SALAMA SYTYTTI KERROSTALON sankarinuorten nopea toiminta pelasti asukkaat muuttaa tiedon iskuvoimaksi Pelastustoimi 2.0. 8/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA PALOMESTARIN silmät näkevät kauas PALOKUNNILLE parempi hälytystapa
PÄÄKIRJOITUS • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku PENTHEON – RAJOITTAMATONTA TEHOA COBRA – TURVALLISEMPI, PUHTAAMPI, TEHOKKAAMPI YLIVOIMAISTA SUORITUSKYKYÄ PELASTUSTEHTÄVIIN Esteri Group myy Cold Cut Systemsin valmistamaa Cobrasammutinleikkuria. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Cobra on pelastajan työkalu, jossa turvallisuus ja tehokkuus yhdistyvät vähäisiin ympäristövaikutuksiin. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi
044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Jokainen häirintätapaus on liikaa. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Joku voi ihmetellä kodinomaisia olosuhteita, joissa on punkatkin. Vain kunnioittamalla toinen toisiamme työpaikoilla ja eri yhteisöissä on kaikkien hyvä olla.. Nähtäväksi jää, millainen mainehaitta tästä koituu arvostuskyselyissä kärkisijalla pitkään keikkuneelle pelastustoimelle. • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku PENTHEON – RAJOITTAMATONTA TEHOA COBRA – TURVALLISEMPI, PUHTAAMPI, TEHOKKAAMPI YLIVOIMAISTA SUORITUSKYKYÄ PELASTUSTEHTÄVIIN Esteri Group myy Cold Cut Systemsin valmistamaa Cobrasammutinleikkuria. Sosiaalisen median jälkeen myös perinteinen media tarttui aiheeseen. Silti pitää muistaa, että valtaosa pelastusalan työpaikoilla työskentelevistä ammattilaisista käyttäytyy työtoveriaan kohtaan hyvin ja kunnioittavasti. Ala on nyt suurennuslasin alla. Cobra on pelastajan työkalu, jossa turvallisuus ja tehokkuus yhdistyvät vähäisiin ympäristövaikutuksiin. En jaksa uskoa, että tämä kohu tuli kenellekään yllätyksenä. Hiljaista hyväksyntää ei saa olla. Nyt jos koskaan pitää faktojen olla kunnossa. Vuoden kuluttua se on osa uutta omistajaa, hyvinvointialueita, joille rahat tulevat valtiolta. Myös sopimuspalokunnissa on pidettävä huolta iloisesta tekemisen meiningistä, johon ei kuulu kenenkään, eikä etenkään nuorten tyttöjen kaltoin kohtelu. Nyt nämä törkeästi käyttäytyneet mätämunat ovat pilanneet myös hyvin käyttäytyvien maineen. Päivänselvää on, että kuvaillun kaltainen häirintä on aina tuomittavaa. Saattavathan uudet päättäjät esimerkiksi kyseenalaistaa valmiuteen perustuvan vuorokautisen työajan. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Jatkossa ei saa enää minkäänlaista törkyä putkahtaa julkisuuteen. Yleisradio tuuttasi aamusta alkaen uutista seksuaalisesta häirinnästä pelastuslaitoksissa. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Hiljaista hyväksyntää ei saa olla. lokakuuta oli synkkä päivä pelastustoimelle. Julkisuuteen nostettu törkeä käyttäytyminen pornon katseluineen työvuorojen aikana voi alkaa herättää myös kummastelevia kysymyksiä, mitä kaikkea paloasemilla on aikaa tehdä. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2021 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Keskiviikko 27. Jokaisen on työpaikallaan puututtava näkemiinsä epäkohtiin. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Ketään ei saa syrjiä tai kohdella huonosti sukupuolen, rodun, uskonnon tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi. Ala on juuri nyt taitekohdassa. 8/2021 Pelastustieto 3 Häirintä on kitkettävä pois Päätoimittaja Esa Aalto, p. Sitä ei voida selittää millään – ei edes sillä, että kyse on miesvaltaisesta alasta, jossa naiset ovat edelleen pieni vähemmistö. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi: Teemu Heikkilä, kuvankäsittely Petri Vanhanen Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN
K U V A : L E H T IK U V A 20 Salama iski kerrostaloon Savonlinnassa
8/2021 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Kelpoisuusvaatimuksista huomautus 14 Pelastustoimi 2.0 20 Hälytysilmoitus 32 Mirafoni 40 Työturvallisuutta ja tilannekuvaa 42 Mokkatakkimaisteri 44 Tampereen turvallinen ratikka 50 Tulityöt 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Teknologiasta arjen turvaa 64 Näistä tykkään: Taina Hanhikoski 65 Arkistojen aarteita 48 Tehdaspalokunta sammutti tulityöpalon 36 Sovellus ennustaa metsäpaloja 34 Palokuntien hälyttämisessä parannettavaa 38 Kamerajärjestelmä välittää tilannekuvaa palomestarille 54 Kympessä vahti vaihtuu K U V A : E S A A A LT O
webinaari • Sprinkleri ja vesisumulait teiston hoitajakurssi 25.11. Somevaikut tajat Lotta ja pappa käyvät läpi kodin tur vallisuuden tarkastuslistaa. Kotka • Kaikki paloturv.laitteiden ja väestönsuojan hoitajan kurs sit SPEKin verkkosivuilta. • Palontutkinnan opintopäivät 23.11. Teams PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Asiantuntijakoulutus 14.12. Lappeenranta • Paloilmoittimen hoitajakurssi 30.11. Päivä Paloase malla tapatumilla. Tärkeintä on, että huolehditaan jokaisen koti paloturvalliseksi. Heikentyneellä toimintakyvyllä on arvioitu olleen vaikutusta 35 tilan teessa ja rakennuspalois sa vain 12,5 prosentilla oli ollut toimiva palovaroitin. vaar. Kuopio • Joht. Somesta tuttu Jennifer Erica ja mummo tuovat kampan jan turvallisuusviestintään ruotsin kielen en tistä vahvemmin mukaan. aineiden onnetto muuksissa 30.11. Jyväskylä • Suorituskykyhankkeen webi naari: Valtakunnalliset gapit ja ennustemallit 3.12. Paloturvallisuusviikon kampanja haas taa kaikki pelastustoimessa mukaan kam panjaan. Viime vuodesta tuttua virtuaalis ta paloasemaa on päivitetty ja se on avoin na 20.11.–3.12. paloasemat ympäri Suomen PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Sop.palokuntien Tunti turvaa verkkoluento 10.11. Pidetään #PaloHallussa!. Tätä kirjoittaessa ko ronatilanne näyttää siltä, että yli 300 pa loasemaa eri puolilla Suomea pitää oven sa avoinna. Teams • Metsäpalohankkeiden RoadShow 10.11. Naisten osuus on nousussa. Vuoden 2021 Paloturvallisuusviikko käynnistyy virallisesti 27.11. Oulu • Muutosjohtamisen verkko luentosarja 10.11. Tietenkin on mahdollista tai suorastaan suositeltavaa laatia omia sisältöjä, jotka puhuttelevat oman toimintaalueen ihmisiä. Tiedot perustuvat pelastuslaitosten palontutkintaan) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokuntanuorten keskus telufoorumi 18.11. webinaari: Mittarit ja tunnusluvut 12.11. Paloturvallisuusviikon viestiä tuo me diassa esiin tänäkin vuonna joukko tuttu ja kasvoja. Palovaroitinpäivän puitteissa tuodaan esiin sellaista mahdollisuutta, että taloyhtiöt voivat ottaa entistä enemmän roolia asun tojen palovaroittimien toimivuudesta. Mikä tahansa organisaatio suu rimmasta pelastuslaitoksesta pippurisim paan palokuntaan voi hulmuttaa paloturval lisuuden lippua jakamalla kampanjan mate riaaleja sähköisissä viestintäkanavissa. Teams • Suor.kykyhank. 6 Pelastustieto 8/2021 TAPAHTUMA Paloturvallisuuden lippu hulmuamaan AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 49 palokuolemaa vuonna 2020. Jalkapalloilija Joel Pohjanpalo ja Huuhkajien huoltaja Gunnar Yliharju tree naavat tulipalosta poistumista. Paloturvallisuusviikko on koko pelas tustoimen yhteinen kampanja, ja siihen osallistuminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Teams • Päivä paloasemalla tapah tuma 27.11. Kuopio SPEK www.spek.fi • 72 tuntia kouluttajakoulutus 18.11. Pa lometritietovisa on päivitetty visuaalisem maksi. Materiaalit löytyvät osoitteesta paloturvallisuusviikko.fi/materiaalit. (Lähde: Pelastusopisto
8/2021 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Treeniä omissa konteissa K U V A : K A R IN A IS T E N V P K ” Pelastusalalla on ilmen nyt laajamittaista sek suaalista häirintää ja ahdistelua. Hälytysosaston lisäksi palokunnalla on nais, nuoriso ja veteraaniosastot. Viime toukokuussa 125 vuotta täyttänyt Karinaisten VPK on edelleen virkeä. 1. ”Treenaamme siellä kolmesta neljään kertaa vuodessa lämmintä savusukellus ta, ja siellä pystytään harjoittelemaan myös paljon muuta.” Palokunnalla on ollut omat kontit noin 20 vuotta. ”Haluan kiittää pelastuslaitosta äärettö män hyvästä yhteistyöstä. Tarkoitus on, että savusukeltajia pys tytään kuljettamaan vähän pidemmällekin, missä heitä tarvitaankaan.” Rantalan mukaan yhteistyö Varsinais Suomen pelastuslaitoksen kanssa toimii hy vin. Harjoitukset ovat joka toinen viikko, ja li säksi VPK:lla on oma harjoitusalue, jossa on kolme savusukelluskonttia. Karinaisten VPK toimii ensilähdön palo kuntana VarsinaisSuomen pelastuslaitok sen alueella. ” Mietin, mitä voimme teh dä. Vuokraamme niitä ja pidämme harjoi tuksia. 3. Keskisuuriin meitä tulee tukemaan yksi vakinainen yksikkö”, kertoo palokunnan päällikkö Ilkka Rantala. Rantala kertoo, että tehtäviä kertyy vuosittain 100– 140. Meidän tekojen kautta myös organisaatiot muuttuvat. Lisäksi VarsinaisSuomen pelastuslaitos aikoo tänä vuonna sijoittaa palokunnan ase malle kärkiyksikön. ”Kontit on tarkoitettu kaikille käytettä väksi. Viime toukokuussa 125 vuotta täyttänyt palokunta on edelleen hyvin virkeä. Alkaa rakenta maan sellaista maailmaa, jo hon ei kuulu häirintä, syrjintä eikä ra sismi. Meillä ollaan tyy tyväisiä.”. Onneksi meillä ihmisillä mahdollisuus kasvaa ja oppia. ” Olen varmasti itsekin syyllistynyt machokult tuurin pönkittämiseen ja sano nut joskus asioita, joita en enää sanoisi. Markus Aarto, Twitter, 27.10. Hälytys osastossa jäseniä on noin 35, heistä aktii visia noin 15. Ne uusittiin kolme vuotta sitten ja lai tettiin kuntoon talkootyönä. Havahtua siihen, että ongelmaa on. Toivon vain, että en ole loukannut ketään. Tärkeää, että pelastusalan ylin johto ja järjestöt ottavat asian erittäin vakavasti ja sitoutuvat nopeasti etsimään keinoja tähän puuttu miseksi. Tomi Timonen, Twitter 27.10. Se pitää näkyä joka päivä. ” Johtajan tehtävä on tun tea joukkonsa ja kertoa selkokielellä, että sopimaton käyttäytyminen yhteisössä on yksiselitteisesti tuomittavaa! Kaikkien alalla työskentelevien yhteisenä tehtävänä taas on muuttaa kulttuuri pysyvästi ja tehdä yhteisöstä kaikille turvalli nen ja hyvinvoiva. ”Hoidamme yksin kaikki niin sanotut pie net onnettomuudet. Alueella on kiinnostusta, ja tänäkin vuonna on tulossa kaksi palokuntaa tree naamaan”, Rantala kertoo. Käydä läpi kaikki tapahtunut, vaikka se oli sikin vaikeaa. Maria Ohisalo, Twitter 27.10. 2. Savusukelluskelpoisia henki löitä on 11. ”Se on nopean ensiavun viemistä kohtee seen. Tämä on järkyttävää. Tehtäviä kertyy vuosittain 100–140. Susanna Sankala, Twitter 27.10
3 ”Ammatin kiinnos tavuutta heikentää myös se, että Pelastus opistossa pelastajantut kinto ei anna tällä het kellä suoraa kelpoisuutta pelastajan virkaan. Sitä voisi verrata revontuliin.” Palomies Pasi Sillanpää keksinnöstään, joka vähentää takkatulien pienhiukkasia, Iltalehti 20.10. Ahdistelua asemalla repor taasi, Yle 27.10. Päällimmäisinä uudet haasteet ja niissä onnistu minen – CTIF 2001 vaki tuisen työurani alussa ja viimeisimpänä UATPkier tue Uudellamaalla. Yritän opetella olemaan jouten, mutta epäilen sen olevan haasteellista. Minulle on jo nyt tarjottu useitakin tehtäviä ja pro jekteja. 8 Pelastustieto 8/2021 INSTAGRAM liedon_vpk_asema_vs61 Tänään nuorisoosaston viikkoharjoituksissa aiheena oli ensiapu ja välineistön käytön harjoittelua. #liedonvpk #nuorisoosasto #viik koharjoitukset #ensiapu #varhaisnuoret #palokunta #sopimuspa lokunta #asemavs61 AJASSA MITÄ KUULUU. Eniten jään kaipaamaan ystäviä, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Palomiehet puhuvat ’tulikukosta’, joka näkyy, kun palo kaasut saavat ilmaa ja palavat kauniisti rauhal lisesti. 1 Myös miehen muotti alalla on niin ahdas, että se ahdis taa jopa osaa miehistä. Mökillä olen viettänyt paljon enemmän aikaa kuin aktiivisessa työelä mässä ollessani. POIMINNAT P Ä IV I K E T T U N E N. Tosin taidan olla enemmänkin etupen kin kuin täkin ukkoja. Jatkan myös yli 45 vuotta kestänyttä toimin taa espoolaisen Leppä vaaran VPK:n hälytys osastossa. Eläkesuunnitelmasi. K U V A : V E E R A LE IN IÖ Aukka reserviin Aulis ”Aukka” Partanen aloitti Uudenmaan Pelas tusliiton päätoimisena koulutuspäällikkönä 2001 pitkän pankkiuran ja tur vallisuusalan yrittäjyyden jälkeen. Mitä uralta mielessä. Eläkepäivät koit tavat marraskuussa. Tut kinnosta puuttuu ensi hoidon edellyttämä kou lutustaso.” Opiskelija Eero Klaavo pohtii pelastusalan houkuttelevuutta, Savon Sanomat 27.10. Haastateltavien kuvai lema machokulttuuri johtaa esimerkiksi sii hen, että jopa virkaavun pyytämistä voidaan pitää heikkoutena. Koulutus ja kon sultointitehtäviä teen var masti jatkossakin. 2 ”Pienhiukkasmää rien vähenemisen lisäksi palotapahtuma on kaunis
Vuosina 2018 ja 2019 joulukuussa kynttilästä syt tyneiden tulipalojen määrä väheni marraskuun tasolle, mutta vuonna 2020 niitä oli taas kolmasosa koko vuoden paloista. Ideat kampanjoihin nousevat yleensä palotilastoista tai vaikkapa lainsäädännöstä, kuten palovaroitinvaatimusten muutoksesta. Näyttää siltä, että on aika muistuttaa ihmisiä toimivien palovaroittimien tärkeydestä. Jos jauhesammutin olisi tutumpi kansalai sille, valtava määrä rakennuspaloja voitaisiin jopa estää, tai ainakin hidastaa palojen etene mistä, hän uskoo. 8/2021 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mistä ideat tv-kampanjoihin. Tärkeimpänä komission tee mana Saastamoinen näkee ISO 17840 standardin eli tuttaval lisemmin käyttövoimatarrojen täytäntöönpanon komission jo kaisessa maassa.. Saastamoinen näkee roolin sa ja komissionsa olevan haas teiden edessä. Miksipä ei, jos on varaa tuot taa materiaali laadukkaasti. Asia ei ollut itsestään selvyys ja tehtävä ei ole helppo. Pelas tusalan havaintojen mukaan vain alle puo lessa kodeista on toimivat palovaroittimet. Millaisia ne ovat, ja mistä ideat tulevat. TVspoteissa on ollut esillä kampanjan kunkin vuoden teema, muun muassa lieden käyttö ja alkoholin käytön vai kutus paloturvallisuuteen. Täytettävät saappaat ovat myös isot”, Saastamoinen sanoo CTIF:n verkkosivuilla. AJASSA TILASTO Mikko Saastamoinen CTIF-komission puheenjohtajaksi Kynttilästä alkavat tulipalot lisään tyvät edelleen. Saastamoi nen seuraa tehtävässä Tom Van Esbroeckia, joka johti komis siota usean vuoden ajan. (LÄHDE: ESA KOKKI, SISÄMINISTERIÖ. Mitä aihetta pitäisi rummuttaa enemmän. Miltä tämä kuulostaa, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) turvallisuusviestinnän asiantuntija Juha Hassila. Kaisu Puranen 50 100 150 200 250 300 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kynttilästä aiheutuneet palot lisääntyvät edelleen Tehtävät kuukausittain vuosina 2011–2020 Etelä-Karjalan pelastuslaitok sen vuoromestari Mikko Saastamoinen on valittu CTIF:n Ajoneuvopelastaminen ja uudet teknologiat komission puheenjohtajaksi. ”Vastuu alkoi saman tien pai naa hartioita, kun valinnasta tu li tieto. Hankkeeseen on siis syytä varata myös mark kinointibudjettia. Tämänhetkinen teema, läheisten palo turvallisuudesta huolehtiminen, perustuu väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Alkusammutusvalmiuksia olisi kuitenkin tärkeää parantaa. Joka vuosi Suomessa on paljon tulipaloja, joissa alku sammutusta ei edes yritetty, vaikka kalustoa olisi ollut saatavilla. Paloturvallisuusviikko näkyy TV:ssä marras– joulukuun vaihteessa. Tärkeää on viestiä sekä ihmisten omasta vas tuusta että kannustaa taloyhtiöitä huolehti maan kotien palovaroittimien toimintakun nosta. Jos videospottia vielä täydentää someystävällisellä, syventävällä jatkokurssilla, niin Suomen kansan tur vallisuuspääoma saattaisi jälleen parantua. Pelastusalalla tv-kampanjoita tuottaa lähinnä SPEK. Kampanjat mietitään kolmikan nassa, johon kuuluu SPEKin vies tintä, kampanjan ohjausryhmä ja mainostoimisto. TIEDOT ON KOOTTU ONNETTOMUUSTILASTO PRONTOSTA) Kynttilästä alkavat tulipalot lisääntyvät pimeän aikana Pelastustiedon lukija kaipaa tietoiskua televisioon jauhesammuttimen käytöstä
syys kuuta. Korkealta pelastamisen ryhmä harjoitteli 110 metrin korkeudessa 29. Kuva: DPA/Lehtikuva.. PELASTUSALAN MAAILMA 50°29’4 P 8°40’4 I Palomies selvittää turvaköyttä Winxtornin katolla Frankfurtissa, Saksassa. Työturvallisuudesta pitää tarkoin huolehtia vaa tivissa korkealta pelastamisen tehtävissä. Siksi har joitteleminenkin on tärkeää
AJASSA L ounais-Suomen aluehallintovirasto tutki asiassa keväällä 2021 tehdyn ilmoituksen. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa sitä, että pelastustoimintaan osallistuvien tulee täyttää pelastuslaissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset”, sanoo johtaja Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirastosta. ”Erityisten kelpoisuusehtojen asettaminen pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden osalta on perusteltu pelastuslakia koskevassa hallituksen esitykSatakunnan pelastuslaitoksessa opiskelijat eivät enää toimi määräaikaisissa tehtävissä. 12 Pelastustieto 8/2021 Kelpoisuusvaatimuksista huomautus Satakuntaan Lounais-Suomen aluehallintovirasto antoi huomautuksen Satakunnan pelastuslaitokselle asiassa, joka koski palopäällystöopiskelijan nimittämistä määräaikaiseen apulaispalomestarin virkaan. ”Tämä ei ole oikein selkeä asia pelastuslaitoksissa. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Satakunnan pelastuslaitos Kelpoisuusvaatimus perustuu pelastuslakiin. Pelastustoimintaan osallistuvien eri tyisistä kelpoisuusvaatimuksista on säädetty pelastuslaissa, jonka mukaan päätoimisen miehistön, alipäällystön ja päällystön kelpoisuutena on virkaa tai tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto. Tiettävästi ilmoitus tuli kohteena olleelta pelastuslaitokselta. Kuvan henkilö ei liity tähän tapaukseen.
