Suomen paras käsityölehti Ohjesuunnittelijoina Elina Johanna Ahonen, Katrine Birkenwasser, Krista Kangas-Lahtinen, Suvi Kankkonen, Sonja Karlsson, Johanna Nuorela, Marja Rautiainen Haaveiden kesäkäsityöt. nro 3?|?2019?|. 12,50 €
Solmeilun voi jättää huoletta kesken ja jatkaa seuraavana päivänä: solmut eivät purkaannu. Solmi keskimmäiset langat (* ja °) yhteen vasemmalle menevällä kohosolmulla. * ° * ° 3. * ° 2. Toista kohtia 2.–3., kunnes nauha on riittävän pitkä. Mittaa ja leikkaa reilut pätkät lankoja, vähintään kolme kertaa ranteesi ympärys. 3. Valitse kuusi lankaa. 3. 2. Aloita makrameesolmeilu kuvien mukaan. Tee oikealle menevä kohosolmu. Tee lankojen päähän vetosolmu ja teippaa tai kiinnitä solmu hakaneulalla pöytään tai esimerkiksi housujen lahkeeseen. Ystävänauhat Lapsuutensa 1990-luvulla eläneet muistavat takuulla ystävänauhat, joita solmeiltiin välitunneilla. Aloita vasemmalta (*) tekemällä kolme oikealle menevää kohosolmua. Jatka solmimalla aloittava lanka (*) aina seuraavan langan kanssa yhteen kunnes olet solminut kaikki viisi solmua. * ° 1. 4. Nauha on valmis käyttöön! O = Oikealle menevä solmu V = Vasemmalle menevä solmu 3. Makrameesolmuin tehty ystävänauha on kesäinen käsityö, joka vie mennessään niin aikuiset kuin lapset! TAIDON OHJEMALLISTO ”MERENKULKIJAN RAIDAT” SIVUILLA 52–72 V O KOHOSOLMU = kaksi silmusolmua POLVEILEVA SILMUSOLMU Vuorottele oikealle ja vasemmalle menevää silmusolmua. 4. 1. Halutessasi voit letittää nauhan alusta muutaman sentin. V-RAIDAT 4. O V 1. 2. 5. Muista, että mitä leveämmän ystävänauhan teet, sitä enemmän siihen kuluu lankaa. SILMUSOLMU = toinen lanka suorana ja toinen tekee solmuja. * 2. 4. Kahdella langalla Neljällä langalla * 1. Toista kohtia 2.–4., kunnes nauha on riittävän pitkä. Valitse kahdeksan lankaa. 1. Tee letin loppuun vetosolmu. 1. Aloita kahdesta vasemmanpuoleisesta langasta. 2. 5.. * * * * 3. Kun solmuja on riittävästi, tee jälleen vetosolmu, halutessasi letitä nauhaa ja päätä letti vetosolmuun. O V VINORAIDAT Huom! Aloittavalla langalla (*) tehdään raita kohosolmuilla. Jatka oikeasta reunasta (°) vasemmalle menevillä kohosolmuilla. 2. 3. O V Tarvitset: Erivärisiä muliinilankoja tai ohuita puuvillalankoja, teippiä tai hakaneulan ja sakset
28 OLET KÄYNYT TÄÄLLÄ ENNENKIN Kangaskauppa Salapakan ompelukurssilla näkyy ompelun ihanuus. Aalto-paita 66 . 13 Marika Fasth virkkaa hempeitä hahmoja. Kuohu-pullonsuojus Käsillä-sivut 52–72 Harrastukse na kädentaidot -juttusarja vie tällä kertaa Michael Kloetin työhuoneelle 8?ALUKSI 13?ILONA KORHONEN: OLET TERVETULLUT 14?KOUKUSSA 20?LAJINSA VIIMEINEN 34?MÄNNYN KOSKETUS 38?SATAAN VUOTEEN MAHTUU MONTA MUUTOSTA 40?PUUN HARMONIA 42?KUUMANA LASI ON KUIN PITSATAIKINAA 45?ROOPE LIPASTI: KYLLÄ SIIHEN SILMÄ TOTTUU 46 JAPANILAISET SORMET SUOMALAISESSA VILLASSA 50 DEN VIKTIGASTA ÄR ATT KÄNNA TILL MATERIALET Puu taipuu myös kosmetiikkaan s. s. 32 ALOITUS AIVAN NOLLASTA Hiopin ompelupakettien avulla kuka tahansa osaa ommella. 34 Kuinka meillä Suomessa asiat oikeasti ovat. TEEMA: Ompelun ilo 24 AMMATTINA SUUNNITTELIJA Outi Virtanen suunnittelee suloisia kuoseja. Tahti-huivi 68 . Merilevät-kirjontakuvio 72 . KÄSILLÄ: Merenkulkijan raidat 52?MERENKULKIJAN RAIDAT Pyysimme seitsemää suunnittelijaa suuntaamaan katseensa merelle ja suunnittelemaan Taitoon raidallisia käsityöohjeita. ” ILONA KORHONEN, s. Liplatus-peitto 70 . 14 T A I T O ?3/2019 4 SISÄLTÖ. Verkot-pellavapyyhe 64 . Rantaviiva-räsymatto 63 . 61?OHJEET 61?OHJEISSA KÄYTETYT LYHENTEET 62
Oikolukuvaiheessa olen lukenut jokaisen jutun jo useaan kertaan, ja voisi kuvitella, että ne maistuvat jo puulta, mutta mitä vielä! Luin Taina Saarisen sanat tekstiilitaiteilija Kanae Tsutsumista , Saara Huovisen jutun lasinpuhalluksesta, Anu Välilän tekstin suosikkilaivastani Sigynistä. Kaikesta puuttuu jokin, kun käsissä eivät suihki puikot tai neula. Inspiraatio kupli vatsanpohjassa, motivaatio oli tullut takaisin. Mikään ei tunnu innostavalta. Mietin, miten taitavia kädentaitajia maastamme löytyy, ja miten tarkasti ja kunnioittavasti toimittajamme heistä kirjoittavat. 70 SOLMUT Kirjontalangoilla solmeillut makrameekorut ovat täydellisen kevyt kesäkäsityö. Kodissani lojuu yksitoista keskeneräistä neuletta, muutama viimeistelemätön kudonnan projekti, vähän kirjontaa ja yksi virkkuukin. Olisin halunnut heti rynnätä konttorimme pyöreän pöydän äärestä kotiin neulomaan. Uusiakaan käsitöitä ei viitsi tai halua aloittaa, koska vanhatkin ovat kesken. Aika harvoin mielenliikkeet ovat lopullisia. Kaikki keskeneräiset työt ovat vähän tunkkaisia. Vuosikymmenen rakkaus kädentaitoihin on kadonnut taivaan tuuliin. Mietin, että tässäkö tämä nyt oli. Minua on pitkin kevättä vaivannut neulejumi. Ohje s. Tai kässäjumi pikemmin. Kaikkien neulojien kauhu. Ja kas! Ihan yhtäkkiä jumi helpotti. Lajinsa viimeinen s. Teksti Sonja Karlsson?Kuva Hilja Mustonen Kadonneet kuplat AALLOT Sigyn on maailman ainoa jäljellä oleva kolmimastoparkki. Myöhemmin se maailman ankein juttu voi olla taas maailman paras. KUN RAKKAAN HARRASTUKSEN SUHTEEN ISKEE MOTIVAATIOPULA , tuntuu elämä yhtäkkiä hitusen verran tyhjältä. 2 Se oli täällä. Kangaspuutkin ovat aiheuttaneet kiehtovuuden sijaan lähinnä kulmien kurtistelua. Elämä on muuttuvaista sorttia. Toivon, että käsissäsi oleva lehti aiheuttaa saman ilon ja innostuksen kuplinnan myös sinun vatsassasi! 3/2019?TAITO 5 PÄÄKIRJOITUS. Se mikä yhtenä hetkenä kiinnostaa, voi toisena tuntua maailman ankeimmalta jutulta. Katson niitä ja mietin: ”ei kiinnosta”. Laiva pidetään kunnossa perinteisin menetelmin. Jumi jatkui vahvana, kunnes aloin oikolukea tätä käsissäsi olevaa Taitoa. Sosiaalisesta mediasta olen huomannut, että vaiva on viime aikoina ollut yleinen neulojien joukossa. Eikä niistä uusista tulisi kuitenkaan kivoja. 20 KASVIT Elina Johanna Ahosen suunnittelema Merilevätkirjontakuvio kutsuu matkalle meren pohjaan. OLISIHAN MINUN PITÄNYT TIETÄÄ SE JO KOKEMUKSESTA. Myyn langat, puikot ja koukut, ja se isoäidinneliöistä tehty viltti jää ikuisesti keskeneräiseksi. Kässäjumi on jonkinlainen ähkyn ja ärsytyksen välimuoto. Ohje s
Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. 040 596 0521 www. 040 759 9751 www.taitokainuu.fi • taitokainuu@kainuunpirtti.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. Tähän Taitoon Krista suunnitteli Liplatus-peiton ohjeen (s. 03 4246 5340 asiakaspalvelu@jaicom.com Asiakaspalvelu avoinna arkipäivisin klo 9–16. 044 5454370 www.taitoep.net • taito@taitoep.net TAITO ITÄ-SUOMI Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. 044 3363500 www.taitokeskipohjanmaa.fi • kankuri@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh. 010 387 1010 www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO KYMENLAAKSO Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola, puh. Mikkeli: Kenkävero, Pursialankatu 6. Nyt Krista tutustuu tilkkutöiden saloihin blokki kerrallaan. 7-vuotiaana aloitettu vaatteiden ompelu vaihtui muutama vuosi sitten tilkkutöihin. Kannessa Tahti-huivi, ohje s. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Käsityötaito tuntuu sydämestä sormenpäihin – pidetään yhdessä taitoa yllä! TAITO ETELÄ-SUOMI Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, puh. Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Oulu: Taito Shop Maakari, Rautatienkatu 11 B. 044 2023 516, ilmoitukset@taito.fi MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Jaicom Oy Puh. 040 680 0101 www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO PIRKANMAA Verkaranta, Vuolteentori 2, 33100 Tampere, puh. 040 3522 500 www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. 112. 040 716 6839 www.nylandshantverk.fi • info@nylandshantverk.fi ÅBOLANDS HANTVERK Rantatie / Strandvägen 16 B, 21600 Parainen / Pargas puh./tel. 46). Uudet tekniikat tuovat hymyn huulille, mutta yksi pysyy vuodesta toiseen – ompelu. 040 684 9550 Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. Voit ostaa lehtesi myös sähköisenä osoitteesta www.lehtiluukku.fi Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. 044-770 3100 www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Vanha Suurtori 3, 20500 Turku, puh. 040 7517 855 www.taitoetelasuomi.fi • www.craftcorner.fi • info@taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki, puh. taitoylasavo.fi • eija.rasanen@taitoylasavo.fi NYLANDS HANTVERK Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs, tel./puh. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet ja Taidon verkkokauppa sekä Taito Shop -verkkokauppa. Kannen kuva: Sonja Karlsson 3/2019?TAITO 7 TEKIJÄT. 0440 162 236 www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi • anne.ossi@kenkavero.fi TAITO KAINUU Linnankatu 18, 87100 Kajaani, puh. Paino Forssa Print Aikakauslehtien Liiton jäsen. Käsityö on terveellistä – niistä kirjoittaminen maailman ymmärtämistä. 050 5500 501 Tasihinintalo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta, puh. ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti p. 66. TAINA SAARINEN Vauvalle paidanhihoista haalari, itselle takki päiväpeitosta, maksimekosta iltapuku. 050 595 0502 www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. 040 554 0057 Vesijärvenkatu 19, 15140 Lahti www.taitokymenlaakso.fi • kouvola@taitokymenlaakso.fi TAITO LAPPI Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi, puh. Helsinki: CraftCorner, Eteläesplanadi 4. (02) 454 4066 www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@parnet.fi ÖSTERBOTTENS HANTVERK Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. ISSN 1235-6875 KRISTA KANGAS-LAHTINEN Krista Kangas-Lahtinen on käsityöharrastaja ja alalle kouluttautunut monitaituri, jonka motto käsitöissä on ”kokeile kaikkea edes kerran”. Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa IRTONUMEROMYYNTI Espoo: Ompelino, Kalastajanmäki 5 A LH. Kuusi numeroa vuodessa. Rovaniemi: Taito Lappi, Valtakatu 21. 0400 364 234 www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Rautatienkatu 11 B, 90100 Oulu, puh. vuosikerta. Kierrätystekstiilit ja ompelukone ovat lennättäneet toimittaja Taina Saarisen mielikuvitusta jo 30 vuotta. (06) 318 5300 www.loftet.fi • info@loftet.fi yhdistysilmoitusTAITO_1_2019_2.indd 1 23.1.2019 11.09.00 KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto Käsija taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61 00180 Helsinki www.taito.fi PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen, minna.hyytiainen@taito.fi, 040 505 0944 www.taitolehti.fi TAITO-lehti taitolehti TUOTTAJA Sonja Karlsson, sonja.karlsson@taito.fi, 040 754 4459 ULKOASU Elina Johanna Ahonen VERKKOTOIMITUS Johanna Aydemir ja Sonja Karlsson TEKIJÄT Katrine Birkenwasser, Suvi Elo, Saara Huovinen, Merja Häikiö, Krista Kangas-Lahtinen, Suvi Kankkonen, Ilona Korhonen, Roope Lipasti, Annina Mannila, Ulla Miettunen, Hilja Mustonen, Johanna Nuorela, Marja Rautiainen, Merja Räty, Taina Saarinen, Siiri Väisänen, Anu Välilä. 68). Taina kirjoitti tähän Taitoon jutun tekstiilitaiteilija Kanae Tsutsumista (s. 040 849 9642 www.taitovarsinaissuomi.fi • tiina.aalto@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. LIITY JÄSENEKSI JA TUE SUOMALAISEN TAIDON TARINAA Liittymällä jäseneksi taitoyhdistykseen pääset mukaan innostavaan käsityön maailmaan. Joensuu: Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. Kokkola: Kankuri, Mannerheiminaukio 3
Ku va ?K ai sa O ja ni em i TÄSTÄ TAIDOSTA ETEENPÄIN LÖYDÄT OHJESIVUILTAMME ASTEIKON , joka helpottaa ohjeisiin tarttumista. Olen aina ollut tee se itse -henkinen. Taitaja Ohje on haastava ja se sisältää esimerkiksi erikoistekniikoita. Kaisa Ojaniemi haluaa jakaa YouTubeja Instagram-kanavillaan muille nuorille inspiraatiota ja vinkkejä. – Toivomme, että Kaisan valinnan myötä käsityö nähdään luontevana osana nuorten somearkea. Rikaniemi on innostunut perinnekäsitöistä ja kansallispuvuista, ja hän on valmistanut itselleen jo useampia pukuja. Näyttelyssä on esillä huovutettuja teoksia yli 30 taiteilijalta. Osaaja Ohje on jo hivenen vaikeampi ja vaatii keskittymistä. – Pyrin ottamaan myös eettiset ja ekologiset kysymykset huomioon. 20-vuotias Ojaniemi jakaa aktiivisesti käsityötaitoaan Instagramissa sekä ohjevideoilla YouTubessa. Teos Anne-Mari Ohra-aho: Kaavio T A I T O ?3/2019 8 ALUKSI. Some on mahtava tapa jakaa osaamista ja esitellä omia töitään. Siellä saatu palaute ja yhteisöllisyys inspiroivat uusia tekijöitä käsitöiden maailmaan, perustelee Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen valintaa. Taitoliitto ja LähiTapiola jakoivat Junior Taito -palkinnon toisen kerran. Rikaniemen taito osoittaa pitkäjänteisyyttä ja syvää kiinnostusta käsityötaitoa kohtaan. Vaikeusast e ????Aloitte lija ????Osaaja ????Taitaja Koonnut Sonja Karlsson Kässätubettaja Kaisa Ojaniemi palkittiin Junior Taito -palkinnolla Junior Taito -palkinnon saajaksi valittiin tamperelainen Kaisa Ojaniemi. Palkinnon lisäksi Taitoliitto antoi kunniamaininnan 13-vuotiaalle Jaakko Rikaniemelle. Aloittelija Ohje on helppo ja sopii kaikille taitotasosta riippumatta. – Innostuin käsitöistä, koska halusin itselleni uusia vaatteita ja asusteita. Vaatekaupassa ramppaamisen sijaan voi itse toteuttaa unelmiensa vaatteen, Ojaniemi avaa harrastuksensa taustoja. Huomisen huopaa on esillä Helsingin CraftCornerissa (Eteläesplanadi 4) 31.7. Ompelussa parasta on, kun mielessä oleva idea muuttuu vaatteeksi. Teen paljon asusteita vanhoista vaatteista, Ojaniemi kertoo. Ojaniemi valittiin, koska hän on esimerkki siitä, että käsityöt ja omien vaatteiden tekeminen ovat mahdollisia kenelle tahansa. saakka. SUOMEN HUOPAYHDISTYS FILTTI RY:N NÄYTTELY Huomisen huopaa jatkaa matkaansa Suomen Käsityön museosta Helsingin CraftCorneriin. Jaamme ohjeet taitotason mukaan kolmeen kategoriaan: aloittelija, osaaja ja taitaja. Palkintoon pyydettiin esityksiä yleisöltä, ja ehdotuksia tuli yhteensä 37
Nuppu Print Companyn ensimmäinen kaavakirja Nuppunen – mekkoja ja unelmia ilmestyy kesäkuun alussa. . JENNIFER LETCHET IG: Jenniferletchet Jennifer Letchet on lontoolainen taiteilija, joka suunnittelee upeita kankaita ja yhdistelee tilkkuja taitavasti tarkalla värisilmällä. NUPUN KANGASKUOSIT KUKKIVAT NYT KAAVAKIRJASSA. Keskinen tunnetaan värikylläisistä ja herkistä taidetekstiileistä. Alkukesän somesuosikit innostavat ompelun pariin. Palkinto on merkittävin tekstiilitaiteen palkinto Suomessa. Krista suunnitteli tähän Taitoon Liplatuspeiton ohjeen! Merja Keskinen on vuoden 2019 tekstiilitaiteilija Tekstiilitaiteilijat TEXO ry on valinnut Vuoden 2019 tekstiilitaiteilijaksi Merja Keskisen. Pääsisipä itsekin tekemään! . Avaa vaateja kuosisuunnittelija Kaisa Turtiaisen Instagram-tili ja tarpeesi on tyydytetty. Ihania tilkkuja, värejä ja kauniita kirjontapistoja. Keskinen tunnetaan myös tekstiilitaiteen uudistajana. TOP 3 Taito-lehden somesuosikit KAISA TURTIAINEN IG: kaisa.turtiainen Kaipaatko elämääsi väriä. . Pe rt ti Ni so ne n ja At te Le sk in en Teos Merja Keskinen: Nine Colors, 2013 Ku va ?K ai sa Tu rt ia in en 3/2019?TAITO 9 ALUKSI. Kaavat ovat samoja, joita on saatu jo aiemmin ihastella Nupun messuvaatteissa ja mekkomallistossa. Kirja sisältää kuusi erilaista mekkomallia sekä kaksi kaavaa myös lapsille. Keskisen taiteen keskeisiä elementtejä ovat langat, värit ja yksinkertainen tekstiilin tekemisen perustekniikka. Valinnalla TEXO haluaa nostaa esiin taitelijan, joka on kehittänyt ja laajentanut taiteellista ilmaisuaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. KRISTA KANGAS-LAHTINEN IG: surrur_Sunday Krista Kangas-Lahtisen kuvat saavat ompeluhaaveet lentoon. Ku va t. .
