JO V DESTA 1981 UO Tässä numerossa Turun Aikuiskoulutuskeskus-liite I REMP Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Lauantai 15. marraskuuta 2014 | Nro 86 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä
Turun kreivi Karhun vuosi Kuuri pulskistaa Pietari Brahe on ihaillut tuomiokirkon kelloa vuodesta 1888. Mutta miten asiaan liittyy sanonta ”Kreivin aikaan”? Kaupunki s. 8 Puolustaja Niko Karhu loikkaa liigasta Mestikseen ja hakee peliaikaa Tuton paidasta. Onko seuraava vuosi Karhun? Urheilu s. 10 Vauvaiässä syödyillä antibioottikuureilla on tutkimusten mukaan lapsia lihottava vaikutus. Kotikäynti s. 15 "$ % ! $(( ( " $ & " ô
&" " ( "
$ & '&&"$& $$ $
$(( ( ' $ & & " " &
$ ' ( &
$( ( " & ' " $& $ $ ("
! " & ) & " & &) &
#
! # ! ! * ) & # *& * # &
) #&) # & " ) # &
*&* # & " ) #&
8XGLVWXQHHVVD .DXQHXVNHVNXV 0DQX(OOLVVl SXKDOWDD XXGHW UDLNNDDW WXXOHW x x
"
x
" " .$17$ $6,$.$6 .257,//$ MRND NUW KLXVWHQOHLNNDXV x 0XLVWD ODKMDNRUWLOOD DOOD SDLN 0HLOWl NDWWDYD SDNHWWL LQ WDLV SLNNXMRXOXLKLQ ² SllVWl YDUSDLVLLQ Q D ODX D 6DLM 7HUYHWXORD WWXWXVWXPDDQ W W && & ) #& &) + ) ! (''' ($
+ + '$( " ! !'+ !++
!'+ !++ .DXQHXVNHVNXV 0DQX(OOL
# # !!!
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 15. marraskuuta 2014 Tack… SUPERCELL-MILJONÄÄRIT Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja rahoittavat puolet Turussa käynnistyvästä Vamos-toiminnasta, jonka tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Vaikka 200 000 euroa on heille täyä nykyä pieni raha, on eleen merkitys valtavan suuri. Kaksi peukkua pystyyn! JÄÄKIEKKOLIITOSSA alkavat ytneuvottelut. Radio Airiston Aaltojen saamien tietojen mukaan liiton neuvotteluosastoa olla ulkoistamassa calabrialaiselle ’Ndrangheta Oy:lle. TURUN keskusta on tutkitusti kymmenen astetta ympäristöään lämpimämpi. On tainnut Sipilän Juha (kuvassa) keksiä aluepoliittisen lämpöpumpun, insinöörismies kun on. Pääkirjoitus 15.11.2014 Kiista jäytää välejä TORIPARKKI on iso asia päätettäväksi, mutta ei sentään näin iso kuin valtuuston kokouksista on ollut pääteltävissä. Parkkipähkinä uhkaa jumiuttaa koko päätöksenteon ja kriisiyttää poliittisten ryhmien välit. Toriparkista ei ole kunnollista kustannusarviota, sillä yksityinen Turun Toriparkki Oy ei halua julkistaa lukuja ennen kuin sopimus rakentajien kanssa tehdään. Arvioiden mukaan toriparkki maksaisi vähintään 80 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus kokonaisuudesta olisi torin pinnan kohentamiseen uppoavat 20 miljoonaa euroa ja rapiat. Se jää kaupungin maksettavaksi joka tapauksessa, tuli toriparkkia tai ei. Summa on pienempi kuin kaupunginteatterin peruskorjaukseen tai Syvälahden yhtenäiskoulun rakentamiseen uppoaa. Projekti ei ole poik- PARKKIPIRKOT laputtivat suojatielle seisahtuneen taksin, kun kuljettaja auttoi liikuntaesteistä vanhusta autoon. ”Noudatimme vain saamiamme määräyksiä”, lappuliisat perustelivat. Ihan samaa inttivät keskitysleirien vartijatkin. ILMAN vihreitä sopimus voi raueta. a. Kokoomus ja demarit pystyvät sopi-imaan asioista RKP:n tai keskustan n tuella tai ne voivat hankkia aina erikseen yhden lisävaltuutetun tuen, joka enemmistöön tarvitaan. Työlästä se toki on, eikä edes tarkoituksenmukaista. Juuri nyt sopimusta ja yhteisymmärrystä kuitenkin tarvittaisiin, sillä päätökset muuttuvat entistä hankalammiksi. Niitä pitäisi kyetä tekemään n yhdessä. LASSE VIRTANEN N Lavaleijona RITVA ”KIKE” ELOMAA VALTTERI ROIHA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. DEBATTI MITEN Suomen koulumaailmaa pitäisi muuttaa? ELOMAA: Ongelma on se, ettei kaikkia oppilaita kiinnosta kouluttautuminen. Jotta koulu saataisiin kiinnostavaksi, pitäisi keksiä tämän hetken mukaisia opetusmetodeja. Pian muun muassa ylioppilaskirjoitukset tehdään sähköisesti. On haasteellista, että tekniikan pitäisi olla yhtä esimerkiksi työelämän kehityksen kanssa. ROIHA: Huolestuttavaa on myös se, kuinka kyläkoulut lakkautetaan ja viedään suurempiin yksiköihin. Ryhmäkoot kasvavat. Se ei tue sitä, että yksilö pystyisi valitsemaan itselleen kiinnostavia kohteita. Itsensä ilmaisu pitäisi tuoda oppiaineeksi musiikin ja kuvaamataidon rinnalle, sillä nykyään pitää pystyä tuomaan julki omia näkökantojaan. Itseäni kauhistutti, kun jouduin luokan eteen pitämään esitelmää. Pienempi luokkakoko olisi madaltanut kynnystä. RE: Ennenkin oli kouluja, joissa oli isoja luokkakokoja, mutta ongelmat eivät olleet näin isoja. Miksi nyt moni lapsi tarvitsisi enemmän henkilökohtaista ohjausta? Kouluavustajia vähennetään ja heillä yritetään kor- vata myös opettajia. Se