Metsälehti 4/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

RIISTAMETSÄ TILAKAUPAT NÄIN TUNNISTAT HYVÄN METSÄN Sopimus uusiksi 4131_.indd 1 25.2.2016 16.15. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 01 6 TE EM A : M ET SÄ TIL A KA U PA T 3. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2016 • 9 € • WWW.METSALEHTI.FI Maastotaulukot-apps pikatestissä • Hajutkin jalostuvat biotuotteiksi METSÄNOMISTAJA KAMPPAILUA HIRVIEN KANSSA SUOJELUSTA 22 KYSYMYSTÄ Mika Elomäki laati uuden mallin riistanhoitoon
Kiitämme luottamuksestanne ja lupaamme olla sen arvoisia jatkossakin. METSÄLEHDELLÄ JA MAKASIINILLA ON 186 000 LUKIJAA. 186 000 kertaa. Onpa teitä paljon, lukijoita. 4132_.indd 2 25.2.2016 16.17. Kiitos ja kumarrus Lähde: Kansallinen Mediatutkimus 2015
päivä Jyväskylän Laajavuoressa oli pilvistä ja lämpötila nollan paikkeilla. KUVA: LAURI SALMINEN 4170_.indd 3 26.2.2016 18.29. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kaksivuotiaalle Leo Färmille pulkkaretki vanhaan kaupunkimetsään oli elämys. METSÄ NYT Helmikuun 23
14 Selvityspyyntöjä tulossa 15 Motoja maailman savotoille 16 MARKKINAT: Paikoin pientä piristymistä 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Tarkan ajoituksen korjuu 18 Tilakaupat painottuvat Pohjanmaalle 19 VERKOSTA: Kannattaako hankinta. JU H A O LL IL A METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 2 3.3. SE PP O SA M U LI 25 Hyvän metsän tuntomerkit 30 RAHAPUU: Eriytyykö metsänhoito. Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 22 kysymystä vapaaehtoisesta suojelusta 36 LUONNONHOITOKOULU: Satojen vuosien projekti Sanna Kuula päätti luopua metsästään. s. Teema Tilakaupat 20 Huojentava kauppa SISÄLLYS Metsähallituksen järjestämä metsäkoneesitys veti yleisöä Rovaniemellä. 2016 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Myyjän markkinat 6 METSÄNOMISTAJA: Juhani Pauna häätää hirviä taimikostaan 12 UUTISET: Outo merkintä hämmentää 13 METSÄTYYPPI: Millainen tukki on ylijäreä. Avuksi tuli välittäjä Teemu Saarinen. Määräaikaiseen suojeluun otetulta letolta voi löytyä tikankontti. 32 4 MAKASIINI 2 • 2016 4134_.indd 4 26.2.2016 18.05
62 Tämän numeron kannen kuvasi Harri Mäenpää 38 PIKATESTI: Uutta käyttöä kännykälle 39 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Kokeile pystykarsintaa 40 PERINTÖMETSÄ: Käytä hallintaoikeutta harkiten 42 KYSY POIS: Onko karsimisesta haittaa. Muuten tiloja tulee tarjolle korkeista hehtaarihinnoista huolimatta vain harvakseltaan. Siitä näkee, miten paljon metsän hinta vaihtelee eri puolilla Suomea ja kohteelta toiselle maakuntien sisällä. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus JU H A O LL IL A ETELÄSUOMALAISTEN metsähehtaarien hintaa on jo pitkään moitittu aivan liian kalliiksi, mutta kaupankäyntiä se ei ole hidastanut. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun toisen polven kaupunkilaismetsänomistajat puntaroivat metsäomaisuutensa arvoa. 32 5 MAKASIINI 2 • 2016 4134_.indd 5 26.2.2016 18.05. 44 TUTKIMUS: Pohjoinen houkuttelee metsästäjiä 46 Riistan puolesta 54 Äänekoskella hajutkin jalostuvat biotuotteiksi 56 Balettia metsäkoneella 61 ENNEN & NYT: Pakettipellosta kelpo koivikko Luonnosta 62 LUHTA: Sopulipolulla 66 TAPION PÖYTÄ: Terveisiä pustalta 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Saalistajat liikkeellä 74 TUOTE & TEKIJÄ: Heinästä hevonen s. Moittimisen sijaan olisikin kannattanut ostaa. Uutiset puun käytön kasvusta ovat tehneet siitä entistä houkuttelevamman. Tyypillisesti maaomaisuus vaihtaa omistajaa suvun kesken. JO RM A LU H TA s. Maanmittauslaitoksen keräämästä kauppahintatilastosta selviää, että kymmenen vuotta sitten keskimääräinen metsähehtaarin hinta oli tuhat euroa halvempi kuin nykyään. Näin voi päätellä toimittaja Mikko Häyrysen tekemästä haastattelusta, jossa metsänomistaja kertoo päätöksestään luopua metsästä. Metsätilakauppoja käsittelevä teemakokonaisuus alkaa sivulta 20. Toimittaja tapasi myös Hannu Liljeroosin, joka on jo parin vuoden ajan perannut toteutuneita tilakauppoja selvittääkseen, mitä metsä todella maksaa. Helmikuun katsauksessa on mielenkiintoinen kooste kahden viime vuoden kaupoista. Suomen metsiin kannattaa sijoittaa puun tasaisen hintakehityksen vuoksi, arvioi ranskalaisen sijoitusyhtiön edustaja Metsälehden haastattelussa viime vuoden lopulla. Puun hintakehitys ei selitä hehtaarien kallistumista, mutta talouden epävarmoina aikoina metsä on kuitenkin ollut turvallinen sijoitus. MYYJÄN MARKKINAT Sopuli pärjää tunturissa. Tuorein tilasto on alkuvuodelta 2015, ja silloin metsä maksoi keskimäärin 2 700 euroa hehtaarilta. Kannattaa käydä katsomassa myös Liljeroosin kuukausikatsauksia Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Tavallisten metsänomistajien ja metsänomistajiksi haluavien ostointoa hillitsee pula sopivista kohteista. Sen ovat huomanneet myös isot sijoitusyhtiöt ulkomaita myöten. Hintaseurantaan voi tutustua Metsälehti Makasiineissa, tässä numerossa sivulla 18
TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 2 • 2016 6 MAKASIINI 2 • 2016 4148_.indd 6 26.2.2016 17.46. Nyt pahin vaihe alkaa olla takana. KAMPPAILU TAIMIKOSTA Hirvet ovat tehneet tuhojaan kemijärveläisen Juhani Paunan männikössä jo vuosia
Mukana on lapinkoira Piki. 7 MAKASIINI 2 • 2016 4148_.indd 7 26.2.2016 17.46. Juhani Pauna käy tarkastamassa taimikkonsa viikoittain
Hirviä vastaan Paunalla ei sinänsä ole mitään. Pauna muistuttaa, että tilastojen mukaan yksi vakava hirvionnettomuus aiheuttaa yhteiskunnalle 1,35 miljoonan euron vahingot. H irviä näyttää olevan tänä talvena runsaasti Javarusjokivarressa, Pyhätunturin ja Javarustunturin välisessä laaksossa Kemijärvellä. Taimikko alkaa olla voiton puolella. Ei ostomiehen suosikki Paunan huolena on noin 10 hehtaarin kokoinen mäntytaimikko, joka on perustettu 90-luvun loppupuolella. Tiivis seuranta on auttanut, sillä viime vuosina hirvien tuhot ovat jääneet satunnaisiksi. Se tietää kasvutappiota ja harvennuskertymän pienentymistä ensiharvennusvaiheessa. Mikä on tärkeätä. Tuhoja näyttää sinnekin syntyvän.” Paunaa harmittaa se, että hirvenmetsästäjät ovat asetelleet nuolukiviä taimikoiden läheisyyteen, jopa aivan niiden viereen. ”Jos niistä on vähänkin apua, niin hyvä on”, Pauna toteaa. Syödessään tielle kaartuvia puidenlatvoja ja oksia ne pitävät samalla tieuran avoimena. 8 MAKASIINI 2 • 2016 4148_.indd 8 26.2.2016 17.46. Näin kivet houkuttelevat hirviä taimikoiden äärelle. Liikkeellä on ollut ehkä kaksikin hirveä. Hirvet ovat kiusanneet taimikkoa ahkerasti ja sitä on täydennetty kahteen kertaan 2000-luvun alkuvuosina. Jos hirvet saisi pysymään loitolla taimikosta vielä parin talven ajan, niin alueelle syntyisi jonkinlainen metsä. Säästyneissä puissa on runkovikoja, kun puu on vaihtanut latvaa. Tiivis tarkkailu auttoi Taimikon alkuvaiheessa hirvillä oli etulyöntiasema. Niiden vaikutus on jäänyt odotettua vähäisemmäksi. Samalla paikalla Pauna näki pari päivää aiemmin viiden hirven tokan. ”Nuolukivien laittamiseen pitäisi olla aina maanomistajan lupa”, Pauna pohtii. Nyt Pauna asuu vaimonsa Sinikan kanssa vanhassa kotitalossaan Kemijärven Tapionniemessä. Kun ajamme moottorikelkoilla Juhani Paunan metsäpalstalle, on kelkkauran varsi paikoin täynnä hirvien jälkiä. Osa jäljistä on tuoreita, edellisyön aikana syntyneitä. Pääosin hirvituhojen vuoksi taimikko on paikoitellen vajaapuustoinen. Silloin Pauna asui vielä RovaHirville kelpaa myös männyntaimien kuori. Yksittäisen metsänomistajan kärsimykset jäävät toki tähän verrattuna pienikniemellä eikä ehtinyt paimentamaan taimikkoa kovinkaan usein. Vaikka taimikko on pääsemässä pahimman vaiheen yli, mitään sahan ostomiehen suosikkikohdetta siitä ei koskaan tule. Ensimmäisellä kerralla täydennystaimia istutettiin 8 000 ja toisella 11 000 kappaletta. Ura palstalle kulkee pääosin metsäautotien pohjia pitkin. Vaikka Pauna saisi hirvet pois omasta taimikostaan, se ei alueen muiden metsänomistajien tilannetta helpota: hirvet vain siirtyvät naapurien maille. Kaikkia vikaisia puita ei pystytä poistamaan ensiharvennuksessakaan, joten huonolaatuisia jää myös kasvatusmetsikköön. Lunta on metrin verran, joten hirvet liikkuvat mieluusti kelkkauria myöten. Paunan kotikylän läheisyydessä on sattunut viimeisen vuoden aikana puolenkymmentä kolaria, joista yksi oli vakava. Kun päästään Paunan palstalle, tien reunasta löytyvät heti tuoreet hirvenjäljet. Nuolukivet kauas taimikoista Taimikkonsa ympärille Pauna on viritellyt hajusteilla terästettyjä nauhoja sekä erillisiä hajutuppoja. Alueella liikkuva usean hirven lauma tekee kevään aikana selvää jälkeä isostakin taimikoista, jos eläimet saavat sen äärellä rauhassa asustella. Satunnaista runkojen järsimistä kuitenkin esiintyy. Sieltä on metsäpalstalle matkaa noin 20 kilometriä, ja Pauna käy vähintään kerran viikossa tarkistamassa hirvitilanteen. Metsäteillä hirvet ovat oikeastaan hyvällä asialla. Tuhoilta säästyneet puut ovat nyt 3–4 metrin mittaisia ja siten ainakin latvakasvaimet ovat hirvien ulottumattomissa. ”Tuossa vieressä on heti hirvien kannalta sopivan kokoisia taimikoita. Lisäksi täydennystaimet ovat vielä pieniä, joten niitä hirvet pystyvät yhä syömään. ”Hirvien määrä pitäisi kuitenkin olla sellainen, että mittavia metsäja liikennevahinkoja ei syntyisi.” Hirvikolareita sattuu etenkin Lapissa edelleen runsaasti. Hän on harrastanut hirvenpyyntiä vuosikymmenten ajan Rovaniemellä asuessaan
Tuhoja näyttää sinnekin syntyvän.” si, ehkä tuhansiin euroihin, mutta kyse on myös periaatteesta. Lappiinkin saatiin muun maan tapaan hirvitalousalueet ja niitä koskevat suositukset. Hänen taimikoilleen aiheutuneista tuhoista maksettiin korvausta noin 1 300 euroa. Metsätyöt hän aloitti vasta neljä vuotta sitten, eläkkeelle jäätyään ja Kemijärvelle muutettuaan. Alueellisissa riistaneuvostoissa on myös metsänomistajien edustus. 9 MAKASIINI 2 • 2016 4148_.indd 9 26.2.2016 17.46. Hankintaa mönkijällä Metsätilansa Pauna hankki isältään vuonna 2000, kun kotitilan metsät jaettiin sisarusten kesken. Lisäksi tuhojen arviointiin menee monesti lähes yhtä paljon rahaa kuin itse korvauksiin. Hankintahakkuita on tehty 50–100 kuutiometrin vuositahtia. ”Vahinkojen arviointia tulisi yksinkertaistaa ja saada kustannustehokkaammaksi. ”Jotenkin tässä tuntuu, että metsänomistajien ääni ei riittävästi kuulu, kun hirvenkaatoluvista päätetään”, pohtii Pauna. Paunan mielestä hirvenmetsästystä voisi harrastaa nykyistä pienemmällä hirvimäärällä. Ensi alkuun puut Hirvien karkotuskeinona on kokeiltu myös hajusteita. Lisäksi hirvilupamaksut voitaisiin hyvin kaksinkertaistaa, jolloin korvausten tasoa voitaisiin nostaa”, Pauna toteaa. Tosin esimerkiksi Koillis-Lapin hirvikantasuosituksista päätettäessä metsänomistajien edustajat jäivät neuvostossa vähemmistöön ja hirvikannan tavoitemäärän yläraja laitettiin tasolle, jota metsänomistajat eivät olisi hyväksyneet. ”Tuossa vieressä on heti hirvien kannalta sopivan kokoisia taimikoita. Hirvituhoista maksettavat korvaukset askarruttavat, ne kun ovat Paunan mielestä vaatimattomia. Juhani Pauna näyttää tänäkin talvena syödyksi tullutta mäntyä, josta ei koskaan kasva edes kuitupuuta. Sitäkin voisi pohtia, kumpi on tärkeämpää – harrastusluontoinen hirvenpyynti vai metsien kasvatus
”Kyllä mönkijä moottorikelkan voittaa. Siinä pääsee vähemmällä puiden kasauksella.” Ensiharvennusten teko on helpointa sulan maan aikaan, joten kelkka-ajoa varten puut on kasattava kohtuullisen kokoisiin kasoihin. ”Välistä on pitänyt kysyä ostomieheltä, että miten mutkaisia kuitupöllit saavat olla.” n Juhani Paunan mielestä hirven kaatolupamaksut voisi kaksinkertaistaa. Ensi syksynä voisi sitten lähteä taas mönkijän kanssa metsään. 10 MAKASIINI 2 • 2016 4148_.indd 10 26.2.2016 17.46. Rakentaminen on ollut Paunan harrastus jo vuosikymmenten ajan. Kuormaus on hoidettu käsin, mikä on raskasta. Koska asuintalon remontti alkaa nyt olla lopuillaan, Pauna toivoo, että hankintapuun kysyntä paransi. Eihän sellaisen hankkimisessa taloudellista järkeä välttämättä ole, Pauna myöntää. Hankintapuulla ei ollut kysyntää ja toisaalta vanhan kotitalon remontti Tapionniemessä vei sen verran aikaa, että metsätyöt saattoi sovinnolla jättää sivuun. Silloin metsänomistajille voitaisiin maksaa nykyistä parempi korvaus hirvivahingoista. Kahvipöydässä Sinikka Pauna muistelee, että kun on 36 vuotta oltu naimisissa, niin ehkä yksi vuosi on ollut sellainen, että mitään ei ole rakennettu. ajettiin tienvarteen moottorikelkalla, viimeiset pari vuotta mönkijällä. Lisäksi on maakellaria ja varastoa ja muuta tarpeellista. Pauna arveleekin, että mönkijän kuormainperäkärry vielä hankitaan töitä helpottamaan. Harrastukset maksavat, niinhän sitä sanotaan. Harvennettavaa nimittäin riittää. Mutta mukavampi on sitten hakkuita tehdä. Nyt kunnollisesta kotimaisesta kuormainperäkärrystä joutuu maksamaan reilut 10 000 euroa. Harrastuksena rakentaminen Viime syksy Paunalta jätti hankintahakkuut väliin kahdestakin syystä. Lumitalvena niitä joutuu sitten kaivelemaan hangen alta. Pikkuisen kuitenkin odotellaan, jospa tuotteet kehittyisivät ja ehkä hinnatkin alenisivat. Hirvien aiheuttamia vikoja on tosin varttuneemmissakin metsissä. Tienvarren taimet kärsivät usein, mutta tällä kohtaa syönnistä ei ole haittaa. Javarusjokivarren metsäpalstalla on nyt useampia rakennuksia, mökkejäkin on kaksi, niistä isompi omakotitalon varustuksin ja pienempi vähän vaatimattomampi
11 MAKASIINI 2 • 2016 4148_.indd 11 26.2.2016 17.46. ”Jotenkin tässä tuntuu, että metsänomistajien ääni ei riittävästi kuulu, kun hirvenkaatoluvista päätetään.” Pauna on rakentanut metsäpalstalleen Javarusjokivarteen metsämökin vapaa-ajan viettoon sekä metsätalouden tukikohdaksi
Erikoista merkinnässä on se, että toiset maakunnat sitä käyttävät, toiset eivät. Rekolan mukaan merkintä Outo merkintä hämmentää Asta Sarkki pitää kaavoituksen LUO-merkintää erityisen vaikeana, koska sen oikeusvaikutukset ovat epäselvät. LUO-alueet tulevat tarkasteluun, jos alue otetaan kunnan kaavoituksen piiriin tai esimerkiksi tiehankkeen vaikutusalueeksi. ei tuo metsänomistajalle lisävelvoitteita metsälain säädösten päälle. Valmisteilla olevassa Uudenmaan maakuntakaavan päivityksessä eli ns. AJASSA Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita on merkitty maakuntakaavoissa LUO-merkinnällä. Yksittäinen merkintä voi olla satoja hehtaareja, jolloin kokonaisia metsätiloja on LUO-merkinnän alueella. Maakuntakaavan päivitykseen on pyydetty lausuntoja viranomaisilta ja etujärjestöilKaikki maakunnat eivät käytä LUO-merkintää lainkaan. neljännessä vaihemaakuntakaavassa LUO-alueita on noin 20 000 hehtaaria. Luontoarvot tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa”, ympäristöasiantuntija Lasse Rekola Uudenmaan liitosta sanoo. ”Merkinnän tavoite on tuoda viranomaisille tieto, että alueella on monimuotoisuuden kannalta erityistä arvoa. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI MAAKUNTIEN kaavoitukseen on ilmestynyt LUO-merkintä, jota käytetään luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeästä alueesta. MTK:n mielestä turha merkintä joutaisi pois. 12 MAKASIINI 2 • 2016 12 MAKASIINI 2 • 2016 4172_.indd 12 26.2.2016 18.17
Tietokone määrittää alueet MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkki pitää Uudenmaan maakuntakaavan päivitystä ongelmallisena. Maanomistajien muistutusmahdollisuus on loppukesällä lausuntokierroksen jälkeen. ”Maanomistajapuolella LUOmerkintä koetaan ongelmalliseksi ja epämääräiseksi, koska sen tulkinta vaihtelee laveasti.” Epämääräisyytensä vuoksi esimerkiksi naapurimaakunta Kanta-Häme ei käytä LUO-merkintää ollenkaan. 5 Mitkä ovat käyttökohteet. tä. Ei ole ollut vielä niin suurta tyvitukkia, että olisi jäänyt sahaamatta. apuna hydraulisia nostimia. ”LUO-merkinnät on haettu tietokoneohjelmalla useiden paikkatietoaineistojen pohjalta eikä paikan päällä ole välttämättä käyty ollenkaan”, Sarkki toteaa. Parhaista osista tulee ovija ikkunapuiteaihioita, erikoispuusepäntuotteita ja paanuaihioita. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA VALOKUVAAMO RIKKILÄ Vuoden sahayrittäjät Heikki ja Kaisa Rytkönen sekä muutama tukevampi pölli. Metsätyyppi 1 Millainen tukki on ylijäreä. LUO-alueista syntyy käytännössä suojelualueita ilman korvausta.” 13 MAKASIINI 2 • 2016 13 MAKASIINI 2 • 2016 4172_.indd 13 26.2.2016 18.17. Kaava on määrä hyväksyä Uudenmaan maakuntavaltuustossa ensi vuonna. Sarkki pelkää, että havaintojen ilmoittamisinto vähenee, jos niillä on vaikutuksia kaavoitukseen. Särmäys tapahtuu pyörösahalla, rimoituksessa on Millainen tukki on ylijäreä. Kaikki kuljettimet ovat tavallista järeämpiä. LUO-merkintää käytetään kaikentasoisissa kaavoissa, mutta saman kunnan alueella eri kaavojen merkinnät saattavat tarkoittaa eri asioita. Meillä on järeiden tukkien sahaukseen suunniteltu tukkivannesaha. ”Jos LUO-merkintä edellyttää maisematyölupaa, niin se rajoittaa avohakkuita.” Merkintä voi ilman rajoitteitakin epäsuorasti vaikeuttaa puukauppaa, koska puunostajat saattavat kavahtaa, että hakkuut LUO-alueella voivat johtaa ongelmiin. 4 Tarvitaanko järeiden tukkien sahauksessa erikoistekniikkaa. 3 Paljonko ylijäreä tukki maksaa. Suojelua ilman korvausta Raaseporilaisen metsänomistajan Anders Örnmarkin mukaan kaavoittaja piiloutuu LUO-merkinnöissä tietokoneohjelmien taakse. Sydänpuuta käytetään ulkovuorija terassitavarana. Kuka: Yrittäjäpari Heikki ja Kaisa Rytkönen. Vaikutusta tilan arvoon Vaikka maakuntakaavan LUOmerkintä ei tarkoita muuta kuin tiedoksiantoa, niin huolena on, että merkintä valuu yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen ja konkreettisiksi rajoitteiksi. Se joutaisi pois ainakin maakuntakaavoista, joissa sen merkitys saattaa olla pelkästään hämmennystä aiheuttava. 2 Miten hankitte tukit. Heikompilaatuisista osista saa esimerkiksi massiivisia kuljetusalustoja. Esimerkiksi ilveshavainnot lisäävät alueen painoarvoa, vaikka eivät yksistään johda merkintään. Raaka-aine tulee pääasiassa Itäja Kaakkois-Suomen suurilta sahoilta. ”Rajoittava LUO-merkintä laskee metsäkiinteistön arvoa, koska metsätalouteen tulee vääjäämättä annos byrokratiaa ja puukauppa mutkistuu”, Sarkki toteaa. Uudenmaan LUO-merkinnän valmistelussa hän näkee ennakkotapausluonteen. ”Kaavoittajan ei tarvitse todistaa suojeluarvojen olemassaoloa, vaan maanomistajan pitää todistaa, että niitä ei ole.” Örnmark kummastelee mihin uutta merkintää tarvitaan, koska hakkuut, maa-ainesten otto ja rakentaminen ovat jo luvanvaraisia. ”Jos maakuntaliiton menettelytavat vahvistetaan, maanomistaja joutuu ympäristöja rakennusviranomaisten mielivallan armoille. ”Metsälain kymppipykälän kohteilla on lain suoja muutenkin, joten niiden osalta LUO-merkintä on turhaa päällekkäisbyrokratiaa.” Sarkki epäilee myös, onko maanomistajien vaikutusmahdollisuus todellinen. Maksimiläpimitta on tehdaskohtainen, yleensä 50–55 senttiä, me olemme erikoistuneet sahaamaan sitä suurempia mittoja. Mitä: Pariskunnan yritys Finnstamm Oy on erikoistunut ylijäreiden männyntyvien sahaukseen. ”Maanomistaja voi jättää muistutuksen, mutta niiden vaikutus vaihtelee.” Turha maakuntakaavoissa Sarkin mukaan LUO on huonoimpia kaavamerkintöjä. Vuoden sahayrittäjät Heikki ja Kaisa Rytkönen sahaavat Savitaipaleella männyntyviä. Tuhkauurnia, veneitä, soitinpuita, oikeastaan vain mielikuvitus on rajoitteena. Toinen ääripää on, että merkintä tarkoittaa uhanalaisten eliöiden elinympäristöä, josta seuraa toimenpiderajoitus ja jopa -kielto. Maanomistaja voi olla ymmällään, mistä LUO-merkintä on peräisin. Missä: Savitaipaleella Etelä-Karjalassa. Se on hieman kalliimpaa kuin tavallinen tukki
