>> 9
Pääkirjoitus: Syyskuun alun superviikonloppu ylitti odotukset. >> 9
Oikuttelija:
Olkijoki lähestyy
merta kiltisti, mutta
sitten alkaa
mutkittelu. >> 4
Mullin mallin
Oho: Hui kauhistus, mitä täällä tapahtuu. PARAS
PAIKALLISLEHTI 2014
Irtonumero 2 ?
raahenseutu.fi
Hyvinvointia:
Lybeläiset
kierrättävät
tämän
viikon. >> 2. >> 5
TIISTAI 29. SYYSKUUTA 2015 · NRO 187
Vesa Joensuu
Oltava on
valtava
Oltavan tuulivoimapuistossa voitaisiin
tuottaa reilusti 15 000
omakotitalon sähkönkulutus, kertoo
tuulivoimapäällikkö
Erkki Kunnari. Tehdään
uusia lomahuviloita Pitkäänkariin. >> 6
Mitä tänään
luetaan?
Laku jaksaa kuunnella,
kun sille luetaan
Tässä kaupassa olen asioinut
kymmeniä vuosia. Investoinnit lasten ja perheiden peruspalveluihin, kuten varhaiskasvatukseen tuovat pidemmällä
aikavälillä säästöjä. syyskuuta 2015
2 KESKUSTELE
Pääkirjoitus 29.9.2015
Kolumni
Päätoimittaja Sanna Keskinen | sanna.keskinen@almamedia.fi
Katja Hänninen
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Kirjoittaja on vasemmistoliiton
kansanedustaja Raahesta
Ei leikata lasten Kyllä täällä osataan ja
oikeuksista
osallistutaan
H
allitus rajaa päivähoito-oikeutta ja kasvattaa päiväkotien ryhmäkokoja. Ja lisäksi ne merkitsevät taloudellista
toimeliaisuutta, kun kauppa käy ja ihmisten
kuluttama raha jää paikallisiin palveluihin ja
tuotteisiin.
Jatkuvasti ei isoja tapahtumia pysty Raahen kokoisessa kaupungissa järjestämään.
Niille ei riitä tekijöitä eikä niihin riittäisi kävijöitäkään. Se on virkeän
ja eteenpäin suuntaavan kaupungin merkki.
Toivottavasti onnistumisista saadaan nauttia
myös jatkossa.
Ingo
Gallup: Posti muutti Prisman tiloihin. Aika paljon tulee käytettyä
kuitenkin Postin palveluita ja nyt voi tehdä
ne samalla kun käy ruokaosotoksilla.
Jani Hautamäki. Voi postiasiat hoitaa kauppareissulla.
Johanna Hautamäki
Hyvä muutos. Viikonlopun tapahtumissa kävi yhteensä yli 10?000
vierasta, minkä lisäksi myyjiä, talkoolaisia ja
henkilökuntaa oli liikkeellä liki kolmesataa.
Eniten väkeä kävi Pekan Romppeilla, Pekan
Pimiöillä ja Kylien torilla, jotka yhdessä kahmivat 9 000 kävijän potin.
Myös kaupungin liikkeille viikonloppu merkitsi vilkasta kaupankäyntiä. Tänä vuonna on onnistuttu kuitenkin jo useamman kerran tarjoamaan väelle
jotain, joka vetää liikkeelle paitsi paikallisia
myös satunnaisia vierailijoita. En voi ymmärtää, miksi varhaiskasvatus mainitaan hallitusohjelmassa
lähinnä leikkauskohteena. Ne vaikuttavat kaupungin imagoon erittäin positiivisesti. Päiväkotien ryhmäkoot kasvavat, sillä yhtä kasvattajaa kohti saisi olla seitsemän sijaan kahdeksan
lasta.
Onko oikein, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen
muuttuu aina sen mukaan, mikä on hänen vanhempiensa
tilanne. Moni takoi ennätystiliä, kun väkeä oli paljon liikkeellä ja
myös markkinointiin oli satsattu.
Tällaiset tapahtumat merkitsevät onnistuessaan paljon. Oikeus kokopäiväiseen päivähoitopaikkaan on ensi vuoden elokuusta lähtien
enää päätoimisten työntekijöiden,
opiskelijoiden ja yrittäjien lapsilla. Kokopäiväisen päivähoitopaikan saaminen perustuu väljään
tarveharkintaan. Lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan sen
perusteella, missä kunnassa he asuvat. Lapsiasiainvaltuutettu ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies kritisoivat viime perjantaina loppuneella lausuntokierroksella hallituksen esityksiä siitä, että ne asettavat lapset eriarvoiseen asemaan.
A
Hallitus ei näe
varhaiskasvatusta
lapsen oikeutena.
Hallitus esittää, että kokopäiväinen hoitopaikka on aina
järjestettävä, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin
lapsen edun mukaista. Miksi sen arvoa ei tunnusteta?
R
aahessa syyskuun alussa järjestetty tapahtumien superviikonloppu on osoittautunut menestykseksi. Asun Pattijoella, joten asioin useasti Pattijoen Siwan Postissa.
Lang Keränen
Hyvä muutos. Ne luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisäävät kotipaikkaan sitoutumista. Vaikeassa elämäntilanteessa olevat perheet eivät
välttämättä jaksa tai osaa hakea kokopäiväistä päivähoitopaikkaa, vaikka perheen tilanne siihen oikeuttaisikin. Ne vähentävät tehokkaasti kalliiden
erityispalveluiden ja lastensuojelun tarvetta. Saa käydä Postissa kauppareissulla. Jos kotikunta on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, kokoaikainen päivähoitopaikka jää helpommin saamatta, vaikka perusteet löytyisivätkin. Hallitus ei näe varhaiskasvatusta lapsen oikeutena
vaan pelkästään vanhempien oikeutena saada lapselle hoitopaikka. RAAHEN SEUTU Tiistaina 29. Yhdyn lapsiasiainvaltuutetun huoleen siitä, että lasten eriarvoisuus voi kasvaa tässäkin. Ne lisäävät asuk-
kaiden viihtyvyyttä ja tarjoavat tilaisuuden
tavata tuttavia. Oliko hyvä muutos?
Minulle muutoksella ei ollut isoa vaikutusta. Vaikeassa tilanteessa olevat perheet tarvitsevat kaiken tuen, ei
lisää selvityksiä perheen tilanteesta viranomaisille.
Talousnobelisti James Heckmanin mukaan varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tulee yhteiskunnalle seitsemänkertaisena takaisin. Erittäin hyvä juttu.
Leo Karhu
Hyvä muutos
Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero.
Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, PL 61, 92101 Raahe tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi
Suositut ja odotetut
Raahen Terveys- ja
Hyvinvointimessut
MeSSuiLLe
!
vapaa pääSy
la 3.10. Kiven saa kaupanpäälli-
Lukijakuvat
Tältä näytti kohuttu superkuu viime yönä. Kaikki muu näpertely väliaikaista. Siinä on
punainen huopakatto, väriltään se on muuten valkoinen.
Kaksi ikkunaa ja ovi. Siihen ei liity
minkäänlaista hyötymistä
toisen ihmisen kustannuksella.
Ystävyys edellyttää tietynlaista samanvertaisuutta, jolloin ystävyyttä voidaan ymmärtää suhteessa itseensä.
Voidaankin todeta, että luja
ja vakaa keskinäinen luotta-
mus syntyy ajan saatossa ystävien oppiessa tuntemaan
toisiaan paremmin.
Kokonaisuudessaan todellinen ystävyys on osa hyvää
elämää ja kätkee sisälleen onnistumisen kokemuksia ja
myös onnen tunteita siitä, että joku aidosti välittää ilman
pyyteitä. syyskuuta 2015 RAAHEN SEUTU
3
Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Kuvat: Pauli Alasaarela
Suomen Riistakeskus järjestää yhteistyössä
Raahen seudun riistanhoitoyhdistyksen kanssa
susi-illan
6.10.2015 alkaen klo 18.00 (kahvi klo 17.30)
Pyhäjoen lukio, Koulutie 8, Pyhäjoki.
Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet.
Tilaisuudessa kerrotaan suden esiintymisestä alueella sekä suden elintavoista ja kannanhoidon toimenpiteistä.
Tilaisuudessa alustajana toimii riistapäällikkö Mikael
Luoma (Suomen sudenhoitosuunnitelman laatija).
Paikalla myös riistapäällikkö Keijo Kapiainen ja riistasuunnittelija Harri Hepo-oja.
Tervetuloa!
Tekstarit
Meni kesä, kolme kuukautta uimatta, saunomatta sen
lemmikkikoiran tähden, joka tarttui hampaillaan minun
sääreen kiinni. Puoli neljän aikaan 8 henkilön jono meni hetkessä. klo 10?17 ja
su 4.10. On
myös varapoistumistie varustettuna köysiradalla.
Ympäristössä on myös
naamioituja ansakuoppia .Sisään kuljetaan sisäpuolella
olevia tikkaita myöden.
Lattialla on luukku, siihen
pojat ovat vyöränneet ison kiven. Ystävyys ilmenee luonteenhyveenä toista ihmistä
kohtaan vastavuoroisena toimintavalmiutena, jonka tarkoituksena on parhaan mahdollisen hyvän tuottaminen
toiselle ihmiselle.
Tästä johtuen ystävyyttä
tulisikin arvostaa ja kunnioittaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kiitos!
T: Passin uusija.. klo 10?17
Raahen Kauppaporvarissa
Mukana messuilla
i
anne Kukkohov
lauantaina
Leena Sarvi
lauantaina ja
sunnuntaina
pirkko Mannola
sunnuntaina
Lukuisa joukko
luontaistuotealan yrityksiä
? Mielenkiintoisia
asiantuntijoiden
luentoja!
? Paljon messu tarjouksia
? Arvontaa
? Näytteitä
? Maistatuksia
? Hyvinvointivinkkejä!
Ystävyys vai hyöty?
MIELIPIDE Ystävyydellä
tarkoitetaan kahden tai useamman ihmisen välistä ihmissuhdetta, joka on yksi arvokkaimmista asioista ihmiselämässä.
Ystävyyden merkitys korostuu kiireisen ja epävakaan
maailmanajan tiimellyksessä, jossa syrjäytyminen ja yksinäisyys lisääntyvät entisestään. Pidämme
toista ihmistä kallisarvoisena
ja tasavertaisena yksilönä, johon perustuu koko ystävyyden jalo taito.
Todellinen ystävyys on
pyyteetöntä ja aidosti vastavuoroista parhaimman inhimillisen hyvän tahtomista
kanssamatkaajalle, hänen itsensä vuoksi. Eräänä päivänä ystävä ei tarvitsekaan apuasi ja ystävyys päättyy siihen.
Hän on saanut haluamansa
avun ja kääntää selkänsä,
huomatessaan pärjäävänsä jo
omillaan . Herrasmies palveli hyvällä asenteella ja ammattitaidolla. Esim. Pakolaisia pitää auttaa ja ehdotus on hyvä, mutta
ry:t ovat lähes joka päivä käytössä. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että ollaan ystäviä siihen saakka, kunnes
oma hyöty on saatu päätökseen.
Ystävä pyytää apuasi hyvinkin vaativissa tehtävissä ja
pyrit auttamaan häntä parhaasi mukaan. viikollakin.
Talot ovat kovalla käytöllä. ei todellakaan ole todellista ystävyyttä ja epäinhimillinen toimintamalli saat-
taa heijastaakin avun tarvitsijan omaa osaamattomuutta
ja huonommuuden tunnetta.
Todellinen ystävyys puolestaan ilmenee aitona toisen
ihmisen välittämisenä, jossa
pidämme ystävää hyvänä ja
jalona ihmisenä. Onneksi pakolaisia voi auttaa
muutoinkin!
Nuorehko ulkomaalaistaustainen nainen yritti väkisin kaupitella ruusuja. Tiistaina 29. Kuinka sitten tunnistaa, onko kysymyksessä todellinen ystävyys vai ystävyydestä hyötyminen?
Ystävyys, joka perustuu
toisen ihmisen hyväksikäyt-
töön ja oman edun tavoitteluun ei ole todellista ystävyyttä. on lasten ja
nuorten toimintaa, palavereita, myyjäisiä ym. Joten eläkäämme luojaamme luottaen ja odottaen.
Kruununkirjurissa hyvää asiakaspalvelua perjantaina. Kieltäydyttyäni hän sanoi, että Jeesus rankaisee sinua yms.
siksi matkaan.
Maja myydään ilman minkään väristä jäsenkirjaa siinä
kunnossa kuin se tällä hetkellä on.
Sisäilmatutkimusta ei ole
tehty, tavallaan mökin sisällä
on ainakin tähän mennessä
vallinnut hyvin rento ja mukava ilmapiiri.
Maja soveltuu hyvin esimerkiksi .Savon puolessa al-
kavalle isolle sellutehtaan
työmaalle aktiivikäyttöön.
Savon puolessa puut ovat vielä korkeampia, mutta on maja rakenteiltaan niin luotettavaksi tehty, että kestänee rakentajien kovimmatkin
hyökkäykset.
Tarkempia tietoja majasta
saa allekirjoittaneelta.
Matti Nikkilä
Liminka
Ilmeisesti Raahen Seutu yrittää saada lisätilaajia, koska
sanomalehti Raahelainen ei enää ilmesty meidänkään kerrostaloon.
Vain yksi pakkoasia ja päämäärä meillä kaikilla! Nimittäin
kuolema. Velikin kun invalidi ja itse varaton. Ikävintä on, että ystävä
pyrkii vielä kateuden siivittämänä saamaan itselleen toiselle kuuluvan hyvän vähätellen olemuksellaan auttajan panostusta ja osaamista.
Tämän kaltainen ?hyöty - ystävyys. ainakin toistaiseksi. Tämä puolestaan lisää yksilön hyvää oloa ja vaikuttaa positiivisesti koko elämisympäristöömme.
Nyt jos koskaan tarvitsemme viisautta toimia määrätietoisesti ja harkiten tehdessämme mittavia ratkaisuja
suomalaisen hyvinvoinnin
säilyttämiseksi ja sen edistämiseksi.
Ystävyys jalona taitona lisää ihmisen hyvinvointia ja
rakentaa omalta osaltaan yhteiskuntaamme parempaan
suuntaan.
