M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 03.11.2016 ahjo.fi NRO TULEVAISUUS UUSISSA TOIMIJOISSA VAIKUTUSTA BRYSSELISSÄ BIOKATTTILAT KOHISEVAT HYRESJOBB PÅ GOTT OCH ONT Viekö vuokratyö vakinaiseksi vai vakinaiseen epävarmuuteen? 14 1.11 .–3 1.12 . LU OT TTA MU SM IES VA AL IT AHJ1614_1-23.indd 1 25.10.2016 10:36:36
”Homma on karannut käsistä, kun henkilöstövuokrausyritykset tekevät työvoiman rekrytoinnin käyttäjä yrityksen puolesta. Eli ne ovat käytännössä vallanneet henkilöstömarkkinat. Ulkomaalaiset työntekijät lisääntyvät koko ajan vuokrafirmoissa. Tämä suuntaus aiheuttaa vain työttömyyden lisääntymistä kantaväestön keskuudessa. Se tekee myös työympäristön keskinäisestä kommunikoinnista ja työn johtamisesta haastavampaa.” Luottamusmiesten terveisiä kyselyssä vuokratyövoiman käytöstä ”Työnantaja käyttää vuokratyöntekijöitä hyväkseen tekemällä niille lyhyitä sopimuksia pienemmällä palkalla. Työntekijän on vaikea kieltäytyä pätkäsopimuksista, jos muuta työtä ei ole tarjolla. Varmasti vuokratyöntekijän kannalta todella vaikea suunnitella tulevaa, kun työpätkät ovat lyhyitä, eikä jatkosta tiedä.” ”Pitäisi kieltää lailla. Ei mitään järkeä nykysäännöksessä. Voidaan pitää vuosia vuokrafirman kautta töissä.” ”Kyse ei ole ruuhkahuippujen tasaamisesta, vaan vuokramiehiä käytetään yhtenään oman henkilöstön lisäksi.” ”Laillista ihmiskauppaa. Turha välikäsi pois, ja työsuhteet suoraan työpaikan kanssa. Ennemmin vaikka määräaikaisia työsuhteita.” ”Ovat ulkopuolisia, kun päätyönantaja käynnistää yt-neuvottelut. Rekrytoidaan kyllä toivorikkaasti, mutta ekana ovat ulkona, kun tarve vähentyy. Kyllä ihmisillä pitäisi olla samat mahdollisuudet.” ”Tulisi saada määräaikaistettua, jonka jälkeen talon kirjoille ja ketjutukset pois!” 14 03.11.2016 2 10 Tiedotus ja yhteistoiminta kangertelevat vuokratyöasioissa. Näin sanovat Metalliliiton tutkimusyksikön tekemään kyselyyn vastanneet luottamusmiehet. Lain mukaan yli 20 hengen yrityksissä vuokratyön periaatteista täytyy sopia etukäteen yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. Miten hoidetaan vuokratyöntekijöiden edunvalvonta? Mitkä asiat kuuluvat vuokratyöfirmalle, mitkä sopimuksen tehneelle käyttäjäyritykselle? Ahjo selvitti, miten Telestellä Kaarinassa ja Savonlinna Worksilla Savon linnassa suhtaudutaan vuokratyöfirmoihin ja miten parhaiten puolustetaan vuokratyöntekijöiden oikeuksia. Onko vuokratyövoiman käytön periaatteita käsitelty yhteistoiminnassa? KYLLÄ 42 % 52 % EI Ei osaa sanoa ”Itse työskentelin joitakin vuosia sitten vuokramiehenä. En pitänyt siitä, että joka päivä sai olla varpaillaan, koska milloinkaan ei tiedä, milloin lähtö tulee.” ”Työnantaja on ilmoittanut tekevänsä tulevat rekryt vuokratyöyritysten kautta, koska talon omista työntekijöistä on vaikea päästä huonossa tilanteessa eroon.” AHJ1614_1-23.indd 2 25.10.2016 8:40:12
PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ”Homma on karannut käsistä, kun henkilöstövuokrausyritykset tekevät työvoiman rekrytoinnin käyttäjä yrityksen puolesta. Eli ne ovat käytännössä vallanneet henkilöstömarkkinat. Ulkomaalaiset työntekijät lisääntyvät koko ajan vuokrafirmoissa. Tämä suuntaus aiheuttaa vain työttömyyden lisääntymistä kantaväestön keskuudessa. Se tekee myös työympäristön keskinäisestä kommunikoinnista ja työn johtamisesta haastavampaa.” 03.11.2016 14 Työsopimuslain mukaan yli 20 työntekijän yrityksissä vuokratyö voiman käytön periaatteet on käsiteltävä työntekijöiden kanssa yhteistoiminnassa. Metalliliiton tutkimusyksikön kyselyn perusteella näin ei kuitenkaan toimita läheskään kaikilla työpaikoilla (s. 12–13). Vain noin 20 prosenttia metallialojen työpaikoista on tehnyt vuokra työn käytöstä paikallisen sopimuksen. Määrä on liian vähäinen siihen nähden, että työehtosopimuksissa on selkeät kirjaukset vuokra työn käytöstä. Lisäksi Teknologiateollisuuden kanssa yhteistyössä tehty vuokratyöopas katsotaan osaksi työehtosopimusta. Luottamusmiehellä on oikeus vaatia, että hän saa riittävät tiedot vuokratyön teettämisestä työpaikalla. Jos työnantaja toimii reilusti ja avoimesti, mitään estettä tiedon antamiselle ei ole. Tilanne työmarkkinoilla on tällä hetkellä se, että vuokratyöfirmat ovat työn välittäjinä vahvoilla verrattuna työ ja elinkeinokeskuksiin. Kuten Ahjon pää jutustakin selviää, parhaimmillaan vuokratyö on työntekijälle portti vaki tuiseen työpaikkaan. Samoin työehdot ovat niin kohdallaan kuin ne vuokratyön tekijällä voivat olla. Kun yhteistoiminta sujuu, luottamusmies pystyy hoitamaan vuokratyöntekijöiden asioita siinä missä vakituisenkin henkilöstön. Pahimmillaan vuokratyöntekijä elää epävarmuudessa ja pelossa. Kaltoin kohdellut vuokratyöläiset ovat viime aikoina ottaneet entistä enemmän yhteyttä Metalliliittoon. Tämä kertoo siitä, että joidenkin vuokratyötä välittävien yritysten toiminta on vähintäänkin kyseen alaista. Ikävästi toimivat yritykset pilaavat myös hyvin toimivien yritysten maineen. Nykyisessä vuokratyötä koskevassa lainsäädännössä on paljon parannettavaa. Räikeitä esimerkkejä huonosta kohtelusta vuokratyö markkinoilla tulee ilmi jatkuvasti, varsinkin nollatuntisopimuksilla töitä tekeviltä. Nollatuntisopimukset ovat epäkohta, johon poliittisten päättäjien on helppo puuttua nyt, kun kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltä misestä on eduskunnassa. Ainakin työministeri Jari Lindström (ps.) on jo eduskuntakeskustelussa ilmoittanut tukevansa lakialoitetta. Nolla tuntisopimusten kieltäminen parantaisi kaikkein heikoimmilla olevien asemaa työmarkkinoilla ja samalla vahvistaisi perustoimeentuloa. 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 21 LIITTOFUUSIO 24 TAUKO 29 TEKEMINEN 30 KANSAINVÄLINEN 41 KOULUTUS 42 TYÖTTÖMYYSTURVA 46 OIVALLUS 47 TYYLI PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Huonot yritykset pilaavat hyvien maineen.” Vuokratyöstä kerrottava luottamusmiehelle ”Sopimus pitää kirjoittaa niin, että ulkopuolinenkin ymmärtää.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Opiskelijajäsenetkin pystyvät yhdessä vaikuttamaan 7 Kansalaisaloite vaatii oikeutta opiskella työttömänä AMMATTILAINEN 9 Hannu Huhtala Peltiseppä-kokoaja Leimec Oy, Vaasa TOIMIJA 18 Pekka Kokkonen Ammattiosaston nuorisovastaava Iisalmen Metallityöväen ao. 148 HARRASTUS 31 Tomi Penttilä Pöytätennis 23 FinUnions on ikkuna Eurooppaan 26 UUSIUTUVA ENERGIA Bioenergialaitteita maailmalle 38 Hyresjobb har kommit för att stanna. OTA TALTEEN 33 Itsenäisyyspäivän palkka 34 Lön för självständighetsdagen 35 Työajantasaamisvapaat 36 Utjämningsledigheten 29 17 41 31 S I S Ä LTÖ AHJ1614_1-23.indd 3 25.10.2016 10:37:02
14 03.11.2016 KAMPANJOINTI Metalliliiton järjestäjä Johanna Alanko ja nuorisotoimitsija Jussi-Pekka Ahonen odottavat Turussa Golden Grill ravintolassa hiukan kynsiään pureskellen. Vielä ei tiedetä, mitä tapahtuu ja millaista keskustelua saadaan aikaan. Tarkoitus on pistää vauhtiin kampanja Turun ammattiinstituutin Peltolan yksikössä. Nyt odotellaan nuoria ja uumoil laan, mitä tuleman pitää. – Olemme hyvinkin alkutekijöissä ja vasta haistele massa mahdollisuuksiamme, Alanko sanoo. Alanko kertoo, että Metalliliitossa on alettu istut taa työpaikoille järjestäytymisen periaatteita. Tämä tarkoittaa jäsenten entistä aktiivisempaa toimintaa työpaikoilla. Työntekijät ottavat jämäkämmän roolin työyhteisössään vaikuttaen esimerkiksi työhyvinvoin nin kohentamiseen. – Nyt samaa idea halutaan herätellä opiskelijajä senten keskuudessa. Tärkein huomio on, että yhdessä tekemällä voi vaikuttaa asioihin. – Opiskelijoiden työmaa on tällä hetkellä oppilaitos. Jo siellä voi opetella vaikuttamista, Alanko toteaa. – Myös koko ajan kasvava näyttötutkintomalli ajaa nuoria työmaille oppimaan. Turun kultaisen grillin tapaamisen tavoitteena on miettiä ensimmäinen asia, jota opiskelijat lähtevät ajamaan. Siitä laaditaan vetoomus, ja nuoret voivat Opiskelijat lykkäävät koulunsa liikkeelle Metalliliiton opiskelijajäseniä koottiin Turkuun saman pöydän ääreen. Nuoret päättivät pistää itsensä ja koko oppilaitoksen liikkeelle – sananmukaisesti. Huolta oli koulun isoista asioista eli opetuksen tasosta. Tapaamisessa Jussi-Pekka Ahonen (vasemmalta alkaen) ja Johanna Alanko Metalliliitosta sekä opiskelijat Valtteri Kankaristo, Alex Orusmaa, Jesse Korhonen, Niko Laitila ja Juuso Matikainen. V E SA -M A TT I V Ä Ä R Ä P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi lähteä pyytämään muita luokkakavereitaan juttuun mukaan. Opiskellaan siis vaikuttamisen pelisääntöjä ja edunvalvontaa. Alanko toimii aktiivisesti myös paikan päällä oppilaitoksessa. – Nyt on hyvä olla valppaana ja korostaa työelämän pelisääntöjä kokemattomille nuorille. YKKÖSKETJUN ENSIMMÄINEN SISÄÄNAJO Pian nuoria ammattikoululaisia pelmahtaa paikalle: Valtteri Kankaristo, Jesse Korhonen, Juuso Matikainen, Niko Laitila ja Alex Orusmaa ovat Peltolan yksikön kone ja metallialan sekä autoalan oppilaita. Nuoret miehet on jo aiemmin valittu luokkiensa edus tajiksi, ja nyt ollaan koolla ensi kertaa. Oppilaat ovat saaneet valita omalta luokaltaan niin sanotun luotta musmiehen. Nämä nuoret kuuluvat nyt oppilaitokses saan Metallin nuorten ykkösketjuun, eli ovat koululla metallinuorten johtoryhmä. Myös Ahonen on innoissaan. Mikäli konsepti saa daan toimimaan, näin voidaan toimia muuallakin kuin Turussa. AHJ1614_1-23.indd 4 25.10.2016 8:40:18
03.11.2016 14 LI N JA U S Opiskelijat lykkäävät koulunsa liikkeelle V E SA -M A TT I V Ä Ä R Ä Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 TURJA LEHTONEN Metalliliiton liittosihteeri OIKEASTI ISOJA HUOLIA Yllättävän luontevaa porukkaa onkin pöydän äärellä. Keskustelu ruoan ääressä alkaa hyvin. Asioita koulumaailmasta nousee esiin. Oppilaat ovat huolissaan opetuksen tasosta. – Pajatyöskentelyssä voi olla tosi paljon po rukkaa, 10–15 oppilasta ja vain yksi opettaja, Orusmaa kertoo. – Opettaja ei ehdi näyttämään, eikä omassa työssä pääse silloin eteenpäin. Joskus voi joutua odottamaan tunnin, että saa apua. Jos ei pääse eteenpäin, voi pahimmillaan jää dä jälkeen. – Miten ihmeessä meistä tulee kunnon am mattilaisia, jos ei saada kunnon opetusta, poh ditaan porukalla. – On ihan tyhmää ottaa rahaa pois opetuksesta. TAVOITE LÖYTYY Nuoret miettivät Alasen ja Alangon kanssa omaa kampanjaansa. Mitä konkreettista asiaa lähde tään ajamaan? Kouluun kaivataan lisää liikun taa. Päädytään yksimielisesti siihen, että sen puolesta aletaan kampanjoida. – Tavoite on järjestää liikuntapäivä koulussa kaksi kertaa vuodessa, Orusmaa sanoo. Näin saadaan koko koulu oikeasti liikkeelle. Sa malla kasvaa yhteishenki ja yhteinen tekeminen. – Oli mukavaa, Orusmaa sanoo keskustelun jälkeen. – Kaikki ovat sopivia ihmisiä tuohon hom maan ja innoissaan tekemään eteenpäin. Jos kampanja liikuntapäivistä menee hyvin, voidaan Orusmaan mielestä miettiä, voisiko myös kouluruoalle tehdä jotain. Vielä viime vuonna oli kokkipuolen opiskelijoita tekemässä ruokaa, ja se oli hyvää. Nyt ruoka tuodaan muu alta, ja taso on laskenut. Johtoryhmä kokoontuu jo viikon päästä uu delleen koulun Infoteekissä. Se on koulun uudes sa rakennuksessa, jossa on myös kahvila. Sitten aletaan kerätä nimiä paperiin, jotta muutkin oppilaat vedetään kampanjaan mukaan ja kan nattamaan asiaa. SINI SILVÀN Nuoret yllättivät taas – myönteisesti – Oli hyvä keskustelu. Taas yhtä positiivinen yllätys, Metalliliiton järjestäjä Johanna Alanko toteaa. Alanko pohtii, että tärkein pointti on aina kysyä nuorilta, mitä heille kuuluu. Ja sitten todellakin kuunnella heitä. – Kuuntelemisen jalo taito korostuu tässä porukassa. Silti nuoret tarvitsevat tukea, esikuvia ja tietoa. Hyvä idea olisi saada myös ammattiosastot innostumaan Metallin nuorista jäsenistä ja ottamaan heitä mukaan toimintaansa. Uudet ihmiset merkitsevät aina vahvuutta toiminnassa. – Parannusten tai muutosten on tarkoitus lähteä nuorten omista ideoista. Oma tehtäväni on ohjata asiaa hieman eteenpäin ja avittaa verkostoi tumisessa vaikka ammattiosaston, työpaikkojen tai työharjoittelupaikkojen ja muun oppilaitoksen henkilökunnan välillä. Alanko liputtaa avoimen keskustelun puolesta. Hän on itse saanut paljon apua koulun henkilökunnalta: opoilta, opettajilta ja kaikilta, jotka tekevät päivittäin töitä opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena kaksi liikuntapäivää! Yhteishenkeä ja yhteistä tekemistä! ? ? Santeri Hyttisen selfie, jonka hän otti Metalliliiton arvonnassa voitetulla tabletilla. Kaikkien keväällä ammattiopinnoista valmistuneiden, opiskelijasta varsinaiseksi jäseneksi siirtyneiden kesken arvottiin viisi tablettitietokonetta. Hyttinen oli yksi onnekkaista. Hän opiskeli koneenasentajaksi Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa ja on nyt töissä John Deere Forestry Oy:ssä. ONNEA VOITTAJILLE! Suomen jo kertaalleen haudattu telakkateollisuus on saanut tilauksia kovaan tahtiin. Turun telakalle on ennustettu täystyöllisyyttä aina vuoteen 2023 saakka. Tämä on luon nollisesti upea tilanne. Tilaukset tuovat työtä niin laajalle joukolle ihmisiä suoraan telakan palveluksessa, kuin myös laajalle joukolle alihankintayrityksiä. Välittömästi ja välillisesti telakan tilaukset vaikuttavat ainakin 10 000 ihmisen työllisyyteen eri ajanjaksoilla. Tilaukset ovat lykänneet liikkeelle positiivisen kehityksen ja uskon talouden nousuun. Asioilla on usein kuitenkin kahdet kasvot, niin näilläkin. Uudet tilaukset tarjoavat mahdollisuuden myös sellaisille yrittä jille, joiden tapoihin ei kuulu lakien noudattaminen tai työehtosopimusten mukaan toimiminen. Aluehallintovirasto teki tänä vuonna ratsian Turun telakalle. Tarkastuksen yhteydessä paljastui iso joukko epäkohtia. Esimerkiksi työaikakirjanpito oli puutteellinen tai puuttui kokonaan, joillekin työntekijöille maksettiin parin euron tuntipalkkoja eikä ylityötai lomakorvauksia maksettu. Harmaasta taloudesta kertoo se, että palkkoja maksetaan päivärahoina. Metalliliitto ei tällaista toimintaa hyväksy. Avaimet asioiden kuntoon laittamiseksi ovat telakan johdolla ja omistajalla. Vetoankin voimakkaasti sinuun, Jan Meyer, että otat asiasta kopin. Uskon vahvasti, että mikäli asiat laitetaan kuntoon, suomalaisilla alihankkijoilla on paremmat mahdollisuudet pärjätä tarjouskilpailuissa. Harmaan talouden ja erilaisen vilpin kitkeminen on rehellisen yrittäjän etu. Ota koppi, Jan Meyer AHJ1614_1-23.indd 5 25.10.2016 8:40:20
14 03.11.2016 YHDENVERTAISIKSI! Palkansaajajärjestöjen ja muiden tahojen Yhdenvertaisuuden vauhditusviikko järjestetään 14.–18.11. Kampanja muistuttaa sekä yhdenvertaisuuslain muutoksesta että jokaisen oikeudesta syrjimättömyyteen. Työnantajan tulee lakimuutoksen myötä edistää yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti. Määräys koskee kaikkia työpaikkoja, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkeä. Hyvä suunnitelma on käytännöllinen, päivittäiseen toimintaan vaikuttava työväline ja sen on oltava valmis viimeistään 1.1.2017. Lisätiedot: www.yhdenvertaisuus.fi Metalliliiton tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila, puh. 040 587 4450 tai kirsti.anttila@metalliliitto.fi SEURAAVASSA AHJOSSA Huoltotyöntekijän arkeen liittyy usein paljon matkustamista. Mutta onko verokohtelu ajan tasalla? TI ES IT KÖ ? ? Laki edellyttää työsuojeluvaltuutetun valintaa, jos työpaikalla on työntekijöitä vähintään A? 5 B? 10 C? 15 D? 20 ? ? Minkä laitoksen johtokuntaan Olli Rehn ja Marja Nykänen nimitettiin? A? Kela B? Veikkaus C? Suomen D? Suomen Akatemia Pankki ? ?E niten lihaa maailmassa, 93 kg/hlö/v syödään A? Argentiinassa B? Saksassa C? Yhdysvalloissa D? Australiassa ? ? Kristen Stewart on A? muusikko B? kirjailija C? ohjaaja D? näyttelijä 6 ?? Jukka-Pekka Hiltunen on Metalli l iiton jär jestäjä. Turku lainen Hiltunen on aiemmin työs ken nellyt autokorimekaanikkona. Hän on Turun seuturyhmän sekä ao. 87:n puheenjohtaja. Hiltunen oli Metalliliiton liittovaltuuston jäsen 2012–16 sekä valta kunnallisen nuorisotoimikunnan varapuheen johtaja 2009–12. ?? Pasi Karttunen on Konecranes Oy:n pääluottamusmies Hyvinkäältä. Hän on toiminut Metalliliiton liittovaltuuston 2. varapuheenjohtajana vuodesta 2011. Karttunen kuuluu mm. Metallin suuren neuvottelukuntaan ja SAK:n edustajistoon, on ao. 58:n puheenjohtaja ja istuu Hyvinkään kaupunginvaltuustossa. Hän on ollut kolmesti SDP:n puolue kokousedustajana. NIMITYKSET Uudet sopimusasian tuntijat: ? ? Satu NurminenHämäläinen on työskennellyt elektroniikka-alalla vuodesta 1989 ja toiminut Nokian Kilon tehtaalla mm. pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuu tettuna. Espoolainen Nurminen-Hämä läinen on puheen johtaja Espoon Metallin ao. 271:ssä ja ollut kolmesti Metalliliiton liitto kokousedustajana. OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 14 03.11.2016 KULTTUURIHARRASTAJIEN ETSINTÄKUULUTUS Harrastatko esiintymistä, kirjoittamista tai erilaisia kädentaitoja vaativaa taiteen tekemistä? ? ?? ? ? Luettelon tietoja kulttuuriharrastajista saa vain aluetoimistoista sekä tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttilalta. Näin turvataan yksityisyydensuoja. OLET JUURI ETSIMÄMME HENKILÖ! Liiton, toiminta-alueiden, seuturyhmien ja ammattiosastojen tilaisuuksiin tarvitaan esiintyjiä. Julkaisuihin tarvitaan tekstejä ja kuvia. Kulttuurija vapaa-aikatoimikunta kerää luetteloa liiton kulttuuriharrastajista. I lmoittautumiset 31. joulukuuta mennessä: Kirsti Anttila puh. 040 587 4450, kirsti.anttila@metalliliitto.fi tai Pia Toivanen puh. 020 77 41151, pia.toivanen@metalliliitto.fi Ansiopäivärahan saajat Työttömät lomautettujen osuus Syyskuu 2015 Syyskuu 2016 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 11 171 Syyskuussa työttömänä tai lomautettuna oli 11 171 eli 10,4 % työttömyyskassan jäsenistä. Vastaavaksi aluetoimitsijaksi Kaakkois-Suomeen on nimitetty aluetoimitsija Tapio Anttila. Tehtävää aiemmin hoitanut Juha Sutinen siirtyy liiton keskustoimistolle työympäristöasian tuntijaksi. Työympäristöasiantuntija Micke Porkka siirtyy puolestaan aluetoimitsijaksi Kaakkois-Suomeen. Muutokset astuvat voimaan vuodenvaihteessa. A N N IK A R A U H A LA Tukea ehdokkaille! Metalliliitto tukee 200 eurolla niitä liiton jäseniä, jotka ovat ehdolla ensi kevään kuntavaaleissa. Vaalit järjestetään 9. huhtikuuta 2017. AHJ1614_1-23.indd 6 25.10.2016 8:40:25
03.11.2016 14 TA LO U S ”Menneisyys ei ennusta tulevaa, mutta osinkotuotot ovat suhteellisen varmaa tuloa.” B IR G IT TA S U O R S A / U P 7 Opiskelijaksi ilmoittamalla TYÖTTÖMYYS Kansalaisaloite kerää nyt nimiä työttömyysetuuden aikaisen opiskeluoikeuden puolesta. Aloitteen ydin on siinä, että työttö män pitäisi saada itse ilmoittaa opiskelustaan. Työttömän tulisi voida opiskella kaksi vuotta työttömyysetuuden aikana tällaisella omalla ilmoituksella. Nyt TEtoimisto arpoo tapaus kohtaisesti, minkä koulutuksen toimisto katsoo edistävän henkilön työllistymistä. Osaamisen päivittäminen, laajentaminen tai muuntokoulutus on usealla tarpeen uuden työpaikan saamiseksi, todetaan Insinööriliiton piiristä lähteneen kansalaisaloitteen peruste luissa. Työpaikkansa menettänyt aikuinen tietää parhaiten itse, mitä koulutusta juuri hän tarvit see tulevaisuuden työelämäänsä. On perusteltua väittää, että työvoimahallinnon virkamiehellä on vain harvoin kykyä arvioida koulutustarpeita siinä määrin kuin henkilöillä itsellään. Ongelmansa aiheuttaa myös koulutusten keskitetyt hakuajat, joiden tuloksena opiskelu Suomen valtion osakeomistus kevenee ainakin 1,5 miljardilla. Rahat käytetään hallituksen nimeämiin kärkihankkeisiin. Valtion yhtiöomistuksen arvo oli lokakuun alussa liki 25,9 miljardia, joista valtion sijoitusyhtiö Solidium hallitsee reilua 7 miljardia. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan valtion pitää laittaa taseet käyttöön. Se tarkoittaa, että osakkeita myydään ja pääomat käytetään johonkin muuhun. Täytyy muistaa, että viime vuonna omistukset tuottivat valtiolle liki 1,6 miljardia euroa, edellisvuonna 1,8 miljardia. Suurimmat osingot kertyivät Fortumilta ja VR:ltä. Osinkotuotot eivät nyt kiinnosta, vaan lypsylehmiä laitetaan myyntiin. Valtionyhtiöissä, eli strategisesti tärkeissä yhtiöissä, omistuksen on pysyttävä linjausten mukaan vähintään 50,1 prosentissa. Muun muassa Finnairista ja Fortumista voidaan napsia vielä pienet osuudet pois. Patriasta ei voi myydä enää siivuakaan, mutta Suomen Rahapaja Oy:stä voi laittaa kaupan peräti 49,9 prosenttia. Linjauksen mukaan kokonaan pois myytäviin omistuksiin mahtuu mm. Metsoa, Outokumpua, Outoteciä, Raskonetta, SSAB:tä, Talvivaaraa ja Valmetia. Myyntiin on olemassa valtuudet, mutta on eri asia, käytetäänkö niitä. Professori Markku Kuisma muistuttaa kirjassaan Valtion yhtiöt (Siltala 2016), että valtion omistamat yritykset ovat olleet innovatiivisia ja kilpailukykyisiä. Toki menneisyys ei ennusta tulevaa, mutta osinkotuotot ovat Kuisman mukaan suhteellisen varmaa tuloa. Jostain syystä Suomessa valtion omistusta pidetään pahana. Ruotsissa on toisin. Ruotsin valtio omistaa täysin mm. energiayhtiö Vattenfallin ja kaivosyhtiö LKAB:n. Vastaavasti Suomen valtio omistaa Fortumista 50,8 prosenttia ja Nesteestä 50,1 prosenttia. LKAB:hen kenties rinnastettavasta Outokummusta valtiolla on 26,2 prosenttia. Ruotsilla on ollut varaa pitää osinkotuottojen turvin valtion budjetti pulskana. Suomessa budjetti rakennetaan sen varaan, että osa omistuksista laitetaan lihoiksi. Omistaako vaiko ei? KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Toukokuussa 1999. Aloitin edunvalvontaosastolla työsuojeluyksikössä ja 2002 siirryin aluetoimistolle hommiin. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Jäsenistön edunvalvontaa, luottamusmiesten avustamista ja yhteiskuntavaikuttamista. Pyöritän kaiken muun ohessa Metallirantaa. MIKÄ ON PARASTA? Monipuolisuus. Välillä päällä on haalari, välillä puku. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Käyn kuntosalilla pari kolme kertaa viikossa, jotta jaksan nousta itse ylös sohvalta, jos pääsen joskus eläkkeelle. TERVEISENI JÄSENILLE. Luottamusmiesvaalit käydään taas vuoden lopulla. Siinä on paikka lähteä mukaan toimintaan! Ihmiset, jotka käyttävät vapaa-aikaansa ay-toimintaan, ovat liitolle kultaakin kalliimpia. ALUETOIMITSIJA ARI KOLEHMAINEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? paikat tarjotaan samanaikaisesti usealle. Täl löin TEtoimisto ei usein ehdi antaa päätöstään omaehtoisen koulutuksen tukemisesta ennen kuin aikaraja opiskelupaikan vastaanottamiseksi tulee vastaan. Tapauskohtainen harkinta työttömäksi jää vien osalta siitä, kuka saa opiskella työttömyys etuudella, on byrokratiaa. Näitä virkakoneiston nostamia esteitä tulisi purkaa, sillä harkinta ajaa useat ihmiset mieluummin passivoitumaan kotona kuin pitämään yllä työmarkkinakykyään opiskelemalla, kansalaisaloitteen perusteluissa arvioidaan. Mikäli tapauskohtainen harkinta poistettai siin, myös TEkeskuksen virkailijoiden työai kaa vapautuisi oikeisiin työllisyyttä edistäviin askareisiin – joita näinä aikoina riittää. Ehdotettu lakimuutos ei poista velvoitetta tehdä työllistymissuunnitelma. Opiskelujen on myös edettävä, jotta työttömyysetuutta voidaan maksaa opiskelun ajalta. OLET JUURI ETSIMÄMME HENKILÖ! Liiton, toiminta-alueiden, seuturyhmien ja ammattiosastojen tilaisuuksiin tarvitaan esiintyjiä. Julkaisuihin tarvitaan tekstejä ja kuvia. Kulttuurija vapaa-aikatoimikunta kerää luetteloa liiton kulttuuriharrastajista. Teollisuuden Palkansaajat TP tempaisi työttömien opiskelun puolesta Kunnon Työn päivänä 7. lokakuuta Helsingissä. Kansalaisaloitteen alle keräsi nimiä myös teollisuuspoliittinen toimitsija Timo Roppola Metalliliitosta. K IT I H A IL A P U H E E N A I H E ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE! Työttömyysetuuden aikaisen opiskelun puolesta: www.kansalaisaloite.fi/fi/ aloite/2096 Päivärahasta voidaan periä jäsenmaksua ? ? Metalliliiton työttömyyskassan sääntöihin on tullut merkittävä muutos. Maksamatta jääneitä jäsenmaksuja voidaan nyt periä kassan maksamista päivärahoista. Oikeus ansiopäivärahaan syntyy, jos jäsenyys ja jäsenmaksut sekä työssäoloehto ovat kunnossa työttömyyden tai lomautuksen alkamiseen saakka. Kassan huomattua päivärahahakemusta käsiteltäessä puutteita jäsenmaksun maksamisessa, jäsenmaksu voidaan vähentää maksuun tulevasta ansiopäivärahasta. Päivärahasta voidaan periä sekä kassan että liiton jäsenmaksu. Perintä tehdään päivärahasta automaattisesti. Jäsen saa ilmoituksen asiasta.. Lisätietoja: http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1614_1-23.indd 7 25.10.2016 8:40:27
