T E O L L IS U U S T Y Ö N T E K IJ Ä N L E H T I TEIMME HISTORIAA 8 01.06.2017 NRO ME TA LL ILI ITO ST A TE OL LIS UU SL IIT OK SI ”SAAMME LEVEÄMMÄT HARTIAT” SÄHKÖISIÄ BUSSEJA SASTAMALASTA OPISTOT KAIPAAVAT NUORIA METALLFÖRBUNDET ÄR INDUSTRIFACKET AHJ1708_1-48.indd 1 23.5.2017 9:09:59
”Tänään olemme tehneet työmarkkinaja ammattiyhdistyshistoriaa.” TEOLLISUUSLIITON PUHEENJOHTAJA RIKU AALTO Metalliliitto on nyt Teollisuusliitto. Ylimääräinen liittokokous päätti muuttaa liiton nimen ja hyväksyi liitolle uudet säännöt. Seuraavaksi TEAMin ja Puuliiton ammattiosastot liittyvät Teollisuusliittoon lokakuun loppuun mennessä, ja Teollisuusl iiton ensimmäinen liittokokous pidetään marraskuun lopussa. 8 01.06.2017 2 16 Y L I M Ä Ä R Ä I N E N L I I T TO KO KO U S 1 7. –1 8 . TO U KO K U U TA 2 1 7 S I S Ä LTÖ 4 ”Nyt se työ vasta alkaa” 5 TEAM ja Puuliitto päättivät myös 6 Toiveissa tovereita, menestystä ja vaikutusvaltaa 8 Mistä on Teollisuusliitto tehty 10 Uusi valtuusto ja hallitus 12 Työttömyyskassatkin yhdistyvät 13 Uusi organisaatio selvillä loppuvuodesta 14 Historiskt beslut: Metallförbundet blev Industrifacket AHJ1708_1-48.indd 2 23.5.2017 9:10:08
01.06.2017 8 PÄÄ K I R J O I T U S Jo sata vuotta sitten Metalliliiton edustajakokous käsitteli teollisuus liittokysymystä. Vuoden 1917 kokouksen pöytäkirjan päätös kuului: ”Edustajakokous hyväksyy, kuten aikaisemminkin teollisuusliitto periaatteen, mutta katsoen siihen ettei kaikki liitot avustusmuoto toiminnassaan ole kehittyneet yhtäpitkälle, niin ei voida pakollisesti velvoittaa liittymään toisiin liittoihin ennen kuin kehitys on mennyt niin pitkälle, että kaikki liitot ovat avustustoiminnassaan samalla tasolla”. Historian siivet siis havisivat Helsingin Messukeskuksessa 17.5.2017, kun Metalliliiton ylimääräinen liittokokous yksimielisesti hyväksyi päätöksen Teolli suusliitto ry:n perustamisesta. Nyt aika oli kypsä sille, että Metalliliitto yhdistyy TEAMin ja Puuliiton kanssa. Käytännössä Teollisuus liitto aloittaa toimintansa vuoden 2018 alusta, mutta vielä sitä ennen liittojen henkilökunnilla on edessään iso urakka (sivu 13). Muutoksilla ympäröivässä yhteiskun nassa oli varmasti merkitystä siinä, että liittokokousedustajat päätyivät kannat tamaan kolmen liiton yhdistämistä. Muun muassa työnantajien koventuneet asenteet, Sipilän hallituksen politiikka ja leikkaukset sekä monen tahon avoimet pyrkimykset ammattiyhdistysliikkeen heikentämiseksi mainittiin kokouksessa käytetyissä puheenvuoroissa. Tärkein lähtökohta uuden liiton perustamiselle on luonnollisesti se, että jäsenten edunvalvonta paranee entisestään. Kolmen liiton yhdistäminen tuo mukanaan myös taloudellista hyötyä. Yhteiskunta vaikuttaminen tehostuu jo sitä kautta, että Teollisuusliitto on merkittävämpi toimija Suomessa kuin kolme liittoa olisivat erikseen. Uuden organisaation tavoitteena on olla ketterä ja vahva toimija tulevaisuuden työmarkkinoilla. Uusi liitto pystyy toimimaan yhteis kunnallisena vastavoimana tahoille, jotka haluavat heikentää taval lisen työntekijän oikeuksia. Ylimääräisen liittokokouksen aluksi pidettiin hiljainen hetki edes menneelle presidentille Mauno Koivistolle. Hän on joskus sanonut, että kannattaa mieluummin pettää odotukset kuin lupaukset. Tätä viisautta on ehkä hyvä soveltaa politiikkaan, mutta ei ammattiliiton toimintaan. Jäsenille on luvattu nykyaikainen ja tehokas ammattiliitto, ja siitä lupauksesta kannattaa pitää kiinni. Odotukset ovat korkealla. Odotukset korkealla TOIMIJA 18 Marika Ilola, työsuojeluvaltuutettu Navix Oy, Paimio PUHEENAIHE 21 Järjestelmällisellä työllä tuloksia työsuojelussa 28 Sähköbussien tekijät luottavat tulevaan 34 Metalliopintojen vetovoima pohjalukemissa 18 TOIMIJA 20 KOLUMNI 21 PUHEENAIHE 21 TALOUS 22 NÄKEMYS 24 TAUKO 26 TYÖVÄENLIIKE 1917 27 TEKEMINEN 33 VASTAVÄITE 37 TYÖYMPÄRISTÖ 38 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI 3 TEOLLISUUSLIITTO KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Jäsenille annetuista lupauksista on pidettävä kiinni.” PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) TEOLLISUUSLIITON UUSI LEHTI JULKAISTAAN JOULUKUUSSA. VIIMEINEN AHJO ILMESTYY 23.11. TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. K A N N E N K U V A K IT I H A IL A 4 ”Nyt se työ vasta alkaa” 5 TEAM ja Puuliitto päättivät myös 6 Toiveissa tovereita, menestystä ja vaikutusvaltaa 8 Mistä on Teollisuusliitto tehty 10 Uusi valtuusto ja hallitus 12 Työttömyyskassatkin yhdistyvät 13 Uusi organisaatio selvillä loppuvuodesta 14 Historiskt beslut: Metallförbundet blev Industrifacket AHJ1708_1-48.indd 3 23.5.2017 9:10:13
8 01.06.2017 TEOLLISUUSLIITTO Metalliliittoa vuodesta 2008 johtanut Riku Aalto, 52, valittiin Metalliliiton yli määräisessä liittokokouksessa Teollisuusliitto ry:n puheen johtajaksi. Aalto oli ainoa ehdokas tehtävään. Aalto kiitti liittokokousta valintansa jälkeen. Eri tyiskiitoksen hän suuntasi projektipäällikkö Markku Laineelle, jolla on ollut keskeinen rooli yhdistymis prosessissa. Aalto myös muistutti, että olisi suuri virhe luulla, että uusi liitto olisi yhdistymispäätöksen jälkeen valmis. – Työ alkaa vasta nyt. Meillä on edessä ankara työ puhde, jotta saamme yhdistettyä kolme liittoa sau mattomaksi kokonaisuudeksi. Ilmassa on varmasti ennakkoluuloja ja ylimitoitettuja odotuksia. Mutta me tiedämme, mihin olemme ryhtyneet. Erityisesti TEAMin puolella on jo fuusiosta kokemuksia. Fuusiotyön lisäksi syksyllä työllistävät myös työ ehtosopimusneuvottelut. – Valtuuston kokous kesäkuussa pohjustaa syksyn neuvotteluja. Emme lähde liikkeelle uhitellen, mutta oman arvomme ja asiamme tuntien. Se asia on aika suuri. Metalliliiton liittosihteeri Turja Lehtonen, 46, valittiin Teollisuusliiton ensimmäiseksi varapuheen johtajaksi. Lehtonen voitti Metallin Vaikuttajien sisäi sessä vaalissa sopimusasiantuntija Terho Ihalaisen, 47, äänin 9061. Liiton valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Jyrki Levonen Satakunnasta. Levonen on toiminut kevään 2016 liittokokouksesta lähtien Metalliliiton hallituk sen jäsenenä ja aiemmin myös valtuuston jäsenenä. Kaikki valtuuston ja hallituksen jäsenet tulevat tässä vaiheessa entisestä Metalliliitosta. Ylimääräisessä liittokokouksessa tehdyt hallinto paikkavalinnat ovat väliaikaisia. Varsinaisesti uuden liiton hallinto valitaan Tamperetalolla pidettävässä Teollisuusliitto ry:n ylimääräisessä liittokokouksessa marraskuussa. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Nyt se työ vasta alkaa Metalliliiton ylimääräinen liittokokous hyväksyi teollisuusliittohankkeen ja valitsi Teollisuusliitto ry:lle väliaikaisen hallinnon. Uuden liiton ensimmäinen liittokokous pidetään marraskuussa. Tuolloin liiton hallinto valitaan kolmen liiton edustajista. Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja TEAMin puheenjohtaja Heli Puura olivat iloisia, kun uusi liitto oli syntynyt. Kolmen liiton johdot allekirjoittivat liittojen yhdistämisasiakirjan heti Metalliliiton ylimääräisen liittokokouksen tekemän päätöksen jälkeen. K A R I H U LK K O 1 7. –1 8 . TO U KO K U U TA 2 1 7 Y L I M ÄÄ R Ä I N E N L I I T TO KO KO U S 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi AHJ1708_1-48.indd 4 23.5.2017 9:10:16
The Metalworkers’ Union is now the Finnish Industrial Union On May 1718, the Extraordinary Congress of the Metalworkers’ Union decided to change the name of the un ion and adopt the new statutes for the union. The name is now Teollisuusli itto, in English, the Finnish Industrial Union. The proposal was adopted unanimously. The Extraordinary Congress adopted also the model statutes for the local union branches. These de cisions have no impact on the union branches of the Metalworkers’ Union or existing membership. The trade union branches will automatically become affiliated to the Finnish Indus trial Union and branch members will become members of the new union. Both the Industrial Union TEAM and the Woodworkers’ Union were involved in the merger project to gether with the Metalworkers’ Union. The National Councils of these un ions decided at the same time to ter minate the activities of their unions and recommend that their branches apply for membership of the Finnish Industrial Union. The union branches will become members of the Finnish Industrial Union by the beginning of November. The first Congress of the new union will be organised in Novem ber 2830, 2017. The Extraordinary Congress de cided also on the persons to be elected to the administrative bodies of the Finnish Industrial Union. The members term is temporary, and at the end of November, during the Congress of the new union, new members will be elected to administrative bodies of the union. 01.06.2017 8 Nyt se työ vasta alkaa Valtuuston jäsenet Outi Martikainen ja Laura Kansanen (oik.) olivat tekemässä historiallista päätöstä Puuliiton lakkauttamisesta ja yhdistymisestä Teollisuusliittoon. TEAMin valtuusto oli samaan aikaan koolla Helsingin Messukeskuksessa kuin Metalliliiton ylimääräinen liittokokous. Liiton lakkauttamispäätöksen jälkeen teamilaiset keskittyivät ryhmätöihin. Etualalla työehtosihteeri Pirjo Rosqvist ohjaa pohdintaa Teollisuusliiton tulevasta strategiasta. K A R I H U LK K O M IR A TE N H U N E N P E K K A SI P O LA 5 TEOLLISUUSLIITTO ? Uuden liiton nimi ja säännöt astuivat voimaan välittömästi ylimääräisen liitto kokouksen päätöksen jälkeen. Liiton nimi on suomeksi Teollisuusliitto ry ja ruotsiksi Industrifacket rf. Englanniksi käytetään nimeä The Finnish Industrial Union. ? TEAMin ja Puuliiton ammatti osastot liittyvät Teollisuusliittoon 31.10.2017 mennessä. ? TEAMin ja Puuliiton ammatti osastot hyväksytään Teollisuusliitto ry:n jäseniksi sellaisenaan ja Metalliliiton ammattiosastot jatkavat suoraan Teollisuusliitto ry:n jäseninä. ? Suomen toiseksi suurin ammattiliitto. Jäseniä lähes 230 000. Yli 700 ammattiosastoa. ? Päätoimialojen osuus 75 prosenttia Suomen tavaraviennistä. TYÖTTÖMYYSKASSA ? Metalliliiton ylimääräisen liittokokouksen yhteydessä kokoontui Metallityöväen Työttömyyskassan edustajisto, joka teki tarvittavat päätöksen kolmen kassan yhdis tämiseksi. ? Teollisuuden työttömyyskassa aloittaa toimintansa 1.1.2018. Lisää työttömyyskassasta sivulla 12. Metalliliiton pohjalle ? Metalliliiton liittokokous päätti Metallityöväen Liitto ry:n nimen muuttamisesta Teollisuusliitto ry:ksi. Samalla hyväksyttiin uuden liiton säännöt ja ammattiosaston mallisäännöt. Ylimääräinen liittokokous hyväksyi myös Teollisuusliiton äänestysja vaalijärjestyksen perusteet. Ne hyväksytään lopullisesti syysvaltuustossa vuonna 2021. Teollisuusliitto ry:n ensimmäiset liittokokousvaalit ja ensimmäinen varsinainen liittokokous ovat vuonna 2023. Samaan aikaan liittokokouksen kanssa kokoontuivat Puuliiton ja TEAMin valtuustot, jotka päättivät lakkauttaa liittojensa toiminnan ja kehottivat ammatti osastojansa liittymään uuteen liittoon. Entisen Metalliliiton ammattiosastot säilyttävät jäsenyytensä automaattisesti uudessa liitossa. TEAMin valtuusto teki myös päätöksen esittää liiton puheenjohtajaa Heli Puuraa Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtajaksi. Puuliiton ehdokas 3. varapuheenjohtajaksi on Jari Nilosaari. Puura ja Nilosaari valitaan tehtäviinsä marraskuun liittokokouksessa. TEOLLISUUSLIITTO RY INDUSTRIFACKET RF Teollisuusliitto ry:n virallinen ilme julkaistaan marraskuun liittokokouksessa. Sitä ennen käytössä on väliaikainen tunnus. TEOLLISUUSLIITTO AHJ1708_1-48.indd 5 23.5.2017 9:10:18
”Saamme voimaa, toverit, vaikutusvaltaa roimaa” Loppu työntekijöitten kyykyttämiselle, vahvempi liitto neuvottelupöytiin, historiallinen tilaisuus luoda uutta. Tällaisin perusteluin Metalliliiton ylimääräisen liittokokouksen puhujat kannattivat uuden Teollisuusliiton perustamista ja kolmen liiton yhdistymistä. MIKKO VUOTO ( Vaasa) toivoi, että puheet vahvasta liitosta eivät unohdu, kun kokouksesta lähdetään pois ja testosteronitaso laskee. – Täällä uhotaan, ollaan kovia. Mutta kovana pitää pysyä. Maalais poikana voin kertoa, että ei ole väliä onko 100 vai 200 lammasta, yksi susi pystyy tappamaan ne kaikki. ANTTI SALONEN ( Pirkanmaa) näki jäsenmaksupalautuksen leikkauksen isona iskuna niille osastoille, joilla on työntekijöitä, ja vaati tiukempaa edunvalvontaa. – Uuteen hallintoon on valittava henkilöt, jotka pitävät lupauksen sa paremmasta edunvalvonnasta. Kikyn kiveämää tietä ei enää voida kulkea. DANIEL HANNUS ( Uusimaa) piti fuusiota tärkeänä yhteis kunnallisen tilanteen kannalta. – On välttämätöntä, että syvennämme yhteistyötä fuusion kautta. Uhkakuvia ja haasteita tulee monelta suunnalta. Maamme hallitus on päättänyt asettua työnantajien puolelle. He haluavat murentaa yleissitovuutta, heikentää työehtoja, pidentää työaikaa, kaikki tämä korottamatta palkkoja. MARI TUOMAALA ( Lappi) tulkitsi, että oikeistohallitus pyrkii johdon mukaisesti murtamaan ayliikkeen. – Työttömien kurjistaminen esitetään aktivointina. Muutosta myydään lääkityksenä kaikkiin vaivoihin, vaikka oireet ja lääkitys eivät kohtaa. Sopimusyhteiskuntaa rikotaan monin tavoin. Tässä kohtaa joukkojen tiivistäminen on oikea liike. Kyse on asemastamme yhteiskunnassa. Lainsäädännön vaikutus on suuri: jos yleissitovuus puretaan, yksittäisillä tespykälillä ei ole enää paljonkaan väliä. PETTERI MÄNNISTÖ (Auto ja konealat) korosti, että tulevaisuuteen suun tautuva hanke palvelee varsinkin nuoria jäseniä ja muistutti kolmen liiton nuorten yhteisen tapahtuman julkilausumasta. – Nuoret jäsenet haluavat teollisuusliiton toteutuvan. Puun, TEAMin ja Metallin nuoret lähettävät yksimielisen voimak kaan viestin teollisuusliiton tar peellisuudesta. Liittofuusio ei saa jumittua. Nuoret tahtovat uuden teollisuusliiton. RAIJA-RIITTA LUIRO PIIPPO ( Helsinki) – Ammattiyhdistysoikeudet ovat ihmisoikeuksia. Niissä ei ole kyse mielipiteistä, vaan lakiin nojautuvista periaatteista ja oikeuksista. Ne ovat ratkaisevia eriarvoisuuksien vähentämiseksi sekä asian mukaisen elintason ja julkisen palvelun puolustamiseksi. Maat, joissa on vahva ayliike, ovat ehdottomasti tasaarvoisempia. Työntekijöiden oikeudet ovat kuitenkin lisääntyvien hyökkäysten kohteena niin median kuin työnantajienkin ja hallituksen taholta. Muistammehan kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kommentin: Ammattiyhdistysliike terrorisoi ja kiristää parlamentaarista demokratiaa. Hänet me muistamme Kehittyvien maakuntien Suomi ry nimisen yhdistyksen takana olevana liikemiehenä, joka sitten ei loppujen lopuksi saanut edes lahjussyytettä. KARI PEKKARINEN ( Helsinki) ei hyväksynyt ammattiosastojen jä senmaksupalautteen pienentämistä. – En tule tukemaan teollisuus liiton syntymistä, jos sillä vaikeute taan ammattiosastojen ja työpaik kojen jäsenten edunvalvontaa. JOUNI LÄMPSÄ ( Oulu) toivotti uuden liiton tervetulleeksi ja katsoi, että ayliikkeen on uudis tuttava ja pysyttävä ajan hermolla. – Nykymaailmassa raha toimii lähes kaiken konsulttina, ja näin se on myös meillä. Väki eläköityy, YTK:n jäsenmäärä kasvaa, vuokratyö on iso haaste liitoille, sillä moni ohjautuu YTK:hon sitä kautta. Koulutus, tutkimus, edunvalvonta, järjestö toiminta, näitä on hyvä kehittää eteenpäin yhteen hiileen puhaltaen. JANNE VAINIO ( Satakunta ) piti erinomaisena lähtökohtana sitä, että uusi Teollisuusliitto saa Murikkaopiston remontoituna käyttöön, koska Metalliliitto muu tama vuosi sitten päätti investoida opistoon. Hän toivoi, että tulevai suudessa uuteen liittoon saadaan mukaan myös Paperi ja Sähköliitto. 8 01.06.2017 6 8 01.06.2017 T E K S T I M IK K O N IK U LA JA SU V I SA JA N IE M I K U V A T K A R I H U LK K O JA K IT I H A IL A TEOLLISUUSLIITTO RY INDUSTRIFACKET RF THE FINNISH INDUSTRIAL UNION AHJ1708_1-48.indd 6 23.5.2017 9:10:28
TAINA KARRIKKA ( Helsinki) – Olemme täällä perustamassa liittoa, joka ei tyydy torjunta voittoihin, vaan tekee itse uusia avauksia ja aloitteita sopimusten ja työehtojen parantamiseksi. VILLE KORPINEN ( Vaasa) – Mielestäni ainoa epäkohta, jolla tämä fuusio voi todellisuudessa kaatua on poliittinen ahneus ja vallanjano. Puoluepolitiikan selkeä vähentäminen olisi ratkaisu moniin ristiriitoihin. Se, mikä jarruttaa kehitystä, pitää kitkeä pois. Lopetetaan nuorisotoimin nasta puoluepolitiikka, tuodaan uusi ammattiliittomme suoraan 2020luvulle. PETRI PARTANEN ( Vaasa) – Entiset suuret valtioomisteiset tehtaat on pilkottu pieniksi palasiksi ulkomaisille omistajille. Entiset työkaverit on erotettu toisistaan eri karsinoihin, eri liittoihin, eri ammattiosastoihin. Kanssakäymisen vähentyminen on johtanut yhteishengen ja joukko voiman katoamiseen. Liitto fuusion jälkeen eivät liittorajat ole enää esteenä työntekijöiden väliselle yhteistoiminnalle. PETRI IJÄS ( Helsinki) – Täällä tietysti paljon puhutaan siitäkin, että politiikka pitäisi saada pois ayliikkeestä. Minä olen päinvastaista mieltä. JUHANI KOUHIA ( Uusimaa) – Suurliiton edustajien ja puheen johtajiston painoarvo SAK:ssakin lisääntyy. Sitä pitäisi käyttää niin, että me palaamme juurille, ollaan heikomman puolella ja pidetään turvattomista huolta. Tässä nousee sitten esiin tämänhetkinen työttömyysturvan leikkaus ja kaikki ne asiat, mitä tehdään kaikista heikoimmille. Tässä vai heessa ayjohtajien ei pitäisi enää kysellä, kun hallituskaan ei kun nioita kikysopimusta, pitäisikö ayliikkeen irtisanoa se. Minusta vastaus on ihan selvä: pitäisi! JARKKO JOKINEN ( Häme) – Ammattiosastojen järjestämät teatterimatkat, pilkkikisat, sauna illat ja muu huvi ja hupitoiminta on paikallaan, mutta se ei voi olla päätarkoitus, vaan edunvalvonta ja järjestämistoiminnan jatkaminen. Kun jäsenmäärä laskee, yhteis voima kärsii. Kun aktiivisuus heikkenee, luottamustehtävät kasautuvat entistä harvemmille. Tilanteen kääntäminen vaatii omien toimintatapojen päivittä mistä. On ensiarvoista, että vahvat aluetoimistot ja aktiivit tekevät järjestämistyötä yhdessä. Samoin luottamushenkilöiden tukea täytyy lisätä, jotta tehtävistä tulee houkuttelevampia. VESA NIININEN ( Häme) – Juha Sipilän porvarihallitus, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät ovat ottaneet mallia ammattiliittojen lyömi sestä maailmalta ja hyökänneet meitä vastaan. Pakkolakipaketti, sopimuskulttuurin lopettami nen, keskusjärjestösopimusten irtisanominen, työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen, siinä muutamia. Sopiminen halutaan viedä yksilötasolle ja palata näin 1900luvun alkupuolelle, missä isännät päättivät työläisten asioista. Nämä tahot varmasti haluaisivat, että päättäisimme lopettaa toimintamme, mutta niin ei tehdä tänään. Olen täällä vahvistamassa ayliikettä ja perustamassa uutta teollisuusliittoa vastaamaan näihin haasteisiin. JUHA KAPIAINEN ( Uusimaa) – Ei unohdeta ammattiosastojen merkitystä tulevassa suurliitossa. Siellä on ihmisiä, jotka tekevät pyyteetöntä työtä. He eivät koskaan pääse edes tänne liittokokoukseen asti. Mutta he uskovat tähän asiaan. Ei kavenneta heidän edellytyksiään tai motivaatiotaan tehdä sitä duunia. ILPO HAAJA ( Helsinki) – Tässä on kikytetty työläiskansaa ja varsinkin naisia. Me emme saa kikyttää ketään yli liittorajojen, ei nyt eikä tulevaisuudessakaan. Meidän täytyy muistaa ne naiset, jotka tekevät töitä varsin pienellä palkalla. Kikytykset on lopetettava. KRITIIKKIÄ NIUKALTI Ensimmäisenä kokouspäivänä kuultiin liittofuusiosta yhteensä 62 puheenvuoroa. Hanke sai puhujapöntössä käyneiltä edustajilta vahvaa tukea. Kukaan 420 kokou sedustajasta ei lopulta ilmoittanut yleiskeskustelussa, että haluaisi kaataa fuusiohankkeen. Vaikka puheenvuorot olivat pääosin hyvin myötämielisiä Teollisuusliittoa kohtaan, niin kritiikkiä kuultiin muun muassa ammatti osastojen jäsenmaksu palautuksen osuudesta, jota eräät pitivät liian pienenä. LASSE HELSKYAHO ( VarsinaisSuomi) Olen toiminut liitossa monta kymmentä vuotta, tunnen, ettei kuitenkaan ihan suotta. Liitto on antanut elämälle pohjaa, se on ollut se, joka toimintaani ohjaa. Aina ollut mukana ajatus, jäsen voittaa, parempi huominen koittaa. On pidetty puhetta jo vuosia, muuttua pitää, uudistua, vaihtaa kuosia. Suunta on oikea unohtamatta jäsentä, yhtymyksen osaa ihmistä. On aika ottaa yhdessä askel eteen, ettei tulisi vedettyä viivaa veteen. Hallitus ja EK meitä solvaa, painaa niin kuin liike olisi jo vainaa. Työlliset, työttömät, vanhat, nuoret norjat, saavat kohtelun kuin menneen ajan orjat. Kun yhdistämme liitot, saamme voimaa. Toverit, vaikutusvaltaa roimaa. MARI TUOMAALA JOUNI LÄMPSÄ 01.06.2017 8 7 TEOLLISUUSLIITTO RY INDUSTRIFACKET RF THE FINNISH INDUSTRIAL UNION AHJ1708_1-48.indd 7 23.5.2017 9:10:32
