MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI 02.04.2015 NRO TYÖLÄINEN, ÄÄNESTÄ TYÖLÄISTÄ! RIKU AALTO: HALLITUSPOHJA RATKAISEE PALJON NAULANTEKIJÄT USKOVAT TULEVAAN FRAMTIDSTRO PÅ ELHO VERKKO MUUTTAA TYÖN 5 EDUSKUNT AV AA LIT 20 15 ENNAKK OÄÄNE ST YS VA ALIP ÄIV Ä 8.– 14.4. 19.4. SIVU 20 LIIT ON EHDOKKAA T AHJ1505_1-23.indd 1 24.3.2015 10:12:16
5 02.04.2015 2 tyo?ympa?risto? 5-15.indd 1 11.3.2015 21.46 10 Mitä teollinen internet tekee työlle? VÄLIMATKALLA VÄHEMMÄN VÄLIÄ Maailma kutistuu – tuotantoprosesseja ei tarvitse välttämättä enää ohjata paikan päällä ja laitteiden huoltaminenkin onnistuu kauempaa. ? ? Metalliliitossa luotetaan siihen, että Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä teollisen internetin kehityskulussa. Liiton teollisuuspoliittinen ohjelma ennustaa, että maailman mittakaavassa teollisuus tulee kasvamaan eniten Aasiassa, mutta suomalaisten teollisuustuotteiden menestymisen perustuu teknologiapanostuksiin, innovatiivisuuteen sekä osaavaan, koulutettuun työvoimaan. Eduskuntavaaleihin liittyvissä paneeleissa liiton puheenjohtaja Riku Aalto onkin toistuvasti korostanut, että koulutuksen pitäisi olla yksi viimeisiä asioita, joista valtiontalouteen etsitään säästöjä. Tutkimuspäällikkö Jorma Antila kertoo Metalliliiton lähtevän ohjelmissaan siitä, että Suomen on oltava teknisen kehityksen kärki joukossa. – Palkkatasolla ei ole järkeä lähteä kilpailemaan, aina joku kuitenkin tekee halvemmalla, mutta pitää tehdä fiksuja tuotteita. Tämä pätee myös, kun puhutaan teollisesta internetistä. Yksi positiivinen ilmiö Suomen kannalta saattaa olla, että kun tuotantoprosesseja ei tarvitse välttämättä enää ohjata paikan päällä ja laitteiden huoltaminenkin onnistuu kauempaa, lopputuloksena on ”maailman kutistuminen”. – Suomen viennillehän iso ongelma on kautta historian ollut, että olemme aika kaukana maailmanmarkkinoista ja meren takana. Vanha sanonta on, että Suomi on saari. Kuljetuskustannukset ovat tämän takia olleet meille suuret, eli logistiikka on ollut kilpailija maille etu meitä vastaan. Mutta voisi olettaa, että teollisen inter netin myötä etäisyyksien merkitys vähenee, Antila arvioi. Kilpailuetu voisi olla myös huoltotarpeiden parempi ennakointi ja entistä harvemmin rikki menevät koneet. Entä mitä ovat edun valvonnan näkökulmasta mahdolliset riskit? Antila kehottaa katsomaan muutoksia enemmän mahdollisuuksien kuin riskien näkökulmasta. – Osa nykyisistä työpaikoista tulee varmaan kehityksen myötä häviämään, mutta niiden tilalle tulee toisenlaisia töitä. Työntekijöiltä tietysti vaaditaan kouluttautumista ja uuden opiskelua. Ja vaikka teollinen internet periaatteessa tekee mahdolliseksi työntekijöiden entistä tehokkaamman valvonnan, niin eihän fiksu yritys keskity kyttäämiseen vaan siihen, että saadaan hommat toimimaan sujuvasti. Teknologian murroksissa on Antilan mielestä pakko olla mukana, halusi tai ei. – Jos on takakaarteessa jarruttamassa, niin silloin on varmasti häviäjien joukossa, koska ei sitä edellä menevää letkaa kuitenkaan onnistu pysäyttämään. TEK STI MIKK O NIK UL A TEOLLINEN INTERNET on teollisuuden toiminnan digitalisaatiota. Kaikki mitä voidaan digitalisoidaan eli siirretään biteiksi ja tieto koneiden käsiteltäväksi. Kehitys tulee lisäämään muun muassa huolto ja ylläpito palveluiden automatisointia. Koko teollisen työn luonne muuttuu. AHJ1505_1-23.indd 2 24.3.2015 10:12:20
02.04.2015 5 7 KASVOT 7 TALOUS 8 KOLUMNI 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 27 TYÖPAIKKA 31 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Pertti Haaparannan mukaan valtionvelka ei tee menoleikkauksista välttämättömiä (HS 22.3). Päinvastoin. Vaalien jälkeen valittavan hallituksen pitää elvyttää, jotta talous piristyy. Talouden kiristys on vain kiihdyttänyt velkaantumista. Eduskuntavaalikeskustelua seuratessa on saattanut vakuuttua siitä, että vaihtoehtoa leikkauksille ei ole. Professori pitää suomalaista talouskeskustelua epä-älyllisenä. Sille ei löydy mitään vertailupohjaa kansainvälisestä tutkimuksesta. Valtiovarainministeriö toi keskusteluun omat laskelmansa: kuuden miljardin leikkaukset ja rakenneuudistukset. Haaparanta huomauttaa, että VM ei kerro koskaan leikkausten sosiaali sia vaikutuksia. Ei niitä virkamiesten ehkä pidäkään esitellä. Sosiaalisten vaikutusten vertaileminen ja niiden tuominen julki on poliitikkojen tehtävä. Poliitikot tosin katselevat jokainen vaikutuksia oman ideologiansa valossa. Joku näkee työttömyysturvan leikkauksen ruiskeena saada ihmiset töihin. Toinen tietää, että jo ennestään heikossa asemassa olevien tilanne pahenee. Ainakaan Ruotsissa työttömyysturvan leikkaus ei tuonut talouteen toivottua tulosta (lue s. 16). Vaatii poliitikolta myös rohkeutta sanoa ääneen, mitä hän tarkoittaa rakenteellisilla uudistuksilla. Äänestäjien on sitä kuitenkin syytä ehdokkaaltaan vaatia. Seuraavalla hallituksella on käytännön teoille jonkin verran selvitettyä pohjaakin, sillä valtiolla on 300 erilaista strategiaa saada Suomi nousuun. Näin ainakin laski valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.), joka vieraili Metalliliiton aluejärjestön kokouksessa. Rinne vaati, että strategiat on nyt laitettava toimeen. Pelkästään leikkaamalla palveluja tai korottamalla veroja uuteen nousuun ei päästä, eikä työpaikkoja synny. Haaparanta pitää ongelmana myös sitä, että Suomessa ei ole julkisen sektorin johtajuutta. Viennin elpyminen on vaikeaa, jos menoja leikataan rajusti. Kotimarkkinat ovat edelleen pohja, jolle vienti rakennetaan. Muutaman viikon kuluttua selviää, saako Suomi johtajat, jotka kykenevät johdonmukaiseen, pitkäjänteiseen ja monipuolisella ajattelulla varustettuun politiikkaan. Ja ennen kaikkea päätöksiin. PÄÄKIR JOITUS KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Saako Suomi johtajat, jotka kykenevät johdonmukaiseen ja pitkäjänteiseen politiikkaan?” Suomi ei kohtaa muuta maailmaa ”Nollasta lähdetään, joten kaikki saatu tieto on plussaa.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Riku Aalto: Äänestä työläisen, teollisuuden ja hyvinvoinnin puolesta AMMATTILAINEN 9 Matti Voronkoff ilmastointiasentaja Tejara Oy, Turku TOIMIJA 18 Charlotte Nummenranta varapääluottamusmies OFA Oy Ab HARRASTUS 35 Kirsi Kuusisto näytteleminen EDUSKUNTAVAALIT 2015 20 Metallin jäsenet ehdolla eduskuntaan 16 Borgin ja Vartiaisen lääkkeet eivät nosta Suomea 26 Ounevalla haetaan voimaa yhteistyöstä 28 Pintoksella investoinnit luovat uskoa tulevaan 33 Yritysvastuu horjuu Wärtsilän takapihalla 36 Medan Europa haltar, drar Asien TOIMITUKSESTA POISSA 31.10. ASTI AskoMatti Koskelainen tyo?ympa?risto? 5-15.indd 1 11.3.2015 21.46 28 17 41 GRAAFINEN SIHTEERI Arja ErikssonVakkari 020 77 41016 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi TörmänenPetman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina IlomäkiVirta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 VS. TIEDOTUSSIHTEERI Katri Kangas 020 77 41233 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355922x ISSN 23419911 (verkkojulkaisu) PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI VS. TOIMITUSSIHTEERI Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VS. TOIMITTAJA Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. SIS ÄLTÖ AHJ1505_1-23.indd 3 24.3.2015 10:12:24
5 02.04.2015 Puoluetaustaltaan sosialidemokraatti Aalto kysyy, haluammeko sellaisen yhteiskunnan, jossa vain vahvat pärjäävät. – Aktiivien täytyy puhua työpaikoilla siitä, että jokainen voi äänestämällä vaikuttaa omiin ja koko yhteiskunnan asioihin. Ne voivat monelle tuntua kaukaisilta, mutta eduskunnassa päätökset tehdään. Vaaleista toiseen ryöpsähtää liikkeelle keskustelu suomalaisten työmarkkinoiden jäykkyydestä. Tällä kertaa on vaadittu joustoja työehtoihin, koeajan pidentämistä ja palkkojen alentamista, muun muassa. Yritysten heikolle menestykselle haetaan syypäätä työehdoista – tai ammattiyhdistysliikkeestä. – Meillä on iso joukko yrityksiä, myös pörssiyrityksiä, joilla menee hyvin. Onko niiden menestyminen vastaavasti ay-liikkeen ansiota? Nehän toimivat samoilla työelämän pelisäännöillä kuin muutkin yritykset. – Yritykset eivät menesty työehtoja heikentämällä. Syyt ovat jossain muualla. Tätä näkökulmaa toistelevat poliitikot ja työnantajat voisivat joskus katsoa peiliin ja miettiä, mitä minun itseni pitää tehdä. EDUSKUNTAVAALIT Työelämän pelisäännöistä neuvotelleen työryhmän työ päättyi tuloksettomana helmikuussa. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto oli eronnut työryhmästä jo viime joulukuussa ABB:n luottamusmiehen erottamisesta syntyneen kiistan vuoksi. Vaikka työryhmä lakkasi olemasta, eivät työnantajien kovat vaatimukset ole kadonneet mihinkään. Ne elävät myös oikeistopuolueiden poliitikkojen suussa vaalikentillä ja -keskusteluissa. – On ratkaisevaa, millainen hallitus meillä on eduskuntavaalien jälkeen. Selväksi on käynyt taas, että vasemmistopuolueet ovat tavallisen työntekijän ja heikomman puolella, Aalto sanoo. Aalto patistaa metalliliittolaisia vaaliuurnille ja liiton aktiiveja vaalityöhön. – Ei päästetä niitä, joilla on rahaa ja valtaa jo valmiiksi, päättämään Suomen asioista. Meidän jokaisen ääni ratkaisee, mihin suuntaan yhteiskuntamme kehittyy. Kaikki eivät aja tavallisen työntekijän asiaa Metalliliiton puheen johtaja Riku Aalto toivoo, että liiton jäsenet äänestävät aktiivisesti kevään eduskunta vaaleissa. Suomeen on saatava hallitus, joka puolustaa tavallisten työntekijöiden oikeuksia. PUHEENAIHE 4 HALU RAJOITTAA LAKKO-OIKEUTTA ELÄÄ Moni ammattiyhdistysliikkeessä uskoo, että työryhmätyössä esillä olleet lakko-oikeuden rajoittaminen tai lakkosakkojen korottaminen nousevat päivänpolitiikkaan, jos Suomeen syntyy porvarihallitus. – Oikeistopuolueet pitävät ilmassa työntekijöiden oikeuksien rajoittamiseen liittyviä asioita jatkuvasti. Mahdollista on, että poliitikot puuttuvat ammattiyhdistysliikkeen kannalta perustavaa laatua oleviin asioihin. Sopimusyhteiskunnan heikentämisen vahva tukija on koko olemassaolonsa ajan ollut Suomen Yrittäjät. Järjestöön kuuluu yrityksiä, jotka eivät ole minkään työnantajaliiton jäseniä. Jonkin aikaa sitten SY teki selvityksen paikallisesta sopimisesta. Yrittäjäjärjestön mukaan yrityksissä on mahdotonta tunnistaa yleissitovien työehtosopimusten paikallisen sopimisen pykäliä. Niistä myös vain noin puolta voidaan soveltaa niin kutsutuissa villeissä yrityksissä. – Tähän voisi todeta, että valinta on heidän. Yrittäjät voivat liittyä työnantajaliittoihin, jotka varmasti mielellään ottavat uusia jäseniä. Tilannetta voi verrata työpaikoilla oleviin Loimaan kassan jäseniin. He saavat yleissitovien työehtosopimusten edut, mutta jouduttuaan vaikeuksiin jäävät oman onnensa nojaan. Itse he ovat valintansa tehneet olla kuulumatta liittoon. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjon löydät myös verkosta www.ahjo.fi ”Ei päästetä niitä, joilla on valtaa jo valmiiksi päättämään asioista.” AHJ1505_1-23.indd 4 24.3.2015 10:12:29
Äänestä! ENNAKKOÄÄNESTYS VAALIPÄIVÄ 8.–14.4. 19.4. MERKKIPÄIVÄ Metalliliiton puheen johtaja Riku Aalto täyttää 50 vuotta 28. huhtikuuta. Ei vastaanottoa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata nuorten musiikkiopetuksen tukemiseen Hämeenkylän koulun musiikkiseura ry:n tilille FI08 4055 3520 0543 62, tiedonantoon: Riku Aalto. Kaikki eivät aja tavallisen työntekijän asiaa Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto (oikealla) osallistui SAK:n kampanjalauantain tilaisuuksiin muutama viikko sitten. AKT:läinen Jape Lovén (sd.) on ehdokkaana eduskuntavaaleissa Helsingissä. YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ Riku Aalto 50 vuotta Päättäjät heränneet vasta nyt Jo vuonna 2010 vientiteollisuus kampanjoi päättäjien suuntaan otsikolla Entä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Kampanja ei herättänyt vastakaikua. – Silloin tuli sellaista palautetta, että keitä te luulette olevanne. Nyt on nähty, miten kävi, kun teollisuus on pudonnut. Poliitikotkin ovat sen huomanneet, että teollisuus luo pohjan hyvinvoinnille, Riku Aalto sanoo. Aalto toivoo tulevalta hallitukselta johdon mukaisuutta. – Kataisen hallituksen aikana teot ja puheet olivat ristiriidassa. Hallitus lupasi, että teollisuudelle ei tule enää uusia kustannuksia, eikä kauan mennyt, kun niitä tuli. Tämmöisestä päätöksenteosta pitää päästä eroon. Vientiteollisuus on jo pitkään vaatinut Suomeen pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa. – Meillä on kaikki edellytykset menestyä maailman markkinoilla, mutta se edellyttää määrätietoista työtä ja yhteistyötä kaikkien osapuolien kesken, Aalto sanoo. Keskusjärjestö hanketta voi seurata netissä TYÖMARKKINAT Uuden palkansaajien keskusjärjestön perustamishankkeelle avataan omat nettisivut verkkotunnuksella uusikeskusjärjestö.fi. Seuraamme hankkeen etenemistä myös Ahjossa sekä liiton verkkosivuilla. Maaliskuun puolivälissä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Varapuheenjohtajiksi valittiin Vakuutusväen Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Metalliliittoa ohjausryhmässä edustaa puheenjohtaja Riku Aalto. Ohjausryhmä valitsi vetäjäksi keskusjärjestöhankkeen tulevaisuusja strategiatyöryhmälle Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen. Tässä työryhmässä Metalliliittoa edustaa liittosihteeri Matti Mäkelä. Hankkeelle on tarkoitus valita projektipäällikkö viimeistään huhtikuussa. Ohjausryhmän puheenjohtajisto haastattelee mahdolliset ehdokkaat. Projektipäällikkö valitaan ohjausryhmän seuraavassa kokouksessa 20.4. Ohjausryhmän kokousten esityslistat ovat julkisia, ja kokouksista laaditaan sekä pöytäkirja että julkinen päätösmuistio. Ne lähetetään kaikille hankkeessa mukana oleville liitoille. Kun hankkeen nettisivut avataan, pöytäkirjat ja muistiot julkaistaan myös siellä. Seuraava liittojen kokous pidetään maanantaina 25.5. Tuolloin asialistalla on muun muassa luonnos uuden keskusjärjestön strategiaksi. Selvitystyöhön on tähän mennessä ilmoittautunut 48 liittoa. Uuden keskusjärjestön tavoitteena on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN 02.04.2015 5 5 PEKK A SIPOL A AHJ1505_1-23.indd 5 24.3.2015 10:12:35
5 02.04.2015 LIITTOKOKOUSVAALIT AIKATAULU Metalliliiton liittohallituksen kokouksessa maaliskuussa hyväksyttiin vuoden 2016 liittokokousvaalien vaaliohjeet, aikataulu ja asiakirjat. Äänestysja vaalijärjestys oli vahvistettu jo aiemmin liittovaltuuston kokouksessa marraskuussa. Liittokokousvaaleissa on ensimmäistä kertaa mahdollista äänestää sähköisesti. 2015 1.8. Viimeinen päivä liittyä Metalliliiton ammattiosaston jäseneksi, jotta on oikeus asettua ehdokkaaksi 1.11. Viimeinen päivä liittyä jäseneksi, jotta on oikeus perustaa ehdokkaan valitsijayhdistys 18.12. Viimeinen päivä liittyä jäseneksi, jotta on äänioikeus 2016 22.1. Viimeinen päivä jättää kokousesitykset liittohallitukselle 1.2. Valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen perustamisaika päättyy 18.–28.3. Sähköinen äänestys 18.3.–1.4. Postiäänestys 10.–12.4. Varsinainen vaali 15.4. Vaalitulos vahvistetaan 22.–25.5. Liittokokous, Tampere, TamperePALKINTO 2000 € OLETKO TEHNYT TÄRKEÄN TURVALLISUUSTEON, TUNNETKO JONKUN METALLIN JÄSENEN, JOLLA ON KONTOLLAAN TÄLLAINEN ANSIO? ”Etsimme esikuvia” on Metalliliiton ja Ifin kampanja 1.4.-30.6. Voittaja palkitaan 2000 eurolla. Palkinto annetaan oivaltavasta ideasta tai konkreettisesta teosta, joka on lisännyt turvallisuutta tai vähentänyt turvallisuusuhkia joko työpaikalla tai työn ulkopuolella. Palkintoa voi hakea itselleen tai ehdottaa tuntemalleen Metallin jäsenelle/jäsenille. Lisätietoa: www.metalliliitto.fi/turvallisuusteko Kuolemasta rikostutkinta TYÖTAPATURMA Poliisi tutkii Hollolassa tammikuussa tapahtunutta kuolemaan johtanutta työtapaturmaa työsuojelurikoksena ja kuolemantuottamuksena. Työtapaturmassa metallialan yrityksen sorvaaja oli hiomassa työstettävää akselia CNC-sorvilla. Sorvaajan haalarin hiha tai käsine jäi hiontanauhan ja akselin väliin vetäen sorvaajan puristuksiin. Sorvaaja menehtyi. Työsuojelutarkastuksen mukaan oli tapahtunut useita laiminlyöntejä. Sorvaajan oli ilmeisesti sallittu käyttää vaarallista työmenetelmää, vaikka kyseinen menetelmä voidaan korvata laitteilla. SEURAAVASSA AHJOSSA Varkauden Foster Wheelerillä valmistetaan cleantechiä. Mitä ihmettä se on? TIESITK Ö ??Henkilökohtainen palkanosuus on teknologiateollisuuden tes:n mukaan työkohtaisesta palkasta enintään A?20 % B?25 % C?30 % D?35 % ??Presidentti Sauli Niinistön toinen nimi on A?Kalervo B?Kullervo C?Untamo D?Väinämö ??Jääkiekon runkosarjan pistepörssin voitti A?Eric Perrin, B?Joonas Donskoi, C?Olli Palola, D?Kim Hirschovits, Jyp Kärpät Tappara Blues ??Maailman myrkyllisin käärme on A?aavikkoB?kuningasC?intiankobra D?mustataipaani kobra (silmälasikäärme) mamba Kyykyttäminen ei toimi TYÖTTÖMYYS Rankaiseminen ei kohenna työllisyyslukuja. Sosiaaliturvan pilottihankkeita tutkinut työryhmä tuli siihen tulokseen, että työttömät kannattaa sen sijaan osallistaa. Työttömien näkemyksiä mielekkäästä tekemisestä tulee kuunnella. Osallisuuden tunne lisää hyvinvointia. Tämä voi vähentää sosiaalija terveydenhoidon menoja. ”Kuntoutukseen” pakotetaan nyt paljon sellaisia työttömiä, joiden ainoa ongelma on työn puute, raportti toteaa. www.stm.fi > Uutiset > Työryhmä: Vaikeasti työllistyvät hyötyvät osallistavasta toiminnasta (19.3.) ARI-PEKK A KER ÄNEN 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 5 02.04.2015 Yli puolivälin OPERAATIO VAKIDUUNI Jo lähes 30 000 suomalaista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämiseksi lailla. Operaatio Vakiduuni on Metallin Nuorten aloittama kansanliike. Tarkoitus on parantaa pätkäja silpputyöläisten yhteiskunnallista asemaa ja nostaa keskustelua vakituisten työsuhteiden puolesta. Vakiduuni-aktiivit aloittivat nimien keruun tammi kuussa. Tarvitaan 50 000 alle kirjoitusta, jotta eduskunta ottaa aloitteen käsiteltäväkseen. Voit allekirjoittaa joko kansalaisaloite.fi -palvelussa tai paperisella kannatusilmoituksella. Joko sinä allekirjoitit? www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1065 www.operaatiovakiduuni.fi ANNIK A R A UHAL A Ahjo 6-7.indd 6 25.3.2015 10:47:28
