuodessa tilitettävästä jako-osuudesta ja arvonnoususta. Arvonnousun sijoittaja saa käteensä jos luopuu omistuksestaan. UPM:n noin 900 000 hehtaarin metsäomaisuudesta voi palastella muutaman tuhannen hehtaarin kauppoja pitkään. Samaten rahaston arvo ilmoitetaan kahdesti vuodessa”, rahastonhoitaja Tapio Tilli sanoo. Metsätilojen hankinnassa kumppaneina ovat niinikään jatkuvan kasvatuksen kannattaja Timo Kujala sekä Mika Venho. 11 29. UPM myy etenkin Kainuusta. Rahaston ensimmäinen merkintäaika umpeutui vuoden vaihteessa ja rahastolla on nyt valmius ostaa metsätiloja ensisijaisesti Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta ja Kainuusta. Rahaston toimitusjohtaja Mikael Beck puhuu paitsi sijoittamisesta, myös metsien hoidosta. Minimimerkintä oli 100 000 euroa. MIKKO HÄYRYNEN KoMMenTTi. Venho on joensuulainen metsänhoitaja ja kohta kaksi vuotta toimineen Suomen sijoitusmetsät Oy:n perustaja. ”Tämä ensimmäinen rahasto suunnattiin lähinnä instituutioille. FAKTA a nn a B ac k Kun joku myy Metsärahastot kasvavat niin kauan kuin rahalle kelpaa maltillisempikin tuotto ja joku myy. ”Aikaisemmin ei ole ollut helppoa tapaa ottaa metsää mukaan sijoitussalkkuun, mutta nyt on. ”Etelämpänä hinnoissa on mukana muutakin kuin metsätaloudellisia arvoja.” Rahasto tavoittelee pääomalle 5–7 prosentin reaalituottoa. Alkuvuonna tuomme markkinoille uusia, laajalle yleisölle suunnattuja metsärahastoja, joissa minimerkintä on pienempi”, Venho kertoo. ”Rahasto on auki kaksi kertaa vuodessa, eli puolen vuoden välein otetaan sijoituksia vastaan ja myös lunastetaan poislähtevien osuuksia. metsiä, jolloin osa tuotosta tulee rahasto-osuuden arvon nousuna. Jatkuvan kasvatuksen rahasto Metsärahasto Nordic Forest Fundin takana on kotimainen, avainhenkilöidensä omistama sijoitusyhtiö United Bankers. Myyntitavoitteita ei ole ilmoitettu, mutta tiettävästi yhtiö ei ole myymässä kaikkea mitä maakunnassa omistaa, vaikka teollisena toimijana sieltä vetäytyi. Nordic Forest Fund aloitti varojen keruun puolitoista vuotta sitten. Metsien hoito, puuvarojen seuranta ja puukauppa ulkoistetaan useille kumppaneille. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 Taaleritehtaan rahastojen erityispiirre on, että ne on rakennettu yhteismetsän pohjalle, minkä ansiosta ne voivat tehdä puunmyyntituloista metsävähennyksen. Metsätiloja on vuoden aikana ostettu noin 10 000 hehtaaria 30 miljoonalla eurolla. ”UPM ja Metsähallitus ovat lisänneet myyntejä, jolloin metsätilojen likviditeetti on parantunut ja myös sijoittajien kiinnostus.” Tuottoa ilman hikoilua Osuuspankin Metsänomistaja-rahasto poikkeaa muista metsärahastoista siten, että sitä ei suljeta, vaan se voi periaatteessa kasvaa niin suureksi kuin sijoittajilla rahaa riittää. Rahastosta saa saman tuoton kuin suorassa metsänomistuksessa, mutta hikoilematta”, Tilli toteaa. Tuotto-odotus sijoittajalle on neljä prosenttia kulujen jälkeen. Erikoissijoitusrahastoa koskee velvoite jakaa sijoittajille vuosittain vähintään 75 prosenttia nettotuloksesta. Rahastot voivat innostua virhehankintoihinkin, mutta ongelmia voi siirtää hakkaamalla nuorta puustoa. Rahaston hallituksen puheenjohtaja on tunnettu metsäteollisuuskonsultti Rainer Häggblom. Rahaston metsiä hoidetaan pääosin ilman avohakkuita. Tavoitteeksi asetettu 35 miljoonaa euroa täyttyi ja rahasto on suljettu, eli siihen ei voi enää sijoittaa. Rahastojen maanhankinta nojaa vahvasti UPM:n myyntihalukkuuteen. Beckin mukaan metsät eivät aiemmin kiinnostaneet ammattisijoittajia, koska isoja kohteita ei ollut tarjolla. Nettotulos on puunmyyntitulot vähennettynä metsätalouden menoilla. Jako-osuus ei ole yhtä suuri, koska rahasto pyrkii ostamaan parhaassa kasvuvaiheessa olevia ajassa Metsärahastosijoittajaksi ei pääse alle kymppitonnilla Nordic Forest Fund I OP-Metsärahasto Taaleritehdas III Minimisijoitus, euroa 100 000 10 000 30 000 sijoitusaika, vuotta 10 2 Hallinnointipalkkio % vuodessa 1,25 1,5 1 Merkintäpalkkio % pääomasta 1–2 4 0–2 OP:lla lisäksi sijoitusaikaan sidottu 1–5 prosentin lunastuspalkkio Neljäs suomalainen metsärahastoyhtiö on Dasos Capital, joka hankkii varansa kansainvälisiltä ammattisijoittajilta ja sijoittaa lähinnä Itä-Eurooppaan ja kehittyviin maihin
UPM:n yksityismetsistä hankkimasta puusta runsas puolet ostetaan sopimusasiakkailta. Tähän joukkoon lukeutuvat esimerkiksi metsäyhtiöiden kanta-asiakkaat, mutta myös metsähallitus. Etusija kanta-asiakkailla Metsäyhtiöiden sopimusasiakkaat saavat varmimmin kaupaksi talvileimikkonsa ja myrskypuunsa. ”Katsomme kokonaisuutta, metsätilan sijaintia ja mahdollisuuksia. Yhtiö uusi kanta-asiakasohjelmansa vuoden alusta. Lisäksi yhtiöt asettavat kanta-asiakkaidensa puut aina etusijalle. Suurin osa kääntynee jatkossakin metsänhoitoyhdistysten puoleen puukaupoissa. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 puukauppa TIIA PUUKILA V uodenvaihteessa muuttunut metsänhoitoyhdistyslaki ei ole saanut metsänomistajia ryntäämään metsäyhtiöiden kanta-asiakkaiksi. Kanta-asiakkuus ei kuitenkaan kahlitse. Arviolta kolmekymmentä prosenttia metsänomistajista hoitaa puun myyntinsä alusta alkaen ilman välikäsiä. Myös Metsä Groupille ja Stora Ensolle sopimusasiakkaat ovat merkittäviä puunhankinnassa. Metsäyhtiöiltä ei samanlaista edunvalvontaa voi odottaa, mutta muita etuja kylläkin. Puukauppahyötyjen ohella sopimusasiakkaat saavat yhti?östä riippuen erilaisia etuja esimerkiksi metsäsuunnitteluun, verotukseen ja sähköisiin palveluihin. Parhaimmat edut, kuten etusijan puukaupassa, saavuttaa vasta korkeimman kanta-asiakkuuden tasolla kultatähtiasiakkaana. Kanta-asiakkuudessa ei ole lojaliteettipykäliä”, summaa Stora Enson viestintäja asiakkuusjohtaja Janne Partanen. Metsänhoitoyhdistysten vuosikertomusten mukaan seitsemänkymmentä prosenttia metsänomistajista on tähän asti tilannut puunmyyntisuunnitelman metsänhoitoyhdistykseltä ja heistä noin neljäkymmentä prosenttia kilpailuttanut leimikkonsa valtakirjalla. Yhtiö lupaa sopimusasiakkaalleen menekkija hintatakuun ja odottaa vastineeksi etusijaa puunostossa. UPM, Stora Enso ja Metsä Group kuitenkin kertovat sopimusasiakkaidensa määrän kasvaneen tasaisesti viime vuosina. Siitä voi halutessaan erota kirjallisella ilmoituksella. Edunvalvonta jää kuitenkin metsänomistajan harteille. Kumppanuusasiakkaaksi voi liittyä milloin vain, mutta muutama toive UPM:llä on. Takuulla kaupaksi Yhdistykset avustavat paitsi puun myynnissä ajavat myös metsänomistajien etuja aina EU:ssa asti. Ihan pienien tilojen ei välttämättä kannata rakentaa kumppanuutta, vaan tehdä yksittäistä puukauppaa ja ostaa palvelupaketteja”, UPM Metsän markkinointija asiakkuuspäällikkö Paula Savonen kertoo. Ehdoissa eroja Kanta-asiakkaaksi liittyminen on ilmaista, mutta liittymisehdoissa on eroja. Kolmesta suuresta metsäfirmasta ainoastaan Stora Enso huolii kanta-asiakkaakseen eli tähtiasiakkaakseen kenet vain. Puunmyyntiä alkuvuodesta ei siis tarvitse jännittää, sillä puunhintojen mahdollinen nousu hyvitetään. Tästä on hyötyä esimerkiksi myrskyja kirjanpainajapuiden myynnissä sekä talvileimikoiden kauppaamisessa. Metsä Groupilla lähes kaikki puu tulee Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä. Metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden ohella metsäyhtiön kanta-asiakkuus on yksi vaihtoehtoinen tapa hoitaa puukaupat ja metsät. Myös muille kuin kanta-asiakkaille on tarjolla omat palvelunsa. Puita ei siis ole pakko myydä kilpailuttamatta, vaikka kanta-asiakas olisikin. Myös Metsä Groupilla jäsenetuja hoitosopimusasiakkaiksi valikoituvat suuremmat tilat. ”Jotta meillä pystyy liittymään kanta-asiakkaaksi, metsissä pitää olla säännöllisesti hoidettavaa ja hakattavaa”, kertoo Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. Kaikki kolme suurta yhtiötä tarjoavat kanta-asiakkaidensa puulle hintaja menekkitakuun. ajassa 12 29. Kumppanuusasiakkaalla tulee olla metsäsuunnitelma, aktiivinen ote metsänhoitoon ja tilan tulisi olla keskikokoinen. MTK:lle alkuvuodesta maakunnista tulleet uutiset uumoilevat, ettei metsänhoitoyhdistyksen jäsenmääriin ole luvassa merkittävää muutosta. ”Metsänomistaja liittyy kanta-asiakasohjelmaan automaattisesti tekemällä meidän kanssa puukaupan. UPM ei sekään ota kantaa asiakkaidensa syrjähyppyihin. Puukauppaan kannustetaan myytyjen mottien mukaan maksettavilla bonuksilla. ”Metsänomistajilta on tullut erittäin vähän eroilmoituksia metsänhoitoyhdistyksiin”, kertoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. ”MeTsIssä pITää OllA sääNNöllIsesTI hOIdeTTAvAA jA hAKATTAvAA.”. Lisäksi Stora Enso ja Metsä Group tarjoavat mahdollisuutta sijoittaa puukaupparahoja
Harvennushakkuu 44,66 . 15,32 . 55,33 . 15,38 . Hankintahinnat 53,64 . 13,90 . Hankintahinnat 56,86 . 15,20 . 29,90 . 56,79 . 15,37 . 14,98 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,34 . 46,69 . 49,20 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,90 . Uudistushakkuu 56,94 . nousussa . 54,61 . 54,39 . 54,15 . 18,20 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,35 . 12,99 . KESKi-Suomi . 34,06 . 13,91 . ajassa 13 29. 14,89 . 46,67 . 22,49 . 26,59 . TIIA PUUKILA talvilEimiKoidEn korjuu on hyvässä vauhdissa. 23,66 . 17,65 . Hankintahinnat 55,61 . Kymi-Savo . 28,66 . 46,59 . 20,43 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,83 . 17,75 . Harvennushakkuu 48,85 . 15,64 . 14,28 . 17,77 . 27,15 . 18,13 . Savo-Karjala . 29,69 . 15,27 . 16,71 . 14,98 . Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa pitää tilannetta outona. 29,00 . 28,90 . 46,36 . nousussa . 16,51 . 29,47 . 53,86 . Uudistushakkuu 55,39 . 15,32 . Hankintahinnat 56,33 . 14,75 . ”Sellun hinta nousee, mutta raaka-aineen kysyntä heikkenee ja hinta laskee.” Kuidusta ylitarjontaa Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Euroa m viikot 1–4 , 2015 2014 2013 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60. 17,08 . Ensiharvennus 45,94 . 53,80 . 28,18 . 15,08 . Ensiharvennus 47,11 . 44,10 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,32 . 54,37 . 38,19 . 18,08 . 43,62 . Harvennushakkuu 47,65 . 53,37 . 21,93 . Uusiin talvikorjuukohteisiin ei kuitenkaan juuri tule tarjouksia. nousussa . 14,98 . 45,38 . 14,65 . Uudistushakkuu 51,90 . 16,66 . 24,26 . 17,73 . TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 1–4 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 623 752 Etelärannikko 21 660 Pohjanmaa 28 813 Lounais-Suomi 42 476 Häme-Uusimaa 74 759 Kaakkois-Suomi 36 753 Pirkanmaa 37 285 Etelä-Savo 95 726 Etelä-Pohjanmaa 49 728 Keski-Suomi 41 509 Pohjois-Savo 60 180 Pohjois-Karjala 44 718 Kainuu 9787 Pohjois-Pohjanmaa 47 138 Lappi 33 218 Ostomäärät viikolla 4 metsäkeskuksittain EtElä-Suomi . 46,29 . 25,73 . Uudistushakkuu 47,50 . 54,34 . 16,61 . ”Yksittäisiä talvileimikoita on vielä mennyt kaupaksi, mutta pääpaino on kesäja kelirikkokohteissa”, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. 27,66 . 37,32 . 14,53 . 48,90 . 14,70 . 44,88 . 16,58 . 48,17 . 47,15 . Ensiharvennus 45,01 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 45,06 . KoKo maa . 17,50 . Harvennushakkuu 47,09 . 17,10 . 17,07 . 45,09 . 14,71 . 14,70 . 12,06 . 51,48 . 28,44 . 44,19 . 37,08 . 13,42 . Uudistushakkuu 56,38 . 13,45 . 14,58 . Hankintahinnat 53,97 . 13,75 . 42,91 . 30,23 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,78 . 14,95 . 26,74 . 15,04 . 16,50 . Ainoastaan turvemailla roudan puute hidastaa hakkuita. 53,46 . 20,54 . 14,29 . 25,83 . 16,68 . Uudistushakkuu 55,80 . 