.11 US .–3 MI 1.1 ES 2. LM TA K KA AT KA SO NS I VAALUOT LIT TAM 1 M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 6.11.2014 NRO 14 AMMATTIOSASTOJA USKALLETTAVA YHDISTÄÄ PERUSPALVELUT KUNNALLISENA VAI YKSITYISENÄ? PERHEYRITYKSEN UUSI POLVI, UUDET TUULET Terveysala tuo TYÖTÄ AHJ1414_1-23.indd 1 BORT MED NOLLAVTALEN 28.10.2014 9:02:45
Työ ja jatkuva OPPIMINEN Terveysteknologia Marko Rantala (vas.) ja Markus Ruohomäki kokoavat sadoista osista koostuvaa leikkauspöytää Lojerin Sastamalan tehtaalla. Ikänsä samalla konepajalla työskennellyt Rantala on oppinut vuosikymmenten aikana useita työtehtäviä ja talon tavat perin juurin. Niitä hän opettaa pari vuotta töissä olleelle Ruohomäelle, jonka sähköalan osaaminen on tarpeen kokoonpanotyössä. Terveysteknologia on yksi teknologiateollisuuden kasvualoista. Ala työllistää jo 10?000 suomalaista. 10 2 14 6.11.2014
pä ä k i r jo i t u s 6.11.2014 Päin nollatyötä Nuorten käynnistämä Operaatio Vakiduuni (ks. seuraava aukeama) kumpuaa tyytymättömyydestä, jonka ei pitäisi enää kenellekään olla uutinen. Erilaiset pätkätyöt ja nollatyösopimukset ovat arkipäivää ammattilainen monelle nuorelle – ja vanhemmallekin. Syrjäytyneiden nuorten joukko Suomessa on edelleen liian suuri, vaikka nuorten elämänhallintaa 9 Pekka Hakasaari trukinkuljettaja onkin yritetty edesauttaa esimerkiksi nuorisotakuulla. Outokumpu Stainless Oy Ensi kokemukset työelämästä eivät monestikaan ole nuorelle toimija mieltä ylentäviä. Töitä saa tehdä sen verran kuin työnantajalle sopii, 18 Mikko Laakso työsuhdeturva on olematon, ja työsuhteen purkaminen voi johtaa pääluottamusmies karenssiin. Elämää on hankala hallita, kun ei tiedä, onko töitä ja jos Kotkan Konepaja Oy on, niin kuinka paljon tai onko ollenkaan. 0–40-sopimukset ovat olleet suurempi 28 Sukupolvenvaihdos ongelma palvelualoilla kuin teollisuudessa. haastaa työntekijätkin Nollatyöläisten määrä on teollisuudessakin kuitenkin pikkuhiljaa kasvanut, kun 36 Operation Fastjobb: vuokratyötä käytetään yhä useammassa Förbjud nollavtalen! firmassa. Monella vuokratyöntekijällä olisi varmasti monta ikävää tarinaa Työehtosopimus kerrottavana, mutta kuinka moni uskaltaa 33 Itsenäisyyspäivän palkka avata suunsa sen vähäisenkin työmäärän Kollektivavtal menettämisen pelossa. ”On julmuutta 34 Lön för självständighetsdagen Mallia voi ottaa esimerkiksi Norjasta, väittää, ettei harrastus jossa nollatyötä ei tunneta. Norjalaiset epäkohtiin 35 Riikka Helminen, ovat myös saaneet aikaiseksi selkeät voida puuttua.” kuvanveisto säännöt sille, miten osa-aikatyötä tekevien Kirsi Törmänen-Petman työaika vakiinnutetaan. Työntekijällä on 5 Linjaus Vastaava päätoimittaja esimerkiksi oikeus pyytää työnantajalta 7 uusi selvitys työajasta kuluneelta vuodelta, 7 talous 8 mielipide minkä perusteella keskimääräinen työaika voidaan määritellä. 8 kolumni Riitatapaukset ratkoo erityinen lautakunta. 16 TYÖYMPÄRISTÖ Britannia puolestaan aikoo kieltää nollatyösopimukset lailla. 18 toimija Brittipoliitikot yllättyivät viime keväänä nollatyötä tekevien määrästä, 20 päivystäjä kun kansallinen tilastokeskus julkaisi tutkimuksensa. Konservatiivi 20 OIKEUs 22 Näkemys hallitus heräsi siihen, kuinka hävyttömästi työnantajat käyttävät 24 työtila hyväkseen 0–40-sopimuksilla työskenteleviä. Britanniassa lähes 27 tiede 1,5 miljoonaa ihmistä työskentelee tällä nykyajan orjasopimuksella. 27 tekeminen On työnantajilta julmuutta nuoria kohtaan väittää, ettei epätyy32 kansainvälinen 39 arbetslöshetsskydd pillisten työsuhteiden epäkohtiin voida puuttua. Tai kieltää nolla 40 työttömyysturva sopimuksia lailla kokonaan. puheenaihe 16 4 22.10.2014 17.38 28 tyo?ympa?risto? 14.indd 1 Operaatio Vakiduuni käyntiin Tampereen torilta 35 ”Taiteesta on paljon iloa, se luo viihtyisyyttä.” 41 KOULUTUS 46 oivallus 47 ULKONA toimitussihteeri ahjo.fi PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 Toimittaja Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Graafinen suunnittelija Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Verkkotoimittaja Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 Vastaava Päätoimittaja Kirsi Törmänen-Petman 040 500 1603 Päätoimittaja Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Redaktör Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Tiedotussihteeri Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 Valokuva-arkistoN hoitaja Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 Tilaukset Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Ao-ilmoitukset Osoitteenmuutokset Kaupalliset ilmoitukset PAINOPAIKKA Postitse, sähköpostina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) aHJO ON Metallityöväen Liiton jäsenlehti 14 3 SISÄLTÖ
PUHEENAIHE JYRKI LUUKKONEN 4 14 6.11.2014 Operaatio Vakiduuni liehuen käyntiin Mahtava meininki. Hyinen tuuli ei saa ravisteltua innostuksen virnettä näiden Metallin nuorten kasvoilta. Operaatio Vakiduuni liehutettiin, huudettiin ja rokattiin käyntiin Tampereen Keskustorilla 25.10. www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1414_1-23.indd 4 KAMPANJA ”Nyttemmin merkitystä on vain sillä, mitä tehdään, eikä sillä mitä sanotaan!” Niin julistettiin Metallin nuorten MetalliMeetingissä. Murikasta lähdettiin tekemään Tampereen Keskustorille. Operaatio Vakiduuni aloitettiin rakentamalle torille ihmiskuvio. Nolla, jonka päällä on vankka ja punainen kieltoviiva. – Ihan mahtavat fiilikset! Tämä on tärkiä homma. Niko Nissema Oulusta ei peittele innostustaan. Nissema toimii VAK Huoltopalvelut Oy:ssä raskaan kaluston asentajana. – Nyt puhutaan, että kahdeksan tunnin työpäivä pitäisi pidentää yhdeksään tai kymmeneen tuntiin. Minun mielestäni on ensin laitettava kuntoon vuokra-, pätkä- ja nollasopimustyötä tekevien asiat. – Oulun seudullakin nuoret haluavat tehdä töitä. Mutta jos heille isketään nollasopimus eteen, niin sehän on ihmisen hyväksikäyttöä. Tampereen Keskustorilla liehuivat liput Vakiduunin puolesta. Pakon alla tehdyt nollasopimukset ovat vastoin ihmisoikeuksia. Leelo Raamat tekee töitä Meyer Turku Oy:n telakalla. Virolaissyntyinen hitsaaja on suorastaan vaikuttunut operaation alkuvaiheista. – Tämä on paljon isompi ja paremmin järjestetty kuin luulinkaan! Ihmisille annetaan työkalut ja ihmisillä on motivaatio, nimienkeräys tulee onnistumaan. – Metallin nuoret ovat juuri sitä ikäluokkaa, joka ajattelee tulevaisuuden rakentamista, ja joillain on jo omaa perhettäkin. Vaikka nollasopimukset eivät juuri nyt koskettaisi, huoli on kova. – Maailman tulevaisuus on muutenkin epävarma. Operaatio Vakiduuni on juuri sellainen kampanja, jollaisia liitolla pitääkin olla. Se lähtee työntekijöitten näkökulmasta ja tähtää heidän suojelemiseensa. Matti Thil työskentelee Savonlinna Works Oy:ssä levyseppähitsaajana. Hänestä Operaatio Vakiduuni on omiaan ravistelemaan koko liiton uuteen iskuun. – Juuri on ollut puhetta siitä, että liiton toiminta on ruvennut painumaan alaspäin. Uskon ja toivon, että tällä saadaan lisää aktiiveja mukaan. 27.10.2014 14:53:03
JYRKI LUUKKONEN LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä Nollasopimukset nollille! Nyt on Metallin nuorten mitta täysi. Nollasopimukset on kiellettävä lailla. Työsopimuslain neljänteen pykälään on saatava kielto näistä orjasopimuksista. Operaatio Vakiduuni on kampanja, joka tuo kansalaiset yhteen tarjotakseen heille mahdollisuuden parantaa omia työ- ja elinolojaan yhteiskunnassa. Yhdessä toimimalla kansalaiset yhdistävät voimansa saadakseen äänensä kuuluville ja vaikuttaakseen päätöksentekoon. Kampanjan tarkoituksena on nostaa pätkätyöhön liittyvät epäkohdat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tarjota ihmisille väylä vaikuttaa näiden asioiden ratkaisemiseksi. Tavoitteena on herättää kansanliike vakiduunin puolesta. Ensimmäinen askel on valmistella kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi lailla ja kerätä vähintään 50 000 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen. Keräys alkaa vuoden 2015 alussa. Vakiduunin puolesta järjestetään paikallisia ja valtakunnallisia mielenilmauksia, vaikutetaan poliittisiin päätöksentekijöihin, äänestetään eduskuntavaaleissa ja otetaan kantaa perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Operaatio Vakiduunin tarkoituksena on olla nimenomaan ihmisten, ei instituutioiden kampanja. Metalliliitto tukee ja luo edellytyksiä jäsenilleen osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Jokainen Metallin jäsen voi antaa panoksensa ja osallistua haluamallaan tavalla Operaatio Vakiduuniin. Operaatio Vakiduuni on tavallisten ihmisten kansanliike. Siinä ollaan demokratian ytimessä. Tavalliset kansalaiset näyttävät kollektiivisen tahtonsa. Nollasopimukset on saatava nollille! NOLLASOPIMUS tarkoittaa epätäsmällistä työsopimusta, jonka allekirjoittanut työntekijä sitoutuu tekemään töitä nollasta 40 tuntiin viikossa. 0–40 tuntia viikossa ??Työntekijä ei pysty suunnittelemaan elämäänsä, kun seuraavan viikon työmäärä voi olla miten vähän tai paljon tunteja tahansa neljäänkymmeneen asti. Tai sitten se puhdas nolla. ??Vaikka nopea työhön kutsu merkitsisi miten hankalaa tilannetta, voi työstä kieltäytyminen johtaa sopimuksen purkamiseen. Työtuntien vähäisyyden vuoksi työntekijän on vaikea tulla palkallaan toimeen, mikä ajaa hakemaan sosiaalitukea. ??Työntekijä voi menettää oikeutensa työttömyysturvaan. Työnantaja ei välttämättä tarjoa lainkaan työtä, mutta työvoimaviranomaisten mielestä työn tekijällä on voimassa oleva työsopimus. Jos työntekijä irtisanoo itsensä, koska töitä ei ole, hän voi kuitenkin saada karenssin. ??Nollasopimus antaa työnantajalle laajat mahdollisuudet mielivaltaan. Sairauslomien ja vanhempainvapaiden pitäminen on käytännössä usein mahdollista vain haavekuvissa. Koeajoista ei välitetä. Syrjinnästä tai muusta epäoikeuden mukaisesta kohtelusta ei joudu tilille. Tarjotaan vain töitä nolla tuntia. ??Nollasopimus koskee ennen kaikkea nuoria ja palvelualojen matalapalkkaisia naisia. Nollaorjuus on tunkeutunut myös teollisuuteen, vaikka täsmällisiä lukuja ei olekaan. Osa vuokratyöläisistä tekee näet töitä näillä sopimuksilla. Vuokratyöläisiä on teollisuuden työntekijöistä viisi–kuusi prosenttia. ??Työnantajapuolen propagandasta huolimatta nollasopimuslaisuus ei ole lyhytkestoista. Nollasopimukset tuovat mukanaan osa-aikaisen työnteon ja samalla suuret vaikeudet tulla työllään toimeen. Esimerkiksi kaupan alalla osaaikainen työnteko kestää keskimäärin 11 vuotta. SUVI SAJANIEMI www.operaatiovakiduuni.fi www.facebook.com/vakiduuni #vakiduuni AHJ1414_1-23.indd 5 6.11.2014 14 Pysyvyys luo turvaa Monen työura myös teollisuudessa koostuu nykyisin pätkistä. Nuoret eivät voi luottaa vuosikymmenien mittaisiin työsuhteisiin yhdellä tai kahdellakaan työnantajalla. Vallitsevaan olotilaan ei kuitenkaan pidä tyytyä. Tavoitteena on oltava pysyvä työsuhde. Pysyvät työsuhteet teollisuudessa edellyttävät harkittua, eteenpäin katsovaa teollisuuspolitiikkaa. Sillä voidaan luoda edellytyksiä yrityksille työllistää. Sitä kautta syntyy vientituloja, joihin kansantalou temme ja hyvinvoin timme rakentuvat. Yksilölle tieto siitä, että työtä on ylihuomennakin, antaa mahdollisuu den suunnitella elä MATTI MÄKELÄ mää, perustaa perhe, Metalliliiton harrastaa ja kehittää liittosihteeri itseään. Näin yhteis kunnan pyörät pyörivät paremmin. Turvatumpi työpaikka vaikuttaa myös tuottavuuteen. On mielekkäämpää tehdä työtä, kun näköpiirissä on jatkuvuutta. Vakiduunikin tarvitsee osaavan tekijän. Yhteiskunnan järjestämän ammatillisen koulutuksen on pysyttävä ajan tasalla tekniikan ja tuotantosuuntien kehityksessä. Hyvä ammatillinen perusosaaminen auttaa yksilöä selviämään paremmin murroksissa. Työt ja tekniikka kehittyvät, oli duuni vakituinen tai pätkä. Metallin nuoret ovat oikealla asialla kampanjoidessaan vakituisten työsuhteiden puolesta. LINJAUS · 5 Y H T E I S K U N TA Ahjo kysyy Kerro kokemuksesi nollatyösopimuksista, pätkätöistä, silpputöistä ja muista epätyypillisistä työsuhteista. Teemme juttua liittyen Operaatio Vakiduuni -kampanjaan. Ota yhteyttä! Lähetä sähköpostia tai soita Ahjon toimittaja Suvi Sajaniemelle 30.11. mennessä. Käsittelemme kaikki yhteydenotot luottamuksellisesti. Käytämme nimeäsi jutussa vain, jos annat siihen luvan. suvi.sajaniemi@metalliliitto.fi puh. 020 77 41237 28.10.2014 9:03:25
6 14 6.11.2014 Muutos äitiysvapaan palkanmaksuun Jos uusi äitiysvapaa alkaa työntekijän edellisen perhevapaan vielä jatkuessa, työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus uuden äitiysvapaan osalta. Metalliliiton ja Teknologiateollisuus ry:n ohje tuli voimaan 9. lokakuuta. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen kohdasta 31.2. poistettiin 2. kappale: ”Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta.” Suomen työtuomioistuin pyysi EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua Ylemmät Toimihenkilöt ry:n (YTN) ja Nokia Solutions and Networks Oy:n välisessä oikeusjutussa. Ratkaisulla haluttiin selvittää, miten työehtosopimukseen kirjattu tulkinta, jonka mukaan palkanmaksuvelvollisuutta ei ole, soveltuu EU:n vanhempain lomadirektiiviin. EU:n tuomioistuin katsoi, että työehtosopimusmääräyksen vanha tulkinta esti vanhempainlomadirektiivin tehokasta vaikutusta. NIMITYS Murikanranta Oy:n hallitus on valinnut yhtiön toimitusjohtajaksi yhteiskuntatieteiden maisteri Juha Leppäniemen. 32-vuotias Leppäniemi siirtyy yhtiöön Seinäjoella olevan hotelli Sorsanpesän hotellijohtajan tehtävästä. Leppäniemen koulutustausta on matkailu-, ravitsemus- ja talousalalta. Hän aloittaa Murikassa 10.11.2014. Murikanranta Oy on Metalliliiton tytär yhtiö. Se tuottaa ravintola-, kokous- ja majoituspalveluja Murikka-opistossa. NENÄPÄIVÄ 7.11. 12 717 25 000 Syyskuussa työttömänä tai lomautettuna oli 12 717 eli 11,3 % työttömyyskassan jäsenistä. Ansiopäivärahan saajat 20 000 15 000 Työttömät 10 000 5 000 Lomautetut 0 Syyskuu 2013 Syyskuu 2014 Uusia työpaikkoja otetaan mukaan Teknologiateollisuuden Hyvä työ – Pidempi työura –työhyvinvointi hankkeeseen otetaan mukaan uusia yrityksiä. Liittyminen hankkeeseen on ilmaista vuoden 2014 loppuun saakka. Hanke on ollut käynnissä vuodesta 2010, ja siinä on saatu merkittäviä tuloksia. Mukana on tällä hetkellä noin 90 yritystä. Hankkeessa mukana olevilla työpaikoilla on käytössä systemaattinen toimintamalli. Työhyvinvointikysely Yksilö-tutka selvittää henkilöstön työhyvinvoinnin tilan ja antaa mittarit toiminnan seuraamiseen. Yritys näkee myös oman profiloitumisensa alan muihin yrityksiin nähden. Yhdessä tekemisen kulttuuria tukee Työpaikka-tutka -menetelmä, jonka avulla toimenpiteistä valitaan yhdessä kaikkein tärkeimmät. www.tyohyvinvointi.info Ilmastoteko! RAPORTOINTI Valmet Oyj on valittu 260 pohjoismaisen yhtiön joukkoon, jotka parhaiten kertovat julkisesti toimenpiteistään ilmastonmuutoksen vähentämiseksi. Pisteet 89/100 veivät suoraan kärkikymmenikköön. PURKAUTUNUT Äetsän metallityöväen ao. 327 72 jäsentä ? Vammalan Metallityöntekijät ao. 345 SEURAAVASSA AHJOSSA Kulun rajoitukset ovat osa tapaturmien onnistunutta torjuntaa Valmetin terätehtaalla Valkeakoskella. TIESITKÖ Osallistu hassutteluun kehitysmaiden lasten hyväksi HARRI NURMINEN Lue lisää: www. valmet.fi ??Teknologiateollisuuden TES:n palvelusvuosilisä edellyttää samassa ”Emme voi lähteä siitäkään, että meidän pitäisi olla täällä räksyttämässä ja pelottelemassa ihmisiä jollain yksittäisellä luottoluokituksen muutoksella, jolla ei ole tuon taivaallista väliä.” Professori Sixten Korkman, HS 22.10. yrityksessä yhdenjaksoista työhistoriaa vähintään A?5 vuotta B?8 vuotta C?10 vuotta D?12 vuotta ??Joensuulainen bändi Hassisen Kone otti nimensä A?autokorjaamolta B?maatalouskone- C?konepajalta D?ompelukone- myymälältä myymälältä ??Ammattilaisurheilija Mikko Ilosen laji on A?lentopallo B?koripallo C?tennis D?golf B?liti C?lati D?euro ??Latvian valuutta on A?kruunu O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 AHJ1414_1-23.indd 6 28.10.2014 9:03:29
6.11.2014 14 7 PUHEENAIHE Peikko vai piru? Inflaatiopeikolla meitä on peloteltu iät ja ajat. Liian suuret palkankorotukset johtavat yleiseen hintojen nousuun, joka puolestaan johtaa työttömyyden kasvuun. Inflaatiopeikosta Suomen Pankki teetti aikoinaan propagandakäyttöön hienon piirroksenkin. Silti talous tarvitsee sopivan määrän inflaatiota, jotta hintojen ja myös palkkojen keskinäiset suhteet voisivat elää ilman rutinaa. Nyt euroalueella nurkan takana piilee kuitenkin toisenlainen uhka, deflaatio. Se merkitsee hintatason yleistä laskua. Se on niin vakava vaiva, että siitä ei propagandapiirroksia tehdä. Hintojen lasku tuntuu päällisin puolin mukavalta asialta, sillä silloin sama raha riittäisi useampaan tarkoitukseen. Mutta kun miettii, mistä se raha tulee, niin pidempään jatkuva hintojen lasku vetää naaman vakavaksi. Jos firma saa tavarastaan tai palvelustaan aikaisempaa pienemmän hinnan, sille tulee helposti mieleen maksaa tekijöillekin aikaisempaa vähemmän tai sitten aikaisempaa pienemmälle porukalle. Sitten olisi taas vähemmän ostajia ja ostovoimaa liikkeellä, joten hintoja pitäisi pudottaa edelleen. Yritysjohtaja, joka miettisi uusia investointeja tai lisäpalkkauksia laskevien hintojen oloissa, saisi nopeasti potkut. Päätösten pitäisi tuottaa aikaisempaakin paremmin, sillä rahalla on hintansa ja reaalikorot ovat nousseet. Taloutta kutistava kierre olisi nopeasti valmis ja sen pysäyttäminen todella vaikeaa. Outoa kyllä, deflaatiota tavoitellaan tietoisestikin, mutta toisella nimellä. Silloin puhutaan sisäisestä devalvaatiosta eli kus tannustason alentamisesta kilpailukyvyn parantamiseksi. Tätä tietä on pakkosyötetty esimerkiksi Kreikalle ja kyllä sitä tarjotaan Suomessakin lääkkeeksi talouden ongelmiin. Siinä ensimmäisenä hampaissa ovat palkat, joita pitäisi alentaa. Mutta perässä seuraavat hinnat ja sen jälkeen menevät työpaikat. Jos ei halua mennä Kreikkaan katsomaan, millaista jälkeä deflaatiopiru tekee, voi kerrata tai kysellä muistoja Suomen 1990-luvun lamasta. Jälkiä näkyy vieläkin. LAURI PEURA HEIKKI LEHTINEN / UP TALOUS Valoa pimeyteen TURVALLISUUSTUKI – Huomasin Metallin uutiskirjeestä, että tällainen turvallisuustuki on olemassa. Olin kotikoneella ja ajattelin, että minähän voisin laittaa hakemuksen, Mika Purmonen kertoo. Tuupovaaralaisen Jotwire Oy:n pääluottamusmies Purmonen meni Metalliliiton sivuille ja täytti hakukaavakkeen. Turvallisuusparannuksen kohdekin löytyi melko helposti. Tuupovaara on haja-asutusaluetta, ja moni tulee töihin jalan tai polkupyörällä. Niinpä etenkin pimeinä syys- ja talviaamuina on ”erityisen tärkeää tulla huomatuksi, koska jalkakäytäviä ei ole ja liikkuminen tapahtuu maanteitten reunoja käyttäen”, Purmonen perusteli hakemuksessaan. Hän pyysi 120 heijastinta jaettavaksi Metalliliittoon kuuluville Jotwiren työntekijöille. Metalliliiton ja If Vahinkovakuutusyhtiön yhteinen, turvallisuustuesta päättävä työryhmä hyväksyi hakemuksen, ja heijastimet lähetettiin Tuupovaaraan. – Mieleisiä ovat olleet. Monella se vain helposti unohtuu takista, vaikka on halpa henki vakuutus, Purmonen sanoo. Haku päättyy 14.11. Turvallisuustuen vuoden viimeisen haun teemana on liukkaisiin talvi keleihin varautuminen, mutta muunlaisetkin hakemukset voivat hyvin perusteltuina saada tukea joko turvallisuustuotteina tai rahana. Tuen antamisessa painottuu yhteisöllisyys. Tuen täytyy hyödyttää liiton jäseniä mahdollisimman laajasti – hakija voi kuitenkin olla joko yksittäinen jäsen, työpaikan kaveriporukka tai työhuonekunta tai vaikkapa ammattiosaston nuorisojaosto. Tukea ei myönnetä työsuojeluun, koska se on lain mukaan työnantajan vastuulla. Sama hakija voi saada tukea vain kerran kalenterivuoden aikana. Hakemuksen voi täyttää netissä osoitteessa www.metalliliitto.fi/ turvallisuustuki. ”Sopiva inflaatio on talouden voiteluaine.” UUSI MIKKO NIKULA AHJ1414_1-23.indd 7 TEOLLISUUSMAALARI MATTI HOLM, 22 TYÖPAIKKA Meteco Oy, Karstula AMMATTIOSASTO Karstulan Metallityöväen ao. 358 MITEN TULIT ALALLE? Peruskoulun jälkeen kävin ammattikoulussa levyseppä-hitsaaja-linjan. Armeijan jälkeen tarjosivat työllistymisyritys Oivan kautta töitä Metecosta. Minulla alkoi täällä oppisopimus syksyllä 2013, ja valmistun pintakäsittelijäksi keväällä 2015. MITEN LIITYIT LIITTOON? Minulle ehdotettiin, että eikö kannattaisi liittyä. Liityin, kun niin moni muukin on täällä liitossa. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Että töitä riittäisi. Olin armeijan jälkeen puoli vuotta työttömänä. 27.10.2014 14:53:14