14 03.11.2016 ”Me otimme todellisia edistysaskeleita, loimme hyviä työpaikkoja, rakensimme vahvan talouden, nostimme 30 miljoonaa ihmistä köyhyydestä. Mutta oikeiston vallankaappaus uhkaa tuhota kaikki saavutuksemme!” Brasilian expresidentti Lula da Silva saa huimat suosion osoitukset ja nostaa Industri ALL Global Unionin kongressin Rio de Janeirossa hurmokseen. Ei jää epäselväksi, kenen puolella 1 500 osanottajaa kaikista viidestä maanosasta ovat. A luta continua! Kongressi oli tunteikas ja vahva, mutta minulle tämä on loppu nyt. Luovuin asemas tani Riossa. Olin johtanut maailman metallia IMF:ää ja sitten uutta yhdistynyttä teollisuus järjestöä IndustriALLia Genevestä yhteensä lähes kahdeksan vuotta. Upeaa, palkitsevaa ja rankkaa. Nyt riittää kiitos, uusien voimien on aika ottaa ohjat. Olen ylpeä IndustriALLin ensimmäisistä vuosista ja siitä globaalista hauiksesta, jonka olemme kasvattaneet. IndustriALLin alkutaipaleen dramaattisin tapahtuma oli Rana Plazan rakennuksen romah taminen huhtikuussa 2013 Bangladeshissa, mikä tappoi 1 100 nuorta vaatetustyöntekijää. Noina päivinä olin elämäni mediaristitulessa. Samana päivänä haastattelivat livenä CNN, BBC, Sky, Al Jazeera, New York Times, ranskalaiset, saksalaiset ja moni muu. Onneksi mediakoulutus oli juuri käyty. Ensin yhteenveto, sitten selitys. Katse, äänenkäyttö, kädet saavat heilua, mutteivät liikaa. Silloin IndustriALL ja palvelualan sisarjärjestömme UNI kertoivat vaatetusbrändeille, että nyt riittää. Pakotimme heidät allekirjoitta maan laillisesti sitovan sopimuksen, jolla Bangladeshin vaaralliset tehtaat korjataan kuntoon. Nyt Bangladesh Accord tekee teollisuutta turvalliseksi kahdelle miljoonalle työntekijälle. IndustriALLin lähes 50 kansainvälistä raamisopimusta takaavat ayoikeudet jo yli 10 miljoonalle työntekijälle, joukossa sellaisia jättejä kuten Volkswagen, Ford, Peugeot, Siemens ja Electrolux. Suurimpia ovat H&M ja InditexZara, joiden sopimukset kattavat yhteensä kolme miljoonaa vaatetustyöntekijää. Vahvaa edistystä. Onnellisin tässä työssä olen ollut marssiessani 100 000 työntekijän kanssa Indonesiassa, todistamassa alhaisten palkkojen tuplaantumista metalliliiton johdolla vain neljässä vuodessa. Tukemassa kaivosmiesten lakkoa Kanadassa. Tai Myanmarissa, jossa ammattiliitot ja palkat kasvavat kohinalla 50 diktatuurivuoden jälkeen. Seuraajani pääsihteerinä on Valter Sanches Brasiliasta, hyvä kaveri, jonka tukena on vahva johtoryhmä. Olen rauhallinen, uudet johtajat tuovat aina uusia ideoita ja uutta energiaa. Yksi asia on varma: taistelu paremman maailman puolesta jatkuu. Aion olla osa sitä tulevaisuudessakin. En tiedä vielä missä roolissa, elämä on seikkailu. Ensin muutamme Barcelonaan. Uusi sinipunainen taistelupaita minulla jo on. www.facebook.com/jyrki.raina KO LU M N I M I E L I P I D E 8 VOIHAN PERÄLAUTA! Ottamatta sen enempää kantaa itse kikysopimukseen menon mielekkyydestä, on minun pakko sanoa muutama sana perälaudasta. Olen ollut luottamustehtävissä jo pari vuosikymmentä. En ole koskaan nähnyt näin surkeaa liiton sopimaa perälautaa. Se on päivätyöntekijöiden kohdalla surkea. Vuorotyöläiset siinä annetaan suorastaan tarjottimella työnantajalle ilmaiseksi työvoimareserviksi vuorokauden ilmoitusajalla. Onko näistä neuvottelijapoloisista kukaan tehnyt koskaan oikeita vuorotöitä tai ollut tekemässä esimerkiksi työvuorolistoja? Neuvotteluasetelmat eivät käsittääkseni olleet edes kehnot, kun vaihtoehtona olisi ollut esimerkiksi kiky:stä pois jääminen! Turha siellä ”päämajassa” on järjestää mitään uusien jäsenten hankintakampanjoita, kun entisetkin jäsenet kaikkoavat liitosta vastaavilla tempauksilla. JUKKA VETOLA Pääluottamusmies Kainuun Kaivostyöntekijät ry Taistelu jatkuu – A luta continua! ”Olen ylpeä globaalista hauiksesta, jonka olemme kasvattaneet.” JYRKI RAINA IndustriALLin pääsihteeri 2012–2016 LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. Käy kurkistamassa kuvat ja ihastu! Pyhätunturilla sijaitseva asuntohotelli Metallikero on saanut omat nettisivut osoitteessa www.metallikero.fi AHJ1614_1-23.indd 8 25.10.2016 8:40:31
03.11.2016 14 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A JO H A N N E S TE R V O A M M AT T I L A I N E N 9 PELTISEPPÄ-KOKOAJA Hannu Luhtala, 62 TYÖPAIKKA Leimec Oy, Vaasa Sota alkoi kesken komennuksen Millaisia töitä teet? Päivä menee usein kasaamis hommissa. Roskalaatikoita, Bobipostilaatikoita, Wärtsilän kontteja… Juuri nyt on työn alla ilmastointikoppi, johon tulee suodattimet. Se on menossa kai Peruun. Kauanko olet ollut täällä? 41 vuotta samassa talossa. Millaista on ollut? Hyviä ja huonoja aikoja. Loppupeleissä kuitenkin ihan hyvä työnantaja. Mikä on koulutuksesi? Vuonna 1997 firma tarjosi peltialan ja ilmastoinnin ammatti koulutuksen, kävin sen. Mitkä ovat työsi hyvät puolet? Monipuolisuus on hyvää. Ei tarvitse tehdä yhtä ja samaa, kun on erilaisia kappaleita. Entä huonot? No en tiedä sanoa. Jos olisi oikein huonoja puolia, niin en olisi näin kauan täällä ollut. Voitko vaikuttaa työhösi? En niin paljon. Mutta jos olen vaikka jotain apuvehkeitä tarvinnut nopeuttamaan töitä, olen saanut niitä ihan hyvin. Millainen on työpaikan henki? Parempikin voisi olla, mutta ei huonoimmasta päästä ole, kaikki tulevat toimeen. Mutta varsinkin nuorille kännykkä usein on semmoinen, ettei siitä voi pysyä erossa oikein työn teossakaan. Ei tämä tietysti kaikkia koske, kyllä nuorissakin on hyviä ja ahkeria tekijöitä. Oletko palkkaasi tyytyväinen? Pelti ja ilmastointiala on jäänyt vähän palkkakuoppaan, tämä on kuitenkin aika fyysistä työtä. Mikä on jäänyt uraltasi mieleen? Työkeikoilla on tullut käytyä risteilyalusten mukana maissa, joihin ei muuten tulisi mentyä. Pari vuotta sitten olin Yhdysval loissa, Meksikossa ja Nicaraguassa. Toinen reissu oli Italiasta Kreikkaan. Työ oli raskasta, konehuone oli kuuma ja meluisa, mutta kun laiva tuli satamaan, huonot asiat unohtuivat. Ja 1980luvulla olimme Irakissa tekemässä ammattikoulujen verstaisiin osia, kun alkoi Irakin ja Iranin sota. Muutama viikko oltiin jaloissa ennen kuin päästiin pois. AHJ1614_1-23.indd 9 25.10.2016 8:40:33
”Käytetty kiireapuna, ja molemmat osapuolet ovat olleet tyytyväisiä.” ”Meillä toiminut hyvin, palkattu monta vakinaista 6 kuukauden jälkeen.” 10 14 03.11.2016 T E K S T I SI N I SI LV À N K U V A T V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä Kenen ehdoilla vuokralle? ”Pekkaset jää kaikilla pitämättä. Vuokrafirmat eivät suostu noudattamaan meillä käytössä olevaa sopimusta pekkasten maksamisesta!” ”Vuokratyötä käytetään palkkatason polkemiseen.” ”Vuokratyötä käytetään palkkatason polkemiseen.” ”Tiukempia rajauksia vuokratyövoiman käyttöön ja kestoon. Luottamushenkilöille pakollinen ilmoitus ennen palkkausta.” ”Tessiin saatava työkaluja vuokratyön käytölle huoltoja kunnossapitotöissä.” ”Ulkomaiset työmiehet olleet jo vuosia hommissa meillä. Aika kuivakkaa hommaa, yleensä pitkää sarjaa samoja osia, mutta hyvällä motivaatiolla tekevät. Töiseviä miehiä, saavat yli tes-palkan ja mielestäni firman omiin työntekijöihin nähden vastaavan korvauksen työstä. Eivät aiheuta hankausta tai paheksuntaa omassa työväessä, mielletään ”omiksi miehiksi”. ”Vuokramiehet ovat olleet meillä mielestäni tyytyväisiä, eikä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole tarvinnut puuttua heidän kohteluunsa. Isolla prosentilla on annettu heille vakituinen paikka, kun on tilaisuus sallinut.” ”Vuokratyövoimaa käytetään nykyään uuden työvoiman rekrytointiin (entinen koeaika).” AHJ1614_1-23.indd 10 25.10.2016 8:40:33
Luottamusmiesten terveisiä kyselyssä vuokratyövoiman käytöstä, maaliskuu 2016. 03.11.2016 11 14 Vuokratyöllä hoidetaan nykyään usein uusien työntekijöiden rekrytointi ja paikataan työvoimapulaa. Kaikki vuokratyöfirmat eivät kuitenkaan hoida lakisääteisiä velvollisuuksiaan. Metalliliitto ajaa myös vuokratyöntekijöiden etuja, sillä työvoiman vuokraus näyttää tulleen jäädäkseen. Kenen ehdoilla vuokralle? T eknologiakonserni Telestellä vuok ratyö on arkea. Vuokratyön myötä rekrytointi on ulkoistettu ja tuotan nossa on puskuri, jota hyödynnetään suhdannevaihteluissa. Vuokratyö on ollut kymmenille myös portti vakitui seen työsuhteeseen. Telesten Kaarinan tuotantolaitoksella vuokra työn käyttöä voi kuvata lähinnä ryhdikkääksi. Ovi ei käy vuokratyöntekijöiden mennessä ja tullessa, so pimukset tehdään kokopäivätyötä tekeville vuokra työntekijöille useammaksi kuukaudeksi kerrallaan. – Työaika on 40 tuntia viikossa, ja sopimukset työntekijän ja vuokrayritysten välillä ovat pääsään töisesti määräaikaisia, pääluottamusmies Janne Laulumaa kertoo. Telestellä on hyvä sisäinen käytäntö vuokratyössä. – Ensimmäisen kerran puolen vuoden jälkeen tuotannon johto käy keskustelun ja arvioi, onko aihetta vakinaistaa vuokratyöntekijä vai mitä teh dään. Tarkasteluaikoja on myöhemminkin työsuh teen kuluessa. Tietyn jakson jälkeen työntekijän määräaikaisuus voi jatkua vain, jos sille on lain mukaiset perusteet ja pääluottamusmies hyväksyy jatkamisen. Pääluottamusmiehenä olen mukana keskusteluissa ja päätöksenteossa. Telestellä, kuten usealla elektroniikkaalan yri tyksellä, tuotanto elää hetkessä. Periaate on, että tämä ei voi olla syy työntekijöiden lyhyisiin työ suhteisiin. – Juuri äskettäin taas vakinaistimme useamman henkilön. Pysyvämpi työsuhde on työntekijöille todella tärkeä, Laulumaa toteaa. ”Pitäisi saada yhdenvertaiseksi oman väen suhteen.” ”Jos käytetään satoja tuhansia euroja vuodessa vuokratyöntekijöihin, ja loppuvuodesta irtisanotaan ja lomautetaan vakituista henkilökuntaa, jossain mättää ja pahasti.” ”Pisin vuokratyösuhde työpaikallamme on noin kuutisen vuotta. Saattaa olla matkalla lyhyitä katkoksia, jotta saadaan arkipyhäkorvausten tai lomakorvausten maksaminen poikki. Määräaikaisia työsuhteita ketjutetaan ja perusteet saattavat matkalla vaihtua. Kyllä työnantajia pitäisi velvoittaa esim. kahden määräaikaisen työsuhteen jälkeen vakinaistamaan näitä pätkätyösuhteita.” AHJ1614_1-23.indd 11 25.10.2016 8:40:33
14 03.11.2016 12 REKRYTOINTI ON ULKOISTETTU Teleste on käyttänyt useita vuokratyöfirmoja. Yritys on viimeisen noin kymmenen vuoden aikana vakinaistanut huomattavan määrän vuokratyöntekijöitä, ja tahti on vain tiivistynyt. Vuokrafirmoista on tullut arkinen tapa rekry toida ihmisiä ja hoitaa sopimusasiat työnteki jöiden kanssa. – Tämä on kaksipiippuinen juttu, Laulumaa toteaa. Käytännössä uudet henkilöt kuitenkin haastatellaan Telestellä ennen kuin he tulevat tuotantoon. Kaikki työhönottoon liittyvä ei siis siirry vuokratyöfirmalle. Vuokratyöntekijä saa Telestellä palkkaa sa man työehtosopimuksen mukaan kuin kaikki muutkin työntekijät. Peruspalkan lisäksi nel jän kuukauden jälkeen tulee henkilökohtainen osuus, joka on 3–25 prosenttia. Henkilökoh taisten prosenttien käytännön toteutus on usein hankalaa ja aiheuttaa tulkintavaikeuksia, koska vuokrayritys maksaa prosentit, mutta käyttäjäyrityksen työnjohtajat määrittävät ne. Vuokratyöntekijöille maksetaan lisäksi tuotan topalkkio samaan tapaan kuin muille työnte kijöille. Eroja vuokratyössä voi tulla lomien suhteen. Lomarahat kyllä maksetaan, mutta varsinais ta lomaa ei tule, mikäli töitä tehdään useissa peräkkäisissä määräaikaisuuksissa. Telestellä vuokratyöntekijöiden työehdot ja ajat ovat samanlaiset kuin muullakin henkilökunnal la. Ongelmia on voinut tulla esiin silloin, kun vuokratyöyritysten palkanlaskennassa ei ole tunnettu riittävästi alan työehtosopimusta. MÄÄTÄLLE PÄÄVOITTO – VAKITUINEN TYÖ Laulumaan mukaan vuokratyöntekijöinä on hyvin eriikäisiä ihmisiä, ja monilla on alalta pitkä työkokemus. Salolainen Sirkka-Liisa Määttä on juuri saanut Telesteltä vakituisen työpaikan vuokratyön kautta. – Olen tullut töihin vuokratyöntekijänä tam mikuussa 2015. Työsuojeluvaltuutettu Anu Talja ja pääluottamusmies Janne Laulumaa kertovat, että heille vuokratyöntekijät ovat samanlaisia työntekijöitä kuin muutkin: heidän puoliaan pidetään. Kysely ? ? Syksyn 2015 palkankorotuskyselyssä kysyttiin vuokratyövoiman käytöstä ? ? Vuokratyövoimaa käyttäneiden työpaikkojen (58 %) pääluottamusmiehille tehtiin sähköpostikysely maaliskuussa 2016 ? ? Vastausprosentti 68,3 % ? ? Vastanneita 254 Yhteistoiminta ja tiedonsaanti kangertelevat ? ? Lähes puolessa yrityksistä vuokratyövoiman käytön periaatteita ei ole käsitelty yhteistoiminnassa työntekijöiden ja työnantajan kesken, kertovat pääluottamusmiehet Metalliliiton kyselyssä. Tulos on merkittävä siksi, että työsopimuslain mukaan yli 20 työntekijän yrityksissä vuokratyövoiman käytön periaatteet pitäisi ensin käsitellä työntekijöiden kanssa yhteistoiminnassa ennen kuin vuokratyövoimaa voidaan käyttää. – Asia on tosin hieman tulkinnanvarainen, koska yhteistoimintalain säännöksissä ”lyhytaikainen ja kiireellinen työ” on jätetty yhteistoimintavaatimuksen ulkopuolelle, sanoo vuokra työvoiman käytön kyselyn koonnut Metalliliiton vastaava tutkija Jukka Saviluoto. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan työnantaja tiedottaa tuotantoja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Kyselyn mukaan lähes joka viides pääluottamusmies ja suunnilleen joka toinen työsuojelu valtuutettu oli kuitenkin jäänyt ilman tätä tietoa. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat tehdä vuokratyövoiman käytöstä paikallisen sopimuksen. Kyselyn mukaan vain noin 20 prosenttia työ paikoista on käyttänyt tätä mahdollisuutta. – Vuokratyövoiman käyttö ei ehkä kuitenkaan ole niin suurta ja laajaa, kuin usein ajatellaan – tai oikeastaan se on kahtiajakautunutta, Saviluoto tulkitsee tuloksia. A SK O -M AT TI KO SK EL A IN EN AHJ1614_1-23.indd 12 25.10.2016 8:40:35
Teleste Oyj PERUSTETTU 1954 KOTIPAIKKA Turku TUOTANTO Videoja laajakaistateknologioita palveluineen HENKILÖSTÖ 1 500. Suomessa Kaarinan tehtaalla noin 400, joista tuotannossa 150 LIIKEVAIHTO 247,5 milj. euroa (2015) 03.11.2016 13 14 aina painaa mieltä. Perheen perustamisesta ja omasta kodista haaveilevalle se on hankalaa. – Jos sinulla on vain määräaikainen sopimus vuokratyöntekijänä, et saa esimerkiksi pankista lainaa, Laulumaa sanoo. YT-NEUVOTTELUJA VUOKRAFIRMASSA SirkkaLiisa Määttä pääsi Telestelle töihin vuokrafirman kautta, josta hänellä on hyvät kokemukset. Firmassa oli hyvä yhdyshenkilö ja asiat hoituivat. Hän teki ensin määräaikai sen sopimuksen. Työ oli heti kokopäiväistä ja työaika 40 tuntia viikossa. Usein heillä on Nokiatausta ja 10–15 vuoden kokemus alalta. He kiertävät töissä eri elekt roniikkaalan yrityksissä. Osa on siirtynyt uu delle alalle. – Tuntuu, että hyvistäkin valitaan ihan ne huiput, työsuojeluvaltuutettu Anu Talja sanoo. Vuokratyöstä puhuttaessa Nokialla ei ole maailman paras maine. Vuokratyön teettämi sen nurjat puolet tulivat siellä aikanaan ilmi: työntekijä saattoi olla jo matkalla töihin saa dessaan viestin: ”Älä tulekaan”. Laulumaa arvioi, että nuorelle, jolla ei ole ”lapsia, lainaa tai lampaita” vuokratyö sopii paremmin, vaikka epävarmuus työsuhteesta Alalla Määttä on ollut parikymmentä vuotta. – Olen Posiolta kotoisin. Läksin sieltä vuon na 1989 ja samalla reissulla olen edelleen. Kun tämän ikäisenä saa vakituisen työpaikan, onhan se tietenkin jotain, kun työttömiä on paljon ja yleensä nuoret tahtovat mennä edelle. Nokian palveluksessa Määttä oli 18 vuotta, siellä työt loppuivat vuonna 2012. – Sen jälkeen jäin kotiin ihan vapaaehtoisesti ja pidin breikin. Nyt jaksan painaa eläkeikään asti, Määttä nauraa. – Tämä on minulle kolmas elektroniikka alan yritys. Olin 1980–1990 lukujen vaihteessa Elcoteqillä Lohjalla. TYÖVOIMARESERVINÄ EX-NOKIALAISIA Elektroniikkaalalla Turun seudulla on valta va, parin tuhannen ihmisen työvoimareservi. Vuokratyö on tapa hoitaa rekrytointi Pitää olla Anu ja Janne eli työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies. Täällä on kaikennäköisiä hauskoja kiemuroita, sanoo Sirkka-Liisa Määttä. Yhteistoiminta ja tiedonsaanti kangertelevat vakituisten työntekijöiden lomien aikana. Kyselyssä kysyttiin myös, mitä vuokratyöyrityksiä luottamusmiesten työnantajat ovat käyttäneet. Tuloksissa mainittiin noin 100 eri yritystä. Viisi yleisimmin mainittua olivat VMP, Barona, Opteam, Staffpoint ja Adecco. Saman tilaajayrityksen tiloissa saattoi työskennellä jopa 7–8 vuokratyöyrityksen työntekijöitä. Kyselystä ei kuitenkaan selvinnyt, olivatko eri yritysten vuokratyöntekijät olleet työpaikalla yhtä aikaa. Myönteisenä asiana Saviluoto nostaa esiin kyselystä pääluottamusmiehen työehtosopimuksen – Yleisin muoto on joitakin henkilöitä muutamien kuukausien ajan. Toisaalta kolmannes yrityksistä käyttää vuokratyöntekijöitä ympäri vuoden. Vastausten mukaan mitä suurempi yritys on, sitä todennäköisemmin siellä käytetään vuokratyövoimaa jatkuvasti. Pienissä käyttö on tavallisemmin muutaman kuukauden kestävää, esimerkiksi mukaisen oikeuden edustaa vuokratyöntekijöitä. – Lähes puolet pääluottamusmiehistä on käyttänyt tätä oikeutta. Yleisimpiä syitä ovat olleet palkkausasiat, jäsenyysasiat, vuosiloma, irtisano minen ja lomautus, Saviluoto kertoo. Vuokratyön ongelmat tulevat esiin myös Metalliliiton edunvalvonnan päivystyksessä, toteaa päivystykseen osallistuva työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen. – Vuokratyöntekijät ovat viime aikoina otta neet entistä useammin yhteyttä Metalli liiton edunvalvontaan. Vuokratyöntekijöiden käyttö ? ? 36 % työpaikoista ympäri vuoden ? ? Yleisimmin alle viisi 6–12 kuukauden ajan ? ? 5–9 muutamasta kuukaudesta vuoteen ? ? 10–29 muutaman kuukauden ? ? Yli 30 vuokratyöntekijän käyttö harvinaista Onko vuokratyövoiman käytöstä tiedotettu luottamushenkilöille? KYLLÄ 18 % 49 % vain pääluottamusmiehelle vain työsuojeluvaltuutetulle EI EOS AHJ1614_1-23.indd 13 25.10.2016 8:40:37