Kaadetuista hirvistä noin puolet oli vasoja ja aikuisista 53 prosenttia sonneja. Puheenjohtaja Jokisalo on yksityishenkilönä tehnyt tutkintapyynnön Hvitträskin museoalueen hakkuista Espoossa. Kokeilun pohjalta arvioidaan metsästyksen vaikutukset susien kantaan ja käyttäytymiseen. Yhdistyksen metsäasiantuntija on metsänhoitaja Osmo Sintonen. Yhdistys aikoo olla aktiivinen vastaavanlaisissa valvontatoimissa jatkossakin ja työn alla on useita selvityksiä, jotka tulevat johtamaan tutkintapyyntöön. Puunkorjuumestarit aikoo viedä useita hakkuita poliisitutkintaan. Yrittäjä ei toimittanut niitä ilmoitettuun määräaikaan mennessä, koska asiakirjojen julkisuus koskee pelkästään viranomaisia. Puheenjohtaja on tehnyt tutkintapyynnön Espoon Hvitträskin museoalueen hakkuista. 14 MAKASIINI 2 • 2016 14 MAKASIINI 2 • 2016 4173_.indd 14 26.2.2016 18.18. Vapaaehtoista sertifiointiseurantaa Puunkorjuumestarit ilmoittaa myös valvovansa itsenäisesti sertifiointien toteutumista. ”Niitä havaintoja käytetään, kun arvioidaan PEFC-vaatimusten toteutumista.” FSC-sertifioinnissa sidosryhmäpalaute on oleellinen osa toimintaa ja se käsitellään heti. Asetus tuli voimaan tämän kuun alussa. Myönnetyistä kaatoluvista käytettiin 87 prosenttia. Edellisenä vuonna hirviä kaadettiin noin 40 000. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA SEPPO SAMULI PUUNKORJUUMESTARIT ry aikoo aktivoitua hakkuiden valvonnassa ja tuoda läpinäkyvyyttä metsien käsittelyyn eurooppaoikeuden mukaisesti. PEFC Suomen pääsihteeri Auvo Kaivolan mukaan PEFCsertifiointiin ei sisälly Puunkorjuumestarit ry:n kuvaamaa valvontaroolia, mutta kuka tahansa voi toimittaa havaintojaan sertifioinnin auditointieli valvontayritykselle tai sertifikaatin haltijalle. Lyhyesti AJASSA Liikaa sonneja, liian vähän vasoja Viime syksyn hirvisaalis oli noin 44 100 yksilöä, Riistakeskus tiedottaa. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan vasojen osuuden saaliista olisi kuitenkin pitänyt olla keskimäärin 53 prosenttia ja sonnien osuus aikuisista 46 prosenttia. Hakkuut toteuttanut metsäpalveluyrittäjä kummeksuu, että Puunkorjuumestarit kysyi puunkorjuutietoja painostavaan sävyyn. Hvitträskin hakkuista vastasi Senaatti-kiinteistöt. Maaja metsätalousministeriö linjaa myöhemmin kannanhoidollisen metsästyksen tulevaisuuden. Yhdistyksellä ei kuitenkaan ole sopimussuhdetta metsäsertifioinnin organisaatioihin. Vuoden 2019 alussa metsähaketuki jaetaan kahteen tasoon siten, että järeämmälle runkopuulle tukea maksetaan vain 60 prosenttia täydestä tuesta, eli 10,8 euroa megawattitunnilta. Turpeen vero puolestaan laskee puolitoista euroa 1,9 euroon megawattitunnilta. Saaliiksi jäi 43 hukkaa Suden kannanhoidollinen metsästyskokeilu on päättynyt. Metsäenergian tuki nousee Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen metsähakkeen sähköntuotantotuen muutokset. Puheenjohtaja Arto Jokisalolla on kokemusta myrskytuhopuiden korjuusta Saksassa. Kaksivuotisen kokeilun jälkimmäisellä, tammi-helmikuun metsästyskaudella kaadettiin 43 sutta. Yhdistyksessä on kolme henkilöjäsentä. Tuki nostetaan nykyisestä 15,9 eurosta megawattitunnilta 18 euroon, vuoden 2012 tasolle. Riistakeskus ja Luonnonvarakeskus pohtivat syksyyn mennessä metsästyksen käytännön toteutusta. Selvityspyyntöjä tulossa Puunkorjuumestarit ry haluaa tuoda läpinäkyvyyttä metsien käsittelyyn. Eurooppaoikeudella yhdistys tarkoittaa etenkin EU:n puutavara-asetusta, joka estää laittoman tai lainsäädännön vastaisesti käsitellyn puun käytön
Liikevaihto kasvoi etenkin Pohjoisja Etelä-Amerikassa. Yhdysvalloissa hyvään myyntiin vaikuttaa myös dollarin vahva kurssi. Vuonna 2014 tauti levisi Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon. Villisiasta tuli lainsuojaton Hallitus on kumonnut villisian rauhoitusajan afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. ” Kuopioon sellutehdasta suunnittelevan Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson, Lapin Kansa 22.2. ”Kansantalouden ja ihmisen hyvinvoinnin kannalta olisi viisaampaa käyttää metsärahat kampaajien ja siivoojien työllistämiseen sen sijaan, että niiden päällä istutaan ensin vuosikausia.” Siviilioikeuden professori Urpo Kangas, Helsingin Sanomat 11.2 . Pelkillä koneilla ei pärjää.” Motoja maailman savotoille Ponssen viennin kasvu osoittaa, että puulla tehdään taas tulosta maailmalla. Tavaralajimenetelmän osuus on tällä hetkellä noin viidennes maailman puunkorjuusta. Menestystä on tullut, vaikka esimerkiksi Pohjois-Amerikassa metsiä kaadetaan eniten kokorunkomenetelmällä. Suomessa on noin 1 500 villisikaa. 54,39 Mäntytukki maksoi viime vuonna keskimäärin 54,39 euroa. Sanottua ”Suomi on puunhankinnan ja myös tehtaan kilpailukyvyn kannalta paras paikka maailmanluokan havusellutehtaan rakentamiseksi. ”Pohjois-Amerikassa tavaralajimenetelmän yleistyminen on kiinni sahoista ja tuotantolaitoksista. Ponssen liikevaihdolla mitattuna tärkein markkina-alue on yhä Pohjois-Eurooppa. Ponsse valmistaa puutavaralajeittain puita katkovia metsäkoneita. Tästä kertoo esimerkiksi metsäkoneita valmistavan Ponssen viime vuosi, joka oli niin tuotantokuin rahamäärissä mitattuna ennätyksellinen. Pohjois-Amerikka nousussa Metsäkonevalmistaja Ponssen liikevaihdon* jakauma % *metsäkonevalmistajalle liikevaihtoa tuovat koneiden lisäksi esimerkiksi huoltoja varaosapalvelut Lähde: Ponssen tilinpäätökset 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 Po hj oi sja Et el äA m er ik ka Po hj oi sEu ro op pa Ke sk ija Et el äEu ro op pa Ve nä jä ja A as ia 2015 2012 2015 2012 2015 2012 2015 2012 Metso-ohjelmaan uusia hankkeita Riistan huomioiva metsänhoito ja metsänomistajien luontoverkosto ovat viiden uuden hankkeen joukossa, jotka maaja metsätalousministeriö on nostanut metsien monimuotoisuutta turvaavaan Metso-ohjelmaan. Viennin osuus metsäkoneyhtiön liikevaihdosta oli historian suurin, 77 prosenttia. Muut Metso-ohjelman uudet hankkeet ovat Metso-kätköily, jossa kehitetään luontokohteiden käyttöä geokätköilyssä, metsien suurten petolintujen pesäpaikkojen turvaaminen sekä Kuusamon Metso-kohteiden hyödyntäminen matkailussa. Koska markkinat ovat pirteät, investointeja on tulossa. W IK IM ED IA CO M M O N S 15 MAKASIINI 2 • 2016 15 MAKASIINI 2 • 2016 4173_.indd 15 26.2.2016 18.18. ”Pohjois-Amerikassa talonrakentamisen nousu on piristänyt myös metsäkonemarkkinoita. Lähde: Luonnonvarakeskus VALTTERI SKYTTÄ MAAILMALLA on kysyntää Suomessa valmistetuille motoille. Venäjälle yhtiön uusien koneiden kauppa on tasaista, mutta vaihtokoneiden myynti on tällä hetkellä mahdotonta itänaapurin uuden kierrätysmaksun myötä, Vidgrén kertoo. Mahdollisuuksia tavaralajimenetelmän kasvulle on”, Vidgrén sanoo. Naarasvillisika, jota vuotta nuorempi poikanen seuraa, on kuitenkin edelleen aina rauhoitettu. Suomessa Ponsse on rekisteröintitilaston mukaan metsäkoneiden markkinajohtaja. Etelä-Amerikassa vahva markkina-alue on Chile, jossa meillä on uusi jälleenmyyjä”, sanoo Ponssen myyntija markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Näin villisikaa saa metsästää ympäri vuoden. ”Huoltopalvelut ovat tärkeitä. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka taudin leviämisestä on kasvanut. ”Kivi on myös hyvin kotimainen ja paikallinen materiaali, kun esimerkiksi puurakentamisessa tunnutaan käyttävän mittavassa määrin kaukaa ulkomailta tuotavaa puuta.” Betoniteollisuus ry:n puheenjohtaja Pertti Halonen, Kauppalehti 15.2
Markkinoita on piristänyt Stora Enson Oulun tehdas, joka vetää jälleen puuta Kainuustakin viime vuoden pitkän huoltoseisokin jälkeen. 16,46 . 9,88 . 54,52 . 10,78 . 16,32 . Metsänomistajat ovat olleet silti aktiivisia. Tarjontaa on kuitenkin kysyntää enemmän. nousussa . 46,44 . 17 . Ensiharvennus 11,36 . 15,21 . Kuhmo nosti tukkina ostettavan männyn latvaläpimitan 18 senttiin ja kuusen 20 senttiin. Uudistushakkuu 54,90 . Vaikka maapohja on sula, runsas lumikerros on mahdollistanut talvikohteiden korjuun. 54,7 . 18,07 . 16,96 . 11,17 . Harvennushakkuu 14,52 . 52,04 . 14,78 . 14,01 . Ensiharvennus 36,12 . 55,51 . 15,14 . 43 . Kummastusta herättää kuitenkin ennakoiden kutistuminen. . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,02 . Yhdistykselle onkin tullut leimaustilauksia tavallista enemmän. 16,94 . Pienemmät puut ovat pikkutukkeja. 54,18 . 37,70 . 55,18 . Puumarkkinat saatu purettua. 11,01 . Uudistushakkuu 54,65 . 37,46 . laskussa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,61 . 14,77 . 16,64 . Myös Etelä-Savossa puuIS M O PE KK A RI N EN /L EH TI KU VA 16 MAKASIINI 2 • 2016 16 MAKASIINI 2 • 2016 4166_.indd 16 26.2.2016 18.20. Ouluun taas puuta Kainuun puumarkkinat ovat viimevuotista vilkkaammat, MTK:n kenttäpäällikkö Heikki Rahko kertoo. 17,5 0. 14,09 . Uudistushakkuu 56,34 . 15,24 . ”Talvileimikot eivät käy tähän aikaan kaupaksi, toisaalta kesäleimikoista on aina pulaa”, Vähä toteaa. 15,98 . 43,77 . 37,03 . 33,62 . 17 . Uudistushakkuu 55,39 . 35,79 . 10,39 . Ensiharvennus 38,14 . 15,99 . 14,92 . 15,30 . Raakapuun kantohinnat viikolla 7 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,08 . Hänen mukaansa havukuitupuusta on kroonista ylitarjontaa, eikä kuusitukin tilannekaan ole tällä hetkellä hyvä. 41,58 . 35,97 . 17,18 . Ensiharvennus AJASSA TEKSTI HANNU JAUHIAINEN LAPISSA kevään puumarkkinatilanne on kohtalainen, arvioi Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Vähä Torniosta. 15,18 . 14,40 . 11,17 . 47,48 . 53,63 . 16,85 . Paikallisen suuren sahan eli Kuhmon uutta tukkihinnoittelua on makusteltu. 14,79 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,39 . Harvennushakkuu 46,04 . 45,38 . Stora Enson Oulun ja Varkauden tehtaiden käynnistyminen on näkynyt puumarkkinoilla menekin kasvuna. 14,95 . 11,72 . 36,18 . 42,12 . 40,83 . 17,81 . Metsänomistajia on hämännyt se, että ennen tukkina myytyjä puita kutsutaan nyt pikkutukeiksi. 47,53 . Talvileimikkoreservit on kuitenkin Paikoin pientä piristymistä Ainakin Kainuussa ja Etelä-Savossa puumarkkinat ovat tavallista virkeämmät. 17,89 . 18,35 . 10,72 . Lisäksi odotellaan, joko Äänekosken uuden tehtaan tarpeet heijastuvat Kainuuseen. 14,20 . 52,75 . Harvennushakkuu 47,52 . Harvennushakkuu 47,27 . 15,29 . 14,75
16,21 . Harvennushakkuu Ensiharvennus Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Lisäksi omistaja haTarkan ajoituksen korjuu lusi nimenomaan yhdistyksen korjuun. 16,43 . 13,15 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,37 . Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,48 . 17,42 . Kaukokuljetusta ei päästy aloittamaan yhtä nopeasti, sillä puutavara-autolla ei voitu ajaa lumettoman, möykkelikköisen pellon ylitse. Myös kuusitukin kysyntä on parantunut, mäntytukin tilanne on sen sijaan hankala. 9,82 . 34,96 . 17,38 . Uudistushakkuu 43,15 . markkinoilla on pientä virkistymistä ja toiveikkuutta. 42,17 . Ennakot pienentyneet Keski-Suomessa tarjonta puumarkkinoilla on ollut tasaista vilkkaan syyskauden jälkeen, toiminnanjohtaja Juha Jokinen Karstula-Kyyjärven metsänhoitoyhdistyksestä kertoo. 44,63 . 14,86 . Uusi ilmiö markkinoilla on puukauppaennakoiden kutistuminen, ennakot ovat laskeneet 10–15 prosenttiin. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 50,77 . 10,68 . 13,98 . Metsänomistaja ei pyytänyt kilpailevia tarjouksia, koska piti korjuun ajoitusta tärkeämpänä kuin kaupan osuttamista hintahuippuun. 14,76 . Valtakirjakaupassa sovittiin korjuun kustannuksesta, eli mikä osa toimitussopimuksen hinnoista tulee metsänomistajalle, mikä yhdistykselle. 13,63 . Metsänomistaja sopi ennen joulua metsänhoitoyhdistyksen kanssa, että jos kelit sallivat, niin leimikko hakataan. Tämä kertoo ostajien aikaisempaa tiukemmasta rahoitustilanteesta ja rahaliikenteen seurannasta. MTK:n kent täjohtaja Timo Leskinen kertoo, että Stora Enson Varkauden tehtaan puunkäytön lisäys alkaa näkyä havukuitupuun ostoissa. Ensiharvennus 11,72 . Tosin koivukuitupuun kysyntä on vastaavasti heikentynyt, koska sitä ei enää Varkaudessa jalosteta. 17,04 . 44,08 . 18,26 . 14,47 . Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 42,75 . Tammikuussa koitti lyhyt pakkasjakso ja valtakirjakauppa tehtiin heti pakkasten kiristyessä. 52,51 . Kysyntä on painottunut kesäleimikoihin. ”Talvileimikot eivät käy tähän aikaan kaupaksi, toisaalta kesäleimikoista on aina pulaa.” 17 MAKASIINI 2 • 2016 17 MAKASIINI 2 • 2016 4166_.indd 17 26.2.2016 18.20. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,5 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Puumäärä liitettiin yhdistyksen toimitussopimuksiin, joissa on kilpailutetut hinnat valmiina. Välittömästi viimeisen kuorman jälkeen alkoi vesisade, joten kaukokuljetusta ei olisi voitu myöhentää hetkeäkään. Tukit menivät yhdistyksen toimitussopimusten mukaisesti yksityiselle sahalle ja havukuitupuu isolle metsäyhtiölle. 15,51 . 17,13 . 15,72 . 15,97 . 10,30 . Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi MIKKO HÄYRYNEN LOUNAISRANNIKOLLA sijaitsevan rinnemetsän kahden hehtaarin päätehakkuu oli muuten helppo kohde, paitsi että siihen liittyi seudulla tavanomainen vaikeus – leimikko sijaitsi upottavan pellon takana. 14,62 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Tiedot kerätään viikoittain. Harvennushakkuu 46,37 . 15,03 . 10,72 . 15,44 . 14,90 . 41,41 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 13,51 . 53,97 . Harvennushakkuu 45,57 . 40,89 . 17,31 . 12,03 . 15,62 . 46,53 . 54,85 . 17,29 . Jokisen mukaan trendi alkoi jo viime vuonna. 16,65 . 14,31 . LOUNAISRANNIKON KIIRELEIMIKKO m3 m3/€ € Mäntytukki 165 55 9 075 Kuusitukki 38 55 2 090 Mäntykuitu 100 17 1 700 Kuusikuitu 26 19 494 Yhteensä 329 m3, 13 359 euroa Lisäksi metsänomistajalle tuli polttopuuksi 12 kuutiometriä lahokuusta ja 28 kuutiometriä koivukuitupuuta. 49,85 . Uudistushakkuu 55,12 . Uudistushakkuu 51,05 . Korjuu käynnistyi välittömästi, sillä urakoitsija sai koneet sopivasti paikalle. Hakkuun aikana satoi lunta parikymmentä senttiä, joten puut ajettiin pois heti hakkuun jälkeen. Ensiharvennus 9,80 . 35,83 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 39,98 . 15,48 . 15,03 . 53,46 . Harvennushakkuu 44,54 . Uudistushakkuu 54,20
Rahastot apajilla Tarjolla on myös suuria yksityismaiden kohteita. Rahastot ovat lisänneet ostojaan myös pienemmistä kohteista etenkin Eteläja Keski-Suomesta. Keski–Suomen kerroin on laskenut voimakkaasti edellisvuodesta (0,83). OP-metsärahasto on tehnyt alkuvuoden suurimman kaupan ostaessaan UPM:ltä lähes 6 500 hehtaaria 15,2 miljoonalla eurolla. Kohteet ovat tosin olleet yli 100 000 euron hintaisia. UPM ei tingi hinnasta, joten kohteet halpenevat vuosien myötä puuston kasvun kautta.” Kolmanneksi suurin välittäjä on ryhmä ”muut”, johon kuuluu yksityisiä välitystoimistoja. 18 MAKASIINI 2 • 2016 18 MAKASIINI 2 • 2016 4180_.indd 18 26.2.2016 18.21. Etelä-Suomen maakunnissa on hiljaista sekä tarjonnan että tehtyjen kauppojen osalta. Parhaat myydään nopeasti Noin puolet kohteista on myynnissä metsänhoitoyhdistystaustaisen Metsätilat.fi-palvelun kautta. suursijoittajakohteet eivät ole seurannassa mukana. Tilakauppojen pienen määrän vuoksi Etelä–Suomen lukuja ei ole laskettu. Yhtiön isot, ns. Kainuussa kauppa käy vilkkaana. Kerroinluku ilmaisee kauppahinnan ja summa-arvomenetelmällä saadun hinnan suhdetta. Myöhempi seuranta kertoo, onko kyse pysyvästä muutoksesta”, Liljeroos pohtii. Outo hinnanlasku Viime vuoden vastaavan ajan seurantaan verrattuna oleellista on Keski-Suomen kertoimen iso pudotus. UPM on laittanut myyntiin 45 uutta kohdetta, joista 30 Kainuussa. AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILOJA on alkuvuonna tarjottu julkiseen myyntiin viime vuoden tahtiin, mutta alueittaista vaihtelua on nyt paljon, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Tarjontaa on runsaasti myös Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Alasta puolet on hakkuukypsää puustoa. Esimerkiksi Siikaisissa on kaupan neljän tilan kokonaisuus, joilla on pinta-alaa 182 hehtaaria ja hintapyyntö 770 000 euroa. Tilakaupat painottuvat Pohjanmaalle Tarjontaa on runsaasti myös Lapissa ja Kainuussa, mutta Etelä-Suomessa on hiljaist a. ”Parhaat UPM-kohteet tekevät kauppansa välittömästi, mutta vähemmän kiinnostavat tilat saattavat roikkua myyntilistalle pitkään. Helmikuun loppupuolelle ulottuvassa seurannassa oli 184 uutta myyntikohdetta, joista joka kolmas sijaitsee Pohjanmaan maakunnissa. ”Metsätilan ostaja saa parhaan hinta-laatu-suhteen Pohjois-Pirkanmaalta, Keski-Suomesta, Pohjoisja Etelä-Savosta, Pohjois-Karjalasta Pielisen länsipuolelta ja Kainuusta.” Alueet ovat samoja, joilta metsärahastotkin etsivät aktiivisesti metsätiloja. United Bankers -rahasto ja Osuuspankin metsärahasto ostavat aktiivisesti isoja kohteita. Tehtyjen kauppojen määrä on 176. Lapissa myydään nuoria metsiä edullisesti. Rautavaaralla on myynnissä 195 hehtaarin tila, jonka hintapyyntö on 631 000 euroa. Otso Metsäpalvelut on varteenotettava välittäjä etenkin Lapissa. ”Kertoimen pudotus johtunee kysynnän laskusta, ainakin väliaikaisesti. METSÄTILAKAUPAT 1.1.– 20.02.2016 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 6 Satakunta 5 4 125 Häme-Uusimaa 4 5 146 Etelä-Karjala 4 2 22 Kymenlaakso 1 12 Pirkanmaa 4 6 301 Etelä-Savo 6 10 285 21 8 112 33 3 707 33 Eja K-Pohjanmaa 25 24 472 29 8 89 18 2 428 27 0,89 Keski-Suomi 2 17 726 27 10 102 29 3 244 32 0,76 Pohjois-Savo 8 12 546 26 13 114 32 3 545 31 Pohjois-Karjala 18 18 628 35 9 94 32 2 761 29 Kainuu 38 33 2 906 15 6 98 22 1 972 20 Pohjois-Pohjanmaa 46 25 1 158 29 6 69 18 1 545 22 0,87 Lappi 18 19 956 36 8 57 14 1 007 18 Koko maa 184 176 8 283 *Toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Eniten lähtöhinnan alennuksia on nähty Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kohteilla. Kysynnän lasku on outo, sillä Liljeroosin tuntuman mukaan juuri Keski-Suomesta kannattaa ostaa. Tarjontaa on etenkin Pohjanmaan maakunnissa
retkipaikka.fi/vapaa/nuuksio/ Metsähallituksen kartoittamat metsien kulttuuriperintökohteet ilmaisena e-kirjana. Opetus tästä: harvennukset ajallaan! METSÄ-MASA LUMITUHOJA KUUSIKOSSA Pääkaupungin suosituimman retkikohteen sivut ovat uudistuneet. ”Hankintahakkuiden tulevaisuuteen vaikuttaa merkittävästi se, miten hankintahakkaajiin suhtaudutaan ja kuinka hankintapuusta maksetaan esimerkiksi seuraavan 10 vuoden aikana. Kaikki puukauppa on toimituskauppaa (’hankintakauppaa’) tienvarteen tai tehtaalle.” LAURI VAARA ”Hankinnalla puun hinta menee työn kustannuksiin ja puut firman tuottoihin. Kemeralla ja hankintatyön veroporkkanalla tuetaan metsänomistajien tappiollista toimintaa.” JO VAIN ”Hankintakauppaan syntyy pikkuhiljaa murrosta parempaan päin, kun logistiikan hallinta ja hankintakaupan mittaustavat ottavat edistysaskelia. Hankintahakkuiden kannattavuus ja tulevaisuus puhuttivat verkossa. Joten ei kannata hankintalisän tuottojen varaan laskea uusien metsätilojen tulokertymää.” METSÄKUPSA ”Tukinteossa on aikaisemmin metsuri voittanut saannossa moton, mutta voihan joskus senkin ihmeen nähdä, että motokuskikin osaa katkoa tukin oikein.” JÄTKÄT PÄTKÄT ”Markkinataloudessa ei ole puukauppojen jakoa hankintaja pystykaupoiksi. Ensimmäinen runsas sade taivutti runkoja puolivälistä, toista lumija räntäkuormaa ne eivät kestäneetkään. Taitaa nyky-Suomessa toimettomana makoilu olla ainoa elämänmuoto, jonka kannattavuutta ei ole kyseenalaistettu.” LUMPPI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Aiotko ostaa metsätilan. Tältä kuviolta ei omistaja saa korkoa korolle, vaan joka talvisen harmillisen työmaan. Pienemmät puuerät voidaan kerätä helpommin talteen, ja uudet ulkomaiset toimijat voivat tuoda ’tienvarsihinnoittelun’ tehokkaasti kauppaan mukaan.” ITÄ-SUOMEN ANTTI ”Kyllä raivaussaha ja istutusputki ovat ne välineet, joita enää käsipelillä kannattaa käyttää. Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. VERKOSSA Uusi kysymys: Aiotko kunnostaa ojia. Mitä mieltä olette?” MIETISKELIJÄ ”Taitaa hankintahakkaajan osa olla sellainen, että työ menee ilmaiseksi, kuten nyt tuppaa tukkien kanssa käymään. Saa hankintaa tehdä niin paljon kuin haluaa, mutta tiliähän sillä ei tee.” METSURI MOTOKUSKI ”Minulle on ainakin tähän mennessä maksettu myös hankintapuista ja käteen on jäänyt enemmän kuin olisi pystymyynnillä saanut, joten kannattavuuden määritelmä täyttyy. Vastaajia 221 Uusi kysymys: 20 40 60 80 100 57 % 43 % Kyllä Ei Va st aa jia 22 1 19 MAKASIINI 2 • 2016 19 MAKASIINI 2 • 2016 4178_.indd 19 25.2.2016 16.25. storify.com/ELYkeskus/tulva Kannattaako hankinta. OMT-kuusikon myöhästynyt harvennus tuottaa tuulenkaatoja vuosittain. www.e-julkaisu.fi/metsahallitus/metsiin_kadonneet/ Tulvatieto on ollut tarpeen jopa tämän talven aikana
