MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI 29.01.2015 ahjo.fi NRO VAKINAISET TYÖNTEKIJÄT OVAT ETU AMMATTILIITOT MIETTIVÄT JÄTTIJÄRJESTÖÄ EU&AY ALKAA VACON + DANFOSS = SANT 50 000 NIMEÄ 2 AHJ1502_1-23.indd 1 20.1.2015 11:44:21
MIKÄ Operaatio Vakiduuni on Metallin nuorten aloittama kampanja. Se on luomassa kansanliikkeen vakinaisten työsuhteiden puolesta. Kampanja kokoaa yhteen ihmisiä, jotka haluavat parantaa pätkätyöläisten asemaa yhteiskunnassa. Kampanja tarjoaa kaikille halukkaille väylän vaikuttaa epäkohtien ratkaisemiseen. MIKSI Nollatuntisopimukset ovat pätkätyön yksi ilmenemis muoto. Ne kyseenalaistavat vakiduunin perusajatuksen. Jos ihmisiltä evätään mahdollisuus toimeentuloon yhdellä työllä, työsuhdeturva tai vapaus suunnitella omaa elämäänsä, se ei ole oikein. Kysymys on ihmisten kunnioittamisesta. MITEN Keräämme vähintään 50 000 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen nollatuntisopimusten kieltämiseksi lailla. Operaatio Vakiduunissa ihmiset käyttävät demokraattisen yhteiskunnan perusoikeuksia ilmaistakseen yhteisen tahtonsa. Nimien keruu kansalaisaloitteeseen alkoi 15.01. 2 29.01.2015 Janne Pelkonen 2 10 xxx AHJ1502_1-23.indd 2 20.1.2015 11:44:23
29.01.2015 2 PÄÄKIR JOITUS PUHEENAIHE 4 Metallin työttömät 7 Keskusjärjestöt mielivät yhteen ja isoksi AMMATTILAINEN 9 Timi Tukia, ajoneuvoasentaja LänsiAuto TOIMIJA 18 Kimmo Loukusa, pääluottamusmies Prysmian Finland Oy UUSI 27 Marissa Molander, 9 kk 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 EUROOPPALAINEN 24 TYÖTILA 35 TEKEMINEN 36 KANSAINVÄLINEN 41 ARBETSLÖSHETSSKYDD 42 TYÖTTÖMYYSTURVA 43 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA ”Varaosien kierrätys on ekologisuutta parhaimmillaan.” XXXX XX 3 20 Sorvarina 51 vuotta 28 Nuorille tuntumaa työelämän sääntöihin 32 Minne isot autot lopulta ajavat? 38 På Vacon är förväntningarna höga efter ägarbyte Kymmenen vuotta sitten Wärtsilän moottoritehdas Turussa lakkau tettiin, ja 385 työntekijää jäi työttömäksi. Heistä noin kolmannes oli vaikeasti työllistettäviä, monet yli 50vuotiaita. Jotkut eivät enää koskaan ikänsä tai osaamisensa puolesta kelvanneet työnantajille. Heistä tuli pitkäaikaistyöttömiä, monesta jo tähän päivään mennessä eläkeläisiä. Dieseltehtaan väki perusti oman kerhon, josta entinen työporukka on saanut apua ja selkänojan elämälleen. Kerhosta on juttu tässä Ahjossa, seuraavalla aukeamalla. W46kerhon avulla moni selvisi tukiviidakosta tai löysi uuden työpaikan. Yhteenkuuluvuus on ollut korvaamatonta. Nykyistä työttömyyttä ei nujerreta, jollei talous lähde kasvuun ja synny uusia työ paikkoja. Vientiteollisuus on tässä avain asemassa. Jo senkin vuoksi, että se turvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan. Iso osa julkisen sektorin käytössä olevista rahoista syntyy teollisuu dessa. Välillisesti teollisuus työllistää lähes miljoona suomalaista. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei kuitenkaan nujerreta pelkällä talouskasvulla tai työpaikkojen lisääntymisellä. Työelämän ulkopuolelle vuosiksi jääneet tarvitsevat monenlaista tukea saadakseen uuden työn. Julkisesta keskustelusta työttömyy destä tai palkanalennuksista saa monesti sellaisen mielikuvan, että lukujen takana ei olisi oikeita ihmisiä. Palkanalennuksia vaativat tuntuvat unohtavan, että leikkaus ei kohdistu vain yksittäiseen työntekijään. Leikkaus kohdistuu myös työntekijän läheisiin, lapsiin ja perheeseen – ihan kuten työttömyyskin. Joidenkin päättäjienkin mielestä aktiiviset työllistämistoimet ovat tempputyöllistämistä. Näissä puheenvuoroissa halveksitaan kaikkea sitä apua, mitä moni pitkäaikaistyötön tarvitsee päästäkseen takaisin työelämään: tukea osaamisensa parantamiseen, sosiaalisia palveluita, kuntoutusta tai vertaistukea. W46kerholaiset ovat osoittaneet, että työttömäksi jäävät voivat aktivoitua ja ottaa asioita hoitaakseen. Mutta eivät aktiivisimmatkaan ilman yhteiskunnan tukea ja apua pärjää. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Puheenvuoroissa halveksitaan sitä apua, mitä pitkäaikaistyötön voi tarvita.” Työtön liian pitkään 20 17 32 ahjo.fi VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. SIS ÄLTÖ AHJ1502_1-23.indd 3 20.1.2015 11:44:27
2 29.01.2015 TYÖTTÖMYYS Tällä hetkellä työttömyys kasvaa eni ten palvelualoilla, ei juurikaan enää teollisuudessa. Viime vuoden joulukuun lopussa Metalliliiton jäsenistä 16 388 sai ansiosidonnaista päivärahaa. Määrä on 14,6 prosenttia Metalliliiton jäsenistä. Ti lastokeskuksen tietojen mukaan viime marraskuun lopun yleinen työttömyysprosentti oli 8,2 prosenttia. Viime vuoden puolella metallin toimialoista työpaikkoja katosi eniten tietokoneiden ja elektronisten sekä optisten tuotteiden valmistuksesta. Tilastokeskuksen mukaan viime vuo den kolmannella vuosineljänneksellä tuossa ryhmässä teki työtä 23 000 ihmistä. Lukema oli 5 000 ihmistä vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Myös metalli en jalostuksesta katosi vuoden aikana 3 000 työpaik kaa. Vain sähkölaitteiden valmistukseen syntyi lisää työpaikkoja, sinne tuli 3 000 uutta työpaikkaa. SAK:n työ ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen arvioi, että metallialojen korkeiden työttömyysluku jen taustalla näkyy edelleen vuoden 2008 romahdus. Vuoden 2009 joulukuussa Metalliliiton jäsenistä sai ansiosidonnaista päivärahaa peräti yli 28 000. Euron heikentyminen tuo toivoa Euron halpeneminen suhteessa dollariin auttaa vientiteollisuuden tilannetta. Metallialan korkeat työttömyysluvut paranevat todennäköisesti hieman. BO S TR ANDEN PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi – Vaikka suhdanne ja valuuttatilanne näyttääkin nyt vähän paremmalta, niin kyllä metalli ja vientiteol lisuuden asema on edelleen kovin heikko. Jonkin ver ran odotan sitä, että euron halpeneminen vaikuttaisi myönteisesti, Tukiainen sanoo. – Nokian romahduksen myötä on tapahtunut niin iso rakenteellinen muutos, että vuotta 2008 edeltäneisiin työllisyyslukuihin ei välttämättä heti päästä. Myönteistäkin on viime aikoina on tapahtunut; STX Finland Oy:n Turun telakka siirtyi saksalais ja valtioomis tajuuteen. Finanssikriisin myötä muualla Eu roopassa ja maailmassa romahti kaikki, minkä vuoksi koneita ja laitteita ei uusita. – Uskoisin, että metalliteollisuuden tilanteeseen vaikuttaa myös jonkun verran metsäteollisuuden ti lanne. Siellä on myös Metalliliiton väkeä korjaus ja huoltotöissä. Metsäteollisuuden pudotus ei ole suh dannepudotusta, vaan rakenteellista muutosta. Euron heikkeneminen suhteessa dollariin voi paran taa myös paljon vientiä harjoittavan metsäteollisuuden tilannetta. Näin myös investoinnit uusiin koneisiin ja laitteisiin voivat lisääntyä. Tämä taas tietäisi työtä niitä valmistaville. 2010 2011 2012 2013 2014 Ansiopäivärahan saajat Metalliliitossa, joulukuu 18 29 3 12 06 9 14 4 17 15 819 16 388 AHJ1502_1-23.indd 4 20.1.2015 11:44:29
29.01.2015 2 KERHO Wärtsilän Turun dieseltehtaalta vuon na 2005 irtisanotut työntekijät ovat kokoontu neet jo kymmenen vuoden ajan viikoittaisiin kokouksiin, joissa vanhat työkaverit vaalivat sosiaalisuutta ja kaverisuhteitaan. Moottoriteh taan loppuaikoina vuonna 2004 perustettuun W46kerhoon kuuluu edelleen 200 jäsentä. Kokous pidetään joka keskiviikko ja osanot tajia on nelisenkymmentä. Kerhon nimi tulee dieseltehtaan tuottamasta 46sarjan moottoris ta, jonka valmistus siirrettiin Italian Triesteen. – Halusimme pitää koossa työyhteisön ja sosiaaliset suhteet. Wärtsilän aikana eri henki löstöryhmät toimivat erittäin hyvin keskenään. Töiden päättymisen jälkeen oli myös paljon asi oita, jotka täytyi selvittää. Yhdessä hoidimme työttömyyskorvauksiin, eläkeasioihin ja sosiaa liasioihin liittyviä selvityksiä, kerhon puheen johtaja Seppo Leino kertoo. Leino toimi aikanaan tehtaan työntekijöiden pääluottamusmiehenä. – Paljon etuja olisi jäänyt saamatta, jollei meillä olisi ollut tätä yhdistystä. Kukaan ei olisi yksin ruvennut niitä hoitamaan. Leino uskoo, että säännölliset tapaamiset ja vanhan työyhteisön säilyminen ovat pelas taneet monet jopa juopottelun kierteeltä. Ko kouksissa käy entisten tuotantotyöntekijöiden lisäksi telakan entisiä toimihenkilöitä ja johta jiakin. – Jos joukkoirtisanomisia tulee, perustakaa kerho ennen lopettamista ja pitäkää koko hen kilöstöryhmä koossa. Se on meidän viestimme. Kerholla on arvaamattoman suuri merkitys monelle semmoiselle kaverille, jolla ei ole so siaalista verkostoa. Kerhon alkuaikoina porukka järjesti yh teisen työnhakuprojektin, jonka avulla löytyi työpaikka miltei 40 ihmiselle. Työnhaussa käytettiin hyväksi Wärtsilän aikaisia yhteyksiä työnantajiin. Turun seudun konepajatyönteki jöiden historiasta on saatu aikaan pysyvä näyt tely. Parhaillaan jäsenet kokoavat kirjaa Auran jokisuun koneenrakennuksesta. – Olen pitänyt toimintaa hyvin mielekkäänä. LINJ A US Euron heikentyminen tuo toivoa Wärtsilän Turun moottoritehtaalta vuonna 2005 irtisanotuilla työn tekijöillä on viikottain kokoontuva kerho. Kerho on auttanut monia elämässä eteenpäin. BO S TR ANDEN YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 Irtisanotut pitävät yhtä ”Työpaikat syntyvät kasvukeskuksiin. Niissä ei ole tarpeeksi asuntoja.” Myös Ukrainan ja Venäjän kriisi on heijastu nut kansainväliseen talouteen. Metallituotteita Venäjälle ei ole paljon viety. – Jos jossain menee huonosti, se heikentää aina kysyntää. Kaikki heijastuu kaikkeen, ja työttömyyttä tulee. Tukiaisen mukaan työllisyys saadaan nou semaan maltillisilla palkkaratkaisuilla, joilla turvataan ostovoima sekä vahvistamalla vien titeollisuuden asemaa. – Päätöksiä on jo tehtykin. Esimerkiksi yri tysveroa on alennettu. Kelamaksun poistokin oli lähes miljardi euroa. Kohtaanto-ongelma ? ? Työttömänä on paljon metallialan ammattilaisia. Samaan aikaan jotkut yritykset valittavat työvoimapulasta. – Syy voi olla alueellinen tai ammatillinen. Ammatillisessa tapauksessa sorvarin ammattitaito ei riitä tämän päivän uusiin tehtäviin. Siinä on kyse koulutuksellisesta ongelmasta. – Määrällisesti suurempi on alueellinen kohtaanto-ongelma. Työpaikkoja syntyy kasvukeskuksiin, mutta niissä ei ole asuntoja. Työvoimakapeikot syntyvät juuri näille alueille. Tukiaisen mukaan ongelmasta päästään vain asuntotuotantoon ja koulutukseen panostamalla. – Hallitus on yrittänyt jonkun verran tehdä oikeita toimenpiteitä. Esimerkiksi ratahankkeet on kytketty siihen, että kunnat kaavoittavat tontteja asuntotuotantoon. JARI HAKALA Metallialalla sattuu edelleen vakavia tapaturmia. Viimeisin kuolemaan johtanut onnettomuus sattui loppiaisena. Työolosuhteet ovat vuosien mittaan kehittyneet paremmiksi, mutta ala on edelleen riskialtis. Työturvallisuus vaarantuu monen laisten asioiden – isojen ja pienien – vuoksi. Joskus vaikka vain epäjärjestyksen takia. Monilla työpaikoilla ongelmat tiedostetaan, mutta niihin ei tartuta. Yhdessä tekeminen ja toimintakulttuurin muutos ovat avaintekijöitä. Ilmapiirin on oltava sellaisen, ettei vääriä ja virheellisiä toimintatapoja hyväksytä. Tämä on myös nollatapaturmaa-ajattelun peruslähtökohta. Vaikka tärkeintä on toimia yhdessä, jokaisella yksilöllä on oma vastuunsa toimia sääntöjen mukaan. Kun asiat tehdään kunnolla, ei synny turhia riskejä, epä selvyyksiä tai kiirehtimistä. Liian monella työpaikalla kiire on vallitseva tapa tehdä töitä. Kiire johtuu usein sähläämisestä tai huonosta johtamisesta. Niillä työpaikoilla, joista väkeä on irtisanottu, jäljelle jääneillä on kiire pakon edessä. Hyviä tuloksia tapaturmien ehkäisyssä on aikaansaatu sellaisilla työpaikoilla, joissa riskit on kartoitettu, asioita seurataan ja ongelmiin puututaan ajoissa. Työpaikan yhteishengen täytyy olla sellaisen, että se kannustaa ongelmiin puuttumiseen ja parannusehdotusten tekemiseen. Kun jokainen on tähän sitoutunut, saadaan aikaan pysyviä tuloksia. Hyviä esimerkkejä ovat työpaikat, joissa on keskitytty puheiden sijaan yhdessä tekemiseen. Monissa näistä työpaikoista on otettu käyttöön Hyvä työ – Pidempi työura -hanke. Työturvallisuus on myös yrityksen tuottavuuden ja laadun takaaja. Työsuojelu vaatii hyvää johtamista Matti Mäkelä Metalliliiton liittosihteeri AHJ1502_1-23.indd 5 20.1.2015 11:44:31
2 29.01.2015 SEURAAVASSA AHJOSSA Muratan äskettäin valittu luottamusmiesporukka on valmiina tositoimiin. TIESITK Ö ??Metalliliiton pohjoisin aluetoimisto on A?Rovaniemellä B?Torniossa C?Kemissä D?Oulussa ??Suomen yleisin sukunimi tammikuussa 2015 oli A?Korhonen B?Virtanen C?Mäkinen D?Nieminen ??Sadan metrin pikajuoksun maailmanennätys on Usain Boltin A?8,93 s B?9,58 s C?9,69 s D?9,83 s ??Maailmanmarkkinahinnaltaan edullisin metalli on A?rauta B?alumiini C?kupari D?sinkki Syntyi Murikanranta YHTIÖITTÄMINEN Murikka-opiston majoitus-, kokousja ravintolatoiminta siirtyi osakeyhtiölle vuoden vaihteessa. Sen palvelukseen siirtyi vanhoina työntekijöinä 17 opiston palvelu henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Murikanranta Oy:n omistaa Metalliliitto. Kansanopistona toimivan Murikan ylläpitämislupa on taas siirtynyt koulutussäätiöltä suoraan Metalliliitolle. Samalla Murikan opetusja hallintohenkilökunta siirtyi Metalliliiton palvelukseen. Uuden yhtiön toimitusjohtaja on Juha Leppäniemi. Hänen mukaansa yhtiöittämisen tuoma isoin muutos on se, että talon asiakaskunta tulee monipuolistumaan ja laajentumaan. METALLIN VERKKOKAUPPA ON MUUTTANUT ! Ammattiosastot, kirjaudutte tutuilla tunnuksillanne eteenpäin. VIENTITEOLLISUUDEN VAALITERVEISET Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana. Merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta. Siksi on tärkeää, että teollisuuden kilpailukyvystä pidetään huolta. Lue vaalija hallitusohjelmaterveiset kokonaisuudessaan www.metalliliitto.fi 6 Heidi Rannikko on valittu Murikka-opiston luottamusmiesopettajaksi. Tehtävässään hän aloittaa viimeistään 10.8. Rannikko toimii tällä hetkellä liitossa työsuhdeasian tuntijana. NIMITYKSIÄ Ritva Antila on valittu liiton hallintopäälliköksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 16.1. Antila on aiemmin toiminut muun muassa Murikka-opiston talous päällikkönä. Nykyinen hallintoja talouspäällikkö Timo Korpijärvi jatkaa liiton talouspäällikkönä. OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 2 29.01.2015 OLETKO EHDOLLA EDUSKUNTAAN? Metalliliiton jäsen, lähetä Ahjon toimitukseen osoitteella ahjo@metalliliitto.fi ? valokuva (kasvokuva, jpg-tiedostomuodossa) ? seuraavat tiedot: nimi, ammatti, asuinpaikka, ammattiosastosi nimi ja numero, vaalipiiri, puolue ja kotisivuosoite Toimi 10.3. mennessä. Ehdokasasettelu julkaistaan Ahjossa 2.4. sekä liiton verkkosivuilla. Ahjo ei julkaise ehdokkaiden vaalimainoksia. https://go.innoflame.fi/goshop/metalli Kuopion Jalometallityöväen ao. 124 27 jäsentä ??Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88 Lempäälän metallityöväen ao. 183 59 jäsentä ??Tampereen seudun metallityöntekijöiden ao. 195 PURKAUTUNEET PEKK A EL OMA A Metalliliitossa oli vuoden lopussa 144 182 jäsentä, joista naisia oli 25 199 ja miehiä 118 983. AHJ1502_1-23.indd 6 20.1.2015 11:44:38
29.01.2015 2 TAL OUS ”Työttömyystilanne on synkempi, kun lukuja katsotaan vähän tarkemmin.” HEIKKI LEHTINEN / UP 7 Uusi keskusjärjestö syntymässä SELVITYSTYÖ Ammattiliitot ovat päättäneet käynnistää selvitystyön uuden keskusjärjestön perustamiseksi Suomeen. Hankkeen valmistelukokous pidettiin Hel singissä tammikuun puolivälissä. Kokoukseen osallistui edustajia yhteensä 73 palkansaaja liitosta. Ne edustavat kaikkia kolmea nykyistä keskusjärjestöä eli SAK:ta, STTK:ta ja Akavaa. Ammattiliitot ilmoittavat helmikuun 10. päivään mennessä, osallistuvatko ne uuden järjestön perustamisen valmisteluun. Tämän jälkeen alkaa käytännön työ. Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö aloittaa toimintansa jo vuoden 2016 aikana. Metalliliitto suhtautuu selvitystyön tekemi seen myönteisesti. On tärkeää koota voimia ja saada aikaan entistä parempi neuvotteluvoima työnantajien suuntaan. Hankkeeseen voivat liittyä kaikki ammatil liset edunvalvontajärjestöt. Liittyä voivat myös ne, jotka eivät ole tällä hetkellä minkään kes kusjärjestöjen jäseniä. Uusi keskusjärjestö pyrkii vahvistamaan palkansaajien ja yksinyrittäjien etuja. Järjes töstä tulee poliittisesti sitoutumaton. Se ottaisi vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset sekä kansainväliset tehtävät. Jär jestön toiminta pohjautuu demokraattiseen edustukseen, joka huomioi kaikkien jäsenryh mien tarpeet. Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammatti liittojen itsenäistä asemaa työehtosopimus osapuolena. Helsingissä järjestetyssä valmistelukokouk sessa puheenjohtajina toimivat Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta (SAK), Vakuutusväen Liiton puheen johtaja Liisa Halme (STTK) ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari (Akava). MIKKO NIKULA Talousennustajilla on vähän erilaisia käsityksiä siitä, tuliko viime vuodesta kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin kansantuote laski vai päästiinkö nipin napin plussan puolelle. Siitä ollaan kuitenkin yhtä mieltä, että työttömyys on lisääntynyt hämmästyttävän vähän talouden heikosta kehityksestä huolimatta. Työttömiä oli toki viime marraskuussa 50 000 enemmän kuin samana aikana vuonna 2008 ennen talouden suurta romahdusta. Työttömyysaste on noussut kuitenkin vain runsaat kaksi prosenttiyksikköä 8,2 prosenttiin. Tilanne on kuitenkin synkempi, kun lukuja katsotaan vähän tarkemmin. 15-64–vuotiaiden ihmisten määrä on vuodesta 2008 vähentynyt noin 55 000 henkeä, sillä Suomi vanhenee. Pienentyneestä joukosta 55 000 ihmistä enemmän on työttömänä ja lisäksi 17 000 ihmistä enemmän on työvoiman ulkopuolella kuin kuusi vuotta sitten. Kaikkiaan työllisten määrä on vähentynyt 127 000 hengellä. Eduskuntavaalien lähestyessä työllisten määrän nostaminen nousee varmasti esille. Työllisten osuus eli työllisyysaste 15-64vuotiaiden ikäluokassa oli marraskuussa 67,8 prosenttia. Kataisen hallitus asetti aloittaessaan vajaat neljä vuotta sitten tavoitteeksi 72 prosentin työllisyysasteen eikä sen alle halua varmaan yksikään puolue nytkään mennä. Ihmiset tarvitsevat töitä ja käyttöä on myös palkansaajilta kerätyillä veroilla. Nykyisten väestöennusteiden mukaan tuon tavoitteen toteutuminen edellyttäisi, että neljässä vuodessa tulisi saman verran lisää työllisiä kuin heidän määränsä on kuudessa vuodessa vähentynyt. Näin siitä huolimatta, että väki vähenee edelleen. Jotkut tulevat taatusti esittämään, että paras keino tähän on työttömyysturvan heikentäminen. Mutta ennen ratkaisujen esittämistä kannattaa miettiä sitä, että nytkin 215 000 työttömän ohella työvoiman ulkopuolellakin olevista vajaat 120 000 ihmistä kertoo haluavansa töihin, jos niitä löytyisi. Tekijöitä riittäisi KA SV OT MILLOIN ALOITIT? 16.10.2001. Muutin työn takia Kauhajoelta Helsinkiin, mitä en olisi koskaan uskonut tekeväni. Aika on mennyt hurjan nopeasti! MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Viimeiset kolme vuotta olen työskennellyt jäsenrekisteriyksikön sihteerinä, mutta jos jäsenpalvelun linjoilla on ruuhkaa, hyppään mukaan puhelinrinkiin ja neuvon soittajia jäsenasioiden hoitamisessa. Välillä se on aikamoista salapoliisin hommaa. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Jatkuva muutos. Tietojärjestelmät ovat vaihtuneet ja sähköinen asiointi tullut kuvaan. PARASTA TYÖSSÄSI? Puhelintyö. Se että saa olla jäsenten kanssa suorassa kontaktissa ja että osaa auttaa. JÄSENREKISTERI N SIHTEERI SISKO VÄLIKORPI Ketkä tekevät töitä liitossasi? KITI HAIL A Mitkä liitot lähtevät mukaan? Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, Tekniikan akateemiset TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi ja Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto pohtivat keskusjärjestön perus tamista. PUHEENAIHE AHJ1502_1-23.indd 7 20.1.2015 11:44:40
