MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI 25.06.2015 ahjo.fi NRO YRITTÄJÄKIN YMMÄRTÄÄ NANOT OVAT ISO RISKI LUOTTO HORJUU ELÄKKEISIIN UNGA VILL PÅVERKA DIREKT eOULU OTTAMASSA VAUHTIA 9 Seuraava Ahjo ilmestyy 13.8. AHJ1509_1-23.indd 1 15.6.2015 13:30:35
Työpisteiden välillä kulkevaa materiaalijunaa ajaa Nokian Oulun tehtaalla materiaalihenkilö Tuomas Kaijanto. Vasemmalta: työsuojeluvaltuutettu Ari-Pekka Kurikka, työnopastaja Marko Oinas ja pääluottamusmies Marianne Honkanen. Tyo?ympa?risto? 9-15.indd 1 9.6.2015 18.04 2 10 eOULU Mitä Oulun elektroniikalle kuuluu? Nokia veti Suomen nousuun. Nokia luisui alamäkeen, Suomi luisui mukana. Siinä on maamme talouden kehitys vuosilta 1990–2010 lyhyesti kertoen ja mutkia oikoen. Elektroniikkateollisuuden palkansaajien määrä on 15 vuodessa miltei puolittunut. Vuosituhannen vaihteessa elektroniikkateollisuus työllisti kaikkiaan 45 000 henkeä. Nyt luku on enää 25 000. Jopa neljäsosa Suomen elektroniikkateollisuuden työpaikoista on Oulun alueella. Sitä on ollut tapana nimittää ”Suomen piilaaksoksi”. Myös Oulussa alan työllisyys on heikentynyt selvästi takavuosista, mutta silti Nokian perintö on seudulla vahva. Ahjo kävi tutkimassa, mitä Oulun alueen elektroniikkateollisuudelle kuuluu nyt. Sivu 10 AHJ1509_1-23.indd 2 15.6.2015 13:30:39
25.06.2015 9 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 27 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 34 AIKA 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA PÄÄKIR JOITUS KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Jotkut päätökset ovat perustuslain vastaisia.” ”Yllätyin, miten vaarallisia nanot voivat olla.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Kolmen ässän armoton ohjelma 7 Metallin naiset peräävät tasa-arvoa AMMATTILAINEN 9 Tommi Rankinen logistikko/ varastotyöntekijä Moventas Gears Oy, Jyväskylä TOIMIJA 18 Andreas Toppar pääluottamusmies EFC Finland Oy 16 Nanoilta pitää suojautua 20 Eläketurva epäilyn alla 28 Mannuistaan kiistelevä kaivosmaa 36 Unga engagerar sig om verksamheten Tyo?ympa?risto? 9-15.indd 1 9.6.2015 18.04 34 17 16 TOIMITUKSESTA POISSA 31.10. ASTI Asko-Matti Koskelainen GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 VS. TIEDOTUSSIHTEERI Katri Kangas 020 77 41232 040 672 4087 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI VS. TOIMITUSSIHTEERI Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VS. TOIMITTAJA Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. eOULU Yksi liiton jäsen soitteli ja kysyi, missä olivat perussuomalaisten työmiehet, kun Juha Sipilän (kesk.) perusporvarihallituksen ohjelmaa valmisteltiin. Hänen mielestään koko ohjelma on kuin ex-pääministeri Esko Ahon henkilökohtainen kosto muinaisista poliittisista tappioista. En osannut vastata hänen kysymykseensä. Samaa mieltä olin hänen kanssaan siitä, että hämmästyttävän paljon hallitusohjelman työelämälinjaukset keskustan työreformista muistuttavat. Vanhempi jäsen patisti kertomaan nuoremmillekin, mitä työreformilla aikanaan ajettiin takaa. Facebookista ja netistä löytyvät keskustan työreformin omat sivut, joissa asiasta kerrotaan. Siitä voi aloittaa. Kevään eduskuntavaaleja edeltänyt keskustelu käytiin talouspolitiikan ympärillä. Pääviesti oli se, että julkiseen talouteen on pakko tehdä leikkauksia. Puolueiden esittämät summat vaihtelivat. Myös työelämästä keskusteltiin, mutta rankimmat linjanvedot ovat tulleet vasta vaalien jälkeen. Suomalaiset ovat aina olleet kriisitietoisia ja ymmärtävät myös vaikeat päätökset. Monet äänestäjät kuitenkin yllätti leikkausten rajuus ja se, miten epäoikeudenmukaisesti ja vääriin asioihin ne kohdistuvat. Eikä politiikan arvostusta lisää se, että hallituspuolueet nielaisivat vaali lupauksensa muutamassa viikossa, esimerkiksi koulutuksen osalta. Jo nyt on paljastunut, että jotkut hallitusohjelmapäätöksistä ovat perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastaisia. Sukupuolten välisen tasa-arvon huomioiminen on myös ohutta. Eniten leikkauksista kärsivät lapsiperheet ja eläkeläiset. Suunnitellut leikkaukset varhaiskasvatukseen ja koulutukseen saivat ihmiset välittömästi osoittamaan kaduilla mieltään. Ihmisten kiukkua on lisännyt pääministerin ehdotus suurituloisten vapaaehtoisesta palkkojen alentamisesta. Paitsi, että suomalainen ymmärtää taloustalkoiden merkityksen, arvostaa hän myös sitä, miksi verovaroja kerätään. Suunnitelmassaan leikata työttömyysturvaa hallitus sentään jo hieman perääntyi. Toivottavasti samanlaista harkintakykyä noudatetaan muissakin asioissa. On järjetöntä tehdä päätöksiä vain ideologiselta pohjalta sen kummemmin miettimättä, miten ikäviä ja rajuja päätösten seuraukset voivat koko yhteiskunnan kannalta olla. Missä olivat työmiehet hallitusneuvotteluista? SIS ÄLTÖ AHJ1509_1-23.indd 3 15.6.2015 13:30:48
Paikallisen sopimisen edistämisestä hallitusohjelmassa on mielenkiintoinen kirjaus. Myös työsuhteen purkamisen edellytyksistä on voitava sopia paikallisesti. Työoikeuden asiantuntijat ovat ehtineet arvioida, että linjaus on perustuslain vastainen. Työsuhteen sopimisen ja purkamisen ehdoista säädetään Suomessa lailla. Vastapainona pitkälle leikkauslistalle hallitus lupailee palkansaajille tuloveron kevennyksiä. Ne tehtäisiin kaikille tuloluokille, mutta painotettaisiin pienija keskituloisiin työtulovähennystä korottamalla sekä inflaatiotarkistukset toteuttamalla. Nämäkin toimet on sidottu yhteiskuntasopimuksen syntymiseen – jos sopimusta ei tule, ei tule veronkevennyksiäkään. Asuntolainojen korkovähennyksiä leikataan vuosittain. Vaalikauden lopussa vuonna 2019 asuntovelallinen voi vähentää verotuksessa korkomenojaan enää 25 prosenttia. LEIKKAUKSET Ennen eduskuntavaaleja Juha Sipilä vältteli puhumasta tarkoista summista ja säästökohteista. Hän puhui sen sijaan yhteiskuntasopimuksesta. Sipilä antoi ymmärtää, että sopimus tukisi talouskasvua muun muassa vakauttamalla työmarkkinat. Hallitusohjelma ei kuitenkaan osoita erityisen suurta sopuisuutta tai pyrkimystä vakauteen. Keinona on kiristys. Jos ammattiliitot eivät taivu hallituksen tahtoon ja yhteiskuntasopimusta ei synny, hallitus aikoo rankaista työntekijöitä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä lapsilisiä uhataan leikata entistä kovemmalla kädellä. Vuorotteluvapaan työhistoriavaatimusta pidennetään nykyisestä 16 vuodesta. Myöhemmin koko vuorotteluvapaa saattaa poistua, mikäli hallitus näkee lisäsäästöt tarpeellisiksi. Aikuiskoulutustuen hallitus haluaa korvata valtion takaamalla lainalla. Työllistämistä hallitus katsoo edistävänsä pidentämällä työntekijän koeaikaa ja poistamalla vaatimuksen, jonka mukaan työnantajan on esitettävä peruste alle vuoden mittaisen työsuhteen määräaikaisuudelle. Linjauksen voi odottaa johtavan pätkätöiden lisääntymiseen. Paluu 1990-luvulle? Juha Sipilän (kesk.) johtama perusporvarihallitus tekee rajuja leikkauksia. Hallitusohjelmassa julkisia menoja aiotaan leikata vähintään neljä miljardia euroa esimerkiksi työttömyysturvan mittavilla heikennyksillä. Palataanko takaisin 1990-luvun ilmapiiriin? Vuonna 1993 yli 10 000 työtöntä osoitti mieltään eduskuntatalon edessä keskustalaisen Esko Ahon johtaman porvarihallituksen politiikkaa vastaan. Murrostorstaiksi nimetty päivä oli työttömien ensimmäinen suuri mielenosoitus. PEKK A EL OMA A PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Jollei sopimusta synny, ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä lapsilisiä uhataan leikata entistä kovemmin. AHJ1509_1-23.indd 4 15.6.2015 13:30:52
25.06.2015 9 Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan Juha Sipilän (kesk.) johtama porvarihallitus suosii yrittäjiä ja sorsii tavallisia työntekijöitä. – Selkeästi hallitusohjelman tavoite on heikentää yksittäisen työntekijän asemaa, Aalto sanoo. Hallitusohjelmaan on muun muassa kirjattu kohta ”paikallisen sopimisen edistämisestä ja työllistämisen esteiden purkamisesta”. Aalto lukee pykälät niin kuin ne on kirjoitettu. – Pitkän aikavälin juoksussa tämä hallituksen linjaus tarkoittaa sitä, että nykyinen työehtosopimusjärjestelmä ja luottamusmiesjärjestelmä romuttuvat. Tavallinen työntekijä joutuu kärsijäksi. Aalto uskoo, että kaikki nykyisen kaltaiset työehdot ovat vaarassa. – Tässä ei enää puhuta vain esimerkiksi pekkasten poistamisesta, vaan yleisten isojen normien romuttamisesta. Käytännössä hallituksen ajama muutos tarkoittaa sitä, että vain työnantajalla olisi oikeus määritellä työehdot. Työntekijän tehtäväksi jäisi vain hyväksyä ne. Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostama hallitus on ilmoittanut, että se tavoittelee viiden prosentin tuottavuusloikkaa Suomen talouteen. Loikan takuuksi on esitelty hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välistä yhteiskuntasopimusta. Käytännössä hallitus on kiristänyt palkansaajaliikettä mukaan sopimukseen. Hallitus aikoo toteuttaa tiettyjä lisäleikkauksia valtiontalouteen, jos ammattiliitot eivät hyväksy sopimusta. – Emme ole sitoutuneet yhteiskuntasopimukseen. Katsomme ensin hallituksen tarjouksen, minkä jälkeen teemme omat päätöksemme, Aalto sanoo. Hallitus aikoo leikata myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Asiaa koskevia neuvotteluja päätettiin kuitenkin kesäkuun alussa lykätä niin, että muutokset astuvat voimaan vasta vuoden 2017 alusta. Uudistus valmistellaan kolmikantaisesti. Ilman tätä päätöstä työllisyysja kasvusopimusta ei olisi saatu jatkettua. Hallitus jättää esityksensä yhteiskuntasopimukseksi 30. heinäkuuta mennessä. SAK:n hallitus käsittelee sopimusta 10. elokuuta, ja 21. elokuuta työmarkkinajärjestöt kertovat, ovatko ne mukana sopimuksessa. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN PEKK A EL OMA A Porvarihallitus aikoo puuttua nykyiseen työehtosopimusjärjestelmään ja yleissitovuuteen. YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 Aalto: Hallituksen tavoite on heikentää yksittäisen työntekijän asemaa Hallitusohjelmassa on ero edellisen hallituksen talouspolitiikkaan. Kansantalouden tasapainoa tavoitellaan nyt lähes pelkästään leikkauksilla. Edellisen hallituksen yleisperiaatteena oli, että puolet tasapainotuksista haettiin leikkauksilla ja toinen puolikas veronkorotuksilla. Porvarihallituksen lukkoon lyömä periaate kuitenkin on, että kokonaisveroaste ei saa nousta. Myönnytyksiä yrittäjien ja omistavan luokan suuntaan on Sipilän hallituksen ohjelmassa runsaasti. Yrityksen ja omistamisen verotusta kevennetään, muun muassa yrittäjävähennys otetaan käyttöön. Sukupolvenvaihdoksiin liittyvää perintöverotusta kevennetään merkittävästi. Myönteistäkin hallitusohjelmassa on. Metalliliiton tavoitteista hallitusohjelmassa toteutuu kaivosten ”haittaveron” poisto. Kaivosyritykset maksavat tästä lähin energiastaan samaa veroa kuin muu teollisuus. Lupaavana voi pitää myös mainintaa siitä, että yritysveropohjaa pyritään tiivistämään. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan mainita konkreettisia keinoja tämän toteuttamiseksi. MIKKO NIKULA Kolmen ässän linja Arvioitu budjettivaikutus milj. euroa VEROTUKSEN MUUTOKSIA Tupakkaveron kiristys 270 Asuntolainojen korkovähennyksen leikkaus 150 Kaivostoiminnan sähköveron alennus -27 Perintöveron kevennys sukupolvenvaihdoksissa -40 Yrittäjävähennys -130 Ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus -180 Autoveron lasku -200 Työtulovähennyksen korotus -450 TUKIEN LEIKKAUKSIA Lapsilisät 120 Työttömyysturva 120 Aikuiskoulutustuen tilalle valtion takaama laina 70 Vanhempainvapaan lomakarttuman poisto 42 Vuorotteluvapaan lakkautus 40 Lue koko hallitusohjelma: http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma. Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan porvarihallituksen työelämälinjaukset johtavat siihen, että vain työnantajalla on oikeus määritellä työehdot. Arkkipiispa Kari Mäkinen on valmis osallistumaan taloustalkoisiin Suomen puolesta. Hänen itsensä kaltaisten hyvätuloisten palkkaa voi alentaa. ”Kun se toteutetaan verotuksen kautta. Se (verotus) on se yhteinen väline huolehtia oikeuden mukaisuudesta. Oikeuden mukainen yhteiskunta ei synny hyvän tekeväisyyden kautta, vaan oikeuden mukaisten päätösten kautta.” yle.fi 1. kesäkuuta AHJ1509_1-23.indd 5 15.6.2015 13:30:54
9 25.06.2015 Lähde kuuntelemaan TYÖVÄENMUSIIKKIA! Metallin jäsenkortilla 5 euroa pois rannekkeen hinnasta. Kysy alennusta myös ammattiosastostasi. Lisätietoja tapahtumasta www.valmu.com JÄSEN ETU Hyvä työ muuttaa majaa TYÖHYVINVOINTI Teknologiateollisuuden Hyvä työ – Pidempi työura -hanke siirtyy Työturvallisuuskeskukselle. Samalla se laajenee teknologiateollisuuden ulkopuolisiin yrityksiin. Hankkeen yrityksissä on yhdessä tekemällä saatu hyviä tuloksia työhyvinvoinnissa ja työurien pidennyksessä. Erityisesti alle 35ja yli 54-vuotiaiden työntekijöiden hyvinvointi ja työssä viihtyminen ovat kohentuneet. Työntekijät voivat töissä lähtötasoisesti huonommin kuin toimihenkilöt. Tuloksia on saatu kuitenkin aikaan molemmissa henkilöstöryhmissä. Mukana hankkeessa ovat olleet Teknologiateollisuus ry, Metallityöväen Liitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sekä Uusi Insinööriliitto UIL ry. Lisätiedot: www.tyohyvinvointi.info Rikkidirektiivi ei vaikuttanut KULJETUSKUSTANNUKSET Polttoaineen tuoma rasitus Itämeren ja Pohjanmeren liikenteessä ei ole väitetyllä tavalla noussut rikkidirektiivin voimaan astumisen jälkeen. Tämä selviää kahden ministeriön teettämästä selvityksestä, jonka tuotti Turun yliopisto. n Laivat käyttävät enemmän vähärikkistä polttoainetta. n Suuriin laivoihin asennettu tai tilattu rikkipesureita. n Polttoöljyjen hinnat alentuneet ennusteita enemmän. Lisätietoja: www.utu.fi -> tiedekunnat ja yksiköt > erilliset laitokset > Brahea-keskus > Merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskus >ajankohtaista Jäsenellä, joka on liittynyt liiton ammattiosaston jäseneksi viimeistään 1.8.2015, on oikeus olla ehdokkaana liittokokousvaaleissa. SEURAAVASSA AHJOSSA Metallien käyttäminen uudelleen on osa suomalaista kiertotaloutta. Samalla Suomeen syntyy työpaikkoja. TIESITK Ö ??Ahjon 8/2015 kannessa kurkisteli A?Sauli Niinistö B?Angela Merkel C?Barack Obama D?Vladimir Putin ??Tilapäisestä poikkeamasta työolosuhteissa maksetaan teknologiateollisuuden TES:n mukaan lisää A?47 snt/tunti B?57 snt/tunti C?67 snt/tunti D?77 snt/tunti ??Tl. Koskella pesii ensimmäistä kertaa Suomessa A?kattohaikara B?flamingo C?välimerenhaukka D?pelikaani ??Kenian Julius Yego paiskasi 7.6. keihäänheiton kauden kärkituloksen A?88,88 B?89,99 C?91,39 D?93,73 Puura TEAMin johtoon Heli Puura, 49, on valittu TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Oikeustieteen kandidaatti Puura siirtyy tehtävään STTK:n sosiaaliasioiden päällikön paikalta. Hän on aiemmin työskennellyt myös mm. Puuliitossa, SAK:ssa, Kemianliitossa sekä eduskunnassa SDP:n eduskuntaryhmän sihteerinä. 6 NIMITYS Katja Lehtola on valittu liiton talousassistentiksi. Tradenomi ja kauppatieteiden maisteri Lehtola toimii talous päällikön ja talouden toimintaalueen assistent tina ja valmistelee mm. taloutta koskevat esitykset liiton hallinto elimille, kokoaa talousarvion ja seuraa sijoituksia. Hän on työskennellyt aiemmin mm. Antell-Ravintolat Oy:ssä ja Visualway Design Oy:ssä. OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 9 25.06.2015 Työväen Musiikkitapahtuma 23.–26.7. Valkeakoski TAMPERE-TALO 22.–25.5.2016 LIITTOKOKOUS Kaikkien touko-elokuussa varsinaiseksi jäseneksi liittyvien oppilasjäsenten kesken arvotaan viisi 100 euron lahjakorttia Metalliliiton verkkokauppaan. Västra Nylands telefonmontörer – Länsi-Uudenmaan puhelinasentajat rf. 31 40 jäsentä ? Postija Lennätinlaitoksen Helsingin puhelintyön tekijäin ao. 78 PURKAUTUNUT Ahjon toimitus toivottaa kaikille rentouttavaa kesää! Seuraava lehti ilmestyy 13.8. AHJ1509_1-23.indd 6 15.6.2015 13:30:58