14 03.11.2016 14 Savonlinna Works paikkaa työvoimapulaansa Monet vuokratyöntekijät ovat toiselta puolelta Suomea. Perheellisille muutto olisi haasteellista. Mielellään varmaan työnantajakin ottaisi ennemmin omille kirjoille, pääluottamusmies Olli-Pekka Kristiansson sanoo. – Vuokratyövoiman käyttö on sujunut ihan hyvin, pääluottamusmies Olli-Pekka Kristiansson kertoo. Andritz-konserniin kuuluva Savonlinna Works Oy valmistaa selluteollisuuden tarvitsemia laitteistoja. Vuokratyöntekijöiden kanssa on tehty sopimuksia kuukausiksi kerrallaan. – Vuokratyöntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä. Samat miehet ovat olleet töissä pitkään. – Meillä tuotannon työntekijöitä on noin 150. Vakituisia on noin sata, loput ovat määräaikaisia ja vuokratyöntekijöitä. Tämän lisäksi tulevat toimihenkilöt. Yritys on käyttänyt vuokratyövoimaa lähinnä siksi, että ammattitaitoisista työntekijöistä, käytännössä levyseppähitsaajista, on ollut pulaa. – Paikkakunnalta ei ole löytynyt työvoimaa, siksi on otettu vuokratyövoimaa ympäri Suomen. Vuokratyöntekijöitä on ollut Varsinais-Suomen rannikolta ja Pohjois-Suomesta, kaukaisin viime keväänä Utsjoelta. Vuokrafirmat ovat järjestäneet kaukaa tule ville työntekijöille asunnot Savonlinnasta, pääsääntöisesti kerrostaloista. Ajoittain joku on saatettu majoittaa hotelliin. – Käytössä on ollut 6–7 vuokrayritystä, Kris tiansson kertoo. Mukana on ollut myös pari yksinyrittäjää, jotka ovat vuokranneet omaa osaamistaan. Kristianssonin mukaan heillä on kuitenkin ollut oma yritys jo aiemmin. Näin ei ole syntynyt tarvetta ryhtyä yrittäjäksi työnantajan pyynnöstä. ONGELMAT VUOKRAFIRMOJEN SISÄISIÄ Savonlinnassa vuokratyöntekijöiden työsuhteiden vakinaistaminen ei ole ollut ajankohtaista. – Monet ovat toiselta puolelta Suomea, ja perheellisille muutto olisi haasteellista. Mielellään varmaan työnantajakin ottaisi ennemmin omille kirjoille, Kristiansson uskoo. Vuokramiehiä houkuttelevat lähempänä kotia olevat työt. Savonlinnan näkövinkkelistä telakkateollisuuden tilanne Varsinais-Suomessa näyttää vähän liiankin hyvältä. Savonlinnassa työvoimaa kuitenkin tarvitaan. Savonlinna Worksillä vuokratyövoiman käytön ja määräaikaisuuksien perusteena ovat selkeästi projektiluontoiset työt, niillä paikataan tuotannon huippuja. Jo vuoden verran työtilanne ja tilauskanta ovat olleet erittäin hyviä. – Voi olla, että saisi hyvinkin vakinaistaa porukkaa. Jatkossa se olisi ehkä mahdollista. Vaihtelevuus riippuu siitä, miten sellutehtaita rakennetaan ympäri maailmaa. Esimerkiksi Äänekosken uuden sellutehtaan rakentaminen merkitsi reilusti töitä myös Savonlinna Worksille. Jos ongelmia vuokratyössä on ollut, ne ovat olleet vuokrafirmojen sisäisiä. Niiden hoitamisessa työnantaja on pikemminkin pyrkinyt auttamaan, jotta asiat saataisiin selviksi. – Andritz työnantajana tarkistaa, että viralliset asiat ovat kaikilla kunnossa. Työnantaja hoitaa hyvin tilaajavastuunsa ja katsoo vuokratyöyritysten yritystiedot. Työnantaja toimii reilusti, Kristiansson kiittää. Janne Laulumaa kertoo, että kaikki vuokratyö firmat eivät tätä periaatetta vieläkään noudata. Hän on ottanut asian myös esiin. – Vuokratyöyritysten pitää noudattaa työeh tosopimuksia ja lakeja niin kuin normaalienkin yritysten. Osa vain kiertää lakeja. Voi olla niin, että työntekijän sopimukseen kirjataan, että so pimus on voimassa vain niin kauan kuin tilaaja tilaa, Laulumaa sanoo. Tilanne on ajankohtainen parin työntekijän osalta, jotka joutuivat kahden määräaikaisuu den jälkeen lopettamaan työt, kun sopimuksia ei jatkettu. Laulumaa katsoo, että myös heidät olisi pitänyt ottaa töihin toistaisiksi voimas sa olevilla työsopimuksilla. Näin olisi voitu käydä ytneuvottelut. Vaikka työt olisivat siis ”VANHANAKIN” TÖIHIN VUOKRAFIRMAN KAUTTA 22vuotias Saku Tammi on ehtinyt olla Teles tellä monenlaisissa työsuhteissa. Hän tullut Te lestelle on ensi kertaa työelämään tutustumis jaksolle eli TETjaksolle. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Tammi tuli kesätöihin. Viime jouluna armeija oli ohi, ja Tammi kysyi jälleen töitä Telesteltä – mutta ”vanhanakin” työntekijänä hänet ohjattiin hakemaan töitä vuokrafirman kautta. – Teen töitä koneladonnan puolella. Vaihdan koneisiin ohjelmia, teen piirilevyihin välitarkis tuksia, Tammi kuvailee työtään. – Tykkään tästä työstä, täällä on suhteellisen rentoa ja hyvät työkaverit. Tammelle määräaikaisuus sopii, sillä tavoit teet ovat korkealla. Tammi toivoo pääsevänsä ensi vuonna opiskelemaan kauppakorkea kouluun. VUOKRAFIRMOISSA ON EROJA Osa vuokrafirmoista toimii mallikkaasti ja va kinaistaa työsuhteet. Tähän on päästy liittojen peräänantamattomuudella, käytännössä oike usteitse. Määräaikaisuuksia ei saa vuokrafir moissakaan ketjuttaa ilman riittävää perustetta. – Vuokratyö on nykyään yleinen käytäntö. Harvemmin pääsee enää suoraan firmaan, ellei yritys järjestä rekrytointikoulutusta, Määttä pohtii. Määtällä oli vuokrafirmassa aluksi kaksi määräaikaista sopimusta, minkä jälkeen hän sai toistaiseksi voimassa olevan työsopimuk sen. Kun asiakasfirman, eli Telesten, tarvitsema henkilöstömäärä vaihteli, Määttä joutui vuok ratyöfirmassa ytneuvotteluihin. – Kävin kolmet tai neljät ytneuvottelut. Tietyllä tavalla ennen sitä päivämäärää odotti löysässä hirressä, jatkuvatko työt vai eivät. Oli se stressaavaa. Telesteltä oli vain tietyksi ajaksi toimeksiantoa, ja jos vuokrafirmalla ei olisi ollut meille mitään uutta työtä tarjota, niin silloin han he olisivat laittaneet meidät pois. Samalla tavalla kuin firmat yleensäkin tekevät. Laulumaa pohtii, että kun työntekijä on ti lanteessa, jossa on kolme viikkoa sopimusta jäljellä ja mitään ei kuulu, niin siinä ovat ne ikävimmät hetket. – Kun työntekijäporukka alkaa vielä keske nään resonoimaan, että kuka lähtee ja kuka jää, niin epävarmuus kasvaa ja kaikki alkavat pohti maan asiaa. Sellainen tilanne on työnantajankin puolesta huono, Laulumaa sanoo. Saku Tammi Lakia on noudatettava! AHJ1614_1-23.indd 14 25.10.2016 8:40:38
”Vuokratyö ei ole vihollinen” METALLILIITTO Meidän on aika opetella siihen, että vuokratyö ei ole vihollinen, sanoo Metalliliiton liittosihteeri Turja Lehtonen. Hän on edustanut Metalliliittoa Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton välisessä vuokratyöryhmässä ja vastannut aiemmassa tehtävässään sopimusasiantuntijana liiton vuokratyöasioista viimeiset kuusi vuotta tähän syksyyn asti. – Suomen lainsäädäntö mahdollistaa vuokratyövoiman käytön, ja on turha enää ajatella, että me saisimme sen jotenkin kiellettyä. Meidän tehtävämme liittona on pyrkiä työehtosopimuksella takaamaan vuokratyöntekijöille mahdollisimman samanlaiset edut, oikeudet ja mahdollisuudet kuin muillakin työntekijöillä. Samoin pyrkiä asettamaan vuokratyönantajille samanlaiset velvollisuudet kuin muillekin työnantajille, Lehtonen sanoo. – Nyt pitää pikemminkin pyrkiä vaikuttamaan siellä vuokratyöyrityksissä ja olemaan heille kumppani. Haluamme auttaa heitä toimimaan niin kuin laki ja työehto sopimus määräävät. Lehtonen tietää hyvin, että markkinoilla on huonoja vuokratyöfirmoja. Hänen mielestään on hyvä muistaa, että on paljon myös hyviä vuokratyönantajia, jotka antavat mahdolli suuden kokoaikaiseen työhön ja vähän heikommin koulutetuille pääsyn edes jonkinlaiseen työhön. – Suurin osa rekrytoinneista tapahtuu nykyään vuokrafirmojen kautta. Isot, järjestäytyneet vuokratyönantajat haluavat oikeasti työllistää ihmisiä ja tekevät jo usein toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Minusta meidän pitäisi tehdä heidän kanssaan laajempaa yhteistyötä ja auttaa heitä isoissa rekrytointitarpeissa. Lehtosen mielestä Metalliliiton solmimat työehtosopimukset palvelevat hyvin vuokratyön käyttöä kunnollisella tavalla. – Meidän työehtosopimustemme kirjaukset vuokratyöstä ovat suomalaisten työehtosopimusten parhaimmistoa. Siihen kuuluu myös liittojen välinen vuokratyö opas, joka katsotaan osaksi työehtosopimusta, Lehtonen sanoo. – Lainsäädäntö sanoo näistä asioista aika vähän, ja koska olemme sopimusyhteiskunnan kannattajia, pyrimme työehtosopimuksella ja hyvällä yhteistyöllä Henkilöstöpalveluyritysten Liiton kanssa hoitamaan näitä asioita. Suomessa on tällä hetkellä yli tuhat henkilöstö palvelualan yritystä, mutta viisi suurinta hallitsee markkinoista noin 70–80 prosenttia. Lainsäädäntö tuleekin sitten Lehtosen mukaan ”valovuoden” perässä. Metalliliiton näkökulmasta vuokratyön suhteen lainsäädännön pahin ongelma ovat nollatuntisopimukset. – Vuokratyöntekijällä voi olla useita toistaiseksi voimassaolevia työsopimuksia päällekkäin, mutta ei kuitenkaan tuntiakaan töitä – koska ne ovat kaikki nollatuntisopimuksia. Toisaalta ei ole työtön, koska on työsuhteita, mutta toisaalta on työtön työnhakija, koska ei ole tuntiakaan töitä. Tilanne on järjetön, Lehtonen kuvailee. Lehtosen mukaan ratkaisu olisi sama kuin Metallin nuorten aloittaman Operaatio Vakiduuni -kampanjan tavoite: Nollatuntisopimukset pitää kieltää, tai ainakin määritellä, että ne eivät olisi enää työsopimuksia. Työsopimuksessa pitäisi olla vähintään 18 tuntia töitä viikossa. Nykyisen maan hallituksen kanssa tavoite on vaikea, joskin äskettäin hallitus hieman avasi ovea asian tutkimisen suuntaan. – Jos oikeasti haluttaisiin, olisi helppoa ja nopeaa muuttaa lainsäädäntöä niin, että työn tekijällä olisi oikeus katkaista nollatuntisopimus menettämättä työttömyysturvaoikeutta. Tämä olisi tehtävissä noin kuukaudessa asetusta rukkaamalla sekä yhteistyöllä Kelan ja Finanssivalvonnan kanssa. Suurempi tärkeä lakimuutos Lehtosen mukaan olisi tilaajavastuu, jolla alkuperäinen tilaajayritys asetettaisiin vastuuseen kaikista työntekijöistä, joita portista kulkee. Oli välissä sitten kuinka monta alihankintayritystä tai vuokratyöyritystä tahansa. – EK ja työnantajat sitä vastustavat. Mutta jos tätäkin katsottaisiin järkevästi, nähtäisiin, että kaikessa, mitä työntekijäpuoli ajaa vuokra työsopimuksiin, tilaajalainsäädäntöön ja kanneoikeuteen, on yhteinen juttu: niistä ei yhdestäkään ole haittaa rehelliselle yrittä jälle, joka toimii lakien ja asetusten mukaan. ASKO-MATTI KOSKELAINEN Vuokratyö teknologiateollisuu dessa Opas yrityksille ja niiden työntekijöille PAINETTUJA OPPAITA voi tilata liiton postituksesta puh. 020 77 41026 tai postitus@metalliliitto.fi tai verkossa materiaalitilauslomakkeella www.metalliliitto.fi/ materiaalitilaukset SÄHKÖINEN VERSIO oppaasta löytyy liiton verkkosivuilta www.metalliliitto.fi > edunvalvonta > ajankohtaista 03.11.2016 15 14 yhtä lailla loppuneet, työntekijän turvaksi olisi tässä tilanteessa jäänyt yhdeksän kuukauden takaisinottovelvollisuus. – Asiat voitaisiin vuokrafirmoissa riitauttaa, mutta tämä on todella hankalaa työntekijän kannalta. Työntekijä ei tule todennäköisesti koskaan saamaan sen jälkeen yhtään töitä sil tä firmalta. Vuokratyöntekijän oikeusturva on todella heikko, Laulumaa sanoo. Edelleen löytyy kiertoteitä työehtosopi muksille. Laki laahaa käytännön tilanteiden perässä. Työntekijät eivät saa turvaa. – Toimeksiantajakin on vastuussa siitä, että käyttää sellaisen firman palveluita, jotka nou dattavat sopimuksia. Sen takia meilläkin luot tamusmies katsoo näitten perään, Anu Talja sanoo. LUOTTAMUSMIES VUOKRATYÖNTEKIJÖIDEN PUOLELLA Telestellä vuokratyövoima on osa porukkaa. Pääluottamusmies on ollut valtakirjalla vuok ratyöntekijöiden edustajana ytneuvotteluissa vuokratyöfirmassa. Lojaalius ulottuu myös vuokratyöntekijöihin, omista työntekijöistä ja liiton jäsenistä halutaan pitää huolta. – Ainakin minut otettiin vastaan hyvin, työntekijät ovat kuin yhtä suurta perhettä, SirkkaLiisa Määttä sanoo. Silti työntekijöiden keskuudessa tiedetään, totta kai, kuka on vuok ratyöntekijä ja kuka vakituinen. Työnantaja va litsee, ketkä pääsevät vakituisiksi. – Se on aika raakaa peliä, Laulumaa toteaa. Määttä sanoo, ettei ole ollut kateellinen niil le, jotka vakinaistettiin ennen häntä. – Ajattelin, että minun vuoroni ei ole ja kat sotaan myöhemmin, ehkä. Katsantamaailma on erilainen silloin, kun ikää on enemmän ja on monessa liemessä keitetty. Minun mottoni on: ”Mikä ei tapa, se vahvistaa”. Käytännössä rekrytoinnin lisäksi myös yt neuvottelut on ulkoistettu vuokratyönantajalle. Jos toimeksi antajayrityksessä tulee tarve vä hentää työvoimaa, lähtevät vuokratyöntekijät ensin. – Tämä on karua, niin se vain menee. Siinä ollaan luottamusmiehet puun ja kuoren välis sä, he ovat samanlaisia työntekijöitä. Vakituisen porukan solidaarisuus muita kohtaan on välil lä vähän sellainen. Vuokratyöntekijät toimivat puskurina. Telestellä ei koeta vuokratyövoimaa min käänlaisena uhkana, jonka pelättäisiin tulevan ja vievän työt. Välillä väännetään työnantajan kanssa aika kovaa, että sopimuksia noudatet taisiin. – Mutta ne ovat vain asioita. Tämä on hyvä yritys siinä, että perusasiat ovat kunnossa, eikä niistä tarvitse taistella. Inhimillisiä virheitä joskus sattuu, mutta ne korjataan kyllä, pää luottamusmies Laulumaa sanoo. a AHJ1614_1-23.indd 15 25.10.2016 8:40:39
Lue lisää Ylivoimaviikosta ylivoimaviikko.fi Metalliliiton voima on yli satatuhatta jäsentä tuhansilla työpaikoilla ympäri Suomen. Tämän viikon jälkeen meitä on vieläkin enemmän. * Lahjakortit ovat saajalleen veronalaista tuloa. Metalliliitto ilmoittaa tiedot verottajalle. NYT KAIKKI MUKAAN METALLIN JOUKKUEESEEN: Jos et vielä ole Metalliliiton jäsen –> liity! 1 2 Jos olet jo jäsen, pyydä työkaverisi mukaan Metallin joukkueeseen. Lahjoitamme Avainpelaaja-palkintona * jokaiselle jäsenhankkijalle 20 euron lahjakortin. AHJ1614_1-23.indd 16 25.10.2016 8:40:39
14 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 03.11.2016 TYÖTURVALLISUUS Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt ovat vähentyneet tasaisesti viime vuosikymmenen ajan. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan määrien vaihteluiden takana on ollut monta tekijää, kuten yhteiskunnan ja yritysten panostukset työolojen kehittämiseen ja työterveyshuoltoon. Tutkimuksen mukaan ammattitautien ilmaantuvuuden vähenemisen tärkeimpiä syinä ovat teknologian ja työolojen kehittyminen, samoin kuin yhteiskunnan ja työpaikkojen panostukset työterveyteen ja -turvallisuuteen. Työpaikkojen ulkopuoliset tekijät, kuten säädösmuutoksina tehdyt lisäykset ammattitautiluetteloon ja seulontatutkimukset, esimerkiksi valtakunnallinen asbestisairauksien seulontatutkimus 1990–92, ovat aiheuttaneet jyrkkiäkin nousuja eri tautien ilmaantuvuuteen. Ammattitautien uskotaan vähentyneen myös elinkeinoelämän rakennemuutoksen vuoksi. Perinteinen teollisuustyö, jossa on ollut paljon altisteita ja eniten ammattitauteja, on seuranta-aikana vähentynyt. Myös maataloudessa työskentelevien osuus on vähentynyt oleellisesti. Työpaikat ovat kehittäneet työturvallisuuttaan ja työterveyshuoltoaan. Työterveyshenkilöstön lukumäärä on kasvanut ja työterveyshuollon kattavuus lisääntynyt. Työelämän johtamistavat ovat muuttuneet, ja työntekijät ovat nykyään työn vaarojen ja kuormituksen suhteen entistä valveutuneempia. Johtamiseen, työolosuhteisiin ja työterveyteen panostamisen ansioksi voidaan lukea viimeisen vuosikymmenen kestäneen ammattitautien vähenemisen lisäksi työkyvyttömyyseläkkeiden ja työtapaturmien väheneminen. Työolojen kehitys vähentää ammattitauteja Oikaise itsesi ja liiku SELKÄKIPU Lokakuussa vietetty valtakunnallinen Selkäviikko kehotti oikaisemaan itsensä ja liikkumaan. Teemalla halutaan kiinnittää huomiota ryhdin ja liikkumisen merkitykseen selän terveydessä ja selkäkipujen ehkäisyssä. – Hyvä ryhti on tärkeä selälle ja koko kehon toimivuudelle. Kun ryhti säilyy hyvänä eri asennoissa, selkä kuormittuu tasapuolisesti. Huono ryhti ja huonot asennot voivat aiheuttaa lihasepätasapainoa, mikä saattaa oireilla kipuna ja johtaa liikkeiden rajoittu miseen, Selkäliiton toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio kertoo. Aapion mukaan jokaisen selkärangan rakenne on yksilöllinen, eikä sitä voi muuttaa. – Ryhtiä voi kuitenkin muokata vahvistamalla ja venyttämällä lihaksia. Uudet teknologiat, uudet haavoittuvuudet RISKI Nopea teknologinen kehitys aiheuttaa yhtäältä uusia riskejä, mutta saattaa muuttaa myös ”vanhojen” riskien luonnetta. Vaarana on, että työja tuotantojärjestelmät muuttuvat entistä haavoittuvimmiksi. Haavoittuvuutta korostaa järjestelmien monimutkaisuuden lisääntyminen ja niiden monimutkaiset keskinäiset riippuvuussuhteet. Muutos aiheuttaa haasteita riskien arviointiin ja vaikuttaa merkittävästi työturvallisuusriskien ja työtapaturmien luonteeseen. Voimakkaan teknologisen kehittymisen aikakausi koskettaa kaikkia teollisuuden aloja ja vaikuttaa merkittävästi myös työympäristöihin. Työeläkeuudistus kolkuttaa ovella ELÄKE Vanhuuseläkeiän alaraja nousee ensi vuoden alusta lukien portaittain kunnes saavuttaa rajapyykin 65 vuotta – ja porhaltaa lähivuosikymmeninä sen ylikin. – Plussaksi eläkeuudistuksessa nousee periaatteiden selkeys ja tasapuolisuus. Työeläke on yhtä reilu kaikille, sanoo Työeläkelehteen haastateltu työeläkeyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Sini Kivihuhta. Varhaiset eläkereitit ovat vähentyneet, ja työkyvyttömyyttä loitonnetaan aktiivisella kuntoutuksella. Erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymi sessä kytkeytyvät ammatilliseen asemaan ja koulutus tasoon. Tämän osoittaa tutkija Anu Polvinen, joka tutkii sosioekonomisten erojen vaikutusta työkyvyttömyyteen. – Tukija liikuntaelinten sairauksissa työn tekijöillä on kuusinkertainen riski siirtyä ylempiä toimihenkilöitä todennäköisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle, Polvinen kertoo. Lue lisää Ylivoimaviikosta ylivoimaviikko.fi Metalliliiton voima on yli satatuhatta jäsentä tuhansilla työpaikoilla ympäri Suomen. Tämän viikon jälkeen meitä on vieläkin enemmän. * Lahjakortit ovat saajalleen veronalaista tuloa. Metalliliitto ilmoittaa tiedot verottajalle. NYT KAIKKI MUKAAN METALLIN JOUKKUEESEEN: Jos et vielä ole Metalliliiton jäsen –> liity! 1 2 Jos olet jo jäsen, pyydä työkaverisi mukaan Metallin joukkueeseen. Lahjoitamme Avainpelaaja-palkintona * jokaiselle jäsenhankkijalle 20 euron lahjakortin. AHJ1614_1-23.indd 17 25.10.2016 8:40:39
14 03.11.2016 T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E T M A N K U V A JY R K I LU U K K O N E N 18 – Kyllä sitä ehtii. Kursseja on ollut viikon loppuisin ja ammattioston kokoukset ovat ilta aikaan. Pekkasvapaita olen joskus käyttänyt. Vaikka tekemistä on toisinaan aika paljon, yksin asioiden kanssa ei tarvitse painia. – Jos vaikka järjestää ammattiosaston tilaisuutta, apua saa aina liiton keskustoi mistolta Hakaniemestä saakka. Itse ei tarvitse kaikkea asioista tietää, vaan voi kysyä neuvoa. Kokkosella on myös selvä näkemys oman osastonsa nuorisotoi minnan jatkamisesta. – Nuorisojaoston vetäjän on oltava riittävän nuori. Yritän saada uusia tyyppejä mukaan, jotta saisin pikkuhiljaa siirrettyä vastuuta heille. Muutamia hyviä ehdokkaita on jo näkö piirissä. Kokkonen muistuttaa, että ”tätä on muka vampi tehdä porukalla”. – Uusia ihmisiä täytyy vaan rohkeasti pyy tää mukaan. Uusissa toimijoissa on tulevaisuus. Minäkin olen saanut monia tuttuja, joiden kanssa olen yhdessä muutoinkin kuin liiton toiminnoissa. – Kaikki mukkaan vaan! Iisalmen Metallityöväen ammattiosasto 148 www.metalli148.net TO I M I JA ”Kun tietää ajamansa asian, kampanjointi on helppoa.” AMMATTIOSASTON NUORISOVASTAAVA JA OVD-AKTIIVI PEKKA KOKKONEN AMMATTIOSASTO Iisalmen Metallityöväen ao. 148 JÄSENMÄÄRÄ 1 458 TYÖPAIKKA LLP Farm Machinery Group Oy, Iisalmi TYÖNTEKIJÖITÄ 13 LUOTTAMUSMIESURA Ao:n hallituksen jäsen 2015–, ao:n nuorisojaoston vetäjä 2015– , varatyösuojelu valtuutettu 2016-, Metalliliiton valtakunnallisen nuorisotoimikunnan varajäsen 2016–, työmarkkinatiedottaja 2016– TULE MUKAAN TOIMINTAAN! Linkkejä ammattiosastojen kotisivuille www.metalliliitto.fi/ammattiosastoluettelo ”Tämä lähti käsistä” Toimija isolla T:llä. Pekka Kokkonen on ehtinyt kahdessa vuodessa osallistua ay-toimintaan enemmän kuin moni kahdessakymmenessä. Syntyperäinen iisalmelainen Pekka Kokkonen ehti työskennellä kuusi vuotta paikallisella LLP Farm Machinery Group Oy:llä (FMG) ennen kuin kukaan kysyi häntä liiton jäseneksi. Tyypillinen tarina. SAK:n selvitysten perus teella yleisin syy olla kuulumatta liittoon on se, ettei kukaan ole tarjonnut jäsenyyttä. Metalliliiton aluetoimitsija Timo Haverinen esitti ratkaisevan kysymyksen Kokkoselle. Vuosi oli 2014. Kokkonen allekirjoitti paperit ja lähti välittömästi mukaan liiton toimintaan. Ensin ammattiosaston mökillä pidettyyn tapaa miseen, myöhemmin osaston kokoukseen. – Sitten tämä lähti käsistä, Kokkonen veiste lee leppoisasti PohjoisSavon murteellaan. Ehkä suurin syy sille, ettei kukaan ollut ky synyt Kokkosta jäseneksi oli se, ettei työpaikalla ollut edunvalvontaa. Järjestämistyön ansiosta FMG:llä on nyt ensimmäinen luottamusmies ja järjestäytymisaste korkealla. Äskettäin 30 vuotta täyttänyt Kokkonen on ammattiosastonsa hallituksen jäsen, nuorisoja oston puheenjohtaja ja Metalliliiton valtakun nallisen nuorisotoimikunnan varajäsen. Oman osaston toiminta on hyvin aktiivista. Kokkonen uskoo, että ammattiyhdistystoi mintaan lähtemisessä sen ensimmäisen aske leen ottaminen voi joillekin olla kaikkein vai keinta. – Itselläni ei ollut mitään ennakkoluuloja. En ole myöskään mökkiytyjätyyppi, joka viihtyisi itsekseen kotona. Kokkonen on ollut mukana aika tarkalleen kaksi vuotta sitten käynnistetyssä Operaatio Vakiduunissa. Metallin nuorten aloittama kampanja on kerännyt kansalaisaloitteeseen yli 60 000 nimeä. Nollatuntisopimusten kieltämi seen tähtäävä aloite on jo eduskunnassa. Kokkonen muistelee kampanjatyön alkuvai hetta. – Aluksi oli suuri kynnys lähteä torille ke räämään nimiä aloitteeseen. Saati sitten kierte lemään ovelta ovelle. Siihen kuitenkin tottuu, ja työ muuttuu luontevaksi. Aluksi huomasi, ettei porukka ollut kuullutkaan nollatuntisopi muksesta. Ainakin ihmiset nyt tietävät, mikä se on. Kokkonen kertoo osallistuneensa myös soit torinkiin, kun OVD:läiset ottivat yhteyttä kan sanedustajiin. – Tapasin kasvotusten Jukka Gustafssonin (sd.) ja Hannakaisa Heikkisen (kesk.). Siinä huomasi, etteivät ne kansanedustajatkaan ih misiä kummempia ole. Kun itse tietää, mitä asiaa ajaa, niin kampanjatyön tekeminen on helppoa, Kokkonen miettii. ALUEELLA MUSTIA AUKKOJA Pekka Kokkoselta ei siis ole jäänyt huomaamat ta, että liitolla on paljon erilaista toimintaa ja että mukana saa olla niin paljon kuin haluaa. Kokkonen on käynyt myös työmarkkinatiedot tajan koulutuksen. Koulutuksesta on hyötyä nyt, kun liitto käyn nisti uudenlaisen järjestämistoiminnan oppilai toksissa tänä syksynä. Tavoitteena on saada 85 prosenttia alan opiskelijoista liiton jäseniksi jo opiskeluaikana. – Tavoite on saavutettavissa, mutta se vaatii työtä. Tiedottaminen on saatava osaksi jokaisen koulun syksyä. Esimerkiksi meidän alueella on mustia aukkoja, joissa ammattikoulutiedotus ei ole vielä lähtenyt kunnolla käyntiin. Eli te kemistä riittää. Yhdellä oppilaitoskierroksella YläSavossa ja Kuopiossa Kokkonen on jo ehtinyt olla mu kana. – Hyvin suhtautuivat ja saatiin uusia opis kelijajäseniä. Jäsenyys on ilmainen, ja sillä saa muun muassa vakuutuksen ja SAKKIkortin, hän toteaa. KAIKKEA EI TARVITSE TIETÄÄ Metallialan automaatioasentajan koulutuksen saanut Kokkonen tekee päivätyönsä FMG:llä kokoonpanossa ja varaosapuolella. Miten hän ehtii kaikkeen aytoimintaan töiden ohella? AHJ1614_1-23.indd 18 25.10.2016 8:40:39
19 ”Kun tietää ajamansa asian, kampanjointi on helppoa.” ”Tämä lähti käsistä” AHJ1614_1-23.indd 19 25.10.2016 8:40:42