Aira Harju
Raahe
Myytävänä puumaja
LUKIJALTA Koska eläm-
me kiihkeätä sesonkiaikaa
puumajojen suhteen, panen
kesäasunnollani olevan puumajan myyntiin, koska majan käyttäjät ovat jo yli kymmenvuotiaita.
Maja on lastenlapsieni papan suosiollisella avustuksella puihin kyhäämä n.1,5 metriä kanttiinsa, yksikerroksinen harjakattoinen. Lenkkeily jäi, TK-käynnit laskuineen.
On ehdotettu, että rauhanyhdistyksille majotettaisi pakolaisia
Susia,
karhuja ja ilveksiäkin alueella
esiintyy.
Vesa Joensuu
Paljon vartijaksi eli kouluruoan maun ja hinnan tasapainoiluun
haetaan henkilöä.
Oltavaan on suunniteltu rakennettavaksi 32 tuulivoimalaa noin
1700 hehtaarin alueelle.
kavalinnan uudelleen käsiteltäväksi lautakuntatasolla.
Vielä syyskuun puolessa
välissä pidetyssä kokouksessa lautakunta ei puolestaan
päässyt asiaan, sillä hakumenettelystä oli valitettu. Enite
on reilun 150 miljoonan euron hanke.
Vesa Joensuu
mikä on sijoitusympäristö
ensi kesänä. Lisäksi tuulen nopeutta ja
suuntia eri korkeuksissa mitataan ultraääneen perustuvalla Sodar-mittarilla.
Oltavan sijainti on tekijöilleen ja tuulituotannolle Kunnarin mukaan mainio
E n s i n n ä k i n To r n a t o r
omistaa tuulipuiston pintaalasta kolmasosan. Sitten näkyvät jo hirven jäljetkin. Mäntyvaltaiset metsäkuviot erilaisia hakatusta aukioista kasvaviin tukkimetsiin. Liminkalainen Päivi Lehtosaari-Drushin on virkavapaalla Oulun
kaupungin omistaman Serviisin palveluesimiehen tehtävistä.. syyskuuta 2015.
??Pyhäjoen kunnalla on jo
selvästi hyvin kokemusta
tuulivoimala-toimijoista, hän
sanoo.
Oltava löytyy keskeltä suuria metsäaukioita. Lisäksi
hanke on edennyt rakentamista vaille valmiiksi.
Kunnari muistuttaa, että
vaikka alue on laaja, ja myllyjä tulee paljon, tarvitsee yksi
voimala alueekseen vain
noin hehtaarin tontin. Se on paljon.
Tuulivoimapäällikkö Erkki Kunnari laskee nopeasti
luvut, sillä Oltavaan on suunniteltu rakennettavaksi 32
tuulivoimalaa noin 17?00 hehtaarin alueelle. Pyhäjoen valtuusto hyväksyi Oltavan osayleiskaavan 9. Tyytymättömyytensä esitti hakija,
jota ei ollut kutsuttu jatkohaastatteluun, vaikka ensimmäisellä haastattelukierroksella oli mukana. Aluetta
halkovat metsäautotiet ja
Fingridin voimalinja. Suurimmillaan voimalat olisivat teholtaan 3???5 megawatin tehoisia.
Hanke on jo valtakunnallisestikin merkittävä. Alue
on myös metsäkanalintujen
ja haukkojen aluetta. Päällikön tehtävät hallintolautakunta on määritellyt jo vuonna 2011 itsenäisiksi ja johtaviksi tehtäviksi, johon tekijän
valitsee hallintolautakunta.
Henkilöiden haastatteluista ei valitettu tuolloin, jolloin
ryhmän haastateltavina oli
kolme hakijaa. Oltavan
puisto vastaa valmistuessaan
noin 7 prosenttia PohjoisPohjanmaan sähkönkulutuksesta. 17000
hehtaarin alueesta siis jää
tuulimyllyjen tonteiksi vain
32 hehtaaria ja loput jäävät
normaaliin metsätalouskäyttöön.
Kunnari painottaa, että
hanketta ei panna kiireellä
käyntiin. RAAHEN SEUTU Tiistaina 29. Tuulivoimaa alueelta ei kuitenkaan
tuoteta aivan pian.
Oltavan tuulivoimapuiston taustalla ovat Tornator ja
Taalerintehtaan Pääomarahastot.
Keskikylän Oltavassa pyörivät toistaiseksi vain tuulimittarit 120 metriä korkeassa
tuulenmittaustornissa. Alle 2
kilometrin etäisyydellä ei ole
myöskään lomamökkejä,
vaan ainoastaan vain yksi
käytössä oleva metsästysmaja.
Kolmas etu on, että alue sijaitsee aivan Fingridin voimalinjan vieressä. Eniten hankkeen
rakentamiseen vaikuttaa se,
Meni vähän
mutkikkaaksi
Kristiina Tuikkala
kristiina.tuikkala@almamedia.fi
Jokohan jo tänään Raahen
kaupunki saa uuden ateria- ja
puhtauspalveluiden päällikön, kun hallintolautakunta
kokoontuu virkavalintaan?
Valinta on mennyt mutkikkaaksi väärin tehtyjen päätösten ja valitusten myötä.
Virallisesti syyskuun lopussa viran jättävän Pirjo Aution seuraajaa on haettu jo
toukokuun alusta lähtien.
Uusi ihminen tarvittaisiin jo
lokakuun alusta.
Kesäkuussa tehty ensimmäinen valinta meni pieleen,
koska valitsijalla eli Raahen
hallintopalvelukeskuksen
johtajalla Mikko Päkkilällä
ei toimivalta riittäny. Kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan elokuussa ja palautti vir-
Oltava
??Tuulivoimapuiston kokonaispinta-ala on 16, 2 neliökilometriä
??Etäisyydet keskuksiin: Pyhäjoki 16 km, Vihanti 13 km, Oulainen 19 km, Merijärvi 17 km.
??Alueelle saa rakentaa korkeintaan 32 voimalaa, joiden
teho saa olla 2,4???5 megawattia. Varasijalle jäänyt Tuula Pekkala on Raahen kaupungin organisaatiossa palveluesimiehenä. Koulutuksensa ja työkokemuksensa
perusteella hän vaati haastattelua, jonka lautakunta päättikin järjestää.
Raahen hallintolautakunnan päätöstä voi odottaa sikälikin mielenkiinnolla, sillä
kaupunginhallitus otto-oikeutta käyttäessään evästi
hallintolautakuntaa talouden
tasapainottamistoimenpide-
ohjelman huomioimisesta.
Hallitus muistutti myös ateria- ja puhtauspalveluiden
henkilöstösuunnitelmaan
kirjatuista linjauksista, joiden mukaan henkilöstön
luonnollista poistumaa hyödynnetään ja vapautuvia tehtäviä täytetään sisäisin siirroin, kun se on mahdollista.
Virkaan ensimmäisellä yrityksellä valittu Tuula Nevala
toimii Siikajoen kunnan siivous- ja ateriapalvelupäällikkönä. Yksityisten maanomistajien kanssa
on vuokrasopimukset tehty.
Toiseksi alueella ei ole vakituista asutusta lähimmän
kahden kilometrin säteellä.
Lähimpänä ovat Keskikylän
ja Liminkakylän talot. Puiston rakentaminen on reilun 150 miljoonan euron hanke.
Hänen mukaansa Oltavan
puiston valmistelu, ympäristövaikutusten arviointi ja
yleiskaava ovat edenneet Pyhäjoella jouhevasti. syyskuuta 2015
4 PUHEENAIHEET
Oltava on
merkittävä
tuulipuisto
Tuulivoima: Pyhäjoen Oltava on yksi
Suomen merkittävimmistä nykyisistä
tuulivoimalahankkeista.
Raili Viirret
raili.viirret@almamedia.fi
Pyhäjoen Keskikylän metsiin
on suunniteltu tuulivoimapuisto, jolla voitaisiin tuottaa
reilusti 15 000 omakotitalon
sähkönkulutus. Alueella
on myös suolämpäreitä.
Ensimmäinen luonnon
elävä, joka tulee vastaan on
hirvikärpänen. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla korkeintaan
213 m
??Tuulipuiston kokonaisteho
on 76,8???160 megawattia
??Alue on noin 100 metriä meren pinnan yläpuolella ja matalimmatkin kohdat 70 metriä
merenpinnasta.
Tuulivoimapäällikkö Erkki Kunnarin mukaan Oltavan tuulivoimapuistoa ei laiteta kiireellä käyntiin
Se on
siirtymässä yhä lähemmäksi
yleistä uimarantaa.
Keskeisimpänä syynä siirtymiselle pidetään jokiveden
tuomia maa-aineksia.
??Tämä jokisuu on hyvin
oikukas. Odotamme asiakasmäärämme lisääntyvän huomattavasti nykyisestä asiakasmäärästä, sen jälkeen kun
lestä ole pelkästään menoerä
ja vastikkeeton tuki.
. Nyt on päässyt käymään niin, että ojituksiin liittyvät selkeytysaltaat
ovat suurimmaksi osaksi
huoltamatta. syyskuuta 2015 RAAHEN SEUTU
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Nyt on
jotakin tekeillä.
??Hieno hommaa, hihkaisee rannan tuntumaan aamulenkille osunut Eero Raivio, Olkijoen Kyläyhdistyksen puheenjohtaja.
Kaupungin nettisivuilta
löytyy vahvistus. Raahen
kaupunki on aloittanut Olkijokisuun ruoppauksen yleissuunnitelmana laatimisen.
Mittamies osoittautuu
kaupungin työntekijäksi,
mutta ei halua nimeään eikä
kuvaansa julkisuuteen. Tuulivoima on myös puhdasta ja
parantaa Suomen sähköomavaraisuutta.
Olkijokisuun rantavesissä
kahlailee mittamies. Kunhan
uoman suuosa saataisiin
kuntoon, se virkistäisi myös
kalakantoja.
Ruoppauksen yleissuunnitelman kustannukset jaetaan Vattenfall-rahoituksen,
Ely-keskuksen ja Raahen
kaupungin kesken. Uomalla
kun on tapana vaihtaa paikkaa miltei vuosittain. Varsinaisen työn kustannusarvio
nähdään sitten, kunhan
yleissuunnitelma valmistuu.
maahan tulleet ovat saaneet
myönteisiä päätöksiä oleskeluluvista ja rekisteröityneet
työnhakijoiksi, kertoo palvelujohtaja Mari Tuomikoski
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta.
Työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen maahanmuuttajalle tarkoitettuja alkuvaiheen kotoutumispalveluja TE-toimistossa ovat
maahanmuuttajan ohjaus ja
neuvonta, alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus. Koulutuksiin
osallistuneita arvioidaan tänä vuonna olevan noin 250
henkilöä.
??Täytyy muistaa, että kotoutuminen on luonteeltaan
pitkäkestoista ja jatkuvaa ja
varsinainen kotoutuminen
tapahtuu vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa, keskeisimmin arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, kuten oppilaitoksissa, harrastuksissa ja työpaikoilla, muistuttaa Tuomikoski.
??Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi hyvä tietolähde
on esimerkiksi Perustietoa
Suomesta -opas. Myös purolohta, taimenta
ja harjusta löytyy. Hänen mukaansa
kyläyhdistys on vedonnut
kaupunkiin jo vuosien ajan,
jotta tilanne saataisiin korjattua.
Puheenjohtajalla on tilannetietoa, miksi Olkijoen vesien mukana kulkeutuu niin
Merenpohja mitataan millilleen ja läjitysmassoille etsitään sopiva paikka.
paljon hiekkaa ja humusta.
??Jokilatvoilla on paljon
metsäojituksia. Vuonna
2015 kotouttamiskoulutuksia
toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 3,5 miljoonalla eurolla. Palvelun tarkoitus on
auttaa maahanmuuttajia
työllistymään ja kotoutumaan Suomeen. Syöttötariffit eivät tule
veronmaksajien maksettavaksi, vaan tulevat 6???10-kertaisina takaisin erilaisina
hyötyinä, hän sanoo.
Tuulivoimalat ovat merkittäviä työllistäjiä varsinkin
rakentamisvaiheessa. Altaat pitäisi
ehdottomasti hoitaa kuntoon.
Olkijoki ei ole vesistönä suuren suuri, mutta siitä huolimatta se on merkittävä lisääntymispaikka monille kalalajeille.
??Ensinnäkin Olkijoessa
on yllättävän paljon nahkiaista. Syöttötariffia on arvosteltu, koska se tulee valtiolle
ja veronmaksajille kalliiksi.
Tuulivoimalla käytössä oleva
syöttötariffi ei Kunnarin mie-
TE-toimistoilta
kotoutumispalveluita
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Noin tuhat maahanmuuttajataustaista työnhakijaa saa kotoutumispalveluita PohjoisPohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistosta (TE-toimistosta). Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Vesa Joensuu
5
Uomalle mitataan
uutta paikkaa
Olkijokisuu: Ruoppauksen yleissuunnitelma valmistuu syksyn aikana.
Tuulikki Nousiainen
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
en hankkeen rakentamiseen vaikuttaa se, mikä on sijoitusympäristö ensi kesänä. Puiston rakentaminen
Tiheä kampa käynyt jo
Raili Viirret
raili.viirret@almamedia.fi
Taalerintehtaat Pääomarahastot Oy:n tuulivoimapäällikkö Erkki Kunnari sanoo,
että liki kaikki tuulivoimalle
soveltuvat alueet on jo Suomessa jollain tavalla hallussa
ja menossa eteenpäin.
??Suomi on käyty jo melko
tiheällä kammalla tuulipuistojen osalta läpi, hän huo-
mauttaa, mutta uskoo kuitenkin, että uusia alueita nykyistenkin lisäksi tulee vielä
harkintaan.
Käytössä olevan syöttötariffin ansiosta tuulivoimalla
sähkön tuottaja saa takuuhinnan tuottamalleen sähkölle. Lisäksi
verkkopalvelu Infopankki Suomi sinun kielelläsi antaa
kattavan kuvan palveluista
eri paikkakunnilla. Niistä on jouduttu laittamaan varoituskyltitkin.
