Lauantai 2. tammikuuta 2016 | Nro 1 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kulttuurilegenda Olavi Paavolainen piipahti asumassa myös Turussa 1930-luvulla. Mutta mikä hänet tänne veti? Kaupunki s. 6 Jälkiä Turussa Janina Ilkka ja Saima Kokkonen iskivät kultasuoneen, sillä viime vuosi toi peräti neljä mestaruutta diskotanssissa. Urheilu s. 8 Diskotanssin hallitsijat Esa Ajanti sai ensimmäiset lätkäkorttinsa Hellaksen purkkapussista vuonna 1965. Keräily koukutti lopuksi ikää. Koulut&kurssit s. 10 Korttien pauloissa Venäläisten maaomistukset huomioitu Merivoimien valvontatoiminnassa. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 2. tammikuuta 2016 EDUSKUNTA on hyväksynyt hallituksen säästöpäätöksen, joka leikkaa sairaanhoitokorvausmenoja 78 miljoonaa euroa vuoden alusta alkaen. Kela on vahvistanut uudet sairaanhoitokorvausten korvaustaksat, jotka vähentävät sairaanhoitokorvausmenoja. Kela toteuttaa eduskunnan hyväksymät säästöt leikkaamalla lääkärin ja hammaslääkärin palkkioita sekä tutkimuksesta ja hoidosta maksettavia korvauksia. Uudet korvaustaksat tulevat voimaan vuoden alussa. Korvauksia leikataan Minne haluaisit matkustaa? Täytyykö matkaan päästä Turusta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LASSE VIRTANEN KAUPUNKISUUNNITTELUja ympäristölautakunta hyväksyi Herrainkulman osallistumisja arviointisuunnitelman, mikä käynnistää asemakaavamuutoksen valmistelun. Tavoitteena on mahdollistaa asuinja liikekerrostalon rakentaminen Linnankatu 24:ään ja uudisrakennuksen laajentaminen Läntiselle Rantakadulle asti hotelli Marinan tontilla. Kaavamuutosalue sisältää uudisrakennushankkeiden väliin jäävät tontit, joissa on tarkoitus ajanmukaistaa rakennussuojelun osalta vanhentunut asemakaava. Alue käsittää kolme korttelia Linnankadun ja Läntisen Rantakadun välissä. Elina Sandelin (vas.) esitti lisäystä, jonka mukaan Kiinteistö Oy Hotelli Marinan omistamalla tontilla voimassa olevan kaavan rakennusoikeutta ei kaavan valmistelussa kasvatettaisi. Muutosesitys hävisi äänestyksessä. Hotellin laajennus sijoittuisi nykyiselle parkkipaikalle ja käsittäisi ”hotellija asumistoimintoja” sekä niihin liittyvää kaupallista toimintaa ja ravintolatoimintaa. Nykyinen asemakaava vuodelta 2006 mahdollistaa jo 6–7-kerroksisen asuin-, toimistoja liikerakennuksen rakentamisen tontille Linnankadun varteen, mutta kaavamuutos rakennusoikeuden määrän kasvattamisen. Kiinteistö Oy Herrainkulma haluaisi rakentaa Ylioppilasteatterin pihaan Linnankadun puoleiselle sivulle asuinja liikerakennuksen. Yleinen jalankulkuyhteys on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos valmistellaan alkuvuodesta. Lautakunnan hyväksymän luonnoksen perusteella valmistellaan asemakaavaehdotus, joka lähtee lausuntokierrokselle. Sen jälkeen valmistellaan kaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäväksi. Tavoitteena on, että lopullinen kaavaehdotus esitellään lautakunnalle ensi vuoden aikana. Lautakunnan läpäistyään ehdotus päätyy kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2017 aikana. Kaavamuutos mahdollistaa hotellilaajennuksen Havainnekuvassa näkyy, millaista hotellirakennusta Aurajoen varteen on suunniteltu. Arkkitehtitoimisto Sigge Oy TEEMU P. PELTOLA VENÄLÄISTAUSTAISEN Airiston Helmi Oy:n maaomistukset Paraisten suunnalla eivät huoleta entistä Merivoimien komentajaa, vara-amiraali Kari Takasta. – Tiedämme, missä nämä paikat ovat ja huomioimme ne toiminnassamme, sanoo Takanen, mutta jättää yksityiskohdat avaamatta. Vuonna 2007 kaupparekisteriin merkityn, matkailuyrityksenä esiintyvän yhtiön saarihankinnat ovat puhuttaneet kansalaisia melkoisesti. Saarille on rakennettu isoja laitureita ja rakennuksia, mutta minkäänlaista matkailutoimintaa ei ole aloitettu. Saarilla kuitenkin käydään helikopteriliikenteen perusteella säännöllisesti. – Osa näistä saarista on syväväyliemme reunalla ja niiden vierestä kulkevat niin Ruotsin-laivat kuin tankkeritkin. Mutta on sitä muitakin väyliä olemassa, Takanen muistuttaa. TAKANEN siirtyi vuoden alussa pääesikunnan päälliköksi, eli Puolustusvoimien kakkosmieheksi. Takasen paikan Merivoimien komentajana otti kontra-amiraali Veijo Taipalus, joka palveli sitä ennen Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina. Taipaluksen huomio kiinnittyy etenkin vanhenevaan aluskalustoon. Merivoimien kärkialukset, eli Rauma-luokan ohjusveneet ja Hämeenmaa-luokan miinalaivat, saapuvat elinkaarensa päähän vuoteen 2025 mennessä. Puolustusministeriössä onkin jo käynnistetty Laivue 2020 -hanke, jossa on tarkoitus tuottaa kymmenen vuoden kuluessa neljä täysin uutta korvetti-luokan taistelualusta. Näissä monitoimialuksissa olisi aseistuksena sekä ohjuksia että miinoja. Niillä olisi kykyä myös ilmapuolustukseen, mahdollisesti sukellusveneidenkin torjuntaan. Taipalus pitää hanketta äärimmäisen tärkeänä. – Ilman sen toteutumista merivoimat rampautuu ja sen on jatkossa lähes mahdotonta selviytyä lain velvoittamista tehtävistään. Merivoimilla olisi hankkeen toteutuessa vain neljä pääalusta nykyisten seitsemän sijaan. Tällä ei Taipaluksen mukaan ole kuitenkaan henkilöstövaikutuksia. – Iso osa alusten rahoituksesta on vielä avoinna. Toivon, että hallitus tekee aikanaan hyvän päätöksen. MERIVOIMIEN entisen lippulaivan, miinalaiva Pohjanmaan, taannoinen romutuspäätös nostatti melkoisen äläkän, kun ilmeni, että alukselle olisi ollut ostajaehdokaskin. Taipalus pidättäytyy ottamasta ratkaisuun kantaa. – Alusten myyntija romutuspäätökset valmistellaan puolustusministeriössä ja niistä vastaa puolustusministeri. Pohjanmaatakin yritettiin myydä vuosia, mutta sopivaa ostajaa ei löytynyt. Tietysti alusten myynti on aina sitä helpompaa, mitä aikaisemmin markkinointityö aloitetaan. Mutta missään tapauksessa se ei ole jatkossakaan helppoa, Taipalus muistuttaa. Merivoimat uuteen komentoon Venäläisomistukset huomioitu valvontatyössä Tuore merivoimien komentaja, kontraamiraali Veijo Taipalus (oik.) seuraa tehtävässä vara-amiraali Kari Takasta (edessä), joka siirtyi pääesikunnan päälliköksi. AJOKORTTIA ja muita tieliikenteen henkilölupia haetaan Ajovarma Oy:n palvelupisteistä 1. tammikuuta alkaen. Haettavia lupia ovat ajokortti, ajokorttilupa, harjoituslupa, opetuslupa, liikenneopettajalupa, taksinkuljettajan ajolupa ja ajoluvan kaksoiskappale, vammaisen pysäköintilupa ja pysäköintiluvan kaksoiskappale sekä piirturitai ammattipätevyyskortti sekä ADRajolupa. Ajokorttia haetaan Ajovarmalta KIRKOSTA erosi viime vuonna noin 42 000 jäsentä, vaikka yhtään merkittävää kirkostaeroamispiikkiä ei ollut. Arvion esittäjänä on