Taito 5/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414887 433853 13005 743385-1305 PAL.VKO 2013-48 Taito.fi Löydä oma Taitosi! 5/2013 11,50 e 5 • 2013 ANTTI ALATALO, TERÄKSEN TAIVUTTELIJA OUTI SAHIKALLIO, KIRJAVAN KIMPERIN YRITTÄJÄ IHANAT ROOSA NAUHA -SUKAT MAIJU AHLGRÉNIN HYVÄÄ TEKEVÄ TAIDE TEEMA KÄSITYÖ AUTTAA Taito513_s01,s76.indd 1 13.9.2013 20.16
Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat, Hollo & Martta –kansantanssifestivaalin kansainväliset vierailijat uutena aluevaltauksena Tekevä-osiossa harrastusten monipuolinen maailma sekä Lukeva-osiossa lukemisen eri muodot Kaikkea kivaa samasta paikasta! Akryylimaalaus Vieraile kotisivullamme ^^^ ZSVQK KL[HSQLY Ä TAITOtiskin löydät Huurrevärit Luettelo 2013/2014 Leipominen tämän lehden sivuilta. ??????????. Ž???????. SINUNKIN YRITYKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ KYSY EDULLISIA MEDIAPAKETTEJAMME GRAAFISEN SUUNNITTELUN PALVELUT Eija Pensasmaa tiina 040 7089 367 | minttu 044 2066 921 www.villakas.. ?Ž. KÄ TE VÄ • KÄDENTAIDOT • HARR ASTEET • LUK EM I N EN Asiantuntijan vaihtuminen voi maksaa jopa 4 kertaa hänen vuosipalkkansa verran. ????????Ž??????. ?????. K??. ?Ž???. L AHDEN MESSUKESKUS 2.-3.11.201 3 TULE VIETTÄMÄÄN ILOISTA MESSUPÄIVÄÄ YKSIN TAI PORUKALLA! Lisätiedot / ryhmämatkakyselyt 040 6541 289 /DKWL +DOOL RV ( /LVlWLHGRW 7DLWR +lPH U\ • >???d???Ž?. Ž. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com sinulle jolla on luomisenintoa! EN A Messut Käsi- ja taid eteollisuus Tekstiili- ja vaatetus Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnas sa Taito513_s01,s76.indd 2 Uutuus josta löydät vastaukset kysymyksiisi. ??Ž???????. ?Ž???. ??????. ????????Ž????Ž?Ž??. ???Ž??????????. ??. Mi kutoen www.ryijy p Abrahamin 09 396041 / www.soke Uutuus B vakasityo .fi/verkkok auppa! Kansallispuk uje nyt myös +358(0)50 555 8258 Koulutusta ANTTI ALATALO, TERÄKSEN TAIVUTTELIJA OUTI SAHIKALLIO KIRJAVAN KIMPERIN YRITTÄJÄ IHANAT ROOSA NAUHA -SUKAT MAIJU AHLGRÉNIN HYVÄÄ TEKEVÄ TAIDE Forssan am matti-institu utti www.fa i.. <?????????. Ž. ???Ž???????. ja ota yhteys omaan yhteyshenkilöösi tai soita yritysten puhelinpalveluun puh. ??????Ž??. ?????????. ???. ???Ž????. yrityksen yhteinen etu, siksi siihen ???????. Ž???????. runsas valikoima käsityömateriaaleja käsityötaiteen erikoisnäyttelyitä viihdyttävää oheisohjelmaa esittävät mm. ?????Ž ?Ž????. ?????. ????????. ,???. ???????. ????????????????. W????. Yrityksen tuloksen tekevät viime kädessä sen työntekijät, joten heidän hyvin?Ž?????. TE KE VÄ LU KE VA www.lahdenmessut.. Ž. ???. ?Ž?????. ??????. ?Ž?. ????????????. <?????????. Ž????. ????Ž??????. ????. s????????????. ????????. ?????. z??. ??????. ????????. ???????. D. 01019 5101 (8-18) www.taitohame.fi .b7(9b . ??. ???. ?. ??????. ??Ž????. ?. ilta. ?????????. /LVlWLHGRW MD Ql\WWHO\WLODYDUDXNVHW www.lahdenmessut.fi . ?Ž?. s?????. ???????. ????. ??????????. >???d???Ž?. ?. TAHTOISITKO VÄRJÄTÄ. ?Ž??Ž???. ????????Ž??????????Ž??????Ž??Ž????. <?????????. ????????. mukana Käsityöläisen elämässä Luo käsilläsi ETSITKÖ LANKAA. LähiTapiolan Help?Ž ,????????. ?????????????????. ??????????. | www.facebook.com/villakasgsp 044-580 3957, eipenposti@gmail.com Taito.fi Löydä oma Taitosi! 5/2013 11,50 e ti s k i VARMISTA YRITYKSESI NÄKYMINEN, OTA YHTEYTTÄ: Eija Pensasmaa, puh. s??????Ž??Ž K?. Kun teki jällä on mer kity stä. Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. ?. ????. >???d???Ž?. ??????. >???d???Ž?. Lue oppiaAR Teet-blogia: oppiaarteet blogs RYIJYT, LA NG JA TARVIK AT, KE Pl 2470 00002 Helsinki [PSH\Z'ZSVQK KL[HSQLY Ä Asiakaspalvelu: 09-3487 0606 www.wet E terh TAITO Nro 5 • 2013 75 13.9.2013 20.22. ,?????????????????. ????????. ??????????. Lahjatiski Käsit yötarvi Tait o Sho p. Ž?Ž??????. >???d???Ž?. ???Ž????. ????. ?????. ????????????. ???Ž??????. ?????????. /8.(9$ ²PHVVXW ² NOR ² • käsityötuotteita, työnäytöksiä ja –pajoja • • • ,?????Ž??. ?????. ??????????. Siksi on ??????. ?. TYKKÄISITKÖ TIETÄÄ MITEN. ???Ž?. ??????????. ???. ???. HALUAISITKO KÄSITYÖMATKALLE. KAIPAATKO PUIKKOJA. ???????????. Lue lisää Helposta Henkilöstö???????. Ž. TEEMA KÄSITYÖ AUTTAA Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. ????????. ??????. >???d???Ž??. ????. ????????????. ???Ž???. ???????????. ?????????. ???????. d????????????. www.katevamessut.fi 2 TAITO Nro 5 • 2013 Tarvikkeet ja materiaalit käsillä luomiseen kaiken ikäisille! TAITOtiski on kauniiden asioiden kauppapaikka, 0HVVXMlUMHVWlMl /DKGHQ 0HVVXW 2\ Syksyn messukausi & jo ovella! joulumarkkinat ovat ET TÄ A SS OI VARMISTA AJ IAALISI ER AT IM NT MARKKINOI OVAT KUNNOSSA. ????Ž?. ?Ž??Ž. TOIVOISITKO KOTIIN JOTAIN KAUNISTA. ???????. >???d???Ž?. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Scrapbooking K AU N IID Tilaa ilmainen postimyyntikuvasto! Suomen Kä 15.–17.11.2dentaidot 013 Käsi- ja taidet Tampereen eollisuusmessut Messu- ja Urheilukesk us ww w.kade ntaidot.. 7(.(9b . ?????. ???????
Päätoimittaja Marketta Luutonen, marketta.luutonen@taito.fi Toimituspäällikkö Tiina Aalto tiina.aalto@taito.fi, puh. Kuisti oli romahtanut, talon sisällä makasi pitkin pituuttaan kaatunut pönttöuuni. Pihatalli makasi lohduttomana katon romahdettua jo varmasti vuosikymmeniä sitten. Edeltäjät Käsiteollisuus 1907–1931, Lastu ja lanka 1932–1935, Kotiteollisuus 1936–1991, Taito vuodesta 1991. Juuri myös tällaisista syistä käsitöillä voidaan katsoa olevan hyvää tekevä vaikutus. Keksi käyttää hukkatavaraa kauneuden luomiseen. TURKU, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus, Uudenmaankatu 1. vuosikerta. Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Kaikki sellaisia elämänarvoja ja asenteita, joita varmasti jokainen osaa arvostaa itsessään ja läheisissään. Ja että kun viimeinenkin tupajumi tontin joskus jättää, maatuu hirsien mukana myös mökin tekijä. 040 7489 271, faksi (09) 3487 3603 www.taito.fi Avustajat: Tuulevi Aschan, Johanna Aydemir, Maria Hyväri, Hanna Koivisto, Maija Kotometsä, Ildikó Lehtinen, Merja Räty, Anna Scherrer Saarinen, Henna Vainio Ulkoasu: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin sirkka.wallin@fonet.fi Ilmoitusmarkkinointi ja -trafiikki: Eipe/Eija Pensasmaa Niemenkatu 4 B 25, 15140 LAHTI puh. Toisenlainen tarina on puolestaan tämä: jokin aika sitten löysin metsäretkelläni autioituneen pihapiirin ja vanhan hirsimökin. TAMPERE, Taito Shop Pirkanmaan Kotityö, Hatanpään valtatie 4. Itse haluaisin kuitenkin pohtia asiaa myös tunteiden ja muistojen näkökulmasta. Kuusi numeroa vuodessa. (03) 751 5338, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Mediakortti: www.taito.fi Tilaushinnat: vuosikerta 62 €, kestotilaus 2 x 29 € (yht. KAJAANI, Taito Shop Kainuun Pirtti, Brahenkatu 3. Me nykyajan ihmiset voimme sitten jättää perinnöksemme niitä tehtaan putkesta putkahtavia ylihintaisia kahvikuppeja jos emme muuhun kykene. Jos näitä mökkejä ei koskaan olisi tehty tai jos ne olisivat jossain välissä tuhoutuneet, olisin mentaalisesti paljon köyhempi. Jaksoi innostua. MIKKELI, Kenkävero, Pursialankatu 6. SEINÄJOKI, Rustoopuori, Sahalankatu 3. Isäni kuoli joitain vuosia sitten. JYVÄSKYLÄ, Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25. Paitsi, että jotain tärkeää kuitenkin jäi: Ansu-vainaan mökit. Myös ihan suoranaiset terveyshyödyt on tunnustettu. Irtonumeromyynti: HELSINKI, Taito Shop Helsky, Aleksanterinkatu 26. Hän ei ollut materialisti, ei kerännyt maallista mammonaa eikä mitään Arabian kahvikuppeja, joista olisi tarvinnut jäädä sisarusten kanssa kinaamaan. 106. Suoraan sanottuna hänen jälkeensä ei jäänyt jälkipolville juuri mitään sellaista materiaa, jonka kautta hän olisi jäänyt ”olevaksi”. 50 € / vuosi) Tilaukset ja osoitteenmuutokset: iO Kustantajapalvelut Oy Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa puh. Molemmat – mökki ja talli – olivat rakennuksia, jotka joku on joskus käsillään rakentanut, mutta hyvää tekevää oloa en näkymästä saanut. Päinvastoin. Pihapiiriä katsellessa suru hiipii puseroon siksi, että jonkun ihmisen kädenjälki on päästetty tuhoutumaan. Mutta koska mökit ovat olemassa, pystyn rakentamaan itselleni ja lapsilleni paljon rikkaamman kuvan hänestä. Kirjakauppa Tulenkantajat, Hämeenpuisto 25. KOUVOLA, Taito Shop Kouvola, Kouvolankatu 28. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. Kauniit itse tehdyt esineet elävät paljon kauemmin kuin itse niiden tekijä. JOENSUU, Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. TAITO Nro 5 • 2013 3 Taito513_s03-05.indd 3 13.9.2013 20.09. Nuo pienet miniatyyrimökit, jotka hän aikanaan parvekkeellaan metsän risuista rakenteli. Ansu oli kätevä käsityöihminen, osasi tehdä pikkutarkkaa ja hyvää jälkeä. Ei meidän tarvitse museoida tai säilyttää kaikkea, mutta tänä aikana, jolloin minkään tavaran tai edes rakennuksen ei odoteta kestävän aikaa, voisimme ryhtyä vaalimaan entistä pontevammin niitä käsin tehtyjä asioita, jotka ovat aikaa kestäneet. Ansu-vainaan mökit MÖKKITARINOITA Enää vuosiin tuskin kukaan käsityöalan tekijä on kiistänyt, miten hyvää tekevä vaikutus käsitöillä on ihmisen hyvinvoinnille. Ja taas toisaalta: kauniit itse tehdyt esineet ympärillämme muistuttavat tekijästään ja hänen elämästään. Se, että arvostaa toisen ihmisen työtä, tekee meille hyvää. 58 € / vuosi), opiskelijavuosikerta 2 x 25 € (yht. (03) 4246 5340 tilaus@kustantajapalvelut.fi TAITO-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. SAM I PE RTTI LÄ Kustantaja ja toimitus: Käsi- ja taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki TOM M I AALTO PÄÄKIRJOITUS Paino: Tiina Aalto Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 NYT M E I DÄTKI N TAVOITTAA MYÖS T FACE BOOKISTA
Vanhat aterimet saavat kauniin ja huolitellun muodon Antti Alatalon käsissä. AKI PAAVOLA ALUSSA I LDI KÓ LE HTI N E N © R ITVA-LI ISA POHJALAI N E N SISÄLTÖ KANSI: Nivalalainen Antti Alatalo päätyi eläkepäivinään koruntekijäksi. 24 Taito513_s03-05.indd 4 Hyvää tekevä tekstiili Tiikku, terapialintu Kunnioitusta käsityöllä Tekijä: Kimperin yrittäjä äjä Outi Sahikallio Kolumni: Joel Nokelainen inen Sarja / Suomalais-ugrilaiset kansat at 40 4 TAITO Nro 5 • 2013 Kasvokkain: Häät pukunäytelmänä nä Myös kuvan pomarkkulainen vaivaisukko on päässyt kirjan kansien väliin. Kuva: Esko Keski-Vähälä 13.9.2013 20.10. S. Ritva-Liisa Pohjalainen tunnetaan nykyään myös upeista lasiveistoksistaan. ESKO KESKI-VÄHÄLÄ s. s. Tällä kertaa suomalaisugrilaisia perinteitä lähestytään häiden kautta. S. Teema / Käsityö auttaa 24 30 31 35 39 M E RJARÄTY Taiteilija Maiju Ahlgrén on tehnyt monenlaisia yhteisöllisiä ja hyväätekeviä taideprojekteja. 40 3 6 8 10 11 12 14 16 SISÄLLÄ Pääkirjoitus – Mökkitarinoita Saapuneet Käsityön juhlavuosi Tulossa – Ritva-Liisa Pohjalainen Ilun tutka Syyskirjat Messut – Kotimaisia ilonpilkkuja Alustaja – Hyvinvointia käsityöstä 18 Antti Alatalo taivuttaa kahveleita. S 12
52 KÄSILLÄ Niukka, mutta tyylikäs perustuoli Roosa nauha -sukkia Upea ruusukasmatto ja paperilankakori SAM I PE RTTI LÄ 48 52 57 Nyplääjä Ritva Kososen nypylät ovat kuin taideteoksia. Lisätietoja ja messuliput ennakkoon osoitteesta IFJNUFYUJM NFTTFGSBOLGVSU DPN info@?nland.messefrankfurt.com puh. S. 040 544 5577 TI I NA AALTO Kyllä nyt on raitaa! Niin sukissa kuin sisustuksessakin. 60 Where next is now! 8. 66 LOPUSSA 61 62 66 Taitotiski – kauniiden asioiden kauppa Svenska sidor Omalla ajalla Nyplättyjä tarinoita 70 74 Taito513_s03-05.indd 5 Tapahtumat Langan päässä Anna Scherrer Saarinen 13.9.2013 20.10. B EADA KI N NAR I N E N S . 2014 Jotta toiveet täyttyisivät ennen kuin ne edes syntyvät. S. Siinä on trendien voima! Tervetuloa tutustumaan Heimtextil 2014 -messuille, niiden laajaan kodin- ja sisustustekstiilien valikoimaan ja ainutlaatuisen trendikatsauksen esittelemiin ajankohtaisiin suuntauksiin. Jotta kysymyksiin vastattaisiin ennen kuin niitä edes esitetään. 1. PA PE R I LA NG AS TA SY NT YY MYÖS U PE A SÄ I LYT YS KO R I. – 11. Raitasukat kuuluvat tuoreeseen Roosa nauha -kampanjaan
Talonpoikaistuolin vaikeusaste on ••••••/•••••• UOLEVI NURMI Huonekalupuuseppä Pst! Tunnustusta Vantaalle DAGNY BÄCKSTRÖM (1918–2007) OLI INNOKAS VANTAALAINEN KÄSITYÖHARRASTAJA, JOKA TEKI ELÄMÄNTYÖNSÄ VIHANNESVILJELIJÄNÄ. Klassinen malli sopii maalaistalojen tai rintamamiestalojen sisustustyyliin. A-laatuisen koivun työstäminen on melko helppoa. käd tai ta alis eria käsityötekniikasta, mat www.tait o.fi, toim itus @ta ito.f i Muun muassa tämä kirjotatyö on esillä Rakkaudesta käsityöhön -näyttelyssä. Koivun tyvitukeissa esiintyy kiharaista loimua, jota kutsutaan loimukoivuksi. Tämäntyylisessä tuolissa on useita kymmeniä eri työvaiheita, ja siksi tuolien valmistaminen vaatii paljon kokemusta. TÄNÄ VUONNA Dagny Bäckströmin säätiön stipendit ovat jaossa jo neljättä kertaa. Koivun viimeistely on vaivatonta. Käsityön tunnustusstipendin saa Tikkurilan Martat ry, jossa Dagny oli aktiivinen jäsen elinaikanaan. Mielestäni koivu sopii lujuusominaisuuksiltaan paremmin tuolin valmistusmateriaaliksi. Käsityön kannustusstipendin saavat Kerttu Kuvaja, Marilla Malkki ja Joanna Nuutinen. Koivun puuaines on vaaleaa ja melko kovaa, sitkeää sekä hyvin taipuisaa. DAGNYN TOIVEESTA PERUSTETTIIN DAGNY BÄCKSTRÖMIN SÄÄTIÖ, JOKA TUKEE VANTAALAISTA KÄSITYÖHARRASTUSTA. Suomalaisen metsäteollisuuden puristuksessa koivun arvostus metsänkasvattajien keskuudessa oli vuosikymmeniä pohjilla. Koivu on erinomainen huonekalupuu, joka sopii vaativiin töihin. Nämä nuoret ovat innostuneita ja taitavia käsityössä koulussa sekä myös vapaa-ajallaan. 6 TAITO Nro 5 • 2013 Taito513_s06-15.indd 6 13.9.2013 20.05. Saapuneet Oikaisu Viime lehteen oli pätkähtänyt ikävä virhe: tuolisarjamme kuva ja tekstit olivat menneet sekaisin (Taito 4/13 s.46). Koivu ”elää” ilmankosteuden vaihdellessa voimakkaasti. Sen työstäminen on erittäin vaikeaa. ain erityisestä Toivoisitko Taito-lehteen juttua jost entaitajasta. Laadukasta oksatonta ja suorasyistä koivua on melko vaikea löytää. Sen lisäksi koivu on myös kasvupaikan suhteen melko vaativa puu. Piirustukset olivat oikein, mutta kuvan tuolin ohessa olisi pitänyt olla tämä teksti: TRADITIONAALINEN talonpoikaistuoli on syytä valmistaa koivusta. Kuvan kaltaista mallia on perinteisesti valmistettu maalatusta männystä. Yhdessä tekeminen oli Dagnylle tärkeää, ja hän muun muassa ideoi myyjäistöitä ja innosti muitakin käsityön pariin. Dagnyn tekemiä ja keräämiä käsitöitä on esillä Rakkaudesta käsityöhön -näyttelyssä Vantaan Hiekkaharjun käsityökeskuksen yhteydessä (Leinikkitie 22 B, Vantaa)
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että yrittäjät aikovat panostaa markkinoinnissaan lähivuosina suoramyyntiin, omaan verkkokauppaan, jälleenmyyjien hankkimiseen sekä verkkosivuihin. EIKÖ EKO SITTENKÄÄN MYY. Ekologisuudesta ja eettisyydestä puhutaan paljon. Teksti: Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n tekemä Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013 -selvitys sisältää tietoa yrittäjien MARKETTA LUUTONEN JA TIINA AALTO No nyt on satua kengissä! Suomalainen vaatesuunnittelija ja kuvataiteilija Petronella Grahn on ryhtynyt suunnittelemaan nyt myös valloittavia lasten kenkiä. Aineisto koottiin internet-kyselynä helmikuussa 2013, johon vastauksia saatiin alan eri toimijoilta 228 kappaletta. Näin vastaavat käsityö- ja muotoilualan yrittäjät tuoreessa selvityksessä. Lehti kuitenkin lupaa, ettei aiheiden käsittely kuitenkaan jää yksin akatemioiden seinien sisälle. –Yliopisto ei voi olla irrallaan muusta yhteiskunnasta. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja jokaisella numerolla on ajankohtainen, jopa provokatiivinen teema. Lehden kirjoittajiksi kutsutaan kiinnostavia taiteilijoita ja taiteen asiantuntijoita Taideyliopistosta ja sen ulkopuolelta. Tuoreen julkaisun aiheet nousevat Taideyliopiston toiminnasta: Kuvataideakatemiassa, Sibelius-Akatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa tehtävästä taiteesta, tutkimuksesta ja koulutuksesta. tilanteesta ja kehittämisajatuksia. Erityisesti maan merkittävimmällä taideoppilaitoksella on vastuu toimia näkyvänä taiteen puolestapuhujana yhteiskunnassa, Rosenberg sanoo. Taideyliopisto on nostanut yhdeksi toimintansa painopistealueeksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Myös sisäänostajat ovat samoilla linjoilla: omaan tyyliin sopiva, käytännöllinen ja hinnaltaan sopiva tuote tekee parhaiten kauppansa jälleenmyyjille. –Tavoitteenamme on ollut tehdä yleisesti kiinnostava taidejulkaisu, joka herättää laajemmin keskustelua taiteesta ja yhteiskunnasta, lehden päätoimittajana toimiva Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg kertoo. Koko selvitys on luettavissa Taito.fi-sivuilla. Yksi syy tähän on messuosallistumisen suuret kustannukset. Niin tärkeitä kuin arvot ovatkin, kuluttajien ostopäätöksiin ne eivät tunnu vaikuttavan. Tutkimuksen tulokset myötäilevät aikaisempia tutkimuksia, mutta myös muutoksia on nähtävissä. Ensimmäisen numeron teemana on rajapinta. Sen sijaan panostukset tulevaisuudessa perinteisille messuille (kuluttaja-ja sisäänostajamessut sekä kansainväliset messut) ovat selkeästi edellisiä vaihtoehtoja vähäisempiä. ISSUEX HALUAA KESKUSTELLA Suomalaiselle taidekeskustelulle on avautunut uusi foorumi, Taideyliopiston IssueX-lehti. Ekologisuutta ja eettisyyttä enemmän kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tuotteiden yksilöllisyys, hinta ja laatu. Ensimmäisen numeron kirjoittajina ovat muun muassa Sara Ahmed, Claes Andersson, Päivikki Kallio, Otso Kantokorpi, Ray Langenbach, Tuomas Nevanlinna, Tiina Rosenberg, Esa-Pekka Salonen, Ville Sandqvist ja Riikka Stewen. Näin sanovat käsityöalan yrittäjät. Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät uskovat mahdollisuuksiin säilyttää yritystoiminta nykyisessä laajuudessa tai jopa kasvattaa sitä. Kuluttajien kiinnostuksen käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilutuotteita kohtaan katsotaan kuitenkin jossain määrin vähentyneen. www.tinttu.com www.issuex.fi TAITO Nro 5 • 2013 7 Taito513_s06-15.indd 7 13.9.2013 20.07. Tutkimuksessa selvisi myös, että eniten yrityksiä helpottavaksi seikaksi koettiin arvonlisäverotuksen alentaminen
www.craftmuseum.fi 8 TAITO Nro 5 • 2013 Taito513_s06-15.indd 8 13.9.2013 20.07. KÄSITYÖ YHDISTÄÄ, SIITÄ HURMIOITUU… JA SE VOI JÄÄDÄ KESKEN Käsityö yhdistää -verkkonäyttely on avattu Suomen käsityön museon nettisivuilla. Varkauden kotiteollisuus-yhdistyksen kurssilla opeteltiin tikkaamaan täkkejä. Useat yhdistykset ovat toimineet jo yli sata vuotta, ja tänä vuonna sata vuotta täyttävät Taito Keski-Suomi ry ja Österbottens hantverk rf. Kotiteollisuusyhdistykset järjestivät käytännöllisiä arjen elämään liittyviä kursseja. Käsityön juhlavuosi Tapahtumakuva Keski-Suomen kotiteollisuusyhdistyksen myyjäisistä Jyväskylän torilta vuodelta 1916. KÄSITYÖN JUHLAVUODEN kunniaksi Suomen käsityön museo on tuottanut Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n alueyhdistysten verkkohistoriikin. Käsityö yhdistää -verkkonäyttelyssä kerrotaan eri puolilla Suomea toimivien alueyhdistysten menneiden vuosikymmenten toiminnoista kuvitettujen tekstien avulla. Kuvan keskellä on kasa erikokoisia pärekoreja ja vasemmalla miesten edessä isoja kimpiastioita ja niiden vieressä kelkassa puinen puutarhatuoli. Nykyään näitä tikattuja täkkejä voi löytää kirpputoreilta ja tuunata itselleen sopivaan tarkoitukseen, vaikkapa päiväpeitoiksi. Käy tutustumassa sivustolla oman alueesi alueyhdistyksen menneisiin käsityöntäyteisiin toimintavuosiin. Suksikurssit Virolahden Pihlajan kylässä vuonna 1926. Oulun Naiskotiteollisuuskoulun töitä esillä Pohjois Suomen messuilla vuonna 1952
