Lauantai 12. joulukuuta 2015 | Nro 94 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Harva muistaa, että höyrylaiva Ukkopekka otti osaa talvija jatkosodan meritaisteluihin. Ja minkä nimisenä? Kaupunki s. 6 Lajinsa viimeinen Interin Kaan Kairinen löi läpi viime kaudella, mutta odotukset kasvavat. Milloin ulkomaan kentäille? Urheilu s. 8 Odotukset kasvavat Sami Wahlroos ei ole ihan tavallinen Star Wars -fani. Pelkkiin hahmopukuihin on uponnut parisen tonnia. Viihde s. 16 Imperiumin miehiä Turusta varastetut korut ehtivät 18 tunnissa Liettuan rajalle. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 12. joulukuuta 2015 VAPO Oy ja Turku Energia Oy ovat solmineet puupelletin toimitussopimuksen pelletin toimittamisesta Turku Energian rakentamaan 40 megawatin pellettilämpölaitokseen. Vapon pellettitoimitukset kattavat laitoksen koko polttoainetarpeen. Lämpökeskus otetaan kaupalliseen käyttöön kuluvan joulukuun aikana. Turku Energia korvaa pelletillä raskasta polttoöljyä nostaen samalla uusiutuvan energian osuutta tuotannossaan. Turku Energia korvaa öljyä pelleteillä RUOAN tilausja kotiinkuljetuspalvelu Wolt on laajentunut Turkuun. Palvelussa on aluksi mukana 22 ravintolaa. – Kyseessä on Helsingin jälkeen ensimmäinen kaupunki, johon laajennumme, Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi sanoo. Wolt on älypuhelinsovellus, jossa asiakas näkee listan ravintoloista. Hän voi tilata ruokaa kotiin, mukaan tai pöytään parilla kosketuksella. Wolt yhdistyy asiakkaan pankkitai luottokorttiin. Wolt toimii aluksi postinumeroalueilla 20100, 20200, 20500, 20520, 20540 (osittain), 20700, 20720 ja 20810. Wolt laajensi Turkuun Onko maailman oudoimpanakin patsaana pidetty Posankka mieleesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LASSE VIRTANEN RAJAT ylittävä rikollisuus jatkaa edelleen kasvuaan. Maahan saapuu ulkomailta kahden tai kolmen miehen iskuryhmiä, jotka viipyvät Suomessa pari päivää, mutta tekevät sarjan rikoksia ja vievät saaliin mennessään. Rikokset ovat asuntomurtoja ja lompakkovarkauksia, mutta myös muita rikoksia. Esimerkistä käy Koru-Liitolan murto Turun keskustassa 1. lokakuuta. – Kolme romanialaista miestä tuli pari päivää aikaisemmin Suomeen. Kaksi päivää ennen murtoa he kävivät tiedustelemassa liikkeessä. Kaikki oli ihan ok, hälyttimet ja muut, kalteritkin ikkunassa, mutta miehet pääsivät vääntämällä sisään. Hälytys lähti, mutta se meni vartiointiliikkeen kautta hätäkeskukseen sellaisella viiveellä, että vaikka poliisipartioita oli lähellä paljon, niin tieto tuli poliisille vasta, kun miehet olivat häipyneet, kuvailee tutkija Markku Kuisma erityistutkintaryhmästä. Liikkeestä vietiin yli 30 000 euron arvosta koruja. – Nauhalta löydettiin, että kaksi itäeurooppalaisen näköistä miestä katseli vitriinejä, jotka oli rikottu murrossa. Kun kaikki lähiliikkeet käytiin läpi, yhden kamerasta löytyi auto, jota teossa käytettiin, Alfa-Romeo. Kun se löydettiin, saatiin tietää ketkä olivat sillä tulleet Suomeen. He olivat lähteneet maasta jo aamusta eli heti murron jälkeen melkein ensimmäisellä laivalla Tallinnaan. – Kun Viron poliisille ilmoitettiin, että auto täytyy pysäyttää, he kertoivat, että se meni tunti sitten Latviaan. Sitten ilmoitettiin Latviaan. Auto oli Latvian ja Liettuan rajalla 18 tunnin päästä murrosta. Poliisi pysäytti sen. Saatiin kolme miestä ja auto kiinni, kertoo Kuisma. KUISMA johtaa yksikköä, joka keskittyy kaikkein vaativampaan rajat ylittävään rikollisuuteen. Turussa yksikköjä on kaksi, Porissa yksi. Kaksi miestä Kuisman ryhmästä kävi Latviassa selvittämässä Koru-Liitolan murtoa. – Syyttäjä pyysi paikalle. Auto sinetöitiin. Tutkijat tutkivat auton ja siellä ne korut olivat edelleen, kaikki Koru-Liitolasta viedyt. – Tämä on lisääntynyt. Viime viikolla Liettuassa kävi kolme miestä ja tulkki. Syyttäjä pyysi selvittelemään isoa asuntomurtosarjaa. Käytiin epäiltyjen kodeissa ja sukulaistenkin luona. Sieltäkin löydettiin jonkun verran koruja, jotka oli varastettu Suomesta. Romanialaiset ovat nyt Suomessa ja he joutuvat vastamaan oikeudessa teoistaan. Liettualaisista asuntomurtajista yksi vangittiin Liettuassa, kaksi Mikkelissä. Hekin joutuvat oikeuteen ja saavat tuomionsa. Liettualaiset ovat olleet jo monta vuotta suurin asuntomurtojen tekijäryhmä Suomessa. He tekevät valtaosan niistä edelleen. – Romaniasta tulee monialaosaajaa. Meillä on ollut tutkittavana koko Etelä-Suomen laajuinen rikossarja. Vanhuksia seurattiin Otto-automaateille, tehtiin kauppaa ja urkittiin PIN-koodi. Niitä oli 15–20. ASUNTOMURTOSARJASSA on ollut jopa 70 murtoa. Yhden yön aikana on ehditty tehdä puolenkymmentä murtoa. – Voin vakuuttaa, että tutkintatyö on äärimmäisen tehokasta, eikä siitä ole isompaa meteliä pidetty, kehuu Lounais-Suomen poliisilaitoksen päällikkö Tapio Huttunen. Erään murron anatomia Koru-Liitolasta varastettu saalis oli 18 tunnissa Liettuan rajalla LASSE VIRTANEN TURUN ja Kaarinan seurakuntayhtymä hakee säästöjä muun muassa liittymällä kirkon palvelukeskukseen vuonna 2017. Osa taloushallinnosta, kirjanpito ja palkanlaskenta, siirtyy valtakunnallisen Oulussa ja Porvoossa toimivan palvelukeskuksen hoidettavaksi. Siirrolla haetaan 350 000 euron vuotuista säästöä. Kun yhtymän menoista 60 prosenttia on henkilöstökuluja, väen vähentämiseltä tuskin vältytään. Henkilöstövaikutuksia ei ole vielä mietitty. Yhtymästä eläköityy vuosittain noin 50 työntekijää. Rekrytointikieltoa ei ole, mutta uuden työntekijän palkkaaminen joutuu aina tiukkaan syyniin. – On erittäin vaikeaa