8 14 6.11.2014 MIELIPIDE KO L U M N I Euroopan uudistajat JATKUVAT MUUTOKSET SYÖVÄT ELÄKEJÄRJESTELMÄN USKOTTAVUUTTA LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. SAK:n Lauri Lylyn mukaan eläkeratkaisulla on tarkoitus palauttaa nuorten usko eläkejärjestelmään. Jatkuvat muutokset kuitenkin vievät uskottavuutta koko järjestelmältä. Siitä ei ole monta vuotta, kun eläkejärjestelmää muutettiin ja eläkeikä muutettiin 65 vuodesta joustavasti 63–68 ikävuoden välille. Alaikärajan lasku antoi silloin uskoa siihen, että raskasta työtä tekevällä voisi olla mahdollisuus päästä työeläkkeelle työstä, eikä vain työkyvyttömyyseläkkeen kautta. Myös muut silloin tehdyt muutokset käänsivät eläkkeellejäämisiän nousuun toivotusti. Nyt tehty eläkkeelle pääsyn alaikärajan mekaaninen nosto jättää ilmaan pelon, että eläkeikää nostetaan myös tulevaisuudessa. Tämä eläkeiän alarajan nosto ei anna nuorille ja vähän vanhemmillekaan toivoa siitä, että he selviäisivät terveenä eläkkeelle. Tästä korotuksesta jää tunne, että eläkeikä karkaa yhä kauemmaksi ja kauemmaksi. Noin isojen ratkaisujen takana pitäisi pystyä seisomaan muutamaa vuotta pidempään, jotta ne olisivat riittävän uskottavia. JOUNI LINDEN Metallin liittovaltuuston jäsen Tykkää Metallista Facebookissa Tiesithän, että Metalliliitto on myös Facebookissa? Metalliliiton Facebook-sivua tykkäämällä pääset näkemään Metalliliiton tuoreimmat uutiset ja jäsenedut sekä osallistumaan yhteiseen keskusteluun. LOKAKUUSSA Facebookissa kerrottiin muun muassa ammattiosastojen syyskokouksista, liiton vakuutus- ja virkistyseduista, uusista nuorista jäsenistä, Kunnon työn päivän viettämisestä, paikallisten palkan korotusten toteuttamisesta, Operaatio Vakiduuni -kampanjasta, luottamusmiesvaaleista ja Murikan kursseista. Euroopassa koittaa nyt uudistusten aika – ainakin jos uskomme kevään eurovaalien jälkeen eri tehtäviin nousseita poliitikkoja. Jokainen uusi komissaari on suuri uudistaja, eivätkä EU:n jäsen maiden johtajat yhtään vähäisempiä. Vain uudistumalla – tarkemmin sanottuna rakenneuudistuksilla – saamme aikaan kasvua, kilpailu kykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Lähes yhteen ääneen hoettu uudistusten tarve ei kuitenkaan kerro yksimielisyydestä. Poliittista kamppailua ei käydä uudistusten puolesta tai niitä vastaan, vaan se käydään niiden sisällöstä. Yhden raikas uudistus voi olla toiselle paluuta synkkään menneisyyteen. Eurooppalaisten työntekijöiden korvissa puheella uudistuksista on jo pitkään ollut uhkaava kaiku. Puhe rakenneuudistuksista on usein tarkoittanut sitä, että kustannusten karsimiseksi työntekijöiden asemaa on ”Uudistuspolitiikaksi heikennetty. Vuosikymmenten kuluessa puetussa työelämän rakennettuja turvaverkkoja ja hyviä huonontamisessa käytäntöjä on purettu. Kaikki on tehty kilpailukyvyn ja työllisyyden nimissä, vastustajat on mutta vain harvoin on nähty uusien helppo leimata vastaanharaajiksi.” työpaikkojen syntyvän – ainakaan hyvien, turvallisten työpaikkojen. PEKKA RISTELÄ Hankalinta uudistuspolitiikaksi FinUnionsin johtaja puetussa työelämän huonontamisessa on se, että sen vastustajat on helppo leimata kaikkea uutta vastustaviksi, maailman muuttumiselle sokeiksi vastaanharaajiksi. Väistämätön tämä altavastaajan asema ei kuitenkaan ole. Hyvän työelämän asiantuntijoilla ja puolestapuhujilla on kaikki edellytykset olla itse uudistajia – sellaisia, joiden uudistukset vievät eteenpäin ihmisten enemmistön etua, eivät vain varakkaan ja lyhytnäköisen vähemmistön. Minkälaisia uudistuksia Euroopassa sitten tarvitaan? Julkinen talous on saatava kuntoon. Euroopan tason ratkaisuna tässä on tärkeä muun muassa tulonjakoa eriarvoistavan ja kilpailua vääristävän verokilpailun rajoittaminen eurooppalaisilla minimiveroasteilla. Eurooppalaisten tuotteiden ja palveluiden on menestyttävä maailmanmarkkinoilla. Se onnistuu, jos eurooppalainen työ on maailman parasta. Se taas edellyttää rohkeita panostuksia työntekijöiden osaamiseen, hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa työhönsä. Hyvinvointivaltiota on vahvistettava. Pohjoismaiden maailman mitassa ainutlaatuinen vauraus ja hyvinvointi perustuvat suurelta osin määrätietoiseen julkisten hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Sitä on jatkettava. Monessa EU-maassa työ on vasta alussa. Nämä ja monet muut ovat asioita, joista voidaan rakentaa uskottava eurooppalainen uudistusohjelma. Täytyy vain ottaa aloite. Ammattiyhdistysliikkeen on päätettävä olla Euroopan uudistaja. pekka.ristela@finunions.org Tule mukaan ja kerro, minkälaista sisältöä sinä haluaisit lukea, katsella ja kuulla Metalliliiton Facebook-sivuilla. Haasta mukaan myös työkaverit ja ammattiosastotoverit. www.facebook.com/metalliliitto AHJ1414_1-23.indd 8 27.10.2014 14:53:23
6.11.2014 14 ”Kai minä kuulun jo kalustoon” Mikä on koulutuksesi? Kävin ammattikoulun puhelinasentajalinjan. Me olimme viimeinen kurssi, joka valmistui, sitten se linja lakkau tettiin, kun lankapuhelinten aika alkoi olla ohi. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JAAKKO HEIKKILÄ TRUKINKULJETTAJA PEKKA HAKASAARI, 43 TYÖPAIKKA Outokumpu Stainless Oy, Tornio 9 A M M AT T I L A I N E N Mitä teit koulun jälkeen? Kaikenlaisia kone hommia. Ajoin kuorma-autoa, olin höylärinä ja kartonkitehtaalla. Sitten jäin työttömäksi, kun tuli lama. Kuinka tulit tänne terästehtaalle? Kävin täällä prosessimieskurssin 1993–94, se kesti puoli vuotta. Se oli työvoimatoimiston kautta järjestetty kurssi, ja hakijoita oli runsaasti, kun työttömiä oli niin paljon. Kurssin jälkeen jäin töihin tänne, ja olen ollut samalla trukilla siitä asti. Millaisia työtehtäviä sinulla on? Keikkaluontoista työtä aika pitkälti. Puhelimella ilmoitetaan hommat. Minä teen niitä sitten kiireellisyysjärjestyksessä. Kuskaan teräksen valmistus prosessiin liittyviä tarveaineita, valmista tavaraa ei juurikaan. Teen kaikkea, mitä eteen tulee – suolakuorman purkua, kärryn vetämistä, roskisten tyhjentämistä. Millainen trukki sinulla on käytössä? Kuuden tonnin kone normaalisti, mutta nyt on kahdeksantonninen, kun oma kone sattui juuri hajoamaan. Viihdytkö työssäsi? Kyllä, tämä on vapaata työtä, jossa pääsee liikkumaan ja pääasia on, että hoitaa omat hommansa. Olen viihtynyt, vaikka olen välillä miettinyt myös töiden vaihtoa. Arvostetaanko työtäsi? Vaikea kysymys. Kai minä kuulun jo niin kalustoon, että pitääkö tätä kukaan sitten niin erityisenä. Teetkö paljon ylitöitä? Joskus niitä on, mutta nykyään vähän harvemmin kuin ennen. Ihan hyvä niin, vapaa-aikaa arvostaa nyt enemmän kuin nuorempana. Mitä terveisiä lähetät Metalliliitolle? Sitä olen joskus miettinyt, että mitähän varten ylitöistä ei makseta lisiä meille päivävuoro laisille. AHJ1414_1-23.indd 9 27.10.2014 14:53:28
10 TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT PEKKA ELOMAA 14 6.11.2014 AHJ1414_1-23.indd 10 27.10.2014 14:53:37
14 11 6.11.2014 Oma osaaminen kantaa pitkälle Terveysteknologiasta ennustetaan uutta kasvualaa suomalaiselle metalliteollisuudelle. Sastamalassa Lojerilla tuotekehitys vaatii työntekijöiltä jatkuvaa uuden oppimista. Kati Pohjolainen vastaa Lojerin leikkaus- ja hoitopöytien osien viimeistelyn laadusta. AHJ1414_1-23.indd 11 27.10.2014 14:53:40
12 14 6.11.2014 T yöntekijöiden vankka osaaminen ja lähes satavuotiset juuret metallialalla ovat leikkaus- ja hoitopöytiä valmistavan Lojer Oy:n menestyksen peruskivet. Yhdessä tekemisen meininki, luottamus omaan tekemiseen ja jatkuva työssä oppiminen toistuvat sekä työntekijöiden että pomojen puheissa. Kun toiset ulkoistavat työtä alihankkijoilleen, luotetaan Lojerilla omaan suunnitteluun, valmistukseen ja niiden tiiviiseen yhteistyöhön. Syykin on selvä. – Kun vieressä olevalle kaverille tekee tavaraa, sen pitää olla priimaa. Muuten se tulee palautteen kanssa heti takaisin, pääluottamusmies Hannu Lehtinen sanoo. KOKEMUSTA PIISAA Monet ovat tulleet töihin jo silloin, kun yritys oli Vammalan konepaja – niin myös CNC-koneistaja Mikko Andersson. Tapaamme hänet työstämässä kierteitä. – Nyt kun on vähemmän töitä CNC-koneella, teen näitä hommia. Monenlaisia asioita täällä saa tehdä, Andersson sanoo. Andersson työskenteli ennen Lojerille tuloa Vammalan Lihan palveluksessa. Se päätyi viitisentoista vuotta sitten konkurssiin, ja Andersson hakeutui koneistuskurssille. Kesken kurssin hän pääsi harjoittelujakson jälkeen Lojerille. Kuusikymppinen Andersson on saanut nähdä työn muutoksen käsityöstä yhä enemmän koneilla tehtäväksi. Työn ohessa hän on opetellut koneiden käytön. Andersson ei ole läheskään vanhin työntekijä. – Meillä on edelleen töissä 68-vuotias eläkeläinen, joka painaa hommia etenkin kiireaikoina. Hänellä on valtava määrä osaamista, jota hän siirtää nuoremmille, pääluottamusmies Lehtinen kertoo. Pitkät työsuhteet ja pieni vaihtuvuus kertovat työilmapiiristä, jota työntekijät kilvan kehuvat. Rentous, ilo ja rehti työtoveruus toistuvat kommenteissa. KONEROMANTIIKKAA Matka jatkuu puristimelle, jonka patinoidusta pinnasta huokuu ikä ja koneromantiikka. Kyljessä lukee Ab Arosverket Vesterås, ja vuosimalliksi paljastuu 1975. Hydrauliikka liikuttaa mäntää ja puristin taivuttaa 50 tonnin voimalla peukalon paksuista rautaa. Puristimen hoitaja Aki Kulonpää valmistaa hoitopöytien kahvoja tiiviiseen tahtiin. Kovien odotusten kasvuala Terveysteknologiasta odotetaan uutta kasvuveturia köhivälle Suomen taloudelle. Kauppa- ja teollisuusministeri Jan Vapaavuori lupasi alalle lokakuun alkupäivinä sadan miljoonan euron rahoitusruiskeen. – Menestymme tällä alalla, koska meillä on oikeanlainen mentaliteetti. Me olemme tarkkoja, huolellisia ja luotettavia. Nämä asiat korostuvat, kun teemme ihmisten terveyteen liittyviä tuotteita, terveysteknologiayritysten etujärjestö FiHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajaste sanoo. Suomessa on osattu erikoistua valituille tuotealueille, joissa meillä on huippuosaamista. Erikoistumisen vastapainona terveysteknologian tuotteet vaativat monien alojen, kuten materiaalitekniikan, sähkö- ja automaatio AHJ1414_1-23.indd 12 tekniikan, ohjelmistojen ja suunnittelun hallintaa. Niissä kaikissa meillä on vahvat perinteet. – Meillä on hyvä osaamisen perinne ja alalla hyvät verkostot, joissa kehitytään yhdessä. Tuotannon pysymistä Suomessa edesauttaa kohtuullinen työn hinta, Kajaste sanoo. Terveysteknologia työllistää tällä hetkellä Suomessa noin 10 000 henkeä, ja jos kasvu jatkuu nykyisenlaisena, vuonna 2020 arviolta noin 12 000 henkeä. Jos kaikki alihankkijat huomioidaan, luvut ovat kaksinkertaiset. Terveysteknologiaa säätelevät monet lait ja määräykset. Tuottajat ovat vastuussa koko tuotantoketjusta. Siksi tuotekehityksen, tuotannon ja alihankkijoiden on toimittava tiiviisti yhdessä. – Koko prosessin toimivuus voidaan varmistaa parhaiten, kun kaikki toimijat ovat lähekkäin. Uskon, että alan yritysten tuotekehitys ja tuotanto pysyvät jatkossakin Suomessa, Kajaste sanoo. Samalla, kun alan tulevaisuus näyttää lupaavalta, tulee vastaan koko ajan tiukempia säädöksiä. Alalla menestyminen edellyttää niiden hallintaa ja noudattamista. Samalla pitää olla koko ajan hereillä, mitkä ovat asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja tehdä niihin sopivia tuotteita. Nopeasti kehittyvällä alalla osaavat ja uusin tilanteisiin mukautuvat tekijät pärjäävät. 27.10.2014 14:53:44
CNC-koneistaja Markku Andersson siirtyi liha-alalta konepajalle reilut kymmenen vuotta sitten. 13 14 6.11.2014 – Tällä koneella voi tehdä mitä vaan: taivuttaa, rei’ittää tai vaikka lyödä kantoja pois pulttien päistä, Kulonpää kertoo ja taputtaa ylpeänä konettaan. Puristimen hoitaja Aki Kulonpää mittaa hoitopöydän kahvaa. VIIMEISINTÄ TEKNOLOGIAA – Erityisesti näen mahdollisuuksia ennalta ehkäisevän terveysteknologian ratkaisuissa ja toisaalta kuntoutusta ja omahoitoa tukevissa tuotteissa. Niissä on nähtävissä voimakasta kysynnän kasvua, Kajaste ennustaa. Maailmanlaajuiset terveysteknologian mark kinat ovat 250–260 miljardia euroa vuodessa eli lähes viisi kertaa Suomen valtion budjetti. Alan vuosikasvu on noin neljä prosenttia. Viime vuonna Suomen terveysteknologia sektorin vienti oli 1,7 miljardia euroa, ja alan kasvu on ollut viimeisen kuuden vuoden aikana keskimäärin yli seitsemän prosenttia. Lähes koko terveysteknologia-alan tuotanto menee vientiin: kolmannes Yhdysvaltoihin, kolmannes EU-alueelle ja kolmannes kehittyviin maihin. AHJ1414_1-23.indd 13 Puristimen säätäminen on tarkkaa puuhaa ja sen saavat tehdä vain kokeneimmat työntekijät. Väärät säädöt voivat aiheuttaa paitsi konerikon myös vaaratilanteen työntekijälle. Kulonpää on harjaantunut koneenkäyttäjä ja tekee säädöt eri osille rutiinilla. Leikkaus- ja hoitopöytien kaikki osat tehdään Lojerilla alusta alkaen itse. Tuotannon alkupäässä on erivahvuisia teräslevyjä ja -tankoja. Lopputuotteena syntyy satoja hienomekaanisia osia sisältävä tyylikäs ja käyttötarpeeseen täydellisesti sopiva tuote. Terveysteknologian kärki Liikevaihto 2013, milj. euroa 1. GE Healthcare Finland 2. Planmeca 3. Thermo Fisher Scientific 4. Palodex Group 5. Wallac 6. Plandent 7. Phillips Medisize 8. Tieto Healthcare & Welfare 9. Orion Diagnostica 10. Respecta 11. DHR Finland 34 12. Merivaara 32 13. Sartorius Liquid Handling Biohit 28 14. Wipak Valkeakoski 27 15. Serres 26 16. Lojer 22 17. Varian Medical Systems Finland 21 18. CRF Box (CRF Health) 20 19. Innokas Medical 17 20. Hytest 15 220 215 136 134 133 76 74 65 45 36 FiHTAn 60 jäsenyrityksestä yli puolet on perustettu vuoden 2000 jälkeen. – Kasvupolkunsa alussa olevat yritykset tarvitsevat monenlaista tukea muun muassa rahoituksen järjestelyissä ja lainsäädännön tuntemuksessa, Kajaste sanoo. LÄHDE: FiHTA – Velipoika minut houkutteli hommiin, kun täällä oli kauhea kiire. Aluksi tein kuutta tuntia, mutta pian pääsin tekemään täyttä päivää. Kymmenen vuotta on monenlaisia hommia piisannut, eikä lomautuksia ole juuri ollut, Kulonpää sanoo verkkaisesti. Terveysteknologian tuotanto antaa työtä ja toimeentuloa suurten kansain välisten konsernien lisäksi myös pienten ja keskisuurien yritysten kautta. 27.10.2014 14:53:53