Opinmäki-kampuksella Ommel on ompelijan paratiisi. Keskiaikaisen markkinatorin valtaavat torikauppiaat, joiden kojuilta löytyy jos jonkinmoista käsityötä. Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vieras pääsee tutustumaan kotimaiseen käsityöhön paikallisella yläkoululla, kun Taito KeskiPohjanmaan järjestää siellä suomalaisen käsityön myyntinäyttelyn. Hämeenlinnan Linnanpuistossa ja Linnanniemen alueella Tänä vuonna rakkauden roihu leimuaa keskiaikafestivaaleilla, joiden teemana on Lemmen ilot ja sydämen salat. klo 11). 7 OULU NeulePOP 7.7. Vanhassa Raumassa Pitsiviikon aikana pidetään myös perinteiset Kalatorin käsityöläismarkkinat 26.7. 10 PORI Taito-piknik 15.7. Salon torilla Kulttuuria pimenevässä syysillassa! Käy tutustumassa myös Taito VarsinaisSuomen kojuun ja nappaa itsellesi uusia syysharrastuksia. klo 10–16. 3 SASTAMALA Räsymattojen tuuletus ja kuteiden leikkuupiknik 26.6. Keskiaikaishenkisiä miniraanuja voit valmistaa Taito Varsinais-Suomen järjestämässä Mestari Juseliuksen pajassa. Kurkkaa Taito Etelä-Pohjanmaan non-stop korkkikangastyöpaja tai käy kuuntelemassa Inga Pihlhjertan luento kansallispuvuista (8.6. Kesäkuu 1 ESPOO Ommel 7.–9.6. Ota mukaan virkkuu tai neule, pakkaa herkut eväskoriin ja liity samanhenkisten piknikporukkaan! Elokuu 11 ISOKYRÖ Isonkyrön 1700-luvun markkinat 9.–11.8. Svinhufvudin kotimuseolla Kotkaniemen käsityöpäivässä pääsee näkemään ja kokemaan käsitöiden tekoa. Miltä kuulostaisi vaikkapa työnäytös lautanauhan teosta tai osallistuminen kankaanpainantapajaan. Kotiseutumuseon ja Vanhan kirkon alueella Kulttuurihistoriallisesti merkittävälle Isonkyrön Vanhan kirkon alueelle kokoontuu käsityöläisiä ympäri maan myymään tuotteitaan. Vanhalla Suurtorilla Suomen suurimmassa keskiaikaja muinaistapahtumassa pääset osaksi hulvatonta toritunnelmaa ja tutustumaan käsityöläisten taidonnäytteisiin. puistojen risteyksessä Taitokeskus Pori ja Kulttuuripaja Lumo järjestävät yhdessä Taito-piknikin. klo 14 ja 9.6. Toivolan Vanhalla Pihalla Neulojia hemmotellaan ihanilla langoilla Neulefestareiden markkina-alueella. Tullikamarilla Tampere on tunnettu maailmallakin menestyneistä muotoilijoista. Taitokorttelissa Lähde katsomaan, miltä näyttää heavyneulonta! Lajin ensimmäiset MMkisat järjestetään Joensuun Taitokorttelissa torstaina juuri sopivasti ennen Ilosaarirockia. 6 JYVÄSKYLÄ Jyväskylän Kesän Neulefestarit 4.–7.7. Nappaa mukaasi käsityö ja liity joukkoon kuuntelemaan elävää musiikkia. klo 12–22 ja 27.7. Kenkäveron käsityömarkkinoilla voit nauttia ainutlaatuisesta markkinahumusta kauniissa miljöössä. 14 TAMPERE Designtori 25.8. DesignOnTampereen järjestämä Designtori kokoaa saman katon alle heistä osan. P.?E. Syyskuu 15 SALO Taiteiden yä 5.9. Nappaa laukkuusi eväät ja leikattavaa räsyä, ja lähde Sastamalan Taitokeskukselle tapaamaan muita räsyjen ystäviä. Poimi Taidon kartasta suosikkisi! T A I T O ?3/2019 10 ALUKSI. Paikalla on myös Taidon pitkäaikainen kolumnisti Ilu lankamerkkinsä Handun kera. 2 LUUMÄKI Kotkaniemen käsityöpäivä 8.6. Sateen sattuessa tapahtuma järjestetään sisätiloissa. 8 KAUSTINEN Kaustinen Folk Music Festival 8.–14.7. klo 14–16 Hollihaan puistossa Oulun Puistopiknikit -tapahtumassa pääsee kässäpikniköimään Taito Pohjois-Pohjanmaan naisten seurassa. Sastamalan Taitokeskuksen pihassa Mikään ei ole kesäisempää kuin räsyjen leikkuu auringonpaisteessa. Myyntikojuilta löytyy muun muassa taidelasia, koruja, vaatteita, keramiikkaa ja räsymattoja. Käy ihastelemassa ainakin Päivin Öin keramiikkaa ja Iisakki Järvenpään puukkoja. 1 2 3 4 5 6 9 8 10 11 12 13 15 14 7 Suomi on tunnettu kesätapahtumista, joita riittää vähintään joka viikonlopulle – ja vähän ylikin. Vaikka tapahtumassa näkyy vahva paikallisuus, on paikalla myös muotoilua Tampereen ulkopuolelta. 9 JOENSUU Heavy Metal Knitting World Championships 2019 11.7. 12 HÄMEENLINNA Hämeen keskiaikafestivaali 14.–18.8. Kässämatkailijalle Suomen suvi on aarreaitta. 4 TURKU Keskiaikaiset markkinat 27.–30.6. 13 RAUMA Rauman Pitsiviikko 20.–28.7. Heinäkuu 5 MIKKELI Kenkäveron käsityömarkkinat 4.–5.7
SUOMEN LASIMUSEO. Tarjolla on ainutlaatuisia taide-esineitä, joista monet tulevat yksityiskokoelmista ja ovat ensimmäistä kertaa suuren yleisön ihailtavissa. Odottamattomat materiaalit auttavat lähestymään asioita vähän rennommin: Naisen muotokuva -kurssi aloitettiin irrotellen leipomalla naishahmoja voija piparitaikinasta. Katsoja voikin pohtia tehdäänkö saarilla erilaisia käsitöitä kuin mantereella tai näkyykö se materiaalivalinnoissa. Kun oli irroteltu, ryhdyttiin piirtämään toisia kurssilaisia samalla pohtien vartalon asentoja ja mittasuhteita. Entä miten vahvasti töissä näkyy kunkin maan – saaren – käsityöperinne. asti Oivan ihmemaassa – Oiva Toikan taidetta Hiljattain kuolleen professori Oiva Toikan lasitaidetta on esillä Suomen lasimuseon kesänäyttelyssä. Janette Käpin naishahmo. Kuten näyttelyn nimi kertoo, kaikkia tekijöitä yhdistää eläminen ja työskentely saarella. Ku va Ra un o Tr äs ke lin PIIPAHDA MYÖS Designmuseo, Helsinki Korkeavuorenkatu 23 Avoinna 1.6.–31.18. Jos vastaat kyllä, kannattaa ehdottomasti lähteä Mikkelin suuntaan, sillä Vuolingon aseman tämän kesän näyttelyssä on esillä 13 tekstiilin keinoin toteutettua pehmeää veistosta. päivä kello 13 museolla järjestetään lisäksi yleisötilaisuus Oiva Toikan perintö, jossa keskustelevat Suomen lasimuseon amanuenssi Uta Laurén ja näyttelyn arkkitehtina toiminut teollinen muotoilija Harri Koskinen. Ku va Tu pu M en tu . Ku va Pa tr ik Al m bl ad . ECKERÖ, AHVENANMAA Eckerön postija tullitalo Sandmovägen 111 Avoinna ma–su 10–18 • 8.9. ECKERÖN POSTIJA TULLITALO. Sen jälkeen kukin keskittyi pohtimaan omaa näkökulmaansa naiseuteen ja omaa toteutustaan. MIKKELI Vuolingon asema Vanhamäentie 28 B Avoinna ti–su 12–18 • 30.6.–14.7. Ahvenanmaalaisen satulaseppä Saija Saarelan työ. Veistokset ovat Helsingin työväenopiston Käsityön taiteen syventävän vaiheen opiskelijoiden ja heidän opettajiensa Tupu Mennun ja Virpi VesanenLaukkasen käsialaa. asti ÖAR – Island Craft Ahvenanmaalla Eckerössä on koko kesän ajan runsas kattaus käsitöitä liki kahdeksaltakymmeneltä tekijältä Ahvenanmaalta, Gotlannista, Hiidenmaalta ja Bornholmista. Koonnut Merja Räty Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen toimitus@taito.fi. 11–18 • 22.9. (suljettu ma 1.7. asti Maailmojen salat – Secret Universe Suomen kellomuseo, Espoo Näyttelykeskus Weegee Ahertajantie 5 Avoinna ti 11–17, ke–pe 11–19, la–su 11–17 • 5.1.2020 asti Koru & Taito 80 v Saamelaismuseo Siida, Inari Inarintie 46 Avoinna ti–to ja la–su 10–17, pe 9–17 • 6.1.2020 asti Entistä ja nykyistä inarinsaamelaista käsityötä 3/2019?TAITO 11 NÄYTTELYT. Oiva Toikan Pampulavaasi, 1968–1970luvun alku, Collection Kakkonen. Lasin ja etenkin Toikan töiden ystäville lasimuseon kesänäyttely on ehdoton käyntikohde. Ei ollenkaan huono kesämatkan vaihtoehto käsitöiden ystävälle. Aika kätevää: matkaamalla yhdelle saarelle pääsee tutustumaan neljän eri saaren nykykäsitöihin. Monelle tutuinta Toikkaa ovat lasilinnut, mutta monipuolisen tekijän skaala oli laaja: hän suunnitteli muun muassa käyttölasia ja värikkäitä uniikkiteoksia, mutta myös keramiikkaa, lavastuksia, painokankaita ja jopa muoviesineitä. Elokuun 17. VUOLINGON ASEMA. RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti–su 10–18 • 18.8. Tekoprosessin aikana ajatukset ja luonnokset muuttuivat kaavoituksen ja kokeilujen kautta konkreettisiksi hahmoiksi ja nyt kurssi huipentuu kesänäyttelyn rakentamiseen ja itse näyttelyyn. ja 8.7.) Naisen muotokuva Kiinnostavatko tekstiiliveistokset.
Vuosikymmenien kuluessa koulukäsityön lopputuotteet ovat muuttuneet lopulta yllättävän vähän. Siellä hän on opettanut miltei 30 vuotta erilaisia luovuuden ja pintasuunnittelun menetelmiä. Kirja herättelee luovuuden liikkeelle. Kokoja on runsaasti, XXS:sta XXXL:n. Kuviollisen mielen kiinnostavinta antia ovat erilaiset tavat ylläpitää luovuutta sekä kokeelliset menetelmät kankaanpainossa. Nyt Isoniemi on kerännyt vuosien varrella oppimansa ja opettamansa asiat yksien kansien väliin. Suosikkiteokseni kirjasta on kuitenkin Patalappu (matala), jonka synty aiheutti aikanaan polemiikkia. Nyt samoilta tekijöiltä on ilmestynyt uusi teos Joka tyypin parhaat kaavat, joka jatkaa samalla linjalla kuin edeltäjänsä. Kirja on varma valinta, jos haluat oppia ompelun taidon tai syventää osaamistasi ompelun maailmassa. Käsityöt tuodaan esiin kuin maailmanluokan taide konsanaan: kerrotaan teoksen nimi, materiaali ja koko sekä kuvaillaan teoksen syntyvaiheita asiaan kuuluvalla asiantuntemuksella. Samalla Isoniemi on tehnyt töitä tekstiilisuunnittelun parissa. Jokaiseen peruskaavaan on kerrottu myös muokkausohjeita. Opettaja oli uhannut, että tekijä jää luokalle, jollei patalappu valmistu. Joka tyypin parhaat kaavat tarjoaa teoriaa ja opastusta ompelun saloihin. Siitä loistavana esimerkkinä on klassisen kaunis vohvelipyyhe, joita kirjaan on taltioitu seitsemältä peräkkäiseltä vuosikymmeneltä. Muokkausvaihtoehtoja on jokaiselle kaavalle useita ja se onkin kirjan ydin. Se kertoo materiaaleista, auttaa ompelusanastossa ja opettaa erilaisia kikkoja ja tekniikoita. Peruskaavoja tarvitsevat kaikki, mutta taitojen kehittyessä mieli halajaa jo muokkauksen makuun. Kirja esittelee 50 koulun käsityötunneilla syntynyttä esinettä, ”suomalaisen muotoilun alkuituja”, kuten kirjan takakansiteksti lupaa. Esimerkiksi Etelä-Savossa 1970-luvulla valmistunut Koira edustaa Maasalon mukaan rohkeaa tulkintaa eläimen anatomiasta. Kuviollinen mieli: Pintasuunnittelun luovia menetelmiä LAURA ISONIEMI AALTO-YLIOPISTO 2019 Laura Isoniemi on tuttu nimi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun opiskelijoille. Kaavojen muokkaukseen opastetaan kädestä pitäen, ja selkeät ja yksinkertaiset ohjeet takaavat, että aloittelijakin ymmärtää, mitä pitää tehdä. Ja kun näin kesän korvalla on mahdollista siirtää työpiste ulkotiloihin, on luova sotkeminen ja räiskiminen sallittua! T A I T O ?3/2019 12 KIRJAT. Vanhat keittiövälineet, perunasurvimet ja hyrrätela, työkalupakin erilaiset hylätyt nippelit ja napit – mitä mahdollisuuksia ne kankaanpainolle luovatkaan. Kuviollinen mieli on katsaus pintasuunnittelun erilaisiin menetelmiin. Trikoisesta t-paidasta muotoutuu vesiputoustoppi tai kauluspaita, hupparista takki ja leveistä housuista verkkarit tai vaikka farkkuhaalarit. Tarinalla oli onneksi onnellinen loppu: suppilon muotoinen Reilu vuosikymmen sitten julkaistiin kotimaisen ompelukirjallisuuden moderni klassikko Joka tyypin kaavakirja. Taito-lehden alkukesän KIRJASUOSIKKI Joka tyypin parhaat kaavat RINNA SARAMÄKI, KATJA KAIPAANLAHTI JA JANE PALMU WSOY 2019 patalappu valmistui ja tekijä pääsi jatkamaan kouluvuosiaan toiselle luokalle. Koonnut Sonja Karlsson Kauneimmat koulukäsityöt KATRI MAASALO SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA 2019 Kauneimmat koulukäsityöt nostaa näkyviin sen taiteenlajin, jonka kanssa olemme miltei jokainen painineet: koulukäsityöt. Se on oppikirjan ja tietokirjan välimuoto tarjoten samalla myös ideoita ja inspiraatiota itse tekemiseen. Joka tyypin parhaat kaavat sisältää kahdeksan yksinkertaista peruskaavaa. Katri Maasalon kirja esittelee erilaisia koulukäsitöitä vuosikymmenten varrelta
Onko omassa lähipiirissäni neulova tai muuten käsitöitä tekevä maahanmuuttaja, vaihto-opiskelija tai muuten valtaväestöstä äidinkielensä tai ihonvärinsä vuoksi erilainen ihminen. Esimerkiksi kaikki neulojat ovat päällisin puolin umpisuomalaisia, valkoihoisia, keski-ikäisiä heteronaisia. Mutta onko julkinen miitti siihen oikea paikka etenkin, jos muita on kutsuttu mukaan ilmoituksella sosiaalisessa mediassa. Kuinka meillä Suomessa asiat oikeasti ovat. HALUAN YRITTÄÄ PARHAANI ja kohdata jokaisen kaikkine ominaisuuksineen ja tapoineen juuri sellaisenaan. Keskustelu on hyvin polveilevaa ja kaikenlaisia näkökulmia on tuotu esiin. Olen helposti mukaan solahtavaa tyyppiä, suorastaan kohderyhmää, ja lisäksi melko puhelias ja rohkea. Kuinka saisimme uskaltautumaan miittiin tai lankakaupan sohvalle ihan kaikki vähänkään kiinnostuneet katsomatta sukupuoleen, ihonväriin, ikään tai mihinkään muuhunkaan ulkoiseen tekijään. Ja lisäksi joskus jopa miehen! Kyllä!! Miehenkin kanssa! JOUDUN ITSEKIN JOSKUS KERÄÄMÄÄN ROHKEUTTA mennessäni käsityötapaamiseen vieraalla paikkakunnalla tai muuten vieraaseen porukkaan. Olen hiplaillut lankoja ja selaillut ohjeita yhtä hyvin seksuaalivähemmistöön kuuluvien, romanien, maahanmuuttajien, pysyvästi ulkomaalaisien (sic!), transsukupuolisten, nuorten, ikinuorten, ikivanhojen, ruskeiden, valkoisten, sateenkaarevien, masentuneiden, työttömien, yksinäisten ja vaikka kenen kanssa. Tutustuttuani monenlaisiin neuleporukoihin, uskallan kärjistää ja yleistää. Hyvä! Viime aikoina kotimaisella kentällä on nimittäin nähty kaikuja yhdysvaltalaisten neulepiirien kuohunnasta rasismiteeman ympärillä. Valkoisia. Niin on neulojienkin määrittelyn osalta. Entä naapurin mies, joka nauttii pipojen virkkaamisesta. Saako hän vertaisseuraa. Samanlaisia. Tai olen ajatellut, mutta ne eivät ole kovin läheisesti koskettaneet arkitodellisuuttani. Entä neulemiiti lähikirjastolla, uskaltaako naapuruston afganistanilainen perheenäiti tulla mukaan ja otetaanko hänet samalla tavalla vastaan kuin minutkin. En tietenkään pidä pahana sitä, että kaveriporukat kokoontuvat harrastuksensa ympärille ja haluavat viettää aikaa omalla porukallaan. Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. Teksti Ilona Korhonen Olet tervetullut tahansa ominaisuuden mukaan, on virhe. Toimiiko oma yhteisöni näin ja voisiko se toimia toisin. Siihen porukkaan saattaa olla vaikea mennä helposti mukaan. Kotimainen keskustelu on ollut rauhallista, osin jopa hyvin valaisevaa ja asiantuntevaa. Suositellaanko lähilankakaupassani ensisijaisesti alelaaria vaikkapa romanille. VEIKKAAN, ETTÄ SUOMALAISTEN KÄSITYÖYHTEISÖT VAIKUTTAVAT HYVIN YHTENÄISILTÄ ja sisäänpäinlämpiäviltä porukoilta, jos ei vielä tunne ketään. Samaan hengenvetoon totean kuitenkin, että kaikki yleistäminen, minkä I 3/2019?TAITO 13 KOLUMNI. . Kuinka voisimme kutsua mukaan sen yksinäisen virkkaajan. Vaikuttaako kohteluun jopa vaatetus tai tyyli. Naisia. Haluan katsoa silmiin kiinnostuneena ja sanoa: ”Olet tervetullut”. Nautin syvästi siitä, että saan uusia ajatuksia ja pohdittavaa sellaisista asioista, joita en oikeastaan koskaan ajatellut olevan olemassa. Onko hän kokenut syrjintää harrastuksensa parissa. Näistä tapaamisista olen lähtenyt kahvikupillisen jälkeen pettyneenä. Joskus vastaanotto on ollut tylyä: kukaan ei ole halunnut jutella, tai jos onkin, se on ollut vähäsanaista keskustelua. Toisiin porukoihin taas on ollut helppo mennä mukaan, ja nauru on raikunut ensi minuuteilta ja olen lähtenyt lopulta kotiini mieli virkistyneenä. Siis: umpisuomalaisia, valkoihoisia, keski-ikäisiä heteronaisia. Neuletapahtumissa ja lähilankakaupan sohvalla tapaa nimittäin kaikenlaisia kulkijoita. Ku vi tu s El in a Jo ha nn a nternetin pohjaton ihmemaa on taas tuonut ajatuksia päähäni. LUKEMINEN ON SAANUT MIELIKUVITUKSENI LAUKALLE
Teksti. Sonja Karlsson?Kuvat?Hilja Mustonen Marika Fasth elättää itsensä virkkaamalla, vaikka hän on koko ikänsä virkannut ”väärin”, ja kun Fasth rentoutuu, hän virkkaa lisää. . Jo silloin Fasth virkkasi myös eläinpehmoja. ALUSSA OLI LÄTYSKÄ Kuten monella kädentaitajalla, myös Marika Fasthin lapsuudenkodissa tehtiin käsitöitä. Marika Fasth istuu valokuvaajan valkoisella tekonahkasohvalla ja kaivaa laukustaan esiin virkkuukoukun, lankakeriä ja syötävän suloisia eläinpehmoja. Sohvalle Fasth on joutunut yrityksensä vuoksi: KoukussaDesign myy virkattuja leluja. Nykyisin Fasth kertoo virkkaavansa vastaavia pupuja myyntiin kymmeniä kuukaudessa. Kaikki alkoi, kun Fasth oli vuosia sitten lastensa kanssa ulkona. Ensimmäisenä Fasthin virkkaamia tuotteita ostivat naapurit. Kun pipot valmistuivat, Fasth lisäsi niistä kuvan Facebookin virkkausryhmään. Levottomille käsille piti tarjota tekemistä. Virkkuukoukku mutkitteli ja lankakerät pienenivät. – Pitääkö mun näkyä valokuvissakin. Tuli tykkäyksiä, uusia virkkuita, ja uusia kuvia. Lankaa kului, ihmiset kiinnostuivat. Hiekkalaatikon reunalla oli kylmä, ja Fasth lupasi lapsilleen, että jos he suostuvat lähtemään takaisin sisälle, hän virkkaa heille mieleiset pipot. – Ensimmäinen vieraalle ihmiselle tilauksesta valmistamani lelu oli vaunulelu, jossa roikkui pupu. Tilaus tuli Facebookin Vilkasta virkkausta! -ryhmän kautta vuonna 2015. Vauhti on kiihtynyt: pupu syntyy parissa tunnissa. Myöhemmin tilauksia alkoi tulla sosiaalisen median kautta. Mamma neuloi, ja siellä kyläillessään Fasth pääsi käsiksi lankoihin. ua jännittää. 3/2019?TAITO 15. Silloin päätin, etten enää koskaan tee mitään niin työlästä vieraalle ihmiselle. Äiti ompeli silloin tällöin lapsilleen vaatteita, isä teki puutöitä
Jo seuraavana syksynä Fasthille kertyi tilauksia jonoksi asti. Tällöin lelut eivät ole täyttäneet lelustandardin vaatimuksia. Ensimmäisen lelutilauksen jälkeen asiat etenivät nopeasti. – En muista, että olisin koskaan opetellut virkkaamaan. – Olen lapsesta asti virkannut väärässä asennossa. TÄRKEINTÄ ON TURVALLISUUS Kun Marika Fasth mainosti virkkuitaan Facebookin Naisyrittäjät-ryhmässä, häneltä kysyttiin, onko lelujen CE-merkintä kunnossa. T A I T O ?3/2019 16. Tein jotain, purin sen ja annoin langat takaisin mammalle, Fasth kertoo. Ei ole olemassa mitään virkkauskonetta. Tukes ja tulli valvovat Suomessa myytäviä leluja. TEHTY TYÖ VAIKUTTAA HINTAAN Kun Marika Fasth alkoi valmistaa lelustandardin mukaisia leluja, hän joutui pohtimaan tarkkaan esimerkiksi käyttämiään materiaaleja. Se tarkoittaa, että ne ovat turvallisia lapsille. – Meni pari viikkoa, ja ostin lelustandardin. Vielä pari vuotta sitten myin leluja ihan alihintaan. Vaatimusten mukaan lelujen pitää olla muun muassa riittävän kestäviä, ne eivät saa aiheuttaa tukehtumistai kuristumisvaaraa lapselle, lelujen sisältämät kemikaalit eivät saa vaarantaa lapsen terveyttä ja myös pakkausten on oltava turvallisia. Lankojakaan ei voinut enää valita hinnan mukaan tai sen perusteella, mikä näytti kivoimmalta. Lapsena tein mamman luona erilaisia lätysköjä. Se ärsytti. Eikä se tietenkään ole ainoa syy. Lelujen turvallisuustiedot lukevat paketeissa, ja ne eivät lue siellä turhan takia. Ei niistä koskaan mitään valmista kyllä tullut. Eikä työtä edes ole mielekästä tehdä, jos tuotteissa on monen kuukauden jonot ja korvaus on mitätön. Suomen Standardoimisliiton laatima lelustandardi EN 71-1 koskee kaikkia Suomessa myytäviä leluja. CE-merkintä on siis valmistajan vakuutus siitä, että lelu täyttää Euroopan unionin lelusäännösten vaatimukset. – Jälleenmyyjät eivät ota leluja myyntiin, jos niissä ei ole merkintää. – Toivoisin, että kotimaista käsityötä arvostettaisiin enemmän. Silti asioiden selvittämisen kului aikaa, ja kuluu yhä edelleen. Ikuisuuskysymys käsityön sopivasta hinnasta on tullut myös Fasthia vastaan. – Joskus asiakkaat kysyvät, mistä lelun hinta koostuu. Toisaalta käsityön harrastajat saattavat katsoa, että tuotteen voisi tehdä itsekin – miksi siis maksaa siitä. Koska Fasthin leluja myydään lahjatavarapuodeissa ja lastentarvikeliikkeissä, leluissa täytyy olla CE-merkintä. Olen vain aina virkannut. Standardin myötä kulut ovat nousseet ja hinnat sen mukana. Hinta on tulos kaikesta siitä työstä, jonka lelun eteen teen. Vielä nykyäänkin virkkaan ”väärin”, mutta nyt elätän itseni virkkaamalla. Koulussakin sanottiin, että pitäisi ottaa kynäote. Fasthin mukaan lelustandardin hankkiminen on helppoa, mutta sen tulkitseminen vaatii jatkuvaa työtä. Silloin tällöin uutisotsikoihin nousee leluja, jotka on vedetty pois markkinoilta. Toisaalta on myös alan harrastajia, jotka osaisivat varmasti tehdä tuotteen, ??Marika Fasth virkkaa lelustandardin mukaisia leluja. Sulavasti liikkuva virkkuukoukku vaatii taustalleen satoja tunteja harjoitusta. Ihmiset, jotka eivät tunne käsityötä, eivät välttämättä tiedä, miten paljon käsin tehty tuote vaatii työtä. Se oli kertaostoksena kallis, mutta hintansa arvoinen. Se ei aina ole pelkkää virkkausta. En halua vaikuttaa nihkeältä tai ylimieliseltä, mutta turvallisuusasiat ovat leluissa todella tärkeitä. Suomessahan ei edes saa myydä leluja, jos niillä ei ole CE-merkintää. Se sisältää sekä lelujen fyysiset että mekaaniset ominaisuudet ja lelupakkausten kyljistä tutut varoitusmerkinnät. Standardi on yksityiskohtainen ja monisatasivuinen. Oli huomioitava niiden kemikaalikuorma. Konkreettiset muutokset Fasthin leluissa olivat kuitenkin vähäisiä. ”Toivoisin, että kotimaista käsityötä arvostettaisiin enemmän.” . Se voi olla lapselle vaarallista, jos tekijä oikoo mutkia