Eroakirkosta.fipalvelu. Kirkon jäsenmäärän lasku jatkuu, vaikka kirkosta eroaminen ei ole huippulukemissa. Kirkon jäsenmäärä putoaa ensi vuonna alle neljän miljoonan. Suhteellinen osuus putoaa parin vuoden aikana alle 70 prosentin. Kastettujen määrä on ollut vuodesta 2013 alkaen pienempi kuin kuolleiden kirkon jäsenten määrä. Kirkon mukaan liittyjiäkin oli ennätysmäärä, yli 17 000. Kirkosta erosi yli 40 000 jäsentä POSTISSA käsiteltiin jouluna ensimmäistä kertaa yhdessä viikossa yli miljoona pakettia. Joulunalusviikon ennätysvolyymi Postissa oli yli 1 035 000 pakettia. Verkkokaupoista tilattiin jouluksi yhä enemmän paketteja. Postin joulukuussa kuluttajille toimittamien pakettien määrä kasvoi kymmenen prosenttia viime joulusta. Postin vuoden aikana toimittamien pakettien määrä ylitti 33 miljoonaa pakettia. Volyymi kasvoi noin 2,5 prosenttia viime vuodesta. Pakettiautomaatit ovat yhä suositumpia. Verkoston kautta kulki vuoden aikana 48 prosenttia enemmän paketteja kuin edellisenä vuonna. Posti rikkoi ennätyksen
3 Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS SUOMALAISTEN haetuimpiin kohteisiin kuuluu sekä eurooppalaisia kaupunkikohteita että aurinkoisia kaukokohteita. Matkahakukone momondo.fin listauksen mukaan Espanjan lomakohteet ovat ykkösiä. Ensimmäisenä listalla on Malaga ja toisena Barcelona. Turkulaisten matkahakujen kärjessä ovat Gdansk, Tukholma, Lontoo, Alicante, Riika, Berliini, Kööpenhamina, Malaga, Amsterdam ja Barcelona. Turkulaiset halajavat kaupunkilomalle TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen alueellisen terveysja hyvinvointitutkimuksen (ATH) mukaan suurin osa turkulaisista voi hyvin, mutta hyvinvointi jakaantuu eri tavalla kaupungin eri osissa. Näin tuloksia tulkitsee ainakin Turun kaupunki, joka oli tutkimuksen tilaaja. Mitä tulokset sitten kertovat? Ensin hyvät uutiset. Alkoholin liikakäyttö on vähentynyt ja yhä harvempi tupakoi päivittäin. Asuinalueensa koki turvattomaksi entistä harvempi. Kaupunkilaiset tietävät palveluista entistä paremmin. Kulttuuritoimintaa osallistuvia oli Turussa suhteellisesti kaikkein eniten suurista kaupungeista. Sitten huonot uutiset. Terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi koki nyt 42 prosenttia turkulaisista, kun luku vuonna 2010 oli 38 prosenttia. Asuinalueiden väliset erot ovat tosin hieman tasoittuneet. MONI joutuu tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä. Näin vastasi jopa joka kolmas Pansio–Jyrkkälän aikuinen. Joka kymmenes aikuinen tunsi olonsa yksinäiseksi. Turku komeilee turhan monen tilastokuvion väärässä päässä. Yli 50 000 asukkaan kaupunkien kokoluokassa Turku on ykkönen tilastossa, joka mittaa kuinka hankalaa kotitalouden menojen kattaminen tuloilla on. Kolmanneksen mukaan tulot eivät niitä kata. Turku on ykkönen myös, kun kysytään kuinka monella on ollut kahden vuoden aikana vähintään neljä määräaikaista työsuhdetta. Turussa prosentti on lähes kymmenen. Onnelliseksi itsensä kokeneita oli Turussa kaikkein vähiten, samoin työhönsä tyytyväisiä. THL:N kehittämispäällikkö Jukka Murto summaa: Koulutetut turkulaiset elävät vanhemmiksi ja terveempinä kuin vähemmän koulutetut. Koulutuksen puute tuo mukanaan köyhyyttä. Murron mukaan turkulaisten terveyshaasteet liittyvät erityisesti työikäisten työkykyisyyden säilyttämiseen, lasten ylipainoon, koettuun terveyteen ja elintapoihin. Tehtävää on paljon. Ongelmien ennaltaehkäisystä puhutaan paljon, mutta teot ovat vähäisempiä. Se näkyy sekä inhimillisissä että taloudellisissa kustannuksissa. LASSE VIRTANEN Miten turkulaisilla menee? Teemu P. Peltola
Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 2. tammikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA LOTTA Lekan ja Pipsa Tupamäen Syöpymätön-näyttely kertoo kroonista syöpää sairastavan naisen elämästä. Esillä on sinäkuvallisia teoksia ja niiden pohjalta kirjoitettuja omaelämäkerrallisia runoja. Teoksissa käsitellään muun muassa luopumista, pelkoja ja voimavaroja. Sairauden tuomassa tunneaallokossa eletään silti vahvassa toivossa. Syöpymätön on esillä Turun pääkirjastossa 5.–31. tammikuuta. Syöpäsairaan elämä taiteena –TÄLLÄ hetkellä vain käytän vaatteita, joista tykkään. Minulla on kaksivuotias poika, ja nyt olen alkanut taas vähän etsiä tyyliäni. Käytän aika paljon mustaa, kertoo Sissy Salonen, 20. Salonen tekee ostoksia muun muassa Zarassa ja H&M:ssä. – Kengät ovat Kookengästä. Muut vaatteet ovat kirpparilta tai joltain saatuja. Vaihtelemme paljon vaatteita siskoni kanssa. Laukun äitini on tuonut minulle Espanjasta. Mustan lisäksi myös muut värit miellyttävät Salosta. – Tykkään vaaleansinisestä, joka sopii silmiini. En pidä kauheasti sellaisesta blingblingistä tai kiiltävistä materiaaleista. Talvea varten kaapista löytyy ehdoton piristys. – Mekko ja sen kanssa polvisukat. Siinä on vähän kukkasia ja kaikkea. Oman tyylinsä etsijä Olitko uuden patsaspuiston avajaissa? Mitäs pidit? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Pakan päällimmäinen lähtis nyt halvalla. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANAMONOLOGI NOSTALGINEN TURKU ILKKA LAPPI 5-VUOTIAS Vincent Siekkinen tykkää Star Warsista ja Lego Ninjagosta. Mikä Star Warsissa on parasta? – Kaikki. Mulla on yksi Star Wars -valomiekkakin itselläni. Se on punainen. Kunnon pahisvalomiekka, ja vielä Darth Vaderin. Mulla on kanssa Star Warsin kätyreitä aika paljon, mutta ei Darth Vaderia. Sitä en ole vielä saanut. Oletko nähnyt Star Wars -elokuvia? – En ole nähnyt yhtäkään, mutta tykkään kanssa Lego Star Warsista. Star Warsin pahikset on hyviä siitä, kun niillä on sellaiset mopot, joilla voi lentää, kun niiden pohjissa on sellaiset lentojutskat. Mitä muita lastenohjelmia tykkäät katsoa? – Lohikäärmeratsastajia. Niitä mä oon katsonut ainakin 20 vuotta. No okei, ei niitä ole tullut ihan niin kauan. Mutta olen mä katsonut niitä tosi paljon. Ja Lego Ninjagosta tykkään. Kuka siinä on kovin ninja? – Vihreä ninja tietysti, kun se hallitsee niiden muiden ninjojen voimia. Se on kova, ettei se tarvitse edes mitään asetta. Mutta on ne muutkin hyviä. Jääninja osaa muuttaa heittotähtensä mopoksi. Ja salamaninja Jay Walker keksii kaikenlaista. Se voi muuttaa nunchakunsa lentokoneeksi. Ninjoilla on kanssa paljon vihollisia. Esimerkiksi Kärmeiset, Piraatit ja Luurangot, vaikka ei Kärmeiset ensin olleet ninjojen vihollisia. Lasten vuoropuhelun sijaan julkaisemme palstalla tällä kertaa haastattelun, koska Vincentin päikkärikaverit olivat vesirokossa. Tähtien sotaa ja ninjoja tsastakatsovuotta. e tullut Mutnut Ja a si. Ja sa kaiken kunsa kanssa Kär va n Erkka Airola