??Uimarannan turvallisuudesta tässä on kysymys, kyläyhdistyksen puheenjohtaja
vahvistaa. Tiistaina 29. Rantavesissä on virtauksia, jotka syövät pohjaan
syvänteitä, kun taas tosiin
paikkoihin kasautuu petollisen pehmeitä lentohiekkamuodostumia. Hän
kertoo, että mittauksilla etsitään sopivaa linjausta jokiuoman suuosalle. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. Palveluita
tarjotaan TE-toimistossa
maahanmuuttajataustaisille
henkilöasiakkaille, joilla on
ulkomaalaislaissa tarkoitettu
voimassa oleva oleskelulupa
Suomessa, joiden oleskeluoikeus on rekisteröity tai joille
on myönnetty oleskelukortti
ulkomaalaislain mukaisesti.
Kotoutumislakia sovelletaan
työnhakija-asiakkaaseen
riippumatta siitä, millä perusteella hän on Suomeen
muuttanut.
??Turvapaikanhakijoiden
suuri määrä tulee heijastumaan viiveellä myös TE-toimiston kotouttamistoimintaan. TE-toimisto on myös koonnut tietoa verkkoon alueen maahanmuuttajille suunnatuista
koulutuksista.
Arkisto
TE-toimisto on myös koonnut tietoa verkkoon Pohjois-Pohjanmaan alueen maahanmuuttajille suunnatuista koulutuksista.
Etenkin tontin rantavyöhykkeeseen rajoittuva osa tulee
säilyttää rakentamattomana ja
rakennusten sijainti tontilla tulee tukea rantavyöhykkeen
puuston ja kasvillisuuden elinolosuhteiden jatkuvuutta. Pihapiiri
tulee muodostaa siten, että
vältetään tarpeetonta puuston
kaatamista ja olemassa olevan kasvillisuuden poistamista. Viime viikon
ja viikonlopun aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitukseen saapui alle
200 uutta maahantulijaa.
Maahantulijoiden majoitus on sujunut enimmäkseen
hyvin. enemmän kuin rohkeimmissa omakotitalohankkeissa.
Ilolinnanniemellä ei ole aikailtu, vaan rakentaminen on
jo aloitettu usealla palstalla,
ja muuan on jo valmiina.
Alueella liikkuja on saattanut hieraista silmiään nähdessään massiivisten maansiirtotöiden jäljet harjulla, jolla ennen oli männikkö. Luonnonympäristö on säilytetty, kuten osayleiskaava edellyttää.
Majoitustiloja
tarvitaan lisää
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Turvapaikanhakijoille tarvitaan lisää majoitustiloja Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Merenrannassa
olevilla palstoilla ja tonteilla
on nyt kysyntää.
Jos palstoja ei riitä kaikille,
käy mielessä, että ne voisi kilpailuttaa. Hänestä
maansiirto-oikeus kuuluu
vuokra-oikeuteen.
??Rakennustoimenpiteiden takia on pakko tehdä rakennustoimenpiteitä.
Työt vaikuttavat rajuilta
siksi, että Raahen merenrantojen vanhat huvilat on aiemmin rakennettu enemmän
luonnonpaikkaa kunnioittaen niin, että ympäröivä luonto on säästynyt. Tuossa vaiheessa
kaupunki päätti varata 14
palstaa yrityksiä ja yhteisöjä
varten Pitkänkarin pohjoisrannalle. Lisäksi hätämajoituksessa nyt oleville ihmisille täytyy löytää pysyvämpiä majoitustiloja.
Pohjois-Pohjanmaan ja
Kainuun alueella toimivissa
vastaanotto- ja hätämajoituskeskuksissa on tällä hetkellä
majoittautuneena yhteensä
reilut 2 600 turvapaikanhaki-
Vesa Joensuu
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tarvitaan uusia tiloja turvapaikanhakijoille.
jaa. Lisäksi yksi yhteisöhuvilapalsta kaavoitettiin
tien eteläpuolelle läheltä Ilolinnanniemen nokkaa.
Mannerrannoilla ei ole
enää palstan palstaa yrityksiä
ja yhteisöjä varten, sillä viime
kesänä kaikki vapaana olleet
vuokrapalstat varattiin.
??Ne on varattu paikallisille yrityksille, kertoo kaupungingeodeetti Risto Karhu.
Karhu myöntää, että vuokrapalstoja olisi mennyt
enemmänkin, jos niitä olisi
ollut tarjolla. Kajaanissa on tällä hetkellä reilut
500 turvapaikanhakijaa ja
Ruukin vastaanottokeskuksessa reilut 200. Tontit tulee uudisrakentaa siten,
että rakennukset eivät näy hallitsevasti kaukomaisemassa
mereltä käsin.
??Tontin ja vesialueen välinen
rantavyöhyke tulee ehdottomasti säilyttää luonnontilaisena virkistysalueena, jonka
maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman
maisematyölupaa. Oulun vastaanottokeskuksen lisäksi turvapaikanhakijoita on sijoitettu myös
SPR:n hätämajoitustiloihin
muun muassa Hiukkavaaraan ja Muhoksen Päivärinteelle sekä vastaanottokeskukseen Kuusamoon. Rannan
suuntaista yleistä kulkuyhteyttä ei saa katkaista esimerkiksi
laiturirakennelmin.?
Tältä näyttää Pitkässäkarissa nyt, kun kolmen vierekkäiisen tontin huvilatyömaa on käynnistynyt. Näin arvioi PohjoisPohjanmaan ely-keskuksen
laajamittaiseen maahantuloon varautumisen yhteistyöryhmä, joka kokoontui maanantaina.
Tornion järjestelykeskus
on vähentänyt suoraan Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää ja alueelle
saapuneille turvapaikanhakijoille on toistaiseksi löydetty
majoitustilat. syyskuuta 2015
6 PUHEENAIHEET
Yritysten
huvilapalstat
menivät jo
Huvilat: Kaikki Pitkässäkarissa olevat
yrityksille varatut vuokrahuvilapalstat
on loppuunmyyty. Alueella on menossa
massiivisia maansiirtotöitä.
Vappu Kallio
vappu.kallio@almamedia.fi
Raahen kaupunki on vuonna
2003 kaavoittanut mannerrantojaan. RAAHEN SEUTU Tiistaina 29. Tätä edellyttää osayleiskaavakin.
??Osa vanhoista huviloista
Vesa Joensuu
Tältä näyttää vanha, perinteinen vuokrahuvilapalsta. Jo lähiaikoina
tullaan kuitenkin tarvitsemaan lisää tiloja, koska turvapaikanhakijoiden virta
Suomeen ei osoita tyrehtymisen merkkejä. Risto Karhu vieroksuu ajatusta.
??Huvilatontteja ei ole
Raahessa kilpailutettu.
Karhu pohtii, että tuntuisi
oudolta, jos toiset voisivat
noin vain varata palstoja ja
toiset joutuisivat kilpailemaan niistä.
Toisaalta hän myöntää, että Raahen ongelma on se, ettei huvilapalstoja vapaudu eikä niillä käydä kauppaa.
Kaupungin yrityksille varaamat yritysten vuokrapalstat ovat suuria, ja niillä on
runsaasti rakennusoikeutta,
15 prosenttia tontin pintaalasta. Niinpä esimerkiksi
2?000 neliömetrin kokoiselle
huvilapalstalle voi rakentaa
peräti 300 neliömetriä kerrosalaa . Jonkin verran majoituskapasiteettia on vapautunut turvapaikanhakijoiden
siirtojen myötä.. Se hie
Kaupungingeodeetti arvelee, että kyse on tavallisesta
rakennustyömaasta. Nyt
alue muistuttaa enemmänkin kuun maisemaa tai tuulivoimatyömaata.
Mutta, mutta
??Näin sanoo mannerrantojen
osayleiskaava vuodelta 2003:
?Raahen kaupungin vuokraamat loma-asuntotontit tulee
säilyttää mahdollisimman pitkälti luonnontilaisina
Se valmistuu
myöhemmin. EMODnet-alueella (European Marine Observation Data Network) noin 20
prosenttia merenpohjasta
tunnetaan merialueiden käytön suunnitteluun soveltuvalla tarkkuudella (1:250 000
tai tarkempi).
Mielenkiinto ja paine merialueiden käyttöön on kovassa kasvussa, joten erilaista tietoa merenpohjasta tarvitaan sovitettaessa yhteen
ihmistoimintaa ja luontoarvoja. Yritykset maksavat huvilapalstoista 1,5-kertaista hintaa yksityisen mannerrantahintoihin verrattuna, Karhu kertoo.
Hänen mukaansa 2?000
neliön kokoisen yrityspalstan
vuokraaja joutuu maksamaan palstasta joka vuosi
1?000 euroa vuokraa Raahen
kaupungille. Senkin jälkeen vuok-
Tarkat merenpohjan
karttatiedot saatavilla
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Geologian tutkimuskeskus
(GTK) on julkaissut paikkatietomuotoista kartta-aineistoa merenpohjan maalajeista
kaikkien saataville. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. Aiemmin Suomessa ei
ole ollut julkisesti saatavissa
tietoa merenpohjasta tällaisessa tarkassa mittakaavassa.
Tiedot ovat olleet saatavissa
GTK:lta vain hyvin tiukat lupaehdot täyttämällä. Nyt verkkopalvelusta ilmaiseksi ladattavissa oleva
merenpohjan geologinen
paikkatietoaineisto palvelee
etenkin päätöksentekijöitä,
elinkeinoelämää ja tutkijoita.
Esimerkiksi maakuntaliitot tarvitsevat saataville tuo-
tua tutkimustietoa merialuesuunnittelussa ja maakuntakaavoissa. Nämä
tontit myytiin tarjouskilpailun perusteella eniten tarjoavalle.
??Kauppoja tosin ei ole
tehty, mutta ne on sitouduttu
ostamaan.
Pitkänkarin nokassa on Ilolinnanniemi, jossa on ikivanha leirikeskus. Nyt aineiston julkaisuun on saatu
puolustusvoimien lupa, sanoo GTK:n tutkimusprofessori Aarno Kotilainen.
Vaikka mertenpohjia on
tutkittu vuosikymmeniä, Euroopan merialueilla on vielä
paljon tietoaukkoja. Merirakentamiseen suuntautuneet insinööritoimistot voivat hyödyntää
tietoa merenpohjan geologiasta esimerkiksi satama- ja
väylähankkeissa ja energian
huoltoon liittyvissä rakennustöissä (muun muassa
tuulivoimapuistot, ydinvoimalat).
Yhtenäisesti luokitellut sedimenttikartat on laadittu
osana 30 maan yhteistä, budjetiltaan noin 4,2 miljoonan
euron EMODnet Geology
-hanketta. Koska kaikista
palstoista tehdään 30 vuotta
kestävä sopimus, palstan
hintalappu nousee 30?000
euroon. Euroopan merialueiden maalajikartta on
koostettu yli 50 organisaation
aineistoista ja yli 400 erilaisesta karttatyypistä.
http://hakku.gtk.fi/. Rannassa oleva veneiden
säilytysmaja, suuli, näyttää
nojautuvan vankasti eteenpäin.
??Uskon, että jos me saataisiin rakennukset käyttöön,
ne voitaisiin kunnostella,
Merituulen lippukunnan varajohtaja Jari Veikkolainen, VilleValtteri Veikkolainen, Jesse Roimaa ja Harri Kastell ovat voineet tutustua Ilolinnaan vain ulkoapäin. Rantaan tehdään uusi ajoyhteys,
jottei sinne tarvitse ajaa Ilolinnan läpi.
Arkisto
Merirakentamiseen suuntautuneet insinööritoimistot voivat
hyödyntää tietoa merenpohjan geologiasta esimerkiksi satama- ja väylähankkeissa sekä energian huoltoon liittyvissä rakennustöissä.
sesti kartoitettu vasta noin 25
prosenttia. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Vesa Joensuu
Partio sopisi
Ilolinnaan
Pitkäkari: Merituuli haluaisi alkaa
pitää partiota Ilolinnassa.
Vesa Joensuu
Vappu Kallio
vappu.kallio@almamedia.fi
enovarainen ote, jota muiden huviloiden rakentamisessa on käytetty, on poissa.
on pilariperusteisia, ei betoniperusteisia, Karhu kertoo.
Yritykset ja yhteisöt saavat
vuokrata Raahen kaupungilta isoja palstoja, mutta ne
joutuvat maksamaan niistä
korotettua hintaa.
??Huvilapalstoista peritään tietty perushinta ja pinta-alahinta. Ketkä siellä veneitään voivat säilyttää, se
päätetään myöhemmin. Tiistaina 29. Raahen
kaupunkihan maksaa meille
vuosittain avustuksia.
Raahen kaupungin tilapalvelupäällikkö Olli Silvennoinen katsoo, että Ilolinnan rakennukset ovat niin huonossa kunnossa, että niiden kohdalla pitää miettiä purkua.
Hänestä villakoiran ydin
on siinä, ettei huonokuntoisia rakennuksia voi noin vain
vuokrata, koska vuokranantaja on niistä vastuussa.
Raahen kaupunki on tehnyt Ilolinnan rantaan rantautumispaikkaa. Ensi vuonna
hinta nousee, samoin vuonna 2026. Esimerkiksi Suomen merialueiden
merenpohjasta on geologi-
ra-aika voi jatkua.
??Onko se halpaa vai, sitä
voi miettiä, Karhu sanoo.
Esimerkiksi vasta raivatulla Kylmänlahdenrannan alueella lähinnä rantaa olevien
omakotitalotonttien ostohinnat ovat nousseet 30?000?
40?000 euroon, osa jopa lähemmäs 50?000 euroa. Geologinen merenpohjatieto mittakaavassa 1: 250 000 on vapaasti saatavilla GTK:n Hakku-verkkopalvelusta Suomen
merialueiden osalta. syyskuuta 2015 RAAHEN SEUTU
7
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Lähivuosina tietoaineisto kattaa
lähes koko Euroopan merialueiden merenpohjat.
??Tämä on iso edistysas-
kel. Heistä alue sopisi partiolaisille, joilla on kesäisin meripartiotoimintaa.
Ilolinna
??Raahen kaupungin omistama leirikeskus
??Rakennettu 1956
??Sijaitsee Pitkänkarin nokassa Ilolinnanniemessä
??Outokummun Vihannin
Lampinsaaren sinkkikaivoksen
henkilökunnan virkistyspaikka
vuoteen 1975 saakka
??Kaivosyhtiö risti paikan Sinkkiniemeksi
??Alueella 6 huonokuntoista
rakennusta, joihin mahtuu majoittumaan noin 40 henkilöä
??1800-luvun lopulla paikalla
oli terveyskylpylä, ravintola ja
tanssilava
Veikkolainen sanoo.
