METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 26. Pertti Pajusen ja monen metsänomistajan mielestä vieläkään ei. MAALISKUUTA 2020 • NRO 6 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI UUTISET Yhdistyskenttä menossa uusiksi ›› 2–3 Räppäävä metsätohtori ›› 4–5 Sahateollisuudelle uusi puheenjohtaja ›› 6 Virus näkyy myös puumarkkinoilla ›› 12–13 METSÄSTÄ Tuhkalannoitus lähtenyt nousuun ›› 14–15 Metsästä löytyy melkoisia petoja ›› 16–17 Hammaslääketiede vaihtui metsätöihin ›› 18–19 Kaarnakuoriaiset valtasivat Saksan ›› 20 PILKKEITÄ Onneksi meriminkki ei rantautunut Suomeen ›› 24 Entinen turvemaa muuntuu metsäksi ›› 26 Kanariansaarten ikioma hunaja ›› 30 Onko hirvikanta kohdallaan. Mitä pitäisi tehdä. Sivut 9–11 Hirven syömää Se pp o Sa m ul i Suomen suurin metsäalan verkkokauppa www.uittokalusto.fi
Tällä hetkellä yhdistyksiä on 66, ja jatkossa selvästi tätäkin vähemmän. ”Olen tähän asti puhunut fuusioiden puolesta, mutta en tällä hetkellä näe tarvetta aktiivisesti ajaa asiaa. ”Tärkeintä on uskaltaa investoida uusiin työvälineisiin, jotta palveluita voidaan parantaa”, Teivaala huomauttaa. ”Nyt on osattava katsoa 2030-luvulle, nykyisellään metsänhoitoyhdistykset eivät jatkossa pärjää”, ennakoi Keski-Suomessa toimivan Metsänhoitoyhdistys Päijänteen puheenjohtaja Markku Hatakka. Metsäpalveluita tarjoava Otso vaihtoi johtajaa Otso Metsäpalvelut Oy:n hallitus on nimittänyt Jyrki Pihlavan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Suurelle osalle on ilmoitettu neljän viikon paussista, mutta osalle jopa kuukausien seisokista. Avohakkuukielto odottaa valiokuntakäsittelyä Avohakkuut historiaan valtion mailla -kansalaisaloitteen taival näyttää tyssänneen eduskunnassa. LYHYET UUTISET 26.3.2020 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ M etsänhoitoyhdistysten määrä on viime vuosina vähentynyt rajusti. Yhtiön Mäntän tehtaan tuotantokapasiteetti on täydessä käytössä, jotta wc-papereiden riittävyys suomalaisille varmistetaan. Niissä yhdistykset ovat pahasti takamatkalla, samoin kuin oman toimintansa ohjausjärjestelmissä. ”MTK:n metsävaltuuskunta asetti 1990-luvulla tavoitteeksi, että yhdistysten määrä vähenee fuusioiden myötä sataan. Isoilla ei intoa uusiin fuusioihin Useimmat tämän hetken isoista yhdistyksistä operoivat suunnilleen puolen maakunnan alueella, ja ne kokevat kokonsa riittävän kysyttyjen palveluiden tuottamiseen. Yksityismetsätalouden tulos yhä hyvä Yksityismetsätalouden liiketulos laski viime vuonna 128 euroon hehtaarilta, Luonnonvarakeskuksen ennakkotieto kertoo. Aloite oli viime marraskuussa esillä täysistunnossa, mistä se lähetettiin edelleen maaja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn. Entistä suuremmat metsänhoitoyhdistykset nähdään keinoksi menestyä, kun kilpailu entistä vaativamman ja kaupunkeihin muuttavan metsänomistajakunnan haluamista palveluista kovenee. Hän tulee keskittymään erityisesti sidosryhmäyhteistyön ja suurasiakkuuksien edelleen kehittämiseen. ”Vaarana on, että metsänomistajat eivät enää koe entistä suurempia yhdistyksiä omikseen.” Hänen mukaansa on tärkeää miettiä tulevia toimipisteitä. Valiokunta päättää itsenäisesti kansalaisaloitteiden käsittelystä.. Lyhyellä aikavälillä fuusioita nopeampi tapa edetä yhdistysten kehittämisessä voisi olla ketjutoiminnan tiivistäminen”, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan puheenjohtaja Antti Teivaala sanoo. Etelä-Suomessa liiketulos oli 164 euroa hehtaarilta ja Pohjois-Suomessa 54 euroa hehtaarilta. Pihlava on työskennellyt aiemmin yhtiön varatoimitusjohtajana. Myös Päijänteen Hatakka näkee isojen yhdistysten liitoksissa myös haasteita. Mäntän tehtaalla ahkeroidaan wc-paperin riittämiseksi Metsä Groupiin kuuluva Metsä Tissue keskittyy varmistamaan tuotteidensa saatavuuden. ”Yhden hengen toimistoista pitää päästä eroon. Syrjäkylille ei jatYhdistysten määrä kolmannekseen Kovenevassa kilpailussa selviäminen edellyttää entistä suurempia metsänhoitoyhdistyksiä. Seisokkeja luvassa suurelle osalle koneyrittäjistä Koneyrittäjän liiton tuoreen kyselyn mukaan 60 prosenttia yrittäjistä on kertonut töiden keskeytyksestä keväällä. Etelässä laskua kertyi 18 prosenttia, pohjoisessa 11 prosenttia. Metsäyhtiöillä on tarjota hienostuneita palveluohjelmia. ”Yleensä kelirikkotauko kestää 2–4 viikkoa, nyt puhutaan kaksintai kolminkertaisesta ajasta”, Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola kertoo. Tavallisesta kelirikkotauosta ei siis ole kyse. Valiokunta ei kuitenkaan ole tehnyt vielä päätöstä asian käsittelyn aloittamisesta. Yhdistysten suuri haaste kilpailussa metsänomistajien palvelumarkkinoilla ovat tietojärjestelmät. Meillä painopiste tänä ja ensi vuonna on oman toiminnan kehittäminen. Edellinen toimitusjohtaja Kari Lundell jatkaa yrityksen hallituksessa toimien jatkossa yhtiön neuvonantajana hallituksen kanssa yhdessä sovituissa tehtävissä. Pihlava aloitti toimitusjohtajana viime sunnuntaina. ”Tietojärjestelmien kehittäminen on suurin ja kiireellisin korjattava asia”, korostaa metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman. Se saavutettiin 2013. Se on reaalisesti 17 prosenttia, runsaat 20 euroa, vähemmän kuin edellisvuonna, mutta silti hyvä pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna. Pirkanmaa on liikevaihdoltaan mitaten Suomen suurimpia metsänhoitoyhdistyksiä. ”Vaikka paperit saattavat hamstraamisilmiön myötä olla ajoittain kaupan hyllyiltä lopussa, tuotantomme Mäntän tehtaalla pyörii normaalisti ja tuotteita saadaan toimitettua kaupan varastoihin jatkuvasti lisää”, yhtiön viestinnästä vastaava Johanna Kesti kertoo. Nyt maalina on 20 palveluvalikoimaltaan yhtenäistä, ketjutoimintaan kykenevää yhdistystä vuonna 2030”, määrittelee metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola
. 09 315. Niinpä MHYP on tilannut Piimega ja Bitcomp Oy:ltä Silva Pron rinnalle Leafpoint-metsäjärjestelmän yhdistysten kokeiltavaksi. ”Puun viennillä voidaan luoda paikallista hintakilpailua, mutta kokonaiskorjuumääriin sillä ei ole vaikutusta. Lisäksi käytettiin kantoja ja lähinnä lahoa runkopuuta yhteensä noin 700?000 kuutiota. Oivan tuottaa CRM Service Oy. Ekstranet linkitetään Oiva-jäsenpalvelualustaan. Hakkuutähteiden käyttö lisääntyi edelleen, nyt seitsemän prosenttia 2,9 miljoonaan kuutioon. Hakkeen poltto lämmöntuotannossa kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia. Puun poltossa tehtiin viime vuonna ennätys Luonnonvarakeskuksen mukaan eniten käytettiin erilaista metsäteollisuuden sivutuoteja jätepuuta. . Useimpien yhdistysten tase on vahva ja velkaa vähän. Jäsenrekisteriin MTK teettää Oiva-jäsenpalvelualustan, josta toivotaan mutkatonta yhteydenpitokanavaa jäsenistön suuntaan. Äskettäin pörssiin listautunut Bilot Oyj tekee MTK:lle taustaselvitystä ja tarvekartoitusta tietojärjestelmien kehittämiseksi. Lisäksi valmisteilla on metsänomistajien metsätietojen hallintaa tukeva ekstranet-palvelu. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 3 AJASSA / 26.3.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Yhtiö ylläpitää Silva Pro -metsäjärjestelmää sekä Woodforce ja Logforce -toiminnanohjausjärjestelmiä. Eniten hakkeen raaka-aineena käytettiin pienpuuta, 3,9 miljoonaa kuutiota. Monissa yhdistyksissä ollaan tyytymättömiä Trimblen palveluihin. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. . Metsähakkeen kokonaiskäyttö nousi 8,2 miljoonaan kuutioon. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi METSÄNHOITO YHDISTYKSET 2030 (TAVOITE) . ”Metsänhoitopalveluissa, uudistamisessa ja taimikonhoidoissa osuutemme on pienentynyt, mutta asiantuntijapalveluissa – siis valtakirjakaupoissa, kiinteistövälityksessä ja sukupolvenvaihdoksien avustamisessa – volyymi on kasvanut.” Puuta metsänhoitoyhdistykset ovat korjanneet seitsemän miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Kantojen osuus kutistui neljänneksellä edellisvuodesta. Siitä runsaat puoli miljoonaa kuutiota poltettiin pientaloissa, sähköja lämmön yhteistuotannossa 4,7 miljoonaa kuutiota ja lämpölaitoksissa 2,8 miljoonaa kuutiota. Se on saman verran kuin edellisvuonna. Niitä yhdistyksille on tuottanut yhdysvaltalainen Trimble, joka taannoin osti metsäohjelmistoja tuottaneen Silva Datan metsänhoitoyhdistyksiltä. Energiapuussa kasvuvaraa Tiaisen mukaan yhdistykset ovat säilyttäneet markkinaosuutensa kohtalaisesti. Energiapuun korjuussa yhdistyksillä on paremmin kasvuvaraa, koska energiapuun käyttäjillä ei ole omaa puunhankintaa”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Lounametsän vt. Ohjelmiston toimittajan valitsee metsänhoitoyhdistysten MHYP Oy huhtikuun alussa. johtaja Hannu Justen. JUSSI JCOLLIN L ämpöja voimalaitoksissa käytettiin viime vuonna puupolttoaineita yhteensä 20,5 miljoonaa kiintokuutiota, Luonnonvarakeskuksen ennakkotieto kertoo. Samaan aikaan metsänhoitoyhdistyksillä on kiire remontoida metsäjärjestelmänsä kuntoon ja valjastaa käyttöönsä entistä fiksummat toiminnanohjausjärjestelmät. 80 prosenttia metsänomistajista metsänhoitoyhdistysten jäseniä, toimialue 80 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Eniten käytettiin erilaista metsäteollisuuden sivutuoteja jätepuuta, yhteensä 11,6 miljoonaa kuutiota. Viime vuonna yhdistyskentän liikevaihto oli 300 miljoonaa euroa, joten metsänhoitomaksujen menetykset on kyetty kattamaan. Nyt rahaa hankintaan liiketoiminnasta ja vapaaehtoisin jäsenmaksuin. Se on suurin tilastoitu määrä toistaiseksi, Lukesta todetaan. MIKKO RIIKILÄ O sana MTK:n järjestöuudistusta (katso viereinen uutinen) luodaan järjestön yhteinen jäsenrekisteri, joka korvaa myös mh-yhdistysten omat rekisterit. Tästä suurin osa (7,9 miljoonaa kuutiota) oli kuorta, erilaisia puruja oli 2,4 miljoonaa kuutiota ja puutähdehaketta 1,2 miljoonaa kuutiota. M ik ko H äy ry ne n. Kasvuvaraa on niukalti, koska kuitupuukauppaa hallitsevat metsäyhtiöt perimmiltään määrittävät, mille tasolle yhdistysten puutoimitukset asettuvat. Noin 70 prosenttia metsänomistajista on yhä yhdistysten jäseniä, vaikka jäsenmäärä väheneekin parin kolmen prosentin vuosivauhtia – tämä kehitys halutaan kääntää. Metsänhoitoyhdistyksille tukipalveluita tuottavan MHYP Oy:n toimitusjohtajan Jouni Tiaisen mukaan valtaosa yhdistyksistä ylsi viime vuonna voitolle, osa jopa hyvään tulokseen. Määrä kasvoi kaksi prosenttia edellisvuodesta ja on suurempi kuin koskaan aiemmin. (Nyt jäseniä 70 prosenttia metsänomistajista) . . Se oli lähes saman verran kuin vuosi sitten. ”Yhden hengen toimistoista pitää päästä eroon.” Metsänhoito yhdistyksen tähtäävät yhdistyksen luku määrässä pariin kymmeneen. Mh-yhdistyksillä suuri tietosavotta Metsänomistajajärjestö yrittää kiriä metsäyhtiöiden etumatkaa metsänomistajien palveluohjelmistoissa. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Lämmöntuotannossa hakkeen poltto nousi kuusi prosenttia. Pyrkimys 20 maakunnallisesti toimivaan vanhaan metsänhoitoyhdistykseen (nyt yhdistyksiä 66) . Yhdistysten ketjumaista toimintaa vahvistetaan Sa m i Ka rp pi ne n Fakta kossa ole helppo saada metsäammattilaisia.” Valtaosa yhä jäseniä Vuonna 2015 lakisääteisestä metsänhoitomaksusta luovuttiin ja yhdistysten jäsenyys muuttui vapaaehtoiseksi. Käyttäjäkokemusten perusteella valitaan joko Silva Pro tai Leafpoint. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. Kilpailukykyiset, metsänomistajia palvelevat extranet-ohjelmistot sekä jäsenpalvelualusta . Kuvassa Päijänteen Metsän hoito yhdistyksen Ismo Paukku tekee tilaarviota
Se voi si johtaa kuitupuun polttoon ja energiapuun tuontiin. . Energiamarkkinoihin on vaikut tanut eniten päästöoikeuden hinta. Se mitä metsässäsi tehtiin tai ei tehty 1990luvun kauhean laman ai kaan, näkyy nyt joko hyvinä tai huonoina puustoina – ja sama pä tee myös jatkossa. Turpeen poltossa syntyy hiilidioksidi päästöjä jopa enemmän kuin kivihiilestä. Mikäköhän tepsis. Sisäpiirin tiedon mukaan maailmanloppu ei ole vielä käsillä. Metsäpalot, kuumuus, stressi. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Kelit ovat keväiset eikä ainakaan eteläisessä Suomessa lumikaan haittaa. Kuunneltavissa YouTubesta, Spotifysta ja iTunesista Fakta Suomi on kiinni ja perheet tuskailevat tekemisen puutteessa. Samaan aikaan Vapo raken taa Ilomantsiin aktiivihiiliteh dasta ja käynnistää mittavaa tut kimusohjelmaa suobiomassojen jalostamisesta. Pitäisikö vähenemistä vielä varmistaa ki ristämällä veroruuvia, siitä mi nisterit aikovat keskustella pian alkavassa kehysriihessä. KIVELÄNHANTTU Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Kasvun ennus tetaan jatkuvan, sillä kivihiilen polton on määrä loppua koko naan tällä vuosikymmenellä. Omassa metsäs sä koronaahdistus unohtuu eikä tarvitse väistellä taudinkantajia. Siihen on saatavissa vielä myös valtion kemeratukea. Soilta on tarkoi tus saada raakaainetta korkean jalostusasteen vientituotteisiin muun muassa elintarvike ja kos metiikkateollisuudelle. . 26.3.2020 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Mistä näin tiheä kuusen kasvu voi johtua. Hallitus on siksi sopinut, että turpeen poltto puolitetaan vuo teen 2030 mennessä. Junttila räppää taiteilijanimellä Idän proffa, jossa itä viittaa Junttilan asuinpaikkaan Itä-Helsingissä, proffa viestii tieteestä. Viime vuonna siinä tehtiin taas uusi ennätys. Metsänomistajaperheillä olisi nyt oivallinen tilaisuus lähteä retkelle omaan metsäänsä. Viime viikot ovat osoittaneet, että huoltovarmuuden vuoksi myös jokin määrä energiatur vetuotantoa on järkevää pitää käynnissä.. Räppi julkistettiin väitöstilaisuutta edeltä vänä viikkona viime kesänä ja poiki haas tatteluja ja lehtiartikkeleita. Puuta paloi yli 20 miljoonaa kuutiometriä. Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsät kohtaa uusia vaaroja, ilmastonmuutoksen aikaan saamia. Aluksi puoliksi vitsinä syntynyt idea sai Suomen Akatemian tukemalta laserkei lauksen huippuyksiköltä rahoituksen. ”Ajatuksena oli, että tutkimus saisi enemmän näkyvyyttä, ja se toteutuikin hienosti”, Junttila kertoo. Kappaleen sanoma: tieteen avulla voidaan taklata ilmastonmuutos . Samoillessa voikin katsella ja kaavailla hoitotarpeita ja hakkuu mahdollisuuksia. Turvetta polttavista laitoksista 90 prosenttia on pääs töoikeusjärjestelmän piirissä. MIKKO RIIKILÄ Lähtekää metsään! Turpeesta on tullut Suomen puhutuin polttoaine ja ilmasto politiikan häpeätahra. Turpeen sijasta nyt kannattaa polttaa puuta. Räppi palkittiin hel mikuussa Sciencelehden järjestämässä kilpailussa, jossa tutkijat kertovat tutki Räpäten laserkeilauksesta Metsätieteiden tohtori Samuli Junttila halusi tuoda tieteen tulokset kansan huulille ja teki väitöskirjastaan räpin. Lisää kuuluisuutta musiikkivideo niit ti nyt alkuvuodesta. . Vapo arvioi, että energiatur peen osuus yrityksen liikevaih dosta hupenee tänä vuonna noin viidennekseen. Ei siis muuta kuin klapeja Ikean kassiin, maittavat eväät mak karoita unohtamatta reppuun ja perhe autoon. Asiantuntijat varoittavat, et tä energiapuusta tulee pula, jos turpeen käyttöä ajetaan alas no peutetulla aikataululla. Videoalan yritystä sivutyönään pyö rittävä metsätieteilijä sai treenikämpäl lä harjoitellessaan ajatuksen väitöskir jansa tulosten sanoittamisesta räpiksi. Musiikki videolla Junttila räppää kansantajuises ti laserkeilausta käsittelevän väitöskir jansa tulokset. . ”KEILAA PUITA” . Ener giayhtiö Vapossa arvioidaan, et tä vuoden 2018 tasolta turpeen poltto puolittuu jo 2025 men nessä eli paljon aiemmin kuin hallitusohjelmassa lukee. Puu ei riitä korvaamaan turvetta Oikeuksien hinnan noustua turpeesta on tullut niille liian kallista. Tuhohyönteisten määrä kasvaa, puolustus ei pysty vastaa. Vähemmälle huomiolle on jää nyt, että energiaturpeen käyttö on jo vähentynyt paljon. 90 tuotantoaluet ta on äskettäin suljettu ennen aikaisesti. Toivoa paremmasta voi vankistaa muistamalla, että metsän ai kahorisontti ulottuu kauas yli kaiken maailman valmiuslakien. Samuli Junttilan väitöskirjastaan tekemä räppi esittää kappaleen yhdessä tanssija ja muusikko Linda Ilveksen kanssa . Uudet keinot tarvitaan, näin me tuhot havaitaan.” Näillä sanoilla alkaa räppäävän met sätieteiden tohtorin Samuli Junttilan palkittu kappale Keilaa puita . . Metsänomistajille energia puun kysynnän kasvu tarjoaa hy vän tilaisuuden hoitaa nuorten metsien harvennusrästit kun toon. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa
Saksassa oli ainakin 50 vuotta ennen Järveläistä istutettu taimia uudistusaloille. Lopulta korjataan sato uudistushakkuilla. Järveläisen opit eivät ole vanhentuneet, samalla kaavalla kasvatetaan vielä yli 70 vuotta myöhemmin metsiä. Junttila toi 12. Osattiin sitä ennenkin PEKKA SYVÄNEN Kirjoittaja on koneenrakentaja ja puuntuottaja. 5 AJASSA / 26.3.2020 KOLUMNI mustuloksistaan tanssien. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Ennen kuin kuvittelee keksineensä pyörää, kannattaa lukea aihetta käsitteleviä vanhoja kirjoja. Minulla on ollut metsänkasvatuksessa mentorina Matti-niminen appiukko. Metsäpuolella kokemuksella on etunsa, kasvatettuaan kokonaisen puustokierron ihminen yleensä ymmärtää metsänkasvatuksesta enemmän kuin ensimmäisiä taimia maahan polkeva yksilö. Taimitarhassa kasvatettiin omalla ryytimaalla itsekerätyistä valiokuusien kävyistä karistetuista siemenistä kuusentaimia ja kasvatut taimet istutettiin myöhemmin avojuurisina uudistusaloille kuokalla. Perinteisestä laserkeilauksesta poiketen monikanavaisessa laserkeilauksessa käytetään samanaikaisesti useampaa lasersädettä eri aallonpituuksilla. Ei lahopuulla metsänomistaja rikastu, teollisuus ehkä pääsee parempaan tulokseen.” METSÄKUPSA ”Millaisia määriä lahoa on ollut. Matti on kehittänyt metsänkasvatustaitojaan jatkuvasti ja kokeillut uusia puulajeja ja menetelmiä monta vuosikymmentä. Unohtunut tieto on arvotonta, joten vanhan tiedon jakamisesta on hyötyä, vaikka vanhan tiedon jakaminen ei olekaan yhtä hohdokasta kuin vanhojen asioiden esittely uutena. Sain Puuntuottajan Youtube-kanavan kuusi-koivusekametsän kasvatusta käsittelevään videoon kommentin. ”Kun vesipitoisuus alkaa alentua, puussa on todennäköisesti jotain häikkää johtuen kuivuudesta tai kirjanpainajasta tai muusta tuholaisesta”, Junttila kertoo. Konetekniikka ei ollut vielä valmista koneelliseen istutukseen, mutta ajatukset olivat valmiina. Hinta oli 10 euroa.” PUUN KASVATTAJA Verkkokeskustelu: Paljonko tyvilahopölkystä maksetaan. Joskus on saanut saman kuin sellukuusestakin. Metsänuudistaminen tehostui 1970-luvulla pottitaimien myötä ja taimet saadaan nykyään istuttaa kaivinkoneella muokattuun mättääseen. 59% Ei Gallup. Järveläisen kirjassa opetetaan miten saadaan aikaiseksi ”jokamiehen taimitarha”. Uudella sukupolvi ajattelee keksineensä maailman. Joskus on tarjottu vaan 5 euroa.” MENNINKÄINEN ”Aukolla tuon lumpin hinta heittelee varmaan aika paljon alle kympistä lähelle kahta kymppiä. Mutta saapahan ainakin vähennyksiin.” GLA ”Viimeisessä puukaupassa tässä kuussa SE:n lahokuusen hinnat seuraavat: uudistushakkuu 10 euroa, kasvatushakkuu 8 euroa ja ensiharvennuksessa 5 euroa. Katsoja ihmetteli, miksi kerron videolla ”kaikkien tietämän” asian. Teetkö koronan vuoksi enemmän metsätöitä itse. Lopputulos oli hyvä, metsät kääntyivät kovaan kasvukulmaan ja loivat perustan Suomen taloudelliselle hyvinvoinnille. Mikä on hinta tälle lahovikaiselle?” KAWATUS ”Muistelen hinnan olleen Itä-Suomessa viimeksi 8 euroa kuutiolta.” MIIKKAM ”13 euron nurkilla. Laserkeilain huomaa tuhon Junttila tutki räppiin innoittaneessa väitöskirjassaan monikanavalaserkeilauksen kykyä havaita eri stressitekijöiden aiheuttamaa puun heikentymistä. Meille on ollut suurena onnena, että olemme voineet kysyä Matilta mielipidettä metsäkasvatuksessa ja tehdä sen jälkeen omat päätöksemme miten etenemme kuvioiden kanssa. Ei ole tarvinnut tehdä samoja virheitä uudestaan, saamme tehdä aivan uusia virheitä. Metsänkasvatustekniikka on kehittynyt pienin askelin Järveläisen kirjan julkaisemisen jälkeen. Järveläisen kirja loppuu kuvaan koneellisesta istutuksesta. Nuoren metsän sulkeuduttua tehdään harvennukset ja väljennyshakkaukset. Usein myyjät pyytävät tuomaan ’lumpit’ tienposkeen, puukauppatilistä vähennetään sitten korjuukulu.” RIIPPUMATON AJATTELIJA ”Periaatteessa noin se menee, mutta korjuu-urakoitsija voi laskuttaa omistajaa myös suoraan. Mikään muu ei anna niin kovaa itsevarmuutta kuin täydellinen tietämättömyys. Metsäalalta lempikirjani ovat Tauno Järveläisen Metsänomistajan tietokirja vuodelta 1949 sekä Matti Kärkkäisen Metsieni kirja vuodelta 2010. Myös musiikki tulee jatkossakin olemaan tieteen kerronnan apuna. Hän kirjoitti tunnetun tiedon tiiviseen pakettiin, jotta kaikkien ei tarvitse haalia tutkimustietoa monesta lähteestä. Teen metsänkasvatuksen perusasioita käsitteleviä kirjoituksia ja videoita olettaen, että aloittelevat puuntuottajat eivät vielä tiedä kaikkia tunnettuja metsänkasvatustekniikoita. Minulla oli 3 hehtaarin kuusikossa runkohintakauppa ja puuta 1 070 kuutiota ja lahoa 90 kuutiota, lisäksi vähän mäntyä ja koivua. Heijastustiedon avulla mitataan esimerkiksi vesipitoisuuden muutoksia lehdissä ja neulasissa. ”Mikäli aika ja rahat riittävät, varmasti tulevaisuudessa tehdään vastaavia musiikkiprojekteja”, Junttila uskoo. Junttila kehitti väitöskirjassaan ensimmäisenä maailmassa menetelmiä, joiden avulla metsätuho huomataan ennen kuin muutoksia voidaan paljain silmin havaita. Järveläinenkään ei keksinyt voimaperäistä metsätaloutta. Järveläisen kirjassa voimaperäisessä metsätaloudessa piti ensiksi saada aikaan riittävän tiheä ja muutenkin tasasuhtainen taimikko uudistusalalle. Tavoitteena on, että kaukokartoituksen keinoin pystyttäisiin ymmärtämään paremmin ilmastonmuutoksen vaikutusta puihin ja ennakoimaan, millaisilla kasvupaikoilla puut ovat alttiimpia kuolemaan. Metsätieteiden tohtorin Samuli Junttilan laser keilauksesta kertovalla räpvideolla on YouTubessa yli 18 000 näyttökertaa. Siinä on hevosen vetämänä taimien istutuskone. Ostajan kanssa tehtyyn kauppaan kun ei tuollainen palvelu kuulu, eikä ostaja halua olla välittäjänä myyjän ja ostajan urakoitsijan välisissä asioissa. Kääntyykö puun hinta nousuun. Itsellä olisi tällainen leimikko, jossa näitä tulisi luultavasti jonkin verran. Näin saadaan enemmän tietoa kohteen heijastusominaisuuksista. ”Usein näkee, että tehdään 3 metrin pölkkyjä kuusesta, jossa on lahoa tyvellä. Nyt Junttila jatkaa Helsingin yliopiston tutkijatohtorina menetelmien hiomista vielä tarkemman vesipitoisuuden mittaukseen. kerran järjestetyn kilpailun voiton ensi kertaa Suomeen
Kiinassa taas suomalaisesta sahatavaras ta tehdään huonekaluja – selväs ti halvemmalla kuin Suomessa. diplomi-insinööri . ”Sahat maksavat noin 70 prosenttia kantoraha tuloista.” TOMMI SNECK . kotoisin Espoosta, asuu Lahdessa . Huippuvuonna 2018 sahat tekivät keskimäärin viiden prosentin tuloksen. Ensin pitää saada perus sahaaminen kuntoon.” Vastaan tulevat myös eri markkinoiden erikoispiirteet. Sahat maksavat noin 70 prosent tia metsänomistajien kantoraha tuloista”, Sneck sanoo. Taustalla ovat mekaanisen metsäteolli suuden lakko ja poikkeukselli sen leuto talvi, jotka vähensivät sahausmääriä. . ”Pientalorakentaminen ja puulla sisustaminen ovat vä hentyneet, ja suurten puura kennusten osalta Suomi on vie lä lapsenkengissä”, Sneck toteaa. Kun Kiinasta ei tuoda tavaraa Eu rooppaan, ei Euroopassa ole kontteja, joilla viedä sahatava raa Aasiaan. Jalostusastetta vaikea kasvattaa Sahojen taloustilanteen paran tamiseksi ehdotetaan usein sa hatavaran jalostusasteen kasvat tamista. . . Sneckin mukaan ohjelmalle on tarvetta, sillä luon toarvot ovat yhä tärkeämpiä se kä metsänomistajille että saha teollisuuden asiakkaille. Luontoarvot huomioon hakkuissa Sahateollisuus ry käynnisti hil jan metsäympäristöohjelman, jonka tarkoituksena on huomi oida luontoarvot entistä parem min hakkuissa. . . 26.3.2020 / AJASSA 6 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva T ämä menee täl laiseksi paasaami seksi, mutta se on minun työtäni”, sa noo Sahateollisuus ry:n tuore puheenjohtaja, Koski sen Oy:n sahateollisuuden joh taja Tommi Sneck. . ”Haluamme näyttää, että sa hateollisuuden hiilitiekartta on paras osa metsäteollisuuden hii litiekarttaa. harrastaa kuntoilua, mökkeilyä, metsästystä ja kalastusta Sahatavaralla olisi kysyntää, mutta koronavirusepidemia vaikeuttaa vientiä, sanoo Tommi Sneck. Sneckin mukaan siinä ei ole järkeä. Kuitupuun hinnat halutaan pitää alhaisina, joten kilpailu puusta käydään tu kin hinnoissa. Ennen koronavirusepidemiaa näytti siltä, että sahatavaran hin nat kääntyisivät tänä vuonna hienoiseen nousuun. Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja ja Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja . Kuusitukin hinta on noussut vuoden 1995 jälkeen 80 prosenttia, mäntytu kin 36 prosenttia, mutta kuitu puun vain 6,5 prosenttia. Puu markkinat toimivat jonkin ihan muun kuin sahatavarabisnek sen mukaan.” Käytännössä puukauppaa käy dään Sneckin mukaan kemial lisen metsäteollisuuden eli massa, paperi ja kartonkiteol lisuuden ehdoilla. Esimerkiksi Saksassa ja Itäval lassa suositaan puurakentamis ta, mutta suomalaisten sahojen olisi vaikea kilpailla paikallisten höyläämöjen kanssa. HAASTATTELU Kuka?. Leuto talvi hankaloitti Sneck in mukaan puunkorjuuta varsin kin Venäjällä. Valmisteilla on myös vähä hiilisyyden tiekartta, jonka ta voitteena on pienentää saha teollisuuden hiilijalanjälkeä. Sneckin mielestä ainoa ta pa lisätä puurakentamista olisi säätää laki, joka määräisi, miten suuri puurakennusten osuuden tulee olla. Hän on juu ri kertonut, mikä suomalaisessa metsäteollisuudessa on pieles sä: tukin ja kuidun hintasuhde. Kotimaan sa hatavaran käyttö on pienentynyt reilussa kymmenessä vuodessa noin puolella. ”Sahatavaran kysyntä ei ole erinomainen missään, mutta tarjonta on pudonnut niin pal jon, että markkinabalanssi on säilynyt.” Koronavirusepidemia vai keuttaa kuitenkin vientiä. ”Se olisi vähän sama kuin ra kentaa talo huonon perustuksen päälle. ”Monella muulla alalla sellai nen tulos olisi käynnistänyt yt:t. Teemme tuottei ta, jotka sitovat hiilen pitkäk si aikaa.” Sahojen asialla Tukin hinnan pitäisi seurata sahatavaramarkkinoita eikä olla riippuvainen selluteollisuudesta, sanoo Tommi Sneck. 43-vuotias . Metsäteollisuus ry valmistelee samaan aikaan koko metsäalan kattavaa ilmastotiekarttaa, mut ta Sahateollisuus ry halusi teh dä omansa. Hän arvioi, että se näkyy sahatavaran tarjonnassa syksyyn asti. Puurakentamisestakaan ei ole ollut nostamaan sahateolli suutta nousuun. ”Sahureita on aina pidetty va littajaporukkana, mutta ei tosi asioiden toteaminen välttämät tä ole valittamista. ”Sahatavara on Suomen kuu denneksi tärkein vientituote. vaimo ja kaksi lasta . Tämä näkyy ennen pitkää myös metsänomistajien tilipusseissa. Tu kin hinnan pitäisi seurata sa hatavaramarkkinoita eikä olla riippuvainen sellubisneksestä.” Konttipula haittaa vientiä Sneck arvioi, että sahojen liike tulokset kääntyivät viime vuon na miinukselle
Lupaus, jonka pidämme. Meille tuo rakkaus tarkoittaa tekoja. Vastuullisesta metsänhoidosta ja puukaupasta onnistuneisiin sukupolvenvaihdoksiin – metsänomistamisen koko elinkaaren ajan. Aitoa kumppanuutta, joka huomioi, että ei ole kahta samanlaista metsää eikä metsänomistajaa. UPM Kumppanuus on lupaus sinulle ja elämäsi metsälle. LUPAA HYVÄÄ www.upmmetsa.fi. Henkilökohtainen metsäammattilaisesi tietää mitä metsäsi milloinkin tarvitsee kasvaakseen ja tuottaakseen hyvin. MEIDÄN PORUKKA Me rakastamme metsää
Puolukka kuuluu kasveihin, jotka hyötyvät ilmastomuutoksesta. ”Toisaalta lajit, jotka ovat tällä hetkellä runsaita Pohjois-Suomen metsissä, saattavat vähentyä tai siirtyä kasvamaan metsien pohjoisimmille äärirajoille. Mäkipään mukaan tutkimus osoitti, että kasveja voidaan käyttää ilmastonmuutoksen etenemisen indikaattoreina. Yhtenä jatkotoimenpiteenä teetetään metsälain 10. Metsälakia ei avata Lakikohteiden tietohuollon keskeytys liittyi metsälain arviointiin. Luken tutkijat tekivät tutkimuksen yhdessä espanjalaisen Alacan yliopiston tutkijoiden kanssa. pykälän kohteita koskeva jatkoselvitys, jossa selvitetään lakimuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen jo tehtyä selvitystä tarkemmin. alv 24 %. Se on julkaistu Ecography-tiedelehdessä. ”Kun metsälain 10. pykälän kohteiden aineisto on käyty läpi, jatkamme muiden arvokkaiden kohteiden kartoittamiseen ja etsimme sieltä uusia mahdollisia lakikohteita”, rahoituksen ja tarkastuksen päällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta kertoo. M ik ko Ri ik ilä metsalehti.fi Since 1960 60 YEARS # Y OU RLIFETIME M A T C H www.kesla.com JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI Keslan 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi upea PATU-punainen, loistavasti varusteltu KESLA 203T + 104 -paketti NYT ERIKOISHINTAAN 22 060 € KESLA 203T + 104. Lakikohteiden tietohuolto taas käyntiin Huoltotyö oli keskeytyksissä metsä lain arvioinnin vuoksi. Lisäksi parannetaan muiden arvokkaiden elinympäristöjen tietoja tietokannassa. Arviointi valmistui tammikuussa, ja maaliskuussa maaja metsätalousministeri Jari Leppä totesi, ettei metsälakia tulla avaamaan. Hinta sis. Esimerkiksi puolukka hyötyy lämpötilan noususta, mikä näkyy varvikoiden peittävyyden kasvuna varsinkin Lapissa. Niinpä tietohuolto voi jatkua. Selvitys tehdään kuluvan vuoden aikana, ja sille haetaan parhaillaan tekijää. Tarkempi sisältö myyjältäsi. 26.3.2020 / AJASSA 8 JUSSI COLLIN S uomen metsäkeskus pääsee jatkamaan keskeytyksissä ollutta metsälakikohteiden tietohuoltotyötä. Tutkimuksessa tarkasteltiin 25:tä metsälajia: näistä viidentoista runsauden riippuvuus lämpötilasta säilyi voimakkaana, mutta kymmenen lajia pysyi entisillä kasvualueillaan lämpötilan noususta huolimatta. Ministeriön mukaan arviointityön pohjalta valmistellaan tarkempia toimia etenkin monimuotoisuuden edistämiseen ja metsätuhojen torjuntaan. Lähtöaineistona käytettiin Luken valtakunnan metsien inventoinnin kasvillisuusinventointia vuodelta 1985 sekä Ilmatieteenlaitoksen säätietoja ja ennusteita. ETUS I 2240 € Myynti: AGCOSUOMI.FI. Kasvit siirtyvät pohjoiseen Puolukan varvikot leviävät Lapissa. Maaja metsätalousministerin kanssa on sovittu, että metsälakiin lisätyistä uusista elinympäristöistä, kuten metsäkorteja muurainkorvista ja Lapin letoista, tuotetaan tietoa. Esimerkiksi tausta-aineistojen käyttöä ohjeistetaan entistä paremmin. JUSSI COLLIN K asvilajien levinneisyysalue siirtyy ilmastonmuutoksen seurauksena 6–8 kilometriä pohjoiseen vuosittain, tuore tutkimus kertoo. Inventoinnit ovat tärkeä osa ilmastomuutoksen seurantaa. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi pallosara ja harmaaporonjäkälä, joista jälkimmäinen on viime vuosikymmeninä vähentynyt Keski-Suomessa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. Se tarkoittaa 50 vuodessa noin 400:aa kilometriä. Hinta voimassa 1.1.-30.4.2020 välillä tehtyihin uusiin tilauksiin. Tietohuollon ohjeistusta ei ole muutettu oleellisesti, mutta joitakin ohjeistuksen kohtia on täsmennetty
Pahin tuhoaalto alueella nähtiin 10 vuotta sitten, mutta Pajusella on esitellä myös tuoreita metsävahinkoja: kaluttuja männyntaimia ja katkottuja koivuja. Vaihtoehdoksi jäävät kanervamättäiden keskellä kituliaasti 50 miljoonan euron kysymys Mikä on sopiva hirvikanta. Seutu kuuluu Varsinais-Suomen rannikkoalueeseen, jossa elää tihein hirvikanta koko Suomessa. Näin on tehty 2000-luvulla myös Suomusjärvellä Salossa. ”Tämä on liian tuttua. Jatkuu seuraavalla aukeamalla 9 AJASSA / 26.3.2020. Ainoa vaihtoehto on kuusi”, Metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvoja Pertti Pajunen kertoo taimikkojen keskellä. Kun lähialueelle tehdään seuraava hakkuu, aukolle ei enää edes yritetä saada aikaiseksi mäntytaimikkoa hirvien syötäväksi, vaan alue uudistetaan suoraan kuuselle. Suomessa on edelleen alueita, joiden hirvikantatavoitteet ovat selvästi suurempia kuin metsänomistajien näkemys kestävästä hirvien määrästä. VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat T ilanne on kyllästymiseen asti tuttu monelle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle, mutta kerrataan se silti: Hirvet syövät avohakkuuaukolle istutetut männyntaimet, joten tilalle istutetaan kuusta
