ahjo.fi m e ta l l i l i i t t o l a i s e n l e h t i 03.04.2014 NRO 5 Lähipalvelut säilytettävä Potkut liian helposti? Patrialla tarkkuus elintärkeää EI kiusaamiselle ! Utsatt på jobbet
Jos kiusaaminen työpaikalla ei lopu, vaikka siitä on työnantajalle raportoitu, kiusattu voi olla yhteydessä lähimpään alueelliseen työsuojeluviranomaiseen. Valvojat – Saimme viime vuonna vajaat 700 yhteydenottoa häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta, työsyrjinnästä, väkivallasta ja muista haitallisesti kuormittavista asioista. Häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta yhteydenottoja tuli vähän alle 400, kertoo lakimies Tanja Välke Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Yhteydenottoja epäasiallisesta kohtelusta virasto saa etenkin pieniltä työpaikoilta. Niissä ei välttämättä ole mietitty kiusaamisen ehkäise miseksi tai ongelmien ratkaisemiseksi mitään menettelytapaohjeita. – Julkiselta puolelta yhteydenottoja tulee paljon opetusalalta ja kunnista, kun esimerkiksi kuntia on yhdistetty. Myös yhdistyksistä tulee yhteydenottoja. Niiden hallitusten jäsenet eivät välttämättä ymmärrä, että heillä on työturvallisuusvastuita. Miesvaltaisilta aloilta sen sijaan tulee hyvin vähän yhteydenottoja. Suurin osa yhteydenotoista liittyy Välkkeen mukaan esimiehen ja alaisen väliseen suhteeseen. Alkuvaiheessa virasto antaa ohjeita siitä, miten asiaa voi käsitellä työpaikalla. – Monesti asia jää ensimmäiseen yhteydenottoon. Usein se ohje riittää, että saattaa asian työnantajan tietoon. Siitä syntyy työnantajalle velvoite lähteä käsittelemään asiaa. Monessa tapauksessa henkilö ei vielä ole kertonut työnantajalle, että kokee tulevansa kiusatuksi, Välke sanoo. Jos työnantaja ei ole ryhtynyt toimiin sen jälkeen, kun työntekijä on kertonut työnantajan edustajalle epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä, työsuojelutarkastaja voi ryhtyä selvittämään asiaa työnantajalta. Tällöin asiasta laaditaan tarkastuskertomus, jossa tarkastaja voi antaa työnantajalle joko toimintaohjeen tai kehotuksen ryhtyä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Kehotuksessa on määräaika. Jos työnantaja ei noudata kehotusta, työsuojelu viranomainen voi velvoittaa työnantajaa korjaamaan tilanteen sakon uhalla. Valvontatoimenpiteisiin ei pääsääntöisesti ryhdytä, jos työsuhde on jo päättynyt. Tällöin valvonnalla ei voida enää vaikuttaa työntekijän työoloihin. Metalliliiton jäsenten kokemuksia työpaikkakiusaamisesta sivulla 10 2 5 03.04.2014
pä ä k i r j o i t u s 03.04.2014 Voi äiti Venäjä puheenaihe 9 Palkansaajan ääni kuuluviin EU-vaaleissa ammattilainen 9 Tuomo Pyhäluoto, automekaanikko Pörhön Autoliike Oy 28 Patrian luolassa riittää töitä 36 Pikande, lurpassande och smutskastande kan vara vardag på jobbet toimija 18 Pirkko Valtanen Liittohallituksen jäsen Raahe 9 harrastus 35 Näytteleminen, teatteriryhmä Cabaree 5 uusi 5 Linjaus 7 talous 8 mielipide 8 kolumni 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 kehitys 22 24 työtila 26 päivystäjä 27 tiede 27 tekeminen ”Kulttuuri ei kuole koskaan” 32 kansainvälinen 35 harrastus 39 työttömyysturva 42 KOULUTUS 35 44 toiminta 46 oivallus 47 ULKONA toimitussihteeri ahjo.fi Suurvalloilla on kautta historian ollut tapana toimia itsekkäästi, muista piittaamatta. Viimeisin esimerkki tästä on Venäjän toiminta Krimillä. Kansainvälinen yhteisö on tällaisissa tapauksissa valitettavan voimaton. Historia on sen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta osoittanut. Omia etujaan voimakkaasti ajavaa suurvaltaa ei hevin pakotteilla pysäytetä. Eikä asein käytävää sotaa kukaan halua – toivottavasti. Krimin ja Ukrainan tapahtumien juuria voi hakea viime vuosi tuhannelta ellei kauempaakin. Venäjälle on hallintomuodosta riippu matta ollut tärkeää pääsy Mustallemerelle. Krim on avainpaikalla. Neuvostoliiton hajoaminen loi ItäEurooppaan uuden maantieteellis-poliit tisen tilanteen. Ne maat, joissa ei koskaan ole ollut kansalaisyhteiskuntaa, ovat monin tavoin epävakaita. Niistä puuttuu kansa laisten aktiivisuuteen perustuva puolue järjestelmä. Talouselämässä valtaan ovat nousseet aggressiivisimmat pelurit. Venäjän historia on itsevaltiuden historiaa. Tsaarit hallitsivat kansasta piittaamatta. Kommunistinen puolue hal ”Meillä on vain litsi puoluediktatuurilla. Neuvostoliiton yksi maapallo.” hajottua ei Venäjälle syntynyt toimivaa poliittista kansalaisyhteiskuntaa. Venäjä HEIKKI PISKONEN Päätoimittaja on historiansa vanki. Nyt maa hakee voimapolitiikan kautta asemaansa. Venäläisyys on lisäksi jotain, mitä muiden on vaikea ymmärtää. Isänmaalla ja venäläisyydellä on käsitteinä hyvin syviä, tunneperäisiä ja uskonnollisia merkityksiä. Niillä on helppo soitella ihmisten mielenkieliä. Ne ohjaavat myös valtiojohdon toimia. Ei voida hyväksyä, että toinen valtio – tässä tapauksessa V.V. Putinin johtama Venäjä – rohmuaa toisen itsenäisen valtion maa-alueita. Maailmassa ei taida kovin montaa valtiota olla, jonka rajoja ei jollain tapaa voisi historiaan vedoten kyseenalaistaa. Mutta sekään ei ole hyväksyttävä peruste Venäjän toimille Krimillä. Meillä on vain tämä yksi maapallo, jolla meidän pitää mahtua asumaan. Ihonväristä, kansallisuudesta, hallitsijoista huolimatta. Olemme toisistamme riippuvaisia. Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 Graafinen suunnittelija Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Valokuva-arkistoN hoitaja Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 Toimittaja Päätoimittaja Redaktör Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Verkkotoimittaja Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 Tiedotussihteeri Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 Tilaukset Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa Ao-ilmoitukset Osoitteenmuutokset Kaupalliset ilmoitukset PAINOPAIKKA Postitse, sähköpostina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) aHJO ON Metallityöväen Liiton jäsenlehti 5 3 SISÄ LT Ö
4 5 03.04.2014 PUHEENAIHE Palkansaajan ääni kuuluviin Europarlamentin vaaleissa vuonna 2009 äänesti vain 40 prosenttia suomalaisista. Tähän palkansaajajärjestöt haluavat muutoksen. Ennakkoäänestys 14.–20.5. Vaalipäivä 25.5. www.aaniasuomesta.fi www.facebook.com/aaniasuomesta www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1405_4 vaihtoehto.indd 4 EU-VAALIT Ääniä Suomesta -kampanjalla pyritään lisäämään palkansaajien tietoisuutta Euroopan Unionin merkityksestä työelämän kehittämisessä. Tämän kautta halutaan nostaa kiinnostusta vaaleja kohtaan ja aktiivisuutta äänestää toukokuisissa vaaleissa. SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteisesiintyminen äänestysaktiivisuuden puolesta on historiallinen. Koskaan aiemmin niillä ei ole ollut yhteistä vaalikampanjointia. Järjestöt korostavat, että mitä useampi palkansaaja äänestää, sitä enemmän sillä on vaikutusta siihen, miten palkansaajien ääni EU-parlamentissa kuuluu. Järjestöt eivät kampanjassaan ota kantaa minkään puolueen tai ehdokkaan puolesta. Kampanjateemat Eurooppalainen työelämä kuntoon Työaikasuoja kuuluu kaikille Työehdot pätemään myös lähetettyihin työntekijöihin Yhtenäinen irtisanomissuoja työntekijöiden turvaksi Joukkokanteella eroon työelämän rötöstelijöistä Työsuojelustrategia pois pakkasesta Työtä ja hyvinvointia kestävästä kasvusta Työtä, vakautta ja toimeentuloa Vähimmäistaso yritysverotukseen ja veroparatiisit kuriin Kohti osaamiseen perustuvaa unionia Reilua ja vapaata kauppaa Laadukkaat julkiset palvelut hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaajina Vahva elinkeinotoiminta työllisyyden perusta Kiertueteltta Helsinki 5.5. Turku 8.5. Oulu 12.5. Kuopio 15.5. Jyväskylä 19.5. Tampere 22.5. Metalliliittolaiset ehdokkaat Tähän mennessä ehdolle on asetettu Janne Laulumaa SDP n Raisio n Teleste Oyj:n pääluottamusmies n Metalliliiton liittovaltuuston jäsen Faruk Abu Taher Vasemmistoliitto n Kotka n metallityöntekijä, Jalotakka Oy Kari Uotila Vasemmistoliitto n Espoo n kansanedustaja n entinen Helsingin telakan pääluottamusmies Erno Välimäki Vasemmistoliitto n Pori n Cupori Oy:n pääluottamusmies n Metalliliiton liittohallituksen jäsen 26.3.2014 9:00:59
· LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä 03.04.2014 ”Työtä riittää ainakin vuoden päähän” Tarvitaan pelisäännöt Työnantajat etsivät jatkuvasti keinoja kulujensa alentamiseksi. Viime aikoina on entistä useammin noussut esille työntekijöihin noudatettavan työehtosopimuksen vaihtaminen toiseen, kustannustasoltaan matalampaan. Tätä sinänsä laillista toimintaa kutsutaan sopimusshoppailuksi. Näissä tilanteissa työntekijöiden työsuhteen ehdot heikkenevät. Työnantajien toiminta asettaa myös ammattiliitot työpaikkatasolla vastakkain. Työntekijät joutuvat miettimään, vaihtaako ammattiliittoa vai pysyä entisessä. On myös tilanteita, joissa toinen ammatti liitto on astunut toisen liiton järjestämisalueelle tai sen liepeille. Jälleen kerran työnRIKU AALTO tekijät ovat valinnan Metalliliiton edessä. puheenjohtaja On käsittämätöntä, että SAK:ssa ei ole saatu aikaan yhteisiä, kaikkien kunnioittamia pelisääntöjä liittoraja kysymyksiin. Nyt aikaa tärvääntyy oikealta edunvalvontatyöltä. Kärsijöinä ovat jäsenet. Pitää uskaltaa katsoa eri ammattialojen luonnollisia järjestäytymissuuntia ja tehdä sen mukaisia ratkaisuja. On uskallettava tarkastella myös liittorakenteita. Jäsenten edunvalvonta on ykkösasia, ei kuviteltu valta. LINJAUS HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN TILAUKSIA Uusi Metsosta irrotettu Valmet sai äskettäin Brasiliasta suuren selluteknologiatilauksen. Valmet on solminut brasilialaisen Klabinin kanssa aiesopimuksen kahden sellun kuivauslinjan toimittamisesta. – Äärettömän hyvä uutinen. Tämä antaa uskoa ja toivoa paremmasta, sanoo Valmetin Rautpohjan tehtaan pääluottamusmies Pentti Mäkinen. Aiesopimuksen työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 500 miestyövuotta Suomessa, Ruotsissa ja Brasiliassa. Suomessa töitä odotetaan lähinnä Jyväskylän Rautpohjaan, missä työskentelee noin 380 metallityöntekijää. Yhteensä Valmet työllistää Suomessa noin 1 400 työntekijää. – Koneiden suunnittelu on jo käynnistynyt ja tuotantopuolelle alkaa näiden tilausten ansiosta valua töitä syksyllä. Uskon, että kaikki lyhennettyä työaikaa tekevät voivat siirtyä syksyllä täyteen työaikaan, Mäkinen kertoo. Brasilian tilaus oli jo toinen Valmetin hyvä uutinen tänä vuonna. Aikaisemmin yhtiö tiedotti Indonesian OKI:n sellutehdasprojektista, jonka työllisyysvaikutukseksi on laskettu 1 000 miestyövuotta pääosin Suomessa, Ruotsissa ja Kiinassa. – Meillä on voimassa lomautusvaroitus vuoden loppuun saakka, mutta voi olla, että näiden tilausten ansiosta se jää pelkäksi varoitukseksi. Konetilaukset antavat töitä ensi vuoden kevättalvelle asti. Niin hyvä tilanne ei vieläkään varmaan ole, että viime syksynä Rautpohjasta irtisanottuja metallityöläisiä oltaisiin kutsumassa takaisin töihin, Mäkinen arvelee. 5 5 Y H T E I S K U N TA Pari vuotta tässä ovat yt:t ja lomautukset pyörineet, joten jo oli aikakin, sanoo pääluottamusmies Pentti Mäkinen. Valmet on ilmoittanut myös kartonkikoneen tilauksesta Vietnamiin. Juuri äskettäin yhtiö kertoi pehmopaperin tuotantolinjan tilauksesta Meksikoon. Se ei tosin tuo työtä Suomeen, koska pehmopaperikoneet valmistetaan Ruotsissa. Mäkinen arvioi, että maailmalla olisi hiljalleen viriämässä investointihalukkuutta. – Elleivät nyt Venäjän ja länsimaiden kiristyneet suhteet kaada tätä optimismia. Keskinäiset pakotteet ja kauppasuhteiden jäätyminen ovat myrkkyä maailmantaloudelle ja tehdasinvestoinneille. Uusi Valmet Oyj syntyi tämän vuoden alussa, kun Metso Oyj:n massa-, paperi- ja voimantuotantoliiketoiminnat irrotettiin Metsosta omaksi yhtiökseen. Metsoon jäivät kaivos- ja maarakennus- sekä automaatioliiketoiminnat. ESA TUOMINEN Pääluottamusmies riitauttaa Wärtsilän potkut UUSI IRTISANOMISET Wärtsilä irtisanoo Suomesta 142 työntekijää. Irtisanomisista satakunta kohdistuu Wärtsilän Vaasan yksikköön, loput Turkuun ja Helsinkiin. Wärtsilän Vaasan yksikön työntekijöiden pääluottamusmies Matti Latvakoski aikoo riitauttaa irtisanomiset metalliliittolaisten työntekijöiden osalta. Irtisanomisia tullaan näiltä osin käsittelemään työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken. – En nähnyt yt-prosessin aikana mitään järkeä irtisanomisiin. Tilauskirjat ovat täynnä ja mitään tuotannollisia ja taloudellisia syitä ei ole. Ollaan jo nyt lirissä, kun määräaikaisetkin saavat lähteä, Latvakoski sanoo. AHJ1405_1-23.indd 5 KOKOONPANOTYÖNTEKIJÄ JENNA SIREN, 27 TYÖPAIKKA Koja Oy, Tampere AMMATTIOSASTO Tampereen Metallityöväen ao. 7 Latvakosken mukaan yt-lain mukaan työntekijälle pitäisi aina esittää selkeät syyt irtisanomisille. Nyt sellaisia ei ollut. Latvakosken mukaan tilanne tuotannossa tulee olemaan kestämätön, sillä työtä on nyt enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. Wärtsilän tammikuun lopun ilmoitus 200 työpaikan vähentämisestä Suomesta toteutuu sellaisenaan, sillä eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman kautta yrityksestä lähtee lisäksi vajaa 60 ihmistä. Wärtsilä ilmoitti tammikuussa vähentävänsä maailmanlaajuisesti 1 000 työpaikkaa. Yhtiö perusteli irtisanomisia kannattavuuden ja kilpailukyvyn varmistamisella myös tulevaisuudessa. Wärtsilä työllistää Suomessa vajaa 3 800 ihmistä. Heistä noin 3 100 työskentelee Vaasassa. Irtisanomisten kohdentuminen työntekijäja toimihenkilöpuolelle tarkentuu myöhemmin. Vaasan tuotannossa tekee määräaikaisella sopimuksella työtä vajaa 50 henkilöä, joiden työsuhteita ei uusita. Irtisanottavien nimien pitää olla selvillä toukokuun loppuun mennessä. Sen jälkeen alkava irtisanomisaika vaihtelee työsuhteen keston mukaan, mutta on keskimäärin kuusi kuukautta. JARI HAKALA MITEN TULIT ALALLE? Ensimmäistä kertaa tulin Kojalle 15–16-vuotiaana kesätöihin, ja myöhemmin sain pidemmän sopimuksen. Sitten opiskelin lähihoitajaksi ja tein sitä kolme vuotta. Nyt aloitin Kojalla uudestaan tammikuussa. MITEN LIITYIT LIITTOON? Tiesin mennä luottamusmiehen juttusille ja tehtiin paperit. Olin ollut Metalliliitossa silloin aikaisemminkin. Välillä kuuluin lähihoitajaliitto SuPeriin. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Apua ja neuvoja, jos työpaikalla tulee jotain epäselvyyksiä. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Että on terve ja on hyvä työpaikka. Metalliala tuntuu hyvältä, viihdyn Kojalla. 26.3.2014 9:03:15