TEOLLISUUSLIITON TAVOITTEET ? Entistä vahvempi sopimusja neuvotteluvoima työmarkkinapolitiikassa, ay-liikkeen sisällä ja paikallisesti ? Vahvempi elinkeinoja teollisuuspoliittinen edunvalvonta ja yhteiskuntavaikuttaminen ? Taloudellisesti vahva ja toiminnallisesti tehokas ammattiliitto, johon halutaan kuulua ja järjestäytyä TYÖEHTONEUVOTTELUKUNNAT ? Hallitus nimeää sopimusaloille sektorijohtokunnan esityksestä. ? Vastaa työehtosopimusten neuvottelemisesta ja päättää neuvottelutuloksen esittämisestä sektorijohtokunnalle. ? Jäsenet sopimusalansa asiantuntijoita. Lukumäärä vaihtelee sopimusaloittain. TYÖEHTOSOPIMUS ? Tekemisestä päättää hallitus tai valtuusto. ? TES-tavoitteiden asettamisesta päättää ammattiosastojen tekemien esitysten perusteella ja sektorijohtokunnan esityksestä hallitus. ? TES-neuvottelut käydään sopimusalakohtaisesti tarkoin kokonaisuutta koordinoiden. ? Keskusjärjestötasolla syntyneen keskitetyn työmarkkinaratkaisun käsittelee valtuusto. SOPIMUSSEKTORIT (4) ? Teknologia, kemia, puutuote ja erityisalat ? 33 työehtosopimusalaa ? 17 työnantajaliittoa Edunvalvonta ja työehtotoiminta organisoidaan sektoreihin, joiden rakenteesta päättää valtuusto. Sektorit hoitavat itsenäisesti sektoriinsa kuuluvat sopimusasiat yhteisten linjausten ja päätösten mukaisesti. Työehtosopimusten neuvotteleminen, tulkinta, soveltaminen ja mm. erimielisyyksien ratkominen tehdään ensisijaisesti sopimusalakohtaisesti. SEKTORIJOHTOKUNTIIN valitaan vähintään yksi edustaja sektorin jokaiselta sopimusalalta. Johtokunta vastaa sektorinsa alakohtaisista TES-neuvotteluista ja toimii asiantuntijana sektorinsa edunvalvonnan kehittämiseen ja mm. toimialojensa elinkeinoja koulutuspolitiikkaan liittyvissä asioissa. Johtokuntaa johtaa ja siitä vastaa hallituksen nimeämä SEKTORIJOHTAJA. Johtokunnan puheenjohtajksi valitaan kentän edustaja. LIITTOKOKOUS ? Korkein päättävä elin ? Kokoon joka viides vuosi ? Kokousedustajat vaalipiirikohtaisesti vaalein Vaalipiireistä valitaan yksi edustaja kutakin alkavaa 300 työmarkkinoiden käytettävissä olevaa jäsentä kohti. Vaalipiirijaon perustana neljän sektorin sopimusalat. Ensimmäinen sääntömääräinen liittokokous 2023. Äänestysja vaalijärjestys vahvistetaan valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa 2021. HALLINTO Marraskuun ylimääräinen liittokokous valitsee nykyisten kolmen liiton jäsenistä koostuvan hallinnon vuosiksi 2017–2023. VALTUUSTO Puheenjohtaja, 3 varapuheenjohtajaa ja 79 muuta valtuuston jäsentä Valtuustoon valitaan yksi valtuutettu kunkin sektorin alkavaa 2 000 työmarkkinoiden käytettävissä olevaa jäsentä kohti. HALLITUS Puheenjohtaja, 3 varapuheenjohtajaa ja 24 muuta hallituksen jäsentä JOHTORYHMÄ Hallituksen puheenjohtajat sekä erikseen johtoryhmään nimetyt henkilöt Hallitus voi nimetä erilaisia työryhmiä ja jaostoja, mm. nuoriso-, tasa-arvo-, koulutus-, työympäristöja ruotsinkielinen jaosto. EDUSTUS ENT. METALLI TEAM PUU YHT. Liiton hallitus 15 8 5 28 Liiton valtuusto 54 17 12 83 Kassan hallitus 6 2 1 9 Kassan valtuusto 21 7 4 32 Liittokokous, marraskuu 422 139 97 658 TYÖEHTOSOPIMUKSIA 33 8 TEOLLISUUSLIITTO RY INDUSTRIFACKET RF THE FINNISH INDUSTRIAL UNION 8 01.06.2017 TEOLLISUUSLIITTO RY INDUSTRIFACKET RF THE FINNISH INDUSTRIAL UNION AHJ1708_1-48.indd 8 23.5.2017 9:10:32
ORGANISAATIO TOIMISTO-ORGANISAATIO perustuu neljän edunvalvontasektorin toimintoihin, järjestötoimintoihin ja poikkileikkaaviin toimintoihin. ALUETOIMINTA jakautuu maantieteellisiin toiminta-alueisiin, joista kukin sisältää 1–3 valtiollista vaalipiiriä. Aluksi aluetoimistorunko rakentuu entisen Metalliliiton ja Puuliiton aluetoimistojen pohjalle. Laajempi aluetoimistoverkostouudistus suunnitellaan ja toteutetaan vuoteen 2023 mennessä. JÄSENMAKSU ? Jäsenmaksu on 1 % (ilman kassamaksua), josta ammattiosastojen osuus on 0,18 %-yksikköä ja liiton osuus 0,82 %-yksikköä. ? Jäsenmaksusta ja ammattiosastomaksusta päättää vuosittain syysvaltuusto ? Työttömyyskassan jäsenmaksun vahvistaa vuosittain Finanssivalvonta TALOUS ? Siirtymäkaudella 2017–2023 enintään 50 % sijoitustoiminnan tuotoista varsinaiseen toimintaan. ? Fuusion toiminnallis-taloudelliset hyödyt 1–2 milj. euroa vuodessa. ? Eläköitymisestä syntyvä taloudellinen hyöty 3–4 milj. euroa siirtymäkauden lopussa, jos noin puolet eläköitymisen myötä syntyvistä työpaikoista täytetään. AMMATTIOSASTOT KOKO KPL JÄSENIÄ Yli 1 000 42 78 647 999–500 75 52 853 499–200 181 57 490 199–100 170 24 310 99–50 124 9 190 Alle 50 123 3 735 YHT. 715 226 054 NAISIA JÄSENISTÄ 56 000 25 % ALLE 30-VUOTIAITA 24 000 OPISKELIJAJÄSENIÄ 8 700 TYÖPAIKOILLA LUOTTAMUSHENKILÖITÄ 9 000 SAK:N JÄSENISTÖSTÄ 23 % SUOMEN TAVARAVIENNISTÄ 75 % AMMATTIOSASTOJA 715 SAK:N VAIKUTUSVALTAISIN AMMATTILIITTO JÄSENIÄ 226 000 LUE LISÄÄ: www.metalliliitto.fi/teollisuusliitto Teollisuusliitto = ent. Metalliliitto + TEAM-liitto + Puuliitto 35 53 46 20 9 36 28 4 38 87 6 40 80 8 28 79 9 31.12.2016 Jäsenet Ammattiosastot 154 90 127 110 104 130 9 TEOLLISUUSLIITTO RY INDUSTRIFACKET RF THE FINNISH INDUSTRIAL UNION 01.06.2017 8 TEOLLISUUSLIITTO RY INDUSTRIFACKET RF THE FINNISH INDUSTRIAL UNION AHJ1708_1-48.indd 9 23.5.2017 9:10:32
TEOLLISUUSLIITTO RY INDUSTRIFACKET RF 8 01.06.2017 10 Valtuusto 2017 Valtuuston puheenjohtaja Jyrki Levonen I varapuheenjohtaja Aimo Lahtinen II varapuheen johtaja Reija Mettovaara III varapuheenjohtaja Jarkko Jokinen I varajäsen II varajäsen III varajäsen HELSINKI Kirsi Niemelä Jouni Holopainen Jani Riikonen Jarno Hämäläinen Karita Lahtinen Ilpo Haaja Sami Heikkinen Jan Ihander UUSIMAA Mikael Kölhi Sanna Sipola Jouni Määttä Tuomas Jakovesi Reija Mettovaara Hannu Huttunen Jarmo Partanen Pasi Häkkinen Esa Salminen Jarmo Mäkinen Tero Suominen Minna Forsman Raimo Kantonen Teemu Tuiskula Sini Salminen Pasi Vahtermo VARSINAIS-SUOMI Janne Laulumaa Jani Pöllä Anu Talja Johanna Mäkirinne Heikki Lindgren Susanna Kiukainen Markku Hakanen Antti Kauppi Anne-Mari Toikka Jouni Ojala Merja Viljamaa Juha Uutela Marika Ilola Sirpa Rajalampi Vesa Oja Tuukka Virtanen Mauri Partanen Jouni Varjonen Mika Pirinen Tapani Juhala SATAKUNTA Jyrki Levonen Mika Rostedt Juha Virta Kari Poutanen Janne Vainio Hannu Nurmela Markku Sievers Anne-Maj Iltanen Mari Raikisto Marko Iltanen Sami Paavilainen Petri Elo Vesa-Pekka Vuorenmaa Petri Ahokangas Juhani Mäkiranta Sanna Bord Ari Saukkokoski Topi Maanavilja Jari-Pekka Virtanen Ari Viljanen Jari-Matti Välkkynen Jarmo Hämäläinen Mervi Viinamäki Tapio Keinonen HÄME Jarkko Jokinen Marko Schroderus Antti Walther Sami Grönlund Vesa Niininen Heikki Seppälä Timo Kerkkonen Markus Heinämäki Harri Asunen Samuli Hakkarainen Karo Suoknuuti Petri Lehtonen PIRKANMAA Markus Haataja Jarkko Mäkipää Marja-Leena Huitula Jari Kairajärvi Tommi Suvela Jari Kaihlamäki Susanna Huuskonen Jukka-Pekka Kuisma Mikko Virolainen Antti Maijala Pasi Tallila Timo Antila KAAKKOIS-SUOMI Pauli Riekkinen Niina Malm Toni Kailio Ari Laamanen Ari Kunttu Marko Taipale Lari Haikonen Mikko Seppälä Iikka Marttinen Kimmo Kapanen Kirsi Mäkinen Timo Stålhand Anssi Piirainen Sami Repka Tero Höglund Petri Ahvo SAVO–KARJALA Miia Soininen Sini Vainio Tapio Maksimainen Joni Pitkänen Mika Kolehmainen Tuula Hyvärinen Veijo Tirkkonen Ari Häkkinen Arto Venäläinen Sami Piippo Pasi Jolkkonen Jari Aittokoski KESKI-SUOMI Sami Tuominen Mervi Hokkanen Tarmo Pekonen Sanna Paatelainen Aimo Lahtinen Mika Korpela Veli Häkkinen Jarmo Nissi Tarmo Lukkarinen Anssi Tirkkonen Helena Kurvinen Janne Veikkolainen VAASA Ari Rintala Kairi Alanko Michel Jokiranta Niko Manninen Petri Partanen Vesa-Matti Räisälä Janne Koskimäki Kalevi Mäntykoski Tapio Ruostetoja Janne Kotanen Tero Sulkakoski Jukka-Pekka Tunkkari Ilkka Nordström Maria Pietari Sanni Taipalus Hannu Aho OULU Keijo Alahuhtala Antti Leinonen Kimmo Loukusa Tuula Jokelainen Tarmo Tyni Kaisa Telekäinen Jari Männikkö Veli Hietaniemi Heikki Ahtimaa Reijo Hildén Pentti Haapaniemi Kari Junnila Jouni Lämpsä Antti Hautajoki Eero Heikkinen Riitta Kyllönen LAPPI Tommi Sauvolainen Jyri Myllykoski Tomi Törönen Mika Koskelainen Jani Kolmonen Kari Purmonen Timo Jansson Johanna Seppälä RUOTSINKIELISET Daniel Hannus Viktor Kock Kim Virkama Erik Enholm AUTOJA KONEALAT Petteri Männistö Jere Lehto Eero Rummukainen Jari Paldan Harri Valkonen Marko Vaara Vesa Nurmi Keijo Larila Sandra Roos Antti Mäki Jarkko Rantanen Tenho Vehmas Juhani Jara Jan Backman Henri Heiskanen Joni Suutari HUOLTO JA KUNNOSSAPITO Kimmo Sandelin Ari Nurmela Jyrki Kovala Jari Aranko PELTIJA TEOLLISUUSERISTYSALA Kristian Toikka Sami Kääpä Mikko Paavolainen Tero Liikola KAIVOSALA Teppo Kulo Jukka Taskinen Jaakko Miettinen Ari Kukkurainen Jouni Jussinniemi Juha Karppinen Antti Marjamäki Mari Mäkelä JALOMETALLIALA Marja Karjalainen Minna Polvela Harri Koivunen Janne Pykälistö Anna Andersson Kati Leppäjärvi Kari Keränen Mika Eklund ? Valtuustoon valittiin 54 jäsentä. ? Valtuuston jäsenistä on sosialidemokraatteja 34 ja vasemmistoliittolaisia 20. ? Valtuuston jäsenistä on uusia 25. Naisia uudessa valtuustossa on 10. ? Valtuusto käyttää korkeinta päätösvaltaa liittokokousten välillä. Se muun muassa hyväksyy työehtosopimukset. ? Valtuusto kokoontuu sääntöjen mukaan kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. AHJ1708_1-48.indd 10 23.5.2017 9:10:33
1 7. –1 8 . TO U KO K U U TA 2 1 7 TEOLLISUUSLIITTO TEOLLISUUSLIITTO RY INDUSTRIFACKET RF 01.06.2017 8 11 ? Valtuustoon valittiin 54 jäsentä. ? Valtuuston jäsenistä on sosialidemokraatteja 34 ja vasemmistoliittolaisia 20. ? Valtuuston jäsenistä on uusia 25. Naisia uudessa valtuustossa on 10. ? Valtuusto käyttää korkeinta päätösvaltaa liittokokousten välillä. Se muun muassa hyväksyy työehtosopimukset. ? Valtuusto kokoontuu sääntöjen mukaan kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Hallitus 2017 ? Hallitukseen valittiin 15 jäsentä. Valituista on uusia 5 ja naisia 4. Jäsenistä on sosialidemokraatteja 10 ja vasemmistoliittolaisia 5. ? Yksi hallituksen jäsen on sääntöjen mukaan ruotsinkielinen. Jokaisella jäsenellä on kolme henkilökohtaista varajäsentä. ? Hallituksen tehtävänä on muun muassa seurata, että liiton ja ammattiosastojen toimintaa johdetaan sääntöjen ja liittokokouksen, valtuuston ja hallituksen päätösten mukaisesti. ? Hallitus valitsee ja erottaa liiton toimitsijat. ? Hallitus kokoontuu noin kerran kuussa. ? Valtuuston puheenjohtajat osallistuvat hallituksen kokouksiin. Riku Aalto s. 1965 puheenjohtaja Espoo riku.aalto@metalliliitto.fi Turja Lehtonen s. 1970 1. varapuheenjohtaja Turku turja.lehtonen@metalliliitto.fi Satu Heijari s. 1981 pintakäsittelijä Laitila satu.heijari@lailanet.fi Hannu Koistinen s. 1967 koneasentaja Joensuu koistinenhp@gmail.com Heidi Koivisto s. 1972 elektroniikkatyöntekijä Vuorentausta heidi.koivisto@kyrel.fi Tapio Kuhmonen s. 1965 pääluottamusmies Helsinki tapio.kuhmonen@kone.com Arto Liikanen s. 1962 metallimies Muurame arto.liikanen@hotmail.com Mika Lindblad s. 1979 autosähköasentaja Helsinki mika.lindblad@gmail.com Antero Palomäki s. 1957 hitsaaja Naantali antero.palomaki@sandvik.com Mathias Pukkila s. 1974 pääluottamusmies Härmä mathias.pukkila@msk.fi Hanna-Kaisa Rokkanen s. 1976 koneistaja, opiskelija Hämeenlinna hanna.rokkanen@metalli186.fi Antti Salonen s. 1978 pääluottamusmies Tampere antti.salonen@metalli7.fi Peter Sjökvist s. 1971 metallarbetare Nämpnäs fortroendeman@narko.com Mari Tuomaala s. 1982 materiaalinsiirronvalvoja Tornio marituomaala@hotmail.com Mika Vuoti s. 1967 pääluottamusmies Oulainen mika.vuoti@ssab.com < TURJA LEHTONEN < < HANNU KOISTINEN < HEIDI KOIVISTO < ARTO LIIKANEN < PETER SJÖKVIST RIKU AALTO > TAPIO KUHMONEN > ANTTI SALONEN >> JYRKI LEVONEN > SATU HEIJARI > HANNA-KAISA ROKKANEN > ANTERO PALOMÄKI > MIKA LINDBLAD >> < MIKA VUOTI Kuvasta puuttuvat Mathias Pukkila ja Mari Tuomaala. Jyrki Levonen osallistuu valtuuston puheenjohtajana hallituksen kokouksiin. AHJ1708_1-48.indd 11 23.5.2017 9:10:38
8 01.06.2017 12 T E K S T I T II N A K Y TÖ M Ä K I K U V A K A R I H U LK K O Teollisuuden työttömyyskassan hallitus 2018–2023 Metallityöväen Työttömyyskassan edustajisto valitsi tulevalle kassalle hallinnon jäsenet. Hallinto aloittaa työnsä kassojen sulautuessa 1.1.2018. Työttömyyskassalla tulee olemaan yhdeksänjäseninen hallitus, johon valittiin puheenjohtajaksi Hannu Siltala (TEAM), varapuheenjohtajaksi Kari Helenius (Metalli, Häme-Pirkanmaa) ja jäseniksi Pasi Kallio (TEAM), Olli-Pekka Kristiansson (Metalli, Kaakkois-Suomi-Savo-Karjala), Mika Laaksonen (Metalli, Helsinki-Uusimaa), Marjut Loikkanen (Puuliitto), Irma Salo (Metalli, Varsinais-Suomi-Satakunta), Tellervo Sirviö (Metalli, Oulu-Lappi) ja Lars Pekkanen (Metalli, Helsinki-Uusimaa). Työttömyyskassan valtuustoon valittiin puheenjohtajaksi Jarmo Markkanen, varapuheenjohtajiksi Jari Väisänen, Jyrki Levonen ja Anne Baltzar. Varsinaisia jäseniä valittiin puheenjohtajien lisäksi 28. Jatkossa valinnat työttömyyskassan hallintoon tehdään viiden vuoden välein edustajiston kokouksessa. Edustajisto valitaan vaaleilla seuraavan kerran vuonna 2023. Työttömyyskassan edustajisto ei kokoonnu Teollisuusliiton liittokokouksen yhteydessä marraskuussa 2017. Metallityöväen Työttömyyskassan nykyinen hallitus ja valtuusto jatkavat vuoden 2017 loppuun saakka. Tulevan Teollisuuden työttömyyskassan hallitus. Kuvassa vasemmalta Pasi Kallio, Hannu Siltala, Kari Helenius, Tellervo Sirviö, Mika Laaksonen, Irma Salo, Lars Pekkanen, Olli-Pekka Kristiansson ja Marjut Loikkanen sekä Metallityöväen työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen. METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Teollisuuden työttömyyskassasta päätös Metalliliiton ylimääräisen liittokokouksen yhteydessä pidettiin myös Metallityöväen Työttömyyskassan ylimääräinen edustajiston kokous. Kassan kokous päätti sulautumisesta Teollisuusalojen työttömyyskassan ja Puualojen työttömyyskassan kanssa uudeksi Teollisuuden työttömyyskassaksi. Kassojen sulautuminen toteutetaan niin, että Teollisuusalojen työttömyyskassa ja Puualojen työttömyyskassa sulautuvat vastaanottavana kassana toimivaan Metallityöväen Työttömyyskassaan. Uusi Teollisuuden työttömyyskassa aloittaa toimintansa 1.1.2018. Uudella kassalla tulee olemaan noin 161 000 jäsentä. Sulautumisella tavoitellaan taloudellisesti vahvaa palkansaajakassaa ja pitkällä aikavälillä myös kustannussäästöjä. Isoon ja vakavaraiseen kassaan eri teollisuuden alojen suhdannevaihtelut eivät vaikuta niin herkästi. AHJ1708_1-48.indd 12 23.5.2017 10:11:51
01.06.2017 8 13 T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E T M A N K U V A T K IT I H A IL A Laineen mukaan myös uuden liiton koulu tuksen ja Murikkaopiston kurssitoiminnan suunnittelu on jo aloitettu. Liitolle täytyy myös suunnitella uusi ulkoi nen ilme sekä uudet viestintäkanavat, muun muassa verkkosivut ja jäsenlehti. Jo aiemmin pääyhteistyökumppaniksi viestinnän suunnit teluun on valittu viestintä ja mainostoimisto Hasan&Partners, jonka kanssa yhteistyö käyn nistyi heti yhdistämispäätöksen jälkeen. Rinnakkain liiton organisaation kanssa suunnitellaan myös Teollisuuden työttömyys kassan organisaatiota ja toimintoja. Teollisuusliiton perustaminen tuo jäsenille paitsi toiminnallista hyötyä, niin myös taloudel lista etua. Laskennallisesti kolmen liiton vuo den 2015 tilinpäätösten perusteella jäsenten maksama liittomaksu pienenee viisi miljoonaa euroa. – Teollisuusliiton jäsenmaksu on yksi pro sentti, josta ammattiosastojen osuus on 0,18 prosenttiyksikköä. Osastojen suhteellinen osuus maksusta suurenee ja liiton pienenee. Liitoissa käynnistyi kova urakka Puheenjohtaja Riku Aalto ja projektipäällikkö Markku Laine iloitsivat päätöksestä. METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Marraskuussa pidettävä Teollisuus liiton ylimääräinen liittokokous päättää liiton strategiasta, joulukuun valtuusto vuoden 2018 budjetista ja toiminnasta. Sitä ennen liittojen henkilöstöillä on edessään valtavasti työtä. Päätös uuden Teollisuusliiton perustamisesta antoi kolmen liiton yhteiselle projektihallituk selle ja liittojen henkilöstöille valtakirjan viedä monia käytännön muutoksia eteenpäin. Projek tihallitus kokoontuu kesäkuun alussa ja aloittaa liiton toimistoorganisaation jatkovalmistelun. – Tavoite on, että uusi organisaatio voidaan esitellä viimeistään marraskuun alussa pidettä villä henkilöstöpäivillä. Lopullisesti liiton orga nisaatiosta päättää joulukuussa kokoontuva liiton hallitus, projektipäällikkö Markku Laine kertoo. Liiton keskustoimisto pysyy Hakaniemen to rin laidalla sijaitsevassa Metallitalossa. Tavoite on, että liitto ja työttömyyskassa sijoittuvat sa moihin tiloihin. Teollisuusliiton alkuvaiheessa aluetoimistot rakentuvat Metalliliiton ja Puuliiton aluetoi mistojen pohjalle. – Nykyisiä aluetoimistoja voidaan yhdistää jo 2017–18 aikana. Alussa aluetoimistoihin siir retään edunvalvonta ja järjestöosaamista myös TEAMista. Laajempi aluetoimistoverkoston uudistus suunnitellaan ja toteutetaan vuoteen 2023 mennessä. Jo ennen Metalliliiton ylimääräistä liitto kokousta käynnistettiin henkilöstön muutos valmennus kolmen liiton esimiehistä. Muutos valmennusta jatketaan ja koko henkilöstölle tehdään osaamiskartoituskysely. – Kaiken kaikkiaan liiton toimistolla ovat jo käynnissä isot muutokset, kun esimerkiksi ictalustat, jäsenrekisteri, taloushallinto ja tie toturvaan liittyvät asiat täytyy ratkaista. Myös uuden liiton jäsenedut ovat valmistelussa. Marraskuun lopussa Tampereella kokoon tuva Teollisuusliiton ylimääräinen liittokokous päättää uuden liiton hallintopaikkojen lisäksi liiton strategiasta. – Jo tässä vaiheessa täytyy käynnistää vuoden 2018 liiton toiminnan ja myös budjetin valmiste lutyöt. Tähän suunnitteluun yhdistetään Teolli suusliiton strategian valmistelu. Liittokokous päättää strategiasta. Ensi vuoden toimintasuun nitelmasta ja budjetista päättää liittokokouksen valitsema syysvaltuusto joulukuussa, Laine sanoo. Liiton maksun päälle tulevan työttömyys kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssival vonta. Liittoesityksen mukaan enintään puo let sijoitustoiminnan tuotoista voidaan käyttää varsinaisen toiminnan kulujen kattamiseen. Metalliliiton valtuuston viimeisen puheenjohtajan Pentti Mäkisen terveiset uudelle hallinnolle: Ammattiosastojen hyväksyttävä uudet säännöt Metalliliiton ylimääräinen liittokokous hyväksyi Teollisuusliiton ammattiosastoille uudet mallisäännöt. Säännöt oli valmisteltu etukäteen kolmen liiton voimin. – Kaikkien kolmen liiton ammattiosastot hyväksyvät mallisäännöt ensi syksyn kokouksissaan, jotta osastot voivat liittyä liittoon, Markku Laine muistuttaa. Entiset Metalliliiton ammattiosastot, ja samalla niiden jäsenet, siirtyivät automaattisesti Teollisuusliiton jäseniksi, kun päätös uudesta liitosta tehtiin. TEAMin ja Puuliiton ammattiosastojen on haettava uuden liiton jäsenyyttä 31.10.2017 mennessä. Teollisuusliitossa on yli 700 ammattiosastoa. Laine toivoo, että kolmen liiton ammattiosastot käynnistäisivät omilla seuduillaan yhteistyön niin pian kuin se on mahdollista. Teollisuusliitto ry:n ylimääräinen liittokokous 28.–30.11. Tampere-talossa. Kokouksessa valitaan liiton johto ja hallinto vuosiksi 2017–2023. ”Olkaa yhteistyökykyisiä ja määrätietoisia. Tavoitelkaa yhteiskunnallista rauhaa.” Katso haastattelu: facebook.com/metalliliitto AHJ1708_1-48.indd 13 23.5.2017 9:11:42