on ristiriitaista. Ongelmana on se, miten voimme auttaa lapsia, jotka tarvitsisivat pienen erityisavun suuressa luokassa ollessaan. VR: Ihmettelen, miksi hyvin toimivia pieniä kyläkouluja lakkautetaan. Sitten ihmetellään, miksi matkoihin menee niin paljon rahaa, kun koululaisia täytyy tietenkin kuljettaa. Säästö on aivan minimaalinen. RE: Olen samaa mieltä. Totta kai joissakin tilanteissa on pakko yhdistää kouluja. Nyt kuitenkin lopetetaan myös toimivia yksiköitä. Siitä ei jää säästöjä. VR: Perusteluksi ei käy sekään, että lasten erityisopettaminen on helpompaa, kun kaikki ovat samassa koulussa. Pienissä kyläkouluissa ei juurikaan ole erityisopettajan tarvetta. On ristiriitaista, että tarve ilmenee vasta, kun oppilaat viedään tarpeeksi suureen yksikköön. RE: Lapset tietävät nykypäivänä enemmän ja tietävät myös aikuisten asioita nuorempina kuin ennen. Myös perheen tilanne vaikuttaa. Tilanteen parantaminen pitäisi lähteä aivan alkutekijöistä, eli jo silloin kun lapsi syntyy perheeseen. NIKKE NOUSUKAS MEIL toriparkki, heitil tunneli. Toriparkki ei kuumenna tunteita Tampereella, sillä kaikki kannattivat sitä. Tunneli on sen sijaan hajotti demariryhmän. Puhutaan tunnelidemareista. SEURAAVA askel on se, että Turku-sopimusta aletaan lukea kuin piru raamattua. Vihreät ovat vaarassa lentää ulos ryhmien välisestä sopimuksesta perussuomalaisten perässä. Sopimuksessa seisoo, että ”Turun keskustaa kehitetään seudun merkittävimpänä liikekeskuksena ja työpaikka-alueena”. Vihreät tiesivät jo allekirjoitusvaihees- sa, että kirjaus tarkoittaa toriparkkia. a. Linjanvedoilla on hintansa ja vihreät ät ovat valmiita sen maksamaan. Bodaripäättäjä …nej tack! LÖRTSYGATE. Evira meinasi kieltää lörtsy-sanan käytön lörtsyn markkinoinnissa, koska kyseessä ei mukamas ole tarpeeksi vakiintunut ja yleisesti tunnettu elintarvikkeen nimi. Somekohun seurauksena päätös kumottiin. Miten on lounaisrannikolla kehitettyjen silakkapöhkösten laita? Taitaa tulla Eviran tapeille porttikielto Taivassalon Silakrysäykseen. keuksellinen, vaikka murinan määrästä voisi muuta päätellä. Toriparkki tullee päätöksenteossa vastaan kiistakapulana vielä tavalla tai toisella monta kertaa tulehduttamaan poliittisten ryhmien välejä. Muutakin päätettävää olisi kuin jahnata parkkipaikoista. Budjetit ovat alijäämäisiä, henkilöstön kanssa käydään yt-neuvotteluja, velkaa otetaan suunniteltua enemmän ja investointeja karsitaan.
AAMUSET 6 UUTISET Tuhoisa palo alkuun liedeltä POLIISI on lopettanut tutkinnan Virusmäentien tulipalopaikalla. Tiistaina 4. marraskuuta syttyneen puurakenteisen 12 huoneiston kerrostalon palo vaati kaksi kuolonuhria. Uusia uhreja ei palopaikan raivauksissa enää löydetty. Tutkinnassa on selvinnyt, että tulipalo on saanut alkunsa liedeltä asunnossa. Toinen tulipalon uhreista löytyi asunnosta, josta palo alkoi, ja toinen menehtynyt viereisestä asunnosta. Föli on toiminut reilut neljä kuukautta. Oletko bussaillut aiempaa enemmän? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 15. marraskuuta 2014 Timo Jerkku Sdp:n Jarmo Rosenlöf (oik.) ja kokoomuksen Petteri Orpo olivat Turku-sopimuksen arkkitehtejä joulukuussa 2012. Sopimus on nyt vaarssa raueta. Ifin yt:t tuovat Turkuun töitä IF aloittaa 18. marraskuuta yt-neuvottelut. Ne koskevat noin 340 työntekijää, joista noin 200 työskentelee henkilöasiakkaiden asiakaspalveluja myyntiorganisaatiossa eli puhelinpalveluissa, autoliikekanavassa ja konttoriverkostossa ja noin 140 IT-palveluissa. Yt-neuvottelut koskevat Oulun, Kuopion ja Tampereen asiakaspalvelukeskusten, Tampereen autoliikepalvelun, konttoriverkoston sekä IT-toimintojen henkilökuntaa. Henkilöasiakasliiketoiminnassa työskenteleville tarjotaan mahdollisuutta siirtyä työskentelemään yhtiön Turun toimipisteeseen. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että henkilöasiakasliiketoiminnassa yt-neuvottelut aloitetaan kilpailutilanteen tiukentumisen vuoksi. Palvelukeskukset aiotaan keskittää Espooseen ja Turkuun. – Uskooko yhtiön johto todella, että ihmiset muuttavat satoja kilometrejä pienipalkkaisen työn perässä esimerkiksi Oulusta Turkuun, pääluottamusmies Liisa Halme kysyy. Kaupunki mitätöi taksikuskin sakon TURUN kaupunki on pahoitellut tiedotteessaan sitä, että pysäköinninvalvoja kirjoitti maanantaina taksinkuljettajalle pysäköintivirhemaksun. Turun Sanomat kertoi torstaina taksikuskista, joka sai sakot, kun hän pysähtyi suojatielle auttaakseen huonokuntoista vanhusta. Tiedotteen mukaan tapauksessa olisi pitänyt ajatella kokonaistilannetta, eikä kirjoittaa