Kauppaa hoitamaan otettiin välittäjä. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI 20 MAKASIINI 2 • 2016 20 MAKASIINI 2 • 2016 4147_.indd 20 25.2.2016 16.25. TEEMA: TILAKAUPAT Perintönä saaduista metsistä tuli Sanna Kuulalle lopulta taakka, joten tilat päätettiin myydä
21 MAKASIINI 2 • 2016 21 MAKASIINI 2 • 2016 4147_.indd 21 25.2.2016 16.25. Välittäjän kynä osoittaa kartalta tilan tieyhteyksiä, mutta ennen sitä myyjän on pitänyt käydä henkisesti pitkä tie
Erilaisia vaihtoehtoja pohdittiin, yhteismetsääkin, mutta ei kuitenkaan. Äiti tuskaili eläessään samaa.” Välittäjä apuun Vaikka Sanna Kuulalla ja hänen puolisollaan on runsaasti kokemusta asuntojen myymisestä, metsätilan kaupassa he päättivät käyttää välittäjää. ”Poikakin sanoi, että pidetään se. Se, joka menee rantaan ja jonne vielä saatetaan rakentaa mökki. Metsätalouden tuotto ei ollut kilpailukykyinen vaihtoehtoisiin sijoituksiin verrattuna. Osaamisvajettakin tuntui olevan ja vaikutusta oli myös sillä, että Kuulan siitepölyallergia oirehtii pahiten juuri uudistamistöiden aikaan. 22 MAKASIINI 2 • 2016 4147_.indd 22 25.2.2016 16.25. He osaavat tehdä tilinpäätöksiä ja laskea tuottoprosentteja ja ylipäätään katsoa metsätaloutta yrittäjän näkökulmasta. Välittäjäksi Kuula valitsi PJT-Forestin. Kuulalla ja hänen puolisollaan on pääkaupunkiseudulla isännöintialan yritys. Toimeksiantosopimus on pitkälti samanlainen kuin asuntokaupassa, mutta vaadittavat asiakirjat ovat erilaisia. Annetaan nousevalle sukupolvelle mahdollisuus muodostaa oma metsäsuhteensa. ”Tuntui, että puunmyyntitulot menivät hoitotöihin. Kymmenisen vuotta toiminut PJT-Forest on yksityisten metsäkiinteistövälittäjien uranuurtajia ja välittää parikymmentä kohdetta vuodessa. Olisi pitänyt ehtiä itse istuttamaan, mutta kaupungista käsin se koettiin vaikeaksi. Se oli ollut siskon kanssa käytyjen keskustelujen vakioaihe. Oloa keventää hieman se, että yksi metsäpalsta jätetään. ”Päätökselle piti antaa aikaa, se on kypsynyt vuosia. Viime vuosina metsänomistus alkoi tuntua taakalta. Hän haluaa kokeilla, minkälaista metsänhoito on.” Kun taaskaan ei ehdi Kuulan metsätiloilla on pinta-alaa sen verran, että jotain tehtävää on riittänyt joka vuodelle. Päätös oli kaikkea muuta kuin helppo. TEEMA: TILAKAUPAT Sanna Kuula teki viime vuonna siskonsa kanssa ison ratkaisun – Etelä-Savossa sijaitsevat, perintönä saadut metsätilat myydää n. Ei jää jälkikäteen tunnetta, että tuli tehtyä hätäinen päätös”, Kuula kertoo. Kun kaikkeen ei pysty eikä ehdi, niin siitä ahdistuu. Sanna Kuulalle metsistä luopuminen oli vaikea, mutta kuitenkin huojentava päätös
”Olipa ostajan juridinen muoto mikä tahansa, vaikka metsäyhtymä tai yhteismetsä, niin päätöksentekijä on yleensä 50–70-vuotias mies”, Saarinen kertoo. PJT-Forestin Teemu Saariselle toimeksianto oli mieluinen. Luovutuksen saaja ei henno luopua metsästä koska tietää, miten tärkeä tila on antajalle ollut. Silloin on hyvä puntaroida, onko metsä sellaista omaisuutta, mitä todella haluaa omistaa. ”Jos ulkoistaa kaiken, niin sijainnilla ei ole niin suurta merkitystä. Tilojen sijainti oli hyvä, ne olivat hoidettuja ja niistä oli ajantasaiset metsävaratiedot. ”Tällaisissa pattitilanteissa ei kehdata myydä, vaan odotetaan, että antajasta aika jättää.” Jos jo vuosittaisen metsäveroilmoituksen tekeminen tuntuu pakkopullalta, on syytä pohtia omistuksen mielekkyyttä, Saarinen katsoo. Isojen ja pienten markkinat Teemu Saarisen mukaan metsätiloilla on käytännössä kahdet markkinat. ”Jos aitoa kiinnostusta ei ole, niin kannattaa miettiä myymistä ja sijoittamista helpommin hallittavaan kohteeseen.” Asenteet muuttuvat Maan myymiseen liittyy mielikuva, että on joutunut pois omasta maastaan, palasesta omasta minuuttaan. Usein ostajalla on entuudestaan metsää. Oma kyky ja ehtiminen on helppo yliarvioida, hehtaarin taimikonhoito on harrastajalle yllättävän iso alue. Tärkeää oli myös tuntemus siitä, että toimeksiantajan kanssa onnistutaan. Suomessa omistamiseen on ladattu tunnetta ehkä liikaakin. ”Tuntui, että puunmyyntitulot menivät hoitotöihin. Äiti tuskaili eläessään samaa.” 23 MAKASIINI 2 • 2016 4147_.indd 23 25.2.2016 16.26. Rahoistaan on helpompi luopua kuin maastaan. Kuulan tila on ollut myynnissä muutaman viikon. Pieni tarkoittaa karkeasti alle 50 000 euron tilaa. Teemu Saarisen kokemus on, että pääsääntöisesti tilakaupoista jää kaikille hyvä maku. Vastaavantyyppisiä yksityisiä välittäjiä on puolentusinaa. Isoilla tiloilla on sijainnista riippumatta valtakunnalliset markkinat, pienillä tiloilla paikalliset markkinat. fi-ketjulla. Vielä ei ole kauppoja syntynyt. Paikalliset ostajat laskevat usein omatoimisuuden varaan, mutta kuinka paljon todella itse pystyy tekemään hoitotöitä, Saarinen pohtii. Selvästi suurin markkinaosuus on metsänhoitoyhdistystaustaisella Metsätilat. Pari tarkastuskäyntiä vuodessa riittää.” Metsä on monelle taakka Saarinen on huomannut, että monelle omistajalle metsä on taakka – varsinkin jos se on tullut vähemmän toivottuna lahjana
Hän on tuonut tähän toisenlaista, luontevampaa suhtautumista”, Kuula kertoo. ”Ukkini työskenteli metsäalalla. Saarinen suosittelee yhtymille ja kuolinpesille, että metsänomistus nostetaan pöydälle mahdollisimman varhain. ”Side metsiin ja metsänhoitoon on vahva minullakin. Parin viikon kuluttua kohde oli toisella välittäjällä.” Tavallinen myyntiaika on 2–3 kuukautta. Siksi luopuminen ei ollut helppoa.” Enimmäkseen hyvä maku Pääsääntöisesti metsätilakaupoista jää kaikille hyvä maku, Saarinen arvioi. Asiat junnaavat, koska päätöksiä ei synny. TEEMA: TILAKAUPAT ”Tyttäremme opiskelee Englannissa. Toimeksiannossa tärkeää on tunne, että tässä onnistutaan. Kolmas sukupolvi, Sanna ja sisarensa, tulivat metsänomistajiksi teini-ikäisinä ja ottivat täyden hoitovastuun alle kolmikymppisinä. Jos myyjän ajatus on korkeahko, niin välittäjän tulee pystyä perustelemaan oma kantansa.” Pulmalliset yhteisomistukset Teemu Saarinen on nähnyt tilanteita, joissa metsästä on jouduttu luopumaan taloudellisen pakon edessä. Välttämättä pakkopäätös ei ole huono ratkaisu. 24 MAKASIINI 2 • 2016 4147_.indd 24 25.2.2016 16.26. Kun rahat riittävät normaaliin elämiseen, niin pieni kiista on helppo unohtaa. ”Jos kiinnostuneita ottajia omasta piiristä ei ole, niin kannattaa myydä ulos. Tosin sellaisiinkin tapauksiin hän on törmännyt, joissa asioita ei ole mietitty loppuun saakka. Myös Kuulan luopumispäätös kertoo, miten suhde metsään on sukupolvi sukupolvelta muuttunut. Kiinteistövälityksessä ihminen välittää tilan ihmiseltä ihmiselle. ”Kerran olen kieltäytynyt toimeksiannosta, koska myyjän saama kauppahinta ei olisi riittänyt kaupasta koituvien verojen maksuun. Tilaa saa ajattelu, että metsä on omaisuutta siinä kuin muukin ja sitä voidaan ostaa ja myydä tarpeen mukaan. Sillensä jätetystä metsästä ei hyödy kukaan.” Äärilaidan esimerkki on Saarisen hiljattain välittämä metsätilan, jossa myyjänä oli viisi kuolinpesää. Silloin kaikkien aika menee hukkaan. ”Hiljalleen asenne muuttuu, nuoremmat sukupolvet ajattelevat jo eri tavalla”, Saarinen arvioi. ”Jos ajatellaan rahan tarvetta, niin tilan myynti voi olla puukauppaa nopeampi tapa realisoida raha pois.” Jos myyntiaika venyy, niin pääsyy on epärealistinen hintapyyntö. Ei ihan yhtä vahvana, mutta sellaisena, että omistuksesta ei luovuta, vaikka ymmärretään niitäkin, jotka luopuvat. Hänellä oli vahva tunneside maahan, oma metsä oli lähes pyhä asia.” Tunneside siirtyi seuraavalle, kaupunkiin muuttaneelle sukupolvelle. ”Hintapyyntö asetetaan yhteistyössä myyjän kanssa. Välittäjän ammattietiikkaan kuuluu, että kauppa on järkevä toimeksiantajan eli palkanmaksajan kannalta. Tilasta pystyttiin myymään vain määräosa, koska neljäsosalle tilasta ei löytynyt omistajaa ollenkaan. ”Voi olettaa, että tila olisi kuitenkin myyty jossakin vaiheessa, koska aitoa kiinnostusta metsäasioihin ei ole.” Metsän myymistä voisi Saarisen mukaan harkita myös yhteisomistetuilla tiloilla, joihin on sisäänleivottu päätöksenteko-ongelma
Rasitteita on kahta lajia, toiset on perustettu tilan hyväksi ja toiset tilan rasitteeksi. Tutustun huolellisesti karttaan ja kuviotietoihin ennen maastoon menoa. Isot ns. Metsätiloja myydään myös nettihuutokaupoilla. Toiseksi lähiajan hakkuumahdollisuuksien pitäisi olla hyvät. Joka tapauksessa määrät ovat pieniä verrattuna asuntokauppaan, jota huippuvuosina on tehty 80 000 kaupan vauhtia. Esimerkiksi tilan sijainnilla on suuri merkitys niille, jotka asuvat sopivalla etäisyydellä kohteesta. ”Kannattaa olla varovainen, jos välittäjä pyytää tarjouksia ja sitten yhdessä myyjän kanssa arpoo, kenen kanssa kauppa tehdään. Hannu Liljeroos neuvoo, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Monta tapaa myydä Metsätiloja myydään eri tavoin. Näin tunnistat HYVÄN METSÄN Kohde tutuksi METSÄNHOITAJA Hannu Liljeroos hoiti satoja metsäkiinteistökauppoja Metsähallituksessa työskennellessään. Liljeroos listaa kahdeksan hyvän metsätilan yleispätevää tunnusmerkkiä. Olen löytänyt verkosta kiinnostavan metsätilan. ”Huutokauppojen hyvä puoli on, että ostaja tietää aina korkeimman tarjouksen tason. Siksi metsätilakauppa ei ole kehittynyt yhtä lailla läpinäkyväksi. Metsätilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroosin seurantaan tuli vuodelta 2015 yhteensä 1 279 yli kymmenen hehtaarin kauppaa. Metsien arvioinnin asiantuntemusta on tukenut myös aktiivinen metsätaitoharrastus. Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan viime vuonna omistajaa vaihtoi 3 008 yli kymmenen hehtaarin metsätilaa, josta sukulaisten kesken vajaat 800 tapausta. Y leisen käsityksen mukaan valtaosa metsätiloista siirtyy sukulaiselta sukulaiselle, mutta sukulaiskauppojen suunta on ollut vähenevä. Huono puoli on taas, että varsinainen kilpailu voi alkaa vasta tarjousajan viime minuuteilla.” Kauppaa suunniteltaessa ostajan tulee nähdä ainakin kuvioittainen arvio tilasta, kartat, kiinteistörekisteriote, rasitustodistus ja kaavatiedot, jos niitä on. Metsätilojen kaupassa on omat riskinsä. Rasitteista tärkein on kulkuoikeus. 2. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN Hannu Liljeroos on hoitanut satoja metsäkiinteistökauppoja. Jos omat taidot eivät riitä kiinteistön tarkastamiseen, aina voi ja kannattaa turvautua alan ammattilaisen apuun. Isoista myyjistä esimerkiksi UPM myy eniten kiinteällä hinnalla. Sijainnilla merkitystä Kiinteistökaupassa ostajalla on selonottovelvollisuus. Maastotarkastelun helpottamiseksi väritän kuviot kehitysluokkien mukaisilla väreillä. Liljeroosin seuranta kattaa noin 90 prosenttia niistä vapaiden markkinoiden julkisessa myynnissä olleista tilakaupoista, joissa ei ole mukana erityisarvoja, kuten rakennuspaikkoja. Tulostan kuviokartan ja kuvioluettelon. SE PP O SA M U LI 25 MAKASIINI 2 • 2016 4147_.indd 25 25.2.2016 16.26. Yleisin, selvin ja oikeudenmukaisin on tarjouskilpailu, jolloin korkein tarjous voittaa. Jokainen ostaja tarkastelee myyntikohdetta omista lähtökohdistaan ja arvostaa erilaisia ominaisuuksia. Näissä tapauksissa voi joutua ’jänikseksi’ eli hinnankirittäjäksi”, Liljeroos varoittaa. suursijoittajakohteet eivät ole hänen seurannassaan mukana. Siinäkin on toki riskinsä. Vuosien mittaan hänelle on kehittynyt seuraavanlainen tapa myytäviin tiloihin perehtymiseen. Metsätiloihin erikoistuneita kiinteistövälittäjiä on vähän, mutta muun asuntoja kiinteistövälitystoiminnan yhteydessä myös metsätiloja välittäviä välittäjiä on aika monta. Samalla teen alustavan kulkusuunnitelman missä järjestyksessä ja mitä reittejä pitkin kuljen. 1. Ensinnäkin tasainen kehitysluokkajakautuma, taimikkovaltaiset tilat eivät ole kovin haluttuja. Liljeroosin ylläpitämään metsätilojen hintaseurantaan voi tutustua sivulla 18 sekä Metsälehden verkkosivuilla. Kolmanneksi puumäärän metsämaalla Etelä-Suomessa tulisi olla vähintään 100 kuutiota hehtaarilla, Väli-Suomessa 80 kuutiota hehtaarilla, Lapissa riittää 60 kuutiota hehtaarilla
Varomaton voi erehtyä ostamaan ylihinnoitellun tilan. 6. Kuudes tunnusmerkki on kohtuullinen tiestö, kelirikon aikainen kuljetuskelpoisuus nostaa arvoa. 4. Lähtökohtaisesti tila-arvio tulisi tehdä maastotyönä ja niin luotettavasti, että ostajan ei tarvitse tehdä enää omaa relaskooppiarviointiaan. Kuinka oksaisia tai vääriä ovat nuorten kasvatusmetsien rungot. 7. Älypuhelimen karttaselaimesta on suuri apu tässä samoin kuin maastossa tilan rajojen paikantamisessa. Taimikoiden arvoon ja nuorten kasvatusmetsien odotusarvolisien määrään kuvion boniteetti vaikuttaa merkittävästi. Varttuneissa kasvatusmetsissä ja päätehakattavilla kuvioilla keskityn puumääriin ja pääpuulajin tukkiosuuden arviointiin. Kannattaa tarkastella myös puuston ikää ja valtapituutta. Lasken ne valmiiksi kohteen arvokkaimmista ja tarkastelun kannalta tärkeimmistä kuvioista. 5. Kaikilla kuvioilla ei ole välttämätöntä käydä. Lopullisen vertailun oman arvion ja tila-arvion välillä teen kuviojoukosta. Tärkeätä on myös maaston kantavuus ja topografia, kivennäismaiden suuri osuus nostaa ja vaikea maasto alentaa arvoa. Kuviotiedoista puuttuu usein sellaiset tärkeät tiedot kuten kuvion arvo (euroa/hehtaari), pääpuulajin tukkiosuus ja odotusarvolisän suuruus euroissa. Onko mäntytaimikoiden arvossa otettu huomioon mahdolliset hirvituhot. Hinnoittelua rassaa lisäksi vakiintuneet käytännöt. Lopuksi olennaista on tietysti vielä se, että metsää on hoidettu hyvin eikä pahoja hoitorästejä ole. Maapohjan tuotoskykyä arvioitaessa lähtökohtana on tunnistaa kasvillisuus, mutta aina se ei ole mahdollista. Taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä tarkastelen lähinnä niiden laatua, kasvua ja tiheyttä – vastaako tila-arvioon merkitty kuvion arvo sen ominaisuuksia. SE PP O SA M U LI 26 MAKASIINI 2 • 2016 4147_.indd 26 25.2.2016 16.26. Liljeroos korostaa, että hyvään välitystapaan kuuluu maastossa tehty arviointi. Sen parempi mitä enemmän tarkastettuja kuviota on, mutta kaikkia ei tarvitse arvioida. ”Huutokauppojen hyvä puoli on, että ostaja tietää aina korkeimman tarjouksen tason.” Metsätilojen välitystoiminnassa on kirjavuutta. Maapohjan arvo on tilan arvon laskennassa pieni osatekijä, mutta puuston kasvun ja metsän tuoton kannalta metsämaan puuntuotoskyky eli boniteetti on ratkaiseva. Yksittäisillä kuvioilla eroja tulee normaalisti puoleen jos toiseenkin. Selvitän parhaan ajoreitin kohteelle. TEEMA: TILAKAUPAT 3. Onko odotusarvolisät laskettu virheellisesti myös pikapuoliin tehtävässä harvennuksessa poistettavalle puustolle. Hinnoittelussa hutilointia Tila-arvioiden laadintatavat ja luotettavuus vaihtelevat paljon. Liljeroos pitää puutteena, että kaikkien tilojen hinnoittelusta ei käy ilmi kuvioiden hehtaariarvoa eikä myöskään odotusarvolisän euromäärää. Samoin tilan käypä arvo tulee asettaa realistisesti. Esimerkiksi on ollut maantapa, että sopuisia perinnönjakoja varten metsätila arvioidaan alakanttiin perintöveron minimoimiseksi. Valitettavan usein aikaa tuhraantuu kohdetta etsiessä. Lisäksi maapohjien tuottokyvyn on oltava hyvä, samoin puustojen laadun
Huonolaatuisen istutusmännikön arvokasvu on pysyvästi alhainen. Päätehakkuukuusikon arvo saattaa nousta 20 000 euroon hehtaarilla. Kaksijaksoinen metsikkö antaa oikeilla toimenpiteillä hyvän tuoton. Kuusentaimikon kehitys on nopeaa, mikä näkyy myös sen arvossa. Relaskooppi on edelleen käyttökelpoisin väline metsänarvioinnissa. KUVAT HANNU LILJEROOS 27 MAKASIINI 2 • 2016 4147_.indd 27 25.2.2016 16.26. Liian voimakas ensiharvennus on vienyt puustopääoman alas ja myös pääoman tuoton
Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Ilman tunnettuusetua ostajan on kilpailtava pelkästään julkisesti myynnissä olevista kohteista, monia muita ostajia vastaan. Tilan hankinta on pitkäjänteistä puuhaa. Kohtuullinen tiestö 7. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Mikäli virhe osuu runsaspuustoisiin kuvioihin, niin se voi muodostua suureksi. Puumäärä Etelä-Suomessa vähintään 100 m3/ha 4. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Jos kohteen hintapyyntö on satoja tuhansia euroja, on välittäjän palkkio kuitenkin huomattava. Jotkut menevät “alta lipan” -asenteella ilman maastokäyntiin perustuvaa hinta-arviota. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Hyvät lähiajan hakkuumahdollisuudet 3. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Kestotilaajan edut: 28 MAKASIINI 2 • 2016 4147_.indd 28 25.2.2016 16.26. Jos ostaja on alkanut saada seudulla mainetta, niin usein kohteita tarjotaan suoraan ilman julkista esillepanoa. Hän arvioi loppusyksyllä kolme kohdetta ja vertaili omia arvioitaan tilaa kaupittelevan arvioihin. Sellaistakin näkee, että myynti-ilmoituksessa tilasta on vain kartta. Jos kuvioita on kymmeniä, niin virhemahdollisuuksia on satoja. ”Pari muuta tekivät arvion ajamalla nelivetoautoilla metsätiet päästä päähän. Välittäjällä on väliä Tila-arvioiden osalta on nähtävissä, että välittäjillä on eroa. Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Puustojen laatu hyvä 6. Myös kasvavan metsän odotusarvolisät oli laitettu yläkanttiin, jopa taulukkoarvoja ylittäen. Ei hoitorästejä Kylvämällä perustetusta männiköstä on odotettavissa laadukasta tukkipuuta ja merkittävää arvokasvua. Esimerkiksi hirvien täysin pilaama iso mäntytaimikkokuvio oli hinnoiteltu lähes normaalin taimikon hintaan.” Toinen iso kuvio oli luokiteltu hyväksi kuusitaimikoksi, vaikka oli lähes arvotonta kiturämetta. TEEMA: TILAKAUPAT Mukavalle myydään mielellään MITEN hyviä ostokohteita löytää. n KOMMENTTI Hyvän metsän tuntomerkit 1. Muutaman vuoden päästä keskustelu voi alkaa, että ”niin kyllä me nyt on päätetty luopua”. Maapohjan tuottokyky hyvä 5. Maaston kantavuus 8. Aina se ei ole viimeistä euroa puristavan myyjän etu, mutta jotkut haluavat toimia niin. Minusta sellainen on yhtä tyhjän kanssa.” Liljeroos ihmettelee, missä on välittäjän vastuu. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Paikallistuntemuksesta on etua etenkin, jos se on kaksisuuntaista. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. MIKKO HÄYRYNEN Jos samaa puustoarviota käytetään tilan myyntihinnan lähtökohtana, se voi johtaa alihinnoitteluun. ”Tilavuuskasvua heikensi soistuneisuus, ensiharvennusten viivästymisestä johtuvat supistuneet latvukset ja aukkoisuus. Ostajan hyvä maine koostuu monesta seikasta, mutta asian voi ilmaista niin, että hyvätapaiselle naapurille myydään mielellään. Puuston paikoin huono laatu ja hieskoivun yleisyys heikensivät arvokasvua.” Päijät-Hämeessä Liljeroos arvioi ison kohteen, kun lunta oli saappaan heijastinnauhaan ja pakkasta 20 astetta. Esimerkiksi paikallisten metsäpalveluiden käyttö, metsästysoikeuksien vuokraus ja tietty joustavuus maankäytön pienissä asioissa luovat hyödyllistä mainetta. ”Ero välittäjän näkemykseen oli iso. Ensimmäisten keskustelujen tavallinen sävy on, että “eihän tätä nyt niin tarvitakaan, hoitamatta on jäänyt, mutta myydäkään, tiedä häntä…” Myyjä tarvitsee aika päätöksen kypsyttelyyn. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Liljeroos varoittaa, että joskus isojenkin välittäjien hinnoittelussa on hutilointia. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Hirvet ovat vikuuttaneet istutustaimikkoa toistuvasti, mikä alentaa kuvion arvoa. Lisäksi arvioinnissa on inhimillisten virheiden mahdollisuus. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. Tasainen kehitysluokkajakauma 2. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Tietokoneelle tietoja syötettäessä voi tulla näppäilyvirheitä, vääriä maapohjia ja vääriä puulajeja. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle
Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Kestotilaajan edut: 4147_.indd 29 25.2.2016 16.26. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin
Harvennuksen myöhästyminen johtaa merkittävään tukkisaannon alenemiseen seuraavissa hakkuissa. Kuusi harvennetaan 3–6 metrisenä. Jos haluat säästää, varmista, että ehdotettu kasvatusmetsän kunnostusojitus on järkevää. Tavoitteena on, että metsänviljely tehdään hakkuuta seuraavana keväänä. Sen ajoitukseen on vaikea antaa tarkkaa määritystä. Aina kun uudistamisessa myöhästyy, tulee kasvutappiota, huonompi taimikko ja taimikonhoitokulut kasvavat. Harvennus tehdään aina laatuharvennuksena, eli poistetaan mahdollisuuksien mukaan kaikki vesasyntyiset lehtipuut ja havupuut, joista ei saa tyvitukkia. Järki pitää olla mukana, taimikosta ei saa tehdä liian harvaa. Pohjois-Suomessa ja karuilla mailla hieman myöhemmin. Mikäli perkausta lykätään, kustannukset nousevat voimakkaasti ja havupuuston kasvu ja laatu kärsivät. Uudistusalan raivaus ja laikutus riittää, sitten odotetaan, että luonto siementää sinne koivikon. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC Harmittavasti myös osaan metsäasiantuntijoista on tarttunut jonkinlainen apatia. Osalla metsänomistajista saattaa olla vain vähän tuottoisia päätehakkuukohteita ja muutenkin talous tiukalla, silloin ymmärrän jotenkuten huonon metsähoidon. Puustoa voi toki kasvattaa järeämmäksikin, mutta silloin metsässä on pääomaa kasvuun nähtynä liikaa kiinni ja pääoman tuotto laskee. Ensiharvennus pitää tehdä ajallaan. Kolmatta harvennusta ei tehdä, siitä tulee vain kasvutappioita ja lahovikoja. Havupuuvaltaisilla kohteilla Keski-Suomessa päätehakkuu tehdään, kun puuston rinnankorkeusläpimitta on lehtomaisilla kankailla 28 senttiä, tuoreilla 26 senttiä, kuivahkoilla 24 senttiä ja kuivilla 22 senttiä. Siihen ei ole mitään järkevää syytä. Harmittavasti myös osaan metsäasiantuntijoista on tarttunut jonkinlainen apatia. Eriytyykö metsänhoito. Kun metsä päätehakataan, pitää uudistamisen tapahtua mahdollisimman nopeasti. Sopiva tiheys harvennuksen jälkeen on 1 600–2 000 runkoa hehtaarilla. Perussääntönä voi pitää sitä, että ensiharvennusta ei tee koskaan liian aikaisin, mutta helposti sen tekee liian myöhään. Onko metsänhoidon taso eriytymässä nopeammin kuin haluamme uskoa. Se vaihtelee alueittain ja tiloittain. M etsä päätehakataan, kun tukkiosuus on tullut riittäväksi. Perkauksessa poistetaan kaikki lehtipuu, jollei tarkoitus ole kasvattaa lehtipuumetsää. S euraavassa lyhyt lista siitä, missä tehdään kalleimmat virheet. RAHAPUU vilahoisen kuusikon uudistamiseen ei kannata uhrata paljon rahaa. Siemenpuukohteilla laikutus tehdään hakkuun jälkeisenä syksynä. Etelässä ihan vähän enemmän ja pohjoisessa ihan vähän vähemmän. Kun liikkuu metsissä eri puolilla Suomea, huomaa metsänhoidon tilan vaihtelun. Pahasti tyO saa suomalaisista metsätiloista hoidetaan todella hyvin, osaa ei juuri mitenkään. Mäntytaimikon harvennus tehdään 4–7 metrin pituudessa, jos on muistettu tehdä perkaus ajallaan. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. E dellä olevat ovat yksinkertaistettuja malleja, mutta mitä useampi virhe tilalta löytyy, sitä heikompi on tilan taloudellinen tulos. Harvennuksen jälkeen pystyssä on 900–1 100 runkoa. Vaikka miesmuisti on tunnetusti lyhyt, mielestäni metsänhoidon tason erot ovat kasvaneet selvästi. Toisen harvennuksen jälkeen runkoja on pystyssä 500–700. Karuilla soilla tai hieskoivuisilla soilla päätehakkuun jälkeen tehdään vain raivaus, jonka jälkeen odotetaan, että luonto tuo uuden taimikon. Taimikon perkaus tehdään Etelä-Suomessa noin viisi vuotta uudistamisen jälkeen. 30 MAKASIINI 2 • 2016 30 MAKASIINI 2 • 2016 4161_.indd 30 25.2.2016 16.29. En muista löytäneeni asiasta yhtään tutkimusta, vaikka siitä olisi oletettavasti saatavissa tietoa aika helposti valtakunnan metsien inventoinnin tuloksista. Pääsääntöisesti kasvatusmetsän kunnostusojitus on kannattamatonta. Harvennuksessa poistetaan kaikki ne puut, joista ei saa päätehakkuussa tyvitukkia. Harvat metsänomistajat haluavat tarkoituksella tilaltaan huonoa tulosta – miten voisimme heitä auttaa. He pysyvät tulevaisuudessakin köyhinä
OMA METSÄ KU VA : A RI KO M U LA IN EN KYSY POIS Mikä aiheuttaa pakkashalkeaman. Sivu 42 METSÄNHOITO 22 kysymystä vapaaehtoisesta suojelusta Sivu 32 LUONNONHOITOKOULU Näin valitset säästöpuut Sivu 36 PIKATESTI Maastotaulukot digiaikaan Sivu 38 ALLAKKA Kokeile pystykarsintaa Sivu 39 PERINTÖMETSÄ Käytä hallintaoikeutta harkiten Sivu 40 TUTKITTUA Pohjoinen houkuttelee Sivu 44 4171_.indd 31 25.2.2016 16.23
Letot ja lehdot ovat metsälain 10. Etenkin puustoisille lettosoille on tehty paljon kemeran ympäristötukisopimuksia. VAPAAEHTOISESTA SUOJELUSTA METSÄNHOITO KYSYMYSTÄ Kuusamon yksityismetsien letoissa ja lehdoissa kasvaa harvinaisia kalkinvaatijoita, Suomen suurimpia kämmeköitä, tikankontteja. Kuva: Irmeli Ruokanen 32 MAKASIINI 2 • 2016 32 MAKASIINI 2 • 2016 4151_.indd 32 25.2.2016 16.22. pykälän erityisen tärkeitä elinympäristöjä
Peruskorvaus on maakunnasta riippuen 80– 100 euroa hehtaarilta. Päätöksen pysyvästä suojelusta tekee ely-keskus. Pienin korvattava summa on 500 euroa. Niiden suojelusopimuksia ei nykyisessä taloustilanteessa pystytä välttämättä uusimaan. 5 Millaisia suojelutapoja Metso-ohjelma tarjoaa. Yksityisen suojelualueen perustamisen aiheuttama taloudelliVE IJ O N IV A LA 33 MAKASIINI 2 • 2016 33 MAKASIINI 2 • 2016 4151_.indd 33 25.2.2016 16.22. Harvemmin käytetty vaihtoehto on luonnonsuojelulain nojalla toteutettava määräaikainen suojelujakso. Vähäpuustoisia kohteita Metso-ohjelmaan ei kannata enää tarjota. Metsälaki ei velvoita metsänomistajaa hakkaamaan metsäänsä. Luonnonhoitoon voi saada tukea. Metsänsä määräajaksi suojeleva sitoutuu olemaan hakkaamatta metsäänsä tietyn ajan. Jos suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla, arvioidaan suojelusta aiheutuva taloudellinen menetys tapauskohtaisesti. Metso-ohjelmalla turvataan lehtoja, runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, pienvesien lähimetsiä, puustoisia soita, metsäluhtia ja tulvametsiköitä, harjujen paahdeympäristöjä, maankohoamisrannikon metsiä, puustoisia perinneympäristöjä, kalkkikallioilla kasvavia metsiä sekä metsäisiä kallioita, jyrkänteitä ja louhikoita. Taustalla on ohjelman Jos metsien suojelu kiinnostaa, niin vaihtoehtoja riittää. 9 Mitä pysyvä suojelu tarkoittaa. Silloin suojelusta saa myös korvausta. Yksityisen suojelualueen perustava säilyttää alueen omistuksen itsellään. Päätöksen suojelusta tekee silloin ely-keskus. Silloin metsänomistajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että hakkuualalle syntyy uusi metsä. Suojeltavan alueen voi myös vaihtaa valtion maahan. Metsänsä tai osan siitä voi yksinkertaisesti jättää käsittelemättä. Suojelun pääpaino on eteläisessä Suomessa. Määräaikainen suojelusopimus perustuu yleensä kemeralain mukaiseen ympäristötukisopimukseen ja tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. 1 Voiko kuka tahansa suojella metsänsä. rahoituksen väheneminen. 2 Millaisia keinoja metsänsä suojelusta kiinnostuneella on. Kyllä. Ympäristötuella rahoitettavaan määräaikaiseen suojeluun pyritään saamaan metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, kuten lähteiden lähiympäristöjä. Myös jo perustettujen suojelualueiden läheisyydessä olevat kohteet ovat haluttuja. TEKSTI LIINA KJELLBERG Vapaaehtoisen suojelun kriteerit täyttävää vanhaa metsää Kuusamosta. Metso-ohjelman alkuvaiheessa suojeltavaksi otettiin myös vähäpuustoisia kohteita. Oman metsänsä voi suojella määräaikaisesti, pysyvästi tai myydä valtiolle. Metso-ohjelmaan haetaan erityisesti runsaspuustoisia vanhoja metsiä. 8 Voiko määräaikaisen suojelusopimuksen uusia. Se edellyttää kuitenkin sitä, että metsää ei ole juuri esimerkiksi päätehakattu. Metsänomistajan omavastuu on neljä prosenttia puuston arvosta tai enintään 3 000 euroa. 7 Miten määräaikaisen suojelun korvaus määräytyy. Se on kolmannes alueen keskikantohinnasta ja sama niin kuitu-, tukkikuin polttopuullekin. Ympäristötukisopimuksessa korvaus koostuu hehtaarikohtaisesta peruskorvauksesta ja suojeluhetkellä hakattavissa olevan puuston arvosta. 6 Mitä määräaikainen suojelu tarkoittaa. Mitä enemmän kohteella on lahopuustoa, sen parempi. Tuen myöntää silloin Suomen metsäkeskus. Se voi pisimmillään olla 20 vuotta. Metso-ohjelman vähentyneiden varojen vuoksi näitä ei enää juuri pystytä ottamaan Metso-suojelun tai ympäristötuen piiriin. Hän voi sopia esimerkiksi metsästysoikeuden säilyttämisestä ja saada luvan tehdä metsässä vähäisiä hakkuita. Pysyvä suojelu painottuu muihin kohteisiin. Voi, mutta uusimisesta päätetään tapaus kerrallaan. Lisäksi ohjelman kautta voi saada rahoitusta metsäluonnonhoitoon. Pysyvän suojelun keinoja ovat yksityisen suojelualueen perustaminen ja alueen myyminen valtiolle. 3 Millaisia kohteita Metso-ohjelmaan halutaan. 4 Millaiset kohteet ovat erityisen haluttuja. Puustosta maksettava korvaus on maakunnasta riippuen kahdeksasta kymmeneen euroa kuutiometriltä. Metsän voi Metso-ohjelmassa suojella joko määräajaksi tai pysyvästi. Ympäristötukisopimuksen perusteella saadusta korvauksesta maksetaan veroa, luonnonsuojelulain nojalla saatu korvaus on verovapaata tuloa. Harva kuitenkaan lähtee siihen, sillä sopivia vaihtomaita on harvoin tarjolla. Metso-ohjelma rahoitetaan valtion varoilla, ja hallituksen säästötoimet ovat vähentäneet rahoitusta huomattavasti. 10 Miten pysyvän suojelun korvaus määräytyy. Metsänsä voi myös suojella Metso-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman tai Luonnonperintösäätiön kautta. Metsänsä valtiolle myyvä luopuu suojeltavasta kohteesta kokonaan
14 Kuinka paljon Metso-ohjelmalle on varattu rahaa. Mitä enemmän kohteella on eri-ikäistä puustoa ja lahopuustoa, sen parempi. Säätiö pyrkii maksamaan metsistä käyvän hinnan. Pysyvästä suojelusta saatu korvaus on verovapaata tuloa. Pysyvän suojelun rahoitus tulee ympäristöministeriöstä, määräaikaisen suojelun rahoitus pääosin maaja metsätalousministeriöstä. 15 Millaisia suojelukohteita Luonnonperintösäätiö hakee. Ohjelman pääpaino on siis pysyvässä suojelussa. 19 Mistä säätiö saa rahoituksensa. 18 Minkä kokoisista kohteista säätiö on kiinnostunut. Luonnonhoito ei estä hakkuita. pykälän puronvarsi rehevässä korvessa on erinomainen ja haluttu ympäristötukikohde. Myös metsäluonnonhoidon rahoitus tulee maaja metsätalousministeriöstä. Luonnonhoitohankkeeseen voi saada ympäristötukea, jolloin hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta ei aiheudu metsänomistajalle kustannuksia. Lähtökohtana on kohteella kasvavan puuston todellinen arvo. 16 Millaisia suojelutapoja säätiö tarjoaa. Luonnonperintösäätiön kautta metsänsä suojeleva myy tai lahjoittaa metsänsä säätiölle. Yksi luonnonhoidon menetelmä on harjumetsien kulotus. Luonnonhoito on hyvä ratkaisu tilanteissa, joissa tavoitteena on esimerkiksi metsän palauttaminen luonnontilaisemmaksi. Säätiön toiminta perustuu valtaosin yksityishenkilöiltä saatuihin lahjoituksiin. Suojeltavien kohteiden tulisi olla vähintään viiden hehtaarin kokoisia, mutta säätiö on suojellut pienempiäkin kohteita. Metsälain 10. 17 Millaisen korvauksen säätiö maksaa ostamistaan metsistä. 12 Mitä metsäluonnonhoito tarkoittaa. Ympäristöministeriöllä on käytettävissään noin 28 miljoonaa euroa, maaja metsätalousministeriöllä noin kymmenen miljoonaa euroa. Päätöksen tuesta tekee Suomen metsäkeskus. IR M EL I RU O KA N EN 34 MAKASIINI 2 • 2016 34 MAKASIINI 2 • 2016 4151_.indd 34 25.2.2016 16.22. nen menetys arvioidaan yleensä puuston todellisen arvon perusteella. Metso-ohjelmalle on varattu vuosille 2016–2019 kaikkiaan vajaat 40 miljoonaa euroa. Kohteita voi kuitenkin tarjota suojeltaviksi koosta riippumatta. Jos alueen myy valtiolle, käytetään kauppahintana alueen käypää hintaa. Kymmenen vuoden määräaikaiseen suojeluun haetaan pääasiassa alle neljän hehtaarin suuruisia kohteita, pysyvään suojeluun pääasiassa yli viiden hehtaarin suuruisia kohteita. Metsän luontoarvojen ylläpitäminen ei aina vaadi metsän suojelua. 13 Millaista tukea metsäluonnonhoitoon saa. Luonnonperintösäätiö toimii pääasiassa pohjoisimman Lapin eteläpuolella. 11 Minkä kokoisia kohteita suojeluun haetaan. Metsänomistaja maksaa saamastaan kauppahinnasta veron. Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset runsaspuustoiset vanhat metsät ovat halutuimpia kohteita. Säätiö hakee suojeltavalle kohteelle luonnonsuojelulain perusteella pysyvän rauhoituksen. Esimerkiksi vuonna 2014 säätiö sai lahjoituksina 274 477 euroa. Maapohjalle ei lasketa hintaa, sillä se säilyy metsänomistajan omistuksessa
Esimerkiksi Luonnonperintösäätiö voi suojella lahjana saamiaan talousmetsiä, jos niitä voidaan ennallistaa kohtuullisin toimin. Talousmetsä on laaja käsite. Artikkelia varten on haastateltu Tapio Oy:n luonnonvara-asiantuntijaa Saara Lilja-Rothstenia, Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntijaa Irmeli Ruokasta ja Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtajaa Anneli Jussilaa. 21 Entä jos haluaa suojella talousmetsää. Suojelukohteelta voisi hakata puuta 250 kuutiometriä. PYSYVÄ SUOJELU Metsänomistaja suojelee Keski-Suomessa sijaitsevan viiden hehtaarin suuruisen metsikkönsä. Yhteydenottopyynnön voi lähettää myös osoitteessa www.metsonpolku.fi. Jos taas haluaa antaa jälkipolvien päättää metsän käytöstä itse, on määräaikainen suojelu parempi vaihtoehto. Jos on kiinnostunut suojelemaan metsänsä Metso-ohjelman kautta, kannattaa olla yhteydessä Suomen metsäkeskukseen tai paikalliseen ely-keskukseen. Koko puuston hakkuuarvo 1000 m3 x 30 €/m3 = 30 000 € Suojelukohteen hakkuuarvo 250 m3 x 30 €/m3 = 7 500 € Omavastuu (4 %, max. Metsänomistajan kunnan alueella omistamien kaikkien metsien hakattavissa oleva puumäärä on tuhat kuutiometriä. Keskimääräiset kantohinnat mäntytukki 53,90 € kuusitukki 54,20 € koivutukki 41,70 € mäntykuitu 15,20 € kuusikuitu 18,20 € koivukuitu 15,00 € muu kuitu 10,00 € LU O N N O N PE RI N TÖ SÄ ÄT IÖ / M IK KO H O VI LA NÄIN KORVAUS MÄÄRÄYTYY METSO-OHJELMASSA MÄÄRÄAIKAINEN SUOJELU Metsänomistaja suojelee 1,2 hehtaarin suuruisen metsikkönsä kymmeneksi vuodeksi. Metso-ohjelman tai Luonnonperintösäätiön kautta ei pääsääntöisesti pysty suojelemaan hoidettua talousmetsää, ainakaan korvausta vastaan. 20 Keneen kannattaa olla yhteydessä, jos haluaa suojella metsänsä. Jos kyseessä on esimerkiksi 80-vuotias metsä, joka sijaitsee lähellä suojelualuetta, voi suojelukynnys ylittyä. Korjauskerroin on yleensä 15–30 %. Yksityisen suojelualueen perustaminen puuston bruttoarvo (määrä x yksikköhinta) 45 202 € kokonaisarvon korjaus (-20 %) -9 040 € * korvaus 36 160 € 2. Alueen myynti valtiolle puuston bruttoarvo (määrä x yksikköhinta) 45 202 € maapohjan arvo (5 ha x 400 €/ha) 2 000 € kokonaisarvon korjaus (-20 %) -9 440 € * kauppahinta 37 761 € * Kokonaisarvon korjauksella poistetaan esimerkiksi verotuksen ja metsätalouden kulujen osuus. Korvaus perustuu ympäristötukeen. Alueen keskikantohinta on 30 euroa kuutiometriltä. Kohteella kasvavan puuston määrä on noin 250 kuutiometriä hehtaaril la. Hakkuuarvoon ja peruskorvaukseen perustuva osa korvauksesta jaetaan kolmella, jotta korvaustaso pysyisi samana. Lähde: Metso-ohjelma (www.metsonpolku.fi) 35 MAKASIINI 2 • 2016 4151_.indd 35 25.2.2016 16.22. Jos haluaa taata, että luontoarvot säilyvät yli sukupolvien, on pysyvä suojelu paras tapa. Se riippuu metsänomistajasta. hoitotyöt) 410 € Ympäristötuki yhteensä (6 300 € + 600 €) / 3 + 410 € = 2 710 € * * Ympäristötukisopimukset tehtiin aiemmin 30 vuodeksi, nykyään ne ovat kymmenen vuoden mittaisia. 3 000 €) 30 000 € x 0,04 = 1 200 € Hakkuuarvokorvaus 7 500 € 1 200 € = 6 300 € Peruskorvaus 2 x (10 x 30 €/m3) = 600 € Muu korvaus (esim. Jos on kiinnostunut suojelemaan metsänsä Luonnonperintösäätiön kautta, kannattaa soittaa tai lähettää sähköpostia suoraan säätiöön. Puuston määrä mäntytukki 260 m3 kuusitukki 300 m3 koivutukki 185 m3 mäntykuitu 115 m3 kuusikuitu 75 m3 koivukuitu 190 m3 muu kuitu 125 m3 Yhteensä 1 250 m3 1. 22 Mikä on metsänomistajan kannalta paras tapa suojella metsää
Aina se on korvaamaton elinpaikka jollekin metsäeliölle. Arvokkaimmat säästöpuut ovat puukaupan halvinta tavaraa: lahovikaisia havupuita, pökkelöityviä jättiläishaapoja sekä muita lehtipuita, joista saisi ehkä energiapuun hinnan. Osa 2 Säästöpuut LUONNONHOITOKOULU TEKSTI MIKKO RIIKILÄ Säästöpuut helpottavat muun muassa palokärjen elämää. Kaikissa vaiheissaan säästöpuu on elinympäristö uusille eliölajeille. Tavoite on, että myös talousmetsissä on jatkuvasti tarjolla eri vaiheessa olevaa puuta: kuolemaisillaan olevaa, kuollutta ja lahoavaa. Harvennusleimikolla valitut säästöpuut täyttävät saman tehtävän usein myös saman metsikön päätehakkuussa – ja ehkäpä vielä seuraavan puusukupolven aikanakin. Yleensä tähän ei kuitenkaan jouduta. PROJEKTI H A N N U H U TT U 36 MAKASIINI 2 • 2016 4152_.indd 36 25.2.2016 16.26. S äästöpuut ovat tuttu näky päätehakkuualoilla. Aikaa voi kulua vuosikymmeniä, kuolleen puun lahoamiseen jopa vuosisatoja. Kaatuneita tai kuolevia säästöpuita ei korjata talteen – lahoamaan ja kuolemaan ne on perimmiltään tarkoitettukin. Metsätuholaki on sikäli hieman ristiriitainen, ettei se tee eroa säästöpuiden ja muun puuston välillä. Jätä ne metsään Säästöpuut saavat jäädä metsään lopullisesti. Säästöpuita jätetään niin jatkuvan kasvatuksen hakkuille ja harvennuksille kuin päätehakkuualoillekin. Lain mukaan yli kymmenen kuution hehtaarilla ylittävä Satojen vuosien Hakkuualoille jätettävä säästöpuu saa ensin elää, sitten riutua, lahota, kaatua ja lopulta maatua. Metsälaki ei edellytä säästöpuiden jättämistä, vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen, johon metsäsertifiointi ja Tapion hyvän metsänhoidon suositukset ohjaavat. Puiden biologinen ikä on näet paljon pidempi kuin talousmetsän kiertoaika. Periaatteessa siis säästöpuitakin voidaan joutua korjaamaan, jos niitä kaatuu runsaasti
Lahopuu on tärkeä olosuhdetekijä metsäeliöstön monimuotoisuudelle. Valistuneen arvauksen mukaan niitä olisi Suomen metsissä kaikkiaan noin 20 miljoonaa kuutiometriä. Keskitä puut Sekä PEFCettä FSC-metsäsertifioinnin kriteereissä on määritelty, montako säästöpuuta hehtaarille on jätettävä. tervalepät . Metsälajeista noin neljännes, siis 4 000–5 000 lajia, tarvitsee elääkseen lahopuuta. Säästöpuiksi kelpaavat elävät ja kuolleet, läpimitaltaan vähintään kymmensenttiset pystypuut, tietyin edellytyksin myös tuulenkaadot. Ne olisi paras muodostaa kohtiin, jossa on runsaasti haapoja tai lahopuita. Säästöpuut kannattaa keskittää yhteen tai isoilla aukoilla pariin kolmeen ryhmään. puumaiset raidat, tuomet ja pihlajat . Säästöpuuryhmään kannattaa jättää lyhyempiä puita ja alikasvostaimia. Lahopuun määrä on lisääntynyt eteläisen Suomen talousmetsissä, mikä on osin säästöpuiden ansioita. Lehtipuita metsätuholaki ei velvoita korjaamaan. Yleensä jätetään vähintään 10 puuta. Usein kaikki kuolleet puut on järkevää jättää säästöpuiksi, samoin yksittäiset raidat ja lepät. Vanhenevat säästöpuut ovat elinympäristöjä, joita talousmetsissä ei ole tarjolla. Lukuisat haapaa suosivat, uhanalaiset metsäeliöt ovat tämän ansiosta runsastuneet. KAIKISSA VAIHEISSAAN SÄÄSTÖPUU ON ELINYMPÄRISTÖ UUSILLE ELIÖLAJEILLE. isot haavat . Lahopuu lisääntynyt Säästöpuita on jätetty hakkuualoille jo 20 vuoden ajan. vanhat palokoroiset puut . järeät katajat . Käytännössä erot ovat vähäiset, kannattaa kuitenkin selvittää, mitä metsäsi sertifiointi edellyttää. petolintujen pesäpuut . Säästöpuuryhmät kannattaa, jos mahdollista, sijoittaa suon reunaan, rantavyöhykkeelle tai esimerkiksi kalliolle. Niiden ympärille voi jättää vähäarvoisia eläviä puita. läpimitaltaan rinnantasalta vähintään 10/20-senttisiä säästöpuita (PEFC/FSC) osuus tuulen kaatamista kuusista on korjattava talteen, ovatpa ne säästötai muita puita. Metsälehti Makasiinin talousmetsien luonnonhoitoa esittelevä sarja jatkuu koko vuoden. H A N N U H U TT U M IK KO RI IK IL Ä 37 MAKASIINI 2 • 2016 4152_.indd 37 25.2.2016 16.26. Säästöpuuryhmien alikasvosta ei raivata sen paremmin ennakkoraivauksessa kuin ympäröivän taimikonkaan hoidossa. muodoltaan erikoiset puut . Ryhmässä saisi mieluusti olla myös vallitsevaa puustoa lyhyempiä puita ja alikasvostaimia. lahot sekä kuolleet pystypuut ja maapuut JÄTÄ: . Myös kaatuneita puita on hyvä olla mukana. kolopuut . Sen sijaan arvokkaita tukkipuita ei kannata jättää säästöpuiksi. Tulostakin on tullut. Näin niiden määrä olisi karttunut noin miljoonan kuution vuosivauhdilla. jalot lehtipuut . Esimerkki tällaisesta on vaikkapa aihkipetäjän paksu, uurteinen kaarna. aiempien puusukupolvien järeät puut . Vastaavasti lahopuun niukkuus on yleisin uhanalaisuuden syy. Jatkossa pureudumme seuraaviin aiheisiin: Makasiini 3: Vältä turhia ojituksia Makasiini 4: Suojavyöhykkeiden käsittely Makasiini 5: Lahopuut Makasiini 6: Riistametsänhoito Makasiini 7: Karut suot Makasiini 8: Luontokohteiden tunnistaminen Parhaat säästöpuut: . vähintään 10 puuta hehtaarille . Männyllä raja on 20 kuutiota hehtaarilla