??Meillä on lasten vanhemmissa ammattitaitoista
porukkaa remonttihommiin.
Kyse on lähinnä rahasta.
Partiolippukunta on köyhä
kuin kirkonrotta, eikä sillä on
varaa maksella suuria vuosivuokria.
??Tästä asiasta me haluttaisiin neuvotella Raahen
kaupungin kanssa. Leirit on
viime vuosina pidetty Lännenrannalla.
Merituuli haluaisi keskittää yhteen paikkaa toimintansa, jota nykyisin on ripoteltu eri puolille kaupunkia.
Ilolinnaan haluttaisiin siirtää
koko partiolaisten viikkotoiminta.
Uuden paikan haku käynnistyi siinä vaiheessa, kun
lippukunnan Partiokolon
ympäristö Kylmässäniemessä hakattiin paljaaksi Kylmänlahdenrannan asutusalueen takia.
Jari Veikkolainen myöntää, että Ilolinnan rakennuksista osa on pahoin ränsistynyt. Raahen merenrantojen yksi paraatipaikoista on jäänyt vuosiksi vähälle käytölle ja rehottaa
luonnontilassa.
Raahelainen partiolippukunta Merituuli on ilmaissut
kaupungille halukkuutensa
vuokrata Ilolinna partiolaisten käyttöön.
??Siinä on iso hyvä, 2 hehtaarin kokoinen reilu tila, jossa voitaisiin pitää leirejä, kertoo Merituulen lippukunnan
varajohtaja Jari Veikkolainen.
Veikkolaisen mukaan Ilolinnaan mahtuisi se 100?130
henkilöä, mitä lippukunnan
leireillä yleensä on. 10 vuoden päästä
hinta on 1?200 euroa plus indeksivaikutus.
Yritys maksaa 2?000 neliön
palstastaan 10 vuoden aikana
10?000 euroa
Entsyymit ovat tämän päivän ykkösjuttu. Kaikkein iloisimman auringon nimi on Ritva Loppi.
Kuinkahan moni asiakas
on ehtinyt tänäkin syksynä jo
kysellä helpotusta lähenevän
kaamoksen alakuloon. Vaikka terveys ei olekaan omissa käsissä, niin melko paljon me pystymme sen hyväksi itsekin
tekemään!
Iltamatunnelmaa
Rovaniemeltä
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Lapin kansantanssiyhtye
Rimpparemmi tuo Raahesalin lavalle 1950?60-lukujen
iltamatunnelmaa.
Hurmureita ja huviveroa
-esityksessä kuvitteellinen
tanssiorkesteri Laulava Simpukka ei pelkästään laula ja
musisoi vaan jäsenet intoutuvat välillä tanssimaan tangon ja humpan pyörteissä ?
ja jopa runoilemaan.
Musiikin ja tanssin lomassa tulee esiin myös orkesterin
jäsenten oma elämä ja kohtalo: rakastumiset, hylkäämiset, ilot ja surut. Viisi
vuotta sitten nähtiin Jani Sievinen, nyt on Eemeli Salomäen
vuoro.
Kansantanssin karhea ilmaisuvoima yhdistettynä nykytanssin virtaavuuteen luo
tanssiteatteria, joka koskettaa, puhuttelee ja viihdyttää.
Teatterin neljä ammattitanssijaa ja kaksi muusikkoa
muodostavat yhteen hitsaantuneen ryhmän.
Ensisijaisesti Rimpparemmi tekee ja tuottaa korkeatasoista ja puhuttelevaa taidetta, jonka välineenä on tanssi.
Tämän päävälineen ohella
tärkeitä ilmaisumuotoja ovat
myös musiikki, teatteri ja visuaalisuus. Ja se on kuulkaa niin että ihmisen kannattaa vaalia hyvinvointiaan
myös hyvällä ravinnolla ja
riittävällä levolla. klo 18. Rimpparemmin
tanssiteoksissa kaikki osaalueet tähtäävät samaan päämäärään: katsoja saa kokemuksen, joka liikuttaa hänen
mieltään, vavahduttaa ajattelemaan ja tuntemaan.
Rimpparemmi tekee vuosittain 2-4 kokoillan teosta,
joista vähintään yksi on
suunnattu lapsille ja nuorille.
Teatterin taiteellinen johtaja
on Matti Paloniemi. Viimeksi viime viikolla istuin koulun penkillä.
Uusia tuotteita kokeillaan
aina yhtä suurella mielenkiinnolla.
??Myönnän olevani innokas ja ennakkoluuloton koekaniini, sehän tässä kiinnostavaa onkin!
Terveyskaupan tuotteet on
toki testattu paljon viralli-
Messuillen
??Ritvan Yrtin 30-vuotisjuhlaa
vietetään Terveys- ja Hyvinvointimessujen tiimellyksessä
ensi lauantaina ja sunnuntaina
Raahen Kauppaporvarissa.
??Messuille on vapaa pääsy,
samoin kuin messujen kaikille
luennoille. Kotipaikkakuntansa Rovaniemen
lisäksi Rimpparemmi esiintyy ympäri Suomea ja erityisesti Lapissa.
Hurmureita ja huviveroa?-esityksen koreografian
on tehnyt Matti Paloniemi,
pukusuunnittelu on Kaija
Maunulan.
Tanssijoina lavalla nähdään Atte Herd, Helmi Järvensivu ja Anni Pilhjärta
Rimpparemmi
Huijareita ja
huviveroa
Raahesalissa
ke 30.9. Puskaradiotakin kannattaa kuunnella
sen enempää, mutta terveyttä ja virkeyttä uhkuvaa olemusta on pakko ihmetellä ääneen.
Onko se synnyinlahjaa vai
kaikkien tippojen ja pillereiden aikaansaannosta?
??Sekä että. Luotettavuus on
tämän alan kulmakivi.
Ritva Lopin ikävuodet ovat
jossakin 70:n ja 80:n välimaastossa.
Vuosista ei kannata jahkata
. Messujen yhteydessä voi mittauttaa verenpaineensa ja ihonsa kunnon maksutta. syyskuuta 2015
8 ELÄMÄNMENO
Kaupungin
piristyspilleri
Ritvan Yrtti 30 vuotta: Neuvontaa,
kuuntelua ja hyvän mielen jakamista.
Purnukoitakin menee siinä sivussa.
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Syyssateen piiskaamalta kadulta on mukava pyörähtää
sisälle luontaiskauppaan.
Siellä tuoksuu hyvältä ja siellä paistaa aina aurinko. Tulkaa kysymään lisää. RAAHEN SEUTU Tiistaina 29. Ja jos asiat eivät selviä tässä, niin sitten men-
nään käväisemään kahvilan
puolella. Parasta palautetta
on, kun asiakas sanoo lähtiessään, että ?tulipa niin mukava olo.?
Siinä jutustelun lomassa
tulevat myös asiakkaan vaivat käsitellyiksi kuin huomaamatta.
Pitkä kokemus ja tietämys
yhdistettynä hyvään ihmistuntemukseen auttavat
yleensä löytämään juuri oikean apukeinon.
??Ja jos oma tietämys loppuu kesken, niin sitten kysytään viisaammilta. Ja B-vitamiini tekee
aina hyvää. Olen aina pitänyt
näppini erossa kaikesta epämääräisestä. Muistathan sinä
myös syödä hyvin ja levätä
riittävästi, Ritva huolehtii.
Takaisin kadulle astuessa
syksyinen päivä tuntuu paljon kirkkaammalta ja kepeämmältä. Ja kun vilkaisee
taivaanrannalle, niin siellähän taitaa kajastella poudan
reuna...
Neuvojen ja hyvän mielen
jakaminen on tällä alalla kaiken A ja O, Ritva miettii.
??Ainahan meidän kaupassa on pidetty Leelian lepotuolia. Illan lopuksi
yhteislaulua.
Laulavan Simpukan ohjelmisto koostuu Olavi Virran,
Kaj Chydeniuksen ja Henry
Theelin kaltaisten klassikkojen musiikin lisäksi myös uudesta svengaavammasta musiikista.
Suomen pohjoisin ammattitanssiteatteri Rimpparemmi on ainutlaatuinen sekoitus suomalaista kansantanssia ja nykytanssia.
Suomen pohjoisin ammattitanssiteatteri uudistaa perinnettä
moniulotteisilla esityksillään.
Arkisto/Janika Tikkala
Messuilla tavataan myös huippu-urheilijoita joka vuosi. Ja joka ikinen kerta vastaus on
täynnä intoa ja lämpöä.
??Voi hyvä ystävä, sinähän
tarvitset ensinnäkin kalaöljyä, se on kuin tiivistettyä aurinkoa. Ja
melkein joka päivä tulee jokin uusi tuote.
??Kouluttautua pitää jatkuvasti. Näitten
vuosien aikana on ehtinyt kehittyä aikamoinen verkosto
asiantuntijoita!
Luontaistuotekauppa on
runsaudensarvi, jonka jokainen tuote pitää tuntea. Kolesterolin, silmänpohjan ja luuntiheysmittaukset
ovat maksullisia.
??Ritvan motto: Aina pitää olla
meneillään jotakin mukavaa,
jotta pysyy virkkuna!
semminkin.
??Jokainen tuote on suurten lääkefirmojen testaamia.
Niihin uskaltaa kyllä luottaa.
Se on hyvä, sillä nykyisin terveyden nimissä on jos jonkinlaista ihmetuotteen kaupustelijaa
ja 26. Luennoilla käsitellään
myös naisten ja miesten
vaihdevuosia, nivel- ja suolistovaivoja, hiusten hyvinvointia, unettomuutta, kollageenihoitoja sekä saksalaista ?ihmelääkettä. Opiskelijat ovat koonneet
näyttelyn, josta käy ilmi,
kuinka paljon sokeria erilaisissa herkuissa on.
Porvari ja Kauppakoulun
opinto-ohjaaja ja kuraattori
Aila Oikarinen sanoo, että
pelkästään yksi teemaviikko
vuodessa ei riitä, vaan opiskelijoiden hyvinvoinnin
eteen pitää tehdä työtä joka
viikko.
Mikko Määttä
kemassa kolme lasta. Opiskelijoiden omasta ideasta lähtenyt
Lybetron ei suoranaisesti
kuulu teemaviikkoon, vaikka
se sattumalta sen aikana järjestetäänkin. Pyykkö toivoo,
että siitä tulisi koululle vuotuinen perinne.
Oppilaskunnan aktiivi Piritta Vaarala kertoo, että
kierrätyspiste onnistui viime
vuonna hyvin.
??Siitä tulee hyvä fiilis, että
tavarat menevät oikeasti
käyttöön, toinen aktiivi Han-
Laku kuuntelee
mielellään
Mikko Määttä
mikko.maatta@almamedia.fi
Lukukoira Lakusta on tullut
syksyn aikana Raahen pääkirjaston vakiovieras. Nyt lukukoirat vierailevat säännöllisesti esimerkiksi
Oulun pääkirjastossa.
Lakun tehtävä on aika helppo: istua ja kuunnella.
Laku vierailee seuraavan kerran
kirjastolla 12. Joki haluaisi
jatkossa tehdä koira-avusteista toimintaterapiaa.
??Tämä on Lakulle hyvää
harjoittelua.
Lukukoiratoiminta lähti
liikkeelle Kaarinan pääkirjastossa järjestetystä Luetaan
koiralle -projektista vuonna
2011. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. lokakuuta kello
14. Sitä ennen se harjoitteli parissa suljetussa tilaisuudessa.
Joki ehdotti lukukoirakokeilua kirjastolle. Koiralle on helppo lukea, sillä se ei tuomitse eikä
ole kärsimätön.
Kolmivuotiaan Lakun
emäntä Johanna Joki kertoo, että paha mieli siitä, että
lukeminen on vaikeaa, kato-
aa, kun kuulijana on koira, jota saa välillä rapsutella ja joka
saattaa tehdä välillä jotain
hassua.
Laku päivystää kirjastolla
kerrallaan tunnin. Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistolla
teemaksi on valittu kierrättäminen. Siitä saa
lukuseuraa kymmenestä minuutista varttituntiin.
Laku on vieraillut kirjastolla ennen maanantaita pari
kertaa. Messuesittelijöiksi saapuvat Pirkko
Mannolan ohella Leena Sarvi ja Anne Kukkohovi.
Raahen ammatilliset oppilaitokset ottavat tällä viikolla
osaa Hyvinvointi virtaa -teemaviikkoon. Hänen
teemanaan on Suolisto murisee. lokakuuta
Terveys- ja Hyvinvointimessut.
Messujen järjestäjä on
kuunnellut yleisön toivomuksia herkällä korvalla. Parhaimmillaan lukijoita on ollut kuusi.
Laku ja Joki suorittivat
Suomen Karvakaverit ry:n
soveltuvuuskokeen aiemmin
tänä vuonna. Ykköstoive messuvieraaksi on
ollut tänäkin vuonna Pirkko
Mannola.
. Luennot
ovat maksuttomia ja järjestetään Raahesalissa ja Fregattisalissa.
??Kilpirauhasen toiminta
askarruttaa monia ja siitä me
kuullaan lauantaina heti ensimmäiseksi, Ritva lupaa.
Myös antioksidanttilääkäri Pyry-Pekka Suonsivu on
odotettu luennoitsija. Laku
auttaa läsnäolollaan lapsia,
joilla on lukuvaikeuksia tai
joiden lukemaan oppiminen
on jostain syystä alkanut takuta. Viikon aikana
pohditaan terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita.
Jokainen raahelainen oppilaitos on valinnut parhaaksi katsomansa tavan olla mukana edistämässä opiskelijoiden hyvinvointia.
Raahen Porvari- ja Kauppakoululla oppilaat ja henkilökunta saivat maanantaina
ja tänään tiistaina syödä aamupuuroa. Puurolla kone
käyntiin -haasteeseen.
Lybeckerin kasvatusohjaaja Riikka Pyykkö kertoo, että opiskelijat ovat keksineet
toimintaa itse. Regulat-entsyymituotteita.