43,28 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 37,18 . 15,13 . 19,39 . 14,28 . Tukeista mänty on halutuin, kuusitukin kysyntä on heikompaa. 29,58 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 16,97 . 44,65 . Harvennushakkuu 43,55 . 16,62 . 23,37 . 14,93 . 50,80 . 13,82 . Hankintahinnat 61,02 . 36,52 . 21,16 . 27,29 . 52,17 . 16,50 . EtElä-Pohjanmaa . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 33,07 . 22,04 . 12,01 . 22,36 . Sama tilanne on Päijänteen, Oulun seudun, Etelä-Savon sekä Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksissä. 13,94 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,56 . nousussa . Harvennushakkuu 48,62 . 42,53 . 14,42 . 13,00 . 13,58 . nousussa . 14,20 . 24,41 . Puutavaralajien kysyntä vaihtelee eri puolilla Suomea. Ensiharvennus 45,30 . 15,32 . 43,25 . 17,65 . 16,31 . 14,26 . Hankintahinnat 57,17 . Uudistushakkuu 56,43 . 53,79 . 41,80 . Uudistushakkuu 56,86 . 17,61 . 17,25 . 15,22 . Ensiharvennus 44,90 . 35,73 . 13,51 . 13,89 . 55,14 . 14,68 . 41,46 . 18,87 . 30,82 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,07 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 14,69 . nousussa . 21,01 . 36,15 . Harvennushakkuu 47,54 . Ensiharvennus 12,32 . nousussa . 28,09 . 13,90 . 34,13 . laPPi . 43,88 . 16,83 . Koivukuitua ostetaan, mutta mäntyja kuusikuitu menevät huonosti kaupaksi niin pystykuin hankintakauppanakin. 25,09 . 12,69 . 28,75 . 49,97 . 24,30 . 15,82 . Ongelmallisin on kuitupuu. 17,14 . 14,90 . 17,13 . Ensiharvennus 45,11 . 20,77 . 18,29 . 44,25 . 14,06 . 21,22 . 54,76 . 47,45 . 55,50 . 12,49 . 12,41 . 14,02 . Kainuu-Pohjanmaa . 40,97 . 30,08 . nousussa . 29,53 . 17,90 . 13,48 . 28,71 . Keskija Etelä-Suomessa kauppansa tekevät lähes kaikki, Oulun seudulla ei juuri mikään. 46,30 . 17,40 . 13,25 . 20,78 . 28,07 . 11,13 . Ensiharvennus 44,55 . 43,26 . 29,74 . 18,03 . Harvennushakkuu 46,59 . 32,60 . 55,36 . 39,96 . 15,18 . Hankintahinnat 54,14
Mäntyjä vaivaa kalipula, jos neulasten kaliumpitoisuus on alle neljä milligrammaa grammassa. Lannoitustarpeen voi todeta myös neulasten ravinnepitoisuuksista. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 M E T S ä S T ä 14 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat P uutuhka on nerokas ja luonnonmukainen lannoite. Neulasnäytteitä tutkii esimerkiksi Eurofins-viljavuuspalvelu. ”TUhKAA vOIdAAN levITTää MUUTAMA vUOsI hAKKUIdeN jälKeeNKIN.” Helikopterityömaalla tahti on kiivas. Typpeä suhteessa muihin ravinteisiin on runsaasti, ja ravinteiden epätasapaino rajoittaa puuston kasvua. Fosforilla pulan raja on männikössä 1,3 milligrammaa ja kuusikoissa 1,7 milligrammaa grammassa. Kolmen tonnin Tuhkasta tuottoa Tuhkalannoitus tuottaa lisäpuuta suometsässä jopa sata kuutiota hehtaarilla – aika hyvin noin 400 euron sijoituksella. Tuhka sisältää muun muassa kalia, fosforia ja booria – typpi sen sijaan haihtuu. Avosoista muodostuneita suometsiä nimitetään kakkostyypin turvekankaiksi. Ohutturpeisilla soilla puut saavat ravinteet turpeen alla olevasta kivennäismaasta. METSÄNHOITO. Otollisinta kakkostyypin turvekankaille Parhaita kohteita ovat turvekankaat, jotka alkuaan ovat olleet ravinteikkaita avosoita. Kivennäismailla tuhkasta ei juuri ole apua, koska typen niukkuus rajoittaa yleensä puuston kasvua. Lannoitus ei kannata, jos turvetta on alle puoli metriä. Yhtiön päätuote on PK 3000 -tuhkalannoite. Lannoitustarpeen määrittämisessä auttaa neulasista tehty ravinneanalyysi. 29. Tyhjä tuhkakuuppa vaihtuu täyteen muutamassa sekunnissa. Tuhka on siten erinomainen lannoite, kun maassa on runsaasti typpeä mutta niukasti muita ravinteita. Tärkein tuhkalannoitteiden valmistaja Ecolan Oy täydentää raakatuhkan ravinnesisällön suositusten mukaisiksi. Turvemailla tilanne on usein tällainen. Kalipula kellastaa alikasvoskuusia Varma merkki kalin puutteesta ja tuhkalannoituksen tarpeesta on alikasvoskuusien edellisten vuosien neulasten kellastuminen. Terästettyä ja raakaa tuhkaa Tuhkalannoituksia tehdään sekä voimalaitosten raakatuhkalla että ”terästetyillä” tuhkalannoitteilla. ”Kolmen tonnin hehtaariannos sisältää 40 kiloa fosforia, 80 kiloa kalia ja kilosta kahteen booria”, selvittää myyntipäällikkö Heikki Suvanto Ecolan Oy:stä. Kasvaessaan puu ottaa maasta tarvitsemansa ravinteet ja säilöö ne puuainekseen. Ravinteet ovat tasapainossa, kun N/P-suhde on 10–11 ja N/K-suhde 3–4. Ecolan Oy levittää lannoitetta pääosin helikoptereilla. Jos suhdeluvut ovat tätä suuremmat, kohde on otollinen tuhkalannoitukseen. Otollisimpia lannoituskohteita ovat viljavimmat mustikka-ruohoturvekankaat. Typpivaroiltaan niukkojen varputurvekankaiden lannoitukset eivät yleensä kannata. ”Kakkostyypin turvekankaat tunnistaa siitä, että valtapuustossa on sekapuina hieskoivuja”, neuvoo tutkija Markku Saarinen Luonnonvarakeskus Lukesta. Lisäksi tuhka on emäksistä, joten se neutraloi metsämaata. Mitä korkeampi suhde, sitä varmemmin tuhka lisää puuston kasvua”, selvittää tutkija Mikko Moilanen Lukesta. Kerralla kopteri ottaa tonnin tuhkaa, joka leviää metsään alle parissa minuutissa. Kuusikossa pulasta kertoo alle viiden milligramman pitoisuus. Kun puu palaa, mineraaliravinteet rikastuvat tuhkaan. ”Kannattaa verrata typen ja fosforin (N/P) sekä typen ja kaliumin (N/K) suhdetta
Otso levittää Etelä-Pohjanmaan soille Kaskisten voimalaitostuhkaa. hehtaariannos tuhkaa maksaa metsään levitettynä reilut 400 euroa. Taajat alikasvokset kannattaa silti tällöinkin raivata, jotta lisäravinteet saadaan ohjattua valtapuuston käyttöön. Pyri yhteishankkeisiin naapurien kanssa. Helikopterilla lannoitteet voidaan levittää myös ennen harvennuksia. METSÄSTÄ 15 29. Vähäarvoisia puustoja tai vedenvaivaamia maita ei kannata lannoittaa. ”Kasvuetu jatkuu kiertoajan loppuun, vaikka tuhkan tuomat lisäravinteet ehtyvätkin. 3–4 tonnia hehtaarille. 6 Vain hoidettujen metsien lannoitus on kannattavaa. ”Käytännössä tuhkaa voidaan levittää muutama vuosi hakkuiden jälkeenkin”, selvittää Otson Sinko. Viiden tonnin hehtaariannoksella voimalaitostuhkaa saadaan suositeltu ravinnemäärä. Ennakkoraivaa tuhkalannoitettavat metsät. Hyvin hoidettuihin kasvatusmetsiin Tuhkalannoitus, kuten muutkin lannoitukset, on keino parantaa hoidettujen metsien puuntuottoa. Parhaan hyödyn saa, kun lannoituskohteiksi valitsee ensiharvennettuja metsiä. Vesitalous kuntoon. Näin tuhkalannoitus vaikuttaa kiertoajan loppuun asti. Katso neulasia. Parhailla kohteilla – runsastyppisillä turvekankailla – tuhkalannoitus tuottaa helposti sata kuutiota lisää puuta hehtaarille, usein jopa enemmän. Tee tarpeelliset ojitukset kun lannoitat. Neulasanalyysi helpottaa lannoitustarpeen arviointia. Maalevityksenä lannoitus maksaa noin 300 euroa hehtaarilla, kun kuljetusmatka on enintään sata kilometriä. ”Käytännössä lannoitetaan monenlaisia turvemaita, joten kasvun lisäys ei aina yllä sataan kuutioon. ”Tietysti myös lannoituksen hinta kohoaa. Puustoa vaivaa kalipula, kun vuotta vanhemmat neulaset kellastuvat. Kun tuhka levitetään maasta, harvennus ja lannoitus on paras tehdä samana talvena. Kali varastoituu puustoon ja siivittää kiertoajan loppuvaiheessa erityisesti tukkipuun lisäystä”, Mikko Moilanen arvioi. Harvenna metsä.. Ennakkoraivaukset on tehtävä sekä hakkuun että tuhkan levittämisen onnistumiseksi. ”Evira on analysoinut tuhkan ravinnepitoisuudet ja laatinut tuoteselosteen. Harvennuksen jälkeen tuhkaa levittävä metsätraktori käyttää hakkuussa avattuja ajouria, jotka puun ajon jälkeen yleensä jäätyvät kantaviksi. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 Vinkit tuhkalannoitukseen Entisille avosoille syntyneet metsät ovat parhaita. Ilman sitä tuhkaa ei kaupallisesti voisi levittää metsiin”, kertoo aluepäällikkö Jarmo Sinko. Tuhkalannoitus on keino parantaa hyvin hoidettujen metsien kasvua. Turvemailla on siis harvennusten lisäksi huolehdittava tarvittavista ojituksista. Tuhkalannoitus alkaa kiihdyttää puuston kasvua 4–5 vuoden kuluttua lannoituksesta. Taloudellista optimia emme ole laskeneet.” 20–30 vuotta lisäkasvua Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua 20–30 vuotta. Tuhkalannoitus vaikuttaa 20–30 vuotta. Kasvu tosin alkaa lisääntyä vasta 4–5 vuoden kuluttua lannoituksesta. Ojitukset tehdään lannoituksen jälkeen, koska ojat vaikeuttaisivat koneiden kulkua työmaalla. FA-forestin Heikki Suvanto, vaikka myyntimies onkin, esittää varovaisemman arvioin. 3–4 tonnin hehtaariannoksilla puuston kasvua voidaan lisätä 20–30 vuodeksi. Parin kolmen kuution vuotuinen lisäkasvu hehtaarilla 20–30 vuoden ajan on realistinen lupaus.” Tutkija Mikko Kukkola kertoo, että hehtaarikohtaista lannoiteannosta suurentamalla saadaan runsaampi ja pidempään jatkuva kasvun lisäys
Vuoden 2019 loppuun asti aikaa tehdä työt ja lunastaa rahat. syyskuu metsÄVAKuutus, HeiNÄYs JA rAiVAus Ympäri vuoden myrskyää, käy aina tarkistamassa tuhot. Iloa hirvikärpäsistä. tai 1 3.5.2015. Syysistutusten viimeiset hetket. Kesän ja syksyn metsätyöpalveluiden (esim. raivaus) tilaus. Hirvijahti käynnissä.. Edellisen vuoden kuitit ja selvitykset aikajärjestykseen, ajopäiväkirja ajan tasalle. Lainmukaiset viimeiset päivämäärät kuusipuun poistolle: maan eteläosa 15.7. Männyn pystykarsinta. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 METSÄSTÄ M et sä n o M is ta ja n v u o si 20 15 M et sä le ht i ko ko si m et sä no m is ta jil le m ui st ili st an tä lle vu od el le . kesäkuu KirJANPAiNAJAt Alkukesä on ollut lämmin-> kirjanpainajapuut pois Etelä-Suomen metsistä jo kesäkuussa! Jätä vanhat ja jo lahoavat tuulenkaadot, poista tuoreet kaatuneet. pystykarsinta) Vanhan lain mukaiset hakemukset metsäkeskukseen viim. lokakuu rAiVAus JA sAHoJeN sYYsHuolto Taimikon harvennusta raivaussahalla, kun sää sallii. O ta ta lte en ta i lä he tä ka up un gi ss a as uv ill e pe ri lli si lle . Tarkista nuorten taimikkojen heinäystilanne. taMMikuu Veroilmoitus! Viimeiset palautuspäivät: 2.3.2015 arvonlisäverovelvolliset ja verotusyhtymät, 2.4.2015 liikkeenja ammatinharjoittajat, muut metsänomistajat 7. 17.4.2015. Heinää nuorten taimien ympäristöt ennen lumen tuloa. (Soita ja varmista, että hakkutähteet on viety pois istutusaukolta.) Nauti hyttysten vähyydestä. toukokuu KYlVÖ JA istutuKset Takapalstan ENNAKKORAIVAUS ennen hakkuukoneen saapumista! Männyn siemenet maahan juhannukseen mennessä. Polttopuiden halkominen. Tarkista keväällä istutettujen taimien kunto. Sieniä kasvaa Karhunkankahalla. 16 29. ja keskinen Suomi 24.7. Havupolttopuiden kaato. TE KS TI VA LT TE R I SK YT TÄ KU V IT U S A N N A B A CK Oma suojelum etsä on myös käytävä tarkis tamassa , sillä suojelu alueilta levinnee t hyön teistuho t voivat johtaa korvaus velvoitt eeseen. Huolla pelit ja vehkeet kuntoon kevättä varten. HelMikuu KemerA JA PolttoPuut Metsänuudistamiskemera hakuun! (Tarkista myös muut poistuvat tukimuodot, esim
