T E O L L IS U U S T Y Ö N T E K IJ Ä N L E H T I 22.06.2017 NRO 9 Vaadin valtaa vaikuttaa MU KA VA A KE SÄ Ä! Se ur aa va Ah jo ilm es ty y 31 . elo ku ut a. ”TYÖTTÖMIEN KYYKYTTÄMISEN LOPUTTAVA” SAIRAALAT LUOTTAVAT FRANKEEN KESÄLLÄ KAIVOSMUSEOON DEN TIDLÖSA KAMPEN OM TID AHJ1709_1-48.indd 1 14.6.2017 8:32:37
9 22.06.2017 2 10 Ahjo kysyy, kenen pitäisi saada päättää työajoista. Asiantuntijat vastaavat. Aika on valtakysymys Metallityöläiset olivat eturintamassa, kun Suomeen taisteltiin kahdeksan tunnin työpäivä vuonna 1917. Vuoden 2017 Suomessa taistellaan joustoista. Kuka saa päättää, kuinka pitkäksi työpäivää voi venyttää? Kuka saa päättää, mikä on työvuorojen muuttamisen lyhin varoitusaika? Kuka saa päättää, pitääkö pienten lasten vanhempien lähteä lepopäiväsunnuntaina töihin ilman tuntuvaa korvausta? 36 Ahjo frågar vem som ska få bestämma över arbetstiden. Experterna svarar. Maktkampen om tid Metallarbetarna var i främsta ledet när man kämpade för en åtta timmars arbetsdag i Finland år 1917. År 2017 strider man om flexibilitet. Vem ska få bestämma hur långt utdragna arbetsdagarna får vara? Vem ska få bestämma på hur kort varsel arbetsskift får ändras? Vem ska få bestämma om också småbarnsföräldrar ska behöva jobba söndagar utan kännbar kompensation? Koneja Siltarakennus Oy:n työläiset mielenosoitusmarssilla 1917. TY Ö V Ä E N A R K IS TO AHJ1709_1-48.indd 2 14.6.2017 8:32:42
22.06.2017 9 PÄÄ K I R J O I T U S Teollisuusliiton väliaikainen valtuusto kokoontui reilu viikko sitten sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Helsinkiin. Tärkeimpänä asiana valtuustolle esiteltiin liiton tavoitteet ensi syksyn työehtosopimus neuvotteluihin. Tavoitteet on määritelty ammattiosastojen tekemien esitysten sekä liiton hallituksen ja liittokokouksen päätösten mukaisiksi. Koheneva taloustilanne lataa paljon odotuksia syksyn neuvotte luihin. Tämä kävi ilmi myös valtuuston jäsenten puheenvuoroista, joissa palkankorotusvaatimukset nousivat keskeiseen rooliin. Korotusten lisäksi liitolla on tietysti muitakin tavoitteita. Palkkojen ja työaikakysymysten lisäksi neuvottelu pöytään tuodaan sosiaalisia määräyksiä, luottamusmiesten asemaa sekä matka ja vuokratyötä koskevia asioita. Palkankorotuksille on muitakin perus teluita kuin se, että palkansaajat ovat suivaantuneita olemaan vain taantuman maksupuolella. Kokouksessa vieraillut pääjohtaja Erkki Liikanen raotti jo päivää ennen julkistamista Suomen Pankin talousennusteen lukuja. Talous kasvaa ripeää tahtia teollisuus ja vientisektori kärjessä. Samaa sanovat muutkin ennustus laitokset. Liikanen on sitä mieltä, että vientialojen pitäisi määritellä syksyn neuvotteluissa palkankorotusten taso. Tämä oli lähtöajatus, kun niin sanottua Suomen mallia alettiin rakentaa. Mallin valmistelun alkuvaiheessa vientialojen sekä työnantaja että työntekijäliitot sopivat osaksi mallia sen, että työehtosopimusneuvottelujen pohjana käytettäisiin Suomen Pankin talouslukuja. Suomen mallin valmistelu kuitenkin loppui, kun työnantajien Metsäteollisuus lähti valmistelutyöstä pois EK:n irtisanottua keskus järjestösopimukset. Teollisuusliitto ei aloita syksyn neuvotteluja ennen kuin keskusjärjestösopimusten mukana menneet työehtoihin liittyvät asiat on neuvoteltu alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Suomen talouskehitys paranee ja siksi on ymmärrettävää, että palkansaajat haluavat osansa kasvusta pitkän taantuman jälkeen. Hyvää kehitystä ei kukaan halua tärvellä. Teollisuusliitto on vastuullinen neuvottelija. Myös ensi syksynä. Suomen hyvinvointi ei säily ilman teollisuutta ja vientiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä on viimeistään nähty. Talous on lähtenyt kasvuun teollisuuden piristymisen ansiosta. Joko teollisuus saa tunnustusta? PUHEENAIHE 4 Uusi valtuusto käsitteli syksyn TES-tavoitteita 7 SAK kaipaa näkemyksellistä kolmikantaa AMMATTILAINEN 9 Jukka Elonen Koneasentaja Rolls-Royce Oy Ab, Rauma TOIMIJA 18 Hannu Nurmela Varatyösuojeluvaltuutettu Rolls-Royce Oy Ab, Rauma 26 Frankelta sairaalalaatua käsityönä 30 Splättersota innosti Uudenkaupungin nuoria 32 Loma Kaivoksen tarina loistaa Outokummussa 5 LINJAUS 6 METALLIVISA 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 17 TYÖYMPÄRISTÖ 18 TOIMIJA 21 TYÖPAIKKA 22 TYÖVÄENLIIKE 1917 23 TEKEMINEN 24 TAUKO 35 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI ”Kannattaa lähteä pois mukavuusalueelta.” XXXX XX 3 21 17 41 KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Talous kasvaa viennin ansiosta.” PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. K A N N E N P II R R O S P E N TT I O TS A M O TEOLLISUUSLIITTO TEOLLISUUSLIITON UUSI LEHTI JULKAISTAAN JOULUKUUSSA. VIIMEINEN AHJO ILMESTYY 23.11. S I S Ä LTÖ AHJ1709_1-48.indd 3 14.6.2017 8:32:50
9 22.06.2017 VALTUUSTO Teollisuusliiton toukokuun ylimääräi sessä liittokokouksessa valittu uusi valtuusto kokoontui ensimmäiseen sääntömääräiseen kokoukseensa 12.–13. kesäkuuta Helsingin Paasitorniin. Kokouksen esityslistalla oli normaaleiden kevät kokousasioiden, toimintakertomuksen ja tilinpää töksen hyväksymisen lisäksi ammattiosastoilta tullei den esitysten käsittely. Esitykset pohjustavat liiton syksyn työehtosopimusneuvotteluja. Nyt on korotettava palkkoja Palkankorotuksia pitäisi saada syksyn neuvottelukierroksella, kuului monen valtuuston jäsenen viesti. Valtuuston kokous käsitteli syksyn neuvottelukierroksen tavoitteita. Eturivissä vasemmalta Marika Ilola, Anne-Mari Toikka ja Susanna Kiukainen. K IT I H A IL A P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous, 12.–13.6. Helsinki Fuusio on lisännyt kentällä myös odotuksia terävämmästä edunvalvonnasta, kertoi Tarmo Lukkarinen (KeskiSuomi). – Moni on sanonut, että kun nyt on uusi liitto, niin pitää alkaa tapahtua, muuten lähdetään lätkimään. Kaivosalan valtuutetut Jouni Jussinniemi ja Teppo Kulo peräsivät kaivosalalle oikeutta neuvotella itse malmikaivosten työehtosopimuksen sisällöstä. – Kaivosala joutuu nyt olemaan pääalan kyljessä. Miten tekstialoitteemme toteutuvat, jos kaivosala ei neuvottele itse? kysyi Jussiniemi. Vuorotyöntekijöiden hankalan vuorokausirytmin ja niukat korvaukset nosti esille Tommi Sauvolainen (Lappi). – Vuorotyöntekijöitä on muistettava seuraavissa neuvotteluissa. Se asia aina tipahtaa pöydältä pois. Hiljattain ilmestynyt työsuojelututkimus herätti keskustelua. Omailmoituskäytännön toimivuutta omilla työpaikoillaan kehuivat Mari Raikisto (Satakunta) ja Reija Mettovaara (Uusimaa). – Omailmoituskäytännöstä työnantaja innostui niin paljon, että se otettiin meillä käyttöön. Tuloksena oli, että lyhyet sairaspoissaolot puolittuivat, kertoi Mettovaara. MIKKO NIKULA ? Uusilla valtuutetuilla oli neuvottelijoille paljon evästystä annettavana, mistä päällimmäisenä asiana olivat kunnolliset palkankorotukset. – Painetta on kattilassa. Rehellisen palkankorotuksen saaminen neuvottelukierroksella on välttämätöntä, arvioi Vesa Niininen (Hämeen vaalipiiri). – Työntekijän oikeus on saada tehdystä työstä palkka. On suuri vääryys, että Suomessa joutuvat työtä tekevät ihmiset käymään sosiaaliluukulla, kun samaan aikaan omistajat kuittaavat isoja osinkoja, sanoi Jouni Lämpsä (Oulu). Korotuksia toivoivat senttimääräisinä mm. Sami Tuominen ja Arto Liikanen (KeskiSuomi). Tämä vaihtoehto olisi pienipalkkaisia työntekijöitä kohtaan tasaarvoisempi kuin prosenttikorotukset. Teollisuusliiton toimintaan toivottiin lisävirtaa liittofuusiosta. – Liitto ja ammattiosastot eivät juuri näy työ paikoilla. Järjestämiseen olisi laitettava merkittävästi lisää määrärahoja, vetosi Susanna Kiukainen (VarsinaisSuomi). AHJ1709_1-48.indd 4 14.6.2017 8:32:51
22.06.2017 9 TILANNEKATSAUS Teollisuusliiton puheenjoh taja Riku Aalto oli tyytyväinen, että Suomen taloustilanne kohenee. Työttömiä on kuitenkin edelleen liian paljon. – Työttömyys on edelleen aivan liian kor kea. Silti näyttäisimme olevan oikealla polulla. Jälleen kerran korostuu se, että emme saa itse sössiä tätä kehitystä, Aalto totesi. Aallon mukaan teollisuudelle ei saa laittaa lisärasitteita. – Pitkä lama ja taantuma ehkä opettivat taas päättäjille sen, mikä merkitys teollisuudella on hyvinvointimme rakentamisessa. Tämän soisi pysyvän mielessä nytkin. Aalto muistutti, että palkansaajat ovat kan taneet raskaan vastuun taloustilanteen korjaa misesta. – Tämä on tapahtunut ennen kaikkea työt tömyyden kautta. Olemme myös pitkään tyy tyneet hyvin matalaan palkkakehitykseen, ja kikyssähän monien työaikakin piteni. Aalto arvioi, että syksyllä ovat edessä kovat neuvottelut. LI N JA U S Nyt on korotettava palkkoja Onko oikein, että yritykset jakavat isoja osinkoja ja tuloerot kasvavat, kysyi Jani Kolmonen (Lappi) Erkki Liikaselta. Sitä on hyvä harkita, vastasi Liikanen. K IT I H A IL A Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 ”Taantuma osoitti teollisuuden tärkeyden” Valtuusto sai tiedoksi tavoitteet Teollisuusliiton edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtanen esitteli liiton sääntömääräiselle kevätkokoukselle liiton tavoitteet syksyn työehto sopimusneuvotteluihin. Valtuusto ei tehnyt asiasta päätöksiä, aloitteita tavoitteiden tekemiseksi oli pyydetty ammattiosastoilta jo etukäteen. Ammattiosastot tekivät aloitteita yhteensä 583 kappaletta. Listaa tes-tavoitteista ei julkisteta, mutta perinteisesti tavoitteet ovat koskeneet sellaisia asioita kuin palkanmääritykset, työaika ja lomat, sosiaaliset asiat, erilaiset työsuhteet sekä luottamushenkilöiden asema. Työehtosopimusneuvottelut käynnis tyvät vasta kesän jälkeen. Virtasen mukaan työn antajaleirin tiukentunut ote saattaa viestiä vaikeista neuvotteluista. – Nyt on palattu normaaliin liittokohtaiseen neuvottelumuotoon. Se kyllä sopii meille. Pa rantuneet näkymät antavat osviittaa yritysten palkanmaksukyvystä. Siitä osa kuuluu yritysten työntekijöille. Toukokuussa tehtiin historiallinen päätös Teollisuusliiton perustamisesta. Aallon mu kaan päätös on lisännyt kiinnostusta liittoa kohtaan. – Meidän on myös vastattava odotuksiin ja kannettava vastuumme merkittävänä yhteiskun nallisena toimijana. Ja sen me tietenkin teemme, jatkossa entistäkin leveämmin hartioin. Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen uskoi tilannekatsauksessaan, että SAK:lle jää edelleen iso tontti hoidettavaksi, vaikka laajoja tulopoliittisia ratkaisuja ei tule vaisuudessa tehtäisikään. – SAK:lla on hoidettavanaan yhteiskuntapo litiikkaan, sosiaalipolitiikkaan ja työttömyys turvaan sekä eläketurvaan liittyviä kysymyksiä, sekä Eurooppapolitiikkaa, EUlainsäädäntöä sekä työoikeutta. Näissä kysymyksissä liitoilla ei ole SAK:n veroista osaamista, Lehtonen totesi. Porvarihallituksen aikana kolmikantainen järjestelmä ei ole Lehtosen mukaan toiminut. – Tässä on ayliikkeellä tehtävää, jotta maa han saadaan hallitus, joka ei toimi yksipuolises ti työnantajien asialla. Lehtonen ei usko syksyn neuvotteluissa pal kankorotusten nollalinjaan. – Ayliike on kantanut vastuuta heikkoina ta louden vuosina, ja nyt työntekijöillekin kuuluu osuus voitoista. Millainen osuus on, se määräy tyy neuvotteluissa. ”Luottamuskyselyt ennakoivat, että maailmantalouden kasvu jatkuu. Eurooppalaiset näkymät ovat hyvät, teollisuuden luottamus on vahvaa. Vienti on kasvanut erityisesti euroalueelle. Ennuste näyttää siltä, että kustannuskilpailukyky paranee aikaisempaan verrattuna. Työn yksikkö kustannukset nousevat Suomessa hitaammin kuin kilpailijamaissa.” Valtuuston kokouksessa vieraillut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen Työelämä muuttuu kovaa vauhtia. Työehtosopimustoiminta ei kuitenkaan ole muuttunut yhtä kiivasta tahtia. Tästä aiheutuu joskus epäselviä tilanteita ja liittojen välisiä rajariitoja työpaikoille. On hyvä pohtia sitä, millaisia työehtosopimuksia tulevaisuudessa tehdään. Monet nykyisistä työehtosopimuksista ovat sellaisia, että niitä voidaan käytännössä noudattaa työpaikalla kuin työpaikalla. Tämä mahdollistaa sen, että työnantajat voivat valita itselleen sopivimman ja mahdol lisesti halvimman työehtosopimuksen, jota soveltaa. Tästä syystä joillekin liitoille voi syntyä houkutus tehdä järjestöpoliittisista syistä sellaisia sopimuksia, että työnantajat ryhtyvät noudattamaan juuri niitä. Jatkossa kannattaa varmasti miettiä, miten turvaamme työehdot ja samalla sellaisen järjestelmän, jossa rajariitoja ei synny. Tai ainakin niin, että niitä on mahdollisimman vähän. Tämä asia on ajankohtainen paitsi laajemmin ammatti yhdistysliikkeessä, niin myös uudessa Teollisuusliitossa. Meillä on yli 30 työehtosopimusta, jotka sovitaan vajaan parinkymmenen työnantajaliiton kanssa. Liittofuusion myötä rajariidoista päästään eroon ainakin Teollisuusliittoon liittyneiden kolmen liiton työpaikoilla, kun työehtotoiminta on saman katon alla. Jotkut moittivat ammattiliittoja ja sopimustoimintaa jäykiksi ja ajastaan jälkeen jääneiksi. Tämä kritiikki saattaa olla joiltakin osin ihan oikeutettua. Meidän on hyvä vakavasti pohtia sitä, onko nykyinen sopimusjärjestelmämme pysynyt työmarkki noiden muutoksessa mukana. Ja jos ei ole, meidän on syytä olla aktiivisia järjestelmän muokkaamisessa ja kehittämisessä. Pysyykö sopimustoiminta muutoksen perässä? RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja AHJ1709_1-48.indd 5 14.6.2017 8:32:54
9 22.06.2017 EU:lta ei nollasopimuksille? TYÖEHDOT EU:n komissio esittää nollatuntisopimusten kieltämistä: ”Kaikissa työsuhteissa työnantajat velvoitettaisiin takaamaan tietyt vähimmäisehdot työntekijöille, esimerkiksi oikeuden tiettyyn työtuntien lukumäärään tietyllä seurantajaksolla ja oikeus työsopimukseen, jossa nämä tunnit on ilmoitettu viikoittaisena keskiarvona.” Käytännössä tämä tarkoittaisi nollatuntisopimusten kieltämistä. Seuraavaksi komission esitystä käsittelevät EU:n parlamentti ja EU:n neuvosto, jotka päättävät esityksen toteutumisesta. Ammattiliittojen Brysselin-edustusto FinUnions finunions.org Pelastetaan miehet! KERÄYS Eturauhasen syöpä tappaa 850 miestä vuodessa, ja onnistuessaankin hoidot voivat jättää ikävät jäljet. Syöpäsäätiön uusi Pelasta miehet! -keräys haluaa puolittaa miesten eturauhassyöpäkuolemat 20 vuodessa. Siihen tarvitaan lisää tutkimusta, ja tutkimukseen tarvitaan lisää varoja. Aiemmin säätiö keräsi rahaa eturauhassyöpätutkimukselle Movember-kampanjalla, joka tunnetaan viiksien kasvattamisesta marraskuussa. www.pelastamiehet.fi LAULU OTTAA KANTAA -TYÖPAJA PE–SU 21.–23.4.2017 Riimejä takataskussa ja haluat ottaa kantaa musiikilla? Laulu ottaa kantaa -työpajassa pääset tekemään oman kantaaottavan laulun muusikkojen Mikko Perkoilan ja Mondin ohjauksessa. Viikonlopun aikana työstetään biisi valmiiksi alusta loppuun. Sinun ei tarvitse olla musiikin ammattilainen tai pitkään harrastanut tekijä, vaan innostus musiikkiin ja sen tekemiseen riittää. Tuo mukanasi oma soitin, jos sinulla sellainen löytyy. Valmis laulu on mahdollisuus esittää Laulu ottaa kantaa -klubilla toukokuussa. Ilmoittaudu työpajaan 7.4. mennessä. Mukaan mahtuu 15 henkilöä, joten ilmoittauduthan nopeasti www.tsl-helsinki.fi/lauluottaakantaa. Aikataulu: pe 21.4. klo 17–20, la 11–18 ja su 11–16. Ohjaajat: muusikko, lauluntekijä Mikko Perkoila (www.perkoila.net) ja ILS kokoonpanon jäsen, räppäri Mondi. Paikka: TSL:n Helsingin opintojärjestön koulutustilat Säästöpankinranta 6 C, 2krs., 00530 Helsinki Osallistumismaksu: 20 € Lisätietoja: Tuomas Finne, tuomas.finne@tsl-helsinki.fi ja Jutta Lithovius jutta.lithovius@ksl.fi sekä työpaja Facebookissa ja esittelyvideo TYÖPAJAN JÄRJESTÄÄ TYÖVÄEN SIVISTYSLIITTO TSL RY, TSL:N HELSINGIN OPINTOJÄRJESTÖ JA KSL-OPINTOKESKUS. SEURAAVASSA AHJOSSA Valtionyhtiöt myynnissä – mihin tulot käytetään, kuinka turvata työllisyys ja miten välttää kalliit virheet? Perehdytys lisää turvaa KESÄTYÖ Suunnitelmallinen perehdyttäminen vähentää virheiden ja työtapaturmien riskiä ja auttaa kesätyöntekijöitä oppimaan työtehtävänsä, muistuttaa Työturvallisuuskeskus TTK. Suurissa yrityksissä perehdyttämiseen on usein selkeä prosessi. Aluksi kesätyöntekijät kootaan yhteen ja heille annetaan työpaikan toimintaan liittyvää opastusta. Omalla työpisteellä annetaan tarkempaa, tehtäväkohtaista perehdytystä. Perehdytyksen laatu voi kuitenkin vaihdella varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Vuonna 2015 alle 25-vuotiaille työntekijöille sattui yli 3 700 työtapaturmaa kesäkuukausien aikana. ttk.fi Riimejä takataskussa? TYÖPAJA 14.–15.10. Viikonlopun aikana Murikassa työstetään biisi alusta loppuun. Sinun ei tarvitse olla musiikin ammattilainen, innostus riittää. Lisätietoa syksyn ensimmäisessä Ahjossa 31. elokuuta. 6 9 22.06.2017 A B C D E F G H VASTAUKSET SIVULLA 46 Teknologiateollisuuden TES:n työnvaativuusryhmässä 7 tuntipalkka on Murikka-opiston opiskelijamäärä vuonna 2016 oli Suurin ulkomaalaisryhmä Suomessa (51 000 vuonna 2015) on Mikä on abskissa? Radler on juomasekoitus, ainesosina Suomen historian suurin lottovoitto on ollut Maailman suurin lottopotti (Yhdysvalloissa) Mihin urheilulajiin liittyy termi ”ruck”? (=”ihmiskasa”) o 10,92 € o 832 o ruotsalaiset o kala o olut + Coca-Cola o 12,5 milj. € o 180 milj. € o rugby o 11,74 € o 1 536 o virolaiset o sirkkalaji o olut + Sprite o 19,7 milj. € o 427 milj. € o vapaapaini o 12,33 € o 2 084 o venäläiset o egyptiläinen muinaisjumala o olut + Fanta o 24,2 milj. € o 828 milj. € o amerikkalainen jalkapallo o 12,94 € o 3 110 o somalit o matem. termi o olut + vichyvesi o 27,8 milj. € o 1,6 mrd € o nyrkkeily OIKAISU Ahjossa 8/2017 sivulla 11 Teollisuusliiton hallituksen yhteystiedoissa oli Hanna Rokkasen sähköpostiosoite väärin. Oikea on hanna.rokkanen@gmail.com. Ansiopäivärahan saajat Työttömät lomautettujen osuus Toukokuu 2016 Toukokuu 2017 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 9 467 Toukokuussa työttömänä tai lomautettuna oli 9 467 eli 9,0 % työttömyyskassan jäsenistä. Edellisen kerran päivärahan saajia oli alle 10 000 tammikuussa 2009. M E TA L L I V I S A #3liittoa AHJ1709_1-48.indd 6 14.6.2017 8:32:58