Kauneutta ja muotiakaan
ei ole unohdettu. Aikaa ei tarvitse varata
ennakkoon.. Tällä viikolla
koulussa järjestetään yli yön
kestävä Lybetron, jonka aikana opiskelijat voivat pelata
erilaisia pelejä. Kierrätyspiste järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Kokemukset ovat olleet erittäin hyviä.
Maanantaina Lakulle kävi lu-
Lybeckerin oppilaskunta-aktiivit Janika Keskitalo, Piritta Vaarala, Anna Martinmäki ja Hanna Martinmäki ovat koristautuneet kierrätysteeman mukaisesti viimevuotisen teemaviikon
oheismateriaaliin.
FAKTA
??Hyvinvointi virtaa -teemaviikko järjestetään tänä vuonna kuudetta kertaa.
??Teemaviikko järjestetään
ammatillisissa oppilaitoksissa
ympäri Suomea viikolla 40.
??Tarkoituksena on tukea arjessa jaksamista.
??Tapahtuman rakentavat
koulutuksen järjestäjät.
??Teemaviikkoa koordinoi SAKU ry.
na Martinmäki sanoo.
Myös Raahen ammattiopistolla on tiistaina kierrätyspiste. Sieltä opiskelijat
voivat ottaa veloituksetta esimerkiksi lakanoita ja keittiötarvikkeita, jotka ovat käyneet muille tarpeettomiksi.
Viikon pääteemana on asumisen hyvinvointi.
Asumisneuvoja Mirva
Kuosmanen käy viikon aikana puhumassa Porvari- ja
Kauppakoululla sekä ammattiopistolla.
Myös ammattiopistolla
vietetään yökoulupäivää.
Parturi- ja kampaamolinjan
opiskelijat halusivat pitää yökoulua, joka tuo vaihtelua
opiskeluun.
Porvari- ja Kauppakoululla
on aamupuuron lisäksi myös
muuta ravintoon liittyvää asiaa. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Tuulikki Nousiainen
Kierrätyksestä
hyvä mieli
Teemaviikko: Opiskelijat luovat
hyvinvointia.
Mikko Määttä
Mikko Määttä
mikko.maatta@almamedia.fi
a, Ritva vinkkaa.
Pirkko Mannolakin tulee
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Raahen Kauppaporvarissa
järjestetään lauantaina ja
sunnuntaina 3.?4. Aamupuuron tarjoaminen kuuluu tänä vuonna oppilaitoksille esitettyyn
Puurocks . Tiistaina 29. syyskuuta 2015 RAAHEN SEUTU
9
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Pirkko myös tulee ja on
paikalla sunnuntaina.
Yleisöluentojen aiheet
ovat ajan hermolla
Evakossa
perheeseen syntyi vielä kaksi
Arkisto/Harri Taavetti
Reilu kuukausi sitten sudet raatelivat koiran Kupulisperällä.
on keskeistä hirvenmetsästysaluetta.
??Metsästäjille on annettu
iso vastuu hirvikannan pitämisestä tavoitetasolla, mutta
näissä olosuhteissa mahdollisuudet hirvenpyyntiin on
menetetty. Koiralla oli
harjoitus ja toisella hakulenkillä omistaja huomasi hakulaitteesta, että nyt on jotakin
hullusti. Suurissa
kaupungeissa syntyi asuntopula ja tilapäismajoitusta järjestettiin jopa pommisuojiin.
Maanviljelijäväestöä varten eduskunta sääti maanhankintalain, jonka mukaan
luovutetuilla alueilla maata
omistaneille piti hankkia korvaavat tilat Suomen uusien
rajojen sisäpuolelta. Pakkolunastuksiakin tehtiin.
Tämän päivän keskusteluissa kannattaa muistaa
tuonaikainen ruotsalaispykälä, jonka mukaan suomenruotsalaisilta alueilta ei saanut lunastaa maata siirtolaistiloja varten. Äidillä oli käsissään
vauva pärekorissa, pojat molemmin puolin ja tyttö sivummalla, muistelee hän näkyä.
Siitä lähti yhteiselo, jota
kesti kolme vuotta. RAAHEN SEUTU Tiistaina 29. Kotiseuduiltaan siirtymään joutuneiden ja sinne
talonsa ja tavaransa jättäneiden määrä oli peräti 11 prosenttia Suomen asukkaista.
Vuosina 1939-1944 väki
joutui siirtymään luovutetuilta alueilta, osa jopa kahteen kertaan. Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Heikki
Alatalo arvioi, että susikanta
on kasvanut 100 prosentilla
melko lyhyessä ajassa. Pallo on ministeriöllä, jonka pitäisi höllentää
huomattavasti pyyntiehtoja.
Suomen riistakeskuksen
Oulun alueen riistapäällikkö
Keijo Kapiainen odottaa, että maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen tuore lausunto susikannan vähentämistarpeesta
myös toteutuu.
??Toivottavasti kannanhoidollisten sudenkaatolupien määrä saadaan oikeaan
suhteeseen susien reviireihin
nähden.. Tilaisuus
alkaa lukiolla kello 18.
Susista on Pyhäjoella kokemusta. Myöskään Ahvenanmaa ei osallistunut siirtoväen asuttamiseen.
Saloisissa entinen Myllymäen koulu sai sotien aikana
toimia pakolaisten vastaanottokeskuksena.
??Kuorma-autojen lavoilla
heitä tuli, muistelee Martta
Rusila, joka talvisodan syttyessä oli 15-vuotias.
Pakolaisten ohjaaminen
edelleen hätämajoitukseen ei
heti alkuun ollut kovin ohjattua, vaan moni perhe lähti
omatoimisesti hakemaan
Kantolan tuvassa monen muun tilan tavoin elettiin sotavuosina usean perheen voimin. lokakuuta
Pyhäjoella susi-illan. Luvassa
on tilannetietoa susista, niitten määristä ja kannanhoidon toimenpiteistä. päivänä
Kupulisperällä. Tällä
hetkellä Pyhäjoella asustaa
lauma, jossa on tiettävästi viisi pentua sekä uros ja naaras.
Susien viimeisin tihutyö on
tuoreessa muistissa.
??Sudet raatelivat hirvikoiran elokuun 20. Tarkoitukseen maata hankittiin valtiolta, kunnilta, yhtiöiltä ja
yksityisiltä. syyskuuta 2015
10 ELÄMÄNMENO
?Sopu
sijaa
antoi?
Pakolaiset: Suomi asutti
11 prosenttia asukkaistaan
uudelleen menetettyään
kymmeneksen alueistaan.
Kristiina Tuikkala
kristiina.tuikkala@almamedia.fi
Etteikö Suomessa tiedetä pakolaisuudesta mitään?
Tämän päivän pakolaisvirroissa suomalaisia kylmyydestä ja empatian puutteesta
syyttävien puheenvuoroissa
ei juuri muistella niitä oman
maan 430?000 pakolaista, jotka joutuivat pakenemaan sodan jaloista ja sodan seurauksena. 1944 lähtö oli
lopullinen, kun rauhansopimuksessa Neuvostoliitto vei
Suomen pinta-alasta peräti
kymmenen prosenttia.
Suomen sodan jälkeinen
asutusihme rakennettiin samanlaisella sitkeydellä ja
hammasta purren kuin sotaakin oli käyty. Kun hän ehti paikalle, hän löysi koiransa raadeltuna.
Heikki Alatalo muistuttaa,
että Pyhäjoen susien reviiri
miestä oli ollut sodassa, heistä kaksi kaatui.
??Haen isoimman talon ja
navetan, muistaa Rusila perheen äidin sanoneen lähtiessään hakemaan majapaikkaa.
??Se oli syys-lokakuuta ja
kylmä. 30 leivän uuni piti väen kylläisenä.
Kantolan tilalle, jota nuori
Martta pyöritti isän kuoltua,
asettui jatkosodan päätyttyä
asumaan äiti lapsineen ja
perheen kaksi mummoa.
Kuusamosta sodan jaloista
lähteneestä perheestä viisi
Vesa Joensuu
Myllymäen koulu toimi sota-aikoina pakolaisten vastaanottokeskuksenakin.
Susi-iltaan on
aihetta Pyhäjoella
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Suomen Riistakeskus järjestää yhdessä Raahen seudun
riistanhoitoyhdistyksen
kanssa tiistaina 6. Moni majapaikka jäi lyhytaikaiseksi.
Hänen omaan mummolaan Juusolanmäelle majoittui karjalaisia perheitä. Martta Rusila joutui parikymppisenä evakkokodin ä
moon, jonne oli rakennettu uudet tilat.
kattoa pään päälle.
Martta Rusila tietää, etteivät evakot olleet kaikkialle
tervetulleita
Ti-
laisuudessa kuullaan myös
opiskelijan kokemuksia toisen asteen työssäoppimisesta.
Laajaa näkemystä tuo BusinessOulun yrityskehitysasiantuntijan Heikki Tunkkari. Oli kieliongelmia ja
maanluovutukset kivistivät.
??Mitä ne tänne tulevat, oli
ryssittelyäkin.
Pientalotyömaat
tehovalvonnassa
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Työsuojeluviranomainen
muistuttaa, että pientalotyömaat ovat edelleen vaarallisimpia rakennustyömaita
johtuen työturvallisuusmääräyksien laiminlyönneistä.
Tämän vuoksi rakennusalan
työsuojelun valvontaa kohdistetaan yhä enemmän
pientalotyömaihin.
Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden rakennusalan tarkastajat suorittavat tällä viikolla tehoval-
vontaa omakotitalotyömaille.
Tavoitteena on työturvallisuuden tason nostaminen ja
työtapaturmien määrän vähentäminen. Tavoitteena on, että opiskelijat ja yritykset saisivat mahdollisimman paljon hyötyä harjoittelujaksoista.
Tuikkala huomauttaa, että
tulevaisuudessa uudet työpaikat syntyvät yhä useammin pieniin ja keskisuuriin
muutaman työntekijän yrityksiin.
Seminaari on ensisijaisesti
tarkoitettu Lybeckerin käsija taideteollisuusopiston
opiskelijoille. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Kristiina Tuikkala
Kristiina Tuikkala
Meeri Larsson tuntee itsensä karjalaiseksi, vaikka syntyi Etelä-Pohjanmaalla, kasvoi Uudellamaalla ja on aikuisiän ollut PohjoisPohjanmaalla.
Karjalainen mieli
äidiksi. Tarkastuksien yhteydessä selvitetään myös,
ovatko rakennushankkeen
osapuolet sopineet selkeästi
työmaan päätoteuttajan ja
työsuojelusta vastaavan henkilön nimeämisestä.
Meerin äidinäiti ja eno
päätyivät aikoinaan Alavieskaan, missä rakensivat uuden elämän. Uhan alta tulevia pitää auttaa, mutta hän uskoo,
etteivät kaikki ole liikkeellä
vainon vuoksi. Sodasta palanneet
miehet olivat rakentaneet
uusia koteja tiettömän taipaleen taakse, kun maat ja
mannut olivat jääneet rajan
taakse.
Rusilan perhe pitää edelleen yhteyttä Koillismaalle ja
vierailuja tehdään puolin ja
toisin.
??Olen evakkoäiti, kertoo
Martta Rusila saamastaan nimityksestä.
Yhteistyö entistä
paremmaksi
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Viestintä Pro -hanke järjestää
keskiviikkona 30. Oli
yhteiset hellat ja yhteiset astiat. Itku ei auta
markkinoilla -mentaliteetti
eli. Tilanne on hänen mielestään kuitenkin erilainen kuin karjalaisten joutuessa jättämään oman
maansa. Tilanne helpottui, kun taloon saatiin rakennettua toinen hella. Toisen kerran evakkomatkalle lähti vain
mummo ja enot. syyskuuta 2015 RAAHEN SEUTU
11
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Kuvassa tilalla asunut Määtän perhe lähdössä takaisin Kuusa-
lasta.
Alkuun kaikki oli yhteistä,
kun perheellä ei ollut mukanaan juuri mitään päällään
olevien vaatteiden lisäksi. Pakolaisten
rekisteröintiä hän kannattaa.
??Mistä heille töitä, kun ei
suomalaisillakaan ole?
Larsson on sitä mieltä, että
apu olisi saatava lähtömaihin. Tämän kanssa nyt on vain
elettävä, miettii Larsson tuon
ajan suhtautumista.
Larssonin omat isovanhemmat joutuivat lähtemään
Karjalasta kaksi kertaa. Ei Meerikään löytänyt
lapsuutensa mummolaa.
??Hienosti Suomi hoiti
asuttamisen.
Hän tietää, että ongelmiakin oli. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. Tarkastuksilla
kiinnitetään erityisesti huomiota putoamissuojauksen
järjestämiseen, työtelineisiin
ja tikkaiden sekä henkilökohtaisten suojavarusteiden
käyttöön. Nuori nainen joutuikin selittelemään opiskeluvuosinaan, miksi neiti Tuokko halusi Karjalaiseen osakuntaan,
vaikka papereissa ei ollut
linkkiä Karjalaan.
Vaikka omat vanhemmat
lähtivätkin Karjalasta jo ennen sotia, tietää Larsson, mitä pakolaisuus on. Tiistaina 29. Välillä pistettiin väliovia kiinni,
että saatiin omaa rauhaa.
??Sopu sijaa antoi.
Martta Rusila muistaa tarkalleen päivän, jolloin perhe
lähti takaisin Kuusamoon:
10.7.1947. Hänen aiheensa on on
Luovat alat . Ensimmäisen lähdön jälkeen
mummola oli hävitetty, mutta se rakennettiin jatkosodan
aikana uudelleen. Omat,
vaikka hyvätkin sotalapsivuodet Tanskassa ja suvun
evakkoon lähtö ovat jättäneet
muistijäljen, vaikka aikuiset
eivät asioista paljon puhuneetkaan. Pappa jäi
Karjalan multiin.
Larsson ymmärtää hyvin
menetyksen tuntoja, kun
myöhemmin luovutetussa
Karjalassa vieraillessaan on
nähnyt miesten itkevän entisillä kotikonnuillaan käydessään. Euroopan on luotava
olosuhteet, että ihmiset voivat palata ja jäädä koteihinsa.
Arkisto/Vesa Joensuu
Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden rakennusalan tarkastajat suorittavat viikolla 40 tehovalvontaa omakotitalotyömaille.. taiteilua kulttuurin ja bisneksen rajamailla. Jussi-enon Meeri toteaa tulleen hyvin vastaanotetuksi.