Käy oman metsän ra jat läpi naapuri n isännän tai metsäne uvojan kans sa. Ensi vuoden ojitukset. Nauti luonnosta. Kysy tarjous talvileimikosta. Oman metsän riistaja luontokohteet, pitäisikö niitä olla lisää. Tarkista korjuujäljen tulos ja metsäteiden kunto tukkikuormien jälkeen. Miten säilyttää sienija marjapaikat tulevan vuoden hakkuissa. Kaada polttopuuksi menevät lehtipuut, rungot ovat kuivia. Kuka tekee päätehakkuun uudistamistyöt: maanmuokkaus, kylvö, istutus. tarkista metsän kunto. Viimeisimpänä perustetut taimikot, mahdolliset lumi-, pakkasja eläintuhot. Seuraa puunhintaa läpi vuoden. HuHtikuu PUUKAUPPA Ota yhteys metsänhoitoyhdistykseen, yhtiöiden ostomiehiin tai muihin metsäpalveluntarjoajiin. Maaliskuu METSÄN TARKISTUS Kun lumi sulaa . kertaa vapaaehtoinen). Lisää puuta myyntiin. Tilaa taimet ensi keväälle! Mitä puulajia. Joulu: keskustele metsäperinnön siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle. Heinäkuu TAIMIKON PERKAUS JA RÄSTITYÖT Lehtipuiden perkaus kuusen ja männyn taimien ympäriltä. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksulaput saapuvat (1. Raivausta paarmojen keskellä. joulukuu PÄIVITÄ METSÄSUUNNITELMA Mitä metsänhoitotöitä pitää tehdä tulevina vuosina. Katso GPS:stä , missä kohtaa rajaa mennää n. elokuu PUUKAUPPA JA KIRJANPAINAJAT Metsätyömaat käynnistyvät lomien jäljiltä. Tarvitaanko täydennysistutuksia. Lehtipuiden ravinteet isoissa lehdissä, joten myöhempi vesominen voi jäädä pienemmäksi. Mieti takapalstan korjuukelpoisuutta ja metsäteiden parannusmahdollisuuksia. Mitä lapset haluavat omalta metsältä ja kuka metsiä hoitaa?. 17 29. Marraskuu HANKINTOJEN MIETINTÄ Uudet hankinnat: saha, turvahousut, uusi kypärä, mönkijä ja pottiputki. Poimi mustikoita. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 METSÄSTÄ M et sä n o M is ta ja n v u o si 20 15 Juttua varten on haastateltu Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaa Petri Soikkelia, rahoitusja tarkastuspalvelujen päällikköä Aki Hostikkaa Suomen metsäkeskuksesta ja metsäkeskuksen metsäneuvojaa Lars Ekmania. Kuusiko t kannatt aa elokuus sa tarkista a kirjanpa inajien varalta uudellee n ja kirjanpa ina jien iskemät puut poistaa metsäst ä ennen kuin kuoriais et siirtyvät karik keeseen talvehti maan. Tuore metsäno mistaja: tutustu metsääs i kevääl lä. Oma suojelum etsä on myös käytävä tarkis tamassa , sillä suojelu alueilta levinnee t hyön teistuho t voivat johtaa korvaus velvoitt eeseen. Heikost i kaupaks i menevä ä talvileim ik koa kannatt aa yrittää ujuttaa samaan pakettii n arvokka an kesäleim ikon kanssa. Ovatko metsäni vesiasiat kunnossa. Hakkuuaika ja -tapa. Onko raivaussahalle töitä. Mietintätauko: mitä metsältäni haluan. Myynkö puuta ensi vuonna
Täälläkin oli suuret hakkuut”, Berg kertoo. Visakoivu työllistää Tuuli pyörittää lunta ikkunan takana. ”Teemme metsissä mitä ehdimme, ja loput jätämme tekemättä. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 metsänomistaja LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat I rti massan tuottamisesta. Päätehakkuiden aika on Bergin mukaan sitten, kun puun hinta nousee. Jos molemmista tavoitellaan samaa tuottoa, pitää mäntytukkia olla paljon enemmän”, Berg sanoo. ”Siinä on suuri ero, onko rekkakuormassa mäntytukkia vai sorvivisaa. ”Puun reaaliarvo on romahtanut. Veromuutoksen jälkeen tilan metsiä on lähinnä harvennettu. ”Monet pinta-alaveroa maksaneet tekivät suuret hakkuut, kun puukauppatuloista ei vielä tarvinnut maksaa veroa ja uudistivat metsät siirryttyään puun myyntitulojen verotukseen, jolloin uudistamiskustannukset sai vähentää verotuksessa. Ensimmäiset visakoivunsa Berg istutti 1990-luvun puolivälissä ja niitä kasvaa tilalla luontaisestikin. Bergin vaimo Jaana Anttila on töissä tilan ulkopuolella. Vanhat kuusikot saivat silloin väistää visakoivujen tieltä. Metsänhoitotöissä apuna on jo parikymmentä vuotta ollut tuttu metsuri, viime vuosina myös omat pojat. Perinteisiä metsänhoitotöitä, kuten raivaussahahommia, en Visakoivuista työtä ja tuloa 40 000 visakoivua työllistävät Janne Bergin niin, että perinteiset metsätyöt jäävät muille. Se on ollut metsänomistaja Janne Bergin ohjenuora reilut 30 vuotta – koko sen ajan, kun hän on isännöinyt Artjärvellä Päijät-Hämeessä sijaitsevaa maatilaa. METSÄSTÄ 18 29. Jack russellinterrieri Martta katselee pöydältä, näkyykö lintulaudalla lintuja. Valtaosa noin 40 000 visakoivusta on kuitenkin istutettu tai kylvetty 2000-luvun alkupuolella – samassa yhteydessä, kun tilan metsät siirtyivät pinta-alaverotuksesta puun myyntitulojen verotukseen. Itse keskityn visakoivun karsintaan. Metsää Bergillä on ”vähemmän kuin UPM:llä mutta enemmän kuin metsänomistajilla keskimäärin”, joitain satoja hehtaareja. Kauempana avautuvat tilan metsät. Apu löytyisi hänen mielestään verotuksen keventämisestä. Kustannukset ovat nykyään kuitenkin aivan toisenlaiset kuin 1980-luvulla.” Bergin mielestä metsätalouden kannattavuus onkin nykyään metsänomistajan suurin haaste. Pelloilla tuotetaan nurmisiemeniä ja metsissä kasvaa kuusten, mäntyjen ja koivujen lisäksi erikoispuulajeja, joulukuusia ja visakoivuja. Kuusitukista saa tällä hetkellä 55–60 euroa kuutiometriltä, kun siitä vuonna 1984 sai reilut 46 euroa kuutiometriltä. ”TeeMMe MeTsIssä MITä ehdIMMe, jA lOpUT jäTäMMe TeKeMäTTä.” Janne Berg aikoo karsia visakoivujensa rungot kolmen neljän metrin korkeuteen.
Tuuli puhaltaa lunta kasvoille. Visakoivun oksapaloista syntyy avaimenperiä. Rinne on etelään ja järvi pitää keväthallat loitolla”, Berg kertoo. Toispuoleiset männyt lisääntyvät pAlsTAllA Valohakuiset puulajit suuntaavat oksien ja osin päärangan kasvupistettä sinne, missä valoa saa eniten. . Berg kääntyy takaisin kohti pihapiiriä. Oksat kuolevat pellon puolella hitaasti: latvussuhde saattaa olla kaksinkertainen metsänpuoleiseen osaan verrattuna. ”Kuhan on tellätty”, Berg toteaa. Puut kasvavat hyvin, ja muodostuva puuaines on laadukasta. Sisällä verstaassa Bergiä odottaa laatikollinen visakoivujen oksista sahattuja kiekkoja. Berg osoittaa sormellaan kohti rantaviivassa näkyvää lahtea. Taakse jäävät douglaskuusikko ja mäen rinteessä kasvava visautunut vanha mänty. Mitä enemmän on valoisten aukkojen reunapuita, sitä enemmän on toispuoleisia mäntyjä. Istutustaimien määrässä voi tinkiä, koska taimet jakautuvat tasaisesti. Kun koivua poistetaan lyhytikäisempänä ja usein huonolaatuisempana puulajina harvennuksissa mäntyä enemmän, syntyy aukkoisuutta, joka näkyy aukkoja reunustavien mäntyjen toispuoleisena kasvuna. Mänty on valohakuisempi puulaji kuin kuusi. Lisäksi pellonpuoleinen rungon osa sisältää tummaa, puutuotteissa voimakkaasti kutistuvaa ja alituisesti elävää lylyä. Toispuoleiset männyt ovat lisääntymässä. Janne Bergin metsätyövarusteisiin kuuluu oma metsäkone. . Berg aikoo karsia visakoivut kolmen neljän metrin korkeuteen. Yksi syy on, että yritetään kasvattaa samassa metsikössä mäntyä ja koivua. Siellä on yksi tilan joulukuusiviljelmistä. Metsistä löytyy ”ihan kaikkea” lehtikuusista pihtoihin ja jaloihin lehtipuihin. Laatumäntyä kasvatettaessa tasainen kasvatusasento on varmin ratkaisu. Siellä, missä männyn oksat ja jopa runko suuntautuvat valoisaa aukkoa kohti, kuusi saattaisi vielä kasvaa aivan pystysuoraan, ja oksien epäsymmetrisyyden havaitsisi vain mittaamalla. Suuntautumisen ansiosta lehdet ja neulaset pääsevät yhteyttämään valon avulla vettä ja hiilidioksidia uusiksi puusolukoiksi. Laatumännyn tarvitsijoille tällainen toispuoleinen mänty on kauhistus. Alempana näkyy jään peittämä järvi. 1990-luvun alussa paikalla laidunsivat lampaat. . Pienissä aukoissa on reunapuita yhteensä yli kolme kertaa enemmän kuin tavanomaisen kokoisessa kolmen hehtaarin aukossa. Laatumännyn kasvatuksen lyhyt ohje on säilynyt samanlaisena siitä, kun Metsätieteellistä koelaitosta professorin tehtäviensä ohella johtanut Olli Heikinheimo sen muotoili lähes sata vuotta sitten. . Ilmiön voimakkuus ja sen aiheuttamat haitat näkyvät jyrkimmin pellonlaitamänniköissä. Vasemmalla oleva vapaa tila on tehnyt männystä vahvasti toispuoleisen. Ne hän aikoo hioa talven kuluessa avaimenperiksi. Jo 3 000 tainta hehtaarilla antaa hyviä mahdollisuuksia laatuun. Ja sen jälkeen toistuvin alaharvennuksin annetaan symmetrisesti kehittyville latvuksille elintilaa. 1990-luvun lopulla lampaat vaihtuivat mustakuuseen, omorikakuuseen ja tavalliseen metsäkuuseen, joita Berg välittää paikalliselle joulukuusimyyjälle. Hän arvioi, että jos olisi etukäteen tiennyt, miten suuri työ visakoivujen kasvattamisessa on, hän olisi saattanut miettiä niiden tilalle jotain muuta. ”Olimme ensimmäisiä tiloja, joissa panostettiin perinnemaisemien hoitoon”, Berg kertoo. Kylvetyn visakoivikon rungoissa näkyy siellä täällä mustaa maalia. Tämä reaktiopuu aiheuttaa, että siitä tehdyt puutuotteet kieroilevat jatkuvasti ilman kosteuden muuttuessa. Suuremmista hakkuutuloista hän arvioi kuitenkin vasta poikiensa pääsevän osallisiksi. Kun myös tuulituhojen välttäminen on helpompaa uudistushakkuita keskittämällä, ihmetellä täytyy, miten sitkeässä elää usko pienaukkojen mahdollisuuksiin. Visakoivua ja mustakuusta lukuun ottamatta tilalla kasvavat erikoispuulajit on hänen mukaansa istutettu lähinnä uteliaisuudesta. Tärkeintä on runsas männyntaimien määrä uudistettaessa, tehtiinpä se sitten luontaisesti, kylväen tai istuttamalla. Pellon puolelle suuntautuvat osat ovat pitkiä ja paksuja, kun taas vastakkaisella puolella oksat ovat lyhyitä ja hentoja. Valtaosa joulukuusiviljelmästä on mustakuusta, sillä siitä tulee Bergin mukaan hyvä joulukuusi, vaikkei sitä ehtisi leikata. METSÄSTÄ 19 29. Jäljellä oleva talvipäivä sopii hyvin avaimenperien hiomiseen.. Visakoivujen oksia pitää karsia joka kesä, ettei puista tule haaraisia ja oksaisia. Berg on merkannut puut, joiden arvioi olevan visoja. Puiden toispuoleisuutta edistävät myös pienaukot. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 Artjärvi MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Jos kylvötaimia saadaan uudistettavalle alalle tasaisesti esimerkiksi 4 000 kappaletta hehtaarille, se on hyvä alku. Jos valittavana on kymmenen pyöreää pienaukkoa, kukin 0,3 hehtaaria, tai vanhan koulukunnan yksi kolmen hehtaarin aukko, laatua tuotettaessa jälkimmäinen valinta on parempi. Lehtipuut pidetään taimikosta pois, mutta mäntyä harvennetaan vasta tyvitukin oksaisuuslaadun muodostumisen jälkeen. ”Niin se rytmi metsissä menee.” Uteliaisuudesta istutettu Lumi pöllyää verstaaksi muutetun vanhan navetan katolta. Paksut, kuivat oksat alentavat hintaa. . Verstaan ohi kulkeva tie vie visakoivikkoon. Vaikka puu on suora, kunnon sahatukkia siitä ei saa. Männyn laatu on heikoimmillaan silloin, kun metsä on epätasainen uudistamisvaiheen laikuittaisten epäonnistumisten ja myöhemmin tehtyjen pienaukkojen vuoksi. Pellon puolella kuolleet oksat eivät juuri karsiudu luontaisesti paksuutensa vuoksi, kun taas metsän puolella hennot kuolleet oksat häviävät hyvin vuosikymmenien kuluessa. . ”Douglaskuuset viihtyvät tässä hyvin. Mäen ympärillä kasvaa sekä kloonitaimista ja siementaimista istutettuja että kylvämällä perustettuja visakoivikoita. tee juuri lainkaan, mutta pojat ovat kiinnostuneet niistä”, Berg kertoo
