KESKUSTELEE uudesta teollisuusliitosta M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 15.12.2016 ahjo.fi NRO KOULUTUKSESTA LEIKKAUS JÄRJETÖNTÄ TYÖNTEKIJÄT OSTIVAT TYÖPAIKKANSA KASSAN MUUTOKSET VUODENVAIHTEESSA AHJO DISKUTERAR DET NYA INDUSTRIFÖRBUNDET 16 AHJ1616_1-23.indd 1 6.12.2016 7:47:15
16 15.12.2016 2 12 4 35 T eollisuusliiton rakentaminen etenee Nuoret kaipaavat räväkkyyttä Millainen tulevan teollisuusliiton pitäisi olla? Ahjon keskustelussa Metalliliiton, TEAMin, Puuliiton ja Paperiliiton nuoret visioivat suunnitellun uuden liiton toimintaa, käytäntöjä, mahdollisuuksia ja haasteita. I slutet av nästa år är det meningen att Metallförbundet, industriförbundet TEAM, Pappersförbundet och Träfacket går samman och bildar ett nytt storindustriförbund. Alla förbundens fullmäktigen har gett grönt ljus för fortsatta förberedelser. De slutliga besluten om att grunda Finlands största fackförbund fattas inom de olika förbundens beslutsfattande organ i maj 2017. Fem unga från de olika industriförbunden träffades i oktober för att diskutera det nya industriförbundet och hur det borde se ut. Förväntningarna som lyfts fram i Ahjo DISKUTERAR 2016 är höga. Metalliliitto, TEAM, Puuliitto ja Paperiliitto suunnittelevat yhdistyvänsä 270 000 jäsenen suurliitoksi vuoden 2017 lopulla. Teollisuusliittohankkeen väliraportti oli marraskuussa liittojen valtuustojen käsittelyssä. Metalliliiton valtuustossa työryhmät pohtivat hankkeen plussia, miinuksia ja kehityskohteita. AHJ1616_1-23.indd 2 6.12.2016 7:47:21
K a n n e n P II R R O S e R Ic Le R a IL Le z Päätoimittaja Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PaLe ry:n jäsen. Graafinen SiHteeri arja eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 Graafinen Suunnittelija Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Verkkotoimittaja Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 tiedotuSSiHteeri Mikko nikula 020 77 41235 044 590 7658 tilaukSet Sirpa närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa kauPalliSet ilmoitukSet MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi oSoitteenmuutokSet Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PainoPaikka Forssa Print Oy ISSn 0355-922x ISSn 2341-9911 (verkkojulkaisu) aHJO ON MetallityöväeN liitON JäseNleHti toimituSSiHteeri asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 toimittaja Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 redaktör Johan Lund (familjeledig) ao-ilmoitukSet Postitse tai sähkö postina ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSn) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 15.12.2016 16 Uutta teollisuuden suurliittoa on työstetty viime keväästä lähtien liittojen ja työttömyyskassojen henkilökunnasta muodostetuissa työryhmissä. Hankkeessa mukana olevien liittojen syysvaltuustot käsittelivät rakentavassa hengessä marraskuun lopussa työryhmien valmisteleman väliraportin. Sekä Metalliliiton, TEAMin, Puuliiton että Paperiliiton valtuustot pitivät hanketta hyvänä ja päättivät, että uuden liiton valmistelua jatketaan. Muun muassa Metalliliiton valtuuston (s. 4–5) jäsenet suhtautuivat uuden liiton perustamiseen myönteisesti ja esittivät syysvaltuuston kokouksessa rakentavia kommentteja väliraportin sisältöihin. Esitys uudeksi liitoksi ja kassaksi valmistuu tammikuun loppuun mennessä. Liittojen hallinnot päättävät uuden liiton perustamisesta tämän esityksen perus teella. Viimeisenä päätöksen tekee Metalliliiton ylimääräinen liittokokous toukokuussa. Tätä ennen esitys käsitel lään kevään aikana eri puolilla Suomea ammatti osastoille tarkoitetuissa tilaisuuk sissa. Uuden liiton ensimmäinen liittoko kous on tarkoitus pitää marraskuussa 2017. Yhdistymässä olevat teollisuusliitot ovat vakavaraisia ja vahvoja edunvalvojia. Siksi päätöstä uudesta suurliitosta ei tarvitse tehdä minkäänlaisen pakon edessä. Uusi liitto on syntyessään niin iso toimija Suomen viennin ja hyvinvoinnin kannalta elintärkeillä aloilla, että sen mielipidettä työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa kuunnellaan. Toisaalta kaikkien liittojen jäsenmäärät ovat vuosi vuodelta laskeneet, vuoden 2009 jälkeen kymmenillä tuhansilla. Ammatti yhdistysliikettä vastaan hyökätään tämän tästä sekä poliittisin että ideologisin perustein. Haasteet ovat suuret – ja ennen kaikkea yhteiset. Ydintyötä eli jäsenten etujen valvontaa sekä jäsenten taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamista on järkevää tehdä yhdessä voimavaroja viisaasti käyttäen. Uusi liitto on lähes 270 000 jäsenellään Suomen suurin ammatti liitto, jolla on koko maan kattava valtakunnallinen organisaatio aluekeskuksineen. Neljän liiton ja kassan toimintojen yhdistäminen on myös suuri mahdollisuus siitä näkökulmasta, että luodaan jotain täysin uutta. Kuitenkin niin, että hyviksi havaitut piirteet ja toimintatavat kaikista liitoista säilyvät. 7 liNJaus 9 KasvOt 9 talOus 10 Mielipide 10 KOluMNi 19 työyMpäRistö 24 tauKO 27 liittOFuusiO 31 teKeMiNeN 32 KaNsaiNväliNeN 39 utKOMstsKydd 40 työttöMyystuRva 41 KOulutus 46 Oivallus 47 tyyli pää K i R J O i t u s Kirsi Törmänen-PeTman Päätoimittaja ”Haasteet ovat suuret – ja ennen kaikkea yhteiset.” Kohti uutta liittoa ”Kurssin jälkeen osaan selittää asiat vielä paremmin.” XXXX XX 3 puHeeNaiHe 7 Ylivoimaviikko innosti jäsenhankintaan aMMattilaiNeN 11 Marko Lehtinen Autonasentaja LänsiAuto Oy, Lahti tOiMiJa 20 Toni Kailio Opintosihteeri Lappeenrannan korjaamotyöntekijöiden ao. 266 28 Työntekijät ostivat itselleen työpaikat OnSteelillä 33 SASK juhli 30-vuoden solidaarisuutta 34 Opintosihteerit pohtivat teollisuusliiton koulutusta 39 Työttömyysturvan muutokset vuodenvaihteessa 40 Ändringar i utkomstskydd vid årsskiftet 19 41 28 s i s ä ltö
16 15.12.2016 TILANNEKATSAUS – Teollinen työ Suomessa on edelleen kannattavaa. Kun maailman huip puihin kuuluva autonvalmistaja hakee täältä kumppanin, se varmasti tietää kustannusta somme ja myös osaamisemme tason. Työnanta jien iänikuiset valitukset työvoimakustannuk sista ja muista vaikeuksista voidaankin jättää omaan arvoonsa, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi tilannekatsauksessaan. Uudenkaupungin autotehdasta ennen myönteisiä uutisia on kuulunut telakoilta ja metsäteollisuudesta. – Emme tietenkään pysty kilpailemaan halpatyössä, mutta se ei olekaan kenenkään ainakaan ääneen lausuttu tavoite. Me tavoitte lemme tuotantoa, joka perustuu osaamiseen. Sellaisille tuotteille on kysyntää, vaikka maail man talous vähän horjuisikin. Aalto palasi puheessaan kilpailukykysopi mukseen, jonka hyväksyminen oli tuskallista. – Hyväksyimme kikyn, koska arvioimme, että vaihtoehto olisi ollut huonompi. Nyt päästiin sentään itse vaikuttamaan neuvottelupöydässä. Toisessa vaihtoehdossa olisi ollut kyse porvari hallituksen yksipuolisesta sanelusta. Teollisuus kannattaa Suomessa P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Aalto totesi, että odotusten mukaisesti työ ajan pidentäminen on ollut vaikein pala paikal lisissa kikyneuvotteluissa. – Me olemme aivan yksiselitteisesti sopineet Teknologiateollisuus ry:n kanssa, että sopimuk seen haetaan paikallisesti kunkin työpaikan kannalta paras ratkaisu. Jossain tilanteessa paras ratkaisu voi olla, ettei työaikaa pidennetä. Tällaisia sopimuksia onkin tehty ja hyvä niin. Aalto näki uuden teollisuusliiton rakentami sen vahvistavan jäsenten edunvalvontaa. – Maailma muuttuu ja meidänkin on muu tuttava. Uusi liitto on meidän jäsentemme etu, siksi tätä tehdään. Saamme lisää voimaa edun valvontaan. Ja voimme tehdä kaiken tämän nyt, kun se on puhtaasti omissa käsissämme. Metalliliiton liittosihteeri Turja Lehtonen puolestaan muistutti puheessaan, että suoma laiset itse valitsivat nykyisen Sipilän–Orpon– Soinin johtaman hallituksen. – Se on meidän jäsenistömme ja pitkälti työläisten äänillä valittu hallitus. 25 prosenttia äänestäneistä metalliliittolaisista äänesti perus suomalaisia. Nyt tämä sama porukka, joka äänesti perussuomalaisia, huutelee kikysopimuksesta. Kilpailukykysopimuksen paikalliset sovellukset keskusteluttivat Metalliliiton syysvaltuustoa. Hyvistä uutisista teollisuudessa iloittiin. Valtuusto käsitteli myös liittofuusion väliraportin. Metalliliiton liittovaltuuston syyskokous 29.–30.11. Osa jättää työajan pidentämättä Liittovaltuuston yleiskeskustelussa ruodittiin erityisesti kilpailukyky sopimukseen liittyviä paikallisia neuvotteluja. – Kikyllä ayliikkeen puhevalta kuitenkin säilytettiin. Me ostimme ammattiyhdistysliik keen kolmikantaneuvotteluoikeuden tällä so pimuksella, Lehtonen sanoi. Metalliliitto tekee ensi vuoden puolella luottamusmiehille kyselyn paikallisten kiky neuvottelujen tuloksista. – Silloin nähdään, miten tämä on mennyt maaliin. T E K S T I M IK K O N IK U LA , SU V I SA JA N IE M I, A SK O -M A T T I K O SK E LA IN E N JA K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E T M A N K U V A T K IT I H A IL A Valtuuston puheenjohtaja PENTTI MÄKINEN arvioi, että Suomen taloudessa on viimein näkyvissä jotain valon pilkahdusta, työttömien määräkin on laskenut. Uuden teollisuusliiton perustamista Mäkinen toivoi pidet tävän viisaana päätöksenä vielä 110 vuoden päästäkin. REIJA METTOVAARA Uudeltamaalta valittiin kokouksessa liittovaltuuston uudeksi 2. varapuheen johtajaksi Pasi Karttusen siirtyessä liiton toimitsijaksi . – Olen aina kannattanut paikallista sopimista, mutta kiky-sopiminen meillä oli pohjanoteeraus. Konsernista tuli käsky, että työaikaa pidennetään, ei annettu mitään mahdollisuutta sopia esimerkiksi koulutuksen lisäämisestä . ARTO TOLONEN autoalalta puolestaan muistutti liittokokouksen päätöksestä työajan lyhentämisestä. – Nyt meidän joukkueella on fokus, mitä kohti mennään. JARI MÄNNIKKÖ Oulusta totesi sopimisen työajan pidentämisestä olleen varsin kirjavaa eri puolilla Suomea. – Hallitus näkyy unohtaneen kikysopimuksen hengen leikkauksineen. Hyvä uutinen on, että keskustan sisällä on kuulunut protesteja nykypolitiikkaa kohtaan. Nollakorotuksiin ei liittojen pidä suostua. Teollisuuden suurliitto toivottavasti syntyy, leveämpiä hartioita tarvitaan. JANNE VAINIO Satakunnasta kertoi, että Olkiluodossa tuli kiky-voitto. – Pääsimme työnantajan kanssa yksimielisyyteen, että sopimus työajan pidentämisestä on meidän työmaallamme mahdoton toteuttaa. Sipilän hallituksen kovat leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat käsittämättömiä. Jo nykyisillä koulutusresursseilla on haastavaa saada riittävä määrä työntekijöitä elinkeinoelämän tarpeisiin. SATU HEIJARI Varsinais-Suomesta kertoi, että hänen työpaikkansa Valmet Automotive palkkaa yli 1 000 työntekijää ensi vuoden aikana. – Haasteeksi tulee, mistä saadaan työntekijät, riittääkö heille asuntoja, lapsille hoitopaikkoja, miten työmatkaliikenne järjestetään. Tehtaalta, kunnilta ja valtiolta tarvittaisiin tukea. JOUNI JUSSINNIEMI kaivosalalta oli huolissaan siitä, että luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat kovan paineen alla työmailla. – Monella on henkinen jaksaminen tiukoilla. Murikka voisi aloittaa hyvinvointikurssin. Kiky-tulkinnoissa työnantajilla on ainakin riittänyt mielikuvitusta, esimerkiksi pekkasiin yritetään käydä kiinni tätä kautta. AHJ1616_1-23.indd 4 6.12.2016 7:47:28
LIITTO raportti LIITTO ESITYS METALLI TEAM PAPERI PUU TEOLLISUUSLIITTO Väliraportti Projektihallitus Teollisuusliittojen yhteistyöhanke Metalliliiton, TEAMin, Puuliiton ja Paperiliiton valtuustot olivat koolla marraskuun lopussa. Valtuustot käsittelivät hankkeen väliraporttia ja tekivät projektihallitukselle ehdotuksia jatkokäsittelyyn. Esitys uudeksi teollisuusliitoksi valmistuu tammikuun loppuun mennessä. Esitystä uudeksi liitoksi ja kassaksi esitellään ammattiosastoille ensi keväänä eri puolella Suomea pidettävissä tilaisuuksissa. Kohti vuotta 2017 Liittovaltuusto myös hyväksyi Metalliliiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017. Keskeisimpiä asioita ensi vuonna ovat uuden teollisuusliiton rakenta minen sekä edunvalvonnassa luottamus henkilöiden toimintaedellytysten kehittäminen. Liiton budjetiksi ensi vuodelle hyväksyttiin 29,3 miljoonaa euroa, josta jäsenmaksutulojen ennustetaan kattavan noin 25 miljoonaa. Erotus katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. JÄSENMAKSU 2017 1,1 %, josta 0,905 % liiton osuus 0,195 % ammattiosaston osuus 15.12.2016 16 Teollisuusliittofuusion väliraporttia käsiteltiin valtuuston kokouksessa usean tunnin ajan sekä suuressa salissa että jakaantuneina työryhmiin. Työryhmien alustajina ja asiantuntijoina toimivat teollisuusliittohankkeen projektityöryhmiin osallistuvat liiton toimitsijat. Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Liittofuusion valmistelu jatkuu Syysvaltuustossa työryhmät listasivat hankkeen väliraportin pohjalta toimintaalueiden mahdollisuuksia ja haasteita. OTTEITA RYHMÄTÖIDEN TULOKSISTA: EDUNVALVONTA Työryhmän mukaan uuden liiton kunkin sektorin (tekno, kemia, metsä) johtokunnan tulisi valita työehtoneuvottelukunnan jäsenet. Aluetoimistojen suhteen toiminnan on oltava jäsenistön tarpeita vastaavaa. Työehtosopimuksia ei ainakaan uuden liiton alkuvaiheessa pitäisi lähteä yhdistämään, ei myöskään ammattiosastoja, mutta vapaaehtoiselle yhteenliittymiselle ei ole esteitä. Keskeistä on, että jäsenistön palvelu on joustavaa ja ketterää. JÄRJESTÖ Työryhmän mielestä uudessa liitossa on löydettävä tehokkaat järjestötyön muodot myös niille työntekijöille, jotka työskentelevät epätyypillisissä työsuhteissa. Järjestämistyö on teollisuusliiton perustoimintaa, ja sen tekijöiksi työryhmä halusi lisätä keskustoimiston ja aluetoimiston ammattilaisten rinnalle ammattiosastot. Nuorisotoimintaa ei työryhmän mukaan pidä jättää vain kampanjoinniksi. SÄÄNNÖT Työryhmä näki väliraportissa myönteisenä, että ehdotukseen liiton säännöistä on kirjattu karenssi liiton avustuksissa kuten oikeusavussa ja työtaisteluavustuksessa. Myönteisenä pidettiin myös, että liiton ja työttömyyskassan kytkös säilyy. Valtuustotyöryhmän mielestä seniorijäsenyys ammattiosastoissa tulee säilyttää, ja vapaajäsenten toimintamahdollisuudet ammattiosastoissa tulee taata. Väliraportin ehdotukseen kirjattu liittokokousvaalien valitsijayhdistyksen vaaliasiakirjaan vaadittava 10 perustajahenkilön määrä herätti työryhmässä erilaisia näkemyksiä. TYÖYMPÄRISTÖ, TASA-ARVO JA KV-ASIAT Työryhmä piti myönteisenä työympäristöasioiden pitämistä keskeisenä osana sopimusneuvotteluja. Tasa-arvoasioista ryhmä toivoi, ettei uuden teollisuusliiton asiakirjoissa tule puhua naisista ja miehistä, vaan käyttää ilmausta ”sukupuolesta riippumatta”. Kansainvälisistä asioista ryhmä totesi, että yksikön asiantuntemus on turvattava ja kentän aktiivien kielikoulutuksesta on huolehdittava. KOULUTUS Työryhmä näki mahdollisena uhkana muutosvastarinnan ja sen, että muiden liittojen väki saattaisi aluksi hylkiä Murikka-opistoa. Jäsenistön opiskelua voisi ammattiosastoissa tukea kummitoiminnan kautta – joku aiemmin kurssilla käynyt ammattiosastossa voisi rohkaista uusia kävijöitä mukaan. Paikallinen koulutus saattaa työryhmän mielestä saada uutta virtaa, kun mahdollisten osallistujien määrä kasvaa. Verkkokoulutuksia voi suunnitella niille jäsenille, joille kurssille lähteminen on vaikeaa. YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ Yhteis kuntavaikuttamisen tärkeys on työryhmän mukaan ymmärretty uuden liiton suunnittelussa ja siihen myös laitetaan resursseja. Vaikuttamisessa ja viestinnässä on mahdollisuus tuoda teollisuusalojen moninaisuutta esille. Viestinnän osalta työryhmätyössä nousi esille mm. monikanavajulkaisemisen mahdollisuudet, sosiaalisen median käyttö ammattiosastojen toiminnassa, luottamushenkilöiden tiedonkulun kehittäminen extranetillä ja chat-palvelu verkkosivuille. Työryhmä näki uhkana, että uuden liiton alojen moninaisuus on niin laaja, ettei jäsen löydä ”omia juttujaan”. TALOUS Työryhmä piti väliraportissa positiivisina muun muassa seuraavia asioita: fuusiosta tulevat synergiaedut eli päällekkäisten toimintojen poistuminen, jäsenmaksu alenee ja tase on vahva. Työryhmä kiinnitti huomiota siihen, etteivät sijoitustoiminnan tuotot tule kaikkina vuosina riittämään. Jäsenmaksun riittävyyttä pidettiin haasteena nykyisellä kulurakenteella. Kehittämisehdotuksia työryhmä antoi seuraaviin asioihin: henkilöresurssisuunnitelma henkilöstön määrän vähentämiseksi pitää toteuttaa, ja jäsenmaksua ei saa ainakaan nostaa. TYÖTTÖMYYSKASSA Työryhmä piti väliraportissa myönteisenä suunniteltua kattavaa sähköistä jäsenpalvelua, luottamusmiespuhelinpalvelua, infotilaisuuksia yt-tilanteissa ja alueellista asiakaspalvelua. Työttömyyskassojen fuusiossa työryhmä näki mahdollisuuden pienentää jäsenmaksua, kun fuusion tuomat edut saadaan hyödynnettyä. Epävarmuustekijänä työryhmä piti eri liittojen työttömyyskassojen erilaisia tilanteita. NELJÄN LIITON NUORET KESKUSTELIVAT MURIKASSA LIITTOFUUSIOHANKKEESTA (SIVUT 12–18). AHJ1616_1-23.indd 5 6.12.2016 7:47:33