Sissy Salonen, Brahenkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN RISTIRIITAINEN kulttuuripersoona Olavi Paavolainen tunnetaan erityisesti 1920ja -30-luvuilla vaikuttaneena kirjailijana, toimittajana ja runoilijana. Tulenkantaja Paavolainen oli kaupunkilaisuutta ihaileva modernisti parhaasta päästä ja tuttavapiiri kattoi koko sen ajan Helsingin kulttuurikerman. Hän oli myös aktiivinen politiikan arvioija tempoillen akselilla Neuvostoliitto–Saksa. Vuonna 1946 julkaistiin Paavolaisen tunnetuin teos Synkkä yksinpuhelu. Se on realistinen lähes 1000-sivuinen päiväkirjoihin pohjautuva tilitys jatkosodasta eri puolilta rintamaa ja Helsingistä. Paavolainen vietti pienen siivun turhan lyhyeksi jääneestä elämästään Turussa. Syynä oli rakkaus sekä lyhyt ura mainosmiehenä. Turkuun Paavolaisen veti tuleva kuvataitelija Liisa Tanner sekä pesti Kudos Oy Silon mainospäällikkönä. Paavolainen tuli Turkuun syksyllä 1934 ja hän asui kaupungissa vajaan vuoden. Paavolainen oli tavannut Turun yliopistoon opiskelemaan tulleen Tannerin Karjalan kannaksella vuonna 1932. Tanner opiskeli yliopistolla V.A. Koskenniemen opeissa, mutta Paavolaista eivät opinnot kiinnostaneet. MAINOSGURU purki työenergiansa työnantajalleen ja loi kuolemattoman mainoslauseen ”Silo luo suloa!”. Paavolaisen mainoslause levisi kulovalkean tavoin ja hän teki muutenkin ansiokkaasti mainostyötä Silon eteen. Hän laati yritykselle myös monen sivun mittaisia mainoslehtisiä. Paavolaisen aikaan Kudo Oy Silo ehti lähettää asiakkailleen myös joulutervehdyksen, jossa oli naisfiguureja ja joulukuusi. Jouluntoivotustekstit olivat Paavolaisen käsialaa ja niissä oli ripaus Mika Waltarin Kiekua ja Kaikua. Paavolainen käytti mainonnassaan myös erikseen suunniteltua mainoskuvitusta ja valokuvamalleja. Hän vilahti myös itse muutamassa Silon mainoskuvassa. Hän lanseerasi muotinäytökset, joita järjestettiin Hamburger Börsissä, Seurahuoneella ja Ravintola Itämeressä. PAAVOLAISEN vapaa-ajan käyttö keskittyi Foijaan ja Börsiin. Hän jäi vähän ulkopuoliseksi turkulaisesta kulttuurielämästä ja hän palasi takaisin Helsinkiin vajaan vuoden jälkeen. Paavolaisen ja Tannerin myrskyisä suhde päättyi Turussa, mutta se sai uutta jatkoa vielä kesken sodan vuonna 1943, kun pari kihlautui. Tälläkin kertaa lupaus jäi lyhytaikaiseksi, mutta pariskunnan kiivas kirjeenvaihto on edelleen jäljellä. Sotien jälkeen Paavolaisesta tuli Yleisradion radioteatterin päällikkö. Hän kuoli 60-vuotiaana 19. heinäkuuta 1964. Silo luo suloa! Kirjailija Olavi Paavolainen saapui Turkuun rakkauden perässä Liisa Tanner ja Olavi Paavolainen olivat rakastavaisia 1930-luvun Turussa. Kuva on peräisin Liisa Tannerin taidenäyttelystä Liedossa vuonna 2007. Jane Iltanen
7 Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 2. tammikuuta 2016 VIIME vuonna kymmenvuotisjuhliaan viettänyt lacrosseseura Turku Titans siirtyi uuteen aikaan vuodenvaihteessa uusimmalla seuran perustamisesta lähtien palvelleen logon. Uudessa logossa uudistetun titaanihahmon lisäksi ovat kuvattuna Varsinais-Suomen maakuntaeläimet kettu ja naakka. Uudistettu logo nähdään tästä lähtien kaikkien Titans-joukkueiden peliasuissa. Titansille uusi logo YLEISURHEILUN hallikausi on jo täydessä käynnissä, vaikka vuosi on vasta saatu alkuun. Nyt jo on kuitenkin selvää, että Suomen yleisurheilun kirkkaista tähdistä Minna Nikkanen (kuvassa) jättää maaliskuun loppupuolella Portlandissa käytävät yleisurheilun MMhallikilpailut väliin. Eikä Nikkanen todennäköisesti ole ainoa, joka päättää olla kisaamatta Portlandissa. Edessä on monella tapaa erittäin mielenkiintoinen yleisurheilukausi. Kausi huipentuu totta kai loppukesästä Rion olympialaisiin, mutta sitä ennen kalenterissa on myös heinäkuussa käytävät EM-kisat. Suomalaisen yleisurheilun taso huomioiden monelle kotimaiselle kärkiurheilijalle Amsterdam onkin kesän potentiaalisin areena menestyksen haalimiseen. Varsinkin terävin kärki, johon Nikkanenkin lukeutuu, panostaa sekä Amsterdamiin että Rioon. Hallikausi toimii tuolloin luonnollisesti vain harjoituksina kesäkautta ajatellen, eikä paukkuja ole syytä tuhlata hallissa. Hampaat irvessä menestyksen hakeminen halliarvokisoista on sotkenut useiden urheilijoiden kesäkautta. Sitä paitsi Nikkasella on siinäkin mielessä uusi tilanne urheilijana, että hän on valmistunut tradenomiksi ja on nyt täysipäiväinen urheilija. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten uusi tilanne Suomen ykköshyppääjän kisakauteen vaikuttaa. ILKKA LAPPI Panokset kesään Keneltä suomalaiselta yleisurheilijalta odotat eniten kaudella 2016? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI SUOMEN mestaruus, Pohjoismaiden mestaruus, Euroopan mestaruus ja maailmanmestaruus. Turkulaisen diskotanssijoiden Janina Ilkan ja Saima Kokkosen vuosi 2015 ei olisi paremmin voinut sujua. Neljän mestaruuden vuosi huomioitiin myös ensimmäisen vaiheen ehdokkuutena sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi 2015. Kaksikko otti Suomen Urheilugaalan palkintolautakunnan huomion tyytyväisenä vastaan, vaikka yleisöäänet eivät riittäneetkään kymmenen finalistin joukkoon. – Iso yllätys ehdokkuus oli. Totta kai se on kunnia meille, mutta myös koko lajille. Hienoa, että diskotanssi pääsee entistä selkeämmin esiin muun urheilun joukossa. Laji kasvaa koko ajan pikkuhiljaa. Uusia harrastajia on myös tullut viime vuosina tasaisesti, kun ihmiset ovat saaneet lajista tietää, pohtii Ilkka. Menestys arvokisoissa sen sijaan ei tullut yllätyksenä. Jo vuonna 2014 kaksikko oli EM-hopealla ja MMpronssilla. Tuon jälkeen vuodeksi 2015 korkeimmalle korokkeelle kipuaminen kansainvälisissä kisoissa oli ainoa tavoite. – Kesällä käytyjen EM-kisojen jälkeen vähän osasi odottaakin, että menestyminen on mahdollista myös MM-kisoissa, koska parhaat tanssijat tulevat Euroopasta. Toisaalta se toi vähän ylimääräistä jännitystä, että vuoden 2014 maailmanmestarit puuttuivat EM-kisoista, Kokkonen toteaa. VAIKKA paridiskotanssin hallitsevat maailmanmestarit löytyvätkin Turusta, lajin mahtimaita harrastajamäärissä mitattuna ovat muut Pohjoismaat. – Varsinkin Norjassa on paljon harrastajia. Myös Tanskassa ja Neljän mestaruuden vuosi Janina Ilkka ja Saima Kokkonen dominoivat diskotanssia vuonna 2015 Ruotsissa on moninkertainen harrastajamäärä Suomeen verrattuna. Tanskassa laji tunnetaan siinä missä jalkapallokin, Ilkka toteaa. – Suomessa esimerkiksi latinalaistanssit ovat perinteisesti olleet tunnetumpia kuin diskotanssi. Itse innostuin diskotanssista tempon, nopeuden ja haastavuuden vuoksi. Aina voi kehittyä itse ja myös laji kehittyy huimaa vauhtia, lisää Kokkonen. VUOSI 2016 tuo myös Ilkalle ja Kokkoselle uusia tuulia. Parivuotinen projekti paritanssissa päättyy, sillä Ilkka aikoo jatkossa keskittyä vain valmentamiseen. – Jo viime vuodet olen valmentanut enemmän kuin mitä olen itse kisannut. Alkaneena vuonna onkin tarkoitus siirtyä vain valmentajaksi, Ilkka toteaa. – Ainakaan tänä vuonna en aio etsiä uutta paria. Jatkan kisaamista soolona ja ryhmäohjelmissa, sanoo puolestaan Kokkonen. – Duossa samanaikaisuudella on niin suuri merkitys, että kemiaa uuden parin kanssa ei välttämättä löydä ihan heti. Janinan kanssa meillä oli alusta asti hyvä kemia ja aika samantyyppiset liikkeet. Se johtuu siitä, että olen ollut ihan pienestä pitäen Janinan valmennettavana, Kokkonen toteaa. Janina Ilkan ja Saima Kokkosen (oik.) menestys on ollut ilonaihe koko suomalaiselle diskotanssille. Ari-Matti Ruuska