virhemaksua. Pysäköinninvalvonnan johtaja Esa Mettälä on lähestynyt vanhusta henkilökohtaisella anteeksipyynnöllä. Taksikuljettajalle kirjoitettu pysäköintivirhemaksu on mitätöity. Kriisi uhkaa Repiikö toriparkkikiista Turku-sopimuksen? LASSE VIRTANEN SOSIAALIDEMOKRAATTISEN valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf pitää vihreiden käyttäytymistä toriparkkikiistassa Turku-sopimuksen eli niin sanotun ryhmien välisen sopimuksen vastaisena. Hän katsoo, että sopimus saattaa raueta. Niin voi käydä, vaikka valtuusto ei käynnistäisi kauppatorin asemakaavan valmistelua uudestaan. – Kyse ei ole edes äänestyksen lopputuloksesta, vaan kokonaiskäyttäytymisestä, ilmoittaa Rosenlöf. Rosenlöf viittaa sopimuksen kohtaan, jossa sanotaan: ”Turun keskustaa kehitetään seudun merkittävimpänä liikekeskuksena ja työpaikka-alueena”. Petteri Orpo (kok.) ja Rosenlöf olivat sopimuksen arkkitehtejä ja Rosenlöfin mukaan kirjauksella tarkoitettiin nimenomaan toriparkkia. Rosenlöfin mukaan vihreät lukivat ja myös ymmärsivät kirjauksen ja ilmoittivat heti vastustavansa toriparkkia. Muut, esimerkiksi sopimukseen kuuluva Olavi Mäenpää ja perussuomalaiset sekä sopimuksen ulkopuolelle jääneet vasemmistoliittolaiset, olivat Rosenlöfin mukaan hiljaa. – Kukaan muista ei sanonut yhtään mitään. Vaikeneminen on hyväksymisen merkki, tulkitsee Rosenlöf. RKP:N valtuustoryhmä, joka ei ole yksimielisesti toriparkin tukena, on jo ilmoittanut, että se pitää ”hyvän hallintotavan” vastaisena sitä, että jo päätetty asia avataan uudelleen päätettäväksi. Rosenlöf pitää RKP:n linjausta Turku-sopimuksen kunnioittamisena ja toivoo, että myös kes- kustan ryhmä pohtisi asiaa samalta kantilta. Keskustan ryhmä on RKP:n ryhmän tavoin jakautunut toriparkin kannattajiin ja vastustajiin. – Nyt pitäisi miettiä, kannattaako sopimusta jatkaa nykyisillä ryhmillä vai haetaanko uudenlainen koalitio. En aio tehdä mitään esitystä. Sopimus on tehty porukalla ja porukalla sitä myös tulkitaan, sanoo Rosenlöf. Rosenlöf muistuttaa siitä, että kun sopimuksen sisällöstä päästiin sopuun, neuvottelut luottamushenkilöpaikoista jatkuivat vain sopimusryhmien kesken. Kaupunginhallitus menee uusiksi ensi vuoden alussa. Uusi nimetään valtuustokauden kahdeksi viimeiseksi vuodeksi. Se, onko ryhmien välistä sopimusta tai ketkä siinä ovat mukana, vaikuttaa kaupunginhallituksen kokoonpanoon. Jos sopimus raukeaa, muutkin vapautuvat luottamuspaikat voidaan Rosenlöfin mukaan jakaa toisella tavalla. Rosenlöf soimaa vihreitä siitä, ettei ryhmä sopimusta tehtäessä kertonut vastustavansa toriparkkia senkin jälkeen, kun päätös on lainvoimainen. – Luottamustoimipaikat kyllä kelpasivat. Ihan loppuun saakka rehellisiä ei oltu. Asian käsittelyä jatketaan valtuustossa maanantaina. Lietolaiset ja naantalilaiset löytäneet Fölin KARI LAINE TURUN ja viiden ympäristökunnan muodostama yhteinen joukkoliikennealue Föli on saanut varsinkin lietolaiset ja naantalilaiset käyttämään enemmän linja-autoa. Kuntarajoista riippumaton tasataksa ja edulliset bussikortit hyödyttävät eniten juuri lietolaisia ja naantalilaisia, joiden bussimatkat halpenivat heinäkuussa noin puolella. Turun linja-autoilijoiden osuuskunnan TLO:n liikennepäällikkö Hannu Lehmus arvioi, että seutuliikenteen busseissa on jo parhaimmillaan ollut samanlaisia kuormia kuin normaalisti talviliikenteessä. Tilastoja ei vielä ole, mutta Lehmuksen mukaan tavoite lisätä joukkoliikenteen käyttäjiä Turun seudulla näyttää toteutuvan. TLO on valmis lisäämään kalustoa ja vuoroja seutuliikenteessä, jos matkustajamäärät yhä nousevat. Turun joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte sanoo, että Fölin tavoitteena on matkamäärän nostaminen 23 miljoonaan vuodessa. Viime vuonna Turun sisäisessä liikenteessä tehtiin 21 miljoonaa matkaa. Viime vuosi oli Kortteen mukaan joukkoliikenteelle huono. Matkoja verottivat sekä lisääntynyt työttömyys että leuto talvi. Korte uskoo, että uusi tavoite täyttyy lähitulevaisuudessa. Palaute Fölistä on joukkoliikennejoh- ?????????????? ??????????? !"$
????? ???????? ? ,????????????? ????Ž??? /??Ž?????Ž? Ž? ????? ????? ????? ???? ?????? ??? ?????? s? ???? tajan mukaan ollut valtaosin positiivista. Heinäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien Turku, Raisio, Naantali, Kaarina, Lieto ja Rusko ovat olleet yhteistä joukkoliikennealuetta. Föliksi piirissä asuu yli 280 000 ihmistä. Joukkoliikennealueella on voimassa yhtenäinen kolmen euron kertamaksu, vaihto-oikeus ja alennuskortit. Myös seniori- ja nuorisoalennukset ovat samanlaiset joka kunnassa.