25.06.2015 9 TAL OUS ”Ilmoista riippumatta työmarkkinoilla on kuuma kesä.” HEIKKI LEHTINEN / UP 7 Palkkaus hiertää, tasa-arvo hakusessa KYSELY Oikeudenmukainen palkkaus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat Metalliliiton naisjäsenten mielestä kaikkein tärkeimpiä asioita liiton edunvalvonnassa. Tämä paljastuu naisjäsenille tehdystä kyselystä. – Yllätti, miten hirveän vahvasti palkkaus tuli esiin vastauksissa, sanoo Kirsti Anttila. Anttila on Metalliliiton tasa-arvoja kulttuuritoimitsija. Anttila kuvaa, että teoriassa palkkojen muodostumisen pitäisi olla aivan oikeudenmukaista. – Meillä on Parake-järjestelmä. Jos työn vaativuusryhmittely toimii kunnolla, asioiden pitäisi olla hyvin. Mutta epäilen, että koulutukseen pääsy ja mahdollisuudet kehittää työtä eivät ole samat naisille kuin miehille. – Kyllä naiset haluavat kehittyä työssään. Kaikkia palvelisi, että päästäisiin eroon yksinkertaisista vaihetöistä. Sitä kautta naiset saisivat parempaa palkkaa. Mutta onko niin, että A-palkkaluokan töitä tekevät miehet lähetetään mieluummin lisäkoulutukseen kuin Bja C-palkkaluokan töitä tekevät? Kysely etsi vastauksia myös siihen, miksi naisia on edelleen liian vähän luottamusmiehinä ja ammattiosastojen johtotehtävissä suhteutettuna naisten jäsenmäärään. Anttila toteaa, että osasyynä on edelleen tutkimusten osoittama karu tilastotieto. Naiset kantavat suuremman vastuun lasten ja kodinhoidosta. Mutta ei ajanpuute aina ole todellinen este. – Myös sisäisiä esteitä voi olla. Hyvä suunnittelu mahdollistaa kuitenkin toimintaan mukaan lähtemisen. Kaikilla meillä on sama tuntimäärä käytettävissämme. Kun miettii ja suunnittelee, löytyy aikaa, Anttila innostaa. Kolmen ässän – vai kolmen jätkän? – hallitus raamitti ohjel massaan tiukan esityksen ”yhteiskunta sopimuksesta”. Hallitus tekee työmarkkinaosapuolille kesän aikana esityksen, jolla yksikkötyökustannuksia alennetaan vähintään viidellä prosentilla. Työntekijöille tarjotaan jotakin lisää muutosturvaan ja siihen liittyvään koulutukseen. Työelämän osapuolten pitäisi sitoutua kattavasti esitykseen jo ennen syksyn alkua. Hallitus sanoo varautuneensa tukemaan ”sopimuksen” syntyä ”merkittävillä” lisäkevennyksillä ansiotulojen verotukseen. Painostuskeinoksi on rakennettu puolentoista miljardin euron lista lisäleikkauksista ja veronkorotuksista. Osa niistä kohdistuu yrityksiin, mutta valtaosa kansalaisiin eri tavoin. Ne toteutetaan parin vuoden päästä, jos hallituksen esitystä ei hyväksytä tai jos tulokset eivät ole riittäviä. Hallitus tarkistaa tilanteen maaliskuussa 2017. Yksikkötyökustannusten nopeaan alentamiseen ei ole oikein muita keinoja kuin palkkakustannusten alentaminen tavalla tai toisella. Se varmasti sopii työnantajille. Mutta sopimuksen ja tehtävien palkkaratkaisujen pitää parantaa myös julkisen talouden tilaa noin miljardilla eurolla. Palkansaajien osa tässä sopimuksessa ei näytä auvoiselta. Lomien päättyessä tiedetään enemmän, mitä on tarjolla. Hallitusohjelmasta ei oikein selviä, onko kyse esityksestä, josta ei voi kieltäytyä, vai sopimuksesta, josta neuvotellaan. Muista kirjauksista voi päätellä, että hallitus on valmis keskustelemaan asioista työmarkkinaosapuolten kanssa. Mutta jos tulokset eivät hallitusta tyydytä, se on valmis tekemään yksinkin päätöksiä esimerkiksi työelämän rakenteellisista uudistuksista. On hallitusohjelmassa tavoitteita yrityksillekin. Neljän vuoden päästä investointien pitäisi esimerkiksi ylittää poistot. Mutta tuon tarpeellisen tavoitteen vauhdittamiseksi ei uhata esimerkiksi yhteisöveron korotuksella. Meno taitaa muuttua KA SV OT ETUUSKÄSITTELIJÄ ANTTI HAUTAMÄKI Ketkä tekevät töitä liitossasi? MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Keväällä 2014. Talo oli tuttu jo ennestään, sillä olen ollut täällä kolmena kesänä kesätöissä. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? EU/ETA-alueen asioiden, vuorottelukorvauksen ja jäsenasioiden hoitaminen. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Työssäni tarvitaan ajoittain hyvin yksityiskohtaista tietoa lainsäädännöstä. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Tilanteet, joissa olen ohjeistanut hakijaa niin, että hän on kokenut saavansa hyvää palvelua. Siitä tulee hyvä mieli. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Jääkiekkoa ja jalkapalloa pelatessa. Lueskelen myös poliittista filosofiaa ja suunnittelen väitöskirjan tekemistä. Hän korostaa, että ammattiliiton aktiiviksi heittäytyminen antaa todella paljon. – On tärkeää omalle identiteetille ja hyvinvoinnille, että on sosiaalista elämää ja harrastusta. Siinä kokee olevansa osa jotain isompaa. Se on merkityksellistä työtä. Saa olla mukana päätöksenteossa ja tavata uusia ihmisiä. Kysely naisjäsenille on osa Metalliliiton aloittamaa, viime liittokokouksessa päätettyä järjestämistyötä. Anttila toteaa, että kyselyn tuloksia ruoditaan eri koulutuksissa ja niitä hyödynnetään tietenkin myös syyskuisessa naisten seminaarissa. – Oma seminaari on naisille tärkeä. Koetaan, että on helpompi kertoa omista ajatuksista vain naisten kesken. Kuulen, miten naiset kertovat työpaikoista tai ammattiosastoista, joissa naisten mielipiteitä vähätellään tai niille naureskellaan. Kyselyn avoimissa vastauksissa tiivistettiin, mitä hyötyä on siitä, että naiset saadaan vihdoin Metalliliitossakin edunvalvonnan eturiviin: ”Kokemusta ja osaamista, erilaisia näkökulmia asioihin, pois äijäkulttuurista.” SUVI SAJANIEMI Metalliliiton jäsenistä naisia 25 000 eli 17,5 %. Pääluottamusmiehistä naisia 7 %, työsuojeluvaltuutetuista 8 % ja ammattiosastojen puheenjohtajista 11 %. Metalliliiton naisjäsenille suunnattu kysely toteutettiin sähköisesti helmi-maaliskuun vaihteessa. Ensimmäistä kertaa liiton historiassa tehtyyn kyselyyn vastasi tuhat naista. PUHEENAIHE Edunvalvonta on joukkuelaji Naisia edunvalvonnan eturiviin Murikka-opisto l Tampere l 12.–13.9. NAISTEN SEMINAARI SIVU45 AHJ1509_1-23.indd 7 15.6.2015 13:31:00
9 25.06.2015 Monet puolueet ja varsinkin työnantajajärjestöt vannovat paikallisen sopimisen nimeen työllisyyden parantajana. Paikallista sopimista pitäisi lisätä nykyisestä. Metalliliiton edustajana on vaikea nähdä, miten paikallista sopimista oikein voisi vielä lisätä. Metallin sopimuksessa on noin 50 kohtaa, joista voidaan paikallisesti sopia toisin kuin työehtosopimuksessa. Työajoista voidaan sopia aivan niin kuin työpaikalla hyväksi nähdään. Voi vähän kärjistäen sanoa, että vain mielikuvitus asettaa rajat sopimiselle. Voidaan sopia joustavista työajoista, työaikapankista, liukuvasta työajasta, viikonloppuvuoroista ja niin edelleen. Työaikalaissa olevat lepoaikamääräykset ja ylityötä koskevat säännökset ovat ainoat rajoitteet paikallisille työaikaratkaisuille. Työaikasopimuksia onkin tehty kohtalaisesti, mutta se ei tunnu työnantajaliitolle riittävän. Palkankorotuksista on metalliteollisuudessa vuodesta 2009 lähtien tehdyissä sopimuksissa voitu paikallisesti sopien poiketa työehtosopimuksessa sovitusta. Korotuksia on voitu myöhäistää, aikaistaa, sopia pienemmistä tai suuremmista korotuksista, luopua korotuksista kokonaan, jakaa korotukset erisuuruisina tai kaikille yhtä suurina. Jonkinlaisia paikallisia sovellutuksia on Metalliliiton pääluottamus miehille tehtyjen kyselyjen perusteella tehty 10–15 prosentissa työ paikoista. Tänä vuonna yleisin poikkeama sopimuksesta oli palkan korotuksen aikaistaminen. Toiseksi eniten oli sovittu sekä aikaistuksesta että yleiskorotusta suuremmista korotuksista. Palkan korotuksista luopumisestakin on paikallisesti sovittu muutamassa työpaikassa vuosittain. En tunne muiden sopimusten määräyksiä, mutta metalliteollisuudessa paikallinen sopiminen on nykyisin jo aivan arkipäivää. Mikä sitten hiertää työnantajaliitossa? Ehkä kyse on kielellisestä ongelmasta. Työnantajaliitto puhuu paikallisesta sopimisesta, mutta tarkoittaakin paikallista sanelua. Paikallinen sopiminen nimittäin edellyttää molempien osapuolien hyväksyntää. Tämä taas edellyttää, että paikalliset osapuolet luottavat toisiinsa, niillä on hyvä yhteishenki ja että toiminta on molemmin puolin avointa. On runsaasti sellaisia työpaikkoja, joissa nuo edellytykset toteutuvat. Mutta jos edellytykset eivät toteudu, eväät paikalliselle sopimiselle ovat huomattavasti heikommat. Luottamuksen ja avoimuuden ilmapiirin luominen on hidas prosessi ja kestää vuosia. Sen rakentamista eivät poliitikkojen ja työnantajaliittojen huolettomat heitot paikallisen sopimisen lisäämisestä edistä yhtään, jos palkansaajat kokevat paikallisen sopimisen merkitsevän paikallista sanelua. Mukavaa kesää kaikille ja kireitä siimoja! KOLUMNI MIELIPIDE 8 KILPAILU IHMISTEN MIELIKUVISTA Mediassa väitetään yleisesti, että palkansaajat lakkoilevat liikaa. Harva muistaa, että menetettyinä työpäivinä laskien tämän vuosituhannen suurimmasta lakosta vastasivat selluja paperiteollisuuden työnantajat työsulun muodossa vuonna 2005. Jostain syystä lakoista keskusteltaessa kaikenkarvaiset ”asiantuntijat” kiirehtivät tekemään julkilausumia lakkojen laittomuudesta. Länsimaisessa oikeuskäsityksessä kuitenkin vain puolueettomalla tuomioistuimella on valta päättää, mikä on laillista ja mikä laitonta. Eräs puhki kulunut väite koskee suomalaisen työn kalleutta. Suomalaisen työntekijän kokonaiskustannus tuntia kohden on kuitenkin halvimmasta päästä rikkaina pidettyjen pohjoiseurooppalaisten maiden joukossa. Vastikään vaadittiin lisää työtunteja suomalaisille työntekijöille, vaikka Suomessa tehdään eniten tunteja pohjoiseurooppalaisista maista. Samaan aikaan meillä on kasvava joukko pätkätyöläisiä ja nollatuntisopimuslaisia, jotka mieluusti ottaisivat enemmän työtunteja. Yhteisöveron alentamisen piti tuoda lisää työpaikkoja ja investointeja. Toukokuisessa MOT-ajankohtaisohjelmassa mainittiin, että Helsingin pörssiyhtiöiden osinkotulot saattoivat viime vuonna kasvaa yhteisöveron alennuksen verran. Valtion verotuloilla investoidaan perusrakenteisiin, koulutetaan työvoimaa yrityksille ja vaikutetaan energian hintaan. Yhteisöveron alennus on pienentänyt valtion verokertymää 800 miljoonaa eurolla. Työpaikat ja investoinnit ovat toistaiseksi jääneet tulematta, vaikka Suomi tarjoaa hyvät puitteet yritysten kasvulle ja investoinneille. Mediassa käydään kovaa kamppailua ihmisten mielikuvista. Mielikuvamarkkinointi koskee myös työelämän asioita. Työnantajajärjestöjen propagandakoneisto muokkaa ihmisten mielikuvia todellisuudesta. Yleistä mielipidettä muokataan väitteiden toistamisella, riippumatta väitettyjen asioiden todenperäisyydestä. Palkansaajajärjestöt ovat alakynnessä taistelussa ihmisten mielikuvista. Pärjääminen taistelussa edellyttäisi uudistumista ja omien asioiden parempaa tiedottamista kaikille ikäluokille, etenkin nuorille. Ay-liike ei ole pelkästään konttori Helsingissä. Ay-liike koostuu jokaisesta jäsenestään. Meillä jäsenillä on myös vastuu tietää ja tiedottaa. PETRI PARTANEN Pääluottamusmies Kokkola ”Luottamuksen rakentamista eivät työnantajien heitot edistä.” Sopimista vai sanelua? JORMA ANTILA Metalliliiton tutkimuspäällikkö Tykkää Metallista Facebookissa TOUKOKUUSSA seurattiin paikan päällä liittovaltuuston kevät kokousta, onniteltiin ensimmäistä Metallistipendin saajaa, jaettiin parhaat palat Varsinais-Suomi–Satakunnan Retkeilypäiviltä, kerrottiin Murikan uudesta Tule mukaan ja kerro, minkälaista sisältöä sinä haluaisit lukea, katsella ja kuulla Metalliliiton Facebook-sivuilla. Haasta mukaan myös työkaverit ja ammattiosastotoverit. www.facebook.com/ metalliliitto Järjestävä ammattiosasto -kurssista ja Operaatio Vakiduuni -kampanjan kuulumisista sekä paljosta muusta. AHJ1509_1-23.indd 8 15.6.2015 13:31:07
25.06.2015 9 TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN K UV A HANNA -K AIS A HÄMÄLÄINEN AMMATTILAINEN 9 LOGISTIKKO/VARASTOTYÖNTEKIJÄ TOMMI RANKINEN, 32 TYÖPAIKKA Moventas Gears Oy, Jyväskylä ”Jotta muillakin olisi mukavaa” Olet kuulemma aina hyvällä tuulella. Miksi? Perusluonne, muunlainen en oikein osaa olla. Olen vähän niin kuin porukan pelle, jotta muillakin olisi mukavaa. Mikä on työnkuvasi? Pääasiallinen tehtäväni on palvella kokoonpanoa eli pitää huoli siitä, että vaihteiden (tuulimyllyvaihteiden) kasaajilla on tarvittavat osat koko ajan. Työalueenani on koko tehdas. Millainen koulutus sinulla on? Minulla on markkinointimerkonomin paperit, mutta sitä työtä en ole tehnyt ollenkaan. Aikuiskoulutuksen kautta valmistuin koneasentajaksi vuonna 2006. Voisin tehdä kokoonpanohommaa, mutta kuiva iho estää sen. Trukin ajaminen on lähellä sydäntä. Mitkä ovat työsi hyviä ja huonoja puolia? Hyvää ovat työkaverit. Meillä on iso yhteisö, jossa saan olla kaikkien kanssa tekemisissä. Ajoittain on liian kiire ja töiden järjestys hieman epäselvä. Pystyn kuitenkin hyvin vaikuttamaan työhöni. Esimies on itsekin entinen logistiikkamies ja ymmärtää meidän työmme. Aiotko pysyä tässä työpaikassa? Olin aikaisemmin Rautpohjan tehtaalla. Muutamat yt-neuvottelutkin olen jo ehtinyt läpikäydä. Tällä tehtaalla (Ikola, Etelä-Keljo) olen viihtynyt ja aion pysyä niin kauan kuin töitä on. Mitä teet vapaa-ajallasi? 9-vuotiaan Säde-tyttäreni kanssa touhutessa se menee. AHJ1509_1-23.indd 9 15.6.2015 13:31:12
10 TEK S TI XXX K UV A T XXX 9 25.06.2015 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A T VES A RANT A Uutta Oulusta AHJ1509_1-23.indd 10 15.6.2015 13:31:22
11 9 25.06.2015 Tässäkö seuraava hittituote? Yepzon-laitetta pitää kädessään materiaali henkilö, Sanmina-SCI:n varapää luottamusmies Maarit Jämsä. Smd-operaattori, pääluottamusmies Tuula Jokelainen ja projekti manageri Jukka Ollikainen ovat seuranneet elektroniikan kehitystä läheltä jo vuosikymmeniä. AHJ1509_1-23.indd 11 15.6.2015 13:31:25
9 25.06.2015 12 Vuosituhannen vaihteessa elektroniikkateollisuus työllisti koko Suomessa vielä noin 45 000 henkeä. Nyt väkimäärä on enää noin 25 000. Matkapuhelinten valmistuksen loppuminen Suomessa selittää leijonanosan työpaikkojen häviämisestä. Oulussa alan työllisyys on heikentynyt selvästi takavuosista, mutta silti Nokian perintö on seudulla vahva. Tietoliikenneverkoissa käytettäviä laitteisiin ja ohjelmistoihin keskittynyt Nokia Networks jatkaa kaikkiaan noin 2 500 henkeä työllistävänä yrityksenä. Tämän ohella Nokian entiset työntekijät ovat monessa tapauksessa siirtyneet muihin elektroniikka-alan yrityksiin. Yritykset ovat päässeet hyödyntämään entisten nokialaisten ammattitaitoa. Koko elektroniikka-ala elää jatkuvaa muutosta. Teknologian kehitys on valtavan nopeaa. Komponentit pienenevät vuodesta toiseen, ja uudenlaisia ratkaisuja keksitään laboratorioissa eri puolilla maailmaa. Työntekijöiltä tämä vaatii jatkuvaa sopeu tumista. – Tällä alalla muutos on normaalitila. Ihmeellistä on enemmänkin se, jos jokin asia ei muutu, Nokia Networksin pääluottamusmies Marianne Honkanen kuvailee. TEK STI SEPPO K ORHONEN K U VA ARI MÄKEL Ä Oulu ei suostu lannistumaan Elekroniikka-alalta on irtisanottu tuhansia työntekijöitä Oulussa. Tämä ei ole suistanut kaupunkia murheen alhoon. Ouluun on tullut kymmenittäin uusia yrityksiä kotimaasta ja ulkomailta. Elektroniikka-alan myllerrykset eivät ole lannistaneet myöskään Juha Ala-Mursulaa. Hän johtaa BusinessOulua, joka metsästää kaupunkiin uusia yrityksiä. – Täällä ei ole vaivuttu murheen alhoon, vaikka täytyy myöntää, että takavuosien muutokset tulivat yllätyksenä joistakin ennusmerkeistä huolimatta, sanoo Ala-Mursula. BusinessOulu on kaupungin omistama liikelaitos. Se aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Nyt liikelaitos työllistää 72 ihmistä, joiden tehtävänä on edistää elinkeinoelämää, saada uusia työpaikkoja ja lisätä vientiä. BusinessOululaisten työ ei ole Ala-Mursulan mukaan mennyt hukkaan. Kaupunkiin on viime aikoina ilmestynyt isojakin firmoja paikkaamaan irtisanomisten synnyttämää aukkoa. Työsuojelu on Nokialla luonteeltaan enemmänkin hienosäätöä, koska perusasiat on hoidettu niin hyvin, sanoo työsuojeluvaltuutettu Ari-Pekka Kurikka. Vieressä pääluottamusmies Marianne Honkanen. AHJ1509_1-23.indd 12 15.6.2015 13:31:27