14 14 6.11.2014 Levyjen käsittely alkaa uudenkarhealla laserleikkurilla. Koneen parissa työskentelee neljä työntekijää. Porukan kymppi on koneen ohjelmoija ja työsuojeluvaltuutettu Petri Orre. – Aloitin metallihommat aikanaan perinteisissä taontahommissa. Vuonna 1987 tulin tänne. Monenlaisten vaiheiden jälkeen päädyin laserleikkurille. Tämä kone nopeuttaa ja yksinkertaistaa työtä valtavasti perinteiseen koneistukseen verrattuna, Orre sanoo. Työn vaatimukset ovat muuttuneet Orren työuran aikana aimo harppauksin. – Nykyään pitää hallita atk:ta ja matemaattisia juttuja. Työn ohella näitä asioita on opeteltu ja paljon on kursseja käyty, Orre jatkaa. Orre ohjelmoi laserleikkurille koneelle annettavia leikkuuohjeita eli ”nestejä”, jotka koostuvat osien dxf-kuvista. Erilaisia kuvia on yli 6 000. Kokonaisesta levystä saadaan leikkuuohjeen avulla satoja osia. Tarkoin laskettujen ”nestien” avulla minimoidaan levyjen hukkaa. Orre näyttää mallia, joka on täynnä pienten osien kuvia ja arvuuttaa, kuinka paljon hukkaa jää. Arvaamme alle kymmenen prosentin lukemia, mutta tietokoneellakin optimoitu leikkuu tuottaa 34,6 prosentin hukan. – Hukka ja metalliromu menee meiltä sataprosenttisesti kierrätykseen, Orre kertoo. HILJAISTA HUMINAA Luottamusmies Lehtisen työpiste on täynnä tekniikkaa ja näyttöruutuja kuin lentokoneen ohjaamo. Hän ohjaa sekä noin kymmenvuotiasta japanilaista Kitamura CNC-työstökeskusta että kotimaista Camlinen 24-palettista FMS-järjestelmää varmoin ottein. Työpisteen vieressä on mallikappaleita monimutkaisista metallikappaleista, joita työstökone on tuottanut. AHJ1414_1-23.indd 14 Pääluottamusmies Hannu Lehtinen ja työsuojeluvaltuutettu Petri Orre ovat tyytyväisiä työpaikan ilmapiiriin ja yhteis työhön työnantajan kanssa. Jälkikäsittelytiimin vetäjä Kati Pohjolainen katsoo tarkoin uunista tulevia osia. Hän vastaa viimeistelyn laadusta. – Tulin tänne 13 vuotta sitten vanhainkodilta ja henkilökohtaisen avustajan hommista. Olin täällä ensin sesonkitöissä pintakäsittelyssä ja niillä teillä tässä nyt ollaan. Kouluttauduin työn ohessa Rastorissa kone- ja metallialan työteknikoksi ja lisäksi hankin työnjohtokoulutusta, Pohjolainen kertoo. Työpaikan ilmapiiri ja työaikojen joustavuus miellyttävät Pohjolaista. Myös alan näkymät tuovat turvaa. – Olen onnellisessa asemassa, että töitä riittää ja näkymät ovat paremmat kuin monella muulla metallin alalla, Pohjolainen sanoo. – Työajan jousto puolin ja toisin on hyvä asia. Kun tarvitsee lasten kanssa lähteä aamusta jonnekin, voi tulla myöhemmin ja vastaavasti voin kerätä tunteja työaikapankkiin, Pohjolainen iloitsee. TARKKAA LAATUA – CNC-kone tottelee Fanuc-ohjelmointikielKierroksen päätteeksi tulemme saliin, jossa on kymmenkunta puolivalmista sairaaloihin tä, Lehtinen kertoo ja näyttää ruudulla olevaa toimitettavaa leikkauspöytää. Tila tuo ennemkomentosarjaa. min mieleen laboratorion tai elektroniikkatehVaikka koneet ovat täydessä touhussa, vain taan kuin perinteisen metallipajan. Sähköalan vaimeita ääniä kuuluu. Ympäristö on siisti ja tavarat hyvässä ojennuksessa. ammattiopinnot suorittanut nuorimies Markus Ruohomäki ahertaa kokoonpanopöydän Siirrymme tuoreen Okuman valmistaman CNC-monitoimisorvin luo. ääressä. – Tällä koneella tulee valmis- ”Nykyään pitää – Kolmisen vuotta sitten arta huomattavasti nopeammin. hallita atk:ta ja meijan jälkeen minulle soitetUseimmat osat valmistuvat yhtiin ja kyseltiin, tulisinko hommatemaattisia juttuja. miin, Ruohomäki muistelee. dellä kiinnityksellä, kun vanhalla koneella kappaletta pitää kääntää Työn ohella näitä Kokoonpano on tarkkaa työtä, jossa yhdistetään alimonta kertaa, Lehtinen sanoo. on opeteltu.” hankkijoilta tulleet kymmeCNC-koneen vieressä olevat rautatangot siirtävät mietteet raaka-aineen laanet sähköosat ja oman pajan sadat metalliosat tuun. Levyjä ja tankoja tulee muun muassa Ruumonipuoliseksi leikkauspöydäksi. Yhden pöykilta ja BE Groupilta. dän kokoaminen kestää viikon. – Kun Ruukilta tulee tavaraa, niin tiedämme, Oppinsa Ruohomäki on saanut mestari-kimitä saamme. Se on aina hyvää ja tasalaatuista, sällihengessä vanhemmalta kollegalta, joka on Orre vakuuttaa. ollut Lojerilla töissä koko ikänsä. Marko Rantala saapuukin sopivasti paikalle. VALKEAA PINTAA – Isän jälkiä tulin tänne koulun jälkeen kohta Viimeistelyalueen keskellä on iso kuljetin, jonka kolmekymmentä vuotta sitten. Aloitin varastokoukuista roikkuu erilaisia osia, osa teräksenharhommissa, sieltä siirryin märkämaalaukseen, maita, osa jo valkoisen maalin peittämiä. Osat epoksointiin, sänkyjen kasaamiseen, kiroprakkulkevat radallaan hitaasti ensin maalisuihkuun tikkopöytien kokoamiseen ja nyt sitten täällä. ja sieltä hevosenkengän muotoiseen uuniin. Kyllä tämä on ollut hyvä työnantaja ja varma Maalauksessa käytetään jauhemaista epokala, Rantala sanoo. simaalia, joka ruiskutetaan osien pintaan. Maali tarttuu magneettisesti metalliosiin. Ne kohdat, Kokoonpanosta vastaavat Marko Rantala joihin maalia ei haluta, on kääritty paperiin. Uu(vas.) ja Markus Ruohomäki siirtävät nissa maali kuumennetaan nestekaasulla 215 nostettavalla työtasolla työn alla olevaa asteen lämmössä metallin pintaan. hoitopöytää. 27.10.2014 14:53:55
Emännän oivalluksesta uuden alku Vuonna 1919 perustetun Vammalan Konepajan (vuodesta 2006 Lojer) historiassa kääntyi uusi lehti 1980-luvun alussa. Yhtiön silloisen toimitusjohtaja Seppo Suurniemen puoliso ehdotti uudenlaisten hoitopöytien valmistamista fysikaaliseen hoitolaitokseensa. Ala ei ollut yritykselle aivan vieras, sillä pajalla oli valmistettu jo aiemmin potilasnostolaitteita, joita oli viety hyvällä menestyksellä Neuvostoliittoon. Uudet tuotteet saivat laajempaakin huomiota ja terveysalan merkkiyritys Instrumentarium otti ne myyntiin. Myös ruotsalaisen Stillen kanssa aloitettiin yhteistyö ensin leikkaussalinostureiden valmistuksessa ja myöhemmin leikkauspöytien parissa. Vammalan Konepajan historia on tyypillisen metallipajan kasvutarina. Aluksi valmistettiin sekalaisia maatalouden koneita kuten viljan siirtolaitteita, kivenhiomakoneita, puuntyöstökoneita ja silppumyllyjä. Monien tuotenimi oli perustajan Niilo Rannin mukaan Nira, joka löytyy edelleen monen kesämökin käsipumpun kyljestä. Tiivis yhteistyö tuotannon ja tuotekehityksen välillä nousee esille. – Me tutkimme esimerkiksi, miten sähköjohtojen vedot ja sylinterit kannattaisi sijoittaa, jotta ne olisivat parhaiten asennettavissa. Annamme tuotekehitykseen parannusehdotuksia, miten asioita kannattaa kehittää. Parhaitenhan työntekijä näkee sen, miten asioita voidaan parantaa, Rantala sanoo. AHJ1414_1-23.indd 15 Vesipumpuille avautui uusia markkinoita 1970-luvulla, kun yhtiö alkoi kehittää kehitysyhteistyön tarpeisiin Afrikan ja Aasian oloihin sopivia vesipumppuja. Kehitysyhteistyönä alkanut kaupankäynti laajeni, ja vesipumppujen toimitukset kehitysmaihin olivat vuonna 1991 neljännes Vammalan konepajan liikevaihdosta. Tämän tarinan huipennuksena olivat pumppujen kokoonpanotehtaiden perustaminen Ghanaan ja Nigeriaan. Viime vuosituhannen lopulla yritys kasvoi yritysostoilla ja keskittyi yhä enemmän terveysteknologiaan. Leikkaus- ja hoitopöydät nousivat pääosaan. Niiden lisäksi valmistetaan HYVÄÄ MATKAA Sairaalakäyttöön tarkoitetut pöytien sähkölaitteet testataan tietokoneella ennen kuin niille annetaan lopullinen lähtölupa asiakkaalle. – Testit ajetaan kaksikymmentä kertaa. Jos pienikin vika havaitaan, se tutkitaan ja asia korjataan. Ennen pakkausta pöytä tarkastetaan vielä silmämääräisesti, että kaikki on kunnossa ja pöytä on puhdas, Rantala kertoo. 14 15 6.11.2014 monenlaisia sairaala- ja hoitosänkyjä, tutkimuspöytiä, kuntoutuslaitteita, kuntosalilaitteita, seniorikalusteita sekä laajaa valikoimaa hierontaja hyvinvointitarvikkeita. Lojer on ainoa suomalaisyritys, joka valmistaa kalusteiden kaikki metalliosat Suomessa. LOJER OY ?? Tehtaat Sastamalassa, Hollolassa ja Kempeleellä ?? Työntekijöitä 140, joista tuotannossa noin 80 ?? Liikevaihto 22 milj. euroa (2013) ?? Tuotannosta 40 % kotimaahan, reilu kolmannes Venäjälle ja noin neljännes EU-alueelle Pakkaukseen lisätään vielä pöydän oheistuotteet, kuten sairaalakäyttöön suunniteltu erikoisvalmisteinen viskoelastinen patja. Sitten pöytä pakataan vanerilaatikkoon odottamaan lähetystä. Kun hyvästelemme Lehtisen ja Orren lähtevien tavaroiden alueella, vilkaisen riveissä olevien pakettien osoitteita. Niissä lukee kotoisten paikkakuntien lisäksi kaukaisempiakin paikannimiä kuten Moscow, Oslo ja Riyadh. a 27.10.2014 14:53:58
TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO 16 Vinter T YÖY M PÄ R I S T Ö 14 6.11.2014 Projektityö voi aiheuttaa stressiä TYÖKUORMITUS Projektityö vaatii aiempaa tarkempaa töiden suunnittelua. Keskeinen osa suunnittelua on varautuminen muutoksiin, esimerkiksi henkilöstövaihdoksiin. – On inhimillistä kuvitella, että asiat sujuvat suunnitellusti. Aikatauluihin pitää jättää väljyyttä, tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta opastaa. Projektinjohtajan on osattava luotsata projektia kohti maalia. Hänen Jokaiselle projektiin osallistuvalle pitää olla selvää, mikä on projektin tavoite ja hänen roolinsa siinä. pitää huolehtia, että toimintatavat, työnjako, tehtävät ja aikataulut on määritelty yhdessä ja että ne ovat selkeitä kaikille. – Yllättävän usein projekteja aletaan vain tehdä ilman kunnollista suunnittelua. Jos tehtävien järjestystä ei pohdita etukäteen, yksi ei saa töitään edistettyä, koska toinen ei ole vielä hoitanut omaa osuuttaan, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Minna Janhonen kertoo. Hänen tehtävänsä on myös reagoida, jos projektin henkilöstö vaihtuu tai asiakkaalta tulee muutostoiveita. – Projektityössä yksi tärkeimpiä johtamisen keinoja on valtuutus. Johtajan on annettava projektin työntekijöiden hoitaa omat työnsä ja luotettava, että ne tulevat tehdyiksi, Projektityölle on leimallista päällekkäisyys. Minna Janhonen sanoo. Harvoin kenelläkään on meneillään vain yksi projekti kerrallaan. Siksi yhden ihmisen myöhästyminen yhdessä projektissa vaikuttaa pahimmillaan moniin muihin ihmisiin muissa projekteissa. Tästä voi seurata liiallista työkuormitusta. Huono aikataulutus on yksi keskeisiä projektityön stressitekijöitä. Projektin suju Lä ke ta Liu sie Ta Ko Hi Jo Ko 42 mattomuus, huono johtaminen, aliresursointi ja tiedonkulun puutteet aiheuttavat tutkijoiden mukaan työntekijöille stressiä. Projektien aikatauluja tehtäessä on varauduttava myös muutoksiin. Ammattitauteihin sata miljoonaa vuodessa Taantuma vähentää työntekijöiden hyvinvointia Kuntoutus palauttaa työkyvyn TYÖHYVINVOINTI Työeläkeyhtiö Ilmarinen selvitti verkkokyselyllä henkilöstöpäättäjien käsitystä työhyvinvoinnin tilasta yrityksissään ja sitä, miten taantuma on vaikuttanut henkilöstön hyvinvointiin. Kyselyn tulosten mukaan taantuma on vähentänyt henkilöstön työhyvinvointia kolmessa neljästä yrityksestä. Tähän ovat vaikuttaneet esimerkiksi jatkuvat yt-neuvottelut. – Yt-neuvottelujen aikana henkilöstön hyvinvointi voi romahtaa hetkessä ja pahimmillaan koko työpaikan työskentely lamaantuu. Ihmisten hyvinvoinnista tulee huolehtia myös yt-neuvotteluiden aikana, Ilmarisen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen vaatii. TYÖELÄKEKUNTOUTUS Kolme viidestä työeläkevakuuttajien kustantamaan ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneesta palaa takaisin työelämään. 1990-luvun alussa töihin palasi harvempi kuin kaksi viidestä. Viime vuonna ammatilliseen kuntoutukseen osallistui yli 13 000 työntekijää, mikä on yli 2 000 enemmän kuin vuonna 2012. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle päätyy enää harvempi kuin joka kymmenes ammatilliseen kuntoutukseen osallistunut. Työeläkevakuuttajien Telan lakimies Marja Koponen laskee blogissaan, että jos ihminen on ansiotyössä kuntoutuksen jälkeen vajaat kaksi vuotta, kuntoutus on maksanut itsensä kulujen osalta takaisin työeläkejärjestelmälle. tyo?ympa?risto? 14.indd 1 SAIRASTELU Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuodelta 2012 yli 4 400 uutta ammattitautia tai ammattitauti epäilyä. Uusien tapausten lukumäärä on laskenut jo vuosia, mutta nyt lasku on tasaantumassa. Tapaturmavakuutuslaitokset maksoivat korvauksia ammattitaudeista ja ammattitauti epäilyistä yhteensä 98,8 miljoonaa euroa. Lähes 80 prosenttia ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä maksettavista korvauksista oli eläkkeitä. Tutkimusvuonna erilaisia eläkekorvauksia maksettiin yhteensä 78,9 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja sairaanhoitokuluja korvattiin 10,3 miljoonalla eurolla, päivärahoja 3,9 miljoonalla eurolla ja haittarahakorvauksia 2,5 miljoonalla eurolla. 22.10.2014 17.38 L a K ... ... ... ... AHJ1414_1-23.indd 16 27.10.2014 14:54:02
Vinterskor Ahjo 46_Vinterskor Ahjo 46 2014-10-24 14:25 Sida 1 Ihanan lämpimät saappaat ja kengät, joissa on liukuesteet! Täysvuori Nerokas uutuus – Uutuus! kävele turvallisesti käännettävillä liukuesteillä! Mokkanahka ulkopuolella Liukuesteet on kiinnitetty pohjaan, ja ne voidaan helposti kääntää kädellä ulospäin. NYT VAIN 3490 Käännettävät liukuesteet /PARI Ohjehinta 44.90 Tarrakiinnitys SÄÄSTÄ €10 tuus! UuRuostumaton Vettä hylkivä materiaali Liukumaton syväuurteinen pohja liukueste Täysvuori Tuotenro 2617 Saappaat Joustava vetoketju Lämpimät, mukavat talvikengät, joissa kaksinkertainen vetoketju ja joka sään kengät, joissa on tarrakiinnitys. Sopivat sekä miehille että naisille. syväLiukumaton, syväuurteinen pohja, Vettä hylkivä ja uurrettu sietävä materiaali. Täysin vuorattu tekolammasvuorilla. Talvikengät Tuotenro 2607 Koot 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 45 Hinta 29,90 Sopivat sekä Joka sään saappaat Tuotenro 2617 naisille että miehille Koot 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 45 Hinta 34,90 Vettä hylkivä materiaali NYT VAIN 29 90/ PARI SÄÄSTÄ €10 Olotossut, mokkaa 17,90 Tuotenro 2608 Tohvelit, mokkaa Pehmeät tossut AITOA NAHKAA naisille ja miehille Tuotenro 21118 ......paria saappaita Tuotenro..............Koko........... Koko........... ......paria tohveleita Tuotenro..............Koko........... ......paria tohveleita Tuotenro..............Koko........... OAA -AAIITTO N IIKKAAN S S A A VV HKKAAAA N NAAH $ Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Katso ostoehdot: www.citylook.info Vastaanottaja maksaa tilauksen postimaksun. Nimi........................................................................................... Katuosoite.................................................................................. Postinumero ja postitoimipaikka ................................................. Puhelin ...................................................................................... Ilmoita meille, jos et halua tarjouksia meiltä tai valituilta yrityksiltä. Tilaa puhelimitse 010 322 2023 AHJ1414_1-23.indd 17 19,90 Tohvelit – lämpimät ja ihanat, aitoa vasikannahkaa, lämmin lampaannahkajäljitelmävuori. Pitää jalkasi lämpiminä kylmillä ja vetoisillakin lattioilla. Luistamaton pohja. Sopii naisille ja miehille. Koot 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 45 Tuotenro 21118 korkea malli Hinta 19,90 Tuotenro 2608 matala malli Hinta 17,90 OAA -AAIITTO N IIKKAAN VVAASSH KKAAAA H A A N N ......paria kenkiä Tuotenro.............. Tuotenro 2607 Kenkä Ohjehinta 39.90 ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info 27.10.2014 14:54:03
18 TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA JUHA METSO 14 6.11.2014 TOIMIJA PÄÄLUOTTAMUSMIES MIKKO LAAKSO TYÖPAIKKA Kotkan Konepaja Oy, Kotka TYÖNTEKIJÖITÄ 24 LUOTTAMUSMIESURA Varapääluottamusmies 2003–2004, pääluottamusmies 2005–, ao. 20 toimikunnan jäsen 2005–, SAK:n valtuuston jäsen 2011–, ao. varapuheenjohtaja 2012–, ao. opintosihteeri 2013–, aluetoimikunnan jäsen 2014– Ammattiosastoja on uskallettava yhdistää Metalliliitossa on monia pieniä ammattiosastoja, joissa väkimäärä ei riitä pyörittämään osaston toimintaa. Ammattiosastoja on uskallettava yhdistää, jotta ne pystyvät pitämään huolta jäsentensä edunvalvonnasta, sanoo pääluottamusmies Mikko Laakso. Pääluottamusmies Mikko Laakso tähystää maa ilmaa Kotkan Konepajan taivaansinisen hallin ovelta, nostaa kuulosuojaimet ohimoille ja sy tyttää tuumintatupakan. Metalliliitto levittäytyy Laakson ympäril le näkymättömänä verkostona. Tai tavallaan näkyvänä, jokaisen liiton jäsenen muodossa. Hallissa on 23 Metallin jäsentä. Kotkan me tallityöväen ammattiosasto 20:ssä on yhteen sä noin 550. Kotka–Haminan seuturyhmässä noin 2 200. Millainen ja minkä kokoinen on toimiva Me talliliiton ammattiosasto? Tätä Laakso on poh tinut yhdessä Kotka–Haminan seuturyhmän ammattiosastojen muiden edustajien kanssa. Seuturyhmään kuuluu Kotkan osasto 20:n li säksi Karhulan osasto 13, Haminan osasto 109 sekä Kotkan autoalan osasto 301. Koko Metalliliitossa on käynnissä vuoden 2012 liittokokouksen asettama selvitystyö ammatti osastojen tilasta ja rakenteesta. Tähtäimenä on, että seuraava vuoden 2016 liittokokous tekee pää tökset uuden osastorakenteen periaatteista. – Täällä ainakin Kotkan, Karhulan ja Ha minan pääalan osastot voisi yhdistää yhdeksi osastoksi, Laakso sanoo. – Pystyisimme paremmin pitämään jäsenis tä huolta ja karsimaan päällekkäisiä toimintoja. Työpaikoilla jo nyt jäsenyydet menevät välillä ihan ristiin rastiin. Ihmiset eivät ole niin aktii visia kuin ennen, ja ammattiosaston toimikun nastakin väki vain vähenee. Hiljaiseloa viettänyttä Kotka–Haminan seu turyhmää onkin herätelty eloon. – Saatiin tänä syksynä aikaiseksi koulutustilai suus ja porukkaa tuli tupa täyteen. Aiheena olivat ajankohtaiset työttömyyspäiväraha- ja työsuoje luasiat. Ensi vuonnakin aiomme pitää pari koulu tusta ainakin työsuojelusta, Laakso kertoo. AHJ1414_1-23.indd 18 – Tarkoitus on, että saataisiin ennen seuraa vaa liittokokousta seuturyhmä kunnolla toimi maan, ja liittokokouksen jälkeen katsotaan ti lannetta uudestaan. Kyllähän ensin pitää saada tämä seuturyhmä toimimaan, jos halutaan että osastojen yhdistäminen toimisi. ”JOS JOKU KYSYY, EN MIÄ KIELTÄYDY” Kotkan Konepajan hallin sisäpuolella sinihaa lariset miehet työskentelevät työstökoneiden ja hitsauspöytien äärellä. Yritys tekee koneistusta, levytöitä, asennuksia ja muita alihankintakone pajatöitä useille eri asiakkaille. Mikko Laakson valtakunta on kaksi SMT Swedturnin CNC-sorvia. Hän kuvailee CNCkoneistajan työtä rauhallisen miehen hommak si. Ei pidä turhia hötkyillä. – Työ on kappaleenvaihtoa, ohjelmointia, koneen valvomista. Jos ei pysy paikoillaan, sel lainen tyyppi ei sovi koneistajaksi. Jos alkaa yh tään kiireellä hosumaan, tulee hitaammin kuin jos tekisi rauhassa. Peruskoulun jälkeen 35-vuotias Laakso kävi ammattikoulun koneistuslinjan Kotkassa, suo ritti asepalveluksen, oli puoli vuotta työttömänä ja pääsi sitten töihin Kotkan Konepajalle. Siitä tulee ensi kesänä 15 vuotta. Luottamustehtäviin Laakso päätyi jo 23-vuo tiaana vuonna 2003. Hän saapui valintakokouk seen ainoana työntekijänä silloisesta Puistolan tuotantopisteestä, ja työkaverit halusivat valita hänet varapääluottamusmieheksi. Kahta vuotta myöhemmin kuvio toistui pääluottamusmies vaaleissa. – Tulin tänne ehdokasasettelukokoukseen ja hallissa kysyttiin, että sopiiko että ehdotetaan sinua. Miä sanoin, että kyllä se sopii. Jos joku kysyy, niin en miä kieltäydy, Laakso kertoo. Kymmenen vuotta pääluottamusmiehenä on ollut Laakson mukaan hyvin opettavaista. – Koko ajan oppii jotain uutta. Sellaista luot tamusmiestä ei olekaan, joka voisi sanoa, että nyt hän osaa kaiken, että nyt maailma on valmis. Tämä on jatkuvaa kouluttautumista ja tiedon hankintaa. Laakson mukaan luottamusmiehenä häntä työllistävät eniten ajoittaiset lomautukset ja neuvominen niistä johtuvissa työttömyysturvaasioissa. Suurempia ongelmia työpaikalla ei ole, välit työnantajaan ovat hyvät ja asioista pysty tään keskustelemaan ja neuvottelemaan. – Säännöllisin välein pidetään yhteistoimin taneuvottelut ja katsotaan, missä mennään. Sii tähän me lähdetään, että ollaan kaikki samassa veneessä. Jos me aletaan tappelemaan, niin ei siitä mitään tule. Jos ollaan jostain eri mieltä, niin ihan asiallisesti sovi taan asiat, Laakso kertoo. TÄRKEINTÄ ON TASAPUOLISUUS ”Ensin pitää saada seuturyhmä toimimaan, jos halutaan osastot yhdistää.” Kotkan Konepajan tauko tilassa Mikko Laakso nap paa kahvin automaatista ja istahtaa muovituolille. Metallialan työpaikoilla käydään marras–joulu kuussa luottamusmiesvaalit. Mitkä hänen mieles tään ovat luottamusmiehen tärkeimmät tehtävät? – Tärkeintä on pitää huolta, että kaikkia koh dellaan tasapuolisesti ja noudatetaan työehto sopimusta, Laakso sanoo. – Neuvotellaan työnantajan kanssa. Jos joku kysyy jotain tes-asiaa, niin annetaan siihen tul kintavastaus. Mainostetaan työntekijöille liiton tapahtumia. Jos tulee uutta työvoimaa tai oppi laita, tarjotaan heti liiton jäsenyyttä, hän listaa. Metalliliitolla on käynnissä uusi aktiivisempi järjestämistyö. Kotkan Konepajalla kaikki paitsi yksi työntekijä kuuluvat liittoon. – Kymmenen vuotta olen yrittänyt, kyllä me kohta päästään maaliin, Laakso naurahtaa. Miten Laakso perustelee uudelle työnteki jälle, miksi kannattaa kuulua liittoon? – Työttömyyspäiväraha, edunvalvonnan tur va ja liiton apu, jos tulee jotain ongelmia, Laakso vastaa. Mikko Laakso on monessa luottamustehtä vässä mukana, mutta juuri nyt hän ottaa useim mista rooleista vähän taukoa ensi vuoden puo lelle asti. Hänen perheeseensä on syntymässä toinen lapsi, ja isyysloma alkaa marras–joulu kuun vaihteessa. – No, ammattiosaston kokouksissa aion käy dä. Mutta muuten hetken aikaa muut saavat hoitaa hommat! a 28.10.2014 9:04:03