AAMUSET 8 KAUPUNKI Megaperhekerho Henrikinkirkolla MARRASKUUN 20. päivänä vietettävä Lapsenpäivä näkyy seurakunnissa. Yksi isoimmista tapahtumista on Henrikinkirkolla järjestettävä Megaperhekerho, johon ovat tervetulleita kaikki lapsiperheet yli seurakuntara- jojen. Tapahtuma alkaa kello 9.30 ja kestää kello 12:een asti. Ohjelmassa on muun muassa megamuskari, jumpparata ja satuhuone. Tarjolla on keittolounas ja vanhemmille kahvia. Tapahtuma on maksuton. Mikä on Turun kaunein patsas? Entä kamalin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TS-arkisto Lauantai 15. marraskuuta 2014 KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Pietari Brahen patsas on vartioinut Tuomiokirkon puistoa jo kolmella vuosisadalla. Kuva on otettu heinäkuussa 1971. Aliisa Koivuranta, Yliopistonkatu. Leikkisää kirpparilta –TYYLINI on leikkisä, ei vakava. Pidän väreistä, korkeista vyötäröistä sekä hameista, kertoo Aliisa Koivuranta, 24. Koivuranta ostaa vaatteita mahdollisimman paljon kirpputoreilta. – Päälläni oleva takki sekä kengät on ostettu kirpparilta. Huivin ostin uutena. Jos haluan hemmottelua, ostan Marimekolta jotain hauskaa. Viimeksi ostin housut, joissa on sinisiä ja oransseja palloja. Värien käyttö vaihtelee kausittain. – Välillä ostan paljon lilaa, välillä oranssia. Minulla on vähän liikaa vaatteita. Koska makuni vaihtelee, en osaa karsia niitä. Kenkien suhteen maku on muuttunut. – Aiemmin käytin paljon korkkareita, koska olen lyhyt. Nyt käytän mukavia kenkiä. Haluaisin keltaiset maiharityyliset bootsit. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Kreivin aikaan! Pietari Brahen patsaan paljastus veti yli kymppitonnin yleisön vuonna 1888 HEIKKI MÖTTÖNEN PIETARI Brahe muistetaan Suomessa kahden kauden kenraalikuvernöörinä Ruotsin vallan aikaan ensin 1637–40 ja myöhemmin vielä 1648–54. Kreivi Brahe oli erittäin arvostettu ja taitava valtiomies, joka sai paljon positiivista aikaan Suomessa. Hän teki maahan niin sanottuja tarkastusmatkoja ja perusti siinä sivussa kymmenen uutta kaupunkia. Myös vuoden 1640 Turun Akatemian perustaminen menee hänen meriittilistalleen. Suomessa alettiinkin puuhaamaan tälle suurmiehelle omaa patsashanketta 1860-luvulla. Idean heitti ilmoille alun perin tunnettu kulttuurivaikutta- ja Fredrik Cygnaeus. Varoja alettiin kerätä 1870-luvun lopulla ja vasta Brahen kuoleman 200-vuotisjuhlavuosi vuonna 1880 nytkäytti hanketta ratkaisevasti eteenpäin myös taloudellisesti. YKSI patsaan itseoikeutettu sijoituspaikka oli tietysti Turku. Patsaan suunnittelijaksi kaavailtiin Roomassa asustanutta kuvanveistäjä Johannes Takasta. Hanke kaatui kuitenkin erinäisiin väärinkäsityksiin, joissa pääroolia näytteli raha. Takanen jopa suunnitteli vielä luonnoksia, mutta ei toimittanut niitä Suomeen asti. Patsastoimikunta kääntyi sen jälkeen kuvanveistäjä Walter Rune- bergin puoleen, joka jättikin oman tarjouksensa sisään vuonna 1884. J.L. Runebergin poika ryhtyi hommiin, muovaili mallin valmiiksi Kööpenhaminassa ja lähetti siitä kuvan Turkuun. Lopputulos aiheutti toimikunnan keskuudessa parranpärinää. Runeberg piti kuitenkin päänsä ja 40 000 markan arvoinen sopimus lopulta sorvattiin. Valutyö tehtiin Pariisissa, mutta sitten tuli ongelmia patsaan jalustan sopivuuden kanssa. Ensimmäinen versio saatiin kuitenkin tyrkättyä Pietari Brahen perustamaan Raaheen. Runeberg teki heti perään toisen version, joka sopi Turkuun. Sovittiin lisäksi, että suurempi Turku saa paljastaa patsaan ennen Raahea. NELJÄNNESVUOSISADAN mittainen projekti sai onnellisen päätöksen, kreivin aikaan, 29. toukokuuta1888 ja hulppeasti yli 10 000 katsojan edessä. Lähes kolmemetrinen näköispatsas nelimetrisine jalustoineen löysi paikkansa Vanhan Akatemiatalon edestä. Patsaan jalustasta löytyvät tekstit ”Per Brahe” sekä vapaasti ruotsista suomennettuna viisaus ”minä olin maahan ja maa minuun tyytyväinen”. Kun patsas oli paljastettu, juhli koko kaupunki aikaansaannosta. Oli saaristoristeilyä ja Kupittaan puiston kansanjuhlaa. Positiivissävytteinen sanonta ”kreivin aikaan” on siis peruja Pietari Brahesta. TÄYSOSUMA Viikonloppu eessä taas OONA KARHUNEN Arto Järvinen rkki. Museoautolle oma toripa Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. VIIKONLOPUT puhuttavat 8-vuotiaita Markku Robert Sandellia ja Ada Mäkistä. MARKKU ROBERT: Mä ootan aika lailla viikonloppuja. ADA: Mäki. Yleensä ei oo kauheest läksyi viikonlopuks. M: Joskus ei tuu ollenkaan. Joskus taas tulee paljon. Mä teen ne sinä päivänä ku ne annetaan ni sit ei tarvii murehtii niit viikonloppuna. A: Mä en. Mä teen ne viikonlopun viimesenä päivänä. M: Mäki tein sillon ku oli syysloma. A: Mä en nuku viikonloppusin kauheen pitkään. Mut mun isä nukkuu. Se nukkuu kymmeneen. M: Mun enkka oli ku mä heräsin kuudelta. Mä nukahdin kesken päi- vän. A: Mä en ainakaa laita herätyst vaa mä herään muuten vaa aikasin. M: Mä laitan joskus huvikseen. A: Me mennään aina välillä perheen kans polkupyöräilemään läheiselle kentälle. M: Meki tehään perheen kans joskus kaikenlaista. Me käydään yhessä kaupassa ja sit kans pyöräilemässä. Me käydään kauempaakin ku kentällä. A: Välillä mä nään mummia tai vaariakin. akin. M: Mäki nään sukulaisii ulaisii aina ku me mennään nään Parkanoon. Vaaria ia mä nään aika harrvoin. Se asuu Porissa. A: Joskus me pe- IPANADEBATTI lataan lautapelejä. M: Nii meki. Mä tykkään Lego-peleistä. Yhessä niist yritetään tappaa semmosia mörköjä ja päästä tappamaan kunkku. Mä oon siin hyvä. Yleensä mä voitan mut kerran mä hävisin mun kummisedälle. A: Mä tykkään Afrikan tähdestä. M: Ja sit on kans yks semmonen hattupeli. Siin hypitään toisten hattujen yli. A: Me M käydään välill välillä kans veneretk retkillä. Kerran m me oltiin kuus kuukautta veneretkellä. M: Menitte sillon kai Tukholmaan? A: Joo.