22.06.2017 9 Palkat ylös Yhdysvaltalaisen Lehman Brothersin asunto kuplan puhkeaminen syksyllä 2008 särki monta muutakin unelmaa. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä vakaa, oikeudenmukainen ja kannustava palkkakehitys rikottiin talouskurin nimissä. Palkkaerot Euroopan unionin sisällä alkoivat kasvaa. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY muistuttaa, että huippupalkat ovat nousseet ja pääomatulot moninkertaistuneet, mutta tavallisten palkansaajien palkat junnaavat paikoillaan. EAY haluaa myös tasoittaa palkkaeroja Euroopan unionin sisällä, jotta EU:n sisälle ei syntyisi halpamaita. Vuoteen 2008 saakka Itä-Euroopan maiden bruttopalkat kasvoivat. Unkarissa keskimääräinen bruttopalkka oli 32 prosenttia Saksan vastaavasta, toissa vuonna enää 25 prosenttia. Puolalaiset tienaavat enää 29 prosenttia saksalaisten palkoista, ennen 33 prosenttia. Toki tuotantoakin pitää nykyaikaistaa. Tosin monissa Itä-Euroopan maissa tässä ollaan pitkällä. Tuottavuudessa Unkari, Puola ja Latvia ampaisevat kirkkaasti Saksan ohi. Saksan tuottavuus on 132 prosenttia, mutta Unkarin 212 prosenttia. Muutkin entisen Itä-Euroopan maat kiilaavat Saksan ohi. Selittävä tekijä on alhaisemmat palkat. Slovakiassa valmistetaan montaa keskeistä automerkkiä. Tuottavuus on 147 prosenttia, maan bruttokansantuote on kasvanut vuoden aikana 3,1 prosenttia ja inflaatio vain 0,8 prosenttia. Maan julkisen sektorin työntekijät neuvottelivat itselleen pitkän rupeaman tuloksena 6 prosentin palkankorotuksen. Teollisuuden lukuja ei ole vielä kuultu. Itä-Euroopan maiden palkkapaineet ymmärtää, sillä bruttokansantuote (BKT) on kasvanut tuntuvasti, Puolassa ja Liettuassa 4,1 prosenttia vuodessa. Palkansaajat haluavat oman siivunsa kasvusta. Virossa, Liettuassa ja Latviassa palkkapaineita luo lisäksi kasvava inflaatio, joka oli huhtikuussa 3,3–3,6 prosenttia enemmän verrattuna vuoden takaiseen. Suomessa inflaatio on vuoden mittaan ollut maltillinen tasan yksi prosentti ja BKT on kasvanut 2,6 prosenttia. Palkkapaineita kuitenkin on, sillä palkkakurin vuosina yritykset ovat jakaneet tuntuvia osinkoja omistajilleen ja bonuksia johtajilleen. Kuten EAY sanoo, palkat ovat oikeudenmukaisuuskysymys. TA LO U S ”Puolalaiset tienaavat 29 prosenttia saksalaisten palkoista.” B IR G IT TA S U O R S A / U P 7 Uusi eläketuki käyttöön SAK: Tarvitaan sitoutumista TYÖTTÖMYYS Eläketukilaki astui voimaan 1. kesäkuuta. Tukea voidaan maksaa Kelasta sellaisille 60 vuotta täyttäneille työttö mille, jotka ovat olleet yhtäjak soisesti työttömänä noin viiden vuoden ajan. Eläketuen suuruus on 760,26 euroa kuukaudessa, ja sen maksa minen estää työttömyysetuuden maksamisen. Eläketuki voidaan myöntää, jos on ollut työmarkkinatuen saajana 31.8.2016 ja työmarkkinatukea on maksettu vähintään 1 250 päivää, tai työttömyyspäivä rahaa on maksettu enimmäisaika ja sen jälkeen työmarkkinatukea vähintään 750 päivää. Lisäksi henkilön on tul lut täyttää 60 vuotta viimeistään 31.8.2016. Eläketukea maksetaan van huuseläkkeelle siirtymiseen saak ka tai 65vuotiaaksi. www.kela.fi/elaketuki Parhaat palkittiin KOLMIKANTA SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta odottaa elinkeinoelämältä selkeäm pää sitoutumista kolmikantayhteistyöhön. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ilmoitta nut olevansa edelleen mukana kolmikantaneu votteluissa ansiosidonnaisen sosiaaliturvan ja työlainsäädännön osalta. – Pelkkä mukanaolo ei kuiten kaan tuota tuloksellista kolmikan taa. Osallistumisen on oltava aktii vista ja tasapainoista. – Suomi on suuren yhteiskun nallisen ja työelämän murroksen edessä. Tarvitsemme näkemyksel listä palkansaajien, työnantajien ja valtiovallan yhteistyötä, jotta työ, työntekijä, elinkeinoelämä ja yhteiskunta kehittyvät tu levinakin vuosina. Työelämän muutoksen hal linnassa ja kehittämisessä keskusjärjestöillä on paljon annettavaa, eikä kehittämistä pidä jättää tekemättä tupotrauman vuoksi. Eloranta painottaa, että tuottavuutta työ paikoilla on mahdollista kasvattaa investoimal la ihmisiin. Hän arvioi kesäkuun alussa SAK:n edustajistossa Helsingissä, että EK:n kuluneen kevään tiukan ”kamreerimainen puhe” vaikut taa sekä tulevaan työmarkkinakierrokseen että mahdollisuuteen lisätä suomalaisen työn tuottavuutta. – Jos edessä olevia muutoksia arvioidaan vain tiukan kamreeri maisesti ja nollasummapelinä, ei lopputulos ole eduksi kenellekään. Työelämässä on kuitenkin mahdol lisuus koko joukkoon inhimillisen pääoman investointeja koulutuk sesta työssä jaksamista tukeviin työaikajärjes telyihin tai työntekijöiden aloitteellisuuden kehittämiseen. Elinkeinoelämän tulisikin laajentaa agendaansa myös työn kehittämisen puolelle. www.sak.fi Teknologiateollisuuden TES:n työnvaativuusryhmässä 7 tuntipalkka on Murikka-opiston opiskelijamäärä vuonna 2016 oli Suurin ulkomaalaisryhmä Suomessa (51 000 vuonna 2015) on Mikä on abskissa? Radler on juomasekoitus, ainesosina Suomen historian suurin lottovoitto on ollut Maailman suurin lottopotti (Yhdysvalloissa) Mihin urheilulajiin liittyy termi ”ruck”? (=”ihmiskasa”) o 10,92 € o 832 o ruotsalaiset o kala o olut + Coca-Cola o 12,5 milj. € o 180 milj. € o rugby o 11,74 € o 1 536 o virolaiset o sirkkalaji o olut + Sprite o 19,7 milj. € o 427 milj. € o vapaapaini o 12,33 € o 2 084 o venäläiset o egyptiläinen muinaisjumala o olut + Fanta o 24,2 milj. € o 828 milj. € o amerikkalainen jalkapallo o 12,94 € o 3 110 o somalit o matem. termi o olut + vichyvesi o 27,8 milj. € o 1,6 mrd € o nyrkkeily TYÖYMPÄRISTÖ Työkaari kantaa hankkeen seminaa rin yhteydessä 6. kesäkuuta Helsingissä jaettiin Haas tammekisan palkinnot Tekno logiateollisuuden parhaista työympäristöistä. Arvioinnis ta vastasivat työsuojeluhallin non työsuojelutarkastajat. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille tarkoitetussa Työkaari kantaa -hankkeessa on mukana yrityksiä noin 50, ja lisää toivotaan mukaan edelleen. Hankkeen päämääränä on parantaa työhyvinvointia ja pidentää työuria. Lisätietoja: tyokaari.fi ”Tarvitsemme näkemyksellistä palkansaajien, työnantajien ja valtiovallan yhteistyötä.” Parhaat työympäristöt 2017 METALLITUOTETEOLLISUUS John Crane Safematic, Muurame Oy SKF Ab, Muurame Aikawa Fiber Technologies Oy, Varkaus HUOLTO JA KUNNOSSAPITO FSP Finnish Steel Painting Oy, Ikola Efora Oy, Imatra FSP Finnish Steel Painting Oy, Kangasniemi KONETEOLLISUUS Sulzer Pumps Finland Oy, Karhula ELEKTRONIIKKAJA SÄHKÖTEOLLISUUS ABB Oy, Medium Voltage Products, Vaasa METALLIEN JALOSTUS Ulefos Oy, Harjavalta TIETOTEKNIIKAN PALVELUT Triuvare Oy, Tampere OPPILAITOKSET Turun AMK P U H E E N A I H E OLETKO 60 VUOTTA TÄYTTÄNYT JA YHTÄJAKSOISESTI OLLUT TYÖTTÖMÄNÄ YLI 5 VUOTTA? AHJ1709_1-48.indd 7 14.6.2017 8:32:59
9 22.06.2017 Kaikki tärkeä ei ole kvantifioitavissa, eikä kaikki kvantifioitavissa oleva ole yhteismitallista, on eräs viisas todennut. Kvantifiointi tarkoittaa tiedon tuottamista määrällisesti, siis numeroina. Ajatellaanpa otsikon kysymystä, joka on vanha vitsi, joskin hyvä sellainen. Kysymyshän suorastaan huutaa vastaukseksi numeroa. Jos tilastotieteilijältä kysyisi asiaa, hän kaivaisi esiin kymmenen vuoden aikasarjan ja laskisi tilastollisen keskiarvon. Se olisi tunnus luku, joka kertoisi keskimääräisesti käytetyn työvoiman määrän. Hän huomaisi, ettei ekonomisteja kovin usein käytetä lampunvaihtoon. Siispä tarvittava määrä olisi keskimäärin vain 0,9 ekonomistia. Jos taas ekonomistilta kysyttäisiin, hän laskisi lampunvaihdon kokonaiskustannukset ja vaikutukset kansantalouden tilaan ja näkymiin. Kulut olisivat suuret, joten määrä tulisi minimoida yhteen. Ja koska kyseessä on vitsi, tarvitaan vielä toinen ekonomisti tekemään oma analyysinsä. Näin syntyisi kunnon keskustelu. Vastaus on 2 ekonomistia. Mikäli taas asiaa kysyttäisiin työelämän tutkimukseen erikoistuneelta sosiologilta, hän miettisi työllistäviä vaikutuksia. Sosiologi kysyisi, miksi ekonomistin pitäisi vaihtaa hehkulamppu, kun se on talonmiehen hommia? Muutoin eivät koulutus ja työtehtävä kohtaisi. Talonmieskin jäisi vaille ansiotuloja. Sitten sosiologi pysähtyisi miettimään vitsin ydintä. Hän toteaisi, että etsimme vastauksia itse asiassa järjettömään kysymykseen. Senkin teemme vain siksi, koska vanha vitsi pakottaa meidät ratkaisemaan kysymyksen tietyllä tavalla, kvantifioimalla. Sitten hän esittäisi vastakysymyksen: mistä voimme tietää, tarvitseeko lamppua ylipäätään vaihtaa? Sehän saattaa olla kunnossa, malli vain on vanhentunut. Tavan vuoksi on saatettu vaihtaa lamppua tiuhasti riippu matta siitä, hehkuuko se vai ei. Vai onko peräti niin, että lamppu on aivan kunnossa mutta systeemi on rikki? Älkää ymmärtäkö väärin. Olen huumorimielellä esitellyt, miten eri tieteenalojen asiantuntijat antaisivat vanhaan vitsiin vastauksensa. Jokainen niistä on kiinni omassa tutkimusperinteessään. Juuri siksi kaikki vastaukset ovat oikeastaan yhtä oikeita ja tosia – ja mikä parasta ne täydentävät toisiaan. Erilaiset vastaukset ovat rikkaus, kun yritetään ymmärtää hankalia talouden ja työllisyyden ilmiöitä. Sen vuoksi eri alojen asiantuntijoiden kannattaa kunnioittaa toistensa asiantuntemusta ja tehdä yhteistyötä. On myös uskallettava kysyä ja katsoa asioita toisin, koska kaikki tärkeä ei ole kvantifioitavissa. Lopputulema, johon asiaa tuuminut oli päätynyt. Tämä viisas oli työelämän tutkimukseen erikois tunut sosiologi Mauno Koivisto. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 KAHDET TYÖMARKKINAT Metalliliiton on panostettava työmarkkinoille tulossa olevan ”kahdet työmarkkinat” asian estämiseen. On oltava minimi palkkasopimus, koska työnantajat palkkaavat työntekijöitä alaarvoisella palkalla ja työntekijät joutuvat turvautumaan muihin tukiin ja jopa joutuvat menemään leipäjonoihin. Suomi on olevinaan hyvinvointivaltio, mutta hallitus ja työnantajajärjestöt haluavat vetää duunareita ”kölin alta”. Palkkaa on maksettava niin, että sillä voi elää Suomessa eikä tarvitse turvata muihin tukiin. Jos hallitus ja työnantajat eivät tee niin, olisiko yleislakko paikallaan? Tähän asiaan pitää suhtautua vakavasti. Myös työttömien kyykytys pitää lopettaa, koska työtön ei ole syyllinen tilanteeseensa. Liiton on myös pidettävä huolta siitä, että palkkatiedot ovat luottamusmiesten saatavilla, koska työn antajajärjestöt haluavat luoda työmarkkinoille palkkoja polkevan systeemin. Luottamusmiesten on voitava seurata, ettei näin tapahdu työpaikoilla. REIJO TANI Kuinka monta ekonomistia tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? MIKÄ NIMI UUDELLE LEHDELLE Lähetä ehdotuksesi Teollisuusliiton lehden nimeksi 31.8. mennessä: ahjo@metalliliitto.fi Voit myös postittaa ehdotuksesi: Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki Kerro nimesi ja yhteystietosi. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan tavarapalkintoja. Lopullisen nimivalinnan tekee Teollisuusliitto-hankkeen projektihallitus. LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. ”On uskallettava kysyä ja katsoa asioita toisin.” ANU-HANNA ANTTILA Metalliliiton tutkimuspäällikkö AHJ1709_1-48.indd 8 14.6.2017 8:33:02
22.06.2017 9 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A JU H A SIN IS A LO A M M AT T I L A I N E N 9 KONEASENTAJA JUKKA ELONEN, 34 TYÖPAIKKA Rolls-Royce Oy Ab, Rauma ”Täällä ei tosikot pärjää” Mitä valmistatte? Potkurilaitteistoja laivoihin. Kokoamme työpisteelläni väliosia, joilla potkurit kiinnitetään laivoihin. Kun väliosa on valmis, kiinnitämme siihen ylä ja alavaihteet, minkä jälkeen tuote menee koeajoon. Nyt työn alla on keskikokoinen ”volyymilaite”, joka saadaan valmiiksi kolmessa päivässä. Mitä työhösi kuuluu? Tämä on loppukokoon panoa. Valmiit osat pestään ja kasataan. Tuotteissa on vaihtelua, mutta näillä vuosilla ei tarvitse jokaista yksityiskohtaa katsoa ohjeesta. Teet työtä kolmen hengen tiimissä. Minkälainen on hyvä tiimikaveri? Huumorintajuinen ja reipas. Täällä ei tosikot pärjää. Milloin aloitit täällä? Kesäkuussa 2002 eli heti valmistuttuani auto maatiokoneistajaksi. Välillä olin puoli vuotta armeijassa. Ensimmäisen kerran tulin tänne vuonna 1999 ammattikoulun harjoitteluun. Olen ollut saman työnantajan palveluksessa koko työurani, ellei kaverin maatilalla nuoruudessa tehtyjä hommia lasketa. Se oli hieman erilaista asennushommaa. Mikä on muuttunut työssäsi? Työvälineet ja menetelmät. Nykyään meillä on käytössä esimerkiksi momenttipukki, minkä ansiosta hammastus voidaan tarkistaa ajoissa, eikä tarvitse odottaa koeajoon saakka. Parasta työssäsi? Vaihtelevuus. Olen kiertänyt tuotannon kaikki osastot. Työpaikka on siisti ja työkalut järjestyksessä, täällä on helppo tehdä töitä. Oletko tyytyväinen palkkaasi? Se on teollisuuden keskiarvoa, ehkä korkeampikin. Aina palkka voisi parempi olla, mutta sen vastauksen saat varmasti kaikilta. Mitä odotat tulevaisuudelta? Lisää työtä, nyt on vähän hiljaista. Telakoiden elpyminen näkyy meillä viiveellä. Mitä odotat Teollisuusliitolta? Vahvempaa liittoa. Eikös sitä sanota, että porukassa on voimaa? AHJ1709_1-48.indd 9 14.6.2017 8:33:03
9 22.06.2017 10 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I P IIR R O K S E T P E N TT I O TS A M O Taistelu ajasta Suomen ei pitäisi enää olla torppariyhteiskunta. Työnantajille näyttäisi kuitenkin olevan mieluista saada töihin äärijoustava, ihmiskehon luonnollisia rytmejä uhmaava työntekijä. Työntekijän pitäisi venyä ja tulla töihin aina kun tuotanto vaatii ja käsky käy. Eikä paljon mitään saisi maksaakaan. Tutkimus kertoo kuitenkin sen, että meidän pitäisi pyrkiä päinvastaiseen suuntaan. Työntekijät pysyvät terveinä ja luovat pitkän työuran, jos he saavat vaikuttaa työaikoihinsa. Kuuden tunnin työpäiviäkin kannattaisi taas kokeilla. Aika on ajaton kysymys. Asiantuntijat vastaavat. AHJ1709_1-48.indd 10 14.6.2017 8:33:04
22.06.2017 9 11 ”Suomessa ei eletä samaa aikaa tunti tunnilta, vaikka näennäisesti kello kulkee kaikille samaan tahtiin.” Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertoo siitä, miksi yhteiskuntaluokka ja sukupuoli ratkaisevat osaltaan sen, oletko oman aikasi herra vai orjatar. ”Työelämän tuiskeissa jaksaminen samoin kuin eläkkeelle saakka ja siitä ylikin tarpominen riippuu pitkälti näistä asioista: omien työvuorojen ennustettavuus, vaikutusvalta työaikoihin omien henkilökohtaisten tarpeiden mukaan ja riittävä elpyminen.” Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä valottaa tutkimustietoja siitä, miksi joustoja pitäisi tehdä ei vain tuotannon, vaan ihmisen ehdoilla. ”Työaikalakia ollaan parhaillaan uudistamassa kolmikantaisessa työryhmässä. Työnantaja puoli näyttäisi saavan kaiken, työn tekijäpuoli ei mitään.” SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto kertoo, miten väärään suuntaan tässä ollaan menossa. Edes nykypykälät eivät täytä EU:n vähimmäisvaatimuksia. ”Työnantajat eivät näytä enää antavan painoarvoa sille, että heidän työntekijänsä pysyisivät terveinä.” Teollisuusliiton lakimies Jenniveera Tabell valottaa sitä, miksi työnantajapuolen aina vain koveneviin vaatimuksiin työajan suhteen ei pitäisi suostua. ”Luottamuksen ilmapiirissä ja hyvien neuvottelusuhteiden avulla työpaikoilla voidaan solmia myös työntekijöitä hyödyttäviä paikallisia sopimuksia työajoista. Kuuden tunnin työpäiviäkin kannattaisi taas kokeilla.” Teollisuusliiton sopimuspäällikkö Kauno Koskela kertoo miten ja miksi. Kenen aika, kenen työt? Joidenkin on pakko olla kiinni kännykässä ja odottaa nollatuntisopparinsa seuraavia tunteja. Naiset joutuvat edelleen tekemään miehiä pidempiä työpäiviä. – Viikonloput, illat ja yöt ovat normaalityöajan ul kopuolista, niin kutsut tua epäsosiaalista työai kaa. Mutta tilanne ei ole riistäytynyt käsistä. Yksi keskeinen syy on se, että meillä ei ole yhtään kun non metropolia. Meillä ei ole palvelua vaativia massoja. Kaikkea ei kan nata pitää koko ajan auki. Näin Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila haluaa kumota kiihkeim mät väitteet 24/7 auki olevasta Suomesta. Tosin on totta, että internetin myötä palvelu yhteiskuntaa ei ole, on itsepalveluyhteiskunta. – Me tilaamme itse liput ja matkat vapaa ajallamme. Palkattu työ muuttuu omaksi, vapaaajalla tehdyksi ilmaiseksi työksi. Siinä näkyy 24/7 yhteiskunta. Anttila sanoo, että kansainvälisesti vertai lukelpoisissa tilastoissa ei näy sivutoiminen, esimerkiksi juuri nettipalveluissa ympäri vuo rokauden tehty päivystys. Vain päätoimisiksi ilmoitetut työt otetaan työaikatilastoissa huo mioon. Näin esimerkiksi päätoimisten opiske lijoiden valtaisa joukko, jota käytetään ”jousta vana” työvoimareservinä, ei näy missään. – Ja mitä enemmän opintotukia leikataan, sitä enemmän opiskelijat tekevät töitä, joi ta joku voisi tehdä päätoimisesti vakinaisena työntekijänä, Anttila huomauttaa. Tutkimuspäällikkö toteaa, että aikaa ah mivat nykyisin myös pitkät työmatkat. Työt tömyyspäivärahankin saamisen ehtoja on ki ristetty. Työttömän on otettava vastaan työtä, vaikka omalla autolla tehty matka päivässä kes täisi 3 tuntia kokoaikatyössä (eli 90 minuuttia suuntaansa) ja 2 tuntia päivässä osaaikatyössä. AIKA EI OLE SAMA KAIKILLE – Ne, joilla on vähiten resursseja eli tietoja, tai toja tai koulutusta, joutuvat ottamaan vastaan töitä epäsosiaalisina aikoina. Anttila mainitsee selkeimpänä esimerkkinä pienellä palkalla siivoustyötä tekevät maahan muuttajat. Metro on siivottava yöllä, toimistot iltaaikaan. Nollatuntisopimuksilla ja vastaavilla työs kentelevien päivät ovat hyvin stressaavia ja toi meentulo epävarmaa. – Työntekijällä on kaikki velvoitteet, mutta ei kelvollisen työsopimuksen tuomaa turvaa. Monilla aloilla on palattu Anttilan mukaan siihen aikaan, jolloin työläiset odottivat kutsua töihin. Nyt kutsuttava joutuu vain päivystä mään kännykän äärellä. – Oman ajankäytön kontrolli ei onnistu. Aika on myös kiinni sukupuolesta. Miehillä on Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusten mukaan enemmän omaa aikaa kuin naisilla. Naiset tekevät vuoden aikana tilastollisesti palkkatyötunteja vähemmän kuin miehet. Mut ta todellisuudessa naiset tekevät enemmän töi tä ja pidempiä päiviä, sillä he huolehtivat edel leen miehiä useammin kodista ja lapsista. – Tätä tosiasiaa ei voida millään konstilla sivuuttaa. Tutkimissani ajankäyttöaineistois sa luokka näkyy siinä, että mitä enemmän olet duunari, sitä isompi ero on naisten ja miesten välillä. Asiantuntijaammateissa yhdessä vie tettyä aikaa on enemmän, kun työt joustavat. Duunariammateissa naisilla ja miehillä ajan käyttö on eriytyneempää. Miehet rassaavat autoja tai istuvat baarissa, ja naiset hoitavat kotia ja lapsia, Anttila kärjistää. TYÖAJAN LYHENNYS? Ranskassa toteutettiin työajan yleinen lyhen nys sosialistihallituksen valtakaudella vuonna 2000. Työviikosta tuli 35tuntinen. Tavoitteena oli työllisyyden kohentaminen. – Mutta siinä kävi kuten ei pitänyt käydä. Samat työt tehtiin kuin ennenkin, samalla porukalla. Työtahti kiristyi. Anttila valittelee, että kunnon tutkimuksia kaan työajan lyhentämisen yhteiskunnallisista vaikutuksista ei ole saatavilla. Lyhentämisen ta kaavia lakeja on kuitenkin nakerrettu vähä vähältä. Ranskalaiset tekevät nyt keskimäärin yhtä pitkää päivää kuin vaikka tanskalaiset tai irlantilaiset. Ruotsissa on tehty kokeiluja 6 tunnin työ päivistä. – Lyhyissä työpäivissä on selkeitä hyvin vointihyötyjä: sairauspoissaolojen vähenemi nen, työhön sitoutumisen lujittuminen sekä oman ajan ja hyvinvoinnin lisääntyminen. AHJ1709_1-48.indd 11 14.6.2017 8:33:07