8 01.06.2017 14 T E X T JO H A N LU N D F O TO K IT I H A IL A Metallförbundet är Industrifacket Metallförbundets extraordinarie kongress beslöt att ändra förbundets namn och samtidigt godkändes också förbundets nya stadgor. Det nya fackförbundet heter Industri facket rf. Förslaget godkändes enhälligt. INDUSTRIFACKET Den två dagar långa extraor dinarie kongressen godkände också fackavdel ningarnas modellstadgor. Besluten påverkar inte Metallförbundets fackavdelningar eller deras medlemskap. Fackavdelningarna blir au tomatiskt medlemmar i Industrifacket rf, och därmed blir också fackavdelningarnas medlem mar medlemmar i Industrifacket. förbundet håller sin extraordinarie kongress den 28–30 november i Tammerfors. Under den extraordinarie kongressens an dra mötesdag fattade kongressen beslut om det nya Industrifackets ledning. Denna förbunds ledning är tillfällig och en ny förvaltning väljs under det nya förbundets första kongress i no vember bland representanter med bakgrund från samtliga tre förbund. Också Metallarbetarförbundets arbetslös hetskassa höll ett extraordinarie möte i Mäss centret där representantskapet beslöt att grunda en ny akassa för det nya industrifacket. Den nya akassans stadgar godkändes också av representantskapet. Arbetslöshetskassan he ter Industrins arbetslöshetskassa och kommer uppskattningsvis att ha 154 000 medlemmar när den inleder sin verksamhet 2018. Förutom Metallförbundet är industrifacket TEAM och Träfacket med i förbundsfusions projektet. Deras respektive fullmäktige har beslutat att lägga ner sin verksamhet och upp manar sina fackavdelningar att ansöka om medlemskap i det nygrundade Industrifacket rf. Fackavdelningarna ska ansluta sig till Industri facket senast i början av november och det nya FR ÅN ME TA LL FÖ RB UN DE T TIL L IND US TR IFA CK ET Industrifacket rf – Teollisuusliitto ry ? Det nya namnet och stadgorna trädde i kraft genast efter kongressbeslutet 17.5. ? Industrifacket TEAM:s och Träfackets fackavdelningar ansluter sig till Industrifacket senast den 31.10.2017. ? Över 700 fackavdelningar. ? Ett av Finlands största fackförbund med ca. 230 000 medlemmar. Kvinnor 25 %, män 75 %. ? Huvudbranscherna står för 75 % av Finlands export. ? Medlemsavgiften är 1 procent (utan arbetslöskassans andel), av vilket fackavdelningarnas andel är 0,18 % och förbundets 0,82 %-enheter. ? Den nya a-kassan, Industrins arbetslöshetskassa inleder sin verksamhet 2018. Kongressombuden Peter Sjökvist och Kim Virkama väntar på fusionsbeslutet. I bakgrunden Sari Yliaho som valdes till Sjökvists första suppleant i Industrifackets styrelse. AHJ1708_1-48.indd 14 23.5.2017 9:11:47
01.06.2017 8 15 Metallförbundet är Industrifacket E X T R AO R D I N A R I E KO N G R E S S 1 7–1 8 . M A J 2 1 7 De styr Industrifacket till kongressen i höst Riku Aalto valdes till Industrifackets ordförande. Turja Lehtonen blev förbundets vice ordförande. Riku Aalto, 52, har varit Metalls ordförande se dan 2008. Innan det har han verkat som bland annat förbundets ekonomichef. Aalto är gift och har tre barn. Förbundets socialdemokratiska grupp föreslog Aalto enhälligt för posten som ordförande för Industrifacket. – Vårt största misstag skulle vara att tro att jobbet nu är gjort. Det är nu jobbet börjar på allvar, sade Aalto. Turja Lehtonen, 46, som fungerat som Me talls förbundssekreterare var vänstergruppens kandidat för vice ordförande och valdes enhäl ligt av kongressen. ÖVERGÅNGSPERIODENS STYRELSE OCH FULLMÄKTIGE Kongressen utsåg också det nya Industrifackets styrelse. Peter Sjökvist från Närpes som satt i Metalls styrelse som svenskspråkig styrelse medlem fortsätter också i det nya förbundets styrelse. Första suppleant är Sari Yliaho från Pedersöre och andra suppleant är Magnus Lindholm från Kyrkslätt. Också Industrifackets fullmäktige valdes av kongressen. Jyrki Levonen valdes till fullmäk tigeordförande. Suppleanter är Aimo Lahtinen, Reija Mettovaara och Jarkko Jokinen. På det svenskspråkiga mandatet i den nya fullmäktige sitter Daniel Hannus från Borgå. Hannus ersätter Karita Pihlström från Eke näs som nu slutar. Suppleanterna är Viktor Kock från Pedersöre, Kim Virkama från Pe dersöre och Erik Enholm från Godby. Också svenskspråkiga Ilkka Nordström från Jakob stad fick en plats i fullmäktige. Personvalen är tillfälliga och gäller under övergångstiden. Det nya Industrifacket håller sin extraordinarie kongress 28–30 november och då deltar representanter med bakgrund i såväl Metallförbundet, industrifacket TEAM som Träfacket. Då utser kongressen en ny för bundsledning för det nya förbundet för kon gressperioden 2017–2023. Industrifacket TEAM:s fullmäktige har no minerat Heli Puura, 51, som sin kandidat för posten som Industrifackets andra vice ordfö rande. Hon har bland annat varit TEAM:s ord förande och chef för sociala frågor på tjänste mannafacket STTK. Träfackets fullmäktige har i sin tur föreslagit Jari Nilosaari till det nya förbundets tredje vice ordförande. Nilosaari har hittills fungerat som Träfackets ordföran de. Industrifackets första kongress som hålls i Tammerforshuset bekräftar personvalen. Industrifackets nyvalda ordförande Riku Aalto (till höger) och vice ordförande Turja Lehtonen undertecknar sammanslagningshandlingen. Bland annat ålänningen Hanna Borisov från TEAM:s fullmäktige följde med beslutsfattandet på Metalls extraordinarie kongress. Här bredvid Metalls svenskspråkiga kongressombud Bo Vilander, Daniel Hannus och Karita Pihlström. AHJ1708_1-48.indd 15 23.5.2017 9:11:57
T E X T JO H A N LU N D F O TO K A R I H U LK K O 8 01.06.2017 16 E X T R AO R D I N A R I E KO N G R E S S 1 7–1 8 . M A J 2 1 7 ”Äntligen – det här har vi väntat på!” Metallförbundets extraordinarie kongress beslöt att ändra förbundets namn och godkände också förbundets nya stadgor. Metallförbundet gick i graven men istället föddes Industrifacket. Det är nu arbetet verkligen börjar. Det gick inte att ta miste på vad man bland de svenskspråkiga kongressledamöterna tyckte om kongressens beslut att bilda det nya Industrifack et. De spontana första reaktionerna var tydliga. – Yes! Äntligen! Det här har vi väntat på, ut brister Daniel Hannus från Borgå med ett stort leende på läpparna. Den extraordinarie kongressen i Helsingfors Mässcentrum var avskalad från festligheter och festtal. Det här var en arbetskongress med ett egentligt tema för de 420 kongressombuden – det nya Industrifacket. Det historiska beslu tet fattades under den första mötesdagen på kvällen och efter många och långa dis kussioner i mötessalen behövdes ingen röstning. Beslutet var enhälligt. – Världen har förändrats och facket utsätts för allt mer tryck från flera håll. Regeringen och Finlands näringsliv EK försöker hela tiden försvaga våra rättigheter och försämra våra arbetsvillkor. Något måste vi göra och ge nom samarbete har vi mera kraft. Tillsammans kan vi stå emot trycket bättre, säger Hannus. Karita Pihlström från Ekenäs håller med och hoppas att förnyelsearbetet fortsätter så att Industrifacket hänger med i arbetsmarknads politiken som står i ständig förändring. Enligt henne borde beslutet ha fattats redan tidigare. – När allt annat förändras så måste vi ock så förnya oss. Vi ligger lite efter. Vi har varit i släpvagnen när vi borde vara i loket. Fackför eningsrörelsen beskylls ofta för att inte kunna samarbeta. Nu tog vi ett stort steg i att bevisa motsatsen, säger Pihlström som hoppas att Pap pers som redan tidigare valde att bli utanför fu sionen ännu skulle ångra sig och komma med i Industrifacket. Det historiska beslutet betyder ett slut för, eller åtminstone en avgörande mellanetapp i Metallförbundets nästan 120åriga historia. Dalsbrukaren Esko Antikainen började jobba på stålverket i Dalsbruk 1971 och har alltid hört till facket. Han medger att beslutet var känsligt. – Jag har själv varit aktiv i Metall sedan 1974 och det är klart att det är en tid som nu är förbi. Men det här var rätt beslut och nu går vi vidare på det här viset. Viktor Kock från Pedersöre har trots sin unga ålder hunnit vara medlem i Metall i 20 år. Också han väljer att blicka framåt. – Jag ser det här bara som en ny start. Jag ser inte nostalgin i situationen, utan nu koncentre rar vi oss på att bygga någonting nytt och bättre tillsammans. INGET KOMMER GRATIS Alltefter att fackavdelningarna från TEAM och Träfacket ansluter sig till Industrifacket kom mer det nya storindustriförbundet med sina omkring 230 000 medlemmar att bli ett av de största fackförbunden i Finland. Viktor Kock poängterar ändå att styrkan inte bara ligger i storleken. – Jag hoppas att det också leder till att vi får ett bättre självförtroende. Vi måste tro på oss själva. Ibland känns det som att vi saknar tron på att facket faktiskt klarar av att ta dusterna med EK. Jag tror att det här kommer att ge oss mer självförtroende att gå in och forma arbetsmarknadspolitiken i Finland, säger Kock. Esko Antikainen är inne på samma linje. – Vi har ju redan FFC som indirekt har en miljon medlemmar och hur har de visat sin styrka de senaste åren? Men jag hoppas att In dustrifacket blir ett starkt förbund. Det behövs lite jävlar anamma! De svenska kongressombuden är överens om att FFC har haft en svår sits den senaste tiden och frågar sig om inte fackförbundens roll kom mer att förstärkas gentemot centralförbunden i framtiden. – Så som det är nu så har FFC tappat styrka i och med att EK inte längre tänker fungera som förhandlingspart. Nu har vi ett större förbund som kan fylla det tomrummet som bildats, tror Pihlström. – Det är klart att det är svårt för FFC att på verka om de inte har någon att förhandla med. I och med Industrifacket blir det också lättare att förverkliga den så kallade finländska modellen där exportindustrin ska avgöra nivån på löneutveck lingen. Jag tror att Industrifacket kommer att ha en nyckelroll i de förhandlingarna, säger Kock. NU BÖRJAR ARBETET De svenska kongressombuden ser inga direkta risker med fusionen, inte ens när de försökt. – Jag ser bara positiva sidor med fusionen. Jag har försökt fundera vad som kunde vara negativt, men har inte kommit på något, säger Hannus. Men trots att det stora steget att bilda det nya Industriförbundet nu är taget är arbetet inga lunda färdigt – snarare tvärtom. ”Vi har varit i släpvagnen när vi borde vara i loket.” AHJ1708_1-48.indd 16 23.5.2017 9:12:02
INDUSTRIFACKET RF TEOLLISUUSLIITTO RY 01.06.2017 8 17 01.06.2017 8 17 också få fler medlemmar i framtiden och se till deras intressebevakning. Hittills har samarbetet mellan de olika fack förbunden varit mycket varierande på olika håll i landet. –Vi har redan tidigare haft samarbete med TEAM i vår region via FFC:s lokala organisation och vi har redan kommit överens om att ordna gemensamma evenemang med TEAM:s fack avdelning på hösten, berättar Pihlström. – Vi har mycket växthusarbetare i Österbot ten som inte är organiserade medan vi har ett starkt Metallfack i Närpes. Där skulle vi kunna hjälpa till att organisera dem, vilket skulle vara viktigt eftersom det finns mycket missförhål landen i växthusen, fortsätter Kock. Men också där de olika fackavdelningarna inte ännu har hittat varandra finns iver inför framtiden. – I Borgå har vi inte ännu haft någon kon takt eller något samarbete att tala om, men jag ser framemot det. Det finns säkert mycket man kunde göra tillsammans, konstaterar Hannus. – Jag hoppas att vi ska få in fler intresserade och lite nya vindar i verksamheten. Det kan vara riktigt bra att få in lite trä mellan allt stål i vår verksamhet, säger Antikainen. FÖRÄNDRING SKER INTE ÖVER EN NATT Trots att stora beslut kan fattas på kongresser som har direkta konsekvenser för tusentals arbetsta gare som vaknade på morgonen efter kongressens första mötesdag som medlemmar i ett nygrundat Industrifack, kommer både det konkreta arbetet och den mentala omställningen att ta tid. – Det kommer att ta tid men det kommer att bli samarbete. Först måste vi lära känna varan dra och hur de andra jobbar och sedan pussla ihop det till en helhet. Jag tror att vi i framtiden kommer att slå ihop oss på lokalnivå och bli en gemensam fackavdelning med mera branschin riktade underavdelningar, tror Pihlström. På lång sikt är det ändå viktigt att sudda ut gränserna mellan de före detta tre fackförbunden. – På kort sikt måste det finnas en övergångs period, för vi måste harmonisera kollektivavtalen och det kommer att vara en stor process i sig. Inn an det är gjort så tror jag att det kan vara svårt att få känslan att vi faktiskt är ett förbund, säger Kock. Vad gäller svenskans roll i Industrifacket finns ingen större oro. Tvärtom hoppas kongressom buden att svenskans roll förstärks i och med att de svenskspråkiga medlemmarna blir fler. – Jag tror absolut inte att man plötsligt skulle börja motsätta sig svenskan i det nya förbundet, men man kanske glömmer bort den. Vi måste hela tiden påminna om hur viktigt det är med till exempel utbildning på svenska, säger Kock. – Vi måste vara aktiva och kräva service på svenska. Om vi inte efterlyser svensk service så faller den lätt bort, påminner Hannus. a – Vi får absolut inte nöja oss med det här lä get att vi nu har nästan 230 000 medlemmar. Så får det inte vara. Det är nu jobbet börjar. Vi måste också få synlighet och få vårt budskap fram. Vårt budskap måste komma över den kapitalistiska nyhetströskeln, säger Antikainen. Det konkreta arbetet ute på fältet måste bör ja så snabbt som möjligt, betonar i sin tur Viktor Kock. Det innebär i första hand att aktivera fler och börja samarbeta med de nya förbundsvän nerna från TEAM och Träfacket. – Nu måste vi faktiskt börja samarbeta på lokal nivå och också får in nya krafter i fackav delningsstyrelserna. Vi måste utnyttja speci alkunskapen från medlemmarna från de olika branscherna och använda våra styrkor för att Daniel Hannus, Esko Antikainen, Karita Pihlström och Viktor Kock ser fram emot utökat samarbete. AHJ1708_1-48.indd 17 23.5.2017 9:12:09
8 01.06.2017 18 T E K S T I A SK O -M A T T I K O SK E LA IN E N K U V A K A R I H U LK K O TO I M I JA Paimio on pieni paikka, metallialan työpaikkoja on vähän, ja jäseniä osastossa noin 250. Meillä on hyvä porukka meidän hallituksessa, mutta voisihan toimijoita enemmänkin olla. Haaste on saada nuoria liittoon ja toimin taan mukaan. – Kun työpaikalle tuleville uusille nuorille menee puhumaan liittoon liittymisestä, ja vaik ka sitä kuinka perustelee, niin ei se välttämättä vaikuta. Nykyajan nuorille kaikki edut tulevat kuin manulle illallinen. He eivät osaa nähdä kuinka paljon täytyy tehdä työtä, jotta nekin saadaan säilytettyä. Ilola arvioi, että Pai mion alueen metallifir mojen työntekijöistä vähän yli puolet kuuluu liittoon. Joillain työpai koilla järjestäytymisas te on 80–90 prosenttia, mutta Ilola tietää omaltakin työpaikaltaan nuoria miehiä, jotka vasiten haluavat kuulua Loimaan kassaan. – Monelle loimaankassalaiselle ensimmäi nen peruste on raha. Mä olen monta kertaa pe rustellut, mitä kaikkea liiton jäsenmaksulla saa. Ja jos vähänkään lähdet aktiiviksi, liitto kustan taa matkat, ylläpidon ja koulutukset. Onhan se takaisinpäin. – Välillä sitten joku, jota olet puhunut liit toon 2–3 vuotta, viimein liittyykin. Siinä on sellainen voittajafiilis! LIITTOJEN YHDISTÄMISEEN MENEE AIKAA Tapaamme Marika Ilolan kanssa toisen kerran Helsingin Messukeskuksen kahviossa Metalli liiton liittokokouksen toisena päivänä. Tai siis Teollisuusliiton, sillä edellisenä iltana liittoko kous on tehnyt päätöksen liittofuusiosta. – Sieltä se tuli! Odotin äänestystä, mutta näyttäähän se medialle paljon paremmalta, että ollaan kaikki yksimielisiä eikä äänestystä tullut. Jo eilen illalla ryhmäkokouksessa huomasi, et tei äänestykseen tarvitse mennä, liittokokous edustaja Ilola kertoo. – Meillä on kohta leveämmät hartiat ja enemmän joukkovoimaa takana. Mutta tästä se työ vasta alkaa. Ennen kuin saadaan kaikki kolme vanhaa liittoa hitsautumaan yhteen, sii nä on paljon tekemistä. Liitoissa on omat tavat toimia, ja kestää vielä, että löydetään yhteiset tavat ja ollaan kaikki aidosti samaa liittoa. a ”Näyttää hyvältä ulospäin, että oltiin yksimielisiä.” TYÖSUOJELUVALTUUTETTU, AMMATTIOSASTON PUHEENJOHTAJA MARIKA ILOLA TYÖPAIKKA Navix Oy, Paimio TYÖNTEKIJÖITÄ 27 AMMATTIOSASTO Paimion Sähköja Metallityöväen ao. 191 JÄSENIÄ 250 LUOTTAMUSMIESURA Varapääluottamusmies 2013–, työsuojeluvaltuutettu 2014–, ammattiosaston puheenjohtaja 2014– ”Saamme leveämmät hartiat” Kohta meillä on enemmän joukkovoimaa takana, sanoo liittokokousedustaja Marika Ilola Teollisuusliitto-päätöksen jälkeen. Mutta paljon on vielä tekemistä, ennen kuin kolme liittoa saadaan hitsautumaan yhteen. Tapaamme Marika Ilolan kanssa ensimmäisen kerran Metalliliiton ylimääräistä liittokokousta edeltävällä viikolla Paimion Nesteen kahviossa, missä hän kertoo aiemminkin pitäneensä pala veria liiton toimitsijoiden kanssa. Hänen työ paikkansa Navix Oy on teollisuusalueella moot toritien toisella puolen, mutta työnantaja ei ole aina suhtautunut suopeasti liiton vieraisiin. Ilola uskoo jo edeltä Teollisuusliiton syn tyyn. – Kyllä se sieltä tulee. Kun jäsenmäärät koko ajan supistuvat, niin tästä saadaan lisää jäseniä. Mutta ei suuri liitto yksistään ole tehokas, täy tyy myöskin muokata toimintatapoja tähän päi vään sopiviksi, Ilola näkee. Ilola arvailee, että hankkeesta joudutaan kuitenkin äänestämään liittokokouksessa. – Siellä on ne tietyt kipukohdat, jotka ovat herättäneet kysymyksiä sekä valtuustossa että paikallisissa infotilaisuuksissa. Monille on kova pala, että ammattiosastojen jäsenmaksupalaute pienenee. ANTOI PIKKUSORMEN, VEI KOKO KÄDEN Ruskolta Turun kupeesta kotoisin oleva Marika Ilola muutti parikymppisenä Saloon töihin Noki an matkapuhelintehtaalle, missä hän työskenteli 13 vuotta. Viimeiset seitsemän vuotta hänen työ paikkansa on ollut Navix Oy Paimiossa. Navix tuottaa venevalmistajille alihankinta na monenlaisia osia, esimerkiksi kytkintauluja, kytkinsarjoja, kaapelisarjoja, muoviosia ja tuu lilaseja. Nokian aikoinaan Ilola ei ollut vielä liiton aktiivitoiminnassa mukana. Pian Navixille tul tuaan pääluottamusmies Arja Toivonen pyysi Ilolan mukaan Paimion ammattiosasto 191:n viikonloppureissulle Murikkaopistolle, missä silloinen osaston puheenjohtaja Tomi Nieminen puhui Ilolan mukaan osaston toimintaan. Pian Ilola olikin jo työpaikkansa varapääluotta musmies ja sitten työsuojeluvaltuutettu. – Tuli annettua pikkusormi, ja kyllä se on nyt vienyt koko käden, Ilola nauraa. Todellakin. Varapääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien lisäksi Ilola on nykyään myös ammattiosaston puheenjohtaja, Turun seuturyhmän puheenjohtaja, Metallilii ton liittovaltuuston entinen jäsen, Teollisuuslii ton uuden valtuuston jäsen, VarsinaisSuomen Metallin Vaikuttajien eli vasemmistoryhmän puheenjohtaja… – Nälkä kasvaa syödessä, mutta toisaalta jos sain vaiheessa tulee raja vastaan. Välillä olen jo sanonut, että eiks joku muu vois olla välil? Ilolan kotitaustalla aktiiviksi ryhtyminen on kuitenkin enemmän kuin luonnollista. – Mä olen pienestä asti ollut järjestöihminen. Isovanhemmat toimivat SKDL:ssä, olen ollut vappumarssilla jo 3vuotiaana, ja Pioneereissa 5vuotiaasta. Sekä isä että pappa ovat olleet pää luottamusmiehinä, joten vähän verenperintönä tämä tulee. ENEMMÄN YHTEISTYÖTÄ Ilola kertoo työsuojeluvaltuutetun roolin hel pottuneen Navixilla tämän vuoden alusta, kun yrityksen työsuojelupäällikkö vaihtui. – Nyt tehdään paljon enemmän yhteistyö tä, ja saan enemmän omia ajatuksiani läpi. Nyt hommat hoituvat hyvässä hengessä. Navixilla työsuojeluvaltuutettua työllistää esimerkiksi se, että yrityksessä on käytössä pal jon itse tehtyjä koneita. – Niihin täytyy aina perehtyä, että onko se turvallinen ja voiko sitä käyttää. Navixin suurimmiksi työympäristöongel miksi Ilola sanoo vanhan hallin lämpötilan ja ilmanvaihdon. – Talvella on yleensä kylmä, ja jos laittaa läm mitykset päälle, tulee taas liian kuuma. Sopivaa lämpötilaa ei tunnu ikinä löytyvän. Se vaikuttaa eniten työviihtyvyyteen. – Muovin muokkaamisesta tulee käryjä, ja maalaamo aiheuttaa omat järjestelynsä. Mut ta parempaan suuntaan mennään koko ajan. Maalit käsitellään asianmukaisesti, ja ihmiset käyttävät suojaimia missä pitääkin. Työkykyä ylläpitävään toimintaan Ilola kai paisi edelleen parantamista. – Tänä vuonna ensimmäistä kertaa seitse mään vuoteen vietettiin tykypäivää. Mentiin Venemessuille Messukeskukseen katsomaan, minne ne meidän tuotteet menevät. ”KUKA HOITAA? MARIKA HOITAA” Työpaikan ulkopuolella Ilolalla riittää puuhaa ammattiosaston puheenjohtajan tehtävässä. – Työtä täynnä! ”Kuka hoitaa? Marika hoi taa. Marika varaa. Marika ainakin osallistuu.” AHJ1708_1-48.indd 18 23.5.2017 9:12:09