6 Jäsenkuume tarttuu A R IP E K K A K E R Ä N E N Metalliliiton järjestäjät Romet Kesa ja Sini Vainio herättelivät työntekijöitä Ylivoimaviikolla Kuopion seudulla. IHMISTÄ LÄHELLÄ Ajamme ensin hydraulisia voimalaitteita val mistavalle Hydroline Groupille Siilinjärven Vuorelaan. Kasvuyritys työllistää yli kaksisataa henkeä. Varaluottamusmies ja Kuopion metal lityöväen ammattiosasto 60:n puheenjohtaja Sari Vainikainen lähtee oppaaksemme. Työntekijät kysyvät Vainikaiselta eniten Metalliliiton vapaaajan tarjonnasta. Kalpan peliliput menevät kuumille kiville. Vainikai nen harmittelee, ettei joitakin edes kiinnosta kikysopimus, vaikka se koskettaa työntekijöitä itseään. Monet jäsenet ovat väsyneet jatkuvaan yksipuoliseen venymiseen alalla. Niin Vainion kuin Kesan kokemus on se, että työntekijät saattavat pitää ammattiliiton jäsen maksua kalliina. On luottamusmiehestä kiinni, minkä verran työntekijät ovat tietoisia liiton asioista. Jotkut kuuluvat jo johonkin toiseen liittoon, eivätkä halua vaihtaa. Keskustelemal la monen mielipide muuttuu. Osa odottaa ensi vuoteen neljän ammattiliiton yhdistymistä, jolloin on odotettavissa jäsenmaksujen halpe neminen. – Tähän kuuluu se, että olemme myös kiin nostuneita, mitä ihmisille kuuluu. Liiton pitää olla ihmistä lähellä, Vainio selvittää. Ensin Vainio jää juttelemaan pitkäksi aikaa työntekijän kanssa, joka on eronnut Metalli liitosta. Jo toisella yrittämällä Kesa onnistuu Jarno Tapanila, 40, on ollut viikon verran työ harjoittelussa Hydroline Groupissa. – Olen ajatellut, että minulla on vain yksi liit to ja se on avioliitto. Se, etten kuulunut liittoon, kapsahti omaan nilkkaan, kun minulta loppui työt, Tapanila veistelee. Tapanila toivoo, että saisi jatkossa apua Me talliliitosta, mikäli ongelmia ilmaantuu. Hitsari Reijo Karvonen, 26, kertoo, ettei ole aiemmin saanut aikaiseksi liittyä Metalli liittoon. Ytneuvottelut omallakin alalla ovat luoneet epävarmuutta, mikä on saanut mietti mään tulevaisuuden näkymiä. – Olisi jo pitänyt liittyä aiemmin, Karvonen sanoo. Välillä työntekijät lähestyvät itse Vainiota ja Kesaa ja tulevat kysymään, onko liiton asioissa jotain uutta. Yksi tulee purkamaan sydäntään siitä, miten vaikea on saada asioita etenemään työpaikalla, kun ihmiset eivät uskalla sanoa mielipiteitään työnantajan edessä. TUTUSTUMISTA RAUHASSA Toisena vierailukohteenamme on ohutlevyn rullamuovauslinjoja valmistava Rollsteel Oy Kuopiossa. Yritys työllistää toistakymmentä henkeä, ja on niin onnekkaassa asemassa, että työntekijöistä yhtä lukuun ottamatta kaikki kuuluvat Metalliliittoon. CNCkoneistaja Jari Tuhkanen, 24, ei ole liit tynyt vielä, koska työnäkymät ovat olleet omalla kohdalla hyvät. Kukaan ei ole aiemmin kysynyt, haluaisiko hän liittyä. Hän on työskennellyt tällä erää Rollsteel Oy:ssa helmikuusta asti. Tuhkanen haluaa perehtyä ennen päätöksen tekemistä Metalliliiton toimintaan rauhassa. Häntä mietityttää ammattiliittoon kuulumisen kustannukset. Silti kokonaisuus ratkaisee. VIRPI KIRVES-TORVINEN SIILINJÄRVI Järjestäjä Romet Kesa, 37, ja järjes täjäharjoittelija Sini Vainio, 31, puhkuvat intoa räntäsateesta huolimatta. He ovat menossa tekemään Kuopion seudun yrityksiin Metalli liiton Ylivoimaviikon pyyhkäisykäyntejä. Edel lisenä päivänä jäseniä lähti mukaan jo hienosti. – PohjoisSavon ja SavoKarjalan piireissä viime vuoden aikana tuli sata uutta jäsentä, Kesa kiittelee. Virolaissyntyinen Kesa on Iisalmen Metal lityöväen ammattiosasto 148:n toimikunnan jäsen ja tasaarvovastaava sekä SAK:n Iisalmen paikallisosaston puheenjohtaja. Hän oli muka na Ylivoimaviikolla myös viime vuonna. Montaa kieltä käyttävä mies on saanut Metalliliitosta onnistuneista jäsenvärväyksistä jäsenkuiskaa jatittelin. Jäsenkuume tarttuu. Osa lähtee jä seneksi melkein samantien, toisille on tärkeää saada enemmän tietoa ja miettimisaikaa. Vainio on ollut Metalliliiton jäsenenä yh teensä kymmenen vuotta ja hän on Varkauden metallityöväen ammattiosasto 24:n nuorisovas taava. Hänestä on tulossa työpaikkansa AFT:n varapääluottamusmies kaudelle 2017–2018. – Kokemus Ylivoimaviikosta on ollut hyvä. Pääsee juttelemaan erilaisten ihmisten kanssa ja näkemään erilaisia työpaikkoja, hän iloitsee. Sini Vainio ja Romet Kesa kertovat Jari Tuhkaselle (keskellä) Metalliliiton jäsenilleen tarjoamista eduista. 16 15.12.2016 Jarno Tapanila (vas.) lähti samantien jäseneksi, kun Romet Kesa kysyi. AHJ1616_1-23.indd 6 6.12.2016 7:47:36
15.12.2016 16 7 LI N JA U S Eduskunta siunasi jonkin aikaa sitten päätöksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisestä sadalla päivällä 400 päivään. Jotkut ovat olleet epätietoisia siitä, liittyykö päätös keväällä sovittuun kilpailukykysopimukseen. Ei liity. Työttömyysturvan heikennykset ovat osa Sipilän hallituksen ohjelmaa. Ammattiyhdistysliike vastusti näitä leikkauksia loppuun asti. Kaikki ay-keskusjärjestöt jättivät hallituksen esitykseen kielteisen lausunnon. Leikkausta ei ole missään kolmikantaisesti sovittu, vaan tämä on yksin maan hallituksen toimenpide. Työttömyysturvan leikkaus on herättänyt keskustelua työpaikoilla ja ammattiosastoissa siitä, ketkä oikeasti ovat työntekijän puolella. Kehotan kaikkia katsomaan eduskunnan äänestyskarttaa, kun päätös tehtiin. Työttömillä ja tavallisilla työntekijöillä on eduskunnassa aika vähän ystäviä. Tämä kannattaa muistaa erityisesti nyt, kun kuntavaalit lähestyvät. Sipilän johtama hallitus on tyystin unohtanut, miksi Suomessa on nykyisen kaltainen työttömyysturva ja sosiaalinen turvaverkko. Siksi, että meillä on Euroopan ja maailman mittakaavassa äärimmäisen helppoa ja halpaa irtisanoa ihmisiä. Työttömyysturvajärjestelmä on ollut tämän vastapaino. Hallituksen yksipuolinen päätös näkyy varmasti seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa, koska paine irtisanomisturvan parantamiseksi on kasvanut huomattavasti. Leikkaus työttömiltä osa hallitusohjelmaa TURJA LEHTONEN Metalliliiton liittosihteeri K A R I H U LK K O Liiton aktiivi Krista Virtanen jutteli Ylivoimaviikon aikana muun muassa Mikko Walleniuksen kanssa Malminkartanon Autohuollossa Helsingissä. ”Oli jännää ja tosi kivaa” HELSINKI Krista Virtanen oli ensimmäistä kertaa mukana Ylivoimaviikolla. Hän kiersi muutaman päivän ajan autoalan työpaikkoja pääkaupunkiseudulla yhdessä liiton järjestäjän Kai Lepomäen kanssa. – Oli jännää ja tosi kivaa. Kiersimme pieniä, lähinnä yrittäjäpohjaisia korjaamoita ja huolta moita, Virtanen kertoo. Virtanen on oman työpaikkansa ja autoalan aktiivi. Hän tuli mukaan liiton toimintaan sen jälkeen, kun hänen työpaikkansa Semaster järjestettiin. Semasterista kerrottiin Ylivoimaviikon yhteydessä Ahjossa vuosi sitten syksyllä (14/2015). Sitä Virtanen harmittelee, että Ylivoimaviikon vierailulla oli hyvin rajoitetusti aikaa kes kustella ihmisten kanssa. Jo senkin takia, että työntekijöillä saattoi olla hyvin kiire. Yhden kin uuden jäsenen saaminen mukaan liittoon tuntuu kuitenkin mukavalta. Saati sitten, kun työntekijät innostuvat lyhyen vierailun aikana puuhaamaan jo luottamusmiehenkin valitse mista työpaikalle. Näin kävi Malminkartanon Autohuollossa. – Siitä mestasta jäi hyvä fiilis. Kyllä, haluan ehdottomasti lähteä mukaan Ylivoimaviikolle myös ensi vuonna, Virtanen sanoo. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN YLIVOIMAVIIKKO 2016 ? ? 472 työpaikkakäyntiä ? ? 1 700 kahdenvälisiä keskustelua (jäsenet ja ei-jäsenet) ? ? Noin 160 onnistunutta puhelua työpaikkojen luottamushenkilöille ? ? Hieman yli 100 uutta jäsentä Ylivoimaviikon yritysvierailuihin ja puhelinsoittoihin osallistuivat sekä liiton aktiivit että työ ntekijät eri puolilla Suomea. AVAINPELAAJAPALKINTO Pyydä työkaverisi mukaan! Liitto palkitsee sinut jäsenhankintatyöstä 20 euron Avainpelaaja-palkinnolla 31. joulukuuta asti! Lue lisää: ylivoimaviikko.fi Yhdenkin uuden jäsenen saaminen mukaan tuntuu mukavalta. AHJ1616_1-23.indd 7 6.12.2016 7:47:38
16 15.12.2016 Vienti vauhdittuu ENNUSTE Suomen vienti saa lisää vauhtia vuosina 2017 ja 2018, ennustaa Palkansaajien tutkimuslaitos. Teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden uskotaan kasvavan kyseisinä vuosina yhteensä vajaat 4 % eli selvästi nopeammin kuin muu kansantalous. Tehdasteollisuudessa kasvu jää noin 3 %:iin. www.labour.fi SEURAAVASSA AHJOSSA Ihminen tarvitsee valoa. Ennen sitä löytyi konepajoistakin. Entä nyt? TI ES IT KÖ ? ? Metalliliitolla on aluetoimistoja A? 9 B? 10 C? 11 D? 12 ? ? Sipilän hallitus aikoo lyhentää ansiosidonnaisen päivärahan maksimikeston 500 päivästä A? 470 päivään B? 440 päivään C? 400 päivään D? 365 päivään ? ? Maksa sisältää runsaasti vitamiinia A? A B? B C? C D? D ? ? Euroviisut 2017 A? Ukrainassa B? Unkarissa C? Portugalissa D? Irlannissa Tuki loppuu Metalliliiton ja vakuutusyhtiö Ifin yhteisessä turvallisuustuessa ei enää avata uusia hakuja. Turvallisuustuki oli käytössä vuodesta 2010, ja sen tarkoitus on ollut tehdä Metalliliiton jäsenten arkea turvallisemmaksi. Parhaille ehdotuksille, joissa on otettu huomioon yhteisöllisyys, on myönnetty tukea turvatuotteina tai rahana. Turvallisesti 3D-tulostusta TYÖYMPÄRISTÖ 3D-tulostamisen yhteydessä käytetään kemikaaleja, joiden turvalliseen käsittelyyn on kiinnitettävä huomioita. Tulostuksen yhteydessä vapautuu myös nanohiukkasia, joille altistumista kannattaa vähentää. Työterveyslaitos, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto selvittivät 3D-tulostustyön kemikaaliturvallisuutta työpaikoilla. Tutkimushankkeen tuloksena syntyi ohjeet turvalliseen 3D-tulostukseen. Ohjeet on suunnattu työpaikoille ja työterveyshuollolle. www.ttl.fi Hae: 3d K A R I A . SI H V O N E N 8 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 16 15.12.2016 POSTIA! JÄSENKIRJE Metallityöväen kalenteri ja uusi jäsenkorttisi on postitettu. HYVIÄ UUTISIA VALMET AUTOMOTIVE Uudenkaupungin autotehdas aikoo palkata ensi vuonna tuotantoon yli tuhat henkeä lisää. Mercedes-Benzin maastoauton tuotantoon rekry toidaan väkeä useammassa erässä. Ensimmäinen haku on jo käynnissä, ja siinä on auki 250 työpaikkaa. Haussa on muun muassa hitsaajia, maalareita sekä kokoon panopuolen työntekijöitä. – Tämä on hyvä uutinen meidän työntekijöille. Mersun tähteä on kiillotettu, ja näyttää että tulevaisuudessa vielä enemmän. Kyllähän täällä tehtaan sisäpuolella sen on nähnyt, että uutta rakennetaan, ja tarkoituksena on selvästi ollut, että täällä tehdään autoja vielä lisää. Uudenkaupungin autotehtaan pääluottamusmies Mauri Partanen ja pyysi minut viemään hänet majapaikkaan. Komennusmiehet sarjakuvina! Teräsmiehet maailmalla -kirjoituskilpailun tarinoiden julkaisua voit seurata verkossa: komennusmiehet.com ELÄKKEELLE JÄÄDESSÄSI Eläkepäätöksen saatuasi lähetä siitä kopio jäsenrekisteriin. Päätöksen perusteella jäsenrekisteri tarkastaa oikeutesi vapaajäsenyyteen. Osoite: Metallityöväen Liitto ry Jäsenrekisteri, Pl 107, 00531 Helsinki AHJ1616_1-23.indd 8 6.12.2016 7:47:41
15.12.2016 16 TA LO U S K IM M O LU N D É N / U P 9 ”Inspiroidun luonnosta ja viikingeistä” PALKINTO Vuoden Nuori Korutaiteilija -kilpailun jaetun ensimmäisen sijan on voittanut Metalliliiton opiskelijajäsen Riku Korkee. Korkeen kanssa palkinnon jakaa Sanna-Maaria Ahola. Valtakunnalliseen kilpailuun osallistui kymmenen alan opiskelijaa ympäri Suomea, ja kilpailutöitä arvioitiin yhteensä noin neljäkymmentä. Alan opiskelijoille suunnattu kilpailu järjestettiin neljättä kertaa ja se on tiettävästi ainoa laatuaan Suomessa. Viime vuonna kilpailussa toiseksi tullut sastamalalainen Korkee on iloinen voitostaan. – Olihan se mukava yllätys, kun tällainen tuli. Olin tyytyväinen kilpailuun lähettämiini koruihin, niissä näkyy osaamiseni. Kilpailu ratkesi syyskuun alussa Leineperin ruukissa Ulvilassa, missä kilpailutyöt olivat esillä koko kesän osana Metallitaideviikkoja. Taloudessa uusi, epätavallinen normi on jo toista vuotta ollut se, että rahalla ei ole hintaa. Ennen USA:n presidentin vaaleja nollakoroista mentiin jopa nega tiivisen puolelle. Korot ja inflaatio on se parivaljakko, jota keskuspankit niin Euroopassa kuin Yhdys valloissa ovat perinteisesti seuranneet ja ohjanneet. Inflaatio on pidetty kurissa koron nostoin ja päinvastoin. Talouskasvun ja kysynnän hyydyttyä inflaatio on ollut olematonta ja sen vasta kohta, deflaatio, hintojen jatkuva aleneminen, suurempi uhka. Kun rahalla ei ole hintaa, korkoa, on sama, kertyvätkö tuotot sijoituksista ja inves toinneista tänään vai joskus tulevaisuudessa. Tuloksena on kupla, kun ajalle ja odotukselle ei ole arvoa eikä maksajaa. Kuinka tämä kokeilu päättyy, sitä ei kukaan tiedä. Sijoittajatkaan eivät välttämättä enää muista, miten toimia, kun korot nousevat. Japanissa vastaava jumi on jatkunut jo kolme vuosikymmentä. Asunnot muodostavat lähes 70 prosenttia suomalaisten bruttovarallisuudesta. Suomen Pankki on Euroopan keskuspankin osana ollut lainoitussääntelyssä varpaillaan jo pidempään. Keskuspankkien koronnostojen toivotaan tapahtuvan askel kerrallaan. Jos näin ei tapahdu, omaisuusarvot tulevat alas joka puolella. Maailmantalous on kytkyssä kuin suuri kyläyhteisö. EKP on painanut ohjaus korkonsa nollaan. Yhdysvaltain keskuspankki Fed päätti viimeksi marraskuun alussa pitää ohjaus korkonsa ennallaan 0,25–0,50 prosen tissa. Fed odotti presidentinvaalien tuloksen ja sen vaikutukset markkinoihin. Dollari on vahvistunut euroon nähden eikä USA:n osakemarkkinoille tullut trump notkahdusta. Kun myllerrys jäi tulematta, Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoaan joulukuussa. Suomalainen palkansaaja voi varautua siihen, että korolla on jatkossa taas hintansa, vaikka alhainenkin. Vakavarainen yritys on työpaikkana aina varmempi kuin liialla velalla vivuttanut. Suomen talous hengittää kansainvälisten suhdanteiden tahtiin. Piristymistä voi vain toivoa, kun puheet tullimuureista ja kauppa sodan uhista ovat nousussa. ”Vakavarainen yritys on työpaikkana aina varmempi kuin velalla vivuttanut.” Kun korolla ei ole hintaa KA SV O T MILLOIN TULIT TALOON? 1995 jäsenrekisterivastaavaksi. Puheenjohtajaksi minut valittiin 2008. Aiemmin olen työskennellyt mm. Uudenkaupungin autotehtaalla. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Vastaan Metalliliiton kokonaisjohtamisesta ja siten esimerkiksi työehtosopimustoiminnasta ja toimistoorganisaatiosta. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Se miten moneen asiaan Metalliliiton kantaa kysytään. Kaikki ei liity suoraan ayliikkeeseen tai työmarkkinoihin, vaan vaikutamme laajemmin. MIKÄ ON PARASTA? Työpaikkakäynnit ja juttelu ihmisten kanssa arkisista asioista. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Ulkoilen niin paljon kuin ehdin ja luen joka ilta 20–30 minuuttia. Jännärit ja dekkarit tyhjentävät pään mukavasti kiireisen päivän jälkeen. SARJA PÄÄTTYY. METALLITYÖVÄEN LIITON PUHEENJOHTAJA RIKU AALTO Ketkä tekevät töitä liitossasi? Korkeelle voitto heltisi kuusiosaisella korusarjalla, jonka erikoisuus on hopeinen punosvyö. Tuomaristo kiitti arviossaan Korkeeta upeista ideoistaan ja uskalluksesta tarttua toimeen. Korkeen hopeavyö on kilpailun historian ensimmäinen vyö, eikä ihme, sillä toteutuksessa ei työtunteja laskettu. Mallia nuori korutaiteilija otti kirpputorilta löytämästään nahkapunosvyöstä. – Aikaa kului, kun opettelin, miten hopea käyttäytyy punottaessa. Solki olikin sitten jo helppo, Korkee summaa. Inspiraation vyöhön, kuten moniin koruihinsakin, Korkee saa luonnosta ja viikingeistä. Myös kiinnostus suomalaiseen mytologiaan ja esimerkiksi fantasiakirjallisuuteen näkyy kultasepänalan artesaaniksi joulukuussa valmistuvan Korkeen töissä. – Kirjallisuus, niin fakta kuin fiktio, on tärkeä osa ideointia. Korut suunnittelen piirtämällä summittaisen mallin paperille, mutta vasta pajalla koru muotoutuu lopullisesti, Korkee kertoo. Hän ei halua tyytyä tavanomaisimpiin ratkaisuihin tekniikassa, vaan hyödyntää korujen työstämisessä viulunrakentamisesta ja kirjansidonnasta oppimiaan menetelmiä. – Asiakkaiden hankinta on se hankalin osa kultasepän työtä, Korkee arvioi. Joulukuussa kultasepänalan artesaaniksi Tyrvään käsija taideteollisuusoppilaitoksesta valmistuva 24-vuotias korutaiteilija aikoo seuraavaksi suorittaa kultasepän ammattitutkinnon. Sen jälkeen tulevaisuus onkin auki, mutta haaveissa siintää oman pajan perustaminen. ERIKA PARVIKOSKI Vuoden Nuori Korutaiteilija kilpailu n Avoin alle 30vuotiaille alaa opiskeleville. n Osallistutaan 3–10 korun sarjalla. n Samalla voi osallistua Nimikkokorukilpailuun, jossa suunnitellaan koru yhteisölle. n Korut toimitetaan Ulvilan kaupungintalolle 15.4.2017 mennessä. Kutsu ja tarkemmat ohjeet lähetetään alan oppilaitoksiin. Kilpailun järjestää Ulvilan kaupunki LänsiSuomen Osuuspankin tuella ja sitä suojelee professori, kuvanveistäjä ja korumuotoilija Björn Weckström. H E ID I V A PA A P U H E E N A I H E AHJ1616_1-23.indd 9 7.12.2016 10:39:34
16 15.12.2016 Finnwatch arvioi marraskuussa julkaistussa selvityksessään Suomen menettävän monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena vuosittain 430–1?400 miljoonaa euroa yhteisö verotuloja. Määrä vastaa 10–31 prosenttia Suomen 4,5 miljardin euron yhteisöverotuotoista vuonna 2015. Veromenetysten laajuutta arvioiva haarukka on laaja ja perustuu karkeisiin oletuksiin. Jo haarukan alin summa 430 miljoonaa euroa on kuitenkin suuri. Jos taas oikea suuruus luokka on yli miljardi euroa, voitaisiin summalla rakentaa kahdeksan uutta lasten sairaalaa tai palkata 38 000 vanhusten hoitajaa. Joka vuosi. Finnwatchin raportin julkaisu osui oikeaan aikaan. Suomessa käsitellään parhaillaan komission ehdotusta EUalueen yritysverojärjestelmän merkittävästä uudistamisesta. Hanke kulkee eteenpäin puisevalla CCCTBnimellä, joka tarkoittaa yhteistä yhdistettyä yritysveropohjaa. Hankkeesta ei ole juurikaan käyty julkista keskustelua. Ei, vaikka parhaimmillaan CCCTB lopettaisi haitallisen yritysvero kilpailun EUmaiden välillä. CCCTB lopettaisi keinotekoisen vero kikkailun, kun yritysten verotusoikeus jaettaisiin etukäteen yhdessä sovitulla jakokaavalla. Ehdotus on saanut monet takajaloilleen. CCCTB:tä vastustavat aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat suuryritykset sekä Euroopan omat veroparatiisit. Suomessa elin keino elämä alkoi lietsoa kauhukuvia samana päivänä kun Finnwatchin verosuunnittelun haitoista kertova raportti julkaistiin. Veroremontin uhattiin siirtävän Supercellin veronmaksun ulkomaille ja asettavan Suomen ”häviäjien joukkoon”. Finnwatchin raportti kuitenkin osoittaa, ettei kukaan tarkkaan tiedä, miten CCCTB vaikuttaisi Suomen verotuottoihin. Suuryritykset ovat tästä osaltaan vastuussa, kun ne salailevat veronmaksuaan vero kikkailuaan peitelläkseen. CCCTB:n myötä joitain verotuloja ehkä menetettäisiin, mutta useat yritykset maksaisivat tänne vähintään satoja miljoonia euroja lisää veroja. Hieman hymyilyttää hellä huolenpito, jota elinkeinoelämä yhtäkkiä tuntee suomalaisten verorahoja kohtaan, kun tähän asti se on torpannut niin verovälttelyä suitsivia lakihankkeita kuin veron maksun avoimuutta edistävää sääntelyäkin. Huoli vaikuttaakin näennäiseltä. Olisikohan CCCTB:n vastustamisen takana jälleen se, että yritykset ajavat omaa etuaan? Toivottavasti Suomen päättäjillä on nyt rohkeutta pitää pää kylmänä ja varmistaa, että verojärjestelmän rakenteelliset ongelmat korjataan. Hanketta ei tule vesittää verovälttelystä hyötyvien nostaman äläkän takia. KO LU M N I 10 ”Toivottavasti Suomen päättäjillä on rohkeutta korjata verojärjestelmän rakenteelliset ongelmat.” Krokotiilin kyyneleet SONJA VARTIALA Finnwatchin toiminnanjohtaja ? Metalliliiton Facebook-sivulta voit nähdä lisää muun muassa valtuuston syyskokouksen tunnelmia, Ylivoimaviikon kuulumisia ympäri maata sekä seurata Metalliliiton somejoulukalenterin luukkujen avautumista päivittäin. Kannattaa tykätä! facebook.com/metalliliitto Samaan aikaan somessa LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1616_1-23.indd 10 6.12.2016 7:47:55