9 22.06.2017 12 Työ ja elinkeinominis teriön työryhmä pohtii parhaillaan työaikalain uudistamista. Työterveys laitoksen tutkimuspro fessori Mikko Härmä on ollut itseoikeutettuna asiantuntijana ryhmän kuultavana. Professoria harmittaa se, että pykälistä puhutaan kuin nii den päätehtävänä olisi tuottavuuden korjaa minen. – Laki on sinänsä vanhentunut ja kaipaa uudistusta. Mutta on muistettava, että tässä on kyse nimenomaan työsuojelulainsäädännöstä. Lain on turvattava, että työajat ovat terveellisiä. – Meillä ja kaikissa Pohjoismaissa kokonais työajat ovat lyhyempiä kuin muissa EUmaissa. Mutta meillä on pitkiä työvuoroja ja työvuoro jen vaihtelua paljon. Meillä korostuu joustojen suuri määrä. Härmä vaatii, ettei ketään työn Metalliliitto päätti liittokokouksessaan keväällä 2016, että liitto tavoittelee työajan lyhennystä. Tutkimuspäällikkö Anttilan joh dolla selvitystyö 6tuntisen työpäivän mahdol lisuuksista metallialalla on juuri meneillään. Anttilalle tavoite on luontevasti osa ”ay liikkeen perinteistä tehtävää”. Hänestä työajan lyhentäminen on mahdollista tuottavuuden nousun myötä, kun tehdastyökin tulee ”vää jäämättä” enenevästi digitalisoitumaan ja au tomatisoitumaan. – Tämä vaatii työntekijöiltä halukkuutta uuden oppimiseen ja osaamisen tason nosta mista. Yhteiskunnan heikompia ei kuitenkaan saa unohtaa. – Työntekijä voi joutua tekemään huonolla palkalla työtä epäsosiaalisina aikoina ja lähte mään vielä päiväsaikaan toiseen työhön, kun palkalla ei tule toimeen. Työ kaivertuu ruu miiseen, stressi kerääntyy ja jättää jälkeensä uupumuksen. – Työaikaa tulisi pitkällä tähtäimellä lyhen tää, ei pidentää. Miksi vaikutusvalta on tärkeää? Työntekijän on saatava vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Hänen pitää tietää työvuoronsa hyvissä ajoin etukäteen. Vaikutus mahdollisuudet ja ennustettavuus ovat ydinasioita, jos työntekijät halutaan pitää terveinä ja heidän halutaan tekevän pitkät työurat. tekijäjoukkoa jätettäisi työaikalainsäädännön ulkopuolelle. Tietotekniikka mahdollistaa työn tekemisen kotona ja matkustettaessa. Härmän mukaan työn kuormittavuutta ei voida mitata, jollei tiedetä kokonaistyöaikaa. – Työaikalakia ei saa romuttaa siksi, että vanha laki ei sovellu kaikkiin nykyisiin töihin, kun työn luonne on muuttunut. JAKSOTYÖ, ONGELMA Tutkimusprofessori pitää vahingollisena sitä nykylain pykälää, joka sulkee niin sanottua jak sotyötä tekevät suojelupykälien ulkopuolelle. Jaksotyötä tehdään esimerkiksi sairaaloissa ja turvaalalla. Työnantaja voi teettää ylipitkiä vuoroja, eikä vuorojen välisen lepoajan tarvitse olla kuin 9 tuntia. EU:n direktiivi määrittelee vähimmäislepoajaksi kuitenkin 11 tuntia. Työ terveyslaitos on julkilausumassaan tuominnut ajatukset jaksotyön lisäämisestä. Tutkimus on antanut Härmän mukaan erittäin vahvan näytön siitä, että pitkät työajat ovat riski terveydelle. Härmä haluaa paaluttaa viimeiset ”rajatolpat”. 40 tunnin työviikko on hyvä normi. – On pidettävä kiinni 48 tunnin viikoittai sesta enimmäistyöajasta sisältäen ylityöt. Ly himmän vuorokautisen lepoajan pitäisi olla 11 tuntia, ei 9 tuntia. Monet ihmiset tarvitsevat tuon 9 tuntia pelkkään nukkumiseen, Härmä painottaa. Jaksotyössä mentiin työn ennustettavuuden suhteen vielä viime vuonna Härmän mukaan huonoon suuntaan. Vuorotyölistat piti aiem min antaa 3 viikkoa etukäteen ja usein ne annet tiin kahden listan ryppäissä. Nyt riittää 2 viik koa. Ennen työntekijä siis tiesi vuoronsa jopa 6 viikkoa etukäteen. AHJ1709_1-48.indd 12 14.6.2017 8:33:08
22.06.2017 9 13 Kenelle hyötyjä uudistuksesta? TYÖVUOROT TIETOON! Ennustettavuus on työaikojen tietämistä var muudella etukäteen. Yhdessä vaikutusmahdol lisuuksien ja riittävän vuorokautisen lepoajan kanssa ennustettavuus on se kolmas tärkeä tekijä, joka auttaa työntekijöitä jaksamaan. Se auttaa sovittamaan työtä perheelämään ja tie tenkin kaikkeen muuhunkin. On Härmän mukaan ”itsestäänselvyys”, että huono vapaaajan ennustettavuus haittaa sosi aalista elämää. Työaikapankeista Härmä huomauttaa, että niiden avulla ei työntekijöitä saa pakottaa ”liialliseen venymiseen”. On esimerkiksi huo lehdittava vuorokautisesta levosta, sillä uni vaje johtaa nopeasti kognitiivisten taitojen las kuun. Ihmisen huomiokyky ja tarkkaavaisuus kärsivät. VAIKUTTAMINEN, JAKSAMISEN AVAIN Vuorotyötä tekee työntekijöistä 20 prosent tia, kun koko EU:ssa prosenttiluku on 21. SAK:laisten liittojen jäsenistä vuoro työtä tekee kuitenkin 40 prosenttia. Ihmisen biologista rytmiä häiritsevästä, yötyötä sisältävästä vuorotyöstä tiedetään, että se kohottaa kroonisten sairauksien riskiä. Näitä ovat esimerkiksi sydänsairaudet ja syöpä. Pitkissä työvuoroissa tapaturmien ja onnetto muuksien vaara kasvaa. Oli työ mitä työtä tahansa – öihinkin pirskot tuvaa asiantuntijatyötä tai pituudeltaan eestaas kimpoilevaa tehdastyötä äärijoustavassa maas samme – tärkeintä jaksamisen kannalta näyttä vät olevan vaikutusmahdollisuudet ja ennustet tavuus, kunhan vuorokautisesta lepoajasta ja viikoittaisten enimmäistyöaikojen rajatolpista pidetään kiinni. – Meillä on hyvin selkeä tutkimusnäyttö siitä, että yksilölliset vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Tätä vaikuttamisen tärkeyttä Härmä pai nottaa moneen kertaan. Hän ei esimerkiksi ole periaatteellisesti tuomitsemassa 12 tunnin vuo roja. Niitä ei vain saa olla liian monta peräkkäin, vuorosysteemissä on turvattava riittävän pitkät ajat lepoon ja elpymiseen, ja kaiken pitää perus tua vapaaehtoisuuteen. Naisten ja miesten toiveitten ero on otet tava vakavasti. Härmä toteaa, että miesvaltai selle alalle 12 tunnin vuorot tai lyhyellä varoi tusajalla vaaditut joustot voivat käydä. Mutta nais valtaiselle alalle tai niille miehille, jotka kantavat kodin ja lastenhoidon vastuuta, ne voivat olla mahdottomia. Työajoilla on iso merkitys myös työurien pidentämiseen. – He, jotka jatkavat töissä alimman mah dollisen eläkeiän jälkeen, ovat juuri niitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinsa. Tämä on merkittävämpää kuin fyysinen terveys. Työaikalakia uudistavassa työryhmässä näyttäisi siltä, että työnantaja saisi lähes kaiken haluamansa ja työntekijät eivät mitään. Tämä on tilanne, vaikka edes nyt Suomi ei täytä työaikojen suitsemisessa EU:n vähimmäisvaatimuksia. Lakimies Anu-Tuija Lehto on SAK:n edustajana työ ja elinkeinoministeriön asettamassa työaikatyö ryhmässä. Ryhmässä pui daan pykäliä niin sanotusti kolmikantaisesti, eli mu kana ovat työntekijöiden, työnantajien ja lakiuudis tusta valmistelevan virkakoneiston edustajat. Asiantuntijoita on kuultu muutamia. Ryhmän työn takaraja on tämän kuun loppu. Lehto muistuttaa, että Suomi on vienyt vain muutaman Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työaikasopimuksista lakeihinsa. Suomi ei ole pannut täytäntöön EU:n tuomioistuimen pää töstä, joka määritteli tietynlaisen matkustami sen työajaksi. Suomi ei täytä EU:n sosiaalisen peruskirjan määräystä, jonka mukaan kansal lisista juhlapäivistä on aina maksettava kaksin kertainen palkka. – Pykäliin on lisätty työnantajamyönteisiä joustoja, Lehto kuvaa valmistelutyön nyky vaihetta. Esimerkiksi sallittuja ylityömääriä ollaan kasvattamassa. – Olemme ryhmässä oikeastaan lähes kai kesta eri mieltä, sillä ehdotuksissa ei ole kovin kaan paljon työntekijöille myönteistä. Lehto haluaa nostaa esiin erityisesti nolla tuntisopimuslaisten epävarman tilanteen. – Nollatuntisopimuslaisten tilanne on sur kea, eikä hallituksen puoliväliriihestä tullut heille mitään parannusta. Hallitus sai puitua riihessään sellaisen pää töksen, että työnantajan tulee antaa ”arvio” tarjottavan työn määrästä. – Sehän on vain arvio, eikä se sido työnan tajaa mitenkään! Työnantaja voi arvioida mää räksi vaikka 10 tuntia viikossa. Sitten hän voi sanoa: hups, eipäs toteutunutkaan. Arvioinpa uudestaan. – Me haluamme työsopimukseen jonkin tuntimäärän, joka sitoo työnantajaa. Sen jäl keen tunteja on tarkasteltava säännöllisin väliajoin. Tavoitteena on kokoaikainen työ. Lehto muistuttaa myös siitä, miten help poa nykyisin on kiertää työnantajavelvoitteita nollatuntisopimuksilla ja osaaikaisuuksilla. Työnantajat eivät esimerkiksi tarjoa työmää rän kasvaessa lisätunteja osaaikaisille, mikä on lainvastaista. – Kaikki kiinteät kustannukset halutaan pitää alhaisina. Ja ihmiset halutaan pitää kilt teinä. Työnantaja voi vaikkapa muistella, että se ja se kiinnitti viimeksi huomiota huonoon valaistukseen. Otetaanpa joku toinen, kun ei näytä työ maittavan… AHJ1709_1-48.indd 13 14.6.2017 8:33:08
9 22.06.2017 14 Tabell tähdentää, että lain turvassa on iso merkitys myös työehtosopimukselle. – Lakiin olisi hyvä saada selkeä pykälä siitä, että kaikesta työajasta maksetaan jokin korvaus. Samaten jokin malli siitä, miten työaikaa on seurattava, etteivät ylityöt mene aivan överiksi. Tabell ottaa hänkin esiin työaikapankin. Siitä on lukuisia hyvin toimivia sovelluksia metallialal ta, ja liitot ovat yhdessä julkaisseet laajan oppaan kin työaikojen yrityskohtaisesta järjestämisestä. – Hyvä pankki ottaa huomioon sekä työn tekijän yksilölliset toiveet että tuotannon. Meillä on hirveästi hyviä käytäntöjä ja pitkään pyörineitä työaikapankkeja. Hyvin toimivan pankin säännöt on sovittu paikallisesti selkeästi ja yksityiskohtaisesti. Työntekijällä tulisi pääsääntöisesti olla oi keus päättää, milloin ottaa pankista tunteja ulos, Tabell raamittaa. On aina huono juttu, jos joka kerta täytyy pyydellä lupia työnantajalta, laki mies toteaa. Laajennettu liukuma eli niin sanottu joustotyöaika olisi hyvä uusi elementti lakiin. Tabell liputtaa täysillä työajan lyhentämisen puolesta. – Ilman muuta Suomella olisi varaa lyhentää työaikaa. Kuuden tunnin työpäivä on tutkitusti tehokkaampi kuin kahdeksan tunnin. Minun sydäntäni lähellä on ihminen. Työaikojen pitää sallia hyvä terveys, iloisuus ja pitkä työura. – Ja Suomessa on paljon ihmisiä, jotka tar vitsevat töitä. Kyllä Suomella on varaa lyhyem pään työaikaan, tarvitaan vain poliittista tahtoa. Mihin unohtui työsuojelu? Selustatukea saadaan kuitenkin toivon mu kaan EU:n komission huhtikuisesta, sosiaalista pilaria koskevasta aloitteesta. Komissio haluaa vahvistaa sosiaalisia oikeuksia EU:ssa. Niihin kuuluu oikeus vähimmäismäärään työtunteja tietyllä seurantajaksolla. Näin nollatuntisopi mukset kiellettäisiin. Työaikaryhmässä ammattiyhdistysliikkeen edustajat vaativat myös, että kaikki työhön sidottu aika katsotaan työajaksi tai että siitä maksetaan kohtuullinen korvaus. Tai ainakin se pitää ottaa jotenkin muuten huomioon. Ei hän esimerkiksi matkustaminen tai nollaso pimuslaisen töiden odottelu ole vapaaaikaa. Työntekijöille on tärkeää sopia myös sii tä, mistä asioista voidaan sopia paikallisesti. Lehto toteaa, että SAK pitää esimerkiksi työ aikapankkeja sinänsä hyvinä. Niissä pitäisi kuitenkin olla vähimmäisehdot. Työnantaja ei saisi painostaa työntekijöitä sopimaan esi merkiksi siitä, että työnantaja yksin määrää vapaiden pitämisestä. Työntekijäpuolelta työaikapankista neuvottelijana pitäisi olla luottamusmies. SAK:n vaatimuslistalla on myös työaikojen valvonnan tehostaminen. Viranomaisilla tulisi olla riittävät resurssit valvoa, että työaikalakia noudatetaan ja että ylityömääräyksiä ei riko ta. Lehto ehdottaa myös, että työneuvostosta voisi tulla samanlainen valvontaelin kuin mitä yhdenvertaisuus ja tasaarvolautakunta on omalla alallaan. – Työneuvostolla voisi olla iso merkitys, Lehto uskoo. On myös muistettava, että työssä käyvi en köyhyys saattaa olla tällaisen hallituksen jatkaessa kauttaan yhä vain syvenemässä Suomessakin. – Kuka valvoo heitä, joiden on pakko ottaa toinen tai kolmas työ tullakseen toimeen? Kuka valvoo, ettei heidän tarvitsisi tehdä jatkuvasti yli 40 tuntia viikossa töitä? Suomi on kansainvälisesti vertaillen äärijoustavien työaikojen maa. Haluaako työnantajapuoli niitä yhä lisää, työntekijöidensä terveyden kustannuksella? – Työsuojelulla ei näytä enää olevan painoarvoa. Työnantajaa ei tunnu kiinnostavan, pysyykö työvoima työkykyisenä. Aiemmin työnantaja kat soi, että on hyvä, etteivät työntekijät vaihdu. Nyt tuntuu, että nopea kierto on tavoite. Työaikojen tulisi kuitenkin taata työntekijän jaksaminen ja koko muun elämän ja työn yhteen sovittaminen. Näin kuvailee pettymystään työnantaja puolen asenteeseen Teollisuusliiton lakimies Jenni veera Tabell. Hän on jäsenenä siinä lä hinnä lakimiehiin lukeutuvassa joukossa, joka tukee ayliikkeen edustajia ministeriön työaika lain uudistusta pohtivassa ryhmässä. Tabell on myös jäsen Teollisuusliiton ja Teknologia teollisuuden pysyvässä työaikaryhmässä. Ministeriön lakiuudistuksen suhteen ay liike käy puolustustaistelua. – Onko meiltä suuri saavutus jo se, ettei sää döksiä kauheasti heikennetä? Tabell luettelee, että työnantajapuoli halu aisi käydä niin sunnuntain tuplapalkan kuin vapaiden pitämistä koskevan työntekijän vai kutusvallan kimppuun. Mutta säädöksiä tulisi Tabellin mielestä päinvastoin kiristää. Esimer kiksi niin, että kaikki työ olisi todellakin työ aikaa; matkustaminen, päivystys, varallaolo, hälytys, aivan kaikki. Opas työaikojen yrityskohtaisesta järjestämisestä: verkkotes.fi > Työaika ja vuosiloma > Toimivat työaikajärjestelyt -julkaisu (2016) AHJ1709_1-48.indd 14 14.6.2017 8:33:09
22.06.2017 9 15 – Jos ihminen juuttuu hissiin, onhan hänet sieltä päästettävä pois, oli vuorokaudenaika mikä tahansa, Koskela naurahtaa. Sopimuspäällikkö toteaa, että Teollisuus liiton tavoitteena on edelleen työajan lyhentä minen, juuri kuten liittokokous päätti vuonna 2016. Kikysopimus on askel taaksepäin, mutta Koskela ehättää huomauttamaan: – Kiky on väliaikainen, kolmen vuoden mit tainen ratkaisu. Pitkän tähtäimen tavoitteena pysyy siis työ ajan lyhentäminen, mutta Koskelan mukaan sitä ei kannata tehdä ”suin päin”. – Siinä on oltava työllisyyttä nostava ele mentti mukana, Koskela painottaa. Aiemmat kokemukset kuuden tunnin työ vuoroista ovat olleet hyviä. Kuusi tuntia on ol lut tehokasta työaikaa. Useita lyhyitä vuoroja puoltaa sekin, että työssä jaksaminen kohenee. Pitkissä, yli 8 tunnin työvuoroissa myös tapa turmariskit ja inhimilliset virheet lisääntyvät. Työtahtikin saattaa hiipua viimeisten tuntien aikana. – Aina välillä minulle tulee kuuden tunnin työpäivistä kyselyjä, mutta koskaan niitä ei ole viety käytäntöön. Kyllä minun mieles täni kokeiluja kannattaisi järjestää, Koskela kehottaa. Asiakas haluaa nykyisin räätälöityjä tuotteita. Varastoja ei pidetä. Tuotannon pitäisi nousta ja laskea nopeaan tahtiin. Näillä reunaehdoilla työajoista on neuvoteltava luottamuksen ilmapiirissä. Muuten ei hyviä sopimuksia synny. Teollisuusliiton sopimus päällikkö Kauno Koskela on liittojen yhteisessä työ aikatyöryhmässä. Hän ker too esimerkinomaisesti käynnistään Suolahden traktoritehtaalla. – Vanhaan hyvään ai kaan tehtiin niin sanot tuja vakiotraktoreita takapihalle varastoon. Nyt jokainen traktori on räätälöity asiakkaan toivei den mukaan. Asiakas tilaa tänään, ja ensi viikolla pitäisi olla valmis, Koskela kuvailee nykytuotan non hektistä tahtia. – Työaikaratkaisuissa pitää olla aina kaksi elementtiä; niiden pitää sopia sekä tuotannon että henkilöstön tarpeisiin. On mentävä niin sy välle yksilön tarpeisiin kuin mahdollista, olivat ne nyt sitten lastenhoidon järjestelyjä tai mitä tahansa. Metallityöpaikoilla on paljon liukumia, joi den plus ja miinustuntien käytöstä työntekijä päättää itse. Mutta Koskela kehuu, että metal lialalla on lukematon määrä myös erilaisia työ aikapankkeja. Ne toimivat, jos niistä sovitaan yhteisissä, paikallisissa neuvotteluissa, luot tamuksen hengessä, yksityiskohtaisesti. Myös palkitsemisjärjestelmän on kuljettava ”käsi kädessä” työaikajärjestelyn kanssa. Koskela kehottaa käymään yhteistyöneuvot teluja säännöllisesti, vaikka vain kuppi kahvia juoden, jotta työntekijä ja työnantajapuoli oppisivat tuntemaan toisensa ja syntyisi mah dollisuus luottamukseen. – Aika takkuista on sopia työajoista, jos neu vottelukulttuuria ei ole ja jos nämä päätökset ovat työpaikalla kuuluneet perinteisesti työn antajalle. Koskela korostaa, että joka tapauksessa kai kista yli tai alle 8 tunnin työvuorojärjestelmistä on neuvoteltava työehtosopimuksen neuvottelu järjestelmän mukaisesti. Työehtosopimuksessa on Koskelan mielestä ”aika hyvin” otettu huomioon metallialan vaa timat erilaiset työajat ja niiden korvaukset. On työpaikkoja, joissa tehdään normaalista työ ajoista poiketen työtä. Tarvittaessa on tultava töihin säännöllisen työajan ulkopuolella. TAISTELU JATKUU ”Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.” Niin sanoo maan laki. Työajat eivät voi olla poikkeus. Vuonna 1917 metallityöläiset kamppailivat kahdeksan tunnin työajan puolesta. Nyt Teollisuusliitolla on tehtävänään huolehtia siitä, että työnantajien vaatimat työaikajoustot eivät veny kohtuuttomiksi. Teollisuus liiton ei tarvitse käydä taistelua työajoista vain Suomen työturvallisuuslakiin tukeutuen. ”Työajan tarkoituksenmukaisella sijoittamisella voidaan … ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liittyvät tarpeet.” Niin sanoo teknologiateollisuuden työehtosopimus. Miten syntyy hyvä työaikasopimus? AHJ1709_1-48.indd 15 14.6.2017 8:33:10
AHJ1709_1-48.indd 16 14.6.2017 8:33:10