arvioida vielä henkilökunnan vähennystarpeita. Kustannuspaineita on, sanoo hallintojohtaja Heimo Kallio. Säästöjä haetaan myös seurakuntarakennetta uudistamalla. Esitystä odotellaan ensi kevään aikana. – Eivät ongelmamme ole vain taloudellisia, mutta on iso ongelma, miten työtä voidaan jatkaa niin, ettei synny alijäämäisiä budjetteja. Haaste on, miten kirkko pystyisi tekemään työtänsä uudenlaisessa ympäristössä. Koko some-maailma haastaa meitä myös uudistumaan, luonnehtii yhtymän kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja kirkkoherra Björn Öhman. – Kirkko tuntuu vanhakantaiselta ja kankealta, mutta siinä on kaksi puolta. Ihmiset toivovat, että elämässä olisi jokin kiinteä piste, mutta toisaalta toivotaan myös uudistumista. Ainoa mahdollisuus on olla avoin moninaisuudelle. Lisää tuloja haetaan myymällä yksittäisiä asunto-osakkeita miljoonan euron arvosta. Yhtymä omistaa 923 vuokra-asuntoa: 14 kerrostaloa ja noin 150 yksittäistä. Investointeihin käytetään ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa. Vuokratalojen peruskorjausta varten otetaan lainaa 200 000 euroa. Pallivahan kirkon peruskorjaus jatkuu ja rahaa siihen varataan 300 000 euroa. Maarian kirkosta tehdään esteettömämpi 200 000 eurolla. Hautaustoimessa varaudutaan toisen krematoriuuniin uusimiseen. Muistolehdon laajennusta pohditaan. Piikkiön kirkkoon suunnitellaan uusia urkuja ja kirkon katto korjataan vuonna 2017. Ensi vuoden budjetti on 2,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Seurakuntayhtymä liittyy kirkon palvelukeskukseen Turun ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Björn Nalle Öhman luotsaa yhtymän kehittämishanketta. Shoja Lak INFRAN ylläpidon alueurakan palveluntuottajaksi on valittu Turun Seudun Kuntatekniikka Oy Kuntec 1. kesäkuuta 2016 alkavalle viisivuotiskaudelle. Alueurakka koskee aluetta Varissuo, Pääskyvuori, Lauste, Laukkavuori, Hannunniittu, Halinen, Kohmo, Nummenmäki ja Topinoja. Päätehtävät ovat ajoratojen, kevyenliikenteen väylien, viheralueiden, leikkipaikkojen ja liikuntapaikkojen ylläpito sekä niihin liittyvä talvikunnossapito. Itä-Turun ylläpito Kuntec Infralle DEMARIT, keskiryhmät, vihreät, perussuomalaiset ja vasemmistoliittolaiset ovat päässeet sopuun tulevien vuosien koulujärjestelyistä Kaarinassa. Valkeavuoresta, Hovirinnasta ja Piispanlähteestä rakennetaan yhtenäiskouluja, joiden maksimiksi rajataan 800 oppilasta. Valkeavuoren hanke toteutetaan ensin vuosien 2016–18 talousarvion mukaisesti. Sen jälkeen vuorossa on Piispanlähteen lastentalon vanhan osan saneeraus. Viimeiseksi on vuorossa Hovirinnan koulun saneeraus. Kaarinassa sopu kouluista
3 Lauantai 12. joulukuuta 2015 AAMUSET MIKAELIN kirkonmäellä ja Halisissa julistetaan joulurauhaa eläimille ja koko luomakunnalle. Mikaelinkirkolla eläinten joulurauha julistetaan sunnuntaina 13. joulukuuta kello 14. Mukana tilaisuudessa on toimittaja Markku Heikkilän lisäksi kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Halisten Virnamäellä eläinten joulurauha julistetaan sunnuntaina 20. joulukuuta kello 17. Joulurauhan julistaa kirjailija Tytti Issakainen. Eläimille julistetaan joulurauha PÄÄKIRJOITUS TURUN ja Kaarinan seurakuntayhtymä on käynyt läpi tiukan kuurin ja saanut vakautettua taloutensa, vaikka jäsenmäärä on yhä laskussa. Edessä on silti vielä kovia aikoja. Taantuma jatkuu ja jäsenmäärä putoaa yhä, vaikka aikaisempaa hitaammin. Tänä vuonna yhtymästä on eronnut joulukuun alkuun mennessä noin 1 400 jäsentä ja siihen on liittynyt noin 800 uutta jäsentä. Loppuvuodesta erotahti yleensä kiihtyy. Kirkon jättävät ovat nuorehkoja, joilla ei ole vielä suuria tuloja. Jäsenkato ei siksi ole vielä lohkaissut suurtakaan siivua verotuloista. Se on vasta edessä lähitulevaisuudessa. Kirkon jättäneiden tulotaso nousee ja kirkolta jää saamatta kymmenyksensä. Seurakuntayhtymä kärsii myös siitä, että osuus yhteisöveroista vaihtuu valtion budjetista saatavaan korvaukseen. Kärsijöinä ovat taloudellisesti viriilit alueet, joilla on paljon yritystoimintaa eli Espoo, Helsinki, Turku ja Vaasa. Ne menettävät tuloja. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä laskee, että siltä jää saamatta muutoksen takia noin 1,5 miljoonaa euroa. KOLMAS isku on se, että kirkon keskusrahasto kerää ylimääräistä eläkerahastomaksua, joka rokottaa seurakuntayhtymää miljoonalla eurolla ensi vuonna. Yhtymällä on pysyvästi pöydällään yli kahden miljoonan euron rakenteellinen ongelma, johon on otettava kantaa. Niin paljon tuloja on poissa budjetista joka vuosi. Sen verran on pystyttävä sopeuttamaan taloutta tavalla tai toisella. Tavoite tasapainoisesta budjetista karkaa taas tulevaisuuteen. Ensi vuoden budjetti on 2,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Yhtymä joutuu paikkaamaan talouttaan myymällä muun muassa asunto-osakkeita, mutta se on vasta alkua. SIKSI käynnissä on niin kutsuttu kehittämisprojekti, joka tähtää seurakuntaliitoksiin. Menoista 60 prosenttia on henkilöstökuluja ja iso osa lopuista menoista on kiinteistökuluja. Niistä joudutaan nyt säästämään. Millaiseen malliin päädytään? Esitys tehdään ensi kevään aikana. Lopullista päätösvaltaa käyttää kirkkohallitus. LASSE VIRTANEN Kahden miljoonan rakenneongelma VIIKON UUTISKUVA Ari-Matti Ruuska Jane Iltanen Ari-Matti Ruuska Porsaanreikää tutkimassa. Jukka Marjamaa (vas.), Bjarne Ölander ja Harri Haapala tarkastivat huoltomaalaukseen lähteneen Posankan kiinnityksiä viime tiistaiaamuna. Ari-Matti Ruuska Aamuset ”Ehtost laiska virentyvä ja lauantaiehtost eritote.”