25.06.2015 9 13 Elektrobit Oyj:llä on kaupungissa saksalainen tytäryhtiö Elektrobit AG. Ala-Mursulasta uudet yritykset osoittavat, että odotettavissa on selkeää kasvua. – Nokiakin on vahva Oulussa. Ala-Mursula viittaa tällä Nokia Networksiin, joka on keskittynyt matkapuhelinverkkoihin Microsoft-kaupan jälkeen. Yritys työllistää yli 2 500 henkeä, ja se on tätä nykyä kaupungin suurin yksityinen työnantaja. ”Nokia on aina luonut nahkansa” Testing Operator Mika Halttunen kiinnittää tuuletinta yksikköön uudella tuotantolinjalla. Työsuojelu on Nokialla luonteeltaan enemmänkin hienosäätöä, koska perusasiat on hoidettu niin hyvin, sanoo työsuojeluvaltuutettu Ari-Pekka Kurikka. Vieressä pääluottamusmies Marianne Honkanen. – Viime vuonna Ouluun tuli poikkeuksellisen suuri määrä yrityksiä. Niistä kymmenen on ulkomaisia ja muutama kotimainen lisäksi, hän iloitsee. KEHITYSTYÖTÄ, SITTEN TYÖPAIKKOJA Yritykset työllistävät tällä hetkellä 500–700 henkeä. Yrityksillä on Ala-Mursulan mukaan menossa prototyyppien, koneiden ja laitteiden kehitystyö. Uudet työpaikat eivät synny hetkessä. – Kehitystyöhön kuluu yhdestä kolmeen vuotta. Uskon, että tämän jälkeen yritykset tuovat työtä myös Metalliliiton jäsenille, Ala-Mursula sanoo luottavaisena. Ouluun rantautui viime vuonna esimerkiksi nämä kolme yritystä: Norjalainen Nordic Semiconductor valmistaa puolijohdetuotteita, ja se avasi kaupunkiin tuotekehitystoimiston. Taiwanilainen mikropiireihin erikoistunut MediaTek työllistää alkuvaiheessa lähes sata työntekijää. Oululaisella – Kyllä sen jo silloin näki, kuinka dynaaminen tämä ala on, sanoo Nokian Oulun tehtaan pääluottamusmies Marianne Honkanen. Maailma näytti melko lailla erilaiselta, kun Nokian Oulun tehtaan nykyinen pääluottamusmies Marianne Honkanen aloitti työt kokoojana Nokia Elektroniikalla vuonna 1974. Tuolloin käynnistyi elektroniikan valmistustoiminta Oulussa. Kaupungissa tehtiin radiopuhelimia, jotka edustivat aikansa teknologian huippua. Ne menivät kaupaksi muun muassa silloiseen Neuvostoliittoon. – Tuotannon käynnistäminen lähti siitä että osassa hallia oli sähköt ja osaan niitä vasta asennettiin. Siitä lähdettiin pohtimaan, miten valmistusta lähdetään rakentamaan ja edelleen kehittämään, muistelee Honkanen. Tuolloin tehtaalla oli oma henkilökuntamyymäläkin. – Siellä myytiin mm. kumisaappaita, pyöränrenkaita ja talouspaperia. Myymälä oli tärkeä ja puolusti paikkaansa siinä ajassa, sanoo Honkanen. 40 vuoden aikana kehitys on mennyt eteenpäin ja monta erilaista vaihetta ja nimenmuutosta on tullut. Alkuun yritys tunnettiin nimellä Nokia Elektroniikka, sittemmin käytössä olivat muun muassa Mobira ja Nokia Telecommunications. Välillä toimittiin Siemensin kanssa yhteisyrityksenä nimellä Nokia Siemens Networks. Viime vuonna on taas palattu Nokia Networks -nimen alle. – 1990-luvun loppu oli nousukiitoa, kun teknologia kehittyi huimasti. Sellaiset buumit kuuluvat tähän alaan, välillä sitten sukelletaan syvällä. Mutta Nokia on aina luonut nahkansa uudestaan, sanoo Honkanen. Elektronisten laitteiden evoluutio on ollut huima. Parinkymmenen vuoden aikana teknologia on kehittynyt NMT-verkoista nykyisiin 3Gja 4G-verkkoihin. Nyt valmistaudutaan jo 5G-verkkojen tuloon. Ne tekevät langattomasta tiedonsiirrosta entistä nopeampaa, muun muassa tiedonsiirtokapasiteetit tulevat moninkertaistumaan. – Sitähän ei vielä tarkalleen tiedä, millaisia 5G-verkot tulevat olemaan. Mutta niille määritellään maailmanlaajuiset standardit seuraavien vuosien aikana, arvelee Honkanen. Teknologia tulee jatkossa mahdollistamaan uusia tapoja yhdistää ihmisiä ja asioita. – Terveysteknologiaan tulee uusia sovelluksia ja puhutaan esimerkiksi itseajavista autoista. Suurten linjojen ja teknologiamuutosten vastapainona pääluottamusmies saa perehtyä välillä myös varsin arkisiin asioihin. Tällä hetkellä keskustelua aiheuttaa materiaalijuna ja siihen liittyvä taukojen standardisointi. – Juna kuljettaa materiaaleja työpisteisiin. Taukojen vakiointia taas perustellaan turvallisuustekijöillä niin, että koko porukka ei lähde tauolle silloin, kun juna liikkuu. Viime vuonna Ouluun tuli kymmenen ulkomaista yritystä ja lisäksi muutama kotimainen. NOKIA OULU Henkilöstö 2?500 Tuotantotyöntekijät 400 AHJ1509_1-23.indd 13 15.6.2015 13:31:32
9 25.06.2015 14 ”elektroniikkatyöttömiä” pois Oulusta. – Muutto on ollut todella pientä. Nokian myötä 30–70 ihmistä käy työssä muualla, kuten Helsingissä ja Vaasassa. Siellä ICT-alojen ihmisille työtä antaa energiateollisuus, Ala-Mursula selvittää. Osa on vaihtanut kokonaan toiselle alalle. – En tiedä tarkkaa määrää, mutta käsitykseni mukaan alaa vaihtaneita on muutamia kymmeniä, hän sanoo. Oulun yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT rakentavat Ouluun 5G-testiverkkoa. Kaupungin tavoitteena on samalla päivittää panOulu-verkko uuteen teknologiaan yhdessä alueen yritysten kanssa, Ala-Mursula kertoo. Pohjois-Pohjanmaan kokonaistyöttömyys oli maaliskuussa 16 prosenttia. ICT-alalla oli työttömänä 1 950 henkilöä, joista Ala-Mursulan mukaan tuotannon työntekijöitä oli noin 650. Laajat irtisanomiset eivät ole ajaneet kaikkia Ericssonin perinnöstä eteenpäin LM Ericsson tämän tehtaan alun perin rakensi 1970-luvulla. Vuonna 1986 aloitti meidän edeltäjämme TH Elektroniikka. Siitä on sitten nimi muutosten ja yritysoston kautta muotoutunut PKC Electronics Oy, joka kuuluu PKC Group -konserniin, selvittää pääluottamusmies Pirkko Valtanen. – Pyritään pitämään tämä tehdas täällä kaikin keinoin. Ihmiset ovat avainasemassa. Siksihän tämä toiminta aikoinaan aloitettiin Raahessa, että Ericssonin jäljiltä oli osaavaa työväkeä. Varapääluottamusmiehet Teemu Leppälä ja Kaisu Pelkonen sekä pääluottamusmies Pirkko Valtanen ovat huomanneet oululaisten pyrkivän nyt Raaheen töihin. koulutettua väkeä on ollut liikkeellä. Insinööriporukkaa on hakenut tuotannonkin töihin, kertoo Valtanen. Raahe saattaa näin päästä hyötymään Oulun osaavan työvoiman reservistä. Yleensä virta on vienyt päinvastaiseen suuntaan eli Raahesta on lähdetty töihin Ouluun. PKC Group on Raahen neljänneksi suurin työnantaja, teollisista työnantajista toiseksi suurin terästehtaan jälkeen. Pääluottamusmies Valtanen vakuuttaa, että tahto säilyttää elektroniikkatuotanto kaupungissa on vahva. n ICT-ala työllistää Oulun seudulla 10 000–12 000 henkeä. n Alan yrityksistä Pohjois-Pohjanmaalla 600, joista 550 Oulussa. ICT (information and communications technology) eli tietoja viestintäteknologia. Laitteiden valmistuksen ohella siihen kuuluu esimerkiksi ohjelmistojen ja verkostojen monipuolista suunnittelutyötä. Sopimusvalmistaja PKC Electronics Raahessa on yksi esimerkki elektroniikkateollisuuden jatkuvasta muutoksesta. – Joskus ennen komponentit olivat tomaatin kokoisia. Piirilevyssä oli varmaan yksi tai muutama toiminto. Nyt toimintoja on tolkuton määrä, Pirkko Valtanen muistelee. Tekniikan suuri murros nähtiin 1980ja 1990-lukujen vaihteessa, kun käyttöön tulivat pintaliitoskomponentit. Niiden myötä piirilevyjen toiminnot ovat monipuolistuneet. Samaakin sentään on. – Ihmiset. Meillä on hyvin pieni vaihtuvuus. Nuorimmatkin meillä ovat olleet talossa liki kymmenen vuotta, Valtanen jatkaa. – Minä olen ollut 18 vuotta. Vähän tulokkaana minua vieläkin pidetään, naurahtaa varapääluottamusmies, CNC-ohjelmoija Teemu Leppälä. PKC Groupissa on vältytty irtisanomisilta vuoden 2011 jälkeen. Tuolloin yt-neuvotteluissa vähennettiin tuotannosta noin 60 henkeä. Nyt tuotantotyöntekijöitä on noin 170, joista vuokratöissä parikymmentä. Aivan viime aikoina on alkanut näkyä mielenkiintoinen ilmiö: oululaiset kyselevät elektroniikka-alan töitä Raahesta saakka. – Aina ennen 80 kilometrin matka on ollut liian iso, mutta nyt ei enää taida olla. Hyvin PKC ELECTRONICS Henkilöstö 230 Tuotantotyöntekijät 150 AHJ1509_1-23.indd 14 15.6.2015 13:31:34
25.06.2015 9 15 Haukiputaalla valmistetut laitteet päätyvät tietoliikenteeseen, sotilaskäyttöön ja sairaaloihin. Sairaalatuotteita varten tehdashalliin on rakennettu puhdastila, jossa hygienia on viety huippuunsa. Työntekijät kulkevat suojavarusteissa. Sekä lämpötilaa että ilman kosteutta valvotaan tarkoin. Sanminan tuotteista on apua arkiseenkin elämään. Yksi sellainen on paikannuslaite Yepzon. – Laitetaan mummolle kaulaan, niin mummo ei mene hukkaan, määrittelee Jokelainen laitteen käyttötarkoituksen. – Lapsilla sitä voi tietysti myös käyttää. Huhu väittää, että myös Vladimir Putinilla olisi tällainen. a Nokiasta jäi vain väri Uudet yritykset paikkaavat Oulussa IT-alan irtisanomisten synnyttämää aukkoa. BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula arvioi, että seutu voi odottaa selkeää kasvua. Seinien hailakka sininen, Nokian vanhoista mainoksista tuttu väri sen kertoo: Sanmina-SCI:n tehdas Haukiputaalla toimii vanhoissa Nokian tiloissa. – Kyltti katolla vaihtui 2001. Sen jälkeen on keritty näkemään kaikenlaista, sanovat pääluottamusmies Tuula Jokelainen ja varapääluottamusmies Maarit Jämsä. Sopimusvalmistajana toimivassa firmassa on valitettavasti vähennetty henkilöstöä, varsinkin tuotantotyöntekijöitä. 1990-luvun lopulla työntekijöitä oli enimmillään reilusti toistatuhatta. Viimeksi yt-neuvotteluja on käyty 2013. Silloin irtisanottiin 35 työntekijää. Henkilöstömäärän kutistuessa myös komponentit ovat vuosien mittaan pienentyneet. Nykyään Sanminan tuottama pienin komponentti on 0,1 x 0,2 millimetriä. Sitä ei oikein paljaalla silmällä näe. Onneksi on robotit. – Konelinjan tarkastuspaikoilla on kamerat, joilla kohteen voi zoomata näytölle noin 200-kertaisena. Komponentit ovat nauhassa, joka laitetaan syöttölaitteeseen. Asettelukoneessa tietynlainen suutin nostaa nauhasta komponentin ja asettelee sen paikkaan, jonka tietokoneella tehty ohjelma määrittelee, Jokelainen ja Jämsä selittävät. Ihmiskäsillekin on yhä käyttöä. – Seuraavassa vaiheessa meidän monitaitoiset kokoajamme viimeistelevät ja kasaavat tuotteet. Ja ennen asiakkaalle toimittamista testaajat varmistavat vielä laitteen toimivuuden erilaisilla mittauksilla. Sanmina-SCI on amerikkalaisomistuksessa. Konsernilla on yhteensä noin 43 000 työntekijää, ja tehtaita on 25 maassa. Globaali puoli ei silti näy kovin paljon arkisessa edunvalvontatyössä. – Minä neuvottelen paikalliset asiat henkilöstöpäällikön ja tehtaan johtajan kanssa. Ei siihen väliin kukaan tule. Esimerkiksi työehtosopimuksen paikallinen erä jaettiin meillä tasan kaikkien työntekijöiden kesken, sanoo Jokelainen. Maarit Jämsä (vas.) ja Tuula Jokelainen hoitavat metalliliittolaisten edunvalvontaa Sanminalla. GPS-teknologiaan perustuva paikannuslaite on viimeisimpiä oululaisia keksintöjä. SANMINA-SCI, OULU Henkilöstö runsas 200 Tuotantotyöntekijät 160 HALVAT ASUNNOT HOUKUTTAVAT Salosta ja pääkaupunkiseudulta on alan töihin Ouluun muuttanut kymmenkunta henkeä. – Tänne on helppo muuttaa. Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseutuun verrattuna monin verroin halvemmat. Kallion kaksion hinnalla täältä saa omakotitalon, Ala-Mursula kertoo. AHJ1509_1-23.indd 15 15.6.2015 13:31:38
9 25.06.2015 16 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A SARI HELMINEN n Minulle oli yllätys, miten paljon nanomateriaaleja käytetään ja miten vaarallisia ne voivat olla. Julkisuuteen on tuotu hyvin vähän tietoja nanoista. Tulin siihen tulokseen, että nanoilta ei voi käytännössä suojautua. Täytyy vain luottaa siihen, että nanoista käytetään niitä kaikkein vähiten haitallisia. Näin summaa Kööpenhaminan-matkansa oppeja elektroniikkatyöntekijä Pia Virolainen, Kyrel Oy:n työsuojeluvaltuutettu Kyröskoskelta. Virolainen oli mukana Metalliliiton ryhmässä, joka osallistui vapun tienoilla yhteispohjoismaiseen nanokokoukseen Kööpenhaminassa. Kokouksen järjesti ETUI. Se on Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön riippumaton tutkimusja koulutuskeskus. Eri pintamateriaalit, teräs ja sementti kuuluvat ehkä yleisimpiin aineksiin, joissa voi olla nanomateriaaleja. Niistä voi irtaantua nanohiukkasia tuotteita valmistettaessa tai työstettäessä. Nämä voivat joutua ihon, hengityksen tai nielemisen kautta elimistöön. Kuluttajina me kaikki voimme altistua tietämättämme. – Tarvitseeko vaatteet todellakin höystää nanoilla? Vapautuuko nanovaatteista hiukkasia, jotka tarttuvat muihin vaatteisiin tai jotka huuhtoutuvat pesuvesiin? Häviävätkö hiukkaset vai jäävätkö ne luontoon? – Avoimia kysymyksiä jäi paljon, Virolainen tiivistää. Tutkituista nanohiukkasista osa on (nykytietämyksen valossa) vaarattomia. Osa voi aiheuttaa syöpää tai muita sairauksia. Suurimmasta osasta ei tiedetä, ovatko ne vaarallisia vai vaarattomia. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei pakota jonkin kemikaalin tai tuotteen valmistajaa paljastamaan nanopartikkelien käyttöä. Poikolainen näkee myönteisiäkin asioita. Maailmanlaajuisesti nanoja tutkitaan todella paljon. Tähän mennessä vain pieni osa tutkituista nanomateriaaleista on osoittautunut vaarallisiksi. Tutkimukseen on satsattava rajusti edelleen, Poikolainen vaatii. Ei saisi koskaan eikä missään oloissa käydä niin, että markkinoille jo laskettu materiaali tai tuote osoittautuu vaaralliseksi. Poikolainen arvioi, että tällä hetkellä metallityöntekijät voivat todennäköisimmin altistua nanohiukkasille silloin, kun tehdään maalaus-, pinnoitustai peittaustöitä. Suomen ja Euroopan unionin lakeja on muutettava niin, että tuotteen nanohiukkasia sisältävistä materiaaleista on pakko ilmoittaa. Työnantajien tulisi pitää kemikaalirekisterin ohella nanorekisteriä. Metalliliiton on saatava Murikan koulutuksiin nanoturvallisuudesta pysyviä osia, ehkä myös omia kursseja tai seminaareja, Poikolainen kaavailee. – Ilman muuta kannatan sitä, että lainsäädäntöä muutetaan niin, että nanomateriaalit on pakko ilmoittaa. Se helpottaisi valtavasti sitä työtä, kun käyttöturvatiedotteita ruvetaan (nanojen takia) päivittämään. Metalliliiton tulisi järjestää koulutusta tai seminaareja nanomateriaaleista ja niiltä suojautumisesta. Virolainen toivoo myös, että liitto julkaisisi yksinkertaiset, helpot ohjeet nanomateriaalien riskien arviointiin. Nanojen ei pidä muodostua samanlaiseksi terveyskatastrofiksi kuin mitä asbestista tuli. Hyvä aine, mutta huonosti kävi, Virolainen kuvailee asbestin historiaa. ”Tieto lisää tuskaa”. Toimettomaksi nanovaaran edessä ei työsuojeluvaltuutettu Virolainen jää. Hän yllyttää muitakin metalliliittolaisia peräänantamattomuuteen. – Täytyy vain itse hakea tietoa niin kauan kuin sitä ei meille muualta anneta! TURBONA ETEENPÄIN, PAITSI TURVALLISUUDESSA – Nanomateriaalien hyödyntämisessä on menty turbovauhtia eteenpäin. Nano ovat nykyisin aivan valtaisa, biljoonien ja biljoonien eurojen bisnes. En ole ollenkaan varma, onko nanoturvallisuudessa menty samaa vauhtia eteenpäin. Samaan Kööpenhaminan kokoukseen osallistui myös Metalliliiton työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen. Hän kuvaa, että salillinen ammattiliittolaisia meni hyvin hiljaiseksi, kun tajuttiin tämä: Nanohiukkasten tutkijat käyttävät kyllä ylimmän luokan suojauksia, ”avaruuspukuja” ja eristyskammioita, kun he tutkivat eri nanomateriaaleja. Sitten ne samat aineet lasketaan täysin vapaasti markkinoille, käytettäviksi eri tuotteisiin ja kemikaaleihin. – Tämä nykyinen ihmiskunta näyttää olevan nanomateriaalien testi-ihmisiä. Nanoja on maalla, merellä ja ilmassa. Ehkä sitten viidenkymmenen vuoden kuluttua havaitaan, mitä nanot aiheuttivat ihmisille ja ympäristölle. Latenssiajat eli nanojen aiheuttamien sairauksien itämisajat voivat olla pitkät, Poikolainen sanoo. Näissä voi olla nanomateriaaleja Kännykät Maalit Lakat Vahat Pinnoitteet Eristeet Työkalut Koneet Suodattimet Ikkunalasit Kaapit Ovet Sairaalasängyt Haavasiteet Aurinkorasvat Ihonhoitotuotteet Kankaat Vaatteet Silikonisprayt Elintarvikkeet? Urheiluvälineet Antimikrobiset tekstiilit Säilytysastiat Autovahat Pöytälevyt Lattiapinnoitteet Liimat Deodorantit Suihkuverhot Autonpesuaineet Hiomalaikat Korupinnoitteet Korkea aika antaa nanohälytys! NANOTEKNOLOGIA = nanomittakaavassa (1–100 nm) harjoitettavaa tiedettä, tekniikkaa, teknologiaa tai materiaaleja. VERTAA: paperiarkin paksuus noin 100 000 nm, hiuksen läpimitta 80 000–100 000 nm. Työntekijä voi altistua nanohiukkasille nanomateriaalia tai sitä sisältävää tuotetta valmistettaessa, työstettäessä, kierrätettäessä tai hävitettäessä. Nanomateriaalit voivat kulkeutua verenkierron kautta moniin elimiin. Myrkyllisyys riippuu nanomateriaalin koosta, muodosta, pintajännityksestä, iästä ja muista tekijöistä. Joillakin nanomateriaaleilla (hiilinanoputket, MWCNT) asbestin kaltaisia vaikutuksia. Nanomateriaalien vaaroista ihmisille ja ympäristölle ei ole riittävästi tietoa. Lähde: ETUI:n nanokokouksen esitelmät/ Kööpenhamina 29.–30.4.2015 Sementti, betoni ja märkä laasti (erikoislujan betonin nanosideaineet) Teräs (paremmat hitsaussaumat ja lujuus, vähemmät kuluvuudet ja halkeamat) Lasi (lämmön vakaus ja kestävyys, puhdistuvuus, heijastumattomuus) Eristeet (lämmön ja melun säädeltävyys) Pinnoitteet ja maalit (UV-säteilyn ja veden hylkiminen rakennuksissa, suojaus paloilta ja bakteereilta, naarmuuntumattomuus) Puu (auringonvalon haittojen, levien ja tuholaisten esto) LUE: www.metalliliitto.fi/nanomateriaalien-kaytto www.ttl.fi/partner/nanoturvallisuuskeskus AHJ1509_1-23.indd 16 15.6.2015 13:31:39