2 29.01.2015 Miljoona indonesialaista työntekijää vyöryi pitkin suurimpien kaupunkien katuja joulukuussa. Mobilisoinnillaan he varmistivat mittavat vähimmäispalkkojen korotukset kolmantena vuonna peräkkäin. Työntekijät pääsevät nyt yli 200 euroon kuukaudessa. Silti kauhean vähän? Aivan. Tervetuloa rajattoman maailman todellisuuteen! Sadat miljoonat aasialaiset työntekijät kilpailevat suomalaisten kanssa samoilla markkinoilla, tienaten usein kymmenesosan tai vähemmän Pohjolan palkoista. Se on hyväksikäyttöä ja riistoa. Miljoonia teollisia työpaikkoja on siir ty nyt viime vuosina Euroopasta ja Pohjois Amerikasta Aasiaan. Alhainen palkkataso on ollut vain yksi syy, erityisesti työvoima valtaisilla vaatetus ja elektroniikkaaloilla. Tärkein tekijä on ollut Aasian vahva talous kasvu ja sen myötä suuremmiksi kasvaneet kotimaiset markkinat ja ostovoima. Vaikka Kiinan talouskasvu kutistui vuonna 2014 lähelle seitsemää prosenttia ja Intian ehkä viiteen ja puoleen prosenttiin, kakku on iso. Yksistään näissä kahdessa valtiossa asuu yli 2,6 miljardia ihmistä. Aasia tarvitsee hyviä työpaikkoja. Eurooppa tarvitsee valmistus teollisuutta kansantalouden moottorina. Talouskasvun ansiosta kyseessä ei ole nollasummapeli. Samaan aikaan kuin Eurooppa etsii uusia menestyksen puroja innovaation, tutkimuksen ja tuotekehittelyn avulla, Aasian pitää päästä eroon riistosta. Palkkatason nostaminen kohti elämiseen riittävää palkkaa (living wage) on yksi IndustriALL Global Unionin tärkeimpiä kampanjoita. Vauhti on päällä. Kansainvälinen kampanja siivitti viime vuonna Kambodzhan vähimmäispalkan 110 euroon kuukaudessa. Vietnamissa luku on 125 euroa, ja Kiina ja Thaimaa ovat jo ylittäneet 250 euroa kuussa. Bangladeshissa liittojen tavoite on nousta 58 eurosta 100 euroon tänä vuonna. Vain näin päästään yli 60 tunnin työviikoista eroon. PriceWaterhouseCoopersin pari kuukautta sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia tuotantoa Aasiaan siirtäneistä yrityksistä on jo palauttanut valmistusta Eurooppaan. Palkkatason nousu on yksi tekijä, mutta myös herääminen logistiikkaketjujen haavoittu vuuteen. Muutama vuosi sitten Thaimaan tulvat pysäyttivät Renault’n autotehtaan Ranskassa yli viikoksi pienen puuttuvan osan vuoksi. Indonesialaiset teollisuustyöntekijät ovat kolmessa vuodessa tuplanneet palkkansa. Metalliliitto tukee menestystarinaa järjestämis hankkeella paikallisen liiton kanssa. Indonesian liitto on jo kaksi kertaa niin suuri kuin sen suomalainen tukija. Globaalin pelikentän tasoittaminen on pitkä urakka. Vahvojen ammattiliittojen rakentaminen on parasta käytännön solidaarisuutta – siis jatkakaa! jraina@industriall-union.org, www.facebook.com/jyrki.raina, www.industriall-union.org KOLUMNI MIELIPIDE 8 TES:N RIKKOJAT JULKISEEN REKISTERIIN Työehtosopimuksen eli TES:n solmivat alan työnantaja ja ammattiliitto. Työehtosopimuksella sovitaan alan vähimmäis ehdot, esimerkiksi vähimmäispalkat. Työntekijän solmima sopimus työantajansa kanssa ei saa sisältää huonompia työehtoja kuin kyseisen alan työehtosopimuksessa on sovittu. Suomalaisen sopimusyhteiskunnan taivaalla on havaittavissa tummia pilviä. Joidenkin työnantajien laittomasta toiminnasta käy esimerkiksi Palvelualojen ammattiliittoon eli PAM:iin kuuluvan Piia Norosen viimeisin työhaastattelu. Piia kävi joitain viikkoja sitten erään yrityksen työhaastattelussa. Hyvin alkaneen haastattelun loppupuolella haastattelija esitti erikoisen kysymyksen: “Meillä ei sitten pystytä maksamaan TES:n mukaista palkkaa, miltäs tämä kuulostaisi?” Piia, aktiivisesti aytoiminnassa mukana olevana, ei ollut työnantajan kanssa samaa mieltä asiasta. Hän sai pian haastattelun jälkeen kyseisestä yrityk sestä sähköpostia: “Kiitos kiinnostuksestasi yritystämme kohtaan. Sinua ei valitettavasti ole palkattu.” Liian usein varsinkin nuorille mainitaan työhaastattelussa tai jo työpaikkailmoituksessa palkka, joka ei vastaa TES:iä. Työnantajan on kuitenkin pakko maksaa työsuhteeseen sovellettavan, alakohtaisen TES:in mukaista palkkaa. Vaikka työnantaja ei olisi omalla tahollaan järjestäy tynyt, velvoittaa TES:ien yleissitovuus työnantajaa maksamaan alan vähimmäispalkkaa. Työehtosopi mus on ehdoton minimi, eikä työnantajille voida antaa minkäänlaista pelivaraa tässä suhteessa! Alipalkkaus on yleisintä aloilla, joilla on paljon epätyypillisiä työsuhteita. Useimmin tähän ongel maan törmää palvelualoilla yksityisellä puolella. Ongelma rehottaa rakennuspuolellakin, pitkälti ulkomaalaisten työntekijöiden runsaan käytön takia. Nuoret ja ulkomaalaiset työntekijät eivät osaa vaatia sopi muksen mukaista palkkaa. Alipalkkaus ongelman ääriilmiöinä voidaan pitää harmaata taloutta ja suoranaista rikollista toimintaa, joista on tullut joillekin työpaikoille jopa osa normaalia arkea. Alipalkkaus on kriminalisoitava. Alipalkkaa maksaneille työn antajille pitäisi määrätä kovia sanktioita oikeusteitse. Tämän lisäksi työmarkkinoilla laittomasti käyttäytyvät työnantajat olisi koottava yhteen julkiseen rekisteriin, jota ylläpitäisi esimerkiksi Patentti ja rekisterihallituksen kaupparekisteri. Valvonnasta on neuvoteltava molempien osapuolten liittojen kesken. Näillä muutoksilla tehdään työmarkkinat kaikille reilum miksi – niin työntekijöille kuin työnantajillekin. Epärehelliset yritykset eivät saa kilpailuetua muihin yrityksiin nähden, ja työntekijä saa vähintään alalle neuvotellun vähimmäispalkan. Sopimuksia ei ole tehty turhaan. Niistä on pidettävä kiinni. Jos tarvetta uudistuksille syntyy, on uudistuksista sovittava molempien osapuolten kesken. Antti Mäki Metalliliittolainen työsuojeluvaltuutettu, varapääluottamusmies, Demarinuorten liittohallituksen varajäsen, Kaarina Piia Noronen Pamilainen luottamusmies, Demarinuorten liittohallituksen jäsen, Turku YLIMIELINEN EHDOTUS Työnantajaliiton ehdotus palkkojen alentamisesta osoittaa ylimielisyyttä. Työntekijöiden on vastustettava sitä kaikin keinoin. Puheet kilpailukyvystä eivät pidä paikkaansa. Meillä on vain liian kovat palkat herroilla. Alentakoot he palkkojaan malliksi. Katsotaan sitten, auttaako se asiaa. Rempo ”Aasian pitää päästä riistosta eroon.” Taistelu nostaa palkat Aasiassa JYRKI RAINA IndustriAllin pääsihteeri LÄHET Ä MIELIPITEESI ahjo .mielipide@me talliliit to .fi , Ahjo , mielipit ee t, PL 10 7, 005 31 Helsinki tai w w w .ahjo .fi/ mielipide-pals ta lle . Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki k äy , jos ilmoita t yh te ys tie tosi toimitukselle . AHJ1502_1-23.indd 8 20.1.2015 11:44:43
29.01.2015 2 TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN K UV A PEKK A SIPOLA AMMATTILAINEN 9 AJONEUVOASENTAJA Timi Tukia, 24 TYÖPAIKKA LänsiAuto, Herttoniemi, Helsinki ”Toimistossa en tykkäisi istuskella” Miten kauan olet ollut nykyisessä työssäsi? Viime vuoden elokuusta eli reilun viisi kuukautta. Työskentelin aikaisemmin Toyota Airportissa. Millainen koulutus sinulla on? Ajoneuvoasentajan tutkinto Haagan ammatti koulusta. Millainen on tavallinen työpäiväsi? Aamu puoli kahdeksasta iltapäivään puoli neljään. Ylitöihin ei meillä ainakaan toistaiseksi ole ollut tarvetta. Mikä työssä on hyvää ja mikä huonoa? Hyvää on se, että saa tehdä käsillä. Toimistossa en tykkäisi istuskella. Huonoa on se, että esimerkiksi olkapäät joutuvat aika koville. Samoin ympärillä on pölyä, roskaa ja kemikaaleja eli sisäelimetkin ovat kovilla. Koetko, että työnantaja arvostaa työtäsi? Ainakin väittää niin. Uskon niin. Oletko tyytyväinen palkkaasi? Onko Suomessa ketään, joka olisi tyytyväinen palkkaansa? Ei ainakaan minun kavereistani kukaan. Huonomminkin voisi tietysti olla. Pysytytkö vaikuttamaan työhösi? Jonkin verran. Työt jaetaan meillä osaamisen mukaan. Eivät ole liian haastavia, eivätkä vastaavasti toisinkaan päin. Olet ensimmäistä kertaa luottamusmiehenä. Mitä odotat tehtävältä? Toivottavasti mahdol lisimman vähän joutuu tekemään mitään. Vielä en ainakaan ole välikäsihommiin joutunut. Mitä puuhailet vapaa-aikanasi? Tykkään matkustella. Muutaman kerran vuodessa käyn ulkomailla tyttöystävän tai kavereiden kanssa. Kesäisin kalastelen ja talvella pelaan Stadin Härät joukkueessa jääkiekkoa. AHJ1502_1-23.indd 9 20.1.2015 11:44:45
Osallistu mielenilmaisuuksiin 14.2. Jyväskylä ja Tampere 21.2. Oulu ja Turku 28.2. Helsinki ja Kuopio www.operaatiovakiduuni.fi facebook.com/vakiduuni twitter.com/vakiduuni Liikkeellä! 10 2 29.01.2015 TEK STI SUVI S AJ ANIEMI K UV A T JYRKI L UUKK ONEN AHJ1502_1-23.indd 10 20.1.2015 11:44:55
Työntekijöiden kyykyttämisen on loputtava. Kamppailu on alkanut. Nollatuntisopimukset on kiellettävä lailla. Liikkeellä! 11 2 29.01.2015 AHJ1502_1-23.indd 11 20.1.2015 11:45:07
2 29.01.2015 12 Kari kertoo, että vuokratyöfirman edustaja löi nyrkkiä pöytään ja oli käymässä päälle, kun hän uskalsi kysyä nollatuntisopimuksesta. Kyseinen henkilö teki Karista jopa rikos ilmoituksen. Poliisi totesi sen aiheettomaksi. Ammattimies ihmettelee joidenkin alihankintafirmojen edustajien käytöstä ja asennetta palkkatuella työllistettyjä ihmisiä kohtaan. Palkkatuella työllistettyjä voidaan pitää ennakko asenteiden takia päihderiippu vaisina ilman minkäänlaista todellista aihetta. Mitä ilmeisimmin työvoimaviranomaiset epäilevät alihankkijoiden vedättävän valtiota, Kari arvioi. Ihmiset pelkäävät, arvioi Kari. Harva uskalsi vastata Ahjon kyselyyn nollatuntisopimuslaisten kokemuksista . ”Orjatyö saapui Jyväskylään” ? ? Moventas Jyväskylässä on tarjonnut nollasopimuksia irtisanomilleen vanhoille työntekijöille. Koneasentajamestari Tarmo Pekonen ei hyväksy, että korkeatasoista teknologiaa tuottava yritys sortuu ehdottamaan näitä orjatyösopimuksia. Pekonen on paikallisen ammattiosaston, Valmetin metallityöväen ao. 74:n puheenjohtaja. – Nollatuntisopimukset ovat uutta raskaassa metallissa. Vanhoja ammattimiehiä oli irtisanottu Moventakselta, ja sitten heitä olisi otettu takaisin 0–40 tunnin sopimuksilla. – Tällaiseen on ammattiosaston pakko puuttua. Me emme voi tällaista hyväksyä. Sopimukset on saatu torjuttua. Nollatuntisopimusta voidaan soveltaa korkeintaan opiskelijoihin. Rautakoura-nimiseen ammattiosaston lehteen Pekonen on ruotinut nollatuntisopimusten synkkiä puolia. Työntekijä on sidottu olemaan työnantajan käytettävissä koko ajan. Hänellä ei ole oikeutta kieltäytyä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla tar jotusta työvuorosta. Mutta työnantaja ei ole velvollinen tarjoamaan työtä. Työnantajalla on vapaus valita, tarjoaako hän tunteja ja jos tarjoaa, kuinka paljon. Ongelmia tulee heti, jos työntekijä sairastuu. Sairausajan palkkaa ei tule, eikä sairausloman jälkeen uusia tunteja. Jos työnantaja päättää olla antamatta työtunteja, työntekijän velvoitteet jäävät voimaan, mutta palkka ei juokse. Työntekijän on silloin irtisanouduttava itse saadakseen uutta työtä. Työttömyysturvan saamisessa tulee silloin ongelmia. ”Nollatuntisopimuksessa on siis kysymys täysin yksipuolisesta sidonnaisuudesta, jossa vain toisella on velvollisuus ja toisella ei. Menneinä aikoina orjia käsiteltiin tällä periaatteella. Näyttää siltä, että myös nyt näinä globaalin uusliberalismin aikoina, jolloin yrittäjäjärjestöjen mielestä yleissitovia työehtosopimuksia ei tarvita, orjatyö on palaamassa yhteiskuntaamme.” Metalliliiton jäsenet on saatava uurnille tulevissa eduskuntavaaleissa. Jäsenten tulee äänestää heitä, jotka ajavat työntekijöiden etuja. Pekonen ei pidä pahana, että Teknologiateollisuus ry:n kanssa tehdään kiertueella työtä äänestysinnokkuuden kasvattamiseksi. Mutta mutta…. – Teknologiateollisuuden toiminta on kaksinaamaista. Työnantajaliitto puhuu paikallisesta sopimisesta, mutta sitten tulee näitä ABB:n luottamusmiehen irtisanomisen kaltaisia tapauksia. Se on osoitus EK:n laajemmasta hyökkäyksestä kaikkea sitä vastaan, mitä ammattiyhdistysliike edustaa. Meidän on vaikutettava yhteiskunnallisesti. ”Ihmiset pelkää niin pirusti. Tai sitten ne on jo niin masentuneita, ettei ne välitä mistään. Se on niin totta kaikki, mitä Ahjossa sanottiin nollasopimuksista” Kari, 56, on tehnyt ammattiurallaan koneistusta ja muuta metallityötä. Hän on esimerkki siitä, etteivät pätkätyöt suinkaan ole vain nuoria tai palvelualoja vaivaava vitsaus. Kari toteaa, että nollatuntisopimus voi johtaa niin sanottuun karenssiin. Työntekijälle ei ehkä ole tarjottu kuukausikaupalla yhtään tuntia töitä. Jos työntekijä irtisanoo tällaisen sopimuksen, työvoimaviranomainen voi kuitenkin katsoa, että työntekijä on itse syypää työttömyyteen. Häneltä evätään työttömyyskorvaus kolmeksi kuukaudeksi. Nyt Kari on työtön. Viimeksi hän on ollut sekalaisissa töissä suurella rakennustyömaalla vuokra työfirman kautta. Muutamia erikoistöitä lukuun ottamatta työt teetettiin suomalaisilla ja puolalaisilla vuokratyöntekijöillä. Talven tullessa muut suomalaiset painostettiin alle kirjoittamaan uusia ja uusia, kuukauden mittaisia työsopimuksia. Karin työsopimuksessa todettiin, että päivittäinen työaika riippuu käyttäjäyrityksen tarpeesta ja että se on aina sovittava työnjohtajan kanssa erikseen. Työntekijä oli sen sijaan sopimuksella velvoitettu korvaamaan ”aiheut tamansa vahinko”, jos hän ei tule töihin. – Työvoimaviranomaiset kyselivät, ovatko nämä työsopimukset palkkatukisopimusten mukaisia. Pelkäävät näet, että firma vetää välistä. Tämä voi tapahtua, jos on sopimus, jossa työaika on 40 tuntia, mutta jossa lukee, että työaika voi olla jotain muutakin. Tämä on Karin summaus vuokrafirmoista. – Vuokrafirmat ovat välistä vetäjiä ja täysiä loisia! Karin nimi on muutettu. Silputtu elämä, sellaista on nollatuntilaisten ja muiden pätkätyöläisten arki. Metalliliittolaiset kertovat kokemuksistaan ja selittävät, miksi he ovat täysillä mukana Operaatio Vakiduunissa. Ahjo pyysi yhteydenottaja numerossa 14/2014. AHJ1502_1-23.indd 12 20.1.2015 11:45:07
13 2 29.01.2015 Liity tukijaksi! Ilmoittaudu sinäkin. Lähde keräämään allekirjoituksia. www.operaatiovakiduuni.fi – Minua huolestuttaa se, että koko maan taloutta joudutaan hoitamaan velkaa ottamalla ja veroja nostamalla. Jos ihmiset eivät pysty elämään työstä saadulla palkalla, on ihmisten saatava sossusta rahaa. He joutuvat (tahtomattaan) kuluttamaan yhteiskunnan varoja. Kansalaisaloite luovutetaan syksyllä uudelle eduskunnalle. Penttilä uskoo, että sen alla on 150 000 nimeä, ei 50 000. Varmuuden vuoksi metallinuori hioo jo lobbaamisen taitojaan. – Kansanedustajien sitouttaminen on tärkeä osa kampanjan strategiaa. Kansanedustajat voivat viedä tämän sitten lopulliseen maaliin. ? ? Mehän oltiin heti valmiina barrikadeille. Oli pakko himmata porukkaa. Vajaa vuosi ollaan nyt valmisteltu asiaa, ja ihan varmasti tämä viedään maaliin, sanoo Mari Penttilä. Operaatio Vakiduunin aktiivi on ollut mukana alusta lähtien. Penttilä, 28, on johtosarjapuolen työntekijä Stera Technologies Oy:ssä. Hän on myös paikallisen ammattiosaston, Forssan metallityöväen ao. 179:n nuoriso jaoston vetäjä ja yksi Operaatio Vakiduunin puhurina kulkevista, pelottomista toimijoista. ”Barrikadeille” Penttilä olisi ollut valmis lähtemään muiden Metallin Nuorten kanssa jo viime keväänä. Silloin hän oli Metallin kurssilla, jossa esiteltiin järjestämistyön alkeisoppeja ja sivuttiin Vakiduunia. Penttilä on ollut myös kolme kuukautta järjestäjäharjoittelijana Hämeen aluetoimistossa. – Järjestämistyön metodeista on Operaatio Vakiduunissakin korvaamaton apu. Me herätämme tunteita. Me saamme ihmiset ymmärtämään, miksi on tärkeää vaikuttaa yhdessä asioihin. Hän vaatii, että nyt unohdetaan kaikki turhat kiistat siitä, kuka on tehnyt mitäkin. – Minä toivoisin, että Suomen ammattiyhdistysliikkeessä kaikki kyseenalaistaisivat omat toimintatapansa. On ihan typerää keskustella, kuka teki aloitteen ja mistä. Tässä on jo nyt mukana ihmisiä eri puolueista, ja minä uskon, että tästä tulee kansanliike. – Tällainen kampanja on ay-liikkeelle uusi toimintamuoto. Jalkaudumme Metallin kenttään ja käytämme sosiaalista mediaa. Korvaamattoman tärkeää on se, että muutkin liitot ovat lähteneet mukaan. Ennen metallitöitä Penttilä oli muun muassa kaupan kassana. Kymmenen viikkotunnin työ sai nopeasti ymmärtämään, että osa-aikatyö ei ihmistä elätä. Myöhemmin häntä on yritetty roikottaa vuokratyöläisenä. – Minä sanoin, että jos en saa vakituista sopparia, lähden tuosta ovesta ulos. Enkä takaisin tule. Nykyisin vakinaisessa työssä oleva Penttilä ei suostu unohtamaan ystävien ja tuttavien tilannetta. – Määräaikaisia työntekijöitä pompotellaan metallialallakin yleisesti. Vuokraja nollatuntisopimukset tulevat yleistymään, jos mitään ei tehdä. On kyse siitä, onko yrittäjän riski yrittäjällä vai vieritetäänkö se työntekijälle. Työehtosopimukset eivät määrittele vähimmäis työaikaa, vaan vain enimmäistyöajan. Vuokratyöläisten käyttöä ei ole myöskään yleisesti rajoitettu. Näissä oloissa luottamusmiehet joutuvat paikallisesti sopimaan yrityksen sisällä erilaisista ehdoista. – Jos luottamusmiehiä ryhdytään erottamaan ja heiltä viedään neuvotteluvalta, eihän meillä ole mitään mihin vedota. ”Tämä viedään maaliin” ”Orjatyö saapui Jyväskylään” Mari Penttilälle oli tärkeää toimia jo ennen nimien keruun aloittamista. Hän kiersi puhumassa ja sitouttamassa Metalliliiton jäseniä kampanjaan. Ahjo pyysi yhteydenottaja numerossa 14/2014. AHJ1502_1-23.indd 13 20.1.2015 11:45:08