19 hmä s ot AHJ1414_1-23.indd 19 27.10.2014 14:54:06
20 PÄ I V Y S TÄ J Ä EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 ? Työpaikan päällikkö sanoi, että hän aikoo lomauttaa meidät irtisanomisajan ajaksi. Sanoi, ettei talon tarvitse siten maksaa mitään irtisanotuille, korkeintaan lomat. On kuulemma lain mukaiset perus teet olemassa sekä irtisanomiselle että lomautukselle. Voiko homma mennä noin? Päällikkösi kuuluu niihin kavereihin, jotka uskovat olevansa fiksumpia kuin muut. Nytkin hän katsoo olevansa fiksu ja on keksinyt älyttömän hyvän tavan päästä työntekijöistä halvalla eroon. Ja hän on ihka ensimmäinen joka tuon hoksaa. Totuus on kuitenkin sellainen, että mikäli työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän, on tälle irtisanotulle työntekijälle maksettava irtisanomisajan palkka. Usein työnantaja ei vaadi työpanosta, mutta tämä ei vapauta palkan maksamisesta. Vastaavasti on katsottu, että irtisanottua ei voi lomauttaa. Tämä voidaan vapauttaa työvelvoitteesta, mutta palkka on maksettava. ? Meillä on työpaikalla kiusannut sellainen asia, että erilaiset työpaikan tilanteet käsitellään pikaisesti hallin nurkassa. Meitä ei ole kuin kahdeksan työntekijää, mutta välillä tuntuu siltä, että lomautus perusteita tai muita asioita olisi hyvä käsitellä oikein kokouksessa. Meillä ei koskaan ole ollut yt-menettelyä. Voisiko sellaista vaatia? Työpaikkanne on niin pieni, että yhteistoimintalaki ei koske teidän työpaikkaanne. Alaraja on joissakin tilanteissa 10 ja joissakin 20 työntekijää. Laki ei kuitenkaan kiellä noudattamasta samoja menettelyjä kuin isommallakin työpaikalla. Yhteistoimintalaki ja sen nojalla kirjoitetut ohjeet on kirjoitettu sillä tavoin viisaasti, että laki etenee johdonmukaisesti alkutilanteesta loppuun. Mikäli päätätte työpaikallanne noudattaa lakiin kirjattuja menettelyjä, määrä aikoja ja muotoseikkoja, niin se johtaa hyvin järjestettyyn kokoukseen. Se, että päätätte noudattaa yt-menettelyn muotoja, ei kuitenkaan tuo työpaikkaanne lain piiriin, eikä työnantajalle tule sanktioita, jos jokin seikka ei menekään oikein. PIIRROS ERIC LERAILLEZ Esittäkää työnantajallenne, että noudattaisitte yhteistoimintalain muotoja, niin saatte kokouksenne täsmällisemmiksi, asiat kirjattua ja ennen kaikkea saatte ennen palaveria aineistoa tutustuttavaksenne. Jokaiselle työntekijällä on joka tapauksessa oikeus saada omaa asiaansa koskevat perustelut työnantajalta. Jos saatte asiat käsiteltyä yhdessä, se on varmasti monessa tilanteessa hyvä asia. Tuomio, mutta ei sakkoja OIKEUS Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi yrityksen työturvallisuusrikoksesta, mutta hylkäsi syyttäjän vaatimuksen 10 000 euron yhteisösakosta. Metalliset Group -konserniin kuuluvan Metalliset Oy:n Heinäveden tehtaalla sattui joulukuussa 2011 tapaturma, jossa yksi trukin ohjauskiskoista oli trukin voimasta katkennut. Sen seurauksena trukki oli kaatunut. Kuljettaja oli paiskautunut lattiaan ja loukkaantunut. Trukin ohjauskiskojen tarkoituksena on estää trukkia törmäämästä suurikokoisiin hyllyihin ahtaissa hyllyväliköissä. Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajan tutkimuksen mukaan kiskot oli rakennettu 4 000 -kiloiseen trukkiin nähden liian heikoiksi. Kiskot olivat vuosien varrella katkeilleet aiemminkin. Työpaikan työsuojeluvaltuutettu oli ilmoittanut asiasta kirjallisesti vuosien varrella kahdeksan kertaa työnantajalle. Yhtiö ei ollut korjannut kiskoja vahvemmiksi. Lisäksi työpaikalla oli joulukuussa 2009 irronnut kisko sinkoutunut ilmaan ja ollut vähällä osua työntekijään. Kiskot oli korjattu vahvemmiksi vasta, kun työsuojelutarkastaja oli antanut asiasta kehotuksen. Käräjäoikeus katsoi yhtiön syyllistyneen työturvallisuusrikokseen, mutta jätti rankaisematta, koska katsoi laiminlyönnin vähäiseksi. Perusteena oli muun muassa se, että yhtiö toimii metallialalla, jota ei voida luonnehtia erityisen vaaralliseksi työksi. Käräjäoikeuden mukaan yhtiön suhtautumisessa työsuojeluun ei ole moittimista. Yhtiössä on tehty parannuksia työsuojeluasioissa. Sitä, että yhtiö ei ollut riittävästi reagoinut kiskoissa ilmenneeseen ongelmaan, ei käräjäoikeus pitänyt erityisen vakavana laiminlyöntinä. HEIKKI PISKONEN Metalliliiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus liiton oikeusapuun. Oikeusapua haetaan ammattiosaston kautta. Liitto aloittaa vuosittain runsaat sata oikeusjuttua jäsentensä puolesta. AHJ1414_1-23.indd 20 27.10.2014 14:54:09 Vitae
Jäykkä ja kankea olo? VitaePron ainesosilla on EU:n vahvistamat terveysväitteet VitaePro® sisältää monipuolisen ja ainutlaatuisen koostumuksen tärkeitä ravintoaineita: astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, D- ja E-vitamiinia sekä omega-3:n DHA- ja EPArasvahappoja. LIHAKSILLE – VitaePron sisältämä D3-vitamiini edistää normaalin lihastoiminnon ylläpitämistä. RUSTOLLE – VitaePron sisältämä C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. Rusto mahdollistaa nivelten liikkumisen. VitaePron ainesosat ovat turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja. Kaikki ainesosat ovat ihmiskeholle luonnollisia ja niiden vaikutus elimistölle on sama kuin terveellisen ruoan ravintoaineilla. VitaePro auttaa noudattamaan monipuolista ruokavaliota ja terveellisiä elämäntapoja vuoden jokaisena päivänä. VASTUSTUSKYVYLLE – VitaePron sisältämät C- ja D-vitamiinit edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SYDÄMELLE – VitaePron sisältämät omega-3- rasvahapot DHA ja EPA edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu teho 250 mg:lla DHA:ta ja EPA:a vuorokaudessa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ – VitaePron C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. 94 % suomalaisista käyttäjistä suosittelee VitaeProta!* * Asiakaskysely 2012. N=582 pitkäaikaista VitaePron käyttäjää. t 2 kk ensimmäise Ma?pe 8.30?16.30 VitaeLab maksaa postimaksun V S EY ELÄMÄ TE RV EY ÄMÄ EL NIMI: S TER VE E TERVE YS POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. AHJ1414_1-23.indd 21 VitaeLab_Ahjo_nr14_pd0611_225x290_CR.indd 1 Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS VPPRAHA4513F Tilaa netistä: www.vitaepro.? POSTINRO: Ä ÄM Normaalihintainen tekstiviesti LÄHIOSOITE: EL Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 YS MÄ LÄ Paikallispuhelumaksu/MPM Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyksen saan tutustumishintaan 14,95, norm. 29,90. Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. TE R Soita 0206 90030 EI SITOUTUMISAIKAA - LASKUN SAAT PAKETISSA ELÄMÄ TILAA HETI! pv vain 0,25 € / ? TILAA JO TÄNÄÄN - VAIN MEILTÄ -50% 27.10.2014 14:54:09 15.10.2014 09:37:21
22 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROKSET KRISTA PARTTI 14 6.11.2014 N Ä K E M YS KENEN PITÄISI SOTE-UUDISTUKSEN JÄLKEEN TUOTTAA KANSALAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT? TUULA HAATAINEN: Pääsääntöisesti julkisen sektorin työntekijöiden. LIISA HYSSÄLÄ: Kaikkien Suomessa toimivien palveluntuottajien. Sote-uudistus – kuka vastaa palveluista? TARVITAANKO MYÖS YKSITYISIÄ PALVELUNTUOTTAJIA? HAATAINEN: Täydentävinä tarvitaan sekä yksi- Pääjohtaja LIISA HYSSÄLÄ Kansaneläkelaitos ? Yksityiset yritykset tuottavat 30 prosenttia sosiaalipalveluista. ?Rahat pitää kerätä yhteiseen pottiin, joka laitetaan sote-alueille. ? Me esitämme yksityisille yrityksille tiukkoja laatukriteereitä ja maksukattoa. tyisiä yrityksiä että kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. HYSSÄLÄ: Niitä on tarvittu nyt jo. En minä usko, että ne minnekään häipyvät jatkossakaan. PARLAMENTAARISEN TYÖRYHMÄN MUKAAN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN VAATII OMAA HENKILÖSTÖÄ. MITÄ TÄLLÄ TARKOITETTIIN? HAATAINEN: Minä ymmärrän sen niin, että pal- velutuotannon pysyminen julkisissa käsissä halutaan varmistaa. Työryhmä esittää myös, että ulkoisista hankinnoista päätettäisiin soteja tuotantoalueiden kesken. HYSSÄLÄ: Varmasti siinä tarkoitettiin kuntien henkilöstöä, koska esityksessä painotettiin julkisen puolen palvelun tuottamisvastuuta. KUINKA SUUREN OSAN OMAT TYÖNTEKIJÄT JATKOSSA TUOTTAVAT? HAATAINEN: Pääosan. HYSSÄLÄ: Keskeisen osan. Kunnan rooli sote- uudistuksen valmistumisen jälkeen on toinen kysymys. Silloin selviää esimerkiksi se, miten kunnan koko vaikuttaa kuntien tehtäviin. MITÄ PALVELUITA YKSITYISET VOISIVAT TUOTTAA? HAATAINEN: Palveluiden tuotantoalueille pitää jättää arvioitavaksi, mitä täydentäviä palveluita yksityiset yritykset ja kolmas sektori voivat tuottaa. Ne voivat olla esimerkiksi ruuhkanpurkujuttuja, joissa tarvitaan erityistä osaamista tai asioita, joissa halutaan kehittää yhdessä jotakin uutta. HYSSÄLÄ: Samoja kuin tähänkin asti. Nehän ovat tuottaneet vaativaa erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta kaikkea. Esimerkiksi sosiaalipalveluista yksityiset tuottavat jo yli 30 prosenttia. AHJ1414_1-23.indd 22 PITÄISIKÖ PALVELUT KILPAILUTTAA KUNNAN JA YKSITYISTEN VÄLILLÄ? HAATAINEN: Menettelyjen pitää toimia hankin- talain perusteella. Jos kunta tai palvelutuotantoalue lähtee hankkimaan palveluita ulkopuolelta, pitää hankintatapa miettiä tarkoin. Julkisella rahalla palveluita hankkivan pitää käyttää sellaista menettelyä, että varmasti saa sitä, mitä tilaa. Tuleva hankintalain uudistus on olennainen. HYSSÄLÄ: Lainsäädäntö vaatii, että ne kilpailutetaan. KELA ON EHDOTTANUT JULKISEN RAHOITUKSEN LAAJENTAMISTA YKSITYISILLE TERVEYSPALVELUIDEN TUOTTAJILLE. PITÄISIKÖ? HAATAINEN: En hyväksy kategorista linjapäätös- tä, jolla laajennetaan yksityisten palveluiden käyttöä. Eri juttu on, mitä monikanavarahoituksessa tehdään ja mitä tapahtuu yksityisten palveluiden korvausjärjestelmille. Tämän pitäisi olla niissä käsissä, jotka vahtivat meidän veroeurojamme. Siellä pitää olla viisautta päättää, mihin resursseja käytetään. HYSSÄLÄ: Kun monikanavarahoitusta on niin tavattomasti kritisoitu, olemme ehdottaneet, että kerättäisiin rahat yhteiseen pottiin ja laitettaisiin se sotealueille. Nythän tehtäviä siirrellään koko ajan pois omasta plakkarista. Olemme ehdottaneet myös nykyisten hallintomenettelyjen keventämistä ja kiinnittäneet sote-uudistuksen pohjaesitystä enemmän huomiota asiakaskeskeisyyteen. Asioita pitäisi järjestellä uudella tavalla, joka ei enää kannustaisi kustannusten siirtämistä toisaalle. 27.10.2014 14:54:10
PITÄISIKÖ POTILAIDEN SAADA ITSE PÄÄTTÄÄ, MITÄ TERVEYSPALVELUITA KÄYTTÄVÄT? HAATAINEN: Jos saa sydänkohtauksen, ei voi toivoa muuta kuin että saa hyvää hoitoa. En usko, että silloin mikään muu kuin julkinen puoli pystyy tuottamaan hyvän hoidon kaikille tasapuolisesti. Ruuhkahuipuissa, esimerkiksi hammashoidossa, yksityiset palvelut voivat toimia. Laajassa mittakaavassa ne kuitenkin pidemmällä aikavälillä eriarvoistavat. Osassa palveluita on käytössä palveluseteli, joka mahdollistaa valinnan. Minä uskon julkiseen järjestelmään, jonka sisällä on lisätty valinnanvapautta. Asiakas voi valita esimerkiksi sairaalan, jossa leikkaus tehdään. HYSSÄLÄ: Tähän ei voi vastata kyllä tai ei. Valinnan mahdollisuus toimisi, jos palvelun omavastuu olisi suurin piirtein sama molemmilla sektoreilla. Tärkeää on myös se, mitkä terveyspoliittiset tavoitteet ovat ja mitä ovat keinot niihin pääsemiseksi. Jos tavoitteet ovat samat, on sama, kumpaa käyttää. Kyllä asiakaskin osaa valita. Me esitämme tiukkoja laatukriteereitä ja maksukattoa. Kaikki esityksemme on tehty asiakkaan turvaksi. KUMMAT TUOTTAVAT PAREMPIA PALVELUITA, OMAT TYÖNTEKIJÄT VAI YKSITYISET YRITYKSET? HAATAINEN: Pitää katsoa, miten eri väestö ryhmiä kohdellaan ja miten resurssit kohden tuvat. Julkisessa palvelutuotannossa pystytään paremmin varmistamaan, että palvelut kohentuvat oikeudenmukaisemmin ihmisille. En usko, että yksittäisissä hoitotoimenpiteissä olisi eroja. Jos menee vaikka hakemaan rokotuksen, molemmat pistävät sen piikin ihan yhtä ansiokkaasti. Osaavia ammattilaisia on töissä molemmilla sektoreilla. Kokonaisuus ratkaisee. HYSSÄLÄ: Kyllä kai molemmat tuottavat hyviä palveluita. Laatukriteerien pitää kuitenkin olla kunnossa ja niitä pitää seurata ja tarkistaa välillä. Molemmilla sektoreilla on joskus ollut epäonnistumisia. Siksi tarvitaan valvontaa. En usko, että toinen tuottaisi parempia ja toinen huonompia palveluita. Kaikki sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat saaneet saman korkeatasoisen koulutuksen. 14 23 s a 6.11.2014 TULEVATKO YKSITYISET PALVELUT JULKISIA KALLIIMMIKSI? HAATAINEN: Yksityisissä palveluissa on aina voitto-odotus. Esimerkiksi monikansallisessa yhtiössä osakkeenomistajilla ja sijoittajilla on omat tuottovaatimuksensa sijoittamilleen rahoille. Veroeuroilla tällaisia isoja tuottoodotuksia ei ole kauhean järkevää maksaa. Se raha kannattaa mieluummin suunnata ihmisten palveluiden vahvistamiseen ja varmistamiseen. HYSSÄLÄ: Systeemissä pitää olla niin läpinäkyvät mallit, että saamme tietää kustannukset. Jos yksityispuoli ei saa minkäänlaista yhteiskunnan korvausta, emme me saa mitään tietoja siitä, miten siellä toimitaan, paljonko yksityisiä palveluita käytetään ja mitkä niiden kustannukset ovat. Kela-korvaukset ovat olleet siinä mielessä hyvä systeemi, että meillä on rekisteritiedot siitä, paljonko näitä palveluita käytetään, ketkä käyttävät ja miten käytetään. Jos jotakin systeemiä ei luoda, menetämme tämän tietopankin. Varatoimitusjohtaja TUULA HAATAINEN Kuntaliitto ? Työryhmä SOTE-UUDISTUS Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jonka tarkoituksena on taata kaikille yhdenvertaiset palvelut koko maassa. PARLAMENTAARINEN TYÖRYHMÄ Työryhmä, jossa oppositiopuolueet pääsivät yhdessä hallituspuolueiden kanssa päättämään sote-uudistuksesta. HANKINTALAKI Lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä. MONIKANAVARAHOITUS Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on perinteisesti kerätty monesta lähteestä. Tärkeimpiä rahoittajia ovat olleet kunnat, valtio, kotitaloudet, Kansaneläke laitos, työnantajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt. PALVELUSETELI Kunnan sosiaali- ja terveys palvelujen saajalle myöntämä sitoumus korvata myös yksityisen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti. halusi varmistaa palvelutuotannon pysymisen julkisissa käsissä. ? En hyväksy kategorista linjapäätöstä, jolla laajennetaan yksityisten palveluiden käyttöä. ? Yksityisiä yrityksiä ja kolmannen sektorin järjestöjä voidaan käyttää täydentämään palveluntarjontaa. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki AHJ1414_1-23.indd 23 27.10.2014 14:54:12
24 T YÖ T I L A Outokumpu Stainless Oy, Tornion tehtaat, 18. syyskuuta KUVA JAAKKO HEIKKILÄ AHJ1414_23-48.indd 24 27.10.2014 15:59:29
25 AHJ1414_23-48.indd 25 27.10.2014 15:59:31
Vain 2 €/kk Lapsen TAPATURMAVAKUUTUS Hanki nyt Ifistä lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös harrastukset, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen lähimmästä Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 95 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA AHJ1414_23-48.indd 26 27.10.2014 15:59:35