AAMUSET Lauantai 15. marraskuuta 2014 9
AAMUSET 10 URHEILU Kuka on seuraava turkulainen kiekkoilija NHL:ssä? Heti huippuja vastaan WEST Coast All Stars II, eli kuuden varsinaissuomalaisen koripalloseuran yhteisjoukkue, aloittaa pelinsä alle 16-vuotiaiden Euroliigan 1. divisioonassa marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Pääosin 1999 syntyneestä ikäluokasta koottu joukkue pääsi suoraan Euroliigan korkeimmalle tasolle. Euroliigan kausi koostuu kolmesta kolmen päivän turnauksesta, jonka jälkeen ikäluokan voittaja ratkeaa lopputurnauksessa. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 15. marraskuuta 2014 Karhun vuosi ÅBORAAKKELI Nyrkkeily kaivaa hautaansa AMATÖÖRINYRKKEILIJÖIDEN määrä on ollut kuluvan vuoden kisoissa selvässä laskussa. Syitä on useita, muun muassa menneisyyteen jämähtänyt tiedottaminen sekä se, että nyrkkeily on täysin talkootyötä jopa amatöörihuipulla. Nyrkkeilyliiton toimet eivät ainakaan tilannetta helpota. Tänä viikonloppuna thainyrkkeilijänä paremmin tunnetun Daniel Forsbergin (kuvassa) piti otella amatöörinyrkkeilykehässä. Ottelu peruuntui, koska liitto ei antanut ottelulupaa vedoten kansainvälisen nyrkkeilyliiton sääntöihin, jonka mukaan muissa kamppailulajeissa puolen vuoden sisällä otellut ei saa nyrkkeillä amatööriotteluissa. Sääntö on selkeä, mutta tällaiset pienet säännöt ovat omiaan nakertamaan pikkuhiljaa koko lajia. ILKKA LAPPI Niko Karhu uskoo peliajan tuovan kehitystä Ari-Matti Ruuska vuoden tauon jälkeen paluun tekevä Karhu. Samoilla linjoilla on Tuton päävalmentaja Ismo Lehkonen. – Odotan Karhulta puolustuksessa suoritusvarmuuden kehittymistä. Kiekollisessa pelaamisessa Karhulla on aineksia Mestiksen parhaimmistoon. Olennaista on laittaa ensimmäinen syöttö nopeasti liikkeelle. Luonteesta kehittyminen ei hänellä ainakaan jää kiiinni, Lehkonen tuumii. ILKKA LAPPI LOKAKUUN lopussa alkanut uusi yhteistyö TPS:n ja Tuton välillä sai nopeasti lihaa luiden ympärille, kun Jesper Lindsten ja Niko Karhu siirtyivät loppukauden sopimuksilla Tutoon. 21-vuotiaalla Karhulla on takanaan vaikea alkukausi. TPS:n pakistossa hän juuttui pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle. Tutosta mies hakeekin peliaikaa ja sitä kautta kehittymistä. – Alkukausi on ollut vähän raskas, kun on odottanut, että koska pääsisi koittamaan. Toisaalta olen koittanut olla ajattelematta peliaikaa ja olen vaan yrittänyt tehdä päivittäisellä tasolla hommia mahdollisimman hyvin, myöntää kolmen kauden aikana yhteensä runsaat 50 peliä TPS:n paidassa pelannut Karhu. VIIME kaudella Mikko Lehtonen oli monella tapaa samankaltaisessa tilanteessa kuin Karhu nyt. Lahjakkuutta oli, mutta peliaika oli jäänyt TPS:ssa suhteellisen vähäiseksi. Vuosi Tutossa teki hyvää Lehtoselle ja tällä kaudella nuori puolustaja on Niko Karhun (oik.) peliaika jäi TPS:n takalinjoilla vähiin. Nyt hän etsii Mikko Lehtosen esimerkkiä seuraten Tutosta seuraavaa porrasta urallaan. kuulunut Palloseuran runkopuolustajiin. Samankaltainen kehityskäyrä on myös Karhulla mielessään. – Töitä tänne tultiin tekemään ja parantamaan omia heikkouksia. Vähän olen viime kaudesta Lehtosen kanssa jutellut. Hän ainakin oli erittäin tyytyväinen aikaansa Tutossa. Ja hyvin hän on pelannutkin Liigassa. Oma päätös oli senkin takia helppo, että tunsin ”Ikan” valmentaja hyvin, Karhu sanoo. Nuorella puolustajalla on selkeä käsitys omista vahvuuksista ja heikkouksista. Muutaman vuoden tauon jälkeen Tuton pelipaitaan palaava Karhu uskoo, että Tutoon siirtyminen oli tässä vaiheessa uraa oikea siirto. – Peliajan kautta tulee peliteknisiä töitä ja puolustuspelaamista varmaan saa viilattua paremmaksi. Pelikäsityksessä on myös tehtävää, linjaa kasvattiseuraansa muutaman TUTO metsästi Karhua kauan. Jo viime kesänä Lehkonen olisi halunnut hyväraamisen pakin Tuton takalinjoille. Vaikka Karhu on Kupittaalla haluttua tavaraa, pelipaikka ei tule automaationa. – Joukkueessa on paljon nuoria eteenpäin haluavia pelaajia. Ei ole mikään läpihuutojuttu, että pääsee pelaamaan joka pelissä. Töitä pitää tehdä ja kehittymiseen pitää uskoa, että kentälle pääsee, Karhu miettii. Onko tämä kausi se, jonka jälkeen usean seuran papereihin Karhun nimi kirjoitetaan isoin kirjaimin? – Siihen tähdätään.
