.....................................................................................................................................................................
Jäsenlehti 4·2007
intaa tta toim tilaiden 10 vuo öpäpo sy urauhas n läheistensä et ja heidä väksi hy
Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry · Finlands prostatacancerförening rf
1
krs) puh. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Jäsenlehti 4·2007
Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen jäsenlehti Ilmestyy neljästi vuodessa. 9 Antti Rannikko · Sakari Rannikko Suomalainen eturauhassyöpä s. 1415 Timo Joensuu Kliinisten tutkimushoitojen merkitys kasvaa s. 7 Louis Denis Dear PROPO survivors s. 1920 Marita Ruohonen Mielenterveys on voimavara s. 2426 Antti Lehtonen Antti "Lehtonen Suomesta" käynnisti eturauhassyöpäpotilastoimintaa Keski-Suomessa s. 6
SUOMEN ETURAUHASSYÖPÄYHDISTYS RY FINLANDS PROSTATACANCERFÖRENING RF HALLITUS Puheenjohtaja Olavi Heikinheimo Varapuheenjohtaja Toivo Lehtinen Varsinaiset jäsenet Juhani Collan Lauri Isosalo Teuvo Tammela Kaino Tuominen Arja Vilkko Varajäsenet Sirpa Aaltomaa Pirjo Lehtolainen Markku Loikkanen Risto Piekka Saku Saxelin Leila Vaalavirta
ISSN 1996-2277
Yhteydenotot
Toiminnanjohtaja Hannu Tavio
Posti- ja käyntiosoite: Liisankatu 21 B, 00170 Helsinki (3. (09) 135 331
Graafinen suunnittelu: Veikko Viljanen Kannen kuva: Mari Frilander Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd 2007
Sisältöä
Olavi Heikinheimo Suomen eturauhassyöpäyhdistys 1997 s. (09) 135 33228 s-posti hannu.tavio@cancer.fi Yhdistyksen kotisivut osoitteessa: www.propo.fi
2. 8 Lars G Eliason Grattis till 10-årsjubileet s. 34 John Vikström Arvona potilaiden ja omaisten hyvä elämä s. 3036 s. 1013 Martti Ala-Opas Eturauhassyövän hoitoketju s. Päätoimittaja Hannu Tavio Toimituspäällikkö Outi Simolinna Toimituskunta: Juhani Collan Saku Saxelin Teuvo Tammela Julkaisija ja toimitus: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Finlands prostatacancerförening rf Liisankatu 21 B, 00170 Helsinki puh. 2223 Hannu Tavio Liisankadulta s. 1618 Juha Hänninen Lähellä kuolemaa s. 2829 Toimintaa ja ilmoituksia s. 21 Merja Kurki Elämänvoimaa Propo-kurssilta s. 5 Pekka Tuomisto Voimia veljille kymmenen vuotta potilasyhteistyötä Juhani Nummela Muistumia ja arvioitakin s
Edessä olevia menoja ja tarpeellisia tuloja ei voitu unohtaa. Ensimmäinen kirjallinen todiste yhdistyksen perustamisajatuksista lienee urologian professori Sakari Rannikon (Helsingin yliopisto) ja apulaisylilääkäri Eero Wuokon (HYKS, Marian sairaala) 21.1.1997 päivätty kutsukirje pohtimaan yhdistyksen perustamiseen liittyviä asioita. Eturauhassyöpäpotilaiden yhdistyksen perustamisen tarpeellisuutta Rannikko ja Wuokko perustelivat jo kutsukirjeessään. Perustavan kokouksen esityslista laadittiin, henkilövalinnat valmisteltiin, ehdotus jäsenmaksujen suuruudesta vahvistettiin, ja lehdistötiedotteen laatimisesta tahtiin päätös. Sääntöjen todettiin 9.6.1997 kokouksessa olevan sellaisessa kunnossa, että ne voitiin lähettää Patentti- ja rekisterihallituksen ennakkotarkastettavaksi. Tulevaan yhdistyksen hallitukseen valittavista henkilöistä osallistui kokoukseen yhteensä kahdeksan henkilöä, potilasjäsenet selvästi runsaslukuisemmin.
3. Lääkäreiden omat kokemukset työstään olivat kuitenkin keskeiset vaikuttimet suomalaisen potilasyhdistyksen perustamiseksi. Halu saada asia päätökseen oli kantava. Kokouksen kymmenen naisosallistujasta kuusi oli läsnä virkansa tai työnsä vuoksi. Lehti-ilmoitusta perustavan kokouksen pitämisestä ei pidetty tarpeellisena, mutta tietoa siitä päätettiin levittää henkilökohtaisin kontaktein.
Yhdistyksen perustamiskokous
Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen perustava kokous pidettiin 10.10.1997, kokouspaikkana ravintola Matilda Helsingin rautatieasemalla. Tauti oli ollut vuodesta 1993 alkaen miesten yleisin pahanlaatuinen kasvain. Heidän nimilistaansa tarkastellessa voinee olettaa, että he olivat eturauhassyöpäpotilaita eli heitä, joita varten oltiin perustamassa yhteistä järjestöä. Syöpärekisteri ilmoitti vuonna 1994 olleen runsaat 2000 eturauhassyöpätapausta, ennuste oli 10 vuoden kuluttua vuonna 2007- "jopa 3500 tapausta" ja tuolloin olisi "noin 16000 eturauhassyöpähoidossa olevaa tai hoidettua miestä".
Kutsukirjeen lähettäjät toteavat, että "kyseessä on varsin suurta miesryhmää hyvin läheisesti koskettava asia". Kun yhdistyksen perustamisesta saman vuoden lopulla kerrottiin viestintävälineille, ilmoitettiin "vuosittain todettavan maassamme noin 2500 uutta eturauhassyöpätapausta. Yhteinen kokous Suomen Syöpäyhdistys ry:n ja Syöpäpotilaat ry:n edustajien kanssa pidettiin 4.3.1997. Tärkein asia lienee ollut sääntöjen laatiminen ja niiden yksityiskohtien muokkaaminen. Heidän nimensä olivat kutsukirjeen jakelulistalla. Yllättävän suuri joukko oli naisia. Kutsu lähetettiin kuudelle miehelle, kaikki kyseisten lääkärien hoidossa olevia potilaita. Puheenjohtajana toimi Juha Sipilä. Kun miesten lukumäärästä vähennetään vielä yksi, Rannikko, joka oli läsnä alan lääkärinä, jäi miehiä viisitoista. .....................................................................................................................................................................
Suomen eturauhassyöpäyhdistys 1997
Perustamisajatuksia ja toimia.
Ajatuksia eturauhassyöpäpotilaiden yhteisiä tavoitteita edistävästä yhteisöstä lienee kypsynyt joidenkin urologien mielessä ehkä jo vuosina 199596. Valmisteleva ryhmä jatkoi toimiaan asian edistämiseksi ripeällä aikataululla, Leena Rosenbergiä pyydettiin toimimaan ryhmän sihteerinä. Potilaiden aviopuolisoita edusti ainakin yksi, Rauni Sipilä. Kokouksessa 29.9.1997 käsiteltiin sääntöjen tarkennukset saatujen viranomaishuomautusten mukaisesti. Tietoja ja kokemuksia tällaisesta yhdistystoiminnasta oli lähinnä Ruotsista ja Yhdysvalloista. Kokoontumisen oli määrä tapahtua 30.1.1997 ja kirjeen lähettäjät olivat kutsuneet mukaan asiantuntijana ja alustuksen pitäjäksi Leena Rosenbergin Suomen Syöpäpotilaat ry:stä. Kevätkauden kokouskeskustelussa näyttää pohdittaneen yhteyden ottamista Urologiyhdistykseen ja urologisten hoitajien yhteisöön, todennäköisesti myös yhdistyksen hallitustyöskentelyyn osallistumisesta.Tulevan toiminnan tarvitsema taloudellisen tuen hankkimiseksi käytiin keskusteluja. Yhdeksän henkilöä kokoontui 30.1.1997 keskustelemaan Tornin kabinettiin nro 104 aiheenaan eturauhassyöpäpotilaana eläminen ja keskinäinen yhteistyö. Perustamistoimiin ryhtynyt ryhmä kokoontui touko-kesäkuussa 1997 ainakin kolme kertaa. Ensiarvoisen tärkeänä pidettiin yhteistyötä ja yhteyttä toimintansa jo vakiinnuttaneiden ja kokemusta omaavien syöpäyhdistyksiin. Mukana olijoista oli miehiä 16 ja naisia 10. Kokoukseen osallistui 26 henkilöä. Syöpärekisterin ennusteet ovat sittemmin osoittautuneet varsin alimitoitetuiksi. Ruotsissa toimiva ProLiv -yhdistyksen puheenjohtaja Sture Billhult vieraili ryhmän kokouksessa kertoen eturauhassyöpätilanteesta ja yhdistystoiminnasta läntisessä naapurimaassamme. Keskusteltiin perustavan kokouksen paikasta ja asiasisällöstä. Valmistelevassa työryhmässä mukana olevat henkilöt olivat aktiivisia. Kun mukaan oli kutsuttu Syöpäyhdistyksen talouspäällikkö Eero Keränen, voidaan todeta perustavaa kokousta edeltävään pohdintaan osallistuneen 10 henkilöä, eli kaikkien kutsuttujen
Sairauden hoidosta vastaavien lääkärien ja hoitotyötä toteuttavien sairaanhoitajien mukanaolo jäseninäkin, takasi lääketieteellisten ja kansanterveydellisten kannanottojen oikeasuuntaisuuden. Sääntöihin kirjattiin luonnollisesti lainsäädännön edellyttämät määräykset, kuten kokouskäytännöt, hallituksen tehtävistä, tilinpidosta sekä määräykset sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta.
Jäsenistöön myös lähiomaisia
Vaikka yhdistys perustettiin ensisijaisesti eturauhassyöpäpotilaiden keskeiseksi järjestöksi, todettiin jo alkuvaiheessa lähiomaisten mukanaolo tärkeäksi, olihan kyseessä tauti joka kosketti aviopuolisoa ja koko perhettäkin. Hallituksen kokousaikatauluista ja jäseniltojen ohjelmista sovittiin. Yhdistyksen kotipaikka oli Helsinki mutta toimialue koko maa. Sipilä tiedosti olevansa eturauhassyöpäpotilas ja oli valmis tuomaan julkisuuteen oman terveydentilansa. Näin hänellä oli monipuoliset mahdollisuudet saada kontakteja ja luoda yhteistyömahdollisuuksia myös tällä uudella työsaralla. Hallitus kokoontui täysilukuisena kaksi kertaa vielä vuoden 1997 aikana. Uudesta yhdistyksestä ja sen toiminnasta päätettiin kirjoittaa artikkelit Urologia -lehteen, Suomen Lääkärilehteen sekä urologisten hoitajien lehteen. Sakari Rannikko valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi, Jaana Heidenstrauch kokoussihteeriksi, Ethel Hammarberg yhdistyssihteeriksi ja Kari Haavisto yhdistyksen taloudenhoitajaksi. Ryhdyttiin lisäämään eturauhassyövän tunnettavuutta monia miehiä koskevana terveysvaarana. Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen ensimmäinen hallitus muodostui seuraavista henkilöistä: varsinaiset jäsenet: Sakari Rannikko, Eero Wuokko, Rolf Kullberg, Knut Aas, Tapio Koski ja Marja Lumiainen. Hän oli avoimesti myötäelävä, valmis kuuntelemaan ja tarvittaessa auttamaan lähimmäistään. Hoitotoimenpitein tauti oli saatu hallintaan mutta tautia ei ollut nujerrettu. eivät nekään taanneet vakaata taloutta. Ajateltiin mahdollisia ulkomaisia yhteyksiä. Oltiin perustamassa eturauhassyöpäpotilaiden yhdistystä ja aloittamassa toimintaa tämän potilasryhmän yhdyssiteeksi ja etujärjestöksi. Oikean syyn löytyminen hänen tuntemiinsa vaivoihin oli kestänyt jonkin aikaa. Poliittinen ja uskonnollinen sitoutumattomuus katsottiin kirjaamisen arvoiseksi. Yhteistyökumppaneita hankittiin ja saatiin jonkin verran taloudellista tukea. Sipilä oli oikea mies hoitamaan yhdistyksen puheenjohtajan tehtävää sen alkutaipaleella. Perustamiskokouksen pöytäkirjamerkintä, kokouskutsun lähettämiseksi jäsenille "neutraalissa kirjekuoressa kunnioittaen jäsenten yksityisyyttä", jäi pois säännöistä mutta on elänyt tulevassa yhdistyskäytännössämme. Hallituksen jäsenten vaali perustui päätökseen heidän lukumäärästään, yhteensä kuusi varsinaista jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaiset varajäsenet. Juha Sipilä toimi näinä vuosina Pääkaupunkikuntien yhteistyövaltuuskunnan (YTV:n) johtajana. Tiedottamisen ja valistuksen keinoiksi mainitaan monia eri muotoja, useille eri tahoille suunnattuna. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Perustamiskokouksen henkilövalinnat
Kokouksen avaajana ja avausesitelmän pitäjänä toimi perustamisidean vetäjänä ollut professori Sakari Rannikko. Tulevan toiminnan kannalta tärkeitä päätöksiä olivat yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinnat. Varajäsenet: Martti Ala-Opas, Martti Nurmi, Kurt Wiksted, Veijo Meri, Risto Rytökoski ja Liisa Fagerström.
todetaan tarve lisätä eturauhassyöpään liittyvää tietoa. Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyys ankkuroi toiminnan lähiympäristön, yhteys Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestöihin ja yhteiskunnan muihin organisaatioihin vahvisti valtakunnallisen työkentän. Arkistoa selaili
Yhdistyksen säännöt
Perustavassa kokouksessa hyväksyttiin Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n, Finlands prostatacancerförening rf: n säännöt yhdistysrekisteriin lähetettäviksi ja niiden viralliseksi vahvistamiseksi. Kannatusjäsenten mukaan saaminen, mahdolliset lahjoitukset sekä testamentit, keräykset jne. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja äänenlaskijoiksi valittiin Marja Lumiainen ja Knut Aas. Jäsenmaksutulojen varassa eläminen tiedostettiin olevan epärealistista. Yhdistyksen englanninkieliseksi nimeksi hyväksyttiin Finnish Prostate Cancer Association. Lainatakseni Martti Ahtisaaren sanoja: "Juha oli monen ihmisen paras ystävä". Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Juha Sipilä, sihteeriksi Jaana Heidenstrauch. Puheenjohtajaksi valittiin Juha Sipilä. Hän oli sairastunut tai tarkemmin sanottuna saanut tautidiagnoosin keväällä 1995. Yhdistyksen puheenjohtajan valinnan onnistuneisuuden takasi kuitenkin keskeisesti Sipilän perusluonteen positiiviset ominaisuudet. Hän oli työskennellyt eri tavoin yhteiskunnan monilla vaikuttajatasolla. Ilman erillistä pöytäkirjamerkintää toteutui jo perustavassa kokouksessa periaate, puheenjohtajan lisäksi hallituksen varsinaista jäsenistä kolme oli potilasjäseniä, kaksi lääkärijäseniä sekä yksi hoitohenkilöstön edustaja ja heille kaikille samoilla perusteilla varajäsenet. Yhdistys näytti aloittavan toimensa eturauhassyöpäpotilaiden hyväksi reippain askelin. Lisäksi
Olavi Heikinheimo
puheenjohtaja 2007
4. Kun vielä päätettiin jättää sivuun mahdollisuus harjoittaa tuloa tuottavaa toimintaa, jäi työskentelykulujen rahoittaminen avoimeksi ainakin perustamisasiakirjojen tietoihin perustuen.