19 ”Näyttää hyvältä ulospäin, että oltiin yksimielisiä.” ”Saamme leveämmät hartiat” AHJ1708_1-48.indd 19 23.5.2017 9:12:15
Rivitalon ovella oli ruuhkaa. Brysselissä asuva suomalaisperhe oli juuri tehnyt hankinnan, jota maanmiehet olivat kokoontuneet joukolla ihailemaan. Kyseessä oli ihana ja Belgiassa erittäin harvinainen asia, joka oli varta vasten teetetty tätä taloa varten: kynnys. Miksi kynnystä oli kokoonnuttu ihas telemaan kuin somaa vastasyntynyttä? Koska jokainen Brysselissä elävä suomalainen on kokenut varpaissaan ovien alta puhaltelevan viiman. Kynnyk settömyys ja suuri joukko muita raken ta miseen liittyviä ratkaisuja paperinohuista seinistä yksinkertaisiin ikkunoihin ja 50 vuotta vanhoihin lämpöpattereihin takaavat sen, että mikäli talvella mielii oleskella kotona ilman pilkkihaalaria, nousee energialasku valtavaksi. Belgia laiset käyttävät lämmittämiseen neljän neksi eniten energiaa koko unionissa. Suomi on sijalla 3, Tanska ja Ruotsi sijoilla 14 ja 15. Eniten käyttää Luxemburg, jossa ongelmat ovat samankaltaisia kuin Belgiassa. Valmistelen parhaillaan talojen energiatehokkuusdirektiiviä. Se on osa isompaa energiakokonaisuutta, joka tulee vaikuttamaan jokaiseen EU:n asukkaaseen ja työpaikkaan. Rakennuksissa se tarkoittaa muun muassa sitä, että jatkossa julkiset rakennukset täytyy rakentaa energiatehokkaasti. Tämä puolestaan vaatii, että talojen suunnitteluun ja rakentamiseen osal listuvat ihmiset on koulutettu tekemään energiatehokkaita taloja. Suunnitteilla on myös muun muassa se, että jokaiseen isompaan taloyhtiöön asennet taisiin suuremman remontin yhteydessä sähkö autojen latauspiste. Se on lähtölaukaus vuosikymmeniä vievälle kehitykselle kohti päästötöntä liikennettä. Nykyään energiatehokkuus on usein hyvin toimeentulevien etu oikeus. Köyhillä ei ole varaa vaihtaa kodinkoneita energia tehokkaampiin, ja vanhat talot, erityisesti lämmitysjärjestelmät, syövät enemmän energiaa kuin uudet. Jos on ylimääräistä rahaa, voi rakennuttaa maalämpöpumpun – jos ei, päätyy lämmittämään öljyllä energiasyöppöjä lämpöpattereita. Valtio ja EU voisivat tarjota esimerkiksi Euroopan investointipankin välityksellä korottomia tai matalakorkoisia mikro lainoja pienituloisille kotitalouksille uusiu tuvien energialähteiden alkuinvestointeihin ja energiatehokkuuden, kuten eristyksen, paran tamiseen. Koko energiauudistus tähtää siihen, että Euroopassa ja maailmassa käytettäisiin vähemmän ja puhtaampaa energiaa, mikä puolestaan osaltaan johtaisi ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja pysäyttämiseen. Energiauudistus on pieni mutta tärkeä osa taistelua ilmastonmuu tosta vastaan, ja kynnysten ja muiden energiaa säästävien asioiden asen taminen on osa uudistusta. Siksi suomalaiset voivat hyvällä omalla tunnolla ihastella kynnyksiään – osallistuvathan ne peräti maapallon pelastamiseen! 8 01.06.2017 20 ”Energiatehokkuus on vielä hyvin toimeentulevien etuoikeus.” MIAPETRA KUMPULA-NATRI Europarlamentaarikko SEURAAVASSA AHJOSSA Mihin suuntaan työaikaa pitäisi kehittää? Liiton tavoitteena on työajan lyhentäminen. 10 20 30 40 50 60 Työnantajan edustaja Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Osuus vastanneista työpaikoista, % Johtaminen Työilmapiiri Tiedon puute Haitalliset aineet, huurut, sumut, käryt Tilanahtaus Asenne / riskinotto Melu Huonot työasennot Huono ilmanvaihto Voiko 6 olla uusi 8 Jyväskylä Teletyöntekijäin ao. 182 149 jäsentä ? Postija Lennätinlaitoksen Helsingin puhelintyöntekijäin ao. 78 PURKAUTUNUT OIKAISU Ahjo 7/2017 Tyyli-palstan CNC-koneistaja Juha Saariston kotipaikka on Valkeakoski, ei Tampere. Toimitus pahoittelee virhettä. KO LU M N I Kynnys pelastaa maapallon ROIMAA KASVUA TILASTOKESKUS Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat tammi– maaliskuussa 15,8 % vuoden takaisesta. Eniten tilaukset kasvoivat metalli teollisuudessa, 21,5 %. Teollisuuden liikevaihto kasvoi joulu–helmikuussa 7,5 %. Metalli teollisuudessa kasvua oli 7,2 %. Toimialoista eniten kasvoi kaivostoiminta ja louhinta, 23,9 %. ”Tiedot työpaikoilta kertovat, että kasvu koskee laaja-alaisesti metallin toimialoja, ja niin suuria kuin pieniäkin yrityksiä. Käänteen taustalla on metalliteollisuuden tuotteiden parantunut kysyntä, mutta myös yritysten toimilla on merkitystä. Lähes vuosikymmenen korpivaellus on pakottanut yritykset kehittämään toimintatapojaan ja tuotteitaan paremmin kysyntää vastaaviksi.” Teollisuusliiton vastaava tutkija Timo Eklund –50 % Kahdeksan tunnin työaikalaki saatiin voimaan 100 vuotta sitten Kolmen yhdistyvän liiton #3liittoa-teltan ja ständin voit bongata Porissa 10.–14.7. ja Valkeakoskella 28.–29.7. Onnenpyörälla saat kohta jo legendaarisia #3liittoa-muistoja! Bongaa #3liittoa kesätapahtumissa! #3liittoa tarjoavat Työväen Musiikkitapahtuman rannekkeet ja päiväliput puoleen hintaan. AHJ1708_1-48.indd 20 23.5.2017 9:12:20
01.06.2017 8 21 Suomi tarvitsee tulokkaita Jotta Suomen talous voi kasvaa, tarvitsemme lisää maahanmuuttajia. Tänä vuonna moni ekonomisti on huomauttanut asiasta. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että lisääntyvästä automaatiosta huolimatta ihmiset luovat uusia tuotteita ja palveluita sekä myös kuluttavat niitä. Koska Suomessa syntyi viime vuonna vähemmän lapsia kuin ihmisiä kuoli, tarvitsemme uutta väkeä ulkomailta. Viime vuonna Suomeen muutti noin 32 300 ihmistä, minkä ansiosta väkiluku kasvoi noin 15 300:lla. Muuttotahti on kuitenkin liian hidas ja jää kauas esimerkiksi Norjasta, jonne muutti viime vuonna 66 800 ihmistä. Moni konepajakin on jo joutunut etsimään työntekijöitä kauempaa. Taivalkoskelaisella Telatekilla on romanialaisia ja virolaisia työntekijöitä, ja Kajaanin Otanmäen Transtechin junavaunutehtaalla työskentelee puolalaisia ja venäläisiä. Suomi ei ole väestöongelman kanssa yksin. Euroopan talouskasvun on ennakoitu jäävän kauaksi vaikkapa Kiinan, Intian ja Brasilian talouskasvusta. Syynä on työikäisen väestön väheneminen. Huhtikuun lopulla Saksan keskuspankki varoitti kuukausiraportissaan, että Saksan potentiaalinen talouskasvu tulee hidastumaan vuodesta 2021 eteenpäin. Työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun, vaikka maahanmuutto lisääntyisi. Nyt on alkamassa kilpailu työntekijöistä. ICT-alalla tämä näkyy jo. Moni työnantaja pyrkii kohentamaan henkilöstönsä työolosuhteita, koska se parantaa tuottavuutta ja houkuttaa uusia ammattilaisia. Yritysten kannattaakin alasta riippumatta luoda luottamuksen ilmapiiri työpaikoille. Työntekijöiden pitää tuntea olevansa samassa veneessä, jotta he haluavat viedä yritystä eteenpäin ja näin varmistaa myös oman toimeentulonsa. Kun kilpailu työntekijöistä lisääntyy, pitää myös yhteiskunnan perusasioiden olla kunnossa. Siinä Suomi on vahvoilla turvallisena ja toimivana valtiona. Kuitenkin kotouttamisessa ja työnantajien asenteissa olisi parannettavaa. Eläketurvakeskuksen mukaan 18–64-vuotiaiden maahanmuuttajien työllisyysaste jää alle 60 prosentin, kun koko väestön osalta osuus lähentelee 70 prosenttia. TA LO U S Norjaan muutti viime vuonna 66 800 ihmistä, Suomeen 32 300. P E K K A L E IV IS K Ä / U P Järjestelmällisyys tuottaa tuloksia TYÖYMPÄRISTÖ Toukokuussa julkaistu Työsuo jelukysely 2017 todistaa, että järjestelmällisyys todellakin tuottaa tuloksia. – Yritykset, joissa työsuojelu on järjestel mällistä, huolella ja kunnolla tehtyä, niissä työ suojelun koetaan parantuneen keskimääräistä enemmän. Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola pitää tätä uusimman työsuojelu kyselyn merkittävimpänä paljastuksena. Parannuksia työsuojeluun tuovat esimerkiksi säännölliset työsuojelukierrok set ja riskinarvioinnit. – Nyt me tiedämme, että voimme korostaa näitä asioita koulutuksessa ja tiedotuksessa. Nyt meistä ei vain tunnu, vaan me tiedämme, että järjestelmäl lisyys tuottaa tulosta, Pesola iloitsee. Kyselyssä esiin tulleiden huolenaiheiden kärjessä on Pesolan mielestä esimiestyön kuor mittuneisuus. Joka kolmas toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetuista piti tärkeimpänä työ suojeluongelmana ”jatkuvaa ylikuormitusta”. Esimiehillä on liikaa alaisia ja liikaa tehtäviä. – Meillä Suomessa on lopetettu teknikko jen koulutus. Tämä on merkinnyt sitä, että esi miesalueet ovat kasvaneet. Esimiehet kokevat, etteivät he ehdi paneutua kaikkeen, mihin pi täisi paneutua. Jo loppuneessa Hyvä työ – Pidempi työura hankkeessa samoin kuin nyt pyörivässä Työ kaari kantaa hankkeessa esimiesten liialliset taakat tulevat kärkevästi esiin. – Työntekijät kokevat, etteivät he saa tarpeeksi palautetta. Esimiesten resurssit ja aika ovat kerta kaikkiaan liian vähäiset palaut teen antamiseen. Tämä heijastuu työyhtei sön ilmapiiriin ja tekemiseen. – Esimiehiä tarvitaan, vaikka joskus tun tuu, että mekin [liittona] korostamme, ettei heitä tarvittaisi. Tavoittelemme itseohjau tuvuutta työntekijöille. Mutta kyllä esi miehiä tarvitaan, ja jokaisella meistä on esimies. Työympäristöpäällikkö pitää merkittävänä pulmana myös sitä, miten eri lailla työnanta jat ja työntekijöiden työsuojeluvaltuutetut nä kevät työpaikan pahimmat ongelmat. Kukapa ryhtyisi ratkomaan ongelmaa, jota ei edes pidä ongelmana? – Vajaat 60 prosenttia työntekijöiden valtuu tetuista näkee huonon ilmanvaihdon keskeise nä ongelmana työpaikalla, työnantajista vajaat 20 prosenttia. Onhan tässä aika iso ristiriita. Yhtä pahojen ristiriitojen luokkaan kuuluvat näkemykset johtamisesta. Liki puolet työnteki jöiden valtuutetuista pitää johtamisen tasoa kes keisenä ongelmana. Työnantajien mielestä vain joka 20. työpaikka kärsisi kehnosta johtamisesta. Liitoille esitetyissä toiveissa nousivat sel keimmin esiin koulutuksen lisääminen ja työ paikkakäynnit. Pesola toteaa, että ajankohtaisia pulmia käsitellään kyllä liiton vuosittaisessa työympäristöseminaarissa. Pieniä työpaikkoja kierretään jatkossakin työympäristöpäivillä. – Meidän isoin ongelmamme on saada kaikki työsuojeluvaltuutetut käymään edes ne perus kurssit, Pesola toteaa. SUVI SAJANIEMI parantunut ennallaan heikentynyt Alle 50 henkeä 50–250 henkeä Yli 250 henkeä KAIKKI 20 40 60 80 100 Osuus vastanneista työpaikoista, % 60 35 52 61 4 44 47 35 48 5 6 5 10 20 30 40 50 60 Työnantajan edustaja Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Osuus vastanneista työpaikoista, % Johtaminen Työilmapiiri Tiedon puute Haitalliset aineet, huurut, sumut, käryt Tilanahtaus Asenne / riskinotto Melu Huonot työasennot Huono ilmanvaihto Kysely lähetettiin Metalliliiton ja Ammattiliitto Pron työsuojeluvaltuutetuille ja työn an tajan edustajille Teknologiateollisuus ry:n jäsen yrityksissä. Lue lisää: www.metalliliitto.fi/ tyoymparisto Työturvallisuuden kehittyminen viimeisen vuoden aikana Keskeisimmät työsuojeluongelmat P U H E E N A I H E AHJ1708_1-48.indd 21 23.5.2017 9:12:20
8 01.06.2017 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 22 N Ä K E M YS PETRI VANHALA: Tietyllä tavalla tarvitaan. Ainakin me tulemme käyttämään SAK:ta hyväksemme. SAK:n toimis tossa on paljon osaamista. Siinä on myös paljon liittoja, joiden kanssa keskustelemme. NINA PÄRSSINEN: Kun puhu taan palkoista tai työehdoista, ei tarvita. Alakohtaiset työehdot on kehitettävä alakohtaisesti. Työehdois ta päättävät alakohtaiset neuvottelijat. Jatkossa palkkojenkin määräytymisen tulisi olla nykyistä enemmän yritystasolla tai paikal lisella tasolla. MITÄ HAITTAA PERINTEISISTÄ KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSISTA OLISI? VANHALA: Minusta sellaiset pitäisi työkalu pakissa olla. Vaikka sopimukset ovat olleet keskitettyjäkin, niin viimeinen pilkku on katsottu liittojen välillä. Liittojen edustajien nimet niissä keskitetyissä papereissa löytyy, ei niihin väkisin ole jouduttu. PÄRSSINEN: Keskitetty järjestelmä on tuonut mukanaan sen, että työehdot ja poliittinen edunvalvonta on sidottu yhteen. Meidän mielestämme niitä ei pitäisi kytkeä toisiinsa. Poliittinen ja elinkeinopoliittinen edunvalvonta ei kuulu työehtojen kanssa yhteen, vaan on mui den toimijoiden tehtävä kuin meidän työmark kinaneuvottelijoiden. Me haemme kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamista omalta osaltam me myös työehtosopimus muutoksilla. MITEN ASIOISTA SOPIMINEN LIITTOKIERROKSELLA SUJUU? VANHALA: Ei se mitenkään harvinaista tai ennenkuulumatonta ole. Liittojen vain pitää hoitaa sopiminen, vaikka pelikenttä on aika lailla muuttunut. Kolmikannassa ei nyt enää asioita valmistella, kun ei ole keskusjärjestö keskustelua. Kukaan ei vielä tiedä, miten sujuu. Joudumme katsomaan pari kierrosta, ennen kuin näemme keskusjärjestöjen poissaolon vaikutukset. PÄRSSINEN: Kyllä se sujuu, vaikka siitä aina nostetaan esiin vuoden 2007 ”sari sairaan hoitaja” kierros, jolloin mentiin nousevin huudoin. Lähtö siihen tilanteeseen oli eduskuntavaalit, joissa poliittinen päättäjä suorastaan yllytti tilanteeseen. Silloin an nettiin julkiselle sektorille mandaatti vaatia enemmän kuin muut ja se johti siihen, että lähdettiin kilpailemaan palkankorotuksista nousevin huudoin. Seuraavalla liittokierrok sella 2009 palkkamaltti säilyi. PYSTYVÄTKÖ LIITOT SOPIMAAN PALKOISTA? VANHALA: Järkevään ratkaisuun päästään vain neuvottelemalla. Miten se onnistuu, nähdään vasta, kun neuvottelut ovat päällä. Enemmän tulee kysymyksiä siitä, ettei tulisi nousevia huutoja. Luulen, että niitä tulee vuodenvaih teen neuvotteluihin. PÄRSSINEN: Minä en ota kantaa muiden neu votteluihin. Kaikkien osapuolten pitäisi ym märtää oma vastuunsa siitä, mitä oma ratkaisu voi tehdä Suomen kilpailukyvylle. Kaikkien on haettava sitä palkkamalttia eikä ajatuksella, että pitää saada enemmän kun muut. Pitää olla palkkamalttia, koska myös välilliset palkka kustannukset esim. Palveluista rapauttavat viennin kilpailukykyä. RIITTÄVÄTKÖ TYÖNANTAJIEN RAHAT, JOS AMMATTI LIITOT KILPAILEVAT PALKANKOROTUKSISTA? VANHALA: Se ei ole kenenkään etu, jos näin tapahtuu. Mutta se riskihän tässä joka tapa uksessa on otettu. Liittokierroksia on tehty ennenkin, eivätkä palkankorotukset ole välttä mättä poikenneet toisistaan. Mutta nousevia huutoja tulee varmasti tapahtumaan, mikä on huono asia. Toisaalta voidaanko puhua ylei sestä linjasta, jos on liittokierros, mikä on se yleinen linja? AKT ja IAU tekivät jo sopimuk set, siitäkö nyt sitten tuli tolppa maahan? Mihin vielä tarvitaan keskusjärjestöjä? Puheenjohtaja PETRI VANHALA Paperiliitto ? Ainakin mahdollisuudet keskusjärjestösopimuksiin on oltava työkalupakissa. ? Liittokierroksella liittojen vain pitää hoitaa sopiminen, vaikka pelikenttä on muuttunut, eikä asioita enää valmistella kolmikannassa. ? Tällä hetkellä työmarkkinat näyttävät epävarmemmilta kuin ennen. Joudumme opettelemaan elämää ilman keskusjärjestöjä. AHJ1708_1-48.indd 22 23.5.2017 9:12:21
01.06.2017 8 23 PÄRSSINEN: Minä peräänkuulutan kaikki en sektoreiden vastuuta. Jos vientiteol lisuus tai metsäteollisuus toimii vastuul lisesti ja tekee kilpailukykyä turvaavat palkkaratkaisut, niin mikä oikeus muilla sektoreilla on lähteä rapauttamaan syksyn kilpailukykyä. Suomi elää edelleen viennistä ja metsäteollisuus on olennainen osa siitä viennistä. Me teemme sopimukset tämän syksyn aikana. Yleisen linjan kestävyys syntyy syksyn aikana tehtävistä ratkaisuista ja ne vaikuttavat niihin tammikuussa julkisella sektorilla ja palvelusektorilla käytävissä neu votteluissa. VOIDAANKO NAISTEN JA MIESTEN PALKKATASA-ARVO TOTEUTTAA ILMAN KESKUSJÄRJESTÖJÄ? VANHALA: Pitää opetella, mistä puhutaan, kun puhutaan palkkatasaarvosta ja kuka siitä kantaa vastuun. Jos Paperiliitto nyt avaisi pään tässä, niin eivät meidän työnantajamme ole kiinnostuneita palkkatasaarvosta. Ne ovat kiinnostuneita oman alan substanssikysymyk sistä. Tästä pitää olla keskusjärjestöjen sisällä pohdintaa. Mutta tämä on taas niitä asioita, joita opiskellaan parin kierroksen ajan. PÄRSSINEN: Minun käsitykseni mukaan naiset jo saavat samasta tai samanarvoisesta työstä samalla koulutuksella ja kokemuksella samaa palkkaa. Meillä puhutaan usein naisen eurosta, joka on vain tilastollinen yleiskäsite. Suomen työmarkkinat nyt vain ovat jakautu neet niin, että naiset työskentelevät enemmän aloilla, joissa maksetaan keskimääräistä pie nempää palkkaa. Mutta alan sisällä naiset ja miehet saavat yhtä suurta palkkaa. Hoitoalan palkoissa suhteessa insinöörien palkkoihin keskiarvopalkat voivat olla erilaiset. Kunta alan sisällä hoitoala on vaatinut muutosta. Se on sektorin sisäinen asia, joka pitää ratkaista sektorin sisällä. TOIMIIKO NS. SUOMEN MALLI TYÖMARKKINOILLA ILMAN METSÄTEOLLISUUTTA? VANHALA: Jos Suomen mallina pidetään sitä, että kierros on liittokierros, niin silloin se toimii. Paperiliitto on kuitenkin pieni liitto, vaikka edustamme alaa, joka on viennissä iso. Onhan se vähän hassua, jos kaikki vientiliitot eivät ole mukana. Kai sekin malli voi joskus toteutua, mutta ei tällä kierroksella. Metsä teollisuus ei halua mitään rajoitteita neu votteluihin, siksi he eivät halua olla mukana vientiteollisuuden yhteisessä pöydässä. PÄRSSINEN: Vientiteollisuus pyrkii seuraavalla kierroksella saamaan yhteisen avauksen. Siinä pöydässä me emme ole mukana, koska emme ole halunneet sitoutua ratkaisuun, josta emme etukäteen tiedä, mikä se on. Halusimme pitää vapaat kädet neuvotella omia sopimuksiamme. Mutta ei se välttämättä tarkoita, että kaikki meidän sopimukset jollakin tavalla olennai sesti poikkeaisivat siitä, millainen ratkaisu muilla vientialoilla tehdään. MILTÄ SUOMALAISET TYÖMARKKINAT NÄYTTÄVÄT TULEVAISUUDESSA? VANHALA: Tällä hetkellä ne näyttävät epävarmemmilta kuin ennen. Joudumme opettelemaan elämää ilman keskusjärjestöjä ja tuomaan jotakin uutta. Tilanteeseen sisäl tyy epävarmuutta ja asioita, joita ei ole osattu ennakoida. Meidän alamme tekee jo suurimman osan sopimuksista paikallisella tasolla, mitä moni vasta aloittelee. PÄRSSINEN: Eivät työmarkkinaneuvottelut välttämättä nopeassa aikataulussa kovin pal jon nykyisestä muutu. Tavoitteena kuitenkin on, että työehdoista ja palkoista sovitaan. Me toki haluaisimme sopia entistä enemmän työpaikoilla. Mihin vielä tarvitaan keskusjärjestöjä? Työmarkkinajohtaja NINA PÄRSSINEN Metsäteollisuus ? Kun puhutaan palkoista tai työehdoista, keskusjärjestöjä ei tarvita. Alakohtaiset työehdot on päätettävä alakohtaisesti liittojen kesken. ? Vuoden 2007 ”sari sairaanhoitaja” -kierroksella mentiin nousevin huudoin. Uskon, että ensi syksynä palkkamaltti säilyy. ? Eivät työmarkkinaneuvottelut välttämättä nopeassa aikataulussa kovin paljon nykyisestä muutu. Me haluaisimme sopia entistä enemmän työpaikoilla. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki AHJ1708_1-48.indd 23 23.5.2017 9:12:21