Harvennusvoimakkuus valitaan neliportaisesti: harvennusmallin ylärajalla, keskellä, alarajalla tai lakirajalla. Tietotaulukoissa on tiivis kuvaus metsänuudistamisen ja -kasvatuksen perusteista, hakkuutavoista, metsänhoitomenetelmistä sekä kasvupaikoista ja maalajeista. Tosi kätevää – tähän ei pankin painattama muoviläpyskä pysty. Lievästi kulmia kohottaa kuitenkin sen hinta – lisenssi maksaa 29,90 euroa. Tietoa on myös eri perustein suojeltavista luontotyypeistä ja kasvupaikoista. 38 MAKASIINI 2 • 2016 4164_.indd 38 25.2.2016 16.19. Lisäksi sovellus sisältää lämpösummakartat koko maahan, haulla löytyvät myös kunnittaiset lämpösummat. PLUSSAT JA MIINUKSET + toimii jouhevasti + helppo käyttää + dynaamiset harvennusmallit hinta windowsja iossovellusten puute TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ M aastotaulukot-sovellus on digitaalinen versio Tapion samannimisestä kirjasesta. Niissä on hyödynnetty älypuhelinympäristön mahdollisuuksia. Sovellus on hyvin tehty ja toimiva. Tämä määrittää, paljonko puuston pohjapinta-alaa harvennettaessa alennetaan. Relaskooppitaulukko toimii hiveltävin liukusäätimin, joilla valitaan metsikön keskipituus ja pohjapinta-ala. Windowsphonetai Applen IOS-käyttöjärjestelmää varten maastotaulukkosovelluksen laatimista harkitaan. Sen löytää Googleplay-myymälästä hakusanalla ”maastotaulukot”. Harvennusmallit on jaoteltu Etelä-, Välija Pohjois-Suomeen sekä kasvupaikkatyypeittäin, kuten paperiset mallinsakin. Lisäksi taulukko laskee hehtaarikohtaisen runkoluvun puuston pohjapinta-alan ja keskiläpimitan mukaan. Sovelluksen julkaisija Tapio omistaa Metsäkustannus Oy:n, joka julkaisee Metsälehteä ja Metsälehti Makasiinia. Vain Android-puhelimiin Maastotaulukot-sovelluksesta on valmiina Android-puhelimissa toimiva versio. Tosin moni voi vähentää metsäsovelluksen hinnan verotuksessa tai maksattaa sen työnantajallaan. Lisäbonuksena sovellus välittää Metsälehden verkkouutiset tosiaikaisesti luettavaksi. PIKATESTI Uutta käyttöä kännykälle Älypuhelimeen istutettu Tapion maastotaulukkosovellus kertoo muun muassa puuston kuutiomäärät. Sovellusta voi käyttää myös nettiselaimen kautta verkossa. Parempi kuin muoviläpyskä Sovelluksen parasta antia ovat dynaamiset harvennusmallit ja relaskooppitaulukot. Harvennusmalli toimii joko liukusäätimin tai suoraan käyrästölle sijoitettavin puustotunnuksin (pohjapinta-ala/valtapituus). Tämän perusteella sovellus näyttää hehtaarikohtaisen harvennuspoistuman. Sovellus kertoo hehtaarikohtaisen kuutiomäärän. Mukana ovat muun muassa relaskooppitaulukot ja harvennusmallit sekä runsaasti perustietoa metsänhoidosta ja metsätaloudesta. Arvot syötetään samanlaisin liukusäätimin
TU U LI KK I SI RO LA ohjelmaksi tai nuorison ulkoiluttamisen tekosyyksi. Juuri kun oksa on katkeamaisillaan ja alkaa taittua alaspäin, tällä veitsellä isketään kevyesti oksan alle. O ksa sahataan poikki rungonmyötäisesti, mutta oksan tyvellä mahdollisesti oleva paksunnos – oksakaulus – säästetään. Karsinta-aika on juuri nyt: mäntyä voi sahailla huhtikuun lopulle, kuusen karsinta lopetetaan huhtikuun alussa. Heiluttelee vaan ylös ja alas, niin kohta oksa putoaa. Meikäläisen osaksi on langennut riippuvuus pystykarsinnasta. Oksasahoja on useampi. Sillä on näppärä tunkeutua rungon tuntumaan ja karsia pariin metriin asti. Jälkipolvet myyvät siitä oksatonta tukkia. Siinä on vaarana, että kun lyö hieman jämäkämpää oksaa, se ei katkeakaan siististi, vaan murtuu myös rungon pinnan sisäpuolelta. Männystä voi karsia puolen mitan verran sekä kuivia että tuoreita yhteensä. Ulkoiluaika on parhaimmillaan. Älä siis hanki oksasahaa, josta tämä alaveitsi puuttuu. Vähän päivässä, paljon viikossa, aikanaan sinulla on komea, karsittu metsikkö. Jos haluat rahapalkan jokaisesta askeleestasi heti, unohda koko juttu. Itselläni on pystykarsinnalla ympärilläni työkaluvyö, jonka vesurilla voin kaataa haittaavat vesat karsittavan puun ympäriltä. Puu kierretään täysin ympäri, niin että sahaussuunta on 90 astetta, eikä oksan takareunaan jää mitään pidennystä. Leikkausarven tulisi olla mahdollisimman pyöreä, eli yläsuuntaan sojottavat oksat sahataan hieman viistoon. Pieniä alaoksia voi katkoa ohileikkaavilla oksasaksilla, sekatööreillä, tai kahden käden raivaussaksilla. Iltalenkillä, koiraa juoksuttaessa tai metsäretkellä voit karsia muutaman puun ihan huvin vuoksi. M itäkö hyötyä. Aikaisempina aikoina oli tekniikkana, että alimmat kuivat oksat lyötiin poikki vesurilla. Kuuseen pitää jättää noin 60 prosenttia pituudesta vihreää. Karsin yleensä puut kolmessa vaiheessa: Ensin, puiden ollessa pieniä tai kun menen koskemattomaan paikkaan, karsin metrisen puuvarren päässä olevalla sahalla. Joku hiihtää, toinen sauvakävelee ja kolmas latkii kaljaa sohvalla. Itikat eivät haittaa ja toisinaan metsän pohja kantaa kulkijaa. Pihkatappihan siihen Kannattaa kokeilla METSÄLÄISEN ALLAKKA Kokeile pystykarsintaa mukavaa ulkoilua hyödyllistä liikuntaa 39 MAKASIINI 2 • 2016 39 MAKASIINI 2 • 2016 4142_.indd 39 25.2.2016 16.48. Sen kun asettaa oksan päälle, niin terän päässä oleva koukku pitää huolen, ettei se lipsahda pois sahausraosta. Tuoreitten oksien kohdalla pitää käyttää oksasahan terän tyvellä olevaa veistä. Toisen kerran käytän kaksimetristä vartta ja kolmannen kerran teleskooppisahani on venytetty nelimetriseksi. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Näin estetään kuoren repeäminen rungosta. Myös tavallinen käsisaha tai puunhoitosaha on näppärä silmien korkeudesta alaspäin. Mikäli pidät avarasta ja kauniista metsämaisemasta, ulkoilmasta ja lystikkäästä liikunnasta, kokeile ihmeessä. Saksilla katkon pikkuoksat. On se hienoa, kun puolikin tuntia oksia sahailee, niin maisema avartuu ja oman työn jälki näkyy. Varsinainen kaareva oksasaha on kätevä peli. Karsinta sopii myös talkoopäivän K evät saapuu, aurinko paistaa ja linnunlaulu lisääntyy. Itse voit kymmenen vuoden päästä kaataa pikkutukkeja, joita on helppo kuoria hirsiksi, koska oksat eivät haittaa ja karsinnan jäljet kohtaa syntyy, ja sahamies aikanaan manailee mahtavasti. Aikanaan oksasaha tylstyy, mutta sen saa harittamalla ja sulkaviilalla teroittamalla entiseen loistoonsa. Usein oksakaulus näyttää oikean sahauskulman
Omistaja vain katsoo Hallintaoikeuden haltija on metsätalouden harjoittaja, joka vallitsevan käsityksen mukaan saa hakata metsän tuoton verran, jollei muuta ole määrätty. Metsälain mukaan hallintaoikeuden haltijalla on pääsääntöisesti vastuu hakkuun jälkeisestä metsän uudistamisesta. Lahjakirjaan on kirjattu esimerkiksi, että ”lahjoittaja pidättää itsellään elinikäisen hallintaoikeuden”. Heikillä ei ole oikeutta myydä puuta omistamastaan metsästä, jossa toisella on hallintaoikeus. Ensinäkin se, miten hallintaoikeus on kirjattu lahjakirjaan. Edes reilu 4 000 euron verokevennys kertaeränä ei ole sen arvoinen, että omistajalta viedään oikeus toimia metsässään. Mitä siis tuli esille. Keskustelussa vilahtaa, että hän sai tilan lahjana ja että nyt palvelutalossa asuvalle isälle kirjattiin silloin hallintaoikeus. Silloin Heikin puukauppa tyssää isän hallintaoikeuteen. PERINTÖMETSÄ H eikki neuvottelee puukaupasta ostajan kanssa. Ja onko isä siirtänyt hallintaoikeuden jollekin muulle tai valtuuttanut jonkun toimimaan puolestaan tai onko hänellä mahdollisesti edunvalvoja. Oletetaan myös, että lahjoituksen jälkeen asiassa ei ole tehty muita järjestelyjä. Omistajalle sen sijaan jää käytännössä vain oikeus katsoa sivusta ja odottaa hallinHARKITSE VIELÄ KERRAN Metsätilan hallintaoikeus pidätetään sukupolvenvaihdoksissa turhan usein. Tällaisessa tilanteessa on selvitettävä kolme asiaa. Palvelutalossa asuvalla isällä on tilaan hallintaoikeus. Ei tullut hirveästi lahjaveroa maksettavaksi. PIRJO HAVIA 40 MAKASIINI 2 • 2016 4141_.indd 40 25.2.2016 16.47. Samoin sieltä selviää, jäikö hallintaoikeuden haltijalle oikeus hakata tuotto, kasvu, tarkemmin rajattu puumäärä tai oliko hallintaoikeutta rajattu jollain muulla tavalla. Lahjakirjasta pitäisi selvitä, oliko kyse määräaikaisesta vai eliniäksi pidätetystä hallintaoikeudesta. Hallintaoikeuden haltija on metsänomistajan sijaan verovelvollinen ja hänellä on muuten samat verovähennysoikeudet kuin omistajallakin olisi, mutta metsävähennystä hän ei saa tilan tuotoista tehdä. Entä onko hallintaoikeudesta luovuttu sen pidättämisen jälkeen. Sehän tarkoittaa, että Heikillä ei ehkä ole lainkaan oikeutta myydä tilalta puuta. Oletetaan, että isä oli pidättänyt elinikäisen hallintaoikeuden lahjoittamaansa metsätilaan, kuten usein tehdään. Puukauppoja tehdessä siitä voi aiheutua ikäviä yllätyksiä
Hallintaoikeuden arvoksi laskettiin perintöja lahjaverolain mukaan 30 000 euroa. Myös määrävuosiksi Hallintaoikeutta ei tarvitse pidättää eliniäksi, monesti on suositeltavampaa pidättää se määrävuosiksi. Metsäomaisuuden osalta tilanne on sama kuin edellä kuvattu. Tästä Heikki maksaisi nykyisten säännösten mukaan lahjaveroa 7 570 euroa. Lahjan arvo oli 70 000 euroa (100 000–30 000). Samalla se olisi mahdollistanut Heikille puukauppatulojen saannin jo kuudentena vuonna lahjoituksesta. On tietenkin käännyttävä Heikin isän puoleen. Tai sillä perusteella, milloin hän arvioi lahjansaajan elämäntilanteen muuttuvan niin, että tämän on tärkeää saada metsät hallintaansa. Perintökaari 40/1965 12 luku 3 § Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Hän ei saa tehdä hakkuita eikä muutoinkaan käyttää metsää muuten kuin jokamiehen oikeuksin, jollei muuta ole sovittu. Kun tehdään keskinäisiä hallintaoikeustestamentteja, kannattaa pohtia, olisiko perusteita jättää metsät testamentin ulkopuolelle. Sen sijaan hallintaoikeuden luovuttaminen omistusoikeudesta erillisenä voi olla jopa suositeltavaa: esimerkiksi niin, että omistusoikeus lahjoitetaan lapsenlapselle ja hallintaoikeus määräaikaisena tämän äidille tai isälle. Viideksi vuodeksi pidätetty hallintaoikeus olisi alentanut Heikin lahjaveroa 2 800 euroa. Mielestäni edes reilu 4 000 euron verokevennys kertaeränä ei ole sen arvoinen, että omistajalta viedään oikeus toimia metsässään. Veroetu houkuttelee Mielestäni metsän sukupolvenvaihdoksissa päädytään liian usein pidättämään hallintaoikeus. Jos hallintaoikeutta ei olisi pidätetty, olisi Heikin maksettavaksi tullut nykysäännöksin lahjaveroa 11 770 euroa. Isä voi myös luopua hallintaoikeudestaan, jos hän on vielä toimintakykyinen. Tällöin lahjaveroa olisi tullut maksettavaksi 8 970 euroa. Leskellä on perintökaaressa säädetty oikeus pitää aina jäämistö hallussaan, mutta tähän niin sanottuun heikkoon hallintaoikeuteen liittyy rintaperillisten oikeus saada kuolinpesä jakoon. Yleensä motiivina on verojen alentaminen. 41 MAKASIINI 2 • 2016 4141_.indd 41 25.2.2016 16.47. Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla. Heikin isä olisi voinut pidättää hallintaoikeuden esimerkiksi viideksi vuodeksi, jolloin hallintaoikeuden arvo olisi ollut 19 950 euroa. Kun kerran hallintaoikeus on Heikin isällä, mitä Heikki ja puunostaja voivat sitten tehdä. Vuosien määrän voi ratkaista esimerkiksi sillä perusteella, milloin lahjanantaja arvioi oman kuntonsa heikentyvän niin, ettei enää ole järkevää kantaa vastuuta metsistä. Tästä kerrotaan seuraavassa Metsälehti Makasiinissa. Ajatellaan, että Heikin lahjana saaman metsätilan käypä arvo oli 100 000 euroa. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Eliniäksi pidätetty hallintaoikeus alentaisi nykysäännöksin Heikin lahjaveroa 4 200 euroa (katso www.vero.fi/lahjaverolaskuri). Jos hänen ymmärryksensä on yhä tallella, hän voi itse tehdä puukaupan hallintaoikeuden sallimissa rajoissa tai valtuuttaa jonkun, vaikkapa Heikin, toimimaan puolestaan. Perintökaari 40/1965 3 luku 1 a § (25.2.1983/209) 1 mom Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Toisen puolisoista kuollessa toiselle jää hallintaoikeus jäämistöön ilman, että perilliset saisivat sitä jakoon lesken eläessä. Harkintaa testamentteihin HALLINTAOIKEUKSIA perustetaan usein myös puolisoiden keskinäisin hallintaoikeustestamentein. Joskus hallintaoikeudelle viitataan kintaalla, mutta siitä voi koitua arvaamattomia veroseuraamuksia tai oikeudessa puitavia riitoja. Isä, joka pidätti itsellään metsän elinikäisen hallintaoikeuden, oli lahjoitushetkellä 75-vuotias. Jos isän toimintakyky on niin paljon heikentynyt, että hän tarvitsee edunvalvojan, käännytään maistraatin puoleen. Eri asia tietenkin on, jos lahjoittaja todella edelleen tarvitsee puukauppatuloja. Onko hän yhä siinä kunnossa henkisesti, että voi tehdä päätöksiä. Perilliset eivät pääse metsätalouden harjoittajiksi niin kauan kuin leski elää, jollei tehdä erityisiä järjestelyjä. Mutta silloin voisi lahjoituksen sijaan olla järkevää ja mahdollisesti edullisempaa testamentata tila, mikäli saaja ei ole ainut perillinen. Tätä kutsutaan vahvaksi hallintaoikeudeksi. Oikeus koskee 1.9.1983 ja sen jälkeen muodostuneita kuolinpesiä. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta. taoikeuden lakkaamista. Omistuksen järjestelyjä hän toki voi tehdä
Karsinnan tavoitteena ei ollut laatupuun kasvatus, vaan karjan kuivikkeiden keräily tuuheista, paksuoksaisista puista. Kasvukauden alussa kuori vaurioituu helposti ja lehtipuista vuotaa mahlaa. Tulosten mukaan karsitut puut ovat kasvaneet yhtä hyvin kuin karsimattomat. Käsitys kuusen karsimisen vahingollisuudesta perustuu vuonna 1920 julkaistuun tutkimukseen. Olen nähnyt jossakin, että kuusen alimpia oksia on katkottu tyngiksi. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Onko karsinnasta haittaa. Järvimaiseman avaaminen ja rantapolun kulkukelpoisuuden parantaminen ovat olleet syinä omiin karsintakokeiluihini. 42 MAKASIINI 2 • 2016 4140_.indd 42 25.2.2016 16.28. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Professori Olavi Huurin perustamien kokeiden kuusista on sahattu lautoja 20 vuotta myöhemmin. Kuusen karsinta on työlästä eikä sitä nykyisellään noteerata puutavaran hinnoittelussa. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Oksan jäljet ovat menneet umpeen nopeammin kuin männyllä. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Paras kuusen karsinta-aika on maalis-huhtikuussa, koivulla juhannuksen tienoo on turvallisin. Keski-Euroopassa kuusta on karsittu iät ajat. Karsinta ei ole aiheuttanut lahovikoja, vaan päinvastoin sahatavaran laatu on parantunut. Pinnanmyötäisesti karsittu oksa kylestyy nopeasti ja sulkee lahottajasienten pääsyn puun sisään. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Leviääkö katkotuista oksista esimerkiksi tyvilahoa. Tuolloin kirveellä ja sahalla huolimattomasti karsitut kuuset saivat lahovikoja. Kuusen, samoin kuin muidenkin puulajien, oksat kannattaa poistaa leikkaamalla tai sahaamalla pinnanmyötäisesti varoen kuoren ja oksakyntään vaurioittamista. Oksat kannattaa poistaa sahaamalla tai leikkaamalla kuorta vahingoittamatta. Oksatappien jättäminen ei kannata sen paremmin puun terveyden kuin laadunkaan kannalta. Onko tapa suotavaa. Huolellisen karsinnan jälkeen tiheässä kasvatusasennossa kiusatut puut ovat jatkaneet vuosikymmeniä myöhemmin tehdyn päätehakkuun jälkeen elämäänsä seinäpaneeleissa ja viulujen kansissa. Pienkoneiden asiantuntija. KARI MIELIKÄINEN H A N N U JA U H IA IN EN METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Uudemmat suomalaiset karsintakokeet ovat peräisin 1980-luvulta
Olisi kaadettava vähän häjympiä puita ja tarvitsisin sahaan hieman pidemmän laipan. SEPPO VUOKKO 43 MAKASIINI 2 • 2016 4140_.indd 43 25.2.2016 16.28. Löysin netistä 16-tuumaisia laippoja. Näitä ketjuja ei kuitenkaan ole tarkoitettu niin tehokkaaseen sahaan kuin kysymyksessä mainitaan. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki Tontin myynnistä menee normaali luovutusvoittovero. Jos tarkastellaan ammattikäyttöön tarkoitettujen ketjujen sahausuran leveyttä, niin 0,325 tuuman ketjun sahausrako on noin 0,7 millimetriä kapeampi kuin 3/8-tuumaisen. Pakkashalkeamia esiintyy runsaammin avoimilla paikoilla kasvavissa yksittäispuissa – pihamailla, katujen varsilla ja puistoissa – kuin täystiheissä metsissä. Puolison tasinko teidän omaisuudestanne voi olla muutakin omaisuutta kuin metsätiloja, esimerkiksi asunto tai rahavaroja. Ne pilaavat tyvitukin ja niiden kautta lahottajat pääsevät helposti iskeytymään puuhun. Vesi laajenee jäätyessään, mutta pakkashalkeamat syntyvät pakkasen kiristyessä, kun puu kutistuu voimakkaasti. Kummallakin tekijällä on vaikutuksensa. Lehtipuut ovat selvästi havupuita herkempiä saamaan pakkashalkeamia, mutta niissäkin on lajikohtaisia eroja. Terälevyn kärkipyörän jaon olA RI KO M U LA IN EN lessa 3/8 tuumaa on myös kytkimen vetorattaan oltava samalla jaolla. Kesällä puu yrittää kuroa halkeaman umpeen, mutta se voi revetä uudestaan auki seuraavana talvena. Jos myymme siitä tontin, miten sitä verotetaan. LEO SAASTAMOINEN Miten lesken käy. Lisäksi pihapuiden halkeilua edistää niiden järeys. HANNU JAUHIAINEN Mikä aiheuttaa pakkashalkeaman. Ketju-uran leveyden, terälevyn kärkipyörän ja vetorattaan on vastattava ketjun mitoitusta. Kun kostea pintapuu kutistuu lämpötilan laskiessa, mutta sydänpuun tilavuus ei muutu, repeytyy puuhun läpi kuoren yltävä halkeama. Erityisen yleisiä halkeamat näyttäisivät olevan pihakoivussa ja katuvarsien puistolehmuksissa. Moottorisaha – teho 2,5 kilowattia on varustettu 13 tuuman pituisella laipalla. Pakkashalkeamat voivat olla useiden metrien pituisia. VÄINÖ SIKANEN Miten tontin myyntiä verotetaan. Pakkashalkeamia näkee varsinkin pihakoivuissa, mutta harvoin metsän havupuissa. Riittääköhän moottorin teho. Sahaan, jonka teho on 2,5 kilowattia, voi laittaa 16-tuumaisen terälaitteen – teho riittää. Osa on perintöä, osa ostettua. Testamenttia ei ole. Pieniin sahoihin on saatavan myös 3/8 tuuman mini/picco-ketjuja. Voinko vaihtaa laipan suurempaan. Siitä, mikä osuus halkeaman syntyyn on suoranaisella veden jäätymisellä, on keskusteltu pitkään. Laskelman tuottamasta luovutusvoitosta menee 30 prosentin vero 30 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osuudelta 34 prosenttia. Toistuvien parannusyritysten ja repeämisten seurauksena halkeaman kohdalle voi erityisesti koivuilla kehittyä monta senttiä korkea harjanne. Leskelle jää aina hallintaoikeus yhteiseen asuntoon. Teidän kuolemanne jälkeen tehtävässä osituksessa voidaan vapaasti sopia pesän osakkaiden kesken lesken osuus (1/2) pesän varoista. Perivätkö lapset kaiken vai katsotaanko myös aviopuolison omistaneen puolet. Terälevyn pituus määrää, kuinka monta vetolenkkiä ketjussa on oltava. Johtuuko se puulajista vai aukeasta kasvupaikasta. Kunnan rantakaavassa siihen on merkitty yksi rakennuspaikka. Terälevyn ketju-uran leveyden on oltava 1,5 millimetriä. Se lasketaan vähentämällä myyntihinnasta tonttialueen hankintahinta tai vaihtoehtoisesti 40 prosentin hankintameno-olettama. Nämä tiedot löytyvät yleensä terälevyyn prässättynä sekä teräpakkauksesta. Pintapuussa lämpötilan muutokset ovat paljon nopeampia ja suurempia kuin sydänpuussa. Terälaitetta vaihdettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että terälevy käy kiinnitykseltään kyseiseen sahaan ja terän voiteluöljyporaukset ovat kohdallaan. KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Pakkashalkeamia syntyy herkästi etenkin koivuihin. Nuoriin ja ohuisiin puihin ei pakkashalkeamia usein synny. Kysyjän tapauksessa harkitsisin 15 tuuman terälevyä 1,5 millimetrin uraleveydellä, joka on jaoltaan 0,325 tuumaa, sekä vastaavalla mitoituksella olevan terän hankintaa. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Suosittelen ehdottomasti testamentin tekemistä. Jos teillä ei ole avioehtoa, niin puoliso saa avio-oikeudella puolet teidän yhteisestä omaisuudestanne. Olennaista on tuoreen, runsaasti vettä sisältävän mantopuun ja suoja-aineiden kyllästämän, mutta niukkavetisen sydänpuun erilainen kutistuminen pakkasen kiristyessä. Avoimilla paikoilla lämpötilan vaihtelut ovat jyrkempiä ja nopeampia kuin metsissä. Merkkikohtaisia eroja saattaa esiintyä. Jos allekirjoittanut kuolee ennen aviopuolisoa, miten metsien käy. Suurin osa metsistämme on allekirjoittaneen nimissä. Siihen sopii 0,325 tuuman jaolla oleva ketju, vetopyörä on kahdeksanlovinen. Omistan pienen puuhapalstan järven rannalta, joka on hankittu vuonna 2000