Merzin ajatuksiin voit tutustua myös vuoden viimeisessä Taito-lehdessä. Muun muassa tällaista on dokumentoitu Kainuun alueelta. Ilmoittaudu rentoon seminaariin 11.10.2013 mennessä www.käsityöelämässä. KUVA ASUN LUOVUTTAMISESTA ON JULKAISTU UUDESSA SUOMESSA 31.3.1968. Marraskuussa järjestettävillä messuilla vaihdetaan päivittäin keskeneräisiä käsitöitä. Luennoitsijoina on oman hurmoksensa löytäneitä käsityöläisiä, taiteilijoita ja tutkijoita. Ajatuksia vanhoilta raiteilta suistavat muun muassa nykyisin Berliinissä asuva tekstiilisuunnittelija ja muotoilija Laura Merz kertomalla Kanirukka-projektistaan, kansainvälisissä verkostoissa takova laukaalainen kyläseppä Sami Kärkkäinen, hiljaista tietoa analysoinut tutkija Helena Lehkonen, vuoden graafikko ja designin toisinajattelija Kasper Strömman. SU OM EN KÄ DE NTAI DOT 2013 -messuilt a! Teksti: RAIJA MANNINEN Kuvat: SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO TAITO Nro 5 • 2013 9 Taito513_s06-15.indd 9 13.9.2013 20.07. www.kadentaidot.fi Myös muotoilija Laura Merz osallistuu Jyväskylän HURMOSseminaariin. Käsityön HURMOS -seminaari pureutuu käsityön rajapinnoilla oleviin ajankohtaisiin ilmiöihin. Seminaarin järjestävät Suomen käsityön museo, Jyväskylän kansalaisopisto sekä Jyväskylän aikuisopiston käsi- ja taideteollisuusalan aikuisopiskelijat. LÖYD ÄT myös TA ITO-lehden Tampereelt a 15.–17.11. Henkilöt vasemmalta lukien presidentti Kekkonen, maanviljelysneuvos, agronomi ja Kotiteollisuuden Keskusliiton johtokunnan puheenjohtaja Matti Mattila, toimittaja Mirja Vasama, Kajaanin käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtaja Salme Tervonen, toiminnanjohtaja Arvi Mustala ja Kajaanin kotiteollisuusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Toivo Komulainen. Seminaarin hinta on 60 euroa. Tasavallan presidentti Urho Kekkoselle lahjoitettiin vuonna 1968 pellava-asu, joka oli ensimmäinen kappale Kainuun Pirtin markkinoille tuomasta asusarjasta. SYKSYN PIMENEVIEN ILTOJEN ratoksi kannattaa järjestellä kaapit ja kerätä UFOt eli keskeneräiset käsityöt muovikasseihin ja ottaa ne mukaan Tampereen kädentaidot messuille. SCOTT WARD PHOTOGRAPHY TAPAHTUMAKUVASSA presidentti Urho Kaleva Kekkonen ottaa vastaan Kainuun Pirtin valmistaman pellavaisen asun. klo 11–17. fi-sivujen kautta. Muista myös osallistua Käsityö elämässä -Facebook-sivun kautta löytyvään Tuunauskilpailuun! Parhaimmat tuunaukset pääsevät näyttelyyn Suomen Kädentaidot 2013 -messuille. KUVAN tilaisuus on mahdollisesti ollut Kotiteollisuusyhdistysten toiminnanjohtajien ja kotiteollisuusvaltuustojen konsulenttien luentoja neuvottelupäivät Helsingissä Marttatalossa 27.–29.3.1968. Käsityön juhlavuoden toiminta kiihtyy vuodenloppua kohti, ja tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea. JYVÄSKYLÄSSÄ JÄRJESTETÄÄN valtakunnallinen Käsityön HURMOS -seminaari lauantaina 26.10. Pukuun on kiinnitetty ensimmäinen Kotiteollisuuden Keskusliiton tavara- ja laaduntakuu -merkki
10 TAITO Nro 5 • 2013 Taito513_s06-15.indd 10 13.9.2013 20.08. Niihin tuli myös pronssia. Lasiveistoksensa Ritva-Liisa Pohjalainen työstää Nuutajärven mestaripuhaltajien kanssa. Esimerkiksi Piretan ja PTA:n vaatesuunnittelijana kului noin 15 vuotta. Ohessa on syntynyt juhlapukuja muun muassa itsenäisyyspäivän juhliin ja häihin. Tekemisen kautta oppii parhaiten, toteaa Ritva-Liisa Pohjalainen osaamisestaan. Kuvassa teos Sisin, lasiveistos graniittipenkillä. Niistä voi aistia arktisen luonnon. Kangastehtaalla Italiassa kului vuosi suunnittelijana ja 11 vuotta Lahdessa Ril’sin pääsuunnittelijana. Veistokset ovat kuin läpikuultavia, eläviä pienoismaailmoja. Esimerkiksi Heijastuskoruni päätyi pronssisena jättiläiskokoon hautakiven päälle. Hänellä on ollut korumallisto vuodesta 2004 lähtien, ja parin viime vuoden projekteja ovat olleet Finnairin henkilöstön uudet virkaasut, Kuopion Musiikkikeskuksen tekstiilit yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa, design- ja sisustustuotteet sekä uusin aluevaltaus – lasi. Teksti: MAIJA KOTOMETSÄ Kuvat: © RITVA-LIISA POHJALAINEN Ritva-Liisa Pohjalaisen töitä on esitelty monissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Hänen tuotteensa ovat puhdaslinjaisia ja aikaakestäviä. Ritva-Liisa Pohjalaisen ammattitaitoa ovat saaneet käyttää hyväkseen monet suomalaiset yritykset. Siellä lasinpuhalluksen perinteet ja korkea ammattitaito ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle jo vuosikymmenten ajan. Hänelle on myönnetty monia huomionosoituksia kuten Ornamo-pallo 1978, Kultainen vaatepuu 1998, Kaj Frank -muotoilupalkinto 2004 ja Itä-Suomen Yliopiston kunniatohtorin arvo 2010. TULOSSA Ritva-Liisa Pohjalainen tekee lasiteoksensa yhteistyössä Lasisirkus Oy:n kanssa. Seuraava haaveeni olisi yhdistää kiveä, pronssia ja lasia. Oman postimerkin Pohjalainen sai 2010 Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi. Ne vaikuttavat siltä kuin niiden sisällä soisi muotojen ja värien musiikki. –Viime vuonna suunnittelin hautamuistomerkkimalliston Kaavin Kivelle. Sen lisäksi hän on työskennellyt Kestilässä, Silossa ja Finn-Flarella pääsuunnittelijana. – Olen saanut koulutuksen kautta perustan monen materiaalin taitajaksi. Ritva-Liisa Pohjalainen – uniikkeja lasiveistoksia Galleria G12 Annankatu 16, Helsinki 30.11.–19.12. LASIA LOPPUVUOTEEN Tunnemme Ritva-Liisa Pohjalaisen monipuolisena ja lahjakkaana kuopiolaisena taiteilijana. Ritva-Liisa Pohjalainen Näissä Pohjalaisen lasiveistoksissa taitava materiaalin hallinta yhdistyy uusiin ja yllättäviin lähestymistapoihin
ILUN TUTKA TÄLLÄ PALSTALLA BLOGGARI, LANKAKAUPPIAS JA KANSANMUUSIKKO ILONA ”ILU” KORHONEN TUTKAILEE MAAILMAN TUULIA. Sirkka Könösen Kettu ja kansanomainen ristipistotyö Lakka koristavat ripirinnan kutsuvaa, syksyistä sohvannurkkaa. Jos ryijy tuntuu liian suurelta ponnistukselta, voi alkuun päästä pienemmälläkin, vaikkapa kirjottujen tyynyjen paketilla. Mukavaa pienikokoista ja värikästä virkattavaa syksyn hämäriin iltoihin. Suunnittelijanimet Eliel Saarinen ja Akseli Gallen-Kallela ovat saaneet rinnalleen uusiakin nimiä, joiden tekemispaketit kannattaa ehdottomasti ottaa lukuun iltapuhdetta etsittäessä. UUSIN VILLITYS OVAT NETISSÄ OSTETTAVAT, PDF-MUODOSSA LADATTAVAT OHJEET, JOITA VOI OSTAA PIKKURAHALLA JA TULOSTAA KÄTEVÄSTI SAMAN TIEN INSPIRAATION YLLÄTETTYÄ. PIRKANMAAN KOTITYÖN MAAKUNTALAPASTEN TEKEMISPAKETIT OVAT NEULEHULLUN VALINTA. shop.paapiidesign.com sh www.kasityonystavat.fi TAITO Nro 5 • 2013 11 Taito513_s06-15.indd 11 13.9.2013 20.08. Neulo vaikka kaikki maakuntalapaset! ANM AAN KOT IT Y Ö www.etsy.com/shop/skymagenta P IR K www.taitopirkanmaa.fi www.etsy.com/shop/BuggaBugs KOTIMAINEN N PA PAAPII DESIGN TEKEE SULOISIA JA KOHTUUHINTAIS KOHTUUHINTAISIA OMMELTAVIA TEKEMISPAKETLELU TEJA LELUIHIN. niin KLASSISIMPIA A TEKEMISPAKETTEJA OVAT RYIJYT JA MUUT SUURET TEKSTIILIT, JOIDEN SUUNNITTELU JA MATERIAALIEN LASKEMINEN OVAT TOTUTUSTI AMMATTILAISEN HOMMAA. www.handu.fi IDEA PAKETISSA Joskus oma luova idea ja inspiraatio ovat tiukassa mutta aikaa ja intoa käsitöihin olisi. Yhdysvaltalaisen BuggaBugsin ohjeet ovat huopatöihin: leikkiruokiin, leikkikauppatavaroihin, jouluseimiasetelmaan ja muihin leluihin. Samalla tontilla liikkuu malesialainen Skymagenta, jonka virkkausohjeet hykerryttävät kekseliäisyydellään ja taitavuudellaan. Tarvikkeet on tosin hankittava itse. Tässä ongelmassa apuun astuvat tekemispaketit: ammattilaisen valmiiksi suunnittelemat kokonaisuudet. Kussakin paketissa on omp peluarkki sekä ompeluohjeet, omasta takaa on löydyttävä ompelutarvikkeet sekä askarteluvanua. Mukana ovat n kissat, bambit kuin kettuperhekin. Esimerkiksi kauniista Varkauden lapasista on muutama värivaihtoehto, ja ne toteutetaan kirjoneuleena. Laadukkaista Pirkka-langoista kootut paketit ohjeineen perustuvat alueellisiin, kansanomaisiin lapasmalleihin. Etsyn aarrearkusta löytyvät ohjeet mihin tahansa askarteluun tai käsityöhön. Suomen Käsityön Ystävät myy ryijyjä ja sisustustekstiilejä niin valmiina kuin tekemispaketteinakin
MERJA RÄTY Satu Hovi – Hannele Maahinen – Katri Niemi: Veera Välimäki: Keskiajan puvut Lankaleikki Art House 2013 Atena 2013 Kirjan tekijät, kirjoittaja Satu Hovi ja kuvista vastanneet Hannele Maahinen ja Katri Niemi ovat paneutuneet keskiajan pukeutumiseen huolellisesti ja nostaneet esiin uusia näkökulmia ja paljon käytännön tietoa. Kaksikielisen kirjan (suomi ja englanti) teemana ovat suomalaiset rautakautiset lautanauhat: kirjassa on ohjeet osaan tunnetuista rautakauden lautanauhalöydöstä sekä 14 kokonaan uutta mallia, joiden suunnittelun lähtökohtana ovat rautakauden nauhojen kuviot ja aiheet. KUVA KIRJAN KUVITUSTA Maikki Karisto ja Mervi Pasanen: Omenaisia ja revonneniä Suomalaisia lautanauhoja Salakirjat 2013 Suomen lautanauhaguru Maikki Karisto ja intohimoinen keskiaikaharrastaja Mervi Pasanen yhdistivät voimansa ja tekivät kirjan suomalaisista lautanauhoista. Mallien lisäksi myös tekstit, kuvat ja graafinen suunnittelu ovat hänen käsialaansa. Kirjassa on runsaasti tietoa pukeutumisen historiasta, monista käsityötekniikoista, materiaaleista ja vielä kaavoja ompelu- ja leikkausohjeineen. Tekijöiden kiinnostus käsitöihin ja keskiaikaharrastus näkyvät tavassa kirjoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi. Hyvät kuvat ja piirrokset ovat oleellinen osa kokonaisuutta, jota tukee kaunis taitto. Kirjaan on dokumentoitu valokuvin kaikki Suomen säilyneet vaivaisukot, joita on 145 kappaletta. MARKETTA LUUTONEN MARKETT Viime vuonna Vuoden käsityöläiseksi valitun Veera Välimäen neulemallit ovat niittäneet suosiota jo jokusen vuoden ajan. Nyt Välimäeltä on ilmestynyt ensimmäinen neulekirja. KIRJAT Kirjavan kutkuttavat syyskirjat Lautanauha-kirjassa esitellään myös haastavia malleja. MERJA RÄTY Vaivaisukot, nuo pienet puiset ukonkäppyräiset (ja yksi akankäppyrä) ovat saaneet vihdoinkin oman teoksensa, jossa kerrotaan ukkojen historiasta. Ne ovat levinneet neuleyhteisö Ravelryssa ja niitä on julkaistu niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin neulelehdissä. puhumattakaan upeista malleista. TA Otso Kantokorpi (toim.): Vaivaisukkojen paluu Maahenki 2013 12 TAITO Nro 5 • 2013 Taito513_s06-15.indd 12 13.9.2013 20.48. Kirja ilahduttaa keskiaikaharrastajia mutta myös pukeutumisen tutkijoita ja käsityöntekijöitä. Hauskasti väreittäin ryhmitellyissä malleissa on kaikenlaista pienistä isompiin neuleisiin niin lapsille kuin aikuisillekin. Johdatus rautakauden ajan lautanauhoihin ja havainnolliset kuvat ilahduttavat kokemattomampaa kutojaa ja innostavat alkuun
Kirjan taustalla on vuonna 1909 perustettu Kotiseutu-aikakauslehti, joka vuonna 1994 sulautettiin Hiidenkivilehteen. Lassi Saressalo (toim.): KOTISEUTU jo vuodesta 1909 Suomen Kotiseutuliitto 2013 Suomen Kotiseutuliitto on julkaissut Kotiseutu-kirjan. ISSN 2323-9271 (painettu) ISSN 2323-928X (verkkojulkaisu) MARKETTA LUUTONEN Lankatekniikoiden käsikirjassa esitellään muun muassa koukuttu patakinnas. ITE Kaakossa on puolestaan jo yhdeksäs nykykansantaiteen vuosikirja. Artikkelit ovat kiintoisia ja monipuolisia ja hyödyllisiä juuri nyt kun paikan ja ajan merkitys on muuttumassa. Kaikista tekniikoista kerrotaan historiallista taustaa, esitetään perusohje ja ohjeita tekniikalla valmistettuihin tuotteisiin. Heidi Kinnunen: Villaiset nallet Moreeni 2013 TAITO Nro 5 • 2013 13 Taito513_s06-15.indd 13 13.9.2013 20.08. Lankatekniikoiden käsikirja on kaunis julkaisu, joka innostaa tekemään ja myös kokeilemaan. Kirja on tervetullut ja hyvä opas käsityöntekijöille. MARKETTA LUUTONEN ITE-taide on mielenkiintoinen ilmiö, joka on ollut pinnalla jo yli kymmenen vuotta. KUVA KIRJAN KUVITUSTA Ritva Koskennurmi-Sivonen (toim.): Lankatekniikoiden käsikirja Tammi 2013 Lankatekniikoiden käsikirjan taustalla on Ritva Koskennurmi-Sivonen ja yli 20 käsityöalan opettajaa ja opiskelijaa. Kaikki aineisto on ennen julkaisematonta. Kotiseutu-kirjalle ilmeni tarve kun kulttuurilehti Hiidenkivi lakkautettiin vuoden 2012 lopussa. Yli 130-sivuinen julkaisu sisältää kaksikymmentä kulttuuripe- rintöaiheista asiantuntija-artikkelia. Kulttuuriperintöä ja kotiseututyötä tarkasteleva Kotiseutu-kirja julkaistaan vuosittain. TA ITE-taiteilija Maria Stereon ”käkikello”. Vastausta tuskin on, mutta artikkeleista avautuu monia ajatuksia aihepiiriin. Tällä kertaa teoksessa esitellään kaakkoisen Suomen ITEtaiteilijoita. Kirjan kuvat, tekstit ja mallit ovat selkeitä ja hyvin toteutettuja. Määritteleekö kotiseudun paikka, tila, ihmiset, kieli, henkinen yhteys vai mikä tai kaikki tämä. Kirjan ohjeilla on helppo valmistaa ”aito” liikkuvanivelinen ja lasisilmäinen nallekarhu. TA Minna Haveri (toim.): ITE Kaakossa Maahenki 2013 Omien lampaiden villat innoittivat Heidi Kinnusta tekemään villoista liikuttavia vanhanaikaisia nalleja ja lopulta kasaamaan aiheen ympärille kokonaisen kirjan. Kirjassa tarkasteltavia lankatekniikoita ovat virkkaus, koukkuaminen, kinnasneulatekniikka, ommeltu pitsi, aurinkopitsi, nypläys, makrameesolmeilu, fransut, käpyily ja verkkokudonta
Samaa painokuviota on hyödynnetty eri tuotteissa. www.prhandicrafts.fi Joensuulainen Hanna Hirvonen toi iloisen ja värikkään Hañhen maailma -malliston messuille ensimmäistä kertaa. Hänen uutuustuotteensa on pienoisveistos Magneettipuu. Käsin painetut kuosit ovat raikkaita ja kuviot suuria. www.hanhi-design.com 14 TAITO Nro 5 • 2013 Taito513_s06-15.indd 14 13.9.2013 20.08. Panostamme yrityksenä paikallistuotantoon ja luonnonmateriaaleihin ja teemme tiivistä yhteistyötä useiden yritysten kanssa, kertoo Hanna Hirvonen. Teksti ja kuvat: JOHANNA AYDEMIR Mikkeliläinen Pauliina Rundgren tunnetaan tyylikkäistä emalituotteista. MESSUT Kotimaisia ilonpilkkuja L A H J A - J A S I S U S T U S TAVA R A - A L A N T O I M I T TA J AT T O I VAT U U T U U T E N S A J Ä L L E E N M Y Y J I E N N Ä H TÄV I L L E F O R M A S Y K S Y ’ 1 3 - M E S S U I L L E . Niillä puusta voi rakentaa vaikka muistilapputelineen tai yksilöllisen sukupuun pienille valokuville. Puuhun kiinnitettäviä magneetteja myydään erikseenkin ja eri kuvioisina. Seinätauluiksi painetut akustiikkalevyt vaikuttivat kiinnostavilta, ja niille toivoisi löytyvän ostajia niin yksityiskodeista kuin päiväkodeistakin. – Katson, että yrittäjänä en voi tehdä tuotteita vain omasta halustani vaan tuotteen pitää koskettaa asiakasta ja sil- lä pitää olla järkevä käyttöfunktio. TAVA R A PA L J O U D E S TA VA I N P I E N I O S A O N S U O M A L A I S TA T U O TA N T O A , M U T TA K O T I M A I S E T T U O T T E E T E R O T T U I VAT POSITIIVISEN ERILAISINA
Ohut sukka sujahtaa hyvin sirompaankin saappaaseen tai miesten pukukenkään. Sami Rinne Design tunnetaan kupeistaan ja ennen kaikkea kuppien kauniista ja yksilöllisistä korvista. www.oividesign.fi Paperikassit ovat viime vuosina yleistyneet helpon ja kauniin lahjapakkaamisen markkinoilla, mutta nyt kotimainen Pomarbo tuo markkinoille kauniiden lahjarasioiden sarjan. Kolosaippuakupin rakenne päästää veden hyvin läpi. www.samirinne.fi Villasukkafani ihastuu Jaana Huhtanen Designin ohuisiin sukkiin, joiden materiaali on 90-prosenttista villaa. Ihanat kansanomaiset kuosit ja sukat neulotaan Suomessa. Huippuviimeistelty työn jälki on yrityksen myyntivaltti. Puusepänliike Pihlaja Oy valmistaa massiivipuisia huonekaluja Rovaniemellä. Tuotteet valmistetaan valutekniikalla ja ne kestävät mikrouunin ja konepesun. Myymälässä pakkaus menee pieneen tilaan, ja asiakkaan on helppo koota se itse. www.pomarbo.fi Pohjoisen yritykset esittäytyivät messuilla Arktinen Muotoilu -yhteisosastolla. Kuosit ovat suomalaista suunnittelua ja pakkaukset painettu molemmin puolin. www.pihlajaoy.fi TAITO Nro 5 • 2013 15 Taito513_s06-15.indd 15 13.9.2013 20.09. www.jaanahuhtanen.com Palasaippuat ovat palanneet ja sen myötä myös saippuakupit. Oivi Design on pieni keramiikkapaja, jonka mallisto henkii yksinkertaista japanilaistyyliä. Uusi kuosi Vintageastiastossa muistuttaa herkkää pitsiliinaa
Inhimilliset toiveet hyvästä elämästä, samoin kuin eettisyys ja esteettisyyden arvostus, ovat nousseet globaalisten arvojen vastapainoksi. Käsin tekeminen auttaa hänen mukaansa keskittymään ja rentoutumaan, ja se vaikuttaa aivojen kehitykseen jo lapsuudessa. Suomalaisten arvot eroavat hieman länsimaisesta arvoprofiilista, sillä arvojen tärkeysjärjestyksessä ovat materiaalisten arvojen sijasta terveys, perhe ja henkinen tasapaino. Käsityö voi toimia osana sitä prosessia, jossa ihmiset ha- kevat virkistystä sekä tasapainon ja elämän tarkoituksellisuuden tunnetta. Käsityön on todettu olevan yksi esimerkki siitä, miten merkityksellinen tekeminen ja toiminta lisäävät subjektiivista hyvinvointia. Elinkeinoelämän valtuuskunnan asennetutkimuksen mukaan suomalaisille henkisen tarpeentyydytyksen alueeseen kuuluvat asiat ovatkin tärkeämpiä kuin materiaaliset asiat. SIRKKA WALLIN ALUSTAJA HYVINVOINTIA KÄSITYÖSTÄ K Ä S I T Ö I TÄ V O I H A R R A S TA A , TA I S I I TÄ V O I S A A D A ELANTONSA. Niin voi käydä, jos pelaa vain pleikkaa, jossa on aina sama tuntuma. K ÄSIT YÖTIETEEN tutkimukset voivat avata niitä merkityksiä, joiden on havaittu liittyvän käsityöhön elämäntapavalintoina ja leppoistamisena, downshiftauksena tai käsityönä valmistettujen yksilöllisten tuotteiden ostamisena ja käyttämisenä. Ihmisillä voidaan päätellä olevan ’tekemisen nälkä’, tarve tehdä käsin sekä tehdä jotakin kokonaisvaltaista ja toisenlaista kuin työssä, missä ei välttämättä näe oman työn jälkeä tai konkreettisesti havaittavaa valmista tulosta. Ihmisellä on dosentti Seija Kojonkoski-Rännälin mukaan luonnostaan halu ja tarve tehdä käsillään, toteuttaa omaa olemistaan käsin tekemisen avulla siten, että elämä on tyydyttävää ja rauha oman itsensä ja ympäristön kanssa säilyy. Aivotutkija Minna Huotilainen kuvaa käsityön ravitsevan aivoja. KÄSITÖIDEN T E K E M I S TÄ V O I D A A N MYÖS TUTKIA, JA T U T K I M U K S E N K A U T TA VOIDAAN NÄHDÄ MYÖS ITSETEKEMISEN H Y VÄ Ä T E K E VÄT VA I K U T U K S E T. Käsin tekeminen voidaan siis nähdä ihmisen perusintentiona. Käsityön voidaan nähdä edustavan niin kutsuttua hidasta tai kestävän kehityksen elämäntapaa, uutta jokapäiväisen elämän laatustandardia ja onnellisuuspolitiikkaa, mikä näkyy leppoisampana tempona ajan käytössä ja arjen käytännöissä. Tällöin kehollisen tiedonhankinnan tai motoriikan merkitystä ei voi kokonaan korva- 16 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 16 13.9.2013 20.24. Hän toteaa, että jos lapsi ei saa käyttöönsä erilaisia materiaaleja, aivot alkavat surkastua. Käsityön yhteydessä voidaankin puhua laaja-alaisesta osaamisesta ja elämänhallintaan liittyvistä taidoista. Luova toiminta on välttämätöntä muiden asioiden oppimiseen
