M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 26.11.2015 ahjo.fi NRO DUUNARIN KANNATTAA ÄÄNESTÄÄ LÄHDE EHDOLLE LIITTOKOKOUSVAALEIHIN NÄIN ARKIPYHÄT KORVATAAN FINLÄNDSKT JOBB ÄR LÖNSAMT 15 ”TESTERIÄ TARVITAAN JO VAIHTEISTOÖLJYN VAIHDOSSA” OSKARI SALMI AJONEUVOASENTAJA VV-AUTO, HELSINKI TULEVAISUUDEN TYÖ ON JATKUVAA OPISKELUA TYÖSUOJEL UVAALIT 1.11.–31.1 2.2015 AHJ1515_1-23.indd 1 17.11.2015 9:02:28
15 26.11.2015 15 26.11.2015 Teknologiateollisuuden työt vaativat työntekijältä yhä enemmän opiskelua. Esimerkiksi autokorjaamoalalla työntekijän tärkein työkalu on yhä useammin kiintoavaimen sijaan testeri tai tietokone. Korjaamolla tietokoneen ruudulla symbolit kuvaavat auton eri ohjainyksiköitä eli tietokoneita. Esimerkiksi auton jarruilla, mittaristolla, ilmastoinnilla ja valoilla on kullakin oma ohjainyksikkönsä. Kuvassa punaisella merkityssä ohjainyksikössä on vika. Jatkuvasti uusiutuvat testiohjelmistot, uudet testilaitteet ja turvallisuusvaatimukset sekä autojen sähköistyminen johtavat siihen, että autokorjaamoalan työntekijöiden on päivitettävä osaamistaan jatkuvasti. Mitä jatkuva opiskelu vaatii metallialan työntekijältä ja työnantajalta? 2 10 xxx AHJ1515_1-23.indd 2 17.11.2015 9:02:34
26.11.2015 15 Metallityöväen liiton 22. liittokokous pidetään toukokuussa 2016 Tampere-talossa. Vaalien ehdokasasettelu on jo käynnissä ja se päättyy tammikuun lopussa. Valitsijayhdistykset asettavat maalis–huhtikuussa käytäviin vaaleihin yhteensä yli tuhat ehdokasta kuten aikaisemminkin liiton historiassa. Edellisissä vaaleissa vaaliliittoja oli viisi. Metalliliiton liittokokousvaalivalmistelut ovat käynnistyneet poikkeuksellisessa työmarkkinailmapiirissä. Sipilän porvarihallitus on haastanut koko palkansaajaliikkeen ja kyseenalaistanut työntekijöiden oikeuden neuvotella oman työnsä ehdoista. Työelämän pakkolait ja uhkailu ovat herättäneet keskustelua työpaikoilla sekä suurta kiukkua ja huoltakin ihmisten mielessä. Ensi kevään vaalien vaalijärjestystä on hieman muutettu aikaisemmasta. Perinteisen postiennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalin uurnaäänestyksen lisäksi käytössä on myös mahdollisuus äänestää ennakkoon sähköisesti. Lisäksi kaksi vaalipiiriä on yhdistetty. Ammattiosastot tiedottavat jäsenilleen ja työpaikoille varsinaisen vaalin äänestyspaikoista ja -ajoista kuten ennenkin. Liittokokousvaalien ja liittokokouksen omat verkkosivut avataan marraskuun lopulla osoitteessa liittokokous.metalliliitto.fi. Sivustoa seuraamalla liiton jäsenen on helppo seurata sekä vaalien että liittokokouksen edistymistä. Verkkosivuille tehdään hakukone, jolla jokainen voi ammattiosastonsa numeron avulla etsiä oman äänestysvaalipiirinsä. Asettuminen ehdolle Suomen suurimman teollisuusliiton vaaleissa kiinnostaa metallilaisia. Sen sijaan äänestysprosentti neljän vuoden välein pidettävissä vaaleissa on vaihdellut. Edellisellä kerralla vuonna 2012 äänestysprosentti oli hieman yli 40. Tällä vuosituhannella paras lukema on vuodelta 2004, jolloin äänioikeutetuista äänesti 55,1 prosenttia. Ensi vuoden puolella liitto käynnistää äänestysaktiivisuuskampanjan, jolla lisätään kiinnostusta vaaleja kohtaan. Keväällä Metalliliiton jäsenet pääsevät äänestämällä vaikuttamaan, millaista linjaa liitto ajaa seuraavat neljä vuotta. Poliittinen paine palkansaajaliikettä kohtaan tekee äänestämisestä liittokokousvaaleissa tärkeämpää kuin pitkään aikaan. Äänestäminen on helppo tapa näyttää oma mielipiteensä ja korostaa oman liiton merkitystä. 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 29 TEKEMINEN 30 KANSAINVÄLINEN 31 MAA 32 AIKA 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Äänestämällä tuot esille myös oman liittosi merkitystä”. Käytä ääntäsi ensi keväänä ”Murikassa opiskelu on kuin talon rakentamista” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Ammattiosastojen rakenneuudistus käsittelyssä 5 Liittokokousvaalit tulevat taas 7 Joko valitsitte työsuojeluvaltuutetun? AMMATTILAINEN 9 Iiris Saarenketo kokoonpanija Gasmet Instruments Oy Helsinki TOIMIJA 18 Jarkko Ahlholm pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Volvo Finland Oy 20 Paikallisella yli tessin 26 Metalli 56 yhteisrintamassa 28 Nokiassa pelättiin johtajia 35 Saksan nuoret vierailulla 36 NTM vill inte hinna med sin egen tillväxt OTA TALTEEN 33 Arkipyhäkorvaukset 2015 34 Söckenhelgsersättningarna 2015 K A N N E N K U V A P E K K A E LO M A A PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 6 28 17 41 JOHTAMISEN SUOMI– RUOTSI OSA 1 S I S Ä LTÖ AHJ1515_1-23.indd 3 17.11.2015 9:02:42
15 26.11.2015 LIITTOKOKOUS Ammattiosastojen nykyistä aktiivisemman toiminnan perustana on ajatus järjestävästä ammattiosastosta, jonka resursseista kaksi kolmasosaa kuluu järjestämiseen ja yhteiskuntavaikuttamiseen ja loput jäsenpalveluun sekä hallinnointiin. – Vuosittain laadittava järjestämissuunnitelma olisi osa osaston toimintasuunnitelmaa. Suunnitelma sisältäisi muun muassa työpaikoilla tehtävät järjestämiskampanjat, jotka ammattiosasto tekisi yhteistyössä aluetoimiston kanssa, työryhmän puheenjohtajana toiminut Metalliliiton Vaasan ja Keski-Suomen aluepäällikkö Jukka Seppälä kertoo. Ajatus ammattiosastojen rakenteiden muuttamisesta lähti liikkeelle siitä, että liian moni ammattiosasto hoitaa tällä hetkellä vain pakolliset tehtävänsä ja varsinainen toiminta on vähäistä. Työryhmässä huomattiin, ettei pelkkä osastojen rakenteiden muuttaminen auta. – Lähdimme liikkeelle siitä, että koko toiminta on ajateltava uusiksi. Tavoitteena ovat suuremmat kokonaisuudet ja toimivammat osastot. Toimivuus on tässä avainsana, sillä suuremmat kokonaisuudet eivät automaattisesti tuota parasta tulosta. Ammattiosastojen nykyinen jäsenmaksupalautus on 0,195 prosenttia. Työryhmä esittää jäsenmaksupalautukselle kolmea tasoa: perus-, kannusteja aktiiviporrasta. Ammattiosastotoiminta uuteen uskoon Vuonna 2012 Metalliliiton liittokokous päätti, että liitossa aloitetaan työ, jonka tavoitteena on luoda perusta aktiivisille ammatti osastoille. Asiaa pohtineen työryhmän työ on valmis. Aluepäällikkö Jukka Seppälä esitteli työryhmä työn tuloksia liittohallitukselle marraskuun alussa. Etualalla järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta ja hänen vieressään työryhmän sihteerinä toiminut järjestöasiantuntija VillePetteri Risberg. K IT I H A IL A P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi – Uudella porrastuksella ei ole tarkoitus vähentää kokonaispalautuksen määrää, ja mahdolliset säästyvät rahat ohjattaisiin ammattiosastoille. Palautuksen porrastus toimisi porkkanana saada ammattiosastot toimimaan ja liikkeelle. Työryhmän papereissa on paljon yksityiskohtia siitä, missä tilanteessa osastot tällä hetkellä ovat ja mihin suuntaan niiden toimintaa pitäisi ohjata. Muun muassa joitakin pieniä sopimusaloja ja sopimusalakohtaisia ammattiosastoja pitäisi voida yhdistää. Työryhmä esittää myös, että ehdokasasettelukokouksesta luovutaan ja toimikunnista tulee hallituksia. Nykyiset aluejärjestöt lakkautettaisiin ja tilalle tulisivat aluefoorumit. Seppälä toivoo, että ammattiosastot olisivat aktiivisia ja lähettäisivät ensi kevään liittokokoukselle runsaasti aloitteita. – Liittokokous tekee päätöksiä rakenteiden muuttamisesta ja toiminnan kehittämisestä. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN 22 .–2 5.5 .20 16 LIIT TOK OK OU S Ammattiosastojen rakenne uudis tusta käsitellään seuraavaksi liiton syys valtuustossa, joka kokoontuu Helsingissä 1.–2. joulukuuta. Ammattiosastot voivat lähettää esityksiään liittokokouksen käsiteltäväksi 22.1.2016 mennessä. Työryhmän esitys ammattiosastojen uudistamiseksi lähetetään ammattiosastoille ennen liittokokousta. AHJ1515_1-23.indd 4 17.11.2015 9:02:44
26.11.2015 15 LI N JA U S K IT I H A IL A Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Liittokokoukseen valitaan 422 ? ? Metallityöväen liiton liittokokous järjestetään sääntöjen mukaan joka neljäs vuosi. 22. liittokokous järjestetään 22.–25.5.2016 Tampereella. ? ? Liittokokous päättää liiton toiminnan suurista linjoista seuraavaksi neljän vuoden kaudeksi. Liittokokous valitsee liiton puheenjohtajan, liittosihteerin sekä liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenet. ? ? Liittokokoukseen kokousedustajat valitaan suhteellisella vaalilla. Ehdokkaan asettaa valitsija yhdistys, jotka muodostavat vaaliliittoja. Ehdokas voi olla vain yhden vaaliliiton listoilla. ? ? Liittokokousvaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä. Vaaliliittojen ja valitsijayhdistysten perustamisaika päättyy 1.2.2016 kello 18. ? ? Kokousedustajia valitaan 422 kaikkiaan 20 vaalipiiristä. Vaalipiireistä 13 on alueellisia ja seitsemän valtakunnallisia. Vaalipiirejä on kaksi vähemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa. ? ? Neljä vuotta sitten Metalliliiton vaaleissa äänesti 44,1 prosenttia äänioikeutetuista. Ehdokasja edustajamäärät VaaliNimi* Vaaliliiton suurin Valittavat piirin mahdollinen edustajat nro ehdokasmäärä 1 Helsinki 24 14 2 Uusimaa 59 40 3 Varsinais-Suomi 73 50 4 Satakunta 51 34 5 Häme 45 29 6 Pirkanmaa 58 39 7 Kaakkois-Suomi 38 24 10 Savo-Karjala 43 28 11 Keski-Suomi 34 21 12 Vaasa 57 38 13 Oulu 57 38 14 Lappi 21 11 15 Autoja konealat 51 34 16 Tietoliikenneala 16 6 17 Energia-ala 11 1 18 Peltiala 14 4 19 Metsäteoll. korjaamoala 12 2 20 Kaivosala 16 6 21 Jalometalliala 12 2 22 Ahvenanmaa 11 1 ? ? Kevään liittokokousvaaleissa on ensimmäistä kertaa mahdollisuus myös sähköiseen äänestykseen. Sähköisessä äänestyksessä äänioikeutettu tunnistautuu palveluun pankkitunnusten avulla, minkä jälkeen hän pääsee valitsemaan oman vaalipiirinsä ehdokkaan ja vahvistamaan äänestyksensä. Jos äänioikeutettu äänestää sähköisesti, hän ei saa enää äänestää postitse tai varsinaisena vaalipäivänä. ? ? Ennakkoäänestysmateriaali postitetaan viimeistään 15.3. kaikille niille, joilla on vaaleissa äänioikeus ja joiden jäsentiedot ovat ajan tasalla. Postitse äänestäneiden äänet hyväksytään, jos palautuskuori on saapunut vaalipiirin postilokeroon viimeistään 1.4. klo 12. ? ? Ammattiosastot päättävät varsinaisen vaalin uurnavaalipaikoista 6.12. mennessä. Ammattiosastot myös tiedottavat jäsenilleen ja työpaikoille vaaleista, äänestystilaisuuksista sekä äänestysajoista. ? ? Liittokokousvaalien kanssa samanaikaisesti käydään työttömyyskassan edustajiston vaali. Liiton ja kassan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tulokset perjantaina 15.4. *Kymi + Etelä-Savo = Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala + Pohjois-Savo = Savo-Karjala Päivitä jäsentietosi ? ? Jos epäilet, etteivät jäsentietosi ole ajan tasalla, päivitä osoitetietosi heti. Varmistat, että saat keväällä liittokokouksen äänestysmateriaalin kotiisi. Kätevimmin tietojen päivittämien käy liiton verkkosivujen kautta www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi. Voit myös tarkistaa tietosi liiton aluetoimistosta, ammattiosastostasi tai jäsenpalvelunumerosta, puh. 020 77 41180. Liittokokousvaalit 2016 ENNAKKOÄÄNESTYS Sähköinen äänestys 18.–28.3. alkaa ensin mainittuna päivänä klo 9.00 ja päättyy jälkimmäisenä klo 23.00 Postiäänestys 18.3.–1.4 . palautuskuorten on oltava perillä vaalipiirissä viimeistään viimeisenä vaalipäivänä klo 12.00 VARSINAINEN VAALI Uurnavaali 10.4.–12.4. alkaa ensin mainittuna päivänä klo 10.00 ja päättyy viimeisenä vaalipäivänä kello 16.00 Kuka saa äänestää? ? ? Jokainen, joka on liittynyt Metallityöväen liiton ammattiosaston jäseneksi viimeistään 18.12.2015. ? ? Ne jäsenmaksusta vapautetut, jotka ovat ennen vapautusta maksaneet jäsenmaksunsa vähintään kolmelta kuukaudelta. ? ? Vapaajäsenet. Palvelutyönantajia edustava Palta otti Postin työehtosopimusneuvotteluissa käyttöön ota tai jätä -taktiikan, joka tämän vuoden aikana näyttää tulleen yleiseksi tavaksi ”neuvotella” työmarkkinoilla. Työnantajan useampikohtaisessa esityksessä muutoinkin pienipalkkaisten työntekijöiden ansiot olisivat rajusti laskeneet. Kun Postin henkilöstö ei taipunut työnantajan ehdottomuuteen, normaalien neuvottelujen sijaan päädyttiin riitatilanteeseen. Julkisuudessakin on yritetty luoda mielikuvaa, että postilaisten reagointi ja työtaisteluaikeet olisivat olleet laittomia. Työtaistelutoimenpiteet ovat laillisia silloin, kun ala on sopimuksettomassa tilassa. Paltan ja Postija logistiikkaalan unionin PAU:n välinen työehtosopimus päättyi jo lokakuun lopulla. Tapa, jolla työnantaja yritti estää henkilöstön mahdolliset työtaistelutoimet, on pöyristyttävä. On täysin tuomittavaa ja yhteiskuntavastuun periaatteiden vastaista vaatia omia työntekijöitä perehdyttämään vuokratyövoimaa lakonalaiseen työhön. Lisäksi vuokra yritykset, jotka vuokraavat työntekijöitään lakonmurtajiksi, rikkovat yrityksiä edus tavan Henkilöstöpalveluyritysten liiton sääntöjä. Hämmästyttävää tapaus Postissa on ollut myös se, miten välinpitämättömästi Elinkeinoelämän keskusliitto reagoi Paltan toimintaan. EK:n tehtävä on paimentaa jäsenliittojaan noudattamaan työmarkkinoiden pelisääntöjä. Erityisen tärkeää tämä on tilanteessa, kun käynnissä ovat neuvottelut koko Suomen kannalta tärkeästä työmarkkinaratkaisusta. Ammattiyhdistysliike ei katso jatkossakaan vierestä, jos laillisia työtaistelutoimia yritetään estää vuokratyöntekijöiden avulla. Miksi EK ei hoida tonttiaan? RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1515_1-23.indd 5 17.11.2015 9:02:45
15 26.11.2015 Vastuu kiinnostaa LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Yhä useampi SAK:lainen työntekijä on kiinnostunut luottamus tehtävästä työpaikallaan. Noin 20 prosenttia SAK:n jäsen tutki mukseen vastanneista ottaisi tehtävän vastaan. Kymmenen vuotta sitten luku oli 13 prosenttia. ”Työelämä on muuttunut kymmenessä vuodessa entistä epävarmemmaksi. Näyttäisi siltä, että yhä useampi haluaa olla vaikuttamassa vakaamman työelämän ja työntekijöiden oikeuksien puolesta.” SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila 0,65 % Metallityöväen työttömyyskassan jäsenmaksuprosentti vuonna 2016 on 0,65. Työttömyyskassat esittävät talousarvionsa perusteella jäsenmaksun tasoa seuraavalle vuodelle, ja työttömyyskassojen toimintaa valvova Finanssivalvonta arvioi ja vahvistaa esityksen. Jäsenmaksun suuruus määritellään vuosittain, ja siinä huomioidaan työttömyyskassan arvioidut menot etuuksien maksatuksessa. SEURAAVASSA AHJOSSA Hallitus on esittänyt työmarkkinoille pakkolakeja, jotka työntekijät kokevat kyykytyksenä. Neljä sanavalmista liiton aktiivia pohtivat, millainen olisi oikeasti reilu yhteiskuntasopimus. TI ES IT KÖ ? ? Isyysvapaan maksimipituus on A? 5 viikkoa B? 7 viikkoa C? 9 viikkoa D? 11 viikkoa ? ? Eduskuntatalon remontin takia eduskunnan istuntopaikka on A? Sibelius-Akatemia B? Musiikkitalo C? Kiasma D? Finlandia-talo ? ? Terssi on A? Musiikkitermi B? Keskiaikainen C? Armenialainen D? Työkalu rahayksikkö pataruoka ? ? Darts-taulussa on sektoreita A? 14 B? 16 C? 18 D? 20 Liittovaltuusto 1.–2.12. SYYSKOKOUS Valtuusto käsittelee liiton ensi vuoden toimintaja taloussuunnitelman: ? Esitetyn budjetin loppusumma 29,2 milj. euroa ? Jäsenmaksutulot 2016 (arvio) 25,8 milj. euroa ? Jäsenmaksu ja seniorijäsenmaksu 2016 Liittovaltuusto käsittelee myös ammattiosastojen esitykset. 16 ammattiosastoa teki yhteensä 132 esitystä. Seuraa valtuuston kokousta verkossa! www.metalliliitto.fi www.twitter.com/metalliliitto www.facebook.com/metalliliitto Muutoksen eväät ? Murikka-opiston erityisopettaja Marjo Nurmi kertoo vasta ilmestyneessä selvityksessään, mitä opiston kolmen kuukauden kurssi on osallistujille antanut. Kyselytutkimukseen vastasi lähes sata Muutoksen eväät -kurssin vuosina 1998–2013 käynyttä. www.murikka-opisto.fi > Koulutus > Materiaalipankki > Artikkelit ”Posti toimii poikkeuksellisen häikäilemättömästi, kun se edellyttää omien työntekijöidensä perehdyttävän lakonalaiseen työhön palkatut vuokratyöntekijät. Vuokratyöntekijät Posti asettaa kohtuuttomaan tilanteeseen, kun se aikoo teettää heillä mahdollisten työnseisausten alaisia tehtäviä.” – SAK:n hallitus 16.11. 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 15 26.11.2015 KESKUSTELEE 2015 Viimeistään 18.12. Metalliliiton jäseneksi liittyneellä on oikeus äänestää liittokokousvaaleissa. TAMPERE-TALO 22.–25.5.2016 LIITTOKOKOUS TYÖSUOJEL UVAALIT 1.11.–31.1 2.2015 TO M I V U O R I Operaatio Vakiduuni -kampanjapäivät Murikka-opisto 6.–8.11. Metallin nuoret suunnittelivat kampanjan tulevia toimia ja tapahtumia tälle ja ensi vuodelle. Tampereen keskustassa tempaistiin performanssi, jota johti itseoikeutetusti The Vakiduunimies. Ahjon saamien tietojen mukaan tyköistuvaan kuoriasuun oli sujahtanut nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Petri Ahokangas. Hieno asuvalinta! Turun autoja konealan ao. 403 93 jäsentä ??? Turun autoja moottori työväen ao. 87 PURKAUTUNUT AHJ1515_1-23.indd 6 17.11.2015 9:02:49