6 5 03.04.2014 Miehet äärilaidoilla ”Miehissä on pieni osa etuoikeutettuja johtavissa tehtävissä olevia, mutta toisaalta he kansoittavat päihdehuollon ja vankilat.” ”30–34-vuotiaista naisista noin 10 % ja miehistä noin 18 % on käynyt vain perus- tai kansalaiskoulun. Ero naisten hyväksi on kasvanut.” SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm Autonasentaja (huoltokorjaamo) TASA-ARVO Miesten ja naisten välinen koulutusero on yhteiskunnallinen ongelma. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa on 20–30 -vuotiaista nuorista 110 000. Heistä on miehiä 70 000. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuu miehiä enemmän kuin naisia. Naisenemmistö on ylioppilas-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto tutkinnoissa. Myös aikuiskoulutukseen naiset osallistuvat miehiä ahkerammin. Naiset ovat miehiä valmiimpia kouluttautumaan uudelleen, vaikka he toimivat jo nyt ammateissa, joissa on paremmat työllisyysnäkymät kuin miesvaltaisissa ammateissa. Autonmaalari 403 Autopeltiseppä 386 Autotarvikemyyjä 284 Automyyjä 264 Huoltokorjaamon työntekijä TYÖSUOJELU Tapaturmia ja työperäisiä sairauksia on Suomessa erityisesti SAK:laisilla aloilla. Nopeimmin niitä vähennettäisiin laittamalla kuntoon työpaikkojen työsuojelu. Yritykset säästäisivät vuosittain miljardeja, jos ne ehkäisisivät ennakolta tapaturmia ja työstä johtuvia sairauksia. Autoalan työttömät Tammikuu 2014 4 445 henkilöä Tammikuu 2013 4 076 henkilöä 208 171 Raskaan kaluston asentaja Ajoneuvojen sähköasentaja 99 0 www.sak.fi > Aineistot > Julkaisut > Kalvot > Miehet, työelämä ja tasa-arvo Tavoitetta työpaikoille 2 630 500 1 000 1 500 2 000 2 500 LÄHDE: Työ- ja elinkeinoministeriö Vastuu ei väisty rajalla SAK:n työsuojelutavoitteet -asiakirja on osoitteessa: www.sak.fi > Aineistot > Julkaisut > Esitteet ja julkaisusarja > SAK:n työsuojelutavoitteet SAK vaatii suomalaisyritysten toiminnalle ulkomailla •sitovia sääntöjä. Työn teettäjän ja tilaajan on vastattava tuotantoketjusta ja alihankkijoista, vaikka tuotanto on siirretty pois Suomesta. Vapaaehtoisen eettisyyden puutteet paljastuivat viimeksi Stora Enson toiminnasta Pakistanissa. Stora Enso tiesi lehtitietojen mukaan jo vuonna 2012 lapsityövoiman käytöstä. Yhtiöiden omistajien on valvottava yhtiöitä. Stora Enson omistajiin kuuluvat eläkevakuutusyhtiöt ja Suomen valtio. • • Lähde TUL:n liittojuhlille LIIKUNTA Työväen Urheiluliiton liittojuhla eli Lakeuden Kisat järjestetään Seinäjoella 6.–8.6. Kisapassit ovat paraikaa myynnissä. Ay-väelle on räätälöity oma passi. Hinta 60 €, lisäpäivä 10 €. Tilaukset tulee tehdä viimeistään 15. 5. osoitteessa www.lakeudenkisat.fi PURKAUTUNUT ENNUSTE ? Suomen talous nousuun Muuta Eurooppaa hitaampana ? BKT: syyskuu 2,1 % ? 0,9 % ? Työttömyysaste 8,4 % Nousua vain hiukan ? Reaaliansiot alenevat hiukan ? Kuluttajahinnat nousevat 1,5 % ? Kotitalouksien reaalinen ostovoima supistuu 0,3 % Kasvaa ensi vuonna 0,5 % LÄHDE: Palkansaajien tutkimuslaitos SEURAAVASSA AHJOSSA Onko high techistä työllistäjäksi? Savossa Ponssella ”tehhään mualiman parraeta mehtäkonneita”. ??Metallin liittosihteeri Matti Mäkelä on kotoisin A?Vaasasta B?Turusta C?Raumalta D?Porista TIESITKÖ Noormarkun Metallityöväen ao. 243 97 jäsentä ? Kankaanpään Metallityöväen ao. 318 ??Kv. jääkiekkoliiton ylläpitämässä maajoukkueiden rankingissa 2013 kärkisijaa piti Ruotsi. Suomi oli B?kolmas C?neljäs A?toinen D?viides ??Voiteluaine CRC 5-56:n mallinumero 5-56 on A?kemiallisen koodi aineen B?tuoteperheen numero C?kehittämisaika: D?hintaluokka toukokuu 1956 ??Suomen korkein benjihyppypaikka kesällä 2013 sijaitsi Helsingin Kaivopuiston rannassa. Sen korkeus oli A?88 m B?97 m C?110 m D?150 m O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 AHJ1405_1-23.indd 6 26.3.2014 9:03:17
03.04.2014 Lähdetään oopperaan ”Ukrainan tilanne on huono. Murehdin paljon perheen ja kotimaan takia. Olen kotoisin pienestä kylästä läheltä Umanin kaupunkia Ukrainan keskiosista. Äidinkieleni on ukraina, mutta puhun myös venäjää. Ukrainassa pitää opiskella venäjää toisena kielenä. Seuraan kotimaan tilannetta uutisten ja internetin kautta sekä soittelen usein vanhemmilleni. Onneksi minulla ei ole ketään perheenjäseniä tai tuttuja lähellä pahimpia paikkoja. En tiedä mitä pitäisi tehdä, jotta kriisiin löytyisi ratkaisu. Toivon kovasti, että ratkaisu tulisi pian ja ilman sotaa.” Inna Pida, kokoonpanija, Fiskars Garden Oy Ab, Raasepori ”Ukrainan tilanteessa on kyse Venäjän aggressiosta. Ukrainalaiset eivät halua sotaa vaan rauhaa. Haluamme työtä, palkkaa ja eroon korruptiosta, joka on iso ongelma. Olen kotoisin Udrotista Länsi-Ukrainasta. Äidin kieleni on ukraina, mutta osaan myös Eduard Kosjatchenko, autonasentaja, Lapland Engineering Oy, Kemi ”Tilanne on huono, aseellisen yhteenoton uhka on suuri. Venäjä on epärehellisin keinoin ottanut Krimin haltuunsa. Ukrainan tavallinen kansa kärsii tilanteesta eniten. Olen itse ItäUkrainasta ja kaksikielinen, Krimillä minulla ei ole läheisiä sukulaisia. Tapahtumia olen seurannut internetistä venäläisistä ja ukrainalaisista lähteistä. Molemmat kertovat omaa versiotaan, mutta yritän yhdistellä faktoja ja muodostaa toden mukaisen kuvan. Ratkaisua on vaikea löytää, kun asiat ovat menneet tähän pisteeseen. Neuvottelupöytään pitäisi päästä, mutta Venäjä ei varmasti enää luovu Krimistä. Toisaalta Ukraina haluaa Krimin takaisin, vaikka aseilla. Tällä hetkellä Krimin saaminen takaisin ei ole realismia, koska armeija ei ole tarpeeksi vahva ja maan sisäinen tilanne on sekava.” MIKKO NIKULA Metalli ei hyväksy tiukentamista VUOROTTELUVAPAA Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon mielestä työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen maaliskuinen työryhmäesitys vuorotteluvapaajärjestelmän muuttamisesta on huono ratkaisu. – Vuorotteluvapaan ehtoja heikennetään niin paljon, että pelko on, että koko järjestelmä ajetaan alas. Edellytyksiä heikennetään kahta kautta, toisaalta vaaditaan vapaalle jääjältä pidempää työhistoriaa, ja toisaalta vapaan sijaiselta pidempää työttömyysaikaa. Nämä yhdessä johtavat siihen, että vuorotteluvapaan käyttö heikkenee, Aalto näkee. Esityksen mukaan vuorotteluvapaan pitäjän työssäoloehtoa pidennetään 10 vuodesta 16 vuoteen, ja yli 60-vuotiailta mahdollisuus viedään kokonaan. Samoin vuorotteluvapaan sijaiselta vaaditaan yhteensä kolmen kuukauden työttömyyttä viimeisen 14 kuukauden ajalta, kun tähän AHJ1405_1-23.indd 7 mennessä on riittänyt yksikin päivä. Työttömyysvaatimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin alle 25-vuotiaat, alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet ja yli 55-vuotiaat. Muutokset vuorotteluvapaajärjestelmään tulisivat voimaan ensi syksynä. Metalliliiton jäsenistä vuorotteluvapaata on käyttänyt viime vuosina noin 600–700 jäsentä vuosittain. – Se ei ole hirveän suuri joukko. Mutta kyse on siitä, että vuorotteluvapaalle haluavilla on siihen syynsä. Yleensä se liittyy jaksamiseen. Aallon mielestä vuorotteluvapaan muutokset ovatkin ristiriidassa yleisiin vaatimuksiin työurien pidentämisestä. – Tässä otetaan pois elementtejä, jotka ovat lisänneet ihmisten jaksamista. Tämä lyö korville ajatusta, että työuria pitäisi pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. HEIKKI LEHTINEN / UP Maksim Borodkin, materiaalinkäsittelijä, HUB Logistics Oy, Uusikaupunki venäjää. Äitini on venäläinen, kotoisin Stavropolista, ja setäni asuu siellä. Setä kertoi, että Venäjän uutisissa sanotaan, että ukrainalaiset pakkosiirtävät venäläisiä. Me kerroimme, että se ei ole totta. Seuraan kotimaan tapahtumia lukemalla lehtiä ja katsomalla televisiota koko ajan. Ukraina haluaa olla itsenäinen. Kaikki ukraina laiset sanovat, että eivät halua osaksi Venäjää. Jos presidentti on normaali, hän ei sano sellaisia asioita kuin Putin. Ukraina tarvitsee nyt apua Euroopalta ja Amerikalta.” Tilastokeskus kertoi maaliskuun alussa, että Suomen kansantuote pieneni viime vuonnakin. Nyt laskua kertyi nuppia kohden laskettuna 1,8 prosenttia. Näin huonoja viiden vuoden jaksoja kuin nyt Suomi ei ole kokenut vuoden 1870 jälkeen kuin ensimmäisen maailmansodan ja 1990-luvun laman aikoina. Vaikka työttömyyden kasvu on kolhinut monia, palkkatulojen osuus kansantuotteesta on noussut. Syy on yksinkertainen: Nokia ja se, että yritysten voitot laskevat talouden alamäessä nopeammin kuin väkeä heitetään pihalle. Tilanne näkyy siinä, että kotitalouksien käytettävissä oleva tulo laski viime vuonna prosenttiyksikön vähemmän kuin kansantuote eli 0,8 prosenttia. Kun henkeä kohden laskettu kansantuote liikkui viime vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2005, kotitalouksien keskimäärin käytettävissä oleva tulo oli vuoden 2009 tasolla. Sitä, miten tuo tulo jakautui kotitalouksien kesken, ei vielä tiedetä. Veromuutokset ovat vähän tasanneet tuloeroja, vielä enemmän pääomatulojen reipas lasku. Mutta pääomatulot kääntyvät aikanaan kasvuun. Mutta yksi asia tiedetään. Tilastonikkarit laskevat myös kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon. Siinä mukaan lasketaan suoraan ihmisille suunnatuista julkisista palveluista tuleva hyöty. Mittarina on lähinnä niiden tuottamiseen käytetty rahamäärä. Tämä oikaisu tuo meillä noin kolmanneksen lisän kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Näihin palveluihin käytetty raha ei ole viime vuosina pahemmin noussut, muttei vielä laskenutkaan. Näin nämä palvelut tasaavat tuloeroja, sillä esimerkiksi yhden lapsen päivähoito maksaa tietyn summan riippumatta vanhempien tuloista. Mutta eriarvoisuuden kasvu esimerkiksi siinä, kuka saa ja millaisia terveydenhoitopalveluita tai kenen lapset menevät korkeakouluun, vähentää tätä tulojen tasausta. Jos ei sairasta pahasti, oopperassakäynti on tehokkaimpia tapoja kerätä itselleen tätä hyötyä. TALOUS Ukraina huolestuttaa Suomessa asti Ahjon mennessä painoon 24.3. tilanne Ukrainassa ja Krimillä jatkui kireänä, ja Venäjän duuma oli hyväksynyt Krimin liittämisen osaksi Venäjää. Ahjo kysyi tilanteesta mielipidettä kolmelta Suomessa asuvalta ukrainalaiselta Metalliliiton jäseneltä. 5 7 PUHEENAIHE Tuloerojen tasaantuminen voi olla tilapäinen ilo. ASKO-MATTI KOSKELAINEN 26.3.2014 9:03:20
8 MIELIPIDE 5 03.04.2014 KO L U M N I VUOKRATYÖFIRMAT Olen kolmen vuoden ajan hakenut töitä Lahden ja Uudenmaan alueilta vaihtelevalla menestyksellä. Ainoatakaan vakituista työpaikkaa ei ole tarjottu, tai jos on ilmoituksessa ollut, niin haastattelussa se on muuttunut määräaikaiseksi. Lähes kaikki työpaikat ovat vuokrafirmojen kautta, ja haastattelijat eivät metallialasta ja alan tehtävistä juuri mitään tiedä. Haluaisinkin ammattiliitolta selvän vastauksen, miksi ay-liike on antanut tällaisen vallan vuokrafirmoille. Ei ole mitenkään hienoa mennä haastatteluun nöyryytettäväksi. Vaikka olisit kuinka ammattilainen kyseessä olevaan tehtävään, palkkatarjous on 12 €/tunti, ota tai jätä. Palkka on kuulemma jokaiselle sama, olet aloittelija tai vanha tekijä. Lisäksi osa vuokrafirmoista ei anna edes turvajalkineita, jotka ovat lakisääteiset. Muutoinkin vuokratyöntekijä on toista kastia, vaikka olisi alan osaaja. Olen asiasta informoinut Lahden metallia ja työsuojelu piiriä. Kun kerran vuokrafirmat ovat tulleet jäädäkseen, niin liittojen tulee tukea vuokratyöläisiä. Me olemme huonossa asemassa. Toki on hyviä ja asiallisia vuokrafirmojakin. Miksi ammattiliitto ei aja vuokratyöntekijän asioita? Missä on ay-liikkeen terä? Nyt on aika, jolloin työntekijä sitä kaikista eniten kaipaa. PENA VASTAUS EDELLISEEN: TES-KEHITYS AUTTAA MYÖS VUOKRATYÖNTEKIJÖITÄ Kirjoittaja peräsi liitolta toimenpiteitä vuokratyön tehokkaampaan edunvalvontaan ja ay-liikkeen terävöitymistä näiden asioiden suhteen. Vuokratyön teettäminen on yksi työsuhteiden muodoista, joka on myös alkanut vakiintua osaksi metalliteollisuutta. Liittona emme yksin pysty tekemään lakia, joka kieltäisi vuokratyön teettämisen. Tästä syystä olemmekin keskittyneet muokkaamaan olemassa olevaa työehtosopimustamme. Viimeisimmällä sopimuskierroksella saimme uusittua koko vuokratyötä koskevan pykälän. Uusimisen taustalla oli muun muassa vuokratyöntekijöiden aseman vahvistaminen työpaikoilla ja yhdenmukaisempien ehtojen saavuttaminen käyttäjäyrityksen työntekijöiden kanssa. Sopimusmuutos astui voimaan 1.11.2013 ja siihen liittyvät ohjeistukset saadaan valmiiksi kuluvan kevään aikana. Sopimusmuutoksilla ei poisteta kaikkia vuokratyön ongelmia, se lienee tosiasia. Niin kauan kuin vuokratyö on yksi laillisista työsuhteen muodoista, uskomme työehtosopimuksen kirjausten muuttamisen olevan kuitenkin paras tapa auttaa vuokratyöntekijöitä. Laveammin voisi mainita, että kaikki työ, mitä ammattiyhdistysliike tekee päivittäin vuokratyöntekijöiden eteen, ei välttämättä julkisuudessa näy. SAK:lla ja meillä on jatkuvasti käynnissä työryhmiä, joissa tehdään töitä vuokratyön ehtojen parantamiseksi. Uskallan sanoa, ettei ay-liikkeen terä, kuten kirjoittaja ilmaisee, ole tupessa tai tylsä. Asiat eivät vaan etene niin nopeasti kuin me haluaisimme. TURJA LEHTONEN LÄHETÄ MIELIPITEESI Sopimusasiantuntija Metalliliitto Optimismia Optimismi tuntuu olevan hyvin epäilyttävä ajattelutapa Suomessa. Optimistit leimataan helposti vähän yksinkertaisiksi ihmisiksi, jotka eivät ymmärrä realiteetteja. Parempi on olla reilusti pessimisti. Periaatteena pitäisi olla: Ole tyytyväinen tänään, vaikka asiat ovat huonommin kuin eilen, sillä tänään asiat ovat kuitenkin paremmin kuin huomenna. Pahimmillaan optimisteja lyödään kutsumalla heitä katteettoman optimismin lietsojiksi. Heitä pidetään, ei pelkästään yksin kertaisina, vaan peräti vahingollisina. Optimismihan saattaa antaa uskoa tulevaisuuteen. Pessimistien, jotka kutsuvat itseään realisteiksi, mukaan tulevaisuus ei tuo mitään hyvää mukanaan, vaan pelkkää synkkyyttä. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin minua on syytetty katteettomasta optimismista. Syytös liittyy siihen, että en usko teollisuuden ja varsinkaan metalliteollisuuden työpaikkojen häviävän Suomesta. Päinvastoin uskon, että metalliteollisuudella on hyvät mahdollisuudet kehittyä ja luoda lisää työpaikkoja Suomeen. Olen siis katteettoman optimistinen. ”Teollisuudella Vettä myllyyn syytöksen esittäjä sai on hyvät tuoreesta tutkimusraportista, jossa mahdollisuudet todettiin, että tietokoneistaminen uhkaa noin kolmasosaa suomalaisista työpaikehittyä.” koista parin vuosikymmenen aikana JORMA ANTILA (Pajarinen – Rouvinen: Computerization Metalliliiton tutkimuspäällikkö Threatens One Third of Finnish Employment, ETLA muistio 22). Syytöksen esittäjä on ymmärtänyt raportin viestin väärin. Siinä ei väitetä, että työpaikat katoavat ja mitään muuta ei tule tilalle. Raportissa todetaan, että tietotekniikan ja teknologian kehityksen myötä on mahdollista, että nykyisistä ammateista noin kolmasosa voitaisiin parin seuraavan vuosikymmenen aikana korvata koneilla. Raportissa todetaan kuitenkin, että näin ei välttämättä käy. Lisäksi niidenkin ammattien, joita koneet korvaavat, tilalle tulee uusia ammatteja. Tätä ei kritiikin esittäjä tajunnut. Näitä teknologisen työttömyyden saarnaajia on ollut teollisen vallankumouksen alkupäivistä alkaen. Uusi teknologia on toki hävittänyt ammatteja ja työtehtäviä, mutta uusia on tullut tilalle. Teollistumisen historia on todistanut nämä teknologisen työttömyyden saarnaajien ajatukset vääriksi. En toki väitä, että koneille työpaikkansa menettäneet ihmiset automaattisesti saisivat uuden työpaikan. Uuden työpaikan saanti vaatii usein uuden ammatin opettelemisen. En myöskään väitä, että metalliteollisuus voi ilman ponnisteluja kehittyä ja kasvaa Suomessa. Toki toiminnan ja tuotteiden kehittämiseen on panostettava. Ei kuitenkaan ole mitään luonnonvoimaista estettä toiminnan kehittämiselle. Pitää olla halua ja intoa kehittää toimintaa. Ja optimistista mieltä. ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1405_1-23.indd 8 26.3.2014 9:03:25
03.04.2014 5 9 A M M AT T I L A I N E N TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN KUVA VESA RANTA AUTOMEKAANIKKO Tuomo Pyhäluoto, 26 TYÖPAIKKA Pörhön Autoliike Oy, Raahe Siistiä sisätyötä MILLAINEN KOULUTUS SINULLA ON? Ajoneuvoasentajan perustutkinto Raahen Ammattioppilaitoksesta. MILLOIN TULIT METALLIALALLE JA NYKYISEEN TYÖPAIKKAASI? Tulin tänne heti koulun jälkeen kesällä 2006. Tämä on ensimmäinen alan työpaikkani. MITÄ TEET? Hoidan huollot, korjaukset ja viat meidän merkeissä, Volkswagenissa ja Peugeotissa. Ei voi sanoa mikä on yleisin vika, koska jokainen auto on yksilö. Ja viathan ovat jossain puskureiden välissä. MIKÄ TYÖSSÄSI ON PARASTA JA MIKÄ HUONOINTA? Autojen kehittyminen opettaa aina uutta. Huonointa on kiire, varsinkin kesäaikaan. MITEN KEHITTÄISIT TYÖTÄSI? Kiire haittaa työympäristön siistinä pitämistä. ARVOSTETAANKO AMMATTIASI TAI TYÖTÄSI? Kyllä täällä talon sisällä, kun tiedetään, kuinka iso tietomäärä pitää hallita. Mutta tuolla keskustelupalstoilla ei olla arvolistan kärjessä. Työpaikka antoi lahjakortin hotelliin, kun pääsin hopealle Mestarimekaanikko 2014 -kilpailussa. Osallistuin kisaan, kun olen pärjännyt aikaisemmissakin kisoissa. (Vuonna 2006 Taitaja-kisojen 1. sija, vuonna 2009 Nuorten ammattitaidon MM -kilpailujen 15. sija Kanadassa.) ONKO PALKKA KOHDALLAAN? Ei ainakaan omasta mielestäni. MILLAINEN ON HYVÄ TYÖKAVERI? Sellainen, jonka kanssa voi jutella muustakin kuin työasioista. MILLAINEN ON HYVÄ POMO? Hallitsee kaikki osa-alueet ja antaa palautetta, myös myönteistä. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? En radikaaleja muutoksia, kun on vaimo, 2- ja 6-vuotiaat tytöt ja asuntolaina. Mutta pitää tarttua tilaisuuksiin – myöhemmin voisi vaikka opiskella lisää. AHJ1405_1-23.indd 9 26.3.2014 9:03:29