Käsityöhön liittyy symboliikkaa tekijästä itsestään ja hänen suhteistaan muihin ihmisiin ja maailmaan. AU TTAN UT YÖ SIT KÄ Alkumetreillä ovat . Käsityön ulkoisena tuloksena syntyvää konkreettista tuotetta voidaan pitää tekijänsä persoonallisuuden toteutumana. Käsityön terapeuttisuus voi liittyä käsityömateriaaleihin, tuotteisiin, saavutuksen tunteen syntyyn, henkiseen kasvuun, fyysisten ja kognitiivisten taitojen kehittymiseen, oman kehon hallinnantunteeseen, tunteenilmaisuun ja ajatuksiin sekä käsityön sosiaalisiin ja kulttuurisiin dimensioihin. SIN UA JO S ON , myös ne tutkimukKE RR OT HA N SII TÄ set, joissa pyritään ME ILL EK IN: selvittämään käsi- SINIKKA PÖLLÄNEN Käsityötieteen professori Itä-Suomen yliopisto to im itu s@ ta ito .fi TAITO NRO 5 • 2013 17 Taito513_s16-74_z.indd 17 13.9.2013 20.24. ”Kun ihminen tuntee voivansa säädellä joitakin asioita maailmassaan, tulee hän tietoiseksi itsestään, voimautuu tai kokee edes jonkin elämän osa-alueen hallittavaksi.” ta kulttuurin välityksellä ja abstraktin ajattelun avulla saadulla tiedolla. Käsityö voi toimia harrastajan monipuolisena terapeuttisena välineenä sekä tiedostetulla että tiedostamattomalla tavalla. On myös todettu, että käsityö voi pitkällisen prosessin myötä antaa tilaa ja aikaa erilaisten yksilölle merkityksellisten asioiden käsittelyyn. Yhtäältä voidaan todeta, että tämän nuoren tieteenalan tutkimukset ovat tietyllä tavalla jatkuvasti uusia avauksia, ja tutkimusorientaatiota vaihtamalla saadaan uusia näkökulmia. työtoiminnan ja kehollisuuden merkitystä oppimisen, kuntoutuksen tai dementikoiden muistelutoiminnan osana. Luovuuteen ja materiaaliseen tai emotionaaliseen ilmaisuun perustuva käsityö voi toimia minän rakentajana, kun puolestaan jäljittelevä käsityö voi rentouttaa ja eheyttää minää. Kun ihminen tuntee voivansa säädellä joitakin asioita maailmassaan, tulee hän tietoiseksi itsestään, voimautuu tai kokee edes jonkin elämän osa-alueen hallittavaksi. Toisaalta käsityöilmaisuun perustuvien piilosisältöjen näkökulmasta se voi olla terapiaprosessissa käytettävä terapiaväline (craf in therapy). Käsityön hyvinvointia tuottava merkitys voidaan tutkimusten valossa nähdä toiminnan, materiaalin ja tekijän välisenä terapeuttisena kolmisuuntaisena vuorovaikutuksena. Oletetaan, että erityisesti flowkokemukseen johtavalla toiminnalla on näitä hyvinvointia tukevia ominaisuuksia. Vähän tutkittu alue on myös työhyvinvointia tukeva kulttuuritoiminta, jossa yhteisen käsityötoiminnan avulla pyritään vahvistamaan yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Aiheesta on vasta suhteellisen vähän tutkimustuloksia saatavissa eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien harrastajien käsityön hyvinvoinON KO tia lisäävistä tekijöistä. Näin se voi toimia linkkinä eri sukupolvien ja eri ihmisten välillä, yhteytenä aikaan ja paikkaan, jolloin yksilö kiinnittyy perheeseen, ystäviin, naapureihin, erilaisiin toimintaryhmiin sekä elinympäristöönsä. Käsityön merkitys liittyy sekä itse käsityötuotteeseen että käsityön tekemiseen, siihen prosessiin, mitä ihminen käy läpi kokonaisuutena valmistaessaan tuotetta käsin. Käsityön terapeuttisuus ja hyvinvointivaikutukset ovat käsityötieteessä vielä tuore tutkimusalue. Käsityön kokonaisvaltaisuuden, kehollisuuden ja ’käsin käsittämisen’ merkitystä voidaan perustella käden poikkeuksellisen suurella edustuksella aivojen tunto- ja liikeaivokuorella sekä käsityön monikanavaisuudella. Useat terveyteen ja vapaa-aikaan kohdistuneet kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että merkitykselliseksi koettu toiminta lisää terveyttä edistävää toiveikkuutta ja positiivista mielialaa. Yhtäältä käsityön voidaan sanoa olevan kognitiivisten prosessien näkökulmasta eräänlainen terapiamuoto (craft as therapy). Käsityöllä on siten merkitystä ihmisen omakuvan muodostumisessa ja hänen itsetuntonsa kehittymisessä sekä myös sen ylläpitämisessä. Mutta toisaalta tieteiden välinen tai poikkitieteellinen yhteistyö voi omalta osaltaan avata uusia tutkimuspolkuja käsityöhön toimintana tai käsityöhön kulttuurisen tekemisen muotona sekä myös käsityön opetusta tukeviin pedagogisiin ratkaisuihin.” SUUNNITTELUA ja luovuutta sisältävällä käsityöllä tai mallia ja valmiita ohjeita jäljentävällä käsityöllä on mitä ilmeisimmin hieman toisistaan poikkeavia merkityksiä subjektiivisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Vanhempi tutkija Marja Saarenheimo korostaa, että elämän merkityksen ja tärkeiden asioiden pohdinta ei tapahdukaan abstraktin pohdinnan kautta, vaan yksittäisen ihmisen arkielämään liittyvissä tilanteissa ja toiminnoissa – usein huomaamatta
KASVOKKAIN Kierrättäjä, TAIVUT TAJA T E R Ä S T U L I A N T T I A L ATA L O L L E VÄ K I S I N K I N T U T U K S I M A A N V I L J E L I J Ä N Ä , K U N P E L L O L L A TA R V I T TAV I A K O N E I TA P I T I K O R J A I L L A J A K E H I T E L L Ä . N Y T E L Ä K E PÄ I V I Ä Ä N V I E T TÄVÄ N N I VA L A L A I S E N K O U R I S S A TA I P U VAT K I E R R ÄT E T Y T R U O K A I L U VÄ L I N E E T S I L M I Ä H I V E L E V I K S I K O R U I K S I . Teksti: HENNA VAINIO Kuvat: ESKO KESKI-VÄHÄLÄ 18 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 18 13.9.2013 20.25
Antti Alatalo löytää tarvitsemansa luovat ratkaisut yrityksen ja erehdyksen kautta. TAITO NRO 5 • 2013 19 Taito513_s16-74_z.indd 19 13.9.2013 20.25. Tekemällä ja tuumaamalla oppii
”Olen ihan häpeämättömästi tunnustanut, että tämmöistä olen ruvennut harrastamaan.” Kahveli taipuu koruksi. Sorsakosken teräs ei kestä taivuttelua kylmänä, vaan vaatii ensin kuumentamista kaasuliekillä. 20 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 20 13.9.2013 20.25
Ämpärillinen aterimia ei riittänyt alkuunkaan. Kaikissa on pieniä eroja: toiset ovat vähän leveämpiä, toisessa on vähän pidemmät piikit, koruseppä on havainnut. K ierrättäjä, joka on iät päivät tykännyt värkkäämisestä. Ostin niitä ämpärillisen varuiksi sillä ajatuksella, että jos joskus sattuisi tarvitsemaan. – Nekin ovat yksilöitä, vaikka ovat tehtaassa valmistettuja. Olen tahallani pyrkinyt siihen, että koruista vielä tunnistaisi mistä ne on tehty. Ennen Antti Alatalo rassasi isoja maatalouskoneita verstaassaan, nyt saman katon alla syntyy koruja vanhoista ruokailuvälineistä. Monille mummolasta tai lapsuusajoilta tutut ruokailuvälineet ovat mitä mainioin raaka-aine rannekoruihin, sormuksiin, riipuksiin ja korvakoruihin. Näillä sanoilla Nivalan Karvoskylässä asuva Antti Alatalo kuvailee itseään. Muutamia koekappaleita syntyikin, kunnes jälkikasvu pisti lusikkansa soppaan. Kahvelikorujen ajaton muotokieli kunnioittaa esineen alkuperää, mutta ei alleviivaa sitä liiallisuuksiin. Alatalolla on silmää nähdä, mitä mahdollisuuksia piilee sirossa haarukassa tai lusikan kaarevuudessa. Se oli yhden sortin ahaa-elämys, koska kokeilusta poiki heti uusia ideoita. Toiminimi Kahvelikoru näki päivänvalon vuonna 2011. Korut kiinnostivat ostajia, joten oma yrityskin oli perustettava. Kierrättäjä jatkaa käsillä värkkäämistä. – Kahveli, tai täälläpäin oikeastaan ”kahaveli”, tulee ruotsinkielen sanasta gaffel ja tarkoittaa haarukkaa, Alatalo valottaa Pohjois-Pohjanmaan murteesta ammentavaa nimeä. Lisää oli haalittava kylätoimikunnalta, kirpputoreilta ja vanhaan tavaraan perehtyneiltä tuttavilta. Suurin osa Kahvelikoruista on tehty Sorsakoski-aterimista, joita Hackman on valmistanut viime vuosisadan alkupuolelta asti. – Kyllä ihmisillä leviävät silmät vieläkin kun näkevät mistä korut on tehty. – Kultaseppäkoulun käynyt nuorin tyttäreni pyysi tekemään hänelle rannekorun haarukasta. Aluksi mies suunnitteli tekevänsä löydöistään tuikkutelineitä ja kynttilänjalkoja. Leima todistaa alkuperän. Sehän tahtoo olla sitten ongelmakin, kun kaikki paikat tulevat täyteen. – Mitään hyvää tavaraa ei saisi heittää pois. > TAITO NRO 5 • 2013 21 Taito513_s16-74_z.indd 21 13.9.2013 20.25. Parantumattoman kierrättäjän mielenlaadulla oli vaikutuksensa siihen, että isojen koneiden parissa töitä paiskineesta maanviljelijästä kuoriutui korumuotoilija eläkepäivillään. Etten niin paljon muokkaisi, että niistä tulisi tunnistamattomia. – Kun kylältä pantiin koulu kiinni, sieltä jäi ruokailuvälineitä monta sataa kappaletta kylätoimikunnan haltuun. VANHA kotimainen käyttödesign saa koruissa uuden elämän, sillä päämateriaalina Alatalo käyttää Hackmanin Sorsakoski-aterimia
Olen täyttänyt 65 vuotta, joten ruppikin (kroppa) vähän jo rajoittaa, Alatalo virnistää. Sormus on niin pieni, ettei se mitenkään pysy punaisena kourissa. Nivalan oopperan järjestäjänä ja lavastusmiehenä useampana kesänä puuhaillut Alatalo on kuitenkin tottunut keksimään luovia ratkaisuja. Sorsakoski on suosikki, mutta Kahvelikorun isä ei ole ehdoton mallin suhteen. Varsinkin haarukkasormuksista tuli sutta alkuun. Sorsakosken teräs on niin raikasta, että sitä ei kestä sujuttaa kylmänä, muuten se katkeaa, Alatalo selventää työvaiheita. Raaka-aineeksi kelpaavat muidenkin kotimaisten sekä ruotsalaisten valmistajien ruokailuvälineet. Tekijän kokemuksen mukaan vaikeinta on sormuksen taivuttelu. Kantapään kautta tuli opittua muun muassa se, että haarukan kahva on sellaisenaan liian paksu rannekoruksi. Tänäänkin joku halusi viedä korun Italiaan tuliaisiksi. – Sitten kuumennan piikit ja taivutan niiden nokat muotoonsa. Asiakkaita on laidasta laitaan, mutta varsinkin nuoret naiset ovat innostuneet Kahvelikorun tuotteista. – Paljon ostetaan myös esimerkiksi valmistujaislahjaksi ja rippilahjaksi. Olen ihan häpeämättömästi tunnustanut, että tämmöistä olen ruvennut harrastamaan. Vaikka raavas pohjalainen isäntä on ryhtynyt näpertelemään helyjä, ei ennakkoluuloista vinoilua ole korviin kantautunut. Kyse on mukavasta harrastuksesta, joten tärkeintä on luova värkkäämisen ilo. – Ensimmäisestä tuli sitten niin kölsy, että se aina pyörähti väärinpäin ranteessa, vaikka on se kyllä tyttärellä käytössä vieläkin. – Se on yllättävän vaikeaa. Verstaalla on syntynyt myös useampia kymmeniä rannekoruja 15 sentin mittaisista jakoavaimista. Myös terävät reunat on viilattava käsin pois. 22 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 22 13.9.2013 20.25. – En minä viitsi kovin paljon tyrkyttääkään koruja maailmalle, muutenhan joudun pian kunnolla töihin. – Niistä piti tulla äijäkoruja, mutta naisetkin niitä ostavat. Harrikkakuskeille pitäisi löytää tietysti tuumakokoisia jakoavaimia, mutta niitä ei vain tahdo saada mistään. Aluksi ajattelin, että puristan sormuksen ruuvipenkissä, mutta ei se onnistunut, se kerkesi jäähtyä moneen kertaan. – Olen pyrkinyt pitämään pientä varastoa, mutta kyllä se joskus menee tilauksen puolelle, kun en ole ehtinyt tehdä valmiiksi tarpeeksi paljon. Antti Alatalosta kuoriutui eläkepäivillään koruseppä, jolta eivät tuoreet ideat lopu kesken. Kaasuliekin kuumuudessa mustaksi muuttunut teräs saa jäähtyä ensin, ennen kuin alkaa monivaiheinen hiominen hopeanhohtoisen värin takaisin saamiseksi. Taiteilijana ei mies itseään kuitenkaan pidä, vaikka moni on häntä sellaiseksi tituleerannutkin. Tekijän itsensä lisäksi koruja myyvät helsinkiläinen Pore Helsinki, tamperelainen Taitoisa ja ylivieskalainen PP Decora. Kun katselee arkisia esineitä avoimin silmin, uusia ideoita alkaa putkahdella tämän tästä. – Yllätys kyllä ei. VASTAAN ei ole tullut toista teräksen taivuttelijaa, jo- ten työvaiheet on pitänyt opetella omin päin ja osa työkaluistakin on ollut pakko kehitellä itse. Apu löytyi vanhoista peltisaksista, joista Alatalo sai idean sormuksen muotoiluun sopivaan penkkiin. – Aion tehdä niistä lamppuja kunhan on ensin tehty Suomi täyteen koruja. Viime aikoina nurkkiin on alkanut kertyä teräksisiä kauhoja ja kattilankansia, joille on luvassa käyttöä. MARKKINOILLE ja tapahtumiin Alatalo pakkaa kulkukauppiaan laukkunsa täyteen koruja, jotka eivät kuitenkaan kauan ehdi vanheta käsissä. – Kyllä minä käsityöläinen olen, on tämä sen verran raakaa puuhaa, kuuluu vastaus pienen tuumauksen jälkeen. Ihan ensimmäiseksi kahva ohennetaan suunnilleen puoleen alkuperäisestä. – Ratkaisut syntyvät tarpeeseen, etupäässä yrityksen ja erehdyksen kautta
Ahaa-elämys syntyi lakkautetun kyläkoulun jäljiltä jääneistä ruokailuvälineistä, joille piti keksiä kierrätyskäyttöä. TAITO NRO 5 • 2013 23 Taito513_s16-74_z.indd 23 13.9.2013 20.26. Toiminimi Kahvelikoru näki päivänvalon vuonna 2011. ”En minä viitsi kovin paljon tyrkyttääkään koruja maailmalle, muutenhan joudun pian kunnolla töihin.” Aterimen kahva ei käy sellaisenaan rannekoruksi, vaan se täytyy ensin ohentaa
TEEMA Käsityö auttaa Hyvää tekevä tekstiili 24 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 24 13.9.2013 20.26
Näyttely Lastenjuhlat avautuu 13.10. T E K S T I I L I TA I D E E I O L E E N Ä Ä P I T K Ä Ä N A I K A A N P Y S Y N Y T P E L K Ä S TÄ Ä N M U S E O N S E I N I L L Ä TA I V I T R I I N E I S S Ä . OLLI VARIS Värioppia-teosta pääsee ihailemaan loppuvuonna Kajaanin taidemuseossa. S E V O I O L L A M Y Ö S O S A L L I S TAVA A Y H T E I S TÄ H Y VÄ Ä . Teksti: MERJA RÄTY > TAITO NRO 5 • 2013 25 Taito513_s16-74_z.indd 25 13.9.2013 20.26
Minä rakensin kangasräsyistä jättipaalin, josta näyttelyssä kävijät saivat leikata palasia ja viedä haluamaansa paikkaan minimonumenteiksi, kertoo taiteilija Lappeenrannassa Muisku!-näyttelyssä esillä olleista töistä. Virkkasin 43 paria villalapasia, jotka jaoin Helsingin Pelastusarmeijan ruoka-avustustilaisuuksissa. Jos- kus sysäys voi tulla aivan yllättäenkin. TÖIDEN ideat syntyvät arjen ja elämän keskellä. Ahlgrénin uusimpia töitä ovat Värioppia, Oon ollut täällä ja Villainen kädenpuristus. Teoksen toteuttamiseen osallistui eri-ikäisiä lappeenrantalaisia, jotka leikkasivat oman muistorikkaan vaatteensa kangasräsyksi ja kirjoittivat pienen kertomuksen teokseen luovuttamastaan vaatteesta. Taiteilija Maija Ahlgrén sanoo pistäneensä merkille, että ihmiset, joiden ei tarvitse jonottaa ruokakassia, haluavat suojella avun hakijoita. Niin kuin nyt vaikka kirjotut pinssit, jotka kertovat käsityösanaston mukanaolosta arjessamme. En halunnut, että projekti vaikuttaisi sosiaalipornolta. – Syntyi idea tarjota villainen kädenpuristus ihmisille, joille ei kultaisia kädenpuristuksia tarjota. Kylmänä talvipäivänä taiteilija ihmetteli raitiovaunussa istuessaan kadulla sinnikkäästi jonottavia ihmisiä. – Niin kuin avun hakeminen olisi häpeällistä, Ahlgrén toteaa. Huomasin kuitenkin, että jonossa olijat ottivat asian ihan luontevasti. – Värioppia-teoksen idea on osallistumisessa, jossa pääsee kokeilemaan värisekoituksia pukemalla päällekkäin erivärisiä sukkia. Pikemminkin tuntuu siltä, että ne, joiden ei tarvit- 26 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 26 13.9.2013 20.26. Kuvasin lapasten saajat, ja se kyllä vähän jännitti. Oon ollut täällä -teoksessa taas pohditaan vaatteisiin liittyviä pitkäikäisiä muistoja. Vuoden tekstiilitaiteilijan työt kertovat, että puheet ja teot ovat yhtä: Ahlgrén on tehnyt lukuisia yhteisö- ja ympäristötaideteoksia, joista osa kulkee pitkin maailmaa ihmisten mukana. Kyseessä oli ruokajono. T ekstiilitaide sopii minne vain, sanoo Maiju Ahlgrén painokkaasti
”Syntyi idea tarjota villainen kädenpuristus ihmisille, joille ei kultaisia kädenpuristuksia tarjota.” se jonottaa ruokakassia, haluavat suojella apua tarvitsevia – niin kuin avun hakeminen olisi jotenkin häpeällistä. Lapasten omistajissa on miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Omaa projektiani en ajattele hyväntekeväisyytenä vaan plus-merkkisenä vaihtokauppana, jossa kumpikin saa jotakin. MERJA RÄTY MAIJU AHLGRÉN OLLI VARIS Villainen kädenpuristus -kuvakollaasi oli esillä muun muassa Lappeenrannassa Muisku-näyttelyssä. Osa on halunnut tulla kuvatta- vaksi selin, osa hymyilee leveästi. Myös uuden luominen on tärkeää, sillä siihen ei monella työssään ole mahdol- > TAITO NRO 5 • 2013 27 Taito513_s16-74_z.indd 27 13.9.2013 20.26. Lapasprojekti oli Maiju Ahlgrénin mielestä koskettava. Mutta voiko käsityö auttaa. MAIJU AHLGRÉN on vakaasti sitä mieltä, että käsityö ja kädentaitojen ylläpito ovat ihmiselle hyväksi. Sivustolla www.villainenkadenpuristus.net on kuva lapasista ja niiden omistajista. Harrastuksena käsitöiden tekeminen on mielestäni paikka rauhoittumiselle. Apua tarvitsevat, oli se sitten ruoka-apua tai muuta apua, eivät ole muita vaan meitä. Se antaa mahdollisuuden luoda jotain konkreettista. – Sepä se. – Jakopaikoilla oli vahva reilun pelin henki, ajatus siitä, että kaveria ei jätetä. – Ilman muuta käsityö auttaa! Aihe on vain järkyttävän laaja, ja sitä voi lähestyä tosi monelta kantilta. Näyttävät ihan tavallisilta ihmisiltä. Lisäksi sivustolla on lapasten ohjeet. Minä sain tunteen, että voin tehdä itsekin jotain
Toive isoista tienesteistä tuskin panee ihmisen valitsemaan taiteilijan ammatin, joten jonkinmoinen palo siihen täytyy olla. Ruoka ja puhtaat vaatteet eivät riitä elämän sisällöksi. Ahlgrén on myös töissään käsitellyt käsityön ja taiteen ihmistä elvyttävää voimaa monet kerrat, muun muassa useissa yhteisötaideprojekteissa vanhainkodeissa. Myös siellä pitää olla tilaa ja houkutusta ajatella omaa elämäänsä, pitää olla oikeus tuntea itsensä arvokkaaksi. – Olen miettinyt, hahmotetaanko ihminen yhtäkkiä eri tavalla, kun hänestä tulee hoitolaitoksen asukas. – Eivät kulttuuri ja taide tuo ilman muuta terveyttä ja onnea. lisuuksia. Toivoisin, että kulttuuria ajateltaisiin laajasti ja mietittäisiin, mistä ihminen on kiinnostunut, mistä hän nauttii. 28 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 28 13.9.2013 20.27. Koska taiteilija oli sitä mieltä, että taide nimenomaan kuuluu arkeen, hän mietti keinoja piristää taiteen keinoin laitoksessa asuvia. Siellä huomasi, että taiteen ajateltiin olevan kaukana, se oli gallerioissa ja jossain muualla, ei hoitolaitoksen arjessa. Itselleni käsityöt ovat oleellinen osa arkea; reissullakin on parempi olla mukana vaikka jokin neule, etten ala hyppiä seinille. Ihmisiä koskettavat eri asiat. Color Mobile -teoksessa Kontulan vanhustenkeskuksen työntekijät saivat osallistua työasujensa, kuten kuvan esiliinan, suunnitteluun. – Kaikki alkoi siitä, että olin kymmenisen vuotta sitten vuoden yhteisötaiteilijana espoolaisessa hoitolaitoksessa. Vaikka Maiju Ahlgrénkin on sitä mieltä, että taide lisää onnellisuutta, hän huomauttaa, ettei kyseessä ole mikään automaatti. TAITEILIJOILTA tavataan kysyä, miksi he tai- dettaan tekevät. Syntyi on-off-maalauksia rullaverhoihin, lempivärein värjättyjä t-paitoja hoitajien työasuiksi ja tilkkupeittoja. SUSANNA KATAJA MAIJA TOIVANEN / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Piknik-teos syntyi Ahlgrénin omista kokemuksista. Joku voi nauttia suuresti taidenäyttelystä, toinen haluaa mieluummin purkaa autonromua. Viime vuosina on puhuttu aika ajoin paljonkin taiteen ja kulttuurin terveellisyydestä
Vastaanottajat poimivat töistäni niitä elementtejä, jotka ovat heille tärkeitä, tuumii Ahlgrén. Nykyään monen ajatukset täyttyvät viihdehöpöllä, jota iltapäivälehdet vielä puivat eteenpäin. – Työstän sukkatehtaan kakkoslaatuisista sukkiksista käyttökelpoisia. • MAIJU AHLGRÉN MAI JU AHL GRÉ N – Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, niin minulla syynä on ilmaisun pakko. Piknik-retki voidaan kattaa myös osastolle ja pienestä retkestä voivat nauttia henkilökunta yhdessä vanhuste n kanssa tai keskenäänkin, jos siltä tuntuu.” SUKKAHOUSUILLA VUOKRARAHAT MAIJU AHLGRÉNIN nettisivuilta näkee, että hän on ehtinyt tehdä monenlaista: muun muassa yhteisötaideteoksia, kirkkotekstiilejä, sisustustuotteita, tilateoksia – ja sukkahousuja. Se on ok jossain mittakaavassa, mutta jos mitään muuta ei ole, se on outoa ja surullistakin. Ja sukkiksista tienaamillani rahoilla saan katettua peruskulut, esimerkiksi työhuoneen vuokran. En raaski luopua sukkahousujen tekemisestä, niitä on kiva tehdä varsinkin pitkäkestoisten projektien ohella. – Toivon, että työni herättävät ajatuksia. Äitini dementoitui ja pääsi hoitokotii n. www.maijuahlgren.net www.kisskiss.fi www.villainenkadenpuristus.net Taidesukkahousuja voi käydä katsomassa Tampereella Verkarannan näyttelyssä 10.11. Mistä puhua vierailulla kun ei tiedä enää kuka toinen on. Minulla ei ole työssäni mitään teesiä, enemmänkin haluan tarjota tilaa ajatuksille ja olemiselle. Olen pienestä pitäen viihtynyt todellisuuden äärellä. TAIDESUKKAHOUSUJEN idea syntyi aikoinaan tarpeesta keksiä sopiva tuote taidekäsityöläisten joulumyyjäisiin. asti. Kun värjään ja kuvioin sukkahousuja, täällä työhuoneellani on pienimuotoinen tehdas. Tarkastan ovatko virheet käyttöä haittaavia, värjään ja kuvioin. – Nyt taitaa olla jo kuudestoista vuosi menossa Kiss kiss -taidesukkahousuja, Ahlgrén laskeskelee. Piknikkien idea on tarjota jotakin yhteistä hauskaa, jotakin mistä voi jäädä hyvä mieli. Teos kutsuu ihmisiä viera ilemaan hoitokodissa, olipa sitten kyseessä omainen, ystävä tai vaikkapa naap uri. Alku oli vaikeaa ja tunsin syyllisyy ttä siitä, että olimme sisarusteni kanssa järjestäneet hänet hoitoon. PIK NIK ILL E VA IKK A ULOS ”Vanhusten hoitajilta olen kuullut, että ihmiset käyvät katsomassa omaisiaa n dementiakodeissa harvakseltaan . Tieto tuntui järkyttävä ltä, kunnes sain aiheesta omakohtaista kokemusta. TAITO NRO 5 • 2013 29 Taito513_s16-74_z.indd 29 13.9.2013 20.27. Pieni kahvihetki ulko na, omassa huoneessa, terassilla, miss ä milloinkin. Tote sin, että vierailuista tulee piinallisia ja harv enevia, kun ei voi enää keskustella eikä meidän välillä ole paljon muita yhdistäviä tekijöitä kuin arkinen puhe. Käyvät kyllä, mutta vierailut ajoittuvat yleis iin juhlapyhiin. Tai kun toinen vastaa kysymyksiin, joita et esittänyt, ja koetat jäljittää mihin kysymykseen toinen vastasikaan. Tykkään dokumenteista ja elämäkerroista; maailmassa on niin paljon, ei ole tarve keksiä. Vierailut hänen luon aan olivat raskaita ja pikkuhiljaa hän katosi omiin maailmoihinsa. Piknikit koostuvat kahviasti astosta, pöytäliinasta, vieraskirjasta ja kantokassista. On pahan tuntuista sanoa jatkuvasti ”ai nyt mä en ymmärtä nyt” tai ”ai, muistatkohan sä nyt oikein?”