Tyo?ympa?risto? 9-15.indd 1 9.6.2015 18.04 KESKEYTYKSET Tietokoneohjelmien päivitykset paikkaavat jatkuvasti löytyviä turvallisuusaukkoja. Usein päivitykset keskeyttävät työskentelyn koneella juuri silloin, kun on kiire. Keinoja on, joilla tietokoneohjelmien jatkuvista virhepäivityksistä päästäisiin eroon. Se ei kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavaa ohjelmistoyrityksille. – Tutkijat osaisivat tehdä ohjelmistoista luotettavia. Niitä ei tarvitsisi päivittää vähän väliä, Tampereen teknillisen yliopiston professori Antti Valmari väittää. – Ohjelmistoyritykset eivät kuitenkaan halua käyttää tällaisia menetelmiä, koska nämä olisivat ainakin alkuvaiheessa kalliita ja aikaa vieviä. Tämä viivyttäisi Valmarin mukaan tuotteiden saamista markkinoille ja edellyttäisi toimintakulttuurin muutosta. Päivitysten lähettäminen netin kautta on ohjelmistoyrityksille helpompaa ja halvempaa. Tietokoneohjelmien virheet pyritään löytämään testaamalla. Vaihtoehtoisia tilanteita käydään läpi yksi reitti kerrallaan. – Ongelmana on, että kaikkia vaihtoehtoja ei voi testata etukäteen, Valmari kertoo. Tietokoneavusteinen verifiointi on tutkimusala, jossa pyritään löytämään testaamista tarkempia, automaattisia keinoja tietokone ohjelmien ja mikropiirien virheiden löytämiseen. – Siinä ei yritetä tutkia yksittäisiä reittejä, vaan vaihtoehtojen verkostoa eli niin sanottua tila-avaruutta kokonaisuudessaan. Vaihtoehdoista muodostuu verkosto, jossa on monta reittiä samaan päämäärään, Valmari selittää. Hän on kehittänyt menetelmiä, joilla voidaan tutkia ohjelmiston osien tai ohjelmiston ja laitteiston yhteistoimintaa ja varmistaa, ettei piileviä virheitä ole. TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ 17 25.06.2015 9 Toimiva ohjelma ei aina kannata Kaivosten työturvallisuus kohentunut YHTEISTYÖ Kaivostyötä pidetään usein tekijöilleen vaarallisena. Suomen kaivosten työturvallisuus on kuitenkin parantunut tällä vuosituhannella selvästi. Suomen Kaivosturvallisuuden neuvottelukunnan sihteerin Pertti Kortejärven mukaan turvallisuuden parantuminen johtuu alalla vallitsevasta yhdessä tekemisen kulttuurista. Turvallisuutta parantavat menettelytavat on pistetty kiertoon. Tämä johtuu osittain Outokummun aikoinaan vahvasta asemasta markkinoilla. Yhdellä kaivoksella keksitty hyvä käytäntö siirrettiin sellaisenaan toisellekin. – Nykyään kaivosten omistus on hajaantunut useille ulkoja kotimaisille omistajille, mutta alalla työskentelevät ihmiset ovat samoja. Turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä ala toimii edelleen verkostomaisesti, Kortejärvi kertoo tuoreessa Telma-lehdessä. Lisätunnit eivät nosta tuottavuutta TYÖAIKA Työtehoseuran asiantuntija Keijo Vesilahti ei usko, että esitetty sadan tunnin pidennys vuosityöaikaan hyppäyttäisi tuottavuutta viidellä prosentilla. – Työajan pidennys ei välttämättä varmista, että tehollinen työaika lisääntyisi. Työtehoseuran kehittämishankkeissa on Vesilahden mukaan päästy erinomaisiin tuloksiin. Yhdessä työntekijöiden kanssa on pohdittu työn tekemisen edellytyksiä, työn sisältöä, työtapoja, ergonomiaa ja työturvallisuutta. – Ratkaisut on suunniteltu yhdessä, ja ne on muokattu toimintatavoiksi. Tällä tavalla sekä työn tuottavuus että henkilöstön tyytyväisyys yrityksissä paranevat. Liiat taakat vievät sairasteluun KUORMITUS Työntekijän ”vastuualueen kasvattaminen” on trendi etenkin teollisuudessa, kertoo Työterveyslaitoksen (TTL) Työpiste -nettilehti. TTL:n tiimipäällikön Kirsi Aholan mukaan tehdastyöntekijä voi huomata työtaakkansa tuplaantuneen, vaikka palkka pysyy samana. Työtaakan ohella työntekijää voivat haitata myös meteli tai huono työergonomia. – Tutkimusten mukaan pitkittynyt ylikuormitus lisää sairauksien ja työkyvyttömyyden todennäköisyyttä, Ahola kertoo. Hän ymmärtää, että liiketoiminnassa tähdätään aina tuottoon. – Tulos on matematiikkaa, jossa työntekijä muuttuu numeroksi, mutta silloin yhtälöstä unohtuu kaikkein tärkein eli ihminen. Sementti, betoni ja märkä laasti (erikoislujan betonin nanosideaineet) Teräs (paremmat hitsaussaumat ja lujuus, vähemmät kuluvuudet ja halkeamat) Lasi (lämmön vakaus ja kestävyys, puhdistuvuus, heijastumattomuus) Eristeet (lämmön ja melun säädeltävyys) Pinnoitteet ja maalit (UV-säteilyn ja veden hylkiminen rakennuksissa, suojaus paloilta ja bakteereilta, naarmuuntumattomuus) Puu (auringonvalon haittojen, levien ja tuholaisten esto) LUE: www.metalliliitto.fi/nanomateriaalien-kaytto www.ttl.fi/partner/nanoturvallisuuskeskus AHJ1509_1-23.indd 17 15.6.2015 13:31:41
9 25.06.2015 TEK S TI K A TRI K ANGA S K UV A JOHANNES TER V O 18 EFC Finlandilla ei työskentele ketään nollatuntisopimuksella. Vuokratyöntekijöitä käytetään jonkin verran – haastatteluhetkellä heitä on töissä neljä. Metalliliiton jäseneksi Toppar liittyi alle kuukausi sen jälkeen, kun työt EFC Finlandissa alkoivat. Töissä kukaan ei tarjonnut jäsenyyttä. Viisas nuori mies kuunteli äitiään, joka sanoi liiton jäsenyyden kannattavan. – Kysyin pääluottamusmieheltä, saisinko liittymispaperit. Hän kertoo kysyvänsä itse jokaiselta vakinaistettavalta, haluaako tämä liittyä liittoon. Näkemys jäsenyydestä on selvä. – Kun ollaan töissä, silloin kuulutaan liittoon. Jos pääluottamusmies hoitaa hommansa, jokaisen eduista huolehditaan. On meilläkin YTK:hon (Yleiseen työttömyyskassaan) kuuluvia, mutta useimmat tietävät, että kannattaa toimia yhdessä. AINOA HALUKAS PÄÄLUOTTAMUSMIEHEKSI Topparista tuli pääluottamusmies vuonna 2011. Hän oli tuolloin ainoa ehdokas, eikä tehtävästä ole äänestetty. – Olen kai ollut ainoa, joka on ollut valmis kantamaan taakan, hän pohtii. Murikka-opistossa hän kävi luottamusmiesten peruskurssin talvella 2012. Muut kurssit ovat jääneet sijaisen puutteessa käymättä. – Nyt olen saanut sellaisen harjoittelemaan, joten tulevaisuudessa pääsen ehkä paremmin irti töistä. Toppar on myös alueellisen nuorisojaoston varajäsen ja ammattiosasto 28:n toimikunnan jäsen. Varatyösuojeluvaltuutetun pestistä hän luopui. – Totesin, että annan jonkun muun hoitaa hommat. Sitä parempi, mitä useampi henkilö hoitaa luottamustehtäviä. Tietoa on silloin useammalla. Pääluottamusmiehenä Toppar aikoo jatkaa niin kauan kuin kukaan muu ei tehtävää halua. – Jos jollakulla muulla on paloa tähän hommaan, voi hän olla minua parempi. Ilman pääluottamusmiestä emme voi olla. a TOIMIJA ”Yrittäjänkin saa ymmärtämään nollatuntiasian.” PÄÄLUOTTAMUSMIES Andreas Toppar TYÖPAIKKA EFC Finland Oy, Mustasaari TYÖNTEKIJÖITÄ noin 30 LUOTTAMUSMIESURA Pääluottamusmies 2011–, varatyösuojeluvaltuutettu 2012–2014, alueellisen nuorisojaoston jäsen 2012–2014 ja varajäsen 2015–, Vaasan metallityöväen ao. 28:n toimikunnan jäsen 2013– Tehdään isoja asioita Tämän me teimme! Metalliliiton yhteinen saavutus säilyy Andreas Topparin muistissa vielä vuosia. – Ensimmäistä kertaa minun aikanani liitto on ollut aktiivinen kuten ennen vanhaan. Ei tyydytä tilanteeseen, vaan yritetään muuttaa koko järjestelmää. Olen ylpeä, että olen ollut mukana. Andreas Toppar puhuu Operaatio Vakiduuni -kampanjasta eli OVD:stä. Nollatuntisopimusten kieltämistä ajava kansalaisaloite rikkoi 50 000 allekirjoittajan rajan vapun tienoilla. Lakialoite menee eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä. Toppar suhtautuu tyynesti ajatukseen, ettei lakialoite menisi kerralla läpi. – Jos menee, sitten juhlitaan. Jos ei mene, tehdään asialle jotain. Kuten Juha Sipilä sanoi: iteroidaan niin kauan, että muut taipuvat. Innostuksen ja ymmärryksen kasvun Toppar on huomannut kerätessään nimiä aloitteeseen. – Kun ihmisen saa ymmärtämään asian, hän kyllä allekirjoittaa. Yrittäjäkin voi ymmärtää nollatuntiasian, jos hänet saa asettumaan työntekijän asemaan. Silloin hän palkkaa työntekijän kunnon palkalla siksi ajaksi, kun on tarve. Työntekijöitä ei pyöritetä nollatuntisopimuksilla. Topparia ärsyttää, että media valitsee usein vääristellyn näkökulman työntekijöiden asenteisiin. Työntekijätkin haluavat, että oma työpaikka kasvaa ja kukoistaa. – Kansalaisaloitteessa on mustaa valkoisella, ettei mitään oikeutta oteta pois. Silti puhe yritysten aseman huonontamisesta menee läpi. Isojen yritysten asemaa on aika vaikea heikentää. Pienyrittäjät taas palkkaavat yleensä tarpeen mukaan, jolloin sopimuskin voidaan tehdä sille ajalle, Toppar muistuttaa. – Suomessa on myös aika helppoa irtisanoa työntekijä, vaikka toisin väitetään. TYÖTÄ MUIDEN PUOLESTA Pääluottamusmies Toppar, 32, työskentelee varastomiehenä EFC Finland Oy:ssä Mustasaaressa Vaasan kupeessa. Yritys valmistaa johdinsarjoja. Usean muun tapaan Topparin oma OVD alkoi viime lokakuussa Murikassa, missä OVD oli MetalliMeetingin teemana. Kampanja polkaistiin käyntiin samana viikonloppuna Tampereella. Toppar ei ole työskennellyt nollatuntisopimuksella, mutta Murikassa hän näki, että Operaatio Vakiduunissa ajetaan hyvää asiaa. – Ei haeta kunniaa, vaan tehdään työtä muiden puolesta, hän kuvaa. Toppar on kerännyt nimiä muun muassa Fight for $15 -mielenilmauksessa Vaasan McDonald’sin edessä huhtikuussa ja Vaasan torilla vappuna. Hänen työpaikallaan lähes jokainen allekirjoitti kansalaisaloitteen. Toppar sanoo, ettei ole luonteeltaan kovin ulospäinsuuntautunut. Hän otti kuitenkin itseään niskasta kiinni ja lähti kadulle nimiä keräämään. – Jonkun se on tehtävä. Jos ei minun, kenen sitten? OPERAATIOLLE UUSI TAVOITE? Topparin mielestä OVD:n toimintamalleista ja ketteryydestä pitäisi ottaa oppia. – Sanotaan, että liitto on hidas liikkeissään. Hidastelun sijaan pitäisi melkeinpä ennakoida, mitä yritykset tekevät seuraavaksi ja suunnata toimet sen mukaan. Yhteinen tavoite on Topparin mielestä parempi konsti aktivoida nuoret jäsenet kuin pelkät huvitapahtumat. Hän miettiikin, pitäisikö nuorisotoiminnassa keskittyä alueellisten tapahtumien sijaan siihen, että kaikki tekevät töitä jonkin yhteisen asian puolesta. – Kun nimien keräys loppuu heinäkuun puolivälissä, Operaatio Vakiduunin kautta voitaisiin ajaa jotain muuta. Liiton antama rahoitus olisi yhteinen ja menisi sinne, missä tapahtuu. Topparilla on muitakin ehdotuksia nuorisotoimintaan. – Ainakin meillä Vaasa–Keski-Suomessa on ollut aika vaikeaa saada kokouksia pidettyä. Alue on iso, ja on vaikea löytää kaikille sopivaa aikaa. Minusta kokoukset voisi hyvin hoitaa Skypessä. – Vaihtoehtoisesti kokoukset voitaisiin järjestää Murikassa. Tilat ovat hyvät, ja sinne on jokaisen suhteellisen helppo tulla. SAMAN TIEN LIITON JÄSENEKSI EFC Finland on Topparin ensimmäinen pysyvä työpaikka. Ensin hän teki yli vuoden töitä vuokratyöntekijänä. Vuonna 2008 hänet vakinaistettiin. – Menin kysymään, voisiko minut vakinaistaa. Pomo oli ehdottanut sitä jo aiemmin, mutta minulla oli silloin eri suunnitelmat. AHJ1509_1-23.indd 18 15.6.2015 13:31:41
19 ”Yrittäjänkin saa ymmärtämään nollatuntiasian.” Tehdään isoja asioita AHJ1509_1-23.indd 19 15.6.2015 13:31:47
9 25.06.2015 20 TEK S TI MIKK O NIK ULA Luottamus eläketurvaan vuosina 2011 ja 2014. Eläketurvakeskuksen raportteja 04/2015. www.etk.fi UUTUUS! Verraton tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79,90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva Micro-Ton-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info $ Hörapparat Ahjo nr 1509_Hörapparat Ahjo nr 1509 2015-06-11 13:51 Sida 1 Mitä heikommassa taloudellisessa asemassa kansalainen on, sitä pessimistisempi mielipide hänellä on eläketurvan riittävyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Esimerkiksi väittämän ”Eläkejärjestelmä kohtelee eri ammateissa työskenteleviä tasapuolisesti” hyväksyi johtajista 37 %, erityisasiantuntijoista 24 % ja työntekijöistä alle 20 %. Vastaajat antoivat Suomen eläkejärjestelmälle yleisarvosanan 6,5 asteikolla 1–10. Yleisarvosanaa kysyttiin nyt tutkimuksessa ensimmäisen kerran. Tämäkin kysymys toi näkyviin ammattiryhmien väliset mielipide-erot. Johtajat ja erityisasiantuntijat antoivat arvosanaksi keskimäärin 6,7, työntekijät 6,3. a Työ kyvyttömyyseläkkeen riittävyyteen uskottiin vielä vähemmän. Vain 37 prosenttia vastaajista arvioi, että eläke takaa työkyvyttömälle henkilölle kohtuullisen toimeentulon. Vuonna 2011 väitteen allekirjoitti vielä 47 prosenttia vastaajista. Horjuva usko eläkkeitten riittävyyteen ei ole ainoa epäluottamusta osoittava asia. Myös järjestelmän oikeudenmukaisuutta arvostellaan. Eläkeuudistuksessa – jonka tulokset eivät siis vielä olleet vastaajien tiedossa – sovittiin, että vanhuuseläkkeen alaikäraja muuttuu jatkossa eliniänodotteen mukaan. Tätä kytkentää piti epäoikeudenmukaisena selvä enemmistö, 63 prosenttia. Luottamus eläkkeisiin murentumassa Suomalaiset eivät enää varmuudella usko, että eläketurva riittää tai että eläkkeet muodostuvat oikeudenmukaisesti. Näin paljastaa Eläketurvakeskuksen tuore tutkimus. Tutkimuksen mukaan vain runsas puolet työikäisistä suomalaisista uskoo oman eläkkeensä riittävän kohtuulliseen toimeentuloon. Vähemmän kuin kolmannes pitää järjestelmää oikeudenmukaisena. Työntekijöiden luottamus on selvästi heikompi kuin johtavassa asemassa olevien. Tutkimuksessa kysyttiin työikäisten suomalaisten näkemyksiä eläkejärjestelmästä. Lähes kaikilla mittareilla tulokset olivat heikompia kuin vuonna 2011 tehdyssä vastaavassa kyselyssä. Kyselyn tuloksiin saattaa tosin vaikuttaa se, että vastaukset kerättiin vuonna 2014. Tuolloin elettiin aikaan, jolloin hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät olleet vielä sopineet eläkeuudistuksesta. Tutkijoiden arvion mukaan myös yleinen taloustaantuma on muuttanut näkemyksiä pessimistisempään suuntaan. Eläkkeen uskoi riittävän ”kohtuulliseen vanhuudenturvaan” enää 54 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2011 luku oli 62 prosenttia. ERIC LER AILLEZ Myönnytys työn raskaan raatajalle TYÖURAELÄKE Fyysistä työtä tekevät ehtivät nauttia eläkkeistään lyhemmän ajan kuin toimihenkilöt tai johtajat. Kuluttava työ tuottaa erilaisia kremppoja ja ammattitauteja. Duunarien keskimääräinen elinikä on lyhempi kuin muiden ammattiryhmien edustajien elinikä. Tämä lienee yksi selkeä syy siihen, että työntekijät pitävät eläkejärjestelmää keskimäärin vähemmän oikeudenmukaisena kun muut. Yksi keino korjata epätasapainoa on työuraeläke. Se tunnetaan myös nimellä ”työn sankarien eläke”. Tästä uudesta eläkelajista sovittiin eläkeuudistuksessa. 63-vuotiaana voi edelleen jäädä eläkkeelle, jos työ on ollut fyysisesti tai henkisesti erityisen raskasta ja työura on vähintään 38 vuoden mittainen. Työttömyysturvan lisäpäivien turvaamisen ohella uraeläke oli yksi niistä syistä, joiden takia Metalliliitto piti eläkeuudistuksen kokonaisuutta hyväksyttävänä. Eläkkeen myöntämisen edellytyksistä päästiin kolmikannassa sopuun toukokuussa. Hallituksen lakiesitys asiasta, kuten muutkin työeläkeuudistukseen liittyvät esitykset, on tarkoitus antaa eduskunnalle kesän lopulla. Niinpä työuraeläke olisi voimassa vuoden 2017 alusta. – Lakitekstin sorvaaminen on nyt jo pitkällä, esitys on tällä hetkellä laintarkastuksessa. Eläkkeessä otetaan huomioon 63 ikävuoteen tai eläköitymishetkeen mennessä kertyneen eläkkeen taso, kertoo SAK:n eläkeasiantuntija Katja Veirto. Milloin ensimmäiset ”työn sankarit” voisivat päästä eläkkeelle? – Oikeus hakea työuraeläkettä tulee jo 2017. Menee varmaan muutama vuosi ennen kuin ne alkavat yleistyä. Ehkä tämä tapahtuu vuosien 2019–2020 paikkeilla, kun eläkeiän alarajan nousu alkaa vaikuttaa, Veirto sanoo. AHJ1509_1-23.indd 20 15.6.2015 13:31:48
UUTUUS! Verraton tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79,90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva Micro-Ton-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info $ Hörapparat Ahjo nr 1509_Hörapparat Ahjo nr 1509 2015-06-11 13:51 Sida 1 AHJ1509_1-23.indd 21 15.6.2015 13:31:49
9 25.06.2015 TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRROK SET KRIS TA P ARTTI 22 NÄKEMYS Kannatatko TTIP-sopimusta vapaakaupasta? Toimitusjohtaja RISTO E.J. PENTTILÄ Keskuskauppakamari ? Kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia tarvitaan, koska maailman kauppajärjestö WTO ei toimi. ?Vapaakauppasopimus on palkansaajille hyvä asia. Sopimus on keino estää työelämän dumppausta. ? Kun päätös tehdään, sen mukaan on elettävä. Suomi on EU:n jäsenmaana hyväksymässä tai hylkäämässä vapaakauppasopimuksen. THOMAS WALLGREN: Kannatan, jos sopimus täyttää ympäristöön, kuluttajansuojaan, työelämän normeihin, hyvinvointipalveluihin ja demokratiaan liittyvät ehdot. Nyt ei vielä näytä siltä. RISTO E.J PENTTILÄ: Kannatan ehdottomasti. Koska monenkeskinen maailman kauppajärjestö WTO ei toimi, pitää pyrkiä eteenpäin kahdenvälisesti. Yhdysvallat ja EU tarvitsevat toisiaan enemmän kuin koskaan sekä turvallisuuspoliittisesti että taloudellisesti. MITÄ TTIP JA MUUT SOPIMUKSET MERKITSEVÄT MAAILMALLE? WALLGREN: Viimeisten 25 vuoden aikana kaikkien maiden kykyä ja oikeutta säädellä toimintaa omassa maassaan on alistettu kauppasopimusten määräyksille. Jos suomalainen kunta haluaisi ostaa lastensuojelupalveluita markkinoilta, mutta suosisi kunnan hyvin tuntemaa pientä, aatteellista yrittäjää, vastaan tulisi vapaakauppasopimus. Silloin kunnan voisi olla pakko ostaa sama palvelu joltakin veroparatiisiyhtiöltä, joka tavoittelee vain voittoa, eikä piittaa lapsista lainkaan. PENTTILÄ: Merkitys on erittäin keskeinen. WTOjärjestelmä on yskinyt. Globaalihallinnossa päästään eteenpäin vain, jos länsimaat eli G7-maat ilman Venäjää toimivat yhdessä ja muut tulevat perässä. Pienille maille uhka on talouden toimimattomuus, ei vapaakauppa. MITÄ TTIP MERKITSEE SUOMALAISILLE PALKANSAAJILLE? WALLGREN: Sitä, että työelämän ehdot ja julkisen sektorin työpaikat ovat uhanalaisia. Sopimuksen ongelmana on, että USA ei ole sitoutunut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämänormeihin. Kilpailuympäristö joudutaan määrittelemään uudestaan, mikä aiheuttaa epäsuoria paineita. Ei Suomessa kukaan suoraan sano, ettei meillä pitäisi noudattaa ILO:n sopimuksia. Mutta tilanteessa, jossa työelämänormeja noudattamaton kilpailija saa etua, meillekin voi tulla paineita purkaa normeja ja alentaa palkkoja. PENTTILÄ: Vapaakauppa on palkansaajille hyvä asia. Suomalainen ay-liike on aina ollut vapaakaupan puolella, koska kauppasopimukset ovat keino estää työelämän dumppausta. UHKAAKO TTIP SUOMEN JULKISIA HYVINVOINTIPALVELUJA? WALLGREN: TTIP:n tavoitteena on julkisten palveluiden kutistaminen, jotta yksityisen pääoman markkinat kasvaisivat. PENTTILÄ: Suomi tarvitsee kasvua voidakseen turvata hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa. Hyvinvointipalveluiden järjestäminen on liikkeessä joka tapauksessa. Vapaakauppasopimus vahvistaa ja monipuolistaa hyvinvointipalveluiden tuottamista. Hyvinvointivaltion ydinkysymyksiin tarvitaan rajauksia. Päätösvalta on aina valtiolla. Tarkoitus on, että suomalaiset pääsevät sopimuksen perusteella Yhdysvaltain markkinoille ja amerikkalaiset tänne. Suomalaisille avautuisivat merkittävät julkisten palveluiden markkinat. Meillä on paljon tarjottavaa julkisia hankintoja tekeville Yhdysvaltain osavaltioille. MITEN SUOMI HYÖTYISI SOPIMUKSESTA? WALLGREN: En näe siitä nykyisellään mitään hyötyä. PENTTILÄ: Pk-yritykset pystyisivät ilman byrokratiaa ja lupahallintoa pääsemään nopeasti USA:n markkinoille. KUKA SOPIMUKSESTA HYÖTYISI? WALLGREN: TTIP:n on väitetty luovan taloudellista tehokkuutta ja avaavan vientimarkkinoita, mutta mitään näyttöä tästä ei ole. Esimerkiksi EU-komission tilaama tutkimus väitti, että TTIP nostaisi bruttokansantuotetta 0,5 prosenttia. Kävi kuitenkin ilmi, että se 0,5 oli kymmenessä vuodessa ja että todellinen luku oli vain 0,05 prosenttia. Ei ole yhtään sellaista kansantaloustieteilijöiden laajasti hyväksymää laskutapaa, joka oikeuttaisi esittämään varmaa positiivista ennustetta. AHJ1509_1-23.indd 22 15.6.2015 13:31:49