WWW.ATENEUM.FI NÄ E Ateneum 22.3.2015 asti ... Sibeliuksen juhlavuoden varaslähtö. EILLE AIST Ä LE Ä H Y V H Y VÄ Ä K E H O L DESSÄ H Y VÄ Ä Y H LA K E IL E M A L H Y VÄ Ä K O LE P Ä R IS T Ö L H Y VÄ Ä Y M WWW.SYOHYVAA.FI HSAY EÖ ...oma tapasi syödä hyvin. ”Muutaman atomin paksuisen taipuisan aurinkopaneelin avulla voisi valmistamaa vaatteita, jotka toimivat aurinkopaneelina.” WWW.SEURAKUNTAVAALIT.FI Exterin yliopistossa Iso-Britanniassa kehit teillä on hiilipohjaiseen grafeeniin pohjautuva, vain muutaman atomin paksuinen, äärimmäisen kevyt ja taipuisa aurinkopaneeli. Sen avulla kyetään ehkä valmistamaan tekstiilejä, joista tehdyt vaatteet toimivat aurinkopaneelina ja lataavat kännykän ulkona kävellessä. Huikeimpia sovelluskohteita taipuisalle elektroniikalle on kuitenkin luvassa lääke tieteessä. Illinoisin yliopistossa on valmistettu monta kertaa ihmisen hiusta ohuempaa silikonilevyä puolijohteiden alustaksi. Tavoitteena on muun muassa kehittää sydämen rytmihäiriöitä tarkkai leva taipuisa laite, joka voidaan kääriä sydämen ympärille tiiviisti kuin hansikas. Tarvittaessa laite antaa sydämelle sähköiskun häiriön korjaamiseksi. Suomessa Tampereen teknillinen yliopisto on hakenut rahoitusta taipuisan elektroniikan tutkimushankkeeseen. Se olisi jatkoa yliopiston jo pitkään tekemälle tekstiilielektroniikan tutkimukselle. SEURAKUNTAVAALIT 9.11. … työmiehen näkemys kirkon hallintoon. Tehokas leikkuri LASTENHOITO Taiwanilaiset tutkijat ovat kehittäneet Asahi Shimbun -lehden mukaan älypuhelinsovelluksen, joka osaa kertoa vanhemmille, miksi vauva itkee. Yunlinin teknillisen yliopiston tutkijat kehittivät sovelluksen tutkimalla Taiwanin kansallisen yliopistollisen sairaalan lastenosastolla kerättyjä näytteitä vauvojen itkusta ja sairaanhoitajien tulkintoja itkun syystä. Erityyppisillä itkuilla vauvat ilmaisevat muun muassa haluavansa syödä, nukkua tai saada puhtaan vaipan. Kun vanhemmat äänittävät älypuhelimella vauvansa itkua, sovellus kertoo heti, mitä vauva haluaa. Sovellus osuu kehittäjiensä mukaan oikeaan 92 prosentin tarkkuudella. LASER Yhdysvaltalainen TeraDiode-yritys on kehittänyt Machine Design -verkkosivuston mukaan maailman ensimmäisen laserleikkurin, joka perustuu pelkästään laserdiodeihin. Perinteisesti laserleikkureissa on käytetty erilaisia kiderakenteita lasersäteen vahvistamiseen tai kohdistamiseen. Uudessa TeraBladeleikkurissa tehoa sen sijaan kasvatetaan yhdistämällä useita lasersäteitä yhdeksi vakaaksi säteeksi. TeraBlade pystyy muuntamaan sähkö virtaa lasersäteeksi 40 prosentin energia tehokkuudella, kun perinteisten laserleikku reiden energiatehokkuus jää 30 prosenttiin. Silti uutuustuote on perinteisiä leikkureita edullisempi ja pystyy niiden tapaan leikkaamaan puolen tuuman paksuista terästä. … osaa, jaa oma äänimaisemasi. LVAM AL1I.1T2. 1.11.–3 TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O N EVÄÄ KS. K URSSIT K M L LA 41 SIVUL HETI HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE Miksi vauva itkee? MATTOLAITURIN VERKKAINEN AALTOJEN LOISKE JA KANKAAN HANKAUS, SIRKKELIN ULVAHDUS PUUTALKOISSA JUHLIEN PUHEENSORINA, SATEEN ROPINA PÄREKATOLLE, SKEITTI LAUTOJEN PAUKE KATUKIVETYKSELLÄ, LUMIAURAN KOLAHDUKSET HILJAISESSA TALVIYÖSSÄ WWW.AANIMAISEMAT.FI O TA TUOTEKEHITYS Maailmalla kehitetään kiivaasti taipuisaa elektroniikkaa, jota voidaan asentaa esimerkiksi vaatteisiin tai suoraan ihmisen kudoksiin. Tähän asti elektroniikka on koostunut kovista kappaleista, kuten piirilevyistä. Uudenlaisten materiaalien avulla pystytään nyt TalkMarketsverkkosivuston mukaan valmistamaan elektronisia tuotteita, joita voi taivuttaa, venyttää, rutistaa ja laskostaa. Esimerkiksi Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa on kehitetty kumimaisesta, valoa säteilevästä amorfisesta polymeeristä näyttölaite, jota voidaan taivutella ja venyttää. Näyttö säilyttää kykynsä säteillä valoa ja palautuu yhä uudestaan alku peräiseen muotoonsa. – Uskomme, että lähitulevaisuudessa saadaan aikaan venytettäviä, interaktiivisia näyttöjä, jotka ovat yhtä ohuita kuin tapettipaperi, tutkija Qibing Pei toteaa. Lopputuotteena saattaisi olla vaikkapa sähköinen sanomalehti, jonka voi kääriä rullalle ja laittaa taskuun. Samsung on puolestaan kehittämässä silikonialustalle näyttöä, jonka voi taitella kahtia jopa 100 000 kertaa taitekohdan liikoja kärsimättä. Älypuhelimessa näytön koon voisi kaksinkertaistaa vain avaamalla kahtia taitetun näytön. LG on Tekniikka&Talous-lehden mukaan kehittänyt laboratorioasteelle 18-tuumaisen muovisen OLED-näytön, jonka voi kääriä tiukaksi rullaksi. Yhtiö suunnittelee nyt 60-tuumaista näyttöä, joka olisi paitsi taipuisa myös läpinäkyvä. Mobiililaitteisiin kehitetään myös taipuisia ja venyviä akkuja litiumioni- ja superkondensaattoritekniikkaan perustuen. S KU IBELIU VAT S AIT JA EE T VI E Elektroniikasta tulee taipuisaa 14 6.11.2014 AL A KOONNUT JORMA T. MATTILA TEKEMINEN 27 TIEDE ...ja sovi heti koulutuksesta työnantajan kanssa. AHJ1414_23-48.indd 27 27.10.2014 15:59:36
28 TEKSTITEKSTI JAAKKO MARKKU TAKALAINEN TASALA KUVAT KUVAT HARRI ILKKA NURMINEN HEINO 14 6.11.2014 Suomen 322 000 yrityksestä 80 prosenttia on perheyrityksiä. Ne työllistävät 600 000 työntekijää eli 42 % yksityisen sektorin työntekijöistä. PERHEYRITYS OSA 2. Mikä on perheyritys? ? perheen tai suvun jäsen mukana yrityksen hallinnossa tai johdossa ? yhden perheen tai suvun hallinnassa välillisestä tai välittömästä äänivallasta yli puolet ? yhden perheen tai suvun hallinnassa pörssiyhtiön äänivallasta 25 % Kun sukupolvi vaihtuu Taantumasta huolimatta Vepe Oy Peltosen työntekijät suhtautuvat varovaisen toiveikkaasti tulevaisuuteen. Sukupolvenvaihdoksen odotetaan tuovan uusia tuulia tuusulalaisen perheyrityksen toimintaan. AHJ1414_23-48.indd 28 V epe Oy Peltosen pitkäaikai nen omistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Kari Peltonen luopui viime toukokuussa yhtiön koko osakekannasta. Hän lahjoitti tyttärilleen Heli Tenhuselle ja Mari Terkomaalle kummallekin neljännek sen osakkeistaan. Osakkeista 20 prosenttia siirtyi yrityskaupalla Kari Peltosen edesmenneen veljen Jounin lapsille, Kaj Peltoselle ja Raija Karmalalle, sekä 30 pro senttia Marin puolisolle Antti Terkomaalle, joka on istunut yhtiön hallituksessa 10 vuotta. 27.10.2014 15:59:42
Heli Tenhusen tyttären Lotta Nikitinin (oik.) poika Väinö on perheen viidettä polvea. PERHEYRITYS: VEPE OY PELTONEN ? Työntekijöitä 42, tuotannossa 28 ? Liikevaihto 7,6 milj. euroa (2013) – Vanhoilla koneilla ei kohta pärjätä kilpai lussa. Hallikin käy pitemmän päälle ahtaaksi, kun tuotteet kasvavat ja tukkivat käytäviä, to teaa osavalmistuksessa työskentelevä Pauli Karjalainen. PERHEYRITYS EI HALUA IRTISANOA Henkilökunnalle kerrottiin sukupolvenvaih doksesta tiedotustilaisuudessa huhtikuussa. Sitä osattiin odottaa. Pääluottamusmies Hannu Korhonen kertoo Kari Peltosen 72 vuoden iästä ja Antti Terkomaan nimittämisestä toimi tusjohtajaksi vuoden alussa. – Useampi vuosi sitä ounasteltiin. Uusi omistuspohja selvisi vasta siinä tilaisuudessa, hitsaaja ja varapääluottamusmies Teemu Rouhiainen sanoo. Korhonen kertoo porukan odottavan uusia tuulia. Viitteitä siitä on saatu. Työkalupuolelle valettiin asvaltin tilalle betonilattia ja tuotiin uusi jyrsinkone. Hitsaamoon on saatu katto imurit. Toki haasteita laitepuolella riittää edel leenkin. Vepe Oy on pitkään tehnyt yhteistyötä raken nusteollisuuden kanssa. Se valmistaa työmaille suojaverkkoja, turvakaiteita ja muita työturval lisuustuotteita. Urheilupaikkarakentamiseen yritys tarjoaa jääkiekkoratoja, monitoimikent tiä ja liikuntakalusteita. Konepajan suurin työkuorma on aina osunut kesään ja syksyyn alkuvuoden ollessa hiljainen. Nyt taantuma on hyydyttänyt asuntotuotannon lähes kokonaan. Julkisen sektorin säästöt ovat purreet pahasti urheilupaikkarakentamiseen. – Aikaisemmin kykenimme näkemään tilan teemme neljän kuukauden päähän. Nyt eletään kuukauden jaksoissa, toimialapäällikkö Kaj Peltonen murehtii. – Hiljeneminen alkoi tänä vuonna jo elokuus sa. Keväällä jouduttiin lomautuksiin ja syksyllä niitä jatkettiin, työkalukoneistajana ja huolto miehenä työskentelevä Korhonen kertoo. Hänen mukaansa perheyritys pyrkii pitä mään kiinni työntekijöistään. Irtisanomisia vältellään viimeiseen asti. – On täällä joskus peukaloitakin pyöritelty, Rouhiainen kehuu työnantajan kärsivällisyyttä. 14 29 6.11.2014 LUOPUJA: Kari Peltonen JATKAJAT: Antti Terkomaa, Mari Terkomaa, Heli Tenhunen, Raija Karmala ja Kaj Peltonen Työntekijätkin ovat joustaneet. Toissa talvena palkankorotusta siirrettiin neljällä kuu kaudella firman taloudellisen tilanteen takia. Näin onnistuttiin välttymään myös lomau tuksilta. Kausivaihteluiden vaikutusten ja vuokra työntekijöiden tarpeen vähentämiseen on käy tetty puolentoista vuoden ajan työaikapankkia. Virolaisille vakituisille työntekijöille on sovel lettu suurempaa plustuntien määrää pitempien vapaiden mahdollistamiseksi. TYÖKUORMA JA LAITEHANKINNAT Toimitusjohtaja Antti Terkomaa näkee yhtiön tulevaisuudessa kaksi suurta haastetta. Vanhaa konekantaa on uusittava ja on löydettävä uusia tuotteita tasoittamaan työkuormaa koko vuo den ajalle. – Suurempiin laiteinvestointeihin on va raa vasta taloudellisen tilanteen kohennuttua, Terkomaa linjaa. – Meidän on joko kehitettävä olemassa olevia tuotteita asiakkailta saatavan palautteen mu kaisesti tai haettava asiakkaiden kautta koko naan uusia tuotteita. Talouspäällikkö Raija Karmalan tullessa taloon 26 vuotta sitten Vepellä oli palkkalis toillaan yli 70 ihmistä. Silloin tehtiin kaikki itse. Tänä päivänä kuljetuspalvelut, kuumasinkitys, laserosat ja suurin osa aitojen asennusurakoista ostetaan ulkoa. Pääluottamusmies (oik.) Hannu Korhosen ja Pauli Karjalaisen mielestä Vepellä on vähän paikallista sopimista. AHJ1414_23-48.indd 29 27.10.2014 15:59:48
30 14 6.11.2014 Työntekijöitä hyvä kuulla sukupolvenvaihdoksissa ?? Työntekijät olisi syytä huomioida paremmin perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa. He kykenevät toiminnallaan myötävaikuttamaan vaihdoksen onnistumiseen tai sujuvoittamiseen. Tätä mieltä on perheyrittäjyyttä Suomessa ja ulkomailla tutkinut kauppatieteiden tohtori Sari Savolainen. Henkilöstön ottaminen mukaan prosessiin tavalla tai toisella on yritysjohdolle voimavara, joka aivan liian usein jätetään käyttämättä. – Työntekijöitä ei kuulla tai vaihdoksen yhteydessä ilmoitettujen asioiden ja käytännön tekojen välillä ilmenee ristiriitaa, Savolainen valittaa. – Kuulematta jättäminen voi aiheuttaa pelkoa työpaikan menettämisestä, mikä johtaa helposti muutosvastarintaan. Hänen tutkimassaan yrityksessä työntekijät saivat tiedon tulevasta sukupolvenvaihdoksesta asiakkailta. Kaksi työntekijää ilmoitti lähtevänsä talosta samanaikaisesti luopujan kanssa. – Kummallakin oli hallussaan yrityksen toiminnan kannalta kriittistä osaamista, mikä pakotti omistajat muuttamaan suunnitelmiaan ja lykkäämään tärkeitä päätöksiä. – Olemme aina joutuneet miettimään, mikä on meidän ydinosaamistamme ja mitä on mah dollista ulkoistaa, Karmala selittää. – Konepajana emme ole riippuvaisia ali hankkijan roolista. Omien tuotteidemme kautta voimme vahvistaa toimintaamme, Kaj Peltonen tähdentää. Työntekijöillä on tiedossa uusien tuotteiden tarve ja halua osallistua ideointiin. Hitsaaja Jarmo Pernu kertoo aiemmin käytössä ol leesta aloitelaatikosta, jolle saattaisi uudelleen löytyä käyttöä. – Voisiko meillä olla asiakkaina kuntien ja isojen rakennnusyhtiöiden lisäksi useampia pieniä yksityisasiakkaita? Pernu pohdiskelee ratkaisua kysynnänvaihtelun ongelmaan. Pauli Karjalaisen mielestä tuotekehitykses sä olisi järkevää palata kolmen suunnittelijan malliin, koska kahdella on aiheutunut aikatau luviiveitä tuotannossa. Hän on ollut nykyisistä työntekijöistä talossa pisimpään, 26 vuotta. – Vaihtuvuutta on vähän. Pitkään työsken nelleet ovat usein jääneet Vepeltä eläkkeelle, Karjalainen kertoo. Hannu Korhosen mukaan päätöksenteko on Vepellä aina pysynyt suvun käsissä. Työntekijät ovat päässeet vaikuttamaan omaan työhönsä ja työpisteeseensä. Töitä on voinut organisoida ti lanteen ja vapaina olevien koneiden mukaan. AHJ1414_23-48.indd 30 Savolaisen mukaan työntekijät kokevat Savolaisen tuore väitöskirja käsittelee työntekijöiden psykodynamiikkaa pienen perheyrityksissä psykologista omistajuutta työpaikkaansa kohtaan. Se näkyy vahvana perheyrityksen sukupolvenvaihdokseen sitoutumisena yritykseen, jonka menestyksestä liittyvissä muutoksissa. Tutkituissa kolmessa kannetaan huolta. perheyrityksessä oli kussakin toistakymmentä – Luotetut työntekijät saatetaan kutsua työntekijää. Yksi tutkituista perheyhtiöistä toimii alihank perheyrittäjän merkkipäiväjuhliin. Työntekijä kijana esimerkiksi Metsolle. Työssä vaaditaan voi jopa tuntea olevansa perheenjäsen. korkean tason teknologiaa Sukupolvenvaihdoksessa ja osaamista. Vuorovaikutus Kuulematta jättäminen jatkuvuus kyseenalaistuu ja talossa oli ollut esimerkillisen voi aiheuttaa pelkoa työntekijöiden omistajuuden avointa. työpaikan menettämisestä, tunne vahvistuu. Sitä olisi – Se edisti luottamuksen johdon kyettävä myönteimikä johtaa helposti syntymistä jatkajiin, joita sesti ruokkimaan. muutosvastarintaan. – Kun vaihdos koetaan työntekijät jopa kannustivat ottamaan vastuuta yrityksestä. uhaksi, omistajuus kääntyy reviirin puolustaMetalliyrityksen arki oli kiivastempoista. miseksi ja haluttomuudeksi neuvotella. Hyvä keskusteluyhteys oli syntynyt tarpeeseen. Yhdessä Savolaisen tutkimuskohteessa Sen turvin voitiin nopeasti vaihtuvissa tilanteissa luopuja joutui palaamaan yritykseen töihin. viedä tarvittavat muutokset juoheasti läpi. Työntekijät eivät luottaneet markkinointiin ja Savolainen korostaa sitä, ettei luopuja voi hallintoon keskittyvään jatkajaan. siirtää luottamusta jatkajalle. Luopujan pitää – He olivat jääneet heitteille joutuessaan pystyä toiminnallaan tukemaan sitä, että tekemään päätöksiä tuotannosta ja muista asioista, jotka eivät heille kuuluneet. luottamuksellinen suhde jatkajan ja työn Se uuvutti henkilökuntaa suunnattomasti. tekijöiden välille syntyy. Jarmo Pernun mukaan aloitelaatikolle voisi olla uudelleen käyttöä. – Kari Peltonen tuli usein työntekijöitä mor jestamaan ja kyselemään kuulumisia. Toivon hyvän keskusteluyhteyden johtoon säilyvän, Pernu mainitsee. – Antti Terkomaa sanoi aloittaessaan viisaat sanat, ettei hän ei tiedä tuotannosta mitään. Sa noin, ettei sinun tarvitsekaan, Rouhiainen toteaa. – Meillä on ammattitaito täällä ja sinulla tuolla. Se osoitti, ettei uusi toimitusjohtaja ha lua lähteä sanelemaan. EI ENÄÄ UNTUVIKKOJA Vepe Oy Peltosen sukupolvenvaihdos ajoittui merkkivuoteen. Konepajalla on ikää 80 vuot ta. Vaihdosta suunniteltiin jo reilut 10 vuotta aiemmin, mutta silloin Kari Peltonen ei ollut vielä valmis luopumaan. 27.10.2014 15:59:52
14 31 6.11.2014 Tili tuli ja meni – Olemme kaikki yli viisikymppisiä, joten untuvikkoja emme enää ole, toimitusjohtaja Antti Terkomaa naurahtaa. Kari ja Jouni Peltosen lapset työskentelevät tällä hetkellä perheyrityksessä hallituksessa is tuvaa Mari Terkomaata lukuun ottamatta. Kaj Peltonen toimi kymmenen vuoden ajan toimitusjohtajana ennen Antti Terkomaata. Hän työskenteli aikaisemmin rakennuspuolella myyntipäällikkönä ja palasi nyt sinne toimiala päälliköksi. Raija Karmala on talouspäällikkö, jonka tehtäviin on kuulunut myös henkilöstöstä huolehtiminen. Heli Tenhunen hoitaa tuotantosihteerin teh täviä. Hän ostaa raaka-aineet ja jakaa työtehtävät hallissa. Tarvittaessa hän tuuraa työnjohtajaa. AHJ1414_23-48.indd 31 Johdossa: Kaj Peltonen, Raija Karmala, Heli Tenhunen ja Antti Terkomaa. – Alussa en tiennyt mustasta raudasta mi tään. Kantapään kautta olen oppinut ja on ollut hyviä opettajia, Tenhunen kiittelee. Yhtiön suurin osakkeenomistaja ja hallituk sen puheenjohtaja Antti Terkomaa työskente li aiemmin IBM:llä 25 vuotta, joista viimeiset vuodet hän toimi Euroopan palveluorgani saation tuotantojohtajana. a PERHEYRITYS OSA 3 . ?? Talouspäällikkö Raija Karmala muistelee yhtiön perustajan Viljo Peltosen olleen mukana myös käytännön työssä. Kun tuotantotilat olivat 1960-luvulla vielä Ruskeasannan kaupunginosassa Vantaalla, työntekijät olivat naapuritonttien poikia ja miehiä. – Vaari töpsytteli reinot jalassa henkilökunnan keskellä, Karmala nauraa. Perjantaina oli tilipäivä ja töiden pää tyttyä puoli neljältä rahat jaettiin paperi pusseissa. Iltakuudelta miehet palasivat läheisestä kaljakuppilasta yksitellen hakemaan ”kottia”, kun ei ilman rahaa kehdannut mennä kotiin. Viljo Peltonen kuoli vuonna 1968, jolloin hänen poikansa Kari ja Jouni joutuivat vetämään yritystä vailla mitään kokemusta tai koulutusta yrityksen johtamisesta. Perheyritys-juttusarjan viimeisessä osassa kerrotaan kasvuhakuisesta Leimet Oy:stä, joka on pyrkinyt vientimarkkinoille investoimalla yritysostoihin ja tuotannon iskukykyyn. 27.10.2014 15:59:54
32 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 14 6.11.2014 NXPSCIWU Metalliliittolaiset vahvasti vallan kahvassa MENESTYS Filippiineillä ammattiliitto NXPSCIWU voitti pitkän kamppailun työehtosopimuksesta NXP:n puolijohdetehtaalla. Yritys taipui myös ottamaan takaisin 24 kamppailun aikana erotettua ay-aktiivia. Kansainvälinen solidaarisuus toi voiton Filippiineillä TYÖTAISTELU Pitkä kamppailu työehtosopimuksesta päättyi työntekijöiden voittoon NXP:n puolijohdetehtaalla Cabuyaossa. Tehtaan johto taipui myös sopimaan erottamiensa ay-aktiivien töihin ottamisesta. Hollantilaisen NXP:n tehtaan ammattiliitto NXPSCIWU kävi neuvotteluja työehtosopi muksen uusimisesta tammikuusta alkaen. Kymmenien neuvottelukierrosten jälkeen ei päästy sopuun. Liitto nosti lisäksi esiin tehtaan 1 700 sopimustyöläisen rästiin jääneet palkat. Niitä ei ollut maksettu kahteen kuukauteen. Yhtiö päätti ratkaista neuvottelut kerralla ja irtisanoi toukokuussa 24 liiton aktiivia. Erotettuihin kuuluivat liiton johto sekä luottamusmiesneuvosto. Irtisanomisen syyksi tehdas ilmoitti laittoman lakkoilun järjestämisen. Väitteen takana oli työläisten kieltäytyminen ylityöstä eräinä kansallisina juhlapyhinä sekä vappuna. – Työministeriö lupasi rankaista työnantajia, jotka eivät noudata maan pyhäpäiviä koskevaa lakia. Miksi meitä työläisiä rankaistaan koska olimme perheidemme kanssa pyhäpäivinä? kysyi NXPSCIWU:n puheenjohtaja Reden Alcantara. Yhtiö häiritsi monin tavoin työläisten toimintaa työehtojensa puolesta. Liitto järjesti mielenosoituksen tehtaan porttien edessä, mutta paikalle palkatut turvamiehet yrittivät estää ihmisiä pääsemästä ulos linja-autoista. AHJ1414_23-48.indd 32 Yhtiö lisäsi vuokratyöläisten määrää osana tavoitetta saada ay-toiminta hiipumaan. NXP:n toimista seurasi maailmanlaajuinen solidaarisuuskampanja erotettujen ay-aktiivien puolesta. Metalliliittokin osallistui tähän kampanjaan. Osa kansainvälistä painostusta kohdistui NXP:n puolijohtimia ostavaan Appleen. Yhtiölle lähti 150 000 vetoomusta, jotta se toimisi laittomasti erotettujen ammatti yhdistysaktiivien työpaikkojen palautta miseksi. Apple sai lisäksi 14 000 virallista valitusta siitä, että se käyttää epäeettisesti toimivan tehtaan osia. Yhdysvalloissa järjestettiin mielenosoituksia Apple-kauppojen luona. Lopulta yhtiö taipui sekä solmimaan työehtosopimuksen että ottamaan takaisin puolet erottamistaan ay-aktiiveista. Toinen puoli siirtyi ammattiliiton leipiin, mutta saa NXP:ltä korvauksen. Palkat nousevat kolmen vuoden aikana 12,25 prosenttia, yli yhtiön aiempien tarjousten. Parisataa vuokratyöläistä vakinaistetaan. Kiistan aikaisten tekojen kostotoimista luovutaan. NXPSCIWU on ensimmäinen ammattiliitto, joka on onnistunut järjestäytymään Filippiinien erityistalousalueilla. – NXP:n johto epäonnistui liittomme murskaamisessa. Meille se on suurin voittomme, Reden Alcantara sanoo. RUOTSI Syyskuun vaalit nostivat monia IF Metallin jäseniä keskeisiin asemiin. Pääministeri Stefan Löfven on entinen metallimies. Vasemmistopuolueen puheen johtaja Jonas Sjöstedt työskenteli aikanaan Volvo Lastvagnar -tehtaalla Uumajassa. Sosialidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Thomas Eneroth aloitti metallityöläisenä Broderna Hammarstedtillä Växjössä. Samassa tehtaassa työskenteli ammattiliittojen keskusjärjestö LO:n puheenjohtaja Karl-Peter Thorwaldsson. SKF Hoforsin metallimies Raimo Pärssinen valittiin eduskunnan työmarkkinavaliokunnan puheenjohtajaksi. EU-parlamentissa istuu IF Metallin Volvon Göteborgin tehtaan osaston aiempi puheenjohtaja Olle Ludvigsson. Ruotsin eduskuntaan valittiin kaikkiaan 13 aiempaa tai nykyistä IF Metallin aktiivia. Kaivostyöläisille kylmä talvi UKRAINA Donetsin laakio on Ukrainan talouden vahvin tuki. Sen kaivoksien tuotto toi 40 prosenttia maan vientituloista. Taistelut alueella ovat johtaneet siihen, että 64 kaivosta 102:sta on suljettu. Palkkoja on maksamatta kymmenillä miljoonilla euroilla. Satatuhatta kaivosmiestä on menettänyt työnsä. He eivät enää saa heille kuuluvaa ilmaista lämmityshiiltä ja edessä on kylmä talvi. Ensimmäistä kertaa 15 vuoteen Ukraina tuo hiiltä. Tukea Mississippin autotyöläisille YHDYSVALLAT Autotyöläisten liitto UAW pyrkii perustamaan ammattiosaston Nissanin Mississippin tehtaalle sen johdon vastustuksesta huolimatta. Nissanin kuuden maan työläisiä edustava ryhmä matkusti paikalle vaatimaan samaa oikeutta järjestäytyä kuin muuallakin. 27.10.2014 15:59:57