Eurooppaan suuntautuvaa
yhä kasvavaa pakolaisvirtaa
Larsson on seurannut levottomuudella. Seminaari päättyy paneelikeskusteluun.
Viestintö Pro -hankkeen
projektipäällikkö Tom i
Tuikkala kertoo, että seminaarissa pohditaan, kuinka
oppilaitokset ja yritykset voi-
Pakolaisuus: Kipeistä ajoista ei
puhuttu.
Kristiina Tuikkala
kristiina.tuikkala@almamedia.fi
Meeri Larsson tunnustaa
olevansa sataprosenttinen
karjalainen, vaikka on syntynyt Etelä-Pohjanmaalla, käynyt koulut Uudellamaalla ja
asunut vuosikymmeniä Pohjois-Pohjanmaalla.
??Kun käy Lappeenrannassa ja Karjalassa, se tuntuu
omalta, erilaiselta.
Isä ja äiti olivat Meerin sanojen mukaan umpikarjalai-
sivat parantaa yhteistyötään
entistä enemmän. Tervetulleita
ovat myös entiset opiskelijat
ja opintonsa keskeyttäneet
sekä kaikki muut asiasta kiinnostuneet.
Viestintä Pro -seminaari Raahen
ammattiopiston auditoriossa
Tervahovinkatu 2 kello 13.
sia Lumivaarasta ja Sakkolasta. Samaa soppaa syötiin.
Myöhemmin evakot saivat
tavaroitaan, kun perheen
isäntä tuli muuttokuorman
kanssa perässä. Lähtö oli pitkään
kipeä asia ja kotikulmien jättämisestä ryhdyttiin puhumaan vasta myöhemmin.
??Alistuttiin. syyskuuta
seminaarin aiheesta Työssäoppimisen toteuttaminen ja
kehittäminen.
Hankkeen ensimmäisessä
seminaarissa puhuvat sekä
oppilaitosten että työnantajien edustajat.
R-tason hallituksen puheenjohtaja ja tekninen
asiantuntija Tapio Törmänen puhuu työssäoppimisesta yrittäjän näkökulmasta
Sitä
voi tilata Anjalta tai Merjalta. Raahen Vaaranpaikoista Raahen alueelle kertoo Anssi Raahen liikennekoulusta. klo 17. 0505488992 tai
Anna-Maijalle
p.0440221559. syyskokous Multarannassa la 31.10. syyskuuta 2015
12 URHEILU&LIIKUNTA
Kova
matka
edessä
Futsal: AS Moon saa
eteensä uusia
haasteita parketille
ensi viikolla alkavassa
futsalin 1.divisioonassa.
Kausi alkaa kahdella
kotiottelulla.
Roy Viitanen
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Takavuosina monen urheiluseuraajan paras tietolähde oli
teksti-tv. Reagoidaan peliin vastustajan mukaan, Hämeenkorpi sanoo.
Viime kaudella FC Kemin
esimerkki suorasta noususta
liigaan kertoo, että menestyminenkään ei ole poissuljettu
vaihtoehto. Esillä mm.
syyskokoukseen meneviä
asioita.
Raahen ja Ympäristön Sotaveteraanit sekä muutkin
Raahen sotiemme veteraanijärjestöt. klo 18 vantissa.
Rautaruukin Eläkeläiset
Keskiviikkokerho Toimintakeskus Kreivinajassa 30.9.
alk. Kuulemme mm.
muistiasioista. klo 12.30. ke
30.9.2015 mennessä Annalle p. Askel kerrallaan. Kahvia ja pullaa
(maksulliset).
Toimintakeskus Kreivinajan yhdistystoimikunta
järjestää vanhustenviikon
juhlan Kreivinajassa ma
5.10. Liiganousu ei
kuitenkaan ole mielessä.
??Kemin malli auttoi, että
pitäisi omalla tasolla saada
pisteitä. klo 18
Saarankantissa.
SFC- Raahentienoo Säänt.
määr. klo 10 Gumeruksen
koulun kotitalousluokassa.
Tule nauttimaan ja oppi-
Palokunnank.-Ouluntie,Kreivintori,-Ouluntie,Sotaplassintie,-OP-tori,-Saloisten srk-koti,-Kultala. Liigassa olisi kyllä lyhyemmät pelimatkat, valmennuskaksikko sanoo.
AS Moonin kokoonpano ei
ole paljoa muuttunut viime
kaudesta. 1.divisioonassa joukkueen taktiikka tulee muut-
tumaan.
??Vähän taktiikka muutetaan viime vuodelta ja puolustetaan enemmän. Keittiövuorossa on Sannin ryhmä.
Laulukööri kokoontuu klo
14 ja senioritanssijat harjoittelevat kerhon jälkeen.. Ennakkotilaajille luvassa
Vihannin kirja I kaupan päälle niin kauan kuin kirjoja riittää. Tarjolla
monipuolista ohjelmaa sekä
pullakahvit. Lipun lasku ja paluu Raaheen
n. Ilm. Tervetuloa
Pattijoen Martat Kalaruokakurssi Pattasten koulun
opetuskeittiöllä to 1.10. klo 15. Vihannin kirja II on
saatavilla ennakkoon. Marina
pitää vielä kolmena seuraavanakin tiistaina samaan
aikaan yhteisharjoitukset.
Raakel Iäkkäiden henkilöiden liikenneturvallisuusaiheinen luentotilaisuus ma
5.10. klo 14.
Jäsentarkistus alkaa 13,30.
Jäsenkortit mukaan. 040 732 5746 viimeistään ti 29.9. Odotan sarjasta kovia ja hyviä pelejä. Ilmoittautumiset Seija Lepistölle puh. klo
17. Raahelainen AS
Moon nousee sivuille, kunhan futsalin 1.divisioona
käynnistyy puolentoista viikon kuluttua.
??Onhan se uusi ja vähän
jännempi asia. Olen
yrittänyt opiskella miten pelaavat, mutta lisää pitää vielä
opiskella, sanoo valmentaja
Janne Hämeenkorpi.
Nouseminen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle ja siellä pysyminen ei pitäisi olla
ylivoimainen tehtävä AS
Moonille.
??Ei ole mahdoton sarja.
Ihan realistista pysyä keskikastissa, ennakoi Hämeenkorven kanssa joukkuetta
valmentava Kai Paakkari.
2.divisioonassa AS Moon
on viime vuodet hallinnut otteluita. Kultalaan lähtee Raahen kirkon
luota aamulla klo 8 ajaen
l-autoasemalle, josta sitten
klo 8.10 lähtee kiertelemään vanhaa tuttua reittiä
Fellmanni,-Rantak.Pitkänkarink.-
Siikajoen Maa- ja Kotitalousseura tiedottaa: Pohjolan Superruat- ruokakurssi
la 3.10. RAAHEN SEUTU Tiistaina 29. klo 13 Kreivinajan
toimintatuvassa. Tervetuloa!
Raahen Seudun Diabetesyhdistys Ke 14.10. Tervetuloa leirille!
Ao 200 veteraanit, pe 2.10.
klo 15 jaoston kokous Huruakassa, yhteislaulu ilta
ke 7.10. alk. klo 18
kaikille avoin bingoilta Kreivinajassa. Ei-jäseniltä
pieni osallistumismaksu. Parin pelaajan viime hetken poisjäänti harmittaa valmennusta, mutta tukea ja kokemusta on luvassa
Futsal-liigasta.
AS Moon teki viime viikolla farmisopimuksen viime
kauden Suomen Mestari Sievi Futsalin kanssa.
AS Moon saa punnertaa vahvasti, jotta visiitti futsalin 1.divisioonassa ei jää ranskalaiseksi.
JÄRJESTÖT
Vihannin kotiseutuyhdistys Saarankantin kahvilassa voi tavata tuttujaan ja ystäviään aina tiistaisin klo
13-17. Pidetään
arpajaiset, joten ota pientä
arvottavaa mukaan.
Raakel Hallituksen kokous
ma 5.10. Ei lähdetä lupaamaan mitään. Opastusta kalan käsittelyssä ja erilaisten kalaruokien valmistusta. Tervemenoa.
maan uutta. Laulamme yhdessä hanurimusiikin säestyksellä.
Raakel Marinan pitämä johdettu ja monipuolinen jumppa ti 6.10.115 klo 15 liikuntahallin yläsalissa. klo 12.30-15 Kauppa-
porvarin Fregftgtisalissa.
Ikääntyvien ajokyvystä luennoi geriatrian ylilääkäri
Maisa. Tervetuloa suositun vetäjän pitämiin harjoituksiin. Kotiseutuyhdistyksen
syyskokous on 30.11. L-auto veteraanien leirille ke 30.9
Jakso 24/26.
07.50 Tervetuloa kotiin. 20.05
Castle (12). 19.30 Sinkkulaiva. 18.55 This is my Office. Maassa ei julkaista muotilehtiä, eikä kaduilla näy
mainoksia.
21.00
21.00 Hiusvallankumous. 19.30 Elixir Life. Hiustyyli saattoi aikanaan olla merkittävä yhteiskunnallinen kannanotto.
21.55 Elävä arkisto: Kasarimuoti. 18.30 Leijonan luola USA. 11.25?13.05 Frasier (S). 7.55 American Chopper. Kooste päivän otteluista.
00.50?01.20 Kioski: Rakelin
kuplassa.
LIV
5.00 Ennustaja-TV. Vantaa.
23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat.
23.05 Katastrofin anatomia
(12). Kausi 1, 2/6.
21.00
21.00 Ajankohtainen kakkonen.
21.35 Jalkapallon Mestarien liiga. 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa. Jakso 41/76.
15.00 Tervetuloa kotiin. 9.55 Teemu Laurell.
10.20?12.20 Tuohta tuhosta. 0.45 Salakuljettajat satimeen. 0.35?1.30 Hybe.
MTV3
05.30 Aamusää.
06.00 Studio55.fi.
06.25 Huomenta Suomi.
09.05 Studio55.fi.
09.30 Huomenta Suomen Uutiset.
09.35 Mitä tänään syötäisiin?
09.40 Kauniit ja rohkeat (S).
10.10 Emmerdale (S). 19.30 Tosielämän hätäpuhelut. 16.25 Efter Nio. 0.10 Kadonneet. Nainen menneisyydestä.
01.25 Lainvalvojat (7). Teeman dokumentissa käydään läpi hiusten ja hiusmuodin historiaa
1950-luvun lopulta näihin päiviin.
6 Hiusvallankumous, Yle Teema klo 21
TV1
05.45 Aamusydämellä. 2/10. Kausi 2, 5/11.
14.30 Luontoretkellä: Pariuskollisia eläimiä. 22.00 TV-nytt. 13.00 SVT: Världens Barn. 13.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.00 Top Chef. Jakso 6/24.
10.50 Onnenarpa.
11.50 LIVE: Tiedä ja Voita.
13.50 Deittikamera. Amy odottaa yhdeksättä lastaan ja pelkää kertoa tästä
vanhemmille lapsilleen. 18.00 Huippumalli haussa. 17.10 Varastojen metsästäjät. 19.00 Happy Endings (S). Jakso 2.
01.55?06.00 Astral TV.
21.00
21.00 Paratiisihotelli. Kausi 10. 17.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! Kausi 5. Kuuba. 18.49 Ruohonjuuritasolla (S).
18.54 Minipala: Hiekkataikuri. 21.00 ELOKUVA Tenderness (12). 20.30 Murha pikkukaupungissa. Miksi niin monet
dieetit epäonnistuvat ja saadaanko markkinoille toimiva laihdutuspilleri?
23.55?00.25 Puoli seitsemän.
TV2
06.50 Pikku Kakkonen.
06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.9.
06.53 Lauran tähti (S).
07.05 Kotkaperhe.
07.11 Lulu kilpikonna (S).
07.25 Saku & Vaakku (S).
07.36 Neppajymykerho.
07.42 Saara ja Sorsa (S).
07.52 Harri ja dinot (S).
08.13 Puu Fu Tom (S). Loud.
22.00 ELOKUVA Wind Chill (16). 0.35 A-Team
(12). 17.15 Greyn anatomia (12). 17/19. 16/19. Kausi 8. 23.00 Kanadan
rajalla. 0.59 SVT: Kulturnyheterna. 1980.
21.56 Vaateteollisuuden takana
40000 työpaikkaa. 4/12.
20.58 Keno.
YLE TEEMA
04.00 Teematieto.
17.00
17.00 24 h Jerusalem tunneittain. 16.30 Rikkaiden panttilainaamo. 14.00 Eskimonuorten pako. 19.30 TV-nytt. (U)
19.30 Kioski: Rakelin kuplassa.
20.00 Uusi päivä (S). (U)
16.30 Uusi päivä (S). (1980)
Esitetään nuorten sekä muotikauppiaiden näkemyksiä nuorisomuodin merkityksestä ja ohjailusta.
23.00 Työväenluokka (S). 13.30 70?s show (7). Pääosassa nähdään muun muassa Tiina Lymi.
6 Isänmaan toivot, Nelonen klo 16.35
Tukkatyyli on aikanaan voinut olla merkittävä yhteiskunnallinen kannanotto. Todistustaakka. Markkinavoimien
armoilla.
17.00
17.15 Team Ahma (7). Suudelmin sinetöity.
14.20 Deittikamera. Kausi 2, 4/10.
23.35 Broadchurch (7). 12.10 Houstonin eläinpoliisit. 1.55 ELOKUVA Wind Chill (16). 16.15 Jon ja Kate +8
(7). 17.15 Miami Ink. Kausi 1. (U) Takaisin kotiin.
10.40 Emmerdale (S). (U)
14.00?14.23 Spy . (U)
20.00 Muisti: Loikkari. syyskuuta 2015
14 TELEVISIO
TV-VIIKKO // C7
Aamulehti // Perjantaina 25. Yhteisrintama.
20.00 Kauneuden monet kasvot.
2/5. Osa
2862: Jannen luotto on kortilla.
20.05 Merta lähemmäs kalaan.
Kuka päästi koirat veneeseen?
5/10.
21.00
21.00 NCIS: New Orleans (12).
Pohjaton tuska.