Kysymys kuuluukin, houkutteleeko tieto yltäkylläisistä lintumaista metsästäjiä puoleensa. Lintupaistin mahdollisuus on toki oltava olemassa, muuten harrastus ei olisi metsästystä. Metsojen, teerien ja kumppaneiden perässä kävelee vuosittain 100 000 meikäläistä metsästäjää. POHJOINEN HOUKUTTELEE Lappi ja Kainuu vetävät kanalinnustajia lintujen määrästä riippumatta. Silloin kun lintuvuosi on kaikkialla heikko, rapistuvat metsästäjien, metsästyspäivien ja saaliin määrä. Suomalaisella kanalinnustajalla metsästyksen motiiveista tärkeimmät näyttäisivät olevan hiljaisuus ja rauhoittuminen, ei saalis. Herkimpiä tuhoille ovat haapavaltaiset metsät, joissa tuhoriski on 17-kertainen mäntyvaltaisiin metsiköihin verrattuna. Tutkimustulos julkaistiin tuoreen Suomen Riistan (61) artikkelissa Metsäkanalintujen kannanvaihtelut ja metsästysalueiden vetovoima. Vastaavaa jokasyksyistä kansainvaellusta maalinnun pyyntiin ei esiinny missään muualla maailmassa. Tutkimusvuosille osui sekä hyviä että huonoja lintuvuosia. Metsästysreissujen määränpää ei muutu, vaikka lintuja olisi muilla mailla paremmin. Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Euroopassa puurakentaminen yleistyy vain hitaasti ja mahdollisesti täysin uusissa muodoissa. 2000-luvulla tieto on entisestään tarkentunut ja ajankohtaistunut. Hirvituhot tuplaantuivat Hirvien aiheuttamien metsätuhojen määrä yli kaksinkertaistui vuosien 1986 ja 2008 välillä, kertoo tuore Luonnonvarakeskuksen selvitys. Kun vuosina 1986–1994 toteutetussa Valtakunnan metsien inventoinnissa tuhoja oli alle neljässä prosentissa pieniä taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä, vuosina 2004–2008 tuhojen osuus oli noussut lähes yhdeksään prosenttiin. Itä-Suomen yliopistossa väitelleen Elias Hurmekosken mukaan puurakentaminen kasvaa näillä näkymin selvästi vain maissa, joissa on mittavat metsävarat ja paine puun hyödyntämiseen. Puurakentamisen yleistyminen vuoteen 2030 mennessä on jäämässä vähäiseksi, ellei teollisuuden toimintatapoihin ja ympäristöpolitiikkaan tule merkittäviä muutoksia. TUTKITTUA Kanalinnustajille metsosaalistakin tärkeämpiä ovat rauha ja hiljaisuus. Kanalinnuille on tyypillistä vuolas vaihtelu. Elokuussa metsästäjät tietävät kunnan tarkkuudella, missä milloinkin orastaa hyvä metsosato. Riistantutkijat Jani Pellikka, Leena Forsman ja Pekka Helle ottivat asiasta selvää. Suomessa yläja alamäkiä on seurattu säännöllisesti puoli vuosisataa. H A N N U JA U H IA IN EN 44 MAKASIINI 2 • 2016 4140_.indd 44 25.2.2016 16.28. Suurin hirvituhojen keskittymä tavattiin Kaakkois-Suomessa, mutta tuhoja esiintyi ympäri maata. Lähde: www.silvafennica.fi/pdf/ article1410.pdf Liian kovat odotukset Puurakentamiseen Euroopassa ladatut odotukset eivät tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ole perusteltuja. Rajantakaisissa kuningaskunnissakin lintuja olisi, mutta niissä on perinteisesti kaadettu karvaisempaa riistaa. Kolmikko seuloi vuosien 2008– 2012 alueelliset kanalintutiheydet ja katsasti, vaikuttiko se metsästyskohteiden valintaan. Lopputulos oli silti sama: Lappi ja Kainuu kiinnostavat, oli lintuja tai ei. Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu kanalinnustajien palaavan todennäköisimmin jahtimaille, joilla liikkuu vähänlaisesti muita metsästäjiä. TEKSTI JA KUVA JERE MALINEN S uomalaiset ovat kanalinnustuskansaa. Toisin sanoen onko suomalainen kanalinnustaja kuin saalistava petoeläin, joka optimoi ravinnonvalintansa
TEHOKKAASEEN TYÖHÖN . Al la rä tti gh et er fö rb eh ål ls . 950 € 4174_.indd 45 26.2.2016 17.50. HUSQVARNA 550 XP ® G Suorituskykyisessä ammattisahassa on monia työtä tehostavia ja helpottavia ominaisuuksia, kuten nopean kiihtyvyyden varmistava RevBoost ja parhaan moottoritehon takaava AutoTune. Husqvarnan moottorisahoja testataan jatkuvasti haastavissa olosuhteissa, joissa vaaditaan voimaa, tarkkuutta ja kestävyyttä. *Tankkaamalla Husqvarna-alkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarna-tuotteelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. LÄMMIN KYLMÄN HINNALLA!* TAKUU + KÄYTTÖTURVA JOPA 3 VUOTTA!* Co py rig ht © 20 15 Hu sq va rn a AB (p ub l). Yhdessä nämä varmistavat ainutlaatuiset hallintaominaisuudet, joiden ansiosta työsi sujuu nopeammin ja turvallisemmin. . Lisätietoja: husqvarna.fi 850 € NORM. Husqvarnan alkylaattipolttoaine on erittäin puhdasta polttoainetta, joka parantaa työympäristöä ja pidentää moottorin käyttöikää. HUSQVARNA XP POWER 2 -ALKYLAATTIPOLTTOAINE Puhdasta tehokkuutta, 100 %:inen Husqvarna. TURVALLISESTI *Nyt saat lämpökahvallisen Husqvarna 550XPG -mallin kylmän hinnalla. Tuotteissamme tehokkuus ja nopeus ovat tasapainossa kevyen painon ja erinomaisen ergonomian kanssa
Asian edistämiseksi uusittiin metsästysvuokrasopimukset. RIISTAN PUOLESTA Suurmetsänomistaja ja liikemies Yrjö Laakkonen haluaa huomioida riistaeläimet metsissään Pohjois-Karjalassa. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT HARRI MÄENPÄÄ RIISTAMETSÄNHOITO 46 MAKASIINI 2 • 2016 46 MAKASIINI 2 • 2016 4163_.indd 46 26.2.2016 18.39
47 MAKASIINI 2 • 2016 47 MAKASIINI 2 • 2016 4163_.indd 47 26.2.2016 18.39
Maanlaajuisesti Laakkonen tunnetaan parhaiten perheen nimeä kantavista autokaupoista, jotka muodostavat Suomen suurimman uusien henkilöautojen vähittäismyyntiketjun. 48 MAKASIINI 2 • 2016 4163_.indd 48 26.2.2016 18.39. Laakkosen vanhimmat lapset Jyrki ja Reetta ovat myös metsänomistajia. Yrjö Laakkonen käy läpi kiinteistösuunnitelmia, metsäkoneyhtiön edustaja pitäisi tavata mutta metsäaiheiselle haastattelulle riittää silti hetki aikaa. Hän solmi alkuvuodesta uudenmalliset metsästysvuokrasopimukset Pohjois-Karjalan ja Kaavin mailleen. Toinen samansuuruinen metsäomistus on Kytäjällä Hyvinkäällä. Yrittäjäperheen alkumenestyksen taustalla ovat kuitenkin puutavarakauppa ja metsäomistukset. Yrjö Laakkonen omistaa Pohjois-Karjalassa ja Kaavilla noin 4 200 hehtaaria metsää. P ohjois-Karjalan tunnetuimman metsänomistajan tiistaiaamu alkaa vauhdilla. Liikemies Laakkonen ottaa vieraita vastaan toimistollaan, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan Kirjapainon toimitalossa Joensuussa. Laakkosten perhe omistaa enemmistön kirjapainoyhtiöstä ja kustannuskonsernista, johon kuuluu muun muassa maakuntalehti Karjalainen. Yrjö Laakkonen omistaa PohjoisKarjalassa ja Kaavilla 71 metsätilakokonaisuutta. Sopimukset uusiksi Kovana liikemiehenä tunnettu Laakkonen on metsänomistajana ennakkoluuloton. Tarkoitus on saada riistan määrä nousuun yhteistyössä alueen metsästäjien kanssa
Hirvien tekemät taimikkotuhot aiheuttavat eniten närää metsänomistajien ja metsästäjien välillä. Päähuomio on kanalinnuissa ja niiden kantojen vahvistamisessa. Tulevien kartoitusten avulla linnut pystytään huomioimaan paremmin hakkuissa. Myös pesiä pyritään merkitsemään maanmuokkauksen varalta. Löydytäänkö niitä ja lintujen pesiä miten paljon”, Laakkonen kertoo. ”Aina ei tarvitse parturoida metsää ihan niin kaljuksi”, metsäpalveluyrittäjä Mika Elomäki sanoo erään Yrjö Laakkoselle kuuluvan mänAlle metrin korkuiset alikasvoskuuset eivät haittaa puunkorjuuta, mutta tuovat maanpinnan tasolle kanalintujen kaipaamaan suojaa. Esimerkiksi kanalintukannan pysyvä kasvu vaatii lisäksi riistaa suosivia metsänhoitotoimia. Metsien käsittelyä pystytään ohjailemaan esimerkiksi metsoja suosivaksi niillä alueille, joilla lintuja on. Oravia ainoastaan”, Laakkonen kertoo. Latvalinnustus on kielletty Laakkosen mailla kahdeksi vuodeksi. ”Keväällä ensimmäisenä on kanalintujen soidinalueiden kartoitus. ”Siitä on 58 vuotta aikaa. Lisää suojatiheikköjä Kartoitukset ovat vasta alku riistametsänhoidolle. Laakkosen polveilevassa puheessa vilisee muistoja niin pyiden pyynnistä, majavan kyttäyksestä kuin karhujahdeista Aunuksen Karjalassa. ”Aikaisemminkin on jätetty joku alue käsittelemättä eläinten vuoksi”, Laakkonen sanoo. Oravia ainoastaan.” ”Se herätti, kun metsäkäynneillä huomasin, ettei riistaa näy. ”Se herätti, kun metsäkäynneillä huomasin, ettei riistaa näy. LE H TI KU VA / RE IM A FL YK TM A N 49 MAKASIINI 2 • 2016 4163_.indd 49 26.2.2016 18.39. Tänä keväänä Laakkosen maille kartoitetaan myös tieja metsätöihin urakoitsijoita ja vesakonraivaajia. Vanhin veli Reino oli silloin innokas sorsamies ja hyvä ampuja.” Kartoitus käyntiin Uusien metsästysvuokrasopimuksien toteutus alkaa toden teolla tänä keväänä. Pyssyjen paukuttelu alkoi virallisesti 15-vuotiaana haulikkoluvasta ja sorsajahdista. Metsästysseurat tuntevat usein paikallisen työvoiman, jota Laakkonen mielellään käyttäisi. Suurmetsänomistaja on pitkän linjan metsästäjä
Ennakkoraivauksessa riistatiheikköjä kannattaa jättää metsänkohtiin, jotka ovat jo muutoinkin hankalasti raivattavissa. ”Elinympäristökartoituksissa olen huomannut, että metsot viihtyvät varttuneissa ja nuorissa kasvatusmetsissä. Olennaisia ovat hakkuita edeltävissä ennakkoraivauksissa jätettävät riistatiheiköt ja esimerkiksi suon ja kangasmetsän väliset vaihettumisvyöhykkeet. Uudenlaisen metsästysvuokrasopimuksen on Laakkosen kanssa solminut kaikkiaan 30 metsästysseuraa. ”Etenkin hirviporukoiden koiramiehet tuntevat alueen metsät. nikön laidassa. Metsästysoikeudesta ei makseta vuokraa. Vuokran korvikkeena toimivat ”Metsäfirmat ja muut suuret maanomistajat saisivat ryhtyä tällaiseen toimintaan. Olemme siirtyneet toimistolta maastoon, jossa Elomäki kertoo uuden sopimusmallin käytännön hyödyistä ja riistametsänhoidon toimenpiteistä. Yhteydenpitoa ja raivausta ”Riistakantojen parantamisen lisäksi uusien metsästysvuokrasopimusten tavoitteena on helpottaa metsänomistajan ja tämän mailla metsästävien seurojen yhteydenpitoa”, Elomäki kertoo. Metso mukautuu talousmetsään, jos suojaa ja ravintoa on.” Riistan huomioiminen onnistuu vähin kustannuksin jo taimikonhoidossa. Yhteistyömalli on riistamestariksi kouluttautuvan Elomäen käsialaa. Niinpä monelle riistaeläimelle tärkeän mustikan määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Jos se menestyy metsässä, menestyvät karkeasti ottaen muutkin eläimet, Elomäki huomauttaa. Teiden auraaja ilmoitti hakkuiden lähistöllä havaitsemistaan tuulenkaadoista, jotka voitiin korjata samalla. Saadaan maaseudun verkostot kuntoon.” Tavoitteena on parantaa metsänomistajan, metsästysseurojen ja paikallisten kyläyhteisöjen välistä tiedonkulkua, Mika Elomäki sanoo. Kemerasäädökset sallivat, että noin 10 prosenttia taimikonraivausalasta voi jättää riistatiheiköksi. Metsästäjät voivat näin hanakammin ilmoittaa näkemistään myrskytai hyönteistuhoista. 50 MAKASIINI 2 • 2016 4163_.indd 50 26.2.2016 18.39. Indikaattorilajista käy metso. Esimerkiksi kymmenen kerta kymmenen metrin suuruisia tiheikköjä voi olla 3–5 hehtaaria kohden, Elomäki toteaa. Riistan kannalta tärkeimpiä asioita ovat ravinto ja suoja. Nyt tiedetään maanomistajan yhteystiedot ja voidaan ottaa häneen yhteyttä.” Laakkosen mailla yhteydenpidosta on jo ollut hyötyä. Ravinnon osalta ongelmana on muun muassa se, että Suomessa maata on muokattu liikaa. Tiheiköt voivat olla kooltaan muutamasta neliömetristä pariin aariin
Laajoilla metsämailla on kuitenkin vaSuojatiheikön ei tarvitse joka paikassa olla aarien kokoinen. Tämä lisää turvallisuutta ja helpottaa myös metsänomistajan liikkumista teillä.” Pelisilmä ratkaisee Laakkosen uusi sopimusmalli on päänavaus aikana, jona metsänomistajien ja metsästäjien yhteydenpitoilmapiiri on usein sähköistynyt. ”Sopimuksen myötä voimme raivata vapaammin metsäteiden varsia ja passitornien ympäryksiä. Esimerkiksi hirvien nuolukiveä ei kannata asettaa syötävänikäisen mäntytaimikon viereen”, Elomäki sanoo. ”Metsästysseuran 10–15 hengen porukka istuttaa nopeasti isoja aloja.” Kaivattuja lintuhavaintoja Mutanen uskoo syntyvän etenkin pienpetopyynnin yhteydessä. Mika Elomäen mukaan yhteistyötä on helppo parantaa järkeilemällä. Muutama neliö tiheäoksaisia kuusia auttaa jo, Mika Elomäki sanoo. ”Metsäfirmat ja muut suuret maanomistajat saisivat ryhtyä tällaiseen toimintaan. Seura on kaatanut Laakkosen metsiin monena syksynä useamman hirven. Uusi sopimus aktivoi molempia osapuolia yhteydenpitoon”, arvioi metsästysseuran johtokunnan jäsen Joonas Mutanen. Välejä hiertävät esimerkiksi taimikoiden hirvituhot. Uudesta riistanhoitomallista huolimatta taloudellinen tuotto on Laakkosen metsissä yhä pääosassa. 51 MAKASIINI 2 • 2016 4163_.indd 51 26.2.2016 18.39. Laakkosen maat ja yhdistyksen metsästysalueet risteävät noin 300 hehtaarin verran. Yksi sopimuksen tehneistä seuroista on Rääkkylässä toimiva Niemisen seudun metsästysyhdistys. Saadaan maaseudun verkostot kuntoon.” kuitenkin kanalintukartoitukset ja muu havainnointi sekä vapaus raivata metsäteiden varsia niin metsästäjien kuin metsänomistajan hyväksi. Lisäksi metsästäjät ovat osallistuneet Laakkosen mailla istutustalkoisiin ja aikovat jatkossakin kerätä istuttamalla rahaa yhdistyksen toimintaan. ”Tämä on piristysruiske toiminnalle. ”Eläinten liikkeitä pystytään ohjailemaan ruokintapaikoilla. Laakkonen on myös luvannut tarjota metsästysseuroille istutustöitä, kun niitä ilmenee
Laakkoset olivat muun muassa ensimmäisiä neliönmuotoisten egyptinparrujen viejiä. ”Mutta myydään muillekin, kuka parhaiten maksaa”, Laakkonen sanoo. ”Hyvillään odotetaan, että tulisi kilpailua. ”Kun kysyy, niin varmasti voidaan käytännön tasolla sopia, ettei hakkuun ennakkoraivauksessa kaadeta kaikkia suojapuskia.” Mutanen uskoo, että kun esimerkiksi kanalintujen kannat saadaan Laakkosen metsissä nostettua kestävälle tasolle, metsästäjät pääsevät lintuja ampumaan. Riistametsänhoidon myötä metsän kiertoaika voi pidentyä tietyillä kasvupaikkatyypeillä, kun hakkuut tehdään yläharvennuksina. Vertikaalinen tarkoittaa sitä, että metsässä on isoja puita ja niiden alla suojatiheikköjä. ”Kun on kaikenlaista metsää, voi odotella parempia suhdanteita.” Vaikka Laakkonen kertoo pitävänsä nopean rahan osakekaupoista, metsä tuottaa tasaisemmin. ”Satoja miehiä oli veistämässä parruja käsin 3–5 metrin aihioista. ”Kyse on viitseliäisyydestä ja pelisilmästä toimenpiteissä”, Elomäki korostaa. Horisontaalinen tarkoittaa sitä, että kun maanomistaja menee polvilleen ja katsoo eteenpäin, hän näkee vain 40–60 metriä eteenpäin esteettömästi. ”Monet metsästysseurat tekisivät mielellään enemmän yhteistyötä maanomistajien kanssa. Muutaman euron korotus puunhintoihin tekisi hyvää. Kyllä metsänomistajat myyvät puuta, jos hinta nousee.” Monenlaista metsää Tammikuussa 73 vuotta täyttänyt Yrjö Laakkonen muistaa yhä ilmiömäisesti metsätiloihinsa liittyviä faktoja. Yrjö Laakkonen muistelee ihaillen aikaa ennen parrujen koneellista veistoa. Saadaan maaseudun verkostot kuntoon”, Laakkonen sanoo. n METSÄ on tuonut tuloja Laakkosen yrittäjäsuvulle kohta jo sadan vuoden ajan. Esimerkiksi metsolle on tärkeää niin horisontaalinen kuin vertikaalinen peitteisyys. ”Se metsä on kaksi kertaa karsittu ja kerran harvennettu. Tarkka kuva Pohjois-Karjalasta syntyi, kun hän kiersi aikanaan maaseudulla autokauppojen teossa. Metsäteollisuuden uusista investoinneista suurmetsänomistaja on mielissään, vaikka ne eivät kohdistukaan suoraan Pohjois-Karjalaan. Eläinten huomioiminen voi jopa säästää metsänhoidon kustannuksia, jos hankalasti raivattavissa oleva metsänkohta jätetäänkin suojatiheiköksi. Perheyhtiö oli vuosikymmenten aikana mukana monenlaisissa puutavaratoimituksissa. Seuroista löytyy näkemystä metsäasioihin.” Palkkatyökseen puunkorjuun esimiehenä toimiva Mutanen sanoo, että riistan huomiointi hakkuiden yhteydessä tapahtuu vielä useimmiten metsänomistajan aloitteesta. ”Metsäkaupoille ruvetaan taas keväällä, kun hanget sulavat ja perikunnat aktivoituvat myymään.” ”Keväällä ruvetaan taas metsäkaupoille” Jänis on pistäytynyt palstalla. Varsinainen puutavarakauppatoiminta lopetettiin 1980-luvulla. raa valita eri metsänkäsittelyvaihtoehdoista. Isoja metsäomistuksia on yhtiöiden lisäksi niin sijoitusrahastoilla, kunnilla kuin seurakunnilla. Nykyisin Yrjö Laakkonen myy puistaan ison osan Metsä Groupille. Viime vuosina hakkuut ovat painottuneet nuorten metsien harvennuksiin. Veljekset kulkivat koulun jälkeen polkupyörillä metsään hevosuraa pitkin. Tärkeää on, että metsävyöhykkeitä on tasaisin etäisyyksin.” Muutkin metsänomistajat yhteistyöhön Niin metsänomistaja Laakkonen, riista-asiantuntija Elomäki kuin metsästäjä Mutanen toivovat, että maanomistajien ja metsästysseurojen välinen yhteystyö lisääntyy myös muualla. Nyt alue on vanhimman pojan omistuksessa.” Hinnankorotus tekisi hyvää Laakkosten metsäomistukset lähtivät laajenemaan autokaupan lomassa 1960ja 1970-luvuilla, kun auton pystyi ostamaan heiltä puulla tai metsällä. Siellä on hyvä tukkimetsä. Yrjö Laakkosen isä Tauno aloitti polttopuutoimitukset kaupunkien lämpökattiloihin vuonna 1923. Ne olivat kovassa kunnossa ne miehet, jotka niitä veistivät.” Yrjö Laakkosen omat metsätyöt alkoivat raivausurakasta 10–11-vuotiaana isoveli Erkin kanssa. Metsästysyhdistyksen Joonas Mutanen toivoo, että myös tavallisten, 10–100 hehtaaria metsää omistavien maista saataisiin yhteistyön avulla muodostettua riistan kannalta riittävän isoja kokonaisuuksia. Raivaustyökaluna oli kassara eli vesuri. 52 MAKASIINI 2 • 2016 4163_.indd 52 26.2.2016 18.39. Hoitoja hakkuusuunnitelmat työllistävät osa-aikaisesti kaksi miestä. Liikemiehen suuret metsäomistukset sisältävät kaikenlaisia metsiä. ”Metsäfirmat ja muut suuret maanomistajat saisivat ryhtyä tällaiseen toimintaan. Riistametsän kyky tuottaa puuta on Elomäen mukaan niin lähellä tavallista talousmetsää, ettei raha ole este pöheikköjen jättämiselle. Valtion mailla Metsähallitus tekee jo paikoin riistametsänhoitoa. Tämän jälkeinen peitteisyys avustaa eläimiä havaitsemaan mahdolliset saalistajat ja pakenemaan. ”Aukon koko ei saisi ylittää 300 metriä kanalinnuille
/kauppa Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana C M Y CM MY CY CMY K Tapio_siemenkeskus_a5.pdf 1 14.12.2015 9.45 Kaikki pääsiäiseen mennessä kysymyksensä lähettäneet osallistuvat arvontaan. Mitä sinä haluaisit tietää metsän alkutaipaleesta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Voit kysyä esimerkiksi maanmuokkauksesta, taimista, metsänjalostuksesta tai kylvöstä. Lähetä kysymyksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki tai Metsälehden verkkosivujen kautta osoitteessa www.metsalehti.fi. Tapio Silva Oy Siemenkeskus puh. Toimitus valitsee kysymykset ja etsii niihin asiantuntijoiden vastaukset. Samalla voit kertoa, mistä tämän numeron jutusta pidit eniten. Palkinnoksi arvomme kotimaisen tuotepaketin keittiöön. Tällä kertaa palstalla on 22 kysymystä vapaaehtoisesta suojelusta. KYLVÄ HYVÄÄ! Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Patalappu ja -kintaat nimeltä ”Myrskyn jälkeen” on valmistettu hampusta. Kysy taimista MISTÄ PIDIT. Arvonnassa kirjapaketin voittivat Vappu Hytönen Karstulasta, Liisa Korhonen Sievistä ja Olli Luomi Siilinjärveltä. Viime numerossa suosituinta luettavaa oli Sami Karppisen artikkeli 8 opetusta metsänomistamisesta. Palkinnon arvo on noin 90 euroa. Paketti sisältää Saana ja Olli -designyrityksen patakintaat ja pannulapun sekä uutuuskirjan Kotimaiset kalaherkut. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille palautteesta! METSÄLEHTI Makasiinin suosituimpia juttuja on artikkeli, jossa asiantuntijat vastaavat toimittajan esittämiin kysymyksiin metsänomistamiseen liittyvistä aiheista. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Seuraavassa numerossa juttu käsittelee metsänuudistamista. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Tällä kertaa pyydämme kysymyksiä teiltä lukijoilta. 53 MAKASIINI 2 • 2016 4163_.indd 53 26.2.2016 18.39