02.04.2015 5 OIKAISU Edellisen Ahjon (4/2015) Eurooppalainen-palstalla haastateltu Keijo Larila ei ole enää hankolaisen Assistor Oy:n pääluottamusmies. Larilan pääluottamusmieskausi päättyi viime vuoden loppuun. TAL OUS Pankkien pönkittäminen ei ole yritystoiminnan edistämistä. HEIKKI LEHTINEN / UP 7 Työehtosopimuksella saa rajoittaa vuokratöitä OIKEUSPÄÄTÖS Euroopan unionin tuomio istuin teki viime kuussa tärkeän päätöksen vuokratöistä. Työehtosopimuksiin saa sisällyttää rajoituksia ja määräyksiä vuokratöiden teettämisestä. Päätöksen mukaan tällaiset määräykset eivät ole EU:n vuokratyödirektiivin vastaisia. Päätös on selkeä voitto koko eurooppalaiselle ay-liikkeelle, ja se juontaa juurensa Suomeen. Työtuomioistuin oli pyytänyt ennakkopäätöstä AKT:n eli Autoja Kuljetusalan Työntekijäliiton nostamassa asiassa. AKT:n mukaan työnantaja rikkoi alan yleissitovaa työehtosopimusta, kun se käytti vuokratyövoimaa pysyväisluonteisiin töihin. Kuljetusalan työehtosopimus rajaa vuokratyöntekijöiden käytön muun muassa ruuhkahuippuihin. Yleissitovan työehtosopimuksen kielto käyttää vuokratyövoimaa pysyväisluonteisesti vakituisen henkilökunnan rinnalla ei ole EU:n vuokratyödirektiivin vastainen. Näin EU:n tuomioistuin siis määräsi. – Suomeksi sanottuna päätös merkitsee sitä, että meidän on täysin luvallista ja täysin pätevää sopia vuokratöihin liittyviä määräyksiä työehtosopimukseen. Näin kuvaa Metalliliiton lakiasiain päällikkö Arto Helenius päätöksen käytännön seurauksia metallialoilla. Hänestä päätös lujittaa velvollisuutta noudattaa työehtosopimuksia ja tukee suomalaisia työehtoja yhdessä toisen, lähetettyjä työntekijöitä koskeneen, tuoreen päätöksen kanssa. Helmikuussa samainen EU-tuomioistuin oli näet päättänyt, että toisessa EU-valtiossa toimivan yrityksen on noudatettava lähetettyjen työntekijöidensä kohtelussa kaikkia suomalaisen, yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Pelkkä palkkataulukon alimman palkan noudattaminen ei riitä. Sen ohella on maksettava sovitut lomarahat, urakan takuupalkka, päivärahat ja muut edut. – Nämä kaksi tuomioistuimen päätöstä vievät meitä siihen suuntaan, että vuokratyön, oman työn tai alihankintana teetetyn työn hinnalla ei ole enää ratkaisevaa eroa, Helenius huomauttaa. Vaalien alla esitetään pilvin pimein keinoja, millä Suomen talous saataisiin vihdoinkin nousuun. Yhtä mieltä ollaan siitä, että siihen tarvitaan uutta ja kannattavaa yritystoimintaa. Maailmanpankki julkistaa vuosittain katsauksen, jossa se laittaa 189 maata järjestykseen sen mukaan, kuinka helppoa niissä on tehdä bisnestä. Näkökulmana pidetään etenkin sitä, kuinka helppoa tai hankalaa on pienten ja keskisuurten yritysten toiminta kehdosta hautaan eli perustamisesta konkurssiin. Sieltä löytyisi halvempia ja parempia keinoja yritystoiminnan edistämiseen kuin erilaiset valtion tukirahat tai työehtojen heikentäminen. Suomi sijoittuu 189 maan vertailussa kyllä erinomaisen hyvin, tänä vuonna olimme yhdeksäntenä. Mutta ykkönen Suomi oli ainoastaan, jos yritys joutui maksukyvyttömyyden takia konkurssiin. Asia saatiin hoidettua suhteellisen nopeasti, velkojat saivat rahansa lähes kokonaan takaisin eivätkä touhun kustannukset olleet kohtuuttomat. Viennin ja tuonnin hoitamisessakin pärjäsimme vielä kohtuullisesti. Suomi oli sijalla 14. Mutta Ruotsi oli neljäs. Naapurissa tarvitaan vähemmän papereita ja tuonnin selvittäminen hoitui nopeammin. Monesta muusta kohdasta löytyisi paljonkin parannettavaa. Yritystoiminnan aloittamisen helppoudessa sijoitus oli vasta 27. Sitäkin huonommin sijoituimme, kun tarkasteltiin rakennusluvan, sähkön tai luoton hankkimista. Mutta kaikkein heikoin sijoituksemme oli, kun tarkasteltiin vähemmistöomistajien oikeuksia ja suojaa. Olimme vasta sijalla 75. Jos vähemmistöomistajien suoja on heikko, yrityksen käyttöön on vaikea saada lisää pääomaa muualta kuin pankista. Nähtävästi tätä ei halutakaan. Ykkössija konkurssitilanteissa sen sijaan kertoo, että pankkien asema rahoittajina on turvattu hyvin. Velkojien luvattu maa Jo viime neuvottelukierroksella Metalliliitto lähti toteuttamaan sitä uutta logiikkaa, että vuokratyöntekijöille pyritään saamaan aidosti samat ehdot kuin muille. Ei enää yritetty saada kieltoja vuokratyön käyttöön, vaan kohennuksia vuokratyöntekijöiden asemaan. Sopimukseen saatiinkin parannus, että luottamusmies voi edustaa myös vuokratyöntekijöitä. Heleniuksen mukaan keskeistä on huolehtia siitä, että alan töitä tehdään samoilla ehdoilla työn toteutustavasta riippumatta. Metalliliiton jäseniä on myös vuokrafirmoissa. EU-päätös ei suoraan muuta tilannetta työpaikoilla. Helenius sanoo, että liitolla on nyt kuitenkin paremmat mahdollisuudet korjata vuokratöiden epäkohtia. – Olemme odottaneet tätä linjaratkaisua. Työnantajaleiri on kieltäytynyt kehittämästä näitä asioita vedoten siihen, että asiat ovat vielä oikeudessa. SUVI SAJANIEMI Vain työhuippujen tasaamiseen TAUSTA AKT nosti vuonna 2012 kanteen Shell Aviation Finland Oy:tä ja työnantajaliitto Öljy tuote ry:tä vastaan, koska Shell oli käyttänyt vuokratyöntekijöitä pitempiaikaisesti ja rikkoi näin liiton mukaan työehtosopimusta. AKT:n solmima yleissitova säiliöautoja öljytuotealan työehtosopimus rajaa vuokratyö voiman käytön muun muassa työhuippujen tasaamiseen. Samanlainen rajaus on monissa muissakin SAK:laisten liittojen työehtosopimuksissa. Rajaus perustuu SAK:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n väliseen yleissopimukseen. EU-tuomioistuimen päätöksen mukaan vuokratyödirektiivi koskee ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, joita Suomessa ovat eduskunta ja hallitus. Vain näillä on tarkasteluvelvoite sen varmistamiseksi, että mahdolliset vuokratyön käyttöön liittyvät kiellot ja rajoitukset ovat perusteltuja. EU:n perusoikeuksiin kuuluvaa työmarkkinaosapuolten neuvotteluoikeutta ei voida rajoittaa vuokratyödirektiivillä. KA SV OT MILLOIN ALOITIT? 1.10.2005. Tätä ennen toimin kymmenen vuotta Lohjalla autokorjaamon pääluottamusmiehenä. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Selvitän autoalan ”sotkuja” eli neuvon autoalan jäseniä tes-, työaikaja palkka-asioissa. Lisäksi olen mukana neuvottelijana autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan tes-työryhmässä, koulutan ammattiosastojen tilaisuuksissa ja Murikassa sekä toimin edunvalvonnan päivystäjänä. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Työn monimuotoisuus: täytyy olla todella laaja-alainen tietämys. Onneksi kollegoilta saa tukea vaikeiden asioiden selvittämisessä. PARASTA TYÖSSÄSI? Työn kliimaksi ovat tes-neuvottelut, mutta parasta on se, että pääsee auttamaan jäseniä. Sen takia tänne tullaan töihin. AUTOALAN SOPIMUSASIANTUNTIJA MATTI RANTANEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? PUHEENAIHE Ahjo 6-7.indd 7 25.3.2015 10:47:29
5 02.04.2015 Yksityisten investointien osuus bruttokansantuotteesta on laskenut huolestuttavan alhaiseksi. Ennen vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä yksityisten investointien osuus bruttokansantuotteesta oli hieman yli 20 prosenttia. Vuonna 2014 osuus oli enää vajaa 16 prosenttia. Alhaisella investointiaktiivisuudella on monia ikäviä seurauksia. Pääoma vanhenee ja teknisestä kehityksestä jäädään jälkeen. Samalla työn tuottavuuden parantamisen mahdollisuudet heikkenevät. Sitä kautta heikkenee myös hintakilpailukyky. Vähäiset investoinnit leikkaavat myös yritysten kasvumahdollisuuksia. Yritysten investointeja on yritetty piristää politiikan keinoin. Vuonna 2010 poistettiin Kela-maksu. Perusteluna oli investointeihin kannustaminen ja sitä kautta työllisyyden parantaminen. Viime vuonna tuli voimaan yhteisöveron alennus. Sitäkin perusteltiin investointien vauhdittamisella, mikä parantaisi myös työllisyyttä. Kumpikin muutos lisäsi noin 800 miljoonalla eurolla yritysten käytettävissä olevia varoja. Julkisen sektorin tulot putosivat vastaavilla summilla, mikä kannattaa muistaa, kun puhutaan julkisesta vajeesta ja julkisen sektorin paisumisesta. Kela-maksun poistamisen ja yhteisöveron alentamisen tulokset eivät investointien näkökulmasta ole olleet kovin mairittelevia. Investoinnit supistuivat viime vuonna 6,5 prosenttia edellisvuodesta. Työllisyyskehityskin on ollut varsin heikkoa. Investointien sijaan yritykset ovat keskittyneet leikkaamaan kulujaan. Mihin yritykset sitten käyttävät voittonsa? Talouselämä-lehden (7/2015) keräämien tietojen mukaan yli puolet pörssiyhtiöistä esittää osingon nostoa. Yhtiökokouksia ei monikaan yhtiö ole vielä pitänyt, mutta todennäköisesti esitykset hyväksytään. Omistajille on siis tiedossa mukavia osinkotuloja. Yritysten osinkopolitiikka on muuttunut rajusti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. 1990-luvun puolivälissä yritykset maksoivat osinkoina noin 25 prosenttia nettotuloksestaan. Nykyisin osinkoihin laitetaan noin 80 prosenttia nettotuloksesta, samainen Talouselämän juttu kertoo. Antelias osinkopolitiikka on tietysti omistajien näkökulmasta mukava asia, ainakin lyhyellä aikavälillä. Jakamalla suurimman osan voitoista osinkoina heikennetään kuitenkin yritysten pidemmän aikavälin kasvuja kehittämismahdollisuuksia. Sen ei luulisi olevan omistajienkaan edun mukaista. Ellei sitten nykyisillä omistajilla ole vallalla ajattelu: meidän jälkeemme vedenpaisumus. KAIVOKSET Kaivosteollisuus ry arvioi maaliskuussa julkaistussa toimialakatsauksessaan, että kaivosalan pahimmat vaikeudet alkavat olla takana. Ongelmana on kuitenkin yhä se, että uusien malmija mineraalikaivosten perustaminen Suomessa on lähes jäissä. Syynä Kaivosteollisuuden varovaiseen optimismiin on se, että metallien heikko maailmanmarkkinahinta on pikku hiljaa nousemassa. Lisäksi alan julkisuuskuvaan Suomessa haitallisesti vaikuttanut Talvivaara-keskustelu ei enää käy niin kovilla kierroksilla kuin aiemmin. Alan kehittäminen ja tulevaisuuteen katsominen on toimialakatsauksen mukaan edelleen vaikeaa, mikä johtuu pääomien puutteen lisäksi siitä, että kaivoslaki on kankea ja valituskierrokset hidastavat uuden kaivoksen avaamista. Sotkamoon kaavailtu Taivaljärven hopeakaivos kerää edelleen pääomaa, ja toiminnan aloittamista on lykätty muutamaan otteeseen; nyt arviona on, että tuotanto käynnistyisi 2016. Soklin suuren fosfaattiesiintymän muuttaminen toimivaksi kaivokseksi Savukoskella puolestaan edellyttäisi valtiolta osallistumista liikenneinvestointeihin eli joko rautatien rakentamista tai merkittäviä teiden parannuksia. Sakatti Sodankylässä odottaa yhä kairauslupia, sillä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi Tekesin kertaalleen myöntämät malminetsintäluvat ja palautti asian Tekesin käsittelyyn. Rasitteena kaivoksilla Suomessa on myös nykyisen hallituksen päättämä sähköveron korotus, jonka myötä kaivokset siirrettiin kalliimpaan sähköverotuksen luokkaan, mikä tuli maksamaan noin 25–30 miljoonaa euroa. Malmija mineraalikaivokset työllistävät Suomessa suoraan noin 4 000 henkeä. Välillinen työllistämisvaikutus on noin 15 000 henkeä, kun otetaan huomioon kaivosteknologian ja kaivoskoneiden valmistus sekä metallien jatkojalostus. MIKKO NIKULA KOLUMNI 8 ”Suurimman osan voitoista jakaminen osinkoina ei luulisi olevan omistajienkaan edun mukaista.” Likinäköistä osinkopolitiikkaa Aallonpohja ohi JORMA ANTILA Metalliliiton tutkimuspäällikkö EDUSKUNTAVAALIT 2015 #vientilupaus haastaa puolueet ja ehdokkaat antamaan oman lupauksensa siitä, miten he aikovat tukea Suomen talouden ja hyvinvoinnin kivijalkaa – vientiteollisuutta. VArmISTA ETTä SINUN EhDoKKAASI TUKEE VIENTITEoLLISUUDEN mENESTymISTä! facebook.com/vientilupaus @vientilupaus – teollisuudenpalkansaajat.fi/vientilupaus Teollisuuden palkansaajaT haluavaT 1. Kasvuhakuisen teollisuusja elinkeinopoliittisen strategian 2. Kirkkaamman EU-linjan teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi 3. Kansallisen yhteisymmärryksen teollisuuspolitiikan keinoista ja tavoitteista 4. Nostaa osaamisen kilpailuetuna suurempaan rooliin 5. Muutosturvaa ja korkeampaa tuottavuutta työelämän laatua parantamalla 6. Tulevaisuuden kasvualojen aktiivista rakentamista PUHEENAIHE AHJ1505_1-23.indd 8 24.3.2015 10:12:42
02.04.2015 5 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A VES A -MA TTI V Ä ÄRÄ AMMATTILAINEN 9 ILMASTOINTIASENTAJA MATTI VORONKOFF, 59 TYÖPAIKKA TEJARA OY, IHODE ”Työoloja vaikea muuttaa” Mitä teet? Kaikenlaisia ilmastointitöitä laivoille. Tietenkin tässä tulee myös erilaisia metalliasennuksia. Nyt olen ollut puoli vuotta Turun telakalla. Millainen koulutus sinulla on? Kävin Vakka-Suomen ammattikoulun asentaja-koneistajalinjan 1970-luvun alussa Uudessakaupungissa. Ilmastointitöitä olen tehnyt 26 vuotta, työ on kouluttanut. Mitkä ovat työsi hyvät puolet? Tämä on vaihtelevaa, se on varmaan se paras. Työkohteet vaihtelevat. Entä huonot puolet? Työolosuhteet. Laivalla on isot käytävät ja vetää mahdottomasti. Veto käy olkapäihin ja niskaan. Laivan lohko saattaa olla ulkona. Pakkasella on kylmää, mutta onhan nuo pakkasvaatteet keksitty. Sitten taas kun ei ole vetoa, hitsauskäryt ja muut kiertää. Miten muuttaisit työtäsi? Ei suinkaan sitä enää voi mitenkään muuttaa, minulla on enää kolme vuotta eläkkeelle. Aika vaikeaakin on muuttaa, laivanrakennus on aina laivanrakennusta. Onko palkkasi kohdallaan? Se on näiden vuosien jälkeen metallin keskitasoa. Millainen on hyvä työkaveri? Rehellinen ja joustava, hyvä huumorintaju. Millainen on hyvä pomo? Ihan sitä samaa! Mitä odotat tulevaisuudelta? Eläkkeelle pääsyä. Mitä aiot tehdä eläkkeellä? Minulla on ollut 30 vuotta automobiiliharrastus. Minulla on vanhoja autoja ja käyn valtakunnallisissa automobiiliajoissa. Pari vanhaa moottoripyörää on. Pitää olla, kun ei nuorena ollut mopoa! AHJ1505_1-23.indd 9 24.3.2015 10:12:46
10 5 02.04.2015 TEK S TI JUKK A NORTIO PIIRRO S ERIC LERAILLEZ Rohkeasti uuteen Jos ennusteet toteutuvat, teollinen internet kiihdyttää teollisen tuotannon uuteen vauhtiin. Mitä se tarkoittaa suomalaisten konepajojen arjessa? Esimerkki suomalaisesta teollisen internetin käytöstä ovat Koneen hissit, joihin on jo pitkään liitetty anturidataan perustuvia ennakoivan huollon palveluita. TEOLLINEN INTERNET on teollisuuden toiminnan digitalisaatiota. Se merkitsee teollisuudelle samaa kuin verkkopankki fyysisille pankkipalveluille, Spotify äänitemarkkinoille tai taulutietokoneet painetulle sanalle. Kaikki mitä voidaan, digitalisoidaan eli siirretään biteiksi sekä tietokoneiden ja automaation työksi. Koska teollisuuden tuotteet ovat fyysisiä, tarkoittaa digitalisaatio siellä ensisijaisesti toimintatapojen ja tuotteisiin liittyvien palveluiden digitalisaatiota. Toiminta tapamuutos on jo näkyvissä, kun hitsausrobotit ja automatisoidut kokoonpanolinjat ovat korvanneet monin paikoin ihmistyön. Palveluissa digitalisaation kaavussa etenevä teollinen internet merkitsee muun muassa huolto ja ylläpito palveluiden automatisointia. AHJ1505_1-23.indd 10 24.3.2015 10:12:50
11 02.04.2015 5 Hississä on anturi, jonka keräämällä tiedolla laitteita voidaan käyttää entistä paremmin. Ennakoiva huolto tehostuu, kun anturidata varoittaa ajoissa konerikosta. Vikailmoitukset kulkevat pilvipalvelun kautta korjaajalle. Tämä saa tiedon vian sijainnista ja tarvittavista toimenpiteistä. AHJ1505_1-23.indd 11 24.3.2015 10:12:54
5 02.04.2015 12 Ensimmäisessä vaiheessa yksittäisiin laitteisiin liitetään tietotekniikkaa eli antureita ja tietoa kerääviä ohjelmistoja. Antureista kerätyllä tiedolla laitteita voidaan käyttää entistä paremmin. Muun muassa laitteiden ennakoiva huolto tehostuu, kun anturidata varoittaa ajoissa mahdollisesta konerikosta. Tämä vaihe on hyvässä vauhdissa. Lukuisat suomalais konepajat valmistavat älykkäitä tuotteita, joissa antureiden ja niihin liitettyjen ohjausohjelmien merkitys on jo suurempi kuin itse fyysisen laitteen. Kolme askelta teolliseen internetiin Suomi jälkijunassa Tutkimusyhtiö Gartnerin viime keväänä tekemän selvityksen mukaan teollinen internet tuottaa Suomessa vuonna 2020 erilaista liiketoimintaa 1,4 miljardin euron edestä. Se voi olla uudenlaisia laitteita, laitteisiin liitettyjä palveluita tai teollisuutta, kuljetusta ja kauppaa palvelevia laajoja palveluverkostoja. Suomalaisyritykset ovat varautuneet tulevaan muutokseen vaihtelevasti. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa ei pidä jäädä odottelemaan. Onkin hälyttävää, että Gartnerin tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia suomalaisyrityksistä suhtautuu passiivisesti teolliseen internetiin. Teknologiateollisuuden ict-toimialan johtaja Jukka Viitasaari onkin sanonut osuvasti: ”Teollinen internet ei ole mahdollisuus vaan pakko.” Niinpä kymmenet teollisuusyritykset ja tutkimuslaitokset perustivat viime vuoden lopulla teollista internetiä Suomessa edistävän Finnish Industrial Internet Forumin, joka edistää teollisen internetin kokeiluja ja levittää alan uusinta tietoa teollisuuteen. Suurilla kansainvälisillä yrityksillä teollinen internet on keskeinen osa toimintaa. Ovathan teollisen internetin ituja sisältänyt edistynyt teollinen prosessiautomaatio ja valvomoteknologia olleet muun muassa suomalaisen paperikoneja automaatioteollisuuden tärkeimpiä menestystekijöitä. Samoin muun muassa Kone ja Konecranes ovat jo vuosia liittäneet tuotteisiinsa nyt teollisen internetin nimen alle liitettyjä anturidataan perustuvan ennakoivan huollon palveluita. ÄLY PIILOSSA KONEIDEN SISÄLLÄ Kysyimme neljältä menestyneeltä suomalaiselta metallialan yritykseltä, Koneelta, Konecranesiltä, Normetilta ja Ponsselta, miten he näkevät teollisen internetin vaikutuksen omaan toimintaansa ja muun muassa osaamisen kehittämiseen. Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark esitteli viime syksynä Sitran seminaarissa teollisen internetin etenemistä. VAIHE 1 Tuotannon automatisointi syö työpaikkoja, mutta se voi pitää työpaikat ja ali hankinnan Suomessa tuottavuuden noustessa. MISK A PUUMAL A Suuria visioita ? ? Yhdysvaltalainen teollisuuden moni alayritys General Electric (GE) on teollisen internetin kätilö. Sen tutkijat käyttivät termiä ensimmäisen kerran lokakuussa 2012, kun he kertoivat GE:n investoivan teollisen inter netin tuotekehitykseen 1,5 miljardia dollaria seuraavan kolmen vuoden aikana. Vaikka GE onkin nykyisen teollista internetiä koskevan buumin alullepanija, on ajatus laitteiden välisestä tiedonvaihdosta jo toistakymmentä vuotta vanha. Termiä käytti ensimmäisen kerran tutkimuskeskus MIT:n tutkija Kevin Ashton jo vuonna 1999. GE:n mukaan laitteiden toimintaa tutkivien sensoreiden lisääminen ja niiden tuottaman tiedon hyödyntäminen nostaa erilaisten laitteiden tehokkuuden uudelle tasolle. Tämä mahdollistaa aivan uudenlaisten toimintojen liittämisen tuttuihin laitteisiin kuten vetureihin, puhaltimiin, työstökoneisiin ja pumppuihin. Sensorit valvovat muun muassa koneiden lämpötilaa, tärinää tai moottoriöljyn kemial lista koostumusta. Ne raportoivat tietoa tietoliikenneyhteydellä yrityksen tieto varastoon, jossa tieto kerätään, analysoidaan ja raportoidaan edelleen valvomoon. Valtavien tietomassojen hyödyntäminen tehdään tehokkailla tietokoneilla lähes reaaliaikaisesti. GE:n näkemyksen mukaan internetiin liitettävien laitteiden määrä ylittää 50 miljardia vuonna 2020. Niiden tuottamasta hyödystä odotetaan valtavaa kasvun moottoria, sillä ennusteiden mukaan teollinen internet tuottaa seuraavan 20 vuoden aikana 15 biljoonan dollarin eli noin 13,5 tuhannen miljoonan euron kansantuotteen kasvun maailmassa. AHJ1505_1-23.indd 12 24.3.2015 10:12:58