2 29.01.2015 14 – Ei mitään takeita työstä. Olen erikseen töihin kutsuttava. Vaatteet ovat valmiina kotona. Menen töihin, jos soittavat. Lindfors toteaa, että hänet pudotettiin korkeimmasta mahdollisesta työntekijäasemasta ja vakinaiselta kuukausipalkalta nollatuntisopimukselle. Hän kehottaa ihmisiä toimimaan. Hän on ”ehdottomasti täysillä mukana” Operaatio Vakiduunissa. – Suomen perikato on se, että ihmiset ajetaan loppuun. Siitä ei mitään hyvää seuraa, sillä se vaikuttaa suoraa yritysten tulokseen. Ihmiset tapetaan henkisesti sisältä. Se johtaa työkyvyttömyyteen, joka taas näkyy työttömyysluvuissa. Se tulee todella kalliiksi yhteiskunnalle. On rehellisiä yrittäjiä, jotka kohtelevat työntekijöitään oikeudenmukaisesti. Mutta porssiyhtiöiden tapa toimia on täysin sairas. Pörssiyhtiön tärkein tavoite ei ole palvelun tarjoaminen, vaan tuloksen tekeminen. Kun tulostavoitetta nostetaan, palvelusta karsitaan. ”Rajallisessa maailmassa rajaton kasvu on mahdotonta.” Lindforsin mielestä varoitus pitää esittää nyt suomalaisesta työelämästä. – Kun yrityksen tulos revitään työntekijöiden selkänahasta, ei ihmisillä kerta kaikkiaan riitä paukut. Ollaan jo menty äärirajoille. Vartija nostaa hattua Metallin Nuorille Vakiduuni-kampanjan aloittamisesta, kun menossa on luottamusmiesten ja ay-aktiivien ajojahti. Lindfors teki muiden velvollisuudentuntoisten työntekijöiden tavoin ”perkeleesti” töitä. Tehtiin myös tietokantaa siitä, mitä töitä yritys todellisuudessa hoiti. – Minä näytin päällikölle, että hommia jää hoitamatta. Eihän tämä nyt näin voi mennä, kun asiakas kuitenkin maksaa. Se on huijaamista. Onhan tästä kerrottu muun muassa 45-minuuttiaohjelmassa. Koko vartiointialalla tehdään liian paljon liian vähillä resursseilla. Lindfors viittaa Alan kilpailu vie laadun -nimiseen 45 minuuttia -ohjelmaan (MTV3 19.9.2012). Siinä piirivartijat kertovat, miten ”asiakaskohteita jää hälytysja lisätöiden vuoksi jatkuvasti kiertämättä”. Lindfors puuttui myös esimerkiksi siihen, kun eräs vartija sai taas kesärenkailla varustetun ajoneuvon alleen, vaikka jo edellisenä yönä oli ollut pakkasta. – Henkilökemiat ja minun ay-aktivismini taisivat olla ne todelliset syyt irtisanomiseeni. Lindfors irtisanottiin tuotannollis-taloudellisista syistä. Hän on ammattiliitonsa avustuksella riitauttanut irtisanomisen, sillä täsmälleen samaan työhön haettiin työntekijää takaisinottovelvoitteen voimassa ollessa. Tammikuusta 2014 lähtien Lindfors on saanut soviteltua työttömyyspäivärahaa, sillä hänellä on tällä hetkellä voimassa nollatuntisopimus kyseisen firman kanssa. ? ? Vartija Juhapekka Lindfors kuvaa nollatuntisopimuslaisen arkea: ”Helvetilllistä, kun ihminen ei voi tietää, onko huomenna, ylihuomenna tai edes ensi viikolla töissä.” Palvelualojen ammattiliittoon eli PAM:iin kuuluva Lindfors on täysillä mukana Operaatio Vakiduunissa. Lindfors, 31, sai tuta, miten työnantaja voi pudottaa hyvin menestyneen ammattilaisen yhtäkkiä sananmukaisesti takaisin nollatilanteeseen. Lindfors oli ylennyt vuoroesimieheksi turvallisuusalan yrityksessä G4S:ssä Pirkanmaalla. Hän sai tehdä päivätyötä ja hoitaa monenlaisia asioita; oli asiakasneuvotteluja, ohjeistusten laatimista ja autojen huollattamista. Turvallisen kuukausipalkan ansiosta hän oli päässyt siirtymään vuokralaisesta asuntolainaajaksi. Työpaikallaan Lindfors oli PAM:in alueellinen varaluottamusmies ja alueellinen varatyösuojeluasiamies. – Työhyvinvointi oli aivan pohjalukemissa. Yritys leikkasi resursseja, koska piti saada lisää tulosta. Jotkut työntekijät eivät pitäneet taukoja ehtiäkseen tehdä kaiken. Jos piti taukoja, hommia jäi hoitamatta. ”Helvetillinen”, ei käy! Juhapekka Lindfors oli mukana, kun Tampereen K-Citymarketilla osoitettiin joulukuussa mieltä kahden osa-aikaisen työntekijän tukemiseksi. Toinen heistä oli tehnyt osa-aikatyötä 26 vuotta, toinen 14, mutta liike ei antanut heille lisätöitä vaan palkkasi uusia. AHJ1502_1-23.indd 14 20.1.2015 11:45:11
15 2 29.01.2015 Voit allekirjoittaa kansalaisaloitteen joko netissä kansalaisaloite.fi -palvelussa tai paperisella kannatusilmoituksella. – Olin tuntityöntekijä, tarvittaessa töihin kutsuttava. Aina soittivat yhden tai kahden päivän varoitusajalla. Parhaimmat oli, että ajoit tunnin yhteen suuntaan, sitten teet töitä puolitoista tuntia, ja sitten ootat taas töitä iltapäivän. Hautajoki on vaihtanut sittemmin asuinpaikkakuntaa ja koko alaa, eli hän on ollut Kajaanissa metallitöissä vuodesta 2003 alkaen. Pääluottamusmies on ollut ”täysillä mukana” Operaatio Vakiduunissa alusta lähtien. Ja hän vie nyt erään toisen firman pääluottamusmiehen kanssa operaatiota eteenpäin ja kerää nimiä kansalaisaloitteeseen. – Haluan oikeudenmukaisen työelämän. Tuossa yhdessä firmassa työnantaja perustelee, että työntekijät ovat ihan tyytyväisiä, kun he ovat töissä vain kutsuttaessa. Mutta se on firma, jossa ei ole pääluottamusmiestä. Minä luulen, että väite ei ole totta. Työntekijöiltä menee vain kieli solmuun, kun heiltä kysytään. He eivät uskalla sanoa. Vakiduuni-kampanja yllyttää samaan asen teeseen, joka Hautajoella on. – Minä en tyydy semmoiseen työntekoon, että odotan, milloin pääsen töihin. – Vihdoinkin! Kaikkien ay-henkisten olisi pitänyt herätä jo aikapäiviä sitten. Vaikeneminen on pahinta. Minä kehotan kaikkia puuttumaan rohkeasti epäkohtiin. Meidän on oltava näkyvillä. Suurten joukkojen on saatava tietää asioista ja herättävä ajattelemaan. Ay-liike on aivan turhaan antanut periksi työnantajalle, vartija luonnehtii. – Ay-liike nöyrtyy liian helposti. Se on jo viime vuosina nähty, että vaikka kuinka annettaisiin työnantajalle, vaatii työnantaja aina vain lisää ja lisää. Lindfors miettii, onko ammattimaisiksi toimitsijoiksi siirtyneiltä ja isoja kuukausi ansioita nauttivilta ammattiyhdistysliikkeen johtajilta kadonnut ymmärrys arjesta. – Onko tehty lehmänkauppoja oman aseman säilyttämiseksi? Miten sellaiset ihmiset, jotka tienaavat enemmän kuin jopa ministeri, miten he voisivat katsella asioita pienituloisen näkökulmasta? ”Häät ja ristiäiset kiellettyjä?” ? ? – En muista, oliko kaverin häät vai kaverin lapsen ristiäiset. Mutta puhelimessa sovittiin työnantajan kanssa, että eihän siinä mittään: minä menen juhliin ja se on heille ihan ok. Seuraavalla viikolla Kelalta tuli sitten kirje. Kolme kuukautta karenssia työstä kieltäytymisestä. Asentaja Antti Hautajoki Kajaanista on nykyisin Kainuun Pintakäsittely Oy:n pääluottamusmies. Tuosta juhliin lähdöstä ja sen epäoikeudenmukaisesta seuraamuksesta on kulunut jo monta vuotta. Enää hänelle ei kävisi kuten kävi Sotkamon kunnan silloisena maatalouslomittajana ja kiireapulaisena. – En älynnyt valittaa tuosta Kelan päätöksestä, olin siinä vaiheessa niin untuvikko. Nielin tappioni. Hain sossusta toimeentulotukea, vaikka ei ole sekään oikea tapa elää. Putoaminen toimeentulotuelle ei ole ainoa muisto nollatuntiajoista. Epävarmuus oli ainoa varma asia siinä työsuhteessa. Vilmalla, 25, on ollut lähes 20 työsopimusta toissavuoden huhtikuusta alkaen. Perhettä, lasta tai kotia ei vuokratyöläinen uskalla edes ajatella. Vilma H. on tehnyt samaa pakkaustyötä vuo desta 2011. Alkuvuodesta 2013 Vilman tekemät työt ulkoistettiin alihankkijalle. – Palkka oli arvatenkin huonompi edelliseen työnantajaan verrattuna. Elo–syyskuussa ali hankkija ilmoitti, että määräaikaiset työsuhteet hoitaa siitä eteenpäin henkilöstövälitysfirma. – Lomathan siinä tietysti paloivat. Aluksi tehtiin aina kerrallaan kuukauden mittaisia työsopi muksia. Sen jälkeen tarjottiin välillä kahden ja välillä yhden viikon mittaisia työ sopi muksia. Uudet kesätyöntekijät saivat pidemmät sopimukset kuin me jo ennestään talossa olleet. Kun sopimus oli juuri menossa umpeen, töitä ei luvattu enää loppukuulle tulevien joulun pyhien vuoksi. Vilma H. kertoo työn johtajan kuitenkin lipsauttaneen vahingossa, että taas tammikuussa työt jatkuvat. – Tästä kimpaantuneena firman luottamus mies puuttui tilanteeseen, ja saimme katkea mattomat työsopimukset tammikuun loppuun saakka. – Lupaus, että vuokrafirmaan siirtyessä kaikki säilyy ennallaan, ei ole pitänyt. Kaikesta saa tapella ja kaikkea saa epäillä. Mielestäni vuokratyö pitäisi lailla kieltää! Vilman nimi on muutettu. Koneasentaja Joni Hirvelällä, 37, on ollut vuokratöiden takia elämässään vain kaksi täyttä kesälomaa. – Ottaa välillä rankasti päähän, jos asiaa miettii liikaa. Tamperelaisella Hirvelällä on ammatti tutkinto sekä hitsaus että koneistustyöhön. Työttömyysjakson jälkeen Hirvelä on tehnyt töitä kolmelle eri vuokrafirmalle. Jotkut vuokra firmat toimivat hänestä ok, toiset eivät. On turha puhua, että suomalaiset työ markkinat olisivat vasta jakaantumassa kahtia. Meillä on jo kahden kerroksen työmarkkinat. On vakinaiset ja on vuokratyöntekijät. Vuokra työ on vapaahtoinen pakko. Kun liiton päivät rupeavat vähenemään, menetkö sossuun vai otatko vuokratöitä? Vuokratyöntekijä ei saa tuotantopalkkioita, liikuntaseteleitä eikä muitakaan vakinaisten etuja, vaikka samaa työtä tehdään. Suojavälineet ovat huonompia. Viikonlopun ylitöitä on yritetty teettää samalla liksalla kuin normaalityötä. Hirvelä kertoo, että muuten asiallisesti ja hyvin hoitavassa tamperelaisfirmassa vakinai set saivat esimerkiksi muotoon valetut korva tulpat, vuokramiehet eivät. Toisessa, vähän vähemmän hyvässä firmassa kaikki oli rempal laan työvälineistä alkaen. Meille vuokramiehille annettiin vanhat paskat työvehkeet. Vakinaiset kulki Lindströmin puhtaissa haalareissa, meille annettiin rikki näiset vanhat räyskät. Hirvelä toteaa, että hän on saanut Metalli l iitolta hyvää tukea eräässä omassa palkka asiassaan. Mutta sitä hän ei ymmärrä, miksi vuokratyötä vastaan ei olla valmiita taistele maan. Hänen korvissaan kuulostaa todella pahalta, kun jotkut luottamusmiehet puhuvat aivan nolostelematta ”puskurityövoimasta”. Luottamusmiehet puhuvat siitä, että ”vuokrat lähtee aina ensimmäiseksi” ja että ”sittenhän ei jouduta ytneuvotteluihin”. Miksei kaverin puolta pidetä? Katsoin joskus dokumentin kahdesta lapsuuden kaverista DDR:ssä. Toinen käräytti toisen. Toinen sai 250 markkaa, toinen 10 vuotta linnaa. Suomalainen tekee saman, muttei saa siitä penniäkään rahaa. Osa suomalaisista on kateellisia kaverin kyttääjiä, se on tyhmyyttä. Hirvelä on tällä haavaa työtön. Töihin hän haluaa, mutta nimenomaan vakitöihin. AHJ1502_1-23.indd 15 20.1.2015 11:45:12
2 29.01.2015 16 facebook.com/vakiduuni Toimi! facebook.com/vakiduuni Mika on 36-vuotias. Neljä vuotta vuokratyötä isossa pörssikonsernissa on osoittanut, ettei vuokratyö ole vuokrafirmojen väitteistä huolimatta portti vakituiseen työsuhteeseen. – Yhtiössä eivät omat vakituiset työntekijät pysty hoitamaan töitä. Miten tämä voi olla firmalle edes kannattavaa? Vuokrayritys, jonka kaut ta yrityksessä olen, mainostaa joka työpaikka ilmoituksessa töitä riittävän. Mutta minulle on ilmoitettu useita kertoja vain puoli tuntia ennen työvuoron loppua, ettei huomenna ole töitä. Se on ihmisten todellista hyväksikäyttöä. – Emme saa tuotantobonuksia, vaikka vaikutamme siihen tuotantoon. Emme pääse pikkujouluihin tai muihin tilaisuuksiin. Maksamme korkeamman hinnan ruoasta työpaikkaruoka lassa. Emme pääse infotilaisuuksiin. Taistelun jälkeen Mika T. sai vuokrafirmalta tarjouksen vakinaisesta työstä. – Mutta tarjotussa sopimuksessa oli määräys, että minun pitäisi ottaa mitä tahansa työtä vastaan 80 kilometrin säteeltä, myös viikon loppuisin. Tuntui, että ehdot laitettiin tahallaan tuollaisiksi. Minun ei ollut järkeä hyväksyä tuollaista työsopimusta, sillä kunnollisia julkisia kulkuyhteyksiä ei ole eikä minulla ole autoa ja minulla on pojan yhteishuoltajuus. Vuokrayritys olisi minusta velvollinen maksamaan jonkun laista takuupalkkaa, kun on voimassa oleva työsopimus, vaikka töitä ei olisi tarjolla. Mika T. on pettynyt työpaikkansa vakinaisten työntekijöiden asenteisiin. Vuokratyöntekijöiden odotetaankin tekevän ahkerammin ja tunnolli semmin töitä kuin vakinaisten. Vuokratyönteki jöiden työntekoa vahditaan, vaikka heiltä evätään tuotantopalkkiot. Mikan nimi on muutettu. Kansalaisaloite tiivistettynä Kahta lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että niin sanotut nollatuntisopimukset kielletään . Samalla määrätään, että viikoittainen työaika on vähintään 18 tuntia . Vähimmäistyöaika parantaa osaaikaisten työntekijöiden oikeutta ansio sidonnaiseen työttömyysturvaan. Työntekijä voi sopia työnantajansa kanssa alle 18 tunnista. Aloitteen on tultava kuitenkin kirjallisesti työntekijältä. Syynä voi olla esimerkiksi opiskelu tai lastenhoito. PERUSTELUT Niin sanottu nollatuntisopimus on työsopimus, jossa työajaksi on määritelty 0–40 tai 0–20 tuntia. Samanlaisia ovat myös kaikki sen kaltaiset sopimukset, joissa työntekijä on ”tarvittaessa töihin kutsuttava”. Nollatuntisopimukset ovat johtaneet työntekijöiden oikeuksien laajaan polkemiseen. Työnantaja voi tarjota sopimuksen turvin nolla tuntia töitä ja kiertää tällä tavalla kaikki lomautusta, irtisanomista ja koeaikaa koskevat säädökset. Nolla tuntilaisia ei useinkaan kirjata työvuorolistoihin, eikä nollatuntilainen saa sairastuessaan sairausajan palkkaa. Äitiyslomaan, vanhempaintai hoitovapaaseen ei ole käytännössä oikeuksia. Työnantaja voi sopimuksesta riippuen kutsua nolla tuntilaisen milloin tahansa töihin, vaikka työntekijällä olisi kuinka pakottavia henkilökohtaisia syitä kieltäytyä työvuorosta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole vastavuoroisesti mitään velvollisuutta tarjota lainkaan työvuoroja. Työntekijällä ei ole mitään mahdollisuuksia suunnitella elämäänsä eikä hänellä ole varmuutta ansioista. Työntekijä saattaa sanoa itse itsensä irti nollatuntisopimuksesta, kun työtunnit eivät riitä toimeentuloon. Työvoimaviranomainen voi kuitenkin rangaista työn tekijää työttömyysturvan menetyksellä kolmeksi kuukaudeksi eli karenssilla. Aloite haluaa nostattaa laajemman keskustelun nollatuntilaisten ja osa-aika työntekijöiden aseman parantamiseksi. Nollasopimukset aiheuttavat suuria toimeentulo-ongelmia ja tekevät elämästä kohtuuttoman epävarmaa suurelle joukolle suomalaisia. Lakeja on muutettava. Kansalaisaloitteen vireillepanijoina ovat eri ammattiliitoissa toimivat aktiiviset kansalaiset. Vastuuhenkilöt ja heidän tietonsa näkyvät kansalaisaloite.fi -sivustolla. Muiden allekirjoittajien nimet ja tiedot eivät tule missään vaiheessa julkisiksi. Oikeusministeriö valvoo kansalaisaloitteen toteuttamista. Eduskuntaan ? ? Operaatio Vakiduuni kerää kaikilta aloilta ja kaikista kansanryhmistä joukot kansalaisaloitteen taakse. 50 000 nimen keräämiseen on aikaa enimmillään kuusi kuukautta. ? ? Kansalaisaloite luovutetaan syksyllä uudelle eduskunnalle. ? ? Allekirjoitusten keräämisellä ja Operaatio Vakiduunilla halutaan vaikuttaa hallitusohjelmaan. Nollatuntilaisten ja muiden pätkätyöläisten ahdinkoa on selvitetty lukuisissa työryhmissä jo vuosikaudet. Poliitikkojen ja päättäjien on aika vihdoin toimia. Lakeja on muutettava. Ahjo tulee seuraamaan tarkasti Operaatio Vakiduunia ja nimien keruuta. Marie Kuusinen AHJ1502_1-23.indd 16 20.1.2015 11:45:15
ARKI Terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla on parhaimmillaan jokapäiväistä toimintaa. Pääroolissa ovat työntekijän ja työpaikan tarpeet. Yhteisiä tarpeita saadaan tutkijoiden mukaan selville säännöllisillä työhyvinvointikyselyillä turvallisuudesta, ergonomiasta, terveydestä ja työkyvystä. Työntekijäkohtaisen työhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ratkaisuja voi selvittää kehityskeskusteluissa. – Kaikilla tulisi olla mahdollisuus tehdä työhyvinvointiin liittyviä aloitteita työpaikalla ja osallistua niiden suunnitteluun. Osallistuminen luo yhteisöllisyyttä, muistuttaa kehittämispäällikkö Jaana Lerssi-Uskelin Työterveys laitoksesta. Erityisasiantuntija Anne Salmi uskoo, että hyvästä suunnittelusta syntyy yhteinen ymmärrys työpaikan toiminnasta. Hänen mielestään myös työntekijöiden yksilöllinen tukeminen on tärkeää. Salmi kaipaa mittareita, joilla pystyttäisiin mittaamaan, miten esimerkiksi joustavat työajat auttavat jaksamaan työssä. Myös terveyden ja turvallisuuden edistäminen liittyvät hänen mukaansa kiinteästi toisiinsa. – Huomataanko meillä, että esimerkiksi työpaikkaruokalan tarjonnan muuttaminen aiempaa terveellisemmäksi saattaa vähentää iltapäivällä sattuvien läheltä piti -tapausten lukumäärää? Salmi kysyy. Vanhempi asiantuntija Leila Hopsu kehottaa työntekijöitä toimimaan esimerkkinä omalla työpaikallaan. – Käytätkö portaita vai hissiä? Miten työpaikallasi edistetään hyvää unta ja palautumista? Hyväkään suojakypärä ei auta, jos työntekijä uuvahtaa, Hopsu muistuttaa. Tutkijoiden kommentit perustuvat Työterveyslaitoksen kokoamaan TOP 10 -suosituslistaan, joka pohjautuu Suomen, Latvian ja Liettuan työ paikoilla tehtyyn tutkimukseen. Salmen mukaan työpaikan terveyden ja työhyvinvoinnin kannalta olennaisten asioiden tunnistaminen yhdessä lisää todennäköisesti myös työnantajan kilpailuetua ja -kykyä. Hyvinvointi kasvaa yhdessä tekemällä Menetetty työpanos on kallis kustannus MILJARDIT Sairauspoissaolot, sairaana työskentely ja työkyvyttömyys maksavat Suomessa yhteiskunnalle ja yrityksille miljardeja euroja vuodessa. Tieto perustuu sosiaalija terveysministeriön laskelmiin menetetyn työpanoksen hinnasta. Sairauspoissaoloista ja sairaana työskentelystä on laskettu aiheutuvan vuositasolla arviolta 6,8 miljardin euron kustannukset. Työtapaturmista aiheutuviksi kustannuksiksi on puolestaan laskettu 2–2,5 miljardia euroa. Ministeriön tavoitteena on ollut laskea menetetystä työpanoksesta aiheutuvat minimikustannukset. Kun minimikustannukset ovat tiedossa, työpaikoilla on mahdollista keskittyä nykyistä paremmin kustannusten aiheuttajien tunnistamiseen ja kustannusten vähentämiseen. Työturvallisuusrikos voi tuoda yhteisösakon RIKOSLAKI Yhdeksän kymmenestä yhteisösakkotuomiosta tuli vuonna 2013 työturvallisuusrikoksesta. Vuosina 2005–2012 työturvallisuusrikosten osuus yhteisösakoista oli keskimäärin 76 prosenttia. Vuonna 2013 työturvallisuusrikoksissa määrättiin noin 12 000 euron yhteisösakko, kun niistä vuonna 2012 sakotettiin noin yhdeksällä tuhannella eurolla. Työturvallisuusrikos tuli Suomessa rikos lakiin ensi kertaa vuonna 1995. Silloin rangaistus vastuu voitiin kohdistaa kuitenkin vain yksilöön. Vuoden 2003 lakiuudistuksen jälkeen se on voitu kohdistaa myös työnantaja yritykseen. TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ 17 29.01.2015 2 Terveydentila yleisin syrjintäperuste TUTKIMUS Eriarvoista kohtelua ja syrjintää havaitaan tai koetaan yleisimmin terveydentilan takia, kertoo tuore Työsyrjinnän seuranta Suomessa -tutkimus. Työsuojeluviranomaisen vastaanottamissa yhteydenotoissa ja poliisin työsyrjintäepäilyissä lähes puolet koski terveydentilaa. Myös ikä ja sukupuoli ovat yleisiä syrjintäperusteita. Noin kymmenen prosenttia palkansaajista oli havainnut omalla työpaikallaan terveydentilaan tai ikään perustuvaa syrjintää. Ikääntyvien naisten kokema syrjintä työpaikalla on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta yli 55 vuoden ikä nähdään edelleen yleisesti työnsaannin esteenä. AHJ1502_1-23.indd 17 20.1.2015 11:45:15