Niin on välillä päätoimisiinkin virkoihin. Ensimmäinen ohjeistus opiskelijoiden käytöstä tehtiin vuonna 2009. Edelleen he voivat osallistua harjoittelijana tehtävälle varsinaisen viranhaltijan kanssa.” Ekbergiä arveluttaa huomautuksen perusteet, jos samaa noudatetaan pelastajaoppilaisiin. ”Laissa kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta on erikseen säädetty tapaukset, joissa erityisistä kelpoisuusvaatimuksista voidaan poiketa. ”Olemme toimineet pitkään näin. 8/2021 Pelastustieto 13 Aluehallintoviraston antama huomautus yllätti. Tällaisissa tilanteissa esimerkiksi palopäällystöopiskelija voi tulla nimitetyksi määräaikaiseen virkasuhteeseen ja henkilö voi osallistua virkatehtävissään pelastustoimintaan. ”Olemme halunneet sitouttaa tällä tavalla opiskelijoita Satakunnan pelastuslaitokseen ja antaa käytännön työkokemusta. HUOMAUTUS YLLÄTTI Satakunnan pelastuslaitoksella aluehallintoviraston antama huomautus yllätti. Tästä syystä määräaikaiseen virkaan nimitettäessä hyvän hallinnon ja oikeusturvan takeet eivät olleet toteutuneet”, Ilkka Horelli toteaa. Myös monilla laitoksilla on toimittu samalla tavalla”, hallintopäällikkö Petri Ekberg sanoo. Erityisistä kelpoisuusvaatimuksista voidaan hänen mukaansa kuitenkin poiketa tilanteissa, joissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia täyttäviä hakijoita ei ole saatavilla ja tehtävän katsotaan olevan välttämätön hoidettavaksi. Heidän työtään ei olekaan ikinä moitittu, eikä tässäkään tapauksessa.” Ekberg sanoo, että määräaikaisiin tehtäviin on ollut vaikea saada työntekijöitä. Jos pätevyyden omaavia henkilöitä ei ole saatavilla, voidaan opiskelija nimittää määräaikaiseen työsuhteeseen. Hän uskoo, että jatkossa myös määräaikaisiin tehtäviin saadaan paremmin päteviä hakijoita, kun päivystysrinkiä on pienennetty eikä henkilötarve ole enää niin suuri. AJASSA sessä, koska henkilöstö työskentelee tehtävissä, joissa työntekijöiden oma, autettavien ja yhteiskunnan turvallisuus edellyttää määrätyn tasoista ammattitaitoa”, Horelli toteaa. Sama lainsäädäntö koskee myös miehistöä. Niin voidaan tehdä, jos siitä on erikseen säädetty tai jos kunta tai hyvinvointialue erityisestä syystä yksittäistapauksessa toisin päättää.” VAIN MÄÄRÄAIKAISUUKSIIN Mikäli kelpoisuusvaatimuksista poiketaan, voidaan henkilö ottaa vain määräaikaiseen virkasuhteeseen. ”Käytännössä tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteissa, joissa erityisen kelpoisuuden omaavia henkilöitä ei ole työvoimapulan takia saatavilla ja tehtävä on välttämätön hoidettavaksi. ”Pelastustoimessa ei ole tästä erikseen säädetty, jolloin pelastustoimintaan osallistuvan miehistön, alipäällystön tai päällystön osalta virkaan tai tehtävään voidaan ottaa erityisistä kelpoisuusvaatimuksista poiketen vain, mikäli erityisestä syystä yksittäistapauksissa näin päätetään”, Horelli sanoo. ”Ensi kesän sijaisia rekrytoitaessa on selkeästi perusteltava sijaistyövoiman tarve niin, ettei heitä ole saatavissa ilman opiskelijoita palkkaamalla.” Satakunnan pelastuslaitoksella ei ole aikaisemmin perusteltu opiskelijapalomestarin palkkaamista työvoiman vaikealla saatavuudella, jonka perusteella aluehallintovirasto olisi hyväksynyt palkkaamisen. Lisäksi tulee huomioida, että henkilöä, jolla ei ole pelastuslaissa säädettyä erityistä kelpoisuutta ei voida ottaa pelastustoimintaan osallistumista sisältävään toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen.” TARVITAAN HARKINTAA Erityisistä kelpoisuusvaatimuksista poikkeaminen edellyttää Horellin mukaan aina erityistä harkintaa ja päätöksessä erityisten syiden esittämistä. Ilman tutkintoa ja erivapautta ei voida nimittää toistaiseksi voimassaolevaan pelastajan virkasuhteeseen. ”Olemme määritelleet niin, että opiskelijalla pitää olla suoritettuna operatiivisen johtamisen opinnot ja oltava riittävä perehtyneisyys alaan, jotta hänet on voitu määräaikaiseen tehtävään ottaa.” ”Nyt muutimme ohjeistusta niin, että opiskelijat eivät voi enää osallistua itsenäisesti pelastustoiminnan johtamiseen. Aluehallintovirastot julkaisevat verkkosivuillaan (www.avi.fi/paatoslyhennelmat) päätöslyhennelmiä laillisuusvalvontaa koskevissa asioissa.. ”Aluehallintovirasto päätyi antamaan ratkaisussaan huomautuksen Satakunnan pelastuslaitokselle, sillä arviossaan aluehallintovirasto katsoi, ettei pelastuslaitos ollut apulaispalomestarin virkaa täyttäessään perustellut riittävällä tarkkuudella poikkeamista erityisistä kelpoisuusehdoista, eikä tuonut esille poikkeamisen välttämättömyyttä
14 Pelastustieto 8/2021 14 Pelastustieto 8/2021
8/2021 Pelastustieto 15 PELASTUSTOIMI Pelastustoimi 2.0 Suorituskykyhanke tarkentaa pelastustoimen toimintaperiaatteita. Silloin lähdetään liikkeelle siitä, mitkä ovat perusteet mihinkin toimintaan pelastustoimen eri osa-alueilla.. Jatkossa toiminta on valtakunnallisesti yhtenäisempää, ja johtaminen perustuu olemassaolevaan tietoon. Hankkeen perimmäinen tavoite on yhdenmukaistaa pelastustoimen käytäntöjä ja toimintatapoja. Abs traktit sanat kuten suorituskyky, suunnitteluperusteet tai toimintamallit eivät itsessään kerro paljoakaan. Asiaa on silti ehkä ollut vaikea hahmottaa. Hanke on näkynyt säännöllisesti pelastusalan sosiaalisessa mediassa ja uutisissa. Sitä pelastusalalle lupaa pelastustoimen suorituskykyhanke, viralliselta nimeltään Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvitus: Petri Vanhanen K U V A T : P E LA S T U S T IE D O N A R K IS T O V altava muutos tapaan, jolla toimintaa suunnitellaan ja perustellaan
Tämä tarkoittaa myös eri tietojen laajempaa yhdistämistä.” ”Tällä hetkellä yhdellä asialla voi olla eri merkitys eri pelastuslaitoksissa. Hän korostaa tiedolla johtamisen merkitystä. ”Tarvitsemme järjestelmän, jonka avulla kykenemme paremmin arvioimaan, seuraamaan ja ennakoimaan toimintaamme eri tasoilla. Mankkinen sanoo, että nykyinen tietopohja Pronto on hyvä ja kansainvälisestikin arvostettu järjestelmä, mutta se on tullut jo vähitellen tiensä päähän. Nyt näin ei ole. ”Valtakunnallisella tasolla hanke tuottaa perusteet pelastustoimen tekemiselle ja resursseille. Kun meillä on tietoperusta, toiminnan johToiminta on pohjattava tietoon.. Kun meillä on perusteet, joilla pystymme osoittamaan syyja seuraussuhteet, alan rahoitusneuvottelutkin saavat uudenlaisen perustan”, Mankkinen sanoo. 16 Pelastustieto 8/2021 PELASTUSTOIMI ”Tavoite on, että toimintaympäristön vaatimukset johdettaisiin samalla, yhdenmukaisella tavalla suorituskykyvaatimuksiksi ja tarvittaviksi kyvykkyyksiksi”, selvittää hankkeen vetäjä Teija Mankkinen. Vuoden 2021 loppuun kestävässä hankkeessa on kymmenen työpakettia, joista jokainen pureutuu pelastustoimen eri osa-alueisiin, kuten tietoperustaan, pelastustoimintaan tai onnettomuuksien ehkäisyyn. Hankkeessa siis tavoitellaan sitä, että pelastustoimen tuottamat palvelut olisivat samanlaisilla alueilla samankaltaisia, ja että pelastustoimella olisi kyky toimia valtakunnallisesti yhdessä. ”Onnistuakseen nyt ja tulevaisuudessa pelastustoimen on pohjattava toimintansa suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen tietoon.” TIETOPERUSTA EHDOTON EDELLYTYS Tiedolla johtamista varten tarvitaan tietoperusta, ja sekin päivitetään hankkeessa
”Ajatuksena on, että kansalainen saisi suurin piirtein samanlaista palvelua samantyyppisessä toimintaympäristössä eri puolilla maata”, sanoo sisäministeriön erityisasiantuntija Olli Ryhänen. ”Ajattelen, että ihmisestä tulee oman työnsä omistaja. Yhtenäiset toimintamallit olisivat erittäin tärkeitä myös suuronnettomuustilanteissa, joissa täytyy tehdä yhteistyötä useamman pelastuslaitoksen voimin. ”Meillä ei ole olemassa erillistä pelastustoiminnan valtakunnallista suorityöaikaa hukkaan verrattuna siihen, että meillä olisi keskitetysti jokin raami esimerkiksi ylläpitokoulutukseen liittyvästä sisällöstä tai vastaavasta.” Ryhänen korostaa, että hankkeessa ei neuvota pelastuslaitoksia, kuinka niiden pitäisi rakentaa palvelutuotantonsa. Mutta entä sitten, kun meidän pitäisi kyetä toimimaan isommassa tilanteessa yhdessä?” ENNUSTAMINEN TARKENTUU Suorituskykyhankkeessa uudistetaan myös pelastustoimen riskimallit ja onnettomuusennusteet. 8/2021 Pelastustieto 17 PELASTUSTOIMI Meillä ei ole valtakunnallista suorituskykyä. ”Jos jokainen laitos suunnittelee toimintaohjeet ja -mallit itsenäisesti, meillä menee hirvittävästi henkilöresurssia ja. Paketin keskeisin tavoite on saada yhtenäiset toimintaja määrittelymallit pelastustoiminnan suorituskykyvaatimuksiin ja palvelutasoon eri puolilla Suomea. Sisäministeriön erityisasiantuntija, työpaketti 2:n vetäjä Esa Kokki kertoo, että nyt käytössä olevaa riskiluokituksen määrittelevää regressiomallia päivitetään ja kehitetään eteenpäin. Tällainen tietoperusta on myös ehdoton edellytys, kun hyvinvointialueet vertaavat keskenään palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta.” Pelastuslaitoksella työskentelevän palomiehen työhön hanke tuo lisää kokonaisnäkemystä. ”Yksittäiselle pelastajalle pystytään kertomaan tarkemmin se, mitä häneltä odotetaan: mitkä ovat työn osaamisvaatimukset ja muut työhön vaikuttavat vaatimukset, joita hänen täytyy täyttää.” Mankkinen uskoo, että kun työntekijöille kyetään kertomaan täsmällisemmin, mistä työssä on kysymys, myös työhyvinvointi ja työn kokonaisymmärrys lisääntyvät. ”Jos ajattelemme vaikka tieliikenneonnettomuutta tai rakennuspaloa, kyllähän se tehtävä ja sen edellyttämät suorituskykyvaatimukset ovat kutakuinkin samanlaisia riippumatta siitä, tapahtuuko onnettomuus Espoossa vai Kuusamossa.” Alueen pelastuslaitos määrittelee itse, millaisilla resursseilla ja ratkaisuilla se toteuttaa kyseisen suorituskykyvaatimuksen. ”Kukaan ei oikeastaan seuraa aktiivisesti koko valtakunnan valmiuden tilaa, tai ole ajan tasalla siitä, millainen on valtakunnallinen pelastustoiminnan suorituskyky.” SATA YLEISINTÄ TEHTÄVÄÄ Ryhänen sanoo, että pelastuslaitosten toiminta alkaa olla tehotonta, mikäli toimintamallit, kalusto, osaaminen, suojavarusteet ja vastaavat poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Työpaketissa määritellään suorituskykyvaatimukset tehtävittäin. Valtakunnallinen suorituskykymme muodostuu paikallisista pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien yksiköistä ja resursseista.” Ryhäsen mukaan tällä hetkellä valtakunnallinen suorituskyky ei ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla. Nykytilanteessa pelastuslaitoksissa keskitytään pitkälti omalla alueella tapahtuviin onnettomuuksiin ja valmiuteen. Tällä hetkellä pelastuslaitosten tekemät palvelutasopäätökset ja riskianalyysit ovat keskenään erilaisia, ja kansalaisten saaman palvelun sisältökin voi riippua maantieteellisestä sijainnista. Ryhänen toivoo, että sisäministeriöstä löytyisi jatkossa resursseja myös työpaketin jalkautukseen. Jokainen on varmasti pärjännyt vähintään kohtuullisesti omalla alueellaan. Siinä ei vain käsketä laittamaan palikkaa paikalleen, vaan perustellaan, miksi.” MISSÄ VALTAKUNNALLINEN SUORITUSKYKY. Konkreettisesti suorituskykyhankkeen mukanaan tuomat asiat näkyvät muun muassa työpaketissa 6, jossa käsitellään pelastustoiminnan suorituskykyä suhteessa suorituskykyvaatimuksiin. Ryhäsen mukaan suorituskykyvaatimukset on määritelty noin sataan yleisimpään, kohderiippumattomimpaan tehtävään ja tunnistettuun kyvykkyyteen. taminen, suunnittelu, kehittäminen ja ohjaus ovat ihan eri luokkaa. ”Ajattelen, että meillä voisi olla jokin suorituskykyvaatimusohje, tai pelastuslaitokset määrittelisivät alueelleen suorituskykyvaatimukset, joita esimerkiksi Aluehallintovirasto ryhtyisi arvioimaan.” ”Tämä on ainoa tapa, jolla saamme varmistettua valtakunnallisen suorituskyvyn. ”Olen tarkastellut, ovatko nykyiset riskimallien muuttujat edelleen parhaita mahdollisia, vai onko löydettävissä vaihtuskykyä, kuten esimerkiksi monessa valtiossa on valtion pelastusjoukkoja
Mitä työpakettisi tuo pelastustoimeen. Erityisasiantuntija Joel Kauppinen Työpaketti 5: Pelastustoimen harvaan asuttujen alueiden palvelutuotannon uudet ratkaisut Tietoa harvaan asuttujen alueiden ja maa seudun erityispiirteistä ja pelastustoimen järjestämisestä. Hän arvioi, että riskianalyysin tekeminen on pelastustoimen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta välttämätön työkalu. Riskejä pystytään ennustamaan aikaisempaa monipuolisemmin, ja resursseja voidaan kohdentaa tehokkaammin sinne, missä tehtäviä tapahtuu. Työn aikana rakennettiin ennakoiva katsaus pelastustoimen ja siviili valmiuden toimintaympäristön muutosilmi öistä, joita analysoitiin eri teemaalueiden kautta. ”Vuoden 2010 malli ennustaa hyvin rakennuspaloja, mutta pelastustoimen palvelut kattavat muutakin. Erityisasiantuntija Pauliina Kopra Työpaketti 4: Selvitys pelastustoimen asiakastarpeista ja pelastustoimen asiakas ymmärryksen rakentaminen Kehitysehdotuksia pelastustoimen asiakas lähtöisen toimintakulttuurin kehittämiseen ja asiakasymmärryksen syventämiseksi. Tavoite on saada ennustettua paremmin muitakin onnettomuuksia. Asiakas lähtöinen ajatus lähtee siitä, että selvitetään ja pohditaan keitä varten ja kenen kanssa palvelua tuotamme, ja mitä lisäarvoa tämä toiminta tuo yhteiskunnalle ja asiakkaille. Syksyn mittaan muilta työpaketeilta aletaan saada syötteitä tietoperustan täydentämiseksi. Tavoite on muodostaa onnettomuuksille dynaaminen ennustemalli, joka huomioisi eri onnettomuustyypit, todennäköisyydet ja seuraukset sekä aikaan ja paikkatietoon perustuvat vaihtelut. ”Sen myötä saamme kokonaiskuvan tietotarpeista sekä yhtenäisen pohjan. Kehi tys ja kokeiluideoita erityisesti harvaaluei den pelastustoimen ja palokuntatoiminnan parantamiseksi. ”Resurssit vähenevät, joten ne pitää sijoittaa järkevästi.” TIEDOT SAMAAN JÄRJESTELMÄÄN Työpaketissa 3, eli tietoperustan päivittämisessä ja uudistamisessa on meneillään tärkeä vaihe. Etelälahti on tarkastellut pelastustoimen tietopohjaa, pelastustoimen eri mittaristoja ja indikaattoriaineistoja sekä yleisesti suorituskyvyn mittaamisessa käytettyjä tietoja. 18 Pelastustieto 8/2021 PELASTUSTOIMI Erikoistutkija Aliisa Puustinen Työpaketti 1: Kansallisen toimintaympäristö analyysiprosessin kehittäminen ja toiminta ympäristöanalyysin tuottaminen Tuotimme alkuvuoden 2020 aikana pelas tustoimen ja siviilivalmiuden toimintaympä ristön senhetkisen tilannekuvan sekä ehdo tuksen reaaliaikaisen analyysitoiminnan toimintamalliksi. Tarvitsemme laajempaa asiakasymmär rystä yhdenvertaisten, vaikuttavien ja oikein kohdennettujen palveluiden suunnittelun, ohjaamisen ja johtamisen tueksi. Yhteinen tietoperusta on työpaketin tavoite ainakin suorituskykyvaatimusten suhteen. GALLUP toehtoisia muuttujia selittämään riskitasoa ja -luokitusta”, Kokki kertoo. Siinä hyödynnetään maastotietokantaa ja tilastokeskuksen laajempaa aineistoa.” Kun työpaketti valmistuu, riskiluokituksen määrittely paranee. Saamme heiltä tietotarpeita mittaamiseen, tehtäviin ja kyvykkyyksiin liittyen”, sisäministeriön erityisasiantuntija Tiina Etelälahti kertoo. Etelälahti kerää kaikkien työpakettien tietotarpeista yhden kokonaisuuden. ”Muut työpaketit ovat saamassa omia tehtävien ja kyvykkyyksien kuvauksiaan valmiiksi. Muut työpaketit ovat voineet omassa toiminnassaan tarpeen mukaan hyödyntää tätä materiaalia. Samalla esiin tulee kehittämistarpeita, kuten tulevaisuudessa tiedon laadun parantaminen: tiedetään mistä tieto tulee, ja miten se kulkeutuu esimerkiksi mitattavaksi tai tietojärjestelmiin.” Etelälahden mukaan myös vertailukelpoisuuteen eri alueiden välillä pitää. ”Se parantaa suunnittelua ja ennakoitavuutta”, Kokki sanoo. Paikkatietoanalyyseihin perustuvaa tietoa pelastustoimesta
”Esimerkiksi saatuja taloustietoja on käytetty koko ajan hyödyksi järjestämislain valmistelun yhteydessä”, hankkeen vetäjä Teija Mankkinen sanoo. Erityisasiantuntija Jaana Määttälä Pelastuspäällikkö Esko Hätinen Työpaketti 9: Talous, henkilöstö ja kustannuslaskenta Tuotamme tutkittua tietoa pelastustoimen taloudesta, kustannuksista ja henkilöstöstä. Työpaketti on mallintanut pelastustoimen henkilöstö resurssien ja rahoituksen tarvetta vuoteen 2030 asti. ”Nämä asiat pitää yhdistää, jotta ne olisivat helposti nähtävissä samasta järjestelmästä.” ALUEELLISIA HANKKEITA HYÖDYNNETTY Joulukuussa päättyvän hankkeen jalkauttamista on pohdittu etupainotteisesti, ja mishankkeissa jo kerätty tieto on nivoutunut osaksi työpaketteja. kiinnittää huomiota, ja parantaa mahdollisuuksien mukaan tiedon automatisointia. Mankkinen painottaa, että pelastuslaitoksissa on tehty erilaisissa hankkeissa hyvää työtä tähänkin asti. Nyt rakennamme yhdenmukaisen tavan.” Parhaimmillaan hankkeessa syntyy ikään kuin pelastustoimen päivitetty versio. Toteu tamme suorituskykyvaatimusten poh jalta nykytilanselvityksen, jonka avulla pyri tään tunnistamaan kehitystarpeita. Erityisasiantuntija Milla Tuominen Työpaketti 8: Varautuminen ja väestönsuojelu Määrittelemme väestönsuojelulle strategi sen tason suorituskykyvaatimuksia. Väes tönsuojelun nykytilaa arvioidaan suhteessa suorituskykyvaatimuksiin, ja niiden kautta arvioidaan kehitystarpeita. Suorituskykyhanke on osa tätä jatkumoa. Tuotamme tietopohjaa, johon hyvinvointialueen pelastustoimen tulevaan kehitystä voidaan jatkossa verrata. ”Tämä ei missään tapauksessa mene niin, että nyt kaikki muuttuu, koska ennen ei ole tehty mitään. 8/2021 Pelastustieto 19 PELASTUSTOIMI Erityisasiantuntija Sini Erholtz Työpaketti 7: Onnettomuuksien ehkäisyn suorituskyky suhteessa suorituskykyvaatimuksiin Määrittelemme onnettomuuksien ehkäisy työlle suorituskykyvaatimukset, jotka toi mivat samalla kokonaisarkkitehtuurisena kuvauksena siitä mitä OEtyö on. Työpaketissa on toteutettu nykytilan talous ja henkilöstöanalyysi (v. Pelastustoimessa tietoa kertyy paljon eri järjestelmiin. Tieto pitää tulevaisuudessa yhdistää ja jäsennellä tiedolla johtamisen elementeiksi. ”Me olemme puhuneet pelastustoimi 2.0:sta.” Resurssit pitää sijoittaa järkevästi. Meillä on ollut erilaisia tapoja tehdä asioita. Olen myös tuot tanut tietoa alueellisen varautumisen yhteis työstä ja pelastuslaitosten roolista siinä, mitä voidaan hyödyntää esimerkiksi tule vien hyvinvointialueiden toiminnan suunnit telussa. Pelastuslaitosten vetämiä alueellisia hankkeita on myös hyödynnetty suorituskykyhankkeessa ja päinvastoin. Olemme myös tuottaneet lisää asiakasymmärrystie toa kahden valtakunnallisen kyselyn avulla. 2019) ja tilanteen vertailu vuoden 2010 Pelastustoimen tilin päätös hankkeen tilanteeseen. Tietopohja rakentuu konkreettisesta aineistosta ja sisältää muun muassa ajantasaiset tiedot resursseista, tehtävillä tehdyistä toimenpiteistä, yksiköiden aikaleimoista ja tavoittamisviiveistä, sekä tiedon toimintaympäristöstä. työn tuloksia on jo liitetty olemassaoleviin asioihin. Lisäksi erilaisissa tutkimusja kehittä
Yötön yö ei ollut kirkas, vaan synkkä ukkossateen piiskatessa kaupunkia. 8/2021 Pelastustieto 21 HÄLYTYSILMOITUS Salama sytytti kerrostalon Salama kirkasti yöllisen taivaan Savonlinnassa viime juhannuksena. Tekstit: Marko Partanen · Lähtökuva: Vili Väkeväinen 8/2021 Pelastustieto 21. Harvinaisen voimakas positiivinen maasalama iski savonlinnalaiseen kerrostaloon
22 Pelastustieto 8/2021. Kuva: Itä-Savo/Vili Väkeväinen. 22 Pelastustieto 8/2021 Savonlinnan paloaseman pelastusyksikkö, säiliöauto ja nostolava saapuivat kohteeseen vahvuudella 1+3
Toisen silminnäkijän mukaan vaakasalama oli osunut pystysalamaan, joka iski kerrostaloon. ”EMME JÄÄ IHMETTELEMÄÄN” Silventoinen ajoi auton maatasoon ja lähellä olevan kaupan parkkipaikalle. Kolme nuorta, Eerika Pasanen, Sari Veijalainen ja Samu Silventoinen viettivät rauhallista keskikesän juhlaa Silventoisen autolla ajellen. Puoliltaöin he päätyivät keskustassa sijaitsevan liikerakennuksen katolla olevalle parkkipaikalle katselemaan ukonilmaa. Valoa toivat lähinnä salamat, jotka aika ajoin iskivät esiin yön pimeydestä. ”Sieltä näimme lähistöllä olevan auton, jonka varashälytin oli lauennut. ”ISKU TUNTUI PERSUKSISSA” Yhtäkkiä välähdys valaisi pimeän yön lyhyeksi hetkeksi. Päätimme mennä katsomaan, että oliko se vain ukkosen tekosia.” Hätävilkkuja vilkuttavan ja voimakkaasti ääntelevän auton luona nuoret havaitsivat noin sadan metrin päässä olevan kerrostalon, jonka katolta nousi savua. Vettä tuli jo mukavasti ja palomiehet ajattelivat, että kohta pumpataan kellareista vettä. ”En oikeastaan muista, mitä puhelussa puhuttiin. Myös paloaseman ikkunoista tähysteltiin, mistä päin jytinä kantautui. ”Mua ja Eerikaa alkoi pelottamaan ja päätimme ajaa pois katolta”, Veijalainen muistaa. Nuoret aloittivat evakuoinnin mallikkaasti V iime juhannuksena (2021) Savonlinnassa ei vietetty yötöntä yötä. Pasanen soitti samalla hätäkeskukseen. ”EN MUISTA HÄTÄPUHELUA” Silventoinen ajoi lähemmäksi kerrostaloa. Taivas oli sysimusta, vettä satoi ja ukkosti. Salamalle mitattiin tavanomaiseen salamaan verrattuna kym menkertainen voima. ”Oli heti selvää, että emme jää ihmettelemään, vaan menemme selvittämään, mistä savut johtuvat ja ovatko talossa olevat ihmiset nukkumassa”, Silventoinen sanoo. Itse salamaa sääilmiötä seuranneet nuoret eivät nähneet, mutta sitä seurannut pamaus tuntui persuksissa asti, Pasanen kertoo. Nuoret nousivat autosta ja kiiruhtivat kohti ovea. 8/2021 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS En oikein muista, mitä hätäpuhelussa puhuttiin. Oli kiire juosta talolle ja puhua samalla.” Kun hätäpuhelua oli kulunut vajaa minuutti, hätäkeskus korotti vasteen suureksi rakennuspaloksi.