Yhdessä eteenpäin
Perustamiskokouksessa valittu hallitus sai tehtäväkseen hahmottaa tarkemmin yhdistyksen tavoitteet, suunnitella toimintamuodot ja luoda yhdistyskäytännön. Sääntöjen tarkoituspykälä velvoittaa yhdistyksen toimimaan potilaiden keskinäisenä yhdyssiteenä ja etujärjestönä. Hankittiin toiminnalle julkisuutta ja näkyvyyttä mediassa. Yhdistys sai edustajansa Syöpäyhdistyksen valtuuskuntaan
Heidän elämänlaatunsa edistämiseen tähtää viime kädessä kaikki mitä teemme. Emme halua olla sellainen etujärjestö, joka kylvää epäluuloa ja epäluottamusta hoitojärjestelmää kohtaan. Ponnistaessamme tätä arvoa ja päämäärää kohti turvaudumme erityisesti kahteen
A
muuhun arvoon. Tahdomme rakentaa luottamusta yhtäältä potilaiden ja heidän omaistensa ja toisaalta lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan välille. Tahdomme myös olla luottamuksen rakentajia. Tahdomme myös rakentaa keskinäistä luottamusta potilaiden välille, jotta voitaisiin rohkeasti tulla yhteen ja avoimesti keskustella kohtalonveljinä sekä vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia ja täten tukea
toinen toistaan. Tahdomme, että maassamme ja keskuudessamme puhuttaisiin avoimesti eturauhassyövästä, että siitä tiedotetaan mahdollisimman avoimesti ja että eturauhassyöpäpotilaat tulevat avoimesti esille niistä koloista, joihin niin helposti vetäydytään ja sulkeudutaan sairautensa kanssa. Tällöin lähdemme siitä, että hyvä elämänlaatu on mahdollista saavuttaa ja säilyttää vaikeankin sairauden keskellä. .....................................................................................................................................................................
Arvona potilaiden ja omaisten hyvä elämä
rvojen merkitys on siinä, että ne samalla kertaa tarjoavat toiminnalle kestävän pohjan ja selkeän päämäärän ja suunnan. Siten toivo, tulevaisuudenusko, on myös hyvin keskeinen arvo, jonka puolesta haluamme tehdä työtä, jotta siitä muodostuisi voimavara eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän lähiomaistensa elämässä. Kaiken määräävä ja ohjaava arvo on Suomen eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän lähiomaistensa hyvä elämä. Ne ovat avoimuus ja luottamus. Sillä niin kauan kuin on toivoa, on elämää.
John Vikström
puheenjohtaja 20012003
5. Mitkä ovat sitten ne arvot, jotka muodostavat meidän yhdistyksemme aatteellisen pohjan ja antavat sille innoittavat tavoitteet ja ohjaavat suuntaviitat. Pyrimme siihen, että potilaat eivät vain kysyisi Kuinka sairaita olemme?, vaan pohtisivat myös kysymystä Kuinka olemme sairaita. Ja tahdomme vahvistaa potilaiden ja heidän omaistensa luottamusta siihen, että elämällä on tarkoitus ja tulevaisuus vaikeankin kriisin keskellä
.....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Voimia veljille kymmenen vuotta potilasyhteistyötä
R
unsaat kymmenen vuotta sitten joukko valveutuneita kansalaisia perusti Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n. Väestön yleinen ikääntyminen ja sen seurauksena terveydenhoitomenojen kasvu tulevat tuottamaan ongelmia koko julkiselle terveydenhoitojärjestelmälle. Kehitys tulee korostamaan sekä yksilökohtaisen, että keskinäisen vastuunoton merkitystä. Lehdistön ja muun median avulla tietoa onnistuttiinkin nopeasti ja tehokkaasti levittämään. Uusien eturauhassyöpälöydösten määrä on vuosi vuodelta kasvanut. Perustetun yhdistyksen keskeinen toiminta-ajatus oli tiedon jakaminen nopeasti yleistyneestä eturauhassyövästä. Kansainvälisen yhteistyön kautta olemme voineet seurata, miten "veljien" määrä maailmassa kasvaa. Moni henkilö antoi julkisuudessa sairaudelle omat kasvot. Oma yhdistyksemme on ollut kansainvälisessä potilasjärjestöyhteistyössä aktiivisesti mukana, kiitos erityisesti toiminnanjohtaja Hannu Tavion.
Viime aikoina erityisesti tekemämme jäsentutkimus on herättänyt erittäin suurta mielenkiintoa veljesjärjestöjen keskuudessa. Työtä siis riittää niin terveydenhuoltojärjestelmälle kuin potilasjärjestöllekin. Viime vuosina myös kansainvälinen potilasyhteistyö on virinnyt. Osalla perustajista oli eturauhassyöpä, osa taas oli alan ammattilaisia, urologeja tai urologisia hoitajia. Lääketieteellisen tutkimuksen korostaminen on sekin kansainvälisen vaikuttamisen painopistealueita. Samanaikaisesti myös miesten keskimääräiset elinvuodet lisääntyvät. Sairauden yleistyminen näyttää seuraavan länsimaisten elintapojen leviämistä. Ja kasvu uskoakseni jatkuu. Toivoa sopii erityisesti lääketutkimuksen alalla uusia läpimurtoja. Kotimaa on totta kai edelleenkin potilasjärjestömme tärkein työkenttä ja työtä totisesti riittää. Nämä tekijät vaikut-
tavat yhdessä siihen, että uusien eturauhassyöpädiagnoosien määrä kasvaa edelleen vuosittain. On mielenkiintoista seurata, milloin läntisten vaikutteiden seurauksena niin sanottu Kiina-ilmiö iskee tähänkin asiaan. Oman potilasjärjestömme työssä yhdistyy kaksi hienoa periaatetta "voimia veljelle" ja "voimia veljeltä".
Pekka Tuomisto
puheenjohtaja 2004
6. Vertaistuki ja potilasjärjestöjen työ tulevat entistä tärkeämmiksi. Juuri nyt suurten sodanjälkeisten ikäluokkien miehet ovat eturauhassyövän löytymisen suhteen kriittisessä iässä tai ovat sitä hyvää vauhtia lähestymässä. Meitä on nyt miljoonia ja taas miljoonia, eräiden arvioiden mukaan jopa 7 miljoonaa. Tähän asti Aasia on ollut sairauden esiintyvyyden suhteen Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan verrattuna paljon puhtaampaa aluetta. Yhteisesiintymisen kautta tällä joukolla on paljon painoarvoa muun muassa vaikutettaessa eri maiden päättäjiin ja viranomaisiin hoitovoimavarojen saamiseksi
Ne sävyttivät yhdistyksen sisäistä työskentelyä ja sääntömääräisiä kokouksia. Perustajajäsenet, monet henkilökohtaisesti tuttujakin, olivat monessa mielessä kaukonäköisiä. Sitä ei voi korvata yleisillä syöpää koskevilla lehdillä. Järjestöstä luotiin potilaiden, läheisten ja alan hoito- ja tutkimustyötä tekevien ammattilaisten yhteinen kansalaisjärjestö. Järjestön hallinnoinnissa on katkeamatta toteutettu hallituksen paikkojen jakoa potilasjäsenten ja ammattilaisten kesken. Näkökulmaeroista riippumatta jäsenodotukset ovat synergisiä; eturauhassyöpää sairastavan miehen tarpeet tuovat myös kehitystä hoitokäytäntöihin. Järjestötyö kohdistettiin olennaiseen. .....................................................................................................................................................................
J
oukko rohkeita ja julkisuudessa tunnettuja miehiä perusti yhdistyksemme. Toivon, että järjestön nykyjohto on kanssani samaa mieltä! PROPO on tiedonjaon ja keskustelun areena, jossa asiantuntemus ja potilastarina kohtaavat. Potilaana olon todellisuus ja siitä heräävä tiedon tarve vie ihmisen vertaisten joukkoon. Silloin analysoiduista uhista ja vah-
Juhani Nummela
puheenjohtaja 2005 2006
7. Hänen asiantuntemuksensa ja yhteiskuntasuhteensa ovat olleet järjestön kasvojen kohotuksessa tarvittava työkalu. Yhdistys on näytöillään ansainnut paikkansa valtakunnallisena potilasjärjestönä tarvitsee RAY:n tunnustuksen ja pysyvän tuen. Niinä vuosina oli tarpeen järjestöbyrokratian ja pelisääntöjen tuntemus. Tautimme esiintyvyys lisää sitä varmasti. En vähättele kanavana nettisivustoamme, kun totean, että tauti on ikääntyneiden miesten, joista vanhimmat eivät harrasta tiedon etsimistä netistä. Toiminnanjohtaja Hannu Tavio on lehden isä; häntä kiittäkäämme ja kannustakaamme edelleen päätoimittajan työssä. Pekka Tuomiston työ hallituksen jäsenenä emeritusarkkipiispan rinnalla ja hänen jälkeensä puheenjohtajana on ollut järjestötyön vakiinnuttamisen ja avartumisen aikaa. Meillä ollaan nytkin jo maailman kärjessä mutta yhteistyö tuo edelleen lisäarvoa kaikille tahoille, myös yhteiskunnalle.
toistyön avulla suhde sairauteen sai oikean arvon elämässä. Voimia veljet!
Tietoa ja vertaistukea jäsenille
Työmuotomme ovat tuottaneet yhä useammille tautiin sairastuville miehille tietoa ja vertaistukea. Potilasjärjestöissä tällainen yhteistyö on poikkeuksellista. Yleishyödyllisyytensä se saa monitahoisista tietotarpeista niiden käsittelystä ja jakamisesta, josta korjaa sadon potilas ja yhteiskunta. Hän loi uskon ja toiveen ilmapiirin jäsenistöön. Juha Sipilän puheenjohtajakautta rasittivat järjestön piirissä pesivä eriseuraisuus ja potilastyön näkemyserot, valtapyyteetkin. Järjestäytynyt potilastoiminta palkitsee tekijäänsä vertaistuella. He eivät varmaankaan vielä nähneet, että eturauhassyövästä on vuosikymmenessä tuleva määrällisesti esiintyvin syöpämuoto ja terveydenhuollolle haastava vastustaja. Lähtökohtana on potilaan paras hänen hyvän elämänsä edistäminen taudista huolimatta. Tilanne kuitenkin aikanaan laukesi, asianomaiset erkanivat toiminnasta ja perustivat rinnakkaisen yhdistyksen.
Muistumia ja arvioitakin
nakkoluuloton ja ammattilaisten piirissä arvostettu eturauhassyövän erityinen potilaslehti. Siitä tuli julkinen, vakava sairaus muiden joukkoon. Keulakuvana puheenjohtajana on ollut aina potilasjäsen. Rahoitusperusta oli silloin huolenaiheista ykkönen. Sairastumisen tilanteessa tuttu kaveri ja luottamusta herättävä lääkäri olivat hyvä juttu, ja vapaaehTapahtumien vaatima huoli ja vaiva eivät lannistaneet toimivaa johtoa; Sipilän jälkeen puheenjohtaja John Vikströmin armelias, samalla viisas suhtautuminen eri näkemyksiin koitui hyväksi järjestölle. Uskon nyt, että sellaisia pettymyksiä kuin jouduimme avustusten suhteen takavuosina kokemaan, ei tule enää Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen tielle. Potilasjärjestö on orgaanisesti kehittyvä kansalaisjärjestö; se nousee sairauden herättämästä oma-avun tarpeesta, josta versoo luonnollista kansalaisaktiviteettiä. Olinkin monen yhdistyksen alkutaipaleen kevät- ja syyskokousten puheenjohtajana. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuki oli projektiavustus, jota vuosittain haettiin ja saamista jännitettiin. Ensimmäinen puheenjohtaja Juha Sipilä ja hallituksen jäsen Eero Wuokko innostivat mukaan järjestötyöhön. Heidän hieno oivallus on ollut, että eturauhassyöpäpotilaat tarvitsevat tilanteessaan asiantuntevaa yhteistyötä kliinikkojen kanssa. Yhdistyksen lippulaiva on PROPO lehti tunnettu, asiallinen mutta myös en-
Rahoitusperusta huolenaiheena
Puheenjohtajakaudellani koettiin tärkeäksi järjestötoiminnan arviointi ja tulevaisuuden näkymien pohdinnat. Se ymmärtää entistä paremmin maanlaajuisen yleishyödyllisen järjestötyön merkityksen ja pyrkii vakauttamaan kriteerit täyttävien järjestöjen perusrahoituksen. Järjestömme on nyt kansainvälistynyt, kasvanut maanlaajuiseksi ja arvostetuksi Syöpäjärjestöjen miesten potilasjärjestöksi.
vuuksista luodut toimintalinjat taannevat tulevaisuudessakin menestystä jäsenmäärältään kasvavalle järjestölle. Olemme jäsenryhmien keskinäiseen kumppanuuteen perustuva yhteistyöjärjestö jäsenet ovat motivoituneita toiminnasta omasta näkökulmastaan. Tauti on sen myötä nyt yleisessä tiedossa ja siihen liittyvää tietoa päivitetään. Tiedän, että ominaisuuksiltaan potilasjärjestömme täyttää uuden strategian yleisavustukselle asetetut vaatimukset. Lehti on ehkä näkyvin vapaaehtoistyömme tuotos. Yhteisen kokemuksen jakaminen vahvistaa, auttaa ymmärtämään, että saman kohtalon kokee suuri joukko kanssaihmisiä. Tieto on kaikkien sairastuneiden saatavilla. He pitivät tärkeänä antaa omat kasvonsa taudille vaietulle sairaudelle. Nyt RAY on uudistanut tukistrategiansa
Jag kom ombord i Stockholm en tidig måndagsmorgon den 11 juni. Jag fick många frågor under resan. Hannu som Vice President. En av dessa aktiviteter blev jag inbjuden till och uppskattade mycket. Kielivaikeuksien vuoksi Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö tällä sektorilla ei ole kehittynyt niin monipuoliseksi kuin olisi toivottavaa. Mukaan toimintaan on tervetulleita myös naiset. språksvårigheterna vårt samarbete mellan Finland och Sverige inte så stort som man kanske kan önska. Seuraavan kerran kokoonnumme Suomessa PROPO:n isännyydellä keväällä 2008. Tässä on oma osuutensa Hannu Tavion innostavalla ja sitouttavalla järjestöjohtamisella. Tyvärr blir p.g.a. Men jag håller mig
informerad via Hannu. Enligt uppgift lär PROPO idag ha nästan 1700 medlemmar. Tapaamme vuosittain myös pohjoismaisissa kokouksissa. Minulla kaikki syy onnitella Suomen eturauhassyöpäyhdistystä sen ensimmäisestä 10-vuotiskaudesta ja toivotan sille kaikkea hyvää tulevina vuosina. Jag har också förstått att PROPO är mycket verksam gentemot sina medlemmar med möten, föreläsningar social aktiviteter som utflykter mm. Olemme molemmat jäseniä Europa UOMO-järjestön hallituksessa, Hannu sen varapuheenjohtajana. päivänä tänä vuonna. Yhdessä selviämme vaikeasta sairaudesta ja säilytämme elämänlaatumme hyvänä. Sjukdomen påverkar i mycket hög grad samlivet i en relation mellan mannen och hans partner. Kokouksissamme Antwerpenissa keskustelemme myös kansallisten yhdistystemme asioista, niiden kuulumisista. Det blev delvis på svenska men också med hjälp av goda tolkkrafter i PROPOs organisation på finska. Detta är något som jag själv tycker är mycket viktigt. Sairaus vaikuttaa suuresti miehen ja hänen kumppaninsa väliseen suhteeseen ja yhteiseloon. Mutta minulla on tiivis yhteys Hannuun ja pysyn ajan tasalla. Hannu hade bett mig göra en presentation om min erfarenhet av prostatacancer på svenska för framför allt Ålänningar och Österbottningar. Nousin laivaan
E
Tukholmassa varhain maanantaiaamuna kesäkuun 11. Men under de 10 år som PROPO i Finland har verkat, har det skett en enormt snabb utveckling inte minst under Hannu Tavios engagerande ledning. Minut kutsuttiin Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen erääseen tilaisuuteen ja arvostin tuota kutsua suuresti. Vad jag också upplevde var det stora intresset för att lära mer om sjukdomen inte minst från anhöriga kvinnor. Matkan aikana sain vastata moniin kysymyksiin. Kyseessä oli juhlaristeily Turun ja Tukholman välillä. Vid våra möten i Antwerpen blir det också en del diskussioner om hur det går för våra nationella föreningar. Tapaan hänet myös muissa yhteyksissä. Aktiviteter där även kvinnorna är medbjudna och välkomna. Vi träffas också en gång om året i samband med ett
nordiskt möte med Finland, Norge, Danmark och Sverige där vi diskuterar, informerar och informerar varandra om likheter och olikheter i Norden när det gäller diagnostik, behandlingar mm för prostatacancer. Tietojeni mukaan PROPO:n toiminnassa on mukana lähes 1700 jäsentä. Han liksom jag sitter i styrelsen för Europa UOMO. Koin osallistujien, myös naispuolisten läheisten, suuren halun saada lisää tietoa sairaudesta. Själv ställer jag gärna upp på en ny resa mellan Sverige och Finland men det behöver ju inte dröja 10 år till nästa gång.