TEEMA Käsityö auttaa TIIKKU, TERAPIALINTU ”Tiikusta työstin itselleni ulkoisen turvan, jota olisin pienenä tarvinnut. Tiikun väritys piti miettiä tarkkaan. – Tiikussa katse on tärkeä. – Halusin kirkkaat, selkeät, mutta maanläheiset värit, Esteri kertoo. Tiikkua tehdessäni käsittelin omaa turvattomuutta ja yksinjäämistäni, kun pienenä jouduin pitkäksi aikaa sairaalahoitoon ja ikävöin äitiä.” RI MA RI A HY VÄ Tiikun protoela sylissään m ur N ri te Es . Kevään aikana Tiikku sai niin paljon halauksia, että sen ryhti pääsi lysähtämään. – Ajattelin, että se linnun ääni on tullut minusta, joten kyllä se Tiikku vielä syntyy. Siipien sisällä on Esterin äidin antamaa fleece-huopaa, äidin rakkautta, jonka linnun sylissä istuva voi kietoa ympärilleen. – Aluksi mahduin, mutta sitten linnun pää tuli eteen, hän nauraa. Aluksi siitä tuli vihaisen ja luotaantyöntävän näköinen, mutta turvalintu ei voi olla sellainen, Esteri kertoo. Tiikun kaavan ja muodon hakeminen vei kuukausia. Syntyi rivi pikku-Tiikkuja, rautalang gasta tehtyjä ja vanulla täytettyjä, mutta n nekään eivät heti näyttäneet siltä, mitä Esteri toivoi. valmis Tiikku tyyppi sekä Näin kertoo tuore tekstiiliartesaani Esteri Nurmela, joka päätti rakentaa omista kokemuksistaan terapialintu Tiikun. Teksti: MARIA HYVÄRI esteri.nurmela@gmail.com HARRI HEMMILÄ Tiikun avaraan syliin mahtuu useampikin lapsi. Kun linnun muoto löytyi, Tiikku sai täytteekseen meriheinää, koska se kuulostaa ja tuoksuu ihanalta. Tällä hetkellä se on Esterin kotona odottamassa ”ryhdistystoimenpiteitä”. Sen jälkeen linnun matka jatkuu, kuka tietää minne. Tiikku vietti viime kevään raahelaisessa Kahvila Hipussa sylinä ja turvana pienille kulkijoille. – Sen sylissä saisi vain istua ja olla, kääriä siivet ympärilleen. Esterin mielestä Tiikun paikka olisi kirjastossa tai sairaalassa, monien ihmisten lähellä. Esterin ajatuksena oli tehdä niin suuri lintu, että hän itse mahtuisi sen syliin. 30 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 30 13.9.2013 20.32
Itsekin kävelykepin avulla liikkuva Mongo toimii työnjohtajana ryhmässä, joka valmistaa lasipulloista ja ikkunalaseis> TAITO NRO 5 • 2013 31 13.9.2013 20.27. Teksti ja kuvat: HANNA KOIVISTO ansanialaisen käsityötyöpajan pihalta kuuluu innokas puheensorina ja helisevä nauru. Kukaan suomalaisten järjestämään ryijytyöpajaan osallistuvista ei ole aiemmin kokenut upouuden villan pehmeyttä. KUNNIOITUSTA käsityöllä K Ä S I T Y Ö L Ä I S Y Y S O N P E L A S TA N U T M O N E T S A I R A AT TA N S A N I A L A I S E T, J O T K A A I E M M I N O L I VAT Y M PÄ R I S T Ö N S Ä H A LV E K S I M I A . Pitäisi kokeilla kyllä muitakin materiaaleja, sillä tuotteet eivät voi olla kalliita, pohtii 29-vuotias Neema Muhammedi Mongo,joka työskentelee lähinnä po- lion vammauttamia työllistävässä Wonder Workshopissa. Tansani- T 31 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 31 asta saatava neulelanka on pääsääntöisesti Kiinassa tuotettua sataprosenttista akryylia. Mwajabu Abdallah, Neema Muhammedi Mongo ja Sophia Abdallah keskittyneinä työntekoon. Osa naisista pohtiikin jo, miten tällaista lankaa voisi saada. – Jos kotona voisi tehdä ryijyjä ja ommella niistä esimerkiksi koululaukkuja ja peittoja, niitä myymällä saisi lisätienestiä perheen elättämiseen. Vuonna 2005 Tansanian suurimpaan kaupunkiin Dar Es Salaamiin perustetun yhteiskunnallisen yrityksen noin 40 työntekijää on koulutettu luomaan kierrätysmateriaaleista erilaisia koristeita, koruja ja käyttötavaraa. Käsitöitä ammatikseen tekevien naisten ja miesten silmät säteilevät, kun he sivelevät tekstiilisuunnittelija Elina Heleniuksen Suomesta mukanaan tuomaa villalankaa ja solmivat sitä ryijytilkuiksi
Osa kerjäsi aiemmin kadulla, toiset olivat riippuvaisia perheensä tuesta ja jotkut pyörittivät pientä liiketoimintaa, kuten myivät kaduilla pähkinöitä tai vihanneksia, kertoo Wonder Workshopin hankepäällikkö Lisette Westerhuis. Hän sanoo saaneensa syntymässään hauraat luut, minkä takia hän ei pystynyt elämään kuin muut lapset. Hän on tottunut laskemaan pennejään, sillä toimeentulo ei ole vammaiselle Tansaniassa helppoa. Vuoden 2012 tekstiilitaiteilija Elina Helenius näyttää Semeni Kanjinulalle, 45, neularyijytekniikan alkeita. – Suurimmalle osalle työntekijöistämme tämä on ainoa työpaikka, joka heillä on koskaan ollut. ”Sain perheeltäni arvostusta, mikä tuntui kuin olisi voittanut jonkun tärkeän kilpailun.” Suurimmalle osalle Wonder Workshopin (tai minkä tahansa muun vammaisille käsityötaitoja opettavan ja heitä työllistävän järjestön) työntekijöille palkkatöihin pääseminen on tarkoittanut täydellistä elämänmuutosta. > 32 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 32 13.9.2013 20.27. Wonder Workshopissa on aiemminkin vieraillut muun muassa suomalaisia opettajia ja suunnittelijoita. Ennen Wonder Workshopille pääsyään lyhytkasvuinen Abdallah yritti hankkia elantonsa ompelemalla sukulaisten kanssa kotona, mutta hänellä ei ollut varaa panostaa sopivimpiin laitteisiin tai markkinointiin, eivätkä taidotkaan oikein riittäneet. Ammatikseen Kanjinula valmistaa kierrätyspaperista ja luonnonmateriaaleista paperia. VAMMAISUUTEEN liittyy Tansanias- sa paljon ennakkoluuloja ja häpeää. ta helmiä sulattamalla ne savimuoteissa. Nainen saapui työpajaan myöhässä, sillä liikkuminen lähes voimattomilla jaloilla on vaikeaa. Kuvassa hänen kanssaan Getting old is to grow -järjestössä kouluttava tansanialainen tekstiilitaiteilija Amen Ntangu, jonka töitä on nähty myös Suomessa. – Muistan olleeni valtavan innoissani, sillä vihdoinkin saatoin alkaa rakentaa omaa elämääni, kertoo kuusi vuotta Wonder Workshopissa työskennellyt 29-vuotias Mwajabu Abdallah. Moni perhe ei päästä vammaista lastaan edes kouluun, koska häpeää, pelkää tai se tuntuu liian hankalalta ja rahan haaskaukselta. Ryijytyöpajaa tuki puolestaan Suomen suurlähetystö. TEEMA Käsityö auttaa Vammaisia käsityöammatteihin kouluttavat järjestöt saavat yleensä rahoitusta ulkomailta. Myös suurlähettiläs Sinikka Anttila pistäytyi ihastelemaan osallistujien töitä. Myös työnantajat karsastavat vammaisia. Yleisesti vammaisia pidetään taakkana, koska heidän ei katsota kykenevän hankkimaan toimeentuloa. Noituuteen uskovat pitävät vammaisia kirottuina
TAITO NRO 5 • 2013 33 Taito513_s16-74_z.indd 33 13.9.2013 20.33. Hän toivoisi lisääkin koulutusta, sillä hän on käynyt vain peruskoulun. Neema Muhammedi Mongo on innoissaan kaikenlaisesta uudesta
Ehkä jonain päivänä minulla on jopa rahaa saada taloomme sähköt. Toivon, että jonain päivänä kun tulen töistä, voin todella nauttia kodistani. Mwajabu Abdallah puolestaan kertoo käyttävänsä Wonder Workshopissa tienaamansa rahat äidin sisaruksille jättämän pikkuruisen majan kunnostamiseen. Käsin tekemistä vamma ei kuitenkaan haittaa. ”Haluaisin elää mukavasti kauniiden asioiden kuten kukkien ja huonekalujen keskellä.” li-, puu-, lasi- ja keramiikkatöitä, valetaan kynttilöitä ja rakennetaan aurinkopaneeleita. 34 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 34 13.9.2013 20.33. Silloin meillä voisi olla jopa televisio, Abdallah huudahtaa. Wonder Workshopissa Abdallah koulutettiin tekemään saippuaa ja kynttilöitä, joita myydään pajassa valmistetuin paperein ja helmin koristeltuina muun muassa läheisellä Sansibarin saarella vieraileville turisteille. Aiemmin he käytännössä halveksivat minua aiheuttamani taakan takia ja olin todella onneton, kertoi polion takia lapsena vammautunut 38-vuotias Stephen Mwapesile, joka työskentelee nyt korutaiteilijana. Haluaisin elää mukavasti kauniiden asioiden kuten kukkien ja huonekalujen keskellä. Moni vierailija poliitikkoja myöten on yllättynyt ensi kertaa käydessään. Kirkkaat värit näkyvät niin työpajassa tehdyissä ryijyissä kuin paikallisissa kankaissakin. Esimerkiksi Neema Craftin Stephen Mwapesile on käsityöammatin tuomilla tuloilla onnistunut aloittamaan päivätyönsä rinnalle oman kaupan, jossa hän myy makeisia, kirjoja ja Neema Craftin pajalla tehtyjä aurinkopaneeleita. Se muuttaa myös heidän kielteistä asennettaan meitä kohtaan, toteaa eräs Wonder Workshopin työntekijöistä. Moni voi ensi kertaa elämässään toteuttaa unelmiaan ja tehdä tulevaisuuden suunnitelmia. Jokainen koki saaneensa ennen kokematonta hyväksyntää. Britannialaisen lähetyssaarnaajan perustama keskus on kymmenessä vuodessa kasvanut kolmen hengen paperipajasta suureksi käsityökeskukseksi, jossa tehdään tekstii- MYÖNTEINEN huomio ja palkan tuo- ma riippumattomuus ovat kasvattaneet myös työntekijöiden omanarvontuntoa ja itseluottamusta. – Asiakkaat saattavat ajatella, etteivät vammaiset osaa tehdä mitään, ennen kuin he näkevät työmme laadun. Paperinvalmistusosaston esimies Rukia Salum, 32, joutuu seisoessaan tukeutumaan kävelykeppiin. IRINGASSA , Keski-Tansaniassa yli 120 eri tavalla vammaista työllistävän Neema Craftin työntekijöillä on ollut samanlaisia elämänmullistavia kokemuksia. Lisäksi sinne on avattu hotelli ja kahvila, jonka kaikki tarjoilijat ovat kuuroja. Neema Craft alkaa olla Tansaniassa jo kuuluisa. – Se oli todella huonossa kunnossa, mutta olen jo onnistunut maalauttamaan sen ja teettämään uuden katon. – Sain perheeltäni arvostusta, mikä tuntui kuin olisi voittanut jonkun tärkeän kilpailun. Tuloillaan hän pystyy elättämään vaimonsa, lapsensa sekä isovanhemmat. Samaan on törmätty Wonder Worshopissa. Kun brittiläisen sanomalehti Guardianin toimittaja muutama vuosi sitten haastatteli yrityksen työntekijöitä, moni kertoi työnsaannin vaikuttaneen hei- dän elämäänsä valtavasti. Hänen suurin unelmansa on joskus päästä käymään Yhdysvalloissa. Aiemmin sukulaistensa armeliaisuudesta riippuvainen Abdallah elättää nyt palkallaan sekä itsensä että samassa taloudessa asuvan siskonsa, joka kärsii samanlaisista fyysisistä ongelmista. Yhdelle se tarkoitti naimisiin pääsemistä, toiselle jatko-opintoja, kolmannelle kolmipyöräistä kulkuvälinettä
Teksti ja kuvat: MERJA RÄTY TAITO NRO 5 • 2013 35 Taito513_s16-74_z.indd 35 13.9.2013 20.33. TEKIJÄ ”YRITTÄJYYS KÄY HANKALAKSI, JOS SIITÄ EI TYKKÄÄ” J Y VÄ S K Y L Ä L Ä I N E N O U T I S A H I K A L L I O , N A I N E N K I M P E R I N J A K I M P E R I FA C T O R Y N TA K A N A , T Y K K Ä Ä Y R I T TÄ M I S E S TÄ , T E K E M I S E S TÄ J A U U D E N O P E T T E L U S TA
Siskoni opiskellessa tekstiilialan artenomiksi sain oppia siinä sivussa. Se on minulle terapiaa, silloin ei kukaan ole vieressä huutamassa, sanoo Outi Sahikallio, kolmen lapsen äiti. n ole kahdeksasta neljään -ihminen. Aina Sahikallio ei pääse tehtaalle yksin ompelemaan, sillä lapset mielivät usein mukaan: Kimperi Factoryn tehdassalista löytyy aina pieniä tilkkuja askartelua varten. Jos on kiirettä, tulen tehtaalle ompelemaan illalla ja viikonloppunakin. – Äiti ompeli meille lapsille vaatteita, ja olen aina harrastanut kädentaitoja. Nykyään siskoni toimii tekstiilialan kouluttajana ja suunnittelijana. Olin silloin osa-aika- 36 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 36 13.9.2013 20.33. – Minä vain yksinkertaisesti tykkään ommella. Halu oppia monenlaisia asioita näkyy jo Outi Sahikallion koulutustaustassa: hän on metalliseppäartesaani, koulunkäyntiavustaja, kulttuurituottaja ja yhteisöpedagogi. – Yhdeksänvuotias esikoinen haluaisi jo kovasti opetella ompelemaan koneella. Kun esikoinen oli vauva, ompelin kantoliinoja ensin itselleni ja sitten kavereillenikin ja lopulta myös kaverin perustamaan nettikauppaan. Tykkään yrittäjyydestä. Neuloa hän jo osaakin, kehaisee tyytyväinen äiti. Kimperi Factoryssa työskentelee tällä hetkellä tuotantojohtaja, kolme ompelijaa, yksi osa-aikainen työntekijä sekä vaihteleva määrä harjoittelijoita. Kun esikoinen oli vuoden ikäinen, perustin oman yrityksen. Mutta miten ihmeessä metalliseppäartesaani päätyi tekstiilialalle. E SAHIKALLION lapset oppivat saman kuin hän itsekin lapsena: kun kotonaa oison tottunut näkemään, että yhtä ja toisn helpomta voi tehdä omin käsin, on toimeen pi tarttua
Kuosien pitää kuitenkin olla Kimperin näköisiä. Ja ovathan ne, jos minä niistä tykkään, nauraa Sahikallio. ovat mukavia ja värikkäitä, ja ne suunnitellaan niin, että niiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä. mekot, paidat, hameet ja sortsit . Kun sanoin, että eihän mulla ole tiloja eikä työntekijöitä, hän tuumasi, että minä tulen sinulle töihin. Yrityksen perustaminen osui kahden lapsen syntymän väliin, ja Sahikallio pyöritti yritystään kotoaan käsin. – Naisyrittäjäpiireistä tuttu ihminen soitti minulle ja sanoi, että nyt olisi tuhannen taalan paikka ostaa tuotantoon sopivat käytetyt koneet. Kynnys on kuitenkin korkealla, sillä muutaman metrin vuoksi ei koneita kannata panna laulamaan, pitäisi tilata ainakin pari tuhatta metriä. – Käytämme useampia suunnittelijoita, jotta tulee vähän vaihtelua. Kimperin tuotteet tunnetaan kirkkaista väreistään, kuten voi nähdä Jyväskylän keskustassa sijaitsevassa myymälässä. Sopivat tilat löytyivät etsinnän jälkeen, ja vuokranantaja oli suopea ja teki tarvittavat muutokset omaan piikkiinsä. Mikä siinä enää auttoi, tilaisuuteen oli tartuttava. – Kun yrityshommat veivät kodista kaksi huonetta, mies oli sitä mieltä, että olisi aika etsiä yritykselle tilat muualta. – Kyllähän minulla sellainenkin haave on, että oppisin suunnittelemaan painokuosin tietokoneella ja että voisin tehdä edes yhden oman kuosin. Koneiden myyjä mietti kolme päivää ja päätti myydä koneensa Kimperille. Myös laatu on tärkeä: käytämme niin paljon kuin mahdollista kotimaisia kankaita, ja muualtakin ostetaan hyvää ja kestävää. Sopivat työ- ja liiketilat löytyivät vanhan kerrostalon kivijalasta, ja ne riittivät pitkään. Kun tuli tarve saada isompi myymälätila, Kimperi muutti nykyisiin tiloihinsa Jyväskylän Kauppakadulle. töissä, joten perustoimeentulo oli turvattu. – Olin hoitovapaalla, ja neuvottelin liiketiloista lapsi kantoliinassa. Kotimaisuus on Kimperin ykkösjuttuja, ja niin myös painokuosit ostetaan kotimaisilta suunnittelijoilta. HAAVEET ovat eteenpäinmenoa varten. Niin löysin tuotantojohtajan. Työpaikat pantiin hakuun, ja hakemuksia tuli runsaasti. Mutta eikö uusien asioiden oppimisesta innostunut yrittäjä ole ajatellut suunnitella kuosejaan itse. Outi Sahikalliolla oli ollut pitkään haave omasta pienestä ompelimosta, kun tilaisuus osui kohdalle. Se helpotti yrityksen perustamista. – Melkein kaikki Kimperin vaatteet ovat säädettäviä. Ensin palkattiin kaksi, sitten vielä yksi. KIMPERIN vaatteet . Maaliskuussa perustetussa Kimperi Factoryssa työskentelee tuotanto- > TAITO NRO 5 • 2013 37 Taito513_s16-74_z.indd 37 13.9.2013 20.33
johtaja, kolme ompelijaa, yksi osa-aikainen ja vaihteleva määrä harjoittelijoita. Kyselyjä on tullut myös Keski-Euroopasta, mutta tähän asti kyselijöille on sanottu ei. Samaa viestiä kertovat suomalaiset yritykset, jotka haluavat ompeluttaa tuotteensa kotimaassa. – Ja haluaisin jossain vaiheessa palkata toimitusjohtajan ja ruveta luovaksi johtajaksi. – Minä ajattelin, että perhana, kyllä täällä meillä Suomessakin osataan ja voidaan tehdä. YRITYSTÄÄN Outi Sahikallio kehittää maltin kanssa. Jälleenmyyjiä Kimperillä on Suomessa parikymmentä. 38 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 38 13.9.2013 20.34. – Uutta kehitellään koko ajan, mutta ei sillä systeemillä, että vuodessa tulisi niin ja niin monta mallistoa. Olen paljon kaupassa tekemisissä asiakkaiden kanssa, ja heiltä saamani palautteen perusteella uskon, että en ole kotimaisen tekstiilituotannon arvostuksen kanssa yksin. Ensimmäinen jälleenmyyjä Suomen rajojen ulkopuolelle on tulossa Ruotsiin, ”Kun lamaa toitotettiin, moni asiakas sanoi, että haluaa ostaa nimenomaan kotimaista.” ja syksymmällä on ehkä vuorossa Keski-Eurooppa. Kimperi käyttää niin paljon kotimaisia kankaita kuin mahdollista. Esimerkiksi Kimperin pipojen myynnissä päästään tänä vuonna sadantuhannen paremmalle puolelle. – Puolassa on pieni kylä, jossa on paljon lapsia, joilla on Kimperin pipo. Kysyntää olisi enemmänkin. Ompelimon puolella haluan joka tapauksessa oppia käyttämään kaikkia koneita ja hallitsemaan kaikki työvaiheet. Kun lamaa toitotettiin, moni asiakas sanoi, että haluaa ostaa nimenomaan kotimaista, kertoo Sahikallio. Kimperi Factoryssa ommellaan alihankintana muun muassa Riimingalle, Erja Raittinen Oy:lle, Maitotytölle, Neenuskalle ja Ipik-designille. Jotkut mallit ovat tuotannossa tosi pitkään. Muuan asiakas on niitä vienyt sinne tuliaisiksi vinon pinon. Tämä on osa Kimperin ideologiaa: jälleenmyyjien ei tarvitse myydä alennuksella sen vuoksi, että sesonki loppuu. Turistien mukana tuotteita leviää koko ajan pitkin maailmaa. NOIN selitettynä homma tuntuu selvältä ja järkeväl- tä, mutta kun tekstiilialan tehtaat häviävät Suomesta yksi toisensa jälkeen, on yrittäjän ja tuoreen tehtaan johtajan uskallusta pakko ihmetellä. Ei ole ihme, että laadukkaille lastenvaatteille on kysyntää muuallakin kuin Suomessa. Outi Sahikallio katsoo tehdassaliaan ja tuumaa, että tilaa riittäisi useammallekin työntekijälle. Outi Sahikallio haaveilee, että voisi tulevaisuudessa ryhtyä yrityksensä luovaksi johtajaksi ja palkata erikseen toimitusjohtajan. – Tuotanto pitää saada ensin siihen malliin, ettei tarvitse myydä ei-oota