02.04.2015 5 13 Toisessa vaiheessa tuotantolaitosten älykkäät laitteet liitetään keskenään kommunikoiviksi verkoiksi. Laadunvalvonnasta ja tuotantoprosessien jatkuvuudesta huolehtivat laitteet ohjaavat työstökoneita, vihivaunuja ja pakkaus automaatteja. Tiedot tuotantoongelmista välittyvät heti koko prosessiin, joka voidaan ajaa automaattisesti alas. Tieto ongelmasta ja sen paikasta sekä varaosatarpeista välittyy huoltomiehelle, joka menee korjaa maan tilanteen. Tämä muutos on parhaillaan käynnissä monissa tuotantolaitoksissa. Myös kaivos teollisuudessa ollaan hyvin pitkällä täysautomaation ja robotiikan hyödyntämisessä. Muun kaivosjätti Rio Tinto on testannut Austaralian Pilbaran kaivoksillaan Mine of Future konsepti aan.Kolmannessa vaiheessa teollinen internet yhdistää muun muassa tuotantolaitokset, logistiikan, tilausjärjestelmät ja alihankkijat yhdeksi saumat tomaksi verkostoksi. Erilaiset tietojärjestelmät viestivät automaattisesti toistensa kanssa ja ohjaavat toistensa toimintaa. Ihmisen rooli on ensisijassa varmistaa toiminta valvomoissa ja puuttua tähän toimintaan vain poikkeus tilanteissa. Tämä vaihe on teollisuudessa vielä alkutekijöissään. Visioita on paljon. Sekä teollisuusyritykset että tietotekniikkatoimijat investoivat huikeita summia tähän alueeseen, koska sen uskotaan tuottavan tulevaisuudessa merkittävää kilpailuetua. Hissija liukuporrasvalmistaja Koneen tietohallintojohtaja Antti Koskelin näkee muutoksen vaikutukset osaamistarpeisiin. – Digitalisaation myötä jokaisesta yrityksestä tulee enemmän tai vähemmän softayritys, jopa perinteisistä toimialoista kuten metalli ja metsäteollisuus. Digitalisaation mukana tulee tarvetta kasvattaa osaamista tietoliikenteen, tiedon tallentamisen, analytiikan ja käyttökokemuksen alueilla. Lopuksi Ponssen Haverinen kertoo vielä esimerkin teollisen internetin tämän päivän sovelluksesta. – Metsäkoneet lähettävät muutaman minuutin välein tietoja palvelimelle, josta ne siirtyvät edelleen mobiilisovelluksen avulla (metsäkonelaivuetta valvovan) käyttäjän älypuhelimeen tai tablettiin. Sovelluksesta voi nähdä koneiden sijainnit, tuntimäärän, tuotoksen, kulutuksen ja tehtyjen työtuntien määrät. Sovellusta käytetään koneiden huoltojen suunnitteluun ja sen kautta saadaan sähköinen huoltokirja jo tehdyistä huolloista. Samanlaiset teollisen internetin sovellukset, joita nyt käytetään hisseissä ja metsäkoneissa, tulevat nopeasti myös konepajojen tuotannon arkeen. Muutoksien ennakointi edellyttää uudenlaista osaamista ja halua omaksua uusia työtapoja. Miten sinun työpaikallasi on valmistauduttu teollisen internetin tuomaan mullistuksiin? – Sovelluksiamme ovat muun muassa big datan keräys, tiedon rekisteröinti ja analysointi huoltoja kunnossapitosovelluksia varten, kaukodiagnostiikka, koneiden seuranta online, asiakkaan työprosessiin liittyvän laadunvarmistuksen parantaminen ja koneen tekemän tuotantotiedon keräys. Metsäkoneita valmistavalla Ponssella teollinen internetin hyödyntäminen ulottuu myös oman tehtaan lattialle. – Valmistettavia tuotteita voidaan seurata koko tuotantoketjun läpi osavalmistuksesta lopputuotteeseen. Osavalmistuksen seuranta kattaa oman tuotannon lisäksi myös alihankinnasta ostettavat komponentit. Tehdas ja toimittajaverkosto ovat samassa sähköisessä tuotantojärjestelmässä, mikä tekee tuotannon läpivirtauksesta läpinäkyvän ja lyhentää tuotteiden läpimenoaikaa, Ponssen tehtaanjohtaja Juha Haverinen sanoo. Teknologinen murros vaikuttaa suoraan työprosesseihin ja uudenlaiselle osaamiselle tulee kysyntää myös tuotannossa. – Tuotannossa suurin kehityshaaste on ihmisten kytkeminen osaksi sähköistä tuotantoympäristöä ja työn ohjaaminen järjestelmän avulla. Reaaliaikaisen tiedon avulla resursseja voidaan ohjata tilanteen mukaan ja kokonaisuuden kannalta järkevästi esimerkiksi sairauspoissaolojen aikana. Resurssien ohjaus lisää työntekijöiden moniosaamista, tuo monipuolisuutta tuotantotyöhön ja lisää työssä jaksamista, Ponssen Haverinen jatkaa. Kukaan ei ottanut kantaa teollisen internetin vaikutuksista työllisyyteen. On selvää, että tuotantoautomaation ja -robottien lisääntyminen syö työpaikkoja konepajoilta. Samalla se kuitenkin mahdollistaa teollisten työpaikkojen ja alihankinnan pitämisen Suomessa, koska automaation avulla voidaan nostaa tuottavuutta. Uudenkaupungin autotehtaan Daimler-projektin johtaja Pasi Rannus onkin todennut, että ilman robotteja Uudessakaupungissa ei A-sarjan Mersuja tehtäisi. Suurten konepajojen tuotteissa teollinen internet on jo arkipäivää. Digitaalisen osaamisen merkitys kasvaa, sillä tuotannossa pitää ymmärtää, miten tuotteisiin liittyvät palvelut toimivat ja miten ne hyödyntävät tuotteiden käyttäjiä, ovat ne sitten metsäkoneen kuljettajia tai rullaportaiden huoltomiehiä. Satamalukkeja valmistavan Konecranesin viestintäjohtaja Mikael Wegmüller avaa, mitä teollinen internet merkitsee heidän liiketoiminnalleen. – Keräämme reaaliajassa dataa älykkäiden laitteiden suorituskyvystä ja kunnosta sensoreiden ja muiden järjestelmien kautta ja tuotamme arvokasta, turvallisuutta ja tuottavuutta käsittelevää tietoa, jota voidaan myydä asiakkaille palveluna. Kaivoslaitteita valmistavan Normetin tuotekehityksestä vastaava Janne Lehto puolestaan kertoo esimerkkejä heidän tuotteissaan olevista teollisen internetin sovelluksista. VAIHE VAIHE 2 3 TEOLLLISEN INTERNETIN SOVELLUKSIA 1. Tiedon keruu, rekisteröinti ja analysointi 2. Etädiagnostiikka 3. Laadunparannus 4. Tuotannon seuranta Kaivoslaitteita valmistava Normet käyttää teollista internetiä esimerkiksi tiedon rekisteröintiin ja analysointiin huoltoa ja kunnossapitoa varten, koneiden seurantaan ja asiakkaan laadunvarmistuksen parantamiseen. MISK A PUUMAL A AHJ1505_1-23.indd 13 24.3.2015 10:12:58
5 02.04.2015 14 Kemppi Oy kehitti älykkään hitsaus järjestelmän, jota myös yrityksen asiakkaat käyttävät. Yksi niistä on Outotec Turula Oy. Hitsari kirjautuu sisään omalla viivakoodillaan. Systeemi tarkistaa, onko hänellä pätevyys hitsata työ. Sen jälkeen tarkistetaan tarpeen mukaan lisäaine ja suojakaasu. Lyhyesti kuvattuna tältä näyttää lahtelaisen Kemppi Oy:n kehittämä hitsauksen kokonaisratkaisu Kemppi ARC System (KAS) työntekijän kannalta. – Perinteisestihän hitsarilla on ollut paljon työohjeita työpisteessä, erilaisia lippuja ja lappuja, ja hän on lyijykynällä ruutupaperiin merkannut tietoja. KASilla näistä päästään pitkälti eroon. Järjestelmä on ulkoisella serverillä, ja tieto siirtyy reaaliaikaisesti, kertoo myyntijohtaja Mikko Väisänen. Hitsarin työkaluja ovat KASissa perinteisen hitsikoneen ja hitsipistoolien lisäksi lukulaite. – Eli me vaan oikeastaan lisäsimme viivakoodit tähän työhön. KEMPPI ARC SYSTEM 3.0 (KAS) Järjestelmää käyttävien Kempin asiakasyritysten tuotanto pyörii kuitenkin hyvin samaan tapaan kuin ennenkin. – KAS on softapuolen ratkaisu, eli eipä se tuotannossa näy. Eikä edunvalvonnassakaan. Ainoa toive minulla luottamusmiehenä on, että toivon meidän myyntimiesten saavan laitteita mahdollisimman paljon kaupaksi ja työtä meille tehtäväksi. Jos niitä käyttämällä vielä lisäksi saadaan apuja muille suomalaisille pajoille ja tuotantoa tehokkaammaksi, niin aina vaan parempi, sanoo pääluottamusmies Jarkko Jokinen. Kemppi vie eniten Eurooppaan ja Aasiaan, ja myös Venäjän-kauppa on yritykselle tärkeää. Älykkäiden hitsausjärjestelmien markkinaosuuksista Kempin kanssa kisaavat etupäässä suuret amerikkalaisyritykset, ja jonkin verran kilpailijoita on myös Euroopassa. Kempin koko henkilöstömäärä Suomessa on noin 450. Lahdessa työntekijöitä on noin 200, tuotekehityksessä on satakunta henkeä. Taannoin Kemppi onkin ostanut lahtelaisen it-alan yrityksen ja norjalaisen softatoimittajan saadakseen lisää it-osaajia omiin leipiinsä. – Näiden KASin tapaisten systeemien suunnittelu on puhtaasti bittinikkarien hommaa, sanovat Väisänen ja Jokinen. Viallinen sauma löytyy heti TEK STI MIKK O NIK UL A K U VA T JUHA T ANHU A Käytännön hyötynä KASin käyttämisestä on Väisänen mukaan asiakkaalle tuottavuuden paraneminen. Työn tarkoituksenmukaisempi suunnittelu on yksi avaintekijä, lisäksi olennaista on mahdollisuus huomata ja korjata virheet ennen kuin vahingot ehtivät kasvaa suuriksi. – Tarkkoja prosentteja on vaikea mennä sanomaan, mutta uskallan sanoa, että tuo se ainakin 15–20 prosenttia lisää tuottavuutta, arvioi Väisänen. Mitä mahdollisia ongelmia teollinen internet ja älykkäämmät tuotantoprosessit sitten voivat tuoda mukanaan? Jokinen myöntää, että työntekijäpuolella ilmenee aika ajoin epäluuloja. – Meidän duunarikentässä välillä kuulee puheita jostain kyttäyssysteemeistä. Olen itse korostanut, että esimerkiksi KAS on nimenomaan laadunvalvontajärjestelmä. Sen avulla tietää, missä on vika ja mitä saumaa täytyy korjata. Näin säästetään turhaa työtä. Eikä tule sellaisia tapauksia, että hitsataan päivän verran väärällä lisäaineella ja joudutaan sitten avaamaan saumaa. Jokisen mielestä kyseessä on kuitenkin vain luonnonlaki, että kaikki uusi nostattaa aluksi vastarintaa. Kun hän aikansa on selostanut älykästä tuotantoprosessia ja puhunut tuottavuuden parantamisen puolesta, kuulijoiden suhtautuminen on yleensä kääntynyt myönteiseksi. Kempin hitsausjärjestelmä käyttää internetiä esimerkiksi ohjeiden noudattamisen varmistukseen, tiedon keräämiseen ja raportointiin sekä huolto tarpeen ennakoimiseen. ? ? Tarkkailee, että hitsausohjetta noudatetaan ? ? Varmistaa, että hitsaaja on pätevä tekemään sauman ? ? Luo raportin poikkeamista ? ? Kerää tiedot automaattisesti ? ? Raportoi kaariajan ja sivuajan ? ? Ennakoi huoltotarpeen ja tallentaa huoltohistorian ? ? Voidaan käyttää MIG/MAG sekä TIGhitsauksessa AHJ1505_1-23.indd 14 24.3.2015 10:13:03
02.04.2015 5 15 ? ? Yksi Kempin kehittämää KASjärjestelmää käyttävistä yrityksistä on Outotec. Outokummussa sijaitseva Outotec Turula Oy tekee metallien valmis tukseen liittyviä teknologiatuotteita, kuten valimo tuotteita ja prosessilaitteita. Etenkin kaivosteollisuus on tärkeä asiakas vanhan kaivospaikkakunnan yritykselle. – Ei se järjestelmä meillä ole mielestäni työnvaati vuusryhmiin vaikuttanut millään tavalla. Kyseisessä järjestelmässähän henkilö lukee viivakoodinlukijalla oman henkilönumeronsa, hitsausohjeen, työmääräimen ja hitsauslangan. Järjestelmä säätää hitsausparametrit työlle sopivaksi. Optimiarvojen löytä miseksi arvoja saatetaan joutua säätämään konekohtaisesti, kuvailee pääluottamusmies Juha Tarkiainen. Niin helppoa järjestelmän käyttö ei outoteciläisten kokemusten mukaan ole, etteikö neuvoa joutuisi välillä Kempiltä kysymään. – Aika paljon soitetaan Kempille, että tällainen tuote on tulossa. Varsinkin jos on jotain erikoisempia teräslaatuja kyseessä. Entä ovatko työntekijät kokeneet KASin käyttä misen helpoksi vai vaikeaksi? Tarkiainen ei ole itse järjestelmän kanssa erityisen tuttu, mutta arvelee, että nuoremmat ovat omaksuneet uuden työtavan helpommin kuin vanhat. Nuoret omaksuvat helpommin uutta – Mikrotukihan huolehtii, että asetukset ovat oikein. Ei järjestelmän käyttö vaikeaa ole ollut. Aina kun tuodaan uutta teknologiaa käyttöön, on käyttöönotto haasteellista. Alussa ollaan hieman epäileviä asian suhteen. Kun huomataan, että siitä on hyötyä päivittäisessä tekemisessä, se omaksutaan nopeasti. Tarkiainen kertoo, että Outotecillä työntekijät ovat miettineet, miten paljon järjestelmä tarjoaa työnantajalle mahdollisuuksia valvoa hitsaajien työaikoja. – Järjestelmästä näkee hitsauskoneen käyttöajan. Toki kaikki ymmärtävät, että levyseppähitsaajan työhön kuuluu muutakin kuin se hitsaaminen. Mutta jos haluaa olla pessimisti, niin järjestelmä tarjoaa väylän työnantajalle kytätä työaikoja, sanoo Tarkiainen. Yksi KASin ominaisuus on, että sen kielivalikoima on runsas. Outotecillä on venäjänkielisiä työntekijöitä, jotka ovat olleet tyytyväisiä siihen, että järjestelmän ohjelmoinnin voi suorittaa myös heidän äidinkielellään. Viisi vuotta Outotec Turulassa työskennellyt Pavel Maltsev pitää järjestelmän käyttämistä helppona. – Mielestäni uusi teknologia on hyvä asia. Tarvitaan uutta teknologiaa, jotta työn tekeminen helpottuu ja sen laatua voidaan parantaa. Järjestelmä on tuonut varmuutta tekemiseen, kun tiedän että olen tehnyt asiat annettujen ohjeitten mukaan. TEK STI MIKK O NIK UL A Outotecin levyseppähitsaaja Pavel Maltsev pitää kädessään lukulaitetta, jonka avulla kirjaudutaan sisään KAS-hitsausjärjestelmään. TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A T ARI-PEKK A KERÄNEN ? ? Kuinka teollinen internet vaikuttaa työhön? On varmasti totta, että osa nykyisistä työ paikoista tulee kehityksen myötä katoa maan. Toisaalta niiden tilalle syntyy uusia töitä. Osa teollisen työn töistä muuttaa muotoaan ja vaatii uudenlaista osaamista. Näin on jo osittain tapahtunutkin – suhtautuminen vaihtelee, jonkin verran on torjuntaa ja epäilyjä ”isoveli valvoo” systee mistä, mutta enimmäkseen uusiin tekemisen tapoihin sopeudutaan, koska ne myös helpottavat omaa työtä ja vähentävät turhaa tekemistä. Nuoret ovat keskimäärin taipu vaisempia teollisen netin maailmaan kuin vanhemmat työntekijät, vaikka yksilökohtaisia eroja on paljon. Metalliliitossa uskotaan siihen, että teol lisuus säilyy Suomessa tulevaisuudessakin. Se kuitenkin vaatii aktiivisuutta ja mukau tumista siihen, mitä maailmalla tapahtuu; siksi myös teollisen internetin kehityksessä on pysyttävä mukana, mieluiten eturivissä, sillä vastentahtoisella asenteella ei kansain välisessä kilpailussa menestytä. Liiton teollisuuspoliittisen ohjelman mukaan suomalaisen vientiteollisuuden on panostettava teknologiaan, innovaatioihin ja työvoiman kouluttamiseen. Varsinkin osaava työvoima on suomalaisille yrityksille tärkeä kilpailuetu. Ennakkoluuloton ja varhainen kyky hyö dyntää tietotekniikkaa helpottaa teollisen internetin sovellusten käyttöönottoa. Tämän me suomalaiset osaamme. Samalla tavalla kuin olemme ottaneet sähköisen asioinnin hyvin vastaan esimerkiksi verkkopankki sovelluksissa, lomamatkojen varaamisessa tai veroasioiden hoidossa, voimme avoimin mielin hyödyntää myös teollisen internetin tarjoamia hyötyjä työpaikallamme. Jotta teollisen internetin sovelluksista saadaan kaikki hyöty irti, työntekijät pitää ottaa alusta saakka niiden suunnitteluun mukaan. Teollisen internetin sovelluksen pitää sopia tehtäväänsä samalla tavalla kuin sorvin tai alasimen. Tuotannon työntekijän ei välttämättä tarvitse osata tietotekniikan hienouksia tai koodaamista, vaan tärkeintä on, että it asiantuntija ja kokenut työntekijä puhuvat yhteistä kieltä ja ymmärtävät yhteisen tavoitteen, johon teollisen internetin hyödyntämisellä tähdätään. Teollinen internet on pahimmillaan iso uhka, joka vie tuotannollisia työpaikkoja lopullisesti pois Suomesta. Näin käy, jos emme ajoissa ota koppia niistä mahdolli suuksista, joita se voi tuoda. Kehityksen pyörää ei voi pysäyttää saati kääntää taakse päin. Pelkkä muutokseen sopeutuminenkaan ei riitä. On oltava kehityksen kärkijoukossa ja mieluiten kuskin paikalla. Siihen meillä on täydet edellytykset. a ? ? Kerää tiedot automaattisesti ? ? Raportoi kaariajan ja sivuajan ? ? Ennakoi huoltotarpeen ja tallentaa huoltohistorian ? ? Voidaan käyttää MIG/MAG sekä TIGhitsauksessa Mitä on 2030luvun teollisuus? AHJ1505_1-23.indd 15 24.3.2015 10:13:06
5 02.04.2015 TEK S TI MARKK U VUORIO 16 Hänen mielestään Borgin ja Vartiaisen väite, että ylisuuret palkankorotukset olisivat heikentäneet ratkaisevasti Suomen talouden hintakilpailukykyä Ruotsiin nähden, ei pidä paikkaansa. Sund myöntää kustannuskilpailukyvyn toki heikentyneen jonkin verran viime vuosina. Samalla hän painottaa, että Suomessa elektroniikkaja puunjalostusteollisuuden ongelmilla on ollut suurempi merkitys talouden kehitykseen kuin Ruotsissa. Ruotsin ja Suomen vientikehityksessä ei ole muiden toimialojen kohdalla ollut juuri eroa, mikä osoittaa Sundin mukaan sen, ettei hintakilpailukyvyn puute ole ollut Suomelle ainakaan iso ongelma. Sundin mielestä raporttiin voi olla tyytyväinen siltä osin, ettei siinä ehdoteta Ruotsiin työlinjan mukaisia radikaaleja työttömyysja sairausvakuutusten päivärahojen leikkaamista ja niiden saantiehtojen kiristämistä. – Eläkeputkeen he tahtovat puuttua, mutta esimerkiksi työttömyysturvaan ei esitetty muita heikennyksiä. Se oli minulle yllätys. Sundin mukaan työn tarjontaa lisääviä uudistuksia tarvitaan pitkässä juoksussa, mutta niiden toteuttaminen nykyisessä matalasuhdanteessa paisuttaisi suurtyöttömyyttä entuudestaan. – Ruotsin uudistuspolitiikan saldo työllisyyden osalta jää aika vaatimattomaksi ja sen vaikutuksesta tuloerot ja sosiaalinen kurjuus ovat kasvaneet valtavasti. Sund antaa piut paut Borgin ja Vartiaisen väitteelle, ettei taloutta pystyttäisi potkaisemaan käyntiin elvytyksellä. Hänen mukaansa Suomen talouden lamaantuminen johtuu ensisijaisesti riittämättömästä kokonaiskysynnästä, minkä johdosta kasvua ja työllisyyttä tukevia julkisia investointeja tulisi lisätä vientikysynnän heikon imun kompensoimiseksi. – Ensi vaalikauden alkuun tarvitaan elvytysruiskeita. Siitä olen samaa mieltä finanssipolitiikan arviointineuvoston kanssa, Sund linjaa. a RUOTSI SEN KUN PORSKUTTAA Ruotsin toimihenkilöiden ja virkamiesten keskusjärjestön pääekonomisti Göran Zettergrenin mielestä Borgin ja Vartiaisen raportissa pistää silmään se, että Ruotsin työlinjan kovan ytimen muodostaneet ansiotulojen veronkevennys ja työttömyysturvan heikentäminen loistavat poissaolollaan. – Syynä niistä luopumiseen voi olla, ettei työnteon taloudellisten kannustimien parantaminen porkkanoiden ja piiskojen avulla näytä tilastojen valossa vauhdittaneen työllisyyden kasvua, kuten oli tarkoitus. Zettergren muistuttaa, että vaikka työlinjan julkilausuttuna päätavoitteena oli suurtyöttömyyden nujertaminen, niin kuukautta ennen porvariallianssin viime syyskuun valtiopäivävaaleissa kärsimää tappiota työttömyysaste oli korkeampi kuin sen työntarjontareformien käynnistyessä kahdeksan vuotta aikaisemmin. – Suomi ja Ruotsi ovat hyvin samankaltaisia vientivetoisia talouksia. Kummallakaan ei ole suuria talouden kasvua haittaavia rakenteellisia kilpailukykyongelmia, mutta eurooppalaisen paastopolitiikan tuloksena heikentynyt vientikysyntä on haitannut aika samalla tavalla niiden talouksien kehitystä. Zettergrenin mukaan Ruotsi on pärjännyt viime vuodet Suomea paremmin oman valuutan antaman kilpailuedun ja kotimaisen kysynnän kasvun ansioista. – Kruunun 20 prosentin devalvoituminen finanssikriisin alussa antoi ensin tilapäistä vetoapua viennille. Sen jälkeen Ruotsin talous on kasvanut palkankorotusten ja verojen kevennysten vahvistaman kotimaisen kysynnän varassa. Suomessa sen sijaan palkansaajien ostovoiman heikentyminen ja julkisen talouden säästöt ovat vientikysynnän hiipumisen ohella leikanneet kokonaiskysyntää aiheuttaen kestolaman. ”TYÖLINJAN” VESITTÄMINEN OLI YLLÄTYS Ay-liikkeessä Borgin ja Vartiaisen raporttia ei lyöty kokonaan lyttyyn siksi, että siihen kirjatut uudistusehdotukset eivät olleet niin pahoja kuin oli pelätty. – Odotuksiin nähden raportti oli aika maltillinen. Siinä vedetään vessanpytystä alas kaikenkarvaiset puheet palkkojen alennuksista, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sanoo. Suomen talouden ahdinko ei johdu teollisuuden huonosta kilpailu kyvystä, kuten Borg ja Vartiainen väittävät, vaan eurokriisin supista masta vientikysynnästä ja hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta. Pääministeri Alexander Stubbin Ruotsin entiseltä valtiovarainministeri Anders Borgilta tilaama raportti Suomen kolmatta vuotta lamassa kyntävän talouden pelastamiseksi esiteltiin näyttävästi maaliskuun alussa. Valtamedia näki 54 sivun mittaisen strategiapaperin sanoman rummuttamisen niin tärkeäksi, että sen julkistamistilaisuudesta tehtiin megaluokan mediatapahtuma. Borgin ja Stubbin rinnalla näytelmän kolmantena tähtenä hyöri VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen, jonka Borg pyysi aisaparikseen raportin kirjoittamiseen. Vartiainen on tullut tutuksi koko kansalle palkansaajien sosiaaliturvaa ja työehtoja huonontavien kipeiden uudistusten toteuttamisen välttämättömyydestä pauhaavana erilaisena demarina. Muutamaa päivää ennen pamfletin julkaisemista Vartiainen ilmoitti, että hän on hypännyt demareista kokoomukseen ja lähtee pääministerin pyynnöstä eduskuntavaaliehdokkaaksi. SITÄ SAA MITÄ TILAA Borgin ja Vartiaisen tiekartta Suomen uuteen kukoistukseen luotsaamiseksi oli odotetusti tekijöittensä näköinen ja vastasi pitkälti pääministerin toiveita ja odotuksia. Talouspoliittiseen keskusteluun raportti ei tuonut kuitenkaan mitään uutta. Siinä vain kerrataan valtamedian luottoekonomistien hokemia tarinoita Suomen talousvaikeuksien syistä ja niiden ratkaisemisen edellyttämistä toimenpiteistä. Borg ja Vartiainen väittävät, että Suomen talouden lamaan sukeltaminen johtuu pääasiallisesti vientisektorin kilpailukyvyn romahtamisesta ja niin kutsutuista rakenteellisista ongelmista. Heidän mielestään niistä ei pääse eroon velaksi elvyttämällä, vaan talouden kestävään kasvuun nostamiseksi tarvitaan ankaraa palkkakuria, julkisten menojen leikkauksia ja ”rohkeita” työn tarjontaa lisääviä rakenteellisia uudistuksia. Näillä lääkkeillä Suomea ei nosteta ”Raportissa vedetään vessanpytystä kaikenkarvaiset puheet palkkojen alennuksista.” Anders Borg ja Juhana Vartiainen: Strategia Suomelle. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2015. AHJ1505_1-23.indd 16 24.3.2015 10:13:06