Lauantai 12. joulukuuta 2015 AAMUSET 4
5 Lauantai 12. joulukuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 12. joulukuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA LUOSTARINMÄELLÄ vietetään lauantaina 12. joulukuuta joulupostipäivää, jolloin lapset pääsevät seuraamaan korttien painamista kirjapainossa ja punaisen lakkasinetin syntymistä postikonttorissa sekä kuulemaan, miten posti kulki ennen vanhaan. Kierrokset ovat kello 10.30, 12.30 ja 14.30. Sunnuntaina on avoinna marsipaaniverstas, jossa tehdään joulun makeimmat koristeet. Joulukortteja ja marsipaania –TYYLISSÄNI ei ole selkeää linjaa. En tykkää jumittua tiettyihin juttuihin, kertoo Mari Aarnio, 29. Aarnio ostaa vaatteita vähän ja harvoin. – Kierrätämme paljon vaatteita siskoni kanssa. Takki on Noa Noan ja pipo on äitin vanha. Asuni ylpeys on ghanalaista käsityötä oleva laukku. Materiaaleihin Aarnio keskittyy etenkin tehdessään vaatteita itse. – Sijoitan luonnonmateriaaleihin. Käytän oikeaa villaa, silkkiä, puuvillaa, bambukuitua. Akryyli on pannassa. Se on hikinen ja epämiellyttävä kuitu, joka nyppyyntyy nopeasti. Kaikenlaiset kengät ovat Aarnion mieleen. – Tykkään käyttää maihareita, korkeita korkokenkiä, kumisaappaita ja tennareitakin. Valitsen kengät säätilan, mielialan ja jalkojen fiiliksen mukaan. Linjaton kierrättäjä Mustaa joulua pukkaa. Lässähtääkö joulu? ilis pimeyden keskellä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Vuorenpeikon kutsunappi. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Seija Paloposki Mari Aarnio, Kauppiaskatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI SADUT puhuttavat 3-vuotiasta Maija Halmesarkaa ja 5-vuotiasta Thea Lehtovirtaa. MAIJA: On iltasatuja, mutta sitten on kanssa päiväsatuja. Päiväkodissa meille luetaan päiväsatujakin. Päiväsatuja luetaan ennen päiväunia. THEA: Mutta iltaisin kotona luetaan iltasatuja. M: Päiväkodissa me mennään nukkumaan meidän omiin sänkyihin, kun meille luetaan. T: Sä nukut alasängyssä ja mä nukun toisella puolella huonetta yläsängyssä. M: Sadut on kivoja, mutta en mä muista mikä on mun suosikkisatuni. T: Satukirjoja voi pyytää vaikka joululahjaksi. M: Sekin on kivaa, kun leikitään yhdessä muiden kanssa. Vaikka kuurupiiloa. T: Tai naruhyppelyä. Me hypitään paljon narua. Sitä voi hyppiä yksin tai jonkun kanssa. M: Pihalla joo, mutta ei sisällä. T: Mä oon leikkinyt paljon kuurupiiloa kavereiden kanssa ja mummun ja papan luona. Sitä voi leikkiä sisällä tai ulkona. M: Mulla heiluu kaksi hammasta. Mulla on kanssa rautahampaita. T: Kun hampaat lähtee, niin ne kuuluu laittaa tyynyn alle. M: Mulla on ainakin kaks hammasta lähtenyt. T: Hammaskeijulta voi pyytää rahaa, kun maitohampaat lähtee. Sitten hammaskeiju tulee hakeman hampaat sieltä tyynyn alta ja voi jättää rahaa sinne. Satuja ja hammaskeijuja elyä. on ypun , M: Mulla o masta läh T: Hamm rahaa, lähte tul si HEIKKI MÖTTÖNEN MATKUSTAJAHÖYRYLAIVA s/s Ukkopekka puksuttaa kesäkaudella Turun ja Naantalin väliä. Tämä merten sitkeä sisupussi tekee myös muita risteilyjä saaristoon. Ukkopekan visselin äänekäs mutta niin turvallinen röörien avaus kuuluu ehdottomasti turkulaiseen ja naantalilaiseen kesään. Ukkopekan seilaaminen Turun vesillä ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä muusikkona tunnettu Pentti Oskari Kangas pelasti sympaattisen laivan varmalta tuholta vuonna 1986. Ukkopekan tarina on värikäs ja laiva on marinoitu melkoisen monissa liemissä. Se on osallistunut niin talvikuin jatkosotaan tykein varusteltuna, toiminut sodassa saattaja-aluksena sekä heti sotien jälkeen valvontakomission omana tukialuksena. Se on esiintynyt myös filmitähtenä, ravintolalaivana Neuvostoliitossa, tasavallan presidentin edustusristeilijänä sekä tietysti kaikkien tuntemana matkustajalaivana. Ukkopekka on vihoviimeinen yhä merenkulkukäytössä oleva alus, joka on osallistunut sekä talviettä jatkosotaan. ALUS valmistui vuonna 1938 Helsingin Hietalahden telakalla. Ukkopekan höyrykoneena toimii edelleen alkuperäinen vuodelta 1937 oleva trippelikone. Sen nimeksi piti tulla alunperin Luotsi, mutta lopulta se kastettiin s/s Turuksi. Ensimmäinen asemapaikka löytyi ristimänimenkin mukaan Aurajoen rannoilta. Tehtävänä oli toimia tarkastusaluksena Saaristomerellä. Varsinainen ja konkreettinen homma oli merenkulun turvalaitteiden kunnossapito ja huolto. S/S Turku siirtyi sodan aikana Merivoimien käyttöön. Se valjastettiin tykeillä ja tehtäväksi tuli saattoaluksena toimiminen Ahvenanmaalla sekä meriliikenteen valvonta. S/S Turku vahti siis meriväyliä ja kyttäsi niiden sukellusveneliikennettä. Alus sai osumia talvisodan alkuvaiheessa joulukuussa vuonna 1939. Siitäkin se selvisi. Vuonna 1941 s/s Turku saattoi Ruotsista tulleen valtavan leipäviljalastin kotimaan kamaralle. SOTIEN jälkeen sinnikäs laiva joutui itänaapurin valvontakomission hoteisiin, mutta tuo pesti pelasti sen ankkuripaikan kotimaahan. Kun valvontakomissio häipyi, palasi s/s Turku takaisin kotoisiin merivalvontahommiin sekä talvisiin jäänsärkijäprojekteihin. Laiva hortoili vielä 1970ja -80-luvuilla esimerkiksi Haminan satamassa ennenkuin purkutuomio kohti Pansiota tuli. Siinä vaiheessa kuvaan astui P-O Kangas, joka osti aluksen, kunnosti sen ja risti sen poikansa toisen nimen mukaan Ukkopekaksi. Merten sitkeä sisupussi Ukkopekka on sotaveteraani ja länsirannikon viimeinen höyrylaiva S/S Ukkopekka oli saanut romutustuomion, kun Pentti-Oskari Kangas pelasti aluksen ja alkoi tehdä sillä risteilybisnestä. Kuva on kesäkuulta 1986. Kaisa Rautaheimo