Niiden alla olevat puiset kiinnitysrakenteet ja villat paloivat kytemällä ylimmissä kerroksissa.. Pasanen puhui hätäpuhelua samalla, kun hän koputteli oviin. 24 Pelastustieto 8/2021 HÄLYTYSILMOITUS Ihmiset oli saatava hereille ja ulos. Ajatuksena oli vain, että ihmiset oli saatava hereille ja ulos. Nuoret eivät osaa kuvailla ajatuksiaan evakuoinnin aikana. KATOLTA MUSTAA SAVUA Savonlinnan paloaseman pelastusyksikkö, säiliöauto ja nostolava saapuivat kohteeseen vahvuudella 1+3. K U V A : LE H T IK U V A Rakennuksen seinään, pystysuunnassa olevien ikkunoiden väleihin oli asennettu metallisia koristekasetteja. ”HAKKASIN OVIA JA HUUSIN” Porraskäytävässä oli savun hajua, mutta ei savua, paitsi aivan ylimmässä kerroksessa. ”Koputtelimme useampaan otteeseen kaikki ovet”, hän sanoo. Nuoret pääsivät sisään porraskäytävään. Ulkona eräs asukas kysyi Veijalaiselta, että voiko hän jo palata asuntoonsa. ”Sanoin, että sisään ei mennä enää.” Toinen asukas tiedusteli, että voisiko hän mennä hakemaan asunnostaan lääkkeitä, joille tuntui olevan juuri nyt akuutti tarve. ”Ohjasin hänet ensihoitajien luokse ja kerroin heille tilanteen”, Veijalainen sanoo. Sopimuspalokuntalaisia oli pyydetty juhannuksen varalta valmiuteen, ja he päivystivät omalla asemallaan. Silventoinen arvioi, että heidän huutoihinsa ja koputteluihinsa avautui 10 tai 11 ovea. ”Samu juoksi ylimpiin kerroksiin, Eerika meni keskikerroksiin ja minä aloitin alhaalta”, Veijalainen kertoo. Lähes samaan aikaan paikalle ehtii päivystävä palomestari Juha Paunonen sekä parin minuutin viiveellä Miekkoniemen VPK vahvuudella 1+2. Hän tapasi ulkona evakuointia tehneen Pasasen, ”HERÄTIMME KAKSI NUKKUVAA” ”Eräästä ovesta pääsimme sisään naapurin avaimella, sieltä herätimme kaksi nukkuvaa asukasta”, Silventoinen kertoo. ”Hakkasin ovia ja huusin, että palaa, tulee savua, tulkaa ulos!” Veijalainen kertoo. Paloesimies Alan O´Leary totesi kohteessa, että kuusikerroksisen talon katolta nousee mustaa savua. ”Sanoimme heille, että talo palaa, lämmintä päälle ja heti ulos”, Silventoinen muistelee. Talossa asui myös ikäihmisiä, joita nuoret saattoivat portaita pitkin alas. Ihmiset alkoivat availla oviaan. Kuin sattuman kaupalla kerrostalon alaovi oli auki, joku oli kulkenut siitä aivan äskettäin
Paloesimies O´Leary oli sopinut palomestari Paunosen kanssa, että katto poltetaan pois vain vähän vettä käyttäen. Palomestari Paunonen antoi Kuhmosen johtamalle K U V A : V IL I V Ä K E V Ä IN E N Miekkoniemen VPK:n päällikkö Aku Kuhmonen työskenteli tulipalotehtävällä yksikönjohtajana.. SÄHKÖPALON KATKUA O´Leary tiedusteli porrashuoneen ylös asti ja totesi, että siellä näki hyvin ja pystyi olemaan, mutta ei pitkiä aikoja ilman paineilmalaitetta. Ylhäällä kavensimme suihkun, jotta sammuttaminen onnistui paremmin. ”Mitä lähemmäksi kattoa pääsimme, sitä kuumemmaksi oltavat tulivat. O´Leary nousi mukaan nostolavan koriin ja lähti tiedustelemaan miltä katolla näyttää. ”Kun tulin ulos, oli jo vähän valoisampaa. Suojasimme itseämme lämpösäteilyltä vesitykin sumulla. Yksikönjohtaja Aku Kuhmonen oli käskenyt kaksimiehisen henkilöstönsä valmistautua savusukellustehtävään. Pitkät liekit nousivat katolta”, Silventoinen kertoo. Palomiehet oivat aloittaneet ylipainetuuletuksen. Hän sai tietää, että ambulanssi tulee pian. Ensihoidon kenttäjohtaja Simo Nuopponen liitti itsensä mukaan tehtävälle. Evakuointipaikka perustettiin viereisen kerrostalon kerhohuoneeseen, minne siirtyivät myös evakuointia tehneet nuoret. Vettä oli myös säästeltävä, sillä aluksi käytössä oli vain yksi säiliöauto.” SOPIMUSPALOKUNTALAISET EVAKUOIMAAN Miekkoniemen VPK:n pelastusyksikkö ehti palopaikalle nopeasti heti ensimmäisten yksiköiden jälkeen. Samalla pyysin laittamaan Cja D-tehtävät jonoon.” Nuopponen otti itselleen lääkintäjohtajan tehtävän, määräsi primaariluokittelun Savonlinnan yksikölle sekä hoitoja kuljetusjohtajan tehtävän Kerimäen yksikölle. ”Kun näin, että katto on tulessa, pyysin yksiköitä siirtymään poikkeusolojen mukaiseen puheryhmäkansioon. Nuopponen teki myös ennakkoilmoituksen sairaalaan ja laati itselleen skenaarion noin 40 asukkaan mukaan. ENSIHOIDON TEHTÄVÄT PALOPAIKALLA Palopaikalle hälytettiin ensihoidon vasteen mukaisesti kaksi ambulanssia. KATTO POLTETTIIN POIS Pelastusyksikön kuljettaja teki perusselvityksen porraskäytävään ja nostolavaauton kuljettaja petasi yksikön ahtaaseen paikkaan kahden autokatoksen väliin. 8/2021 Pelastustieto 25 joka kertoi hengittäneensä savua ja kysyi, onko ambulanssi tulossa. Porrashuoneessa oli kitkerä sähköpalon haju. O´Leary laukaisi savunpoiston ja Silventoinen kuuli yläkerrassa, kun savutuuletin hörähti käyntiin alaovella. Monitoimiyksikön ja kahden ambulanssin lisäksi Nuopponen hälytti kohteeseen vielä kolmannen ambulanssin. Sulkavan monitoimiyksikkö oli parhaillaan Savonlinnan keskussairaalassa luovuttamassa potilasta, joten Nuopponen otti yksikön palopaikalle ja luovutti yksikössä olevan palomiehen sammutustöihin
”Se kävi raskaaksi, vaikka vaihdoimme välillä lyöjää. Siinä, missä luontoäiti oli sytyttämässä paloa, se auttoi myös palon sammutuksessa. SEINÄRAKENTEET KYTIVÄT Rakennuksen seinään, pystysuunnassa olevien ikkunoiden väleihin oli asennettu metallisia koristekasetteja. Kattopalo pidettiin hallinnassa nostolavan vesitykillä. Vähän sen jälkeen paikalliseen kauppakeskukseen kyseltiin yksiköitä rakennuspalokoodilla. Suunnitelmansa mukaisesti he tarkastaisivat paloa lähimpänä olevat huoneistot ensin ja siirtyisivät siitä järjestyksessä palosta etäämmällä oleviin asuntoihin sekä alempiin kerroksiin. Metallikasetit ja niiden taustat tarkistettiin lämpökameralla. Meille kävi myös hyvin selväksi, mihin kannattaa lyödä ja mihin ei”, Kuhmonen kertoo. Punkaharjulta palopaikalle saapuva säiliöauto oli käännytettävä tarkistamaan tilanne. LEKA VAIHTUI MOOTTORISAHAAN Asuntojen tarkastamisesta tuli varsinainen urakka, sillä suurimmasta osasta asunnoista ei enää avattu ovea, joten niihin oli murtauduttava. Savonlinnan kaupunki ja Etelä-Savon pelastuslaitos palkitsivat sankarinuoret Samu Silventoisen (vas.), Eerika Pasasen ja Sari Veijalaisen kaupungin juhlapäivänä. ”Kun mursimme ensimmäisen huoneiston oven, näimme, että liekit tulivat parvekkeelta läpi huoneistoon. ”Todennäköisesti ilmoittaja oli sekoittanut kerrostalopalon savut kauppakeskuksesta tuleviksi. Eräs asukkaista liikkui pyörätuolilla, joten hänet kannettiin alas. Pelastushenkilöstö irrotti kaikkiaan kymmenkunta kasettia. ”Se viimeistään antoi riittävän kuvan tilanteen vakavuudesta”, hän sanoo. Tilanteen kävi tarkastamassa palopaikalle matkalla ollut Punkaharjun pelastusyksikkö. Nostolavan vesitykillä sammutettiin parvekkeita ja asuntojen ulkopuolisia rakenteita. PÄÄLLEKKÄISTEHTÄVIÄ Paikalliselta tehtaalta tullut automaattihälytys sekoitti hieman pakkaa. Sopimuspalokuntalaiset auttoivat loput ihmiset ulos porrashuoneesta, useammat heistä olivat ikäihmisiä. ”Palo ei edennyt ylhäältä alas, vaan todennäköisesti salamanisku sytytti ne kerralla johtuessaan katolta maatasoon”, Paunonen arvioi. Lasit olivat palaneet puhki ja savu tuli silmille”, Kuhmonen kertoo. ”Sen jälkeen oli paikallaan juomatauko”, Kuhmonen kertoo. Onneksi näin, sillä resursseja ei olisi enää ollut”, palomestari Aho sanoo. SISÄÄN VAIKKA VÄKISIN Kun porraskäytävä oli tyhjä asukkaista, Kuhmosen yksikkö sai uuden tehtävän. Lukon kohdalta murtorautaa ei saanut tarpeeksi syvälle ja lukon alapuolelta vääntäminen onnistui heikommin kuin yläpuolelta. ”Jokainen huoneisto tarkastetaan. Kasetteja purettiin asuntojen ikkunoiden kautta, mistä ne väännettiin käsityökaluilla irti seinästä. ”Siinä kohtaa, kun vettä haluttiin käyttää vähemmän, niin taivas aukeni. Niiden alla olevat puiset kiinnitysrakenteet ja villat paloivat kytemällä ylimmissä kerroksissa. Sillä jäähdytettiin ullakon rakenteita tarpeen mukaan. Neljännestä kerroksesta alaspäin ovet avattiin sahaamalla moottorisahalla lukkopesä irti muusta ovesta. Kahdessa ylimmässä kerroksessa ovet moukaroitiin murtoraudan ja lekan avulla auki. Huonetilan palo saatiin aisoihin työsuihkulla. Jos muuten ei päästä sisälle, ovi murretaan”, Paunonen sanoi radiossa. Paloa ei ollut, ja hälytys oli ilmeisesti johtunut ukkosesta. Huoneistoista ei löytynyt enää ketään. Kaikki lämpimänä olevat kohdat avattiin ja tarkistettiin. Sitä tuli enemmän kuin tarvittiin”, O´Leary sanoo. 26 Pelastustieto 8/2021 HÄLYTYSILMOITUS yksikölle tehtäväksi porrashuoneen evakuoinnin. LIEKIT TULIVAT HUONEISTOON Miekkoniemen sopimuspalokuntalaiset menivät ylimpään kerrokseen. Käskyyn havahtui myös toinen palomestari Eero Aho, joka oli asettautunut tukemaan päivystävää kollegaansa Mikkelin paloasemalla. K U V A : P E T R A S IL V E N T O IN E N
Harbo-puomi on ainutlaatuinen, innovatiivinen puomi, joka soveltuu erityisesti satama-alueiden öljyntorjuntaan. ”Sadesäässä ensimmäinen ajatus oli, että heidät on saatava suojaan.” Paikka oli löytynyt naapuritalon kerhohuoneesta, joka on merkitty myös pelastussuunnitelmaan evakuointipaikaksi. VIISITOISTA ALTISTUNUTTA Ensihoitajat tekivät potilasluokittelun. Joku taisi saada konjakkiryypynkin.. ”Ihmiset olivat peloissaan ja kyselivät, miksi talo palaa. Viidestätoista altistuneesta viisi päätettiin kuljettaa ambulanssilla sairaalan päivystykseen. Monet heistä kiittelivät meitä”, evakuointia tehnyt Sari Veijalainen sanoo. UUSI, INNOVATIIVINEN ÖLJYNTORJUNTAPUOMI NAAPURIT AUTTOIVAT Ensihoidon kenttäjohtaja Simo Nuopposelle selvisi nopeahkosti, että koko talo oli saatu evakuoitua asukkaista. Saman seurueeseen kuuluneet Sari Veijalainen ja Samu Silventoinen menivät päivystykseen omalla autolla. Merilennokin avulla Harbo-puomin käyttöönotto onnistuu helposti myös ahtaisiin tiloihin. ”Alakerrassa asuva rouva keitteli palolta suojaan tulleille kahvia, joku taisi saada konjakkiryypynkin.” VAARATIEDOTE ENSIMMÄISTÄ KERTAA Tilannepaikkaa johtava Paunonen pyysi tilannekeskuksessa tehtävää tukevaa Ahoa tekemään vaaratiedotteen. ”Sellainen osui uralleni ensimmäisen kerLamorin Harbo-öljyntorjuntapuomi on markkinoiden nopein ja kevyin; 30 metrin asennus sujuu alle viidessä minuutissa. Kaikki potilaat olivat luokitusväriltään vihreitä. Ensihoidon kenttäjohtaja Nuopponen pisti ilolla merkille, miten talossa, johon tultiin palolta suojaan, kannettiin naapurista huolta. HÄLYTYSILMOITUS ”Hengitin ylimmässä kerroksessa sen verran savua, että se alkoi ahdistaa”, hän sanoo. Myös kaikkia evakuoituja asukkaita kehotettiin hakeutumaan päivystykseen tarkastettavaksi omatoimisesti. Alkuvaiheessa evakuointia tehnyt Eerika Pasanen oli heistä yksi. Arvelimme heille, että kyseessä on salama
”Tutkintaa oli helppo tehdä, sillä se ei sisältänyt haasteita tai yllätyksiä.” EI RISTIRIITAA Paunonen johti sammutustöitä ja oli tutki massa myös paloa. Siinä ei pidetty kiirettä, sillä palossa ei ollut enää leviämisen tai uudelleen syttymisen vaaraa. EteläSavon pelastuslaitoksen tut kijoilla Matti Kaarnalla ja Juha Paunosella puolestaan oli selkeä näkemys siitä, että pa lon sytytti salamanisku. ”Haimme leipiä, leikkeleitä, juustoa, proteiinijuomia ja banaaneja. Jälkivartiointiin jäivät Miekkoniemen ja Savonlinnan VPK:t. Siksi paikalla oli myös toinen tutkija. Salamaniskun jälki näkyi seinässä. Jakolinja aseteltiin miehistöauton takatilaan kolmen ja neljän välissä yöllä. Alakerrassa palon jälkiä ei ollut, ne olivat lähes asumiskun toisia. ”Kun olin ollut palon aikana paikalla, siitä oli hyötyä myös tutkinnassa. Palon kulku vaikutti alusta alkaen selvältä, eikä siinä matkan varrella syntynyt toisia ajatuksia. ISKUPAIKASTA VAHVA OLETTAMUS Kokonaan palaneen katon jäänteistä ei pys tytty varmasti sanomaan, mihin isku oli osu nut. Aho tiedotti palosta pelastusjohtaja Seppo Lokkaa, valtioneuvoston tilannekeskusta sekä sisäministeriön päivystäjää. ”Nostolavasta pystyimme näke mään palon jäljet silmin sekä vertaamaan 40 metrin korkeudella olevaa samanlaisen ehjän talon kattorakennetta palaneeseen kattoon”, Paunonen kertoo. Silti iskukohdasta syntyi vahva olettamus. Kello kolmen aikaan yöllä Miekkoniemen VPK sai tehtäväkseen muonituksen. Palanutta kattoa tutkittiin nostolavasta ja dronella kuvaten.. Myös sähkökaa pit kuvattiin. ”Meitä kiinnosti, mitkä sulak keet olivat mahdollisesti palaneet.” Tutkinta tiivistyi kuitenkin ylimmän ker roksen asuntoihin. ASUNNOT TUTKITTIIN Jokainen asunto tutkittiin. Palo oli kulkenut pystysuunnassa ikkunoiden lähellä olevien metallikasettien puisia kiinnitysrakenteita myöten alas. Pääsin kerto maan havainnoistani heti poliisille.” TUTKITTIIN NOSTOLAVAN AVULLA Tutkijat nousivat nostolavan avulla katon tasolle, mutta palaneelle katolle he eivät jal kautuneet. Niissä palo pääsi teke mään myös tuhojaan. ”Huoltoineen siitä tuli sellainen 20 tunnin keikka”, Kuhmonen laskeskelee. Esimerkiksi minkään mekaanisen voi man tuottamaa jälkeä ei ollut havaittavissa. Helppo tutkinta K U V A : IT Ä S A V O /T U IJ A P A U H U ran, joten pyysin apua Itä-Suomen tilannekeskuksesta, joka saisi tehdä sen sanelustani. Poliisi ilmoitti nopeasti, että se ei epäile rikosta. Silti kaikki tutkittiin, kuten pitääkin. 28 Pelastustieto 8/2021 HÄLYTYSILMOITUS Palontutkinta aloitettiin ensimmäisenä palon jälkeisenä arkipäivänä. Suurin osa yksiköistä vapautettiin tehtävältä aamuseitsemältä. Seinärakenteissa kasettien alta paljastuneet kytöpalot tarvitsivat vettä. PITKÄ RUPEAMA Miekkoniemen sopimuspalokuntalaiset siirtyivät juomataukonsa jälkeen ulkosammutusta tekevien Savonlinnan ja Kerimäen VPK:n avuksi. Tutkintaan kuului kaikkien asuntojen kuvaaminen ovelta edeten. Palanutta kattoa tutkittiin myös poliisin dronella kuvaten. ”Oli selvää, että kolmen aikaan juhannusyönä oli hankala saada kauppiaita kiinni.” Tuttu kauppias kuitenkin vastasi toisella yrittämällä puheluun ja lähti kohti myymäläänsä. Päätelmä tehtiin eniten palaneen kohdan perusteella, josta palon jäljet johtuivat maa han asti. ”Sellainen kirjoittama ton sääntö on, että kun johdat tilannetta, niin et enää tutki sitä”, Paunonen sanoo, mutta arvelee, että tässä tapauksessa, kun tilanne oli suhteellisen selvä, ei mitään ristiriitaa päässyt syntymään. Heillä oli kuitenkin vanha tiedotepohja, joka ei toiminut, joten pyysin sanelemani tekstin takaisin itselleni ja kirjoitin siitä itse tiedotteen.” Palosta tehtiin myös mediatiedote, jossa pyydettiin välttämään paloalueen läheisyydessä liikkumista. Kauppias laittoi mukaan vielä kahvia ja pullaa”, Kuhmonen kertoo. Sopimuspalokuntalaiset vartioivat palopaikkaa iltakuuteen asti. Kun päivä valkeni, muonitus hoidettiin paikallisen ravintolan kautta. ”Siinä oli sellainen katolta neloskerrokseen ulottuva rantu”, Kuhmonen kuvailee
Uutuus! Valikoimassa myös vermikuliitti rakeita (2 4 mm), joita voi käyttää pakattaessa litiumparistoja ja -akkuja säilytykseen tai kuljetukseen. HÄLYTYSILMOITUS AVD sammutusaine, joka on erityisesti kehitetty torjumaan paloja litiumioniakuissa. Tuotenro: 606011, 100 L / pakkaus • Jäähdyttää ja eristää kennoja • Minimoi haitallisia seurausvaikutuksia • Ympäristöystävällinen sammutusaine • EN3-7 sertifioitu käsisammutin Tuotenumerot: 600232-60 2 L AVD | 600235-60 6 L AVD | 600233-60 9 L AVD www.gpbmnordic.fi Lue lisää:
”Se ei ihan täysin pidä paikkaansa, että salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan.” KUIN SALAMA KIRKKAALTA TAIVAALTA Mäkelä kertoo myös toisesta sanontaan yltäneestä salamailmiöstä, jossa salama saattaa liikkua kymmeniä kilometrejä poikittaissuunnassa ja päättää vasta sitten iskeä alas. ”Tällöin se voi kulkea pois ukkosrintamasta poutaisen sekä kirkkaankin sään alueelle ja iskeä siellä. Mäkelä sanoo, että Suomessa salamanpaikantimen antureita, jotka havaitsevat salamoiden lähettämiä sähkömagneettisia signaaleja on muutaman sadan kilometrin välein. Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannin paikallisti iskun koordinaatteihin 61.8737°N 28.8723°E. Maailmalla on rekisteröity, että tällainen yksi salama on saattanut sytyttää kaksi taloa, jotka sijaitsevat kilometrien päässä toisistaan”, Mäkelä sanoo. Sellainen löytyy yleensä korkeasta kohteesta, mutta niinkin on tapahtunut, että salama iski kahden kerrostalon väliin ja kulkeutui sitten vasta maan alla olevaan pyörävarastoon. Salama pyrkii löytämään itselleen parhaan reitin maahan”, Mäkelä kertoo. ”Salaman vaikutuksia on joskus vaikea selittää, kuten useaa muutakin salamoihin liittyvää asiaa – esimerkiksi sitä, mikä aiheuttaa tietyn salaman voimakkuuden. ISKUJA SAMAAN PAIKAAN ”Jos kovalla ukonilmalla joutuisi työskentelemään ulkona, niin salaman iskemäksi tuleminen olisi kovin epätodennäköistä, mutta tietenkin mahdollista”, Mäkelä arvioi. VOI HAARAUTUA KAUASKIN ”Useimmiten vain sen yksi haara osuu maahan, mutta joskus salama voi haarautua kahteen eri iskupaikkaan maassa. Savonlinnaa lähimmät anturit ovat Ilomantsissa ja Kuopiossa. 30 Pelastustieto 8/2021 HÄLYTYSILMOITUS S avonlinnalaiseen kerrostaloon iski positiivinen maasalama, arvioi Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä. Paikantimien Harvinaisen voimakas salama anturit mittaavat sähkömagneettista signaalia, ja mitä useampi anturi havaitsee saman signaalin, sitä luotettavampi tieto on. Savonlinnan tapaus rekisteröityi kuuden anturin voimin, joten sitä voidaan pitää hyvin luotettavana. Keskimääräinen salaman virta on noin 15 kiloampeeria”, Mäkelä kertoo. ”Se valitsee kohteensa vasta muutamia kymmeniä metrejä ennen kuin se saavuttaa sen. Salamat ovat omituisia, joskus ne vain yllättävät.” PAIKANTIMET KERÄÄVÄT TIEDON Aikaleimansa, paikannustietojen ja aiheuttamiensa tuhojen mukaan arvioiden Savonlinnassa kerrostaloon iskenyt salama oli voimakkuudeltaan 138,5 kiloampeeria. Verrokkina Mäkelä kertoo, että yli 320 metrin korkeuteen ulottuva Digitan radioja tv-masto saattaa kerätä kovalla ukonilmalla useammankin iskun. Alhaalta ilmiötä seuraavat saattavat tällöin ihmetellä kirkkaalta taivaalta tullutta salamaa.” Kun positiivinen maasalama iskee suoraan maahan, niin negatiivinen maasalama voi haarautua matkallaan. ”Vain alle yhdessä prosentissa salamoista ilmenee yli 100 kiloampeerin virtoja, joten Savonlinnassa mitattu voimakkuus oli melko harvinainen. Kiira-rajuilma riehui salamoiden elokuussa 2017. Positiivinen maasalama lähtee ukkospilvestä ja tulee ilmakehän läpi suoraan kohti maata. Suomessa rajuimmillakin ukonilmoil la on paikallistettu vain kolme maasalamaa yhden neliökilometrin alueelle. Mikael Rantalainen ikuisti salaman Tuomiokirkon takana Hotelli Tornista Helsingissä.