9 Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET 10 Koulut&kurssit HEIKKI MÖTTÖNEN AIKA moni pikkupoika on kerännyt jääkiekkoaiheisia keräilykortteja. Korttien alkujuuret ovat tietysti Pohjois-Amerikassa. Suomessa tämä harrastus syntyi vuonna 1965, kun turkulaisen Hellaksen purkkapakettien mukana sai kiekkoilijoiden kuvia. Niitä liimattiin keräilykirjoihin, laitettiin muovitaskuihin ja jossain vaiheessa niitä sai tarra-arkkeina. Eikä sitä purkkaakaan enää välttämättä tarvittu. 1980-luku oli Suomessa hiljaisempaa aikaa, mutta 1990-luvun alkuvuosina puhkesi taas uusi buumi. Uuden villityksen synnytti turkulainen nyt jo edesmennyt Leafin makeistehdas. Leaf vetäytyi sittemmin markkinoilta, mutta sen jälkeisetkin kustantajat ovat löytyneet yleensä Turusta. Turkulainen Esa Ajanti sai kiekkokorttikipinän Hellaksen sarjan kautta, eikä se ole hellittänyt otteestaan sen jälkeen. Kortteihin menneitä markkaja euromääriä hän ei uskalla edes arvioida. – Kaikki lähti keräilyvimmasta, keräsin kaikkea mahdollista pullonkorkeista postimerkkeihin. Isoisäni osti ensimmäisen purkkapussini vuonna 1965 palkkioksi autotallin siivoamisesta. Siitä se lähti, Ajanti muistelee. AJANTI ei pidä siitä, että kortteja arvotetaan kuin jotain arvopapereita. Hän kannattaakin vanhan liiton kerääjänä ihan itse keräilyä. Häntä harmittaa myös se, että nykyään sarjoissa on niin paljon harvinaisia kortteja, että koko setin täyteen kerääminen on mahdotonta. On folioin, paidanpaloin tai nimikirjoituksin varusteltuja erikoiskortteja ja erilaisia väriversioita vielä niistä. – Keräilykeskeisyys on kadonnut ja ihmiset etsivät arvokortteja myydäkseen niitä sitten eteenpäin, Ajanti harmittelee. Useat kerääjät erikoistuvat johonkin kohteeseen. Joku kerää jonkun seuran kortteja, toinen tulokaspelaajien kortteja ja kolmas vaikka maalivahtien värikkäitä maskeja. Ajanti itse on mieltynyt Jari Kurrin kortteihin. – Minulla on tällä hetkellä reilut 900 erilaista Jari Kurri-aiheista korttia, noin 60 puuttuu, Ajanti naurahtaa. MYÖS turkulaispelaajat ovat tietysti päässeet vuosikymmenien varrella keräilykortteihin niin seurojensa kuin maajoukkueenkin paidoissa. Mutta kenestä turkulaispelaajasta on tehty eniten keräilykortteja? – Tähän on helppo vastata, Saku Koivusta. Hänestä tehtiin jo ennen NHL-uraa paljon kortteja Suomessa ja Pohjois-Amerikassa sitten senkin edestä. Hän pelasi myös poikkeuksellisen pitkän ja menestyksekkään uran, Ajanti muistuttaa. Lätkäkorttien pauloissa Keräilykärpänen puraisi Esa Ajantia jo 1960-luvun puolessa välissä Esa Ajanti sai ensimmäiset keräilykorttinsa purkkapussista vuonna 1965. Hän jäi heti koukkuun. Heikki Möttönen Kokoelmista löytyy tukuittain takavuosien aarteita.
11 Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET Koulut&kurssit Yks konst o ain jäljel eikä seekä ol viäl viimäne Aamuset
Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET 12
13 Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET 14 Koulut&kurssit MARIANNE ROVIO POLITIIKAN teoriat ja lautapelin pelaaminen yhdistyivät valtio-opin tunneilla Turun yliopistossa. Kyseessä on Diplomacy-peli, joka kuljettaa pelaajat aikaan ennen maailmansotia. Eurooppa on jaettu provinsseihin, joista 34 on merkittäviä tukikeskuksia. Pelaajien tavoitteena on saada haltuunsa yli puolet keskuksista. Pelaajat omaksuvat seitsemän eurooppalaisen suurvallan aseman vuonna 1901. Tarvitaan neuvottelutaitoja, uskottelua ja kykyä valehdella. – Jokaista tuntia ennen annoin kotona luettavaksi noin 50–60 sivua teoriaa. Olemme käsitelleet muun muassa voimatasapainoa, geopolitiikkaa ja poliittisten johtajien psykologisia ominaisuuksia. Luennot olivat kahden tunnin mittaisia, joista ensimmäinen puolikas oli teoriaa ja todella vilkasta keskustelua. Sitten pelattiin, selitti kansainvälisen politiikan yliopistonlehtori Mikael Mattlin, joka on innostunut kehittämään yliopisto-opiskelujen pedagogista puolta. Lautapeliin perustuva kurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa Turun yliopiston valtio-opin opinnoissa. – Olen suunnitellut kurssia jo pitkään, koska olen kokenut tämän lautapelin soveltuvan todella hyvin valtio-opin opiskelussa täydentäväksi opetusmateriaaliksi. Siinä opiskelijat pääsevät eläytymään maailmansotia edeltävään tilanteeseen ja pohtimaan mikä todella johti maailmansotien syntyyn, Mattlin tähdensi. PELI opettaa ennen kaikkea diplomatian taitoja ja tärkeätä on valita kehen luottaa pelissä, sillä pelissä saa huijata minkä kerkeää. Neuvotteluvaiheessa pelaajat voivat väittää tekevänsä minkä tahansa siirron, mutta se ei voi olla vain valhetta. – Pelivuorojen välissä pitää käydä neuvotteluja. Pelissä pyritään rakentamaan yhteisiä sopimuksia ja se ei ole mitenkään helppoa. Siitä voi ottaa esimerkiksi tämänhetkisen ilmastosopimuksen, jossa aina jollakin osapuolella on esteitä kompromissin aikaansaamiseksi. Jokaisen maan intressit vaikuttavat lopulta siihen miten lopullisiin ratkaisuihin päästään. Mattlin toteaa, että seuraaville kerroille hän kehittää kurssia palautteen ja ensimmäisen kokeilun myötä. – Pelaamista varten on varattava hieman enemmän aikaa. Ja meidän pitää myös harjoitella rauhanprosessin valmistelua enemmän. Siihen oli vaikea päästä ja aika loppui kesken. Pelissä jokainen tahtoi voittaa, joten rauhaa oli vaikea saada aikaan. Sovelsimme peliä myös ajankohtaisiin konflikteihin kuten Ukrainan ja Venäjän tilanteeseen. MATTLIN toteaa, että lautapeli aktivoi opiskelijoita huomattavasti ja kurssin jälkeen kirjoitetut esseet ylsivät tavallista korkeampiin arvosanoihin. Lisäksi yliopiston netissä toimivassa oppimisympäristössä Moodlessa käytiin vilkasta keskustelua ja neuvottelut pelin merkeissä jatkuivat myös vapaa-aikana. – Opiskelijat olivat todella aktiivisia verrattuna perinteisiin luentokursseihin ja myös esseessä näkyi, että asiat oli sisäistetty hyvin. Diplomatiaa pahvilaudalla Valtio-opissa harjoitellaan neuvottelutaitoja Diplomacy-pelin avulla Kansainvälisen politiikan yliopistonlehtori Mikael Mattlin kertoi Diplomacy-pelin kuuluvan valtio-opin opintoihin jatkossakin. Marianne Rovio
