Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Lauantai 3. tammikuuta 2015 | Nro 1 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Aamuset listaa ne Tuton ja TPS:n pelaajat, jotka voivat vielä pelastaa joukkueidensa kauden kevällä. Urheilu s. 10 Kenestä kevätsankari? Ata Ul Aleem on ajanut Turussa taksia pari vuotta. Hän kuulee rasistisia kommentteja joka viikonloppu. Koulut&kurssit s. 20 Kantaväestön kuskina Kaarinalainen Matias Nikkola opiskelee alaa, jossa on hyvä työnäkymät. CNC-koneistaja tarvitsee kielipäätäkin. Koulut&kurssit s. 22 Koulusta heti töihin Toriparkista tahdotaan kansanäänestys. Se olisi Turussa historiallista. Uutiset s.6 TuULetus TÄSSÄ NUMEROSSA
Lauantai 3. tammikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 3. tammikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 3.1.2015 Lauantai 3. tammikuuta 2015 EVANKELIS-LUTERILAINEN kansankirkko on kriisissä. Syynä on jäsenkato. Valtava enemmistö suomalaisista kuuluu yhä kirkkoon, mutta määrä on tasaisesti laskeva. Kirkosta tunnutaan eroavan mitä erilaisimmista syistä. Jos arkkipiispa lausuu jotain mistä tahansa asiasta, niin joku eroaa. Samoin silloin, ellei hän lausu asiasta mitään. Niin näyttää käyvän myös, kun ministeri Päivi Räsänen (kd.) avaa suunsa, vaikkei hän kirkkoa edustakaan. Syy ei ole arkkipiispan. Kirkko ei enää kuulu tavallisen kansalaisen elämään kuin suurissa rituaaleissa: konfirmaatiossa, kasteessa, häissä ja hautajaisissa. Sanomalehdet ovat samanlaisessa kierteessä. Perilliset katkaisevat uskollisten tilaajien tilauksia, eikä uusia tule tilalle. SUOMI heimoutuu uudelleen. Aikaisemmin ei kysytty haluaako kuulua kirkkoon. Se oli itsestäänselvyys. Jokainen päättää nykyään itse ilman huolta yhteisön paineesta. Se näkyy eroamisina ja liittymisinä. Kunnon kansalainen tilasi myös sanomalehteä, jos halusi pysyä selvillä maailmanmenosta. Keinoja on jo muitakin, eikä enää leimaudu huonoksi kansalaiseksi, vaikkei uutisista olisikaan perillä. Heimona oli ennen maakunta, yhteiskuntaluokka tai puolue, sillä yhteiskunta oli läpipolitisoitunut. Nyt kansaa jaetaan uudestaan ja uusilla tavoilla. On modernisteja ja vanhoillisia, liberaaleja ja konservatiiveja. Liberaaleja ja konservatiiveja erottavat arvot. Se näkyi keskustelussa tasa-arvoisesta avioliittolaista, joka nousi vuoden puhutuimmaksi poliittiseksi päätökseksi, vaikka tuskin oli sitä itseisarvoltaan. Puolueet jakautuivat arvoakselilla uusiin leireihin. Jakolinja kulkee puolueiden sisällä. SUHDE modernisaatioon on ikäpolvikysymys. Vanha polvi torjuu muutoksen, eikä halua opetella uutta. Samalla se putoaa kehityksen kelkasta. Puheenaiheet muuttuvat lähes käsittämättömiksi. Vanhoista heimoista jäljelle jäävät ne, joilla on todellista merkitystä yksilölle. Uudet yhteisöt, heimot, ovat virtuaalisia, eivät enää konkreettisia tai alueellisia, kuten ennen. LASSE VIRTANEN Uudet heimot MILTÄ näyttää luovan alan tilanne? ELOMAA: Luovat alat tarjoavat potentiaalisia työmahdollisuuksia. Puhutaan, että työpaikkoja pitää saada. Unohdetaan, että luovalta alalta tarjoutuu jo tänä päivänä paljon paikkoja. ROIHA: On paljon pieniä firmoja, jotka työllistävät. Kun ne lasketaan yhteen, niiden työllistävä voima on iso. Pitäisi vain saada turhat kommervenkit pois. Pitäisi olla mahdollisimman helppo aloittaa uusi pieni alan yritys tai perustaa maksullinen firma, joka tekee laput taiteilijan puolesta. RE: Byrokratiaa halutaan pois. Mielenkiinnolla odotan, kuinka paljon sitä saadaan karsittua. Kun joku aloittaa pikkufirman, lupaja muut paperiasiat ovat aivan järjettömiä. VR: Palkkauspuolellakin pitäisi olla enemmän joustovaraa. Työntekijöitä pitää suojata, mutta nyt säännöt ovat liian tiukat. Jos palkkaa jonkun ja osoittautuu, ettei työntekijä olekaan kovin hyvä, on vaikeuksissa. RE: Neuvotellaan sopimuksista enemmän yrittäjän ja tekijän kesken kahdestaan VR: Pitäisi vain luottaa siihen, että jokainen tietää, mihin nimensä laittaa. Myös työntekijän pitäisi päästä pois jos huomaa, ettei työ olekaan sitä, mitä olisi halunnut. Nyt työntekijä pääsee helpommin pois, mutta työnantaja on aika lailla naimisissa työntekijän kanssa. RE: Kotimaan lisäksi on myös kansainvälisyys. Täältä voi lähteä mitä vain ihanaa ulkomaille. VR: Kun joku keksii luovan asian, se nitistetään aika äkkiä. Se ei sovi siihen, mitä on jo ollut. Aletaan pyytää kaikenlaisia lupia, eikä kukaan jaksa sellaista. RE: Minulle oli yllätys, ettei Suomeen oikeastaan tulla tekemään elokuvia. Monessa maassa elokuvan tekijöitä tullaan verotuksellisesti vastaan. Olisi hyvä, jos täällä tehtäisiin elokuvia. ostettaisiin ja käytettäisiin projektin aikana paikkakunnan muitakin palveluja. Jopa suomalaiset elokuvat on välillä edullisempaa kuvata ulkomailla. Se on käsittämätöntä. VR: Se on. Näin se vain tuppaa menemään. RE: Meillä on pieni maa. Meidän pitää miettiä muutakin kuin paperitehtaita. VR: Pitäisikö valtion mielestäsi pistää rohkeammin elokuviin rahaa? RE: Verotuksellisesti voisi tulla vastaan, ettei yrittäjää heti kampata. Ensin pitäisi päästä jaloilleen. ETSIVÄT kuulemma Helsingin metropolialueelle uutta nimeä. Ei siihen mitään nimikilpailuja tarvita. Itä-Turku on sopiva ja kuvaava nimi nykyiselle pääkaupungille. ALKOHOLIN ulkomainonta tiukkeni vuoden vaihteessa. Ei muuta kuin panimon mainospaita päälle ja aluehallintoviraston pihalle seisomaan. Että milloin tulee viraston setä repimään paidan päältä. TASAVALLAN presidentti on myöntänyt maakuntajohtaja Juho Savolle (kuvassa) maakuntaneuvoksen arvonimen. Se on hyvä arvonimi, heti vuoristoneuvoksen jälkeen. Paras on kamarineuvos. Sitä ei taideta myöntää ihan vähäisin ansioin. Tack… …nej tack! HESARIN mukaan puolet suomalaisista toivoo venäläisten määrän kasvua (30.12.). No sitähän suomalaiset eivät toivo, vaan sitä, että venäläisten turisten määrä kasvaisi. Kansa saa huveta nykyiseen tahtiin, eikä härmäläinen siitä kiivastu. ITSEMURHIEN määrä kääntyi kasvuun. Viime vuonna 887 itsemurhaa eli 14 enemmän kuin vuonna 2012. Määrä ei kasvanut suuresti, mutta suunta on täysin väärä. ALKON toimitusjohtaja Hille Korhoselle (kuvassa) maksetaan palkkaa liki 378 000 euroa vuodessa (Verkkouutiset 20.12.). Mahtaa se olla kovaa työtä, myydä suomalaisille monopolin turvin viinaa. li un. luN DEBATTI Bodaripäättäjä RITVA ”KIKE” ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. Lavaleijona