26.11.2015 15 TA LO U S ”Väenvähennyksiä voi tehdä monella tapaa.” H E IK K I L E H T IN E N / U P 7 Joko valitsitte työsuojeluvaltuutetun? ? ? Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras–joulukuussa työsuojeluvaltuutettujen ja -varavaltuutettujen valitsemiseksi. ? ? Jokaisella työpaikalla, jossa työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, tulee valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Myös pienempien työpaikkojen työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu. ? ? Äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdokkaaksi on kaikilla työpaikan työntekijöillä. SSAB toteuttaa lupaamaansa väenvähennysohjelmaa nyt Raahessa, vaikka työntekijämäärä on jo alle aikanaan ilmoitetun tavoitteen. Väenvähennys sisältyi SSAB:n tarjoukseen vaihtaa Rautaruukin osakkeet omiinsa eli ostaa Rautaruukki. Yli 300sivuisessa tarjousasiakirjassa todetaan, että uudessa yhtiössä on sen aloittaessa 17 300 työntekijää. Heistä on kolmessa vuodessa tarkoitus vähentää noin viisi prosenttia, vajaat 900 henkilöä. Firman työntekijämäärä oli lokakuun lopussa 16 200 ihmistä, 900 vähemmän kuin vuosi sitten. Eli väen vähennyksen osalta tuo viisi prosenttia on jo täynnä, mutta saneeraus jatkuu silti. Toimet eivät koske vain Suomea, Ruotsissakin on jo väkeä vähennetty. Mutta sieltä voisi ottaa malliakin. Esimerkiksi viime helmikuussa SSAB ilmoitti siirtävänsä osan Borlängen tehtaan tuotannosta Ruotsin Finspångiin ja Suomen Hämeenlinnaan. 170 työntekijän ja 40 toimihenkilön työ paikat olivat menossa, kymmenesosa tehtaan työpaikoista. Paikallinen metallin ammattiosasto löysi kuitenkin ratkaisun sikäläisen metalliliiton terästeollisuutta koskevasta ToF-sopimuksesta. Se on eräänlainen työaikapankkisopimus, jolla on tarkoitus tasata terästeollisuutta vaivaavia suhdannevaihteluita ilman, että ihmiset joutuvat työttömiksi. Borlängen työntekijöiltä ei välttämättä lopu työt ollenkaan. Työaikapankin varassa heitä koulutetaan seuraavien parin vuoden aikana tehtaan muilla osastoilla uusiin tehtäviin korvaamaan eläkkeelle tai muuten pois lähteviä. Osa heistäkin, joilta työt loppuivat, jää eläkkeelle tänä aikana. OECD:n vertailun mukaan Suomessa työntekijöiden suoja erityisesti joukko irti sanomisten uhatessa on selvästi heikompi verrattuna Ruotsiin ja muihin paljon puhuttuihin kilpailijamaihimme. Mallimaa Saksassa joukkoirtisanomiset tulevat työnantajille erityisen kalliiksi. Entä miten Ruotsissa? KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Maaliskuussa 2013. Liitto on toinen työpaikkani. SOK Autokaupassa vierähti 35 vuotta, joista 20 eri luottamustehtävissä. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Toimistopäiviin kuuluu edunvalvonnan päivystämistä, oikeusapuselvitysten tekoa ja kokouksia. Moni oman alan luottamusmies on suoraan yhteydessä, kun tarvitsee tukea esimerkiksi yt-tilanteessa. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Matkustamisen määrä. Vuodessa teen noin 50 yöpymisen vaativaa reissua, ja yhteensä matkapäiviä on 70–80. PARASTA TYÖSSÄSI? Vapaus, ei tarvitse olla työpisteellä kahdeksasta neljään. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Helsingin Vallilassa, missä olen myös syntynyt. Manse-rock kolahtaa tälle stadin kundille, erityisesti Juice ja Eput. SOPIMUSASIANTUNTIJA AUTOALA RAIMO RIIMA Ketkä tekevät töitä liitossasi? Tuottavuusloikka työympäristön kehittämisellä ? ? Suomen hallitus tavoittelee tuottavuuden lisäämistä työajan pidennyksellä ja etujen leikkauksilla. Metalliliiton mielestä tuottavuus saadaan nousuun ihan muilla tavoin, esimerkiksi työympäristön kehittämisellä. Tänä syksynä työpaikoilla valitaan taas työsuojeluvaltuutetut seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Valtuutetulla on mahdollisuus kehittää työpaikan turvallisuutta, terveellisyyttä, työhyvinvointia ja sitä kautta myös tuottavuutta. – Työhyvinvointi vaikuttaa kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja työpaikan maineeseen. Panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä moninkertaisena takaisin, sanoo Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola. Pesolan mukaan vieläkään monet yritykset eivät ole tunnistaneet hyvän työympäristön ja tuottavuuden välistä yhteyttä. Tapa turmien ja sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia seurataan, mutta harva yritys seuraa taloudellista hyötyä, joka syntyy tapaturmien ehkäisystä ja työterveyden edistämisestä. Tulosta on mahdollista saada aikaan pienilläkin satsauksilla, esimerkiksi parantamalla tavaroiden järjestystä tai kehittämällä tuotantoprosessia. Tampereen teknillisen yliopiston selvityksen mukaan keskeisesti tuottavuuteen vaikuttavat fyysinen työympäristö, työmenetelmät, investoinnit, palkkaustapa, työn sujuvuus, työn sisältö, sisäinen yhteistyö ja kehittäminen sekä tuotteiden kysyntätilanne. TYÖSUOJEL UVAALIT 1.11.–31.1 2.2015 – Miten nämä merkittävimmät tuottavuuteen vaikuttavat asiat näkyvät tämänhetkisessä keskustelussa? Eivät juuri mitenkään, Pesola sanoo. Teknologiateollisuudessa toteutettiin viisi vuotinen työmarkkinajärjestöjen yhteinen Hyvä työ – Pidempi työura -hanke. Johdon sitoutuminen ja yhteistyön sujuminen nousi keskeiseksi tekijäksi sille, että kehittäminen on tuloksekasta ja onnistunutta. – Mielenkiintoisinta hankkeessa oli myös huomata, että kun parannetaan työolosuhteita, esimiehen palautetta ja tukea, työntekijöiden sitoutuminen ja motivaatio paranivat huomattavasti. Tämä näkyi selvimmin nuorten kohdalla. Tuoreen kyselyn mukaan suurimpia työympäristöongelmia teknologiateollisuudessa ovat melu, huonot työasennot, ilmanvaihto, haitalliset aineet sekä johtaminen. Samat seikat ovat yleisempiä ammattitautien aiheuttajia. – Vaikka olosuhteet ovat parantuneet alalla merkittävästi, on metalliteollisuuden työpaikoilla edelleen poikkeus, jos työeläkkeelle jää normaalissa eläkeiässä. Työntekijät eläköityvät useimmiten työttömyyden ja työkyvyttömyyden vuoksi, eivät suoraan ansiotyöstä, Pesola kertoo. Työtapaturmien, ammattitautien ja sairauksien parasta hoitoa on ennaltaehkäisy. Vastuu työ paikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä on viime kädessä työnantajalla. Työntekijöiden mielipide kannattaa aina ottaa huomioon työtä ja työpaikkaa kehitettäessä. P U H E E N A I H E AHJ1515_1-23.indd 7 17.11.2015 9:02:51
15 26.11.2015 Urheilussa suoritus on fyysisten ja psyykkisten tekijöiden summa. Fyysisiä ominaisuuksia kutsutaan suorituskykytekijöiksi ja psyykkisiä suoritusvalmiuksiksi. Suoritusvalmiudet määräävät sen, miten suorituskykytekijöitä käytetään hyväksi. Toisin sanoen kaikkien on mentävä pään kautta. Kestääkö kantti? Urheilutulokseen vaikuttavat tietysti myös olosuhteet, kilpailutilanne, kilpailijat ja vastustajat ja urheilijan takana oleva valmentaja-, huolto-, managerija muu tiimi. Ympärillä oleva yhteisö, tukiverkosto ja penkkiurheilijatkin vaikuttavat tulokseen. Huippu-urheilussa on samat lait kuin työmaailmassakin, kovimmillaan tulos tai ulos. Mutta silti huippu-urheilu kiehtoo suorittajaansa. Ihmisen hyvinvointi koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Terveys on nähtävä laajempana kuin vain ruumiillisena terveytenä. Hyvä olo ja onnellinen elämä syntyvät, kun kaikki ihmisen arkeen liittyvät asiat samoin kuin turvallisuuden, läheisyyden ja arvonannon sekä itsensä toteuttamisen tarpeet ovat kunnossa. Monipuolisella toiminnalla, työllä ja fyysisillä harjoituksilla yhdistettynä aivoja ja mieltä kehittävillä psyykkisillä tekijöillä luodaan kokonaisvaltaista hyvää oloa. Ihminen tarvitsee hyvän mielen kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä. Stressi ja masennus on pidettävä loitolla. Nykymaailmaa leimaa kiireisyys ja pinnallisuus. Erilaisen tiedon valtava tulva ja teknistyminen ja julkisuuden luomat elämäntapapaineet lisäävät epävarmuutta. Kasvava työttömyys, työpaikan menettämisen uhka, tukijärjestelmien leikkaukset ja huoli tulevasta ovat esillä päivittäin. Kansainväliset selkkaukset, sodat, pakolaisvirrat ja hallitsemattomuus luovat pelkoa. Velkaantuminen ja talouden epävarmuus heijastuvat yhä useampien elämään. Voitontavoittelu, tuloerot ja ahneus ovat kasvaneet ennen näkemättömiin mittoihin. Nykymaailman meno ei ole saanut hyvää arvosanaa kansalaiskyselyissä. Niiden mukaan 1980-luku on ollut myönteisimmän kehityksen aikaa. Ihminen ja ihmisen paras oli keskiössä, ja joukkoliikkeissä oli voimaa. Vähäinen ja ajoittainen stressi ei vielä ole haitaksi, mutta jatkuva ja vakava stressi sairastuttaa. Mielenterveys järkkyy, psyyke ei kestä. Aggressiivisuus, levottomuus, ahdistuneisuus ja masentuneisuus lisääntyvät. Voit helpottaa stressiäsi. Hoida ihmissuhteita ja jaa huolet läheisten ihmisten kanssa, mieluummin kasvokkain kuin koneitse. Vatvo asioita vähemmän ja tee hyviä ja positiivisia asioita. Naura. Tarkkaile alkoholinkäyttöäsi ja ruokatottumuksiasi. Käy läpi työolojasi, joissa hyväksi ovat avoimuus, reiluus, toisten ja oman työn arvostaminen, yhteisöllisyys ja tiukan ein sanominen kiusaamiselle. Hoida fyysistä ja psyykkistä kuntoasi. Liiku! KO LU M N I M I E L I P I D E 8 PAIKALLISTA SOPIMISTA Yleisimmin on sovittu työajoista, palkkamalleista, työaikapankeista ja monesta muusta. Työnantajapuoli puhuu paikallisen sopimisen lisäämisestä ja samalla itse irtisanoo tehtyjä sopimuksia. Itsekin olen ollut sopijaosapuolena monenlaisissa sopimuksissa. Aikoinaan piti päästä kuukausipalkalle, ja tätä vastustimme aluksi kovasti, sitten se osoittautui hyväksi. Työnantaja kuitenkin päätti sanoa sopimuksen irti, ja neuvottelimme itsemme taas tunti palkkaisiksi. Että näinkin sopiminen pelaa. Koko ajan puhutaan, että paikallista sopimista pitäisi lisätä. En ymmärrä syytä tähän puheeseen. Jo nyt voi miltei kaikesta sopia paikallisesti, ainakin tekno logiateollisuuden tessin alaisissa työpaikoissa. Lähtökohtana on tietenkin, että paikallinen sopimus on parempi kuin voimassa oleva työehtosopimus. Sopimisen tulee olla sopimista, ei pakottamista. Aito hyöty tulee olla molemmille sopijapuolille. Itse pidän paikallisista sopimusta hyvänä tapana, jos se tulee tarpeeseen ja parantaa työoloja. Kuitenkin työehtosopimus pitää olla perälautana, jonka ali ei saa sopia. Palkkaratkaisut tulee tehdä liittotasolla. Kaikilla työpaikoilla näistä ei kuitenkaan neuvotella aidosti. Työnantaja yleensä sanoo, ettei ole palkanmaksukykyä. Lisäksi sopijaosapuolilla tulee olla yhtä hyvät tiedot, jonka pohjalta sopia. TUOMO LIUKKUNEN Metalli 74 taloudenhoitaja, pääluottamusmies ”Jatkuva ja vakava stressi sairastuttaa.” Kestääkö kantti? ANTTI KEMPAS TUL:n lajipäällikkö KURKUNLEIKKAAJIEN TALKOOT Siltä tämä hallituksen toiminta vähän vaikuttaa. Ministerit pää ministeriä myöden eivät muista mitään ja ovat ymmärtäneet väärin. Voi perkeles sentään, etten suoraan sano. Menee laskelmat ja ennusteet sekaisin ja pilkkujenkin paikat. Entisiltä ja nykyisiltä köyhiltä duunareilta ne osaa ottaa hienoin sanakääntein, isänmaan nimissä. Eivät muka huomaa ajavansa Elinkeinoelämän Keskusliiton asiaa. Toki työläisen selästä voi ihan pikkiriikkisen vielä höylätä, eläkeläisistä ja työttömistä puhumattakaan. En vain omaa laskukaavaani ole saanut täsmäämään SSS-ihmisten laskelmiin työpaikkojen luomisesta. Muutamilta ihmisiltä olen kuullut että ”Ei sen ole väliä kuka siellä Arkadianmäjellä istuu, samanlaisia ovat kaikki”. Kyllä kuulkaa pikkuisen on väliä, onko siellä työnantajan vai duunarin edustajat vallassa. Mielenkiinnolla odotan työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulosta. Mutta ei se mitään, laitetaan yhdessä Suomi kuntoon! HANNU NURMELA Metalli 66, Rauma ELÄKEIKÄ On ihmeellistä, että tavallisten työntekijöiden eläkkeelle pääsyä estetään kaikin tavoin, mutta lopputilin saaneelle Kevan johtajalle räätälöitiin kultaisena kädenpuristuksena 7?000 euron eläke, vaikka hän oli työssä nelisen vuotta. Sitten nostetaan eläkettä ja palkkaa yhtä aikaa. Ei voi olla oikein missään suhteessa tehtyyn työmäärään nähden. SAK:n pitäisi reagoida edellä kerrotun kaltaiseen käytäntöön, se vie uskottavuuden yleiseltä eläkekäytännöltä. RISTO LAINE LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1515_1-23.indd 8 17.11.2015 9:02:58
26.11.2015 15 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A P E K K A E LO M A A A M M AT T I L A I N E N 9 KOKOONPANIJA IIRIS SAARENKETO, 24 TYÖPAIKKA GASMET INSTRUMENTS OY, HELSINKI ”Toi on niin sua!” Mitä täällä valmistetaan? Kaasuanalysaattoreita. Laiteita, joilla voi mitata esimerkiksi teollisuuslaitoksen päästöjä. Mitä teet? Kokoonpanoa. Tällä viikolla teen laitteen etupäätyjä valmiiksi hyllyyn, käytännössä esivalmistelua. Tyyli on meillä vapaa, mutta tykkään työskennellä järjestelmällisesti. Haen ensin kaikki tarvikkeet työpöydälle ja työstän saman vaiheen kerralla useampaan osaan. Millainen koulutus sinulla on? Sähköalan perustutkinto. Kädentaidot, matematiikka ja fysiikka kiinnostivat jo peruskoulussa. Ammattikoulussa olin ainoa tyttö luokallamme, mutta halusinkin miesvaltaiselle alalle. Miehet ovat helppoja työkavereita. Yksinkertaisia. Ihmettelivätkö kaverit uravalintaa? Sanoivat vain: ”Toi on niin sua!” Olen aina ollut poikatyttö. Milloin tulit nykyiseen työhösi? Vuosi sitten. Sitä ennen työskentelin neljä vuotta kiinteistönhoitajana. Puolitoista vuotta olin kotona pienen tyttäreni kanssa. Työssäsi parasta? Liukuva työaika on yksinhuoltajalle iso asia. Pidän myös työni itsenäisyydestä. Ja työkavereista, totta kai! Miten kehittäisit työtäsi? Haaveilen säädettävästä työpöydästä. Jatkuva istuminen puuduttaa. Arvostetaanko ammattiasi? Uskon, että lähipiirini ja ystäväni arvostavat. Ihan jo sen takia, että hoitoalalla olevat ystäväni eivät edes ymmärrä mitä teen. Onko palkka kohdallaan? Olen tyytyväinen. Meillä on hyvät edut. Millainen on hyvä työkaveri? Suora, huumorintajuinen ja valmis auttamaan. Entä pomo? Sellainen, jonka kanssa tulee toimeen ja jolta voi pyytää apua. Kommunikoinnin pitää toimia. Valokuvaus näyttää menevän rutiinilla? Joo, työskentelen myös pin-up -mallina. Minulla on oma toiminimi, ja teen promootiokeikkoja. Haastattelun jälkeen Saarenketo on lähtenyt opiskelemaan hissiasentajaksi. AHJ1515_1-23.indd 9 17.11.2015 9:03:02
15 26.11.2015 10 T E K S T I JU K K A N O R TI O K U V A T P E K K A E LO M A A Oppia ikä kaikki AHJ1515_1-23.indd 10 17.11.2015 9:03:08
26.11.2015 15 11 Oppia ikä kaikki Uusi tekniikka muuttaa vauhdilla metallialojen töitä. Omaa osaamista pitää kehittää jatkuvasti. Esimerkiksi autoalalla täydennyskoulutus ja työssä oppiminen ovat jo osa työn arkea. AHJ1515_1-23.indd 11 17.11.2015 9:03:11
15 26.11.2015 12 H uoltoteknikko Tony Österlund huoltaa hybridimoottorista VW Golfia VV-Autotalot Oy:n hallissa Helsingin Herttoniemessä. Österlund tietää työsuojeluvaltuutettuna, että sähköja bensiinimoottoria käyttävän auton kanssa pitää olla erityisen tarkka. Konetilassa risteilevissä paksuissa oransseissa kaapeleissa on jopa 300 voltin jännite. Autoissa olevat turvapiirit kuitenkin estävät sen, ettei irti olevissa johdoissa ole virtaa. – Hybridiautojen myötä on tullut paljon uutta koulutusta. Kaikkien täällä työskentelevien pitää käydä sähköturvallisuuden EUP 6002 -peruskurssi. Näiden autojen kanssa pitää olla vielä S3-sähkökoulutus, Österlund sanoo. Österlund on pitkän linjan automies. Perusoppinsa hän sai Lohjan ammattikoulusta. Sen jälkeen vuorossa oli Toyotan ammattikoulu ja 15 vuotta uurastusta saman yrityksen leivissä. Työn ohessa hän opiskeli Rastorissa teknikoksi. Siirrymme seuraavaan työpisteeseen, missä huoltoteknikko ja pääluottamusmies Mika Lindblad näyttää, mitä testeri kertoo auton ohjausjärjestelmistä. Muun muassa auton jarruilla, mittaristolla, ilmastoinnilla ja valoilla on kullakin oma tietokoneensa eli ohjainyksikkö. Erikoistu ja moninaistu Teollisuusrobotit ja automatisoidut koneet tekevät yhä suuremman osan metallipajan töistä. Erikois osaamista tarvitaan yhä enemmän. Samalla pitää oppia vuorovaikutus taitoja, ymmärtää tuotekehitystä ja paneutua asiakkaiden tarpeisiin. – Työntekijän pitää tulevaisuudessa ymmärtää yhä paremmin työnantajan tilanne ja olla valmis mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että hitsaaja joutuu tekemään sorvaajan töitä. Siksi työntekijällä pitää olla halu ja valmius uuden oppimiseen, Helsingin yliopiston koulutusja kehittämispalveluyksikön tutkija Arja Haapakorpi sanoo. Haapakorpi teki vuoden 2014 lopulla työelämä tutkija Jussi Onnismaan kanssa työja elinkeinoministeriölle tutkimuksen Ammattien laaja-alaistuminen ja sen työpoliittinen merkitys. Metallialan ohella tarkasteltiin taideja hyvinvointialojen ammattien muutokset. Metallin työt monipuolistuvat ja erikoistuvat samanaikaisesti. Metallialalta haastateltiin tuotantotyöntekijöitä ja Metalliliiton, työnantajaliiton ja Murikka-opiston asiantuntijoita ja työntekijöitä. Tutkijat kävivät läpi myös metallialan työpaikkailmoituksia. – Työn monipuolistuminen on työpaikkojen arkea. Esimerkiksi kyky tehdä yhteistyötä tuotekehityksen kanssa on tärkeää silloin, kun testataan uusien tuotteiden prototyyppejä. Tulevaisuudessa työntekijät osallistuvat yhä enemmän tuotekehitykseen. He antavat palautetta, mikä on mahdollista ja mikä ei, Haapakorpi sanoo. – Kaikki haastatellut pitivät vuorovaikutustaitoja tärkeinä. Tämä korostuu asiakassuhteiden hoidossa. Hyvä metallialan ammattilainen ymmärtää tuotteiden käyttäjien näkökulman ja antaa tuotekehitykselle palautetta. UUTTA VANHAN TILALLE – Globalisaatio ja digitalisaatio muuttavat työelämää. Syvällistä osaamista vaativa asiantuntijatyö ja läsnäoloa vaativa palvelutyö lisääntyvät. Perinteinen keskiluokkainen teollisuusja konttori työ vähenee, Sitran johtava asiantuntija Mikko Hyttinen sanoo. Hyttinen johtaa Sitran Työelämän taitekohdat -nimistä tutkimuskokonaisuutta, jossa pohditaan millainen osaaminen ja minkälaiset taidot ovat tulevaisuuden työelämässä tärkeitä. Autokorjaamolla testeri on tullut pulttiavaimen rinnalle. Autoasentaja tarvitsee arjen askareissa yhä enemmän tietotekniikan ja automaation ymmärrystä. 15 26.11.2015 12 AHJ1515_1-23.indd 12 17.11.2015 9:03:13
26.11.2015 15 13 Tavalliselta näyttävän, kannettavan tietokoneen ruudulla näkyy monta kymmentä neliötä, jotka on liitetty viivoilla toisiinsa. Ruutujen sisällä on koodeja. Ne kertovat, mitä kukin ohjainyksikkö tekee. Kymmenkunta neliöistä on kirkkaampia kuin muut ja yksi niistä punareunainen. – Tässä on kaikki ohjainyksiköt, joita tässä automallissa voisi olla. Tässä autossa on nuo kirkkaammalla merkityt. Punaisessa on vika, Lindblad kertoo. Testerin antama tieto viallisesta ohjainyksiköstä on alku tutkimustyölle. Seuraavaksi on selvitettävä, mikä ohjainyksikön alla oleva laite tai ohjelmisto on rikki. Jos testeri ilmoittaa esimerkiksi viallisesta turvatyynystä, vika voi olla vasemman etuoven turvatyynyn anturissa tai sitä ohjaavassa ohjelmistossa. Huoltomies selvittää sekä testerillä että muilla keinoilla, mikä on todellinen vikakohta. – Testeri on hyvä apuväline, mutta lopulta huoltomiehen on osattava päätellä, missä vika on ja kuinka se korjataan, Lindblad sanoo. Palataan vielä hetkeksi Österlundin pakeille. Hän on kumartuneena moottorin äärelle. Mitä mies tekee? – Vaihdan mekatroniikan eli laiteen, joka ohjaa vaihteistoa. Kun siinä on vika, se vaihdetaan kokonaan, Österlund kertoo musta laatikko kädessään. KIINTOAVAIMESTA TESTERIIN Kahden huoltomekaanikon työpisteessä tiivistyy autoalan työn ja osaamistarpeiden vauhdikas muutos. Kun kiintoavain oli aiemmin tärkein työkalu, kuuluu testerin käyttö nyt jokaiseen työpäivään. – Pian jokaisella työntekijällä on henkilökohtainen testeri, Lindblad veikkaa. Tuttu kannettava tietokone tai kosketusnäyttöinen testeri ovat helppokäyttöisiä kapistuksia. Niissä on havainnolliset testiohjelmistot, joiden saloihin jokainen työntekijä saa perinpohjaisen koulutuksen. Jokainen työntekijä käy vuosittain useammankin kurssin maahantuojan kurssikeskuksessa. Tämän lisäksi tulee vielä verkkokurssit, joista osa on pakollisia ja osa vapaaehtoista lisäkoulutusta. Verkkokursseihin voi käyttää työaikaa silloin kun töissä on huiliaikaa. Muutokset eivät välttämättä vähennä työpaikkoja. Esimerkiksi Saksassa ja Japanissa on korkea automaatioaste ja teollisuusrobotteja käytetään runsaasti. Molemmissa maissa on kuitenkin korkea työllisyysaste. Mitä uutta työtä syntyy kasvavan automaation myötä poistuvien työtehtävien tilalle? – Koneet tekevät sellaisia asioita, jotka ovat niille ominaisia. Ihmiset voivat keskittyä tehtäviin, joihin tarvitaan inhimillisiä taitoja kuten luovuutta sekä viestintäja vuorovaikutustaitoja. Mitä tahansa uusi työ onkin, se vaatii työntekijöiltä kykyä sopeutua muutoksiin. Pitää olla kyky oppia uutta ja jatkuvasti on huolehdittava omasta osaamisesta, Hyttinen alleviivaa. Työpaikoilla työtehtäviä muutetaan jo nyt säännöllisesti ja työntekijöitä motivoidaan monin tavoin uusiin työtehtäviin. Useimmat kokeneet työntekijät pitävät vaihtelua hyvänä asiana, vaikka se tuokin samalla epävarmuutta. Vuosikymmeniä samanlaisissa tehtävissä ollutta työntekijää huolettaa, miten oppia uusia töitä ja miten niissä pärjää nuorempien kanssa. – Kun työntekijöiltä on kysytty työtehtävien muutoksesta, pidetään työtehtävien moninaistumista pääasiassa hyvänä asiana. Fiksu työnantaja toimii niin, että työntekijät innostuvat uusista mahdollisuuksista ja että he haluavat oppia koko ajan uutta, Haapakorpi sanoo. Monipuolisen osaamisen rinnalla pitää huolehtia omasta erikoisosaamisesta ja sen päivittämisestä. – Erikoistunutta metallialan osaamista, kuten tuntemusta metallien ominaisuuksista ja käyttökohteista, tarvitaan edelleen, mutta sen rinnalla on hyvä hallita monia uusia asioita, Haapa korpi sanoo. Erikoisosaaminen voi tarkoittaa myös useiden eri alueiden osaamisen luovaa yhdistämistä tavalla, jolle työmarkkinoilla on kysyntää. – Tulevaisuuden työelämässä jokaisella työntekijällä on useita työuria. Omasta kehityksestä huolehtiminen on yhä enemmän työntekijän omalla vastuulla, Hyttinen sanoo. Ikä ei vaikuta, jos oma asenne on kohdallaan. – On selvää, että nämä ovat kovia paikkoja, kun omalle osaamiselle ei enää ole tarvetta. Olemme kuitenkin nähneet, miten esimerkiksi pitkän uran tehneet metallimiehet ovat jatkaneet työuraansa vaikkapa hoitoalalla, Hyttinen sanoo. Työpaikoilla muutostilanteet vaativat neuvotte luja ja aitoa yhteistoimintaa. Pelisääntöjen ja keskustelusuhteiden pitää olla sellaiset, että työntekijät ja työnantajat haluavat aidosti kehittää yhdessä työtä. Yt:n pitää tarkoittaa muutakin kuin irtisanomisia. AHJ1515_1-23.indd 13 17.11.2015 9:03:15