22.06.2017 9 17 TAPATURMA Useampi kuin seitsemän kymmenestä vakavaan työtapaturmaan joutuneesta työntekijästä palaa työelämään tapaturmaa seuraavan vuoden jälkeen. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 10 000 vakavaa, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtavaa työtapaturmaa. Vain pari prosenttia jää täysin työkyvyttömäksi vakavan työtapaturman seurauksena. Tampereen yliopiston tutkimus osoitti, että työhön paluu ennakoi työssä jatkamista myös pidemmällä aikavälillä. Suurimmalla osalla vakavasti loukkaantuneista elämäntilanne vakiintuu ajan myötä takaisin työtapaturmaa edeltäneeseen tilaan. Tapaturmasta johtuva täysi työkyvyttömyys ei tutkija Jarna Kulmalan mukaan ole yhtä pysyvä kuin työhön paluu tapaturman jälkeen. – Etenkin tapaturmaa seuraavien ensimmäisten vuosien aikana noin viidennes täysin työkyvyttömänä olleista palaa työelämään, Kulmala kertoo. Täyden työkyvyttömyyden kesto vaikuttaa hänen mukaansa selvästi työhön paluun todennäköisyyteen. Mitä pidempään täysi työkyvyttömyys jatkuu, sitä epätodennäköisemmin työhön paluu onnistuu. Tutkimuksen mukaan työhön paluun todennäköisyyttä vakavan tapaturman jälkeen lisäävät potilaan nuori ikä, korkeammat vuosiansiot, henkinen tai sote-alan työ, pelkkien alatai yläraajojen vahingoittuminen sekä vamman laatuna haava, pinnallinen vamma tai luunmurtuma. Täyden työkyvyttömyyden riskiä puolestaan nostavat ruumiillinen työ kaivoksissa, louhintatyö, vanhempi ikä, pään, koko kehon tai usean kehon osan vahingoittuminen sekä amputoitumiset ja irti repeämiset tai useat saman tasoiset vammat. Takaisin töihin loukkaantumisen jälkeen Kuormitus vaatii vastapainoa PALAUTUMINEN Työaikojen hyvällä suunnittelulla ja joustoilla voidaan vähentää työssä kuormittumista ja tukea työkykyä. – Kuormituksen hallinnassa keskeisessä roolissa on riittävä palautuminen. Meillä on runsaasti tutkimustietoa kuormittumisen terveys haitoista, jos palautuminen ei ole riittävää, kertoo Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Jyri Juusti. Vuoden 2016 työolobarometrin mukaan yli viidennes työntekijöistä tekee työtä vapaa-ajalla vähintään viikoittain. Myös töiden jatkaminen työajan ulkopuolella yleistyy. Juustin mukaan joustava työ voi parantaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, terveyttä ja hyvinvointia. Työn ja vapaa-ajan välisen rajan häilyminen kuitenkin kuormittaa. – Joustamisessa on kyse luottamuksesta ja kahden kaupasta, Juusti sanoo. Ei se ole oma syy TYÖTTÖMYYS Julkinen keskustelu työttömyydestä on jakautunut kahtia. Osa suomalaisista ymmärtää työttömyyden ongelmaksi, joka liittyy yhteiskunnan rakenteisiin, työelämän muutoksiin ja vaatimuksiin. Toisten puheessa taas korostuu, että on ikään kuin työttömän syy, ettei hän ole seurannut työelämän muutosta ja osannut vastata siihen. Työttömyyden nähdään johtuvan yksittäisen ihmisen kyvyttömyydestä, haluttomuudesta tai valinnasta. Erityisasiantuntija Kirsi Unkila toivoo, että kaikki työttömyydestä puhuvat muistaisivat, että taustalla on isompia tekijöitä kuin yksittäisen ihmisen valinnat. – Syyllistävä keskustelu voimistaa myös työttömän omaa syyllisyyden kokemusta. Useissa tutkimuksissa on todettu, että vahva usko työllistymiseen ja myönteinen elämänasenne auttavat samaan töitä. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 Kuori peruna kerrallaan TYÖHULLUUS Suomalaiset työntekijät yrittävät tehdä useita vaativia työtehtäviä samanaikaisesti. Monen asian suorittaminen yhtä aikaa ei ole hyväksi keskittymiselle eikä työteholle, muistuttaa Työterveyslaitoksen tuore tutkimus. – Pitkäjänteinen keskittyminen on vaativampaa kuin monen tehtävän parissa touhuaminen yhtä aikaa. On helpompaa reagoida ulkoisiin ärsykkeisiin kuin vastustaa niitä, tiedotteessa todetaan. Tutkijat selittävät ilmiötä ihmislajin kehityksellä. Esi-isämme tarvitsivat tarkkaavaisuutta pysyäkseen hengissä. – Nyt ääniä, valoja ja muita ärsykkeitä tulee tulvan lailla. Haluamme reagoida niihin, vaikka henkemme ei siitä enää riipukaan. Tutkijat ihmettelevät työntekijöitä, jotka väittävät pystyvänsä suorittamaan monta asiaa yhtä aikaa. Monelle se on äärimmäisen ahdistavaa. AHJ1709_1-48.indd 17 14.6.2017 8:33:14
9 22.06.2017 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A JU H A SI N IS A LO 18 Työsuojeluvaltuutetut voivat hänen mieles tään auttaa vaikeissa tilanteissa henkilöstöä ai nakin varmistamalla, että työterveyshuolto ”py syy mukana”. Työterveyshuollon kriisipäivystys erityisesti irtisanomistilanteissa on tärkeää. – Ite kuunteloo myös, ja jos huomaa jotakin akuuttia, ohjaa ammattilaisten luo. Irtisanomi nen ei ole maailmanloppu. Sitten tehdään jotakin muuta, Nurmela summaa. Nurmela tietää, mistä puhuu: hänet on irtisa nottu ytneuvotteluiden seurauksena kahdesti. – Siinä tutut kuviot pirstaloituvat. Työpaikan kriisitilan teissa myös luottamus henkilöiden jaksaminen on koetuksella. Siviilimi nä ja työminä on Nurme lan mukaan hyvä pitää erossa toisistaan. Luon nossa liikkuminen ja makkaranpaisto laavulla tuovat hengähdyshetkiä arkeen. Myös vertaistuki on Nurmelalle tärkeää. Murikan työsuojelukurssilla kurssilaisten kes ken perustettu Facebookryhmä on tarjonnut paikan tuulettaa ajatuksia. TYÖ EI TAKAA TOIMEENTULOA Hannu Nurmela oli paikalla Helsingin Messu keskuksessa liittokokousedustajana, kun histo riallinen päätös Teollisuusliitosta tehtiin. – Luotin siihen, että uusi liitto tuloo. Päätök senteko oli vaikuttava hetki. Kenelläkään ei ol lut siihen mitään vastaansanomista, hän kertoo. Nurmela odottaa Teollisuusliitolta satsauksia erityisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. – Työttömien kyykyttämisen pitää loppua, hän sanoo vakavana ja viittaa maan hallituksen toimiin työttömien aktivoimiseksi. – Suurin osa työttömistä ei halua olla työttö mänä. Pitäisi miettiä, miten luodaan työpaikkoja sinne, missä suuria työpaikkoja on mennyt nu rin. Kauniiden sanojen pitäisi muuttua teoiksi. Työkään ei aina takaa toimeentuloa. Nurme la tuntee perheitä, joissa molemmat vanhem mat käyvät töissä eivätkä silti meinaa pärjätä. – Myös yksineläjät, joita itsekin edustan, saa vat laskea jokaisen euron tarkkaan. Sitä vasten peilaten ayliikkeen syyttäminen ahneudesta harmittaa Nurmelaa erityisen paljon. TO I M I JA ”Irtisanominen ei ole maailmanloppu.” 1. VARATYÖSUOJELUVALTUUTETTU HANNU NURMELA TYÖPAIKKA Rolls-Royce Oy Ab TYÖNTEKIJÖITÄ 122 LUOTTAMUSMIESURA 1. varatyösuojeluvaltuutettu 2016–, ammattiosaston toimikunnan jäsen 2016–, liittokokousedustaja 2016–2017, valtuuston 1. varajäsen 2017– Yt-neuvotteluihin ei totu Hannu Nurmela oli ylimääräisessä liittokokouksessa päättämässä Teollisuusliiton synnystä. Odotukset uudelle liitolle ovat kovat. ”Työttömien kyykyttämisen pitää loppua”, sanoo 25 yt-neuvottelut ja kaksi irtisanomista läpikäynyt varatyösuojeluvaltuutettu. Vaikka aurinko paistaa kirkkaasti Rauman telak ka ja satamaalueella, merituuli jäätää niin, ettei uskoisi olevan kesäkuu. Hannu Nurmela on jou tunut totuttelemaan kylmään puhuriin muutet tuaan rannikolle työn perässä neljä vuotta sitten. Nurmela on kotoisin Kauhajoelta, EteläPohjan maalta, ja sen kuulee puheen nuotista. – Raumalainen minusta ei tule koskaan, hän virnistää. Nurmela kävelee rivakasti tehdashallin vie ressä sijaitseville konteille, jotka palvelevat muun muassa pukuhuoneina. Laivoihin pot kurilaitteistoja valmistava RollsRoycen Rau man yksikkö rakentaa uusia toimitiloja ja niitä odotellessa elellään ahtaammin. – Tuonne taakse nousee uusi isompien potkurilaitteiden kokoonpanohalli, Nurmela osoittaa. Hän työskentelee ”Rollsilla” kone asentajana ja toimii työpaikan ensimmäisenä varatyösuojeluvaltuutettuna. Raumalla on rakennettu laivoja ainakin 1500luvulta asti ja RollsRoyce Oy Ab on osa tätä jatkumoa. Se on yksi kaupungin suurimmista työnantajista ja työllistää Raumalla yhteensä noin 500 henkeä, joista 122 tuotannossa. Lisäksi yrityk sellä on tutkimuskeskus Turussa ja vesisuihku moottoreita valmistava yksikkö Kokkolassa. TAUSTAVAIKUTTAJA KUUNTELEE Hannu Nurmela aloitti metallialan työt vuonna 1994 Tampereella Kalmarilla, nykyisellä Cargo tecilla. Isä kuului aina liittoon, joten oli selvää, että poikakin. – Se oli punainen työpaikka ja punainen kau punki, joten ei ollut oikeastaan vaihtoehtoja, hän muistelee ja nauraa makeasti. Aytoimintaan hän syttyi pikkuhiljaa. – Olen enemmän sellainen taustavaikuttaja. Kuuntelen, ja teen siitä omat päätelmät. Ensimmäiseen luottamustehtäväänsä vuon na 2000 Nurmela määrättiin. – Sanottiin, että olet ensi vuodesta ammatti osaston toimikunnan sihteeri, Nurmela kertoo. RollsRoycen ensimmäisen varatyösuojelu valtuutetun paikalle Nurmela hakeutui omasta tahdostaan, kun kävi ensin kysymässä, onko paikalle tunkua. Tehtävässä hän aloitti 2016. – Tässä saa vaikuttaa, Nurmela perustelee. Perusasiat ovat Nurmelan työpaikalla hyväl lä mallilla ja työnantaja saa kiitosta: tuotanto halli on siisti, työpisteitä kehitetään yhdessä, sairaana saa olla poissa omalla ilmoituksella ja liikuntaharrastuksia tuetaan. Tapaturmattomia päiviä on tällä hetkellä noin 700. – Omassa roolissani tärkeintä on kuunnella, mitä porukat puhuvat, ja tuoda epäkohtia työn antajan tietoisuuteen. Mitä pitäisi parantaa, jot ta työ olisi sujuvaa ja turvallista. VERTAISTUKEA JA MAKKARANPAISTOA Nurmelan työpaikalla on tänä keväänä lähdetty mukaan Työkaari kantaa hankkeeseen, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin paraneminen työuran eri vaiheissa. – Pyritään helpottamaan niin ruuhkavuosia elävien perheellisten kuin eläkeikää lähestyvien työssäjaksamista, Nurmela selittää. Työsuojeluvaltuutetut odottavat parhaillaan hankkeen yksilötutkan eli työntekijöille tehdyn jaksamiskyselyn tuloksia. Nurmela uskoo, että tuloksissa näkyy viime vuosien ”ytrumba”. – Se rassaa. Viime syksyn ytneuvotteluiden vaikutusaika tuotannon osalta päättyi huhti kuun lopussa. Tällä kertaa irtisanomiset koski vat vain toimihenkilöitä. Nurmelan neljän Rauman vuoden aikana työpaikalla on käyty kolmet yhteistoimintaneu vottelut. Ensimmäisten neuvottelujen tulokse na tuotannosta lähti neljäkymmentä henkeä. Vuokratyöntekijätkin laskien kokonaisvaikutus oli 80 henkeä. – Ne olivat työpaikan ensimmäiset yt:t yli kymmeneen vuoteen ja ilmassa oli niin sano tusti jännitystä, Nurmela muistelee. Nurmela itse on kokenut uransa aikana 25 ytneuvottelut. – Ei niihin totu koskaan, hän kuittaa. AHJ1709_1-48.indd 18 14.6.2017 8:33:14
19 ”Irtisanominen ei ole maailmanloppu.” AHJ1709_1-48.indd 19 14.6.2017 8:33:16
9 22.06.2017 20 T E K S T I LE E N A SE R E TI N G R A F IIK K A TA IN A IL O M Ä K IV IR TA 20 T E O L L I S U U S L I I T TO Työttömyyskassan palvelut tehostuvat Ensi vuoden alussa käynnistyy Teollisuuden työttömyyskassa. Uusi kassa on noin 154 000 jäsenellään maan neljänneksi suurin. Työttömyyskassojen sulautumisella haetaan taloudellisia hyötyjä, kilpailukykyä ja entistä parempaa jäsenpalvelua. T eollisuusliiton kylkeen tuleva työttömyyskassa toteutetaan niin, että Puualojen ja Teol lisuusalojen työttömyyskas sat sulautuvat Metallityöväen työttömyyskassaan. Päätökset on tehty, ja uuden kassan sään nöt on laadittu Finanssivalvonnan ohjeiden mukaan. Työttömyyskassojen sulautumisesta on pää tetty vastaanottavien ja sulautuvien kassojen edustajistojen kokouksissa toukokuussa. Työt tömyyskassat toimittavat yhteishakemuksen sulautumisesta sekä hakemuksen sääntömuu toksista Finanssivalvonnalle kesäkuussa. Pää töstä Fivalta odotetaan heinä–elokuussa, ja uusi Teollisuuden työttömyyskassa aloittaa toimin tansa 1.1.2018. KETTERÄÄ JÄSENPALVELUA Teollisuuden työttömyyskassa tavoittelee pi demmällä aikavälillä sekä taloudellisesti vah vempaa että tehokkaampaa palkansaajakassaa. – Työttömyyskassan strategisena perus tehtävänä on turvata jäsenille kassalain edel lyttämät etuudet. Kassan tärkeimpiin arvoihin kuuluvat jäsenlähtöisyys, hyvä palvelu, asian tuntevuus ja oikeudenmukai suus. Tavoittelemme nopeutta ja tehokkuutta, aloitteellisuut ta ja ketteryyttä, sanoo TEAM liiton Teollisuusalojen työt tömyyskassan kassanjohtaja Arto Turunen. Metallityöväen työttö myyskassan kassanjohtaja Irene Niskanen sanoo, että myös nykyisissä Teollisuus liiton aluetoimistoissa ta pahtuva kassapalvelu jatkuu ainakin toistaiseksi. – Entisessä Metallissa on kolmesta liitosta ainoana hajautettu kassapalvelu, mikä juon taa suurensa 1990luvun lamavuosiin. Silloin kassassa asioitiin pelkästään paperilla, ja luottamus miehet kantoivat isoja hakemus pinoja aluetoimistoihin. Samalla tuli hoidettua neuvonta ja maksatus. Nyt hakemusten käsit tely on valtakunnallista ja pääasiassa sähköistä. Tarve alueelliselle palvelulle on muuttunut, mutta sitä jatketaan ainakin fuusion alkuaikana, Niskanen sanoo. Metallin työttömyyskassan jäsenet toivovat jäsenkyselyissä sähköisiä ja mobiilipalveluita, joita uusi työttömyyskassa tehostaa. – Tulevaisuus on se, että mennään entistä enemmän sähköisiin palveluihin ja työttömyys kassan toimipaikan sijainnilla ei ole niinkään merkitystä. Eiväthän nykyisetkään aluepalve lut kohtele kaikkia tasapuolisesti, koska alue toimistot eivät kata koko maata. Sillä on mer kitystä, että palvelu on tehokasta. Puuliitolla on aluetoimistoja, joissa ei ole työttömyyskassan henkilöstöä, mutta aluetoi mitsijat neuvovat, Puualojen työttömyyskassan johtaja Rami Lindström sanoo ja tähdentää, että suunta on vah vasti kohti sähköisiä ja mobii lipalveluja. JÄSENMAKSU ENNALLAAN Kassojen projektihallitus on laskenut, että uu den kassan jäsenmaksuprosentti on 0,50–0,60. Metallin kassan jäsenmaksuprosentti on nyt 0,64, Puuliiton kassassa 0,60 ja TEAMissa 0,50. Työttömyyskassat maksoivat vuonna 2015 yhteensä 393 miljoonaa euroa 54 470 jäsenelle. Kassojen jäsenten työttömyysaste vaihteli 26 ja 42 prosentin välillä. Koska työttömyys vaihtelee suhdanteiden mukaan eri aloilla, uusi kassa voi Irene Niskasen mukaan ottaa sen huomioon ja näin saadaan tasattua ruuhkahuippuja. Kassojen kymmenen vuoden jäsenmäärä kehityksen valossa uuden kassan jäsenmäärä on ensi vuonna noin 154 000. Ansiopäivärahan saajien osuus jäsenmäärästä olisi noin 30–35 prosenttia ja etuuksia tulisi maksuun arviolta 354 miljoonaa euroa. Sulautumiseen osallistuvien kassojen tasoi tusrahastoprosentit ovat olleet viime vuosina hyvät eli vaihteluväli on 189–245 prosenttia. Finanssivalvonnan vahvistama vähimmäis määrä on 100 prosenttia eli kassalla on oltava vähintään vuoden etuusmaksut ja hallinto kulut. Enintään tasoitusrahastoa saa olla 400 prosenttia, koska työttömyyskassojen ei ole järkeä kerätä rahaa yli tarpeen. Työntekijöitä Teollisuuden työttömyys kassassa on noin 110. Kaikkien sulautuvien kassojen työntekijät siirtyvät uuden kassan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Henkilöstökustannuksista arvioidaan tulevan säästöjä vasta pitkällä aikavälillä. JUTTUSARJA KÄSITTELEE UUDEN TEOLLISUUSLIITON TOIMINTAA JA PALVELUJA ERI NÄKÖKULMISTA. Teollisuuden työttömyyskassa TOIMINTA käynnistyy 1.1.2018 Helsingin Hakaniemessä JÄSENIÄ noin 154 000 ETUUKSIA maksetaan vuodessa arviolta 354 miljoonaa euroa noin 54 000 jäsenelle JÄSENMAKSU arviolta 0,50–0,60 % HENKILÖSTÖ siirtyy uuteen kassaan vanhoina työntekijöinä ALUEELLISET PALVELUT säilyvät AHJ1709_1-48.indd 20 14.6.2017 8:33:19
22.06.2017 9 21 T YÖ PA I K KA T E K S T I JU K K A N O R TI O K U V A P E K K A E LO M A A 21 NUMMEK OY· PERNIÖ Ensimmäinen vaikutelma? Rauhallinen tahti, siistit tilat, perinteisen metallipajan tunnelma, kokeneita työntekijöitä. Mitä tehdään? BioJackenergiapuukouria, Avekojätteenkäsittelylaitteita nostotelejä mm. MercedesBenzille sekä sopimusvalmistusta metsäkone ja työkonevalmistajille. Kuinka vanha yritys? 41 vuotta. Kuka omistaa? Unto ja Janne Asikainen. Kuinka monta työntekijää? 11, joista 8 metallimiestä. Millainen on järjestäytymisaste? Metallimiehistä kolme on Teollisuusliitossa, muut muissa liitoissa työ tai opiskelutaustansa vuoksi. Kaikkiin sovelletaan Teollisuusliiton työehtosopimusta. Keski-ikä? Noin 45 vuotta. Onko töitä riittänyt? Kausittaista tekemistä. Viime marraskuusta lähtien on ollut paljon töitä erityisesti BioJackin kanssa. Onko ollut lomautuksia? Lyhyitä jaksoja harvakseltaan. Vuoden 2016 kesän jälkeen ei yhtään. ”Vastuuta annetaan, kun hoitaa hommansa” Onko irtisanottu työntekijöitä? Ei ole. Aikaisempina vuosina lomautusten aikana muutama on irtisanoutunut itse. Työaika? Yhdessä vuorossa, viitenä päivänä viikossa, kaikki tulevat töihin kello 7.30. Onko kiireitä? Viime aikoina ollut niin paljon, että viikonloppunakin on tehty töitä. Tehdäänkö ylitöitä? Kiireaikana tehdään. Työ ajan joustot ovat tunti tunnista periaatteella. Jokainen huolehtii itse tuntikirjanpidostaan. Miten työtä voisi kehittää? Tarvitaan lisää apulaitteita, joilla voisi helpottaa esimerkiksi taakkojen nostoja. Arvostetaanko työtänne? Annetaan vastuuta, kun hoitaa hommansa hyvin. Hyvin pääsee kehittymään ja oppimaan uutta. Pystyttekö vaikuttamaan omaan työhönne? Hyvät mahdollisuudet, koska joka päivä yhdessä katsotaan, mitä kullakin on työlistalla. Minkälainen on työpaikan ilmapiiri? Tunnelma on hyvä ja yhteistyö toimii pienellä porukalla. Mitä kehitettävää? Siirrytään alihankinnasta omien tuotteiden tekemiseen. Onko työpaikalla ristiriitoja? Tiedonkulku on välillä kangerrellut, kun on ollut paljon muutoksia. Kikyn työajan pidentäminen? Yksimielisesti sovittiin, että pekkasilla hoidetaan. Yhteistoiminta työnantajan kanssa? Joka päivä kokoonnutaan sekä aamukahville että lounaalle yhdessä ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Maanantaina aamukahvin yhteydessä on viikko palaveri, jossa käydään läpi firman tilanne. Suurin huolenaihe tällä hetkellä? Tarve saada nuoria työntekijöitä. Pitäisi olla työntekijöitä jokaiselta vuosikymmeneltä. Miten houkuttelisitte nuoria ihmisiä teille töihin? Säännöllinen päivätyö, hyvä porukka, monipuolista siistiä sisätyötä ja tekemistä moderneilla välineillä. Nummek Oy:n työntekijät Marko Keränen (vas.), Markku Heinonen, Kari Sundberg, Vesa Lilja, Mika Peltola, Kari Kokko, Pertti Korhonen ja Pasi Pohjolainen. AHJ1709_1-48.indd 21 14.6.2017 8:33:24
9 22.06.2017 22 22 T E K S T I M A R JA LÄ H TE E N M Ä K I T YÖVÄ E N L I I K E 1 9 1 7 K un valtakysymystä eduskun nassa ratkottiin, uskottiin sen selvittävän myös sosiaa liset ongelmat kuten elintar vikepulan ja työttömyyden. Tämä vahvisti poliittista kahtiajakoa sosialisteihin ja porvareihin ja loi paineita eduskunnalle, jossa sosialidemokraatit olivat enemmistönä. Kuitenkin kaikkien puolueiden yhteisenä ta voitteena oli taata valta eduskunnalle Suomen sisäisissä asioissa. Yksittäisissä puheenvuoroissa oli kevään kuluessa vaadittu myös laajempaa itsenäi syyttä ja riippumattomuutta Venäjästä. Mieli piteet jakautuivat puolueiden sisälläkin. Ke nelläkään ei tuntunut olevan tarkkaa käsitystä siitä, mitä itsenäisyydellä tarkoitettiin tai mitä siltä haluttiin. Useimmille täydellinen itsenäi syys oli kaukainen haave, jota ei tässä vaihees sa pyrittykään tavoittelemaan. Työväenliike sitoi kansanvallan ja itsenäisyyden yhdeksi ja samaksi tavoitteeksi. Valtalaki – askel kohti itsenäisyyttä Heinäkuussa 1917 eduskunnan käsittelyyn tuli valtalaki. Kysymykseen Suomen korkeimman vallan järjestämisestä kulminoitui myös yhteiskunnallisten muutosten tarve. Kansa odotti paljon uudelta eduskunnalta, jonka todellinen valta ei tahtonut riittää uudistusten läpiviemiseen. Mielenosoituskulkue marssii Helsingissä Toista linjaa pitkin Hakaniemen suuntaan suurena mielenosoituspäivänä 14.7.1917. Ruotsinkielisissä banderolleissa toivottiin voittoa sosialidemokratialle ja valtaa kansalle. TY Ö V Ä E N M U SE O W E R ST A S Kiristyvästä yhteiskunnallisesta tilanteesta huolimatta kesällä 1917 vietettiin myös iloisia kesäjuhlia. Kuvassa kesäjuhlien osallistujia Tampereen suomalaisen yhteis koulun pihalla. K A N SA N A R K IS TO AHJ1709_1-48.indd 22 14.6.2017 8:33:30