Maahantuonti ja markkinointi Puh. 0207 597 999 | www.teknoexpertit.fi MESSER – kaasujärjestelmät Tarjoamme monipuolisen saksalaisen tuoteperheen, joka sisältää kaikki tarvittavat komponentit ja järjes telmä sovellukset teollisuuskaasuille. Kauttamme saat mm. useita kaasukeskussovelluksia, ottopisteitä ja markkinoiden laajimman valikoiman erilaisia paine ja virtaussäätimiä. Tapituslaitteet, -tarvikkeet ja hitsattavat kiinnikkeet AS Schöeler + Bolte kuuluu maailman johtaviin tapitus hitsauslaitteiden ja hitsattavien pulttien valmistajiin. Perustamisesta lähtien vuodesta 1980 nimi AS Schöeler + Bolte on merkinnyt laatua ja luotettavuutta, tuottei den asiantuntemusta sekä joustavuutta ja asiakasläheisyyttä. Hitsaus on valmis millisekunneissa – Korvaa kierteityksen ja läpipulttauksen – Minimaalinen lämmöntuotto – Antaa suunnittelulle uusia mahdollisuuksia. IBEDA – kaasuturvallisuustekniikkaa maailmanlaajuisesti Yli puolen vuosisadan ajan IBEDA on kehittänyt ja valmistanut laadukkaita kaasu turvalaitteita, kuten takaisku ja takatulisuojat EN7301 / ISO51751 / UL1357 mukaan. Valikoima sisältää myös siirrettävät kaasunjakopisteet. IBEDAn kaasu miksereitä käytetään hitsaussovelluksiin ja elintarviketeollisuudessa. IBEDA ei tee kompromisseja turvallisuutesi kanssa vaan on sitoutunut jatkuvaan uusien turva laitteiden, kuten myös jo markkinoille tuotujen turvatuotteiden kehittämiseen. TECNA – työkalukeventimet Toimitamme täydellisen valikoiman keventimiä, joiden kapasiteetti on 0,2 kg:sta 180 kg:aan. Saatavana vaijeripituuksilla aina 3 m saakka. Tecna valmistajana on ymmärtänyt, että myös kustomoituja versioita tehdään pyynnöstä kuten esim. TECNA 9338 S1 4,5 m:n vaijerilla 6–8 kg:n kuormalle. TECNA kevennin lisää tuottavuutta vähentämällä seisontaaikoja ja parantaa työn laatua. Lisäksi TECNA keventimen käyttö vähentää letkujen ja kaapelien kulumista ja estää loukkaantumisia ja työkalujen rikkoutumista. Pistehitsaustarvikkeet ja -varusteet Meiltä saat erimallisia ja kokoisia pistehitsauselektro deja, elektrodin pitimiä, kiekkohitsauksen kiekkoaihioita ja hitsauslankoja sekä pyörö ja suorakaidetankoina toimitettavia elektrodimateriaaleja. Valmistamme myös tuotteita asiakkaan toiveiden mukaan. Edistyksellisiä alan tarvikkeita ja laitteita, kilpailukykyisin hinnoin, jo 25 vuotta luotettavaa palvelua yli 40 vuoden kokemuksella. Toimitamme tavarat rahtivapaasti asiakkaalle Turun ja ympäristokuntien alueella. AHJ1614_1-23.indd 20 25.10.2016 8:40:43
Metalliliiton, TEAMin, Paperiliiton ja Puuliiton yhdistymishanke ? Helmikuu 2016: aiesopimus ? Loppusyksy 2017: yhdistyminen ? Sopimus: yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu ? Marras–joulukuu 2017: ensimmäinen liittokokous ? 2018 alku: yhteinen työttömyyskassa ? Suomen suurin ammattiliitto, noin 270 000 jäsentä ? Tavoitteet: mm. edunvalvonnan tehostaminen sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistaminen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ? 11 työryhmää ?? Väliraportti liittojen hallintokäsittelyyn tänä syksynä ?? Esitys uudeksi liitoksi 31.1.2017 L I I T TO F U U S I O Aykoulutus ja koulutuspolitiikka ? ? Ay-koulutuksen peruslinjaukset, joissa määritellään paikallis-, alueja opistotasoisen koulutuksen tehtävät ja muodot ? ? Koulutusyhteistyö ja työnjako muiden kansanopistojen, TSL:n ja muiden tahojen kanssa ? ? Mitä hoidetaan liitossa ja mitä voidaan hoitaa yhteistyöverkostojen kautta ? ? Ammatillisen koulutuksen edunvalvonnan peruslinjaukset ja tavoitteet ? ? Miten toimialueen tehtävät organisoidaan, esimerkiksi toimintaalue, jaosto, yksikkö, opisto JÄSENET TEAM Hannu Siltala (pj), Merja Westman METALLI Vesa Holappa (vpj), Aki Ojakangas, Timo Lehto PAPERI Päivi Turtiainen PUU Pekka Juusola, Eero Juhonen SIHTEERI Mari Kivi HAASTATELTAVANA Hannu Siltala TEAMin kehittämis päällikkö TAUSTA VR:n veturisähköasentaja, työsuojeluvaltuutettu ja henkilöstökouluttaja TOIMITSIJAURA Rautatieläisten liiton sopimussihteeri ja työehtoja koulutussihteeri 2002–2008, Kemianliiton liittosihteeri 2008–2010, TEAMin kehittämispäällikkö 2010– HARRASTUKSET Pyöräily fatbikella, moottoripyöräily, scifi-kirjallisuus, mökkeily, metsätyöt sekä laulu ja soitto T E K S T I SIR PA TA SK IN E N / IN T IIM -L E H T I / T E A M -L IIT TO JUTTUSARJA ESITTELEE FUUSION TAUSTATYÖTÄ TYÖRYHMIEN KAUTTA KOULUTUSTYÖRYHMÄ ”Hyvistä käytännöistä pidettävä kiinni” Liittofuusion yhteydessä on tarkoitus uudistaa toimintaa. Millaisia mahdollisuuksia se antaa koulutukselle? Aykoulutukset ovat kaikille liitoille tuttu asia. Metallilla on oma Murikkaopisto ja muut kolme ovat toteuttaneet opistokoulutuksensa Kiljavalla. Luottamusmies, työsuojelu ja järjestökoulutusten luonteen vuoksi niissä ei välttämättä kovin suuria sisällöllisiä muutoksia ole näköpiirissä. Se uudistus tulee, että valtaosin opistokoulutukset toteutettaisiin omassa opistossa Murikassa, mutta yhteistyötä on kaavailtu tarvittaessa myös Palkansaajien koulutussäätiön Kiljavan Opiston kanssa. Miten uuden liiton koulutukset saadaan palvelemaan jäseniä mahdollisimman hyvin? Jatkamalla hyviksi todettuja käytäntöjä: esimerkiksi TEAMilla on hyvää kokemusta niin sanotusta viikonloppukoulutuksesta, ja sen tyyppinen toiminta varmaan viedään mukana uuteen liittoon. Metalliliitto taas on järjestänyt paljon alueellista koulutusta, ja olemme puhuneet siitä, että omalla alueella tapahtuva koulutus tulee varmasti lisääntymään. Kun tulee ihmisiä neljästä liittotaustasta, tuo se koulutuksiinkin väistämättä uusia ajatuksia ja kuvioita, joista kaikki voivat ammentaa jotain. Toki osin toimitaan sektoreittain, mutta varmasti myös kaikille yhteisiä koulutuksia tulee. Millaisia yhteisiä piirteitä on ollut? Esimerkiksi opistokoulutukset ovat sisällöltään hyvin samankaltaisia, vaikka ne ovatkin tapah tuneet kahdessa eri opistossa. Kaikilla liitoilla on ammattiosastojen omaa koulutusta. Koulutuksista saatetaan käyttää eri nimityksiä, mutta käytännössä ne ovat osoittautuneet hyvin samansisältöisiksi. Itse asiassa yhtä läisyyksiä on niin paljon, että mistään suurista eroista ei voi edes puhua. Millaiset koulutusresurssit uudella liitolla olisi? Lähtötilanne on se, että neljässä liitossa koulutus on organisoitu eri tavoin ja tulevien resurssien arviointi on vielä kesken. En kuitenkaan usko, että se tulee olemaan mikään ongelma. Opistokoulu tuksessa toki pitää ottaa huomioon se, että kun koulutettavien määrä kasvaa, edellyttää se myös enemmän opettajia. Samoin amma tillisen koulutuksen edunvalvontaan ja verkko koulutuksiin tarvitaan jatkossa enemmän resursseja. Millainen henki koulutustyöryhmässä on vallinnut? Ilmapiiri on ollut hyvä ja suorastaan innostava. On ollut helppoa puhua asioista, kun ihmiset ovat jo pitkältä ajalta tuttuja monista eri yhteyksistä. Sekin on helpottanut toimintaa, kun koulutus on osaalueena niin selkeä. Ammatillisen koulutuksen osalta tehdään nykyäänkin vaikuttamistyötä eri tasoilla SAK:n kautta sekä ministeriöiden, Opetus hallituksen ja oppilaitosten kautta. Se on lausuntojen antamista, lobbausta ja yhteis työtä. Siinä on paljon parantamisen varaa. Digitalisaatio muuttaa työelämää. Miten se vaikuttaa uuden liiton koulutustarjontaan tai -kysyntään? Se pitää huomioida sekä opisto että muussa aykoulutuksessa. Sen pitää läpileikata luottamusmies ja työsuojelu koulutukset. Työpaikoilla luottamushenkilöiden pitää osata olla mukana muutoksessa ja esittää oikeita kysymyksiä. Omassa toiminnassamme tulee toivottavasti kehittyneempiä järjestelmiä sekä koulutuksen suunnitteluun että sen toteu tukseen. Silti aymaailmassa vuoro vaikutus ei koskaan saa olla vain verkon varassa, eli kasvotusten tapahtuvaa kommunikointiakin pitää olla edelleen. Sekin täytyy muistaa, että nuoremmat ovat tottuneet esimerkiksi pelien maailmaan. Miksipä ei kehittää vaikkapa luottamusmieskoulutusta verkossa pelin muodossa. 03.11.2016 21 14 Maahantuonti ja markkinointi Puh. 0207 597 999 | www.teknoexpertit.fi MESSER – kaasujärjestelmät Tarjoamme monipuolisen saksalaisen tuoteperheen, joka sisältää kaikki tarvittavat komponentit ja järjes telmä sovellukset teollisuuskaasuille. Kauttamme saat mm. useita kaasukeskussovelluksia, ottopisteitä ja markkinoiden laajimman valikoiman erilaisia paine ja virtaussäätimiä. Tapituslaitteet, -tarvikkeet ja hitsattavat kiinnikkeet AS Schöeler + Bolte kuuluu maailman johtaviin tapitus hitsauslaitteiden ja hitsattavien pulttien valmistajiin. Perustamisesta lähtien vuodesta 1980 nimi AS Schöeler + Bolte on merkinnyt laatua ja luotettavuutta, tuottei den asiantuntemusta sekä joustavuutta ja asiakasläheisyyttä. Hitsaus on valmis millisekunneissa – Korvaa kierteityksen ja läpipulttauksen – Minimaalinen lämmöntuotto – Antaa suunnittelulle uusia mahdollisuuksia. IBEDA – kaasuturvallisuustekniikkaa maailmanlaajuisesti Yli puolen vuosisadan ajan IBEDA on kehittänyt ja valmistanut laadukkaita kaasu turvalaitteita, kuten takaisku ja takatulisuojat EN7301 / ISO51751 / UL1357 mukaan. Valikoima sisältää myös siirrettävät kaasunjakopisteet. IBEDAn kaasu miksereitä käytetään hitsaussovelluksiin ja elintarviketeollisuudessa. IBEDA ei tee kompromisseja turvallisuutesi kanssa vaan on sitoutunut jatkuvaan uusien turva laitteiden, kuten myös jo markkinoille tuotujen turvatuotteiden kehittämiseen. TECNA – työkalukeventimet Toimitamme täydellisen valikoiman keventimiä, joiden kapasiteetti on 0,2 kg:sta 180 kg:aan. Saatavana vaijeripituuksilla aina 3 m saakka. Tecna valmistajana on ymmärtänyt, että myös kustomoituja versioita tehdään pyynnöstä kuten esim. TECNA 9338 S1 4,5 m:n vaijerilla 6–8 kg:n kuormalle. TECNA kevennin lisää tuottavuutta vähentämällä seisontaaikoja ja parantaa työn laatua. Lisäksi TECNA keventimen käyttö vähentää letkujen ja kaapelien kulumista ja estää loukkaantumisia ja työkalujen rikkoutumista. Pistehitsaustarvikkeet ja -varusteet Meiltä saat erimallisia ja kokoisia pistehitsauselektro deja, elektrodin pitimiä, kiekkohitsauksen kiekkoaihioita ja hitsauslankoja sekä pyörö ja suorakaidetankoina toimitettavia elektrodimateriaaleja. Valmistamme myös tuotteita asiakkaan toiveiden mukaan. Edistyksellisiä alan tarvikkeita ja laitteita, kilpailukykyisin hinnoin, jo 25 vuotta luotettavaa palvelua yli 40 vuoden kokemuksella. Toimitamme tavarat rahtivapaasti asiakkaalle Turun ja ympäristokuntien alueella. AHJ1614_1-23.indd 21 25.10.2016 8:40:44
Konalantie 47 B 00390 HELSINKI PUH: 010 239 7500 WWW.SARESKOSKI.COM myynti@sareskoski.com VAATIVAAN AMMATTIKÄYTTÖÖN SERTIFIOIDUT JA KORKEALAATUISET MARTOR-TURVALEIKKURIT ENJOY SAFETY MADE IN SOLINGEN AHJ1614_1-23.indd 22 25.10.2016 8:40:45
03.11.2016 23 14 03.11.2016 23 14 Konalantie 47 B 00390 HELSINKI PUH: 010 239 7500 WWW.SARESKOSKI.COM myynti@sareskoski.com VAATIVAAN AMMATTIKÄYTTÖÖN SERTIFIOIDUT JA KORKEALAATUISET MARTOR-TURVALEIKKURIT ENJOY SAFETY MADE IN SOLINGEN T E K S T I LE E N A SE R E TI N EU&AY Ay-liike on ollut omalla toimistollaan Brysselissä koko Suomen EU-jäsenyyden ajan eli yli 20 vuotta. Toimisto on pieni, vain kaksi henkilöä työllistävä. Budjetti on reilu 300 000 euroa vuodessa. Johtajan paikkaa on kierrätetty keskusjärjestöjen kesken. Seuraavaksi ensi vuoden alusta piti valittaman akavalainen vetäjä, mutta Akava päätti irtautua koko palkansaajien EU-yhteistyöstä. Nykyinen SAK-taustainen johtaja Pekka Ristelä sanoo, että tulevaisuus on avoin, mutta hän uskoo FinUnionsin toiminnan jatkuvan. Ilman sitä suomalainen ay-liike olisi hieman rampa eurooppalaisessa edunvalvonnassa. – Suomalaisen ay-liikkeen oma toimisto Brysselissä on yksi ikkuna Eurooppaan. Tärkeä rooli sillä on koordinoida eurooppalaista edunvalvontaa ja pitää tiukasti yhteyttä suomalaisiin ay-päättäjiin ja -asiantuntijoihin. Tämä on mielestäni toiminut hyvin, Ristelä sanoo. Akavan irtaantuminen yhteisestä EU-edunvalvonnasta merkitsee joka tapauksessa resurssien ja toimintamallin arviointia uudelleen. OSA VERKOSTOA Ristelän työ EU-lobbarina on paljolti kokouksia, yhteydenottoja yhteistyökumppaneihin, meppeihin ja komission virkamiehiin sekä yhteyden pitoa suomalaisiin ay-vaikuttajiin. – Vahvan aseman Brysselin verkostoissa saa vain, jos järjestö on henkilöiden kautta läsnä. Ihmisten välinen vuorovaikutus on oleellista EU-edunvalvontatyössä. – Meillä on erityisen tiivis yhteys Pohjoismaiden ay-edustajien kanssa. Vaikutamme yhdessä Euroopan parlamenttiin ja erityisesti työelämää käsittelevään valiokuntaan, mutta myös muihin valiokuntiin. Naapuri-Ruotsilla on Brysselissä viiden henkilön toimisto. Myös joillain muilla ay-liikkeillä, kuten saksalaisilla ja itävaltalaisilla, on Brysselissä useampi henkilö töissä. Pysyvä läsnäolo EU-edunvalvonnan keskiössä on suomalaiselle ay-liikkeelle tärkeää. Tiivis vuoropuhelu kotimaan ja Brysselin välillä on ehdoton edellytys, jotta edunvalvontatyössä pärjää, sanoo johtaja Pekka Ristelä FinUnions-toimistosta. Ikkuna Eurooppaan TULOKSIA TULEE Pekka Ristelän ja muiden ay-lobbareiden työlistalla on tänä syksynä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistus. Sitä on väännetty pitkään, mutta vihdoin komissio on taipunut lainsäädäntötielle oikeustulkintojen jälkeen. Suomalaisille aihe on tuttu. EU-tuomioistuin on vastikään päättänyt, että Olkiluodon työmaalla puolalaisille sähkömiehille kuuluvat samat työsuhteen edut kuin suomalaisille. – Tuomioistuimen päätös oli tärkeä, koska vanhassa direktiivissä oli epäselvyyksiä. Nyt komissio haluaa tarkentaa lähetettyjen työntekijöiden oikeuksia eli heille kuuluvat samat työehdot kuin paikallisille työntekijöille. Tämä on ay-liikkeelle tärkeä saavutus, Ristelä sanoo. YHTEISTÄ EDUNVALVONTAA EU-tasolla ei voi noukkia rusinoita pullasta, mikä lobbaus koskee mitäkin työntekijäryhmää. Esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden direktiivi koskee niin työntekijäasemassa olevia kuin akateemisiakin. – Peruslähtökohtana ovat kaikille samat edut. Työehdot neuvotellaan työehtosopimuksissa ja varmistetaan, että kaikki saavat samat ehdot. Tämä ei ole ollut itsestään selvää, koska monissa EU-maissa ei ole juurikaan työehtosopimuksia, ja se tuo kilpailuun vääristymiä. Suomestakin töitä voi siirtyä halvempiin maihin, joissa työehdot ovat heikompia. Ristelä muistuttaa, että myös työsuojelumääräykset koskevat kaikkia aloja. – Totta kai työsuojelussakin on eroja. Koulutetuissa ryhmissä esimerkiksi lääkäreillä on omia vaateitaan samoin kuin vaikkapa kuljetusalan työntekijöillä. Työsuojelumääräykset eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan työnantajalla on työn luonteesta riippumatta velvollisuus huolehtia, että työn tekemisen edellytykset ovat turvallisia. Tätä eurooppalainen ay-liike ajaa yhdessä. VALOA NÄKÖPIIRISSÄ Viime vuosina komissio ei ole pitänyt tärkeänä ajaa työelämän kohentamista koskevia direktiivejä, mutta nyt Junckerin komissio on luonut vähän optimistisemman tunnelman. – Pitkään tavoiteltu syöpävaarallisten aineiden direktiivin laajentaminen on myötätuulessa. Se koskee valtavaa joukkoa työntekijöitä, jotka altistuvat työssään syöpäriskeille. On tärkeää vahvistaa eurooppalaisia säännöksiä, jotta saadaan kehitettyä kansallista lainsäädäntöä ja ehkäistä riskejä. Ay-liike Euroopassa on ajanut hanketta, ja nyt komission ehdotus on parlamentin ja neuvoston käsittelyssä, Ristelä kertoo. Toisekseen komissio on ryhdistäytynyt sosiaalisen Euroopan edistämisessä, sillä kansalaisten usko yhteiseen unioniin alkaa hiipua. Komissiolla on hankkeilla pidemmän aikavälin keskustelu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. – Kun viime vuosina on vahvistettu Euroopan talouspolitiikan valvontaa, ihmisten hyvinvointia ja työelämän kehitystä ei ole millään lailla vahvistettu. Ne ovat jääneet taloussäästöjen jalkoihin. Komission vastaus kritiikkiin on, että se haluaa tuoda uutta lainsäädäntöä ja sitoumuksia työelämän ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. – Komission pyrkimys vastaa ay-liikkeen tavoitteita. Kyseessä on pitkän aikavälin kysymys. Nyt haetaan kommentteja tämän vuoden loppuun, 2017 keväällä komissio lupaa konkreettisia ehdotuksia uudistuksista, Ristelä sanoo ja toteaa unionin tarvitsevan sosiaalista vahvistumista etenkin Brexitin jälkeen. – Nyt vallitsee hämmentynyt tila, jossa sosiaalista puolta pitää vahvistaa. Ihmisille on saatava pontta puoltaa unionia. Jo pitkään on nähty kehitystä, jossa painotetaan yksipuolisesti markkinoiden vapauttamista ja sisämarkkinoiden syventämistä sekä tavaroiden ja pääoman liikkumista. – Työehtoja polkemalla ei saa hakea voittoa, kuten ei veronkierrollakaan. Tässä työssä ay-liike on mukana, Ristelä tähdentää. a Työsopimusten puute vääristää kilpailua EU-alueella. Valtiotieteiden maisteri Pekka Ristelä on johtanut FinUnionsin toimintaa vuoden 2014 alusta lähtien. Aiemmin Ristelä työskenteli SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntijana ja elinkeinopoliittisena asiantuntijana. AHJ1614_1-23.indd 23 25.10.2016 10:37:31
24 TAU KO Metso Minerals Oy, Tampere, 13. lokakuuta KUVA JYRKI LUUKKONEN AHJ1614_24-48.indd 24 25.10.2016 8:43:25
25 AHJ1614_24-48.indd 25 25.10.2016 8:43:27
14 03.11.2016 26 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN E N Vienti vetää biolaitteistoja Öljyn hinta on liian halpa verrattuna kotimaisiin biopolttoaineisiin, sen Tuominen toteaa yhdeksi biokattilalaman suurimmista syistä. Suomessa ei ole mitään fossiilisten polttoaineiden ylimääräistä veroa. Verotuksella voidaan vauhdittaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan, mikä puolestaan hidastaa ilmastonmuutosta ja kohentaa maapallon ja ihmiskunnan eloonjäämismahdollisuuksia. Tuominen valottaa Suomen politiikan käytännön seurauksia näinä halvan öljyn aikoina. – Parhaimmillaan iso bioenergialaitos maksoi itsensä kolmessa vuodessa takaisin. Mutta turha sitä on kierrellä, euro on paras konsultti näissäkin asioissa. Potentiaalia muuttaa öljytai kivihiililaitokset pelletille on kyllä nytkin olemassa, mutta fossiilisten hinta suhteessa biopolttoaineisiin on liian halpa. Tuominen muistuttaa, että kaikki öljy ostetaan ulkomailta. – Jos käytettäisiin kotimaisia polttoaineita, vaikuttaisi se heti Suomen vientitaseeseen, jokainen euro. Työsuojeluvaltuutettu, varustelija Timo Rautiainen komppaa pääluoton mietteitä. – Moni iso kiinteistökin vaihtaa nyt öljykattilan uuteen öljykattilaan, Rautiainen toteaa. Tuomisen oma asunto, 140 neliön omakotitalo lämpiää tuhannella eurolla vuodessa pelleteillä. Pellettien riittävyydestä pitää toki H itsaaja Timo Kautto taiteilee liekkipillinsä kanssa valtaisan metallisen auman vinolla pohjalla. Hän viimeistelee kierrätyspuuta käyttävän hakelaitoksen purkainpohjaa. Laitos lähtee Englantiin. Bioenergiakattiloita valmistavan Ariterm Oy:n kassavirtojen päätakuu on nyt vienti. Saarijärveläisyritys valmistaa biolämmitysjärjestelmiä tarjoten myös kokonaisten lämpökeskusprojektien hoitamista. Öljylämmityskattiloita on tuotannosta enää kymmenesosa. Tuotannossa on pellettiä ja haketta hyödyntäviä biokattiloita ja biopolttimia samoin kuin hybridikäyttöön soveltuvia laitteita. Klapikattilaakin löytyy kotitarpeikseen puuta käyttäville. Valmiista tavarasta menee melkein puolet vientiin, kun aiemmin sen osuus oli neljännes. Pääluottamusmies, robotinkäyttäjä Sami Tuominen kertoo, että kymmenen vuotta sitten pelkästään tuotannon puolella huhki 150 kattilantekijää. Nyt heitä on 40–50, toimihenkilöitä 35. Kotimaan biolämmitysbuumi on siis hiipunut. Saarijärveläisfirmassa ovat yt-neuvottelut seuranneet toinen toistaan. Lomautusten jälkeen on väki löytänyt itse toisia töitä tai heitä on irtisanottu. EU:n tavoitteena on vähentää vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Suomalaisyritykset valmistavat laitteistoja, jotka hyödyntävät uusiutuvaksi bioenergiaksi katsottuja metsäteollisuuden ylijäämiä. Saarijärveläinen Ariterm Oy on yksi näistä yrityksistä. Mutta hidastaako Suomessa kaavailtu metsänhakkuun lisääminen aidosti ilmastonmuutosta? UUSIUTUVA ENERGIA OSA 3/4 BIO 14 03.11.2016 AHJ1614_24-48.indd 26 25.10.2016 8:43:30
Ariterm Oy PERUSTETTU 1974 KOTIPAIKKA Saarijärvi TUOTANTO Biopolttolaitteet ja -järjestelmät, viennin osuus 44 % HENKILÖSTÖ 75, joista tuotannossa 40 LIIKEVAIHTO 10,5 milj. euroa (2015) Sami Tuominen kertoo, että 1 500 kilowatin Biojetille on markkinoita sekä Suomessa että Englannissa. Timo Rautiainen esittelee lähinnä kotimaahan myytävää, 20–40 kilowatin puukattilaa. 27 03.11.2016 14 Omaa työtäänkin Lehtonen arvostaa, ennen kaikkea siksi, että linjanvetäjänä toimiminen on ihmisläheistä hommaa. – Tämä on ihmisten kanssa tapaamista ja olemista, siitä tykkään eniten. Kiire se vain tahtoo tässäkin tehtaassa rassata mieltä. – Paljon kehitystä on tapahtunut vuosien varrella, mutta varastoja ei juurikaan pidetä ja toimitusajat ovat tiukkoja. Tämä tekee työtahdista mielestäni repivää ja aiheuttaa välillä harmaita hiuksia. – Ja mielestäni mennään liian pienellä porukalla. Kenelläkään ei ole oikein varaa sairastua, kun varamiehiä ei ole. Hitsaaja Miia Hakala on nyt kiireapulaisena pienkattilalinjalla, vaikka yleensä hän hitsaa isojen biokattiloiden konvektoreja. Hänelle ei uusiutuvan energian laitteistovalmistus tuo lisäarvoa. – Kaikenlaisia kattiloita tarvitaan. Kunhan vain töitä riittäisi. KATTILAA JOKA LÄMPÖÖN Aritermin tehdashallissa leijailee himmeä hitsauskäryjen utu ja lekatkin paukkuvat, kun biokattiloiden viimeisiä palikoita sovitellaan paikoilleen. Makrotalon entisen talotehtaan uumenissa valmistuu nyt lämmityskattiloita, joiden tehot vaihtelevat muutamasta kymmenestä kilowatista 4 000 kilowattiin. – Kaikki on täällä painekattilahitsausta, lukuun ottamatta varustelua. Valvon hitsausl aatua ja pidän hitsaajien pätevöinnit ajan tasalla. Matti Temonen siirtyi tämän vuoden alussa hitsaajasta hitsauskoordinaattoriksi. Temonen selittää mieluisaa siirtoa vaatimattomasti sillä, että ”vähän niin kuin pyydeltiin”. Laadunvalvoja toivoisi työhön helpotusta uusista hitsauskoneista ja -roboteista. – Saisimme laadun paremmaksi, tai ainakin laatua saisi helpommalla. Laitteet alkavat olla vanhanaikaisia. Työpaikkansa tuotteita eli biokattiloita Temonen arvostaa. – En ole mikään viherpiiperö, mutta tietysti on hienoa, että uusiutuvaa energiaa hyötykäytetään. Samoilla linjoilla on kokoonpanija, linjavastaava Riku Lehtonen. – Iso arvo on. Tämä lämmitysmuoto on ekologinen verrattuna fossiilisten polttoaineiden käyttöön. huolehtia, mutta Tuominen ihmettelee kovasti sitä, ettei pientaloissa yleisesti käytetä tätä lämmitysmuotoa. – Pellettilämmitys on täysin automatisoitu. Ei se ole mitään likaista tuhnuamista. Kerran vuoteen nuohous ja 4–5 kertaa tuhkat pois ja se on siinä. Suomessa tuetaan veronpalautuksilla sellaisia suuryrityksiä, jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita. VATT eli Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tuore raportti kertoo, ettei tuki millään lailla palvele sille asetettuja tavoitteita. Se ei ole parantanut suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä eikä se ole edistänyt siirtymistä hiilidioksidipäästöjä vähentävään energiantuotantoon. ”Valtio siis menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa verotuloja saamatta rahoille vastinetta”, VATT tiivistää. – Ihan pöllöä touhua, pääluottamusmies Tuominen tuhahtaa noista tuista. Tukipolitiikka on luottamusmiesten mielestä myös aivan liian poukkoilevaa. – Joku ministeri avaa suunsa ja ilmoittaa, että puolen vuoden päästä voi saada tukea. Ehkä. Tai sitten sitä muutetaan. Tai veivataan. Tai peruutetaan. Meiltä kuitenkin tilaukset loppuvat, kaikki tyssää siihen, kun investointipäätöksiä siirretään, Tuominen harmittelee valtiovallan ”seikkailuja”. AHJ1614_24-48.indd 27 25.10.2016 8:43:35