7 Lauantai 12. joulukuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 12. joulukuuta 2015 KORIPALLON A-poikien ykkösdivisioonassa nähdään mielenkiintoinen kärkikamppailu, kun Turun NMKY ja Ura Basket iskevät yhteen 16. joulukuuta Nunnavuoressa kello 18.30 alkaen. Sekä Namika että Ura ovat pelanneet vahvaa syyskautta. Namika on voittanut seitsemästä ottelustaan kuusi ja on HNMKY:n kanssa tasapistein sarjan kärjessä. Ura hengittää niskaan kahden pisteen päässä kärkikaksikosta. Namika ja Ura kärkikamppailussa TPS:N kiekkomiehistön pakistossa tapahtui odotettu muutos, kun Tomas Mojzis (kuvassa) käveli ulos Palloseuran pukukopista. Tällä kaudella tšekkipakki ehti pelata 21 ottelua ja tehdä niissä kaksi pistettä. Ennen kautta odotettiin paljon enemmän, mutta TPS:n pakistossa rooli jäi odotettua pienemmäksi, vaikka suhteellisen hyvin peliaikaa tulikin. Kaudella 2011–12 Mojzis oli Palloseuran parhaita pakkeja. Juuri sellainen mies, jota TPS olisi nytkin kaivannut. Vaikeiden KHL-vuosien jälkeen Turkuun palasi kuitenkin eri Mojzis, joka täältä aikanaan lähti. On mielenkiintoista nähdä, miten Mojzisin sopimuksen purku vaikuttaa TPS:n joukkueeseen. Pakisto ei leveydellään loista, joten oletettavaa on, että ennemmin tai myöhemmin Palloseura saa ryhmäänsä uutta verta. Blues tyhjenee hyvää kyytiä ja huhuissa muun muassa Otso Rantakaria on pidetty TPS:n miehenä. Tosin Bluesin kärkipakilla olisi taatusti ottajia muuallakin, jos lähtö Espoosta tulee ajankohtaiseksi. Ilman puolustuspään vahvistuksia Palloseura ei kuitenkaan voi Mojzisin lähdön jälkeen jäädä. Vaikka määrällisesti miehiä kolmeen pariin riittäisikin, kovin junioripitoisella pakistolla ei voida suorasta pudotuspelipaikasta haaveilla. Eikä senkään varaan oikein uskalla laskea, että nykyinen kuusikko vetäisi koko kevään ilman loukkaantumisia. ILKKA LAPPI Pakkien haku Missä Euroopan futiskulttuurissa Kairisen kyvyt pääsisivät parhaiten esiin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JOULUN alla 17 vuotta täyttävä Interin Kaan Kairinen ylitti päättyneellä kaudella omat ja monien muiden odotukset. Keskikentän lupaus vakiinnutti paikkansa Interin miehistössä, pelasi lopulta 26 Veikkausliiga-ottelussa ja valittiin kauden päätteeksi pelaajayhdistyksen äänestyksessä vuoden tulokkaaksi. – Kyllä kausi meni sekä henkilökohtaisesti että joukkueelta hyvin, yli odotusten jopa. Ennen kautta odotin, että saan jonkin verran jämäminuutteja, mutta peliaikaa alkoikin tulla tasaisesti, mikä tietenkin lisäsi itseluottamusta, Kairinen tuumii. Jo kauden 2014 aikana Interin edustusjoukkueessa debytoineelle Kairiselle sopeutuminen miesten pelien vauhtiin sujui nopeasti. – Ero ei loppuen lopuksi ollut niin iso kuin olisin odottanut. Ensimmäisissä peleissä eron huomasi, mutta muutaman pelin jälkeen siihen tottui. Sekin oli itseluottamukseen vaikuttava juttu. SEURAAVAT kuukaudet ovat Kairiselle tärkeitä. Nuori mies on osoittanut pystyvänsä olemaan kotimaan kentillä kantavia voimia. Ensi kaudella häneltä odotetaan entistä enemmän. Lisäksi kotimaan kentät ovat Kairiselle vain välivaihe uralla. Sen Kairinen itsekin tiedostaa. – Omassa pelissäni talven aikana täytyy saada lisää erityisesti nopeuteen ja räjähtävyyteen liittyviä juttuja. Nuoresta iästään huolimatta kansainväliset ympyrät alkavat vähitellen Tärkeä talvi edessä Kaan Kairinen haluaa vastata kasvaneisiin odotuksiin Kaan Kairinen on pelaaja, jonka varaan Inter voi laskea paljon ensi kaudella, kunhan Interin juniorikoulun timantti saadaan pidettyä Turussa. Jori Liimatainen olla tuttuja Kairiselle. Vuosi sitten hän kävi Tottenhamin testattavana. Ensi viikolla Kairinen haistelee jälleen kansainvälisiä tuulia, kun Juventus kutsui hänet viikon pituiselle testileirille. – Kauhean paljon ei ole tietoa viikon tapahtumista. Mielenkiintoinen viikko on varmasti edessä. En oikein tiedä millaista akatemiatoiminta Italiassa on. Voisin kuvitella, että aika samanlaista se on kuin Englannissakin. Kovia treenejä on varmasti luvassa. Juventuksen tasoisen seuran akatemiapelaajat ovat varmasti huippuluokkaa. – Harjoituspeli siellä myös on, jossa pääsen pelaamaan ainakin joksikin aikaa. Ilmeisesti pääsemme myös katsomaan Juventuksen Serie A -matsia. KAIRISELLA on voimassaoleva sopimus Interin kanssa. Silti hätäisimmät ovat olleet viemässä huippulupausta maailmalle jo tammikuussa aukeavan siirtoikkunan aikana. Kairinen ei halua kuitenkaan rynnätä maailmalle hätäisesti. – Koskaan ei tietenkään tiedä, mitä tapahtuu, mutta en ole ajatellut, että lähtisin jo nyt. Kiirettä ei ole. Optimaalisinta olisi, että voisin ensi kauden jälkeen lähteä, Kairinen miettii. – Se vaatii totta kai onnistunutta kautta. Sillä mielellä tässä treenataan, että pelataan joukkueena hyvä kausi.