tyo?ympa?risto? 5-15.indd 1 11.3.2015 21.46 TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ 17 02.04.2015 5 KYKYVIISARI Köyhyysriski ja työmarkkinoilta syrjäytyminen kasautuvat Työterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan usein samoille väestöryhmille. Työelämäosallisuudesta tavataan puhua yleensä ilman työelämän ulko puolella olevia. Työterveyslaitos kehittää parhaillaan verkossa toimivaa työ ja toimintakyvyn arviointimenetelmää, kykyviisaria. – Esimerkiksi työ ja elinkeinotoimistot voisivat käyttää kykyviisaria työllistymistoimenpiteidensä onnistumisen arvioinnissa, kertoo koordinaa tiohanketta vetävä erikoistutkija Minna Savinainen Työterveyslaitoksesta. Ilman työtä oleva voi pian itsekin arvioida oman työkykynsä. Erityis asiantuntija Anne Salmen mukaan kyky viisari on tarkoitettu myös työ elämän ulkopuolella olevien ihmisten käyttöön, ei vain pelkkään hankkeiden onnis tumisen arviointiin. – Mittari tarjoaa luotettavan ja anonyymin tavan arvioida omaa työ ja toimintakykyä. Viisarista saa tiedon lisäksi palautetta, tukea ja apua eli kyse ei ole perinteisestä mittaamisesta, Salmi kertoo. Tutkija Miia Wikströmin mukaan työelämästä pudonneenkin kannattaa viilata omaa työkykyään. – Oman tilanteen ja voimavarojen näkyväksi tekeminen on muutoksen lähtökohta ja edellytys, Wikström korostaa. – Hanketoimintaan osallistuva saa tukea omalle jaksamiselleen ja uusia keinoja oman työkykynsä edistämiseen. Hyvä työ ja toimintakyky lisää myös työllistymisen mahdolli suuksia, jatkaa Wikström. Hankkeeseen osallistuville projekteille luvataan koulutusta ja ohjausta työ ja toimintakykyarvi oinnin käyttöön sekä laaja alaiseen työkykyajatteluun. – Autamme levittämään saatuja tuloksia ja käyttökelpoisia toimintamalleja. Kyseessä on win-wintilanne, kaikki osapuolet hyötyvät yhteistyöstä, Minna Savinainen kertoo. Työtönkin tarvitsee työkyvyn mittausta Melutyö saa korvat soimaan TINNITUS Korvat soivat useammalla kuin joka kymmenennellä suomalaisella työntekijällä. Vaiva voi tuntua myös suhinana korvissa tai päässä. Yleisin tunnettu syy tinnitukselle on altistu minen koville äänille. Riskialoja ovat esimerkiksi valimot ja konepajat. Vaikka tinnitukseen ei yksioikoista hoitoa olekaan, sen kanssa voi oppia elämään. Tinnituksesta kärsivä tarvitsee tutkijoiden mukaan tietoa, jotta tinnitus haittaisi työtä ja elämää mahdollisimman vähän. – Kun opettelee tinnituksen hallintaa, voivat stressi ja ahdistusoireet, univaikeudet, työn vaihtotarve ja työkyvyttömyyden uhka vähentyä, kertoo erikoislääkäri Jaakko Salonen Työterveyslaitoksen Työpisteverkkosivuilla. Ahdistuskierre pyritään katkaisemaan lisäämällä ymmärrystä tinnituksen synnystä, mekanismista ja sen vaarattomuudesta. Työhyvinvointi heikkenee muutoksissa ORGANISAATIOMUUTOS Teollisuuden työn tekijöiden henkinen hyvinvointi heikkenee organisaatiomuutoksissa riippumatta siitä, onko kyse toiminnan laajentumisesta vai supistumi sesta, kertoo Työterveyslaitoksen tiimipäällikön Krista Pahkinin tuore väitöskirja. – Hyväkään sosiaalinen tuki työtovereilta ennen organisaatiomuutosta ei suojannut työntekijää työhyvinvoinnin heikkenemiseltä, jos hän itse koki muutoksen kielteisesti, Pahkin kertoo. Työpaikan organisaatio voisi hänen mukaansa vaikuttaa muutoskokemukseen tarjoamalla työntekijälle vaikuttamismahdolli suuksia omaa työtä koskeviin muutoksiin. – Lisäksi tarvitaan johdon ja esimiesten hyvää muutosjohtamista, eli riittävää vuoro vaikutusta, tukea ja oikeudenmukaista johtamista, Pahkin sanoo. Vuokrafirmat hoitavat velvoitteensa aiempaa paremmin VUOKRATYÖ Kuusi vuotta sitten moni vuokratyöyritys ei kirjannut läheskään kaikkia työtunteja järjestelmällisesti ylös. Silloin osa työntekijöistä jäi ilman lainmukaista vuosilomaa. Osalle maksettiin ainoastaan lomakorvaukset, osa ei saanut niitäkään. Nykyisin työaikakirjanpidon järjestelmät ovat EteläSuomen aluehallintoviraston työ suojelutarkastajien mukaan monissa vuokra työyrityksissä pääosin kunnossa. Useimmat vuokratyöntekijät saavat vuosi lomansa, ja vuosilomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä eikä lainvastaisesti joka palkan yhteydessä. Tarkastajien mukaan nämä edistysaskeleet koskevat lähinnä järjestäytyneitä yrityksiä. Työnantajaliittoon kuulumattomissa yrityksissä on yhä paljon puutteita. AHJ1505_1-23.indd 17 24.3.2015 10:13:08
5 02.04.2015 TEK S TI A SK O-MA TTI K O SKELAINEN K UV A PEKK A EL OMA A 18 – Se luodaan sillä, että asioista kerrotaan avoimesti. Toisaalta jaettu tieto lisää tuskaa, mutta me ollaan tultu tiiviimmäksi työporukaksi. VARAMIEHEN SUOJAA PARANNETTAVA Charlotte Nummenrannan mielestä rankinta luottamusmiestehtävässä on työntekijöiden irtisanomiset ja niitä edeltävät pitkät yt-neuvottelut työnantajan kanssa. – Se laskee ilmapiiriä työpaikalla pitkäksi aikaa. Yt-neuvotteluita ja irtisanomisia onkin OFAlla riittänyt. Viimeisen noin viiden vuoden aikana Loimaan tehtaan työntekijämäärä on vähennetty 80 työntekijästä 40 työntekijään. Viimeisimmät irtisanomiset olivat viime vuonna. – Nyt on ollut yllättävän pitkään rauhallista. Yhdessä vaiheessa oli melkein viikoittain jotain vääntöä, se oli väsyttävää aikaa. Nyt on pystytty neuvottelemaan kaikesta. Aikaisemmin kun käytiin neuvotteluja, meiltä kyllä pyydettiin esityksiä, mutta ei niitä oikeasti kuunneltu. Joskus suulasta varapääluottamusmiestä vähän hirvittää. Nykyisessä teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa pääluottamusmiehellä on vahva irtisanomissuoja, mutta varapääluottamusmiehellä yhtä vahvaa suojaa ei ole. – Varapääluottamusmiehenkin suojaa pitää parantaa, Nummenranta sanoo. – Mä en ole itse ymmärtänyt pitää turpaani kiinni, vaikka mulla ei ole samanlaista irtisanomissuojaa. Sitten kun on neuvottelut, sen vaan unohtaa. Mä välillä lataan sanoja ihan surutta. Nummenranta on huolestuneena seurannut laajempaa keskustelua luottamusmiehen asemasta, esimerkiksi viime joulukuiseen Helsingin ABB:n moottoritehtaan pääluottamusmiehen työsuhteen purkamiseen liittyen. – Se, mitä Helsingissä tapahtui, herätti ihmiset ajattelemaan. Se oli mun mielestä jotain ihan järkyttävää, ja hyvä, että siitä nousi sellainen haloo. Nummenrantaa huolestuttaa, että ABB:n tyyppiset tapaukset iskevät työntekijöihin pelkoa ottaa vastaan luottamusmiestehtäviä. – Jonkun on kuitenkin ajettava näitä asioita. Ei saa antaa periksi, vaikka yritettäisiin mitä. Ei saa antaa pelolle valtaa. a TOIMIJA ”Ei saa pelätä luottamustehtäviä. Jonkun on kuitenkin ajettava näitä asioita.” VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES CHARLOTTE NUMMENRANTA TYÖPAIKKA OFA Oy Ab, Loimaa TYÖNTEKIJÖITÄ 40 LUOTTAMUSMIESURA Varapääluottamusmies 2010– ”Kuka ajaa sinun asiaasi?” Eduskuntavaaleissa on hyvä muistaa, että suurin osa suomalaisista on toisella töissä. Kannattaa pohtia, ketkä ajavat työntekijöiden asiaa, sanoo Charlotte Nummenranta. FERRARIA, lukee suurin valkoisin kirjaimin vanhan punatiilisen tehdasrakennuksen päädyssä. Ollaan Loimaalla, OFA Oy Ab:n liukuesteyksikön eli tuttavallisemmin kettinkitehtaan pihalla. Seinän teksti ei tinkaa italialaista urheiluautoa, vaan on muisto tehtaan perustajasta Oy Ferraria Ab:stä, jonka historia Loimaalla ja Jokioisissa ulottuu 1800-luvun puolelle asti. Nykyhetkessä kevätauringossa kylpevää pihaa mittailee OFAn varapääluottamusmies Charlotte ”Sape” Nummenranta, 35. Tämän kevään puheenaihe ja tämänkin Ahjon tärkeä teema on eduskuntavaalit. Mikä niissä on kettinkitehtaan työläisen mielestä tärkeintä? – Työntekijöiden asemaa ei saa heikentää, Nummenranta napauttaa. – Ei mitään työttömyysturvan heikennyksiä, ja kaikki palkkamaltit on ihan höpöä. Katsokoon vaan herrat omia palkkojaan ja osinkojaan, että missä se palkkamaltti on ollut sillä puolella. Kyllä työntekijä on joustanut jo ihan tarpeeksi. Nummenrannan mielestä äänestäjien on hyvä muistaa, että suurin osa suomalaisista on jollain toisella töissä. Pitäisi ajatella, ketkä ajavat työntekijöiden asiaa. – Ei se ainakaan sinivärinen ole se puolue. Tärkeintä on, että työtä olisi, ja että tullaan palkalla toimeen. LOIMAALLA KUULUTAAN LIITTOON Kun Loimaalla ollaan, tulee mieleen myös samassa kunnassa pääkonttoria pitävä Yleinen työttömyyskassa YTK. Miten OFAlla kuulutaan Metalliliittoon? – Itse asiassa meidän duunareista vain yksi ainoa ei kuulu Metalliin, vaan Loimaan kassaan. Muuten aina kun taloon on tullut uusia työntekijöitä, kun vaan on nätisti selittänyt asiat, he ovat olleet valmiita liittymään liittoon, Charlotte Nummenranta kertoo. – Tämän yhdenkin henkilön kanssa me ollaan oltu hyvin ystävällisiä, koska me uskotaan, että siitä on vielä tulossa meidän jäsen. Nytkin ennen vuodenvaihdetta taas yritettiin. Jokioisista kotoisin olevalle Nummenrannalle metalliliittolaisuus on tullut perintönä. Hänen isänsä teki työuransa kuumasinkityslinjalla Jokioisten OFAn lankatehtaalla, ja sieltä 15-vuotias tytärkin sai ensimmäisen kesätyöpaikkansa siistijänä. Siivoushommien jälkeen Nummenranta siirtyi pakkaamaan nauloja, ja vakituisen työpaikan hän sai OFAlta 19-vuotiaana. OFAn Loimaan tehtaalle Nummenranta siirtyi vuonna 2010, kun Jokioisten tehtaan naulavarasto lopetettiin. Uusi työ löytyi yhtiön Loimaan kettinkitehtaalta robottihitsauslaitteen käyttäjänä. Tällä hetkellä hän työskentelee tehtaan kokoonpanossa, missä hän käsin ”neuloo” kettingistä renkaiden liukuesteitä. – Siitä olen tykännyt. Tietysti jos koneilla on työntekijävajausta, niin menen sinne sitten. TIEDUSTELIJA JA TIEDOTTAJA Jokioisten lankatehtaalla Charlotte Nummenranta ei vielä ollut missään luottamustehtävässä, mutta seurasi ay-asioita tiiviisti Jokioisten tehtaan pitkäaikaisen pääluottamusmiehen Pauli Myllyojan kautta. Loimaan tehtaalle siirryttyään työkaverit huomasivat iloisen ja sosiaalisen naisen. – Työkaverit alkoivat kysellä ehdolle varapääluottamusmieheksi. Mä ajattelin, että mikäpä siinä. Nyt kun olen tässä ollut nämä neljä vuotta, niin tykkään tosi paljon. Meillä on hyvä pääluotto, ja me ollaan hänen kanssaan hyvä tiimi, Nummenranta kertoo. – Mä tykkään toimia ihmisten kanssa, olen kauhean sosiaalinen. Haluan, että ihmiset tietävät asioista, ja että niiden asiat hoituvat. Monesti ihmiset eivät tiedä, mitkä heidän oikeutensa ovat. Nummenranta kertoo ottaneensa varapääluottamusmiehenä aktiivisen roolin, kun pääluottamusmies Vesa Oja on tyyppinä ”sellainen rauhallisempi”. – Mä olen räiskyvämpi, joten me täydennetään toisiamme hyvin. Vesa on meidän aivot, mä olen silmät, korvat ja suu. Mä juttelen kaikkien kanssa, kuulostelen tunnelmia ja tiedotan asioista porukoille. Olen sellainen tiedustelija ja tiedottaja. Nummenranta kokeekin parhaaksi saavutuksekseen luottamustoimessa yhteisöllisyyden lisääntymisen työpaikalla. AHJ1505_1-23.indd 18 24.3.2015 10:13:08
19 ”Ei saa pelätä luottamustehtäviä. Jonkun on kuitenkin ajettava näitä asioita.” VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES CHARLOTTE NUMMENRANTA TYÖPAIKKA OFA Oy Ab, Loimaa TYÖNTEKIJÖITÄ 40 LUOTTAMUSMIESURA Varapääluottamusmies 2010– ”Kuka ajaa sinun asiaasi?” AHJ1505_1-23.indd 19 24.3.2015 10:13:10
TEK S TI XXX K UV A T XXX 5 02.04.2015 20 Metallin jäseniä EHDOLLA EDUSKUNTAAN ammatti luottamustoimi asuinpaikkakunta Metallin ammattiosasto puolue www-sivu Ilpo Haaja pääluottamusmies Helsinki Hietalahden Telakka työväen ao. 41 VAS ehdokas.vasemmisto.fi/ ilpohaaja Petri Ahokangas koneistaja Kankaanpää Kankaanpään Metallityöväen ao. 318 SDP www.petriahokangas.fi Marko Iltanen pääluottamusmies Rauma Rauman Isometsän metallityöväen ao. 299 SDP www.markoiltanen.fi Jari Myllykoski kansanedustaja Nakkila Harjavallan metallityöväen ao. 127 VAS www.jarimyllykoski.com Janne Laulumaa elektroniikkatyöntekijä pääluottamusmies Raisio Turun Metalli ja Telakkatyöväen ao. 1 SDP jannelaulumaa.fi Pasi Karjalainen putkilinjanhoitaja Nastola Lahden metallityöväen ao. 23 SDP www.pasikarjalainen.fi Rami Lehto sähköasentaja Lahti Lahden metallityöväen ao. 23 PS www.ramilehto.fi Jussi-Pekka Ahonen nuorisotoimitsija Ylöjärvi Ylöjärven Metallityöväen ao. 149 SDP www.jussiahonen.fi Tuukka Pääkkönen laivaputkiasentaja Turku Turun metallityöväen ao. 49 VAS ehdokas.vasemmisto.fi/ tuukkapaakkonen Ahti Järvinen peltiseppä Laukaa Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170 VAS ehdokas.vasemmisto.fi/ ahtijarvinen Ville Korpinen robottihitsausoperaattori Kurikka Kurikan Metallityöväen ao. 317 VAS www. facebook.com/ ville.korpinen.3 Jouni Linden hitsaaja pääluottamusmies Lohja Lohjan Metallityöväen ao. 8 VAS www.jouni-linden.net Kari Uotila kansanedustaja Espoo Espoon metallityöväen ao. 271 VAS www.kariuotila.fi Jan Backman autosähköasentaja Vaasa Vaasan autokorjaamo työväen ao. 172 VAS Erno Välimäki metallityöläinen pääluottamusmies Pori Porin metallitehtaan työväen ao. 122 VAS www.ernov.fi Kalevi Wahrman teleasentaja Porvoo Porvoon teletyöntekijäin ao. 229 STP www.kansanaani.net HELSINKI UUSIMA A SATA KU N TA VARSINAIS-SUOMI PIRK ANMA A VA A SA HÄME KESKI-SUOMI SDP Suomen Sosialidemokraattinen Puolue VAS Vasemmistoliitto PS Perussuomalaiset IPU Itsenäisyyspuolue SKP Suomen Kommunistinen Puolue Kenet sinä haluat eduskuntaan? Eduskuntavaaleissa äänestetään, ketkä päättävät suomalaisten asioista seuraavat neljä vuotta. Metalliliittolainen ehdokas ymmärtää tavallisen työläisen arkea. Vem vill du se i riksdagen? I riksdagsvalet röstar vi om vem som ska bestämma on finländarnas ärenden de kommande fyra åren. En metallare förstår den vanliga arbetstagarens vardag. EDUSKUNT A VA AL IT 2015 ENNAKK OÄÄNE ST YS VA ALIP ÄIV Ä 8– 14.4. 19.4. AHJ1505_1-23.indd 20 24.3.2015 10:13:24
02.04.2015 5 21 Jukka-Pekka Matintupa aluepäällikkö Alajärvi Järviseudun Metallityöväen ao. 366 SDP Petri Partanen pääluottamusmies Kokkola Kokkolan metallurgisen tehtaantyöväen ao. 135 SDP petripartanen.fi Henna Potinkara alumiinihitsaaja Ähtäri Inhan metallityöväen ao. 51 VIHR Peter Sjökvist metallarbetare/ metallityöntekijä Närpes Metallarbetar fackavd. 274 SDP www.petersjokvist.fi Jussi-Pekka Ahonen nuorisotoimitsija Ylöjärvi Ylöjärven Metallityöväen ao. 149 SDP www.jussiahonen.fi Jukka Gustafsson kansanedustaja Tampere Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195 SDP www.jukkagustafsson.net Virva-Mari Rask koneenasentaja Tampere Tampereen Metallityöväen ao. 7 VAS virvamarirask.net Pauli Schadrin asentaja Nokia Tampereen Metallityöväen ao. 7 SKP Jari Männikkö pääluottamusmies Oulainen Oulaisten Metallityöväen ao. 368 SDP jarimannikko.fi Pirkko Valtanen elektroniikkatyöntekijä pääluottamusmies Raahe Raahen metallityöväen ao. 55 SDP www.pirkkovaltanen.fi Tuukka Pääkkönen laivaputkiasentaja Turku Turun metallityöväen ao. 49 VAS ehdokas.vasemmisto.fi/ tuukkapaakkonen Ahti Järvinen peltiseppä Laukaa Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170 VAS ehdokas.vasemmisto.fi/ ahtijarvinen Arto Liikanen metallimies Muurame Muuramen Metallityöväen ao. 344 SDP artoliikanen.fi Marko Tiainen työtön metallimies, järjestyksenvalvoja Pihtipudas Viitasaaren Metallityöväen ao. 197 PS vaalit.perussuomalaiset.fi/ ehdokkaat/marko-tiainen Ville Korpinen robottihitsausoperaattori Kurikka Kurikan Metallityöväen ao. 317 VAS www. facebook.com/ ville.korpinen.3 Teuvo Turunen eläkeläinen Turku Turun metallityöväen ao. 49 IPU Johannes Yrttiaho tiedottaja Turku Turun metallityöväen ao. 49 VAS johannesyrttiaho.net OUL U Faruk Abu Taher metallimies Kotka Karhulan Metallityöväen ao. 13 VAS www. facebook.com/ farukabutaher Jukka Kärnä kansanedustaja Imatra Imatran metallityöväen ao. 52 SDP www.jukkakarna.fi KA AKK OIS-SUOMI Janne Jussila metallimies pääluottamusmies Kemijärven Metallityöväen ao. 316 SDP www.jannejussila.fi Martti Rauhala vastaava aluetoimitsija Tornio Tornion metallityöväen ao. 81 SDP Jani Sukuvaara työmies, kokkiopiskelija Vaalajärvi Rovaniemen metallityöväen ao. 99 SDP www.facebook.com/ jani.sukuvaara LAPPI Jarmo Kyyrö metallimies Vieremä Iisalmen Metallityöväen ao. 148 PS vaalit.perussuomalaiset.fi/ ehdokkaat/jarmo-kyyro Timo Haverinen aluetoimitsija Iisalmi Iisalmen Metallityöväen ao. 148 SDP www.timohaverinen.fi SA VO–K AR JAL A SDP Suomen Sosialidemokraattinen Puolue VAS Vasemmistoliitto PS Perussuomalaiset IPU Itsenäisyyspuolue SKP Suomen Kommunistinen Puolue STP Suomen Työväenpuolue VIHR Vihreä liitto www.metalliliitto.fi/eduskuntavaalit-2015 AHJ1505_1-23.indd 21 24.3.2015 10:13:42
5 02.04.2015 TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRROK SET KRIS TA P ARTTI 22 NÄKEMYS Tarvitaanko Suomessa kolmikantaa? Kansanedustaja ELINA LEPOMÄKI Kokoomus ? Aika on ajanut kolmikantaisten kabinettipäätösten ohi. ?Ei työeläkejärjestelmän uudistaminen mitään rakettitiedettä ole. ? Missään muualla ei ole luovutettu demokraattista päätäntävaltaa kansanvallan ulkopuolisille järjestöille. KARI UOTILA: Kyllä sitä tarvitaan esimerkiksi järkevien lainsäädäntöhankkeiden valmistelussa. Palkansaajien näkemykset pitää ottaa huomioon työlainsäädännössä ja muissa työelämän kysymyksissä. Se on kolmikannan tehtävä. ELINA LEPOMÄKI: Ei sitä nykyisessä tilanteessa enää tarvita. Aika on ajanut tällaisten kabinettipäätösten ohi. Tämä johtuu siitä, että työmarkkinat ovat muuttuneet oleellisesti ja kilpailua käydään nyt globaalissa ympäristössä. MITKÄ OVAT KOLMIKANNAN PARHAAT SAAVUTUKSET? UOTILA: Niitä on erittäin paljon. Kolmikannassa on saatu esimerkiksi tulosopimuksia ja niihin liittyviä laajempia, palkansaajille tärkeitä asioita, kuten veroja eläkepoliittisia ratkaisuja. Kolmikannassa on tehty hyviä ratkaisuja myös monissa työsuojeluasioissa ja työsopimussekä työaikalainsäädännössä. LEPOMÄKI: Silloin kun meillä oli vielä oma valuutta ja kansantalous enemmän poliittisessa ohjauksessa, kolmikannalla on saattanut olla roolinsa. Minun on aika vaikea sanoa kolmikannasta mitään hirveän myönteistä. Ehkä se on lisännyt turvallisuuden tunnetta, mikä saattaa olla harhaakin. On siinä nykyisinkin hyvä puoli tilanteessa, jossa on saatu aikaiseksi aito neuvotteluratkaisu, joka tyydyttää kaikkia osapuolia. Silloinhan meillä on ainakin teoriassa konsensus. Se ei vaan koske kaikkia. KOLMIKANTAA ON MYÖS ARVOSTELTU. MITÄ VIKAA SIINÄ ON? UOTILA: Järjestelmässä sinänsä ei ole vikaa. Ymmärrän kuitenkin, jos kolmikantaa ilmiönä arvostellaan. Kritiikkiä tulee lähinnä silloin, kun hallitukseen ja eduskuntaan tuodaan asioita, joita on valmisteltu muualla kuin eduskunnan luottamusta nauttivassa hallituksessa. Tämä on tietysti legitimiteettikysymys, mutta minusta se on vain päätöksentekojärjestelmään ja parlamentarismiin liittyvä sivujuonne. Kolmikannan positiiviset puolet ylittävät pohdiskelun siitä, toteutuuko parlamentarismi. LEPOMÄKI: Kolmikannassa on aika paljonkin vikaa. Ongelmana on esimerkiksi se, että kolmikanta ei edusta tasapuolisesti suomalaisia ihmisiä eikä suomalaisia yrityksiä. Toinen asia on, että kun meidän perustuslakimme tarjoaa yhdistymisen vapauden, se takaa yhtä lailla myös negatiivisen yhdistymisvapauden. Jos ihminen omasta tahdostaan haluaa itse solmia jonkinlaisia sopimuksia, hänellä pitäisi olla siihen oikeus. Nykyisin tätä oikeutta ei ole, koska asioista sovitaan muualla. ONKO TYÖMARKKINAJÄRJESTÖILLÄ LIIKAA VALTAA? UOTILA: Ei ole. Katselen tätä telakkataustastani johtuen palkansaajien näkökulmasta. Valtaa pitää arvioida siltä pohjalta, että työmarkkinajärjestöt muodostavat yhdessä kolmikannan kaksi tukijalkaa. Ainakaan palkansaajilla ei ole riittävästi valtaa eikä vaikutusmahdollisuuksia. Kyllä se valta edelleen on niissä piireissä, missä ovat pääoma ja työnantajat. LEPOMÄKI: Minun nähdäkseni on, eikä se rajoitu pelkästään näihin työmarkkinaratkaisuihin. Keskitetyissä ratkaisuissa ja muissa sopimuksissa on usein sovittu myös esimerkiksi verotuksesta ja sosiaaliturvasta, jotka kuuluvat suoraan lainsäätäjien tontille. Korporatismiin liittyy hyvin vahvasti muitakin valtarakenteita. Työmarkkinajärjestöillä on omissa taseissaan merkittäviä varallisuuksia, joita ei tarvitse julkistaa. Joidenkin arvioiden mukaan nämä omaisuudet ovat jopa kymmenen miljardin euron luokkaa. Näillä yhdistyksillä on lain edessä muitakin erioikeuksia, kuten jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Jos tähän lisätään vielä määräävä vaikutusmahdollisuus työeläkejärjestelmässä, lisääntyy vähintään järjestöjen epäsuora vaikutusvalta. AHJ1505_1-23.indd 22 24.3.2015 10:13:42