. Mutta kysymys onkin, missä kunnossa kuusikko on muutaman vuosikymmenen päästä, kun puiden kasvun pitäisi edetä kohti tukkikokoa. Ongelma on se, että kuusi ei sovi näille kasvupaikoille yhtä hyvin kuin mänty. NiFakta 50 miljoonaa euroa 1,4 miljoonaa euroa hirvien metsätaloudelle vuodessa aiheuttamat kustannukset (arvio: Luke 2019) 50000 100000 150000 200000 Hirvisaalis Jahdin jälkeen jäävä talvikanta Lähde: Luke Poukkoilevaa menoa Hirvisaalis ja -kanta vuodesta 2000 Tavoitteena on ollut noin 65 000 89 000 hirven talvikanta. ”Kun lisätään vakaviin tuhoihin hirvien puustolle aiheuttamat kasvuja laatutappiot, vuosittaiset kustannukset nousevat helposti jopa sinne 50 miljoonaan euroon”, Nikula kertoo. . Puulajia ei uskalleta vaihtaa lahottajasienen vaikutuksia paremmin kestävään rauduskoivuun hirvipelon vuoksi. . Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat Ari Nikula ja Juho Matala julkaisivat viime keväänä laskelman, jonka mukaan hirvet aiheuttavat metsätaloudelle vuosittain keskimäärin noin 50 miljoonan euron kustannukset. Luonnonvarakeskus laskee metsästyksen lähtökohdaksi verotussuosituksen eri puolille Suomea. Metsästäjät hakevat kaatoluvat. Metsänomistajille on kertynyt syödyistä mäntytaimikoista kustannuksia, joista on maksettu vuosien varrella valtion hirvituhokorvauksia vaihtelevin periaattein. Puulajeista erityisesti kuusen tuhoriskien ennakoidaan kasvavan ilmastonmuutoksen myötä. ”Mitä karummalla kasvupaikalla ol”Ainoa vaihtoehto on kuusi.” laan, sitä suurempi tuhon aiheuttama menetys on suhteessa.” Jatkuvasta kasvatuksesta ei tutkittua tietoa Asiaa mutkistaa entisestään se, että Pertti Pajusen esittelemät, mäntytaimikon tilalle istutettu kuusikot eivät ole mukana laskelmassa. Laskelmassa on käytetty vuosien 2009– 2013 valtakunnan metsien inventointien (VMI) hirvituhotietoja. . . Kuusi on joka tapauksessa ollut jo vuosien ajan huolestuttavan ylivoimainen puulaji istutustilastoissa. ”Näistä tulee ehkä 1,5–3 tukin puita 50 vuoden kuluttua.” Jos siis kuuset selviävät hengissä kuivuuskausista ja lisääntyvistä tuhohyönteisparvista. Tuhokorvaukset eivät kerro tuhomääristä Sopivasta hirvikannan koosta on käyty vääntöä vuosikymmenten ajan. 2,5–3 hirveä/1000 ha, uros-naarassuhde 1,5. Pajunen ennakoi, että männyn kasvupaikoille istutettu kuusipuusto tulee olemaan vähintäänkin vaihtelevaa. Metsästysporukoilla, metsästyskoirien koulutuksella ja muulla hirvestykseen liittyvällä toiminnalla on myös mittava sosiaalinen rooli autioituvan maaseudun keskellä. Vuosittain maksettujen hirvituhokorvausten määrä on Nikulan mukaan vaihtelevasti neljäs–kymmenesosa metsien todellisista vakavista hirvituhoista. Kuusta istutetaan yhä myös juurikääpäalueille. . Tarkkaa lukua hirvituhoista on vaikea laskea, mutta hirvikanta on nykyisin samalla tasolla, joten kustannusarvion voi olettaa koskevan myös nykymetsiä. Hirvien syönti näkyy mäntyjen lisäksi lehtipuuntaimissa, joten suotavan lehtipuusekoituksen syntyminen metsiin on suuri kysymysmerkki. . ”Totta kai kuusi tässä vaiheessa (taimikko) kasvaa”, Pajunen sanoo. Metsäja liikennevahingot eivät ole ainoita hirvien kestävään määrään vaikuttavia tekijöitä, sillä hirvenmetsästyksellä on suuri virkistysarvo. yksityisille metsänomistajille vuonna 2019 maksetut hirvivahinkokorvaukset HIRVI JÄRJESTELMÄ . Myös Suomusjärvellä on alueita, joilla mäntyjen tilalle istutetut kuusentaimet näyttävät menestyvän kanervamättäiden keskellä kasvavia lajitovereitaan paremmin. Julkisuudessa esitetään vähän väliä, että metsien jatkuva kasvatus olisi ratkaisu hirvituhoihin, koska menetelmä tuottaa erilaisia taimikkoja kuin avohakkuut. Hirvituhokorvauksia maksettiin vuonna 2019 yksityisille metsänomistajille 1,4 miljoonan euron verran. Silti metsäalalla on tautia takanaan, kun se kysyy, onko hirvien määrä kohtuullinen suhteessa hirvien aiheuttamiin vahinkoihin. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle. Riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat kannan verotusta ja kaatolupia verotussuosituksen perusteella yhdessä metsästäjien kanssa. . . Ari Nikulan mukaan siitä ei ole tutkittua tietoa, paljonko männylle sopivia uudistusaloja on istutettu hirvituhojen pelossa kuuselle. Käytännössä maanomistajat luovuttavat hirvenmetsästysoikeuden metsästysseuralle tai -seurueelle, sillä hirvenkaatoluvan saamiseen tarvitaan vähintään tuhannen hehtaarin suuruinen yhtenäinen metsästysalue. Havupuita lahottavan ja tappavan juurikäävän vuosittaiset kustannukset on arvioitu 40 –50 miljoonaan euron suuruisiksi. 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 26.3.2020 / AJASSA 10. kasvavat kuusentaimet, jotka eivät ainakaan toistaiseksi kelpaa hirvien ruoaksi. Suosituksella pyritään riistaneuvostojen asettamiin tavoitteisiin. Alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvikannalle tiheysja rakennetavoitteen, esim. Siihen ei ole päästy useammankaan vuoden yrityksellä, sillä nyt hirviä on 95 prosentin todennäköisyydellä 74 800 – 100 600
Puheet ovat puheita, mutta tilastot kertovat hyvin elinvoimaisesta hirvikannasta. Tavoitteet määritellään asetuksen mukaan sidosryhmäkuulemisten perusteella. 11 AJASSA / 26.3.2020 ”Lukemat lyötiin seinälle, eikä siihen paljon sanomista ollut.” ”En pidä hyvänä sitä, että osassa maata hirvikanta on liian tiheä edelleenkin. Alueellisten riistaneuvostojen kymmenestä jäsenestä kuusi edustaa riistanhoitoyhdistyksiä ja yksi metsänomistajia. Siihen pitää puuttua”, maaja metsätalousministeri Jari Leppä (keskusta) sanoo. Kaikki lähtee kantatavoitteesta Hirvikannan ja hirvenmetsästyksen suunnittelun kivijalkana toimivat alueelliset riistaneuvostot. ”Kun (hirvikannan)tavoitetiheydet asetettiin viimeksi pari vuotta sitten, lukemat lyötiin seinälle, eikä siihen paljon sanomista ollut. Hirvenmetsästyksen virkistysarvo, sosiaalinen vaikutus ja muut tekijät voivat puoltaa korkeampaa hirvimäärää kuin metsätalouden esitys Etelä-Suomessa: 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Käytännön kentältä on tuttua väite, että osa metsästysporukoista säästelee tehokkaasti lisääntyviä hirvilehmiä, vaikka niille olisi kaatolupia. Onko 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla yhä ministerin ylärajavaatimus hirvikannalle. Hän on jo moneen otteeseen ehtinyt turhautua hirvien vaikutuksiin puustossa, sillä hirvikannan säätelystä ei tunnuta saavan aikaiseksi järkevää ja tasapuolista keskustelua. Pajusen mukaan saman hakkuuaukon maapohjassa voi olla montaa eri lihavuutta. Tämä ei ole leikkipuhetta. Luonnonvarakeskuksen on määrä selvittää tämän vuoden aikana monipuolisesti hirvien ja hirvieläinten tuottamia hyötyjä ja aiheuttamia kustannuksia koko Suomessa. Ideaalitilanteessa rehevimmät notkot istutettaisiin kuuselle, karummat mäensyrjät männylle. Hänen mukaansa on mahdollista, että ministeriö päättää kesän alkupuolella syksyn hirvijahtikautta koskevista muutoksista. MTK:n mukaan yli kolmannes Suomen (20/59) hirvitalousalueista ei ole saavuttanut hirvikantatavoitetta kertaakaan viimeisten viiden vuoden aikana. Pertti Pajusella on metsäammattilaisena yli 30 vuoden kokemus Suomusjärven alueen metsistä. Silloin on syytä kysyä, mistä kiikastaa. Päätöksen tavoitellusta hirvikannasta tekee kuitenkin lopulta kymmenhenkinen riistaneuvosto. Hänen mukaansa hirvikanta on Varsinais-Suomessa pääasiassa tavoitteiden ylärajalla, joten tehokasta metsästystä tulee jatkaa. Sovittiin niin, että jätän eriävän mielipiteen asiasta, mutta yksin jäin sen mielipiteen kanssa.” MTK:n näkemys tavoitekannasta on 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Leppä totesi jo edellisellä ministerikaudellaan vuonna 2018, ettei hirvikannan koko saisi ylittää 3,5:tä hirveä tuhannella hehtaarilla. VALTTERI SKYTTÄ Yksi ääni kymmenestä KOMMENTTI kulan mukaan ainakaan hänellä ei ole tietoa, että jatkuvan kasvatuksen vaikutusta hirvituhoihin olisi tutkittu kattavasti. Silti Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoseudulta löytyy yhä hirvitalousalueita, joilla kantatavoite on jopa 4–5,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Uros-naarassuhde ja vasojen osuus vaikuttavat siihen, millä tahdilla kanta kehittyy. Suomusjärvi kuuluu hirvitalousalueeseen VS 3, jonka tavoitekannaksi tuli 4,2–4,7 hirveä tuhannella hehtaarilla. ”Hirvikanta on pysynyt hyvin tuottavana. Tuleeko metsänomistajan ääni kuulluksi tällä kokoonpanolla. Nyt monella alueella on pelkkää kuusta.. Tässä vaiheessa sopii kysyä, että kuinka painava maanomistajien näkemyksen tulee olla, sillä metsästysoikeus kuuluu lain mukaan maanomistajille. ”Me emme halua mittavia metsätuhoja, emmekä liikenneonnettomuuksia. Kolme muuta paikkaa kuuluvat ely-keskukselle, Metsäkeskukselle ja maakuntaliitolle. Sonni-lehmäsuhde myös oleellinen Hirvien määrän lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös kannan rakenteeseen. Suomusjärvi kuuluu Varsinais-Suomen alueeseen, jonka riistaneuvostossa metsänomistajia edustaa Ville Kalluinen MTK:n jäsenenä. ”Se pitää saavuttaa. Jos kantatavoite on keskiarvo, joidenkin sidosryhmien tavoitekannan on täytynyt olla reilusti yli 6 hirveä tuhannella hehtaarilla, jos MTK:n kanta oli 2,5 ja lopullinen kompromissi oli yli 4 hirveä tuhannella hehtaarilla. Emme halua, että Suomen puulajivalikoima yksipuolistuu hirvien tai valkohäntäpeurojen takia.” Ministeri: ”Tämä ei ole leikkipuhetta” Hirvikantatavoite on kompromissi. Osassa Suomea kantatavoite on kuitenkin poikennut metsätalouden näkemyksestä merkittävästi jo vuosien ajan. ”Ilmoitin, että osalla alueista maanomistajat eivät varmasti ole tyytyväisiä näin korkeisiin kantatavoitteisiin”, Kalluinen sanoo. Joka paikassa on otettava totena, että tavoite on se, ja siihen on pyrittävä kaikin keinoin”, Leppä sanoo. Suomessa on hirvilehmiä lähes järjestään tavoitteita enemmän. Riistakeskuksen sivuilla kerrotaan, että tavoitteet asetetaan sidosryhmäkuulemisten perusteella. Hirvien määrälle asetetaan Suomessa paikalliset tavoitteet alueellisissa riistaneuvostoissa (15 kpl). Niihin valitaan tänä keväänä uudet jäsenet. Osassa Suomea hirvikanta on jo Lepän mukaan hyvällä, riittävän alhaisella tasolla. Kun kantaa on leikattu, se on pystynyt nousemaan nopeasti, kun pyyntipaine alenee”, Luken Ari Nikula kertoo
Kiinassa musta joutsen on jo uimassa hyvän matkaa poispäin, sillä epidemia laantuu ja tuotanto normalisoituu. HARVENNUS Puutavaralaji määrä m3 €/m3 myyntitulo € Mäntytukki 18+ cm 16,5 47 775,50 Mäntytukki 15-18 cm 11,7 34 397,80 Mäntypikkutukki 21 24 504,00 Mäntykuitu 76 17 1292,00 Kuusitukki 18+ cm 16,9 43 726,70 Kuusitukki 15-18 cm 6,7 33 221,10 Kuusikuitu 50,9 15 763,50 Koivukuitu 43,4 14 607,60 YHTEENSÄ 243,1 5288,20 Koronavirus on tuonut pehmo paperi valmistajille koronasuhdanteen ja hygieniapaperien kysynnän uskotaan nousevan pysyvästi. Leimikko oli hakattu tasan kuukauden kuluttua kaupanteosta. Puumarkkinoidenkin tilanteeseen sopii viime päivien tulosvaroituksista tuttu ilmaus, että ”epävarman tilanteen johdosta ennustetta ei voi antaa”. MIKKO HÄYRYNEN KORONAVIRUS ei ole vaikuttanut puunostotavoitteisiin ainakaan suurilla toimijoilla, mutta yhteydenpidossa on uudet tavat. Virus nostaa välillisesti merirahdin hintoja. Siihen sopivaa pehmopaperituotantoa Kiinassa ei juuri ole, vielä. Pandemian aiheuttamat ongelmat metsäteollisuudelle ovatkin siirtyneet Euroopan markkinoille. Kaikki metsänomistajatapahtumat on peruttu. ”Koronavirus on yksi tekijä, mutta käynnissä on jo aikaisemmin sovittuja myyntikampanjoita. ”Tarvittavista raaka-aineista kuten sellusta on niukkuutta, ja sellun hinnat ovat hivenen nousseet.” Taloudessa syyt ja seuraukset ovat mutkikkaita. ”Yleisten paikkojen hygieniataso nousee. ”Toistaiseksi sahatavaran meneVirus puumarkki noilla Kaikesta huonosta huolimatta koronavirus luo puumarkkinoille myös mahdollisuuksia. ”Kiinassa teollisten yritysten käyttöasteet ovat palanneet lähelle normaalitasoa”, Metsä Groupin selluyhtiön Metsä Fibren myyntijohtaja Ari Harmaala toteaa. ”Pehmopaperitehtaat ajavat putket kuumina, mutta painopaperi kohtaa vaikeuksia. Esimerkiksi Metsä Group ohjeistaa, että etätyö on ensisijaista ja ei-riskiryhmiin kuuluvia metsänomistajia tavataan pääsääntöisesti metsässä, missä keskustelu onnistuu välimatkan päästä. ”Ostotavoitteet ovat ennallaan ja sahat pyörivät kuten ennenkin” Keitele Groupin metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro sanoo. Hygieniapapereiden kuten käsipyyhkeiden tarve nousee pysyvästi.” Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi, että käsienkuivauspuhaltimien sijaan vessoihin tulee paperiset käsipyyhkeet. Epidemian aikana ehtyneet varastot pitää täyttää, mikä voi tuoda kysyntäpiikin. 26.3.2020 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,5 2,0 2020 2019 2018 TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN K oronavirus on laittanut maailmankirjat sekaisin. Taloudessa harvinaista ja ennustamatonta tapahtumaa kutsutaan mustaksi joutseneksi. Kun koulut eivät ole käynnissä ja massatilaisuuksia ei järjestetä, niin yleinen kulutus laskee.” Pehmoja keittiöpapereita valmistavan Metsä Tissuen myyntijohtaja Jani Sillanpää vahvistaa, että pehmopapereiden kysyntä on nyt hyvällä tasolla erityisesti wc-papereissa ja käsipyyhkeissä. Koska tavaraa on liikkunut Kiinasta Eurooppaan tavallista vähemmän, niin Euroopasta puuttuu tyhjiä kontteja ja konttirahtiin on laitettu viruslisää. Ohjeistukset ovat samansuuntaisia kaikilla isoilla ostajilla. Pohja kantoi hakkuukoneen, mutta lähikuljetuksen onnistumista jännitetään. Painopapereilla ja sahatavaralla vaikutukset menevät toiseen suuntaan.. Toimitusmääriin on vaikuttanut myös alkuvuoden työnseisaus, mikä sai asiakkaat varautumaan lakon vaikutuksiin ennakolta.” Äkkipysäys voi johtaa jyrkkään nousuun Kun virus aikanaan asettuu ja talous alkaa palautua, se näkyy markkinoilla nopeasti. Puuta tarvitaan kuten ennenkin Pikakorjuu KOHDE: Turvemaan talviharvennus SIJAINTI: Pohjois-Pohjanmaa OSTAJA: Iso integraatti KAUPAN KOKO: 243,1 m3 LEIMIKON KOKO: 4 ha MUUTA: Harvennus myytiin ostajalle, jolla oli koneet lähimpänä muiden leimikoiden vuoksi. Hygieniapapereiden kysyntä nousee pysyvästi Harmaala näkee pitkän aikavälin vaikutuksena, että pandemia muuttaa ihmisen käyttäytymistä. Keiteleen puunhankinnan henkilöstö on töissä normaalisti, mutta ohjeistus on, että yli 70-vuotiaita metsänomistajia ei kohdata henkilökohtaisesti, vaan yhteydenpito hoidetaan etäyhteyksillä
19,74 s 16,88 s 24,68 s 26,60 Uudistushakkuu s 58,01 s 60,53 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,87 s 59,17 s 42,59 . 11,82 Hankintahinnat s 54,10 s 55,91 s 46,68 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 14,16 . 24,79 . 39,90 s 17,64 s 18,01 s 17,03 s 24,04 s 24,14 Ensiharvennus s 33,34 s 39,25 s 32,91 s 13,36 s 12,81 s 13,01 Hankintahinnat . 30,37 s nousussa . 24,45 s 26,90 Uudistushakkuu s 56,47 s 59,12 . 17,14 s 17,10 s 16,56 . 57,20 s 59,40 . 30,74 s 31,87 s nousussa . Viime perjantaina Stora Enso päätti keskeyttää kaiken puunkorjuun Itä-Suomessa toistaiseksi. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. ”Epidemiasta seuraa monia tekijöitä, jotka voivat vähentää hankintamääriä.” Hän luettelee, että rajojen sulkeminen vaikeuttaa lopputuotteiden logistiikkaa, kotimaan sairaspoissaolojen määrää ei tiedetä ja talouden yleiset mittarit ovat vahvasti punaisella. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 47,41 s 49,76 s 15,94 . 18,11 Hankintahinnat s 57,00 s 57,77 . 42,06 s 17,29 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,68 s 58,29 . 30,48 s 29,84 . 19,86 s 20,30 s 18,82 . 14,67 . 15,67 Ensiharvennus . 42,07 s 16,93 s 16,66 s 15,80 s 22,86 . 12,35 . 31,05 s 30,52 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,91 s 58,56 s 43,93 s 17,79 s 19,97 s 17,21 s 24,17 s 28,52 Uudistushakkuu . 38,19 s 17,00 . 42,48 s 17,39 s 19,06 s 16,65 . 12,74 s 20,96 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,27 s 53,99 . 47,92 s 31,47 . 56,18 . 47,12 . 16,89 . 18,77 s 29,31 . 14,22 s 22,01 s 24,13 Uudistushakkuu s 50,20 s 51,31 s 19,77 . 30,91 . 30,86 s nousussa . 35,79 s 39,71 s 32,38 s 12,89 s 12,64 s 12,51 . Konttien hinnat ovat nousseet ja se tuo myös tuotteille hinnankorotuspaineita.” Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen on synkkäsävyisempi. 56,27 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 52,36 s 55,25 . 31,07 . 31,65 . Ti m o Ja ak on ah o / Le ht ik uv a Timo Jaakonaho. ”Kiina vetää ihan hyvin, elämä on siellä palautumassa normaaliksi. 23,85 s 24,06 Ensiharvennus s 13,45 s 13,09 s 13,06 Hankintahinnat . 31,61 . 17,38 s 16,24 s 24,01 Ensiharvennus s 12,86 . Saha-alaa läheltä seuraava, omasta pyynnöstään nimettömänä lähteenä pysyvä asiantuntija ei peitä pessimismiään. 59,90 s 44,66 . Asiantuntija ennakoi, että sahoilla päädytään tuotannonrajoituksiin ja kantohintojen huiput on toistaiseksi nähty. 53,58 . 17,47 s 18,69 s 16,88 . 46,89 . 15,96 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,43 s 59,89 . 45,37 s 20,01 s 22,11 s 19,15 s 27,29 s 30,25 Harvennushakkuu s 52,73 s 52,62 . MIKKO HÄYRYNEN KOMMENTTI Ei hyvältä näytä kissä ei tunnu isompia vaikutuksia, mutta toki taudin jatkuessa niitä tulee”, Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra sanoo. 51,81 . 25,11 Uudistushakkuu s 54,28 s 56,34 . 30,93 Harvennushakkuu s 45,22 s 45,52 s 16,18 s 16,66 s 15,28 s 23,00 s 22,78 Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,06 s 31,39 s 31,67 s nousussa . 11,33 . Epidemian kestosta ja maailman isojen maiden ja keskuspankkien elvytystoimista riippuu, että tuleeko taantumasta lyhyt ja jyrkkänousuinen, vaiko pitkä ja loivanousuinen. Versowood on maan suurin sahayhtiö, joka normaalisti vie Kiinaan kymmenesosan tuotannostaan. Vaikka Kiinan talous palautuu ja Pohjois-Afrikka on toistaiseksi säästynyt epidemialta, niin Länsi-Euroopan pysähtyminen tuntuu Suomen sahaviennissä voimakkaasti. 47,23 . 27,59 s 28,69 Harvennushakkuu s 49,51 s 51,23 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 52,77 s 55,24 s 18,10 s 19,05 s 17,34 . 31,40 LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 43,22 s 18,43 s 21,00 s 18,94 s 26,07 Harvennushakkuu . 44,05 s 19,44 s 20,68 s 18,69 . 28,59 s 29,21 Harvennushakkuu s 50,06 s 52,12 s 37,84 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 13,34 s 12,65 Hankintahinnat s 59,69 . 13 AJASSA / 26.3.2020 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 26,21 . 27,07 Uudistushakkuu s 57,90 s 59,99 s 44,04 . 58,41 s 59,81 . 29,01 Uudistushakkuu s 54,78 s 56,43 s 20,43 s 20,00 . 37,94 s 16,08 . 45,07 s 19,23 s 18,65 s 18,43 s 25,05 s 26,98 Harvennushakkuu s 47,61 . 16,88 s 25,65 s 25,96 Harvennushakkuu s 43,25 s 41,05 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9–12 keskiarvo Virus puumarkki noilla Selvänä pidetään, että talouden yleinen äkkijarrutus pudottaa Suomen taantumaan. 31,30 s 30,72 s nousussa . 31,28 s 36,12 s 35,07 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 31,46 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,41 s 55,87 s 34,88 s 17,54 s 17,05 s 24,94 s 26,94 Uudistushakkuu Harvennushakkuu s 46,09 s 45,43 s 32,63 s 16,17 s 15,24 s 21,66 s 21,54 Ensiharvennus Hankintahinnat s 30,21 s nousussa . 38,37 s 16,65 s 17,06 s 15,91 s 22,69 s 22,84 Ensiharvennus