Lars G Eliason
ordförande Prostatacancerförbundet lars@eliason.se
10-vuotisonnittelut
turauhassyöpäpotilaiden järjestöt ovat muihin syöpäjärjestöihin verrattuna melko nuoria. Tuo oli mielenkiintoinen kokemus. Olen myös ymmärtänyt, että PROPO toimii erittäin aktiivisesti jäsentensä hyväksi ja järjestää kokoontumisia, luentotilaisuuksia sekä sosiaalisia tapaamisia, kuten yhteisiä matkoja yms. Jag har all anledning att gratulera PROPO för de första 10 åren och önska lycka till för framtiden. .....................................................................................................................................................................
Grattis till 10-årsjubileet
P
atientföreningar för Prostatacancer är jämfört med andra cancerföreningar ganska unga. Henkilökohtaisesti haluan suurin odotuksin ajatella uutta matkaa Suomeen, mutta sen ei tarvitsisi tapahtua vasta 10 vuoden kuluttua.
Lars G Eliason
puheenjohtaja
Vapaasti kääntänyt Olavi Heikinheimo
9. Me Suomen, Norjan, Tanskan ja Ruotsin edustajat
keskustelemme, kerromme kuulumisia ja pohdimme yhdessä eri pohjoismaiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia, jotka koskevat eturauhassyövän diagnostiikkaa, hoitokäytäntöjä yms. Det var en intressant erfa-
renhet. Hannu oli pyytänyt minua kertomaan kokemuksistani eturauhassyöpäpotilaana ruotsiksi, ennen muuta ajatellen Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla asuvia ruotsinkielisiä potilaita ja heidän läheisiään. Man måste vara två för att klara vår svåra sjukdom och ha ett liv med hög livskvalitet. Det var jubileumsresan mellan Åbo och Stockholm. Tästä huolimatta on Suomen PROPO:ssa tapahtunut valtavan nopeaa kehitystä yhdistyksen kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Jag träffar nämligen honom även i andra sammanhang. Yhdistyksen hyvät tulkit käänsivät sujuvasti ruotsinkielisen puheeni myös suomeksi. Nästa gång sker detta möte i PROPOs regi i Finland våren 2008. Tätä pidän itsekin erittäin tärkeänä
Tämä lienee merkki eturauhassyöpäsairastuvuuden voimakkaan kasvun taittumisesta. Ilmaantuvuuserot selittynevät pääosin eroilla diagnostisessa aktiivisuudessa. Tämä käy ilmi esimerkiksi HYKS:n vastuualueella (Kuva 5). Uusien tapausten lukumäärä on lisääntynyt tasaisesti vuodesta toiseen 1950luvulta lähtien, jolloin Syöpärekisteri aloitti syöpätautien tilastoinnin. Sama ilmiö tulee esiin tarkasteltaessa eroja yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden välillä (Kuva 4). Mikä merkitys tässä suhteessa on todellisilla eroilla sairastuvuudessa, on epäselvää. Myös yksittäisen vastuualueen sisällä näyttää olevan merkittäviä eroja. Ilmaantuvuudessa tapahtui edellä mainitun ajankohdan lisäksi jyrkempi hypähdys ylöspäin 1990-luvun alussa ja vuoden 1996 jälkeen (Kuva 2).
Mahdollisina selityksinä voitaneen pitää PSA-testin tulemista yleiseen kliiniseen käyttöön ja toisaalta PSA-seulontatutkimuksen alkamista Helsingin ja Tampereen seuduilla. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Suomalainen eturauhassyöpä
E
turauhassyöpä on tällä hetkellä Suomen yleisin syöpämuoto. Jyrkempi nousu tapahtui vuodesta 2003 vuoteen 2004, jolloin uusien tapausten määrä lisääntyi noin tuhannella eli noin 24 prosenttia (Kuva 1). Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli tuolloin 115 tapausta 100 000 henkilövuotta kohti. Vuonna 2005 uusia tapauksia
todettiin 5 320. Muutos vuodesta 2004 vuoteen 2005 on vain runsaat sata uutta tapausta. Kuopion ja Oulun vastuualueilla nousu oli selvästi loivempaa ja Kuopion alueella ilmaantuvuudessa on 2000-luvulla tapahtunut selvä lasku. Ilmaantuvuusluvut pienenevät huomattavasti Kymenlaakson kautta EteläKarjalaan siirryttäessä.
Uudet eturauhassyöpätapaukset vuosina 1953-2005 (Syöpärekisteri 2007)
6000
Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (/100 000) vuosina 1953-2005 (Syöpärekisteri 2007) 140 120 100
Ilmaantuvuus
5000 4000
Lukumäärä
80 60 40
3000 2000
1000 0
1968-72 1963-67 1958-62 1994 1988-92 1993 1973-77 1996 1995 1953-57 1983-87 1997 1978-82 1999 1998 2000 2001 2002 2003 2004 2005
20 0
1953-57 1958-62 1963-67 1968-72 1973-77 1978-82 1983-87 1988-92 1993-97 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Kuva 1.
Kuva 2.
10. Ero eturauhassyövän ilmaantuvuudessa Etelä-/LänsiSuomen ja Itä-/Pohjois-Suomen välillä käy ilmi myös il-
maantuvuuseroissa sairaanhoitopiirien välillä (Kuva 3). Ahvenanmaalla ilmaantuvuus oli liki kolminkertainen PohjoisKarjalaan verrattuna. Jyrkintä ja voimakkainta ilmaantuvuuden kasvu 1990-luvun alusta lähtien aina 2000-luvun alkupuolelle oli Tampereen yliopistollisen sairaalan vastuualueella. Vuonna 2002 se ohitti naisten rintasyövän sekä lukumääräisesti että ilmaantuvuuden perusteella arvioituna. Ilmaantuvuudessa tapahtui jopa vähäinen lasku. Eturauhassyövän osuus kaikista miesten syövistä oli 37 prosenttia ja miesten urologisista syövistä 81 prosenttia. Uusien tapausten lukumäärä yli kaksinkertaistui ja ilmaantuvuus kasvoi liki kaksinkertaiseksi vuosien 1995 ja 2005 välisenä aikana
Samana ajanjaksona 7074 vuotiaiden ryhmässä todettiin keskimäärin yli 900 uutta tapausta vuodessa.
Kuva 6.
11. Sen ilmaantuvuus kasvaa voimakkaasti 50 ikävuoden jälkeen. Suurelta osin erot voivat toki selittyä eroilla PSA-testin käytön määrässä. Tosin vajaan 20 viimeisen vuoden aikana potilaiden ikäjakauma on jonkun verran nuorentunut, mikä käy ilmi kuvasta 6, mistä voidaan todeta
ikäluokittaista ja ikävakioitua ilmaantuvuutta kuvaavan käyrän siirtyneen tänä aikana vasemmalle. Se todetaan Suomessa keskimäärin noin 71 vuoden iässä. .....................................................................................................................................................................
Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus(/100 000) sairaanhoitopiireissä vuonna 2005 (Syöpärekisteri 2007)
200 180 160 140
120 100 80 60 40 20 0
Mielenkiintoista on, että PSA-testi tuli käyttöön juuri 1990-luvun alussa, minkä jälkeen mainittu siirtymä voimistui ja viittaa mahdollisesti siihen, että nimenomaan PSAtestin runsas käyttöön otto, ja ehkä myös vuonna 1996 alkanut PSA-seulontatutkimus Helsingin ja Tampereen seudulla ovat vaikuttaneet tähän siirtymään eli eturauhassyöpäpotilaiden nuorentumiseen. Mitä korkeampi väestön sosiaaliluokka ja alueen kaupungistumisaste, sitä suurempi on eturauhassyövän ilmaantuvuus. Kuvassa 7 nähdään uusien eturauhassyöpätapausten lukumäärän kehitys syövän le-
Ilmaantuv uus
Kuva 3.
140
Eturauhassyöpäilmaantuvuus (/100 000) yo-sairaalapiireissä vuosina 1959-2005 (Syöpärekisteri 2007)
Ilmaantuvuus
160 140 120
HYKS
Ahv enanmaa
Pirk anmaa
Etelä-
Kanta-Häme
HUS
Vaas a
Vars inais -
Satak unta
Läns i-pohja
Päijät-Häme
Kes k i-
Ky menlaak s o
P-Pohjanmaa
Kes k i-Suomi
Etelä-Sav o
Pohjois -Sav o
Lappi
Itä-Sav o
Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (/100 000) HYKS:n vastuualueella vuosina 1983-2005
120 100 80 60 40
KYS
OYS
TaYS
TYKS
HUS Kymenlaakso Etelä-Karjala
Ilmaantuvuus
100 80 60 40 20
20 0 198387 198892 199397 19992003 2004 2005
Kuva 5.
0
1959-1963
1964-1968
1969-1973
1974-1978
1979-1983
1984-1988
1989-1993
1994-1998
1999-2003
2004
2005
Kuva 4.
Eturauhassyöpä on vanhojen miesten sairaus. Vuosina 20012005 alle 40-vuotiailla todettiin eturauhassyöpä keskimäärin vain yhdellä miehellä vuodessa. Eturauhassyöpää pidetään
Etelä-Karjala Kainuu Pohjois -
eräiden muiden pahanlaatuisten kasvainten (esimerkiksi kives-, munuais- ja paksusuolisyöpä) tapaan korkean elintason syöpänä
Tarkasteltaessa eroja kuolleisuudessa yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden välillä (Kuva 10.) on mielenkiintoista havaita, että kuolleisuus
Lukumääräinen ja ikävakioitu (/100 000) eturauhassyöpäkuolleisuus
900 800 700 600 500 400 300 200 100 0
1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986 1987-1991 1992-1996 1997-2001 2002 2003 2004 2005
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0
Lukumääräinen
Ikävakioitu
Kuva 9.
TYKS:n vastuualueella on selvästi suurempaa kuin muualla maassa. Vuoden 2006 alussa Suomessa
oli noin 29 000 eturauhassyöpäpotilasta. Lienee loogista olettaa, että lisääntynyt/varhaisempi diagnostiikka vähentäisi kuolleisuutta (vaikkei tätä eturauhassyövän suhteen ole vielä osoitettu) TYKS:n alueella verrattuna esimerkiksi OYS:n vastuualueeseen, mutta Syöpärekisterin vuoden 2005 tilaston mukaan tilanne on päinvastainen (Kuva 10.). Ikävakioitu kuolleisuus on kääntynyt jo laskuun ja sama tapahtunee myös lukumääräisessä kuolleisuudessa. Levinneisyydestä ei ollut tietoa 42 prosentissa tapauksista. Levinneiden muotojen määrän kasvu taittui 1990-luvun puolivälissä, mutta paikallisten muotojen määrä kasvoi varsin jyrkästi aina 2000-luvulle saakka. Levinneellä tarkoitetaan tässä paikallisesti levinneitä tai jo etäpesäkkeitä lähettäneitä syöpiä. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Suomalainen ...
Uudet eturauhassyöpätapaukset levinneisyyden mukaan vv.1953-2002 2500 2000
35000
Eturauhassyövän esiintyvyys (prevalenssi) vuosina 1961-2006
30000
Lukumäärä
25000
1500 1000 500 0
Ei tietoa
Lukumäärä
Paikallinen
Levinnyt
20000
15000
10000
5000
1953-57
1963-1967
1973-77
1983-87
1993-97
1999
2001
0
1961
1971
1981
1991
1998
2000
2002
2004
2006
Kuva 7.
Kuva 8.
vinneisyysasteen perusteella. Eturauhassyövän prevalenssi on kasvanut voimakkaasti vuosikymmenien kuluessa (Kuva 8). Todennäköisesti suurempi osa näistäkin on paikallisia. Voimakkaaseen prevalenssin kasvuun vaikuttaa paitsi uusien eturauhassyöpätapausten määrän jyrkkä kasvu, myös eturauhassyövän varsin hyvä ennuste. Tämä tukee ajatusta, että myös sairastu-
12. Syövän sairastavuudella (esiintyvyys, vallitsevuus) eli prevalenssilla tarkoitetaan syöpään sairastuneiden elossa olevien potilaiden lukumäärää tiettynä ajankohtana. Täten voidaan arvioida, että vuonna 2005 eturauhassyöpädiagnoosin saaneista miehistä hyvin harva kuolee eturauhassyöpään (<15 %). Eturauhassyövän kuolleisuus on pysynyt vuosia varsin vakiona (Kuva 9.) ollen vuonna 2005 hieman alle 800. Määrä oli kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa (vuoden 2000 alusta lähtien) ja tällä hetkellä jo lähes 40 prosenttia kaikista syöpää sairastavista miehistä on eturauhassyöpäpotilaita. Tämä on ristiriidassa suhteessa aiempaan spekulaatioon, jolla eroilla diagnostisessa aktiivisuudessa pyrittiin selittämään ilmaantuvuuserot eri yliopistosairaalapiirien välillä. Vuonna 2002 levinneiden tapausten osuus oli 12 prosenttia ja paikallisten osuus 46 prosenttia. Hämmentävää on niiden tapausten suuri ja jatkuvasti kasvava määrä, joiden levinneisyys ei ole Syöpärekisterin tiedossa
Suosituksen ongelma on, että se on suunnattu ammattilaisille eikä se käytä hyväkseen internetin mahdollisuuksia tehokkaaseen päivitettävyyteen ja
oheismateriaalin käyttöön. Yhteenvetona voidaan todeta, että eturauhassyövän ilmaantuvuuden todennäköisestä laskusta huolimatta tulee eturauhassyöpää sairastavien miesten määrä lisääntymään jatkossa huomattavasti. Syöpäyhdistyksen ja Lääketietokeskuksen tutkimuksessa ongelmaksi koettiin tietolähteen luotettavuuden arvioimisen vaikeus, joka korostuu etenkin käytettäessä internetiä tiedon hakuun. Käypä hoito -suosituksesta on olemassa myös toistaiseksi päivittämätön potilasversio, johon pätevät samat puutteet. Käytännön työssä tämä tarkoittaa lisääntyvää resurssien tarvetta etenkin eturauhassyöpäpotilaiden seurantaan.