,/02,786/,,7( +\YLl XXWLVLD 7XUXQ $LNXLVNRXOXWXVNHVNXNVHVWD $LNXLVNRXOXWXV RQ YDLKWRHKWR V (UL RSLVNHOXPXRGRW V 9DQKXVW\|Q HULNRLVDPPDWWLWXWNLQWR V 3DOYHOXPPH \ULW\NVLOOH V .RXOXWXVWDUMRQWDPPH ODDMHQHH V 2WD Q H H W O WD 7XUXQ $LNXLVNRXOXWXVNHVNXV ?
LAAJA väestötutkimus BMJ Open -lehdessä osoittaa ensi kertaa myös henkisen hyvinvoinnin yhteyden kasvisten ja hedelmien syöntiin. Henkisesti parhaimmassa kunnossa olevista poikkeuksellisen moni naut- ti yli viisi päivittäistä kasvisannosta. Vastaavasti henkisesti alavireisissä oli vähän kasviksia syöviä huomattavan paljon. Eli mitä enemmän kasviksia ja hedelmiä, sitä pienempi riski henkiseen pahoinvointiin. AAMUSET Määrätäänkö lapsille lääkekuureja liian heppoisin perustein? Henkistäkin hyvinvointia kasviksista Aivojen kehittyminen vaatii hoivaa Kahden ensimmäisen elinvuoden kuurit ratkaisevia LASTEN lihavuus kuuluu maailmanlaajuisesti tärkeimpien terveysongelmien joukkoon. Jokin aika sitten yhdysvaltalaiset tutkijat raportoivat, että jos lapsi on alle 5-vuotiaana lihava, hän on sitä suurella todennäköisyydellä myös teini-iässä. Sokerin syönti on ehkä tärkein yksittäinen syy lihavuuteen. Yhdysvalloissa peräti kolmasosan lihavuudesta lasketaan johtuvan sokeripitoisista virvoitusjuomista. Mutta muitakin syitä on löydetty. Hiljattain julkaistiin kaksi tutkimusta, toinen Kanadasta ja toinen Yhdysvalloista, jotka väittävät antibioottikuurien lihottavan lapsia. Havainto ei ole aivan uusi, sillä jo 1950-luvulla antibioottihoidon havaittiin lisäävän keskoslasten painoa. Kanadalaiset tutkijat seurasivat yli 600 lasta ja havaitsivat ensimmäisen elinvuoden aikana käytettyjen antibioottien lisäävän vielä 12-vuotiaana poikien lihavuutta. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan kahden ensimmäisen elinvuoden aikana saadut antibioottikuurit lisäsivät lihavuutta seuraavien vuosien aikana. Laajakirjoiset antibiootit, Matti Arvilommi jotka tehoavat suureen joukkoon erilaisia bakteereita, näyttivät lisäävän painoa erityisen paljon. YHDYSVALLOISSA antibiootteja on käytetty pitkään kasvunedistäjänä karjankasvatuksessa. Antamalla pieniä annoksia antibiootteja rehuun sekoitettuna tuotantoeläinten kuten naudan paino kasvaa muutamia prosentteja. Muutama prosentti merkitsee kuitenkin merkittäviä taloudellisia voittoja. Lääketieteellinen yhteisö on vastustanut antibioottien käyttöä painon lisääjänä, koska antibioottien käyttö lisää bakteerien vastustuskykyä. Euroopassa antibiootit rehun lisäaineena onkin kielletty. Antibiootit todennäköisesti muuttavat niin eläinten kuin ihmistenkin suoliston bakteeristoa niin, että energia käytetään paremmin hyväksi. On antibioottihoito tarpeellinen tai ei, vaikutukset suoliston bakteeristoon ovat ilmeisen haitalliset. Siksi on aina hyvä keskustella lääkärin kanssa antibioottihoidon tarpeellisuudesta. Toisaalta lääkärit tarvitsisivat kiireesti pikadiagnostisia menetelmiä, joilla saataisiin vastaanoton aikana KOTIKÄYNTI Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Antibiootti lihottaa lapsia Vauva-ajan antibioottikuurit voivat johtaa lapsen myöhempään lihomiseen. vastaus siihen tarvitaanko antibioottia vai ei. Näin voitaisiin vähentää turhia antibioottikuureja.
PENTTI HUOVINEN LT, PROFESSORI CEAUSESCUN diktatuurin luhistuttua Romanian orpokotien karmeat olosuhteet tulivat ilmi. Science-tiedelehdessä kerrotaan orpokoteihin jääneiden ja niistä pois siirrettyjen lasten aivojen kehitystä selvittäneistä tutkimuksista. Orpokoteihin jääneiden lasten älykkyysosamäärä jäi hyvin alhaiseksi. Mitä nuorempana lapsi pääsi orpokodista pois, sitä paremmin hän kehittyi ja menestyi testeissä. Myös aivojen sähköisessä toiminnassa ja rakenteessa orpokotilapsilla oli pahoja ja pysyviä puutoksia. Ensimmäiset pari elinvuotta osoittautuivat aivojen kehitykselle ratkaisevan tärkeiksi. Silloin tapahtuneesta lapsen hoivan laiminlyönnistä önnistä tai suoranaisesta isesta ejäheitteillejätöstä lapsi änen ja hänen ympäristönsä tönsä maksavat at kovan hinnan myöhemmäl-llä iällä.
!
$
! !
" $
) ") " &) " )"& )
*) "&
( "& ) !
-$' " " * ' $ ( "* ,1 15
D .RNRQDLVYDOWDLVWD NHKRQKRLWRD SllVWl MDONRLKLQ M
ODKUWLW R N
% % % %%
$
! ### ! !
* ) &
!
!) +
" & ( $ ,, ( Jottan tarttis tehdä
Aamuset
!
" !
" ! "" "
!