3/2019?TAITO 17
T A I T O ?3/2019 18
Marika Fasthin mukaan asiakkaat haluavat, että lelujen värit sopivat vaunuihin ja kodin sisustukseen. Silloin koukulla on kyllä jotain ihan muuta: Fasthin mukaan on eri asia virkata tilaustyötä kuin vaikka pehmoeläintä omalle lapselle. – Joskus tilaajat voivat kysyä juuri tietynlaista lelua. – Vaikka yrityksellä oli jo valmis asiakaskunta, koin epävarmuutta uuden askeleen edessä. Saati käsityöläinen! Mutta onhan se lopulta tosi hieno tunne, kun löytää asian, jossa on sairaan hyvä, Fasth kertoo. Puuosat ovat vaaleita ja muoviosat valkoisia. Tällä hetkellä trendinä ovat harmaa ja valkoinen. ”Onhan se lopulta tosi hieno tunne, kun löytää asian, jossa on sairaan hyvä.” 3/2019?TAITO 19. UUSI ASKEL Elokuussa 2018 Marika Fasth päätti perustaa yrityksen. Mutta olihan siellä messuilla mukavaa. Hän oli juuri palaamassa työelämään äitiyslomalta. Olen aina iloinen, kun joku tilaa vaikka turkoosin meduusan. On pastellinsävyjä, vaaleanpunaista ja vihreää. TOIVEIDEN MUKAAN Huhtikuussa Marika Fasth myi ensimmäistä kertaa tuotteitaan itse muualla kuin internetissä. – Voisin kyllä virkata kirkkaampiakin värejä. Mutta siitä huolimatta on kivaa, että asiakkaat pyytävät leluja, joita ei vielä löydy valikoimasta. Tuntuu, että tuotekin on silloin ihan eri, kun sen virkkaa välillä turkoosilla langalla, välillä keltaisella. Kun olin hetken aikaa poissa kojultani, oli asiakas juossut sen luo ja henkäissyt: ”täällä nämä ovat, näitä olen etsinyt”. Pienet tuotteet ovat siitä hyviä, että saan ne valmiiksi ennen kuin ehdin kyllästyä. Sydämeni olisi sulanut, jos olisin ollut paikalla, Fasth kertoo. KoukussaDesiginin lelujen perusvalikoimaan kuuluvat jo mainitun pupun lisäksi norsu, koala ja meduusa. Joudun kieltäytymään tilauksesta, jos lelu ei vastaa lelustandardia. Käsityömaailman ulkopuoliset eivät aina välttämättä edes tiedosta, että tuote on todella tehty käsin. Uusia tuotteita syntyy valikoimaan sitä mukaa, kun joku keksii niitä toivoa. En ollut ikinä ajatellut, että voisin olla yrittäjä. Talvella innostuin himmeleistä, tein yhden pienen kuvion ja kyllästyin. Sosiaalisella medialla on yhä edelleen iso rooli Fasthin työssä ja arjessa. Asiakkaiden toiveissa aivot joutuvat jälleen työhön. Hän osallistui Helsingin Messukeskuksessa järjestetyille Lapsimessuille. Ja kun työpäivä on ohi, Fasth jatkaa virkkausta sohvannurkassa rentoutumalla. – Tykkäisin kyllä tehdä paljon kaikkea muutakin käsityötä, mutta se vaatisi harjoittelua. Siitä huolimatta virkkaus on hänelle tällä hetkellä työ. Verkostoituminen muiden yritysten kanssa ja yhteys asiakkaisiin löytyy sieltä. Uusimpana tulokkaana on pyöreäkasvoinen laiskiainen. Viesteihin vastailu ja päivitysten teko on Fasthille työtä siinä missä tuotteiden virkkaus, pakkaus, tarroitus, laskujen kirjoittaminen ja sähköpostiviestitkin. – Oli vaikea päästä sellaiseen tilaan, että kehuu omaa tuotettaan. – Toivoisin, että ihmiset uskaltaisivat pyytää enemmänkin omien toiveidensa mukaisia leluja. Tosin kun olen virkannut jonkin tuotteen kerran, osaan sen jo ulkoa. Tulevaisuudelta toivon, että pystyn jatkamaan tätä työtä mahdollisimman pitkään. – Sairastan nivelreumaa ja välillä kädet sanovat, että nyt ei enää pysty tekemään. Se toisi vaihtelua. Lisäksi Fasth on virkannut yrityksille ja myymälöihin esimerkiksi kestovanulappuja ja saippuapusseja. HEMPEITÄ HAHMOJA KoukussaDesignin tuotteiden värimaailma on hempeä. He osaavat arvostaa itse tehtyä. Jos lelun saa sopimaan standardiin, pääsen tekemään uutta, jotain mitä en ole vielä tehnyt. ??Marika Fasth sairastaa nivelreumaa, ja on koko ikänsä virkannut ”väärässä” asennossa. . Olen kärsimätön luonne. Virkkaus on konemaista, kun osaan jo kaikki mallit ulkoa. mutta haluavatkin sillä kertaa ostaa sen
Alkuperäisestä laivasta on jäljellä vielä veden alla oleva rungon osa ja sisätilojen sisustus.. Sigyn vaatii jatkuvaa huoltoa ja korjausta
Edellinen suurkorjaus tehtiin vuosituhanten vaihteessa. Vaikka Sigynistä on aina pidetty hyvää huolta, ovat vuodet jättäneet jälkensä laivan kuntoon. Se kuljetti ensimmäiseen maailmansotaan asti muun muassa puutavaraa ja hiilija viljalasteja. Puujätettä kertyy valtavat määrät, kun kunnostettavana on 46-metrinen alus, jonka kaaripuut ja kylkilankut ovat suurelta alalta mädäntyneitä ja lahottajasienten tuhoamia. Se toimi alun perin kauppalaivana. Sigyn on maailman viimeinen puurakenteinen kauppalaiva, joka on purjehtinut valtameriliikenteessä. Vielä 1960-luvun alussa Sigyn oli edustavassa kunnossa, mutta vähitellen havahduttiin laivan rakenteellisiin ongelmiin. – Laivan kunto on siten arvoitus, että se tiedetään vasta, kun ruvetaan purkamaan. Laivan kaarten ja kylkilankkujen lahot osat korjataan alkuperäisiä työmenetelmiä noudattaen. Joulukuussa 1913 Sigyn joutui pahaan haaksirikkoon ja se telakoitiin. Se mahdollisti uudella tavalla aluksesta huolehtimisen. Puosu Anssi Lehtonen ja laivapuuseppä Jarmo Isosomppi ovat pitäneet laivasta huolta jo vuosia. Ensimmäistä kertaa Sigynin korjauksessa on käytetty apuna myös mikroporausta eli poralla on menty puun sisään ja tarkasteltu, missä kunnossa puu on. LAJINSA VIIMEINEN ervan tuoksu ja lahopuukasat johdattavat yli 130-vuotiaan puisen purjelaivan luokse. Uudet, vaaleat lankut paistavat esiin vanhojen tummentuneiden lankkujen välissä. PUURAKENTEINEN KAUPPALAIVA Sigyn on vuonna 1887 Ruotsin Göteborgissa rakennettu puinen kolmimastoparkki. Se hinattiin Varvintorilta historialliselle Åbo Båtvarfin telakka-alueelle reilu vuosi sitten toukokuussa. Museolaiva Sigyn lepää katseilta piilossa sääsuojateltan alla Ruissalon telakalla Turussa. Sigyn on ollut ikoninen osa turkulaista Aurajokimaisemaa jo lähes 80 vuotta. Kylkeä on avattu pätkä kerrallaan ja katsottu, mitä pitää tehdä, Lehtonen sanoo. Lehtonen kertoo, että kylkien ulkokerros on monin paikoin huonossa kunnossa. Vuonna 2017 tehdyn kuntokartoituksen jälkeen todettiin, että Sigynin kunnostus on aloitettava välittömästi, jotta se säilyy myös jälkipolville. Kaksivuotisen korjausurakan aikana on tarkoitus uusia laivan kaaret ja kylkilankut sekä valmistaa takilan osat. TAISTELU LAHOTTAJASIENTÄ VASTAAN Museoitunakin Sigyniä huolletaan ja korjaillaan jatkuvasti. Laivaa on viime vuosina kunnostanut ympärivuotisesti kahdesta kolmeen työntekijää. Myös kyljen sisällä kulkevia kaaripuita on jouduttu vaihtamaan monesta kohdasta. Etenkin kyljet olivat pahoin lahonneet ja niin huonossa kunnossa, että niitä piti alkaa korjata välittömästi. Samana vuonna alus täytti 100 vuotta. – Lahoahan se on. 1990-luvun alussa Sigyn päätettiin sijoittaa uivaan telakkaan. T Teksti. He ovat myös tuttu näky yleisölle, joka on kesäisin voinut seurata miesten työskentelyä laivalla. Nykyään Sigyn on ainutlaatuinen alus, sillä vastaavaa saman aikakauden alusta ei ole säilynyt missään muualla maailmassa. Tähän mennessä laivan kyljestä on uusittu mädimpiä osia. Suomen ensimmäinen museolaiva Sigyn lepää korjattavana Ruissalon telakalla Turussa. Anu Välilä?Kuvat?Hilja Mustonen 3/2019?TAITO 21. Alus myytiin vuonna 1927 Ahvenanmaalle, mistä Åbo Akademin säätiö osti sen Suomen ensimmäiseksi museolaivaksi vuonna 1939. . Se telakoitiin vuonna 1987. Silloinkin aluksen runkoa kunnostettiin laajalti ja 1970-luvulla tehty parkkitakila uudistettiin lähes kokonaan. Laivan puosu Anssi Lehtonen johdattaa teltan sisään ja esittelee paapuurin puoleista kylkeä
Lehtonen ja Isosomppi pitävät työstään siitä huolimatta, että työtä on paljon, se on raskasta ja aluksesta paljastuu ainoastaan ikäviä yllätyksiä. Sigynin jatkuva laittaminen on syönyt sen innostuksen. T A I T O ?3/2019 22. Kaikki eivät ole veneenveistäjiä tai laivanrakennuksen ammattilaisia. ??Sigyn saa korjauksen myötä myös uudet mastot. Niska kyyryyn vaan ja takaisin hommiin. – Olen purjehtinut paljon ja omistanut aiemmin veneenkin. Lehtonen myöntää, että työskentelyolosuhteet ovat haastavat, etenkin talvella. Miehet kuvaavat, että työ on jatkuvaa taistelua lahottajasientä vastaan. Mutta ei sitä voi kauan katsella. PERINTEISILLÄ MENETELMILLÄ Ulkona paistaa aurinko ja sää on mukavan keväinen, mutta laivan sisällä on kylmä. Tämän alan töitä oppii parhaiten tekemällä. Sigynin korjaukset tehdään nykyaikaisilla työkaluilla, mutta alkuperäisiä työmenetelmiä sekä perinteisiä materiaaleja Veneenrakentajan koulutuksen saanut Isosomppi päätyi aikanaan merimuseolle töihin ja tuli sitä kautta Sigynille. – Veneenveistäjä Tommi Lavonen veisti uusia takilapuita Turussa ja pyysi minua apumieheksi. Takila ylösrikataan, kun Sigyn palaa Aurajokeen keväällä 2020. Ja onneksi saimme työskennellä suojateltan alla sateelta ja tuulelta suojassa. Oikein kylmänä päivänä voi siirtyä sisälle tekemään esimerkiksi vaijeritöitä. – Kyllähän se lämmittää, kun joku nurkka saadaan valmiiksi. Antoisimpia hetkiä ovat ne, kun jokin kohta valmistuu ja omien kätten töitä voi hetken katsella rauhassa. Työpäivät ovat sen verran raskaita, ettei kumpikaan miehistä jaksa rassata veneitä enää vapaa-aikana. Onneksi viime talvena ei ollut yhtään tosi kovaa pakkaspäivää. – Meitä pyörii täällä kansainvälinen ja aika kirjava porukka. Taistelu jatkuu, Isosomppi veistelee. Sormet kohmettuvat jo hetken oleskelun aikana. Puuseppä Lehtonen sanoo ajautuneensa museolaivalle vähän vahingossa. – Olen ollut Sigynillä lähes viisitoista vuotta, ja yhtään positiivista yllätystä tämä laiva ei vielä ole tarjonnut. Vaikka aika samaa työtähän se on, eri mittakaavassa vain, Lehtonen pohtii. ??Museolaiva Sigynin laivapuuseppä Jarmo Isosomppi (vas.) ja puosu Anssi Lehtonen ovat pitäneet jo vuosia huolta laivasta. Mukana on myös apukäsiä, kuten harjoittelijoita, kaupungin tukityöllistettyjä sekä rakennusalalla työskennelleitä maahanmuuttajia, jotka opettelevan töiden lomassa alan suomenkielistä sanastoa. – Kylmänä päivänä on kylmä, koska laivalla ei ole lämmitystä. Työskentelin laivalla muutaman kesän, ja kun puosun paikka tuli hakuun, hain sitä ja sain paikan, Lehtonen kertoo. Työpäivän jälkeen ei ole enää voimia omalle veneelle, Isosomppi sanoo. Lehtosen ja Isosompin lisäksi Sigyniä kunnostaa telakalla kahdeksan miestä. Sigyn on jatkuvasti taivasalla säiden armoilla, ja se pakenee koko ajan huollon alta, Lehtonen jatkaa. Suomessa koulutetaan veneenveistäjiä, mutta mikään oppilaitos ei kouluta museolaivan korjaajaksi
”Taistelu jatkuu.” ??Laivaa kiertävä vahva rakenne uusitaan. Tämän kokoluokan puut ovat hyvin harvinaisia Suomessa. – Isomaston ja fokkamaston suuret lehtikuusitukit odottavat ulkona syksyä. Painavat tukit nostetaan pumppukärryillä sahauspöydälle, jossa niistä sahataan ensin neliskanttisia ja pyöristetään sitten vaihe vaiheelta. Mastoiksi sopivat lehtikuuset on saatu lahjoituksena Fiskarsin Ruukista. Myös Sigynin maston alta löytyi aiemmin kolikko, mutta se ei ollut laivan rakennusaikainen. Purkuvaiheessa rakenteista ei löytynyt aarteita vaan paljon ampiaispesiä. Uudet mastot nostetaan paikoilleen, kun Sigyn palaa takaisin Aurajokeen keväällä 2020. Korjauksessa käytetään luonnonmateriaaleja: puun lisäksi muun muassa pellavaöljyä ja tervaa. Kylkilankuiksi käytetyt männyt ovat 150–180-vuotiaita. Lehtonen ja Isosomppi esittelevät ulkovajassa sijaitsevaa tukkivannesahaa, jonka 18 metriä pitkällä pöydällä tukit käsitellään. – Mehän voisimme laittaa sinne vaikka pankkikortin, miehet vitsailevat. – Ennen mastot tehtiin moottorisahalla ja kirveellä. MASTOPUUT LAHJOITUKSENA Vanhoja ovat myös Sigynin mastopuut. 3/2019?TAITO 23. Laivojen tekotavat, materiaalit ja rakenteet ovat muuttuneet aikojen saatossa, ja Sigyn on oman aikakautensa toteutus, Lehtonen sanoo. Lehtikuuset kylvettiin jo 1840-luvulla silloisen Fiskarsin Ruukin patruunan John von Julinin toimeksiannosta, todennäköisesti juuri laivanrakennusteollisuutta varten. käyttäen. Pitää olla tietämystä siitä, miten laiva on rakennettu ja millaisia tekniikoita on käytetty. Ne ovat olleet puita jo silloin, kun Sigyn on valmistunut. Hetkeä ennen kesäsesongin alkua aluksen takila rojahti kannelle. . Uusia takilan osia on valmistettu siperianlehtikuusesta jo viime vuoden loppupuolelta alkaen. Se oli työlästä hommaa. Silloin niistä aletaan valmistaa uusia maston osia. Lehtonen ja Isosomppi kertovat, että maston alle on perinteisesti laitettu rakennusvaiheessa kolikko. Pituudeltaan noin 26-metriset ja halkaisijaltaan 80–90-senttisen puut kaadettiin helmikuun lopussa ja kuljetettiin telakalle Ruissaloon kuivatettavaksi ja säilöttäväksi. Olemme kovin iloisia vannesahasta, se helpottaa työtä. Laiva on ollut viime vuodet tynkämastoisena Aurajoessa kesällä 2016 sattuneen turman takia. – Näin on tehty aiemmin, ja näin me teemme nyt. Hyvä esimerkki on kyljen puoli metriä paksu rakenne, johon 20 senttimetriä leveät kylkilankut on kiinnitetty lehtikuusivaarnoilla koko rakenteen läpi. Kylkiä ja kaaria varten on Evon metsistä Hämeestä valikoitu tarkkaan sopivia puita, jotka ovat jopa vanhempia kuin laiva. Nykyinen työmaa on tulevana kesänä auki myös kävijöille. Laivan rakennetta katsomalla ja purkamalla selviää, mitä aikanaan on tehty. ??Laivan huoltoja korjaustöitä tehdään tavallisesti silloin, kun laiva on avoinna yleisölle
Elokuussa Virtaselle tulee täyteen neljäs vuosi yrittäjänä. Kankaissakin eletään vuodenaikojen mukaan: syksyksi syvempiä värejä, kevääksi heleämpää. TYÖNÄ SUUNNITTELU Kun Outi Virtanen julkaisee Instagramissa kuvan maalaamastaan teoksesta, ilmestyy päivityksen alle usein toiveita saada kuva joko kankaana tai tapettina, joita Virtanen myös suunnittelee. – Olen suunnitellut kuoseja 11 yritykselle. – Värit ja ilmiöt näkyvät usein ensin sisustuksessa. Otan sieltä joskus vaikutteita työhöni. – Ompelutausta ja kuvataiteen vahva tuntemus vaikuttavat siihen, että tietyt asiat tulevat selkärangasta: värien ja elementtien määrä sekä niiden koko suhteessa toisiinsa, sommittelu, kuosin rytmi ja tasapaino. Ammattina suunnittelija eltaisen puutalon eteisessä on ruuhkaa. Outi Virtasella on ollut kiire. Esimerkiksi julisteiden ja korttien lisäksi Sokru tunnetaan kangaskuoseista. Teen yrityksille kuoseja myös tilauksesta. – Olen kiertänyt neljä myyntitapahtumaa viimeisen puolentoista viikon aikana. Näkyvyyttäni on edistänyt, että ompelijat mainitsevat sosiaalisen median päivityksissään usein myös kuosin suunnittelijan kangasmerkin lisäksi. Niitä ei alkuun löytynyt kuin pääkaupunkiseudulta, joten Virtanen pääsi ompelemaan. Niitä Virtanen on suunnitellut viimeisen kahden vuoden aikana yli 60. Sonja Karlsson ??Outi Virtanen on suunnitellut Ainolalle useita kuoseja. Jo ala-asteikäisenä hän ompeli vaatteita, ja kun lumilautailu tuli Suomeen Virtasen ollessa teini-iässä, tarvitsivat hänen ystävänsä harrastukseen sopivia vaatteita. – Usein 3–4 yritystä kiinnostuu kuosista. VAIKUTTEITA SISUSTUSMAAILMASTA Kuosisuunnittelussa Outi Virtasen työtä helpottaa pitkä tausta ompelun parissa. . Yksi suosituimmista on Metsäneläimet. Virtanen kertoo seuraavansa sisustustrendejä tarkkaan. Virtasen suunnittelutoimisto Sokru tekee laajasti visuaalista suunnittelua. 3/2019?TAITO 25 TEEMA: OMPELUN ILO. Ompelijat tuntevat Outi Virtasen Sokrun kuoseista, joissa murrettuun värimaailmaan yhdistyvät suloiset satuhahmot, luonto ja eläimet. Hän halusi päästä monipuolisemmin eteenpäin. Myöhemmin hän hakeutui vaatetusalan opintoihin, mutta jätti ne kesken. On pahvilaatikoita, korttitelineitä ja julisteputkia sen normaalin lapsiperhetavaran lisäksi. Pitkä käytännön kokemus alalta sai nuoren turhautumaan luokkahuoneissa. Kuosisuunnittelussa pitää Virtasen mukaan olla jatkuvasti vähän etukenossa. Ei niitä aina ole näin paljon, mutta nyt lyhyelle aikavälille kertyi suma, Virtanen kertoo. Joskus he tilaavat jotain tiettyä, toisinaan saan vapaat kädet suunnittelun suhteen. Sokru tunnetaankin ensisijaisesti kuosien kautta. K Teksti ja kuvat. Olen jo nuorena oppinut, mitä kuviokohdistus tarkoittaa, ja se on etu kuosisuunnittelussa. Tälläkin hetkellä minulla on kuusi uutta kuosia työn alla
Kuvassa Harsokukat. Joskus kesäisin tulee ähky ja tunne, etten ehdi maalata kaikkea mitä näen. Hänen suunnittelemansa paperituotteet painetaan lähialueilla ja yhteistyökumppaneiden käyttämillä kangastehtailla on ekosertifikaatit ja niiden tuotantoketju tunnetaan. Mutta toivoisin, että alalla noudatettaisiin reiluja pelisääntöjä. Kuvataitelijaksi valmistunut Virtanen ei halua tehdä jyrkkää erottelua kuvataiteen ja käsityön välillä. Lisenssien kesto vaihtelee. Myös yhteistyön pitää olla toimivaa kangasyrityksen ja suunnittelijan välillä. T A I T O ?3/2019 26 TEEMA: OMPELUN ILO. ???Outi Virtanen ??Kankaiden lisäksi Outi Virtanen suunnittelee paperituotteita. Virtasen kuoseja on käytetty sekä valmisvaatemallistoissa että metritavarana myytävissä kankaissa. Käytän suunnittelussani paljon suomalaisia elementtejä, mutta en halua kuitenkaan rajoittaa itseäni siihen. Ne pystytettiin Nokian luontoreittien varrelle kesän alussa. Aina voimavarat eivät riitä selvittelyyn ja kontrollointiin. Moni voi keksiä saman idean samaan aikaan, eikä kysymys kopioinnista ole aina selkeä. Käytännössä se tarkoittaa, että hän myy yritykselle luvan käyttää tekemäänsä kuosia kankaassa. Se vaatii aikaa, vaivaa, rahaa ja jaksamista. Ensimmäinen korvaus kuosin käytöstä voi olla pieni, mutta jos kangas osoittautuu suosituksi, se voi kasvattaa korvausta huomattavasti. – Kannatan avointa linjaa kaikessa ja mietin tarkkaan, mihin lähden mukaan. Lisensointi on myös konseptisuunnittelua. Eri suunnittelijat suhtautuvat kopiointiin eri tavoin. Hän näkee niiden välillä yhteyden: molemmissa on kyse luovasta prosessista, ja jyrkkä jakolinja rajoittaa luovia ratkaisuja. ???Viime vuoden lopulla Outi Virtanen suunnitteli kotikaupungilleen Nokia-kuosin. – Maalaan siellä luontoa, usein ulkona. Se sijaitsee Karkussa, puolen tunnin ajomatkan päässä Nokialta. Lähimetsän lisäksi Virtanen löytää inspiraatiota työhönsä puolisonsa suvun mökiltä. Usein tekemäni työt tukevat toisiaan jollain tapaa ja asiat kulkevat käsi kädessä. – Jos on selkeää näyttöä siitä, että kyseessä on luvaton kopio tai lainaaminen, en jätä asiaa sikseen. Olisin saanut ison diilin Japaniin, mutta en voinut varmistua tuotantoprosessin ekologisuudesta. Kuvaavaa on, että hän oli viime talven aikana neljästi yhteydessä juristiin tekijänoikeuksien takia. Suurin osa töistäni liittyy tavalla tai toisella luontoon ja eläimiin. – Minulle tämä on työ, eikä työtä voi tehdä ilmaiseksi. Tiedostan, että jotkut asiat ja elementit ovat kiinni ajassa. Se on ollut hienoa, koska olen voinut auttaa alkuun muita yrittäjiä. Siellä on kuivunut kelohonka, jonka rungossa kasvaa kääpiä. – Luonto-opasteiden suunnittelu hyödytti myös muita töitäni. KAIKEN VÄLILLÄ ON YHTEYS Noin sadan metrin päässä keltaisesta puutalosta sijaitsee metsä. Taltioin värit ja valon, säätilatkin. Kuosiin on kuvattu Nokialle merkityksellisiä asioita, ja se oli ilmestyessään välitön hitti. ”En suunnittele kuoseja itselleni. Reilut pelisäännöt koskevat Virtasen toiminnassa myös tuotantopuolta. Kääpien muodostama jono näyttää kierreportailta. AVOIN, REILU LINJA Luovan työn tekijöille kopiointi on ikuinen ongelma. Haluan olla avuksi.” ??Vastikään Outi Virtanen suunnitteli Ainolalle erilaisia kukkakuoseja. Outi Virtasen mukaan kuosisuunnittelussa kopiointia tapahtuu paljon. Virtanen myy yrityksille lisenssejä kuoseihinsa. . Haluan olla avuksi. Siksi minua ei erityisemmin harmittanut, kun diili ei lopulta toteutunutkaan, Virtanen sanoo. Sama kuosi tai osa siitä saatetaan julkaista lisenssien myötä useissa eri käyttökohteissa. Olen ollut monelle yritykselle ensimmäinen ulkopuolinen kuosisuunnittelija. Se on tarkoitettu kaupungille markkinointiin ja liikelahjakäyttöön. Sen Outi Virtanen ikuisti kotikaupunkinsa Nokian uusiin luonto-opasteisiin. En suunnittele kuoseja itselleni. Sitä Virtanen korostaa erityisesti silloin, kun hän tekee alan opettajan töitä
3/2019?TAITO 27
Jeni Suhonen (vas.) ja Emmi Järvinen valmistavat mekkoja Pipoiksin Daalia -kankaasta.