22.00 Kymmenen Uutiset.
22.20 Päivän sää.
22.25 MTV Sport Uutiset.
22.35 Roba (12). 11.55 Lääkärit. Kausi 3. (U)
16.00 Ypäjä. 9.00?10.40 Frasier (S). 13.05 Blue Bloods (12). 14.20 Hulluna sinuun (S).
14.45 Terapian tarpeessa (S). 9.00 Hurja remontti. O: Gregory Jacobs. (1982) Vatevan muotinäytöksessä elokuussa
1982 kuullaan messuihin osallistuvien mielipiteitä suomalaisesta
vaatesuunnittelusta ja -teollisuudesta.
22.31 Aatteet ja vaatteet. 18.00 How I Met Your Mother. Vuosituhannen vaihteessa ensimmäistä kertaa esitetty
sarja kertoo neljän ystävyksen elämästä. 6.50 My Little Pony. Aarrejahti.
08.36 Karvinen (7).
08.50 Kerrostaloelämää (7).
09.00 Verta, hikeä ja musiikkia. 23.05 Loop
ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt. 15.25 American Chopper. (7). Jakso 12/16. 7.35 Onnenarpa. 14.30 Yllätystuunaajat. Kausi 8. Muokatut muistot.
18.00 Yle Uutiset.
18.22 Yle Uutiset alueeltasi.
18.30 Puoli seitsemän.
19.00 Nyt tai ei koskaan. 13.40 Kultakuume spesiaali. Ahneuden uhri.
01.35?05.30 Astral TV.
NELONEN
05.00?06.30 Ennustaja-TV.
07.00 Bubble Guppies (S). 23.05 SVT: Sportnytt. Eläimellistä menoa.
09.50 MasterChef Suomi. 12.00 Hotellit haltuun. 22/24.
18.00 Historia: John F. Osa 493.
Tunnustuksia.
20.30?20.53 Psychobitches
(12). 10.30 Unelmamökki. Kausi
1. Kausi 2. Kalaniemi.
17.00
17.25 Kauniit ja rohkeat (S).
Hyvästit.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (12). 14.55 Breaking Amish:
Los Angeles (S). 23.30 Leijonan luola USA. 20.00 Menopelit kuntoon. Kausi 2. 14.45 Luonnon salaiset kansiot. 10.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa. (U)
11.10?12.05 Lääkärit. 17.05 Hulluna sinuun (S). Teen sen yksin. Suora lähetys
eduskunnasta.
15.00 Yle Uutiset.
15.05 Yle News.
15.10 Yle Oddasat.
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa.
15.50 A-studio.
16.20 Kuningaskuluttaja. 20.00 Jutan ja Vertin supersinkkudieetti. 18.30 Family Guy. 7.10 Chuckin
ja ystävien seikkailut. 2.30 Ennustaja-TV.
HERO
7.30 ELOKUVA Dynamiitti-Napoleon (7). 17.30 Arvostele mun illallinen Suomessa. (Buddy, komedia, USA,
1997). (Wind
Chill, kauhu, USA, 2007). 1.30 Ajan hidastajat. 17.25 Närbild. Alla kauniin kuoren.
21.00
21.00 Bear Grylls . 3.35 Ennustaja-TV.
YLE FEM
7.25 SVT: Gomorron Sverige. 18.00
70?s show (S). 1.30 Australian kovimmat keräilijät. 22.20 Kaunotar ja hirviö. 19.55 Hero Crew . (U)
00.40?04.00 Teematieto.
SUB
06.00 Voittostudio.
08.00 Astral TV.
10.00?11.00 Lemmen viemää
(7). 18.00 BUU-klubben: Söderkullan Ulla. kotihälytys (12).
Kausi 3. Kausi 4. RAAHEN SEUTU Tiistaina 29. 21.00 Suomen Tulli. Dead End.
17.45 Tulossa: Tripla.
17.50 MasterChef Australia.
Kausi 6. Kausi 1. 22.45 Castle (12). Kausi 1. 19.00
Kokeile tai kuole. 21.00 ELOKUVA Ollaanko jo perillä. 22.50 Kysy seksistä (7). 22.00 Sinkkuelämää (12). 1.55 Aphrodite Jones ja kuuluisat rikokset (7). Ratkaisuja
ja superruokia.
13.35 Grand Designs Australia.
14.35 Mitä tänään syötäisiin?
14.40 Pilanpäiten.
14.45 Pilanpäiten.
14.55 Elixir Fitness & Sport.
Kausi 1, 3/14.
15.25 Cristela (S). 16.00 Candice sisustaa. Pääruoaksi Piri Piri -kanaa oliiviöljyssä. Talvimyyttejä Alaskasta 2.
19.00 Naapurit-tuloslähetys.
19.05 Simpsonit (12).
19.30 Tyhjätaskut (S). 0.20
SVT: Aktuellt. 8.40 TV Shop Tvins.
11.40 Tosielämän hätäpuhelut. Joulun taikaa. (U)
23.00 Yle Uutiset.
23.05 Prisma: Dieettibisneksen
rahastajat. selviytyjien
saari USA. Eve,
32v., pyytää parven apua: luopuako unelmayrityksestä vai jatkaa
loppuunpalamisen uhalla.
19.50 Opi ja elä. O:
Brian Levant. (Are we there yet. 13.05 SVT: Programtablå. 8.20 Prätkähiiret. 20.00 Spotlight. Yllättävä
ylilyönti, osa 1/2.
18.30 Emmerdale (S). 21.00 ELOKUVA Coyote Ugly (12). 8.30 Fame (7). 19.00 Sinkkulaiva. Osa
2861: Monica vaihtaa sukupuolta.
16.25 Erilaiset perheet. 22.00 Ilman johtolankaa.
22.55 ELOKUVA Yeti. Onko
YouTube-markkinoinnissa pelisääntöjä . Urheiluhenkeä.
Kausi 1, 5/22.
15.55 Salatut elämät (S). 1.40 Euroopan verinen historia. 21.00 Fast n. (U)
10.00 Näin meidän perheessä.
Soratien päässä.
10.30?11.45 Tuhkimotarinoita ?
Tyttöjen ilta.
12.00 Blogistania: Kasper Diem.
(U)
12.30 Blogistania: Tämän kylän
homopoika. 23.15 Tappavat suhteet. 18.10 Kultakuume. 16.35 Aivopelit. 20.45 Oddasat. 11.00 SVT: Vem vet mest. nasta kaveri (S). 12.00 SVT: I brandbil till Mongoliet. 15.40 Uskomaton eläinlääkäri Pol. 6.30 Pound Puppies. 12.30 Fame
(S). 22/61. 23.35 Pappien tekopyhät tyttäret
(7). kuningasidea.
Identiteettikriisi.
17.00
17.00 Walker, Teksasista (12).
Ukkosen pojat.
18.00 Myytinmurtajat. ?Ne kaks ekaa oli nou nou!?.
22.00 Poliisit . Nuala jää yksin San
Diegoon muiden suunnatessa kotiin Alaskaan. ja tarvitaanko niitä?
16.50 Novosti Yle.
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä.
17.00
17.00 Yle Uutiset.
17.06 Yle Uutiset alueeltasi.
17.10 Naiskonstaapeli 56 (12).
Kausi 1, 2/5. 2/3. Uniikki: Pätkätöis. Burger Kitchen, osa
1. Kausi 2, 2/8.
00.35 Mentalist (12). 19.30 Hell?s Kitchen. 0.25 ELOKUVA Buddy . 11.05
Maailman parhaat kalapaikat. 12.45 Miami Ink. 13.05 Salaa raskaana. Kausi 1.
1/20. 21.00 Ensitreffit alttarilla. Veikko
Aaltosen dokumenttielokuva. 18.30 Samin taikasormus (S).
18.44 Kapteeni Tasapaino ja aikakone (7). 18.30 Terapian tarpeessa (7). 13.50 Makuja ja elämää.
14.05 Beverly Hillsin täydelliset naiset. Ratsastusonnettomuus. 12.30 SVT: En bok, en författare. 20.00 Jon ja Kate +8 (7). 2.40
The Walking Dead. Jakso 2/6. 2.45 Tappavat synnit. Lapsen
parhaaksi.
06.25 Ylen aamu-tv.
09.30 Puoli seitsemän.
10.00 Naiskonstaapeli 56 (12).
Kausi 1, 1/5. Jakso 11/15.
Kokkikoulu. Nuuskintaa. 9.45 TV Shop Tvins. syyskuuta 2015
TIISTAI 29.9.
U U S I N TA
DOKUMENTTI
Kotimaista komediaa
Hiukset on mun aatteet
Mainio Isänmaan toivot uusitaan Nelosella. 14.55 Koirakuiskaaja. Kausi
1. Juustossa löytyy.
18.55 HS-uutiset.
18.58 HS-sää.
19.00 Suomen täydelliset venäläisnaiset. 14.00 Arvostele mun illallinen Suomessa. 16.20
Ehdonalaisvangit koirankouluttajina. 19.00 Elixir Fitness & Sport. Jakso
14/24. Kausi 2.
55/100. 14.00 SVT: Sverige! 14.30 SVT: Din släktsaga. Kausi 2.
1/8. 0.30 Rekkakuskit jäällä (7). Jakso 17/30. 7.30 Julius-apina. 20.30 Danne ja Bleckan. 3.35 American Chopper.
4.30 Kadonneet (12).
KUTONEN
7.00 Yllätystuunaajat. 18.25 Jim Akatemia: Välimerelliset reseptit. 13/31. 7.55 Hot Wheels. Kausi 1. 14.35 Deittikamera. 20.00 Kädettömät kokit. 6/6. O: Caroline Thompson. 11.00 Tanssin
superäidit. 11.30 SVT: Nordiska hus. 10.40
Castle (12). 12.00 Guinness World Records. 12.20 Typerät videot. Todellisuutta televisiossa.
20.00 Rillit huurussa (S). 4/4.
19.00 Ranskalainen kylä (12).
Kausi 6, 6/12. 16.40 Houstonin eläinpoliisit. Kausi
1, 1/6. 16.30 Täydelliset naiset
(7). 20.30 Lapin poliisit. 15.00 Kuuluisat kuppilat.
15.30 Leijonan luola USA. 17.35 70?s show (S). Kauhujen saari.
02.35?05.00 Ennustaja-TV.
FRII
7.50 Lasten eläinmaailma: Michaelan eläinmatkat. 1.35 Kieroilevat kaunottaret (S).
2.35 Huippumalli haussa. 17.40 Sisarvaimot. Kausi
9. Rakkauden nälkä.
16.35 Isänmaan toivot (7). Kennedy. 21.00 Criminal Minds. 13.00 Hurja remontti. Kausi 1.
Jakso 8/12.
08.50 Neljät häät Amerikassa.
Kausi 3. Hyvä veli, paha veli.
01.05 Frasier (S). 4.20 Sky News.
JIM
5.00 Ennustaja-TV. 18.05 Sisarvaimot.
18.35 Mustalaissiskot. 9.30 TV Shop Tvins. 3.35 Intohimon uhrit.
TV5
7.40 Akvaariomestarit. 15.45 Tosielämän hätäpuhelut. 23.35 Los
Angelesin tatuointitarinat. 2.30 American Chopper.
FOX
6.00 Sky News. 22.30 Kanadan rajalla. Tapaus Matula. (Deadly Descent, USA, 2013). 17.35 Lyödään ällikällä. 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit. Jakso 11/20.
07.25 Transformers Rescue Bots
(7). (U)
15.30 Matkailuelämyksiä huimapäille. 14
22.00 Posse. Osa 492.
17.00
17.00 Pikku Kakkonen.
18.00 Holby Cityn sairaala (12).
Raskas taakka.
19.00 Ypäjä. 10.00 Loop ja
Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt. 0.25 Deittikamera. 2.00 Ajan hidastajat. (U)
13.00 Kioski: Aleksi´s wonderland. 15.05 Trinny & Susannah Skandinaviassa.
16.00 Beverly Hills, 90210 (S). 22.01 Kansijuttu (16). 23.40 Las Vegas (12). unelma-asunnot. 14.30 Arvostele mun illallinen Suomessa.
15.00 Tanssin superäidit. (U)
13.30 Erätulilla. 0.35 Temptation Island Suomi (7). Yllättävä
ylilyönti, osa 2/2.
19.00 Seitsemän Uutiset.
19.20 Päivän sää.
19.30 Salatut elämät (S). 20.30 Panttilainaamo. Toisen kierroksen ottelu.
23.50?00.15 Ypäjä. Kausi
31. Cooperiton eksistenssi.
20.30 Simpsonit (12). 13.15 SVT:
Agenda. 21.00 Sportmagasinet.
21.30 Strömsö. 9.05 LIVE: Tiedä ja Voita. Kausi 1.
Jakso 9/12.
16.05 Frasier (S). 19.00 Hullu maailma: Transparin häät. 20.00 Huutokaupan metsästäjät. Perhekomedia, USA, 2005). 1.00 Salaa raskaana. isä agenttina
(7). 12.50 Jamie Oliverin ruokamanifesti. 8.50 Ehdonalaisvangit
koirankouluttajina. 23.50 Kohtalokkaat kaunottaret
(16). 0.50?1.00 This is my Office.. 8.40 Timmy ja haltijakummit. Heimolaulua ja varpaita.
14.50 Hauskat eläinvideot. (U)
23.30 Zoo (12). Syvään veteen.
11.00 Yle Uutiset.
11.05 Yle Alueuutisia.
11.54 Oddasat.
12.00 Valtion 2016 budjetin
lähetekeskustelu. 14/24.
01.35 Salaliittoteoriat Jesse
Venturan johdolla (12). 17.00 Lemmen viemää (S). Jon täyttää 30. Kaaos keittiössä.
16.00 Pitch . 22.35 Beverly
Hillsin täydelliset naiset. 7.30 Onnenarpa. Kausi 6.
Jakso 12/29. 19.05 Wheeler Dealers. Jakso 2/24. 12.55 Maailmanlopun odottajat. 3.30 The Walking Dead. 18.00 Grand Designs
. 19.30 Lyödään ällikällä. Jakso 6/17. 23.20 SVT: Doreen kommer hem. 16.05 Nanny (S).
16.35 Nanny (S). 19.00 Laatu. Jakso 54/100. (Coyote Ugly/USA 2000). 15.15 Kadonneet (12). 15.00 SVT: Vem
tror du att du är. 21.25 Paula
Zahn ja murhien motiivit. Jakso 1/10. (U)
14.00 Kiinteistöjen kuningas.
Valheiden talo.