15 Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET Koulut&kurssit
Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET 16 Koulut&kurssit MARIANNE ROVIO ESTEETTÖMYYS opiskeluissa on tänä päivänä tuttu käsite, sillä opiskelun tulisi olla mahdollista jokaiselle. Esteettömyys ulottuu vammaisuuden ohella myös psyykkisiin ongelmiin ja oppimisvaikeuksiin. Opiskelijalle pyritään järjestämään fyysisesti sekä psyykkisesti mahdollisimman esteetön oppimisympäristö opiskelijan tarpeiden mukaan. Turun yliopiston esteettömyyssuunnittelija Paula Pietilä kertoo asioiden muuttuneen vuosien varrella huomattavasti. Parantamisen varaa kuitenkin myös aina löytyy. – Opiskelijoiden tulee kuitenkin ottaa itse aktiivisesti meihin yhteyttä, jotta tiedämme järjestää heille sopivat puitteet. Suurin asia mikä on muuttunut, on asennoituminen, ja sen myötä opiskelu on helpottunut jokaisen kohdalla. Ennen ei ajateltu esimerkiksi sellaisia, joilla on lukihäiriö. Jos Suomea vertaa taas muihin pohjoismaihin tai Britanniaan, niin siinä mielessä olemme vielä perässähiihtäjiä. Moni asia on kuitenkin nyt aika hyvin, Pietilä sanoi. Hankalampia esteettömyyden kannalta ovat Pietilän mukaan erityisesti vanhat rakennukset tai se, että osa yliopistorakennuksista sijaitsee mäen päällä, jonne ei ole aina helppoa saapua apuvälineiden avulla. – Uudisrakennukset puolestaan rakennetaan jo lainmukaisesti esteettömyyssuunnitelmanmukaisesti. Vanhat rakennukset ovat haastavampia. TURUN rakennusvalvonta vaatii nykyään julkisissa rakennuksissa esteettömyyssuunnitelman rakennuslupavaiheessa. Turun seudun esteettömyysasiamies Jaana Solasvuo kiittelee, että esimerkiksi Turun yliopiston uudessa luonnontieteiden rakennuksessa on hyvin huomioitu. – Esteettömyyssuunnitelmassa esitetään mm. miten rakennukseen pääsee, inva-wc:n mitoitus, valaistus, rampit, hissit ja esimerkiksi näkövammaisille tulisi olla maassa kulkemista ohjaava viivoitus ja oviaukot merkittävä selkeästi erottuvaksi. Pietilä neuvoo ja auttaa vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita opintojen sekä opiskelemaan aikovia valintakokeen erityisjärjestelyissä. Opiskelijoiden yksilölliset, vammasta tai oppimisvaikeudesta johtuvat tarpeet kartoitetaan. Pietilän mukaan opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä yliopiston järjestelyihin palautteen mukaan. – Hirveän vähän tulee negatiivista palautetta, ja minun mielestäni sitä saisi tulla enemmänkin. Kyselyt ovat todella tärkeitä, jotta saadaan tuntumaa siihen minkälaiseksi erityisjärjestelyjä tarvitsevat opiskelijat todella tilanteen kokevat. PIETILÄ kehottaakin opiskelijoita kääntymään rohkeasti esimerkiksi hänen tai opintoneuvojan puoleen. – Jos opiskelut ovat jääneet kesken, vaikka jonkin mielenterveydellisen ongelman esimerkiksi masennuksen vuoksi, on hyvä tulla puhumaan ja suunnittelemaan opintoja uudelleen meidän kanssamme. Ei tarvitse hävetä sitä, että opinnot eivät ole edenneet. Minä pyrin muistuttamaan mieluummin heitä siitä, miten rohkeita he ovat olleet, että ovat aloittaneet opiskelut joskus yliopistossa. Yli kampuksen esteiden Paula Pietilä auttaa esteettömässä opiskelussa Turun yliopiston esteettömyyssuunnittelija Paula Pietilä auttaa erikoisjärjestelyjä tarvitsevia opiskelijoita järjestämään opiskelunsa. Marianne Rovio
17 Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET Koulut&kurssit
Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET 18 Koulut&kurssit ESA TÖYKKÄLÄ KÄSITYÖKOULU Robotti on Helsingissä alkunsa saanut lapsille ja nuorille suunnattu elektronisen taiteen koulu, jonka toiminta laajeni noin vuosi sitten myös Turkuun. Tunneilla kannustetaan omien tietoteknisten taitojen kehittämiseen sähköja mediataiteen keinoin. Käsityökoulu Robotin opettajien taustat vaihtelevat taidekasvatuksesta uusmediaan. – Tunneille voi tulla kuka tahansa. Kerho ei vaadi aiempaa kokemusta ohjelmoinnista tai sähkön parissa työskentelystä. Perusteista lähdetään liikkeelle, kertoo Iiro Tujula, yksi Käsityökoulu Robotin opettajista. Robottikerhon tunneilla elektroniikkaa ja sähkön kanssa askartelua lähestytään taiteellisen ajattelun kautta. Esimerkiksi Turun tunneilla kerholaiset ovat avanneet ja tutkineet pieniä paristokäyttöisiä ledkynttilöitä. Kun sellaiseen yhdistää kaiuttimeen, kynttilän välkkyvä valo saa aikaan erikoista musiikkia. Tähän viittaa englanninkielinen termi circuit bending, vapaasti suomennettuna bendaus, jonka tavoitteena on saada elektroninen laite toimimaan “väärällä” tavalla. – Rinnastuksena voisi sanoa, että jos insinööri lähtee tekemään jotain, hän kartoittaa suunnitelman A:sta B:hen. Meillä kerhoissa teemme paljon taiteellisia kokeiluja ja saatammekin päätyä yllättävään vaihtoehtoon C, Tujula kuvailee. TUJULA painottaa, ettei Käsityökoulu Robotti ole koodikoulu, vaikka lapset ja nuoret pääsevätkin tutustumaan ohjelmointiin. Kyse on enemmänkin lukutaidon aloittamisesta. Kun välineet ovat tuttuja, ohjelmoitu ympäristö voi jatkossa tuntua helpommin ymmärrettävältä. Käsityökoulu Robotin painottaa myös kestävän kehityksen ja ekologisuuden merkitystä. Suurin osa kursseilla käsiteltävästä sähköisestä materiaalista on esimerkiksi lahjoituksena saatua elektronista jätettä. – Hauskinta on, että muutaman kerran lapset ovat tuoneet omia vanhoja laitteitaan ja kysyneet, voisiko tälle tehdä jotain. Ei aina tarvitse olla hienoimpia ja uusimpia laitteita, jotta pystyy tekemään hauskoja juttuja. Aika paljon jopa rikki mennyttäkin laitteistoa pystyy hyödyntämään, Tujula sanoo. KUTEN minkä tahansa harrastuksen parissa, myös robottitunneilla tärkeintä on tietenkin hauskanpito turvallisessa ympäristössä. Silti lapset saattavat huomaamattaan oppia uusia, hyödyllisiä taitoja. – Kerhoissa asenne on tutkiva ja ilmapiiri innostunut. Se voi tulla isonakin ahaa-elämyksenä, miten paljon ympärillä olevassa roinassa on potentiaalia, Tujula sanoo. Käsityökoulu Robotti jatkaa tammikuussa Manillan kuvataidekeskuksessa. Lisätiedot: kasityokoulurobotti.fi Ääniä ledikynttilöistä Lasten robottikerhossa tutkitaan elektronisen jätteen sisuskaluja Turussa Käsityökoulu Robotin tunneilla on askarreltu muun muassa tällaisia piirtorobotteja. Esa Töykkälä ”Tärkeintä on tietenkin hauskanpito.”