25.06.2015 9 23 Kannatatko TTIP-sopimusta vapaakaupasta? Filosofi THOMAS WALLGREN Helsingin yliopisto ? Kaikkien maiden kykyä säädellä toimintaa omassa maassaan on alistettu kauppasopimusten määräyksille. ? Jos kilpailijamaan yritys ei noudata ILO:n työelämänormeja, meillekin voi tulla paineita purkaa normeja ja alentaa palkkoja. ? TTIP:llä pyritään julkisen sektorin alasajoon, jotta yksityisten palveluntarjoajien markkinat kasvaisivat. TTIP-SOPIMUS Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen sopimus, jonka tavoitteena on luoda maailman suurin vapaakauppa-alue. Sen piirissä olisi noin 800 miljoonaa kuluttajaa. ISDS-MEKANISMI Vapaakauppasopimukseen liittyvä riitojenratkaisumekanismi. Sillä suojataan yritysten investointeja niitä valtioiden toimia vastaan, joita yritykset väittävät laittomiksi tai kohtuuttomiksi. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki PENTTILÄ: Suomalainen yhteiskunta hyötyisi, koska me saisimme kasvua. Ennen kaikkea hyötyjiä ovat sellaiset yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan Yhdysvaltain markkinoille tavaroitaan tai palveluitaan. VOIKO SOPIMUKSESTA TULLA HAITTOJA SUOMELLE JA SUOMALAISILLE? WALLGREN: Ongelmia on edessä, koska neuvottelijat pelkäävät, etteivät saa esitettyä sopimusta hyväksytyksi toivotussa aikataulussa. Nyt puuhataan sopimusta, joka jättää yksityiskohtaisemmat säätelykysymykset EU:n ja Yhdysvaltojen kauppavirkamiesten työryhmän ratkaistavaksi myöhemmin. Tälle työryhmälle halutaan jättää kaikki valta oikeussääntelyn yksityiskohtiin. Yrityksille varataan etuoikeus vaikuttaa työryhmän työhön. Nyt halutaan luoda mekanismi, jolla EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen poliittisten päättäjien valta luovutetaan kauppavirkailijoiden komiteoille ja lobbareille. PENTTILÄ: Aina kun tulee lisää kansainvälistä kilpailua ja uusia järjestelyjä, jotkut toimialat hyötyvät. Joillekin taas tulee niin paljon kilpailua, että siellä joudutaan muutoksiin. Muutoksia tulee varmasti ja niistä joillekin sektoreille haittaakin, mutta kokonaisuutena mennään plussan puolella. KELPAAKO ISDS-MEKANISMI RIITOJEN RATKAISIJAKSI? WALLGREN: Ei kelpaa. Suurin ongelma siinä on harvojen kauppajuristien paneeli, jonka ratkaisut ovat julkisen oikeuden ratkaisun yläpuolella. Paneelissa voidaan määrätä sakkoja osallistuville valtioille ilman valitusoikeutta ja ilman, että perusteet olisivat läpinäkyviä. Tämä on niin radikaali ja hullu esitys, että sen läpimenoon ei ole uskonut kukaan koskaan. Tämä on otettu mukaan vain kulissiksi. Kun ihmiset ovat helpottuneita sen torjumisesta, he saattavat erehtyä pitämään sopimuksen muita osia järkevinä. PENTTILÄ: Se on lähtökohtaisesti hyvä, helppo, tarpeellinen ja halpa mekanismi. Jos ongelmia tulee, asioita voidaan katsoa uudelleen ja viilata tähän tarkoitukseen. Ongelma ei ole välimiesmenettely vaan kauppasopimuksen sisältö ja velvoitteet. Niistä neuvotellaan ja parlamentit siunaavat ne. ONKO SUOMEN PAKKO HYVÄKSYÄ EU:N TEKEMÄ VAPAAKAUPPASOPIMUS? WALLGREN: Jos sopimuksesta tulee nyt esitetyn kaltainen, se vaikuttaa Suomen hyvinvointijärjestelmään niin voimakkaasti, että Lissabonin sopimuksen hyvinvointipoliittinen ”hätäjarru” astuu voimaan. Silloin Suomi voi vaikka yksin pysäyttää sopimuksen. Etukäteen pois jäämisestä ei voi eikä kannata päättää. Kaikki riippuu siitä, mitä sopimukseen tulee. Suomella on mahdollisuus ja velvollisuus arvioida, onko vapaakauppasopimus meille sopiva. PENTTILÄ: Kauppapolitiikka on EU:lla ja piste. Suomi on EU:n jäsenmaana hyväksymässä tai hylkäämässä sopimuksen. Kun päätös on tehty, sen mukaan pitää elää. AHJ1509_1-23.indd 23 15.6.2015 13:31:50
24 TYÖTILA Moventas Gears Oy, Jyväskylä, 13. toukokuuta KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Ahjo2015_24-48.indd 24 15.6.2015 13:17:31
25 Ahjo2015_24-48.indd 25 15.6.2015 13:17:34
9 25.06.2015 26 TEK S TI K A TRI K ANGA S K UV A T JYRKI L UUKK ONEN KENTÄLLÄ TARVE YMMÄRTÄÄ LAKIA – Kentällä on tarve tälle. Yritykset ovat kansainvälistyneet. Luottamusmiehet joutuvat yhä useammin selvittämään, miten laki milloinkin menee, kurssille osallistunut Janne Vainio selittää kurssin suosiota. Vainio seurasi läheltä tapausta, jossa puolalainen yritys ei noudattanut Olkiluoto 3:n työmaalla suomalaisen yleissitovan työehtosopimuksen palkkamääräyksiä. Sähköliitto lähti ajamaan jäseniksi liittyneiden puolalaisten sähkömiesten asiaa. Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) ratkaisi tapauksen sähkömiesten hyväksi. – Joku työnantaja voi karsastaa sitä, että luottamusmiehellä on tietoa. Omalla työmaallani päätoteuttajan mielestä on sitä parempi, mitä enemmän minä tiedän, yhdysmiehenä Olkiluoto 3:n rakennustyömaalla toimiva Vainio kehuu. Hän sanoo saaneensa kurssista paljon irti. – Kurssilla käydään läpi, mitkä lait työmaailmaa säätelevät ja mikä on marssijärjestys, kun noudatetaan yleissitovaa työehtosopimusta. Saamamme Työoikeuden perusteet -kirja on todella hyvä muistityökalu. Työoikeuden kurssilaiset saivat pureskeltavakseen visaisen tapauksen. Kylmälaiteasentaja Visa Kakkonen on irtisanottu. Työnantaja väittää, että Kakkonen on alkanut harjoittaa kilpailevaa toimintaa. Oikeusoppeja käräjäsalista Metalliliiton uudesta työoikeuden täydennyskurssista tuli kerrasta suosittu. Ensimmäiselle viisipäiväiselle kurssille huhtikuussa olisi ollut yli tuplasti tulijoita paikkoihin nähden. Metalliliiton lakiasiain päällikkö Arto Helenius kertoo, että uudesta kurssista haluttiin tehdä erilainen kuin Murikan aiemmasta, teoriapitoisesta kurssista. Tällä kertaa kurssiporukka pääsi treenaamaan oikeusoppeja käräjäoikeuden istunnossa. Murikan kulisseissa istuttiin melkein kuin oikeilla käräjillä, sillä harjoitus pohjautui aitoon oikeustapaukseen. Toisena kurssi-iltana kurssilaisille jaettiin roolit ja heidät jaettiin ryhmiin. Osa sai esittää ja edustaa irtisanottua työntekijää, osa työnantajaa. Osalle lankesi todistajan ja osalle oikeuden notaarien eli tuomarien tehtävä. HUOMIO OLENNAISEEN – Ideana on oppia tekemällä. On tajuttava se, ettei oikeudessa voi väittää, vaan tulee näyttää. Samalla oppilas tajuaa sen, mikä arvo on jollain paperilla tai todistajalla. Kaikki seikat tulee arvioida ja analysoida etukäteen, Helenius selittää. Työoikeuden kurssilla opetellaan nimenomaan asioiden jäsentämistä. Kun kurssilaiset saavat työpaikalla riidan käsiteltäväkseen, he osaavat eritellä sen johdonmukaisesti. He pystyvät arvioimaan, onko asiassa riitaa ja jos on, keskittyä erimielisyyksiin. – Luottamusmiehistä ei ole tarkoituskaan tulla lakimiehiä, mutta joissain työpaikoissa he käsittelevät lukuisia erimielisyyksiä. Tämä kurssi auttaa heitä toivottavasti paljonkin. Heleniuksen mukaan toisinaan jäsenten voi olla vaikeaa hyväksyä, että joihinkin ”risauksiin” ei ole keskitytty oikeudessa. – Oikeudessa voi käydä niin, että vastapuoli keskittyy pikkuasioihin. Varsinaisen ison asian käsittely jää vähälle. Kun kaikki aika menee epäolennaisuuksiin, tuomarikin saattaa hämääntyä ja antaa tuomionsa lillukanvarsien perusteella, Helenius muistuttaa. – Viikon jälkeen kurssilaisetkin toivottavasti oivaltavat, että kannattaa keskittyä olennaiseen ja siivota rönsyt pois. TUOMARIT K ANT AJ A AIMO LAHTINEN MARKO SCHRODERUS JANNE VAINIO ISMO KATAINEN Työoikeuden kurssilaiset saivat kukin oman roolin käräjäoikeuden istuntoon. Osa esitti ja edusti irtisanottua, osa työnantajaa. Tuomarit kuuntelivat osapuolia ja heidän todistajiaan. Kurssikavereiden perusteelliset roolisuoritukset irrottivat monta naurua. Ahjo2015_24-48.indd 26 15.6.2015 13:17:40
25.06.2015 9 27 Tabell ei päästä heitä helpolla. Vaikka kaikki ovat luottamushenkilöinä kokeneemmasta päästä, tenttaus panee hikoiluttamaan. Samalla Tabell kuitenkin opettaa. – Jääkö tälle paperille joku muu väite, joka näytetään toteen? hän heiluttelee kantajan todistetta. Janne Vainio, jota tässä käräjäsalissa kutsutaan Metalliliiton vanhemmaksi lakimieheksi Kaino Hissukaksi, pinnistelee vastausta ilmoille. Liiton tavoitteena on järjestää työoikeuden kurssi Murikassa kerran tai kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Kurssi yritetään myös saada pysyvästi työnantajan tuen piiriin. JÄÄKIEKKO JÄÄ VÄLIIN On keskiviikkoilta. Kello on lyönyt seitsemän. Auditorion valkokankaalla pyörii jääkiekon finaaliottelu, mutta työoikeuden luokassa puurretaan. Kurssin osallistujat ovat selvästi omistautuneet asialleen. Puolenkymmentä henkeä työstää tekstiä seuraavaa päivää varten. Työnantajaa eli vastaajaa edustavat kurssilaiset kirjoittavat kanteeseen vastinetta. Kanteen eli vastaajalle suunnatun vaatimuksen irtisanottu työntekijä ja hänen edustajansa ovat kirjoittaneet edellisiltana. – Haluatteko tuoda epäluotettavuuden esiin? harjoitusta ohjaava Metalliliiton lakimies Susanna Holmberg kysyy. Ryhmä pohtii. Kirjurina toimiva Markku Lahtivuori, juuri nyt työnantajan Frendi Tekniikka Oy:n asianajaja Lydia Kånna, vuoroin kirjaa ja korjaa tekstiä tietokoneen ruudulla. Jokaista virkettä hiotaan pitkään ja hartaasti. – Kun käyt kannetta läpi, onko siinä virheellisiä väittämiä? Holmberg opastaa. – Kiistämme kantajan väitteet vääriksi ja ne ovat täysin perusteettomia, Jouni Lämpsä ehdottaa. – Tässä tulee lause siihen: Ottaen huomioon, että työnantajana olemme katsoneet läpi sormien Visa Kakkosen toistuvat laiminlyönnit työssään, kuten esimerkiksi Visan väärin täyttämät työtuntiraportit…Lämpsä tarjoaa. Hänelle on osunut työnantajan ykkösasianajajan Peter Svedun rooli. Parhaat kielikoukerot saavat porukan repeämään nauruun. – Minä ottaisin kantaa myös yt-lain mukaiseen hyvitykseen, Holmberg vinkkaa. Sellainen tekstiin sorvataankin. Kello lähenee kahdeksaa, kun päästään asiakirjatodistelun kimppuun. – Minkä väitteen te näytätte toteen laatukäsikirjalla? TUOMARI TIUKKANA Torstai-iltapäivänä luokkahuone kokee muodonmuutoksen. Se on nyt kuvitteellinen Satakunnan käräjäoikeuden istuntosali, jossa on alkanut oikeitakin käräjiä edeltävä valmisteluistunto. Täällä käydään molempien osapuolten vaatimuksia ja todisteita läpi. Aidon käräjäkäsittelyn tapaan tuomari, tosielämässä Metalliliiton lakimies Jenniveera Tabell, tapaa osapuolet vasta nyt. Kurssilaiset joutuvat esittämään asiansa ja todisteensa uudelle ihmiselle. Oikeusoppeja käräjäsalista TEKEMINEN ... muistelukset metallialalta kiinnostavat. … yhteistä hyvää polkemalla. 1 EURON INVESTOINTI VOI LUODA 8 EURON YHTEISKUNTAHYÖDYT ...vetureita, tykinputkia, alasimia, kirkonkelloja. ...liiton verkkosivuilla ja tarkista jäsentietosi. JOS NÄE SYÖ KÄY WEBCA G.FI/K OLMEPOL VEA/ HAE VERK O ST A: P Y OR AIL YK A TS A US20 15 W W W .P Y YNIKINLINNA.FI/ W W W .MET ALLILIITT O .FI/ SAHK OINENA SIOINTI T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O 27 LOKOMO 100 VUOTTA KONEPAJAJA TERÄSTEOLLISUUTTA EMIL AALTOSEN MUSEO 13.12. ASTI W W W .HELSINKIPRIDE.FI/ ... kantaa kävelemällä. AJA Huumori ei lopu, vaikka älynystyröiden hieromisen päänupeissa voi suorastaan kuulla. Koko sakki remahtaa tasaisin väliajoin nauruun. – Kyllä, mutta mikä teidän väitteenne tähän juttuun on? Tabell hakee. Väitteellä ja sitä tukevalla todisteella pitäisi selittää riita-asiaa. Tuomarin molemmin puolin istuvat notaareiksi nimetyt kurssilaiset. Huomisen käräjäoikeuden istunnon päätteeksi jokainen heistä antaa ensin itse arvionsa tuomiosta. Vasta sen jälkeen kuullaan esimerkkitapauksen alkuperäinen tuomio. JÄIKÖ JOTAIN KYSYMÄTTÄ? On perjantai. Kello on 11.30. Kaikki voitava on tehty. Visa Kakkosen ja työnantajan asianajajat ovat panneet parastaan käräjäsalissa koko aamupäivän. Keskustelu käy vilkkaana sohvilla, joilla kurssilaiset odottelevat oikeuden ratkaisua. – Te unohditte kysyä meiltä siitä, kiusoittelee yksi irtisanotun työntekijän todistajista. Kuulostaa siltä, että myös todistajan rooleihin on eläydytty täysillä. Liiton asianajaja Kaino Hissukka alias Janne Vainio nojailee seinään kännykkää tyynesti näppäillen. Tulikohan tästä voitto? a VA S T A A J A Isä, poika ja Metalli liitto TERO-MATTI SALO MARKKU LAHTIVUORI JOUNI LÄMPSÄ SAAT SYKSYLLÄ KURSSIKUTSUN SÄHKÖISESTI JOS sähköpostiosoitteesi on tiedossa (ja postilaatikossasi on tilaa!) Helsinki Pride -viikko ajaa työelämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Yhteiskulkue la 27.6. klo 12.30 Osallistujina SAK STTK Akava Toivo, Viljo ja Heimo Kuukkanen OTA Ahjo2015_24-48.indd 27 15.6.2015 13:17:44
28 9 25.06.2015 TEK S TI J A K UV A T JA AKK O J A SK ARI Mutta kuka omistaa sen, mitä maan alta kaivetaan? Kenelle kuuluvat tuotot? Näistä käydään edelleen ankaria kiistoja. – Maanalainen osa kuuluu liittovaltiolle. Oikeudet mineraaleihin voidaan myydä yhä uudelleen sekä yhtiöille että yksityisille ihmisille. Asetelmaa on käytetty myös aboriginaaleja vastaan, vaikka heidän oikeuksiaan näennäisesti tuetaan. Et oikeastaan voi estää ketään porautumasta maillesi, Dettmer valaisee. 1970-luvulle saakka kaivostoimintaa sai harjoittaa ilman ympäristönsuojelun velvoitteita. Reikäisessä maaperässä on paikoittain erittäin myrkyllisiä kemikaaleja. Joillain asuinalueilla maa on romahtanut, kun hylättyjä kaivoksia ei tarvinnut täyttää. Osa yhtiöistä on lakkautettu kaivostoiminnan loppumisen jälkeen jälkisiivouskustannusten välttämiseksi. Melbournen lähettyvillä sijaitsevan Hazelwoodin ruskohiilikaivoksen monttu aukeaa edessämme. Australian teollisuustyöläisten liiton AMWU:n puheenjohtaja Andrew Dettmer heilauttaa kättään maiseman yllä. – Kaivosteollisuutemme tarina on paljolti myös Australian tarina, Dettmer hymyilee. Melbournen liepeiltä löytyi vuonna 1851 maailman rikkain kultaesiintymä. Kultaryntäykseen osallistuneet tarvitsivat muonitusta, majoitusta ja kuljetuksia. Tämän katsotaan luoneen Australian talouden. Vankilasiirtokunnaksi leimautunut lampaankasvattajien maa vaurastui nopeasti ja integroitui kerralla osaksi maailmantaloutta. Australia käy kiistaa maistansa Lampaankasvattajien mantereesta tuli vauras ja maailmankauppaa käyvä kaivosten valtakunta. Maaperän käyttöoikeudet ja tuotto aiheuttavat edelleen kiistoja. Ahjo2015_24-48.indd 28 15.6.2015 13:17:49
29 25.06.2015 9 onnistui estää sosiaalidemokraattien verosuunnitelmat. Kaivostoiminnan voittojen verotusta olisi kiristetty. Näin olisi tasattu talouden heilahteluja. – Kaivoksen sulkeminen autioittaa nopeasti pienen kaupungin, Dettmer kertoo. AY-LIIKE LÄHTI ALAMÄKEEN Australian ensimmäiset kaivosyhtiöt rahtasivat työläisiä Euroopasta kuvitellen, etteivät nämä puolustaisi oikeuksiaan. 1850-luvulla noussut ay-liike taisteli kuitenkin oikeuden kahdeksantuntiseen työpäivään. Taistelun aikojen jälkeen on lähdetty alamäkeen. Osasyynä ay-liikkeen haavoittuvuuteen on Dettmerin mukaan syvällisen ideologian puute. Kaivosala paisui lähes määrättömien malmiesiintymien ja merkittävien jalometalliesiintymien löydyttyä koko 1900-luvun ajan. Erämaassa sijaisevien esiintymien hyödyntämiseksi tarvittiin kansainvälisillä investoinneilla katettava logistiikka. Australiassa työmarkkinoiden sääntely on vähäistä, liiketoiminta vapaata ja yksityisomaisuuden suoja vahva. Kaivosteollisuuden osuus on nyt kuusi–seitsemän prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Kaivokset työllistävät 250–300 000 henkeä ja nelinkertaisesti työntekijöitä palvelusektoreilla. Raaka-aineiden maailmanmarkkinat heilauttelevat Australian kansantaloutta. Matalasuhdanteissa tappiot ulkoistetaan mielellään työntekijöille ja yhteiskunnalle. Kansainvälisten kaivosyhtiöiden ja yksittäisten miljonäärien – Kaivosyhtiöt käyttäytyvät ikään kuin niillä olisi luojan suoma oikeus kaivaa maaperästä mitä haluavat, Dettmer tuhahtaa. “KIVIHIILEN SAUDI-ARABIA” Kullankaivajat tyhjensivät käsipelillä pintamaat kultaryntäyksen ydinkentällä Ballaratissa. Sen jälkeen kuvaan astuivat teollisen luokan kaivosyhtiöt. Australia käy kiistaa maistansa Paineet päästötöntä energiantuotantoa kohtaan kasvavat Australiassa. Neljäsosa Victorian osavaltion sähköstä tuotetaan kuitenkin yhä Hazelwoodin ruskohiilivoimalassa. ”Kaivoksen sulkeminen autioittaa nopeasti pienen kaupungin.” Ahjo2015_24-48.indd 29 15.6.2015 13:17:54