9 Lauantai 12. joulukuuta 2015 AAMUSET
10 A A M U S E T EKO&TEKO Lauantai 12. joulukuuta 2015 JOULUKUUSSA alkaa glögi tehdä kauppansa ja pahvipurkkeja kertyy nopeasti iso kasa tiskipöydän nurkkaan tai roskiskaappiin. Kartonkinen glögipakkaus kelpaa kierrätykseen muovikorkista tai alumiinivuorauksesta huolimatta. Huuhdo ja valuta likaiset keräyskartongit sekä pakkaa ne tilan säästämiseksi sisäkkäin. Lasiset glögipullot voi kierrättää pakkauslasina, pantilliset tietysti palautukseen. Kierrätä glögitölkit oikein TURUN yliopistossa väittelevä Eeva Kuntsi-Reunanen osoittaa tutkimuksessaan, että kaikille yhtäläinen päästötaso voisi johtaa haluttuun tulokseen. Kehittyneitä teollisuusmaita koskevat tulokset osoittavat, että ilmastonmuutoksen torjunnassa voitaisiin päästä haluttuihin tuloksiin käyttämällä kaikille yhtäläistä päästötasoa. Kuntsi-Reunasen mukaan väkilukuun perustuva päästökiintiöiden tasajako on vahva ehdokas maailmanlaajuiseksi ratkaisuksi ilmastonmuutokseen, koska siinä on järkevästi määritellyt tavoitteet. – Myös osassa kehitysmaita, kuten Thaimaassa ja Venezuelassa, päästöt ovat jo nyt niin korkeat, että niitä tulisi vähentää heti, Kuntsi-Reunanen huomauttaa. Tutkimus osoittaa, että hiilidioksidipäästöjen intensiteetti on vähentynyt eteläisen Aasian kehitysmaissa. Se tarkoittaa, että maiden energiankulutus on seurannut kehittyneiden maiden mallia. Energiaintensiteetin lasku johtuu sosiaalisesta ja taloudellisesta kehityksestä ja edistyksestä. Yhtäläinen päästötaso ratkaisu Käytätkö ekologisia pyykinpesuaineita? Mikä on paras? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUSTA KIERTOTALOUDEN KÄRKI? KIERTOTALOUDEN hyödyntäjänä ja edistäjänä Turusta pitäisi tulla Suomen johtava kaupunki. Virallinen tavoite on, että kaupunki olisi vuonna 2040 täysin jätteetön ja hiilineutraali. Jätteettömyys tarkoittaa sitä, että kaatopaikkoja ei enää tarvittaisi ja hiilineutraalius sitä, että Turun seudulla tulee jatkossa syntymään hiilipäästöjä vain sen verran, kuin alue pystyy niitä itse sitomaan ilmakehästä. Kaupungin kehittämispäällikön Risto Veivon mukaan lisäksi tarkoitus on, että energiaa tullaan tulevaisuudessa tuottamaan vain uusiutuvilla raaka-aineilla. Lisäksi Turku ja itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra tukevat vahvasti alueen yrityksiä, jotka toimivat kiertotalousperiaatteella. Kiertotaloudessa yritysten tuotantoprosesseissa syntyvät jätteet ja sivutuotteet toimivat toisten yritysten tuotantojen raaka-aineina. TURUN kauppakorkeakoulussa tarkastettiin marraskuussa väitöskirja, joka osoittaa, että kierrätyksestä ja tavaroiden uudelleenvalmistuksesta on tullut kannattavaa liiketoimintaa. Kierrätysliiketoimintaan erikoistuneen turkulaistutkijan Nina Aarraksen väitös on alan pioneeritutkimus Suomessa. Toisen jäte on toisen raaka-aine perustuu haastatteluihin, joita on tehty kaikkiaan 34:ssä eri yrityksessä. Mukana on isoja ja pieniä yrityksiä monilta eri aloilta, kuten metalli-, muovi-, lasi-, ja vaatetusaloilta. Kaikille on yhteistä se, että jätteiden hyödyntäminen kuuluu niiden ydinliiketoimintaan tai näyttelee merkittävää osaa siinä. TUTKIMUS antaa viitteitä siitä, että kierrätysliiketoiminta on kasvuala. Viime vuosina moni tutkimuksessa haastatelluista yrityksistä on kasvattanut liikevaihtoaan ja henkilöstömääräänsä. Kierrätysliiketoiminnan nosteesta kertoo myös kansainvälinen tutkimus, jonka mukaan pelkästään teollisuusjätteiden kierrätys kasvaa maailmalla yli kymmenen prosentin vuosivauhdilla. EU:n komission selvityksen mukaan 10 000 jätetonnin kierrätys synnyttää noin 250 työpaikkaa. Kasvava kiinnostus kierrätysja uudelleenvalmistusteollisuutta kohtaan johtuu Aarraksen arvion mukaan monista syistä, joista osa on puhtaasti liiketaloudellisia. Koko ajan tiukentuvat päästöja ympäristönormit, rajoitukset kaatopaikoille toimitettaville jätteille ja vielä monien materiaalien hintojen nousut ovat syitä käyttää niitä mahdollisimman kustannustehokkaasti. HAASTATTELUISSA paljastui myös muita, inhimillisempiä syitä. Motiiveja olivat muun muassa halu ratkaista jäteongelma, ilmaston lämpenemisen hillitseminen tai mahdollisuus muutoin hävitettäväksi joutuvan materiaalin hyötykäyttöön. Tällaiset motiivit kertovat Aarraksen mukaan yleisestä arvomaailmojen muutoksista. Tärkeä tekijä on myös kuluttajien arvomaailman muuttuminen. Viime aikoina monet isot vaatevalmistajat ovat alkaneet markkinoinnissaan korostaa sitä, että valmistuksessa on käytetty kierrätysmateriaaleja. Kierrätys kannattavaa bisnestä Tutkimus todistaa kuluttajien arvomaailman muuttuneen pysyvästi Suomalaiset ovat oppineet kierrättämään. Timo Jakonen
11 Lauantai 12. joulukuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 12. 12. 2015 2
3 Lauantai 12. 12. 2015
Lauantai 12. 12. 2015 4