5 Lauantai 3. tammikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 3. tammikuuta 2015 Oletko käynyt Logomo-teatterissa? Mitä pidät siitä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN kaupunginteatterin ensimmäinen ohjelmistokausi väistötiloissa oli menestyksekäs. Uutena kotipesänä on elokuusta alkaen ollut Logomo-teatteri. Esityksiä oli myös Linnateatterissa ja palvelutaloissa. Logomo-teatterin 350-paikkaisen katsomon täyttöaste oli syysohjelmiston kaudella 97 prosenttia. Koko syksyn kävijämäärä nousee 38 000 katsojaan. Vanhassa teatteritalossa kävi syksyllä 2013 reilut 35 500 katsojaa. Kaupunginteatteri veti väkeä IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy on saanut päätökseen 18. marraskuuta alkaneet yhteistoimintaneuvottelut. Ne koskivat noin 340 työntekijää, joista 200 työskentelee henkilöasiakkaiden asiakaspalveluja myyntiorganisaatiossa. Ifistä lähtee 122 työntekijää. 73 työsuhdetta päättyy vapaaehtoisiin sopimuksiin, 44 eläkejärjestelyihin ja viisi irtisanomisiin. Yhtiö sulkee puhelinpalvelukeskukset Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. IT-palveluiden henkilömäärä vähenee 18:lla. Yt-menettelyä perusteltiin toiminnan uudelleenorganisoinnilla, mistä syystä If rekrytoi uusia työntekijöitä puhelinpalvelukeskuksiinsa Turkuun ja Espooseen. If sulkee samalla 11 henkilöasiakkaita palvellutta konttoria. Yhä harvemmat asiakkaat hoitavat vakuutusasioitaan konttoreilla. Ifille jää Suomeen 16 henkilöasiakkaita palvelevaa konttoria ja 20 myyntipistettä. MIKÄLI toriparkista järjestettäisiin kansanäänestys, kirjoitettaisiin samalla uusi luku Turun poliittiseen historiaan. Johtava kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen arvelee, että Turussa ei ole milloinkaan järjestetty kunnallista neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Ei ainakaan itsenäisyyden aikana – tuskinpa sitä ennenkään. Muualla Suomessa kunnalliset kansanäänestykset eivät ole harvinaisia. Vuodesta 2000 lähtien niitä on järjestetty 32, viimeisimmät vuonna 2011. Tuolloin Länsi-Turunmaan kunnan nimeksi äänestettiin Parainen. Muut kolme kansanäänestystä koskivat kuntaliitoksia, kuten valtaosa kunnallisista kansanäänestyksistä. Loput ovat koskeneet useimmiten tiesuunnitelmia ja kaavoitusta. TEEMU P. PELTOLA KOMMENTTI Ifistä lähtee 122 työntekijää LASSE VIRTANEN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA olevien lasten määrä on romahtanut vajaassa 30 vuodessa. Kun perhepäivähoidossa oli vuonna 1985 koko maassa runsaat 76 000 lasta, niin viime vuonna määrä oli enää hiukan yli 33 000. Samaan aikaan päiväkodeissa hoidettavien lasten määrä on lisääntynyt noin 96 000:sta yli 177 000:een. Päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut lähes 173 000:sta runsaaseen 211 000:een. Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreista tilastoista. Yli 78 prosenttia kaikista päivähoidossa olleista lapsista hoidettiin viime vuonna kunnan kustantamassa päivähoidossa. Vielä kymmenen vuotta sitten osuus oli noin 64 prosenttia. Perhepäivähoidossa olevien lasten osuus on laskenut samassa ajassa noin 30 prosentista 15 prosenttiin. Kunnallisessa päivähoidossa olevista 80 prosenttia hoidettiin kuntien omissa päiväkodeissa ja neljä prosenttia kuntien yksityisiltä ostamissa ostopalvelupäiväkodeissa. Kunnallisessa päivähoidossa olleiden tai yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten osuus oli viime vuonna runsaat 62 prosenttia kaikista 1–6-vuotiaista lapsista. Määrässä on suuria alueellisia eroja. Varsinais-Suomessa osuus on 63 prosenttia. KeskiSuomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla hieman alle puolet 1–6-vuotiaista lapsista oli päivähoidossa, Ahvenanmaalla 79 prosenttia ja Uudellamaalla 70 prosenttia. Perhepäivähoidossa olevien määrä romahtanut TEEMU P. PELTOLA TURKULAINEN Juuso Virta haluaa, että toriparkki-kiistalle pannaan piste kansanäänestyksellä. Virta on ryhtynyt joulukuun alussa keräämään hankkeelle tarvittavaa määrää kannatusääniä Kuntalaisaloite.fi.-palvelussa. 5. joulukuuta julkistetun aloitteen oli käynyt 30.12. iltapäivällä allekirjoittamassa yli 300 turkulaista äänioikeutettua. – Olen jakanut linkkiä sosiaalisessa mediassa voimavarojeni mukaan. Tarkoituksena on myös lähteä kaduille allekirjoituksia keräämään, Virta sanoo. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun ajatus toriparkkiäänestyksestä on esillä. Neuvoa-antava kansanäänestys oli ajankohtainen viimeksi juhannuksen alla vuonna 2012, jolloin valtuutettujen aloite eteni kaupunginhallituksesta valtuuston päätettäväksi. Valtuusto hylkäsi kansanäänestyksen järjestämisen äänin 37–28. – Toriparkissa on kyse sen verran perinpohjaisesta asiasta, että päätöksentekoon tarvitaan kaikkia. Kansanäänestys on totuudenmukaisin keino saada selville kansan tahto, Virta perustelee. ALOITE kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä vaatii taakseen viisi prosenttia kunnan äänioikeutetuista. Tämän jälkeen valtuuston tulee viipymättä päättää, järjestetäänkö kansanäänestys. Jos tähän Toriparkista kansanäänestys? Turussa mitään asiaa ei ole vielä annettu kuntalaisten päätettäväksi Kauppatori on ollut poliittisen taistelun näyttämönä vuosikymmeniä. Äänestäjiltä toriparkkiasiaa ei ole kysytty. Lennart Holmberg päädytään, on äänestys luonteeltaan neuvoa-antava, sillä Suomen laki ei mahdollista sitovaa kunnallista kansanäänestystä. Virran laskelmien mukaan Turussa on noin 153 000 äänioikeutettua, joten nimiä täytyisi kerätä noin 7 650. Hän kuuluu itse hankkeen kriitikoihin. – Yksi toriparkkia lobbaavista puolueista toivoo lisäävänsä talouskasvua. Toinen uskoo saavansa aikaan työpaikkoja. Kolmas tekee mitä muut sanovat, kun oma puolue ei pidä valtuutettujaan kurissa, Virta lataa. – Kauppatori on paikka, missä on elämää ja elinvoimaa. Aivan varmasti kaikki elämä torilta tulee loppumaan, jos se revitään ennalta määräämättömäksi ajaksi auki. Aamuset on osa TS-Yhtymää, joka on osakkaana Turun Toriparkki Oy:ssä. KORKEIN hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt valituksen Liedon ja Tarvasjoen pakkoliitoksesta. KHO katsoo, että valtioneuvoston päätös ei ole hallintolainkäyttölain vastainen. Valtioneuvosto päätti kuntarakennelain nojalla yleisistunnossaan, että erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva Tarvasjoen kunta yhdistyy Liedon kuntaan, vaikka Liedon kunnan valtuusto oli vastustanut kuntajaon muutosta. Valittajat katsoivat, että kuntarakennelain momentti tai ainakin sen soveltaminen Lietoon, joka ei ole kriisikunta, on perustuslailla suojatun kunnallisen itsehallinnon vastaista. KHO:n mukaan valtioneuvostolla on säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä toimivalta päättää kuntajaon muutoksesta siitä huolimatta, että kuntajaon muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto vastustaa muutosta. Pakkoliitos sai sinetin