9 25.06.2015 30 TEK S TI XXX K UV A T XXX Melbourne Alice Springs Sydney Brisbane Perth Hazelwood CANBERRA ETELÄ-AUSTRALIA UUSI ETELÄ-WALES VICTORIA POHJOISTERRITORIO LÄNSI-AUSTRALIA QUEENSLAND Ahjo2015_24-48.indd 30 15.6.2015 13:17:57
25.06.2015 9 31 PETOKALAA Mistä etsitään H Kevätkuha ui rantaan H Viekijärvi on kuhapesä H Pyhäjärven kalapaikat kartalla H Mikä laukaisee lohen ottihalut H Valon vaikutus lohen ottiväreihin H Säippäily ei ole laiskan laji H Konstit on monet, kun lohen otti on arkaa jne... www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 3/15 NYT LEHTIPISTEISSÄ – Oppijärjestelmän korvasi kansantajuinen iskulause “Socialism is just being mates” eli ”Olemme kaikki vain kamuja”. 1990-luvulla Australiassa nousi valtaan porvarillinen liberaalipuolue, joka kannattaa nimensä mukaisesti uusliberalistista talouspolitiikkaa. Veroja leikattiin, samoin valtion menoja. Tämä heikensi ammattiliittoja ja murensi keskitettyjä tuloratkaisuja. Alle 101 työntekijän yritykset saivat erottaa työntekijän ilman syytä. 2013 valtaan palannut liberaalipuolue on ajanut työväenliikkeen entistä ahtaammalle. Tilannetta pahentaa porvarillisen skandaalilehdistön vimma yhdistää ay-liikkeen johtajia korruptioon. Tämä herättää suuren yleisön paheksunnan ay-liikettä kohtaan. Dettmer kuvailee maan poliittista kehitystä varoittavaksi esimerkiksi länsimaisille demokratioille. – Australian ay-liike on tällä hetkellä tyhjä kuori. Työnantajilla ei ole velvollisuutta tunnustaa meitä saati neuvotella työehtosopimuksesta. Vankkumattomiksi kuvitelluista oikeuksistamme on jäljellä lähinnä vain oikeus tarkastaa työpaikan olosuhteet ruokatunnilla. Tämä voi tapahtua 24 tunnin varoituksella ruokailualueella – jos työnantaja sallii. – Ammattiliittoon liittyvällä työläisellä on lyhyt ja onneton ura esimerkiksi pahamaineisessa kaivosyhtiö Rio Tintossa. Ammattiliittoihin ei liitytä entiseen malliin. Oikeudet otetaan itsestäänselvyytenä, joiden puolesta ei taistella. Dettmerin aloittaessa liiton toimitsijana 1990-luvulla jäsenet saattoivat vain kävellä ulos työpaikalta vastustaakseen ylitöitä. Nykyään työtaisteluaikeista täytyy ilmoittaa etukäteen. – Työläisille on järjestettävä äänestyskierros. Jos tulos on myönteinen, voidaan työtaistelu aloittaa. Prosessiin menee yleensä kuukausi. Monesti asiaa ei koeta vaivan väärtiksi. Haastattelun jälkeen Queenslandissa on pidetty osavaltiovaalit. Niissä keskusta-vasemmistolainen ALP-puolue saavutti historiallisen voiton keskusta-oikeistolaisesta LNP-puolueesta. Dettmer pidensi vuosilomaansa osallistuakseen vapaa-ajallaan vaalityöhön. Australian ay-aktiivit pitävät vaaleja käännekohtana, jonka toivotaan johtavan ALP:n nousuun muissakin osavaltioissa. “MAATA HAAVOITTAVA SATUTTAA MYÖS ITSENSÄ” Australian alkuperäiskansaa kutsutaan aboriginaaleiksi. He eläisivät mieluiten perinteisellä tavallaan, vapaina vaeltamaan. Nykyisin useimmat aboriginaaliyhteisöt joutuvat asumaan reservaateissa. Koulutusohjelmista huolimatta he kurjistuvat reservaattien ahtaissa ja epähygieenisissä oloissa. – Olosuhteet altistavat sosiaalisille ongelmille perheväkivallasta päihderiippuvuuteen. Heitä piinaavat sekä kehitysmaiden vakavat sairaudet että länsimaissa yleistyneet diabetes, sydänviat ja ylipaino. Aboriginaalien alennustilaa hyödynnetään välillä häikäilemättömästi. Vuonna 2007 pääministeri John Howardin porvarihallitus Andrew Dettmer johtaa Australian teollisuustyöläisten liittoa. Hän pitää maan ay-liikkeen heikentymistä varoittavana esimerkkinä muille teollisuusmaille. Australian mantereen alkuperäisiä asukkaita kutsutaan aboriginaaleiksi. 1700-luvun lopulla britit pystyttivät Australiaan siirtomaahallinnon, joka syrji kaikilla mahdollisilla tavoilla aboriginaaleja. Heitä jopa surmattiin alkuperänsä takia. Australia itsenäistyi vuonna 1901, mutta alku peräisväestön syrjintä jatkuu edelleen. Aboriginaaleja on nykyisin vain 2,4 % koko maan väestöstä. Osa heistä asuu niin sanotuissa reser vaateissa eli alkuperäiskansoille tarkoitetuilla asuinalueilla. Reservaatit sijaitsevat Länsi-Australian, Pohjoisterritorion ja Queenslandin syrjäisimmillä seuduilla. Olot ovat kurjat ja ahtaat, mikä vain kärjistää alkuperäiskansan sosiaalisia ja terveysongelmia. Aboriginaalit eivät tunne maan yksityisomistusta. Britit eivät antaneet heille oikeutta maihinsa ainoana imperiumin alkuperäiskansoista. Tämä on edesauttanut aboriginaalien maiden ryöstöä muiden muassa kaivosyhtiöiden käyttöön. Aborigi naalit vaativat holhoamisen lopettamista, tasa-arvoa ja maaoikeuksien palauttamista. runnoi 48 tunnissa Pohjoisterritorioon hätätilan, jolla se otti haltuunsa osavaltion aboriginaalien alueet. Prosessi käynnistyi aboriginaaliyhteisön kieltäydyttyä vuokraamasta maitaan kaivoskäyttöön. Skandaalilehdistön masinoimassa kampanjassa yksittäiset epäilyt aboriginaalilasten hyväksikäytöstä yleistettiin. Yhteisöt häädettiin mailtaan ja ne kerättiin isompiin keskuksiin. Kaivosyhtiöt pääsivät näin esteettä aboriginaalien pyhinä pitämille maille. Entistä ahtaammissa oloissa aboriginaalien itsemurhat ovat viisinkertaistuneet, koululaisten käytöshäiriöt lisääntyneet ja terveysongelmat pahentuneet. Lasten hyväksikäyttöepäilyjä ei juurikaan tutkittu. Aboriginaalien oikeudet ovat onneksi myös edistyneet. – Pääministeri Kevin Rudd esitti 2008 aboriginaaliyhteisölle julkisen anteeksipyynnön 200 vuotta kestäneistä vääryyksistä. Mantereen sademetsäalueita luovutettiin vielä samana vuonna takaisin maan alkuperäisille asukkaille, Dettmer toteaa tyytyväisenä. Rio Tintoa pidetään yleisesti pöyristyttävänä yhtiönä niin alkuperäiskansojen kohtelun kuin ympäristöongelmien takia. Nykyisin yhtiö kertoo neuvottelevansa ahkerasti aboriginaalien kanssa alkuperäiskansan maiden käytöstä kaivostoimintaan. Lopputulos ei ole kuitenkaan aina hyvä. a Ahjo2015_24-48.indd 31 15.6.2015 13:17:59
9 25.06.2015 TEK S TI HEIKKI JOKINEN 32 – En pidä korkeita korkoja muodin vuoksi, vaan siksi, että olemme potkineet liittoja joka päivä kun olen ollut virassani, kuvernööri sanoi huhtikuussa. BMW:n tehdas on toiminut Etelä-Carolinassa jo 20 vuotta, mutta tehdas on edelleen täysin järjestäytymätön. Siellä ei ole koskaan pidetty edes lakien takaamaa äänestystä liittoon liittymisestä. International Association of Machinists joutui huhtikuussa luopumaan yrityksestään perustaa ammattiosasto Boeingin lentokonetehtaalle EteläCarolinaan. Liitto kertoi syyksi yhtiön ja poliitikkojen sotkeutumisen asiaan, uhkaukset ja häirinnän. Kahta liiton aktiivia uhattiin asein. United Auto Workers lupaa tehdä kaikkensa järjestäytymisoikeuden puolesta. Liiton puheenjohtaja Dennis Williams sanoo, että vain muutamassa osavaltiossa poliitikot ovat sekaantuneet yhtä aktiivisesti ammattiliittojen murskaamiseen. Volvolla on omat eettiset sääntönsä, jotka tunnustavat oikeuden ammatilliseen järjestäytymiseen. Niistä voi olla apua, Williams sanoo. – Mutta näimme mitä tapahtui Tennesseessä (Volkswagenin tehtaalla), kun johtavat poliitikot kielsivät työntekijöiltä heidän järjestäytymisoikeutensa. Nyt sitten näemme kuinka vahva Volvo todella on. Tästä tulee koe Volvolle. Volvon omistaa kiinalainen Zhejiang Geely Holding Group. YHDYSVALLAT Volvo avaa uuden tehtaan EteläCarolinan osavaltioon Yhdysvaltoihin. Mittavan julkisen tuen vastineeksi yritys lupaa tuhansia työpaikkoja 15 vuodeksi. Ammattiliitot povaavat kovaa kamppailua järjestäytymisoikeudesta. Tehdas perustetaan 2 000 asukkaan Ridgevilleen. Osavaltio lupasi kaikkiaan 187 miljoonaa euroa suoraa tukea ja mittavia verohelpotuksia. Lähimpään satamaan osavaltio rakentaa 50 kilometrin junaradan. Nämä kattavat jo puolet 460 miljoonan euron investoinnista. Avokätisen tuen saamiseksi Volvo lupasi 2 350 työpaikkaa vähintään 15 vuodeksi. Elleivät työpaikat säily, tuki on maksettava takaisin. Etelä-Carolinan osavaltio vastustaa ammattiyhdistysliikettä erittäin tiukasti. Kuvernööri ja osavaltion poliitikot toimivat aktiivisesti järjestäytymistä vastaan. Etelä-Carolina on yksi ammattiliittojen toimintamahdollisuuksia heikentävää Right to Work -lakia noudattavista osa-valtioista. Kuvernööri Nikki Haley sanoo ylpeänä, että osavaltio on niittänyt kansainvälistä mainetta. Etelä-Carolina ei halua ammattiliittoja, koska niitä ei tarvita. Haley jopa palkkasi liittojen murskaamiseen erikoistuneen juristin työvoimahallinnon johtajaksi. Järjestäytymisaste Etelä-Carolinassa on 2,2 prosenttia. KANS AINVÄLINEN JÄRJESTÄYTYMINEN Ovien kokoamista BMW:n tehtaalla Spartanburgissa Yhdysvalloissa. Kaupunki sijaitsee Etelä-Carolinan osavaltiossa, joka ylpeilee ammattiyhdistysliikkeen vastaisella politiikallaan. Osavaltion työväestöstä vain pari prosenttia on järjestäytynyt ammattiliittoihin. Volvo lupaa pysyviä työpaikkoja FRED ROLLIS ON Kaivostyöläinen kuoli lakossa PERU Kaivostyöläinen kuoli poliisin hyökätessä lakkolaisia vastaan mielenosoituksessa Shougang Hierro –rautamalmikaivoksella. Useita muita haavoittui. Ammattiosaston johtajan Julio Ortizin mukaan poliisi käytti ampuma-aseita. Lakkolaiset vaativat 80 erotetun työläisen ottamista takaisin. Vuodesta 1992 toimineella kaivoksella on ollut jatkuvasti ristiriitoja. Kolme vuotta sitten siellä oli kuukauden lakko. Lakolla vaadittiin parempia palkkoja ja työsuojelua samoin kuin ympäristötuhojen kuriin saamista. Loppu perheväkivallalle AUSTRALIA Teollisuustyöläisten liitto AMWU kampanjoi voimakkaasti perheväkivaltaa vastaan. Liitto esittää uhreille oikeutta kymmenen päivää pidempään lomaan. Perusteena on väkivaltatapausten jälkeen oikeudenkäynteihin ja poliisikuulusteluihin kuluva aika. Jo nyt 1,6 miljoonan työntekijän työehtosopimuksissa on samantapainen määräys. Liiton tavoite on laajentaa se neljään miljoonaan ihmiseen. Asia on liitolle tärkeä, sillä sen johtajistoon kuulunut nainen kuoli perheväkivallan uhrina kaksi vuotta sitten. Toukokuisessa liittokokouksessa sadat miehet vakuuttivat seisomaan nousten, etteivät he salli väkivaltaa naisia kohtaan. Liiton jäsenyys tuo työtä TANSKA Tuoreen selvityksen mukaan ammattiliitojen työttömyyskassojen jäsenet saavat uuden työpaikan nopeammin kuin yksityisten kassojen. Ero Dansk Metalin jäsenten hyväksi on 9–10 viikkoa. Se merkitsee 3 900–4 300 euroa suurempia tuloja. Ammattiliitoilla on hyvät yhteydet työpaikoille ja tiedot sopivasta koulutuksesta. Näitä Dansk Metalin kassan johtaja Torben Poulsen pitää syinä työn pikaiseen löytämiseen. Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä o tse eur 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 42-vuotias Metalliliiton jäsen, 50 000 euron turva. K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 6Esi.€/kk* Ahjo2015_24-48.indd 32 15.6.2015 13:18:01
Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä o tse eur 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 42-vuotias Metalliliiton jäsen, 50 000 euron turva. K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 6Esi.€/kk* Ahjo2015_24-48.indd 33 15.6.2015 13:18:01
9 25.06.2015 34 VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRAHA4513F ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUDISTUNUT VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VitaeLab_Ahjo_nr9_pd2506_225x290_BG.indd 1 04.06.2015 09:47:20 34 TIEDOTUSTILAISUUS Pääluottamusmies Veikko Leskinen kertoo työehtosopimusneuvottelujen tilanteesta 1980-luvun alussa. Yleisönä on Nokian kaapelitehtaan työntekijöitä Helsingin Ruoholahdessa. Tehdas lakkautettiin vuonna 1990, kun Nokia teki uuden linjauksen. Kaapelinvalmistus hylättiin ja alettiin painottaa elektroniikkaa ja langatonta viestintää. Suuri osa tehtaan kaapelituotannosta myytiin Neuvostoliittoon. Kaapelitehdas on nykyään kulttuurikeskus. AIKA K ANS AN ARKIS TO . JULK AIS TU RAIMO P ARIK AN KIR JA SS A NELIKIERRE (1988) Ahjo2015_24-48.indd 34 15.6.2015 13:18:06
VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRAHA4513F ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUDISTUNUT VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VitaeLab_Ahjo_nr9_pd2506_225x290_BG.indd 1 04.06.2015 09:47:20 Ahjo2015_24-48.indd 35 15.6.2015 13:18:06
36 9 25.06.2015 TEXT K A TRI K ANGA S Ö VERS Ä TTNING JOHAN L UND F OTO JOHANNES TER V O 36 Toppar förhåller sig lugnt till tanken att lagförslaget inte skulle gå igenom på första försöket. – Lyckas det så festar vi. Om inte, så gör vi något åt saken. Som Juha Sipilä har sagt: vi tjatar på ända tills de andra ger sig. Toppar har märkt hur intresset och förståelsen växer i samband med namninsamlingen. – När man får någon att förstå vad det handlar om, så skriver personen under förslaget. Man kan också få företagare att sätta sig i arbetstagarens position och förstå vad nollavtal handlar om. Då anställer de personer för den tid som det finns behov för och betalar ordentlig lön, istället för att rådda med nollavtal. Toppar irriterar sig på hur nollavtal ofta behandlas i medier. I verkligheten vill arbetstagarna att den egna arbetsplatsen ska växa och blomstra. Det här lyckades vi med tillsammans! Fackets gemensamma prestation är något som Andreas Toppar kommer att minnas i flera år. Vi åstadkommer stora saker Passiviteten har pågått ganska länge, men nu har Metallarbetarförbundet varit aktivt. Det är som på gamla goda tiden att man inte nöjer sig med situationen utan försöker förändra hela systemet. Jag är stolt över att ha varit med om det, säger vasabon Andreas Toppar. Toppar hänvisar till Operation Fastjobb som sparkades igång i höstas. Namninsamlingen för medborgarinitiativet som vill förbjuda så kalllade nollavtal som inleddes i januari nådde sin första mellanetapp runt valborg: gränsen för 50 000 undertecknare spräcktes. Det betyder att lagförslaget går vidare till riksdagen för behandling. Ahjo2015_24-48.indd 36 15.6.2015 13:18:09
