Gnistor av hopp Fältsjukhus igen i Haiti Toivon kipinöitä Kenttäsairaala palasi Haitiin Presidentti Sauli Niinistö: Ihmisyyden kunnioitus on vähentynyt President Sauli Niinistö: Respekten för det mänskliga har minskat Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld ”Asunnottomana pahinta oli jäädä yksin” Korona koettelee omaishoitajia 4 2021 AVM4_alkuosa.indd 1 AVM4_alkuosa.indd 1 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial Koronan pitkät jäljet KORONAPANDEMIASTA TOIPUMINEN on vauhdissa, mutta vieläkään emme tiedä, milloin kriisi on todella ohi. Pandemian yhteiskunnalliset vaikutukset näkyvät vielä vuosien ja vuosikymmenten ajan, kun välittömien terveysvaikutusten vaara on ohi. Havainto kuulostaa tutulta, koska juuri tämän jälleenrakennustyön parissa Punainen Risti toimii maailmalla luonnonkatastrofien ja konfliktien jälkeen. Maanjäristys kestää vain hetken, mutta yhteisöjen toipuminen voi viedä vuosia. Miten olisi toimittava nyt välttääksemme koronapandemian kohdalla samankaltaiset seuraukset, joita 90-luvun lama jätti vuosikymmenten ajaksi? Koronan pitkäkestoisten seurausten arviointi on vaikeaa, koska emme vielä tiedä, mitä kaikkea niihin kuuluu. Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat korona-aikana kohdanneet tuhansia ihmisiä. Tapaamiset lisääntyvät nyt kun rajoituksia on poistettu. Vapaaehtoisemme tekevät korvaamattoman arvokasta työtä heikossa asemassa olevien auttamiseksi. Usein näissä keskusteluissa puhuvat myös sellaiset ihmiset, joiden ääni ei yhteiskunnassa kuulu. Tällaista kohtaamisissa syntyvää tietoa on jo pitkään osattu käyttää katastrofitilanteiden avustustoiminnan suunnannäyttäjänä. Toivottavasti se saadaan myös suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Koronapandemiasta on seurannut jotain hyvääkin, kun monet vapaaehtoistoiminnan koulutukset ja osallistumistavat on viety verkkoon. Suuntaa on näyttänyt Punaisen Ristin Nuorten turvatalot, joiden järjestämä verkkovapaaehtoisuus ampaisi hurjaan kasvuun koronan aikana. Punaisen Ristin vapaaehtoisten tietojärjestelmä, Oma Punainen Risti on parissa vuodessa vakiintunut tärkeäksi tavaksi päästä mukaan järjestön toimintaan. Oma-profiilissasi voit nyt ilmoittaa, että haluat mukaan verkossa tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan. Päivitä siis tietosi, niin voimme kutsua sinut mukaan, kun toiminta käynnistyy! Suomen Punaisella Ristillä on noin 74 000 jäsentä, noin 450 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Hyvä Joulumieli muistaa lapsiperheitä Pälkäneelle Nälkäpäivän muistolaatta Katastrofien keskellä Heurekassa Vaikuttava lahja ei ole tavaraa 8 Kovuus sulkee portteja auttamiselta 14 Haiti putosi jälleen polvilleen 17 Elli Aaltosen kolumni 18 Asunnottomasta Suomen vahvimmaksi 22 Lisäveri pelasti Ann-Marie Niemelän 24 Omaishoitajaryhmässä ei jäädä yksin 26 Postikortti täytti 150 vuotta 35 Ristikko 54 Vuosien takaa 55 Avun kasvo Taika Vaulo AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 4/2021 17.11.2021 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Tiina Leinonen Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi AD: Suvi Hämäläinen, suvi.hamalainen@punainenristi.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Sari Aarnio p. 044 566 7194 ja Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/ Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki: noin 90 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift: 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakausmedia ry:n jäsen Coronans långa skuggor VI ÄR inne i något slags återhämtning efter coronapandemin, men vi vet fortfarande inte när krisen verkligen är över. Pandemins spår i samhället kommer att synas om år och decennier, när de omedelbara inverkningarna på hälsan är över. Det hela låter bekant, för det är just sådant återuppbyggnadsarbete efter naturkatastrofer och konflikter som Röda Korset arbetar med ute i världen. En jordbävning tar ett ögonblick, men för samhället som drabbas kan det ta flera år att återhämta sig. Hur ska vi agera i nuet för att vid coronapandemin undvika liknande följder som 90-talets recession lämnade för decennier framåt? Det är svårt att bedöma de långvariga spåren av coronan, eftersom vi i det här skedet inte vet vilka alla följderna blir. Röda Korsets volontärer har under coronatiden träffat tusentals människor. Träffarna ökar i antal nu när restriktionerna har lättat. Våra frivilliga gör ett oersättligt värdefullt arbete för att hjälpa utsatta människor. Ofta betyder det att vi också hör de människor vars röst inte hörs i samhällsdebatten. Den kunskap som föds i de mötena har vi redan länge kunnat använda för att rikta in hjälpinsatser i katastrofsituationer. Vi hoppas att den kunskapen också kan ställas i det finländska samhällets tjänst. Coronapandemin har även lett till något gott i och med att många volontärutbildningar och sätt att engagera sig har flyttat online. Röda Korsets skyddshus för unga har gått i bräschen för den här utvecklingen: möjligheten att bli frivillig på webben har lett till en enorm ökning under coronan. Röda Korsets datasystem för frivilliga, Oma Röda Korset, har på några år blivit ett viktigt sätt att engagera sig i organisationens verksamhet. I din Oma-profil kan du nu anmäla att du vill delta i frivilligverksamhet som sker på webben. Uppdatera alltså dina uppgifter så kan vi bjuda in dig när en lämplig verksamhet drar i gång! ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 36 Korsord 37 Kors och tvärs Jul i sinnet tänker på barnfamiljerna Pälkäne fick minnesplakett för Hungerdagen Mitt i katastrofen på Heureka Julsamtal piggar upp ensamma 40 Hårdhet väljer bort det som hjälper 46 Haiti ner på knä igen 48 Tilläggsblod räddade Ann-Marie Niemelä 50 Elli Aaltonens kolumn 51 Svensk resumé Från bostadslöshet till starkast i Finland I närståendegruppen blir man inte ensam 54 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A AVM4_alkuosa.indd 2 AVM4_alkuosa.indd 2 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
18 TOIVON LÄHETTILÄS MIKA TÖRRÖ: Yksin jääminen oli asunnottomana pahinta. 26 POSTIKORTTI 150 VUOTTA SUOMESSA Eturivin taiteilijat Punaisen Ristin postikorteissa. 8 PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ: Suomi on edelleen auttavainen maa. 24 KORONA KOETTELI OMAISHOITAJIA Raili Tommila ja Inkeri Huuhka tapaavat taas. P E T R I M U L A R I Finlands Röda Kors har cirka 74 000 medlemmar, 450 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi V E E R A K O R H O N E N P A LE T T I O Y/ S U O M E N P U N A IN E N R IS T I H A R R I M Ä E N P Ä Ä AVM4_alkuosa.indd 3 AVM4_alkuosa.indd 3 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
4 K R IS T IIN A H E M M IN K I Ristiin rastiin Avun maailma 1/2022 ilmestyy 9. helmikuuta. PUNAISEN RISTIN ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi käynnistyy jälleen 19. marraskuuta. Kampanjan tavoitteena on kerätä 2 500 000 euroa, jolla voidaan jakaa perheille 36 000 lahjakorttia jouluksi. Hyvä Joulumieli -kampanja nostaa tänä vuonna esiin erityisesti lasten ja nuorten kokemuksia ulkopuolisuudesta. Tutkimusten mukaan pienituloisten perheiden lapset kokevat usein jäävänsä syrjään, koska vähävaraisuus rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan kokea ja harrastaa samoja asioita kuin ikätoverinsa. Negatiiviset kokemukset heijastuvat helposti pitkälle aikuisuuteen. Pienituloisten perheiden lapsilla on tavallisesti vähemmän luottamusta omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa elämässä. Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisikin olla ympärillään kannustavia aikuisia, joka auttavat löytämään omia vahvuuksia ja valavat uskoa tulevaisuuteen. Tuoreimpien tilastojen mukaan Suomessa elää yli 120 000 lasta köyhissä perheissä. Heikoimmassa asemassa olevat perheet ovat kärsineet eniten myös yhä jatkuvasta koronaepidemiasta. Toimeentulovaikeudet ovat pahentuneet monissa perheissä, ja työttömyys ja lomautukset ovat kasvattaneet avun tarpeessa olevien perheiden määrää. Hyvä Joulumieli -lahjakortin arvo on 70 euroa, ja se käytetään ruokatarvikkeiden hankintaan. Lahjakortin myöntämisperusteena on perheen vaikea taloudellinen tilanne esimerkiksi työttömyyden, sairauden, matalan tulotason tai kriisitilanteen vuoksi. Hyvä Joulumieli -lahjakortti on lahja, eikä sitä voi hakea itse. Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto etsivät tukea tarvitsevia perheitä yhdessä seurakuntien, neuvolan, sosiaalitoimen ja muiden järjestöjen kanssa. Hyvä Joulumieli -kampanjan järjestävät Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteistyössä Ylen Puoli seitsemän -ohjelman, Yle Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa. Keräyksen kaupallisina kumppaneina toimivat K-ruokakaupat, S-ryhmä ja Lidl. Keräys jatkuu jouluaattoon asti. KIMMO HOLOPAINEN Vähävaraisuus jättää jälkensä lapsiin ja nuoriin Hyvä Joulumieli -kampanja nostaa tänä vuonna esiin ulkopuolisuuden kokemuksia. HYVÄN JOULUMIELEN tuotot käytetään lyhentämättömänä lahjakortteihin vähävaraisille lapsiperheille. Nälkäpäivän synnyinkoti sai muistomerkin Nälkäpäivä-keräys sai alkunsa 42 vuotta sitten Pälkäneellä, kun pieni joukko Punaisen Ristin vapaaehtoisia pälkäneläisen Mailis Korhosen ja Hämeen piirin Erkki Korkaman johdolla päätti tempaista maailman hädänalaisten puolesta. Ajatus oli yksinkertainen: säästetään yhden päivän ruokarahoista ja lahjoitetaan säästyneet varat katastrofirahastoon. Pälkäneläiset lähtivät auttamistalkoisiin mukaan niin suurella innolla, että tapahtuma kopioitiin heti seuraavana vuonna koko Suomeen. Vuosikymmenten varrella Nälkäpäivästä on kasvanut Suomen Punaisen Ristin merkittävin vuosittainen kampanja, jonka tuottojen ansiosta apua on saanut yli 54 miljoonaa ihmistä. Pälkäneläisten pioneerityön kunniaksi Pälkäneen Onkkaalassa paljastettiin tämän vuoden keräyksen yhteydessä 23.9. Nälkäpäivän muistolaatta. – Ilman Nälkäpäivää meillä ei olisi näin menestynyttä katastrofirahastoa, ja ilman sitä meillä ei olisi nykyistä valmiutta auttaa ja esimerkiksi maailman suurinta avustustyöntekijöiden henkilöreserviä, juhlallisuuksiin osallistunut kansainvälisen avustustoiminnan grand old man Kalle Löövi kiitti. Puhelu ilahduttaa yksinäistä jouluna Punainen Risti haastoi viime vuonna suomalaiset ilahduttamaan toisiaan puhelinsoitolla jouluna. Kampanja keräsi paljon kiitosta, ja se järjestetään myös tänä vuonna. #Joulupuhelu-haasteessa kannustetaan soittamaan tutulle, sukulaiselle tai kenelle tahansa, joka saattaisi ilahtua puhelusta, ja jakamaan haastetta eteenpäin sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Joulupuhelu. Kysymällä kuulumiset voi tuoda valtavasti lohtua yksinäisen päivään ja saada itsekin hyvän mielen. Lahjoita Hyvä Joulumieli! • Keräystilille FI33 5780 4120 0801 60, viite 5429 • Puhelinsoitolla lahjoitusnumeroon 0600 1 6555 (10,01 €/puhelu+pvm) • Tekstiviestillä "HJM" palvelu numeroon 16499 (10 €/viesti) Keräyslupa: RA/2020/1486/23.11.2020 (MLL), RA/2020/1407/9.11.2020 (SPR) ja ÅLR 2020/9246/7.12.2020 (SPR) S A R A H Ä M Ä L Ä IN E N AVM4_alkuosa.indd 4 AVM4_alkuosa.indd 4 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
5 S U V I-T U U LI K A N K A A N P A A M A R IA S A N T TO Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti 800 000 euroa PUNAISEN RISTIN Nälkäpäivän lipaskeräys 23.– 25.9. tuotti katastrofirahastoon noin 800 000 euroa. Vapaaehtoisia lipaskerääjiä oli tänä vuonna liikkeellä runsaasti ympäri Suomen. Lahjoittajilta kiitosta keräsivät erityisesti uudet tavat osallistua ilman käteistä esimerkiksi mobiilimaksun avulla. – Lipaskeräys on paitsi olennainen osa Nälkäpäivää, myös matalan kynnyksen tapa tulla mukaan vapaaehtoiseksi. Lämmin kiitos kaikille keräykseen osallistuneille vapaaehtoisille ja lahjoittajille, Punaisen Ristin varainhankintajohtaja Sirpa Solehmainen kiittää. Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Punaisen Ristin katastrofirahastoon, jonka ansiosta Punaisella Ristillä on nopea valmius auttaa katastrofien uhreja niin Suomessa kuin maailmalla. Juuri nyt apua tarvitaan esimerkiksi Haitissa ja Afganistanissa. – Haitissa avun tarve on viimeisen maanjäristyksen jälkeen valtava. Sairaaloita, koteja, kouluja ja teitä tuhoutui, ja moni menetti läheisiään ja loukkaantui. Afganistanissa ihmisten elämää vaikeuttavat köyhyys, 40 vuotta jatkunut sotiminen, romahtaneet terveyspalvelut sekä ilmastonmuutoksen ja koronaepidemian vaikutukset, Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski kertoo. Kotimaassa katastrofirahaston varoilla autetaan muun muassa äkillisten onnettomuuksien uhreja ja ylläpidetään valmiutta kadonneiden etsintään ja henkisen tuen tehtäviin. KIMMO HOLOPAINEN Katastrofirahaston varoilla autetaan tällä hetkellä esimerkiksi Haitissa ja Afganistanissa. AULANKO KUTSUU PUNAISEN RISTIN VAPAAEHTOISIA! Punainen Risti järjestää 1.–3.4.2022 Hämeenlinnan Aulangolla suuren vapaaehtoistapahtuman, johon ovat tervetulleita kaikki Punaisen Ristin vapaaehtoiset. Auttajat Aulangolla -tapahtuman tarkoituksena on tarjota uusia ideoita vapaaehtoistoimintaan, kohottaa yhteishenkeä ja virkistäytyä porukalla. Ilmoittautuminen tapahtumaan jatkuu 30.11. asti – tervetuloa mukaan! Lue lisää: rednet.punainenristi.fi/auttajataulangolla Ketjureaktio tuotti noin 100 000 euroa Punaisen Ristin pyöräilykampanja Ketjureaktio tuotti tänä vuonna noin 100 000 euroa ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Täsmällinen tulos selviää myöhemmin, kun kaikki mukana olleet joukkueet ja työnantajat ovat tehneet lahjoituksensa. Tämän vuoden ylivoimaiseen voittoon ajoi CGI Suomi, jonka työntekijät pyöräilivät kesän mittaan huimat 118 012 kilometriä. Ketjureaktioon lahjoitusta CGI:n kilometreillä kertyi 4 720 euroa. Toiseksi eniten polki Ilmarisen joukkue (64 285 km) ja kolmanneksi Fujitsu (56 278 km). Ketjureaktion tämän vuoden uutuus oli sähköpyörien sarja, jonka ykkössijan vei Veripalvelun työpaikkaporukka 18 443 kilometrillä. Kaikkiaan Ketjureaktioon osallistui tällä kertaa 352 joukkuetta. Tekojen tiistai haastaa antamaan ja jakamaan Punainen Risti on jälleen mukana #TekojenTiistaissa 30.11. #TekojenTiistai on osa kansainvälistä #GivingTuesday-kampanjaa, jonka tavoitteena on kannustaa ihmisiä hyviin tekoihin ja omistamaan ainakin yksi päivä antamiselle ja jakamiselle. Kuka tahansa on tervetullut "kaappaamaan" #TekojenTiistain omakseen ja tekemään siitä itsensä näköisen, eikä osallistumiseen vaadita maailmaa mullistavia tekoja. Kiitoskin on teko, samoin lupaus – tärkeintä levittää antamisen ja yhteisöllisyyden ilosanomaa. Kampanjaa vetää Suomessa Vastuullinen Lahjoittaminen ry. Lue lisää: www.tekojentiistai.org ILOISIA LIPASKERÄÄJIÄ Turussa. Nälkäpäivän katukeräyksen tulos parani edellisestä koronavuodesta. 118 452 ERI HENKILÖÄ luovutti viime vuonna verta. Yhteensä verta luovutettiin 205 792 kertaa. LÄHDE: VERIPALVELUN TOIMINTATILASTO 2020 AVM4_alkuosa.indd 5 AVM4_alkuosa.indd 5 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
6 Ristiin rastiin Ristiin rastiin TIEDEKESKUS HEUREKA avaa 20.11. uuden Katastrofien keskellä -näyttelyn, joka on esillä syyskuuhun 2023 saakka. Näyttelyä on valmisteltu kahden vuoden ajan, ja yksi Heurekan kumppaneista näyttelyn suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut Suomen Punainen Risti. – Punaisen Ristin asiantuntijatuki on ollut korvaamatonta näyttelyn suunnittelussa. Aivan projektin alusta asti monet vapaaehtoiset ja eri tehtävissä toimivat työntekijät ovat vastanneet kysymyksiimme, osallistuneet ideointisessioihin ja tarjonneet monin tavoin asiantuntevaa tukeaan, näyttelysuunnittelija Emmi Huhtaniemi Heurekasta kertoo. Katastrofien keskellä -näyttelyssä koetaan neljä luonnonvoimaa ja pohditaan resilienssiä eli kykyä selviytyä ja sopeutua kriiseihin. Näyttely yhdistää toiminnallista tiedekeskussisältöä kokemukselliseen taiteeseen ennennäkemättömällä tavalla. Näyttelyn kerronnassa tärkeä elementti ovat BordosArtworksin toteuttamat audiovisuaaliset videotaideteokset, joissa näyttelykävijät viedään keskelle suuria luonnonvoimia. Taideteokset ovat hyvin abstrakteja, eri elementtien voiman kuvauksia, jotka jättävät tilaa mielikuvitukselle. Näyttely sopii kaikille aiheesta kiinnostuneille, ja toiminnallinen kokemus antaa jotain uutta myös niille, joille aihe on ennestään tuttu. Suurin osa Heurekan yleisöstä on perheitä ja koululaisia, joten haastavan aiheen käsittelyyn on valittu lapsille sopiva näkökulma. Heureka tarjoaa Suomen Punaisen Ristin jäsenille 1.12.2021–31.1.2022 välisenä aikana 20 prosentin jäsenkohtaisen alennuksen pääsylipuista. Alennuslipun voi ostaa vain Heurekan lippukassalta, ei nettikaupasta. Lipulla pääsee tutustumaan Katastrofien keskellä -näyttelyn lisäksi myös muihin tiedekeskuksen näyttelyihin ja planetaarion elokuviin. Alennuksen saa tämän lehden sivulla 53 olevaa alennuskuponkia vastaan. Jäsenyyden voi osoittaa myös jäsenmaksulaskuun painetun paperisen jäsenkortin tai