22.06.2017 9 23 Valtalaki – askel kohti itsenäisyyttä TY Ö V Ä E N M U SE O W E R ST A S Valtalain hyväksyminen puoluerajat rikko valla selvällä enemmistöllä oli voimakas kan nanotto laajan sisäisen itsenäisyyden puolesta. Laissa edellytetty kansanvaltainen järjestelmä oli kuitenkin liikaa niin Suomen porvareille kuin Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. Sa malla unohtui se mihin lailla pyrittiin: Suomen sisäiseen itsenäisyyteen. Valtalain kaatuminen ja eduskunnan hajottaminen johtivat maan yhä voimakkaampaan poliittiseen kahtiajakoon. VALTALAKI EDUSKUNNASSA Lakiehdotus Suomen korkeimman vallan väliai kaisjärjestelyistä tuli eduskunnan käsiteltäväksi heinäkuun alussa. Venäjän väliaikainen hallitus ja Suomen senaatti olivat neuvotelleet ehdotuk sesta jo useamman kuukauden. Eduskunnan valiokuntien käsittelyssä sosialidemokraatit vetosivat muuttuneisiin olosuhteisiin ja muok kasivat lakiehdotuksen kokonaan uudeksi laiksi, ns. valtalaiksi. Uudessa ehdotuksessa suuriruhti naan valtaoikeudet siirrettiin eduskunnalle. Vä liaikainen hallitus oli edellyttänyt korkeimman vallan säilymistä itsellään, joten uusi lakiesitys tarkoitti irtisanoutumista yhteistyölinjasta. Valtalakiesityksen mukaan Suomen edus kunnalla oli valta päättää Suomen asioista, val tiopäivien kokoontumisesta ja hajottamisesta sekä vahvistaa Suomea koskevat lait pois lukien ulkopolitiikka, sotilaslainsäädäntö ja sotilashal linto. Toisin sanoen valtalain hyväksyminen ei tarkoittanut irtautumista Venäjästä, vaan ai noastaan maan sisäistä itsenäisyyttä. Ylin toi meenpanovalta annettiin lakiesityksessä edus kunnan valitsemalle senaatin talousosastolle. Eduskunnan kolmannessa käsittelyssä 18.7. valtalaki hyväksyttiin äänin 136–55. Sekasor toinen tilanne niin kotimaassa kuin Venäjällä vaikutti siihen, että lakia kannattivat sosiali demokraattien ohella monet muutkin. Lain kannattajat katsoivat, että Suomen turva olisi kansainvälisesti hyväksytty itsenäisyys. Sosiali demokraattisen puolueen sisällä valtalaki näh tiin askeleena itsenäisyyttä kohti, mutta samalla osana luokkataistelua työväenliikkeen yhteis kunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. VALTAKYSYMYS JÄÄ VAILLE RATKAISUA Suomen itsenäisyyskysymyksen sitominen työväenliikkeen tavoitteisiin sai kannatusta työväestössä, mutta aiheutti samalla sen, että osa porvariedustajista asettui sitä vastaan pi täen valtalakia vallankumouksellisena. Näiden edustajien myötävaikutuksella Venäjän väliai kainen hallitus päätti olla hyväksymättä valta lakia ja määräsi eduskunnan hajotettavaksi 31. heinäkuuta. Yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuk sien kasvu oli saanut myös työväestön kiinnos tumaan maan itsenäisyydestä. Työväenliikkeen ansiosta maassa oli ensimmäistä kertaa sosia listienemmistö eduskunnassa. Valtalain avulla sosialidemokraatit tähtäsivät maan sisäisen itsenäisyyden lisäksi valtiollisen järjestysmuo don muuttamiseen hallitsijavaltaisesta kansan valtaiseksi. Tämä olisi antanut mahdollisuuden toteuttaa SDP:ltä odotettuja yhteiskunnallisia uudistuksia. Näistä osa oli toteutunut heinä kuun puolivälissä, kun eduskunta oli hyväksy nyt lait yleisestä äänioikeudesta ja kahdeksan tunnin työajasta. Työväenliike mukana ? Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luoneet myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä työväen liikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. Juttusarjassa muistellaan 100 vuotta sitten koettuja tapahtumia ja suomalaisen työväenliikkeen vaiheita. T E K E M I N E N ...varmasti tiennyt tätä kaikkea. ...on kiire. Helpoimmin lahjoitat tekstiviestillä. ET NY T SY Ö A U LA K U ST A N N U S. FI /K IR JA /L O IS TA V A TK A SV IT / W W W .V II SA A ST IV E SI LL A .F I W W W .P U N A IN EN R IS TI .F I/ LA H JO IT A /P YS AY TA -N A LK A 23 IL M A TI E TE E N LA IT O S. FI /S A D E V A H TI ...puhelimeesi Sadevahti. LU E ...Helsinki ja Hakaniemi kutsuvat. HE I H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E PAIKAL LINEN SOPIM INEN 28.8.– 1.9. T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O Helsingin työväen mielenosoitusmerkki Helsingissä työväki oli joukolla liikkeellä 14.7.1917 kunnallislakien ja kahdeksan tunnin työpäiväasian tullessa kolmanteen käsittelyyn eduskunnassa. Helsingin sosialidemokraattinen kunnallistoimi kunta valmistutti mielenosoituspäivää varten merkkejä, joita myytiin 25 pennin hintaan vaali taistelurahastoa varten. Lehtitietojen mukaan merkkejä myytiin tuhansittain. Mielenosoitus päivänä eduskunta hyväksyikin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallis lait ja uuden työaikalain, mutta valtalain kaatu mista ja eduskunnan hajottamista seuranneessa poliittisesti sekasortoisessa tilanteessa niiden vahvistamista jouduttiin odottamaan marraskuulle asti. AIKAMME PAHIN HUMANITAARINEN KRIISI. IHMISET TAISTELEVAT NÄLKÄÄ VASTAAN ITÄ-AFRIKASSA JA JEMENISSÄ. VIESTI SPR20 PUH. 16499 (20 €) Nuorten miesten kanoottireissu: ”Olimme kaverin kanssa lahdella kanootilla kalastamassa... AUTO ALA MUKA NA! KESÄJUHLAT TULOSSA, KATETTAISIINKO ULOS VAI SISÄLLE? ...tositarina ja sen opetus. OT A AHJ1709_1-48.indd 23 14.6.2017 8:33:34
24 TAU KO Helkama Bica Oy, Hanko, 9. helmikuuta KUVA PATRIK LINDSTRÖM AHJ1709_1-48.indd 24 14.6.2017 8:33:39
25 AHJ1709_1-48.indd 25 14.6.2017 8:33:41
26 9 22.06.2017 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN E N Pääluottamusmies Mika Nykänen ja työsuojeluvaltuutettu Pasi Lyyra tarkastelevat desinfiointikonetta, jolla käsitellään sairaalassa mm. leikkausinstrumentit. AHJ1709_1-48.indd 26 14.6.2017 8:33:46
22.06.2017 9 27 selittävät Suomen sairaaloiden määrän vähene minen ja terveydenhuollon pienempien yksi köiden lakkautukset. Jossain määrin samaa on tapahtunut myös ulkomailla. – Työntekijöiden määrä on melkein puolit tunut. Tosin irtisanomisia ei minun aikanani ole ollut, mutta luonnollinen poistuma on vähentä nyt, kun väkeä on jäänyt eläkkeelle ja lähtenyt muualle töihin, kertoo vuodesta 1999 Frankella työskennellyt Nykänen. Sairaalakoneita täytyy tietenkin huoltaa, ja näitä tilauksia Frankelle tulee jonkin verran, mutta niiden työllistävä merkitys on vähäinen. – Kolme on pysyvästi huoltotöissä ja reissaa ympäri Suomea. Ulkomaille asti ei kuitenkaan lähdetä, kertoo Nykänen. KIKY VEI HELATORSTAIN Kilpailukykysopimus merkitsi molemmilla Frankeilla sitä, että helatorstai uhrattiin työ päiväksi. Lisäksi yhden päivän päätteeksi jär jestetään kolmen tunnin pihansiivoustalkoot. – Eli 11 tunnilla selvittiin. Se siivouspäivä oli kolme tuntia, talo tarjosi makkarat. Mutta jos halusi, niin sai tehdä töitäkin hallissa. Kikykäytäntö sovittiin vuoden mittaiseksi. Vaikka työajan piteneminen ilman ansion lisä ystä tietenkin palkansaajaa harmittaa, Nykänen toteaa, että neuvotteluprosessi ei ollut erityisen kipeä. – Ei työnantajan puolellakaan lähdetty siitä, että täytyy mitata koko 24 tuntia ulos. Muutenkin hän on sitä mieltä, että keskus teluyhteys on parantunut hänen kuusi vuotta kestäneen pääluottamusmieskautensa aikana. Viitisen vuotta on käytössä ollut ”toimitus johtajan tunti”, joka pidetään kerran kuussa. – Se lähti siitä, kun työntekijät puhuivat, että toimaria ei usein näe. Nykyään hän tulee käy mään taukotuvassa kerran kuussa, ja siinä voi sitten kysellä, mitä mieleen tulee. Paikallisen sopimisen hän uskoo tulleen jää däkseen, tykättiinpä siitä tai ei. – Luottamusmieheltä vaaditaan aika paljon, että on rahkeita olla sopimassa. Täytyy olla tai toa ja tilannetajua siitä, missä mennään. Ja se on myös tärkeää, että työnantajalla ja työnte kijöillä on luottoa toisiinsa. Vaikea sopia enää paikallisesti sen jälkeen, jos se luottamus on menetetty. Omaa edunvalvontakykyään Nykänen on vahvistanut Murikkaopistossa luottamusmie hen perus ja jatkokurssilla, ja erityisen hyödyl lisenä hän mainitsee neuvottelutaidon kurssin. Kaikkea ei silti pidä sälyttää luottamusmies ten niskaan ja yritystasolle. – Kyllä työmarkkinaratkaisuissa täytyisi ehdottomasti aina olla perälauta, Nykänen ko rostaa. Työsuojelun puolellakin Franke on ollut ak tiivinen. Molemmat yritykset ovat olleet mu kana hankkeissa Hyvä työ – Pidempi työura ja Työkaari kantaa. Niissä on kerätty tietoa työ olojen kehittymisestä ja pyritty työurien piden tämiseen parantamalla työhyvinvointia. Hank keista on Nykäsen ja työsuojeluvaltuutettu Pasi Lyyran mukaan hyvät kokemukset. V alkoinen viiva erottaa mei tä, se on verotussyistä näin, kertoo Franke Medicalin pääluottamusmies, hitsaaja Mika Nykänen. Kummassakin yrityk sessä Teollisuusliitolla (ent. Metalliliitto) on oma pääluottamusmiehensä, mutta yhteistyötä toki tehdään, ja tavoitteena on, että työehtosopimuksen tulkinta olisi yh teneväistä, esimerkiksi työnvaativuusryhmien määrittelyssä. – On ihan hyvä, kun saa tukea toiselta. Pai kallisissa neuvotteluissakin meitä on aina kaksi. Ja lisäksi on Pron kanssa viritelty yhteistyötä, esimerkiksi kikyä sovittaessa, se meni sitten työntekijöillä ja toimihenkilöillä samalla tavalla. Osa henkilökunnasta, varsinkin toimihenki löt, vaihtelevat joustavasti Franke Medicalin ja Franke Finlandin välillä. – Moni on tietyn prosentin ajastaan toisessa ja tietyn prosentin toisessa, kertoo Nykänen. SAIRAALALAATUA KÄSITYÖNÄ Sairaalassa hygieniavaatimukset ovat tiukat, jotta pöpöt eivät pääse jylläämään. Niinpä in strumenttien, astioiden ja kärryjen pesemiseen ei voi käyttää mitä tahansa perustiskikonetta. – Suomessa käytännössä kaikki sairaalakoneet on meidän tekemiä. Ja käsityötähän tämä on hy vin pitkälti. Melkein kaikki tehdään itse, pieni osa alihankintana. Koneiden muoviosat, lasit ja näy töt tulevat muualta, mutta muuten se on omaa tekoa, selvittää pääluottamusmies Nykänen. Loppukeväästä Franke Medicalin työtilan ne näytti hyvältä, mutta pitemmällä aikavälillä tilausmäärät ovat olleet loivassa laskussa, mitä Franke varustaa sairaalat ja keittiöt Samassa tehdashallissa Pieksämäellä toimii kaksi yritystä: toinen puolisko hallista on Franke Medical Oy, ja toinen Franke Finland Oy. Reijo Kohvakan käyttämä laserleikkuri antaa pesualtaalle tunnistettavan muodon. Franke Medical Oy Franke Finland Oy OMISTUS Osa sveitsiläistä Franke-konsernia, jolla yli 80 tehdasta yli 40 maassa HENKILÖSTÖ 37 63 TUOTANTO Pesuja desinfiointikoneet Minikeittiöt, liesipöydät, terveydenhuoltoon liedet, hanat jne. (ainoa valmistaja Suomessa) LIIKEVAIHTO* 8,0 milj. euroa (2016) 12,0 milj. euroa (2016) *koko konserni 2,7 mrd. euroa (2016) AHJ1709_1-48.indd 27 14.6.2017 8:33:49
9 22.06.2017 28 – Seurataan vuosittain tuloksia, ja sieltä nä kee aina, millaisia puutteita on, missä on menty eteenpäin ja missä kohdissa otettu takapakkia. Yritys jakaa henkilöstölle myös liikuntase teleitä, ja tupakoinnin lopettamisessa on ollut kampanjoita, joihin on kuulunut muun muassa nikotiinilaastarien korvaaminen. Tämä on yksi asioista, joissa yhden sukupolven aikana on ta pahtunut suuri muutos. – Täällähän poltettiin sisällä, kun minä tulin taloon viime vuosituhannen lopussa. Ja vielä sa maan aikaan, kun hitsattiin, muistaa Nykänen. LÄVISTYSAUTOMAATISTA LASERLEIKKURIIN Hallia kiertäessä käy selväksi, että tässä talossa monitaitoisuus on arvossaan, ja pitkät työurat eivät estä uuden oppimista. Laserleikkurin hoitaja Reijo Kohvakka on tehnyt Frankella töitä 36 vuotta. – Armeijan jälkeen tulin heti tänne, muualla en ole ollut, kertoo syntyperäinen pieksämäkeläinen. Pesuallas tulee ulos leikkurista, minkä jäl keen se kantataan ja hitsataan nurkat. Tämän jälkeen vuorossa on hionta, ja lopuksi robotti harjaa altaan, mikä tuo pintaan uutuuden kiillon. Hukkapalat päätyvät kierrätykseen eli terästehtaalle sulatettaviksi. Kohvakan työnkuva ja altaiden käsittely on muuttunut vuosikymmenten varrella melkoi sesti. Vuonna 1981 ei laserkoneista vielä ollut tietoakaan. – Sellainen lävistysautomaatti oli käytössä aikaisemmin, se oli periaatteessa tavallinen leikkuri. Ensimmäinen laserkone tuli 1998. Se oli muuten jo aika samanlainen kuin nykyinen kin, mutta hitaampi ja heikkotehoisempi. 56vuotias Kohvakka on viihtynyt työssään. Hän on laskenut pääsevänsä eläkkeelle 64 vuo den ja kuuden kuukauden iässä. Terveys on py synyt hyvänä. – Kumartelemaan tässä koneella joutuu vä lillä, ja se koskee selkään. Mutta muuten ei ole mitään isompaa ongelmaa ollut, en ole sairaslo mia joutunut pitämään. Pakkaaja Markku Nykänen – joka ei ole sukua pääluottamusmiehelle – on tekemäs sä altaalle loppuhiontaa, minkä jälkeen altaat menevät pestäviksi. Hän kertoo tekevänsä mitä töitä tulee milloinkin vastaan. – Kasaan keittiöitä, hitsaan, pakkaan pesu pöytiä… mutta sairaalapuolen lähetystoiminta on tällä hetkellä se pääasiallinen homma minulla. Nykäsellä on taustaa maanviljelijänä. Tuula Konttisen tyypilliseen työpäivään kuuluu varaston ylläpitoa, tavaran vastaanottoa ja lähtevien tuotteiden pakkaamista. Markku Nykänen vaihtoi lehmien lypsämisen metallitöihin. Viipurin poikii Hitsaaja Pavel Kovalev muutti Suomeen teini-iässä, kun hänen äitinsä meni naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Franke Medicalilla Kovalev on ollut kymmenen vuotta. – Tulin työharjoittelijaksi, koulutukseltani olen koneistaja. Franke on ollut hyvä työpaikka, hän kertoo. Haastattelutilanteessa Kovalevilla on työn alla tiskikoneen oveen asennettava käsikotelo. – Siinä on ketjukoneisto sisällä, täytyy kokeilla, että rattaat toimivat. AHJ1709_1-48.indd 28 14.6.2017 8:33:53
– Lypsykarjatila oli ennen. Sitten olin pitkään sairaslomalla olkapään takia ja silloin ehti miet timään, että voisi sitä tehdä jotain muutakin kuin lypsää lehmiä. Frankea hän kehuu monipuoliseksi firmaksi, jossa töiden vaihtelevuus takaa sen, että pitkästy misen vaaraa ei ole. Ympäri hallia kierrettyään, hiomisten ja har jausten jälkeen, pesualtaat päätyvät pakattaviksi. Logistiikkatyöntekijä Tuula Konttinen laittaa lähtökuntoon niin niitä kuin isompia koneitakin. Hän on osaaikatyökyvyttömyyseläkkeellä ja tekee kolmen päivän viikkoa. – Minulla on nivelrikon takia peukalo jäykkä. Mutta hyvin on saatu asiat järjesteltyä työnanta jan ja työterveydenhuollon kanssa. Tehtävät on järjestetty sillä lailla joustavasti, että se peukalo ei haittaa. Frankella ja Pieksämäellä Konttinen on työs kennellyt 17 vuotta. Sitä ennen hän vietti 18 vuotta Suonenjoella Hackmanin tehtaalla, joka kuului samaan konserniin kuin nykyFranke. Hän on tyy tyväinen työjärjestelyjensä lisäksi siihen, että työn antaja on ollut luotettava. – Tämä on tuonut leivän, ja siksi olen jaksanut Suo nenjoelta ajaa joka päivä 45 minuuttia suuntaansa. Jos jotain parannettavaa pitää sanoa, niin voisi olla vähän enemmän henkilökuntaa kyllä. Aika pienellä joudutaan nykyään menemään, Konttinen miettii. a Viiva hallin lattiaan riitti verottajalle ? Franke Medicalin toimitusjohtaja Antero Asikainen muistelee liiketoiminnan eriyttämistä Franke Medicalin ja Franke Finlandin välillä vuonna 2011. Yhteinen tuotantohalli aiheutti ongelman: verottaja vaati, että toiminta on aina voitava erottaa toisistaan selkeästi. – Piti kaikissa tilanteissa pystyä sanomaan, että tämä hylly ja nämä työkalut kuuluvat tälle, tuo hylly kuuluu toiselle firmalle. Väliseiniä mietittiin ensin, mutta sitten joku keksi kysyä, kelpaisiko lattiaan maalattu viiva. Verottaja vastasi, että kyllä käy. Muita vastaavaan tapaan ”viivalla pilkottuja” yrityksiä Asikainen ei Suomessa tiedä. Franke Medicalin yleisnäkymät ovat hänen mukaansa melko hyvät. Esimerkiksi sote-uudistus tuskin vähentää sairaalakoneiden kysyntää ja tilauksia olennaisesti. – Kyllä laitteita tarvitaan joka tapauksessa, oli hallintomalli mikä tahansa. Asikainen tapaa henkilöstöä kerran kuussa niin sanotun toimitusjohtajan tunnin tai vartin aikana. Näin hän pysyy kartalla siitä, mitä asioita hallissa mietitään tai mihin halutaan parannusta. Viime aikoina on kyselty rekrytointisuunnitelmista. – Kyllä meillä haku on päällä. Pari ihmistä pitäisi saada lähinnä kokoonpanoon, mutta tekijöitä ei ole ihan helppoa löytää. Siinä pitäisi olla aika monitaitoinen jo valmiiksi. 22.06.2017 9 29 AHJ1709_1-48.indd 29 14.6.2017 8:33:56
MIIA KELSEY SUSANNA LAHTI 30 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä Splätterisota koukutti autotehtaan nuoria ”Yllättävän hyvä osanotto. Tai siis äärimmäisen hyvä ryntäys, täällähän on yksi prosentti koko tehtaasta paikalla”, laski Miia Kelsey, kun värikuula-aseita ja suojamaskeja jaettiin. Uudenkaupungin autotehtaalta oli saatu 24 nuorta ammuskelemaan toisiaan. Muilta ammattiosasto 268:n työpaikoilta lähtijöitä ei ollut, mutta tulos oli joka tapauksessa mainio. Splättäröinnistä oli viestitty useampaa kanavaa pitkin: mainoksin, ammattiosaston sivuilla ja Facebookissa, lisäksi viesti kulki suusta suuhun. – Meinattiin lopuksi laittaa vielä tekstari, mutta jätettiin se, kun oli niinkin harvinainen tilanne, että ei oikein voinut enää enempää ottaa, kertovat Miia Kelsey sekä toinen nuorisovastaava, materiaalinkäsittelijä Henri Valmunen. Nuorisopuolen tehtävien lisäksi kunnossapitoasentaja Kelsey on vuoden alusta alkaenta toiminut luottamusmiehenä kokoonpanoosastolla, jossa on noin 300 henkeä per vuoro. Nuorisotoimintaa Kelsey ja Valmunen järjestävät huvi ja tutustuminen edellä, mutta mukana on myös puhetta liiton ja ammattiosaston toiminnasta. – Vaikka lyhyestikin, mutta jotain asiaa kuitenkin on aina mukana. Nyt meidän esimerkiksi pitäisi mennä ammattikouluun puhumaan opiskelijajäsenyydestä ja siitä, että sen kautta saa jo kesätöissä kerrytettyä työssäoloehtoa. Varusteiden jaon ja turvallisuusohjeiden selostamisen jälkeen joukko jaettiin kahteen armeijaan. Kun sotaa oli kalantilaisessa metsässä käyty viimeiseen värikuulaan asti, oli vuorossa ruokailu ja asiaosio. Järjestäjänä Raumalla työskentelevä Oskari Ollikainen kertoi liiton toiminnasta, muun muassa kolmen liiton fuusiohankkeesta. Edunvalvonnasta puhuttaessa tuli selväksi, että autotehtaan menestystarinan hehkuttamisesta huolimatta kaikki ei mene reilun pelin hengessä. – Mikä työpaikalla ärsyttää? kysyi Ollikainen. – Kyllähän se kiky v***ttaa, tuli yleisöstä vastaus saman tien. – Työnantaja haluaa, että me mahdollisimman paljon joustettaisiin. Jollet nyt jää ylitöihin, niin sitten tehdään kikypäivä ensi lauantaina. Tällaista uhkailutyyppistä, käytännössä kiristämistä. Keskustelun jälkeen vuorossa oli saunomista, paljussa lillumista ja makkaran grillausta. Miia Kelseyn mukaan moni toivoi lisää samanlaista. – Ehdottomasti järjestetäänkin vielä jotain vastaavaa. Ehkä kiipeilyä tai Powerparkiin voisi mennä, suunnitteli Kelsey. Moni tulija oli ensi kertaa liiton tapahtumassa, kuten maalarit Jenna Laakkonen, 20, ja Susanna Lehti, 22. Laakkonen oli tullut Uuteenkaupunkiin töitten perässä Hämeenlinnasta, Lehti Orivedeltä. Värikuulasodasta kummallakaan ei ollut aiempaa kokemusta, ja koska autotehdas on suuri työpaikka, jossa uutta väkeä tulee taloon jatkuvasti, suurin osa splättäröitsijöistä oli heille uusia kasvoja. – Hauskaa, kun pääsi kokeilemaan jotain uutta. Se kuulan osuma tuntuu kyllä ihan hyvin… Ja täällä pääsi myös tutustumaan uusiin ihmisiin. Ehkä jotain viisi vain tunnettiin etukäteen. JENNA LAAKKOSEN ensimmäinen väri kuulataistelu oli ohi alle minuutissa, toisen päätti kivulias pakaraosuma. Mutta kolmas ”sota” sujui jo paljon paremmin. ”Siinä sain ainakin kolme vihollista ammuttua”, arvioi Laakkonen Sota vaatii miestappioita, ja autonrakentaja ALEKSI SARANKI teloi lopputaisteluissa jalkansa. Terveyskeskuksessa selvisi, ettei murtumaa ollut ja levon pitäisi riittää parantumiseen. Järjestö vakuutus suojaa Teollisuusliiton tapahtumiin osallistuvia liiton jäseniä. AHJ1709_1-48.indd 30 14.6.2017 8:34:16