2 29.01.2015 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A ARI MÄKELÄ 18 – Vielä Drakan aikaaan oli enemmän pai kallista päätösvaltaa. Muutenkin on toimin ta muuttunut hyvin paljon vuosien varrella. 1980luvulla Oulun tehtaalla oli töissä enimmil lään 1 500 henkeä, ja 1990luvun alussakin oli toimihenkilöt mukaan lukien vielä 800 henkeä. TOIMIHENKILÖN TÖITÄ TUNTIPALKALLA Loukusa on havainnut melko uuden ilmiön suo malaisessa työelämässä. Osa toimihenkilöiden työtehtävistä saatetaan siirtää tuntipalkkaisille työntekijöille. – Palkka ja työn vaa tivuusryhmä pysyvät yleensä kuitenkin sa moina. Toimihenkilöiden etuja ei tuntipalkkalaisil la ole. Näyttää siltä, että työntekijän ja toimihenkilön työtehtävien raja alkaa nykyään olla vähän kuin veteen piirretty viiva. Asiaan olisi Metalliliitonkin hyvä kiinnit tää huomiota. Tällaista tulee varmaan jatkossa vastaan vielä enemmän, sanoo Loukusa. Prysmianin Finland Oy:n Oulun tehtaal la toimihenkilöitä on noin 20, eikä heillä ole tällä hetkellä omaa luottamushenkilöä. Lou kusa on oman luottamustehtävänsä ohessa hoidellut tarvittaessa jonkin verran myös toimihenki löiden asioita ja vastaillut näiden kysymyksiin. a TOIMIJA ”Kokenut työntekijä on tehokas.” PÄÄLUOTTAMUSMIES Kimmo Loukusa TYÖPAIKKA Prysmian Finland Oy, Oulun tehdas LUOTTAMUSMIESURA Osaston luottamusmies 2000–2001, varapääluottamusmies 2005–2006, pääluottamusmies 2013– EWC = European Works Council, eurooppalainen yritysneuvosto, konsernin johdon ja työntekijöiden edustajien yhteistyöelin. Vakiväki on työnantajan etu Työnantajat näyttävät pelkäävän toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Minkä takia? Tätä kysyy pääluottamusmies Kimmo Loukusa. Hänen mielestään määräaikaisten työntekijöiden vakinaistaminen olisi työnantajille usein edullisin vaihtoehto. Kimmo Loukusa on Prysmian Finland Oy:n Oulun kaapelitehtaan pääluottamusmies. Hän katsoo, että pätkää pätkän päälle palkkauspo litiikka kuluttaa työntekijän henkisesti. – Sama työntekijä voi olla useiden vuosien ajan yrityksessä määräaikaisilla sopimuksilla. Sopimus voi kestää lyhimmillään vain kuukau den. Ei siinä ole mitään pitemmän ajan talou dellista turvaa tai mahdollisuutta suunnitella tulevaisuutta. Loukusa pitää Metalliliiton nuorten aloitta maa Vakiduunikampanjaa kohdalleen osuvana. – Kun työ vaatii erityistä ammattiosaamis ta niin kuin se esimerkiksi meidän yrityksessä vaatii ja kun tavoitteena on monitaitoisuus, ei sitä hommaa voi pystymetsästä tulleena tehdä. Oppiaika tarvitaan. Uudella työntekijällä tehok kuus ei voi olla sama kuin kokeneella, ja romua tulee väkisinkin enemmän. Määräaikainen työntekijä ei myöskään pidä kovin pitkää mietintätaukoa, jos saa töitä. Hän tarttuu ymmärrettävistä syistä herkästi muiden yritysten tarjouksiin. Moni myös lähtee takaisin koulun penkille opiskelemaan uutta alaa. MILANO PÄÄTTÄÄ Merkittävä syy määräaikaisuuksien suosimi seen on tietenkin työnantajien halu karsia kus tannuksia. Tämä korostuu, kun yritys on osa kansainvälistä konsernia. Tämä ilmiö näkyy myös Oulussa – Prysmian Group on kehittynei den energia ja tietoverkkokaapeleiden ja rat kaisujen markkinajohtaja. Konsernilla on pal veluksessaan noin 19 000 henkeä yli 50 maassa. Yhtiöitä on 91 ja tutkimus ja kehityskeskuksia 17. Pääkonttori on Milanossa. – Oulun tehtaalla on noin 160 työntekijää, joista määräaikaisia on noin 10. Vakinaistami seen tarvittaisiin lupa pääkonttorista, eikä sitä ole helppo saada ainakaan nopealla aikataululla. Siellä joku pyörittelee isoa Exceliä, laskee ku luja ja tekee siltä pohjalta henkilöstöpäätöksiä, Loukusa kuvailee. EWCedustajana toimii Suomesta Prysmian Finland Oy Oulun tehtaalta Jari Ahokas. Hän on Oulun Kaapelityöväen ammattiosasto 72:n puheenjohtaja. Varaedustajana on Kirkkonum men Pikkalan tehtaan pääluottamusmies Kalle Brisk. Loukusa hoitaa omalla työpaikallaan edun valvontaa ja käy asioita läpi EteläEuroopasta kotoisin olevan tehtaanjohtajan sekä suoma laisten tuotantopäälliköiden kanssa. – Palkkoihin ja työehtosopimukseen liittyviä asioita hoidan enimmäkseen tuotantopäälliköi den kanssa. Määräaikaisuuksia työnantajat tapaavat pe rustella kysyntäpiikeillä. Kaapelituotannossa markkinoiden kysyntä vaihtelee paljon. Lou kusan mukaan ”meno on vuoristorataa”. Toi saalta tilannetta tasoittaa se, että asiakaskunta on laaja. – Ytneuvotteluita ei meillä juuri ole ollut. Vuonna 2012 oli. Silloin talvilomat määrättiin pidettäväksi joulukuussa, ja osa työntekijöistä ehti olla omavastuuajan verran lomautettuna. Tällä hetkellä tuotanto pyörii Oulussa kes keytyvässä kolmivuorossa. Vaikka Prysmian Finland Oy:n Oulun tehdas on osa globaalia konsernia, sen kaapeleista osa menee kotimaan asiakkaille ja osa vientiin, etupäässä Pohjois maihin. NOKIA KAAPELI MUISTETAAN YHÄ Loukusa on pääluottamusmiehenä toista kauttaan. Hän tuli nykyiseen työpaikkaansa 20 vuotta sitten. Silloin yritys oli suomalaisomis tuksessa, ja se tunnettiin Nokia Kaapelina. Varsinkin vanhemmalle väelle Oulun seudulla tuo nimi saattaa vielä tänä päivänäkin kertoa paremmin, mistä tehtaasta on kysymys. Mutta kehitys on seurannut samaa polkua kuin mo nessa muussa teollisuuden työpaikassa. – Ensin Nokia Kaapeli muutettiin nimelle NK Cables. Eikä siinä sitten monta vuotta mi nun tulostani mennyt, kun koko firma myytiin hollantilaisille, muistelee Loukusa. Yrityskauppa tehtiin vuonna 1999, ja uusi omistaja oli Draka Holding NV. Viimeisin fuusio tapahtui vuonna 2011, kun Draka ja Prysmian sulautuivat Prysmian Groupiksi. AHJ1502_1-23.indd 18 20.1.2015 11:45:16
19 ”Kokenut työntekijä on tehokas.” Vakiväki on työnantajan etu AHJ1502_1-23.indd 19 20.1.2015 11:45:18
Jukka Häyrynen, 68, arvostaa sitä, että hänellä on aina ollut päivätyö. 20 2 29.01.2015 AHJ1502_1-23.indd 20 20.1.2015 11:45:23
2 29.01.2015 21 TEK S TI TERHI FRIMAN K UV A HARRI NURMINEN Valkeakosken teatterissakin hän ennätti soittaa, ja tulipa siellä näyteltyäkin. Sorvarilla oli muutama pieni puherooli. – Nykyisin harrastan teatterikävijöiden lu kumäärän laskemista. Asun teatterin vieressä ja seuraan, moniko siellä käy. Aika harvoin siellä on täydet katsomot. Jukka Häyrynen on ansainnut leipänsä teräpa loilla, ja näin on ollut hyvä. Vuonna 2009 hän sai Tasavallan presidentin Valkoisen ruusun mitalin ansiokkaasta työstä. Avecjuhlaa vietettiin Tam pereella hotelli Tammerin arvokkaissa puitteissa. – Olin ylpeä itsestäni. Kun terätehtaan ovi menee kiinni, Häyrynen ajelee polkupyörällä kymmenen minuutin mat kan kotiin. Perheeseen kuuluvat vaimo ja tytär perheineen. Vaimo hoitaa tyttären lapsia, jotka ovat myös isoisän silmäterä. Kesät kuluvat mökillä, jossa muun muassa veneen potkuri odottaa sorvaajaansa. Häyrynen naurahtaa, että talvet kuluvat hieman hitaam min, kun suurempia askareita ei ole. – Työ on niin hyvää ajankulua. a Häyrynen on iloinen siitä, että hän on voinut tehdä lähes aina päivätyötä. Pienipalkkainen päivätyö on hänestä parempi kuin lisillä höys tetty kolmivuorotyö. Hän kiittelee myös sitä, että hän on saanut tehdä juuri sellaista työtä, mistä pitää. Työ su juu parhaiten, kun sitä saa tehdä itsenäisesti ja omilla tavoillaan. Vapaus on töissä tärkeä arvo. Työrupeaman alkuaikoina, 1960luvulla, elettiin nykyaikaan verrattuna lähes pulaaikaa ja työvälineetkin tehtiin itse. Vanhat valokuvat kertovat, miten työ on ajan mittaan kehittynyt. Suojaimiakin on alettu käyttää. 1990luvun lopussa työpaikalla harrastettiin ”tiimijuttuja”. Jokainen työntekijä testattiin. Häyrysestä todettiin, että hän on eräänlainen professorityyppi ja hieman vaikeasti lähestyt tävä. – Eipä minulta paljon neuvoja täällä kysellä. Olen sellainen yksilöurheilija. TÄNÄÄN KAIKKI ON HYVIN Nykytilanne töissä on Häyrysen mielestä hyvä. Toisinaan piirustusten kanssa on epäselvyyttä, koska työntekijän ja suunnittelijan ajattelu ei aina kohtaa. Metalliliittoon Häyrynen liittyi vasta vuonna 1972. – Metallin pitkä lakko jäi kokematta. Päivätyö mahdollisti hänelle soittamisen. Pu hallinmuusikkojen Liiton kultaisella ansiomer killä palkittu mies soitti rumpuja vuosikaudet monissa kokoonpanoissa. Valkeakosken Puhal tajat oli läheinen ja tärkeä, mutta tie vei keikoille pitkin poikin kuuluisienkin solistein bändeihin. Jukka Häyrynen on ollut koko työuransa ajan töissä samassa paikassa Valkeakoskella. Vain yri tysten nimet ja ihmiset ympärillä ovat vaihtuneet. Nyt työpaikka on Valmet ja työ paperikoneen teri en sorvaamista. Pitkään työrupeamaan mahtuu monenlaista. Nuorena miehenä hän tapasi itse Juuso Waldenin. Valkeakoski oli vuosikymmeniä Waldenien valtakuntaa. Tehtaanpatruunat ottivat kantaa kaikkeen mahdolliseen, hyvässä ja pahassa. Erään kerran Juuso Walden ajeli jeepillään ko nepajan salia pitkin – patruuna ei kävellyt – ja pysähtyi Häyrysen sorville. Patruuna näytti sor mimerkkejä, joilla hän halusi kehottaa nuorta työntekijää menemään parturin tuoliin. – En voinut leikata tukkaani, koska olin rum palina rautalankabändissä. Se ei olisi sopinut, Häyrynen naurahtaa. Häyrysen isä oli tullut sotien jälkeen Val keakoskelle haitari kainalossa. Tiedettiin, että tehdaspaikkakunnalla nyt ainakin olisi töitä. Olikin: riitti, kun kävi kysymässä, ja työpaikka oli selvä. Jukkaa ei koulunkäynti kiinnostanut. Isän kanssa tehtiin tulevaisuudensuunnitelmat. Ammattikouluun veisi tie, ensin kaupungin kouluun ja sitten teollisuusammattikouluun. Sorvarin ammatti tuntui parhaalta mahdollisel ta: sorvari voi sorvata omaan tarpeeseen vaikka potkurin. PIENIPALKKAINEN PÄIVÄTYÖ RIITTÄÄ Häyrynen on ennättänyt sorvata monenlaista ja monenlaisilla sorveilla. Hän kertoo tekevänsä nykyisin noin 200 terää vuodessa. Kun työru peamaa on nyt terätehtaalla ollut jo 20 vuotta, maailmalle on lähtenyt kädentaitajan sormista valtava määrä tavaraa. Sorvaajan työ on sopinut Häyryselle kuin nenä päähän. Työ ei ole fyysisesti kuormitta vaa. Se ei stressaa, ja työpistettä on aina saanut säädellä itselle sopivaksi. Yhden ainoan kerran hänen polvensa kipeytyi työpaikalla. Sen ai heutti työterveyden lanseeraama Ukkometso taukojumppa. – Fysioterapeutti käski laittaa sellaiset an turat, joilla testattiin liikunnan määrää. Hän sanoi, että liikuntaa on sopivasti, mutta se on liian lyhytkestoista. En sorvaamasta lakkaa Jukka Häyrynen on tehnyt työtä sorvin ääressä 51 vuotta eikä mieli eläkkeelle. Työ Valmetin terätehtaalla innostaa yksilöurheilijaksi itsensä nimeävää sorvaajaa joka päivä. Patruuna näytti sormimerkkejä, joilla hän halusi kehottaa nuorta työntekijää menemään parturin tuoliin. 1960 AHJ1502_1-23.indd 21 20.1.2015 11:45:28
EU & AY Akille Suomen paikka on selvä Samaan aikaan kun viidennes suomalaisista oli työttömänä vuonna 1994, nuorella Aki Moisiolla asiat olivat hyvin. Työpaikka KoneTerässä toi leivän pöytään, eikä tulevaisuus pelottanut, vaikka lamaaikaa elettiin. 22vuotiaalle Akille Suomen liittyminen EU:hun oli itsestään selvää. – En varsinaisesti osallistunut kampanjoitiin, mutta kyllätarroja saa toin jaella ja liimailla. EU:sta puhuttiin työpaikalla, ei kuitenkaan kiihko mielisesti, Aki muistelee. Nyt FinnKorkilla Hämeenlinnassa laitosmiehenä työskentelevälle Aki Moisiolle (44) on jäänyt kahdenkymmenen vuoden takaisesta EUkam panjoinnista erityisesti mieleen maataloustuet ja ruuan hinta. – Maataloustuista ja ruuan hinnasta puhuttiin paljon. Vilkuilimme eri tyisen tarkkaan, mitä Ruotsi tekee, koska sillä oli vaikutusta myös täkä läisen teollisuuden asemaan. Metallin väki oli kiinnostunut teollisuuden asemasta ja työpaikoista Suomessa. – Venäjällä ei suoranaisesti peloteltu, mutta keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen paikka on läntisessä Euroopassa. Niin itsekin ajattelin. Erityisesti ovat jääneet mieleen kavereiden valtavat asuntolainojen ko rot. – Korot olivat suuremmat kuin lyhennykset. Itse saan nyt nauttia alhai sesta asuntolainan hinnasta. USKO TULEVAISUUTEEN Akista tuntuu, että päätös liittyä unioniin oli oikea. Ruokakulut lohkai sevat suomalaisen duunarin tilipussista edelleen ison osan eikä maata loustukiaisistakaan ole päästy eroon, mutta Akille on tärkeää, että metal liteollisuus toimii ja työllistää, myös Suomessa. EU:hun liittyy Akin mielestä myös joitain ärsyttäviä, koomisiakin piir teitä. – Akaan Toijalasta katsottuna tuntuu naurettavalta, että parlamentti reissaa Brysselin ja Strasbourgin väliä. Eiköhän tällaisista piirteistä päästä joskus eroon. – Vaikka en ole liittovaltiokehityksen intomielinen kannattaja, uskon kuitenkin syvenevän integraation avaavan mahdollisuuksia. So siaalisempi ja oikeudenmukaisempi Eurooppa on tulevaisuutta, johon uskon. Vuosikaudet on haikailtu myös EUmaiden rajat ylittävien työtais telujen perään, mutta sellaisia ei ole laajamittaisina nähty. Talous kriisin aikana ayliike on joutunut puolustuskannalle koko Euroopassa. – EUmaiden ammattiliitot ovat kuitenkin kytköksissä toisiinsa. Suo men Metallin, kuten muidenkin maiden liittojen, on seurattava tarkkaan, mitä Saksan IGMetall tekee. 2 29.01.2015 22 TEK S TI LEENA SERETIN K UV A JYRKI L UUKK ONEN EUROOPPALAINEN Ahjo valaisee vuoden mittaan, kuinka 20 vuotta EU:ssa ovat vaikuttaneet metalliliittolaisen elämään. 1961 Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA:n jäsenyys FINNEFTA-sopimuksella 1973 Vapaakauppasopimus Euroopan talousyhteisö ETY:n kanssa 1986 EFTAn täysjäsenyys 1993 Helmikuu: jäsenyysneuvottelut Euroopan yhteisöjen EY:n kanssa alkavat 1994 Euroopan talousalue ETA:n jäsenyys 1994 Lokakuu: neuvoa-antava kansanäänestys 1994 Marraskuu: eduskunnan päätös liittymisestä Euroopan yhteisöön 1995 Jäsenyys alkaa 1999 Eurosta tiliraha 2001 Maaliskuu: Schengen-sopimus eli vapaa liikkuvuus alueella ilman passia 2002 Eurosetelit ja -kolikot käyttöön, markka poistuu Suomen paikka on Akille selvä ? ? Samaan aikaan kun viidennes suomalaisista oli työttömänä vuonna 1994, nuorella Aki Moisiolla asiat olivat hyvin. Työpaikka Kone-Terässä toi leivän pöytään, eikä tulevaisuus pelottanut, vaikka lama-aikaa elettiin. 22-vuotiaalle Akille Suomen liittyminen EU:hun oli itsestään selvää. – En varsinaisesti osallistunut kampanjoitiin, mutta Kyllä-tarroja saatoin jaella ja liimailla. EU:sta puhuttiin työpaikalla, ei kuitenkaan kiihkomielisesti, Aki muistelee. Nyt Finn-Korkilla Hämeenlinnassa laitosmiehenä työskentelevälle Aki Moisiolle (44) on jäänyt kahdenkymmenen vuoden takaisesta EU-kampanjoinnista erityisesti mieleen maataloustuet ja ruuan hinta. – Maataloustuista ja ruuan hinnasta puhuttiin paljon. Vilkuilimme erityisen tarkkaan, mitä Ruotsi tekee, koska sillä oli vaikutusta myös täkäläisen teollisuuden asemaan. Metallin väki oli kiinnostunut teollisuuden asemasta ja työpaikoista Suomessa. – Venäjällä ei suoranaisesti peloteltu, mutta keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen paikka on läntisessä Euroopassa. Niin itsekin ajattelin. Erityisesti ovat jääneet mieleen kavereiden valtavat asuntolainojen korot. – Korot olivat suuremmat kuin lyhennykset. Itse saan nyt nauttia alhaisesta asuntolainan hinnasta. Akista tuntuu, että päätös liittyä unioniin oli oikea. Ruokakulut lohkaisevat suomalaisen duunarin tilipussista edelleen ison osan eikä maataloustukiaisistakaan ole päästy eroon, mutta Akille on tärkeää, että metalliteollisuus toimii ja työllistää, myös Suomessa. EU:hun liittyy Akin mielestä myös joitain ärsyttäviä, koomisiakin piirteitä. – Akaan Toijalasta katsottuna tuntuu naurettavalta, että parlamentti reissaa Brysselin ja Strasbourgin väliä. Eiköhän tällaisista piirteistä päästä joskus eroon. EU:n jäseneksi talous kumarassa Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 talousahdingossa, jättityöttömyydessä ja itänaapurin epäselvä tulevaisuus mieliä kaihertaen. 56,9 prosentin enemmistö kansasta halusi osaksi Euroopan yhteisöä. Palkansaajat empivät loppuun saakka. Eletään vuotta 1994. Martti Ahtisaari on presidentti, Esko Aho (kesk.) pääministeri ja Per-Erik Lundh Metallityöväen liiton puheenjohtaja. Neuvostoliitto on hajonnut kolme vuotta aiemmin, idänkauppa romahtanut ja sen myötä koko Suomen kansantalous vajonnut syvään lamaan. Työttömyysaste huitelee 20 prosentissa. Julkinen velka on 55 prosenttia bruttokansan tuotteesta ja valtiontalouden alijäämä seitsemän prosenttia. Inflaatio on tullut rytinällä alas sitten 1980luvun hurjien lukemien, mutta korkotaso on huikea. Inflaatio ei enää syö asuntovelkaa. Suomi käy jäsenyysneuvotteluja Euroopan yhteisön, nykytermein Euroopan Unionin EU:n kanssa, ja maassamme valmistaudutaan neu voaantavaan kansanäänestykseen. PALKANSAAJALIIKE LEVÄLLÄÄN Suomen liittyminen EU:hun ei ollut itsestään selvyys, joskin vaalivuonna kannattajien jouk ko gallupeilla mitattuna oli koko ajan himpun verran niskan päällä. Lokakuun 16. päivä 1994 kansan enemmistö eli 56,9 prosenttia äänestä neistä kannatti unioniin liittymistä. Äänestysaktiivisuus oli presidentinvaalien luokkaa: peräti 74 prosenttia äänestyskelpoi sista käytti oikeuttaan. Sittemmin EU ei ole in noittanut suomalaisia enää niin paljon. Viime vuoden Euroopan parlamenttivaaleissa ääni oikeuttaan käytti vain 41 prosenttia. Palkansaajaliikkeessä EU aiheutti vaalivuon na kolmijaon. Suurin ryhmä oli pitkään kantaan sa empivät. Vielä maalis–huhtikuussa 1994 SAK:n tutkimuksen mukaan suurin osa eli 37 prosent tia oli epävarmoja. EUjäsenyyttä vastusti 35 ja kannatti vain vajaa kolmannes SAK:laisista. Myös puolueet olivat hajallaan. Kokoomus ja SDP näyttivät selkeimmin vihreää valoa, kes kusta oli puolesta ja vastaan ja Vasemmistoliitto virallisesti vastaan. Tosin Vasemmistoliittokin oli jakaantunut. SAK:laisessa kentässä puolesta ja vastaan pu hujia oli sekä demari että vasemmistoliittoleireis sä. Metalliliiton silloinen puheenjohtaja PerErik Lundh oli näkyvästi unioniin liittymisen puolesta ja Eurooppalainen Suomi ry:n kärkihahmoja. Metallityöväen liiton valtuusto äänesti myön teisen EUkannan puolesta äänin 37–17. Osa valtuutetuista olisi halunnut, että Metalliliitto ei ota kantaa puolesta eikä vastaan. Koska liittoutuminen Euroopan yhteisöön ei ollut selkeää, asian puolesta ja sitä vastaan kam panjoitiin valtion ja myös ayliikkeen rahoilla. Eurooppalainen Suomi ry polkaistiin pystyyn vasta hieman vuotta ennen kansanäänestystä. Järjestön toiminnanjohtajana työskenteli Matti Tukiainen, nykyinen SAK:n työ ja elinkeino johtaja. – Syvä lamaaika varjosti kampanjaa, ja en nen kokematon taantuma varmaan myös vai kutti kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen. AHJ1502_1-23.indd 22 20.1.2015 11:45:31