Tiesin, että Salapakka sijaitsee jossain täällä, mutten tiennyt tarkalleen missä. . – Kuuntelemme pajalaisten toiveita sen suhteen, millaisille kursseille on tarvetta. 3/2019?TAITO 29 TEEMA: OMPELUN ILO. Jos osallistujia olisi enemmän, kertyisi välineille jonoa. Melina Hiltunen oli leikannut kaavat jo valmiiksi kotona ja hän pääsee suoraan kankaan kimppuun. Kerroin liikkeen omistajalle Eeva Aloselle, että haluaisin pitää ompelupajoja juuri tällaisessa kaupassa ja Eeva vastasi, että on juuri etsinyt pajojen pitäjää kaupalle. Sisällä se ei haittaa. – Laitetaan sitä kangasta niin paljon, että pystyn leventämään mekon helmaa, sanoo asiakas tiskillä. Kurssilaisia on kuusi. Hän ei olisi halunnut enää päästää minua pois, Kaartinen muistelee nauraen. Saumureita on neljä, peitetikkikoneita kaksi ja ompelukoneita vain yksi. On ollut mekkokurssia, lastenvaatepajaa ja leggingsien ompelua. Huomasin karttasovelluksesta, että se on 50 metrin päässä ja tulin käymään. O Teksti ja kuvat. Salapakan mekkopajassa ommellaan ja selvitetään pulmia yhdessä. Kolmas käy välillä kierroksella kangashyllyjen välissä, huokailee ääneen niiden äärellä. Olet käynyt täällä ennenkin Hän on työskennellyt Salapakassa enemmän tai vähemmän vuoden alusta alkaen, ensin harjoittelijana ja nyt oman yrityksensä Ompelimo Pellaniinan kautta. Kurssilaiset tekevät mekot Jujunan mekkokaavan mukaan. – Tehdään sulle paikka tähän, Kaartinen osoittaa pöytää asiak kaalle ja kaivaa samalla esiin kaavapaperia ja mustakahvaiset paperisakset. Paljon sen enempää tilaan ei mahtuisikaan: jokaisella liikenevällä pöydällä työskentelee joku. Viime viikon lastenvaatepaja oli myös täynnä, samoin kuin tämän päivän mekkopaja, kertoo Kaartinen. Joku levittelee kaavoja, toinen mittailee itseään mittanauhalla. Hiltunen on valinnut kaava-arkista mekon, jonka etuosassa on taskut. – Olin joulun alla käymässä Tuomaan markkinoilla. Kankaana kukkii Nuppu Print Companyn Sydäntalvi. Salapakassa järjestetään ompelukursseja noin kerran viikossa. TÄÄLLÄ ON JOKU, JOLTA KYSYÄ APUA Kurssilaiset ovat löytäneet paikkansa ja alkaneet töihin. Sonja Karlsson n ensimmäinen arkipäivä vapun jälkeen ja taivaalta tihkuu jääkylmiä vesipisaroita. Ompelija Niina Kaartinen mittaa ja leikkaa palan asiakkaalle, laskuttaa sen ja kävelee keskelle kauppaa. Helsinkiläisessä kangaskauppa Salapakassa on alkamassa mekkopaja
– Kun tulee sellainen hetki, että meinaa repiä hiukset päästä, niin täällä on joku, jolta kysyä ja joka osaa auttaa. ”Kun tulee sellainen hetki, että meinaa repiä hiukset päästä, niin täällä on joku, jolta kysyä ja joka osaa auttaa.” ??Niina Kaartinen (vas.) auttaa Noora Tervosta. Huikkasi: ”olet käynyt täällä ennenkin”. – Monet tulevat ensin kurssille, ja hyödyntävät sitten mahdollisuutta tulla ompelemaan kaupalle. Olin harmitellut, etten ollut ehtinyt ommella loman aikana lainkaan, joten nyt sain hoidettua kaksi kärpästä yhdellä iskulla, Järvinen kertoo. Salapakkaankin suurin osa on löytänyt tiensä nimenomaan Facebookin ja sen suurten ompeluryhmien kautta. Olen tehnyt tätä vasta reilun kuukauden, Hiltunen kertoo. – Olin sukulaisperheen luona kylässä eilen ja ihailin siellä Kun Hiltunen astui sisään Salapakkaan Kaartinen huikkasi tervehdyksen ja muisti tutut kasvot. T A I T O ?3/2019 30 TEEMA: OMPELUN ILO. – Päätin siinä hetkessä, että menenpä tuonne kurssille, jos siellä on vielä tilaa. Hän ei ole ommellut liki kahteenkymmeneen vuoteen. MENENPÄ KURSSILLE Käsityökurssit ovat etenkin pääkaupunkiseudulla todella suosittuja. Oululainen Emmi Järvinen on lomalla pääkaupungissa. Yhtä spontaani oli Tiina Linrosin päätös tulla kurssille. Ompelu on minulle uusi harrastus. Kurssien ulkopuolella Salapakkaan voi tulla myös vapaasti ompelemaan. Kursseilla käy paljon aloittelevia ompelijoita, jotka ovat ommelleet viimeksi kouluvuosina, eikä heillä välttämättä edes ole ompelukonetta kotona, kertoo Niina Kaartinen. Melina Hiltunen kertoo, että hän käy Salapakassa ompelemassa mielellään siksi, että kotona uuden harrastuksen kanssa on kovin yksin. Hän oli bussissa matkalla ostamaan kangasta Salapakasta, kun huomasi Facebookista, että samana iltana on Salapakan mekkopaja. – Olen ollut Salapakassa aiemminkin ompelemassa mekkoa. Erilaisia lyhytkursseja pompahtelee esiin sieltä täältä yksittäisten yrittäjien ja käsityöläisten toimesta. Löysin liikkeen Facebookin kautta, tulin ompelemaan ja sain mekon parissa tunnissa valmiiksi. Aloitteleville harrastajille voi olla haaste löytää sopivia kursseja: pitää tietää oikeat sosiaalisen median kanavat, seurata juuri oikeita kädentaitajia ja yrityksiä, jotta pajat ja kurssit löytyvät
3/2019?TAITO 31. – On hyvä kuulla, miten asiat voisi tehdä helpommin. Välillä joku juttelee vieruskaverin kanssa niitä näitä, nauraa toilailulleen kaavojen ja kankaiden keskellä. Melina Hiltunen tekee mekkoa Nuppu Print Companyn kankaasta. Ja toisaalta olen viimeksi yläasteella tehnyt käsitöitä porukassa. Tulin tänne ja siirsin iltaohjelman, jotta pääsen osallistumaan mekkopajaan. Hän on kantanut sohvapöydälle keksejä ja vappusimaa sekä ??Monet kurssilaiset valitsevat kankaat Salapakan valikoimasta. kankaita ja itse ommeltuja vaatteita. Kaksi ja puoli tuntia kurssin alkamisen jälkeen Melina Hiltunen pääsee kokeilemaan miltei valmista mekkoaan. Myös kurssille saapunut Jeni Suhonen on jo kokenut ompelija. On kiva ommella vähän erilaisessa miljöössä kuin aina vain yksin kotona. teetä ja kahvia. Joku saattaa tulla kurssille ja pelätä, ettei osaa tehdä, kun ei ole ennen kokeillut. Olen käynyt myös kutomassa, ja siellä aina sanotaan, että jokin virhe pitää työhön jättää, eihän sitä muuten tiedä käsin tehdyksi. Suurin osa kuitenkin keskittyy tekemiseen, ja herkut jäävät väliin. IHANAA, KUN KURSSILAISET TOUHUAVAT Salapakassa vallitsee keskittynyt hiljaisuus. . Hiltunen pakkaa tavaransa kasaan, kävelee ulko-ovelle ja huikkaa iloiset heipat. – Nyt on paha ilme, Kaartinen sanoo ja rientää auttamaan ompelukoneen ääressä tuskailevaa ompelijaa. Ulkona sataa edelleen. Niina Kaartisella riittää tekemistä, kun hän kiertää auttamassa kurssilaisia. – On ihanaa nähdä, miten kurssilaiset touhuavat ja saavat aikaiseksi. Pari virhettä siihen tuli, mutta ne kertovat vain siitä, että mekko on käsin tehty. Neljän tunnin päästä hänellä onkin jo valmis mekko päällään. – Mahtavaa, että sain mekon tehtyä. Ihmiset tekevät yhdessä niin keskittyneesti, Kaartinen kertoo. Sukulainen vinkkasi: mene kurkkaamaan Salapakkaa, kun kerran asut siinä lähellä. Tässä hommassa voi hurahtaa monta tuntia niin, ettei edes muista syödä välissä. Suhonen on itseoppinut, ja sanoo sen olevan yksi syy tulla mukaan kurssille. Hyllyssä Werklerayn kankaita. Ja tämä tuntuu ihanalta! Ompelu on ollut monesti mielessäni, mutta en ole ryhtynyt toimeen. Nyt olen päässyt siihen taas kiinni, Linros iloitsee. Ongelma korjaantuu helposti, ja Kaartinen antaa taas luvan hengittää
T A I T O ?3/2019 32
Viime kesäksi teimme ompelupaketteja lasten kesävaatteille ja nyt uutuutena on liivimekkomalli. Kaikki ylijäämäpalat käytetään mattoihin, ja tietysti matoissa on mukana myös valmiskudetta. Törmäsin Karoliina Erkinjuntin suunnittelemasta kuosista tehtyyn mukiin alun perin Instagramissa ja mietin, että se olisi upea myös vaatteessa. Heiltä usein löytyy jo muu materiaali. Jo alkuvaiheessa aloimme saada toiveita asiakkailta, että meiltä voisi ostaa myös pelkät kaavat. Hän keksi, että tehdään jämistä mattoja. Sen avulla pystyimme teettämään kuosikankaan sekä suunnittelemaan ja valmistamaan vaatemalliston. Teemme tätä työtä niin pitkään kuin se on mukavaa. Minulla on siihen hyvä tuntuma, koska olen itse ollut samassa tilanteessa. Ei meillä ole massiivisia suunnitelmia tulevaisuudelle, Hiopin ei tarvitse olla maailman suurin kaavavalmistaja tulevaisuudessa. Tavoitteemme oli 5?000 euroa, mutta keräsimme lopulta yli 10?000 euroa. Ne ovat uniikkeja, se niissä kiehtoo. Tiedän, mitä siihen vaaditaan, että tekijä oppii ja pystyy seuraamaan videota. Mallisto myytiin loppuun jo kampanjan aikana, mutta nyt sitä löytyy taas varastosta. Toteutimme toiveen pian, koska erityisesti kokeneemmat ompelijat ovat kiinnostuneita pelkistä kaavoista. Messuilla ja tapahtumissa matot ovat varsinaisia katseenvangitsijoita. Ne ovat olleet suosittuja. Hiljalleen mieleeni kehkeytyi ajatus ompelupaketista, joka sisältäisi kaiken, mitä vaatteen valmistukseen tarvitsee: kaavat, materiaalit ja ohjevideon. Äitini on intohimoinen kutoja ja kudonnanopettaja. Hiop toimii pääasiassa verkkokaupan kautta. Kehitämme toimintaamme asiakkaiden toiveiden perusteella. Yrityksessä on mukana myös äitini. Päätimme valmistaa kuosista aikuisten valmisvaatemalliston. Videot on tehty selkeiksi: voi lähteä liikkeelle aivan nollasta ja silti onnistuu. Ei ole toista samanlaista. Sonja Karlsson?Kuvat?Hiop Oy iop sai alkunsa kolmisen vuotta sitten äitiyslomani aikana. Halusimme minimoida riskejä ja kartoittaa, kiinnostavatko kuosista tehdyt vaatteet. Kysymme, mitä he haluavat ja mistä he tykkäävät. Ompelin vaatteita lapselle, ja välillä tuli hetkiä, jolloin en vain osannut edetä. H ”Teemme työtä niin pitkään kuin se on mukavaa.” 3/2019?TAITO 33 TEEMA: OMPELUN ILO. . Yrityksen sijainti Pohjois-Suomessa oli kampanjalle etu, ehdottomasti. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa tarkoituksena on toteuttaa myös aikuisten kaavoja. Kerroin idean läheisilleni, ja hekin innostuivat. SYKSYSTÄ ASTI PINNALLA TYÖSSÄMME ON OLLUT ROVANIEMI -KUOSIKANGAS. Jämäpaloja alkoi kertyä jo yrityksen suunnitteluvaiheessa, ja aloimme ihmetellä, mitä niistä keksisi. Nyt Hiopin ompelupakettien avulla kuka tahansa voi valmistaa lapselle vaikka bombertakin tai frillahameen. Verkkokaupassa on myynnissä myös räsymattoja. VALIKOIMAMME ON LAAJENTUNUT HILJALLEEN. Ehdotin Karoliinalle yhteistyötä ja hän suostui. Aloitus aivan nollasta Sonja Kuuselan luotsaama Hiop sai alkunsa, kun yrittäjä kohtasi ongelmia ompelukoneen äärellä. Alussa meillä oli viisi ompelupakettia, perusvaatteita lapsille. YouTubeen ladatut videot opastavat tuotteiden ompelun. Teksti. Etsin apua YouTubesta. Kampanja yllätti meidät isosti. Se oli niin uutta ja erilaista täällä meidän leveyksillämme. Uutta aluevaltausta alettiin rakentaa joukkorahoituksen avulla. Etenemme sen perusteella, mikä tuntuu hyvältä. Äitini kutoo matot asiakkaille heidän toiveidensa mukaan. Hän on ompelualan ammattilainen ja kaavoittaa vaatteemme
Hetkinen-deopurkit ovat valmiita täytettäviksi. Deodoranttivoiteet tuoksuvat teepuulta ja eukalyptukselta sekä kuuselta ja setripuulta. Raaka-aineena on käytetty muun muassa kookosja manteliöljyä sekä sheavoita.
Nykyisessä työssäni voin yhdistää kaikkea aiemmin hankkimaani koulutusja työkokemusta. Hänellä on myös kokin ja talousesimiehen tutkinto, reilun kymmenen vuoden kylmäkön ura laivalla, suoritettuja biokemian opintoja ja kymmenen vuoden kokemus myyntityöstä ergonomiaja hyvinvointituotteiden parissa. Hetkinen-luonnonkosmetiikkaa valmistavan Wooded Empatian toimistoja tuotantotilat sijaitsevat 1940-luvulla rakennetussa Halisten myllyn talossa Turun Itäharjun karulla teollisuusalueella. Luonnonkosmetiikkayritys Wooded Empatia valmistaa puiden terveysvaikutuksiin pohjautuvaa Hetkinen-tuotesarjaa, joka sisältää muun muassa männynneulasia, koivunlehtiä ja eri puulajien eteerisiä öljyjä. Metsän hyvää tekevät vaikutukset tunnetaan. Isotupa kutsuu sisään ja ohjaa istumaan pöydän ääreen mäntyjakkaroille. Anu Välilä?Kuvat?Hilja Mustonen etsäinen, vastakaadetun männyn tuoksu yllättää heti ovella. Niiden sisältämän kosmetiikan raaka-aineina on muun muassa männynneulasia, pihkaa, koivunlehtiä ja eri puulajien eteerisiä öljyjä. – Toivon, että Wooded Empatian tuotteet auttavat katsomaan puita uusin silmin. Näkemään niiden kauneuden ja monipuolisuuden, sillä metsissä ja puissa on terveyden avaimet. Vastapainona kaupunkielämälle vietämme paljon aikaa metsässä. Pöydällä jopa kasvaa pieniä mäntyjä puisissa purkeissa. Sieltä metsä ja männyt ovat kaukana, mutta yrityksen perustaja Mona Isotupa on onnistunut luomaan seinien sisäpuolelle palan suomalaista luontoa. Minun on aina ollut hyvä olla metsässä. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa, laskee sydämen sykettä ja verenpainetta sekä vähentää stressiä ja lihasjännitystä. Lisäksi hän on kouluttautunut aromaneuvojaksi eli eteeristen öljyjen asiantuntijaksi. Samasta materiaalista on valmistettu myös Hetkisen kosmetiikkapurkit. Kaikkialla näkyy Isotuvan rakkaus metsään ja puumateriaaliin. Kun naapuri kaatoi puun, itkin sen perään monta päivää. Isotupa haluaa tuotteillaan saattaa kiireiset ihmiset lähemmäs luontoa. Isotupa muistelee, että rakkaus puihin syntyi jo lapsena. VOITTOISA HUULIRASVA Mona Isotupa on koulutukseltaan puuseppä. Teksti. – Yrittäjyys on minun unelmani. M 35. En tunne olevani yksin tai hukassa, vaan metsä tarjoaa minulle suojaa ja rauhaa. Metsä on hänelle henkireikä, joka tekee monella tavalla hyvää. – Asumme perheen kanssa kaupungissa. . – Lapsuudessani oli yksi tärkeä puu, jossa kiipeilin usein. Männyn kosketus Puusta tehdään huonekaluja ja rakennetaan taloja, mutta se taipuu myös kosmetiikan raaka-aineeksi
– Halusin käyttää kotimaista puuta ja oikea puu löytyi tuotekehityksen tuloksena. ??Hetkinen-tuotesarjan yhdistävänä tekijänä on puu. Halusin karsia kaikki turhat kemikaalit pois. Yritys on tiettävästi ensimmäinen kosmetiikkavalmistaja, jonka tuotteet on pakattu puumateriaaliin. Tuotantolaitos on käynnissä pari kolme päivää viikossa. Purkeissa käytettävä suomalaisen männyn sydänpuu toimii hyvin kosmetiikan säilytykseen, sillä se on antibakteerinen materiaali ja kestää hyvin kosteutta. Se kannusti jatkamaan tuotekehitystä ja perustamaan yrityksen. Oman ja lähipiirin käyttöön tuotteita syntyi tarpeen mukaan. Kun valikoimaa ei ollut, Isotupa alkoi ottaa selvää raaka-aineista ja suunnitella itselleen tuotteita. Luonnonkosmetiikasta hän kiinnostui kymmenen vuotta sitten, kun se oli vielä melko tuntematonta. Valikoimaan kuuluu perushygieniatuotteita, kuten huulirasvoja, vartaloja deovoiteita sekä pallosaippuoita. Isotupa valmistaa yhdessä toisen työntekijän kanssa itse kaikki kosmetiikkamassat, joista kone annostelee oikean määrän purkkeihin ja muotteihin. – Kilpailun voitto tuli minulle suurena yllätyksenä. Hyvinvointituotteet herättivät Isotuvan kiinnostuksen kauneudenhoitoon ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vuonna 2017 Isotupa osallistui Pine Lip Balm -konseptillaan Finnish Design Shopin Award -muotoilukilpailuun ja voitti sen. Lapsen herkkä iho ei tarvitse alkoholia ja kemikaaleja, eri kasviöljyt riittävät. Neljäntoista tuotteen kosmetiikkasarja syntyi monen vuoden tuotekehityksen tuloksena. Myös tuotteiden pakkaus tapahtuu samoissa tiloissa. – Lasten myötä aloin miettiä entistä tarkemmin, mitä laitamme ihollemme. Joulukuussa 2018 Wooded Empatia lanseerasi markkinoille puiden terveysvaikutuksiin pohjautuvan Hetkinen-tuotesarjan. Kun valikoimaa ei ollut, Isotupa alkoi ottaa selvää raaka-aineista ja suunnitella itselleen tuotteita. Aluksi Isotupa valmisti saippuoita, vahamaisia ihonkosteutuspaloja, hammastahnaa, kosteusvoiteita ja kuorinta-aineita. Olin erittäin otettu, yllättynyt ja onnellinen voitosta. Se merkitsi minulle paljon ja tiesin, että olin keskittynyt juuri oikeaan ja ajankohtaiseen asiaan. Käytämme vain sydänpuuta, muu osa menee kalusteiden raaka-aineeksi. T A I T O ?3/2019 36. Mänty alkaa tuottaa sydänpuuta vasta 40 vuoden iässä, joten purkkien raaka-aineena ei ”Metsissä ja puissa on terveyden avaimet.” ??Mona Isotupa kiinnostui luonnon kosmetiikasta kymmenen vuotta sitten, jolloin tuotteita oli vielä huonosti saatavilla. PURKKEJA SYDÄNPUUSTA Hetkinen-tuotesarjan yhdistävänä tekijänä on puu. Isotuvan yritys on tiettävästi ensimmäinen kosmetiikkavalmistaja, jonka tuotteet on pakattu puumateriaaliin