Vuosikymmeniä sitten vastaava lukumäärä oli noin kymmenen kuole maa vuodessa. 8/2021 Pelastustieto 31 HÄLYTYSILMOITUS Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Salamafaktoja • Salama syntyy, kun ukkospilven keskiössä vaikuttaa voimakas nousuvirtaus, joka kasvat taa varsinaista pilveä. Ihmishenkien määrällä mitattuna salama on ilmakehän ilmiöistä vaarallisin. Tämä johtunee siitä, että silloin tehtiin nykyistä enemmän ulkotöitä. Ilmatieteen laitoksen neuvot salamalta suojau tumisesta: www.ilmatieteenlaitos.fi/suojautumi nensalamalta Vuosi Salaman Salaman aiheuttamat aiheuttamat tulipalot vahingontorjuntatehtävät 2011 577 49 2012 149 22 2013 478 23 2014 828 47 2015 96 10 2016 165 18 2017 109 6 2018 635 24 2019 323 30 2020 239 14 2021 439 24 Yhteensä 4799 267 (Lähde: Pronto/Pelastusopisto ) Salaman tuhot Pronton mukaan. Nousuvirtaus saa pilvi hiukkaset törmäilemään toisiinsa, jolloin syn tyy sähköä. Salama on kipinä siinä missä kipinä vaikkapa mopon syty tystulpassa, mutta mittasuhteiltaan valtava. • Suomessa havaitaan keskimäärin yli 100000 salamaa vuodessa. Kun sähköä kertyy pilveen riittä västi, tapahtuu läpilyönti eli salama. Vaihteluväli voi kuitenkin olla 30000–300000 salamaa. Yhden sala man keskimääräinen huippuvirta on 15 kilo ampeeria. • Salamaniskuun menehtyy Suomessa yksi ihminen kahdessa vuodessa
Pelastuslaitoksissa kannattaa siis jo lähtökohtaisesti olla selvillä perhevapaauudistuksesta ja sen aiheuttamista muutoksista sekä kannustaa työntekijöitä perhevapaiden pitämiseen ja löytää mahdollisuuksia etäsekä osa-aikatöihin. Erilaiset vaiheet elämässä – oli kyse sitten perheen perustamisesta tai iäkkäistä vanhemmista huolehtimisesta – ovat usein niitä tienristeyksiä, joissa arvioidaan työnantajan kanssa yhteisiä arvoja ja katsotaan, lähdetäänkö samaan suuntaan vai eri teille. Yksityiselämään liittyvät asiat ovat meille itse kullekin tärkeitä ja haluamme niissä olla läsnä. Pelastusalalla ei vanhempainvapaiden käytöstä ole täsmällistä valtakunnallista tietoa, minkä pohjalta uudistuksen vaikutuksia voisi täsmällisemmin arvioida. Perheystävällisiä toimia tarvitaan, jotta pelastustoimi olisi siltä osin houkutteleva ja hyvämaineinen työnantaja. Vuonna 2022 voimaan tuleva perhevapaauudistus tulee jakamaan perhevapaita ja hoivavastuuta entistä tasaisemmin vanhempien kesken – vaikutukset uudistukselle tulevat näkymään miesvaltaisilla aloilla erityisesti subjektiivisten vapaaoikeuksien lisääntyneenä käyttönä. Näihin eri elämänvaiheisiin tarvitsemme joustoa ja mahdollisuutta sovittaa yksityinen elämä ja työt yhteen. Jousto lisää joustoa nimittäin puolin ja toisin ja mikä tärkeintä, kohottaa motivaatiota ja sitoutumista työhön.. Pelastustoimi tarvitsee jokaisen työntekijän, joka alalle saadaan rekrytoitua eikä työvoiman tarve tule tulevina vuosina ainakaan vähenemään. Isien pitäessä Suomessa keskimäärin kymmenen prosenttia vanhempainrahapäivistä voidaan tämän kuitenkin arvioida vaikuttavan pelastusalallakin suoraan jo henkilöstötarpeeseen. Kun yksityiselämässä elämänvaihe on kuluttava ja stressaava eivätkä työt jousta lainkaan, tulee uupumista, sairaspoissaoloja ja lopulta tarpeettomia irtisanoutumisiakin. Sopimuspalokunnissa perheen ja palokuntaelämän yhteensovittamista on syytä pohtia. 32 Pelastustieto 8/2021 MIRAFONI Jousto lisää joustoa nimittäin puolin ja toisin. Mira Leinonen työskente lee pelastusylitarkastajana EteläSuomen aluehallinto virastossa. Jo asenteet työpaikalla vaikuttavat näihin tuntemuksiin. mirafoni112@ gmail.com Perheystävällinen pelastustoimi Oman työvuoroporukan sanotaan monessa työpaikassa olevan kuin toinen perhe. Useassa pelastustoimen työpaikassa järjestetään niille varsinaisillekin oikeille perheille mahdollisuutta tutustua esimerkiksi tapahtumissa siihen työympäristöön, missä läheinen työskentelee, mutta millä tolalla perheystävällisyys ylipäätänsä on ja voisimmeko tehdä jotain kehittääksemme sitä. Uudistuksen myötä vanhempainvapaan yhteenlaskettu määrä nousee 12,6 kuukaudesta 14,4 kuukauteen ja yleisenä tavoitteena on jakaa vapaa puoliksi vanhempien kesken
Ecopol vaahtonesteet Sammutustehoiltaan tinkimättömät ja ympäris töystävälliset tuoteet. (EN 1568-3 1A) Ecopol A – Fluoriton lentokenttien vaahtoneste. Tietysti kokonaan ilman fluoria. Ecopol vaahtonesteet kaikkiin kohteisiin. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Erinomainen jälkisyttymisen esto. Ecopol F3HC FFF Parempi teho kuin parhailla AFFF nesteillä. 2020 215x275.indd 1 25.11.2020 9.20. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi 10 VUODEN TEHDASTAKUU! Kulmala PelastutietoJoulu BioEx215x275. Yhden vaahtonesteen taktiikalla kaikkiin tehtäviin. ICAO B. Ecopol Premium FFF-AR – Paras mahdollinen 1A1A vaahtoneste sekä hiilivedyille että polaarisille nesteille. MIRAFONI Ecopol FFF-AR sopiin kaikkiin A ja B luokan paloihin
Applikaatioiden kustannukset maksaa joko palokunta tai pelastuslaitos. Tällä hetkellä hälyttäminen tapahtuu hätäkeskusjärjestelmä Erican ja yksityisen teleoperaattorin joukkohälytysten avulla. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi Secapp, Osaava ja palokunnassa kehitetty AsemaApp. Virve-viranomaisverkosta pystytään poimimaan tietyt hälytystiedot VHF-verkkoon. Teleoperaattorilta viesti lähetetään televerkkoa pitkin sopimuspalokuntalaisille”, kertoo Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskustietojärjestelmän pääkäyttäjä Mika Taavitsainen. Hänen mukaansa järjestelmässä oli merkittäviä toimintahäiriöitä ja epävarmuuksia viiden päivän ajan syyskuun puolivälissä. ”Erica välittää hälytysviestin Alertapalvelun kautta teleoperaattorille, jossa varsinainen palvelu tuotetaan. Virve-puhelimia sopimuspalokuntalaiset eivät useinkaan voi kantaa mukanaan, koska monen pelastuslaitoksen Onko tekstiviesti nykypäivää?. Peurala mainitsee vanhimpana tekniikkana VHF-verkon henkilöhakulaitteet. Alalle tarvittaisiin toimintavarma, kaksisuuntainen järjestelmä. 34 Pelastustieto 8/2021 Sopimuspalokunnat täydentävät virallista Erica-järjestelmää kukin tavallaan. ”Tämä on se virallinen hälyttämismuoto, jonka kustannuksista vastaa toistaiseksi Hätäkeskuslaitos”, sanoo Suomen Sopimuspalokuntien Liiton järjestöpäällikkö Aleksi Peurala. Järjestelmä on sopimuspalokunnil le itselleen kallis investointi ja ylläpidettä vä, mutta toisaalta toimintavarma, vaikka gsm-verkko menisi nurin. ”Pelastustoimen suurimman resurssin hälyttäminen ei voi perustua järjestelmään, jonka toiminta on yhtäkkiseltään viisi päivää epävarmaa”, Peurala painottaa. Mobiilisovellusten hyvä puoli on kak sisuuntaisuus: palokuntalainen voi kuitata niihin, pääseekö hälytykselle ja milloin on tulossa. Peuralan kokemusten mukaan Ericapohjainen, virallinen hälytysjärjestelmä ei aina ole kovin toimintavarma. Näin palokunta itse on kartalla siitä, moniko hälytykselle on tulossa. Monet palokunnat ja pelastuslaitokset ovat itse täydentäneet järjestelmää eri tavoin. Pelastuslaitoksesta riippuu, onko se mukana tällaisessa sovelluksessa, ja näkeekö laitoksen tilannekeskus, kuinka paljon sopimuspalokuntalaisia on käytettävissä. Pelastuslaitos määrittelee Erican eri hälytysvasteisiin liitetyt sopimuspalokuntien yksiköt, ja yksiköihin nimetyt henkilöt saavat joukkohälytyksen joko robottipuheluna tai tekstiviestinä. ”Paloaseman katolla olevat tukiantennit hälyttävät VHF-signaalia viiden–kymmenen kilometrin säteellä, ja vastaanotin, eli VHF-henkilöhakulaite poimii sen”, Peurala kertoo. Teksti: Kaisu Puranen Palokunnat tarvitsevat paremman hälytysjärjestelmän DIGIPALVELUT S opimuspalokuntien hälyttämiseen käytettävä järjestelmä kaipaisi monia perusteellisia parannuksia. Erica ja joukkohälytykset eivät ole ainoa tapa, jolla sopimuspalokuntalaiset hälytetään tehtäville. SOVELLUKSET KÄYTÖSSÄ Palokunnat käyttävät hälytyksissä paljon myös erilaisia mobiiliapplikaatioita, jotka poimivat hälytystiedon Hätäkeskuksen tekstiviestistä tai Virve-verkosta
”Järjestelmänä se on ollut äärimmäisen vakaa, ja toiminut todella hyvin suhteessa laajuuteensa. Tällöin palokuntalaiset voisivat ilmoittaa, pääsevätkö ylipäätään tehtäville, ja sopimuspalokuntien resurssi olisi pelastuslaitoksenkin tiedossa. Erica on kuitenkin toiminut sillä luotettavuudella, kuin mihin järjestelmä on rakennettukin. ”Tässä olisi yhteisen kehittämisen paikka. Häiriöihin suhtaudutaan aina vakavasti. ERICA EI AINA SYYLLINEN Mika Taavitsainen kertoo, että syyskuussa hälytysjärjestelmän häiriöitä oli kaksi, joista toinen kesti noin 14 tuntia, ja toinen muutamaa päivää myöhemmin noin kuusi tuntia. Toivon, ettei lähdettäisi välttämättä kehittämään mitään uutta. Peurala ehdottaa, että hälytysjärjestelmässä olisi hyvä olla myös reaaliaikainen paikkatieto palokuntalaisen luvalla. Meillä on myös varajärjestelmiä.” ”Häiriöitä on ollut, ja niitä on odotettavissa vastaisuudessakin, koska myöskään Erica ei ole täydellinen järjestelmä. Niiden selvittäminen on osa päivittäistä työtämme.” Myös Taavitsainen toivoo, että sopimuspalokuntalaisten hälytysjärjestelmä kehittyisi. ”Häiriöt ovat olleet teleoperaattorin päässä.” Taavitsainen muistuttaa, että vika voi olla muuallakin kuin Ericassa, vaikka Erica joutuu lähes aina syntipukiksi. ”Kyllä me kaipaamme sellaista informaatiota Suomessa, ja sitä pitäisi lähteä kehittämään kansallisesti.” YHTENÄINEN JA KAKSISUUNTAINEN Aleksi Peurala sanoo, että järjestelmän pitäisi olla valtakunnallisesti yhtenäinen ja kaksisuuntainen. ”Näin mahdollistettaisiin reaaliaikainen valmiuden ylläpito.”. Olemassa olevia, toimivia järjestelmiä on, ja niitä tarvittaessa hieman muokkaamalla vältyttäisiin mahdolliselta kalliilta epäonnistumiselta.” Peurala muistuttaa, että Suomesta, ja myös ulkomailta löytyy useita turvaluokiteltuja, sertifioituja toimittajia. Ongelma voi olla esimerkiksi televerkossa, teleoperaattorin palvelussa, Alertan palvelussa tai itse Ericassa. 8/2021 Pelastustieto 35 DIGIPALVELUT päätöksen mukaan niitä ei saa viedä pois paloautosta. Onko enää nykypäivää, että hälytetään tekstiviestein tai puhelinsoitoin?” Erityisesti pelastustoiminnan johtajan olisi tärkeää tietää, ovatko sopimuspalokuntalaiset saaneet hälytyksen ja paljonko heitä tulee tehtävälle. ”Se voisi olla jokin kaupallinen mobiiliapplikaatio. Kaikki järjestelmän osatekijät voivat olla syypäitä esimerkiksi siihen, etteivät viestit mene perille
Mallia on kehitetty kuluneena vuonna MASTeli Maastopalojen leviämismallit ja jalostettu metsävaratieto osana pelastustoimen tilannekuvan muodostamista -hankkeessa. ”MAST:issa on rakennettu dynaamista, täysin reaaliaikaista mallinnusta, johon voitaisiin integroida kaikki mahdollinen säätieto reaaliajassa. Siihen se ei vielä pysty. ”MARISKA:ssa otamme käyttöön. Hankkeen projektipäällikkö, Pelastusopiston erikoistutkija Alisa Puustinen kertoo, että Suomen olosuhteisiin Sovellus kertoo, mihin metsäpalo leviää Pelastusopiston luotsaamissa hankkeissa tehdään pelastuslaitosten käyttöön työkalua, jolla metsäpalon leviäminen voidaan ennustaa reaaliajassa. Puustinen kertoo, että malli vaatii kaikkine tietoineen niin paljon tehoa, ettei sitä ole vielä saatu toimimaan aivan reaaliaikaisesti. Vuoden loppuun kestävässä hankkeessa on hyödynnetty olemassa olevia leviämismalleja, jotka on muokattu Suomen olosuhteisiin sopiviksi hyödyntämällä Metsäkeskuksen avointa metsätietoa. Pilotissa saatiin kuitenkin tehtyä paljon ja todettua, että jatkotyötä tarvitaan.” Puustinen korostaa, että hankkeessa aikaansaadut paloriskikartat ovat sellaisenaan hyödylliset ja käyttökelpoiset, ja niitä on tarkoitus työstää eteenpäin seuraavassa hankkeessa. sovellettiin kanadalaista Prometheus-ennustemallia. Se on raskaahko käyttää kaikilla tiedoilla.” ”Mallinnuksessa palo ei leviä vielä niin nopeasti kuin palot leviävät. ”Jälkikäteen olemme yrittäneet simuloida kesän aikana aidosti sattuneita maastopaloja ja oppia niistä. Kuinka paljon leviämiseen vaikuttavat tuulensuunta ja nopeus, puusto, maaston ominaisuudet ja sateet. JATKOTYÖTÄ TARVITAAN Puustinen kertoo, että Pelastusopiston opiskelijat testasivat työkalua kevään opintojaksoilla, kesällä sitä puolestaan kokeiltiin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella muun muassa kulotuksessa. 36 Pelastustieto 8/2021 DIGIPALVELUT M ihin suuntaan ja kuinka nopeasti metsäpalo leviää. Nyt käännetään katse loppuraportointiin ja käytetään Kalajoen maastopaloa tyyppitapauksena, josta kerätään vielä informaatiota palon käyttäytymisestä maastossa”, Puustinen kertoo. Yhteistyökumppanit, Ilmatieteen laitos ja Arbonaut Oy, loivat käyttöliittymän, jonne integroitiin runsaasti erilaista säätietoa metsävaratiedon lisäksi. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Etelä-Karjalan pelastuslaitos Ennustemallille voi tulla käyttöä. ”Yksi staattinen kartta itsessään pystyy jo integroimaan aika paljon tietoa, jota tällä hetkellä haetaan eri paikoista.” PELASTUSLAITOKSET KOKEILEMAAN MAST-hanke saa jatkoa vuodenvaihteen jälkeen MARISKAeli Maastopalojen riskija torjuntakarttojen skaalaus -hankkeesta. Kun sovelluksessa kartalle syötetään palon alkupiste, järjestelmä laskee palon etenemisen eri olosuhteiden mukaan ja tekee ennusteen. Mistä löytyy vettä. Tulevaisuudessa näihin kysymyksiin saadaan tarkka vastaus, kun pelastuslaitokset saavat käyttöönsä matkapuhelimessa ja tabletilla toimivan metsäpalojen ennustamismallin. Minne sammutustoiminta pitää keskittää
Luomme sen MARISKA:ssa ensi talven aikana, ja toivomme, että pelastuslaitokset kokeilisivat sitä ensi kesänä.” Talven aikana Arbonaut tuottaa tarvittavat kartat. Tiedämme hyvinkin tarkkaan puuston pituuden, latvusmassan määrän, tiheyden ja latvuksen alarajan. ”Meillä ei vielä ole tarvittu tällaista ennustemallia, mutta sille voi tulla käyttöä. Se ei esimerkiksi laske riittävän nopeasti.” Viertolalla on vahva osaaminen metsäpaloista, ja hän on tuonut hankkeeseen pelastustyön johtajan näkökulman. ”Voimme jo ottaa laajasti käyttöön tämäntyyppisen päätöksentekoa auttavan karttapalvelun. Hän kertoo, että selainpohjaista järjestelmää voi käyttää vaikkapa mobiililaitteella tai tilannekeskuksen koneella. Metsäkeskuksella on jo olemassa operatiivista metsätaloutta varten tarkka inventointitieto. Vielä on hyvää aikaa varautua.” Ennustusmallilla tavoitellaan myös sitä, että sammutustyö maksaisi vähemmän ja olisi turvallisempaa. Nämä kaikki vaikuttavat palokuormaan.” Leskisen mukaan käyttöliittymässä pystytään lisäksi esimerkiksi korostamaan vesikohteita, jotka eivät kuivu kesällä. Turvesuota paloi noin sata hehtaaria Taipasaarella kesällä 2019.. Tiedot muun muassa puustosta, latvusmassasta ja tiheydestä ovat hyödyksi, kun arvioidaan esimerkiksi metsäpalon palokuormaa. ”Hyviäkin tuloksia on tullut, mutta järjestelmässä on kehitettävää, että se rullaisi nopeasti. Leskinen kertoo, että tieto toimii applikaatiossa ladattuna, joten metsässä ei olla riippuvaisia verkkoyhteydestä. ”Prosessoimme tiedon sellaiseen formaattiin, että siinä on kiinnostavia asioita pelastustoimelle. ETÄJOHTAMISESSA OIKEIN HYVÄ MAST-hankkeessa luotua järjestelmää testattiin viime kesänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella. Pelastuspäällikkö Mika Viertola arvioi, että järjestelmässä on vielä hiomista. MARISKA-hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus, Arbonaut ja Pelastusopisto. Sitä rahoittaa maaja metsätalousministeriö osana ilmastotoimenpiteitä. Metsäkeskuksella on tarkka inventointitieto suomalaisista metsistä. ”Käytännön kokemuksen perusteella tämä ei ole ehkä ihan sen ensimmäisen yksikön työväline, mutta etäjohtamisessa tai tilannekeskuksessa sovellus voisi olla oikeinkin hyvä.” ”Tilannepaikan johtaja pystyy katsomaan jo matkalla kartasta, missä päin on minkäkinlaista metsää, onko latvapalon vaaraa, missä on matalampaa puustoa tai kosteampaa maastoa.” MAST-hanke on Palosuojelurahaston rahoittama hanke, jossa vetovastuu on Kuopion Pelastusopistolla. Meillä on jo staattinen kartta, josta pystyy metsävaratiedon avulla näkemään maastopalon syttymistodennäköisyyden ja palokuorman palopaikan läheisyydessä”, kertoo Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Leena Leskinen. Hankkeessa ovat mukana lisäksi Ilmatieteen laitos, Suomen metsäkeskus, Arbonaut Oy ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Kännykkään sekä tablettiin luodaan käyttöliittymä, jossa pelastuslaitoksia kiinnostava tieto olisi yksinkertaisessa muodossa. Suomessakin on aika varautua ilmastonmuutoksen myötä syttyviin massiivisiin maastopaloihin. Sieltä nähdään myös, mikä tiestö kantaa paloauton, sillä Metsäkeskuksen tietokannat kertovat, millä teillä metsäkoneita kuljettavat autot voivat ajaa. Ennustemallit ovat jo esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa arkipäivää. Samat tiet kantavat paloautonkin. 8/2021 Pelastustieto 37 DIGIPALVELUT sen, mikä jo toimii
Tietopankista voi samalla tarkistaa, mihin ja miten kannattaa varautua. Pari vuotta sitten remontoidulla Hämeenlinnan paloasemalla on hallintorakennuksessa maakunnan tilanneja johtokeskus, jossa on tilat myös poliisille, Puolustusvoimille, sosiaalija terveystoimelle sekä Rajavartiolaitokselle. Tuve-yhteydet ovat jo valmiina koko asemalla. 38 Pelastustieto 8/2021 Palomestarin silmät näkevät nyt kauas Kanta-Hämeessä monessa pelastusyksikössä ja ambulanssissa on kamerajärjestelmä. Palomestari Sami Hiltunen alkoi kehittää tietopankkia kymmenisen vuotta sitten, ja nyt hän on jatkanut työtä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. DIGIPALVELUT P elastustoimen yhteisestä tietopankista kerrottiin jo numerossa 7/2021. Palomestari näkee jo etänä, mitä on tapahtunut. Kaikkea ei voi eikä tarvitse muistaa ulkoa. Isommat johtamisharjoitukset on hyvä viedä läpi Päivystävä palomestari Sami Hiltunen saa tilanne kuvaa livenä kameroiden ansiosta, vaikka on vasta matkalla onnettomuuspaikalle.. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Turhaa työtä säästyy, kun tieto löytyy helposti ja nopeasti. Tehokasta johtamista on myös tiivis yhteydenpito muiden viranomaisten kanssa. Tietokannassa olisi kaikki pelastustoiminnan johtamiseen tarvittava tieto yhteen koottuna. Hyppäsimme päiväksi päivystävän palomestarin kyytiin Hämeenlinnassa ja seurasimme, mitä apuvälineitä johtamiseen tuo tietopankin lisäksi myös kattava kamerajärjestelmä, joka ei ole edes kallis. ”Lasikopin takana on tilat pelastustoiminnan johtokeskukselle ja ensihoidon päälliköille