22.06.2017 9 31 Splätterisota koukutti autotehtaan nuoria Raumalta autotehtaalle tullut asentaja ISMO LAVI meni vähillä suojauksilla, ja kuula repäisikin käteen haavan. Silti t-paidan käyttö ei kaduttanut, sillä toukokuinen päivä oli lämmin pitkän kylmän kauden päätteeksi. ”Toinen vaihtoehto on, että kuolisin kuumuuteen.” TUOMO MÄKINIEMI sai osuman visiiriinsä ja nosti käden pystyyn sen merkiksi, että on ulkona pelistä. Sota vaatii miestappioita, ja autonrakentaja ALEKSI SARANKI teloi lopputaisteluissa jalkansa. Terveyskeskuksessa selvisi, ettei murtumaa ollut ja levon pitäisi riittää parantumiseen. Järjestö vakuutus suojaa Teollisuusliiton tapahtumiin osallistuvia liiton jäseniä. AHJ1709_1-48.indd 31 14.6.2017 8:34:27
32 9 22.06.2017 T E K S T I SI R K K A -L II SA A A LT O N E N K U V A T JO H A N N A K O K K O LA LO M A 9 22.06.2017 K aivostoiminta Outokummussa päättyi liki 30 vuotta sitten, mutta tarina elää ja sykähdyttää Vanhan kaivoksen vieraita yhä edelleen. Tari naan voi konkreettisesti astua sisään. Olipa tulija lapsi tai aikuinen, seikkailun tai tiedon haluinen, matka kaivoksen uumeniin on kesä loman kohokohta! LASTEN OMA KAIVOS Kesälomakauden kynnyksellä kaivoksen matkailun kehittämis päällikkö Ulla-Riitta Moilanen on tohkeissaan. Toimisto ja museokaupan takapihalla häärii rakennusmiehiä. Hulppea Vanhan kaivoksen miljöö täydentyy kaivoskylällä taloineen. – Alueelle rakennetaan kaikkiaan kuusi leikkimökin kokois ta taloa, joista ainakin kaksi valmistuu jo täksi kesäksi. Toisesta talosta tulee mansardikattoinen, toisesta harjakattoinen. Arkki tehtuuri mukailee kaivoksen historiaa – toimihenkilöille ja kai vosmiesten perheille asunnot olivat omanlaisiaan, Moilanen juttelee. Keskellä kaivosaluetta sijaitsee Lasten kaivos. Se on jännit tävä teemapuisto, jossa perheen pienimmät voivat tutustua kai vosmaailmaan leikin kautta. Mikä parasta, teemapuisto on aito kaivosmiljöö pienoiskoossa rinnerikastamosta ja kaivostornista lähtien. Kelpaahan siinä kaivosmiestä leikkiä. Outokummun Vanha kaivos esittää Vuorenhaltija ja hänen aarteensa Oudon kummun päällä paloi aarnivalkea. Missä aarnivalkea, siellä aarre ja vuorenhaltija aarretta vahtimassa. Outokummun aarre löytyi ja jalostui suomalaisen teollisuuden uudistajaksi, parhaimmillaan yli 1 700 kaivostyöntekijän elämäksi ja lopulta pohjois karjalaisen Outokummun upeaksi selviytymistarinaksi. AHJ1709_1-48.indd 32 14.6.2017 8:34:37
22.06.2017 9 33 LO M A SUOMEN SUURIN HIEKKALAATIKKO – Meillä on muun muassa Suomen suurin hiekkalaatikko, 600 neliötä! On kaivinkoneita, tunneleita, labyrintti ja paikkoja kiipeilyyn, Moilanen viittoilee. Myös ulkoalueen leikkipuisto telineineen, liukumäkineen ja köysiratoineen on viimeisen päälle lasten mieleen. Lasten kaivok sessa leikkipaikkojen turvallisuus on tarkoin huomioitu. Van hem mille on levähdys ja vahtipaikkoja hyvällä näköetäisyydellä. – Aina eivät varsinkaan isät malta pysyä poissa hiekkalaati kolta ja pikkukaivurien ohjaimista. Kerrankin yksi äiti hätisteli isää pois pikkupoikansa kaivurileikeistä lupaamalla, että ostaa isälle ihan oman poletin. AINUTLAATUINEN SUOMESSA Matkailupalvelujen kehittäminen kaivosalueella alkoi jo 1950 luvulla, kun kaivostorniin avautui kahvila. Kunnolla vauhtiin päästiin 1980luvulla, kun kaivosmuseo avattiin. Sittemmin museo on laajentunut Outokummun kaivoshistorian ja teolli suuden esittelystä valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittäväksi tietopankiksi. Vuosikymmenten aikana Vanha kaivos on tarjonnut kaivos tiedon ohella myös monipuolisen kulttuurikattauksen. Lähi seudun asukkaille jylhästä kaivosmiljööstä on sukeutunut yhteisöllisten kohtaamisten paikka. – Kaivosinfran omistaa Outokummun kaupunki. Vuonna 2014 Vanhan kaivoksen matkailulliset suunnitelmat päivitettiin ja kokonaisuuden kehittämiseen päätettiin panostaa. Outokum mun Vanha kaivos on kulttuurihistoriallisesti arvokas – jotakin sellaista, jota ei ole missään muualla, Moilanen tietää. Meteoriitiksi sitä luultiin! HISTORIA Sattuipa sopivasti, kun Rääkkylässä – 50 kilometrin päässä Outokummusta – Kivisalmen kanavatyömaalla ruoppaajien kone osui viiden kuution kivenmurikkaan. Kullanhohtoista kiveä arveltiin meteoriitiksi. Tutkimuksissa kivinäyte osoittautui rikkaaksi kuparimalmiksi. Vuori-insinööri Otto Trustedt määrättiin oitis jäljittämään kiven alkuperää. Jääkauden aikaisia jälkiä seuraten emäkallio paikantui Outokumpuun. Elettiin vuotta 1910. Koekaivausten ja kairausten jälkeen varmistui, että Outokummun malmialue oli poikkeuksellisen laaja ja rikas. Noin neljän kilometrin pituisella malmiolla toimi 79 vuoden aikana Vanha kaivos sekä Mökki vaaran, Keretin ja Vuonoksen kaivokset. Kaikkiaan Outo kummun kaivokset tuottivat 40 miljoonaa tonnia kuparimalmia ja -rikastetta. Toimintansa aikana kaivos työllisti parhaimmillaan yli 1 700 työntekijää, useampi perhekunta ahkeroi maan uumenissa neljän sukupolven ajan. Kaivoksen alkuaikoina malmikivet kuljetettiin hevosilla Joensuuhun, sieltä rautateitse Viipuriin ja edelleen Saksaan jalostettaviksi. Kaivoksen ensimmäisessä rikastamossa naiset pesivät kiviä käsin isoissa puulaareissa erotellen malmikivet ja raakkukivet. Prosessi oli kaikkea muuta kuin kustannustehokas, bisnes takkusi pahemman kerran. Vuonna 1917 kaivos vuokrattiin norjalaiselle yrittäjälle. Loppu tuloksena oli konkurssi kolme vuotta myöhemmin. Kaivostoiminta siirtyi takaisin suomalaisille, yhtiön johtajaksi nimitettiin Eero Mäkinen. Outokummun kaivoksesta tuli ajanmukaiset työmenetelmät taitaneen Mäkisen elämäntyö. Vuonna 1932 kaivosyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Outokumpu Oy. Yhtiön vaikutus suomalaisen teollisuuden moni puolistumiseen ja kehittymiseen on ollut valtava; metalli teollisuudesta kasvoi metsäteollisuuden rinnalle vankka tukijalka. Kiinnostava yksityiskohta liittyy sota-aikaan. Outokummun kaivos säästyi pommituksilta. Perimätiedon mukaan näin tapahtui salaisen sopimuksen ansiosta. Suomi osti Saksasta viljaa ja maksoi sen kuparilla – siinäpä syytä säästää lypsävä lehmä. Itänaapurissa taas ajateltiin, että pieni Suomi on kohta vallattu, joten tuottoisaa kuparikaivosta ei kannata tuhota. Kaivosta Neuvostoliitto ei saanut, mutta Outokummun kuparintuotannosta otettiin sotakorvausten maksamiseksi kaikki tehot irti. 1900-luvun alussa naiset erottelivat käsin isoissa puulaareissa malmikivet ja raakkukivet toisistaan. P E K K A P II PA R IN E N / O U TO K U M M U N K A IV O SM U SE O O U TO K U M M U N K A IV O SM U SE O Lisätietoja Vanhan kaivoksen palveluista ja kesän 2017 tarjonnasta: www.vanhakaivos.com AHJ1709_1-48.indd 33 14.6.2017 8:34:40
9 22.06.2017 34 LO M A Kansainvälinen yhteisö oli aikaansa edellä Edistyksellistä oli sekin, että kaivosyhtiö perusti Outokumpuun kaivosammattikou lun. Pojat koulutettiin kahdessa vuodessa kaivosmiehiksi. Tytöille tarjolla oli vuoden mittainen kotitalouskoulutus. Kaivoksen johtajan Eero Mäkisen tie dettiin kiivaasti vastustaneen lukion tuloa paikkakunnalle. Pelkona oli, että kelpo kai vosmiehen alut karkaavat opintojen kautta muualle. SATA KUOLLUTTA – NOIN Työtä kaivoksessa tehtiin kahdessa ja osin kol messa vuorossa. Työ oli rankkaa eikä aina niin turvallistakaan. Kaivoksen alkuaikoina kiveä porattiin kuivana. Kivipöly tuhosi miesten terveyden, kuolema korjasi viimeistään vii sissäkymmenissä. Myös työtapaturmat olivat tavallisia. Koko kaivoksen historian aikana ta paturmaisia kuolemia on noin sata – kaivoksen alkuaikoina kaikkia kuolemia ei vielä tilastoitu. Kypärät ilmestyivät käyttöön vasta vuo den 1945 vaiheilla. Pölykeuhkon ehkäisyyn yhtiön lääkärillä oli varhaisempina vuosina vain kaksi käypää neuvoa: viiksien kasvatta minen ja kova tupakointi! Viikset suodattivat pölyä, ja kovan tupakkayskän uskottiin puh distavan pahaa pölyä keuhkoista. RASKAS TYÖ, RASKAAT HUVIT Kaivosmiehet kokoontuivat jonkun piha piiriin pelaamaan korttia ja heittämään tik kaa – viina huikka maistui. Kaivosyhteisössä luottamustehtäviä hoitaneiden piti aika ajoin puuttua alkoholin aiheuttamiin ongelmiin. – Parhaimmillaan päivittäin vein minäkin antabusta jollekin. Hoitoonohjaus otettiin käyttöön jo 1970luvulla, lopputilin antami nen ei ollut ensimmäinen vaihtoehto. Paikallista sopimistakin kaivoksella har rastettiin jo kauan ennen kuin termistä tuli nykyajan suosikki. – Kun sopimukset valtakunnan tasolla oli tehty, kaivoksella osapuolet kokoontuivat pitkien pöytien ääreen sopimaan siitä, miten sopimusta meillä sovelletaan. Niissä neuvot teluissa huononnuksia ei tullut, pieniä paran nuksia kylläkin. Siihen aikaan kaivosmiehet olivat Metalliliiton palkkatilastojen kärjessä. PILVEN HOPEAREUNUS Outokummun malmion ehtyminen nousi pinnalle aika ajoin, mutta kerta toisensa jäl keen toiminta jatkui. Jatkui, kunnes elettiin 1980luvun loppua. Vuonna 1989 loppu oli to tisinta totta. Onneksi silloin, eikä esimerkiksi viisi vuotta myöhemmin, huokaa Mononen. – 1980luku oli yhtiölle hyvää aikaa. Kun toiminta oli päättymässä, kaivos työllisti noin 700 ihmistä. Yhtiö lupasi, ettei ketään irti sanota, mikäli siirto yhtiön jol lekin toiselle tehtaalle passaa. Noin 80 prosenttia väestä hakeutuikin yhtiön leipiin muualle, kuten Harjavaltaan, Poriin, Kokkolaan, Tornioon tai Pyhäsalmen kaivokselle. Outokumpuun kaivosyhtiö oli jo aiemmin perustanut Turulan konepajan, jonne myös Mononen siirtyi. Mononen kiittelee Metalli liiton ja useiden muiden toimijoiden yhteis työnä ajaman Outokummun teollisuuskylän syntymistä. – Teollisuuskylä, Outokummun kaupun ki ja Outokumpuyhtiön silloinen pääjohtaja Pertti Voutilainen ovat keskeisesti vaikut taneet siihen, että Outokummussa on kaivos aikakauden jäljiltä vahvaa teollista osaamista, menestyviä yhtiöitä. Alueen teollisuus työl listää tänä päivänä yli tuhat ihmistä. a HISTORIA Outokumpulainen Esko Mononen tuli 15vuotiaana poikasena kaivokselle juoksu pojaksi. – Kaivoksessa töitä tehnyt isä sairastui vakavasti. Vaikka nuori olin, pääsin töihin – siihen aikaan oli tapana, että talo pitää huolta omistaan. Armeijan jälkeen Mononen pestattiin kaivokselle putkimieheksi. Työyhteisö oli kaivostoiminnan alusta saakka muotoutu nut kansainväliseksi. Työmiehiä haalittiin lähimaaseudulta, insinööriosaajia jouduttiin pestaamaan kauempaa ja ulkomaita myöten. – Outokummussa erilaisiin kulttuureihin ja ihonväreihin totuttiin jo kauan sitten. Se tietynlainen suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyntä näkyy paikkakunnalla yhä tänä päivänä. KEHDOSTA HAUTAAN Outokummun kaivosyhteisö oli yhteiskun ta pienoiskoossa. Työntekijöille rakennettiin asuntoja ja kesämökkejä. Firman puolesta tar jolla olivat sauna, pyykkitupa, lukusalit, voimis telu ja juhlasali. Kaivosyhtiö tarjosi väelleen myös sairaalan, poliisin ja lapsille päiväkodin. Kaivospaikkakunnalle saatiin myös säh köt ja puhelin paljon varhaisemmin, kuin muualle PohjoisKarjalaan. Sähköä sai ostaa tavallista halvemmalla, polttopuutkin tulivat firman puolesta. Toimihenkilöille puut pil kottiin klapeiksi, duunareille ne toimitettiin metrin halkoina. LUOKKARAJAT TIUKASSA Monosen mukaan yhteiskunnalliset raja aidat olivat tiukat aina 1970luvulle saakka; seurustelusuhteita yhteiskuntaluokkien vä lillä ei suvaittu. – Se on kumminkin todettava, että ilman työnantajan myönteistä henkilöstöpolitiik kaa niin pitkiä työsuhteita ei varmasti olisi syntynyt. Kaivoksen uumeniin ei naisilla ollut asiaa sopanjakajia lukuun ottamatta. Vasta vuoden 1998 kaivoslaki salli naisten työskentelyn maan alla. JI O H A N N A K O K K O LA O U TO K U M M U N K A IV O SM U SE O AHJ1709_1-48.indd 34 14.6.2017 8:34:43
palkka ryhmissä he saavat tällöin 90 prosenttia palkastaan, ylemmissä 77 prosenttia. Eläkemaksu on sata prosenttinen. Jokaista kahta työaikansa puolittajaa kohti Tata palkkaa uuden nuoren työntekijän. Työnantajat lähtivät mukaan sukupolvisopimukseen, koska ikääntyneiden työntekijöiden työpaikoilla esimerkiksi yövuorojen pyörittäminen voi olla hankalaa. Työssä olevien nuorentaminen asteittain on samalla oiva tapa siirtää osaamista nuoremmille. Metallin työehtosopimus kattaa 285 000 työntekijää. Se tuli voimaan toukokuun alusta ja kestää 25 kuukautta. Palkat nousevat sinä aikana 4,16 prosenttia. Liitto onnistui lisäksi laskemaan maassa noudatettavan alle 23-vuotiaiden matalamman nuorisopalkan ikärajan sopimuksessa 22 vuoteen. Neuvottelut sujuivat ilman työtaisteluja. FNV Metaal luovutti sujuvaa neuvottelua toivoen työnantajan edustajille suuren kiven muistuttaen, että vain aasi törmää kahdesti samaan kiveen. FNV Metaalin johtaja Jaqcie van Stigt pitää koko metallisektoria sopimuksen voittajana. – Varttuneemmat voivat työskennellä pidempään ja nuoret voivat saada todellisen tulevaisuuden metallialalla. Alasta on tullut houkuttelevampi uusille kyvyille. ALANKOMAAT FNV Metaal -liitto sai uuteen metallija teknologiateollisuuden työehtosopimukseen haluamansa sukupolvisopimuksen. Se on ay-liikkeen ajama järjestely, jolla yli 57-vuotiaat metallityöläiset voivat helpottaa työtaakkaansa ja alle 35-vuotiaat saada työtä. Perusajatus on yksinkertainen: ikääntyviltä vähenevillä työtunneilla palkataan tilalle nuoria työntekijöitä. FNV Metaal pitää tätä erityisen tärkeänä alan työntekijöiden keski-iän noustessa. Tavoite on saada ihmiset hyvässä kunnossa eläkkeelle. Eläkeikä on noussut Alankomaissakin ja työntekijöiden keski-ikä nousee. Liitto laskee, että sopimus tuo työpaikan 2 000 nuorelle kahden vuoden aikana. Järjestelyn toteuttamiseen on eri malleja. Yksi on 80/90/100-malli. Siinä työntekijä laskee työaikansa 80 prosenttiin, saa 90 prosenttia palkastaan ja eläke kertyy sataprosenttisesti. Ratkaisut räätälöidään aina yksilöllisesti, sillä ihmisten tilanteet ja eläke-edut vaihtelevat. Sukupolvisopimuksen rahoitus mahdollistuu osin kun ikään sidotut lomapäivät vähenevät. Uraansa aloittavien nuorten palkka on lisäksi matalampi kuin vanhempien. Tata Steelin kanssa liitto teki oman sopimuksen. Se antaa 60 vuotta täyttäneille mahdollisuuden puolittaa työaikansa. Alemmissa KA N S A I N VÄ L I N E N SUKUPOLVET Alankomaiden FNV Metaal -ammattiliitto sai uuteen työehtosopimukseen haluamansa sukupolvisopimuksen, jossa ikääntyviltä vähenevillä työtunneilla palkataan tilalle nuoria työntekijöitä. Työntekijä kokosi sähköpyörää polkupyörävalmistaja Gazellen tehtaalla Dierenissä Alankomaissa joulukuussa 2015. Sukupolvisopimus auttaa vanhoja ja nuoria LE H TI K U V A /A FP /E M M A N U E L D U N A N D Hiilikaivokset istuttavat puita KIINA Hiilikaivosten tulee istuttaa puita, tehostaa toimintaansa ja leikata melua, ohjeistaa Kiinan hallinto. Avattavien kaivosten on toimittava alusta asti uusien määräysten mukaan, vanhojen on päivitettävä olosuhteensa. Ministeriöt vaativat, että kaivosten on istu tettava puita, missä se vain on mahdollista. Kaivosalueet on lisäksi maisemoitava paremmin. Hiilikaivosten on jatkossa käytettävä yksi prosentti liikevaihdostaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä järjestettävä työntekijöille koulutusta ja estettävä ammattitauteja. Kalsarikampanjalla takaisin töihin AUSTRALIA CFMEU-liiton työhuonekunnan puheenjohtaja Dave McLachlan sai maaliskuussa potkut järjestettyään alusvaateprotestin Appin hiilikaivoksella Australiassa. Työntekijät osoittivat mieltään kunnon työvaatteiden puuttumista vastaan riisuutumalla kymmeneksi minuutiksi alusvaatteisilleen. Yhtiö erotti McLachlanin yhtiön kunnian lokaamisesta 16 moitteettoman työvuoden jälkeen. Erottaminen käynnisti kansallisen Save Dave -kampanjan. Liitto järjesti mielenosoituksia alusvaatekyltteineen, tapasi poliitikkoja ja pyrki neuvottelemaan yhtiön kanssa. Liitto haastoi kaivosyhtiön oikeuteen, koska se ei tarjoa sovittuja työvaatteita ja pesupalvelua. Ei palkka-alea nuorille BELGIA Flanderin metalliliitto ABVV-Metaal vastustaa ajatusta ottaa käyttöön alempi nuorisopalkka alle 21-vuotiaille. Malli on Alankomaista, jossa alle 23-vuotiaat saavat matalampaa palkkaa, ellei työehtosopimuksessa toisin sovita. ABVV:n uudessa metallija koneenrakennusalan sopimuksessa ei nuorisopalkkaa ole, koska liitto ei sitä hyväksy. Toukokuussa hyväksytty kaksivuotinen sopimus takaa kaikille reaalipalkan korotuksen. Se nostaa palkkoja 1,1 prosenttia yli hintaindeksin nousun kesäkuun alussa laskettuna. T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 9 35 22.06.2017 AHJ1709_1-48.indd 35 14.6.2017 8:34:44
9 22.06.2017 36 T E X T SU V I SA JA N IE M I O C H JO H A N LU N D IL LU S T R A T IO N P E N TT I O TS A M O 36 36 Dragkampen om din tid F rågan om tid verkar vara tidlös. När det gäller arbetstid är frågan lika ak tuell idag som när facket för hundra år sedan kämpade för en åtta timmars arbetsdag. Idag handlar diskussionen allt som oftast om hur flexibla arbets tagarna ska förväntas vara. Samtidigt visar forskning att arbetstagarna måste få påverka sina arbetstider, eller åtminstone i god tid få veta hur de ska jobba, för att orka och ge väl ifrån sig på jobbet. Regeringen vill uppdatera arbetstidslagstiftningen och har därför tillsatt en ar betsgrupp för att utreda frågan. Forskningsprofessor Mikko Härmä från Arbetshälsoinsti tutet som har hörts som expert av arbetsgruppen är frustrerad över att man verkar anse att lagen finns till för att förbättra produktiviteten. – Lagen i sig är föråldrad och behöver uppdate ras. Men man måste komma ihåg att det uttryckligen är frågan om arbetarskyddslagstiftning. Lagen ska garantera att arbetstiderna är hälsosamma. VILA OCH PÅVERKAN I FOKUS Trots att arbetstidslagstiftningen slår fast att den oav brutna vilotiden mellan arbetspass måste vara minst 11 timmar, så har man gjort ett undantag för så kallat periodarbete. Där är minimivilotiden endast 9 tim mar. Periodarbete görs bland annat inom vård och säkerhetsbranschen. – Den kortaste dygnsvilan borde vara 11 timmar, inte 9 timmar. Många mänskor behöver 9 timmar bara för sömn, poängterar Härmä. Arbetshälsoinstitutet har i ett ställningstagande poängterat att mängden periodarbete inte får öka. 20 procent av arbetstagarna i Finland har skiftes jobb. Men inom FFCbranscherna är motsvarande andel hela 40 procent. Helhetsarbetstiden i Finland och resten av Norden är kortare jämfört med resten av EUländerna, men hos oss är arbetsdagarna ofta långa och arbetsskiften varierande. Enligt Mikko Härmä ökar risken för olyckor i långa arbetspass och hälsoriskerna med treskiftarbete är välkända. ”Alla tilläggen som har gjorts i paragraferna är sådana som ger arbetsgivarna friare händer.” Den perfekta arbetstagaren kommer och går precis när arbetsgivaren och produktionen så kräver och ställer alltid upp, oberoende av den naturliga dygnsrytmen – och helst till billigt pris. Forskning visar ändå att man borde sträva till en motsatt utveckling. Arbetstagarna är friska, orkar bättre och jobbar längre om de får påverka sina arbetstider. AHJ1709_1-48.indd 36 14.6.2017 8:34:45