19 Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET
20 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 2. tammikuuta 2016 NAANTALILAISEN kuvataiteilija Tarja Toiviainen-Mäkelän näyttely Siintävät sinet ja hämyiset metsät on esillä Raision kirjaston aulagalleriassa tammikuussa. ToiviainenMäkelä kiinnostui väreistä jo lapsena ja on siksi pyrkinyt säilyttämään temperaväreillä tehdyissä maalauksissaan tiettyä lapsenomaisuutta ja satumaisuutta. Näyttely on avoinna Raision kirjastotalossa 4.–29. tammikuuta. Värejä tammikuun keskelle ELOKUVA Taistelu merta vastaan perustuu Nathaniel Philbrickin tietokirjaan, joka kertoo valaanpyyntialus Essexin tuhoutumisesta kaskelotin hyökkäyksessä vuonna 1820. Tositarina toimi inspiraationa Moby Dick -klassikkoteokselle, ja nyt sama kertomus saa Hollywood-käsittelyn Ron Howardin ohjauksessa. Taistelu merta vastaan näyttää varsin hyvältä. 1800-lukulaisen merenkulun ankaruus välittyy mukavasti, ja ainakin valtamerten syviä, mielikuvitusta jäytäviä salaisuuksia kammoksuvat kokenevat viihdyttäviä tykytyksiä. Itse asiassa kaikki se, jota elokuva ei meren pinnan alta paljasta, pitää jännityksen yllä. Se jännitys valitettavasti laukeaa, kun Iso Paha Valas lopulta paljastaa nahkansa ensimmäisen kerran. Samalla miehistön kinastelu hierarkiasta unohtuu ja draama (jota oli jo alkujaankin vähän) joutuu väistymään ihmisen ja luonnon puuduttavan väsytystaistelun tieltä. Ron Howardin aiemmin ohjaamassa formuladraama Rushissa Chris Hemsworth tulkitsi James Huntin hahmoa sujuvasti, mutta elokuvan päähenkilö Owen Chasena hän on tylsä ja karismaton. Selviääkö Owen hengissä? Tappaako hän valaan? Näkeekö hän perhettään enää koskaan? Ihan sama. Kenelle: Thalassofobiasta kärsiville. Arvio: Taistelu merta vastaan muuttuu nopeasti taisteluksi tylsistymistä vastaan. ESA TÖYKKÄLÄ Miehet merta vastaan Mitä erityisesti odotat kulttuurivuodelta 2016? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ ENGLANNINKIELISTÄ man cave -termiä – kutsuttakoon sitä nyt suomeksi miesluolaksi – on ollut tapan a k ä y t t ä ä k u v a i l e m a a n vapaa-aikatilaa, jossa mies voi hiljentyä harrastuksensa pariin, katsoa urheiluottelua rauhassa tai suorittaa muita retriittejään arjen keskellä. Jotkut miehet vetäytyvät biljardihuoneeseen, toiset kellarikerroksen kotiteatteriin. Valokuvakeskus Perin miehisyyttä käsittelevässä Man Cave -näyttelyssä miesluola saattaa löytyä vaikkapa hirvimetsältä, Nevadan karjatiloilta tai jääkiekkokorttien luomasta fantasiamaailmasta. Näyttelyn taustalla on Marttikerho-ryhmittymä, johon kuuluvat valokuvataiteilijat Kenneth Bamberg, Mikko Haiko, Aukusti Heinonen, Teemu Lehmusruusu ja Karoliina Paatos. – Mancave-termi on toki syntynyt taidemaailman ulkopuolella. Se on tarkoittanut äijän omaa paikkaa, jossa voi tehdä mitä haluaa ilman arvostelevia katseita. Me olemme ottaneet termin käsittelyyn myönteisellä asenteella, mutta lähestymme sitä samalla kriittisemminkin, Lehmusruusu sanoo. – Meitä nyt sattuu olemaan aika monta miestä Marttikerhossa, mutta aika universaaleja aiheitahan nämä ovat kuitenkin. Ehkä pitäisikin puhua enemmänkin humancavesta, toteaa Haiko. NÄYTTELY koostuu valokuvasarjoista, pienoisinstallaatioista ja videoteoksista. Paatos on kuvannut Yhdysvaltojen länsiosien cowboy-kulttuuria kohta kuuden vuoden ajan. Kuvat käsittelevät muun muassa tyttöjen kasvua machoa ja rodeota henkivässä maailmassa. Bambergin lätkäkorttitaide pohtii miehisyyttä unelmien ja hyväksytyksi tulemisen kautta, kun taas Lehmusruusun teokset pohtivat ihmisen suhdetta villiin ja esimerkiksi siihen, onko petojen hävittäminen miehen vastuulle kasaantuva keskeinen tehtävä. Miehisyys on ilman muuta ajankohtainen aihe. Mutta onko se kriisissä? – On järkyttävää, millaista vihapuhetta esimerkiksi sukupuolten tasa-arvosta julkisesti puhuvat ihmiset saavat osakseen. Onhan se selvä merkki siitä, että joillekin on tosi raju paikka, jos sukupuolirooleja vähänkään tutkitaan tai arvioidaan uudestaan, Lehmusruusu sanoo. – Voisihan ympärillä olevista aineksista saada kauheammankin näyttelyn. Meidän suhtautumisemme on kuitenkin tarkkaileva, toisin ajatteleva ja luontaisen lempeä. Teoksemme ovat esimerkkiotoksia siitä, mitä miehisyyteen liittyvät keskeiset kysymykset ovat. Man Cave Valokuvakeskus Perissä 8.1.–31.1.2016. Näyttelyn päätöspäivänä järjestetään “herkistelyä äijäluolassa” eli taiteilijatapaaminen, jossa keskustellaan teosten teemoista. Miehen mittaajat Man Cave -valokuvanäyttely pohtii modernin miehisyyden ääriviivoja Aamupalaveri (sarjasta Metsän kuninkaan sali, 2015). Onko hirvimetsälle lähteminen miehisyysriitti? Mikko Haiko
LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA MAINOS Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo www.erander.? Turun Sammutinhuolto KODISOJA YHTIÖ OY Sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkauksta SM-liigakaudella 2015-16. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 15 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan kokonaispistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.? Pelaajaesittely ja tilanne TPS-Ilves -ottelun jälkeen 43 Otto Nieminen Syntymäaika: 8.5.1996 Syntymäpaikka: Somero Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 175 cm Paino: 80 kg Kätisyys: Left 64 Olli Malmivaara Syntymäaika: 13.3.1982 Syntymäpaikka: Kajaani Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Puolustaja Pituus: 199 cm Paino: 106 kg Kätisyys: Left Mitä yrityksenne tekee? Olemme tulostusja asiakirjahallintaan sekä esitystekniikkaan erikoistunut yritys .Toimitamme avaimet käteen -periaatteella tulostin-, monitoimilaiteja asiakirjahallintasekä esitystekniikkaratkaisuja kaikenkokoisille yrityksille Varsinais-Suomessa ja valtakunnallisestikin, kertoo toimitusjohtaja Hannu Haapaniemi. Mitkä ovat vahvuuksianne? Paikallisuus ja pitkä kokemus. Meillä on myös oma huolto. Meillä ei tingitä henkilökohtaisesta asiakaspalvelusta ja toimittamamme ratkaisut ovat ammattimaisesti sovitettu asiakkaamme tarpeisiin kokonaistaloudellisesti. Millaiset ovat alan näkymät? Yleiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden meillä menee hyvin. Olemme kasvuyritys ja saaneet viime vuosina paikallisia ja valtakunnallisiakin isoja kumppaneita asiakkaiksemme. Olemme panostaneet vuosikausia TPS-yhteistyöhön, joka on tuonut meille