10 TEKSTI ANNI TURUNEN KUVITUS ERIC LERAILLEZ 5 03.04.2014 NOKI Nälvimistä, kyttäämistä ja mustamaalaamista. Väkivallalla uhkailua, käsiksi käymistä ja töiden pois ottamista. Metalliliittolaiset ovat kokeneet työpaikoillaan monenlaista kiusaamista. Kiusatun ei kuitenkaan tarvitse murehtia yksin. Apua saa liitosta, työterveyshuollosta ja työsuojeluviranomaiselta. Työnantajalla on Ahjo kysyi viime vuoden lopulla Metalliliiton jäsenten kokemasta työpaikkakiusaamisesta. Toimitukseen tuli puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostitse yhteensä 15 yhteydenottoa. Naisia yhteyttä ottaneista oli viisi. Osa tapauksista oli tuoreita, osa oli tapahtunut kymmeniä vuosia sitten. Haastateltujen nimet ovat muutettu. AHJ1405_1-23.indd 10 lain mukaan velvollisuus ryhtyä toimiin, jotta kiusaaminen loppuisi. 26.3.2014 9:03:33
5 11 03.04.2014 I TUT n Metalliliittolaisten kertomukset kiusaamisesta olivat surullisia. Kymmenessä tapauksessa kiusaaminen oli loppunut vasta silloin, kun työntekijä oli lähtenyt pois työpaikaltaan. Haastatelluista kuusi oli lähtenyt vapaaehtoisesti. Kiusaaminen ilmeni esimerkiksi eristämisenä, nälvimisenä tai mustamaalaamisena. Siihen syyllistyivät sekä esimiehet että työkaverit. ”Kiusaaminen oli haukkumista, valehtelemista ja eristämistä. Haukkuminen liittyi sekä työntekoon että persoonaan. Porukka katseli, naureskeli ja osoitteli, kun tein hommia. Valeita levitettiin koko kylälle, väitettiin, etten osannut tehdä mitään.” Petri, irtisanoutunut, vaihtanut työpaikkaa ”Minua pidettiin alusta asti ulkopuolisena. Minua eristettiin muista, enkä selkeästi ollut tervetullut samaan kahvipöytään. Kun työkavereillani oli luppoaikaa ja menin juttelemaan heille, niin esimieheni kysyi, mitä minä siellä teen.” Leena, irtisanoutunut, kuntoutustuella AHJ1405_1-23.indd 11 26.3.2014 9:03:37
12 5 03.04.2014 n Kiusaaminen oli usein alkanut pikkuhiljaa tai jonkin organisaatiomuutoksen kuten yrityksen omistajanvaihdoksen jälkeen. n Yhden haastatellun mukaan hänen kohtelunsa muuttui työpaikalla surkeaksi etenkin sen jälkeen, kun hän oli jäänyt osatyökyvyttömyyseläkkeelle. ”Uusi toimitusjohtaja kyttäsi ja uhkaili. Kyttääminen meni niin pitkälle, että hän luki työntekijöiden sähköposteja ja seurasi puheluita. Jossain vaiheessa toimitusjohtaja alkoi uhkailla työntekijöitä kirjallisilla varoituksilla, jos he olisivat tekemisissä entisen omistajan tai hänen firmojensa kanssa.” ”Kun tulin sairausloman jälkeen töihin, yksi päällikkö sanoi, että he ovat pärjänneet ihan hyvin ilman minuakin. Hän oli ottanut hoitaakseen minun hommiani eikä ollut puhunut siitä minulle mitään. Kun minut lomautettiin muutamaksi kuukaudeksi, syyksi sanottiin, ettei työni ollut tarpeellista.” Tero, irtisanoutunut, opiskelee Risto, osatyökyvyttömyyseläkkeellä Kyttäämistä ja arvostelua n Moni kiusattu kertoi joutuneensa silmätikuksi siten, että esimies tai työkaverit vahtivat jatkuvasti henkilön tekemisiä. Kiusatun työsuorituksia moitittiin. ”Siellä oli työntekijöitä, jotka kyttäsivät toisten tekemisiä ja kävivät aiheettomasti mollaamassa joitakuita työnjohdolle. Toimitusjohtaja kutsui minut puhutteluun ja sanoi, että hänelle oli kerrottu, etten tee töitä. Sanoin, että valmistuspöytäkirjoista kyllä näkee, että olen pysynyt aikataulussa ja että syytös on aiheeton. Toimitusjohtaja totesi, että olen tehnyt työni.” Olli, irtisanottu, työtön ”Kiusaaja oli todella ilkeä eikä hän pitänyt toisia työntekijöinä minään. Hänen mielestään en tehnyt mitään tarpeeksi nopeasti enkä hyvin.” n Jos kyttääjä oli esimies, työkaverit saattoivat lyöttäytyä yhteen puolustaakseen silmätikuksi joutunutta. ”Kiusaaminen oli vainoamista. Vainoaja oli toimitusjohtaja. Jos minua ei näkynyt hallissa, hän kysyi heti muilta työntekijöiltä, missä olen. Sitten keksimme, että aina kun hän kysyi minua, hänelle sanottiin tehdasalueen uloin nurkka. Toimitusjohtaja halusi vahtia, että minulla oli tarpeeksi tekemistä.” Paavo, irtisanottu, työtön n Työnantaja voi kiusata monella tapaa. Kiusaamista on esimerkiksi se, ettei anneta työtehtäviä tai välineitä tehdä työtä. Pari haastateltavaa kertoi toimettomaksi jäämisestä. ”Minulta vietiin työt, join siellä sitten kahvia. Hoidin sellaiset asiakkaat, jotka soittivat minulle suoraan.” Tero, irtisanoutunut, opiskelee Tuula, irtisanoutunut, työtön AHJ1405_1-23.indd 12 26.3.2014 9:03:38
5 13 03.04.2014 Työtehtävät muutettiin täysin n Yksi haastatelluista oli laitettu uusiin työtehtäviin sen jälkeen, kun työnantaja oli saanut tietää hänen seurustelevan entisen työkaverinsa kanssa. Naisen miesystävä oli lähtenyt firmasta osakkaaksi toiseen saman alan yritykseen. ”Olin alun perin lähettämötyöntekijänä, ja minut siirrettiin tuotannon puolelle pakkaamaan. Peruste oli se, että seurustelin kilpailijan kanssa. Siirto ei vaikuttanut palkkaan, mutta minun olisi pitänyt alkaa tehdä vuorotyötä, kun aikaisemmin olin tehnyt päivätyötä. Työpaikalla tiedettiin, että olen yksinhuoltaja enkä pysty tekemään vuorotyötä.” ”Aina sai pelätä, mitä nyt joutuu tekemään. Viimeinen niitti oli, että esimiehekseni tuli henkilö, joka oli oikein tunnettu simputuksesta. Aina kun olin lähdössä jonnekin, hän juoksi perään ja kysyi, voinko tehdä sitä ja tätä. Työni muuttui aivan erilaiseksi siitä, mitä olin aiemmin tehnyt. Siihen liittyi myös fyysistä työtä. Jouduin siirtelemään isoja esineitä, vaatteeni hajosivat ja teloin itseäni. Aloin nukkua huonosti.” Sari, irtisanoutunut, työtön Sari, irtisanoutunut, työtön Nainen siirrettiin lopulta kolmanteen paikkaan tekemään sekalaisia töitä. Hän sai myös pienen korvauksen työtehtävien vaihtumisesta. Uusi toimenkuva jäi naisen mukaan kuitenkin epäselväksi. Työkaveri uhkaili väkivallalla n Yleensä kiusaaminen ei ole fyysistä. Yksi haastateltu mies kuitenkin kertoi, että työkaveri oli uhkaillut häntä väkivallalla. Toiseen oli käyty työpaikalla käsiksi. ”Minut pantiin vuonna 1979 levyn leikkurille sellaisen miehen kanssa töihin, joka oli tuomittu väkivaltarikoksista. Mies uhkaili turpaan vetämisellä. Kävin sanomassa siitä ylimestarille ja vastaavalle mestarille. He sanoivat, ettei siitä tarvitse välittää, he olivat tyytyväisiä työhöni. Työnjohto piti miehestä, kun hän oli niin tehokas. Jouduin kärsimään hänestä kahdeksan ja puoli vuotta, minkä jälkeen minut siirrettiin toiselle osastolle.” ”Kovimpia kiusaajiani oli yksi luottamusmies. Hän yritti tappaa minut. Otin yhdestä koneesta virrat pois ja menin sen sisään, se oli hirveän ahdas paikka. Luottamusmies väänsi äkkiä virrat päälle, ja minä jouduin hivuttautumaan koneesta nopeasti ulos. En saanut sähköiskua. Mies vain naureskeli. Kerroin asiasta tuotanto päällikölle, joka ei uskaltanut sanoa mitään. Seuraavalla viikolla töissä luottamusmies kävi rinnuksiin kiinni ja sanoi, että anna olla viimeinen kerta, kun valitit hänestä.” Esa, irtisanoutunut, vaihtanut työpaikkaa Hannu, irtisanottu, osatyökyvyttömyyseläkkeellä AHJ1405_1-23.indd 13 26.3.2014 9:03:38
14 5 03.04.2014 Apua on tarjolla Kiusattu kokee usein jäävänsä yksin. Pienillä työpaikoilla tilannetta saattavat vaikeuttaa yhteisten pelisääntöjen ja luottamusmiesten puuttuminen. Kiusattu pelkää seurauksia, jos asiasta kertoo. Jos kiusaaja on esimies tai yrityksen omistaja, pelko on sitä suurempi. Kertomista voi estää myös häpeä. Jos kiusaamista on jatkunut pitkään, kiusatulla ei ehkä ole enää edes voimia hakea apua. Metalliliiton työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi muistuttaa, että apua voi saada monesta paikasta. Kiusattu voi ottaa yhteyttä liittoon, työterveyshuoltoon tai työsuojeluviranomaiseen. – Työpaikkakiusaamisen selvittely alkaa liitossa siten, että pyydämme yhteyttä ottanutta täyttämään nettisivuiltamme löytyvän lomakkeen. Sen täydentäminen jäsentää henkilön kokemusta häirinnästä. Lomakkeen voi itse tulostaa ja täyttää. Tarvittaessa voimme myös lähettää lomakkeen, Lumijärvi sanoo. Liiton edustaja selvittää, onko yhteyttä ottaneen henkilön tapauksessa kyse työturvallisuuslain tarkoittamasta epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä. Kyse voi olla myös esimerkiksi tasa-arvolain tarkoittamasta seksuaalisesta tai sukupuoleen perustuvasta häirinnästä. – Työturvallisuuslain tarkoittamasta epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä ei ole kyse silloin, jos toiminta ei tapahdu työpaikalla. Työnantajalla on myös esimerkiksi oikeus organisoida töitä tai muuttaa työaikamuotoa, jos siihen on perusteet, Lumijärvi sanoo. TYÖTURVALLISUUSLAKI 18 § Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. 28 § Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. AHJ1405_1-23.indd 14 ”En uskalla olla liittoon yhteydessä. Jos olen, pelkään, että lähtee työpaikka alta.” Tapani, ei ole vaihtanut työnantajaa Lumijärvi muistuttaa, että yleensä avaimet kiusaamistapauksen ratkaisuun ovat työpaikalla. Jos työpaikalla järjestetään kiusaamisen vuoksi palaveri, liiton edustaja voi osallistua siihen. Luottamusmies voi vaatia työnantajaa järjestämään palaverin myös työterveyshuollon kanssa. SAIRAUSLOMIA JA TULONMENETYKSIÄ Jos työkaveri ei puhu eikä tervehdi, kyse ei ole kiusaamisesta vaan huonosta käytöksestä. Satunnainen sopimaton kielenkäyttö ei myöskään ole kiusaamista. Satunnaisen sopimattoman kielenkäytön ja työpaikkakiusaamisen välinen raja on kuitenkin usein veteen piirretty viiva. – Jos sopimaton kielenkäyttö jatkuu pitkään ja aiheuttaa jollekulle terveysvaaraa, niin sitten se pitäisi saada loppumaan. LAKI VELVOITTAA TYÖNANTAJAA Työturvallisuuslaissa on kaksi kiusaamiseen liittyvää pykälää. Lain 18 §:n mukaan työntekijän on vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Jos tällaista haittaa tai vaaraa esiintyy työpaikalla, lain 28 §:n mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Se edellyttää kuitenkin sitä, että työnantaja on tietoinen asiasta. Tästä syystä kiusaamisesta on kerrottava esimiehelle. – Kysymme ensimmäisen puhelun aikana, kenelle henkilö on puhunut kiusaamisesta. On tärkeää, että asiat on dokumentoitu. Esimerkiksi terveysvaarasta pitäisi olla dokumentti työterveyshuollossa. Terveysvaaraa on jo sellainen, että pahoittaa mielensä ja menettää yöunensa. Valvominen on vaarallista, Lumijärvi sanoo. Yleensä yksinkertaisinta on sanoa kiusaamisesta ensin suoraan kiusaajalle. Jos se ei auta, sitten kiusaajan esimiehelle. Jos kiusaaja taas on esimies, kannattaa puhua hänen esimiehelleen. Poliisin selviteltäviksi kuuluvat kuitenkin hengen vaarantaminen, väkivallalla uhkailu ja käsiksi käyminen. Kiusaaminen voi aiheuttaa pahan mielen lisäksi myös vakavampaa haittaa. Muutama haastateltu kertoi fyysisistä ja henkisistä oireista, joiden takia oli joutunut jäämään sairauslomalle tai turvautumaan lääkkeisiin. Yhden haastatellun mukaan kiusaaminen oli osaltaan vaikuttanut työkyvyn menetykseen. ”Minulle tuli fyysisiä oireita, oli jatkuvasti flunssaa. Nukuin öisin unilääkkeiden avulla, joiden takia olin päivisinkin tokkurassa.” Tero, irtisanoutunut, opiskelee ”Olen työkyvytön sen takia, että minua kiusattiin ja että jouduin tekemään töitä, jotka eivät minulle sopineet.” Hannu, irtisanottu, osatyökyvyttömyyseläkkeellä Kiusaamisesta voi aiheutua myös tulonmenetyksiä, jos kiusattu joutuu lopulta irtisanoutumaan työstään. Joissain tapauksissa kiusatulle saadaan neuvoteltua korvauksia ansionmenetyksistä. Korvauksen määrä riippuu aiheutuneista vahingoista. Ahjoon haastatelluista yksi irtisanoutunut oli saanut korvauksen. Metalliliiton vastaava lakimies Arto Helenius muistuttaa, että ensisijainen vaihtoehto on se, että henkilö voisi jatkaa työssään. – Haluamme saada työpaikan siihen kuntoon, että siellä voi tehdä töitä. Jos työpaikalla jatkaminen ei ole mahdollista ja jos siellä oleminen sairastuttaa ihmisen, liitto voi neuvotella työnantajan kanssa työntekijälle korvauksen työsuhteen päättämisestä tai siitä voidaan käydä oikeutta, Helenius sanoo. 26.3.2014 9:03:38
Korvaus voi hänen mukaansa olla esimerkiksi 7–8 kuukauden palkka, mutta tapauksen yksityiskohdat vaikuttavat korvauksen suuruuteen. Törkeä kohtelu yleensä nostaa tuomittua korvausta. Yksi haastateltu kertoi menettäneensä tuhansia euroja kiusaamisen vuoksi. Mies oli joutunut esimiehensä silmätikuksi. Työpaikalla oli ollut tapana, että työntekijät saivat tehdä töiden lomassa omia hommiaan. Kiusatulta tämä oli kuitenkin kielletty. Kiusattu valitti esimiehensä esimiehelle epätasa-arvoisesta kohtelusta, minkä jälkeen esimies yritti siirtää häntä toiselle osastolle. Kun se ei onnistunut, esimies vei alaiseltaan työt. ”Jäin osa-aikaeläkkeelle, jotta ei tarvitsisi vain pyöritellä peukaloita töissä. Olen ollut sillä nyt viitisen vuotta. Lasken menettäneeni tänä aikana tuhansia euroja. Olen jäänyt ilman lisiä ja palkankorotuksia, joita muut ovat saaneet. Eläkkeeni jää pienemmäksi.” Pekka, osa-aikaeläkkeellä Jos kiusattu päättää jatkaa työpaikallaan kiusaamisesta huolimatta, hän pyrkii kehittämään erilaisia selviytymiskeinoja. Jotkut haastatelluista kertoivat esimerkiksi, etteivät puhu kiusaajilleen. Joskus kiusaaminen voi loppua itsestään, kun työpaikan henkilöstö vaihtuu. Yksi haastatelluista oli saanut kiusaamisen loppumaan, kun oli esimiehen vastusteluista huolimatta puhunut asiasta työterveyshuollossa. Naista kiusasi työpaikalla toinen naispuolinen työntekijä. Kiusaaminen oli vinoilua, mustamaalaamista ja naisen työn mitätöintiä. ”Talon sisällä käytiin ensin neuvotteluja, jotka kirjattiin ylös. Halusin, että esimies vie asian eteenpäin työterveyshuoltoon. Varmistin työterveyslääkäriltä, että hän oli myös tehnyt niin. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää, että asia viedään talon ulkopuoliselle taholle. Kiusaaja sai tästä tiedon, ja ilmeisesti tämä sitten sai hänet rauhoittumaan.” 5 15 03.04.2014 TOIMINTAOHJEET KIUSATULLE ? Kerro kiusaamisesta jollekin. Yksinkertaisinta on sanoa asiasta suoraan kiusaajalle ja pyytää häntä lopettamaan. ? Jos et ole varma siitä, oletko tulkinnut tilanteen oikein, keskustele asiasta jonkun kolmannen henkilön kanssa ja vertaa kokemustasi hänen vaikutelmaansa tilanteesta. Pidä kirjaa tapahtumista. ? Kerro kiusaamisesta myös työpaikan luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai muulle henkilöstön edustajalle tai työterveyshuoltoon. Selvitä, onko työpaikalla menettelytapaohjeet kiusaamisen varalle. ? Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus pyrkiä lopettamaan kiusaaminen. Kerro kiusaamisesta esimiehellesi. Jos kiusaaja on esimiehesi, kerro epäasiallisesta kohtelusta hänen esimiehelleen. ? Jos kiusaaminen ei lopu, ota yhteyttä liittoon tai työsuojeluviranomaiseen. www.tyosuojelu.fi Aiheesta lisää liiton verkkosivuilla: Asiallinen kohtelu sallittu -aineisto, www.metalliliitto.fi/asiallinen-kohtelu Ulla, ei ole vaihtanut työnantajaa AHJ1405_1-23.indd 15 26.3.2014 9:03:38
SELVIYTYJÄ ToISET SELVIYTYVÄT mISTÄ VaaN Ne ovat sopeutuneet ympäristöönsä, ne ovat fiksuja, ne ovat hyvännäköisiä, kuten Exalter. Exalter on sopeutunut ja kehittynyt uudeksi versioksi, Exalter2 – parempi kuin mikään aiempi turvajalkine. Exalter2 on mukava, hyvännäköinen ja suojaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Jalas® 9500 / S1 SRC HRO Jalas® 9508 / S3 SRC HRO w w w. e x a l ter2.c om The nexT sTep. Saat lisätietoja JALAS ® Exalter²-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. info@ejendals.fi?•?www.exalter2.com AHJ1405_1-23.indd 16 26.3.2014 9:03:39