15.12.2016 16 T E K S T I A SK O -M A TT I K O SK E LA IN E N K U V A JU H A TA N H U A A M M AT T I L A I N E N 11 AUTONASENTAJA MARKO LEHTINEN, 47 TYÖPAIKKA LänsiAuto Oy, Lahti Jatkuvasti opeteltava uutta Millainen koulutus sinulla on? Autonasentajan koulutus. Miten tulit autoalalle? Isä oli autoalalla, joten jo vaahtosammuttimen kokoisesta olen ollut näissä hommissa mukana. Kauanko olet ollut tässä työpaikassa? Länsi Auton kirjoilla puolitoista vuotta, mutta saman katon alla 30 vuotta. Alkujaan menin töihin Auto Starkjohannille vuonna 1987. Vuodesta 1992 pyöritettiin sen sisällä pikahuoltoyritystä. Ja vuodesta 2015 olen ollut LänsiAutolla. Mitä teet työksesi? Pikahuoltohommia: renkaanvaihdot, polttimonvaihdot, öljynvaihdot, pienet remontit. Enintään 1,5–2 tunnin töitä. Mikä työssäsi on parasta? Työn kirjo. On eri merkkejä ja eri malleja. Ei ole yhtä ja samaa puurtamista, vaan työt vaihtuvat. Tapaa uusia ihmisiä koko ajan. Mikä työssäsi on ikävintä? Auton alla työskentely loskaaikaan. Mitä tällainen työ vaatii tekijältä? Paljon tieto taitoa. Kaikkea pitäisi osata, ja koko ajan opetella uutta. Kaikenlaisten ihmisten kanssa pitää tulla toimeen. Arvostetaanko työtäsi? Kyllä. Asiakkailta ja työnjohdolta on tullut hyvää palautetta. Millainen on hyvä työkaveri? Jos käy kysymässä jotain, niin saa selkeitä vastauksia. Auttaa, jos työkaveri tarvitsee apua. Millainen on hyvä pomo? Sellainen, joka ei painosta. Osaa ottaa huomioon työt mitä tehdään. Mitä muuta elämään kuuluu? Vaimo, kaksi lasta, joista tytär otti jo omat siivet alle, poika on armeijassa. 70kiloinen iso musta koira. Kohta seitsemän vuotta sitten hurahdin golfiin. Ei varmaan muuten tulisi niin paljoa kesäisin käveltyä. Mitä odotat tulevaisuudelta? 30 vuotta tässä on tullut jakoavainta ja ruuvimeisseliä käyteltyä. Jossain vaiheessa voisi päästä vähän puhtaampiin hommiin. Jonkinlainen yleneminen on vielä tavoitteena. AHJ1616_1-23.indd 11 6.12.2016 7:48:01
KESKUSTELEE 2016 16 15.12.2016 P U H E E N JO H TA JA K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E TM A N K IR JU R IT A SK O -M A TT I K O SK E LA IN E N JA M IK K O N IK U LA K U V IT U S E R IC LE R A IL LE Z K U V A T JY R K I LU U K K O N E N 12 AHJ1616_1-23.indd 12 6.12.2016 7:48:03
Metalliliiton, TEAMin, Paperiliiton ja Puuliiton on määrä yhdistyä ensi vuoden lopussa. Viisi teollisuusliittojen nuorta kokoontui lokakuussa Metallin nuorten MetalliMeetingin yhteydessä keskustelemaan UUDESTA TEOLLISUUSLIITOSTA JA SEN RAKENTAMISESTA. Rohkeasti kohti uutta Jämäkämpää edunvalvontaa, tiiviimpää järjestäytymistä, räväkämpää nuorisotoimintaa, yhteiskunnallista aloitteellisuutta, nykyaikaisempia toimintatapoja ja katse tiukasti tulevaisuuteen. Millainen on ay-liikkeen tila Suomessa ja mitkä ovat suurimmat haasteet? PETTERI MÄNNISTÖ : Mun mielestäni ammatti yhdistysliikkeen tila on vielä hyvä. Jäsenmäärät ovat vähentyneet, mutta pystymme edelleen jäsentemme edunvalvontaan ja tuottamaan heille tarvittavaa tietotaitoa. Tietysti paranta miseen on aina varaa. ANTTI GREN: Tilanne on toistaiseksi hyvä, mutta siihen ei pidä tuudittautua. Uusille työntekijöille liittoon liittyminen ei ole enää itsestäänselvyys, vaan se pitää perustella hyvin. Valtakunnan tasolla ayliikkeeseen kohdistuu painetta ja leimaamista. NIINA JÄRVINEN: Minäkin näen, että ayliikkeen tila on ihan hyvä. Nykyinen maan hallitus on saanut aikaan sen, että ihmiset järjestäytyvät ayliikkeeseen jopa innokkaammin. Mutta ayliikettä tosiaan myös syytetään, että se on kaiken pahan alku ja juuri, ja syypää lamaan. HANNU JOKELA: Joo, sinänsä ayliikkeen tila on ihan ok, mutta kritisoisin sitä, että me ollaan vähän juututtu 1980luvulle. Työmarkkinat ovat muuttuneet nopeasti, ja haasteena on, pystyykö ayliike muuttamaan toimintaansa työmarkki noiden mukana. ANTTI MAIJALA : Mä sanoisin, että tällä hetkellä ayliike on jäänyt liikaa vain tulipalojen sammut tajan rooliin. Meidän pitäisi osata ennakoida paremmin, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Työnantajapuolelta ja maan hallitukselta tulee koko ajan painetta. Meidän pitäisi olla enemmän suunnannäyttäjä. Millainen tulevan teollisuusliiton pitää olla? MAIJALA: Tällä hetkellä ainakin Metalliliitossa käytetään resursseja enemmän järjestötoimin taan kuin edunvalvontaan. Mielestäni ammatti liitto on ennenkaikkea edunvalvontajärjestö, ja siksi resurssejakin pitää painottaa edunvalvontaan. Järjestö ja järjestämistoimintakin on tärkeää, nehän on liiton perusta. Kuitenkin poliittisten ryhmien väliseen riitelyyn kuluu liikaa energiaa, kun voimavaroja pitäisi keskittää oikeaan työhön. JOKELA: Mun mielestäni meidänkin liitossa tuhlataan energiaa kahden ryhmän keskinäiseen kädenvääntöön. Liittojen yhdistyessä on iso KESKUSTELIJAT METALLILIITTO PETTERI MÄNNISTÖ 28 Kuorma-automekaanikko ?? pääluottamusmies, ao:n pj, valtakunnallisen nuorisotoimikunnan pj, liittovaltuuston jäsen ? ? Wetteri Power Oy, Kokkola PUULIITTO HANNU JOKELA 38 Varastotyöntekijä ? ? työsuojeluasiamies, osaston luottamusmies, ao. varapj, nuorisovastaava ja toimikunnan jäsen, puusepänteollisuuden johtokunnan varajäsen (2017 alusta myös teollisuuspalveluiden pääluottamusmies) ?? Suomen Transval Oy Teollisuuspalvelut, Tampere TEAM NIINA JÄRVINEN 30 Varastonhoitaja ?? ao:n pj ja nuorisovastaava, liittovaltuuston jäsen, hallituksen varajäsen, SAK:n Siilinjärven paikallisosaston puheenjohtaja ?? Yara Suomi Oy, Siilinjärvi METALLILIITTO ANTTI MAIJALA 33 Levyseppä-hitsaaja ?? pääluottamusmies, ao:n varapj, valtakunnallisen nuoriso toimikunnan varapj, valtuuston 1. varajäsen, liittokokousedustaja ? ? Kumera Machinery Oy, Akaa PAPERILIITTO ANTTI GREN 35 Hydrauliikka-asentaja ?? ao :n pj, liittohallituksen varajäsen, SAK:n edustajakokousedustaja ?? UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehdas, Lauritsala haaste, miten me pystymme täyttämään kaikkien jäsenten edunvalvonta ja koulutustarpeet. Mutta on siihen sitten iso organisaatiokin. JÄRVINEN: Tässähän haetaan entistä vahvempaa ammattiliittoa. Toivottavasti tulevaisuudessa se ei olisi pelkästään puolustustaistelua, vaan tämä olisi meiltä sellainen vahvuuden osoitus, jolla ollaan vahvempana työelämässä sitten tulevaisuudessa. GREN: Tässä on hyvä mahdollisuus paikallises tikin vahvaan ja näkyvään liittoon. Esimerkiksi omalla aluellani on noin 10 yhdistyvien liittojen ammattiosastoa. Ne kun alkavat toimia yhdessä, se ei ole enää mitään omissa porukoissa pyöri mistä, vaan oikeasti vahva ja iso liitto. MÄNNISTÖ: Me tarvitaan uudelta isolta liitolta ennakoivaa toimintaa, ei tosiaan vain tulipalojen sammuttamista. Ollaan keskustelun avaajia edun valvonnassa ja yhteiskunnallisissa asioissa. Näin isolla massalla meillä on siihen mahdollisuus. Toiminnan pitää olla myös niin jäsenlähtöistä, että jokaisen rivijäsenen on helppo kokea se omakseen. Liitto ei ole vain rakennus Haka niemessä, vaan me kaikki ihmiset työpaikoilla. 13 15.12.2016 16 AHJ1616_1-23.indd 13 6.12.2016 7:48:06
16 15.12.2016 14 Millaista teollisuusliiton nuorisotoiminnan pitää olla? JOKELA: Uusi iso liitto antaa enemmän voimaa myös nuorisotoimintaan, kunhan siihen saadaan oikeat toimijat. Se saattaa vaatia suku polvenvaihdoksen. Esimerkiksi meidän liitossa nuorisotoiminta oli tosi vähäistä, kunnes meillä vaihtui nuorisopuolen vetäjä viime vuonna. Nyt on tosi hyvä meno päällä, meillä on nuoriso vastaavien määrä tuplaantunut vuoden sisällä. JÄRVINEN: Nuorisotoiminnassa on tärkeintä, että sitä on. Se pitää tehdä sellaiseksi, mitä jä senet haluavat. Meidän liitossa on esimerkiksi viikonloppukursseja ja paikallisia vapaa muotoisempia pizzaperjantaitapahtumia. GREN: Paperiliiton osalta suunta on ainoastaan ylöspäin. Meillähän ei oikein ole ollut liitossa nuorisotoimintaa moneen vuoteen. Osastoissa on, jos joku on järjestänyt. Tilanne johtuu siitä, että paperiliittolaisilla työpaikoilla ei ole juuri kaan ollut nuoria viimeiseen 15–20 vuoteen. Edelliset suuret massat tulivat töihin 1980 luvulla, ja sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. MÄNNISTÖ: Nuoret ovat tiennäyttäjä. Nuorilla pitää olla rohkeutta kokeilla kaikenlaista vähän räikeätäkin. Tämä liike ei mene eteenpäin, jos aina vaan turvaudutaan vanhaan toimintaan. Toivon uuden teollisuusliiton nuorisotoimin nalta rohkee linjaa, kovia avauksia ja paljon tekemistä. MAIJALA: Nythän meillä Metallissa on uusi kampanja, jolla pyritään aktivoimaan nuoria liiton toimintaan jo ammattikoulussa. Ongelmahan on, että monet nuorisotoimijat ovat oikeasti jo yli kolmikymppisiä. Pitäisi olla enemmän 20–30vuotiaita, jotka tietävät sen ikäisten tarpeet. JOKELA: Mun mielestäni Operaatio Vakiduuni on hyvä esimerkki siitä, millainen pläjäys pystytään parhaimmillaan lyömään kasaan. Siitähän tuli loppujen lopuksi aika iso juttu. JÄRVINEN: Toivon, että saadaan entistä isompia tapahtumia. Ja niitä pitää vaan markkinoida. Paras markkinointikeino on se, että joku työkaveri pyytää mukaan. JOKELA: Joo, mulla ainakin on kovat odotukset siitä, mihin uuden liiton nuorisotoiminta pystyy. MÄNNISTÖ: Odotukset ovat tietenkin kovat. Tällaisella poppoolla voidaan saavuttaa vaikka mitä. Miten aktivoida nuoria? Tiedon puute on pahin vihollinen. Täytyy olla suoraan yhtey dessä työpaikkoihin ja jäseniin. Puhelinsoittoa ja tapaamista. Rohkeammin keskustelua sinne työpaikoille ja alueille nuorten keskuuteen, niin uskon, että saadaan nuoria aktivoitua tulemaan tapahtumiin. Mitä toivot teollisuusliiton ottavan käyttöön nykyisestä liitostasi? MÄNNISTÖ: Meidän rohkeutta Operaatio Vakiduunin tyyppiseen kampanjatoimintaan, vahvaa edunvalvontaa ja kantaaottavuutta esimerkiksi hallituksen ajamia leikkauksia vastaan. Meidän loistava Murikkaopisto ja luottamushenkilöiden hyvä koulutusjärjestelmä muutenkin. GREN: Meillä on parasta todella hyvä edun valvonta ja kattava järjestäytymisaste, lähes 100 prosenttia kaikilla työpaikoilla. Tiiviit työ paikat ja ammattiosastot, joissa ihmiset tuntevat toisensa, ja kaikki tuntevat pääluottamus miehen. Pääluottamusmiehillä ja osaston toimihenkilöillä on suorat kontaktit liittoon. JÄRVINEN: Meidänkin liitossa apua saa liitosta aina. Haluaisin nostaa meidän liitosta esiin myös jäsentapahtumat, joista meidän jäsenistö on huolissaan, että miten niiden käy. Kesä ja talvipäivät, jotka järjestetään joka vuosi. Siellä käy paljon ihmisiä, jotka eivät muuten ole aktii visesti toiminnassa mukana. Toinen hyvä asia on meidän liiton jaostot, kuten nuoriso jaosto, koulutusjaosto, kansainvälisten asioiden jaosto, järjestöjaosto... Ne ovat tavallaan valtuuston apuelimiä. Monellekin ne ovat ensimmäinen askel kohti vaikutus mahdolli suuksia. JOKELA: Meidän uusi nuorisovastaava on saanut vuodessa paljon aikaan, sellaisen asenteen haluaisin mukaan. Toinen on luottamusmiesten keskinäinen verkostoituminen. Hyvä ja huono puoli on se, että samat naamat pyörivät koulu tuksissa. Mutta sillon kentältä tieto tulee aika nopeasti, mitä yleisesti tapahtuu. Operaatio Vakiduuni on hyvä esimerkki siitä, millainen pläjäys pystytään parhaimmillaan lyömään kasaan.” Hannu Jokela ’’ Nuorisotoiminnassa on tärkeintä, että sitä on. Se pitää tehdä sellaiseksi, mitä jäsenet haluavat.” Niina Järvinen ’’ ’’ AHJ1616_1-23.indd 14 6.12.2016 7:48:08
15 15.12.2016 16 Mitä hyötyä uskot teollisuusliitosta olevan verrattuna nykytilanteeseen? MAIJALA: Saadaan vahvempi voima työn tekijöiden puolelle. Metalliliitto on tietysti aika vahva nytkin. Yksittäisinä pienempinä liittoina on vähemmän voimaa ja paineen sietoa. Eli ihan joukkovoimaa. MÄNNISTÖ: Uskon järjestäytymisen vahvis tuvan. Saadaan turvattua meidän nykyiset sopimukset, neuvottelujärjestelmät ja koko neuvotteluyhteiskunta. Ollaan varteenotettava voima neuvottelupöydissä. GREN: Odotuksia on paljon. Tuleva liitto on ainakin paperilla tosi voimakas. Vienti on sen käsissä, ja mielenkiinnolla odotan, miten se käytännössä näkyy. JÄRVINEN: Uskon, että uudesta liitosta tulee todella vahva neuvottelija ja sopija. Yhteis kuntavaikuttaminen voisi helpottua. Tästä uudesta liitosta tulee sen verran iso, että varmasti ollaan näkyvämpiä mediassa. MAIJALA: Näkyvyys mediassa onkin iso haaste. Esimerkiksi suurimmat lehdet ovat selkeästi porvarien hallinnoimia. Jos me isolla ryhmitty mällä saataisiin paremmin asioita läpi mediaan, niin sitten työntekijätkin alkavat uskoa meihin enemmän. Miten saadaan pienillekin työpaikoille tunne, että liitto on heitä varten? Sen takia tehdään järjestämistyötä.” Antti Maijala ’’ Odotuksia on paljon. Tuleva liitto on ainakin paperilla tosi voimakas. Koko vienti on sen käsissä.” Antti Gren ’’ ’’ On iso haaste järjestää edunvalvonta niin, että kaikki jäsenet kokevat saavansa hyvää palvelua.” Petteri Männistö JOKELA: Ainakin nuorisotoimintaan tulee aika paljon lisää pelimerkkejä. Ja muuten kin valtakunnallisella tasolla tästä tulee iso tekijä työntekijäpuolelle. On voimaa takana. Mutta se taas tuo vastuun, miten sitä voimaa käytetään. Ammatti yhdistysliike on vähän jumiutunut vanhoihin poteroihin. Kumpikin osapuoli on poteroissa ja kumpikaan ei anna periksi. Kaikki tietävät, että jotain on tehtävä. Mutta kuka sen pelinavauksen uskaltaa tehdä? AHJ1616_1-23.indd 15 6.12.2016 7:48:12
16 15.12.2016 16 MAIJALA: Meillä Metallissahan on paljon myös pieniä työpaikkoja. Miten saadaan niillekin työpaikoille tunne, että liitto on heitäkin varten? Sen takia tehdään järjestämistyötä, jolla koetetaan saada pienemmilläkin työpaikoilla ihmiset järjestäytymään. Siinä ammattiosastot ovat tärkeässä osassa, sehän on ammattiosaston perustehtäviä. Eli kartoitetaan kaikki työpaikat ammattiosaston alueella, soitetaan jäsenille, käydään työpaikoilla, haetaan kontakteja, pyydetään liittymään jäseniksi ja lähtemään luottamusmiehiksi. JOKELA: Mun mielestäni on tosi tärkeää uuden liiton syntymisen jälkeen mahdollisimman nopeasti jalkautua pienille aloille. Mitä pidem mälle sitä venytetään, sitä hankalammaksi se muuttuu. Samoin näkyminen tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa on tärkeää, siinä täytyy tulla nykyaikaan. Esimerkiksi Puuliiton nuoret tavoittaa nykyään parhaiten Face bookissa. GREN: Toisaalta pitää muistaa, ettei liikaa tukeuduta Facebookiin, Instagramiin ja muihin, kun ei ne kuitenkaan tavoita kaikkia. Perinteinen lehti on edelleen hyvä viestintä väline, kun se menee joka jäsenen kotiin. MAIJALA: Kaikkein paras kontakti on henkilö kohtainen kontakti, eli työpaikan luottamus mies tai muu yhdyshenkilö. Se pitää muistaa. Mitkä ovat uuden liiton suurimmat haasteet? MÄNNISTÖ: Liiton suuri koko on vahvuuden lisäksi myös haaste. Työehtosopimuksia tulee olemaan yli 40. On iso haaste järjestää edun valvonta niin, että kaikki jäsenet kokevat saavansa hyvää palvelua. JÄRVINEN: Näen haasteena sen, että katoaako sellainen läheisyyden tunne. Meillä kun on aika pieni liitto, on kotoinen olo ja voi soittaa kenelle vain. Uskon kyllä, että eri sopimus alojen kysymyksiin osataan vastata, siirty väthän ne samat ihmiset uuteenkin liittoon. GREN: Isoilla konepajoilla, kemiantehtailla tai paperitehtailla yhteys liittoon varmasti säilyy helposti, mutta kontakti pienille sopimusaloille ja pienille työpaikoille on haaste. Ettei yhteys mene vielä etäisemmäksi kuin nykyään. Siksi aluetoimistojen resurssit ovat tärkeitä, jotta työpaikkoja kierretään tarpeeksi. Näkyminen tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa on tärkeää, siinä täytyy tulla nykyaikaan.” Hannu Jokela Meillä kun on aika pieni liitto, on kotoinen olo ja voi soittaa kenelle vain.” Niina Järvinen ’’ ’’ Ay-toiminnan suurimmat vastukset ovat järjestäytymättömät työnantajat, tiedon puute ja Loimaan kassa.” Petteri Männistö ’’ AHJ1616_1-23.indd 16 6.12.2016 7:48:17
17 15.12.2016 16 Uusi teollisuusliitto on suuri toimija. Mitkä ovat tärkeimmät yhteiskunnalliset asiat, joita uuden liiton tulee ajaa? JÄRVINEN: Sopimusyhteiskunnan ja sopimisen kulttuurin säilyttäminen. Maan hallitus puhuu työelämän kehittämisestä ja työpaikkojen luomisesta, mutta teot ja pakkolailla uhkailut kertovat toista. Ammatilliseen koulutukseen ollaan tekemässä aikamoisia leikkauksia, vaikka siihen pitäisi nimenomaan panostaa. Suunniteltu suurliitto toimii vientiteollisuus aloilla, ja koulutusleikkaukset alkaisivat aika pian näkyä siinä. GREN: Koulutusleikkauksia pitää vastustaa. Muutenkin tuntuu, että maan hallitus haluaa leikata sosiaalietuuksia, alistaa ja lyödä lyötyä. Uuden liiton pitää pyrkiä ajamaan myös sosiaalisten asioiden kehittämistä. MAIJALA: Sopimisen kulttuurin säilyttäminen on ehdottoman tärkeää. Pakkosanelu pitää saada loppumaan, ja ryhtyä oikeasti neuvot telemaan asioista. Ayliikkeen mielikuvan muokkaamisessa on myös paljon tekemistä niin koko kansan kuin meidän jäsentenkin keskuudessa. Saataisiin perille viesti, että me olemme se porukka, joka puolustaa liiton jäseniä työ paikoilla. MÄNNISTÖ: Kun media pommittaa vuosi tolkulla sitä, että ayliike on kaiken pahan alku ja juuri, moni vakaakin metallimies saattaa hairahtua uskomaan ja myöntyä kaikenlaisiin leikkauksiin. GREN: Kansalaisten mieliin pitäisi saada se tieto, että vientiteollisuus on se, joka tuo rahan Suomeen. Sen takia teollisuustyöntekijän ja palvelutyöntekijän palkkoja ei pitäisikään vertailla. Se ei ole keneltäkään pois, jos vienti tuotetta tekevä metallimies saa enemmän palkkaa. Sitä enemmän siitä riittää verotuksen kautta jaettavaksi muille. Uudessa liitossa on lähes 800 ammattiosastoa. Mitä niille tehdään? MÄNNISTÖ: Ammattiosasto, joka ei toimi ja joka ei pysty antamaan mitään jäsenillensä, pitää jossain vaiheessa joko lakkauttaa tai yhdistää toiseen. Ei ammattiosasto ole mikään kahvi kerho, missä toimikunta käyttää jäsenmaksu osuutensa kahviin ja pullaan. Meidän tarkoitus han on ajaa jäsenten etuja. Jokainen ammatti osasto on oma yhdistyksensä, joten vaikea meidän on niiden puolesta asioita päättää. GREN: Tilanteita täytyy katsoa tapauskohtasesti. Mutta tosiaan, jos on jotain kolmen hengen ammattiosastoja, millä ei ole ollut 10 vuoteen mitään toimintaa, niin kyllä ne vois yhdistää. JÄRVINEN: Ei pidä lähteä yhdistämään vain vähentämisen takia. Mutta jos ei ole toimintaa tai rahat eivät riitä toiminnan pyörittämiseen, voi olla ihan järkevää yhdistyä johonkin toiseen osastoon. JOKELA: Samaa mieltä, että ei lähdetä auto maattisesti yhdistelemään. Mutta jos paikka kunnalla on fuusion myötä neljä pientä osastoa, onko niiden mitään järkeä olla erillään. Isot ammattiosastot on sitten eri juttu. Meilläkin Tampereella puuseppien osastossa on puhuttu, että yhdistetäänkö meidät sitten yhteen osas toon ja hukkuvatko puusepät sinne Metallin porukkaan. Halutaan kuitenkin säilyttää se oma identiteetti. MAIJALA: Mä olen sen kannalla, että yhdistä misiä pitää alkaa tehdä. Uskon, että ammatti osastoista tulee sillä tavalla paljon voimakkaam pia, kun sinne saadaan toimijoita muistakin liitoista. Esimerkiksi meillä Akaassa muiden liittojen porukat ja paikalliset ammatti osastot ovat aika pieniä. Kun kerromme siellä, että saavat lisää voimaa taakseen, niin en usko, että juoksevat karkuun. Ei tietenkään yhdistetä vä kisin, mutta jokaisella paikkakunnalla olisi syytä keskustella yhdessä, miten uutta liittoa aletaan pyörittää. Meillä kun on aika pieni liitto, on kotoinen olo ja voi soittaa kenelle vain.” Niina Järvinen Koulutusleikkauksia pitää vastustaa. Uuden liiton pitää pyrkiä ajamaan myös sosiaalisten asioiden kehittämistä.” Antti Gren ’’ JOKELA: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen yleensäkin ja erityisesti juuri koulutusasioissa. Voisi esimerkiksi miettiä, mitä annettavaa ayliikkeellä on koulutuspuolella työnantaja puolellekin. Meillähän on hyvää työhyvinvointi koulutusta ja työssäjaksamis koulutusta, ja tätä kautta mahdollisuuksia parantaa yksittäisen työntekijän työpanosta. Kuka tai mikä on ay-toiminnan suurin vastustaja? MAIJALA: Järjestäytymättömät työnantajat. Aika usein järjestäytymättömistä työnantajista ei oikein tiedetä, noudattavatko ne työehto sopimusta. Ei tiedetä, onko siellä meidän jäseniä, koska työpaikalle ei päästä eikä saada yhteyttä. Ja työntekijätkin saattavat pelätä mitä työn antaja sanoo, jos ammattiliitto ottaa yhteyttä. MÄNNISTÖ: Komppaan Anttia [Maijala] tässä. Tiedon puute on toinen vastus, YTK eli Loimaan kassa kolmas. Ja myös nykyinen hallitus ja oikeisto. GREN: Edellämainitut, ja se, miten media kirjoittaa. Yleisesti ajatellaan, että kaikki mikä on lehdessä on totta, vaikka ei se välttämättä ole lähellekään. Monesti isompien työmarkkina neuvottelujen aikoihin yleinen mielipide menee sen mukaan, miten vaikka Hesari kirjoittaa. JÄRVINEN: Joo, samaa mieltä. Oikeistossa on tehty ayliikkeestä kaiken pahan alku ja juuri, ja meitä syytetään ahneiksi. Tai sellaisen kuvan ne haluaa antaa, vaikka minusta tässä ei olla tehty kuin myönnytyksiä. JOKELA: Joo, kyllä järjestäytymättömät työn antajat ja YTK ovat meille suurimpia peikkoja. Toki hyviä poikkeuksiakin tälle on. Meillä on yksikin iso vaneritehdas, missä työnantaja ei ole järjestäytynyt työnantajaliittoon, mutta työn tekijöiden järjestäytymisaste on noin 99 prosenttia ja aytoimintaan suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Mutta noin yleensä työn antajapuolella nähdään meidät samalla tavalla peikkona, kun me nähdään heidät. Voima ja vastavoima. AHJ1616_1-23.indd 17 6.12.2016 7:48:20