25.06.2015 9 37 HUVUDFÖRTROENDEMAN Andreas Toppar ARBETSPLATS EFC Finland Ab, Korsholm ARBETSTAGARE ca 30 FÖRTROENDEUPPDRAG Huvudförtroendeman 2011–, vice arbetarskydds fullmäktige 2012–2014, Vasas och mellersta Finlands ungdomssektion 2012–2014, styrelsemedlem i fackavdelning 28 i Vasa 2013–, suppleant i ungdomssektionen 2015– – När man jobbar så hör man till facket. Om huvudförtroendemannen sköter sitt så bevakas alla intressen. Också vi har några som bara hör till den privata arbetslöshetskassan YTK, men de flesta vet att det lönar sig att jobba tillsammans. VILLIG ATT BÄRA BÖRDAN Toppar blev huvudförtroendeman år 2011. Han var då den enda kandidaten, och inte heller efter det har man röstat om vem som ska sköta uppdraget. – Jag är väl den enda som är beredd att bära bördan, funderar han. 2012 gick han grundkursen för huvudförtroendemän på Murikka-institutet, men de övriga kurserna har blivit ogjorda. – Det har inte blivit av att gå på kurs eftersom jag inte har haft någon vikarie. Nu har jag ändå en som tränar för uppdraget, så det kan hända att jag i framtiden lättare kommer bort från jobbet. Förutom huvudförtroendemannaskapet har Toppar också förtroendeuppdrag i den regionala ungdomssektionen som suppleant och som styrelsemedlem i den egna fackavdelningen. Tidigare var han också arbetarskyddsfullmäktig på arbetsplatsen, men det uppdraget har han avstått från. – Jag konstaterade att någon annan kan sköta det uppdraget. Ju fler som har förtroendeuppdrag desto bättre. I ett skede var det också hos oss så att huvudförtroendemannaskapet och arbetarskyddsfullmäktiges uppgifter sköttes av en och samma person. Som huvudförtroendeman kommer Toppar ändå att fortsätta tills någon annan vill ta över. – Om någon annan som brinner för det här vill ta över så kan den personen vara bättre än mig. Utan huvudförtroendeman kan vi ändå inte vara. a Enligt Toppare krävs mer än bara nöjesevenemang för att aktivera unga. Att driva gemensamma frågor är ett bättre alternativ. Han tycker att det skulle vara värt att fundera på om man inom ungdomsverksamheten istället för att ordna regionalt program borde koncentrera sig på att gemensamt jobba för någon kollektiv sakfråga. Om man jobbar tillsammans på nationell nivå, dras folk med från hela landet. – När namninsamlingen tar slut, kunde man driva någon ny målsättning genom Operation Fastjobb. Kassan kunde vara gemensam och pengarna skulle riktas dit det händer något, funderar han. Toppar har också andra förslag vad gäller ungdomssektionernas verksamhet. – Åtminstone här i Vasa-trakten och Mellersta Finland har vi haft svårt att få våra möten till stånd, även om de bara skulle ha varit ett par i året. Området är stort och det är svårt att hitta tidpunkter som skulle passa alla. Jag tycker man bra kunde hålla mötena på Skype. – Alternativt kunde mötena hållas på Murikkainstitutet. Där finns bra utrymmen och alla har förhållandevis lätt att ta sig dit. BLEV GENAST MEDLEM I FACKET EFC Finland var Andreas Toppars första riktiga arbetsplats. Han kom till huset sommaren 2007 via ett bemanningsföretag och fick fast anställning ett drygt år senare. – Jag gick helt enkelt och fråga om jag kunde bli fast anställd och svaret var ja. Chefen hade undrat om jag ville ha fast anställning redan tidigare, men då hade jag andra planer. På EFC Finland jobbar ingen med nollavtal. Hyresarbetskraft används till en viss grad – just nu finns fyra inhyrda. – En del har längre avtal. Det är till stor del samma personer som hyrs in. Toppar blev medlem i Metallförbundet bara en månad efter att han anställdes på EFC Finland. Det var ingen på jobbet som erbjöd medlemskap, men den kloka unga mannen lyssnade på sin egen mamma som sa att det lönar sig att höra till facket. – Sedan bad jag om att få anslutningsblanketten av huvudförtroendemannen. Toppar berättar att han själv frågar alla som fastanställs om de vill ansluta sig till facket. Hans egen synpunkt på medlemskap är klar. – Trots att det i lagförslaget framgår svart på vitt att man inte är ute efter att ta bort några rättigheter så går budskapet om att företagens ställning försämras igenom. Det är svårt att försvaga stora företags position. Små företag anställer i sin tur i allmänhet enligt behov och då kan också arbetsavtalen göras för den tiden, påminner Toppar. – I Finland är det också ganska lätt att säga upp anställda jämfört med Frankrike eller Tyskland, även om annat påstås. ARBETAR FÖR ANDRA 32-åriga Andreas Toppar jobbar på lagret på elektronikföretaget EFC Finland Ab i Helsingby i Korsholm, som i huvudsak tillverkar ledningsserier, där han också fungerar som huvudförtroendeman för de anställda. På samma sätt som många andra inleddes hans engagemang i Operation Fastjobb på Murikka i samband med evenemanget MetalliMeeting i oktober. Själva kampanjstarten ordnades samma veckoslut i Tammerfors. Toppar har själv aldrig jobbat med nollavtal men på Murikka konstaterade han att Operation Fastjobb driver ett gott syfte. – Ingen är ute efter ära och beröm, utan man arbetar för andra, säger han. Sedermera har han samlat namn i samband med olika tillställningar som till exempel kampanjen för 15 dollar i timmen, Fight for $15, och under valborg på Vasa torg. På hans arbetsplats har så gott som alla skrivit under medborgarinitiativet. Toppar ser inte sig själv som speciellt utåtriktad, men han har tvingat sig själv att ta sig i kragen och gå ut på gatorna för att samla namn. – Jag tänkte att någon måste göra det. Och vem gör det om inte jag själv? NYTT MÅL FÖR OPERATIONEN Också Metallförbundets fullmäktige öste beröm på Operation Fastjobb för kampanjens fräscha grepp och förmåga att aktivera folk. Toppar anser att man borde ta modell av den smidiga verksamhetsmodellen också i andra satsningar. – Facket kritiseras ofta för att vara trögt i svängarna. Istället för att söla borde man nästan förutspå vad företagen gör till näst, och agera enligt det. 37 Vi åstadkommer stora saker Enligt huvudförtroendeman Andreas Toppar krävs mer än bara nöjesevenemang för att aktivera unga. Att driva gemensamma frågor är ett bättre alternativ. Man kan också få företagare att sätta sig i arbetstagarens position och förstå. Ahjo2015_24-48.indd 37 15.6.2015 13:18:11
9 25.06.2015 38 CAMILL A GR UND STRÖM Metalls kvinnor: Brister i löner och jämställdhet ENKÄT Kvinnliga metallare anser att rättvisa löner och jämlikhet är det som intressebevakningen borde prioritera. Det visar en enkät som har gjorts bland kvinnliga medlemmar i Metallförbundet. – Det var överraskande hur kraftigt lönen lyftes fram i svaren, säger Metallförbundets jämställdhetsoch kulturombudsman Kirsti Anttila. Enligt Anttila borde lönerna i teorin vara helt rättvisa eftersom lönerna formas enligt löneklassificeringssystemet Parake. – Om löneklassificeringen fungerar som den ska, borde allting vara i ordning. Jag misstänker ändå att möjligheterna till att utbilda och utveckla sig själv i arbetet inte är de samma för kvinnor och män, tror Anttila. Enkäten sökte också svar på varför det fortfarande finns för få kvinnor med förtroendeuppdrag i förhållande till antalet kvinnliga medlemmar. Det gäller både förtroendemän och ledande positioner i fackavdelningarna. Anttila tror att en förklaring är att kvinnor fortfarande i större utsträckning tar hand om barnen och hemmet, men poängterar att tidsbrist inte alltid är den verkliga orsaken. – Hindren kan också komma inifrån. Bra planering möjliggör ändå att man kan gå med i verksamheten. Vi har alla samma mängd timmar till vårt förfogande. Om man funderar och planerar så finns det tid, uppmuntrar Anttila. Undersökningen gjordes vid månadsskiftet februari–mars. Tusen kvinnliga medlemmar i Metallförbundet svarade på den elektroniska enkäten. SUVI SAJANIEMI Av Metallförbundets medlemmar är 25 000 kvinnor, dvs. 17,5 %. Andelen kvinnliga huvudförtroendemän är 7 %, arbetarskyddsfullmäktige 8 % och fackavdelningsordföranden 11 %. Metall belönade ung lagspelare 38 REDIGERING JOHAN L UND Nyutexaminerade Filip Kevin från yrkesskolan Axxell i Karis fick Metalls första lagspelarstipendium. Förutom ett diplom fick Kevin en svetsmask försedd med förbundets logo. STIPENDIUM Ingen klarar sig ensam. Vi behöver alla känna att vi är en del av ett lag, att vi tillhör en grupp. Det gäller såväl under skoltiden, som studerande och även den dag du träder in i arbetslivet. Det konstaterade Metalls svenska organisationsombudsman Nina Wessberg när hon överräckte förbundets första stipendium till yrkesstuderande. – Det här är ett sätt att uppmuntra unga att vara stolta över sig och det yrke de har valt. En del av att vara professionell är också att du känner till dina arbetsvillkor och tar hand om dig själv och dina arbetskamrater, säger Wessberg. Nyutexaminerade Filip Kevin blev den första yrkesstuderanden som fick Metallförbundets nya lagspelarstipendium. Kevin som har tagit en grundexamen inom maskinoch metallbranschen fick stipendiet i samband med yrkesskolan Axxells dimission i Karis. Stipendiet ges till en tredje årets studerande som av sina kamrater upplevs som en riktig lagspelare. Det är alltså de studerande själv som väljer vem stipendiet går till. – Det ska vara en person som inte är rädd för att uttrycka sig och sina åsikter. En som alltid ställer upp för de andra. De här är viktiga egenskaper som kommer väl till användning i arbets livet, berättar Wessberg. Tanken är att stipendieutdelningen i Karis blir ett startskott för en tradition som kommer att sprida sig vidare på nationell nivå. – Det här är en del av vår organiseringsverksamhet. Förbundet vill vara närvarande redan från början då de unga börjar skapa sig en egen yrkes identitet. Det är meningen att stipendieverksamheten i framtiden ska omfatta alla yrkesskolor som erbjuder utbildning för metallbranschen. JOHAN LUND Metalls svenska sektion önskar er alla en riktigt skön sommar! Följande Ahjo utkommer 13.8 Ahjo2015_24-48.indd 38 15.6.2015 13:18:12
Nytt koncept för fackskolan UTBILDNING Årets fackskola på svenska ordnas för första gången som en organiseringskampanj i Österbotten. Tanken är att hjälpa och styra de aktiva inom förbundet för att genom organisering skapa starkare facklig närvaro och fackliga strukturer på arbetsplatserna. – Det är första gången vi arrangerar utbildning kring organisering på svenska, säger organisationsombudsman Nina Wessberg som ansvarar för utbildningen. Enligt Wessberg är det lika lätt som viktigt att medlemmarna behärskar organiseringsarbete. Ett fackförbund som finns och syns på arbetsplatsen har bättre möjligheter att bevaka arbetstagarnas rättigheter och förhandla för att förbättra arbetsvillkoren. – Samtidigt stärker vi också våra fackavdelningar, konsta terar hon. Organiseringskampanjen börjar i september och fortsätter till jul. Deltagarna möts enligt fackskolans koncept tre kvällar under den hösten. Dessutom samlas deltagarna under två veckoslut under utbildningen. Hela fackskolan startar med ett så kallat kickoff-veckoslut 26–27 september. Under veckoslutet lär sig deltagarna grundtanken i organisering, hur en organisatör tänker, hur själva diskussionstekniken går till samt hur var och en ska fortsätta organiseringsarbetet på den egna arbetsplatsen. – Under fackskolekvällarna går vi tillsammans igenom vad som hänt på varje arbetsplats och deltagarna fördjupar sig i arbetet med organisering. Kvällsutbildningen är inte ännu inprickad med exakta datum, de datumen får deltagarna vara med och avgöra enligt egna tidtabeller, berättar Wessberg. Veckoslutet 21–22 november samlas kursdeltagarna på Murikka tillsammans med andra fackavdelningar från hela landet som alla sysslar med organisering. Via den gemensamma utbildningen får fackskolans deltagare ytterligare fördjupad kunskap och kan dra nytta av tidigare erfarenheter. – Jag finns tillgänglig för deltagarna under hela hösten. Vi kommer att vara i kontakt per telefon så gott som dagligen. På det sättet får kursdeltagarna direkt stöd i sina egna organiseringskampanjer. Deltagarna ska vara villiga att förbinda sig till att arbeta med frågorna under hela hösten. Det arbetet sker i första hand på den egna arbetsplatsen. Eftersom kursen innefattar personlig handledning är kursplatserna begränsade till mellan 10–15 personer. Blev du intresserad? Har du frågor kan du ringa Nina Wessberg 040 67 43891. Sista anmälningsdagen är den 15 september. REDIGERING JOHAN L UND Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokal samtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomstrelaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. ARBET SLÖ SHET S SKYDD Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad OBS! Nya öppettider 39 25.06.2015 9 AKTUELLT INOM METALL Framtidens fackavdelning – Fackskola på svenska för fackavdelningarna i Österbotten Åtminstone veckosluten 26–27.9 och 21–22.11, Murikka Anmälningar senast 15.9 till minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 020 77 41153 Ahjo2015_24-48.indd 39 15.6.2015 13:18:12
40 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päätty mi sestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköi sestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautumisessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaati mukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 9 25.06.2015 Huom! Uusi puhelinaika. Ahjo2015_24-48.indd 40 15.6.2015 13:18:12
25.06.2015 9 Innokas pulina täyttää Murikka-opiston pihamaan. Tämän kolmikon aika ei tule pitkäksi. – Syntyi into, kun ei ollut käyty täällä ennen. Sanna oli ollut aiemmin ja kertonut Murikasta, sanoo Pirkko Sipola. Pirkko Sipola, Sanna Sipolan veljen vaimo, oli siis ensikertalainen Murikassa. Minna PelkonenVariksella oli takanaan yksi Murikka-kurssi kymmenkunta vuotta sitten. Fiskarsin varastolla työskentelevät kaverukset osallistuivat nyt tietotekniikan peruskurssille käyttäen kaikille metalliliittolaisille kuuluvaa jäsenetua ilmaiseen opiskeluun. – Älyttömän paljon täällä tuli asiaa, kolmikko kertoo. – Huomasimme, että osasimmekin jo jotain. Saa nähdä sitten, miten paljon näistä muistaa jälkeenpäin. Esimerkiksi sähköpostin liitteet olivat minulle uutta. En ollut aiemmin itse käyttänyt niitä, vaikka olin lähettänyt sähköpostia ja olen esimerkiksi Facebookissa, tunnustaa Pirkko Sipola. – Tiedostojen laittaminen muistitikulle oli hyödyllinen oppi, sanoo Pelkonen-Varis. Muita kurssilla läpikäytyjä asioita olivat muun muassa tekstin tuottaminen Word-ohjelmaan ja kuvatiedostojen käsittely. Osa asioista oli periaatteessa jo hallinnassa, mutta niiden kertaaminen saattoi silti olla avuksi. – Aina on hyvä saada lisää varmuutta. Että ei tarvitse ihmetellä, lähtikö tiedosto liikkeelle vai ei, lisää Pirkko Sipola. Viiden päivän kurssin lopussa ihmetyksen aiheeksi jäi, miten tämä niin nopeasti päättyikin. – Päivät ovat menneet äkkiä. Ei uskoisi, kun vaan koneella könöttää. Mutta Murikka on pirun hieno paikka! KOULUTUS TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A JYRKI L UUKK ONEN Liittokokous aineistoja valmiina syksyn paikallisiin koulutuksiin! NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. SANNA SIPOLA raaka-ainevaraston hoitaja, työsuojeluvaltuutettu, PIRKKO SIPOLA, varastotyöntekijä ja MINNA PELKONEN-VARIS, varastotyöntekijä, Fiskars Oy, Pinjaisten Metallityöväen ao. 21 T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI Ammattiosastot – liittokokous lähestyy: ? On hyvä tietää miksi liittokokous on, mistä siellä päätetään ja miten voi vaikuttaa liiton toimintaan. Kun nämä ovat selvillä, voidaan herä tellä keskustelua liiton toiminnasta ja linjauksista. ? Liittokokouksessa ammattiosastojen esitykset vaikuttavat liiton kehityssuuntiin ja toimintaan. Kootkaa jäseniä keskustelemaan osastojen ja seuturyhmien iltakoulutuksiin TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT -teemasta. Tuotetaan esityksiä liittokokoukselle. ? Alkukevääksi 2016 kannattaa suunnitella koulutuksia liittokokousehdokkaille ja heidän vaalikampanjointiinsa osallistuville. Äänestysprosentti nousuun ja kaikkien ääni kuulumaan! 41 Fiskarsin naiset tietokoneiden kimpussa ”Jopa koneella könöttäessä päivät ovat menneet äkkiä.” 31.8.–4.9. Tietotekniikan jatkokurssi 7.–9.9. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 7.–11.9. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 5.–9.10.) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 5.–9.10.) Ihmissuhteet työpaikalla 14.–18.9. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Työsuojelun peruskurssi Järjestäjäkurssi (2. osa 26.–29.10.) 21.–23.9. Yritystalous Metallin täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla 21.–24.9. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 21.–25.9. Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Tietotekniikan peruskurssi 28.–30.9 Kansantalous Nuorisotoiminta tutuksi 28.9.–2.10. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 26.–30.10.) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 26.–30.10.) 5.–7.10. Peltialan täydennyskurssi 12.–16.10. Palkkatekniikan kurssi Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Hyvä lehtijuttu Murikassa Huom! Uusi puhelinaika. Ahjo2015_24-48.indd 41 15.6.2015 13:18:15
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 30.7. Ahjo 10 (ilmestyy 13.8.) 20.8. Ahjo 11 (ilmestyy 3.9.) 10.9. Ahjo 12 (ilmestyy 24.9.) KOKOUKSIA Metal Riders Finlandin Syyskokoontuminen 7.–9.8. Mukkula Campingissa Lahdessa. Sääntömääräinen syyskokous la 8.8. klo 13 Ace Corner –ravintolassa. Listalla sääntömääräiset asiat. TIEDOTUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n toimisto on suljettuna 10.6.–10.8. Syyskaudella 11.8. alkaen toimisto on avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 9.30–13 ja 14.30–17. Toimiston osoite Saariniemenkatu 4, 00530 Helsinki, puh. 045 139 8019. Toimiston ollessa kiinni ota tarvittaessa yhteyttä pj. Pentti Ruohoseen, puh. 041 538 7109 tai työntekijä Kari Pekkariseen, puh. 040 58 04573. Apua ja tietoja saa myös Metalliliitosta, puh. 020 77 4001. Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12, 13–17, ti/ ke/to klo 9–12, 13–16. Perjantaisin toimisto kiinni. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi Tikkakosken metallityöväen ao. 34 tarjoaa eläkeläisjäsenilleen liput Ränssin Kievarin kesäteatteriin. Kysy lippuja Ellulta, puh. 040 847 7205. Turun metallityöväen ao. 49:n kesäaukioloajat 8.6.–23.8. ma–to klo 9.30–13 ja 15–17, pe klo 9.30–13. Toimisto suljettu 20.7.–2.8. www.metalli49turku.fi Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n toimisto on kiinni 16.6.–13.8. Tarvittaessa ota yhteyttä Metalliliiton Helsingin aluetoimistoon, yhteystiedot löydät osastomme lehdestä tai Metallityöväen kalenterista. Voit myös soittaa puheenjohtajalle 045 633 9994 tai lähettää sähköpostia taina.karrikka@ieco.fi. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210:n päivystys, Koulukatu 18 B, Oulu, on suljettu 1.–31.7. Mökkien vuokrausta ja jäsenasioita hoitaa tuolloin Liisa arkisin klo 14–16, puh. 040 532 2667. Hyvää kesää! Euran Metallityöväen ao. 381:n jäsenkorttia näyttämällä mahdollisuus mennä katsomaan Pyhäjärviteatterin esitystä Seitsemän suloista syytä. Sisältää väliaikakahvin. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien ja Rauman metallityöväen ao. 66:n veteraanien tapaaminen ti 11.8. klo 11 Ykkös pirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Metallityöväen liiton puheenjohtaja Riku Aalto on paikalla kertomassa ajankohtaisista asioista. Soppaja kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita perheineen. Huom! laita allakkaasi muistiin, seuraava Ahjo ilmestyy vasta tämän tapahtuman jälkeen. Lahden metallityöväen ao. 23: Ilo-Fiilis-Onni– messut 29.–30.8. Lahden Messukeskuksessa. Liput 5 €/1 lippu/jäsen. Lippuvaraus toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu ilmoittautumisen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 008924, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Ao. 23:n veteraanien syysristeily 15.–16.9. Turku– Tukholma. Hinnat A-hytti 60 €/hlö, B-hytti 55 €/hlö. Hinta sisältää hyttipaikan, bussimatkat, meriaamiaisen, buffet-lounaan ruokajuomineen, kahvi+pulla-kupongin ja seminaariohjelman. Ilmoittautuminen toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089024, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. 9 25.06.2015 42 puuharyhmä_ahjo_225x145_CON.indd 1 4.6.2015 11.54 Ahjo2015_24-48.indd 42 15.6.2015 13:18:16