Tuhkalannoitus parantaa tutkitusti puuston kasvua paksuturpeisissa suometsissä. Jo pikkupoikana hän oli isänsä kanssa kylvämässä apulantaa metsiin. Käytä tuhkalannoitteita, joiden ravinnesisältö on varmistettu 4. Luonnonvarakeskus on esittänyt arvion, että laajamittaisella tuhkalannoituksella voitaisiin lisätä Suomen metsien kasvua jopa kahdeksan miljoonaa kuutiota vuodessa. Siinä päällimmäinen syy siihen, miksi Suomen hallitus nosti Vuosaaren ilmastokokouksessa tuhkalannoituksen jälleen pinnalle. Metsänomistajan tilipussikin karttuu pidemmällä aikavälillä – olettaen, että suometsien puustoa saa hyödyntää myös tulevaisuudessa. Tuhkan sisältämien ravinteiden ansiosta puuston määrä lisääntyy ja vettä haihtuu maaperästä enemmän. Varmista turpeen maatuneisuutta ja kasvillisuutta tutkien tai neulasanalyysilla, että kohde on riittävän viljava lannoitukseen. Kun sormien välistä pursuaa turvetta ja sameaa vettä, on turve hyvin maatunutta”, Jykylä sanoo turvemöykky nyrkissään. ”Mitä maatuneempaa turve on, sitä rehevämmästä kasvupaikasta on kyse. Nuori puusto reagoi lannoitukseen paremmin kuin päätehakkuuikää tai -kokoa lähestyvä puusto. Näin myös kunnostusojitustarpeen uskotaan vähenevän. ”Parhaiten tuhkalannoitukseen sopivat viljavuudeltaan puolukkatyyppiä vastaavat ja sitä rehevämmät suometsät”, kuvailee metsälannoituksia toteuttavan Forest-Vital Oy:n toimitusjohtaja Petri Jykylä. Kokemukseni keinolannoitteista ovat olleet hyviä, mutta tuhkaa kokeilen nyt ensimmäistä kertaa”, Rättyä kertoo. ”Puutuhkan sisältämien kaliumin ja fosforin ansiosta puusto pystyy hyödyntämään maaperän typpeä, jota turvemailla yleensä on reilusti”, perustelee Jykylä. Ajoita harvennushakkuu, tuhkalannoitus ja tarvittaessa kunnostusojitus samalle kertaa. 5. Rättyä on lannoittanut niin turvekuin kivennäismaametsiään aktiivisesti. Tämä puolestaan pienentää suoraan suometsien haitallisia ilmastoja vesistövaikutuksia. Lentolevitys on usein varteenotettava vaihtoehto maalevitykselle. Näin tehtiin myös sieviLisää kierroksia tuhkalannoitukseen Tuhkan hyötykäyttö nähdään keinona vähentää suometsien kielteisiä ilmastovaikutuksia. 1. Lannoituksen vaikutus alkaa hitaasti, mutta jatkuu pitkään. ”Isältä peritty oppi on, että pelkkä metsien tai lehmien pito ei hyödytä mitään, vaan niitä on hoidettava aktiivisesti, jotta ne myös tuottavat.” Tuhka kiihdyttää kasvua etenkin mäntyvaltaisissa kasvatusmetsissä, joilla vesitalous on kunnossa. Forest-Vital Oy:n toimitusjohtaja Petri Jykylä (oik.) ja sieviläinen metsänomistaja Keijo Rättyä vaihtoivat ajatuksia tuhkalannoituksesta Rättyän metsässä. 14 26.3.2020 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat H iilinielu kasvaa ja päästöt vähenevät. 3. läisen Keijo Rättyän metsässä maaliskuun alussa. 6. Tuhkavinkit. ”Turpeen maatuneisuus kertoo paljon maapohjan typpipitoisuudesta”, opasti Jykylä. ”Tämä vajaan kahdeksan hehtaarin suometsäkuvio lannoitettiin kertaalleen rauta-PK-lannoitteella parikymmentä vuotta sitten. Jykylä antaa kirjaimellisesti ”nyrkkisäännön” kasvupaikan viljavuuden arviointiin. Kahdesta neljään kuutiota lisäkasvua Kun tuhka levitetään maasta käsin, työ toteutetaan yleensä harvennushakkuun yhteydessä. 2. Tällä hetkellä Suomessa tehdään tuhkalannoituksia vuosittain noin 10 000 hehtaarilla
Tuhkan pitää olla rekisteröity lannoitteeksi, jotta sen sisältämät ravinteet ja mahdolliset raskasmetallit tunnetaan. ”Tuen saaminen ei ole nähdäkseni ollut vaikeaa nykyiselläänkään, mutta metsäammattilaisten on helpompi myydä hankkeita, kun kemeratuki on taattu.” Esityksen toteutuessa tarkoituksena on, että tukiperusteet säilyisivät esitetyssä muodossa nykyisen kemeratukijärjestelmän loppuun, eli todennäköisesti 31.12.2021 asti. Penkkatiestä on etenkin lauhoina talvina korvaamaton hyöty niin puunkorjuussa kuin tuhkalannoituksessakin. Puutuhkan kalium ja fosfori tekevät siitä suometsälle suotuisan lannoitteen. Myös lainsäädäntö asettaa rajoituksia tuhkan levittämiselle. ”Asetusmuutos ei ole suuri, mutta se vähentää byrokratiaa. ”Olennaisinta on, että metsän kaipaamia ravinteita tulee hehtaarille riittävä määrä.”. Rakeistettua tuhka lannoitetta voidaan levittää helikopterilla kesä kaudellakin. Tällä hetkellä tosin näyttää siltä, että koronavirus laittaa päättäjien työlistat uuteen tärkeysjärjestykseen. Tuhka lannoituksen tukea esitetään laajennettavaksi Tuhkan vaikutus puuston kasvuun alkaa näkyä hitaammin kuin keinolannoitteiden, mutta tuhka tuottaa lisäkasvua jopa kolmenkymmenen vuoden ajan. On ymmärrettävää, ettei isompaa remonttia tehdä nyt, kun koko kannustinjärjestelmä on uusittavana”, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Aina kun puiden ajo palstalta onnistuu, onnistuu myös tuhkan levitys.” Tuhkan lentolevitys on Jykylän mukaan noin 150 euroa hehtaarilta maalevitystä kalliimpaa, mutta se tarjoaa monia etuja. Siirilän mukaan olosuhteet tuhkan levittämiselle ovat tänä talvena olleet ainakin Pohjanmaalla paremmat kuin kelien perusteella voisi olettaa. Rättyän metsään levitettiin irtotuhkaa 5 000 kiloa hehtaarille. Tuhka leviää todellisuudessa leveämmälle kuin näyttää, sillä pölyjae jää uran reunoille, mutta paakut lentävät etäämmälle. Aleksis Siirilän kuormaan menee kerralla 7,5 tonnia Äänekoskelta tuotua tuhkaa. ”Kemeratuen jälkeen lannoituksesta jäi maksettavaa reilut kaksi ja puolisataa euroa hehtaarille, jota pidän tuotto-odotuksiin nähden hyvin kohtuullisena kustannuksena”, Rättyä sanoo. ”Olennaisinta on, että metsän kaipaamia ravinteita tulee hehtaarille riittävä määrä. 15 METSÄSTÄ / 26.3.2020 Rakeistamaton irtotuhka on levitettävä metsätraktorilla, sillä se ei sovellu lentolevitykseen. Työmaiden järkevä ketjutus on myös tärkeää, jotta lyhyt talvikausi voidaan hyödyntää tehokkaasti”, kertoo Rättyän metsässä levityksestä vastannut Aleksis Siirilä. Tuen suuruus olisi jatkossakin 30 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Levitys voidaan esimerkiksi tehdä kesäaikaan, eikä se ole riippuvainen puunkorjuun aikatauluista. Vuosittainen kasvunlisäys on hoidetuissa metsissä arviolta 2–4 kuutiota hehtaarille vuodessa. Ravinteet ratkaisevat Tuhkaa levitetään yleensä kolmesta viiteen tuhatta kiloa hehtaarille. ”Suorat ajourat ja selkeä uraverkosto ovat tärkeitä levityksen onnistumisen kannalta. Metsätraktorin perään liitetyllä keskipakoislevittimellä työ käy heti harvennushakkuun jälkeen jäätyneitä ajouria pitkin joutuisasti. Turpeen tuhkasta ei vastaavia ravinnemääriä löydy. Tuhkalla tavoitellaan noin 40 kiloa fosforia ja 80 kiloa kaliumia hehtaarille”, Jykylä huomauttaa. Tuhkan määrän sijaan metsänomistajan kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota tuhkan sisältämien ravinteiden määrään. Siksi mitä tahansa tuhkaa ei ole järkevää metsään rahdata, vaikka sitä olisi tarjolla. Samoilla linjoilla on Forest-Vitalin toimitusjohtaja Petri Jykylä. ”Maapohjat ovat kantaneet yllättävän hyvin. Suorat ja riittävän leveät ajourat ovat edellytys tuhkan sujuvalle maalevitykselle. Maasta tai ilmasta Tuhka voidaan levittää metsään joko maasta, tai rakeistetun tuhkan kyseen ollen myös ilmasta. Maaja metsätalousministeriö on esittänyt, että tuhkalannoituksen kemeratukea voisi saada huhtikuun puolivälistä alkaen suometsiin laajennetusti ilman, että puuston ravinne-epätasapainoa tarvitsee osoittaa, kuten nykyinen lainsäädäntö edellyttää
Tässä jutussa esittäytyvät metsiemme pienimmät mutta sitäkin raaemmat saalistajat. fi 16 26.3.2020 / METSÄSTÄ Pe kk a M al in en / Lu om us / la ji. H åk an Sö de rh ol m / Va st av al o. Lanius tarkoittaa suomeksi teurastajaa. Nähdessään maassa vipeltävän myyrän tai päästäisen se lähtee lentoon. Erityisesti, jos sattuu olemaan torakka. Siivekäs seivästäjä Suoympäristöissä pesivä isolepinkäinen (Lanius excubitor ) on latinankielisen nimensä ansainnut. Varsinkin pesimäkauden ulkopuolella isolepinkäinen saalistaa enemmän kuin jaksaa syödä. Ennen kuin iskee kyntensä saaliiseen, se saattaa hetken lekutella saaliin yläpuolella. Kohtalokas kroolaaja Soilla ja pienvesissä elävä vesihämähäkki (Argyroneta aquatica ) ei epäröi hyökätä kalanpoikasenkaan kimppuun. Yleensä se kuitenkin saalistaa hyttysten ja muiden veteen munivien hyönteisten toukkia, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Pedro Bondoso Cardoso. Siellä se imaisee saaliin nestemäisiksi muuttuneet kudokset suuhunsa. Saalis mukanaan hämähäkki suuntaa vesikelloa muistuttavaan pesäänsä. Siellä se katkoo leuoillaan torakan raajat ja tuntosarvet, ettei saalis pääse pistoksesta toinnuttuaan pakoon. Sopivan saaliin nähdessään vesihämähäkki lähtee uiden sen perään. Lopuksi se tarjoilee vielä elävän torakan toukalleen. Toukalleen ravintoa etsivä pistiäisnaaras lamauttaa torakan pistimellään ja raahaa sen hiekkamaahan tekemäänsä pesään. Tällainen paikallaan lentäminen parantaa mahdollisuuksia napata saalis, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Jari Valkama. ”Samaan pistiäisheimoon kuuluvat ulkomaiset lajit osaavat suunnata pistimensä juuri oikeaan kohtaan torakan aivoja. Se iskee leukansa saaliiseen ja ruiskuttaa siihen halvaannuttavaa myrkkyä ja ruuansulatusentsyymejä sisältävää nestettä. Torakoiden tuho Sääli sitä torakkaa, joka jää sysikartiopistiäisen (Dolichurus corniculus ) kynsiin. Isolepinkäinen vaanii saalista pienen puun tai pensaan latvassa. fi. Sitä, onko suomalainen laji yhtä taitava, ei tiedetä”, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Juho Paukkunen. Ylimääräiset saaliit se varastoi seivästämällä ne kasvien piikkeihin tai puiden oksiin. LIINA KJELLBERG METSIEMME KARMEIMMAT SAALISTAJAT Saaliseläimen osa on rankka. Eikä sarvijääränkään osa kehuttava ole
Esimerkiksi loispistiäiset eivät ole saalistajia, sillä ne eivät tapa loisimiaan isäntiä heti. ”Palokärpänen on kuin ensimmäisen maailmansodan hävittäjä. Se haistelee ja kokeilee tuntosarvillaan, löytyisikö kaarnan alta sarvijäärän toukan käytävä. Kun hermomyrkyn sisältämä ruuansulatusneste on liuottanut kimalaisen sisäelimet, hörppää palokärpänen koko sisällön imukärsällään. Lehtien peittämä tahmea lima pitää kosteiden korpimetsien pienimmät hyönteiset tiukasti otteessaan. Liha-ateria on siniyökönlehdelle kuitenkin vain mukava lisä ruokavaliossa. Aitoporapistiäinen (Rhyssa persuasoria ) etsii uhriaan havupuun rungolla. Kun käytävä löytyy, pistiäinen poraa munanasettimellaan reiän kaarnan läpi ja munii munansa toukan sisään. fi Be rt us W eb bi nk / Le ht ik uv a Br ia n Be va n / Le ht ik uv a Jo ha n de M ee st er / Le ht ik uv a 17 METSÄSTÄ / 26.3.2020. Sen alle saattaa kertyä isompikin kasa kuolleita kimalaisia, kärpäsiä ja heinäsirkkoja.” Jäärien jäytäjä Raja saalistajan ja loisen välillä on liukuva. Aitoporapistiäisellä on omakin loisensa. Hakkuualojen kauhu Aurinkoisella hakkuuaukealla pörräävän kimalaisen päivät ovat luetut, kun se lentää palokärpäsen (Laphria flava ) kyttäyspaikan ohi. Kesäyössä saattavat saada surmansa jopa sadat yöperhoset, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Thomas Lilley. ”Siniyökönlehdet hyötyvät eniten hyönteisten sisältämästä typestä, sillä ne kasvavat usein ympäristöissä, joissa typpi on rajoittava tekijä”, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väre. ”Korvayökkö on siitä erikoinen lepakko, että se ei saalista kaikuluotaamalla, vaan kuulostelee jättimäisillä korvillaan yöperhosten siipien havinaa.” Kun saalis on napattu, lentää korvayökkö aina samaan paikkaan paloittelemaan sen. Aina kaikki ei tosin mene suunnitelmien mukaan. Pääosan ravinnostaan se ottaa juurillaan maaperästä. Yölliset ateriointipaikat tunnistaa Lilleyn mukaan siitä, että niiden alle kerääntyy kasa yöperhosten siipiä. Liman sisältämät hajottavat entsyymit aloittavat toimintansa, ja uhrien kohtalo on sulaa hiljalleen kasvin ravinnoksi. Se iskee piikkimäisen imukärsänsä kimalaisen niskaan ja ruiskuttaa sen täyteen hermomyrkkyä. Kimalaiselta lähtee henki niin nopeasti, ettei se ehdi edes kouristaa lihaksiaan”, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinaattori Jere Kahanpää. Kesäyön kuulostelija Jäljelle eivät jää kuin ilmassa leijailevat siivet, kun korvayökkö (Plecotus auritus ) saalistaa. ”Palokärpänen tuo saaliinsa aina samaan kyttäyspaikkaan. Bo b Gi bb on s / Le ht ik uv a H åk an Sö de rh ol m / Va st av al o. Satunnainen sulattelija Kun kerran laskeutuu siniyökönlehden (Pinguicula vulgaris ) kourumaiselle lehdelle, ei paluuta ole. Tarkkanäköinen palokärpänen nousee lentoon, kaartaa kimalaisen taakse ja hyökkää yläviistosta kimppuun. Niitä kutsutaan loispedoiksi, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Juho Paukkunen. Pistiäisen toukka kuoriutuu isäntätoukan sisällä ja alkaa syödä sitä sisältäpäin. Se tappaa isäntänsä kuitenkin vasta sitten, kun tämä on kasvanut täysikokoiseksi. Kimalainen mukanaan palokärpänen palaa kyttäyspaikalleen. Sekin munii sarvijäärän toukkaan, mutta sen toukka syö ensin aitoporapistiäisen munan ja sitten vasta jäärän toukan. Jäljelle jää vain ulkokuori
Elettiin vuotta 2013. Niiden hoidossa suurena apuna on edelleen paikallinen metsänhoitoyhdistys. Aluksi päätökset metsien kunnostuksesta tehtiin isän kanssa yhteistuumin, sillä tämä halusi hoitaa sukupolvenvaihdoksen vasta perinnönjaon kautta. Alun alkaen kantatilaan kuului neljäsataa hehtaaria, mutta metsät jaettiin suvun kesken vuonna 1922. Yhdistyksen kanssa laadittiin suunnitelma hoitorästien kampittamiseksi ja sovittiin, että metsänhoitoyhdistys tekisi tarvittavat raivuut. ”Tehdään kaikki ja etupainotteisesti.” Yhteisomistuksessa aikaisemmin olleet suvun metsät pusikoituivat, sillä yksimielisyyttä hoidosta ei löytynyt. Metsänhoitoyhdistys avuksi Kun Salo sai sinetöityä kaupat isän veljen kuolinpesän kanssa, hän otti yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Nyt metsät ovat Tomi Salon, puusto on harvennettu, hoitorästit selätetty ja metsät tuottavat jälleen. Viimein metsä alkaa tuottaa siihen sijoitettuja rahoja takaisin. Salo allekirjoittaa metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan Kurun toimipisteessä valtakirjan puukaupan kilpailutukseen. Etäisyydestä huolimatta metsänomistaja suuntaa Kuruun noin kymmenkunta kertaa vuosittain. ”Sanoin yhdistyksen neuvojalle, että ehdota kaikki tekemättömät työt, tehdään kaikki ja etupainotteisesti. Kodista metsiin on matkaa 235 kiloSuvun metsät tuottamaan Hammas lääke tieteen lisensiaatti Tomi Salo vaihtoi potilas työn metsiin ja hoiti suku tilan hoito rästit kuntoon. 18 26.3.2020 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA hojen isäntien voimien ehdyttyä pusikoitumaan. Tien ansiosta ennen talvikorjattava kohde voidaan hakata nyt myös kesäaikaan. Kasvua oli menetetty tarpeeksi”, Salo kertoo. Metsän myyntiin eivät kannustaneet edes veroedut eikä metsävähennys, joka pojalle olisi karttunut oston myötä. Nyt Salon vastuulla on yhteensä viisikymmentä hehtaaria pääasiassa männiköitä ja kuusikoita. Siitä alkoi metsien kunnostus, johon upposi 10 000 –20 000 euroa, jopa enemmän. Pienillä muutaman tunnin savotoilla Salo ulkoiluttaa raivaussahaa itse. Siihen liittyi sekä perinteitä että velvoitteita. Kuru TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat H elsinkiläinen metsänomistaja Tomi Salo kumartuu metsäasiantuntija Auvo Marttilan työpöydän ylle. Salon isän äidin suku on hoitanut metsiään Kurussa vuodesta 1583. Ensimmäisen kerran metsästä alkoi tulla tuloa vasta 2019”, Salo kertoo. Viimein isän veljen kuoltua Salo sai taivuteltua lesken myymään puolikkaan yhtymästä hänelle. ”Aina puhutaan, että sukupolvenvaihdos pitäisi tehdä, kun luopuja on kuusikymmentä. Me teimme sukupolvenvaihdoksen 56-vuotiaana, tosin jatkaja oli 56 vuotta ja luopujat yhdeksänkymppisiä”, Salo hymähtää. Taimikon raivaukset, nuoren metsänhoito, ne piti vain tehdä ja rahoittaa muilla tuloilla. ”Vuodesta 2013 metsät pelkästään veivät rahaa. Salo on rakentanut metsätiloilleen kaksi tietä yksityishankkeena. Salon isän ja isän veljen yhdessä omistamat suvun metsät olivat päässeet vanmetriä. Viisitoista vuotta ne saivat rehottaa omillaan. ”Tämä on hyvää vastapainoa kaupungin kiireille. Aina sielu lepää, kun tänne tulee”, Salo toteaa.. Isän menehdyttyä vuonna 2017 metsät siirtyivät kokonaisuudessaan Salolle. Vastapainoa kiireille Ikänsä Helsingissä asuneelle Salolle suvun metsistä huolehtiminen oli itsestään selvyys. Vuosien ajan Salo oli koittanut innostaa sukulaisiaan luopumaan metsistä. Seitsemän vuotta kestänyt metsien kunnostus on loppusuoralla