Enemmän tietoa eturauhassyövästä tarvitaan
Syöpäyhdistyksen ja Lääketietokeskuksen hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä haluaisivat enemmän tietoa syövän synnyn syistä, oireista, ennusteesta sekä hoidoista ja niiden haittavaikutuksista. Yllättävää sen
sijaan oli, että lähes 30 prosenttia piti internetiä tärkeänä tiedonlähteenä. Edellä mainituista syistä olemme lanseeranneet internetiin tänä syksynä lähinnä eturauhassyöpäpotilaille, heidän läheisilleen ja muille eturauhassyövästä tietoa haluaville sivuston www.suomalainen eturauhassyopa.fi. Sivuston kautta eturauhassyöpäpotilaiden on myös mahdollista ylläpitää "Eturauhassyövän Seurantakorttia", joka helpottaa syövän seurantaa. Sivustolta löytyy perustietoa eturauhasen anatomiasta ja fysiologiasta, eturauhassyövän riskitekijöistä ja hoidoista. Jatkossa potilaat voivat sivuston kautta verrata kuinka heidän sairastamansa kaltainen eturauhassyöpä Suomessa keskimäärin käyttäytyy.
1959-1963
1964-1968
1969-1973
1974-1978
1979-1983
1984-1988
1989-1993
1994-1998
1999-2003
2004
2005
Antti Rannikko
dosentti, kliininen opettaja
Sakari Rannikko
urologian emeritusprofessori Helsingin yliopisto
13. Suuri osa suomenkielisistä sivustoista, joista löytyy tietoa eturauhassyövästä on kaupallisten tahojen (lääkeyritykset, luontaistuotteita tarjoavat yritykset) ylläpitämiä ja sivujen puolueettomuus tietolähteenä on jo lähtökohtaisesti vähintään arveluttava. Tärkein suomenkielinen tietolähde eturauhassyöpäpotilaille on toistaiseksi ollut lääkäriseura Duodecimin julkaisema eturauhassyövän Käypä hoito -suositus, josta on juuri julkaistu päivitetty versio. PROPO:n tänä keväänä teettämän jäsentutkimuksen mukaan yhä edelleen suurin osa eturauhassyöpäpotilaista pitää urologia tärkeimpänä tiedonlähteenään. Lisäksi sivustolta löytyy tilastotietoa eturauhassyövästä Suomessa, muun muassa esiintyvyydestä ja hoidoista. .....................................................................................................................................................................
Ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus (/100 000) yo-sairaalapiireissä vuosina 1959-2005
25
20
HYKS
Kuolleisuus
15
KYS
OYS
10
TaYS
TYKS
5
0
Kuva 10.
vuudessa on todellisia eroja, jotka voivat myös heijastua taudin pahanlaatuisuuteen
Potilaiden määrän runsaan kasvun vuoksi seurannat on tarkoituksenmukaista toteuttaa avoterveydenhuollossa.
Lähete erikoissairaanhoitoon
Perusterveydenhoidon lääkäri lähettää potilaan erikoissairaanhoitoon seuraavilla kriteereillä: 1. Eturauhasen koon korrelointin PSA:han ei pidä unohtaa. Alla olevassa HUS:n ohjeistuksessa perusterveydenhuoltoon siirtymistä on aikaistettu siten, että, ellei mitään erityistä hoidettavaa ongelmaa ole, potilas siirtyisi pääsääntöisesti noin kuuden kuukauden kuluttua hoidosta perusterveyden-
H
oitoketju alkaa eturauhassyöpäepäilystä avoterveydenhoidossa. 5060-vuotias potilas: PSA yli 3,5 ug/l tai vapaan PSA:n osuus alle 15 % 3. PSA:n määritys toistetaan ja otetaan huomioon PSA:n nousunopeus ja kaksinkertaistumisaika. Jos siellä on kyhmy, otetaan koepala. Siellä potilasta seurattiin kuuden kuukauden välein viiden vuoden ajan ja sen jälkeen kerran vuodessa. Alle 50-vuotias potilas: PSA yli 2,5 ug/l tai vapaan PSA:n osuus alle 15 % 2. Virtsainfektiot ja akuutti eturauhastulehdus eli prostatiitti voivat myös huomattavasti kohottaa PSA:n arvoa!
18000 16000 14000
prevalenssi
tilanne 1.1.2004 137% kasvu 1995 vs 2004
Alkup.ennuste-98
12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1981 1995 2006
Koko maa HYKS+HEKS
Kaikille potilaille tehdään eturauhasen tunnustelu. Yli 70vuotias potilas: PSA yli 6,5 ug/l tai vapaan PSA:n osuus alle 15 %
ly, virtsateiden ultraäänitutkimus, määritetään myös pieni verenkuva, kreatiniini ja virtsanäyte.
Seuranta ja uuden lähetteen aihe
Eturauhassyöpäpotilaiden määrä on kasvanut Suomessa vuosi vuodelta. Tärkeää on määrittää totaali PSA ja vapaan / totaalin suhde. Sen jälkeen, jos taudin tila oli vakaa, potilaan seuranta siirrettiin perusterveydenhuoltoon. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Eturauhassyövän hoitoketju
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä eturauhassyövän diagnostiikka ja hoito tapahtuvat yhteistyössä perusterveydenhoidon kanssa.
iso ryhmä, jonka hoidon seurantaa on ollut pakko uudelleen järjestää ainakin pääkaupunkiseudulla. Jos potilaalla on virtsaamisoireita, tehdään oirepistekyse-
Eturauhassyöpäpotilaiden kasvava määrä on ylittänyt tehdyt ennusteet.
14. Alkuseuranta tapahtuu myös erikoissairaanhoidossa. HYKS:n aikaisemman, vuonna 1998 laaditun seurantaohjelman mukaan eturauhassyöpäpotilaita seurattiin erikoissairaanhoidossa keskimäärin kuuden kuukauden välein aina kahden vuoden ajan. Tällä hetkellä sairaanhoidossa on noin 30 000 eturauhassyöpäpotilaan
Diagnostiikka
Eturauhassyövän diagnostiikka perustuu eturauhasen tunnusteluun ja prostataspesifisen antigeenin, PSA:n, määritykseen. 6070-vuotias potilas: PSA yli 4,5 ug/l tai vapaan PSA:n osuus alle 15 % 4. Tämän vuoksi PSA nousee iän myötä eturauhasen koon kasvaessa. Diagnostiikka tarkentuu erikoissairaanhoidossa, jossa myös varsinainen hoitopäätös tehdään ja hoito toteutetaan. Yli puolessa diagnosoiduista eturauhassyövistä tunnustelun tulos on normaali ja lähetteen perusteena on usein kohonnut PSA. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu nostaa myös PSA:a
Muuten potilas siirretään 6 kk:n kuluttua perusterveydenhuolto. Jos PSA alkaa nousta kahdessa peräkkäisessä, 36 kk:n välein otetussa näytteessä ja kaksinkertaistuu vuoden sisällä, konsultoidaan erikoissairaanhoitoa. Konsultointi perus- ja erikoissairaanhoidon välillä Sähköiset konsultaatiot Puhelinkonsultaatiot / urologikonsultit Viikoittaiset konsultaatiot perusterveydenhuollon vuodeosastolla.
huollon seurantaan. Jos PSA alkaa nousta ja kaksinkertaistuu vuoden sisällä, potilaalle laaditaan lähete erikoissairaanhoidon poliklinikalle. Potilas ja/tai potilaan omainen voi soittaa syöpähoitajalle tai tulla vastaanotolle keskustelemaan mieltään askarruttavista asioista ja saamaan henkistä tukea ja tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta. Erikoissairaanhoito yhdessä perusterveydenhuollon kanssa toimien voi säästää resursseja ja antaa tilaa potilaille, jotka eri syistä on lähetetty erikoissairaanhoidon arvioitavaksi.
Eturauhassyöpähoitajan vastaanotto
Meilahden sairaalan urologian poliklinikalla toimii sairaanhoitajan vastaanotto eturauhassyöpää sairastaville ja heidän läheisilleen. Ajanvaraus vastaanotolle Vastaanotolle voi varata ajan soittamalla, tai potilaalle voidaan varata aika myös poliklinikka- tai osastokäynnin yhteydessä. Tutkimukset perusterveydenhoidossa: PSA ja yleisverenkuva. Samassa yhteydessä onnistuu PSA-tason kontrollikin. Muuten potilas siirretään perusterveydenhoitoon, jossa seurantana PSA:n määritys ja tarvittaessa yleisverenkuva. .....................................................................................................................................................................
Ohjeistukset:
Radikaali prostatektomia -potilaat 6 kk:n seuranta erikoissairaanhoidossa, jossa tutkitaan pieni verenkuva, kreatiniini (munuaiskoe), PSA, virtsanäyte, miktiografia ja jäännösvirtsa. Ulkoista sädehoitoa saaneet potilaat 6 kk sädehoidon loppumisesta seuranta erikoissairaanhoidon poliklinikalla: tutkitaan pieni verenkuva, kreatiniini (munuaiskoe), PSA, virtsanäyte, miktiografia ja jäännösvirtsa. Kun leikkaushoito tai sädehoito on toteutettu tai hormonihoito aloitettu ja hoidot me-
neillään, ei lähitulevaisuudessa useinkaan ole odotettavissa taudin uusiutumista. Tutkimukset erikoissairaanhoidossa: pieni verenkuva, kreatiniini (munuaiskoe), PSA, AFOS (alkaalinen fosfataasi), virtsanäyte, jäännösvirtsa, tarvittaessa maksakokeet, testosteronimääritys, virtsateiden ultraääni ja luustokartta.
Jos tilanne on vakaa, potilas siirretään 6 12 kk:n kuluttua perusterveydenhoitoon. Tarvittaessa Syöpätautienklinikan konsultaatiot. Pyelostomiat vaihdetaan 3 kk:n välein erikoissairaanhoidossa. Jos potilaalla on vaikea proktiitti (sädehoidon aiheuttama peräsuolen tulehdus) tai muuta erikoista, seurantaa jatketaan erikoissairaanhoidossa. Käynnistä veloitetaan poliklinikkamaksu (22,00 ).
Martti Ala-Opas
ylilääkäri HYKS, urologian klinikka
15. Kivun hoito Terminaalihoito perusterveydenhoidon vuodeosastolla. Konsultoinnin erikoistilanteita: metastaasien (etäpesäkkeiden) ilmaantuminen, kovat kivut, virtsaretentiot (virtsa kerääntyy rakkoon), hydronefroosit (vesimunuainen: virtsankulun esteen aiheuttama munuaisaltaan ja munuaispikarien laajentuma), virtsainfektiot ja hematuriat (verivirtsaisuus).
Etäpesäkkeiset ja komplisoituneet eturauhassyöpäpotilaat Alkuhoito erikoissairaanhoidossa, jossa asennetaan tarvittaessa pyelostomiat (munuaisaltaaseen asennettava katetri), kaksoisJstentit (sisäinen lastaputki munuaisaltaan ja rakon välille), suprapubiset katetrit (menee vatsanpeitteiden läpi suoraan virtsarakkoon). Jos potilaalla on inkontinenssia (virtsankarkailua) tai muuta erikoista, seurantaa jatketaan erikoissairaanhoidossa. Monesti ikääntyvän potilaan muutkin sairaudet, kuten esimerkiksi verenpaine ja sokeritauti vaativat omalla lääkärillä käyntiä, jolloin myös usein perusverenkuva tarkastetaan. Perusterveydenhoidossa seurataan ainakin PSA:ta, yleisverenkuvaa ja kreatiniinia. Jos PSA tulee mitattavaksi ja nousu varmistuu toisessa, 36 kk:n kuluttua toistetuissa näytteissä, potilas saa lähetteen urologian poliklinikalle. Seurannan aikataulumuutoksella ei ole tarkoitus huonontaa potilaiden asemaa. Hormonihoidetut potilaat Seuranta 3 kk, 612 kk kohdalla erikoissairaanhoidossa. Suprapubisten katetrien vaihdot suoritetaan joko perusterveydenhoidossa tai erikoissairaanhoidossa. Vastaanotolle tullaan Meilahden sairaalan potilastoimiston ilmoittautumisen kautta. Jos PSA-tasossa, rakon toiminnassa tai muussa voinnissa tapahtuu muutoksia huonompaan suuntaan, potilas lähetetään uudelleen erikoissairaanhoidon arvioitavaksi. Uroterapeutti Pirjo Lehtolaisen puhelinnumero on 050427 1278
Tämä tekniikka soveltuu lähinnä hyväennusteisten oireettomien miesten syövän hoidoksi. Näitä sädehoidon jälkeisiä
16. PROPO:n alkutaipaleella itsellänikin on ollut ilo toimia yhdistyksen hallituksessa viiden vuoden ajan. Tällainen sädetys toistetaan tyypillisesti 35 kertaa ja sen arvioidaan soveltuvan erityisen hyvin keskikorkean ja korkean riskin paikallisen syövän parantavaksi hoidoksi.