16 15.12.2016 18 Miten jäsendemokratia toteutetaan? MAIJALA: Mun mielestäni ehdottomasti pitää olla vaalit. Jäsenen pitää päästä vaikuttamaan siihen, ketkä hänen asioistaan päättävät. MÄNNISTÖ: Juuri näin. Samaa mieltä. GREN: Siinä tapauksessa meillä muuttuisi systeemi. En osaa sanoa, onko se hyvä vai huono juttu, tässä muutenkin varmaan muuttuu niin paljon kaikkea. Mutta onko siinä sitten hirveä työ järjestää ne vaalit? Ammattiosastossa vaalien järjestäminen tuppaa kaatumaan aina niiden samojen muutaman ihmisen järjestettäväksi. JÄRVINEN: Kyllä, pitää olla vaalit. Sitä voi miettiä, tarviiko järjestää uurnavaalia. Postiäänestys ja sähköinen äänestys riittävät. JOKELA: Joo, ehdottomasti pitää olla vaalit. Millä muuten edustajat valitaan? Jos kentällä on tarvetta vaihtaa päättäviä henkilöitä, ne myös vaihtuvat. Nykyinen päätöksenteko-organisaatio METALLILIITTO LIITTOKOKOUS Käyttää liiton ylintä päätäntävaltaa. Kokoontuu joka neljäs vuosi. Liittokokousedustajat valitaan vaalipiireittäin suhteellisilla liittokokousvaaleilla. Valitsee liiton puheenjohtajan, liittosihteerin sekä liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenet. LIITTOVALTUUSTO Käyttää liiton ylintä päätäntävaltaa liittokokousten välillä. Kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. LIITTOHALLITUS Johtaa liiton toimintaa liiton sääntöjen sekä liittokokouksen ja valtuuston päätösten mukaisesti. Nimeää liiton johtoryhmän. Kokoontuu noin joka kolmas viikko. JOHTORYHMÄ Valmistelee asioita liittohallitukselle, toteuttaa liittohallituksen päätökset sekä päättää toimintaohjesääntönsä mukaisista asioista. Kokoontuu muutaman viikon välein. TEAM VALTUUSTO Käyttää liiton ylintä päätäntävaltaa. Kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Jäsenet valitaan neljän vuoden välein suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin. Järjestämiskokous nimittää liiton puheenjohtajan ja hallituksen. HALLITUS Johtaa ja valvoo liiton palkkaja työehtosopimustoimintaa. Nimeää liiton johtoryhmän. Kokoontuu keskimäärin joka toinen viikko. JOHTORYHMÄ Hoitaa liiton juoksevia asioita ja valmistelee hallitukselle menevät asiat sekä toteuttaa hallituksen päätökset. Kokoontuu keskimäärin joka toinen viikko. PUULIITTO VALTUUSTO Käyttää liiton ylintä päätäntävaltaa. Kokoontuu kerran vuodessa. Jäsenet valitaan viiden vuoden välein vaaleilla. Valitsee liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä liittohallituksen jäsenet. HALLITUS Vastaa liiton taloudesta ja omaisuudesta sekä ohjaa mm. edunvalvontaa ja järjestötoimintaa. Kokoontuu 6–12 kertaa vuodessa. JOHTORYHMÄ Hoitaa liiton juoksevia asioita ja valmistelee hallitukselle menevät asiat sekä toteuttaa hallituksen päätökset. Kokoontuu keskimäärin joka toinen viikko. PAPERILIITTO LIITTOKOKOUS Käyttää liiton ylintä päätäntävaltaa. Kokoontuu joka neljäs vuosi. Osastot lähettävät liittokokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa kahtasataa jäsentä kohti. Valitsee liiton puheenjohtajan sekä hallituksen ja liittovaltuuston jäsenet. LIITTOVALTUUSTO Käyttää liiton ylintä päätösvaltaa liittokokousten välillä ja valvoo liiton toimintaa ja varojen hoitoa. Kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Jäsenet valitaan piireittäin joka neljäs vuosi liittokokouksessa. HALLITUS Edustaa ja johtaa liiton toimintaa liiton sääntöjen sekä liitto kokousja liittovaltuuston päätösten mukaisesti. Kokoontuu noin 10 kertaa vuodessa. HALLITUKSEN TYÖVALIOKUNTA Valmistelee asioita liiton hallitukselle. Kokoontuu ennen hallituksen kokouksia. JOHTORYHMÄ Hoitaa liiton käytännön asioita ja liiton hallituksen päättämät tehtävät. Kokoontuu tarvittaessa. ”Liitolla pitää olla vaalit. Jäsenen pitää päästä vaikuttamaan siihen, ketkä hänen asioistaan päättävät.” Antti Maijala ’’ Miten liiton päätöksentekojärjestelmä kannattaa organisoida? JOKELA: Mä näen, että meillä Puuliitossa käytössä oleva val tuustosysteemi on ihan toimiva. Toki käsittääkseni Metallin liittokokoukseen tulee alotteita paljon enemmän kuin meidän valtuuston kokouksiin, mutta toimiva se järjestelmä on silti. JÄRVINEN: Minun mielestäni taas liittokokous on päätös elimenä aika kömpelö. En näe sitä niin tarpeellisena. TEAMissa käytössä olevat hallituksen jaostot ovat minusta erittäin hyvä asia. Ne tekevät valmis televaa työtä ja siellä pystyy vaikuttamaan asioihin. GREN: No, tuli siitä hallinnosta minkälainen hyvänsä, niin se taitaa olla aivan erilainen, kuin mitä meillä Paperiliitossa nykyään on. Ainaki paperialalla suora kosketus hallintoon tulee vähenemään radikaalisti. Kai se vaali on näin isossa kokonaisuudessa ainoa oikea tapa, eihän sitten voi enää edustajia valita mututuntumalla. Liittokokouskin on ihan hyvä, siellä on kuitenkin kentän työntekijöillä vielä vaikutusmahdollisuus asioihin. MÄNNISTÖ: Liittokokous on tärkeä siinä mielessä, että siellä pystyy vielä vaikuttamaan aika radikaalistikin. Ja liittokokouksessa tehdään fiksuja valintoja valtuustoon ja hallitukseen. Jos valtuusto valittaisiin suoraan vaalilla, äänestetäänkö sinne vaan hyvää kaveria, joka ei välttämättä osaa hommaansa eikä tiedä, miten asioita ajetaan valtuustossa tai hallituksessa. Iso äänimäärä ei välttämättä tee hyvää valtuuston tai hallituksen jäsentä. Mun mielestäni Metallin hallinto malli, missä hallitus kokoontuu kuukausittain ja valtuusto puolivuosittain, on ollut aika toimiva. MAIJALA: Mäkin olen ehdottomasti liittokokouksen kannalla. Ymmärrän, että joitakin voi harmittaa se, ettei valtuustoa voisi valita suoralla vaalilla. Mutta siinä on sellainen pieni problema tiikka, että se suosisi kovasti isojen työpaikkojen ehdokkaita. Otetaan esimerkiksi pieneltä työpaikalta tuleva kaveri, joka on todella valveutunut, pätevä ja osaa työehto sopimuksen. Suoralla vaalilla sillä ei olisi mitään mahdollisuutta pärjätä jotain isomman työpaikan pääluottamusmiestä vastaan. Tällaiset voidaan ottaa huomioon, jos valinnat tehdään vasta liitto kokouksessa. a METALLIN VALTUUSTO KÄSITTELI LIITTOYHTEISTYÖHANKKEEN VÄLIRAPORTTIA MARRASKUUN LOPUSSA (SIVUT 4–5). LOPPURAPORTTI VALMISTUU ALKUVUODESTA 2017. AHJ1616_1-23.indd 18 6.12.2016 7:48:21
16 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 19 15.12.2016 TYÖSTÖNESTEET Konepajoissa käytettäviin työstökoneisiin liitettyjen ilmansuodatuslaitteiden toiminnassa on puutteita. Ongelma liittyy metallin työstössä käytettäviin työstönesteisiin. Metallintyöstönesteille altistuminen aiheuttaa työntekijöille sekä ihoettä hengitystieoireita. Työstönesteistä syntyville ilman epäpuhtauksille voivat altistua erityisesti koneistajat, mutta myös muut konepajoilla työskentelevät koneja metallialan ammattilaiset. Lastuavien metallien työstön aikana käytettävistä työstönesteistä muodostuu aerosolia, jossa on mukana sekä hiukkasmaisia että kaasumaisia terveydelle haitallisia yhdisteitä. Metallintyöstökeskuksissa nykyisin yleisesti käytössä olevat suodatuslaitteistot eivät pysty puhdistamaan työstönesteestä syntyviä kaasumaisia epäpuhtauksia. Vaikka yksittäisten epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet alitetaan, esiintyy työntekijöillä muun muassa nuhaa, yskää, silmäoireita, hengenahdistusta, astmaa sekä muita hengitystieoireita. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jonka avulla myös kaasumaisia ilman epäpuhtauksia on mahdollista hallita. Lisäksi kartoitettiin muita keinoja, joilla epäpuhtauksien pääsyä työtilan ilmaan voidaan vähentää. Hankkeen yhteydessä kehitetty ja testattu metallintyöstön ilmanvaihtoja ilmankäsittelyjärjestelmä osoittautui tehokkaaksi keinoksi poistaa sekä hiukkasmaisia että kaasumaisia epäpuhtauksia työstökoneelta hengitysilmaan palautettavasta ilmasta. Järjestelmä vaatii kuitenkin vielä lisäkehittämistä ja testaamista käytännön olosuhteissa työpaikoilla. Ilmansuodatuksen puutteista hengitysoireita Yhdenvertaisuus työpaikalla on arvioitava TASA-ARVO Kaikkien työnantajien tulee arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja ryhtyä toimiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Työnantajan, jonka palveluksessa on vähintään 30 työntekijää, tulee tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma vuoden loppuun mennessä. Suunnitelman tekeminen alkaa arvioinnista, jonka tarkoituksena on paikantaa olosuhteita ja menettelytapoja, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla voidaan selvittää esimerkiksi henkilöstökyselyillä tai käymällä läpi työolosuhteita, rekrytointikäytäntöjä ja muita menettelytapoja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tulevaisuus on hyppy tuntemattomaan TYÖELÄMÄ Valmiina työelämään -hankkeen seminaarissa Turussa pohdittiin näkökulmia tulevaisuuden työelämään ja sitä tukevaan koulutukseen. – Tämän hetken työelämä vaatii jämäkkää katsetta eteenpäin. Omalle mukavuusalueelle ei voi jäädä makaamaan, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Markku Wilenius arvioi. Hänen mukaansa maailmantalous toimii sykleissä, ja nyt on alkamassa uusi sykli, kuudes aalto. Suomella on ollut vaikeuksia siirtyä uuteen aaltoon. Wileniuksen mukaan tämä johtuu siitä, että edellinen aalto teki meistä menestyksekkäitä. – Hyvä menestys voi kuitenkin kadota, jos kadottaa kosketuksen muuttuvaan maailmaan, hän varoittaa. Tämän hetken menestyvimmät yritykset ovat rikkoneet vanhan teollisen toimintamallin. Suomessakin olisi Wileniuksen mielestä aika miettiä, mikä seuraava askel on. Liikunta lievittää kipua KIPU Lääkkeettömät keinot ovat paras keino lievittää kipua. Itä-Suomen yliopiston professori Pekka Mäntyselkä suosittaa kivunlievitykseen liikuntaa. – Noin 40 prosenttia käynneistä terveyskeskuslääkärin luona liittyy kipuun. Suosituksen on tarkoitus tukea tehokasta ja turvallista kivun hoitoa erityisesti perusterveydenhuollossa. Mäntyselkä on tarkastellut tutkimuksissaan suomalaisten kipua ja sen hoitoa jo 1990luvulta alkaen. – Yhdessä potilaan kanssa suunnitellaan sellainen hoito, johon hän voi sitoutua. Suurin osa haluaa olla itsekin aktiivinen omassa hoidossaan. Siihen lääkkeettömät menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia. – Liikunta on keskeinen hoito moniin pitkittyneisiin kiputiloihin, kuten alaselkäkipuihin ja nivelrikon oireisiin. Vielä 20 vuotta sitten alaselkäkipuihin saatettiin suositella jopa vuode lepoa, nyt tiedetään, että siitä on vain haittaa. AHJ1616_1-23.indd 19 6.12.2016 7:48:24
16 15.12.2016 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A A R I N A K A R I 20 VANHA HIIPUU, UUTTA TILALLE Nyt on palattava takaisin kotoSuomeen ja ko toisiin Metalliliiton kuvioihin. Kuvioista kärk käimmin kielen päällä on uusi teollisuuden suur liitto. Kailio pohtii asiaa niin ammattiosastonsa varapuheenjohtajana kuin aluetoimikunnan ja seuturyhmän jäsenenä. Hän on enemmän kuin hyvillään siitä, että suurliittoa ollaan rakenta massa. Hän toteaa, että jostakin on uutta henkeä ja toimintaa puhallettava ayliikkeeseen. – Kai se nyt kertoo jos takin, että ammattiosasto 266 ei saanut tarpeeksi monta ihmistä paikalle, jotta olisi saatu syyskoko us lailliseksi, Kailio toteaa. Kailio kuvaa, että uu den liiton pitää toimia nykyistä demokraattisem min ja jokseenkin paljon avoimemmin. – Miksi helkutissa vasta tässä vaiheessa ruve taan kyselemään jäsenistön mielipiteitä? Kailio viittaa tällä siihen, että vasta ensi vuo den alusta lähtevät käyntiin jäsenistölle tarkoi tetut kokoontumiset uudesta teollisuusliitosta. Hän toteaa, että ”aika pienissä piireissä” uutta liittoa on viety eteenpäin. Kailio yllyttää käyt tämään sähköisen tiedotuksen suuria mahdol lisuuksia hyväksi. – En usko, että tänä päivänä olisi niin vaikeaa lähettää vaikka koko jäsenistölle kyselyjä, Kailio kaavailee. Kailio toivoo, että uusi aktiivisuus pystyisi haastamaan YTK:n ja oikeiston hallitseman median. – Kyllähän se nähtiin, että täältä Lappeenran nastakin saatiin bussit täyteen ihan muutaman päivän varoitusajalla, kun lähdettiin mieltä osoit tamaan, Kailio iloitsee viitaten syyskuussa 2015 pidettyyn suurmielenosoitukseen Helsingissä. Taisteleva ammattiliitto vai palvelujärjes tö? Siinäkö on valinnanvara? Ilmeisestikään ei aivan näin jyrkkään vastakkainasetteluun tarvitse Kailion mielestä mennä. Hän kertoo jo vanhastaan tuntevansa Lappeenrannan pape ritehtaiden luottamusmiehet. – Olen heittänyt heille, että teillähän on tuol la Saimaalla hienot kesänviettopaikat, eikös me voitais viettää niissä yhteisiä kinkereitä? a TO I M I JA ”Uuden liiton on toimittava avoimemmin.” AMMATTIOSASTON OPINTOSIHTEERI TONI KAILIO AMMATTIOSASTO Lappeenrannan korjaamotyöntekijät ao. 266 JÄSENIÄ 103 LUOTTAMUSMIESURA Ammattiosaston kv-vastaava 2008–, opintosihteeri 2012–, varatyösuojeluvaltuutettu 2012–2013, työsuojeluvaltuutettu 2014–, aluetoimikunnan jäsen 2015–, seuturyhmän toimikunnan jäsen 2016–, ammattiosaston varapuheenjohtaja 2016– ”Leikkaaminen järjetöntä” Ammattikoulutuksesta leikkaaminen juuri nyt on järjetöntä. Sipilän hallituksen lyhytnäköisyydestä tullaan maksamaan vielä kallis hinta, ennustaa ammattiosaston opintosihteeri Toni Kailio Lappeenrannasta. Astepa Oy:n ennakkohuoltotarkastajassa Toni Kailiossa on luottamusmiestä moneksi. Mutta aloitetaan ammattiosasto 266:n opintosihtee rin tehtävistä. Kailiosta talouden piristyminen lisää, ei vähennä koulutustarvetta. – EteläKarjalan kaupoissa näkyy tuo piris tyminen, venäläisiä turisteja on kesän jälkeen näkynyt taas enemmän. Nyt pitäisi ammatti koulutuspaikkoja pikemminkin lisätä, ei vä hentää. Tietysti paikat pitää myös kohdentaa oikeille aloille, Kailio hahmottelee. Jos tänään nuoruuttaan elävät eivät löydä koulutuspaikkoja itselleen, ei tulevaisuudessa löydy myöskään osaajia, Kailio varoittaa. – Syrjäytyneitä on jo nyt niin paljon; kanta suomalaisissa ja puhumattakaan sitten maa hanmuuttajista. Lähivuosina näistä leikkauk sista tullaan maksamaan vielä kallis hinta. Tutkimuksetkin sen tietävät. On osoitettu, että tie aineelliseen vaurastumiseen vie nimen omaan koulutuksen kautta. Ja perheet pysty vät satsaamaan lastensa koulutukseen silloin, kun tuloerot pysyvät kohtuudessa. Tätä kovin vasemmistolaiselta kuulostavaa, koulutuksen ja kohtuuden mantraa kuulutti esimerkiksi rikkaiden teollisuusmaiden järjestön OECD:n suurtutkimus. ”KAIKKI OSAKSI YHTEISKUNTAA” – Meidän pitää löytää keinot vetää maahan muuttajat mukaan tähän kuvioon, osaksi yh teiskuntaa, Kailio jatkaa viitaten tietysti myös koulutuspaikkoihin. Kailiolla on valtuudet puhua Suomen maa hanmuuttopolitiikasta paitsi osastonsa kan sainvälisyysvastaavana myös aktiivisena kan salaisena, joka on nähnyt vihapuheen nousun. Hän tuntee paljon venäläisiä ja virolaisia. Hän myös vierailee Venäjällä säännöllisesti. – Minä tuomitsen aina ja kaikkialla viha puheen. Lappeenrannassa on nähty erikoinen ilmiö, joka paljastaa ulkomaalaisiin kohdistuvien en nakkoluulojen ja rasismin onttouden ja perus teiden puutteen. – Täälläkin puhuttiin ennen, että kauppaan ei mahdu ja prismat on täynnä, kun niitä venä läisiä on joka paikassa. Mutta kun alkoi tulla pakolaisia muualta, niin nyt itäturistit ovatkin tervetulleita. Venäläiset ovatkin yhtäkkiä hy väksyttyjä, Kailio naurahtaa. – Mikseipä voisi olla yli liittorajojen toi meenpantua kampanjaa kerran vuoteen maa hanmuuttajien tukemiseksi? Näin Kailio vastaa kysymykseen siitä, pitäi sikö Metalliliiton ottaa selkeämmin kantaa vi hapuhetta ja rasismia vastaan. Kampanjointiin saattaisi hänestä hyvinkin lähteä esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM. Palvelualat han työllistävät paljon maahanmuuttajia. Avarakatseisuus juurtui miehen mieleen jo parikymmentä vuotta sitten. Kailio oli vuoden 1996 Unifiljoukkojen pioneeriosaston metalli miehenä EteläLibanonissa. Hän kotiutui palve luksesta ylikersanttina. Hän vieraili palvelunsa aikana Syyrian puolella monissa paikoissa. Vii me aikojen uutiskuvat ovat koskettaneet häntä enemmän kuin montaa muuta suomalaista. EteläLibanonin vuosi on ollut Kailiolle ”yksi elämän parhaista vuosista”: töitä tehtiin 24 tuntia vuorokaudessa, mutta mehenki oli jotain ainutlaatuista. Vuosi myös näytti, että media ei kerro meille kaikkea. – Näki, miten Lähiidässä ja muslimimaissa oikeasti asutaan. Televisiosta saa aivan väärän kuvan. Ei siellä useamman uskonnon edustajat vaan halua tapella keskenään. LähiItä on ollut aina suurvaltojen taistelukenttä. Ei Israel ole aina oikeassa, Kailio toteaa. Israel on miehittänyt ja karkottanut pales tiinalaisia omilta mailtaan länsivaltojen tuke mana ja miehittää edelleen Jordanvirran län sirantaa YK:n päätöslauselmien vastaisesti ja erityisesti Yhdysvaltojen kaitselmuksessa. Kai lio tietää hyvin myös monen nykyisen terroris tijärjestöksi luokitellun toimijan alkutaipaleen. – Isis on Yhdysvaltojen luomus. Kerta toi sensa jälkeen Yhdysvallat on rahoittanut oppo sitioliikkeitä huomatakseen myöhemmin: voi jumalauta, ne onkin nyt meitä vastaan. AHJ1616_1-23.indd 20 6.12.2016 7:48:24