17 T YÖY M PÄ R I S T Ö TEKSTI MIKA PELTONEN PIIRROS PENTTI OTSAMO Lisää perehdytystä ja ohjeita NOSTOTYÖ Työntekijät kaipaavat kunnollista perehdyttämistä ja kirjallisia ohjeita teollisuuden nostotyöhön. Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisille on viimeksi kuluneen vuoden aikana tullut tutkittavaksi kolme teollisuuden nostoissa sattunutta vakavaa onnettomuutta. Nosturitapaturmista kaksi sattui metalliteollisuudessa, yksi puutavarateollisuudessa. Turmissa kuoli kaksi ihmistä ja yksi loukkaantui vakavasti. – Tämä on poikkeuksellista. Näin pahoja tapaturmia ei ole sattunut muissa nostotöissä ollenkaan tänä aikana, kertoo ylitarkastaja Esko Väänänen. Tapaturmat johtuivat muun muassa vääristä työtavoista taakkojen sidonnassa ja irrotuksessa. Yhdessä tapauksessa työntekijän jalka jäi siirtyneen taakan alle puristuksiin. Kahdessa muussa turmassa virheliike aiheutti painavan tavaran putoamisen työntekijän päälle. Kahdessa tapaturmassa nosturia käyttäneellä työntekijällä oli kyseisestä työstä vain vähän kokemusta. Myös opastus oli jäänyt yleiselle tasolle. Nostotyön turvallisuuteen aiotaan Väänäsen mukana kiinnittää jatkossa Itä-Suomessa erityistä huomiota työsuojeluviranomaisten työpaikkatarkastuksissa. Muutamia vastaavia tai lievempiä nostotapaturmia on sattunut myös muiden aluehallintovirastojen alueilla. Työsuojeluviranomaiset toivovat, että nostotyön vaarat huomioitaisiin työpaikoilla entistä paremmin. Varsinkin kesällä työpaikoilla on paljon kokematonta, uutta työvoimaa, jonka opastukseen on syytä satsata. – Nostotyöhön pitäisi laatia kirjalliset ohjeet, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi työvaiheet erilaisten taakkojen kiinnittämisestä lähtien. Opastuslista olisi hyvä tuki myös kokeneelle työntekijälle, joka monesti huolehtii uuden työntekijän perehdytyksestä, Väänänen sanoo. Väisänen suosittelee nostotyöhön samaa käytäntöä, joka on voimassa trukkityössä. Trukilla saa lain mukaan ajaa vain henkilö, jolla on tähän työhön työnantajan kirjallinen lupa. – Jos lupa vaadittaisiin myös nostotyössä, se korostaisi entisestään työn vaaroja. Riskien valvontaa tehostetaan 225 minuuttia liikuntaa viikkoon Vuorotyö haittaa unta KEMIKAALIT Aluehallintovirastot aloittavat valtakunnallisen valvontahankkeen työpaikkojen kemikaaliriskien vähentämiseksi. Hankkeessa valvotaan erityisesti metallintyöstönesteiden käyttöä työpaikoilla sekä kemikaalitoimittajan käyttöturvallisuustiedotteissaan suosittamien riskienhallintatoimenpiteiden toteutumista. Hankkeen tarkoituksena on myös määräysten vastaisten kemikaalien tai kemikaalia sisältävien laitteiden tai esineiden saattaminen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston käsiteltäväksi, jolloin määräysten vastainen tuote voidaan poistaa markkinoilta. Valvonnan aikana tehdään lähes 600 tarkastusta noin 300 valvontakohteessa. KUNTO Hyvä kestävyyskunto suojaa miehiä työuupumukselta ja auttaa työkyvyn säilyttämisessä, kertovat viime vuonna toteutetun SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen kuntotestien tulokset. Riski työuran katkeamiseen ja työkyvyn menettämisen on huonokuntoisilla nelinkertainen hyväkuntoisiin verrattuna. Rapakunto ennustaa usein ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman ohjelma johtaja Jyrki Komulainen pitää tuloksia kannustavina ja hyödyllisinä. – Työkykyä parantaakseen ei tarvitse lähteä urheilullisiin urotekoihin. Viikkotasolla suositusten mukainen liikunta tarkoittaa kohtalaista hengästymistä 150 minuuttia tai reipasta hengästymistä 75 minuuttia. UNIHÄIRIÖT Työperäinen univaje, unettomuus ja väsymys ovat lisääntyneet vuorotyön yleistyessä ja työaikojen epäsäännöllistyessä. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan tyypillisimpiä vuorotyöhön liittyviä uni- ja vireystilahäiriön oireita ovat voimakas väsymys yövuorojen aikana, unen heikentynyt laatu ennen aamuvuoroa ja voimakas väsymys aamuvuoron jälkeen. Erityisesti aikaiset aamuvuorot aiheuttivat paljon unettomuutta. Toistuva altistuminen sisäisen vuorokausirytmin kannalta väärin ajoittuville työajoille voi johtaa vuorotyöunihäiriön kehittymiseen. AHJ1405_1-23.indd 17 26.3.2014 9:03:40
18 TEKSTI HEIKKI PISKONEN KUVA PEKKA ELOMAA 5 03.04.2014 TOIMIJA METALLILIITON LIITTOHALLITUKSEN JÄSEN Pirkko Valtanen TYÖPAIKKA PKC Electronics Oy, Raahe TYÖNTEKIJÖITÄ 150 LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Pääluottamusmies 2001–, ammattiosaston sihteeri 2001–, Metalliliiton valtuuston jäsen 2008–2012, SAK:n valtuuston jäsen 2001–, Raahen kaupunginvaltuuston jäsen (sd.) 2005– Lähipalvelut pitää olla Pitää miettiä tarkkaan, mikä on raja kun ryhdytään keskittämään. Ei kaikki voi olla keskuspaikan terveydenhuollon piirissä. Kun ihminen päättää syntyä, niin hän syntyy, oli sote-alue mikä tahansa, raahelainen Pirkko Valtanen muistuttaa. Kun Raahen kaupunginvaltuutetun, pääluottamusmies Pirkko Valtasen kanssa puhuu soteuudistuksesta, hän parahtaa, että ”Apua, minä olen sille allerginen!” – Siinä on paljon asioita, joiden ratkaisuehdotukset tekevät aina jollekin kipiää. Kaikki asiat eivät voi olla elämässä mukavia, mutta miten se ratkaistaan kunnialla ja järjellä. Ja kun vaalit lähenevät, niin jokainen ryhtyy tekemään vaalityötään. Valtanen kantaa huolta siitä, paisuvatko organisaatiot niin isoiksi, että potilas hukkuu. – Toki erikoissairaanhoito on jo keskittynyt Ouluun. Kun mennään perustasolle, niin ihmisillä pitää olla jonkintasoiset lähipalvelut. Mutta asiassa on monta tekijää: esimerkiksi mikä on kuntien terveysasemien korjaustarve. Ne ovat isoja rahoja, mitä niihin menee. Raahen alueella on hyvinvointikuntayhtymä, jossa Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki ovat viidenkymmenen kilometrin säteellä. Se on Valtasen mukaan hyvin luonnollinen alue. Aiemmin meri- ja laivanvarustajakaupunkina tunnetun Raahen kehitykseen on voimakkaasti vaikuttanut metalliteollisuus. Rautaruukin perustaminen 1960-luvulla nosti siirtolaisuuden kuivattaman alueen uuteen nousuun. Kaupungissa asuu 25 500 ihmistä ja Rautaruukki työllistää nelisen tuhatta. – Joka huushollista on joku siellä töissä. Sen ympärille Raahen talous on rakentunut. Nyt kunnan veroäyri on 21 ja talous alijäämäinen. MURROS KÄYNNISSÄ Valtanen toimii pääluottamusmiehenä PKC Electronicsissa, joka on osa hyötyajoneuvojen johdinsarjoja ja elektroniikkaa valmistavaa ja monessa maassa toimivaa PKC Groupia. Hän on pohtinut teollisten työpaikkojen säilymistä Suomessa, kun yritykset toimivat maailmanlaajuisesti. AHJ1405_1-23.indd 18 – Murros on menossa. Työn osuus hinnassa ei ole niin suuri, että se ratkaisisi. Yritykset ovat menneet pörssiin. Siellä ykköspalvottava onkin osakkeenomistaja, joka pyritään pitämään tyytyväisenä. Kaikki mitataan ulos, eikä investoida yritykseen. Toisaalta maapallo on kutistunut valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. – Asiakkaita on pitkin maailmaa ja ne vaativat oman toimittajan lähelle. Investointi ulkomaille ei suoraan auta meitä, mutta voi se auttaakin, jos se on tukitoiminto Suomelle. Paja Kiinassa ison tehtaan kupeessa voi olla jollekin yritykselle elinehto myös Suomessa. Valtanen on päättäjä sekä ammattiyhdistysliikkeessä ja kunnassa. Hän hyväksyy sopimuksia, joiden maksajana on kunta. – Olen Raahen hallintolautakunnan puheenjohtaja ja tiedän, kuinka paljon kunnalla on varaa maksaa palkankorotuksia. Onhan se vähän skitsotilanne. Hän muistelee alkuaikojaan kunnallisena päätöksentekijä tokaisemalla, että ”meinasi järki mennä.” – Käsittelyyn eri elimissä ja päätöksen aikaansaamiseen kuluu tavattomasti aikaa pienissäkin asioissa. Yksityisellä puolella todetaan, että tämmöinen ongelma, mitäs tehdään ja sitten seuraava asia. TEOLLISUUSNÄKÖKULMA ESIIN Molemmissa tehtävissä on kyse edunvalvonnasta, joten ne tukevat Valtasen mielestä hyvin toisiaan. – Tuon aina teollisuusnäkökulman esiin. Vientiteollisuus on se, mistä raha tulee. Sillä kuntaakin pyöritetään. Jos Rovaniemellä syntyneen Pirkko Valtasen isä olisi saanut päättää tyttärensä urasta, se olisi saattanut olla toisenlainen. – Isä oli kuljetusalan pienyrittäjä: sora-auto, lumiaurausta, polttoainekuljetusta. Liikennelupa on 1920-luvulta, ja nuorin veljeni pyörittää nyt yritystä. Isän kanssa 1970-luvun alussa keskusteltiin, mutta ei se ollut minun juttuni. Kiinnostus ammattiyhdistysasioihin virisi 1990-luvun alkupuolella, kun lapset olivat jo lähtemässä kotoa. – Kuten naisilla monesti on. Ensin hoidetaan pesue ja sitten lähdetään muuhunkin kuin työssäkäyntiin. Muistan kyllä seuranneeni jo lapsena televisiosta, kun Liinamaa ykköstä ja kakkosta solmittiin. TEKEMISEN TARVE ”Vientiteollisuus on se, mistä raha tulee.” Miten saat itsesi nollattua hankalien päivien jälkeen? ? – En kieputa asioita mielessäni. Asiat ovat asioita. En minä ketään palkkaa enkä irtisano. Ymmärrän kyllä, että ihmiset herkästi syyllistävät pääluottamusmiehen. Jos se helpottaa, niin so what. Pidän itseäni aika vahvana luonteena ja minulla on konstini latautua. – Kudon kangaspuilla, neulon puikoilla, virkkaan, ompelen, maalaan posliinia, teen kaikkea käsilläni. Käsityöt ovat meillä sukurasite. Valtanen kuvaa itseään helposti innostuvaksi. – Joskus sanovat minua sähköjänikseksi tai duracelliksi. Minulla on tekemisen tarve. Olen puurtaja enkä laske työtunteja. Raahen metallityöväen ammattiosastossa on runsaat 1 200 jäsentä yli sadalta työpaikalta. Osasto oli alkujaan komennusmiesten osasto. Se näkyy vieläkin. – Jäseniä on Hangosta Nuorgamiin. Joku luottamusmies voi vastata puhelimeen Marokosta. Kuntien ohella rakennekeskustelua käydään Metalliliitossa ja koko ammattiyhdistysliikkeessä. Ammattiosastorakenteiden muuttamiseen Valtanen suhtautuu realistisesti. – Alueiden pitää olla luonnollisia. Ihmettelen, millä ihan pienimmät tulevat toimeen. Mutta jos jäsenillä ei ole vaateita suuremmasta, niin vaikea on mennä ulkopuolelta sanomaan mikä joutaa pois. Toisaalta jos samalla alueella on 100 kilometrin säteellä viisi ammattiosastoa, niin siinä kannattaa miettiä. Teollisuuden ammattiliittojen yhteistyön on tiivistyttävä tavalla tai toisella. – Eikö se ole liikkeen perusajatus, että ollaan yhdessä? a SOTE-UUDISTUKSEN eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien laajin toimiala. 26.3.2014 9:03:40
19 us AHJ1405_1-23.indd 19 26.3.2014 9:03:43
Uusi turvajalkine Sievin Planar 3 on uuden ajan turvakenkä. Siinä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikäs ja persoonallinen Planar 3 on myös mukava ja tukeva muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Varrellinen Planar 3 laajentaa käyttömukavuuden uusiin ulottuvuuksiin memory foam -nilkkasuojansa ansiosta: yksilöllisesti jalan muotoja mukaileva memory foam tukee miellyttävästi jalkaa auttaen ehkäisemään nilkkavammoja. Fe Fe Planar Sweet S3 Fe Planar 1 S3 42-52181-302-92S 35-42 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Planar 2 S3 Planar Soft 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC 42-12132-102-92M 35-38 EN ISO 20347: O1 SRC FO 42-12132-103-92M 39-48 EN ISO 20347: O1 SRC FO Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVI_PLANAR3_AHJO_190214.indd 1 AHJ1405_1-23.indd 20 26.3.2014 9:03:44
Statiivi Fe Planar 3 S3 42-52135-302-93M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52135-303-93M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC AHJ1405_1-23.indd 21 19.2.2014 11.11 26.3.2014 9:03:44
22 TEKSTI LEENA SERETIN GRAFIIKKA TAINA ILOMÄKI-VIRTA K E H I T YS TYÖSUHDETURVA Suomessa on helppoa ja halpaa irtisanoa. Näin ajatellaan yleisesti. Mielikuva on osin totta, mutta työsuhdeturva on myös parantunut paljon vuosien saatossa. Meikäläisen työsuhdeturvan parantaminen globaalikapitalismissa on hankalaa, mutta omaa innovaatiota muutosturvaa toivotaan kehitettävän. LÄHDE: KANSAN ARKISTO HUHTIKUU 1958 VR:n Pasilan konepajalta irtisanotut keskustelemassa pääluottamusmiehen ja ammattiosaston puheen johtajan kanssa. 1922 AHJ1405_1-23.indd 22 T apahtui ennen vuotta 1922. Vuodeksi palkollisen pestin saaneen täytyi pitää kontrahtinsa. Jos karkasi kesken pestin, isäntä saattoi viranomaisten avulla noudattaa karkurin takaisin työpaikkaansa. Palkollissuhde on määräaikaisen työsuhteen esi-isä. Suhde sitoo molempia osapuolia. Vuoden 1922 työsopimuslaki on hutera kivijalka nykyiselle työsuhdeturvalle ja irtisanomissuojalle. Sotien jälkeen keskusjärjestöt kirjasivat sopimuksiinsa lausekkeita irtisanomissuojasta, mutta todellinen läpimurto tapahtui vasta vuonna 1970, kun voimaan tuli työsopimuslaki. Lakia on sittemmin uudistettu, mutta perusoikeudet istutettiin lainsäädäntöön yli 40 vuotta sitten. Työsopimuslain toteutuminen oli mahdollista, koska eduskuntaan valittiin vuonna 1966 vasemmistoenemmistö. Se sai aikaan jotain Suomessa ennen kuulumatonta, mutta loppujen lopuksi työsopimuslaki noudatteli länsimaisia kehitystrendejä. Kilpailijamaissakin oli annettu arvoa palkansaajien jonkinasteiselle turvalle irtisanomisissa ja työpaikkojen katoamisessa. Irtisanomissuojaa yritettiin parantaa vuonna 1984 irtisanomismenettelylailla, jota kutsuttiin työmarkkinatoimijoiden piirissä Imliksi. Laissa oli tarkkoja muotomääräyksiä irtisanomismenettelystä, mutta se ei tuonut sen kummempaa turvaa; juristit toki työllistyivät. en Ensimmäin slaki työsopimu Laista luovuttiin ja irtisanomismenettelyt määräaikoineen kytkettiin yhteistoimintalakiin ja työsopimuslakiin. Irtisanomisaikoja pidennettiin, mutta syyt irtisanoa tuotannollisista ja/tai taloudellisista syistä jäivät voimaan. Voittoa tuottavakin yritys saa laillisesti irtisanoa, jos ja kun tapahtuu yritysjärjestelyjä. Metallialan tilastot osoittavat, että hyvissä taloustilanteissa yrityksiä lohkotaan ja myydään, tapahtuu liikkeenluovutuksia ja sen myötä väen vähentämisiä. Hyvien aikojen irtisanomisia porukka ei ymmärrä. Nyt on eletty pitkään talouden taantumaa, ja jokainen metallimies ymmärtää, että kaupan hiipuessa tuotantoa supistetaan ja väkeä joutuu kilometritehtaalle. Huonoina aikoina irtisanomisriidat sovitaan useammin pois hyvityskorvauksilla ja lähtöpaketeilla. Hyvinä aikoina katsotaan peli loppuun, ja liitto useammin voittaa riitajutun. Yksi suomalaisen työsuhdeturvan ominaisuus on lomauttaminen. Aikoinaan ay-liike piti sitä keinotteluna, mutta nykyään lomautus heikossa suhdannetilanteessa koetaan puolin ja toisin paremmaksi kuin totaali-irtisanominen. Yksilöstä johtuvien irtisanomisriitojen määrä teknologiateollisuudessa on vähäinen, mutta ongelmallinen. Työnantajat puhuvat etenkin pienissä yrityksissä työllistämiskynnyksen korkeudesta, koska hankalaksi tai epäpäteväksi osoittautuneesta työntekijästä on vaikea päästä eroon. Laittomasti irtisanottu työntekijä saattaa saada korvaukset, mutta työpaikka meni. Prosessi on usein pitkä ja tuskallinen sekä työnantajalle että työntekijälle. Suomessa työsuhdeturva irtisanomisaikoineen on keskimääräistä eurooppalaista tasoa, kun puhutaan toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta. Pykäliä enemmän työsuhdeturvaa nakertaa työmarkkinoiden muutos. Vuokratyön ja alihankinnan käyttö lisääntyvät. Vielä epävarmempaa on niiden työtään kauppaavien asema, jotka eivät ole työsuhteessa lainkaan. Itsensä työllistävien määrä lisääntyy ja vaikuttaa myös työsuhteisten työsuhdeturvaan ja asemaan työelämässä. Suhdanteista riippuva oikuttelija 19 70 Uusi slaki työsopimu 19 84 isIrtisanom laki menettely 26.3.2014 9:03:45