Niille olisi kysyntää esimerkiksi elintarvikepuolella. käytetä lainkaan nuoria puita. Haluan myös kunnioittaa raaka-ainetta ja käyttää sitä sellaisena kuin se on. Ne saavat näkyä purkeissa. Tällä hetkellä käytössä oleva puuerä tulee Kiskon metsistä. – Koulussa muut tekivät isoja huonekaluja, minä näpersin pientä ja söpöä. Puun kuivuminen kestää pari kolme vuotta. . Jokaisella valinnalla on vaikutusta. Valmiit saippuat irrotetaan muoteista kuuman veden avulla. Purkkien ensimmäiset prototyypit Isotupa teki itse käsin pylväsporakoneella. Nykyään purkit valmistetaan teollisesti. Isotuvan suunnittelemat kannelliset puupurkit ovat herättäneet paljon ihastusta ja kiinnostusta. ???Mänty-piparminttuja eukalyptus-sitruuna-saippuat valetaan muotteihin, joissa ne saavat kuivua rauhassa. – Puu on upea raaka-aine, joka on täysin uusiutuvaa. Purkin pohjassa oleva viiste tehdään käsin. Siitä Isotupa lähti kehittämään ja hiomaan purkin muotokieltä. – Halusin luoda muotokielen, jossa upea puusyykuvio tulee parhaalla mahdollisella tavalla esiin. Isotupa kouluttautui puusepäksi, jotta ymmärtäisi, miten puu käyttäytyy. Olin nähnyt puisia saippua-alusia ja kulhoja, mutta vastaan ei ollut tullut yhtään puista kosmetiikkapurkkia. – Purkkien valmistuksesta syntyvä mäntypuru päätyy kotieläinten kuivikkeeksi eli mitään ei heitetä hukkaan. Mäntylankku höylätään, minkä jälkeen CNC-jyrsin työstää siitä 3D-mallinnoksen mukaan purkin ja kannen. – Minulle riittää, että olemme olleet pioneereja, mutta ennen kaikkea haluan tehdä maailmasta paremman paikan omilla valinnoillani. On hienoa huomata, miten ihmiset osaavat vaatia parempia vaihtoehtoja markkinoille. Puupohjaiset tuotteet tulevat markkinoille varmasti jäädäkseen, sillä muoville etsitään jatkuvasti korvaavia tuotteita. Halusin haastaa raaka-aineen ja kokeilin, mihin se taipuu. 3/2019?TAITO 37. Toivon, että yrityksemme on esimerkki ja innoittaja suomalaisten luonnonmateriaalien käytössä tarjoten ihmisille aitoja, tehokkaita ja kestäviä tuotteita suomalaista käsityöläisyyttä unohtamatta, Isotupa sanoo. PUUSSA ON TULEVAISUUS Mona Isotupa toivoo, että metsiä osattaisiin arvostaa Suomessa enemmän eikä puhdasta luontoa pidettäisi itsestäänselvyytenä. Vasta sitten siitä voidaan ajaa purkkiaihiot. ??Purkeissa käytettävä suomalaisen männyn sydänpuu sopii hyvin kosmetiikan säilytykseen, sillä se on antibakteerinen materiaali ja kestää hyvin kosteutta. Jo koulussa hänelle oli selvää, että hän tekisi puusta jotain muuta kuin perinteisiä huonekaluja. Siksi emme ota oksakohtia pois. Yksi prototyypeistä oli voittoisa purkki, se josta tarina sai alkunsa
Jalasjärvellä kasvanut äitini muistelee, että Jokipiille vietiin myös pellavia. utomakoneiden jyske on melkoinen. Jokipiin Pellava työllistää 28 ammattilaista, osan kentällä ja osan paikan päällä Jokipiissä. Ja jos Saksaan viedään, niin niissä lukee sauna. Sadassa vuodessa maailma on ehtinyt muuttua moneen kertaan monella tavalla ja aika monta mutkaa on ollut myös perheyrityksen matkalla. LANGASTA PAKKAUKSEEN VAIHE VAIHEELTA Jokipiillä myös ryhmät voivat tulla tutustumaan yrityksen toimintaan. Niillä markkinoilla ekologiset seikat, korkea laatu ja kotimaisuus ovat hyviä myyntivaltteja, eikä siitä maksettavaa hintaa pidetä liian korkeana. Se on Laurilan mielestä hyvä asia: kun omin silmin näkee, mikä on langan matka valmiiksi pakatuksi tuotteeksi, ei tehtaanmyymälässä tarvitse enää ihmetellä hintaa. Vaiheita kun tosiaan riittää: jo kutomakoneen vaatiman loimen luominen on oma projektinsa, jossa ei muutamalla hassulla lankakartiolla pitkälle pötki. Juttua varten on haastateltu Jokipiin Pellavan toimitusjohtajaa Timo Laurilaa. K Erikoistuminen on yksi teollisen kudonnan elinehto.” T A I T O ?3/2019 38 KUUSI KULMAA KUDONTAAN. Niinpä kun markkinoille tuli muita kuituja ja pellavan kilpailukyky heikkeni, yrityksessä ryhdyttiin 1950-luvulla kehräämisen sijaan kutomaan pellavakankaita. Palstalla tutustutaan kudonnan mahdollisuuksiin. Sillä jos ei ole tarvetta, ei kannata tarjota väkisin. Samalla vuosikymmenellä päädyttiin myös keskittymään pelkästään pellavaan, joskin raaka-aineina on pellavan ohella edelleen puuvilla ja villa. Pellavat toimitettiin loukutettuina kehräämöön, jossa ne lihdattiin, häkilöitiin ja kehrättiin. Tekstiilipuoli tuli mukaan 1930-luvulla, kun yritys aloitti kotimaisen villan kehruun. Enää aikapäiviin ei kutomoon ole toimitettu pieniä pellavanyssyköitä, vaan langat saapuvat Keski-Euroopasta. Jalasjärvellä Jokipiin kylässä sijaitsee Jokipiin Pellava. Laskussakin puhuttiin kehruupalkkiosta. LIIKELAHJOJA JA SAUNATEKSTIILEJÄ Joen mutkasta Jalasjärveltä lähtevistä tuotteista päätyy nykyään 80 prosenttia liikeja henkilöstölahjoiksi, loput 20 prosenttia menee vientiin ja vähittäiskaupan puolelle. Timo Laurila vahvistaa, että muistikuva on ihan oikea: 1940-luvulla ruvettiin kehräämään pellavaa, koska tarvetta sille oli. Kangasta syntyy kude kuteelta tasaista tahtia: päivän mittaan yksi kone kutoo kangasta sadan metrin verran. Yrityksen toimitusjohtaja Timo Laurila sanookin, että erikoistuminen on yksi teollisen kudonnan elinehto: bulkilla ei vain pärjää. Yrityksen perusti Laurilan isoisä Asser Laurila, mutta tuolloin yritys oli saha. Jokipiin Pellavalla on keskitytty tietoisesti liikeja henkilöstölahjoihin. SAHATAVARAA, VILLAA JA PELLAVAA Jokipiin Pellava täyttää vuonna 2020 sata vuotta – se on melkoinen taival meikäläisessä mittakaavassa. Seuraava askel oli luonteva: 1960-luvulla perustettiin myös ompelimo, jotta asiak kaille voitiin tarjota valmiita tuotteita. Eikä esimerkiksi pyyhkeen taittelu kauniisti lahjarasiaankaan suju ihan noin vain. Vaikka kudonta on automatisoitu, on koneiden toimintaa valvottava eikä kankaiden viimeistely kuumalla höyryllä onnistu ilman tekeviä käsiä, vaikka kone hoitaakin raskaimman osan. Isommat tehtaat eivät ottaneet maanviljelijöiden pieniä eriä vastaan ja siitä löytyi markkinarako pienemmille kehräämöille. Varmemmaksi vakuudeksi. Se on erikoistunut pellavaisiin sauna-, pöydänkattausja keittiötekstiileihin. Nimikin virtaviivaistettiin vuonna 1989, kun Jokipiin Villaja Pellavakehräämö Oy:stä tuli Jokipiin Pellava Oy. . Joenmutka oli oiva paikka sille, sillä sinne oli helppo uittaa tukit. Teksti Merja Räty?Kuvitus Siiri Väisänen Sataan vuoteen mahtuu monta muutosta Teollista kudontaa harjoittavat yritykset ovat Suomessa nykyään harvinaisia, mutta eivät tyystin kadonneita. Ja mitä tulee saunatekstiileihin, niitä menee Keski-Eurooppaan. Yrityksen tarjoama OmaDesign-palvelu on Laurilan mukaan suosittu: yhteistyössä yrityksen kanssa suunnitellaan yritysilmeen mukainen oma kuosi, josta lahjatuotteet valmistetaan ja pakataan lahjarasioihin. KEHRÄÄMÖSTÄ KOHTI KUTOMOA Timo Laurila sanoo, että on pysyttävä lähellä asiakasta, jotta tietää, mitä tämä tarvitsee. Jos lampaistaan sai vähintään kolme kiloa villaa, sen saattoi toimittaa Jokipiille, jossa keritty villa kehrättiin langaksi. Tekijöitä tarvitaan myös laadun tarkistamiseen sekä tuotteiden leikkaamiseen ja ompeluun
Michael Kloet T A I T O ?3/2019 40
18-vuotiaana hän hankki materiaalit kitaraa varten ja aloitti sen työstämisen yhdessä isoisänsä kanssa. Puoli vuotta sitten Kloet perusti koruilleen oman tuotemerkin. Hän osti veitsen, haki metsästä oksan ja alkoi opetella puun työstöä. Kaksi vuotta hän harjoitteli ja kokeili. Silloin kitaran teko jäi kuitenkin vielä alkutekijöihinsä. Työpöytänä hänellä on vanha puinen pöytä, jonka syvissä laatikoissa työkalut ja materiaalit mahtuvat olemaan siistissä järjestyksessä. Jo teini-ikäisenä Kloet alkoi haaveilla itse rakennetusta puisesta kitarasta. Sellaisena hän sen myös haluaa pitää ja karsii siksi häiriötekijät minimiin. Michael Kloet valmistaa puusta korvakoruja, kaulakoruja, sormuksia ja rintaneuloja. Puussa häntä kiehtoo vaihtelevuus: materiaali on aina uniikkia. Ainoastaan reikien teossa hän käyttää poraa. Nyt hän on ympäristöinsinööri, jonka intohimoja ovat musiikki ja käsillä tekeminen. Hukkapalat Kloet säästää myöhempää käyttöä varten. Se sinetöi hänen aikeensa jatkaa korujen tekemistä. Teksti. – Kun työvälineet eivät pidä kovaa ääntä, ei tarvitse käyttää esimerkiksi kuulosuojaimia. Inspiraatiokin Kloetille tulee usein esiin materiaalin kautta. Siellä on kauppa, jossa on laaja valikoima eri puulajeja, ja Kloet pitää siitä, että hän pääsee itse näkemään materiaalin. Michael Kloet pitää puuta juuri oikeana materiaalina hänelle. Osallistun ohjatulle kurssille, jossa tarvittavat työkalut ovat helposti saatavilla. Vuosien varrella välineistöä, ja samalla taitoa, on kertynyt Kloetille yhä enemmän. – Korujeni muodot ovat yksinkertaisia, geometrisiä ja elegantteja. – Palasin viime vuonna kitaran teon pariin. Kun muoto tukee materiaalia, se tulee parhaiten esiin.” K 3/2019?TAITO 41 HARRASTUKSENA KÄDENTAIDOT. – Merkin nimi on Etymos. Nyt hän kokee, että hän on löytänyt oman tyylinsä ja tapansa työskennellä: hänellä on valmiudet tehdä sellaisia tuotteita, joita hän haluaa. Se on kreikkaa ja tarkoittaa aitoa, totta. Michael Kloet hankkii materiaalit koruihinsa pääosin Alankomaista. Työprosessi on hidas ja työvälineiden huoltamiseen kuluu aikaa, mutta se ei ole tekijälle ongelma. Perinteiset menetelmät kiehtovat korujentekijää, koska silloin hän voi olla enemmän kosketuksissa itse materiaalin kanssa. Kloet ymmärsi, että taidon oppiminen ottaa aikansa. Ne muistuttavat hammaslääkärin työkaluja, mutta tunnelma työhuoneella on huomattavasti miellyttävämpi kuin hammaslääkärin vastaanotolla. – Kaikella täytyy olla oma paikkansa, Kloet kertoo. Kloet käyttää perinteisiä menetelmiä työstäessään puuta. . Palstalla tutustutaan eri kulttuureista tulleiden käsityöharrastuksiin. MATKALAUKKU TÄYNNÄ PUUTA Harmonian tavoittelu näkyy myös Michael Kloetin työhuoneessa. Käsillä tekeminen on Michael Kloetille rauhallista ja yksinäistä meditaatiota. Kun muoto tukee materiaalia, se tulee parhaiten esiin. – Usein, kun tulen takaisin Suomeen, minulla on paljon puuta mukana matkalaukussani. Jokaisella puulajilla on oma persoonansa, joka esiintyy väreissä ja kuvioissa. Merja Häikiö?Kuvat?Annina Mannila Puun harmonia Kuusi vuotta sitten Michael Kloet halusi alkaa tehdä jotain käsillään. Hän tekee korut pääasiassa käsityökaluilla. MATERIAALI KESKIÖSSÄ Kahdeksan vuotta sitten Michael Kloet muutti Alankomaista Suomeen opiskelemaan. Sitten on hankittava työvälineet ja opeteltava käyttämään niitä, Kloet kertoo. Työpöydällä hänellä on kirkas valo ja pieniä työkaluja, joilla hän kovertaa koruihinsa tarkkoja muotoja. un Michael Kloet aloitti puun työstön, hänellä oli työvälineenään ainoastaan veitsi. – Ensin täytyy tietää, mitä haluaa tehdä ja sen jälkeen, kuinka tehdä se
ROUVAJOUKKO VIERAILULLA Kari Alakosken päivä on alkanut jo aamukahdeksalta trummelija jäähdytysuunien lämpöjen nostamisella aamun ensimmäistä ryhmää varten. Lasistudio Mafka&Alakosken elämysiltojen vieras saa kokeilla lasin kuumentamista itse, mutta osa tyytyy seuraamaan sivusta. Toisaalta nykyajan turhan tavarapaljouden keskellä elämykset ovat jotakin aineetonta, mitä voimme tuottaa, Hepo-aho sanoo. Mafka&Alakoski toteuttaa myös muotoilijoiden ja taiteilijoiden, kuten Björn Weckströmin ja Sini Majurin teoksia. – Ei sitä tarvitse edes katsoa! Puhaltaja tuntee pillin väännöstä, kuinka kuumaa lasi on. S Teksti ja kuvat. Riihimäen vanhan lasitehtaan kupeessa sijaitsevassa lasistudiossa syntyy molempien suunnittelemia taide-esineitä kuin myös käyttölasien piensarjatuotantoa. Jossain vaiheessa massa alkaa elää taas enemmän, ja siitä tulee kivan notkea ja pehmoinen, lasitaiteilija Marja Hepo-aho kannustaa. Lasistudiolla on oma, hiljattain kolme vuotta täyttänyt galleria Helsingissä. Kerhon nimi on painettu komeasti T-paitojen selkään. Jos he tarvitsevat myöhemmin merkityksellisiä tuotteita, he tietävät minne tulla. Metallit, kuten uudenvuoden tina, hulahtavat tietyssä lämpötilassa nestemäiseksi. Studiolasilla ei ole valmista kuluttajakuntaa, ja ihmiset oppivat täällä arvostamaan lasia. Lasistudio Mafka&Alakosken elämysilloissa Riihimäellä ensikertalaiselta syntyy uniikki lasipallo, malja, kaadin tai vaikkapa oluttuoppi. Lasin voi periaatteessa kuumentaa työstettävään lämpöön loputtoman monta kertaa. – Kustannustehokkuutta ajatellen siinä ei ole järkeä, mutta se virkistää meidän puurtamistamme. T A I T O ?3/2019 42. Kuumana lasi on kuin pitsataikinaa ula lasimassa hyllyy pillin päässä kaasu-uunin 1?300 asteessa. Päädyin lasinpuhallukseen, koska toista niin näyttävää materiaalia ja prosessia ei ole, Hepo-aho sanoo. Päivän viimeinen varaus päättyy iltayhdeksältä. Saara Huovinen ??Kari Alakoski ohjaa lasipalloa oikeaan muotoon, kun Sirpa Genral puhaltaa. Eri puolilta Etelä-Suomea kotoisin oleva rouvajoukko Kotkot-kerho on saapunut lasistudiolle seuraamaan työnäytöstä ja puhaltamaan muistoksi lasipallot. AINEETTOMAT ELÄMYSILLAT Marja Hepo-ahon ja lasinpuhaltajamestari Kari Alakosken työskentely on kahdeksassa vuodessa hioutunut saumattomaksi. Kuka tahansa voi puhaltaa lasia, kun sen tekee ammattilaisen kanssa. Toinen arvaa jo ennalta, milloin toinen tarvitsee puhallusapua, uunin luukun auki tai esineen suuaukon tasoitusta. Uniikin lasiesineen puhaltamiseen kuluu aloittelijalta puolisen tuntia, mutta kevyemmät lasipallot onnistuvat jopa kymmenhenkiseltä ryhmältä tunnissa. . – Lukioikäisenä ajattelin, mikä olisi kaikkein siisteintä mitä voi tehdä. Hän käski kirjoittaa kylttiin Kotkot-kerho. – Mieheni tilasi meille kerran lentokentälle taksin, ja hänen piti äkkiä keksiä, miten me erottaisimme oikean kuljettajan. Kuski oli kirjoittanut sen ihan pienelle posti it -lapulle, jonka hän pani hyvin vikkelästi piiloon, kun saavuimme paikalle, riihimäkeläinen Tiina Nuutinen nauraa. Pilliä on pidettävä jatkuvassa pyörivässä liikkeessä, jotta notkea kimpale pysyy koossa eikä vanu kohti uunin pohjaa. Lasi ei tee sitä koskaan, vaan yli 500 asteessa se alkaa pikkuhiljaa pehmetä. Työn yksi osa-alue on tarjota elämysiltoja lasinpuhalluksen parissa
”Ihmiset oppivat täällä arvostamaan lasia.” ??Lasiesineeseen kiinnitetään puntteli, minkä jälkeen pillin voi napauttaa irti. EI OLLENKAAN VAIKEAA Työnäytöksen jälkeen on Kotkot-kerhon vuoro puhaltaa. – Ei se ollut ollenkaan vaikeaa, Nuutinen arvioi. Kun esinettä lämmittää ja samalla pyörittää, se leviää samalla tavalla kuin pitsataikina, Alakoski sanoo. Kokonaan sitä ei hiota näkymättömiin, sillä punttelin jälki kertoo esineen syntytavasta. Uusi kerros kerätään uunista silloin, kun aihio on jäähtynyt hieman jämäkämmäksi. APUNA KESKIPAKOISVOIMA Kun esineen kerrokset ovat valmiit ja koko sopiva, sen pohjaan kiinnitetään puntteli ja pilli napautetaan irti. Muotti tekee lasin pintaan koloja, jotka jäävät myöhemmin ilmakupliksi uuden lasikerroksen alle. . Elina Munukka (vas.) ja Eila Kotsalainen seuraavat Marja Hepo-ahon työskentelyä puhaltajanpenkissä. KERROKSELLISTA TYÖSKENTELYÄ Sähköllä toimivan lasiuunin sisällä on upokkaaksi nimitetyssä astiassa 200 kilogrammaa lasimassaa, jonka uuni pitää jatkuvasti 1?100-asteisena. Samana aamuna eräs asiakas on ostanut studiolta laakean vadin, joten työpari päättää valmistaa tilalle toisen. T A I T O ?3/2019 44. Pillin jäljiltä esineessä on nyt suuaukko, mutta miten vadista saa laakean. Hepoaho pakottaa esineen laajenemaan haluamastaan kohdasta jäähdyttämällä sitä muista kohdista märällä sanomalehtipuntilla. Tällä kertaa oli Hämeen puolella asuvien rouvien vuoro keksiä ohjelmaa. Hepoaho pitää pillin jatkuvassa pyörivässä liikkeessä, kun Alakoski kumartuu penkin taakse puhaltamaan lasiesineeseen lisää ilmaa. Lasipallo siirretään jäähdytysuuniin, jonne kertyy pian neljä muutakin. – Annetaan keskipakoisvoiman ja maan vetovoiman tehdä työ. Kari Alakoski kerää lasiuunista pillin päähän postin eli alkupallon, painaa sen piikkimuotin sisään ja puhaltaa sisälle painetta. Rouvakerho huokaa ihastuksesta, kun vati tulee laakeana ulos trummeliuunista. Nimen omakseen ottanut viisihenkinen ryhmä tapaa toisiaan muutaman kerran vuodessa. Hepo-aho keräilee pallon päälle lisää lasimassaa ja istuu puhaltajanpenkkiin, jonka vieressä ovat tärkeimmät työkalut: märkä ja hiiltynyt sanomalehtipuntti ja vesisaavi. Ikkunat ovat selkosen selällään, mutta työskentelylämpötila uunien edessä pysyy 50–60 asteessa. – Kaikki värit, ilmakuplat ja kuviot liittyvät kerrokselliseen työskentelyyn. Tiina Nuutinen tarttuu epäröimättä pillin varteen ja pyörittelee lasimassaa trummeliuunissa Alakosken valvoessa vierellä. Alakoski ohjaa postisaksilla pallon suuaukkoa pysymään muodossaan, kun Nuutinen puhaltaa sisälle ilmaa. Kaikki päivän aikana syntyneet esineet jäävät yöksi uuniin jäähtymään hitaasti huoneenlämpöisiksi. Silloin se ei petä seuraavan kuuman lasin alla, Hepo-aho selvittää. Pienen lasiesineen kanssa ei tarvitse istahtaa puhaltajanpenkkiin, vaan puhaltajat voivat työskennellä seisten. Kuumennuksen jälkeen massa kastetaan värirakeissa ja päälle ripotellaan soodaa tuomaan ilmakuplia. Alakoski napauttaa astian irti punttelista ja Hepo-aho sulattaa pohjaan jääneen jäljen kaasuliekillä tasaiseksi. Elämysilta alkaa työnäytöksellä, jota naiset asettuvat seuraamaan lasihytin sohville ja tuoleille puhaltajanpenkin taakse. ?