22.06.2017 9 37 Arbetsgivarna vinner på lagreformen – Treskiftarbete innebär en förhöjd risk för hjärt och kärlsjukdomar och dessutom ökar risken för diabetes. Härmä poängterar att det finns starka forsk ningsbelägg för att möjligheten att påverka ar betstiderna minskar mängden sjukfrånvaron och sjukpensioner. Påverkningsmöjligheter ger också längre arbetskarriärer. – Det är de som har möjlighet att påverka sina arbetstider som jobbar längre än till den lägsta möjliga pensionsåldern. Det är mera be tydelsefullt än den direkta fysiska hälsan. KORTARE – INTE LÄNGRE ARBETSDAGAR Metallförbundets kongress beslöt på våren 2016 att förbundet ska sträva till förkortad arbetstid. Industrifackets forskningschef Anu-Hanna Anttila leder som bäst en utredning över möjlig heterna till sex timmars arbetsdagar inom metall industrin. – Arbetstiden borde på sikt förkortas, inte förläng as, slår Anttila fast. Anttila ser målsättning en att förkorta arbetsdagen som en naturlig del av fackets traditionella uppgift. Enligt henne kommer den stigande produktiviteten och ofrånkomliga automatiseringen av fabriksjob ben att göra det möjligt att förkorta arbetstiden. I Frankrike förkortade vänsterregeringen arbetstiden år 2000 och arbetsveckan blev 35 timmar. Målsättningen var att höja sysselsätt ningen. – Men det gick just så som det inte skulle. Samma mängd arbete skulle göras med samma gäng, men på kortare tid. I Sverige har man gjort försök med sex tim mars arbetsdagar. – Korta arbetsdagar har klara hälsofördelar. Sjukfrånvaron minskar, arbetstagarna är mera engagerade i sitt arbete, de mår bättre och har mera fritid, säger AnuHanna Anttila. Industrifackets jurist Jenniveera Tabell håller med. Enligt henne skulle Finland utan vidare ha råd att förkorta arbets tiden. – Forskning visar att sex timmars arbetsdagar är effektivare än åtta tim mars. Arbetstiden bör möjliggöra god hälsa, lycka och en lång arbetskarriär. Det finns också många i Finland som skulle behöva jobb, och kortare arbetsdagar skulle ge flera arbetstill fällen, poängterar hon. 37 På basis av förberedelsearbetet av den nya arbetstidslagen verkar det som att det är arbetsgivarna som går ut som vinnare. Den bedömningen gör FFC:s representant i arbetsgruppen som också består av representanter från arbetsmarknadsorganisationerna. – Alla tilläggen som har gjorts i paragraferna är sådana som ger arbetsgivarna friare händer, säger juristen Anu-Tuija Lehto från FFC. – Vi är egentligen av olika åsikt om nästan allt i arbetsgruppen, eftersom det nästan inte finns några förslag alls som skulle vara fördelaktiga för arbetstagarna, fortsätter hon. Lehto lyfter fram de omkring 80 000 finländarna som lever med osäkra nolltimmarsavtal som inte garanterar några arbetstimmar överhuvudtaget. – Deras situation är usel och regeringen erbjuder ingen förbättring för dem. Finland kan redan nu i internationell jämförelse ses som de flexibla arbetstidernas förlovade land. Nu verkar arbetsgivarna ändå villa vrida ännu mera flexibilitet ur arbetstagarna, oberoende av hälsoriskerna. – Arbetarskyddet verkar inte betyda något längre. Arbetsgivarna verkar inte längre bry sig om arbetskraften är arbetsförmögen eller inte. Förut ansåg arbetsgivarna att det var bra om arbetstagarna inte byttes ut, men nu känns det som att snabb rotation har blivit en målsättning. Arbetstiden borde ändå garantera att arbetstagaren orkar och kan kombinera jobbet med resten av livet. Så beskriver Industrifackets jurist Jenniveera Tabell sin besvikelse över arbetsgivarnas inställning i arbetsgruppen som förbereder den nya arbetstidslagen. Hon hör till bakgrundstruppen som stöder FFC:s arbetsgruppsrepresentanternas arbete. Tabell är också medlem i Industrifackets och Teknologiindustrins permanenta arbetstidsgrupp. Enligt Tabell för facket en försvarsstrid i samband med lagreformen. – Kan det räknas som en stor vinst, om bestämmelserna inte försvagas hemskt mycket? frågar hon sig. Söndagstillägget och arbetstagarnas möjlighet att påverka när man tar ut ledigheter är ett par exempel på saker som arbetsgivarna vill komma åt i samband med lagreformen. Jenniveera Tabell anser tvärtom att bestämmelserna borde skärpas, så att allt arbete faktiskt skulle räknas som arbetstid. Som exempel nämner hon arbetsresor, jour och beredskap. – Det skulle vara bra att få klart inskrivet i lagen att man ska få någon ersättning för all arbetstid. Samtidigt skulle det behövas en modell för arbetstidsuppföljning så att övertiderna inte blir alldeles överdrivna. Det finns flera exempel på välfungerande arbetstidsbanker på företag inom metallbranschen. Tabell poängterar ändå att arbetstagaren i första hand själv ska få avgöra när man vill ta ut tid ur banken – inte så att arbetstagaren varje gång måste be om lov av chefen. – En bra arbetstidsbank beaktar både arbetstagarens individuella och produktionens behov. Reglerna för välfungerande arbetstidsbanker har man förhandlat om lokalt och mycket klart och tydligt, poängterar Tabell. a ”Arbetarskyddet verkar inte betyda något längre.” ”Arbetsgivaren är skyldig att genom nödvändiga åtgärder sörja för arbetstagarnas säkerhet och hälsa i arbetet. I detta syfte skall arbetsgivaren beakta omständigheter som hänför sig till arbetet, arbetsförhållandena och arbetsmiljön i övrigt samt till arbetstagarens personliga förutsättningar.” Så lyder lagen, ordagrant. Arbetstiden kan inte vara ett undantag. År 1917 kämpade metallarbetarna för en åtta timmars arbetsdag. Nu har Industrifacket som uppgift att se till att arbetsgivarnas krav på flexibilitet inte blir orimliga. AHJ1709_1-48.indd 37 14.6.2017 8:34:47
9 22.06.2017 38 T E X T JO H A N LU N D F O TO K IT I H A IL A 38 Följande Ahjo utkommer senare TIDTABELL På grund av förberedelsearbetet för det nya Industrifacket utkommer höstens första Ahjo som dubbelnummer först den 31 augusti. Redan i december utkommer Industrifackets nya medlemstidning. Murikka byter namn NAMNBYTE Industrifackets styrelse har på sitt möte den 29 maj godkänt namnbytet på förbundets medborgarinstitut. Metallarbetarförbundets Murikka-institut heter nu Murikka-institutet. R E D IG E R IN G JO H A N LU N D n Rådgivningen hjälper unga i frågor om bl.a. lön, arbetsvillkor och arbetsavtal. Tjänsten är avgiftsfri och riktar sig till unga sommarjobbare, deras föräldrar och arbets givare. n Sommarjobbarrådgivaren Sari-Anna Salminen svarar på frågor på svenska. SOMMARJOBBARENS MINNESLISTA: www.kesaduunari.fi/svenska AKTUELLT INOM INDUSTRIFACKET 26–27.8 Medlemsvårdarnas aktuella dagar, Murikka Dagarna är på finska, men det finns även svenskspråkig personal på plats. Anmälningar senast 30.6 till sisko.valikorpi@metalliliitto.fi Fortsättningskurs i arbetarskydd och Fortsättningskurs för förtroendemän 25–27.9 del 1, Vasa 23–25.10 del 2, Vasa Tilläggsinformation om fortsättningskurserna hittar du på www.kio.fi/pa_svenska Anmälningar senast 28.8 med kursansökningsblankett till Industrifacket, Svenska sektionen, PB 107, 00531 Helsingfors 30.9–1.10 FFC:s svenska seminarium (arbetarskyddsfrågor), Caribia, Åbo Mer information om grundkurserna hittar du på www.kio.fi/pa_svenska. Anmälningar senast 1.9 till minna.kahila@metalliliitto.fi Ljusare tider i sikte Industrifackets ordförande Riku Aalto är nöjd med att Finlands ekonomi växer. Ännu finns det ändå alltför många arbetslösa. Nu gäller det att inte sjabbla bort positiva utvecklingen. – Arbetslösheten är fortfarande alldeles för hög. Men det verkar ändå som att vi är på väg i rätt riktning, konstaterade Industrifackets ord förande Riku Aalto på förbundets full mäktige i Helsingfors. Enligt Aalto får industrin inte utsättas för ytterligare belastningar. – Den långa recessionen påminde kanske igen beslutsfattarna om vilken betydelse in dustrin har för uppbyggandet av vår välfärd. Det skulle vara skäl att komma ihåg också nu. Aalto påminde om att löntagarna har burit ett tungt ansvar i reparerandet av den ekono miska situationen. – Det har i första hand skett genom ar betslösheten. Vi har också länge nöjt oss med en mycket låg löneutveckling och i och med konkurrenskraftsavtalet förlängdes ju också mångas arbetstid. Effekterna av konkurrenskraftsavtalet är svåra att bedöma i det här skedet. – Det är klart att vi godkände konkurrens kraftsavtalet med antagandet att alla avtals parter håller det man lovat. Det borde vara självklart också för regeringen. I maj fattades ett historiskt beslut när In dustrifacket grundades. Enligt Aalto har be slutet ökat intresset för facket åtminstone i huvudstadsregionen. – Å andra sidan måste vi också uppfylla förväntningarna och bära vårt ansvar som en betydande samhällsaktör – inte bara som en arbetsmarknadsorganisation. Och det gör vi naturligtvis, på samma sätt som tidigare. Men i framtiden med ännu bredare axlar. Industrifackets, tidigare Metallförbun dets, medlemsintäkter har sjunkit i flera års tid, men utvecklingen svängde i slutet av 2016. – Det är ett tecken på positiv ekonomisk utveckling. Företagen sysselsätter i högre grad och orderstockarna fylls i god takt. Jag är mycket lycklig över att kunna berätta att samma utveckling har fortsatt också på det här årets sida. Också akassans utbetalningar har mins kat med hela 25 procent. HÅRDA FÖRHANDLINGAR I HÖST Riku Aalto förväntar sig hårda kollektiv avtalsförhandlingar i höst. – Vi har återgått till förbundsvisa för handlingar och det passar oss. Vi går in i för handlingarna som en ansvarstagande part, på samma sätt som vårt förbund alltid har gjort. De förbättrade ekonomiska utsikterna tyder på att företagen har en bättre betalnings förmåga. En del av den hör arbetstagarna till. Aalto lyfte fram några av de huvudpunk terna som Industrifacket kommer att driva i höstens förhandlingar. – Förutom löner och arbetstider vill vi också föra fram förbättringar i sociala bestämmelser samt förbättringar i för troendemännens, utsända arbetstagares och inhyrda arbetstagares ställning. Svenskspråkiga fullmäktigeledamoten Daniel Hannus följde med stort intresse med diskussionen på sitt första förbundsfullmäktigemöte. UUTUU S! Verrato n tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79, 90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva Micro-Ton-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info $ Hörapparat Ahjo nr 1509_Hörapparat Ahjo nr 1509 2015-06-11 13:51 Sida 1 Svenska sektionen önskar alla en trevlig sommar! ÖPPEN MÅ–FRE KL. 9–15 NAMN PÅ TIDNINGEN Skicka ditt namnförslag på Industrifackets nya tidning senast den 31.8: ahjo@metalliliitto.fi Du kan också posta ditt förslag: Ahjo, PB 107, 00531 Helsingfors Berätta ditt namn och dina kontaktuppgifter. Vi lottar ut pris bland alla deltagare. Det slutliga beslutet fattas av Industrifackets projektstyrelse. AHJ1709_1-48.indd 38 14.6.2017 8:34:50
UUTUU S! Verrato n tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79, 90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva Micro-Ton-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info $ Hörapparat Ahjo nr 1509_Hörapparat Ahjo nr 1509 2015-06-11 13:51 Sida 1 AHJ1709_1-48.indd 39 14.6.2017 8:34:50
9 22.06.2017 9 22.06.2017 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstskyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA AHJ1709_1-48.indd 40 14.6.2017 8:34:50
22.06.2017 9 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A K IT I H A IL A Palkka kiinnostaa ketä tahansa työntekijää, vaikkei luottamusmiehenä toimisikaan. Prosessinhoitaja Petri Kivistö Boliden Oy:ltä Porista lähti Helsinkiin osallistumaan viisipäiväiselle palkkatekniikan kurssille. – Täällä sain tietoa esimerkiksi siitä, miten työnvaativuusryhmät määritellään. Mielenkiintoista, ja aina siinä vähän sivistyy, hän kertoo. Viisipäiväisellä kurssilla enemmistö osallistujista oli luottamusmiehiä, mutta Kivistön lisäksi mukana oli myös muutama muu liiton ”perusjäsen”. Lisäksi vierailulla oli työnantajien edustajia. – Oli EK:n ihmisiä ja eri firmoista HR-porukkaa, he kertoivat omista töistään. Tehtiin yhteisharjoituksia, ja niissä huomasi, että he kyllä painottivat aika erilaisia asioita, sanoo Kivistö. Eräs harjoitus, joissa näkemysero työnantajan ja työntekijöitten välillä tuli esiin, oli valurin töiden ryhmittäminen. Ristiin menevistä mielipiteistä piti ryhmässä hakea kompromissi. – Valmis tuotehan on valurin vastuulla, ei se enää sitten mihinkään jälkitarkastukseen mene. Meidän mielestä tämä oli peruste sijoittaa ylempään ryhmään ja nostaa palkkaa, mutta työnantaja oli sitä mieltä, että tämä kuuluu työhön itsestäänselvyytenä. Murikan sivutoimipiste sijaitsee Helsingin Hakaniemessä, joten myös pääkaupunki ehti iltaisin tulla tutuksi. Kivistön mielestä kursseille on hyvä lähteä, vaikka aiheet eivät olisi etukäteen kovin tuttuja. Hänkään ei ollut aiemmin tietoinen, että suurin osa liiton koulutuksesta on avointa kaikille jäsenille, mutta huomasi asian nuorisokurssilla koulutusesitteitä tutkaillessaan. – Asiat alkavat kyllä kiinnostaa, kun niihin perehtyy ja tulee uusia näkökulmia esiin. Kannattaa lähteä omalta mukavuus alueelta pois. Kurssi on myös irtiotto arjesta, ja sen aikana tapaa saman henkisiä ihmisiä. Yhteishenki oli meilläkin hyvä. Isolta kirkolta sivistystä PETRI KIVISTÖ Prosessinhoitaja, Boliden Oy, Porin metallitehtaan työväen ao. 122 ”Asiat alkavat kiinnostaa, kun niihin perehtyy. Kannattaa lähteä omalta mukavuusalueelta pois.” T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O W W W . M U R I K K A . F I 41 NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Teollisuusliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. 14.–18.8. First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Työelämän englantia 21.–25.8. Tietotekniikan täydennyskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.8. Hyvinvointi työyhteisössä Jäsenrekisteriohjelmakurssi – Titaani 28.8.–1.9. Paikallinen sopiminen (autoala mukana) H 4.–6.9. Kotisivukurssi 4.–8.9. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 2.–6.10.) Edunvalvojan neuvottelutaito H Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 2.–6.10.) 11.–15.9. Luottamusmiesten peruskurssi Palkkatekniikan kurssi Ihmissuhteet työpaikalla Y Tietotekniikan jatkokurssi Järjestäjäkurssi H (2. osa 16.–19.10. H ) 18.–20.9. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 20.–22.9. Työsuojelun täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla 18.–22.9. Luottamusmiesten peruskurssi Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi H Hyvä lehtijuttu 25.–27.9. Kehittyvä ammattiosasto (2. osa 7.–8.12.) 25.–29.9. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 23.–27.10) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 23.–27.10.) Kirjoitan – siis ajattelen 2.–4.10. Kuntavaikuttajan ABC 4.–6.10. Some-kurssi Yhdenvertaisuus työpaikalla H 9.–13.10. Luottamusmiesten peruskurssi H Paikallinen sopiminen Työoikeus Kokoustoiminta (autoala mukana) 16.–20.10. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 13.–17.11.) Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Y Mukana Ay-liikkeessä – Nuorten kurssi Y Tietotekniikan täydennyskurssi 23.–25.10. Ay-liikkeen historia 23.–27.10. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi H H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. Y = Teollisuusliiton, Puuliiton ja TEAMin yhteinen kurssi Murikan kurssit UUSI KURSSI PALKKATEKNIIKAN KURSSI AHJ1709_1-48.indd 41 14.6.2017 8:34:53
henkivakuutuskuntoon.fi 55 % EDULLISEMPI Jäsenille *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Teollisuusliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 31-vuotiaalle Teollisuusliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 55 %, mikä merkitsee 116 euron säästöä vuodessa. Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa AHJ1709_1-48.indd 42 14.6.2017 8:34:55