21 ”Uuden liiton on toimittava avoimemmin.” ”Leikkaaminen järjetöntä” AHJ1616_1-23.indd 21 6.12.2016 7:48:26
EU & FI 16 15.12.2016 22 T E K S T I LE E N A SE R E T IN K U V A PA T R IK LI N D ST R Ö M PA R L A M E N T T I Ahjo on vuoden 2016 aikana haastatellut europarlamentaarikkoja. Sarja päättyy. ”Suomessa metsäja metalliteollisuus ovat jo tehneet paljon ilmastopäästöjen vähentämiseksi.” Istunnot keskitettävä Brysseliin EU-parlamentin olisi syytä keskittää istuntonsa Brysseliin ja alkaa toteuttaa SingleSeat-politiikkaa. Nyt kuukausittain toteutettava Strasbourgin istuntoviikko nielee turhaan rahaa, voimavaroja ja lisää hiilidioksidipäästöjä. EU:n on näytettävä esimerkkiä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisessa, sanoo europarlamentaarikko, varapuhemies Anneli Jäätteenmäki. A nneli Jäätteenmäki ei ole vaatimuksineen yksin. Euroopan parlamentin jä senistä suuri enemmistö kannattaa yhden istunto paikan politiikkaa, ja par lamentissa on toiminutkin SingleSeatryhmä. Siihen kuuluu meppejä yli puolue ja kansallisrajojen. Parlamentti ei kuitenkaan päätä asiasta, vaan päätös vaatii perussopimuksen muutoksen ja jäsenmaiden hyväksynnän. – Ymmärrän hyvin, että aikoinaan kuusi EUmaata jakoi toimipaikat, koska KeskiEu roopassa kaikilla oli kohtalaisen lyhyt matka niin Strasbourgiin, Brysseliin kuin Luxembourgiin. Nyt EU on laajen tunut, ja parlamentti kokoontuu joka viikko. On voimavarojen tuh lausta liikutella istuntopaikkaa. Se on myös kallista: rahaa kuluu arviolta 180 miljoonaa euroa vuo dessa, Jäätteenmäki sanoo. Kyse on myös työhyvinvoinnis ta, mutta ei pelkästään meppien, jotka matkustavat istuntoon joka viikko koti seudultaan. Kerran kuukaudessa maanantaisin Brysselistä lähtee Strasbourgiin kaksi junaa, joissa matkustaa tuhansia parlamentin, neu voston ja komission virkamiehiä sekä avustaja kuntaa mukanaan tonnitolkulla paperia. Meppien rasitustakaan ei voi väheksyä. Jäät teenmäki herää maanantaiaamuisin kello nel jä Lapualla ja on työpaikallaan Strasbourgissa klo 14, jolloin työpäivä vasta alkaa. Monet muut mepit joutuvat käyttämään työmatkaansa vielä enemmän aikaa. – Tärkeintä kuitenkin on, että EU näyttäisi esimerkkiä ilmastotalkoissa. Uskon, että jonain päivänä pääsemme yhden istuntosalin aikaan. Reaalipoliitikkona ymmärrän, että Ranskan on saatava jotain vastineeksi, mutta toisaalta kyse on myös aluetuesta Elsassin alueelle, kuten eräs kansalainen minulle muistutti. – Jos Helsinkiin tulisi kaksitoista kertaa vuodessa viisituhatta vierasta majoittamaan hotellit, käyttämään ravintola ja muita palve luja ilman erityisiä markkinointiponnistuksia, se olisi lottovoiton kaltainen erä. ILMASTOSOPIMUS KOSKEE KAIKKIA Jäätteenmäki esitti Strasbourgin istunnoista luopumista ajankohtana, jolloin parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi Pariisin ilmasto sopimuksen. Se koskee kaikkia EUkansalaisia. – Hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää lii kenteessä, maataloudessa, teollisuudessa, asu misessa, rakentamisessa – aivan kaikkialla. – Suomessa metsä ja metalliteollisuus ovat jo tehneet paljon päästöjen vähentämiseksi, ja rakentamisessakin Suomessa ollaan hyvällä tolalla, Jäätteenmäki sanoo. Hän kertoo, että Belgiassa ollaan vasta aloittamassa siirtymistä kaksin tai kolminkertaisiin ikkunalaseihin, ja muutenkin rakennukset ovat energiasyöppöjä. USKOTTAVUUTTA PÄÄTTÄJIEN TOIMINTAAN Euroopan unionin uskottavuus kan salaisten silmissä on rapautunut ja samalla EUskeptisyys lisääntynyt. Jäätteenmäen mielestä kaikilla pää töksentekotasoilla on havahduttava kehitykseen. – Parlamentin päätöksenteon on oltava avointa, päätökset pitää perustella ja kuunnella kansalaisia. Huippukokoukset pitäi si valmistella nykyistä huolellisemmin ja pitää kiinni päätöksistä, Jäätteenmäki sanoo ja ottaa esimerkiksi pakolaisia koskevan päätöksen vuoden takaa. Enemmistö jäsenmaista kannatti, että 160 000 pakolaista jaetaan jäsenmaiden kesken. Suomi äänesti tyhjää. Vuoden kuluttua suurin osa jäsenmaista on jättänyt päätöksen oman onnensa nojaan, mutta Suomi on täyttänyt vel vollisuutensa. – Jäsenvaltiot voivat olla eri mieltä, mutta kun päätös on tehty, sitä pitää noudattaa. Jäätteenmäen mukaan uskottavuutta ra pauttaa myös se, ettei jäsenvaltioita kohdella yhdenmukaisesti. Komissio on rokottamassa Espanjaa ja Portugalia EMUsäännösten rik komuksista, mutta ei Ranskaa, joka sekin talo udessaan alittaa yhteisesti asetetut kriteerit. – Tällainen käytäntö levittää moraalitto muutta muihinkin kuin talousasioihin, eikä sitä voi ymmärtää ja hyväksyä. AHJ1616_1-23.indd 22 6.12.2016 7:48:26
15.12.2016 23 16 ”Varapuhemiehenä saan ensikäden tietoa” ? ? Anneli Jäätteenmäki on yltänyt EU-parlamentissa tehtävään, johon pienten jäsenmaiden mepit eivät hevillä pääse. Puhemiehistöön kuuluu varsinaisen puhemiehen, saksalaisen Martin Schulzin (sd.) lisäksi kymmenen varapuhemiestä, joista yksi on ALDE-ryhmään kuuluva Jäätteenmäki. – Varapuhemiehen pakeille pyritään, ja saan paljon ensikäden tietoa. Eikös tieto ole valtaa, Jäätteenmäki naurahtaa, mutta muistuttaa, että parlamentin puheenjohtajillakin on vain yksi ääni äänestyksissä. Muutoin hän ajattelee EU-parlamentin varapuhemiehellä olevan yhtä paljon tai vähän valtaa ja arvovaltaa kuin Suomen eduskunnan varapuhemiehillä. Parlamentin puhemiehistö valitaan vuodenvaihteen jälkeen uudestaan, kun puoli väli eli kaksi vuotta on kulunut. Anneli Jäätteenmäki ei arvaile, jatkuuko hänen pestinsä. Poliittinen peli puhemiespaikoista on kovaa ja siinä vaikuttavat niin suhteellinen ääniosuus, henkilö kuin vaihtokauppa poliittisista nimityksistä. Suuret ryhmät ovat sopineet, että puhemiehen paikka siirtyisi konservatiivien EPP:lle, mutta sillä on jo neuvoston ja komission puheenjohtajuus. Aika näyttää, sallitaanko kolmen värisuora. Jäätteenmäen vastuualueita varapuhemiehen roolissa ovat suhteet kansallisiin parlamentteihin, tiedotusja viestintäpolitiikka, Euroopan kansalaispalkinnon palkintolautakunnan jäsenyys ja Eurooppa-oikeuden akatemia. Suhteet kansallisiin parlamentteihin tarkoittavat myös yhteyksiä Suomen eduskuntaan. – Olemme sopineet, että Suomi 100 vuotta näkyy ensi vuonna myös Euroopan parlamentissa. Naisten asema otti sata vuotta sitten suuren loikan, kun Venäjän vallan alla suomalaisnaiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden, ja koko Suomi itsenäisyyden, Jäätteenmäki sanoo. ANNELI JÄÄTTEENMÄKI ? ? varatuomari, oikeustieteen kandidaatti ? ? perhe: aviopuoliso ? ? Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2004 ? ? Euroopan parlamentin varapuhemies vuodesta 2015 ? ? kansanedustaja 1987–2004 ? ? pääministeri 2003 ? ? eduskunnan puhemies 2003 ? ? Keskustan puheenjohtaja 2002–2003 ? ? oikeusministeri 1994–1995 ? ? harrastukset: lenkkeily, lukeminen, kuvataide ALDE Euroopan parlamentin keskustaja liberaaliryhmä ? ? 70 parlamentaarikkoa 751:stä ? ? Suomesta ryhmään kuuluvat keskustalaiset mepit Anneli Jäätteenmäki, Hannu Takkula ja Paavo Väyrynen sekä RKP:n Nils Torvalds ? ? ALDE toimii nykyistä avoimemman, yksinkertaisemman ja vähemmän byrokraattisen sekä demokraattisemman Euroopan puolesta AHJ1616_1-23.indd 23 6.12.2016 7:48:28
24 TAU KO LLP Farm Machinery Group Oy, Iisalmi, 1. marraskuuta KUVA MISKA PUUMALA AHJ1616_24-48.indd 24 7.12.2016 13:44:47
25 AHJ1616_24-48.indd 25 7.12.2016 13:44:50
16 15.12.2016 26 Liittofuusiossa Korhonen pitää haasteena sitä, että jäsenistölle saadaan välitettyä tarpeeksi tietoa. Hän kertoo huomanneensa, että kentällä fuusiohanke on vielä hyvin epäselvä. – Paljon on jäseniä, jotka eivät tiedä oikein mitään koko asiasta. Osa vähän pelkääkin, että mitä on tulossa. Kirkkonummella Prysmian Finland Oy:ssä koneenhoitajana työskentelevä Kaarle Brisk sitä vastoin on Murikka-veteraani ja opintosihteeripäivilläkin moninkertainen kävijä. – Älä edes kysy, kuinka monennet neuvottelupäivät nämä jo on minulle. En ole pysynyt laskuissa mukana, Brisk kertoi. Ammattiosastonsa puheenjohtajana hän arvioi, että paikalliseen koulutukseen uusi teollisuusliitto ei toisi juuri muutoksia. – Osastot pysyvät itsenäisinä ja toiminta on sitä, mitä ne itse päättävät. Mutta seuturyhmän koulutusten kautta fuusio tuo oikeasti jotain uutta, kun eri liittojen osastot ryhtyvät miettimään yhteisiä kursseja. Meillä on Metalliliitossa nyt hyvä pohja, mutta ei se rakenne ihan samana voi uudessa liitossa pysyä, fuusion jälkeen toiminta varmaan aluksi hakee jonkin aikaa muotoaan. a T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T E M M I K A LL IO Uusi liitto, uudet koulutuskuviot – Täällä oli erittäin hyvää keskustelua. Meillä Puuliiton ammattiosastoissa on myös opintosihteereitä, mutta paljon vähemmän. Metallissa tämä järjestelmä selvästi toimii hyvin. Murikka on paikkana hyvä, ja remontin jälkeen siitä tulee vielä parempi koulutuskeskus uudelle liitolle. Johanssonin mukaan Puuliitossa on fuusiota kohtaan myönteiset odotukset. – Väki tuntuu olevan vähän täpinöissään jopa, että tämä avaa uusia mahdollisuuksia. Ja ensi vuonna mennään taas eteenpäin, kun järjestetään liittojen yhteisiä koulutuksia. METALLILLA HYVÄ POHJA KOULUTUSASIOISSA Ensimmäistä kertaa opintosihteeripäivillä ja Murikka-opistossa oli myös äänekoskelainen Jari Korhonen, joka on laitosmies Finn Radiator Oy:ssä. Korhonen ei ole opintosihteeri, mutta halusi ammattiosaston varapuheenjohtajana laajentaa tietojaan liiton koulutustoiminnasta. – Suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa käyn Murikan kursseilla. Jostain pitää aloittaa, niin tulin sitten tänne. Kun opintosihteeri lähti meidän osastosta myös, niin kaverin kanssa oli vähän helpompi tulla. Opintosihteerien neuvottelupäivät houkuttelivat Murikka-opistoon lähes 60 henkeä. Yhtenä näkökulmana oli, miten koulutustoiminta järjestetään uudessa teollisuusliitossa ja kuinka liittofuusio toteutuessaan vaikuttaisi Murikan toimintaan. n Opintosihteerien neuvottelupäivillä Metalliliiton koulutuspäällikkö Vesa Holappa selvitti yhtäläisyyksiä ja eroja nykyisten liittojen koulutustoiminnassa. Peruserona on, että kun Metalliliitto järjestää valtakunnalliset koulutuksensa Murikassa, niin kolme muuta liittoa pitävät vastaavat kurssit Kiljavan opistossa. Kaikki liitot järjestävät lisäksi jonkinlaista alueellista sekä paikallista koulutusta, josta vastaavat aluetoimistot tai ammattiosastot. TEAM on liitoista ainoa, jolla on nimettynä yksi koulutustoimitsija, Puuja Paperiliitoissa järjestöosaston toimitsijat hoitavat koulutusasioita muun toimensa ohessa. TEAMin ja Paperiliiton edustajat eivät kiireiltään ehtineet Murikkaan, mutta työehtosihteeri Eero Juhonen esitteli opintosihteereille Puuliiton toimintaa ja koulutuskäytäntöjä. Johansson oli viikonlopun tapaamiseen todella tyytyväinen. Murikan kirjastossa remontti ja uuden luominen näkyi muuttolaatikoitten paljoutena; vasemmalta Eero Juhonen (Puuliitto), Kaarle Brisk ja Jari Korhonen. Opintosihteereillä on kykyä viedä hankkeita eteenpäin yhteistyöllä. AHJ1616_24-48.indd 26 7.12.2016 13:44:54
27 15.12.2016 16 Metalliliiton, TEAMin, Paperiliiton ja Puuliiton yhdistymishanke n Helmikuu 2016: aiesopimus n Loppusyksy 2017: yhdistyminen n Sopimus: yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu n Marraskuu 2017: ensimmäinen liittokokous n 2018 alku: yhteinen työttömyyskassa n Suomen suurin ammattiliitto, noin 270 000 jäsentä n Tavoitteet: mm. edunvalvonnan tehostaminen sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistaminen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa n 11 työryhmää n Esitys uudeksi liitoksi 31.1.2017 L I I T TO F U U S I O Edunvalvonta, työehtosopimustoiminta ja lakipalvelut n Työehtosopimustoiminnan peruslinjaukset ja tavoitteet n Työehtoja tukevat lakipalvelut n Paikallisen sopimisen tukeminen n Edunvalvontaa tukeva tutkimustoiminta, kansainvälinen toiminta ja yhteiskuntavaikuttaminen n Tehtäväalueen sektorijohtokuntien tehtävät ja toiminnan organisointi JÄSENET PAPERI Markku Häyrynen (pj.), Sami Laakso, Juha Koivisto METALLI Jyrki Virtanen (vpj.), Kauno Koskela, Anu-Hanna Anttila TEAM Heli Puura, Marko Rosqvist, Toni Laiho PUU Jyrki Alapartanen, Jarmo Tuomainen, Eero Juhonen SIHTEERI Kirsi Siira HAASTATELTAVANA Markku Häyrynen Paperiliiton vastaava työehtosihteeri TAUSTA Ensimmäiseltä koulutukseltaan kokki. Stora Enson Lahden aaltopahvitehtaalle 1990, missä 7 vuotta pääluottamusmiehenä. TOIMITSIJAURA Paperiliiton työsuojelusihteeri 2003–2005, työehtosihteeri 2005–2011, vastaava työehtosihteeri 2011– HARRASTUKSET Mökkeily, lenkkeily ja kuntosali T E K S T I TU O M O LIL JA / IN T IIM -L E H T I / T E A M -L IIT TO JUTTUSARJA ESITTELEE FUUSION TAUSTATYÖTÄ TYÖRYHMIEN KAUTTA EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ ”Vahva edunvalvoja ja työelämän uudistaja” Miten Metallin, TEAMin, Paperiliiton ja Puuliiton edunvalvontatoiminnot eroavat toisistaan? Alkuun meillä oli käsitys, että eroja olisi paljonkin, mutta on käynyt ilmi, että liittojen käytännöt ovat sittenkin hyvin samanlaisia. Merkittävin ero on, että Metallilla ja Puulla on aluetoimistoverkosto, TEAMilla ja Paperilla ei. Puuliiton palveluksessa ei ole tutkijoita eikä juristeja, muilla on. Miten kuvailisit uuden teollisuusliiton edunvalvonnan tavoitteita? Liitto haluaa profiloitua vahvaksi edunvalvojaksi ja työelämän uudistajaksi. Fuusio antaa mahdollisuuden vahvistaa sopimusja neuvotteluvoimaa valtakunnan tason työmarkkinapolitiikassa, ay-liikkeen sisällä ja paikallisesti. Myös mahdollisuudet vaikuttaa elinkeinoja teollisuuspolitiikkaan vahvistuvat. Yksilötasolla tavoite on varmistaa kaikkien jäsenten yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu työelämässä. Se tarkoittaa oikeudenmukaisia työehtoja, turvallista työympäristöä ja päämäärää parantaa jäsenten toimeentuloa. Jotta noihin tavoitteisiin päästään, on koko ajan systemaattisesti seurattava toimintaympäristön muutoksia, ja entistä herkemmin ja ennakoivammin reagoitava niihin muutoksiin, joita tapahtuu työn tekemisen ja teettämisen ehdoissa. Edunvalvonnan ehdotetaan jakautuvan kolmeen sektoriin. Mitä se tarkoittaa? Raportissamme on hahmoteltu mallia, jossa Teknologiasektorilla olisi viisi työehtosopimusta ja noin 100 000 jäsentä. Vastaavasti Kemiansektorilla olisi 18 työehtosopimusta ja noin 37 000 jäsentä. Kolmas eli Metsäsektori muodostuisi 19 sopimusalasta eli pääsääntöisesti nykyisen Paperiliiton ja Puuliiton aloista, lisättynä TEAMin kolmella graafisen alan työehtosopimuksella. Tällä sektorilla olisi noin 49 000 jäsentä. Nämä luvut ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevia jäseniä. Sektoreilla olisi oma johto kuntansa, joissa jokainen sektorin sopimusala olisi edustettuna alojen suhteellisen koon mukaisesti. Miten sopimusja neuvottelutoiminta aiotaan järjestää? Liittokokous asettaa yleiset tavoitteet, joita hallitus ja valtuusto tulkitsevat tilanteisiin sopiviksi. Meidän työryhmämme esityksessä sektori johtokunnat valitsevat kentän jäsenistä enintään viisi edustajaa sopimusalakohtaisiin tes-neuvottelukuntiin. Neuvottelukunnat valmistelevat alakohtaiset tavoitteet ammattiosastojen esitysten pohjalta, käyvät tesneuvottelut ja tekevät sektorijohtokunnalle esityksen neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai tarvittaessa työtaistelutoimista. Sektorijohtokunta käsittelee sen ja vie lopullisesti päätettäväksi liittohallitukseen. Millainen on aluetoimistojen rooli uudessa liitossa? Aluetoimistojen tehtävänä olisi tuottaa ammattiosastoille ja työpaikkojen luottamushenkilöille edunvalvontaa tukevia palveluja sekä tarjota tietoa ja neuvontaa alueella oleville jäsenille. Aluetoimistot huolehtisivat osaltaan myös työsuhderiitojen käsittelemisestä ja selvittämisestä. Niillä olisi myös vastuuta aluekoulutuksesta, työelämän kehittämisestä ja yhteiskuntavaikuttamisesta. TEAMin ja Paperiliiton jäsenille edessä on kulttuurimuutos oppia asioimaan aluetoimistojen kanssa. Aluetoimistoista täytyy löytyä myös TEAMin ja Paperiliiton asiat tuntevia henkilöitä. Ensimmäinen puhelu tai yhteydenotto voi olla hyvinkin ratkaiseva. Siksi palvelun täytyy olla laadukasta. Millainen rooli luottamushenkilöillä on uudessa liitossa? Luottamushenkilöiden rooli säilyy entisellään. Tietysti tulee mahdollisuus uusiin kontakteihin ja uusien verkostojen rakentamiseen. Toivoisin, että luottamushenkilöt olisivat uteliaita ja aktiivisia ja tarttuisivat tähän mahdollisuuteen. Liiton keskeinen tehtävänä on tukea heitä ja luoda toimintaedellytyksiä muun muassa koulutuksen kautta. Neuvontaja tulkintapalveluiden on oltava helposti saatavilla. Uusi tekniikka ja esimerkiksi some-maailma avaavat näköaloja, joihin täytyy suhtautua avoimesti. 27 AHJ1616_24-48.indd 27 7.12.2016 13:44:55
T E K S T I X X X K U V A T X X X 16 15.12.2016 28 OnSteel Oy PERUSTETTU 2015 KOTIPAIKKA Karstula TUOTANTO Kevyitä ja keskiraskaita konepajatöitä, mm. koneistusta, pintakäsittelyä, kokoonpanoa ja testausta. HENKILÖSTÖ 36 työntekijää, 6 toimihenkilöä LIIKEVAIHTO 2,8 milj. euroa (2015) Työntekijät ostivat itselleen työpaikat 14 15.12.2016 28 T E K S T I JA R I H A K A LA K U V A T JO H A N N E S TE R V O Karstulassa toimivan OnSteel Oy:n työntekijät ovat tyytyväisiä. Edellisen työnantajan tekemän konkurssin myötä edessä häämöttänyt työttömyys vaihtui uuden yrityksen omistajuuteen – ja työpaikat säilyivät. 16 15.12.2016 Jokapaikanhöylä, levyseppähitsaaja Katja Hämäläinen on yksi OnSteelin tyytyväisistä osakkaista ja samalla työntekijöistä. Yrityksen perustaminen säilytti ammattitaitoisen väen Karstulassa. Kiiltää pitää. Kiillottaja Janne Askinen on hionut torpedon pintaan sellaisen kiillon, että se kävisi vaikka peilistä. CNC-koneistaja Tommi Inkinen on yksi OnSteelillä työskentelevistä. Vaikka hän ei yrityksen osakkaisiin itse kuulukaan, Inkinen pitää hienona sitä, että yrityksen omat työntekijät omistavat käytännössä koko yrityksen. K eski-Suomessa sijaitsevassa piskuisessa, reilun 4 000 asukkaan Karstulassa toimivan alihankintakonepajan OnSteel Oy:n tuotannossa riittää perjantaipäivänä työtä ja tekemistä siinä, missä monella muullakin maamme lukuisista alihankkijoista. CNC-koneistaja Tommi Inkinen laittaa massiivista karusellisorvia tälliin seuraavaa työstöä varten, ja kiillottaja Janne Askinen hioo torpedon pintaan kiillon, joka kelpaisi hoitamaan peilin virkaa. Vaikka OnSteelin työtiloissa ei mikään poikkea metalliteollisuuden normaalista perusmeiningistä, on yrityksen synty ja tähän mennessä vasta vajaa puolitoista vuotta vanha historia jotain sellaista, johon harvoin suomalaisessa teollisuusyrityksessä törmää. Työntekijöiden pääluottamusmiehen Rauno Uusijoen ja yrityksen kehityspäällikön Anssi Pihalan yhdessä kertomaa tarinaa OnSteelin syntyvaiheista ja tähänastisesta taipaleesta kuunnellessa mieleen nousee ajatus, että yrityksen toimipaikan osoite, Onnelantie, taitaa OnSteelin tapauksessa olla oikeaan osunut. OnSteelin tarina alkaa siitä, mihin samoissa toimitiloissa pari vuosikymmentä aluksi Teräs astra Oy:nä ja loppuaikoina Meteco Oy:nä toimineen alihankkijan tarina päättyi karulla tavalla vuoden 2015 tammikuussa. Yrityssaneerauksessa vuoden verran ollut Meteco ei selvinnyt saneerausvelvoitteistaan, vaan ajautui konkurssiin. Konkurssin myötä 43 yrityksessä työskennellyttä irtisanottiin. Useamman edessä häämötti talvella 2015 vähemmän valoisa tulevaisuudennäkymä. AHJ1616_24-48.indd 28 7.12.2016 13:45:02