Nyt mennään näillä sahavehkeillä eteenpäin, ei tehdä investointeja eikä todellaan edes haaveilla mönkijästä, mistään kalliimmasta puhumattakaan”, Salo ohjeistaa. Lannoituksen romahtaminen huippuvuosista selittyy Suomessa paljolti lannoituksiin annetun tuen pienenemisellä. Levitystä tehdään koneellisesti maasta tai helikopterilla ilmasta. Tiedetään myös, että onnistunut lannoitus on ilmastoteko, koska lisääntynyt puuston kasvu merkitsee hiilidioksidin poistamista ilmakehästä kasvavaan puustoon. Kiintoisaa. Potilastyöt vaihtuivat numeroiden pyörittämiseen ja sijoittamiseen vuoden 2002 alusta. Edullisimmillaan puuntuottajan omaksi panostukseksi jäi vain hieman liioitellen antaa lupa innokkaiden organisaatioiden tekemiin lannoituksiin. ”Ihmiset eivät vielä tajua, kuinka täysjarrutus tässä tuli. Vielä 1970-luvulla vuotuinen lannoitusala oli suuruusluokaltaan 200 000 hehtaaria. Lannoituspalveluja tarjoavat metsänhoitoyhdistykset, suurimmat metsäteollisuusyritykset ja lukuisat yksityiset toimijat. Hyödynnä keme ratuet ja hoida metsät ajallaan Sopivien kohteiden metsänlannoitus antaa sijoitukselle jopa 15–20 prosentin vuotuisen koron, joka kestää 6–8 vuotta. Kumpikin tie rakennettiin yksityishankkeena. ”Sitten palaan taas vapaampaan työskentelyyn. Kummankin metsäautotien päähän rakennettiin pisaranmuotoinen kääntöpaikka, jossa täyspitkä puutavara-auto pääsee peruttamatta ajamaan. Ja senkin jälkeen suuri osa hiilestä on sidottu pitkäikäisiin tuotteisiin, joita tehdään järeistä puista. Puukaupparahoilla kasvatuslannoitus Salo on sijoittanut paitsi metsien hoitoon myös kahteen metsätiehen. Keski-ikäisen puuston lannoitus on erityisen hyvä puuntuottajan kannanotto ilmastokeskusteluun, koska lannoitus alkaa poistaa ilmakehästä ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidia heti ensimmäisestä kasvukaudesta alkaen, mutta hiili säilyy puustossa vielä pitkään ennen päätehakkuuta. Pelivaraa odotuksia huonompaan kannattavuuteen on riittävästi. Mutta se on mysteeri, miksi lannoitusmäärissä vajottiin niin alas kuin vajottiin. Lisäksi tuloja tulee asuntoja pörssisijoituksista. . Myös päätehakkuuta odotteleva hyvälaatuinen männikkö tai kuusikko on sopiva kohde. . Ero ennätysvuosiin on kuitenkin suuri. . Koronavirus, Saudi-Arabian ja Venäjän kauppasota öljystä sekä Yhdysvaltain keskuspankin epäonnistuneet yritykset piristää taloutta ohjauskoron laskulla ovat sysänneet talouden taantuman partaalle. Keskityn heinikon torjuntaan ja raivaukseen, ja jos vuokralainen lähtee vuokra-asunnosta, käyn pesemässä lattiat ja ikkunat”, Salo suunnittelee. Ruotsissa kehitys on ollut samansuuntaista. Rahahuolista vapaille puuntuottajille lannoitus on niin edullinen investointi, ettei sen veroisia metsätaloudesta juuri löydy. Muut suuret investoinnit saavat odottaa. Metsänlannoitus elpynyt Suomessa Valmiiden ajourien ansiosta harvennetut männiköt sopivat hyvin lannoitteiden maalevitykseen.. Suomen osakesäästäjien keskusliiton toiminnanjohtajana hän työskenteli kuusi vuotta ja useamman vuoden järjestön hallituksessa. Organisaatiot ovat huomanneet nousun alkaneen. Unohda yhteis omistus . Salon rakentaman metsäautotien päässä on halkaisijaltaan 30 metriä leveä kääntösilmukka, jossa mahtuu kääntymään täyspitkä puutavara-auto. . Nyt voi veikata ajan hengen muuttuneen. SALON VINKIT . Tee sukupolven vaihdos ajoissa . Metsänhoitoyhdistyksen suunnittelemien ja toteuttamien teiden ansiosta puunkorjuu onnistuu nyt myös kesäaikaan, puutavaran ajomatka lyheni ja varastopaikka löytyy omalta maalta. Jos lannoituslainasta maksaa pari kolme prosenttia korkoa ja lannoitus tuottaa 15–20 prosenttia, täytyyhän sen olla kannattavaa. Ennätysvuonna 1975 lannoitettiin 244 000 hehtaaria. Sopiva kohde on esimerkiksi harvennettu kangasmaan männikkö, jonka puusto on valtaosaltaan vielä kuitupuuta, mutta pääsemässä tukkipuukokoon. Metsätalousyrittäjä on nykyään yksi Salon ammateista. Vähäisimmillään Suomessa lannoitettiin metsiä 1993, jolloin pinta-ala oli runsas 4 000 hehtaaria koko valtakunnassa kaikki omistajaryhmät mukaan lukien. Ruotsin ennätysvuosi taisi olla 1980, jolloin lannoitettu metsäala oli 170 000 hehtaaria. Suomessa lannoitetaan metsiä selvästi enemmän kuin Ruotsissa, jossa metsää on sentään runsaammin. Siitä on pudottu nykyiselle 25 000 hehtaarin tasolle. Seuraavaksi Salo suunnittelee puukaupparahojen sijoittamista metsien kasvatuslannoitukseen. Koulutukseltaan Salo on diplomi-insinööri ja hammaslääketieteen lisensiaatti. Tie on esimerkiksi aavistuksen kapeampi kuin kemeratuettu ja ojat kaivettiin vain sinne, missä oli tarvetta. Nykyisin pinta-ala on 60 000 hehtaarin luokkaa, josta neljäsosa on terveyslannoituksia. ”Hinnaksi tuli kolmasosa siitä, mitä kemeratie olisi kustantanut”, Salo kertoo. PALSTALLA Tomi Salo (oik.) valtuuttaa Pohjois-Kurun metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijan Auvo Marttilan kilpailuttamaan puukaupan. Ainoaksi selitykseksi, tosin ontuvaksi, jää ajan henki. Voisi kuvitella lannoituksen olevan suosiossa. Mitään talouteen, ekologiaan tai vesiensuojeluun liittyvää syytä ei ole keksitty. Taloudesta kiinnostuneet arvostavat lannoituksen hyvää tuottoa. Rahattomuuskaan ei ole este, koska lainaa saa lannoituksiin muutaman prosentin korolla. Ja jossakin määrin näin myös on. Hyvästä tarjonnasta on hyvä valita. Tee veroilmoitus taitavasti ja pyydä tarvittaessa apua . 19 METSÄSTÄ / 26.3.2020 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Maailman pelastamisesta kiinnostuneet arvostavat hiilen tehostunutta sitomista puustoon. Parhaillaan hänet pitää kiireisenä järjestön talouden kuntoon laitto
Vielä viime kesänä luku oli 105 miljoonaa. Viimeksi hän kävi paikan päällä tammi-helmikuun taitteessa. Naaras laskee kerralla 80 munaa. Muutaman vuoden kuluttua ne ovat jo niin lahoja, että ne on pakko kaataa ainakin teiden ja talojen läheltä”, Koch huokaa. Kestää vähintään 80 vuotta, ennen kuin täällä taas kasvaa järeitä kuusia, jos niitä ylipäätään enää kasvaa.” Koch kertoo, että hakkuut on nyt lopetettu, koska kuusi ei mene kaupaksi. Valtaosa puista on mennyt merikonteissa Kiinaan, jossa ei ole nyt huippuvire päällä.” Sateiset ja kylmät kesät rauhoittaisivat tilannetta, mutta Holmin mukaan Etelä-Tšekin kuusikot eivät ole enää pelastettavissa. Se on kova paikka monille alueen kunnille, jotka ovat eläneet puunmyyntituloista, Koch sanoo. Saksalaista kuusta ovat viime aikoina ostaneet lähinnä kiinalaiset. ”Kuusi tarvitsee 800–1 000 millimetrin vuotuisen sademäärän. Myrkyillä niitä ei Kochin mukaan voi torjua. ”Kirjanpainaja menee siellä jo nuoriin kuusikoihin, koska populaatio on tarpeeksi iso. Jos kesästä tulee yhtä lämmin kuin kahdesta edellisestä, kirjanpainaja lisääntyy hallitsemattomasti ja työmäärä on loputon”, Holm toteaa. Kuusitukin kuutiohinta on pudonnut kahdessa vuodessa 96 eurosta 38 euroon, ja nyt myyjä ei saa enää sitäkään, sanoo Roger Koch. Terveeseen kuuseen se ei pääse, koska pihkavuoto tappaa sen.” Helmikuussa Saksan maatalousministeriö arvioi, että vuosina 2018–2020 maan metsissä tuhoutuu yhteensä 160 miljoonaa kuutiota puuta. Kaarnakuoriaiset sekoittivat Saksan puumarkkinat totaalisesti. ”Tavallisesti saamme tehdä täällä vain puolen hehtaarin aukkoja”, Koch kertoo. Kuivina ja lämpiminä kesinä sukupolvia voi kuoriutua jopa neljä." Kaarnakuoriaisten armoilla Kaarnakuoriaiset tuhoavat saksalaismetsiä sellaisella tahdilla, ettei pelastustoimista ole enää apua. Suurin ongelma Tšekissä on konttipula. ”Ajattelin, että osa puista olisi pelastettavissa, mutta ei. Pieni Limbachin kunta sijaitsee Westerwaldin alueella Rheinland-Pfalzin osavaltiossa noin 65 kilometriä Bonnista itään. ”Ne häviävät kokonaan”, hän sanoo. ”Mitään ei ole enää tehtävissä. En ole kokenut 45 vuoteen mitään vastaavaa. Kaarnakuoriaiset ovat tuhonneet myös hakkuuaukon vieressä kasvavat kuuset. ”Ruskeaa puuta on siellä vaikka kuinka ja paljon. Kuusi ei käy kaupaksi Saksan kuusikoiden riesana ovat lähinnä kirjanpainaja ja kuusentähtikirjaaja. Vuosi sitten hakkuissa säästetyt elinvoimaiset, nuoret kuuset ovat nekin nyt ihan ruskeita.” Kaikkiaan Holmilla on yhteistyökumppaninsa kanssa Tšekissä neljä koneketjua. Niiden sijaan maisemaa hallitsevat korkeat kannot, isot puupinot ja valtava määrä jätepuuta. Kuivuus heikentää sitä, jolloin kaarnakuoriainen iskee. Saksan Limbachissa kasvaneesta kuusikosta ovat jäljellä enää korkeat kannot. Kuivuus ja helteet liikaa Metsäpalot, myrskyt ja erityisesti kuivuus ovat altistaneet Saksan kuusikot kaarnakuoriaisille jo kahtena vuonna. Holmin koneet ovat urakoineet pian puolitoista vuotta Etelä-Tšekissä lähellä ?eské Bud?jovicen kaupunkia. ”Tilanne on katastrofaalinen. ”Ainoa mahdollisuus olisi myrkyttää kaadetun puun runko, mutta samalla myrkystä saisivat osansa kaikki muutkin eläimet ja myös metsissä liikkuvat ihmiset.” Sekametsien istuttaminen ei myöskään auta, koska vaahteralla, saarnilla ja douglaskuusella on omat tuholaisensa, eikä pyökki tahdo kestää kuumuutta, Koch sanoo. 20 26.3.2020 / METSÄSTÄ MEERI YLÄ-TUUHONEN, teksti ja kuvat K uuset eivät enää huoju Haubergin laella Saksan Limbachissa. ”Emme yksinkertaisesti pysy kaarnakuoriaisten perässä. ”Kun korjaaminen ei kannata, tuhopuut jäävät pystyyn. Täällä tuskin kasvaa yli 20-vuotiaita kuusia enää kolmen vuoden kuluttua”, Koch ennustaa. Nyt tässä on kymmenen hehtaarin aukko”, sanoo metsätoimihenkilö Roger Koch Hachenburgin Forstamtista eli metsävirastosta. 100 km S A K S A Limbach ?eské Bud?jovice München Berliini Praha TŠEKKI. Isolle aukolle oli nyt kuitenkin hyvät perusteet, sillä kaarnakuoriaiset ovat tuhonneet Westerwaldin kuusikot lähes tyystin. Katastrofin ainekset leijuvat ilmassa myös Tšekin kuusikoissa, sanoo metsäkoneyrittäjä Juha Holm Mellilästä. ”Meillä on nyt tiedossa 10 000 mottia hakkuita. ”Etelä-Tšekin kuusikot häviävät” Yksin Hachenburgin metsäviraston alueella hakattiin viime vuonna yli 2,5 kertaa enemmän kuusta kuin tavallisesti, Koch sanoo
Rakenteeltaan teline on yksinkertainen: pieni ruuvipuristin. Hankalinta telineen käytössä on saada se istutettua pitävästi Halpa, mutta hyvä apuri Viidentoista euron teline helpottaa moottorisahan terän viilausta. OREGONVIILAUSTELINE Plussat ja miinukset + hyöty/hintasuhde + helpottaa tarkkaa viilausta – kiinnitys runkoon – puristusruuvin pieni kanta Fakta KOKEILTUA alustaansa. Onni onnettomuudessa on, että moottorisahan tulpanavaimen isompi puoli istuu tiiviisti ruuvin kannalle ja sillä riittää mahtia kiristää terälaippa riittävästi. Tarjous on voimassa yhden kuukauden. Terälaippa kiinnitetään puristusruuvilla hahloon. Sillä juntaten telineen kiinnityspiikit sai uppoamaan pintapuuhun riittävän syvälle. Hyvin yksinkertaista siis. Sen jalkaosana ovat kaksi puuhun työntyvää piikkiä, jotka kiinnittävät sen puun kantoon tai runkoon. 22 26.3.2020 / METSÄSTÄ se on tähän asti jäänyt metsään lähdettäessä työkalupakin pohjalle. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Pieni viilausteline ei ole uusi keksintö, mutta jostain syystä Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys # Puh. Postimaksu on maksettu puolestasi. Myös purupiikkien alentaminen lattaviilalla onnistuu vakaasti – ehdottomasti hintansa väärti vehje. Rakenteeltaan Oregonin viilausteline on mahdollisimman yksinkertainen. Sormin pidellen ruuvia on tämän vuoksi hankala saada kiristettyä riittävästi. Kun saha istuu tiukasti telineessä, ohjaimella varustettua viilaa pystyy käyttämään tarkasti ja hallitusti. M ET SÄ 3/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Parhaiten terän viilaus onnistuu, kun terälaippa kiinnitetään tyveltään telineeseen ja viilaaja pitelee terälaipan kärjestä vasemmalla kädellään. Helpoimmin kiinnityspiikit uppoavat kantoon, mutta läpimitaltaan alle nelikymmentäsenttiseen kantoon telinettä ei kannata kiinnittää, koska sahaa olisi hankala tukea. Terälaippa on paras kiinnittää tyveltään telineeseen. Se varmistaa, että teline pysyy alustassaan jämäkästi ja pitää viilattavan terän vakaana. Hevosurheilulehden tutustumistarjoukset Metsälehden lukijoille: Hevosurheilulehti keskiviikkona ja perjantaina / 2 kk:n määräaikaistilaus 29 € Hevosurheilulehti perjantaina / 2 kk:n määräaikaistilaus 21,90 € • Tilauksiin kaupanpäälle digilehti ja Ratsastus Plus verkkojulkaisu HEVOSURHEILU KERTOO HEVOSMAAILMAN TAUSTAT JA TARINAT Keskiviikkona ravimaailman uutiset, raportit ja pelit Perjantaina lisäksi lähikuvia, tietopaketteja sekä kattava ratsastusliite TI LA A VE RK OS SA KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Lievä miinus tulee puristinruuvin turhan pienikokoisesta kannasta. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: Hevosurheilulehti keskiviikkona ja perjantaina 2 kk 29 € Hevosurheilulehti perjantaina 2 kk 21,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen Tilaukset ovat määräaikaisia. Sahan laippa kiinnitetään puristimeen ruuvia kiristämällä. Viilauksen vakauttamiseksi vasemmalla kädellä kannattaa pitää kiinni laipan kärjestä. Tämän vuoksi otimme parin kilon pajavasaran, moskan, metsäreppuun. Nyt kokeilimme telinettä ja totesimme, että se olisi kannattanut ottaa matkaan jo aiemmin. Kirveellä tai vänkärillä naputellen telineen kiinnittäminen runkoon ei olisi ollut yhtä helppoa. Harvennuspalstoilla riittävän isoja kantoja ei yleensä ole, joten teline pitää useimmiten kiinnittää kaadetun puun runkoon, mikä on hieman hankalampaa