02.04.2015 5 23 Tarvitaanko Suomessa kolmikantaa? Kansanedustaja KARI UOTILA Vasemmistoliitto ? Kolmikantaa tarvitaan esimerkiksi järkevien lainsäädäntöhankkeiden valmistelussa. ? Hallituksen eläkeratkaisu ilman järjestöjä olisi ollut nyt tehtyä kovempi ja tylympi. ? Kolmikanta säilyy, mutta on tahdosta kiinni, kuinka paljon kolmikantaista valmistelua jatketaan. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki OLISIKO SYKSYN ELÄKERATKAISUA SAATU ILMAN KOLMIKANTAA? UOTILA: Ei olisi. Auta armias, jos esitys olisi päästetty eduskuntaan ilman kolmikantaista valmistelua. Nykyisillä voimasuhteilla ei olisi syntynyt näinkään siedettävää ratkaisua. Tavallisten metallityöläisten kannalta olisi tehty varmasti nyt tehtyä heikompi eläkeratkaisu. Tämä liittyy nykyisiin poliittisiin realiteetteihin ja voimasuhteisiin. LEPOMÄKI: Totta kai olisi saatu, jos järjestelmämme olisi erilainen. On aika hullua väittää, että hallitus ei ole saanut aikaan mitään muuta kuin nämä kolmikantaiset ratkaisut. Jos päätösvalta olisi suoraan hallituksella ja eduskunnalla, eikä mukaan sotkettaisi näitä ”ei demokraattisesti valittuja” osapuolia, totta kai päätökset olisi saatu aikaiseksi ja varmasti vielä paljon nopeammin. MINKÄLAISEN ELÄKERATKAISUN HALLITUS OLISI TEHNYT ILMAN JÄRJESTÖJÄ? UOTILA: Kyllä se kokonaisuutena olisi ollut nyt tehtyä kovempi ja tylympi. Se olisi tuskin ottanut huomioon työelämän kokonaisuutta yhtä hyvin kuin kolmikannassa syntynyt ratkaisu otti. Hallituksen ilman järjestöjä tekemässä ratkaisussa olisi tuskin ollut mukana työuraeläkettä, vaikka se monessa mielessä ongelma onkin ja aiheuttaa paljon keskustelua, miten se pystytään käytännössä toteuttamaan. LEPOMÄKI: Ei työeläkejärjestelmän uudistamisessa mistään rakettitieteestä puhuta. Nykyiselläänhän järjestelmän uudistaminen tarkoittaa, että joko korotetaan tai nostetaan työeläkemaksua tai muutetaan eläkeikää. Nämä ja erilaiset porrastukset edunsaajaryhmien mukaan ovat aika selkeitä muuttujia. Jos hallituksessa voidaan neuvotella siitä, tehdäänkö lapsilisävähennys vai ei tai tehdäänkö muutoksia johonkin sosiaaliturvaetuuteen, hallitus olisi yhtä hyvin voinut pyöritellä myös eläkemuuttujia. Hallituksessa olisi ehkä ollut mahdollista pohtia jopa koko järjestelmän uudistamista niin, että julkinen valta takaisi jokaiselle perustyöeläkkeen. Siinä jokainen joutuisi maksamaan eläkemaksuja vain tiettyyn rajaan asti eli vastaan tulisi ns. efektiivinen eläkekatto. Sen jälkeen jokainen voisi vapaaehtoisesti päättää, maksaako enemmän vai ei. Silloin tällaista nykyisen työeläkejärjestelmän rahoitusvajetta ei pääsisi syntymään. JOS KOLMIKANTA LOPETETTAISIIN, MITÄ SEN TILALLE TULISI? UOTILA: Eihän kolmikantaa voida lopettaa. Jos tulevat hallitukset ja eduskunnat tai työnantajat vetäytyisivät kolmikannan toteuttamisesta, se ei enää toimisi nykyisellä tavalla. Siihen en usko, että palkansaajat jostakin kumman syystä toteaisivat, että emme me enää tällaista yhteistä valmistelua pyrikään tekemään. Kyllähän meillä nämä kolme kantaa, eli hallitus, työnantajaja työntekijäpuoli, tulevat olemaan jatkossakin. Kolmikanta tulee säilymään, mutta kuinka paljon kolmikantaista valmistelua jatketaan, on tahdon kysymys. Minusta kolmikannasta luopuminen olisi huono asia. LEPOMÄKI: Silloin eduskunnalla olisi se valta, joka sille Suomen perustuslain mukaan kuuluu. Eihän missään muualla kuin meillä Suomessa ole luovutettu demokraattista päätäntävaltaa kansanvallan ulkopuolisille järjestöille. KOLMIKANTA Suomalainen työmarkkina järjestelmä perustuu yhteistyöhön, jossa palkansaajakeskusjärjestöt, työnantajakeskus järjestöt ja maan hallitus neuvottelevat ja sopivat asioista kolmikantaisesti. KONSENSUS Laaja puolue ja järjestörajat ylittävä yksimielisyys jostain asiasta tai linjauksesta. KORPORATISMI Korporatismissa lainsäädäntö valtaa käyttävät eduskunnan sijasta työnantaja ja työntekijäjärjestöt. TYÖURAELÄKE Fyysisesti tai henkisesti raskaan työn tekijöille eläkeuudistuksessa annettu mahdollisuus päästä eläkkeelle jo 63vuotiaana, kun työeläkeikä nostettiin 65 vuoteen. AHJ1505_1-23.indd 23 24.3.2015 10:13:43
24 TYÖTILA Konecranes Oyj, Hyvinkää, 5. helmikuuta KUVA JAAKKO KILPIÄINEN AHJ1505_24-48.indd 24 24.3.2015 13:15:43
25 AHJ1505_24-48.indd 25 24.3.2015 13:15:45
5 02.04.2015 SCREENTEC OY · OULU TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A LA URI PEURA – Meiltä puuttuu työnvaativuusryhmät, ei ole parake käytössä. Ihmiset on suurin piirtein arpomalla laitettu ryhmiin, ja kovasti sai nähdä vaivaa, että edes työnkuvat tuli kirjattua, sanoi Alsiva Oy:n Ari Huovinen. Yksi tapaamisen puheenaihe oli aluetoimitsija Haverisen esiin ottama kysymys: Mitä tavoitteita itse kukin oli itselleen luottamus tehtävän hoitamisessa asettanut? Oliko kirjattu ylös, mikä on työ paikan nykytila, ja entä millainen tilanteen halutaan olevan vuoden tai kahden päästä? – Luottamusmiehen toiminnan tulee olla tavoitteellista, muistutti Haverinen. – Ei sekään ole huono, jos kes kittyy valvomaan sopimusta ja rat kaisemaan erimielisyydet. Silloin tulevat luottamusmiehen perus tehtävät täytetyksi, hyvä niin. Mut ta jos haluaa viedä homman vielä pitemmälle, pi täisi koko ajan keskustella työnantajan kanssa. a kahdeksasta kuukaudesta yli vuoteen, eli ihmiset roikkuivat löysässä hirressä, siinä työnantaja neu votteli vähän niin kuin varastoon. Tästä asiasta sitten laitettiin erimielisyysmuistio liitoille. Nyt siihen onkin tullut parannusta, eli neuvottelun ja toimenpiteiden välinen kesto on lyhentynyt. Kyllä vahva tuntuma on, että muistiolla oli vaikutusta. Toiset luottamusmiehet us koivat, että tuupovaaralaisten käymästä väännöstä voi olla epäsuoraa hyötyä heillekin. – Kun samaa konsernia ol laan, hyvät käytännöt usein le viävät talosta taloon, vaikka se aikansa ottaakin. Voi aina itse vedota siihen, että naapurissa tehdään näin ja se on siellä pa rantanut työnantajan ja työn tekijöiden yhteistoimintaa. Osa kysymyksistä oli yh teisiä ja tuotti pöydän äärellä nyökyttelyä: tuttua on, noin meilläkin. Jotkut erimielisyydet koskettavat vain yksittäistä yri tystä. – Meillä työnantaja kierrätti työntekijöiden keskuudessa nimilistaa, jossa oli pyydetty suos tumusta työsuojeluvaltuutetun irtisanomiseen. Se kyllä raukesi sitten, kertoi Matti Varis Va lukumpu Oy:stä. Eri talot, samat väännöt Ouneva Groupin luottamusmiehet ovat aloittaneet Metalliliiton avulla yhteiset tapaamiset, missä konsernin yritysten luottamusmiehet voivat vaihtaa kokemuksia ja kehittää yhteistä toimintaa. Ouneva Groupiin kuuluvien yri tysten luottamusmiehet tapasi vat Joensuussa ammattiosasto 59:n toimistolla 29. tammikuu ta. Tapaa minen oli toinen laa tuaan, ensimmäinen pidettiin viime syksynä. – Huomasin, että kun tuli soittoja konsernin firmoista, aika paljon oli samantyyppisiä asioi ta, joiden kanssa eri talojen luottamus miehet painivat. Siitä tuli ajatus, että konsernitason ta paaminen voisi olla hyödyllinen, aluetoimitsija Timo Haverinen selvittää kokouksen taustoja. Tapio Maksimainen tuupovaaralaisesta Ouneva Oy:stä ja Mika Purmonen saman paik kakunnan JotWire Oy:stä kertoivat ongelmana aiemmin olleen, että ytmenettelyn kesto oli kohtuuttoman pitkä. – Neuvottelujen jälkeiset toimenpiteet kestivät Vasemmalta Lehmon Alsivan pääluottamus mies Ari Huovinen, Tuupovaaran JotWiren pääluottamusmies Mika Purmonen, Joensuun Valukummun pääluottamusmies Matti Varis, Tuupovaaran Ounevan pääluottamusmies Tapio Maksimainen ja varapääluottamusmies Lasse Laatikainen. Seisomassa Metalliliiton aluetoimitsija Timo Haverinen. ”Kun tuli soittoja konsernin firmoista, aika paljon oli samantyyppisiä asioita, joiden kanssa eri talojen luottamus miehet painivat. ” Metalliliiton aluetoimitsija Timo Haverinen 26 AHJ1505_24-48.indd 26 24.3.2015 13:15:48
Erilaiset tuotteet tuovat työhön vaihtelua Ensivaikutelma yrityksestä? Vaaleahko teollisuusrakennus Ruskon teollisuus alueella Oulussa, kahdeksan kilometriä kaupungin keskustasta. Halli valoisa ja varsin tilava. Hyllyrivistöjä, pöytien takana miehiä ja naisia tekemässä asennus ja kokoonpanotyötä. Mitä teette? Näppäimistövalmistajahan me ollaan. Kalvonäppäimistöjä ja käyttöliittymiä tehdään, viime aikoina on suuntauduttu anturi ja medikaalipuolelle. Vuonna 1988 firma aloitti kommandiittiyhtiönä, mutta niistä ajoista on elektroniikkapuoli vähentynyt paljon. Missä tuotteitanne käytetään? Vientiin menee suoraan noin 15 prosenttia, ja kun luetaan mukaan asiakkaiden kautta menevät tuotteet, osuus kasvaa jo noin 80 pro senttiin. Saksa ja KeskiEurooppa ovat meille tärkeitä. Teollisuudessa näitä käytetään eniten, suoraan kuluttajalle meneviä tuotteita meillä on vain vähän. Lisäksi tuotteille on käyttöä esimerkiksi liikenteessä, turvajärjestelmissä, sairaaloissa ja ajoneuvoissa. Paljonko teillä on työntekijöitä? Parikymmentä toimihenkilöt mukaan luettuna, työntekijöitä 13, joista paria vaille kaikki liiton jäseniä. Minkä ikäistä väkeä teillä on? Aika iäkästä moneen muuhun taloon verrattu na. Porukan keskiikä alkaa kohta lähennellä viittäkymppiä. Sehän osaltaan kertoo, että täällä viihdytään, kun vaihtuvuutta on vähän. Onko töitä riittänyt? Henkilöstömäärä on monta vuotta ollut vakio, näinä aikoina sekin on hyvä. Tuossa naapurissa on toiminta kyllä hiljentynyt. Tuleeko ylitöitä? Niitä on hyvin vähän. Jos on, niin sitten on kysymyksessä jokin erikoistapaus. Millaiset palkat teillä on? Työnvaativuusryhmät 3–6 ovat käytössä. Miten paikallisen erän jakaminen on hoidettu? Kaikille tasan, se oli työntekijäpuolella yhteinen toive. Kuka on omistaja ja millaiset välit teillä on työnantajaan? Yritys on kotimaisessa omistuksessa. Väleissä ei ole ollut ongelmia, asiat on kyllä saatu samassa pöydässä sovittua. Mikä tässä yrityksessä on hyvää, mikä huonoa? Töitä tehdään hyvässä hengessä. Kun on pieni porukka, niin kaikki tuntevat toisensa eikä kuppikuntia pääse syntymään, vaan yhdessä kahvitellaan. Jos jokin huono puoli pitää sanoa, niin työvälineet eivät ehkä aina ole parhaasta päästä. Muuten on ongelmia hyvin harvoin. Voitteko vaikuttaa työhönne ja miten kehittäisitte sitä? Työntekijä pystyy meillä hyvinkin paljon vaikuttamaan, koska tuotteita on niin paljon ja ne ovat keskenään erilaisia. Voi usein itse valita, mitä ottaa seuraavaksi työn alle. Yhden päivän aikana tuote voi vaihtua pari–kolme kertaa, ja sitä kautta työhön tulee vaihtuvuutta myös. TYÖPAIKKA TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A ARI MÄKELÄ 27 SCREENTEC OY · OULU Kokooja Piritta Talsta, kokooja Helena Junno, elektroniikkaasentaja Marko Moilanen sekä elektroniikkaasentaja ja pääluottamusmies Jukka Nummi. 02.04.2015 5 AHJ1505_24-48.indd 27 24.3.2015 13:15:50
28 5 02.04.2015 TEK S TI J ARI HAK ALA K UV A T JOHANNES TER V O Pintos ui vastavirtaan Raumalla, Eurassa ja Jokioisissa toimiva, raudoitteita ja nauloja valmistava Pintos on investoinut viimeisten vuosien aikana tuotantonsa uusimiseen miljoonan poikineen. Työntekijät uskovat investointien turvaavan työt myös vaikeina aikoina. Eurassa, Raumalla sekä Jokioi sissa toimiva raudanjalostaja Pintos ui vastavirtaan. Monen muun suomalaisen teollisuus yrityksen tavoin Pintoksella ei ole lähdetty huonompinakaan aikoina tiukalle säästökuurille, vaan toimintastrategiaksi on valittu laajamit tainen tuotantoon investointi. Raudoitteita sekä nauloja valmistava Pintos on investoinut tuotantonsa tehostamiseksi uu siin koneisiin ja laitteisiin viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden aikana peräti 30 miljoonaa euroa. Summa on iso, sillä Pintoksen vuotuinen liikevaihto liikkuu 45–50 miljoonassa eurossa. Pelkästään kahtena edellisenä vuotena inves tointien arvo on noussut 5–6 miljoonaan eu roon. Helppoa ei ole Pintoksellakaan, sillä talou den tämänhetkiset lainalaisuudet ovat kuritta neet myös satakuntalaisyritystä. Euran tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Petri Elo kertoo tunti ennen haastatteluhetkeä tulleesta ytneuvotteluilmoituksesta, joka koskee Euran tehtaan naulatuotantoosastoa. Eurassa Pintos valmistaa raudoitteita, rau doiteverkkoja sekä nauloja 47 ihmisen voimin. Rauman Lapissa toimiva tehdas työllistää myös noin 50 ihmistä. Raumalla valmistetaan vain raudoitteita. Jokioisten tehdas on Pintoksen yksiköistä pienin, siellä työskentelee 20 hen keä. Jokioisissa yritys valmistaa ainoastaan nauloja. Toimihenkilöitä on kaikilla tehtailla yhteensä 30. Ruotsissa Pintoksella on naulojen ja raudoite verkkojen myyntitoimintaa. Pintoksen omistavat Eurassa asuvat veljekset Tuomas ja Samu Pere. AHJ1505_24-48.indd 28 24.3.2015 13:16:01
Vetomies Jaakko Jääskeläisen mukaan investoinnit eivät mene koskaan hukkaan. Kun talous lähtee nousuun, ovat ainakin Pintoksen työkoneet iskussa. Vetomies Juho Hurmerinta näkee, että kehityksessä ollaan mukana ja pyritään olemaan hyviä vähän kaikessa. Pintoksen Euran tehtaan työntekijöiden pääluottamus miehen Petri Elon mukaan yrityksen investoinnit antavat työntekijöille tunteen, että työpaikan pysyvyydessä on varmuutta. 02.04.2015 5 29 – Tämän hetkinen tilanne maailmalla ja Suo messa on aika tiukka tämmöisellä alalla, missä me olemme, Euran tehtaan verkkoosaston tuo tantopäällikkö Pekka Nurminen kertoo. Teollisuushallien sekä maataloustuotannos sa tarvittavien rakennusten tekeminen on hil jentynyt ja vähentänyt samalla myös Pintoksen valmistamien paksumpien raudoiteverkkojen kysyntää. Ainoastaan korjausrakentamista har joitetaan jonkun verran, mutta siinä tarvitta vasta kevyemmästä raudoiteverkosta Pintos ei saa yhtä hyvää katetta kuin paksummasta rau dasta valmistetusta verkosta. – Kaikki määräaikaiset ja vuokratyöntekijät ovat tällä hetkellä poissa, mutta vakituista po rukkaa ei ole jouduttu irtisanomaan, Nurminen sanoo. Nurminen muistelee viimeksi kuluneita vuo sia, jotka ovat sujuneet Pintoksella jokseenkin samalla tavalla kuin monessa muussakin metal liteollisuuden yrityksessä. Vuodet 2008–2009 olivat pahoja lamavuosia, mutta 2010–2012 oli vat jo suhteellisesti vähän parempia aikoja. 2013 tilanne taas menetteli, mutta viime vuosi meni Nurmisen mukaan ”nippa nappa” tulokseen. Samaan aikaan kun talous Suomessa ja muu alla maailmassa osoitti edelleen jatkuvaa ala mäkeä, tehtiin Pintoksella investointeja tuotan toon. Siihen, miksi näin tapahtui, on Nurmisella selityksensä. – Jos pystyy tekemään investoinnit silloin, kun on huono aika, saattaa olla etulyöntiase massa, kun taloustilanne lähtee nousemaan. Ei tarvitse ihmetellä, mistä kapasiteettia löytyisi. Kyllä investoinneissa toki riskinsä on. Investoinnit näkyivät ensimmäisenä Euran tehtaalla, johon viimeinen uusi verkkokone tuli vuonna 2007. Sen jälkeen Rauman Lapin teh taalle hankittiin pienempi verkkokone, Euraan vielä kaksi uutta vetokonetta ja automaattinen kelauslaite, sekä lopuksi Raumalle yksi uusi verkkokone lisää. Investoinnit ovat synnyttä neet myös uusia työpaikkoja. Euralle Pintos palkkasi vetokoneiden hankkimisen jälkeen muutaman uuden työntekijän ja Raumalle kaksi verkkokoneenhoitajaa. – Kyllä investoinnit antavat työntekijöille sel laista kuvaa, että työssä on varmuutta, pääluot tamusmies Elo kertoo työntekijöiden tunnoista. YHTEEN HIILEEN PUHALLETAAN Pintoksen työporukka vaikuttaa hyväntuu liselta ja leppoisalta. Työtä ei tehdä hampaat irvessä. Tiukan standardin mukaisen harjaku vion pitkän pyöröteräslangan pintaan tekevällä kylmävalssauskoneella työskentelevä kokemä keläinen vetomies Jaakko Jääskeläinen pi tää Pintoksen investointeja hyvänä asiana. Se auttaa pysymään kehityksen edellä. – Ei tämä lama ikuista ole. Kun tulee nou sukausi, on vehkeet hyvässä iskussa. Koskaan ei investointi mene hukkaan, Jääskeläinen sanoo. Viime vuonna käyttöön otetun kylmävals sauskoneen automatisoitu loppupää on hel pottanut Jääskeläisen mukaan työntekoa fyy sisesti. Työpaikan porukkahenkeä Jääskeläinen pitää hyvänä. – Kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Jääskeläisen silmissä tämän päivän työelämä näyttää Suomessa aika surkealta. Televisiossa ja lehdissä kerrotaan joka puolella käynnistyvistä ytneuvotteluista ja tehtaiden lopettamisista. Pintos on perheyritystaustansa johdosta Jääs keläisen mielestä turvallisempi työnantaja kuin iso ja kasvoton konserni. – Yrityksen asioista kerrotaan. Johtajat ovat usein täällä itse ja he tuntevat työporukan. Myös vasta vuoden Pintoksella työtä tehnyt vetomies Juho Hurmerinta pitää Pintoksen työilmapiiriä hyvänä ja työkavereita muka vina. AHJ1505_24-48.indd 29 24.3.2015 13:16:12
5 02.04.2015 30 – Työvoimakustannukset noissa maissa ovat pienemmät. Nauloista 15–20 prosenttia menee vientiin. Verkoista taas muutama prosentti. Niiden vientimäärää yritetään nostaa rajusti, mutta kyllä puolalaiset pääsevät lyhyemmäl lä matkalla ja helpommalla Ruotsiin kuin me, Nurminen toteaa. Raudoiteverkkojen tuotantomäärät Pintok sella liikkuvat 40 000 tonnin paikkeilla vuodes sa. Parhaimpina vuosina se on ollut yli 10 000 tonnia enemmän. Nauloja valmistetaan 7 000– 8 000 tonnia vuodessa. Nurmisen mukaan tren dinä on se, että varastoverkon määrä kutistuu ja asiakkaat haluavat tilata erikoisverkkoja. Rau man Lapissa Pintoksella on valmiudet tehdä raudoiteverkkoja jopa yksittäisinä kappaleina asiakkaan tarpeiden mukaan. TYÖTURVALLISUUS PARANTUNUT Investoinnit ovat parantaneet myös työturval lisuutta, sillä uusien vetokoneiden yhteyteen rakennetut täysautomaattivarastot ovat pie nentäneet trukkiliikennettä. Trukkiliikennettä pyritään pienentämään vielä lisää. Pintoksen Euran tehtaan työsuojeluvaltuutetun MikaMatti Mattilan mukaan yrityksessä otetaan hyvin huomioon kaikki työturvallisuuteen liittyvät korjausehdotukset. Samoin itse työ turvallisuuteen liittyviä parannuksia tehdään parhaan mukaan. – Trukkiliikenne on vähentynyt huomatta vasti. Kun trukkiliikenne on vähentynyt, pölyä ei nostateta niin paljoa. MUUTOSEHDOTUKSIA KUUNNELLAAN Pääluottamusmies Elon mukaan tiimipala vereita Pintoksella pidetään muutaman kuu kauden välein. Kokoontumisia aiotaan lähitu levaisuudessa tihentää ja koolle kutsuttavaa porukkaa tiivistää. Tiimipalavereissa on mu kana työnjohtoa ja kunkin osaston työporukka. Elon mukaan hän voi itse toimia pääluottamus miehen roolissa viestinviejänä työntekijöiden ja johdon välillä. – Pyritään siihen, että kommunikointi saa daan paremmaksi ja tehdään parannuksia jos joku on vialla. Tuotantopäällikkö Nurmisen mukaan Pin toksen johto toivoo ja odottaa työntekijöiltä parannusehdotuksia jopa enemmän kuin mitä niitä tulee. – Kyllä työntekijöitä ja heidän ehdotuksiaan kuunnellaan. Mielipidekyselyjä tehdään ja käy dään ihmisten mielipiteitä läpi. Pintoksen työporukka on nuorentunut huo mattavasti viimeisten viiden–kymmenen vuo den aikana. Työntekijöiden keskiikä liikkuu 40–45 vuodessa. Pintoksen toimintaaloilla kilpailu tulee entisestä itäblokista. Nauloja tulee Latviasta, Liettuasta ja Venäjältä, raudoiteverkkoja Puo lasta ja Latviasta. – On hyvä, että investoidaan ja kehitetään ja ollaan mukana tekemässä kaikkea uutta. Yrite tään mennä siihen, että ollaan hyviä vähän kai kessa. Investoinnit ovat niin kauan hyvä juttu, kun niillä saadaan työllisyyttä enemmän, mutta jos ne syövät kynttilää molemmista päistä, eli tarvitsee ruveta säästämään henkilöstökuluis sa, on se huono juttu, Hurmerinta sanoo. Pintoksen Euran tehtaan tuotanto työllistää tällä hetkellä 47 ihmistä. Kuvassa verkonvalmistus osastolla työskentelevät Aku Nurminen (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu MikaMatti Mattila. AHJ1505_24-48.indd 30 24.3.2015 13:16:19