23 ?? Metallityöväen liitto on ollut tinkimätön suunnannäyttäjä, kun suomalaista työsuhdeturvaa on jouduttu punnitsemaan EU-oikeutta myöten. Fujitsu-Siemens-konserni päätti viisitoista vuotta sitten lopettaa Kilon tehtaansa ja irtisanoa 450 työntekijää. Alkoivat yt-neuvottelut, joissa konsernin suomalainen tytäryhtiö ratsasti emoyhtiössä tehdyillä pelkillä suunnitelmilla. Espoon käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus siunasivat yt-menettelyn, mutta korkein oikeus pyysi EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. EU:n joukkovähentämisdirektiivistä EU-tuomioistuin vahvisti, että tytäryhtiössä on käytävä kansallisen lainsäädännön mukaiset yhteistoimintaneuvottelut ennen kuin emoyhtiössä voidaan tehdä päätöksiä esimerkiksi tuotannon siirtämisestä ja niistä johtuvista irtisanomisista. Korkein oikeus katsoi, että tätä sääntöä tapauksessa oli rikottu. Vastuu irtisanottuja kohtaan kuului tytäryhtiölle. PETRI PUROMIES Voittokahvit Työväentalolla Se oli voitto ay-liikkeelle: irtisanotuille maksettiin kuuden kuukauden palkkaa vastaava hyvitys, jonka viivästyskorot nostivat yli yhdentoista kuukauden palkkaan. Maksettavaa tuli kaikkiaan yli viisi miljoonaa euroa. Järjestäytymättömät työntekijät jäivät nuolemaan näppejään, koska heidän kohdallaan oikeusprosessi jäi kesken. Fujitsun kaltaisia Euroopan laajuisia oikeusprosesseja ei ayliikkeessäkään toivo kukaan, mutta jokin säätely täytyy koskea myös kasvottomia pörssiyhtiöitä. Loppupeleissä työntekijät tekevät firman omistajille voiton, eikä inhimillisyyden nimissä kenenkään pitäisi menettää työpaikkaansa emoyhtiön kirjoituspöytäviritelmien seurauksena. HUHTIKUU 2010 Fujitsu-Siemensin väki tapasi ja kävi tyytyväisenä läpi järjestäytyneiden työntekijöiden voittoon päättyneen, yli 10 vuotta kestäneen prosessin. Ahjo 5/2010 NÄKYMÄT Irtisanomissuojaan ja työsuhdeturvaan ei ole odotettavissa lähitule- IRTISANOMINEN "Erityisen painavat syyt" vaisuudessa parannuksia palkansaajien kannalta. Globaalitalous pitää huolen siitä, että Suomi ei voi poiketa oleellisesti kilpailijamaista. Hektisessä taloudessa palkansaajatkin ymmärtävät, että väkeä vähennetään, jos tavara ei mene Kollektiiviset Taloudelliset syyt Tuotannolliset syyt YT-NEUVOTTELUT Työntekijästä johtuvat Töiden laiminlyönti Työnantajan määräysten noudattamatta jättäminen Järjestysmääräysten rikkominen Perusteeton poissaolo Ilmeinen huolimattomuus kaupaksi. Sekin sallitaan, että yrityksen on pärjättävä; ellei firma kannata, se menee nurin ja kaikki menettävät leipäpuunsa. Kymmenen vuotta vanha muutosturva koetaan hyväksi niin työntekijä- kuin työnantajapuolellakin. Sen kehittämiseen on viritetty odotuksia. Muutosturva toimii hyvin silloin, kun paikkakunnalla romahtaa pienehkö yritys. Työ- tai koulutuspaikka saadaan räätälöityä useimmille. Sen sijaan muutosturvasta ei juuri ole apua, kun vaikkapa telakan romahdettua sata levyseppää jää pienellä paikkakunnalla työttömäksi kertaheitolla. IRTISANOMISAJAT Kehittämisajatuksia pyörii myös irtisanomismenettelyn ympärillä. Työsuhde jatkunut keskeytyksettä: Voitaisiinko irtisanomisriidat käsitellä työtuomioistuimessa, jossa on alan paras asiantuntemus? Käsittelyajat lyhenisivät, ja niin uhri kuin irtisanoja 2 viikkoa Yli vuoden 1 kuukausi Yli 4 vuotta 2 kuukautta Yli 8 vuotta 4 kuukautta nykyistä isomman roolin irtisanomisten yhteydessä: nykyistä enemmän Yli 12 vuotta 6 kuukautta vuoropuhelua ja sopimista saattaisi merkitä tuskattomampia prosesseja. voisivat jatkaa elämäänsä. Rahaakin säästyisi. Työnantajapuolella on odotuksia, että työmarkkinaosapuolet ottaisivat Mitalin kääntöpuoli on, että lain määräämästä irtisanomisturvasta Teknologiateollisuuden työehtosopimus saatettaisiin joutua tinkimään. Tausta-asiantuntijat: vastaava lakimies Arto Helenius Metalliliitosta, asianajaja Markku Vuorinen, lakimies Jari Hellsten SAK:sta ja varatoimitusjohtaja Risto Alanko Teknologiateollisuus ry:stä 19 91 AHJ1405_1-23.indd 23 isIrtisanom lain menettely en kumoamin va Muutostur 2004 2007 YT-lain uudistus Sarja jatkuu, Ahjo nro 7 NUORET TYÖSSÄ Enintään vuoden 26.3.2014 9:03:47
24 T YÖ T I L A Työstöhankinta Reponen Oy, Hämeenlinna, 11. maaliskuuta KUVA HARRI NURMINEN AHJ1405_24-48.indd 24 26.3.2014 9:19:46
25 AHJ1405_24-48.indd 25 26.3.2014 9:19:49
26 PÄ I V Y S TÄ J Ä 5 03.04.2014 EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 ? ? Puolisoni sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen, eikä hän nyt kykene hoitamaan lastamme. Onko minulla oikeus jäädä töistä kotiin hoitaakseni lasta, vaikka puolisoni on vanhempainvapaalla? Minut on lomautettu toistaiseksi. Nyt minulle tarjottiin muualta töitä kahdeksi kuukaudeksi. Voinko ottaa työn vastaan? Mitä, jos työn antajani päättääkin lomautuksen ja kutsuu minut töihin? Kyllä. Työsopimuslaissa (4. luvun 7. pykälä) on määräys työntekijän oikeudesta tilapäiseen poissaoloon. Oikeus on, jos perhettä on koh dannut sellainen sairaus tai onnettomuus, että työntekijän välitön läsnäolo on välttämätön. Työnantajalla ei ole kuitenkaan velvoitetta mak saa palkkaa poissaolon ajalta. Lomautettu työntekijä voi ottaa muuta työtä vastaan, mutta aikaisempi työsuhde on etu sijalla. Työsopimuslaissa (3. luvun 3. pykälä) kielletään työnantajaa ilmeisesti vahingoittava kilpaileva toiminta. Kielto on lomautus aikanakin voimassa, mutta väljemmin kuin normaalisti. Myös liike- ja ammattisalaisuuk sien salassapitovelvollisuus säilyy lomautuk sen aikana. Salassapitovelvollisuus ei kuiten kaan estä työntekijää käyttämästä omaa ammattitaitoaan tai osaamistaan toisessa työ paikassa. Mikäli lomautus päättyy, on työntekijällä oikeus päättää toinen työsuhde sen kestoajas ta riippumatta. Irtisanomisaika on tällöin viisi päivää. Onkin tärkeää kertoa toiselle työnanta jalle, että on lomautettu. ? Miten hoituu Metalliliiton jäsenmaksu sairauslomalla, kun oikeus sairausajan palkkaan on päättynyt? Kelan sairauspäivärahasta ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Sama koskee Kelan maksamaa työttömyysetuutta. Kummastakin tilanteesta on syytä ilmoittaa jäsenrekisteriin. PIIRROS ERIC LERAILLEZ REKISTERÖIDY MESSUILLE VELOITUKSETTA NETISSÄ! KUNNOSSAPIDON JA TUOTANTO-OMAISUUDEN HALLINNAN KANSAINVÄLISET OSAAJAT HELSINGISSÄ EuroMaintenance tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden kuulla ja tavata teollisuuden kunnossapidon kansainvälisiä osaajia. Kongressi 5.-7.5. Messut 6.-8.5. Messukeskus, Helsinki Kongressissa mukana 100 puhujaa 30:stä maasta. Messuilla kohtaat alan laitetoimittajat, palveluntarjoajat ja asiantuntijat. www.euromaintenance2014.org Tervetuloa tapaamaan alan asiantuntijoita! Järjestäjät: Partneri: Yhteistyössä: Samanaikaisesti: www.finntec.fi AHJ1405_24-48.indd 26 www.pintafair.fi 26.3.2014 9:19:51
ELÄINSUOJELULAKI/WWW.FINLEX.FI LSUY EÖ …näkemys eläimellisestä kärsimyksestä. SUOSI WWW.WWW F. F I / KA L AO PA S / Wello kehitti vesipyörän yhteistyössä Intian kuivuudesta kärsivän osavaltion Rajasthanin kyläläisten kanssa. Vesipyöriä testattaessa myös miehet innostuivat yllättäen käyttämään niitä, koska he kokivat pyörät työkaluksi. – Miesten ottaessa päävastuun vedenhausta naiset vapautuvat tekemään muuta, Wellon toimitusjohtaja Cynthia Koening toteaa. Naiset käyttävät vapautuneen ajan toimin toihin, jotka lisäävät perheen tuloja, koulutusta, terveyttä ja hyvinvointia. Tiivis vesipyörä estää vettä likaantumasta. Tämä vähentää saastuneen veden aiheuttamia ripulitauteja. Ne ovat alle 5-vuotiaiden lasten toiseksi yleisin kuolinsyy kehitysmaissa. Vesipyörän käyttö säästää naiset selkärankavaivoilta ja muilta terveyshaitoilta, joita raskaiden vesikuormien kantaminen aiheuttaa. Wello aikoo ryhtyä valmistamaan vesipyöriä Intiassa, jotta niiden hinta pysyisi alhaisena. SY Ö Vesipyörä vähentää työtaakkaa VEDENHAKU Pyörä oli aikansa huipputeknologiaa, kun ihmiskunta keksi sen käytön noin 5 000 vuotta sitten. Pyörään perustuu myös yksinkertainen uusi keksintö. Englantilaisen The Guardian -lehden mukaan keksintö voi tuoda helpotusta kehitys maiden naisten työtaakkaan. Vedenhaku on monissa kehitysmaissa naisten ja lasten vastuulla. He joutuvat päivittäin rahtaamaan vettä usein jopa kilometrien päästä kotoa pään päällä kannettavissa ruukuissa tai kanistereissa. Naisilta tuhraantuu vedenhakuun helposti yli neljäsosa työpäivästä. Aika on pois tuottavammista tehtävistä ja lapsilta myös koulunkäynnistä. Amerikkalainen sosiaalinen yritys Wello on Guardianin mukaan kehittänyt vedenhaun avuksi WaterWheel-pyörän. Se on pyörän muotoinen 50 litran vesisäiliö, jota työnnetään akseliin kiinnitetyllä ohjaustangolla. Vesipyörällä naiset pystyvät kuljettamaan samassa ajassa 3–5 kertaa enemmän vettä kuin kantamalla. Lujasta muovista valmistettu pyörä kestää kovaa kulutusta ja maksaa vain 20 euroa. 5 03.04.2014 OSTA HARKITEN VÄLTÄ ... vastuullisesti kalaa. SSY EÖ KOONNUT JORMA T. MATTILA TEKEMINEN 27 TIEDE TILLS DEN 7.9 MIE HYÖ MÄ SIE NET MÄÄ MURREKIRJAN ÄÄNITTEET. WWW.KOTUS.FI H A E ... mer än mumintroll. MY Ö SÄ MET TYÖ NÄÄ ... tuntumaa Suomen murteisiin. Tutkimuksen mukaan isoa kuppia vastaava, 200 milligramman kofeiiniannos kohentaa muistia erityisesti henkilöillä, jotka eivät säännöllisesti juo kahvia. Suuremmat määrät eivät välttämättä ole hyödyllisiä. Tutkimusta johtaneen professori Michael Yassan mukaan ne voivat aiheuttaa sivuvaikutuksia kuten hermostuneisuutta ja ahdistuneisuutta. MURIKAN KURSSIT 2.–6. 9.–13. KESÄKUUTA TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O KS. SIVU 42. MUISTI Kahvia on tutkittu loputtomasti, mutta yhä siitä paljastuu uusia ominaisuuksia. Amerikkalaisen Johns Hopkins -yliopiston tutkijat ovat Smartplanet-verkkosivuston mukaan havainneet, että kahvi parantaa muistia. Muistikokeessa koehenkilöille näytettiin joukko kuvia. Sen jälkeen osalle henkilöistä annettiin tablettina isoa kahvikuppia vastaava määrä kofeiinia ja osalle lumelääkettä. Samantapaisia kuvia näytettiin koehenkilöille seuraavana päivänä. Kofeiinitabletin saaneet pystyivät erottamaan paljon paremmin, mitkä kuvat olivat samoja ja mitkä hieman erilaisia kuin aiemmin nähdyt kuvat. TOVE JANSSON OP I Kahvi yllättää vieläkin LAADUNTARKASTUS VTT on kehittänyt konenäköjärjestelmän, jonka avulla voidaan hoitaa peilikiiltävien kappaleiden laaduntarkastus. Se soveltuu muodoltaan monimutkaisten kappaleiden kuten vesihanojen, astioiden, hammaspyörien, laakereiden ja keinonivelten tarkastamiseen. Järjestelmän avulla tarkastettavien esineiden pinta voi olla kromattu, lasitettu, maalattu, kiillotettu tai lakattu. Tähän asti kiiltävien kappaleiden laaduntarkastukseen on tarvittu ihmisen näkö kykyä. Laaduntarkastus on kuitenkin hyvin rasittavaa työtä ihmiselle, ja työn laatutaso vaihtelee monista eri syistä. Menetelmän kaupallistamiseksi on Tampereelle perustettu yhtiö, joka tähtää kansainvälisille markkinoille. WWW.ATENEUM.FI/SV Konenäkö avuksi ja ota muksut mukaan. AHJ1405_24-48.indd 27 26.3.2014 9:19:55
5 03.04.2014 TEKSTI ANNI TURUNEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN KUVAT ILKKA HEINO 28 5 03.04.2014 Työnteko maistuu Patrialla Patria Aviationilla Nokian Linnavuoressa lentokoneiden moottorien korjaus on tarkkaa työtä. Dieselmoottoripuolella tilauskirjat ovat täynnä pariksi vuodeksi eteenpäin. K un Nokian Linnavuoressa astuu luolan pienestä ovesta sisään, ei osaa kuvitella, min kälaisiin tiloihin päätyy. Luo lan sisään on kaivettu valtavat hallit, joissa Patria Aviation huoltaa ja korjaa puolustus voimien lentokoneiden ja kuljetuskopterien moottoreita. AHJ1405_24-48.indd 28 26.3.2014 9:20:00
Linnavuoressa korjataan myös merivoimien alusten dieselmoottoreita sekä teollisuuskaasu turbiineja, joita käytetään sähkön- ja lämmön tuotannossa. Asiakkaina on ydinvoimaloita ulkomaita myöten. Etenkin teollisuuskaasu turbiinien huolto ja korjaus on voimakkaasti kasvava bisnes. Pääluottamusmies Jussi Karimäki kierrät tää hallista toiseen. Kerosiini tuoksuu paikoin voimakkaasti. Tiloissa on siistiä, ja työkalut ovat jämptisti paikoillaan silloin, kun niitä ei käytetä. AHJ1405_24-48.indd 29 Hävittäjien ja kopterien moottorien purka minen on tarkkaa työtä, ja ohjeita pitää noudat taa pilkulleen. Virheet voivat tulla kalliiksi ja maksaa pahimmassa tapauksessa ihmishengen. Kun puolustusvoimilta tulee moottori huol lettavaksi, se puretaan ensin osiin. Osat pestään ja tarkastetaan. Niihin tehdään muun muassa särötarkastus. Vioittuneet osat korjataan tai korvataan uusilla. 5 29 03.04.2014 Tommi Ritala tekee Hornetin moottorin luovutustarkastusta koekäytön jälkeen. 26.3.2014 9:20:02
30 5 03.04.2014 Pääluottamusmies Jussi Karimäen (vas.) mielestä Metalliliiton olisi lobattava enemmän poliittisten päättäjien suuntaan, jotta puolustusmateriaaliala pysyy Suomessa ja työllistää ihmisiä tulevaisuudessakin. Työsuojeluvaltuutettu Anssi Metsähonkala ja tuotantopäällikkö Ville Ahonen pitävät Patriaa vakaana ja turvallisena työpaikkana. Lentokoneen moottoria kuljetetaan koekäyttöpaikkaan. AHJ1405_24-48.indd 30 Ennen luovutusta moottori koekäytetään ja siitä mitataan esimerkiksi lämpötiloja ja paineita. Moottorin testaukselle tarvitaan oma eristetty tilansa, sillä käynnissä olevasta moottorista läh tee 140 desibelin melu. Karimäki ei voi kertoa huoltoprosessin tarkkaa kestoa, mutta työ vie kuitenkin useita viikkoja. – Ydinvoimaloissa on isoja dieselmoottoreita siltä varalta, jos reaktoriin tulee ongelmia ja se pitää nopeasti jäähdyttää. Kaikki jäähdytysjär jestelmät eivät välttämättä ole silloin käytössä. Nämä ovat turvalaitteita, tuotantopäällikkö Kari Vellonen selvittää. Esimerkiksi Loviisan ydinvoimalassa diesel moottoreita on neljä kappaletta yhtä reaktoria kohden. – Dieselgeneraattorista menee sähkö suoraan valtaville vesipumpuille, jotka pumppaavat reak toriin jäähdytysvettä, Vellonen jatkaa. Dieselpuoli on melkeinpä pulassa, kun asiak kaita on niin paljon, että tilat ja työntekijät eivät meinaa riittää. Tilauskirjat ovat täynnä pariksi vuodeksi eteenpäin. – Kun tänne haetaan asentajaa, saamme sata hakemusta. Ehkä viisi hakijaa sadasta on joskus itse korjannut jotain. Nykyään tehdään vain uusvalmistusta. Moottorien korjaus on katoavaa kansanperinnettä, Vellonen valittelee. DIESELMOOTTORIPUOLI KASVAA KOHISTEN PALKKAJÄRJESTELMÄ REMONTIN TARPEESSA Patrian dieselmoottorikorjaamossa on kova työn touhu. Pääasiakkaita on kaksi: merivoimat ja ydinvoimalaitokset, joille tehdään hätädiesel moottoreiden huoltoa. Merivoimien kanssa Patria on tehnyt yhteistyö tä jo ainakin 50 vuotta. Patria huoltaa ja korjaa me rivoimien alusten dieselmoottorit. Ydinvoimaloi den dieselmoottoreita taas tuodaan huollettavaksi Suomen lisäksi Ruotsista, Ranskasta ja Sveitsistä. Patrialla on Linnavuoressa henkilöstöä noin 170, joista Metalliliittoon kuuluu 90. Järjestäytymis aste on lähes sata. Työntekijöissä on monen alan osaajia. Lento moottoripuolella useimmilla on moottoriasentajan tai lentokoneasentajan koulutus. Heidän lisäkseen Linnavuoressa työskentelee myös muun muassa koneistajia, hitsaajia ja pinnoittajia. Suurin osa työntekijöistä kuuluu työnvaativuusryhmään 9. 26.3.2014 9:20:05
5 31 03.04.2014 Työkalut ovat jämptisti paikoillaan silloin, kun niitä ei käytetä. Hävittäjien ja kopterien moottorien purkaminen on tarkkaa työtä. Patria on miesvaltainen työpaikka. Linna vuoressa on paljon eläkeiän kynnyksellä olevia työntekijöitä. – 1990-luvun puolivälin jälkeen talossa ei ole ollut suurta vaihtuvuutta. Nyt olemme muutos vaiheessa. Täytyy ruveta ottamaan porukkaa si sään. Työ ei ole kovin helposti opittavaa, joten nuoria on otettava kasvamaan tänne, Karimäki sanoo. Joissain tehtävissä perehdytys voi kestää jopa vuoden. Ammatillinen koulutus antaa vain perusvalmiudet. PITKIÄ URIA – Meillä on käytössä metallialan palkkausja palkitsemisjärjestelmä. Olemme aikoinaan olleet Valmetia, ja se on tullut sitä kautta. Linna vuori on ollut ensimmäisiä taloja, mihin parake on tuotu, Karimäki sanoo. – Parake ei kyllä oikein sovellu tälle alalle. Olemme puhuneet, että palkkauksessa pitäisi mennä enemmän osaamispohjaiseen järjestel mään päin. Rauli Nurminen, luottamusmies Sami Haapasaari ja Kari Vellonen esittelevät ydinvoimalan hätädieselmoottoria. AHJ1405_24-48.indd 31 Karimäki kertoo, että Linnavuoressa on hyvin pitkiä työsuhteita. Juttelu hallikierroksella työn tekijöiden kanssa vahvistaa asian. Kysymykseen siitä, miten kauan olet ollut täällä, saa sellaisia vastauksia kuin ”23 vuotta” ja ”40 vuotta”. Mikä tekee paikasta niin viihtyisän? Patri aa kehutaan ainakin vakaaksi ja turvalliseksi työpaikaksi. Edelliset isommat yt-neuvottelut käytiin talossa vuonna 1994. – Talouden heilahtelut eivät kosketa meitä, pikemminkin taistelemme ainakin meripuolel la sen kanssa, että pystymme tekemään kaikki työt. Myös lentokonepuolella on ollut paljon töitä, Karimäki sanoo. – Täällä on hyvät mahdollisuudet vaihtaa työtehtäviä, ja työntekijät otetaan hyvin huo mioon. Myös toimiala on äärimmäisen mielen kiintoinen, tuotantopäällikkö Ville Ahonen puolestaan sanoo. Ahonen on ollut kymmen vuotta Patriassa, ja hänellä on noin sata alaista. Osa Patrian henkilöstöstä on suorittanut asepalveluksensa ilmavoimissa. Sitä pidetään alalla hyvänä meriittinä. Myös Ahonen on so tilasarvoltaan ilmavoimien luutnantti. Ahonen ja Karimäki kuitenkin vakuuttavat, että myös siviilipalveluksen suorittaneet ovat tervetullei ta taloon töihin. Sen sijaan rikosrekisteriä työnhakijalla ei saa olla. Työnhakijoista tehdään laaja turvallisuus selvitys. Myös työsuojeluasiat ovat Patriassa kunnos sa. Työsuojeluvaltuutettu Anssi Metsähonkalan mukaan työpaikalla ei ole mitään kestoai heita, joista tarvitsisi jatkuvasti huomauttaa. – Suojavarusteet ovat kunnossa ja olosuhteet ovat vakaat. Esimerkiksi lämpötila pysyy samana vuoden ympäri. Haittapuolena on se, että työssä joutuu olemaan paljon vaarallisten kemikaalien kanssa tekemisissä, Metsähonkala sanoo. Miinuspuolena luolassa sijaitsevissa työti loissa on myös ahtaus. Uusia tiloja ei louhita käden käänteessä. a 26.3.2014 9:20:07