Ihan herää kysymys, että kun ryhtyy tekemään jotain asiaa, mitä ei oikein osaa – vaikka tapetoimaan tai kaakeloimaan – kannattaisiko aloittaa sellaisesta kohdasta, joka ei jää erityisemmin näkyviin. Jos pitää siirtää vuori, niin I’m your man. Se ei ole iso asia. . En usko, että kellolaitteistossa voisi olla vikaa. JOKA TAPAUKSESSA SOHVA, JOLLA MAKAAN JA TUIJOTAN KATTOON , on juuri sellaisella kohdalla, että näen aina virheen, jonka olen tehnyt asentaessani kattolistaa. Yleensä olen niissä makuuasennossa. Toinen on juhlasalimme sohva. Ei voi, näköjään. Itse asiassa se on niin ajaton, että seinäkellokin lakkaa aina toimimasta alta aikayksikön, jos ilmaisu sallitaan. Mutta minä näen sen koko ajan ja se suoraan sanoen vit… ottaa päähän. Toki tässä on myös se, että kun harrastuspohjalta tekee, niin mitä kauemmas omaan remonttihistoriaan menee, sen kamalampaa jälkeä tulee vastaan. Juhlasali on miellyttävä huone – ajaton, kaunis, valoisa ja hiljainen. Ymmärrän. M Pitääkö aina olla niin kiire kaiken tekemisen kanssa, ettei voi hetkeksi pysähtyä miettimään mitä olikaan tekemässä?” 3/2019?TAITO 45 KOLUMNI. Suuret linjat ovat kyllä kunnossa ja saan aikaan paljon. Tyhmä mikä tyhmä. Silloin ajattelee, että ensin teen eteisen ison seinän, koska silloin näyttää, että olen saanut nopeasti valmista aikaiseksi. Vastaavasti ne kohdat, jotka näkee ensimmäisenä, kun astuu taloon tai huoneeseen, ovat kuin irvikissan perse. Siis oikeasti: kun ao. Se on huone, jossa päiväunetkin kestävät yleensä tunnista puoleentoista, vaikka eipä kai sitä alle tunnin päikkäreille kannata ylipäänsä vaivautua. Yleensä onnistuu tekemään täydellisesti sellaisen kohdan, joka jää portaiden alle tai kaapin taakse tai ylipäänsä sellaiseen paikkaan, jossa sitä voivat ihailla vain hiiret ja hämähäkit. Pitääkö aina olla niin kiire kaiken tekemisen kanssa, ettei voi hetkeksi pysähtyä miettimään, mitä olikaan tekemässä. Ku vi tu s El in a Jo ha nn a Kyllä siihen silmä tottuu inulla on muutamia mielipaikkoja kodissani. kelloon vaihtaa patterin, ei mene kuin muutama päivä ja se on taas lakannut käymästä. Tai jos ilmaisee asian positiivisesti: ahkera, mutta pirun tyhmä. Nysvään tuon portaan alusen sitten lopuksi. Myönteistä on, että nykyään irvistelevät listat sentään jo ahdistavat. Se on tavallaan lohdullista, koska se kertoo siitä, että matkan varrella on opittu jotain. Vaan ei sitä muista siinä vaiheessa, kun lähtee tekemään asioita innosta uhkuen. Ja totta puhuen kyseinen juhlasali on muuten oikein onnistunut ja hieno. Mutta asian kääntöpuoli on sitten se, että vastaan tulee listoja, jotka eivät ole erityisen kauniisti seinässä. SE ON LAAJEMMINKIN REMONTOINNIN ONGELMA. TOISAALTA OLEN LUONTEELTANI AIKA AVARAKATSEINEN KAIKEN SUHTEEN. Sattuu nyt vain olemaan niin, että juuri siinä kohdassa, mihin minä aina katson, on vikaa. Se ei ole asia, jota kukaan muu maapallolla huomaisi tai josta välittäisi. Teksti Roope Lipasti Kirjoittaja on kirjailija, joka tekee kernaasti asioita nurinkurisesti. Aika ei vain kuulu siihen huoneeseen. Eikö helkutti soikoon voisi joskus tehdä jonkun asian kerralla kunnolla. Tekisi ne aloittelijan virheet siellä, ja kun etenee paraatipaikoille, olisi homman oppinut ja jälki olisi priimaa! No kyllä kannattaisi. Siinä on ikään kuin pari risteävää listaa ”väärin päin” ja lisäksi niiden väliin jää kolo
”Olen lukenut, että viikingit kutoivat villaa tällä tavalla”, Tsutsumi kertoo.. Kanae Tsutsumi pujottaa raakavillaa aronialla värjättyyn loimeen
3/2019?TAITO 47. Taina Saarinen?Kuvat?Suvi Elo luksi Suomi oli Kanae Tsutsumille tietty väri. – Näen Suomen luonnon värit ihanina. Sormet ovat uponneet villaan, kutoneet ja solmineet, ja yhdistäneet sen kaiken. Japanilaiset sormet suomalaisessa villassa Teksti. SUKELLUS SUOMALAISIIN TEKNIIKOIHIN Stipendin saatuaan Tsutsumi matkusti Pielisen rannalle Juukaan. Ne villaa rakastava Tsutsumi löysi Suomesta. – Suomessa on tallennettu valtavasti tietoa ja näytteitä vanhoista tekstiileistä. Hän on myös suunnitellut omia punapoimintamalleja. – Metsä on täynnä värejä ja sävyjä. Japanissa ei ole villaperinteitä. Tuntui, että kaikki vain tulivat ja alkoivat kutoa. Ne ovat kauniita myös nurjalta puolelta, ja solmutekniikka näyttää metsän tiheältä aluskasvillisuudelta. Jo entuudestaan kiinnostanut suomalainen villatraditio johdatti hänet opettelemaan ryijykudonnan taidon ja perehtymään kasvivärjäykseen. Hän kutoo suuria, usein seinillä kiipeileviä seinävaatteita, kudottuja veistoksia. Suomi oli asagi-iro, hieman vihreään taittava, hento, mutta intensiivinen sininen. Joulukuussa Tsutsumi tuli Turkuun. Kiotolainen Kanae Tsutsumi ihastui punapoimintaan ja matkusti Suomeen, jotta voisi oppia kutomaan sitä. Lajien moninaisuus on valtavaa. – Kansalaisopistoissa ihmiset pitävät niitä yllä. Pidän ryijyjen kuvioista ja värityksestä. Silkkiäkin käytetään edelleen paljon, muuhunkin kuin kimonoihin. Tsutsumi ihailee Suomessa elävää tekstiilitekniikoiden taitoa. Villan pehmeyttä ja lämpöä, sen tuntua ja tuoksua. Hän kuuli tekniikasta Kiotossa vierailleelta suomalaiselta kudonnanopettajalta. Mukana olivat netistä tulostetut punapoimintamallit. Saarten pohjoisessa on torjuttu kylmää turkiksilla ja tikatuilla, topatuilla puuvillaja pellavavaatteilla. – Oli ihan pakko matkustaa Suomeen oppimaan puna poimintaa. Netistä löytyi kuvia ja malleja, mutta ei ohjeita japaniksi eikä englanniksikaan. A . – Rakastan kudontaa, ja kangasta, joka siitä syntyy. Hän halusi selvittää, mihin kaikkeen punapoiminta liittyy. Hän arveli perinteisiä tekniikoita löytyvän maaseudulta, kaukana keskuksista. Tekstiilitaiteilija Kanae Tsutsumi asuu ja työskentelee Kiotossa, suurkaupungissa, jota ympäröivät vuoret ja jossa kasvavat kirsikkapuut ja bambumetsiköt. Ennen kaikkea värejä luonnosta ja metsästä. Se ei kuulu perinteisiin vaatetusmateriaaleihin eikä villasukkia neulota. Suomeen Tsutsumin toi punapoiminta. En tiedä näettekö te sen vai oletteko tottuneet, Tsutsumi sanoo. Tsutsumi oppi kansalaisopiston kursseilla punapoiminnan ja muitakin suomalaisia kudontatekniikoita. Tsutsumille villa on tärkein materiaali. Lähes vuoden Suomessa oleskelun jälkeen rinnalle on tullut myös muita värejä: pastellililaa, maitokahvinruskeaa. Opettajat osaavat valtavasti. Japanissa villaa on vaikea saada. Hän opettaa kudontaa Kioton taideyliopistolla, jolla on vaihtosuhteet Turun ammatti korkeakoulun kanssa, ja sieltä löytyi tila taiteelliseen työskentelyyn ja uusien taitojen hiomiseen. Tsutsumi ihastui heti. Hän sanoo, että se yhdistää ihmisen ja luonnon, muistuttaa yhteydestä. Villa värjäytyy hyvin ja on kudonnassa ilmaisuvoimainen. UURU PALTTINASSA ”Töissäni ilmaisen kuinka japanilaiset sormeni ovat tunteneet Suomen”, Kanae Tsutsumi kirjoittaa kotisivuillaan. Arkaainen, geometrinen kuviointi toi mieleen pohjoisjapanilaisen Aomorin alueen perinteisen kogin-sashi-kirjonnan, jolla on myös vahvistettu puuvillavaatteita ja lisätty niiden lämmittävyyttä
Välissä on myös fluoresoivaa eli valoa heijastavaa lankaa. ??Suomessa Kanae Tsutsumi kokeili ensi kertaa sienillä värjäämistä. T A I T O ?3/2019 48. Ihmisen riippuvuus maasta on Tsutsumin tekstiilitaiteen lähtökohta. Kaikki orgaaninen muuttuu koko ajan. Työstä tuli tumma, huoneenkorkuinen seinävaate, ikään kuin kaikkialle ulottuva. – Löysin sen, kun talvella oli pimeää ja työstin valon etsimisen teemaa, Tsutsumi kertoo. Töihin siirtyvät kaarnan pinta, kivien kuviot ja sammaleen rakenne. Luonto on aina innoittanut taiteilijoita, mutta Tsutsumin ideat liittyvät myös pienistä pienimpiin, mikrobeihin. Villa on hänelle materiaali, joka kertoo siitä parhaiten. OSANA LUONTOA KAIKKI MUUTTUU Kanae Tsutsumi saa ideoita luonnosta. Ei siis ihan perinnekudontaa. – Emme tiedosta kuinka paljon mikrobit vaikuttavat elämäämme. Lapsena tieto siitä, että yhden kynnen alla on miljoonia mikrobeja, avasi uuden tavan ajatella maailmaa. sitä niillä kudontatekniikoilla ja tekstiilimateriaaleilla, joilla saan sen aikaan. Tsutsumi sanoo, että hän on taiteilija, ei käsityöläinen. Hautaaminen on harvinaistunut vuosisatoja sitten, eikä ole enää edes sallittua. Villa on pujotettu palttinasidokseen pitkinä hahtuvina. Osana maisterintutkielmaansa Tsutsumi kutoi isoisoäitinsä kuolinnaamion. Työskentely on taiteellista työtä ja työt ovat taideteoksia. Japanissa vainajat poltetaan. Keskellä kudosta kulkee luonnonvalkoinen punapoimintakaistale. Perinteiset tekniikat ja mallit ovat hänelle lähtökohta, ei tavoiteltu tulos. Tärkeitä ovat myös luontokokemusten herättämät tunteet ja tunnelmat. Yhdessä Kanae Tsutsumin Suomen-työssä raakavilla, uuru, nousee palttinasidoksen pinnasta kuin sammal. Suuret kokonaisuudet rakentuvat pienistä osista, ja kaikki orgaaninen palautuu mikrobien avulla maahan, ilmaan ja veteen. Kun Tsutsumi oli seitsemänvuotias, hänen isoisoäitinsä kuoli ja ruumis Pukuteollisuus tuo virkamiesten, salarimanien, tarkan pukukoodin takia maahan pitkäkuituista ja pehmeää merinovillaa. Violetti loimi, tateito, on puuvillaa, ja kuteina, yokoito, on puuvillaa, pellavaa ja metallilankaa. Lampaita kasvatetaan vain sen verran, että omaa tuotantoa voi sanoa olevan. – Kun minulla on näkemys ja tavoite, lähden toteuttamaan ”Kun minulla on näkemys ja tavoite, lähden toteuttamaan sitä niillä kudontatekniikoilla ja tekstiilimateriaaleilla, joilla saan sen aikaan.” ??”Rakastan villan pehmeyttä ja lämpöä, sen tuntua ja tuoksua”, Kanae Tsutsumi sanoo. Haluan sukeltaa mikrobimaailmaan, jonka ulkopuolella ihminen näyttää olevan, mutta ei todellisuudessa ole
haudattiin. Haluan oppia lisää villatraditiosta, jota Japanissa ei ole.” 3/2019?TAITO 49. ??Kanae Tsutsumi suunnittelee omia punapoimintamalleja eri värein ja materiaalein. – Se yllätti, että Suomessa on samoin. – Nuoria se ei kiinnosta. ???Seinävaatteen keskelle tulee punapoimintakuvio. Tekstiiliä pidetään arkisena materiaalina, eikä tekstiilitaide ole trendikästä. Rajauksen ei tarvitse olla suorakulmainen, ja työ voi kohota voimakkaasti tasosta, ylittää ”kehyksen” ja seinätilan rajan. Hän ei kasvanut käsityön ympäröimänä, mutta piirsi ja maalasi jo lapsena paljon. Japanissa Tsutsumilla on kollegoita harvassa. Se oli ratkaiseva oivallus. Se herätti tytössä ihmetystä ja suurta kiinnostusta: mitä ihmettä hautaamisen jälkeen tapahtuu. . Ylipäätään japanilaiset ostavat mielellään kaiken kaupasta. Hän näki silloin konkreettisesti ihmisen ja maan välisen yhteyden. Valokuvan litteässä kuvapinnassa olennainen katoaa. Olen tavannut keski-ikäisiä tekstiilitaiteilijoita, mutta en ketään ikäistäni. Sen sijaan hän piirtää kuviot ja värit, ja maalaa kudontasuunnitelman akvarelleilla. Etsin syytä tähän vielä. ??Tekstiiliveistosten tekijä Kanae Tsutsumi aikoo palata pian Suomeen. ”ICHIGO ICHIE” Kanae Tsutsumi kutoo myötäillen luonnon muotokieltä. – Kioto ja Seika-taideyliopisto on alalla brändi. Kun Tsutsumi kulkee metsässä, hän ei valokuvaa. TAIDE JA KÄSITYÖ OVAT ERILLÄÄN Japanissa käsityö on kouluissa oppiaineena, mutta käsityökerhoissa lapset voivat tutustua kutomiseen tai neulomiseen. Japanissa on teemestari Sen no Riky?nilta juontuva sanonta ” Ichigo Ichie”, ”Kunnioita jokaista tilaisuutta, sillä sama ei toistu.” – Valokuvassa katse kohdistuu kaikkeen yhtäläisesti ja luonnossa silmää miellyttäneen muodon tai kuvion idea katoaa, se mikä kosketti ja liikutti, Tsutsumi sanoo. Ennen tuloaan Suomeen hän osallistui uuden kudonnan kansainväliseen yhteisnäyttelyyn William Morris Galleryssä Lontoossa ja yhteisnäyttelyyn Kiotossa. Kanae Tsutsumin Suomen vuosi päättyi toukokuussa näyttelyyn Helsingissä. – Ihminen muuttuu osaksi luontoa. Tsutsumi on valmistunut pääaineenaan taidetekstiilit ja tekstiilisuunnittelu. Kiinnostuksen käsityötaiteeseen herätti lukiolaisena käsityönäyttelyssä nähty kirjontatyö, ja erityisesti sen kerroksellisuus. Se on suosittu opiskelupaikka. ”Luonto on täällä ihana. Kovin suosittu harrastus käsityö ei ole, ruuanlaittoa ja keramiikkaa lukuun ottamatta, Tsutsumi kertoo
Av det 150 cm breda tyget blir det alltid tre kuddar som är 45 x 45 cm stora. De hittade mig och mina kollegor på Formex-mässan i Stockholm år 2013. . – Jag var bara 19 år gammal när jag inledde studierna och alla andra hade redan gått olika hantverksutbildningar och kunde mycket. Att skissa och planera är viktigt för Rebers. Det enda som mamman då hade att anmärka på var valet av lite väl dyra material. I den här serie träffar vi finlandssvenska hantverkare. Den viktigaste är att känna till materialet Elina Rebers jobbar som både lärare och textildesigner. är Elina Rebers var barn brukade hennes mamma sy barnens alla kläder. – Mina mönster är tydliga och mjukt grafiska. Sedan flyttade familjen till Nykarleby för att hennes man, som är fotograf, hade fått jobb på konstskolan där. När Rebers kom i tonåren började hon sy sina kläder själv. Japanska företag använder mina mönster till allt från köksporslin till paraplyer. Konstpedagogik hade Rebers redan studerat på Konstindustriella högskolan, och hon tackade ja. – Den bästa komplimangen jag någonsin har fått var av en kvinna som berättade att hennes son hade använt min kudde som gosedjur och att det bara fanns dragkedjan och några tygremsor kvar av den, berättar Rebers. Jag har klassiska mönster och vill utöka sortimentet så småningom. För att komma ikapp så vävde jag mycket under studietiden. Numera har jag en egen vävstol i vårt sommarrum, och nu har jag även planerat på att börja sy mina egna kläder, berättar Rebers. Elina Rebers är noga med att det inte blir något svinn av hennes tyger. Det är viktigt för mig att känna till materialet, blunda och känna efter. Inspirationen kommer i mångt och mycket från naturen. Voit lukea artikkelin myös suomeksi Taito-lehden verkkosivuilta taitolehti.fi. Sedan 1998 har hon arbetat som överlärare vid Yrkeshögskolan Novia i Jakobstad och är utbildningsansvarig för linjen Formgivning. – Jag har numera tre ben att stå på: lärararbetet, min egen kollektion och nätbutiken samt samarbetet med det japanska företaget Scandinavian Pattern Collection. Några år senare frågade rektorn om Rebers hade lust att starta en formgivningsutbildning i skolan. Hennes arbete kan ses även i Japan, men den största komplimangen hör samman med en gammal kudde. Rebers har skapat mönster som kan användas både i hemmet och i offentliga utrymmen, för textilindustrin och för olika företag. På 1990talet vävde hon mycket men gick sedan över till att designa tyger. Det är först efter att jag själv har gjort prototypen som jag kan utlokalisera produktionen, säger Rebers. Tyger och produkter ingår i kollektionen Landskap. Allt är ju tekniskt möjligt idag, men det känns mer äkta om man också känner till något om tekniken. T A I T O ?3/2019 50 SVENSKA SIDOR. Alla tyger tillverkas i Finland av Printscorpio och alla mina produkter som säljs i nätbutiken sys av Heidi Keskitalo på Risako här i Jakobstad. Mina mönster är tydliga och mjukt grafiska.” . KLARA OCH MJUKA LINJER Elina Rebers jobbar som både lärare och textilkonstnär. Text Ulla Miettunen?Bilder Sonja Karlsson N DESIGN OCH MATERIAL När Rebers fick sin magisterexamen 1992 var första dottern två veckor gammal. – Jag bygger på min kollektion sakta men säkert. Hon har deltagit flitigt i utställningar, tryckt tyger själv, gjort produkter av dem, jobbat med svenska företag och fått ett stipendium ”Formgivare i dialog” 2003. . Efter gymnasiet blev hon antagen till Konstindustriella högskolan (numera Aalto-universitetet) i Helsingfors. Nu är Rebers båda döttrar redan utflugna och hon och hennes man har nu fått var sitt arbetsrum hemma. ?. Elina Rebers på sin arbetsplats på Yrkeshögskolan Novia i Jakobstad. Mina färgval gör att motiven i mönstren antingen förstärks eller smälter ihop. Redan då var Rebers mån om kvaliteten. – Jag hittar mycket glädje i hantverk
3/2019?TAITO 51
Pyysimme seitsemää suunnittelijaa suuntaamaan katseensa merelle, ja suunnittelemaan Taitoon raidallisia käsityöohjeita. Kuvat. Sonja Karlsson T A I T O ?3/2019 52 KÄSILLÄ. MERENKULKIJAN RAIDAT Horisontissa näkyy aava meri, ei maata mailla halmeilla
2.. Ohje solmeiltaviin ja punottaviin ystävänauhoihin s
Kohopylväillä virkattu suojus kiertää pulloa leikkisästi. Suunnittelija Johanna Nuorela Ohje sivulla 72 Laineet lyövät purjelaivan kylkeen. Sellaiset mittaamattoman arvokkaat, jotka löytyvät isoäidin vanhasta nappilaatikosta. Hihoja ja helmaa koristavat napit. Nuori merenkulkija on pukenut aallot ylleen: lasten Aaltopaidassa laineet lyövät pellavaisen puseron rinnassa ja selkäpuolella. Ne muodostavat mutkittelevan raidoituksen meren pintaan. Aurinko porottaa, kesä on täällä. Suunnittelija Sonja Karlsson Ohje sivulla 74 T A I T O ?3/2019 54. Herkkä materiaali tarvitsee suojakseen virkatun pullonsuojuksen kesäseikkailujen myrskyjä ja tyrskyjä vastaan. Lasinen juomapullo tuo helpotuksen kuumana kesäpäivänä
Kun katsoo tarkkaan, raitoja on kaikkialla. Suunnittelija Katrine Birkenwasser Ohje sivulla 66 Merenkulkija on pukenut raitapaidan päälleen. Huivissa toistuu aaltojen tasainen tahti niiden lyödessä laivan kylkeen. Ne näkyvät selkeästi raidallisessa räsymatossa, jossa valmiiksi raidoittuvat kuteet luovat vaikutelman jatkuvasti vaihtuvista väreistä ja pinnoista. Raidallinen räsymatto tekee kodin. Suorakaiteen muotoinen huivi aloitetaan neulomalla kaksi kolmiota, jotka luovat pohjan rytmikkäälle raidoitukselle. Kun kesätuuli puhaltaa purjelaivan kannella ja meren värit ympäröivät, kietoutuu merenkulkija Tahti-huiviin. Hän makoilee laivan kannella, raidallisten lattialankkujen päällä. Suunnittelija Marja Rautiainen Ohje sivulla 62 3/2019?TAITO 57 KÄSILLÄ
Vai sopiiko kotiisi parhaiten yksivärinen Liplatus. Suunnittelija Krista Kangas-Lahtinen Ohje sivulla 68 T A I T O ?3/2019 58 KÄSILLÄ. Ne ajelehtivat irrallaan tai ovat kiinnittyneinä pohjaan kuin kasvit toisesta ulottuvuudesta. Siellä levät huojuvat liikkeen mukana tanssien aaltojen tahtiin. Merilevät-kirjontakuvio vie kirjojan matkalle meren pohjaan. Meressä maailma on toisenlainen. Laskokset muodostavat raitoja, jotka leikkivät kilpaa valon ja varjon kanssa. Keveä laineiden liplatus näkyy Liplatus-peiton laskoksissa. Kuuluu liplatusta, mieli rauhoittuu, syke laskee, kiireet ovat vain kaukainen muisto. Suunnittelija Elina Johanna Ahonen Ohje sivulla 70 Kesäaamuna laineet lyövät hiljalleen rantakiviin. Liplatusta tehdessä voi leikkiä myös väreillä: valitse kolme suosikkiasi tai yhden värin kolme eri sävyä. Merilevät opastaa monien erilaisten kirjontapistojen tekoon, ja vaihtuvuus pitää kirjonnan kiinnostavana
Kalanruotoneuleen pinta tuntuu kudotulta ja verkkomaisuus tekee siitä ilmavan ja nopeasti kuivuvan. Verkot on neulottu käsipyyhe, joka syntyi suunnittelijan rakkaudesta materiaaliin. Täydellinen kesämaisema: aaltojen raidoittama rantakallio, vihreänä tuoksuva meri, pellavan karheus käsissä. Suunnittelija Suvi Kankkonen Ohje sivulla 63 Kuvauspaikka: Suomen Joutsen, Forum Marinum -säätiö T A I T O ?3/2019 60 KÄSILLÄ