Toinen iloisesti yllättänyt havainto oli ilmansuotimen puhtaana pysyminen – putsari hohti puhtaan valkoisena vielä noin viidentoista tankillisen jälkeen. ”Kaarnapiikit haittaavat hirrenhalkomista ja myös puiden karsintaa. Tällaista kokee harvoin. Tästä plussaa. Koesahauksessa saha toimi erinomaisesti. Vyötä ei ole tarkoitus kiristää uumalle. Ajatus kirkastui, kun esittelin liiviä hieman rohkeammin keskikehoaan kehittäneelle ammattimetsurille, jonka henkilöllisyys jääköön kuitenkin lähdesuojan piiriin. Hakkuuliivin ideana on siirtää varusteiden paino uumalta hartioille. Hakkuuliivi on tulossa Uittokaluston myyntiin, mutta toistaiseksi sen hinta on vahvistamatta. Sylinterin palotila on muotoiltu niin, että polttoaineen ja ilman seos muodostaa pyörteen, johon palokaasut sekoittuvat. Ryyppyja virrankatkaisin ovat erillään, toisin kuin eurooppalaisvalmisteisissa sahoissa. Ruotsissa Throw Saw -yhtiön nettikaupassa (throw-sawltd. Alenevien päästöjen lisäksi tekniikan luvataan parantavan tehoa ja alentavan polttoaineen kulutusta. Perusteluna oli, että tavallisella varustevyöllä on taipumus valua koko ajan alaspäin. Silti se on hyvä saha. Karsintaan se on raskas. Moottori pyörähti käymään miltei aina yhdellä nykäisyllä, jopa ensi kertaa käyttöön otettuna. Echo CS 620 SX hintaa ei ole vahvistettu, mutta sen edeltäjä CS 610 maksoi reilut 700 euroa. Nyt yritys on laajentanut tuotevalikoimansa Erling-hakkuuliiveihin. Echo suitsii moottorin pakokaasupäästöt Power Boost Tornadoksi nimeämällään tekniikalla. Hakkuutöihin – ainakaan suomalaismetsissä – jykevällä Echolla ei kannata lähteä. Pihapuu kaatuu, hirsi halkeaa Uutuus-Echosta tuskin tulee myyntimenestystä. Erityisesti vaikutuimme helposta käynnistyvyydestä. Kokeilin hakkuuliiviä pari päivää. Koukkukotelot ja muut varusteiden ripustimet kiinnitetään liivin helmassa kulkevaan vyöhön. kokeilTua MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Hakkuuliiviä markkinoi ruotsalainen Throw Saw -yhtiö, joka muutama vuosi sitten tuli tunnetuksi kehittämästään heittosahasta. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat SEPPO SYSMÄLÄINEN, asiantuntija E cho CS 620 SX kilpailee raskaassa keskisarjassa. Samalla vyö hivuttaa housuja polviin. ”PUTsARI hOhTI PUhTAAN vAlKOIseNA vIelä vIIdeNTOIsTA TANKIllIseN jälKeeN.” kokeilTua echo CS 620 SX » Sylinteritilavuus 59,8 cm3 » Teho 3,32 kW » Huippukierrokset 12 900 rpm » Paino 6,2 kiloa * » Polttoainesäiliön tilavuus 0,645 litraa » Öljysäiliön tilavuus 0,3 litraa » Maahantuoja Teräosa Oy » Valmistusmaa Japani » Hinta vahvistamatta *) ilman terälaitetta, tankit tyhjinä Echo CS 620 SX on vankka, ja ennakkotietojen mukaan edullinen voimasaha. Enemmänkin kaipasin leveän vyön tuomaa tukea ristiselälle. Suomessa tällainen ratkaisu lienee harvinainen. Moottorin sylinteritilavuus on 59,8 kuutiosenttimetriä. Hakkuuliiviä käytettäessä nostokoukkujen ja muiden varusteiden paino lepää hartioilla. Moottorin teho on rouheat 3,32 kilowattia, joten paksukin puu katkeaa ähkimättä. Hirsikehikon pohjakerrokseen tarkoitettu viisimetrinen, tyveltään 40-senttinen mäntytukki halkesi keskeytymättömällä sahauksella. Mahakkaalle metsurille Koukkukotelot sovitetaan liivin helmassa olevaan vyöhön. Saman kokoluokan Husqvarnat ja Stihlit maksavat noin tuhat euroa. Samaa tarkoitusta varten monet ruotsalaismetsurit virittävät henkselit vyöhönsä. Se toimi ongelmitta, mutta en suoraan sanoen oivaltanut, mitä etuja se tarjoaisi tavalliseen metsurinvyöhön verrattuna. Mies innostui ensi näkemältä liivistä. Huono saha olisi siinä urakassa hyytynyt. Saha painaa ilman terälaitetta, tankit tyhjinä 6,2 kiloa, mikä tarkoittaa noin kahdeksan kilon työpainoa, koska vakiovarusteena sahassa on 18 tuuman terälaippa. Hakkuuliivi auttaa, jos perinteinen varustevyö ei istu keskivartalolle. Liiviä käyttäen tältä vältytään. vpsite.se) liiviä ilman koteloita myydään 685 kruunulla, eli hieman alle 80 eurolla. Kahvasto on jämäkkä, ja saha tuntuu mutkattomalta käsitellä. Tosin tarkoitukseen sopivia henkseleitä on meilläkin myynnissä. Sen sijaan pihapuun kaatajille ja hirrenveistäjille roiman leikkuutehon tarjoava saha voi olla oiva peli. Metsäyrittäjä Seppo Sysmäläinen esitti vakuuttavan näytön uutuus-Echon voimasta. Öljypumppu on säädettävä, kuten ammattikäyttöön tarkoitetussa sahassa kuuluukin, ja ketju kiristyy sivulta. Jos hinta pysyy samalla tasolla, tarjolla on edullinen voimasaha. Liivejä on saatavilla koosta S kokoon XXL, ja mitoitus on runsas. Tukki halkesi kertasahauksella Varustelultaan Echo henkii japanilaista konservatiivisuutta. Äkkiseltään liivi ei siis vakuuttanut. Lisäksi liivissä on tuplavetoketju, joten väljyyttä voi muunnella alla olevan vaatetuksen mukaan. Niiden poistaminen helpottaisi sahan käsiteltävyyttä”, Sysmäläinen sanoi. 20 29. Laipan tyven molemmin puolin on järeät kaarnapiikit. METSÄSTÄ Ilmanpuhdistin pysyi yllättävän puhtaana koko koesahauksen ajan.
Se on taustoittava, ammattitaitoisesti toimitettu tietolähde kaikkeen metsääsi liittyvään päätöksentekoon. Metsälehti. Me teemme työtämme sinun ja metsäsi parhaaksi. Metsälehti on puolueeton. pitää nähdä. Me emme tätä ole keksineet! Näin meille on kerrottu. Toimialansa arvostettu tekijä on aina vain ja ainoastaan metsäsi puolella. Mikään muu metsämedia Suomessa ei voi sanoa samaa. Ei ihme, että Metsälehdellä on tapana periytyä metsän mukana sukupolvelta toiselle. metsä Koska Metsälehti tietää, mitä metsässä tapahtuu juuri nyt. Tilausmaksun saa helposti takaisin jo yhden ainoan numeron vinkeillä ja neuvoilla. Asiaa suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle.. Metsälehden jokainen numero todistaa tarpeellisuutensa hyödyllisillä vinkeillä ja neuvoilla
TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 tuessaan tiivistyy vuosisatoja. ”Toki kasvit keräävät itseensä metalleja eri tavoin. Harvinaisten maametallien erottaminen kiinnostaa myös Jyväskylän Energia Oy:tä. ”Kivihiilituhkan harvinaisten maametallien talteenotto on arvioitu kannattavaksi, kun pitoisuus on yli 1 000 milligrammaa kilossa. Turpeen tuhkassa harvinaisia maametalleja on korkeampina pitoisuuksina kuin puun tuhkassa, koska turve muodosPuutuhkasta kaivosten kilpailija Puun ja turpeen tuhkassa on harvinaisia maametalleja. Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Siiri Perämäki kehitti ja patentoi liotusmenetelmän, jolla harvinaiset maametallit voidaan saostaa tuhkasta. Samalla tuotanto on lähes kokonaan Kiinan käsissä, ja maa rajoittaa vientiä, mikä merkitsee niukkuutta. Jyväskylän Energian kaksi energialaitosta tuottavat vuodessa tuhkaa yhteensä 56 000 tonnia. Nimet ovat outoja, mutta hypistelemme aineita päivittäin. Euroopan unioni onkin nimennyt harvinaiset maametallit kriittisiksi materiaaleiksi, joille etsitään uusia lähteitä. Niinpä niiden kysyntä kasvaa. Jatkamme Jyväskylän Energian kanssa selvityksiä puutuhkan hyödyntämiseksi”, Perämäki kertoo. ”Yleisimmin esiintyvät ovat tietysti halvempia. Jyväskylän yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevä Siiri Perämäki tutki väitöskirjatyössään, onnistuuko harvinaisten maametallien erottaminen voimalaitosten tuhkasta. Kymenlaakso, Satakunta ja Inarinseutu Lähde: GTK Tärkeimmät maametallien esiintymisalueet H en ri Pe rä m äk i. Periaatteessa harvinaisia maametalleja on maankuoressa kaikkialla, mutta niin vähäisiä määriä, ettei niitä yleensä pystytä kannattavasti erottamaan. Kun puu poltetaan, sen alkuaineet rikastuvat tuhkaan. Niiden talteenottoa tutkitaan Jyväskylän yliopistossa. Kehityspäällikkö Risto Ryymin ja Siiri Perämäki tutkivat tuhkanäytettä Keljonlahden voimalaitoksella. Pitoisuudet promilleluokkaa Puut, kuten muutkin kasvit, ottavat ravinteita maasta, ja niitä karttuu puuainekseen. Samaa sarjaa ovat muun muassa skandium, yttrium ja lutetium. M ik ko R iik ilä MIKKO RIIKILÄ J oku ehkä muistaa koulun kemian tunneilta hassunnimisen alkuaineen lantaanin. Se on yksi tuhkan sisältämistä harvinaisista maametalleista. Ratkaisevaa on, että eri alkuaineet pystytään erottamaan”, Siiri Perämäki kertoo. Harvinaisia maametalleja käytetään muun muassa erilaisten kosketusnäyttöjen valmistukseen. Eri puulajeista muodostuvia tuhkia Perämäki ei tutkinut. Kaikkiaan Suomen voimaloissa syntyy lentotuhkaa arviol ta 600 000 tonnia. Menetelmä on patentoitu. METSÄSTÄ 22 29. Pilottilaitoksen rakentaminen Jyväskylään on suunnitteilla. Perämäen tutkimus osoitti, että voimalaitosten lentotuhkassa oli harvinaisia maametalleja enimmillään 560 milligrammaa kilossa, siis vähän yli puoli promillea. ”Samalla voitaisiin saada talteen myös metsälannoitteissa käytettävät hivenravinteet kuten kalium ja boori.” Menetelmää on toistaiseksi testattu vasta laboratoriossa. Jos siitä heruisi puoli promillea harvinaisia maametalleja, kasaan kertyisi 30 tonnia, siis vajaa rekkakuorma. Hän arvelee, että suurimmat erot selittyvät kasvupaikkojen mukaan, koska harvinaisten maametallien pitoisuudet vaihtelevat eri puolilla Suomea. Näin käy myös harvinaisille maametalleille. Samasta syystä kivihiilituhkassa pitoisuudet ovat turvettakin korkeammat. Osa harvinaisista maametalleista on erittäin kalliita. Esimerkiksi kataja kartuttaa puuaineeseensa runsaasti kultaa.” Kilohinta jopa tuhansia euroja Toistaiseksi voimalaitosten tuhkasta ei missään eroteta harvinaisia maametalleja kaupallisesti. Jyväskylässä selvitellään, tarjoaisivatko biovoimaloiden tuhkat uuden lähteen harvinaisille maametalleille. Tätä varten hän on kehittänyt liuotus-saostus-menetelmän harvinaisten maametallien erottamiseksi rikkihappoliuoksen avulla. Niistä arvokkaimman, skandiumin kilohinta on yli 10 000 euroa
Latvakasvain yleensä kestää syönnin, oksien kasvaimet katkeavat ja latvasta tulee piiskamainen. Ne tunkeutuvat uusimpien latvaversojen sisään ja syövät ne ontoiksi. Sivuversot katkeavat. Uusi nävertäjäpolvi aikuistuu kesä-heinäkuussa ja siirtyy syömään mäntyjen latvoja. Ne suosivat tuoreita tuulenkaatoja, kuorellista puutavaraa ja talven aikana kaadettujen puiden kantoja. Syönti jatkuu syksyyn. tuholaisesta on vaikea päästä eroon. Yksittäisiä puita voi kuolla, mutta metsiköittäin ytimennävertäjä ei männiköitä tapa. Nyt kun hirvet on ensi kertaa perusteellisesti ’luetut’, on niitä arvioitu olevan 2 900–3 400, riippuen vähän vuodenajasta ja myös rajan yli kulkemisesta ”, Metsälehdessä kirjoitettiin. Myös tuhon jatkumista voi yrittää rajoittaa. Ytimennävertäjien vikuuttamassa männikössä kohtalaisen pienikin määrä hyönteisiä voi jatkaa tuhoa”, Pouttu kertoo. Ne ovat ytimennävertäjäkuoriaisen tekemiä. UUTINEN vUoNNa 1935 METSÄSTÄ 23 29. Kuvan männiköissä tehtiin lisäksi 2000-luvun alkuvuosina varhainen, voimakas ennakkoraivaus, jossa taajaa männikköä lyötiin luokonaan maahan. Paksu latvaverso yleensä kestää syönnin. Keskusmetsäseura Tapio keräsi maatalousministeriön pyynnöstä metsätalousneuvojilta ja alan ammattimiehiltä tietoja hirvikannan koosta. Hirvipartiot, rajavartiosto ja poliisikomennuskunnan partiot oli passitettu pitkäkyntisten perään. Lokakuussa nävertäjät siirtyvät talvehtimaan männyn tyvikaarnan alle tai karikkeeseen. Verrattuna nykyiseen runsaan 70 000 hirveen tilanne tuntuu utopistiselta. Niistä povattiin arvokkainta vesiemme riistaeläintä. Aikuiset ytimennävertäjät iskevät mäntyjen latvuksiin kesä-heinäkuussa. Metsälehden haastattelema metsästyksen valvoja tohtori Klemola suhtautui vaihtokauppaan varauksella. Syynä hirvien ahdinkoon oli villinä rehottanut salametsästys. Syksyn ja talven aikana tehtävissä männiköiden harvennuksissa puut tulisi kaataa mahdollisimman lyhyeen kantoon. Kymmenisen vuotta sitten tehty voimakas ennakkoraivaus laukaisi ytimennävertäjätuhon, josta männyt ovat vähitellen toipumassa. Esimerkiksi Rauman metsätehtaiden lähimänniköt ovat isolta osin ytimennävertäjien vikuuttamia. Jatkuva syönti vie puolet kasvusta Kuvan männyt ovat kilometrin päässä Rauman metsäteollisuuslaitoksista. Harvennushakkuut ja varttuneiden männyntaimikoiden harvennukset olisi paras tehdä loppukesällä. Vuonna 1935 amerikkalaisia piisameita oli määrä istuttaa Lappiin. Vahingoniloon taipuvaisille tiedoksi, että kyse on kirjoittajan metsästä. Harvenna kesällä Ytimennävertäjän on vaikea päästä eroon, joten torjunta on tehtävä ennalta. Edellisen syksyn jälkeen kaadettu mäntypuutavara pitää kuljettaa pois metsästä Etelä-Suomessa heinäkuun alkuun ja pohjoisessa Suomessa kuun puoliväliin mennessä. ”Pudonneita versoja löytyy helpoimmin syksyllä”, kertoo tutkija Antti Pouttu Luonnonvarakeskus Lukesta. Hirvikannan lisäksi laiton metsästys oli romahduttanut oravakannat ja ajanut mäntynäädän liki sukupuuttoon. Ytimennävertäjät syövät latvan ja ylimpien oksien kasvaimet ontoiksi. Sitkeä tuholainen Männyn ylimpiä versoja jäytävä ytimennävertäjä leikkaa jopa puolet puuston kasvusta. Ytimennävertäjät munivat männyn kuoren alle huhtikuussa. Hyvä alku on metsätuholain noudattaminen. ”Elävien metsälintujen lähettäminen täältä niinkin pitkälle kuin Amerikkaan on hyvin epävarmaa. ”Kuvan männikössä oli kymmenkunta vuotta sitten voimakas ytimennävertäjätuho. On myöskin ajateltu metsälintujen munien lähettämistä .” Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein.. Vastikään Suomeen istutetut amerikkalaiset piisamimyyrät menestyivät sen sijaan hyvin. Korvaukseksi Suomi aikoi lennättää rapakon taakse viisi polkuansoilla pyydettyä metsoa 25 piisamia kohden. metSänHoito metsien kuningas kiipelissä TIIA PUUKILA Kahdeksankymmentä vuotta sitten Metsälehdessä uutisoitiin nykymetsänomistajan korvaan sangen erikoisesta ongelmasta: Suomea vaivaavasta hirvikadosta. Esimerkiksi Kangasniemelle Etelä-Savoon 1930 istutetut piisamit olivat tuottaneet paikkakunnalle 100 000 markkaa, nykyrahassa runsaat 37 000 euroa. Näin kaadetut puut, kannot ja hakkuutähteet kuivuvat ennen seuraavan kevään parveilua eivätkä kelpaa lisääntymispaikoiksi. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Mäntyjen rujot piiskalatvat ovat tuttu näky lanssipaikkojen ja puunjalostuslaitosten lähimetsissä. Sen jälkeen puut ovat vähitellen elpyneet”, Pouttu arvioi. Se selittänee kymmenisen vuoden takaisen pahan syönnin. ”Jo kymmenensenttisen kannon kuoren alla voi varttua 30 uutta aikuista. ”Tiedusteluista selviää, että ’metsien kuningas’ hirvi on viime vuosina vähentynyt metsistämme aikalailla. Tuolloin liki kuusikymmentä prosenttia maamme pinta-alasta lukeutui lähes hirvettömään vyöhykkeeseen. Jatkuva kuorellisen puutavaran varastointi on pahin männiköitä ytimennävertäjille altistava tekijä. Toistuva syönti voi leikata puuston kasvusta jopa puolet
LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄPILA Yksi hyönteisten hämmästyttävimmistä piirteistä on muodonvaihdos. HEIKKI HYVÖNEN Yhteistyötä sähkökatkoja vastaan P I L K K E I T Ä 24 Ti m o To iv an en. Hyönteisen oma linna Joku hyönteistoukka – ehkä kirvatai harsokorento – rakentaa kotelokoppaa suojakseen. Katselin Tapion metsänhoidonsuosituksista kahta kuvaa. Kuusen taimikko kyllä elpyy, kun sen päältä on roskapuu poistettu, mutta ei koskaan täydellisesti. Miksi metsäntutkijat tehdessään ehdotuksia uusista menettelytavoista eivät kerro, mitä kielteisiä taloudellisia vaikutuksia toimenpiteellä voi metsänomistajalle olla. Jos harvennukset on tehty oikein, pääsee Etelä-Suomen hyvillä maapohjilla päätehakkuussa helposti 500–700 kuutioon hehtaarilla, eikä siinä ei ole yhtään roskapuuta ja kuituakin tulee vain latvoista. pienaukkouudistus. Kysymyksessä oli ns. Kuvissa taimikon pituuskasvu on alle 20 senttiä vuodessa ja kasvamaan jätetty kuusikko on jo kasvunsa lopettanut. Nyt muotiin tullut yläharvennus voi muodostua harsintahakkuuksi ja johtaa kasvutappioihin, jotka realisoituvat myöhemmissä hakkuissa. Kohteista tulisi tehdä ennakkokartoitus, mikäli mahdollista maanomistajan kanssa, ja savotointi lähistöllä tapahtuvan muun hakkuutoiminnan yhteydessä. Kotelovaihe kestää lajista riippuen muutamasta päivästä useaan kuukauteen. Ehdotus on helposti harhaanjohtava, jos realistinen kannattavaisuuslaskelma puuttuu. Ääritapauksissa aikuisten kohdalla tilanne on päinvastainen: lisääntymiseen tarvittavat elimet täyttävät koko ruumiin, mutta ruoansulatuselimistö puuttuu. Kotelovaiheessa koko elimistö siis rakentuu uudelleen. Ne eivät kasva runkovahvuutta, vaan hamuavat kilpailutettua valoa ylempää sekä sähkölinjojen suunnasta. METSÄN KÄTKÖISSÄ Metsänkasvatuksen perusperiaate on se, että puuston kasvu pidetään mahdollisimman hyvänä taimikon perustamisesta aina päätehakkuuseen asti. Näköhavaintoni on, että lumi taivuttelee ensisijaisesti alikasvoksina ja välipuina kasvaneita raippoja. Jos hakkuutulos on vaatimaton, on syytä pysähtyä miettimään, mitä on jätetty tekemättä tai mitä on tehty väärin. Sellaista on elämä. Toukka erittää ilmassa jähmettyviä proteiineja, joista se kutoo ympärilleen väljän suojuksen. Usein aikuinen saa siivet ja nopsemmat jalat sekä ennen kaikkea sukupuolielimet. Silkkiperhosia kasvatetaan juuri kotelokoppansa vuoksi. Näin ikävät sähkökatkot jäisivät mahdollisimman vähiin. Tappioiden arvo on usein suurempi kuin saatu kemeratuki. Toukan tärkein varustus on ruoansulatuselimistö leuoista peräsuoleen, mutta lisääntymiseen liittyvä elimistö puuttuu. Yksityisessä liike-elämässä on aina tiedettävä, mitä taloudellisia seurauksia toimenpide voi aiheuttaa. Jos kuusentaimikko on perustettu ja hoidettu asianmukaisesti, on nuoren metsän keskimääräinen pituuskasvu 60–80 senttiä, joskus jopa metri. Niiden välillä on selvä työnjako: toukka syö ja aikuinen lisääntyy. Toukan elimet puretaan, ja aineksista rakennetaan hormonien ohjaamana aivan uudenlainen elimistö. Taimikon hoitoon tarkoitettuja kemeravaroja on usein käytetty vasta silloin, kun taimikkoon on jo tullut kasvutappioita. Useat hyönteiset vahvistavat kotelokoppaa joko ympäristöstä saatavilla aineksilla tai omilla karvoillaan. Aktiivisia, liikkuvia vaiheita ovat toukka ja aikuinen. Koska kotelo on täysin puolustuskyvytön, toukka hakeutuu suojaiseen paikkaan koteloitumaan. Täydellisessä muodonvaihdoksessa vaiheita on neljä: muna, toukka, kotelo ja aikuinen. Kumpikin vaihe on sisärakenteeltaan täysin erilainen. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Olen kuudenkymmenen vuoden kokemuksella tullut siihen tulokseen, että huomattava osa metsäntutkijoista ja muista metsätaloudessa työskentelevistä ei tiedä, mitä ekonomisesti tulosvastuullinen metsänhoito vaatii. 29. Kaikki metsän käsittelyssä tehdyt virheet realisoituvat päätehakkuussa pienempinä hakkuumäärinä ja myyntituloina. Energiasavotta olisi monta kertaa hyvä lääke tilanteen korjaamiseksi. Kun koppa on valmis, toukka luo nahkansa ja muuttuu koteloksi. Suuri osa toukista on loisittuja, ja toukan keräämän ravinnon käyttääkin joku toinen. Harvennushakkuilla ratkaistaan metsikön tuleva tuotto. Läheskään aina se ei ole samaa lajia kuin kotelokopan rakentaja. JOUKO JUURIKKALA Turhia kasvutappioita ”HUOMATTAvA OsA MeTsäNTUTKIjOIsTA eI TIedä, MITä TUlOsvAsTUUllINeN MeTsäNHOITO vAATII.” Kuluvan talven aikana on jälleen nähty tv-ruudusta lumen taivuttamia raippoja linjojen päällä. On erittäin harvinaista kohdata hyvin tehty yläharvennus. Kotelokoppa puretaan rihmaksi, josta kudotaan hienoa ja kallista kangasta, silkkiä. Linjojen varsilla on usein hoitamatonta turnia. Onko kukaan viitsinyt tutkia, paljonko kasvutappiota kyseinen menetelmä maanomistajalle tuottaa. Aikanaan lisääntymiskykyinen hyönteinen murtautuu ulos kotelokopasta. Kokonaan niiltä ei voi välttyä niin kauan kuin avolinjoja on olemassa. Kasvun tulee Etelä-Suomen hyvillä maapohjilla olla vähintään 8–12 kuutiota hehtaaria kohti vuodessa. Metsien käsittelyssä eivät auta luulot eivätkä uskomukset, vaan luotettava tieto. Tosin suuri osa hyönteisistä syö myös aikuisina. Lisäksi useita vuosia on menetetty kiertoajassa. Monet hyönteiset rakentavat koteloa suojaavan kotelokopan. Tarvitaan sähkön toimittajien, maanomistajien, metsänhoitoyhdistysten ja puutavarayhtiöiden yhteistoimintaa ja ennen kaikkea myötämieltä
Sudenkorennot voivat kuitenkin ohjata jokaista siipeään itsenäisesti. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 HANNU ESKONEN teksti ja kuvat K un puhutaan eläinten lentotaidosta, tulevat ensiksi mieleen linnut. Siipitäplä tasapainottaa Sudenkorentojen kepeät mutta kestävät siivet ovat suuret ja kalvomaisen ohuet. Neidonkorento on kauneimpia korentojamme. Niillä on lisäksi isot ja laajalle levittäytyvät verkkosilmät, jotka koostuvat noin 30 000 pikkusilmästä, ommatidistä. Huikein lentotaituri on kuitenkin ikivanha hyönteinen, sudenkorento. Verkkosilmien avulla korento havaitsee liikkeet herkästi ja pyrähtääkin nopeasti ja vaivattomasti karkuun tai saaliin perään. Pohjanukonkorento kuuluu varsinaisten sudenkorentojen heimoon. Kun sudenkorennon ruumis ohenee, siivet lyövät ylöspäin. Suurimman osan elämästään korento viettää toukkana järven tai lammen pohjalla. Hyvin toimivat lihakset tarvitsevat runsaasti happea. Sudenkorennot ovat ratkaisseet ongelmanilmaputkijärjestelmällä eli trakeoilla. Hedelmöittynyt naaras laskeutuu vesikasville ja munii munansa veteen. Kuvassa tummasyyskorentoja. Nämä ilmojen suvereenit valtiaat lensivät maapallolla siis jo kauan ennen dinosauruksia ja lintuja, ihmisistä puhumattakaan. Lentämistä verkkosilmillä ei juurikaan ohjailla. Sudenkorennot myös saalistavat, syövät ja jopa parittelevat samalla kun lentävät. Vanhimmat korentofossiilit ovat peräti yli 300 miljoonan vuoden takaa, kivihiilikaudelta. Kun ruumiin lämpötila nousee lähelle neljääkymmentä astetta, lihakset toimivat vilkkaasti ja sudenkorento lentää valvattomasti. ”SIIvIlleeN SUdeNKOReNTO NOUSee vAIN löyTääKSeeN ITSelleeN pUOlISON.” 1. Sudenkorentojen toukat elävät vuosia vesien pohjalla petoina. Leveiden siipiensä ansiosta sen lentotaito on vertaansa vailla. Lyöntitiheys ei ole kovin suuri, esimerkiksi kärpäsen siivet viuhtovat jopa 300 kertaa sekunnissa. 2. Kiihdytys onnistuu yhtä helposti. 4. Paritellessaan korennot liittyvät perälisäkkeillään kiinni toisiinsa. 25 29. Ranskasta on löytynyt sudenkorentofossiileja, joiden siipien kärkiväli on ollut yli 70 senttimetriä. 4. Aivan kuin helikopterit ne voivat laskeutua tai nousta pystysuoraan ja tarvittaessa jopa pakittaa. Ne lentävät sulavasti mihin suuntaan tahansa. 2. Täydestä vauhdista, 30– 50 kilometrin tuntinopeudesta, ne voivat vaivatta pysähtyä kuin seinään. Kuvassa korento pumppaa nesteitä siipiinsä, ja jonkin ajan kuluttua se nousee ensimmäisen kerran lentoon. Sen jälkeen se on työnsä tehnyt, ja viimeistään syksyn yöpakkaset tappavat nämä koristeellisen kauniit ilmojen akrobaatit. Sudenkorennon päästä onkin löydetty erittäin kehittyneet tasapainoelimet. Taidokas lento vaatii tietysti myös hyvät aistit ja hermojärjestelmän. Sudenkorennoilla on neljä leveää siipeä. Rapisevat lentotaiturit Sudenkorentojen salaisuus ovat neljä itsenäisesti toimivaa siipeä. Siivilleen se nousee vain löytääkseen itselleen puolison, jonka kanssa se tuottaa uuden korentosukupolven. Siipiä liikuttavat vahvat pitkittäiset ja poikittaiset lentolihakset, jotka kiinnittyvät suoraan siipien tyveen. Sudenkorennon lentäessä siivistä kuuluu selvä rapina. Näin sudenkorento voi ohjailla siipien avulla lentorataansa ja nopeuttaan. Putket jakautuvat korennon ruumiin sisäosissa yhä ohuemmiksi haaroiksi ja johtavat lopulta lihassolujen pintaan. Etummaisen siiven kärjessä on usein tumma siipitäplä, jonka uskotaan punnuksen lailla auttavan siipien hallintaa lennon aikana. Se syntyy, kun siivet osuvat toisiinsa lennon aikana.Vähitellen niiden pinta kuluu ja reunat rispaantuvat. Läpikuultavaa kalvoa tukevat siipisuonet. Jos on kylmää, suuret lentolihakset eivät jaksa toimia. 3. Lennon aikana ne lyövät 20–40 kertaa sekunnissa. Kylmässä ei korento lennä Sudenkorentojen lentotaidon heikkous piilee ilman lämpötilassa. Risoilla siivilläkin sudenkorennot lentävät vielä melko hyvin – lento onnistuu jopa kolmella siivellä. 3. Lopulta toukka kömpii ylös vedestä, toukkanahka repeää ja esiin tulee aikuinen korento. Ilmaputkien aukkoja on kaikkialla korennon ruumiin kitiinikuoressa. Sudenkorentojen lentotaito on vertaansa vailla. Ruumiin taas pyöristyessä siivet liikkuvat alaspäin. pilkkeitä LUONNOSTA. Säihkyvän sininen ruumis ja mustasiniset siivet näkyvät kauas korennon lepatellessa jokivarren elinpiirillään. 1. Tätä tarkoitusta varten sudenkorennoilla on päässään kolme pistesilmää. Tämän takia korennot lepäilevät näkyvillä ja lämpimillä paikoilla: puun rungoilla, avoimilla laitureilla, kivillä ja talojen seinillä