kännykässä näkyvän Oma Punainen Risti -profiilin avulla. PEKKA REINIKAINEN Luonnonvoimat esittäytyvät Heurekassa Katastrofien keskellä -uutuusnäyttelyn lipusta 20 prosentin alennus Punaisen Ristin jäsenille. M IR V A H E LE N IU S S A K A R I P IIP P O HEUREKASSA TUTUSTUTAAN luonnonvoimiin. Kuvassa oikean maanjäristyksen jälkiä Singatissa Nepalissa. Joko sinä olet osa avun ketjua? Punainen Risti toi Nälkäpäiväksi myyntiin uuden kampanjatuotteen, Avun ketju -heijastimen, josta saatavat tuotot ohjataan suoraan katastrofirahastoon. Heijastin tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuden liittyä osaksi Punaisen Ristin auttamisen ketjua lahjoittajasta avun tarvitsijalle. Samalla laadukas heijastin parantaa liikenneturvallisuutta pimenevissä illoissa. Avun ketju -heijastimia myydään S-ryhmän ruokakaupoissa ja Tokmanni-tavarataloissa vuoden loppuun asti. T IM O S A V E L A Kenestä Mestiksen Vuoden hengenpelastaja? Jääkiekon Mestis-joukkueet ja kannattajat auttavat jälleen kilpaa potilaita, kun Hengenpelastajaliiga jatkuu kaudella 2021–2022. Punaisen Ristin Veripalvelun ja Mestiksen Hengenpelastajaliigassa kiekkoväki luovuttaa verta ja kerää samalla pisteitä omalle joukkueelleen. Tähän mennessä Hengenpelastajaliiga on kerännyt potilaille apua jo yli 3 600 verenluovutuksen verran. Hengenpelastajaliigalla on oma sarjataulukko, johon joukkue kuittaa kolme pistettä jokaisesta verenluovutuksesta. Pistelasku perustuu siihen, että yhdellä luovutuskerralla voi auttaa jopa kolmea potilasta, kun luovutetusta verestä tehdään punasolu-, verihiutaleja plasmavalmisteet. Hengenpelastajaliiga järjestetään nyt kolmatta kertaa. Hallitseva, kaksinkertainen mestari on TUTO Hockey. Lue lisää: hengenpelastajaliiga.fi AVM4_alkuosa.indd 6 AVM4_alkuosa.indd 6 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
V E R IP A LV E LU Tukea syöpähoitojen ja elinsiirtojen kehittäjille SUOMEN PUNAISEN RISTIN Veripalvelu on jakanut uuden tutkimusrahastonsa ensimmäiset apurahat. Rahoitettavissa tutkimuksissa kehitetään muun muassa syöpää sairastavien ja elinsiirtopotilaiden hoitoa. Vuoden 2021 apurahat jaetaan yhdeksälle tutkimusprojektille, jotka käsittelevät soluterapian, solun ulkoisten kalvorakkuloiden ja elinsiirtojen tutkimusta. Kaikki rahoitettavat projektit tehdään Veripalvelun ulkopuolella, yliopistoissa tai sairaaloissa. Tutkimusapurahoja jaetaan yhteensä 495 000 euroa. – Veripalvelun toiminta vaatii laaja-alaista ja poikkitieteellistä osaamista. Siksi meille on tärkeää voida tukea sellaista toimintaamme liittyvää tutkimusta, jota meillä ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista itse tehdä. Tutkimusrahaston avulla edistämme toimialamme kehitystä pitkälle tulevaisuuteen, Veripalvelun johtaja Pia Westman sanoo. Peräti kolme neljästä suurimmasta apurahasta liittyy soluterapiatutkimukseen, josta Veripalvelulla itselläänkin on paljon kokemusta. – Veripalvelulla on pitkä tutkimushistoria ja vahva osaamispohja elävien solujen soluvalmisteista. Esimerkiksi tähän mennessä 82 suomalaista potilasta on hoidettu Veripalvelun kehittämällä, mesenkymaalisia kantasoluja hyödyntävällä valmisteella, Veripalvelun tutkimusjohtaja Jukka Partanen kertoo. SANNA KETTUNEN Veripalvelun uuden tutkimusrahaston ensimmäiset apurahat on myönnetty. AIDS-PÄIVÄ HAASTAA ENNAKKOLUULOT Maailman aids-päivää vietetään 1. joulukuuta. Kampanja haastaa nuorisotilat ja kaikki nuorten parissa toimivat käsittelemään hiv:hen liittyviä ennakkoluuloja ja päivittämään nuorten tiedot viruksesta. Vaikka hivtartunnan hoito on kehittyneiden lääkkeiden ansiosta mullistunut varhaisvuosista, kaikkien asenteet eivät ole seuranneet perässä 2000-luvulle. Maailman terveysjärjestö WHO aloitti Maailman aids-päivän viettäminen vuonna 1988 tavoitteenaan lisätä tietoisuutta hiv:stä ja aidsista sekä kampanjoida tartuntojen ennaltaehkäisyn ja sairastuneiden oikeuksien puolesta. Anna joululahja joka vaikuttaa! Mitä lahjaksi ihmiselle, jolla on jo kaikkea? Tai jos ei olekaan ihan kaikkea, niin ei ainakaan kaipaa yhtään lisää tavaraa? Punaisen Ristin Vaikuttava lahja on lahja ihmiselle, joka sitä eniten tarvitsee. Se on lahjoitus Punaisen Ristin katastrofirahastoon tai kotimaan toiminnan tukeen, joka tehdään läheisen puolesta, lahjana hänelle. Kun ostat Vaikuttavan lahjan, saat todistukseksi sähköisen tai painetun kortin, jolla voit kertoa lahjoituksestasi sille henkilölle, jota haluat muistaa. Punaisen Ristin Vaikuttavien lahjojen valikoimasta voit valita kohteen, joka on lahjan saajan sydäntä lähinnä. Esimerkiksi 17 euron lahjoituksella Punainen Risti saa hankittua äitiyspakkauksen, joka antaa katastrofin tai konfliktin keskellä syntyvälle lapselle turvallisemman alun elämään. 60 euron lahjoitus riittää 30 lapselle antibiootteihin, jotka suojaavat heitä katastrofiolosuhteissa vaarallisilta sairauksilta. 25 euron lahjoituksella kotimaan apuun Punainen Risti puolestaan pystyy kouluttamaan uuden vapaaehtoisen ystäväksi yksinäiselle. Vaikuttava lahja sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta, kun haluat antaa läheisellesi erilaisen, aineettoman lahjan. Hädässä olevalle lahjoitettu apu on sitäkin konkreettisempaa. Lue lisää: punaisenristinkauppa.fi Poliisihallituksen keräyslupa RA/2020/1407/9.11.2020. Ålands landskapsregering, lupa nro ÅLR 2020/9246/7.12.2020. UUSI TUTKIMUSRAHASTO tukee Veripalvelun toimialaan liittyvää tutkimusta yliopistoissa ja sairaaloissa. 1 157 NUORTA haki viime vuonna apua Nuorten turvatalolta. Verkossa tukea sai 4 977 nuorta. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2020 7 S U O M E N P U N A IN E N R IS T I AVM4_alkuosa.indd 7 AVM4_alkuosa.indd 7 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
8 PRESIDENTTI NIINISTÖ kantaa huolta lisääntyvästä kovuudesta ja julmuudesta, joka heijastuu myös humanitaariseen työhön. AVM4_alkuosa.indd 8 AVM4_alkuosa.indd 8 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
9 9 KÄÄNNÄ ? KÄÄNNÄ ? Hyvät esimerkit näkyviin Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistuttaa sosiaalisen luottamuksen tärkeydestä yhteiskunnassa. Hän kannustaa myös kutsumaan maahanmuuttajia mukaan vapaaehtoistoimintaan, sillä se on parasta kotoutumisen tukea. "Paras vastalääke niihin torjuviin asenteisiin, joita maahanmuuttoon liittyy, on antaa hyvien esimerkkien näkyä”, Niinistö sanoo. Pertti Torstila tapasi Niinistön keskustellakseen auttamisesta ja vapaaehtoisuudesta kriisiytyvässä maailmassa. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT PETRI MULARI P ertti Torstila nousee tuttuja portaita ylös Presidentinlinnan toiseen kerrokseen. Ennen valintaansa Suomen Punaisen Ristin puheen johtajaksi vuonna 2014 Torstila teki 44 vuoden uran ulkoministeriön palveluksessa. Tehtävät Euroopan turvallisuusja yhteistyökonferenssin ETYK in tehtävissä, suurlähettiläänä ja lopulta valtiosihteerinä tarjosivat näköalapaikan kansainväliseen politiikkaan viiden presidentin aikana. Ulkoministeriön vuosinaan Torstila ehti tehdä pitkään yhteistyötä Sauli Niinistön kanssa, ja tiet kohtasivat myös Suomen Punaisessa Ristissä, jonka suojelijana tasavallan presidentti toimii. – Siirtyminen Punaisen Ristin palvelukseen avasi silmiä niille paineille, joissa humanitaariset järjestöt kriisiytyvässä maailmassa toimivat, Torstila avaa päivän teemoja, kun tervehdykset presidentti Niinistön kanssa on vaihdettu. Torstila lainaa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n presidenttiä Peter Maureria , johon hän tutustui jo ulkoministeriössä Maurerin työskennellessä vastaavissa tehtävissä Sveitsissä. – Kysyin Maurerilta viime syksynä, mikä hänen yöuniaan juuri nyt eniten vaivaa. Hetken mietittyään hän vastasi, että ”death by a thousand cuts”, kuolema tuhannen haavan kautta, Torstila sanoo. – Minusta se kiteyttää tilanteen valitettavan hyvin. Suurin ongelma ei ole mikään yksittäinen kriisi tai katastrofi, vaan laajempi kehitys, jossa uusia ongelmia syntyy koko ajan enemmän kuin vanhoja kyetään ratkaisemaan. Humanitaarisen avun tarve kasvaa nopeasti. Avustusjärjestöt kohtaavat myös poliittista painetta. Puolueetonta avustustoimintaa suojelee kansainvälinen humanitaarinen oikeus, jonka perustan muodostavat vuoden 1949 Geneven sopimukset sekä niiden lisäpöytäkirjat. Maailmalla on kuitenkin nähty viime vuosina tilanteita, joissa humanitaarisen avun toimittaminen on estetty tai sille on asetettu ehtoja. Torstila näkee ilmassa huolestuttavia merkkejä auttamisen politisoitumisesta ja tietoisesta politisoimisesta. – Poliittisen vastakkainasettelun lisääntyessä kansainvälisen sopimusjärjestelmän annetaan rapautua, ja samalla menettävät painoarvoaan Geneven sopimukset sekä muut humanitaarisen oikeuden sopimukset. Ilman niiden tuomaa turvaa avustusjärjestöjen on hyvin vaikea toimia, Torstila kuvaa. – Tilanne pakottaa kysymään, mikä on humanitaarisen avustustyön tila tulevaisuudessa. Miten vahvistaa luottamusta ja poliittisten päättäjien tukea avustustoiminnalle, kun sitä koko ajan enemmän tarvitaan? Presidentti Niinistö on samaa mieltä perinteisen kansainvälisen järjestyksen murenemisesta. Sen sijaan humanitaarisen oikeuden perussopimusten aseman hän arvioi edelleen varsin vahvaksi. – En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi kyseenalais"Kun kovuus kukoistaa, se sulkee portteja auttamiselta." Presidentti Sauli Niinistö: AVM4_alkuosa.indd 9 AVM4_alkuosa.indd 9 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