7 Lauantai 3. tammikuuta 2015 AAMUSET Jottan tarttis tehdä Aamuset
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 3. tammikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TÄNÄ vuonna tulee kuluneeksi 650 vuotta siitä, kun Albreckt Mecklenburgilainen piiritti Turun linnaa yhdeksän kuukauden ajan. Turun linnassa vietetäänkin jälleen ritaripäiviä 3.–4. tammikuuta kello 10–17. Linnassa pääsee tapaamaan linnaa puolustaneen Narve Ingevaldssonin joukkoineen ja oppaiden kanssa voi kiertää päälinnaa ja samalla tavata linnan väkeä sekä kuulla tarinoita. Jännää luvassa ritaripäivillä Olitko katsomassa Yellow-yhtyeen keikkaa Kauppatorilla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Ei enää ikinä kinkkua. Tänne sitä tonnikalaa! KADUN TYYLI IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Jari Laiho OONA KARHUNEN LEMPIARTISTIT puhuttavat 6-vuotiaita Aarne Junnosta ja Ella Mäkelää. ELLA: Mä tykkään kuunnella Anna Abreuta. AARNE: Mä en kuuntele mitään mut kuuntelen mä Cheekkii. E: Mä en oo koskaa ollu Anna Abreun keikalla. Mä en tiiä oonks mä menossakaa. A: Emmäkää Cheekin. E: Mul ei oo Anna Abreun levyykää. A: Mul on Cheekin levy. Tai oikeest se on mun isoveljen. Emmä ees haluis omaa levyy. E: Mä haluisin sen Anna Abreun. A: Mä en ees tiedä kuka on Anna Abreu. E: No sil on ruskeet hiukset. Mäkää en kuuntele Cheekkii. Mä en kuuntele sitä ku mä en tykkää räpista. Paitsi me kyl yhtenä päivänä tanssittiin kotona ku sen biisi tuli Neloselta. A: Mä oon tykänny Cheekist vähän yli vuoden, sillon jouluaatost asti. Sillon mun isoveli sai sen Cheek-levyn. E: Mä osaan Anna Abreun biisei laulaa mukana ja joskus muutenki vaa. Mä osaan sen Kylmästä lämpimään. Se on mun lempibiisi. Sit on kans yks toinen biisi mut mä en muista mikä sen nimi on. A: Mä oon kuunnellu ainaki tuhansia Cheekin biisejä. Mä en kyl muista niitten nimii. Mä kuuntelen niit radiosta. E: Mäki kuuntelen radiosta. Yleensä mä kuuntelen autossa ja joskus kotona. A: Mä kuuntelen harvemmin kotona ku autossa. Sillo aina radiost mä kuuntelen kans kaikkii biisei mitä mä en tunne. Mut mä en tykkää Juha Tapiosta. En tiiä miks mut en vaa tykkää. E: Mä tykkään kaikista. A: Paitsi Cheekistä. E. Nii, paitsi siitä. Kyytiä Cheekille ja Anna Abreulle HEIKKI MÖTTÖNEN 1960-LUVUN lopulla suomalainen bändimaailma sai uuden tulokkaan, kun turkulainen Yellow teki tuloaan musiikkimaailman kartalle. Yhtye aloitteli ensin Only Five -nimellä, mutta vuonna 1969 nimi vakiintui lopullisesti Yellow´ksi. Yhtyeen taustahahmo Raimo Möysä lanseerasi bändille turkulaisittain tutun sloganin ”Keltainen vaara”. Yhtye ei kulkenut koskaan mitään helppoa kullattua tietä pitkin, mutta tänä päivänäkin näitä virtuooseja osataan arvostaa. Yellow julkaisi ainoaksi jääneen albuminsa Keltakuume vuonna 1975 ja siitä on tullut aivan viime vuosina armoton keräilyhitti. Albumin äänitti Finnlevyn Antti Joki ja levyn tuottajana oli Vexi Salmi. Yellow viipyi Helsingin studioilla vain neljä päivää ja homma oli sitä myöden paketissa. Levyn kannen taiteli herra nimeltä Toivo Niiranen. LP:n kansikuvassa on risti, johon on kirjailtu bändin neljän sen hetken johtohahmon nimet. YELLOW´N tyyliä on hieman vaikeaa määritellä, sillä se oli erittäin monipuolinen yhtye. Se esiintyi luontevasti niin suomeksi kuin englanniksikin ja ohjelmistossa oli runsaasti myös cover-kappaleita. Soundi on kaiken kaikkiaan ajalle tyypillinen. Siinä oli vähän progea, mutta joissain kappaleissa jopa beatlesmäistä otetta. Kokoonpano vaihteli vuosien varrella paljon, mutta perusrungon muodostivat alkuun ainakin laulusolisti Olli Lundstedt, kitaristi Jouko Linko, tuleva nokkahahmo ja rytmikitaristi Helge Koskela, basisti Timo Kurki, rumpali Taisto Keinänen ja laulava kosketinsoittaja Markku Silander. Englantilainen soolokitaristi Melvin McRae haki soittohommia lehti-ilmoituksen kautta ja Keinänen otti mieheen yhteyttä. Myös Ilpo Murtojärvi ja Johnny Gustafsson esiintyivät Yellow´n kokoonpanossa myöhemmin. Suomalaisen nuorisomusiikin pää-äänenkannattaja Suosikki rankkasi Yellow´n yleisöäänestyksissään Suomen kymmenenneksi parhaaksi bändiksi. Yellow painoi keikkaa vuodesta 1969 lähtien pääasiassa Etelä-Suomessa. Myös se vaikein linnake, eli Helsinki, pehmeni täysin yhtyeen edessä. Yellow vierailikin vuonna 1972 Liisankadulla Yleisradion Popstudiolla, joka esitteli radioohjelmissaan livenä myös uusia bändejä. Vuotta aikaisemmin Yellow oli esiintynyt jo Ruisrockissa. TÄMÄ turkulainen bändilegenda nähtiin livenä viimeisen kerran kevättalvella 1977 ja samalla koko yhteen tarina tuli päätökseen. Keltainen vaara Turkulainen Yellow tykitti kahdeksan vuoden bänditarinan Yellow-yhtyeen keikka veti kauppatorin ääriään myöten täyteen Turun päivänä syyskuussa 1969. TS-arkisto –TYYLINI vaihtelee. En ehkä oikein osaa ostaa vaatteita ikäiselleni. En osta trendivaatteita vaan mitä mieleen sattuu, kertoo Tarja Kankaanranta, 70. Kankaanranta ostaa vaatteita sieltä, mistä löytää jotain kivaa. – Huivi on Marimekon ja kengät Stockmannilta. Takin ostin Butik Hebenistä. Tämä on viides sieltä ostamani takki. Käytän niitä kaikkia edelleen. Kankaanranta suosii luonnonmateriaalia. – Päämateriaali on pellava. Myös puuvilla on hyvä. En pidä keinokuiduista. Kankaanranta kertoo olevansa vähän kenkäfriikki. – Tykkään korkokengistä. Minulla on valtavan paljon erivärisiä ja erikorkuisia kenkiä. Ostan myös sellaisia kenkiä, joita en voi käyttää vaan ainoastaan katsella. Luonnollisesti kivaa Tarja Kankaanranta, Hansakortteli. Oona Karhunen OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä.