15 26.11.2015 14 Koneen rikkoutuessa paikalle ei kutsuttaisi ammatti korkeakoulussa erikoiskoulutuksen saanutta automaatioasentajaa. Metallialan suurilla työpaikoilla globalisaation ja digitalisaation vaikutukset on nähty jo vuosien ajan. Sama muutos kohtaa koko alaa aivan lähivuosina. – Uusi teknologia on luonut aina uutta työtä. Muutoksia on aina vastustettu, mutta lopulta on huomattu, että uusi teknologia tuo mukanaan paljon positiivisia asioita. Meillä on Suomessa ollut aina hyvä kyky omaksua ja hyödyntää uusia asioita, Hyttinen summaa. KÄYTÄNNÖN OSAAMISTA KURSSEILTA Autoalalla valmistajat määräävät tarkoin, kuinka paljon ja mitä osaamista merkkikorjaamolla pitää olla. Kurssit ja niiden loppukokeet on tarkasti määriteltyjä ja niiden tasoa valvotaan tarkoin. Uusien mallien ja tekniikoiden koulutus on yhä vähemmän oppitunneilla istumista. Työntekijöiden erilaiset oppimistavat otetaan huomioon. Kurssit ovat hyvin käytännönläheisiä. Harjoitteluympäristö vastaa korjaamoa. Korjattavat autot ja työvälineet ovat samanlaisia kuin arjen työssä. Kursseilla annetaan aluksi perustiedot uusista asioista. Sen jälkeen siirrytään nopeasti käytännön tehtävien pariin. – Tehtäviä tehdään pienissä ryhmissä. Jos oppimisen paloa ei ole, voi toki olla ryhmätöissä vapaamatkustaja. Tämä kostautuu viimeistään loppukokeessa, jossa käydään läpi kaikki kurssin asiat, ajoneuvoasentaja Oskari Salmi kertoo parinkymmenen kurssin kokemuksella. OPPIMISTA TYÖN ÄÄRESSÄ Työssä oppiminen on autoalalla joutuisampi tie työelämään kuin pelkkä koulun penkillä istuminen. Salmi tämän tietää. Hän hakeutui lukion ja armeijakokemusten jälkeen Haagan ammattikouluun eli nykyisen Stadin ammattiopiston autonasentajalinjalle. – Kipinä ruuvaamiseen lähti armeijasta, kun olin Pasi-kuskina. Tehtävänä oli myös [kuljetuspanssariajoneuvo] Pasin huolto ja korjaaminen niin pitkälle kuin osasi, Salmi kertoo. Salmi opiskeli autoalaa tekemällä töitä VV-Autolla. Vain muutama lyhyt teoriajakso koulussa katkaisi työt. – Koululla kävin välillä kertomassa, mitä olen töissä oppinut. Sen pohjalta suunniteltiin, mitä pitäisi seuraavaksi oppia. Opettajakin kävi täällä usein katsomassa, miten homma etenee, Salmi kertoo. Työssä oppiminen ei aina ollut ihan sitä, mitä oli tarkoitettu. – Valmistuminen meinasi lykkääntyä, kun en ollut oppinut kaikkia tarvittavia asioita täällä. Minä, koulu ja työnantaja teimme sitten yhteistyössä listan opittavista asioista, Salmi muistelee. Tämän jälkeen oppiminen sujui vauhdilla, ja Salmi valmistui alle kahdessa vuodessa ajoneuvoasentajaksi. – Valmistumisen jälkeen minut palkattiin suoraan tänne töihin. Kolmikantaista yhteistyötä tarvitaan, jotta autoalalle saadaan sen kaipaamaa osaamista. Tämän allekirjoittaa myös VV-Auton huoltopäällikkö Teemu Sukki. KOULUTUS AJAN TASALLE Suomalainen koulutusjärjestelmä on tähän saakka antanut kohtuulliset perustaidot työelämään. Se ei kuitenkaan valmenna työelämän nopeisiin muutoksiin. – Vasta työpaikoilla opitaan työntekoa. Siksi on tärkeää, että työelämän ja oppilaitosten välille kehitetään parempi yhteistyö. Näin oppilaitoksista valmistuneilla on jo valmiiksi paremmat työelämätaidot ja ymmärrys tarpeista, joihin he työpaikoilla törmäävät, Hyttinen sanoo. Tulevaisuuden osaamistarpeet ja työpaikoille tulevat uudet työvälineet sekä alan uusiutuva teknologia pitää huomioida ammatillisessa koulutuksessa. – Hyvä esimerkki on 3D-tulostuksen käyttöönotto metallialan yrityksessä. Perinteisen sorvaamisen tarve vähenee ja 3D-laitteen ohjelmointi lisääntyy. Metallialan koulutuksessa pitää huomioida tällaiset alan arjessa tapahtuvat nopeat muutokset, Haapakorpi sanoo. Haapakorpi pohtii, pitäisikö ammattikoulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen välillä olevaa rajaa loiventaa? Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että automaatiolaitteiden valvonnasta vastaavat työntekijät koulutetaan myös huoltamaan ja korjaamaan laitteita. 14 AHJ1515_1-23.indd 14 17.11.2015 9:03:18
26.11.2015 15 15 – Yhdessä tekeminen ja vanhemmilta työntekijöiltä oppiminen ovat tärkeitä asioita. Hyvin olemme pärjänneet, sillä kaikki vanhatkin kuplat olemme osanneet korjata. Samoin on käynyt kesäisin saksalaisturistien huoltoon tuomille pikkubusseille, Lindblad sanoo. JATKUVAA OPPIMISTA Autokorjaamon työstä iso osa on edelleen renkaiden ja öljyjen vaihtoa sekä jarrujen, voimansiirron ja pienten sähkövikojen korjaamista. Lähes kaikissa perinteisissäkin työtehtävissä tarvitaan myös testereitä, mittareita ja tietokoneita. Näin tehdään myös uusien autojen tuulilasin vaihdossa. – Tuulilasin kiinnityksessä parin millin heitto voi aiheuttaa monen metrin vikasuuntauksen tuulilasiin liitetylle kameralle, jota käytetään kaistavahdin apuna. Siksi kamerat ja tutkat pitää aina kalibroida tuulilasin vaihdon yhteydessä merkkihuollon testerillä ja mittatauluilla, Lindblad sanoo. Sähköistyminen ja automaatio lisääntyvät autoissa samalla kun uusia tekniikoita otetaan käyttöön kiihtyvällä vauhdilla. Ensimmäiset robottiautot ovat tulleet Suomen teille. Uudet vaihtoehtoiset voimanlähteet kuten sähkö, kaasu ja jopa vetyä käyttävät polttokennot tulevat bensiinin ja dieselin rinnalle. Autojen turvaominaisuudet kehittyvät kovaa vauhtia. Kaikki nämä muutokset merkitsevät jatkuvaa uuden oppimista autoalan osaajille. Kymmenisen vuotta VV-Autolla töitä tehneellä Salmella on selkeä näkemys, miksi jatkuva uusien asioiden opiskelu kannattaa. Vaikka autoalalla pitää ymmärtää koko auton toimintaa, on samalla hyvä erikoistua. – Perustehtäviin jämähtäminen on lyhyt tie. Vielä kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten riitti, että teki vain perushuoltotöitä. Nyt testerin käyttöä tarvitaan jo vaihteistoöljyn vaihdossa. Koko ajan on opittava uutta, Salmi sanoo. Työnantajalla on iso rooli, jotta työntekijöille annetaan mahdollisuus kouluttautua uusiin asioihin ja varautua tuleviin vaatimuksiin. Mahdollisuuksiin on helppo tarttua, kun on halu oppia uutta ja pitää omaa ammattitaitoa yllä. Näin varmistaa parhaiten oman työpaikkansa alati muuttuvilla työmarkkinoilla. a – Työssä oppiminen vaatii oppilaitokselta ja opettajalta paljon. Opiskelijalla pitää olla valmis suunnitelma ja tavoitteet, mitä pitää oppia. Oppilaitosten pitää pysyä uuden teknologian kyydissä ja niiden pitää pystyä tuottamaan työmarkkinoille ammattitaitoisia työntekijöitä, Sukki sanoo. Aivan ongelmatonta koulutuksen uudistaminen ei ole. – Ammatilliset perustutkintovaatimukset uusiutuvat 5–10 vuoden välein. Se on pitkä aika tällä alalla, Opetushallituksen autokorjaamoalan tutkintotoimikunnassakin istuva Lindblad päivittelee. Vanhoille työntekijöille on samat vaatimukset kuin nuorille. – Mallien uusiutuminen ja uusi tekniikka edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista. Jokaisen on löydettävä itsestään oppimisen halu, motivaatio ja kyky oppia, Sukki lisää. TUHANSIA TYÖKALUJA Palataan Salmen työpisteeseen. Hän vastaa koko korjaamon erikoistyökaluista. Niitä on tällä hetkellä reilut kaksi tuhatta. – Sain pari kolme vuotta sitten vastuulleni näistä huolehtimisen, kun edeltäjäni jäi eläkkeelle, Salmi kertoo. Osa työkaluista on tarkassa järjestyksessä hyllyillä ja osa isoissa tauluissa. Autovalmistajat määrittelevät työohjeissa tarkoin, mitä ja miten työkalua käytetään kussakin korjauksessa. Osa työkaluista pitää hankkia valmistajalta. Osa voidaan hankkia tyyppihyväksytyiltä valmistajilta. – Kalleimmat näistä työkaluista maksavat useita tuhansia euroja, Salmi sanoo. Työkaluvaraston hallintaan on oma tietojärjestelmä, josta myös selviää, mihin korjaustöihin kutakin erikoistyökalua tarvitaan. Tässäkin työssä korostuu tietotekniikkaosaaminen ja toisaalta riippuvuus tietotekniikasta. – Jos yhteys tehtaalle katkeaa, emme saa tietoja työkaluista ja silloin työt keskeytyvät, Salmi kertoo. Kaikki tieto ja osaaminen eivät kuitenkaan ole tekniikan varassa. Paljon osaamista siirtyy kokeneilta osaajilta nuoremmille työn ääressä. Jokainen uusi työntekijä tekee töitä aluksi rinta rinnan kokeneemman osaajan kanssa. Mitenpä muuten tieto esimerkiksi vanhojen kuplien ja VW pikkubussien korjaamista siirtyisi nuoremmille. sektoreilla toimivat instituutiot kuten työvoimapalvelut, yritykset ja niiden etujärjestöt, työntekijäjärjestöt sekä oppilaitokset ovat kentän toimijoita omalla alueellaan, mutta kokonaiskuva ei ole oikeastaan yhdenkään yksittäisen tahon hallussa. Samanaikaisesti yhteiskunta resursoi entistä vähemmän koulutukseen ja ohjaukseen, mikä liittyy meneillään olevaan talouslamaan sekä demografisiin ja alueellisiin muutoksiin. Teknologisten innovaatioiden myötäosaamisen muutokset tulevat esille erityisesti T&K-toimintaan perustuvissa yrityksissä.” ”Tulevaisuudessa metallialan koulutusta joudutaan uudelleen suuntaamaan siten, että ammattiperheiden moninaisuus tulee paremmin otetuksi huomioon. Alan integraatio on myös keskeinen muutos sekä tuotannossa, palveluissa että tuotekehityksessä, sillä se muuttaa työn tekemisen prosesseja ja ympäristöä.” Tutkimus ennakoi muutosta ”Metallialan ammatit irtoavat muodollisesta koulutuksesta erityisesti korkeaa teknologiaa soveltavissa yrityksissä. Tämä eriytyminen on integroitumiseen ja ICT-ohjautuviin perustuvissa yrityksissä ilmeisempää kuin esimerkiksi mekaaniseen tuotantoon erikoistuneissa yrityksissä.” ”Koulutus ei luonnollisesti voi vastata kaikkiin yrityskohtaisiin ammattitaitoa koskeviin toiveisiin, minkä vuoksi koulutukselle asettuu erityisiä oppimisen taitoihin liittyviä haasteita, kuten motivaation ja kiinnostuksen tukeminen, ammatinvalinnan ohjaus ja alaa koskevaan tiedon välittäminen. Tulevaisuudessa koulutuksen sisältöjen lisäksi opetusmenetelmät ja oppilaitoksen toimintatavat ovat entistä tärkeämpiä opiskelussa.” ? ? ”Tietokoneohjautuvuus oli yhteydessä etähuollon tyyppiseen, uudella tavalla organisoituun palvelutyöhön. Teknologian kehittymisen myötä automatisaatio oli muuttanut työn organisaatiota vähentämällä manuaalista työtä tuotannosta ja siirtämällä sitä automaatiojärjestelmien valvontaan ja pienyrityksissä muihin tehtäviin. Globalisoitumiseen ja toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyi uusia työn organisoinnin tapoja kuten metalli alan tuotannossa työskentelevien moniosaaminen.” ”Kommunikaation merkitys oli painottunut rinnan teknologisten uudistusten myötä, sillä näiden muutosten luonne edellytti työntekijöiden, prosessien ja tietoalueiden välistä vuorovaikutusta ja sovittamista.” ”Ammatillista laaja-alaistumista ja siihen liittyvää koulu tusta sekä ohjausta koskeva tieto, osaaminen, resurssit ja vaikuttamisen mahdollisuudet Arja Haapakorpi ja Jussi Onnismaa: Ammattien laaja-alaistuminen ja sen työpoliittinen merkitys. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 41/2014. Lihavoinnit Ahjo. ”Jokaisen on löydettävä itsestään oppimisen halu, kyky ja motivaatio.” AHJ1515_1-23.indd 15 17.11.2015 9:03:20
A powerful grip Jalas ® Gran Premio Collection on winter Jalas ® 1878 offroad SuoJAluoKKA s3 srC Ci Hro www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JAlAS ® on ejendals AB:n tuotemerkki. lisätietoja info@ejendals.com | www.ejendals.com Jalas ® 1808 iCetraCk SuoJAluoKKA s3 srC Ci Hro Jalas ® 1898 winter kinG SuoJAluoKKA s3 srC Ci Hro AHJ1515_1-23.indd 16 17.11.2015 9:03:24
T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 26.11.2015 15 TYÖHYVINVOINTI Pienyrityksissä ja mikroyrityksissä työhyvinvoinnin jatkuva kehittäminen on yleensä vaikeampaa kuin suuremmissa firmoissa. Myös lakisääteiset velvoitteet tunnetaan näissä yrityksissä heikommin. Pienyritysten henkilöstön on arvioitu joutuvan epäedullisempaan asemaan kuin suurempien yritysten työntekijöiden. – Tutkimuksen perusteella ja muualta saatavilla olevan tiedon valossa näin yksioikoista johtopäätöstä ei voi tehdä, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mika Liuhamo toppuuttelee. – Analyysit ja toimintamallit, joilla ohjataan ja tuetaan päätöksentekoa suurissa yrityksissä, eivät sellaisinaan sovellu pieniin yrityksiin, Liuhamo muistuttaa. Liuhamon mukaan pienillä yrityksillä on yleensä isoja vähemmän rahaa ja aikaa, mikä vaikuttaa työhyvinvoinnin kehittämismahdollisuuksiin. Pienille yrityksille ei Liuhamon mielestä pidä kaataa lisää yhteis kunnallisia velvoitteita vaan tarjota niille paremmin soveltuvia ratkaisuja. – Tämä edellyttää, että tutkimus, kehittämistoiminta ja työsuojelu valvonta kohdennetaan entistä paremmin ja niiden keinovalikoimaa lisätään. Liuhamon mukaan työhyvinvointi on pienissä yrityksissä paremmalla tolalla kuin yleisesti kuvitellaan. Esimerkiksi mikrokokoisten yritysten henkilöstön vaikeammasta työpahoinvoinnista ei löydy faktatietoa suurempiin yrityksiin verrattuna. Liuhamo uskoo, että mikroyritysten epämuodolliset ja henkilöstöä osallistavat toimintatavat kompensoivat virallisen järjestelmän vajavaisuuksia. – Erityisesti mikroyritysten vahvuutena on välitön vuorovaikutus, jonka vahvistaminen olisi perusteltua myös muilla työpaikoilla. Suomalaisen työelämän säädöspohjaiseen kehittämiseen Liuhamo kehottaa suhtautumaan varauksellisesti. Pienyrityksissä voidaan luultua paremmin Johdon tuki pidentää työuria IKÄÄNTYMINEN Työterveyslaitoksen erikoistutkija Marjo Wallin on tutkinut ikäystävällisen organisaatiokulttuurin vaikutusta työntekijöiden kokemaan työkykyyn. Wallin analysoi 91 metalliteollisuuden ja kaupan yritystä vuosina 1997 ja 2000. – Niissä työpaikoissa, joissa ylin johto tuki vuonna 1997 voimakkaasti ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista, työntekijät arvioivat työkykynsä paremmaksi kuin niissä, joissa tuki oli vähäisempää. Erot säilyivät kolmen vuoden kuluttua. Myös yritysten johdon raportoima ikä ystävällisyys ennusti työntekijöiden vähiä aikomuksia siirtyä eläkkeelle. Hyvinvointivaltion pohja vuotaa LEIPÄJONO Itä-Suomen yliopiston tutkija Maria Ohisalo kuvaa suomalaisia leipäjonoja huono-osaisuuden notkelmaksi. Hänen mielestään jonot kertovat hyvinvointivaltion pohjan vuotamisesta. Ohisalon mukaan leipäjonoissa näkyy paljon työttömiä, asunnottomia, pienituloisia ja päihdeongelmaisia. – Leipäjonoissa ei käydä turhaan. Jopa 40 prosenttia jonoissa käyvistä on huonoosaisia sekä sosiaalisesti, terveydellisesti että taloudellisesti, Ohisalo kertoo. Ohisalon kollegan Tuomo Laihalan mukaan huono-osaisuuden kasautuminen viittaa pysyvämpään ja pidemmällä aikavälillä kehittyneeseen huono-osaisuuteen. – Taloudellinen huono-osaisuus voi olla luonteeltaan tilapäisempää ja korjaantua nopeammin. Uniongelmat vaarantavat terveyden LEPO Unen laadulla ja määrällä on suurempi vaikutus terveyteemme kuin aiemmin on uskottu. Tieto univajeen vaikutuksista ihmiseen on tarkentunut viime vuosina. Nykyisin tunnetaan aiempaa paremmin unen merkitys myös muistille, oppimiselle ja tunteiden säätelylle. – Kaksi vuotta sitten unelle löydettiin jälleen uusi tehtävä ja merkitys. Amerikkalainen tutkimus ryhmä havaitsi, että aivojen solu väli tilaneste laajenee unessa, jolloin nestevaihto lisääntyy. Tällöin kuona-aineita ”peseytyy” pois aivoista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Tiina Paunio Tesso-lehdessä. A powerful grip Jalas ® Gran Premio Collection on winter Jalas ® 1878 offroad SuoJAluoKKA s3 srC Ci Hro www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JAlAS ® on ejendals AB:n tuotemerkki. lisätietoja info@ejendals.com | www.ejendals.com Jalas ® 1808 iCetraCk SuoJAluoKKA s3 srC Ci Hro Jalas ® 1898 winter kinG SuoJAluoKKA s3 srC Ci Hro AHJ1515_1-23.indd 17 17.11.2015 9:03:29