10 tanut nimenomaisesti Geneven sopimuksia, Niinistö sanoo. – Sen sijaan yleisemmin kansainvälistä sopimusjärjestelmää on kyllä käytännön toimilla heikennetty ja myös tietoisesti kyseenalaistettu. Järjestelmää on sanottu läntisen maailman tuotteeksi, ja sen soveltuvuudesta muualle maailmaan on esitetty epäilyjä. – Geneven sopimukset ja muut humanitaarisen toiminnan sopimukset ovat tietenkin osa tätä laajempaa kehystä, mutta en ole havainnut, että avustustoiminnan tarvitsemaa tilaa, tietynlaista diplomaattista koskemattomuutta, olisi kiistetty. Ihmisyyden kunnioittaminen on vähentynyt Niinistö huomauttaa, että politiikkaa ei kannata ajatella monoliittina. Ongelmia ja niiden ratkaisuja ei luo politiikka, vaan aina ihmiset. Jotkut heistä käyttävät suurempaa valtaa kuin toiset, mutta ihmisistä kaikki on lopulta kiinni – myös se, jos asioista ei kyetä sopimaan. Kansainvälisen Punaisen Ristin ja muiden avustusjärjestöjen kohtaama paine ei ole irrallaan laajemmista kehityskuluista, vaan se on pikemminkin niiden oire. – Minusta kysymys ei ole siitä, että nimenomaan Punaista Ristiä tai yleensä humanitaarista apua vastustettaisiin, PERTTI TORSTILA teki valtiosihteerinä pitkään yhteistyötä presidentti Niinistön kanssa ennen siirtymistään Punaisen Ristin palvelukseen. AVM4_alkuosa.indd 10 AVM4_alkuosa.indd 10 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
11 vaan yleisemmästä kovuuden ja julmuuden lisääntymisestä maailmassa. Siitä meillä riittää esimerkkejä vaikka millä mitalla, ja koko ajan lisääntyvässä määrin, Niinistö pohtii. – Minä ajattelen niin, että hyvä ja paha kilpailevat tavallaan samasta tilasta ihmisten mielissä. Jos paha valtaa alaa, se vie tilaa hyvältä. Kun kovuus kukoistaa, se sulkee portteja auttamiselta. Mikä kovuudessa sitten vetää puoleensa? Onko tässä ajassa jotain, joka saa ihmiset kääntämään selkänsä myötätunnolle? "Miten löytäisimme sellaisia polkuja tulevaisuuteen, että ihmiskunnan suuri enemmistö jälleen hylkäisi kovuuden ja tuomitsisi julmuuden?" Se on niin mutkikas kysymys, että tyhjentävään vastaukseen tarvittaisiin jo viisasten kiveä. Sen kuitenkin tiedämme, että maailma ympärillämme on historiallisen epävakaa. Ilmastonmuutos etenee, luonnon monimuotoisuus vähenee, ja maailman väestönkasvu jatkuu. Poliittinen ilmapiiri on kireä. Niinistö muistuttaa, että vaikka lausunnot ovat kansainvälisessä politiikassa koventuneet, yksittäisten johtajien syyttäminen harvoin kantaa hedelmää. Heidän takanaan on yleensä suuri joukko ihmisiä, jotka toimivat samaan suuntaan. – Viime kädessä voimme sanoa, että ihmisyyden kunnioittaminen on vähentynyt, ja se on tietenkin valtavan vakava kehityssuunta. Se on myös kehitystä, jota ei esimerkiksi avustustoiminnalla voida parantaa. Loppujen lopuksi siihen voi vaikuttaa vain jokainen ihminen itse omalla kohdallaan. – Miten löytäisimme sellaisia polkuja tulevaisuuteen, että ihmiskunnan suuri enemmistö jälleen hylkäisi kovuuden ja tuomitsisi julmuuden? Vain sitä kautta niitä voidaan vähentää, Niinistö sanoo. Suomi suoriutui pakolaiskriisistä hyvin Asenteet ovat koventuneet viimeisten vuosien aikana myös Suomessa. Kuudelta vuodelta Punaisen Ristin johdossa Torstilan mieleen ovat jääneet erityisesti vuosien 2015–16 tapahtumat. Ilmapiiri kiristyi, kun Suomeen saapui lyhyen ajan sisällä lähes 40 000 turvapaikanhakijaa. Osa kansasta vaati äänekkäästi rajojen sulkemista turvapaikanhakijoilta, ja tulijoita ja vastaanottokeskuksia häirittiin. Vihanpurkausten kohteeksi joutui myös Suomen Punainen Risti, joka avusti viranomaisia näkyvästi turvapaikanhakijoiden vastaanotossa. Enemmistö suomalaisista valitsi kuitenkin maltin ja auttamisen tien. Punaiselle Ristille ilmoittautui syksyllä 2015 kahdessa viikossa 10 000 uutta vapaaehtoista, ja pakolaiskriisin keskellä järjestetty Nälkäpäivä-keräys tuotti katastrofirahastoon ennätykselliset 4,2 miljoonaa euroa. Jälkikäteen Torstila näkee pakolaiskriisin ennen kaikkea todistuksena suomalaisten hiljaisen enemmistön halusta auttaa. Samaan aikaan se oli arvokas muistutus siitä, että keskinäisriippuvuuden maailmassa kriisit tulevat lopulta myös meidän kotiovellemme, tahdoimme sitä tai emme. – Auttamalla maailmalla me autamme lopulta myös itseämme. Me Punaisessa Ristissä ajattelemme, että hädänalaisten auttaminen on inhimillinen velvollisuus, mutta ilmassa on toisenlaistakin henkeä. Varsinkin turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien auttaminen herättää vastustusta, Torstila sanoo. Niinistön mielestä Suomi on ajoittaisista tunnekuohuista huolimatta edelleen varsin auttavainen maa. Suomalaisten suuri enemmistö vierastaa kaikenlaista ääriajattelua. – En usko, että suomalaisten asenteet ovat suuresti muutKÄÄNNÄ ? KÄÄNNÄ ? AVM4_alkuosa.indd 11 AVM4_alkuosa.indd 11 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
12 tuneet. Harvoin meillä kuulee kenenkään sanovan, että hädässä olevaa ei pidä auttaa, ja ainakin minun mittareillani ihminen on hädänalainen, kun hän hakee turvapaikkaa ja sen perustellusti saa. Sen sijaan sellaista olen havainnut enemmän, että suhtaudutaan hyvin kriittisesti tulijoiden perusteisiin hakea turvapaikkaa, Niinistö sanoo. – Meillä ei ole aikaisemmin ollut samanlaista laukaisevaa tekijää kuin lähes 40 000 ihmisen saapuminen vuosina 2015–2016. Siitä huolimatta pystyimme käsittelemään heidän asiansa. Käsittelyn yhteydessä osoittautui, että valtaosa tuolloin jätetyistä turvapaikkahakemuksista ei täyttänyt turvapaikan saannin ehtoja. Jokaisen hakijan asia kuitenkin käsiteltiin. Se oli kokonaisuutena aika ainutlaatuinen suoritus. Lisäksi samaan aikaan turvapaikanhakijoita virtasi Venäjän kautta, missä nähtiin muitakin piirteitä kuin turvapaikanhaku. Lisää maahanmuuttajia mukaan yhdistys toimintaan Noin neljännes vuosien 2015–2016 turvapaikanhakijoista on sittemmin saanut Suomesta turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun tarpeen perusteella. Heillä, kuten tuhansilla muillakin ulkomailta Suomeen muuttaneilla, edessä on sopeutuminen Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Vieraassa kulttuurissa riittää totuttelemista, kielen oppiminen tuottaa päänvaivaa, ja työllistyminen voi vaatia uuden ammatin opiskelua. Vaikka käytännön asiat olisivat kunnossa, moni maahanmuuttaja kertoo silti kokevansa ulkopuolisuuden tunnetta. Kaukaiseen maahan ja kulttuuriin sopeutuminen vaatii väistämättä aikaa ja työtä. Sitä voidaan tukea monin tavoin, mutta yhtä tärkeää on tulijan oma tahto integroitua. – Olen tuntenut hiukan huolta siitä, miten paljon meillä puhutaan kotouttamisesta ja sen epäonnistumisesta, kun jotain ongelmia ilmenee. Minusta tässä näkyy vähän sellainen perisuomalainen ajatus, että kaikesta huolehditaan ylhäältä alaspäin, viranomaistoimin. Itse haluaisin yhtä usein käyttää sanaa kotoutuminen. Kotouttamisesta puhuttaessa myös avun saajalla on vastuu auttaa itseään. Meidän pitäisi enemmän rohkaista ja luoda tilaa ihmisestä itsestään lähtevälle tahdolle kotoutua, Niinistö pohtii. Torstila huomauttaa, että kotoutumiseen tarvitaan kohtaamista, arkista vuorovaikutusta vasta maahan muuttaneiden ja kantaväestön välillä. Yhden erinomaisen väylän sille voi tarjota yhdistysja järjestötoiminta – esimerkiksi Punaisessa Ristissä. – Aivan varmasti. Toiseen kulttuuriin kotoutuminen on vaikeaa meille suomalaisillekin, ja mitä etäämmälle omasta kulttuurista mennään, sitä vaikeampaa se on. Maahanmuuttajien kutsuminen mukaan vapaaehtoistyöhön on erittäin kannatettava tavoite. Se on juuri sellaista mukaan ottamista ja mahdollisuuksien tarjoamista, joka on