Akille Suomen paikka on selvä Samaan aikaan kun viidennes suomalaisista oli työttömänä vuonna 1994, nuorella Aki Moisiolla asiat olivat hyvin. Työpaikka KoneTerässä toi leivän pöytään, eikä tulevaisuus pelottanut, vaikka lamaaikaa elettiin. 22vuotiaalle Akille Suomen liittyminen EU:hun oli itsestään selvää. – En varsinaisesti osallistunut kampanjoitiin, mutta kyllätarroja saa toin jaella ja liimailla. EU:sta puhuttiin työpaikalla, ei kuitenkaan kiihko mielisesti, Aki muistelee. Nyt FinnKorkilla Hämeenlinnassa laitosmiehenä työskentelevälle Aki Moisiolle (44) on jäänyt kahdenkymmenen vuoden takaisesta EUkam panjoinnista erityisesti mieleen maataloustuet ja ruuan hinta. – Maataloustuista ja ruuan hinnasta puhuttiin paljon. Vilkuilimme eri tyisen tarkkaan, mitä Ruotsi tekee, koska sillä oli vaikutusta myös täkä läisen teollisuuden asemaan. Metallin väki oli kiinnostunut teollisuuden asemasta ja työpaikoista Suomessa. – Venäjällä ei suoranaisesti peloteltu, mutta keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen paikka on läntisessä Euroopassa. Niin itsekin ajattelin. Erityisesti ovat jääneet mieleen kavereiden valtavat asuntolainojen ko rot. – Korot olivat suuremmat kuin lyhennykset. Itse saan nyt nauttia alhai sesta asuntolainan hinnasta. USKO TULEVAISUUTEEN Akista tuntuu, että päätös liittyä unioniin oli oikea. Ruokakulut lohkai sevat suomalaisen duunarin tilipussista edelleen ison osan eikä maata loustukiaisistakaan ole päästy eroon, mutta Akille on tärkeää, että metal liteollisuus toimii ja työllistää, myös Suomessa. EU:hun liittyy Akin mielestä myös joitain ärsyttäviä, koomisiakin piir teitä. – Akaan Toijalasta katsottuna tuntuu naurettavalta, että parlamentti reissaa Brysselin ja Strasbourgin väliä. Eiköhän tällaisista piirteistä päästä joskus eroon. – Vaikka en ole liittovaltiokehityksen intomielinen kannattaja, uskon kuitenkin syvenevän integraation avaavan mahdollisuuksia. So siaalisempi ja oikeudenmukaisempi Eurooppa on tulevaisuutta, johon uskon. Vuosikaudet on haikailtu myös EUmaiden rajat ylittävien työtais telujen perään, mutta sellaisia ei ole laajamittaisina nähty. Talous kriisin aikana ayliike on joutunut puolustuskannalle koko Euroopassa. – EUmaiden ammattiliitot ovat kuitenkin kytköksissä toisiinsa. Suo men Metallin, kuten muidenkin maiden liittojen, on seurattava tarkkaan, mitä Saksan IGMetall tekee. 2 29.01.2015 23 – Vaikka en ole liittovaltiokehityksen intomielinen kannattaja, uskon kuitenkin syvenevän inte graation avaavan mahdollisuuksia. Sosiaalisempi ja oikeudenmukaisempi Eurooppa on tulevai suutta, johon uskon. Vuosikaudet on haikailtu myös EU-maiden rajat ylittävien työtaistelujen perään, mutta sellaisia ei ole laajamittaisina nähty. Talouskriisin aikana ay-liike on joutunut puolustuskannalle koko Euroopassa. EU-maat kytkeytyvät kaikki toisiinsa. Myös Suomen Metallil iiton on seurattava, mitä Saksan IG Metall tekee, kehottaa Akaan toijalalainen Aki. Teollisuus ja elinkeinopiirit vakuuttivat, että Suomeen investoidaan vain, jos olemme mukana eurooppalaisen talousyhteistyön syvenemises sä, Tukiainen muistelee. Maataloustukiaiset ja ruuan hinta olivat vah vasti esillä kampanjateemoissa. Palkansaajavä estön vieroksumat maataloustukiaiset koettiin syyksi siihen, että Suomi on kalliin ruuan maa ja että ansiotyöntekijä maksaa ruuan moneen kertaan tuottajatukiaisina, arvonlisäverona ja vielä vähittäiskaupassa. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 siivitti Eurooppamyönteisyyttä. – Venäjän pelkoa ei mielestäni tietoisesti levitetty kampanjassa, mutta ihmisillä oli huo li siitä, miten Suomen käy. Ajateltiin, että pa rempi olla lännen kyljessä kuin jäädä yksikseen, Tukiainen sanoo. Vaihtoehto Ey:lle kampanjan kattojärjestöä johti Elannon pääjohtaja Ylermi Runko, joka toimi myös sosialidemokraattien Itsenäinen Suomi – yhteinen maailma yhdistyksen johdossa. Kampanjatoimistoa veti parin kuukauden ajan SAK:n nykyinen erikoistutkija, historioitsija Tapio Bergholm. Bergholm näyttää olleen EU:hun liittymistä vastaan samoista syistä kuin puolestapuhujat. – Meidän porukan mielestä maatalous tukiaisista olisi pitänyt päästä eroon omin, ei EUvoimin. Nythän suomalaisten maksamat maataloustuet kulkevat unionin kautta. Vas tustajat muistuttivat myös, ettei unioni perustu kansanvaltaan, vaan virkamiehet pompottavat poliittisia päätöksentekijöitä. Itseäni vieroksutti tuolloin myös ajatus, että juuri kun on päästy itäveljen saappaan alta, hakeudutaan taas ison yhteisön kainaloon, Bergholm muistaa. Suomessa EUkriitikot ja vastustajat enim mäkseen lymyilivät julkisuudelta piilossa. Loppu tuloksen arveltiin yleisesti olevan EUjäsenyys, joten kellokkaita ja kasvoillaan esiintyviä vastus tajia julkisuuteen oli vaikea saada. – Jotkut eivät halunneet tvkameroiden ku vaavan kriitikkojen tilaisuuksia. Television väit telyohjelmiin oli todella hankala saada taitavia henkilöitä. Toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa, avoin keskustelu yhteistyön syvenemisen hyvistä ja haitallisista puolista jäi meillä varsin ohueksi. Valtamedia oli Suomessa asettunut EU:n kannat tajaksi, joten vaihtoehtoisilla kannanotoilla julki suuteen oli myös vaikea päästä, Bergholm toteaa. SUOMI NIELAISI EURON Samaan aikaan Suomen kanssa EU:n porstu assa olivat Itävalta, Ruotsi ja Norja. Norjassa EUjäsenyys kaatui kalastusoikeuksiin ja öljy rikkauksien suojeluun. Suomessa seurattiin tarkkaan Ruotsin jäse nyysneuvotteluja. Sittemmin Ruotsi neuvotteli itselleen sopimuksen, johon ei kuulunut talous ja rahaliitto Emu eikä yhteinen valuutta euro. Suomi nielaisi Maastrichtin sopimuksen eu roineen päivineen ja liittyi suoraan Euroopan talous ja rahaliitto Emun toiseen vaiheeseen. Jälkikäteen asiasta taitettiin peistä ja sanottiin, että talous ja rahaliitto pimitettiin kansanäänes tyksen aikaan, koska markan menettäminen olisi voinut romuttaa haaveet koko EUjäsenyydestä. KANNATUS VAKAATA Tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset ovat var sin hyvin sopeutuneet EUelämään, joskin suu rin osa kansalaisista ei koe unionia kovinkaan merkitykselliseksi. Viidennes haluaisi Suomen eroavan eurosta, vähän harvempi koko EU:sta ( Taloudellinen tiedotustoimisto Tat 12/2014). Syvempää yhdentymis tä haluaisi yli kolmannes suomalaisista, nuoret ja kaupunkilaiset muita enemmän. Silti neljä viidestä kokee olevansa isänmaallinen. a AHJ1502_1-23.indd 23 20.1.2015 11:45:33
24 TYÖTILA Richter Karhula Oy, Kotka, 13. tammikuuta KUVA JUHA METSO AHJ1502_24-48.indd 24 20.1.2015 10:56:56
25 AHJ1502_24-48.indd 25 20.1.2015 10:57:05
9 KK AHJ1502_24-48.indd 26 20.1.2015 10:57:06
29.01.2015 2 9 KK UUSI 27 Historian ensimmäinen ? ? Marissa Molander on vuonna 1976 perustetun OLP-Tuotanto Oy:n historian ensimmäinen pääluottamusmies. Hänet valittiin tehtäväänsä viime vuoden toukokuussa. – Kukaan ei vain ole täällä aiemmin saanut aikaiseksi. Työkaverit tietävät, että uskallan sanoa asioita. Siksi ehkä juuri minut valittiin tehtävään, Molander pohtii. Molander on muun muassa altaita ja koteloita syvävetämällä valmistavan yrityksen toinen tuotan nossa työskentelevät nainen. Kaiken kaikkiaan tuotannossa työskentelee 26, yhteensä henki löstöä on 36. Molander myöntää, että ”aloittaminen on aina vaikeaa”. Hänelle itselleen luottamustehtävä on uuden opettelua. Niin myös työnantaja lle. – Nyt me tähän opetellaan. Hyvin on kaikki toistaiseksi sujunut. Eteen tulleet asiat ovat olleet hyvin käytännön läheisiä, lähinnä työnteon sujumiseen liittyviä asioita. Yhdessä varapääluottamusmiehen Ilpo Pölläsen kanssa Molander kiersi heti alkajaisiksi tehdassalin ja jututti ihmisiä. – Kirjasimme puutteet ja parannus ehdotukset ja veimme ne työnantajalle. Esitykset liittyivät esimerkiksi työpisteeltä toiselle liikkuvien työkorttien merkintöihin. Niissä oli eroja, mikä hankaloitti työntekoa. Mikään asia ei ole niin pieni, etteikö siihen kannattaisi tarttua, jos se aiheuttaa työpaikalla kitkaa. – Ennen joulua tämän työkorttiasiakin asia oli jo saatu kuntoon, ja nyt kaikki tietävät, miten toimitaan. Ajatus luottamusmiehen tarpeellisuudesta heräsi OLP-Tuotannossa jo vuonna 2009. Talossa lomautettiin työntekijöitä ensimmäisen ja ainoan kerran historiassa. Työntekijät kokivat, että lomautuksista ei päätetty tasapuolisesti. – Tilanne aiheutti epävarmuutta ja syntyi ajatus, että jonkun täytyy näitä asioita työntekijöiden puolelta valvoa. KURSSI MURIKASSA AUTTOI OLP-Tuotannon luottamushenkilöt ovat saaneet alkuponnisteluihinsa tukea liiton järjestöosastolta. Samoin Molander ja varapääluottamusmies Pöllänen ehtivät käydä heti viime syksynä luottamusmiehen peruskurssin. – Kurssi Murikassa oli hyödyllinen. Ei sitä ennen osannut ajatellakaan, mitä kaikkea tähän tehtävään kuuluu. Molander kertoo myös hämmästelleensä kurssikavereilta kuultua. Niin monella työpaikalla työnantaja kokee luottamusjärjestelmän uhkana. Osa tarinoista oli järkyttäviä. – Jos työnantaja on tunnollinen ja rehti, niin eihän hänen huolissaan tarvitse olla, Molander ihmettelee. Toisaalta kurssilta sai hyviä ideoita, joita voi kokeilla myös omalla työpaikalla. Molander valmistui ”vanhoilla päivillään” koneistajakoulusta keväällä 2008. Ennen koulua hän oli ehtinyt tehdä erilaisia töitä, muun muassa kahdeksan vuotta rotaatioleikkaajana teippifirmassa. – Yritys meni ulkomaalaiselle omistajalle, ja väkeä irtisanottiin. Ajattelin, että nyt on hyvä hetki lähteä opiskelemaan, eikä jäädä suremaan pitkäksi aikaa. Ihan helppoa töihin pääsy ei ollut. Molander soitteli firmoja läpi, ja naiskoneistajaa ihme teltiin ääneen. – Eikä naisia niihin otettu. Tänne minä olen jäänyt. Tosin koneistajan työtä en ole tehnyt ollenkaan, vaan kaikenlaista muuta. Pääasiassa työskentelen puristinpuolella, pääluottamusmies kertoo. ”Jos työnantaja on tunnollinen ja rehti, ei hänen tarvitse luottamusmiesjärjestelmästä huolissaan olla.” UUSI LUOTTAMUSMIES Marissa Molander, 44 Aloitti 5/2014 TYÖPAIKKA OLP-Tuotanto Oy, Vantaa KOTIPAIKKA Lohja PERHE Puoliso, viisi lasta ja lukuisia tukilapsia HARRASTUS Kirveellä ja moottorisahalla halkojen tekeminen TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN K UV A PETRI PUROMIES TUORE LUOTTAMUSMIES, LÄHDE SINÄKIN KURSSILLE, ks. 43. AHJ1502_24-48.indd 27 20.1.2015 10:57:08
28 Tuomas Laukkanen Ville Kokkonen Miko Miettinen Toni Löppönen Aleksi Avelin 2 29.01.2015 TEK S TI TAR JA AHOK A S K UV A T ARI NAK ARI Imatran ammattikoulussa koneja metallialaa opiskeleva 16-vuotias Miko Mietti nen pääsi ammattikouluun suoraan peruskoulusta. Hän ei ole koskaan ollut palkkatöissä. – Hain työpaikkaa Stora Ensolta ja Ovakolta, mutta en saanut. Työelämään pääsen tutustumaan viimeistään työharjoittelun kautta. Ammattiliiton jäsenyys ei ole nuorelle opiskelijalle ollut vielä ajankohtainen. Tosin koulun myötä Miettinen on pohtinut Metalliliiton nuorisojäsenyyttä. Miettinen on juuri aloittanut muiden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa yyteli yhteiskunta-, yrittäjyysja työelämätietoja käsittelevän kurssin. Se kestää yhden opintoviikon eli noin 40 tuntia. Kurssia vetävällä lehtori Kauko Kuuselalla on vankka kokemus opettamisesta. – Laki takaa teorian opettajille melko väljät raamit. Varsinaisiin opetussuunnitelmiin emme saa tehdä muutoksia. Yyt-tunneille hankin ja teen itse opetusmateriaalin. Emme juurikaan käytä oppikirjoja. Perusasioiden lisäksi yritän pureutua ajankohtaisiin asioihin. Tällä hetkellä niitä ovat kestävyysvaje, eläkeuudistus ja suurten tehtaiden alasajot ja niiden seuraukset, Kuusela kertoo. Työelämän pelisäännöt eivät ole tuttuja jokaiselle ammattiin valmistuvalle. Imatran ammattikoulussa tiedon puutteita paikkaa Metalliliiton paikallinen ammattiosasto. Työnantajatkin kantavat kortensa kekoon. Peli selväksi Opetuksessa ajankohtaista: kestävyysvaje, eläkeuudistus ja suurten tehtaiden alasajot. YYT = yhteiskunta-, yrittäjyysja työelämätiedot TYÖELÄMÄ VOI OLLA ”MUSTA-AUKKO” Monille nuorille työelämä voi olla ”musta aukko”, johon kuuluu joukko sääntöjä, joihin peruskoulussa ei ole totuttu. Villeimpien työmarkkinoilla vellovien huhujen mukaan kaikki suomalaisnuoret eivät ymmärrä edes työaikojen merkitystä. Kuusela hymähtää huhuille, mutta myöntää, että ”ne voivat joidenkin harvojen kohdalla pitää paikkansa”. – Kodeilla ja työnantajilla on omat vastuunsa siitä, millaisen käsityksen nuoret saavat työelämästä. Koulu tarjoaa nuorille tietyt eväät, mutta kodin ja työpaikkojen osuus on toinen puolikas. Kuuselan mukaan Imatralla asiat ovat työelämätaitojen oppimisen kannalta hyvin. Paikalliset työnantajat tarjoavat opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Työnantajien kanssa on sovittu työnohjauksesta. – Viimeistään työpaikoilla nuorilla on mahdollisuus oppia käytännön pelisääntöjä, kuten työyhteisön osana toimimista, sosiaalisuutta sekä työaikojen ja taukojen merkitystä. AHJ1502_24-48.indd 28 20.1.2015 10:57:10
29.01.2015 2 29 Tuomas Laukkanen Ville Kokkonen Miko Miettinen Toni Löppönen Aleksi Avelin 29.01.2015 2 AMMATTIOSASTO JA KOULU YHTEISTYÖSSÄ Kaikissa oppilaitoksissa ammattiliiton edustajien luentoihin ei suhtauduta suopeasti. Imatran ammattikoulussa heidät toivotetaan avosylin tervetulleiksi. – Ammattiliittojen edustajien tietoiskut ovat ehdottoman tärkeitä. Meillä niitä pidetään kerran lukukaudessa. Ylipäätään Suomessa ammattiliitot ajavat jäsenistönsä etuja maltillisesti, oikeaoppisesti ja tahdikkaasti, ammattiaineiden lehtori Ari Laine sanoo. Opettajana Laine painii samojen ongelmien parissa kuin monet muut kollegansa. Ajan ja resurssien puute kirpaisevat ammattiaineita opettavaa ammattilaista eniten. – Esimerkiksi konepiirtämiseen, sen lukemisen taitoon ja mittaukseen ei ole niin paljon aikaa, että opiskelijoiden valmiudet näissä olisivat niin hyvät kuin itse toivon. Aika ei yksinkertaisesti riitä. Vastavalmistuneilla ei ole välttämättä niin hyviä valmiuksia kuin opetussuunnitelmat edellyttävät. Syksyllä voimaan astuvan uuden lain mukainen siirtyminen opintoviikoista opintopisteisiin on Imatran ammattikoulussa työn alla. Laine ei näe opintopisteisiin siirtymisessä mitään huonoa, mutta aikaisemmat kokemukset luovat varaukset. – Uudistukset ovat joskus jääneet hyvin näennäisiksi ja enemmänkin sellaisiksi, että näin asioiden tulisi olla. Näihin haasteisiin on joskus vaikea vastata, kun lähiopetustunnit supistuvat jatkuvasti. – Kävin vuoden lukiota ennen kuin aloitin koneistajan opinnot. Toiset ovat lukijoita, toiset tekijöitä. Taidan itse kuulua jälkimmäisiin, Kokkonen tuumii. Hän on ehtinyt tutustua työelämään kesätöissä Imatran Koneella. Tuleva koneistaja, 17-vuotias Toni Löppö nen on kuunnnellut tarkkaan koulussa luennoinutta Metalliliiton edustajaa. – Kun siirrytään työelämään, on hyvä olla liiton tuki takana. Silloin saa oikeudenmukaisen palkan ja muut työehdot, Löppönen sanoo. Samoin ajattelee myös 24-vuotias Tuomas Laukkanen, jolle liiton jäsenyys on itsestäänselvyys. – Liitto on työntekijän apuna palkkausja muissa työsopimukseen liittyvissä asioissa. Mikäli riittävän kauan kestänyt työsuhde päättyy, saa liitolta ansiosidonnaista päivärahaa, joka on suurempi kuin peruspäiväraha tai Kelan työmarkkinatuki. Kolmannella vuosikurssilla opiskeleva Laukkanen haaveilee hänkin vakityöstä. Työttömyys on nuorelle miehelle tuttua. – Peruskoulun jälkeen en tiennyt mitä halusin. Pyrin samalle linjalle, missä nyt opiskelen, mutta en päässyt. Olin työttömänä ja asuin lapsuudenkodissani. Silloin työttömyys ei vaivannut. Yhdeksän kuukauden varusmiespalvelus Haminassa sai nuorukaisen toisiin ajatuksiin. Elämässä ei voi vain ajelehtia. Laukkanen opiskeli vuoden aikuiskoulutusta tarjoavassa Aktivassa. – Olin välillä töissä teollisuussiivoojana, mutta se työ ei tuntunut omalta. Hain uudelleen ammattikouluun ja tällä kertaa pääsin. – Kouluille jää edelleen valtava vastuu, vaikka laki ammatillisista oppilaitoksista muuttuukin syksyllä. Muutos on iso urakka kaikille kouluille. Yyt-opetuksen osalta hyvää uudistuksessa on se, että työelämätaidot ovat selkeästi omana osuutenaan. Nykyisinhän yyt-opetus on varsin sekava kokonaisuus, Kuusela sanoo. HAAVEISSA VAKINAINEN TYÖ KOTISEUDULTA Ammattikoulu on virallisesti Saimaan ammattiopisto Sampo Imatran toimipiste. Koneistajiksi opiskelevien päällimmäinen haave on vakituinen työpaikka kotiseudulla. Moni olisi kuitenkin valmis muuttamaan työpaikan vuoksi. Suurten teräsja paperitehtaiden turvin pärjännyt pikkukaupunki on menettänyt satoja työpaikkoja. Kurjistuminen vaikuttaa nuorten valintoihin. – Opiskelin yhden vuoden paperipuolen perustutkintoa, mutta vaihdoin koneistajan opintoihin. Työelämä tuli tutuksi harjoittelussa Fortumilla. Kuljin kaksi kuukautta huoltomiehen mukana, kolmannella vuosikurssilla opiskeleva 18-vuotias Aleksi Avelin kertoo. Erikoisterästä tuottava Ovako Imatra ei ole turvautunut väen vähentämiseen samassa määrin kuin paperitehtaat. Ovakon lisäksi Imatralla koneistajia työllistävät lukuisat pienet ja keskisuuret koneja metallialan yritykset. Suurin osa niistä on pärjännyt taantumassakin. Suunnanmuutoksen teki myös Avelinin ikätoveri Ville Kokkonen. AHJ1502_24-48.indd 29 20.1.2015 10:57:12
2 29.01.2015 30 Laki ei muuta työelämätietouteen sisältyvää ammattiliiton edustajan tietoiskua. Imatralla siitä vastaa nykyisin Ovakolla lastaajana työskentelevä Niina Malm. Imatran Metallityöväen ao. 52:n jäsen on käynyt liiton työmarkkinatiedottajan kurssin. – Kerron oppilaille perusasiat. Käyn läpi alan työehtosopimukset, jaan yleistä tietoa työelämästä, Metalliliitosta ja sen historiasta sekä liittoon kuulumisen tärkeydestä. Tunnin pituiset tietoiskut pidetään opintonsa aloittaneille syksyisin ja valmistuville oppilaille keväisin. Kohderyhminä ovat kaikki Metalliliiton sopimusaloja opiskelevat eli auto-, levyseppähitsaajasekä koneja metallialaa opiskelevat, Malm kertoo. Murikan oppien mukaan Malmin opetusmateriaaliin kuuluu esimerkkejä suoraan työelämästä. Malm kertoo onnettomuudesta, jossa työntekijän jalan päälle putosi 250 kiloa terästä. Ilman liiton jäsenyyttä työntekijän tilanne olisi onnettomuuden seurauksena ollut paljon nykyistä pahempi. Työsuojelurikoksena käsitellyssä tapauksessa liiton apu oli merkittävä. – Todellinen esimerkki elävästä elämästä on saanut monet oppilaat hiljaisiksi, Malm sanoo. ”Kerron oppilaille perusasiat eli käyn läpi alan työehtosopimukset, jaan yleistä tietoa työelämästä, Metalliliitosta ja sen historiasta sekä liittoon kuulumisen tärkeydestä.” Niina Malm, Metalliliiton työmarkkinatiedottaja ”Ammattiliittojen edustajien tietoiskut ovat ehdottoman tärkeitä. Meillä niitä pidetään kerran lukukaudessa. Suomessa ammattiliitot ajavat jäsenistönsä etuja maltillisesti, oikeaoppisesti ja tahdikkaasti”. Ari Laine, ammattiaineiden lehtori OPPILASJÄSENEKSI TYÖPAIKALLA JOS TYÖT LOPPUU LIITTO PITÄÄ PUOLIAS I JOS TELOT ITSESI TYÖAIKA MUISTILISTA OIKEUDET/ VELVOLLISUUDET PALKKAUS TYÖSUHDE TYÖEHTOSOPIMUS JOUKKOVOIMAA AHJ1502_24-48.indd 30 20.1.2015 10:57:22