Itsenäisyyspäivän palkka 2014 Vuonna 2014 itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta sattuu lauantaille. Itsenäisyyspäivä on lain mukaan palkallinen vapaapäivä. A Itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi I T S E N Ä I S Y Y S PÄ I VÄ N PA L K K A 2 0 1 4 TEKSTI KAUNO KOSKELA SOPIMUSPÄÄLLIKKÖ O TA TA LT E E N 33 T YÖ E H T O S O P I M U S Sellaisissa työaikamuodoissa (esimerkiksi keskeytymätön kolmivuorotyö), joissa itsenäisyyspäivä lauantai sattuu työtuntijärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi, työntekijälle ei makseta erillistä itsenäisyyspäivän palkkaa. Jos työntekijä on poikkeuksellisesti työssä itsenäisyyspäivänä, hänelle maksetaan varsinaisen palkan lisäksi 100 prosentin suuruinen sunnuntaityökorotus itsenäisyyspäivänä tehdyiltä työtunneilta. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan luonnollisesti myös ylityölisä, mutta ei muita korvauksia sillä perusteella, että työ tehdään itsenäisyyspäivänä. B Itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi Itsenäisyyspäivän sattuessa arkipäiväksi, tässä tapauksessa siis lauantaiksi, on työpaikalla työt keskeytettävä kuten sunnuntaina, ellei kysymys ole työstä (esimerkiksi keskeytymätön kolmivuorotyö), jota säännönmukaisesti tehdään myös sunnuntaisin. PALKKA ERITYISTILANTEET Työajan tasaamisvapaa (pekkanen) ennen ja jälkeen Koska itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä, palkka on töiden keskeyttämisestä huolimatta maksettava. Tietyissä tapauksissa joudutaan ratkaisemaan, miten poissaolo työstä ennen itsenäisyyspäivää tai sen jälkeen taikka molempina päivinä vaikuttaa itsenäisyyspäivän palkan maksamiseen. Arvioinnin kohteena on tällöin itsenäisyyspäivälain ilmaisu, jonka mukaan palkka itsenäisyyspäivältä maksetaan, ”jos se muutoin olisi ollut työpäivä”. Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2014 sattuu lauantaiksi. Jos itsenäisyyspäivää edeltävä perjantai on määrätty tai sovittu pekkaspäiväksi, itsenäisyyspäivän palkka maksetaan jos lauantai muuten olisi ollut työpäivä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukainen palkka säännöllisiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työtunneilta. Kuukausipalkkainen työntekijä saa joulukuulta normaalin kuukausi palkkansa vähentämättömänä. EDELLYTYKSET Saadakseen itsenäisyyspäivän palkan on työntekijän pitänyt olla työnantajan työssä vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää. Kuukausipalkkaiselle riittää, että hän on ollut työsuhteessa itsenäisyyspäivänä. Muut sopimusalat Yllä kirjoitettu itsenäisyyspäivän palkan maksamisesta pätee myös liiton muilla sopimusaloilla. Viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei erillistä arkipyhä korvausta makseta, vaan hän saa myös arkipyhäviikolta normaalin palkkansa vähentämättömänä. PÄÄSÄÄNTÖ Jos työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko itsenäisyyspäivää edeltävänä tai sitä seuraavana työpäivänä (tänä vuonna siis perjantaina ja sunnuntaina), itsenäisyyspäivän palkka maksetaan, koska voidaan olettaa, että tällöin työntekijä olisi ollut työssä myös itsenäisyyspäiväksi sattuvana arkipäivänä. Sairaus ennen ja jälkeen Työntekijä, joka on ollut poissa työstä välittömästi ennen ja jälkeen itsenäisyyspäivän sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi, ei ole oikeutettu lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan. Työntekijälle maksetaan kuitenkin itsenäisyyspäivältä työehtosopimuksen mukainen arkipyhäkorvaus, jos itsenäisyyspäivä sattuu ajalle, jolta työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Lomautus ? Jos itsenäisyyspäivä jää lomautuksen sisään, ei itsenäisyyspäivän palkkaa makseta. ? Jos lomautus alkaa tai päättyy niin, että jommallekummalle puolen itsenäisyys päivää tulee työpäivä, palkka maksetaan. ? Jos itsenäisyyspäivä osuu lyhennetyn työviikon lomautuspäivälle, itsenäisyys päivän palkkaa ei makseta. Vuosiloma Itsenäisyyspäivän palkkaa ei makseta vuosiloman (käytännössä talviloma) ajalle sattuvalta itsenäisyyspäivältä. Toisaalta itsenäisyyspäivää ei myöskään lasketa arkipäiväksi vuosiloman pituutta määrättäessä. Yksityiskohtaiset ohjeet: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus Vänd! AHJ1414_23-48.indd 33 27.10.2014 15:59:57
TEXT KAUNO KOSKELA AVTALSCHEF L Ö N F Ö R S J Ä LV S TÄ N D I G H E T S D A G E N 2 0 1 4 3 4 K L I P P U T O C H S PA R A KO L L E K T I VAV TA L Lön för självständighetsdagen 2014 I år infaller självständighetsdagen den 6 december på en lördag. Självständighetsdagen är enligt lagen en avlönad ledig dag. A Självständighetsdagen infaller på en ledig dag i arbetstidsschemat I arbetstidsscheman (t.ex. kontinuerligt treskiftsarbete) där lördagen normalt är en ledig dag får arbetstagaren inte särskild lön för självständighetsdagen. När arbetstagaren undantagsvis arbetar på självständighetsdagen får han/hon utöver den normala lönen 100 procents söndagstillägg för arbetstimmarna på självständighetsdagen. Om arbetet dessutom räknas som övertid betalas naturligtvis också övertidstillägg men inga andra tillägg på grund av att arbetet görs på självständighetsdagen. B Självständighetsdagen infaller på en arbetsdag i arbetstidsschemat När självständighetsdagen infaller på en vardag, i det här fallet på en lördag, skall arbetet avbrytas så som på en söndag ifall det inte handlar om arbete (t.ex. kontinuerligt treskiftsarbete) som regelbundet görs också på söndagar. LÖN SPECIELLA SITUATIONER Arbetstidens utjämningsledighet (pekkanen) före och efter Eftersom självständighetsdagen är en avlönad ledig dag måste arbetsgivaren betala lön oavsett arbetsavbrott. I vissa fall måste man avgöra hur frånvaro dagen före och/eller dagen efter självständig hetsdagen påverkar lönen för självständighetsdagen. Då måste man ta ställning till formuleringen i lagen om självständighets dagen enligt vilken lön för självständighetsdagen betalas om dagen ”annars hade varit arbetsdag”. Självständighetsdagen den 6 december 2014 infaller på en lördag. Om fredagen före självständighetsdagen bestäms vara pekkanen-dag betalas lön för självständighetsdagen om lördagen annars skulle ha varit en arbetsdag. För arbetstagare med timlön betalas lön enligt genomsnittsinkomsten för reguljära arbetstimmar enligt arbetstidsschemat. Arbetstagare med månadslön får sin normala oreducerade månadslön för december. ANSTÄLLNINGSVILLKORET För att få lön för självständighetsdagen bör arbetstagaren ha arbetat för arbetsgivaren i minst sex arbetsdagar före självständighetsdagen. För arbetstagare med månadslön räcker det att han/hon har haft ett anställningsförhållande på självständighetsdagen. Övriga avtalsbranscher Det ovannämnda gällande utbetalning av lön för självständighets dagen gäller även inom de övriga avtalsbranscherna inom förbundet. HUVUDREGEL När arbetstagaren arbetar enligt arbetstidsschemat antingen arbetsdagen före eller arbetsdagen efter självständighetsdagen (i år alltså lördag och söndag) betalas lön för självständighetsdagen, eftersom man kan anta att arbetstagaren skulle ha arbetat också den vardag då självständighetsdagen infaller. Sjukdom före och efter En arbetstagare som har varit borta från arbetet omedelbart före och efter självständighetsdagen på grund av arbets oförmåga som har förorsakats av sjukdom eller olycka är inte berättigad till lagstadgad lön för självständighetsdagen. Arbetstagaren får ändå kollektivavtalsenlig söckenhelgs ersättning för självständighetsdagen om den infaller på en tid för vilken arbetsgivaren är förpliktigad att betala sjukersättning. Permittering ? Om självständighetsdagen infaller på permitteringstid betalas inte lön för den dagen. ? Om permitteringen börjar eller upphör så att en arbetsdag infaller på någondera sidan av självständighetsdagen betalas l ön för självständighetsdagen. ? Om självständighetsdagen infaller på en permitteringsdag under en förkortad arbetsvecka betalas inte lön för självständighetsdagen. Semester Lön för självständighetsdagen betalas inte om dagen infaller på semestertid (i praktiken vintersemester). Å andra sidan räknas självständighetsdagen inte heller med som en vardag när man beräknar semesterns längd. Noggranna direktiv och andra avtalsbranscher på adressen www.metalliliitto.fi/web/se/ kollektivavtal Arbetstagare med vecko- eller månadslön får ingen skild söckenhelgsersättning, utan han/hon får sin vanliga oavkortade lön för söckenhelgsveckan. AHJ1414_23-48.indd 34 27.10.2014 15:59:57
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN KUVANVEISTO TAIDEKÄSITYÖLÄINEN RIIKKA HELMINEN KOTIPAIKKA PETÄJÄVESI HARRASTANUT VUODESTA 2010 35 HARRASTUS Valssattu teräs herää eloon ??Pystykorva Sulo odottaa terhakkaana, mitä asiaa emännällä on. Koko koira on kuulolla. Ollaanko johonkin lähdössä vai mitä tässä nyt oikein tapahtuu? Paitsi että Sulo ei ole oikea pystykorva. Tämä koira on kylmävalssattua terästä. Metalliliittolainen taidekäsityöläinen Riikka Helminen on sen eläväksi hitsannut. Ainahan Helminen oli luovuuttansa koetellut, milloin mihinkin materiaaliin. Kotoa Äänekoskelta se lähti. – Isä oli paperitehtaalla töissä. Sain paperia ja kyniä. Aina piirtelin ja aina kinusin isältä, että saisin tehdä jotakin, vaikka naulata. Helminen ompeli vaatteita kolmelle lapselleen, kutoi villapaitoja, taiteili eläimiä kanaverkosta ja tähtiä kuparilangasta, kävi kääntymässä kukkakaupan myyjänä ja kaappasi sieltä mukaansa kukka-asetelmien tekemisen. Varsinaiseen kuvanveistoon Helminen pääsi kunnolla käsiksi vasta kun onneton käänne työelämässä kääntyikin onneksi. Helminen irtisanottiin nauloja ja vedettyä lankaa valmistavan Koskensaaren liukuhihnalta. AHJ1414_23-48.indd 35 Helminen on tällä hetkellä virallisesti työtön. Helminen kävi ensin lyhyen sisustussuunnittelukurssin ja elokuussa 2010 hän pääsi PetäjäMutta vain osapäivärahalla, sillä tilauksia tulee säännöllisesti. Paikallisista näyttelyistä on kuuveden käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen. lunut metkojakin kommentteja. Hän valmistui vuonna 2012 kalusteartesaaniksi. Helminen opiskeli vielä käsityöntekijän ammat– Ei me tiedettykään, että sä näin hienoja teet… titutkinnon, jonka hän sai valmiiksi tämän vuoPetäjäveden pienen pitäjän ennakkoluuloiden elokuussa. simpia sentään rauhoittaa, että Helminen tekee näköispatsaita. Helminen ei aio muutenkaan – Ei sitä tajunnut, ennen kuin pääsi näihin heittäytyä boheemiin taiteilijaelämään. hommiin. Tehtaalla olin kuin kuollut. Siellä työ – Ihan käyn tavallisesti ruokaoli liian tasaista. Jos kone hajo”Hitsaaminen on si tai jotain, niin sitten oli vähän kaupassa ja ihan olen normaalisti, kuin piirtämistä, aikaa säpinää. Helminen lupaa nauraen. Helminen toteaa, että hitsa- se on tarkan viivan Miina Äkkijyrkän kaltaisia räus on se ”hänen juttunsa”. Hän mäkän rohkeita taiteilijoita Helmivetämistä.” nen sanoo ihailevansa. Taiteeseen sai artesaanikoulussa pätevän ja hän uskoo ylipäänsä. innostavan metallitöiden opettajan. Tämä neuvoi – Taiteesta on paljon iloa. Itsekin huomaan kädestä pitäen Helmiselle hitsauksen tekniikat. – Nyt minä voisin verrata hitsaamista piirtäaina kaikissa julkisissa tiloissa olevat taideteokmiseen, se on kuin tarkan viivan vetämistä. set. Ne luovat viihtyisyyttä. Minusta olisi hienoa, Teräslankarungon päälle pienistä teräslevyisjos saisin tilauksen jostain isosta teoksesta tä hitsatut eläinveistokset ovat Helmisen tavarajulkisiin tiloihin. merkki. Helminen aloittaa piirtämällä tarkan luonnoksen. Teräslankarungon Helminen hitsaa ”siltapalkkitekniikalla”, jotta teräslevyt voi kiinnittää tukevasti paikalleen. Viimeistelynä on kuumennus ja jauhemaalaamossa teetetty lakkaus. 27.10.2014 15:59:59
36 TEXT SUVI SAJANIEMI OCH JOHAN LUND FOTO JYRKI LUUKKONEN 14 6.11.2014 Operation Fastjobb flaggades igång Stämningen är på topp. Inte ens den iskalla vinden får de unga metallarna att tappa humöret. Operation Fastjobb kördes igång på Centraltorget i Tammerfors med slagord och musik den 25 oktober. Karlebybon Petteri Männistö tror att kampanjen kommer att väcka liv i förbundet. AHJ1414_23-48.indd 36 KAMPANJ ”Nuförtiden har bara det man gör betydelse, inte det man säger!” Så deklarera de Metallförbundets unga på sitt evenemang Metall meeting. Sen var det dags att åka från Murikka till Tammerfors för att ta till handling. Operation Fastjobb inleddes med att delta garna formade en figur på torget. En nolla med ett noggrant och stadigt rött förbudssträck över. – Helt otrolig stämning! Det här är viktigt. Niko Nissema från Uleåborg gömmer inte sin iver. Nissema jobbar med montering av tung utrustning på VAK Huoltopalvelut. – Nu talas det om att förlänga åttatimmars arbetsdagar till nio eller tio timmar. Jag tycker att man först borde få ordning på missförhållan den för dem som jobbar med hyres-, snutt- och nollavtal. – Också i Uleåborgtrakten vill unga arbeta. Men om man erbjuder nollavtal utnyttjar man ju mänskor. Minst lika ivrig är tvåspråkiga karlebybon och medlemmen i förbundets ungdomsutskott Petteri Männistö som utstrålar energi och framåtanda. 27.10.2014 16:00:02
14 37 6.11.2014 Operation Fastjobb fick sitt startskott på Centraltorget i Tammerfors med slagord och musik. Påtvingade nollavtal bör förbjudas i lag. här jobb. Eller kan komma att få ett nollavtal framför sig i framtiden. Männistö tror också att kampanjen kommer att slå igenom i media. – Vi kommer att få synlighet. Nyhetsmedia rapporterar om de ämnen som intresserar folk. Det här är ett tema som berör alla på något vis. LYCKAD START Niko Nissema – Operationen är helt på sin plats. Äntligen gör vi något sådant här. Det har i många år talats inom ungdomsutskottet om att medlemmarna behöver verksamhet, något att göra och någon form av aktivering. Genom operationen väcker vi på sätt och vis liv i förbundet. Vi jobbar med positiv attityd inom Operation Fastjobb. Männistö som till vardags jobbar som mon tör på Wetteri Power är välmedveten om att metallbranschen hotas av samma snuttifiering som redan är vardag inom servicebranschen. – Det vi driver hårdast är att nollavtal ska förbjudas helt och hållet. Man har ju undersökt och följt med hur mycket vanligare hyresarbete och nollavtal har blivit. – Inom metallbranschen är nollavtalen inte vanliga, men också jag har redan sett att en per sonbilsmontör tvingades underteckna ett noll avtal. Det är helt skrattretande. Om vi inte gör en insats nu kan nollavtalen vara ett tiogånger större problem om fem år, fortsätter Männistö. I Karleby har Männistö redan besökt alla ar betsplatser inom bilbranschen och nästan alla fackavdelningar har gåtts igenom. Också i Vasa har man snurrat runt. Enligt Männistö har be mötandet varit enbart positiv. Folkrörelsen är ändå alla finländares ge mensamma sak, för nollavtalens förbannelse begränsar sig inte till någon eller några enskilda branscher. – Vi har alla en kompis, familjemedlem, ett barn eller barnbarn som har drabbats av sådant AHJ1414_23-48.indd 37 Leelo Raamat jobbar på Åbovarvet Meyer Turku. Svetsaren med rötter i Estland är im ponerad av starten på operationen. – Det här är mycket större och bättre ar rangerat än jag hade förväntat mig! Folk ges arbetsredskap och mänskorna är motiverade. Namninsamlingen kommer att lyckas. Raamat tror att Metalls unga passar in i den åldersklassen som funderar på att bygga fram tiden och en del har redan egen familj. Även om nollavtalen inte skulle beröra en själv just nu, är oron stor. – Världens framtid är annars också osäker. Operation Fastjobb är precis en sådan kampanj som facket ska köra. Den utgår från arbetsta garnas synvinkel och siktar på att skydda dem, anser hon. Svetsaren Matti Thil från Nyslott jobbar på Savonlinna Works. Han tror att operatio nen kan ha det som behövs för att skaka nytt liv i hela facket. – Det har talats mycket om att facket för lorar mark. Jag tror och hoppas att vi genom operationen får fler aktiva med i verksamheten. Leelo Raamat Matti Thil FÖR KAMPANJ PÅ SVENSKA Petteri Männistö påminner också om att det är viktigt att komma ihåg svenskan i operationen. – Jag har försökt föra kampanj också på svenska men ibland blir det svårt med termino login och fackliga ord på svenska. Men när man sitter och talar vid kaffebordet med bekanta är det inte så farligt om man slänger in ett finskt ord här och där. Det finns ändå ett klart behov för mer skrift ligt material på svenska, något som Männistö också efterlyst. – Det finns ändå många som inte kan finska och därför behövs materialet också på svenska. De försöker sitt bästa och jag har också försökt hinna översätta en del material till svenska på fritiden, men det tar ju sin tid. www.operaatiovakiduuni.fi www.facebook.com/vakiduuni #vakiduuni 27.10.2014 16:00:08