16 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 12. joulukuuta 2015 RAUHANKADUN Studio Collagen Kilpi-näyttelyssä seitsemän taiteilijaa ja muotoilijaa etsivät keinoja talvimasennuksen nujertamiseen. Esillä on piristävän ja lämpimän kokonaisuuden luovia koruja, kuvia ja veistoksia. Teokset etsivät ilahduttavia ja yllättäviä keinoja kylmältä säältä ja sen luomilta synkiltä ajatuksilta suojautumiseen. Näyttely on avoinna 18. joulukuuta saakka. Eroon kaamoksen synkkyydestä TENAVAT-ELOKUVA on varsin hyvä, jos sitä tarkastelee kunnianosoituksena alkuperäiselle strippisarjakuvalle ja sen luojalle Charles M. Schulzille. Animaatioelokuva jäljittelee sarjakuvan tyyliä täydellisesti – ja juuri siinä piilee elokuvan suurin ongelma. Tenavat-elokuvan kohtaukset ovat toinen toistaan seuraavia äkkipikaisia kohelluksia, joiden rytmitys sopii mainiosti muutaman ruudun sarjakuvaan mutta kehnosti kokopitkään elokuvaan. Elokuva ei tunnu luottavan siihen, että katsoja jaksaisi seurata tarinaa ilman vähintään minuutin välein toistuvia kovaäänisiä törttöilyjä. Pääjuoni – Jaska Jokunen ihastuu uuteen tyttöön – sentään muistuttaa olemassaolostaan tarpeeksi usein, mutta puolentoista tunnin kestosta ainakin kolmasosa kuluu Ressun tylsistyttävään mielikuvitustarinaan lentäjä-ässänä. Ressusta on tehty ärsyttävä säätäjä. Kaikesta huolimatta Tenavat-elokuva on ainakin nätin ja sympaattisen näköinen. Kolmeja kaksiulotteisuuden tuntu menevät iloisesti sekaisin. Ja mikäli suomeksi dubatut Tenavat kuulostavat epäilyttävältä, voi olla huoleti: suomenkielisistä äänirooleista vastaavat lapset tekevät työnsä hyvin. Tenavat-elokuva elokuvateattereissa 25. joulukuuta. Kenelle: Alkuperäisten Tenavien parissa kasvaneille. Arvio: Tenavien 3D-versio toimii nostalgiatrippinä aikuisille, muttei ehyenä elokuvana. ESA TÖYKKÄLÄ Jaska ja kaverit Millaisia odotuksia sinulla on uuden Star Warsin suhteen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI VIIHDELINJAT SEKALAISET www.aamuset.? ESA TÖYKKÄLÄ TURKULAISTA Sami Wahlroosia voi hyvällä syyllä kutsua Star Wars -tosifaniksi. Huuma alkoi 1980-luvun alkupuolella Wahlroosin ollessa kuusivuotias, jolloin ensimmäisen trilogian osat näytettiin televisiossa. Vuosien varrella mukaan tulivat Commodore 64 -pelit, kirjat, sarjakuvat ja muut oheistuotteet. Imperiumin hahmojen pukuihin on kulunut parisentuhatta euroa. Nyt sarjan uusi elokuva,Star Wars: The Force Awakens on aivan nurkan takana. Kun elokuvan ensimmäinen traileri julkaistiin noin vuosi sitten, Wahlroos ei tietenkään nähnyt sitä kotonaan läppärin ruudulta, vaan fanitilaisuudessa Helsingin Tennispalatsissa. Traileri näytettiin suorana maailmalle ensimmäistä kertaa. Kun Disney ilmoitti ostaneensa Lucasfilm-yhtiön ja siten oikeudet uusiin Star Wars -elokuviin vuonna 2012, Wahlroos suhtautui uutiseen pelonsekaisesti. Trailerin aikana ennakkoluulot haihtuivat heti. – Tunteet olivat pinnassa. En osannut kuin ihastella sitä. Jälkikäteen katsoinkin sitten traileria YouTubesta useamman kerran. WAHLROOS kuuluu niihin faneihin, jotka käyvät mielellään läpi kaikki trailerit ja mainokset yksityiskohtineen ja spekuloivat elokuvan sisältöä. Toinen osa faneista taas haluaa astella elokuvateatteriin pää mahdollisimman tyhjänä. – Mulla on kavereita, jotka ovat laittaneet Facebookin kokonaan kiinni, koska sitä tietoa tulee väkisinkin koko ajan. Wahlroos kehuu uuden Star Wars -elokuvan taitavaa markkinointia: trailerit ovat koukuttaneet miljoonia faneja paljastamatta silti isoja avainkohtia juonesta. Esimerkiksi alkuperäisen trilogian sankarin Luke Skywalkerin tiedetään esiintyvän elokuvassa, mutta julisteessa hahmoa ei näy lainkaan. Trailerissakin vilahtaa vain hänen mekaaninen käsiproteesinsa. – Tässähän annetaan soihtu uudelle sukupolvelle. Vanhat sankarit väistyvät uusien tieltä. Mutta ei tämä varmasti jää viimeiseksi leffaksi, jossa vanhoja hahmoja nähdään. – Itseäni kiinnostaa eniten uusien pahisten syntytarina. Jedin paluussa keisari kuoli ja imperiumi alkoi romahtaa, mutta tämähän jatkaa siitä. Leffan julisteessakin näkyy uudentyyppinen Kuolemantähti. WAHLROOS näkee The Force Awakensin ensi-iltapäivänä kaksi kertaa ja sitä seuraavana päivänä vielä kolmannen kerran yksityisnäytöksessä Helsingissä. – En halua pitää odotuksia liian korkealla, mutta leffa näyttää hyvältä. Varsinkin, kun tuotannossa on tietokoneanimaation lisäksi käytetty oikeita räjähdyksiä, pienoismalleja ja kuminaamareita. Arvostan sitä käsityöläisyyttä. Tavallaan tämä on siis myös paluu vanhaan. Star Wars: The Force Awakens elokuvateattereissa 16.12. alkaen. Odotus palkitaan Star Wars -fanin jouluaatto koittaa tänä vuonna etuajassa Sami Wahlroos toimii Star Wars -fanien 501st Legion: Nordic Garrison -fanijärjestössä, jonka jäsenet pukeutuvat elokuvien hahmojen tarkasti jäljiteltyihin pukuihin. Wahlroos on tilannut asunsa kypärän suoraan Andrew Ainsworthilta, joka on suunnitellut ja tehnyt asuja alkuperäisiin elokuviin. SSGFC