Laji on eteläinen tulokas ja se hyötyy ilmastonmuutoksesta. Myös Saksassa ja Tanskassa on ollut suuria tuhoja. Keski-Euroopassa nunna on aiheuttanut laajoja tuhoja. Melassia sisältävästä HEPO-seoksesta luvattiin, että ”ei turhia lepotaukoja, ei ähkyä eikä muitakaan häiriöitä, vaan tarmoa ja ’hevosvoimia’ uhkuva ajokki aisoissa kauden jokaisena ajopäivänä”. Traktorit olivat kuitenkin suurempia, ja ne olivat saaneet ohjaamot. Kokonaiset havumetsät saattavat kuolla, kun syönti jatkuu vuosia. Keski-Euroopassa ja Ruotsissa on kokeiltu havununnan torjumista monisärmiöviruksella ja Bacillus thuringensis -bakteerilla. Aiemmin mies työskenteli metsänhoidon professorina Uumajan maatalouskorkeakoulussa. ”Havununna parveilee lisääntyäkseen öisin heinä-elokuussa. ”En muista metsämiesurani ajalta yhtään havununnien merkittävää tuhoa”, toteaa metsäyhtiö Södran metsästrategi Göran Örlander. ”Lajin leviämistä pitäisi silti alkaa seurata jo nyt.” Talvehtivat toukat eivät kestä yli 30 asteen pakkasia. Örlander kertoo, että 1800ja 1900-lukujen vaihteessa Kolmårdenissa, noin sata kilometriä Tukholmasta etelään, vuosia jatkunut nunnatuho tappoi 5 000 hehtaaria metsää. Hakkurin eli käsinsyötettävän pienpuun hakettajan luvattiin tekevän roskapuustakin rahaa. Kuusikoissa kirjanpainajat iskevät hanakasti havununnan heikentämiin puihin. Sellaiset ovat eteläisessä Suomessa harvinaisia, mutta koleat kesäyöt eivät, mikä voi tepsivimmin lievittää havununnan uhkaa. Varsinaiset metsätraktorit ajoivat ohi, mikä näkyy myös ilmoitusten määrässä. 1990-luvun lopulla Skoonessa oli noin tuhannen hehtaarin nunnatuhoalue. Puolassa 1970-ja 80-luvuilla nunnat söivät yli miljoona hehtaaria havumetsää. Toistaiseksi Suomessa ei ole ollut tuhoja. Kenties viimeinen hevoskuljetuksiin liittyvä ilmoitus on vuodelta 1960. Toukat syövät neulasia touko-kesäkuussa.” Havununna valtaa alaa Havumetsiä tuhoava havununna on runsastunut Etelä-Suomessa, mutta suurtuhoja ei pidetä todennäköisinä. Enimmillään pyydykseen jäi tuhat yksilöä. Siirtymä hevoskaudesta koneaikaan ja keskustelu maataloustraktorien soveltumisesta puunajoon tuntuu 1960-luvun lehdissä. Määrä on niin suuri, että Saksassa tilannetta alettaisiin seurata tehostetusti tuhojen ennakoimiseksi.” Ainoa Suomessa tunnettu nunnatuho tapahtui muutama vuosi sitten Rymättylässä, jossa pienen saaren puusto ja jopa varvikko syötiin kaljuksi. Kun lämpötila laskee alle 12 asteen, parveilu vähenee, ja alle kahdeksassa asteessa nunnien lentely ja myös lisääntyminen loppuu. Tavallisia lisälaitteita olivat kuorimakone, juontovinssi, laikutuskone ja järeämpänä varustuksena suo-ojakaivuri. Melin arvioi, etteivät suurtuhot ole Suomessa vielä todennäköisiä. Mainosten kertomaa 1971 1965 1965 1955 1960 MIKKO RIIKILÄ H avupuustolle suurtuhoriskin aiheuttava yöperhonen havununna on levittäytynyt eteläiseen Suomeen. Niiden osuus puunkuljetuksista nousi suurimmillaan noin neljännekseen 1970-luvun alussa. Toukkien kuolevaisuutta on saatu lisättyä, mutta Keski-Euroopassa sen paremmin kokeissa kuin havununnan massaesiintymissä ei laajamittainenkaan torjunta ole vähentänyt tuhoja. Sitä vastoin traktori-ilmoitukset yleistyivät. Hänen metsämiesuransa alkoi 1980-luvulla. Näin tapahtui esimerkiksi Puolan suurtuhoissa. Vaikka utopia hevosettomasta puunkorjuusta toteutui, niin maataloustraktorit jäivät välivaiheeksi. Havununna on yöperhonen, jonka toukat syövät havupuiden neulasia. Se edellyttäisi nunnakantojen voimakasta vahvistumista, joka ei yhden suotuisankaan kesän aikana ehdi tapahtua. Utopia, joka toteutui Lähde: Luke Eniten kaakossa ja lounaassa Havununnasaalis 2019, perhosia per pyydys 1 2 20 21 100 101 200 201 400 401 988. Viime kesän koepyynneissä Kitee–Ikaalinen-linjan eteläpuolella saalis oli niin runsas, että kyse täytyy Melinin mukaan olla paikallisesti lisääntyvästä populaatiosta ”Pahimmat nunna-alueet ovat Säkylän Pyhäjärven ympäristössä, Salon seudulla sekä Utti–Taipalsaari-alueella. Uusi se ei meillä silti ole ”Havununnia on harvakseltaan tavattu Suomessa 1950-luvulta asti”, selvittää tutkija Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta. Erikoistuneita koneita ei juuri ollut, joten yleistraktoriin kytketyillä laitteilla pystyi mihin vain. 23 METSÄSTÄ / 26.3.2020 xxxx Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. MIKKO HÄYRYNEN MAATALOUSTRAKTOREITA alkaa näkyä Metsälehden jutuissa 1950-luvulla. Mainoksissa ne yleistyivät vuosikymmenen lopulla, jolloin tuontisäännöstely päättyi ja ylikysyntä purkautui. Vaikka hevoskuljetusten osuus supistui, niin kokonaan hevosetonta puunkorjuuta pidettiin utopistisena. Kanta on kuitenkin lisääntymässä. Fordson, Valmet, McCormick, Belarus, BM-Volvo ja Nuffield lupasivat voimaa ja tuottoa, mutta missä olivat Massey-Ferguson tai David Brown. M ar ku s M el in Ruotsissa suurtuho 1800-luvun lopussa Suurtuhojen epätodennäköisyyteen Suomessa viittaa myös se, ettei selvästi lämpimämmässä Etelä-Ruotsissa ole miesmuistiin ole ollut merkittäviä nunnatuhoja
”Voihan perkale. 24 26.3.2020 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat S uomi piti päänsä. Niinpä siitä tehtiin kansallisella päätöksellä saman sortin vieraslaji. Eivätkä tuolloinkaan, kuten eivät vieläkään, kaikki eläinsystematiikkaan perehtyneet tutkijat luokitelleet jättiläisminkkiä omaksi, sukupuuttoon kuolleeksi lajikseen. livoittoinen valloitus. Niiden perusteella on voitu varmistaa lajin olleen minkin (Neovison vison ) sukupuuttoon kuollut lähisukulainen. Kun ihmistohtori Daniel Webster Prentiss kirjoitti tuolloin muistiin eläimen lajimääritelmää, hän epäili vahvasti tekevänsä surutyötä yhdistetyn kuolinilmoituksen ja muistokirjoituksen muodossa. ”Se oli oikea ratkaisu”, sanoo pyyntiraudoista minkkiä irroitteleva metsästäjä Ari-Pekka Pirskanen. Silmämääräisesti arvioituna tummankiiltävä otus on keskikokoa, alle kilon. Minkkilajien myös sanottiin tuoksuvan toisistaan poikkeavasti. Suuresta mutta harvalukuisesta otuksesta maksettiin moninkertainen hinta tavalliseen minkkiin verrattuna. Sitä pidettiin ainoastaan suurikokoisena minkkinä, joka oli vallannut itselleen uudenlaisen elinympäristön. Viimeinen meriminkki Vaikka jättiläisminkki tunnettiinkin turkispyytäjien keskuudessa, ei laji ollut kiinnostanut kirjanoppineita. Meriminkistä ei ollut jäljellä kuin Uuden Englannin rannikolta löytynyt kallon palanen. Jättiläisminkki viihtyi ainoastaan meren äärellä, ja sitä tavattiin kaukaisiltakin saarilta. Sen juuret ovat turkistarhaus-Suomessa, joten ongelma on enemmän Suomen kuin koko Euroopan. Ja sehän syö kaloja.” Tuoksuissa eroja Meriminkin (Neovison macrodon) ” löytyminen” vuonna 1903 oli tieteelle molMeriminkki olisi ollut eri minkki Jossitellaan. Turkiskaupassa eläimestä käytettiin nimitystä meriminkki. Pienikin minkki on hanakka peto, saati iso versio lajista. Eurooppalaiselle turkisteollisuudelle 1850-luvulla työskennelleet ansapyytäjät tunsivat Pohjois-Amerikan itärannikolla asustaneen jättiläisminkin huomattavasti tiedemiehiä paremmin. Monen vuoden väännon päätteeksi maamme metsästyslakia kirjoitettiin viime kesäkuussa uusiksi. Ansapyytäjät eivät pitäneet jättiläisminkistä melua. Entä jos Suomeen olisikin tuotu tarhattavaksi jättiläisminkkejä. Ehkäpä yksi nykyajan tuntemattomimmista pedoista olisi saatu pelastettua tarhauksen avulla, jos laji olisi saanut arvoisensa huomion jo ennen katoamistaan. Sen karvapeite oli minkin silkkistä ja tummanruskeaa karvoitusta karkeampaa ja vaaleampaa, miltei punertavaa. Kirjallisia kuvauksia jättiläiskokoisesta minkistä löytyy enemmän. Kuoli niin kuin eli Jättiläisminkki kuoli sukupuuttoon viimeistään vuosisadan vaihteessa niin kuin oli elänytkin: tieteellisenä kummajaisena, joka tuli nimetyksi omaksi lajikseen vasta vuosikymmen häviämisensä jälkeen. Sen sorttista petoa täällä luonnossa ei olisi ollutkaan, jos saukkoa ei lasketa. EU oli jo aiemmin listannut supikoiran, pesukarhun, piisamin ja rämemajavan hankalan haitallisiksi vieraslajeksi. 1870-luvulla jättiläisminkki oli tullut tuiki harvinaiseksi vieraaksi, ja vuonna 1880 pyydetty eläin saattoi olla lajinsa viimeinen jättiläinen. Tosin vuodelta 1894 on tieto suuresta ja vaaleasta minkistä, joka joutui satimeen Kanadan itärannikolla New Brunswickissa. Nyt meriminkin saagaa kertovat enää loppuunlahonneet toistametriset nahankuivaustaanat.. Otus oli tavallista minkkiä yli kaksi kertaa suurempi, niin pidempi kuin lihavampikin. Niinpä ne siirrettiin riistaeläimistä vieraslajeiksi, joiden metsästystä helpotettiin poistamalla lajeilta rauhoitusaika. Eikä lajista ole sen jälkeenkään löytynyt luun kappaleita suurempia todisteita. Minkki on ollut Suomessa vuoden verran vieraslaji. Kysyn metsästäjältä: Entäpä jos se olisi ollut puolet pitempi ja painanut kolme kiloa. Niin olisi ollut jättiläisminkinkin laita. Sitten oli minkki
Koko ikänsä elää loisimalla tietysti mäntykukka, jolla ei ole lehtivihreää. Sopimuksen teon jälkeen toinen tai parhaassa tapauksessa molemmat saattavat puuskahtaa: ”Voi hyvä veli, taas mie sinnuu huijasin!” Niinpä sienijuurisuhdekin liukuu helposti loisinnan puolelle. Silloin kun vihreä kasvi saa osan hiiliyhdisteistään sieneltä tai toiselta kasvilta, puhutaan puoliloisista tai miksotrofeista. Muut talvikkikasvit saavat vihreät lehdet muutaman vuoden ikäisinä. Tätä taustaa vastaan pidän jokseenkin arveluttavana sitä, että arvioiden, olettamusten ja laskennallisten mallien perusteella yritetään puunpoltosta tehdä suoraviivaisesti syypää 200 ennenaikaiseen kuolemaan. Rakennusjärjestyksissä tulisi vaatia ilmava puuvaja kaikkiin tulisijallisiin kiinteistöihin. KAMALA LUONTO MIKKO SAVOLAHDEN tuore artikkeliväitöskirja otsikolla ”Puun pienpolton ilmastoja terveysvaikutukset Suomessa” on saanut paljon julkisuutta (Metsälehti Makasiini 2/2020). Nämä pienpolttoon käytetyt määrät on nähtävästi korostetusti katsottu syypäiksi mitattuihin pienhiukkasja mustan hiilen määriin. Tieteen tekeminen aiheesta jatkunee. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Ne jäävät Metsälehden tietoon. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 26.3.2020 LUKIJALTA TALVIKIT OVAT TUTTUJA metsäkasveja, joiden nimi johtuu vihreinä talvehtivista lehdistä. Jokainen ihmishenki on arvokas. Tilastokeskuksen mukaan tuona vuonna oli kuolleita yhteensä 52 302. Toivottavasti pysytään tieteessä, eikä mennä politikoinnin puolelle. Talvikit aloittavat elämänsä loisina, sillä siemenet ovat pölymäisen pieniä, eikä niissä ole ravintoa varattuna alkion itämiseen. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Käytännössä kumpikin pyrkii hyödyntämään toista niin paljon kuin mahdollista – vähän niin kuin viipurilaiset kauppiaat ennen vanhaan. Sienijuuren peruskaava on yksinkertainen: kasvi antaa sienelle sokereita energianlähteeksi ja saa vaihdossa sienirihmastolta vettä ja siihen liuenneita mineraaliravinteita. Kuitenkin asia tulisi laittaa oikeaan mittakaavaan. Syyttävä sormi osoittaa myös tulisijojen käyttäjiin, jotka huolimattomuuttaan tai osaamattomuuttaan lisäävät saastevaikutusta jopa 1,6 kertaa normaalia korkeammalle. Senkin jälkeen kasvi on riippuvainen sieniseuralaisestaan, sillä talvikin omat juuret ovat vähäiset. Omasta mielestäni tulisi korostaa polttopuiden säilytystilojen merkitystä. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Jos kasvi saa tai ottaa sieneltä energiaa sisältäviä hiiliyhdisteitä, joita sienikin voisi käyttää omiin elintoimintoihinsa, on kyse loisinnasta. Parannuskeinoina mainitaan tulisijojen tekniset parannukset, tulisijoille asetettavat vaatimukset ja tulisijojen käyttäjiin kohdistuva tiedottaminen. Isotooppitutkimusten perusteella talvikit saavat jopa puolet käyttämästään hiilestä sienikumppaniltaan – mutta missä muodossa. Siemenen on heti päädyttävä sopivan sienen seuraan niin, että sienirihmasto herättää alkion ja ravitsee sen. Ovatko talvikit loisia. Sienen kannalta hiilidioksidi on kuonaa, joka on poistettava, mutta kasville se on raaka-aine, josta on aina pulaa. Sarjatalvikin vahamaisten kukkien heteet ovat kuin sirottimia: siitepölyä karisee yläreunan aukoista vasta, kun hyönteinen varistaa heteitä. Jos sieni luovuttaa vain omalta kannaltaan käyttökelvotonta hiiltä, siis hiilihappoa, joka on orgaanisen aineksen hajotustoiminnassa syntyneen hiilidioksidin vesiliuos, kyse olisi molempia osapuolia hyödyntävästä yhteistyöstä eikä loisinnasta. Näin laadit lukijakirjoituksen. Pienpolttoon ei tutkimuksessa lueta lämpölaitoksia. Sieni itse saa hiiliyhdisteitä sekä vihreiltä kasveilta että kariketta hajottamalla. VEIKKO SIMULA ekonomi, eMBA eläkeläinen Metsälehti julkaisee enintään 3?000 merkin eli runsaan konekirjoituslius kan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Kasvien ja sienten vuorovaikutussuhteet ovat monimuotoisempia kuin yleensä kuvitellaan. Väitöskirjasta ilmenevät perustelut ovat mielestäni hämmentäviä. Kuitenkin tekstissä todetaan, että pienhiukkasaltistus koostuu kansainvälisistä, kansallisista, paikallisista ja luonnollisista päästöistä. Yhtenä väitöskirjan päähavaintona Savolahti esittää, että puun pienpoltto on suurin pienhiukkasten ja mustan hiilen lähde Suomessa. Kuitenkaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun kivihiilivoimalan, liikenteen tai rakentamisen mahdollisista vaikutuksista väitöskirja ei jostakin syystä sisällä kommentteja. Väite on vakava. Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia. Väitöskirjan sisällöstä on ehkä eniten saanut julkisuutta ja toimittajien huomiota väite, jonPuunpolttoa demonisoitu turhaan ka mukaan pienpoltto aiheutti maassamme 200 ennenaikaista kuolemaa vuonna 2015. Tekstissä viitataan vuonna 2012 tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan Helsingissä pienpolton arvioitiin aiheuttavan kaupunkialueella 18–29 prosenttia ja esikaupunkialueella 31–66 prosenttia pienhiukkaspäästöistä. Ne ulottuvat molempia osapuolia hyödyntävästä kaupankäynnistä toisen osapuolen täydelliseen alistamiseen ja loisintaan. Väitöskirjassa todetaan, että maassamme on paljon huonotasoisia tulisijoja, joissa palaminen on epätäydellistä ja johtaa hiukkaspäästöihin. Onko vastaavasti vesi syypää hukkumiseen. Näin vakava asia pitää todistaa faktoilla – erityisesti, koska väite on väitöskirjan popularisoinnin ydin. Yhteenveto-osuudessa pienpolton edelleen väitetään olevan suurin yksittäinen syypää pienhiukkasja mustan hiilen määriin. Tämä on tärkeä ja aiheellinen huolenaihe. Puun käyttömäärät perustuvat Luken kyselytutkimukseen. Varaavan takan omistajana ja käyttäjänä kiitän aiheen valintaa. Kaikki kuolinsyyt tilastoidaan. Teksti kuitenkin viittaa taulukkoon, jonka tiedot ovat nähdäkseni ristiriidassa tuon väittämän kanssa. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi
Niille on kuitenkin tyypillistä, että pohjaturpeen ravinteet eivät ole puiden ravinnetarpeeseen nähden tasapainossa. Ottamatta kantaa työlajeittain tapahtuneeseen työn tehostumiseen, voidaan todeta, että kysymys on aivan eri asioista. MÄNTY ON OLLUT yleisesti puulajina suuressa osassa käytännön metsityksiä. Ohutturpeisille, alle 20–30 sentin turvekerroksille tarvitaan puutuhkaa vähemmän kuin paksuille turvekerroksille. Nykyisin lannoitukseen sopii hyvälaatuinen puutuhka. Hieskoivua kohteille syntyy aina, etenkin tuhkalannoituksen jälkeen. Etualalla lannoittamattomat taimet ovat kuolleet ohutturpeisella kohteella. Jy rk i H yt ön en Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. Parhaimmillaan puuntuotos suonpohjilla voi olla korkea. Jutussa verrataan taimikonhoidon ja puunkorjuun yksikkökustannusten nousua 30 vuoden ajalta, mikä sisältää paradoksin. Myös tiheän luontaisesti syntyneen energiakoivikon kasvattaminen melko lyhyellä kierrolla voi olla kannattavaa. Laikkulannoituksen ongelmana on tällä hetkellä tarkoitukseen sopivan kaupallisen PK-lannoitteen puuttuminen markkinoilta. Paksuturpeisilla kohteilla toinen lannoitus lienee välttämätön ennen kiertoajan päättymistä. Pohjimmiltaan kysymys on siitä, mikä on raivaussahatyön teettämisen todellinen kulu talousmetsien hoidossa, joka on samalla otettava huomioon myös investointina. Suonpohjasta metsa?ksi Metsityslannoituksella voi olla ratkaiseva merkitys istutustaimien jatko kehitykselle. Koneellistamisen tuoma lisähyöty on myös tiedostettava alan yrittäjien investointina ja sen tuomana tehokkuuden kasvuna. Mitä raivausahatyön tehostumiseen tulee, työn tuottavuus perustuu kohteen työvaikeuteen, poistettavien puiden määrään ja läpimittaan. Unohtuiko ihminen. Hajalannoitus puutuhkalla on käytännöllistä myös sellaisilla turpeennostosta vapautuneilla alueilla, joilla jäljelle jääneen turvekerroksen paksuus vaihtelee paljon ja yli 30–40 sentin turvekerroksia esiintyy yleisesti. Kuusen käyttöä ensimmäisenä puulajina vaikeuttaa suuri hallatuhojen riski. Metsäalan palkoista on sovittu yhteisen neuvottelupöydän ääressä. 26 26.3.2020 / PILKKEITÄ LUKIJALTA TUTKIJOILTA METSÄLEHDEN 4/2020 konetyötä käsitelleessä jutussa viitattiin metsätöiden kalleuteen ja siihen, ettei työntekijöitä saada töihin sopuhintaan. vaikealta KESKUSTELU turvetuotannon tulevaisuudesta on vilkasta. Tuhkalannoituksella ei ole todettu suometsissä olevan haitallisia ympäristövaikutuksia. LASSE ARO JYRKI HYTO?NEN Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Metsityksellä on myös muita, esim. SUONPOHJAT SOPIVAT metsänkasvatukseen. Ohutturpeisilla kohteilla metsityslannoitus voidaan korvata myös kevyellä mätästyksellä. Typen suuren määrän takia puiden kasvu voi olla erittäin hyvä, jos ravinnetalous on muuten kunnossa. JARI SIRVIO. Koneet tarvitsevat ammattitaitoisen kuljettajan samoin kuin raivaussaha ammattitaitoisen käyttäjän. Se vie tulkinnan harhaan. T A P I O . Mahdollinen metsitystuki tietysti parantaisi taloudellista tulosta lisää. Talousmetsien taloudellinen tuotto on riippuvainen metsien hoidosta ja kasvun ylläpitämisestä. Se voidaan tehdä laikkulannoituksena, jossa viljelykohtien ympärille annetaan pieni määrä fosforia, kaliumia ja hivenravinteita. Kasvihuonekaasujen taseita ja puuston kehitystä pitäisi kuitenkin tutkia metsittyneillä suonpohjilla enemmän. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . Yleensä turvetta on niin paljon, että puiden juuret saavuttavat pohjamaan vain metsityslannoituksen turvin. Metsäalan ja metsäkonealan työehtosopimukset syntyivät neuvotteluprosessin tuloksena tälläkin sopimuskierroksella. Töiden ohjauksessa, toteutustietojen tallentamisessa ja ympäristönäkökulmien huomioon ottamisessa on tapahtunut huomattavaa tehostumista digitalisaation ja paikkatietojärjestelmien kehittymisen myötä. valumavesien laatuun liittyviä positiivisia ympäristövaikutuksia. Laikkulannoituksen etuna on mäntyä haittaavan luontaisesti syntyvän hieskoivun rajoittuminen laikkuihin. Niistä vapautuu myös koko ajan hiilidioksidia vanhan turpeen hajoamisen kautta. Suonpohjien maankäytölle on monia vaihtoehtoja, mutta metsitys on niistä yleisin. Kivennäisravinteita on näilläkin kasvupaikoilla jäännösturpeen alla kivennäismaassa. Turpeennostosta vapautuu alueita kiihtyvään tahtiin. Tällöin kuitenkin riski tiheän hieskoivikon syntymiseen on suuri, ja alueella on varauduttava taimikonhoitoon. Turpeessa on suuri typpivarasto, mutta vain niukasti kivennäisravinteita. Hyvissä kuivatusoloissa ja kasvuolosuhteisiin sopivilla toimenpiteillä sekä männiköiden että koivikoiden keskikasvuksi on mitattu 5–10 kuutiota hehtaarilla vuodessa 30–50 vuoden kuluessa niin Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Männyn kasvatus on alustavien laskelmien mukaan osoittautunut myös taloudellisesti kannattavaksi. Lisäksi kirjoituksessa haikailtiin Baltian ja Itä-Euroopan maiden työntekijöiden perään, jotka eivät enää saavu työskentelemään Suomessa, koska palkat lähtömaissa ovat nousseet. Miten tässä ekosysteemipalveluita tuottavassa, vastuullisessa ja monimuotoisessa metsätaloudessa pääsi näin käymään. Luontaista taimiainesta ei ole tullut tilalle 30 vuodessa. Ilman toimenpiteitä näiden suonpohja-alueiden kasvittuminen tai luontainen metsittyminen voi kestää vuosikymmeniä. Verovaroista myönnettäviä kemeratukia ei ole huomioitu jutussa toteutetussa työn hinnan tarkastelussa. Energiaturpeen käyttö on puolittunut Suomessa kymmenen vuoden aikana, ja korkea päästöoikeuden hinta kiihdyttää kysynnän laskua edelleen. sopimusasiantuntija Teollisuusliitto Koneellistaminen vaikuttaa yha. F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T. Usein esimerkiksi kaliumia on paljon vähemmän kuin puut tarvitsevat kiertoajan kuluessa. Koska laikkulannoitus tuhkalla on PK:ta huomattavasti suuremman levitysmäärän johdosta hankalaa, kannattaa ensimmäinenkin lannoitus tehdä hajalevityksenä. Ohutturpeisilla kohteilla, joissa pohjamaa on hienojakoinen ja kuivatustila hyvä, myös rauduskoivu voi kasvaa hyvin. Parhaimmillaan hiilitase voi olla metsityksen jälkeen positiivinen eli suonpohja on muuttunut hiilinieluksi. Koivun energiapuukasvatuksessa irtotuhkan hajalevitys on oiva menettely. Metsittämällä lisätään alueiden hiilen sidontaa, mikä kompensoi maaperän hiilipäästöjä
Etu on voimassa 15.4.2020 asti. Myös metsänomistajien etujärjestön osuutta voi kritisoida, vaikka toimettomana emme ole olleet. Etu on voimassa 15.4.2020 asti. Hinta 23,20 euroa (norm. Maaliskuun metsäkirjauutuudet Pakuri – kasvata ja tienaa Anne Helenius Pakuria voi viljellä koivussa, ja käävän nopean kasvun ansiosta kasvatuksella on mahdollisuus tienata huomattavasti paremmin kuin perinteisellä metsänkasvatuksella. Teoksen valokuvat ovat ottaneet Erkki Heikinheimo ja Aarne Reunala osana presidentti Kekkosen liikkeelle sysäämää metsätyömiesten elinolosuhteiden tutkimusta. Lukijalle kerrotaan myös, miksi sadat metsänomistajat ovat lähteneet mukaan viljelyyn ja kuinka suomalaista pakuria jalostetaan, markkinoidaan ja viedään maailmalle. Suomalaiselle, puhtaassa luonnossa kasvaneelle pakurikäävälle on kova kysyntä maailmalla. Hinta 27,20 euroa (norm. Olemme esittäneet pyyntiluvan poistamista kokonaan ylitiheän kannan alueilta ja olemme esittäneet hallitsemattoman ruokinnan rajoittamista lainsäädännöllä. Puhutteleva valokuvakirja esittelee 1960ja 1970-luvun metsätyömiehiä kotona, työssä ja metsäkämpillä. KESÄKUUTA 2020 MIMIZAN (Ranska). 27 PILKKEITÄ / 26.3.2020 LUKIJALTA METSÄLEHDEN KOLUMNISSA metsäyrittäjä Tiina Lietzen kutsui maanomistajia vellihousuiksi. Totta on, että myös maanomistajien pitää aktivoitua paikallisella tasolla vaatimalla metsästäjiltä, metsästysseuroilta ja riistanhoitoyhdistyksiltä nykyistä tuloshakuisempaa kannan rajoittamista ja etujärjestön on saatava vahvempaa poliittista painetta hallitusta kohtaan. Maanomistajien olisi myös syytä aktivoitua itse enemmän osallistumaan metsästykseen. Kirjassa kerrotaan pakurin tuotannosta ja viljelyn nopeudesta sekä annetaan ohjeita, kuinka pakurinkasvatus aloitetaan ja miten valmiin sadon kanssa toimitaan. Metsätyömiesten työllä luotiin osaltaan suomalaista hyvinvointia, mutta millainen oli raskaan työn raatajien oma elintaso 50 vuotta sitten. Vellihousujen vellihousu ”Etujärjestön on saatava poliittista painetta hallitusta kohtaan.” Miehen työ Marko Rikala (toim.) Metsätyömiesten sukupolvi 1970-luvun alussa oli monella tapaa viimeinen lajissaan. 34 euroa). Kirja soveltuu kaikille metsänomistajille, jotka ovat kiinnostuneita kokeilemaan uusia viljelymenetelmiä tai haluavat seurata alan kehittyviä mahdollisuuksia. Tilaukset toimituskuluitta! • Verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi maalisk2020 • Asiakaspalvelustamme: puh. 09 315 49 840 • Sähköpostitse: tilaukset@metsakustannus.fi Kirjojen toimitukset alkavat viikolla 15 ! FOREXPO.FR EUROOPPALAISET METSÄNHOITOJA METSÄTALOUSMESSUT 17. Kirjaan liittyen Suomen Metsämuseo Lustossa avataan laaja valokuvanäyttely keväällä 2020. > 19. Raha todella kasvaa puussa. Lainsäädäntömuutosten osalta pallo on maaja metsätalousministeriöllä. Toistaiseksi luomamme paine asiaa kohtaan ei ole riittänyt lainsäädäntömuutoksiin, muutoin kuin metsästysaikojen ja koirien korkeusrajoitusten väljentämisen osalta. Olemme esittäneet luvanhaltijan pinta-alarajoituksen pienentämistä 500 hehtaarista 100 hehtaariin. Ehkäpä kotipuutarhojen syönti, pukkien leviäminen ja hallitsematon liikennevahinkojen kasvu (arvio 18 miljoonaa euroa vuodessa) sekä monimuotoisuuden köyhtyminen tulevat vellihousujen avuksi poliittisen paineen luomiseksi lainsäädännön muuttamiseksi. Suomalainen yhteiskunta kaupungistui ja modernisoitui nopeasti. Olemme esittäneet, että yhdellä luvalla voisi kaataa peurapukin tai kaksi naarasta tai kolme vasaa. Pahimmat konfliktit ovat alueil la, joilla metsästysseuroista katoavat maanomistajametsästäjät. 29 euroa). Anne Helenius kertoo myös uusista menetelmistä, joiden avulla viljely on entistä helpompaa ja tehok kaampaa. Miehen työ -kirjassa palataan näiden viiden vuosikymmenen takaisten kuvien kautta metsätyömiesten kokemuksiin, odotuksiin ja oloihin. Toivottavasti Tina Lietzenin kolumni luo lisää painetta riistahallinnolle ja metsästysseuroihin ja aktivoi maanomistajia muistuttamaan kenelle metsästysoikeus kuuluu. Olemme vuosia vaatineet lainsäädäntömuutoksia, jotka ovat kaatuneet riistahallinnon vastustukseen. Kritiikissä on aihetta, sillä valkohäntäpeuran kannan hallitsematonta kasvua ei ole saatu kuriin. MIKKO TIIROLA metsävaltuuskunnan puheenjohtaja MTK r.y. Samalla luodaan silmäys metsätyön ja metsätyöntekijöiden kokemiin muutoksiin 1970-luvulta nykypäivään. Näyttelystä toteutetaan myös verkkonäyttely
Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää aktiivista myyntihenkisyyttä sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tiimin muiden jäsenten ja metsänomistajien kanssa. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. Venevalkaman käyttöoikeus Pienen Rautjärven rannassa. Porkkalanniemen Bölessä 2 vierekkäisestä kiinteistöstä koostuva metsätilakokonaisuus. 31.3.2020 mennessä. 0,3 ha uudistusrästi. Hyvässä kasvuvaiheessa olevista nuorista metsistä koostuva pieni metsäpalsta. TARJOUKSET kohteista os. www.hamk.fi/evo Evo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry on maakunnan yksi merkittävimmistä metsätalouden toimijoista ja tarjoaa metsänomistajille laadukkaita ja monipuolisia palveluja Pohjois-Karjalassa sekä Uukuniemen alueella Etelä-Karjalassa. METSÄKIINTEISTÖ/OK-TONTTI, Kitee, Kesälahti Pyhäjärven rannalla, n. Määräalana myytävä kohde rajautuu Kosolantiehen. Kohde muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä kiinteistöstä, joista yhdellä kiinteistöllä RN: 14:16 on rantarakennusoikeutta 150 k-m 2 . Tilalla vanha torppa pihapiireineen (sähköliittymä siirtyy uudelle omistajalle). Tieyhteys rantaan erinomainen. 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. 2 km. Metsätalousmaata 3,48 ha. Hintanäkemys 17.500 €. Evolla käytännönläheisessä opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti ympäröivää opetusmetsää ja solmitaan suhteita työelämään jo opiskelu-aikana. 170 m. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. Torppa tarjoaa tukikohdan metsäisiin harrastuksiin. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 100 m, ilmansuunta länteen. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄKIINTEISTÖ, Parikkala, Tarnala 3,96 ha. Kokonaispuusto n. Hp. Myydään Tarjouskaupalla, lähtöhinta 105.000 eur. Rantapuusto järeähköä männikköä, kauempana hyvässä kasvussa olevaa taimikkoa. Hp. METSÄPALSTA, Savonlinna, Kosola 8,2 ha. Lisätietoa välittäjältä. 1 km. Kokonaispuusto n. 85.000 e SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. 9.564 m 3 + 2v. 170 m. 0500 279 055. Lisätietoa välittäjältä. Hp. Porkkalanniemen Bölessä 2 vierekkäisestä kiinteistöstä koostuva metsätilakokonaisuus. Kaava sallii asuinpientalojen rakentamisen (AT). Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. Hp. 22.3.2020 Tarjouksen voi tehdä myös pienemmästä määrästä, esim. Myydään Tarjouskaupalla, lähtöhinta 105.000 eur. 180.000 € / tarjous viim. METSÄTILA, Kirkkonummi, Böle 31,244 ha. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. Kosolantien varressa on n. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Kokonaispuusto on noin 500 m 3 kuitupuuta. 14.4.2020 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. kasvu. 50.000 €. 77 000 €. 1 km. Kokonaispuusto on noin 500 m 3 kuitupuuta. Hyvällä sijainnilla tien varressa pieni metsätila, johon kuuluu vanha pihapiiri rakennuksineen. Hyvällä sijainnilla tien varressa pieni metsätila, johon kuuluu vanha pihapiiri rakennuksineen. Hp. METSÄTILA, Hämeenlinna, Kankainen 17,36 ha. 100 m, ilmansuunta länteen. 050 464 6500 METSÄTILA, Hyvinkää 50 ha. 9.564 m 3 + 2v. Metsätalousmaata 3,48 ha. Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. Torppa tarjoaa tukikohdan metsäisiin harrastuksiin. Ranta loivasti syvenevää hiekkarantaa. TARJOUKSET kohteista os. Uukuniemen Niukkalassa metsäpalsta määräalana. Työtehtäviä ovat esimerkiksi metsäasiantuntija, -asiakasvastaava, hankinta-, korjuutai kuljetusesimies. Ainespuuta arvioitu olevan noin 3700 m 3 eli keskimäärin 130 m 3 /ha. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Pihapiirin rakennukset myydään purkukuntoisina. 1 840 m 3 . 490.000 € / tarjous viim. kasvu. Tilalla vanha torppa pihapiireineen (sähköliittymä siirtyy uudelle omistajalle). METSÄTILA, Kirkkonummi, Böle 31,244 ha. 3040m 3 + 2v. Osuuden suuruus 605/18338. 0,3 ha uudistusrästi. Hyväkuntoinen Tilkkummuntie halkaisee myytävän palstan. 14.4.2020 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 2 km. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Pihapiirin rakennukset myydään purkukuntoisina. Hp. Saimaan Pihlajaveden rantaviivaa on n. Puusto koostuu 20–30 vuoden ikäisistä mänty-/ja koivuvaltaisista kuvioista, joissa on lähivuosina ensiharvennushakkuita tarjolla. Myydään Tarjouskaupalla, lähtöhinta 19.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Puusto koostuu 20–30 vuoden ikäisistä mänty-/ja koivuvaltaisista kuvioista, joissa on lähivuosina ensiharvennushakkuita tarjolla. Metsämaa varttunutta reheväpohjaista vanhaan peltoon istutettua rauduskoivikkoa, jossa puustoa yhteensä noin 500 m 3 . 1 840 m 3 . 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme lähettämään 14.4.2020 mennessä osoitteeseen: pohjois-karjala@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa pohjoisen tiimin metsäpalvelupäällikkö Ilkka Ämmälä puh. Hintanäkemys 17.500 €. Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka kauniilla etelärinteellä, omaa rantaviivaa on n. Arvostamme aiempaa työkokemusta vastaavista tehtävistä. Osuuden suuruus 605/18338. Tasainen ja kasvava maapohja. 28 26.3.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN KOULUTUS PALVELUKSEEN HALUTAAN Ilmoita Metsälehdessä. Koko paketti nyt nopeimmalle sopuhintaan! Hp. 3040m 3 + 2v. METSÄTILA, Hämeenlinna, Kankainen 17,36 ha. 490.000 € / tarjous viim. 550 m 3 . Hp. Vain reilun 5 km päässä keskustasta. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. 180.000 € / tarjous viim. Kosolantien varressa on n. Tarjoukset 9.4.2020 mennessä. 22.3.2020 YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka kauniilla etelärinteellä, omaa rantaviivaa on n. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Ylijäämä vuodelta 2019 maksetaan myyjälle. Ranta loivasti syvenevää hiekkarantaa. TONTTI, Savonlinna, Saukonsaari 3,66 ha. Tasainen ja kasvava maapohja. Palkkaus YT/METOtyöehtosopimuksen mukainen. 31.3.2020 mennessä. 45.000 € / tarjous viim. Tontin rakennettavuus mainio. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@ metsat.fi. Kiinteistöllä on 2 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajan asunnoille, rakennusoikeus 130 krsm 2 /rakennuspaikka. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa Metsätalousinsinööri (AMK) Metsätalousinsinöörin (AMK) työssä yhdistyvät luonto, tekniikka ja talous. Välittömiä harvennushakkuutarpeita noin 50 % pinta-alasta, puusto painottuu nuoriin kasvatusmetsiin. 300 kpleesta. Tieyhteys rantaan erinomainen. Myydään Tarjouskaupalla, lähtöhinta 19.000 €. Hyvinkään kaupungilta saadun tiedun mukaan yleiskaavan mukaisia laskennallisia rakennuspaikkoja on 10 kpl (13:140 5 kpl ja 13:420 5 kpl). Kiinteistöllä on 2 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajan asunnoille, rakennusoikeus 130 krsm 2 /rakennuspaikka. Koko paketti nyt nopeimmalle sopuhintaan! Hp. Onnistuneet taimikot ja hyvä tie tilan läpi. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@ metsat.fi. p. Puustoa 15.2.2018 päivättyjen arvioiden mukaan n. Venevalkaman käyttöoikeus Pienen Rautjärven rannassa. 50.000 €. Taimikot ovat lähivuosina siirtymässä 02-kehitysluokkaan. kasvu. 22.3.2020 YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Kaava sallii asuinpientalojen rakentamisen (AT). Välittömiä harvennushakkuutarpeita noin 50 % pinta-alasta, puusto painottuu nuoriin kasvatusmetsiin. Hyvinkään kaupungilta saadun tiedun mukaan yleiskaavan mukaisia laskennallisia rakennuspaikkoja on 10 kpl (13:140 5 kpl ja 13:420 5 kpl). Tontin rakennettavuus mainio. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Runsaasti hakkuumahdollisuuksia, vaikka osalla aluetta metsänkäytön rajoituksia. Torppa on vuokrattu 31.5.2020 asti. Edellytämme hakijalta vähintään metsätalousinsinöörin (amk) tai vastaavaa koulutusta, hyvää asiakaspalvelutaitoa ja sitoutunutta, tavoitteellista otetta työhön. Kunnasta saadun tiedon mukaan tilalla 1:200 on 2 kpl ja tilalla 1:170 1 kpl yleiskaavan mukaisia laskennallisia rakennuspaikkoja. Taimikot ovat lähivuosina siirtymässä 02-kehitysluokkaan. Hp. Kohde muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä kiinteistöstä, joista yhdellä kiinteistöllä RN: 14:16 on rantarakennusoikeutta 150 k-m 2 . Opiskella voi joustavasti joko päivätai monimuoto-opiskeluna Korkeakoulujen yhteishaku 18.3.–1.4. 77 000 €. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Parikkala, Uukuniemi 29 ha. Puustoa 15.2.2018 päivättyjen arvioiden mukaan n. 142.000 € / tarjous viim. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Ylijäämä vuodelta 2019 maksetaan myyjälle. TONTTI, Savonlinna, Saukonsaari 3,66 ha. 142.000 € / tarjous viim. METSÄPALSTA, Savonlinna, Kosola 8,2 ha. 550 m 3 . kasvu. Vain reilun 5 km päässä keskustasta. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Parikkala, Uukuniemi 29 ha. Ainespuuta arvioitu olevan noin 3700 m 3 eli keskimäärin 130 m 3 /ha. Määräalana myytävä kohde rajautuu Kosolantiehen. Hyvässä kasvuvaiheessa olevista nuorista metsistä koostuva pieni metsäpalsta. Haemme mukavaan joukkoomme Lieksan toimistolle METSÄASIANTUNTIJAA Metsäasiantuntijan toimenkuvaan kuuluu metsänhoidon, puukaupan ja asiantuntijapalveluiden markkinointi ja myynti, metsänomistajien neuvonta sekä edunvalvonta puukaupassa ja maankäytössä. Kunnasta saadun tiedon mukaan tilalla 1:200 on 2 kpl ja tilalla 1:170 1 kpl yleiskaavan mukaisia laskennallisia rakennuspaikkoja. Tarjoukset 9.4.2020 mennessä. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Saimaan Pihlajaveden rantaviivaa on n. Hp. Hp. 45.000 € / tarjous viim. 22.3.2020 Tarjouksen voi tehdä myös pienemmästä määrästä, esim. MHY Pohjois-Karjala 2 x 130 mm 26.3._92mm 20.3.2020 10.38 Sivu 1 METSÄKIINTEISTÖ, Parikkala, Tarnala 3,96 ha. 85.000 e SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. Hp. Metsämaa varttunutta reheväpohjaista vanhaan peltoon istutettua rauduskoivikkoa, jossa puustoa yhteensä noin 500 m 3 . Rantapuusto järeähköä männikköä, kauempana hyvässä kasvussa olevaa taimikkoa. Hp. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa. Hyväkuntoinen Tilkkummuntie halkaisee myytävän palstan. Onnistuneet taimikot ja hyvä tie tilan läpi. Uukuniemen Niukkalassa metsäpalsta määräalana. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. 300 kpleesta. Torppa on vuokrattu 31.5.2020 asti. METSÄKIINTEISTÖ/OK-TONTTI, Kitee, Kesälahti Pyhäjärven rannalla, n. 050 464 6500 METSÄTILA, Hyvinkää 50 ha. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä metsänhoitoyhdistyksessä. Runsaasti hakkuumahdollisuuksia, vaikka osalla aluetta metsänkäytön rajoituksia
Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV tai vastaavat tiedot palkkatoiveineen 14.4.2020 mennessä osoitteeseen jaana.karvonen@mhy.fi. Metsä Groupin ammattilaiset tekevät yhteistyötä tuhansien metsänomistajien kanssa päivittäin. Säätiön nykyisen sijoitusomaisuuden keskimääräinen kuuden prosentin vuotuinen tuotto ei nimittäin tuo riittävästi jaettavaa. Tehtävä on monipuolinen, itsenäinen ja vastuullinen. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Sinulta edellytetään alan työkokemusta, hyviä vuorovaikutusja yhteistyötaitoja sekä metsätalousinsinöörin tutkintoa. Keskitymme puunhankintaan ja metsäpalveluihin, puutuotteisiin, selluun ja ensikuitukartonkeihin sekä pehmoja tiivispapereihin. Miksi Metsä. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 136 000 (KMT/19) Painopaikka Punamusta,Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄMIESTEN Säätiö jakaa tänä vuonna apurahaa tuttuun tapaan muun muassa metsäalan kehittämiseen, tutkimukseen ja kulttuuriin. Vuonna 2022 päättyvää metsämuseo Luston Metsäsuhteiden Suomi 2035 -hanketta tuetaan yhteensä 225 000 eurolla ja niin ikään 2020 päättyvää Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanketta yhteensä 200 000 eurolla. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6108 Eero Sala p. Metsä Groupin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistaa noin 103 000 suomalaista metsänomistajaa.. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 29 PILKKEITÄ / 26.3.2020 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. 044 7354611. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Lisätietoja tehtävästä antaa piiripäällikkö Jari Mäntylä, puh. Metsä Forestin liikevaihto vuonna 2019 oli 2,0 miljardia euroa, ja se työllistää noin 840 henkilöä. Pääset mukaan kehittyvään ja vakavaraiseen perheyritykseen sekä ammattitaitoiseen tiimiin. Liitä mukaan ansioluettelosi. Soita ja kysy lisää. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Asiakaslähtöisessä ja nopeatempoisessa työssä tarvitaan sosiaalista pelisilmää ja taitoa rakentaa luottamuksellisia henkilösuhteita. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 88. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Metsäomaisuudenhoito tarvitsee uudenlaisia osaajia. Konsernin liikevaihto on 25 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 60. Apurahapotti on saman suuruinen kuin viime vuonna, kaikkiaan apurahaa jaetaan 124 eri kohteeseen. Millaista on tehdä uraa uudistuvassa Metsässä. 040 767 6997 ja metsarekry@veljeksetvaara.fi VELJEKSET VAARA OY ja VAARAN METSÄ OY muodostavat kasvavan ja kehittyvän yrityskonsernin, joka tuottaa korkealaatuista sahatavaraa sekä puujalosteita asiakkailleen ympäri maailmaa. Lähetä hakemuksesi 19.4.2020 mennessä, liitä mukaan CV ja palkkatoiveesi. Näistä hieman yli puolet sai rahoitusta. Hae paikkoja osoitteessa metsagroup.com. 050 512 9224 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Palkkaus YT/Meto tes:n mukaan. Metsänomistajat MHY Haapavesi-Kärsämäki 2x100 Makasiini_Makasiini 17.3.2020 10.26 Sivu 1. Euroopan metsäinstituutin ja Etlan yhteinen nelivuotinen tutkimushanke, joka käsittelee metsäalan rakenteellisia muutoksia sekä markkinaja työllisyysnäkymiä vuoteen 2040, saa Säätiön rahoitusta vuosina 20192022 yhteensä 400 000 euroa. Suurimman rahoituksen sai Metsämiesten Säätiön kehittämä Metsäalan johtamisakatemia, tukea 188 000 euroa, mikä riittää kuuden kurssin järjestämiseen. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2019 oli 5,5 miljardia euroa, ja se työllistää noin 9 300 henkilöä. Oletko sinä yksi heistä. Toimintamme kattaa kaikki metsäpalvelut jäsenmetsänomistajille, joiden metsien pinta-ala on n. Kursseista vastaa Metsäteho. Parhaat edellytykset tehtävässä onnistumiseen Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. www.vaaranmetsa.fi HAAPAVESI-KÄRSÄMÄKI Metsänhoitoyhdistys toimii Pohjois-Pohjanmaalla hyväpuustoisissa Haapaveden ja Kärsämäen kunnissa. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Erityisosaaminen (LKV, suometsänhoito, metsätieasiat, luonnonhoito ym.) kannattaa tuoda esille hakemuksessa. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Kaikki vähintään 1 500 euron apurahat löytyvät säätiön sivulta osoitteessa mmsaatio.fi . 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Koska iso osa apurahahakemuksista jää rahoittamatta, on Säätiö päättänyt käynnistää lahjoitusten keruun. Mitä tapahtuu seuraavaksi. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 103 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä. 0500 114 018, sähköposti jari.mantyla@metsagroup.com. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Menestystä hakuun! ............................................................................................................................................................... Lisätiedot: Erkki Kallio, p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Metsämiesten Säätiö jakoi 1,6 miljoonaa euroa apurahoja Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Hakemuksia säätiölle tuli kaikkiaan runsaat 200 kappaletta. Haemme joukkoomme METSÄALAN AMMATTILAISTA Sinun roolisi tulevaisuuden Metsässä Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukaupan ja metsäpalveluiden myynnistä Turun hankintapiirillä toimialueena Lieto-Paimio-Sauvo ja toimistopaikkana Turku. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin p. 80 300 ha. Haku on auki 15.4.2020 saakka. Metsä Group on vastuullisen biotalouden edelläkävijä, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu pohjoisen kestävästi hoidetuista metsistä. Metsä Group Metsäasiantuntija_Makasiini 20.3.2020 10.53 Sivu 1 Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukaupasta ja metsäpalveluiden myynnistä Simon, Iin ja Ranuan kuntien alueella. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jaana Karvonen, puh. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA Edellytämme tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja asiakaslähtöistä asennetta
Piikit saattavat olla evoluution myötä kehittynyt suoja lehtiä havittelevia suurempia kiipeileviä kasvissyöjiä vastaan. Alimpien lehtien lakastuessa niitä karsitaan käsitai pystykarsintasahoilla – Amerikan mantereella jopa kevyehköillä moottorisahoilla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen ihmiset alkoivat pelätä toisiaan. Ei pelkästään kansalaisten vaan myös virkamiesten on yhä vaikeampaa päästä ministeriön tiloihin sisään ja myös niistä ulos. On ollut hienoa huomata, kuinka Suomi ja suomalaiset pystyvät todellisessa vaaratilanteessa toimimaan hätäilemättä ja rationaalisesti. Eipä siis ihme, että omakin ministeriömme on nyt perusteellisesti aidattu ja suojattu. Pakenemishuoneethan ovat nykyisin suurta kansanhuvia, mutta tositilanteessa huvi oli kyllä kaukana. Edessäpäin on parempi tulevaisuus, kun ihmiset ottavat toisensa huomioon ilman että tarvitaan yhä lisää aitoja ja portteja. huhtikuuta alkaen. Tämä on ymmärrettävää, koska palmu ei ole varsinainen puu. Kookkaassa palmuyksilössä voi olla jopa parisen sataa lehteä, joissa kussakin satoja narsissinlehden kokoisia lehdyköitä. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET 95 VUOTTA 5.4. Syyskuun yhdestoista 2001 oli käännekohta, jonka jälkeen virastoja alettiin suojella muun muassa tekemällä niihin sisäänpääsy muilta kuin harvoilta ja valituilta mahdottomaksi. NUORTEVA Kun 90-luvun loppupuolella tulin maaja metsätalousministeriöön töihin, kuka tahansa saattoi lampsia sisään ilman, että piti esittää henkilöllisyystodistusta. Erityisesti La Gomeran saarella on erikoistuttu keittämään palmurunkojen mahlasta palmusiirappia. Likaiset sahat ja piikkikengät levittävät helposti puolestaan tappavia Fusarium ja Phytopthora -tauteja. Nykyään suositellaankin, että sahanterät tulisi desinfioida jokaisen palmukäsittelyn jälkeen. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Kanariantaatelin latvuksen alaosa muistuttaa ananashedelmää. Hän on työskennellyt Harvestian palveluksessa eri tehtävissä yhtiön toiminnan alusta eli vuodesta 2008 alkaen, viimeksi hankintapäällikkönä. Eihän tässä näin pitänyt käydä! Jonkusenkin kerran olemme miettineet, miten pääsemme rakennuksesta ulos esimerkiksi tulipalon sattuessa tai tilanteessa, jossa kulkukortti on jäänyt työpöydälle ja sen myötä on tullut lukinneeksi itsensä käytävään, josta ei pääse sen enempää ulos kuin sisään. Aidattu Suomi HARVESTIA OY Metsänhoitaja MIKKO PALMROTH on nimitetty Harvestian toimitusjohtajaksi 1. Vedoten pitkään nimiperinteeseen Espanja on yrittänyt saada EU:lta virallista poikkeuslupaa käyttää palmuhunaja-nimeä tuotteissaan. Niin tekevät myös palmuissa kiipeilevät rotat ja hiiretkin, jotka tosin mielellään järsivät myös palmun makeaa latvasilmua. Vuosien saatossa näistä turvallisuusratkaisuista on tullut kukoistavaa liiketoimintaa, jossa palvelua tarjoavilta turvafirmoilta ei ole mielikuvitusta puuttunut. Tällaiseen tilanteeseen jouduin naapuriministeriössä erään amerikkalaisen professorin kanssa kokouksen päätyttyä virka-ajan jälkeen, koska kulkukorttini ei siellä vastoin odotuksia toiminutkaan. Koronavirusta eivät mitkään portit, turvasulut tai edes panssaroidut ikkunat pysty torjumaan. Piikkien suojissa rungon koloissa pesii myös runsaasti lintuja kuten pensasvarpusia ja mustarastaita. kesäkuuta saakka ja sen jälkeen yhtiön hallituksessa. Valtion virastot ministeriöt mukaan lukien on tarkoitettu kansalaisia varten. Siihen on tarvittu toisenlaisia keinoja, jotka maan hallitus on tehokkaasti ja viivyttelemättä ottanut käytäntöön. Professori oli jo puolittain paniikissa ennen kuin sain yhteyden valvomoon ja sieltä ohjeet, kuinka paeta paikalta. Palmunlatvan pitkissä kukkavanoissa voi notkua kymmeniätuhansia parisenttisiä hedelmiä. Näyttävänä koristekasvina sitä viljellään ympäri maailmaa, eikä mahdollisuutta sen häviämisestä pidetä tällä hetkellä todennäköisenä. Nyt tiedämme, ettei vaara välttämättä vaanikaan linnakkeemme ulkopuolelta. huhtikuuta alkaen. Hupaisista tapahtumista ei ole puutetta, kun esimerkiksi pyöräilevät virkamiehet yrittävät saada ujutettua menopelinsä pyöröportista takapihalle parkkiin. Nykyinen toimitusjohtaja PEKKA KAURANEN jatkaa Harvestian palveluksessa 30. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Komissio on toistaiseksi evännyt pyynnön vedoten siihen, ettei palmuhunaja ole mehiläisten keräämää. Se voi olla seurausta pitkään rauhassa jatkuneesta kehitysprosessista tai jäänne muinaisista olosuhteista – kuten on esimerkiksi saimaannorpan kohdalla. 30 26.3.2020 / PILKKEITÄ. VEIJO KESÄLÄINEN , päämetsänhoitaja, Oulu Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Mielestäni se oli hyvä asiain tila. Palmuja suojellakseen viljelijät kietovat runkojen ympärille metallikauluksia, jotka saavat teräväkyntisten ”palmurosvojen” kynnet lipeämään. Tämän yritämme muistaa katsellessamme suureellisia remontteja, joilla turvallisuuttamme yhä varmistetaan. Niitä käytetään paikoin karjan rehuna, ja hedelmät – tai oikeammin luumarjat – kelpaavat ravinnoksi muun muassa korpeille, jotka siirtävät palmuja uusille kasvupaikoille. Mitoiltaan kanariantaatelin lehdet voivat kasvaa kuuden tai jopa kymmenen metrin mittaisiksi. Ainakin yksi polkupyörä on saatu näissä harjoituksissa romutettua, ja ne jotka pyöränsä kanssa ovat portin läpi vahingoittumattomina selvinneet, kertovat siitä sankaritarinoita. Ovet olivat virka-aikaan auki, ja virastomestarit pitivät hiukan silmällä, millaista väkeä sisälle tuli. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat USEILLA ERISTÄYTYNEILLÄ alueilla on erityinen eliölajistonsa, jota kutsutaan endeemiseksi eli kotoperäiseksi. Oikean hunajan kanssa sillä ei ole muuta yhteistä kuin makeus. Kanarian saarilla on oma kotoperäinen palmulajinsa, kanariantaateli (Phoenix canariensis ). Vaikka Suomessa puhutaan usein palmunoksista, ovat kasKanarian hunajaiset taatelipalmut Kanariantaateli voi saavuttaa yli kolmensadan vuoden iän ja parinkymmenen metrin korkeuden. Kanariantaateli voi suotuisissa olosuhteissa saavuttaa yli kolmensadan vuoden iän ja parinkymmenen metrin korkeuden. Tiukat turvatoimet on tehty virkamiesten ja luvallisten vierailijoiden parhaaksi. Englanniksi sillä on lempinimi ananaspalmu, sillä elävän latvuksen alaosa muistuttaa ananashedelmää, kun kuolleet lehdet on leikattu pois. Aivan lehtirankojen tyvellä lehdykät ovat muuntuneet teräviksi orapihlajanpiikkejä muistuttaviksi ”oriksi”. Palmun latvaosaan veistetyistä viilloista vuotava sokeripitoinen mahla – guarapo – kerätään talteen, kuumennetaan ja purkitetaan nimellä ”palmuhunaja” (miel de palma / palm honey). Korjuuja markkinointipäällikkö JARI TAKKINEN puolestaan on nimitetty hankintajohtajaksi 1. Ohutmaltoisina niissä ei ole paljoa syötävää, eivätkä mauttomat hedelmät juurikaan maistu ihmisille. Toisin on nyt. Milloin tikapuut tai henkilönostimet eivät ole käytössä, kiipeää sahuri palmun latvaan piikkikengillä. Kun koronariski joskus menee ohi, luulen että monet toimintatapamme ovat peruuttamattomasti muuttuneet. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Hunajainen markkinointikikka Kanariantaateli lisääntyy siementen avulla, jotka itävät hitaasti; sirkkalehti saattaa tupsahtaa näkyviin vasta vuoden päästä. vitieteilijät luokitelleet ne lehdiksi. Rungoltaan jopa metrin läpimittaista lajia pidetään taatelipalmusukunsa paksuimpana
Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . • Piisamilla menee mukavasti • Ympäristösuunnittelijan metsässä TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 9.4.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. H an nu Es ko ne n • Mitä tehdä ränsistyneelle hieskoivikolle. PALKINNOT metsäkryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Sirkka-Liisa Lindgren, Äänekoski, Anja Orhanen, Ikaalinen ja Kyösti Tiainen, Uukuniemi. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Miten kuitata hiilijalanjälki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 6”. Metsäkrypto 3, oikea ratkaisu 31 PILKKEITÄ / 26.3.2020. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. HUHTIKUUTA Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. • Kaavoituksen arvoituksia • Muuttuvatko metsätyypit. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero METSÄRISTIKKO 6 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 9
14 hp Kohler moottori Tukin maksimiläpimitta 74 cm Sahausleveys max. 24% alv. SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. 56 cm Sahauspituus 5,0 m Alustan pituus 6,0 m (sis. Hinnat sis. Traileri ei sisälly hintaan. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto KATSO MUUT NORWOOD MALLIT: WWW.UITTOKALUSTO.FI Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! LumberMate LM29 Tukkivannesaha Hinta nyt: 5490,00 HUOM! Kuvan malli lisävarusteltu. 1,2 m lisäosan) Kiskojen välinen etäisyys 77,5 cm Leveys 87,5 cm Korkeus 17,5 cm Paino noin 350 kg Valmistettu Kanadassa Alustan pituus 6,0 m Maailman johtava innovatiivisten siirrettävien sahalaitosten toimittaja