Metsäteollisuuden jäteliemien käyttö Muut uusiutuvat energian lähteet Vesivoima Pienpuun käyttö Uusiutuvan energian käyttö 2014 Teollisuuden ja energiantuotannon puun käyttö puun energiakäyttö Tuulivoima LÄHDE: Työja elinkeinoministeriö 33,0 % 78 % 30,6 % 14,4 % 11,0 % 10,0 % 1 % 14 03.11.2016 28 Oikeat jakeet energiaksi Suurinta plussaa hänen omassa hitsaustyössään ovat vapaus ja tarkkuus. – Täällä saa tehdä omaan tahtiin ja omalla tyylillä. Ja kun nämä ovat paineastioita, ei ole varaa jättää pienintäkään reikää. Minä pidän siitä, että työ on tarkkaa. EROON MAALINKÄRYISTÄ Työsuojeluvaltuutettu Rautiainen esittelee hyvillään tehtaalla otettuja edistysaskeleita. Enää hakelaitosten purkupohjia ei hitsata maalattuina eli vahvat kemikaalikäryt eivät leijaile ympäri hallia. Pohjat tulevat hiukkapuhallettuina, ja ne maalataan vasta hitsauksen jälkeen tehtaalla. Nostojen opastukseksi on saatu kaikkien luettavissa oleva, selkein valokuvin varustettu opaskirja ”Nosta ja käännä oikein.” Isoimpien kattiloiden valtaisat metallikuutiot painavat jopa 20 tonnia. – Opaskirjan valmistumisen jälkeen olen ollut rauhallisemmalla mielellä. Tilauksessa on vielä kauko-ohjain, jolloin nostot voidaan tehdä kauempaa ja vielä turvallisemmin. Rautiaisen oma työ on kiinteistö-öljykattiloiden valmistus. – Hitsaan tuhkatilat kiinni, maalaan, eristän, laitan pellit ympärille. Rautiaisesta näiden kattiloiden suunnittelussa on vielä tarkennettavaa. Mutta pienimpien kattiloiden liepeillä ei loju rälläkänpalasia tai tyhjiä laikkoja. Niitä on tehty niin pitkään, että kaikki on hiottu valmiiksi, niitä osataan tehdä. ? ? Ariterm Oy:n toimitusjohtaja Petteri Korpioja on hyvin tietoinen siitä, että puun energiakäyttö voi jopa kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Hän alleviivaa, että yhtiön biokattiloiden polttoaineina ovat tyypillisesti metsäteollisuuden sekundäärijakeet. ”Energiakäytössä puupolttoaineen käytöstä vapautuu selvästi enemmän hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohti kuin fossiilisia polttoaineita käytettäessä.” Näin karusti toteaa Suomen Ilmastopaneelin tieteellinen raportti niistä suunnitelmista, joiden mukaan metsiämme käytettäisiin enenevästi energian tuottamiseen. Poikkeuksena ovat nopeasti hajoavat hakkuutähteet ja ainespuuta pienemmät harvennuspuut. Korpioja kertoo, että Aritermin kattilat käyttävät nimenomaan sellaista puupolttoainetta, jolle ei muuta käyttöä olisi. Esimerkiksi pelletit puristetaan tyypillisesti sahateollisuuden purujätteestä. – Ja pellettija hakelaitokset ottavat raakaaineensa läheltä ja tuottavat lämpöä lähelle. Hävikit ovat hyvin pienet. Korpioja toivoo, että vero-ohjauksella saataisiin nyt liikettä suomalaisiin bioenergiainvestointeihin. Saarijärveläisyrityksen myyntiä kotimaahan ovat nakertaneet fossiilisten polttoaineiden halvan hinnan ohella maatalouden kriisi. Viljelijät eivät nyt pysty investoimaan tilaluokan biolaitoksiin. Nyt kun öljy ja kaasu ovat niin halpoja kuin ovat, fossiiliset polttoaineet tulisi saattaa verolle. – Suomessa veropolitiikka on ollut epäonnistunutta, Korpioja muotoilee. Suuryritysten 200 miljoonan euron veronpalautuksia fossiilisten polttamisesta toimitusjohtaja pitää tämän epäonnistumisen ”ääripäänä”. Mieluummin Korpioja tukisi verovaroin sellaisia investointeja, joilla biopolttoaine korvaa öljyn tai kaasun. Esimerkiksi Laukaan kunta on juuri pyörtänyt aikeensa siirtyä pellettilaitokseen, sillä laskelmissa öljyssä pysyminen on nyt halvempaa. – Kuntatalous on kireällä, kunnat joutuvat tekemään pragmaattisia päätöksiä. Esimerkiksi Ruotsissa veropolitiikka on paljon edistyneempää. Siellä pelletti maksaa yhden kolmasosan öljystä. Strategisiksi valinnoikseen Ariterm onkin ottanut vientiin – ja höyryyn – satsaamisen. Englantiin on luotu kolmessa vuodessa 3 miljoonan euron vientimarkkinat. Tuominen muistuttaa, että tietokoneella 3D-suunnittelussa piirustuksia pyöritellessä kaikki voi näyttää aivan erinomaiselta. Mutta pienikin mutka käytännön toteutuksessa voi viedä paljon aikaa hallin puolella. Ja kun se mutka oikaistaan jokaisen kattilan kohdalla vuodesta toiseen, turhautuu työn tekijä eikä tuotanto ole tehokasta. – Suunnittelussa hyvältä näyttänyt idea ei aina toimi käytännössä. Työntekijöitä kannattaa kuunnella. Pienikin muutos voi tuoda ison parannuksen. Työntekijöiden kaikkea potentiaalia ei ole käytetty, Tuominen toteaa. Siitä puhe juontuu toiveeseen, joka helpottaisi hallin haalariporukan jokapäiväistä työtä. – Työntekijöiden ideat pitäisi ottaa paremmin huomioon. Innostus syttyisi, työt sujuisivat paremmin, tuottavuus nousisi, Rautiainen kuvailee niin sanottua hyvän spiraalia. Niin Rautiainen kuin Tuominenkin olivat jo neuvotteluhuoneessa kahvitellessamme haaveilleet siitä, että turha hierarkia tehtaan ja konttorin välillä murennettaisiin. – Niin tuotannon puolella kuin toimihenkilöpuolellakin on aivan valtavasti kokemusta. Se viisaus pitäisi lyödä yhteen ja kehittää yhdessä tuotantoa, Rautiainen ehdottaa. – Viemme hakelaitoksia, joissa pystytään polttamaan murskattua kierrätyspuuta, tyypillisesti kaapelikeloja tai pakkauslavoja. Haittana on se, että seassa on metalleja. Pahimpia ovat matalassa lämpötilassa sulavat metallit kuten messinki ja alumiini, osin sinkkikin. Olemme kehittäneet tekniikan, jolla nämä metallit eivät jumita arinaa. Pohjoismaissa puu kierrätetään jo muutenkin, mutta Ranska ja Espanja voisivat olla seuraavia jätepuun hyödyntäjiä. Ruotsiin viedään puolestaan teollisiin prosesseihin laitoksia, joissa pelletti korvaa öljyn tai kaasun höyryn kehittäjänä. Suurin osa Suomen bioenergiasta tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla. Puuperäisiä polttoaineita ovat hakkeet, puupelletit, sahanpuru, sahahakkeet, kutterinlastut, kuori, puuöljy, pyrolyysi öljy, mustalipeä sekä kotitalouden polttopuupilke. Lähde: Bioenergia ry AHJ1614_24-48.indd 28 25.10.2016 8:43:37
Metsäteollisuuden jäteliemien käyttö Muut uusiutuvat energian lähteet Vesivoima Pienpuun käyttö Uusiutuvan energian käyttö 2014 Teollisuuden ja energiantuotannon puun käyttö puun energiakäyttö Tuulivoima LÄHDE: Työja elinkeinoministeriö 33,0 % 78 % 30,6 % 14,4 % 11,0 % 10,0 % 1 % 14 T E K E M I N E N ...osallistumalla Nenäpäivän keräykseen. ...selkeää tekstiä syrjinnästä. ...kurssille, uusi ammattiosastotoimija! TU E LU E HA E W W W .N E N A PA IV A .F I IN TO K U ST A N N U S. FI /K IR JA /L U O K K A LA K I H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E JÄRJE STÖ TOIMIJ AN PERUS TEET 12.–16 .12. T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 29 W W W .W E R ST A S. FI ...työn tekijät kunniaan! NY T 03.11.2016 W W W .R IS TI K K O R E N K I. N E T ...et keksi, Ristikkorenki auttaa. JO S Hae PAPERILIITTO 110 VUOTTA! TAMPERE LASTEN KOULUTUS TERVEYS TURVA JA RAVINNON SAANTI pa m fl et ti Anna Kontula Kaikki bio ei ole kestävää Mitä asiantuntijat sanovat? ”Me olemme lähteneet siitä, että bioenergia ei ole hyvää tai pahaa. Kaikki riippuu siitä, mitä kunkin biomassajakeen ja sen käyttömuodon ilmastovaikutus on. Bioenergia on osa monipuolista energia pakettia, ei isoin eikä tärkein, mutta osa kuitenkin. Tukkipuut ja kannot on suljettava täysin pois energiakäytöstä, niitä ei voi käyttää lainkaan. Turve ei ole myöskään uusiutuvaa energiaa, sen ovat todenneet muun muassa kansainvälinen ilmastopaneeli ja EU. Pariisin sopimuksen mukaan jokaisen maan on huolehdittava hiilinieluistaan ja -varastoistaan. Suomen hallituksen suunnitelmat lisätä metsien hakkuita ovat siis Pariisin sopimuksen vastaisia. On vielä huomattava, että puupelto ei ole metsä. Äänekosken tehdas on käytännössä sellu tehdas, vaikka sitä kutsutaan biotuotetehtaaksi. Sellu vapauttaa puun hiilidioksidin nopeasti ilmakehään, joten äänekosket vievät Suomea väärään suuntaan. On täysin selvää, että tällaiset hankkeet tulevat pienentämään metsiemme muodostamia hiilinieluja eli ne ovat ilmastovaikutuksiltaan negatiivisia.” Suojeluasiantuntija Hanna Aho, Suomen Luonnonsuojeluliitto ”Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii lyhyellä aikavälillä (10–30 vuotta) kasvihuonekaasujen nopeaa rajoittamista, jotta maapallon keski lämpötila ei nouse yli vaarallisena pidetyn kahden asteen. Tätä taustaa vasten puun käytön voimakas lisääminen siten, että käyttöönotettavan biomassan hiili vapautuu lyhyellä aikavälillä hiilidioksidina ilmakehään, on arveluttavaa. (…) Nykytilanteessa metsien ainespuun käyttöä voidaan perustella parhaiten ilmastosyistä, jos metsäteollisuuden tuotteilla pystytään korvaamaan elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita (esim. teräs ja sementti) ja niiden hiili sisältö pystytään pitämään pitkään käytössä.” Tutkijat Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta Ilmastopaneelin raportissa Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen ”On hyvin jännää, miksi pellettilämmitys on pudonnut pois pientalojen lämmityksen valta virrasta. Siitä puhutaan nykyisin hirveän vähän, vaikka pelletti on aivan vapaata raaka-ainetta. Se on kuivaksi puristettua puutiivistettä, joka palaa puhtaasti ja jossa on hyvä hyötysuhde. Se tuottaa vähän tuhkaa ja pienhiukkaspäästöjä. Puuhake on puolestaan isoille kiinteistölle varteenotettava vaihtoehto. Hake vaatii järeämmät järjestelmät ja huoltopäivystyksen. Kuljetus kustannukset ja hakkeen saatavuus on mietittävä, sillä suhteessa pellettiin haketta tarvitaan seitsenkertaisesti. Olipa lämmitysjärjestelmä mikä tahansa, energian säästöllä päästään hämmästyttäviin tuloksiin. Säädöillä, säätimillä ja ajastimilla saadaan todella tuntuvaa säästöä, ei tarvita välttämättä edes mitään investointeja.” Pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna, Motiva Suomen metsiä on pitkään ylistetty hiilinieluiksi, eli hiilidioksidia tehokkaasti sitovaksi ilmastonmuutoksen estäjäksi. Mutta Suomen metsät kasvavat hitaasti. Kerran hakattu puu ei siis välttämättä vuosikymmeniin sido siitä poltettuna tai maatuvana vapautuvaa hiilidioksidipäästöä takaisin. Hallituksen kaavailemat metsänhakkuiden lisäykset näyttäisivät siis johtavan ainakin lyhyellä aikavälillä pysyvään hiilinielujen pienenemiseen. LUOKKALAKI MITEN SUOMEN LAIT JA VIRANOMAISET SYRJIVÄT TYÖVÄENLUOKKAA AHJ1614_24-48.indd 29 25.10.2016 8:43:41
14 03.11.2016 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 30 Jäsenet kuitenkin äänestivät sopimusesityksen kumoon. Yhtiö ei enää suostunut neuvottelemaan, ja liitto aloitti täyden lakon Hyundai Motorsilla lokakuun alussa. Etelä-Korean työministeri uhkasi hallituksen kieltävän sen pakkotoimin. Laki sallii hallituksen siirtää maan taloutta vahingoittavat lakot. Lakia tulkitsee hallitus. Uhkaus palautti yhtiön neuvotteluihin ja sai ammattiliiton lopettamaan lakon. Viime vuonna Hyundai Motorsin alihankkija YooSung Enterprisen työntekijä Han Kwang-ho teki itsemurhan viiden vuoden kiusaamisen ja syrjinnän jälkeen. Hän oli metalliliitto KMWU:n luottamushenkilö työpaikallaan. Yhtiö tehtaili poliisille 11 tekaistua syytettä häntä vastaan. Juuri ennen itsemurhaansa Han oli jälleen kerran kutsuttu yhtiön kurinpitokuulusteluun. Maan työministeriön mukaan Hyundai Motors sai säännöllisesti raportit alihankkijansa ay-vastaisesta toiminnasta sekä neuvotteli uusista toimista sen johdon ja ay-toimintaa häiritsemään pestatun konsulttitoimiston kanssa. Lakkoilu ei lopu vaan leviää. Lokakuussa lakossa olivat kuljetustyöläiset ja rautatieläiset. Hallitus vastasi erottamalla satoja julkisen liikenteen työntekijöitä sekä julistamalla lakkoja laittomiksi. ETELÄ-KOREA Sinnikäs kamppailu järjestäytymisja sopimusvapaudesta ei laannu EteläKoreassa. Kesällä maan ammattiliitojen keskusjärjestö KCTU:n puheenjohtaja Han Sang-gyun tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen. Häntä syytettiin liikenteen häiritsemisestä uusia työlakeja vastustaneessa ay-liikkeen mielenosoituksessa viime vuoden marraskuussa. Yli 20 000 poliisia hyökkäsi mielenosoittajien kimppuun vesitykeillä ja kyynelkaasulla. Yksi mielenosoittaja kuoli. Pian Hanin tuomion jälkeen julkisen alan ja kuljetustyöläisten liitto KPTU:n varapuheenjohtaja Cho Sung-deok tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen vastaavilla syytteillä. Yli 20 ay-johtajaa istuu nyt vankilassa. Julkisen sektorin järjestäytyminen on kielletty kokonaan tai sitä on rajoitettu vahvasti. Hallitus kieltäytyy tunnustamasta alan ammattiliittoja, lakkauttaa niiden paikallisosastoja sekä pidättää aktivisteja. Etelä-Korean taloutta hallitsevat suuryhtiöt ovat yhtä taipumattomia kuin maan hallitus. Hyundai Motors -yhtiössä on kiistelty uudesta työehtosopimuksesta jo keväästä. Maan metallityöväen liitto KMWU julisti kesällä koko alalle 150 000 metallityöläisen tukilakon. Hyundain ammattiliitto järjesti mielenosoituksia, 24 työnseisausta ja ylityökieltoja saaden yhtiön neuvottelemaan. KA N S A I N VÄ L I N E N PITKÄ TAISTELU Korealainen mellakkapoliisi käytti pippurikaasua mielenosoittajia vastaan Soulin keskustassa marraskuussa 2010 yli 20 000 ay-aktiivin ja opiskelijan osoittaessa mieltään työntekijöiden oikeuksien puolesta. Kamppailua oikeuksista LE E JA E -W O N / R E U TE R S / LE H TI K U V A 35 prosentin korotukset ETELÄ-AFRIKKA Metalliliitto NUMSA onnistui solmimaan autotehtaiden työehtosopimuksen ilman lakkoa. Vuoden 2013 neljä viikkoa kestänyt autoalan lakko on ilmeisesti vielä muistissa. Kolmivuotinen sopimus tuo 35 prosentin korotukset. Niistä 26 prosenttia kohdistuu suoraan palkkaan ja loput vuorolisiin, kuljetuksiin sekä asumistukeen. Sopimuksessa ovat mukana Nissan, Ford, Toyota, BMW, Mercedes-Benz, Renault ja Volkswagen. Hallitus lopetti lakon ja määräsi palkan PERU Maan hallitus määräsi kiinalais omis teisen Shougan Hierro Peru -kaivoksen työläiset lopettamaan lakkonsa. Hallitus vetosi lakiin, jonka mukaan se voi toimia, mikäli työriidalle ei löydy ratkaisua. Kaivoksen tuhat työntekijää aloittivat lakon syyskuussa yhtiön lopetettua neuvottelut. Yhtiö tarjosi 26 sentin korotusta päiväpalkkaan liiton vaatiessa 2,10 euron korotusta. Hallitus määräsi päiväpalkkaa nostettavaksi 79 sentillä. Kaivoksen ammattiliiton pääsihteeri Julio Ortiz sanoo, että yhtiö ei suostunut neuvottelemaan työoloista ja -terveydestä lainkaan. Tehtaalla saa jakaa liiton aineistoa YHDYSVALLAT Liittovaltion vetoomustuomioistuin katsoo Mercedes-Benzin rikkoneen lakia Alabaman tehtaallaan kieltäessään ammattiliiton aineiston. Äänin 2–1 oikeus päätti, että liiton jäsenet saavat levittää liiton esitteitä tehtaalla. Niitä voi päätöksen mukaan jättää vain työajan ulkopuolella ja ainoastaan yhteiskäytössä oleviin tiloihin, kuten pysäköintipaikoille, ruokasaliin ja odotustiloihin. Autotyöläisten liitolla on ollut osasto tehtaalla vuodesta 2014. Sen puheenjohtaja George Jones sanoo yhtiön häirinneen järjestäytymistä jo vuosia. AHJ1614_24-48.indd 30 25.10.2016 8:43:43
03.11.2016 14 H A R R A S T U S T E K S T I JU K K A SU N D H O LM K U V A V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä ? ? Liikuntakeskuksen aukioloaikaa on enää puolisen tuntia jäljellä, kun pöytätennissalista purkautuu pukuhuoneeseen naureskeleva poppoo. Heidän puheistaan erottuu omituisen kuuloisia sanoja: lyhyt alakierre, pitkä sivukierre, tappolyönti, stoppari ja pitkä näppylä. Sujuu peli sitten hyvin tai huonosti, aina riittää jälkipelien verran jaariteltavaa, kun lajina on hauska ja haastava pingis. Tomi Penttilälle, 48, Turun Alfan sali on sangen tuttu paikka. Hän on sinivihreän pöydän äärellä tehnyt monet pisteet ja jokusen menettänytkin. Nykyään kilpapelaaja jo hieman jäähdyttelee, mutta pelaa mielellään ja pärjääkin. Veteraaniluokan pelit sujuvat, ja miesten Suomen tuloslistauksessa Penttilä on tällä hetkellä sijalla 119. Hänen seuransa on KSF, Kimito sportförening. Penttilä pääsi hyvään alkuun perheensä tukemana ja veljensä rinnalla. Sekä hänen isänsä että äitinsä olivat pöytätennikseen hullaantuneita. – Veli on minua parempi, hymyilee Tomi ja lisää, ettei oikein koskaan nuorena perustanut treenaamisesta. ASENTAJA TOMI PENTTILÄ KOTIPAIKKA MYNÄMÄKI HARRASTANUT KOKO IKÄNSÄ Pallo hallussa PÖYTÄTENNIS LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi – Menestymään aloin vasta vanhemmalla iällä. Penttilä aloitti pöytätenniksen siihen aikaan, kun isoissa firmoissa vielä pelattiin työpaikkaliikunnan Tupi-sarjaa omissa tiloissa. – Sellaista ei varmaan ole enää missään. Minulle maksettiin kisamatkojakin Wärtsilän liikuntarahastosta. Entinen Turun telakan asentaja jätti rantatyöt vuonna 2011. Asennustyö jatkuu hieman eri merkeissä toimipaikkana Inlook Group oy. – Työkaverikin pelaa. Hänen kanssaan järjestelemme kisamaksut. Kotimaan vinkkelistä saattaa vaikuttaa oudolta, että pöytätennis lukeutuu maailman suosituimpiin yksilölajeihin. Suomessakin sen harrastus on hiljalleen nousemassa tuntemattomuuden kuopasta, joskin takavuosien kulta-aikoihin on vielä matkaa. Pingispallon lentoa jarruttavat koventunut kilpailu vapaa-ajasta ja kansainvälisen menestyksen puute. Pöytätenniksestä on toistaiseksi puuttunut ison tenniksen Jarkko Niemisen kaltainen vetävä esikuva. Tässä mielessä lajia voi kuitenkin nostaa Benedek ”Pentti” Olah. Suomen ykköspelaaja on parantanut otteitaan huimasti viimeisien kuukausien aikana. Penttilä on Olahin tapaan huiskea jannu, noin 190-senttinen, ja pelityylissäkin on jotakin samaa. Kaukana pöydästä pelattu kämmenpuolen huippukierre lähtee alhaalta ja määrätietoisen tarkasti. – Ei minulla oikein mitään ihannepelaajaa ole, joitakin tulee seurattua, mutta enemmän keskityn näihin kilpakumppaneihin, joiden kanssa tulee eri kisoissa pelattua. Pöytätenniksen rating ja eri luokat ovat hieman hankalasti avautuvia asioita. Penttilän oma esimerkki kertokoon. – Veteraanikisoissa voin pelata luokissa vet-35 v. ja vet-40 v., kun taas muualla oman tasoiseni pelaavat 2000tai 2100-luokassa. Kaikesta tällaisesta voi olla välittämättä TUL:n Ay-pingiksen kisoissa, jotka Penttilä voitti tänäkin vuonna. – Sielläkin pitää luokkaan ilmoittautua tarpeeksi osallistujia, että se pelataan. Ilman peliä ei palkintoja jaeta. Pingisinto kulkee suvussa – myös isä, äiti ja veli pelaavat. 31 AHJ1614_24-48.indd 31 25.10.2016 8:43:47
LUOTTAMU SMIESVAA LIT 1.11.–31.1 2.2016 l Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden edunvalvoja, jäsenhankinnan ja järjestäytymisen ykköslenkki. l Luottamusmiehen saavat valita keskuudestaan työpaikkasi Metallin sopimusalan järjestäytyneet työntekijät. l Luottamusmies on työpaikan työntekijä ja ammattiosaston jäsen. l Luottamusmieheen voit olla yhteydessä missä tahansa ongelmassa, joka liittyy työsuhteeseesi. l Luottamusmies on Metalliliiton ammattiosaston edustaja, kun työnantajan kanssa neuvotellaan sopimusten ja lakien soveltamisesta, yrityksen kehittämisestä tai muista työntekijöiden ja työnantajan väleihin vaikuttavista asioista. l Luottamusmies saa käyttää työaikaa työntekijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen. Metallin äänestä! valitse oMa luottaMus Miehesi! www.metalliliitto .fi AHJ1614_24-48.indd 32 25.10.2016 8:43:48