29 15.12.2016 16 15.12.2016 16 OnSteelin tuotantopäällikkönä toimiva Harri Piispanen on yksi niistä kolmesta, joiden aloitteesta yritystä lähdettiin perustamaan. Syytä hymyyn. OnSteelin pääluottamusmiehenä toimiva Rauno Uusijoki (vas.) ja kehityspäällikkö Anssi Pihala ovat tyytyväisiä itsekin omistamansa yrityksen tähänastisesta menestymisestä. 29 Kun OnSteel oli perustettu, alkoi työtilauksia tulla pikku hiljaa enemmän ja enemmän. Vuoden 2015 juhannukseen mennessä koko nykyinen omistajakunta oli taas työssä vanhaan malliin Onnelantiellä. Mukaan oli lähtenyt kaikkiaan 31 entistä metecolaista. – Aikoinaan tekstiviestillä erotettiin porukkaa joissakin firmoissa, mutta minulle tuli tekstiviesti, missä kysyttiin, olenko halukas lähtemään uuteen yritykseen työntekijäksi ja omistajaksi. Ei tarvinnut miettiä kovinkaan monta minuuttia. Ajattelin, että kun raunioille perustetaan yritys, missä saan olla eläkepäiviin asti töissä kotipaikkakunnalla, niin homma oli ihan selvä, pääluottamusmies Uusijoki muistelee mukaan lähtönsä taustoja. Metecon konkurssipesän konekannan osto ja toiminnan jatkaminen vaati luonnollisesti mukaan lähteneiltä rahallista panostusta. Uusijoki kertoo, että hän itse joutui hakemaan pankista lainaa omaan osuuteensa, mutta summa ei ollut niin iso, etteikö siitä selviäisi suhteellisen lyhyellä maksuaikataululla. – Olihan se tavallaan riski, mutta kannattava riski. Itse ehdin olla työttömänä yhdeksän viikkoa. Pienellä paikkakunnalla ei muita metallialan yrityksiä paria poikkeusta lukuun ottamatta ole. Hirsitaloja valmistavalla Honkarakenteella taas on ollut useamman yt-neuvottelukierroksen kurimus, ja naapuritontilla toimiva eräja selviytymistarvikevalmistaja Finn-Savotta Oy toimii omaa pientä metallipajaansa lukuun ottamatta tyystin eri toimialalla. Kun tieto Metecon konkurssiin ajautumisesta ja sitä seuranneista irtisanomisista tuli, aloittivat OnSteelin nykyinen toimitusjohtaja Ville Rosti, nykyinen tuotantopäällikkö Harri Piispanen sekä kehityspäällikkö Pihala yhteisen puurtamisen, jonka tarkoituksena oli uuden konepajan synnyttäminen vanhan raunioille, ja vieläpä vanhalla työporukalla. Sillä erotuksella, että kaikista mukaan lähtevistä entisistä metecolaisista tulisi samalla paitsi uuden yrityksen työntekijöitä, myös sen omistajia. TULOSVASTUUSSA ITSELLE Piispanen ja Rosti junailivat vanhaa työporukkaa kokoon sekä puheluilla, tekstiviesteillä että tapaamisilla. Parivaljakko kysyi, onko porukka halukas lähtemään mukaan kuvioon, jossa ostetaan joukolla Metecon vanha konekanta, vuokrataan toimitilat, ja jatketaan konepajan toimintaa uusin omistajavoimin. AHJ1616_24-48.indd 29 7.12.2016 13:45:08
16 15.12.2016 30 ILMAPIIRI ON PUHDISTUNUT Yksi OnSteelin uusista omistajista on itseään joka paikan höylänä pitävä levyseppähitsaaja Katja Hämäläinen. Hämäläinen omistaa yrityksestä useimman muun työntekijän tavoin pienen siivun osakkeita. Hämäläinen on ollut työssä yrityksessä 16 vuotta, eli koko edellisen omistajan ajan. OnSteelin perustamiseen Hämäläisen pyysi mukaan toimitusjohtaja Rosti. – Olin työttömänä kolme viikkoa. Mukaan lähtöä ei tarvinnut kauaa miettiä. Vaihtoehtona olisi ollut Seinäjoelle suuntaaminen ja talon myyminen. Siellä olisi ollut tiedossa työpaikka hitsaushommissa. Täällä on kuitenkin osaava, ammattitaitoinen väki. On hyvä pitää se täällä, kun oli mahdollisuus saada se säilymään, Hämäläinen kertoo. Hämäläinen otti osakkaaksi lähtiessään tarkoituksella pankkilainan. – En halunnut sotkea isännän elämää tähän kuitenkaan. Hän sanoi, että saan itse päättää mitä teen. Uusijoen mukaan netin Suomi24-keskustelupalstalla OnSteelin porukka joutui pienoisen some-myllytyksen kohteeksi – epäilijöitä riitti. – Suomi24:lla oli jos jonkinlaista kommenttia. Miten sellaiset miehet johtaa taloa, jotka on olleet täällä vaan työntekijöinä? Kyllä sieltä tuli korvat ja silmät täyteen. Se oli vaan otettava vastaan. Viime vuoden jälkeen epäilys on varmaan haihtunut. Uusijoen mielestä henki OnSteelillä on parempi kuin Metecon aikana. Kun omaa rahaa on yrityksessä kiinni, on jokainen osakas tavallaan samalla tulosvastuussa itselleen. – Sen jälkeen alettiin palkkaamaan pikku hiljaa lisää miehiä. Omistajien lisäksi on tullut kymmenkunta muuta työntekijää. Töitä on, ja tarjouskyselyjä tulee jatkuvasti. Hyvältä näyttää, Uusijoki tiivistää OnSteelin reilun puolentoista vuoden pituisen taipaleen. Yrityksen suurimpia asiakkaita on muun muassa Valmet Oyj, jolle OnSteel valmistaa paperikoneen osia sekä kaapelikoneita valmistava Maillefer Extrusion Oy. Kaikki jo Metecon aikana mukana olleista asiakkaista saatiin mukaan yhtä ainoaa poikkeusta lukuun ottamatta. Pääluottamusmies Rauno Uusijoki esittelee OnSteelin työntekijöiden käyttöön varattua kuntosalia. Kokoonpanija Jari Lampinen huoltaa poranteriä. Lampinen uskoo, että ilman osakkaaksi lähtemistä hän olisi tällä hetkellä työtön. Pienellä paikkakunnalla työpaikat ovat tiukassa. AHJ1616_24-48.indd 30 7.12.2016 13:45:12
16 T E K E M I N E N ...uusi vuosi omin silmin. ...on kovin kuhina pukkirintamalla. ...selvää vierailijasta. ...välillä kurssille Helsinkiin! NÄ E OT A SY Ö HA E IL O TU LI TU S. IN FO W W W .P U K K IJ O U LU K SI .F I R II ST A .F I H A E : LU M IJ Ä LK IE N TU N N IS TA M IN E N H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 31 NY T 15.12.2016 SUSI KETTU NAALI ILVES KOIRA KISSA 10 cm 10 cm SUPIKOIRA VIELÄ EHTII REKISTERÖITYÄ TAI TILATA! TASSUT JÄTTÄVÄT JÄLJEN ILMOITA ILMAISEKSI ILOTULITTEET OVAT K-18 ILOTULITTAA SAA 31.12. KLO 18–02 NEUV OT & VINKI T ... vielä voi löytyä SE kurssi. HA E W W W .K A N SA LA IS O P IS TO T. FI KIRJANSIDONTA LAVATANSSIT PIENELÄINTEN TÄYTTÖ NUKKEKOTI RAAKASUKLAA WINDOWS 10 TÄHTITIEDE VIITTOMAKIELI TARTU MIKKIIN PIHAMUURI ARKIRUOKA KAHVAKUULA MURIKAN HAKANIEMEN TOIMIPISTE Viime keväänä kullekin yrityksen omistajaksi lähteneelle onsteeliläiselle maksettiin yrityksen tekemästä tuloksesta hieman pääomanpalautusta. – Sillä sai lainaa lyhennettyä. Viimeiset puolitoista vuotta omistaja-työntekijänä ovat sujuneet Hämäläisen mukaan vauhdilla. – Töitä on riittänyt. Nyt puhalletaan ehkä enemmän yhteen hiileen ja ajatellaan muitakin kuin vain omaa työpistettä. Tulevaisuuteen katson hyvillä mielin. Uskon, että me tässä pyöritellään tätä. Asiakkaat on olleet ainakin tyytyväisiä. Mennään päivä kerrallaan. Myös kokoonpanija Jari Lampinen ehti olemaan Metecolla työssä koko sen ajan, mitä yritys Karstulassa toimi. – Ajatusta mukaan lähtemisestä ei tarvinnut kauaa muhittaa. Oli ihan selvää, että ei täältä vastaavaa työpaikkaa löydä. Eikä oikein muultakaan alalta. Täällä on työpaikat tiukassa, Lampinen sanoo. Lampinen laski, että rahallinen panostus, jonka osakkaaksi lähtö vaati, on maksettu takaisin kolmen vuoden työnteon jälkeen. Hän kustansi osakkuutensa Hämäläisen tavoin pankkilainalla. – Kun laskee työttömyyspäivärahan ja palkan erotuksen kolmelta vuodelta, niin laina on kuitattu takaisin. Lampisen mukaan töitä on ollut todella hyvin ja työpaikan ilmapiiri on puhdistunut. Työntekijöiden ja esimiesten välit ovat paremmat kuin Metecon aikana. – Ennen oli enemmän salailua ja tämmöistä. Yrityksen ollessa velkasaneerauksessa tilanne oli vähän epäselvä. INVESTOINTEJA TULOSSA Myös pääluottamusmies Uusijoen mukaan työilmapiiri ja -kulttuuri on työpaikalla muuttunut. Tekeminen on toimeliaampaa ja hommat menevät nopeammin läpi. – Jotenkin porukka sitoutuu enemmän työntekoon. Työnteko on muuttunut ihan toisenlaiseksi. Päivävuorossa tehdään töitä kolmellakin eri koneella. Ei ennen ollut sellaista. Seuraava pääomanpalautus onsteeliläisille on odotettavissa tänä syksynä. – Ei isoja summia, mutta jää vielä kinkun ostamisen jälkeen jotakin. Vaikka se on pienistä asioista ja pienistä rahasummista kyse, niin palkan päälle se on pikkuisen ylimääräistä, Uusijoki summaa. Kaikki ei näy palkanlisinä, vaan muunlaisina parannuksina. Kehitysjohtaja Pihalan mukaan työterveyshuoltoon on OnSteelillä panostettu. Lääkekulut korvataan täysimääräisinä ja samoin yksityisellä puolella lääkärissä käynti. – Se on mukava lisä, Pihala sanoo. Kasvavan ja taipaleensa alussa olevan yrityksen tavoin myös OnSteel on laittanut käyntiin jo kaksikin investointija kehittämishanketta. – Esimerkiksi yksi uusi kone on tulossa. Samoin avainkoneista suurin ja tärkein, eli karusellisorvi modernisoidaan täysin. Investointien myötä yrityksen toimitusjohtajan Ville Rostin toive pienen, mutta tuntuvan lommon tekemisestä suomalaisen konepajahistorian liian kauan samanlaisena säilyneeseen kuoreen on ehkä hitusen lähempänä. a Hioja Reijo Katajamäki taittaa päivittäisen työmatkansa Karstulaan Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalta Alavudelta. Ajomatkaa kertyy päivittäin siten lähes parisataa kilometriä. AHJ1616_24-48.indd 31 7.12.2016 13:45:19
16 15.12.2016 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 32 Sitkeästi ay-liikettä vastustavien republikaanien voitto on historiallinen. Puolue hallitsee nyt kaikkia valtion kolmea valtaoikeutta: toimeenpanovaltaa eli presidentinvirkaa ja hallitusta, lainsäädäntövaltaa eli kongressia ja senaattia sekä tuomiovaltaa eli korkeinta oikeutta, johon presidentti Trump nimittänee uusia tiukasti ayvastaisia jäseniä. Lisäksi Trump voi nimittää ay-oikeuksien toteutumista valvovan viraston NLRB:n virkamiehet. Se on ollut Obaman presidenttikaudella vakaa työntekijöiden oikeuksien puolustaja. Samoin käy työministeriölle. Yhdysvaltain lain mukaan ammattiosaston perustamiselle on saatava työntekijöiden enemmistön hyväksyminen. Tällöin järjestäytymättömienkin työntekijöiden on maksettava liitolle pientä korvausta etujensa ajamisesta. Työehtosopimukset ovat yleensä yrityskohtaisia. Jo 26 republikaanien johtamaa osavaltiota on kumonnut lain alueellaan. Lain muuttaminen liittovaltion tasolla on pysähtynyt korkeimpaan oikeuteen. Kun Trump pääsee nimeämään sinne uusia tuomareita, laki on suuressa vaarassa. Tämä olisi vakava isku ammattiliittojen mahdollisuuksille ja kyvylle tehdä työehtosopimuksia sekä rahoittaa toimintaansa. Niiden jäsenpohja on jo nyt suppea. Teollisuuden työntekijöiden järjestäytymisprosentti on 10 ja kaivosteollisuuden 7,5. YHDYSVALLAT Donald Trumpin valinta presidentiksi ja republikaanien vallan vahvistuminen ovat ankara isku ammattiliitoille. Ne tukivat lähes poikkeuksetta Hillary Clintonin valintaa. Näin tekivät myös metalliliitto USW ja autotyöntekijöiden liitto UAW. USW:n puheenjohtaja Leo W. Gerard tarjoaa uudelle presidentille yhteistyötä asioissa, joita hän kampanjassaan lupasi: teollisuuden elvyttäminen, työn tuominen takaisin Yhdysvaltoihin ja infrastruktuurin parantaminen. Samalla hän sanoo, että erimielisyyksiäkin on, kuten työntekijöiden oikeudet, työehtosopimusjärjestelmä, terveydenhuolto, rotusuhteet ja naisten tasa-arvo. Niissä liitto lupaa jatkossakin taistella. Autotyöntekijöiden puheenjohtaja Dennis Williams sanoo, että UAW kamppailee Trumpin kanssa vapaakauppasopimusten kumoamiseksi. Hän tukee Trumpin ehdotusta Meksikosta tuotujen autojen 35 prosentin verosta. Samalla Williams painottaa UAW:n olevan työtä tekevien ihmisten edistyksellinen liitto, jolla on valtavia mielipide-eroja tulevan presidentin kanssa. UAW ei luovu kamppailusta sukupuolten tasa-arvon ja siirtolaisten oikeuksien puolesta, hän vakuuttaa. KA N S A I N VÄ L I N E N EPÄVARMUUS Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi uhkaa maan ammattiliittojen asemaa. Liitoilla ja Trumpilla on ollut erimielisyyksiä ainakin työntekijöiden oikeuksissa, työehtosopimusjärjestelmässä, terveydenhuollossa, rotusuhteissa ja naisten tasa-arvossa. Toisaalta yhteistyötä voi syntyä esimerkiksi töiden tuomisessa takaisin Yhdysvaltoihin. Trump tuo kovat ajat ammattiliitoille LE H TI K U V A /A P / E V A N V U C C I Onnettomuus laivaromuttamolla PAKISTAN Ainakin 28 työntekijää kuoli ja 60 loukkaantui räjähdyksessä laivaromuttamolla Gadanissa. Pakistanin lehtien mukaan räjähdyksen aiheutti laivoissa salakuljetettava polttoaine. Laivojen purkaminen työllistää Gadanin alueella 20 000 ihmistä. Silti romuttamoilla ei ole palokuntaa, työsuojelua, suojavarusteita eikä sairaalaa. Jopa meriministeri Mir Hasil Khan Bizenjo tunnustaa, että Gadanissa kuolee joka vuosi 30–35 työntekijää. Silti Pakistan ei ole allekirjoittanut alaa sääntelevää Honkongin sopimusta. Räjähdys tapahtui samaan aikaan kun maan keskusjärjestö NTUF järjesti pääkaupungissa mielenosoituksen vaatien liittymistä sopimukseen. Työsuojelun laistajat laitettava vankilaan AUSTRALIA Anglo-kaivosyhtiö on todettu syylliseksi kaivostyöläisen kuolemaan työtapaturmassa Grasstreen kaivoksella, CFMEU-liiton kaivososasto sanoo. Yhtiö tarjoaa korvausta, mutta liiton edus taja Stephen Smyth pitää sitä likaisena sopimuksena, joka antaa syyllisten kulkea vapaana. Hän vaatii kovempia rangaistuksia lakia rikkoville. – Kun työnantaja tuomitaan syylliseksi laiminlyönteihin, jotka johtavat työläisen kuolemaan, on annettava vankeusrangaistus. On toimittava lujasti, kun suojeluvelvollisuus on laiminlyöty niin selvästi, Smyth sanoo. Liitto käynnisti Tapa työläinen, mene vankilaan -kampanjan. Liitto sopi korvaukset BELGIA Autonosia valmistavan SAS Automotiven tehdas Gentissä suljettiin ja 197 ihmistä menetti työpaikkansa. Metalliliitto ABVV saavutti sopimuksen heille maksettavista korvauksista. Lakisääteisten korvausten päälle maksetaan kullekin täyttä työvuotta kohti 3 000 euroa. Yli viisi vuotta työskennelleet saavat lisäksi 10 000 euroa ja yli kymmenen vuotta talossa olleet 15 000 euroa. Lisäksi tuetaan työnsä menettäneiden koulutusta. AHJ1616_24-48.indd 32 7.12.2016 13:45:21
33 15.12.2016 16 Solidaarisuudessa riittää töitä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen eli SASKin 30-vuotisjuhlissa etsittiin vastavoimia globalisaation synkille puolille. Kolmannen maailman epäreilut työehdot silppuineen ja nollineen ovat todellisuutta myös Suomessa. – Nyt ammattiyhdistysliikkeellä olisi paikka pitää heikomman puolta. Pitäisi järjestää Senaatintorikokouksia! Kouhia pohtii myös maailmanlaajuista keskiluokan kurjistumista, joka on taustana Brexitja Trump-ilmiöille. Hyvät tehdastyöpaikkansa menettäneet työntekijät äänestävät Trumpin kaltaisia rasisteja. Taustalla on pelko omasta asemasta, niin Kouhia ilmiön ymmärtää, mutta suomalainen työväenliike on hänestä epäonnistunut näiden ilmiöiden vastustamisessa. – Miksi syylliset haetaan aina itseään heikommista, maahanmuuttajista ja työttömistä? Lajupek Oy:n jälkikäsittelijä Sini Salminen Hyvinkäältä on samoilla linjoilla. – Työttömistä ja köyhistä puhutaan aivan kuin köyhyys ja työttömyys olisi heidän oma vikansa, Salminen kuvailee tuohtuneena. Nuori metalliliittolainen toivoo konkariKouhian tavoin paljon nykyistä aktiivisempaa poliittista toimintaa ja niitä torikokouksia. Kiky-sopimusta Salminen pitää huijauksena. Eikö siihen suostumisen pitänyt merkitä loppua leikkauksille? – Solidaarisuutta voi osoittaa jo omalla tehtaalla, suomalaisiakin työkavereita kohtaan. Nyt tuntuu, että työpaikallakin se heikoin voi jäädä susilauman jalkoihin, kuvaa Fortaco Ostrobothnia Oy:n kokoonpanoasentaja Jari Kaihlamäki. n Yli kaksisataa eri ammattiliittojen aktiivia juhli marraskuun lopulla SASKin 30-vuotista taivalta. Se alkoi vuonna 1986 eteläisestä Afrikasta, jossa tuettiin Namibian vapautumista EteläAfrikan rotusortohallinnon alta. Juhlatilaisuuden pääpuhuja, professori Juha Siltala kuvasi globalisaation ytimen: pääoman voitot nousevat, palkat laskevat. Yhtä prosenttia ihmiskunnasta edustava eliitti on kahminut itselleen valtaosan viimeisten vuosikymmenten aineellisesta vaurastumisesta. Suomestakin poistettiin 1990-luvulla pääomien verotuksen progressiivisuus. Länsimaihin ja Suomeenkin on tuotu kolmas maailma. Neuvotteluilla sovittavien työehtojen ja työturvallisuuden ala supistuu, ja vuokraja alihankintatöillä koko talous ”harmaannutetaan”. – Veroja sijaintikilpailu luo paineita kilpailla tuotannon hinnalla, ei työn kehittämisellä. Lakko-oikeus on siirretty pääomalle, Siltala jatkoi. Suomessa työnantajapuoli näyttää vetäytyvän keskitetystä työehtojen sopimisesta ja kaihtaa kolmikantaneuvotteluja. STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mukaan Suomen EK:n toiminta on vain heijastusta globaalista trendistä. Liittojen rooli työehtosopimuksissa pysyy, mutta kolmikantaisissa neuvotteluissa se heikkenee. Toinen mahdollisuus on se, että ay-liike siirtyy poliittiseen toimintaan, Sund arvioi. TORIKOKOUKSIA! Aktiivista poliittista toimintaa kannattaa ”Solikkapäivien” konkari, Koneen hissitehtaan eläkeläinen Juhani Kouhia Hyvinkäältä. Kouhia haluaisi nähdä ay-liikkeeltä toimintaa, ei keskittymistä liittorakenteisiin, kun Sipilän hallitus leikkaa työttömiltä. T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T PA TR IK LIN D ST R Ö M Kaihlamäki on mukana Sastamalan monikulttuurisuusyhdistyksen toiminnassa, joka tukee maahanmuuttajia ja pakolaisia. Kaihlamäki on käynyt puhumassa ammattiyhdistysliikkeestä maahanmuuttajien suomen kielen kursseilla. Uuden mahdollisesti syntyvän suurliiton Kaihlamäki toivoo jatkavan vanhaa solidaarisuuslinjaa. Yhden prosentin jäsenmaksuista pitää mennä kehittyvien maiden ammattiyhdistysliikkeiden tukemiseen. Hän vääntää rautalankaa niille jäsenille, jotka suhtautuvat kriittisesti solidaarisuustyöhön. – Me hyödymme. Kun kehittyvissä maissa työehdot ja palkat nousevat, työvoimakustannukset kasvavat. Silloin Suomesta ei ihan niin helposti siirretä työpaikkoja muualle. Solidaarisuuspäivien väkeä innosti myös Madventuresin kaksikko Tuomas Milonoff ja Riku Rantala. He näkevät muunmaalaiset Suomessa juuri voimavarana ja kehottavat suomalaisia jättämään ennakkoluulonsa. Se kannattaa aina, oli kaksikon viesti. He tukevat nyt vastaanottokeskusten asukkaita yrittäjyyteen Startup Refugees -ohjelmallaan. www.sask.fi, www.startuprefugees.com Sini Salminen Jari Kaihlamäki Juhani Kouhia Kuoro kajautti Pyhän Prekaariuksen rukouksen kaikkien silpputyöläisten puolesta. Tarjolla oli myös tulevaisuuden ruokaa, hyönteisiä. AHJ1616_24-48.indd 33 7.12.2016 13:45:28