15 26.11.2015 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A P E K K A E LO M A A 18 – Kun pääluottamusmiehenä soitin tälle kaverille, joka ei kuulu liittoon eikä edes Loimaan kassaan, hän sanoi minulle, että ei aio ryhtyä rikkuriksi. Muuten en hänen ajatusmaailmaansa oikein ymmärrä, mutta tässä asiassa hänkin halusi olla porukan mukana. Työnantajansa suhtautumista mielenilmaukseen Ahlholm arvostaa. – Sanoin toimitusjohtajalle, että tämä ei ole suunnattu firmaa vastaan vaan maan hallitusta vastaan. Hän otti asian hyvin ja mielenilmauspäivänä hoiti itse varastotöitä minun esimieheni kanssa. Toistaiseksi pääluottamusmies ei ole joutunut vielä erityisen koville. Pääsyynä tähän on se, että Volvo Partsilla asiat on tapana hoitaa työehtosopimuksen mukaisesti. Pari kertaa työkaverit ovat kyselleet esimerkiksi ylityökorvauksista, kertoo Ahlholm. Ja vuokratyöyrityksen työntekijää hän joutui auttamaan, kun tämä meni hammassäryn takia hammaslääkärille, eikä vuokrafirma olisi maksanut sairausajan palkkaa. – Kerroin sille kaverille, että tessissä on selkeä kirjaus: jos lääkäriin täytyy mennä hammassäryn tai muun äkillisen kivun takia, se on palkallista aikaa. Ahlholm kokee vieläkin olevansa ”vähän ummikko” Metalliliiton asioissa, vaikka työpaikan luottamustehtävien lisäksi hän on myös ammattiosastonsa tuore opintosihteeri ja nuorisojaoston vetäjä. Halu hankkia lisää tietoa on kuitenkin vahva. – Toivon, että liiton kautta onnistun edistämään työntekijän asiaa. Ja vastustamaan nykyhallituksen temppuja. a TO I M I JA ”Mielenilmaus päivänä yksi Loimaan kassan jäsenkin sanoi, että ei hän rikkuriksi ryhdy.” PÄÄLUOTTAMUSMIES JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Jarkko Ahlholm TYÖPAIKKA Volvo Finland AB, Volvo Parts, Vantaa TYÖNTEKIJÖITÄ 8 LUOTTAMUSMIESURA työsuojeluvaltuutettu 2014–, pääluottamusmies 2015–, Vantaan autoja Konekaupanalan ao. 424:n opintosihteeri ja nuorisovastaava 2015– Äänellä on merkitystä Työntekijöiden täytyisi äänestää ahkerammin, vetoaa Jarkko Ahlholm. Nykyinen hallitus toteuttaa yksi puolisesti rikkaiden ja työnantajien toivomuslistaa, koska liian moni ei ymmärrä äänestämisen merkitystä. Olisi pitänyt herätä jo ennen eduskuntavaaleja, sanoo pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Vantaan Volvo Partsilla toimiva Jarkko Ahlholm. Ahlholm tiesi toki hyvin, että politiikka on harvalla työpaikalla kahvitauon suosituin puheenaihe. Taannoinen seuturyhmän kurssi kuitenkin avasi silmiä vielä lisää. – Kurssilla meille näytettiin käppyröitä siitä, miten Suomessa eri alueilla äänestetään. Siinä oli ihan suora yhteys, että niillä alueilla, joilla oli työntekijöitä eniten, oli hemmetin alhaiset äänestysprosentit. Ja sitten jossain Espoon Westendissä prosentti oli lähellä sataa. Eli aika selkeä luokkaero niissä tilastoissa näkyi. Westendissä ylivoimainen ykköspuolue on kokoomus, joka joitain vuosia sitten esitti itsensä työväenpuolueena. Nykyään työväenpuolueeksi haluaa profiloitua perussuomalaiset, jonka Ahlholm arvioikin päässeen valtaan paljolti juuri duunariäänten ansiosta. Puolueet ovat nyt yhteistuumin leikkaamassa palkkoja lainsäädännöllä; viimeisimmän ilmoituksen mukaan Sipilän hallituksen leikkuriin olisi joutumassa lomaraha. Se ei Ahlholmille käy. – Lomaraha on osa palkkaa. Se on monelle perheelliselle ja yksineläjälle tärkeä, että kesälomalla pystyy tekemään jotain. Jos sitä leikataan, niin ostovoima vähenee, kotimaan matkailu ja moni yritys kärsii. MURIKKA ANTOI INTOA LUOTTAMUSTEHTÄVIIN Ahlholm aloitti luottamusmiesuransa vuoden 2014 alussa, kun hän ryhtyi työsuojeluvaltuutetuksi. Volvon osia suomalaisille ja baltialaisille jälleenmyyjille toimittava Volvo Parts Vantaa on pieni työpaikka: varaston puolella työntekijöitä on vain kahdeksan, ja kuten pienissä firmoissa usein, vapaaehtoisia luottamustehtäviin ei välttämättä löydy. Edellinen työsuojeluvaltuutettu halusi lopettaa, ja työnantajan ehdotuksesta Ahlholm siirtyi paikalle. Tuolloin hänen tietämyksensä Metalliliitosta ja jäsenille tarjottavista koulutusmahdollisuuksista oli vielä niukkaa. – En ollut tietoinen Murikan työsuojelukursseista, tai olin joskus Ahjosta nähnyt, että jotain koulutusta on, mutta en yhtään tiennyt, mikä juttu se on. Meninkin ensin Työturvallisuuskeskuksen peruskurssille. Sen jälkeen aloin sitten lukea Ahjoa vähän tarkemmin ja selvittää asioita. Yksi työkaveri oli Murikassa käynytkin ja kehui paikkaa. Ahlholm lähti Murikkaan työsuojelun jatkokurssille, ja työnantajakin oli tyytyväinen, koska koulutus tuli halvemmaksi kuin TTK:n järjestämä. Kurssi oli niin hyödyllinen kokemus, että hän osallistui myös useille muille kursseille. – Kouluttajat olivat Murikassa hyviä, ja jutuissa oli aina sopivasti huumoria mukana. Opiskelu ei ollut lainkaan sellaista puurtamista kuin joskus nuorempana. Pääluottamusmies hänestä tuli kuluvan vuoden alussa. Vuosikausia Volvo Parts Vantaa oli ollut vailla pääluottamusmiestä. – Siitä syntyi työsuojelun jatkokurssilla puhetta [Metalliliiton koulutusasiantuntija] Sari Helmisen kanssa, että meillä ei ole pääluottoa, ja hän sanoi, että kannattaa lähteä siihen. Vaikkei olisikaan työnantajan kanssa mitään riitaa, silti on hyvä olla joku työntekijöiden edustajana ja asioita hoitamassa. VAIKKA YLEISLAKKOON, JOS TARVITAAN Metalliliitolta Ahlholm toivoo yhtenäisyyttä. Sitä tarvitaan nyt enemmän kuin pitkiin aikoihin, koska panokset ovat nyt tavattoman isoja. Keskustelu kiertyy taas Sipilän hallituksen toimiin. Ahlholm vakuuttaa olevansa valmis vaikka yleislakkoon, jos esimerkiksi lomarahaa täytyisi niin kovalla keinolla puolustaa. – Ja toivottavasti on moni muukin. Ettei siinä käy niin, että kaikki puhuvat, mutta sitten lopulta vain minimimäärä oikeasti osallistuu. Tosin hän on omalla työpaikallaan nähnyt merkkejä siitä, että kun on kysymys isoista asioista, yhtenäisyyttä saattaa löytyä odotettua enemmän. Varaston kahdeksasta työntekijästä kuusi kuuluu Metalliliittoon. Kun syyskuun alussa järjestettiin maanlaajuinen palkansaajien suurmielenilmaus, liiton jäsenten osallistuminen oli selvää. Ahlholm soitti pääluottamusmiehenä työntekijälle, joka ei kuulu liittoon eikä edes Loimaan kassaan. AHJ1515_1-23.indd 18 17.11.2015 9:03:29
19 ”Mielenilmaus päivänä yksi Loimaan kassan jäsenkin sanoi, että ei hän rikkuriksi ryhdy.” Äänellä on merkitystä AHJ1515_1-23.indd 19 17.11.2015 9:03:31
15 26.11.2015 20 T E K S T I SE P P O K O R H O N E N K U V A T A R I M Ä K E LÄ Toiminta on sittemmin laajentunut niin, että esimerkiksi Ruotsiin perustettiin vuonna 2013 kaivosalan töitä varten yhtiö. Kaivosyhtiö LKAB onkin tätä nykyä yksi merkittävimmistä asiakkaista, joka antaa työtä Kiirunan kaivoksella. RUOTSISSA KORVAUKSET SUOMEN MUKAAN Ruotsin mukaan tulo sekoitti hieman pakkaa muun muassa päivärahakäytäntöjen suhteen. Ne ja muut korvaukset, kuten ylityökorvaukset, ovat naapurimaassa huomattavasti pienemmät kuin Suomessa. Asiaa ei ruvettu sen enempää vatvomaan, vaan sovittiin, että korvaukset Ruotsissa maksetaan suomalaisen käytännön mukaan. – Tässäkin näkyy paikallinen sopiminen hyvin. Kun jostain sovitaan, se myös pitää, Kauppinen huomauttaa. PJ-Metallin perustivat vuonna 1993 Pekka Törmä ja Jukka Mujunen muodostamalla kahdesta toiminimestä osakeyhtiön. Yritys valmistaa teräsrakenteita ja painelaitteita sekä tekee hitsaus-, kunnossapitoja levytöitä ja pintakäsittelyä. Törmä ja Mujunen korostivat alusta pitäen ammattitaitoiseen henkilökuntaan sijoittamista ja jatkuvaa koulutusta osaamisen kasvattamiseksi. Muuten ei metallialalla pärjää, eikä yritykseen saada entistä haastavampia töitä. Haasteita haettiin erityisesti Tornion ”leivän isältä”, Outokummun terästehtaalta. On sitä sieltä saatukin. – Meillä on tälläkin hetkellä kaksikymmentä kunnossapitomiestä Outokummulla, Harri Mujunen kertoo. Kunnossapitotöitä tehdään myös muun muassa Stora Ensolle ja Rudus Betonille. Vuoden 2012 lopulla yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos, kun ”vanhat patut”, Törmä ja Mujunen, jäivät eläkkeelle ja siirsivät vetovastuun pojilleen Markus Törmälle ja Harri Mujuselle. Paikallisella sopimisella yli tessin Torniolaisessa PJ-Metallissa on sovittu paikallisesti 1990-luvulta lähtien. Palkat maksetaan yli työehtosopimuksen, hampaat laitetaan kuntoon työnantajan piikkiin ja työaikapankkiinkin pääsee. Kuormaauton alustaa maalaava Tapani Hast on hoitanut hampaitaan työnantajan laskuun muun muassa poistattamalla hammas kiveä ja viisaudenhampaan. H allituksen ja työnantajaleirin voimakkaat puheet paikallisen sopimisen lisäämisestä ja työehtosopimusjärjestelmän romuttamisesta ovat kuin pahaa unta, kun kuuntelee keskustelua aiheesta torniolaisessa PJ-Metalli Oy:ssä. Tässä yrityksessä toki tiedetään, mitä joustaminen ja paikallinen sopiminen ovat. Erona EK:n esittämiin ajatuksiin on tosin se, että kenellekään ei makseta pienempiä palkkoja kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu. – Tässä firmassa palkat eivät ole tessin mukaisia, vaan ne menevät reilusti sen yli, kertovat PJ-Metallin toimitusjohtaja Harri Mujunen ja runsaan 50 työntekijän pääluottamusmies Jani Kurtti. Kun tessin mukainen lähtöpalkka on kymmenen euroa, torniolaisyrityksessä se on 12 euroa. Tällä hetkellä maksettavat tuntipalkat ovat 15–17 euroa, Mujunen ja Kurtti selvittävät. Mujusen mukaan talossa ei ole yhtään alle 15 euroa tunnissa ansaitsevaa työntekijää. Kuulostaa lähestulkoon onnelalta. No, silkaksi onnelaksi ei kukaan eloa PJ-Metallissa sentään väitä, mutta tyytyväisyys paistaa läpi niin duunarien kuin pomoportaankin puheista. Keskinäisen luottamuksen ja reilun pelin hengen aistii selvästi. Työilmapiiri on hyvä. TYÖNTEKIJÖIHIN SATSAUS KANNATTAA Yli tessin meneviä palkkoja on PJ-Metallissa maksettu jo 1990-luvun alusta lähtien. Yksi metalliyrityksen pitkäaikaisimmista työntekijöistä, ensimmäinen varapääluottamusmies Mauno Kauppinen muistaa ”vanhan isännän” olleen aikanaan sitä mieltä, että hyviä työntekijöitä saa vain maksamalla heille hyvää palkkaa. AHJ1515_1-23.indd 20 17.11.2015 9:03:34
26.11.2015 15 21 – Tuemme liikuntaa sataprosenttisesti, mutta benjihypyssä menee raja. Sitä emme tue, projektipäällikkö Markus Törmä naurahtaa. Yritys maksoi myös sählyvuoroja, mutta ne loppuivat alun innostuksen jälkeen melko pian. – Ensimmäiset viisi kertaa menivät hyvin, mutta kahden tunnin pelivuoro oli liian pitkä, jonka vuoksi porukka väsyi, Törmä selvittää. Harri Mujunen paljastaa, että sählyvuorot on tarkoitus elvyttää uudelleen yhdessä toisen yrityksen kanssa. Tällä kertaa vuorosta tulee yksituntinen. HAMMASHOITOA 300 EUROLLA Metallifirma pitää huolen myös työntekijöiden hampaista maksamalla jokaisen työntekijän vuotuista hammashoitoa 300 euron edestä. Yli menevän osan työntekijä maksaa itse. Pari vuotta sitten PJ-Metallissa otettiin käyttöön työaikapankki jaksottamaan ylitöitä. Vapaaehtoisuuteen perustuva pankki on mahdollistanut vapaiden pitämisen, mutta ne voi ottaa myös rahana. – Itse olen yrittänyt olla mahdollisimman pitkään lomalla, pääluottamusmies Kurtti kertoo. Moni työntekijä on ottanut työaikapankin omakseen, mutta osa ei käytä sitä lainkaan. – Onhan se jakanut mielipiteitä, osa on vastaan, mutta on se joustava systeemi. Tutkimusten mukaan työaikapankki on hyvä keino vaikuttaa omiin työaikoihin. Se lisää jaksamista ja viihtyvyyttä työssä. RAJA BENJIHYPYSSÄ Liikunnan tukeminen on myös havaittu tarpeelliseksi jaksamisen kannalta. Yritys maksaa kuntosalivuorot ja käynnit uimahallissa kokonaan. Talossa 13 vuotta ollut Jukka-Pekka Törmä on saanut kolmellasadalla hammastarkastuksen ja pari paikkausta. Kuntosalilla hän ei ole vähään aikaan käynyt. – Se on samassa tilassa kuin uima-altaat, jonka vuoksi se on kuuma tila, hän kertoo. Tapani Hast on ollut JP-Metallin leivissä 11 vuotta. Hänkin on ottanut hammashoidon mielellään vastaan. – Olen poistattanut hammaskiveä ja viisaudenhampaan, hän kertoo. Mauno Kauppinen kävi aikaisemmin hammaslääkärin pakeilla noin viiden vuoden välein, mutta työnantajan tarjous on niin houkutteleva, että hampaita on syynätty joka vuosi. – On tämä sellainen etu, etten tiedä kellään muulla firmalla olevan vastaavaa, pääluottamusmies Jani Kurtti sanoo. Eikä tässä kaikki. – Me olemme keväästä lähtien voineet olla kolme päivää sairauslomalla omalla ilmoituksella. Ja se on palkallista, Kurtti kertoo. EI VÄLIKÄSIÄ PJ-Metallissa paikallinen sopiminen näyttää siis toimivan. Hyvää on sekin, että johdon ja työntekijöiden välistä puuttuu esimiesporras. – Se on iso etu, että voi työmaalta soittaa suoraan pomolle ja saa asiansa hoidetuksi. Yksi harvinainen etu on sekin, että työnantaja järjestää meille kahvit työmaalle ja välillä pullaakin, ettei tarvitse lähteä kahville ruokalaan. Monella muulla firmalla ei ole tällaista kahvietua, Jani Kurtti ja Mauno Kauppinen naurahtavat. a Pääluottamusmies Jani Kurtti tuli PJMetallille syksyllä 2007. Luottamus toimessaan hänellä on menossa kolmas kausi. JukkaPekka Törmä kertoo käyneensä uimahallin yhteydessä olevassa kunto salissa muutaman kerran. PJMetallin toimitusjohtaja Harri Mujunen (oikealla) ja projektipäällikkö Markus Törmä sanovat, että keskustelu kulttuuri on hyvä. AHJ1515_1-23.indd 21 17.11.2015 9:03:38
15 26.11.2015 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 22 N Ä K E M YS Kannattaako Suomen elvyttää? Pääekonomisti AKI KANGASHARJU Nordea ? Elvyttäminen ei kannata, koska meillä on rakenteellinen talousongelma. ? Suomen valtion on pakko velkaantua. ? Hyvinvointiyhteiskuntaa on pienennettävä ja julkisia menoja leikattava. AKI KANGASHARJU: Elvyttäminen ei kannata missään tapauksessa. Elvytystä pitää tehdä silloin, kun kyseessä on lyhytaikainen suhdannetaantuma. Nyt meillä on rakenteellinen ongelma. Taloutemme on rakenteellisesti paljon alemmalla tasolla kuin ennen. Sitä ei kannata paikata julkisten menojen lisäyksellä. Julkiset menot lisääntyvät ikääntymisen takia joka tapauksessa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Jos me elvyttäisimme ottamalla lisää velkaa nyt matalan koron aikana, vuosikymmenen lopun korkojen nousu iskisi suurempaan velkatasoon. Silloin joutuisimme leikkaamaan hyvinvointimenoista vielä enemmän, koska rahat kuluisivat korkojen maksuun. MARKUS JÄNTTI: Tässä taloustilanteessa elvyttäminen on suhteellisen perusteltua. Elvyttäminen kannattaa, koska korot ovat historiallisen matalalla ja julkisia investointeja voi toteuttaa käytännössä ilmaiseksi. Suomen velan suhde bruttokansantuotteeseen saattaisi jopa laskea järkevästi toteutetun elvytyksen tuloksena. Ja vaikka se ei niin tekisikään, olisi järkevää yrittää saada taloutta käyntiin ja elvyttää kotimaista kysyntää julkisten investointien kautta. On hyvä pitää mielessä, että kaavaillut leikkaukset saattavat nostaa velan suhdetta BKT:hen, eli syventää sitä ongelmaa, jonka torjumiseen leikkausten sanotaan tähtäävän. SAAKO VALTIO VELKAANTUA? KANGASHARJU: Suomen valtion on pakko velkaantua. Se ei voi sille mitään. Jos se minusta olisi kiinni, lopettaisin velkaantumisen jämäkästi ja ripeästi. JÄNTTI: Kyllä se saa. Mikään ei estä valtiota velkaantumasta, eikä lisävelkaantuminen ole mikään ongelma. Olemme aika lähellä EU:ssa sovittuja rajoja, eikä pieni ylitys olisi katastrofi. MISTÄ VALTIOLLE RAHAA HYVINVOINNIN MENOIHIN, JOLLEI LISÄLAINALLA? KANGASHARJU: Hyvinvointiyhteiskuntaa on pienennettävä ja julkisia menoja leikattava. Hallituksella on ihan hyvä periaate, kun se on pienentämässä hyvinvointiyhteiskuntaa sosiaalija terveyssekä koulutusja tutkimuspuolelta. Sekin on hyvä asia, että indeksit jäädytetään tulonsiirtojen puolelta. Kaikki kivet on käännettävä. JÄNTTI: Hätätapauksessa valtio voisi vaikka nostaa veroja. Mutta mieluummin kannattaa yrittää työllistää halvalla lainarahalla. Lainaahan otetaan joka tapauksessa, kyse on pikemmin sen määrästä ja mitä sillä rahalla tehdään. MIHIN LISÄVELAN RAHA KANNATTAISI KÄYTTÄÄ? KANGASHARJU: Sitä pitäisi käyttää kasvavan työttömyyden kustannuksiin ja muihin hyvinvointivaltion menoihin, jotta ei tulisi äkkipysähdystä. Rahaa tarvitaan siihen, että pystytään takaamaan hyvinvointivaltion toiminta. Sellaiseen velkaa pitää ottaa ja käyttää. Yhtään uutta julkisia menoja lisäävää lakia tai pykälää ei saa säätää. Niitä pitäisi vähentää etenkin kuntasektorin puolella, jotta rahaa olisi edes nykyisiin tehtäviin. Jos poliittinen järjestelmä ei parempaan pysty, voisimme sopia kronologisesta tehtävien purkamisesta tuoreimmasta alkaen niin pitkälle taaksepäin, että rahat alkavat riittää. JÄNTTI: Ainakin investointeihin. Jo suunniteltuja projekteja voisi aikaistaa. Kaikkien hankkeiden ei suinkaan tarvitse olla rakentamista tai muuta fyysistä tekemistä. Myös palveluihin kannattaa investoida. Osa suunnitelluista leikkauksista olisi järkevää perua. Esimerkiksi ehdotus rajata päivähoito-oikeus työttömän lapselta voitaisiin peruuttaa. AHJ1515_1-23.indd 22 17.11.2015 9:03:39
26.11.2015 15 23 Kannattaako Suomen elvyttää? Julkistalouden professori MARKUS JÄNTTI Helsingin yliopisto ? Elvyttäminen kannattaa, koska historiallisen matalilla koroilla julkisia investointeja voi toteuttaa käytännössä ilmaiseksi. ? Lisävelkaantuminen ei ole Suomelle mikään ongelma. ? Halvalla lainarahalla kannattaa yrittää työllistää. ELVYTYS Elvytyksessä pienennetään julkisen talouden ylijäämää tai kasvatetaan sen alijäämää niin, että valtio esimerkiksi ottaa velkaa ja lisää julkisia investointeja. TULONSIIRTO Tulonsiirrot ovat osa sosiaaliturvaa. Tulonsiirtoja ovat esimerkiksi eläkkeet, lapsilisät ja opintorahat. Keskivertoihminen maksaa tulonsiirtoja yhtä paljon kuin saakin. Hänen voidaan ajatella kustantavan itse oman sosiaaliturvansa. TALOUSURA Talousura tarkoittaa samaa kuin talouskehitys. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki VOIKO KOTOUTTAMISEEN OTTAA VELKAA? KANGASHARJU: Pakolaisten kotouttamiseen kannattaa ottaa velkaa. Se on ikääntyvälle Suomelle hyväksi pitkällä aikavälillä. JÄNTTI: Pakolaisten vastaanottaminen on paikallisesti elvyttävää. Heidän kotouttamiseensa kannattaisi satsata esimerkiksi opettamalla suomen kieltä ja valmentamalla suomalaisille työmarkkinoille. PALJONKO SUOMI VIELÄ VOI OTTAA VELKAA? KANGASHARJU: Mitään absoluuttista rajaa julkisen velan määrässä ei ole. Olennaisempaa kuin paljonko velkaa voidaan vielä ottaa, on se, millä tahdilla velkaantuminen eli alijäämä saadaan pienemmäksi. Minkälaisen alijäämän me sallimme, riippuu tulevaisuuden talouskasvusta. Jos talouskasvu on tulevaisuudessa paljon nykyistä huonompi, alijäämä on saatava puristettua pienemmäksi. JÄNTTI: Ei valtion velalle konkreettista kattoa ole. Eihän meillä ole edessä tilannetta, jossa Suomen velka lähtee hallitsemattomaan kasvuun. Me olemme vielä aika kaukana sellaisesta tilanteesta. MIKÄ ON VELAN OIKEA TASO? KANGASHARJU: Velkaantumismäärä on tärkeämpi kuin velan absoluuttinen taso. Julkinen talous on saatava tasapainotettua mahdollisimman nopeasti. Pitkän aikavälin talousuran ei saa antaa pettää niin, että velka räjähtää 2020-luvulla käsiin. Velan taso ei saa jäädä yli 60 prosenttiin, sillä silloin meillä ei ole varaa elvyttää tulevaisuudessa odottavissa kriiseissä. JÄNTTI: Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on edelleen kansainvälisessä vertailussa pieni. Nykytilanteessa sitä olisi viisasta kasvattaa. MILLÄ SUOMEN TALOUS SAADAAN NOUSUUN? KANGASHARJU: Hallituksen ehdottamilla uudistuksilla eli sillä 15 prosentin ohjelmalla. Olen pettynyt uudistuskuvioiden menemisestä siihen, ettei vuotuista työaikaa pystytty lisäämään sadalla tunnilla. Se ei olisi heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa, mutta kilpailukyky olisi parantunut. JÄNTTI: Suhdanneja rakenneongelmat on syytä erottaa toisistaan. Molempia voidaan toki pyrkiä korjaamaan. Mikään ei estä, että talouden rakenteita pyritään muuttamaan ja kotimaista kysyntää elvyttämään samaan aikaan. Suomen taloudelle tekisi keskipitkällä aikavälillä hyvää, että kustannustasomme suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme laskisi. Se todennäköisesti nostaisi vientikysyntää. KANGASHARJU: Kun työajan pidennys meni karille, joudumme menemään lomarahojen leikkauksiin, jotka vähentävät kotitalouksien ostovoimaa. Se on harmi. Kun työaikaa ei pystytty lisäämän ehdotetusti, mennään näin. Jos siihen kuitenkin lisätään nollakorotukset ja muut kilpailukykyä lisäävät uudistukset, tilanne helpottaa. JÄNTTI: Pitää muistaa, että meidän taloutemme ei ole suunnitelmatalous. Kovin keskitetyt suunnitelmat siitä, miten Suomen talous saataisiin nousuun, eivät ole viisaita. Jos kustannustasoa saadaan keskipitkällä aikavälillä laskettua maltillisesti, niin Suomen julkinen talouskin kehittyy todennäköisesti verrattain myönteisesti. Valtion tehtävä ei ole etsiä uutta Nokiaa. Tarvitaan useampia pieniä nokioita ja myös toimivat kotimaiset markkinat. AHJ1515_1-23.indd 23 17.11.2015 9:03:40