Toimita ilmoituksesi viimeistään 30.7. Ahjo 10 (ilmestyy 13.8.) 20.8. Ahjo 11 (ilmestyy 3.9.) 10.9. Ahjo 12 (ilmestyy 24.9.) 25.06.2015 9 43 puuharyhmä_ahjo_225x145_CON.indd 1 4.6.2015 11.54 Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n veteraanien retki Ouluun 1.–2.8. Toppilan Möljälle katsomaan esitystä Tangot solmussa. Retken hinta 30 € sisältää yöpymisen Hotelli Cumuluksessa kahden hengen huoneissa ja teatterilipun. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 17.7. mennessä Sepolle, puh. 0400 963 596. Ao. 99:n veteraanien ruskaretki 26.–27.9. Luostolle. Majoitus 2 hengen huoneissa hotellissa ja Tunturitähdessä 4 hengen huoneistossa sekä Kelorinne-huoneistoissa. Lähtö lauantaiaamuna klo 8 linja-autoaseman edestä. Perillä koulutusta iltapäivällä ajankohtaisista asioista. Illanvietto kylpylässä. Sunnuntaina aamulla patikkaretki luontopolulla. Hinta 40 €/hlö sisältää matkat, majoituksen, kaikki ruokailut sekä kylpylän käytön. Ilmoittautumiset 31.8. mennessä Sepolle, puh. 0400 963 596. Kuoreveden Työpajojen ao. 110: Metalliliiton Vaasan ja Keski-Suomen alueen retkeilypäivä la 5.9. PowerParkissa. Hinnat: Mini-ranneke 15 €, Maxi-ranneke 25 €. Ilmoittautumiset 3.8. mennessä osastojen luottamusmiehille. Linja-auto kuljetus, aikataulu ja reitti ilmoitetaan myöhemmin. Kouvolan metallityöväen ao. 116:n kesäja veteraanitapahtuma la 8.8. klo 11 Suomenniemellä osaston mökillä. Ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Ruokailu ja virvokkeet talon puolesta. Tiedustelut Jorma Kanervalle, puh. 050 408 5110. Porin metallitehtaan työväen ao. 122:n veteraanien risteily 15.–16.9. Turku–Tukholma–Turku Baltic Princess -laivalla. Linja-auto lähtee linja-autoasemalta tiistaina klo 17 VanhaUlvilaan. Lähtö Turusta klo 20.15. A2-hytti 55 €/ henkilö. Hintaan sisältyy matka, buffet-ruokailu, meriaamiainen, kahvi ja pulla. Ilmoittautumiset 3.8. mennessä Aaro Ilvekselle, puh. 0440 391 402. Maksut 3.8. mennessä: metalli 122 ry/veteraanitili FI77 4450 0010 0917 72, viitteeksi 136. Forssan metallityöväen ao. 179 veteraanijaoston pikkujoulu ja joulutori-matka Tallinnaan 29.11.–1.12. Bussikuljetus lähtee Ypäjältä klo 13 ja Forssasta klo 15.15. Laiva lähtee klo 18.30. Yksi yö merellä, toinen hotellissa. Aamupala laivalla, illallinen ja aamupala hotellissa. Hinta 105 €. Ilmoittautuminen 2.7.–30.10. puh. 040 719 9291. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n Noormarkun työhuonekunta järjestää matkan Tallinnaan 4.–5.8. Lähtö Viking XPRS -laivalla tiistaiaamuna klo 6 Tikkulan ABC:lta. Laiva lähtee klo 11.30. Tallinnassa majoitus Tallinn Seaport -hotellissa. Laiva lähtee Helsinkiin keskiviikkona klo 18. Hinta 50 €/jäsen/seuralainen. Hinta sisältää bussimatkat Pori–Helsinki–Pori, laivamatkat kansipaikoin, majoituksen kahden hengen huoneessa aamiaisella. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautumiset 1.7. mennessä Erkki Heinolle, puh. 040 577 9271. Ao. 57:n veteraanien kesäpäivä ke 5.8. Leirisalossa. Bussi lähtee Halikosta klo 10.45 ja Salon torilta klo 11. Voi tulla myös omalla autolla. Ohjelmassa luontopolku, saunomista, uintia, pelejä, makkaranpaistoa ja muuta pientä syötävää. Hinta 10 €. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 15.7. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle. Ao. 57:n veteraanien laivaristeily Turku-TukholmaTurku 8.-9.9. Lähtö tiistaina Salon torilta klo 19 ja Halikosta klo 19.15. Paluu keskiviikkona heti laivan saavuttua satamaan. Hinta 50 €. Ikkunallinen hytti. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 10.7. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle. Mikkelin metallityöväen ao. 61:n lounasristeily la 8.8. klo 12.30 Jaarlilla Heimariin. Ilmoittautuminen toimistolle 14.7. mennessä tiistaisin klo 17–18. Varausmaksu 20 € joka palautetaan matkalla. 30 nopeinta pääsee mukaan. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien teatterimatka to 30.7. Toppilan Möljälle katsomaan komediaa Tangot solmussa. Ilmoittau tuminen Eeva-Liisalle, puh. 040 555 3275. Kreetan matkalle 21.9. on muutama paikka vapaana. Järvenpään metallityöväen ao. 90:n päivä risteily la 12.9. Laiva lähtee Helsingistä klo 7.30. Paluu lähtö klo 16.30. Risteilyn hinta jäsenille ja puolisolle 5 €/hlö sisältää menomatkan Comfort-luokassa, paluumatkan kansipaikoin + 5 hyttiä sekä bussikuljetukset. Kuljetus lähtee Järvenpään linja-autoasemalta lauantaina klo 5.45 ja paluu kuljetus satamasta. Ilmoittautumiset 7.8. mennessä, mieluiten sähköpostitse make. tolonen@gmail.com tai puh. 045 271 5074. Ilmoita lähtijän nimi ja syntymäaika sekä yhteystiedot. Maksu 14.8. mennessä pankk itilille Nordea FI93 1064 3007 2014 08, viitteeksi 901400, maksun viestiksi osallistujan/osallistujien nimi ja paikkakunta. Paikkoja on varattu 50 kpl jotka menevät ilmoittautumisjärjestyksessä. HUOM! Mikäli ilmoittautuneita on alle 10, matkaa ei järjestetä. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n jäsenille puolisoineen syysretki 21.–23.8. Pärnuun. Linja-autokuljetus lähtee Fiskarista perjantaina klo 7.30. M/S Tallink Star lähtee Länsisatamasta klo 10.30. Tervis Medical Spa -kylpylähotellissa 2 yötä kahden hengen huoneissa. Linja-auto mukana koko matkan ajan. Paluu Tallinnasta sunnuntaina klo 16.30. Paikkoja 30, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan passi tai henkilökortti. Ilmoittautumiset maksamalla hinta 50 €/hlö viimeistään 30.6. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. Ao. 23: Myrskyluodon Maija –teatterinäytös ke 18.11. klo 13. Lipun hinta 25 €/lippu, max. 2 lippua per jäsen. Varaukset toimistolle, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 008924, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Jyväskylän metallityöväen ao. 26: Vaasan ja Keski-Suomen toiminta-alueen retkeilypäivä la 5.9. alkaen klo 12 PowerParkissa Härmässä. Ammattiosasto maksaa rannekkeet ja ateriasetelit osaston jäsenille perheineen sekä korvaa matkakulut oman auton käytöstä 0,20 €/km. Lisätietoja retkeilypäivästä osaston kotisivulla www.jklmetalli026.fi. Ilmoittautumiset 31.7. mennessä Matti Räisäselle, puh. 050 469 0282. Turun metallityöväen ao. 49:n teatterimatka la 15.8. Valkeakosken kesäteatteriin musiikkinäytelmään Pätkä Pääroolissa. Matkan hinta 25 €/ hlö sisältää bussimatkat, lipun ja väliaikakahvit teatterilla. Lähtö klo 11 ao. 49:n toimistolta, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Näytös alkaa klo 14 ja kestää reilut 2 tuntia. Paluu Turkuun näytöksen jälkeen. Ilmoittautumiset ja maksut 30.6. mennessä ao. 49:n toimistoon, puh. 044 518 9449 tai anu.tuovinen@metalli49turku.fi. Ao. 49 veteraanien matka 10.–13.9. Pärnuun kylpylähotelli Emmiin. Matkan hinta 290 € sisältää matkat, puolihoidon sekä viisi kylpylähoitoa. Ilmoittautumiset 5.8. mennessä Erkki Haapaniemelle, puh. 040 779 2558. Ao. 49:n veteraanien 23 tunnin seminaariristeily 15.–16.9. Turku-Tukholma-Turku Baltic Princess – laivalla. Lähtö Turusta tiistaina klo 20.15. Risteilyn hinta A-hytissä (2 henkilöä hytissä) 48,50 €/ hlö; B-hytissä (2hh) 45,50 €/hlö; A-hytissä (1hh) 57,50 €/hlö ja B-hytissä (1hh) 51,50 €/hlö. Hintaan sisältyy hyttipaikka, meriaamiainen, lounas ruokajuomineen ja pullakahvit. Matkavaraukset ja maksut elokuun loppuun mennessä osaston toimistoon Anulle, puh. 044 518 9449. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston matka su 5.7. Suomenlinnaan. Lähtö Salon torilta klo 10. Paluulähtö Helsingin kauppatorilta klo 18. Hinta ao. 57:n jäseneltä 20 €, muilta 25 € ja alle 17-v. lapsilta 5 €. Hinta sisältää bussikyydin Helsinkiin ja takaisin. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 29.6. ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. 731 4553. Matka toteutuu, jos lähtijöitä on vähintään 20. Ao. 57:n naisjaoston matka su 19.7. Mathildedalin kesäteatterin Satumaa-esitykseen. Lähtö Salon torilta klo 15. Salaattibuffet Marinassa, jonka jälkeen teatteriesitys klo 17. Paluu esityksen jälkeen. Hinta ao. 57:n jäsenille 28 €, muille 33 €. Ilmoittautumiset ja maksut 6.7. mennessä ao. 57:n toimistolle. Lippuja varattu 30 kpl. Ahjo2015_24-48.indd 43 15.6.2015 13:18:17
n TOIMINTA Ao. 318:n veteraanijaoston kesämatka su 12.7. Parkanon Käenkoskelle. Lähtö Kankaanpään linja-autoasemalta klo 11. Matkaan sisältyy Vesipääsky-risteily, ruokailu ja kesäteatteri. Matkan hinta 25 €/henkilö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 30.6. Markku Lahtoselle, puh. 044 516 9955. Pälkäneen metallityöväen ao. 335:n urheilukilpailut la 8.8. klo 13 Pälkäneen urheilukentällä. Kisasauna klo 16 alkaen Sydän-Hämeen Safarien rantasaunalla. Ikaalisten metallityöväen ao. 340:n retki la 8.8. Pyynikin kesäteatteriin klo 14 näytökseen Avioliittosimulaattori. Lipun hinta jäsenille 20 €, työttömille jäsenille 15 €, lapsille 15 €, muille 33,50 €, maksu osaston tilille FI58 4503 1020 016269. Hinnat sisältävät bussikuljetuksen, aikataulut myöhemmin, seuraa ilmoittelua osastomme kotisivulla, facebookissa tai työpaikkojen ilmoitustauluilla. Vielä runsaasti paikkoja, ota kaverikin mukaan! Ilmoittautumiset 5.7. mennessä Maija-Liisa Vesalle, puh. 040 717 7627 tai maikku.vesa@gmail.com. Muuramen Metallityöväen ao. 344:n retki Metalliliiton retkeilypäivään Härmän PowerParkiin la 5.9. Hinta 10 €/hlö sisältää kuljetuksen, rannekkeen (alle 130 cm tai yli 130 cm pituisille) sekä rannekkeen ostajalle 8 € arvoisen aterialipun. Ilmoittautuminen 31.7. mennessä oman työpaikan luottamusmiehelle tai Arto Liikaselle puh. 040 735 4855. Virtain metallityöntekijät ao. 349:n teatterimatka la 24.10. Tampereen Teatterin musikaaliin Sugar klo 14.30 näytökseen. Ao. maksaa jäsenen ja seuralaisen lipun ja bussi kuljetuksen. Ilmoittautumiset 10.9. mennessä myynti@bussi-manninen. fi tai puh. (03) 486 4700. Paikkoja rajoitetusti. Ilman perusteltua syytä pois jääneeltä voidaan periä matkan hinta 75 €. Ilmoittautuessasi muista mainita että olet ao. 349:n jäsen! Euran metallityöväen ao. 381:n iltaristeily 29.8. Ukkopekalla Loistokarin saarelle, jossa illallinen. Lähtö Euran la-asemalta klo 17. Risteilyaika klo 19–23, jonka jälkeen paluu Euraan. Hinta jäsenille 20 €, seuralaisille 50 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 12.8. mennessä Ari Kyllöiselle, puh. 040 579 4016. Mukaan mahtuu 30 nopeinta. Kainuun autoja konealan ao. 419: Metalliliiton autoalan Pohjois-Suomen YTA-päivät 5.–6.9. Iso-Syötteellä Pudasjärvellä. Hinta 20 €. (katso erillinen ilmoitus!) Ao. 419:n ilmoittautumiset 28.7. mennessä Seija Kemppaiselle, puh. 050 566 3059 tai seheke.kemppi@gmail.com ja maksut 28.7. mennessä osaston tilille Danske Bank FI92 8000 1979 3682 07. Muistathan mainita mahdollisista ruoka-allergioista. Pyrimme järjestämään kimppakyydin Kajaanista lauantaina. SEUTURYHMÄT Kuopion seuturyhmän koulutusmatka Helsinki/Tallina 4.–6.9. Tiedustelut ja ilmoittautumiset omaan ammattiosastoon 2.8. mennessä. Jokilaaksojen seuturyhmän ruskaretki 25.–27.9. Kuusamoon. Hinta 60 €. Lisätietoa omasta ammattiosastosta. Ilmoittautumiset 3.–5.8. puh. 050 468 9866. Oulun seuturyhmän syysreissu 29.–30.8. Ämmässaareen Kiannon Kuohuihin. Linja-auto 1. lähtee Kiimingin ABC:ltä la klo 7.30 ja Oulun linja-autoasemalta klo 8. Linja-auto 2. lähtee Tupoksen ABC:ltä klo 7.30 ja Oulun linja-autoasemalta klo 8. Majoittuminen 2 hengen huoneissa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 14.8. mennessä osastosi yhteyshenkilölle: ao. 56 Paula, puh. 040 567 1498 (arkisin klo 10–14); ao. 72 Olli, puh. 040 554 7587; ao. 108 Ilkka, puh. 040 543 6970; ao. 118 Tuure, puh. 041 507 2348; ao. 210 Tarja, puh. 040 572 5692 (arkisin klo 10–14); ao. 219 Kalevi, puh. 0400 580 354; ao. 289 Mika, puh. (työ) 040 134 3530. Metalliliiton autoalan Pohjois-Suomen syystapahtuma, YTA-päivät Iso-Syöte 5.–6.9. Tervetuloa Iso-Syötteelle nauttimaan iloisesta seurasta, hyvästä ruoasta ja juomasta sekä luonnon tarjoamasta ruskasta! n Ohjelmassa lauantaina klo 12 keittolounas, klo 13 asiaa kokoustilassa, klo 14–15 majoittuminen, klo 15 osastojen välinen taitokisa, klo 19 päivällinen, illanviettoa ja karaokea. Sunnuntaina aamupala, klo 11 palkintojen jako, klo 12 lounas ja huoneiden luovutus. n Hinta 20 €/hlö. Maksu tilille FI89 8000 1302 1346 31 (DABAFIHH) n Ilmoittautumiset viimeistään 31.7.: Helena Halttu, helena.halttu@pp.inet.fi, 040 742 9027, Seija Räihä raiha.seija@gmail.com, 040 590 9351 tai Sami Päiväniemi, sami. paivaniemi@gmail.com, 040 593 2295. n Muistathan mainita mahdollisista ruoka-allergioista. n Mikäli haluat tulla jo perjantaina, on tunturimökki-paritalohuoneisto 154 €/hsto + aamiainen 10 €/hlö (mökkiin/huoneistoon mahtuu 6–8 hlöä). Varauksen yhteydessä mainitse ”Metalli2015”. Varaukset suoraan Syötteen keskusvaraamosta, puh. (08) 823 400. Nähhäänpä sitte Iso-Syötteellä! Kemin autokorjaamotyöntekijäin ao. 284 METALLILIITON PALVELUNUMEROT VASTAAVAT KOKO KESÄN MA–PE KLO 8.30–15 Edunvalvonta 020 77 41100 Jäsenpalvelu 020 77 41180 Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 METALLILIITON KAIKKI ALUETOIMISTOT OVAT SULJETTUINA 29.6.–10.7. Tällöin työttömyyspäivärahahakemuksia ei voi jättää aluetoimistoon eikä sen postilaatikkoihin. Hakemukset liitteineen voi toimittaa sähköisessä asioinnissa www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi tai postitse osoitteeseen Metallityöväen Työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki TYÖTTÖMYYSKASSAN PALVELUNUMERO 020 690 455 VASTAA MA–PE KLO 8.30–15 LOPPUVUODEN AIKATAULU Ahjon osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 10 30.7. 13.8. 11 20.8. 3.9. 12 10.9. 24.9. 13 1.10. 15.10. 14 22.10. 5.11. 15 12.11. 26.11. 16 3.12. 17.12. 9 25.06.2015 44 Ahjo2015_24-48.indd 44 15.6.2015 13:18:17
n Naisten seminaari 2015 ”Naisia edunvalvonnan eturiviin” Murikka-opisto • Teisko • Tampere • 12.–13.9. Ohjelmassa mm. PUHEENVUORO Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto l TYÖKAARI KANTAA työympäristöpäällikkö Juha Pesola l LIITTOKOKOUS tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila l TES-ASIAA sopimusasiantuntijat Mirjami Suikki ja Terho Ihalainen. IF:n puheenvuoro Karaokea Mutterissa Osallistujille maksetaan matkakulut halvimman matkustustavan mukaan. Majoitus ja ruokailu osallistujille ilmaisia. Mukaan mahtuu 60 osallistujaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, alueellinen tasapuolisuus huomioon ottaen. Sitova ilmoittautuminen 21.8. mennessä: Metallityöväen Liitto/ Pia Toivanen, PL 107, 00531 Helsinki tai jarjesto@metalliliitto.fi. Seminaaria koskeviin kysymyksiin vastaa Kirsti Anttila, puh. 040 587 4450. Edunvalvonta on joukkuelaji SEMINAARI ON AVOIN TYÖELÄMÄN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVILLE METALLIN NAISJÄSENILLE. Ahjo2015_24-48.indd 45 15.6.2015 13:18:17
9 25.06.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini nj 286.indd 1 10.6.2015 0.26 VAIKEUSASTE 2,5/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1D , 2B , 3A, 4C Ahjo2015_24-48.indd 46 15.6.2015 13:18:24
KOTIMATKA Moottoripyörä 3. kesäkuuta klo 16 TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Ari Rintala TYÖPAIKKA Wärtsilä Oyj MATKA Vaasa-Vähäkyrö MATKAN PITUUS JA KESTO 25 km, 25–30 minuuttia KUVA JOHANNES TERVO 47 & Nipa Kettu Joe Kaniini nj 286.indd 1 10.6.2015 0.26 Ahjo2015_24-48.indd 47 15.6.2015 13:18:34
PRO2 – Posti Oy Ahjo2015_24-48.indd 48 15.6.2015 13:18:35