24 KO KO U S TAU KO Ylimääräinen liittokokous, Messukeskus, Helsinki, 17. toukokuuta KUVA KITI HAILA AHJ1708_1-48.indd 24 23.5.2017 9:12:29
25 AHJ1708_1-48.indd 25 23.5.2017 9:12:37
Ostosten tekoa Pellavatehtaan Työväen osuuskaupan ruokatavaramyymälässä Tampereella todennäköisesti ennen sisällissotaa vuonna 1916. Suomen Valtion leipäkortti vuodelta 1917. Leipäkortissa oli tarkat ohjeet kortin lippujen käytöstä. 8 01.06.2017 26 8 01.06.2017 T YÖVÄ E N L I I K E 1 9 1 7 26 T E K S T I K IM M O K E ST IN E N K U V A T TY Ö VÄ E N M U SE O W E R ST A S Maan viljavarat on sosialisoitava! E lintarvikelain säätämistä alettiin suunnitella senaatissa keväällä 1917, kun tiedossa oli, että Venä jältä oli saapunut kuluneen vuo den aikana vain vajaa puolet tila tuista elintarvikkeista ja tuonti oli ollut käytännössä pysähdyk sissä helmikuun vallankumouksen jälkeen. En nen uutta kasvukautta maan viljavarojen arvioi tiin riittävän vain kesäkuuhun. Senaatissa lakia ryhtyi valmistelemaan rahaasioista vastaava se naattori Väinö Tanner, joka pyysi apuun W.A. Lavoniuksen. Tannerilla oli ollut merkittävä rooli kulutusosuustoiminnassa ja Lavonius oli tuolloin kuntainvälisen elintarvikelautakunnan puheenjohtajana. Kesään 1917 tultaessa Suomen elintarviketilanne alkoi näyttää hyvin heikolta. Elintarvikkeita oli jo vähitellen alettu säännöstellä. Kesäkuussa voimaan saatiin elintarvikelaki, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön. AHJ1708_1-48.indd 26 23.5.2017 9:12:48
Juttusarjassa muistellaan 100 vuotta sitten koettuja tapahtumia ja suomalaisen työväenliikkeen vaiheita. 27 LO M A H A A ST E .F I ...näyttely lapsista unelman rakentajina. W W W .W E R ST A S. FI T E K E M I N E N ...lomailuvinkkejä tai vinkkaa itse. Työväenliike mukana ? Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luoneet myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä työväen liikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. Merkkejä venäläissotilaiden kurin heikkenemisestä oli näkyvissä. Vielä isompi ongelma oli se, että maahan sijoitetut Venäjän armeijan yksiköt kuluttivat merkittävästi elintarpeita. Varsinkin maitoa, voita ja juustoa vietiin edelleen myös Pietarin markkinoille, vaikka niistä oli paheneva pula kotimaassa. Moni toivoi, että rajat olisivat kiinni, mutta Pietarin ostokyky houkutti. Useissa kaupungeissa ryhdyttiin toimiin, joiden tarkoitus oli edistää kuluttajien omaa kasvitarhaja perunanviljelyä joutomailla ja puistoissa. Toive tuontielintarvikkeista ja elintarvikelaki näyttivät ainakin hetkellisesti ratkaisevan pahimman elintarvikekriisin, joten yleinen mielenkiinto kiinnittyi eduskuntaan, jossa käsittelyyn oli tulossa kahdeksan tunnin työaikalaki, kunnallislain uudistus ja lopulta myös kysymys siitä, kenellä viime kädessä oli Suomessa korkein valta. Miten venäläiset tulisivat siihen suhtautumaan? Voilevottomuuksia ? Voin vähäinen saatavuus tuli vielä kesän 1917 aikana aiheuttamaan kuohuntaa kaupungeissa. Elintarvikeasioiden hoito oli elintarvikelain hyväksymisen jälkeen ollut senaatissa Väinö Wuolijoen vastuulla. Helsingissä Senaatintorin voikokous tivasi Wuolijoelta selvitystä elintarviketilanteesta. Kaupunkilaisten tyytymättömyys johti omavaltaisuuksiin, kun väkijoukot murtautuivat Valion voivarastoon siirtääkseen voita kauppoihin. Helsingin lisäksi esimerkiksi Turussa hyökättiin Valion varastoihin. Elokuun voimellakat saivat elintarvikes enaattori Wuolijoen eroamaan senaatista. Elintarvikelain nojalla maan leipäviljavarat tultiin kauravarastoja lukuun ottamatta takavarikoimaan valtion haltuun. Samalla perhekunnat jaettiin kuluttajiin ja tuottajiin. Tuottajille eli maanviljelijäväestölle luvattiin jättää omaan käyttöön riittävä määrä elämiseen, mutta muut joutuivat toivomaan, että elintarvikkeita riittäisi vielä heillekin korttiannoksen lupaama määrä. Lakia suunniteltaessa merkittävää oli se, että elintarvikekysymystä ei nähty pelkästään kuluttajien tai tuottajien ongelmana, vaan molempia tarvittiin tilanteen ratkaisemiseksi. Siksi kuluttajien ja tuottajien ääni oli saatava kuuluville kaikilla hallinnon portailla. Myös paikallisissa elintarvikelautakunnissa piti olla kuntien elinkeinorakennetta vastaava edustus eri yhteiskuntapiireistä ja yleensä hyvin miesvaltaisiin lautakuntiin piti nimittää myös naisia. KORTIT KÄYTTÖÖN Elintarvikelaki astui voimaan 17.6.1917. Esimerkiksi Tampereella oli ollut keväästä alkaen käytössä omat kunnalliset leipäkortit, jotka oli tarkoitettu vähävaraisille kuntalaisille. Nyt leipäkortin saivat käytännössä kaikki kulutuskeskuksissa eli kaupungeissa ja maaseudun taajamissa asuvat. Kortilla saatavan viikkoannoksen määrä vaihteli kortin omistajan ammattinimikkeen mukaan. Henkisen ja kevyen ruumiillisen työn tekijä sai ostaa noin kilon, raskasta ruumiillista työtä tekevä sai reilun puolitoista kiloa ja raskasta työtä ulkoilmassa tekevä sai hieman yli kaksi kiloa leipää viikossa. Halutessaan leipäkortin saattoi vaihtaa myös jauhokortiksi. Korttiannosten määrää jouduttiin pulan kiristyessä myöhemmin vähentämään ja ehtoja suuremman annoksen saamiseksi kiristämään. Jos korttitaloudella oli omia viljavarastoja, ne lunastettiin yhteiseen kulutukseen voimassa olevin rajahinnoin. Maaseudulla tuottajille jätettiin varastoon vuoden kulutusta vastaava määrä viljaa ja loput oli myytävä valtiolle. Tosin valvonta jäi paikallisille elintarvikelautakunnille, jotka koostuivat maaseudulla viljelijöistä, joten kaupunkilaisnäkökulmasta ”pukki oli kaalimaan vartijana”. ELINTARVIKEKAUPAN ONGELMIA Koska tuleva oman maan sato ei tulisi riittämään kuin korkeintaan seuraavan vuoden kevätkauteen asti, teki senaatti merkittäviä viljakauppoja sekä Venäjän että Yhdysvaltojen kanssa. Viljan saaminen maahan oli kuitenkin hidasta ja ongelmallista. Viljantuonti Venäjältä pysähtyi kesäkuussa kokonaan. Arveltiin, että väliaikainen hallitus pyrki käyttämään viljaasetta Suomen itsenäistymishaaveita vastaan. ...kotona ei ole, kysy kirjastosta. JO S W W W .H E LM E T. FI Jos lähikirjastosta ei löydy, ehdota. ...omasi. Yli 100 opastettua retkeä tarjolla. HA E W W W .S LL .F I H A E : LU O N N O N K U K K IE N PÄ IV Ä LA 17.6. RETKIKALENTERI AMERIKAN LAPSET 16.6.–3.12. TAMPERE NÄ E JOKAISEN LISÄKOTIMAANMATKA LOISI JOPA 7 000 UUTTA TYÖPAIKKAA ...uusia kasvoja, TEAM ja Puuliitto mukana. NÄ E H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E ? ? ? ? IHMISS UHTEE T TYÖPA IKALLA 7.–11.9 . T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O HA E AHJ1708_1-48.indd 27 23.5.2017 10:12:22
28 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T JY R K I LU U K K O N E N 8 01.06.2017 F ortaco Ostrobothnia Oy:n teh taalla Sastamalassa tehdään pikaladattavia sähköbusseja suurten kaupunkien joukkolii kenteeseen. Kööpenhaminaan on mennyt kaksi. Helsinki on tilannut 11 ja Turku 6. Suunnittelijana ja markkinoijana on Link ker Oy, mutta varsinainen valmistustyö tehdään Sastamalassa. – Täällä on aina tehty työkoneita. Sillä koke muksella valmistus varmaan saatiin tänne. Niin arvioi tehtaan pääluottamusmies, sähkökokoonpanoasentaja Jari Kaihla mäki. Tehtaalla on pitkä kokemus Sandvikin järeiden kaivosdumppereiden ja porakoneiden kokoon panosta. Raskaan kaluston osaamista on kerry tetty myös jätejyriä, lentokenttä auroja, raskaita linkoja ja tiehöyliä val mistamalla. Projektipäällikkö Petri Ängeslevä toteaa, että lahtelaisen Linkker Oy:n kanssa lähdettiin tekemään yhteistyötä jo pari vuotta sitten. Var sinainen valmistus lähti käyntiin kesällä 2016. – Linkkerille kuuluu tietysti myynti ja markkinointi ja tuotekehitys, engineering. He ovat suunnitelleet bussin ja tekevät tuotedo kumentaation, joka siirretään sitten meille. Meille kuuluu hankinta ja itse tuotanto. Me toimitamme valmiit bussit lopputarkastuksen jälkeen suoraan asiakkaille. Sähköllä Sastamalassa Siinä ne lepäävät, vielä vähän levällään, työn alla. Merensininen menee Helsinkiin, torinkeltainen Suomen Turkuun. Täällä luodaan tulevaisuuden joukkoliikennettä. AHJ1708_1-48.indd 28 23.5.2017 9:12:56
01.06.2017 8 29 Linkkerin bussi on päältä päin pikaladatta vissa. Lataus riittää 50–70 kilometrin ajoon. Kaupunki ajossa tämä riittää hyvin, kun pääte pysäkeillä on lataus pisteet. – Alalla on isojakin pelureita, jotka eivät ole vielä samassa pisteessä valmistuksessa kuin me olemme. Voisi sanoa, että kilpailu on vasta alkamassa. Nyt on menossa sähköbussibuumi, ja tarjouskilpailuja on paljon liikkeellä. Isot kaupungit tekevät päätöksiä bussikannastaan. Esimerkiksi Pariisin busseista suuri osa liik kuu sähköllä vuoteen 2025 mennessä, Änges levä tietää. Ängeslevä toteaa, että uuden tuotteen kanssa on aina haastetta. – Suunnittelusta kaikki lähtee. Tiukka aika taulu on ollut, ja sen puitteissa on menty. Kun uutta tuotetta lähdetään tekemään, tuotedo kumentaation on saatava kuntoon. Usein on materiaalien kanssa viivästyksiä. Linkkerin suunnittelemissa sähköbusseissa on Ängeslevän mukaan monta teknistä ässää kilpailijoiden tuotteisiin verrattuna. Bussi on alumiinirunkoisena 30 prosenttia teräsrun koista kevyempi. Näin se vie vähemmän ener giaa ahmaisten kuitenkin sisäänsä enemmän matkustajia kuin raskaampi ajokki. Sähköistetyt ajoneuvot käyttävät energiaa tehokkaammin kuin fossiilisia polttoaineita käyttävät kulkupelit. Sähkökäyttöisyys parantaa myös kaupunki-ilman laatua. Sastamalasta lähtee busseja muun muassa Helsingin ja Turun joukkoliikenteeseen. TEHTÄVÄ: SIIRRÄ PIKKUAKUT Haasteisiin on törmännyt myös sähkömies Mikko Järvinen. Hänen oli heittäydyttävä itsekin suunnittelijaksi, kun ryhdyt tiin tekemään ensimmäistä Turun bussia Helsingin jälkeen. Turun busseissa oli niin leveä etuovi, etteivät kaksi pikkuakkua mahtuneet keulaan, vaikka insinöörien tietokonepiirus tukset niin käskivät. – Suunnittelu jäi täysin meille, jokaista alu miiniosaa myöten, ensimmäiset tehtiin ihan polven päällä. – Kaikki kaapelit ja valmiit johtosarjat jou duttiin mitoittamaan uudelleen. Johtojen lä piviennit suunniteltiin uusiksi, lattiaan tuli lisää reikiä, että saatiin kaapelit ja kaapelien jatkot läpi. Kytkennät olivat uutta. Me teimme ja suunnittelijat sitten piirsivät tietokoneella. No, tuliko toimiva systeemi? – Kyllä, kyllä se hyvin toimii! Mutta se vei vain todella paljon enemmän aikaa kuin tuolla isommalla taholla ajateltiin. He luulivat, että siirtäminen olisi helppoa, mutta kaikki muut tui ja omasta päästä jouduttiin muokkaamaan kaikki. Järvinen ja hänen työtoverinsa pai noivat pitkää päivää pyytämättä syliin pu dotetun suunnittelu työn kanssa. Sinänsä pähkäily ja itsenäinen päättely olivat Järviselle tervetulleita, mutta palautetta olisi saanut tulla vähän enemmän. – Tavanomaisen verran tuli kiitosta. Eli hy vin vähän. Pikkuhiljaa valmistusprosessi on saatu is tutettua paikoilleen, eikä muutoksia tarvitse niinkään enää tehdä. – Alkupäässä miehet tekevät rungon, ja me sähkömiehet hypätään sitten mukaan, kun on sen aika. – Me otetaan alustaan menevät johdot, pistetään ne paikalleen ja laitetaan liittimet kuntoon. Sitten tulee lattia päälle, ja siitä sit ten lähdetään johtosarja kerrallaan eteenpäin. Asennetaan kojelaudat, valot ja ”hätäseissit” eli stopnappulat. Pätevä sähkömiehemme viihtyy Fortacolla; hyvissä töissä, hyvässä työporukassa. Järvisel le on merkitystä myös sillä, että täällä tehdään nimenomaan sähköbusseja. – Ne ovat tulevaisuutta. Mieluummin niitä teen kuin dieselbusseja. Sähköbussit ovat eko logisempia ja niissä on töidenkin kannalta tu levaisuutta. Olen ollut täällä mukana bussien katsastuksessa ja pihalla on näillä ajeltu. Kyyti on tasaista, missään vaiheessa ei tule sellaista nykimistä, Järvinen vielä kehaisee. ”Nyt on menossa sähköbussibuumi. Isot kaupungit tekevät päätöksiä bussikannastaan.” AHJ1708_1-48.indd 29 23.5.2017 9:13:01
8 01.06.2017 30 Sähkökokoonpanoasentajana työskente levä Ruokosuo luottaa lujasti sähköllä käyvien ajoneuvojen tulevaisuuteen. – Sähköbussit ovat ekologisempia ja talou dellisempia kuin dieselbussit. Kyllä 20 vuoden päästä liikenteessä on enemmän sähköllä kuin muilla polttoaineilla kulkevia busseja. Ja nämä bussit kehittyvät koko ajan. Lataus [50–70 km] riittää jo nyt kaupunkiajoon, mutta tulevaisuu dessa lataus riittää varmasti paljon pidempään. Luottamusmiehet mietiskelevät sitä, mik si työnantaja ei ymmärrä paremmin käyttää työntekijöiden asiantuntemusta suunnittelun tukena. Tehtaalla kaikki tietävät akunsiirron tarinan. Edistystä tuntuu kuitenkin asiassa ta pahtuneen. – Nyt tuntuu, että meidän lattiatasolla työskentelevien ajatukset otetaan paremmin huomioon. Tai en tiedä, lähtevätkö meidän neuvomme sitten eteenpäin suunnittelijoille, mutta ainakin meitä täällä tehtaalla kuunnel laan paremmin, Kaihlamäki sanoo. Työsuojelu näyttää olevan tällä haavaa mallillaan. – Työsuojelussa on menty eteenpäin, koneenasentajana työs kentelevä työsuojeluvaltuutettu Viljami Salmi sanoo tyytyväisenä. Nostoihin on tarkat ohjeet. Vanhat nostoliinat leikataan, heitetään pois ja uusia lii noja löytyy joka hallin kaapista. Suojavälineitä on runsaasti, eikä niistä tarvitse kiistellä. Salmi on ottanut tavakseen perustella pyyn töjään vertaamalla hankinnan kustannusta sairauslomien kustannuksiin, jollei hankintaa tehdä. Silloin viimeistään välttyy asioiden vään tämiseltä. Uudet haalarit ovat nyt koekäytössä. Salmi keksi ehdottaa kokonaan uusien vermei den hankkimista, kun heijastimien ompelu vanhoihin haalareihin olisi maksanut sekin. Ehdotus meni heti läpi. SIKAFLEXIÄ JA ”IRTOHOMMIA” Vuokramiehenä, mutta vakinaista paikkaa ko vasti toivovana, töitä paiskii bussien kimpussa myös levyseppähitsaaja Jouko Suominen. Hänen pää toimensa on saumaaminen. – Aika paljon bussien kylkiin käytetään lii maa, sikaflexiä. Sitten minulla on monenlaista irtohommaa, teen töitä milloin missäkin. Suominen kertoo päässeensä Fortacolle vii me vuoden kesällä, armeijan jälkeen. – Isä oli täällä 14 vuotta hitsaajana, juurikin täs sä samassa hallissa. Vähän sitä kautta tänne tulin. Työ on mieluisaa ja porukassa ”läppä len tää”, eli hyvin nuori mies viihtyy. Tärkeintä on se, että töitä riittää ja pystyy elättämään itsensä. Asentaja Arto Mielonmäki oli ”maailmalla asennushommissa” ennen kuin hän tuli Fortacolle kuusi vuotta sitten. Mielon mäki asentaa lämmitys ja jäähdytys järjestelmiä sähköbusseihin. – Ei työssä mitään vikaa ole, mut ta vähän väkisin tekemistä tämä on. Vartoomista ja putken vääntöä, vähän sellaista protoilua. Mies selventää, että eihän ihminen koskaan saa olla tyytyväinen. Tosin liukuvaan työaikaan ja sen suomaan joustoon hän on erinomaisen tyytyväinen. – Riittää, kun tulee kuuden ja kahdeksan vä lillä. Jos nukuttaa aamulla, ei tartte lähtee niin kiiruulla töihin, mies naurahtaa. SÄHKÖBUSSILLA AJETAAN TULEVAISUUTEEN Tehdaskierroksen jälkeen kolmen miehen kaarti, pää luot tamusmies Kaihlamäki, vara pääluottamusmies Jani Ruokosuo ja työsuojeluvaltuutet tu Viljami Salmi, istuvat luottamusmiesten ko pissa miettimässä Fortacon näkymiä ja työoloja. Järvinen on joutunut kuitenkin näkemään sen outouden, että Sastamalan Fortacolla jou tuu koeajalle vuodenkin työnteon jälkeen. KAI OSAAMINEN JO NÄYTETTY? Järvisellä oli edessään neljän kuukauden koe aika viime vuoden heinäkuussa, vaikka talossa hän oli ollut täystoimisena vuokramiehenä jo elokuusta 2015 lähtien. Järvinen sanoo vähän miettineensä, onko työnantaja sittenkään var ma vakinaistamisesta, vaikka koeaika ei nyt ta loudellisesti mitään merkinnytkään. Pääluottamusmies Kaihlamäelle tämä käy täntö on myös ihmettelyn aihe. – Naurettavaltahan tämä kuulostaa, kun työnjohto ei pysty vuodessa näke mään, onko mies osaava vai ei. Viime vuodenvaihteessa 10 työnte kijän paikka sentään muuttui vakinai seksi; viiden vuokramiehen ja viiden mää räaikaisessa työsuhteessa olleen. Kaihlamäki sanoo ymmärtävänsä ”johonkin asti” sen, että vuokratyöntekijöitä käytetään. Fortacohan on alihankintafirmana tilausten armoilla. Mutta ymmärrys loppuu jossain vai heessa. Ja yhtenä isona ongelmana on pääluot tamusmiehen mukaan se, että konsernitasolta tulee määräyksiä, jotka eivät Sastamalassa toimi. Fortaco Groupilla on Suomen Kurikan ohella tehtaita myös Puolassa, Romaniassa, Unkarissa ja Virossa. Konsernin tavoitteena on pitää sa mat käytännöt kaikkialla. Sähkömies Järvinen huomauttaa kuulleen sa, että tapa laittaa koeaika myös jo osaamisensa näyttäneille työntekijöille on konsernissa ”van ha tapa”, ilmeisestikin siis pyhä asia. – Vanhaa tapaahan ei voi muuttaa… Fortaco Ostrobothnia Oy Sastamala PERUSTETTU 2012 HENKILÖSTÖ 120, joista 110 tuotannon työntekijöitä (mukana vuokratyöntekijät) TUOTANTO Raskaat koneet ja laitteet (välillisesti vientiin 95 %) LIIKEVAIHTO 185,9 milj. euroa (2016, Fortaco Group Oy) Jari Kaihlamäelle liittofuusio on tärkeä asia, vaikka se ei varmaan aivan heti yksittäisellä työpaikalla näykään. AHJ1708_1-48.indd 30 23.5.2017 9:13:05