positiivista näkyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta TPS-henkisiin yrityksiin. Mitä TPS sinulle merkitsee? Kyllä TPS on ollut meidän perheen sydämissä nyt jo neljännessä polvessa. Isäni on TPS-aktiivi. Olen itse saanut pelata jalkapalloa ja jääkiekkoa A-juniorien SMsarjassa ja saanut jatkuvan elinikäisen harrastuksen. Mitä odotat tältä kaudelta? Mielestäni nyt ollaan oikealla tiellä. Organisaatiossa on osaavia ihmisiä ja joukkueessa kokeneita paluumuuttajia. Tunnen vanhan voittavan TPShengen palautuneen kaupunkiin. Parilla pakkihankinnalla joukkue on valmis vaikka mestaruuteen. Mitä yrityksenne tekee? Yrityksemme toteuttaa yksilölliset messuosastot suunnittelusta totetukseen avaimet käteen -periaateella, kertoo Mikko Palmuharju. Mitkä ovat vahvuuksianne? Suunnittelemme messuosastot asiakaslähtöisesti ja käytämme vain laadukkaita materiaaleja, pääosin puuta ja puukuitulevyä. Kaikki käyttämämme materiaalit ovat lähes täysin kierrätyskelpoisia. Rakenteemme ovat täysin muotoiltavissa ja muokattavissa asiakkaan tarpeiden mukaan. Niillä pystyy siis tekemään erikoisempiakin toteutuksia, eikä tarvitse olla riippuvainen elementtivalmistajan mitoituksesta. Mitkä ovat alan näkymät? Meillä on ollut töitä ihan mukavasti tämän vuoden aikana. Tämä on tietenkin suhdanneherkkä ala, jonka ennustettavuus on vaikeata. Suosittelen messurakentamisasiakkaita tekemään vuosisopimuksia, jolloin saavutetaan mahdollisimman suuri taloudellinen hyöty. Toki toteutamme myös kertaluonteiset projektit. Mitä TPS sinulle merkitsee? TPS on paikallinen seura, jonka väriä tunnustetaan. Olen seurannut TPS:aa vuosia, vaikka tänä vuonna työn reissupainotteisuuden vuoksi ei olekaan peleihin kovin usein ehtinyt. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Odotan kevätkaudelta vähintään yhtä hyvää pelaamista kuin syksyltäkin. Vaikuttaa siltä, että vaikeiden aikojen jälkeen tunnelin päässä on jälleen valoa. Turun Tietopalvelu Exposet y yritys .T käteen monito lintas suja ka Varsin nallis joht M ne k o oin saasuuri eutamrojektit. see? jonn n sKotipizza Humalistonkatu ................... 100 Sporttikone ....................................... 99 Linnan Apteekki ................................. 90 Turun Tietopalvelu .............................. 84 Aurator ............................................ 82 Akkupojat ......................................... 81 Valaisin Grönlund ............................... 79 Lehtipalvelu Pirjo Rantala .................... 77 Mainosnerg ...................................... 69 Viherpalvelu Pihateam ........................ 67 Turun Markiisi ja Peite ........................ 66 Plus Katsastus .................................. 61 Saneeraus ja Maalaus Erander ............ 60 Turun Vuokra-Asunnot ........................ 59 Oili Jalonen ....................................... 56
Lauantai 2. tammikuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… MEINASIVAT tarjoilla olutta elokuvateatterisaleissa, mutta aluehallintovirasto kiiruhti heti sanomaan, ettei se käy. Lain mukaan anniskelualueella pitää kuulemma olla tasainen lattia. Ruotsin-laivoilla on varmaan joku poikkeuslupa. Merenkäynnissähän baarimikon pitäisi muutoin komentaa maininkien tahdissa ”saa ryypätä, ei saa ryypätä, saa ryypätä, ei saa ryypätä”. TERVETULOA, 2016. Toivottavasti olet edellistä parempi. Onneksi ei ole rima kovin korkealla. YKSI metallimusiikin pioneereista, brittiläinen Lemmy Kilmister, loikkasi 28. joulukuuta rajan taa. Hevivaarin mittariin ehti tulla jouluaattona 70 vuotta. Niistä 40 kului Motörheadin voimallisena vokalistina ja basistina. Lemmy oli hard rockin peruskiviä, instituutio itsessään. Kepeät mullat, Lemmy. VAIKKA vastaanottokeskusten polttopulloiskuista on jo langetettu ehdotonkin tuomio, niin aina näköjään löytyy uusia typeryksiä. Jos niitä pulloja on pakko jotakin kohti viskoa, niin heitelkää vaikka varjojanne. Ja muistakaa täyttää pullot vedellä, niin säästyy bensaa mopoiluun. MITÄ lakkojen estämiseksi pitäisi tehdä? SAVOLAINEN: Lakko on aseena minulle vieras. Minusta lakolla uhkaaminenkin on väärin. Silloin ihmisillä on kommunikaatiokatkos. LIUKKONEN: Joskus se on myös kommunikaatioon kutsuva ele. Kun on yritetty päästä neuvottelupöytään ja osapuoli torppaa sen suoralta kädeltä, lakko toimii ikään kuin kutsuna. Jos ei neuvotella, ei olla minkäänlaisessa yhteistyössä. MS: Lakko voi myös enemmän rikkoa. KL: Lakon muotojakin on tietyllä tavalla erilaisia. Minusta o parempi, että tehdään selkeitä lakkoja kuin se että tehtäisiin italialaisia istumalakkoja. Kyllä rehellinen lakko on paras lakko. MS: Minun mielestäni työsuhdepeli ja työn arvostus ja työntekijän ja antajan kipuilu pitäisi ratkaista niin, ettei lakkoiluun olisi aihetta. Työolosuhteet ja sopimukset ja mahdollisuudet sopia pitäisi järjestää eri tavalla. KL: Meillä on kehittynyt valtavan hienoja mekanismeja. Valtakunnansovittelija ja piirisovittelijat ovat hyvä mekanismi pyrkiä muun muassa ratkaisemaan liittojen ja työmarkkinajärjestöjen välisiä ristiriitoja MS: Minusta tuo on virheellinen ajatus. Ylivoimaisesti paras olisi että sopimuksia tehtäisiin matalammalla tasolla ja yrityskohtaisesti. Väärinkäytökset sitten puitaisiin jossakin sovintoelimessä. Lakkoilu on yleensäkin valtapeliä. Kenraalit pitävät kiinni istuimistaan. Kovapalkkaiset, hyvillä eduilla olevat päälliköt johtavat liittoja. KL: Ammattiliitothan eivät mielellään lähde lakkoihin. Syy on yksinkertaisesti taloudellinen. Lakot maksavat liitoillekin. Palkkaa, josta jäsenet maksaisivat, ei kerry. Jos lakko kestää riittävän kauan, liitto on velvollinen maksamaan lakkoavustusta jäsenille. MS: Koko työmarkkinakenttä on vääristynyt. Kuka on tarkistanut esimerkiksi liittojen tilit ja sijoitukset? Esimerkiksi Jussi Järventaus on vuosikausia yrittänyt saada pienyritykset mukaan neuvotteluihin. Ei ole käynyt. Pienyrittäjät eivät ole koskaan päässeet ääneen. Isot ovat tehneet liittojen avulla ja entisellä valtavalla volyymillaan sopimuksia. Nämä ovat olleet lähes säännöllisesti epäoikeudenmukaisia pienemmille yrityksille ja niiden työntekijöille. MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti PALKANSAAJAJÄRJESTÖT haluavat osallistua maan talouden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Kenenkään tarkoitus ei ole syventää taantumaa tai aiheuttaa organisaatioille