tehokkainta kotoutumisen tukea, Niinistö kannustaa. – Mitä sitten tulee näihin torjuviin tai jopa vihamielisiin asenteisiin, joita maahanmuuttoon liittyy, paras vastalääke niihin on antaa hyvien esimerkkien näkyä. Paras käyntikortti maahanmuuttajalle ovat tarinat onnistuneesta kotoutumisesta, tavallisista ihmisistä, jotka hoitavat hyvin työnsä, perheensä ja kenties siinä sivussa pitävät huolta muistakin, esimerkiksi juuri vapaaehtoistoiminnan kautta. Tällaiset positiiviset tarinat jäävät helposti vähemmälle huomiolle varsinkin isommilla paikkakunnilla, joilla ihmiset eivät enää tunne toisiaan ja naapureitaan. Ilmastonmuutos on pakko onnistua pysäyttämään Punaisen Ristin kansainvälinen liitto IFRC arvioi viime vuonna Maailman katastrofiraportissa , että sään ja ilmaston ilmiöistä johtuvat katastrofit ovat viimeisen vuosikymmenen aikana vaatineet yli 400 000 ihmisen hengen ja vaikuttaneet noin 1,7 miljardin ihmisen elämään. Ilmastonmuutos on aikamme jättiläishaaste, jonka vaikutukset ulottuvat käytännössä kaikille ihmiselämän alueille. Synkimpien ennusteiden mukaan lisääntyvät sään ääri-ilmiöt johtavat laajoilla alueilla ruokaja vesipulaan. Samaan aikaan useita väkirikkaita seutuja uhkaa kuumeneminen käytännössä elinkelvottomiksi. Tällainen kehitys "Kilpailussa ilmastopäästöjen vähentämiseksi on helppo kirittää kumpaakin osapuolta, koska asia on erittäin merkittävä meille kaikille." ONNISTUMINEN ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä on presidentti Niinistön mukaan kohtalonkysymys koko ihmiskunnalle. AVM4_alkuosa.indd 12 AVM4_alkuosa.indd 12 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
13 synnyttää tulevina vuosikymmeninä miltei väistämättä myös konflikteja ja pakolaisuutta. – Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on kuvannut ilmastonmuutosta eksistentiaaliseksi uhkaksi ihmiskunnalle. Onko se osuva kuvaus? Torstila kysyy. – Ehdottomasti. En näe siihen muuta lääkettä kuin sen, että ilmastonmuutos onnistutaan pysäyttämään. Ellei siinä onnistuta, väistämättä esimerkiksi suuri määrä väkeä joutuu liikkeelle. Ei kukaan jää paikoilleen ilman elämisen edellytyksiä, Niinistö sanoo. – Miten hyvin me onnistumme ilmastonmuutosta torjumaan, se on sitten toinen asia. Moni näkee siinä kysymysmerkkejä, aivan aiheellisesti. Ehkä tällä hetkellä on jälleen vähän enemmän syytä toiveikkuuteen. Lupauksia herättävät ennen kaikkea Kiinan muuttunut suhtautuminen ilmastokysymyksiin sekä Yhdysvaltojen liittyminen takaisin Pariisin sopimukseen. Niinistö näkee ilmassa orastavia merkkejä jopa suurvaltojen kilpajuoksusta ilmastopäästöjen vähentämiseksi. – Siinä kilpailussa on helppo kirittää kumpaakin osapuolta, koska asia on erittäin merkittävä meille kaikille. Vapaaehtoistoiminta vahvistaa koko yhteiskuntaa Kotimaassa Suomen Punainen Risti on viranomaisille tuttu yhteistyökumppani, joka tukee viranomaisia muun muassa erilaisissa avustusja pelastustehtävissä, äkillisissä kriisitilanteissa sekä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotossa. Torstilan mukaan Punaisella Ristillä on vahva asema osana suomalaisen yhteiskunnan kokonaisvalmiutta. Yhteistyö on pääosin sujuvaa, mutta rajanveto viranomaisille ja kolmannelle sektorille kuuluvien tehtävien välillä ei ole aina täysin ongelmatonta. – Kansalaisyhteiskunta toimii viranomaisen tukena, mutta ei voi korvata sitä. Huolena on, että resurssien vähentyessä viranomaisille kuuluvia vastuita huomaamatta valuu kansalaisyhteiskunnan harteille, Torstila sanoo. Siinä missä viranomainen toimii usein kovassa aikataulupaineessa, vapaaehtoinen voi täydentää työtä antamalla aikaansa, kuuntelemalla – olemalla läsnä. Yksinkertaisia asioita, mutta monessa tilanteessa erittäin arvokkaita. – Ilman muuta. Olen joskus itsekin sanonut, että vaikka viranomainen tekisi miten hyvää työtä, viranomainen ei silti ole koskaan ystävä, vaan määritelmän mukaan viranomainen, Niinistö sanoo. – Minä ajattelen niin, että kun yhteisö ajautuu kriisiin, on aina äärimmäisen arvokasta, että yhteisössä on jäseniä, joilla on kykyä ja osaamista toimia kriisitilanteessa. Tämä pätee kaikkiin yhteisöihin pienimmistä suurimpiin: perheeseen, taloyhtiöön ja kokonaiseen kansakuntaan. – Kun meillä on järjestöjä kuten Punainen Risti, jotka jo etukäteen tunnistavat riskejä, varautuvat ja kouluttautuvat niitä varten, meillä on valmiina suuri määrä ihmisiä, joilla on kykyä toimia kriisitilanteessa. Niinistö rinnastaa tässä suhteessa Punaisen Ristin maanpuolustusjärjestöihin. – Maanpuolustuksen puolella olen aina pyrkinyt korostamaan sitä, miten tärkeää on pitää yhteyttä reserviläisiin. Tämä on pohjimmiltaan sama asia. Kriisitilanne on kriisitilanne, oli se sitten maanpuolustuksellinen tai muunlainen kriisi. On erittäin tärkeää, että aktiivisia ihmisiä motivoidaan ja että he tietävät, että heidän toimintaansa arvostetaan. Yhteiskunnallista luottamusta kannattaa vaalia Torstilan kokemuksen mukaan suomalaiset heräävät auttamaan etenkin tiukassa paikassa. – Se nähtiin pakolaiskriisissä vuonna 2015, ja jälleen koronan yhteydessä, kun valtava määrä uusia ihmisiä ilmoittautui vapaaehtoisiksi auttamaan viranomaisia esimerkiksi ruokaja lääkejakelussa sekä rokotusjärjestelyissä, Torstila kertoo. – Se on todella hienoa kuulla, Niinistö sanoo. – Tuosta muistuu mieleeni tapaus, joka sopii hyvin tähän yhteyteen. Joskus valtiovarainministeriaikana päädyin selvittelemään amerikkalaisen ja suomalaisen hyväntekeväisyysjärjestelmän eroavaisuuksia. Joku haukkui silloin suomalaisia, että me olemme niin pihejä, ettei meiltä mitään apua tule. Kun asiaa sitten selvitettiin lisää, kävi ilmi, että amerikkalaiset kyllä lahjoittavat enemmän, mutta suomalaisten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan oli amerikkalaisiin verrattuna aivan ylivertaista. Toki rahan lahjoittaminenkin on arvokasta, mutta fyysinen osallistuminen on meihin verrattuna todella vähäistä. Suomea on sanottu myös luottamusyhteiskunnaksi. Luottamuksemme niin viranomaisiin kuin toinen toisiimme on ollut kansainvälisesti verrattuna jopa poikkeuksellisen korkealla tasolla. – Toisaalta näyttää siltä, että jakolinjat ovat syvenemässä. Olemmeko me enää luottamusyhteiskunta? Torstila kysyy. – Millä keinoin sosiaalista luottamusta voisi vahvistaa, ja millainen rooli puolueettomalla Punaisella Ristillä tässä arvokeskustelussa voisi olla? – Riippuu tietysti siitä, millaisista arvoista puhutaan. Meillä ihmisillä on erilaisia arvoja, ja niiden pohjalta moni asia saattaa näyttäytyä yhteiskunnallisena tai poliittisena kysymyksenä. Tärkeää on kunnioittaa ja kuunnella myös niitä ihmisiä, jotka ovat kanssamme eri mieltä, Niinistö sanoo. – Toisaalta sosiaalinen luottamus itsessään on asia, jota en pysty mitenkään näkemään poliittisena kysymyksenä. Luottamus ylipäätään on aivan keskeistä. – Olen joskus puhunut yksilön yhteiskuntasopimuksesta. Tarkoitan sillä sitä, että jokaisella yksilöllä pitää olla oikeus voida luottaa siihen, että kun tekee kykyjensä mukaan parhaansa oman elämänsä ja yhteiskunnan hyväksi, niin jos omat kyvyt ja voimat jostain syystä loppuvat, esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi, niin yhteiskunta pitää huolta. Minusta se on ”fair play”, reilu peli. Sellainen luottamus meillä pitäisi aina olla. Sellaista kunnioitusta ja luottamusta toinen toisiimme toivoo myös Suomen Punainen Risti. ? Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Pertti Torstilan keskustelu on osa sarjaa, jossa Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana 2014–2020 toiminut Torstila keskustelee suomalaisten vaikuttajien kanssa ajankohtaisista humanitaarisista teemoista. Sarja julkaistaan erillisenä teoksena tänä syksynä. "Sosiaalinen luottamus on asia, jota en pysty mitenkään näkemään poliittisena kysymyksenä." AVM4_alkuosa.indd 13 AVM4_alkuosa.indd 13 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