24 T YÖT I L A Sulzer Pumps Oy, Kotka, 7. lokakuuta KUVA JUHA METSO 24 AHJ1515_24-48.indd 24 17.11.2015 9:07:17
2525 AHJ1515_24-48.indd 25 17.11.2015 9:07:21
15 26.11.2015 26 T E K S T I SE P P O K O R H O N E N K U V A A R I M Ä K E LÄ UUTUU S! Verrato n tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79, 90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva Micro-Ton-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info $ Hörapparat Ahjo nr 1509_Hörapparat Ahjo nr 1509 2015-06-11 13:51 Sida 1 Kritiikistä huolimatta yhteisessä rintamassa Oulun Åströmin konepaja vuonna 1927. – Se on ollut voimavara ja aktivoiva tekijä, sillä se sai väen liikkeelle kokouksiin. Osanotto on koettu tärkeäksi, he sanovat. Vaikka osasto on suhtautunut moniin Metalliliiton päätöksiin kriittisesti, se on aina ollut yhteisessä rintamassa, jos liitto tai SAK on päättänyt työtaisteluista. Osasto 56:n nykytilanne on Tuovisen mielestä melko haastava. Aktiivisuus on takavuosiin verrattuna melko heikkoa, mutta jäsenmäärä on pysynyt ihmeen hyvänä. Osastossa on tällä hetkellä oppilasjäsenet mukaan lukien yli 950 jäsentä. ”NAIMISISSA OSASTON KANSSA” Vuonna 1945 syntynyt Olavi Tuovinen liittyi ammattiosastoon vuonna 1965, jolloin hän työskenteli jonkin aikaa Oulussa Typpi-yhtiössä. Viiskutoseen hän liittyi vuonna 1968. – Minut valittiin toimikuntaan vuonna 1984, ja siitä lähtien se on ollut yhtä kyytiä, hän kertoo. Osaston puheenjohtajana Tuovinen oli vuosina 1995–2010. Hän sanoo, että osastotoiminta on ollut hänelle kaikki kaikessa. – Vaimoni sanookin, että olen ollut enemmän naimisissa ammattiosaston kanssa kuin hänen, hän nauraa. a Pari vuotta myöhemmin oululaiset tekivät historiaa kannattamalla ammatillisen keskusjärjestön perustamista. Ammattiosaston mielestä ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen ”on kuljettava yhdessä, käsi kädessä asioita ajamassa”. VOIMAVAROJEN TUHLAUSTA Yhteistyön merkityksen teroittaminen on ollut yksi ammattiosasto 56:n toiminnan kantavista teemoista. Se tuli vahvasti esille muun muassa ay-liikkeen valtataistelun aikoina. Kansandemokraattien kannatus oli 56:ssa vahva. Niinpä Ouluun perustettiin vuonna 1951 sen kanssa kilpaileva sosialidemokraattien osasto 210. Se aiheutti Olavi Tuovisen mukaan osastojen välille skismaa. – Voimavaroja tuhlattiin keskinäisiin kähinöihin melkoisesti, hän huokaa. Sandberg ja Tuovinen löytävät kähinöinnistä myönteisenkin näkökulman. Metalli 56:n historia kertoo taistelusta parempien elinehtojen puolesta. O ulussa vietettiin lokakuun puolivälissä historiallinen juhlatilaisuus, jossa julkistettiin kauan odotettu historiikki Oulun metallityöväen ammattiosasto 56:n vuonna 1898 alkaneesta taipaleesta metallityöväen etujen puolustamiseksi. Historiikin laati monille metalliliittolaisille vuosien varrella tutuksi tullut entinen Metalliliiton järjestötoimitsija ja kirjailija Timo Sandberg. Suurena apuna tapahtumien kirjaamisessa oli Viiskutosen varapuheenjohtajana sekä puheenjohtajana aikanaan toiminut Olavi Tuovinen, joka uhrasi aikaansa aineiston kokoamiseen ja veteraanien haastatteluihin. – Haastattelut alkoivat neljä vuotta sitten. Ne tehtiinkin viime hetkellä, sillä haastatelluista kolme on kuollut, Tuovinen kertoo. PERUSASIAT PYSYNEET Osaston syntysanat lausuttiin huhtikuussa 1898 kokouksessa, jossa päätettiin perustaa Oulun Metallityöntekijäin ammattiosasto. Kokouksessa ”pitettiin tarpeellisena, että kaikki rauta-, koneja muut metallityöntekijät yhtyisivät samaan osastoon”. Osaston tarkoitukseksi todettiin lyhyemmän ja säännöllisemmän työajan saaminen sekä ansioiden korottaminen. Ammattiosasto oli mukana 1899 pidetyssä ensimmäisessä kone-, rautaja metallityöntekijäin yleisessä kokouksessa Helsingissä. Oululaisten rooli oli merkittävä myös vuonna 1906, jolloin liiton nimeksi tuli Suomen Metallityöntekijäin liitto. Oululaiset esittivät, että seuraava edustajakokous pidettäisiin Oulussa, jossa myös sosialidemokraattinen puolue piti samana vuonna merkittävän kokouksensa. Oulun Metalli 56:n puheenjohtajana vuosina 1995–2010 toiminut Olavi Tuovinen (vas.) auttoi Timo Sandbergia historiikin teossa. Hän keräsi aineistoa ja haastatteli veteraaneja. P O H JO IS -P O H JA N M A A N M U SE O AHJ1515_24-48.indd 26 17.11.2015 9:07:24
UUTUU S! Verrato n tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79, 90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva Micro-Ton-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info $ Hörapparat Ahjo nr 1509_Hörapparat Ahjo nr 1509 2015-06-11 13:51 Sida 1 P O H JO IS -P O H JA N M A A N M U SE O AHJ1515_24-48.indd 27 17.11.2015 9:07:25
15 26.11.2015 28 T E K S T I M A R K K U TA SA LA K U V A A N N IK A R A U H A LA SUOMI Tuore tutkimus osoittaa Nokian hävinneen älypuhelintaistelun yhtiössä vallinneen pelon kulttuurin takia. Pelon vuoksi keskijohto välitti ylimmälle johdolle kaunisteltua tai valheellista tietoa, mikä hankaloitti tuotekehityksen johtamista. Amerikkalaisessa tieteellisessä julkaisussa Administrative Science Quarterly syksyllä ilmestynyt artikkeli kuvaa hätkähdyttävästi Nokian johtamiskulttuuria. Ylimmän johdon edustajat raivosivat alaisilleen ja vaativat heiltä mahdottomia. Toinen artikkelin kirjoittajista, strategisen johtamisen apulaisprofessori Timo Vuori Aalto-yliopistosta toteaa huutamisen ja paineen luomisen toimineen pitkään. Kun matkapuhelinmarkkinoiden painopiste siirtyi ohjelmistoihin ja tekninen vaatimustaso nousi, pelko muuttui vahingolliseksi. – Markkinaosuus oli laskussa. Kilpailijat esittelivät uutuuksia. Oli äärimmäisen tärkeätä saada tuotteet nopeasti markkinoille, Vuori kuvailee Nokian vaikeata tilannetta. – Jos tuotekehitys sanoi softan tekemisen vievän neljä kuukautta, johdon viesti oli, että tehkää se kahdessa kuukaudessa. ANNE MALM tuli Nokian Salon tehtaalle vuonna 1996. Hän toimi pääluottamusmiehenä vuosina 2007–2013. Yhteistyö paikallisjohdon kanssa oli tiivistä. – Se alkoi tehtaanjohtajan kahvituksesta kerran kuukaudessa. Koottiin eri työtehtävistä porukkaa samaan kahvipöytään. Avokonttorissa kaikki päälliköt olivat työntekijöiden kanssa samalla lattiatasolla, mikä madalsi kynnystä tulla puhumaan. Tehtaalla yhteydet toimivat mainiosti, mutta ylempään johtoon päin linja alkoi pätkiä. Nokiaan oli vuosikymmenien aikana rakennettu raskas ja byrokraattinen järjestelmä, jossa oli erilaisia hierarkkisia tasoja. – Liikaa muureja, liian paljon rajoja, liian vähän yhteistyötä, Malm tiivistää. – Kun ylhäältä vaadittiin muutoksia, ei annettu koskaan aikaa toteuttaa niitä. Jos laadittiin strategia, ei maltettu odottaa sen hedelmää, vaan vaihdettiin se kohta uuteen. Salon tehtaalla johtajat vaihtuivat parin vuoden välein. Jokainen halusi jättää käden jälkensä, mikä alkoi entisen johtajan jäljen pyyhki misestä pois. Tuotannolle se tiesi jatkuvaa aaltoliikettä. Toimitusjohtajat saavat tuotannon tuntemuksestaan entiseltä pääluottamusmieheltä heikon arvosanan. Jorma Ollila (1992–2006) oli sentään kiinnostunut. Hänen seuraajaansa Olli-Pekka Kallasvuotakin (2006–2010) nähtiin Salossa. Nokiassa pelko johti valheeseen JOHTAMISEN SUOMI– RUOTSI AHJO 16/2015 Vuoren mukaan tutkimuksessa ei väitetä pelon kaataneen Nokiaa. Sen yhteys yrityksen kyvyttömyyteen vastata Applen iPhonen kaltaisten menestystuotteiden haasteeseen on kuitenkin kiistaton. Harhaanjohtava tieto loi ylimmälle johdolle mielikuvan asioiden sujumisesta. Tuotekehityksen huomio oli asiakkaiden tai kilpailijoiden sijaan kiinnittynyt johdon vaatimuksiin. – Pomosta tulikin asiakas, jonka odotuksiin pyrittiin ensisijaisesti reagoimaan, Vuori kiteyttää. Nokiassa oli johtajia, joiden asema toistuvissa rakenteellisissa uudistuksissa oli epävarma. Siksi heidän oli annettava itsestään jatkuvasti positiivinen vaikutelma. Venettä ei ollut varaa keikuttaa. Vuoren haastattelemien keskijohdon edustajien mielestä ylin johto ei ymmärtänyt uutta teknologiaa tarpeeksi. Ongelmista kertominen tai aikataulujen epäileminen saattoivat johtaa rangaistuksiin tai uhkailuun. – He oppivat antamaan hyviä uutisia. Ne näyttivät menevän läpi. Ylin johto ei aina osannut tarkastella raportteja kriittisesti. ”POMOSTA TULIKIN ASIAKAS” Artikkelin toinen tekijä on yritysstrategian professori Quy Huy Inseadin yliopistosta. Huy on arvostettu strategiaja tunnealueen tutkija. Tutkimuksessa tarkastellaan Nokian organisaatiossa tuotekehitysprosessin aikana syntyneitä tunteita ja niiden vaikutusta prosessin etenemiseen vuosina 2005–2010. Tutkimukseen haastateltiin yli 50 henkilöä vuosina 2012–2014. Suurin osa heistä kuului ylimpään johtoon tai keskijohtoon. Timo Vuori, Quy Huy: Distributed Attention and Shared Emotions in the Innovation Process: How Nokia Lost the Smartphone Battle. 29.2.2012 OSA 2 1 AHJ1515_24-48.indd 28 17.11.2015 9:07:26
T E K E M I N E N ...mies, missä pidät kännykkääsi? ... kuuntelemaan tai lataamaan. ... antaisitkin lahjaksi vaikka hartiahierontaa. HE I NY T W W W .S A H K O A IL M A SS A .F I A R E E N A .Y L E .F I/ R A D IO /A -O /L A D A T TA V A T 29 PODCAST W W W .P U N A IN E N R IS TI .F I ... turvapaikanhakijan ystäväksi. AL A 26.11.2015 15 ... liite talteen. Hyödynnä ja innosta työkaveria. OT A W W W .M ET A LL IL IIT TO .F I/ KO U LU TU S T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O murikka KURSSIT 2016 TUTUSTUTTAMISTA ARKIKIELEN HARJOITTELUA LUONTOELÄMYKSIÄ HENKISTÄ TUKEA LASTEN LEIKITTÄMISTÄ VAATELAHJOITUKSIA ENNAKKOLUULOISTA LUOPUMISTA Tietoa sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksista ja suojautumisesta JO S ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? W W W .Y O U TU B E. C O M H A E: H A R TI A H IE R O N TA ABSOLUUTTINEN TOTUUS ARISTOTELEEN KANTAPÄÄ ELÄMÄN MENO HUSUN TAKSI IHAN PIHALLA KADONNEET ARTEET KIRJA JOKA MUUTTI ELÄMÄNI KIVEEN HAKATUT JNE. – Teimme hänen kanssaan aina perinteisen ”lattiakävelyn” tuotannon läpi. Kallasvuo saattoi vaihtaa pari sanaa jonkun työntekijän kanssa. Malm ihmetteli Kallasvuon hiljaisuutta. Hän ei ollut tehtaalla omassa elementissään. Konsernin kokouksissa Malm muiden tavoin ihasteli hänen loistavia puhelahjojaan. Visioiden kanssa mies oli tutulla maaperällä. Salossakin odotettiin Kallasvuon seuraajaksi älypuhelintoimintojen johtajaa Anssi Vanjokea. Vanjoki oli tehtaalla käydessään ollut aina skarppi ja kiinnittänyt oikeanlaisiin asioihin huomiota. – Joistakin asioista hän ajatteli samalla lailla kuin mekin. Miellyin hänen suorasukaisuutensa. Hän olisi varmasti potkaissut vauhtia touhuun. Salossa tyrmistyttiin, kun Nokian puikkoihin tarttui Microsoftissa työskennellyt kanadalainen Stephen Elop (2010–2013). Elop ei liannut kenkiään Salon tehtaan lattialla. Hän ei millään tasolla sitoutunut tuotantoon. – Hän oli kylmä kuin kala. Otettiinko hänet ajamaan Salon tuotanto alas, kun suomalaiset eivät siihen kyenneet? Malmin mielestä oli virhe ampua alas Symbiankäyttöjärjestelmä kerralla siinä vaiheessa, kun ei muuta ollut tilalle saatavissa. Tehtaalla pyöriteltiin puoli vuotta peukaloita Nokian ottaessa vasta siirtymäajan jälkeen käyttöön Microsoftin Windows Phone -järjestelmän. Elop pysyi linjalleen uskollisena kertoessaan uutisen Salon tehtaan lopettamisesta henkilöstölle videokuvan välityksellä. Elopin sanoista ”I am deeply sorry” tuli vitsi. Se jäi elämään samanlaisena tyhjänä hokemana kuin Nokian johdon tapa aloittaa jokainen yt-neuvottelukierros: ”Te olette meille tärkeitä.” a Management by perkele ? ? Otsikko ei Timo Vuoren mielestä yksin riitä selittämään suomalaista johtamista. Suomessa ei aina osata ottaa huomioon, kuinka vaikeata on vaikuttaa ihmisiin tavalla, joka tuottaa tuloksia ja on kestävä. Mitä Nokialla olisi voitu tehdä toisin? Johdon vaihtaminen ei tuottanut tulosta. Olli-Pekka Kallasvuota irtisanottaessa Nokian markkinaosuus oli yli 30 prosenttia, kun hänen tilalleen valittu Stephen Elop pudotti sen muutamassa kuukaudessa alle viiteen prosenttiin. – Tunteita voi johtaa. Eikä tarvitse olla ystävällinen tai kiltti. Voidaan käyttää myös pelkoa ja vihaa motivoimaan toimintaa. Luodaan yhteistä vihaa ja pelkoa kilpailijaa kohtaan. Nokian hallituksen nykyinen puheenjohtaja Risto Siilasmaa on lausunut julkisesti huonojen uutisten arvostamisen puolesta: ”No news is bad news, bad news is good news, good news is no news.” Jotain on opittu. Se on hyvä uutinen. Hyvä johtaja on aina myös hyvä tarina. Mitä paremman ja uskottavamman tarinan johtaja luo itsestään, sitä kysytympi hän on niillä markkinoilla, joilla hyvän johtajan tarinoita myydään. Tunnetuimpia paikkoja, missä näitä tarinoita arvotetaan ja myydään, ovat pörssit eri puolilla maailmaa. Johtajat kertovat myös itse tarinoita, eikä niitä kaikkia ehdi viestintäosasto siivoamaan. Tarinat voivat saada kuulijat haltioitumaan tai suuttumaan. Hyvä tarina voi myös yhdistää ihmisiä, jos muotoillaan Nokian vanhaa mainoslausetta. Huono tarina taas voi hajottaa porukan tai ainakin pilata tunnelman. Tunnetuimpia epäonnistuneita tarinoita, jonka suomalaisyhtiön johtaja on lipsauttanut julkisuuteen, on se, kun Stephen Elop vertasi Nokian tilannetta palavaan öljylauttaan. Elop kiitteli suomalaisia jäähyväispuheessaan sen jälkeen, kun Nokian matkapuhelinliiketoiminta oli myyty Microsoftille ja hän oli siirtymässä samaan yhtiöön. Kuulijoiden oli varmasti vaikeaa päästä oikeaan tunnelmaan. Aivan kuin Elop olisi juuri hypännyt palavalta öljylautalta uppoavan Titanicin kannelle ja selvinnyt siitäkin kuivin jaloin. Tavallista elektroniikka-asentajaa tai hitsaajaa pörssin käsitys hyvästä tarinasta askarruttaa. Mitä enemmän yritys irtisanoo ihmisiä, sitä korkeammalle nousee osakkeen arvo. Mitä kylmempi johtaja on, sitä kuumempi hänen tarinansa markkinoilla on. Onko todella näin? Wärtsilän entinen toimitusjohtaja ruotsalainen Björn Rosengren puolusti lehti tietojen mukaan Wärtsilän Vaasan ahkeria ja tehokkaita työntekij öitä tilaisuudessa, jossa Anders Borg ja Juhana Vartiainen esittelivät Suomi-raporttiaan kriittiseen sävyyn. Sandvikin toimitusjohtajana aloittanut Rosengren saattoi osaltaan vaikuttaa taustalla Turun tehtaan sulkemis päätöstä peruttaessa. Rosengrenin johtamisaikana Wärtsilän osaketuotto yli kaksinkertaistui. Sandvikin entinen toimitusjohtaja Olof Faxander, joka ehti viime töikseen päättää Turun tehtaan alasajosta, sai potkut. Huhut johtajavaihdoksesta nostivat Sandvikin osakekurssia. Tällaisen pörssitarinan Wärtsilän ja Sandvikin rautakouratkin ovat valmiita ostamaan. Rosengren on pullakahvinsa ansainnut. AHJ1515_24-48.indd 29 17.11.2015 9:07:27
15 26.11.2015 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 30 Osa kehityksestä johtuu teollisuuden palaamisesta takaisin Tanskaan. Dansk Metal kysyi asiasta luottamusmiehiltään. Joka neljäs vastasi, että heidän työnantajansa on siirtänyt viime vuosina tuotantoa jälleen kotimaahan. Kolme keskeistä syytä paluuseen olivat korkeampi laatu, parempi joustavuus sekä virheiden ja myöhästymisten pienempi määrä. Työntekijät Tanskassa ovat paremmin koulutettuja kuin yleensä niissä maissa, joihin tuotantoa oli siirretty. Siksi työnantajan on helpompi löytää osaavia tekijöitä tarpeiden muuttuessa. Sama kehitys näkyy varovaisesti Ruotsissakin, kertoo vientija investointijärjestö Business Sweden raportissaan. Teollisuuden työpaikkojen siirto maasta jatkuu, mutta tahti hiljenee. Liki puolet raporttiin haastatelluista yrityksistä sanoi lisänneensä viime aikoina tuotantoaan Ruotsissa. Tuotannon lisäys ei kuitenkaan näy Ruotsissa työllisyyden kasvuna. Sen sijaan tuottavuus kasvaa ja robotisaatio lisää sitä. Yhdysvaltain ammattiliittojen tukema US National Employment Law Project raportoi, että uusia teollisuustyöpaikkoja syntyi maahan vuodesta 2010 jopa 700 000. Ne täytettiin kuitenkin pitkälti vuokratyöläisillä ja teollisuustyöntekijöiden palkat laskivat vuodesta 2003 vuoteen 2013 kaikkiaan 4,4 prosenttia. TANSKA Finanssikriisi vei Tanskassa 80 000 teollisuuden työpaikkaa, mutta nyt suunta on kääntymässä. Viimeksi kuluneen vuoden aikana maan teollisuuteen on tullut 5 595 uutta kokoaikaista työpaikkaa. Tämä merkitsee yli 15 uutta työpaikkaa joka päivä. Työpaikat jakautuvat laajasti, maan 98 kunnasta teollisuuden työpaikat lisääntyivät 63:ssa. Tiedot ovat Tanskan tilastokeskuksen Dansk Metal -liitolle tekemästä selvityksestä. Ne mittaavat muutosta vuoden 2014 toisesta neljänneksestä vuodella eteenpäin. – Teollisuuden nousu on näkyvissä koko maassa ja on erittäin ilahduttavaa, että yhä useammat kunnat saavat siitä osansa, sanoo Dansk Metalin pääekonomisti Allan Lyngsø Madsen. Kasvu ei enää näy vain Kööpenhaminan seudulla. Se kertoo, että teollisuusyritykset ovat etsineet parhaat olosuhteet ja ovat kilpailukykyisiä laajalla pohjalla, Lyngsø Madsen arvelee. – Korkea laatu on uusien tilausten kasvupohja ja siksi odotamme kasvun jatkuvan. Ennustamme, että seuraavan vuoden aikana Tanskaan luodaan yli 7 000 uutta teollisuuden työpaikkaa. Tanskan teollisuudessa oli tämän vuoden toisella neljänneksellä 290 000 kokopäiväistä työntekijää. KA N S A I N VÄ L I N E N NOUSUSSA Tanskassa teollisuuden työpaikat lisääntyvät, ja yritykset ovat myös tuoneet töitä takaisin halvemman kustannustason maista. Robottihitsausoperaattori Michael Olsen työskentelee Tanskan Aarhusissa HMF Groupin konepajalla, joka on palkannut viime vuosina 40 metallityöntekijää lisää. Teollisuuden työpaikat lisääntyvät B R IA N R A SM U SS E N Työaikapankista bonusta työntekijöille ITÄVALTA Koneenrakennusja metalliteollisuuden uusi työehtosopimus nostaa palkkoja ja lisiä 1,5 prosenttia marraskuun alusta. Alin palkka nousee 1 750 euroon kuussa. Itävallan metalliteollisuuden sopimuksissa on ollut jonkin aikaa malli, jolla määriteltyä työaikaa voi vaihtaa vapaaksi. Nyt tämän ajan pituus nousee kahteen tuntiin 15 minuuttiin viikossa. Työaikapankissa voi olla tallessa enintään 167 tuntia. Jos tunteja on tallessa 61–100, saa työntekijä 10 prosentin korotuksen tuntimääräänsä. Sen ylittävästä määrästä hän saa 20 prosentin lisän tunteihinsa. Vuorityön ja terästeollisuuden uusi sopimus noudattaa samoja linjoja: korotusprosentti on 1,5. Molemmat sopimukset ovat voimassa vuoden. Kaivoksen arvostelija vankilaan VENÄJÄ Evenki-kansaan kuuluva Ivanovskojen kylän päällikkö Sergei Nikoforov tuomittiin syyskuussa viideksi vuodeksi vankeuteen lahjusten ottamisesta. Alkuperäiskansojen oikeuksia puolustava Iwgia-järjestö uutisoi, että oikeudenkäynti oli poliittinen. Nikoforov puolusti asukkaiden oikeuksia kun brittiläisen Petropavlovsk-yhtiö on avaamassa kultakaivosta alueelle. Kyläläiset pitävät syytteitä tekaistuina ja he järjestivät mielenosoituksen vaatien tuomiota kumottavaksi. Nikoforovia syytettiin 2 800 euron lahjuksista ja hänet määrättiin maksamaan korvauksia 227 000 euroa. Työtä päivän sopimuksilla BELGIA Kahdeksan määräaikaista työsopimusta kymmenestä on päivän mittaisia, sanoo Belgian metalliliitto ABVV. Noin 11 500 ihmistä teki työtä alalla koko vuoden päivän mittaisilla sopimuksilla. Laki sallii päivän sopimukset vain äkillisissä tarpeissa, mutta sitä ei aina noudateta. Liitto kampanjoi asiantilan parantamiseksi. AHJ1515_24-48.indd 30 17.11.2015 9:07:29