"
16 AAMUSET VARMA NAKKI VIIHDE Sielukkaat Soulmiehet kiertueelle SOULMIEHET on kokoonpano, jonka muodostavat useiden Suomen menestyneimpien rap-artistien tuotannoissa mukana ollut Sami Saari, teatteri- ja tv-produktioissa työskennellyt Veeti Kallio ja Cortina Jets -yhtyeestä tunnettu Niko Ahvonen. Joulukuun alussa kiertueen aloittava konserttisarja on ensimmäinen laatuaan. Soulmiehet esiintyvät Logomossa 3. joulukuuta. Minkä artistin haluaisit nähdä keikalla Logomossa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 15. marraskuuta 2014 ESAN VALINTA Taiteilijansa näköinen ELÄMÄN tanssi on Alejandro Jodorowskyn ensimmäinen elokuva yli 20 vuoteen. Alussa vuoteen Allussa ohjaa ohjaaja katsoo suoraan kameraan ja puhuu rahasta kolikoiden vilistäessä silmien ohi. Näin epäkaupallisen elokuvan rahoittaminen ei ole ollut helppoa. Omaelämäkerrallinen teos sijoittuu Chilen Tocopillaan, joka toimii ohjaajan lapsuuden surrealistisena näyttämönä. Nuoren Jodorowskyn ankaraa kommunisti-isää Jaimea näyttelee ohjaajan oma poika Brontis Jodorowsky. Jodorowskyn äidin (oopperalaulaja Pamela Flores) kaikki repliikit kuullaan lauluna. Ohjaaja itse vierailee kuvissa puhumassa nuorelle minälleen. Keskivaiheen kohdilla elokuva on vähällä laahata, mutta tunne saattaakin johtua siitä, että Jaime hivuttautuu kuin varkain elokuvan päähahmoksi Alejandro-poikansa ohitse. Kenelle: Ei kaikille. Arvio: Teatraalinen taiteilijan omaelämäkerta, joka päättyy painokkaaseen opetukseen. ESA TÖYKKÄLÄ Riemuidioottien paluu Nuijan ja tosinuijan paluu vaivaannuttaa, vaan ei naurata Future Film ESA TÖYKKÄLÄ NUIJAN ja tosinuijan eli Lloydin (Jim Carrey) ja Harryn (Jeff Daniels) yhteisistä toilailuista valkokankaalla tulee kuluneeksi parikymmentä vuotta. Kun jatko-osa Nuija ja tosinuija kaks alkaa, on aikaa kulunut elokuvassa yhtä paljon. 20 vuotta vanhentunut Harry tarvitsee uuden munuaisen ja ryhtyy Lloydin avulla etsimään tytärtään elinluovuttajaksi. Tytär on kuitenkin annettu adoptoitavaksi jo pian syntymänsä jälkeen, joten hänen etsimisensä tietää kaveruksille sekopäistä seikkailua. Nuija ja tosinuija kaks -tyylistä komediaa arvioidessa täytyy toki huomioida, että se on erittäin pöljä elokuva, mikä on ilman muuta sen tarkoituskin. Elokuvan henkeä ajatellen juonen käynnistävä kerronnan elementti – tarve uudelle munuaiselle – tuntuu suorastaan loogiselta, eikä juuri siksi edes jaksa ihmetyttää: kunhan jatko-osan tarinaan nyt vain roiskaistaan mikä tahansa tekosyy, jotta suositut pölhökustaat pääsevät takaisin tositoimiin. TÄMÄ kuitenkin kääntyy nopeasti tarinaa itseään vastaan, sillä koko elokuva on yhtä tekosyytä. Elokuva on pikemminkin nopeasti vilahtavien ja yliyrittämisen tuloksena syntyneiden vitsien rykelmä, jonka kohtauksista suurin osa ei edes yritä viedä juonta eteenpäin. Aivan kuin käsikirjoitukseen olisi ympätty läjäpäin kokonaisuudesta irrallisia sekoilupätkiä, jotta kokonaispituus (tunti ja 49 minuuttia) saadaan täytetyksi. Elokuva tekee jo ensimmäisten minuuttien aikana hyvin selväksi, millaisten korttien varaan se pelaa huumorinsa. Kohtauksissa virnistellään muun muassa pissalle, kakalle, sokealle, pissalle, aasialaiselle aksentille, mummon alapäälle ja pissalle. Pissaa ei missään nimessä sovi unohtaa, sillä siitähän saa esimerkiksi hassuja lempinimiä hahmoille. Komediallisia oivalluksia on tältä elokuvalta turha odottaa, sillä tämän tarinan nuijat lähinnä osoittavat asioita sormillaan ja odottavat, että niille hirnutaan. Jim Carrey on Lloydina pitkälti samanlainen kuminaama kuin
Jyrkkä ei sijoittajille OTE Pauli Kossilan kirjoituksesta ”Keskustan kehittämisen kannalta pahin jarru on ollut toriparkin ajaminen” (TS 11.11.): Toriparkkia ei kannata 75 prosenttia turkulaisista. Yksi todellinen syy Jarmo Rosenlöfiltä (sd.) taisi lipsahtaa kirjastossa käydyssä toriparkkikeskustelussa 19. lokakuuta: Tarvitseehan Wihanto uudelle torinkulmaan kaavoitetulle talolleen parkkipaikkoja. Samoin niitä tarvitsee Vaiste (Nordeatalolleen). Kaupungin osuudesta toriparkkiprojektissa on esisopimuksessakin puhuttu arviolta 25 miljoonan suuruusluokassa. Mikäli hanke menisi totuttuun tapaan, tuo summa luultavasti tuplaantuisi.” Turku vuokrasi Vaisteelta, Toriparkki Oy:n hallituksen puheenjohtajalta, Pansion työpajan. Vuokrattaessa oli sovittu, että Turku verorahoilla korjaa hänen tilojaan miljoonalla eurolla. Nämä kustannukset nousivat kolmeen miljoonaan euroon. Jos sama toteutuu Toriparkki Oy:ssä, niin nuo kaupungin ilmoittamat 25 miljoonaa voi nousta jopa 75 miljoonaan. Totuus lienee 50 miljoonan suuruusluokkaa. Tämä 50 miljoonaa on poissa elintärkeistä sosiaalija terveysmenoista. 