Antaessamme kaikkemme, luomme aivan uuden hetkellisen ulottuvuuden, jossa elää ikuisuus. Tällaisin ajatuksin opiskelin aikanaan Taideteollisessa korkeakoulussa sekä myöhemmin ammattikuvaajana. Aistiemme mahdollisuudet saavat lisää ulottuvuutta juuri kaiken kauniin ja lähellä olevan havainnoimisessa. O llessani valokuvaaja halusin tuoda ilmi elämän ainutkertaisuuden, sen toistumattomuuden sekä ihmeellisen kauneuden. Muutaman vuoden freelancervaiheen jälkeen päädyin veiston opettajaksi kehitysvammaisten pariin. Tällaista elämää siis voi elää myös käsityöläinen; hän voi elää ikuisuutta nyt päivästä päivään. OLLESSANI kehitysvammaisten sekä myös terveiden oppilaiden parissa havaitsin monesti keskittymisen hetkiä, jotka ylittivät tavallisen kokemisen. Kokonaisvaltaisia hetkiä ihminen voi kokea myös tiskatessaan, siivotessaan, ruokaa laittaessaan... Sitä auttaa, jos kulkee elämäänsä avoimin mielin, sillä silloin vastaan tulee yhä useammin sellaisia hetkiä, jotka antavat meille mahdollisuuden löytää oma luovuutemme. Silloin kun toimii ryhmän osana tuottaakseen jotakin kaikille yhteisesti, voi onnistua myös unohtamaan itsensä. TAITO NRO 5 • 2013 39 Taito513_s16-74_z.indd 39 13.9.2013 20.34. KÄSILLÄ tekeminen antaa mahdollisuuden sisäistää asioita. Olemme kaikki luovia omalla erityisellä tavallamme, sitä ei ehkä vain havahdu huomaamaan kovin helposti. Saattaa olla, että luovuuden löytämiseksi tarvitaan jokin erityinen kokemus. VIELÄ lopuksi en malta olla korostamatta materiaa- ESKO KESKI-VÄHÄLÄ lin suurta merkitystä. Voiko olla mitään maadoittavampaa kuin kokea materiaalin kiehtova voima. Kokea, miten sitä voi muokata, työstää välineillä tai käsin, seurata muotojen muuntumista. JOEL NOKELAINEN ON KÄSITYÖLÄINEN, VUOLIJA JA VUOLUKOULU-YRITYKSEN PERUSTAJA. Ja kuinka mukavaa onkaan katsella vanhoja tavaroita tai rakennuksia, jotka aika on patinoinut. Silloin saattaa kokea olevansa virrassa, joka kantaa ja joka antaa paljon enemmän kuin mahdollisesti oli ennakkoon odottanut tai toivonut. Käsillä tekemisellä en tarkoita vain niin sanottua taitotyötä, vaan ihan kaikkea käsillä tehtävää työtä, johon keskitymme kokonaisvaltaisesti. Tässä oli vastaus henkilökohtaisella tasolla yllä olevaan otsikkoon: kyllä se auttaa. Käsityöläisen elämä parhaimmillaan on ”luojan” työtä. KOLUMNI JOEL NOKELAINEN: AUTTAAKO KÄSITYÖ. Sellaiset hetket ruokkivat ihmisen sielua, silloin aikaa ei ole, on vain kokemus. Käsillä tekemisen hetkissä on sellaista intensiteettiä, joka avaa sielumme mittaamattomat lähteet. Tuottamalla aitoon materiaaliin kauneutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä antamalla kaikkensa on mahdollista välittää sellaista, mitä sanat eivät tavoita
SARJA 5/6 Suomalais-ugrilaiset kansat UDMURTIAN KANSALLISMUSEO Udmurttilainen morsian on pukeutunut valkoiseen ja saanut päähänsä nuoren naisen päähineen. 40 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 40 13.9.2013 20.34
Nuoret pitävät samanlaisia teemahäitä kuin on tapana vaikka Suomessa. Sopimus vahvistettiin morsiamen muodollisella suostumuksella. Teksti: ILDIKÓ LEHTINEN Kuvat: SUOMEN KANSALLISMUSEO / KULTTUURIEN MUSEO. Pöydälle pantiin leipälimppu, ja jos nuori tyttö maistoi siitä palan, se tulkittiin suostumuksen merkiksi. Kuitenkin jos he ovat maalta kotoisin ja jopa samoilta seuduilta, nuoripari saattaa viettää lisäksi toisia, perinnehäitä kotiseudullaan. HÄÄTAVAT ovat tietenkin muuttuneet 1900-luvulta lähtien. Kaupunkilainen morsian saattaa tilata nämä käsityöt puoliammattilaiselta tai hankkia niitä vaikkapa torilta ostamalla. > TAITO NRO 5 • 2013 41 Taito513_s16-74_z.indd 41 13.9.2013 20.34. HÄ ÄT pukunäytelmänä H Ä ÄT O VAT TÄ R K E I M P I Ä P E R H E J U H L I A K A I K K I A L L A MAAILMASSA. Maaseudulla on tavallista pitää kaksia häitä. Kirkollisvihkiminen alkoi yleistyä vasta 1920-luvulla, ja tapa jäi lyhyeen. Hän joutuu ompelemaan kansallispuvun tai paikallisen kansanpuvun ja lisäksi koristeliinoja uuden kodin ”pukemiseen”. MUSEOVIRASTO. Neuvostovallan aikana häiden vietto supistui yhteen päivään. Suotuisan vastauksen saatua sovittiin morsiamesta maksettavan morsiusrahan ja myötäjäisten suuruudesta. Nuoren miehen isä ja läheinen sukulainen lähtivät katsastamaan morsianta useimmiten lähikylään. NÄIN MYÖS VOLGAN MUTKAN ALUEELLA. Kaupungeissa asuu yhä enemmän nuoria opiskelemassa ja myös työn takia. Morsian hankkii häälahjoja uusille sukulaisilleen. Marilainen morsian jakamassa lahjoja uusille sukulaisilleen vieraiden laulujen innostamana ja saattelemana. Perinteisiin häämenoihin kuuluvat edelleen häitä edeltävät valmistelut. Uusina piirteinä omaksuttiin siviilivihkiminen, valkoinen morsiuspuku huntuineen, samppanjan tarjoilu, hääkakut ja nuorten sekä vanhempien illanvietto erikseen. Toiset ovat siviilivihkiminen ja toiset perinteiset juhlat. ILDIKÓ LEHTINEN Kuvaajatieto valokuvan yhteydessä M arilaiset ja udmurttilaiset häät yhdistävät uuden perheen yhteisöön, ja ne perustuivat kahden suvun väliseen sopimukseen aina 1800-luvun lopulle ja syrjäkylissä paikoitellen jopa 1950-luvulle asti. Nyt eroa on kaupungin ja maaseudun häämenojen välillä
Geometrisaiheiset kuviot yhdistivät morsiamen ja sulhasen sukumerkkejä uudeksi kuvioksi. Morsian pukeutuu perinteiseen pukuunsa häävieraita kutsuessaan ja lisäksi häiden alkuvaiheissa eli morsiustalossa. Luontouskonnon mukaan asun värit ovat symbolisia. Raudoitettuja kirstuja tehdään myös, ne ovat marien lisäksi käytössä myös tataareilla. Marilainen morsian pukeutuu valkoiseen kirjontakoristeiseen mekkoon ja vihreään takkiin. Udmurttilainen morsiuspari kulkee kuvitteellisesta morsiustalosta sulhastaloon. Valkoisen morsiushunnun sijasta udmurttilainen ja marilainen morsian käytti kirjontakoristeista ja hapsureunaista liinaa kasvojen verhona. Valkoinen on koivun ja vihreä keväällä uudelleen syntyvän luonnon väri. Udmurttilaisen morsiamen tunnusmerkkinä on mekon päälle vedetty vartalonmyötäinen takki, jonka erikoisuutena ovat ylipitkät hihat. Vyö on sen sijaan koristeltu kirjonnalla, jossa toistuu morsiamen ja sulhasen sukumerkki. Vaikka marilainen ja udmurttilainen morsian pukeutuu paikalliseen kansanpukuun, yhteistä heillä on kuitenkin huivin käyttö. Uuden aseman merkkinä udmurttilaisessa puvussa oli kirjontakoristeinen etumus. Takki on applikaatiokoristeinen. Morkin seudulla tehty arkku on koristeltu maalauksin. MARILAINEN ja udmurttilainen morsiuspuku on paikallinen juhlapuku tai kansallispuku. Huivin uskottiin suojaavan morsianta yliluonnollisilta vaaroilta siirtymävaiheen aikana, jolloin hän ei enää kuulunut omaan sukuunsa eikä vielä liittynyt uuteen sukuun. Morsian oli häiden keskipiste, vieraat arvostelivat avoimesti hänen fyysisiä ominaisuuksiaan, hänen pukuaan ja hänen tekemiään vaat- > 42 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 42 13.9.2013 20.34. KUVAT MARKKU HAVERINEN Morsiusarkkuja valmistetaan Marin tasavallassa muutamissa verstaissa. Se oli samalla yksityisyyden suoja. Itäisten marien parissa morsiamella on paikalliseen tapaan rahakoristeinen lakki, joka saattaa olla lainattu
Vuodesta 2007 lähtien on ollut mahdollista viettää perinteisiä udmurttihäitä kansallismuseon ja ulkomuseon tiloissa. UDMURTIAN KANSALLISMUSEO Udmurtian kansallismuseon ja Ludorvain ulkomuseon aloitteesta on elvytetty perinteisiä häämenoja myös kaupungissa Izhevskissä. TAITO NRO 5 • 2013 43 Taito513_s16-74_z.indd 43 13.9.2013 20.34
Kuviot, oinaansarvet ja ristit, suojaavat yliluonnollisilta voimilta ja tuottavat onnea. 44 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 44 13.9.2013 20.35. MATTI HUUHKA Yksityiskohta kirjontakoristeisesta morsiushuivista. Kirjonta on tehty etupistoin silkkilangalla, ja se on samanlaista oikealla ja nurjalla puolella
Kiinnostava on ristiriita sulhasen ja morsiamen häävieraiden pukeutumisen välillä. Kainon nuoren naisen oli hyvä olla verhon suojassa. Vihreään takkiin pukeutuneiden ”häänaisten” rinnassa kimaltelee hopearahoin koristeltuja koruja. Sulhasen hääjoukkoon kuuluu kansallispukuisten naisten süan vate, ’häänaisten’ ryhmä. Sulhanen valitsee häävieraita sukulaisuus- ja ystävyyssiteen lisäksi nimenomaan puvun ja laulutaidon perusteella. teita ja lahjoja. Tarjoilu on runsasta, nyt sulhastalo osoittaa osaamisensa. Heillä on yllään kansallispuku esiliinoineen, ja sitä täydentää rintakoru aršaš sekä vihreä merimieskauluksinen takki syvyn. ILDIKÓ LEHTINEN ILDIKÓ LEHTINEN Marilaiset häät huipentuvat sulhastalossa. Esimerkiksi Joškar-Olassa opettajaksi opiskeleva marilainen miniä antoi lahjaksi anopilleen anopinpaidan vuonna 2002. Kansallispuku on ollut tavallinen lahja vielä joitakin vuosia sitten, nyt se käy yhä harvemmaksi. Häissä on yhä tapana antaa vaatelahjoja, joiden joukossa saattaa olla marilais- tai udmurt- Marilainen morsiuspari sukulaisineen. tilaispukuja. Morsiamen kutsumat häävieraat pukeutuvat viimeisen muodin mukaisiin juhlapukuihin. Kyläläiset ihailevat pukuja, korujen kimallusta ja huivien hulmuamista. Kulttuuri muuttuu, ja näin muuttuvat myös häätavat. Uutta ja vanhaa on sekä häätavoissa että puvuissa. MARILAISISSA häämenoissa myös vieraat pukeutuvat perinteiseen tapaan. Häissä kansallispukujen käyttö on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Nyt morsiamen pää katetaan hapsureunaisella ruusuhuivilla matkan aikana morsiustalosta sulhastaloon. Kylässä talosta taloon kiertelevä laulavien naisten ryhmä kohentaa mielialoja ja häätunnelmaa. Niiden joukossa oli morsiamen tekemiä käsin kirjottuja ja myös kaupasta ostamalla hankit- > TAITO NRO 5 • 2013 45 Taito513_s16-74_z.indd 45 13.9.2013 20.35. Anopin ja apen lisäksi morsian antaa huivin tai pyyheliinan sulhasen sukulaisille ja ystäville. Yksissä häissä pyyheliinoja jaettiin 20 kappaletta
Häissä tarjotaan lihakeiton lisäksi monenlaisia salaatteja. Maaseudulla nuori nainen saattaa joutua kuitenkin sopeutumaan anopin tapoihin, eikä se aina käy kivuitta. Sulhasen saama pyyhe säilyy arkussa aina hänen kuolemaansa asti, jolloin se ripustetaan hautamerkkiin. Suomalais-Ugrilaisen Seuran kansatieteellisiä julkaisuja 19. Marilaisen Tanjan sulhaselleen valmistama liina. Häissä annetaan lahjaksi päistään koristeellisia pyyheliinoja. Miniät pukeutuivat kuvauksen ajaksi paikalliseen kansanpukuun. Perinteiset häät ovat jälleen muotia, tilaisuus esitellä juuriaan ja identiteettiään. Toim. Marilainen nainen ja modernisaatio. Toim. Helsinki 2009. Ildikó Lehtinen. Lihakeitto, piirakat, leipälimput ja ohu- kaiset edustavat perinteitä, pitsat, kakut ja makeat leivonnaiset uudistuksia. 46 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 46 13.9.2013 20.35. Uudessa kodissa nuori nainen vaihtaa kodin koristetekstiilit omiinsa. Helsinki 2009. HÄÄMENOT ovat kahden suvun voiman- ja taidonnäyte. Meno on aika hurjaa. Vanhat naiset totesivat: ”Ei ennen sopinut näin rivakasti tanssia!” tuja froteepyyhkeitä. Marilainen nainen ja modernisaatio. Ildikó Lehtinen. Suomalais-Ugrilaisen Seuran kansatieteellisiä julkaisuja 19. Morsiamen muutto miehelään marilaisten häiden aikana. Matkalla miniäksi. Häät ovat useita päivä kestävä näytelmä, laulu- ja tanssitilaisuus, jolloin kaupunkilaiset sukulaiset vierailevat kotikunnillaan. Rapusalaatti valmisteilla. Hääateria on useimmiten sukulaisnaisten taidonnäyte, jossa on perinteisten ruokalajien lisäksi myös vasta opittuja uusia. ”Vaikka on kurjaa, pitää olla kaunista.” Valkoisen jumalan tyttäret. Häämenoissa on ripaus leikkisyyttä entisajan murhenäytelmän sijasta. Valkoisen jumalan tyttäret. Internet, televisio, naistenlehdet, Facebook ja muu sosiaalinen media levittävät kansainvälisiä tapoja. Vieraat arvostavat ja arvostelevat kuitenkin myös perinteistä pukua ja pukeutuvat mielellään niihin. Näin on myös pukeutumisessa. Valkoinen morsiuspuku on useimmiten sulhasen varoin hankittu kaupungin hääkaupasta. Vihkimisen jälkeen nuoret tanssivat haitarin tahdissa kulttuuritalossa. Kuvan udmurttilaiset miniät asuvat anopin kanssa samassa taloudessa ja saman katon alla. Nuorimmaisen, 16-vuotiaan morsiamen häät olivat edellisenä päivänä. Lehtinen, Ildikó. KUVAT ILDIKÓ LEHTINEN Häähumua. Sulhanen, puhemies ja muut miesvieraat sitovat liinan olan yli häiden merkiksi. Nyt nuoret tuntevat toisiaan eikä lähtö synnyinkodista ole enää niin haikeaa kuin ennen vanhaan. Kirjontakoristeiset pyyhkeet ja liinat kertovat symbolisesta vallanvaihdosta ja anopin vähitellen syrjäytyvästä roolista. KIRJOITTAJA ON KULTTUURIEN MUSEON INTENDENTTI JA DOSENTTI ILDIKÓ LEHTINEN AIHEESTA ENEMMÄN: Immonen, Mari. Laulut, tanssit, kansallis- ja kansanpuvut sekä ruokatarjoilu vahvistavat nuoren parin uutta asemaa yhteisössä
Atlashkina oli ensimmäinen marilainen naistaiteilija (1876–1966). MARKKU HAVERINEN Marilainen morsian Jelizateva Atlashkinan öljymaalauksessa. TAITO NRO 5 • 2013 47 Taito513_s16-74_z.indd 47 13.9.2013 20.35. Marilaisuusaatteen innoittamana hän ikuisti marilaiskylien elämää 1920-luvulla
KÄSILLÄ TAITO-LEHDEN TUOLISARJAN TUOLIT ON UUDELLEENPIIRRETTY VANHOJEN KÄSITEOLLISUUS-, LASTU JA LANKA- SEKÄ KOTITEOLLISUUS-LEHDISSÄ (NYK. Tammi on erittäin arvostettu huonekalujen valmistusraaka-aine. Tuolin vaikeusaste on: • • • • / • • • • • • UOLEVI NURMI Huonekalupuuseppä 48 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 48 13.9.2013 20.35. Tuolin valmistaminen on vaativa työ. Sen tekeminen vaatii kokemusta huonekalujen valmistamisesta. Pintakäsittelyaineeksi sopii saippua eli lipeäkäsittely. TAITO) JULKAISTUJEN PIIRUSTUSTEN MUKAAN. Tämäntyylinen tuoli sopii kaupunkiasunnon sisustamiseen. Tammen työstäminen on vaativaa mutta viimeistely helppoa. Sen niukkailmeinen design on helppo yhdistää moderniin tai klassiseen sisustustyyliin. T ammi on jalo lehtipuu, jonka puuaines on kovaa ja väriltään keskiruskeaa. Tammipuu voi elää jopa yli tuhatvuotiaaksi, ja sen rungon ympärysmitta voi kasvaa yli kymmenmetriseksi. On sanottu, että tammihuonekalun ainoa oikea pintakäsittely on sen vahaaminen. Sitä on käytetty myös puisten purjelaivojen valmistukseen sen lujuusominaisuuksien ja korkean parkkihappopitoisuutensa vuoksi. Tuolin toteuttaminen sisältää useita kymmeniä tarkkuutta ja huolellisuutta vaativia työvaiheita. Niukka, mutta tyylikäs M O D E R N I N , S K A N D I N A AV I S TA M U O T O I L U A E D U S TAVA N T U O L I N VA L M I S T U S M AT E R I A A L I K S I S O P I I TA M M I
TAITO NRO 5 • 2013 49 Taito513_s16-74_z.indd 49 13.9.2013 20.36
TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. 50 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 50 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. 13.9.2013 20.36
TAITO NRO 5 • 2013 51 Taito513_s16-74_z.indd 51 13.9.2013 20.36
K A I K I S S A T O I M I P I S T E I S S Ä M M E , K U T E N TA I T O S H O P E I S S A S E K Ä TA I T O - J A K Ä S I T Y Ö K E S K U K S I S S A M Y Y D Ä Ä N R O O S A N A U H A - S U K K A L A N K A A J A O H J E I TA S U K K I I N . 52 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 52 13.9.2013 20.36. KÄSILLÄ Sukkakuvat: TIINA AALTO TULE MUKAAN ROOSAILEMAAN! OSALLISTU SINÄKIN YHDESSÄ KANSSAMME VA LTA K U N N A L L I S E E N R O O S A N A U H A - K A M PA N J A A N L O K A K U U N A I K A N A . K A M PA N J A S S A O VAT M U K A N A K A I K K I TA I T O - A L U E Y H D I S T Y K S E T J A TA I T O - L E H T I
Pirka Pirkanmaan Kotityö Oy on värjä värjännyt Pirkka-lankaan Roosa nauh nauha -värit, joita on saatavana rajoi rajoitetun ajan. • Su Suomen Kädentaidot Ta Tampereella 15.–17.11. fi/roosanauha -sivulla sekä Facebookissa. Paikkakuntakohtaiseen tapahtumakalenteriin ja langan myyntipaikkoihin voi tutustua tarkemmin www.taito. Roosa nauha -sukkacafe Roo on m muun muassa Turussa, Tamp Tampereella, Kuopiossa, Joen Joensuussa, Kokkolassa, Iisalm Iisalmessa ja Mikkelissä. Kam Kampanja on esillä myös suur suurimmilla käsityömessuilla. • Se Seinäjoen käsityömessut 4.– 4.–6.10. • Os Osaava Nainen Turussa 18 18.–20.10. Roosa nauha -villasukkiin on Roo myy myynnissä parinkymmenen suka sukan mallisto ohjeineen. L Lokakuun aikana järjestetään u useita erilaisia kutsuvierasja yleisötapahtumia sekä kä kädentaitopajoja ympäri Suom Suomea. Kam Kampanjan vauhdittamiseksi järje järjestetään erilaisia tapahtumia ymp ympäri Suomen, kuten Roosa nauh nauha -sukkacafé. LISÄTIETOJA Anne Ossi, anne.ossi@kenkavero.fi, puh.0440 162 210 Virve Pajunen, virve.pajunen@taitopirkanmaa.fi, puh.050 68018 JO KA ISE STA MY YD YS TÄ RO OS A NA UH A -SU KK AL AN KAVY YH DIS TÄ TA ITO GR OU P LA HJ OIT TA A 80 SE NT TIÄ SY ÖPÄS ÄÄTIÖ N RO OS A NA UH A -KA MPAN JA LLE . TAITO NRO 5 • 2013 53 Taito513_s16-74_z.indd 53 13.9.2013 20.37. • Ta Taikasormet Joensuussa 26 26.–27.10