15.00 Top Chef. Aaveiden herra.
22.00 Kahden keikka (12). 17.55 Yle Nyheter TVnytt. 13.55 70?s show (S). 23.35 Rimakauhua ja rakkautta (12). 23.50 SVT: Fantastiska hus. 22.00 Kanadan rajalla. 9.00 Wipeout. Kausi 1, 7/13.
00.30 Bones (16). O: Marko Mäkilaakso. Kausi
3. O: David McNally. 15.45 Castle (12). (U)
20.30 Yle Uutiset.
20.55 Urheiluruutu.
21.00
21.00 Susipalatsi (12). 18.00 Deittikamera. 1.06 SVT: Regionala nyheter.
AVA
9.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat. 17/19 (U)
00.20 Jalkapallon Mestarien liiga. 16.30 Candice sisustaa. Myyrmanni.
00.05 Criminal Minds (16). Jakso 6/10.
20.00 Hottikset (S)
ESITT
KUTSU
TSUT ?
YNTIKO
ORTIT
ORET ?
IT . 08 263 715
12?
Avoinna ma?pe 10?17
la 10?14
Marja-auto tulee!
SEKALAISET
VAIHTUNUT TAKKI
Musta, hupullinen,
Danske Bankin tilaisuudessa 23.9. TARRAT . LO
RRAT ?
KIRJEKU
. TEI
OT . KÄYN
KUTSU
PPAUK
T . FL
TIKORT
KALEN
EIPPAU
T . LEH
. ESITT
T . LEHD
KANSIO
ANSIO
SE
K
IT
T
T
EE
?
K
A
?
T
ER
O
ST
EE
R
T
T
R
K
EE
IN
EE
LEN
ITT
MA
. KA
SIOT ?
?
PI
LE
N
ET
U
T
A
?
D
K
O
LL
H
IT
SI
?
LE
RO
T
AN
LENTER
TERIT ?
ESITTEE
EET . KIRJE
Matti: 040 570 7425
LISTEE
KSET ?
PIT . SU
TUOTT
P. LE
TSUT
KÄYN
EE
IT
U
T
SU
IT
K
?
K
ES
K
?
EE
ER
?
A
IT
K
?
Y
IT
TER
KSET
LOM
MAK
ORET
EET . KÄYN
KUTSU
EET . kautta),
hitsaukset ja maalaukset.
Vain 60?/h takuutyönä.
Ruostesuojaus alk. TEI
UKSET
SET . TA
T?
. Pieni erä kanttarelleja.
Tervetuloa! P. www.svapa.fi
ITTEET
T . KA
IT . 040 064 9156
*12 kk
Raahe, Sovionkatu 4?6, puh. JULIST
PPAUK
. MAIN
HDET
. 050 530 4136
Puhdistettua
PUOLUKKAA
15 eur / ämpäri
P. LOM
EET . KA
ET
KIRJEKU
O
IT . 020 758 2370. 16.30.
Tutustu sähköiseen ajanvaraukseen
www.saastopankki.fi/varaa aika
PAIKKAKUNNAN OMA
Marintie 7, 92140 Pattijoki
Puh. MAIN
HDET
T . 050 422 4933 tai
040 965 1822
TT-TURVATULI
AVOIMET OVET JA
PERÄKONTTI
KIRPPISPÄIVÄ
Raahen vanhalla
rautatieasemalla
pe 16.10. LOM
. FLY
LEHD
NSIO
SUTU
AINOK
T . TA
JULISTEE
T . K
PIT . KA
www.kuljetuksetrusko.fi
OKSET
STEET
. FL
ALEN
LISTEE
ROLLU
. TA
TULO
LOMAK
. TEI
TARRAT
NTERIT
AKKEE
T . SU
MAINO
TULOST
ORET ?
KIRJAT
KUTSU
MAKKEE
PPAUK
DET ?
TIKORT
T
. M
SET . MA
T . KIRJA
ORET ?
T . FL
TIKORT
SET . LEH
OKSET
. + alv/vko
(12 kk:n sopimuksella)
puh. T
IT . ROLL
JKUO
T . KÄ
ET . 044 763 0020
Konepalvelut
puh. 550?.
. KUTSU
URTULO
T . 044 917 5146
MYYTÄVÄNÄ
TYÖTURVALLISUUSKURSSI*
7.10.2015
Tied. (08) 266 160
pattijoki@keittiokeidas.fi
www.keittiokeidas.fi
OMAT ASENTAJAMME VARMISTAVAT HUIKEAN LOPPUTULOKSEN!
KULJETUKSET
Renkaat,
vanteet, asennukset,
RENGASmyyNti
HUHTALAN
AUTO
JA VARAOSA
Puurtajankatu 3, 92160 Saloinen
Puh. MES
TERIT ?
?
K
EE
D
?
O
N
T
T
H
O
SI
T
LE
IT
EE
A
LE
IN
N
A
R
A
ES
A
ST
M
?
IT ?
?K
TAR
T?K
Mettalantie 5, 92150 Raahe
DET ?
URTULO
EET
IKORTIT
LENTER
KSET ?
ITTEET
KUTSU
T . LE
AKKEE
KIRJEK
KUTSU
EIPPAU
ALENT
YNTIKO
AKKEE
. JULIESSTSU
T . ES
KÄYNT
SET . KÄYN
KALEN
ET . T
IT . 044 292 2127
kouluttaa Raahessa
PUOLUKKAA
6.10.2015
*ammattipätevyyspäivä
TULITYÖKURSSI
www.raahenseutu.fi
tauno.toivanen@tt-turvatuli.inet.fi
Myytävänä laadukasta PUOLUKKAA, KARPALOA,
LAPIN LAKKAA, MAALAISLAKKAHILLOA,
SUOLASIENIÄ. LO
U
R
FL
A
?
IT
K
EE
IT
K
O
?
K
O
T
PP
JE
ER
U
ER
K
T
PI
Y
EI
IN
K
IR
T
A
K
T?T
LOM
. SU
KIRJAT
. MESSU
RET
EET
TIT . 040 516 5680/Moi
tai 0400 587 392
Autoilijantie 3
LIIKEMUISTIO
- Kukkasidonnan erikoisliike -
LAADUKKAAT OVET
AUTOTALLEIHIN JA HALLEIHIN
EDULLISESTI! MYÖS ASENNUSPALVELU!
puh. klo 10-18.
Ilm. RAAHEN SEUTU Tiistaina 29. 0400 112 612
Tänään Ti 29.9.
Raahen torilla klo 9?13,
Vihannin torilla klo 14?16
www.raahenseutu.fi
www.raahelainen.fi
perkattuna 20 e/ämpäri ja
roskineen 15 e/ämpäri
kotiintuotuna
Raahen
seudulle.
Puh. LEHD
KIRJAT
T . JULIST
UPIT ?
. LO
NTERIT
FLYERIT
EET . LOM
PIT . MAIN
URTULO
ORET ?
KÄYNT
HDET
. SUUR
TERIT ?
KIRJEKU
Hannu: 040 580 5288
YERIT ?
. 8.30?15.30 tai sop.muk.
TTEET
. (08) 263 545
A
R
T
X
E
Tämä tila veloituksetta
käyttöösi kerran
sopimuskauden* aikana.
Soita ja varaa ilmoituspaikkasi liikemuistiosta.
Anne
p. LEH
T
UKSET
. TARR
OT . Kysy tarjous!
ma-pe 8.00-17.00
la 9.00-14.00
Ahertajankatu 3, 92160 SALOINEN
Tarjouspyynnöt: myynti.raahe@raahenrengasjalaite.fi
Raahe (08) 211 7122, 050 369 4998
Raahe raskaat renkaat 050 3694 940
www.raahenrengasjalaite.fi
Jalat maassa suomalaiset!
KOTIMAISET LAATUKALUSTEET HELPOSTI JA
VAIVATTOMASTI MYÖS ASENNETTUNA!
Palvelemme ma?pe klo 10 . MES
T . Myös kopiointipalvelu ?
PUH. LE
T
K
SE
PP
?
LE
O
K
K
EI
A
T
U
A
O
T
K
T
M
KIRJAT
EE
SU
AIN
ST
T?
LO
T?
LI
M
ES
PI
?
EE
M
U
?
T
JU
T
ERIT ?
T
?
?
LL
SE
ET
O
T
RO
ORET
RRAT
T . KIRJA
TEIPPA
. ROLL
TARRAT
NTERIT
TUOTT
ORET ?
LENTER
JAT
. . 044 773 0002
www.lametek.fi
Kukkataituri
Yksilölliset
sidontatYöt
Suunnitteluja
valvontapalvelua!
AUTOHUOLTOA
Määräaikaishuollot, katsastuskorjaukset, ruostevaurio-korjaukset/
hitsaukset sekä kolarivauriokorjaukset (myös vak.yht. SU
ITTEET
LE
YNTIKO
ALENT
ET
ET
SE
Ä
ES
SU
?
K
D
R
K
K
?
?
?
T
H
U
O
?
T
A
T
IT
U
RT
KSE
ERIT
EIPP
T . KUTSU
KIRJAT
KSET ?
MESSU
. syyskuuta 2015
16
Kanervamarkkinat jatkuvat
Callunat, kellokanervat, hopealanka, monivärisiä, jättikokoja...
Ulkona säilytettyjä. SU
KIRJEKU
TEET ?
AUKSE
T . K
AT . Priimalaatua
Kellokanerva
4 kpl
10?
10?
Calluna 12 cm
3 kpl
3-värinen 3 kpl
SSP-Jardin
Oikotie 43, Saloinen p. JU
ark. 050 575 6660
Marketta p. pyöräkoneet,
kaivinkoneet,
maantiivistäjät,
uppopumput ym...
Muuttopalvelua
Tämä tila
10 . T
ORET ?
. 0440 895 450, www.villiruusu.fi
Avoinna ma?pe klo 10?17.30, la klo 10?15
kuljetukset, nostot,
vaihtolavat
Hinauspalvelut
puh. MAIN
NSIOT
MAKKEE
O
R
A
ST
U
O
K
LO
ET
K
LO
IK
?
D
?
JE
T
U
H
T
KIR
T
URT
?
TEE
. Ota yhteys
puh. . FL
T?M
ET . LEH
YERIT ?
T . ES
DET ?
OKSET
STEET
. Kasteltuja. KALE
KSET ?
OTTEE
UOTTEE
ST
KIRJEKU
T
T
U
O
T
LI
T
JA
YERIT ?
PI
IN
SU
JU
IR
U
A
SU
ET
K
ES
?
R
RAT
ET ?
EET . ES
. KALE
T . 044 971 1178
Kirkkokatu
37, Raahe
|Y(08)
220PP770
AUKSE
EET . KU
ÄYNTIK
R
K
ER
O
?
T
KIRJEKU
U
N
IT
K
ER
ALE
KIRJE
ALENT
PIT . KIR
JU
ST
IT
Fysioterapiaja
kuntokeskus
T
LO
?
IT
LO
U
ES
EE
T
T
ER
U
A
K
?
R
Y
U
IT
URT
MAK
TARR
EET . SU
T . M
. MAIN
MESSU
. FL
. TAR
. K
EET . KIR
?
T
R
PI
IN
T
PI
O
U
A
U
U
O
LL
JEK
?M
RO
. 040 010 7393
veli.seppa@veliseppa.fi
puh. LO
DET ?
SET . LEH
T . KÄ
OKSET
TUOTT
KIRJEKU
ROLLU
OKSET
TUOTT
MESSU
LENTER
. T
ERIT ?
PIENIPULLAPUOTIT . 044 987 8475
henna.hassinen@
veliseppa.fi
www.jlmachine.fi
YRITTÄJÄNTIE 3, 0440 381 255, 0440 381 240
Kehystämme ammattitaidolla
Tuotteet, tuki ja tulokset,
laihdu tehokkaasti valmentajan tuella
Varastossamme yli 300 listamallia!
Yksilö- ja ryhmävalmennusta
Cambridge Valmentaja, Cambridge Personal Trainer
Outi Kolehmainen 0400 895 484
www.cambridgeohjelma.fi
Laivurinkatu 20-22, Raahe
Siivous- ja jätehuoltopalvelut:
Siivous- ja jätehuoltopalvelut:
info@kuvalenita.fi | www.kuvalenita.fi
Renkaat ja vanteet edullisesti
monipuolisesta valikoimasta. SUUR
KUTSU
TIKORT
IKORTIT
T . JULIST
. FL
Yrittäjäntie
EIPPAU
URTULO
EET . KÄYN
MAKKEE
T . p. 050 560 0020
Jaakko p. FL
KSE
Ollinkalliontie 3, 92100 Raahe
LIST
. M
MAINO
AT . M
OKSET
STEET
ESITTEE
LEHDET
T . JU
UOTTEE
LEHDET
NSIOT
O
JU
R
T
A
R
?
?
IN
K
SU
A
T
TA
IT
?
A
ROLLU
M
ES
?
T
?
LENTER
. FLYER
ANSI
IR
ROLL
?
T
K
K
ET
?
T
?
D
?
EE
T
JA
H
T
T
ST
JA
LI
EE
STEET
TEE
. KA
KALEN
RTIT ?
. KA
KIRJEKU
ET . TEI
ORET ?
KIRJAT
EET . KANSI
RTIT ?
URTULO
ERIT ?
. 08 223 1900
kaikkiin elämän
Autofit Korjaamo
FELLMANINPUISTOKATU 20,
tilanteisiin
STEET
MMK-Autopalvelu
URTULO
?
SU
IT
RAAHE | PIENIPULLAPUOTI.FI
?
ER
T
Y
KSE
STEET3, 92120 Raahe
EET . KANSI
DET ?
TU|O
kukat@kukkataituri.fi
www.kukkataituri.fi
. KA
IT . LE
KIR
. TARR
050 529 0012 . MAIN
. (08) 2804 400
www.laatupaino.fi
JL MACHINE OY
RAAHEN kONEvuOkRAAMO
Myynti ja vuokraus
. K
ROLLU
ROLLU
Kukkia
elämäsi
Hinaus 24h
Nopsa ja notkea
kirjapaino
iloon ja suruun!
Ruukinkuja 2, Ruukki
p. K
T . KIR