9 Lauantai 3. tammikuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 3. tammikuuta 2015 PERINTEINEN kamppailu-urheilutapahtuma Battle of Porvoo käydään tänä vuonna 10. tammikuuta. Turku Thaiboxing Clubin thainyrkkeilijöistä tulessa on muun muassa Jussi Santalahti. Vahvaa tulosta viime aikoina tehnyt Santalahti kohtaa illan pääottelussa kemiläisen Jussi Pirttikankaan. Kahden Jussin taistelusta voi huoletta povata alkuvuoden vauhdikkainta kotimaista thainyrkkeilymittelöä. Jussit iskevät yhteen Porvoossa MYPAN vaikeudet täyttää liigalisenssin ehtoa saattavat nostaa TPS:n sittenkin Veikkausliigaan ensi kaudeksi. Mypan pitää toimittaa 8. tammikuuta mennessä lisäselvityksiä. Jos Mypa tiputetaan liigasta, TPS on ensimmäisenä jonossa. Jos mahdollisuutta Veikkausliigassa pelaamiseen tarjotaan, olisi TPS:lta kohtalokas ratkaisu ottaa se vastaan. Viime kaudella TPS putosi urheilullisin perustein, teki rumat taloudelliset tappiot ja lisäksi viime ajat TPS on valmistautunut nimen omaan pelaamaan jalkapallon Ykkösessä. Mikään ei viittaa siihen, että TPS saisi jalkeille hyvän liigakelpoisen ryhmän niin, että seuran talous pysyisi tasapainossa. Ennen paluuta liigakartalle, pitää varmistaa kunnon toimintaedellytykset. Kaudeksi 2015 TPS:lle ainoa järkevä sarjataso on Ykkönen. ILKKA LAPPI Vaarallinen takaovi Oliko oikea ratkaisu TPS:lta heittää Smolenak ovesta ulos? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JÄÄKIEKKOKAUSI on vasta puolivälissä, mutta ajatukset alkavat jo kääntyä kohti kevään ratkaisupelejä. Poimimme sekä Tutosta että TPS:sta kaksi pelaajaa, joiden peliesitykset määrittelevät pitkälti myös turkulaisjoukkueiden kevään suunnan. Kaapo Kähkönen MESTIKSEN syksyn paras maalivahti Kaapo Kähkönen sai ansiosta kutsun nuorten MM-kisoihin. Pelasi Tutolle paljon pisteitä jo syyskaudella ja panosten kasvaessa voittavan maalivahdin rooli vain kasvaa. Kun Mestiksessäkin aletaan pelata kauden tärkeistä voitoista, Kähkösen kantin on kestettävä. Vaikka Kähkösen rooli Kanadassa jäikin pieneksi, reissusta hyötyi sekä mies itse että Tuto. Tuton luukulle palaa latautunut ja entistä motivoituneempi Kähkönen. Sellainen, jolla on eväitä nousta maailman eliittiin. Matka sinne alkaa tänä keväänä Tuton maalilla. Kristian Tuohilampi KRISTIAN Tuohilammella on iso merkitys Tutolle ja puolustuksen johtohahmon rooli vain korostuu, kun mennään kohti pudotuspelejä. 25-vuotias pakki on Mestis-tasolle kokenut ja valtavan rutinoitunut. Mestiksen mestaruutta 2011 Sportissa juhlinut Tuohilampi tietää, mitä menestymiseen vaaditaan. Loukkaantuminen hidasti Tuohilammen syksyä. Nuoren puolustuksen keskellä Tuohilammen on kyettävä keväällä nostamaan profiiliaan entisestään. Tuto tarvitsee täydessä iskussa olevaa Tuohilampea. Eväitä on sekä puolustuksen henkiseksi että pelilliseksi johtajaksi. Steven Seigo TOISTA kauttaan TPS:n takalinjoilla luutiva kanadalaispakki Steven Seigo on monella tapaa samanlaisessa tilanteessa kuin Tuohilampi Kupittaalla. Seigolla on resursseja olla sekä henkinen että pelillinen tukipylväs. Väläytteli peliälyään monta kertaa syksyn mittaan, mutta tehot jäivät hieman vaatimattomiksi. Seigo on ensisijaisesti hyökkäyssuuntaan pelaava puolustaja, mutta on pelannut tasaisesti myös puolustussuuntaan. Tekee hommansa, mutta joukkueen menestyksen eteen Seigon pitäisi kyetä ottamaan vielä yksi askel. Kanadalainen on kuitenkin selkeästi potentiaalisin massasta astumaan johtavaan rooliin. Niclas Lucenius NICLAS Luceniuksen syyskausi oli tapahtumia täynnä. Miika Elomon valmennuskaudella Luceniuksen vastuu on jälleen kasvanut. TPS tarvitsee maaleja kevätkaudella. Lucenius ei ole ensisijaisesti maalintekijä, mutta tekee parhaimmillaan yllättävän paljon myös itse maaleja, vaikka onkin tunnetumpi syöttökyvyistään. Luceniuksen esitykset tulevat kertomaan paljon suuntaa koko TPS:n suhteen. Syyskaudella Lucenius oli, osin loukkaantumisen vuoksi, odotettua tehottomampi. Jos Lucenius löytää tehonsa, nousee myös TPS sarjataulukossa lähes vääjäämättä. Kevään ratkaisijat TPS:n ja Tuton yksilöt määrittelevät joukkueiden onnistumisen Kaapo Kähkönen (vas. ylh.), Kristian Tuohilampi (vas. alh.), Steven Seigo (kesk.) ja Niclas Lucenius (oik.) ovat avainasemassa kevään peleissä. Jori Liimatainen/Jukka-Pekka Moilanen/Timo Jerkku
TuULetus 1/2015 2 satuilua Hyvää uutta vuotta hyvät Turun Urheiluliiton ystävät! Kaupunkilehti Aamusetin yhteistyön ansiosta TuULetus ilmestyy tästä eteenpäin neljä kertaa vuodessa. Näin pystymme vielä ajankohtaisemmin tiedottamaan tapahtumistamme, esittelemään toimijoitamme sekä jakamaan tarinoitamme. Tämä vuoden ensimmäinen lehti on ensisijaisesti harrastelehti. Lehden sisäsivuilla on helposti irti napattavan liite kaikesta toiminnastamme sekä jaostojen lyhyet esittelyt omista vahvuuksistaan. Lehdessä kerromme tapahtumistamme; lasten tapahtumasta Ipanahipoista sekä vuoden 2015 SuperTreeneistä. SATU ALANEN, toiminnanjohtaja Seuran johtokunta on valinnut vuoden 2014 Vuoden Urheilijan, Valmentajan, Toimitsijan sekä Liikuttajan. Heidät sekä SMja sitä ylemmän mitalin saaneet urheilijamme ja heidän valmentajansa palkitaan perinteisessä Gaalassa, joka Viking Linen punaisten laivojen sijaan järjestetään tällä kertaa Kylpylä-hotelli Ruissalossa tammikuun 10. päivänä. Huipputiimi ja seuran valmentajaakatemia ovat suuren yleisseuran erityismahdollisuuksia. Seuran huippuurheiluohjelma tukee urheilijaa tämän urapolulla. Vuoden 2015 ohjelman teemana on urheilijan lihashuolto. Huippuurheiluohjelmaan valitaan urheilijoita kahteen kategoriaan. 