Koneenkäyttäjä Kai Raitanen pitelee käsissään vetosammakoksi kutsuttua työ välinettä, jolla autetaan koneellisesti vetämään lankaa pidemmälle ja löysemmälle. Naulojen teossa tarvittava lanka vedetään monen kokoisten reikien läpi. Sinkitsijä Hannu Puputti tuli Pintokselle kesätöihin yli 30 vuotta sitten. Sille tielle Puputti myös jäi. Puputti ehtii sinkitä nauloja yhden työvuoron aikana 2 500 kilon verran. TEKEMINEN ...vielä ole liian myöhäistä esikasvattaa. …nauttimassa ylivahva annos teatteria. ...mikä pitää paikkansa. EI LU E SYÖ W W W .HY O TYK A SVIYHDIS TY S.FI W W W .K ANS ALLIS TEA TTERI.FI W W W .F AK TAB A ARI.FI 31 A AREENA. YLE.FI ...ymmärtämään. OPI 02.04.2015 5 KÄY ...muksukurssille viimeistään NYT! Ks. sivu 41. HAE HETI HAKEMUS K OUL UTUK SEN TOIMINT A -AL UEELLE MURIKKA KURSSIT 1. JA 8.6. T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O MARKKU SALOMAA: NATOSTA EI OLE MISSÄÄN MUUALLAKAAN JÄRJESTETTY KANSANÄÄNESTYSTÄ Iltalehti 14.2.2015. Pääluottamusmies Elon mukaan Euran teh taalla on tehty pöly ja häkämittauksia Turun työsuojelupiirin toimesta. Raumalla on mitattu myös ruostumattoman teräksen hitsauksessa syntyviä käryjä. Myös melumittauksia on tehty aiemmin. Melko meluista on sinkitsijä Hannu Puputin työpisteessä Euran tehtaan naulaosastolla. Puputti on ollut Pintoksella töissä reilusti yli 30 vuotta. – Isä kysyi minut tänne kesätöihin, enkä ole sen jälkeen vaihtanut paikkaa. Sille tielle jäin. Puputti vastaa työssään naulojen sähkö ja kuumasinkityksestä. Yhdessä työvuorossa Puputti ehtii sinkitä reilu 2 500 kiloa nauloja. Työtä hän sekä muut pintoslaiset tekevät kah dessa vuorossa. Puputti pitää työssään parhaimpana sitä, että hommat saa tehdä itsenäisesti. Yksinään hoitaa työnsä myös koneenkäyttäjä Kai Raitanen. Vuoden verran taksikuskina toiminut Raitanen tuli takaisin Pintokselle vuosi sit ten. Työpaikka oli tuttu jo entuudestaan, sillä Raitanen ehti työskennellä Euran tehtaalla aiemmin neljä vuotta. Raitanen työskentelee vetokoneella, jolla valmistetaan naulojen te ossa tarvittavaa lankaa. – Maailmantilanteen mukaan mennään tie tysti, mutta kyllä Pintoksella on aina töitä ollut. Itsellä ei ainakaan ole valittamista, vaan olen ollut tyytyväinen. a KORAANI lauantaisin ja sunnuntaisin klo 17.15 tai areena.yle.fi PIRKKO SAISIO – JUSSI TUURNA VÄÄRIN AHJ1505_24-48.indd 31 24.3.2015 13:16:30
5 02.04.2015 TEK S TI HEIKKI JOKINEN 32 Autokauppoja ja -korjaamoja edustavan AutoBranchen Danmarkin johtaja Jens Brendstrup tervehti hankkeen kaatumista ilolla. – Päätös on erittäin tärkeä autoalalle ja se merkitsee tanskalaisten työpaikkojen, laadun ja turvallisuuden säilyttämistä, hän sanoo. Vakuutusyhtiö lupasi joitakin etuja niille autonomistajille, jotka olisivat sallineet autonsa lähettämisen Puolaan. Codan ilmoitti suunnitelman peruuttamisen syyksi asiakkaiden vähäisen tuen, mutta Lasse Bøttcher on varma, että takana oli rankka palaute. – Codaniin on kohdistunut kova paine, kuten olemme voineet mediasta seurata, eikä vähiten sosiaalisesta mediasta, jossa kansa on ollut kapinassa. Tosiasiassa se on ollut täysi rintamahyökkäys. Bøttcher uskoo, että tanskalaisten asennoituminen työpaikkojen siirtämiseen ulkomaille on muuttunut. – Luulen, että kansan parissa tapahtuu jotakin. Me olemme sellainen pieni maa, jolla ei oikein ole raaka-aineita ja jonka on elettävä palveluista. Jos siirrämme työpaikat ulos, päädymme elämään myymällä jäätelökakkuja ja kondomeja saksalaisille turisteille. Luulen, että kansa on tajunnut sen. Meidän on seisottava rinta rinnan ja puolustettava työpaikkojamme. TANSKA Vakuutusyhtiö Codan luopui aikeestaan lähettää pahasti vahingoittuneet autot korjattaviksi Puolaan. Suunnitelma kaatui laajaan kielteiseen palautteeseen. Yhtiön tarkoitus oli kokeiluluontoisesti lähettää Puolaan 300 autoa, joiden kolarivahinkojen korjaaminen maksaisi yli 3 360 euroa. Metalliliitto Dansk Metal on helpottunut päätöksestä. – Se on viisas päätös. Minulla ei ole epäilystäkään, että mikäli suunnitelma olisi toteutunut, kansalaisten palaute olisi ollut sitä suuruusluokkaa, että Codanin maine olisi kärsinyt, sanoo Dansk Metalin autoalan Itä-Jyllannin puheenjohtaja Lasse Bøttcher Berlingske-lehdelle. Dansk Metal arvioi työn siirtämisen tuovan laajaa työttömyyttä autokorjaamoille. Liitto arvosteli vakuutusyhtiötä sosiaalisesta dumppauksesta. Liiton pääkaupunkiseudun piiri kehotti jo jäseniään irtisanomaan vakuutuksensa. – Codan on löytänyt mallin, jolla kaivaa maata tanskalaisen hyvinvointiyhteiskunnan alta ja huolehtia työpaikkojen siirtymisestä Puolaan, sanoo piirin puheenjohtaja René Nielsen. Puolassa työn olisi tehnyt tanskalaisomisteinen autokorjaamo Poznanissa. Sen johtaja Kim Dalgaard-Duus sanoo, että autoala ei ole vielä kokenut työn ulkomaille siirtymistä ja siksi asiasta nousi niin suuri häly. KANS AINVÄLINEN JOUKKOVOIMA Kuudella Volkswagenin tehtaalla helmikuussa järjestettyihin mielen osoituksiin osallistui yhteensä 39 000 työntekijää. Kuva marssista Hannoverissa. Protestit siivittivät Saksan IG Metallin hyvään tulokseen työehtosopimusneuvotteluissa autojätin työntekijöiden palkoista ja muista ehdoista. Näin arvioi Saksan IG Metallin alueellinen neuvottelupäällikkö Hartmut Meine, kun Volkswagenilla oli päästy sopimukseen 3,4 prosentin yleiskorotuksista. Vakuutusyhtiö ei korjautakaan kolariautoja Puolassa IG MET ALL/ JEL CA K OLL A TS CH Volkswagen avaa tietä SAKSA Volkswagenin uusi työehtosopimus tuo 3,4 prosentin korotuksen 15 kuukauden aikana 115 000 työntekijälle. Sopimus noudattaa pitkälti Baden-Württembergin osavaltion linjaa ja muutkin alan sopimukset seurannevat niitä. Palkat nousevat kesäkuusta. Lisäksi jokainen työntekijä saa eläkerahastoonsa 450 euroa. Vuokratyöläiset saavat saman palkankorotuksen ja lisäksi 150 euron kertamaksun. IG Metal -liitto sai läpi vaatimuksensa harjoittelijoiden määrän nostamisesta 150:sta vuodessa 1 400:ään. Volkswagenin voitto nousi viime vuonna 20 prosenttia 10,85 miljardiin euroon. Kaivos kiinni yöllä BOTSWANA Boseton kuparikaivoksen 422 työläisen työt loppuivat tylysti. Australialaisyhtiö Discovery Metals Limited määräsi helmikuun lopussa työt lopetettaviksi klo 3.20 yövuorossa sekä työläiset keräämään tavaransa. Heille kerrottiin, että johdolla ei enää ole valtaa kaivokseen ja kaikkien on poistuttava välittömästi. Kysymyksiä ei sallittu ja työläiset kuljetettiin 90 kilometrin päähän Maunin kaupunkiin. Poliisi valvoi koko toimitusta. Ammattiliitolle ei kerrottu mitään, eivätkä sen edustajat saaneet puhua työläisille kuin joissakin busseissa. Vain jokin päivä aiemmin yhtiö tiedotti, että se selviää vaikeuksista ja toiminta jatkuu. Työläiset selättivät GM:n BRASILIA Viikon kestänyt 5 000 työläisen lakko GM:n tehtaalla Sao Paolossa päättyi sopuun ja voittoon. GM vaati lomautuksia ja 800 työläisen erottamista. Neuvotteluissa sovittiin 650 ihmisen palkallisesta lomauttamisesta, jonka jälkeen he saavat työnsä takaisin kolmeksi kuukaudeksi. Yhtiön viimeisin vaade oli kahden kuukauden palkallinen lomautus ja sen jälkeen erottaminen. AHJ1505_24-48.indd 32 24.3.2015 13:16:32
KANS AINVÄLINEN FINNW A TCH TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI 02.04.2015 5 33 Wärtsilän takapihalla Suomalainen Wärtsilä ei näytä noudattavan omia yritysvastuun periaatteitaan Intiassa. Yrityksen Khopolin tehtaalla ei ole vapaata ammattiliittoa. Intialaisen alihankkijan tehtaalla työntekijöiden työturvallisuus on heikko eivätkä palkat riitä elämiseen. Suomalaisen yritystoiminnan globaa leja vaikutuksia tutkiva kansalaisjär jestö Finnwatch julkaisi maaliskuussa raportin pörssiyhtiö Wärtsilän ja sen alihankkijoiden toiminnasta maail malla. Raportti perustuu tehtaiden nykyisten ja entisten työntekijöiden haastatteluihin. Wärtsilän Khopolin tehtaalla Intiassa val mistetaan voimalaitoksiin liitettäviä moduulei ta ja putkimoduuleita. Vakinaista väkeä tuotan nossa on sata, sopimus ja vuokratyöntekijöitä vaihdellen sadasta yli kahteensataan. Wärtsilä on solminut ammattiliitto Ge neral Kamgar Unionin kanssa sopimuksen jo 1990luvun alussa. Yritys on itse pyytänyt liiton tehtaalle, jotta ”hankaluuksilta” vältyttäisiin. Työntekijät liitetään automaattisesti liittoon, joka tekee yhteistyötä työnantajan kanssa. Työntekijät eivät ole tilanteeseen tyyty väisiä, eikä tällainen ammattiliitto täytä YK:n määrittelemien työntekijöiden perusoikeuksi en vaatimuksia. Työntekijöillä tulee olla vapaa järjestäytymisoikeus sellaiseen liittoon kuin itse haluaa. Kollektiivisten työehtosopimusten solmiminen kuuluu samoihin perusoikeuksiin. Khopolin tehtaalla työntekijät joutuvat sopi maan palkastaan yksin esimiehen kanssa. ALIHANKKIJA VASTUSTAA LIITTOA Wärtsilän Intian tehtaan käyttämän alihankki jan tehtaalla lukuisat asiat vaativat korjausta. Ecjhay Forgings valmistaa Wärtsilälle laippo ja. Yritys on avoimessa konfliktissa paikallisen ammattiliiton kanssa. Liitto on aloittanut oike usprosessin tehdasta vastaan. Näin yritetään puolustaa järjestäytymisen takia irtisanottuja työntekijöitä. Alihankkijan kaikilla sopimustyöntekijöil le ei ole virallista työsopimusta. Intian muista osista muuttaneilla siirtotyöläisillä ei ole oi keutta sairauslomiin eikä vuosilomaan. Palk kakuitteja ei anneta, palkat eivät riitä elämiseen eikä ylitöitä korvata lain mukaisesti. Siirtotyöläisten asuinolot ovat sangen keh not. Suuri osa tehtaan työntekijöistä on siirto työläisiä. Tehtaalla sattuu runsaasti onnetto muuksia, ja työntekijöiden mukaan esimerkiksi turvakypärät annetaan käyttöön vain silloin, kun tehtaalla tehdään auditointeja. Wärtsilän vuosikertomuksesta saa kuvan systemaattisesti ja kattavasti hoidetusta ali hankintaketjujen valvonnasta. Finnwatch us koo yrityksen kuitenkin antavan liian ruusuisen kuvan todellisuudesta. MOSAMBIKISSAKAAN PALKKA EI RIITÄ Raportti tarkastelee myös Wärtsilän Ressano Garcian työmaan olosuhteita Mosambikissa. Siellä Wärtsilä on rakentanut Afrikan toiseksi suurinta maakaasuvoimalaa. Sielläkin ongelmat liittyvät palkkoihin, jotka eivät riitä elämiseen. Työmaalla on epäselvyyksiä ylityökorvauk sista ja siitä, millä perusteilla palkasta tehdään vähennyksiä. Työmaalla toimii ammattiliitto, joka on solminut työmaan työehtosopimuksen. Sopimusta ei Finnwatchille suostuttu näyttä mään. Työntekijöiden mielestä ammattiliitto ei toimi hyvin, eivätkä he luota liittoon. Finnwatch: ”Huipputeknologian takapihalla – Työelämän oikeudet Wärtsilän arvoketjuissa”. Metalliliitto, SASK, Pro ja Insinööriliitto ovat tukeneet raportin tekemistä. www.finnwatch.org/images/Wartsila_FI_2_2015.pdf Pääluottamusmies: ”Huolestuttavaa” – On huolestuttavaa ja surullista, jos Intian tehtaalla asiat ovat kuten raportissa kerrotaan. Että siellä toimii joku johdon väsäämä liitto, joka ei ole aidosti vapaa, kommentoi Wärtsilä Finland Oy:n pääluottamusmies Matti Latvakoski Vaasasta. Hän on myös Wärtsilän eurooppalaisen yritysneuvoston jäsen. – Jos [vapaan] ammattiliiton toiminta ei tyydytä, rakennetaan tehtaalle oma liitto ja tehtaan johto toimii sitten sen kanssa. Työturvallisuuden pitäisi olla Latvakosken mielestä Wärtsilässä samalla tasolla ympäri maailmaa. Tämän tulisi koskea myös alihankkijoita. – Sehän on ollut yhtiön ykkösprioriteetti jo usean vuoden ajan. Olen itse ollut reissuhommissa. Olen nähnyt, että voimalatyömaalla turvallisuuspäällikkö keskeytti alihankkijan vaarallisen työn. Ei katsonut asiaa sormien läpi, vaikka kyseessä oli alihankkija. Elämiseen riittävä palkka on Latvakosken mielestä parempi vaihtoehto kuin sellainen palkka, joka kyllä ehkä täyttää kyseisen maan laillisen minimin, mutta jolla ei tule toimeen. Latvakoski muistuttaa vastaavasta eurooppalaisesta kokeilusta. – Saksa nosti kannattavuuttaan ja profiiliaan villin lännen meiningillä. Siellä maksettiin alhaisia palkkoja, mutta toimeentulo haettiinkin sitten sosiaalitoimiston luukulta. Valtiovalta joutui tukemaan vääristynyttä tapaa nostaa kannattavuutta. Pääluottamusmies muistuttaa, että nyt Saksassa ollaan menossa toiseen suuntaan. Metallialan palkat nousevat kovaa vauhtia, eli kokeilu jäi tosiaankin kokeiluksi. a Wärtsilän Intian tehtaan alihankkijan Ecjhay Forgingsin työntekijät asuvat karuissa oloissa. AHJ1505_24-48.indd 33 24.3.2015 13:16:35
The nexT sTep now wiTh The power of boa ® in safeTy fooTwear. JALAS® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas® Exalter2 EasyRoll on turvajalkineiden seuraava askel. Ne ovat hyvännäköiset, turvalliset ja mukavat. Exalter –tuoteperheen viimeisin kehitysaskel on Boa® Closure system – kiinnitysmekanismi, joka tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com AHJ1505_24-48.indd 34 24.3.2015 13:16:37
02.04.2015 5 HARRA S TUS TEK S TI ES A TUOMINEN K UV A PEKK A LEINO ? ? ”Meidän äiti vois tulla...” Nämä kohtalokkaat sanat lausuivat porilaisen harrastajanäyttelijän Kirsi Kuusiston lapset, kun heiltä kysyttiin teatterikerhossa, kuka aikuinen voisi tulla mukaan teatteria tekemään. Silloin elettiin vuotta 1999. Aluksi Kuusisto luuli, että hänen roolinsa Vihreän Teatterin näytelmässä Pikku Pietarin piha olisi seisoa ilmeettömänä kulissina näyttämöllä. – Mutta ei, minulla oli siinä muutama repliikkikin! Siitä pitäen Kuusiston kesät ovat kuluneet teatteriesityksissä. Mukaan on mahtunut niin pieniä sivuosia kuin pääroolejakin. Ensi kesän Kuusisto ajatteli pyhittää mökkeilyyn, mutta kun Vihreästä Teatterista pyydettiin Mummoni on pankkirosvo -nimisen koko perheen näytelmän päärooliin, ei hän osannut vastata kieltävästi. Kuusisto ansaitsee jokapäiväisen leipänsä Porin Luvatalla. Siellä hän valmistaa supralankaa kolmessa vuorossa. Työtä on riittänyt mukavasti. – Työnantaja on suhtautunut teatteriharrastukseeni oikein joustavasti. Olen saanut järjestellä vuorojani sen mukaan kun teatteriesitykset ovat vaatineet. TUOTANTOTYÖNTEKIJÄ KIRSI KUUSISTO KOTIPAIKKA PORI HARRASTANUT 15 VUOTTA Luvatalla päivät, teatterissa illat NÄYTTELEMINEN LÄHET Ä JUTTUVINKKI: ahjo@me talliliit to .fi Ennen ensi kesää Kuusisto on näytellyt pääosaa muun muassa Saapasjalkakissassa ja Ruskie Neitsyt -näytelmässä. Hänen mielestään teatteriharrastus on erinomainen vastapaino palkkatyölle. – Kun teatterin oven avaa, on se aivan oma maailmansa, eräänlainen henkireikä. Siellä en ole ”se tylsä Kuusiston Kirsi”, vaan siellä saan heittäytyä täysillä mitä erilaisimpiin rooleihin. Ja kivaa on ollut aina. Kuusisto sanoo olleensa aina kova jännittämään kaikenlaista esiintymistä. – Mutta jos minun nyt täytyy jossain käyttää puheenvuoro tai muuten olla äänessä, kaivan esille sen näyttelijäminäni – ja esiintymispelko unohtuu. Hän sanoo kärsineensä myös näyttelijöille tyypillisistä painajaisista. – Olen nähnyt monta kertaa unen, jossa unohdan repliikkini. Ja totta puhuen, vuorosanojen opetteleminen onkin minulle tässä hommassa kaikkein vaikeinta. Teatteriuransa ajalta Kuusisto muistaa monta kommellusta, joista yksikään ei kuitenkaan ole päättynyt katastrofiin. – Viime kesänä minun piti tanssia soolo, mutta sekosinkin tahdeissa perusteellisesti. Mutta en siitä häkeltynyt, vaan lisäsin vain tanssiini vauhtia oikein vimmatusti. Yleisö ei kuulemma ollut huomannut mitään erikoista. Ensi kesänä Vihreä Teatteri esittää Porin Kirjurinluodon maisemissa koko perheelle suunnatun näytelmän Mummoni on pankkirosvo. Siinä Kuusistolle on langennut pankkirosvo-mummon rooli. – Tulossa on hulvaton, hauska ja menevä esitys. Kun olemme pitäneet ensimmäisiä lukuharjoituksia, olemme tämän tästä nauraneet katketaksemme. Ainakin meillä näyttelijöillä on jo nyt ollut hauskaa. Työkaverit Luvatan tehtaalla ovat olleet Kuusiston näyttelemisestä innoissaan. He ovat kannustaneet harrastajanäyttelijää ja käyneet joukolla katsomassa esityksiä. Kun Kirsi Kuusisto ensi kesänä valmistautuu ensi-iltaan, myöntää hän jännittävänsä. – Mutta huonosti asiat olisivat, ellei näyttelijä jännittäisi. Silloin hän ei suhtautuisi hommaan asiaan kuuluvalla intohimolla. www.vihreateatteri.net ”Kun teatterin oven avaa, on se aivan oma maailmansa, eräänlainen henkireikä.” 35 The nexT sTep now wiTh The power of boa ® in safeTy fooTwear. JALAS® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas® Exalter2 EasyRoll on turvajalkineiden seuraava askel. Ne ovat hyvännäköiset, turvalliset ja mukavat. Exalter –tuoteperheen viimeisin kehitysaskel on Boa® Closure system – kiinnitysmekanismi, joka tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com AHJ1505_24-48.indd 35 24.3.2015 13:16:40
36 5 02.04.2015 TEXT JOHAN L UND F OTO ESK O KESKI V ÄHÄLÄ 36 Läget på världsmarknaden är mycket vä sentlig för arbetstagarnas vardag i och med att största delen av produktionen går på export. – Våra största marknader är i Asien och Frankrike. Delvis också i Tyskland och övriga Europa. Det är ändå just Europa som drar sämst just nu men lyckligtvis har företaget kunder runtom världen. De på kontoret skapar dessutom hela tiden nya kontakter, berättar Virkama. – Längre bort verkar det gå bättre. Just nu levereras ungefär 15 containers fyllda med ma skiner till Asien, närmare bestämt till Sydko rea och Japan. Det är ju ganska långt borta med tanke på att det inte är några små maskiner vi tillverkar. Trots svackan i ekonomin gör lantbruksmaskinstillverkaren Elho hyfsat resultat. Nya investeringar görs och det finns en tro på framtiden, berättar huvudförtroendeman Kim Virkama på fabriken i Bennäs, Pedersöre. Stark framtidstro För de flesta är gröna åkrar och de stora vita äggen längs landsvägs kanterna någonting som förknip pas med sommaren, men på Elho jobbar metallarbetarna året om med att förse jordbrukare värl den runt med lantbruksmaskiner så som slåttermaskiner, slåtterkrossar, räfsor, strängläggare och inplastare. Förra sommaren blev korta permitteringar aktuella i samband med sommarsemestrarna men sedan dess har arbetet räckt till. – Det går relativt bra nu. Det är klart att vi alla känner av den svackan vi har i världsekono min men vi lyckades ifjol göra samma resultat som året innan. Det investeras hela tiden i nya maskiner och det finns en tro på framtiden, sä ger huvudförtroendeman Kim Virkama. Mikael Bertell målar komponenter till en slåtterkloss. Det här partiets delar ska bli gula. AHJ1505_24-48.indd 36 24.3.2015 13:16:45
5 02.04.2015 37 På bearbetningssidan borrar förman Stefan Mickelsson hål i komponenter till en skydds presenning på en slåtterkross. Mickelson har i sin tur 14 år bakom sig i huset och han uppskat tar att jobbet är fritt och att han får tänka själv och planera sitt arbete. – Jag kör maskiner och ser till att allt över lag fungerar, att alla har det material de behöver och håller kontakt med kontoret angående ritningarna. Mest krä vande är kanske att hålla koll på att kvaliteten håller hög nivå, men det är ju pojkarna som tur bra på, säger Mickelson med ett leende. NYA KRAFTER I FACKET Trots att det är vanligt med långa arbetskarriä rer på Elho finns det alltid plats för nya förmå gor. En av dem är lagerarbetare Oskar Vidjeskog som har jobbat på företaget i knappt ett år. – Jag kör främst gaffeltruck och tar emot varor till service och produktion men jag håller också koll på att lagret är i skick och allt möjligt annat smått och gott. VARIERANDE JOBB – LÅNGA KARRIÄRER Virkama har jobbat på Elho i mer än 20 år och är något av ett allt i allo på fabriken. När han inte sköter förtroendeuppdraget är han i första hand balanserare. – Jag balanserar konor och andra liknande delar som måste vara i balans när de används i maskinerna. Det är min huvudsakliga uppgift. Men jag är också lite gårdskarl och sköter allt möjligt ute på gården, säger han belåtet och påpekar att mångsidigheten i arbetet ökar om somrarna då det blir mera utejobb med att klippa gräset och liknande. Måleriarbetare Mikael Bertell har jobbat sju år på Elho och trivs bra. En viktig orsak bakom trivseln är arbetskamraterna i måleriet men också själva jobbet känns bra. – Jobbet är ganska mångsidigt. Oftast hänger jag upp delar och målar dem men det blir mas sor olika sorts delar varje dag. Jag kör också truck och hämtar delar till måleriet så det blir ju en del variation i arbetet, berättar Bertell. BRETT SORTIMENT Familjeföretaget har ända sedan verksamheten inleddes 1968 satsat på produktutveckling och har under årtiondens lopp kommit ut med otali ga maskiner av olika slag. Ännu idag är produkt sortimentet brett trots att trenden hela tiden går mot alltmer mångfunktionella maskiner. – För tillfället är det väl närmare 50 olika produkter vi tillverkar. Visst är det ett ganska stort sortiment men vi byggde många fler mo deller tidigare. Vi har minskat på sortimentet och tillverkar istället grejer som man kan an vända för flera olika ändamål, berättar Virkama. Enligt honom gör det breda sortimentet ändå inte arbetet svårare. – Arbetet är planerat så bra att om det be ställs en serie på 25 av något slag, så vet nog alla att de ska laga delar till 25 stycken av just den sortens maskin. Just nu är de bäst säljande maskinerna slåt terkrossar och inplastare som används för att plasta in de vita äggen på åkrarna längs landsvä garna. Toppsäljaren genom tiderna är ändå en höräfsa av lite äldre modell som fortsättningsvis säljer bra. – Vi har totalt tillverkat mer än 20 000 ex emplar av den modellen under årens lopp, säger Virkama. Vilken nästa bestseller blir återstår att se, men företaget satsar fortsättningsvis på pro duktutvecklingen. – Vi söker hela tiden nya nischer och sam arbetar också med andra företag. Vi har till ex empel en samarbetspartner i Italien som byg ger balmaskiner som de kombinerar med våra maskiner. 37 Huvudför troendeman Kim Virkama ser ljust på framtiden. Han hoppas ändå att den europeiska ekonomin repar sig. Bearbetningsavdelningens förman Stefan Mickelsson ser till att alla har det de behöver för att göra sitt arbete. ”Vi söker hela tiden nya nischer och samarbetar också med andra företag.” Huvudförtroendeman Kim Virkama AHJ1505_24-48.indd 37 24.3.2015 13:16:54