Sotien ohella kirjassa on paljon muutakin. Kansantajuisesti ja vauhdikkaasti hän käsittelee myös Ruotsin ja Suomen lähes 700 vuoden yhteisen historian. Sprengtportenin naisseikkailuista ei mainita mutta se kerrotaan, että hovin tallimestari Adolph Fredric Munck, joka opetti Kustaa III:n tekemään lapsia, oli suomalainen. Helsingin yliopisto 2014. Ruotsalaista Lindqvistiä on syytetty siitä, että hän ei ole ymmärtänyt suomalaisia erityispiirteitä. Herman Lindqvist, 71-vuotias journalisti ja ruotsalaisen diplomaatin poika, kävi koulua 1950-luvun Helsingissä. Saattaa olla, että ulkoa opetteluun on suhtauduttu viime vuosikymmeninä liiankin kriittisesti. Puuttuvat nimet saattavat hakemistossa olla yhtä tärkeitä kuin luetellut nimet. Venäläiset löysivät linnoituksesta mm. Kieltolain aikaan maaseudulla tohtori Ilvessalon titteli johdatteli kyselijöitä tiedustelemaan pirtureseptejä. Maittemme yhteiseen historiaan mahtuu paljon sotia, joista Lindqvist vanhana sotareportterina kirjoittaa verevästi ja tarjoaa monta riemukasta yksityiskohtaa. Alkuvuosina oli polkupyörä ahkerassa käytössä täyteen kuormattuna. Kaskujakaan ei ole unohdettu. Suomihan oli osa Ruotsia miltei kaksi kertaa pitempään kuin Skoone on ollut. ESKO PAKKANEN Ruotsalaisnäkemys yhteisistä vuosisadoistamme Professori Yrjö Ilvessalo suunnitteli inventointilinjojen suunnan lounaasta koilliseen.. Muistelmateos on asiapitoinen, mutta kirjoitettu sujuvasti. Niin oivallinen tämä maittemme yhteisestä historiasta kertova teos on. Yrjö Vuokila on sentään mainittu, tosin sen ansiosta, että hän sattui olemaan samassa valokuvassa Ilvessalon itsensä kanssa. Hinta 20 euroa. Hakemistosta vastaavat kirjan toimittaneet Jaakko Ilvessalo ja Yrjö Sevola. WSOY 2014. Lindqvist nostaa sodasta esiin myös vähemmälle huomiolle jääneitä tapahtumia, kuten suomalaisten talonpoikien harjoittaman sissisodan, josta ei mainita mitään Vänrikki Stoolin tarinoissa, ja senkin, ettei jäidenlähtö ollut suinkaan syynä kenraali Kulnevin johtamien venäläisjoukkojen paluuseen Tukholman liepeiltä takaisin Suomeen maaliskuun lopulla 1809. Suomessa kirja on saanut historiaväen piirissä hieman nuivan vastaanoton. Yöpymispaikat olivat rakotulilla maastossa, autiotuvissa, metsäkämpillä tai parhaassa tapauksessa metsänvartijoiden pytingeissä. Sen ajan teillä lukuisat rengasrikot aiheutuivat hevosenkengistä pudonneista nauloista. Joka tapauksessa sen lukeminen tekee hyvää meille suomalaisille. Erityisen kiintoisaa on oppia, miten keskeisissä asemissa suomalaisia ehti olla niin sodan kuin rauhankin aikana. Ehkä syy huomioon puuttumiseen on se, että kirja on julkaistu takuuvarman epäkaupallisesti Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen julkaisuna numero 6. Myös muut valtataistelut lukuisine mestauksineen ovat keskeinen osa valtakunnan historiaa. Muistelmat täynnä kulttuurihistoriaa KIRJAT KIRJAT Herman lindqvist: kun Suomi oli Ruotsi. Lindqvist on kirjoittanut lähes 60 kirjaa, jotka käsittelevät pääasiassa Ruotsin historiaa. Kirja päättyy vuosien 1808–09 Suomen sotaan, jossa mm. Lauri esimerkiksi houkutteli, tai oikeastaan määräsi, Yrjön lukemaan metsänhoitajaksi. Lauria vain nimitetään muistelmissa vanhemmaksi veljeksi tai muulla vastaavalla tavalla. Oma lukunsa oli Turun akatemian professori Israel Nesse lius – uiton ja vesiteiden ymmärtäjä, joka esitti suomen kielen kieltämistä koko valtakunnassa. Tampereen kouluvuosista Ilvessalo, silloin vielä sukunimeltään Sarén, muistaa hyvin liki kaikissa oppiaineissa vaaditun ulkoluvun. toukokuuta 1808. Kalmin, Gaddiin, Chydeniuksen ja Porthanin ohella mainitaan useita muitakin, kuten Peter Forsskål ja loviisalainen Alexander Kepplerus, joka ryhtyi ensimmäisenä julkisesti vaatimaan tasa-arvoisuutta ja luopumista sääty-yhteiskunnasta. Kaikkein pisimmälle ylsi Gustaf Adolf Reuterholm Siuntion Svidjan kartanosta. Valitettavan vähälle huomiolle on julkisuudessa jäänyt, että viimeinkin on saatu kirjaksi asti akateemikko Yrjö Ilvessalon vanhuudenpäivinään sanelemat muistelmat pikkulapsuudesta eläkepäiviin. Vaatii tarkkuutta ymmärtää, mitä tarkoitetaan sivulla 106, kun ”tämän kansakoulun opettajien tytär ja kerrontamme opettaja vihittiin avioliittoon”. Lindqvist vyöryttää nimiä, joista harva on mainittu koulukirjoissa. Tarkoitus on kertoa ja hakemistossa noteerata, että Lyyli Metsäpelto vihittiin Hirvensalmella Yrjö Ilvessalon kanssa 19.6.1920. Kirjassa on lisäksi luettelo Ilvessalon kirjallisesta tuotannosta sekä henkilöhakemisto. Metsänhoitajaksi valmistuttuaan Ilvessalo oli Metsähallituksessa metsäkonduktöörinä. Ruotsinsalmen taistelun sankarin, vara-amiraali Carl Olof Cronstedtin (Puotilan kartanosta Helsingissä) komentama Suomenlinnan (Sveaborg) linnoitus antautui 3. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 Jaakko ilvessalo ja Yrjö Sevola (toim.): erään metsämiehen muistelmia. Hienoa, että saimme Herman Lindqvistin runsas vuosi sitten ilmestyneen historiateoksen nyt myös Heikki Eskelisen mainiona suomennoksena. Varsinaista palkkaa ei maksettu, mutta työpäiviltä sai sentään pientä päivärahaa. Niin, ja moniko muistaa, että samaisen Kustaan vallankaappaus alkoi Suomesta. Kyselyt loppuivat vasta siihen, kun tohtori ilmoitti yrittävänsä sairauksien parantamista leikkauksella. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Ruokaa saatiin ostetuksi ystävällisistä taloista, mutta pahimpaan aikaan leipä saattoi olla petunsekaista. 472 sivua. tilaukset kati.kleemola@helsinki.fi. Muistelmien antama ajankuva pitkältä ajalta on metsähistorian harrastajille kiintoisa. Osasyy hakemiston epätarkkuuteen on Ilvessalon tapa kertoa itsestään kolmannessa persoonassa, joka on esimerkiksi pikkupoika, alakoululainen, lyseolainen, opiskelija, harjoittelija, stipendiaatti, opettaja, tutkija, matkamies ja mikä milloinkin. Anjalan kapinan yksi keulahahmoista, eversti Johan Hästesko, menetti päänsä Tukholman Östermalmin torilla. Osittain hakemisto antaa muistamisesta väärän kuvan. Paitsi sotapäälliköinä ja hallintoväkenä, suomalaiset kunnostautuivat myös tiedemiehinä. 2 133 tykkiä ja 5 109 litraa paloviinaa. Reuterholm oli taitava hallintomies, mutta myös turhamainen: hän ehti neljän vuoden valtakautensa aikana teetättää itsestään 37 maalausta ja veistosta. Hyvää hakemistoa ei voi tehdä mekaanisesti tekstinkäsittelyohjelman etsi-käskyllä, kirja pitää myös lukea ajatuksella. Työmääräysten välillä oli pitkiäkin jaksoja. Kun Ruotsin akatemia ei suostunut valitsemaan häntä jäsenekseen, hän lakkautti sen vuodeksi. ”Suurvisiirinä” hän hallitsi käytännössä valtakuntaa vuodet 1793–97, jolloin murhatun Kustaa III:n poika Kustaa IV Aadolf oli vielä alaikäinen. Kritiikin taustalla saattaa olla, että kirja vain on kirjoitettu liian taitavasti. Muistelmat täydentävät hyvin Ilvessalosta tehtyä kirjallisuutta. Varsinaiset muistelmat käsittävät 317 sivua. Ei yhteislaulu onnistu, jos kukaan ei muista sanoja. Kyse on nimenomaan halusta ja sen puutteesta: omaelämäkertojen tapaan muistelmat ovat hämmästyttävän valikoivat. Valtakunnan hajottamista edeltäneiden 700 vuoden historia. pilkkeitä 26 29. Esimerkiksi valtakunnan metsien inventointityön jatkajaa Kullervo Kuuselaa ei mainita, ei myöskään virkaseuraajaa Aarne Nyyssöstä. Kirjat ovat suosittuja Ruotsissa. Hinta noin 30 euroa. Erikoisuutta ovat myös lukuisat kalevalamittaiset runot, joita Ilvessalo oli tehnyt lukuisiin tilaisuuksiin. Yrjö Ilvessalon yli viisi vuotta vanhempi veli Lauri Ilvessalo mainitaan hakemistossa kaksi kertaa, mutta todellisuudessa vanhemmasta veljestä puhutaan kymmeniä kertoja. Sotien ja hallitusjuonittelujen lisäksi Lindqvist tarjoaa paljon muutakin tietoa, kuten 1600-luvun lopun nälkävuodet, jolloin Suomessa ”alettiin syödä pettua, silmuja, juuria ja ruumenia sekä syötiin koirien ja kissojen lihaa”. Palkkaus oli sen ajan tapaan heikko. Hakemisto antaa kuvan niistä yhteyksistä, jotka Ilvessalo halusi muistaa teosta sanellessaan. Parasta antia ovat kertomukset maastotöistä, joita aluksi tehtiin kasvuja tuotostauluja varten, myöhemmin kolmea valtakunnan metsien inventointia varten
PEKKA HELENIUS Kirjoittaja työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksessa.. Syyskylvössä siemenet voivat jäätyä ja sirkkataimet paleltua. Päivällä lämpötilan noustessa taas nollan yläpuolelle jääneulaset sulavat näkymättömiin, mutta taimen juuristo jää osittain tai kokonaan maan pinnalle. Samalla voi alustavasti arvioida kylvötulosta ja mahdollisia roustetuhoja. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 pe kk a H el en iu s tutkijalta M ännyn metsäkylvössä yhtä vakiintunutta tainta kohden joudutaan kylvämään keskimäärin kymmenen siementä. Vähemmän tunnettua on, että ”syyllinen” voi olla myös rouste. Muokkaa kevyesti, kylvä aikaisin Maalajin lisäksi rousteen esiintyHuomaamaton tappaja Männyn kylvökohteella tuhoa aiheuttava rouste on mainettaan pahempi vitsaus. Mitä laajemmalta alalta kivennäismaata paljastetaan ja mitä syvemmälle muokkaus ulottuu, sitä voimakkaampaa rouste yleensä on. Roustetta voi kuitenkin esiintyä paikoitellen jo kuivilla ja kuivahkoilla kankailla, eli perinteisillä männyn kylvökohteilla, etenkin jos maan pinnassa on runsaammin hienoainesta (raekoko < 0,06 mm). Hyvin tiheitä suojuspuuasentoja lukuun ottamatta roustetta esiintyy myös männyn luontaisen uudistamisen aloilla. Tuoreille kankaille kylvöä ei suositella, mikä johtuu niille tyypillisestä hienojakoisesta maalajista ja sen mukanaan tuomasta suuresta roustetuhoriskistä ja runsaasta pintakasvillisuudesta. pilkkeitä 27 29. Osa siemenistä tulee syödyksi, osa hautautuu liian syvälle maahan. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. Hinta 42 € Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus miseen vaikuttavat maanmuokkaus ja kylvöajankohta. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. Rousteen pahasti vaurioittamat taimet kuolevat viimeistään seuraavana keväänä kuivuuteen. Maasta esiin työntyvät jääneulaset voivat olla useiden senttien pituisia, ja ne nostavat mukanaan kivennäismaata, kariketta ja kohdalle sattuessa myös taimia juurineen. Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perusteisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh. ”MAAlAjIN lIsäKsI ROUsTeeN esIINTyMIseeN vAIKUTTAvAT MAANMUOKKAUs jA KylvöAjANKOhTA.” Rousteen maasta nostamia männyn kylvötaimia kuivahkolla kankaalla kylvövuoden syksyllä. Tuoreella kankaalla siementen itäminen ja orastuminen voivat onnistua jopa paremmin kuin karummilla mailla, mutta rouste yleensä tuhoaa suurimman osan taimista talven aikana. Pieniä kuolleita taimia on vaikea havaita kivennäismaan pinnalta, joten roustetuhojen vaikutus kylvötulokseen usein aliarvioidaan tai se jää kokonaan huomiotta. Toisinaan rousteen voima voi olla kuitenkin niin suuri, ettei mikään ankkuri tunnu pitävän taimia maassa. Myöhäisissä kevätkylvöissä osa siemenistä saattaa itää vasta elo-syyskuussa sopivien sateiden sattuessa. Hienoaines ratkaisee Rousteen muodostumisen edellytyksenä on maasta kapillaarisesti nouseva vesi, joten sitä ei yleensä esiinny aivan karkeimmilla mailla. Rouste eli pintarouta on neulasmaista jäätä, jota muodostuu syksyllä ja keväällä paljaan kivennäismaan pintaan lämpötilan laskiessa yön aikana hieman nollan alapuolelle. Tämä vuorokautinen jäätymis-sulamissykli voi jatkua syksyllä viikkoja ja loppua vasta pysyvän lumipeitteen satamiseen. Rousteen aiheuttamat juuristovau riot lienevätkin yksi syy männyn kylvötaimikoiden hitaaseen alkukehitykseen. Kylvöalojen maanmuokkauksessa vähemmän onkin enemmän, eli kivennäismaan pinnan paljastaminen riittää. Maasta nousevat jääneulaset ovat läheltä katsottuna varsin näyttävä luonnonilmiö ja jo pelkästään sen takia kylvöaloilla kannattaa vierailla syksyn ensimmäisinä pakkasaamuina. Mikäli roustevaurio on ollut lievä, taimi voi jäädä eloon, mutta sen kasvu on hidasta. Kuivana kesänä sirkkataimia kuolee kuivuuteen, sateisena kesänä puolestaan sienitauteihin. Tällaiset kylvökset ovat erityisen alttiita roustetuhoille, koska taimien juuristo ei ehdi kehittyä riittävästi kasvukauden aikana ja ankkuroida tainta maahan