Juuri nyt tehdasalue muistuttaa liikenneruuhkaan joutunutta muurahaispesää. Vuoden päästä töissä on 2 500 ihmistä. Suuri biosavotta levittää hyvää ympärilleen. Täällä investoidaan ja uskotaan tulevaan – ihan kuin joskus vanhaan hyvään aikaan. Silloin menokin on kansainvälisempää. Kun äänekoskelaiset alkavat perehtyä uuteen laitokseen, yhtiön muista yksiköistä tulee ihmisiä ajamaan vanhaa tehdasta”, selvittää nykyisen ja tulevan tehtaan johtaja Camilla Wikström. Tuotepaletti jäsentyy Metsä Fibren biotuotelupaus on kasvanut sanahelinästä todeksi. Rakennuskuljetukset ja puukuormat tulvivat jonoina samasta portista. Camilla Wikströmin mukaan uuteen laitokseen siirtyminen vaatii vain viikon tuotantoseisokin. Uudella tehtaalla ei tarvita nykyistä enempää työntekijöitä, vaikka tuotanto kohoaa 2,5-kertaiseksi. Uutta tehdasta rakennetaan ja samalla vanha tuottaa sellua täyttä häkää. TULEVAISUUS TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Ä änekosken biotuotetehtaan työmaa on terapeuttinen kokemus kaiken alakulon ja ankeuden keskellä. Investoinnin arvo on 1,2 miljardia euroa ja siitä 70 prosenttia jää kotimaahan. Tehtaan portilla riittää vipinää, kun maailman suurinta havusellutehdasta rakennetaan samalla kun vanha tehdas toimii täysin kierroksin. Tuotannon on määrä alkaa ensi vuoden loppupuolella. Metsä-Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälän mukaan rakentaminen on aikataulussaan ja budjettikin on pitänyt. Jyväskyläläinen EcoEnergy SF 54 MAKASIINI 2 • 2016 4146_.indd 54 26.2.2016 17.52. ”Uudelle tehtaalle siirryttäessä tuotanto taukoaa vain viikoksi. Nyt töitä paiskii 1 000 ihmistä, valtaosin suomalaisia. Asennustöissä tarvittavia huippuhitsareita ei Suomessa riitä, joten heitä haetaan Itäja Keski-Euroopasta. Hajutkin jalostuvat BIOTUOTTEIKSI Ideat uusista biotuotteista ovat varttuneet Äänekoskella aidoiksi investointipäätöksiksi
”Sille etsitään paikkaa joko METSÄ GROUP pestaa lisää väkeä metsäpäähän. Sitä sellutehtaat ovat tähän asti ostaneet muualta. Sellun ja muovin yhdistelmä voidaan seoksia ja muovikomponenttia muunnellen räätälöidä eri tarpeisiin. Hän kumoaa MTK:n väittämän, jonka mukaan biotuotetehtaan tarvitsemat neljä miljoonaa kuutiota puuta lankeaisi tehtaan käyttöön miltei itsestään. ”Biotuotetehtaan rakentaminen etenee aikataulussaan”, lupaa Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä. Kainuun ja Pohjois-Karjalan puut ohjataan valtaosin Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaalle uittoväyliä myöten. Kenttähenkilöstöä lisätään 15 prosenttia. Se tuottaa liikennepolttoaineeksi soveltuvaa metaania. Oy rakentaa tehdasalueelle biolietteitä jalostavan biokaasulaitoksen. Aalto-yliopiston laboratoriossa sellua on jo jalostettu langaksi, joten Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn saattoi poseerata puukuidusta kudotussa kaulahuivissaan. Puut tuodaan metsästä terminaaliin tavallisilla puuautoilla. ”Puunhankinta on iso haaste” Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn ja Itochu Corporationin Keiji Takanashi kehittelevät havusellusta puuvillan korvaajaa. ”Nopeimmin asiat etenevät Aasian markkinoilla”, toimitusjohtaja Markku Nikkilä toteaa. Tositoimiin päästää vasta ensi vuoden puolella. Tekniikkaa Metsä Fibre kehittää vähemmistöomistajansa, japanilaisen Itochu Corporationin kanssa. Seuraava vaihe on pilottitehdas. ”Tämä tuo säästöjä ja helpottaa kelirikkoajan puutoimituksia. ”Toiminnan on silti tehostuttava, koska ostotavoitteet kasvavat 20 prosenttia”, ostopäällikkö Harri Hyppänen kertoo. ”Puunhankinta on meille iso, mutta myönteinen haaste. Aqvacompin ensimmäinen laitos nousee ensi vuonna Metsä Fibren Rauman sellutehtaalle. Suomesta tai muualta Euroopasta”, paljasti Itochu Corporationin edustaja Keiji Takanashi. Taustalla on metsänomistajien tuskastuminen kuitupuun surkeaan menekkiin. Isoja asiakkaita tavoitellaan autoja kodinelektroniikkateollisuudesta. 55 MAKASIINI 2 • 2016 4146_.indd 55 26.2.2016 17.52. Kankaiden kysynnän kasvua ei voida tyydyttää ympäristölle tuhoisan puuvillan viljelyä kasvattamalla. Kuljetusten tehostamiseksi Metsä Group rakentaa kymmenkunta puuterminaalia noin sadan kilometrin etäisyydelle tehtaasta. Aluksi biokaasua tuotetaan 20 gigawattituntia vuodessa, määrä vastaa kahta miljoonaa litraa dieselöljyä. Työtä on tehtävä paljon.” Enin osa puusta kulkee biotuotetehtaalle autokyydillä, junakuljetusten osuus pysyy nykyisellään. ”Silloin ollaan lähellä tehtaan koko kemikaalikierron sulkemista”, Ilkka Hämälä korostaa. Toinen jo investointiasteelle edennyt biotuote on sastamalalaisen Aqvacomp Oy:n puu-muovi-komposiitti. Kuitupuun ylitarjonnan purkaminen tuonee pienen osan tarvittavasta lisäpuusta, mutta ei läheskään kaikkea. Kolmas hanke on havusellun muovaaminen langaksi tekstiilien valmistukseen. Maantiekuljetuksiin on myös helpompi löytää kuljettajia kuin metsäteille”, Hyppänen kertoo. ”Myös puutavara-autot voivat jatkossa käyttää biokaasua polttoaineenaan”, EcoEnergy SF:n hallituksen puheenjohtaja Mika Laine lupaa. Seuraavan on määrä tulla Äänekoskelle. Savon kuitupuureservi on vähäinen. Sieltä ne kuljetetaan tehtaalle entistä isommilla autoilla. Metsä Fibre itse rakentaa Äänekoskelle puun kuorta kaasuttavan laitoksen, jonka tuottamalla kaasulla korvataan fossiiliset polttoaineet tehtaalla. Sellun valmistukseen perinteisesti liittyneen pahan hajun muodostavat rikkiyhdisteet voidaan jalostaa rikkihapoksi. Jatkossa yritys kaavailee mittavaa synteettisen kaasun tuotantoa, johon raaka-aineeksi tarvittaisiin puujätteiden lisäksi hakkuutähteitä ja energiapuuta. Havusellupohjaisen puutekstiilin näkymät ovat huimat. Lähivuosina yhtiö rakentaa nelostien varteen biokaasun tankkausaseman. Kuitupuun hankinta lisääntyy vähitellen. ”Ensimmäiset puukuormat uudelle tehtaalle tuotaneen ensi vuoden kesällä”, ennakoi biotuotetehtaan rakentamisesta vastaava projektijohtaja Timo Merikallio Metsä Fibrestä. Hyppäsen mukaan biotuotetehtaan puunhankinnan tärkeimmät ilmansuunnat ovat länsi ja pohjoinen. Myös tehtaan hajukaasujen hyödyntämistä valmistellaan
(T)YÖNÄYTÖS Moderni metsäkone ryskää pimeässä metsässä ja yleisö seuraa kauempana. Ponsse-balettia kelpaa katsella. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA PONSSEBALETTI 56 MAKASIINI 2 • 2016 4143_.indd 56 26.2.2016 17.53
Onni Inkeröinen vas. Baletti on juuri loppunut ja innokkaita katsojia on jonoksi asti. 57 MAKASIINI 2 • 2016 4143_.indd 57 26.2.2016 17.53. odottaa vuoroaan päästäkseen Moton ohjaamoon
Sen jälkeen kuljettaja ajaa koneen metsäautotien varteen aivan yleisön viereen, jolloin järeää metsäkonetta päästään ihailemaan lähietäisyydeltä. Aivan uutta metsäkoneen katsominen ei Onnille ollut, sillä hän on vieraillut Tiedekeskus Pilkkees58 MAKASIINI 2 • 2016 4143_.indd 58 26.2.2016 17.53. Lumi pöllyää, kun Tuomo Sumukari johtaa metsäkonebalettia pimenevässä Lapin yösssä. Konebaletti on napakka, puita kaadetaan kymmenkunta. Samalla päästään jututtamaan baletin toista tähteä, kuljettaja Tuomo Sumukaria. Onni pääsi ohjaamoon Kone kiinnostaa etenkin lapsiyleisöä, jota on ohjaamoon pyrkimässä jonoksi asti. Bussilastillinen nykypäivän metsätyöstä kiinnostuneita rovaniemeläisiä, joukossa joku ulkomaalainenkin, on saapunut Rovaniemen länsipuolelle Songan kylän läheisyydessä sijainneelle työmaalle. Metsähallituksen järjestämä Ponsse-baletti alkaa ja ballerina, sponsori Ponssen Scorpionmetsäkone, ryhtyy töihin. Onnista koneen ohjaamo näytti hienolta monine vipuineen ja laitteineen. Ohjaamossa piipahtaa myös rovaniemeläinen seitsemänvuotias Onni Inkeröinen, joka on yhdessä äitinsä Leenan kanssa lähtenyt metsäretkelle. Koneen kulku työmaalla sekä kouran liikkeet – puihin tarttuminen, niiden kaataminen, karsiminen ja pätkiminen – ei perinteistä balettia erityisemmin muistuta, mutta näyttävän show’n pimeässä, omien valojensa loisteessa rehkivä kone aikaan saa. Kuuman mehun ja huomioliivien pukemisen jälkeen lähimetsässä jyrähtää ja valot syttyvät
Tilaisuudesta haluttiin tehdä vielä näyttävä, joten metsäkoneella tehtävää työtä esitellään iltapimeällä. Metsätyöt tutuksi Konebaletissa kyse on yksinkertaisesti siitä, että ihmiset viedään katsomaan pimeässä, toki valojensa avulla työskentelevää metsäkonetta. Muotoiluviikon tarkoituksena on tuoda esiin ja kehittää arktisen alueen kulttuuria, hyvinvointia ja liiketaloudellisia mahdollisuuksia muotoiluajattelun ja muotoilun menetelmien avulla. Tähän tarpeeseen alettiin Rovaniemellä järjestää ohjattuja retkiä metsätyön ääreen. Baletteja on järjestetty Rovaniemellä jo neljän vuoden ajan. sä Rovaniemellä ja nähnyt sielläkin metsäkoneen. Metsäretki huipentuu motokuskin penkille. Niinpä monelle on elämys jo se, että näkee, miten kone tarttuu puuhun, karsii ja pätkii sen palasiksi. ”Nykyaikainen metsäkone jos mikä on muotoilutuote”, Vuopala toteaa. Siellä hän on myös kokeillut metsäkonesimulaattoria. Lisäksi kone sai viime vuonna kansainvälisen Swedish Steel -palkinnon uudesta tavasta käyttää erikoislujaa terästä. PALKITTU MOTO Ponsse Scorpion on osuva metsäkone muotoilutapahtumaan, sillä kone on kerännyt useammankin muotoilupalkinnon. Suurelle osalle metsänomistajista metsäkoneet ovat tuttuja kapistuksia, mutta suuri yleisö on nähnyt niitä ehkä vain kuljetusauton lavetilla. 59 MAKASIINI 2 • 2016 4143_.indd 59 26.2.2016 17.53. Se palkittiin Fennia Prize -muotoilupalkinnolla vuonna 2014 ja suunnittelupalkinnolla kansainvälisessä Red Dot -muotoilukisassa vuonna 2015. Ponsse-baletti järjestettiin viime viikolla osana Rovaniemen Arctic Design Week -tapahtumaa. Onni Inkeröisen odotus on päättynyt. ”Meillä Lapissakin ollaan jo tilanteessa, että yhä harvempi tavallinen ihminen on tekemisissä metsätöiden kanssa, ellei nyt maantiellä nähtyjä tukkiautoja oteta lukuun”, kertoo Metsähallituksen yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala. ”Nykyaikainen metsäkone jos mikä on muotoilutuote”
Tapahtuman kotisivut löytyvät osoitteesta www. Aamiaisen jälkeen on kuljetus Prahan lentokentälle. Lisätietoa matkasta löytyy sekä Metsälehden että Trio Travelsin sivuilta osoitteista www.metsalehti.. Käymme myös olutpanimolla, missä tutustumme oluen valmistukseen ja nautimme tšekkiläisen lounaan. mennessä Päivi Lindgrén, puhelin 020 756 8615 tai sales@triotravels.. TORSTAI 9.6. 100 km SAKSA Berliini Praha TŠEKKI München Roding Pilsen MATKAN HINTA Matkanjohtajana toimii Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä. MATKAOHJELMA Metsälehden lukijamatka 8.–11.6.2016 Metsälehden seuraavan lukijamatkan kohteena on maailman suurin messutapahtuma metsässä, KWF-Tagung. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 8.4. Iltapäivällä on vapaata aikaa tutustua Pilsenin kaupunkiin. Metsämessuille Saksaan! Ilmoittautuminen: Matkan järjestää Trio Travels Ltd Oy. Lento Helsinkiin lähtee kello 11.35. Matka maksaa jaetussa kahden hengen huoneessa majoittuvilta 1030 euroa / henkilö. Hinta sisältää lennot, majoituksen, suomenkielisen oppaan palvelut, retket ja sisäänpääsymaksut sekä ohjelmassa mainitut ateriat. Aamiaisen jälkeen vierailemme paikallisen metsäyrittäjän luona. Matka jatkuu suomenkielisen oppaan johdolla Pilsenin kaupunkiin, missä majoitumme Courtyard by Marriott Pilsen -hotelliin. Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa henkilöltä. LAUANTAI 11.6. Aamiaisen jälkeen noin kello 7.30 bussikuljetus Saksan puolelle messutapahtumaan, joka pidetään metsässä lähellä Rodingin kaupunkia. PERJANTAI 10.6. kwf-tagung.org/en/home.html. ja on perillä kello 14.40. Yhteinen päätösillallinen. Finnairin lento 17.35 – 18.45 Helsingistä Prahaan. Messuille odotetaan yli 500 näytteilleasettajaa. Illansuussa kuljetus takaisin hotellille. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. Illalla yhteinen päivällinen. Yhden hengen huoneen lisä on 130 euroa. Messuihin voi tutustua joko omin päin tai oppaan kanssa kulkien. KESKIVIIKKO 8.6. 4159_.indd 60 26.2.2016 17.54. Se järjestetään kesäkuussa 2016 Baijerissa lähellä Tšekin rajaa. ja www.triotravels.
letta hehtaarilla. Hakkuut tehtiin miestyönä alaharvennusta soveltaen. Tuolloin suosittiin koivua, koska hyvälaatuinen vanerikoivu oli haluttua raaka-ainetta. Koivikko on harvennettu kahteen kertaan. 2014 1992 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Puumäärä on noin 200 kuutiota ja hakkuupoistuma yhteensä noin 80 kuutiota hehtaarilla, joten kokonaistuotos on noin 280 kuutiota. Maaperä on varsin tiivistä savensekaista peltomaata, ravinteisuudeltaan se vastannee lehtomaista kangasta. Puolet tukkia Koivikon istutuksesta on nyt kulunut 46 vuotta. Valtio maksoi taimet ja pellon paketointikorvauksen. Ensimmäinen harvennus tehtiin vuonna 1986, kun puut olivat noin 20-vuotiaita, ja toinen vuonna 2006. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Istutus sujui nopeasti, mutta kallistuneiden taimien suoristaminen teetti jälkitöitä. Kuusi vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Luvut eivät edusta lajinsa huippua. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Mittaukseni mukaan puustosta on noin puolet tukkipuuta. Toivottavasti päätehakkuussa kertyy mahdollisimman paljon laatupuuta. Metsänhoitoyhdistys toimitti avojuuriset taimet ja ne istutettiin kyntöpalteeseen. Merkittävin haitta lienee ruskotäpläkärpäsen toukan jättämät viirujäljet, joita on näkynyt vuosilustojen kohdalla harvennettujen runkojen katkaisukohdissa. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. 45-vuotias koivikko saa järeytyä vielä vähintään 10 vuotta. Parhaissa vanerilaaduissa jälkiä ei sallita. Koivikko saa järeytyä vielä 10–15 vuotta. Jälkiviisaana voi todeta, että harvennukset olisi pitänyt tehdä hieman aikaisemmin. Molemmilla kerroilla poistettiin noin puolet rungoista. Rungot ovat karsiutuneet hyvin, niitä on myös pystykarsittu kuivia oksia seipäällä poistaen. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Sijaintinsa ansiosta koivikko on säästynyt hirvituhoilta. ENNEN& NYT 61 MAKASIINI 2 • 2016 4145_.indd 61 26.2.2016 17.55. Keskimääräinen kasvu on ollut kuutisen kuutiota hehtaarilla. Runkojen keskiläpimitta on 23 senttiä ja keskipituus 22 metriä. Ensiharvennuksen jälkeen runkoluku oli 830 kappaletta ja toisen jälkeen 430 kappaPakettipellosta kelpo koivikko Vajaassa 50 vuodessa pelto on tuottanut 280 kuutiometriä. TEKSTI JA KUVAT HANNU LILJEROOS K uvissa näkyvä koivikko istutettiin vuonna 1969 peltoon Pirkanmaalla Virroilla. Lähetä ne meille Metsälehteen
Tämänhetkistä tilannetta nietosten alla ei tiedä kukaan. 62 MAKASIINI 2 • 2016 4135_.indd 62 26.2.2016 17.58. LUHTA Syksyn ensilumilla sopulit olivat jo vähentyneet lännessä, mutta runsastuneet idempänä
63 MAKASIINI 2 • 2016 4135_.indd 63 26.2.2016 17.58. Sopivissa oloissa ne pystyvät runsastumaan nopeammin kuin mikään muu nisäkäs. H einäkuussa 2012 kapusin puoleentoista kilometriin kohoavan Parrastunturin rinteitä. Maa oli täynnään myös mustia pyöreitä onkalonsuita, sillä suuri sopulivuosi oli romahtanut yhettömiin edellisenä syksynä. Ihastelin lapinvuokon, liekovarpion ja muiden tunturikukkien runsautta. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA SOPULIPOLULLA Kun sopulikanta on alamaissa, pieni joukko piileksii Pohjolan korkeimpien tuntureitten sammalrinteissä
Sen jälkeen silmiin osui kasoja, joiden pötkylät kiilsivät sinimustina. Ylhäällä tunturissa enimmät vesisateet tulevat lumena. Kuohkean ja kuivan hangen alla sammalensyöjät elävät herran kukkarossa. Mustat ja kiiltävät papanat kertovat sopulin asustavan paikalla. Sopulin kannalta korkeimmat tunturit eivät ole nälkälinnoja. Entisinä aikoina yhtäkkisesti ilmestyvien sopulien uskottiin satavan suoraan taivaasta. niitä Suomessakin Saanan ja Haltin välissä. Sellaiset ovat korkeintaan parin päivän ikäisiä. Ruokaa ja seksiä Minun elinaikanani on ollut kaksi suurta sopulivuotta, 1970 ja 2011. Aloin ihmetellä, säilyvätkö sopulin papanat talven yli. Jo kolmen päivän vesisade kastelee elintärkeän maan ja lumen rajapinnan, jolloin viipertäjät kastuvat, palelevat ja sairastuvat. Sopulityttö tulee lisääntymisikään kolmiviikkoisena ja sen jälkeen myös uudet poikueet putkahtavat kolmen viikon välein. Vastakohtana etelän hiirulaisille sopuli tarvitsee korkeat nietokset ja katkeamattoman pakkasen. Syömisen lisäksi sopulin ainoa huvi ja harrastus on seksi. Miten ihmeessä muu64 MAKASIINI 2 • 2016 4135_.indd 64 26.2.2016 17.58. Myrskyt kasaavat sammalpohjaisiin puronotkoihin jopa viisimetrisiä kinoksia, joiden läpi mikään nuoska ei ylety. Kohoaa tamasta kymmenestä karvakuonosta sikiää neljässä vuodessa miljoonia peurahiiriä. Tapasin samalla reissulla Luonnonvarakeskuksen myyrätutkija Heikki Henttosen. Metsäntutkimuslaitoksen monitaitoinen puistonvartija Veikko Salkio oli jo vuosikymmeniä sitten näyttänyt Heikille Ounastunturilta kuruja, joista sopulin voi löytää silloinkin, kun niitä ”ei ollut missään”. Turvassa hangen alla Pysyvät alkukodit ovat siis alppimaisia Ruotsin ja Norjan rajatuntureita. Poikasia syntyy kerrallaan puolesta tusinasta tusinaan. Lyhyempi runsastumisen ja romahduksen rytmi kestää neljä tai viisi vuotta. Runsaslumisina pakkastalvina lisäännytään melkein samalla teholla myös lumen alla. Kiekunen kutsui paikkaa alkukodiksi. Ounasja Pallastuntureilla ja muilla metsien ympäröimillä tuntureilla oli myös kausia, jolloin sopulit ihan oikeasti puuttuivat. Edesmennyt Asko ”Kiekunen” Kaikusalo pyydysti, kasvatti ja tutki sopuleita ja havaitsi niiden tulevan vähän alempaa, korkeimpien tuntureitten rinteiltä. Itse asiassa sopulit täytSopuli ei ole linssilude, mutta hangelle unohtunut kamera houkuttelee turvapaikkana kuin mikä hyvänsä musta, pyöreä myyränkolo. Mutta miksi sopulit häviävät muualta, vaikka säilyvät karuimmassa ympäristössä mitä ylipäätään voivat löytää. Kun lämpöaalto tappaa alamaista viimeisenkin hengissä sinnittelevän sopulin, ylätunturin porukka voi hyvin. Puronvarsinotkelmissa kasvaa laajoina patjoina juuri sellaisia sirppisammalia, joita ne syövät. Kannan romahduksen jälkeen muutamissa erityisen suotuisissa paikoissa säilyi pieni sopuliyhteisö, josta tuli uuden nousun siemen
Se näytti hampaitaan, kirskui ja hyppi paikoillaan. Suon sammalrimpeen painuu tavallista selvempi sopulipolku. Kun sopulikanta on alamaissa, havainnoiminen vaatii aktiivista tarkkailua. Ylirunsaan kannan vaeltaessa arka ja sopuisa pikkueläin muuttui pahantuuliseksi epäsopuliksi. Syksyksi ne vähenivät lännessä ja runsastuivat idässä. Katselimme kymmenen sentin matkalta toisiamme, kunnes pienempi epäili tulleensa petetyksi. 65 MAKASIINI 2 • 2016 4135_.indd 65 26.2.2016 17.58. Paksu nietos ei kerro, jyllääkö sen alla tauti vai lempi. Jos makasin keskellä jäätä, ne valitsivat minut välietapiksi. Onkaloiden edessä lojuu kasa niukasti senttisiä, pitkulaisia papanoita. Helpoiten silmiin osuvat maaonkaloitten suut, joita usein yhdistää hentona kaarteleva sopulipolku. täisivät maailman, ellei keskimääräinen elinikä olisi puolisen vuotta ja elleivät pedot, taudit ja nälkä korjaisi useimpia jo paljon aiemmin. Ennen huhtikuuta kukaan ei tiedä, lisääntyvätkö vai romahtavatko ne. Tasan neljäkymmentä vuotta sitten kysyin Kaikusalolta, miten voisin nähdä ja valokuvata luonnonvaraisen sopulin. Jään yli suunnistaessaan hamsterilta näyttävät vipeltäjät tavoittelivat vastarannan tummia kiintopisteitä, kivenlohkaretta tai varvikkopälveä. Kesän aikana maa oli täynnään onkaloita ja kulkupolut risteilivät loputtomiin purojen ja tunturisoitten liepeillä. Seurasin ja laskin lumijäljistä, että kolmen valtion rajapyykillä sijaitsevan Koltajärven yli kulki tuhat sopulia muutamina aamuyön tunteina. Nyt sopulit ovat paksun, kuohkean ja kuivan hangen alla. Melkein kaikkien kulkusuunta oli etelästä pohjoiseen, korkeilta tuntureilta laaksoihin. Hiiripöllön kynsiä tai ketun hampaita vastaan siitä ei ollut mitään hyötyä, mutta varis ja kalalokki menivät ymmälleen ja saattoivat luovuttaa. Kilpisjärven ympäristössä pienet sopuliyhteisöt löytyvät keskimäärin vajaan kilometrin korkeudelta. Kiekunen asetteli naamalleen hölmistyneen ilmeen: ”Jokainen kissakin tuon tietää! Olet liikkumatta aloillasi, kunnes sopuli tulee näkyviin.” Arka muuttuu kiukkuiseksi Vajaa vuosi sitten toukokuun viimeisellä viikolla sopulit vaelsivat, eikä niiden näkeminen vaatinut kissaksi ryhtymistä. Elävän karvanaaman pääsi näkemään, jos oppien mukaisesti odotti hievahtamatta. Kun lämpöaalto tappaa alamaista viimeisenkin hengissä sinnittelevän sopulin, ylätunturin porukka voi hyvin. Yhtä vihaisina ne temppuilivat myös saalistaville pedoille