Hoitojen paremmuutta vaikea selvittää
PROPO:n aloittaessa toimintansa eturauhassyövän hoitoarsenaali käsitti lähinnä parantavana hoitona leikkauksen, hormonihoidon levinneen syövän hoitona ja sädehoidolle oli varattu lähinnä kipujen lievitystehtävä. Suurin osa valitsee nykyään sädehoidon keskusteltuaan hoidosta vastaavan lääkärinsä kanssa ja puntaroituaan eri vaihtoehtojen hyöty ja haittanäkökohtia. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Kliinisten tutkimushoitojen merkitys kasvaa
P
ROPO:n ensimmäisen vuosikymmenen aikana eturauhassyöpärintamalla on tapahtunut todella merkittävää kehitystä. Sädehoidon jälkeen voi kyllä tehdä prostatektomiankin, mutta leikkaus on jonkin verran vaativampi ja vastaavasti haittavaikutusriski suurempi kuin ilman sädehoitoa. HIFU eli korkean intensiteetin ultraäänihoito on yksi tällainen, jota tarjotaan esimerkiksi paikallisesti uusiutuneen syövän hoidoksi. Usein kuulee pääargumentiksi esitettävän leikkauksen puolesta väitettä, jonka mukaan kannattaa ensin leikata, jos potilas soveltuu leikkaukseen, koska sitten voi antaa vielä parantavan sädehoidon, jos leikkaus ei onnistu. Sädehoidon osuuden kasvu ei ole vain suomalainen ilmiö, vaikka sädehoidon annossuunnittelun
kehitystyö onkin ollut erittäin merkittävältä osalta suomalaisten fyysikkojen alullepanemaa ja kehitystyökin jatkuu edelleen Suomessa, nyt sädelaitevalmistaja Varianin toimesta. Sen rinnalle tai kudoksensisäisen hoidon mahdollisuuksia lisäämään on nousemassa jälkilatauslaitteella annettava korkea-annosnopeuksinen sädetys, missä säteilylähteet viedään lyhyeksi aikaa suunnitelmallisesti katetria myöden eturauhasen si-
sään. Samaan aikaan maailmalla kehitetään jo uusia hoitomenetelmiä. Asiasta onkin meneillään maailmalla useita satunnaistettuja tutkimuksia, joista yksi Suomessa, jotta saataisiin selville leikkauksen jälkeen annettavan sädehoidon tarve ja hoitoyhdistelmien haitat. Suomessa tarjotaan eturauhassyövän lämmityshoitojen sijasta paikallishoidoksi eturauhasen jäädyttämistä eli kryoterapiaa. Kuten sädehoidossa, niin leikkauksessakin on jonkin verran teknisiä muunnelmia; perinteisen avoleikkausten rinnalla on mahdollisuus laparoskooppiseen eli tähystysleikkaukseen ja monet ovat ihastuneet robottileikkauksiin. Hoitosuuntauksen muutos on ollut hyvin samanlainen esimerkiksi USA:ssa. Toinen vaihtoehto ultraääneen perustuvan hoidon kohdentamiseen on magneettikuvantamislaitteen yhdistäminen ultraäänilaitteeseen. Brakyterapiassa kudoksensisäinen sädehoito toteutetaan yleensä matala-annoksisilla pysyvästi eturauhaseen asennettavilla säteilevillä jyväsillä. Vertaiskokemukset ovat olleet silminnähden hyvinkin merkittäviä, kun miehet pohtivat omia hoitopäätöksiään. Sädehoitotulokset ovat nousseet samalle tasolle leikkaustulosten kanssa. Koska sädehoito itsessään on tehokas tapa eliminoida syöpä eturauhasesta, näissä tapauksissa leikkauksen voi arvioida olleen turha toimenpide. Monenlaisten teknisten innovaatioiden myötä syntyy entistä vähemmän haittoja. Lisäksi sädehoidon antaminen leikkauksen jälkeen saattaa tuottaa kahden hoidon haitat. Elinaikaodotteet ovat samanlaiset, mutta haittavaikutukset siinä määrin erilaisia että yhä useampi haluaa vai-
kuttaa itse hoitopäätöksen tekemiseen. Sellaista tuskin onnistutaan enää koskaan tekemään. Tutkittavaa riittää edelleen hyvin laajasti. Perustuuko hoitokohteen päivittäinen paikannus ulkoisiin iholle asetettuihin merkkeihin vai käytetäänkö jotain eturauhasen mahdollisen liikkeen huomioivaa kuvantaohjausta. Annetaanko hoito kiinteistä sädehoitokentistä vai voidaanko hoito toteuttaa sädehoitokenttien intensiteettimuokkausta hyödyntämällä. Hoito-optioissa ei olekaan enää kysymys pelkästään siitä, leikataanko vai sädehoidetaanko, vaan yhä useammin pohditaan sitä, miten sädehoidetaan. Käytetäänkö paikannuksessa apuna magneettikuvausta. Moni kaipaa satunnaistettua tutkimusta alkuvaiheen hoitovaihtojen paremmuuden selvittämiseksi. Yhdistys on koko olemassaolonsa ajan motivoinut itseänikin panostamaan kliiniseen tutkimukseen
taanko mahdollinen seuranta alle 60-vuotiaana vai yli 75vuotiaana. Vuonna 2004 tehdyn selvi-
Eturauhassyöpä lyhentää hyvin vähän elinaikaa
Pitää ottaa huomioon, että syöpä todetaan keskimäärin noin 70-vuotiailla ja suomalaisten miesten odotettavissa oleva keski-ikä on noin. Julkaisujen lukumäärä rinta- ja prostatasyövästä.
Medline julkaisut 1950-2007
9000 8000 7000
lukumäärä
6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Prostata Rinta
19 50 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07
Kuva 2.
17. leikkauksia tehdään lähinnä sellaisissa sairaaloissa, missä leikkausmäärät ovat suuria ja siten kirurgeilla kokemusta myös vaativista toimenpiteistä. Toisaalta tiedetään, että mahdollisesti uusiutuessaan syöpä ei yleensä uusiudu pelkästään paikallisena tautina vaan kyse on aina myös samanaikaisesta syövän leviämisestä näkyvänä tai mikroskooppisen pienenä muualle elimistöön. Pistoshoitojen vaikutus testosteronitasoon on samanlainen kuin perinteisellä kivesten poistoleikkauksella ja vastaavasti haitat ovat yhtäläiset. Tiedeyhteisö käy aiheesta kovasti keskustelua puolesta ja vastaan ja siksi tämä vaihtoehto on tutkimuksellinen; yksittäisen potilaan ennusteen kannalta lienee myös merkityksellistä aloite-
70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1950 1950-1996 1997-2007 Prostata Rinta
Eturauhassyöpätutkimus aktivoitunut 10 vuodessa
Eturauhassyöpätutkimus on aktivoitunut erityisesti 90-luvulla. Pistoshoidot voivat lisätä sokeritautia, sydänsairauksia, infarkteja ja sydänperäisten äkkikuolemien riskiä. Kastroivien hormonipistohoitojen lisääntyminen on kuitenkin maailmanlaajuisesti lisääntynyt huolestuttavasti myös hoidosta hyötymättömien keskuudessa varsinkin sädehoidon yhteydessä.. Silloin lääkehoitovaihtoehdoilla on tärkeämpi merkitys kuin sillä voidaanko eturauhasta poistaa tai sädettää. Kastraatio voi lisätä ihonalaisen rasvakudoksen määrää 11 prosenttia vuodessa. Kastraatiohoitoon liittyy haittoina tunnetusti kuumat aallot, sukupuolinen haluttomuus, kyvyttömyys, suorituskyvyn lasku, anemia, lihasmassan väheneminen, rintojen kasvu ja kipuilu sekä osteoporoosi. Vuonna 1950 rintasyöpä-nimikkeellä löytyi Medlinesta yhteensä 32 julkaisua kun samana vuonna julkaistiin ainoastaan yksi eturauhassyöpätutkimus ja sekin käsitteli eturauhassyövän hoitoa estrogeenilla eli naissukuhormonil-
Kuva 1. ..................................................................................................................................................................... Toisaalta nuorten, alle 60-vuotiaiden ikäryhmässä tulosten tulkinta ja elinajan huomioiminen pitäisi todennäköisesti arvioida toisin. Kun hormonihoitoja käytettiin aikaisemmin vain levinneen syövän hoitona, oli ymmärrettävää, että kaikkia hormonihoidon haittoja pidettiin vähäisinä hoitamattoman syövän aiheuttamiin ongelmiin verrattuna. Ilman erityisiä syövän uusiutumisen riskitekijöitä hormonihoitoja ei enää suositella käytettäväksi. Huoli hormonihoitojen uusista haitoista perustuu tutkittuun tietoon, minkä mukaan erityisesti pitkiin hormonikastraatioihin liittyy paljon enemmän ongelmia kuin tähän asti on tiedetty. Hoitovaihtojen lisäksi pitäisi ottaa kantaa hoitamatta jättämiseen ja odottaa syövän pysyvän passiivisena. Hoidot saattavat lisätä muista syistä kuin syövästä johtuvia kuolemia. Tänä vuonna parantavien hoitojen rinnalle on tarjottu jälleen uudelleen syövän seurantaa, jossa korostetaan aktiivisuutta tiheiden kontrollien, laboratoriokokeiden ja toistettujen biopsioiden avulla. Kun keskimäärin ei ole paljon vuosissa tilastollisesti saavutettavaa, todennäköisyys erojen syntyyn jää vastaavasti olemattomaksi. PROPO:n toiminta-aikana eturauhassyöpää koskevia tutkimusjulkaisuja on tullut 4.5 kertaa niin paljon kuin ajanjaksolla 1950-1996 eli kasvua on näiden ajanjaksojen välillä 350 prosenttia! Rintasyöpätutkimuksia julkaistaan edelleen lähes kaksinkertainen määrä, eikä eturauhassyöpätutkimus näyttäisi heti saavuttavan sitä aktiivisuutta mikä rintasyövässä (kuva 2). Kastraatiohoito aiheuttaa myös valtimoiden kovettumista, lisää plasman insuliinin paastotasoa ja laskee insuliiniherkkyyttä sekä nostaa kolesteroli ja rasva-arvoja sekä aiheuttaa johtumishäiriöitä sydämessä.
Hormonihoitoja ei enää suositella
Erityisesti 1990-luvulla opittiin tunnistamaan korkean riskin syöpämuodot ja tutkimuksissa voitiin todeta näiden miesten elinaikaa voitavan lisätä varhaisessa vaiheessa aloitetulla hormonihoidolla. Elinajan mittaamisen sijasta eturauhassyöpätutkimuksissa pitäisikin painottaa enemmän elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä. 75 vuotta. Eturauhassyöpä lyhentää hyvin vähän, jos ollenkaan miesten elinaikaa, joten yleisesti syöpätutkimuksissa käytetty elinaikamittari toimii huonosti tässä miesten ryhmässä. Nyt kun hormonihoitoja suositellaan täysin oireettomille ja entistä nuoremmille miehille, myös elämänlaatuasiat ovat saaneet uutta merkitystä. tyksen mukaan HYKS:ssa hoidetuista eturauhassyövistä noin kolmannes oli korkean riskin syöpä, mutta hormonihoito oli silti aloitettu 70 prosentille sädehoitoon lähetetyistä. Ei-steroidaalisen antiandrogeenin vaikutusmekanismista johtuen bikalutamidin haittavaikutukset voivat olla huomattavasti vähäisempiä ja silti hoito on tehokasta
WHO:n mukaan hoidon järjestelyt eivät tälläkään hetkellä vastaa olemassa olevaa tarvetta. Hoidon tavoite on potilaiden ja heidän perheidensä paras mahdollinen elämänlaatu. Tälläkin hetkellä maassamme on noin 185 000 henkilöä, jotka ovat sairastaneet tai sairastavat syöpää. Mikäli kuoleminen pitkittyy usean kuukauden mittaiseksi, voi hoitaminen kotona osoittautua liian raskaaksi. Omaiset voivat sairastamisen alkuvaiheissa ja varsin pitkälle sen jälkeenkin ajatella hoitavansa potilaan
Kuoleman näkemistä normaalina elämän päätepisteenä Oireiden lievittämistä Psyykkisen ja henkisen tuen antamista Potilaan tukemista aktiiviseen elämään Tukea perheelle sairauden aikana ja kuoleman jälkeen.
19. Palliatiivinen (oireenmukainen) hoito on parantumatonta, pahanlaatuista ja etenevää tautia sairastavan potilaan elämänlaatua parantavaa ja läheisiä tukevaa hoitoa. Kotihoidossa potilaan oirehoitoa suuremmaksi ongelmaksi muodostuukin usein omaisten tukeminen. Muihin oireenmukaista hoitoa elämän loppuvaiheessa tarvitseviin sairauksiin (esimerkiksi COPD, sydämen-, maksan- tai munuaisten vajaatoimintaan, ALS) kuolevien kokonaismäärä on samansuuruinen tai jopa suurempi. Syöpään kuolee Suomessa noin 10 000 ihmistä vuosittain. Sairastuneiden ja oireiden helpotusta tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti ennusteiden parantuessa. Syöpä ei nykyään merkitse kuolemantuomiota. Myös perheen tukeminen surussa on osa hoitoa. ..................................................................................................................................................................... Täl-
laista hoitoa annetaan Suomessa muun muassa saattokodeissa, syöpätautien klinikoiden yhteydessä olevissa palliatiivisissa yksiköissä ja terveyskeskuksissa.
Palliatiivinen hoito
Maailman terveysjärjestö (WHO) on ottanut kantaa siihen, miten palliatiivinen hoito, ja sen osana lähempänä kuolemaa olevien ihmisten saattohoito tulisi järjestää. Kotona oleva lähiomainen vastaa pääosin potilaan hoidosta, ja puolison hoitaessa yksin toista hoitovastuu käy raskaaksi myös fyysisesti. kotona kuolemaan saakka. Kivun ja muiden oireiden hallinta, psykososiaalisten ja eksistentiaalisten ongelmien ratkaiseminen ovat oleellinen osa WHO:n määritelmää seuraavaa palliatiivisen hoitoa. Käytännössä hoito tarkoittaa:
Oikeaa aloitushetkeä vaikea mitata
Aiemmin ajateltiin että kun potilaan elinaika on alle kolme viikkoa, saattohoito voisi alkaa. Potilas saattaa olla fyysisesti varsin vähäoireinen, mutta silti tarvita palliatiivisen hoidon tarjoamaa turvaa. Siihen kuuluu kivun ja muiden oireiden hoito, mutta yhtälailla elämän loppumiseen liittyvien pelkojen ja ahdistusten lievitys. WHO määrittelee palliatiivisen hoidon sellaisen potilaan aktiiviseksi kokonaishoidoksi, jonka tauti ei enää ole parannettavissa. Oireenmukaista hoitoa varten jokaisessa sairaalassa tulisi olla palliatiiviseen lääketieteeseen erikoistunut yksikkö ja jokaisessa terveyskeskuksessa vähintään alueeseen perehtynyt vastuuhenkilö. Aktiivisia onkologisia
S
yövän hoito Suomessa on merkittävästi tehostunut. Omaisten levon puute ja emotionaalisen tuen vähyys ovat yleisimmät syyt potilaan joutumiselle sairaalahoitoon.
Lähellä kuolemaa
Syövän oireenmukaiseen hoitoon kuuluvat myös elämän loppumiseen liittyvien pelkojen ja ahdistuksen hoito.
Joka neljäs ei kärsi kivuista
Kipu on syövän alkuvaiheen oireena joka neljännellä potilaalla. Tällainen ajattelu, kuten myös oireiden määrä ja potilaan yleistila ovat huonoja hoidon aloituksen indikaattoreita. Toive kuolinpaikasta vaihtelee potilaan voinnin ja oireiden mukaan. Yleistilassa tapahtuvat nopeat muutokset tekevät vaikeaksi mitata hoidon oikeaa aloitushetkeä yleiskunnon perusteella
On hyvin luonnollista, että tällaisessa tilanteessa ihminen saattaa kokea koko olemassaolonsa uhatuksi. Häiritsevin oire oli kummankin arvioijaryhmän mukaan väsymys (fatigue). Tämä uhkakokemus voidaan nähdä myös hengellisenä tai eksistentiaalisena kriisinä, jossa yhtenä keskeisenä kysymyksenä ovat elämän tarkoitukseen, tulevaisuuteen ja toivoon liittyvät seikat. Onko tauti edennyt?