Samoin toimintaohjeet, jos taivaalta tippuu vaikkapa avaruusromua, sattuu räjähdys tai sortuma.” Tietopankissa on yhdeksän peruskansiota ja tiedostoja reilut 11000. Hän on omalla laitoksellaan myös PEKEn, Virven, KEJOn ja ERICAn pääkäyttäjä. Näin on helpompi suunnitella ja ohjeistaa turvallinen hyökkäysreitti. ”Nyt johtoyksikössä on kuljettaja-operaattori ja palomestarille on omat johtamistilat. Myös tilannekeskuspäivystäjä Toni Lindholm kertoi omasta työstään. Yksiköissä on myös oma kamerajärjestelmän tallennin. Jos kyseessä olisi vaikka ammoniakkirekan onnettomuus, tietopankista löytyy toimintamallit Tokevaja OVA-ohjeineen. Viranomaiset kertovat oman toimialueensa ajankohtaisista asioista ja kasvot tulevat tutuiksi. Tiken VHF:llä voidaan antaa myös asemahälytykset”, Hiltunen kuvailee. Nyt juuri yksi yksikkö ilmoitti lähtevänsä katsastukseen, ja merkitsin PEKEen, että se ei ole käytettävissä.” Johtoyksikössä on myös kannettava lämpökamera, jonka kuva välittyy savusukeltajalta suoraan autoon. Voimme ohjeistaa yksikköä käyttämään tiettyä piirtotasoa, ja tietoa tulee lisää kohdetta lähestyessä. Olemme vasta matkalla, kun näemme näytöstä paloesimiehen kävelevän kohti kolaroineita ajoneuvoja. Palomestari Sami Hiltunen esitteli pelastuksen ja ensihoidon yhteistä, normaaliolojen tilanneja johtokeskusta poliisille ja Kanta-Hämeen sosiaalija kriisipäivystykselle, joka tulee pian samoihin tiloihin. Data päivittyy automaattisesti kerran vuorokaudessa yön aikana. ”Esimerkiksi Hornetistakin on kohdeja pelastuskortit. Kohdekorteissa näkyvät esimerkiksi vesisulut sekä sähköpääkeskukset, ja ovet on numeroitu. Tietopankissa on selkeät perustoimintamallit erityyppisiin onnettomuustilanteisiin. Kameroita on eri yksiköissä ja ambulansseissa yhteensä nelisenkymmentä, ja ne ovat aina päällä. ”On juuri selvinnyt, että tietopankin jatkokehitys esiselvityksen jälkeen jatkuu. Yhden yksikön neljän kameran setti maksaa alvittomana noin tuhat euroa itse asennettuna. Kohdekortteja on nyt satoja ja selkeät ohjeet niiden tekoon. Parilla klikkauksella pääsee myös jatkotiedoteohjeisiin ja valmiisiin lomakkeisiin. PEKE-kuva tietoineen voidaan välittää monessa yksikössä myös miehistötilaan, jotta kaikki näkevät, missä mennään. Molempien järjestelmät toimivat yhteen. Kapasiteetti riittää 256 kameralle. Hiltunen on mukana viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän KEJOn testiryhmässä. Autamme tarvittaessa kenttäjohtajia tiedonhaussa.”. Kahdesta dronesta isommassa on myös lämpökamera. Kaikkea ei voi eikä tarvitse muistaa ulkoa. Teen siitä myös yamk-opinnäytetyön.” Yhteiset viikkopalaverit kenttäjohtajien kanssa ovat antoisia ja tukevat johtamista. Hiltunen ei näe tekniikkaa aikaa vievänä riippakivenä, vaan johtamista tehostavana ja tilannekuvaa parantavana työkaluna. Myös dronet on kytketty kamerajärjestelmään. Kaikki tiedot ovat siis käytettävissä, vaikka tietoliikenneyhteydet olisivat poikki. Matkalla tieliikenneonnettomuuteen tämä konkretisoituu, kun palomies Lasse Myllymaa ohjaa operaattorina päivystävän palomestarin johtoyksikköä. Kun uutta tietoa tulee, lisään ne saman tien. Kahdessa nostolavayksikössä on 360 asteen domekamera, jota voi ohjata johtokeskuksesta ja päivystävän palomestarin autosta. Tilannepaikalla autosta poistuessa tabletilla toimivat pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmä PEKE, kamerajärjestelmät, tietopankki, netti ja kaikki muu tarvittava, kuten CRS, joka kertoo ajoneuvoista riskikohdat pelastajille. Rakennuspalossa kohdekortit löytyvät nopeasti, samoin tarpeelliset yhteystiedot. Virve-laitteita on neljä ja varajärjestelmänä VHF, joka löytyy höökeistäkin. Pian saadaan käyttöön myös Erillisverkkojen priorisoidut dataliittymät.” TEKNIIKAN JÄTTILÄINEN Kalustohallissa on nelivetoinen Mersun Vito Tourer, jota kutsutaan ”tekniikan jättiläiseksi”. Turhaa työtä säästyy, kun tieto löytyy helposti ja nopeasti. ”Kaikki päivystäjät ovat myös hoitotason ensihoitajia. USEITA JOHTAMISJA PIIRTOTASOJA ”PEKEen on rakennettu kohteista erilaisia johtamisja piirtotasoja. Teknisissä tiloissa on television digiboksin kokoinen palvelin, johon kerätään kaikki suljetun kameraverkon data. ”Kamerajärjestelmää on testattu Erillisverkkojen ryhmävideopalvelussa. Sermin takana on myös Stormwind-navigointisimulaattori, jolla alueen sopimuspalokunnatkin käyvät harjoittelemassa”, Hiltunen kertoo. 8/2021 Pelastustieto 39 DIGIPALVELUT näissä entisissä hätäkeskuksen ilmavissa tiloissa. Ajoneuvomallin perusteella voisi kaivaa valmiiksi toimintaohjeet esimerkiksi kyseiselle sähkötai hybridiautolle
Mallia otimme lähinnä poliisilta, jolla on pitkä kokemus. Palomestari ja RPAS-vastaava Petri Korhonen Helsingin pelastuslaitokselta seuraa kiinnostuneena ja kyselee paljon. Pian saadaan UAS-koulutukseen myös yhtenäiset, valtakunnalliset toimintamallit. Eräässä ihmisen etsinnässä hiihtäjä oli pudonnut jäihin. RPAS-toimintaan on koulutettu nyt nelisekymmentä operaattoria. LED-valonheitin on yllättävän tehokas ja lisää käyttömahdollisuuksia pimeässä.. ”Tuemme usein myös poliisia tilannekuvan luomisessa, koska heillä ei ole aina tilannepaikalla RPAS-valmiutta.” Helsingin pelastuslaitoksella oli lentopäiväkirjan mukaan 16.5.2020–26.9.2021 yhteensä 34 tehtävää, joissa hyödynnettiin dronea. Kokeilussa on kolme eri kokoluokkien dronea, joissa on 5G-yhteys ja etähallinta. Oma harrastus auttoi RPAS-toiminnan käynnistämisessä. Ehkä tulevaisuudessa ihmisten kuljettaminenkin onnistuu ja ilmaliikenne automatisoituu. Ilman koulutusta ei puikkoihin pääse. Korhosen mukaan kuva on yllättävän hyvä hämärässäkin ja LED-valonheitin on tehokas. Työturvallisuutta ja laajempaa tilannekuvaa Rivitalopalossa Helsingissä dronen lämpökamerasta oli iso apu heti kattotyöskentelyn alkuvaiheessa tiedustelun ja johtamisen tukena. Pyrimme kouluttamaan kymmenisen operaattoria lisää vuosittain.” Kahdessa rivitalopalossa dronesta on ollut erityisen suuri hyöty. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Helsingin pelastuslaitos ja Kimmo Kaisto V iikin museopelloilla Helsingissä on syysaamuna hyvä lentosää. Olipa myös joutsen junaraiteilla ja lehmän etsintä. Hyödyt johtamisen tukena ja tilannekuvan täydentäjänä ovat selkeät, joten aiemminkin olisi voinut lähteä mukaan.” Kaupunkiympäristö ihmisineen ja rakennusten aiheuttamine virtauksineen on haastava. Myös tiedustelut vesipelastustehtävissä ja vaarallisten aineiden onnettomuuksissa ovat iso apu ja parantavat työturvallisuutta. Mukana oli myös tiedusteluja katolla. ”Meillä on ollut kaksi lämpökameralla varustettua dronea keskuspelastusasemalla Kalliossa reilun vuoden ja yksi on viestinnässä. Lämpökameran avulla voidaan nopeasti kartoittaa vielä kuumat kohdat tai palon leviäminen uudelleen. 40 Pelastustieto 8/2021 OPERATIIVINEN TOIMINTA Toisen asunnon kattorakenteet on sammutettu ja sammutustoiminta keskitetään päätyasunnon kattorakenteiden sammuttamiseen. ”Sammuttaminen raivauksineen on vielä kuitenkin käsityötä. Käymme läpi muun muassa lait, määräykset ja eri viranomaisjohtoiset tehtävät. 200 minuutin lentoharjoittelun jälkeen on näyttökoe. ”Korostamme turvallisuutta. Yli puolet oli tiedusteluja rakennuspalossa
Kahden palavan päätyasunnon palo saa tiin nopeasti haltuun ja toiminnan painopis te kohdistettiin katolle sekä palon leviämi sen estämiseen palamattomien huoneisto jen suuntaan. 8/2021 Pelastustieto 41 OPERATIIVINEN TOIMINTA Helsingin kaupungin pelastuslaitos sai hälytysilmoituksen 22. Lisätietoa: forumvirium.fi ja kirjoita hakusa naksi airmour. Tulevia toimintakäsikirjaja harjoitusmalleja voivat hyödyntää kaikki pelastuslaitokset”, kertoo suunnittelija Timo Ikonen Pelastusopistosta. Pelastusopistolla on käynnissä vuoden loppuun asti sisäministeriön ohjaama hanke, jolla toteutetaan valtakunnallinen pelastustoimen miehittämättömien ilma-alusten koulutussekä tilastointijärjestelmä. Esimerkiksi vaativien 3D-mallien teossa onnettomuuspaikoista voidaan lähettää data suoraan dronesta palvelimille, joten 3D-malli valmistuu nopeasti. Järjestelmä on johtoyksikössä HE 32 ja raskaassa pelastusyksikössä HE105. Ilmoituksessa mainittiin rivitalo asunnon palavan liekillä ja palon levinneen kattorakenteisiin. Helsingissä drooneja tes tataan ensihoitohenkilöstön, lääkintälaittei den ja materiaalien toimituksessa simuloi duille onnettomuuspaikoille keväällä 2023. ”Ne voivat esimerkiksi lentää automaattisesti hälytyskohteeseen ja antaa tilannekuvaa vielä matkalla oleville yksiköille, jotta nämä voivat valmistautua tehtävään jo matkalla. Kyseessä oli kaksikerrok sinen viiden huoneiston kiinteistö. ”Olemme aloittaneet Elisa Oyj:n ja Forum Virium Helsingin kanssa etähallittujen dronejen kokeilut osana Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa -hanketta.” Hankkeessa on pilotoitu dronelentoja, joissa on muun muassa kartoitettu myrskytuhoja ja kuljetettu automaattista sydäniskuria. Etähallitut dronet vähentävät koulutustarpeita, kun muutama hyvin koulutettu lentäjä voi hallita droneja maanlaajuisesti. Huoneistojen väliin oli rakennettu paloosastointi. ”Heti kattotyöskentelyn alkuvaihees sa tiedustelun ja johtamisen tueksi otettiin RPAS, jonka lämpökameran avulla pystyttiin kartoittamaan oikea kohta rajoituslinjan te kemiseen. ”Pelastuslaitoksen saavuttua kohteeseen havaittiin kahden päätyasunnon olevan täy den palamisen vaiheessa ja palon levinneen kattorakenteisiin. Näin ei sidota henkilökuntaa kentällä. Sensoreiden avulla voidaan analysoida vaikkapa myrkyllisiä kaasuja. Meiltä ei kuitenkaan vielä kahvikeskusteluissa löytynyt vapaaehtoisia etäohjatun dronen kyytiin”, Korhonen naurahtaa. VAIN TAIVAS RAJANA. Antti Lipasti VERTICAL Hobbysta kertoo tulevaisuuden mahdollisuuksista. Hyvä, että tutkitaan. Sähkökäyttöisiä droneja testataan neljässä maassa ensi aputarvikkeiden ja lääkärei den kuljetukseen. ”Meneillään on 20 osallistujan pilotti eri pelastuslaitoksille verkkokoulutuksena. Etähallitut dronet tuovat pelastustoimeen monia mahdollisuuksia. RPASin lämpökameralla ja kattoluukusta tehdyllä tiedustelulla havaittiin kuitenkin, et tei se ollut tiivis ja palo uhkasi levitä kolman nen huoneiston kattorakenteiden puolelle. ENSIHOITOA ILMOISTA TESTATAAN EUrahoitteisen AiRMOURhankkeen tavoit teena on tutkia ja edistää uusien ilmailu muotojen käyttöönottoa kaupunkioloissa. Aasiassa ja Lähi-idässä droneillahan jo sammutetaan tulipaloja, mutta se on liian iso askel nykytilanteessa, jossa käytetään vielä kuluttajadroneja ja aika kevyellä koulutuksella.” 5G-verkko mahdollistaa reaaliaikaisen 360 asteen videokuvan 8K-tarkkuudella. Päällekkäisten normaalin ja lämpökameran kuvan läpinäkyvyyttä voi säätää. Petri Korhonen ja toimittaja ovat näytössä keskellä. Kalustohallin oven alareunasta tuleva lämpö näkyy punaisena alueena. Ensitietojen perusteella palavien huoneistojen asukkaat olivat pois tuneet asunnoista”, palomestari Petri Kor honen kertoo. Drone-parvessa muut voi käskeä seuraamaan johtajaa ja kuvaamaan eri suuntiin. Pelastustoiminnan paino piste kohdistettiin kahteen palavaan pääty huoneistoon ja palon leviämisen estämiseen kattorakenteissa. Tästä on apua esimerkiksi henkilöetsinnöissä. RPASkameroiden kuva välitettiin myös Erillisverkkojen ryhmävideopalvelulla tilan nekeskukseen P30:n käyttöön, jolloin tilan nekuva sielläkin pysyi ajantasaisena.” Korvaamaton apu rivitalopalossa DJI Mavic 2 Enterprise Dual on nopea ottaa käyttöön näytöllisen ohjaimen ansiosta. Se hidasti palon leviämis tä palamattomien huoneistojen suuntaan. RPASin lämpökameran välittämällä tiedolla havaittiin, että rajoituslinja oli oikeassa pai kassa eikä palo päässyt leviämään kattora kenteissa. Traficomin määräys OPS M1-35 valtion miehittämättömästä ilmailusta tulee voimaan ensi vuoden alusta. syyskuuta 2021 klo 21.06
Yhtäältä on tärkeää, että organisaatiot ja ihmiset alkavat toimia normaalisti, kun valtaosa ihmisistä on saanut täyden rokotesuojan. Vaikka vanhemmilla ihmisillä elämänkokemus tuo tiettyä suojaa ja näin keski-ikäisenä voin itsekin todeta, että elämänpiiri ruuhkavuosissa muutenkin kaventuu vahvasti kodin ja työn ympärille, on toimistolle paluu ehdottomasti asia, johon työnantajien ja esihenkilöiden on tehtävä aitoa valmistelua. Joillain koko so siaalinen kiinnittyminen yhteisöön on jäänyt tapahtumatta, mikä on aikuisuuden alussa merkittävä negatiivinen sukupolvikokemus. Tietenkin on huolehdittava, että toimintaa toteutetaan niin, ettei se itsessään vie henkilöstöä eristykseen ja karanteeniin, vaaranna pelastustoimen palvelukykyä ja pahenna tautitilannetta. Sillä vältetään mahdollinen työhyvinvoinnin notkahdus, joka rutiinien uudelleen opettelusta voi toisille tulla. Vapaata sisäistä yhteistyötä, jutustelua, kahvittelua ja muita lähityön hyviä puolia kannattaa hyödyntää alkuvaiheessa kovasti. Toisaalta on huolehdittava terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvystä. Varovaisuutta edellytettäisiin juuri tässä hetkessä eniten niiltä, jotka eivät ole rokotusta syystä tai toisesta hankkineet. Ollaan siis hyvin lähellä hallituksen asettamaa 80 prosentin rokotekattavuustavoitetta. Pelastustoimen osalta tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi koulutuksia, palotarkastuksia tai vaikkapa yhteistyötapaamisia ole enää perusteltua lykätä tai peruuttaa. 42 Pelastustieto 8/2021 Paluu toimistolle MOKKATAKKIMAISTERI Aitoa kohtaamista on odotettu. Jos toimistolle paluu tarkoittaa vain sitä, että etäkokouksissa ollaan mökin tuvan sijaan omasta työpisteestä, jätetään hyödyntämättä se, mitä ihmiset ovat 1,5 vuotta odottaneet, eli toistensa aitoa kohtaamista.. Samaan aikaan on kohdattava myös silmästä silmään se, että koronatapausmäärät ovat suuria ja koronasta aiheutuva sairaalaja tehohoidon kuormitus on merkittävää. ALANSA AMMATTILAISET 25.10.2021 Suomessa reilut 77 prosenttia yli 12-vuotiaista oli saanut täyden rokotesuojan koronaa vastaan. Tilanne on varsin kahtiajakautunut. Kun kaikilla yli 12-vuotiailla on ollut mahdollisuus hankkia itselleen täysi rokotesuoja, on myös yleisen oikeustajun mukaista, ettemme jää odottamaan epäröiviä henkilöitä vaan palaisimme normaaliin, jota monet ovat odottaneet hyvin pitkään. Ensimmäisen rokoteannoksen oli saanut yli 85 prosenttia yli 12-vuotiaasta väestöstä. Toimistolle paluuseen kannattaa myös käyttää aikaa ja ajatusta. Kun samaan aikaan influenssakausi on alkamassa, on sitäkin tärkeämpää, että myös rokotetut huolehtivat hyvistä hygieniakäytännöistä, jäävät matalalla kynnyksellä oireisina kotiin ja noudattavat alueellista maskisuositusta. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Korkea-asteen oppilaitoksista on kuulunut viestiä, että häirintä on lisääntynyt selvästi, kun 1,5 vuotta pääosin etäopetuksessa olleet opiskelijat ovat palanneet kampuksille
Hankkeen alussa mukana oli palopäällikkö Ari Vakkilainen, jonka eläKyse on normaalista pelastustoiminnasta.. Pietiläinen kertoo, ettei uuden liikennemuodon tuloon voida varautua vain siten, että heitetään uutta kalustoa paloauton kyytiin. Teksti ja kuvat: Jarmo Ruotsalainen puhtaalta pöydältä. Ratikan tuloon on valmistauduttu huolella jo usean vuoden ajan. Myös raitiotien rakentamisen aikana turvallisuudesta pidettiin huolta. ”Toki kävimme tutustumassa, miten asiat on siellä toteutettu ja saimme arvokasta tietoa, mutta Tampereella turvallisuuteen ja pelastustoimintaan liittyvät ratkaisut on suunniteltu tietoisesti ihan Tampereen turvallinen ratikka Tampereella elokuun alusta alkaen liikkunut ratikka on voimainponnistus myös pelastuslaitokselle. Tampereen raitioliikenne edustaa aivan erilaista tekniikkaa kuin Helsingin vastaavat järjestelmät”, Pietiläinen perustelee. Hän kertoo, että Tampereen raitio liikennejärjestelmä poikkeaa paljon Helsingin järjestelmästä, eikä sieltä ole voitu suoraan siirtää mitään toimintamalleja pelastuslaitoksellemme. 44 Pelastustieto 8/2021 VARAUTUMINEN P irkanmaan pelastuslaitoksella rautateiden ja raitioliikenteen pelastustoiminnan kehittämisestä vastaa palomestari Jarkko Pietiläinen. ”Varautuminen on meidän perustyötämme ja sen me osaamme. Tässä hankkeessa suunnittelua vaativia asioita on kuitenkin ollut paljon, ja tällainen usean ihmisen työryhmä on ollut erityisen tärkeä.” Pirkanmaan pelastuslaitokselta työryhmässä ovat Pietiläisen lisäksi johtava palotarkastaja Tapio Stén, palopäällikkö Jyrki Paunila ja palomestari Antti Koskela. Pelastuslaitos on tehnyt suunnittelutyötä yhteistyössä Ratikka-yhteisön kanssa jo usean vuoden ajan
ERITYISOSAAMISTA JA ERITYISKALUSTOA Raitioliikenneonnettomuuksiin varautuminen on sisältänyt paljon henkilöstön kouluttamista, ja myös kalustohankintoja on täytynyt tehdä. LISÄTIETOJA JA HAKU www.sakky.fi/pelastaja KYSY LISÄÄ Opinto-ohjaajat Sirpa Leinonen, 044 785 8808 ja Päivi Holopainen, 044 785 8794. Pelastushenkilöstömme on harjoitellut jokaisen vaunutyypin kanssa ennen kuin se on liikenteessä”, Pietiläinen kertoo. Tästä on esimerkkinä tikasauton hankinta, jonka yhtenä hankintaperusteena oli kyky toimia myös ajolankojen seassa keskustassa. ”Työryhmätyöskentelyn hedelmällisyys näkyy etenkin koulutukseen liittyvissä asioissa. Ratikan kanssa on harjoiteltu jo ennen kuin varsinainen liikennöinti aloitettiin. Toiminnanharjoittajalla ei Tampereella ole raitioliikenneonnettomuuksia varten varusteltua paloautoa, vaan Pirkanmaan pelastuslaitos vastaa itse kaikesta pelastustoiminnasta raitioliikenneonnettomuuksissa hätämaadoituksesta lähtien. Ensihoidon opettaja Kirsi Komulainen, 044 785 8702 etunimi.sukunimi@sakky.fi köityessä tilalle tuli palopäällikkö Jari Nieminen. TAPAHTUMASSA MASKISUOSITUS. Kun kaupunkikuva muuttuu, pelastuslaitoksen tulee elää muuttuvan ympäristön ehdoilla. Viitasaaren lukio, Koulukuja 2 K E S T Ä V Ä N T U L E V A I S U U D E N T E K I J Ä Pelastajatutkinnon suorittanut ! Tule opiskelemaan Sosiaalija terveysalan perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisalalta. Raitiovaunun nosto on yksi osa-alue, joka vaatii erityisosaamista sekä -kalustoa. Tässä ollaan ratikkaharjoituksessa viime maaliskuussa.. Opintoihin perehtyminen ja oman opintopolun suunnittelu alkaa 4.1.2022. Koulutukseen voi hakea, vaikka pelastajatutkinnon valmistuminen olisi joulukuussa 2021. Nostokalustoa on kolmessa pelastusyksikössä, ja henkilöstö on saanut vaununvalmistajalta koulutuksen vaunun turvalliseen ja oikeaoppiseen nostamiseen. HÄLYTYSREITTIEN TOIMIVUUS Kun kaupunkiin rakennetaan jotakin uutta, pelastuslaitoksen onnettomuuksien ennaltaehkäisy on aina vahvasti mukana tuomassa oman asiantuntemuksensa suunnittelutyöhön. ”Pääpaino on alusta alkaen ollut se, ettei sammutusja pelastustoiminta vaarannu raitiotien varrella rakentamisen aikana eikä sen valmistuttua. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna ja tutkinnon osat suoritetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan. Helsingin kaupungin liikennelaitoksella on omistuksessaan hälytysajoneuvoksi varusteltu kevyt raivausauto (RHE 125), jolla tehdään hätämaadoitus ja nostetaan raitiovaunu. Koulutuspaikkana Microkatu 1 ja Presidentinkatu 1, Kuopio. Pietiläinen ja Stén kertovat, että esimerkiksi raitiotievarikon rakentamisessa pelastuslaitos vaikutti useisiin turvallisuusratkaisuihin ja muun muassa alueen sammutusveden saatavuutta pa rannettiin. 8/2021 Pelastustieto 45 Tutustuminen lukion tiloihin klo 11-12 Vierailu Viitasaaren paloasemalle klo 12-13 Mahdollisuus tutustua Topintien opiskelija-asuntoihin klo 13. ”Huolellisella suunnittelulla halusimme varmistaa myös sen, että pelastuslaitoksen hälytysreitit ovat rakentamisenkin aikana toimivia.” Raitioliikenteen tulo Tampereelle on iso kokonaisuus, joka on vaikuttanut moneen asiaan. Haku päättyy 30.11.2021. TAPAHTUMA JÄRJESTETÄÄN KORONA VARAUKSELLA. Erityisen huomion kohteena on ollut ydinkeskustan alue”, johtava palotarkastaja Tapio Stén sanoo. Tutustumispäivä la 13.11.2021 LUE LISÄÄ KOTISIVUILTAMME