krs: käännä työ, nosta 1. 13 cm (jalan keskikohta) ja kavenna jokaisen puikon alussa 1 s. (Kerroksen vaihtumiskohta jää taakse keskelle.) Aloita kantapään neulominen mallineuleen mukaisesti oikean puolen kerroksella. Neulo 4 välikerrosta ja tee kavennukset. (46) 17 krs (45) 5 (46) 9 (53) 10 (47) 5 (51) 3 (52) 5 (55) 10 (58) 10 (48) 5 (57) 5 (54) 10 (45) 10 (48) 5 (57) 7 (51) 10 LA NK A- JA OH JE TI ED US TE LU T: PIR KA NM AAN KO TIT YÖ OY, PU H. ja 1. oikein. Toista 1. Kavenna jokaisen puikon alussa ja keskellä 2 o yhteen (6 s, 2 oikein yhteen x 8) Neulo 6 välikerrosta ja tee kavennukset, väliin jää 5 s. Kantapää: Kun työn korkeus on 33 cm, neulo oranssilla värillä 5 krs ja siirrä ensimmäisen ja neljännen puikon silmukat samalle puikolle (= 32 s). puikon silmukat samoin kantapään toisesta sivusta. 13.9.2013 20.37. Päättele langanpäät huolellisesti. Jatka neulomalla kavennuskerrosten väliin niin monta kerrosta kuin kavennusten välissä on silmukoita. s neulomatta, neulo krs nurin, viimeinen s. Käännä työ ja ota 1. TYÖOHJE Luo 72 s, neulo 1 o 1 n resoria 4 cm (17 krs) oranssilla. Sukkapuikot: no 2½ Neuletiheys: 30 s ja 40 krs = 10 cm Kantapään mallineule = puolipatentti: 1. alkaen ensimmäisestä valkoisesta raidasta. Puikoilla on nyt 4 x 16 s = 64 s. 03- 225 142 0, FAX 03- 223 722 3, TAI TO PIR KA NM AA@ TAI TO PIR KA NM AA. Lopeta kerros 1 o. Jatka neulomista ja kavenna 1. Muotoile kosteana oikeaan muotoon. ja 2. Aloita sileä neule raidoitusohjeen mukaan punaisella. Kun sivujen silmukat (10+10) on kavennettu, jaa puikolle jääneet 12 silmukkaa puoliksi kahdelle puikolle (6+6), poimi kantapään sivusta 16 s ensimmäiselle puikolle = 22 s, poimi 4. Jalkaosa: Neulo 1 krs sileää; 1. Höyrytä kevyesti. s oikein ja vedä seuraavat seitsemän silmukkaa neulotun silmukan yli neulomatta, neulo päätteeksi viimeinen silmukka oikein, katkaise lanka ja vedä läpi. Kavennukset tehdään joka kolmannella kerroksella 6 x 1 s. puikon alussa 5 cm:n välein 4 x 1 s. Jatka neulomista kunnes terän pituus on n. Kun kantalapussa on 34 krs, aloita kantapään kavennukset. s. puikon lopussa 2 oikein yhteen ja 4. puikon 22 s (=76 s). s neulomatta puikolle, neulo 10 s puolipatenttia ja tee jälleen ylivetokaven54 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 54 nus jne. Neulo toinen sukka samoin. Raidoitus: Katso värinumero ja kerrosmäärä piirroksesta. FI, WW W.TAIT OP IRK AN MA A.F I. Kavenna 3. neulomatta ”1 o, nosta seuraava s oikein neulomatta”. HAAVE ROOSA NAUHA SUKKA Malli: PIRKANMAAN KOTITYÖ OY, MINNA AHONEN Koko: Naisten koko Lanka: Roosa nauha -sukkalankaa (75 % villa, 25 % polyamidia, kerä 100 g) seuraavat määrät: 40 g punaista (45), 15 g oranssia (46), 10 g vaaleaa lohenpunaista (53), 15 g lohenpunaista (54), 10 g roosaa (52), 10 g pinkkiä (55), 10 g vaaleanpunaista (57), 8 g valkoista (47), 10 g tummanharmaata (51), 15 g vaaleanharmaata (58) ja 10 g mustaa (48). s neulomatta puikolle, neulo 10 s nurin, neulo 2 s nurin yhteen. puikon 22 s, 2. puikon 16 s ja 4. Neulo oranssilla vielä 5 krs ja jatka mallikertaa sitten punaisesta 5 krs:n raidasta. Hoito: Konepesu 40°. krs: nosta 1. 15 cm (pitäisi ulottua pikkuvarpaan kynteen). Kun jäljellä on yhteensä 8 s, neulo 1. 2. puikon alussa 2 s yhteen ylivetokavennuksella. Käännä työ, ota 1. Kuivaa tasaisella alustalla ilmavassa paikassa. Kavenna kantapään silmukoita siten, että keskiosan silmukkamäärä 12 pysyy muuttumattomana. Neulo 21 s puolipatenttia ja tee ylivetokavennus = ota 1 s neulomatta puikolle, neulo seuraava silmukka, vedä neulomaton silmukka neulotun ylitse. kerrosta. Neulo kantapään jälkeen sileää n. Höyrytä kevyesti. puikon 16 s, 3. Toista ”–”. Kärki: Mustan raidan jälkeen aloita kärkikavennukset lohenpunaisella
8 cm ja neulo jalkaosan kuvio. 19 cm (pitäisi ulottua pikkuvarpaan kynteen). Kantapää: Siirrä ensimmäisen ja neljännen puikon silmukat samalle puikolle (= 36 s). 2. Höyrytä kevyesti. INGRID-SUKKA ROOSA NAUHA SUKKA Malli: PIRKANMAAN KOTITYÖ OY, MINNA AHONEN Lanka: 60 g pinkkiä (55), 20 g valkoista (47) ja 20 g punaista (45) Roosa nauha -sukkalankaa (75 % villa, 25 % polyamidia, kerä 100 g). puikon lopussa 2 oikein yhteen ja 4. Kuivaa tasaisella alustalla ilmavassa paikassa. ja 2. Kavenna kantapään silmukoita siten, että keskiosan silmukkamäärä 12 pysyy muuttumattomana. oikein. Kavennukset tehdään joka kolmannella kerroksella 7 x 1 s. Neulo 5 välikerrosta ja tee kavennukset. s neulomatta puikolle, neulo 10 s puolipatenttia ja tee jälleen ylivetokavennus jne. s oikein ja vedä seuraavat seitsemän silmukkaa neulotun silmukan yli neulomatta, neulo päätteeksi viimeinen silmukka oikein, katkaise lanka ja vedä läpi. Käännä työ ja ota 1. LA NK A- JA OH JE TI ED US TE LU T: PIR KA NM AAN KO TIT YÖ OY, PU H. Kun sivujen silmukat (12+12) on kavennettu, jaa puikolle jääneet 12 silmukkaa puoliksi kahdelle puikolle (6+6), poimi kantapään sivusta 19 s ensimmäiselle puikolle = 25 s, poimi 4. Mallin jälkeen vaihda väri pinkkiin. Kun jäljellä on yhteensä 8 s, neulo 1. Jatka neulomalla kavennuskerrosten väliin niin monta kerrosta kuin kavennusten välissä on silmukoita. Puikoilla on nyt 4 x 18 s = 72 s. Jatka neulomista kunnes terän pituus on n. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Toista ”-”. s. puikon alussa 2 s yhteen ylivetokavennuksella. Kavenna jokaisen puikon alussa ja keskellä 2 o yhteen (6 s, 2 oikein yhteen x 8). Neulo toinen sukka samoin. Kärki: Aloita kärkikavennukset. Toista 1. Sukkapuikot: no 2½ Neuletiheys: 35 s ja 40 krs = 10 cm Kantapään mallineule = puolipatentti: 1. Jatka neulomista ja kavenna 1. Kun kantalapussa on 38 krs, aloita kantapään kavennukset. Päättele. Neulo 6 välikerrosta ja tee kavennukset, väliin jää 5 s. Taito513_s16-74_z.indd 55 TAITO NRO 5 • 2013 55 13.9.2013 20.38. Hoito: Konepesu 40°. puikon 18 s ja 4. neulomatta ”1 o, nosta seuraava s oikein neulomatta”. s neulomatta puikolle, neulo 10 s nurin, neulo 2 s nurin yhteen. (Kerroksen vaihtumiskohta jää taakse keskelle.) Aloita kantapään neulominen mallineuleen mukaisesti oikean puolen kerroksella. Jalkaosa: Neulo kerros: 1. Toista kavennus vielä 15 cm kohdalla = 64 s. puikon 18 s, 3. Neulo 23 s puolipatenttia ja tee ylivetokavennus = ota 1 s neulomatta puikolle, neulo seuraava silmukka, vedä neulomaton silmukka neulotun ylitse. puikon silmukat samoin kantapään toisesta sivusta. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Neulo kantapään jälkeen sileää n. kerrosta. Käännä työ, ota 1. 03- 225 142 0, FAX 03- 223 722 3, TAI TO PIR KA NM AA@ TAI TO PIR KA NM AA. krs: käännä työ, nosta 1. puikon 25 s, 2. Muotoile kosteana oikeaan muotoon. Lopeta kerros 1 o. 72 s puikon 25 s (= 86 s). krs: nosta 1. Kuvion jälkeen kavenna jokaisen puikon alussa 1 s = 68 s. s neulomatta, neulo krs nurin, viimeinen s. Höyrytä kevyesti. FI, WW W.TAIT OP IRK AN MA A.F I. TYÖOHJE Luo 72 s valkoisella, neulo 8 krs oikein, 1 krs nurin ja aloita kirjoneule mallin mukaan yläreunasta
TYÖOHJE Luo valkoisella 80 s. Höyrytä kevyesti. puikon lopussa 2 oikein yhteen ja 4. oikein. 2. Toista ”–”. puikko normaalisti sile- 56 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 56 ää ja poimi silmukat 4. Käännä työ ja ota 1. ja 4. Neulo 25 s puolipatenttia ja tee ylivetokavennus = ota 1 s neulomatta puikolle, neulo seuraava silmukka, vedä neulomaton silmukka neulotun ylitse. Jalkaosa: Jatka kuvion neulomista mallipiirroksen mukaan ja aloita kiilakavennukset. ja 2. Kavenna 1. Lopeta kerros 1 o. puikolle kantapään sivusta samoin kuin puikolla 1. Neulo 2 o 2 n joustinneuletta 15 krs. Toista 1. s neulomatta puikolle, neulo 12 s nurin, neulo 2 s nurin yhteen. Kun jäljellä on yhteensä 8 s, neulo 1. Neulo 2 krs sileää valkoisella ja aloita kirjoneule mallin mukaan. Kuivaa tasaisella alustalla ilmavassa paikassa. Hoito: Konepesu 40°. Työssä on nyt yhteensä 96 s. Kärki sädekannuksin: Kavenna jokaisen puikon alussa ja keskellä 2 o yhteen (2 oikein yhteen, 8 s x 8). TALVI tummanharmaata (51) Roosa nauha -sukkalankaa (75 % villa, 25 % polyamidia, kerä 100 g). Muotoile kosteana oikeaan muotoon. 03- 225 142 0, FAX 03- 223 722 3, TAI TO PIR KA NM AA@ TAI TO PIR KA NM AA. Sukkapuikot: no 2½ Neuletiheys: 35 s ja 40 krs = 10 cm Kantapään mallineule = puolipatentti: 1. Päättele. toista 2 x Koko: Naisten koko Lanka: 50 g valkoista (47) ja 50 g kärki kavennukset ROOSA NAUHA SUKKA Malli: TAITO SATAKUNTA RY, TAITOKESKUS SASTAMALA LA NK A- JA OH JE TI ED US TE LU T: PIR KA NM AAN KO TIT YÖ OY, PU H. Neulo 7 välikerrosta ja tee kavennukset. puikolla. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. puikon alussa 2 s yhteen ylivetokavennuksella. Käännä työ, ota 1. Kun kantalapussa on 40 krs, aloita kantapään kavennukset. krs: käännä työ, nosta 1. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Tee kavennukset 1. FI, WW W.TAIT OP IRK AN MA A.F I. krs: nosta ensimmäinen s. puikon silmukoilla (38 s) valkoisella langalla, mallineuleen mukaisesti oikean puolen kerroksella. s neulomatta puikolle, neulo 12 s puolipatenttia ja tee jälleen ylivetokavennus jne. s neulomatta, neulo krs nurin, viimeinen s. Jatka neulomalla kavennuskerrosten väliin niin monta kerrosta kuin kavennusten välissä on silmukoita. ja 3. Tee kavennukset joka toinen kerros 8 x 1 s, jolloin kaikilla puikoilla on jälleen 20 s. ja 4. Vinoneliöiden jälkeen neulo 1 krs valkoisella, kavenna tällä kerroksella 4 s pois. Neulo 8 välikerrosta ja tee kavennukset, väliin jää 7 s. Kun sivujen silmukat (12+12) on kavennettu, jaa puikolle jääneet 14 s puoliksi kahdelle puikolle (7+7) ja poimi kantapään sivusta 20 s ensimmäiselle puikolle = 27 s. Kantapää: Aloita kantapään neulominen 1. Neulo toinen sukka samoin. 13.9.2013 20.38. s oikein ja vedä seuraavat seitsemän silmukkaa neulotun silmukan yli neulomatta, neulo päätteeksi viimeinen silmukka oikein, katkaise lanka ja vedä läpi. neulomatta ”1 o, nosta seuraava s oikein neulomatta”. Höyrytä kevyesti. Kavenna kantapään silmukoita siten, että keskiosan silmukkamäärä 14 pysyy muuttumattomana. kerrosta. ja neulo samalle puikolle myös kantapäästä jääneet 7 s. Neulo 2
TAITO NRO 5 • 2013 57 Taito513_s16-74_z.indd 57 13.9.2013 20.38. Juttu maton suunnittelija Anna Scherrer Saarisesta löytyy seuraavalta sivulta. KUTOEN VA L M I S T U U M Y Ö S TYYLIKÄS KORI PA P E R I L A N G A S TA . KÄSILLÄ Kuva: BEADA KINNARINEN Roosasta ruusuun RUUSUKASSIDOKSELLA SYNTYY UPEA R Ä S Y M AT T O
SUOMIMATOT SVEITSISSÄ JANAKKALASTA LÄHTÖISIN OLEVA ANNA SCHERRER SAARINEN MUUTTI JO LÄHES 30 VUOTTA SITTEN SVEITSIIN. ”SYNNYIN vuonna -57 Janakkalassa, ja Hämeenlinnan tyttölyseon jälkeen opiskelin teknillisessä korkeakoulussa tekstiili- ja vaatetusosastolla. Vaikka Anna Scherrer Saarinen työskentelee Sveitsissä, hän ostaa pääosan materiaaleistaan Suomesta. Lisäksi muun muassa kuteiden selvitys, päiden solmiminen ja päärmeen ompelu lisäävät aikaa. Vasta vuonna 2010 aloin hiljalleen miettiä tarkemmin, mitä haluan todella tehdä vielä elämäni aikana. Täällä ei monellakaan ole mitään käsitystä siitä, kuinka kauan maton kutominen kestää ja miten se on tehty. Valitettavasti yhteistyömme ei sujunut, ja myin osuuteni pois. Ehdin olla vielä suuressa sveitsiläisessä pankissa markkinointiosastolla töissä ennen kuin perustin partnerini kanssa ranskalaisia sisustustekstiilejä edustavan kaupan. TEKSTIILIT ovat aina kiin- nostaneet minua, kuten luova työ yleensäkin. TÄNÄ PÄIVÄNÄ HÄN KUTOO SIELLÄ MATTOJA JA TUTUSTUTTAA PAIKALLISIA SUOMALAISEEN RÄSYMATTOKULTTUURIIN. Kun sitten lapseni olivat jo vähän varttuneet, tiesin, että nyt on aika tehdä muutos työelämässä. Kun asiakkaat näkevät edes osan siitä, miten matto syntyy, he voivat kuvitella myös paremmin työn ja maton arvon.” www.annasaarinen.ch LU E SIV ULTA 74 LIS ÄÄ AN NA SC HE RR ER SAA RIS EN AJATUK SIA . Nyt olen aloittanut siellä niin sanotun ”show-kutomisen”, eli näytän miten kangaspuilla kudotaan mattoa. en parissa oli suuri unelma. Siellä opin graafista suunnittelua ja monet markkinoinnin niksit. Jo yksin kangaspuiden kokoaminen, loimen luonti ja puihin vetäminen sekä polkusten sitominen ja niisintä ovat tarkkuutta ja keskittymistä vaativia töitä, jotka vievät paljon aikaa. Erityisesti värien kanssa leikittely on aina ollut kiinnostavaa. SVEITSISSÄ olin pitkään töissä kielimatkoja järjestävän yhtiön markkinointiosastolla, ja matkustin paljon Euroopassa sekä USAssa. Olin kutonut myös mattoja, sillä äitini on käsityönopettaja ja meillä oli kotona aina kangaspuissa jokin loimi. Valmistuin tekstiilialan diplomiinsinööriksi vuonna -81, jonka jälkeen olin töissä tuotekehittelijänä Black Horse/Parneule -yhtiössä muutaman vuoden. Sen jälkeen lähdin Sveitsiin silloisen mieheni mukana. Halusin tehdä elämässäni vielä jotain aivan toista työtä, jossa olisi enemmän luovuutta ja omien ideoiden toteuttamista. Näen miten paljon ihmiset kyselevät siitä, miten matto syntyy ja miten kiinnostuneita monet ovat koko luovasta prosessista ja käsityön eri vaiheista. Kokemukseni graafisesta suunnittelusta ja markkinoinnista olivat yksi perusta sille, mutta luovempi työ tekstiili- Anna Scherrer Saarinen kutomassa työhuoneellaan Sveitsissä. Ajatus hiljalleen kypsyi, ja niinpä ostin käytetyt kangaspuut eräältä suomalaiselta naiselta ja vuokrasin aivan ihanan pienen ateljeen asuntomme naapurista Zürichin vanhan kaupungin keskustassa. Matonkuteet tulevat lähes poikkeuksetta Kokemäen Kudonta ja Värjäys Oy:ltä. 58 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 58 13.9.2013 20.38
2 l/cm kuteen paksuuden mukaan KUDONTAOHJE Vahvista reunalangat. Lyhennä hapsut. Kudo loppuun täydennys: 10 cm punainen, 4 l valkoinen, 4 l punainen, 4 l valkoinen, 4 l punainen, 4 l valkoinen, 7 l beige, kuvioraita, 7 l beige, iso kuvio, 7 l beige, kuvioraita ja 5 cm beige. Kudo maton pohja yhdellä sukkulalla ja kuvioraidat kahdella sukkulalla. 040 0 784 979 , HA NN A.H AK ALA @ VAR JAA MO .FI, ww w.k oke ma enk ud on var jay s.fi 10 cm 3x taja - MATTOTIL AU KS ET: ch ww w.a nna -sa arin en. Taita ja ompele 4 cm:n päärmeet käsin loimilangalla. Jatka poljentaohjeen mukaan: 5 cm beige, kuvioraita kahdella sukkulalla (= punainen trikoo ja beige kangaskude), 7 l beige, iso kuvio kahdella sukkulalla, 7 l beige, kuvioraita, 7 l beige. Taito513_s16-74_z.indd 59 TAITO NRO 5 • 2013 59 13.9.2013 20.38. Viimeistely: Solmi loimilangat pareittain. Kuteen tiheys: n. 3x Rakenne: Poljennan merkit: = beige iso kuvio Koko: 73x158 cm Sidos: ruusukas ja palttina Loimi/m: 85 g beigeä 15-säikeistä = punainen trikoo = punainen = valkoinen 3x kuvioraita 5 cm 9 cm 19x Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Toista tämän jälkeen seuraava mallikerta 3 kertaa: 2 l valkoinen, 10 cm punainen, 4 l valkoinen, 4 l punainen, 4 l valkoinen, 4 l punainen, 4 l valkoinen, 10 cm beige, kuvioraita, 7 l beige. RUUSU-RÄSYMATTO Malli: ANNA SCHERRER SAARINEN kalalanka tex 30x15. 3x 3x 10 cm 2x 2x 2x 2x LA NK A- JA OH JET IED US TEL UT: JA KO KEM ÄEN KU DO NTA VÄR JÄY S OY, PU H. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Kudo maton alkuun ja loppuun päärmeiden sisävaroiksi 1 cm kalalankaa ja ulkovaroiksi 9 cm punaista kangaskudetta. • leveys 79,5 cm • tiheys 2 l /cm • kaide 20 /1 • lankaluku 159+2 Kude: 600 g punaista (40), 300 g luonnonvalkoista (1) ja 500 g beigeä (38) Kokemäen Kudonta ja Värjäys Oy:n kotimaista kangaskudetta sekä 400 g punaista (40) puuvillatrikoota
Viistoa saumojen alavarat yläreunoistaan ja taita reunasta 2 cm päärmeen sisävaraksi. Höyrytä kori reilusti pellavan säädöllä tai kostean liinan läpi. • leveys 60 cm • tiheys 4 l/cm • kaide 40/1 • lankaluku 240 Kude: 130 g valkaistua (1) ja 110 g mustaa (6) Kauhavan Kangas-Aitan litteää paperinauhaa tex 1250. Taita pohjaan n. Laita vyyhdit pyyhkeiden väliin ja taputtele tasaisen kosteiksi. Harsi ensin yläreunasta kohti taitetta ja sitten takaisin edelliselle ompeleelle päinvastoin. (06) 4345 500, WWW.KAN GAS AITTA.FI Rakenne: KUDONTAOHJE Kudo kankaan alkuun ja loppuun 7 cm mustaa paperinauhaa. Käytä 60 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 60 13.9.2013 20.38 Taito51. 180 m). Taita ja höyrytä saumat auki. Ompele saumojen kohta litteäksi sauman suuntaisin pistoin. Kiinnitä lopuksi pohjan kulmat kärjistään muutamalla pistolla korin pohjaan. Kuteen tiheys: 3 l/cm Rakentaminen: Kastele paperilankavyyhdit ja anna valua. Kostuta taas loimi ja vedä se tukille nihkeän kosteana. LAN KA- JA OHJ ETIE DUS TEL UT: tarvittaessa hanskoja. Vie neula vuoroin 2 kudelangan yli ja ali. Huom. Työnnä ensin taitteelta molemmat kulmat sisään ja työnnä sitten kulmia kohti reunaa. Toista seuraava raidoitus 9 kertaa: 5 cm valkaistu, 5 cm musta. 30x25x35 cm (= leveys, syvyys, korkeus) Sidos: palttina Loimi/m: 150 g valkaisematonta (2) Kauhavan Kangas-Aitan ohutta paperilankaa 1,65 tex 625 (100 paperi, 100 g vyyhti = n. PAPERIKORI Malli: KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, MARJA RAUTIAINEN JA ILSE PALMUNOKSA Koko: n. Huom. Kudo täydennykseksi 5 cm musta (= 19 raitaa). 25 cm:n kulmat ja litistä taitos. Suojaa kangastukki n. 65x200 cm jumppamatolla. Käännä kangas reippaalla otteella. VIIMEISTELY Ompele sivusaumat loimilangalla ja kanavaneulalla. Taita kangas keskeltä kahtia ja harsi reunat yhteen 1 cm:n saumanvaralla. kulmiin ei tarvitse ommella saumoja. joustamaton lanka on vedettävä tukille erittäin tasaisesti. Luo loimi yhdeltä päältä nihkeän kostealla langalla. KAU HAVA N KAN GAS -AITTA OY, PUH . Taita ulkovaraksi 5 cm ja harsi taitteen alareuna kiinni koriin. 70 cm leveällä muovilla ja vahvista loimi hyvin loimipäreillä tai n
Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi ZZZ NNWDYDVWLD ¿ Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa www.novita.fi Materiaalit Kaikki tarvittava käsillä tekemiseen! Pl 2470 00002 Helsinki, Asiakaspalvelu: 09-3487 0606 :pOR?WVZ[P! [PSH\Z'ZSVQK KL[HSQLY Ä 4JOVMMF KPLB UFFU JUTF XXX TJOFMMJ GJ Katso mitä kaikkea askarteluun ! www.lahtisenvahavalimo.fi Huovutusvillat, saippua- ja kynttilätarvikkeet Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. Taito Shop. Käsityötarvikkeet Lahjatiski Mielessä ryijyt ommellen, kutoen tai valmiina. www.ryijypalvelu-rp.. Abrahaminkatu 7, 00180 HELSINKI PUH. RYIJYT, LANGAT, VÄRIT JA TARVIKKEET www.wetterhoff.fi Käsi- ja taideteollisuus Tekstiili- ja vaatetus Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. KATSO... tiski KAUNIIDEN ASIOIDEN KAUPPA Messut Suomen Kädentaidot 15.–17.11.2013 Käsi- ja taideteollisuusmessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus ”Jos et täältä löydä mitä etsit, sitä ei luultavasti olekaan.” www.kadentaidot.. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Taito513_s60-61.indd Taito513_s16-74_z.indd6161 w w w. s l ojd -d et al jer.f i TAITO Nro 5 • 2013 61 11.9.2013 13.9.2013 19.45 20.39. Kun tekijällä on merkitystä. (09) 660 615 BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit nyt myös karstalanka Brage 84 09 396041 / www.sokevakasityo.fi/verkkokauppa! +358(0)50 555 8258 draktbyra@brage.fi www.brage.fi Koulutusta Forssan ammatti-instituutti www.fai.