Juha Hänninen
ylilääkäri Terhokoti
20. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Lähellä ...
hoitoja saavista keskimäärin puolet kärsii ainakin ajoittain kivuista. Häiritsevimpien oireiden joukossa olivat molempien ryhmien mukaan myös ulkonäössä tapahtuneet muutokset, unettomuus, hengitysvaikeudet, suolentoiminnan vaikeudet sekä ruokahaluttomuus. Syöpäpotilaiden kivut ovat varsin heterogeeninen ryhmä, joiden hoito saattaa olla myös niihin erikoistuneille hoitopaikoille ongelmallista. Tuolloin koko tulevaisuus tuntuu uhkaavalta. Nykyisin myös lääketieteellisessä keskustelussa hengelliset ja sielunhoidolliset tarpeet ja niiden täyttäminen nähdään merkittävänä osana kivun hoitoa. Omaiset kuitenkin tulkitsivat häiritsevinä pidetyt oireet pahemmiksi kuin potilaat itse Kärsimys on koettua epämukavuutta, hankaluutta ja kipua. Kipu on nykyisin myös varsin hyvin hoidettavissa oleva oire. Jos kipu ei tunnu lievittyvän, seuraavien tekijöiden tarkistaminen yleensä riittää tilanteen korjaamiseksi :
Kärsimys on koettua epämukavuutta, hankaluutta ja kipua.
Häiritsevin oire on väsymys
Syöpäpotilailla tehdyssä tutkimuksessa potilaita ja heidän omaisiaan pyydettiin asettamaan häiritsevyysjärjestykseen 13 oiretta. Yhdenmukaisuus arvioissa oli sitä suurempi, mitä näkyvämpiä oireet olivat. Potilaiden ja hoitavien omaisten arviot olivat varsin samankaltaisia. Kipu oli potilaiden arviossa kolmanneksi ja omaisten arviossa viidenneksi häiritsevin oire. Onko potilas ymmärtänyt saamansa ohjeet oikein. Onko kipulääkityksen antoreitti oikea. Ahdistus, pelko, masennus, kyllästyminen, unettomuus ja väsymys alentavat kipukynnystä. Mitkä muut kuin patofysiologiset seikat pahentavat potilaan kipua. Onko kipudiagnoosi oikea. Tilannetta usein pahentaa pelko siitä, että kärsimyksiä aiheuttava olotila jatkuu ja kenties vielä pahenee. Ovatko oikeat kivunhoidon keinot käytössä. Valtaosa syöpäpotilaiden kivuista voidaan kuitenkin todeta ja hoitaa varsin helposti. Pahoinvointia ja keskittymisvaikeutta ei pidetty erityisen hankalina oireina. Kipuun vaikuttaa myös se millainen käsitys potilaalla on omasta hyvinvoinnistaan ja minkälainen hänen mielialansa on. Ihmisen hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään varjostavat pahimmillaan monenlaiset fyysiset kivut, psyykkinen ahdistuneisuus sekä sosiaalinen eristäytyneisyys. Jos potilas katsoo kivun merkitsevän lähestyvää kuolemaa, on kipu vaikeampi kärsiä. Kivulla on potilaalle myös jokin merkitys. Ihmisen henkiset ja hengelliset tarpeet ovat todellisia ja kyseisen elämänalueen kriisit ja kärsimys tulee ottaa vakavasti hoidossa.
Ottaako potilas lääkkeensä ja ottaako hän ne oikein. Kipu on siten yleinen syöpään liittyvä oire, mutta toisaalta yksi neljästä palliatiivisessa hoidossakin olevista potilaista ei kärsi kivuista. Noin kolme neljästä levinnyttä syöpää sairastavasta potilaasta kokee kipua. Fyysisesti hyvinvoiva ihminen jaksaa olla aktiivinen, mutta kärsimyksen lisääntyessä kiinnostus oman ruumiin ulkopuolisiin asioihin vähenee
On tärkeätä tuntea olevansa tärkeä edes yhdelle toiselle ihmiselle tässä maailmassa. Jokainen joutuu tilanteisiin, joissa aiemmat kokemukset ja omat ongelmanratkaisutaidot eivät riitä tai ne eivät toimi uuden, äkillisen tilanteen ymmärtämiseksi, sen hallitsemiseksi ja siitä selviytymiseksi. Fyysisiä ongelmia voi kompensoida esimerkiksi vilkas sosiaalinen elämä tai rikas henkinen hyvinvointi. Lähes kuusikymmentä vuotta on kulunut, mutta edelleen sanan sisältö on epämääräinen. Tärkein mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä lienevät kuitenkin ihmissuhteet. Lääketieteellisesti todettu fyysinen terveys on vain yksi terveyden osatekijä. Tarkoituksena ei ole vähätellä ongelmia, vaan kiinnittää huomio voimavaroihin ja vahvuuksiin. Mielenterveys on tärkeä voimavara. Tätä voimavaraa pitäisi olla varastossa, ja sitä varastoa on mahdollista kartuttaa. teisistä ensiaputaidoi kuin perin
Marita Ruohonen
toiminnanjohtaja Suomen Mielenterveysseura
21. Jokainen meistä voi tehdä paljon oman ja lähipiirinsä toimintakyvyn lisäämiseksi kartuttamalla omia voimavarojaan ja lisäämällä selviytymistaitojaan. Samalla jää varjoon se näkökulma, että mielenterveyttä voi kohentaa ihan niin kuin fyysistä kuntoakin. Kaikki nämä puolet vaikuttavat toisiinsa ja kokonaisuuteen. Sielunterveysseura edelliseltä nimeltään Hermo- ja mielitautien vastustamisyhdistys vaihtoi nimensä Suomen Mielenterveysseuraksi. Kriisiin sisältyy voimakas tunnejärkytys, jolloin sekä tiedolliset kyvyt että tunnemaailma voivat hetkellisesti romahtaa. Olisi hienoa, jos mielenterveysosaamisesta tulisi kansalaistaito samalla tavoin kuin perinteisistä ensiaputaidoista. Kartuttakaamme siis mielenterveyden varastoamme pitämällä huolta läheisistä, ystävistä ja kanssaihmisistä! Haluan toivottaa kaikille Propon lukijoille hyvää uutta vuotta ja Suomen eturauhassyöpäyhdistykselle menestystä arvokkaassa vertaistukityössään uudella vuosikymmenellä.
amisesta jos mielenterveysosa Olisi hienoa, istaito samalla tavoin tulisi kansala sta. Mielenterveyteemme vaikuttavat toki biologiset tekijät ja perimä, mutta myös monet muut sisäiset ja ulkoiset tekijät. Silloin kulutamme mielenterveys-voimavaraa. Suojaavia tekijöitä ovat muun muassa koulutusmahdollisuudet, työ tai muu toimeentulo, turvallinen elinympäristö sekä lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät. Harva meistä pystyy ja haluaa elää hyvää elämää erakkona. Kukaan ei voi välttyä elämässään kriiseiltä. Mielenterveys yhdistetään usein mielen häiriöihin ja sairauksiin. Ihminen on psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen kokonaisuus. Nykyään puhutaan paljon suojaavista tekijöistä ja koetusta terveydestä. .....................................................................................................................................................................
Mielenterveys on voimavara
S
ana mielenterveys tuli suomenkieleen 1950-luvun alussa. Ainoa oikea tapa selvittää ihmisen terveydentila, on kysyä sitä häneltä itseltään
Tärkeitä ennakko-odotuksia olivat myös mielialan kohoaminen ja mahdollisuus tavata toisia saman sairauden kokeneita. Keskeistä kurssilla oli yhteisten kokemusten jakaminen vertaisryhmässä. Siuntion Hyvinvointikeskuksen Propo-kursseilla miehet saattoivat kohdata sairauteen liittyvät kysymykset yhdessä ammattilaisten ja vertaisryhmän kanssa ja sitä kautta löytää uusia voimavaroja ja tasapainoa elämäänsä.
Propo-kurssit yhteistyönä
Suomen Eturauhassyöpäyhdistys ry., Miina Sillanpään Säätiö ja Siuntion Hyvinvointikeskuksen Voimavarakeskus suunnittelivat yhdessä kurssiohjelman sisällön. login alustus ja kyselytunti. Lisäksi osallistujien toiveesta ravintoneuvoja opasti terveyttä edistävään ravitsemukseen joillain kursseilla. Kursseille näinä vuosina osallistui kaikkiaan 320 miestä. Kurssin aikana käsiteltiin virtsanpidätyskyvyn ongelmia sekä erilaisia seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä esimerkiksi erektiohäiriötä. Lisäksi osallistujille annettiin tietoa eturauhassyövästä ja terveyden ylläpitämisestä. Tavoitteena oli kehittää eturauhassyöpään sairastuneille miehille kurssi, jossa keskityttiin sairastumisesta ja erilaisista hoidon haittavaikutuksista aiheutuviin kysymyksiin. Pääsääntöisesti ryhmien ohjaamisesta vastasivat psykoterapeutti ja fysioterapeutti, jolla on myös seksuaaliterapeutin koulutus. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Elämänvoimaa
Propo-kurssilta
Eturauhassyövän toteaminen aiheuttaa miehen elämässä voimakkaan muutostilanteen. Jokaisella kurssilla kävi Suomen eturauhasyöpäyhdistys Propon tukihenkilö tai vertaisveli kertomassa omasta arjes-
Tietoa ja vertaistukea
Kurssilla samat ohjaajat toimivat niin yhteisissä keskusteluissa kuin liikuntahetkissä ja harjoitteissa. Sairaus katkaisee tutun ja turvallisen elämänkulun. Kurssilaisten arviot kuntoutuksen tarpeista ja hyödyistä
22. Ohjelmaan sisältyi myös uroKoettu tarve ja hyöty
8
7
6
5
Pistemäärät
4
alussa lopussa seurannassa
3
2
1
0 fyysinen kuntoutuminen sairautta koskeva tieto omatoimisen hoidon edistäminen yleinen elämänhallinta mieliala työelämään liittyvät asiat ihmissuhteet
Kuvio 1. Tavoitteena oli luoda sellainen luottamuksen ilmapiiri, joka mahdollisti
näinkin lyhyessä ajassa erittäin henkilökohtaisten elämänalueiden käsittelyn. Tarkoitus oli myös kehittää projektista saaduista tuloksista ja kokemuksista malli, jota voitaisiin hyödyntää luotaessa eturauhassyöpäpotilaiden hyvää kuntoutuskäytäntöä. Kurssit toteutettiin kymmenen miehen ryhmissä viiden vuorokauden intensiivijaksoina Siuntion Hyvinvointikeskuksessa vuosina 20042007. Osallistujat toivoivat saavansa kurssilta tietoa eturauhassyövästä ja viimeisimmistä tutkimustuloksista
Sen sijaan asiantuntevien ja usein kysymysten ja vastausten keskeyttämän alustuksen jälkeen lähes huomaamatta oltiin siirrytty avoimeen ja rehelliseen keskusteluun. Kokemusten jakaminen ja yhteydenpito vertaisveljiin koettiin edelleen tärkeänä. Omasta kunnosta oli myös usein pidetty entistä aktiivisemmin huolta. Puolivuotispalautteista ilmeni, että monelle oli ollut tärkeää havaita, ettei ole yksin sairautensa kanssa. Kurssilaisten arviot suhtautumisesta sairastumiseen
kurssi vastasi heidän tarpeisiinsa varsin hyvin. Jokaisen istunnon jälkeen tunsi saaneensa
Merja Kurki
psykologian tohtori, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Siuntion Hyvinvointikeskus
ty
yt yv äi sy ys
vä is yy s
sa ira ud e
pe lk o
el äm
el äm
a
än
la at uu n
ka ns sa
m in en
ut ta a
s
a
st
in e
n
s
23. Arvioinnit tehtiin asteikolla 15, jossa 1 = vähän ja 5 = paljon arvioitavan tunnetilan tasoa. Mielialan osalta hyödyllisyys lisääntyi vielä puolivuotisseurannassa. Vastaajien hoitoina olivat kaikki radikaalit perushoitomuodot, hormonaaliset hoidot ja seurannassa olo. (Kuvio 1) Vastaukset osoittivat, että kurssin alussa kuntoutuksen tarvetta esiintyi kaikilla alueilla työelämään liittyviä asioita lukuun ottamatta. Kokemuksellinen ja ammatillinen asiantuntemus saatiin vertaistuen avulla rinnakkain käyttöön. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 105 (96 %), toiseen kyselyyn 103 (96 %) ja kolmanteen kyselyyn 93 (87 %) kurssilaista. Suurin osa kurssilaisista olikin jo pois työelämästä. Erityisen tärkeänä pidettiin ammattilaisten johdolla käytyä seksuaalisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyä vertaisryhmässä. Yhteistyöhanke osoitti, kuinka tärkeätä on järjestää kursseja, joilla tarjotaan sekä ammattilaisten antamaa että vertaistukea. Vaikka taudin esiintyvyys on jatkuvasti lisääntynyt, kuntoutustarjonta on vähäistä. Tutkimukseen osallistui 107 kurssilaista. .....................................................................................................................................................................
Suhtautuminen sairauteen sa selviytymisestään ja tukemalla vertaisverkoston muodostumista. Mittarista käytettiin yhdeksää osiota, jotka kuvastavat mielialaa, toivoa, pelkoja ja tyytyväisyyttä liittyen sairastumiseen. Tietoa kerättiin osallistujilta kyselylomakkeilla kurssin alussa ja lopussa sekä puoli vuotta kurssin päättymisestä. Liikuntaryhmien, kuntokartoituksen ja henkilökohtaisen kunto-ohjelman laadinnan kautta rohkaistiin kurssilaisia lisäämään liikuntaansa ja pitämään huolta hyvinvoinnistaan Kahdesti vuodessa järjestettiin niin sanottu paripäivä, joihin kutsuttiin kurssilaiset puolisoineen. Vastaajien keski-ikä oli 66,6 vuotta. Eturauhasyövästä on muodostunut krooninen sairaus. Mieliala oli parantunut, turhat pelot vähentyneet ja sairaudesta oli aiempaa helpompaa keskustella. Sairaus oli diagnosoitu noin kolme vuotta ennen kurssille tuloa. jotain uutta ja istunnot taitavasti johdattivat meidät saman illan sauna- tai muussa keskustelussa jatkamaan päivällä käsitellystä aiheesta ja samalla valmistautumaan seuraavaan päivään". Suhtautumista sairauteen mitattiin Illness Attitude Scalemittarilla (IAS). "Poissa olivat pitkät ja uuvuttavat luennot. Päivän aikana syvennyttiin erilaisiin sairauden tuomiin elämänmuutoksiin niin sairastuneen kuin hänen läheisensä näkökulmasta.
4,5 4 3,5 3
Pistemäärät
2,5 2 1,5 1 0,5 0
alussa lopussa seurannassa
os tu ne is uu
na ut tim in en
ru llis uu
en til as t
m en et tä
sa ira ud en
hy vä ks ym
hu ol e
su
yd
he rm
te rv e
ku ol em
äs tä
to iv on
n
ty yt y
Tyytyväisyys elämään lisääntyi
Kursseista tehtiin tutkimus, joka toteutettiin seurantatutkimuksena ilman vertailuryhmää. Kurssien rahoituksesta vastasivat Raha-automaattiyhdistys ja Miina Sillanpään Säätiö.
Miina Sillanpään Säätiö julkaisee vuonna 2008 Propo-kursseista tutkimusraportin.