K anna minut kotiin, hiljainen ääni pyytää kreoliksi Ranskan Punaisen Ristin lääkäriltä Aleth Innocentilta . Poika istuu sairaalasängyllä. Pienet sormet puristuvat lääkärin käden ympärille, kasvot rutistuvat jännityksestä. Jameslee Thermitus käy Punaisen Ristin kenttäsairaalassa joka toinen päivä, koska kirurgista hoitoa vaativa avohaava pitää puhdistaa riittävän usein. Puhdistaminen kirvelee, mutta lääkäri pitää poikaa kädestä. Jameslee tuotiin sairaalaan melkein heti, kun ensimmäiset toiminnot oli avattu Punaisen Ristin kenttäsairaalassa Les Cayes’n kaupungissa Haitin etelärannikolla. Jamesleen jalka murtui maanjäristyksessä elokuussa, mutta pojalla ei ole tapahtumista tarkkoja muistikuvia. – Jotain putosi päälleni, ja jalkaan sattui, hän sanoo. Jamesleen jalka oli kipsattu varpaista reiteen asti heti järistyksen jälkeen. Kun Jameslee tuli kenttäsairaalaan, kirurgi Lotta Purola avasi kipsin, jonka alta paljastui pahaksi äitynyt avohaava. – Maanjäristyksen jälkeen sairaanhoito oli kaaoksessa, eikä jatkohoitosuunnitelmia tehty. Jamesleen haavaa ei ole hoidettu kipsin alla moneen viikkoon. Siksi se oli päässyt niin pahaan kuntoon, Purola kertoo. Jameslee asuu sukulaistensa kanssa viereisen urheilukentän alueella, jonne noin 150 perhettä on kyhännyt majansa. Punaisen Ristin kenttäsairaala päätettiin perustaa kentän viereen. Pojasta tuli sairaalan vakiokasvo, mikä voisi normaalitilanteessa tuntua 11-vuotiaasta pojasta kurjalta. Katastrofin jälkeen poikaa eivät kuitenkaan sairaalavierailut har14 "Sairaalateltta ei voi romahtaa päällemme" Punainen Risti lähetti Haitiin maanjäristyksen jälkeen kenttäsairaalan, jossa tehdään nyt päivittäin pieniä ihmeitä suuren onnettomuuden keskellä. TEKSTI JA KUVAT TIINA LEINONEN JAMESLEE THERMITUKSEN syvää haavaa on hoidettu kenttäsairaalassa viikkoja. Lääkäri Aleth Innocenti kantaa pojan perheensä luokse. AVM4_alkuosa.indd 14 AVM4_alkuosa.indd 14 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
15 KÄÄNNÄ ? "Potilaita jouduttiin hoitamaan lattioilla." mita, päinvastoin. Hän nauttii saamastaan huomiosta, ja pojan hymy piristää lääkärien ja hoitajien työpäiviä. Punaisen Ristin kenttäsairaala pystytettiin Les Cayes’hin, koska täällä lauantaiaamuna 14. elokuuta iskenyt maanjäristys runteli koteja rajuimmin. 130 000 rakennusta tuhoutui ja 35 000 ihmistä on suojan ja avun tarpeessa. Teiden varsilla näkyy ehjiäkin rakennuksia, mutta asukkaat eivät uskalla yöpyä niissä. Rakenteissa voi olla piileviä vaurioita, eikä mikään takaa, että talo pysyy pystyssä myös seuraavassa tärinässä. Monet paikalliset asukkaat ja Punaisen Ristin työntekijät kertovat pelkäävänsä edelleen jälkijäristyksiä. Vaikka järistyksestä on aikaa jo pari kuukautta, kaikki asukkaat eivät vieläkään uskalla palata kotiin. Lääkärikin sai pelätä Kenttäsairaalassa työskentelevä paikallinen lääkäri Charles Adelin oli maanjäristyksen iskiessä juuri valmistelemassa lähtöä ulkomaankomennukselle. Järistys kuitenkin muutti suunnitelmat. Adelin tarkasti, että omalla perheellä oli kaikki kunnossa, ja kiirehti Les Cayes’n suurimpaan sairaalaan. Hän tiesi, että siellä häntä tarvittiin eniten. Sairaalaan oli alkanut tulvia potilaita satojen ihmisten aaltoina heti, kun maa jalkojen alla oli rauhoittunut. – Jouduin hoitamaan potilaita lattioilla, koska muualla ei ollut tilaa. Hoidettavia oli aivan liikaa. Samalla yritimme siivota tuhon jälkiä, että saisimme lisää tilaa, Adelin kertoo. Vain kaksi lääkäriä oli tullut töihin sairaalaan. Muut Adelinin kollegat olivat joko loukkaantuneet itse tai menettäneet perheenjäseniään tai kotinsa. He olivat katastrofista lamaantuneita. Myös Adelin oli peloissaan kaaoksen keskellä. – En uskaltanut lähteä sairaalasta kotiin, koska pelkäsin väkijoukon hermostuvan. Ihmiset vaativat minua auttamaan läheisiään, vaikka monille ei ollut enää mitään tehtävissä. Myös julkinen sairaala kärsi järistyksessä vaurioita, ja Les Cayes’n alueen tärkein yksityissairaala tuhoutui. Kaupungin sairaalat ovat normaalioloissakin ylikuormittuneita, ja katastrofin keskellä tilanne on vielä monin verroin pahempi. Punaisen Ristin kenttäsairaala tuntuu Adelinista turvalliselta paikalta. – Teltta ei ainakaan romahda päälle, ja täällä on välineet ja lääkkeet, joilla hoitaa potilaita, hän toteaa. Adelin työskenteli kenttäsairaalassa myös runsaat 10 vuotta sitten, kun Haitin pääkaupunkiin Port-au-Princeen osui tuhoisa maanjäristys. Hän on tyytyväinen, että Punaisen Ristin kenttäsairaala saatiin jälleen Haitiin, jonka väestöstä suurella osalla ei olisi muuten pääsyä terveydenhuoltoon. Julkisessa sairaalassa käyntikin voi maksaa 100–200 dollaria, vaikka suurin osa paikallisista joutuu tulemaan toimeen noin dollarilla päivässä. – Synnytys maksaa 20–200 dollaria. Haitissa raskau1 Anestesialääkäri Charles Adelinille (kesk.) kenttäsairaala on tuttu työympäristö. Hän työskenteli Punaisen Ristin sairaalassa myös vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen. 2 Röntgenhoitaja Anu Kuoppala esittelee työtään sairaalaan tutustumaan kutsutuille paikallisille. 3 Kenttäsairaalan johtaja Johanna Arvo puhuu kansainväliselle henkilökunnalle työkavereiden tasa-arvoisesta kohtelusta ja Punaisen Ristin periaatteista. 4 Hoitaja Vodeline Francoise hoitaa ensimmäistä potilastaan vasta avatulla osastolla. 1 2 4 3 AVM4_alkuosa.indd 15 AVM4_alkuosa.indd 15 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
16 den ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin liittyvät kuolemat ovat yleisempiä kuin missään muualla läntisellä pallonpuoliskolla, Adelin sanoo. Punaisen Ristin sairaalassa hoito ja lääkkeet ovat potilaille maksuttomia. Hyvä paikka syntyä Sairaalapedillä tuhisee vastasyntynyt vauva tippaletku käsivarressaan. Vanhemmat kertovat ylpeinä, että lapsi on ensimmäinen. Äiti Petit-Frere Miguelange pukee lapselle Suomessa virkatun sinisen myssyn. Pariskunta kertoo haluavansa toisenkin lapsen. Kenttäsairaalan synnytysosastolla, katastrofin keskellä, asiat ovat harvoin näin onnellisesti. Lapsi ei aina ole toivottu, koska jälkikasvua on liikaa, raskaus on saanut alkunsa väkivaltaisesti tai lapsi on kuollut kohdussa. Gynekologi Sari Silventoinen oli töissä kenttäsairaalan synnytysosastolla Haitissa myös vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen. Silloin kenttäsairaalassa tehtiin paljon raskauden keskeytyksiä. – Naiset eivät halunneet saada lasta tilanteessa, jossa koko elämä on romahtanut ympäriltä, hän kertoo. Vaikka moni jäi kodittomaksi myös Les Cayes’ssa, naiset eivät ole täällä halunneet keskeyttää raskauksiaan. Psykososiaalista tukea tarvitaan kuitenkin aina katastrofin jälkeen. Kenttäsairaalasta apua hakevat kärsivät usein stressistä. Heidät ohjataan henkisen tuen telttaan. – Kotinsa lisäksi moni on menettänyt perheenjäseniään ja kärsii posttraumaattisista oireista. He tuntevat toivottomuutta eivätkä pysty huolehtimaan esimerkiksi syömisestä, kertoo psykososiaalisen tuen avustustyöntekijä Saara Pihlaja . – Me kuuntelemme ja keskustelemme potilaiden kanssa ja yritämme löytää ratkaisuja, joilla pääsisi yli katastrofista ja elämässä eteenpäin, Pihlaja kuvaa työtään. Tutkimusten mukaan myös väkivalta lisääntyy katastrofien yhteydessä. Aivan Punaisen Ristin sairaalan lähellä toimii paikallinen naisten yhdistys, josta väkivallan kohteeksi joutuneet naiset voivat hakea apua. Punainen Risti tekee yhdistyksen kanssa tiivistä yhteistyötä. Puheenjohtaja Rosel Rachel kertoo naapuruston kuulumisia. Päivittäin joku kertoo kokeneensa väkivaltaa. – Moni pelkää puolisoaan, eikä uskalla mennä sairaalaan, josta saisi lääkärin lausunnon rikosilmoituksen tueksi. Työntekijämme rohkaisevat naisia hakemaan apua, hän sanoo. Edellisenä päivänä kenttäsairaalassa synnyttänyt nainen toipuu yhä osastolla vauvansa kanssa. Hänellä on tukenaan ystävä, jolta riittää lämpöä ja apua myös muille osastolla lepääville tuoreille äideille. Pyykkiä ja puutarhanhoitoa Sinisen sairaalapyykin sijasta narulla keikkuu kulahtaneita sortseja ja t-paitoja. Tänä sunnuntaina avustustyöntekijät saavat pestä omia vaatteitaan sairaalan takapihalla. Kenttäsairaala on kuin oma kylänsä Les Cayes’n kaupungissa. Sairaalatelttojen lisäksi alueella on suihkut, keittiö, pyykkitupa ja vaikka mitä muuta tarpeellista. Sekä tietenkin oma nettiyhteys. Kaikesta huolimatta tekniikasta vastaava avustustyöntekijä Marcel McIntyre onnistuu yllättämään. – Katso tätä! Olemme teknikkojen kanssa istuttaneet sairaalalle puutarhan. Kun potilaat odottavat vuoroaan, he voivat samalla katsella istutuksia. Keskimmäisenä kasvaa palmu, joka symbolisoi Haitia. Puutarha kuvaa toipumista ja toivoa, kanadalainen McIntyre esittelee ylpeänä. Kokenut avustustyöntekijä on tänään hyvällä tuulella. Kaikki toimii kuten pitää. Kaikkein hienoin hetki oli kuitenkin se, kun ensimmäisinä sairaalaa rakentamaan saapuneet avustustyöntekijät pääsivät nostamaan Punaisen Ristin lipun liehumaan sairaala-alueen yläpuolelle. – Se on merkki, joka näkyy kauas ja kertoo, että me olemme paikalla ja autamme. ? "Rohkaisemme naisia hakemaan apua." KENTTÄSAIRAALASSA SYNTYVÄT vauvat saavat päähänsä Suomessa neulotun pipon. Rose Darline saa kotiin lähtiessään myös äitiyspakkauksen vauvalleen. AVM4_alkuosa.indd 16 AVM4_alkuosa.indd 16 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