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitteenä) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 17.8. Ahjo 10-11/2017 (ilmestyy 31.8.) 7.9. Ahjo 12/2017 (ilmestyy 21.9.) 28.9. Ahjo 13/2017 (ilmestyy 12.10.) KOKOUKSIA Helsingin seudun autoalan ammattilaiset ao. 337:n 1. purkamiskokous ke 5.7. klo 17.30 ja 2. purkamis kokous ke 16.8. klo 17.30 ammattiosaston toimistolla, Osmontie 47 M 1, Helsinki. Kokouksissa päätetään ammattiosaston purkamisesta ja yhdistymisestä ao. 84:n kanssa. TIEDOTUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n toimisto on suljettuna 16.6.–14.8. Yhteydenotot sähköpostilla metalli5@sci.fi. Kiireellisissä asioissa voit ottaa yhteyttä myös puheenjohtaja Ruohoseen, puh. 041 538 7109 tai työntekijä Pekkariseen, puh. 040 580 4573. Hyvää kesää! Tampereen Metallityöväen ao. 7:n toimisto suljettu 3.–30.7. Hyvää kesää! Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, on kiinni 26.6.–30.7. Hyvää kesää! Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n eläkeläisjäsenet voivat käydä Ränssin Kievarissa kesäteatterissa joko heinäkuun tai elokuun näytöksessä. Lisätietoja Merviltä, puh. 040 581 7899. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, kesä-elokuussa avoinna ma–to klo 9.30–13 ja 15–17, pe klo 9.30–13. Kajaanin metallityöväen ao. 63 tukee ammattiosastoon kuuluvia, työttömänä olevia jäseniään Kajaanin työvoimayhdistys ry:n Ruokala Eineksen lounasruokailun hinnassa. Etu on 1,50 €/ateria/ henkilö. Alennuksen saa esittämällä voimassa olevan metalliliiton jäsenkortin, jossa näkyy osaston numero 63. Ruokala suljettuna 3.–19.7. Joensuun autokorjaamotyöväen ao. 320 tukee jäsentensä kesäteatterissa käyntiä 2 kertaa. Korvauksen lipun hinnasta saa ostettua lippua vastaan osaston toimistolta, Torikatu 7 b 24, päivystys ti klo 17–18 (ei heinäkuussa) aina tulevaan syyskokoukseen asti. Hyvää kesää! TAPAHTUMIA Porin metallityöväen ao. 6 veteraanijaoston retki Metkulaan pe 18.8. Lähtö klo 12 Kutosen kulmasta, Pohjoispuisto 2, Pori. Veteraanien syysristeily 12.–13.9. Turku–Tukholma– Turku M/S Baltic Princess -laivalla. Matkan hinta: 2 hlöä/A-hytti 55 €/hlö, 1 henkilö/A-hytti 64 €/hlö, 2 hlöä/B-hytti 52 €/hlö, 1 henkilö/B-hytti 58 €/hlö. Hintaan sisältyy meriaamiainen, buffet-lounas ja pullakahvit sekä seminaariohjelma, meritanssien solistina Leif Lindeman. Sekä Metkulaan että syysristeilyyn ilmoittautumiset 15.8. mennessä Pentti Liukkoselle, puh. 044 2708072. Jyväskylän metallityöväen ao. 26: Vaasan ja Keski-Suomen toiminta-alueen retkeilypäivä la 2.9. klo 10–18 Duudsonit Activity Parkissa Seinäjoella. Teollisuusliitto maksaa päivälipun aktiviteettipuistoon, keittolounaan sekä pullakahvit ja ammatti osasto korvaa matkakuluja oman auton käytöstä 0,20 €/km. Lisätietoja retkeilypäivästä osaston kotisivulla www.jklmetalli026.fi. Ilmoittautumiset 31.7. mennessä Matti Räisäselle, puh. 050 469 0282 tai 044 240 4462. Turun Jalometallityöväen ao. 40:n viisumivapaa Päivä Pietarissa, kaksi laivalla –risteily 2.–4.9. Hinta sisältää laivamatkat A-hytissä 2 hlöä/hytti ja kierto ajelun Pietarissa suomenkielisen oppaan johdolla. Passin oltava voimassa 6 kk matkan jälkeen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 30.6. mennessä Kare Peltomaalle, puh. 040 587 3605, maksu 50 € osaston tilille FI40 55424020023004. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston 23 tunnin seminaariristeily 12.–13.9. Turku– Tukholma–Turku M/S Baltic Princess -laivalla. Lähtö Turusta tiistai-iltana klo 20.15. Luentoalustukset pitää ylilääkäri Jukka Kärkkäinen, professori Jari Heinonen ja työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi. Risteilyn hinta: 2 hlöä A-hytissä 48,50 €/hlö, 2 hlöä B-hytissä 45,50 €/ hlö, yksin A-hytissä 57,50 €/hlö ja yksin B-hytissä 51,50 €/hlö. Hintaan sisältyy hyttipaikka, meriaamiainen, lounas ruokajuomineen ja pullakahvit. Ilmoittautumiset ja maksut 1.9. mennessä osaston toimistoon Susannalle, puh. 044 518 9449. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston matka ke 2.8. Suomusjärven kesäteatteriin klo 19 Täällä jossakin -näytökseen. Lähtö bussilla torilta klo 18, paluu heti näytelmän loputtua. Hinta 24 € sisältää teatterilipun, matkat ja välikahvin. Lippuja varattu 30 kpl ja matkaan lähdetään, jos lähtijöitä on 20. Ilmoittautumiset ja maksut 24.7. mennessä Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, puh. 02 731 4553. Rauman metallityöväen ao. 66:n 100-vuotisjuhlat la 19.8. Juhlatalo Ooperissa. Kaikille ammattiosaston jäsenille perheineen avoin päiväjuhla klo 11–14. Paikalla Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Ruokailu, kakkukahvit ja ohjelmaa. Ilmoittautumiset 10.8. mennessä osaston toimistolle, puh 02 824 0039. Iltajuhla klo 18 Juhlatalo Ooperissa. Onnittelujen vastaanotto klo 17.15–17.45. Paikalla Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Illalliskortin hinta 15 €, lippuja myydään osaston toimistolla 15.–30.6. ja 1.-10.8. Voitte ilmoittautua puhelimitse 02 824 0039 ja noutaa liput myöhemmin toimistolta, kuitenkin viimeistään 10.8. Mäntyluodon metallityöväen ao. 91:n veteraanijaoston kesätapahtuma to 3.8. Kuuskerissa. Tavataan kilpailuiden, arvonnan, saunomisen ja hauskanpidon merkeissä. Paistetaan lettuja, grillataan makkaroita. Kuljetus linja-autoasemalta klo 9.30, ajetaan reittiä Vähä-Rauma, Uusiniitty, Pihlava, Reposaari, Kuuskeri. Paluu noin klo 19. Tapahtuman hinta 10 €/hlö. Jäsenet seuralaisineen ovat tervetulleita! Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n syysretki jäsenille puolisoineen 11.–13.8. Tallinnaan. 2 yötä Tallink Spa & Conference -kylpylähotellissa kahden hengen huoneissa. Linja-autokuljetus Fiskari–Helsinki– Fiskari. Lähtö Fiskarista perjantaina klo 7.30. M/S Megastar lähtee Länsisatamasta klo 10.30, laivalla buffet-aamiainen mennessä. Paluulähtö Tallinnasta su klo 13.30. Paikkoja 30, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan passi tai henkilökortti. Ilmoittautumiset maksamalla hinta 50 €/henkilö 5.7. mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. Porin metallitehtaan työväen ao. 122:n veteraanien kesäjuhla to 10.8. klo 12 Massin majalla. Lähdetään joukolla viettämään mukavaa iltapäivää tuttuja tavaten, musiikkia kuunnellen, hyvää ruokaa nauttien, pelaten hauskoja pelejä. Ilmoittautumiset Aarolle, puh. 0440 391 402. Ao. 122:n veteraanien syysristeily 12.–13.9. TurkuTukholma-Turku Baltic Princess -laivalla. Bussi lähtee linja-autoasemalta klo 17 Vanha-Ulvilaan. Hinta A-hytissä 2 hlöä 57,50 €/hlö. Hintaan sisältyy matkat, meriaamiainen, buffet-ruokailu, kahvit ja hyvät luennot. Ilmoittautumiset Aarolle, puh. 0440 391 402, maksut metalli 122 ry veteraanitilille FI77 4450 0010 0917 72, viitteeksi 13. Maksut ja ilmoittautumiset 14.8. mennessä. 22.06.2017 9 henkivakuutuskuntoon.fi 55 % EDULLISEMPI Jäsenille *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Teollisuusliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 31-vuotiaalle Teollisuusliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 55 %, mikä merkitsee 116 euron säästöä vuodessa. Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa 43 Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150:n jäsenristeily Helsinki-Tallinna 11.–12.8. Kuljetus Äänekoski–Jyväskylä–Jämsä. Lähtö Jyväskylästä n. klo 12.30. Ilmoittautumismaksu 20 €/jäsen. Maksun saa takaisin satamassa. Ilmoittautuminen 26.6. mennessä marja.yliheikkila@pp.inet.fi, viestiksi lähtijöiden nimet ja syntymäajat sekä toivomus hyttikaveriksi (2 hengen hytit). Ilmoittautumisen jälkeen saatte vastauksen ja ohjeet maksun maksamiseen. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanien kesäleiripäivä to 3.8. Pikku–Liesjärven leiri keskuksessa. Nautitaan mukavasta retkeilypäivästä ruokaillen, grillaten, kahvia nauttien ja saunoen. Ohjelmassa myös pihapelejä ja arpajaiset. Kokoontuminen toimistolla klo 10, kuljetus kimppakyydillä. Ao. 179:n veteraanien syysristeily 12.–13.9. Turku–Tukholma–Turku. Lähtö ti klo 20.15 m/s Baltic Princess -laivalla, paluu Turkuun ke klo 19.15. Hinnat: A-hytissä 2 hlöä 55 €/jäsen, 65 €/ ei jäsen; B-hytissä 2 hlöä 52 €/jäsen, 62 €/ei jäsen; A-hytissä 1 hlö 64 €/jäsen, 74 €/ei jäsen; B-hytissä 1 hlö 58 €/jäsen, 68 €/ei jäsen. Hinta sisältää bussimatkat, hyttipaikan, meriaamiaisen, buffetlounaan ruokajuomineen, kahvi + pulla -kupongin kahvilaan sekä seminaariohjelman. Ilmoittautumiset 7.8. mennessä Reijalle, puh. 040 575 8035. Pedersöre Metallarbetarfackavd. 228: Industrifacket bjuder medlemmar med familjer på en heldag hos Dudesons 2.9. Anmälningar till Vasanejdens utfärdsdag på Dudesons Activity Park i Seinäjoki åt Sari, tel. 044 781 5467, senast tisdag 25.7. Dagsarmband, sopplunch och kaffe+dopp ingår. Busstransport ordnas om vi får tillräckligt många deltagare. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309 osallistuu kaivosalan retkeilypäiville 25.–27.8. Sastamalan Ellivuoressa. Kyyditys lähtee kaivoksen ruokalalta pe klo 10, Matkahuollosta klo 10.10. Hinta 2 hengen huoneessa ao. 309:n jäsenelle 80 €, puolisolle 120 €, 1 hengen huoneessa jäsenelle 200 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 30.6. mennessä Jounille, puh. 040 168 5502 tai Aimolle, puh. 040 525 4084. Maksu 30.6. mennessä ao. 309:n tilille: FI88 5375 1740 0063 29, viestiin: nimi ja kaivosretkeilypäivät 25–27.8.2017. Kankaanpään metallityöväen ao. 318:n kesäretki Tallinnaan 4.–6.8. Lähtö perjantaina klo 13.30 Kankaanpäästä, Silja Europa -laiva lähtee klo 18.30. B2-hytit. Lauantaina aamiainen Kochi Aidadissa. Majoittuminen Nordic Hotel Forumissa. Vierailu Sakun tehtaalla. Paluulähtö su klo 13.30 Tallink Megastar –laivalla, bussilla kotimatkalle klo 15.30. Hinta 85 €/hlö/jäsen/seuralainen. Lisätietoa: metalli318.fi. Ilmoittautumiset viimeistään 29.6. Markku Lahtoselle, puh. 044 516 9955. Vammalan Metallija Kaivostyöväen ao. 363: Tervetuloa viihtymään 25.–27.8. Kaivosalan retkeilypäiville Ellivuoreen. Euran Metallityöväen ao. 381:n päivällisristely la 12.8. klo 16 Rudolfinalla. Lähtö Euran la-asemalta klo 14.30. Hinta jäsenille 20 €, seuralaisille 30 €, sisältää ruokailun noutopöydästä ruokajuomineen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.7. mennessä Seppo Levolle, puh. 050 342 7123. Maksu osaston tilille FI4150230140008162. KIITOKSET Kiitos Tuusulan Metallityöväen ao. 338:lle muistamisesta 80-vuotispäiväni johdosta. Heino Kolehmainen AHJ1709_1-48.indd 43 14.6.2017 8:34:56
TO I M I N TA Kolmen liiton jäsentapaamiset Porissa ja Valkeakoskella ? Vaikka Teollisuusliitto aloittaa toimintansa virallisesti vasta 1.1.2018, hankkeen kolme liittoa kutsuvat sinut YHTEISIIN JÄSENTILAISUUKSIIN Porin SuomiAreenassa ja Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumassa. Paikalla on kaikkien liittojen johtoa, jota voit tulla jututtamaan. Muuten ohjelmassa on pientä purtavaa ja vapaamuotoista yhdessä oloa. SuomiAreena 13. heinäkuuta klo 18–20 Viikkarin Valkaman Lounasruokala / Kahvilakioski Aromi-aitta, Juhana Herttuan katu 17, Pori Paikkoja on rajoitetusti. Tarjoilujen varaamiseksi, ilmoittaudu 22.6. mennessä: www.lyyti.in/3liittoaPori Työväen Musiikkitapahtuma 28. heinäkuuta klo 18–20 Kirjaslammen tanssilava, Hakalantie, Valkeakoski Paikkoja on rajoitetusti. Tarjoilujen varaamiseksi, ilmoittaudu 22.6. mennessä: www.lyyti.in/3liittoaValkeakoski Lomaviikko työttömille ja lomautetuille 13.–18.11. n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa työttömille ja lomautetuille sekä heidän perheenjäsenilleen tuetun lomaviikon n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Lomaohjelman aiheina on mm. arjen hallintaa, yksinäisyyden torjumista, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemista ja vahvistamista, vertaistukea ja uusia ystävyyssuhteita. Loma tarjoaa irtioton arjesta, liikuntaa, ulkoilua ja elämyksiä yhdessä lomaryhmän kanssa. Vesimaailma on käytössä ti–la. Lastenhoito on järjestetty 3–6-vuotiaille lapsille ryhmähoitona kahtena päivänä 2 tuntia/päivä/lomajakso. n Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut ja se on maksuton. Lomalaiset maksavat itse matkansa. n Haku joko sähköisesti: https://lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/calendar/ info/20225 tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Teollisuusliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 15.8. mennessä osoitteella Teollisuusliitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Muistiloma – lomaviikko 4.–9.12. eläkeläisille n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille tuetun lomaviikon. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Lomalla on mahdollista osallistua toimintakykyä ylläpitävään ohjattuun liikuntaan ja luennolle. n Lomaan sisältyy täysihoito. Ohjattua ohjelmaa on kaksi kertaa päivässä, paitsi tuloja lähtöpäivänä. Loma tarjoaa irtioton arjesta, monipuolista liikuntaa ja ulkoilua, tietoiskuja ja pelejä yhdessä lomaryhmän kanssa sekä hemmotteluhetkiä vesimaailman poreissa. Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. n Loman hinta 100 €/henkilö. Matkat lomalainen maksaa itse. n Haku joko sähköisesti : https://lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/calendar/ info/20258 tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Teollisuusliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.f/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 5.9. mennessä osoitteella Teollisuusliitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Teollisuusliiton autoalan Pohjois-Suomen syystapahtuma 26.–27.8. Kalajoen Hiekkasärkillä n Ohjelmassa lauantaina klo 12 keittolounas, klo 13 asiaa kokoustilassa, klo 14–15 majoittuminen, klo 15–17 osastojen välinen taitokisa, klo 19 päivällinen ja illanvietto. Sunnuntaina aamupala, klo 11 palkintojenjako kokoustilassa, klo 12 lähtökahvit ja huoneiden luovutus. n Majoitus on Spa Hotel Sanissa. Jos majoittaudut jo perjantaina, mainitse ”metalli2017”, niin huone pysyy samana myös seuraavan yön. n Ilmoittautumiset viimeistään 1.7. Maksut ja ilmoittautumiset osastoittain. Hinta 35 €/hlö, maksu Kemin Autokorjaamotyöntekijäin ao. 284:n tilille FI89 8000 1302 1346 31. Paikkoja rajoitetusti, ilmoittaudu heti! Ilmoittautumiset: Sami Päiväniemi, puh. 040 593 2295, sami.paivaniemi@gmail.com, Helena Halttu, puh. 040 742 9027, helena.halttu@pp.inet.fi, Seija Räihä, puh. 040 590 9351, raiha.seija@gmail.com Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Teollisuusliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151 tai Hyvinvointilomista, puh. 010 830 3400 (ma–pe klo 9–12). Teollisuusliiton Oulun ja Lapin toiminta-alueen koko perheen Joukkuepäivä 9.9. Rokualla n Päivän aikana klo 9–15 järjestetään sekä ohjattua että omatoimista tekemistä ja hauskaa yhdessäoloa koko perheelle. Erilaisia pelejä, tehtäviä, kalastuskilpailu, patikointia, marjastusta ja sienestystä upeassa Rokuan luonnossa tai virkistäytymistä kylpylässä. Lapsille oma temppurata, ulkoleikkialue ja leikkihuone. n Osallistujille tarjotaan tulokahvit suolaisella ja lounas buffetpöydästä. n Tapahtuma on maksuton. n Ilmoittautumiset oman ammattiosaston kautta. n Joukkuepäivän ohjelman löydät www.metalliliitto.fi/tapahtumakalenteri-oulu-lappi SEUTURYHMÄT Oulun seuturyhmän syysreissu 2.–3.9. Kalajoelle kylpylähotelli Saniin. Lähtöaikataulu: klo 9.30 Kiiminki ABC; klo 10 linja-autoasema Oulu; klo 10.15 Kempele kk; klo 10.30 Tupos ABC. Ilmoittautumiset osastoittain ajalla 7.-18.8.: Ao. 56 Paula 040 567 1498 (ark. klo 10–14), Ao. 72 Olli 040 554 7587, Ao. 108 Ilkka 040 543 6970, Ao. 118 Tuure 041 507 2348, Ao. 210 Suvi 040 507 8871 ja Ao. 289 Mika 040 569 2569. Mainitse mahdollinen ruoka-allergia, mistä tulet kyytiin ja huonekaveritoive. Matkan suositushinta 30 €/jäsen (tarkista omasta osastostasi). Tervetuloa! 9 22.06.2017 44 Liiton jäsenalennus päivälipuista ja rannekkeista –50% suomiareena.fi AHJ1709_1-48.indd 44 14.6.2017 8:34:56
Kuulutus Metallityöväen Työttömyyskassa, Puualojen työttömyys kassa ja Teollisuusalojen työttömyyskassa ovat edustajis tojensa kokouksissa 17.–18.5.2017 hyväksyneet sopimuksen Puualojen työttömyyskassan ja Teollisuusalojen työttö myyskassan sulautumisesta Metallityöväen Työttömyys kassaan 1.1.2018 lukien. Edellä mainitut työttömyyskassat ovat työttömyys kassalain (603/84) 55 §:n edellyttämällä tavalla hakeneet Finanssivalvonnan suostumusta sulautumissopimukselle. Finanssivalvonta kehottaa niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne kirjalli sesti 14.7.2017 mennessä Finanssivalvontaan, PL 103, 00101 Helsinki. Helsingissä 2. päivänä kesäkuuta 2017 Satu Luojola lakimies Kuulutus on julkaistu virallisessa lehdessä ja kassojen kotisivuilla 9.6.2017. Kungörelse Metallarbetarnas arbetslöshetskassa, Träbranschernas arbetslöshetskassa och Industribranschernas arbetslöshets kassa har på sina representantskapsmöten 17–18.5.2017 godkänt ett avtal om att Träbranschernas arbetslöshets kassa och Industribranschernas arbetslöshetskassa fusioneras med Metallarbetarnas arbetslöshetskassa fr.o.m. den 1.1.2018. De ovan nämnda arbetslöshetskassorna har enligt 55 § i lagen om arbetslöshetskassor (603/84) inlämnat ansökan om Finansinspektionens samtycke till fusionsavtalet. Finansinspektionen uppmanar den som önskar framställa anmärkningar mot ansökan, att senast den 14.7.2017 lämna in anmärkningarna skriftligt till Finansinspektionen, Box 103, 00101 Helsingfors. Helsingfors den 2 juni 2017 Satu Luojola jurist Kungörelsen har publicerats i Officiella tidningen och på kassornas webbplatser 9.6.2017. PALVELUNUMEROT VASTAAVAT KESÄLLÄ MA–PE 8.30–15 Vaihde 020 77 4001 Edunvalvonta 020 77 41100 Jäsenpalvelu 020 77 41180 Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 KAIKKI ALUETOIMISTOT OVAT SULJETTUINA 3.–23.7. Tällöin työttömyyspäivärahahakemuksia ei voi jättää aluetoimistoon eikä sen postilaatikkoihin. Hakemukset liitteineen voi toimittaa sähköisessä asioinnissa www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi tai postitse: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki TYÖTTÖMYYSKASSAN PALVELUNUMERO 020 690 455 VASTAA MA–PE 8.30–15 TELEFONTJÄNST UNDER SOMMAREN MÅN–FRE 8.30–15 Växel 020 77 4001 Intressebevakning 020 77 41100 Medlemsregister 020 77 41180 Arbetsgivaroch redovisarservice 020 77 41190 ALLA INDUSTRIFACKETS REGIONKONTOR ÄR STÄNGDA 3–23.7 Dagpenningsansökningar kan inte lämnas på regionkontoret och inte heller i regionkontorets postlåda. Ansökningar och bilagor kan skickas via elektroniska tjänsten eller per post: Metallarbetarnas arbetslöshetskassa, PB 116, 010531 Helsingfors METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA SERVICENUMMER 020 690 455 MÅN–FRE 8.30–15 Ahjon toimitus toivottaa HYVÄÄ KESÄÄ! Seuraava Ahjo ilmestyy 31.8. AHJON AIKATAULU 2017 osastoilmoituksille Toimita ilmoitukset viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 10–11 17.8. 31.8. 12 7.9. 21.9. 13 28.9. 12.10. 14 19.10. 2.11. 15 9.11. 23.11. ? Teollisuusliiton valmisteluiden vuoksi syksyn ensimmäinen Ahjo ilmestyy kaksoisnumerona vasta 31.8. Joulukuussa ilmestyy jo Teollisuusliiton uusi lehti. te-palvelut.fi Työvoimakoulutus Risteilijälaivat ovat vaativan innovaatioja teknologiatason kelluvia kaupunkeja ja niiden parissa työskentely on mielenkiintoista ja haastavaa. Meyer Turku Oy on erikoistunut ympäristöystävällisten risteilyalusten, autolauttojen ja erikoisalusten rakentamiseen. Tule mukaan laivanrakennuksen jännittävään maailmaan! Turun telakalle etsitään jatkuvasti lahjakkaita ja motivoituneita ihmisiä jotka ovat valmiita työskentelemään monipuolisissa työtehtävissä. Nyt sinulla on mahdollisuus hakea Rekry-koulutukseen. Meyer Turku Oy:n Laivanrakennusoppilaitos kouluttaa Turussa 6 kk työvoimapoliittisena koulutuksena laivalevyseppähitsaajia ja putkija koneasentajia. Koulutuksen hyväksytysti suorittaneilla on mahdollisuus työllistyä meriteollisuuteen. Laivanrakentajalla tulee olla hyvä työasenne, hyvät kädentaidot ja kiinnostusta tekemäänsä työtä kohtaan. Tarkkuus ja huolellisuus ovat laivanrakentajan perusominaisuuksia. Koulutusajat ovat: Laivalevyseppähitsaaja: 18.9.2017 4.4.2018 ja 2.10.2017 18.4.2018. Putkija koneasentaja: 4.9.2017 19.3.2018. Hae koulutukseen heinäkuun loppuun mennessä. Koulutus on työvoimapoliittinen joten hakijan tulee olla työtön tai työttömyysuhan alainen. Lisätietoja koulutuksista ja hakumenettelystä: http://bit.ly/meyerkoulutus 22.06.2017 9 TEOLLISUUSLIITTO 45 AHJ1709_1-48.indd 45 14.6.2017 8:34:57
9 22.06.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1,5/3 A 11 ,7 4 € B 20 84 C vi ro la is et D m at em aa tt in en te rm i (t as ok oo rd in aa tis to n xko or di na at ti) E ol ut + Sp rit e F 27 ,8 m ilj € G 1,6 m rd € H ru gb y AHJ1709_1-48.indd 46 14.6.2017 8:35:12
T YY L I 47 OSASTOJÄRJESTÄJÄ Tuulia Kivikko TYÖPAIKKA Planmeca Oy KOTIPAIKKA Helsinki KUVA ANNIKA RAUHALA AHJ1709_1-48.indd 47 14.6.2017 8:35:14
HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Meiltä rakkaimmat kesämuistot... todennäköisesti aina halvemmalla LA2 – Posti Oy AHJ1709_1-48.indd 48 14.6.2017 8:35:15