Rent ut sagt fanns det efter honom inte just någonting materiellt som gjorde att följande släktled skulle kunna minnas att han funnits till. FRÅN S. 18 Man har inte i byn drivit med Kahvelikorus skapare för att han pillrar med bjäfs. Tiina Aalto ÅTERBRUKARE, böjare Stål blev för Antti Alatalo ofrånkomligt ett bekant material som jordbrukare jorden, då de maskiner som används på åkrarna skulle repareras och utvecklas. Dock, något viktigt fanns det ändå: salig Ansus stugor. Men för att de finns, kan jag för mig själv och för mina barn bygga upp en mycket rikare bild av honom. De där små miniatyrstugorna som han i tiden byggde på sin balkong av kvistar från skogen. – Inga bra grejer borde få slängas. Vi behöver inte bevara allt eller föra det till något museum, men idag, då ingenting, inte ens byggnader beräknas stå emot tidens tand, kunde vi mera energiskt än tidigare börja slå vakt om sådana handgjorda föremål, som hållit. Med dessa ord beskriver Antti Alatalo från Karvoskylä i Nivala sig själv. Han var inte någon materialist, samlade inte på jordiska ägodelar, inte heller på Arabias kaffekoppar, som vi syskon skulle ha kunnat gräla om. Min far dog för några år sedan. U En annan historia är igen det här: för någon tid sedan hittade jag på en skogsvandring en övergiven gårdsplan och en gammal stockstuga. Han orkade entusiasmeras. Att vi uppskattar det arbete som någon gjort, gör oss gott. Vackra handgjorda föremål lever mycket längre än den som gjort dem. Också de direkta hälsofördelarna med hantverk har erkänts. Han hittade på att använda spillmaterial för att skapa skönhet. Alla, sådana värden och inställningar, som säkert var och en kan uppskatta hos sig själv och hos sina närstående. Just av också sådana här skäl kan man anse att hantverk och handarbete har en välgörande inverkan. Översättning: BARBRO VUORINEN Svenska sidor FRÅN REDAKTIONEN STUGHISTORIER nder de senaste åren har knappast någon, som arbetar med slöjd, längre bestridit vilken god inverkan det har på människans välbefinnande att syssla med något slag av handarbete. Bilder: ESKO KESKI-VÄHÄLÄ terbrukare, som i alla sina dagar gillat att knåpa. Då jag betraktade gården fylldes jag av sorg för att en människas händers verk hade fått förfalla och för att då det sista dödsuret så småningom försvinner från gården, förmultnar den som byggt stugan samtidigt med stockarna. Det brukar ju också sedan bli ett problem, då alla ställen blir överfulla. Ansu var duktig med sina händer, kunde arbeta noggrant och med gott resultat. Om de här stugorna aldrig hade byggts, eller om de vid något tillfälle hade förstörts, skulle jag mentalt vara mycket fattigare. Och å andra sidan; vackra handgjorda föremål i vår omgivning påminner oss om den som gjort dem och om hans eller hennes liv. Trapphuset hade rasat, inomhus låg i hela sin längd en rund kakelugn. Gårdsstallet var tröstlöst, taket hade rasat in antagligen för tiotals år sedan. Nu böjs återvunna matbestick i händerna på pensionären i Nivala till smycken, som smeker ögat. Tvärtom. Text: HENNA VAINIO. Vi nutida människor kan sedan lämna efter oss de där fabriksgjorda övervärderade kaffekopparna om vi inte är i stånd till något annat. Vardera – stugan och stallet – var byggnader, som någon en gång i tiden byggt med sina händer, men den här synen skänkte mig inte något välbefinnande. Den oförbätterliga återbrukarens sinnelag bidrog till att det ur jordbukaren, som arbetade med stora Å 62 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 62 13.9.2013 20.39. Själv skulle jag dock gärna fundera litet på hur slöjden inverkar på känslor och minnen
Då man kan betrakta vardagliga föremål med öppna ögon, föds nya ideér den ena efter den andra. Allra först förtunnas skaftet till ungefär halva sin tjocklek. Bestickskaften kan inte användas som sådana till armband, utan de måste först förtunnas. Jag har redan fyllt 65, så det börjar redan litet ta emot, flinar Alatalo. – Lösningarna föds efter behov, främst via försök och misstag. Som råmaterial duger också bestick av andra inhemska och svenska fabrikanter. Några provexemplar gjorde han också, tills barnen satte sin sked i soppan. Smyckena säljs förutom av tillverkaren själv av Pore Helsinki i Helsingfors, av Taitoisa i Tammerfors och av PP Decora i Ylivieska. Firman Kahvelikoru såg dagens ljus år 2011. Alatalo, som många somrar fungerat som inspicient och scenograf på Nivalas opera är dock van vid att hitta på kreativa lösningar. För Harley Davidsonkuskarna borde man naturligtvis hitta tumsstora skiftnycklar, men dem är det svårt att få tag på. – Till min förvåning inte. Stålet, som i hettan från gaslågan blivit svart får först kallna innan han börjar slipa det i många omgångar, så att det återfår sin silverfarg. Sorsakoskis stål är så färskt att det inte kan böjas kallt, då går det av, förklarar Alatalo sina arbetsskeden. – Det är överraskande svårt. Han anser sig dock inte själv vara någon konstnär, även om många titulerat honom så. Det är fråga om en trevlig hobby, så det viktigaste är glädjen med det kreativa knåpandet. – Mycket köps till exempel till examens– och konfirmationsgåvor. Kunder finns av alla slag, men speciellt intresserade av gaffelsmyckena är unga kvinnor. – Min yngsta dotter, som studerat till guldsmed, bad mig gör ett armband av en gaffel till henne. – Nog spärrar människorna ännu upp ögonen då de ser vad smyckena är gjorda av. Smyckena intresserade kunderna, så ett eget företag måste grundas. Idag var det någon som ville ta ett smycke med som gåva till Italien. En ring är så liten att den inte på något sätt hålls röd i näven. Jag har helt fräckt erkänt att sådant här har jag börjat syssla med. Sorsakoski är favoriten, men gaffelsmyckenas fader är inte kategorisk vad modellen beträffar. Att jag inte bearbetar dem så mycket att de blir omöjliga att känna igen. I verkstaden har också flera tiotal armband av 15 cm långa skiftnycklar sett dagens ljus. Och fastän en rask österbottnisk bonde har börjat pillra med bjäfs, har han inte hört något fördomsfullt pikande. DEN GAMLA finländska bruksdesignen får nytt liv i smyckena, för som huvudsakligast material använder Alatalo Hackmanns Sorsakoskibestick. TILL MARKNADER och evenemang packar Alatalo sin gårdfarihandlarväska full med smycken, som dock inte länge hinner åldras i hans händer. Till en början planerade han att göra ljusstakar och ställningar för värmeljus av sina fynd. Jag köpte en hink full med bestick i tanken att någon kanske någon gång skulle behöva dem. Till en början föreställde jag mig att man kunde böja den i skruvstäd, men det lyckades inte. Genom försök och misstag kom han också underfund med att ett gaffelskaft är för tjockt att använda som sådant till armband. Enligt hans erfarenhet är det svårast att böja ringen i rätt form. – Då skolan i byn stängdes, kom bykommittén i besittning av flera hundra bestick. De för många bekanta besticken från mommos eller från barndomhemmet är ett alldeles utmärkt material till armband, ringar hängsmycken och örhängen. TAITO TAITO NRO NRO 55 •• 2013 2013 63 63 Taito513_s16-74_z.indd 63 13.9.2013 20.39. – Jag har försökt upprätthålla ett litet lager, men ibland måste jag ta beställningar, då jag inte hunnit göra tillräckligt mycket i förväg. -Besticken är unika även om de är tillverkade i en fabrik. Hjälpen fanns i den gamla plåtsaxen, som han förvadlade till ett lagom städ för ringarna. – Jag tänker gära lampor av dem, bara jag först fyllt Finland till bräddarna med smycken. Den hann kallna många gånger om. Också de vassa kantena måste filas bort för hand. – Jag är nog hantverkare, så pass råbarkat jobb är det här, svarar han efter en liten stunds funderande. På senaste tider har det börjat samlas skopor och kastrullock i knutarna, som också väntar på en ny användning. Gaffelsmyckets tidlösa formspråk respekterar föremålets ursprung, men understryker det inte alltför överdrivet. – Jag ids inte bjuda ut dem så mycket, annars kanske jag måste börja jobba på allvar. Det var ett slags aha-upplevelse, för försöket ledde genast till nya ideér. – Det var meningen att de skulle bli gubbsmycken, men också kvinnor köper dem. En hink bestick räckte inte långt. – Kahveli eller ”kahaveli”, som man egentligen säger här kommer ju från svenskans ord gaffel, berättar Alatalo om namnet som härletts ur Norra Östebottens dialekt. Mera måste skaffas från bykommittén, loppmarknader och av bekanta som var förtrogna med gamla föremål. Alla har små skillnader: en del är litet bredare, andra har litet längre piggar, har smyckessmedn märkt. Jag har medvetet strävat till att man ännu skall kunna se vad de är gjorda av . maskiner, som pensionär utvecklades till smyckesformgivare. – Det första blev också så klumpigt att det alltid svängde sig fel på handleden, men min dotter använder det ändå ännu. Alatalo har förmåga att se vilka möjligheter som döljer sig i en sirlig gaffel eller i skedens kurvatur. Speciellt gaffelringarna misslyckades i början. – Sedan hettas piggarna upp och böjs i sin form. ANDRA stålböjare har han inte träffat på, så arbetsmetoderna har han fått lära sig på egen hand och en del av arbetsredskapen har han varit tvungen att utveckla själv
En del av dem tiggde på gatorna, en del var beroende av sin familj och några drev en liten rörelse, som att sälja nötter och grönsaker på gatorna, berättar Wonder Workshopens projektledare Lisette Westerhuis. Ingen av dem, som deltar i den av finländare arrangerade ryaworkshopen har tidigare fått känna mjukheten i ett alldeles nytt ullgarn. Text och bilder: HANNA KOIVISTO rån den tanzaniska hantverkstadsgården hörs ivrigt sorl av röster och klingande skratt. Företaget grundades 2005 i Tanzaniens största stad Dar Es Salaam. TILL HANDIKAPP förknippas i Tanza- nien en mängd fördomar och skam. Mongo, som också själv rör sig stödd på en käpp, fungerar som arbetsledare i gruppen, som tillverkar pärlor av flaskor och fönsterglas, genom att smälta dem i lerformar. Också arbetsgivarna ställer sig avoga. En del av kvinnorna funderar redan på hur man skulle F kunna få tag på ullgarn. I allmänhet anser man att de handikappade är en börda, då man anser att de inta kan skaffa sig sin försörjning. Det sociala företagets i runt tal 40 anställda har utbildats till att av återvinningsmateril göra olika slags prydnadsföremål, smycken och bruksföremål. För största delen av dem, som arbetar i Wonder Workshopen (eller någon annan organisation, där man lär handikappade olika hantverk och sysselsätter dem) har möjligheten till av- TAITO NRO NRO 55•• 2013 2013 64 TAITO Taito513_s16-74_z.indd 64 13.9.2013 20.39. Man borde också pröva på annat material, för produkterna skulle inte få vara dyra, funderar 29-åriga Neema Muhammedi Mongo, som arbetar i Wonder Workshop, som i huvudsak sysselsätter polioskadade. 31 Det råder en glad stämning i verkstaden. Många familjer låter inte ens ett handikappat barn gå till skolan, då de skäms, är rädda eller anser att det är för jobbigt och ett slöseri med pengar. Hon är van att räkna sina slantar, för det är inte lätt för en handikappad i Tanzanien att skaffa sig sin utkomst. Ögonen strålar på de professionellt handarbetande kvinnorna och männen, då de med handen smeker ullgarnet, som textilplanerare Elina Helenius hämtat med sig från Finland, och knyter det till ryalappar. – För största delen av de anställda är det här den enda arbetsplats de någonsin haft. Det stickgarn, som man får i Tanzanien är i huvudsak till 100 % acrylgarn, producerat i Kina. Uppskattning GENOM HANDARBETE Hantverk har räddat många sjuka tanzanier, som tidigare sågs över axeln av sin omgivning. De som tror på häxkonster anser dem vara förbannade. – Om man kunde göra ryor hemma och sy dem till exempel till skolväskor och täcken, kunde man genom att sälja dem få litet extra inkomster till familjens fösörjning. Svenska JUURI NYT sidor FRÅN S
Innan hon fick komma till Wonder Workshop försökte den kortväxta Abdallah skaffa sig sin utkomst genom att sy hemma tillsammans med sina släktingar, men hon hade inte råd att investera i lämplig utrustning eller marknadsföring och kunskaperna räckte inte heller riktigt till. Mwajabu Abdallah igen berättar att hon använder de pengar hon förtjänar vid Wonder Workshop till att sätta i skick den lilla hydda, som mamman lämnat åt syskonen. Många kan för första gången i livet förverkliga sina drömmar och göra upp planer för framtiden. – Jag uppskattades av min familj, vilket kändes som om jag vunnit någon viktig tävling. Samma sak har man också märkt vid Wonder Workshop. Abdallah, som tidigare var beroende av sinä släktingars barmhärtighet, livnär nu sig själv och sin syster som bor i samma hushåll och också lider av samma fysiska besvär. staterar en av Wonder Workshops anställda. Hon berättar att hon sedan födseln haft en skör benbyggnad, varför hon inte kunde leva som andra barn. Alla kände att de accepterades på ett helt annat sätt än tidigare. Med sina inkomster lyckas han försörja sin fru, sina barn och sina farföräldrar. I Wonder Workshop lärde man Abdallah göra tvål och ljus, som prydda med papper och pärlor tillverkade i verkstaden, säljs bland annat på den närbelägna ön Sansibar till besökande turister. Kanske jag någon dag rent av har pengar nog att kunna dra in elektricitet i vårt hus. DEN POSITIVA uppmärksamheten och lönen som för med sig oberoende, har också stärkt de anställdas självkänsla och självförtroende. Då skulle vi rent av kunna ha en television, ropar Abdallah. Dessutom har man öppnat ett hotell och ett café, där alla servitriser är döva. – Den var i verkligt dåligt skick, men jag har redan lyckats få den målad och fått ett nytt tak gjort. Jag hoppas, att jag någon gång, då jag kommer hem från mitt arbete, verkligen kan få njuta av mitt hem. Det förändrar också deras negativa inställning till oss, kon- Mwajabu Abdallahs förman och vän Asha Alfani söker sina motiv till ryorna ur Tanzaniens natur. Till exempel Stephen Mwapesile vid Neema Craft har, med de inkomster hantverksyrket gett, vid sidan av sitt dagarbete, lyckats öppna en egen butik, där han säljer sötsaker, böcker och solpaneler som tillverkats i Neema Crafts verkstad. Elina Helenius talar inte swahili och Neema Muhammedi Mongo talar inte engelska eller finska, men ett gemensamt språk tycks det ändå finnas. Många besökare, bland dem också politiker, har blivit överraskade vid sitt första besök. Då en reporter vid den brittiska tidningen Guardian för några år sedan in- tervjuade anställda vid företaget, berättade många att möjligheten att arbeta hade inverkat enormt på deras liv. Tidigare närmast föraktade de mig för att jag var en börda för dem och jag var verkligen olycklig, berättar 38-åriga Stephen Mwapesile, som blev handikappad av polio som barn och nu arbetar som smyckeskonstnär. – Kunderna föreställer sig att handikappade personer inte kan göra någonting, innan de ser kvaliteten på våra arbeten. ”Jag uppskattades av min familj, vilket kändes som om jag vunnit någon viktig tävling.” lönat arbete betytt en fullständig förändring av livet. Neema Craft börjar redan bli välkänt i Tanzanien. Jag hoppas kunna bo bekvämt bland vackra saker, som blommor och möbler. – Jag kommer ihåg att jag var väldigt entusiastisk, för äntligen hade jag en möjlighet att bygga upp mitt eget liv, berättar 29-åriga Mwajabu Abdallah, som arbetat i Wonder Workshop i sex år. För en betydde det giftermål, för en annan fortsatta studier, en tredje ett trehjuligt fortskaffningsmedel. Centret, som grundades av en missionär från Britannien, har på tio år växt från en tre personers pappersverkstad till ett stort hantverkscenter, där man gör textil-, trä-, glas och keramikarbeten, gjuter ljus och bygger solpaneler. TAITO NRO 5 • 2013 65 Taito513_s16-74_z.indd 65 13.9.2013 20.39. I IRINGA i Mellersta Tanzanien har de handikappade vid Neema Craft, som sysselsätter över 120 på olika sätt vanföra, liknande omvälvande erfarenheter
Teksti: TUULEVI ASCHAN Kuvat: TUULEVI ASCHAN arjalaisten vanhempien tytär Ritva Kosonen on palkittu moneen kertaan Biennale internazionale del merletto di Sansepolcro -tapahtumassa Italiassa. 66 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 66 13.9.2013 20.39. Muutettuaan Helsinkiin 1961 Ritva lähti nypläysoppiin työväenopistoon, jossa Inga Pentikäinen perehdytti hänet perusteisiin. OMALLA ajalla Nyplättyjä tarinoita MIKKELILÄINEN P I T S I N N Y P L Ä Ä J Ä R I T VA K O S O N E N R A K A S TA A VÄ R E J Ä J A TA R I N O I TA . Äidin kautta kaikki muut käsityöt tulivat tutuiksi paitsi nypläys, jota äiti ei harrastanut. Korpiselästä kotoisin oleva äiti istutti häneen käsityön tekemisen palon. N Y P L ÄY S K U R S S I T R U O T S I S S A K U U L O S TAVAT D E K K A R I TA R I N O I LTA J A PA L K I N N O N H A K U M AT K AT BIENNALEEN I TA L I A A N E L O K U VA N K Ä S I K I R J O I T U K S E LTA . M A I N I O TA R I N A N K E R T O J A HÄN ON ITSEKIN
Samoin värit. – Inga oli hyvä opettaja, kärsivällinen! Lisäopin perään Ritva matkusti 1980-luvulla kesäkursseille Saksaan ja Ruotsiin. YHDEN talven ajan Ritva opetti lapsille nypläystä käsityökeskuksessa. Sitä Ritva hakee. Niinhän elämäkin on: vaihteleva ja monesti ennalta arvaamaton. MATKAOPASKURSSIN käynyt Ritva Kosonen on opastanut Suomessa tasmanialaista pariskuntaa ja päätynyt heidän Australiassa julkaistun matkakertomuksensa osaksi. Kun kurssi maanantaiaamuna kahdeksalta alkoi, se huipentui torstaina opettajien arvosteluun. Ajatus ennalta määrätystä oikeaoppisuudesta estää kehittymisen. Täydellinenkin tekniikka jättää kylmäksi, jos töissä ei ole syvyyttä. Edellisyön kurssilaiset valvoivat, sillä aamulla opettajat syynäsivät suurennuslasin kanssa neulat ja pitsien reunakierteet. Tästä tekemisen tavasta häntä on myös usein kritisoitu. Kotona Ritvalla ei ole esillä nyplättyjä töitä. Näistä on ilmestynyt juttu japanilaisessa lehdessä. Hänelle pitsit ovat symboliikkaa. Ennen työskentelyä Ritva hahmottelee työn idean luonnoslehtiöön. Hän hylkäsi ajatuksen siitä, että nypläys pitää tehdä määrätyn vahvuisilla langoilla, joissa on tietty määrä kierteitä. Omien pitsien luominen on mieluisampaa. Osallistujat jännittivät, kuinka paljon virheitä opettajat löytävät. SAMI PERTTILÄ Kolmiulotteisen teoksen ulottuvuudet tulevat esiin kauniisti takaa heijastuvan valon ansiosta. Kun Ritva nyplää työhönsä viinilasin, se on tarkoituksella vino. Japanilaisia hän on vienyt Raumalle pitsien äärelle, Kuhmoisiin kasvivärjäysoppiin ja Huittisiin pitsiosaaja Eeva-Liisa Kortelahden pakeille. Sinne > TAITO NRO 5 • 2013 67 Taito513_s16-74_z.indd 67 13.9.2013 20.40. KUN Ritva Kosonen hallitsi perustaidot, hän lähti omille teilleen. – Valmiiden mallien mukaan tekeminen ahdistaa minua, sanoo Ritva. – Vaikka tunnen itseni toisinaan väärin ymmärretyksi, ajattelen, että arvostelija ei vain miellä tapaani katsoa asioita. Niille, joista kertominen kuulostaa melkein dekkarilta. Värejä rakastavaa ja niillä ajatuksia ilmaisevaa Ritvaa se rajoittaa liikaa. – Tämä ei ole sellainen koti, johon ne kävisivät, tuumii Ritva, joka ei nyplää sisustaakseen vaan ilmaistakseen itseään. Pitsi-ideoita kertyy myös päiväkirjaan. Langat hän valitsee vasta lankakaapin äärellä. Ritva lukee parisataa kirjaa vuodessa. Ne ovat paitsi ideoiden ja ajatusten lähteitä, myös elämän sisältöä. Hän ei kuitenkaan kokenut opettajan roolia kotoisaksi. Ohjeissa myös suositaan valkoisia, luonnonvalkoisia ja pellavan värisiä lankoja
Kalevalasta innoituksensa saanut Maan synty -teossarja on alunperin valmistunut syntymäpäivälahjaksi Ritvan Kososen pojalle. Pojalle syntymäpäivälahjaksi valmistunut teos lähti helmikuussa 2004 Sancepolcron kulttuurikeskukseen. Vuonna 1990 siitä tuli kansainvälinen. Ritva osallistui kisaan Kalevala-aiheisella ”Maan synty” -työllä. Ritva kirjoittaa sen mitä tapahtuu aivan kuten senkin, mitä jää tapahtumatta. Syyskuun alussa postiluukusta pujahti Italian leimoilla varustettu kuori. 68 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 68 13.9.2013 20.40. 2000-LUVUN alkupuolella Ritva Kosonen kuuli Sansepolcron biennaalista, jonka kilpailu tuntui kuin hänelle räätälöidyltä. Biennalessa kilpaillaan kullakin kerralla eri teeman alla. Myös luonnosta hän etsii aiheita valokuvaamalla ja työstämällä kuvista herääviä ideoita. SAMI PERTTILÄ Ilman töiden filosofian ymmärtämistä ja niihin liittyviä tarinoita katsojan tulkinta saattaa jäädä latteaksi. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1983 alkaen. SAMI PERT TILÄ Elämän jano -teoksen viinilasi on tarkoituksellisesti vinossa kuten Kososen mukaan itse elämäkin on. Vuonna 2004 kilpailu oli omistettu runolle ja maailmankaikkeudelle