T E K S T I JA K U V A M A TT I H O V IS E P PÄ MAA 31 KRZYSZTOF KRZYWY , 50, valvoo tulikuuman teräsmassan valumista oikeisiin uurniin. Varsovalaisen teräs tehtaan ammattiyhdistysaktiivi agitoi työtovereitaan liittymään liittoon. Metallimiehen ammatti on sukuvika Krzysztof Krzywy on saanut pitää työpaikkansa varsovalaisessa terästehtaassa maan viime vuosikymmenten myllerryksestä toiseen. Hän ylpeilee myös sillä, että pojat ovat seuranneet teräksen tekijöinä isänsä jalanjälkiä. Krzywy on työskennellyt jo 25 vuotta samassa terästehtaassa Varsovassa. Krzywyn 28ja 30-vuotiaat pojat työskentelevät samassa tehtaassa. – Tehdas herätti pojissa jo lapsina suurta mielenkiintoa. Metallimies on ylpeä siitä, että hän on voinut jatkaa työtään samassa tehtaassa maata koetelleista mullistuksista huolimatta. Puolan työläisten maanlaajuinen lakkoilu pakotti elokuussa 1980 kommunistivallanpitäjät laillistamaan ensimmäisen vapaan ammattiliiton sosialismin oloissa. – Lech Walesa lausui täällä Solidaarisuus-ammattiliiton syntysanat, Krzywy sanoo rinta kaarella. Yksityistämisprosessi on kutistanut Varsovan terästehtaan työntekijöiden määrän kommunismin ajan 10 000:sta nykyiseen 500:aan. Tänään tehdas on maailman suurimman teräksentuottajan ArcelorMittalin omistuksessa. – Minulla oli onni kuulua niihin työntekijöihin, jotka kelpuutettiin uudistetun terästehtaan palkkalistoille. Krzywylle on samantekevää, onko terästehdas yhteiskunnan vai yksityisen hallussa. – Pääasia on, että työolosuhteet ovat kelvolliset ja että palkka juoksee säännöllisesti. Krzywyn työsopimus on voimassa toistaiseksi. Hän ansaitsee kuukaudessa 6 000 zlotya eli 1 500 euroa. Se on noin tuhat zlotya enemmän kuin keskiansio Varsovan seudulla. – Ahertaminen valssaamossa vanhojen työtoverien kanssa on ollut minulle henkireikä, Krzywy paljastaa. Viisikymppinen metallimies valvoo 1 500-asteisen teräsmassan ohjautumista oikeisiin tuotantolaareihin. – Jos käsky käy, olen tarvittaessa valmis uurastamaan myös jossain toisessa työpisteessä. Varsovan terästehtaasta putkahtaa maailmalle vuosittain yli 550 000 tonnia terästuotteita. – Niistä noin puolet viedään Euroopan unionin maihin. Työturvallisuuden selkeä parantuminen vuosien varrella on tomeralle metallimiehelle merkittävä asia. – Onnettomuudet ovat vähentyneet kommunismin ajoista todella harvinaisiksi. Viime vuonna ei tapahtunut ainuttakaan vakavaa työtapaturmaa, Krzywy kertoo. Noin 40 prosenttia terästehtaan työntekijöistä kuuluu Solidaarisuus-ammattiliittoon. Se on 38 miljoonan asukkaan maassa erittäin hyvä järjestäytymisaste. Vain 12 prosenttia Puolan kaikkien alojen työntekijöistä kuuluu ammattiliittoihin. – Olen ammattiyhdistysaktiivina esittänyt rautakourille hyvin selkeät perustelut. Mitä useammalla on jäsenkirja, sitä paremmin työntekijöiden etuja voidaan ajaa työpaikalla. – Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi ammattiliiton jäsenyyttä kartetaan. Se on todella piskuinen menoerä palkasta. a P U O L A TSEKIN TASAVALTA VARSOVA SLOVAKIA LIETTUA KALINGRAD Puolan tasavalta on pinta-alaltaan suurin itäisen Euroopan maista. Asukkaita on yli 38 miljoonaa. Kommunistivallan jälkeiset ensimmäiset parlamenttivaalit järjestettiin vuonna 1991. Euroopan unionin jäseneksi maa liittyi 2004 ja läntisen sotilasliittoutuman Naton jäseneksi jo 1999. Maan pääkaupunki on vajaan kahden miljoonan asukkaan Varsova. 26.11.2015 15 AHJ1515_24-48.indd 31 17.11.2015 9:07:31
32 SO K ER IJU SS I. Pi ki sa ar en Ko ne pa ja n ty ön te ki jö itä 19 40 -l uv un O ul us sa . Ed es sä on va lm is te ill a ol le en hö yr yl ai va n, So ke riJu ss in os ia . Su om en So ke ri til as i al uk se n ko ne pa ja lta vu on na 19 39 , m ut ta so ta vi iv äs ty tt i ve si lle la sk ua . N im i So ke riJu ss i lii tt yy Su om en So ke rin to im itu sj oh ta ja an , vu or in eu vo s Jo hn G ru nd st rö m iin (1 87 7– 19 53 ). H än en ke rr ot aa n pu do nn ee n H el si ng is sä Tö öl ön la hd en ra nn al la si ja in ne el la te ht aa lla tu ha nn en lit ra n si ira pp is äi liö ön . Jo ht aj a ol is i hu kk un ut , el le i re pp un sa un oh ta nu t ty öl äi ne n ol is i hä nt ä pe la st an ut . A lu ks en kä vi hu on om m in , se pä ät yi ha ak si rik ko ud ut tu aa n Vä lim er en po hj aa n vu on na 19 69 . w w w .s ok er iju ss i.n et /p al as ia _m en ne es ta .p df A I KA K U V A P O H JO IS -P O H JA N M A A N M U SE O 15 26.11.2015 AHJ1515_24-48.indd 32 17.11.2015 9:07:34
26.11.2015 15 T E K S T I V E IK K O K A U P P IN E N S O P IM U S A S IA N T U N T IJ A T YÖ E H TO S O P I M U S O T A T A LT E E N SUURUUS Tuntipalkkainen työntekijä Kahdeksan tunnin palkka keskitunti ansion mukaan (8 x keskituntiansio) Osa-aikainen työntekijä Tuntipalkkaisen arkipyhäkorvaus kerrotaan työ viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä ja jaetaan saatu tulo luvulla 40 Viikkotai kuukausipalkkainen työntekijä Ei erillistä arkipyhäkorvausta, vaan myös arkipyhä viikolta normaali palkka vähen tä mättömänä Korvaus maksetaan myös työntekijälle, joka työtuntijärjestelmän taikka muuten suostumuksensa mukaisesti (ylityö) on työssä arkipyhänä. Tämän lisäksi työn tekijälle maksetaan ylityölisä, jos työ on samalla ylityötä ja sunnuntaityökorotus niiltä päiviltä, jotka ovat kalenteriin punaisella merkittyjä pyhäpäiviä. YLITYÖTÄ, SUNNUNTAITYÖTÄ JA VIIKKOVAPAAN aikana tehtävää työtä koskevat määräykset löytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 20 kohdasta ja vastaavasti myös muiden sopimus alojen työehto sopimusten työaikamääräyksistä. EDELLYTYKSET Arkipyhäkorvaus maksetaan jos: ? ? Työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt ennen arkipyhää vähintään kuukauden. ESIMERKKI Jos työntekijän työsuhde on alkanut tiistaina 24.11., hän on oikeutettu saamaan arki pyhäkorvauksen jouluaatolta 24.12. ja luon nol lisesti myös sitä seuraavilta arkipyhiltä. ? ? Työntekijän tulee olla ollut työtunti j ärjes telmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. ESIMERKKI On sovittu tai määrätty jouluaattoa (24.12.) edeltävät tiistai ja keskiviikko työajantasaamis päiviksi (pekkaspäiviksi). Tällöin viimeinen arkipyhiä edeltävä työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä ja siis edellytyspäivä on maanantai 21.12. Sitä lähinnä seuraava työtuntijärjestelmän mukai nen työpäivä on maanantai 28.12. Saadakseen arki pyhäkorvauksen jouluaatolta sekä ensimmäi seltä joulupäivältä työntekijän tulee olla työssä työtunti järjestelmän mukaisesti edellytyspäivänä (joko 21.12. tai 28.12.). Vuodenvaihteen arkipyhäkorvaukset Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Tämän vuoksi arkipyhäkorvausta ei makseta, jos edellä mainittu päivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 23 luvun mukaisesti korvattavat arkipyhät vuodenvaihteessa 2015–2016: JOULUAATTO (torstai 24.12.) JOULUPÄIVÄ (perjantai 25.12.) UUDENVUODENPÄIVÄ (perjantai 1.1.) LOPPIAINEN (keskiviikko 6.1.) VÄND V U O D E N V A IH T E E N A R K IP Y H Ä K O R V A U K S E T 2 15 Jos työntekijä laiminlyö noudattaa työtunti järjestelmän mukaista työaikaa sekä 21.12. että 28.12., menettää hän oikeuden saada arkipyhä korvaus yhdeltä peräkkäisistä kahdesta (24. ja 25.12.) arkipyhistä. Yhdestä siis maksetaan. POISSAOLO Jos työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan velvollinen työskentelemään myös arkipyhänä (ma–pe) ja hän on poissa työstä muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta makseta. Tietyissä tilanteissa työntekijä ei voi tai ole velvollinen työskentelemään arkipyhä kor vaukseen oikeuttavina edellytyspäivinä. Hän ei tästä huolimatta menetä oikeuttaan arkipyhä korvaukseen, jos korvattava arkipyhä sattuu: ? ? vuosiloman (talviloman) ajalle ? ? ajalle, jolta työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa ? ? työehtosopimuksen 31.3 kohdassa tarkoitetun alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalle ? ? taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle ? ? lakisääteisen isyysvapaan ajalle. Luettelo on tyhjentävä. LOMAUTUS Arkipyhäkorvaus maksetaan taloudellisin ja tuotannollisin syin toimeenpannun lomautuksen ajalta, jos arkipyhä sattuu lomautuksen alusta lasketun 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Lisäksi myös kuukauden työsuhde-edellytyksen on täytyttävä. ESIMERKKI Jouluaatto torstai Jos lomautus on alkanut aikaisintaan torstaina 10.12., korvaus maksetaan. Jos lomautus on alkanut tätä ennen, korvausta ei makseta. Jos lomautus päättyy niin, että työntekijä on työtunti järjestelmän mukaisesti työssä arkipyhää seuraavana työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä (edellytyspäivä), korvaus maksetaan. Jos lomautus on toteutettu viikoittaisen työajan lyhennyksenä, maksetaan korvaus normaalisti, riippumatta siitä, kuinka pitkään järjestely on kestänyt. VUOSILOMA (useimmiten talviloma) Voidaan määrätä tai sopia alkavaksi siten, että vuosilomajaksoon sisältyy päiviä, joita ei lueta vuosilomalain mukaan loma päiviksi. Tällaisia vuodenvaihteeseen sijoittuvia päiviä ovat sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät eli ensimmäinen ja toinen joulu päivä sekä joulu aatto, uudenvuodenpäivä ja loppiainen. Jos vuosiloma määrätään tai sovitaan alkavaksi maanantaina 28.12, sisältyy ko. lomaviikkoon viisi vuosilomalain mukaista arkipäivää (ma, ti, ke, to, ja la). Jos kaikki kuusi talviloma päivää on tarkoitus pitää yhtä jaksoisesti, jatkuu vuosiloma vielä seuraavan viikon maanantain. Muut sopimusalat Malmikaivokset, tekninen huolto ja kunnossa pito, puolustus ministeriön työpaikat: Ei poikkea. Jalometalliala: Jouluaatolta, joulupäivältä, uudenvuoden päivältä ja loppiaiselta. Työsuhde-edellytys 2 kk. Ks. arkipyhä korvauksen maksamisen poikkeus tilanteet alan työehto sopimuksesta. Peltija teollisuuseristysala: Ei poikkea, paitsi korvausperuste on henkilö kohtainen aikapalkka. Autoja konekorjaamoala: Joulu aatolta, joulupäivältä, toiselta joulu päivältä, uudenvuodenpäivältä ja loppi aiselta. Tuntipalkkaiselle työn tekijälle, jos työt keskeytetään kyseisenä työpäivänä. Korvaus täysi 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Ks. muut maksamisen edelly tykset alan työehto sopimuksesta. Mekaanisen metsäteollisuuden korjaamoala: Joulupäivä ja loppiainen korvataan. Edellytykset eivät poikkea. Katso työajantasaamisvapaan eli ns. pekkaspäivien ohjeistus: www.metalliliitto.fi/tyoajantasaamisvapaat 33 AHJ1515_24-48.indd 33 17.11.2015 9:07:34
15 26.11.2015 STORLEK Timavlönad arbetstagare Åtta timmars lön enligt medeltim förtjänsten (8 x medeltim förtjänsten) Deltidsarbetstagare Timavlönade arbetstagares ersättning multipliceras med antalet regelbundna arbetstimmar under arbetsveckan och den erhållna produkten divideras med talet 40 Veckoeller månadslönad arbetstagare Ingen separat söckenhelgsersättning utan denne får också för söckenhelgs veckan sin normala lön oavkortad Söckenhelgsersättning betalas också till en arbetstagare som enligt arbetstidsschemat eller i övrigt med sitt samtycke är i arbete på en söckenhelg (övertidsarbete). Utöver detta får arbetstagaren en övertidsersättning om arbetet samtidigt är övertidsarbete samt tillägg för söndagsarbete för helgdagar som i almanackan är märkta med röd färg. Bestämmelserna gällande ÖVERTIDSARBETE, SÖNDAGSARBETE OCH ARBETE UNDER VECKOVILAN finns i 20 kap. i teknologiindustrins kollektivavtal och på motsvarande sätt i arbetstidsbestämmelserna i de övriga avtalsområdenas kollektivavtal. FÖRUTSÄTTNINGARNA Söckenhelgsersättningen betalas om: ? ? Anställningen har fortsatt oavbrutet i minst en månad före söckenhelgen. EXEMPEL Om arbetstagarens anställning har börjat tisdagen den 24 .11 är han berättigad till söcken helgsersättning för julafton 24.12 samt naturligtvis även därpå följande söckenhelger. ? ? Arbetstagaren bör ha varit i arbete enligt arbetstidsschemat på antingen sista vardagen före söckenhelgen eller närmast påföljande arbetsdag. EXEMPEL Om man har bestämt att tisdagen och ons dagen före julafton är arbetstidsutjämningsdagar (pekkanendagar), är sista arbetsdagen före söckenhelgerna i arbetstidsschemat (för utsättningsdagen) måndagen 21.12. Närmast påföljande arbetsdag enligt arbets tidsschemat är måndag 28.12. För att få söckenhelgs ersättning för julaftonen, juldagen och annandag jul bör arbetstagaren enligt arbetstidsschemat vara i arbete på någondera förutsättningsdagen (antingen 21.12 eller 28.12). Om arbetstagaren underlåter att följa arbetstiden enligt arbetstidsschemat både 21.12 och 28.12, förlorar han rätten till söckenhelgsersättning för en av de två på varandra följande (24.12, 25.12) söckenhelgerna. För två betalas alltså söckenhelgsersättning. FRÅNVAROTIDEN Om arbetstagaren enligt arbetstidsschemat är skyldig att arbeta också på en söckenhelg och han är frånvarande från arbetet utan godtagbar orsak, betalas ingen söckenhelgsersättning. I vissa situationer kan arbetstagaren inte eller är inte förpliktad att arbeta på de förutsättningsdagar som berättigar till söckenhelgsersättning. Han eller hon förlorar trots detta inte sin rätt till söckenhelgsersättning om den ersättningsgilla söckenhelgen infaller på: ? ? semester (vinterledighet) ? tid för vilken arbetsgivaren betalar lön för sjukdomstid eller moderskapsledighet ? avlönad frånvaro på grund av ett under 10-årigt barns plötsliga insjuknande såsom avses i kollektivavtalets 31.3 paragraf ? permittering på grund av produktions mässiga eller ekonomiska skäl som pågått i högst två veckor före söckenhelgen ? under lagstadgad faderskapsledighet Förteckningen är uttömmande. PERMITTERING Söckenhelgsersättningen betalas för tiden för permittering av ekonomiska och produktionsmässiga skäl om söckenhelgen infaller på någon av de 15 första kalenderdagarna räknat från första permitteringsdagen. Vidare bör också arbetsvillkoret på en månad vara uppfyllt. EXEMPEL Julafton torsdag Om permitteringen har börjat tidigast torsdag 10.12, betalas ersättning. Om permitteringen har börjat tidigare än det, betalas ingen ersättning. Om permitteringen upphör så att arbets tagaren är i arbete enligt arbetstidsschemat på den arbetsdag i arbetstidsschemat som följer efter söckenhelgen (förutsättningsdag), betalas ersättning. Om permitteringen har förverkligats i form av förkortade arbetsveckor betalas ersättningen på normalt sätt oberoende av hur länge detta arrangemang har fortsatt. SEMESTER (oftast vintersemester) Kan bestämmas eller avtalas börja så att det i semesterperioden ingår dagar som enligt semesterlagen inte räknas som semesterdagar. Sådana dagar kring års skiftet är söndagar, kyrkliga festdagar dvs. juldagen och annandag jul samt julaftonen och nyårs dagen. Om det bestäms eller avtalas att semestern börjar måndag 28.12, innehåller berörda semestervecka fem vardagar enligt semesterlagen (må, ti, ons, to och lö). Om avsikten är att hålla alla sex vintersemester dagar omedelbart efter varandra, fortsätter semestern på måndag följande vecka. Övriga avtalsbranscher Malmgruvorna, teknisk service och underhåll och försvarsministeriets arbetsplatser: Avviker inte. Ädelmetallbranschen: För julaftonen, juldagen, nyårsdagen och trettondagen. Anställningsförutsättning 2 mån. Om avvikelser gällande utbetalning, se i branschens kollektivavtal. Plåtoch industriisoleringsbranschen: Avviker inte, förutom att ersättningsgrunden är den personliga tidlönen. Biloch maskinreparationsbranschen: Julafton, juldagen och annandag jul, nyårsdagen samt trettondagen. Åt timavlönad arbetstagare ifall arbetet avbryts under arbetsdagen. Ersättningen är fulla 8 timmars lön enligt medeltimförtjänst. Om andra förutsättningarna, se branschens kollektivavtal. Mekaniska skogsindustrins reparationsbransch: Juldagen, annandag jul och trettondagen ersätts. Förutsättningarna avviker inte. K L IP P U T O C H S P A R A 34 KO L L E K T I VAV TA L Söckenhelgsersättningarna vid årsskiftet Avsikten med de kollektivavtalsenliga söckenhelgsersättningarna är att garantera arbetstagaren en normal inkomst också för de veckor då det infaller kyrkliga festdagar eller andra allmänna lediga dagar. Därför betalas söckenhelgsersättning inte om dessa dagar infaller på lördag eller söndag. Söckenhelger som ersätts vid årsskiftet 2015–2016 enligt kapitel 23 i Teknologiindustrins kollektivavtal: JULAFTON (torsdag 24.12) JULDAGEN (fredag 25.12) NYÅRSDAGEN (fredag 1.1) TRETTONDAGEN (onsdag 6.1) T E X T V E IK K O K A U P P IN E N A V TA L E X P E R T S Ö C K E N H E L G S E R S Ä T T N IN G A R N A V ID Å R S S K IF T E T 2 15 AHJ1515_24-48.indd 34 17.11.2015 9:07:36