19. lokakuuta kävi ilmi myös, että puhutut vuokratuotot pitää käyttää torikauppiaiden pysäköintipaikkojen vuoraamiseen, jottei tori- TURUSSA ollaan tekemässä isoja ratkaisuja päivähoidon puolella. Viimeisten uutisten mukaan useita päiväkoteja ollaan kaupungin osalta lakkauttamassa ja sitä kautta sadoille lapsille tulee löytää uusi paikka. Kaupungissamme toimii toki eettisesti toimivia yksityisiä päiväkoteja, joista on hyviä kokemuksia omassakin perheessäni. Hoito oli laadukasta, eettisesti toteutettua ja siihen maa-ilman aikaan kohtuuhintaistakin. Huolestuttavaa tässä tilanteessa on se, että nyt Turkuun on rantautunut sijoittajataustaiset päivähoitoyritykset. Aika on heille otollinen, koska maassamme velloo epäjohdonmukainen keskustelu julkisen alojen ylityöllistämisestä, mihin nimenomaan päivähoitopalvelutkin kuuluvat. Nämä yritykset säästävät henkilökunnasta ja toiminnasta. Kaikki toteutetaan minimillä voittojen maksimoimiseksi. Hoidon laadun tulisi olla ensisijainen asia päivähoidosta puhuttaessa. Hoidon laadun kauppa täysin loppuisi. Lisäksi ilmeni, että perussuomalaiset vastustavat, mutta keskustelutilaisuuden järjestäjä Timo Laihinen (ps.) on muuttanut kantansa ja kannattaa toriparkkia. Puoluetoverit kysyivät: ”Esiinnytkö valtuustossa puolueen edustajana vai?” Pitkän hiljaisuuden ja punotuksen jälkeen hän kertoi äänestävänsä omalla muuttuneella kannallaan. Kuntavaaleissa moni valituksi tullut lupasi vastustaa toriparkkia, mutta äänestystulokset osoittavat, että jotain ”vippaskonstia” on käytetty. Onko Turun tauti edelleen olemassa? Ehkä vanhat valtuutetut sitä ylläpitävät? Tyhjät liiketilat ovat seurausta rakennemuutoksista. Myllyn ja Skanssin liikekeskuksissa on 200 uutta liiketilaa. Turun seudun asukasluku on säilynyt 2000-luvulla noin 325 000 asukkaassa. Ostajia ei ole tullut lisää, joten 200 liikettä on nyt torin ympäristössä tyhjänä. Kuntarakenneuudistuksilla ei ympäristön asukaslukua nosteta, mutta tunnin junayhteydellä Helsinkiin saadaan huomattava määrä asukkaita Turun ympäristöön. Toteuttakaa tunnin junayhteys yhtä nopeasti kuin Tähkän mökki kaupungintalon pihalle. Näin saadaan lähiympäristö eläväksi. MARTTI KAURIMO KEHITYSINSINÖÖRI takaa ammattitaitoinen, koulutettu työvoima eri kokemusvuosineen ja asianmukaiset tilat. Tämä kaikki löytyy kuntapalveluina, tosin tilojen ajanmukaisuuteen ei kaikissa yksiköissä päästä. Mitä tapahtuu sijoittajayhtiöiden rantautuessa Turkuun? Tippuuko hoidon ja tilojen laatu? Meneekö sijoittajayhtiöiden etu kunnallisten toimijoiden edelle? Mihin jäävät verorahat? Mureneeko julkisten palveluiden pohja? Miten käy paikallisille yrittäjille? Valitettavasti tiedämme vastaukset, jos annamme nykyisen kehityksen jatkua. Nyt on isojen arvovalintojen paikka. Ei laiteta päiväkotihenkilökuntaa kilometritehtaalle. Taataan kaikille lapsille päivähoitopaikka. Tuetaan yhteistä hyvää. Annetaan esimerkiksi Kotkankadun päiväkodin oven käydä edelleen samaan tahtiin. Tuetaan julkisesti tuotettuja palveluja – palveluja joihin meillä kaikilla on varaa. TARU PÄTÄRI (SD.) Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki 040 589 0820 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Kiitos ja kiitos 23 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 15. marraskuuta 2014 Kaksi todellisuutta ON kahdenlaista todellisuutta. On tosiolevainen, jota perinteinen media tutkii luolan perälle heijastuvista varjoista. Sen ohella on sosiaalisen median lumetodellisuus, jota jokainen tuunaa mieleisekseen. Omaa brändiä kiillotellaan kivoilla kuvilla ja päivityksillä. Minää markkinoidaan. Aamuset teki jutun nuoresta, joka oli kehittänyt uutta. Haastateltava tarkasti jutun ennen julkaisua ja se päätyi sivulle. Pari kuukauden päästä tuli pyyntö: ”Voisitteko ottaa jutun pois netistä?” Ilmeisesti haastateltava katsoi, että tarina oli tehnyt tehtävänsä ja jouti mennä. Emme olleet samaa mieltä. Toinen vastasi Aamusten Facebook-sivuilla olevaan kysymykseen. Hän kertoi parin kuukauden päästä yllättyneensä, kun löysi kannanottonsa myös paperilehden sivulta. Se tuli vastaan Google-haussa eikä hakutulos miellyttänyt. ”Voisitteko poistaa?” Emme voineet. Tiedoksi kaikille. Menneisyyden puoskarointia tehtiin Stalinin Neuvostoliitossa. Epäsuosioon joutuneet retusoitiin kuvista. Toki he katosivat muutoinkin. 2010-luvun Suomessa menneisyyttä ei muuteta. Julkaistuja juttuja ei poisteta, vaikka pyydettäisiin. Jos jutussa on virheitä, ne oikaistaan. Jos juttu ei paljasta koko kuvaa tai uutta ilmenee, tehdään jatkojuttu. Mutta vanhaa jo julkaistua ei silti hävitetä. Jotkut joutaisivat unohtua, mutta kerran julkaistu on aina julkaistu. OSAA poliisikin. Se pyysi julkaisemaan kuvan henkilöstä, jota ei kyennyt tunnistamaan. Media auttoi ja poliisi sai haluamansa parissa tunnissa. Sen jälkeen poliisi ilmoitti: ”Voitte ottaa kuvan pois”. Ei voi. Sinne se jää, halusi tai ei. Onneksi poliisi ei päätä siitä, mitä julkaistaan. Sananvapaus ei toimi niin. LASSE VIRTANEN INTERNET www.aamuset.?
.# ++ #. '+! & + 00- ) 0%0 " ( "(-- 0% -- %0 )-" 1 ( ) & 0- 00) )- " - 1 )- % " )- 0 )- 1 (0)- )- " ( )- -- #)- 0% )- # 0 " )- &