1-kategoriassa ovat jo huipulla olevat, kansainvälistä tasoa olevat urheilijat ja 2-kategoriassa 2–4 vuoden sisällä huipulle tähtäävät, Suomen huipulla olevat urheilijat. Valmentaja-akatemia taas on seuran valmentajien ammattitaidon kehittämiseen ja työssä jaksamiseen tarkoitettu ohjelma, jossa seuran eritasoiset eri lajien valmentajat tutustuvat toisiinsa, jakavat kokemuksiaan ja verkostoituvat. Tämä vuosi tulee tapahtumineen ja kilpailuineen olemaan vielä aikaisempia vuosia tapahtumarikkaampi ja vauhdikkaampi. Toivon ennen kaikkea vapaaehtoisillemme ja työntekijöillemme iloa ja voimaa tulevaan vuoteen. Te mahdollistatte tämän kaiken. Urheilijoillemme toivon uusia ennätyksiä, hyviä tuloksia ja ennen kaikkea iloa ja tsemppiä tulevaan kauteen. Harrastelijoillemme ennen kaikkea liikunnan iloa. Satu TuULetus Turun Urheiluliiton julkaisu ISSN 2242-5101 Turun Urheiluliitto ry, Linnankatu 36, 20100 Turku puh. 044 581 0036, fax (02) 274 5001 tuuletus@turunurheiluliitto.? www.turunurheiluliitto.? TOIMITUSKUNTA Satu Alanen, Anne Lehmus-Valtonen, Pia-Lotta Luomala, Marja-Terttu Rantanen ULKOASU JA TAITTO Anne Lehmus-Valtonen PAINOPAIKKA Turku, Artukainen PAINOSMÄÄRÄ 121.600 kpl tuul urheilukoulU Urheilukoulussa opetetaan liikunnan perustaitoja ja lapset tutustuvat useisiin lajeihin lajien omien osaavien valmentajien johdolla. Tavoitteena on kehittää lasta tasapainoiseksi liikkujaksi mahdollisimman monipuolisesti. Urheilukoulussa ei kilpailla keskenään. Monipuolinen lajikirjo tarjoaa jokaiselle lapselle sopivia ja haastavia liikunnallisia harjoitteita. Ryhmät 6–8ja 9–12-vuotiaille. Miten mukaan? / Yhteystiedot satu.alanen@turunurheiluliitto.? tai 040 828 9799 turunurheiluliitto.? HAASTE Haastamme kaikki Turun Urheiluliiton eri jaostot kilpailemaan siitä, mikä jaosta saa eniten kilometrejä kesän Myllyn Pyöräilyssä. Paras jaosto voittakoon! Turun Urheiluliiton pyöräilyjaosto Turun Urheiluliiton nettisivut uudistuvat Turun Urheiluliiton nettisivujen uudistus on meneillään. Kaikkien jaostojen sivuille pääsee emoseuran sivujen www.turunurheiluliitto.? kautta. www. turunurheiluliitto .? HIIHTO, KEILAILU, LENTOPALLO, LUISTELU, NYRKKEILY, PYÖRÄILY, TRIATHLON, TELINEVOIMISTELU, VOIMISTELU JA LIIKUNTA, YLEISURHEILU, LASTEN URHEILUKOULU
19 Lauantai 3. tammikuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 3. tammikuuta 2015 AAMUSET 20 Koulut&kurssit OONA KARHUNEN PAKISTANISTA kotoisin oleva Ata Ul Aleem on työskennellyt taksinkuljettajana Turussa lähes kaksi vuotta. Maahanmuuttajana taksikuskiksi ryhtyminen on vaatinut pitkäjänteisyyttä. – Opiskelin aiemmin viisi vuotta englannin kielellä ja Suomea olen opetellut vain iltakursseilla ja puhumalla. Taksikurssilla minun piti nähdä enemmän vaivaa kuin muiden kurssilaisten. Luin, opiskelin ja kuuntelin enemmän, Ul Aleem kertoo. Kaksivaiheisessa koulutuksessa oli 30 henkilön Ul Aleemin lisäksi vain muutama maahanmuuttaja. Toiseen vaiheeseen otettiin vain 15 henkilöä. Jatkoon päässeiden ryhmässä Ul Aleem oli ainoa maahanmuuttaja. Vaikka Ul Aleemilla ei ollut opiskelussa erityisen suuria vaikeuksia, tuotti hankaluuksia ainakin katujen sijaintien opetteleminen. – Meidän piti tietää, millä alueella kadut sijaitsevat. Koska yhdellä alueella on aina vaikka eläimiin tai armeijaan liittyviä nimiä ei opetteleminen ollut vaikeaa, jos tiesi mitä sana tarkoitti. Joskus kuitenkin oli sanoja, joita en ollut koskaan kuullutkaan. Silloin muiden kurssilaisten oli helpompi arvata, mihin alueeseen katu saattoi kuulua. TYÖSSÄ kieli ei tuota vaikeuksia. Enemmän ongelmia aiheuttaa rasismi. – Suurin osa asiakkaista on asiallisia, mutta joskus vastaan tulee aggressiivisia henkilöitä. Olen puhunut muiden taksikuskien kanssa, ja tuntuu siltä, että ulkomaalaistaustaisia kuskeja kohtaan ollaan aggressiivisimpia. Lähes joka viikonloppuvuorossa tulee joku, joka sanoo jotakin pahaa. Kun joku sanoo pahasti minulle, en ota sitä niin vahvasti tai vakavasti. Asiakas tulee ja menee. Tiedän kuitenkin ainakin yhden henkilön, joka lopetti työn, koska ei kestänyt sitä. Ul Aleem kuitenkin kokee, että maahanmuuttajan työsIlkeät asiakkaat harmina Ata Ul Aleem törmää taksin ratissa rasismiin lähes päivittäin Sosiaaliseksi itseään kuvaileva Ata Ul Aleem pitää taksikuskin työstä. Siinä hän saa tutustua uusiin ihmisiin. Oona Karhunen kenteleminen taksikuskina on hyvä asia. Työssä saa olla paljon tekemisissä alkuperäisten suomalaisten kanssa, mikä lähentää alkuperäisiä suomalaisia ja maahanmuuttajia. – Ihmiset, jotka käyttävät taksia useammin, esimerkiksi kuukausittain, tulevat paremmin toimeen maahanmuuttajataustaisten kuskien kanssa. Kun tapaa paljon uusiakin ihmisiä, he saattavat suhtautua lopulta positiivisesti. UL Aleem kertoo, ettei työ ole kahden vuoden aikana juurikaan muuttunut. Työ on kuitenkin opettanut. – Pikkujouluaikana on enemmän ihmisiä, jotka sanovat pahasti. En tiedä, johtuuko se siitä, että ihmiset käyttävät enemmän alkoholia vai siitä, että silloin liikkeellä ovat myös ne jotka käyvät ulkona kerran vuodessa. Kokemuksen myötä työ on hieman helpottunut. – Totta kai kun on ajanut pitkään, tuntee enemmän reittejä ja katuja. Aiemmin olen joutunut miettimään pitkään, missä jokin katu on, mutta nyt ne tulevat mieleen heti, Ul Aleem sanoo.