17 Lauantai 12. joulukuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 12. joulukuuta 2015 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! ÄLÄ tallaa nurmikoita. Kaarinasta on löydetty kaksi erittäin uhanalaista perhoslajia, linnunhernetikkukoi ja kirvelilattakoi, joita ryhdytään suojelemaan. Tähän asti Suomen suojelluin eläin on ehdottomasti ollut nurmikoi. VANHAN käytännön mukaan kulloisetkin vaikuttajat luetellaan Kuka kukin on -kirjassa, mutta X-sukupolven mielestä opus on totaalisen eilistä. Kirjan tämän päivän vastine Seiska-lehti kertoo Cheekin ja kollegansa Mikael Gabrielin ratkoneen olevaisuuden dilemmaa nyrkein helsinkiläisessä yökerhossa. Nujakat on ikuisiiiaaaaa. RUOTSISSA laki määrää koiranomistajaa ulkoiluttamaan koiraansa kuuden tunnin välein. Suomessa on vähän vastaava laki, jossa määrätään ulkoiluttamaan laitoshoidossa olevaa vanhusta kuuden kuukauden välein. SYKSYN mittaan vastaanottokeskuksiin on tehty jo kymmenen polttopulloiskua. Toivottavasti vähä-älyisillä iskijöillä olisi sen verran aivosoluja jäljellä, että ymmärtäisivät lopettaa. Tuomiot pantava kovimman mukaan. TORNITALOJA Turkuun. Hyvä vai huono idea? ALA-SULKAVA: Ei tornitaloja! LAINE: En tajua tornitalokiimaa. Nyt on selvästi joku kaupunkibrändäys päällä, että tämmöisiä pitää saada. MA-S: Ymmärtäisin tornitalot, jos Turussa olisi väestönkasvu räjähtämässä käsiin. Tietääkseni tämmöistä tilannetta ei ole lähitulevaisuudessakaan. Tornitaloille ei ole mitään perusteita Turun kokoisessa kaupungissa. AL: Ihan pimeää meininkiä, ei voi muuta sanoa. MA-S: Olisi siinä tietysti terroristeille uusi kohde. AL: Elinkeinotoimintaa vuotaa lähikuntiin ja Turussa on liiketiloja, mutta tornitaloja halutaan silti rakentaa. MA-S: Voisihan sen rakentaa Ruissaloonkin, sieltä näkisi vielä paremmin Ruotsiin. AL: Sammalkatto vielä taloon, niin ei erotu ympäristöstäkään. Kakolanmäki on kokonaisuutena uniikki. Tornitalot rikkoisivat alueen ainoalaatuisuutta räikeästi. MA-S: Jos tornitalosta tekisi Kakolanmäelle uuden vankilan, niin sitten hyväksyisin. Ei tarvitsisi laittaa ikkunoihinkaan kaltereita. Mutta tosissaan, jos Turkuun pitäisi ennenkaikkea houkutella uusia yrityksiä, niin miten tämä siinä auttaa? En ollenkaan ymmärrä, mutta olenkin maalta kotoisin. AL: Minä olen asunut koko ikäni kaupungissa, enkä myöskään ymmärrä. 9-vuotias poikani ihmettelee, että ”miks Turus ei oo pilvenpiirtäjii?”. Nyt viisikymppiset äijät ovat saaneet saman idean. Ei se silti tarkoita sitä, että niitä tarvittaisiin. MA-S: Eikä niistä tornitalojen asunnoistakaan lopulta halvempia tulisi kuin muistakaan uudisrakennuksista. Silläkään ei voi asiaa perustella. MAAHAMME on tullut yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Määrä, jota kukaan ei osannut odottaa. Päivittäin saamme lukea levottomuuksista vastaanottokeskuksissa ja myös valitettavan usein erityisesti naisiin kohdistuneista eriasteisista seksuaalirikoksista kuten raiskauksista. Viimeiset kaksi ovat kohdistuneet ala-ikäisiin tyttöihin. Raiskaus on aina rikos, tekee sen kuka tahansa. Turvapaikanhakijan tai maahanmuuttajan tekemänä se ei voi kuitenkaan olla puolustettavissa sillä, että raiskaavathan suomalaisetkin. Mitään rikosta ei ole oikeus tehdä siksi, että joku muukin tekee niin. SPR on toistuvasti ilmoittanut, että turvapaikanhakijoille kerrotaan, miten täällä käyttäydytään ja miten suhtaudutaan naisiin. Annetaanko tämä info suomeksi vai miksi asia ei mene perille? Viime valtuuston kokouksessa poliisin edustaja totesi, ettei raiskausten määrää voi oikeastaan ihmetellä, kun turvapaikanhakijoitten määrä on ollut noin suuri. Hän totesi kuitenkin, että onhan se tietysti rikos. Todellakin. Eikä voi olla oikein, että meitä suomalaisia varten alkaa katupylväissä olla ohjeita miten meidän pitää liikkua ja käyttäytyä omassa maassamme siksi, että meillä on täällä hallitsematon määrä turvapaikanhakijoita. Päinvastoin voitaisiin rajoittaa turvapaikanhakijoitten vapaata liikkumista, kuten joissakin muissa maissa tapahtuu. Monet meistä suomalaisista, etenkin naisista, pelkäävät oman turvallisuutensa puolesta. Pelko on tunne. Ihmisillä on oikeus tunteisiinsa. Pelko on myös itsesuojelua. Tavalliset suomalaiset perheenisät ja äidit jotka osoittavat mieltänsä, leimataan rasisteiksi, anarkisteiksi ja ties miksi. He haluavat vain puolustaa lastensa oikeuksia. On myös erittäin vaikeaa ymmärtää niitä kaiken suvaitsevia suomalaisia naisia, jotka millään tavalla ymmärtävät tai puolustavat raiskausta tai jopa syyllistävät uhria. Niitäkin tuntuu keskustelupalstoilta löytyvän. Uhriksi joutuneista ei paljon tunnuta murehtivan. Raiskauksesta olevat seuraukset voivat olla elämänmittaiset ja toisille se ei mahdollista enää koskaan normaalia elämää. Seuraukset koskettavat myös uhrin lähipiiriä. Jokaisen suomalaisen naisen tulisi olla ylpeä ja kiitollinen niistä