T E K S T I K A U N O K O SK E LA S O P IM U S PÄ Ä L L IK K Ö T YÖ E H TO S O P I M U S O T A T A LT E E N Itsenäisyyspäivän palkka 2016 Vuonna 2016 itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta sattuu tiistaille. Itsenäisyyspäivä on lain mukaan palkallinen vapaapäivä. IT S E N Ä IS Y Y S P Ä IV Ä N P A L K K A 2 16 Yksityiskohtaiset ohjeet: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus Vänd! 33 A Itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi Sellaisissa työaikamuodoissa (esimerkiksi keskeytymätön kolmivuorotyö), joissa itsenäisyyspäivä tiistai sattuu työtuntijärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi, työntekijälle ei makseta erillistä itsenäisyyspäivän palkkaa. Jos työntekijä on poikkeuksellisesti työssä itsenäisyyspäivänä, hänelle maksetaan varsinaisen palkan lisäksi 100 prosentin suuruinen sunnuntaityökorotus itsenäisyyspäivänä tehdyiltä työtunneilta. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan luonnollisesti myös ylityölisä, mutta ei muita korvauksia sillä perusteella, että työ tehdään itsenäisyyspäivänä. B Itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi Itsenäisyyspäivän sattuessa arkipäiväksi, tässä tapauksessa siis tiistaiksi, on työpaikalla työt keskeytettävä kuten sunnuntaina, ellei kysymys ole työstä (esimerkiksi keskeytymätön kolmivuorotyö), jota säännönmukaisesti tehdään myös sunnuntaisin. PALKKA Koska itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä, palkka on töiden keskeyttämisestä huolimatta maksettava. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukainen palkka säännöllisiltä työtunti järjestelmän mukaisilta työtunneilta. Kuukausipalkkainen työntekijä saa joulu kuulta normaalin kuukausipalkkansa vähentämät tömänä. EDELLYTYKSET Saadakseen itsenäisyyspäivän palkan on työntekijän pitänyt olla työnantajan työssä vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää. Kuukausipalkkaiselle riittää, että hän on ollut työsuhteessa itsenäisyyspäivänä. ERITYISTILANTEET Tietyissä tapauksissa joudutaan ratkaisemaan, miten poissaolo työstä ennen itsenäisyyspäivää tai sen jälkeen taikka molempina päivinä vaikuttaa itsenäisyyspäivän palkan maksa miseen. Arvioinnin kohteena on tällöin itsenäisyyspäivälain ilmaisu, jonka mukaan palkka itsenäisyyspäivältä maksetaan, ”jos se muutoin olisi ollut työpäivä”. PÄÄSÄÄNTÖ Jos työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko itsenäisyys päi vää edeltävänä tai sitä seuraavana työpäivänä (tänä vuonna siis maanantai ja keskiviikko), itsenäisyyspäivän palkka maksetaan, koska voidaan olettaa, että tällöin työntekijä olisi ollut työssä myös itsenäisyyspäiväksi sattuvana arkipäivänä. Sairaus ennen ja jälkeen Työntekijä, joka on ollut poissa työstä välittömästi ennen ja jälkeen itsenäisyys päivän sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi, ei ole oikeutettu lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan. Työntekijälle maksetaan kuitenkin itsenäisyyspäivältä työehtosopimuksen mukainen arkipyhäkorvaus, jos itsenäisyyspäivä sattuu ajalle, jolta työnantaja on työehto sopimuksen mukaan velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Työajan tasaamisvapaa (pekkanen) ennen ja jälkeen Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2016 sattuu tiistaiksi. Jos itsenäisyyspäivää edeltävä maanantai on määrätty tai sovittu pekkas päiväksi, itsenäisyyspäivän palkka maksetaan jos tiistai muuten olisi ollut työpäivä. Jos työntekijä oma-aloitteisesti ottaa maanantain ja keskiviikon työpäivät tasaamisvapaiksi, on itsenäisyyspäivänpalkan maksamisesta syytä sopia työnantajan kanssa erikseen. Lomautus ? Jos itsenäisyyspäivä jää lomautuksen sisään, ei itsenäisyyspäivän palkkaa makseta. ? Jos lomautus alkaa tai päättyy niin, että jommallekummalle puolen itsenäisyyspäivää tulee työpäivä, palkka maksetaan. ? Jos itsenäisyyspäivä osuu lyhennetyn työviikon lomautuspäivälle, itsenäisyyspäivän palkkaa ei makseta. Vuosiloma Itsenäisyyspäivän palkkaa ei makseta vuosiloman (käytännössä talviloma) ajalle sattuvalta itsenäisyyspäivältä. Toisaalta itsenäisyyspäivää ei myöskään lasketa arkipäiväksi vuosiloman pituutta määrättäessä. Muut sopimusalat Yllä kirjoitettu itsenäisyyspäivän palkan maksamisesta pätee myös liiton muilla sopimusaloilla. Viikkotai kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei erillistä arkipyhäkorvausta makseta, vaan hän saa myös arkipyhä viikolta normaalin palkkansa vähentämättömänä. 14 03.11.2016 LUOTTAMU SMIESVAA LIT 1.11.–31.1 2.2016 l Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden edunvalvoja, jäsenhankinnan ja järjestäytymisen ykköslenkki. l Luottamusmiehen saavat valita keskuudestaan työpaikkasi Metallin sopimusalan järjestäytyneet työntekijät. l Luottamusmies on työpaikan työntekijä ja ammattiosaston jäsen. l Luottamusmieheen voit olla yhteydessä missä tahansa ongelmassa, joka liittyy työsuhteeseesi. l Luottamusmies on Metalliliiton ammattiosaston edustaja, kun työnantajan kanssa neuvotellaan sopimusten ja lakien soveltamisesta, yrityksen kehittämisestä tai muista työntekijöiden ja työnantajan väleihin vaikuttavista asioista. l Luottamusmies saa käyttää työaikaa työntekijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen. Metallin äänestä! valitse oMa luottaMus Miehesi! www.metalliliitto .fi AHJ1614_24-48.indd 33 25.10.2016 8:43:48
14 03.11.2016 Övriga avtalsbranscher Det ovannämnda gällande utbetalning av lön för självständighetsdagen gäller även inom de övriga avtalsbranscherna inom förbundet. Arbetstagare med veckoeller månadslön får ingen skild söckenhelgsersättning, utan han eller hon får sin vanliga oavkortade lön för söckenhelgsveckan. K L IP P U T O C H S P A R A 34 KO L L E K T I VAV TA L A Självständighetsdagen infaller på en ledig dag i arbetstidsschemat I arbetstidsscheman (t.ex. kontinuerligt treskiftsarbete) där tisdag normalt är en ledig dag får arbetstagaren inte särskild lön för självständighetsdagen. Om arbetstagaren undantagsvis arbetar på självständighetsdagen får han eller hon utöver den normala lönen ett 100 procents söndagstillägg för arbetstimmarna på självständighetsdagen. Om arbetet dessutom räknas som övertid betalas naturligtvis också övertidstillägg men inga andra tillägg på grund av att arbetet görs på självständighetsdagen. Lön för självständighetsdagen 2016 I år infaller självständighetsdagen den 6 december på en tisdag. Självständighetsdagen är enligt lagen en avlönad ledig dag. Noggranna direktiv och andra avtals branscher på adressen www.metalli l iitto.fi/web/se/ kollektivavtal T E X T K A U N O K O SK E LA A V TA L S C H E F L Ö N F Ö R S JÄ LV S T Ä N D IG H E T S D A G E N 2 16 B Självständighetsdagen infaller på en arbetsdag i arbetstidsschemat När självständighetsdagen infaller på en vardag, i det här fallet på en tisdag, skall arbetet avbrytas så som på en söndag ifall det inte handlar om arbete (t.ex. kontinuerligt treskiftsarbete) som regelbundet görs också på söndagar. LÖN Eftersom självständighetsdagen är en avlönad ledig dag måste arbetsgivaren betala lön oavsett arbetsavbrott. För arbetstagare med timlön betalas lön enligt genomsnittsinkomsten för reguljära arbetstimmar enligt arbets tidsschemat. Arbetstagare med månadslön får sin normala oavkortade månadslön för december. ANSTÄLLNINGSVILLKORET För att få lön för självständighetsdagen bör arbetstagaren ha arbetat för arbetsgivaren i minst sex arbetsdagar före självständighetsdagen. För arbetstagare med månadslön räcker det att han eller hon har haft ett anställningsförhållande på självständighetsdagen. SPECIALFALL I vissa fall måste man avgöra hur frånvaro dagen före och/eller dagen efter självständighetsdagen påverkar lönen för självständighetsdagen. Då måste man ta ställning till formuleringen i lagen om självständighetsdagen enligt vilken lön för självständighetsdagen betalas om den dagen ”annars hade varit arbetsdag”. HUVUDREGEL Om arbetstagaren arbetar enligt arbetstidsschemat antingen arbetsdagen före eller arbetsdagen efter självständighetsdagen (i år alltså måndag och onsdag) betalas lön för självständighetsdagen, eftersom man kan anta att arbetstagaren skulle ha arbetat också den vardag då självständighets dagen infaller. Sjukdom före och efter En arbetstagare som har varit borta från arbetet omedelbart före och efter självständig hetsdagen på grund av arbetsoförmåga som har förorsakats av sjukdom eller olycka är inte berättigad till lagstadgad lön för självständighetsdagen. Arbetstagaren får ändå kollektivavtalsenlig söckenhelgsersättning för självständighetsdagen om den infaller på en tid för vilken arbetsgivaren är förpliktigad att betala sjukersättning. Arbetstidens utjämningsledighet (pekkanen) före och efter Självständighetsdagen den 6 december 2016 infaller på en tisdag. Om måndagen före självständighetsdagen bestäms vara pekkanen-dag betalas lön för självständighetsdagen om tisdagen annars skulle ha varit en arbetsdag. Om arbetstagaren på eget initiativ tar utjämningsledigt på måndag och onsdag, är det skäl att komma överens skilt med arbetsgivaren om utbetalning av lön för självständighetsdagen. Permittering ? Om självständighetsdagen infaller under permitteringstid betalas inte lön för den dagen. ? Om permitteringen börjar eller upphör så att en arbetsdag infaller på någondera sidan av självständighets dagen betalas lön för självständighetsdagen. ? Om självständighetsdagen infaller på en permitteringsdag under en förkortad arbetsvecka betalas inte lön för självständighetsdagen. Semester Lön för självständighetsdagen betalas inte om dagen infaller på semestertid (i praktiken vintersemester). Å andra sidan räknas självständighetsdagen inte heller med som en vardag när man beräknar semesterns längd. AHJ1614_24-48.indd 34 25.10.2016 8:43:48
Työajantasaamisvapaat 12,5 työajantasaamispäivää eli pekkaspäivää (100 tuntia) on annettava ja maksettava sen kalenterivuoden aikana, jolloin ne ovat kertyneet, ellei työpaikalla ole sovittu niiden siirtämisestä pidettäväksi seuraavan vuoden loppuun mennessä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä siirrosta, vaan asiasta on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken. A Tuntipalkkainen päiväja kaksivuorotyö EDELLYTYKSET Jos työsuhde on alkanut vuoden alusta ja tehdään 8 tunnin työpäivää ja 40 tunnin työviikkoa, on pekkaspäiviä 100 tuntia eli 12,5 päivää vuodessa. Säännöllisen työajan on tasoituttava päiväja kaksivuorotyössä vuonna 2016 keskimäärin 36,5 tuntiin viikossa. Jos säännöllinen työaika ylittyy, ylimenevä osuus on hoidettava antamalla työajan lyhennysvapaita työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti. Työehtosopimuksen 19.3 luku: ”Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähen ty minen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on päiväja kaksi vuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorossa 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorossa 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.” HUOM. Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamisja koulutusajalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Lisällä korvataan työehtosopimuksen keskimääräisen ja työaikalain viikkotyöajan (40?h) erotus. Lisä maksetaan heti työsuhteen alkaessa sen työtuntijärjestelmän mukaan mitä tehdään. Työnantajan pitää pystyä osoittamaan, mikä osa työntekijän palkassa on työajantasaamislisää ja mikä muuta palkkaa. Työehtosopimuksen mukaan työajantasaamislisää ei oteta huo mioon lasket taessa vuosi neljänneksen keskitunti ansiota, mutta loma-ajan palkan laskenta perusteena olevaan loma keskituntiansioon se lasketaan mukaan. Työajantasaamislisän maksuajankohdasta työehtosopimuksessa on sovittu, että ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Ansaittu lisä erääntyy maksettavaksi sen ajanjakson päättyessä, jolloin tasaamisvapaat olisi viimeistään annettava, tai jos työsuhde päättyy, työsuhteen päättyessä. AJANKOHTA Työehtosopimuksen mukaan: ”Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan. Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.” HUOM. Työpaikoilla olisi hyvä pyrkiä siihen, että vuoden alussa katsotaan ns. kiinteät pekkaspäivät, joita voivat olla esim. helatorstaiviikon perjantai ja yleensä muutkin arkipyhien vuoksi irralleen jäävät yksittäiset työpäivät. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työajantasaamispäivien antamisesta ja maksamisesta. Työehtosopimuksen 19.2 luku: ”Työpaikalla voidaan sopia pekkaspäivien pitoja maksamisajankohta sekä siitä, pidetäänkö päivät työpäivää lyhentämällä.” SAIRASTUMINEN Työehtosopimuksen mukaan työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Mikäli työpäivä on sovittu pekkas päiväksi, se ei ole työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä. Jos työntekijä sairastuu ja on ennalta sovittuna pekkaspäivänä sairas, hänelle on maksettu tältä päivältä työajantasaamislisä, mutta ei makseta sairausajan palkkaa. Edellä oleva koskee tapauksia, joissa on ensin sovittu tai määrätty pekkaspäivä ja työntekijä sairastuu vasta tämän jälkeen. HUOM. Työnantaja ei voi määrätä yksittäiselle työntekijälle sairauspäivää pekkaspäiväksi. Jos on kyse koko tehtaan tai osaston ennalta määrätystä pekkaspäivästä, yksittäisen työntekijän sairaus ei siirrä hänen pekkaspäiväänsä myöhemmäksi. OSA-AIKATYÖ Työajantasaamislisän edellytyksenä on että, täysiaikaisena työskennellyt työntekijä sopii siirtymisestä osa-aikatyöhön. Edellä mainitun perusteella osaaikainen työntekijä ei saa erillistä tasaamisvapaata, mutta on oikeutettu työajan tasaamislisään työskentele miltään säännöllisen työajan tunneilta ja tasaamislisän prosentti määräytyy tehtävän työtuntijärjestelmän mukaan. HUOM. Siten uusille osa-aikatyöhön palkatuille työntekijöille ei makseta kyseistä lisää. LOMAUTUS Ennen lomautuksen alkua käytetään ensi sijaisesti työajantasaamisvapaat ja vasta sen jälkeen lomautetaan. HUOM. Työehtosopimuksessa ei ole määritelty työajantasaamisvapaiden kertymäperiaatetta, joten vuorolomautuksen aikana ei suositella pidettäväksi pekkaspäiviä. Työajan tasaamisvapaita voidaan kuitenkin antaa tehdyn työajan suhteessa vuorolomautuksen aikana tai lomautuksien loputtua, suhteuttaen vapaiden määrä tehtyihin säännöllisiin viikkotyöaikoihin. Vuorolomautustilanteissa työntekijän palkkaja muut ehdot määräytyvät tehdyn työajan suhteessa samalla tavoin kuin osa-aikatyöntekijän. Vuorolomautuksen aikana työntekijälle maksetaan jokaiselta työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta työehtosopimuksen mukainen työajan tasaamislisä. KORVAAMINEN Työehtosopimuksen 20.4 luku: ”Täysiaikaisella työntekijällä työ, joka ylittää työajantasaamisen vuoksi työtuntijärjestelmässä asianomaisen a) työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin vuoro kautisesta ylityöstä on sovittu. b) työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.” Jos kaikki korvataan ylityönä (yhtään pekkaspäivää ei ole annettu), 4 tuntia korvataan vuorokautisena ja loput 96 tuntia viikoittaisena ylityönä. KÄÄNNÄ! 35 03.11.2016 14 T Y Ö A JA N T A S A A M IS V A P A A T 2 16 T E K S T I K A U N O K O SK E LA S O P IM U S PÄ Ä L L IK K Ö T YÖ E H TO S O P I M U S O T A T A LT E E N AHJ1614_24-48.indd 35 25.10.2016 8:43:48
14 03.11.2016 36 T E X T K A U N O K O SK E LA A V TA L S C H E F T YÖ E H TO S O P I M U S K L IP P U T O C H S P A R A O T A T A LT E E N L Ö N F Ö R U T JÄ M N IN G S D A G A R N A 2 16 Utjämningsledigheten De 12,5 utjämningsdagarna eller pekkanen-dagarna (100 timmar) bör beviljas och betalas under rådande kalenderår om man inte på arbetsplatsen har kommit överens om att de kan förflyttas och hållas fram till slutet av följande år. Arbetsgivaren kan inte ensidigt bestämma att flytta pekkanen-dagarna, utan det måste nås en överenskommelse om detta. A Timavlönat dageller tvåskiftsarbete FÖRUTSÄTTNINGEN Ifall anställningsförhållandet har börjat från och med början av året och om man arbetar 8 timmar om dagen och 40 timmar i veckan, ansamlas pekkanendagar sammanlagt 100 timmar dvs. 12,5 dagar om året. Den regelbundna arbetstiden måste utjämnas i dagoch tvåskiftsarbete år 2016 till 36,5 timmar i genomsnitt. Ifall den regelbundna arbetstiden överskrids bör den överskridande delen utjämnas genom att bevilja arbetstidsförkortningsdagar enligt kollektivavtalets bestämmelser. Kollektivavtalets 19.3 kap.konstaterar: Det förtjänstbortfall som föranleds av arbetstidsutjämningen till genomsnittlig veckoarbetstid ersätts så att arbetstagaren för varje under ordinarie arbetstid timme i detta avtal avsedd arbetstidsform intjänar ett tillägg i cent som är 6,3 %, i intermittent treskiftsarbete 11 % och i kontinuerligt treskift 14,3 % av arbetarens kvartalsvis beräknade medeltimförtjänst.” OBS. Tilläggen betalas även för sådan reseoch utbildningstid på ordinarie arbetstid som ersätts av arbetsgivaren samt för den tid för vilken arbetsgivaren betalar lön för sjuktid på grund av att arbetstagarens barn insjuknat samt för den del av förtroendemans eller arbetarskyddsfullmäktigs ordinarie arbetstid som åtgår till att sköta med arbetsgivaren överenskomna uppgifter. Tillägget ersätter skillnaden mellan kollektivavtalets och arbetstidslagens veckoarbetstid (40 timmar). Tillägget betalas omedelbart med arbetsförhållandets ingång enligt det arbetstidschema som gäller då. Arbetsgivaren måste kunna påvisa vilken del i arbetstagarens lön är arbetstidutjämnings -tillägg och vilken del annan lön. Enligt kollektivavtalet beaktas arbetstidsutjämningstillägget inte vid beräkningen av kvartalets medeltimförtjänst, men det räknas med i semestermedeltimförtjänsten som utgör beräkningsgrunden för semestertidens lön. Kollektivavtalet innehåller en överenskommelse om tilläggets betalningstidpunkt varefter intjänade tillägg utbetalas löneperiodsvis ifall man inte lokalt avtalat om annat. Tilläggen förfaller till betalning vid utgången av den tidsperiod när arbetstidutjämningsledigheterna senast bör ges eller ifall anställningen upphör, vid anställningens upphörande. TIDPUNKT Kollektivavtalet konstaterar: ”Ifall på arbetsplatsen inte annorlunda överenskommes, genomförs arbetstidsutjämningen så att ledighet hålles enligt arbetsgivarens anvisning minst ett arbetsskift åt gången. Om arbetstidsschemat inte har fastställts på förhand, meddelas tidpunkten för ledigheten senast en vecka före, ifall om inget annat överenskommes lokalt före ledigheten.” OBS. På arbetsplatserna bör man efter sträva att man i början av året utser s.k. fasta pekkanen-dagar, vilka kan vara t.ex. Kristi himmelfärdsdagveckas fredag och i allmänhet också andra enskilda arbetsdagar mellan söckenhelger. Arbetsgivaren måste se till att arbetstidsutjämningsdagarna beviljas och betalas. Kollektivavtalets 19.2 kap. konstaterar: ”Man kan på arbetsplatsen komma överens om när man håller eller betalar pekkanendagarna samt om man håller dagarna genom att förkorta arbetstiden.” Työehtosopimuksen 20.2 luku: ”viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.” Jos pitämättä on kaikki 100 tuntia Korvattaessa ylityönä, laskelma on vuonna 2016 seuraava (laskeminen aloitetaan vuoden viimeisestä päivästä taaksepäin): viikko nro 50 % 100 % 52 8 24 51 8 32 50 10 18 yht. 26 74 ? Tuntipalkkainen päiväja kaksivuorotyöntekijä on saanut jo työskennellessään pitämättömillä pekkaspäivillä perus palkan, joten korvattavaksi tulee 50 prosentin tunteja 26 ja 100 prosentin tunteja 74. Jos pekkaspäiviä on pitämättä vuoden päättyessä, ne on korvattava edellä esitetyn mukaisesti, ellei ole sovittu niiden siirtämi sestä pidettäväksi vuoden 2017 loppuun mennessä. Jos pitämättä vähemmän kuin 100 tuntia Laskelma tehdään pitämättömien tuntien mukaan vuoden lopusta laskien. Tämän lisäksi on tietenkin maksettava varsinainen työajan tasaamiskorvaus, ellei sitä ole maksettu. HUOM. Pitämättömien pekkaspäivien maksaminen ylityönä edellyttää, että työn tekijä on ollut työssä koko kalenteri vuoden. Jos työsuhde on alkanut tai päättynyt kesken kalenterivuoden, ylityönä laskeminen ei tule kysymykseen. B Kuukausipalkkainen työ Työehtosopimuksen 19.3 luku määrää: ”Kuukausipalkkaisten työntekijäin osalta työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta.” Päiväja kaksivuorotyön kuukausipalkkaiselle ei makseta erillistä työajan tasaamis lisää, vaan hänellä on oikeus pitää 12,5 päivää vapaata kalenterivuodessa palkkaa alentamatta. Jos kuukausipalkkaiselle ei ole annettu pekkaspäiviä, hänellä on saamatta ylityön korotusosien lisäksi kyseisiltä tunneilta myös peruspalkka, joka pitää nyt laskea mukaan. Jos pitämättä on kaikki 100 tuntia Ylityön korotusosien laskenta tehdään kuten tuntipalkkaisella. Tämän lisäksi maksetaan kaikilta pitämättömiltä pekkastunneilta myös peruspalkka. Tämä edellyttää työskentelyä koko kalenterivuoden. MUUT SOPIMUSALAT Metalliteollisuuden muissa työehto sopimuksissa olevat työajantasaamispäivien ja korvauksien menetelmät voivat poiketa jossain kohdin teknologiateollisuuden työehto sopimuksesta. Siksi ne tulee tarkastaa noudatettavasta työehtosopimuksesta. AHJ1614_24-48.indd 36 25.10.2016 10:38:05