Koska omistamanne tila kostuu taimistoista ja nuorista kasvatusmetsistä, on lahjoitus neljälle lapsen lapselle ja hallintaoikeuden pidätys itselle 15 vuodeksi järkevästi ajateltu vaihtoehto. Yhdessä professori Eino Saaren kanssa hän teki aloitteen ympäristönhoidon professuurin perustamisesta Helsingin yliopistoon, ja tämä toteutuikin vuonna 1977. Hän neuvoi aloittelevia opiskelijoita laaja-alaisuuteen ja erikoistumiseen myös perinteisen metsänhoidon ulkopuolelle. apurahat paLVeLuKseen haLutaan lukijakysymys muistokirjoitus Professori Paavo Yli-Vakkuri Minulla on Pohjois-Pohjanmaalla noin 130 hehtaaria metsää, pääosin taimikoita ja nuorta kasvatusmetsää. Ohjelma toteutettiin 1960ja 1970-luvuilla. Sen piiristä sekä Yli-Vakkurin ohjaamista metsänuudistamistutkimuksista syntyi suuri joukko uusia metsäalan tohtoreita ja toistakymmentä uutta professoriakin. Yli-Vakkuri kirjoitti useita kirjaja lehtiartikkeleita Suomen ja etenkin itselleen rakkaan Etelä-Pohjanmaan luonnonkauneudesta. Metsänjalostussäätiö jakaa avustuksia metsäpuiden jalostusta edistävään tutkimusja kehittämistyöhön sekä alan tiedotukseen ja koulutukseen. Viidentoista vuoden kuluttua tilojen arvo on ainakin kaksinkertaistunut. Haettavaksi esitetään suuruusluokaltaan 500–3000 € apurahoja. Väitöskirjatyössään hän sovelsi metsäpuolella uraauurtavaa isotooppitekniikkaa. Vapaa-aikoinaan Paavo Yli-Vakkuri nautti kalastuksesta oman perheen kanssa ”Kelorannan” mökillään Savon sydämessä ja hoiti kotitilansa metsiä Kauhajoella. VÄINÖ SIKANEN Miten pidän metsän suvulla. Sen puitteissa saatiin lähes puoli miljoonaa kansalaista Suomen metsien kuntoa kohentamaan. Vuosina 1952–56 Yli-Vakkuri toimi Tapion metsänhoitotoimiston päällikkönä ja uurasti päätyön ohessa omien tutkimustensa parissa. Tämä on pienten yhteismetsien ongelma. Oppilaat ja kollegat muistavat Paavon jäyhänä ja vakavana, mutta aina leppoisana sekä rauhallisena keskustelijana ja kuuntelijana. Kun tilalla ei ole huomattavia hakkuumahdollisuuksia, niin hallintaoikeuden pidätys tai sen antaminen ensimmäiselle sukupolvelle on ainoa vaihtoehto saada lahjavero kohtuulliseksi. Todellinen metsätalouden vaikuttaja Paavo Yli-Vakkurista tuli 1949, kun hän siirtyi silloisen Keskusmetsäseura Tapion koulutusja valistustoimiston päälliköksi. Yhteismetsä on kuitenkin hallinnollisesti raskaanpuoleinen joten kysynkin: onko muuta tapaa siirtää metsät lapsenlapsille siten, että metsät säilyvät suvullani hamaan tulevaisuuteen. Tämän arvonnousun saavat lapsen lapsenne ilman perintöveroja. Ensimmäinen työpaikka oli Metsähallituksessa suonkuivaustehtävissä 1938, mistä hän hakeutui jo samana vuonna assistentiksi Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen laitokselle. Vuodesta 1964 eläkepäiviinsä 1977 asti hän toimi metsänhoitotieteen professorina. Hänen ensimmäiseksi suurtyökseen muodostui Metsämarssin järjestäminen ja johtaminen vuonna 1950. Haluaisin metsäni jäävän neljälle lastenlapselleni (serkuksia), ja olen ajatellut perustaa yhteismetsän, jonka sitten lahjoitan heille pidättäen itselleni hallintaoikeuden esim. Vuonna 1958 hänestä tuli Helsingin yliopiston metsänhoitaja ja Hyytiälän metsäharjoitteluaseman johtaja. Pohjois-Pohjanmaalla 130 hehtaarin kokoisen metsätilan tuotto voi jäädä hyvin alhaiseksi, jolloin hallinnointikulut saattavat nousta kohtuuttoman korkeaksi verrattuna tuloihin. Hän joutui pian onnettoman harhaan ajon seurauksena venäläisten sotavangiksi. Sotien jälkeen Suomen metsät olivat huonossa kunnossa laiminlyötyjen metsänhoitotöiden ja epämääräisten harsintahakkuiden jäljiltä. Yhteismetsän perustamista kannattaa harkita perusteellisesti. Tutkijana Paavo Yli-Vakkuri oli erityisen kiinnostunut puiden fysiologiasta ja ekologiasta. 15 vuodeksi. Tarkoitukseni on, että metsäni säilyisivät jälkikasvullani eli laittaisin ehtoihin etuosto-oikeuden jälkeläisilleni jos joku heistä haluaa luopua osuudestaan. JOUNI MIKOLA LIISA SAARENMAA Kirjoittajat ovat Paavo Yli-Vakkurin oppilaita.. Vielä eläkepäivinään Yli-Vakkuri osallistui vireästi metsänhoito-ohjeiden kehittämisestä käytyyn keskusteluun. Seuraavina parina vuonna hän toimi Metsäntutkimuslaitoksessa assistenttina. Tämä ei kuitenkaan edellytä, että yhteismetsän olisi käytettävä etuosto-oikeutta. pilkkeitä 28 29. Sisulla hän kesti lähes neljän vuoden piinan ja samalla ehti jopa opetella kohtalotovereiltaan italian kielen. Metsänhoitajaksi hän valmistui Helsingin yliopistossa 1938. maaliskuuta 1914. Opintojen ohjaajana Yli-Vakkuri oli avarakatseinen, uuteen innostava ja tulevaisuuteen tähtäävä. Jos päädytte perustamaan yhteismetsän, niin tehkää neljä kappaletta haamutiloja ja niille saman suuruiset osuudet yhteismetsästä, jolloin lahjakirjalla voidaan lahjoittaa jokaiselle lapsen lapselle oma haamutilan omistusoikeus ja samanarvoinen osuus yhteismetsästä. Yhteismetsän perustaminen edellyttäisi, että joku yhteismetsän osakkaista pystyisi hoitamaan valtakirjalla yhteismetsän kirjanpidon ja tarvittavan työnjohdon. Yli-Vakkuri oli laatimassa ensimmäistä metsäpuiden siemenviljelyohjelmaamme, jonka rohkeana tavoitteena oli tuottaa aikanaan kaikki Suomen metsänviljelyssä tarvittava siemen valituissa pluspuissa. Aiheen väitöskirjaan hän sai kotitilalla löytämistään elävistä, paksuutta kasvavista kannoista. Hallintaoikeuden saaja voi olla myös teidän lapsenne. Hänen tuellaan ja opastuksellaan metsänhoitotieteen laitokselle kehittyi 1960-luvulla vireä metsäpuiden ekofysiologian tutkimusryhmä – niin sanottu koppikunta. Hän vapautui 1944 ja palasi pian yliopistolle metsänhoidon assistentiksi. Vapaamuotoiset anomukset pyydetään toimittamaan 16.2.2015 mennessä sähköpostiosoitteeseen apurahat@metsanjalostussaatio.fi Kesken jatko-opintojen 1941 Yli-Vakkuri komennettiin reservin vänrikkinä rintamalle. Hänen mielestään vapaampien ja kevyem pien menetelmien sallimisessa oltiin 1980-luvulla luistamasta entisistä hyvän metsänhoidon ja metsien täystuottoisuuden periaatteista. Ikää minulla on 68 vuotta. Jos tämä työ joudutaan ostamaan ostopalveluna, niin tilan tuotosta menee kohtuuttoman suuri osa yhteismetsän hallinnoinnin kustannuksiin. Hän oli syntynyt maanviljelijän poikana Kauhajoella 23. Yli-Vakkuri kirjoitti ylioppilaaksi Kristiinankaupungissa 1934. Yhteismetsän sääntöihin voidaan ainoastaan laittaa, että yhteismetsällä on etuosto-oikeus ulkopuolisille luovutettaviin osuuksiin. Marssiin osallistui myös Suomessa vierailulla ollut Yhdysvaltain entisen presidentin puoliso Eleanor Roosevelt. Käypä arvo lienee 130 000 euron paikkeilla. Yli-Vakkuri ryhtyi määrätietoisesti ajamaan terveempiä metsien käsittelymenetelmiä, vajaatuottoisten alojen kuntoonsaattamista ja tehokkaampaa yksityismetsälain valvontaa. Jos haluatte määrätä tilojen omistuksen hamaan tulevaisuuteen, niin sellaista vaihtoehtoa sukupolvenvaihdoksessa ei ole olemassa. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 Metsänhoitotieteen emeritusprofessori Paavo Yli-Vakkuri kuoli sadan vuoden iässä vuoden 2014 viimeisenä päivänä Helsingissä
110 m³/ha. 218.600 € METSÄTILA, Sotkamo 15,35 ha. 151 m 3 /ha. 96 m³/ha. 52.000€ / tarjous viim. Koivuvaltainen kokonaispuusto noin 1 340 m³, keskipuusto n. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Tervo, Talluskylä 46,5 ha. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 33?065 (LT/13) Lukijoita 138?000 (KMT/13–14) Painopaikka Hämeen Paino Oy PalVelUkSeen HalUTaan MYYDään Metsäasiantuntija puukauppaja metsäpalveluiden myyntiin Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. UPM Bonvesta-metsätila. 109.100 €. 550 m³.Yhdellä kuviolla on pääpuulajina männyn Pohjois-Amerikkalainen sukulainen kontortamänty. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Juuan keskustaan n. 1650 m 3 . 09 315?49?847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Etäisyys Siuntion kirkolta vain pari kilometriä, autotie palstalle. 450 m, ei rantarak.oikeutta. Metsistä taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30%, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. 197.000 €. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. 1600 m 3 . Kohteella vanha hirsinen asuinrakennus, josta remonttitaitoinen voi tehdä vaikka kesäasunnon, lisäksi muita purkukuntoisia rakennuksia. Yhteismetsäosuudet eivät sisälly kauppaan. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. 3500 m 3 , rantaviivaa n. 60 km, Joensuuhun n. METSÄTILA, Ranua Metsäalueet ja pihapiiri kauniilla Ranuanjoen jokitörmällä. 1200 m 3 , Saarijärven rantaviivaa n. Runsaspuustoinen määräala 6-tien varrella. 16 % uudistuskypsää metsää, jossa puustoa n. Kokonaispuusto n. Kokonaispuusto n. 15 ha. UPM Bonvesta metsätila Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Rantasalmen keskustasta n. Juuan Petrovaarassa Saarijärven rannalla. METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. Heti hakattavaa puustoa on n. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. 34.900 € METSÄPALSTA, Vaala 66,7 ha. Varttunutta kasvatusmetsää noin puolet ja uudistuskypsää noin neljännes pinta-alasta. Mh. Savonlinna-Varkaus -tien varrella, Porosalmentien risteyksen lähellä. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Rantaviivaa yht. Metsämaasta reilu puolet on varttunutta kasvatusmetsikköä. 11 ha. 09 315?49?809, 040 752 9626 VerkkOjUlkaISU MeTSäUUTISeT www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi aSIakaSPalVelU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Katja Raninen (perhevapaalla) Eeva Kurko p. Karjalanojanpalsta on määräala 8 km Vaalan kirkonkylältä luoteeseen Ouluntien varrella. 1200 m 3 eli n. 09 315?49?849, 040 723 1613 MeDIaMYYnTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan 35.000 €. 230 m 3 /ha. Lisätiedot: www.laprim.fi 46.000 €. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Venevalkamaja autopaikka Saukonsaaressa, vesimatka n. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Mäntyvaltainen kokonaispuusto arviolta 6.160 m³. 20210 m 3 , eli n. pilkkeitä 29 29. Metsämaata pinta-alasta n. 97.000 €. 633.000 €. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa. 09 315?49?841, 0400 913 822 leVIkkIMYYnTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. METSÄPALSTA, Juuka 29,85 ha. Haemme nyt metsäasiantuntijaa vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Turun hankintapiirille toimialueena Somero. 