5 03.04.2014 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 32 Hörap Välittäjä loihti yrittäjiä BELGIA Yli 300 unkarilaista, romanialaista ja tsekkiä ovat tehneet töitä Volvon alihankkijoille itsensä työllistävän nimekkeellä. Palkka oli noin neljä euroa tunnilta. Todellisuudessa kyse oli vähimmäistyöehtojen kiertämisestä. IAA Autoexellence -yhtiö välitti itäeurooppalaisia Belgiaan vuodesta 2008 vuoteen 2012 eri tehtaille. Hyväksikäyttö on nyt oikeudessa Ghentissä. Syyttäjä vaatii yhtiön kuuden miljoonan euron voiton takavarikkoa. IG METALL Yhteiset ehdot autoteollisuudelle YRITYSDEMOKRATIA Saksan metalliliitto IG Metall vaatii työntekijöille lisää vaikutusvaltaa yritysneuvostojen kautta. Tavoitteena on saada neuvosto jokaiseen yritykseen. Eiha?n demokratiaakaan ole vain valtioissa, joissa on va?hinta?a?n sata miljoonaa asukasta, sanoo liiton puheenjohtaja Detlef Wetzel. Lisää valtaa neuvostoille SAKSA IG Metall vaatii lisää demokratiaa yrityksiin Saksassa. Työntekijöillä on ollut jo vuosikymmeniä oikeus yritysneuvostoihin. He valitsevat jäsenet keskuudestaan vaaleilla. Neuvoston voi valita yrityksiin, joissa on vähintään viisi työntekijää. Valituille on annettava mahdollisuus hoitaa tehtävänsä työaikana. Laki korostaa, että neuvoston jäseniä ei saa estää hoitamasta tehtäviään. Neuvostolla on oikeus saada tietoa yrityksen taloudesta, tilauskannasta ja vastaavista seikoista. Erityisesti sillä on oikeus saada tietoja henkilöstöön vaikuttavista suunnitelmista. Työnantajan on toimittava yhteistyössä neuvoston kanssa. Neuvoston tärkeä tehtävä on taata yrityksen työllisyys. Monessa yrityksessä neuvostot ovat löytäneet vaihtoehtoja irtisanomisille. Uudet neuvostot valitaan tämän kevään aikana. Liitto kampanjoi neuvoston perustamiseksi jokaiseen yritykseen. Nyt neuvostoja ei vielä kaikkialla ole. Yli 500 työntekijän yritysten hallintoneuvostoihin on valittava kolmasosa työntekijöiden ja ammattiliittojen edustajia. Hallintoneuvostolla on jo enemmän sanomista yrityksen asioihin. Kun työntekijöitä on yli 2 000, on työntekijöiden edustus puolet. Sellaisia yrityksiä on Saksassa 700. AHJ1405_24-48.indd 32 IG Metall on kuitenkin tyytymätön työläisten vaikutusvaltaan. Ei riitä, että työntekijät pääsevät valitsemaan väriä ruokalan seinään, liitto sanoo. Heidän on voitava vaikuttaa yrityksen päätöksiin sekä työpaikkoihinsa. Liitto vaatii, että myötämääräämisoikeus ulotetaan kattavammin pieniinkin yrityksiin. – Eihän demokratiaakaan ole vain valtioissa, joissa on vähintään sata miljoonaa asukasta, sanoo liiton puheenjohtaja Detlef Wetzel. Vaikeita tulevaisuuden kysymyksiä ratkaisemaan tarvitaan mahdollisimman monta ihmistä, liitto uskoo. Viime vuosien finanssikriisi on sen osoittanut: ekologisen ja sosiaalisesti kestävän talouden rakentamiseen tarvitaan enemmän demokratiaa, ei vähemmän. Yritysneuvostoille on annettava valtaa vaikuttaa työsopimuksiin ja vuokratyöhön, liitto esittää. Työntekijöiden vaikutusvaltaa yrityksen johdon päätöksiin ja yrityksen tulevaisuuteen on kasvatettava. Malliksi liitto nostaa Volkswagenin, jossa yritys ja työntekijät ratkoivat pulmia yhdessä. Siksi se menestyy. IG Metall vaatii ammattiliitoille oikeutta joukkokanteeseen. Näin liitto voisi yrittää estää suoremmin sen, että lakeja ja palkkoja poljetaan. Paras hoitokeino demokratian pulmiin on lisää demokratiaa, IG Metall tiivistää. UNKARI Saksan, Itävallan, Tsekin tasavallan, Slovakian, Slovenian ja Unkarin metalliliitot selvittävät autoteollisuuden työehtoja eri maissa. Tavoite on yhtenäistää ehtoja ja estää niiden heikentäminen, sanoo Unkarin Metalliliiton puheenjohtaja Bela Balohg. Hän korostaa, että noin miljoona ihmistä Euroopassa työllistävä autoteollisuus on erittäin tärkeä Unkarissa. Se tuo seitsemän prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja kattaa 20 prosenttia maan viennistä. Liitot yhteen Espanjassa ESPANJA Teollisuusliitot CCOO FITEQA ja CCOO FI liittyivät yhteen helmikuun lopulla. – Kriisi on vaikuttanut teollisuuden sydämeen, sanoi CCOO FI:n pääsihteeri Agustín Martín. Nyt tarvitaan vahvoja liittoja. Martín sanoi uuden liiton edustavan aloillaan 41,5 prosenttia työläisistä. Diktatuurin kaatumisen jälkeen vuonna 1976 perustettu CCOO FI oli alkujaan metallin liitto. Kaivostyöväen liitto yhdistyi sen kanssa 1995 ja energia-alan liitto 1998. CCOO FITEQA toimii muun muassa tekstiili-, nahka- ja kemian teollisuudessa. 26.3.2014 9:20:09
Hörapparat Ahjo nr 01 2014_Hörapparat Ahjo nr 01 2014 2013-12-11 16:15 Sida 1 S! U U T UU ton Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Verra e! tuot Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva MicroTon-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA - jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot TEKNINEN IHME! RUNSAASTI ETUJA! Vahvistin Äänensäätö Mikrofoni USB kontakti lataukseen On/Offnappi Pestävät korvatulpat • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet korvaan. Ihon värinen - tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. säilytyskotelo LUPAUKSEMME Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin AHJ1405_24-48.indd 33 Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79,90 LATURI! $ Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin - tilaa nyt! Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info 26.3.2014 9:20:09
Katso video ainutlaatuisista metalliliit tolaisista: if.fi/metalli t. VILLE, PERHOKALASTAJA METALLIN JALOSTAMAA TURVAA Metalliliitto on vakuuttanut sinut I?ssä. Jäsenyyteen kuuluvien vakuutusten lisäksi saat tuntuvia etuja itsesi ja perheesi turvaamiseen. if.fi/metalli 010 19 19 95 AHJ1405_24-48.indd 34 26.3.2014 9:20:10
35 HARRASTUS TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA ANNIKA RAUHALA NÄYTTELEMINEN LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi TEATTERIRYHMÄ CABAREE KOTIPAIKKA HELSINKI–UUSIMAA TOIMINUT VUODESTA 2007 Kulttuurivoimia tarvitaan aina ?? – Ensimmäinen oli eläinten tuponeuvottelut Korkeasaaressa. Siitä se lähti, vuosi oli 2007, muistelee Erkki Haapalainen Cabaree-teatterin alkutaivalta. – Minä olin siellä liito-oravana. Viimeksi olin Jutta Urpilainen, eli aika hurja kehitys minulla on ollut, vitsailee Anitta Luoto. Cabaree-teatterille myönnettiin joulukuussa Metalliliiton kulttuuritekopalkinto. Kymmenen hengen ryhmä on kiertänyt esiintymässä HelsinkiUusimaan alueellisilla retkeilypäivillä sekä ammattiosastojen tapahtumissa kuten pikkujouluissa. Kokoonpanossa on ollut jonkin verran vaihtuvuutta, mutta esitysten runkona ovat jatkuvasti olleet Haapalaisen ajankohtaiset käsikirjoitukset. – Periaatteessa ei vedetä mitään tyhjästä. Lähtökohtana on se, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Ei vain lykätä trasselituppoa poskeen ja ajatella, että se on huumoria, Haapalainen selvittää. Olennaista on myös miettiä roolitukset kohdilleen jo käsikirjoitusvaiheessa. – Esimerkiksi tuo A-P on pirun hyvä Timo Soini, kehuvat ryhmän jäsenet Ari-Pekka Hynystä. Osalla on taustaa harrastajateatterista, toiset ovat tulleet mukaan ilman aiempaa kokemusta. AHJ1405_24-48.indd 35 Uutena Cabareen vahvuuteen liittyi Inge-Maij Bergman, joka kertoo näyttelemisen tuoneen elämäänsä uutta sisältöä. – Minua pyydettiin mukaan sellaisessa vaiheessa, kun olin totaalisen yksin. Olin juuri huolehtinut isän hautaan, kuopus oli tullut intistä ja lähtenyt maailmalle. Olen saanut tästä paljon itsetuntoa, Bergman kertoo. Cabareessa tärkeää roolia on näytellyt myös aluetoimitsija Eero Tuhkanen. Hän on järjestellyt harjoituspaikkoja ja toiminut yhdyshenkilönä. Harjoituksia ryhmä on pitänyt säännöllisen epäsäännöllisesti, välillä on jotain sketsiä harjoiteltu puhelimessakin. Nimestään huolimatta Cabaree ei ole tuottanut vain komediaa. Vuonna 2009 ryhmä esitti Tampereen komediateatterin näyttämöllä näytelmän ”Metallin tie”. Aiheena oli 110-vuotiaan Metalliliiton vaiheet ja saavutukset. Yleisönä olivat TUL:n liittojuhlien ja Metallin retkeilypäivien osallistujat. Varsinkin pitkän linjan kulttuurimiehiä ja -naisia hieman surettaa se, että kulttuuriharrastus on liitossa vähentynyt. Erityisesti mieleen on jäänyt liiton kulttuurivuosi 1984. Alarivi: Sanna Korkiamäki, metalli työntekijä, Kaj Hedman, eläkeläinen, Inge-Maij Bergman, valimotyöntekijä. Ylärivi: Anitta Luoto, cnc-sorvaaja, Erkki Haapalainen, eläkeläinen, Martti Härkönen, työtön, Heikki Ovaskainen, eläkeläinen, Ari-Pekka Hynynen, prosessoija, Valeri Sokolov, metallimies. – Minultakin tuli silloin moni työkaveri kysymään, voisiko laittaa tällaisen työn näyttelyyn, tai sopisiko tulla laulamaan tai lausumaan. Sellaisetkin, joista en olisi ollenkaan ajatellut, että he jotain harrastavat, muistelee Martti Härkönen. Tällä haavaa Cabareenkin jatkosuunnitelmat näyttävät epäselviltä. Helsinki–Uudenmaan toiminta-alueen budjetissa ei ole kuluvalle vuodelle rahaa varattuna. Luovuttaminen ei silti ole suunnitelmissa. – Täytyy katsoa ja ihmetellä, saadaanko jostain tukea. Varmaan pitää jotain tehdä omakustannusjuttuna, arvelee käsikirjoittaja Haapalainen. – Kulttuuri ei kuole koskaan. Näinä aikoina tarvitaan kaikkia voimia, ja aivan erityisesti kulttuurivoimia. Katso Cabareen esitys Google-haulla: Metallin retkeilypäivä Puuhamaa, alkaa kohdasta 18:13 26.3.2014 9:20:13
36 TEXT ANNI TURUNEN ÖVERSÄTTNING JOHAN LUND ILLUSTRATION 5 03.04.2014 Plågade Pikande, lurpassande och smutskastande. Hot om våld, fysiska angrepp och borttagna arbetspass. Metallförbundets medlemmar har upplevt många slags mobbning på arbetsplatsen. Den utsatta behöver ändå inte tampas med problemen ensam. Förbundet, arbetshälsovården och arbetarskyddsmyndigheterna erbjuder hjälp. Arbetsgivaren har lagenlig skyldighet att ingripa för att få slut på mobbningen. n Medlemmarnas berättelser om mobbning var sorliga. I tio fall slutade mobbningen först när den utsatta lämnade arbetsplatsen. Av de intervjuade lämnade sex arbetsplatsen frivilligt. Både förmän och arbetskamrater mobbar på jobbet. Ahjo bad i slutet av förra året Metallförbundets medlemmar berätta om hurudan arbetsplatsmobbning de upplevt. Sammanlagt 15 medlemmar tog kontakt per telefon, brev och e-post. Fem var kvinnor. En del av händelserna var färska medan andra skett för tiotals år sen. De intervjuades namn har ändrats. ”Mobbningen bestod av utskällningar, lögner och isolering. Utskällningarna riktades både mot det professionella och personliga. Gänget följde med, skrattade och pekade när jag jobbade. Man spred lögner på byn om att jag inte kan någonting.” Petri, sade upp sig, har bytt arbetsplats ”Jag ansågs vara utomstående genast från början. Jag isolerades från de andra och var helt klart inte välkommen vid kaffebordet. När arbetskamraterna hade dödtid och jag gick fram för att prata med dem frågade min förman vad jag gör där.” Leena, sade upp sig, på rehabiliteringsstöd AHJ1405_24-48.indd 36 26.3.2014 9:20:17
5 37 03.04.2014 n Mobbningen började ofta småningom eller i samband med någon organisationsförändring som t.ex. ägarbyte. ”Den nya vd:n lurpassade och hotade. Lurpassandet gick så långt att vd:n läste arbetstagarnas e-post och följde med telefonsamtal. I något skede började vd:n ge skriftliga varningar åt dem som var i kontakt med den före detta ägaren eller dess företag.” Tero, sagt upp sig, studerar n En medlem berättade att han började bli eländigt behandlad på arbetsplatsen speciellt efter att han blivit på deltidsinvalidpension. ”När jag kom tillbaka efter sjukledigheten sade en chef att de har klarat sig bra utan mig. Han hade tagit över mina arbetsuppgifter utan att diskutera saken med mig. När jag permitterades för några månader sades orsaken vara att mitt arbete inte var nödvändigt.” Risto, på deltidsinvalidpension Arbetsuppgifterna förändrades fullkomligt n En av de intervjuade fick nya arbetsuppgifter efter att arbets givaren fick veta att hon sällskapar med en före detta arbets kamrat. Kvinnans pojkvän hade lämnat företaget för att bli delägare i ett annat företag inom samma bransch. ”Jag jobbade ursprungligen på avsändningsavdelningen och flyttades till produktionen för att packa produkter. Flytten motiverades med att jag sällskapar med konkurrenten. Förflyttningen påverkade inte lönen men jag skulle ha borda börja göra skiftesarbete då jag tidigare bara gjort dagarbete. Det var allmänt känt på arbetsplatsen att jag är ensamförsörjande och inte kan göra skiftesarbete.” Lurpassning och kritik Sari, sagt upp sig, arbetslös n Flera mobbningsoffer berättade att de blivit utsatta genom att förmannen eller arbetskamraterna oavbrutet följde med vad de gjorde. De utsattas arbetsinsatser kritiserades. Arbetskamraten hotade med våld ”Mobbaren var väldigt elak och värdesatte inte andra arbetare överhuvudtaget. Enligt mobbaren gjorde jag ingenting tillräckligt snabbt eller bra.” Tuula, sagt upp sig, arbetslös n Om mobbaren var i förmansställning kunde arbetstagarna slå ihop sig för att skydda den utsatta. ”Mobbningen var trakasseri. Det var vd:n som trakasserade. Om jag inte syntes till i hallen frågade han genast de andra var jag var. Sen kom vi på att alltid säga att jag var på fabriksområdets mest avlägsna ställe. Vd:n vaktade på att jag har tillräckligt att göra.” n Mobbningen är i allmänhet inte fysisk. En man berättade ändå att han hotats med fysiskt våld och en annan hade blivit anfallen på jobbet. ”En av mina värsta mobbare var en förtroendeman. Han försökte döda mig. Jag stängde strömmen till en maskin och gick in i den, det var ett mycket trångt ställe. Förtroendemannen slog genast strömmen på igen och jag tvingades snabbt slinka ut ur maskinen. Jag fick inte en elektrisk stöt. Han bara skrattade. Jag berättade om det som skett åt produktionschefen, men han vågade inte säga något. Följande vecka tog förtroendemannen tag i mig och sade att låt det vara sista gången jag klagar på honom.” Esa, sagt upp sig, bytt arbetsplats Paavo, uppsagd, arbetslös AHJ1405_24-48.indd 37 26.3.2014 9:20:18