17 Tavoitteet ohjaavat toimintaa Muuttuvat tarpeet ja olosuhteet haastavat myös Punaisen Ristin arvioimaan uudestaan sisältöjä ja rakenteita. ”OLKAAMME ILOISIA, että olemme voineet olla yhdessä tänään.” Näillä sanoilla aloitti Punaisen Ristin Satakunnan piirin puheenjohtaja Marju Sjösten joitakin viikkoja sitten Ikaalisissa pidetyn vapaaehtoistoiminnan viikonloppuseminaarin. ”Vihdoinkin voimme kokoustaa läsnäolevina”, totesi myös Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Kari Sarkkinen vuosi kokouksen avauspuheenvuoronsa aluksi. Puolitoista vuotta olemme joutuneet mukautumaan vallitseviin olosuhteisiin vapaaehtoistyön kaikissa muodoissa, koulutuksissa ja kokouksissa. Minäkin olen vasta äsken päässyt vihdoin tapaamaan piirien väkeä kasvoista kasvoihin. Sanonta kuuluu, että vasta jälkeenpäin ymmärtää, mitä on jäänyt paitsi. Se on tässä yhteydessä totta. Ilman yhteistä tilaa ei synny keskustelua, ideoita, yhdessäolon iloa. Tiedämme nyt koronan vaikutuksista laajemminkin. Erityisesti ikäihmisten yksinäisyys on ollut suurta ja lohdutonta. Tunnemme ne vaikutukset, jotka koronalla on ollut nuoriin. Sosiaalinen ympäristö on ollut liian kauan jumissa. Entä ne lapset, jotka ovat syntyneet korona-aikaan ja kasvaneet aiempaa kapeammassa lähipiirissä? Päivähoidon maailma voi tuntua aluksi vieraalta, mutta kaivattu sitä on. PUNAINEN RISTI toimii kansallisesti ja kansainvälisesti parhaiten lähellä avun tarvitsijoita, osastoissa ja paikallisyhteisöissä. Osastojen merkitystä ei voi kyllin korostaa. Jo toimintalinjauksemme ensimmäinen päätavoite on, että apu löytyy läheltä. Toinen edellyttää, että kaikki ovat mukana. Jos työmme ei ole paikallista, miten voimme edes tietää, ovatko kaikki mukana? Paikallisuus ja yhteistyö muiden paikallisten toimijoiden, järjestöjen ja kunnan kanssa auttaa pitämään mukana kaikki – tai edes lähes kaikki. Perustehtävämme on kunnossa, ja olemme siihen vahvasti sitoutuneita. Järjestöllämme on kuitenkin kaiken aikaa vastattavana uusia kysymyksiä, isoja ja pieniä. Emme voi sammaloitua työmme sisältöihin, toimintatapoihin ja rakenteisiin. Yksi kysymys on, miten saamme viestiämme muovattua niin, että Punainen Risti alkaa tuntua omalta järjestöltä myös nuorista. Me emme tarvitse ”herrahissiä”, me tarvitsemme ”nuorten hissin”. Autetaan kaikilla keinoin nuoria pääsemään mukaan toimintaan, kutsutaan heitä mukaan somessa, viestitään ja ankkuroidaan nuoret päätöksentekoon, mitä tahansa! Tässä asiassa me tarvitsemme syvällistä pohdintaa jokaisessa osastossa, piirissä ja hallituksessa. MUITA ISOJA asioita ovat, miten vakautamme järjestön talouden, miten sujuvoitamme hallintoamme, ja miten hyödynnämme digitalisaatiota viestinnässä uusien ja vanhojen vapaaehtoisten kanssa. Sisältöjen osalta isoja asioita ovat yksinäisyys ja mielenter veys. Sosiaalisen tuen uudet muodot ovat tarpeen. Uusia toimijoita tarvitsemme muun muassa valmiustehtäviin ja ystävätoimintaan. Kokonaisuutta pitää aina tarkastella toiminnan tavoitteiden näkökulmasta. Ykseys on yksi periaatteistamme. Osastot tuovat auttamistyöhön paikallisuuden ja oman alueensa erityispiirteet, piirit vastaavat laajemman alueen toiminnan suunnittelusta ja toimeenpanosta, ja keskustoimisto huolehtii kansallisista ja kansainvälisistä kysymyksistä ja hallinnosta piirejä ja osastoja tukien. Tärkeää on, että suuri yleisö näkee meidät kaikki yhtenä Punaisena Ristinä. TOIMINTAYMPÄRISTÖMME ON kovassa muutoksessa. Se asettaa meillekin paineita rakenteidemme tarkasteluun. Kuntien määrä on vähentynyt, ja se heijastuu myös Punaisen Ristin osastoihin. Osastoja on yhdistynyt uusien kuntien kokoisiksi, mutta joillakin paikkakunnilla on jääty kokonaan ilman toimivaa osastoa, kun väkeä on ollut vaikea löytää pitkäkestoiseen yhdistystoimintaan. Mikä on sote-uudistuksen synnyttämien uusien hyvinvointialueiden merkitys Punaiselle Ristille? Siitä meidän täytyy keskustella järjestön kaikilla tasoilla, ja tässä arvioinnissa on pidettävä mielessä toiminnan saavutettavuuden ensisijaisuus ja yhteistyön mahdollisuudet. ? Kolumni Elli Aaltonen Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja, Tampereen yliopiston työelämäprofessori ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Elli Aaltonen (vas.), Paula Ilén ja Marju Sjösten pääsivät vihdoin ideoimaan ihan kasvokkain. . AVM4_alkuosa.indd 17 AVM4_alkuosa.indd 17 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
Toivon lähettiläs Vielä 2010-luvun puolivälissä päihdeongelmainen Mika Törrö kulki Joensuun kaduilla ilman asuntoa. Nyt kaksimetrinen jätti on nelinkertainen Suomen vahvin mies, joka omalla esimerkillään tuo asunnottomille toivoa paremmasta. TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ TÄÄLLÄ KOHENNETTIIN aamupäivisin oloa mustaherukkaviinillä. Sitten joku sai kuningasidean, mitä konnankoukkuja lähdettäisiin sinä päivänä tekemään. Tärkeintä oli saada lisää viinaa tai huumeita, Törrö muistelee aiempaa elämäänsä tutun rappukäytävän edessä. 18 AVM4_alkuosa.indd 18 AVM4_alkuosa.indd 18 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
19 S yyssade vihmoo Mika Törrön kasvoille Joensuun torin kulmalla. Samassa paikassa poliisit ottivat hänet kiinni vuonna 2015 viimeisen kerran. – He antoivat minun juoda viimeisen kaljani, kun tiesivät, että tulossa oli pitkä tuomio, Törrö muistelee asunnottomuuden ja päihteiden värittämää arkeaan Joensuun keskustassa. Tuo vankilareissu merkitsi muutosta Törrön elämässä. Hän pääsi kuiville päihdekierteestään, sai oman kodin sekä uudenlaisen otteen elämästään. Samalla raamikas Törrö aloitti voimamiesurheilun. Viidessä vuodessa voimamieskilpailuissa nimeä ”El Toro” kantava, yli kaksimetrinen jättiläinen on treenannut itsensä Suomen vahvimmaksi mieheksi. Nyt hän elää harjoittelun sekä voimamieskilpailujen rytmittämää elämäänsä onnellisena. – Ensimmäisenä tulee mieleen kiitollisuus, kun mietin, millainen olo silloin oli henkisesti ja fyysisesti. Silloin en uskonut edes olevan mahdollista päästä tällaiseen olotilaan, mikä minulla on nyt. Siihen tarvittiin se, että lopetin päihteet. Tuntuu uskomattomalta. Neljänä perättäisenä vuonna Suomen vahvimmaksi mieheksi yltänyt kontiolahtelainen ei mielellään muistele päihteiden ja muun rikollisuuden värittämiä vuosiaan. – Siinä ei ollut mitään hienoa. Mutta kun muistat, millaista elämä oli silloin, et halua ottaa ensimmäistä ryyppyä, koska tiedät, mihin se johtaa. Syksyn pimeys pahinta Raitistumisensa jälkeen Törröstä on tullut tuttu kasvo asunnottomien ja päihderiippuvaisten tapahtumissa. On tullut aika auttaa muita. – Kun raitistuin, päihdekuntoutuksen myönteiset esimerkit olivat tärkeitä. Niiden kautta kasvoi usko siihen, että minäkin voin selviytyä. Tänäkin vuonna Törrö osallistui yhdessä Punaisen Ristin, viranomaisten, seurakuntien ja lukuisten muiden yhdistysten kanssa Asunnottomien yö -tapahtumaan Joensuussa. – Nyt kun minulla on mahdollisuus antaa kasvot asunnottomuudelle, addiktiolle ja alkoholismille, olen mielelläni mukana. Ehkä se auttaa siinä, että joku muukin pääsisi tekemään elämänmuutoksen. Tiedän, että se ei ole helppoa, mutta mahdollista se on. Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Törrö sanoo, että asunnottomuus oli raskasta ympäri vuoden, mutta erityisesti syksy tukahdutti toivoa. – Lämpimän kesän jälkeen pimeys oli pahinta, masentavaa selviytymistä päivästä toiseen. Aamuyhdeksän aikaan keräännyimme bussipysäkeille, "Myönteiset esimerkit ovat tärkeitä." ASUNNOTTOMIEN YÖN tapahtumassa Joensuussa oli tarjolla mahdollisuus hiusten leikkuuseen. TÄYTETYT SÄMPYLÄT, kananmuna ja pekoni kuuluivat asunnottomille tarjottuun aamupalaan. REPPUIHIN PAKATTIIN lämmintä vaatetta ja ruokatarvikkeita. Pakkaamassa Joensuun osaston puheenjohtaja Kari Helotie. KÄÄNNÄ ? AVM4_alkuosa.indd 19 AVM4_alkuosa.indd 19 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