”Saksassa tästä tulisi lakkoaalto” SAKSA asukkaita 81 miljoonaa IG Metall jäseniä 2,3 miljoonaa nuorisojäseniä 227?000 SUOMI asukkaita 5,4 miljoonaa Metalliliitto jäseniä 144?000 nuorisojäseniä 44?000 – Suomen koulujärjestelmä on tuottanut kansainvälisissä vertailuissa jatkuvasti vahvoja tuloksia. Siinä on varmasti paljon sellaista, mistä me voisimme ottaa mallia, miettii Zach. Saksalaisia ilahdutti myös huomata, että heidän kampanjansa oppisopimusten ja nuorten työllistymisen puolesta, Operation Übernahme, oli antanut suomalaisille ayaktiiveille innoitusta ja osaltaan vaikuttanut Operaatio Vakiduuniin, joka Suomessa kävi taisteluun nollatuntisopimuksia vastaan. – Tuntui hienolta nähdä, että meidän kampanjamme oli antanut hyviä ideoita muille, sanovat Zach ja Hellrung tyytyväisinä. a MALLIA SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ Nuoret tapasivat Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon, joka kertoi liiton toiminnasta. Lisäksi perehdyttiin eduskunnan ajankohtaiseen tilanteeseen sekä työttömien TATSI-järjestön toimintaan. SAKKI ry:n puheenjohtajan Musa Jallofin kanssa saksalaisryhmä keskittyi suomalaiseen koulutukseen ja varsinkin ammattikouluihin. Vierailulla käytiin Tampereen seudun ammattiopisto TREDU:ssa. Yhdeksän vuoden mittainen peruskoulu oli saksalaisissa silmissä erikoisuus, mutta hyvässä mielessä. – Osavaltioiden välillä on Saksassa tässäkin eroja, mutta tällaista yhdeksän vuoden peruskoulua ei ole missään. Useimmiten lapset käyvät vain neljä vuotta yhteistä koulua, ja sen jälkeen jatketaan eri linjoilla. Tuossa iässä lapset ovat kuitenkin liian nuoria tekemään isoja päätöksiä omasta elämästään, sanoo Hellrung. Ehkä Suomessakin teidän pitäisi kiivetä barrikadeille herkemmin, pohtivat Metalliliiton vieraina olleet Saksan IG Metall -ammattiliiton nuorisoaktiivit. T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T A N N IK A R A U H A LA Nina Zach (vas.), Marlene Seyfried, Mira Buß, Alexander Püring (takana vas.), Domenico Hellrung, Philip Giesemann ja Maximilian-Thorben Ehlers ovat IG Metallin nuoria toimijoita Saksi-Anhaltin ja Ala-Saksin osavaltioissa. He tutustuivat Suomeen Metalliliiton nuorisotoimitsijoiden vieraina lokakuun lopussa. ?? Jos Saksassa hallitus toimisi noin ja tulisi heikentämään työehtoja lainsäädännöllä, niin kyllä siitä äkkiä seuraisi lakkoaalto, miettii Nina Zach. – Varmasti alkaisi tapahtua. Sellainen tuottaisi räjähdyksen, myötäilee Domenico Hellrung. Saksan metallityöntekijöitä edustavan IG Metallin nuoret tutustuivat viikon verran Suomeen ja Metalliliiton nuorisotoimintaan. Zach toimii nuorisovastaavana SaksiAnhaltin ja Ala-Saksin osavaltioiden alueella. Hellrung on töissä bioelektroniikkaa valmistavassa Thermo Fisher Scientificissä. – Saksan järjestelmä on muutenkin erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi palkankorotuksista sovitaan osavaltiokohtaisesti, kertovat Zach ja Hellrung. Saksassa ei ole perinteitä samanlaisesta kolmikantajärjestelmästä kuin Suomessa, jossa hallitus, työnantajat ja työntekijät ovat sopineet tulopolitiikan suuret linjat yhteisesti. Toisaalta, Saksassakin hallitus on ajanut itsensä törmäyskurssille ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Epäsuositut Hartz-paketit, jotka muun muassa heikensivät ansiosidonnaista työttömyysturvaa, ovat ajaneet työntekijät kaduille osoittamaan mieltään. – Ehkä Suomessakin teidän pitäisi kiivetä barrikadeille herkemmin, heittää Hellrung. 26.11.2015 15 35 AHJ1515_24-48.indd 35 17.11.2015 9:07:38
15 26.11.2015 36 T E X T JO H A N LU N D F O TO JO H A N N E S TE R V O 36 36 L ukten av svetsgas möter oss i den stora produktionshallen. I det gula skenet från den för fabriker typiska belysningen tillverkar de omkring 270 metallarbetarna sopbilar och lastbilssläpvagnar som aldrig förr. Beställningarna ökar och personalen växer år för år, berättar företagets långvariga huvudförtroendeman Harry Malm belåtet. – De senaste åren har vi haft omkring 10 nyanställningar per år. Sedan 2009 har det gått uppåt för oss i stadig takt. Jobbet har räckt till vilket förstås är bra. Närpes Trä & Metall, eller NTM, grundades år 1950 och man jobbade i början också med trä som virke – därav företagets namn. – I början tillverkades köksinredning och inredning till butiksbilar. På den tiden var det mycket snickeri här men under min tid i huset har det inte gjorts något träarbete att tala om, förutom golven i släpvagnarna, berättar Malm. I dag tillverkas i första hand sopbilar som till 90 procent exporteras till Norden, Storbritannien, Ryssland, Holland, Österrike, Polen och Baltikum. Företaget tillverkar fortfarande också lastbilssläp men betydelsen av den produktionen är sinande. – Den delen krymper hela tiden. Det ligger helt enkelt mera pengar och arbete i sopbilarna, förklarar Harry Malm. Enligt Malm är också konkurrensen inom lastbilssläpstillverkningen betydligt hårdare. – Det är ganska lätt att bygga släpvagnar och det går inte riktigt att utveckla dem speciellt mycket längre. De börjar vara ganska klara. Också släpen går till största del på export, vilket enligt Malm är ett tecken på att det faktiskt går dåligt i Finland just nu. NTM är ändå ett exempel på att det också finns företag som gör gott resultat och anställer fler. Det är ett bevis på att det fortfarande är lönsamt att göra arbete i Finland. – Det skrivs för sällan om positiva saker. Det finns inget nyhetsvärde i positiva nyheter. Man kunde också rikta en känga mot Finlands Näringsliv EK som i många, många år bara har gnällt över hur dåligt det går. Någonting är alltid fel och ingenting är lönsamt. Det negativa tankesättet sprider sig så lätt och ingenting blir bättre av det, konstaterar Malm. Finländskt jobb lönar sig Nyanställningar och fulla orderböcker. En tillväxttakt som företaget själv inte vill hinna med i. Bevis på att det fortfarande lönar sig med arbete i Finland, konstaterar den långvariga huvudförtroendemannen Harry Malm som går i pension efter 40 år på Närpes Trä & Metall. kuvateksti Elmontören Kent-Johan Svarvar är taggad inför de nya uppdragen som huvudförtroendeman. AHJ1515_24-48.indd 36 17.11.2015 9:07:43
26.11.2015 15 37 – Det verkar som ett allmänt problem inom industrin att det kan finnas död tid inom produktionen samtidigt som det kan vara väldigt bråttom på en annan avdelning. Jag förstår att det kan vara svårt att planera produktionen när man har personal som kommer och går och ett brett produktsortiment. Så kan det dessutom plötsligt ramla in en stor beställning på någon modell som man aldrig ens har tillverkar tidigare, säger Malm. NYA FÖRMÅGOR STIGER FRAM När Harry Malm började jobba på NTM år 1976 hade han tänkt stanna kvar i några veckor. Nu nästan 40 år senare kan han ändå berätta om en betydligt längre och mångsidigare arbetskarriär än han hade planerat. – Om vi skulle bygga någonting utan en beställning så skulle varorna i värsta fall kunna ligga på lager i flera år och till och med vara föråldrade när en lämplig beställning äntligen skulle komma in. – När det handlar om elinstallationer och hydraulik så är det så kostsamt att ingen kan hålla sig med stora lager, fortsätter Harry Malm. Enligt de förtroendevalda på arbetsplatsen verkar det som om NTM har vuxit så snabbt att företaget inte själv vill hinna med. – Problemet hos oss idag är att vi växer så snabbt. Kompetensen hos ledningen borde växa i samma takt, men det gör den inte, anser Malm. Svetsaren och vice arbetarskyddsfullmäktige Jari Träskvik håller med. Enligt honom räcker beställningarna och jobbet till, men det är lite oklart i vilken ordning arbetet borde göras och av vem. Planeringen haltar helt enkelt. – Det känns som att det inte finns någon som har grepp om det hela, säger Träskvik. Undantagsvis kommer det in beställningar på enstaka sopbilar men vanligtvis handlar det om beställningar på tiotals fordon per kund. Den största beställningen hittills har gått på 50 fordon. Just nu jobbar metallarna på NTM hårt för att hinna leverera en beställning på 26 sopbilar till Norge. VÄXTVÄRK I LEDNINGEN NTM växer så det knakar och det märks också på fabriksgolvet. Företaget satsar hela tiden på att ta fram nya lösningar och modeller inom sopbilsbranschen och ibland är det svårt för arbetstagarna att hänga med i det enorma produktsortimentet. Det vet också elmontören och vice huvudförtroendemannen Kent-Johan Svarvar. – Jag ska inte svära på det men det har talats om runt 200 olika modeller om man räknar med alla varianter vi erbjuder som bygger på basmodellerna, säger Svarvar. Svarvar som jobbar vid slutmonteringen ser alla modeller som går genom fabriken eftersom han monterar belysning och säkerhetsgivare på alla slags sopbilar innan de rullar ut ur fabriken. – Det finns egentligen inga standardmodeller eftersom kunden i princip får bestämma och beställa precis vad de vill ha, börjandes från vilket fordon som ska ligga som bas under installationen, förklarar Svarvar. Eftersom sopbilsmodellerna skiljer sig såpass mycket från varandra är det omöjligt att börja bygga på något alls innan beställningen är gjord. Svarvar poängterar också att det skulle vara hopplöst dyrt att hålla sig med färdiga varor på lager. 37 Huvudförtroendeman Harry Malm går i pension och ger över ansvaret åt yngre förmågor efter 40 år på NTM. Jan-Stefan Hartvik trivs bra på jobbet och kommer att fortsätta med svetsandet och valsandet också efter att Malm går i pension. 26.11.2015 15 AHJ1515_24-48.indd 37 17.11.2015 9:07:46
15 26.11.2015 38 – Det viktigaste skulle vara att var och en tänker på hur de jobbar. Men det handlar ju också mycket om att vi jobbar i trånga förhållanden och det kan ofta flyga gnistor över till grannens arbetsstation, säger han. Malm tror att bristande arbetssäkerhet håller på att bli ett större problem i Finland överlag. – När det går dåligt så har man lätt att spara inom arbetarskyddet men det är ju förstås helt fel ställe att spara på. Jag har läst att man i Finland förlorar tusentals arbetstimmar inom produktionen varje dag på grund av bristande säkerhet. Vi har också hos oss exempel på långtidssjukskrivningar som beror på att arbetarskyddet inte har fungerat som det ska, säger Malm. – Ett bra och fungerande arbetarskydd betalar sig själv tillbaka snabbt, inflikar Träskvik. Förutom ibland trånga arbetsförhållanden är ventilationen ett problem på fabriken. Systemet är ursprungligen byggt för omkring 100 arbetstagare som svetsar medan antalet anställda inom produktionen idag är något helt annat. – Det är hett och emellanåt ligger det riktigt rök i luften. De där svetsgaserna är ju inte precis hälsosamma. Men det här har vi år ut och år in påpekat om till ledningen, säger Träskvik något uppgivet. Enligt Svarvar är arbetsgivarens inställning till arbetarskyddet ofta slapp. – Våra förbättringsförslag tags alltid emot med en bekräftelse om att det är på gång, men ingenting vill riktigt hända, säger han. Men ger facket upp? – Nej, aldrig i livet! utbrister Malm. a 38 – Nu valsar jag men jag började som golvläggare. När direktörn fick höra att jag kan finska flyttades jag till lagret men sedan dess har jag bland annat också jobbat på klippoch pressavdelningen, varit truckförare och gasoch plasmaskärare, räknar Malm upp. Malm har också en lång karriär inom det fackliga bakom sig – både som huvudförtroendeman och som ordförande för Närpes Metallarbetare fackavdelning 274. När han i tiden blev tillfrågad att ställa upp som förtroendeman hade Malm aldrig öppnat den lilla gröna kollektivavtalsboken eller haft några tidigare förtroendeuppdrag. Nu medger han att det var ganska spännande att ta över trots att den dåvarande vice huvudförtroendemannen sa att det inte är så märkvärdigt och att man inte egentligen behöver göra någonting. – Det blev en ganska intensiv start med mycket att lära sig på kort tid, för det höll ju inte alls streck det där med att man inte skulle behöva göra någonting. Han sa nog det bara för att inte själv behöva ta huvudansvaret, skrattar Malm. Nu i och med pensioneringen är det ändå dags att stiga åt sidan och överlåta ansvaret vidare. Det blev Malms vice, Kent-Johan Svarvar som ställde upp som enda kandidat och han blir alltså nästa huvudförtroendeman för metallarna på NTM. – Jag har varit intresserad av det fackliga redan länge och när Harry frågade om jag skulle vara intresserad av att ställa upp så tackade jag ja direkt, säger Svarvar. Svarvar känner sig förberedd för den nya utmaningen och berättar att han fått mycket stöd och hjälp av Malm redan på förhand. Han har också hunnit gå på flera av Metalls förtroendemannakurser. Tvärtemot sin företrädare går Svarvar inte i tron att det nya förtroendeuppdraget går att sköta med vänster hand. – Nej, jag känner till arbetsplatsen för bra för att gå på det. Jag har ju jobbat här i 15 år, skrattar han. MYCKET KVAR ATT GÖRA Intressebevakningsarbetet är aldrig färdigt och Svarvar och de övriga förtroendevalda på arbetsplatsen har fortfarande mycket jobb framför sig. – Ja, det finns mycket kvar att göra. Vi har ganska mycket arbetsolycksfall här hos oss. Det vanligaste är att svetsare får rosk i ögat, säger vice arbetarskyddsfullmäktige Jari Träskvik och hänvisar till de glödande röda gnistorna som kan brinna fast i ögat. Träskvik berättar att olyckor händer när man svetsar på insidan av trånga sopskåp. Då kan gnistorna flyga i ögat trots att man har svetsmasken på sig. Hasan Hamulic visar hur man svetsar golv till sopskåp på en av många sopbilsmodeller. Anders Flenmark är ny på NTM och tycker det är skrämmande hur mycket man måste lära sig på kort tid som nyanställd. Svetsaren och vice arbetarskyddsfullmäktige Jari Träskvik hoppas på större insatser i arbetarskyddet. Också svetsaren Anssi Yrjänäinen vet hur trångt det är att svetsa på insidan av sopskåpen. AHJ1515_24-48.indd 38 17.11.2015 9:07:49
15 26.11.2015 39 METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: medtrådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka med delanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomstrelaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. ANSÖKAN OCH BILAGOR KAN SKICKAS ELEKTRONISKT Ansökan om inkomstrelaterad dagpenning kan du göra via vår e-tjänst på adressen tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Tjänsten fungerar med din banks webbtjänstkoder. Hur du fyller i och skickar ansökan Du kan elektroniskt ansöka om både inkomstrelaterad dagpenning och fortsatt inkomstrelaterad dagpenning. Använd blanketten för den första ansökan om det gått tre månader sen den senaste ansökan. E-tjänsten leder dig genom ifyllnaden av blanketten. Om någon del av ansökan inte är i fylld eller bristfällig meddelar tjänsten om det och ber dig komplettera eller korrigera uppgifterna. Alla delar måste fyllas i innan ansökan kan skickas. På det sättet garanteras att alla uppgifter som behövs för behandlingen av ärendet finns med i den eletroniska ansökan. Den sökande är ansvarig för att uppgifterna stämmer på samma sätt som när ansökan görs på traditionellt sätt. Ansökningens bilagor Du kan skicka de bilagor som behövs för att behandla ditt ärende via e-tjänsten. En bifogad fil får vara högst 2 Mb. Filformat ska vara antingen .tif, .jpg eller .pdf. Bilagor behöver inte skickas samtidigt tillsammans med ansökan. Bilagor kan också skickas via e-tjänsten även om själva ansökan skickas per post. Om du redan har skickat in en ansökan till arbetslöshetskassan kan du rikta en eventuell bilaga till den obehandlade ansökan i e-tjänsten. Bilagor måste ändå inte riktas direkt till ansökan eftersom alla bilagor som skickas till arbetslöshetskassan alltid beaktas i behandlingen. Bilagor till ansökan och andra dokument kan också skickas till kassan via Ota yhteyttä -funktionen på webbplatsen. Filöverföringen sker över en skyddad anslutning. Användarsäkerheten Genom att använda bankernas webbtjänstkoder säkras den sökandes identitet och fungerar samtidigt som elektronisk underskrift. Dessa koder säkerställer den sökandes identitet och den s.k. starka krypteringen i informationsförmedlingen så att de elektroniska tjänsterna uppfyller dataskyddskraven. Koderna personifierar den elektroniska signaturen. När du använder elektroniska tjänster i offentliga utrymmen eller på någon annan persons dator bör du alltid efter användningen ta bort de använda sidorna från datorns mellanminne. Detta rekommenderas också när du använder din egen dator. A R B E T S LÖ S H E T S S KY D D Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad AHJ1515_24-48.indd 39 17.11.2015 9:07:49
40 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päätty mi sestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköi sestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautumisessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaati mukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. T YÖT TÖ M YYS T U RVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 15 26.11.2015 AHJ1515_24-48.indd 40 17.11.2015 9:07:49
15 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A JY R K I LU U K K O N E N NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. TOMMI TÖRRÖNEN vaihetyöntekijä, pääluottamusmies, Muuntosähkö Oy, Joensuun Metallityöväen ao. 59 ASKO KASKINEN kokoonpanija, varapääluottamusmies, Steel Master Finland Oy, Mynämäki, Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I 41 Kuin kattoa tekisi seinien päälle Ensi vuoden koko kurssitarjonnan löydät juuri ilmestyneestä opinto-oppaasta! www.metalliliitto.fi 25.–29.1. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Hyvä lehtijuttu 1.–5.2. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 29.2.–4.3.) Taloudenhoito 8.–12.2. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) 15.–18.2. Palkkatekniikan kurssi Hyvinvointi työyhteisössä 15.–19.2. Työsuojelun peruskurssi Kokoustoiminta (autoala mukana) 24.–26.2. Ammattiosaston kansainvälinen toiminta Taseri-kirjanpidon kurssi 29.2.–4.3. Työsuojelun peruskurssi Työoikeus Kirjoitan – siis ajattelen 14.–18.3. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 11.–15.4.) Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 11.–15.4.) Tietotekniikan jatkokurssi 21.–23.3. Yritystalous Työaika Kotisivukurssi 29.3.–1.4. Hyvinvointi työyhteisössä 30.3.–1.4. Kansantalous Yhdenvertaisuus työpaikalla 4.–6.4. Kaivosalan täydennyskurssi 4.–8.4. Työsuojelun peruskurssi Paikallinen sopiminen 6.–8.4. Naiset toimijoina 11.–15.4. Luottamusmiesten peruskurssi ”Murikassa opiskelu on vähän kuin talon rakentamista.” Mikä onkaan oikea tessin tulkinta tässä tilanteessa, onko ylityöstä maksettu oikein? Luottamusmiesten jatkokurssin osallistujat tekevät ryhmänä harjoitustehtävää Murikka-opiston kirjastossa. Pääluottamusmiehenä Joensuussa Muuntosähkö Oy:ssä toimiva Tommi Törrönen ja varapääluottamusmies Asko Kaskinen mynämäkeläisestä Steel Master Finland Oy:stä vertailevat jatkokurssia aiemmin käymäänsä luottamusmiesten peruskurssiin. – Jatkokurssilla on runsaammin aikaa käytännön harjoituksille. Eli pykälien läpikäymistä ja soveltamista, vertaa Törrönen. – Ulosantia harjoitellaan enemmän, arvioi Kaskinen. Luottamusmiesten peruskurssi on viikon mittainen, jatkokurssi rakentuu kahdesta erillisestä viikon jaksosta. Kaskisen mielestä kolmessa osassa tuleva koulutus on hyvä kokonaisuus, jonka jälkeen luottamustehtävän hoitaminen on paljon varmaotteisempaa. – Ensin haetaan pohja, sitten treenataan, sitten ruvetaan tekemään käytännössä. Tai oikeastaan tämä Murikassa opiskelu on vähän niin kuin talon rakentaminen. Runko ja seinät tehdään ensin, sen jälkeen tehdään katto niitten päälle. Eli tämä jatkokurssi on katonrakentamista. – Niin ja jos käy täydennyskursseja lisäksi, niin saapi vielä talon sisustettua, Törrönen lisää. 26.11.2015 Murikassa AHJ1515_24-48.indd 41 17.11.2015 9:07:52