01.06.2017 8 31 Lääkärintarkastukset on saatu rullaamaan. Nyt tavoitteena on saada jokainen uusi työn tekijä viimeistään kahden kuukauden kulues sa alkutarkastukseen. ”Se on työntekijän etu”, Salmi alleviivaa. Bussiosastolla leijailee toisinaan pistävä haju. Työntekijät olivat huolissaan, mutta pai kalle pyydettiin ulkopuolinen tarkastaja, joka mittasi työilman pitoisuudet. – Työntekijät eivät olisi uskoneet työnjohtajaa. Mutta ulkopuolinen tarkastaja kävi hoitamassa mittaukset ja totesi, että riskejä ei ole. Mittaaja vielä totesi, että terävä haju ei ole välttämättä osoitus myrkyllisyydestä, Salmi kertoo. MUTTA SE KONSERNIMÄÄRÄILY… Tehtaalla hiertää työntekijäpuolen mieltä sel keästi kuitenkin vielä kaksi asiaa; vakinaistami sen viivyttely ja konsernitason määräily. Muissa isoissa firmoissa vuokramiehet va kinaistetaan puolen vuoden jälkeen, jos työn tekijä on näyttänyt osaamisensa. – Meillä on neljä–viisi kaveria, jotka ovat ol leet töissä jopa vuoden ja yhdeksän kuukautta aivan putkeen, joka päivä. Olisi siinä jo pitänyt nähdä, onko kaveri sopiva, Salmi toteaa. Koeaikakin nousee taas esiin. Konserni tason määräyshän esti vakinaistamisen ilman koeaikaa. Mutta konsernimääräys ei ole yhden mukaistanut toimintaa lyhytkestoisissa sairaus tapauksissa. Työsuojeluvaltuutettu Salmi uskoo, että tä män vuoden aikana saadaan käyttöön omailmoi tus Sastamalaankin. Tutkimuksethan osoittavat sen vähentävän sairauskustannuksia, ja kun Ku rikan tehtaalla on otettu käyttöön omailmoitus, siellä sairastellaan vähemmän miestä kohden. Neuvoteltavaa ja pähkäiltävää luottamus miehillä riittää vielä ainakin kikysopimuksen soveltamisessa ja työaikapankissa. Ruokosuo näytti Fortacon sopimusta Murikan paikallisen sopimisen kurssilla opettajalle. – Murikan opettajakin totesi, että ei sopi musta voisi vaikeammaksi tehdä. Ongelmia tu lee palkanlaskussa, Ruokosuo ennustaa. Työnantaja haluaa työaikapankin jouston sijaan, vaikka joustomahdollisuus nousee ker keästi esiin suurena tyytyväisyyden aiheena työntekijöiden puheissa. – Joustoa on 40 tuntiin asti, plussaa ja mii nusta. Työntekijä saa itse päättää, tekeekö sinne plussatunteja ja milloin ne pitää. Työaikapankis sa työnantaja päättää, milloin tunteja tehdään, jopa vain päivän varoajalla, Ruokosuo toteaa. Pääluottamusmiehellä on ihmeteltävää siinä, miksi työnantajapuolella yleisesti hy mistellään paikallisen sopimisen hyvyyttä, kun todellisuudessa paikalliseen sopimiseen ei taivuta. Esimerkiksi tämän konsernin kaksi tehdasta Suomessa, Kurikassa ja Sastamalassa, valmistavat aivan erilaisia tuotteita ja niihin sopivat aivan erilaiset toimimisen mallit. – Meille on sanottu, että konserni päättää ja konserni sanoo ja konserni määrää. Minulla on sellainen tunne, että tämän seurauksena kaikki mikä on täällä hyvää, koetetaan ottaa meiltä pois ja kaikki mikä on muualla huonoa, lyödään sitten sen kanssa yhteen, Kaihlamäki harmittelee. Noususuhdanne näyttäisi kuitenkin olevan tulossa. – Asiakkaidemme laitteet menee kaupaksi, ja tämä tietenkin parantaa myös sopimismah dollisuuksia, Kaihlamäki arvioi. Pääluottamusmies on innokas liittofuusion kannattaja. – Fuusio ei kai tule ainakaan heti kovin paljoa näkymään yksittäisillä työpaikoilla. Ammatti osaston toimintaan sillä voi olla vaikutuksia. Yhdistymisneuvotteluja on jo käyty TEAMin ja Puuliiton paikallisten osastojen kanssa. – Toivon, että fuusiolla saadaan suuremmat muskelit TESneuvotteluihin. Joka tapaukses sa neuvotteluihin tulee vaikuttamaan suuresti jäsenistön yhtenäisyys, yhteen hiileen puhalta minen ja yhdessä rintamassa seisominen. Tällä taattaisiin neuvottelijoillemme vahva tuki. a Jo nyt sähköbussien kertalataus riittää kaupunkien lyhyille reiteille. Tekniikan kehittyessä toimintasäde tulee varmuudella rajusti kasvamaan. ”Pikkuakkujen siirron suunnittelu jäi täysin meille, alumiiniosia tehtiin ihan polven päällä.” AHJ1708_1-48.indd 31 23.5.2017 9:13:08
”Työntekijöiden tietosuoja on löperö” Maahantuonti ja markkinointi Puh. 0207 597 999 | www.teknoexpertit.fi MESSER – kaasujärjestelmät Tarjoamme monipuolisen saksalaisen tuoteperheen, joka sisältää kaikki tarvittavat komponentit ja järjes telmä sovellukset teollisuuskaasuille. Kauttamme saat mm. useita kaasukeskussovelluksia, ottopisteitä ja markkinoiden laajimman valikoiman erilaisia paine ja virtaussäätimiä. Tapituslaitteet, -tarvikkeet ja hitsattavat kiinnikkeet AS Schöeler + Bolte kuuluu maailman johtaviin tapitus hitsauslaitteiden ja hitsattavien pulttien valmistajiin. Perustamisesta lähtien vuodesta 1980 nimi AS Schöeler + Bolte on merkinnyt laatua ja luotettavuutta, tuottei den asiantuntemusta sekä joustavuutta ja asiakasläheisyyttä. Hitsaus on valmis millisekunneissa – Korvaa kierteityksen ja läpipulttauksen – Minimaalinen lämmöntuotto – Antaa suunnittelulle uusia mahdollisuuksia. IBEDA – kaasuturvallisuustekniikkaa maailmanlaajuisesti Yli puolen vuosisadan ajan IBEDA on kehittänyt ja valmistanut laadukkaita kaasu turvalaitteita, kuten takaisku ja takatulisuojat EN7301 / ISO51751 / UL1357 mukaan. Valikoima sisältää myös siirrettävät kaasunjakopisteet. IBEDAn kaasu miksereitä käytetään hitsaussovelluksiin ja elintarviketeollisuudessa. IBEDA ei tee kompromisseja turvallisuutesi kanssa vaan on sitoutunut jatkuvaan uusien turva laitteiden, kuten myös jo markkinoille tuotujen turvatuotteiden kehittämiseen. TECNA – työkalukeventimet Toimitamme täydellisen valikoiman keventimiä, joiden kapasiteetti on 0,2–180 kg:a. Saatavana vaijeripituuksilla aina 3 m:in saakka. Tecna valmistajana on ymmärtänyt, että myös kustomoituja versioita tehdään pyynnöstä kuten esim. TECNA 9338 S1 4,5 m:n vaijerilla 6–8 kg:n kuormalle. TECNA kevennin lisää tuottavuutta vähentämällä seisontaaikoja ja parantaa työn laatua. Lisäksi TECNA keventimen käyttö vähentää letkujen ja kaapelien kulumista ja estää loukkaantumisia ja työkalujen rikkoutumista. Pistehitsaustarvikkeet ja -varusteet Meiltä saat erimallisia ja kokoisia pistehitsauselektro deja, elektrodin pitimiä, kiekkohitsauksen kiekkoaihioita ja hitsauslankoja sekä pyörö ja suorakaidetankoina toimitettavia elektrodimateriaaleja. Valmistamme myös tuotteita asiakkaan toiveiden mukaan. Edistyksellisiä alan tarvikkeita ja laitteita kilpailukykyisin hinnoin, jo 27 vuotta luotettavaa palvelua yli 40 vuoden kokemuksella. Toimitamme tavarat rahtivapaasti asiakkaalle Turun ja ympäristokuntien alueella. AHJ1708_1-48.indd 32 23.5.2017 9:13:09
VA S TAVÄ I T E ”Työntekijöiden tietosuoja on löperö” VÄITE Työntekijöiden tietosuoja on työpaikoilla hyvällä tolalla. ? Työoikeuden professori Seppo Koskinen kiistää väitteen, että työn tekijöillä olisi Suomessa työelämässä erityisen hyvä tai voimakas tietosuo ja. Päinvastoin. Koska henkilöstöhal lintoon on iskostunut mittaamisen ja seurannan buumi, työntekijöiden tie tosuoja on siihen nähden löperö. Koskinen muistuttaa, että johta misessa ja henkilöstöhallinnossa ha lutaan nykyään mitata työntekijöitä esimerkiksi erilaisilla rannekkeilla ja gpspaikantimilla. Tietoa halutaan kerätä mahdollisimman paljon ja yksi tyiskohtaisesti, jotta siitä voidaan teh dä tutkimus ja selvitystyötä työnteon tehostamiseksi. Esimiehet, jotka ovat tottuneet mittaamaan omaa aktiivisuuttaan ja terveyttään rannekkeilla ja mittalait teilla, haluavat tehdä saman myös omil le alaisilleen. Lainsäädäntö suhtautuu yksiselitteisen kielteisesti tiedon ke räämiseen varmuuden vuoksi. – Tietosuojalainsäädännössä on edelleen sellainen lähtökohta, että vain välittömästi tarpeellista tietoa saa ke rätä. Tietoa ei saa kerätä varmuuden vuoksi ajatuksella, että jos tiedolle sat tuu jossain vaiheessa olemaan tarvetta, Koskinen sanoo. Vastaavia ongelmia ilmeni aikanaan, kun kameravalvonta kaupoissa yleistyi. Monessa paikassa kameroita käytettiin myös työntekijöiden valvomiseen. Ny kyisin laissa säädellään tarkasti, missä tilanteissa työntekijöitä saa kuvata. Myös työnantajan oikeus seurata työn tekijöiden sähköposteja ja työtietoko neiden käyttöä on tarkkaan säädelty. SYYTTÄJÄT JÄTTÄVÄT SYYTTÄMÄTTÄ Nykyinen lainsäädäntö kieltää selväsa naisesti arkaluonteisten tietojen kuten poliittisen suuntauksen, seksuaalisen suuntauksen tai ammattiliiton jäsenyy den taltioimisen. Myös sairaustietojen yksityiskohtainen tallentaminen työn antajan tietokantoihin on kielletty. – Meillä on lainsäädäntöä siitä, miten arkaluonteista tietoa, kuten sai rauksiin liittyvää tietoa, saa käsitellä. Tältä osin lainsäädäntömme on kun nossa, Koskinen sanoo. Vaikka lainsäädäntö on näiden osalta kunnossa, Koskisen mukaan työ elämän tietosuojaan liittyvät rikos ilmoitukset harvoin etenevät oikeuteen saakka. Osa rikosilmoituksista pysäh tyy jo poliisin seulaan, eli esitutkinta jätetään kesken tai sitä ei edes aloite ta. Osa pysähtyy syyttäjän pöydälle, eli syyttäjä päättää olla nostamatta syytteen. – Kun olen muutamien syyttäjien kanssa tästä asiasta jutellut, niin he ovat sanoneet, että koska näitä kaikki pitävät pieninä juttuina, niin heidän on vaikea lähteä viemään asiaa eteenpäin. Koskinen korostaa, että tietosuoja asioita ei saa pitää vähäisinä. Jos rekis terinpitäjä esimerkiksi laiminlyö re kisterinsä suojauksen, lopputuloksena satojen tai tuhansien ihmisten henki lötiedot ja pankkitilien numerot voivat vuotaa vääriin käsiin. Näitä tietoja ri kolliset voivat käyttää identiteettivar kauksiin. Varastetulla identiteetillä voi esimerkiksi hankkia toisen nimissä pikavipin. 8 01.06.2017 33 – Identiteettivarkauksista voi tulla yksittäiselle henkilölle isojakin vahin koja, Koskinen muistuttaa. UUSI TIETOSUOJA-ASETUS MUUTTAA ASETELMIA Seppo Koskinen kehottaa työpaikkoja valmistautumaan EU:n uuteen tieto suojaasetukseen. Se astuu voimaan ensi keväänä eli toukokuussa 2018. Siinä korostuu muun muassa ”oikeus tulla unohdetuksi”. Tämän oikeuden takia henkilötietoja ei saisi tallentaa ikuisesti. – EU:n uudessa tietosuojaasetuk sessa oikeutta tulla unohdetuksi koros tetaan. Se on siellä voimakkaampana, kuin mitä se on ollut suomalaisessa oikeuskäytännössä. Tämä pitäisi Suo messakin ottaa vakavasti, mutta mitään tarkkoja sääntöjä tai aikarajoja tälle ei voida asettaa. Peruslähtökohtana on, että työnan taja ei esimerkiksi saisi säilyttää kovin monta vuotta tietoja henkilöiden irti sanomisista ja niiden perusteista. – Työnantajilla on hyvin erilaisia käytäntöjä. Jos työntekijä on syyllis tynyt varastamiseen tai kavallukseen, niin kuinka kauan työnantaja saa säi lyttää tätä tietoa, jotta henkilöä ei pääs tettäisi takaisin samaan työpaikkaan töihin? Näihinkin liittyy oikeus tulla unohdetuksi, Koskinen sanoo. Uusi tietosuojaasetus vaatii opette lua ja omaksumista työpaikoilla. – Työpaikoilla työnantajan pitäisi käydä rekisterit läpi yhdessä henkilös tön kanssa. Uuden asetuksen myötä lähtökohdan pitää olla se, että jokai nen tietoa keräävä käy läpi tietojen keräämisen käytäntönsä. Tämä ei ole nyt mikään sellainen uudistus, jonka toteuttaisi valtio tai lainsäätäjät, vaan tämä toteutetaan työpaikkojen arjessa ja sen toteuttavat työpaikkojen omat henkilöt. ALEKSI VIENONEN Yritysten henkilöstöhallintoon on iskostunut mittaamisen ja seurannan buumi, ja työntekijöiden tietosuojassa on parannettavaa. EU:n tuleva tietosuoja-asetus korostaa, että henkilötietoja ei saa tallentaa ikuisesti. ÄK KI LÄ HT Ö TE O LL IS U U S LI IT O N V II K K O -O S A K K EE N V II M E H ET K EN VA R A U S ? VA IN P U H EL IM IT S E 30 6 8 7 40 ? A R K IS IN 9 – 15 Ti es it kö ? Vo it sa ad a kä yt tö ös i lo m aos ak ke en va ik ka va ra am in en ol is ki n jä än yt vi im e he tk ee n. N oi n 2 vi ik ko a en ne n lo m an al ku a hu on ei st on hi nt a pu to aa lä he s pu ol ee n. K oh te ita on to ki ra jo ite tu st i. Ta rk is ta til an ne : w w w .m et al lil iit to .fi > Jä se ny ys > Jä se ne du t> Li ito n lo m at VU O K AT TI TE OL LIS UU SL IIT TO Maahantuonti ja markkinointi Puh. 0207 597 999 | www.teknoexpertit.fi MESSER – kaasujärjestelmät Tarjoamme monipuolisen saksalaisen tuoteperheen, joka sisältää kaikki tarvittavat komponentit ja järjes telmä sovellukset teollisuuskaasuille. Kauttamme saat mm. useita kaasukeskussovelluksia, ottopisteitä ja markkinoiden laajimman valikoiman erilaisia paine ja virtaussäätimiä. Tapituslaitteet, -tarvikkeet ja hitsattavat kiinnikkeet AS Schöeler + Bolte kuuluu maailman johtaviin tapitus hitsauslaitteiden ja hitsattavien pulttien valmistajiin. Perustamisesta lähtien vuodesta 1980 nimi AS Schöeler + Bolte on merkinnyt laatua ja luotettavuutta, tuottei den asiantuntemusta sekä joustavuutta ja asiakasläheisyyttä. Hitsaus on valmis millisekunneissa – Korvaa kierteityksen ja läpipulttauksen – Minimaalinen lämmöntuotto – Antaa suunnittelulle uusia mahdollisuuksia. IBEDA – kaasuturvallisuustekniikkaa maailmanlaajuisesti Yli puolen vuosisadan ajan IBEDA on kehittänyt ja valmistanut laadukkaita kaasu turvalaitteita, kuten takaisku ja takatulisuojat EN7301 / ISO51751 / UL1357 mukaan. Valikoima sisältää myös siirrettävät kaasunjakopisteet. IBEDAn kaasu miksereitä käytetään hitsaussovelluksiin ja elintarviketeollisuudessa. IBEDA ei tee kompromisseja turvallisuutesi kanssa vaan on sitoutunut jatkuvaan uusien turva laitteiden, kuten myös jo markkinoille tuotujen turvatuotteiden kehittämiseen. TECNA – työkalukeventimet Toimitamme täydellisen valikoiman keventimiä, joiden kapasiteetti on 0,2–180 kg:a. Saatavana vaijeripituuksilla aina 3 m:in saakka. Tecna valmistajana on ymmärtänyt, että myös kustomoituja versioita tehdään pyynnöstä kuten esim. TECNA 9338 S1 4,5 m:n vaijerilla 6–8 kg:n kuormalle. TECNA kevennin lisää tuottavuutta vähentämällä seisontaaikoja ja parantaa työn laatua. Lisäksi TECNA keventimen käyttö vähentää letkujen ja kaapelien kulumista ja estää loukkaantumisia ja työkalujen rikkoutumista. Pistehitsaustarvikkeet ja -varusteet Meiltä saat erimallisia ja kokoisia pistehitsauselektro deja, elektrodin pitimiä, kiekkohitsauksen kiekkoaihioita ja hitsauslankoja sekä pyörö ja suorakaidetankoina toimitettavia elektrodimateriaaleja. Valmistamme myös tuotteita asiakkaan toiveiden mukaan. Edistyksellisiä alan tarvikkeita ja laitteita kilpailukykyisin hinnoin, jo 27 vuotta luotettavaa palvelua yli 40 vuoden kokemuksella. Toimitamme tavarat rahtivapaasti asiakkaalle Turun ja ympäristokuntien alueella. AHJ1708_1-48.indd 33 23.5.2017 9:13:10
Koneja tuotantotekniikan opinnot eivät houkuttele nuoria, vaikka alan osaajille on kova kysyntä työmarkkinoilla. K ellot soivat välitunnin päät tymisen merkiksi Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Hepolamminkadun toimipis teessä Hervannassa. Koneenasennuksen pajassa opiskelija Markus Jokinen, 19, jatkaa poimintaharjoitusta kuusiakselisella teollisuusrobotilla. – Olin kiinnostunut alasta. Se vaikutti mo nipuoliselta. Opo järjesti minulle tutustumisen tänne ja silloin viimeistään päätin hakea, kertoo konesähköasentajaksi opiskeleva Jokinen. Kevään yhteishaussa vain 17 nuorta teki saman ratkaisun kuin Jokinen kolme vuotta sitten. Hervannan toimipisteessä peruskoulu pohjaisia aloituspaikkoja on kuusinkertaisesti. – Parhaimmillaan täällä on ollut 13 aloitta vaa ryhmää. Viime syksynä niitä oli kaksi, jotka menivät jouluna yhteen, kertoo lehtori Timo Paavola, joka on ollut alalla 36 vuotta. Osin kehitystä selittää ikäluokkien pienen tyminen. Kone ja tuotantotekniikan veto voimaa vähentää myös nuorten ja heidän vanhem piensa vanhentunut käsitys alasta, Saari sanoo. – Kipinät ja sula valu eivät ole tätä päivää. Työympäristöt ovat erittäin siistejä, ja laitteet uusia, eivätkä firmat lähetä ulkomaille tyhjä päätä hoitamaan miljoonaluokan konetta. Markus Jokisellekin oli opintojen alkuvai heessa vielä epäselvää, mitä koneenasennus on. – Trendi on viime vuodet ollut tällainen. Nuorilla on mielikuva, että kone ja tuotanto tekniikka on huonosti palkattua tyhmien touhua, sanoo koulutuspäällikkö Timo Saari Tredusta. Ensisijaisia hakijoita kone ja tuotantotek niikan peruskoulupohjaiselle linjalle oli koko maassa vain 1 097. Aloituspaikkoja syksyllä al kavaan koulutukseen on yhteensä 1 930. VANHENTUNUT KÄSITYS RIESANA Kone ja tuotantotekniikan vetovoima on hii punut viime vuosina selvästi. Vielä yhdeksän vuotta sitten ensisijaisia hakijoita oli lähes kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna. 8 01.06.2017 34 T E K S T I M E E R I Y LÄ -T U U H O N E N K U V A T JY R K I LU U K K O N E N Markus mielii metallialalle Opiskelija Markus Jokinen syöttää ohjaimeen tarvittavat tiedot, ja teollisuusrobotti siirtää kappaletta pöydällä. Jokinen opiskelee konesähköasentajaksi Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa ja on tyytyväinen uravalintaansa. TIMO SAARI TIMO PAAVOLA VESA KALLIOMÄKI AHJ1708_1-48.indd 34 23.5.2017 9:13:15
– Ajattelin, että se on pelkkää hitsaamista tunk kaisessa metallipajassa, mutta ei se ole. Työ on todella monipuolista, Jokinen sanoo. Kun Jokiselle selvisi, että hänen opintoihinsa kuuluu runsaasti myös sähkötekniikkaa, auto maatiota ja ohjelmointia, alkoi koneenasentajan työ kiinnostaa entistä enemmän. AIKUISKOULUTUS VETÄÄ VÄKEÄ Ruokatunnin jälkeen lehtori Paavola opastaa opis kelijoita ulosvetäjän tekemisessä. Sitä tarvitaan kiilahihnapyörän irrottamiseen. – Viihdyn työssäni. On hienoa seurata, kuin ka valtavasti nuoret kasvavat kymmenen viikon työssä oppimisjakson aikana. Olen aina liput tanut työssäoppimisen puolesta, Paavola sanoo. Vaikka asentajan, levyseppähitsaajan tai koneis tajan ura ei liiemmälti kiinnostakaan nuoria, ovat aikuiset sen sijaan halukkaita opiskelemaan alaa. – Viime syksynä meille tuli enemmän väkeä kuin me alun perin ajattelimmekaan. Paikkoja oli 120, ja opiskelijoita aloitti 160, kertoo Tredun vs. koulutusala johtaja Vesa Kalliomäki. Koko Tredussa kone ja tuotantotekniikan opinnot aloitti viime syksynä yhteensä 80 nuor ta ja 80 aikuista. Aikuisopiskelijoista puolet oli maahanmuuttajia. Kalliomäki uskoo, että kor keasuhdanne kääntää hakijamäärät kasvuun jo ensi vuonna. Ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret voivat hakea vapaita kone ja tuotantotekniikan paik koja vielä kesälläkin. Tredu aktivoi heitä kesä ja elokuussa erillisillä tilaisuuksilla. TÖITÄ HYVIN TARJOLLA Koulutuspäällikkö Saaren puhelin on soinut pit kin kevättä. Yksin maalis–huhtikuussa työnanta jat tiedustelivat töihin yli sataa kone ja tuotan totekniikan opiskelijaa. – Vapun alla kysyttiin kavereita, jotka olisi vat valmiita sitoutumaan vuodeksi. Kysyntää on enemmän kuin mitä meiltä valmistuu opiskeli joita. Vuosiin ei ole ollut tämmöistä. Opinnot eivät jää kesken, jos opiskelija tarttuu työtilaisuuteen, Saari vakuuttaa. Koulun voi suo rittaa loppuun laajennettuna työssäoppimisena tai oppisopimuskoulutuksena. Joustoa löytyi myös Markus Jokisen kohdalla. Hän aloitti kesätyöt koneenasentajana vapulta. Lasinjalostukseen erikoistunut teknologiayhtiö Glaston tuli tutuksi jo työharjoittelussa. – Kasaamme lasinkarkaisuuuneja ja testaam me, että niissä on kaikki tarvittavat osat. Sen jäl keen uunit puretaan taas osiin ja lähetetään eri puolille maailmaa, Jokinen kertoo. Kesän jälkeen koulu kutsuu Jokista vielä nel jänneksi vuodeksi, sillä hän suorittaa koneen ja sähköasentajan kaksoistutkintoa. Opintojen jälkeen hän uskoo työllistyvänsä. – Hyvistä sähköasentajista on pulaa, ja nyt opettajat puhuvat, että metallialallakin on töitä. Kesätöitä on tarjolla kaikille halukkaille. Vetovoimaa TeknologiaTiistaista Valmet kouluttaa oppisopimuksella ? Valmetin Rautpohjan tehtaalla Jyväs kylässä alkaa syksyllä jälleen oppisopimuskoulutus kuuden vuoden tauon jälkeen. – Otamme kaksivuotiseen koulutukseen 24 opiskelijaa. Puolet heistä tulee asentajan ja puolet koneistajan koulutukseen. Koulutus tähtää ammattitutkintoon, kertoo koulutuskoordinaattori Pentti Mäkinen. Haku umpeutui pääsiäisenä. Määrä aikaan mennessä koulutukseen tuli noin 220 hakemusta. Hakijoilta edellytettiin metallialan perustutkintoa tai vastaavaa ammatti kokemusta. – Tämä on tietyllä tavalla käsityötä, vaikka työ tehdäänkin koneilla. Emme tee sarjatuotantoa, vaan jokainen kappale on omansa, Mäkinen perustelee. Koulutuksesta vastaa Jyväskylän aikuiskoulutuskeskus, mutta opetus järjestetään kokonaisuudessaan Rautpohjan tehtaalla, ja osan tunneista pitää tehtaan henkilöstö. Opiskelijat ovat määräaikaisia työn tekijöitä koulutuksen loppuun saakka, ja Valmet maksaa ? Teknologiayritykset eri puolella Suomea esitelevät nuorille toimintaansa, jotta nuoret kiinnostuisivat koneja tuotantotekniikan ammatillisista opinnoista. Nuorten laimea kiinnostus koneja tuotantotekniikan opintoihin herättää huolta työnantajissa, kertoo asiantuntija Anne AhkolaLehtinen Teknologiateollisuus ry:stä. – Teknologiayrityksissä on ymmärretty, että oppilaitokset eivät voi yksin olla vastuussa kone-ja tuotantotekniikan ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuudesta, AhkolaLehtinen sanoo. Ammattioppilaitokset ja yritykset järjes tävät 28. marraskuuta toistamiseen TeknologiaTiistai -tapahtuman. Päivän aikana 8ja 9-luokkalaisille, heidän vanhemmilleen sekä opinto-ohjaajille tarjotaan monipuolisesti tietoa koneja tuotanto tekniikan koulutuksesta. Nuoret vanhempineen pääsevät muun muassa tutustumaan koneja tuotanto tekniikan opintoihin ammattioppilaitoksissa sekä vierailemaan alueen teknologiayrityksissä. Teknologiateollisuudesta lähivuosina eläköityvien työntekijöiden määrää on vaikea arvioida, mutta esimerkiksi Teollisuusliitolla (ent. Metalliliitto) on noin 15 100 jäsentä, jotka todennäköisesti jäävät metallialoilta eläkkeelle seuraavan viiden vuoden aikana. – Työnantajat ovat huolissaan ammattilaisten riittävyydestä. Teknologia yrityksissä on tarvetta nuorille koneistajille, hitsaajille sekä automaa tion ja robotiikan osaajille. TeknologiaTiistaina koneja tuotantotekniikan koulutusta on tarkoitus esitellä myös kauppakeskuksissa. – Viemme robotteja ja hitsaussimulaattoreita paikkoihin, joissa ihmiset muutoinkin liikkuvat. Vuosi sitten ne herättivät valtavasti kiinnostusta, Ahkola-Lehtinen kertoo. TeknologiaTiistai järjestettiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2016. 01.06.2017 8 35 heille palkkaa teoriaja työtunneilta. Koulu tuksen päätyttyä heidät on tarkoitus vakinaistaa. – Koulutuksen jälkeen tarvitaan kuitenkin vielä monta vuotta työssäoppimista ennen kuin uusi työntekijä pystyy itsenäiseen työskentelyyn, Mäkinen huomauttaa. Oppisopimuskoulutukselle on tarvetta, koska Rautpohjan tehtaalta jää eläkkeelle lähivuosina kymmeniä työntekijöitä. – Vuoteen 2020 mennessä työyhteisöstä eläköityy ainakin 45 ihmistä. Tarvitsemme heidän tilalleen uutta väkeä. Pääluku ei kasva, päät vain vaihtuvat. Oppisopimuskoulutusta puolsi myös se, että Rautpohjan tehtaalla on siitä erittäin hyviä kokemuksia. Edelliskerralla kaikki opiskelijat läpäisivät koulutuksen ja jäivät tehtaalle töihin. Samaa tavoitellaan nytkin, Mäkinen kertoo. Valmet rekrytoi tällä hetkellä yksittäisiä työntekijöitä myös suoraan. Silti uudelle oppisopimuskoulutukselle saattaa olla tarvetta jo parin vuoden päästä. – Eläkkeelle lähtijöitä on enemmän kuin tästä erästä tulee uusia työntekijöitä, ja tehtaan tilauskanta on hyvä. Ensi vuoden loppuun voidaan katsoa ihan rauhallisin mielin. Oppisopimusopiskelijat valitaan juhannukseen mennessä. Opinnot alkavat syyskuussa. Valmet on maailman johtavia kartonkija paperikonevalmistajia. Sen tehdas Jyväskylän Rautpohjassa työllistää noin 1 250 ihmistä. Ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret voivat hakea yhteishaussa vapaiksi jääneitä paikkoja 16.6. alkaen osoitteessa opintopolku.fi. AHJ1708_1-48.indd 35 23.5.2017 9:13:17