TAITO NRO 5 • 2013 69 Taito513_s16-74_z.indd 69 13.9.2013 20.40. Portugalia Ritva opiskeli asuessaan eläkkeelle jäätyään kolme vuotta Algarvessa. – Osallistujia on kaikkialta: Japanista, Australiasta, Euroopan ja Afrikan maista, valaisee Ritva. Vuonna 2012 Taiteen keskustoimikunta tuki kilpailun voittajan matkaa apurahalla. ENSIMMÄISENÄ osallistumisvuonna Sansepolcron biennaaliin Ritva Kosonen sai työstään nyplättyjen pitsien ensimmäisen palkinnon. Tuttuun tapaan valmistautuminen alkoi kirjastosta, jossa hän syventyi Armas J. Kaksi vuotta myöhemmin Ritva valmis-tautui Mozartteemaiseen kilpailuun lukemalla Heinrich von Kleistin matkasta halki Euroopan vuonna 1791. Tätä nykyä osallistujat lähettävät järjestäjille keskimäärin 1500 luonnosta kilpailuvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. VOITTOISASTI KANSAINVÄLISESSÄ PITSIBIENNAALISSA RITVA opiskeli saksan kieltä, pikakirjoitusta ja kauppaoppia Hampurissa ja englantia englantilaisessa sisäoppilaitoksessa. Näyttelyssä pitsit ovat esillä viidessä eri kategoriassa: Euroopan maat, Euroopan ulkopuoliset maat, Italian alue, kansainvälinen kilpailu ja Sansepolcron pitsikoulu. Työllään Ritva voitti Sancepolcron biennalen kilpailun. Sansepolcron biennaalin palkintojenjakoon Ingramin palatsiin Ritva on matkustanut omalla kustannuksellaan. Kirjoittaja kertoi, kuinka enkelit tuntuivat vilkuttavan hänelle Mozartin viulukonsertissa. Ranskan taito on kotoisin Lausannesta. Kilpailun rinnalla järjestetään luentoja, työpajoja sekä pitsinäyttely, johon Ritva on osallistunut ensimmäisestä kilpailuvuodestaan alkaen, myös niinä parina vuonna, jolloin hän ei terveydellisistä syistä valmistanut kilpailutyötä. Vuoden 2012 teemana oli Jeanne D’Arc ja emansipaatio. Joka toinen vuosi järjestettävään biennaaliin tarjotaan töitä eri puolilta maailmaa. – Esimerkiksi Mozartin profiilin tekeminen ei minusta ole kiinnostavaa, valottaa Ritva, joka nyplää omiin töihinsä kokonaisia tarinoita. Halu oppia venäjää vei reiluksi kuukaudeksi Leningradin yliopistoon ja umpivenäläiseen perheeseen. Opinkaipuu on vienyt myös lukemaan unkaria ja tsekin kieltä. Pullan teokseen Jeanne D’Arcista. Mozart-työllään Ritva sijoittui kolmanneksi. Tulkaapa rouva Kosonen vastaanottamaan palkintonne, kertaa Ritva kirjeen sisältöä. Nyt vuorossa ovat italian opinnot. Kirjeessään Sancepolcron kulttuuri-keskuksen johtaja Paolo Piovaticci kiittää erityisesti Ritvan työskentelytapaa ja perusteellisuutta, jolla hän teemoihin paneutuu. Nuo enkelit Ritva nypläsi ja teetti niille tuttavalla paperimassasta kirkon, jonka hän myös valaisi. Palkintotilaisuudessa paikalla oli kilpailun suojelijana toiminut Italian presidentti Carlo Azeglio Ciampi. Luonnoksista seulotaan tammikuun aikana varsinaiseen kilpailuun 250 työtä. Kilpailupitsin värit symboloivat Jeannen elämän käännekohtia. Alkuperäisen konserttikirkon malli löytyi netistä
Hanna Peräkylän tekstiilejä Galleria Johan S. asti Anu Tuominen – Appelsiiniaurinko – porkkanamaa PORI Rosenlew-museo Kuninkaanlahdenkatu 14 Avoinna ti–su 11–17 70 TAITO Nro 5 • 2013 Taito513_s70-71.indd 70 13.9.2013 20.42. asti Oma koti. asti Käsityö elämässä Höyry-galleria Korpilahden satama Korpilahdentie 10 Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16 ja su 12–16 • 5.–27.10. Mattonäyttely • 22.10.–24.11. Hopeaa ja emalia Deirde McCrory, Cara Murphy, Michael McCrory, Ruth Ball KAJAANI Kajaanin taidemuseo Linnankatu 14 Avoinna ma–su 10–17, ke 10–20, la suljettu • 13.10.2013–16.2. Self Portrait / Mirror. OULU Galleria 5 Hallituskatu 5 • 13.10. asti Poukaman muotoilukilpailu: kalannahka muotoilukilpailu • 16.10.–3.11. asti Käsityömuseon helmiä – Laura KorpikaivoTammisen käsityömuseon kokoelma 30 v. asti Ritva-Sofia Linnun keramiikkaa Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti–su 11–18 • 8.12. Iso Roobertinkatu 1 Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16 • 30.10.–17.11. Juhani Tuominen ja Irma Annanpalo • 27.11.–15.12. Täky-galleria Satamakatu 10 Avoinna ma–pe 11–17, la–su 11–15 • syyskuu Kaksitvå LAPUA Taito Paukku Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kustaa Tiitun tie 1 Avoinna ti–pe 12–18, la–su 11–15 • 5.10. Ruth Ball, Pebble dishes. Kaj Franck -muotoilupalkinto 2013 Galleria Duetto Kalevankatu 15 Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16 • 21.10. asti Risto Hämäläisen ja Outi Leinosen keramiikkaa • 24.10.–16.11. Terhi Juurisen keramiikkaa. Studio Arto Halmetoja – muotoilija/puuseppä • 26.11.2013–4.1.2014 Nostalgiset Modo Mio -kuvakorut LOHJA Lohjan museo Iso-Pappila Rovastinkatu 1 Avoinna ti, to–pe 11–16, ke 11–19, la–su 12–16 • 29.9. asti Koto – Kristiina Wiherheimon ja Arja Lehtimäen tekstiilejä sekä Yrjö Wiherheimon, Pentti Hakalan ja Seppo Auvisen huonekaluja Design Forum Showroom Erottajankatu 9 B Avoinna ma–pe 11–17, la–su 12–16 • 2.–15.10. asti Suomen suksi – suksisepästä teolliseen muotoilijaan Pro Puu -galleria Satamakatu 2 A Avoinna ma–pe 10–17, la 10–14 • marraskuu Riihikuivaa – Seenat ja Ebonia Design LAPPEENRANTA Etelä-Karjalan museo Galleria Laura Kauppakatu 25 Avoinna ma–pe 10–17, la 10–14 • 16.11. Jussi Takkisen teos on esillä Design Forumin uudessa näyttelytilassa Helsingissä. asti Aava-kodintekstiilit – Muoto2013palkintoehdokas • 8.–19.10. HÄMEENLINNA Hämeen linna Kustaa III:n katu 8 Avoina ti–su 11–17 • 16.3.2014 asti Keräilijät – kohti toisia maailmoja INARI Siida Inarintie 46 Avoinna ti–su 10–17 • 3.10.2013–2.2.2014 Sarvilakki ja Samsara JOENSUU Joensuun Taidemuseo Kirkkokatu 23 Avoinna ti ja to–su 11–16, ke 11–16 • 29.9. Kaamos 5 vuotta • 9.–10.11. Ornamon myyjäiset • 15.11.–15.12. asti Elina Förstin tekstiiligraffiteja ESPOO Emma WeeGee-talo Ahertajantie 5 Avoinna ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la 11–17 • 12.1.2014 asti Outo lintu – Birger Kaipiaisen keraamisia fantasioita HELSINKI Lokal Helsinki Annakatu 19 Avoinna ti–pe 12–18, la–su 12–16 • 20.10. DUOTON E /J U HO H UTTU N E N Jyväskylän Korpilahdella Höyrygalleriassa emalin huippuosaajia. asti KUI. asti keramiikkanäyttely • 2.11.2013–6.1.2014 Kenkäveron joulu Lahden Pro Puu -galleriassa marraskuussa esillä Seenat ja Ebonia Designin yhteisnäyttely. Leena Juvosen keramiikkaa Tekniikan museo Viikintie 1 Avoinna ti–pe 9–17, la–su 11–17 • 29.9. TAPAHTUMAT KOONNUT ANNA-KAISA HUUSKO ALAJÄRVI Nelimarkka-museo Pekkolantie 123 Avoinna ti–pe 11–17, la 12–16, su 12–17 • 31.12. asti Ulla Pohjola – Väri on suoja Galleria Laterna Magica Rauhankatu 7 Avoinna ma–pe 11–13.30 ja 14–17.30 ja la 12–15 • 13.10. Malinen/ Takkinen Nordic Surf House • 18.10.–3.11. asti Ulla Pohjolan 50-vuotisnäyttely JYVÄSKYLÄ Keski-Suomen museo Alvar Aallon katu 7 Avoinna ti–su 11–18 • 3.11. 2014. asti Muotoiltua teknologiaan – Kurkistuksia designiin HYVINKÄÄ Hyvinkään kaupunginmuseo Kankurinkatu 4–6 Avoinna ti–la 11–16, ke 11–18 • 28.9. asti Leikkejä ja unelmia – nukkekoteja LOVIISA Loviisan kaupungin museo Puistokatu 2 Avoinna 11–16 • 17.11. IX tekstiilitaiteen triennale • 29.9. asti Pääskynen boordissa – Koristemaalari ja valokuvaaja Juha Pessala (1893–1955) MIKKELI Kenkävero Pursialankatu 6 Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16, su 10–18 • 6.10. Oulun kädentaitomessut PIETARSAARI Tupakkamakasiini Jaakonkatu 9 Avoinna ma–su 12–16 • 27.10. Lastenjuhlat LAHTI Hiihtomuseo Salpausseläntie 8 Avoinna ti–pe 10–17, la–su 11–17 • 31.12. Materia ja mieli – Kristian Venäläisen käyttötaidetta ja veistoksia Ouluhalli Ouluhallintie 20 Avoinna la–su 10–17 • 12.–13.10
Aika yhdessä – Neuliaisten tilkkutöitä • 21.11.–23.12. asti Tapio Wirkkala – Taidelasia ja hopeaa Kyösti Kakkosen kokoelmasta • 31.12. Verkarannan joulutalo Tampereen Messu- ja urheilukeskus Ilmailukatu 20 Avoinna pe 10–18, la 9–17, su 10–17 • 15.–17.11. asti Muisto jää – näyttely hautajaisiin liittyvästä uudenlaisesta esineistöstä VANTAA Pistogalleria Lummetie 4, Tikkurila Avoinna ma 14–20, ti–pe 11–20, la 10–15 • 25.10. Risto Hämäläisen keramiikkaa Helsingissä Galleria Laterna Magicassa 13.10 asti. asti Terrakotta– armeija ja Kiinan keisarin aarteet TURKU Galleria Berner Vanha Suurtori 5 Avoinna ti–pe 12–19, la–su 11–17 • 18.10.–17.11. Himmeli – Eija Koski • 13.11.–8.12. Suomen Kädentaidot Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Avoinna ti–su 10–18 • 1.12. asti Käsillä – Vantaan aikuisopiston käsityöaineiden opettajien näyttely TAITO Nro 5 • 2013 71 Taito513_s70-71.indd 71 13.9.2013 20.42. asti Kastemaljakilpailun satoa • 8.11.–31.12. Ulla Pohjolan taidetta helsinkiläisessä Galleria Duetossa 21.10. • 25.10.2013–16.2.2014 Jokapäiväinen paperimme PORVOO Galleria Frö Rihkamakatu 2 Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16, su 12–16 • marraskuu Tilkkutöitä Finn Quiltin Porvoon kilta Porvoon museo Holmin talo Välikatu 11 Avoinna ma–la 10–16, su 11–16 • 17.11. asti Kokoomanäyttely, Taito Pirkanmaa ry • 10.10.–3.11. asti Louis Sparre ja Porvoo – Elämäni parhaat vuodet RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti–su 10–18 • 31.12. asti Vanhaa suomalaista lasia 1700ja 1800-luvulta • 3.11. Riitta Turunen ja Outi Särkikoski, tekstiili- ja keramiikkaveistoksia Galleri Campus Nunnankatu 4 Avoinna ti-pe 11-17, la 11-14 • 25.10. Huopamestari Eija Pirttilahti • 6.11.–8.12. Ornex – Böömiläisiä lasisia joulukuusenkoristeita TAMPERE Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 Avoinna ma–pe 10–18, la–su 12–17 • 10.11. asti
f i TAITO ETELÄ-KARJALA www.taitoetelakarjala.fi Tasihinin talo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta puh. (08) 629 211 kirsi. (06) 420 5800 taito@taitoep.net TAITO POHJOIS-POHJANMAA www.taitopohjoispohjanmaa.fi Rautatienkatu 11, 90100 Oulu, puh. (013) 220 140 toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA www.taitoep.net Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki, puh. 040 680 0101 birgitta.sassi@taitolappi.fi TAITO PIRKANMAA www.taitopirkanmaa.fi Verkaranta, Verkatehtaankatu 2, 33100 Tampere, puh. LAHJOITAMME 80 SENTTIÄ JOKAISESTA MYYDYSTÄ 100 g ROOSA NAUHA -VILLASUKKALANKAKERÄSTÄ SYÖPÄSÄÄTION ROOSA NAUHA -RAHASTOON. 010 387 1010 taito@aivia.fi TAITO KYMENLAAKSO www.taitokymenlaakso.fi Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvola, puh. (03) 877 610 taitokeskusvelma@taitohame.fi TAITO UUSIMAA www.taitouusimaa.fi Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. heikkinen@kainuunpirtti.fi TAITO KESKI-POHJANMAA www.taitokeskipohjanmaa.fi Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. 045 7524 4007 konsthantverk@konsten.ax ÖSTERBOTTENS HANTVERK www.loftet.fi Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. 040 849 9641 toimisto@taitovarsinaissuomi.fi NYLANDS HANTVERK www.nylandshantverk.net Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs tel./puh. Roosa nauha -villasukkalankaa, tapahtumia, työpajoja ja yhdessä olemista. (02) 454 4066, gullkrona@parnet.fi ÅLANDS SLÖJD OCH KONSTHANTVERK www.konsthantverk.ax Fabriksgatan 4, 22100 Mariehamn, tel. (05) 375 1906, kouvola@taitokymenlaakso.fi TAITO LAPPI www.taitolappi.fi Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi, puh. (08) 311 5145 toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO HELSKY www.helsky.net Ala-Malmin tori 1, 00700 Helsinki, puh. taitoylasavo.fi Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. (03) 225 1400, toimisto@taitopirkanmaa.fi Taito513_s16-74_z.indd 72 VARSINAIS-SUOMEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS www.taitovarsinaissuomi.fi Uudenmaankatu 1, 20500 Turku, puh. 050 428 8210 eija.rasanen@taitoylasavo.fi TAITO KAINUU www.taitokainuu.fi Brahenkatu 3, 87100 Kajaani, puh. 040 716 6839, info@nylandshantverk.net ÅBOLANDS HANTVERK www.gullkrona.fi Kauppiaskatu/ Köpmansgatan 12, 21600 Parainen / Pargas puh./tel. (03) 511 3597 hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO HÄME www.taitohame.fi Vesijärvenkatu 25 b, 15140 Lahti , puh. 040 584 9550, johanna.kemppinen@taitoetelakarjala.fi TAITO POHJOIS-KARJALA www.taitopohjoiskarjala.fi Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. 040 7517 855 toimisto@taitouusimaa.fi TAITO ITÄ-SUOMI www.taitoitasuomi .fi www.kenkavero.fi Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. t a i t o. MYYNNISSÄ MYÖS SUKKAOHJEKUVASTO! Syksyn teemaväri on roosa. (015) 162 230 TAITO YLÄ-SAVO www. (06) 318 5300, anna-maija.backman@loftet.fi 13.9.2013 20.40. Tule mukaan, tehdään hyvää yhdessä! Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset • Hantverksföreningar w w w. 050 5500 501 helsky@helsky.net TAITO SATAKUNTA www.taitosatakunta.fi Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. (06) 832 8550, kty@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI www.aivia.fi Taito Aivia, Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh
Kaikki eri tilausvaihtoehdot ja -hinnat Suomeen ja ulkomaille ovat nähtävissä www.taito.fi. Allekirjoitus Tilaushinnat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin 2013 loppuun. Etunimi Taito maksaa Lähiosoite tilauksen postimaksun Postinumero ja -toimipaikka Puhelin 6 numeroa hintaan 62 euroa vuosikertatilauksena. 03 4246 5340 • www.taito.fi Käsityön aikakauslehti on älyttömän hyvä käyttöliittymä! TILAUSKORTTI Lehden saaja Sukunimi Tule mukaan lukemaan, tekemään ja ideoimaan! Tilaan TAITO-lehden kestotilauksena hintaan 2 x 29 euroa (yht. Viereisessä kuvassa esiintyvän Leanika Kornin tuotteet eivät sellaisia kuitenkaan ole. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilauskauden alkua. Postinumero ja -toimipaikka Taito513_s16-74_z.indd 73 Sukunimi Etunimi Tunnus 5014106 00003 Vastauslähetys Lähiosoite Puhelin Yhdistyksen leima TAITO NRO 5 • 2013 73 13.9.2013 20.41. 58 euroa / vuosi) 6 numeroa. Tiedustele edullista jäsen- tai opiskelijahintaa! www.taito.fi Lahjalehden maksaja, jos eri kuin saaja Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. Lisäksi lehdessä tavataan monia muita kiinnostavia tekijöitä ja ilmiöitä sekä tietysti myös kivaa tekemistä käsille. Seuraavassa lehdessä virolaissyntyinen laukkusuunnittelija kertoo oman tarinansa siitä, minkälaista oli aikanaan tulla Suomeen käsityöyrittäjäksi. tilaus@kustantajapalvelut.fi • Puh. Seuraavassa numerossa 6/2013 ilmestyy marraskuun lopulla ONKO KÄSITYÖTURHAKKEITA. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. TIINA AALTO Seuraavassa lehdessä pohditaan, onko kaikilla käsityötuotteilla jokin järkevä funktio vai onko olemassa käsityöturhakkeita. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut
Mutta käsin tehden voin käyttää erikoisia värejä tai yhdistelmiä, koska minun mattoni ovat aina yksittäisiä erikoismattoja. Tein kyllä esimerkiksi opiskeluaikanani Suomessa ja vielä täällä Sveitsissäkin alkuaikoina melkein kaikki vaatteeni itse. Vasta vuodesta 2010 lähtien kun perustin oman pienen mattoateljeen Zürichiin. Jos aikoo myös tienata työllään jotakin, on pakko osata myydä.” Minkä koet merkittävimmiksi oivallukseksi tuona aikana. Tiedän, että Suomessa on muutama teollinen valmistaja, jotka tuottavat kyseisen kaltaisia mattoja. Huomaan, että ainakin Sveitsissä on havaittavissa nouseva käsityötaidon arvostus ja myös valmius maksaa länsimaisesta tai sveitsiläisestä käsityöstä korkeampaa hintaa. Hän tekee Samekki-nimellä muun muassa aivan upeita puukulhoja, joissa on erittäin pikkutarkasti kaiverrettuja poronsarvikoristeita. Mutta olen myös ylpeä suomalaisista kädentaidoista, kuten inarilaisen Petteri Laitin. Käsityön tekijöiden on oltava pitkäjänteisiä ja oltava esimerkkeinä, jotta käsityötaidot säilyvät myös jälkipolville. Langan päässä TÄLLÄ PALSTALLA KÄSITYÖALALLA VAIKUTTAVAT IHMISET VASTAAVAT KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -JUHLAVUODEN KUNNIAKSI KÄSITYÖALAN KYSYMYKSIIN. Oma tarinani ja se, miten matot on tehty ja niistä kertominen, ovat erittäin tärkeitä asioita myynnin taustalla. Näin upean kirjan Undiscovered Minimalism – Gilims from Northern Iran. Minkälaisena näet alan tulevaisuuden. Kun näin kuvia kirjasta, otin yhteyttä kirjan tuottajaan Werner Weberiin ja menin hänen suureen mattovarastoonsa Zürichissä. Pidin ompelusta ja olin harjoitellut lapsuudessani ompelija Aino Salon avulla kotonamme Janakkalassa useita kertoja tekemään takkeja tai housuja. Jos sinun pitäisi nostaa esiin käsi- tai taideteollisuusalan esine tai tuote, joka on koskettanut sinua, mikä se olisi. Ymmärsin, että jos aikoo myös tienata työllään jotakin, on pakko osata myydä. On kuitenkin tärkeää, että tuotetta kehitetään koko ajan. Huomaan, että pelkästään kauniit ja hyvin suunnitellut ja kudotut matot eivät yksin riitä. Mutta työstä saatu tyytyväisyys on suurta. 74 TAITO NRO 5 • 2013 Taito513_s16-74_z.indd 74 13.9.2013 20.41. Olin aivan haltioissani värien yhdistelmästä ja raitojen yksinkertaisista ja moderneista yhdistelmistä. Haasteet ja mahdollisuudet. Minun ei siis tarvitse tehdä sarjoja varastoon eikä ottaa isoja riskejä. Aikaisemmin hankkimani tiedot, taidot ja kokemus markkinoinnin parissa ovat olleet arvokkaana apuna, kun edustan mattojani. ANNA SCHERRER SAARINEN: OMA TARINA MYY Miten pitkään olen työskennellyt käsi- taideteollisuusalalla ja missä. Itse olen juuri aloittanut puuvillakuteen ja paperinarun yhdistämisen matoissani. En voi luoda illuusiota – käsityöstä saatava tulo ei ole leveä. Myynti on kuin kääntöpuoli luovasta työstä mutta aivan yhtä tärkeä kuin itse tuotteen tuottaminenkin
????????????. ????????. s??????Ž??Ž K?. >???d???Ž?. yrityksen yhteinen etu, siksi siihen ???????. ?Ž???. runsas valikoima käsityömateriaaleja käsityötaiteen erikoisnäyttelyitä viihdyttävää oheisohjelmaa esittävät mm. ???????. HALUAISITKO KÄSITYÖMATKALLE. ????. s????????????. ????????????. ???????. ??????????. ?????????. ?Ž?. TEEMA KÄSITYÖ AUTTAA Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. ?. ????????. ???. Lue oppiaAR Teet-blogia: oppiaarteet blogs RYIJYT, LA NG JA TARVIK AT, KE Pl 2470 00002 Helsinki [PSH\Z'ZSVQK KL[HSQLY Ä Asiakaspalvelu: 09-3487 0606 www.wet E terh TAITO Nro 5 • 2013 75 13.9.2013 20.22. >???d???Ž?. ?????. <?????????. ???Ž???????. ???Ž?. ??????????. ????????. TOIVOISITKO KOTIIN JOTAIN KAUNISTA. Lue lisää Helposta Henkilöstö???????. ???Ž????. KÄ TE VÄ • KÄDENTAIDOT • HARR ASTEET • LUK EM I N EN Asiantuntijan vaihtuminen voi maksaa jopa 4 kertaa hänen vuosipalkkansa verran. ?Ž???. ???????. ?Ž. ??????????. KAIPAATKO PUIKKOJA. ??????Ž??. ???. ?. ????. ??????. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Scrapbooking K AU N IID Tilaa ilmainen postimyyntikuvasto! Suomen Kä 15.–17.11.2dentaidot 013 Käsi- ja taidet Tampereen eollisuusmessut Messu- ja Urheilukesk us ww w.kade ntaidot.. ja ota yhteys omaan yhteyshenkilöösi tai soita yritysten puhelinpalveluun puh. >???d???Ž?. ????????????????. d????????????. ?Ž?. s?????. ???Ž??????????. Ž????. ?????. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com sinulle jolla on luomisenintoa! EN A Messut Käsi- ja taid eteollisuus Tekstiili- ja vaatetus Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnas sa Taito513_s01,s76.indd 2 Uutuus josta löydät vastaukset kysymyksiisi. Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. Siksi on ??????. ?????. ??????. ???Ž????. ??????????. ???. Ž???????. ??????. ?Ž?????. K??. Ž. <?????????. Ž???????. ??Ž???????. ?????????????????. ?Ž??Ž. ,???. ????????Ž??????. ?????????. ?. Kun teki jällä on mer kity stä. >???d???Ž??. ????????. | www.facebook.com/villakasgsp 044-580 3957, eipenposti@gmail.com Taito.fi Löydä oma Taitosi! 5/2013 11,50 e ti s k i VARMISTA YRITYKSESI NÄKYMINEN, OTA YHTEYTTÄ: Eija Pensasmaa, puh. W????. ???Ž???. ????????. 7(.(9b . Ž. ???. >???d???Ž?. TE KE VÄ LU KE VA www.lahdenmessut.. Lahjatiski Käsit yötarvi Tait o Sho p. Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat, Hollo & Martta –kansantanssifestivaalin kansainväliset vierailijat uutena aluevaltauksena Tekevä-osiossa harrastusten monipuolinen maailma sekä Lukeva-osiossa lukemisen eri muodot Kaikkea kivaa samasta paikasta! Akryylimaalaus Vieraile kotisivullamme ^^^ ZSVQK KL[HSQLY Ä TAITOtiskin löydät Huurrevärit Luettelo 2013/2014 Leipominen tämän lehden sivuilta. ????????. ????. ???????. ??????. SINUNKIN YRITYKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ KYSY EDULLISIA MEDIAPAKETTEJAMME GRAAFISEN SUUNNITTELUN PALVELUT Eija Pensasmaa tiina 040 7089 367 | minttu 044 2066 921 www.villakas.. ?????Ž ?Ž????. L AHDEN MESSUKESKUS 2.-3.11.201 3 TULE VIETTÄMÄÄN ILOISTA MESSUPÄIVÄÄ YKSIN TAI PORUKALLA! Lisätiedot / ryhmämatkakyselyt 040 6541 289 /DKWL +DOOL RV ( /LVlWLHGRW 7DLWR +lPH U\ • >???d???Ž?. ?. ????????Ž????Ž?Ž??. ilta. ?????????. ??Ž????. z??. ???. ???????. ??. ?Ž??Ž???. Ž?Ž??????. ??. ?????. LähiTapiolan Help?Ž ,????????. ???????????. /LVlWLHGRW MD Ql\WWHO\WLODYDUDXNVHW www.lahdenmessut.fi . Yrityksen tuloksen tekevät viime kädessä sen työntekijät, joten heidän hyvin?Ž?????. ,?????????????????. D. mukana Käsityöläisen elämässä Luo käsilläsi ETSITKÖ LANKAA. ????. ????????????. Mi kutoen www.ryijy p Abrahamin 09 396041 / www.soke Uutuus B vakasityo .fi/verkkok auppa! Kansallispuk uje nyt myös +358(0)50 555 8258 Koulutusta ANTTI ALATALO, TERÄKSEN TAIVUTTELIJA OUTI SAHIKALLIO KIRJAVAN KIMPERIN YRITTÄJÄ IHANAT ROOSA NAUHA -SUKAT MAIJU AHLGRÉNIN HYVÄÄ TEKEVÄ TAIDE Forssan am matti-institu utti www.fa i.. TAHTOISITKO VÄRJÄTÄ. www.katevamessut.fi 2 TAITO Nro 5 • 2013 Tarvikkeet ja materiaalit käsillä luomiseen kaiken ikäisille! TAITOtiski on kauniiden asioiden kauppapaikka, 0HVVXMlUMHVWlMl /DKGHQ 0HVVXW 2\ Syksyn messukausi & jo ovella! joulumarkkinat ovat ET TÄ A SS OI VARMISTA AJ IAALISI ER AT IM NT MARKKINOI OVAT KUNNOSSA. ??????. ????. ?. 01019 5101 (8-18) www.taitohame.fi .b7(9b . Ž. ????????Ž??????????Ž??????Ž??Ž????. <?????????. ????Ž?. ??????????. TYKKÄISITKÖ TIETÄÄ MITEN. /8.(9$ ²PHVVXW ² NOR ² • käsityötuotteita, työnäytöksiä ja –pajoja • • • ,?????Ž??. Ž. ???????. ?????. ????Ž??????. ?????. ??????. >???d???Ž?. ??????????. ???Ž??????. ???????????. ?????????
6 414887 433853 13005 743385-1305 PAL.VKO 2013-48 Taito.fi Löydä oma Taitosi! 5/2013 11,50 e 5 • 2013 ANTTI ALATALO, TERÄKSEN TAIVUTTELIJA OUTI SAHIKALLIO, KIRJAVAN KIMPERIN YRITTÄJÄ IHANAT ROOSA NAUHA -SUKAT MAIJU AHLGRÉNIN HYVÄÄ TEKEVÄ TAIDE TEEMA KÄSITYÖ AUTTAA Taito513_s01,s76.indd 1 13.9.2013 20.16