5 02.04.2015 38 38 REDIGERING JOHAN L UND Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi – Det här är ett bra ställe att jobba på och det är bra typer som arbetar här. Jag tror inte det finns någon arbetsplats som man skulle orka jobba på utan bra arbetskamrater, fortsätter han. Vidjeskog har snabbt kommit in i arbetsge menskapen och har redan hoppat på det fackliga tåget. Efter bara ett knappt år i huset är han vice huvudförtroendeman för de omkring 90 metal larna i produktionen. – Kim frågade om jag skulle vara intresserad och jag tänkte att varför inte och ställde upp. Det har inte ännu varit så mycket men man lär ju sig något nytt hela tiden, säger Vidjeskog som inte tycker att förtroendeuppdraget hittills varit speciellt krävande. Virkama välkomnar de nya krafterna men också han menar att det fackliga är ganska lätt skött på arbetsplatsen. – Allihopa brukar ju vara rädda för att bli för troendeman men inte tycker jag det är så farligt, säger Virkama som tog över rollen i somras och tidigare fungerade som arbetarskyddsfullmäk tige i ungefär 10 års tid. Som huvudförtroendeman reder han i all mänhet upp ganska enkla frågor kring över tidsersättningar och semesterlöner. Samtidigt poängterar han att jobbet blir lättare på grund av det goda förhållandet till cheferna. – Det går grymt bra att förhandla med arbets givaren, konstaterar Virkama. Enligt Virkama är arbetstagarna på Elho överlag aktiva. Verkstadsklubben på arbetsplat sen grundade nyligen en ny personalgrupp som ska delta i olika praktiska arrangemang. – Gruppen ska ta sköta arrangerandet av ut bildning, rekreationsresor och annat program som ska ordnas. Vi har ju många som håller på med lagsporter också, främst ishockey och fot boll. FUNGERANDE ARBETARSKYDD Med en huvudförtroendeman med tioårs er farenhet av arbetarskydd är det kanske inte så förvånansvärt att säkerheten i huset är i skick. Före årsskiftet gick man igenom produktions utrymmen och de små bristerna som hittades är redan åtgärdade. – Det händer sällan olyckor och om det hän der något så är det frågan om små slagningar eller klämningar, inget allvarligare. Vi rappor terar nära ögatsituationer om en olycka är nära eller om vi lägger märkte till något som eventu ellt kunde orsaka en olycka, berättar Virkama. Nyligen flyttade företagets reservdelsförsälj ning till huset intill och då gjordes genast en ny kartläggning av risker eftersom arbetsytan växte. – Vi arbetar med säkerheten hela tiden, säger Virkama. a Ingen dag är den andra lik i lagret, berättar Oskar Vidjeskog som är vice huvudförtroendeman på Elho efter bara ett knappt år i huset. AKTUELLT INOM METALL Metalls svenska vårträff (organisationsdagarna) 25–26.4 på Murikka. Tema: Inför kongressen Anmälningar senast 10.4 till Minna Kahila, minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 040 766 0117 Kongressvalets tidtabell fastslagen METALLFÖRBUNDETS styrelse godkände på sitt möte på fredagen den 13 mars valinstruktionerna, tidtabellen och dokumenten för kongressvalet som ordnas år 2016. Omröstningsoch valordningen bekräftades redan i november av förbundsfullmäktige. I kongressvalet kommer det för första gången vara möjligt att rösta elektroniskt. 2015 1.8 Sista möjligheten att ansluta sig till en av Metallförbundets fackavdelningar för att ha rätt att kandidera 1.11 Sista möjligheten att bli medlem för att ha rätt att grunda en valmansförening 18.12 Sista möjligheten att bli medlem för att ha rösträtt 2016 22.1 Sista dagen för inlämnande av kongressmotioner. Motionerna görs av fackavdelningarna. 1.2 Tiden för grundande av valmansföreningar och valförbund utgår. 18–28.3 Elektronisk röstning 18.3–1.4 Förhandsröstning 10–12.4 Urnval 15.4 Valresultatet fastställs 22–25.5 Kongress, Tammerfors, Tammerforshuset Operation Fastjobb över halvvägs MEDBORGARINITIATIV Vid pressläggning hade ungefär 30 000 finländare har redan skrivit under medborgarinitiativet för att förbjuda nollavtal med lag. Operation Fastjobb är en folkrörelse som Metalls unga har satt igång och vars mål är att förbättra snuttjobbarnas samhälleliga ställning samt att väcka diskussion om hur vi värderar fasta anställningar. AHJ1505_24-48.indd 38 24.3.2015 13:16:57
METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: medtrådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka med delanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomstrelaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. ANSÖKAN OCH BILAGOR KAN SKICKAS ELEKTRONISKT Ansökan om inkomstrelaterad dagpenning kan du göra via vår e-tjänst på adressen tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Tjänsten fungerar med din banks webbtjänstkoder. Hur du fyller i och skickar ansökan Du kan elektroniskt ansöka om både inkomstrelaterad dagpenning och fortsatt inkomstrelaterad dagpenning. Använd blanketten för den första ansökan om det gått tre månader sen den senaste ansökan. E-tjänsten leder dig genom ifyllnaden av blanketten. Om någon del av ansökan inte är i fylld eller bristfällig meddelar tjänsten om det och ber dig komplettera eller korrigera uppgifterna. Alla delar måste fyllas i innan ansökan kan skickas. På det sättet garanteras att alla uppgifter som behövs för behandlingen av ärendet finns med i den eletroniska ansökan. Den sökande är ansvarig för att uppgifterna stämmer på samma sätt som när ansökan görs på traditionellt sätt. Ansökningens bilagor Du kan skicka de bilagor som behövs för att behandla ditt ärende via e-tjänsten. En bifogad fil får vara högst 2 Mb. Filformat ska vara antingen .tif, .jpg eller .pdf. Bilagor behöver inte skickas samtidigt tillsammans med ansökan. Bilagor kan också skickas via e-tjänsten även om själva ansökan skickas per post. Om du redan har skickat in en ansökan till arbetslöshetskassan kan du rikta en eventuell bilaga till den obehandlade ansökan i e-tjänsten. Bilagor måste ändå inte riktas direkt till ansökan eftersom alla bilagor som skickas till arbetslöshetskassan alltid beaktas i behandlingen. Bilagor till ansökan och andra dokument kan också skickas till kassan via Ota yhteyttä -funktionen på webbplatsen. Filöverföringen sker över en skyddad anslutning. Användarsäkerheten Genom att använda bankernas webbtjänstkoder säkras den sökandes identitet och fungerar samtidigt som elektronisk underskrift. Dessa koder säkerställer den sökandes identitet och den s.k. starka krypteringen i informationsförmedlingen så att de elektroniska tjänsterna uppfyller dataskyddskraven. Koderna personifierar den elektroniska signaturen. När du använder elektroniska tjänster i offentliga utrymmen eller på någon annan persons dator bör du alltid efter användningen ta bort de använda sidorna från datorns mellanminne. Detta rekommenderas också när du använder din egen dator. ARBET SLÖ SHET S SKYDD Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad 39 02.04.2015 5 AHJ1505_24-48.indd 39 24.3.2015 13:16:57
40 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päätty mi sestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköi sestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautumisessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaati mukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 5 02.04.2015 AHJ1505_24-48.indd 40 24.3.2015 13:16:57
02.04.2015 – Työnantaja kehotti, että hankkikaa itsellenne koulutusta. Se oli vaikuttamassa, että laitoin hakemuksen tänne, taustoittaa Lasse Oksanen lähtöään luottamusmiesten peruskurssille. Hänestä tuli pääluottamusmies, kun edellinen tehtävässä ollut jättäytyi pois ja kyseli, kuka ryhtyisi jatkajaksi. – Työehtosopimuksen käsittely ja tulkitseminen on avautunut kurssin aikana paljon. Nyt tajuaa myös paljon paremmin lakikirjan ja tessin väliset erot ja yhtäläisyydet, hän listaa Murikka-opistossa pidetyn peruskurssin oppeja. Erityisen mielenkiintoisia olivat yt-neuvottelujen harjoitukset, joissa treenattiin sitä, kuinka työntekijäpuolen kannattaa toimia, kun päällä on lomautusten tai irtisanomisten uhka. – Käytiin läpi erilaisia uhkakuvia. Ennakoitiin, mitä työnantaja saattaa esittää, mitkä ovat ne todelliset tavoitteet esitysten takana, mitkä ovat meidän mahdolliset vastaesitykset ja vaihtoehdot. Kaiken kaikkiaan Oksanen piti kurssia hyvin hyödyllisenä. – Ensimmäisenä päivänä me täytimme kyselylomakkeen: mitä odotat kurssilta? Kirjoitin siihen, että nollasta lähdetään, joten kaikki saatu tieto on plussaa. Koska Murikka teki positiivisen vaikutuksen, Oksasen suunnitelmissa onkin hakeutua luottamusmiesten jatkokurssille. Myös palkkatekniikan kurssi kiinnostaisi. Yksi positiivisista yllätyksistä Murikka-opistossa oli, että 40-vuotias kiinteistö oli vetreä varhaiskeski-ikäinen eli vaikutti reilusti ikäistään nuoremmalta. – En olisi voinut kuvitella. Kyllä näkyy, että täällä on kaksi päätoimista kiinteistönhoitajaa ja että he ovat talon omaa henkilökuntaa, eli heillä on suhde tähän paikkaan. Olen ollut itse kiinteistö alalla, niin osaan verrata, Oksanen kehuu Murikan odottamattoman hyvää kuntoa. KOULUTUS TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A JYRKI L UUKK ONEN NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. LASSE OKSANEN hitsaaja, pääluottamusmies, Grundfos Environment Finland Oy, Joutsa, Valmetin metallityöväen ao. 74 T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI 41 Nollasta lähdetään, kaikki saatu tieto plussaa ”Murikasta huomaa, että täällä on päätoimiset kiinteistönhoitajat.” 5 15.–17.4. Naiset toimijoina 20.–24.4. Luottamusmiesten peruskurssi Minä vaikutan 27.–29.4. Yritystalous 27.–30.4. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 4.–8.5. Luottamusmiesten peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi 11.–13.5. Kaivosalan täydennyskurssi 20.–22.5. Jäsenrekisterikurssi Titaani Muksut mukaan kursseille 1.–5.6. ja 8.–12.6. Kesäkuun kursseille voit ottaa maksutta mukaan 3–13-vuotiaat lapsesi. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa kurssien ajaksi. Mainitse kurssihakemuksessa mukaan tulevien lasten nimet ja syntymäajat. 1.–5.6. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Palkkatekniikan kurssi Työsuojelun peruskurssi Kokoustoiminta 8.–12.6. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 31.8.–4.9.) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko. 31.8.–4.9.) Järjestötoimijan perusteet First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Murikassa AHJ1505_24-48.indd 41 24.3.2015 13:16:59
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 9.4. Ahjo 6 (ilmestyy 23.4.) 29.4. Ahjo 7 (ilmestyy 13.5.) 21.5. Ahjo 8 (ilmestyy 4.6.) KOKOUKSIA Helsingin metallintyöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 20.4. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Jukka Järvinen. Kahvitarjoilu. Västra Nylands telefonmontörer avd. 31:s möte måndagen den 27.4 kl. 18 i Relacoms mötesrum, Pehr Sommars gata 14, Ekenäs. Behandling av beslut om upplösande av fackavdelningen, möte 2. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien juttutupa to 23.4. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanijaoston kokous ti 7.4. klo 12 ao:n kokoustilassa, Kalevankatu 4, Jyväskylä. Vieraana SDP:n kansanedustajaehdokas Arto Liikanen. Vaaliasiaa. Kahvitarjoilu. www.metalli74.fi Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokous to 23.4. klo 13 osaston majalla Prännärissä. Toimikunta klo 12. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston kokous ti 7.4. klo 10 Metallin aluetoimiston kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Veteraanijaosto on varannut lippuja Pyynikin kesäteatteriin ke 5.8. Lippuvaraukset 30.5. mennessä: Lasse Nurmi, puh. 040 527 2375 tai Anneli Hietanen, puh. 040 546 7070. Forssan Metallityöväen ao. 179:n veteraanijaoston kokoontuminen to 7.5. klo 12 toimistolla. Kahvitarjoilu. Osallistumme Pirkanmaan isojen ryhmien seminaariristeilylle syyskuussa. Hinta 48 €. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 7.5.–31.7. puh. 040 719 9291. KEVÄTKOKOUKSIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1: ke 15.4. klo 18.30 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3. Kahvia ja suolapalaa. Lappeenrannan metallityöväen ao. 3: pe 10.4. klo 18 Cumuluksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Karhulan Metallityöväen ao. 13: to 23.4. klo 18 ao:n toimistossa, Karhulantie 34. Kahvitarjoilu. Savonlinnan Metallityöväen ao. 17: su 12.4. klo 18.30 osaston toimistolla, Ruislahdenkatu 7, Savonlinna. Kotkan metallityöväen ao. 20: ti 14.4. klo 18 osaston toimistolla, Mariankatu 18. Lahden metallityöväen ao. 23: to 16.4. klo 18 Aikuiskoulutuskeskuksessa, luokka 204, Kirkkokatu 16, Lahti. Kokouksen alussa mukana kansanedustajaehdokas Mika Kari (sd). Kahvitus aulan kahviossa klo 17.30–17.55. Helsingin pelti-ja vaskiseppien ao. 27: ti 14.4. klo 17.30 ravintolalaiva Wäiskissä, Hakaniemenranta 11. Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi 9.4. mennessä Juhani Miettiselle, puh. 0400 549 657. Joutsenon metallityöväen ao. 30: ke 8.4. klo 18.30 Joutsenon Työväentalolla. Kahvitarjoilu Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ke 29.4. klo 17 Tikkakosken Pitopalvelussa. Kahvitarjoilu. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41: ma 20.4. klo 16 Artechin Murtajan auditoriossa. Kahvija sämpylätarjoilu. Turun peltiseppien ao. 45: ma 13.4. klo 18 Auranlaakson ABC:n kabinetissa, Kaarinantie 702, Turku. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49: ke 8.4. klo 18.30 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C. Kahvitarjoilu. Salon metallityöväen ao. 57: ma 13.4. klo 18 osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Kahvitarjoilu. Hyvinkään metallityöväen ao. 58: ke 15.4. klo 16.30 osaston toimistolla, Uudenmaankatu 5–9 B 23. Kahvitarjoilu. Kajaanin Metallityöväen ao. 63: ma 13.4. klo 19 yhteistoimistolla, Ratakatu 29 B 16. Kahvitarjoilu. Kaskisten metallityöväen ao. 64: ke 15.4. klo 15.40 Tähkän ruokahuoneessa. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: ke 8.4. klo 15.30 Neuvotteluhuone Eerossa, Strömbergintie 1 B, Helsinki. Kahvitarjoilu. Mikkelin Auto-ja Konealan ao. 71: pe 17.4. klo 19 Sali& Keittiössä, Lähemäenkatu 11. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset 9.4. mennessä työpaikkojen luottamusmiehille tai Tuomo Ylöselle, puh. 040 541 4885. Valmetin metallityöväen ao. 74: ke 8.4. klo 17.30 osaston kokoushuoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. Järvenpää metallityöväen ao. 90: la 18.4. klo 14–16.30 ravintola Hermannissa, Wärtsilänkatu 61, Järvenpää. Fiskarssin metallityöväen ao. 93: ke 15.4. klo 18 Delitukussa, Pohjantie 8, Pohjankuru. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä: pe 24.4. klo 17 osaston toimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. Alustaja Metallityöväen työttömyyskassasta. Kahvitarjoilu. Martinniemen metallityöväen ao. 108: ti 14.4. klo 18 Tuttu Kiinteistövälityksen kokoustiloissa, Revontie 2, Haukipudas. Kahvitarjoilu. Kuoreveden työpajojen ao. 110: ke 15.4. klo 15.30 ravintola Hallin Jannessa. Kahvit ja kokouksen jälkeen pizzat. Nastolan metallityöväen ao. 111: su 12.4. klo 18 osaston toimistolla, Kausantie 34, Nastola. Toimikunta kokoontuu klo 16. Oulun autotyöväen ao. 118: ke 15.4. klo 16.30 Ay-keskuksessa, Mäkelininkatu 31, 5. krs. Pitsatarjoilu. Vaajakosken metallityöisten ao. 120: su 12.4. klo 18 Vaajakosken urheilutalossa, Savonmäentie 9. Kahvitarjoilu. Porin metallitehtaan työväen ao. 122: ke 15.4. klo 15.30 Porin kupariteollisuuspuiston pääruokalassa. Säynätsalon metallityöväen ao. 131: pe 17.4. klo 17 Säynätsalon Paloaseman kokoustiloissa. Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ao. 135: ke 15.4. klo 16 työttömien toimintakeskuksessa, Niittykatu 1. Ruokailu. Ilmoittautumiset 9.4. mennessä rami-pekka.vuolle@boliden.com. Juankosken metallityöväen ao. 147: to 9.4. klo 17 Tukevan kahviossa (ent. Seurantalo). Kokouskutsu Valmetin tehtaan ilmoitustauluilla. Toimikunta kokoontuu klo 16.30. Iisalmen Metallityöväen ao. 148: to 9.4. klo 17.30 Työväentalolla. Ruokatarjoilu. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150: ti 21.4. klo 18 Kalevankatu 4, 2. krs, Jyväskylä. Toimikunta klo 17. Lieksan metallityöväen ao. 153: ke 8.4. klo 17 Hotelli Puustellissa. Eristyspeltiseppien ao. 155: la 11.4. klo 12 Riihimäen asemalla. Toimikunta klo 10.30. Ypäjän metallityöväen ao. 158: ti 7.4. klo 18 Veteraanituvalla. Toimikunta klo 17.30. Kausalan metallityöväen ao. 175: ma 13.4. klo 18 Kausalan Kansantalon kokoustiloissa. Kahvitarjoilu. Toimikunta klo 17. Forssan metallityöväen ao. 179: su 19.4. klo 17 osaston toimistolla, Hämeentie 18. Kahvitarjoilu. Jyväskylän Teletyöntekijäin ao. 182: pe 24.4. klo 18 Kolikkotie 2 C, Jyväskylä Lappeenrannan teletyöntekijäin.ao. 188: pe 10.4. klo 18.30 ravintola Casanovassa Lappeenrannassa. Kokouksen päätteeksi ruokailu. Lauttakylän Metallityöväen ao. 190: to 9.4. klo 18 Pitopalvelu Tiina Lähteenmäen tiloissa, Karpintie 13 A. Kokouksen jälkeen iltapala. Paimion Sähköja Metallityöväen ao. 191: su 12.4. klo 13 Paimion Nesteellä. Ruokailu. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209: pe 17.4. klo 18 Kymen Wienerissä, Laturinkatu 2, Kouvola. Perinteiset tarjoilut. Salon Seudun Autoalan ao. 211: to 9.4. klo 18 Salon Keilahallissa, Pormestarinkatu 5. Kokouksen jälkeen ruokailu, saunaja keilausmahdollisuus. Oulun teletyöntekijäin ao. 219: la 18.4. klo 13 ravintola Oskarin Kellarissa, Uusikatu 26, 2 krs. Keskustellaan osaston tulevaisuudesta. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tampereen Matka-asentajien ao. 231: 18.4. klo 12 Tampereen työväentalon kokoushuone Tellervossa, Hämeenpuisto 28. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pirkkalan Metallityöväen ao. 239: ke 15.4. klo 16 Golf Pirkkalan ravintolassa, Vaittintie 95, Pirkkala. Säkylän metallityöväen ao. 249: to 9.4. klo 16 Huvila Haapsaaressa Säkylässä. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: ke 8.4. klo 17 osaston kerhohuoneella, Jönsaksenpiha 5 D, Vantaa. Kahvitarjoilu. Alavuden teletyöntekijäin ao. 257: pe 17.4. klo 18 Tuurin kyläkaupan hotellilla. Kalajoen Metallityöväen ao. 259: la 11.4. klo 13 osaston mökillä Puojinniemessä. Makkaraja kahvitarjoilu. Lappeenrannan korjaamotyöntekijät ao. 266: ma 13.4. klo 18 Hotelli-Ravintola Patriassa. Kokouksen jälkeen illallinen. Uudenkaupungin AutoJa Metallityöväen ao. 268: su 12.4. klo 16 osaston toimistolla, Alinenkatu 20 b. Kaffetta ja pullaa tarjolla. Köyliön Metallityöväen ao. 273: la 11.4. klo 14 FB-Ketjutekniikka Oy:n ruokalassa. Osallistujille tarjotaan ruokailu Ristolan kebabravintolassa. Ilmoittautumiset 7.4. mennessä Jaana Mäkiselle, puh. 050 378 6001. Kemin Autokorjaamotyöntekijäin ao. 284: pe 10.4. klo 18 Jänkälässä Kemissä. Kokouksen jälkeen ruokailu ja mahdollisuus saunoa. TOIMINTA 5 02.04.2015 42 AHJ1505_24-48.indd 42 24.3.2015 13:16:59