Kuntoutusmahdollisuuksia tarvitaan lisää
Kurssin toteutustapa koettiin toimivaksi. Osallistujien tekemistä arvioista ilmenee, että
Kuvio 2. Kuntoutuspalvelujen tarvetta ja kohdentumista selvitettiin pitkäaikaissairauksia sairastavien henkilöiden kuntoutustarpeen mittaamiseen suunnitellulla kysymyssarjalla. Kuviossa 2 ovat kurssilaisten arviot, joista ilmenee, että sairauden hyväksyminen ja elämäntyytyväisyys lisääntyivät
Nyt tiedämme, keitä me olemme ja myös millaisia eturauhassyöpäpoti-
Päivien runsasta osallistujaväkeä.
24. toi mintavuoden ohjelmia suunniteltaessa pääpaino oli arkisessa työssä, johon haluttiin lisätä vähän juhlapuhtiakin. jen kanssa eläessä ei mikään inhimillinen ole meille vierasta. Sadat erilaiset vastaukset tuntemuksistamme, tiedontarpeistamme ja tulevaisuuteen katsovista näkymistämme kertovat ainakin yhden totuuden. esäkuussa järjestimme jo kolmannen kerran yhdessä Lounais-Suomen Etuset-ryhmän kanssa kesäpäivät. ..................................................................................................................................................................... Tällä kertaa vietettiin päivä maissa Meri-Karinan
Vähemmän syöpää enemmän elämää
LIISANKADULTA
laita taudinkuvallisesti ja hoidollisesti me karkeasti ottaen olemme. Keväällä teimme kattavan ja kohtuullisen laajan jäsentutkimuksen. Kaikki nämä viestit jaoimme avoimesti pienellä yleisötilaisuuskiertueella, jossa myös paikkakunnan johtava urologi oli kommentoimassa tutkimustamme. Tämän taudin yllättäessä ja sen hoitojen ja jälkiseuranto-
K
Y
hdistyksemme 10
Seuraavan aamupäivän ohjelmassa laivalla oli dosentti Timo Joensuun vuoro kertoa eturauhassyövästä ja sen hoidoista syöpälääkärin näkökulmasta. Kunniajäsenemme emeritusarkkipiispa John Vikström jakoi edessä oleviin päiviin ja elämään yleensäkin tarpeellista henkistä ravintoa. suojissa ja kokonainen vuorokausi merellä. Saimme nähdä ja kuulla kuinka todellinen käytännön ammattimies selviää tällaisesta "kollektiivisesta konsultaatiosta". Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi potilastyöhön myönteisesti suhtautuva lääkintöneuvos Jouko Isolauri Sosiaali- ja terveysministeriöstä, hoitotakuujärjestelmämme "isä". Terveydenhuoltoneuvos Lea Sapuolison tohtori Pentti Arajärven, ja tämänkin tilaisuuden halusimme olevan itsemme näköisen. Dosentti, urologian erikoislääkäri Matti Laato puhui suomalaisesta eturauhassyövästä ja avasi objektiivisella tavalla nykyaikaisten kliinisten hoitojen maailmaa. Jos ja ilmeisesti kun jossain edelleen vallitsee ajatus, että harrastamamme potilasveljien ja heidän läheistensä elämänlaadun parantamistyö on "väärin sammuttamista", olisi suotavaa, että tuollaisilla asenteilla varustetut tulisivat norsunluutorneistaan potilaiden joukkoon perustelemaan kanto-
Aiju von Schöneman osaa temmata kuulijat tunnelmaan.
volainen jatkoi omalla koskettavalla tavallaan potilasviestin viemistä otsikolla "Elämä syöpädiagnoosin jälkeen".
K
ymmenvuotisjuhlatilai suuden päiväksi valit simme syyskuun 15., jota vietetään myös eurooppalaisena eturauhassyöpäpäivänä. Olin ja olen edelleen sitä mieltä, että potilaan ääni on täysin omanlaisensa, kuten potilasjärjestönkin tulisi olla. Päivien ohjelma tehtiin itsemme näköiseksi ja toiveitamme palvelevaksi. Ruotsin veljesjärjestön puheenjohtaja Lars G. Hän antoi avointa kiitosta ja kannustusta kolmannen sektorin vertaistuki- ja oma-apu toimintaan. Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja, maaherra Pirjo Ala-Kapee puhui potilasjärjestöstä syöpätyössä. Oma puheenvuoroni käsitteli potilaan ja potilasjärjestön ääntä. Kuten edellisenäkin päivänä vapaa keskustelu ja lääkärin "tenttaaminen" kuuluivat asiaan. Sibelius Akatemian juhlasalissa sopraano Ilona Jokisen herkkien laulujen jälkeen puheenjohtajamme Olavi Heikinheimo lausui tervetuliaissanat. Tilaisuuden luonne muuttui aidoksi potilasjuhlaksi. Myönteiset tunnelmat saattoi aistia ja kuulla iloisesta puheensorinasta. Olimme saaneet suojelijaksemme tasavallan presidentin
Puheenjohtaja Olavi Heikinheimo avaamassa tilaisuutta
25. Tällä kertaa Aiju von Schöneman ei vienyt meitä Turun tuomiokirkkoon tai linnaan, vaan puhui Turussa vuosisatoja sitten vallinneista tavoista ja arkielämästä lähinnä naisten näkökulmasta. Tilaisuuden päätössanat lausui yksi aiemmista puheenjohtajistamme Pekka Tuomisto. Hänen puheensa toivosta voimavarana kosketti ja varmasti myös eheytti monen ajatuksia ja mieliä. Vuorokauden sisään sai toisen kerran ihmetellä, kuinka pelottomassa ja ennakkoluulottomassa hengessä ihmiset asioita kyselevät, kun ei ole työpöytää välissä eikä lääkärillä valkoista takkia päällä. Tilaisuudesta tuli "lämmin perhejuhla". Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Harri Vertio ennusti tällaiselle tautispesifiselle potilastyölle vahvan kasvun tulevaisuutta ja lupasi lähivuosina auttaa perusresurssien
Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja, maaherra Pirjo Ala-Kapee.
turvaamisessa. Juhlaesitelmänä kunniajäsenemme professori Sakari Rannikko kertoi keräämänsä laajan materiaalin pohjalta suomalaisesta eturauhassyövästä. Eliason kertoi rehellisesti oman monipolvisen tarinansa taudin kanssa elämisestä sekä maansa tavoista potilastyössä. Aikaa oli varattu myös kysymysten tekoon, emmekä avoimen potilastapamme mukaan jättäneet sitä aikaa käyttämättä. Hän ilmaisi tyytyväisyytensä jatkuvaan kasvuumme ja jäsenistön palvelemisen monipuolistumisesta ja kehittymisestä hyvään suuntaan. Kansainvälisillä lääketieteellisillä ammattiareenoilla on alkanut olla tilaa tällaiselle äänelle ja potilasjohtoisuudesta on tullut järjestöjen hyväksyttävyyden peruselementti. Oma vahva kokemukseni oli, että tässä oli se kuuluisa "momentum". Hänen aluksi henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuva empaattisuutta ja poikkeuksellista inhimillistä lämpöä pursuava puhe syöpäpotilaista ja heidän omaehtoisista toimistaan elämänlaatunsa parantamiseksi ei ollut liturgiaa, vaan ihmisen puhetta ihmisille. ..................................................................................................................................................................... Tulevassa vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungissa oli historiallinen katsaus tietysti enemmän kuin paikallaan
Viime kesänä Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella julkaistussa väitöskirjassaan Hanna Parviainen tulee johtopäätökseen, että "nettitiedoilla varustetusta potilaasta on tullut hoitoja ja reseptejä
shoppaileva kuluttaja, jota tulospalkkainen lääkäri kiltisti palvelee". Hiljattain puhuin erään syöpätyötä tekevän, omien sanojensa mukaan kovia kokeneen saksalaisen iäkkäämmän naisen kanssa ja tulin maininneeksi kenties edessä olevista haasteista tautini kanssa. Kenties olen vanhanaikainen, mutta kun jatkossakin haen terveydenhoidon piiristä syöpähoitoja ja hoivaa, en halua olla kuluttaja, en edes asiakas, vaan oman tilanteeni mukainen potilas, jolle ei tarjota palveluja ja tuotteita vaan jota hoidetaan ja lääkitään. Me puhumme omakohtaisen kokemuksen äänellä itse: vahvalla äänellä, elämän äänellä. Hän toteaa, että suunta on paitsi hänen myös lääkärien mielestä väärä. Sen sijaan yhteistyöhön pyrkiminen eri ammattitahojen kanssa on meille mitä luonnollisinta kehityshakua. Nykymaailmassa potilasjärjestön yksi tehtävä on myös toimia luotettavan ja objektiivisen ammattitiedon välittäjänä, mutta ei sen tulkitsijana, jota eivät mielestäni vertaiskokemukset edusta. Joulun, valon juhlan ja uuden vuoden toivotuksena haluan omasta puolestani välittää yhden tarkemman version. Mutta emme saa olla pelkkiä ammattiäänten kaikuja, eikä meidän puolestamme voi uskottavasti puhua muodikkaat konsultit. Itse ymmärrän tämän johtuvan siitä, että olemme tiukasti pysyneet virallista terveydenhuoltoa täydentävällä tontillamme, emmekä liioin edunvalvontatyössä ole mikään kaikkea liikkuvaa vastaan protestoiva liike. Realistina tekisi mieli sanoa, että helpommin sanottu kuin tehty, mutta arvokas ajatus.
Hannu Tavio
26. Itsellämme on toisenlaista mitattua mielipidettä käytössä. Kansan suussa elää monia toivoa herättäviä yleisiä sanontoja: "paistaa se päivä joskus risukasaankin" ja "myrskyn jälkeen on poutasää". Vaikka tämä ajatus tuskin sentään syöpäpotilaita koskee, yhdessä pienessä asenteellisessa asiassa se pistää itselleni kelloja soimaan. Selvää on, että vaikka järjestömme kasvun myötä tarvitsemme jatkossa omia "virkamiehiä" ja muuta hallinnollista apua ja ulkopuolelta tulevaa taloudellista tukea, on perusäänemme luovuttamaton, se ei ole delegoitavissa tai luovutettavissa ulos, eikä kaupan, jos haluamme jatkossakin menestyä ja palvella toisiamme. Hän sanoi, että niin kauan kuin jaksat katsoa aurinkoon ja valoon, pysyvät varjot selkäsi takana. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Puheenvuoron käyttäjiä kahvittelulla.
Tilaisuudessa esiintyi myös Helsingin Faktorilaulajat Matti Orlamon johdolla.
jaan. Tällaista asennetta ei ainakaan kliinikkojen eikä viranomaistenkaan piirissä enää juuri ilmene
Hyvän Olon Lähde DaySpan hoidot voimistavat, virkistävät ja rentouttavat: yrtti- ja aromakylvyt, lämpö- ja hierontahoidot tarjoavat täsmäapua hemmottelun lisäksi esimerkiksi unettomuuteen tai särkeviin niveliin. .....................................................................................................................................................................
Virkisty
SIUNTIOSSA
Siuntion Hyvinvointikeskus tarjoaa monipuolisia palveluja niin aktiivisille liikkujille kuin luonnon rauhaa rakastaville ihmisille. (09) 260600, Myyntipalvelu, puh. Lisätietoja muista palveluistamme: www.siuntionhyvinvointikeskus.fi
Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio kk, Puh. Siuntion tasokkaissa huoneissa on mukava nukkua yksin, kaksin tai koko perheen voimalla. Voit testauttaa toimintakykysi ja aloittaa kunnonkohotuksen turvallisesti ja ohjatusti vaikkapa kuntosalillamme. Sisäliikuntalajeja löytyy myös rankempia harjoitteita kaipaaville. Luontoliikuntapuisto on elämys: Tjusträsk-järveen rajoittuvassa liikuntapuistossa on vaihteleva metsäluonto ja erilaisia liikuntamahdollisuuksia melontaretkistä rullaluisteluun. Liikunta tuo lisäiloa: keppijumppa tai joogatunti virkistää kehoa ja mieltä. Hoitohenkilökuntamme auttaa sinua valitsemaan toiveittesi mukaiset hoidot. Kylpylä- ja saunaosastollamme palautuminen ja rentoutuminen tapahtuvat kuin itsestään. Monitoimikentällä voi pelata niin tennistä kuin petankkia. Liikuntapuistossa on lisäksi kiinnitetty huomiota esteettömyyteen: esimerkiksi lankkusilta- ja pinnoitetut reitit soveltuvat myös liikunta- ja toimintaesteisille. (09) 26 6060 siuntio@siuntionhyvinvointikeskus.fi
27
Kysyin, onko syöpäoireita, johon lääkäri vastasi, ettei näytä siltä. Syöpäviikolla oli 15.10.1998 Äänekoskella tilaisuus "Miesten syövät". Hieman pelättiin, uskaltaako kukaan esittää yleisökysymyksiä. Lääkäri soitti ultraäänitutkimuksen jälkeen, että toisessa lohkossa on laajentuma. Kokousilmoituksiin olemme tästä lähtien saaneet vapaata ilmoitustilaa. Vastaanotolla hän kertoi sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista. Onhan jäsenillämmekin muita sairauksia.