kohtuuttomia ongelmia. Ay-liike ei ole ei-liike, joka periaatteesta vastustaa muutosta ja etujen menetyksiä. Jokainen kansalainen varmasti tietää, että säästötoimia on tehtävä. Ei kuitenkaan ole aivan sama mistä säästetään ja miten. Säästötoimien on oltava oikeudenmukaisia ja jakaannuttava tasaisemmin. Pakkolait kohtelisivat eri palkansaajaryhmiä erittäin epäoikeudenmukaisesti. Hyvinvointipalveluja tuottavat pienituloiset naisvaltaisten alojen työntekijät eivät voi olla suurimpina maksajina ja talouden elvyttäjinä. Palkkojen leikkaukset, sairausloman karenssi ja lomien lyhentäminen söisivät ostovoimaa, pienentäisivät eläkettä ja heikentäisivät työssäjaksamista. Reiluun neuvotteluasetelmaan päästäisiin, jos hallitus vetäisi pakkolakipakettinsa pois. Työelämää on kehitetty yhteistyössä. Myös työntekijät ovat olleet edustettuina neuvottelupöydissä ja heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Demokratian näkökulmasta tämä on erittäin tärkeä asia. Sopimusyhteiskuntaa ei saa murentaa huonoinakaan taloudellisina aikoina, vaan jopa vahvistaa entisestään. Pakottamalla ei päästä hyvään lopputulokseen. On selvää, että kansalaiset vastustavat säästötoimia, jotka ovat epäoikeudenmukaisia, eivätkä jakaudu tasaisesti. Kansan tuki on edellytys kilpailukyvyn parantamiselle. Ilman ihmisten sitoutumista se ei onnistu. Jos pakkolait toteutuvat, ovat edessä mielenilmaukset. Niihin kansalaisilla on oikeus. Ay-liike ei ole ainoa, joka järjestää mielenilmauksia. Kansalaiset aktivoituvat myös itse esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Ay-liikettä on syytetty siitä, ettei se välitä työttömistä. Onneksi vähänkin asiasta perillä olevat tietävät, että yksi keskeinen toimintaamme ohjaava asia on työttömyyden ehkäiseminen. Etsimme ja tarjoamme jatkuvasti vaihtoehtoja irtisanomisille ja vaadimme lisää henkilökunta, jotta työtä voi tehdä hyvin asiakkaan hyväksi. Olemme huolissamme sekä työssäkäyvien jaksamisesta että työttömyyden kasvusta. Toimimme hyvän työelämän puolesta, mikä auttaa myös työpaikkojen luomisessa. Julkisella sektorilla kehitetään työelämää monissa eri hankkeissa työntekijäja työnantajajärjestöjen kesken. Yksityistä sektoria paremmin on ymmärretty, että työntekijät ovat organisaation voimavara. Työntekijät vaihtavat alaa tai tarjoavat osaamistaan maan rajojen ulkopuolelle, jos työelämä Suomessa ottaa enemmän kuin antaa. SILJA PAAVOLA PUHEENJOHTAJA, SUPER Ay-liike rakentaa tervettä työelämää …nej tack!
23 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 2. tammikuuta 2016 KOLUMNI HELSINGIN Sanomat uutisoi joulun alla köyhyyskyselynsä tuloksista. Esille tuodut tulokset olivat vähintäänkin hätkähdyttäviä. Erot varakkaiden ja pienituloisten näkemysten välillä olivat suuria. Olen itse elänyt 16-vuotiaasta lähtien vähällä rahalla, jolla olen myös tottunut tulemaan toimeen. On kuitenkin ihmisiä, jotka tienaavat tuhansia euroja, mutta rahat eivät siltikään riitä. Erona onkin se, mihin on tottunut. Pienituloisena keskitytään maksamaan vain ruoka ja muut välttämättömät menot. Mihinkään muuhun harvoin on varaa. Ainakin yksi varakas vastaaja oli ollut sitä mieltä, että köyhyys on lähes aina ihmisen oma vika. Useimmat varakkaat eivät kuitenkaan olleet joutuneet tekemisiin esimerkiksi työttömyyden, vammaisuuden tai pitkäaikaissairauksien kanssa. Uskallan epäillä, että yksikään sairastunut valitsisi sairastuvansa ja maksavansa siksi ylimääräisiä maksuja. Silti lääkeostoihin halutaan asettaa 50 euron alkuomavastuu ja Kelan korvaamien matkojen omavastuu halutaan nostaa 25 euroon suunnalta. Ainakin omassa taloustilanteessani 50 euroa tarkoittaa noin kahden viikon ruokarahoja. JUTUSSA oli nostettu esille myös huomio siitä, että köyhiä koskevia päätöksiä tekevät hyvätuloiset henkilöt. Jollain tavalla se saa minut ymmärtämään viime aikoina tehtyjä päätöksiä. Pienituloisilta leikataan sekin vähä, jota aiemmin on ollut. Se on helppoa, jos itsellä ei ole minkäänlaista kosketusta pienituloisuuteen. Samalla se on aivan järjettömän pelottavaa. Jos rikkaiden ja köyhien välinen ymmärrys on näin hukassa, mitä muuta on vielä luvassa? Kasvaako tuloerojen tuoma kuilu vain kasvamistaan? Viedäänkö köyhiltä lopulta kaikki mahdollisuudet edes siihen keskinkertaiseen elämään? OONA KARHUNEN Köyhän valinta Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN kyvyttömyys sopia kilpailukykyä parantavista toimista johtaa taka-askeliin palkkatasa-arvon saavuttamisessa. Naisten euro on nyt noin 83 senttiä. Ero miesten palkkoihin johtuu rakenteellisista tekijöistä, ei siitä, mitä paikallisesti sovitaan. Samasta työstä maksetaan lähes poikkeuksetta sama palkka. Toimialat ovat Suomessa vahvasti sukupuolittuneet. Keskimääräinen palkkataso naisvaltaisilla aloilla on matalampi kuin miesvaltaisilla. Kun kyse on rakenteellisesta ongelmasta, epätasa-arvon poistamisessa keskeinen vaikutusvalta on ollut työmarkkinakeskusjärjestöillä ja niiden sopimilla tupotai raamiratkaisuilla. Tällainen ratkaisu näytti mahdolliselta, kun SAK, STTK ja Akava olivat löytämässä yhteisen esityksen äärimaltillisesta ratkaisusta seuraavalle sopimuskaudelle. Ratkaisussa oli myös AKT mukana, ja tällä olisi pitkäksi aikaa varmistettu sekä työrauha että erittäin maltillinen kustannuskehitys. Juuri se, mitä maan hallituskin hartaasti toivoo. Työnantajapuolen EK:ssa haluttiin herkässä tilanteessa kuitenkin julkistaa oma pidemmän ajan visio. Sen mukaan työnantajapuoli ei tämän jälkeen enää koskaan tulisi sitoutumaan tupo-ratkaisuihin. Sopimusyhteiskuntamalliamme tiukasti murentavan tavoitteen julkituominen sai AKT:n irtautumaan jo neuvotellusta SAK:n äärimaltillisesta sopimusratkaisusta. AKT:n irtauduttua EK puolestaan katsoi, ettei voi jatkaa ”yhteiskuntasopimusneuvotteluja” SAK:n kanssa. Tämä on surullista erityisesti naisvaltaisten alojen kannalta. Juha Sipilän hallitus jatkaa ns. pakkolakipaketin valmistelua samalla kun Suomi kulkee kohti ensi syksyn vaikeata työmarkkinatilannetta. Ennakkotiedot tulevasta lainsäädännöstä viittaavat vahvasti siihen, että pakkolait purevat erityisesti naisvaltaisiin aloihin. Laajan sopimusyhteiskuntamallin avulla on voitu edistää solidaarista palkkapolitiikkaa. Nyt ei jäljelle jää kovin paljon solidaarisuuselementtejä, ja naisten euro tulee pienenemään. ILKKA KANTOLA KANSANEDUSTAJA (SD.) Naisten euro pienenee yhä