38 5 03.04.2014 Hjälp erbjuds Den mobbade känner sig ofta ensam. Bristen på gemensamma spelregler och förtroendeman kan förvärra situationen på små arbetsplatser. Den mobbade är rädd för följderna om man säger något. Ännu större blir rädslan om mobbaren är förman eller företagets ägare. Skamkänsla kan också vara ett hinder för att våga berätta om vad som hänt. Om mobbningen pågått länge kan det hända att den utsatta inte längre or kar söka hjälp. Metallförbundets arbetsmiljöexpert Marjut Lumijärvi påminner om att hjälp finns på många håll. Den mobbade kan kontakta förbundet, arbets hälsovården eller arbetarskyddsmyndigheterna. – Utredningen av arbetsplatsmobbning börjar på facket genom att vi ber personen som kontaktat oss att fylla i en blankett som finns på vår webbplats. Ge nom att fylla i blanketten gestaltas hur personen upp levt att hon eller han blivit mobbad, säger Lumijärvi. Förbundets representant utreder sedan om det är frågan om trakasserier eller annat osakligt be mötande som avses i arbetarskyddslagen. Det kan till exempel också vara frågan om sexuella trakas serier och trakasserier på grund av kön som avses i jämställdhetslagen. – Det är inte frågan om trakasserier eller annat osakligt bemötande som avses i arbetarskyddsla gen om verksamheten inte sker på arbetsplatsen. Arbetsgivaren har också rätt att omorganisera ar betet eller arbetstider om det finns grunder för det, säger Lumijärvi. Om arbetskamraten inte pratar eller hälsar handlar det inte om mobbning utan dåligt bete ende. Sporadiskt osakligt språkbruk räknas inte heller som mobbning. Gränsen mellan sporadiskt osakligt språkbruk och arbetsplatsmobbning kan ända vara diffus. – Om det osakliga språkbruket pågår länge och orsakar hälsorisker för någon, så borde man få ett slut på det. Om sådant förekommer skall arbetsgivaren en ligt paragraf 28 när han fått veta om saken vidta åtgärder för att avlägsna missförhållandet. Det kräver ändå arbetsgivaren är medveten om prob lemet. Därför måste man berätta om mobbningen åt förmannen. – Vi frågar under första samtalet med vem per sonen har talat om mobbningen. Det är viktigt att händelserna finns dokumenterade. Om det finns hälsorisker är det viktigt att det finns nedskrivet hos arbetshälsovården. Som hälsorisk räknas re dan det om personen tagit illa upp och inte kan sova. Det är farligt att vaka, säger Lumijärvi. Det är i allmänhet enklast att först säga till direkt åt mobbaren. Om det inte hjälper åt mob barens förman. Ifall att det är förmannen som mobbar lönar det sig att tala med hans förman. Handlar det om äventyrande av liv, hot om våld eller fysiskt våld faller det på polisen att reda ut saken. Lumijärvi påpekar att det ofta är bäst att lösa mobbningsfallen på arbetsplatsen. Om det ordnas ett möte på arbetsplatsen angående mobbningen, kan en representant från förbundet delta. Förtro endemannen kan också kräva att arbetsgivaren ordnar ett möte tillsammans med arbetshälso vården. SJUKLEDIGHETER OCH INKOMSTBORTFALL Mobbning kan förutom obehag också orsaka mer allvarliga skador. Några av de intervjuade berätta de om fysiska och mentala symptom som ledde till sjukledighet eller till och med behov av läkemedel. Mobbning kan också leda till inkomstbortfall om den utsatta till slut blir tvungen att säga upp sig. I vissa fall kan man förhandla fram ersättningar för inkomstbortfall. Storleken på ersättningen beror på hur stor skadan varit. Metallförbundets ansvariga jurist Arto Helenius påminner om att utgångspunkten är att per sonen skall kunna stanna kvar på arbetsplatsen. – Vi vill få arbetsplatsen i sådant skick att man kan jobba där. Om det är omöjligt att fortsätta jobba där och man blir sjuk av att vara där kan för bundet förhandla om kompensation med arbets givaren för det avslutade anställningsförhållandet eller föra saken till rätten, säger Helenius. Enligt Helenius kan ersättningen röra sig kring 7–8 månaders lön, men de enskilda fallens detaljer påverkar ersättningens storlek. Grova förseelser höjer i allmänhet ersättningen. a INSTRUKTIONER FÖR MOBBADE ? Berätta om mobbningen för någon. Det enklaste är att säga till direkt åt mobbaren och be personen sluta. ? Om du är osäker på om du har tolkat situationen rätt lönar det sig att diskutera saken med någon annan och jämföra din uppfattning med hur den personen upplever situationen. Bokför händel serna. ? Berätta om mobbningen också åt förtroendemannen, arbetarskyddsfullmäktige eller någon annan av perso nalens representanter eller arbetshälsovården. Ta reda på om arbetsplatsen har instruktioner eller tillväga gångssätt för mobbningsfall. ? Arbetsgivarens har lagenlig plikt att försöka få slut på mobbning. Berätta för din förman om mobbningen. Om det är förmannen som mobbar dig, berätta om det osakliga bemötandet åt hans eller hennes förman. ? Om mobbningen inte slutar, ta kontakt med förbundet eller arbetarskydds myndigheterna. www.tyosuojelu.fi/se/ LAGEN FÖRPLIKTAR ARBETSGIVAREN Arbetarskyddslagen innehåller två paragrafer som berör mobbning. Enligt paragraf 18 skall arbets tagaren undvika trakasserier och annat osakligt bemötande på arbetsplatsen som riktar sig mot andra arbetstagare och som medför olägenheter eller risker för deras säkerhet eller hälsa. AHJ1405_24-48.indd 38 ARBETARSKYDDSLAGEN 18 § Arbetstagaren skall på arbetsplatsen undvika trakasserier och annat osakligt bemötande som riktar sig mot andra arbetstagare och som medför olägenheter eller risker för deras säkerhet eller hälsa. 28 § Om det i arbetet förekommer trakasserier eller annat osakligt bemötande av en arbetstagare som medför olägenheter eller risker för arbetstagarens hälsa, skall arbetsgivaren sedan han fått information om saken med till buds stående medel vidta åtgärder för att avlägsna missförhållandet. 26.3.2014 9:20:20
REDIGERING JOHAN LUND Ingen förståelse för uppsägningar UPPSÄGNINGAR Wärtsilä säger sammanlagt upp 142 tillsvidareanställda i Finland. Av dem omkring 100 från enheten i Vasa, resten från enheterna i Åbo och Helsingfors. Huvudförtroendeman Matti Latvakoski i Vasa sväljer inte uppsägningarna. Arbetarna på fabriken i Vasa ordnade en utmarsch på grund av uppsägningarna som följde samarbetsförhandlingarna. Förutom de 100 som sparkas kommer 50 visstidsanställdas kontrakt inte att förnyas. Huvudförtroendeman Matti Latvakoski tänker bestrida uppsägningarna som av företagsledningen motiveras med att garantera lönsamheten och konkurrensförmågan också i framtiden. – Jag såg ingen förnuftig motivering till uppsägningarna under samarbetsförhandlingarna. Orderstocken är fylld och det finns inga produktionsmässiga eller ekonomiska orsaker till dem. Vi är redan nu i sticket då de visstidsanställda får gå, säger Latvakoski. Enligt samarbetslagen skall arbetstagarna få klara motiveringar till uppsägningar vilket arbetsgivaren enligt Latvakoski inte kunde erbjuda. Enligt huvudförtroendemannen kommer situationen i produktionen att bli ohållbar eftersom det nu finns mer jobb än de senaste två åren. – Jag vet inte vem som ska göra arbetet. Latvakoski anser att ledningen uppskattar aktieägarna mer än kunderna, som också kommer att lida av uppsägningarna eftersom produkterna inte kommer att kunna tillverkas tillräckligt snabbt. – Jag tror inte att det här är i husets bästa intresse. Vilka sysselsättningsmöjligheterna är för de uppsagda är enligt Latvakoski osäkert, även om arbetslöshetsprocenten är låg i Österbotten. Inom Wärtsilä finns lediga jobb endast för tjänstemän. Latvakoski tror att uppsägningarna kommer att ha följder också för andra i området. Redan i januari när de kommande uppsägningarna kom till kännedom inleddes samarbetsförhandlingar hos många av företagets underleverantörer. Wärtsilä sysselsätter knappt 3 800 arbetstagare i Finland. Av dem jobbar omkring 3 100 i Vasa. AKTUELLT INOM METALL Organisationsdagarna 17 – 18.5, Murikka I programmet bland annat: • EU och min vardag • Den finländska industrins konkurrenskraft • Förändringar i arbetslöshetsskyddet • Arbetet i förbundsstyrelsen och fullmäktige • Kursönskemål inför 2015 Anmälningar tas emot av Minna Kahila senast den 29.4 till minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 020 77 41153 03.04.2014 ahJo?1 39 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELUNUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansiopäivä rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/pvr/lomake.doc. Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta ? esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi AHJ1405_24-48.indd 39 Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 26.3.2014 9:20:20
AHJ1405_24-48.indd 40 26.3.2014 9:20:21
AHJ1405_24-48.indd 41 26.3.2014 9:20:22
42 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO KO U L U T U S 5 03.04.2014 Muksut mukaan Murikan kursseille 2.–6.6. ja 9.–13.6. Perheessä voi toisinaan olla tilanteita, joissa kurssille lähteminen lastenhoidon järjestelyjen vuoksi on vaikeaa. Metallin jäsenillä on mahdollisuus lähteä valitsemalleen kurssille kesäkuussa ja ottaa maksutta mukaan 3–13-vuotiaat lapset. Ammattitaitoiset ohjaajat huolehtivat lasten toiminnasta ja turvallisesta puuhailuista päivisin. Illat ovat vanhemman ja lasten omaa vapaa-aikaa. Ilmoita mukaan tulevien lasten koko nimi ja syntymäaika kurssihakemuksen kohdasssa ”Muu tiedotus kurssin järjestäjille”. Murikassa 23.–25.4. Metallin täydennyskurssi – Työaika Kansantalouden kurssi 12.–14.5. Työntutkimuksen perusteet 12.–16.5. Edunvalvojan neuvottelutaito Liikettä nuorisotoimintaan Tietotekniikan peruskurssi 17.–18.5. Organisationsdagar 19.–21.5. Jäsenrekisteriohjelmakurssi (Titaani) 26.–28.5. Kaivosalan täydennyskurssi Muksut mukaan kurssille: 2.–6.6. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 1.–5.9.) Luottamusmiesten peruskurssi Palkkatekniikan kurssi Ammattiosaston johtaminen (autoala mukana) 9.–13.6. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 1.–5.9.) Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Ihmissuhteet työpaikalla TUOMO LEINONEN Machinist, Valmet Technologies Oy, Jyväskylä, Valmetin metallityöväen ao. 74 Pallo sukkaan, uudet jäsenet hanskaan ”Osaston uusien jäsenten perehdytys on yhtä tärkeää kuin uuden työntekijän tullessa yritykseen.” Koripallon pelaamiseen on Murikka-opiston urheiluhallissa hyvä mahdollisuus. Tuomo Leinonen kävi verestämässä vanhoja taitojaan ja paiskimassa koreja kurssipäivän päätteeksi. – Pelasin armeijaikään asti, silloin miesten kakkosjouk- kueessa, ja sarjatasona oli kakkosdivari. Mutta lopetin sitten vakavan pelaamisen armeijaan mennessä. Aiempina vuosina Murikassa pääsi Leinosen havainnon mukaan pelaamaan isommalla joukolla. – Viime aikoina on vähän vähemmän ollut pelihaluista porukkaa, aika harvinaista että saadaan joukkueet pystyyn. Valmet Technologies Oy:llä Jyväskylässä työskentelevä Leinonen puhuu kokemuksesta, sillä hän on ollut Murikassa jo parikymmentä kertaa. Nyt oli vuorossa ammattiosaston johtamisen kurssi. Hän on toimikunnan jäsen Valmetin metallityöväen ammattiosastossa, jolla on jäseniä noin 2 400. – Vastuusta jäseniä kohtaan puhuttiin kurssilla paljon. Esimerkiksi kotisivujen kehittäminen palvelee jäseniä. Meidän ammattiosastolla ne ovat nyt aika hyvässä mallissa, mutta kyllä NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. parantamisen varaa vielä on. Toinen keskeinen aihe kurssilla oli se, miten uudet jäsenet otetaan huomioon. – Perehdytys uusille on tärkeää! Leinonen korostaa. – Kun osastoon tulee uusi jäsen, niin siihen pitäisi periaatteessa suhtautua samalla tavalla kuin silloin, kun joku uusi työntekijä tulee yritykseen töihin. Eli tulija kertoo itsestään ja tavoitteistaan ja siitä, mitä osastolta toivoo. Jos näin ei tehdä, niin ei aktiivisuus säily. METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I T Y Ö E L Ä M Ä N AHJ1405_24-48.indd 42 K A N S A N O P I S T O 26.3.2014 9:20:24
43 T O I M I N TA Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi Toimita ilmoituksesi viimeistään KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 7.4. klo 13, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Turja Lehtonen Metalliliitosta. Kahvitarjoilu. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41:n veteraanien kokous ke 9.4. klo 13 Metalliliiton kokoushuoneessa 3, sisäänkäynti Siltasaarenkadun puolelta raput alas. Mukana kansanedustaja Kari Uotila, liitosta Turja Lehtonen ja vakuutusyhtiö IF:stä Leila Perälahti. Kahvi- ja voileipätarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 7.4. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana europarlamentti vaaliehdokas Erno Välimäki. Veteraanien juttutupa to 17.4. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kokoontuminen ma 14.4. klo 12 ao:n toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6. krs. Kahvivieraana Vanhus- ja lähimmäispalvelun pj. Vappu Taipale. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokous pe 25.4. klo 13 osaston majalla Prännärissä. Tilaisuudessa jaetaan kesän retken maksuosoitukset. Kahvitarjoilu. Halikon metallityöväen ao. 286:n veteraani jaoston perustamiskokous su 6.4. kevätkokouksen jälkeen. Kalajoen Metallityöväen ao. 259: la 12.4. klo 13 osaston mökillä Puojinniemessä. Makkara- ja kahvitarjoilu. Lappeenrannan Korjaamotyöntekijät ao. 266: ma 28.4. klo 18 Hotelli-Ravintola Patriassa. Kokouksen jälkeen illallinen. Turun Autokorityöväen ao. 270: pe 4.4. klo 19 Turun Upseerikerholla, Kaivokatu 12, Turku. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281: ma 7.4. klo 17 ravintola Harlekiinissa. Kemin Autokorjaamotyöntekijäin ao. 284: la 12.4. klo 18 Jänkälän juhlahuoneiston saunatiloissa Kemissä. Ruokatarjoilu. Halikon metallityöväen ao. 286: su 6.4. klo 14 SAP:n tiloissa, Turuntie 8, 2. krs, Salo. Kevätkokouksen jälkeen veteraanijaoston perustamiskokous. Kahvitarjoilu. Vaasan Peltityöntekijäin ao. 292: pe 11.4. klo 19 Sokos Hotel Vaakunassa Seinäjoella. Ruokailu. Rovaniemen Korjaamotyöntekijäin ao. 306: pe 11.4. klo 18.30 Hotelli Vaakunan kokoustila Tokassa. Mukana Metalliliitosta Raimo Riima. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pyhäsalmen Metalli- ja Kaivostyöväen ao. 309: pe 4.4. klo 15 Hotelli Pyhäsalmessa. Laihian Metallityöväen ao. 330: pe 25.4. klo 18 Sos.Dem kokoushuoneella Laihian Virastotalossa. Ikaalisten Metallityöväen ao. 340: la 12.4. klo 17 Rantasipi Ikaalisten Kylpylän kokoustila Maestrossa. Mahdollisesti läsnä EU-vaaliehdokkaita. Ruokailu. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357: la 12.4. klo15 ravintola Kalajärvessä, Kalajärventie 6. Aluksi IF-vakuutusyhtiön infotilaisuus. Kahvitarjoilu ja kokouksen päätteeksi ruokailu. Laitilan metallityöväen ao. 365: ma 14.4. klo 18.30 osaston toimistolla, Urheilutie 1 a 22. Hangon Autokorjaamotyöväen ao. 379: pe 4.4. klo 17.30 Voimakasiinissa. Euran Metallityöväen ao. 381: pe 11.4. klo 18 ravintola Ratakaaressa Kauttualla. Iltapala. Vaasan auto- ja konealan ao. 417: ma 28.4. klo 18 Radisson Blu Royal Hotellissa, Hovioikeuden-puistikko 18. Salon auto- ja konealan ao. 433: to 10.4. klo 18 ravintola Vilhossa. KEVÄTKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen kokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1: to 3.4. klo 18.30 Turun Työväentalolla, Eerikinkatu 30, 3. krs. Paikalla vastaava aluetoimitsija Jari Kramsu. Kahvitarjoilu. Lohjan metallityöväen ao. 8: su 13.4. klo 16 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Mukana uusi aluetoimitsija Ville Kari Metalliliitosta. Kahvi- ja kakkutarjoilu. www.metalli8.net Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11: ti 15.4. klo 17 osaston toimitilassa Mäkituvassa, Kuninkaantie 5–7, Kirkkonummi. Kahvitarjoilu. Lahden metallityöväen ao. 23: to 24.4. klo 18.30 Päijät-Hämeen Osuuspankki Trion kokoustiloissa, Aleksanterinkatu 20. Kahvitarjoilu klo 18–18.30, kokoustiloihin pääsy Trion McDonaldsin vieressä olevilla hisseillä 4. kerrokseen klo 17.45–18.30. Kokouksessa mukana aluepäällikkö Jan Laine. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ti 29.4. klo 16 Tikkakosken Pitopalvelussa. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41: ti 15.4. klo 16 Arctechin telakalla Murtajan auditoriossa. Kokouksen jälkeen ruokatarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49: ke 9.4. klo 18.30 ao:n toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, 2. krs. Kahvitarjoilu. Hyvinkään metallityöväen ao. 58: ke 16.4. klo 16.30 osaston toimistolla, Uudenmaankatu 5–9 B 23. Järvenpään metallityöväen ao. 90: su 27.4. klo 18 ao:n toimistolla, Sauvakatu 2, Järvenpää. AHJ1405_24-48.indd 43 Fiskarssin metallityöväen ao. 93: ma 14.4. klo 18 Restaurang Fribergissä, Pohjantie 8, Pohjankuru. Kahvitarjoilu. Rovaniemen metallityöväen ao. 99: to 10.4. klo 18 City Hotellissa, Pekankatu 9, Rovaniemi. Ruokailu kokouksen jälkeen. Ilmoittaudu tarjoilun vuoksi 5.4. mennessä puh. 040 565 9124. Riihimäen metallityöväen ao. 103: ke 9.4. klo 18 ao:n toimitilassa, Kauppakuja 5 A 3. krs. Kahvitarjoilu. Toimikunta kokoontuu klo 17. Iisalmen teletyötekijäin ao. 107: to 10.4. klo 18 Caverion tiloissa, Yrittäjäntie 26. Haminan metallityöväen ao. 109: pe 11.4. klo 18 Haminan Varuskuntakerholla. Kuoreveden työpajojen ao. 110: ti 15.4. klo 15.30 ravintola Hallin Jannessa. Kahvit ja kokouksen jälkeen pizzatarjoilu. Porin metallitehtaan työväen ao. 122: ti 8.4. klo 15.30 Tehtaan pääruokalassa. Kahvitarjoilu. Karjaan Auto- ja Metallityöväen ao. 125: pe 11.4. klo 18 Jogging Teamissa. Ruokatarjoilu ja sauna. Ilmoittautumiset 9.4. mennessä Jorma Pelkoselle, puh. 050 569 3075. Myllykosken Metallityöväen ao. 133: pe 11.4. klo 18 Ummeljoen työväentalolla. Kahvitarjoilu. Kokkolan metallurgisentehtaantyöväen ao. 135: ke 9.4. klo 16.30 Työttömien tuvassa, Niittykatu 1. Aloitetaan ruokailulla. Ypäjän metallityöväen ao. 158: ma 14.4. klo 18 veteraanituvalla. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja lisäksi valitaan yksi tilintarkastaja tarkastamaan vuoden 2014 tilit. Kausalan metallityöväen ao. 175: ma 14.4. klo 18 Kausalan ABC:n kokoustilassa. Kahvitarjoilu. Toimikunta kokoontuu klo 17. Kuopion teletyöntekijäin ao. 176: pe 11.4. klo 17 ravintola Canton Hin, Kauppakatu 29–31. Kokouksen jälkeen ruokailu. Forssan metallityöväen ao. 179: su 13.4. klo 17 osaston toimistolla, Hämeentie 18, Forssa. Kahvitarjoilu. Turengin metallityöväen ao. 186: ke 9.4. klo 17 ao:n toimistolla, Torikatu 2 b 3. Lapin Teleasentajien ao. 208: pe 11.4. klo 18 Metallin toimistolla, Rovakatu 26 A 7. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209: pe 11.4. klo 18 Kymen Wienerissä. Tarjoilua. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210: ke 9.4. klo 18.15 Koulukatu 18 B, Oulu. Kahvitarjoilu. Salon Seudun Autoalan ao. 211: to 10.4. klo 18 Salon Keilahallilla, Pormestarinkatu 5. Kokouksen jälkeen ruokailu sekä sauna- ja keilausmahdollisuus. Oulun teletyöntekijäin ao. 219: la 12.4. klo 13 ravintola Oskarin Kellarissa, Uusikatu 26, 2. krs. Kokouksen jälkeen ruokailu. Kouvolan Autokorjaamotyöväen ao. 245: ma 7.4. klo 17.30 (normaalin kokouksen jälkeen). Säkylän metallityöväen ao. 249: to 10.4. klo 17 Public Housessa Kauttualla. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: ke 9.4. klo 17 osaston kerhohuoneella, Jönsaksenpiha 5 D, Vantaa. Kahvitarjoilu. Alavuden teletyöntekijäin ao. 257: ti 22.4. klo 18 Hotelli Liesussa Alavudella. 10.4. 2.5. 22.5. Ahjo 6 (ilmestyy 24.4.) Ahjo 7 (ilmestyy 15.5.) Ahjo 8 (ilmestyy 5.6.) TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Avoinna ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16, pe kiinni. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, Turku, avoinna ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. Arkipyhien aattona klo 9.30–13. Pe 2.5. suljettu. Ao. 49 on lahjoittanut 120-vuotishuomionosoituksista kertyneet 900 € LSSY/Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerölle lyhentämättömänä. Kiitos kaikille ammattiosaston 120-vuotisjuhlaan osallistuneille ja osastoa huomioineille. 26.3.2014 9:20:24