21 Lauantai 3. tammikuuta 2015 AAMUSET Koulut&kurssit
Lauantai 3. tammikuuta 2015 AAMUSET 22 Koulut&kurssit FAKTA KARI LAINE VARSINAIS-SUOMESSA metallija koneteknologiateollisuus tarvitsisi joka vuosi noin 400 uutta työntekijää. Alueen ammattikouluista valmistuu kuitenkin vain noin puolet tuosta määrästä. Turun ammatti-instituutin koneja metallitekniikan koulutuspäällikön, Mikko Haunisen mukaan tätä kohtaanto-ongelmaa on yritetty ratkoa vuosikaupalla, mutta huonolla menestyksellä. – Metallialan mielenkiinto on laskenut koko maassa, jopa Tampereella, perinteisessä teollisuuskaupungissa, Hauninen pahoittelee. Tänä syksynä esimerkiksi Peltolan ammattikoulussa koneja metallialalla olisi ollut paikkoja 90, mutta vain 38 aloitti opinnot. Turun ammatti-instituutissa suosituimpia koulutusaloja olivat tänäkin vuonna sosiaalija terveysala ja hotellija ravintola-alat. Myös leipurilinja oli yksi vetovoimaisimmista. – Pitäisiköhän metallimiehillekin järjestää ammattitaitokilpailu televisioon kokkiohjelmien tapaan, koulutuspäällikkö pohtii. TURUN koneteknologiakeskuksen palvelupäällikkö Jussi Karlsson arvelee, että metallialan huono maine perustuu menneeseen nyrkkipaja-aikaan. – Tämän päivän metallialan työpaikat ovat siistejä, lämpimiä ja meluttomia, Karlsson kertoo. Pääosa tämän päivän metallimiehen työstä tehdään tietokoneella ja suunnittelupöydällä. Varsinaisen tuotteet syntyvät automatisoiduissa soluissa. – Teollisuusautomaatio ja robotiikka ovat oleellinen osa nykyaikaista konepajateollisuutta, Hauninen vahvistaa. KAARINALAINEN Matias Nikkola opiskelee toista vuotta Peltolan ammattikoulussa metallialaa. CNC -koneistajaksi valmistuva Nikkola päätti uravalintansa heti ensimmäisessä kesätyöpaikassaan. Metallialan opiskelussa Nikkolaa viehättää sen monipuolisuus. – Käden taitojen ohella opintoihin kuuluu muun muassa informaatioja tietotekniikkaa ja englannin kieltä. Nikkola suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti ja uskoo löytävänsä töitä heti valmistuttuaan. Viime vuonna Peltolasta valmistuneista metallimiehistä 75:llä prosentilla oli työpaikka tiedossa jo ennen koulun loppua. Haunisen mukaan todellinen luku on vielä parempi, koska iso osa valmistuneista lähti ensiksi armeijaan. Metalliala tarvitsee uusia tekijöitä Opiskelijoiden mielenkiinnon kohteet ja työelämän tarpeet eivät aina kohtaa Kaarinalainen Matias Nikkola valmistuu vuonna 2016 CNC-koneistajaksi. Jussi Karlsson ”Metallialan työpaikat ovat siistejä, lämpimiä ja meluttomia.” • Metallija koneteknologiateollisuus on Suomen suurin teollisuuden toimiala. • Varsinais-Suomessa ala työllistää tällä hetkellä 73 000 henkilöä. Alueen viennistä sen osuus on 47 prosenttia. • Varsinais-Suomessa metalliala tarvitsisi vuodessa noin 500 uutta työntekijää muun muassa eläköitymisen vuoksi. Esimerkiksi Meyerin Turun telakka rekrytoi vuosittain yhdessä alihankintaverkostonsa kanssa useita kymmeniä metallialan ammattilaisia. • Turussa muita alan suuria työllistäjiä ovat Wärtsilä ja Sandvik.