:s henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA AHJ1616_24-48.indd 34 7.12.2016 13:45:29
:s DISKUTERAR 2016 DEBATTÖRER METALLFÖRBUNDET PETTERI MÄNNISTÖ 28 Lastbilsmekaniker ? huvudförtroendeman, ordförande för fackavdelningen, ordförande för Metalls riksomfattande ungdomskommitté, medlem i fullmäktige ? Wetteri Power, Karleby TRÄFACKET HANNU JOKELA 38 Lagerarbetare ? arbetarskyddsombud, avdelningsförtroendeman*, vice ordförande för fackavdelningen, ungdomsansvarig, styrelsemedlem, suppleant i direktionen för snickeriindustrin ? Suomen Transval Teollisuuspalvelut, Tammerfors TEAM NIINA JÄRVINEN 30 Lagerskötare ? ordförande för fackavdelningen, ungdomsansvarig, medlem i fullmäktige, suppleant i styrelsen, ordförande för FFC:s lokalavdelning i Siilinjärvi ? Yara Suomi, Siilinjärvi METALLFÖRBUNDET ANTTI MAIJALA 33 Plåtslagare-svetsare ? huvudförtroendeman, ordförande för fackavdelningen, vice ordförande för Metalls riksomfattande ungdomskommitté, första suppleant i fullmäktige, kongressombud ? Kumera Machinery, Ackas PAPPERS ANTTI GREN 35 Hydraulik-montör ? ordförande för fackavdelningen, suppleant i förbundsstyrelsen, medlem i FFC:s representantskap ? UPM-Kymmenes fabrik i Villmanstrand I slutet av nästa år är det meningen att Metallförbundet, industrifacket TEAM, Pappersförbundet och Träfacket går samman. Fem unga från de olika industriförbunden träffades i oktober för att diskutera DET NYA INDUSTRIFÖRBUNDET OCH UPPBYGGANDET AV DET. *huvudförtroendeman från 2017 15.12.2016 35 16 O R D F Ö R A N D E K IR SI TÖ R M Ä N EN -P ET M A N T E X T A SK O -M A TT I KO SK EL A IN EN O C H M IK KO N IK U LA Ö V E R SÄ T T N IN G JO H A N LU N D IL LU ST R A T IO N ER IC LE R A IL LE Z F O TO JY R K I LU U K KO N EN Tillsammans mot en bättre framtid Bestämdare intressebevakning, högre organiseringsgrad, livligare ungdomsverksamhet, mer iniativtagande i samhällsfrågor och modernare verksamhesmodeller med blicken mot framtiden. Hurudan ställning har facket i Finland och vilka är det största utmaningarna? PETTERI MÄNNISTÖ : Fackets ställning är fortfarande bra. Medlemsantalet har minskat men vi klarar ännu av att sköta våra medlemmars intressebevakning och erbjuda dem den knowhow de behöver. Det är klart att det alltid finns utrymme för förbättring. ANTTI GREN : Situationen är tillvidare bra men det får man inte invagga sig i. Det är inte en självklarhet för nya arbetstagare att gå med i facket, utan man måste motivera det väl. På riksnivå utsetts fackföreningsrörelsen för stor press och svartmålning. NIINA JÄRVINEN : Jag ser också fackets situation som bra. Den nuvarande regeringen har gjort att många till och med är ivrigare med att gå med i facket. Men fackföreningsrörelsen beskylls också för att vara roten till allt ont och skyldig för recessionen. HANNU JOKELA : Fackets ställning är i och för sig helt okej, men jag skulle vilja kritisera det att vi har fastnat på 1980-talet. Arbetsmarknaden har förändrats snabbt och fackets utmaning är att i sin verksamhet hänga med i utvecklingen. ANTTI MAIJALA : Jag anser att facket i nuläget har fastnat i att bara släcka bränder. Vi borde vara bättre på att förutse vad som händer i framtiden. Det kommer hela tiden press från arbetsgivarsidan och landets regering. Vi borde vara mer av en vägvisare. Hurudant ska det nya industriförbundet vara? MAIJALA: För tillfället lägger åtminstone Metallförbundet mer resurser på organisationsverksamheten än intressebevakningen. Jag tycker att en fackförening i första hand är en intressebevakningsorganisation och därför borde också resurserna främst läggas på det. Organisationsoch organiseringsverksamheten är också viktiga delar av grundverksamheten. Det går ändå för mycket energi åt till gräl mellan de politiska grupperna när krafterna borde koncentreras på det riktiga jobbet. JOKELA: Vårt förbund slösar också energi på interna maktkamper mellan de två grupperna. En stor utmaning med förbundsfusionen är hur vi ska se till att alla medlemmars intressebevakningsoch utbildningsbehov uppfylls. Men så har vi ju en stor organisation för det ändamålet. JÄRVINEN: Vi är ju ute efter att skapa ett starkare fackförbund. Jag hoppas att det i framtiden inte bara blir partipolitik, utan att fusionen skulle signalera att vi är starkare med i arbetslivet i framtiden. MÄNNISTÖ: Med en såhär stor organisation har vi möjlighet att vara den diskussionsöppnaren i samhälleliga frågor som vi borde vara. Verksamheten ska också utgå från medlemmarna så att alla medlemmar har lätt för att identifiera sig med den. henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA AHJ1616_24-48.indd 35 7.12.2016 13:45:31
16 15.12.2016 36 Hurudan ska ungdomsverksamheten vara i det nya industriförbundet? JOKELA: Det nya förbundet ger kraft också åt ungdomsverksamheten, förutsatt att vi får rätt mänskor med. Det kan förutsätta ett generationsskifte. I vårt förbund var ungdomsverksamheten blygsam tills vi fick en ny ungdomsansvarig i fjol. JÄRVINEN: Det viktigaste med ungdomsverksamheten är att den existerar. Verksamheten måste göras sådan som medlemmarna vill ha. I vårt förbund ordnas till exempel veckoslutskurser och lokala mer avslappnade fredagspizza-tillställningar. GREN: På Pappersförbundet är riktningen bara uppåt. Vi har inte riktigt haft någon ungdomsverksamhet på flera år, endast i fackavdelningarna, om någon har ordnat något överhuvudtaget. Det beror på att det inte har funntis unga på pappersarbetsplaserna de senaste 15–20 åren. MÄNNISTÖ: De unga är vägvisare. Unga måste våga prova på nya saker, också lite fräckare saker. Den här rörelsen utvecklas inte om vi alltid gör som tidigare. Jag hoppas att det nya industriförbundets ungdomsverksamhet är modig med hårda diskussionsöppningar. JOKELA: Operation Fastjobb är ett bra exempel på vad man som bäst kan åstadkomma. Det blev ju till slut en ganska stor grej. Vilka seder vill du ta med dig från ditt gamla förbund? MÄNNISTÖ: Vårt mod att våga köra kampanjer som Operation Fastjobb, stark intressebevakning och ställningstagande mot till exempel regeringens nedskärningsplaner. Vårt lysande Murikka-institut och det fungerande utbildningssystemet för förtroendevalda. GREN: Intressebevakningen och organiseringsgraden som är nästan hundraprocentig på våra arbetsplaser. Den goda stämningen på arbetsplatserna och fackavdelningarna där mänskor känner varandra och alla känner huvudförtroendemannen. Huvudförtroendemännen och fackavdelningarnas funktionärer har direkt kontakt med förbundet. JÄRVINEN: I vårt förbund får man också alltid hjälp från förbundet. JOKELA: Vår nya ungdomsansvariga har fått mycket till stånd på ett år och den inställningen skulle jag vilja ha med. En annan sak är förtroendemännens interna nätverk. Det är på gott och ont att samma ansikten snurrar på utbildningarna. Men på det viset får man snabbt information om vad som är på gång på fältet. Vilken nytta tror du att det nya industriförbundet ger jämfört med dagens läge? MAIJALA: Vi får en starkare kraft på arbetstagarnas sida. Metallförbundet är ju förstås ganska starkt redan nu. Enskilda, små förbund tål mindre och har inte lika mycket kraft. Alltså helt enkelt kollektiv styrka. MÄNNISTÖ: Jag tror att organiseringen förstärks. Vi kan trygga våra nuvarande avtal, avtalssystemet och hela avtalssamhället. Vi är en förhandlingspart att räkna med. GREN: Förväntningarna är höga. Det kommande förbundet är åtmisntone på papper väldigt starkt. Exporten ligger i dess händer och jag väntar med spänning på hur det kommer att synas i praktiken. JÄRVINEN: Samhällspåverkan blir kanske lättare. Det här nya förbundet blir såpass stort att vi också blir synligare i media. MAIJALA: Synligheten i media är en större utmaning. De största dagstidningarna är till exempel helt klart styrda av borgarna. Om vi som en större grupp skulle få vårt budskap över nyhetströskeln så tror jag att också arbetsgivaren skulle börja tro på oss mera. Vi måste också synas i media och på sociala medier, där måste vi komma in i nutiden.” Hannu Jokela Jag tror att organiseringen förstärks. Vi kan trygga våra nuvarande avtal, avtalssystemet och hela avtalssamhället.” Petteri Männistö Det viktigaste med ungdomsverksamheten är att den existerar. Verksamheten måste göras sådan som medlemmarna vill ha.” Niina Järvinen ’’ ’’ ’’ AHJ1616_24-48.indd 36 7.12.2016 13:45:34
15.12.2016 16 37 Vilka är det nya förbundets största utmaningar? MÄNNISTÖ: Förbundets storlek är inte bara en styrka utan också en utmaning. Vi kommer att ha över 40 kollektiavtal. Det blir utmanande att arrangera intressebevakningen så att alla medlemmar upplever att de får bra service. JÄRVINEN: Jag undrar om närhetskänslan till förbundet försvinner. Vi har ett ganska litet förbund som känns familjärt och man känner att man kan ringa vem som helst. Men jag tror att de olika avtalsbranschernas frågor kan besvaras också i framtiden. Det är ju samma mänskor som flyttar med till det nya förbundet. GREN: På stora verkstäder, kemifarbiker och pappersbruk är det säkert lätt att upprätthålla kontakten till förbundet, men de små avtalsbranscherna och arbetsplatserna blir utmanande. Därför är regionkontorens resurser viktiga, så att man syns på tillräckligt många arbetsplatser. MAIJALA: Inom Metall har vi ju också många små arbetsplatser. Hur skapar vi känslan av att facket finns till också för dem? Därför gör vi organiseringsarbete och försöker organisera arbetstagarna också på de små arbetsplatserna. JOKELA: Det nya förbundet måste så snabbt som möjligt in på de små branscherna. Ju längre man skjuter upp det desto svårare blir det. Vi måste också synas i media och på sociala medier, där måste vi komma in i nutiden. Inom till exempel Träfacket når vi unga bäst på Facebook. 37 Om det finns fackavdelningar med tre medlemmar som inte har haft någon verksamhet på tio år, så kunde den nog slås ihop med någon annan avdelning.” Antti Gren ’’ Hur skapar vi känslan av att facket finns till också för dem på små arbetsplatser? Därför gör vi organiseringsarbete.” Antti Maijala ’’ Det nya förbundet har nästan 800 fackavdelningar. Vad ska man göra med dem? MÄNNISTÖ: En fackavdelning som inte fungerar och inte kan erbjuda något åt sina medlemmar ska antingen läggas ner eller slås ihop med någon annan avdelning. Fackavdelningarna är inga syklubbar där styrelsen använder pengarna till kaffe och bulle åt sig själva. Vår uppgift är att driva medlemmarnas intressen. Men var och en fackavdelning är en egen förening, så det är svårt för oss att bestämma för dem. GREN: Situationen måste bedömas sklit för sig i varje enskilda fall. Men om det finns fackavdelningar med tre medlemmar som inte har haft någon verksamhet på 10 år, så kunde den nog slås ihop med någon annan avdelning. JÄRVINEN: Man ska inte fusionera avdelningar bara för att minska på antalet. Men om verksamheten eller pengarna inte räcker till för att driva verksamheten så kan det vara helt vettigt att gå ihop med någon annan avdelning. JOKELA: Jag håller med om att man inte automatiskt ska slå ihop avdelningar. Men om det i och med fusionen finns fyra små fakavdelningar på någon ort så kan man fråga sig om det är någon mening med att de är separata. Större fackavdelningar är sedan i sin tur en annan fråga. Hos oss i Tammerfors har vi snickare diskuterat huruvida vi kommer att slå ihop oss till en avdelning och om vi kommer att drunka bland alla metallare. Man skulle ändå vilja bevara sin egen identitet. MAIJALA: Jag håller med om att man borde börja slå ihop avdelningar. Jag tror att fackavdelningarna på det sättet blir mycket starkare om man får med aktiva också från andra förbund. Till exempel i Ackas är de andra förbundens lokala fackavdelnignar ganska små. När vi berättar att de får mera kraft bakom sig så tror jag inte att de springer undan. Man ska förstås inte fusionera med tvång, men det finns skäl att föra diskussioner på alla orter om hur man ska börja driva det nya förbundet. AHJ1616_24-48.indd 37 7.12.2016 13:45:37
16 15.12.2016 38 AKTUELLT INOM METALL Introdag för förtroendemän Cumulus Seinäjoki, 28.1.2017 Anmälningar senast 13.1. Helsingfors, 11.2.2017 Anmälningar senast 27.1. Tvärfacklig kurs för Österbotten Vasa, 11–12.2.2017 Anmälningar senast 12.1. Anmälningar tas emot av Minna Kahila, minna.kahila@metalliliitto.fi eller 040 766 0117. Förbundsfusionen går vidare NYA INDUSTRIFÖRBUNDET Det blev ett ja till fortsatta förberedelser för en förbundsfusion när också Metallförbundets fullmäktige gav grönt ljus efter att ha bekantat sig med beredningens mellanrapport och diskuterat fusionsplanerna under höstmötet i Helsingfors. Industrifacket TEAM, Pappers och Träfacket har redan tidigare sagt ja till vidare utredningar på sina respektive fullmäktigemöten under hösten. Metalls fullmäktigeledamöter fick under mötet bekanta sig med och diskutera mellanrapportens slutsatser i arbetsgrupper. Metallförbundets ordförande Riku Aalto som talade för fullmäktige poängterade vikten av ett starkare fackligt samarbete i framtiden. – Fackets inflytande och verksamhet utmanas hela tiden och samtidigt försöker man försvåra vår verksamhet. Det här görs genom märkliga uppståndelser i offentligheten. Man skapar föreställningar som inte har någon förankring i sanningen, men vad spelar det för roll, man hittar på något nytt igen nästa dag, sade Aalto. Enligt Aalto är den planerade förbundsfusionen med de tre andra industriförbunden ett bra svar på anfallet mot fackföreningsrörelsen. Det nya industrifacket skulle vara Finlands största fackförening, vilken ingen samhällsaktör lätt kan avfärda. ”Vi får mera kraft i intressebevakningen. Och vi kan göra allt det här nu när det fortfarande är helt i våra egna händer.” Fullmäktigeledamöterna behandlade fusionsberedningens mellan rapport i arbetsgrupper under fullmäktigemötet i Helsingfors. Jarkko Jokinen (t.v.), Peter Sjökvist och Kari Purmonen satt i arbetsgrupp som behandlade informationsfrågor. Riku Aalto – Världen förändras och vi måste också göra det. Det nya förbundet är i våra medlemmars intresse. Det är därför vi gör det här. Vi får mera kraft i intressebevakningen. Och vi kan göra allt det här nu när det fortfarande är helt i våra egna händer. Förberedelsearbetet för fusionsprojektet mellan de fyra industriförbunden Metall, TEAM, Pappers och Träfacket fortsätter. Enligt planerna fattas de slutliga besluten om att grunda Finlands största fackförbund inom de olika förbundens beslutsfattande organ i maj 2017. Meningen är att det nya industriförbundet ska inleda sin verksamhet fullt ut från 2018. JOHAN LUND 38 n 472 arbetsplatsbesök n 1?700 diskussioner på tumanhand n Ungefär 160 förtroendevalda på arbetsplatserna nåddes per telefon n Över 100 nya medlemmar POWERPLA Y-VECKAN 14–18.11.2 016 Under Powerpla y-veckan deltog både aktiva från fältet och anställda på Metall. AHJ1616_24-48.indd 38 7.12.2016 13:45:40
O PA S T E T E K S T I X X X K U V A T X X X 15.12.2016 39 16 39 SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet U T KO M S T S KY D D WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA ÄNDRINGAR VID ÅRSSKIFTET Vid årsskiftet ska träda i kraft stora ändringar i utkomstskydd för arbetslösa. En del av regeringens proposition att strama åt utkomstskydd för arbetslösa, varaktigheten av inkomstrelaterad dagpenning förkortas, självrisktiden och förhöjningsdelens skärs ner, har redan accepterad. EN MAXIMALA VARAKTIGHETEN AV DAGPENNINGSPERIODEN Nu betalas inkomstrelaterade dagpenningen högst 500 dagar. Efter lagändring betalas inkomstrelaterad dagpenning högst 400 dagar maximalt. Dessutom maximala utbetalningen minskas med 100 dagar om personen inte har mer än tre års arbetshistoria. Inkomstrelaterade dagpenningen kan fortsätta att betalas högst 500 dagar om arbetsvillkoret uppfylls när sökande är 58 år. Majoriteten av maximitiden är därför 400 dagar i framtiden. Lagen gäller när maximala varaktigheten börjar fr.o.m. 1.1.2017. SJÄLVRISKTIDEN FÖRLÄNGS I början av arbetslösheten och arbetsvillkoret som har uppfyllts på nytt, självrisktiden förlängs från fem till sju dagar. En ny längre självrisktid tas när självrisktiden börjar 1.1.2017 eller senare. FÖRHÖJNINGSDEL I början av året slopas förhöjd förtjänstdel för 90 dagar som har betalats på grund av 20 års lång arbetshistoria. Förhöjd förtjänstdel på grund av lång arbetshistoria kan beviljas tills 30.6.2017, när arbetet, som basis av förhöjd förtjänstdel betalas, upphörs senast 31.12.2016. n Nivån för förhöjningsdel som betalas av sysselsättningsfrämjande tjänster minskas med cirka 23 %. För höjningsdel betalas fr.o.m. 1.1.2017 i enlighet med de nya lägre beloppet. RÖRLIGHETSUNDERSTÖD Understödet skulle vara en ny förmån som betalas av a-kassan. Man skulle ha rätt till detta när arbetsförmånes mottagare tar mot arbetet som fyller villkoret. Det skulle ersätta resor eller flyttnings kost nader i början av arbetsförhållande när pendling tar totalt mer än tre timmar per dag eller i deltidsjobb mer än två timmar. Arbetsförhållande bör alltid vara åtminstone två månader. Rörlighetsunderstöd skulle vara lika stor som grunddag penningen och skulle betalas högst två månader, beroende på hur länge anställningsförhållandet pågås. A-kassa betalar rörlighetsunderstöd för inkomstrelaterad dag pennings mottagare och FPA för mottagare av grunddagpenning och arbetsmarknadsstöd. Understödet ska ansökas före arbetsförhållandet börjar och detta kan betalas från 1.1.2017 eller på grund av de ansökningar som inkommer efter det. ARBETSLÖSHETSFÖRMÅN UNDER KORT FÖRETAGSVERKSAMHET Företagsverksamheten som huvudsyssla som dröjs högst två veckor skulle kassan kunna betala en jämkad dagpenning, som tas hänsyn till effekten av företagens inkomster. Tidigare har kassan kunnat betala jämkad dagpenning endast för företagsverksamhets tid som bisyssla. Däremot företagsverksamhet som huvudsyssla har förhindrat utbetalning av dagpenning. Jämkad dagpenning kan betalas när en kort företagsverksamhet har börjat 1.1.2017 eller senare. FRIVILLIGA STUDIER Efter lagändring kostnadsersättning skulle inte betalas längre av de frivilliga studierna. Ändringen skulle gälla för studier som har inletts (och vars stöd har påbörjats) 1.1.2017 eller senare. DEFINITION AV DAGPENNING OCH ARBETSVILLKOR Lagen träder i kraft beständigt på basis av stadga som har varit tillfälligt i kraft år 2010–2012 och 2014–2015, vars en sänkning i lön för produktiv och ekonomiska skäl påverkar inte förmånens storlek. Efter ändring av lagen beräknas dagpenningens belopp enligt lönen före tiden lönen var sänkt. n Nu har lönesubvention arbetet ackumuleras i förutsättning arbetsvillkoret för inkomstrelaterad dagpenning för hela varaktigheten. Efter ändring av lagen endast 75 % från lönesubvention arbetet ackumuleras i arbetsvillkoret utom personen 58 år eller äldre, som har varit lönesubvention anställd på grundval av sysselsättningsskyldighet. ARBETSKRAFTSPOLITISKA ÄNDRINGAR Vid årsskiftet kommer det också ändringar i arbetskraftspolitiska stadgarna som handledas TE-byråer TE-byråers sedvanor i anslutning till arbetssökandens periodiska intervjuer, arbetsmottagandeskyldighet och professionell skydd skulle förändras. I tillfälligt bruk skulle det komma rekryteringsprövning, vilket gör det möjligt för arbetsgivare och arbetssökande att ta reda på lämpligheten av arbetet för den anställde i en månad. Nedan är insamlades ändringar som ska träda i kraft 1.1.2017. Dessutom planerar regeringen ytterligare reformer, t.ex. den s.k. aktiv modell för utkomstskydd för arbetslösa som skall införas i slutet av 2017. I det aktiva modell skull det komma graderingar för utkomstskydd för arbetslösa enligt arbetssökandes aktivitet. Läs mera om ändringar i lagen från vår hemsida tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1616_24-48.indd 39 7.12.2016 13:45:41