TOIMINTA Toimita ilmoituksesi viimeistään 9.4. Ahjo 6 (ilmestyy 23.4.) 29.4. Ahjo 7 (ilmestyy 13.5.) 21.5. Ahjo 8 (ilmestyy 4.6.) Haukiputaan metallija elektroniikka-alan työpaikkaos. 289: ke 15.4. klo 13.30 nh. Joutsenessa Sanminan tiloissa. Kahvitarjoilu. Vaasan peltityöntekijäin ao. 292: pe 17.4. klo 19 ravintola Fransmannissa, Kauppatori 3, Seinäjoki. Ruokailu. Rovaniemen Korjaamotyöntekijäin ao. 306: pe 10.4. klo 19 liiton toimistolla, Rovakatu 26 A. Ruokailu. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320: to 23.4. klo 17 osaston toimistolla, Torikatu 7 b 24, Joensuu. Kokouksen jälkeen ruokailu. Laihian Metallityöväen ao. 330: pe 17.4. klo 18 sos.dem. kokoushuoneessa Virastotalossa. Helsingin Autokorjaajat ao. 337: ti 21.4. klo 17 osaston toimistolla, Sturenkatu 27. Tuusulan Metallityöväen ao. 338: ke 15.4. klo 17 osaston toimistolla, Koskenmäentie 5 P 2. Laitilan Metallityöväen ao. 365: ma 13.4. klo 18.30 osaston toimistolla, Urheilutie 1 a 22, Laitila Järviseudun Metallityöväen ao. 366: su 12.4. klo 15 ravintola Sopupelissä Vimpelissä. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 22.3. klo 16 ravintola Ruokakeitaassa, Asemakatu 19. Toimikunta kokoontuu klo 15.30. Hangon Autokorjaamotyöväen ao. 379: ke 1.4. klo 16.30 Metallin toimistolla, Esplanadi 83. Jyväskylän autoja konealan ao. 410: ke 22.4. klo 19 Hotelli Cumuluksen kabinetissa, Väinönkatu 3, Jyväskylä. Voileipäja kahvitarjoilu. Kainuun autoja konealan ao. 419: pe 10.4. klo 19 ravintola Ranchin kabinetissa, Kauppakatu 26, Kajaani. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 7.4. mennessä Juha Kukkoselle, puh. 050 304 4898. Vantaan autoja konekaupanalan ao. 424: to 9.4. klo 17.30 osaston toimistossa, Vetokuja 1 C 2. krs, Kaivoksela. Kokouksen jälkeen ruokailu Myyrmäessä ravintola Rio Grandessa. Salon autoja konealan ao. 433: ti 14.4. klo 18 ravintola Vilhossa. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin toimisto kiinni. Kiirastorstaina 2.4. toimisto auki vain klo 9–12, ma 6.4. toimisto kiinni. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Kuoreveden työpajojen ao. 110:n jäsenille Himos-lomaosakkeen viikkojen 20 ja 21 haku 17.4. mennessä. Hakulomakkeita Patrian ilmoitus tauluilta ja pääportilta. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n luottamusmiestapaaminen pe 8.5. klo 12–15.30 Ykkösen toimistolla, Kristiinankatu 10, Turku. Lounas tarjotaan klo 12–12.45 Elvina Cafeessa, Yliopistonkatu 15. Klo 12.45–15.30 toimistolla aiheena järjestäminen ja tes-asiat, liitosta Osmo Rantanen ja Arttu Uhlgren. Käytetään luottamusmiesaikaa. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 4.5. mennessä toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku. Ao. 1:n koko perheen tapahtuma la 16.5. klo 12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Lapsille sekä lapsenmielisille peikkopolku. Mehua, kahvia, pullaa ja soppaa tarjolla. Tapahtuma on maksuton. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 11.5. mennessä toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku. Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanijaoston teemakokous ti 28.4. klo 12–14 Wanhassa Herrassa. Aiheena pankkipalvelujen edunvalvonta, mm. hoitotestamentti ja perintöasiat. Lounasruokailu ennen luentoa. Ilmoittautuminen toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Ao. 23:n retki Porvooseen ti 19.5. Lähtö Lahdesta klo 9, paluu klo 17.30. Hinta 45 € sisältää bussimatkat, laivaristeilyn ja lounaan. Varaus toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@ metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 008924. Ao. 23: Lystinpitoa ja liikuntaa ke 20.5. Hotelli Siikarannassa Espoossa. Lähtö Lahdesta klo 8 ja paluu n. klo 20. Hinta jäseneltä 25 €, muilta 50 €, sisältää liikuntaohjelman, ruokailut ja matkat. Ilmoittautumiset Antti Kuusiselle, puh. 046 522 6889, anttikuusinen@dnainternet.net. Ao. 23: Lahden Moottoripyörämessut 23.–24.5. Messukeskuksessa. Liput 5 €/kpl, max 2 lippua/ jäsen, varaus toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen suoraan ao:n tilille FI63 5542 7120 008924. Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n hotellimatka Pärnuun 14.–16.5. Lähtö to-aamuna klo 3 Jyväskylän tilausajolaiturista. Laiva lähtee Helsingistä klo 8.30. Majoitus Viiking Spa -hotellissa. Lähtö Tallinnasta la klo 16.30. Hinta jäsenille ja seuralaisille 50 €/hlö. Katso www.jklmetalli026.fi. Tiedustelut ja lmoittau tumiset: Matti Räisänen, puh. 050 469 0282. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n matka Kuopioon 26.–27.6. Majoitus Hotelli Cumuluksessa 2hh. Tutustumme Saurumin tehtaaseen. Hinta jäsenille 50 €, puolisolle 100 €, kuljetus ja majoitus. Matka toteutetaan jos lähtijöitä on yli 15. Ilmoittautumiset ao:n sihteerille, puh. 040 744 8199. Maksu 15.5. mennessä ao:n tilille FI76 5680 0020 1814 06. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Järvenpään metallityöväen ao. 90:n teatterimatka la 23.5. Kivaa ja Korkealta -näytökseen Helsinkiin. Bussi lähtee Järvenpään linja-asemalta klo 14.30. Hinta jäseneltä 40 €, muilta 88 €, sisältää lipun, ruokailun ja kuljetuksen. Ilmoittautumiset 8.4. mennessä Markulle, make.tolonen@gmail.com, puh. 045 271 5074. Maksu osaston tilille 8.4. mennessä: FI93 1064 3007 2014 08, viitenro 901400, viestiksi osallistujien nimet ja paikkakunta. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n hohtokeilaus la 11.4. Tammisaaren keilahallilla. Kuljetus Fiskari– Karjaa–Tammisaari. Lähtö klo 16, ruokailu klo 17, sauna klo 17.30–19, keilaus klo 19–21. Paluu samaa reittiä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 3.4. Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. Ao. 93:n kalastusreissu Särkisaloon 28.–31.5. Majoitus merenrantahuvila Keisarinnassa. Tilaa 10 hengelle. Hinta 20 €/hlö. Paikat täytetään varausjärjestyksessä. Oman veneen voi laskea mökin vierestä mereen. Vuokraveneitä voi varata erikseen omalla kustannuksella. Omat liinavaatteet ja eväät. www.ylostalo.fi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Tuomo Kemppainen, puh. 050 598 7156. Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n koko perheen ulkoilutapahtuma ke 8.4. Alakorkalon laavulla alkaen klo 17.30 pilkkikisoilla. Kisojen palkintojen lisäksi osallistujien kesken arvotaan kolme ostokorttia. Makkaraa ja juomia tarjotaan. Ao. 99:n teatterimatka Ouluun 16.–17.5. näytökseen Äitee en yksiöön ota. Matkan hinta jäseneltä ja puolisolta 40 €/hlö sisältää linja-autokyydin, majoituksen Sokos Hotelli Arinassa ja teatterilipun. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tiinalle, puh. 050 491 1900. Maksu heti ilmoittautumisen jälkeen osaston tilille FI78 1134 30063 2027. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n Tallinnan-matka 8.–9.6. Varaukset ja maksut 24.4. mennessä. Tarkemmat tiedot Matti Mesiniemeltä, puh. 040 528 5977. Matka tehdään yhdessä Kankaanpään Toimitupa ry:n kanssa. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320:n jäsenhuoltoilta la 25.4. klo 16. Ruokailu ravintola Amarillossa, keilaamista ja saunomista viihdekeskus Cosmicissa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 10.4. mennessä osaston sihteerille, puh. 050 379 6330, mikko.westman@hotmail.com. Ikaalisten metallityöväen ao. 340:n risteily Tallinnaan 15.–16.5. Baltic Queenillä. Bussiaikataulu: klo 8 Parkano; klo 8.30 Ikaalinen, tori; klo 8.45 Kyröskoski, matkahuolto; klo 8.55 Hämeenkyrö, S-Market; klo 9.15 Ylöjärvi, Matkatie; klo 9.30 Nokia, Pirkkalaistori; klo 10 Tampere, linja-autoasema; klo 13 Hakaniemi; klo 17 siirtyminen LänsiSatamaan, laiva lähtee klo 18.30. Menomatkalla Hakaniemessä lounas ravintolalaiva Wäiskissä, sen jälkeen koulutusta Metalliliiton tiloissa. Aiheena työttömyysturva, vetäjänä Juha Vierimaa sekä Metalliliitto, vetäjänä Aslak Haarahiltunen. Hinnat: B-4 hytti 20 €/jäsen, (muille 25 €); B-3 hytti: 25 € (35 €); B-2 hytti 35 € (50 €). Ateriahinnat etukäteen ostettuna: aamiainen klo 7–8 10,50 €; illallisbuffet, kattaukset klo 17.30 ja 20.30 33 €; lounasbuffet paluumatkalla klo 12 ja 14.15 25 €. Maksa ateriat samalla, kun maksat matkan ammatti osaston tilille FI58 4503 1020 0162 69. Matka on maksettava 23.4. mennessä. Ilmoittautumiset Heidi Koivistolle, koivisto.h@gmail.com, puh. 044 020 7423. Ilmoita myös hyttikaveritoiveesi, mahdolliset ruokailutilaukset, syntymäaikasi ja mistä tulet bussiin. Jos perut osallistumisesi 23.4. jälkeen, etkä saa ketään tilallesi, sinun on maksettava matkasta täysi hinta. Euran Metallityöväen ao. 381:n stand-up-ilta la 9.5. Porissa. Lähtö Euran linja-autoasemalta klo 16.15. Hinta jäsenille 40 € ja seuralaisille 60 € sisältää kuljetuksen, buffet-ruokailun, jonka yhteydessä artistivierailu, väliajalla kahvin ja lipun stand-up-iltaan Naurun tasapaino. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 12.4. mennessä Sami Paavilaiselle, puh. 0500 631 341. Maksu osaston tilille: FI41 5023 0140 008162. KOULUTUSTA Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n eläkeuudistuskoulutus la 11.4. klo 15–18 Kahvila Kotiruokalassa, Ahjokatu 12. Aloitetaan ruokailulla klo 14.30. Koulutus alkaa klo 15, kouluttajana Marjut Lumijärvi. Ilmoittaudu Merville 6.4. mennessä, puh. 040 5817 899. Kaikki jäsenet tervetulleita. SEUTURYHMÄT Turun seuturyhmän (ao:t 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270, 343 ja 403) ay-koulun toinen osio la 11.4. klo 9–15.30 Ykkösen toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3, Turku. Klo 9–12 aiheena yhteiskunnallinen vaikuttaminen, liitosta Markku Laine. Ruokailu klo 12–12.45. Klo 12.45–15.30 aiheena ajankohtaista työsuojelussa, liitosta Mika Poikolainen. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erikoisruokavaliot 8.4. mennessä ao. 1:n toimistoon, puh. (02) 469 1410 tai ao. 49:n toimistoon, puh. 044 518 9449. Varsinais-Suomi-Satakunnan alue järjestää syksyllä yhteisen opintomatkan. Matkalle pääsyn edellytyksenä on osallistuminen sekä 26.2. että 11.4. koulutuksiin. 02.04.2015 5 43 AHJ1505_24-48.indd 43 24.3.2015 13:17:00
TOIMINTA Liiton työympäristöyksikön teemaseminaari Murikka-opistolla 12.–13.5. ?? Seminaarissa pohditaan tiistaina kolmessa työpajassa työtapaturmia ja niiden torjuntaa, työperäistä stressiä sekä häirintää ja epäasiallista kohtelua. Neljäs työpaja on Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMiehen ja SuomiNeidon kuntotestit: kehonkoostumusanalyysi, puristusvoima ja kestävyyskunnon arviointi. Keskiviikkona asioita ovat mm. Teknologiateollisuus ry:n ajankohtaiset asiat, työeläkeuudistus 2017 sekä Hyvä työ -hanke, työpaikkaesimerkillä täydennettynä. ?? Seminaari on tarkoitettu työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuille, pääluottamusmiehille ja työsuojeluasiamiehille. Metalliliiton jäsenille seminaari on maksuton. Ellei työnantaja jostakin syystä maksa ansionmenetystä ja matkakustannuksia, maksaa liitto jäsenilleen kurssistipendin ja -päivärahan sekä matkat yleisen kulkuneuvotaksan mukaan. Majoitus on kahden hengen huoneissa. ? Ilmoittautumiset 25.4. mennessä Metalliliittoon Mari Kostamolle, mari.kostamo@metalliliitto.fi tai puh. 020 77 41131. Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. ?? Lisätietoja seminaarista työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärveltä, puh. 020 77 41136 ja työympäristöasiantuntija Micke Porkalta, puh. 020 77 41120. Pohjantähti-perheleiri 6.–11.7. Kisakeskuksessa ?? Pohjantähti-leirillä on koko viikon ajan liikunnallista ohjelmaa perheille yhdessä sekä lapsille ja aikuisille erikseen. Leirillä voi kokeilla ohjatusti uusia lajeja, testata kuntoa tai viettää rennon lomaviikon. ?? Leiri järjestetään urheiluopisto Kisakeskuksessa Raaseporissa, Kullaanjärven rannalla. Leiriviikon hintaan sisältyy sisämajoitus, täysihoito ja kaikki leirin aktiviteetit. Metalliliiton tuki jäsenperheilleen on 200 €/aikuinen ja 100 €/lapsi (6–16-vuotiaat), alle 6 vuotiaat maksutta. Perheille jää tämän jälkeen maksettavaksi 236 €/aikuinen ja 118 €/lapsi. ?? Viidellä Metalliliiton jäsenperheellä on mahdollisuus saada paikka Pohjantähti-leirille. Ensisijaisesti tuetaan perheitä, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tukea. Vapaamuotoiset hakemukset sähköpostilla jarjesto@metalliliitto.fi. Hakuaika päättyy 15.4. Lisätietoja Sami Viroselta, puh. 040 519 2168. ?? Leirin järjestävät TUL, SAK, Kisakeskus ja Nuoret Kotkat. Eläkeläistoiminnan kurssi 10.–14.8. Metallityöväen Murikka-opistolla Tampereella ?? Kurssilla asiaa ajankohtaisista aiheista, leikkimielisiä kilpailuja ja mukavaa yhdessä tekemistä. ?? Kurssille, jota myös kutsutaan Veteraanilomaksi, ovat oikeutettuja liiton ja/tai ammattiosaston luottamustoimissa mukana olleet, eläkkeellä olevat liiton vapaajäsenet ja heidän puolisonsa. Osaston jäsen voidaan hyväksyä veteraanilomalle vain yhden kerran. ?? Kurssille valitulle viikko on maksuton. Puolisolle hinta on 160 €. ?? Kurssihakemuksen tekee oman ammattiosaston toimikunta erillisellä lomakkeella, joka on saatavissa liiton postituksesta, puh. 020 77 41026 sekä aluetoimistoista. Hakemuksessa tulee ilmetä hakijan luottamustoimet. Hakemukset toimitetaan 22.5. mennessä osoitteella: Metallityöväen liitto ry, Pia Toivanen/eläkeläistoiminnan kurssi, PL 107, 00531 Helsinki. ?? Kurssille hyväksytyille lähetetään kesäkuussa henkilökohtainen kutsu, jossa kerrotaan lomaan liittyvistä käytännön asioista. Tiedusteluihin vastaa Pia Toivanen, puh. 020 77 41151. ?? Murikkaan liittyvistä käytännöistä vastaa Heli Hokkanen, puh. 040 544 3961. Kurs för pensionärer 10–14.8 på Metallarbetarförbundets Murikka-institut i Tammerfors ?? Innehållet under dagarna består av olika aktuella ämnen, lekfulla tävlingar och trevlig samvaro. ?? Rätt att delta i kursen, som också kallas veteransemester, är de pensionerade frimedlemmar, som fungerat aktivt i förtroendeuppdrag inom förbundet och/eller i fackavdelningen. En fackavdelningsmedlem beviljas veteransemester endast en gång. ?? Kursen är kostnadsfri för kursdeltagarna. En deltagaravgift på 160 € uppbärs för medföljande hustru eller man. Den egna fackavdelningens styrelse ansöker om deltagande i kursen på en särskild blankett som fås från förbundsexpeditionen, tel 020 77 41026 och från regionkontoren. På ansökan bör finnas uppräknat den sökandes förtroendeuppdrag. ?? Ansökningarna returneras senast 22.5 på adressen: Metallityöväen liitto ry, Pia Toivanen/eläkeläistoiminnan kurssi, PL 107, 00531 Helsinki. ?? De som godkänts som kursdeltagare får i juni en personlig inbjudan, med närmare information gällande de praktiska detaljerna. ? På ytterligare förfrågningar svarar Pia Toivanen, tel 020 77 41151. På frågor gällande vistelsen på Murikka svarar Heli Hokkanen, tel 040 544 3961. 5 02.04.2015 44 Jokaisella on oikeus hyvään elämään ja työhön. Äänestä hyvän työelämän puolesta. ja ammattiliitot Ennakkoäänestys 8.–14.4.2015 Eduskuntavaalit 19.4.2015 www.sak.fi/hyväätyötäSuomi #hyväätyötäSuomi 1773 € Helposti siirrettävä saksinostin +alv 24% = 2199€ Leasing 59€ /kk Pyöräsarja nosturiin 104€ HIIHDÄ HALVALLA 20.4.–20.12.2015 1 vrk 2 vrk 3 vrk 4 vrk 5 vrk 6 vrk 7 vrk JÄSEN 2 hengen huone 50 € 100 € 130 € 170 € 200 € 240 € 280 € 3 hengen huone 60 € 120 € 160 € 210 € 250 € 300 € 340 € EI jäsen 2 hengen huone 60 € 120 € 160 € 210 € 250 € 300 € 340 € 3 hengen huone 70 € 140 € 180 € 240 € 290 € 350 € 400 € METALLIKERO Ti edustelut ja varaukset Hotelli Pyhätunturi puh. 0400 101 695 Metallikero on jäsenistön lomanviettopaikka Pelkosenniemen Pyhätunturilla. Kerossa on 12 2+2 hengen ja kuusi 3+2 hengen huonetta (pienoiskeittiö, wc, suihku ja kuivaus kaappi). Kelohonkaisessa rakennuksessa on myös sauna, TV/takkahuone, pieni kuntosali ja lapsille leikkihuone. Läheltä löytyy tuntureiden ja kalaisan Pyhäjärven lisäksi myös mm. ravintolapalveluita. AHJ1505_24-48.indd 44 24.3.2015 13:17:07
Jokaisella on oikeus hyvään elämään ja työhön. Äänestä hyvän työelämän puolesta. ja ammattiliitot Ennakkoäänestys 8.–14.4.2015 Eduskuntavaalit 19.4.2015 www.sak.fi/hyväätyötäSuomi #hyväätyötäSuomi HIIHDÄ HALVALLA 20.4.–20.12.2015 1 vrk 2 vrk 3 vrk 4 vrk 5 vrk 6 vrk 7 vrk JÄSEN 2 hengen huone 50 € 100 € 130 € 170 € 200 € 240 € 280 € 3 hengen huone 60 € 120 € 160 € 210 € 250 € 300 € 340 € EI jäsen 2 hengen huone 60 € 120 € 160 € 210 € 250 € 300 € 340 € 3 hengen huone 70 € 140 € 180 € 240 € 290 € 350 € 400 € AHJ1505_24-48.indd 45 24.3.2015 13:17:10
5 02.04.2015 Edellisen ristikon ratkaisu. PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini nj 282.indd 1 6.2.2015 15.40 VAIKEUSASTE 2+/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1B , 2D*, 3D , 4A *saldolla 13+4 5=58 AHJ1505_24-48.indd 46 24.3.2015 13:17:31
KOTIMATKA Juna 20.3. klo 16.11 SÄHKÖKONEENASENTAJA Lauri Grönlund TYÖPAIKKA ABB Oy Moottorit ja generaattorit, Helsinki MATKA Pitäjänmäki – Helsingin rautatieasema – Riihimäki – Leppäkoski MATKAN PITUUS JA KESTO 95 km, n. 1 h 30 min KUVA PETRI PUROMIES 47 AHJ1505_24-48.indd 47 24.3.2015 13:17:50
PRO2 – Posti Oy TOIMITUS HETI! Nop. 15 km/h. Ajomatka 60 km. Takuu 2 vuotta. MARKKINOIDEN HIENOIN! RALLY USA CITY 1500S NYT UUTUUS sähköskootteri Käsiraha 1000,loput 150,-/kk. 4990,-+tk (5990,-) PANORAMAKATOLLA! 4x4 41 Hv RUISKU EFI, LEDIT ym. Paras TRAKTORIMÖNKIJÄ puunajoon, lumitöihin... MADE IN TAIWAN Blade TAKUU 3 VUOTTA! EFI 550 +tk 7900? Käsiraha 0,loput 178,-/kk. Blade EFI EPS 550 NYT! 9990,+tk 8500? OHJAUSTEHOSTINMALLI Käsiraha 0,loput 189,-/kk. NYT! 8990,KATSO ESITTELYVIDEO www.tgb.fi Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät ym. Tarjoa! PARAS TYÖKONE, vetokyky yli 900 kg, paino 445 kg, maavara 30,5 cm, aito 100% 4-veto. 26? TESTIVOITTAJARENKAAT. Liikennevakuutus 44 ?/vuosi. 100 % ALV vähennyskelpoinen. (Saa ajaa 15 v. traktorikortilla.) (Edun arvo YHT. 1530,-) (Edun arvo YHT. 1340,-) tai + vinssi + perävaunupistoke (arvo 800,-) Finman V-aura (arvo 490,-) (arvo 50,-) MOLEMPIIN TRAKTOREIHIN (arvo 990,-) Tukkikärry puomilla ja vinssillä + vinssi + perävaunupistoke (arvo 490,-) (arvo 50,-) KAUPANPÄÄLLE: Rally USA 250 USA 250 Käsiraha 0,loput 110,-/kk. VINSSI JA LUMILEVY KAUPANPÄÄLLE! Suomen suosituin mönkijä. Finman (arvo 980,-) 2890?/3290? +tk. +tk. Maasto / Tieliikenne NYT ERÄ TGB TRAKTOREITA! TILAA HETI 040 553 2428 Hydraulinen kippi toimii omalla 12 V akulla. Kantavuus n.1350 kg. 1990,+tk Käsiraha 495,loput 145,-/kk. FINMAN 2500 TELIKUUPPAKIPPIKÄRRY hydraulisella kipillä! MODULARBOX OY KOKO MAAN KONEKAUPPA! P. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III TILAA HETI! NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN. YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. TILAUKSET MYÖS myynti@rally.fi KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi Pyrkijä E-500 2490,+tk sähköskootteri 4-pyörä. Nopeus 15 km/h. Ajomatka 50 km, isot renkaat, Takuu 2 v. E-500 PYRKIJÄ Käsiraha 0,loput 75,-/kk. Uutuus Pyrkijä E-300. Hienoin sähköpyörä, 36V 10 Ah akku, 8-vaihdetta, 5 tehoaluetta, Ajomatka 80 km, 28?renkaat, Takuu 2 vuotta. 1490,-+tk PYRKIJÄ E-300 Käsiraha 490,loput 50,-/kk. RALLY USA CITY 800 Sähköskootteri. Ei tarvitse ajokorttia, ei vakuutuksia. Nop. 15 km/h. Max. ajomatka 60 km. Takuu 2 vuotta. 3190,-+tk Käsiraha 350,loput 99,-/kk. Uutuus Pyrkijä E-480 3-sähköpyörä, Lithium 36V 10Ah akku, iso kulj.kori, Ajomatka 80km, Renk. Etu 22?/Taka 20?. Takuu 2v, 1890,-+tk Käsiraha 0,loput 99,-/kk. PYRKIJÄ E-480 T I L A A E S I T E AHJ1505_24-48.indd 48 24.3.2015 13:17:52