23 Lauantai 3. tammikuuta 2015 AAMUSET Koulut&kurssit
Lauantai 3. tammikuuta 2015 AAMUSET 24 Koulut&kurssit HENRIIKKA FINGERBORG KASTUN koulun jumppasalissa loikkii kymmenisen pitkäsääristä voimistelijaa. Koreografiaan keskittyneiden tyttöjen katseista voi välillä huomata muutaman hämmästyneen ilmeen, kun koreografi näyttää malliksi sulavannäköisen tanssiliikkeen. Meneillään on Turun Pyrkivän Siksak-joukkueen kilpailuohjelman harjoitukset. Tanssija, koreografi sekä tanssinopettaja Katrin Vaskelainen on luvannut tuoda uusia tuulia ja lähestymistapoja vanhoihin liikkeisiin. Tanssialan koreografeja käytetään nykyään paljon kilpailuohjelmien suunnittelussa – uusia, tanssillisempia ja taiteellisempia näkemyksiä kaivataan jatkuvasti muuttuvan ja kehittyvän lajin valmennuksessa. – Tanssillisempi liikemateriaali kehittää joukkueen monipuolisuutta vartalon käytössä ja tuo uusia lähestymistapoja tehdä tuttuja liikkeitä. Se auttaa löytämään virtaavuutta liikkeiden sitomisessa yhteen ja kehittää dynamiikan vaihteluiden toteuttamista. Tanssin kautta voidaan myös rakentaa ohjelmaa uudella tavalla, enemmän taiteellisemmalla kuin totutulla suoritustavalla, Vaskelainen kertoo. TANSSI ja voimistelu ovat hyvin lähellä toisiaan. Niistä löytyy samanlaisia liikkeitä, molemmat ovat kokonaisvaltaisia kehonkäytössä ja fyysisesti vaativia liikuntalajeja. – Voimistelijoilta voidaan oppia liikkuvuuden kehittämistä ja tiimityöskentelyä sekä tavoitteellista treenimotivaatiota. Tanssista päinvastoin hengittävyyttä, vartalon yksittäisiä liikuttamismahdollisuuksia, dynamiikkaa ja esiintymistä. Tällaisella viikonlopun aikataululla jo kolmen minuutin opettelu on ammattilaistanssijallekin vaativaa. Nyt on kyseessä joukkue, joka on hiljattain koottu yhteen ja kaikki vieraalla alueella tanssillisten asioiden kanssa. Minulle taas koreografina oli haastavaa heittäytyä itselleni uuteen maailmaan, jossa on niin paljon määrättyjä liikkeitä. Vaskelainen kehuu tyttöjä mielettömän ahkeriksi ja lujatahtoisiksi persooniksi. – Teimme pitkää päivää ja tytöt ovat jaksaneet ilme värähtämättä aamusta iltaan. Polvet ovat nyt varmasti hieman mustelmilla ja lihakset kipeinä, mutta se tulee helpottumaan kunhan liikemateriaali istuu kehoihin. Monet löysivätkin jo koreografian tyyliin vaadittua hengittävyyttä ja pehmeyttä, hän kehuu. VASKELAINEN toivookin, että tulevaisuudessa joukkuevoimistelussa päästään entistä enemmän toteuttamaan kilpailuohjelmia taiteellisempaan suuntaan, unohtamatta lajille ominaisia pakollisia suorituselementtejä ja tyyliä. Tanssija muuntuu moneksi Eri lajit voivat ammentaa oppeja toisiltaan Siksak-joukkueen tavoitteet ovat tulevaisuudessa Suomen edustaminen kansainvälisissä kilpailuissa. Uudella koreogradialla tähdätään ensin kansainvälisiin kisoihin Suomessa, sen jälkeen Viron Tartossa. Henriikka Fingerborg
25 Lauantai 3. tammikuuta 2015 AAMUSET Koulut&kurssit
26 A AMUSET VIIHDE Lauantai 3. tammikuuta 2015 IPANAHIPAT on lapsiperheille suunnattu elämystapahtuma, jossa yhdistyvät kiireetön yhdessäolo, hauska tekeminen ja uudet kokemukset. Festari tarjoaa lapsille ja heidän perheilleen muun muassa liikuntaja seikkailutapahtumia, kädentaidon työpajoja, nukketeatteria, tanssia ja sirkuskoulua. Ipanahipat-festari järjestetään Logomossa 17. tammikuuta. Lasten festari Logomossa BILL Burr on hiljalleen räksyttänyt tiensä yhdysvaltalaiskoomikkojen kärkiryhmään. Tästä Burrin Netflixspesiaali I’m Sorry You Feel That Way toimii uusimpana todisteena. Burr tuntuu välillä tökkivän turhankin tarkoituksellisesti kiistanalaisia aiheita, minkä vuoksi uusin stand up -spesiaali ei täysin yllä edellisten tasolle. Nauruja katsojalta pääsee silti lähestulkoon yhtä paljon kuin aiemminkin, kun Burr käsittelee muun muassa skientologiaa, lentopelkoa ja jopa Suomen luterilaisuutta. Koko spesiaali on kuvattu mustavalkoisena. Eräässä haastattelussa Burr on todennut vihaavansa HD-tekniikkaa: “Ei minua kiinnosta nähdä jonkun ihohuokosia.” Kenelle: Roisin huumorin ystäville ja loukkaantujien kustannuksella naureskeleville. Arvio: Keski-ikäistyvän miehen verenpaineen nouseminen on harvoin ollut näin viihdyttävää katseltavaa. ESA TÖYKKÄLÄ Kyynikon valitusvirret Minkä elokuvan haluaisit nähdä teatterisovituksena? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ TANSKALAISEN Lars von Trierin ohjaaman Breaking the Waves -elokuvan näytelmäsovitus nähdään Suomessa kantaesityksenä Turun kaupung inteatterissa. Näytelmä toteutetaan yhteistuotantona Espoon kaupunginteatterin kanssa. 1970-luvun Skotlantiin sijoittuva tarina kertoo sinisilmäisestä Bessistä, joka elää puritaanisessa uskonnollisessa yhteisössä. Muiden mielestä Bess on outo ja on sitä yhä enemmän, kun tämä rakastuu 27 vuotta vanhempaan, öljynporauslautalla työskentelevään Janiin. Bess on aidosti rakastunut koko sydämestään, silloinkin, kun Jan loukkaantuu vakavasti työpaikallaan ja halvaantuu. – Von Trier tekee hyvin voimakkaita, omannäköisiä elokuvia. Niistä Breaking the Waves on jättänyt ehkä vahvimman jäljen. Siinä on roolit, joissa on mahdollisuus todella näytellä. Kun kuulin, että siitä on näytelmäversio, olin heti liikkeellä ja sain varattua sen, kertoo ohjaaja Mikko Kouki. NÄYTELMÄVERSIOSSA on joitakin yksityiskohtia jotka poikkeavat elokuvan juonesta, mutta pääosin näytelmä pysyy erittäin uskollisena alkuperäisteokselle. Janin roolia näyttelevä Taneli Mäkelä on kertonut, ettei ole nähnyt alkuperäistä elokuvaa, eikä nyt näytelmäsovituksen luettuaan välttämättä enää haluakaan nähdä. – Tilasin elokuvan netistä, kun oli lähes mahdotonta löytää sitä mistään muualta. Vähän vielä puntaroin, katsonko sen vai säästänkö sen ensiillan jälkeiseen aikaan, Kouki sanoo. Bessin roolissa nähdään HelmiLeena Nummela, joka on näytellyt kuluneen syksyn ajan kaupunginteatterin Seili-musikaalissa. Teemojen puolesta Seilissä on paljon yhtymäkohtia Breaking the Wavesiin: kielletty rakkaus, vanhempi mies, suljettu yhteisö. Itse elokuvan Nummela on nähnyt kahdesti, kerran ennen roolin koe-esiintymistä. – Bess on totaalinen, herkkä ja kauhean vilpitön. Hän katsoo maailmaa lapsen lailla. Sosiaalisissa tilanteissa on aina paljon tiettyä koodistoa, mutta Bess on auki ja hänessä kaikki on totta koko ajan, Nummela sanoo. NUMMELA näkee Seilin tapaan myös Breaking the Wavesissa hahmoja yhdistävää naisvoimaa. Tähän yhtäläisyydet ehkä loppuvatkin, sillä jälkimmäisessä näytelmässä hahmoilla on paljon huonompaa tuuria ja ihmiskohtalot ovat julmempia. – Seili on kuitenkin mielestäni aika eteerinen näytelmä, tietynlainen melodraama. Breaking the Waves on rankempi. Siinä mennään esimerkiksi seksuaalisuuden kanssa paljon pidemmälle. Aika paljon rouheampaa meininkiä on luvassa, Nummela sanoo. Breaking the Wavesin ensi-ilta Logomo-teatterissa 17. huhtikuuta. Raaka rakkaustarina Lars von Trierin Breaking the Waves hyökyy kaupunginteatteriin Taneli Mäkelä näyttelee öljynporauslautalla työskentelevää Jania, johon 27 vuotta nuorempi Bess (Helmi-Leena Nummela) rakastuu. Otto-Ville Väätäinen