03.11.2016 14 INSJUKNANDE Enligt kollektivavtalet betalar arbetsgivaren lön åt arbetstagaren för sjukdomstiden för arbetsdagar i arbetstidsschemat. Ifall arbetsdagen är överenskommen att vara en pekkanen-dag, är det inte en arbetsdag enligt arbetstidsschemat. Ifall arbetstagaren insjuknar och är sjuk på en i förväg överenkommen pekkanen-dag, har arbetstidsutjämnings tillägg betalats för den dagen men inte lön för sjukdomstiden. Det före gående gäller för de fall när man först har överenskommit eller fastslagit en pekkanen-dag och arbetstagaren insjuknar först efter detta. OBS. Arbetsgivaren kan inte förordna en enskild arbetstagare att ta ut en sjukdag som pekkanen-dag. Om det är frågan om en pekkanen-dag som har fastslagits för hela fabriken eller avdelningen, förflyttar den enskilda arbetstagarens insjuknande inte personens pekkanen-dag till en senare tidpunkt. DELTIDSARBETE Förutsättningen för arbetstidsutjämningstillägget är att en arbetstagare som tidigare har arbetat heltid kommer överens om att byta till deltidsarbete. På basis av ovannämnda anledning, är deltidsarbetstagare inte berättigade till skild arbetstidsförkortningsledighet, men nog arbetstidsförkortningsersättning under ordinarie arbetstid gjorda timmar och utjämningsersättningsprocenten bygger på den i gällande arbetstidschema. OBS. Därmed får t.ex. nya deltidsanställda på företaget inte det ifrågavarande tillägget. PERMITTERING Före permittering används i första hand utjämningsledigheten och vid behov tillgrips först därefter permittering OBS. Man har inte fastställt principer för införtjänande av utjämningsledighet i kollektivavtalet. Således rekommenderas inte att utjämningsdagar används i turvis permittering. Utjämningsledigheten kan dock ges i proportion till gjord arbetstid under den turvisa permitteringen eller efter dess slut, så att ledigheten ges i proportion till den gjorda ordinarie veckoarbetstiden. I turvisa permitteringssituationer bestäms lön och andra villkor enligt den gjorda arbetstiden på samma vis som för deltidsanställda. Under turvisa permitteringen betalas åt arbetstagaren för varje under ordinarie arbetstid arbetad timme avtalsenlig utjämningsledighetsersättning. ERSÄTTNINGEN Kollektivavtalets 20.4 kap. konstaterar: ”Det arbete som på grund av arbetstidsutjämning överskrider heltidsarbetande arbetares i arbetstidsschemat a) för respektive arbetsdygn fastställda antal arbetstimmar ersätts såsom avtalats om dygnsövertidsarbete i det fall att det i arbetstidsschemat fastslagna antalet timmar för ifrågavarande dygn underskrider 8 timmar. b) för respektive arbetsvecka fastställda arbetstid ifall denna underskrider 40 timmar för ifrågavarande vecka, ersätts såsom avtalats om veckoövertidsarbete.” Ifall allt ersätts som övertid (ingen pekkanen-dag har beviljats), ersätts 4 timmar som dygnsövertid och de övriga 96 timmar som veckoövertid. Kollektivavtalets 20.2 kap. konstaterar: ”erläggs för veckoövertidsarbete förutom arbetslön ett övertidstillägg, som för de 8 första timmarna utgör 50 procent och för de följande timmarna 100 procent av medeltimförtjänsten” Om alla 100 timmar är outtagna Om de ersätts som övertid, är beräkningsschemat år 2016 följande (Beräkningen av vecko övertidsarbete börjar med årets sista dag baklänges): vecka nr 50 % 100 % 52 8 24 51 8 32 50 10 18 sammanlagt 26 74 ?? Timanvlönade dageller tvåskiftsarbetstagare har fått en grundlön för de outtagna pekkanen-dagarna, således ersätts 26 timmar med 50 procent och 74 timmar med 100 procent. Ifall pekkanen-dagar finns kvar vid slutet av året bör de ersättas på ovannämnda sätt om det inte finns överenskommelse om att de förflyttas till nästa år och tas ut inom år 2017. ÖVRIGA AVTALSBRANSCHEN Metoderna för arbetstidsutjämningsdagar och tillägg i andra metallindustrins kollektivavtal kan avvika i vissa punkter från teknologiindustrins kollektivavtal som behandlas här, därför bör de kontrolleras i det tillämpade kollektivavtalet. Om antalet outtagna timmar underskrider 100 Beräkningen görs enligt de outtagna timmarna från slutet av året. Därutöver måste förstås det egentliga arbetstidsutjämningstillägget betalas om det inte har betalats tidigare. OBS. Ersättning av de outtagna pekkanen-dagarna som övertid förutsätter att arbetstagaren har arbetat hela kalenderåret. Ifall anställningsförhållandet har börjat eller upphört mitt i kalenderåret, är beräkningen som övertid inte möjligt. B Månadsavlönat arbete Kollektivavtalets 19.3 kap. konstaterar: ”För arbetare med månadslön genomförs arbetstidsutjämningen utan sänkning av månadslönen.” Åt dagoch tvåskiftsarbetare med månadslön betalas inget separat arbetstidsutjämningstillägg, utan han eller hon har istället rätt till 12,5 dagar ledighet per kalenderår utan lönesänkning. Om arbetstagaren med månadslön inte har givits pekkanen-dagar, har personen inte bara blivit utan förhöjningsdelarna för övertid, utan också grundlönen för timmarna i fråga, vilken nu skall räknas med. Om alla 100 timmar är outtagna Förhöjningsdelarna för övertid beräknas på samma sätt som för en timanställd. Dessutom betalas personen också grundlön för outtagna pekkanen-dagar. Detta förutsätter att man har arbetat hela kalenderåret. KO L L E K T I VAV TA L K L IP P U T O C H S P A R A 37 AHJ1614_24-48.indd 37 25.10.2016 8:43:48
”Hyresjobb används för att pressa ner lönenivån.” ”Används när det är bråttom och båda parterna har varit nöjda.” ”De inhyrda borde vara jämställda med de egna anställda.” ”Bemanningsföretag används nuförtiden i rekrytering av ny personal.” T E X T SI N I SI LV À N Ö V E R S Ä T T N IN G JO H A N LU N D F O TO V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä 38 38 Inhyrda jobbar med varierande villkor Genom inhyrd arbetskraft söker företag nya arbetstagare och lappar arbetskraftsbrist. Alla företag uppfyller inte sina lagstadgade skyldigheter när hyresarbetskraft används. Metallförbundet satsar på att driva de inhyrdas intressen eftersom hyresjobben har kommit för att stanna. P å teknologikoncernen Teleste är hyresarbete vardag. I och med hyresarbetskraften har man lagt ut rekryteringen på bemanningsföretagen och skapat en buffert som utnyttjas i konjunkturväxlingar. Hyresarbetet har också öppnat dörren för tillsvidareanställningar för tiotals arbetstagare. Användningen av inhyrd arbetskraft på Telestes produktionsanläggning i S:t Karins kan närmast beskrivas som rakryggad. Det är inte så att inhyrda kommer och går på löpande band, istället får de inhyrda tidsbundna arbetsavtal för flera månader i följd. – Arbetstiden är 40 timmar i veckan och avtalen mellan arbetstagarna och bemanningsföretagen är huvudsakligen på viss tid, berättar huvudförtroendemannen Janne Laulumaa. Samarbetsförfarandet och informationsgången haltar ENKÄT Det förekommer problem i kommunikationen mellan arbetsgivare och arbetstagare gällande förut sättningarna för användningen av inhyrd arbetskraft på arbetsplatserna. På nästan hälften av företagen har man inte behandlat användningen av hyresarbetskraft i samarbetsförhandlingar mellan arbetstagarna och arbetsgivarna. Det framgår i en enkätundersökning som gjorts bland förtroendevalda på arbetsplatser inom Metallbranschen. Resultatet är anmärkningsvärt eftersom arbets avtalslagen förutsätter att man på företag med fler än 20 anställda måste behandla användningen av inhyrd arbetskraft genom samarbetsförfarande med de anställda innan inhyrda arbetstagare får användas. – Frågan lämnar visserligen utrymme för tolkning efter som man i lagen om samarbete inom företag lämnat ”kortvarigt och brådskande arbete” utanför kravet för samarbetsförfarande, säger Metallförbundets ansvariga forskare Jukka Saviluoto som har sammanställt resultaten. Teknologiindustrins kollektivavtal fastställer att arbets givaren på förhand ska informera huvudförtroendeman nen och arbetarskyddsfullmäktige om användningen av utomstående arbetskraft som deltar i produktions och underhållsarbete. Enkäten visar ändå att nästan var femte huvudförtroendeman och ungefär varannan arbetar skyddsfullmäktige har blivit utan denna information. På 36 procent av arbetsplatserna används hyres arbetskraft året om. Ju större företaget är desto vanligare är det att man kontinuerligt använder inhyrd arbetskraft. På mindre företag är det vanligare att man lappar på under fastanställdas semestrar. Att företag har fler än 30 inhyrda är ovanligt. 254 förtroendevalda deltog i undersökningen som gjordes hösten 2015 och våren 2016. ASKO-MATTI KOSKELAINEN 14 03.11.2016 ”Om man varje år använder hundratusentals euro på inhyrd arbetskraft och i slutet av året säger upp och permitterar fastanställda, så är någonting allvarligt fel.” Utdrag ur förtroendemanna enkäten om användningen av hyresarbetskraft, mars 2016 AHJ1614_24-48.indd 38 25.10.2016 10:38:27
39 39 Huvudförtroendemannen Janne Laulumaa på Teleste i S:t Karins representerar både företagets egna anställda och inhyrda arbetstagare. 14 03.11.2016 Teleste har en bra intern praxis för användningen av hyresarbete. – Efter ett halvt år diskuterar och bedömer produktionsledningen om det finns orsak att fastanställa en inhyrd eller hur man ska gå vidare. Situationen ses också över senare under arbetsförhållandet. Efter en viss tid kan en arbetstagares visstidsanställning fortsätta endast om det finns lagliga grunder för det och om huvudförtroendemannen godkänner det. Som huvudförtroendeman är jag med i diskussionerna och beslutsfattandet. Inom elektronikindustrin lever produktionen i stunden och Teleste är inget undantag. Grundprincipen är ändå den att det inte kan vara en orsak till kortvariga anställningar. – Flera arbetstagare fick alldeles nyss fastanställningar hos oss. Ett mer bestående arbetsförhållande är väldigt viktigt för arbetstagarna, säger Laulumaa. REKRYTERINGEN LÄGGS UT Teleste har anlitat flera olika bemanningsföretag. Under de senaste tio åren har företaget fastanställt ett betydande antal inhyrda arbetstagare och takten har bara ökat. Man har börjat använda bemanningsföretag för att rekrytera ny personal och sköta avtalsfrågor med arbetstagarna. – Saken har flera olika sidor, konstaterar Laulumaa. I praktiken intervjuas ändå nya personer på Teleste innan de kommer till produktionen. Alla aspekter av rekryteringen utlokaliseras alltså inte till bemanningsföretagen. På Teleste får de inhyrda lön enligt samma kollektivavtal som alla andra anställda. Efter fyra månader får de också ett personligt tillägg på mellan 3 och 25 procent. Det personliga tillägget kan ändå vara svårt att tillämpa i praktiken och orsakar tolkningssvårigheter eftersom det är bemanningsföretaget som betalar tilläggsprocenten men arbetsledningen på företaget som hyr in arbetskraften som slår fast procenten. Skillnader mellan fastanställda och inhyrda kan förekomma när det gäller semestrarna. Semesterpenningen betalas visserligen ut, men någon egentlig semester blir det inte för dem som har flera visstidsanställningar i följd. På Teleste har de inhyrda samma arbetsvillkor som alla andra anställda. Problem har däremot uppstått när bemanningsföretagens löneräknare inte har haft tillräckligt bra koll på branschens kollektivavtal. FULLTRÄFF FÖR MÄÄTTÄ – FAST JOBB Janne Laulumaa berättar att det är personer av olika åldrar som jobbar som inhyrda. Många har lång erfarenhet inom branschen. Sirkka-Liisa Määttä från Salo började jobba på Teleste via ett bemanningsföretag men har alldeles nyss fått en fastanställning vid företaget. – Jag började som inhyrd här i januari 2015. Inom branschen har Määttä ändå jobbat i 20 år, 18 av dem på Nokia innan produktionen i Salo lades ner 2012. – Jag är hemma i Posio. Därifrån for jag 1989 och på den vägen är jag fortfarande. Nu är det alltid någonting att få en fastanställning i den här åldern när det dessutom finns så många arbetslösa och unga i allmänhet går före. Sirkka-Liisa Määttä har goda erfarenheter av sin tid på bemanningsföretaget. Företaget hade en bra kontaktperson och ärendena sköttes bra. Hon fick först en visstidsanställning och jobbet var genast på heltid med 40 arbetstimmar i veckan. – Användningen av hyresarbetskraft är vanligt nuförtiden. Det är numera sällsynt att man kommer in på företag direkt, om inte företaget ordnar rekryteringsutbildning, säger Määttä. Teleste GRUNDAT 1954 HEMORT Åbo PRODUKTION Videooch bredbandsteknik samt service PERSONAL 1 500. I Finland på fabriken i S:t Karins ca. 400, varav 150 i produktionen OMSÄTTNING 247,5 miljoner euro (2015) AHJ1614_24-48.indd 39 25.10.2016 8:43:53
40 40 Förlängd arbetstid kan slopas lokalt LOKALA AVTAL I Metallförbundets och Teknologiindustrins nya kollektivavtal som börjar gälla från november har lokala avtal en stor roll. Under november ska man på arbetsplatserna förhandla om lokala löneoch arbetstidsuppgörelser. Det rekommenderas att förhandlingarna förs som skilda förhandlingar. I löneförhandlingarna går man igenom de centrala frågor som utgör företagets lönebetalningsresurser. Dessa frågor är bland annat företagets ekonomi, orderstock och sysselsättningsläge. Det är oerhört viktigt att arbetsgivaren öppet delar med sig dessa uppgifter för att förhandlingsparterna ska ha en gemensam upp fattning av situationen som grund för de lokala förhandlingarna. I samband med de lokala förhandlingarna borde man granska huruvida lönesättningen som används på arbetsplatsen är uppmuntrande och rättvis, samt om den kan användas som ett verktyg för att utveckla produktiviteten. Transparens är ett centralt element i en uppmuntrande och rättvis lönesättning. Om man inte uppnår en lokal uppgörelse, förverkligar arbetsgivaren eventuella löneförhöjningar enligt egen lönepolitik. Enligt kollektivavtalsuppgörelsen ska man inom november också förhandla lokalt på arbetsplatserna om att förlänga arbetstiden med 24 timmar på års basis, utan att det har en inverkan på lönen. Målet med förhandlingarna är att uppnå en lösning som bäst mot svarar behoven på var och en arbetsplats. Förlängningen av arbetstiden kan förverkligas till exempel genom att förlänga den dagliga eller den veckovisa arbetstiden, genom att använda sig av en arbetstidsbank eller genom utbildningsdagar. Man kan också avtala lokalt om att förlänga den årliga arbetstiden med mindre än 24 timmar eller att helt slopa förlängningen av arbetstiden. Sådana avtal är inte i strid med kollektivavtalet om man gemensamt konstaterar att det bäst motsvarar företagets behov. R E D IG E R IN G JO H A N LU N D ”Hyresjobb är inte vår fiende” METALLFÖRBUNDET Vi måste vänja oss vid tanken att hyresjobb inte är vår fiende, säger Metalls förbundssekreterare Turja Lehtonen. I sitt tidigare uppdrag som avtalsexpert på Metall har han varit förbundets ansvariga i frågor kring inhyrt arbete de senaste sex åren fram till i höstas. – Finlands lagstiftning möjliggör användning av inhyrd arbetskraft och det är onödigt att längre föreställa sig att vi skulle få det förbjudet på något vis. Vår uppgift som fackförbund är att med hjälp av kollektivavtal garantera att inhyrda har samma förmåner, rättigheter och möjligheter som andra arbetstagare. Vi måste samtidigt sträva efter att bemanningsföretagen har samma skyldigheter som andra arbetsgivare, säger Lehtonen. Enligt Lehtonen borde Metall försöka vara med och påverka förhållandena på bemanningsföretagen och hjälpa dem att agera så som lagen förutsätter och kollektivavtalen fastslår. – Lagstiftningen hänger ändå ljusår efter, poängterar han. Ur Metallförbundets synvinkel är det de så kallade nollarbetsavtalen som är det största problemet vad gäller lagstiftningen. – En inhyrd arbetstagare kan samtidigt ha flera tillsvidareanställningar på flera olika bemanningsföretag, men samtidigt noll arbetstimmar – eftersom de alla är nollarbetsavtal. Ändå är man inte arbetslös eftersom man har giltiga arbetsavtal, samtidigt är man arbetslös arbetssökande eftersom man inte har några arbetstimmar. Situation är huvudlös, beskriver Lehtonen. ASKO-MATTI KOSKELAINEN SKILLNADER PÅ BEMANNINGSFÖRETAGEN En del bemanningsföretag sköter sig exemplariskt och fastanställer arbetstagare. Det är tack vare fackets ihärdiga arbete, i praktiken genom rättsprocesser. Man får inte heller på bemanningsföretag teckna visstidsavtal i följd i all oändlighet utan tillräcklig motivering. Alla bemanningsföretag uppfyller ändå inte den här principen ännu heller, vilket är något som Laulumaa har lyft fram. – Också bemanningsföretagen måste följa kollektivavtalen och lagen på samma sätt som vanliga företag. En del företag väljer bara att kringgå lagen. I vissa fall skriver man in i arbetsavtalet att det endast gäller så länge som beställaren behöver arbetstagaren, säger Laulumaa. På Teleste är de inhyrda en del av arbetsgemenskapen. Janne Laulumaa har som huvudförtroendeman, med de inhyrdas fullmakt, representerat dem i samarbetsförhandlingar på bemanningsföretagen. Solidariteten sträcker sig också till den inhyrda arbetskraften. Man vill ta hand om de egna arbetstagarna och förbundets medlemmar. – Jag togs emot väl. Arbetstagarna är som en enda stor familj, säger Sirkka-Liisa Määttä. Trots det så är det klart att arbetstagarna vet vem som är inhyrd och vem som är fastanställd. Arbetsgivaren bestämmer vem som får fastanställning. – Det är ett rått spel, konstaterar Laulumaa. Määttä påpekar ändå att hon inte var avundsjuk på dem som fick fastanställning innan henne. – Jag tänkte att det inte var min tur och att man får se hur det går senare. Synen på världen är en annan när man har lite mer ålder på nacken och har varit med om både ett och annat. Mitt motto lyder: ”Det som inte dödar mig gör mig starkare”. AKTUELLT INOM METALL POWERPLAY-VECKAN Under vecka 46 besöker förbundets anställda tillsammans med aktiva fackmedlemmar olika arbetsplatser. Kom med du också! Du kan ställa upp 1–5 dagar under veckan 14–18 november. Anmäl dig till ditt egna regionkontor. Information och material om kampanjveckan kommer att skickas till arbetsplatserna. Kontakta förbundet om materialet inte syns till! 14 03.11.2016 Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi AHJ1614_24-48.indd 40 25.10.2016 8:43:56
03.11.2016 14 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO Alueellasi Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. KALLE VIRTANEN Metallityöntekijä, pääluottamusmies, Etra Oy, Vantaa, Tikkurilan Metallityöväen ao. 287 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Vaasa–Keski-Suomi Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankohtaispäivä 18.11. klo 9.30 Härmän kuntokeskus, Ylihärmä Ilmoittautumiset omaan aluetoimistoon. 41 Kuka määrittelee ruuhkahuipun? Mistä pääluottamusmies voi paikallisesti sopia? Kalle Virtanen lähti etsimään vastauksia Murikka-opiston paikallisen sopimisen kurssilta. Ruuveja valmistavan Etra Oy:n pääluottamusmiehelle kurssi oli mielen kiintoinen myös sikäli, että hänen työnantajansa on ”villi”, eli yritys ei kuulu työnantajaliittoon. – Yllättävää oli, että miten vähän minä oikeastaan voin sopia työnantajan kanssa. Kurssiin kuului opiskelijoiden itse valitsemia sopimusharjoituksia aiheista, jotka omalla työpaikalla ovat pinnalla. Virtanen päätyi valitsemaan aiheeksi vuokratyövoiman käytön. – Ei sitä meillä usein käytetä, mutta joskus ruuhkahuipuissa. Tähän asti on menty tapauskohtaisella sopimisella. Ajattelin, että olisi hyvä saada jokin pysyvä käytäntö. Harjoituksessa keskityttiin etenkin siihen, mitä asioita sopimuspaperiin täytyy kirjata ja millaisista osista sopimus pitää rakentaa. – Ihanne olisi kirjoittaa sopimus niin, että jos joku ulkopuolinen ihminen tulee lukemaan sen, hän tajuaa heti, mitä sillä paperilla on haettu. Eli jos vaikka seuraava pääluottamusmies ja seuraava pomo sitä tutkivat, niin ei tarvitse kysellä edellisiltä, mitä nämä lauseet ja pykälät tarkoittavat, Virtanen kuvailee. Sopimusta kirjoittaessa pitää muistaa olla tarkkana. – Tosi helposti jää jotain olennaista puuttumaan. Ensimmäisestä versiosta jäi esimerkiksi se, kuka määrittelee ruuhkahuipun. Uuteen versioon kirjoitettiin, että käytetään tuotannon ohjaukseen tarkoitettua ohjelmaa. Sieltä ne määritelmät voi kaivaa. ”Tosi helposti sopimuksesta jää jotain olennaista puuttumaan.” 21.–25.11. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.11. Jäsenrekisteriohjelmakurssi (Titaani) 12.–16.12. Työsuojelun peruskurssi Järjestötoimijan perusteet Tietotekniikan jatkokurssi Ihmissuhteet työpaikalla 16.–20.1. Luottamusmiesten peruskurssi H 23.–27.1. Työsuojelun peruskurssi H 30.1.–3.2. Luottamusmiesten peruskurssi H 6.–10.2. Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 13.–17.3. H ) 13.–17.2. Paikallinen sopiminen Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi H 20.–24.2. Luottamusmiesten peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Järjestäjäkurssi H (2. osa 27.–30.3. H ) 27.2.–1.3. Hyvinvointi työyhteisössä 1.–3.3. Yritystalous 27.2.–3.3. Tietotekniikan peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 3.–7.4. H ) 6.–8.3. Some-kurssi 8.–10.3. Komennusmiesten ajankohtaispäivät 6.–10.3. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 3.–7.4.) Järjestötoimijan perusteet H 6.3.–2.6. Muutoksen eväät, 3 kk:n kurssi 13.–17.3. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) 15.–17.3. Työntekijän sosiaaliturva 20.–22.3. Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 22.–24.3. Nuorisotoiminta tutuksi 20.–24.3. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi H 27.–31.3 Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 24.–28.4.) Opintosihteerikurssi (autoala mukana) Ole tarkkana kurssipaikan kanssa. H = HAKANIEMI, HELSINGIN SIVUTOIMIPISTE AHJ1614_24-48.indd 41 25.10.2016 8:44:01
14 03.11.2016 42 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? Beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN AHJ1614_24-48.indd 42 25.10.2016 8:44:01