Potilasryhmätoiminta lähti liikkeelle
Seuraavan vuoden puolella oli terveyskeskuksessa 21.4.1998 keskustelutilaisuus aiheesta "Eturauhassyöpäpotilas ja läheiset". Vuonna 1997 pidettiin Äänesseudun urheilijoiden veteraanien palaveri. Maaliskuussa 1996 otettiin koepalat. Hoidoksi sovittiin 30 kertaa sädehoitoa. Myöhemmin on illoissa ollut vähintään kaksi eri esitelmää. Riittääkö jos meistä jokainen tuo vielä yhden mukanaan eli paikalle tulee 50 henkeä. Siellä kerroin sairaudestani. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Antti "Lehtonen Suomesta"
käynnisti eturauhassyöpäpotilastoimintaa Keski-Suomessa
Diagnoosini 1966
Kävin kesäkuussa 1995 omalääkärillä, joka totesi eturauhasen pikkuisen laajentuneen. Viikon päästä tulikin aika keskussairaalaan. He olivat innostuneita asiasta ja toivoivat saavansa tietoa. Puhuttiin pitkään! Maaliskuun palaveriin pyydettiin ylilääkäri Bomania puhumaan aiheesta "Miten selviy-
28. Sädehoidon seurauksena oli peräsuolen ärtyisyys jota kesti 3-4 vuotta. Kahvitauon aikana alkoi aika pulina ja salissa kului toista tuntia aikaa kysymyksiin ja vastauksiin. Vastasimme, että meitä urheilijaveteraaneja on jo 25. Toukokuussa oli 7.5.1998 Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämä tilaisuus "Tietoa eturauhassyöpäpotilaille ja heidän omaisilleen". Boman sanoi, että tarvittaisiin vielä isompi joukko, jotta saadaan asiantuntija tulemaan tänne. Talvella hiihdän jopa 1000 kilometriä ja kesällä pyöräilen ja ympärivuotisesti käyn kuntosalilla. Meitä olikin kuusi veteraania, joilla oli sama vaiettu sairaus. Hän pyysi hakeutumaan tarkempaa tutkimusta varten yksityiselle lääkärille, koska keskussairaalassa oli juuri lomakausi. Urologi Lundstedt piti alustuksensa 180 miehelle. Huhtikuussa soitettiin kiirastorstaina sairaalasta ja sanottiin suoraan, että kyseessä on eturauhasen syöpä ja että seuraavaksi tehdään luustokartoitus. Sinne pääsyä odotellessa tuli virtsaan verta ja pääsin urologi Seppo Lundstedtin yksityisvastaanotolle. Tästä työryhmästä
Miesten illat käynnistyvät Äänesseudulla
Vuoden 1996 aikana diagnosoitiin 112 uutta eturauhassyöpää Keski-Suomessa. Siellä esiintyivät urologi Lundstedt ja onkologi Matti Jakobsson. Kokoontumisten tarpeeksi arvioitiin kaksi kokousta keväällä ja kaksi kokousta syksyllä. Omalääkäri teki lähetteen Keski-Suomen keskussairaalaan tutkimuksiin. Syksyllä urheiluseuran veteraanitapaamisen jälkeen tehtiin noin kaksikymmentä kysymystä varalle ennen itse tilaisuutta. Tästä lähti liikkeelle eturauhaspotilastyö Äänesseudulla. Koko ajan olen yrittänyt pitää yleiskuntoa yllä. Sitten seuranta siirtyi omaan terveyskeskukseen. Ensimmäinen miesten ilta pidettiin 6.11.1997. Tyhjäksi jäi vain neljä tuolia. Ensimmäinen potilastapaaminen oli 29.10.1998. Sen pitivät ylilääkäri Boman ja terveydenhoitaja Kyllikki Lång, joka oli syöpäpotilaiden yhteyshenkilö terveyskeskuksessa. Hoidon jälkeen kävin kaksi vuotta seurannassa sädesairaalassa. Esitelmän piti urologi Seppo Lundstedt aiheesta "Ikääntyvien miesten urologiset vaivat". tyä ensimmäiset 90 vuotta" ja lisätoiveena oli saada urologi puhumaan aiheesta "Miesten urologiset sairaudet". Sovittiin, että toimitan tilaisuutta käsittelevän esitteen jaettavaksi jäsenille. Kun kävin sädehoidon jälkeen vastaanotolla suolen toimintahäiriöiden takia, ylilääkäri Juhani Boman pyysi: "Kun pääset tolpillesi, lähdetkö yhteistyöhön. Siinä tilaisuudessa perustettiin neljäjäseninen toimikunta järjestämään "miesten ilta" -tapaamisia sekä potilasryhmätoimintaa. Tilaisuutta suunnitellessa otettiin yhteyttä veteraanijärjestöihin, joissa jäsenten keski-ikä oli silloin noin 70 vuotta. Taustalla oli se, että rintasyöpäpotilailla oli jo vastaavia tilaisuuksia. Tutkimuksessa todettiin PSA 15. Jäin eläkkeelle 1995 syksyllä. Valistetaan Äänesseudun ter-
veyskeskuksen alueen miehiä urologisista sairauksista ". Tässä tilaisuudessa esitin ensimmäisen kerran eturauhassyöpäpotilaiden kokoontumisten käynnistämistä ja että niistä tiedotetaan paikallislehdessä. Siinä oli puheenjohtajana sairaanhoitaja Virve Laivisto Keski-Suomen Syöpäyhdistyksestä. Talven aikana sain virtsatietulehdukseen viisi penisilliinikuuria
Sitten tuli puhelu toisen kerran. Onneksi se jäi vain mietinnän asteelle. Pohdimme Jyvässeudun Heimoveljien puheenjohtaja Jorma Jouhiahon kanssa keinoja toiminnasta tiedottamiseen ja miten saada taloudellista tukea juoksevien asioiden hoitamiseen. Heidän nimensä on vaikuttanut myönteisesti myös paikallisen yritystoiminnan mukaantuloon toiminnan tukijoiksi. Tällöin vastasin, että voin käydä jos minulla on jotakin annettavaa. Vuoden 2003 syksyllä julkaistiin ensimmäinen puolen vuoden maakunnallinen toimintakalenteri. Esimerkiksi Keski-Suomen keskussairaalassa on tällä hetkellä vain yksi urologi, kun laskennallisten mallien mukaan tulisi olla 56 urologia. .....................................................................................................................................................................
ovat vielä kymmenen vuoden jälkeen mukana minä ja Väinö Tikkanen.
Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen työ käynnistyy
Valtakunnallinen yhdistys perustettiin Helsingissä 1997. Äänesseudun toiminnan tukijalat ovat olleet: terveyskeskus, Keski-Suomen Syöpäyhdistys, PROPO ja sairaanhoito-
piiri. Niinhän minutkin Äänekosken terveyskeskuksen ylilääkäri ohjasi työhön potilaiden hyväksi.
Antti Lehtonen
Äänekoski
Keski-Suomen Heimoveljet aloittaa toimintansa
Olin Meri-Karinassa kaksi kertaa kuntoutuksessa vuosina 1996 ja 1997. Voiko tätä tukea vertaisryhmillä. Olin kolme vuotta hallituksessa. Miesten illan asiantuntijoiksi olemme saaneet valtakunnan ykköstason esiintyjiä. Vastasin, että "olen vähän etäältä". Ryhmiä kokoontuu Jyväskylässä, Jämsänseudulla, Joutsassa, Pihtiputaalla, Saarijärvi-Karstulassa, Suolahdessa, Viitasaarella ja Äänesseudulla. Potilasjoukko kasvaa syynä suuret ikäluokat. Ensimmäisellä kerralla olivat kaikki syöpäpotilaat yhdessä. Yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin kaikkien osapuolten hyväksymisen jälkeen 23.3.2007. Täältä sain vinkkejä paikallisista potilastoiminnoista. Ihmettelin yhdistyksen tarpeellisuutta, kun olin jo Keski-Suomen syöpäyhdistyksen jäsen. Nyt 10 vuoden jälkeen voin vain todeta, että PROPO on ollut aivan erinomainen asia. Toisella kerralla osallistuin eturauhassyöpäpotilaiden kuntoutukseen. Syksystä 2005 alkaen olemme tehneet koko lukuvuoden kalenterin. Sittemmin toiminta on laajentunut lähes koko maakunnan
Jyvässeudun Heimoveljet tutustumassa lehden tekoon painotalo Keskisuomalainen Oyj:ssä.
KUVA TIMO MUSTALAMPI.
29. Paikallistasolla voisivat terveyskeskusten ylilääkärit suosittaa eturauhassyöpäpotilaita lähtemään mukaan potilas- ja vertaistoimintaan. Pohdinnan tulos oli maakunnallinen toimintakalenteri. Äänesseudulla on vakiintunut käytäntö, että koko toimikunta osallistuu yritysmainosten keräämiseen.
Yhteistoimintaa maakuntayhdistyksen kanssa
Vuonna 2000 oli neljäs miesten ilta. Vuosikokouksessa 2001 valittiin puheenjohtajaksi arkkipiispa John Vikström ja minut valittiin hallituksen jäseneksi. Löytyykö terveydenhuollossa tietoa ja aikaa riittävästi uusille potilaille. Tästä alkoi ajatus ja toiminta kehittyä niin, että vuonna 2006 meillä oli sopimusluonnos neuvoteltavana. Nämä tahot voisivat olla myös maakunnallisen projektin osapuolet, jotka kehittävät koko maakuntaa kattavan seudullisen eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukitoiminnan. Mitenkä saada voimavarat riittämään. Kun vuonna 2001 koottiin uutta hallitusta seuraavalle vuodelle, Antti Somervuori soitti ja kysyi suostumustani siihen. Maakunnassa mietimme myös oman alueyhdistyksen perustamista. Liityin Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n PROPO:n jäseneksi 1998. Porin mallin mukaisesti Heimoveljet -nimisenä aloitimme toiminnan täällä Keski-Suomessa. Ensin oli kokous ja sen päälle yleisöluento.
kattavaksi. Puheenjohtaja Juha Sipilä ja professori Sakari Rannik-
ko sekä Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Hilja Vainio keskustelivat mahdollisesta yhteistoiminnasta. Tämän päivän uudet potilaat saattavat vaatia enemmän tietoa ja ohjausta
Lääkäri Ilkka Taipale puhuu omista potilaskokemuksistaan. Tarkempi ohjelma ja puhujat julkaistaan PROPO 1/2008 lehdessä.
30. Tilaisuuteen vapaa pääsy TERVETULOA!
Pirkanmaan syöpäyhdistys ja Suomen eturauhassyöpäyhdistys PROPO järjestävät yhdessä
eturauhassyöpäasioita
käsittelevän luentotilaisuuden 8.4.2008 alkaen klo 17.00 Tampereen Yliopiston juhlasalissa. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
"Miesten ilta yhdessä".
CARELIA SALI, Yliopistonkatu 4, JOENSUU Torstaina 3.1.2008 alkaen klo 18.00
Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry järjestää eturauhassyöpäasioita käsittelevän avoimen tilaisuuden, johon kaikki asiasta kiinnostuneet kumppaneineen ovat tervetulleita. Tilaisuudessa mukana myös syövästä selvinnyt taiteilija Riki Sorsa, Syöpäsäätiön 60-vuotis juhlavuoden lähettiläs. Suomen eturauhassyöpäyhdistys PROPOn toiminnanjohtaja Hannu Tavio kertoo omista kokemuksistaan sekä potilastutkimukseen perustuen potilaaksi muuttuneen miehen ajatuksista, tunteista ja tulevaisuuden mietteistä. Tilaisuudessa Urologi Susanna Wilen esitelmöi eturauhassyövän diagnostiikasta ja hoidoista
ja 27.5. (09) 135 331 SYLVA ry Mariankatu 26 B 23 00170 Helsinki puh. (08) 879 8040 Kemin palvelupiste Valtakatu 38 D 19, 94100 Kemi puh. (09) 135 33228 Suomen Syöpäpotilaat Liisankatu 21 B, 00170 Helsinki puh. (09) 696 2110 Lahden neuvonta-asema Hämeenkatu 7 A 6, 15110 Lahti puh. (013) 227 600 Pohjois-Savon Syöpäyhdistys Kuninkaankatu 23 B, 70100 Kuopio puh. .....................................................................................................................................................................
Pienryhmäkokoontumisia pääkaupunkiseudulla keväällä 2008
Keskusteluryhmät ovat kaikille potilaille avoimia ja maksuttomia kokoontumisia, joissa jaetaan vertaiskokemuksia ja vertaistietoa. (05) 451 3770 Mikkelin neuvonta-asema Porrassalmenkatu 28 A, 50100 Mikkeli puh. (018) 22 419
Valtakunnalliset potilasjärjestöt
LE-invalidit III Linja 29, 00530 Helsinki puh. (08) 815 1100 Kajaanin palvelupiste Lönnrotinkatu 6 A 1, 87100 Kajaani puh. (03) 249 9111 Pohjanmaan Syöpäyhdistys Österbottens Cancerförening Raastuvankatu 13, 65100 Vaasa puh. toimisto (02) 6305 750 Ålands Cancerförening Nyfahlers, Skarpansvägen 30, 22100 Mariehamn tel. (06) 320 9800 Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys Karjalankatu 4 A 1, 80200 Joensuu puh. Salomonkatu 21, 00100 Helsinki) Kokoontumiset 9.1., 23.1., 6.2.., 20.2., 5.3., 19.3., 2.4., 16.4., 30.4., 14.5. (016) 319 456 Saimaan Syöpäyhdistys Raatimiehenkatu 20 D, 53100 Lappeenranta puh. keskus (014) 333 0200 puh. (017) 580 1801 Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Rautatienkatu 22 B 13, 90100 Oulu puh. VANTAAN keskusteluryhmät kokoontuvat keväällä 2008 Tikkurilan kirjastotalon 3.krs:n neuvotteluhuoneessa (os. krs (käynti pihan puolelta) 28100 Pori puh. (09) 135 6866
31. (05) 535 4110 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku puh. Ryhmien toimintaperiaatteisiin kuuluu lisäksi ehdoton luottamuksellisuus ja siellä puhutut asiat jäävät niiden seinien sisälle. Haukilahdenkatu 6. ja 28.5.2008 klo 1719. Ryhmissä ei pidetä pöytäkirjaa ja kukin voi halunsa mukaa säilyttää myös nimettömyytensä. (015) 151 744 Savonlinnan neuvonta-asema Tulliportink. 2008 klo 1719. (019) 736 545 Keski-Suomen Syöpäyhdistys Väinönkatu 6, 40100 Jyväskylä puh. toimisto (014) 333 0220 Kymenlaakson Syöpäyhdistys Kotkankatu 16 B, 48100 Kotka puh. (02) 265 7666 Pirkanmaan Syöpäyhdistys PL 190 Hämeenkatu 5 A, 33101 Tampere, puh. (016) 257 800 Rovaniemen palvelupiste ja potilaskoti Korkalonkatu 18, 96200 Rovaniemi puh. Lummetie 4, 01300 Vantaa). Kevään kokoontumiset tiistaisin 8.1., 5.2., 4.3., 1.4., 29.4. HELSINGIN keskusteluryhmät kokoontuvat keväällä 2008 Kampin palvelukeskuksen Koko-kerhohuoneessa (ruokasalin takana) joka toinen keskiviikko (os. (09) 135 331 Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Finlands prostatacancerförening rf Liisankatu 21 B, 00170 Helsinki puh. (05) 216 064 Kouvolan neuvonta-asema Kauppalankatu 17, 45100 Kouvola puh. (03) 752 1214 Hämeenlinnan neuvonta-asema Palokunnankatu 10 D 7, 13100 Hämeenlinna puh. ESPOOSSA keväällä 2008 kokoontuvien keskusteluryhmien kokoontumispaikkana on Haukilahden uusi terveystalo, os. (015) 273 182 Satakunnan Syöpäyhdistys Yrjönkatu 2, 2. Seuraavat kokoontumiset tiistaisin 22.1. ja 26.2. 1-5 B, 57100 Savonlinna puh. (03) 616 5015 Riihimäen neuvonta-asema Temppelikatu 7 A 1, 11100 Riihimäki puh. Ryhmissä toteutuu monella tapaa elämänlaatua kohentava vertaistuki. (02) 265 7911 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 2008 klo 16 18.
Maakunnalliset Syöpäyhdistykset
Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Liisankatu 21 B 15, 00170 Helsinki puh
.....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
ANNA SUORA TUKESI eturauhassyöpäpotilastyöhön
Testamentit ja lahjoitukset voitte osoittaa: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry · Finlands prostatacancerförening rf Liisankatu 21 B, 00170 Helsinki
Okopankki 572302-2479732
.....................................................................................................................................................................
32
n o v a r t i s . Päämäärämme on edistää hyvinvointia ja terveyttä kehittämällä ja markkinoimalla innovatiivisia lääkkeitä.
L i s ä t i e t o j a w w w. Tutkimusalueitamme ovat mm. f i
33. elinsiirrot, keskushermoston sairaudet, sydän- ja verisuonitaudit, syöpäsairaudet, ihotaudit, ruoansulatuskanavan sairaudet, hormonikorvaushoidot, osteoporoosi, allergia ja diabetes. .....................................................................................................................................................................
Uusin tieto elämän puolesta olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä Novartis kuuluu maailman johtaviin lääkealan yrityksiin
.....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää Haaste eturauhassyövälle
FIN.DOC.06.02.07.
34 18
..................................................................................................................................................................... .....................................................................................................................................................................
Haaste eturauhassyövälle
Putting progress into practice
16
AstraZeneca Oy, Luomanportti 3, 02200 Espoo, Puh. (09) 010 23 010, www.astrazeneca.fi
35
.....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Finlands prostatacancerförening rf
10 v.
36