30 km Sotkamosta etelään. Kokonaispuusto n. UPM Bonvesta-metsätila. 35 km. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Lisätiedot: www.laprim.fi 63.000 €. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. METSÄTILA, Posio 52,3 ha. Erittäin runsaspuustoinen, kattavalla tieverkostolla varustettu määräala tilasta Vinnilä. 09 315?49?803 Eero Sala p. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. 30 km Sotkamon taajamasta Kajaanin suuntaan. Erittäin runsaspuustoinen ja hyvin saavutettavissa oleva määräala Siuntiossa. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Sotkamo 67,7 ha. 2000 m 3 metsäja kitumaalla, 17.6.2013 päivätyllä metsäsuunnitelmalla. 7672 m 3 . Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 265.000 € / tarjous viim. 10 ha vanhaa peltoa. 85 m³/ha. 96 % on metsämaata, jossa keskipuusto on n. Erittäin runsaspuustoinen n. 09 315?49?806 Valtteri Skyttä p. UPM Bonvesta-metsätila. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. n. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Pinta-alasta n. 050 464 6500. 500 m, hyvä tieyhteys. Kokonaispuumäärä n. 97 %. Maapohja tasaista ja kasvavaa. 46,5 ha:n määräala tilasta Varjola. 6 rantarak.paikkaa vapaa-ajanasunnoille 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 m 2 /rak.paikka. 26 ha, uudistuskypsää metsää on n. Puusto n. 6-tie kulkee kiinteistön pohjoiskulman poikki. 85 km. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. N. Varttuneita kasvatusmetsiköitä on n. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. 56.000 €. LISÄTIEDOT JA HAKU 6.2.2015 MENNESSÄ: metsagroup.com METSÄPALSTA, Punkaharju 20,79 ha. Kokonaispuusto n. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. 7 500 m³, keskipuusto n. 09 315?49?844, 050 572 2165 MarkkInOInTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 3 150 m³. 22.2.2015 METSÄPALSTA, Joensuu 133,5 ha. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 700 m, havupuuvaltaista puustoa n. Edellytämme: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. 22 km, Nurmekseen n. 1.2.2015 METSÄPALSTA, Siuntio 5,2 ha. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 83. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 7 km, Varkauteen n. Puustoa n. 2 km
Suomessa joulun aikaan makeat taatelikakut koristavat jälkiruokapöytiä, ja myös pääsiäisherkuista löytyy taateliversioita. Tutkija onnistui idättämään noin kaksituhatta vuotta vanhoista taatelin siemenistä tuoreen yksilön. Taatelilajeja on useita, mutta tunnetuin niistä lienee välimerentaateli (Phoenix dactylifera ). TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 Liisa Saarenmaa Kirjoittaja on metsäneuvos. Ennen jääkaapin keksimistä oli tärkeää, että ruoka säilyi syömäkelpoisena pitkiä aikoja lämpimässä. Yksi palmu voi tuottaa toista sataa kiloa taateleita vuodessa. Moni toivoo, että muinaisyksilöstä löytyisi risteytysten avulla nykypalmuista jo kadonneita terveysominaisuuksia. Edellä sanottuun viitaten väitän että Maamme-laulun sanat ”sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa” materialisoituvat ennemmin kuin arvaammekaan. Arto Kauhanen, Otso Metsäpalvelut, itä-Suomen alue metsäpalveluesimies, kiuruvesi (perhepiirissä) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Mikko Tynkkynen, metsätalousinsinööri, Joutseno 85 VUOTTA 6.2. Toivo Hartikainen, työnjohtaja, karttula (perhepiirissä) 70 VUOTTA 6.2. . pilkkeitä 30 29. 21 B, 00100 Helsinki. Taatelinviljely on melko yksinkertaista vesametsäta loutta, sillä välimerentaatelia lisätään useimmiten emipalmujen tyvivesoista. UPM UpM:n uudeksi puunhankinnan ja metsäliiketoiminnan johtajaksi heinäkuun alusta alkaen on nimitetty Sauli Brander. Nykytiedemiesten riemuksi eräs muinainen palmuyksilö alkuperäisen palmusunnuntain ajoilta ajanlaskumme alusta on onnistuttu herättämään henkiin. Brander vastasi aiemmin UpM:n metsätaloudesta ja -palveluista.. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi toivoakseni myönteisellä tavalla. Vahvana tekijänä biotalouden nousussa on EU:n uusi ohjelmakausi, jonka aikana biotalouden hankkeisiin on käytettävissä satoja miljoonia euroja. Muinaisia taatelipalmuja SUOMEN SIjOITUSMETSäT Oy MMt Kari Kangas, 41, on aloittanut Suomen Sijoitusmetsät Oy:n toimitusjohtajana 1. Ne kaikki ovat omissa ohjelmissaan maininneet biotalouden, mikä on ollut omiaan lisäämään alueellisten toimijoiden kiinnostusta biotaloutta kohtaan. Egypti on suurin taateleiden tuottaja. Markka on paras konsultti, oli tapana sanoa vanhaan hyvään aikaan. Erään palmulajin hedelmät, taatelit, olivat oleellinen osa kamelikaravaanien retkimuonaa. Lars Roswall, metsänhoitaja, Helsinki 60 VUOTTA 4.2. Palmu voi kasvaa jopa 30-metriseksi. Taatelit muodostavat myös monen öljyntuottajamaan maatai palmutaloustuotannon perustan – Norjaa ja Kanadaa lukuun ottamatta. Se on tosi hyvä juttu, koska valtioneuvosto on periaatepäätöksellään lähtenyt tavoittelemaan biotalo?uteen 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Herkkuja tutkijanpöytään Lämpimissä Lähi-idän maissa taateliherkkuja myydään suklaan korvikkeena; taateli ei hevin sula kuumuudessa. Sen sijaan palvelut, joita myös biojalostamoiden ympärille syntyy, ovat yleisen käsityksen mukaan se alue, joka tarjoaa tulevaisuudessa työtä ja toimeentuloa yhä useammalle. Valitettavasti komissio on kieltänyt Suomea käyttämästä laajakaistan rakentamiseen ohjelmakauden rahaa, mutta onhan meillä toki omaakin rahaa ja lisää on kohta tulossa Euroopan keskuspankin huikeasta elvytyspaketista. Etelässä ja Lähi-idässä taateleiden syönnin uskotaan parantavan sairauksia vatsavaivoista syöpään. Vauhtia masiinaan pitäisi saada niin kutsutulla ABCD-reseptillä, jossa A tarkoittaa arktista, B biotaloutta, C cleantechia eli puhdasta teknologiaa ja D digitalisaatiota. palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, pohjoinen Rautatiek. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä kuuden viimeisen vuoden aikana Suomesta on kadonnut 95 000 teollista työpaikkaa. Arktisessa meriteknologiassa suomalainen osaaminen on kiistattomasti maailman huippua; biotaloudessa vahvuuksiamme ovat runsaat biomassavarannot metsissä, vesissä ja pelloilla, niihin perustuva teollinen toiminta ja vahva osaaminen; puhtaan teknologian juuret ovat metsäteollisuudessa, joka 1980-luvulta alkaen on tehnyt mittavia ympäristöinvestointeja prosessien parantamiseksi; digitalisaatio on nopeasti kasvava alue, joka tulee mullistamaan elämämme Vielä vuosi sitten kukaan ei oikein ymmärtänyt, mitä biotalous tarkoittaa. palsta on avoin kaikille lukijoille. . . 90 VUOTTA 14.2. Taateleita voi tupsahdella parin vuosisadan ikäisiin palmuvanhuksiinkin. Leijonan osa miljoonista on ELY-keskusten hallussa. tammikuuta 2015 . Taateleiden ravintosisältöä pidetään monipuolisena, joten ainakin tässä mielessä vanha uskomus, että kourallinen taateleita päivässä pitää sairaudet loitolla, voi sisältää viisauden siemenen. Vauhtia masiinaan MERKKIPÄIVÄT nIMITyS RAKAS PÄIVÄKIRJA nuoRTEVA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat Muinaisessa Mesopotamiassa, nykyisen Irakin alueella, nautittiin makeita palmutuotteita jo yli kuusi vuosituhatta sitten. Aikaa on kymmenen vuotta, ja yksinkertainen jakolasku osoittaa, että uusia työpaikkoja pitäisi syntyä 10 000 joka vuosi. Eurolla näyttää olevan sama maaginen vaikutus. Taateleita viljellään ympäri maailmaa, mutta suurin tuotantomaa on Egypti puolentoista miljoonan taatelitonnin vuosituotannollaan. liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Perusasiat olisi kuitenkin saatava kuntoon, eikä niistä vähäisimpänä tietoliikenneyhteyksien rakentaminen maaseudulle ja siellä mielellään ihan joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Ensimmäisiä hedelmiä voi odottaa, kun istutuksesta on kulunut kolmesta viiteen vuotta. Kyllä tästä hyvä tulee, kun vain toimeen tartutaan. tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Karu totuus on se, etteivät uudet vaikkakin hienot biojalostamoinvestoinnit ihan hirveän paljon työpaikkoja luo, koska prosessit hoituvat jatkossa yhä automaattisemmin. Sen geneettinen rakenne ja osin ulkomuotokin poikkeaa nykytaateleista jonkin verran. Oliivien tapaan taateleita täytetään manteleilla tai muilla lisukkeilla. Hedeyksilöitä tarvitaan prosentin verran, jotta tuulipölytteiset emipalmut tuottaisivat satoa. Mielenkiintoa on herättänyt pitkästä ”Ruususen unesta” kymmenen vuotta sitten herätetty israelilainen palmu. Ravintorikkaat taatelit ovat myös suosittua ensiravintoa paastojaksojen jälkeen. Martti Asunta, metsänhoitaja, Ylöjärvi (ilman vastaanottoa) 50 VUOTTA 8.2. Nyt kaikki mahdollinen tuntuu olevan biotaloutta. Leikattujen kukintojen arvista ja runkoja koloamalla saadaan myös sokeripitoista mahlaa palmusiirapin tai jopa viinin valmistukseen
Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Minne menet, Luonnonvarakeskus. 50-luku esillä Lustossa . pilkkeitä 31 29. kuoreen tunnus ”Metsäristikko 2”. osoitteessa Metsälehti, pl 890, 00101 Helsinki. Palkinnot metsäristikosta 22 on arvottu seuraaville kolmelle: Eero Karjalainen, Oulu Tuuli Järvinen, tampere ja Elli Pelkonen, kitee. . 09 315 49 840. helmikuuta. Pikkusahat testissä . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 2 Metsäristikko 22, oikea ratkaisu A ri ko m ul ai ne n. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 12.2. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Talvileimikot kauppakuntoon . Kotkilla oli hyvä viime vuosi Seuraava Metsälehti ilmestyy 12. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Kapea ja kepeä suksikalusto ei mahdollista poikkeamista tältä kovalta uralta pehmeään lumeen. Lisänä ovat uudelta mantereelta tänne parin viime vuosikymmenen aikana kotiutuneet lumikengät. Vertailimme pitkiä suksia Tuntsan hangilla. Mikään näistä tulokkaista ei kuitenkaan korvaa kunnollista pitkää metsäsuksea silloin, kun pitää edetä umpea pitemmän matkaa. Parhaimmillaan ne ovat pakkasilla, mutta on muovisuksillakin omat etunsa. Edellistä ryhmää pienempi hiihtäjäjoukko etenee perinteistä umpihiihtoa metsätai eräsuksilla retkeillen. Umpihankihiihdon konsepti UmpihaNkeeN Puiset metsäsukset ovat tehneet jonkinlaista paluuta viime vuosina. Metsäsuksien käyttö työtehtävissä on lähes loppunut, vain jokunen metsäammattilainen suuntaa enää muutaman kerran talvessa suksilla työkohteilleen. Lumikengät ovat oivat välineet lyhyisiin siirtymisiin ja työskentelyyn hangen pinnalla vaikeassa maastossa, missä käsien pitäisi olla vapaina – esimerkkinä pystykarsinta. Latuhiihdoksi, jossa edetään perinteisellä tai vapaalla hiihtotavalla pitkin valmiita, raskaiden latukoneiden tamppaamaa uraa. Oman lisänsä soppaan heittää Altai Hok -tyyppiset lyhyet (100– 160 senttiä), mutta erittäin leveät (100–130 milliä) sukset. Polku omaan metsään Asiakaspalvelu, klo 9-15, 09 315 49 840 • www.metsakustannus.fi • www.facebook.com/metsakustannus METSÄSUKSET N ykyisin hiihto on eriytynyt menneistä ajoista kahdeksi tyystin toisistaan poikkeavaksi lajiksi. Yhdet eivät riitä Umpihankihiihtovälineissä on tapahtunut kehitystä moneen suuntaan. TeksTi ja kuvaT ari komulainen 49 MAKASIINI 2 • 2014 49 MAKASIINI 2 • 2014 48 MAKASIINI 2 • 2014 48 MAKASIINI 2 • 2014 Aina ajankohtaiset tiedot metsästä kaikilta kanavilta, kuten haluat.. Niinpä metsäsuksien käyttö painottuu pääasiassa vapaa-ajan harrastuksiin