27 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 3. tammikuuta 2015 KOLUMNI KANSA VASTAA Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? TAMMIKUUSSA puutarha on parhaimmillaan. Tammikuussa puutarhuri ei voi tehdä juuri muuta kuin haaveilla ja suunnitella. Hän maalaa mielessään kuvan upeasta puutarhasta, jossa kaikki on kohdallaan. Siellä ei ole tuholaisia, janoisia kasveja, heikkoja taimia, itämättömiä siemeniä tai kehnoa säätä. On suurta hupia selata siemenluetteloita ja puutarhakirjoja. Ne tulvivat kiehtovia uutuuksia, vehreyttä ja kesäistä väriloistoa. Tässä vaiheessa kuvittelen ehtiväni ja jaksavani kasvukauden aikana mitä tahansa. Tammikuussa kaikki on mahdollista, eikä mikään ole mennyt mönkään. Intoa ja tarmoa riittäisi jaettavaksi asti. Viime huhtikuussa ruukkupuutarhani muutti uuteen paikkaan. Muuttolaatikoiden keskellä huumaannuin isosta parvekkeesta, joka oli lasitettu lattiasta kattoon. Keväällä ja alkukesällä parvekepuutarhani kukoisti toiveideni mukaisesti. Heinäkuussa alkoivat helteet, joita riitti viikkotolkulla. Lasitettu parveke muuttui saunaksi, jota ahkera tuuletus ei sanottavasti viilentänyt. Kasvini alkoivat ponnisteluistani huolimatta paahtua. Puutarhaani ilmaantunutta kirvaja vihannespunkkiarmeijaa olosuhteet eivät tuntuneet haittaavan. Tuhoja katsellessani vannoin, että ensi kesänä istutan parvekkeelle pelkästään kuumuutta ja kuivuutta syleileviä mehikasveja. Silläkin uhalla, että ensi kesästä ei tule helteistä. Voihan olla, että saamme vesisadetta toukokuusta syyskuulle. TODELLISUUS käy harvoin yhteen haavekuvien kanssa. Tappiot ja katastrofit lannistavat piintyneen puutarhaharrastajan vain hetkellisesti. Nyt uuden vuoden alussa olen taas täynnä innostusta ja unelmia. Niillä on oma arvonsa, kävi miten kävi. MERJA KAJALA Täydellinen puutarha YLI-MAARIAAN tarvitaan koulu pikaisesti. Koulun rakentamista on jo kertaalleen siirretty ja sama on toistumassa niin, että se valmistuisi vasta vuonna 2020, yli 10 vuotta luvattua myöhemmin. Ostimme täältä talon ja valitsimme sijainnin sen mukaan, että lapsellemme olisi lähikoulu. Nyt näin ei olekaan, jos rakentamista jälleen siirretään. Alueella on valtavasti saman kohtalon kokeneita lapsiperheitä, jotka kokevat tulleensa petetyiksi. Kahden kilometrin päässä Moisiossa on koulu, mutta siellä on jo nyt niin paljon oppilaita, että koulun käytössä on väliaikaisia lisärakennuksia, joiden käyttöikä ei vastaa koulurakennusten käyttöikää. Koulun rakentamisen siirtämistä perustellaan sillä, että alueelle ei ole muuttanut niin paljon väkeä kuin odotettiin. Perustelu on kummallinen, koska alue on tonttien ja talojen koon perusteella suunniteltu lapsiperheille, mutta lapsiperheille ei ole riittävästi palveluja. Ei kai silloin mitään muuttoryntäystä synnykään? Osa harkitsee täältä jopa muuttoa pois, koska luvattua koulua ei ole. Yli-Maaria on turvallinen ja rauhallinen alue lapsiperheelle. Se on myös yksi Turun harvoista omakotitaloalueista, jolla on kasvumahdollisuuksia ja joka pystyy kohtuuhintaisena alueena kilpailemaan lähikuntien kanssa lapsiperheistä. Tarvitaan nyt vain se koulu. Ja sen yhteyteen luvattu uusi päiväkoti. SAANA AHOLA LAPSEMME käyvät tällä hetkellä Moision koulua, joka kuitenkin repeilee jo liitoksistaan alati kasvavan oppilasmäärän takia. Lisäksi alueen päiväkotiin on pitkä jono, ja vanhemmat joutuvat kuljettamaan lapsiaan päiväkotiin ympäri Turkua. 2000-luvun alussa Yli-Maariaan rakentaneille lupailtiin uutta koulua jo syksyksi 2011, mutta kaupunki on siirtänyt rakennusaikeitaan jo useampaan kertaan. 2020 RUNOSMÄEN homekoulu maan tasalle ja uusi ala-aste tilalle! Täällä on paljon oppilaita vailla omaa koulua, ehdottoman hyvä keskeinen paikkakin tämä on. Lyseo pysyköön entisellään, ei 1 ja 9 luokkia voi samaan kouluun laittaa. JOKU VOISI JO HERÄTÄ! Lisää kouluja TURUN asukkailla on oikeus tietää, millaisia päätöksiä kaupungissa tehdään ja mihin verorahoja käytetään. Nykyaikana avoimuudella on yhä suurempi rooli luottamuksen rakentamisessa ja demokratian vahvistamisessa. Avoimuus edistää myös parempia, taloudellisempia ja kestävämpiä päätöksiä. Myös lain mukaan kaiken julkisen sektorin tiedon pitäisi olla lähtökohtaisesti julkista. Jakamalla tietoa avoimesti tarjotaan eväitä asukkaiden aktiivisuudelle ja lisätään tietoisuutta kaupungin toiminnan ja talouden mittasuhteista. Avoimuus voi parhaimmillaan parantaa kaupungin mainetta ja kohentaa sitä kautta kilpailukykyä. Helsingin kaupunki julkaisi marraskuussa omat ostotietonsa vuosilta 2012 ja 2013 (www.hri.fi/fi/dataset/helsinginkaupungin-ostot). Tämän uskotaan tuoneen ryhtiliikkeen kaupungin rahankäyttöön. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen arvelee, että avoimuudella voitaisiin saavuttaa jopa yhden tai kahden prosentin säästöt kaupungin menoissa (HS 29.11.2014). Turun on syytä kulkea avoimuuden etujoukoissa. Avoimuus edistää hyviä päätöksiä, kuntalaisten aktiivisuutta ja osallisuutta sekä järkevää rahankäyttöä. Laskujen julkaiseminen toisi enemmän kriittistä pohdintaa rahankäyttöön ja auttaisi osaltaan kaupunkia saavuttamaan järkeviä säästöjä. Esitän, että Turku tutustuu Helsinki Region Infoshare -palvelussa Helsingin kaupungin ostot -tietoaineiston julkaisemisesta saatuihin kokemuksiin ja, niitä hyödyntäen, julkaisee omat ostotietonsa taannehtivasti vähintään vuodesta 2012 alkaen sekä tästä vuodesta eteenpäin. SAARA ILVESSALO KAUPUNGINVALTUUTETTU (VIHR.) Laskut julkisiksi