knk?Kahden noston kavennus: nosta 2 s neulomatta yksi kerrallaan kuin neuloisit ne oikein. Käännä työ. lk?Langankierto. p?Pylväs. ks?Kiinteäsilmukka. Vie lanka työn taakse. 2 o yht?Neulo 2 s oikein yhteen (1 s kavennus). S2KP2). Tuo lanka työn eteen ja nosta seuraava silmukka vasemmalta puikolta neulomatta oikealle puikolle. KTks?Kohotakakiinteäsilmukka. Etukautta virkattu pitkäkohopylväs. Vaikeusaste ????Aloittelija ????Osaaja ????Taitaja Hei, jokaisen ohjeen yhteydess ä on kerrottu mallin vaikeusas te!. Nosta kahden silmukan välinen vaakasuora lanka vasemmalle puikolle työn etukautta ja neulo se takareunasta oikein (nurjan puolen kierroksella nurin). Virkataan kuten pitkäpylväs, mutta virkataan edellisen kerroksen pylvään varren ympäri eli koukku työnnetään oikealta puolelta edellisen kerroksen pylvään varren ali takaisin oikealle puolelle. VIRKKAUS hy?Hyppää yli. PV/KV?Pääväri/kontrastiväri. wrap & turn). ps?Piilosilmukka. krs?Kerros. Neulo silmukat takareunoistaan oikein yhteen. s?Silmukka. L1v?Vasemmalle kallistuva lisäys. oe&t Neulo silmukka oikein etuja takareunasta (1 s lisäys). Lanka on nyt kiedottu neulomatta jätetyn silmukan juuren ympärille. Nosta kahden silmukan välinen vaakasuora lanka vasemmalle puikolle työn takakautta ja neulo se etureunasta oikein. L1o?Oikealle kallistuva lisäys. Takakautta virkattu kohokiinteäsilmukka. KEpp?Kohoetupitkäpylväs. k&k?Kiedo ja käännä (eng. k2kav?Keskitetty kaksoiskavennus: Nosta 2 s neulomatta kuin neuloisit ne oikein yhteen, neulo 1 o, vedä nostetut silmukat neulotun silmukan yli (2 s kavennus, engl. Ohjeet OHJEISSA KÄYTETYT LYHENTEET NEULEET am/sm/pm?Aseta/siirrä/poista silmukkamerkki. kjs?Ketjusilmukka. op/np?Oikea/nurja puoli. Nosta äsken nostettu silmukka takaisin alkuperäiselle puikolle ja vie lanka lopuksi työn taakse. 3 o yht?Neulo 3 s oikein yhteen (2 s kavennus). o/n?Oikea/nurja silmukka. Huom! Virkkaa kevennettynä eli työnnä koukku nurjalta puolelta edellisen kerroksen silmukan yläosan läpi takaisin nurjalle puolelle ja virkkaa kiinteäsilmukka kuten normaalisti
Lilli-ontelokude (80 % kierrätys puuvilla, 20 % polyesteri, 1 kg/rulla = n. Anna maton liota pesuvedessä. Harjaa kuteen suuntaan. Koko 75 x 200 cm. Huuhtele huolellisesti. Liota jauhemainen pesuaine kunnolla hanakuumaan veteen. Polkusmäärä 2 polkusta. Lankaluku 164 + 2. RAKENTAMINEN Vahvista loimen uloimmat reunalangat eli niisi molemmissa reunoissa 2 lankaa samaan niidensilmään. KUDE Kuteen tiheys 2–3 lankaa/cm kuteiden paksuuden mukaan. 3 % leveydestä. Katkaise ja viistoa räsykuteiden päät ommelsaumojen kohdilta ja päättele ne normaalisti eli aseta viistotut päät lomittain. Käytä kirjopesuun tarkoitettua pyykinpesuainetta. Syötä molempia kuteita normaalisti. Pirta 20/1. Riittää, kun huomioit maton käsialaja pesukutistuman loimen leveyttä suunnitellessasi. 220 m). KUDONTAOHJE Kudo maton alkuun ja loppuu muutama loimilanka ja vihreänkirjavasta Aino-räsykuteesta 3 lankaa tumminta vihreää. • 0,3 kg korallinpunaista (12). . Matto kutistuu pesussa n. VINKKI! Sinun ei tarvitse kutistaa Lilli-ontelokudetta kastelemalla, kun käytät tiivistä sidosta ja kudot kapeita raitoja kuten tässä matossa tai kun kudot maton SIDOS, NIISINTÄ JA POLJENTA RAIDOITUSMALLIKERTA 8 cm: virheränkirjava Aino 2 lankaa: petrooli Lilli 2 lankaa: petrooli Lilli 4 cm: vihreänkirjava Aino 3 cm: vihreänkirjava Aino 4 cm: vihreänkirjava Aino 7 X 4 cm: puuteri Aino 3 lankaa: koralli Lilli 3 lankaa: koralli Lilli (kudontasuunta) T A I T O ?3/2019 62 KÄSILLÄ. VIIMEISTELY Solmi maton päihin 4 langan hevosenhäntäsolmut ja puno niistä 2 + 2 langan kierrehapsut. • 0,2 kg petroolia (27). • 1,3 kg vihreän sävyjä (4). HOITOJA PESUOHJE Säännöllinen imurointi ja tuuletus. Loimilanka/m 80 grammaa mustaa 15-säikeistä Liina-kalalankaa, tex 15 x 30 (100 % puuvilla, 500 g/rulla tai 1,8 kg/kartio). • 0,3 kg puuterin sävyjä (2). Kude Lankavan Aino-räsykude (100 % puuvilla) ja Lilli-ontelokude (80 % kierrätyspuuvilla, 20 % polyesteri). Maton pituus on nyt noin 209 cm. Sidos Palttina. 2 heittoa räsykudetta ja 1 heitto Lilli-ontelokudetta. Kudo matto yhdellä sukkulalla ja toista seuraavaa raidoitusta 7 kertaa: 8 cm vihränkirjava Aino, 2 lankaa petrooli Lilli, 4 cm vihreäkirjava Aino, 3 lankaa koralli Lilli, 4 cm vihreänkirjava Aino, 4 cm puuteri Aino, 2 lankaa petrooli Lilli, 3 cm vihreänkirjava Aino, 3 lankaa koralli Lilli. Kuivaa matto orrella niin, että vesi valuu kuteen suuntaan. Tee hapsujen päihin tiukat hevosenhäntäsolmut ja tasoita niiden päät solmujen alapuolelta. Huom. Loimilanka Lankavan 15-säikeinen Liina-kalalanka (100 % puuvilla). Jos käytät matonpesuun mäntysaippuaa, huuhtele matto kuumalla vedellä, koska mäntysaippua ei huuhtoudu kunnolla kylmään veteen. Kuteet per matto Aino-räsykude (100 % puuvilla, leveys 25 mm, 1–2 kg pakkaus). Loimen pituus yhteen mattoon 3 m. Tiheys 2 lankaa/cm. RANTAVIIVA-RÄSYMATTO Ohje ja malli Marja Rautiainen . kolmella sukkulalla esim. ?. LOIMI Leveys 82 cm. Kudo loppuun täydennykseksi vielä 4 cm vihreänkirjavaa, 2 lankaa petroolia ja 8 cm vihreänkirjavaa
Lanka Pellavalankaa (n. 100 m/100 g). Lisäksi Kanavaneula. 40 cm pitkä lanka tupsun kiinnitystä varten. Kappaleesta muodostuu suunnikas, ja tätä hyödynnetään solmimalla pyyhe sen toisesta kulmasta. Tee tupsu kietomalla lankaa n. Jätä aloitusreunaan n. Kuosittele kosteana. Pese pyyhe samanväristen pyykkien kanssa ennen käyttöä (60 °C). Virkkaa toiseen kulmaan aloituslangasta 5 kjs. Solmi tupsu aloituslankaan kiristämällä se napakasti viimeisen ketjusilmukan sisään. Neulosta on sovellettu jäykälle pellavalangalle paremmin taipuvaksi ja helpommin neulottavaksi. krs (op) Neulo 1 s n. Vaihda työhön 4,5 mm:n puikot ja neulo 3 krs ainaoikein. Pyyhkeen verkkomainen pinta tekee siitä ilmavan ja nopeasti kuivuvan. Ompele lenkki umpinaiseksi. 1.–4. 5. Puikot 4,5 ja 6 mm:n pyöröpuikko tai pitkät puikot. Vaihda työhön virkkuukoukku ja virkkaa langanpäähän: 22 kjs. 20 kierrosta. Kalanruotoneule on tunnultaan lähellä kudottua kangasta. Vaihda 6 mm:n puikkoihin. 39 x 42 cm. Viimeistele tupsu ja päättele lankojen päät. 2. 39 CM N. Virkkuukoukku 4 mm. krs (np) Neulo 64 s n, 1 s o. Pellava on imukykyinen materiaali ja se tuntuu käsissä rouhealta. 500 m/500 g) sävyssä tummanvihreä (10). 42 CM 3/2019?TAITO 63 KÄSILLÄ. • Mallityössä on käytetty Lappajärven värjäämön Veerapellavalankaa (100 % pellava, n. 5 cm leveän kartongin ympäri n. Koko Ennen kastelua n. ?. silmukka taas uudelleen neulottavaksi puikolle. krs Neulo ainaoikein. kerros, kunnes kappaleen korkeus on 40 cm. Tiheys Ennen pesua 15 s x 14 krs = 10 x 10 cm. Ne ul om iss uu nt a N. Toista 5.–6. silmukka) takaisin puikolle ja neulo se taas seuraavan s kanssa o yht, päästä 4. VERKOT-PYYHE Ohje ja malli Suvi Kankkonen . . Jatka näin kerroksen loppuun. krs 22 p. Päättele kappale siten, että langanpää jää vasempaan yläreunaan ripustuslenkkiä varten. 6. RAKENNE JA MITAT OHJE Luo 65 silmukkaa 4,5 mm:n puikoille. Menekki Noin 150 g. Aloita kalanruotoneule: Neulo 2 o yht, päästä jälkimmäinen (3
Ero tiheydessä vaikuttaa valmiin neuleen mittoihin ja langankulutukseen. Aalto neulotaan pyörönä helmasta kaulukseen. Monet pellavalangat voivat tuntua aluksi ihoa vasten karheilta. • Mallipaidassa on käytetty DMC:n Natura linen -lankaa (pellava 58 %, viskoosi 26 %, puuvilla 16 %, 150 m/50 g) vedenvihreässä sävyssä (08). OHJE Luo 108 (134, 160, 186) silmukkaa, yhdistä silmukat suljetuksi neuleeksi ja lisää silmukkamerkki kerroksen aloituskohtaan. Ota kuitenkin huomioon, että pienelle lapselle vaatetta tehdessä pienet osat, kuten tässä ohjeessa napit, voivat aiheuttaa tukehtumisvaaran, jos ne eivät ole kunnolla kiinnitetty. C) Kainalo-helma 22 (26, 30, 34) cm. F) Pääntie 17 (17, 18, 19) cm. Paidan rinnassa ja selän puolella sileää neulosta koristavat aaltomaiset raidat. Koko 68 (92, 128, 152). Neulo pyörönä 22 (26, 30, 34) cm oikein. Lanka Sport-vahvuista puuvillatai pellavalankaa tai puuvillatai pellavasekoitelankaa (n. Menekki Noin 150 (150, 200, 250) grammaa. Erota paidan etuja takakappale toisistaan. Sopiva väljyys paidassa on noin 5–10 cm. Silmukkamerkistä Koko 68 (92, 128, 152). A) Paidan rinnanympärys 52 (64, 76, 88) cm. Paita on laatikkomallinen ja se saa olla väljä. Hihat ja helman voi jättää viimeistelemättä, jolloin ne kietoutuvat rennosti rullalle. 300 m/100 g). D) Kädentien korkeus 8 (12, 16, 20) cm. ?. B) Paidan pituus 30 (38, 46, 54) cm. Puikot 3,5 mm:n pyöröpuikko 40 tai 60 cm:n kaapelilla ja 3,5 mm:n sukkapuikot hihoja varten, jos et käytä magic loop -tekniikkaa. Ota se huomioon, kun valitset lankaa herkkäihoisen lapsen neuleeseen. Kiinnitä lopuksi helman ja hihojen koristeiksi napit. AALTO-PAITA Ohje ja malli Sonja Karlsson . Lisäksi Silmukkamerkki, 3,5 mm:n virkkuukoukku, 4 nappia ja päättelyneula. Aallon pääntie viimeistellään virkkaamalla kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita. Tiheys 21 s ja 31 krs = 10 x 10 cm ennen kastelua. E) Hihan sisäpituus 12 (17, 22, 27) cm. RAKENNE JA MITAT D A B C F E KAAVIO 5 4 3 2 1 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 krs KAAVIOAVAIN = OP: Oikein, NP: Nurin = OP: Nurin, NP: Oikein T A I T O ?3/2019 64 KÄSILLÄ
krs Nosta 1 n, neulo nurin 2 silmukan päähän edellisestä käännöksestä, k&k. Päättele silmukat löyhästi. Kiinnitä nyörit paidan nurjalle puolelle lenkeiksi helman vasemmalle ja oikealle puolelle sekä hihoihin noin 6 cm:n päähän helman aloitusreunasta ja hihojen päättelyreunoista. krs. Nosta 1 s oikein, neulo 14 (21, 25, 30) s oikein, k&k ja neulo nurin kerroksen loppuun. krs Nosta 1 o, neulo oikein 2 silmukan päähän edellisestä käännöksestä, k&k. . Jatka neulomalla kaaviota eteenpäin. Nosta jokaisen kerroksen alussa 1 s oikein ja neulo jokaisen kerroksen lopussa 1 s oikein. Seuraava krs Neulo 1 o, 2 o yht, neulo oikein, kunnes jäljellä on 3 s ennen silmukkamerkkiä, knk, neulo 1 o.* Toista * – * vielä viisi kertaa. krs Neulo oikein kerros loppuun. Neulo oikein, kunnes hihan pituus on noin 12 (17, 22, 27) cm. Neulo viimeinen kerros nurin. Neulo samalla neljä vastaantulevaa kiedottua silmukkaa yhteen kietoutuvan langan kanssa. 3/2019?TAITO 65 KÄSILLÄ. krs Neulo nurin kerros loppuun. 5. Kiinnitä samaan kohtaan paidan oikealle puolelle napit ja pujota napit lenkkeihin. Neulo ensin etukappale tasona: OP: Nosta 1 s oikein, neulo kaavio kerroksella 4 (5, 6, 7) kertaa ja neulo 1 s o. Jos pääntie tuntuu liian löysältä, voit virkata kiinteillä silmukoilla siihen lisää kerroksia. 4. Voit pitää takakappaleen silmukat puikon kaapelilla koko etukappaleen neulomisen ajan tai siirtää ne apulangalle tai toiselle pyöröpuikolle odottamaan. VIIMEISTELY Viimeistele pääntie virkkaamalla siihen kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita. 2. Aloita toisesta olkapäästä, ja kun olet neulonut kerroksen loppuun, yhdistä kerros piilosilmukalla. Seuraava krs (OP) Nosta 1 s o, neulo 8 (14, 19, 24) o, päättele 36 (37, 40, 43) s, neulo 9 (15, 20, 25) s oikein. Toista 4.–5. Käännä työ. krs vielä kaksi kertaa. Kun olet päätellyt takakappaleen pääntien silmukat, silmukoi takakappaleen olkapäiden silmukat etukappaleen olkapäiden silmukoihin. Mittaa neljä 80 cm:n lankaa ja pyörittele ne nyöreiksi. Neulo vielä molempiin olkapäihin 2 cm sileää ja jätä silmukat odottamaan. NP: Nosta 1 s nurin, neulo kaavio kerroksella 4 (5, 6, 7) kertaa ja neulo 1 s n. Neulo seuraavaksi pääntien muotoilut. Toista 1.–2. Neulo takakappale samoin kuin etukappale, mutta jätä viimeinen vaihe (2 cm:n sileä neulos) olkapäistä neulomatta. Käännä työ. Käännä työ. 1. Käännä työ. krs Nosta 1 n, neulo 14 (21, 25, 30) s nurin, k&k. seuraavat 54 (67, 80, 93) silmukkaa kuuluvat etukappaleeseen ja loput takakappaleeseen. Aseta silmukkamerkki kainaloon merkitsemään kerroksen aloituskohtaa. Toista kaavio korkeussuunnassa 4, (5, 6, 7) kertaa ja jatka neulomalla oikealla puolella oikein ja nurjalla nurin, kunnes kappaleen korkeus kainalosta on 9 (10, 11, 12) cm. HIHAT (MOLEMMAT SAMOIN) Poimi 44 (50, 56, 62) silmukkaa hiha-aukosta aloittaen kainalosta. Nosta ja neulo aloitusja lopetussilmukat nurjalla puolella nurin. Jaa silmukat tasaisesti neljälle puikolle tai neulo magic loop -tekniikalla. 3. Huomaa, että virkattu pääntie ei jousta samaan tapaan kuin neulomalla viimeistelty. Käännä työ. Seuraava krs (NP) Nosta 1 n, neulo nurin etukappaleen loppuun neuloen samalla kiedotut silmukat yhteen kietoutuvan langan kanssa. *Neulo 2 cm oikein. Seuraava krs (OP) Nosta 1 o, neulo oikein etukappaleen loppuun. kerros vielä kaksi kertaa, ja sen jälkeen vielä kerran 4. Päättele kaikki langanpäät, kastele työ ja levitä se tasolle kuivumaan mittoihinsa
Jatka käyttäen pääväriä. 1. 49 s: 3–21–1–21–3]. 17 s]. krs (np): Neulo kaikki silmukat oikein siirtäen merkkejä aina, kun ne tulevat kohdalle. krs: 3 o, lk, neulo s:t oikein merkkiin asti, lk, sm, 1 o, sm, lk, neulo s:t oikein, kunnes jäljellä 3 s, lk, 3 o [yht. Epäsymmetrinen 1. Lopuksi neulotaan jälleen kahteen eri suuntaan, jotta huivista tulee suorakaiteen muotoinen. krs (op): 3 o, lk, 1 o, lk, am, 1 o, am, lk, 1 o, lk, 3 o [yht. Lisäksi 3 silmukkamerkkiä, silmukanpidin ja päättelyneula. 45 s]. Huivin pituutta on helppo muokata. • Mallihuivissa on käytetty KVG Woolworksin SW Merinopuuvilla-nylon-silkki -lankaa (merinovilla 45 %, puuvilla 22 %, nylon 22 %, silkki 11 %) sävyissä Hugbuddy (pääväri) ja Scuba (kontrastiväri). Tiheys 22 s ja 40 krs = 10 x 10 cm pingotettua ainaoikeinneuletta. Menekki Pääväriä n. Tahti-huivissa on hauska, kulmikas raita kuvio. Toista 3.–4. Jatka silmukoiden luontireunaan ja poimi ja neulo siitä 3 s [yht. Koko Noin 180 x 35 cm. Seuraava krs: Neulo kaikki silmukat oikein. raidoitukselle. Lanka Fingering-vahvuista lankaa (n. krs vielä 7 kertaa [yht. 4. 13 s]. PUIKOT 3,25 mm:n pyöröpuikko tai pitkät puikot. Kun huivin alkupää on saatu tehtyä, on luvassa rentoutumista ainaoikein neuleen tahdissa. 400 m/100 g), kahta väriä. Huom! Kuljeta kontrastiväristä lankaa raitojen välillä kietomalla päävärin lanka sen ympäri kerroksen alussa: nosta 1 s, ota pääväri kontrastivärin alta ja jatka ohjeen mukaan. Nosta aina kerroksen ensimmäinen s neulomatta oikein eli kerroksen alussa ”3 o” tarkoittaa ”nosta 1 s oikein, neulo 2 o”. TAHTI-HUIVI Ohje ja malli Katrine Birkenwasser ?. . 9 s]. Käyttäen kontrastiväriä, toista 3.–4. krs: Neulo kaikki silmukat oikein siirtäen merkkejä aina, kun ne tulevat kohdalle. 3. 51 s]. Tahti on suorakaiteen muotoinen. Alussa tehdään kaksi kolmiota, jotka yhdistämällä luodaan pohja kulmikkaalle RAKENNE JA MITAT (CM) 180 35 Neulomisen suunta Ensimmäinen kolmio-osio Kulmaosio Huivin vasen kulma Huivin oikea kulma T A I T O ?3/2019 66 KÄSILLÄ. krs: 3 o, lk, neulo merkkiin asti, lk, sm, 1 o, sm, lk, neulo kunnes jäljellä 6 s, 2 o yht, lk, 2 o yht, 2 o [yht. Älä käännä työtä, vaan jatka kappaleen vasenta reunaa: poimi ja neulo 3 s, yksi jokaisesta nurjan puolen kerroksesta. krs [yht. Oikean tiheyden saavuttaminen ei ole välttämätöntä, mutta erot vaikuttavat valmiin neuleen mittoihin ja langankulutukseen. 1200 m, kontrastiväriä 200 m. OHJE ENSIMMÄINEN KOLMIO-OSIO Käyttäen pääväriä, luo 3 s ja neulo 7 krs oikein. 2
Jatka kontrastivärillä. Jatka päävärillä. KULMAOSIO Käyttäen pääväriä, luo 3 s. Seuraava krs: Neulo s:t oikein siirtäen merkkejä, kun tulet niiden kohdalle. kulmakrs: Oe&t, oe&t, 1 o [yht. Seuraava krs: 2 o, 2 o yht, lk, 2 o yht, pm, k2kav, 2 o yht, lk, 2 o yht, 2 o [yht. 69 s]. 7 s]. krs vielä 8 kertaa [yht. Käyttäen kontrastiväriä, toista epäsymmetriset 1.–2. Seuraava krs: Neulo silmukat oikein siirtäen merkkiä, kun tulet sen kohdalle. 113 s]. kavennuskrs:t 8 kertaa [yht. 15 s]. 5 s]. 9 s]. 51 s]. Epäsymmetrinen 2. kulmakrs: 3 o, lk, neulo kunnes jäljellä 3 s, lk, 3 o [yht. kulmakrs: 3 o, lk, 1 o, lk, 3 o [yht. Tee sitten kontrastiväriraita. krs 9 kertaa [yht. Käännä työ [yht. Toista epäsymmetriset 1.–2. Voit katkaista kontrastivärisen langan. 2. 27 s: 3–21–3]. 4. 1. HUIVIN OIKEA KULMA Jatka käyttäen pääväriä. Seuraava krs: 3 o, lk, neulo merkkiin asti, sm, 1 o, k2kav, neulo merkkiin asti, lk, sm, 1 o, sm, lk, neulo kunnes jäljellä 6 s, 2 o yht, lk, 2 o yht, 2 o [yht. kavennuskrs: 3 o, lk, neulo kunnes jäljellä 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, sm, lk, k2kav, lk, 2 o yht, neulo kunnes jäljellä 6 s, 2 o yht, lk, 2 o yht, 2 o [yht. kavennuskrs: Neulo s:t oikein siirtäen merkkiä, kun tulet sen kohdalle. Seuraava krs: 2 o, 2 o yht, k2kav, 2 o yht, 2 o [yht. . 71 s]. 9. 1. 3/2019?TAITO 67 KÄSILLÄ. Seuraava krs: Neulo silmukat oikein. kavennuskrs vielä 6 kertaa [yht. kulmakrs: Neulo s:t oikein. 8. Käyttäen pääväriä, toista 1.–2. 113 s, kulmaosio ja ensimmäinen kolmio-osio yhdistettynä]. kavennuskrs [yht. 69 s]. Jatka toistaen aina 18 krs päävärillä ja 2 krs kontrastivärillä. Käyttäen kontrastiväriä, toista epäsymmetriset 1.–2. 2. Jatka näin, kunnes huivin pituus pisimmästä kohdastaan on n. 7. kulmakrs: Neulo 3 o. 5. Toista epäsymmetriset 1.–2. Epäsymmetrinen 2. 7 s]. kavennuskrs 9 kertaa [yht. kulmakrs: Neulo s:t oikein. 83 s]. 85 s]. Seuraava krs: Neulo s:t oikein siirtäen merkkejä, kun tulet niiden kohdalle. krs [yht. kavennuskrs: Neulo silmukat oikein siirtäen merkkiä, kun tulet sen kohdalle. Seuraava krs: Neulo silmukat oikein siirtäen merkkejä, kun tulet niiden kohdalle. 67 s: 3–21–1–39–3]. kulmakrs: Neulo s:t oikein. Seuraava krs: Neulo silmukat oikein siirtäen merkkejä, kun tulet niiden kohdalle. kulmakrs vielä 8 kertaa [yht. Toista 8.–9. 87 s: 3–21–1–59–3]. 113 s]. kavennuskrs: 2 o, 2 o yht, lk, 2 o yht, neulo kunnes jäljellä 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, sm, lk, k2kav, lk, 2 o yht, neulo kunnes jäljellä 6 s, 2 o yht, lk, 2 o yht, 2 o [yht. Siirrä jäljellä olevat 25 s silmukanpidikkeelle (poista merkki). Katkaise langat ja jätä silmukat odottamaan. Jatka päävärillä. Käyttäen pääväriä, toista epäsymmetriset 1.–2. 11 s]. 6. Seuraava krs: 3 o, lk, neulo kunnes jäljellä 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, sm, lk, k2kav, lk, 2 o yht, neulo kunnes jäljellä 4 s ennen merkkiä, 2 o yht, lk, 2 o, L1o, sm, 1 o, sm, L1v, 2 o, lk, 2 o yht, neulo kunnes jäljellä 6 s, 2 o yht, lk, 2 o yht, 2 o. SUORA OSIO Tässä osiossa silmukkaluku pysyy samana [yht. 11 s]. kulmakrs: Neulo s:t oikein. Epäsymmetrinen 1. 3. kulmakrs: Nosta 1 s neulomatta, oe&t, 1 o, oe&t, 1 o [yht. Seuraava krs: Neulo silmukat oikein siirtäen merkkejä, kun tulet niiden kohdalle. Toista näitä kahta kerrosta vielä 7 kertaa. Seuraava krs: 3 o, lk, neulo kunnes jäljellä 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, sm, lk, k2kav, lk, 2 o yht, neulo merkkiin asti, lk, sm, 1 o, sm, lk, neulo kunnes jäljellä 6 s, 2 o yht, lk, 2 o yht, 2 o. Jatka samaa kerrosta ensimmäisen kolmio-osion silmukoilla oikealta puolelta: 1 o, vedä kulmaosion nostetut s:t neulotun s:n yli (=k2kav, jossa 2 s kulmaosiosta ja 1 s ensimmäisestä kolmio-osiosta), neulo merkkiin asti, lk, sm, 1 o, sm, lk, neulo kunnes jäljellä 6 s, 2 o yht, lk, 2 o yht, 2 o [yht. 47 s]. Jatka kontrastivärillä. Seuraava krs: 3 o, lk, neulo kunnes jäljellä 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, sm, lk, k2kav, lk, 2 o yht, neulo kunnes jäljellä 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, lk, L1o, sm, 1 o, sm, L1v, lk, 2 o yht, neulo kunnes jäljellä 6 s, 2 o yht, lk, 2 o yht, 2 o. OSIOIDEN YHDISTÄMINEN Käyttäen kontrastiväriä, jatka kulmaosion silmukoilla oikealta puolelta seuraavasti: Yhdistämiskrs: 3 o, lk, neulo kunnes jäljellä 6 s, 2 o yht, am, 2 o, nosta 2 s oikein. 180 cm ja olet seuraavaksi neulomassa kontrastivärillä raidan. Käyttäen pääväriä, toista epäsymmetriset 1.–2. Seuraava krs: 3 o, lk, neulo kunnes jäljellä 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, sm, lk, k2kav, lk, 2 o yht, neulo kunnes jäljellä 7 s ennen merkkiä, 3 o yht, lk, 2 o yht, 2 o, pm. krs: Neulo silmukat oikein siirtäen merkkejä, kun tulet niiden kohdalle