29.01.2015 2 31 Miko Miettinen (vas.), Toni Löppönen ja Ville Kokkonen ovat valinneet metallialan. Suurten paperitehtaiden saneeraukset ovat vaikuttaneet Imatralla nuorten ammatinvalintoihin. Lehtori Ari Laine perehdyttää Tuomas Laukkasta viisiakselisen Dooman Puma CNC-sorvin toimintaan. ”Koulusta ensikosketus ammattiliittoon” SAK mukana lakiuudistuksessa ? ? SAK on ollut tiiviisti mukana kehit tämässä uutta lakia ammatillisesta koulutuksesta. Laki astuu voimaan elokuun alussa. – Lain myötä muun muassa nykyiset opintoviikot muuttuvat opintopisteiksi. Osaamisalat ja tutkintonimikkeet selkiintyvät. Opinnot voi suorittaa nykyistä joustavammin osa kerrallaan, SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen sanoo. Erityisen hyvällä mielellä Koskinen on yyt-opetuksen muuttumisen vuoksi. – Meidän näkökulmastamme katsoen työelämätietojen rooli yhteisten opintojen sisällä paranee. Koskisen mielestä yyt-opetus on osa kansalaiskasvatusta. Työelämätaitojen opetuksen hän sitoisi entistä tiiviimmin osaksi työssäoppimisjaksoa. Kolmivuotisen perustutkinnon suorittamiseen kuuluu vähintään 20 viikon oppimisjakso työpaikalla. – Yyt-kurssin voisi kytkeä tiiviisti työssäoppimisjaksoon. Se ajoittuisi välittömästi joko jaksoa ennen tai sen jälkeen. Näin teoriaopetus nivoutuisi tehokkaammin yhteen käytännön työelämän kanssa. Jos työelämätietoutta käydään läpi oppikirjan avulla luokassa ja työpaikalle mennään harjoittelemaan myöhemmin, saattaa kosketus elävään elämään jäädä hiukan hataralle pohjalle, Koskinen sanoo. Vastuu siitä, mitä opetetaan ja missä järjestyksessä, on viime kädessä oppilaitoksilla. Koskisen mielestä työpaikkojen luottamushenkilöillä voisi olla suurempi rooli työelämätaitojen opetuksessa. – Työharjoittelujaksolla työelämän pelisäännöt ja lainalaisuudet ovat opiskelijan näkökulmasta paremmin konkretisoitavissa, eivätkä jää pelkäksi teoriaksi. Tämä edellyttää sitä, että luottamusmiehet ovat aktiivisesti suunnittelemassa työpaikkojen työharjoittelukäytäntöjä ja tapaavat opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla. a ? ? Metalliliitto on kouluttanut 70 työmarkkinatiedottajaa. He vierailevat kouluissa kertomassa liitosta ja sen jäsenyyden mukanaan tuomista hyödyistä. – Siinä tilanteessa räjäytetään pankki. Oppilaitoksissa nuoret saavat yleensä ensimmäisen kosketuksen ayliikkeeseen, liiton sopimusasiantuntija Kari Hyytiä sanoo. Hyytiän mielestä työelämän toimintatavat ja säännöt ovat hukassa pienellä osalla nuorista. Vastuu oikeiden pelisääntöjen opettamisesta on koulun, kodin ja ay-liikkeen lisäksi entistä enemmän työpaikoilla. – Oppimisen malli on muuttumassa. Koulujen tuntimäärä on suppea eikä kaikilla oppilaitoksilla ole varaa ostaa kaikkia opetuksessa tarvittavia laitteita. Opetukseen käytettävä aika ja joissakin kouluissa jopa tilat ovat riittämättömät. Tällaisissa tilanteissa työnantajien rooli opetuksessa on entistä merkittävämpi. Hyytiä pitääkin koulujen ja työnantajien yhteistyötä tärkeänä. Yyt-opetukseen kuuluvaa yrittäjyysosiota ay-asiantuntija ei näe peikkona ay-liikkeelle. – Yrittäjyyden opettaminen on toisaalta hyvä asia, sillä se nostaa työntekijän työmarkkinakelpoisuutta, Hyytiä sanoo. Esimerkiksi uudenlaisesta opetusmallista hän nostaa Savon ammattija aikuisopiston, joka tekee tiivistä yhteistyötä seudun työnantajien kanssa. Metalliliitossa puolestaan kehitetään jatkuvasti työmarkkinatiedotusta. Liiton järjestämisvastaava Aslak Haarahiltunen pitää yyt-opetukseen käytettävää tuntimäärä ”naurettavan pienenä”. – Ymmärrän, että yrittäjyys on nykyisin monelle yksi vaihtoehto, mutta harva nuori perustaa yrityksen heti valmistumisensa jälkeen. Ammatillisissa opinnoissa pääpainon pitääkin olla työelämässä. Työpaikat ja liiton tiedotus ovat siksi ensiarvoisen tärkeitä. Kouluissa työelämästä ja ay-toiminnasta vastaavat liiton omat tiedottajat. Työpaikoilla puolestaan nuoret saavat arvokasta tietoa luottamushenkilöiltä. Murikassa kurssitetaan jatkuvasti uusia työmarkkinatiedottajia, mutta heitä ei ole vieläkään riittävästi. – Ammatillisten oppilaitosten yksiköitä on noin sata. Marraskuun loppuun mennessä liiton edustajat tekivät näihin 49 tiedotuskäyntiä. Alueelliset erot maassa ovat suuret, joten tarvitaan lisää tiedotusta ja tiedottajia. Kehitämmekin erityisesti nivellystä valmistumisesta varsinaiseen jäsenyyteen, Haarahiltunen sanoo. Viime vuoden kesäkuun lopun tilastojen mukaan Metalliliitossa on 7 247 nuorisojäsentä. AHJ1502_24-48.indd 31 20.1.2015 10:57:26
32 2 29.01.2015 TEK S TI JARI HAK ALA K UV A T JOHANNES TER V O Isojen autojen viimeinen matka Isojen autojen viimeinen matka päättyy usein tänne: Kauppilan autohajottamoon Jalasjärven Ilvesjoelle. Mutta mitä tuo tulevaisuus? Muuttuvatko autopurkaamot varaosien tavarataloista pelkiksi metallien kierrättäjiksi? Kauppilan autohajottamossa puretaan vain rekkoja, niiden perävaunuja ja isoja kuormaautoja. Pihamaalla riittää käytöstä poistettuja ja purettavaksi tuotuja tai noudettuja autoja tien molemmin puolin. Jo puretuista autoista kertyneitä varaosia löytyy röykkiöinä sieltä täältä. Vaihdelaatikot, akselistot, moottorit ja muut varaosat on pinottu korkeisiin kasoihin. Järjestyksen tietävät vain autohajottamossa työskentelevät viisitoista työntekijää. AHJ1502_24-48.indd 32 20.1.2015 10:57:33
29.01.2015 2 2 29.01.2015 33 Veijo Saari ei kavahda kovimpiakaan pakkasia, mutta iholle lentävät hitsauskipinät ovat työn haittapuoli. Tärkeimmän työvälineen eli polttoleikkurin käsittelyssä on Scania-kuorma-auto. Vain harvassa autohajottamossa puretaan isoja autoja, eli rekkojen vetonuppeja, perävaunuja ja kuorma-autoja. Kauppilan autohajottamossa puretaan ainoastaan isoja autoja ja himpun verran työkoneita, kuorma-autoja, rekan vetonuppeja ja perävaunuja. Samantapaiset paikat ovat maassamme laskettavissa yhden käden sormilla, vaikka tavallisia autopurkaamoja riittää. Jalasjärvelle kulkeutuu vuodessa 250–300 autoa tai perävaunua. Niistä puretaan osiksi noin 60 prosenttia. Puretuista autoista tulevilla varaosilla on kysyntää ulkomaita myöten. Kauppilan autohajottamon myynnistä 30 prosentin siivu menee vientiin. Kauimmaiset asiakkaat löytyvät Lähi-idästä ja Etelä-Amerikasta. Kauppaa käydään paitsi asiakkaiden kanssa kasvotusten paljon myös puhelimitse. – Autojen kierrätys on niin ekologista kuin olla voi. Meillä kierrätetään autosta 98 prosenttia, toimitusjohtaja Jari Kauppila kertoo. Hän on pitänyt autohajottamoa viimeiset 30 vuotta Jukka-veljensä kanssa. Vaikka autojen ja niiden varaosien kierrätys on käytännön ekologisuutta parhaimmillaan, ollaan Kauppilassa viety vihertävyys pidemmälle. Autohajottamossa tuotetaan kaikki tarvittava sähkö jo pitkään toiminnassa olleen vesivoimalan ja 750 kilowatin tehoisen tuuliturbiinin avulla. Hajottamo toimittaa materiaalia myös meriteollisuudelle. Osaa autoista ei myydä osina, vaan ne toimitetaan metallinkierrätykseen ja sulatukseen. Syntyy uusioteräksen raaka-ainetta. Purkaamoalalle saattaa tulla ainakin pienoista nostetta heinäkuussa, kun kokeillaan romutuspalkkiota. Vuoden kestävässä kokeilussa uuden auton ostava saa 1 500 euron alennuksen, mikäli toimittaa vanhan autonsa purkaamolle. Isojen autojen viimeinen matka AHJ1502_24-48.indd 33 20.1.2015 10:57:43
2 29.01.2015 34 Petri Lintulankin tärkeimpiin työvälineisiin kuuluu polttoleikkuri. Tässä menee paloiksi kuorma-auton taka-akseli. Työpäivien vaihtelevuuden lisäksi Lähdesmäki pitää työssään siitä, että itsensä saa laittaa likoon. – Että löytää sen artikkelin, mitä kysytään. Kyselyjä tulee yllättäviinkin artikkeleihin ja tarkoituksiin. On isäntiä, jotka suunnittelevat osille muuta tarkoitusta, ja sen toteuttaminen tuo haastetta enemmän. KIERRÄTYSKETJUN TÄRKEÄ LENKKI Lähdesmäki kokee olevansa lenkki kierrätyksen katkeamattomassa ketjussa. Päivittäisessä työssä toteutettava kierrätys näkyy myös omassa kodissa. – Kun täällä on oppinut lajittelemaan kaikki metallit, sen puolen osaa hoitaa kotonakin. On tavallista tarkempi, Lähdesmäki kertoo. Työssään Kauppilan autohajottamolla Lähdesmäki aikoo olla jopa hieman virallista eläkeikää pitemmällekin. – Meillä oli yrityksen 60-vuotisjuhla. Sanoin siinä tilaisuudessa, että minua ei mikään täältä hätyytä ennenaikaiselle eläkkeelle. Jos vaan terveenä pysyy. Lähdesmäen mukaan purkaamoalalle ei tahdo saada kovin helposti nuorempaa porukkaa. Varsinainen purkutyö on raskasta ja sitä tehdään osin ulkona. Lähdesmäkikin joutuu toisinaan laittamaan matkaan kardaaniakseleita, joilla on paljon painoa. Isolla pihamaalla varaosia etsiessä joutuu olemaan paljon ulkosalla. Lähdesmäki on joskus laskenut askelmittarilla työpäivän aikana ottamansa askeleet. Niitä on kertynyt jopa 18 000. Lähdesmäen mukaan kaikki päivät autohajottamolla ovat erilaisia. Tämä auttaa viihtymään työssä. Tuhansien ja taas tuhansien varaosien arkisto kulkee Lähdesmäen päässä. Tietokoneelle osaluetteloa ja sitä, missä mikin osa sijaitsee, ei ole viety. – Kaiken muistissa pitäminen menee rutiinilla. Asiakkaalle sanon puhelimessa, että menen tarkistamaan, löytyykö osaa. Osan kunnon katsomisen lisäksi selviää sekin, pitääkö se ottaa autosta irti. Kun kollegat myyvät yhtä paljon kuin minäkin, voi olla että osa, jonka muistaa olleen hyllyssä, on jo mennytkin. Keskimääräisen Kauppilasta tehtävän ostoksen hintaa on Lähdesmäen mukaan vaikea arvioida. Paljon ostetaan kokonaisia moottoreita, jotka voivat maksaa useamman tuhannen euroa. – Varaosapuolella puhutaan tonnin molemmin puolin olevista hinnoista, Lähdesmäki kertoo. usein,–.iitsejaAutot kulkeutuvat Jalasjärvelle yksityishenkilöiltä, autoliikkeistä ja vakuutusyhtiöistä. Käytännössä puretaan kaikkia automerkkejä. Pitkään alalla ollutta Kauppilaa harmittaa se, että nykyään joutuu laittamaan metallinkierrätykseen turhan paljon hyviä purkuosia ja kokonaisia autoja. Osien kysyntä on hieman hiipunut paremmista ajoista. Uusien varaosien hinta on laskenut sen verran, ettei käytetyn varaosan hankkiminen aina yksinkertaisesti kannata. MUISTI ON ARKISTO Jalasjärvellä asuva Jorma Lähdesmäki kuuluu Kauppilan autohajottamolla jo kalustoon, sillä mies tuli yritykseen töihin 37 vuotta sitten. – Ammatin hommasin putkiasentajaksi, mutta kun töitä ei ollut siihen aikaan, niin tänne tulin, Lähdesmäki muistelee 18-vuotiaana alkaneen työuransa ensivaiheita. Lähdesmäki on ehtinyt tehdä autohajottamolla ihan kaikkia töitä, eli toiminut omien sanojensa mukaan heittomiehenä. Viimeiset 15 vuotta on vierähtänyt varaosamyyjänä. – Ala on muuttunut. Alkuaikoina autot purettiin pienemmiksi osiksi. Silloin tarvittiin esimerkiksi vaihdelaatikkoon rattaita, akseleita ja muita osia. Tänä päivänä myydään kokonaisia laatikoita. Samoin vetoja tasauspyörästö lähtee kokonaisena komponenttina. Johtuuko se sitten työn kalleudesta korjaamolla? Tuntitaksaa tulee niin äkkiä. Moottoriremonttia asiakkaat harvemmin teettävät, vaan hakevat täältä kokonaisen koneen ja vaihtavat moottorin itse. AHJ1502_24-48.indd 34 20.1.2015 10:57:49
2 29.01.2015 Jorma Lähdesmäki on ollut Kauppilan autohajottamolla töissä 37 vuotta. Varaosamyyjänä toimiva Lähdesmäki ei ole vienyt tuhansien osien luetteloa tietokoneelle. Moottori on vanhan Opel Rekordin. Autopurkaamon työ ei kuulu siisteimpiin. Juho Kuusisen käsi on mustunut purkuhommissa. Pitkästymään Saari ei ole päässyt. Jokainen auto on yksilö. Se tuo työhön vaihtelevuutta. Purkutyössä tarvitaan kesäkuumillakin useampi kerros vaatetta, sillä muuten polttoleikatessa syntyvät kipinät pääsisivät polttamaan ihon. – Toisinaan kipinät valuvat kaula-aukosta mahanahkaa myöten. Kesällä se on pirullista, kun ei meinaa parantua millään, Saari kertoo. PURKAAMON ROOLI MUUTOKSESSA Kauan autoja purkaneen Saaren mukaan työ on muuttunut vuosien saatossa paljonkin. Parempaan suuntaan. Käyttöön ovat tulleet trukki ja leikkuulaitteet. Työkalut ovat parantuneet. – Kaikki on muuttunut paljon viisaammaksi. Ei tarvitse tehdä turhaa työtä. Saarella on eläkeikään matkaa enää reilu pari vuotta. Mies on päättänyt, että työt saavat loppua 63-vuotiaana. – Onhan työ raskasta ja se käy kropan päälle. Itse on selän takia saanut käydä kuntoutuksessa. Kaksi alimmaista selkänikamaa ovat kuluneet. Petri Lintula tuli Kauppilan autohajottamolle jäädäkseen. Vasta 28-vuotias Lintula kuuluu paikan nuorimmaisiin. Autopurkaamolta saatu vakituinen työpaikka katkaisi työttömyyden. – Kyllä täällä viihtyy pitkäänkin, jos vain työtä riittää. Siitä hyvä paikka tämä on, että ketään ei ole koskaan irtisanottu. Toimitusjohtaja Kauppilan mukaan purkaamoilla on tulevaisuutta. Muutosta voi tulla rajustikin. – Nyt on jo huomattavissa, että autoista tehdään kertakäyttötuotteita. Autolla ajetaan 7–8 vuotta. Osat muuttuvat sellaisiksi, että moottoria ei voi enää myydä, jos ei ole mukana tietokonetta autosta ja virtalukkoa ja sitä ja tätä. Uskon, että purkaamot säilyvät. Mutta autot tulevat paljon ajettuina vaihtoon ja ne kierrätetään. Autoja ei myydä osina eteenpäin. Työ on vain metallien lajittelua. a Lähdesmäki on laittanut varaosaa matkaan Jalasjärveltä niin Peruun, Boliviaan, Tansaniaan kuin Syyriaan. – Sodan takia toimitukset Syyriaan ovat vähän hiljentyneet. Lähdesmäki pitää itseään metallimiehenä, vaikka omaa työtä ei voi suoraan verrata työskentelyyn jossain metalliyrityksessä. – Metalli ja siitä jalostetut tuotteet ovat täälläkin yrityksessä suurin ja näyttävin tekijä. PURKUTYÖTÄ ULKOSALLA Pitkään on ollut purkaamotyössä niin ikään jalasjärveläinen Veijo Saari. Marraskuun puolivälissä tuli täyteen kahdenkymmenen vuoden työrupeama. Saari on ainoa, joka tekee Kauppilassa töitä vain ulkosalla. – Päätyötä on purkaminen. Jos pakkanen menee pitkälti yli kahdenkymmenen asteen, katselevat pojat jotain työtä sisältä. Mutta kyllä tässä ulkona aika kovallakin pakkasella ollaan, ikänsä ulkotöitä tehnyt Saari sanoo. Saari pitää etuna sitä, että purkamisessa usein käytettävän polttoleikkurin käryjä ei tarvitse haistella samalla tapaa kuin hallissa. – Kun auto ajetaan tänne, se on purettu parissa päivässä. Kuorma-auton purkaminen aloitetaan yleensä takapäästä. Viimeisenä otetaan pois hytti ja moottori. Rungon sisälle ei jätetä mitään. – Pari harjapesukonetta, jotka tulivat purettavaksi, olivat aika vekkuleita. Mietti, että mistä tässä alkaisi. 2 TEKEMINEN ...vanhus ulos. ...koko päivä nenä kiinni kirjassa – jos voit. ...dokumentti kaivosyhtiöiden työntekijöistä. ...pöytälaatikot auki ja kurssille! VIE NÄE SYÖ HEI W W W .VIEV ANHUSUL O S.FI W W W .KIR JA SA A TIO .FI W W W .VIME O .C OM/ 1165 717 12 HETI HAKEMUS K OUL UTUK SEN TOIMINT A -AL UEELLE KIRJOIT AN – SIIS AJATTELEN T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O 35 W W W .MAR TAT.FI ...kaapeista. Karsi, niin teet tilaa elämälle. ALA OLE 16.–20.2. 8.2. TAVOITTEENA 15 000 ULKOILUA TALVIVAARA ELOKUVATEATTEREISSA HELMIKUUSSA AHJ1502_24-48.indd 35 20.1.2015 10:57:55
2 29.01.2015 TEK S TI HEIKKI JOKINEN 36 KANS AINVÄLINEN MUUTOS Kenraali Pinochetin diktatuurin ajalta periytyvä työlainsäädäntö on aika muuttaa, julisti Chilen presidentti Michelle Bachelet. Hän allekirjoitti esityksen, jolla työntekijöiden neuvotteluasema vahvistuisi suhteessa työnantajaan etenkin kaivosteollisuudessa. Muutokset toteutuvat vähitellen. Työehtosopimusten pituus rajoitetaan kahteen vuoteen nykyisestä neljästä vuodesta. Ammattiliitolla on oltava alalla tietty määrä jäseniä, jotta se voi edustaa työntekijöitä. Tämä osuus laskee neljässä vuodessa 30 prosenttiin. Diktatuurin aika nujersi ammattiliitot. Vain 11 prosenttia Chilen työntekijöistä on järjestäytyneitä. Työehtosopimukset kattavat 3,8 prosenttia työntekijöistä, kirjoittaa El Mercurio-lehti. Kaivosteollisuus tuo puolet Chilen vientituloista, ja alan ammattiliitot ovat suhteellisen vahvoja. Laki tukisi erityisesti niitä. Kuparikaivostyöläisten liitto CTC ja kaivostyöläisten liitto FMC puolustavatkin esitystä vankasti. Kaivosyritykset sen sijaan suhtautuvat siihen kielteisesti. CTC:n puheenjohtaja Manuel Ahumada Letelier sanoo uudistuksen hyödyttävän työläisiä ja tunnustavan sen, että Chilen ja talouskasvun todellinen moottori ovat työntekijät, eivät yhtiöt. Ammattiliittojen keskusjärjestö CUT:n puheenjohtaja Barbara Figueroa sanoo lain palauttavan työntekijöille heidän menetettyjä oikeuksiaan. Chile ottaa ison askeleen kohti oikeudenmukaisuutta, hän uskoo. CHILE Presidentti Michelle Bachelet teki vuodenvaihteessa parlamentille esityksen työlainsäädännön uudistamisesta. Lakimuutos vahvistaisi työntekijöiden asemaa neuvotteluissa työehdoista. Tämä vaikuttaisi erityisesti kaivosteollisuuteen. – Rakennamme sellaista maata, jonka haluamme. Maksamme velkamme Chilen työläisille. Kenraali Augusto Pinochetin diktatuurin ajalta periytyvä työlainsäädäntö on aika muuttaa, jotta työelämän osapuolten tasavertaisuus kohenee, presidentti korosti. Esitetty laki vahvistaa liittojen oikeutta solmia työehtosopimuksia ja takaa todellisen järjestäytymisen vapauden. Sopiminen työajoista, ylityöstä ja tauoista ei nykyään ole sallittua, jatkossa on. Työehtosopimukset ulotetaan koskemaan määräaikaisia työntekijöitä ja harjoittelijoita. Sovitut edut kuuluvat vain liittojen jäsenille ellei neuvotteluissa muuta sovita. Lakiesitys laajentaa liittojen oikeutta saada tietoja henkilöstökuluista, yrityksen taloudesta sekä naisten ja miesten palkkaeroista. Naisten on oltava edustettuina neuvotteluissa. Rikkureiden käyttö lakkojen murtamiseen kielletään. Ammattiliittojen on kuitenkin sovittava työnantajan kanssa prosessien ja laitteiden ylläpidosta niin, ettei niille aiheudu vahinkoa. Uusi laki on voitto Väärin maksettu TANSKA Kahdessa kolmesta palkkakuitista löytyi virheitä Dansk Metal -liiton tarkistaessa jäsentensä saamia palkkoja Aalborgissa. Kaikkiaan jäsenille olisi koitunut 40 000 euron tappiot ilman tarkistusta. – On syytä ihmetellä miksi virheitä on niin paljon, sanoo paikallinen ay-puheenjohtaja Jan Gregersen Tanskan yleisradioyhtiölle. Erityisesti eläkemaksujen suorittaminen oikein tuntui olevan vaikeaa. Gallupin laatiman tutkimuksen mukaan 54 prosenttia tanskalaisista on huomannut virheitä palkanmaksussaan. Vakavia onnettomuuksia KIINA Raju onnettomuus surmasi 17 työläistä vuodenvaihteessa Fuwa Machinery -tehtaalla Foshanissa. Kolme peräkkäistä räjähdystä lennättivät tehtaan katon ilmaan ja rikkoivat ikkunat sadan metrin etäisyydeltä. Loukkaantuneita oli 20. Onnettomuus tapahtui pari tuntia sen jälkeen, kun viranomaiset ilmoittivat autonosia valmistavan Kunshan Zhongrong -tehtaan elokuisen räjähdyksen vaatineen 146 kuolonuhria. Onnettomuudesta joutuu syytteeseen 18 ihmistä, joukossa kolme tehtaan johtajaa sekä paikallisia viranomaisia. Palkat hississä ylöspäin AUSTRALIA Työläiset voittivat sitkeän palkkakiistansa Otis-hissitehtaalla Melbournessa. Huhtikuussa aloitetut palkkaneuvottelut jumiutuivat työnantajan tarjotessa inflaation alittavia yhden prosentin korotuksia. Liitto vastasi ylityökiellolla ja työnantaja työsululla. Kahdeksan viikon jälkeen työnantaja oli valmis neuvottelemaan. Kolmen ja puolen vuoden sopimus nostaa palkkoja 14 prosenttia ja tuo muitakin etuja. ETU-liiton Howard Worthing sanoo, että työnantajan toiminta oli ideologisista syistä tehty hyökkäys. Mutta työntekijät kestivät sen ja toimivat yhdessä, hän iloitsee. Osallistu! Voit voittaa liput itsellesi +10 ystävällesi Napapiirin sankarit 2 -elokuvan Turvan omaan ennakkonäytökseen tai radio-ohjattavan ralliauton turva.fi/kaskokatsastus Kolarivahingon sattuessa vahinko korvataan ilman omavastuuta (edun arvo 200 €). Etu koskee uusia Liittokasko-vakuutuksia, joiden alkamispäivä on 1.1.