16 15.12.2016 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN MUUTOKSIA VUODENVAIHTEESSA Työttömyysturvaan on vuodenvaihteessa tulossa mittavia muutoksia. Osa hallituksen esittämistä työttömyysturvan tiukennuksista, ansiopäivärahan keston leikkaus, omavastuuaika ja korotusosien leikkaus, on jo hyväksytty. ANSIOPÄIVÄRAHAN KESTON LEIKKAUS Ansiopäivärahaa voidaan nykyisin maksaa enintään 500 päivän ajalta. Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaa maksetaan enintään 400 päivän ajalta. Lisäksi enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää silloin, kun henkilöllä on enintään kolmen vuoden työhistoria. Ansiopäivärahaa voidaan edelleen maksaa enintään 500 päivän ajalta, jos työssäoloehto täyttyy hakijan täytettyä 58 vuotta. Valtaosalla enimmäismaksuaika on siis jatkossa 400 päivää. Lakia sovelletaan, kun päivärahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen. OMAVASTUUAJAN PITENEMINEN Työttömyyden alkaessa ja työssäolo ehdon täyttyessä uudelleen asetettava omavastuuaika pitenee viidestä seitsemään päivään. Uusi pidempi omavastuuaika otetaan silloin, kun omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen. KOROTUSOSAT 20 vuoden työhistorian perusteella maksettava korotettu ansio-osa 90 päivän ajalta poistuu vuoden alussa. Pitkän työhistorian perusteella maksettavaa korotusosaa voidaan kuitenkin myöntää 30.6.2017 saakka. Oikeus korotusosaan voi syntyä vielä silloin kun työsuhde, jonka perusteella korotusosaa maksetaan, päättyy viimeistään 31.12.2016. n Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotusosan taso pienenee noin 23 %. Korotusosa maksetaan uuden pienemmän määrän mukaisesti 1.1.2017 alkaen. LIIKKUVUUSAVUSTUS Avustus olisi uusi työttömyyskassan maksama etuus. Siihen olisi oikeus, kun työttömyysetuuden saaja ottaa vastaan ehdot täyttävän työn. Se korvaisi matkatai muuttokustannuksia silloin, kun työmatka työsuhteen alkaessa on päivässä yhteensä yli kolme tuntia tai osa-aikatyön kohdalla yli kaksi tuntia. Työsuhteen olisi aina kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Avustus olisi peruspäivärahan suuruinen ja sitä maksettaisiin työsuhteen kestosta riippuen enintään kahden kuukauden ajan. Ansiopäivärahan saajille liikkuvuusavustuksen maksaisi työttömyyskassa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaville Kela. Avustusta on haettava ennen työsuhteen alkamista ja sitä voidaan vuodenvaihteessa maksaa 1.1.2017 tai sen jälkeen saapuneiden hakemusten perusteella. LYHYEN PÄÄTOIMISEN YRITYSTOIMINNAN AJALTA TYÖTTÖMYYSETUUTTA Enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ajalta maksettaisiin soviteltua päivärahaa, jossa on huomioitu yritystulon vaikutus. Aiemmin soviteltua päivärahaa on voitu maksaa vain sivutoimisen yritystoiminnan ajalta. Päätoiminen yritystoiminta puolestaan on estänyt päivärahan maksamisen. Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa, kun lyhyt yritystoiminta on alkanut 1.1.2017 tai sen jälkeen. OMAEHTOISET OPINNOT Lakimuutoksen myötä kulukorvausta ei enää maksettaisi omaehtoisten opintojen ajalta. Muutos koskisi opintoja, jotka on aloitettu (ja joiden tukeminen on aloitettu) 1.1.2017 tai sen jälkeen. PÄIVÄRAHAN MÄÄRITTELY JA TYÖSSÄOLOEHTO Lakiin tulee pysyvästi voimaan vuosina 2010–2012 ja 2014–2015 määräaikaisena voimassa ollut säädös, jonka mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuttaisi päivärahan määrään. Lakimuutoksen myötä päiväraha laskettaisiin palkanalennusta edeltävän palkan mukaan. n Nykyisin palkkatukityö kerryttää ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa koko kestollaan. Lakimuutoksen myötä vain 75 % palkkatukityöstä luettaisiin työssäoloehtoon lukuun ottamatta 58 vuotta täyttäneitä, jotka ovat olleet palkkatukityössä työllistämisvelvoitteen perusteella. TYÖVOIMAPOLIITTISIA MUUTOKSIA Työttömyysturvan lisäksi muutoksia on vuodenvaihteessa tulossa TE-toimistoja ohjaaviin työvoimapoliittisiin säädöksiin. TE-toimistojen käytännöt liittyen työnhakijoiden määräaikaishaastatteluihin, työn vastaanottamisvelvollisuuteen ja ammattitaitosuojaan olisivat muuttumassa. Väliaikaisesti käyttöön olisi tulossa rekry tointikokeilu, jonka avulla työnantaja ja työnhakija voisivat selvittää työn sopivuutta työntekijälle kuukauden ajan. Alle kootut muutokset tulisivat voimaan 1.1.2017. Näiden lisäksi hallituksen suunnitelmissa on lisäuudistuksia, esimerkiksi ns. työttömyysturvan aktiivimalli, joka otettaisiin käyttöön loppuvuodesta 2017. Aktiivimallissa työttömyysturvaan tulisi porrastuksia työnhakijan aktiivisuuden mukaan. Lue lakimuutoksista tarkemmin kotisivuiltamme tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1616_24-48.indd 40 7.12.2016 13:45:41
15.12.2016 opinto opas 2017 metalliliiton Sähköinen kurSSikutSu Huolehdithan, että jäsentiedoissasi on voimassa oleva sähköpostiosoite. Tietojen päivitys: www.metalliliitto.fi > Jäsenyys > Sähköinen asiointi. Tarvitset verkkopankkitunnuksesi. Mikäli sinulla ei ole sähköpostiosoitetta, saat paperisen kutsun vanhaan tapaan. kaikille jäSenille ammattioSaSton toimihenkilöille luottamuSmiehille ja työSuojelutehtäviSSä toimiville osaavaan joukkueeseen kom med i vårt kunniga lag m e ta l l i t yö vä e n l i i t t o r y Postiosoite PL 107, 00531 Helsinki Käyntiosoite Hakaniemenranta 1 Vaihde 020 77 4001, Telekopio 020 77 41050 Kotisivu www.metalliliitto.fi m e ta l l a r b e ta r f ö r b u n d e t r f Postadress PB 107, 00531 Helsingfors Besöksadress Hagnäskajen 1 Växel 020 77 4001, Fax 020 77 41050 Hemsida www.metalliliitto.fi metalliliitto 2016 eura Print oy kuva jyrki luukkonen Koko kurssitarjonta on juuri ilmestyneessä opinto-oppaassa, joka löytyy verkosta www. metalliliitto.fi Oppaan voi myös tilata: postitus@metalliliitto.fi 16.–20.1. Luottamusmiesten peruskurssi H 23.–27.1. Työsuojelun peruskurssi H 30.1.–3.2. Luottamusmiesten peruskurssi H 6.–10.2. Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 13.–17.3. H ) 13.–17.2. Paikallinen sopiminen Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi H 20.–24.2. Luottamusmiesten peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Järjestäjäkurssi H (2. osa 3.–6.4. H ) 27.2.–1.3. Hyvinvointi työyhteisössä 27.2.–3.3. Tietotekniikan peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 3.–7.4. H ) 1.–3.3. Yritystalous 6.–8.3. Some-kurssi 8.–10.3. Komennusmiesten kurssi 6.–10.3. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 3.–7.4.) Järjestötoimijan perusteet H 6.3.–2.6. Muutoksen eväät – 3 kk:n kurssi 13.–17.3. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) 15.–17.3. Työntekijän sosiaaliturva 20.–21.3. EWC-kurssi 22.–24.3. Nuorisotoiminta tutuksi 20.–24.3. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi H H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. 16 OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO Murikan kurssit NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. HENRI LEMPONEN Polttoleikkaaja, pääluottamusmies, Ferrum Steel Oy, Seinäjoki, Seinäjoen Autokorjaamotyöväen ao. 307 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I 41 Palkkausuudistukseen tukea Murikasta Ferrum Steel Oy:ssä Seinäjoella palkkarakenteen tarkastus alkoi kuluvan vuoden alussa. Pääluottamusmies Henri Lemponen oli varsin hyvin perillä palkkarakenteen periaatteista. Hän kuitenkin arvioi, että lisätieto olisi aina hyväksi. – Meidän firmassa parake oli päässyt vanhentumaan, kun sitä ei ollut päivitetty pitkään aikaan, kertoo Lemponen. Vaikka työnantajan ja työntekijöiden välillä vallitsi periaatteessa yksimielisyys siitä, että muutos on tarpeellinen, työn alku ei ollut helppo. – Alkuvaihe vaati aika monta keskustelua. Mutta sitten se lähti eteenpäin. Palkkaaminen on laaja kysymys, joka vaatii tarkkaa tietämystä eri työpisteiden tehtävistä ja tilanteista. Kaikkiin mahdollisiin yksityiskohtiin ei pääluottamusmieskään ehdi perehtyä. – Esimerkiksi parake-työryhmässä en ole itse jäsenenä, siellä on kaksi työntekijää meiltä. Mutta kyselen heiltä aina, missä kohtaa mennään, että pysyn kartalla, ja katson että työntekijäpuolen tavoitteet toteutuvat, sanoo Lempinen. Esimerkiksi aikapalkan määräytymisestä työnantajalla ja työntekijöillä on ollut erilainen näkemys. – Aikapalkkaosuuden laskeminen on se, mistä väännettiin. Minulle se asia oli kyllä selvä jo ennen Murikan kurssia, mutta toisaalta kurssin jälkeen osaan selittää sen vielä paremmin. Murikassa Lemponen piti mukavana sitä, että paikalla koulutuksen aikana oli myös Teknologia teollisuuden edustaja. – Se on aina hauskaa, kun pääsee työnantajan kanssa näistä puhumaan. Kyseenalaistin kurssilla, onko se niin kauhean tärkeää keskittyä yksikkötyökustannuksiin, kun kokonaisliikevoiton kannalta se on niin pieni tekijä. ”Aikapalkkaosuuden laskemisesta väännettiin työnantajan kanssa” AHJ1616_24-48.indd 41 7.12.2016 13:45:44
42 TO I M I N TA KIITOKSET Savonlinnan Metallityöväen ao. 17:n veteraanijaosto kiittää veteraanijäseniä puolisoineen tapahtumiin osallistumisesta kuluneen vuoden aikana. Toivotamme kaikille osaston jäsenille hyvää joulua ja uutta vuotta 2017! KOKOUKSIA Porin metallityöväen ao. 6:n veteraanijaoston kevätkauden kokoukset maanantaisin Kutosen kulmalla, Pohjoispuisto 2, Pori: 2.1., 6.2., 6.3., 3.4. ja 8.5. Kokoukset alkavat klo 10. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 2.1. klo 12.15. Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Jyrki Yrttiaho. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston kevätkauden toimintaa: ti 10.1. klo 10 kokous SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Ortopedi Ulla Peltoniemi kertoo luustoterveyteen liittyvistä asioista. Ti 7.2. vietämme laskiaista Pirkkalassa Kyöstin palvelutalon kerhohuoneella. Tarjolla on keittolounas ja paikalle on kutsuttu Pirkkalan pormestari Helena Rissanen. Ti 7.3. klo 10 veteraanijaoston kevätkokous SAK:n kokous tilassa. Veteraanijaoston retkistä ym. toiminnasta ilmoitamme erikseen Ahjon toimintapalstalla, lisäksi tietoa jaoston toiminnasta antavat pj Lasse Nurmi, puh. 040 527 2375 ja sihteeri Anneli Hietanen, puh. 040 546 7070. Iisalmen teletyöntekijäin ao. 107:n kokous to 29.12. klo 18 Caverionin toimistolla, Pitkälahdenkatu 1, Iisalmi. Käsitellään ammattiosaston sääntömuutokset. Toimikunta kokoontuu klo 17.30. Teljän Metallityöväen ao. 294:n veteraanien vuosikokous ke 11.1. klo 14 (Huom! aika) Liisanpuistossa. Valitaan toimihenkilöt vuodelle 2017. TIEDOTUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n toimisto on suljettuna 21.12.–9.1. Työehtoja koskevissa tapauksissa yhteydenotot Metalliliittoon, vaihde 020 77 4001. Ammattiosastoa koskevissa tapauksissa yhteys pj. Pentti Ruohoseen, puh. 041 538 7109 tai työntekijä Kari Pekkariseen, puh. 040 580 4573. Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston yhteystiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma, ti ja ke klo 10–16.30. Toimisto kiinni torstaisin ja perjantaisin. Glögitarjoilu toimistolla 19.–21.12. Tervetuloa! Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, on auki perjantaina 23.12. vain klo 9.30–13. Toimisto on kiinni 27.–30.12. Torstaina 5.1. toimisto on auki vain klo 9.30-13. Muuten normaalit aukioloajat ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. Hyvää joulua ja uutta vuotta! Oulun seudun Metallityöväen ao. 210:n päivystys on suljettu viikoilla 51 ja 52. Päivystys mökkija jäsenasioissa seuraavan kerran ke 4.1. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille jäsenillemme perheineen! t. Liisa, Tarja ja Lauri TAPAHTUMIA Hietalahden telakkatyöväen os. 41:n veteraanijaoston risteily ke 18.1. Tallinnaan. Laiva m/s Rosella lähtee klo 11.30 Helsingin Katajanokan terminaalista ja saapuu Tallinnaan klo 14.15. Lippujen jako alkaa terminaalilla noin tuntia ennen laivan lähtöä. Risteilyyn kuuluu menomatkalla bistro-buffet klo 11.15 alkaen. Tallinnasta laiva lähtee klo 18 ja saapuu Helsinkiin klo 20.45. Risteilymaksu ao. 41:n jäsenille 10 €/hlö maksetaan ao. 41:n tilille FI86 5541 2840 0041 30. Seuralaiselle, joka ei ole ao. 41:n jäsen hinta on 32 €. Ilmoittautuminen 22.12. mennessä Heikki Backmanille, puh. 040 484 4658 tai heikkibackman@ elisanet.fi. Matkalle mukaan voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilöllisyystodistus. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80:n pikkujoulu la 21.1. klo 18 ravintola Haraldissa. Hinta jäsenelle ja seuralaiselle 10 €/hlö. Paikkoja on rajoitetusti. Ruokavaihtoehdot nähtävissä osaston facebook-sivuilla. Ilmoittautuessasi ilmoita myös ruoka-allergiat sekä mahdollinen vegaanivaatimus. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 10.1. Juhani Jaralle, juhani.jara@gmail.com tai puh. 0400 699 953. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88 tarjoaa jouluglögit perjantaina 16.12. klo 13.30 alkaen tehtaan puristinosastolla kultakeskuksen henkilökunnalle sekä jäsenilleen ja ao:n eläkeläisille. Ylöjärven metallityöväen ao. 149:n hotellimatka Tallinnaan 14.–16.4. Laivamatkat kansipaikoin Viking XPRS -laivalla. Menomatkalla bistrobuffet juomineen. Tallinnassa yöpyminen (2 yötä) Nordic Hotel Forum –hotellissa Lähtö pitkäperjantai-aamuna. Bussireitti ja aikataulu: Nokia V-H Tuovisen talli klo 5.50–Hämeenkyrö S-market klo 6.30–Ylöjärvi matkatie klo 7 –Epilä–Pispala–Tampere, keskustorin vanha kirkko klo 7.30. Hinta jäseneltä 80 €, seuralaiselta 140 €. Hintaan sisältyy kuljetukset, laivamatkat, bistrobuffet laivalla menomatkalla, 2 yötä hotellissa, aamiaiset sekä ostosmatka Tallinnassa lauantaina. Huom! Tämä on osaston vuoden 2017 ainoa matka Tallinnaan. Ilmoittautumiset 3.3. mennessä Timo Järviselle, puh. 0500 524 142. Jos matkan peruu em. päivämäärän jälkeen ilman pätevää syytä, on velvollinen maksamaan matkan koko hinnan. 16 15.12.2016 42 AHJON AIKATAULU 2017 osastoilmoituksille Toimita ilmoitukset viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 1 8.12.2016 5.1. 2 12.1. 26.1. 3 2.2. 16.2. 4 23.2. 9.3. 5 16.3. 30.3. 6 6.4. 20.4. 7 27.4. 11.5. 8 16.5. (ti) 1.6. 9 8.6. 22.6. 10 27.7. 10.8. 11 17.8. 31.8. 12 7.9. 21.9. 13 28.9. 12.10. 14 19.10. 2.11. 15 9.11. 23.11. 16 30.11. 14.12. Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi Toimita ilmoituksesi viimeistään 12.1. Ahjo 2/2017 (ilmestyy 26.1.) 2.2. Ahjo 3/2017 (ilmestyy 16.2.) TOIMISTOT KIINNI Metalliliiton keskustoimisto ja aluetoimistot sekä Metallityöväen työttömyyskassa suljetaan 23.12. klo 14. Toimistot ovat kiinni 24.–26.12. ja loppiaisena 6.1. AHJ1616_24-48.indd 42 7.12.2016 13:45:45
43 Seuraava Ahjo ilmestyy 5. tammikuuta. 15.12.2016 16 Toimita ilmoituksesi viimeistään 12.1. Ahjo 2/2017 (ilmestyy 26.1.) 2.2. Ahjo 3/2017 (ilmestyy 16.2.) Meille on tärkeää, että perheenjäsenet viettävät aikaa yhdessä. Tutustu ja hae jaksoille aosoitteessa pht.fi Tuhannet perheet ovat löytäneet yhdessäolon ja liikunnan riemun perhejaksoillamme. Perheesi voisi olla tänä vuonna yksi heistä. Perheiden 1.askel-hyvinvointijaksojen ohjelmasisältöihin ja ajankohtiin tutustumalla löydät perheellesi mieluisimmat vaihtoehdot. AHJ1616_24-48.indd 43 7.12.2016 13:45:48
44 H o k o 85o ! www.? aktwoods.? AHJ1616_24-48.indd 44 7.12.2016 13:45:51
Lämmintä joulua ja turvallista uutta vuotta! S T A T II V I 45 Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2017 Tänä vuonna annoimme joululahjaksi Itämerelle puhtaamman veden ja ohjasimme joululahjarahat Baltic Sea Action Groupille Itämeren pelastustyölle. RAUHALLISTA JOULUA JA TURVALLISTA VUOTTA 2017! ejendals suomi oy Jokipiintie 127 61280 Jokipii Puh. 06 2146 111 info@ejendals.fi AHJ1616_24-48.indd 45 7.12.2016 13:45:57
16 15.12.2016 PENTTI OTSAMO ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN/WWW.SANARIS.FI 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE +1/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : C, C, A , A . AHJ1616_24-48.indd 46 7.12.2016 13:46:03
T YY L I HITSARI, MURSKARI, UITTOJÄTKÄ, LENTOJÄTKÄ Martti Mehtälä TYÖPAIKKA Tornion Rakennussora Oy KOTIPAIKKA Tornio KUVA JUHA ÅMAN 47 AHJ1616_24-48.indd 47 7.12.2016 13:46:05
LA2 – Posti Oy HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Apuraha antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Acerin mahtavat pelilaitteet Verkkokauppa.comista tietokoneet ja laitteet joka makuun – myös pelaajille. Esimerkiksi Acerin 24-tuumaisen GN246HL-pelinäytön ja Predator G3-710 -tietokoneen hankit vaikka kätevästi Apurahalla. 279 ,90 Apurahalla 18,00/kk (23 kk) 1099 ,90 Apurahalla 57,00/kk (24 kk) AHJ1616_24-48.indd 48 7.12.2016 13:46:08