oikeuksista joita meillä naisena yhteiskunnassamme on. Se ei ole kaikkialla itsestään selvyys. Maahanmuuttovirasto ja poliisiviranomaiset julkaisevat jatkuvasti tilastoja joilla yritetään todistella milloin mitäkin ja ainakin näköjään sitä kuinka rikollisia me suomalaisetkin olemme. Tosiasia nyt kuitenkin on se, että ilman näitä turvapaikanhakijoitten ja maahanmuuttajataustan omaavien henkilöiden tekemiä rikoksia tilastot olisivat huomattavasti pienemmät. PIRJO LAMPI (PS.), KAUPUNGINVALTUUTETTU Miksi turvapaikanhakijoiden rikoksia puolustellaan? MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelona fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. DEBATTI DEBATTI Bisnesleidi VS Kulturelli V VA A ja ni. AI AI on yh
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 12. joulukuuta 2015 KOLUMNI MONI muistaa sen hetken lapsuudesta, kun totuus joulupukista paljastui. Joillekin vyyhdin purkautuminen käynnistyi pienistä asioista. Pukin parran takaa saattoi vilahtaa sedän, isän tai naapurin Einon tuttuja piirteitä. Tai ehkä paljastava vihje oli ääni. Omaa lapsenuskoani ei aikoinaan horjuttanut edes se, että jouluaattoisella ajomatkalla halki lumisen Turun, pukkeja käveli liki jokaisessa kadunkulmassa. Vanha naavaparta oli mielikuvissani mihin tahansa taikuuteen kykenevä yliluonnollinen olento. Tutkimusten mukaan 1970ja 1980-luvulla syntyneet lapset alkoivat epäillä joulupukin olemassaoloa keskimäärin seitsemänvuotiaina. Niin minäkin. Viime viikolla uutisoitiin netin romuttavan nykylapsien uskon jo huomattavasti aiemmin. Lapsen napapiirille sähköpostitse lähettämää toivomuskirjettä seuraa kohdennettujen verkkomainosten tulva. Joku löytää tiensä totuuden jäljille googlen kautta tai todistamalla vahingossa, miten äiti klikkaa joululahjatoiveet verkkokaupan ostoskoriin. OSA vanhemmista on luopunut joulupukkileikistä. Tuttavaperheissä olen kuitenkin pistänyt merkille mielenkiintoisen seikan. Vaikka lapset tietävät pukin olevan vain rooliasuun pukeutunut näyttelijä, he haluavat itsepintaisesti uskoa oikeaan Korvatunturin joulupukkiin. Viisaat psykologit väittävät joulupukkiin uskomisen kehittävän lapsen tieteellistä ajattelukykyä. Myös totuuden paljastuminen on tärkeä oppimiskokemus. Sitä ennen täytyy saada elää hetki satujen maailmassa. Aikuisellekin todellinen joulumieli syntyy seuratessa pienten tähtisilmien syttymistä aattoillan ja pukin odotuksen jännityksestä. Hetken voi itsekin uskoa ihmeisiin. HANNELE SIVONEN Joulun taikaa Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? KAIKKI tietävät ITU:ssa, että ykkönen on Eeva Siivonen ja kakkonen Riitta Merenheimo-Laine, loput hallituksessa ovat pakollinen paha. Tarvitaan miehiä ja naisia, jotka sanovat kyllä-kyllä, jaa-jaa, että valta on taattu. Kaikki, jotka ovat eri mieltä erotetaan ITU:sta, ilman vastaväitteitä. Eeva S., onko todella oikein, että sairaat ja vanhukset heitetään kylmästi kadulle, eikä anteeksiantoa ole? Viimeinen tapaus ITU:ssa on, että iski erotusbuumi, ainakin 5–10 henkilöä. Nyt olisi Eeva peiliin katsomisen paikka. Ensin söitte todella laillisen hallituksen pois, kun pelästyitte, että Timo Laihinen vaati todellista tehotarkastusta ja kehtaatte vielä syyttää toisia ITU:n rahojen katoamisista, vaikka yhdelläkään erotetuista ole ollut pääsyä ITU:n rahakirstuun. Eihän sinne ole avainta kuin toiminnanjohtajalla ja puheenjohtajalla (kuulema myös sihteerillä). Laihisen intressit eivät ole hämärän peitossa, vaan Siivosen ja Merenheimon, sillä kumpikaan ei ole tottunut tekemään ilmaista työtä. Vain raukat ja todella täydelliset ihmiset (omasta mielestään) piiloutuvat niin sanotun hallituksen taakse. ITU:ssa on totuus unohtunut. Sairaita ihmisiä pitäisi auttaa, eikä uhkailla ja kiristää. Tätä mieltä on suurin osa ITU: jäsenistä. Miksi Siivonen ja Merenheimo kynsin hampain roikutte ITU:ssa, kun kummallakaan ei ole yhtään ystävää. Ei kai rahalla ole tekemistä? Olisi muutoksen aika. KARI LAAKSONEN ITU:N PITKÄAIKAINEN JÄSEN Eri mieltä olevat erotetaan ITU:sta RAILI Meltovaara kysyi, mitä Turussa tapahtuu (Aamuset 9.12.). Hän oli huolissaan työttömistä ja varsinkin SPR:n vapaaehtoisista työntekijöistä. SPR on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö. Sen tarkoituksena on auttaa ihmisiä eri puolilla maailmaa. Ilmeisesti perussuomalaisten mielestä Suomessa ei saisi auttaa kuin kantasuomalaisia. SPR tekee hyvää työtä ihmisten auttamiseksi kotimaassa, muun muassa järjestämällä Hyvä Joulumieli -keräyksen, jolla tuetaan vähävaraisia lapsiperheitä. En ymmärrä ihmisten vihamielistä suhtautumista SPR:n työhön. Kotimaassa on paljon työttömiä ja vähävaraisia, jotka tarvitsevat apua, myös heitä SPR pyrkii auttamaan. Hyvää joulumieltä tarvitaan. Kiitoksia kaikille SPR:n vapaaehtoisille, jotka jaksavat tehdä tärkeää työtä kritiikistä huolimatta. ULLA SUOMINEN SPR:n tarkoituksena auttaa ihmisiä