-30.4.2015. Etu on ajoneuvokohtainen ja voimassa kaksi vuotta vakuutuksen alkamispäivästä ja on käytettävissä kerran. Arvo kaksisataa euroa Arvo kaksisataa euroa 200 € 200 € 200 € Turvan Liittokasko Omavastuuseteli VAIN AM M AT TIL IIT O N JÄ SEN ILL E VA IN AM M AT TI LI IT O N JÄ SEN ILLE Parasta autollesi, nyt ilman omavastuuta Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi Laaja sijaisautovakuutus Bonusetu Liittokasko on ammattiliittojen jäsenille räätälöity kattavin autovakuutuksemme. Se on tarkoitettu sinulle, joka haluat parasta ja laajinta turvaa autollesi. Se sisältää paljon erinomaisia ominaisuuksia, mm. ainutlaatuisen bonusedun ja laajan sijaisautovakuutuksen. Bonusetu syntyy, kun olet ajanut kolme vuotta ilman kolarivahinkoa. Bonus ei putoa vahingon sattuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Saat käyttöösi sijaisauton, kun oma autosi on korjattavana esimerkiksi kolarointivahingon takia tai kun matkasi keskeytyy teknisen vian vuoksi. Toimitamme sijaisauton paikan päälle ja voit jatkaa matkaasi saman tien. Jos kolarivahinko kuitenkin sattuu, seteli kattaa vielä vahingonkin ilman omavastuuta. OstaLiittokaskojahyödynnäetu. Tulekäymään,soitataijätäyhteydenottopyyntönetissä(etua ei saa verkkokaupasta). 225x297_Metalliliitto_Ahjo_Liittokasko_29012015.indd 1 12.1.2015 16:11:16 AHJ1502_24-48.indd 36 20.1.2015 10:57:59
Osallistu! Voit voittaa liput itsellesi +10 ystävällesi Napapiirin sankarit 2 -elokuvan Turvan omaan ennakkonäytökseen tai radio-ohjattavan ralliauton turva.fi/kaskokatsastus Kolarivahingon sattuessa vahinko korvataan ilman omavastuuta (edun arvo 200 €). Etu koskee uusia Liittokasko-vakuutuksia, joiden alkamispäivä on 1.1.-30.4.2015. Etu on ajoneuvokohtainen ja voimassa kaksi vuotta vakuutuksen alkamispäivästä ja on käytettävissä kerran. Arvo kaksisataa euroa Arvo kaksisataa euroa 200 € 200 € 200 € Turvan Liittokasko Omavastuuseteli VAIN AM M AT TIL IIT O N JÄ SEN ILL E VA IN AM M AT TI LI IT O N JÄ SEN ILLE Parasta autollesi, nyt ilman omavastuuta Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi Laaja sijaisautovakuutus Bonusetu Liittokasko on ammattiliittojen jäsenille räätälöity kattavin autovakuutuksemme. Se on tarkoitettu sinulle, joka haluat parasta ja laajinta turvaa autollesi. Se sisältää paljon erinomaisia ominaisuuksia, mm. ainutlaatuisen bonusedun ja laajan sijaisautovakuutuksen. Bonusetu syntyy, kun olet ajanut kolme vuotta ilman kolarivahinkoa. Bonus ei putoa vahingon sattuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Saat käyttöösi sijaisauton, kun oma autosi on korjattavana esimerkiksi kolarointivahingon takia tai kun matkasi keskeytyy teknisen vian vuoksi. Toimitamme sijaisauton paikan päälle ja voit jatkaa matkaasi saman tien. Jos kolarivahinko kuitenkin sattuu, seteli kattaa vielä vahingonkin ilman omavastuuta. OstaLiittokaskojahyödynnäetu. Tulekäymään,soitataijätäyhteydenottopyyntönetissä(etua ei saa verkkokaupasta). 225x297_Metalliliitto_Ahjo_Liittokasko_29012015.indd 1 12.1.2015 16:11:16 AHJ1502_24-48.indd 37 20.1.2015 10:58:01
38 2 29.01.2015 TEXT JOHAN L UND F OTO JOHANNES TER V O 38 – Företaget har inget centrallager utan varorna är utspridda på hyllorna längs produktionslinjerna så att allt finns nära den linjen där de behövs, förklarar Segerstam. – På det viset har man en ganska bra helhetsbild över situationen. Men man måste ända vara noggrann och kan inte slarva, konstaterar hon. Och att hålla reda på allt är ingen liten sak. Själva fabriken har byggts ut sju gånger och idag finns hela 25 000 kvadratmeter monteringsutrymme och 20 produktionsteam som ska förses med allt de behöver. – Vi har ungefär 440 anställda varav en varierande andel är inhyrda arbetstagare, berättar huvudförtroendeman Antti Marjamäki som representerar metallarbetarna på företaget. Mycket har förändras sedan verksamheten på Vacon började för drygt 20 år sedan. Fabriken har vuxit till sig del för del, antalet anställda har ökat och arbetsmetoderna har utvecklats. I december blev företaget en del av Danfoss-koncernen. Ett företag i ständig förändring På Vacon i Vasa är det vanligt med långa karriärer och många av de anställda har varit med om en hel del förändringar sedan företaget grundades år 1993. – Företaget har vuxit mycket under årens lopp och personalstyrkan har ökat, säger Gunborg Segerstam som har jobbat på Vacon i nio år. Som materialkoordinator ser Segerstam till att montörerna på frekvensomriktartillverkaren har allt de behöver på produktionslinjerna. – Jag ser till att alla har material att jobba med så att det inte blir stopp på linjerna och beställer in varor enligt behov. Jag följer också med lagervärden och analyserar orsaken bakom eventuella varubrister. AHJ1502_24-48.indd 38 20.1.2015 10:58:15
2 29.01.2015 39 Enligt Marjamäki har man börjat se positiva tecken i form av nya investeringar i USA och delvis i också i Ryssland, medan huvudmarknaden i Europa fortfarande hänger efter. – Nästan 80 procent av vår produktion går till kunder i Europa, främst Tyskland, Holland och Danmark. Vi har ju också produktion i Kina, Italien och USA och lite montering i Indien, men Vasafabriken har alltid varit vårt främsta verksamhetsställe och står för tvåtredjedelar av hela Vacons omsättning. – Trots att världsmarknaden är som den är, så går det ändå förhållandevis bra här hos oss. Ingen har fått sparken och vi har till och med fler mänskor på jobb nu än för ett år sedan, fortsätter Marjamäki. Marjamäki är inne på sin första period som huvudförtroendeman men på produktionsgolvet har han hunnit prova på det mesta. – Jag har monterat och jobbat på nästan alla våra produktionslinjer, varit produktionsansvarig och utbildare för nya arbetstagare innan jag blev vald till huvudförtroendeman. HUVUDMARKNADEN HÄNGER EFTER Som tillverkare av frekvensomriktare har Vacon redan i åratal haft en ledande position på hemmamarknaden. – Men marknaden i Finland är så liten att största delen av produktionen ändå går på export. Här hemma är det främst ishallar, gruvor och kraftverk av olika slag som använder våra produkter, förklarar Marjamäki. 39 Materialkoordinator Gunborg Segerstam ser till att allt som behövs finns på lagerhyllorna. Det gäller att vara noggrann för det lönar sig inte heller att hålla sig med för stora lager. Huvudförtroendeman Antti Marjamäki vill aktivera de unga metallarna på arbetsplatsen. Jonas Böling ansvarar för handledningen vid produktionslinjen. Piia Prokkola tycker inte att det är svårt att lära sig nytt eftersom hon redan gjort likande jobb på fabriken i sex år. AHJ1502_24-48.indd 39 20.1.2015 10:58:30
2 29.01.2015 40 40 Namninsamling för att förbjuda nollavtal MEDBORGARINITIATIV Namninsamlingen inom Operation fastjobb som startades av Metalls unga har inletts. I medborgarinitiativet föreslås en lagändring som förbjuder så kallade nollavtal. Samtidigt vill man slå fast en minimiarbetstid på 18 timmar i veckan. Minimiarbetstiden förstärker de deltidsanställdas rätt till inkomstrelaterat utkomstskydd. Arbetstagaren kan ändå komma överens med arbetsgivaren om att jobba mindre än 18 timmar. Initiativet måste ändå komma skriftligt från arbetstagaren. Orsaken kan till exempel vara studier eller barnvård. Du kan skriva under medborgarinitiativet på adressen: www.kansalaisaloite.fi/sv/initiativ/1065 AKTUELLT INOM METALL Tvärfacklig kurs för Österbotten 14–15.3 Sokos Hotel Vaakuna, Vasa Anmäl dig senast 6.2. Tvärfacklig kurs för Södra Finland 21–22.3 Hotel Arthur, Helsingfors Anmäl dig senast 13.2. Årets tema: Vågar du få din röst hörd? Anmälningar tas emot av Minna Kahila, tfn 040 766 0117 minna.kahila@metalliliitto.fi Grundkurs för förtroendemän 23.–27.3 Tropiclandia, Vasa Grundkurs i arbetarskydd 23.–27.3 Tropiclandia, Vasa Mer information om grundkurserna hittar du på www.kiljavanranta.fi/ kiljavan_opisto/svensksprakigutbildning Anmälningar senast 20.2 med kursansökningsblankett till Metallarbetarförbundet rf, Svenska sektionen, PB 107, 00531 Helsingfors. REDIGERING JOHAN L UND Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi EN BRA ARBETSPLATS – Det här är ett bra ställe att jobba på. Jag trivs med arbetskompisarna, arbetsmiljön och mina arbetsuppgifter, räknar Segerstam snabbt upp som svar på hur det är att jobba på Vacon. Piia Prokkola håller med. Hon har jobbat på fabriken i sex år och framhåller mångsidigheten i arbetsuppgifterna som något speciellt positivt. – Man får byta arbetsuppgifter om man vill ha omväxling. Här finns också goda möjligheter att gå vidare i karriären. Just nu har jag ändå inga andra ambitioner än att lära mig den här linjen, förklarar Prokkola som just nu utbildas till sin fjärde produktionslinje i huset. – Inlärningstiden för personer som kommer i rotation inom huset är tre månader. Hela den tiden är inte direkt inlärning, men det tar sin tid innan man helt kan tas in i arbetsschemat och kan arbeta självständigt utan övervakning, berättar handledare Jonas Böling som står för utbildningen på produktionslinjen. Böling utbildar nya arbetstagare och sådana som byter arbetsuppgifter samt ansvarar för kvalitetskontrollen på linjen. Böling har jobbat vid produktionslinjen i tio år och började utbilda nya arbetstagare ganska fort efter att han började jobba på fabriken. – Jag trivs med det. Det är trevligt att komma i kontakt med nya mänskor. Antti Marjamäki håller med om att mycket står rätt till och att många saker har gått framåt på arbetsplatsen – också vad gäller arbetarskyddet. – På den fronten har vi gått framåt. Linjerna och ergonomin är idag betydligt bättre än när jag började här för tio år sedan. Det samma gäller all utrustning och den allmänna ordningen i huset. En sak skulle Marjamäki ändå ändra på direkt om han kunde. – Hyresarbetet skulle försvinna direkt om jag fick bestämma. Hyresjobbet orsakar osämja och orättvishet och de drabbade lever i konstant osäkerhet, säger Marjamäki som själv började på företaget via ett bemanningsföretag. ALLT UTGÅR FRÅN MEDLEMMARNA Intressebevakning och lösning samt förebyggande av problem och konflikter är enligt Marjamäki entydigt de viktigaste uppgifterna han har som huvudförtroendeman. Utgångspunkten i all facklig verksamhet är ändå medlemmarna. Utan dem finns inget fack. – När jag började som huvudförtroendeman var organiseringsgraden hos oss 71 procent. Idag hör 85 procent till facket. Det är något jag kämpat med för allt utgår från organiseringsgraden: aktiviteten, medvetenheten och fackets synlighet på arbetsplatsen. Marjamäki håller inte med om den vanliga åsikten att organiseringsarbete skulle vara svårt. – Du måste bara hålla dig på gräsrotsnivå och diskutera med folk. FÖRETAGSKÖPET BLEV KLART I raden förändringar som företaget varit med om kom det slutliga beskedet som Antti Marjamäki och hans arbetskamrater gått och väntat på i flera månader. I december blev det klart att Vacon blir en del av danska Danfoss. Genom företagsköpet vill man bli en stark aktör på den globala marknaden för frekvensomriktare. – Affären är inte alls nödvändigtvis en dålig sak för oss och förväntningarna är förstås höga trots att världsmarknaden är ostadig, säger Marjamäki. a Antti Marjamäki visar mappen med de omkring 50 nya medlemmarna som anslutit sig till Metall under hans första år som huvudförtroendeman. AHJ1502_24-48.indd 40 20.1.2015 10:58:31
2 29.01.2015 41 METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: medtrådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka med delanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomstrelaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. ANSÖKAN OCH BILAGOR KAN SKICKAS ELEKTRONISKT Ansökan om inkomstrelaterad dagpenning kan du göra via vår e-tjänst på adressen tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Tjänsten fungerar med din banks webbtjänstkoder. Hur du fyller i och skickar ansökan Du kan elektroniskt ansöka om både inkomstrelaterad dagpenning och fortsatt inkomstrelaterad dagpenning. Använd blanketten för den första ansökan om det gått tre månader sen den senaste ansökan. E-tjänsten leder dig genom ifyllnaden av blanketten. Om någon del av ansökan inte är i fylld eller bristfällig meddelar tjänsten om det och ber dig komplettera eller korrigera uppgifterna. Alla delar måste fyllas i innan ansökan kan skickas. På det sättet garanteras att alla uppgifter som behövs för behandlingen av ärendet finns med i den eletroniska ansökan. Den sökande är ansvarig för att uppgifterna stämmer på samma sätt som när ansökan görs på traditionellt sätt. Ansökningens bilagor Du kan skicka de bilagor som behövs för att behandla ditt ärende via e-tjänsten. En bifogad fil får vara högst 2 Mb. Filformat ska vara antingen .tif, .jpg eller .pdf. Bilagor behöver inte skickas samtidigt tillsammans med ansökan. Bilagor kan också skickas via e-tjänsten även om själva ansökan skickas per post. Om du redan har skickat in en ansökan till arbetslöshetskassan kan du rikta en eventuell bilaga till den obehandlade ansökan i e-tjänsten. Bilagor måste ändå inte riktas direkt till ansökan eftersom alla bilagor som skickas till arbetslöshetskassan alltid beaktas i behandlingen. Bilagor till ansökan och andra dokument kan också skickas till kassan via Ota yhteyttä -funktionen på webbplatsen. Filöverföringen sker över en skyddad anslutning. Användarsäkerheten Genom att använda bankernas webbtjänstkoder säkras den sökandes identitet och fungerar samtidigt som elektronisk underskrift. Dessa koder säkerställer den sökandes identitet och den s.k. starka krypteringen i informationsförmedlingen så att de elektroniska tjänsterna uppfyller dataskyddskraven. Koderna personifierar den elektroniska signaturen. När du använder elektroniska tjänster i offentliga utrymmen eller på någon annan persons dator bör du alltid efter användningen ta bort de använda sidorna från datorns mellanminne. Detta rekommenderas också när du använder din egen dator. ARBET SLÖ SHET S SKYDD Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad AHJ1502_24-48.indd 41 20.1.2015 10:58:31
2 29.01.2015 42 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päätty mi sestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköi sestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautumisessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaati mukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 2 29.01.2015 AHJ1502_24-48.indd 42 20.1.2015 10:58:31
29.01.2015 2 KOULUTUS TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A JYRKI L UUKK ONEN – Järjestäjä patisti minut kurssille, kertoo Nina Liukkonen. – Helsinki-Uudenmaan alueella järjestäjänä toimiva Kai Lepomäki otti yhteyttä. Hän perusteli, että kun olen vastavalittu luottamusmies, niin Murikasta saisin perustiedot tehtävään. – Minä taas sain toisen hallin pääluottamusmieheltä kurssiesitteen, johon tutustuttuani päätin heti hakea, selvittää Elina Hautala. Liukkonen ja Hautala osallistuivat luottamusmiesten peruskurssille Murikka-opistossa Tampereella. Viiden päivän koulutuksessa pohjatietoa tuli iso määrä. – Esimerkiksi määräaikaisuuksien perusteista ja työnantajan takaisinottovelvoitteesta. Ylipäätänsä täällä omaksui sen ajatuksen, että lakikirja ja työehtosopimus ovat luottamusmiehen toiminnan pohja. Niistä opeteltiin etsimään tietoa, sanovat Liukkonen ja Hautala. – Opetus oli hyvää. Tämä antaa tosi paljon näkemystä työelämään ja jaksamista! Liukkonen tunnustaa, että ennen kurssille tuloa hänellä oli jonkin verran ennakkoluuloja. Hän ei ollut ollenkaan varma, tulisiko viihtymään. Epäilykset jäivät pian pois. – Sen lisäksi, että täällä saa tietoa, oppii myös tuntemaan uusia, kivoja ihmisiä samalta alalta. Ensikertalaisilta saavat kiitosta myös Murikan majoitustilat ja hyvät puitteet liikuntaa varten. Liukkonen ja Hautala päättivät kertoa kurssin jälkeen Murikasta enemmän omilla työpaikoillaan. Koskeehan oikeus opistossa kouluttautumiseen kaikkia Metalliliiton jäseniä. Kyseessä ei ole vain luottamustehtävissä olevien paikka. – Moni ei tiedä, mitä täällä oikeastaan tehdään. Tänne tulemalla saa oikeasti jotain vastinetta omalle jäsenmaksulleen, naiset perustelevat. 16.–20.2. Kirjoitan – siis ajattelen 23.–27.2. Luottamusmiesten peruskurssi Palkkatekniikan kurssi Tietotekniikan jatkokurssi 25.–27.2. Jäsenhuollon kurssi (autoala mukana) 2.3.–29.5. Muutoksen eväät – 3 kk:n kurssi 9.–11.3. Työntutkimuksen perusteet Taseri-kirjanpidon kurssi 9.–13.3. Luottamusmiesten peruskurssi 16.–20.3. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 13.–17.4.) 23.–25.3. Metallin täydennyskurssi –Yhdenvertaisuus työpaikalla 23.–26.3. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 23.–27.3. Luottamusmiesten peruskurssi 25.–27.3. Opintosihteerikurssi (autoala mukana) 30.3.–1.4. Metallin täydennyskurssi –Työaika Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 13.–17.4. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 18.–22.5.) Metallin täydennyskurssi –Työoikeus 15.–17.4. Naiset toimijoina 20.–24.4. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 18.–22.5.) Minä vaikutan Tietotekniikan peruskurssi 27.–29.4. Yritystalous 27.–30.4. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 4.–8.5. Luottamusmiesten peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi 11.–13.5. Kaivosalan täydennyskurssi 20.–22.5. Jäsenrekisterikurssi Titaani Murikassa NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. Ennakkoluulot karisivat ELINA HAUTALA, vaihetyöntekijä, plm, Halton Clean Air Oy, Kausalan metallityöväen ao. 175 NINA LIUKKONEN, vaihetyöntekijä, plm, Chiller Oy, Tuusulan Metallityöväen ao. 338 ”Murikassa saa hyvää vastinetta jäsenmaksulleen.” T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI Eduskuntavaalit lähestyvät – kysy onko alueellasi kurssijärjestelyt aloitettu. Tämän kevään paikallisen koulutuksen aiheena: YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN 43 AHJ1502_24-48.indd 43 20.1.2015 10:58:33