Alussa onnettomuuksia voi tulla siksi, ettei vain tiedosteta riskejä. Hän kertoo, että on ollut hienoa olla mukana historiallisessa hankkeessa suunnittelemassa raitioliikennettä Tampereelle.. ”Erityisen tärkeää on muistaa, että hätämaadoitus voidaan tehdä vain, jos ensin on pyydetty jännitekatko raitioliikenteenohjauskeskukselta eli ROK:lta. ”Raitioliikenne on tuonut mukanaan kaupunkiympäristöön uudentyyppisen sähköverkoston, jonka vaarat on jokaisen pelastustöihin osallistuvan osattava tunnistaa. Hätämaadoittaminen tulee tehdä myös silloin, jos sähköjärjestelmä on vioittunut jollakin tavalla. Hätäkeskuksen kanssa teemme toki tiivistä yhteistyötä.” PELASTUSTOIMEN PERUSTEHTÄVÄ Pietiläinen muistuttaa, että vaikka raitioliikenne on uusi asia Tampereella ja se asettaa monenlaisia vaatimuksia koulutuksen ja kaluston suhteen, tulee kuitenkin muistaa, että loppujen lopuksi on kyse normaalista pelastustoiminnasta. Hän pohtii, että kaikilla pirkanmaalaisilla on uuden kulttuurin opettelu siinä, miten raitioliikenne sulautuu osaksi turvallista kaupunkia. Heidän tehtäviään ovat esimerkiksi vaunun hinaaminen, radan korjaustyöt ja hätämaadoituksen purkaminen.” MONTA HUOMIOITAVAA ASIAA Kun onnettomuudessa on mukana raitiovaunu, tulee onnettomuuspaikalle saapuessa ottaa useita asioita huomioon verrattuna vaikkapa tavalliseen tieliikenneonnettomuuteen. Uutta onnettomuustoiminnassa on muutoinkin yhteistoiminta ROK:n kanssa”, Pietiläinen sanoo. ”Koko raitioliikenne on niin uusi asia, että jo yksin mediapaine on suuri pienissäkin onnettomuuksissa, joten halusimme vahvistaa tällä tavalla kokoonpanoa. HÄLYTYSVASTEET POHDITTU Kun raitioliikenneonnettomuuksiin ryhdyttiin laatimaan pelastustoimen hälytysvasteita, perusajatus oli, että myös pieniin raideliikenneonnettomuuksiin hälytetään päivystävä palomestari. ”Mietimme jatkossa esimerkiksi sitä, missä laajuudessa meidän tulee hankkia lisää hätämaadoitusja nostokalustoa paloautoihin. Hälytyksen tehtäväluokka voi olla aivan väärä ja raitioliikenneonnettomuuteen saatetaankin hälyttää vaikkapa tieliikenneonnettomuuden hälytysvasteella. Ja samoinhan meillä on rautatieliikenteen osalta, että palomestari lähtee myös niihin tehtäviin, jotka hätäkeskus on luokitellut tehtävälajil taan pieniksi”, Pietiläinen kertoo. ”Tässä on niin meillä kuin hätäkeskuksellakin paljon oppimista, että hälytysvasteet menevät kohdilleen. Pelastajien sekä pelastettavien turvallisuuden takaamiseksi hätämaadoituksen oikeaoppinen tekeminen on tärkeää. Yhteistyö Tampereen Ratikan kanssa jatkuu liikennöinnin alkamisen jälkeenkin – etenkin, kun raitiotieverkoston rakentaminen jatkuu hankkeen kakkosvaiheen osalta. ”Henkilöstön tulee olla aktiivinen tällaisissa tilanteissa ja pyytää hätäkeskusta muuttamaan tehtäväluokka raideliikenneonnettomuudeksi, jos raitiovaunu on millään tavalla osallisena onnettomuudessa.” Samoin, jos onnettomuuspaikalle oli si hälytetty vaikkapa vain ensihoitoyksikkö ja osallisena on jollakin tavalla raitiovaunu, tulee Pietiläisen mukaan välittömästi pyytää hätäkeskusta muuttamaan tehtävä pelastustoimen tehtäväksi ja tehtäväluokka raideliikenneonnettomuudeksi. Joskus hätäkeskus ei välttämättä saa tietoonsa koko kuvaa onnettomuudesta. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi tulipalotilanteessa, kun tikasautolla joudutaan työskentelemään ajolankojen yläpuolella. Jokaisen pitää ymmärtää, missä tilanteissa se tehdään. Tampereen Ratikan kanssa järjestämme myös yhteisiä harjoituksia”, Pietiläinen sanoo. Erityisen tärkeä asia on työturvallisuus liittyen sähköiskuvaaraan, ja tämä on ollut pääpaino myös henkilöstön kouluttamisessa. Jarkko Pietiläisen erityisosaamista on raitioliikenne ja siihen liittyvät pelastustehtävät. Hätämaadoituskalusto on sijoitettu tällä hetkellä kuuteen pelastusyksikköön. Jokaisen pitää osata tehdä myös käytännössä hätämaadoitus.” Hätämaadoitus tulee tehdä aina vähintään niissä tilanteissa, jos joudutaan menemään 1,5 metriä lähemmäksi raitiotien jännitteisiä osia tai joudutaan menemään raitiotien yläpuolelle. ”Tämä kaksi metriä on siis turvaväli, joka jokaisen onnettomuudessa työskentelevän tulee noudattaa ennen edellä mainittuja toimenpiteitä”, hän painottaa. 46 Pelastustieto 8/2021 VARAUTUMINEN ”Toki Tampereen Ratikan kunnossapitoallianssilla on oma raivausautonsa, mutta heidän päätehtävänsä on palauttaa raitioliikenne ennalleen onnettomuuden jälkeen, kun pelastuslaitos on ensin tehnyt varsinaiset pelastustoimet. ”Vuosien mittaan toimintatavat ja prosessit kehittyvät pelastuslaitoksella ja samoin kehittyy pirkanmaalaisten kyky toimia liikenteessä yhteispelissä raitiovaunun kanssa, toteaa Pietiläinen. Turvallinen etäisyys jännitteellisiin osiin on kaksi metriä silloin, kun raitiotien sähköjärjestelmä on vioittunut tai on epäilys sellaisesta ja ennen kuin on tehty jännitekatkoa ja hätämaadoitusta. Hyvää on toki se, että liikennöinti on alkanut vaiheittain, ja kaikki osapuolet ovat saaneet pikkuhiljaa tottua asiaan
Haku on auki 31.3.2022 saakka. Tuote-esittelyt ja käyttökoulutukset: www.vandernet.com/koulutus pasi.halmisto@vandernet.com • puh. Palosuojelurahasto jakaa vuosittain 11 miljoonaa euroa tulipalojen ehkäisyä ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin. Avustusta voi myös hakea muun muassa apurahaan. Innovaatiopalkintona jaetaan 30000 € pelastustoimintaa edistävien innovaatioiden kehittäjille. Lisätietoja: www.psr.fi/avustukset www.palosuojelurahasto.fi/innovaatiopalkinto CT – Euroopan johtava metallituotteiden valmistaja CT-putoamissuojaimet ovat helppokäyttöisiä – ergonominen istuvuus, suomenkieliset koulutukset sekä selkeät havainnekuvat tekevät käytöstä sujuvaa. Palosuojelurahasto julistaa avatuksi avustus haun tutkimusja kehittämishankkeisiin ja Innovaatiopalkintoon Tutkimusja kehittämishankkeiden avustushaku painottuu erityisesti asumisen ja rakentamisen paloturvallisuutta sekä vaikuttavuutta ja suorituskykyä pelastustoimen palveluissa käsitteleviin hankkeisiin. 0400 429 291 CT-tuotteet jälleenmyyjiltä kautta maan. Taljapyörällinen nousukahva Quik Roll. Haku on auki 15.12.2021 saakka. Ehdotuksia palkittavista voivat tehdä kaikki yksityiset henkilöt ja yhteisöt. ilmpelastustieto103x275.indd 1 ilmpelastustieto103x275.indd 1 27.8.2021 8.58.40 27.8.2021 8.58.40
Syrjäisen sijainnin ja yrityksen toimialan myötä Lylyn laitoseli sopimuspalokunnan merkitys korostuu. Hyvin syrjässä ja lähistöllä ei missään mitään. Viime kesänä, heinäkuun puolivälissä, toimipaikan kookkaan pääkorjaamorakennuksen katolla syttyi tulitöistä tulipalo. Siellä on töissä onneksi paljon samoja koulutettuja kavereita, jotka ovat Juupajoen VPK:ssa. Pirkanmaan pelastuslaitos sai hälytyksen aamupäivällä puoli yhdentoista jälkeen. Oma laitospalokunta riensi nopeasti sammuttamaan paloa. Ulkopuolinen urakoitsija havaitsi palon itse ja otti yhteyttä kiinteistöhuoltoon, joka hälytti laitospalokunnan. Paikalle hälytettiin peräti 22 yksikköä. Tampereelta kestää Juupajoelle Lylyn kylään ajaa noin tunti. Joukkueellisella Keskinen tarkoittaa kolmea sammutusautoa, paria säiliöautoa ja nostolavaa. Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuva: Millog Oy S uomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa, joista yksi Pirkanmaan pienimmän kunnan Juupajoen Lylyn kylässä. Yrityksen liikevaihto on 217 miljoonaa euroa. Työt pääkorjaamorakennuksen katol la olivat loppusuoralla, kun palo havaittiin. 48 Pelastustieto 8/2021 TULITYÖT Laitospalokunta tositoimissa omalla tontilla Millog Oy:n pääkorjaamorakennuksen katolla syttyi tulitöiden seurauksena tulipalo viime heinäkuussa. Pääomistajat ovat Patria Oyj ja Insta Oyj.. Laitospalokunnan päällikön Tero Uotilan mukaan syttymiskohta oli ylösnosto katon korotetun rakenteen nurkassa. Siellä keskellä ei mitään sijaitsee jotain varjelemisen arvoista: Millog Oy:n Lylyn toimipaikka, jonka päivittäistä työtä on Puolustusvoimien ja muiden asiakkaiden materiaalin kunnossapitoon liittyvät tehtävät. Millog Oy ylläpitää maaja merivoimien kalustoa sekä ilmavoimien valvontajärjestelmiä niin normaalikuin poikkeusoloissa ja tekee yhteistyötä turvallisuuden ja huoltovarmuuden osalta siviilitoimialojen kanssa. Sen päällikkö Tero Uotila kävi toteamassa tilanteen, soitti hätänumeroon, kasasi joukkonsa ja ryhtyi sammuttamaan kattopaloa. Valtakunnallisesti sopimuspalokunnat ovat mukana noin puolessa pelastustoimen tehtävistä. Voisi sanoa, että homma hoitui hyvinkin armeijamaisesti”, Keskinen kiittelee. ”Se nousi meidän järjestelmissä isoksi, kun on kyse isoista rakennuksista ja paikalta tuli soitto, että siellä palaa. ”Se on siellä ihan omana yksikkönään ja kuitenkin pitkät etäisyydet kaikkiin muihin. Hyvin nopeasti pudotin sen joukkuetason tehtäväksi ja muut yksiköt vapaaksi, kun tuli tieto, että teollisuuspuoli ja Millogin oma porukka oli saanut alkusammutuksen hyvin toimimaan”, kertoo Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa toimintaa johtanut palomestari Pauli Keskinen. Toimipaikkoja on 23. Seurasi komppanialähtö. Henkilöstön määrä on 1078
Palosta selvittiin hyvin pienillä omaisuusvahingoilla, ja paikalle kiirehtineen pelastuslaitoksen tehtäväksi jäi pientä purkamista ja kiinteistön savutuuletus. Ei me niihin yksityiskohtiin mennä sen tarkemmin, mutta kieltämättä kuitenkin onni onnettomuudessa, että juuri siinä kohdassa ei alapuolella ole mitään kunnossapitotoimintaa. ”Yksikönjohtajan näkökulmasta sanotaan näin, että kyllä sitä mukavammin nukkuu, kun tietää että ehkä meillä on sitten seuraavanakin päivänä paikka pystyssä, vaikka sattuisi niin käymään, että tulee häly.” Lisää tulitöistä seuraavalla aukeamalla. Laitospalokunnalla on käytössään täysvarusteltu sammutusauto, jonka avulla katolle saatiin vettä. Urakoitsija oli jo alkusammutusta yrittänyt, ja hänen sammuttimensa oli siinä vaiheessa tyhjä, Uotila kertoo. Jos sen nyt jostain piti palaa, niin se oli ehkä se paras paikka.” Jälkivartioinnin hoiti laitospalokunta, jota oli parhaasta lomakaudesta huolimatta paikalla neljä henkeä kuudesta. ”Monenmoista. 8/2021 Pelastustieto 49 TULITYÖT ”Sellainen hormi-ilmiö. Soitin yksykskakkoseen, koska totesin, että ei siinä pelkällä sammuttimella pärjää. Sopimuspalokuntana Lylyn laitospalokunta lähtee myös määrättyihin tehtäviin yksikön porttien ulkopuolelle, mutta omallakin tontilla on hyvä pitää vahtia. Laitospalokunnan päällikkö Tero Uotila kasasi joukkonsa, kun tulitöistä syttyi tulipalo katolla.. Millog Oy:n Lylyn yksikönjohtaja Juha-Pekka Lamminaho, mitä korjaamorakennuksessa oli sisällä. Kyllä sieltä jo liekki tuli, kun ensimmäisen kerran sinne menin
Pohjoismaiset koulutusjärjestelmät ja konseptit kehittyvät ja elävät paitsi yhteis työssä myös omia teitään. Kurssinjohtajakoulutus antaa oikeu den kouluttaa Tulitöiden turvallisuus tutkintoa (Tulityökortti®). Kuva: SPEKin arkisto.. Koulutuksen sopeuttamisessa suosituksiin oli maakoh taisia eroja, mutta tulityöturvallisuuden pa rantaminen pysyi kaikilla päämääränä. Myös kurssinjohtajille järjestettävät kurssinjohtajapäivät ovat suunnitteilla. Jos haluat vaikuttaa päivien sisältöön, mei laa koulutuspäällikkö Mikko Poutalalle osoitteeseen mikko.poutala@sppl.fi ja kerro toiveesi. K U V A : S P E K IN A R K IS T O Pohjoismaiset palontorjuntajärjestöt ovat tehneet vuosikymmeniä yhteistyötä myös tulityöturvallisuuden eteen. Koulutus an taa kurssinjohtajalle koulutuksen ja harjoitusten lisäksi ajantasaisen ja yh denmukaisen koulutusmateriaalin. joulukuuta. 50 Pelastustieto 8/2021 TULITYÖT Pohjoismaat vetävät yhtä köyttä myös tulitöissä KOULUTUS Vielä ehtii joulukuun kurssinjohtajakoulutukseen –kevään kurssinjohtajapäivät suunnitteilla Vuoden viimeinen tulitöiden kurs sinjohtajakoulutuskoulutus järjes tetään Jyväskylässä Sokos Hotel Alexandrassa 8.–9. mar raskuuta. Kurssinjohtajan kelpoisuusvaati mukset on kerrottu nettiosoitteessa www.sppl.fi > Koulutukset > Kurssin johtajakoulutukset > Tulitöiden kurssin johtajakoulutus. Viimei nen ilmoittautumispäivä on 23. Asialistalla ovat muun muassa koulutusuudistukset, tilastot koulutetuista ja tapahtuneista tulityövahin goista, kansalliset ja kansainväliset standar dit ja ohjeet sekä niiden uudistaminen ja laa dunvalvonta. Konkreet tinen esimerkki yhteisen tutkimus ja kehit tämistoiminnan tasosta on tulityökorttien yhteispohjoismainen voimassaolo Suo messa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Pohjoismaissa on voimassa yhteensä noin miljoona tulityökorttia. Päivät järjestetään keväällä 2022. Kaikkien kursseille ha keutuvien pitää läpäistä ennakkotehtä vä, joka lähetetään kurssin ilmoittau tumisajan päätyttyä. Pohjoismaisia tulityökokouksia järjeste tään pari kertaa vuodessa. Yhteinen tahtotila on kuitenkin mahdollistaa keskinäisen hyväksynnän jatko. Tule mukaan tai vinkkaa kol legalle, jos organisaatiossasi tarvitaan lisää kouluttajia. Viime aikoina eroavaisuuksia on ilmaantunut siinä määrin, että tulityökorttien vastavuoroinen ja katta va voimassaolo Pohjoismaissa on uhattuna. Vuonna 2019 pohjoismaisen kokouksen yhteydessä tutustuttiin juuri avattuun Kööpenhaminan automaattimetron uuteen kehälinjaan M3:een, jonka kaikille asemille Kone oli toimittanut hissit ja liukuportaat. Kurssille otetaan korkeintaan 20 osallistujaa. Myös koronapandemian vaikutuksia tuli työkoulutukseen on seurattu tiiviisti yhteis pohjoismaisissa kokouksissa
Teknillisen korkeakoulun paloteknillinen luentosarja N:o 1, Helsinki 1948) Hissiyhtiö Koneen toimistorakennuksessa Hyvinkäällä syttyi tulipalo 27. oli korjattu sähköjuotoskolvilla, asentaja oli jättänyt kolvin lattialle virtaan kytkettynä, jolloin filminauha joutui kosk.etuk siin sen kanssa syt.;yen palamaan. 4. ALAN TOIMIJA KYSY TULITÖISTÄ Koneen rakennuksen tulipalo Hitsauslaitteiden aiheuttamat palovaarat HISTORIA AJANKOHTAINEN LUKU Tulitöitä jalostamolla Palomestarin töistä teollisuus palokunnan päällikön tehtävään siirtyneen Mika Mäkelän toimen kuvaan kuuluvat myös tulityökoulu tukset. ,,Bitsauksesta oli kuitenkin päässyt putoa maan kipinäseinän ja sillakasan välHn". 3. Korvaus mk 4,176:-. Bensiinipumppu ja sähkö johdot vaurioituivat. ”Tulityövartijakoulutuksessa ker rataan suojaustoimenpiteet, sam muttimet ja palopostien käyttö har joitellaan.” Viime keväänä seisokin aikaisia kunnostustöitä varten piti etukäteen neljän kuukauden aikana kouluttaa 1460 tulityövartijaa. Poliisi tutki palon syttymis syytä. Hi tsausta suori tet taessa kipinät sytyttivät tärpätin, jota oli tärpättipumpusta vuotanut lattialle.-Korvaus mk 4,000:-. palanut; koneille aiheutui myös vaurioita. 19,9,42, Öljytehdasrakennus. 44. Hitsauskipinät sytyttivät lattialle läikähtäneen öljyn. Kaupungin palokunta sammutti palon. Hi tsaustyötä suoritettaessa lähellä ben .:. 21 . 44· , Bensiiniasema. Hitsaaja oli erään hyvin tunnetun helsinkiläisen vesijohtoliik keen palveluksessa. Jalostamolla turvallisuus on erit täin tärkeää ja siksi tulityövartijoi denkin pitää käydä tulityövartija koulutus ja takataskussa pitää olla tulityökortti. 21 . Hitsaajalla oli lisäksi toinen mies vartfomiehenä, Tässä tapauksessa oli siis jonkin laisiin varokeinoihin ryhdytty, mutta ilmeisesti sillakasan suo jaus ei ollut tehokas, jotapaitsi sarrmutusvettä ei oltu varattu 45 Hitsaustulipaloja ja esimerkkejä. Pol.kuul,pöytäkirjassa hän kertoo, että sil lapaalivarasto "oli peitetty pahville ja sen päälle oli laitettu vielä erillinen ovi . Käsillä oli vaahtosammuttimia, mutta työn tekijät eivät osanneet niitä käyttää; tehdaspalokunta sammutti palon.-Korvaus mk 44,852:-. (HITSAUSLAITTEIDEN aiheuttama palovaara. NesteKilpilahden palokunta huolehtii Kilpilahden alueen turvalli suudesta, ja neljä palokunnan kou luttajaa antaa kerran kuukaudessa tulityökoulutusta alueen tilaajayri tysten työntekijöille. Tulityövartijoil ta edellytetään myös suomen kie len taito, koska paikannus on vai keaa jalostamoalueella ja työsken telypaikka pitää hätäilmoituksessa kyetä tarkasti kertomaan. Putkea hitsaamalla katkaista essa kipinä lensi lähellä olleeseen öljyväritynnyriin, sytyttäen tämän tuleen. ”Asiassa on tehty pa lonsyyntutkintaa yhdessä pelastuslaitoksen kanssa ja lopputulemana oli se, että tulityöt aiheut tivat tulipalon”, rikoskomisario Markku Lylykangas ItäUudenmaan polii silaitokselta kertoo. ”Viime keväänä parin kuukauden seisokin aikana kirjoitettiin 950 tuli työlupaa”, Mika Mäkelä kertoo. Kattorakenteista lähte nyt palo aiheutti miljoonien eurojen vahingot. 8/2021 Pelastustieto 51 TULITYÖT 291 osallistujaa Tulityö seminaarissa. Korvaus mk 5,800:-. . Koneisto ja rakennus vanine;oit tuivat, .i.\.orvaus mk 133,SI00:-. Lähetä tulitöihin liitty viä kysymyksiä tai tie toa kiinnostavista juttu aiheista osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Etsimme parhaat asiantun tijat vastaamaan.. Tuotannon aikana tulitöitä teh dään päivittäin, mutta seisokin ai kana moninkertainen määrä use ammassa kohteessa. siiniasemaa bensiini syttyi kipinöistä. hitsattaessa katonrajassa olevaa höyryputkea kipinöitä lensi lähellä olevaan sillapaalu varastoon sytyttäen sillan. Mikä aiheutti tuli palon. '.ryömietiet avasivat vieressä olevan palopostin, mutta kun tässä ei ollut letkua, vesi ei osunut pa lopesäkkeeseen, Käytettävisi,;ä olevilla kahdella vaahtosammutti mel-la tulta ei myöskään voitu sammuttaa. 20.12.44. ('rässä siis ei kyseessä hitsaus palo; tapaus selostettu senvuoksi I että tässäkin tulipalon syy oli tilapäinen korjaustyö erittäin tulenvaarallisessa ympäristös sä,) 1 ,11,3':;I, Hautakaupan värivarasto. Sillatehtaan varastohuone. toukokuuta 2021. Selluloosatehtaan hait1dutusosasto. SPEK ja SPPL järjestivät seminaa rin 6.10.2021 ensimmäistä kertaa webinaarina. Korvaus mk 1,595,269:-. Tehdaspalokunta sammut ti tulen senjälkeen kuin suuri osa sillavarastosta ol
Näky tuo hänelle mieleen Elokapinan pääkaupunkiin jättämästä siivosta. Ensihoitajat ovat ainoat jalkeilla olevat henkilöt, joten pelastusjohtaja kävelee heidän luokseen. Samalla valtio säätää ohjeita, joilla on entistä hankalampi järjestellä työvuoroja. Me harjoitellaan potilaan siirtämistä erilaisilla tekniikoilla”, ensihoitaja selittää. ”Nonni, nyt toi päällikkö luulee, että me maataan täällä niin sisällä kuin ulkonakin. Jos jollakulla on ideoita, niin soittakaa mulle”, pelastusjohtaja pyytää ja kiirehtii jo pihan poikki takaisin autolleen. ”On täällä sentään joku vielä pystyssäkin”, pelastusjohtaja naurahtaa. ”Siinäs kuulit, heijastinhousu. ”Niin mietoja meillä ei tarjoilla ollenkaan ja jos alat kapinoida, saat kansiosta. Kapina sikseen ja kahville”, ylipalomies säestää. Tarvitaan sellaista kapinahenkeen sopivaa asennetta.” ”Oletko pyrkimässä opposition riveistä eduskuntaan?” ”En, mutta yhteistä asiaa tässä ajelen. Ulkona hänen jalkoihinsa takertuu jotakin, ja mies rojahtaa kyljelleen. Minusta näyttää ennemminkin, että Elokapina on vallannut aseman pihan”, pelastusjohtaja veistelee. ”Vittu näitä talon vehkeitä”, pelastusjohtaja manaa. Pelastusjohtaja tuijottaa hetken pihalla lojuvia kantovälineitä. 52 Pelastustieto 8/2021 Poijat, kussee jouvuttiin. ”Eikö tälle paikalle tarjoilla ollenkaan kahvia?” pelastusjohtaja utelee paareilta. Nyt on hyvät neuvot kalliit. Hän tulee yllätetyksi, sillä harjoitteeseen liittyen palomiehet pötköttelevät ja istuskelevat taivasalla. Hänet kietaistaan yhteen siirtolakanoista ja siinä samassa hän on jo ambulanssin hoitotilassa. Väki siirtyy sisälle ja harjoitus vedetään loppuun pelastusjohtajan asian jälkeen. ”Toki, toki. Pelastusjohtaja kaartaa autolla pihaan. Kapina Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET On hyvä ilma. ”Eipä tää siitä Elokapinasta paljon poikkea paitsi, että kapinaväki saa kantaa nyt viranomaista”, pelastusjohtaja sanoo. ”Mutta nyt kapinat sikseen, mulla on asiaa, mennään sisälle”, hän jatkaa. Hän huomaa kompastuneensa harjoituksen jäljiltä jääneeseen nostolakanaan, ja kun hän yrittää potkaista sitä pois jaloistaan, lonkkaan sattuu oikein kunnolla. Pelastusjohtajan näkemyksen aavistaa myös pitkin pituuttaan oleva vanhin virkahenkilö. Pelastusjohtaja aloittaa epistolansa: ”Palomiehiä on liian vähän. Hankaluutta edistääkseen se on myös päättänyt olla antamatta rahaa lisäväen kouluttamiseen. ”Ai, jaa. Ja tokihan nurkan takana lymyilee se hyvinvointialuekin, jossa palokunnan täytyy tapella euroista sosterin kanssa.” Pelastusjohtaja lopettaa Tuntemattoman sotilaan sanoin: ”Poijat, kussee jouvuttiin.” ”Et kai sä vaan kapinaa lietso?” luottamusmies innostuu. Mä olin jo alun alkaenkin vastaan tätä harjoitusta”, ylipalomies murahtaa. Aseman väki harjoittelee ulkona. ”Nyt kuulostaa siltä sisällä puhutulta kapinahengeltä”, onnettomuuspaikalle astellut paloesimies sanoo. ”En nyt aivan, mutta vähän kylläkin. Pelastusjohtajasta se näyttää kaikkea muuta kuin osaamisen ylläpidolta. Nimittäin tässä hyvinvointialuksessa on vain yksi johtaja ja se olen minä”, ensihoitaja päättää.
Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 8/2021 Pelastustieto 53 LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Maastopelastus Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh
Seuraaja Juhani Carlson kehuu edeltäjänsä ”sotisopaa”. Silloin koppalakissa käytetään valkoista päällystä. 54 Pelastustieto 8/2021. 54 Pelastustieto 3/2021 Vesa Parkon päähine on purjehduskautena käytössä ainakin Kympessä
Kun Keijo Asplund jäi eläkkeelle, Vesa Parkko valittiin hänen seuraajakseen aluepalopäälliköksi vuonna 1995. Siinä yhteydessä aloin miettiä paloalaa mahdollisuutena. ”Ihaillen katselin heidän työnsä laajuutta ja osaamista. Etsin saappaita, joihin hypätä, mutta ei sellaisia ollut. Nimityksensä jälkeen hän on keskittynyt hyvinvointialueen valmistelutyöhön. ”Rupesin hakemaan useampia kuntien päälliköiden virkoja 1980-luvun alussa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Esa Aalto ja Pelastustiedon arkisto Y hteistyötä he ovat ehtineet tehdä, kun Carlson on työskennellyt Kymenlaaksossa vuodesta 2006 alkaen. Rakennusmestarin koulutus ei avannut samalla tavalla suoria väyliä työelämään.” Vesa Parkko hakeutui paloesimiesja palomestarikursseille. ”Mieleen tuli, että siinä voisi olla enemmän kipinää. Sillä tiellä olen, enkä ole katunut.” HAKU PÄÄLLÄ Vesa Parkolle vuodet Miehikkälässä olivat valaneet uskoa, että paloalalla hän haluaa työnsä tehdä. TAITEKOHDASSA Pelastusjohtaja vaihtuu Kymenlaaksossa taitekohdassa, kun vuoden kuluttua pelastuslaitokset aloit. Aluelaitoksen ensimmäinen pelastusjohtaja Vesa Parkko jää eläkkeelle joulukuun alussa ja uusi pelastusjohtaja Juhani Carlson valittiin kesäkuussa. ”Vahinko”, Vesa Parkko kertoo alalle tulostaan. Olimme tutustuneet hänen kanssaan yhteisissä palavereissa.” ”Minut oli valittu Keravalle, mutta ajattelin, että jos Kotkaan pääsen, niin sinne haluan.” Vesa Parkko siirtyi töihin syntymäkaupunkiinsa. Tietenkin jokaisen on luotava tehtävä omalla tavallaan ja persoonallaan.” Hän kehuu edeltäjäänsä hyväksi esimieheksi. Kuntien rakennusmestarien työnkuva oli laaja ja siihen kuului myös palotoimen tehtäviä. ”Minua voi kutsua valtionosuuspalopäälliköksi. Vaikka tietotekniikkaopinnot Oulussa kiinnostivat, silti silmiin osui Pelastusopiston ilmoitus päällystötutkinnosta. Juhani Carlson liittyi kaverin innoittamana 17-vuotiaana Kuusamon VPK:hon, mutta palokunta ei kuitenkaan sytyttänyt ammattihaaveita. Parin vuoden ajan hän on pelastuspäällikkönä kuulunut laitoksen johtoryhmään. Siellä olisi töitä. Rakennusmestariksi valmistunut nuori mies pyydettiin 1970-luvun lopulla tekemään palotarkastuksia Miehikkälään viranhaltijan ollessa kesälomalla. Ura urkeni Miehikkälän palopäällikkönä vuosina 1978–83. 8/2021 Pelastustieto 55 TAPASIMME Palvelut riskien perusteella. Pyrin ja pääsin. Kunnat saivat vuoden 1975 lakiuudistuksen perusteella valtiolta tukea, jos perustivat kuntaan palopäällikön viran.” Vesa Parkolla ei ole palokuntataustaa. Hain jopa Lappiin, Pelkosenniemen palopäällikön ja rakennustarkastajan yhdistelmävirkaa, mutta en tullut valituksi.” ”Kun haku oli päällä, hain myös Keravalle hälytysmestariksi.” ”Samaan aikaan soitti Kotkan aluepalopäällikkö Keijo Asplund ja pyysi Kotkaan hälytysmestariksi. ”Kasvoin tehtävään hänen alaisuudessaan. Hän työskenteli paitsi hälytysmestarin myös palomestarin virassa. Vahdinvaihto Kymenlaakson pelastuslaitoksella on valmistauduttu pelastusjohtajan vaihtoon
Mikään ei Parkon mielestä tässä uudistuksessa muutu paitsi omistaja. ”Rahat pitää saada järkevillä argumenteilla eikä barrikadeilla huutamalla.” Kymenlaaksossa haetaan parhaillaan viittä pelastajaa ja tuleva pelastusjohtaja uskoo, että virat saadaan täytettyä. Pelastustoimen pitääkin olla jatkuvasti hereillä ja aktiivinen.” ”Onneksi rahoitusasetusta saatiin muutettua niin, että riskikohteet vaikuttavat enemmän rahoituksessa. ”Palveluverkko säilyy nykyisenä ja kehittämissuunnitelmia jatketaan entiseen tapaan. Pelastustoimen tulevaisuuden kannalta elinehto on, että koulutukseen saadaan tarvittavat voimavarat. Nyt niitä on kuusi. tavat yhdessä sosiaalija terveyspalvelujen kanssa hyvinvointialueella. Viimeisin valmistui Haminaan ja parin vuoden kuluttua Kotkan Karhulassa valmistuu uusi tukiasema.” ”Kunnat näkevät turvallisuuden nyt myös elinkeinotoimintaa edistävänä. Voisi sanoa, että meille riittävät murusetkin.” Juhani Carlson pelkää, että uudessa organisaatiossa investointikyky voi olla heikkoa. 56 Pelastustieto 8/2021 TAPASIMME Vesa Parkko seurasi Keijo Asplundia Kotkan aluepalopäällikkönä vuonna 1995. Meillä ei ole varaa menettää tätäkään lähipalvelua. ”Kokoomus on pyytänyt ehdokkaaksi. ”Tässä vaiheessa valmistelua valtiovarainministeriöllä ei ole käsitystä rahatarpeesta, kun meillä itsellämme se kyllä on. Kuntaomistaja on tunnistanut riskit ja haluaa vaikuttaa uusien asemien sijoituspaikkoihin. Silloin vaarana on lähipalvelun menettäminen”, Vesa Parkko sanoo. Carlson on tyytyväinen siihen, miten kunnat ovat satsanneet pelastuslaitokseen siirtymävaiheessa. Erityisesti riskienhallinnassa on saavutettu laatua aikaisempaan peruskunnalliseen järjestelmään verrattuna. Palvelujen ei niinkään tarvitse olla kunnossa asukasmäärään nähden, vaan riskejä varten.” Juhani Carlson toivookin, että myös hyvinvointialueella ymmärretään ne riskit, joihin pelastustoiminnan pitää pystyä vastaamaan. ”Kesälomasijaisuuksia ei ole saatu täytettyä. Onneksi pelastustoimea koskevaan rahoitukseen saatiin mukaan suurempi riskipainotteisuus. Rahoituslakiin ei ollut enää mahdollisuutta vaikuttaa. ”Esimerkiksi ensihoidon synergiasta on turhaa puhua, jos meillä ei ole koulutettua työvoimaa”, Juhani Carlson sanoo. Alueellinen pelastustoimi on ollut menestystarina. Uudet yritykset arvioivat myös turvallisuutta, kun pohtivat sijoittumispaikkaansa. Saamme yleiskatteellisessa rahoituksessa tarvitsemamme. Olisi mielenkiintoista päästä rakentamaan uuden hallinnonalan uutta toimielintä.” Vesa Parkko ei pelkää pelastustoimen rahoituksen puolesta, vaan uskoo demokratiaan. Parhaillaan sähköakkuja valmistava yritys pohtii tehtailleen sijoituspaikkaa.” ”Huolena on eurojen riittävyys lähitulevaisuudessa. Palvelut ovat entistä tasapuolisemmat. Vääjäämättä työvoimapula on pian täälläkin, jos koulutusmääriä ei saada nostettua.”. Tärkeintä on pitää pelastuslaitokset jatkossakin lähellä ihmisiä. Alueellisen pelastuslaitoksen aikana kuntien määrä on Kymenlaaksossa puolittunut. ”Eikä saakaan muuttua. Heti kun lainsäädännön muuttaminen on mahdollista, on pelastustoimen rahoitusta koskevat osuudet saatava korjattua”, Juhani Carlson tähdentää. Palvelujen pitää aina vastata täysimääräisesti riskeihin, jolloin se pitäisi rahoituksessakin arvioida vieläkin suuremmaksi kuin 30 prosentin osuudeksi. HARKINNASSA EHDOKKUUS VAALEISSA Uusi pelastusjohtaja voi saada tukea pyrkimyksilleen myös mahdollisesti tulevalta päättäjältä, sillä Vesa Parkko harkitsee vakavasti ehdokkuutta hyvinvointialuevaalissa. Vesa Parkon mielestä asiat pitää saada kuntoon ilman turhaa huutelua. ”Pelastustoimi tulee pärjäämään myös hyvinvointialueilla. Tunnistamme riskit ja osaamme hallita niitä paremmin. Siksi on hyvä, että ei menty suurempiin alueisiin
Vaimo ja kaksi aikuista tytärtä sekä yksivuotiaan Paulus-pojan pappa. ”Siinä eivät ole kaikki 27 palokuntaa olleet mukana neuvottelemassa ja siksi epätasapuolisuuttakin on epäilty.” ”Palvelutarvetta, kyvykkyyttä ja palvelun toteutumista”, Juhani Carlson vastaa kysymykseen, mitä nyt halutaan tarkastella. Nyt Kympe on jäänyt pois Istikestä. Kateus. HARRASTUKSET. ”Verkostoitumisessa pitää ottaa nyt uusi askel ja kehittää yhteistyöstä työkalu, jonka avulla voidaan vastata niin kansallisiin kuin kansainvälisiinkin tehtäviin, hyvässä yhteistyössä sisäministeriön johdolla.” Pelastustoimen ja soten kytkentää on perusteltu erityisesti ensihoidon synergialla. ”Omaa tilannekeskustoimintaamme kehitimme ja on oltava myös osaamista johtaa suuronnettomuutta”, Juhani Carlson sanoo.. IKÄ JA PERHE. Vesa Parkko, Kotkan poikii ilman siipii. Piittaamattomuus, hällä väliä -asenne. Uusi haaste sytyttää aina. 38 vuotta. ”Ensivastetoiminnalla on tässä tärkeä sijansa. Nyt eurot eivät ole niinkään seuranneet kehittymistä. Juhani Carlson painottaa sitä, että toiminnan tarpeesta pitää olla yhteinen käsitys. Vaimo ja kolme kouluikäistä lasta, kaksi tyttöä ja poika. ”Meillä on paljon hyviä palokuntia, joiden toiminta on sopimuksen mukaista. Meilläkin sitä tehdään 24 paloasemalla. ”Kun käytämme sopimuspalokuntakorvauksiin vuodessa 1,5 miljoonaa euroa, pitää kertoa avoimesti, miten raha jaetaan. Myös avoimuutta pitää lisätä. Kymenlaakson pelastuslaitos lähti heti alkuvaiheessa yhdenmukaistamaan sopimuspalokuntien sopimusta. Myös turvallisuusviestintä on tärkeä osa kokonaisuutta. Veneily, lenkkeily, maastopyöräily, laskettelu. 8/2021 Pelastustieto 57 TAPASIMME Parkko harkitsee ehdokkuutta. Paloasemalta pitää lähteä ihmisten pariin.” Kymenlaakson pelastuslaitos oli mukana perustamassa itäisten alueiden yhteistä tilannekeskusta. Sopimusta aletaan uudistaa heti ensi vuonna. Niitä on vajaan 20 vuoden aikana päivitetty viidesti. Juhani Carlson, Kuusamosta. ”Kaksi vuorokautisesti toimivaa tilannekeskusta riittäisi. MIKÄ SYTYTTÄÄ. ”Nykyinen tekniikka mahdollistaa myös sen, että kaikki 27 palokuntaa pääsevät mukaan neuvotteluihin.” Juhani Carlsonin mielestä sopimuksen pitää kannustaa kehittymään. Päivystäjäjoukko oli hyvin kirjavaa. MIKÄ ON PELASTUSJOHTAJAN TÄRKEIN OMINAISUUS. Ei pelkästään työssä, vaan yleensäkin yhteiskunnan menossa. Me teemme ensihoitoa jo nyt hyvässä yhteistyössä täkäläisen Kymsoten kanssa. Myös suuronnettomuusvalmiudella on keskeinen merkitys. Juhani Carlson sanoo, että ainakin valmistelussa on nähty synergian merkitys. Ihmisläheisyys. MIKÄ SAMMUTTAA. Palokunnat ovat merkittävä turvallisuuden tuoja omalla alueellaan. Vesa Parkko sanoo, että perusta alkaa olla vanha ja on aika uudistaa sitä. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Vaimon kanssa lenkkeily. 64 vuotta. Tekemisen meininki, kun on kaikille yhteinen halu tehdä asioita hyvin. Edelleen kaivataan kansallista ohjeistusta tilannekeskuksista. Sellaista kyvykkyyttä ei voida muualta hankkia. Hän toivoo, että sitä kehitetään edelleen. Tärkeintä tässäkin on, se että toiminta tehdään tarpeen mukaan.” Juhani Carlson sanoo, että aikaisemmasta yhteisestä tilannekeskuksesta ei välttämättä saanut apua esimerkiksi meripelastustehtäviin. ”Se ei vastannut tarpeitamme”, Vesa Parkko sanoo. Kyky mahdollistaa ja innostaa ihmisiä tekemään parhaansa. KUKA JA MISTÄ. KUKA JA MISTÄ. HARRASTUKSET. ”Kun saamme yhteisesti hyväksytyt kriteerit läpinäkyvästi sopimukseen, kaikki varmasti ymmärtävät sen, mistä rahallinen korvaus määräytyy”, Juhani Carlson sanoo. Tämän ansiosta saadaan nopeasti laajemmat resurssit liikkeelle.” Myös sopimuspalokunnilla on keskeinen merkitys ensivastetoiminnassa. Kun kriteerit on yhdessä hyväksytty, hyväksytään myös se, että joillakin korvaus voi pienentyä ja joillakin nousta”, Vesa Parkko huomauttaa. Sopivat mahdollisuudet tehdä asioita paremmin. IKÄ JA PERHE. MIKÄ SAMMUTTAA. HYVÄÄ ALUSTAA KEHITETTÄVÄ Vesa Parkko kehuu kumppanuusverkostoa hyväksi alustaksi yhteiselle toiminnalle. MIKÄ ON PELASTUSJOHTAJAN TÄRKEIN OMINAISUUS. Ilman sitä pärjäisimme paljon paremmin
*9,/,*96.O!31C9,4+,4!9,880,4O!+54!:180/,*9!*, 1441 QC;2/.49.Q!80,9611!3114!:;C+,,!31,4!,69*! +0C0961/114!0/11!19*/11491J =V*,4,+1,4*4 HILGO!8,,6*!D -1!DJ@ ?531!LIJ!7180/,*2*4!5C1B14++5C,!31,260*260-1 ^C1B14++5C,1!*,!08*!1,41!61C:**88,961!/..C,6*88. 61C+196*881!55P*88**4O!+09+1!5C1B14++5C,!9116611!/556651!5C14!1,+141J!"./.4!350+9,! 5C1B14++5C,!658,9,!61C+19611!1,41!+*2,6;9+*9+596*85-*4!;26*;P*99.J!=V*,4,+1,4*4 HILGO!8,,6*!DJ@ !"#$%&'( )#&*++##,(-. !'#"(-/(#"&-$0('12 /#0$*/$#&('-2 -'3-+4+5//-267!812 -"9:$"%"-2 -'3-+4+)#&*++##,(-. Opinnäytetyön tutkimustuloksena havait tiin puutteita palvelutasopäätösten laadin nan prosessissa, sisällössä ja arvioinnissa. Tämä tulee ottaa huomioon, mutta kansalai selle tulee pystyä antamaan parasta mah dollista apua ja yhdenvertaista palvelua pai kasta riippumatta. Opinnäytetyö teh tiin ”PLAN B – tee itsesi onnelliseksi!” Ete läKarjalan pelastuslaitoksen projektille, joka kehittää pelastuslaitoksen palomies ten urasuunnittelua tulevaisuudessa. Suunnitelma ker too, kuinka palomiesten urasuunnittelu Ete läKarjalan pelastuslaitoksella käytännössä tehdään. Työn tuloksia voidaan hyödyntää myö hemmin palomiesten lisäksi EteläKarja lan pelastuslaitoksen muun henkilöstön urasuunnittelun tukemiseen. 218511!65881!250/165+9,!4,,96.J! &9,/,*2*4!5C1B14++5C,4!6544,9611!6119!9,,6.O!*66. Pelastustoimen palvelutasopäätös on vahva lupaus tästä palvelun tasosta ja laa dusta, jota kansalaiset saavat ja josta he myös veronmaksajina maksavat. Tässä käytettiin apuna aluehal lintoviraston laatimia asiakirjoja pelastustoi men alueen palvelutasopäätöksistä, joiden perusteella toteutettiin vertailua pelastustoi men alueiden välillä. !!!!!! !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! KL KJD 7180/,*9O!*9,/,*9!31,!-0+5!/55!5C1B14++5C,k 7180/,*96*4!5C1:08+595544,66*851!2*8:06611O!-09!:180/,*9!04!+;+*4*3.!6544,961/114!0/14! 5C1B14++5C,491J!&9,/*C+,+9, :180/,*2*4!5C1B14++5C,4!6544,9611!/04*96,!9,,6.O!*66. Puutteita ilmeni sekä pelastustoimen aluei den osalta että aluehallintoviraston toimin nassa. :180/,*2*96.!*,!658*!2;3.. Tuloksia voi daan hyödyntää pelastuslaitoksissa palo miesten urasuunnittelussa. Sen tarkoitus on tukea palomiesten henkilökohtaista urasuunnit Pelastustoimen palvelutasopäätökset: Katsaus palvelutasopäätösprosessiin vuonna 2021 Puutteita ilmeni sekä pelastustoimen alueiden osalta että aluehallintoviraston toiminnassa. Palomiesten henkilökohtaiseen urapol kusuunnitelmaan tehdään kolme urapolku askelta, uraporrasta. !++##,(-. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112661 Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli luoda suunnitelma palo miesten urasuunnittelun kehittämiseksi ja samalla tuottaa esimiehille työkaluja Etelä Karjalan pelastuslaitoksen palomies ten henkilökohtaisen urapolunsuunnitel man toteuttamiseen. Opin näytetyön tuloksena luotiin menetelmäohje EteläKarjalan pelastuslaitoksen palomies ten uraohjaukseen. Uraankkuria ei ole ai na tarpeellista määritellä kerralla koko lop puuran ajaksi. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Palomiesten urapolkusuunnitelma Etelä-Karjalassa TAHVANAINEN, TIMO Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palomiesten urapolkusuunnitelma. 58 Pelastustieto 8/2021 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Askeleet määritellään hyvin tarkasti ja matka seuraavalle portaalle suunnitellaan hyvin. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä: Palomiehen ura-ankkuri -vaihtoehtoja. 2;3.!*9,/,*9!:;C+,,!911/114!181,9*491!80,9B 61/114J!%*!04!2.4*88*!/12P088,9559!,69*!80,9611J!>,41!2;3.96. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia eroja pelastustoimen palvelutasopäätöksissä il menee laadullisesti sekä millainen on alue hallintoviraston rooli palvelutasopäätöksen arvioinnissa. Palomies voi vaihtaa esimer kiksi palomiesuralta esimieheksi ja päin vastoin. +*CC1881!+0+0!80::5B5C14!1-1+9,J!7180/,*9!30,! 31,2611!*9,/*C+,+9,!:180/,*95C1861!*9,/,*2*+9,!-1!:.,431960,4J!>,+1!1-0,4!5C1B14++5C,1!04! 2;3. Minimitaso palvelutaso päätöksen sisällölle ja rakenteelle on esitet ty sisäministeriön laatimassa ohjeessa pal velutasopäätöksen sisällöstä ja rakentees ta (17/2013). Suunnitelman avulla pyritään yhtenäistä mään esimiesten tarjoamaa tukea palomie hille urasuunnittelussa. Työssä tutkittiin tarkemmin yh deksän eri pelastustoimen alueen palveluta sopäätöksiä ja verrattiin niitä sisäministeriön ohjeeseen. :180/,*9! 04!6;;6;3.,4*4!0/,,4!6;<950C,65+9,,491 -1!6*+*/,9,,49. telua ja antaa esimiehille erilaisia työkaluja palomiesten tukemiseen tässä prosessissa. Työn tuloksissa esiteltiin opinnäyte työn johtopäätökset sekä parannusehdotuk sia, joilla pelastustoimen palvelutasopää tösten laatua voisi entisestään parantaa. 9*+. SALO, TIIA: Pelastustoimen palvelutasopäätökset: Katsaus palvelutasopäätösprosessiin vuonna 2021 http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179045 Suomessa pelastustoimen palvelut sekä toimintaympäristöt ovat monipuolisia ja pelastustoimen alueittain osittain erilaisia. Lähtökoh taisesti jokaiselta pelastustoimen alueelta tulisi löytyä rakenteeltaan samankaltainen palvelutasopäätös, jossa voi sisällössä ol la alueellisia eroja
Kyselytutkimuksen tuloksissa näkyi huo li työssä selviytymisestä eläkeikään saak ka. Opinnäytetyössä selvitettiin pelastuslaitoksen vesipelastus valmiutta tarkastelemalla pintapelastus ja vesisukellusvalmiuden kannalta oleellisia paloasemien henkilöstö ja kalustoresurs seja sekä pintapelastus ja vesisukelluskel poisuuden ylläpitämiseksi vaadittavien har joitusten järjestämistä. Kohderyhmäksi valittiin yli 40vuotiaat mie histö ja alipäällystövirassa olevat henkilöt. Ete läPohjanmaan pelastuslaitoksen yhdys henkilö toi kuitenkin esiin, että EteläPoh janmaalla vesisukellustaidon vuosittain yllä pitäneitä ja kelpoisuusehdot täyttäviä nimi tettyjä vesisukeltajia, jotka osallistuvat hä lytystehtäviin, on yhteensä ainoastaan kah deksan Itason ja neljä IItason vesisukel tajaa eli yhteensä 12 vesisukeltajaa. Ikääntymisen tuomat fyysiset haasteet pelastustoimintaan osallistuvalla miehistöllä Fyysiset muutokset olivat hyvin tiedostettuja, mutta niiden kanssa koettiin jäävän ilman työnantaja tukea. Tutkimuksesta saadut tulokset antoivat tietoa pelastusalan henkilöstön tämän het ken näkemyksistä ikääntymisen tuomis ta fyysisistä haasteista. Aihetta lähestyttiin kysymällä pelastusalan työnte kijöiltä, kuinka he itse kokevat tämän asian. Pelastusalan työntekijöiden fyysistä kuntoa testataan määräajoin, ja riittävän hyvän fyysisen kun non toteamiseen on luotu rajaarvot, joiden avulla hyvä fyysinen kunto määritellään. Esille nousivat kuntotasovaatimukset, joissa koet tiin olevan hyvin vähän mahdollisuutta huo mioida iän mukanaan tuomia fyysisiä muu toksia. On täysin normaalia, että ihmisen ikääntyminen vaikuttaa fyysiseen kuntoon. Iän mukanaan tuomat fyysiset muu tokset olivat hyvin tiedostettuja, mutta nii den kanssa koettiin jäävän ilman työnantaja tukea. Kyselytutkimukseen vastanneiden henkilöiden mukaan jatkossa tulee kiinnit tää erityistä huomiota motivointiin, jotta val mius vesipelastustehtävien hoitamiseen voi taisiin säilyttää. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ikään tymisen tuomia fyysisiä haasteita pelastus toimintaan osallistuvalla miehistöllä. Aineistonkeräämisessä käytettyä kysely lomaketta ja opinnäytetyön pohjaa voi hyö dyntää toisen organisaation vesipelastus valmiuden selvittämisessä.. Haasteena tulevaisuudessa on riittävän, kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön saaminen osaksi hälytystehtä viä ikääntyvän henkilöstön siirtyessä muihin tehtäviin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten pelastustoimintaan osallistuva mie histö ja alipäällystö kokevat ikääntymisen tuomien fyysisten muutosten vaikutukset. Vastauksista oli nähtävissä kokonais kuva varhaisen puuttumisen toimintamallien tuomasta hyödystä painissa ikääntymisen tuomia muutoksia vastaan. Opinnäytetyö antoi tietoa EteläPohjan maan vesipelastusvalmiudesta, joka koos tuu henkilöstö ja kalustoresurssien lisäk si säännöllisistä vesipelastusharjoituksis ta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin jokaiselle paloaseman asemavastaavalle. Tahtotila selviytyä omassa ammatissaan eläkeikään saakka oli kuitenkin vahva. Pelastuslaitokset saavat tämän opinnäytetyön pohjalta tietoa henkilöstön kokemuksista ja haasteista. Kyselytutkimukseen vastanneiden henki löiden näkökulmien pohjalta on mahdollista kehittää EteläPohjanmaan pelastuslaitok sen vesipelastusvalmiutta tulevaisuudes sa. Toteuttamistavaksi valittiin kyselytutkimus. Se toteutettiin haastattelemalla kohderyh mään kuuluvia henkilöitä, jonka pohjalta laadittiin valtakunnallinen Webropolkysely. KANGASTIE, JEREMIAS: Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vesipelastusvalmius http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711786 Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli sel vittää EteläPohjanmaan pelastuslaitok sen vesipelastusvalmius. Ikääntyessä pelastusalan työntekijä painii tämän luon nollisen asian kanssa päivittäin. Tutki mushenkilöiden mukaan vesipelastusval miutta pyritään pitämään yllä monipuolisel la harjoittelulla, koulutuksella sekä sopival la kalustolla. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vesipelastusvalmius PAJANDER, HENRI; PUURUNEN-MÄÄTTÄ, VUOKKO: Ikääntymisen tuomat fyysiset haasteet pelastustoimintaan osallistuvalla miehistöllä http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105199429 Pelastusala on ollut kautta aikain hyvää fyysistä kuntoa vaativa ala. 8/2021 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ OPINNÄYTTEITÄ Haasteena on riittävän, kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön saaminen osaksi hälytystehtäviä ikääntyvän henkilöstön siirtyessä muihin tehtäviin. Kyselytutkimuksen mukaan EteläPoh janmaan pelastuslaitoksella oli yhteensä 169 pintapelastustehtävien suorittami seen vaadittujen kelpoisuusehtojen täyttä vää henkilöä sekä 17 vesisukeltajan kelpoi suusvaatimukset täyttävää henkilöä