38 Ahjo frågar Har du erfarenhet av nollavtal, snuttjobb 14 6.11.2014 Bort med nollavtalen! eller andra ovanliga anställningar? Vi kommer att skriva mera om ämnet i Ahjo i samband med Operation Fastjobb. Du kan kontakta redaktör Suvi Sajaniemi på svenska senast den 30.11. Alla kontakter behandlas konfidentiellt. Måttet är rågat för Metalls ungdomar. Nollavtalen måste förbjudas i lag. Arbetsavtalslagen måste förändras så att slavavtalen förbjuds. Operation Fastjobb är en kampanj som för med borgarna samman och ger möjlighet att förbätt ra sina arbets- och livsvillkor. Genom att förena krafterna kan medborgarna göra sina röster hörda och påverka beslutsfattandet. Avsikten med kampanjen är att lyfta fram missförhål landena med snuttjobb och skapa samhällelig debatt och samtidigt erbjuda en påverknings kanal för att lösa problemen. Målet är att väcka en folkrörelse för fastjobb. Det första steget är att förbereda ett med borgarinitiativ för att i lag förbjuda nollavtal och samla in minst 50 000 underskrifter på initiativet. Namninsamlingen inleds i början av år 2015. Inom ramen för kampanjen ordnas lokala och riksomfattande meningsyttranden, suvi.sajaniemi@metalliliitto.fi tfn 020 77 41237 beslutsfattare påverkas, röstas det i riksdags valet och ställningstaganden lyfts fram både i traditionella och sociala medier. Det är uttryckligen meningen att Operation Fastjobb drivs av mänskor, inte institutioner. Metallförbundet stöder och erbjuder förutsätt ningar för medlemmarna att vara med och be sluta om samhället. Var och en metallare kan göra sin insats och delta på eget sätt i kampanjen. Operation Fastjobb är en gemene mans folk rörelse. Vi rör oss i kärnan av demokratin. Med borgarna visar sin kollektiva vilja. Nollavtalen måste bort! 0–40 timmar i veckan NOLLAVTAL innebär att arbetstagaren förbinder sig till att jobba mellan 0 och 40 timmar i veckan. FÖRTROENDEMANNAVAL 1.11–31.12 Förbundet är du. Förbundet är vi! ERIC LERAILLEZ www.metalliliitto.fi VÄLJ DIN FÖRTROENDEMAN FÖRTROENDEMANNEN bevakar arbetstagarnas intressen på din arbetsplats samt organiserar arbetstagarna. ??Arbetstagaren kan inte planera sitt liv eftersom arbetsmängden för följande vecka är fullständigt öppen. Det kan vara upptill 40 timmar eller så inte en enda timme. ??Även om det kan vara besvärligt att på kort varsel bli inkallad på jobb, kan arbetsavtalet hävas om man inte tar emot jobb. På grund av de få arbetstimmarna har arbetstagarna svårt att klara sig på sin lön, vilket driver många till socialen. ??Arbetstagaren kan förlora rätten till utkomstskydd för arbetslösa. Även om arbetsgivaren inte erbjuder något jobb alls, kan det hända att arbetskraftsmyndigheterna anser att arbetstagaren har ett giltigt arbetsavtal. Om arbetstagaren säger upp sig på grund av det inte erbjuds något jobb kan personen ändå hamna i karens. ??Nollavtalen gör det möjligt för arbets givaren att godtyckligt styra och ställa. Sjuk- och föräldraledighet kan man i praktiken ofta bara drömma om. Prövotider bryr man inte sig om. Arbetsgivaren ställs inte till svars för diskriminering eller annan orättvis behandling. Man erbjuder istället bara helt enkelt noll timmar jobb. ??Nollavtalen berör i första hand unga och kvinnor inom lågavlönande servicebranscher. Nollavtalsslaveriet har också trängt in sig i industrin, även om det ännu inte finns några noggranna siffor på det. Hyresarbetskraft utgör mellan fem och sex procent av alla arbetstagare inom industrin. ??Trots av vad arbetsgivarnas propaganda tutar ut, är nollavtalen inget tillfälligt. Nollavtalen för med sig deltidsarbete och därmed svårigheter att klara sig ekonomiskt. Inom till exempel handeln är medellängden på deltidsarbete 11 år. a FÖRTROENDEMANNEN väljs på din arbetsplats av de arbetstagare som är organiserade inom någon av Metalls avtalsbranscher. FÖRTROENDEMANNEN jobbar på arbetsplatsen och är medlem i fackavdelningen. FÖRTROENDEMANNEN kan kontaktas om du har problem gällande din anställning. FÖRTROENDEMANNEN representerar fackavdelningen och samtidigt Metall vid förhandlingar med arbetsgivaren. Det kan gälla tillämpning av lagar och avtal, hur företaget ska utvecklas samt andra frågor som påverkar förhållandet mellan arbetsgivaren och arbetstagarna. FÖRTROENDEMANNEN får använda arbetstid för att sköta arbetstagarnas ärenden och intressebevakning. AHJ1414_23-48.indd 38 n Metallförbundets och Teknologiindustrins gemensamma principer kring användningen av hyresarbetskraft finns nu också på svenska på Metalls webbplats. Överenskommelsen hittar du på: metalliliitto.fi/web/se/intressebevakning Gilla Metallförbundet på Facebook så vet du vad som är på gång inom förbundet. Du kan bland annat se bilder från de svenska Rådplägningsdagarna. 27.10.2014 16:00:11
6.11.2014 14 39 A R B E TS LÖ S H E TSS KY D D METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtalskostnad: medtrådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar dig genom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Tjänsten är i användning ända till 31.12. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD ANSÖKAN OCH BILAGOR KAN SKICKAS ELEKTRONISKT Anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbets- och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Ansökan om inkomstrelaterad dagpenning kan du göra via vår e-tjänst på adressen tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Tjänsten fungerar med din banks webbtjänstkoder. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings- och semester- ersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidareanställning upphör. Permitteringsintyg ? ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets- förhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings- perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags- verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. Hur du fyller i och skickar ansökan Du kan elektroniskt ansöka om både inkomstrelaterad dagpenning och fortsatt inkomstrelaterad dagpenning. Använd blanketten för den första ansökan om det gått sex månader sen den senaste ansökan. E-tjänsten leder dig genom ifyllnaden av blanketten. Om någon del av ansökan inte är i fylld eller bristfällig meddelar tjänsten om det och ber dig komplettera eller korrigera uppgifterna. Alla delar måste fyllas i innan ansökan kan skickas. På det sättet garanteras att alla uppgifter som behövs för behandlingen av ärendet finns med i den eletroniska ansökan. Den sökande är ansvarig för att uppgifterna stämmer på samma sätt som när ansökan görs på traditionellt sätt. Ansökningens bilagor Du kan skicka de bilagor som behövs för att behandla ditt ärende via e-tjänsten. En bifogad fil får vara högst 2 Mb. Filformat ska vara antingen .tif, .jpg eller .pdf. Bilagor behöver inte skickas samtidigt tillsammans med ansökan. Bilagor kan också skickas via e-tjänsten även om själva ansökan skickas per post. Om du redan har skickat in en ansökan till arbetslöshetskassan kan du rikta en eventuell bilaga till den obehandlade ansökan i e-tjänsten. Bilagor måste ändå inte riktas direkt till ansökan eftersom alla bilagor som skickas till arbetslöshetskassan alltid beaktas i behandlingen. Bilagor till ansökan och andra dokument kan också skickas till kassan via Ota yhteyttä -funktionen på webbplatsen. Filöverföringen sker över en skyddad anslutning. Användarsäkerheten Genom att använda bankernas webbtjänstkoder säkras den sökandes identitet och fungerar samtidigt som elektronisk underskrift. Dessa koder säkerställer den sökandes identitet och den s.k. starka krypteringen i informationsförmedlingen så att de elektroniska tjänsterna uppfyller dataskyddskraven. Koderna personifierar den elektroniska signaturen. När du använder elektroniska tjänster i offentliga utrymmen eller på någon annan persons dator bör du alltid efter användningen ta bort de använda sidorna från datorns mellanminne. Detta rekommenderas också när du använder din egen dator. Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad AHJ1414_23-48.indd 39 27.10.2014 16:00:11
40 14 6.11.2014 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELUNUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Palvelu on käytössä vuoden 2014 loppuun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansiopäivä rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päättymisestä on kulunut yli kuusi kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen Sähköisen asioinnin Hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmistetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi tai postitse osoitteella Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköisestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liitetietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkanlaskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautu misessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1414_23-48.indd 40 27.10.2014 16:00:11
6.11.2014 14 41 KO U L U T U S TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JYRKI LUUKKONEN Murikassa 17.–19.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi Kompletteringskurs för Metall 17.–21.11. Kirjoitan – siis ajattelen 24.–28.11. Luottamusmiesten peruskurssi Ihmissuhteet työpaikalla Tietotekniikan peruskurssi 1.–4.12. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 8.–12.12. Palkkatekniikan kurssi Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Järjestötoimijan perusteet Tietotekniikan jatkokurssi Näissä työnantajan tuki 12.–16.1. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 9.–13.2.) 19.–23.1. Luottamusmiesten peruskurssi 26.–30.1. Luottamusmiesten peruskurssi Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 23.–27.2.) 2.–6.2. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Työsuojelun peruskurssi 9.–13.2. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 9.–13.3.) 23.–27.2. Luottamusmiesten peruskurssi Palkkatekniikan kurssi 2.3.–29.5. Muutoksen eväät – 3 kk:n kurssi 9.–11.3. Työntutkimuksen perusteet 9.–13.3. Luottamusmiesten peruskurssi 16.–20.3. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 13.–17.4.) 23.–25.3. Metallin täydennyskurssi –Yhdenvertaisuus työpaikalla 23.–26.3. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 23.–27.3. Luottamusmiesten peruskurssi 30.3.–1.4. Metallin täydennyskurssi –Työaika Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 13.–17.4. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 18.–22.5.) Metallin täydennyskurssi –Työoikeus 20.–24.4. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 18.–22.5.) 27.–29.4. Yritystalous 27.–30.4. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 4.–8.5. Luottamusmiesten peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi 11.–13.5. Kaivosalan täydennyskurssi NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N AHJ1414_23-48.indd 41 SEIJA KANKKUNEN polkupyörän kokoonpanija, II varatyösuojeluvaltuutettu, Helkama Velox Oy, Hanko, Hangon metallityöväen ao. 121 Nälkä kasvaa, kun tietoa tulee Työsuojelun peruskurssilta jäi käteen valtava määrä tietoa, kertoo polkupyörien kokoonpanijana työskentelevä Seija Kankkunen. – Siinä vain nälkä kasvaa, kun tietoa tulee. Haluaa ottaa vielä enemmän selvää asioista. Kankkunen valittiin taannoin toiseksi työsuojelun varavaltuutetuksi Helkama Veloxilla. Häntä olivat jo aiemmin kiinnostaneet työsuojeluasiat. – Kun minut sitten valittiin, niin pääluotto ja työsuojeluvaltuutettu sanoivat, että nyt menet heti Murikkaan. Olin jo monelta suunnalta kuullut, että nämä ovat hyviä kursseja. Murikka oli aiemmin Kankkuselle sen verran tuttu, että hän oli käynyt siellä yhden kerran osallistuessaan Metalliliiton esiintyjäkisoihin. Paikka miellytti, ja mikä tärkeintä – kurssin sisältö ja opetus vastasivat odotuksia. – Kurssin jälkeen osaa katsoa työmaalla eri silmin asioita. Että mikä on ok ja mitä pitäisi parantaa, kuvailee Kankkunen. Työsuojelun kehittämiskohde Helkama Veloxilla olisi hänen mielestään esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttäminen. – Nyt se uusien perehdytys ja töihin opastus ei ole niin hyvää kuin voisi olla. Kun on kauhea kiire työmaalla, niin siihen ei ole riittänyt aina tarpeeksi huomiota. Myös työsuojelunäkökohtien huomiointi konehankintoja tehtäessä, työasennot ja ergonomia sekä yleinen siisteys ovat asioita, joissa voisi Kankkusen mukaan olla parantamisen varaa. Työsuojelukurssille tuloon oli työnantajalta helppo saada lupa, ja jos vihreää valoa näytetään jatkossakin, niin Kankkunen suunnittelee tulevansa Murikkaan vielä uusille opintomatkoille. – Atk-kurssi ja neuvottelutaidon kurssi ainakin voisivat olla hyviä. Onhan täällä monenlaista hyödyllistä ja mielenkiintoista, mistä voi valita. ”Kurssin jälkeen osaa työmaalla katsoa uusin silmin, mikä on ok ja mitä voisi parantaa.” METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I K A N S A N O P I S T O 27.10.2014 16:00:13
42 14 6.11.2014 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi Toimita ilmoituksesi viimeistään KOKOUKSIA Äänekosken metallityöväen ao. 115: su 16.11. klo 16 Majakassa, Torikatu 6. Kahvitarjoilu. Ekenäs metallarbetarfackavd. 117:s höstmöte den 13.11 kl. 19 på Folkan, Ystadsgatan 2. Välkomna! Tammisaaren metallityöväen ao. 117: to 13.11. klo 19 Folkanilla, Ystadinkatu 2. Hangon metallityöväen ao. 121: ti 25.11. klo 19 osaston toimistolla, Esplanadi 83. Porin metallitehtaan työväen ao. 122: la 22.11. klo 11 Kupariteollisuuspuiston pääruokalassa. Sipoon Metallityöväen ao. 136: la 22.11. klo 18 ravintola Kolifej, Iso Kylätie 20, Nikkilä. Paikalla liiton edustaja. Kokouksen jälkeen jouluruokatarjoilu. Ilmoittautuminen ruokailuun viim. 14.11. Tuomas Jakovedelle, puh. 040 564 5893 tai Airi Nybergille, puh. 040 562 2541. Sibbo Metallarbetarfackavd. 136:s höstmöte 22.11 kl. 18 på restaurang Kolifej, Stora Byvägen 20, Nickby. Behandlas stadgeenliga ärenden. På plats förbundets representant. Efter mötet julmatservering. Anmälningar till julmat senast den 14.11 till Tuomas Jakovesi, tfn 040 564 5893 eller till Airi Nyberg, tfn 040 562 2541. Välkommen! Juankosken metallityöväen ao. 147: to 27.11. klo 16.30 kahvila Silmussa. Kokouksen jälkeen toimikunnan järjestäytymiskokous. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150: ke 19.11. klo 18 osaston toimistolla, Kalevankatu 4, 2. krs. Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170: pe 28.11. klo 18 ravintola Huviretkessä Väinönkadulla Jyväskylässä. Ruokailu kokouksen jälkeen. Kuopion teletyöntekijäin ao. 176: ke 26.11. klo 17 ravintola Canton Hin´ssä, Kauppakatu 29, Kuopio. Ruokailu. Nummelan metallityöväen ao. 178: to 27.11. klo 17 ao:n toimistolla, Pisteenkaari 3. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: pe 21.11. klo 18.30 ravintola Casanovassa. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195: pe 21.11. klo 18 AKT:n kokoustiloissa, Rautatienkatu 10, 6. krs, Tampere. Sääntömääräisten asioiden lisäksi ministeri Pia Viitasen alustus ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 23.11. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2. Lapin Teleasentajat ao. 208: pe 28.11. klo 18 Metallin toimistolla, Rovakatu 26 A 7. Kokouksen jälkeen ruokailu, ilmoittautumiset Jarmolle tekstiviestillä 0400 693 024 tai jarmo.vattulainen@gmail.com. Ruokailu vain etukäteen ilmoittautuneille. Salon Seudun Autoalan ao. 211: to 20.11. klo 18 Salon Keilahallissa, Pormestarinkatu 5. Kokouksen jälkeen ruokailu ja sauna-ja keilausmahdollisuus. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: ma 17.11. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Paikalla vakuutusyhtiö IF:n edustaja. Kahvitarjoilu. Tampereen Matka-asentajien ao. 231: la 13.12. klo 12 Hotelli Amadossa, Keskusaukio 2, Pori. Savonlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 234: pe 21.11. klo 18 Sokos Hotel Seurahuoneella, Kauppatori 4–6. Kokouksen jälkeen sauna ja ruokailu. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä Jorma Korjansalolle, puh. 045 237 3853. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien syyskokous ma 17.11. klo 12 Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Kahvitarjoilu. Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 17.11. klo 13 toimistolla, Saariniemen katu 4. Vierailijana Esko Seppänen. Kahvitarjoilu. Tornion metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokous pe 21.11. klo 13 Järkällä. Kokousaika vaihtunut yhteensattumien vuoksi viikkoa aikaisemmaksi. Kahvitarjoilu. Porin metallitehtaan työväen ao. 122:n veteraanien vuosikokous to 27.11. klo 15 tehtaan ruokalassa. Valitaan puheenjohtaja sekä vetoryhmä vuodelle 2015. Lisäksi tietoa ensi vuoden tapahtumista. Kokouksen jälkeen sairauskassan vuosikokous. EHDOKKAIDENASETTELUKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä ehdokkaidenasettelukokouksessa vahvistetaan toimikuntaan valittavien varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä sekä asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa pidettäviin vaaleihin. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Karkkilan Metallityöväen ao. 35: to 6.11. klo 18 ammattiosaston toimistolla, Vihdintie 29. Vaajakosken metallityöisten ao. 120: su 16.11. klo 16 Vaajakosken urheilutalossa, Savonmäentie 9. Kahvitarjoilu. Hangon metallityöväen ao. 121: ti 11.11. klo 19 osaston toimistolla, Esplanadi 83. Kuopion teletyöntekijäin ao. 176: ke 12.11. klo 15.30 Päivärannan Citymarketin kahvilassa Kuopiossa. Kahvit. Tampereen Matka-asentajien ao. 231: la 22.11. klo 12 Hotelli Amadossa, Keskusaukio 2, Pori. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304: ke 5.11. klo 17.30 Metalli 24:n toimistolla Rajakadulla. Toimikunta kokoontuu klo 17. Laitilan Metallityöväen ao. 365: ma 17.11. klo 18 osaston toimistolla, Urheilutie 1 a 22. SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1: ke 19.11. klo 18.30 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3, Turku. Kahvitarjoilu. Kone- ja Siltatyöväen ao. 4: ke 12.11. klo 15.15 neuvotteluhuone Superissa, Wärtsilänkatu 100, Järvenpää. Helsingin metallityöväen ao. 5: to 27.11. klo 17 osaston toimistossa, Saariniemenkatu 4. Kahvi ja voileipä tarjotaan. Tampereen Metallityöväen ao. 7: to 20.11. klo 16.30 ao:n kokoustilassa, Näsilinnankatu 22 B II krs. AHJ1414_23-48.indd 42 Metallityöväen ao. 12: ti 25.11. klo 15 tehtaalla, neuvotteluhuone Helsinki, Vanha Porvoontie 229. Vaasan metallityöväen ao. 28: ke 12.11. klo 19 Takomossa, Hietasaarenkatu 11, Vaasa. Kahvitarjoilu. Loimaan metallityöväen ao. 29: ma 25.11. klo 18 Loimaan työväentalossa. Kahvitarjoilu. Karkkilan Metallityöväen ao. 35: to 20.11. klo 18 osaston toimistolla, Vihdintie 29. Turun peltiseppien ao. 45: la 29.11. saaristoristeilynä. Tallink Silja Galaxy lähtee Turusta klo 8.15. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Mikko Paavolaiselle, puh. 040 739 7364. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48: pe 28.11. klo 17 Pihvimyllärissä Klaukkalassa. Kokouksen jälkeen klo 18 jouluruokailu. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ruokailuun 21.11. mennessä Hannulle, puh. 050 5333 877. Turun metallityöväen ao. 49: ke 19.11. klo 18.30 osaston toimistolla, Tuureporink. 17 C, Turku. Kahvitarjoilu. Salon metallityöväen ao. 57: su 23.11. klo 17 osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Kahvitarjoilu. Joensuun metallityöväen ao. 59: su 30.11. klo 18 osaston toimistolla, Torikatu 7 B 24. Toimikunta kokoontuu klo 17. Kajaanin metallityöväen ao. 63: ma 17.11. klo 18.30 ammattiosastojen yhteistoimistolla, Ratakatu 29 B 16. Kahvitarjoilu. Kokkolan metallityöväen ao. 67: pe 28.11. klo 19 osaston toimistolla, Pitkänsillan katu 23, 2 krs. Kokouksen jälkeen ruokatarjoilu. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: la 29.11. klo 12 Metallityöväen liiton kokoushuone 3, Hakaniemenranta 1 (käynti pääovesta), Helsinki. Kahvitarjoilu. Ammattiosasto tarjoaa lounaan kokoukseen osallistuneille Ravintolalaiva Wäiskissä, Hakaniemenranta 11. Valmetin Metallityöväen ao. 74: to 27.11. klo 16.30 ao:n kokoushuoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. Paikalla edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtanen Metalliliitosta sekä osuuspankin edustaja. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82: pe 21.11. klo 15 ravintola Wossikan kabinetissa. Aloitamme ruokailulla. Kemin puhelinmiehet ao. 83: pe 21.11 klo 18 Puistopaviljongissa. Kokouksen jälkeen jouluruokailu. Porvoon metallityöväen ao. 86: la 8.11. klo 12 osaston toimistolla, Piispankatu 19 A 23. Hämeenlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 101: ma 24.11. klo 18 ravintola Seiskassa, Suomenkasarmi rakennus 7, saunaosasto, käynti Vuorikatu 22 portti. Kokouksen jälkeen sauna ja iltapala. Ilmoittautumiset 17.11. mennessä Matti Lehdolle, matti.lehto55@gmail.com tai puh. 041 544 1470. Iisalmen teletyöntekijäin ao. 107: to 27.11. klo 18, Pitkälahdenkatu 1, Iisalmi. Lahden auto- ja korjaamoalan ao. 114: pe 21.11. klo 18 ravintola Ylämummon saunatiloissa, Aleksanterinkatu 26. Kokouksen jälkeen ruokailu ja osaston saunailta. 13.11. 4.12. 11.12. Ahjo 15 (ilmestyy 27.11.) Ahjo 16 (ilmestyy 18.12.) Ahjo 1 (ilmestyy 8.1.) 27.10.2014 16:00:13