TO I M I N TA KOKOUKSIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien syyskokous ma 7.11. klo 12–14 Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku. Kahvija pullatarjoilu. Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 7.11. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Veronika Honkasalo. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kokous ma 7.11. klo 12.15. Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Alpo Lähteenmäki. Veteraanien juttutupa to 17.11. klo 12.15 Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston ehdokasasettelukokous, syyskokous sekä järjestäytymiskokous ke 9.11. klo 17 ao:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Porin metallitehtaan työväen ao. 122:n veteraanien syyskokous to 24.11. klo 15 tehtaan ruokalassa, jonka jälkeen sairauskassan kokous. Kahvitarjoilu. EHDOKKAIDENASETTELUKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä ehdokkaidenasettelukokouksessa vahvistetaan ammattiosaston hallitukseen valittavien varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä sekä asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa pidettäviin vaaleihin. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Ammattiosastot vahvistavat liittokokouksen päättämät ammattiosaston säännöt joko ehdokkaidenasettelukokouksessa tai syyskokouksessa. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ke 9.11. klo 17 Tikkakosken Autobaarilla. Napapiirin malmikaivosalan ao. 46: la 12.11. klo 12 Pulkkilan ABC:llä. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Dalsbruks Metallarbetarfackavd. 54 håller kandidatnomineringsmötet den 3.11 kl. 17 i Folkets Hus i Dalsbruk. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden och fackavdelningens stadgeändringar. Taalintehtaan metallityöväen ao. 54: to 3.11. klo 17 Taalintehtaan Kansan Talolla. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kalajoen Metallityöväen ao. 59: la 5.11. klo 13 osaston toimistolla Teatteritalolla. Fiskarssin metallityöväen ao. 93: ma 7.11. klo 18 Village Cafe´ssa, Vanha Turuntie 72, Pohjankuru. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150: to 24.11. klo 18 osaston toimistolla, Kalevankatu 4, 2. krs, Jyväskylä. Toimikunta kokoontuu klo 17. Salon Seudun Autoalan ao. 211: to.3.11. klo 18 Salon keilahallissa, Pormestarinkatu 5, Salo. Kokouksen jälkeen ruokailu. Porvoon teletyöntekijäin ao. 229: to 10.11. klo 17.30 Metalli 86:n toimistolla, Piispankatu 19 A 23. Toimikunta kokoontuu klo 17 samassa paikassa. Suonenjoen Metallityöväen ao. 233: su 13.11. klo 18 Koskelossa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kajaanin Autotyöntekijät ao. 302: ke 2.11. klo 17 ammatti osaston toimistolla, Ratakatu 29 C. Esillä sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset. Kemijärven Metallityöväen ao. 316: ke. 9.11. klo 17.30 Kiehispirtillä, Seminaarinkatu 5, Kemijärvi. Sääntömääräiset asiat ja ammatti osaston sääntömuutokset. SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat terve tulleita syyskokoukseen! Ammattiosastot vahvistavat liittokokouksen päättämät ammattiosaston säännöt joko ehdokkaidenasettelukokouksessa tai syyskokouksessa. Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1: ke 30.11. klo 18 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3, Turku. Kahvitarjoilu. Pietarsaaren metallityöväen ao. 10: ti 15.11. klo 17.30 osaston toimistolla, Tehtaankatu 13, Pietarsaari. Kahvija pullatarjoilu. Metallityöväen AO 12: su 30.11. klo 15 tehtaalla, nh. Helsinki, Vanha Porvoontie 229. Lahden metallityöväen ao. 23: to 17.11. klo 18 ABC Kivimaan kokoustiloissa, Kiitokatu 2, Lahti. Kahvitus linjastolta ennen kokousta klo 17.30–18. Joutsenon metallityöväen ao. 30: ti 8.11. klo 18.30 Joutsenon työväentalolla. Kahvitarjoilu. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ke 23.11. klo 17 Tikkakosken Pitopalvelussa. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41: ke 16.11. klo 16 henkilöstöravintola Murtajassa Arctechin telakalla, Laivakatu 1. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset. Tarjolla ruokaa juomien kera. Keravan metallityöväen ao. 42: to 24.11. klo 17, Palokuja 5, kerhohuone, Kerava. Tarjolla kahvia ja pullaa. Toimikunta kokoontuu klo 16.30. Turun peltiseppien ao. 45: pe 25.11. klo 19 Wanhan Paronin kellarissa, Yliopistonkatu 37, Turku. Napapiirin malmikaivosalan ao. 46: la 26.11. klo 13 Kylpylähotelli Rauhalahdessa, Katiska niementie 8, Kuopio. Myös ay-koulutusta, paikalla liiton toimitsija. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48: to 17.11. klo 16 Fu Man Lou:ssa. Tarjolla iltapalaa. Turun metallityöväen ao. 49: ti 22.11. klo 18.30 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C 2. krs, Turku. Kahvitarjoilu. Dalsbruks Metallarbetarfackavd. 54 håller höstmötet den 21.11 kl. 18.30 i Folkets Hus i Dalsbruk. Stadgeenliga ärenden behandlas. Taalintehtaan metallityöväen ao. 54: ma 21.11. klo 18.30 Taalintehtaan Kansan Talolla. Salon metallityöväen ao. 57: su 20.11. klo 17 ao:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Hyvinkään metallityöväen ao. 58: to 17.11. klo 18 Järjestötalon kahviossa, Munckinkatu 49. Rauman metallityöväen ao. 66: ti 22.11. klo 18.30 Metallin toimistolla. Toimikunnan kokous klo 17. Kokkolan metallityöväen ao. 67: pe 25.11. klo 19 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Kokouksen jälkeen ruokailu. Valmetin metallityöväen ao. 74: ke 30.11. klo 17.30 osaston kokoushuoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. www.metalli74.fi Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77: to 10.11. klo 17 Paasitornin kokoushuone 401, 4. krs. Kahvitarjoilu. Postija Lennätinlaitoksen Helsingin puhelintyöntekijäin ao. 78: ke 23.11. klo 17 Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79: ke 16.11. klo 17, Kauppakatu 28, Forssa. Kahvitarjoilu. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80: ma 7.11. klo 18 Lapland Hotel, Yliopistonkatu 44. Ruokatarjoilu. Aiemmasta ilmoituksesta poiketen syyskokoukseen ei tule ketään liiton puhujaa. Toimikunta klo 17. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82: ke 9.11. klo 16 Kalevan kartanossa, Strömbergintie 6, Helsinki. Tarjolla on ruokaa, runsaasti asiaa ja hyvää seuraa. Helsingin autokorjaamotyöväen ao. 84: to 24.11. klo 17.30, Osmontie 47, Helsinki. Ruokailu kokouksen jälkeen. Porvoon metallityöväen ao. 86: la 19.11. klo 12 osaston toimistolla, Piispankatu 19 A 22. Turun autoja moottorityöväen ao. 87: ti 22.11. klo 18 osaston toimistolla, Yliopistonkatu 6 a 2. krs. Ulvilan Metallityöväen ao.92: pe 4.11. klo 18.30 Miittingin yläkerrassa, Pohjoispuisto 4, Pori. Iltapalaa ja mahdollisuus saunoa, pyyhe mukaan. Fiskarssin metallityöväen ao. 93: ma 21.11. klo 18 Village Cafe´ssa, Vanha Turuntie 72, Pohjankuru. Kahvitarjoilu. Hämeenlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 101: pe 11.11. klo 18 ravintola Seiskassa, Suomenkasarmi rakennus 7, saunaosasto, käynti Vuorikatu 22:n portista. Kokouksen jälkeen sauna ja iltapala. Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi 4.11. mennessä Tenho Vehmakselle, tenho.vehmas@gmail.com, puh. 050 545 2433. Lahden autoja korjaamoalan ao. 114: pe 25.11. klo 18 From Dusk Till Dawn -saunaja kokoustiloissa, Sopenkorvenkatu 9, Lahti. Kokouksen jälkeen ruokailu ja osaston saunailta. Säynätsalon metallityöväen ao. 131: pe 18.11. klo 17 Juurikkasaaren saunatuvassa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Paikalla Ilkka Terimaa Jyväskylän aluetoimistosta. Kokouksen päätteeksi sauna ja ruokailu. Linnavuoren metallityöväen ao. 134: su 20.11. klo 15 ABC-Kolmenkulman kokoustiloissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja mahdolliset talousohjesäännön muutokset. Osasto tarjoaa lounaan kokoukseen osallistuneille. Juankosken metallityöväen ao. 147: to 24.11. klo 16.30 Tukevan kahviossa. Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi Toimita ilmoituksesi viimeistään 10.11. Ahjo 15 (ilmestyy 24.11.) 1.12. Ahjo 16 (ilmestyy 15.12.) 8.12. Ahjo 1/2017 (ilmestyy 7.1.) 03.11.2016 14 43 AHJ1614_24-48.indd 43 25.10.2016 8:44:01
TO I M I N TA Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150: to 8.12. klo 18 osaston toimistolla, Kalevankatu 4, 2. krs, Jyväskylä. Ypäjän metallityöväen ao. 158: ma 7.11. klo 18 Veteraanituvalla. Porin autokorjaamotyöväen ao. 163: ti 22.11. klo 16.30 ravintola Amadossa, Keskusaukio 2, Pori. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Jyväskylän Peltialan Työtekijäin ao. 170: pe 2.12. klo 18 Grafitin saunatiloissa, Laukaantie 4 (Laukaantien ja Kangasvuorentien kulmassa.) Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kokouksen jälkeen ruokailu ja mahdollisuus saunoa. Nummelan metallityöväen ao. 178: to 24.11. klo 17 osaston toimistolla, Pisteenkaari 3. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: pe 11.11. klo 18.30 ravintola Wanhassa Makasiinissa, Satamatie 4, Lappeenranta. Kokouksen päätteeksi ruokailu. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195: pe 25.11. klo 18 AKT:n kokoustiloissa, Rautatienkatu 10, 6. krs, Tampere. Mukana liittohallituksen jäsen Heidi Koivisto kertomassa ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 27.11. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2, Pieksämäki. Lapin Teleasentajat ao. 208: pe 25.11. klo 18 Metallin toimistolla Rovaniemellä, Rovakatu 26 A 7. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kokouksen jälkeen käymme ruokailemassa. Salon Seudun Autoalan ao. 211: to 17.11. klo 18 Salon Keilahallissa, Pormestarinkatu 5, Salo. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pedersöre Metallarbetarfackavd. 228 håller höstmöte måndag 7.11 kl 18.30 på NESTE i Edsevö. Kvällens gäst: Nina Wessberg. Pizza buffe. Alla medlemmar välkomna! Porvoon teletyöntekijäin ao. 229: ke 23.11. klo 17.30 ravintola Rossossa, Lundinkatu 2. Suonenjoen Metallityöväen ao. 233: su 27.11. klo 17 Demarituvalla. Kahvitarjoilu. Savonlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 234: la 26.11. klo 17 Sokos Hotel Seurahuoneella. Klo 20 on jouluruokailu, osasto tarjoaa jäsenille, seuralaisille hinta 37 €. Pirkkalan Metallityöväen ao. 239: ke 16.11. klo 16 Ninan keittiöllä, Jasperintie 310, Pirkkala. Mukana liiton koulutusasiantuntija Sari Helminen kertomassa ajankohtaisista asioista. Tarjotaan ruokailu. Lappeenrannan autoja konealojen ao. 242: ma 14.11. klo 18 Ay-keskuksella, Koulukatu 23. Kokouksen jälkeen ruokailu. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: ke 9.11. klo 17 osaston kerhohuoneeella, Jönsaksenpiha 5 D, Vantaa (Myyrmäki). Kahvitarjoilu. Alavuden teletyöntekijäin ao. 257: to 17.11. klo 13.00 Hotelli Alavus 66:ssa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Espoon Metallityöväen ao. 271: ke 23.11. klo 16.30 ravintola Lagunassa, Kuusiniemi 7, Espoo. Kokouksen jälkeen ruokailu, ilmoita viimeistään 16.11. lihatai kasvisruoka ja allergiat: salminen67@gmail.com. Haukiputaan metalli-ja elektroniikka-alan työpaikkaos. 289: su 20.11. klo 16 Haukiputaan Navetta-ravintolassa. Vaasan peltityöntekijäin ao. 292: pe 11.11. klo 19 Bock´s Corner Brewery, Gerbyntie 18, Vaasa. Teljän Metallityöväen ao. 294: ti 8.11. klo 17 kahvila Kookoksessa, Isolinnankatu 24, Pori. Kajaanin Autotyöntekijät ao. 302: ke 16.11. klo 17 toimistolla, Ratakatu 29 C: Paikalla liiton edustaja. Varkauden autokorjaamoalan ao. 304: ke 23.11. klo 18 ruokaravintola Amandassa, Pirnankatu 4, Varkaus. Sääntömääräiset asiat ja ammatti osaston sääntömuutokset. Tampereen Tekninen Tekstiili ao. 305: ke 23.11. klo 15.30 SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Kokouksen jälkeen ruokailu. Rovaniemen Korjaamotyöntekijäin ao. 306: la 26.11. klo 18 Sokos Hotelli Vaakunassa Rovaniemellä. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kokouksen jälkeen pikkujoulu-buffet ja Lentävän Poron teatteriesitys. Ilmoittautuminen 18.11. mennessä ruokailun vuoksi pasi.mantere@pp.inet.fi tai testiviestillä 0400 991 743 (ilmoita nimi). Someron Metallityöväen ao. 315: to 24.11. klo 18 Juttutuvalla, Jukolantie 3, Somero. Kahvitarjoilu. Kemijärven Metallityöväen ao. 316: ke 23.11. klo 17.30 Kiehispirtillä, Seminaarinkatu 5, Kemijärvi. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318: to 17.11. klo 18 Kuntoutuskeskuksessa, Kelankaari 4, Kankaanpää. Kokouksen jälkeen ruokailu. Orimattilan Metallityöväen ao. 323: ke 9.11. klo 18 ravintola Tehtaassa, Pakaantie 1, Orimattila. Paikalla liiton edustaja. Ammattiosasto tarjoaa ruoan. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: 19.11. klo 14 ravintola Kostian Kievarissa. Tuusulan Metallityöväen ao. 338: ke 16.11. klo 17 osaston toimistolla, Koskenmäentie 5 P 2, Tuusula. Kahvitarjoilu. Hangon Autokorjaamotyöväen ao. 379: pe 11.11. klo 16.30 Metallin toimistolla, Esplanadi 83. Vantaan autoja Konekaupanalan ao. 424: to 17.11. klo 17.15 osaston toimistolla, Vetokuja 1 C 2. krs, Kaivoksela (Teslan talo). Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Järjestäytymiskokous välittömästi syyskokouksen jälkeen. Tarjolla kahvia, suolaista ja makeaa. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston yhteystiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www. metalli23.fi. Toimisto auki ma,ti,ke klo 10–16.30. Torstaina ja perjantaina toimisto kiinni. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, Turku, on suljettuna ma 5.12. sekä 27.–30.12. Perjantaina 4.11. avoinna klo 9.30-13. Muuten aukioloajat ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien glögitilaisuus ma 28.11. klo 11 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanijaoston päiväretki ke 14.12. Fazerilaan. Lähtö Marolankadulta klo 9.30, paluu klo 15.30. Hinta 30 € sisältää kuljetuksen ja lounaan. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 30.11. mennessä ao:n toimistolle, puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Turun metallityöväen ao. 49:n koko perheen puurojuhla la 3.12. klo 11–14 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86, Turku. Ohjelmassa mm. taikuri Joni Suvanto, veteraanien kuoro Ritspiikki ja lapsille ja lapsenmielisille askartelua Länsirannikon pioneerien kanssa. Joulupukkikin saattaa vierailla. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 25.11. mennessä toimistolle, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. Turun metallityöväen ao. 49:n nuorten pikku jouluristeily la 10.12. Viking Amorella/Grace, Turku–Maarianhamina–Turku. Klo 8 lippujen jako terminaalissa, klo 8.30–9.30 meriaamiainen, klo 10 seminaari hallituksen politiikan seurauksista, tutkija Pertti Honkanen, klo 14.10 laivan vaihto Maarianhaminassa, klo 14.30 joulupäivällinen buffetpöydästä ja klo 19.50 paluu Turkuun. Matka tarkoitettu alle 36-vuotiaille. Hinta 10 €/ hlö sisältää matkat, seminaarin, meriaamiaisen sekä joulupäivällisen buffetista. Ilmoittautumiset 10.11. mennessä Metalli 49:n toimistoon, susanna. merinen@metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä). Maksutiedot ilmoittau tuessasi. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston pikkujoulu ke 7.12. klo 12 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Tarjolla jouluruokaa, arpajaiset. Markku Peimola soittaa ja laulattaa. Ota pieni paketti mukaan, jos haluat. Juhlan hinta 15 €. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 22.11. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao:n toimistolle. Kajaanin metallityöväen ao. 63:n pikkujoulu la 3.12. klo 16 PeeVeeBar, Soidinkatu 2. Luvassa on mm jouluateria, elävää musiikkia ja mukavaa yhdessäoloa. Hinta työssäkäyville ja seuralaisille 10 €/hlö, työttömille, opiskelijoille ja eläkeläisille 5 €. Maksu ammattiosaston tilille FI57 1057 3000 2107 36. Ilmoittautuminen 22.11. mennessä Merville, puh. 0400 763 447, Ullalle, puh. 050 358 6167, metalli63@metalli-63.fi tai toimistolle maanantai-iltaisin. Rauman metallityöväen ao. 66:n pikkujoulut la 26.11. klo 18 Ooperissa. Lippujen hinta 15 €/hlö sisältää jouluruokailun ja ohjelman. Lippuja ostettavissa Metallin Rauman toimistolta, Aittakarinkatu 1. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n Tallinnan-risteily la 3.12. Lähtö Wetteriltä klo 5, paluulähtö Tallinnasta klo 13.30. Hinta 10 € sisältää kuljetukset, laivalla aamupalan sekä ruokailun. Ilmoittautumiset 11.11. mennessä sihteerille, puh. 040 744 8199. Maksu ao:n tilille FI 7656800020181406. Paikkoja rajoitetusti. Metallityöväen ao. 97 Tampere–Härmälän veteraanijaoston pikkujoulu pe 25.11. klo 16 SAK:n saunalla, Rautatienkatu 10, pohjakerros. Maksu 10 € sisältää aterian ja juomat. Ilmoittautuminen 20.11. mennessä Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070 tai Lasse Nurmelle, puh. 040 527 2375. Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n pikkujoulu la 3.12. klo 19 ravintola Valdemarissa. Ohjelmassa show-esitys Vuosikymmenien pikkujouluiltamat. Hinta 20 € osaston jäseneltä, sama puolisolta. Työttömät jäsenet ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 17.11. mennessä Seppo Pallarille, puh. 0400 963 596. Maksu osaston tilille Nordea FI811343000632027. 14 03.11.2016 44 AHJ1614_24-48.indd 44 25.10.2016 8:44:02
TO I M I N TA TO I M I N TA Vaajakosken metallityöläisten ao. 120:n pikkujouluruokailu 10.12. klo 19 ravintola Revontulessa Hankasalmella. Kuljetus Jyväskylän tilausajolaiturista klo 18 reittiä Jkl–Vaajakoski– Lievestuore. Ruokailu osaston jäsenelle maksuton, seuralaiselle hinta 20 €. Ilmoittautumiset 1.12. M. Hokkaselle, puh. 040 315 7251 tai H. Manniselle, puh. 040 575 8726. Lappeenrannan autoja konealojen ao. 242: Iltainfo kiky-sopimuksesta ma 14.11. klo 16.30–18 ay-keskuksella, Koulukatu 23. Aiheesta puhumassa Mauri Nieminen Metalliliitosta. Tilaisuus on avoin kaikille jäsenille. Tilaisuuden alussa kahvitarjoilu. Ao. 242:n pikkujoulu jäsenille puolisoineen pe 2.12. klo 19 Hotelli Lappeen Ravintola Banquetissa, Rakuunasalissa. Joulu-buffet 10 €, liput jatkoille (esiintyjänä Virve Rosti) 10 €. Ilmoittautumiset metalli242@gmail.com tai puh. 050 340 8245. Toimi nopeasti, paikkoja rajoitetusti. Teljän Metallityöväen ao. 294:n veteraanien joulujuhla pe 9.12. klo 17 Viikkarin Valkamassa. Ruokailun hinta 20 €. Ilmoittautumiset ja maksut 2.12. mennessä Raimo Liljeroosille. Kemijärven Metallityöväen ao. 316:n 50-vuotisjuhla ja pikkujoulu la 3.12. klo 18 Kemijärven VPK:n talolla Luusuantiellä. Ruokailu, kakkua ja kahvia. Ohjelmaa ja tanssit Duuriseiska orkesterin tahdissa. Jäsenille ilmainen, puolisolle hinta 10 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tertulle, puh. 040 746 7692. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320:n pikkujoulu la 10.12. klo 18 Hotelli Kimmelissä. Osallistuminen maksaa jäsenille 10 € ja seuralaisille 15 €. Hintaan sisältyy jouluinen buffet-ruokailu juomineen ja sisäänpääsy hotellin ravintoloihin. Tapahtumaan mahtuu 50 ensimmäiseksi lipun lunastanutta. Liput voi lunastaa osaston toimistolta, Torikatu 7 b 24, joko syyskokouksessa ti 15.11. klo 18.30 tai viimeistään tiistaina 22. tai 29.11. toimiston aukioloaikoina klo 17–18. Huom! käteismaksu. Lisätietoja tapahtumasta Mikko Westmanilta, puh. 050 379 6330, mikko. westman@hotmail.com ja lippujen lunastamisesta Matti Sivoselta, puh. 050 355 3101. Muuramen Metallityöväen ao. 344:n pikkujoulu la 2.12. Hotelli Revontulessa Hankasalmella. Illan esiintyjänä Anne Mattila. Hinta jäsenille 20 €, seuralaisille 30 €, sisältää glögin, jouluruokailun, tanssilipun sekä linja-autokuljetuksen Muurame– Hankasalmi–Muurame. Ilmoittautumiset 15.–21.11. klo 16 jälkeen Arto Liikaselle, puh. 040 735 4855. Ammattiosastolle varattu 50 paikkaa. Euran Metallityöväen ao. 381 tarjoaa eläkeläisille puolisoineen jouluruokailun pe 16.12. klo 17 Suontaustan museolla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 3.12. mennessä Hannu Puputille, puh. 0400 923 127. Kainuun autoja konealan ao. 419:n pikkujoulu la 10.12. Aloitetaan klo 17 hohtokeilauksella Puistossa, Lönnrotinkatu 1 d, Kajaani. 3 parasta palkitaan! Keilauksen jälkeen klo 18.30 jouluruokailu Puistossa. Hinta jäsenille ja seuralaisille 10 €/henkilö. Ilmoittautumiset ja maksut 25.11. mennessä Seija Kemppaiselle puh. 050 566 3059, tili FI92 8000 1979 3682 07. KOULUTUSTA Lahden metallityöväen ao. 23:n työturvallisuuskorttikoulutus työttömille jäsenille to 10.11. klo 8–16 Harjulan Setlementin tiloissa. Ilmoittautuminen viimeistään 7.11. puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Turun metallityöväen ao. 49 järjestää avoimen seminaarin ”Kilpailukykysopimus, pelastus vai perikato?” la 12.11. klo 9.30–14 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86, Turku. Puhujina yliaktuaari Olli Savela, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter ja oikeus tieteen tohtori Kalevi Hölttä. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot osaston toimistolle Tuureporinkadulle, puh. 044 518 9449 tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. Turun metallityöväen ao. 49 järjestää luottamusmiestapaamisen pe 18.11. klo 11.30–15 osaston toimiston kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Koulutuksen aiheena luottamushenkilön jaksaminen, Metalliliitosta opettaja Heli Hokkanen. Tilaisuus on tarkoitettu työpaikkojen luottamushenkilöille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 15.11. mennessä toimistolle, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna. merinen@metalli49turku.fi. SEUTURYHMÄT Salon seuturyhmä (ao:t 57, 62, 180, 211, 286, 315 ja 433) järjestää koulutusta ke 23.11. klo 18 ao. 57:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Aiheena liittokokouspäätökset. Kaikki alan tulevaisuudesta kiinnostuneet salonseutulaiset Metallin jäsenet ovat tervetulleita! Ilmoittaudu viimeistään 18.11. ao. 57:n toimistolle, puh. 02 731 4553 tai toimisto@metalli57.com PHT:n talven ja kevään 2017 hyvinvointijaksojen haku käynnissä, www.pht.fi 03.11.2016 14 45 LUOTTAMUSMIESTEN TEEMASEMINAARI 8.–9.12. Työelämä ja edunvalvonta muutoksessa, pysytkö mukana? Liiton sopimusyksikkö järjestää perinteisen kaksipäiväisen seminaarin Murikka-opistolla joulukuussa. Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti luottamusmiehille ja jos tilaa jää myös työsuojeluvaltuutetuille. Metalliliiton jäsenille seminaari on maksuton. Ellei työnantaja maksa ansionmenetyskorvausta ja matkakustannuksia, maksaa liitto kurssistipendin ja -päivärahan sekä matkakorvaukset julkisen kulkuneuvotaksan mukaan. Majoitus on kahden hengen huoneissa. Ilmoittautumiset 24.11. mennessä liiton kotisivuilla osoitteessa www.metalliliitto.fi/teemaseminaari2016 Lisätietoja seminaarin sisällöstä antavat sopimusasiantuntijat Mirjami Suikki, puh. 0400 515 941 ja Veikko Kauppinen, puh. 0400 419 107 AHJ1614_24-48.indd 45 25.10.2016 8:44:06
14 03.11.2016 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1,5/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1B , 2D , 3D *, 4D *L Ä H D E: O EC D 20 15 AHJ1614_24-48.indd 46 25.10.2016 8:44:16
T YY L I OPERAATTORI Suvi Pannula TYÖPAIKKA Aspocomp Group Oyj KOTIPAIKKA Oulu KUVA EMMI KALLIO 47 AHJ1614_24-48.indd 47 25.10.2016 8:44:20
LA2 – Posti Oy Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVI STAR ROLLER Sievi Star -tuoteperhe on suunniteltu talvikelien vaatimusten mukaisesti. Lämmin vuori, lämpöä heijastavat pohjalliset sekä erinomaisen pidon takaava FlexStep ® pohja tekevät Starista luotettavan valinnan kylmiin ja liukkaisiin talviolosuhteisiin. Star-mallistosta voit valita itsellesi sopivan varrenkorkeuden ja kiinnitysmekanismin: Nauhallisen Sievi Star Hikerin tai Boa ® -mekanismilla varustetun Star Rollerin. Boa ® mekanismia on helppo käyttää myös hansikkaat kädessä! Star Rollerissa lisäsuojaa tuo Memory Foam, joka maksimoi mukavuuden ja ehkäisee nilkkavammoja. VAATIVIIN TALVIOLOSUHTEISIIN Star Roller+ S3 4352761-312-OPM 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Star Roller XL+ S3 4952761-353-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Star Hiker+ S3 4352769-312-O8M 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC Star Hiker XL+ S3 4952769-353-O8M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC CTC Boa ® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki. SUOMI_STARROLLER_AHJO_225x265+5_takakansi_191016.indd 1 19.10.2016 10.46 AHJ1614_24-48.indd 48 25.10.2016 8:44:22