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TOIMINTA Toimita ilmoituksesi viimeistään 5.2. Ahjo 3 (ilmestyy 19.2.) 26.2. Ahjo 4 (ilmestyy 12.3.) 19.3. Ahjo 5 (ilmestyy 2.4.) KOKOUKSIA Helsingin metallintyöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 9.2. klo 13, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Veikko Lehtonen. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 2.2. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana aluetoimitsija Antti Salonen. Juttutupa to 12.2. klo 12.15 Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien kevätkokous ke 4.2. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Ao. 57:n naisjaoston kokous ti 17.2. klo 17 ao:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Aluksi vatsatanssia. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraani j aoston kokous ti 3.2. klo 12 ao:n kokoustilassa, Kalevankatu 4, Jyväskylä. Vieraana Harvian plm, sdp:n eduskuntavaaliehdokas Arto Liikanen. Kahvitarjoilu. www.metalli74.fi Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kahvitilaisuus ma 9.2. klo 12 osaston toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6. krs. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanijaoston kokoontuminen toimistolla to 5.2. klo 12. Kahvitarjoilu. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanien tapaaminen to 12.2. klo 15 toimistolla Puisto kulmassa, Talkootie 4, Hiekkaharju. Espoon Metallityöväen ao. 271:n sääntömääräinen kevätkokous pe 17.4. ravintola Albergassa Espoon Leppävaarassa. Ohjelmassa ruokailua ja teatteria. Lisätietoja tulossa www.espoonmetalli.com. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n jäsenillä on vuoden 2015 aikana mahdollisuus hakea lomatukea 70 €/jäsen. Lomatukihakemuksia ja lisätietoja säännöistä saat toimistolta. Ao. 23:n toimisto Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Avoinna ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin toimisto on kiinni. Turun metallityöväen ao. 49:n lauluryhmä Ritspiikkiin kaivataan uusia laulajia. Ryhmä harjoittelee tiistaisin klo 10 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Tule tutustumaan toimintaamme tai ilmoita halukkuudestasi Ahti Kautiaiselle, puh. 0400 292 708. Kuoreveden Työpajojen ao. 110: Myynnissä jäsenille pipoja osaston logolla. Tiedustelut Ari Sarin, puh. 050 350 4846, asarin60@gmail.com TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n luottamusmiestapaaminen pe 6.2. klo 12–15.30. Aloitetaan klo 12 lounaalla Elvina Cafessa, Yliopistonkatu 15, Turku. Lounaan jälkeen siirrytään Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku. Klo 13 liiton lakimies Susanna Holmberg kertoo vuokratyöstä. Tarkoitettu pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille asiasta kiinnostuneille. Tarkoitus olisi käyttää luottamusmiesaikaa. Mahdollisia ansiomenetyskorvauksia ei makseta. Sitovat ilmoittautumiset 2.2. mennessä toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10. Ao. 1:n teatterimatka la 21.3. Tampereen työväenteatterin klo 13 näytökseen Hevosten keinu. Lähtö klo 10 Turun tuomiokirkon edestä ja paluu näytöksen jälkeen. Hinta 36 € sisältää bussikuljetukset ja lipun. Maksut ja ilmoittau tumiset 16.2. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, puh. (02) 469 1410. Ao. 1:n Janne Laulumaa tarjoaa soppaa Turun kauppatorilla klo 11 18.2., 19.2., 26.2. ja 5.3. Lahden metallityöväen ao. 23:n kukka– ja askartelukurssi la 28.2. klo 15–17. Kurssin aikana tehdään kukka-asetelma. Hinta 15 € sisältää opetuksen ja tarvikkeet. Ilmoittautumiset toimistolle 15.2. mennessä puh. (03) 751 1108. Turun metallityöväen ao. 49:n eduskunta vierailu to 19.2. Pikkuparlamentin kansalaisinfossa seminaari, opastettu tutustuminen eduskuntataloon, ruokailu ja eduskunnan kyselytunnin seuraaminen. Lähtö Raision kaupungintalolta klo 7.40, Urheilutalo Rientolasta klo 8.10, Turun linja-autoasemalta klo 8.20 ja tarvittaessa matkalta, Kaarinan kautta moottoritielle. Paluu Turkuun kyselytunnin jälkeen. Matkan hinta 25 € sisältäen kuljetuksen ja lounaan. Ilmoittautuminen ao:n toimistoon Anu Tuoviselle, puh. 044 5189449. Seuraava eduskuntamatka to 12.3. samalla matka-aikataululla ja ohjelmalla. Ao. 49:n veteraanien Tallinnan-matka 13.–15.4. Lähtö Rientolasta ma klo 4.20, linja-auto asemalta klo 4.30 ja muualta sopimuksen mukaan. Laiva matkat Eckerön Finladialla, majoitus Hotelli Euroopassa. Matkan hinta ao. 49:n jäseniltä ja perheenjäseniltä 200 €/henkilö ja ei-jäsenperheeltä 245 €/henkilö. Hintaan sisältyy bussikuljetukset, laivamatkat, pääsymaksu Lennusadam–merimuseoon, illallinen ravintolassa, aamiaiset hotelli Euroopassa. Lisämaksusta 20 €/ hlö retki Haapsaluun. Tarkempi matka ohjelma ilmoittautuessa. Ilmoittautumiset (nimi ja syntymäaika) ja käteismaksu 9.3. mennessä 49:n toimistoon Anu Tuoviselle, puh. 044 518 9449. Passi tai EU-henkilökortti matkalle mukaan. Salon metallityöväen ao. 57:n päiväristeily Tallinnaan ti 17.2. Lähtö Salon torilta klo 5.30. Hinta 57:n jäsenille 60 € ja muille 80 € sisältäen aamiaisen klo 9.30 ja buffet-ruokailun klo 16. Bussi mukana matkalla. Muista passi tai EU-henkilökortti. Ilmoittautuminen ja maksu 6.2. mennessä Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, puh. (02) 731 4553. Ao. 57:n miniristeily Turku–Tukholma–Turku 19.–20.2. Lähtö Salon torilta klo 19 ja paluulähtö Saloon heti laivan palattua Turkuun. Varattu 10 kpl In Side -hyttejä (2–4 henk. hytissä). Hinta aikuisille 45 €, 12–17-vuotiaille 40 € ja 6–11-v. 20 € sisältää aamiaisen ja buffetpäivällisen klo 15 paluumatkalla. Ilmoittautuminen ja maksu 6.2. mennessä Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, puh. (02)731 4553. Ao. 57:n naisjaosto järjestää Salon eläkkeensaajien kanssa matkan Tallinnaan 23.–24.3. Lähtö Salon torilta maanantaina klo 8.45 ja paluu Saloon tiistaina heti laivan palattua Helsinkiin. Majoitus Meriton Grand Spa & Confrence -kylpylähotellissa 2 hengen huoneessa, illallinen/ kabaree, aamiainen, allasosaston/kuntosalin käyttöoikeus klo 7-22. Hinta ao. 57:n jäsenille 116 €, muille 165 € (yhden hengen huoneessa 133 €/190 €), Salon eläkkeensaajille 165 € (yhden hengen huoneessa 190 €). Bussi mukana Tallinnassa. Muista passi tai EU-henkilökortti. Ilmoittautumiset ja maksu viimeistään 16.2. Metalli 57:n toimistolle. (Salon eläkkeensaajat: Sirpa Kalliolle, puh. 040 522 9940.) Metallityöväen Ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston teatterimatka la 14.3. Jyväskylän kaupunginteatteriin musikaalikomediaan Lainahöyhenissä. Bussi lähtee Ylöjärveltä Elon-kauppakeskuksen edestä klo 10, Pirkkalan Suupalta klo 10.30, Härmälän kautta Tampereen l-asemalle, josta lähtö klo 11. Mukaan pääsee reitin varrelta. Matkan hinta jäsenille 35 € sisältäen kuljetuksen, teatterilipun ja ruokailun esityksen jälkeen. Hinta muille 40 € sisältää kuljetuksen ja teatteripipun (mahdollisuus ruokailuun omalla kestannuksella). Ilmoittautuminen 10.2. mennessä Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070 tai Lasse Nurmelle, puh. 040 527 2375. Oitin Metallityöväen ao. 157:n laivaristeily Tallinnaan 20.–21.3. Laiva lähtee perjantaina klo 18.30. Lauantaiaamuna mahdollisuus käydä maissa. Hinta jäsenille ja puolisoille 20 €/hlö. Sitovat ilmoittautumiset ja maksaminen viimeistään 10.2. Sirpalle, puh. 040 539 4959. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255:n retki la 21.3. Kansallisteatteriin katsomaan klo 13 näytöstä Slava! Kunnia. Lippuja varattu 50 kpl. Teatterin jälkeen ruokailu Wanhan Kellari & Grillissä. Hinta 40 €. Ruokailusta lisätietoa myöhemmin. Ilmoittautumiset Eira Tammi luomalle tekstiviestillä puh. 050 590 5492 tai tammiluomae@gmail.com. Espoon Metallityöväen ao. 271 osallistuu Es–Ki–Va-seuturyhmän ay-kouluun. Ammattiosasto kannustaa jäseniään oppimaan uutta maksamalla kurssistipendin 18 €/kurssijakso. Opintomatkan tukemisesta tehdään päätös myöhemmin, kun matkan lisätiedot selviävät. Lisätietoja ao:n puheenjohtaja Satu NurminenHämäläiseltä, puh. 0400 547 426 tai satu.nurminen@nsn.com. 2 29.01.2015 44 AHJ1502_24-48.indd 44 20.1.2015 10:58:33
Ao. 271:n retki Tallinnaan 25.–26.4. Lähtö lauantaina klo 8.30, laivalla aamiainen. Tallinnassa majoitus Meriton Spa –hotellissa. Paluu Helsinkiin sunnuntaina klo 14.30. Hinta jäsenelle 50 €, seuralaiselle 110 €. Ilmoittautumiset viimeistään 20.3. Jussi Koskelle, puh. 044 2600 378. Ilmoita nimesi ja syntymäaikasi. Maksu osaston tilille FI07 1112 3007 2004 10 viitteellä 142780. Muuramen Metallityöväen ao. 344:n teatteri matka la 7.3. jäsenille seuralaisineen Lahden kaupunginteatterin klo 13 näytökseen Katsastus. Matkan hinta jäsenille 20 €, seuralaisille 30 € sisältäen kahvit. Ilmoittautumiset Arto Liikaselle 6.2. klo 16 jälkeen, puh. 040 735 4855. Lippuja varattu 50 kpl. Täydellä sydämellä – lomaviikko liiton veteraaneille Huhmarissa 13.–18.4. Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa Metalliliiton veteraanijäsenille puolisoineen tuetun lomaviikon ? Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ? Loma on viiden vuorokauden pituinen. Loman kustannuksiin sisältyy täysihoitoruokailut sekä Vesimaailma-kylpylän käyttö. Viikon aikana järjestetään luennot aiheista ”Onko liikunta lääke joka vaivaan” ja ”Täysipainoista elämää sydämellisesti”. Liikuntaa harrastetaan monipuolisesti ulkoilemalla sekä mm. vesijumpassa. Illalla on ohjelmassa mm. illanviettoa ja levytanssit. ? Lomasta peritään aikuiselta 100 euroa. Matkat lomalainen maksaa itse. ? Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton internetsivuilta. Hakemus on palautettava 16.2. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Aluejärjestöjen vuosikokoukset 2015 ? ? Metallityöväen aluejärjestöjen sääntömääräiset vuosikokoukset pidetään alla olevan kokousaikataulun mukaisesti. ? ? Kokouksessa käsitellään aluejärjestön sääntöjen 5. §:n määräämien vuosikokoukselle kuuluvien asioiden lisäksi muut aluetoimikunnan esittämät asiat. Helsinki-Uudenmaan la 14.2. klo 13 Rantasipi Airport aluejärjestö Robert Huberin tie 4, Vantaa Varsinais-Suomila 28.2. klo 12 Rauma-sali Satakunnan aluejärjestö Satamakatu 26, Rauma Häme-Pirkanmaan la 14.2. klo 13 Rantasipi Aulanko aluejärjestö Aulangontie 93, Hämeenlinna Kymi-Savo-Karjalan la 14.2. klo 13 Imatran Kylpylä aluejärjestö Purjekatu 2, Imatra Vaasa-Keski-Suomen la 14.2. klo 13 Härmän Kuntokeskus aluejärjestö Vaasantie 22, Ylihärmä Oulu-Lapin la 21.2. klo 13 Oulunsalo-talo aluejärjestö Mäntypellonpolku 10, Oulunsalo SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Va:n kevään koulutusohjelmassa kolmen jakson ay-koulu. Iltakurssit Metallitalossa, Helsingissä. 1. jakso to 26.2. klo 17-20, aiheena Operaatio Vakiduuni. 2. jakso ke 11.3. klo 17–20, aiheena Mikä Eläkeuudistus? 3. jakso ti 24.3. klo 17–20, aiheena Vaikuttamisen Voimaa. Kevään ay-koulun opintomatka järjestetään syksyllä, lisätiedot myöhemmin. Ay-koulut ovat avoimia kaikille kiinnostuneille! Korvaamme matkakulut. Tarjoilun vuoksi ilmoittauduthan 23.2. mennessä seuturyhmän puheenjohtajalle Satu Nurminen-Hämäläiselle, puh. 0400 547 426 tai satu.nurminen@ nsn.com. Ilmoita nimesi, ammattiosastosi ja mahdolliset allergiat Oulun seuturyhmän tietotekniikan perusteet -jatkokurssi 21.–22.2. klo 9–15 SAK-keskuksessa, Mäkelininkatu 31, 5. krs. Kurssilla kerrataan tietokoneen käyttö, yleiset ohjelmat sekä sähköpostin ja internetin käyttö. Ilmoittautuminen Paulalle, puh. 040 567 1498 klo 10–15. 29.01.2015 2 45 AY-LENTOPALLON MESTARUUSKILPAILUT Ay-lentopallon suomenmestaruuskilpailut ammattiosastotai työpaikkajoukkueille järjestetään Tampereella 11.–12.4. viidessä sarjassa. Joukkueiden kokoaminen on helppoa, sillä joukkue voi koostua saman ammattiosaston tai saman työpaikan pelaajista, johon voi kuulua useammankin ammattiliiton jäseniä. Kaikkien pelaajien tulee kuitenkin olla ammatillisesti järjestäytyneitä johonkin AKAVA:n, SAK:n, tai STTK:n ammattiliittoon. ? Kilpailut käydään miesten Aja B-sarjoissa, naisten Aja B-sarjoissa sekä sekasarjassa. ? Ilmoittautumiset kaikissa sarjoissa 18.3. mennessä sähköpostitse osoitteeseen ari@wilen.fi. ? Sarjamaksu on kaikissa sarjoissa 180 €/joukkue. Katso tarkempi kilpailukutsu osoitteesta: www.tul.fi > Lajit ja kilpailut > Jaostot > Lentopallojaosto > Ay-kilpailut Lisätietoja kisoista antaa Kari Heikkilä, puh. 0440 533 804, kari.hcp@gmail.com. Kilpailujen järjestelyistä vastaavat Suomen Työväen Urheiluliiton TUL:n Lentopallon ay-toimikunta ja Rantaperkiön Isku. Tervetuloa Tampereelle! AHJ1502_24-48.indd 45 20.1.2015 10:58:33
2 29.01.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini nj 279.indd 1 13.1.2015 12.11 VAIKEUSASTE 2-/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1B , 2B , 3B , 4A AHJ1502_24-48.indd 46 20.1.2015 10:58:37
KOTIMATKA 47 Henkilöauto 12. tammikuuta klo 15.54 TEOLLISUUSSÄHKÖASENTAJA Seppo Pulkkinen TYÖPAIKKA Crown Pakkaus Oy, Herttoniemi, Helsinki MATKA Herttoniemi–Porvoo–Koskenkylä–Myrskylä MATKAN PITUUS JA KESTO 90 km, 1–1,5 tuntia KUVA PEKKA ELOMAA AHJ1502_24-48.indd 47 20.1.2015 10:58:42
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green Etunimi Sukunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköpostiosoite (täytä sähköpostiosoitekenttä, niin saat tilausvahvistuksen suoraan sähköpostiisi) ? Kyllä, haluan sähköpostiini kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia A-lehdiltä. Etunimi Sukunimi Jakeluosoite Postitoimipakka T IL A A JA / M A K S A JA LA H JA LEHD EN SA A JA ? TILAAN LAHJAKSI ? TILAAN ITSELLENI Tu tu st um is ta rj ou s on vo im as sa ko tim aa ss a uu si lle as ia kk ai lle 31 .1 2. 20 15 as ti. Ale ht ie n ke st ot ila us on ta va lli st a re ilu m pi : sa at jo ka is en ja ks on a lk am is es ta ti ed on 1 k k e nn en , jo tt a v oi t ra uh as sa p ää tt ää ja tk os ta . T ila us ja tk uu , k un ne s to is in p ää tä t. Ke st ot ila us la sk ut et aa n ku llo in ki n vo im as sa ol ev aa n hi nt aa n. Hi nn at si sä ltä vä t ar vo nl is äv er ol ai n m uk ai se n ar vo nl is äv er on . Ke st ot ila uk se si ol le ss a vo im as sa si nu lla on ja tk uv a vo it to m ah do lli su us Ale hd et Oy :n Su ur ar vo nn as sa ja sa at si itä m yö s KPl us sa -p ist ei tä . KYLLÄ KIITOS, tilaan Apu Terveys -lehden edulliseen tutustumishintaan. ? 4 nroa VAIN 19,90 € (norm. 29,90 €) SÄÄSTÖ 10,00 € (001) ? 6 nroa VAIN 29,90 € (norm. 43,50 €) SÄÄSTÖ 13,60 € (002) Tilaus on edullisen kestotilauksen 1. jakso ja alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. TILAUKSELLANI VOIN VOITTAA ? 50 000,00 € rahaa puhtaana käteen ? 2 000,00 € rahaa joka kuukausi vuoden 2015 ajan. Apu Terveys maksaa postimaksun. Tunnus: 5020308 Info: pu5tr481 00003 VASTAUSLÄHETYS NOPEIMMIN TILAAT JA OSALLISTUT ARVONTOIHIN INTERNETISSÄ: www.a-lehdet.? /tilaus Tarjouskoodisi on pu5tr481 TERVE ELÄMÄ HELPOKSI! Apu Terveys -lehti auttaa edistämään omaa terveyttä, ehkäisemään vaivoja ennalta sekä selviytymään sairauden kanssa. Lehti antaa myös runsaasti palvelevaa hyötytietoa itsehoidosta, painonhallinnasta, liikunnasta, ruoasta ja ravitsemuksesta. Apu Terveyden tekijöinä ovat alan parhaat ammattilaiset ja asiantuntijoina suomalaiset huippututkijat ja -lääkärit. Apu Terveys -lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. A-lehdet Oy:n Suurarvonnan 2015 säännöt: Päävoitto 50 000,00 € rahaa arvotaan 21.12.2015. Kuukausivoittoina arvotaan 2 000,00 € rahaa joka kuukauden viimeisenä arkipäivänä vuoden 2015 ajan. Arvontoihin osallistuvat 18.12.2014 21.12.2015 kuhunkin arvontapäivään mennessä postitse, puhelimitse tai sähköisesti tulleet tilaukset sekä voimassaolevat kestotilaukset. Päävoitto arvotaan poliisiviranomaisen läsnä ollessa. A-lehdet Oy maksaa palkintojen arpajaisveron. Voittajiin otetaan yhteys kirjeitse. Järjestäjällä on oikeus julkistaa arvontatulokset (päävoiton voittajasta myös kuva) lehdissään ja markkinoinnissaan. Alle 18-vuotiaalta vaaditaan huoltajan suostumus tilaukseen ja arvontoihin. A-lehdet Oy:n henkilökunta ja heidän perheenjäsenensä eivät saa osallistua arvontoihin. Osallistujan nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Lisätiedot: www.a-lehdet.? /asiakaspalvelu/rekisteriseloste tai A-lehdet Oy, Risto Rytin tie 33, 00081 A-lehdet. TUTUSTUMISTARJOUS! 4 6 VOIMAA VATSAAN! Ehkäise selkäkivut kotijumpalla ? Syömishäiriö ? ? Insuliinisokki ? Levinnyt rintasyöpä ? ? MS-tauti HOIDA MUISTISAIRAUS Tunnista oireet ajoissa: säilytä toimintakyky ja elämänlaatu VIRKEYTTÄ VIHERIÖLTÄ Golfhullut Tarja Näsi ja Kari Tahvanainen HYVÄN OLON DIEETTI Syö itsesi energiseksi selviytymistarinaa sivua ristikoita, sudokuja ja tehtäviä ”K un ka ad uin ta ju tto m an a la ttia lle ke itt iö n ja olo hu on ee n vä lis sä , m in ull a oli le ipä ve its i yh de ss ä kä de ss ä ja om en a to ise ss a.” 4/ 20 14 7,90 € 4 ? ? 2014 HAIMA VAARASSA Tissuttelu voi olla tuhoisaa NUKU HYVIN OPETTELE UUDET UNITAVAT JA HAE APUA UNETTOMUUTEEN AJOISSA ELINTENLUOVUTUS ? KAHVI ? HELLE ? YRTIT ? SILMÄT ? K-VITAMIINI ? IRROTA KATKOLINJAA PITKIN JA POSTITA HETI! ? IRROTA KATKOLINJAA PITKIN JA POSTITA HETI! ? IRROTA KATKOLINJAA PITKIN JA POSTITA HETI! ? 4 nroa vain 19,90 € (norm. 29,90 €) Tilaa itsellesi tai lahjaksi! Tilausja arvontakortti • Pääpalkinto 50 000,00€ TR3105_Ahjo_225x265.indd 1 13.1.2015 22.45 AHJ1502_24-48.indd 48 20.1.2015 10:58:42