Teksti: Jildou Visser Kuvakaappaus: Brand en Brandweer 11/2020. Kokeissa ne levisivät seinien rakojen ja saumojen kautta viereisiin huoneisiin, joihin savua ei päässyt. Vaikka kokeita oli vain 19, voimme si mulointien avulla tutkia vaihtoehtoisia koe järjestelyjä. LAAGE, SAKSA Paloauto kaatui väistöliikkeeessä pientareelle 9/2020. Tehokkain keino on korvata huonekalujen synteettiset materiaalit orgaanisilla”, tutkija Lieuwe de Witte kertoo. Sammutusauto oli häly tysajossa matkalla mootto ritiellä sattuneeseen kola riin. Poliisi etsii paikal ta paennutta henkilöauton kuljettajaa. ”Jos palohuoneen ovi on kiinni, asukkaat pelastetaan ennen palon sammutusta. Eräs ratkaisu on hyödyntää kierrätysmateriaaleja. ”Kokeissa havaitsimme, että savutuule tus saattaa levittää savua toisiin kerroksiin ja aiheuttaa vaaraa niiden asukkaille. Koska palokunnan saapuessa käytävä on jo savun täyttämä, savun muodostus on lopetettava”, Hazebroek sanoo. Palava sohva tai patja tuottaa niin paljon savua ja myrkyllisiä ainei ta, että mitkään savun leviämistä rajoittavat keinot eivät riitä. Konemies teki nopean väistöliikkeen, jotta ei tör mäisi risteyksessä henkilö autoon. Emme tiedä, johtuiko tämä tuulesta vai ilman lämpötilasta. ”On uskomatonta, kuinka paljon savua muodostuu jo sohvan osasta. Mutta savua ei aina levinnytkään toisiin kerroksiin. Vaikka ovet pidettiin kiinni, viereisissä huoneissa oli jo kahdenkymme nen minuutin kuluttua tappavat pitoisuudet. ”Siis paljon ennen palokunnan saapu mista. Jos se on auki, niin sammutetaan. Lisäksi laadimme palokunnan toimintaohjeet ja liitämme ne yleisiin sam mutusperiaatteisiin”, Hazebroek sanoo. ”Ensi vuonna selvitämme jatkotutkimus ten aiheet. Savun ja palokaasujen leviämistä toisiin kerroksiin on siis seurattava. 60 Pelastustieto 8/2021 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski OUDEWATER, HOLLANTI Vain savunmuodostuksen vähentäminen vaikuttaa 11/2020 Entisessä palvelutalossa tehdyn huone palon savun leviämiskokeiden (Pelastus tieto 1/2019) loppuraportti valmistui. Tämän takia sam mutusauto joutui pienta reelle ja säiliössä olleen sammutusveden loiskahdus kaatoi sen. Kun palo on sammutettu, savutuuletuk sen järjestelyä on harkittava. Entä koneellinen ilmanvaihto?”, de Witte kertoo. Odotimme samoja tuloksia samanlaisis ta kokeista. Useissa ko keissa alle puolet sohvasta paloi”, projekti päällikkö Hans Hazebroek lisää. Tutkijat selvittävät, miten huonekaluista saataisiin turvallisempia. Jos toinenkin ovi avataan, pois ei enää pääse”, de Witte täydentää. Vaikka savua ei näkyisi, ilmassa saattaa silti olla myrkyllisiä palokaasuja. Seitsemän vain lievästi loukkaantunutta palokun talaista pääsi omin voimin ulos, mutta vakavasti louk kaantuneen naispalokunta laisen pelastamista varten oli auton tuulilasi irrotettava. ”Savunmuodostuksen vähentäminen on olennaisen tärkeää. Onnettomuus ai heutti noin 300000 euron vahingot. Kokeissa savua leviäminen käytävään al koi kahden minuutin kuluttua sytytyksestä. Seuraavaksi he arvioivat palokunnan tak tiikoita. On siis läh dettävä siitä, että savun leviämistä toisiin ker roksiin ei voi ennakoida varsinkin, jos sa vu on kylmää. Kaikki kahdeksan vietiin sai raaloihin. Miten oven aukiolon kesto vai kuttaa savun leviämiseen. Palokunnan tulee siis mittaamalla varmistaa, että ne eivät aiheuta vaaraa
Sieltä hän käveli paljoin jaloin naapuritalon kattoa pitkin seuraavalle katolle. Aloitin heti elvytyksen ilman välineitä. 8/2021 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA AVEYRON, RANSKA Sillä hetkellä unohdin tulipalon 7/2020 RAVOLZHAUSEN, SAKSA ESSEN, SAKSA Katto-Kassinen Pidätys palopaikalla 8/2020 ”Pariisin pelastuslaitoksessa työskente lyn jälkeen palasin vuonna 2006 nuorena palo mestarina kotiseudulleni”, Olivier Rouquette kertoo. Ajoin sivuteitä 20–30 minuuttia kohteeseen, jonne ensimmäinen sammutusyksikkö oli juuri saapunut. Palokunta poisti sen savutuulettimellaan. Pojan havainnut naapuri nousi vaaralliseen paikkaan muutaman metrin päähän rauhoitta maan häntä. Rakennuksesta katkaistiin sähkö ja kaasu. Hyvä herra, sammutamme palon, ta lonne on pelastettu!” Vanhaisäntä lyyhistyi maahan. Häly tin silti toisen sammutusyksikön ja säiliöauton. Palomiehet sijoittivat hyppytyynyjä mahdollisille putoamispaikoille. Kuusivuotias poika avasi viidennen ker roksen asunnon pystyikkunan ja nousi katon lapetta harjalle. Kuljettaja kertoi kääntyneensä väärälle tielle, jonne auto juuttui. Tytär järkyttyi, mutta ei sentään pyörtynyt.” Teksti: Julie Niel-Villemin 2/2020 Varhain aamulla palokunta hälytettiin sam muttamaan ratsutallin latoa. Minun oli jat kuvasti vakuutettava hänelle, että palokunta kyllä suojelee hänen taloaan. Tilan asukkaat olivat jo vieneet hevoset turvaan. Yrityksestä huolimatta palo levisi nopeasti keittiöön ja viereiseen huoneeseen. ”Enää ei odoteta, vaan sammutetaan täydel lä teholla. Ambulanssilääkäri tutki viluis saan olevan lapsen ja hänet vietiin äitinsä kans sa sairaalaan tutkittavaksi. Köysipelastajat pääsivät naapuritalon katon kautta pojan luokse. Yksi heistä tarttui poikaan ja vei hänet katonharjan viereen nostetun tikas auton työkoriin. Sammutuksen aikana poliisi tuli pidättämään 18vuotiaan palokuntalaisen, jota epäiltiin kolmen palon sytyttämisestä. Puolelta öin paikallinen viljelijä irrotti sen trak torillaan. Viimein säiliöauto saapui. ”Valelkaa ajoittain viereistä taloa, jotta se ei syt tyisi.” Jatkuva valelu tyhjentäisi säiliön muuta massa minuutissa. Ensimmäinen yksikkö totesi, että olki ja heinäpaalien säily tykseen käytetty rakennus oli täydessä palossa ja hälytti vahvennuksia. Käskytys oli helppoa, kos ka autossa oli vain 3000 litraa sammutusvettä. Sillä hetkellä unohdin tulipalon. Huu sin palomiehille: ”Sydänpysähdys, tulkaa aut tamaan.” Elvytys kesti tunnin, kunnes lääkäri lo petti sen. ”Lähdin kello 23 hälytykseen maatilalle. Palokunta saapui kuuden minuutin kuluttua hälytyksestä. En tiennyt, oliko siellä noki vai isompi palo. Savua oli kuitenkin levinnyt ta loon. Siellä oli vierekkäin kaksi asuinrakennusta, joista toinen paloi. Palo sammutettiin kahdella 42 mm:n suihkulla. Sen sijaan vie reisen rakennuksen asukas, noin 75vuo tias vanhaisäntä, oli poissa tolaltaan. Hälytin hoitoyksikön ja lääkärin. ”Mutta miksi ne viipyvät?” Palavassa rakennuksessa asuva pariskunta oli järkyttynyt, mutta kunnossa. Sadekuuron ajan vain Tpaitaan ja housuihin pukeutunut lapsi istuu katon pystyikkunan päällä. Vettä oli säästettävä, kunnes toinen yksikkö ja säiliöauto saapuisivat. Palolaitoksen tikasautolla ei ker rostalon pihalle päässyt. Sammutusta jatkettiin iltaan asti. Kaksi suihkua selvitettiin. Poliisit tulivat aamulla ja pyysivät minut mu kaan viemään kuolinsanoman lähellä asuvalle edesmenneen tyttärelle. 11/2020 HUSUM, SAKSA Liesituuletin paloi Omakotitalon asukas yritti jauhesammutti mella sammuttaa palavaa liesituuletintaan. Palokun ta onnistui estämään paloa leviämästä talleihin ja ratsastushalliin. Lisäksi palokunta jäähdytti keittiön kuumentu nutta seinää ja nuohosi poistohormin.
Yksin asuminen yleistyy ja laitoshoitopaikkoja siirretään koko ajan enemmän asuntoihin. Tilojen järjestelystä vastasi Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Sammutuslaitteisto tuo arvokasta lisäaikaa poistua, mutta apua tarvitaan silti. ymmärtää. Pelastuslaitosten ja kotihoidon yhteistyö on hyvä käytössä oleva malli, jolla vaikutetaan myös paloturvallisuuden kehittämiseen”, ”Asumisen turvallisuus on aina kokonaisuus, jossa on otettava huomioon normaalin arjen toiminta sekä riskit. 62 Pelastustieto 8/2021 Välttämättä yksi laitehankinta ei ratkaise kaikkea. Tähän voidaan vaikuttaa palontorjuntatekniikalla, mutta käyttöönotettavien ja hankittavien laitteiden toiminta tulee. PALOTURVALLISUUS Teknologia toimii ja turvaa arkea sekä asumista Turun Varissuolla avautui hieno mahdollisuus testata sammutuslaitteistoja ja koko palontorjuntatekniikan ketjun toimintaa purettavissa kerrostaloissa. Välttämättä yksi laitehankinta ei ratkaise kaikkea. Turvallisuuden taso ei saisi silti heikentyä. Tässä muutoksessa ei kuitenkaan ole ollut esillä selvästi sellaista vastuun kantavaa tahoa, joka varmistaisi riittävän tason kotona asumisen turvallisuudelle. Vanhukset ovat yksi ryhmä, jonka halutaan asuvan kotona entistä pidempään. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: SPEK S uomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK keräsi yhteistyössä eri laitetoimittajien kanssa testeihin tuotteita, joilla voidaan tunnistaa, rajata tai sammuttaa asunnossa tapahtuva palo. Palokokeiden tarkoitus oli kartoittaa, kuinka hyvin eri tekniset vaihtoehdot reagoivat ja tunnistavat riskitilanteen kehittymisen sekä sammuttavat tai vähintään rajaavat palon siten, että asukkaalle saadaan lisää turvallista poistumisaikaa
Sammutuslaitteistot täyttivät niille tarkoitetut tehtävänsä. RISKIT JA OLOSUHTEET SELVILLE ”Tarkoitus oli testata kaikille asuntoihin hankittavissa olevaa paloturvallisuusteknologiaa, myös rakentamisen jälkeen, jolla paloturvallisuutta voidaan parantaa. Palovaroitin havaitsee palon, mutta ei sammuta sitä. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Myös materiaalit vaikuttavat paloturvallisuuteen. ”Esimerkiksi palovaroitinten määrän ja sijainnin osalta olennaista ei ole vain se, kuinka isosta asunnosta on kyse, vaan se, missä nukutaan ja missä on mahdollisia vaaranpaikkoja sekä palon syttymislähteitä.” Koteihin tulisi hankkia riittävä määrä alkusammutusvälineitä, joita asukkaiden pitäisi opetella käyttämään. Keittiöpalon jälkeisessä kuvassa kattoon asennettu sprinkleri ja ja testeissä käytössä olleita paloilmaisimia. Hänen työparinaan kokeissa oli vanhempi asiantuntija Ilpo Leino. Kotien sähkölaitepaloissa on useimmiten kyse liesipaloista, johon liittyviä ratkaisuja ovat turvaliesi, liesihälytin ja -vahti. On ratkaisevaa, kuinka palon tunnistamista ja avun saantia paikalle voitaisiin nopeuttaa mukauttamalla tunnistuskriteereitä asunnon olosuhteisiin ja riskeihin.” Tärkeää on Lehdon mukaan tunnistaa asukkaan tarpeita ja normaalia arkista toimintaa. Materiaalia voi hyödyntää paloturvallisuusperehdytyksissä ja koulutuksissa. Esimerkiksi palovaroittimet toimivat aikaisessa vaiheessa, mutta merkittävää on myös monikriteeri-ilmaisimien toiminta paloilmoittimella. Suomessa paloja aiheuttavat eniten ruoanlaitto, avotulen käsittely ja sähkölaitteiden käyttö. Tarkoituksena oli osoittaa koko palontorjuntatekniikan ketjun toiminta, jotta kokonaisuuden toimintaa pystytään paremmin ymmärtämään hankintoja tehtäessä. Palo on kytenyt palotilanteessa sohvan sisämateriaaleissa. Kokeista raportoivat yhteistyössä SPEK ja Tampereen yliopisto. Työn tuloksena julkaistaan myös vapaasti käytettäväksi videomateriaalia, jonka tavoitteena on paloturvallisuuden ja asenteiden kehittäminen. Tässä kyllä onnistuttiin.” ”Jokaisella tekniikalla on oma selvä roolinsa, joten ei voi sanoa, että yksi toimi kokeissa parhaiten. Paloturvallinenkin tekstiili voi tuottaa paljon lämpöä, savuja ja myrkyllisiä palokaasuja. kertoo SPEKin turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto. Näin pystytään arvioimaan se tekniikka, jonka hankinnalla pystytään tukemaan juuri tämän turvallista arkea. Lisätietoa: spek.fi/vaikuttaminen/palon torjuntatekniikka Liesipalokokeet osoittivat, että palon tunnistaminen ja sammuttaminen liesituulettimen kuvun alta on vaikeaa.. 8/2021 Pelastustieto 63 PALOTURVALLISUUS Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh
Vietnamilainen, thaimaalainen ja italialainen keittiö. LEMPIRUOKASI. Lämmitä uuni 200 o C:een. Hän on kansainvälisen paloja pelastusalan kattojärjestön CTIF:n varapuheenjohtaja sekä mukana Pelastusalan naiset ry:ssä. Suosikkijouk kueeni on TPS, hyvänä kakkosena Vaasan Sport. Jäähdytä. Juo loput oluet ja onnittele itseäsi.. Levitä kuorrute joko veitsellä tai pursota tähtityllalla. Jos pitäisi olla toisella alalla töissä, olisin jääkiekon parissa. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Taina Hanhikoski, TPS, Kimmo Kaisto Stout cupcakes 12 kpl • 75 g kaakaojauh etta • 175 g vehnäjauhoj a • 2 tl leivinjauhet ta • 225 g erikoishieno a sokeria • 3 kananmun aa • 225 g kypsää punajuurta (ei etikkapunajuuria) • 100 ml stoutia tai muuta tummaa olutta • 100 ml rypsiöljyä Kuorrutuks een: • 200 g pehmeää voita • 200 g vaniljatuore juustoa • 450 g tomusokeria LEMPIHARRASTUKSESI. Lusikoi taikina vuokiin (jätä noin 1/3 kohoamisvaraa). Musiikkimakuni on laaja, kuuntelen tilanteen mukaan monenlaista klassisesta raskaaseen metalliin ja EDM:ään. Useimmiten äänikirjoja. Paista noin 20–25 minuuttia. Jääkiekon seuraaminen (ja leipominen ja urheilu). Siivilöi kuivat aineet kulhoon. Kuorrutteen tulee olla jämäkkää, muttei liian tönkköä. Koristele haluamallas i tavalla. Laita pellille tai vuokaan 12 paperista muffinsivu okaa. MITÄ KUUNTELET. Surauta munat, punajuuret, öljy ja olut blenderissä tai sauvasekoit timella sileäksi. Seuraan sekä kotimaista että ulkomaista lätkää. Ja jälkiruoat ranskalaisesta keittiöstä. NÄISTÄ TYKKÄÄN Jääkiekkoa ja kuppikakkuja SPEKin kansainvälisen toiminnan erityisasiantuntija Taina Hanhikoski on toiminut pelastusalalla pian kahdeksan vuotta. Ota kulaus olutta. Kuorrutusta varten vatkaa voi ja tuorejuusto kulhossa sekaisin, lisää siivilöity tomusokeri vähitellen. Ota toinen kulaus olutta. Sekoita kuivat ja märät aineet varovasti yhteen, varo ylisekoittam asta
Palontorjunta 1/1961 Helsingin palolaitos 100 vuotta. Nykyään, kun kau pungin asukasluku on jo 465000, vaaditaan myös sen palokun nalta suurempaa toimintamäärää, jotta se pystyisi turvaamaan kaupungin asukkaat ja ra kennukset tulipalojen varalta. MONEN TEKIJÄN YHTEISVAIKUTUS Onnettomuuden tutkijatoimikunta selvitti todennäköiset syyt ja päätteli, että useiden tekijöiden yhteisvaikutus aiheutti suurräjähdyksen. Kuva: Juha Heikkinen, Pelastustieto. Kiitos! Tammikuun 9. Ympäristössä vaurioitui lukuisia rakennuksia, ja räjähdysvaikutus tuntui vielä Oulun keskustassa useiden kilometrien päässä onnettomuuskohteesta. Vuonna 1910 oli Helsingin asukasluku 118000. Eräänä vankimmista syyolettamuksista on mainittu orgaanisen aineen joutuminen sekoituskattilaan. Loukkaantuneiden luku nousi pitkälti toisellekymmenelle. Räjähdystä pidetään ainutlaatuisena maailmassa. Palontorjunta 10/1991 SPEK aloittaa vuonna 1993 NÄISTÄ TYKKÄÄN Neljän kunnan yhteinen johtokeskusauto Uudellamaalla vuonna 1985, vuosia ennen aluepelastuslaitoksen syntyä. Lue koko Palontorjunta 1/1963:n ja 3/1963:n juttu sekä monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu Helsingin kaupungin palolaitos tulee tänä vuonna toimineeksi sata vuotta. Laanilan kaupunginosassa Typpi Oy:n teollisuusalueella sortui historiamme tuhoisimmassa tehdasräjähdyksessä lähes maan tasalle 40 metrin korkuinen, 8-kerroksinen salpietariosasto ja sen vieressä sijainnut rakeistustorni. Kymmenen työvuorossa ollutta miestä sai surmansa. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi. Tutkijatoimikunnan yksimielisen käsityksen mukaan tehtaan johtoa tai työntekijöitä ei voi pitää syyllisinä sellaisiin laiminlyönteihin, joiden yhteydessä voitaisiin puhua kuolemantuottamuksesta. Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva. Sen syytä tutkitaan vieläkin ja suoritettavien lukemattomien kokeiden ja analyysien toivotaan selvittävän, miksi ammoniumnitraattisulate aiheutti valmistusvaiheen aikana räjähdyskatastrofin. 8/2021 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Historiamme tuhoisin tehdasräjähdys Oulussa 1963 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin perustamiskokouksessa 19.11.1991 useat vanhojen järjestöjen yhdistykset allekirjoittivat asiakirjan ja liit tyivät uuden keskusjärjestön jäseneksi. päivän yönä vuonna 1963 tärisytti valtava räjähdys Oulun kaupunkia
Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Adaptiivinen evakuointi 10_21_Pelastustieto.indd 1 Adaptiivinen evakuointi 10_21_Pelastustieto.indd 1 25.10.2021 14.24.55 25.10.2021 14.24.55 w w W w w w w TURVALLISUUS 2022 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma. Haaveiden tiellä voi olla yksi väärin valittu suunta. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Messukeskus Helsinkiin. REKISTERÖIDY MAKSUTTA KÄVIJÄKSI KIINTEISTÖ FinnSec – Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtumaa Kiinteistö – Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa Avita Audiovisual Expo – Suomen audiovisuaalisen alan tärkein kohtaamispaikka SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA YHTEISTYÖSSÄ. Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuus.messukeskus.com Avoinna: ke 12.1. klo 9–16, to 13.1. Mukana myös Suomen Palopäällystöliiton järjestämä tieliikennepelastamisen koulutustapahtuma Road Rescue. klo 9–16. Adaptiivinen Prodex FIREscape – paloturvavalojärjestelmä ohjaa kriisitilanteessa kiinteistön turvallisimmalle poistumisreitille, mukautuen muuttuvaan tilanteeseen. klo 16–19. Afterwork keskiviikkona 12.1. Kristian, 27, kenkäkauppias “Valloittaa Milanon muotikadut uudella omalla mallistolla.” LIIKETILAT I HELSINKI I SUOMI I KLO 07:45 Neea, 42, aktivisti, projektipäällikkö “Pelastaa naalipopulaatio, vaikka yksi kerrallaan.” Petra, 32, junior associate “Ura kansainvälisenä ihmisoikeusjuristina YK:ssa.” Tom, 57, tj “Triathlon, triathlon, triathlon...” Oikealla suunnalla on väliä niin elämän pienissä hetkissä, suurissa haaveissa kuin evakuointitilanteissakin
Adaptiivinen Prodex FIREscape – paloturvavalojärjestelmä ohjaa kriisitilanteessa kiinteistön turvallisimmalle poistumisreitille, mukautuen muuttuvaan tilanteeseen. klo 9–16. Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuus.messukeskus.com Avoinna: ke 12.1. Mukana myös Suomen Palopäällystöliiton järjestämä tieliikennepelastamisen koulutustapahtuma Road Rescue. klo 16–19. REKISTERÖIDY MAKSUTTA KÄVIJÄKSI KIINTEISTÖ FinnSec – Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtumaa Kiinteistö – Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa Avita Audiovisual Expo – Suomen audiovisuaalisen alan tärkein kohtaamispaikka SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA YHTEISTYÖSSÄ. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Messukeskus Helsinkiin. Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Adaptiivinen evakuointi 10_21_Pelastustieto.indd 1 Adaptiivinen evakuointi 10_21_Pelastustieto.indd 1 25.10.2021 14.24.55 25.10.2021 14.24.55 w w W w w w w TURVALLISUUS 2022 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma. klo 9–16, to 13.1. Haaveiden tiellä voi olla yksi väärin valittu suunta. Kristian, 27, kenkäkauppias “Valloittaa Milanon muotikadut uudella omalla mallistolla.” LIIKETILAT I HELSINKI I SUOMI I KLO 07:45 Neea, 42, aktivisti, projektipäällikkö “Pelastaa naalipopulaatio, vaikka yksi kerrallaan.” Petra, 32, junior associate “Ura kansainvälisenä ihmisoikeusjuristina YK:ssa.” Tom, 57, tj “Triathlon, triathlon, triathlon...” Oikealla suunnalla on väliä niin elämän pienissä hetkissä, suurissa haaveissa kuin evakuointitilanteissakin. Afterwork keskiviikkona 12.1
7.. 7. Wildland: Kevyt mutta suojaava sammutusasu metsäpaloihin. 1. Moottori: Honda (GX390), teho: 9.6 KW, pumputuotto: 270 L/min@0.8 Mpa, 510L/min@0.6Mpa, 720 L/min@ 0.4MPa. Yksi koko (52-65 cm). Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Väreinä tummansininen tai hiekka. Kestävä ja tehokas laite vaativiin olosuhteisiin häkäaltistumisen seurantaan. Valitse joko suorasuihku tai vesisumu portaattomasti. Tilavuus: 19 litraa. 4. 5. Responder-suojalasit. Hyväksynnät: EN15614:2007, A1, A2 ja EN 1149-5. Gallet F2XR: Monipuolinen kevytkypärä pelastusraivaukseen ja maastopalojen torjuntaan. Protek 309: Helppokäyttöinen yhdistelmäsuihkuputki, jossa pyöritettävä säätö sekä kevyt ja kestävä rakenne. Paino: 54 kg, mitat: 575 x 560 x 515 mm. 4. Regain: Kevyt, joustava ja saumaton tekninen alusasu. Scotty 4000-BP: Ammattimainen käsipumppuja reppujärjestelmä. TIEDÄTKÖ PARHAAT VARUSTEET METSÄÄN. 2. Valittavana suorasuihku sekä sumusuihku: 37–115 l/min. Käyttäjä pystyy pumppaamaan vettä yli 8 metrin etäisyydelle. 2. Koot: S-XXL (erikoiskoot lisähintaan). Alku: Tehokas polttomoottoriruisku maastoon. Pintamateriaali Lenzig FR/Nomex ® (65/35). 3. Altair 2X: Ensimmäinen yhden tai kahden kaasun ilmaisin, joka sisältää luokkansa parhaan XCell-anturiteknologian. 3. Alkusammutusketju: Paloturvallisuuden valtakunnallinen asiantuntijaketju, jolla on yli 30 liikettä ympäri Suomea. 5. Fiksu ennakoi tulevan kesän kelejä jo nyt. Jersey-kuosi on hengittävä, palonkestävä ja mukautuu eri kehotyyppeille. 8. 1. 8. 6. Integroitavat kaksoissädeotsalamppu, silmäsuoja ja kuulonsuojaimet. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. 6