AHJ1708_1-48.indd 36 23.5.2017 9:13:19
01.06.2017 8 37 TERVEYS Elämäntapojen kannalta pieniltä tuntuvilla, yksittäisillä valinnoilla on suuri merkitys. Työterveyslaitoksen Nyt laitetaan kroppa ja nuppi kuntoon -sivustolla opastetaan elämäntapamuutosten toteuttamisessa pienin askelin. Moni haaveilee liikkuvansa enemmän, syövänsä terveellisempää ruokaa, nukkuvansa riittävästi ja pitävänsä yllä hyviä ihmissuhteita, mutta arjen pyörityksessä luistaa juuri näistä asioista ensimmäiseksi, tutkijat toteavat sivustolla. Tästä seuraa helposti uupumisen kierre. Jos on illalla liian väsynytpalauttavaan harrastamiseen, kuten liikuntaan, voi unenlaatu heikentyä. Se taas johtaa useammin epäterveellisiin valintoihin esimerkiksi ruokaillessa. Jokainen päivä kannattaa rakentaa siten, että palautuminen on mahdollista. Silloin jaksaa paremmin pitää huolta myös itsestään. – Omaa motivaatiota kasvattaa, kun työkaveri lähtee pyörällä kotiin, vaikka vähän sataisi. Kun näkee muiden selviytyvän ja onnistuvan, herää tunne, että myös itsellä on samanlaisia kykyjä ja mahdollisuuksia, sanoo vanhempi tutkija Sirpa Lusa Työterveyslaitoksesta. Lusan mielestä välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mihin suuntaan haluaisi elämässä mennä. Kun harkitsee jonkin elämäntavan muuttamista, on hyvä pohtia, mitä hyötyä on pysyä entisissä tavoissa ja tottumuksissa tai mikä tapojen muuttamisessa tai tilanteen ennallaan jatkumisessa huolestuttaa. – Esimerkiksi jos terveys on meille tärkeä arvo, olemme valmiita ponnistelemaan enemmän terveyttä edistävien asioiden eteen, Lusa korostaa. Kroppa ja nuppi kuntoon Vain viidennes teki vaaditut mittaukset RADON Säteilyturvakeskus STUK on työpaikkojen radonvalvontaa tekevä viranomainen Suomessa. Työpaikkojen radonpitoisuudelle on asetettu raja-arvot säteilyasetuksessa. Radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä. Työsuojeluviranomaisen huhtikuussa tekemässä radonin tehovalvonnassa selvisi, että vain harva työpaikka on tehnyt vaaditut radonmittaukset. Kahden päivän aikana tarkastettiin 308 sellaista työpaikkaa, joissa radonmittaukset tulee olla tehtyinä. 195 työpaikalla mittaukset olivat tekemättä. – Radonin haittoihin nähden tulos on yllättävä, sillä Suomessa noin 300 henkeä saa vuosittain radonista keuhkosyövän, toteaa ylitarkastaja Jari Nykänen. Mittaukset tekemättä jättäneet työpaikat velvoitettiin tekemään mittaukset viimeistään ensi talven aikana. Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Talon alla oleva maaperä on tärkein radonin lähde. Syrjäytyminen voidaan ehkäistä TYÖKYKY Työikäisten syrjäytymistä käsitelleessä seminaarissa keskusteltiin tuloerojen syistä, työttömyyden ja työkyvyn yhteyksistä ja työ suhteiden muodosta sekä terveyseroista. Työttömyys heikentää työkykyä ja heikko työkyky puolestaan työllistymistä. Strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmajohtajan Eveliina Saaren mielestä tämä kehä pitäisi katkaista. – Hätkähdyttävin työikäisiin liittyvä havainto oli, että viidennes Suomen työikäisistä oli työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä vuonna 2015, Saari kertoo. Seminaarissa sivuttiin työelämän muutostrendiä, jonka mukaan määräaikaiset työsuhteet ja keikkatyön tekeminen ovat kasvussa. – Jos osa työvoimasta jää tulevaisuudessa osin tai kokonaan vakinaisen palkkatyön ulkopuolelle, olisi hyvä keskustella, tulisiko heidän etuus järjestelmäänsä ajatella uudella tavalla. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 37 Työsuojelun taso vaihtelee rajusti RISKIT Työsuojeluasioiden hoitamisessa on suurta vaihtelua työpaikkojen välillä. Osa työpaikoista hoitaa tuoreen raportin mukaan työsuojelun hyvin. Tämä näkyy turvallisuusjohtamisessa ja työoloissa. Osalla taas on merkittäviä puutteita: riskejä ei tunnisteta eikä työsuojelun yhteistoiminta toimi. Pienillä työpaikoilla on suuria enemmän ongelmia ja tietämättömyyttä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvonta suunnattiin aloille, joilla esiintyy merkittävimpiä työturvallisuusja terveysriskejä. AHJ1708_1-48.indd 37 23.5.2017 9:13:26
8 01.06.2017 38 8 01.06.2017 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 38 Työolojensa parantamista vaatineet kaivostyöläiset sanoivat, että ensin he saavat syövän ja nyt myös ruoskaniskuja. Bafghin rautamalmikaivoksen työntekijät lakkoilivat keväällä 2015 kaivoksen yksityistämisestä seuraavia työehtojen heikennyksien vastaan. Viranomaiset poimivat joukosta yhdeksän aktiivia, joille määrättiin vankeusrangaistuksia ja raippoja. Asia siirtyi ylemmille oikeusasteille. Nyt tuomioita on muutettu vankeusrangaistuksiksi ja sakoiksi. Joidenkin lähteiden mukaan kaikki ruoskimiset peruttiin, toisten lähteiden mukaan ainakin yksi ruoskintatuomio vahvistettiin. Iranin olosuhteiden vuoksi uutisten välittäminen maasta vaihtelee luotettavuudeltaan. Ruoskimisten laaja käyttö on kuitenkin vahvistettu YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raporteissa. Useita ay-aktiiveja on tuomittu Iranissa pitkiin vankeusrangaistuksiin. Syytteet vaihtelevat hallituksen vastaisen propagandan levittämisestä maan korkeimman johdon loukkaamiseen. Amnesty International kampanjoi vappuna vangittujen iranilaisten ay-aktiivien vapauttamiseksi. Ammattiliiton perustanut, kuudeksi vuodeksi vankilaan tuomittu hitsaaja Jafar Azimzadeh vapautettiin viime vuonna 62 päivän nälkälakon jälkeen. Vankeus uhkaa silti yhä häntä. IRAN Ruoskinta on yleinen rangaistus Iranissa. Sitä käytetään myös ay-aktiiveja ja olojaan kohentamaan pyrkiviä työläisiä vastaan. Amnesty International raportoi, että Iranissa ruoskitaan satoja ihmisiä joka vuosi. Käytettyihin rangaistuksiin kuuluvat lisäksi kuolemanrangaistukset, sokeuttaminen ja amputoinnit. YK:n tilastojen mukaan maassa teloitettiin viime vuonna ainakin 530 ihmistä. Maan laki tuntee sata rikosta, joista voidaan määrätä ruoskimista. Niiden määritelmät ovat niin epämääräisiä, että raippoja voi saada melkein mistä tahansa teosta. Amnesty kertoo, että viime vuonna 28-vuotias nainen sai 80 ruoskaniskua osallistuttuaan syntymäpäiväjuhlille, jossa oli miehiäkin. Toimittaja Mohammad Reza Fathi tuomittiin 459 ruoskaniskuun julkaistuaan ”valheita”. Toinen toimittaja sai tammikuussa 40 ruoskaniskua, koska oli oikeuden mukaan raportoinut väärin poliisin takavarikoimien moottoripyörien luvun Najaf Abadin kaupungissa. Ay-aktiiveja ja olojaan parantamaan pyrkiviä työläisiäkin ruoskitaan. Agh Daran kultakaivoksen 17 työläistä ruoskittiin julkisesti toukokuussa, koska he olivat vastustaneet kaivoksen 350 työntekijän irtisanomista. Kukin sai 30–100 raipaniskua ja vankeustuomioita. KA N S A I N VÄ L I N E N RANGAISTUT Ammattiyhdistysaktiivit ja toimittajat ovat usein Iranin valtion rangaistusten kohteena. Heinäkuussa 2012 Toimittajat ilman rajoja (RSF) -järjestön aktivisti osoitti mieltään toimittajien ruoskintarangaistuksia vastaan valtiollisen Iran Air -lento yhtiön toimiston edustalla Champs Elysees -kadulla Pariisissa Ranskassa. Ay-aktiivien ruoskinta jatkuu LE H TI K U V A / R E U TE R S / JA C K Y N A E G E LE N BMW vähensi vuokratyötä SAKSA IG Metall -liitto kamppailee aktiivisesti vuokratyön lisääntymistä vastaan. Nyt se saavutti merkittävän voiton BMW:n tehtailla Leipzigissa. Yhtiö siirsi omille palkkalistoilleen 420 vuokratyöläistä. Ihmisten silmät loistivat ilosta, sanoo yritysneuvoston puheenjohtaja Jens Köhler. Jo vuosia talossa olleet eivät enää tunne olevansa toisen luokan työntekijöitä. Työsuhteen myötä palkat nousevat heti 180–400 euroa kuussa. Liiton solmima sopimus nostaa lisäksi heidän yötyökorvaustaan ja lomarahaansa. Nyt yritysneuvosto selvittää mihin palkkaluokkiin entiset vuokratyöläiset sijoitetaan. IG Metall sopi samalla, että taloon vielä jäävät 140 vuokratyöntekijää siirtyvät suoraan BMW:n leipiin ja saavat saman peruspalkan kuin vakituiset työntekijät. Rikollisjengit murhaavat kullankaivajia ETELÄ-AFRIKKA Jopa 30 000 miestä kaivaa laittomasti kultaa hylätyissä kultakaivoksissa köyhyyden riivaamassa Etelä-Afrikassa, kuten Ahjossa 15/2016 kerrottiin. Lukuisten onnettomuuksien lisäksi heillä on uusi uhka: rikollisjengit taistelevat laittomien kaivosten tuotosta. Siksi moni on pestannut omia asemiehiä vartioimaan kaivoskuiluja. Sambialainen The Times raportoi, että maaliskuussa Gautengin provinssista löytyi 14 murhattua kaivosmiestä. Lehden haastatteleman turvayhtiön omistajan mukaan 18 viime kuukauden aikana rikollisjengien taistelussa laittomista kaivoksista kuoli 150 ihmistä. Kaivosmiehet saavat eläkkeensä YHDYSVALLAT Senaatti päätti toukokuussa rahoittaa 22 500 hiilikaivosten työläisen sekä heidän perheidensä ja leskiensä eläkkeet. Ne hävisivät heiltä kaivosyhtiön mentyä konkurssiin. Asian puolesta viisi vuotta kamppaillut kaivostyöläisten UMWA-liitto on tyytyväinen puoluerajat ylittäneestä tuesta. Samalla se muistuttaa, että eläkejärjestelyt ovat yhä auki 120 000 kaivostyöläisen kohdalla. Kesäja heinäkuun ajan jäsenkortilla tavallista suurempi alennus * ! Heinäkuun erikoisetu! Lounas ruokapöydästä *Alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 1.6.–31.7.2017. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoa kampanjasta ja jäseneduista osoitteesta www.teboil.fi/liitto JÄS ENK ORT TI -2,5 snt/l JÄS ENK ORT TI -20% AHJ1708_1-48.indd 38 23.5.2017 9:13:28
Kesäja heinäkuun ajan jäsenkortilla tavallista suurempi alennus * ! Heinäkuun erikoisetu! Lounas ruokapöydästä *Alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 1.6.–31.7.2017. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoa kampanjasta ja jäseneduista osoitteesta www.teboil.fi/liitto JÄS ENK ORT TI -2,5 snt/l JÄS ENK ORT TI -20% AHJ1708_1-48.indd 39 23.5.2017 9:13:29
8 01.06.2017 8 01.06.2017 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstskyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN AHJ1708_1-48.indd 40 23.5.2017 9:13:29
01.06.2017 8 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO Mitä on englanniksi iltavuoro, työpiste tai keskituntiansio? Yhä useampi teollisuustyöntekijä tarvitsee nykyään tehtävissään englantia, ja elokuussa Murikka-opistossa omia taitoja pääsee hiomaan Työelämän englantia -kurssilla. – Tarkoitus on antaa osallistujille yleistä rohkeutta kielen käyttämiseen. Monella on ehkä vähän uskalluksen puutetta, sanoo opettajana kurssilla toimiva FM Anu Pehkonen. Tarkkaa opetussuunnitelmaa kurssille ei vielä ole tehty, mutta Pehkosen mukaan opiskelijoiden tarpeilla on suuri vaikutus siihen, millaisiin asioihin pureudutaan. – Voidaan tehdä puheharjoituksia, voidaan tehdä kielioppiharjoituksia. Tai jos joku vaikka joutuu työssään kirjoittamaan liikekirjeitä, siihenkin voi keskittyä. Eli osittain on yhteisiä juttuja, osittain valinnaisuutta. Katsotaan myös sen mukaan, tuleeko porukkaa telakoilta vai autoteollisuudesta vai mistä. Työpaikathan ovat hyvin erilaisia keskenään. Vastaava kurssi on Murikka-opistossa pyörinyt viime vuosikymmenellä, mutta nyt sitä ei ole aikoihin järjestetty. Jäsenistöltä tulleet toiveet olivat vaikuttamassa siihen, että kurssi lisättiin jälleen ohjelmaan. Vaikka opiskelijan pitää tehdä töitä, niin liian raskasta kurssista ei ole tarkoitus rakentaa. – Kahdeksan tuntia päivässä on kielten opiskelussa aika rankka juttu. Välillä tehdään tiukemmin, välillä on vähän kevyempää, hyvässä hengessä ja luottavaisessa ilmapiirissä omaa englannin tason kohentamista, kuvailee Pehkonen. Täysin vailla aiempaa kielitaitoa kurssille ei voi osallistua, mutta opettaja rauhoittelee: vaadittu lähtötaso ei ole korkea. – Jotain täytyy osata, mutta ei mitään mahdottomia. Jos lomamatkalla pystyy oluen tilamaan, niin silloin pystyy tälle kurssillekin tulemaan. Improve your English in Murikka! Elokuussa kielitaito kohenee Murikassa filosofian maisteri Anu Pehkosen opetuksessa. ”Oluen tilaaminen englanniksi on riittävä lähtötaso.” T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Paikallisesta koulutuksesta hyötyä uuden rakentamiselle Ammattiosastoissa mietitään liittofuusion paikallisia vaikutuksia. Aiheesta voi järjestää paikallisen kurssin. Etukäteen kannattaa miettiä miten tavoitetaan muiden liittojen ja osastojen jäsenet sekä kenelle kurssi järjestetään. Liitto tarjoaa koulutusta aiheen purkamiseen tiedotustilaisuudesta toiminnan suunnitteluun, kaikille jäsenille tai kokeneimmille ay-toimijoille . Opintosihteerit ovat apuna ammattiosastoissa järjestämässä paikallista koulutusta. Koulutuksen toiminta-alue auttaa myös alkuun paikallisten kurssien järjestämisessä. Lisätietoa: Sari Helminen, puh. 040 521 0970 ja Lea Wiman-Määttä, puh. 040 616 265. 41 12.–16.6. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.8.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 21.–25.8.) 4.–18.8. First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Työelämän englantia 21.–25.8. Tietotekniikan täydennyskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.8. Hyvinvointi työyhteisössä Jäsenrekisteriohjelmakurssi – Titaani 28.8.–1.9. Paikallinen sopiminen H (autoala mukana) 4.–6.9. Kotisivukurssi 4.–8.9. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 2.–6.10.) Edunvalvojan neuvottelutaito H Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 2.–6.10.) 11.–15.9. Luottamusmiesten peruskurssi Palkkatekniikan kurssi Ihmissuhteet työpaikalla Y Tietotekniikan jatkokurssi Järjestäjäkurssi H (2. osa 16.–19.10. H ) 18.–20.9. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 18.–22.9. Luottamusmiesten peruskurssi Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi H Hyvä lehtijuttu 20.–22.9. Työsuojelun täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla 25.–27.9. Kehittyvä ammattiosasto (2 .osa 7.–8.12.) H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. Murikan kurssit NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. TYÖELÄMÄN ENGLANTIA AHJ1708_1-48.indd 41 23.5.2017 9:13:31
Bambutyyny – hyvien unien salaisuus! VAIN 24,90 /kpl Ostaessasi 2 tyynyä SÄÄSTÄT 10 € Bambutyyny voi auttaa sinua nukkumaanparemmin ja heräämään täysin levänneenä, vähentäen samalla jännitysniskaa, päänsärkyä ja jopa kuorsausta ! Bambutyyny on täydellinen tyyny, josta teet helposti korkeamman tai matalan, pehmeämmän tai kovemman. Koska bambukuitu muotoutuu juuri haluamallasi tavalla, se soveltuu nukkumiseen mainiosti, nukuitpa kyljelläsi, selälläsi tai vatsallasi. Mikäli haluat olla sängyssä puoli-istuvassa asennossa, bambutyyny antaa täydellisen tuen kun käännät sen kaksin kerroin selkäsi taakse. Memoryvaahtomuovi on erityisesti kehitetty viskoelastinen materiaali, joka maksimaalisesti helpottaa painetta muotoutumalla kehon muotoihin, jolloin mikään ei hierrä mutta koko keho saa tukea kaikkialle. Tyyny palautuu alkuperäiseen muotoonsa, kun sitä ei käytetä. Ero tavallisiin Memoryvaahtomuovityynyihin syntyy, kun ilma pääsee helposti kiertämään viipaloidun Memory vaahtomuovityynyn sisällä antaen sinulle viileän tunteen. Bambutyyny on ensimmäinen tyyny, jossa on kaikki Memoryvaahtomuovin antamat edut, mutta ei mitään mahdollisia hait-toja. Tyynyn päällisen voi pestä koneessa 30 asteessa. Bambutyyny on erittäin korkealaatuinen tuote, joka säilyttää kimmoisuutensa ja antaa tukea jatkuvasti käytettynäkin. Annammekin 5 vuoden takuun siitä, että tyyny ei litisty. Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10 € Hermoratojen on hyvän yöunen kannalta tärkeää olla suorassa, jotta riittävä verenkierto voidaan taata ja hermosignaalit kulkevat aivoihin ja takaisin. Samalla tavoin hengitysteiden tulee olla auki ja vapaina, jotta hengitys toimisi optimaalisesti eikä se katkeaisi kuorsauksen vaikutuksesta. Bambutyyny vaikuttaa kahdella eri tavalla: Päällimmäinen bambukangas antaa viileää mukavuutta nukkuessasi ja bambu on erityisen pehmeää. Sillä on myös kyky pysyä kuivana. Bambu on luonnollisesti antibakteerinen ja punkkivapaa, ja hengityksesi on syvempää ja puhtaampaa. Sopii erinomaisesti allergikoille mutta yhtä hyvin myös kaikille muille. Erityisin taika piilee kuitenkin bambutyynyn sisällä. Viipaloitu Memoryvaahtomuovi antaa parhaan mahdollisen tuen päälle ja niskalle ja verenkierto paranee. Lihaksesi rentoutuvat, mikä taas auttaa vähentämään kipua ja särkyä. Heräät täysin levänneenä! Koko 45 x 60 cm. Usein myös kuorsaus vähenee!! Annamme 5 vuoden TAKUUN-että tyyny pysyy tasaisena Mukana veloituksetta käytännöllinen laukku suosikkityynyllesi matkoilla Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90 /kpl Säästät 10€ Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90 Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90/kpl Säästät 10 €. ......kpl Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 2kpl Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10:........kpl Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90 4 Mikään ei ole pehmeämpää kuin bambu. Bambu antaa sinulle ihanan miellyttävyyden tunteen, se on pehmeä ja imee kosteutta iholtasi. Kuivuu muita materiaaleja nopeammin eikä sido itseensä hajuja. 4 Bambutyyny on täysin hypoallerginen eivätkä pölypunkit viihdy siinä. Ja erityisesti allergiset voivat rauhassa käyttää hypoallergista ja pölypunkeista vapaata tyynyä. 4 3-tyynyä yhdessä! Bambutyynystä voit itse valita haluatko korkean kovan tyynyn (taita se kaksin kerroin), puolikovan tyynyn (pidä tyyny tasaisena) tai erityisen pehmeän tyynyn (pidä se pystyasennossa)Täydellinen tuki niskalle ja päälle. Lihakset rentoutuvat, kipu ja kuorsaus vähenevät ja heräättäysin levänneenä. 4 Ekologinen Bambu kasvaa luonnossa kokonaan ilman kasvinsuojeluaineita tai muita kemikaaleja. Bambukudde Ahjo no 8 1623_Bambukudde Ahjo no 8 1623 2016-05-31 09:02 Sida 1 AHJ1708_1-48.indd 42 23.5.2017 9:13:34