Pirkkalan Metallityöväen ao. 239: ke 19.11 klo 16 lounasravintola Marinarassa, Koulutie 3, Pirkkala. Osasto tarjoaa ruokailun. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: ke 12.11. klo 17 osaston kerhohuoneella, Jönsaksenpiha 5 D, Myyrmäki. Kahvitarjoilu. Alavuden teletyöntekijäin ao. 257: pe 28.11. klo 18 ABC:n kabinetissa. Kalajoen Metallityöväen ao. 259: la 22.11. klo 13 Safaritalolla. Kokouksen jälkeen ruokailu. Haukiputaan metalli- ja elektroniikka-alan työpaikkaos. 289: su 16.11. klo 16 ravintola Navetan yläkerrassa. Ruokatarjoilu. Rauman Isometsän metallityöväen ao. 299: pe 7.11. klo 18 Rauman Cumuluksessa. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304: ke 26.11. klo 18 ruokaravintola Amandassa, Pirnankatu 4. Tarjolla pientä purtavaa. Toimikunta kokoontuu klo 17. Rovaniemen Korjaamotyöntekijäin ao. 306: pe 21.11. klo 19 Metalliliiton toimistolla, Rovakatu 26 A. Kokouksen jälkeen ruokailu. Seinäjoen Autokorjaamotyöväen ao. 307: pe 21.11. klo 18 osaston toimistolla, Matti Visannin kuja 10. Järjestäytymiskokous välittömästi syyskokouksen jälkeen. Kokousten jälkeen ruokailu. Kokkolan Autokorjaamotyöväen ao. 308: pe 21.11. klo 18 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Pyhäsalmen Metalli-ja Kaivostyöväen ao. 309: pe 14.11. klo 16 Hotelli Pyhäsalmessa. Someron Metallityöväen ao. 315: su 23.11. klo 16 Juttutupa, Jukolantie 3. Kahvitarjoilu. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318: to 20.11. klo 18 Kuntoutuskeskuksella, Kelankaari 4. Kiteen Metallityöväen ao. 333: ma 10.11. klo 17 osaston toimistolla, Leipurintie 3. Peräseinäjoen metallityöväen ao. 357: la 6.12. klo 15 ravintola Kalajärvessä, Kalajärventie 6, Peräseinäjoki. Tarjotaan jouluruokailu. Laitilan Metallityöväen ao. 365: ma 1.12. klo 18 osaston toimistolla, Urheilutie 1 a 22. Salon auto- ja konealan ao. 433: ti 25.11. klo 18 ravintola Vilhossa, Vilhonkatu 1. Etelä-Pohjanmaan Auto-ja konealan ao. 434: la 29.11. klo 16 T. Ketosen luona, Vaasantie 5. Kokouksen jälkeen menemme ruokailemaan. TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n lasten joulujuhlat la 29.11. klo 12–15 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Leikkiä, laulua ja joulupukki jakaa lapsille yllätyspussit. Tarjolla mehua, pipareita, puuroa ym. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 24.11. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, puh. (02) 469 1410. Ao. 1: n Lapin-matka Metallikerolle Pyhätunturille 13.–21.3.2015. Matkan hinta selviää myöhemmin. Ilmoittautuminen on alkanut ja nopeimmat ehtivät mukaan. Ilmoittautumiset 31.12. mennessä puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10. Yksi bussi lähtee matkaan. Kone- ja Siltatyöväen ao. 4: n pikkujoulut pe 28.11. kello 17 ravintola Cantina Zapatan saunatiloissa, Mannilantie 44, Järvenpää. Hinta 20 € sisältäen ruokailun, peritään ilmoittautumisen yhteydessä. Maksu tilille FI 51 8000 1301 3082 93 tai Juhalle. Paikkoja rajoitetusti. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 14.11. mennessä Juha Heiniselle, puh. 050 317 1776. AHJ1414_23-48.indd 43 Tampereen Metallityöväen ao. 7: n keskustelu päivä ja jääkiekkoilta la 15.11. Tavataan klo 12 ammattiosaston toimistolla ja keskustellaan aiheesta työelämä ja sosiaalisuus. Töissä pitää olla kavereita, kumppaneita ja kontakteja. Voiko ilman sosiaalista osaamista pärjätä enää missään työpaikassa? Saisiko vain tehdä duuninsa ja olla muuten rauhassa? Sari Kola Metalliliitosta johdattaa keskustelua. Klo 15 ruokailu toimistolla. Klo 16 yhteiskuljetus Hakametsän hallille katsomaan klo 17 alkavaa paikallisottelua Tappara–Ilves. Hinta 7 € sisältää ruokailun, kuljetuksen ja liput A3-katsomoon. Ilmoittautuminen 10.11. mennessä puh. (03) 223 0013 tai toimisto@ metalli7.fi. Lasku lähetetään ilmoittautumisen yhteydessä, maksaminen vahvistaa varauksen. Turun metallityöväen ao. 49:n nuorisojaoston (35-v. tai alle) pikkujoulu la 6.12. piknikristeilynä Turku–Maarianhamina–Turku, laivana Viking Amorella/Grace. Risteilyn aikana seminaari, aiheena Ulkoistaminen ja alihankinta metalliteollisuudessa ja julkisella sektorilla, alustajat Metalliliitosta ja JHL:stä. Risteilyn hinta 15 €/hlö sisältäen seminaarin ja matkat, meriaamiaisen sekä buffetpäivällisen. Ilmoittautumiset 6.11. mennessä Anulle, anu.tuovinen@metalli49turku.fi, puh. 044 518 9446. Maksutiedot ilmoittautuessa. Inhan metallityöväen ao. 51:n jäsenille jouluruokailu ja pikkujoulu la 22.11. Hotelli Mesikämmenessä. Kattauksia on kaksi: klo 16–18 ja klo 19 alkaen. Ruokailu on jäsenille ilmainen. Mukaan voi ottaa seuralaisen/perheenjäseniä, jotka maksavat itse paikalla. Aikaisemman kattauksen hinta 27 €, 4–14-vuotiailta lapsilta 12,50 €. Myöhäisemmän kattauksen hinta 37 € sisältäen narikka- ja tanssilipun. Illan esiintyjänä Savannah. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.11. mennessä Kari Nokelaiselle, puh. 040 173 7701. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien joulujuhla ke 3.12. klo 15 Astrum-keskuksen ravintola Mama`s. Hinta 15 €/hlö. Laulua, joulupukki, Anna Shukovin haitarinsoittoa sekä arpajaiset. Pikkupaketti mukaan. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautuminen ja maksu 20.11. mennessä Kirstille, puh. 044 3174326. Maksaa voi myös osaston toimistolle. Ao. 57:n veteraanien teatteri-ilta pe 12.12. Teatteri Provinssissa, Salorankatu 5–7, Salo. Laulunäytelmä Kaunis Veera alkaa klo 19. Lipun hinta 20 €/hlö. Lippuja rajoitetusti. Ilmoittautuminen ja maksu 10.11. mennessä Kirstille, puh.044 317 4326. Maksaa voi myös osaston toimistolle. Joensuun Metallityöväen ao. 59:n jäsenille puolisoineen pikkujoulu la 13.12. klo 18 Sokos Hotel Kimmelissä Joensuussa. Liput 10 €/henkilö, liput lunastettava 9.12. mennessä osaston toimistolta, Torikatu 7 B 24, puh. 040 734 8215. Toimisto avoinna tiistaisin klo 17–18. Lisätietoa osaston kotisivulta www.metalli59.fi. Metallityöväen ao 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston pikkujoulu pe 28.11. klo 16 Rautatienkatu 10:n saunalla. Maksu 10 € sisältää ruuan ja juomat. Ilmoittautumiset 21.11. mennessä Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070 tai Lasse Nurmelle, puh. 040 527 2375. Kouvolan Metallityöväen ao. 116:n 70-vuotisjuhla 10.1. klo 15 Koskelassa, Koskenkuja 1, Kuusankoski. Ilmoittautuminen ammattiosaston toimistoon päivystysaikoina 30.11. mennessä. Paikkoja rajoitetusti. Juankosken Metallityöväen ao. 147:n pikkujoulu pe 5.12. klo 18.30 Ruukin Kievarissa. Jäsenet veloituksetta, muille hinta 20 €. Ilmoittautumiset 21.11. mennessä Tuulalle, puh. 044 515 5362, Veijolle 050 317 1225 tai Miialle 050 320 8123. 14 43 6.11.2014 Otanmäen Metalli- ja kaivostyöväen ao. 256:n pikkujoulu la 29.11. klo 19 Vanhassa Kerhossa Kajaanissa. Hinta jäsenille ja seuralaisille 10 €/ hlö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 11.11. mennessä Transtech Oy:n vartijalle, puh. 0400 587 125. Köyliön Metallityöväen ao. 273:n 45-vuotisjuhla ja pikkujouluruokailu la 29.11. klo 18 Hotelli Hiittenharjulla, Hiittenharjuntie 1, Harjavalta. Hinta jäseniltä 20 €/hlö ja seuralaisilta 50 €/hlö sisältäen jouluruokailun, kahvin, eteispalvelun ja tanssit. Osallistujat hoitavat itse yhteiskuljetuksen ja maksavat kyydin. Ilmoittautumiset 8.11. mennessä Jukalle, puh. 040 508 1011 tai Anjalle, puh. 040 701 2874. Joensuun autokorjaamotyöväen ao. 320:n pikkujoulut 29.–30.11. Lomakeskus Huhmarissa. Majoittautuminen la klo 16. Kylpylä käytössä, teatteriesitys, buffet-ruokailu, tanssit ja aamiainen sunnuntaina. Osallistumismaksu jäsenille 10 € ja seuralaiselle 15 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 16.11. mennessä Jouko Varikselle, puh. 050 339 7552 tai Mikko Westmanille, puh. 050 379 6330. Mukaan mahtuu 50 ensin ilmoittautunutta. Muuramen Metallityöväen ao. 344:n pikkujoulu la 6.12. Ravintola Villipeurassa Peurungalla. Lähtö Muuramesta klo 18.30, Jyväskylän tilausajolaiturilta klo 19. Paluulähtö Peurungasta klo 1.30. Esiintyjinä taikuri Keke Pulliainen ja Antti Raiski & Sesam. Glögitarjoilu ja joulupöytä. Hinta jäsenille 20 €, seuralaisille 30 € sisältää glögin, ruokailun, tanssilipun sekä linja-autokuljetukset. Ilmoittau tumiset 17.–21.11. klo 16 jälkeen Arto Liikaselle, puh. 040 735 4855. Osastolle varattu 50 paikkaa. Kainuun auto- ja konealan ao. 419:n pikkujoulut la 29.11. klo 14 Hotelli Iisalmen Seurahuoneella, Savonkatu 24, Iisalmi. Hinta 20 €/jäsen, 20 €/ seuralainen. Hintaan sisältyy majoittuminen 2hh, kahvit, keilaamista, hiihtoa, saunat, ruokailu noutopöydästä, tanssiliput, sunnuntaina aamiainen. Ilmoittautumiset ja maksut 10.11. mennessä: Seija Kemppainen, puh. 050 566 3059, tili FI92 8000 1979 3682 07. Ilmoita samalla lähdetkö keilaamaan ja onko ruoka-allergioita. TIEDOTUKSIA Äänekosken metallityöväen ao. 115:n jäsenille tietoa tapahtumista ao:n kotisivuilta http://metalli115.yhdistysavain.fi. KOULUTUSTA Salon metallityöväen ao. 57:n eläkekoulutusta ke 12.11. klo 18 osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Aiheena uuden eläkeratkaisun vaikutukset. Ilmoittaudu viimeistään 10.11. osaston toimistolle, puh. (02)731 4553 tai toimisto@metalli57.com. SEUTURYHMÄT Länsi-Pirkanmaan seuturyhmän (ao:t 220, 340 ja 345 Huom! Uusi nimi ja kokoonpano seuturyhmällä) koulutusviikonloppu 22.–23.11. Murikassa. Aiheena on työssä jaksaminen ja työhyvinvointi, kouluttajana Marjo Nurmi. Ruokailut ja yöpyminen kahden hengen huoneissa sekä yhteiskuljetus Murikkaan kuuluvat pakettiin. Ilmoittautumiset viimeistään 12.11. ao. 340:n opintosihteeri Heidi Koivistolle, koivisto.h@gmail.com tai puh. 044 020 7423. 27.10.2014 16:00:13
44 14 6.11.2014 T O I M I N TA Hemmotellen Huhmarissa –lomaviikko liiton veteraaneille Puhtia arkeen –lomaviikko liiton työttömille ja lomautetuille jäsenille Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa Metalliliiton veteraanijäsenille puolisoineen tuetun lomaviikon 12.–17.1. Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa Metalliliiton työttömille ja lomautetuille jäsenille perheineen tuetun lomaviikon 9.–14.2. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä lomaasunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Loma on viiden vuorokauden pituinen. Loman kustannuksiin sisältyy aamiainen, täysihoitoruokailut keveys ja terveellisyys huomioiden, Vesimaailma-kylpylän käyttö sekä 1 x 30 min hoitopalvelu. Lomaviikon aikana on terveysaiheisia luentoja eri aiheista. Liikunta ja rentoutuminen ovat myös osa viikon antia. Lomasta peritään aikuiselta 90 euroa. Matkat lomalainen maksaa itse. n Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatuki hakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/ liiton-lomat. Hakemus on palautettava 21.11. mennessä osoiteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. n Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä lomaasunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut ja se on maksuton. Lomalaiset maksavat itse matkansa. Lomaviikon ohjelmassa on luentoja, ulkoilua sekä mm. vesijumppaa. n Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatuki hakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/ liiton-lomat. Hakemus on palautettava 8.12. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. n Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Ainutlaatuinen kokouspaikka www.murikka.fi Haku kevään hyvinvointijaksoille on alkanut! Lisätietoja www.pht.fi Koko klusterin suurtapahtuma! Malmista metalliksi ekosysteemi. Vuoden johtava kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen, kiviainesteollisuuden ja maarakentamisen erikoismessu. Ammattilaiset näytteilleasettajina ja kävijöinä kohtaavat keskellä Suomea, keskellä kaupunkia. Jyväskylässä kaikki on kävelymatkan päässä messukeskuksesta. Tavoita uusin tieto, tekniikka ja innovaatiot myös POHTOn järjestämissä seminaareissa Kaivosvesien hallinnan kehittäminen (ke 19.11.) Kunnossapidon suunnittelu ja toteutus kaivostoiminnan eri vaiheissa (to 20.11.) AHJ1414_23-48.indd 44 Rekisteröidy kävijäksi, pysyt edelläkävijöiden joukossa! www.finnmateria.fi Yhteistyössä: materia 28.10.2014 8:51:28
14 45 6.11.2014 Tutustukaa kun olette Murikassa! Itsemaksavat voivat vaihtaa paperilaskun e-laskuun KOKEMUKSIA TOIVON NIEMELLÄ TSL-Youth Global Awareness Program YGAP Kapkaupunki ? Etelä-Afrikka ? 3.–15.11.2013 Valokuvanäyttely on Milla Leppäsen lopputyö. Itse jäsenmaksunsa maksavat Metalliliiton jäsenet voivat nyt vaihtaa paperisen laskun sähköiseen e-laskuun, joka tulee jatkossa suoraan omaan verkkopankkiin. GLOBAALISUUS SOLIDAARISUUS EETTISYYS TASA-ARVO DEMOKRATIA TYÖVÄENLIIKE VAIHDA NÄIN Nuorten ay-aktiivien globaalikoulutus, johon Metalliliitto valitsee vuosittain yhden alle 35-vuotiaan nuoren. Kurssin lopputyön on tarkoitus tehdä solidaarisuutta näkyväksi. Seuraavan kurssin hakuaika on keväällä, seuraa TSL:n sivuja! ? Kirjaudu verkkopankkiisi ? Valitse E-laskut ja lisää laskuttajaksi ”METALLITYÖVÄEN LIITTO” ja kirjaa yksilöintitiedoksi henkilötunnuksesi ? Valmis N PUU LOP N U U LISK MAA E-lasku verkkopankin kautta ei maksa mitään. E-lasku tulee verkkopankkiisi summalla 0 €. Laske e-laskusta löytyvällä laskurilla oikea jäsenmaksu ja muuta se e-laskulle. Muutoin e-laskulla on valmiina kaikki maksamiseen tarvittavat tiedot. Summan muuttamisen jälkeen e-lasku tarvitsee ainoastaan tarkistaa ja hyväksyä maksettavaksi. Testattu ja kehitetty Ivalossa. Nastoitettu suomalaisilla Tikka-nastoilla, suomalaisilla nastoituskoneilla. SUOMENSUKUINEN GREEN-Max Winter Grip Lisätietoja e-laskusopimuksen tekemisestä saat omasta pankistasi. ja 26 195/65-15 69,95 € muuta 205/55-16 79,95 € kokoa! Jäsenrekisteri UUTUUS! Merkillisen reilu. Työkaluvaunu - kylmäkaappi Täyssynteettinen moottoriöljy 5W-40 een... Varaudu talv Laadukkaat DEFA-tuotteet nyt suoraan varastosta! API SN SM/CF, ACEA A3/B4. Kanisteri 5 litraa. 114-9540-5 19 90 Meiltä saat nopeasti tarvitsemasi: - 3,98 /l Lasinpesuneste 3 l 3 pussia yhteishintaan 55 Ah - Klassinen muotoilu, kumimainen pinnoite - Kestävä ja vedenpitävä (IP65) - Vyöpidike - Magneetti - 2 x teholedit 936-55559 297-50-C15-2 Alkaen Yksittäin 3,90 /kpl py yhkijäns Muista myös ulat! 5990 Varmat st ar Maan laajin varaosaketju! Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. AHJ1414_23-48.indd 45 C15-2 valaisin on päivitetty versio teholedeillä varustetusta huippusuositusta C15 Compact valaisimesta. Huoltovapaat akut 1,11 /l 39900 Ladattava LED-työvalaisin Kysy tarjousta! 10 ,114-T3LFP Autolämpötuotteet Akkulaturit Hälyttimet PowerSystems-tuotteet - Kompressorikoneisto - Tilavuus 50 l - Jännite 230 V / 50 Hz - Liitäntäteho 76 W UUTUUS 285-TCP tit kunnon ak ulla! 3500 fixus.fi Tarjoukset voimassa 30.11.2014 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. 28.10.2014 8:51:30
46 14 6.11.2014 o i va l l u s pa i N ttu e K& e Jo ni nii a K TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1C, 2D, 3D, 4D VaikeusasTe 2/3 PENTTI OTSAMO www.sanaris.Fi/ Erkki Vuokila ja heidi heinola
47 U L KO N A AUTONSIIRTÄJÄ Janne Laine TYÖNANTAJA Assistor Oy Ab PAIKKA Hangon autologistiikkayksikkö Maahantuotujen autojen tarkastus. Sää +11 poutapilvinen, tuuli 6 m/s. KUVA VIDAR LINDQVIST ee AHJ1414_23-48.indd 47 27.10.2014 16:00:32
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. www.metalliliitto.fi ERIC LERAILLEZ Sinä olet liitto. Me olemme liitto! VALITSE LUOTTAMUSMIEHESI LUOTTAMUSMIES on työpaikan työntekijöiden edunvalvoja ja järjestäytymisen ykköslenkki. LUOTTAMUSMIEHEN saavat valita keskuudestaan työpaikkasi Metallin sopimusalan järjestäytyneet työntekijät. LUOTTAMUSMIES on työpaikan työntekijä ja ammattiosaston jäsen. LUOTTAMUSMIEHEEN voit olla yhteydessä missä tahansa ongelmassa, joka liittyy työsuhteeseesi. LUOTTAMUSMIES on Metalliliiton ammattiosaston edustaja, kun työnantajan kanssa neuvotellaan sopimusten ja lakien soveltamisesta, yrityksen kehittämisestä tai muista työntekijöiden ja työnantajan väleihin vaikuttavista asioista. LUOTTAMUSMIES saa käyttää työaikaa työntekijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen. AHJ1414_23-48.indd 48 27.10.2014 16:00:32