• Mallityön ompelulangat ovat Coats Duetia 2078, 4778 ja 7037, yksi rulla jokaista. Toista 1.–2. Seuraava krs: Neulo silmukat oikein. 1 s]. HUIVIN VASEN KULMA Siirrä silmukat silmukanpidikkeeltä takaisin puikolle [25 s]. Huomioithan, että erilaiset puuvillat kutistuvat eri tavoin pesussa. Huomioi kutistumisvarat jo ostohetkellä, jotta sinulla on pesun jälkeen riittävästi kangasta. . kulmakavennuskrs vielä 4 kertaa [yht. LIPLATUS-PEITTO Ohje ja malli Krista Kangas-Lahtinen ?. 3 s]. Seuraava krs: K2kav [yht. Peiton nurja puoli T A I T O ?3/2019 68 KÄSILLÄ. 1 s]. VIIMEISTELY Päättele langanpäät. Kostuta huivi ja pingota se mittoihinsa. seuraava krs: Neulo silmukat oikein siirtäen merkkiä, kun tulet sen kohdalle. LEIKKUU JA LASKOSTEN MERKITSEMINEN Aseta puuterinvärinen kangas hulpiot vastakkain ja leikkaa leikkuureuna suoraksi. kulmakavennuskrs: 2 o, 2 o yht, lk, 2 o yht, neulo kunnes jäljellä 6 s, 2 o yht, lk, 2 o yht, 2 o [yht. 7 s]. 21 s]. OHJE Pese puuvillakankaat ja silitä ne hyvin ennen leikkuuta. 1. 2. Seuraava krs: 2 o yht, k2kav, 2 o yht [yht. Koko Noin 108 x 145 cm. Seuraava krs: Neulo silmukat oikein. Seuraava krs: 2 o yht, k2kav, 2 o yht [yht. Seuraava krs: 2 o, 2 o yht, lk, k2kav, lk, 2 o yht, 2 o [yht. Vedä lanka viimeisen silmukan läpi. Vedä lanka viimeisen silmukan läpi. Huomioi myös, että peiton tekotavan takia 1–2 mm:n heitto merkinnöissä tai saumoissa voi johtaa siihen, että palasi eivät ole täysin saman kokoisia. 9 s]. kulmakavennuskrs: Neulo silmukat oikein siirtäen merkkiä, kun tulet sen kohdalle. 3 s]. Kankaat Kolmea yksiväristä puuvillakangasta, puuterin väristä 85 cm, korallia 85 cm, vihreää 130 cm. Takapuolen kangas on Eurokankaan Kukkalampi-puuvillaa, leveys 140 cm. Lisäksi Kankaisiin sopivia ompelulankoja, laskosten ja tikkausten merkitsemiseen esim. 1. Laskosten ompelun jälkeen jokaisen yksivärisen palan pitäisi olla noin 49–50 cm korkea. räätälin liitu tai hera-merkkaaja, tilkkutyöviivain, pyöröleikkuri ja leikkuualusta tai sakset, silmäneula, nuppineuloja tai klipsejä sekä ompelukone ja silitysvälineet. • Mallipeitossa on käytetty PeeKaan yksivärisiä, 112 cm leveitä tilkkutyökankaita YV75, YVP410 ja YV21. Seuraava krs: 2 o, 2 o yht, 1 o, 2 o yht, 2 o [yht. 2. seuraava krs: 2 o yht, 1 o, 2 o yht, lk, 3 o yht, neulo kunnes jäljellä 6 s, 2 o yht, lk, 2 o yht, 2 o [yht. Seuraava krs: Neulo silmukat oikein. Jos kankaan hulpioreunat kiristävät, voit leikata ne pois, jolloin kankaan leveydeksi jää noin 109 cm. . Mallityön vanu on Katrin Tilkkukaupasta Heirloom Hobbsia (80 % puuvilla, 20 % polyesteri). 11 s]. Kuviollista puuvillakangasta 160 cm. 19 s]. Seuraava krs: k2kav [yht. • Vanulevyä 125 cm x 160 cm kokoinen pala
Mittaa ja merkitse seuraava viiva 7,5 cm:n päähän ja jatka näin keskikohdan molemmin puolin, kunnes peitossa on yhteensä 13 tikkauslinjaa. Leikkaa kaitaleiden päät täysvinoon ja yhdistä ne toisiinsa yllä olevan kuvan mukaan. TIKKAAMINEN Peitto tikataan 7,5 cm:n välein niin, että joka toisessa rivissä laskokset osoittavat alaspäin ja joka toisessa ylöspäin. Peiton oikea puoli Kantin taitereuna 2) Käännä kantti ylös. Toimi samoin korallin ja vihreän osion tikkaamisessa. isolle pöydälle. PALOJEN YHDISTÄMINEN Ota korallinvärinen kangas ja yhdistä se puuterinväriseen kankaaseen. Peiton oikea puoli Kantin taitereuna 3/2019?TAITO 69 KÄSILLÄ. Tee samat mittaukset ja merkinnät vihreälle kankaalle. Katso kuvista kulmien ompelu. Jokainen värialue tikataan oman värisellä langalla. Silitä. Aseta etukappale takakappaleen ja vanun päälle oikea puoli ylöspäin niin, että vanu ja takakappale menevät etukappaleen ylitse joka reunalta. Aloita puuterin värisestä alueesta ja käännä ommellessa laskokset osoittamaan vuorotellen ylöspäin tai alaspäin. Peiton oikea puoli Kantin taitereuna 3) Käännä kantti alaspäin, ompele yläreunasta. Ompele kaikkien kolmen yksivärisen kankaan laskokset tällä tavoin. LASKOSTEN OMPELU Taita kangas kaksin kerroin merkkiviivan kohdalta, neulaa tarvittaessa ja ompele niin, että paininjalka kulkee laskoksen taitereunaa pitkin ja neula ompelee 0,5 cm:n etäisyydeltä taitereunasta. Ompele kankaat yhteen nurjat puolet vastakkain 0,5 cm:n etäisyydeltä. Aseta vanu kankaan päälle, silottele käsin ja tarkista, ettei jää kupruja tai laskoksia. Tarkista samalla, että peitto on kauttaaltaan yhtä leveä ja pitkä ja trimmaa tarvittaessa (leikkaa viimeistään tässä vaiheessa hulpioreunat pois). Yhdistä samalla tapaa vielä vihreä osa korallin osan toiseen päähän. VIIMEISTELY JA KANTTAAMINEN Leikkaa pois ylimääräinen vanu ja takakappaleen kangas peiton reunoilta tikkauksen jälkeen. Tikkaa laskokseksi 0,5 cm:n etäisyydeltä, huomioi tässä kohtaa eri väriset langat yläja alalangassa. Yhdistä seuraavaksi etukappale, vanu ja takakappale. Tee laskosmerkinnät kankaan oikealle puolelle. Aseta hyvin silitetty kuviollinen kangas nurja puoli ylöspäin esim. . Mittaa kankaan alareunasta 2,5 cm ylöspäin ja merkitse siihen ensimmäinen merkkiviiva koko kankaan leveydeltä. REUNAKAITALEEN JATKAMINEN Oikea puoli Nurja puoli 145 108 RAKENNE JA MITAT (CM) KULMAN OMPELU 1) Lopeta ommel 0,7 cm ennen reunaa. Säädä ompelukoneen neulan asentoa saadaksesi oikea etäisyys. Käännä sitten kantti peiton takapuolelle, taita kulmiin kauniit nurkat ja ompele kiinni käsin pienin pistoin. Merkitse seuraavat viivat aina 3 cm:n välein niin, että niitä on yhteensä 25 kappaletta. Taita kantti kaksin kerroin ja silitä. Harsi käsin kaikki kolme kerrosta yhteen peiton leveyssuuntaan noin 10 cm:n välein. Leikkaa reunakanttia varten jäljellä olevasta vihreästä kankaasta koko kankaan leveydeltä 6 kpl 6,5 cm:n korkuista kaitaletta. Siirrä neula takaisin normaaliasentoon ja ompele kiinni 0,7 cm:n etäisyydeltä. Silitä saumanvarat auki ja taita niin, että ommel jää taitteelle. Silottele pinta taas huolellisesti. Mittaa ensin peiton keskikohta ja merkitse se kohtisuoralla viivalla koko pituudelta liitua tai hera-merkkaajaa käyttäen. Silitä laskokset huolellisesti kääntymään toiseen suuntaan. Katkaise lanka puuterin ja korallin alueen vaihtumiskohdassa, vedä se peiton takapuolelle, solmi ja pujota peiton väliin. Yhdistä reunaan, jonne jätit merkitsemisvaiheessa 3,5 cm:n ompeluvaran. Poista vielä lopuksi harsinlangat ja muut langanpätkät sekä tarvittaessa liidun jäljet. Tee myös korallin värisen kankaan kanssa samalla tavoin, mutta aloita ensimmäinen merkkiviiva 3,5 cm:n etäisyydeltä alareunasta ja tee vain 24 merkkiviivaa. Aseta kaksinkertainen kantti peiton oikealle puolelle, taita aloituskohdan pää, neulaa kiinni ja katkaise sopivaan mittaan. Mittaa viimeisestä merkistä 3,5 cm ylöspäin ja leikkaa ylimääräinen kangas pois. Aputikkaa kerrokset vielä kiinni toisiinsa pitkiltä sivuilta niin, että laskokset kääntyvät vielä reunoissa eri suuntaan kuin vieressä olevat laskokset
• Iso kirjontakehys, halkaisija yli 20 cm. • Vaaleanvihreä (524). • Silmäneula ja sakset. Kirjo kuvio kankaalle. B) Pistä lanka kankaaseen. Koko 18 x 20 cm Tarvikkeet • DMC-helmilanka, kolme eri väriä. Etupisto Satiinipisto Merkitse kuvion ääriviivat etupistoilla ja täytä kuvio satiinipistoilla. C) Tee pisto suoraan alaspäin ja tuo lanka esiin varren vasemmalla puolen. Ranskalainen solmupisto Kierrä lanka kolme kertaa neulan ympäri ja vie kankaan takapuolelle aloituskohdan vierestä. • Vahvikekangasta, esim. Vinkki! Koristele keinuvilla merilevillä paidan tai hameen helma. • Vaaleanpunainen (818). Toista kohtia B ja C. PISTOT Harakanvarvaspisto A) Tuo lanka esiin. A B C Ketjupisto A) Tuo lanka esiin. • Kangaskassi tai puuvillakangasta, jos ompelet kassin itse. B) Tee harakanvarvaspisto, mutta tuo lanka esiin etupiston alaosan kohdalla. Pistä neula samaan reikään ja vie lanka neulan kärjen ali. C) Tuo lanka esiin, vie lanka neulan kärjen ali ja kiristä A:n ja B:n välinen lanka v-kirjaimeksi. Kun kirjonta on valmis, kiinnitä kirjontakuvion takapuolelle vahvike kangas suojaamaan kirjontakuviota. Kangas ei ole välttämätön, mutta sen avulla kassissa olevat tavarat eivät tartu kirjontalankoihin ja riko niitä. Ohje Jäljennä Merilevät-kirjontakuvio (s. A A B B C T A I T O ?3/2019 70 KÄSILLÄ. . MERILEVÄTKIRJONTAKUVIO Ohje Elina Johanna Ahonen Malli Merja Räty ?. Kirjo lyhyellä langalla ja päättele se heti nurjalle puolelle edellisten pistojen alle. Pujotus etupistoihin Varsipisto Laakapistoja Kuusipisto A) Tee etupisto pystysuoraan alaspäin. Vliselineä kassin sisäpuolelle suojaamaan kirjontakuviota. Jos kirjoit kuvion kankaalle, ompele se kassiksi. Kirjontakuvion alapuolella olevasta kaavioavaimesta näet kussakin kuviossa käytetyn värin, langan paksuuden ja piston. • Mallityössä on käytetty lankoja: • Tummanvihreä (319). . • Jäljennöspaperia tai liitukynä. 71) kankaalle tai keskelle kangaskassia jäljennöspaperin avulla tai vapaasti liitukynällä piirtämällä
Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA = Ketjupisto (1) = Kuusipisto (1) KAAVIOAVAIN 3/2019?TAITO 71 KÄSILLÄ. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA = Etupisto (1) PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. = Ketjupisto = Kuusipistot. Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch. = Ketjupisto = Kuusipistot. Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. = Ketjupisto = Kuusipistot. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA 319 Langan paksuus: (1) = yksinkertainen (3) = kolminkertainen Pistot: PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA =Ranskalainen solmupisto (3) PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. = Ketjupisto = Kuusipistot. Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch. = Ketjupisto = Kuusipistot. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA = Ranskalainen solmupisto (1) PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. = Ketjupisto = Kuusipistot. = Ketjupisto = Kuusipistot. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA =Satiinipisto (1) PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA = Varsipisto (1) PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. MALLIKUVAKAAVIO V ärit: PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. = Ketjupisto = Kuusipistot. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. = Ketjupisto = Kuusipistot. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA = Etupisto (1) ja pujottelu (3) PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA =Harakanvarvaspisto (3) PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA 524 PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch. Eli vaalealla langalla etupistoja ja tummalla (kolminkertaisella) langalla mutkitellaan pistojen välistä = Feather Stitches = Ranskalainen solmu = Varsipistot = Harvempaa laakapistoa, että lankojen väliin jää tilla. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA 818 PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. Onkohan tällä pistolla joku nimikin. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA = Laakapisto (1) PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. = Ketjupisto = Kuusipistot. = Ketjupisto = Kuusipistot. Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch. = Ketjupisto = Kuusipistot. = Ketjupisto = Kuusipistot. VÄRIT: 524 818 319 LANGAN PAKSUUS: 1 LANKA 3 LANKAA = Harakanvarvas pisto (1) PISTOT = Etupistot = Satiinipistot tai laakapistot, eli täytetään ovaali muoto = Feather Stitches: Harakanvarvaspistot. Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch. Kolminkertainen lanka = Ranskalainen solmu, kolminkertainen lanka = Threaded Running Stitch
Juomapulloiksi tarkoitettu lasipulloja löydät esimerkiksi urheiluja retkeilyvälinekaupoista. *Virkkaa seuraavaan (seur.) pylvääseen 2 p*. Solmi kumilangan päät hevosenhäntäsolmulla ja käännä solmu suojuksen alle. Yhdistä kerros ps:lla 1. Yhdistä kerros ps:lla 1. Toista * – * koko kerros. yhteen virkattava p), virkkaa p seur., 2 KEpp, 2 p seur., 2 kjs, hy2, *2 p yhteen, 2 KEpp, 2 p seur., 2 kjs, hy2*, toista * – * vielä 5 kertaa. ks:aan [Kerroksella silmukoita: (3 ks, 3 kjs) x 6.] Päättele langat ja pujota kuminauha suojuksen suuaukkoon niin, että se menee joka toisen ks:n ali ja joka toisen yli. OHJE 1. krs Virkkaa lenkkialoitukseen 3 kjs (kerroksen ensimmäinen p), 13 p. Suunnittelin pullonsuojuksen, jossa kohopylväät kiertävät pulloa. KEpp:n), 2 KEpp (joista 1. yhteen virkattava p), virkkaa p seur. [Kerroksella silmukoita: (2p yht, 2KEpp, 2p samaan) x 6.] Toista 7. 42 p.] 4. KEpp:n). 42 KTks.] 5. Yhdistä kerros ps:lla kolmanteen ketjusilmukkaan. Jos suojus on taas liian iso, virkkaa se pienemmällä koukulla. p:n), 2 p seur., 2 kjs, hy2 (kjs-ketju), *2 p yhteen (joista ensimmäinen p:n ja toinen 1. [Kerroksella silmukoita yht. p), virkkaa 41 p. krs Virkkaa 2 kjs (kerroksen 1. ps:lla kolmanteen ketjusilmukkaan. [Kerroksella silmukoita yht. [Kerroksella silmukoita yht. [Kerroksella silmukoita yht. krs Virkkaa 3 kjs (kerroksen 1. Suojus venyy pullon painosta, jos kiinnität hihnan suojukseen. Suojukseen ei kuulu kahvoja tai olkahihnaa, sillä sen on tarkoitus kulkea laukussa. krs Virkkaa 3 kjs (kerroksen 1.p), *2 p seur., 1 p*, toista * – * 13 kertaa, 2 p seur. Halusin tehdä Taito-lehden lukijoille ohjeen, joka on kaunis ja josta on mahdollisimman paljon hyötyä. Lisäksi Sakset ja neula päättelyä varten, pätkä pyöreää kuminauhaa. Jos suojus on liian tiukka pulloosi, vaihda koukku vähän isompaan. KUOHU-PULLONSUOJUS Ohje ja malli Johanna Nuorela ?. 3 mm:n aukko ja yhdistä kerros ps:lla kolmanteen ketjusilmukkaan. 28 p.] 3. (1. p:n), 2 p seur., 2 kjs, hy2 (kjs-ketju)*, toista * – * vielä 5 kertaa. Yhdistä kerros ps:lla ensimmäiseen KTks:n. krs Virkkaa 2 kjs (kerroksen 1. Lanka DKtai worsted-vahvuista puuvillalankaa (n. Yhdistä kerros T A I T O ?3/2019 72 KÄSILLÄ. 22 cm. 14 p.] 2. Yhdistä kerros ps:lla 1. [Kerroksella silmukoita: (2p yht, 2KEpp, 2p samaan) x 6.] 7. 2 KEpp (joista 1. ks, kjs, hy kjs-ketju, *ks, kjs, ks, kjs, ks, kjs, hy kjs-ketju*, toista * – * vielä 5 kertaa. Kiristä niin, että suojus on tiukasti juomapullon kaulan ympärillä, mutta suojus liukuu pullon leveimmän kohdan yli. 200 m/100 g). . • Mallityössä on käytetty Dropsin Muskatia (100 m/50 g, 100 % merseroitu puuvilla) sävyssä mintunvihreä (03). [Kerroksella silmukoita yht. Se suojaa lasista pulloa ja on helppo ottaa pois, kun pullo menee pesuun. Suojuksen suuaukko Virkkaa kjs (ei lasketa silmukaksi), ks samaan, kjs, ks, kjs, SUUNNITTELIJA KERTOO Siirryin lasisten juomapullojen käyttäjäksi viime kesänä ja pidän valtavasti virkatusta pullonsuojuksestani sen käytännöllisyyden vuoksi. Jos kuitenkin haluat tehdä pullollesi myös hihnan, voit kiinnittää sen pullon korkkiin. p:een. p:n. Menekki Noin 40 g. 42 p.] 6. Kiristä lenkki niin, että keskelle jää n. krs Virkkaa 3 kjs (kerroksen 1. Koko Ohjeella virkkaat pullonsuojuksen puolen litran lasipulloon, jonka ympärysmitta on n. . krs, kunnes työ yltää pullon kaulalle. krs Virkkaa 1 kjs (ei lasketa silmukaksi), virkkaa KTks samaan, virkkaa vielä 41 KTks. KEpp:n ja 2. p), 1 p samaan ketjusilmukoiden kanssa. Virkkuukoukku 4 mm. Yhdistä kerros ps:lla kolmanteen ketjusilmukkaan. KEpp:n ja 2
Kankaankuviointia luolamaalaustyyliin 9.–11.8. Kuviolliset toiveet -pisankamuna 17.–19.6. Hopeakoru by me Lisätietoja sekä ilmoittautuminen www.koskelansetlementti.net www.kankaanpaanopisto.fi www.kktavastia.fi Jatkuva haku on käynnissä! Katso tarkemmat hakutiedot netistä www.kktavastia.fi/ammattiopisto-tavastia KUDONNAN ARTESAANIKSI AMMATTIOPISTO TAVASTIASTA. Huonekaluparantola – perinteinen verhoilu 14.–15.6. Kesäyön aikaa, tuohityön taikaa 24.–28.6. Nokkoslankaa-kehruukurssi 5.–7.8. Teema: Käsityöperinteet Taito 4/19 ilmestyy viikolla 32 Ku va ?H ilj a M us to ne n Forssan ammatti-instituutti | www.lhkk.fi Taideteollisuusalan perustutkinto Kysy lisää opiskelupaikoista puh. T A I T O -lehti TAITOLIITTO Tilaa itselle tai lahjaksi WWW.TAITOLEHTI.FI/KAUPPA Tutustu kanssamme taitavimpiin käsityöperinteiden osaajiin. Lusikka kaulaan, haarukka sormeen -kierrätyskorut 24.–28.6. Kahvipusseista kaunista 5.–7.8. Käsillä-sivujen mukana matkaamme heinäpellon laitaan. 050 596 2828 KERAMIIKKAALAN ARTESAANIOPINNOT nyt Forssassa LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOSKELAN SETLEMENTTI Rautatienkatu 25, 44150 ÄÄNEKOSKI Puh. 040 0115360, Sähköposti: koskela@aanekoski.fi Kädentaitojen kesäkurssit 2019 5.–8.6
044 2023 516, ilmoitukset@taito.fi Kansallispukujen perinteiset materiaalit BRAGES AB +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 00130 Helsinki draktbyra@brage.fi www.brage.fi Lankoja, ristipistoja kanavatöitä sekä tarvikkeita. 040 7643995 K Ä S S Ä K A M M A R I Ihana käsityökauppa Helsingin Hakaniemessä! Hämeentie 1 00530 Helsinki www.kassakammari.fi Facebook: Kässäkammari Matot Matonkuteet Kotimainen ontelokude Leikkaa ilmoitus talteen ja tuo myymälään, saat -10% ostokerrasta " Verkkokauppa osoitteessa www.lanka-tekstiili.fi TEHTAANMYYMÄLÄ Salonkyläntie 355, 69600 Kaustinen Ma-Pe 12-15, La 10-15 ( 040 7000 440 / 0400 263 792. Taidosta ammatti – Ikatalla onnistut! Katso lisää: sasky.fi/ikata Opiskele Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksella artesaaniksi, kuvallisen ilmaisun toteuttajaksi, mediapalvelujen toteuttajaksi, lauluntekijäksi tai musiikkimanageriksi. maanantai-ilta sekä sopimuksen mukaan. Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25, Jyväskylä 014 266 4370, craftmuseum.info@jkl.. www.lankakissa.net p. Ilmoitusmyynti Kristiina Ahti p. www.craftmuseum.. www.helmivene.fi webshop +358 40 558 1760 Jaanan Lankapaja -verkkokauppaSuomalaisten villalankojen jälleenmyyjä -lammastilojen omia lankoja -eri vahvuuksia, eri luonnonvärejä ja käsinvärjättyjä -Myös muita lankoja, nappeja, ohjeita, tarvikkeita… www.jaananlankapaja.fi 050-5422026 Sotamiehentie 2, 66300 Jurva Pajapuoti avoinna joka kuukauden 1
Meiltä löydät nyt ihania Tilda kankaita Hyväntuulen lankakauppa lähellä sinua! Meiltä löydät ihanat laatulangat ja käsityötarvikkeet myymälästämme Lahdesta ja nettikaupastamme, valikoimissa mm. (09) 660 615, www.ryijypalvelu-rp.. Ota yhteyttä info@ryijypalvelu-rp.. Abrahaminkatu 7, 00180 Helsinki Puh. Tee oma ryijysi, kutoen tai ommellen. Kauhavalla! LuovaKudonta™ -kurssit yksityisille ja yrityksille Ashfordin laadukkaat välineet meiltä! www.luovakudonta.. Neulominen lähtee Lapasesta Postikatu 10 Järvenpää info@lentavalapanen.fi puh. Sandnes, Katia, Opal, Teetee, KnitPro ja Chiaogoo. @luovakudonta.. 050 434 2374 www.lentavalapanen.fi www.slojd-detaljer.fi PL 2470 00002 HELSINKI * tilaus@slojd-detaljer.fi * Asiakaspalvelu: 09-3487 0606. Pitsi ja Palmikko Lahti Oy Vesijärvenkatu 26, Lahti 050 595 1627 www.pitsijapalmikko.fi. Puukkoja Käsityöfestivaalit Kauhavalla 14.-15.6.2019 • Kudontaja neulelangat • Trikooja räsykuteet • Onteloja punoskuteet • Makrameelangat LANKAVA OY, Kauhava (06) 434 5500 www.lankava.fi Käsityöfestivaalit 14.-15.6
Taitoliitto ja Suomen käsityön museo keräävät Minä ja käsityö -käsityötarinoita kesän 2019 ajan. Lisätietoja www.taito.fi Kirjoita käsityötarinasi TAITOLIITTO. Onko käsityö auttanut sinua vaikeassa elämänvaiheessa. 6 414887 433853 19003 74 33 85 -1 90 3 PAL.VKO 2019-32 Viivakoodi_Taito.indd 1 20.5.2019 12:00:06 MINÄ JA KÄSITYÖ Lisääkö käsitöiden tekeminen onnellisuuttasi. Tuoko käsityö iloa arkeesi. Ehkä olet tehnyt surutyötä käsityön avulla