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 8.6. Ahjo 9/2017 (ilmestyy 22.6.) 17.8. Ahjo 10-11/2017 (ilmestyy 31.8.) 7.9. Ahjo 12/2017 (ilmestyy 21.9.) TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston yhteystiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma, ti, ke klo 10–16.30, to–pe toimisto kiinni. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82: tarjoamme jäsenillemme ja heidän perheenjäsenilleen Linnanmäki-rannekkeita. Rannekkeen hinta on 20 €. Maksu suoritetaan tilille FI9680001201354124. Lisätietoja antaa Minna Polvela, puh. 050 380 5099. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien kesäpäivä ke 7.6. klo 11 Ykköspirtillä Ruissalossa. Tarjolla kahvia ja keittoruokaa. Tampereen metallityöväen ao. 7:n kesäretki la 10.6. Turkuun ao. 49:n vieraaksi. Yhteiskuljetus Tampereelta, lähtö klo 9 ja paluu Tampereelle n. klo 22. Vietämme päivän meren äärellä Kirjalassa, ao. 49:n kesänviettopaikassa. Opiskelemme, keskustelemme ja pohdimme yhdessä perheen ja työn yhteensovittamisesta. Koulutuksen jälkeen kaikille sopiva tuolijoogatunti sekä saunomista ja grillaamista. Voit ottaa lapsesi mukaan, lastenhoito on järjestetty koulutuksen ajaksi. Kesäretki on maksuton. Ilmoittautumisen yhteydessä tarkempaa tietoa kuljetuksesta. Ilmoittaudu heti, puh. 03 2230 013 tai toimisto@metalli7.fi. Karhulan metallityöväen ao. 13: Tervetuloa tutustumaan ammattiosaston uudistettuun toimistoon. Avoimet ovet ke 21.6. klo 12–16.30. Kahvitarjoilu ja lisäksi esitetään KipinäsinkoDVD:tä. Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanien syysristeily 12.–13.9. Turku–Tukholma–Turku. Hinnat: A-hytti 2 hlöä hytissä 65 €/hlö, B-hytti 2 hlöä hytissä 60 €/hlö. Hinta sisältää bussimatkat, hyttipaikan, meriaamiaisen, buffet-lounaan ruokajuomineen, kahvi+pulla –kupongin kahvilaan sekä seminaariohjelman. Meritanssien solistina Leif Lindeman. Ilmoittautumiset toimistolle, puh. 03 751 1108 tai metalli23@ metalli23.fi. Ao. 23: Metalliliiton retkeilypäivät Särkänniemessä la 26.8. Rannekkeen hinta 22 €/hlö, alle 3-v. maksutta. Rannekkeella pääsee huvipuiston laitteisiin pituusrajat huomioiden koko päivän. Rannekkeeseen voi ostaa täydennerannekkeen, jolla pääsee Koirapuistoon, Akvaarioon, Planetaarioon ja Näsinneulaan. Täydennerannekkeen hinta 6 €. Tilaisuudessa ei ole liiton maksamaa ruokaa; alueelle saa viedä omia eväitä ja alueella on useita ruokaravintoloita. Huvipuisto aukeaa klo 11 ja sulkeutuu klo 20. Ammattiosasto järjestää yhteiskuljetuksia. Bussit lähtevät Vääksystä klo 8.15, Heinolan torilta klo 8.15, Nastolan Rakokiven torilta klo 8.15 sekä Lahdesta klo 9. Kaikki bussit lähtevät paluumatkalle Särkänniemestä klo 18. Bussimatkan hinta menopaluu 5 €/hlö, alle 3-v. maksutta. Ilmoittautumiset toimistolle, puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kesätapahtuma ke 7.6. klo 12 Metalli 49:n vapaa-ajan alue Kirjalassa, Ali-Kirjalantie 284. Kahvi tarjoilu, lohikeittoa, ohjelmaa, arpajaiset, kilpailuja ja saunomista. Kimppakyytimahdollisuus klo 11 osaston toimistolta, Tuureporinkatu 17 C. Ilmoita kyydin tarpeesta toimistoon Susannalle, puh. 044 518 9449. Salon metallityöväen ao 57:n naisjaosto järjestää ma 12.6. koko perheen pyöräretken Vuohensaareen. Lähdemme klo 17 Salon torilta Vuohensaareen, joten polkaise siis torille, jatkamme siitä porukalla. Vuohensaaressa makkaranpaistoa, virvokkeita sekö leppoisaa yhdessäoloa. Huom! tarjoilun vuoksi ennakkoilmoittautuminen 9.6. mennessä Sarille, puh. 041 538 4868 Ao. 57:n naisjaoston järjestämä ”Sokkomatka jonnekin” la 5.8. Koko päivän kestävään yllätysreissuun lähdemme bussilla Salon torilta klo 9. Matkan hinta 50 € sisältää aamuja iltapäiväkahvit sekä lounaan, myös mahdolliset opasja sisäänpääsymaksut. Mukaan mahtuu 50, mutta matka toteutuu vain jos vähintään 20 lähtijää! Ilmoittautuminen ja maksu 24.7. mennessä ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. 02 731 4553. Ao. 57:n veteraanien toimintapäivä Leirisalossa ke 2.8. Lähtö Halikosta klo 10.30 ja Salon torilta klo 10.45. Makkaranpaistoa ja muuta pientä syötävää, kahvia, pelejä, saunomista ja uintia. Matkan hinta 10 € sisältäen matkan ja tarjoilut. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 15.7. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle. Huom! Veteraanien kuukausitapaamista ei ole elokuussa. Ao. 57:n veteraanien laivaristeily 4.–5.9. Ruotsiin, Turku–Tukholma–Turku. Lähtö maanantaina klo 19 Salon torilta ja Halikosta klo 19.15. Paluu tiistaina heti laivan saavuttua Turkuun. Hinta 45 € sisältäen ruokailun ja kuljetuksen. Ikkunallinen hytti, 2 henkilöä hytissä. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 5.8. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n syysretki jäsenille puolisoineen 11.–13.8. Tallinnaan. 2 yötä Tallink Spa & Conference -kylpylähotellissa kahden hengen huoneissa. Linja-autokuljetus Fiskari–Helsinki–Fiskari. Lähtö Fiskarista perjantaina klo 7.30. M/S Megastar lähtee Länsisatamasta klo 10.30, laivalla buffetaamiainen mennessä. Paluulähtö Tallinnasta sunnuntaina klo 13.30. Paikkoja 30, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan passi tai henkilökortti. Ilmoittautumiset maksamalla hinta 50 €/henkilö 5.7. mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaosto on varannut teatterilippuja ke 2.8. klo 18 Pyynikin kesäteatterin Niskavuoren nuori emäntä -näytökseen. Liput maksavat jäsenille 20 € ja seuralaisille 34 €. Lippuja saa Anneli Hietaselta, puh. 040 546 7070 tai Lasse Nurmelta, puh. 040 527 2375. Lauttakylän Metallityöväen ao. 190:n kesäteatteriretki la 8.7. Rauman kesäteatteriin niin maan perusteelliseen hauskaan komediaan Reinikainen. Lähtö Huittisten linja-autoasemalta klo 16.30. Retki on osaston jäsenelle maksuton sisältäen matkat, teatterilipun ja leivoskahvit väliajalla. Seuralaisilta peritään maksu. Tiedustelut ja ilmoittautumiset työpaikkasi ilmoitustaululle tai puh. 044 535 4809 ja 040 724 6507. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201 järjestää koko perheen matkan Helsinkiin Linnanmäelle la 5.8. Lähtö Pieksämäen keskusliikenne asemalta klo 7 ja Naarajärven Salelta klo 7.15. Ammattiosasto tarjoaa kaikille linja-auto kyydin ja kahvit ja sämpylän menoja paluumatkalla. Rannekkeet jokainen kustantaa itse hintaan 32 €. Maksu ja ilmoittautuminen toimistolle 27.6. mennessä. Mukaan mahtuu 100 henkilöä. Tuusulan Metallityöväen ao. 338:n perhetapahtuma la 17.6. klo 10–14 Talman seikkailupuistossa. Kiipeilypuistossa 6 eri tasoista rataa ja kaksi yli 200 m pitkää vaijeriliukua, 18 väyläinen frisbee golfrata, 12 reikäinen minigolfrata ja Werneri-parkki perheen pienimmille. Lisäksi kahvia, virvokkeita ja makkaranpaistoa. Ilmoittautuminen 14.6. mennessä: Anssi Liukola, puh. 040 719 9993, anssi_liukola@steris.com, Tapani Koivunen, puh. 040 564 3240, tapani.koivunen@kavokerr.com, Thomas Roos, puh. 040 761 7867, thomas.roos@ kavokerr.com. Huom! Kerro ilmoittautuessasi oletko menossa kiipeilypuistoon (valjaiden varauksen ja turva-koulutuksen takia). Lisätietoa: talmaski.fi Virtain metallityöntekijät ao. 349 maksaa jäsenen ja seuralaisen lipun Kotalan Kesäteatterin esitykseen Rollaattorikapina kesä–heinäkuun aikana. Sisältää väliaikakahvit. Vapaalipun saa näyttämällä jäsenkorttia kassalla. Varmista paikat ja varaa liput puh. 0440 338 405 iltaisin klo 18–21. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357:n saunilta ke 7.6. klo 18 kaupungin mökillä Kalajärvellä. Tarjoilua. Kankaanpään metallityöväen ao. 318:n perheretki PowerParkkiin ma 10.7. Lähtö linja-autoasemalta klo 9. Hinta 20 € ranneke tai 10€ pelkkä sisäänpääsy. Ilmoittautumiset viimeistään 25.6. Timo Ylilammille, puh. 044 059 3525. Lisätietoa: metalli318.fi Ao. 318:n kesäretki Tallinnaan 4.–6.8. Lähtö perjantaina Kankaanpäästä. Silja Europa lähtee klo 18.30, B2 hytit. Lauantaina aamiainen Kochi Aidadissa. Majoittuminen Nordic hotel Forumiin. Vierailu Sakun tehtaalla. Sunnuntaina paluu Tallink Megastarilla klo 13.30, paluu kotimatkalle klo 15.30. Hinta jäsenille ja seuralaisille 85€/hlö. Lisätietoa: metalli318.fi. Ilmoittautumiset viimeistään 29.6. Markku Lahtoselle, puh. 044 516 9955. KOULUTUSTA Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48:n iltakurssi pe 9.6. klo 17–20 ravintola Buriramissa Klaukkalassa. Kurssin aiheena Metallin jäsenedut vakuutusyhtiö Kalevassa. Thaibuffet-ruokailu. Ilmoittautumiset 6.6. mennessä Hannu Niemiselle, puh. 050 533 3877. KIITOKSET Kiitokset osasto 344:lle ja muillekin minua 60-vuotispäivänäni muistaneita. Seppo Rossinen, Lahti 01.06.2017 8 Bambutyyny – hyvien unien salaisuus! VAIN 24,90 /kpl Ostaessasi 2 tyynyä SÄÄSTÄT 10 € Bambutyyny voi auttaa sinua nukkumaanparemmin ja heräämään täysin levänneenä, vähentäen samalla jännitysniskaa, päänsärkyä ja jopa kuorsausta ! Bambutyyny on täydellinen tyyny, josta teet helposti korkeamman tai matalan, pehmeämmän tai kovemman. Koska bambukuitu muotoutuu juuri haluamallasi tavalla, se soveltuu nukkumiseen mainiosti, nukuitpa kyljelläsi, selälläsi tai vatsallasi. Mikäli haluat olla sängyssä puoli-istuvassa asennossa, bambutyyny antaa täydellisen tuen kun käännät sen kaksin kerroin selkäsi taakse. Memoryvaahtomuovi on erityisesti kehitetty viskoelastinen materiaali, joka maksimaalisesti helpottaa painetta muotoutumalla kehon muotoihin, jolloin mikään ei hierrä mutta koko keho saa tukea kaikkialle. Tyyny palautuu alkuperäiseen muotoonsa, kun sitä ei käytetä. Ero tavallisiin Memoryvaahtomuovityynyihin syntyy, kun ilma pääsee helposti kiertämään viipaloidun Memory vaahtomuovityynyn sisällä antaen sinulle viileän tunteen. Bambutyyny on ensimmäinen tyyny, jossa on kaikki Memoryvaahtomuovin antamat edut, mutta ei mitään mahdollisia hait-toja. Tyynyn päällisen voi pestä koneessa 30 asteessa. Bambutyyny on erittäin korkealaatuinen tuote, joka säilyttää kimmoisuutensa ja antaa tukea jatkuvasti käytettynäkin. Annammekin 5 vuoden takuun siitä, että tyyny ei litisty. Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10 € Hermoratojen on hyvän yöunen kannalta tärkeää olla suorassa, jotta riittävä verenkierto voidaan taata ja hermosignaalit kulkevat aivoihin ja takaisin. Samalla tavoin hengitysteiden tulee olla auki ja vapaina, jotta hengitys toimisi optimaalisesti eikä se katkeaisi kuorsauksen vaikutuksesta. Bambutyyny vaikuttaa kahdella eri tavalla: Päällimmäinen bambukangas antaa viileää mukavuutta nukkuessasi ja bambu on erityisen pehmeää. Sillä on myös kyky pysyä kuivana. Bambu on luonnollisesti antibakteerinen ja punkkivapaa, ja hengityksesi on syvempää ja puhtaampaa. Sopii erinomaisesti allergikoille mutta yhtä hyvin myös kaikille muille. Erityisin taika piilee kuitenkin bambutyynyn sisällä. Viipaloitu Memoryvaahtomuovi antaa parhaan mahdollisen tuen päälle ja niskalle ja verenkierto paranee. Lihaksesi rentoutuvat, mikä taas auttaa vähentämään kipua ja särkyä. Heräät täysin levänneenä! Koko 45 x 60 cm. Usein myös kuorsaus vähenee!! Annamme 5 vuoden TAKUUN-että tyyny pysyy tasaisena Mukana veloituksetta käytännöllinen laukku suosikkityynyllesi matkoilla Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90 /kpl Säästät 10€ Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90 Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90/kpl Säästät 10 €. ......kpl Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 2kpl Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10:........kpl Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90 4 Mikään ei ole pehmeämpää kuin bambu. Bambu antaa sinulle ihanan miellyttävyyden tunteen, se on pehmeä ja imee kosteutta iholtasi. Kuivuu muita materiaaleja nopeammin eikä sido itseensä hajuja. 4 Bambutyyny on täysin hypoallerginen eivätkä pölypunkit viihdy siinä. Ja erityisesti allergiset voivat rauhassa käyttää hypoallergista ja pölypunkeista vapaata tyynyä. 4 3-tyynyä yhdessä! Bambutyynystä voit itse valita haluatko korkean kovan tyynyn (taita se kaksin kerroin), puolikovan tyynyn (pidä tyyny tasaisena) tai erityisen pehmeän tyynyn (pidä se pystyasennossa)Täydellinen tuki niskalle ja päälle. Lihakset rentoutuvat, kipu ja kuorsaus vähenevät ja heräättäysin levänneenä. 4 Ekologinen Bambu kasvaa luonnossa kokonaan ilman kasvinsuojeluaineita tai muita kemikaaleja. Bambukudde Ahjo no 8 1623_Bambukudde Ahjo no 8 1623 2016-05-31 09:02 Sida 1 43 AHJ1708_1-48.indd 43 23.5.2017 9:13:35
TO I M I N TA TEOLLISUUSLIITON JÄSENVAKUUTUKSET Ota suoraan yhteys Ifiin Teollisuusliiton jäsenten oma palvelunumero Ifissä, puh. 010 19 19 95 Lisätietoja jäsenvakuutuksista www.if.fi/metalli. Sivuilla on myös chat-palvelu, jolla saa nopean yhteyden Ifin asiakaspalveluun. Vakuutuspalvelut ma–pe klo 8–20 Korvauspalvelut ma–pe klo 8–18 Onneksi olkoon ammattilainen! Olet saamassa ammatilliset opinnot päätökseen ja valmistumassa metallialan ammattilaiseksi. Onnittelut sinulle mahtavasta saavutuksesta! Valmistumisesi myötä opiskelijajäsenyytesi päättyy. Varsinaiseksi jäseneksi sinulla on oikeus liittyä heti, kun saat työpaikan metallialalta. Jäseneksi kannattaa liittyä mahdollisimman nopeasti. Liittyessäsi liittoon, liityt samalla myös työttömyyskassan jäseneksi ja pääset heti kartuttamaan kuuden kuukauden työssäoloehtoa, jonka täyttyessä olet oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. ? Jos olet jo saanut oman alasi työpaikan, liity jäseneksi. Löydät jäsenkaavakkeen verkosta: www.metalliliitto.fi ? Jos jatkat opintojasi syksyllä tai olet keskeyttänyt opintosi lopullisesti, ilmoita siitä meille soittamalla jäsenpalveluun puh. 020 77 41180. TEOLLISUUSLIITTO Kansan Sivistysrahaston apurahat on haettavana elokuussa Säätiön tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. Kansan Sivistysrahaston tavoitteena on suomalaisen työikäisten ja työväenliikkeen sivistyksellisten pyrkimysten vaaliminen. Sivistysrahasto koostuu 80 erilaisesta rahastosta. Kaikkiin niihin haetaan apurahaa sähköisesti, Kansan Sivistysrahaston verkkosivujen kautta. Ohjeet hakemiseen löytyvät 1.8.–31.8. osoitteesta www.sivistysrahasto.fi Metallityöväen rahaston ja Teräsmiesten opintorahaston apurahat haettavana Kansan Sivistysrahaston Metallityöväen rahasto tukee tutkimusta, opinnäytetöitä, opiskelua sekä sivistysja kulttuuritoimintaa Teollisuusliiton järjestämisalaa painottaen. Myös Teräsmiesten opintorahasto painottaa metallialaan liittyviä hakemuksia. Tarkemmat ohjeet ja hakusovellus löytyvät KSR:n sivuilta www.sivistysrahasto.fi/00010035-hakuohjeet. SEUTURYHMÄT Keski-Karjalan seuturyhmä (ao:t 22 ja 333) kustantaa teatteriliput Keski-Karjalan alueen kesäteattereihin kesällä 2017. Korvaus jäsenelle ja avecille enintään 30 €. Lähetä teatteriliput, nimi sekä tilinumero Matti Pitkäselle, Kannuskuja 4 D 3, 59800 Kesälahti. Hyvää kesää! 8 01.06.2017 44 Regionalt Fortsättningskurs i arbetarskydd Fortsättningskurs för förtroendemän 25–27.9 del 1, Vasa 23–25.10 del 2, Vasa Tilläggsinformation om fortsättningskurserna hittar du på www.kio.fi/pa_svenska/svensksprakig_utbilding Anmälningar senast 28.8 med kursansökningsblankett till Industrifacket, Svenska sektionen, PB 107, 00531 Helsingfors OBS! AHJ1708_1-48.indd 44 23.5.2017 9:13:35
Kiinnostaako uusi teknologia? Koneja metallialan perustutkinto Voit valita koneistajan, koneenasentajan tai levyseppähitsaajan osaamisalan. Muovija kumitekniikan perustutkinto Komposiittipainotteisesta tutkinnosta valmistut muovituotevalmistajaksi, jonka jälkeen hallitset 3D mallinnuksen ja tulostuksen. Koulutuksiin on jatkuva haku. Lisätiedot ja hakeminen: www.jao.fi/jamsanaikuiskoulutus -> Koulutushaku ja o. fi Lomaviikko työttömille ja lomautetuille 4.–9.9. ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa työttömille ja lomautetuille heidän perheenjäsenilleen suunnatun tuetun lomaviikon. ? Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ? Lomaohjelman aiheina on mm. arjen hallintaa, yksinäisyyden torjumista, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemista ja vahvistamista, vertaistukea ja uusia ystävyyssuhteita. Vesimaailman poreissa voi viihtyä ti–la. Lastenhoito on järjestetty 3–6-vuo tiaille lapsille ryhmä hoitona kahtena päivänä 2 tuntia/päivä/lomajakso. ? Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut ja se on maksuton. Lomalaiset maksavat itse matkansa. ? Lomalle haetaan joko sähköisesti osoitteessa https://lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/calendar/info/20117 tai Hyvinvointilomien lomatuki hakemuksella, joita voi tilata Teollisuusliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. ? Hakemus on palautettava 6.6. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Muistiloma – lomaviikko eläkeläisille 11.–16.9. ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon. ? Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ? Lomalla on mahdollista osallistua toimintakykyä ylläpitävään ohjattuun liikuntaan ja luennolle. ? Lomaan sisältyy täysihoito. Ohjattua ohjelmaa on kaksi kertaa päivässä, paitsi tuloja lähtöpäivänä. Loma tarjoaa irtioton arjesta, monipuolista liikuntaa ja ulkoilua, tietoiskuja ja pelejä yhdessä lomaryhmän kanssa sekä hemmotteluhetkiä vesimaailman poreissa. Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. ? Loman hinta on 100 euroa. Matkat lomalainen maksaa itse. ? Lomalle haetaan joko sähköisesti osoitteessa https://lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/calendar/info/20147 tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Teollisuusliiton toimistosta puh.020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. ? Hakemus on palautettava 13.6. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomista saa Teollisuusliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151 tai Hyvinvointilomista, puh. 010 830 3400 (ma–pe klo 9–12). PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI! Ovatko tietosi jäsenrekisterissä ajan tasalla myös toimipaikan osalta? ? Mene osoiteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi ? Klikkaa linkkiä sähköisen asioinnin palveluun, jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaisilla pankkitunnnuksillasi. AHJON AIKATAULU 2017 osastoilmoituksille Toimita ilmoitukset viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 10-11 17.8. 31.8. 12 7.9. 21.9. 13 28.9. 12.10. 14 19.10. 2.11. 15 9.11. 23.11. ? Teollisuusliiton valmisteluiden vuoksi syyskauden ensimmäinen Ahjo ilmestyy kaksoisnumerona vasta 31.8. Joulukuussa ilmestyy jo Teollisuusliiton uusi lehti. 01.06.2017 8 MUUTOS! 45 AHJ1708_1-48.indd 45 23.5.2017 9:13:35
8 01.06.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 2/3 AHJ1708_1-48.indd 46 23.5.2017 9:13:41
KO KO U S T YY L I 47 LIITTOKOKOUSEDUSTAJA Allan Kemiläinen, isä (Metalliliitto) VALTUUSTON JÄSEN Jarno Kemiläinen, poika (Puuliitto) PAIKKA Ylimääräinen liittokokous, Messukeskus, Helsinki 17.5. KUVA KITI HAILA AHJ1708_1-48.indd 47 23.5.2017 9:13:45
LA2 – Posti Oy HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Vaihda kesäkeitot lihapihviin... MyGrill I-200 Black -kaasugrilli Normaalisti 149,90 €. Hinta voimassa 30.6. asti. Kahden rosteripolttimon mattamusta kaasugrilli, joka on erinomainen vaihtoehto arkigrillaukseen. Verk.com/46529 99 ,90 todennäköisesti aina halvemmalla Säästä 50 € AHJ1708_1-48.indd 48 23.5.2017 9:13:47