44 5 03.04.2014 Helsingin Jalometallityöväen ao. 82: Linnanmäkihupirannekkeita osaston jäsenille ja perheen jäsenille hintaan 20 €. Tiedustelut: taloudenhoitaja Minna Polvela, puh. 050 380 5099. Toimi nopeasti, jotta saat rannekkeet ajoissa. Kuoreveden työpajojen ao. 110:n jäsenille Himos-lomaosakkeen kevään jaksoille viikoilla 18–20 haku 17.4. mennessä. Hakulomakkeita Patrian ilmoitustauluilta ja pääportilta. Espoon Metallityöväen ao. 271 tukee jäsentensä kouluttautumista kurssistipendillä, joka on v. 2014 18 €/päivä kaikille Metallin ja SAK:n kursseille ajankohdasta riippumatta. Kurssitukea voit saada enintään 2 viikon pituisista kursseista, pitempien kurssien tuesta ammattiosasto päättää erikseen. Lisätietoa ja kurssistipendi-anomus osaston kotisivuilla www.espoonmetalli.com > Koulutusoikeus. Lisätietoja myös Esa Salmiselta, salminen67@gmail.com. Ao. 271:n kulttuurituki jäsenen vapaa-ajan harrastustoimintaan on enintään 20 € ja sitä voi anoa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Lisätietoja, kulttuuritukihakemus ja ohjeet osaston kotisivuilla www.espoonmetalli. com > Jäsenille. Lisätietoja myös Jarno Kuroselta, jarno.k.kuronen@gmail.com. Peräseinäjoen Metallityöväen ao.357:n jäsenten haettavissa avustus vapaa-ajanmatkalle, joka sisältää vähintään yhden yöpymisen. Avustusta voi hakea myös ryhmälle. Hakemuskaavakkeet ohjeineen osaston kotisivulla www.metalli357.com. TAPAHTUMIA Lohjan Metallityöväen ao. 8:n jäsenille Grand Prix -kisa la 10.5. klo 13 Helsingissä Formula Centerissä. Kuljetus Lohjalta järjestetään. Kisapaketti sisältää lämmittely- ja aika-ajon sekä finaalin. Kolmelle parhaalle mitalit. Paketit sisältävät myös Klubi-saunaosaston käytön Arena Centerissä n. 500 m päässä Formula Centeristä. Lisäksi hintaan kuuluu ruokana kanapasta, leipä, salaatti, vesi/mehu. Tiloissa A-oikeudet. Kisa paketin hinta jäsenille 30 €, kannustusjoukoille 10 €/hlö. Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautumiset 25.4. mennessä Toni Korhoselle tekstiviestillä, puh. 050 4311 267 tai sähköpostilla toni84.korhonen@ gmail.com. Katso esite www.metalli8.net. Lahden metallityöväen ao. 23:n luottamusmiestapaaminen ja koulutusta pe 11.4. klo 11–15.30 Hiihtomuseolla. Aiheena ajankohtaisten asioiden lisäksi EU:n merkitys paikallisille yrityksille, mukana EU-vaaliehdokkaat Janne Laulumaa ja Erno Välimäki. Ilmoittautuminen ao:n toimistolle 8.4. mennessä puh. (03) 751 1108 tai metalli23@ metalli23.fi. Tervetuloa mukaan luottamustehtävissä toimivat ja asiasta kiinnostuneet jäsenet! Helsingin pelti- ja vaskiseppien ao. 27: ti 13.5. Helsingin kaupunginteatterin klo 19 näytös Toveri K. Maksu 15 €/hlö 10.4. mennessä tilille FI1480001801349391. Tiedustelut: Juhani Miettinen, puh. 0400 549 657. Turun metallityöväen ao. 49:n soppatykki to 17.4. klo 11 Turun kauppatorilla. Tervetuloa hernesopalle ja noutamaan uusi Metalli 49 -lehti. AHJ1405_24-48.indd 44 Ao. 49:n Stand Up, Turku! –tapahtuma la 26.4. klo 19 Logomossa. Kokoontuminen klo 16 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, Turku, jonka jälkeen ruokailu. Logomossa stand up –koomikot Matti Patronen, Antti Haapala, Tommi Mujunen, Jack Björklund ja André Wickström. Ilmoittautumiset ja osallistumismaksu 12 € 15.4. mennessä osaston toimistolle, anu.tuovinen@ metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien matka ti 10.6. Paraisten saaristokaupunkiin. Lähtö Jalon talleilta klo 7.40, Urheilutalo Rientolasta klo 7.50, Turun linja-autoasemalta klo 8. Matkan hinta 35 € sisältää ruokailun, pullakahvit ja käynnit pääsymaksuineen matkailukohteissa. Matkan pääkohde on Houtskari ja siellä tutustaan nähtävyyksiin. Lounasruokailu Mossalan Saariston lomakeskuksen ravintolassa, pääruokana kala, erikoisruokavalio mainittava ilmoittautuessa. Ilmoittautumiset Risto Takalalle, puh. 050 553 8261 tai 49:n toimistoon Anulle, puh. 044 518 9449. Salon metallityöväen ao. 57 veteraanien matka Tallinnaan 18.–19.5. Lähtö sunnuntaina Halikosta klo 16.45, Salon torilta klo 17. Yöpyminen Viking XPRS -laivassa, joka lähtee Helsingistä klo 20. Maanantaina aamupala maissa. Bussi mukana. Lähtö Tallinnasta klo 18. Matkan hinta 70 €. Passi tai EU-henkilökortti mukaan! Ilmoittautumiset ja maksut 17.4. mennessä Kirstille, puh. 044 317 4326; maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle. Ao. 57:n jäsenille bussikuljetus Metallin Retkeilypäivälle Zoolandiaan la 24.5. Someron linjaautoasemalta klo 9 ja Salon torilta klo 9.30. Paluulähtö Zoolandiasta klo 16. Ilmoittautuminen Zoolandiaan ja maksu 5 €/hlö sekä ilmoittautuminen bussikyytiin ja sen maksu 3 €/hlö viimeistään 28.4. ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Hangon metallityöväen ao. 121:n Viipurin-matka 29.–31.5. Matkan myynti ja lisätiedot toimistolta tiistaisin klo 18–19. Viimeinen myyntipäivä 15.4. Ylöjärven metallityöväen ao. 149:n hotellimatka Tallinnaan 7.–8.6. Laivamatkat m/s Finlandialla, hotellina Nordic Hotel Forum. Lähtö Nokialta V.H. Tuomisen tallilta, Puomikatu 1, klo 4.00, Ylöjärvi matkatie 4.15, Tampereen linja-autoasemalta klo 4.30. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 9.5. mennessä Antti Sipilälle, puh. 040 823 8812. Kausalan metallityöväen ao. 175:n risteily 24.–25.5. Tallinnaan Silja Tallink Europalla. Matkan hinta jäseniltä ja puolisoilta 35 €/hlö. Sisältää kuljetuksen, yöpymisen 2h:n B-hyteissä, buffet-illallisen sekä -aamiaisen. Ilmoittautuminen viimeistään 11.4.: jäsen maksaa oman ja mahdollisen seuralaisen maksun osaston tilille FI52 2131 1800 0077 55, maksun viestikenttään nimet ja syntymäajat sekä lähtöpaikka (Kouvola tai Kausala). Ohjelma postitetaan ilmoittautuneille. Tiedustelut: Ulla Hurmalainen, puh. 050 372 7869. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195:n matka pe 6.6. Riihimäen erämessuille. Lähtö linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 9.30. Paluumatkalle Riihimäeltä klo 16, Tampereella ollaan n. klo 17.30. Matkan hinta jäsenille 10 €, muille 25 €. Maksu ennakkoon joko toimistolle tai osaston tilille FI91 5730 0820 2383 72. Pidä kiirettä, vain 50 nopeinta mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset 22.5. mennessä toimistolle, puh. 040 526 5850. Lapin Teleasentajat ao. 208:n pilkkikilpailut la 12.4. klo 11 Norvajärvellä seurakunnan leiri keskuksen rannassa. Aloitamme ruokailulla. Pyhäsalmen Metalli- ja Kaivostyöväen ao. 309:n matka Kaivosalan retkeilypäiville Kolille 6.–8.6. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 9.5. mennessä Aimo Karvoselle, puh. (08) 769 6271, 040 525 4084 tai Jouni Jussinniemelle, puh. (08) 769 6270, 044 588 5577. Osallistumismaksu jäseniltä 100 € ja puolisolta/seuralaiselta 120 €. Maksu 9.5. mennessä ammattiosaston tilille: FI88 5375 1740 0063 29. Osallistutaan sankoin joukoin! Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320:n keilailuilta la 26.4. (mahdollisesti klo 14 alkaen). Ruokailua, keilaamista ja saunomista. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset 11.4. mennessä osaston sihteerille puh. 050 379 6330, mikko.westman@hotmail.com tai puheenjohtajalle, puh. 050 339 7552, joukovaris@ suomi24.fi. KOULUTUSTA Turun metallityöväen ao. 49:n iltapäiväkurssi pe 11.4. Kello 12 lounas seisovasta pöydästä Daily Bistrossa. Klo 13 kurssi aiheesta kokoustekniikka, kouluttajana Turja Lehtonen Metalliliitosta. Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamushenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset 4.4. mennessä anu.tuovinen@metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449. SEUTURYHMÄT Oulun Seuturyhmän työttömyysturva-kurssi la 26.4. klo 11-14.30 Hotelli Cumuluksessa, Kajaaninkatu 17, Oulu. Aloitetaan kahvilla. Tilaisuus on maksuton ja tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille Metallin jäsenille. Aiheina mm. ansiopäivärahan hakeminen, kesto, määrä, omavastuu sekä vuorottelu korvaus. Vetäjänä Metallityöväen työttömyyskassan palvelupäällikkö Juha Vierimaa. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 17.4. mennessä opintosihteeri Jukka Korhoselle, puh. 040 565 1380, jukkakorhonen@mail.suomi. net tai Paula Heikuralle, puh. 040 567 1498. Metalliliiton Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen retkeilypäivä la 24.5. klo 10–16 Zoolandiassa Liedossa. Tilaisuuden avaus ja liiton tervehdys klo 12. Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu 5 € työpaikan yhteyshenkilölle tai omaan ammattiosastoon. Ammattiosastot ja seuturyhmät järjestävät yhteiskuljetuksia. Tule mukaan viihtymään! TUL:n liittojuhla Lakeuden Kisat 6.–8.6. Seinäjoella. Mukana ay-lajeina tennis, sulkapallo, onginta, köydenveto, darts ja tikkaurheilu. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.lakeudenkisat.fi 26.3.2014 9:20:24
5 45 03.04.2014 20. Ay-golfin SM-kilpailu 25.–27.7. Aulangon Golfklubi, Eversti, Hämeenlinna. Kilpailu on tarkoitettu järjestäytyneille, työssäkäyville henkilöille Veteraaniloma 18.–22.8. Murikassa n Veteraaniloma järjestetään Tampereella Metallityöväen Murikka-opistolla. n Loman sisältö muodostuu ajankohtaisista asioista, leikkimielisistä kilpailuista ja mukavasta yhdessäolosta. n Veteraanilomaan oikeutettuja ovat liiton ja/tai ammattiosaston luottamustoimissa mukana olleet, eläkkeellä olevat liiton vapaajäsenet ja heidän puolisonsa. Osaston jäsen voidaan hyväksyä veteraanilomalle vain yhden kerran. n Lomalle valitulle liiton veteraanille loma on ilmainen. Lomalle osallistuvalta puolisolta peritään lomaviikosta 160 €. Ammattiosastojen toimikunnat tekevät hakemuksen lomalle valittavista veteraaneista erillisellä lomakkeella, joita on saatavissa liiton postituksesta, puh. 020 77 41026 ja aluetoimistoista. Hakemuksessa tulee näkyä hakijan luottamustoimet. Valinnat tehdään ammattiosastojen esitysten perusteella. n Hakemukset palautetaan liiton toimistoon 23.5. mennessä osoitteella: Metallityöväen liitto ry, Pia Toivanen/veteraaniloma, PL 107, 00531 Helsinki. n Veteraanilomalle hyväksytyille lähetetään kesäkuussa henkilökohtainen kutsu, jossa kerrotaan lomaan liittyvistä käytännön asioista. Tiedusteluihin vastaa Pia Toivanen, puh. 020 77 41151. jotka kuuluvat johonkin SAK, STTK tai Akava keskusjärjestöjen alaiseen ammattiliittoon. Pelaajat voivat nimetä myös 3 henkisiä joukkueita esim. ammattiosastona jolloin syntyy myös joukkuekilpailu. Pelaajat osallistuvat tällöin samanaikaisesti henkilökohtaiseen - ja joukkuekilpailuun. Kilpailu on avoin ammattiliittojen jäsenille. Mukaan otetaan enintään 120 pelaajaa. Lisätietoja ja kilpailukutsut: www.tul.fi > Lajit ja kilpailut > Jaostot > Golf Duunigolf-joukkuekilpailu 6.6. Ruukkigolf, Raasepori Kilpailu pelataan yhteislähtönä alkaen klo 9. Kilpailuun osallistuvilta joukkueilta (2 pelaajaa) edellytetään heidän olevan saman työnantajan palveluksessa ja työssäkäyviä. Pelaajat tällöin edustavat sitä työnantajaa jonka he ilmoittavat joukkueen nimessä. Työnantajana tarkoitetaan sellaista tahoa joka maksaa säännöllistä ansiotuloa joukkueessa pelaavalle henkilölle. Lisätietoja: www.ruukkigolf.fi tai www.tul.fi > Lajit ja kilpailut > Jaostot > Golf Veteransemester 18–22.8 på Murikka n Veteransemestern anordnas i Tammerfors på Metallarbetarförbundets Murikka-institut n Innehållet under dagarna består av olika aktuella ämnen, lekfulla tävlingar och trevlig samvaro. Berättigade till veteransemester är de pensionerade frimedlemmar (med gemåler), som fungerat aktivt i förtroendeuppdrag inom förbundet och/eller i fackavdelningen. En fackavdelningsmedlem beviljas veteransemester endast en gång. n För de veteraner som blir valda är semestern kostnadsfri. För medföljande hustru eller man uppbärs en deltagaravgift på 160 euro. Fackavdelningens styrelse ansöker om semestern för sina veteraner på en särskild blankett som fås från förbundsexpeditionen (tel 020 77 41026) och från regionkontoren. På ansökan bör finnas uppräknat den sökandes förtroendeuppdrag. Deltagarna väljs utgående från fackavdelningarnas förslag. n Ansökningarna returneras till förbundet senast 23.5. på adressen: Metallityöväen liitto ry, Pia Toivanen/veteraaniloma, PL 107, 00531 Helsinki. n De som valts till deltagare får i juni en personlig inbjudan, med närmare information om de praktiska detaljerna. På ytterligare förfrågningar svarar Pia Toivanen, tel 020 77 41151. Nyt haettavissa Hyvinvointijaksot aikuisille 1. askel HYVÄÄN OLOON Kylpylähotelli Peurunka 13.–18.7. Hakuaika päättyy 14.5. 1. askel LIIKKUMAAN Break Sokos Hotel Bomba 13.–18.7. Hakuaika päättyy 14.5. Aikuisten jaksojen hinta: 150 € aikuinen/5 vrk Hinta sisältää teeman mukaisen ohjelman sekä majoituksen (1 hh) täysihoidolla (aamiainen, lounas ja päivällinen). Työtön tai lomautettu aikuinen saa jakson puoleen hintaan edellyttäen, että on hakuhetkellä työtön ja on tämän hakemuksessa ilmoittanut. AHJ1405_24-48.indd 45 Haku tapahtuu ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella osoitteessa www. pht.fi. Verkkosivuilta löytyy myös lisätietoa haettavista hyvinvointijaksoista ja niiden sisällöistä. Lisätietoja: Metalliliitto Pia Toivanen puh. 020 77 41151 www.metalliliitto.fi/ liiton-lomat Steyrtek 2-pilarinostin 1370 € +alv 24% = 1699 € L e a si n g 69 € / kk 26.3.2014 9:20:28
46 5 03.04.2014 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e o J ni nii a K WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1D, 2A, 3C, 4D VAIKEUSASTE 2+/3 PENTTI OTSAMO AHJ1405_24-48.indd 46 26.3.2014 9:20:32
47 U L KO N A 14.3.2014 16.38 LEVYSEPPÄ Jari Järvinen TYÖNANTAJA STX Finland Oy, Turku PAIKKA Telakan allasalueen rakennusaltaan pohja 4. maaliskuuta. Laivan lohkojen pukitus. Klo 9.30, lämpötila nollassa, pilvistä ja tihkusadetta. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ AHJ1405_24-48.indd 47 26.3.2014 9:20:34
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green TULOKSELLISIA KOHTAAMISIA Teollisuuden ammattitapahtumat TERVETULOA POHJOISEN TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMAAN! POHJOINEN TEOLLISUUS 2014 21.-22.5.2014, OULUHALLI REKISTERÖIDY MESSUK ÄVIJÄK SI ENNAKKOON NETISSÄ! Messuilla esillä ratkaisuja, laitteita ja palveluja tuotantoketjun koko matkalta. Mukana myös mm. Kunnossapidon seminaarit ja Pohjoisen suurhankkeiden esittelyjä. Lue lisää ohjelmasta netistä! KOKONAISUUDESSA MUKANA: KUNNOSSAPITO | KAIVOS | SOPIMUSVALMISTUS NORRKAMA Järjestäjä: AHJ1405_24-48.indd 48 www.pohjoinenteollisuus.fi Yhteistyössä: 26.3.2014 9:20:36