15 26.11.2015 42 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 3.12. Ahjo 16 (ilmestyy 17.12.) 10.12. Ahjo 1 (ilmestyy 7.1.) 14.1. Ahjo 2 (ilmestyy 28.1.) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 30.11. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Kahvitarjoilu. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanien syyskokous ti 1.12. klo 12 osaston kokoushuoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. Paikalla Sydänliiton luennoitsija Raimo Peltovuori. Kahvitarjoilu. www.metalli74.fi Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokous pe 27.11. klo 13 Tornion Järkällä. Keskustelua vuoden 2016 toiminnasta. Tavataan päiväkahvilla. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanijaoston ruskamatkan muistelot ke 3.12. klo 12 toimistolla. Valokuvat mukaan! Tarjoilua. SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Tampereen Metallityöväen ao. 7: to 26.11. klo 16.30 ao:n kokoustilassa, Näsilinnankatu 22 B II krs, Tampere. Valmetin metallityöväen ao. 74: ke 25.11. klo 16.30 ao:n toimistolla, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. Hangon metallityöväen ao. 121: su 29.11. klo 18 osaston toimistolla, Esplanadi 83. Pirkanmaan Teletyöntekijäin ao. 140: pe 4.12. klo 18 Metalliliiton aluetoimistolla, Rautatienkatu 10, 7. krs, Tampere. Ypäjän metallityöväen ao. 158: ma 7.12. klo 17 Vetaraanituvalla. Kalajoen Metallityöväen ao. 259: la 28.11. klo 13 Safaritalolla Hiekkasärkillä. Ruokatarjoilu. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin toimisto kiinni. Joulun jälkeisen viikon 53 toimisto on kiinni. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi Outokummun Kaivosja Metallityöväen ao. 196 muistaa ammattiosaston jäseniä elokuvalipulla Kino Maritaan. Lippu noudettavissa osaston toimistolta toimiston aukioloaikoina, joulukuun loppuun mennessä jäsenkorttia vastaan. Elokuvalippu on voimassa 31.12.2016 asti. Hyvää joulun odotusta! Ammattiosaston toimisto, Keskuskatu 4 B 7, 83500 Outokumpu, avoinna torstaisin klo 16–17, puh. 043 218 0376, taloudenja toimistonhoitaja Markku Huovinen, puh. 044 545 9390. Ammattiosaston kotisivuilla asiaa ammattiosaston toiminnasta, www.telemail.fi/metalli196/ Teljän Metallityöväen ao. 294:n 50-vuotishistoriikki Jäsenen asialla on saatavilla historiatyöryhmän jäseniltä: Kalevi Mäkelä, puh. 044 557 3172, Seppo Kuusisto 044 970 5650, Pentti Rantanen 040 725 1306, Tarmo Korventausta 040 563 9461. Kirjan hinta 30 €. Euran Metallityöväen ao. 381:n ajankohtaisia asioita ja tapahtumia voit seurata nyt myös netistä osoitteesta www.euranao381. yhdistysavain.fi. TAPAHTUMIA Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanijaoston järjestämä ostosmatka Vantaan Ikeaan ti 8.12. Lähtö Lahdesta klo 9, paluu Lahteen n. klo 15. Hinta 5 € sisältää kuljetuksen. Varaukset toimistolle, puh. (03) 751 1108, metalli23@ metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen toimistolle tai ammattiosaston tilille FI63 5542 7120 008924, viestikenttään: Ikea + oma nimi. Ao. 23:n työttömien jouluruokailu viikolla 51. Ruokailuun ovat oikeutettuja kaikki ammattiosaston jäsenet, jotka saavat työttömyyspäivärahaa joko Metallityöväen työttömyyskassalta tai työmarkkinatukea Kelalta. Tule noutamaan ruokalippusi toimistolta! Ao. 23:n jouluglögit toimistolla 14.–16.12. Joutsenon Metallityöväen ao. 30:n pikkujoulu pe 11.12. klo 18 Joutsenon Satamatornissa. Jouluruoka, arpajaiset, taikuri, elävää musiikkia, tanssia ja mukavaa yhdessäoloa. Musiikista vastaa Pekka Puolakka. Maksu 5 € /hlö, myös seuralaiselta. Ilmoittautumiset ma 4.12. klo 16 mennessä Ari Laamaselle, puh. 040 557 6846 tai Ari Sinitalolle, puh. 040 590 4111. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48:n pikkujoulu pe 11.12. klo 18 Klaukkalan työväentalolla (Teboilia vastapäätä). Noin 5 € paketti mukaan. Ilmoittautumiset viimeistään 30.11. Hannu Niemiselle, puh. 050 533 3877. Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n pikkujoulut la 12.12. klo 18–21 ravintola Valdemarissa. Mukaan mahtuu n. 100 henkilöä. Hinta on 20 €/jäsen/puoliso, maksu osaston tilille FI7811343000632027. Ilmoittautumiset viimeistään 28.11. Sepolle, puh. 0400 963 596. Pirkanmaan Teletyöntekijäin ao. 140 tarjoaa jäsenilleen teatteri-illan pe 29.1. Tampereen Työväenteatterin klo 19 näytökseen Tiputus. Lippuja on jaossa ilmoittautumisjärjestyksessä 30 kpl. Varaukset 20.12. mennessä markku. juhani.valkama@gmail.com tai tekstiviestillä 0400 622 179. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanien puurojuhla to 10.12. klo 15.30 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4. Ilmoittautuminen 7.12. mennessä Pertti Oksmanille, puh. 050 342 3920, pertti.oksman@gmail.com. Muuramen metallityöväen ao. 344:n teatterimatka jäsenille seuralaisineen la 30.1. Tampereen teatterin klo 14.30 näytökseen Tiputus. Matkan hinta jäsenille 20 €, seuralaisille 30 € sisältäen väliaikakahvit. Ilmoittautumiset 14.–18.12. klo 16 jälkeen Arto Liikaselle, puh. 040 735 4855. Lippuja varattu 50 kpl. Virtain Metallityöntekijät ao. 349:n risteily Tallinnaan 8.-9.1. Risteilyn hinta 20 €/jäsen/ seuralainen sisältää bussikuljetuksen Virroilta, laivamatkat ja aamiaisen Tallinnassa. Päivä aikaa ostoksille, oma bussi mukana Tallinnassa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 5.12. puh. 050 330 1766/Satamo. KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien koulutusristeily 10.–11.2. Lähtö keskiviikkoaamuna Turusta Viking Line Amorellalla, paluu torstaiaamuna. Hinta 30 € jäsenille, muille noin 50 €. Hinta voi muuttua vuonna 2016. Maksut ja ilmoittautumiset 31.12. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Tampereen metallityöväen ao. 7 järjestää naisseminaarin la 5.12. klo 14–17 ammattiosaston toimistolla, Näsilinnankatu 22 B, Tampere. Aiheena perhe ja työ; miten vuonna 2016 voi vaikuttaa arkeen, perheen ja työn yhteensovittamiseen, mikä voi muuttua? Kouluttajana Kirsti Anttila Metalliliitosta. Tilaisuuden jälkeen pikkujouluruokailu toimistolla. Ilmoittautumiset 30.11. mennessä toimisto@metalli7.fi tai puh. (03) 223 0013. Turun metallityöväen ao. 49:n koulutusta liittokokousesitysten tekemiseen ke 9.12. klo 10–14 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C. Liitosta sopimusasiantuntija Turja Lehtonen. Tilaisuus on avoin myös muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset lounastarjoilun vuoksi 7.12. mennessä toimistolle, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. 15 26.11.2015 AHJ1515_24-48.indd 42 17.11.2015 9:07:52
26.11.2015 15 TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 3.12. Ahjo 16 (ilmestyy 17.12.) 10.12. Ahjo 1 (ilmestyy 7.1.) 14.1. Ahjo 2 (ilmestyy 28.1.) Metalliliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen työttömien joulutilaisuus to 3.12. klo 11–15 ?? Metalliliiton kokoushuone 3, Siltasaarenkatu 3–5 (sisäpiha), Helsinki. ?? Tervetuloa kuulemaan Metallityöväen työttömyyskassan kuulumisia sekä miten porvarihallituksen kaavailemat toimet vaikuttavat toteutuessaan työttömyysturvaan. ?? Mukana myös Työttömien ay-yhdistyksen Tatsi ry:n edustaja, joka kertoo työllisyyshankkeesta sekä antaa ohjeita työnhakuun. Alustuksen jälkeen halukkaille annetaan opastusta myös CV:n kuntoon pistämiseksi. Tarjolla joululounas. Tervetuloa! Ilmoittautuminen viimeistään 27.11. kristiina.lehtonen@metalliliitto.fi tai puh. 020 77 41304. Lisätietoja: Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto, Ville Kari, puh. 045 672 4568 Tanssien hyvälle mielelle – lomaviikko eläkeläisille 28.3.–2.4. Huhmarissa ?? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon 28.3.-2.4.2016. ?? Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ?? Loma on viiden vuorokauden pituinen. Loman hintaan sisältyy aamiainen, täysihoitoruokailut keveys ja terveellisyys huomioiden sekä Vesimaailma-kylpylän vapaa käyttö. ?? Lomalla kokeillaan erilaisia tanssimuotoja. Lisäksi ohjelmassa on monipuolisesti jumppaa ja luentoja sekä virkistykseksi mm. retki lähiympäristöön, seurapelejä sekä levyja orkesteritansseja. ?? Loman hinta 100 €/henkilö. Matkat lomalainen maksaa itse. ?? Lomalle haetaan joko Hae lomalle -linkin kautta osoitteessa www.hyvinvointilomat.fi tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liitonlomat. ?? Hakemus on palautettava 18.12. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. ?? Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja: Metalliliiton toimisto, Pia Toivanen, puh. 020 77 41151. 15 26.11.2015 AY-JALKAPALLON MESTARUUSTURNAUS Ammattiyhdistysten jalkapallon 32. mestaruusturnaus pelataan kansainvälisenä 18.–20.3. Lahden kaupungin Mukkulan jalkapallohallissa. Järjestäjä kutsuu ilmoittautumisten perusteella joukkueet. Turnauksessa on kaksi lohkoa: harrasteja kilpailulohko. Kansainväliset joukkueet osallistuvat kilpailulohkoon. Joukkueiden koko 11 + vaihtopelaajat. Osanottomaksu on 300 €, joka maksetaan järjestäjän tilille. Ilmoittautumiset 30.1.2016 mennessä osoitteella: Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 LAHTI tai international.tournament@pp.phnet.fi, josta saa lisätietoja turnauksesta. Lisätietoja myös: www.ayjalkapallo.info, puh. 041 584 9964. Lohkojen otteluarvonta 7.2. Turnausmajoitus Hotelli Restel Cumulus Lahti (ammattiliittosopimus). Vuoden 2015 mestaruusturnauksen voittaja kilpailulohkossa oli SAK Lahti ja harrastelohkossa NesteOil/TEAMliitto. TERVETULOA MESTARUUSTURNAUKSEEN! Ammattiyhdistysten jalkapallo ry 43 Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Hakaniemenranta 1 C, 2. krs, 00530 Helsinki Puh. 020 77 41305 ? Faksi 020 77 41310 Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Puh. 020 77 41323 ? Faksi 020 77 41330 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Puh. 020 77 41343 ? Faksi 020 77 41346 Päivystys Raumalla, puh. 02 822 0901 Aittakarinkatu 1, 26100 Rauma keskiviikkoisin 8.30–14.00 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Puh. 020 77 41362 ? Faksi 020 77 41364 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Puh. 020 77 41372 ? Faksi 020 77 41380 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Puh. 020 77 41392 ? Faksi 020 77 41396 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Puh. 020 77 41402 ? Faksi 020 77 41406 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Puh. 020 77 41412 ? Faksi 020 77 41415 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Puh. 020 77 41422 ? Faksi 020 77 41424 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Puh. 020 77 41433 ? Faksi 020 77 41438 Päivystys Kajaanissa, puh. 08 625 227 Ratakatu 29 B 15, 87100 Kajaani, kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona 14.00–18.00 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Puh. 020 77 41441 ? Faksi 020 77 41444 Päivystys Rovaniemellä, puh. 040 723 5990 Rovakatu 26 A 8, 96200 Rovaniemi, kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona 9.00–14.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Hakaniemenranta 1 PL 107, 00531 Helsinki Puhelinvaihde 020 77 4001 www.metalliliitto.fi Toimistoaika ma–pe 8.20–16.00 Sähköpostiosoite: metalli.posti@metalliliitto.fi, etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Edunvalvonnan palvelu numero Puh. 020 77 41100 ma–pe 8.30–15.00 Jäsenpalvelu Puh. 020 77 41180 ma–pe 8.30–15.00 Faksi 020 77 41170 Työnantajaja tilittäjäpalvelu Puh. 020 77 41190 ma–pe 8.30–15.00 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Postiosoite PL 116, 00531 Helsinki Puhelinvaihde 020 77 4001 tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Työttömyyskassan palvelunumero Puh. 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 Faksi 020 77 41270 METALLITYÖVÄEN MURIKKA-OPISTO Kuterintie 226, 34260 Terälahti Palvelunumero 020 77 41500 Faksi 020 77 41552 www.murikka.fi MURIKANRANTA OY Osoite ja puh. katso Murikka-opisto Vastaanotto ma–to 8–16, pe 8–15.30 www.murikanranta.fi YHTEYSTIEDOT AHJ1515_24-48.indd 43 17.11.2015 9:07:52
15 26.11.2015 44 AHJON AIKATAULU 2016 osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 1 10.12.2015 7.1.2016 2 14.1.2016 28.1. 3 4.2. 18.2. 4* 25.2. 10.3. 5* 22.3. Tiistai! 7.4. 6 14.4. 28.4. 7 5.5. 19.5. 8 26.5. 9.6. 9 16.6. 30.6. 10 28.7. 11.8. 11 18.8. 1.9. 12 8.9. 22.9. 13 29.9. 13.10. 14 20.10. 3.11. 15 10.11. 24.11. 16 1.12. 15.12. * lehtien väli poikkeuksellisesti 4 viikkoa 44 TO I M I N TA Kevät haussa! Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n toiminnan tarkoituksena on työikäisten ja heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä elämänhallinnan tukeminen. Metalliliitto järjestää yhteistyössä PHT:n kanssa 1. askel-hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille ja heidän perheenjäsenilleen. PHT ry:ssä tehdään osallistujavalinnat jaksoille sekä vastataan hyvinvointijakson järjestelyistä. 1.askel-hyvinvointijaksoille hakeminen ja valituksi tuleminen eivät edellytä ammattiliiton jäsenyyttä. Hyvinvointijaksot ovat tuettuja jaksoja, joille osallistuva maksaa kiinteän omavastuuosuuden. Kaikki jaksot sisältävät teeman mukaisen ohjelman sekä majoituksen täysihoidolla (aamiainen, lounas ja päivällinen). PHT:n 1.askel-perhejaksot PHT:n 1.askel-perhejaksot ovat lapsiperheille järjestettäviä ryhmämuotoisia liikuntapainotteisia ja virikkeellisiä hyvinvointijaksoja, joiden aikana annetaan sekä lapsille että aikuisille mahdollisuus uusien harrastusten löytämiseen. OMAVASTUUHINNAT PERHEJAKSOILLE: 125 €/aikuinen/5 vrk 75 €/lapsi 6–16 v./5 vrk alle 6-vuotiaat ilmaiseksi PERHEIDEN 1. ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT TAMMI-HUHTIKUULLE 2016 (suluissa hakuajan päättymispäivä) Kylpylähotelli Peurunka 21.–27.2 (30.11.2015) Luontomatkailukeskus Piispala 21.–27.2. (30.11.2015) Ukkohallan matkailukeskus 21.–27.2. (30.11.2015) Vuokatin Urheiluopisto 21.–27.2.2 (30.11.2015) Rantasipi Ikaalisten kylpylä 22.–27.2. (30.11.2015) Pajulahden Liikuntakeskus 28.2.–4.3. (30.11.2015) Kylpylähotelli Peurunka 28.2.–4.3. (30.11.2015) Vuokatin Urheiluopisto 28.2.–4.3. (30.11.2015) Rantasipi Ikaalisten kylpylä 29.2.–5.3. (30.11.2015) Kylpylähotelli Peurunka 6.3.–11.3. (07.12.2015) Vuokatin Urheiluopisto 6.3.–11.3. (07.12.2015) Ukkohallan matkailukeskus 23.–28.3. (31.12.2015) Yyteri kylpylähotelli 23.–28.3. (31.12.2015) HAKUMENETTELY Hyvinvointijaksoille haetaan ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella osoitteessa www.pht.fi Hakea voi myös PHT:n 1.askel-hakukaavakkeella, jonka voi tulostaa tai tilata liiton postituksesta, puh. 020 77 41026. Paperiset hakemukset tulee postittaa viimeistään viikkoa ennen hakuajan päättymistä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, Loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki Kaikille hyvinvointijaksoja hakeneille lähetetään kirjallinen vastaus hakuajan päätyttyä. 1.askel-hyvinvointijaksolle valituksi tuleminen edellyttää, että edellisestä tuetusta 1.askel-jaksosta tai sosiaalisen lomajärjestön myöntämästä tuetusta lomasta on kulunut vähintään 24 kuukautta. www.pht.fi Lisätietoja: Pia Toivanen, puh. 020 77 41151. cmyk pms black Eikö onni suosinut arvonnassa. Tarkista vapaat vuorot verkosta! Vielä on monta hyvää lomakohdetta jäljellä LISÄTIETOA PUH. 030 6870 400 Varaustilanne: www.metalliliitto.fi /liiton-lomat AHJ1515_24-48.indd 44 17.11.2015 9:07:54
26.11.2015 15 FIXUSNET.FI -verkkokauppa on nyt avattu! fixus.fi Tarjoukset voimassa 1.12.2015 31.12.2015 tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Lisätiedot ja arvonnan säännöt: Fixus.fi Osta nyt, maksa ensi vuonna! Kulutonta ja korotonta maksuaikaa 1.1.2016 saakka. Tarkista palvelun saatavuus Fixus.fi. Aero-reelinkitaakkatelineet Tangon leveys 122 cm, leveyden säätö ilman työkaluja. 909-048222 175 00 Voita Skoda Citigo! Rajoitettu erä! 370 00 430L Dual -kattokotelo Tilavuus 430 litraa, aukeaa molemmin puolin. Mitat 225 x 80 x 34 cm, väri harmaa. Takuu 5 vuotta. 910-XR430S Ajoneuvokamera Full HD ajoneuvokamera langattomalla tiedonsiirrolla ja 2,0” LCD-näytöllä. Kauko-ohjaus älypuhelimella tai tabletilla. 881-BP50F 179 00 Ajoneuvotallennin + 8 Gt SD-kortti Taittuva 2,5 tuuman LCD-näyttö. 880-DVR 29 90 95 00 Reelinkitaakkatelineet Sopii useimpiin autoihin, joissa kattokaiteet. Saatavana mustilla neliötangoilla (perusmalli) tai alumiinisilla profiilitangoilla. Kattokaiteen leveys max. 55 mm. Kiristysavain toimii samalla lukkona. Saksalaista laatua, todella helppo asentaa. Perusmalli neliötangoilla 110 cm 909-042110 122 cm 909-042122 137 cm 909-042137 Alumiinisilla profiilitangoilla 110 cm 909-042210 122 cm 909-042222 137 cm 909-042237 129 00 /pr /pr Osallistu arvontaan Fixus-myymälöissä! 29 00 Jauhesammutin 2 kg Erittäin kevyt alumiinirunkoinen käsisammutin, jonka teho riittää hyvin ensisammutukseen. 114-2-ALU UUTUUS WIFI APURAHAHAKU 2016 ? Metallityöväen rahasto ja Teräsmiesten opintorahasto METALLITYÖVÄEN RAHASTO tukee työväenja ammattiyhdistysliikkeen oppilaitoksissa opiskelevien sekä kansainvälisten järjestöjen koulutukseen osallistuvien jäsenten tutkimusta, opinnäytetöitä, opiskelua sekä sivistys ja kulttuuritoimintaa Metalliliiton järjestämisalaa painottaen. TERÄSMIESTEN OPINTORAHASTO tukee työväenliikkeen oppilaitoksissa opiskelevien metallityöläisiä sekä heidän ja heidän järjestöjensä harjoittamaa sivistys ja kulttuurityötä. 15 26.11.2015 Tarkemmat ohjeet apurahojen hausta ja hakusovellus löytyvät KSR:n sivuilta www.sivistysrahasto.fi/00010035hakuohjeet. Verkkosivuilla täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2015 mennessä hakijan omaan ammattiliittoon: Metallityöväen Liitto / Pia Toivanen, PL 107, 00531 Helsinki. Hakulomakkeen voi tilata myös puhelimitse Kansan Sivistysrahastosta: puh. (09) 5868 530. 45 45 LISÄTIETOA PUH. 030 6870 400 SAK:n kulttuuriapurahat SAK KULTTUURIRAHASTO tukee ensisijaisesti taidepainotteisia kulttuuriharrastuksia. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Lisätietoja Kirsti Anttila, puh. 040 587 4450 (kirsti.anttila@metalliliitto.fi) Metalliliiton jäsenten SAK:n kulttuuriapurahahakemukset tulevat automaattisesti huomioiduksi myös Metallityöväen rahaston ja Teräsmiesten opintorahaston hakemuksina eikä erillista hakua tarvita. AHJ1515_24-48.indd 45 17.11.2015 9:07:55
15 26.11.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1+/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1C , 2A , 3A , 4D AHJ1515_24-48.indd 46 17.11.2015 9:07:59
KOT I M AT KA Metro ja kävely 21. lokakuuta klo 16.15 PUTKIASENTAJA Ville Lindström TYÖPAIKKA Arctech Helsinki Shipyard Oy MATKA Hietalahti–Kamppi–Myllypuro, Helsinki MATKAN PITUUS JA KESTO 15 km, 30 min KUVA PETRI PUROMIES 47 AHJ1515_24-48.indd 47 17.11.2015 9:08:04
PRO2 – Posti Oy Kuopiossa Puijonkatu 37, Hämeenlinnassa Turuntie 7, www.vaeltajankauppa.fi Alennuskoodilla: A H J O 1 6 saat verkkokaupastamme 10% alennuksen! AHJ1515_24-48.indd 48 17.11.2015 9:08:07