Laita marjat vuoan pohjalle. TAPION PÖYTÄ I tävallan hiihtokeskuksissa käyneet ovat tutustuneet rinneravintoloissa tyypilliseen lounasruokaan, gulassikeittoon. Ruoka sopi hyvin paimenten ruoaksi, sillä sitä ei tarvinnut vahtia, vaan se hautui itsekseen. Siihen voi käyttää erivärisiä pakastimeen kertyneitä marjoja. Tomaatti tuli gulassikeittoon myöhemmin, samoin peruna. Kaada hyytelö vuoasta ja leikkaa siitä siivuja. Runsas keitto lämmittää ja on helppo tehdä. Tämä tuhti lihakeitto on unkarilainen perinneruoka, joka levisi ensin Unkarin lähialueille ja varsinkin Itävaltaan. Sana gulassi on peräisin Unkarin pustalla karjaa paimentavien paimenten ruoasta, jota haudutettiin rautapadassa useita tunteja tulen yllä. Keittoa syödään Unkarissa vehnäjauhoista tehtyjen mykyjen kanssa, ne muistuttavat meidän lihasoppamme klimppejä. Nykyään gulassin pääraaka-aineena on myös paprika, joka tuli Unkariin turkkilaisten valloittajien mukana 1500-luvulla. Kuumenna omenamehu ja hunaja, liuota puristellut liivatelehdet liemeen, sekoita kunnes seos sakenee ja jäähtyy. Sittemmin gulassi on levinnyt ympäri maailman ja on suosittu talvinen ruoka ravintoloissa. Rasvaa, sipulia ja paprikaa Unkarilaisen ruoan valmistuksessa rasva, sipuli ja paprika ovat yleisiä aineksia. Lähes jokainen sikäläinen resepti alkaa näiden käsittelyllä, siksi yhdistelmää kutsutaankin unkarilaisen keittiön pyhäksi kolminaisuudeksi. Metsämarjahyytelö on kevyt ja terveellinen jälkiruoka. Pane liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Tuhdin keiton jälkiruoaksi sopii marjahyytelö. Tarjoa kermavaahdon kera. Peitä vuoka ja vie kylmään hyytymään seuraavaan päivään. Valuta seos marjojen päälle. 66 MAKASIINI 2 • 2016 4144_.indd 66 26.2.2016 17.59. Gulyás tarkoittaa paimenta ja gulya nautakarjaa. Alun perin pääraaka-aineita olivat vain rasva, naudanliha, sipuli ja valkosipuli, ja keitto syötiin leivän kanssa. Aidon unkarilaisen gulassikeiton liha leikataan pieniksi palasiksi ennen keittämistä ja lientä keitetään pari tuntia, jolloin siihen saadaan vahva maku ja sakeus. Terveiset PUSTALTA TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Riistagulassi sopii talven tuiskuihin. METSÄMARJAHYYTELÖ noin 1 l metsämarjoja (mustikkaa, vadelmaa, tyrniä, lakkaa) 5–6 liivatelehteä (riippuen marjojen happamuudesta) 4 dl omenatuoremehua 0,5 dl hunajaa 2 tl vaniljasokeria Vuoraa kakkuvuoka kelmulla. Gulassia on tehty Unkarissa jo 800-luvulla, tosin kaikki ainekset eivät olleet silloin samoja kuin nyt
Tarjoa keitto smetanan kanssa. Lisää vesi, paprikat, tomaatit ja mausteet, anna hautua hiljalleen pari tuntia. GULASSIKEITTO RIISTASTA 500–600 g riistaa (hirveä, saksanhirveä, poroa) noin 0,5 l vettä 2 rkl voita tai öljyä 1–2 sipulia 3–4 valkosipulinkynttä pari punaista paprikaa 3 tomaattia 1 pieni purkki tomaattipyreetä 3–4 perunaa 1–2 tl suolaa katajanmarjoja 2-3 laakerinlehteä 1 rkl paprikajauhetta 1 tl kuminansiemeniä timjamia Laita rasvaa pataan, pilko riistaliha ja sipulit pieniksi palasiksi ja kuullota ne kevyesti rasvassa. Lisää loppuvaiheessa liemeen perunat ja keitä kypsäksi. 67 MAKASIINI 2 • 2016 4144_.indd 67 26.2.2016 17.59. Riistasta tehty sakea gulassikeitto lämmittää pakkasen paukkuessa
S e v a st a a M e t sä G r o u p i n p u u n h a n k i n n a st a j a t a r j o a a e m o y h t i ö M e t sä l i i t t o O su u sk u n n a n o m i st a j a j ä se n i l l e k a t t a v a t p u u k a u p a n se k ä m e t sä n j a l u o n n o n h o i d o n p a l v e l u t . com M e t s ä G r o u p o n v a s t u u l l i n e n m e t s ä t e o l l i s u u s k o n s e r n i . V u o d e n 2 1 4 l i i k e v a i h t o o l i 5 m i l j a r d i a e u r o a j a h e n k i l ö s t ö ä n o i n 1 5 . A r v o st a m m e so v e l t u v a a a l a n o sa a m i st a j a a k t i i v i st a m a r k k i n o i n t i j a p a l v e l u h e n k i sy y t t ä . M e t sä l i i t t o O su u sk u n t a a n k u u l u u n o i n 1 1 6 m e t sä n o m i st a j a a , j o t k a o m i st a v a t y h t e e n sä l ä h e s p u o l e t S u o m e n y k si t y i sm e t si st ä . Työkonealan päätapahtuma 2016! Polku omaan metsään metsälehti.fi Metsäkirja 68 MAKASIINI 2 • 2016 4175_.indd 68 26.2.2016 18.00. H a e m m e m e t sä a si a n t u n t i j a a v a st a a m a a n p u u k a u p p a j a m e t sä p a l v e l u i d e n m y y n n i st ä O u l u n h a n k i n t a p i i r i l l e t o i m i a l u e e n a R e i sj ä r v i j a L e st i j ä r v i , t o i m i st o p a i k k a n a H a a p a j ä r v i . K o n s e r n i l l a o n t o i m i n t a a n o i n 3 m a a s s a . 3 . A i e m p i k o k e m u s v a st a a v i st a t e h t ä v i st ä k a t so t a a n e d u k si . Mak e the most of Metsä F orest M e t sä F o r e st o n m a r k k i n a j o h t a j a p u u k a u p a ssa j a m e t sä e n e r g i a ssa S u o m e ssa . 2 1 6 m e n n e s s ä o s o i t t e e s s a : metsagroup . S e n l i i k e t o i m i n t a a l u e e t o v a t M e t s ä T i s s u e , M e t s ä B o a r d , M e t s ä F i b r e , M e t s ä W o o d s e k ä M e t s ä F o r e s t. E dellytyk set: E d e l l y t ä m m e h a k i j o i l t a t e h t ä v ä ä n so v e l t u v a a k o u l u t u st a , h y v i ä v u o r o v a i k u t u st a i t o j a se k ä k y k y ä i t se n ä i se e n j a t u l o k se l l i se e n t y ö h ö n . PILKKEITÄ M e t s ä a la n a m m a t t ila in e n p u u n h a n k in n a n m o n ip u o lis iin t e h t ä v iin . 6 www.finnmetko.fi Jämsä 1.9. PALVELUKSEEN HALUTAAN TAPAHTUMAT Jämsä 1.9.-3.9. 3.9. L i s ä t i e d o t j a h a k u 1 3
Oikeat hinnat olivat mäntytukki 48 euroa kuutiolta harvennuksella, 54 euroa päätehakkuulla. Valinnaiset opinnot laajentavat osaamista. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK) Metsätalouden koulutus Metsätalousinsinööri toimii korjuutai ostoesimiehenä, metsätai luonnonvarojen suunnittelijana, energiapuuneuvojana tai muissa metsäalan asiantuntijatehtävissä. Evolla perusopintoihin sisältyy puuntuottamista, puunhankintaa ja metsäekologiaa. PERUSTUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hakuaika 1.6.–16.8. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (ylempi AMK) Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Koulutus Hämeenlinnassa. www.hami.fi www.hamk.fi/evo EVO TAPAHTUMAT KOULUTUSTA 1 www.nettikone.com/mtkonejatarvike MT-KONE ja TARVIKE Kauhava puh. Koulutus alkaa syksyllä 2016 Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami.fi. HAMKin käytännönläheinen ja toiminnallinen opiskelutapa tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista. HAKU 23.2.–15.3. HAKU 16.3.??6.4. Kasvua biotaloudesta METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Metsuri-metsäpalvelujen tuottajan työkohteita ovat talousmetsien lisäksi taajamametsät, ulkoiluja virkistysalueet, kansallispuistot sekä luonnonsuojelualueet. Koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa tai Hämeen ammatti-instituutin erillishaussa. OIKAISU MYYDÄÄN Polku omaan metsään metsälehti.fi Metsäkirja 69 MAKASIINI 2 • 2016 4175_.indd 69 26.2.2016 18.00. mennessä: www.lyyti.in/yhteismetsapaivat_ ilmoittautuminen Lisätiedot: www.etelaisensuomen yhteismetsat.fi Eteläisen–Suomen yhteismetsät ry, Jarmo Poutiainen p. Mäntypikkutukki maksoi harvennuksella 23 euroa ja päätehakkuulla 26 euroa, mäntykuitu harvennuksella 14 euroa ja päätehakkuulla 18 euroa. Tutkintonimikkeitä myös agrologi, hortonomi, insinööri ja ympäristösuunnittelija (ylempi AMK). Evon metsätalouden koulutus on profiloitunut metsävarojen suunnitteluun ja hoitoon sekä metsäyrittäjyyteen. 0500 353 158 Tammikuun Metsälehti Makasiinin kuukauden puukauppajutussa hinnat ja puumäärät olivat sekoittuneet. HAKU 16.3.??6.4. Ammatillisessa koulutuksessa teoria ja käytäntö kohtaavat. 0400 343 930 Valuma-altaalliset polttoainesäiliöt varastointiin/luvallisiin maantiekuljetuksiin SUOMEN YHTEISMETSÄPÄIVÄT 6.–7.4.2016 Sibeliustalo Lahti Ilmoittaudu 7.3
Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO 70 MAKASIINI 2 • 2016 4168_.indd 70 26.2.2016 18.00
Sirkka Asikainen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija, Mynämäki Palstan tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Elsi Puustinen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon hallituksen jäsen, Heinävesi (juhlii perhepiirissä) 19.3. PEFC Suomi VTM Emmi Kauhanen on nimitetty PEFC Suomen tiedottajaksi 1.2.2016 alkaen. 2016 ??/?. Sirkka Riitahuhta, Metsänhoitoyhdistys Karhun valtuuston jäsen, Kankaanpää 60 VUOTTA 16.3. NIMITYKSIÄ Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 17.3. Tapio Silva on Tapio Oy:n tytäryhtiö. Tapio Silvan edellinen toimitusjohtaja Olli Äijälä nimitettiin puolestaan tammikuussa Tapio Oy:n väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi. MERKKIPÄIVÄT Tapio Silva Tapio Silva Oy:n hallitus on nimennyt metsäpäällikkö Hannu Niemelän Tapio Silvan väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Lauri Harri, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan valtuuston jäsen, Tornio 50 VUOTTA 11.3. 2016 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Mikko Kurittu, Metsänhoitoyhdistys Karhun hallituksen jäsen, Nakkila (matkoilla) 14.3. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. John Deere Metsäkoneliiketoiminta MMM, KTM Timo Ylänen on nimitetty John Deeren metsäkoneliiketoiminnan toimitusjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä eläkkeelle siirtynyttä Timo Kyttälää. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 2”. MAKASIINIRISTIKKO 2 Palkinnot Makasiinikryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Mauri Kuusinen, Tampere, Marja Laine, Harjunpää ja Voitto Valtanen, Nousiainen. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. 2016 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiinikrypto 1, oikea ratkaisu 4168_.indd 71 26.2.2016 18.00. Eero Knaapi, metsätalousinsinööri, Museoisäntä, Punkaharju 18.3. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 70 VUOTTA 18.3. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840
Mukanaan he toivat silloista metsäosaamista, joka liittyi kaskeamiseen, tuohitöiden tekoon ja metsästykseen. Lentäviäkin hyönteisiä voi olla liikkeellä, lähinnä sienija kirsisääskiä. Vuonna 1969 perustettu Dendrologian seura yhdistää puuvartisten kasvien tutkijoita, ammattilaisia ja harrastajia. Lännessä se tunnetaan honkana ja idässä petäjänä. DENDROLOGIAN seura omistaa vuoden 2016 maailman laajimmalle havupuusuvulle eli männyille (Pinus). Sukuun kuuluu yli sata lajia. Aluksi muuttajat joutuivat kokemaan epäluuloa ja muukalaisvihaa, mutta vähitellen he sulautuivat ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Harvoin hämähäkit saalista saanevat. Meillä Suomessa niistä kasvaa luonnonvaraisena vain yksi, Pinus sylvestris, jolla tosin on monta nimeä. Männyn vuosi Sh ut te rs to ck Im ag es M ai ja Ju va s, Su om al ai sug ril ai ne n ku va ko ko el m a, M us eo vi ra st o 72 MAKASIINI 2 • 2016 4165_.indd 72 26.2.2016 18.01. Ja kun riista liikkuu, kannattaa saalistajankin yrittää. Mutta miksi hämähäkki tekee seittejä keskellä talvea. Silloin suomalaisia lähti joukoittain Ruotsiin ja Norjaan sotaa pakoon ja tavoittelemaan leveämpää leipää. Talviset seitintekijät ovat valtaosin nuoria hämähäkkejä, jotka aikuistuvat vasta kesällä. PILKKEITÄ TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN HIIHTORETKELLÄ saattaa nähdä puista roikkuvia hämähäkin seittejä, joissa lumikiteet kimaltelevat kauniisti. Saaliiksi voisi päätyä suojasäällä lentäviä sääskiä tai rungolta tipahtelevia hyppyhäntäisiä. Saalistajat liikkeellä Talvisia hämähäkin seittejä kantokäävän alla. Seitit eivät kuitenkaan muodosta kauniita verkkoja kuten kesällä, vaan ovat yksittäisiä, muutaman rihman ryhmiä lähekkäisten oksien välillä. Uusille kaskimaille Olof Lintorp puhaltaa tuohitorveen. Omaperäinen kieli ja kulttuuri kuitenkin säilyivät suomalaismetsissä pitkälle 1900-luvulle saakka. Toiset hämähäkit laativat seittejä lumessa oleviin kuoppiin ja onkaloihin. Kuva on otettu Norjassa 1930-luvun alussa. Talvisen metsän hyönteiselo ei ole niin niukkaa kuin kuvittelemme. METSÄMUSEO Luston uusi näyttely Metsäsuomalaiset esittelee siirtolais u u t t a , j o k a juontaa juurensa aina 1580-luvulle saakka. Näyttely on osin sama kuin Kansallismuseossa viime vuonna esillä ollut Finnskogar-näyttely. Ne rakentuvat pitkistä aminohappoketjuista. Kun lämpötila nousee nollan tienoille, lähtevät hyppyhäntäiset ja hyönteiset liikkeelle. Mutta eipä ole energian kulutuskaan suurta, kun lämpötila on lähellä nollaa ja omatkin elintoiminnot hitaita. Jos kulkee samaa reittiä perättäisinä päivinä, oksiin on voinut tulla uusia seittejä kesken talven. Nykyisestä Savosta ja Keski-Suomesta tulleita maahanmuuttajia kutsuttiin metsäsuomalaisiksi. Seitit ovat siis kierrätyskelpoista tavaraa. Seittien laadintakaan ei ole sellaista tuhlausta kuin voisi kuvitella. Hämähäkki voi syödä vanhat seittinsä, hajottaa ne rakenneosiinsa ja siirtää aminohapot kehruurauhasiin uudelleen käytettäviksi. Näyttely on avoinna Lustossa Punkaharjulla 8.1.2017 saakka
09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 17.3. LUONNONHOITOKOULU: Näin vältät turhat kunnostusojitukset Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 3/16 ILMESTYY 14.4. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 4167_.indd 73 26.2.2016 18.02. KU VA : SA M I KA RP PI N EN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?873 050 389 0590 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 771 (lt/15) Painopaikka Paperit Forssa Print 2016 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 Uudistaminen Kävimme katsomassa, miten toistakymmentä vuotta sitten istutettu Juhani Hännisen kuusikko pärjää. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 84. 09 315?49?849 040 723?1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p
Omassa luonnossaan kamppailevasta ihmisestä.” HEINÄSTÄ HEVONEN Ainekset kuvanveistäjä Jenni Tieahon töihin löytyvät metsästä. Voimaeläimeni on hevonen. Kaikkea pystyi tekemään yhdessä. Saan siltä kaikkea sitä, mitä juuri sillä hetkellä elämässäni kaipaan. Ehkä katsoja voi löytää työstäni sen saman latauksen. Lasten synnyttyä taiteen tekeminen limittyi jokapäiväiseen elämään. Minulle on tärkeää antaa työlle se aika, mikä siihen luontevasti menee. Levollisuus työn äärellä voi jatkua. Tuntuu hyvältä, että näyttely on vasta silloin. Mieleni on minun kotini, metsä luonnonpeittoni. Luonto on kuin syli, jossa saa levätä. Joka kerta saa kokea yllätyksen, uuden oivalluksen. Tällä hetkellä teen hevosenpäätä, jonka runko on tehty rautalangasta. Se hengittää aina eri tavoin. TUOTE JA TEKIJÄ Jenni Tieaho on Länsi-Uudenmaan Vuoden taiteilija. Ompelen sen päälle kovaa heinää. Hevonen on Tieahon voimaeläin, jonka muotoja hän on tutkinut eri materiaalien avulla. Olen tutkinut sen muotoa monien erilaisten materiaalien kautta. On vain pysähdyttävä ja nähtävä se edessään. Ei tarvitse kiirehtiä tai yrittää keksiä, miten saisin luotua teoksen nopeammin tai helpommin. Löysin tämän hevosen tekemiseen sisältäni syvän voiman. Tuohi on kuin nahkaa. TEKSTI MARI VAINIO KUVAT SAMI SALLINEN ”LUONNONMATERIAALIT tulivat töihini jo taidekoulussa parikymmentä vuotta sitten. Aika ajoin eläin luo nahkansa kuten minäkin luon oman nahkani, uudistun ihmisenä ja taiteilijana. Ateljeeni ympärille levittäytyvä metsä ja peltomaisema ovat päivittäin erilaisia. Kuljimme metsässä ja keräsimme säkkikaupalla luonnon antimia. 74 MAKASIINI 2 • 2016 74 MAKASIINI 2 • 2016 4169_.indd 74 26.2.2016 18.02. Hevosen pää on tulossa esille parin vuoden päästä järjestettävään näyttelyyn. Taiteeseeni liittyy kiitollisuus olevaisesta, olleesta ja tästä hetkestä. Se tuo elämääni voimaa, herkkyyttä ja kauneutta. Tällä hetkellä työn alla on hevosen pää. Voin tarkkailla sen liikkeitä tuntikausia. Voin vain antautua tekemään. Elämän mielekkyys, mielettömyys ja ihmeellisyys ovat juuri tässä ja nyt. Yksi tärkeimmistä töistäni on ollut tuohesta tehty, maassa piehtaroiva hevonen. Päivässä saan tehtyä vain pienen osan
Hinta 34 € Metsäoikeus Matti Kiviniemi Metsälainsäädäntö on viime vuosina muuttunut monin tavoin. Männyn, kuusen ja rauduskoivun taimikoille esitetään eri tilanteisiin optimaaliset taimikonhoitoketjut. Osaamisesi perusta Metsätuhot Antti Uotila, Risto Kasanen ja Kari Heliövaara Metsätuhoja voidaan torjua ennalta, kun tuhoriskit tunnistetaan ja otetaan huomioon. Kun varhaishoito, varhaisperkaus ja myöhempi taimikonhoito tehdään tavoitteellisesti ja oikea-aikaisesti, päästään kustannustehokkaaseen ja taloudelliseen lopputulokseen. Taimikonhoidolla huolehditaan metsänuudistamisessa tehdyn investoinnin tuottokyvystä. Teos kattaa sekä talousmetsien tuhot että monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät tuhon aiheuttajat. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta 76 € 4. Kirja käsittelee monipuolisesti ja havainnollisesti metsien hoitoa ja käyttöä, puukauppaa, valtion rahoitusta, metsien kaavoitusta ja suojelua, metsätietoja koskevaa lainsäädäntöä sekä erilaisia metsänomistusmuotoja. Hinta 42 € Taimikonhoito – tavoitteet, menetelmät ja kustannukset Timo Saksa, Jari Miina ja Karri Uotila Taimikon perustaminen on merkittävä investointi. Kirja kokoaa tiedon taimikonhoidon biologisista perusteista, menetelmistä sekä niiden kustannuksista. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Uudistunut Metsäoikeus selvittää, millaisilla pelisäännöillä Suomessa metsää hoidetaan, käytetään ja suojellaan. Havainnollisesti kuvitettu kirja auttaa tunnistamaan tuhot ja niiden aiheuttajat metsissämme. uudistettu painos Uutuus 4177_.indd 75 25.2.2016 16.28. Kirja antaa hyvät perustiedot metsätuhojen taloudellisesta merkityksestä sekä tuhojen torjunnasta
www.stihl.. 469,00 € 42,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg 35 cm • Erinomainen teho-painosuhde • Hoitaa kaikki kodin sahaustyöt • Sh. 469,00 € LYÖMÄTÖN TEHO-PAINOSUHDE MS 231 & MS 193 C-E • Käteviä ja kevyitä • • Erinomaisia yleiskäytössä • • Todella hyvä teho-painosuhde • • Koneet myydään aina koottuina ja koekäytettyinä • • Koneen luovutuksen yhteydessä annetaan aina myös käyttöopastus • • Saat opastusta juuri Sinulle sopivan laitteen valinnassa • • Huolto ja korjaus järjestyy aina • • Korjaus tapahtuu alkuperäisiä varaosia käyttäen • Löydä lähin erikoiskauppiaasi www.stihl.. Aina koottuna ja koekäytettynä! & ERIKOISKAUPPIAASI KAMPA NJA MS 193 C-E 399,KAMPA NJA MS 231 399,Metsalehti_Makasiini_2016_03_03.indd 1 11.2.2016 8:37:03 4176_.indd 76 25.2.2016 16.29. ERINOMAISET YLEISSAHAT JOKAISELLE! MUISTA MYÖS! YMPÄR ISTÖYS TÄVÄLL ISET POLTTO AINEET VALMII T KÄYTET TÄVÄKS I 2-TAHT IJA 4-TAHT IMOOTT OREISS A YÖ M M M M M M Tarjoukset voimassa 20.03.2016 saakka 30,1 cm 3 1,3 kW / 1,8 hv 3,6 kg 30 cm • Erittäin kevyt • ErgoStart -kevytkäynnistys • Sh