20 Pakohuonepeli tuo asunnot tomuuden iholle A mmattioppilaitos Riverian nuorisoja yhteisöohjaajaopiskelijat ideoivat asunnottomien yön yhteyteen Ulos asunnottomuudesta -pakohuonepelin. Tavoitteena oli tuoda asunnottomuus lähelle kansalaisia ja konkretisoida asunnottomien arkea. – Pohdittiin sitä, miten eriarvoisuus ja syrjäytyminen näyttäytyvät yhteiskunnassa. Lisäksi yhdellä opiskelijoistamme on henkilökohtaista kokemusta asunnottomuudesta. Siitä ajatus lähti, sanoo ryhmän opettaja Terhi Halonen. Pelissä pelaajat hakivat luokkahuoneeseen kätkettyjä vinkkejä, joiden avulla he pääsisivät pois pakohuoneesta ja löytäisivät itselleen asunnon. Jykevään, 1920-luvulta peräisin olevaan rakennukseen tehty pakohuonepeli johdatteli pelaajia asunnottomuuden maailmaan jo porraskäytävässä. Kivutessaan neljänteen kerrokseen pelaajat saivat asunnottomuuden uhan alla elävän Maijan roolin. Viimeisessä kerroksessa Maija saa lopulta häädön asunnostaan. Sen jälkeen Maijan tie kulkee Poste restante -osoitteenmuutosilmoituksen tekemisestä muiden asunnottomien kohtaamiseen ja heiltä avun pyytämiseen. Välillä pelaajat keräävät tyhjiä pulloja, jotka palauttamalla he saavat rahaa soittaakseen sosiaalivirkailijalle. – Jos ihminen joutuu asunnottomaksi, niin ei hän todellakaan tiedä, miten siitä selviää: mitä pitää tehdä, miten sinua kohdellaan ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, kun ei ole kattoa pään päällä, Halonen sanoo. ostoskeskuksiin ja rappukäytäviin. Ikinä ei tiennyt, minne päätyy seuraavaksi yöksi. Puhuminen voi pelastaa Päihdehuoltopalvelujen päivätoimintaa järjestävän Joensuun Siniristi ry:n tiloissa käy leppoisa puheensorina. Ilmassa vilahtelevat päivänpolttavat aiheet Björn Wahlroosista valkoposkihanhien syysmuuttoon ja ministereiden sanomisiin. Asunnottomille ja vähävaraisille suunnatun aamupäivän aikana on tarjolla aamiaista, maksutonta parturipalvelua sekä lounashernekeittoa. Punaiseen fleecepaitaan pukeutunut Törrö löytää nopeasti juttuseuraa. Miestä tervehditään, kysytään kuulumisia ja kerrotaan, kuinka tämä on tullut bongatuksi televisiolähetyksessä. – Kun tällaisia ilmaisia ruokailuja oli tarjolla, niin totta kai kävin niissä. Ne olivat tärkeitä paikkoja saada jokapäiväistä evästä, hän sanoo aamiaislautasen ääreltä. Mutta ruokaakin tärkeämpää oli toisten kohtaaminen. – Yleensä kaikkein pahin juttu on, jos jäät yksin. Silloin mieleen hiipivät negatiiviset ajatukset, joita haluat sitten turruttaa päihteillä. Tällainen paikka voi olla pelastus, kun pääset puhumaan. Sinä päivänä ei ehkä teekään mieli tarttua päihteisiin, ja asiat voivat lähteä menemään parempaan suuntaan. Epätoivosta iloon Raitistumisen ohella itsetunnon rakentaminen on ollut Törrön suurimpia taisteluja. Se vei pitkään, mutta on ollut tie parempaan. PEKKA TURUNEN ja Mika Törrö tutustuivat Joensuun Siniristin tiloissa aamiaisella. Parin minuutin jälkeen otettiin jo yhteisselfiet. NUORISOJA YHTEISÖOHJAAJAOPISKELIJA Eeva Eronen eläytyi kokemusasiantuntijaksi ja antoi pakohuonepelin pelaajille vinkkejä, kuinka etsiä itselleen apua. PAKOHUONEPELI OLI NOIN kymmenen opiskelijan ja opettajan työn tulos. Kuvassa ohjaaja Kati Lappalainen (vas.) sekä opiskelijat Hanna Mäkelä, Sonja Räsänen, Eeva Eronen ja Jyrki Hyttinen. AVM4_alkuosa.indd 20 AVM4_alkuosa.indd 20 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
21 Kolme päivää Asunnottomien yötä Joensuussa V uodesta 2002 alkaen Joensuussa järjestetty Asunnottomien yö on usein tarkoittanut toimintaa yhtenä päivänä. Tänä vuonna kohtaamisia järjestettiin kuitenkin kolmena päivänä, kun koronarajoitusten höllentäminen antoi tähän mahdollisuuden. – Toimintaa on ympäri kaupunkia. Esimerkiksi keskustan kirkossa pidetään ovia auki niin pitkään kuin kävijöitä riittää, vaikka yöpymistä varten, sanoo Piia Jounila Punaisen Ristin Savo-Karjalan piiristä. Järjestelyissä oli Punaisen Ristin lisäksi mukana liki 20 muuta yhdistystä, toimijaa sekä vapaaehtoisia. Toimintaan kuului avustustarvikkeiden ja ruokatarjoilujen ohjaamista asunnottomille sekä huomion herättämistä tärkeälle aiheelle. Laajemman yleisön herättelyä varten järjestettiin tapahtuma Joensuun torilla. – Halusimme aiheelle näkyvyyttä ja kiinnittää kansalaisten ja päättäjien huomiota siihen, kuinka paljon Suomessa on edelleen asunnottomia. Lähes 5000 asunnotonta ? Asunnottomiksi määritellään henkilöt, joilla ei ole omaa vuokratai omistusasuntoa. ? 17 prosenttia asunnottomista elää ulkona, porrashuoneissa ja esimerkiksi ensisuojissa, loput tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona, asuntoloissa, majoitusliikkeissä tai laitosmaisissa yksiköissä. ? Suhteellisesti eniten asunnottomia on suurissa kaupungeissa. Helsingissä on tuhatta asukasta kohden 2,8 asunnotonta. ? Koko maassa asunnottomia on lähes viisi tuhatta. Lähde: Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA): Asunnottomat 2020 – Aiemmin koin epätoivoa, tuskaa, vihaa ja katkeruutta omia tekojani, tilannettani ja yhteiskuntaa kohtaan. Tänä päivänä tunteet ovat kääntyneet päälaelleen, ja voin kokea kiitollisuutta, iloa, toivoa ja rakkautta. Itsetunto on antanut eväitä myös toisten hyväksymiseen. – Olin erittäin suvaitsematon, eikä minulta löytynyt ymmärrystä kuin omille periaatteilleni. Nyt näen ihmisten erilaisuuden rikkautena. Eikä minun tarvitse olla katkera ja kaunainen poliiseille, tuomareille tai kenellekään muulle. Itsehän minä olen virheeni ja rikokseni tehnyt. Törrö näkee Joensuun kaduilla edelleen tuttuja kasvoja omalta asunnottomuuden ajaltaan. – Valitettavasti on tosi paljon tyyppejä, jotka ovat samassa tai vielä pahemmassa jamassa. Osa on voinut yrittää raitistua ja selvitä, mutta ei ole onnistunut. Hän toivoo, että asunnottomat ja päihdeongelmaiset jaksaisivat hakea muutosta, vaikka välillä retkahtaisikin. – Tärkeintä on, että yrittää. Koskaan ei tiedä, milloin asiat naksahtavat kohdalleen, itse Helppi-yhteisön kautta raitistumiseen apua löytänyt Törrö sanoo. – Moni tuntee häpeää, kun tulee uudestaan ja uudestaan apua pyytämään, mutta tilannehan on päinvastoin: on hienoa, kun tulet takaisin apua hakemaan. ? "Tärkeintä on, että yrittää ja pyytää apua." VILLASUKAT, LAPASET ja kaulahuivit saatiin lahjoituksina Pohjois-Karjalan Mielenterveysyhdistyksen kohtaamispaikka Mietteen kuntoutujilta. AVM4_alkuosa.indd 21 AVM4_alkuosa.indd 21 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
22 ”Ilman verenluovuttajia en olisi enää tässä” Hyvinkääläinen sairaanhoitaja Ann-Marie Niemelä joutui vuonna 2006 rajuun moottoripyöräonnettomuuteen. Hän sai kolarissa vaikeita vammoja, jotka aiheuttivat massiivisen verenvuodon. Nopean ja erinomaisen hoidon ansiosta Niemelä jäi henkiin. Ilman luovutettua verta se ei olisi ollut mahdollista. TEKSTI SANNA KETTUNEN KUVAT JANNE NURMI V uonna 2006 Ann-Marie Niemelä oli 23-vuotias, siinä iässä, jossa usein porhalletaan menemään ilman huolta huomisesta. Nuori tuskin ajattelee olevansa kuolematon, hän vain ei ajattele sellaisia asioita lainkaan – ne koskettavat muita, eivät minua. Niin eli Ann-Marie Niemeläkin, kunnes kaikki muuttui silmänräpäyksessä yhtenä aurinkoisena kevätiltana. – Olimme ystävien kanssa sunnuntaisella kevätretkellä luonnossa, ilma oli ihana ja seura mitä parasta. Lähdimme ajamaan kotiin päin moottoripyörällä, minä istuin kyydissä. Muistan, kuinka tuuli kävi kasvoihin ja ajattelin, että täydellinen fiilis, Niemelä kertoo. – Seuraavat muistikuvani ovat Töölön sairaalan teho-osastolta. Moottoripyörän kuljettaja oli häikäistynyt matalalta paistavasta auringosta. Me olimme kolaroineet rekan kanssa 70–80 kilometrin tuntivauhdissa. Kuljettaja oli liukunut ANN-MARIE NIEMELÄ luovuttaa verta säännöllisesti ja kannustaa myös muita luovuttamaan. AVM4_alkuosa.indd 22 AVM4_alkuosa.indd 22 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
23 tilanteessa alta pois, mutta minä olin jäänyt törmäyksessä moottoripyörän ja rekan väliin. Niemelälle törmäys aiheutti useita murtumia vasemmalle puolelle kehoa: reisiluu, lonkka, lapaluu sekä kylkiluut murtuivat. Lisäksi hän sai päävamman, josta seurasi aivoverenvuoto. Vaarallisimmaksi vammaksi kuitenkin muodostui rintakehän murtuma, joka oli vaurioittanut keuhkoja. – Keuhkovaltimoni repesi rintakehän vamman seurauksena, ja se aiheutti massiivisen sisäisen verenvuodon. Arvion mukaan menetin verta yhteensä noin 16 litraa, joka on yli kolminkertaisesti aikuisen ihmisen verimäärä, Niemelä kertoo. – Lääkärini sanoi minulle myöhemmin, että pelastumiseni oli minuuteista kiinni. Nopea hoito pelasti Niemelä lennätettiin onnettomuuspaikalta MediHelillä hoitoon Töölön sairaalaan. Sairaalassa hänelle tehtiin hätätorakotomia eli hätärintakehän avaus, joka oli välttämätön verenvuodon hallitsemiseksi. Massiivivuodon hoitoon Niemelälle annettiin yhteensä 25 punasoluvalmistetta, 24 trombosyyttieli verihiutalevalmistetta ja 16 yksikköä jääplasmaa. Tämän lisäksi häntä hoidettiin nesteyttämällä. Kaikkiaan hoitoon annettu verivalmisteja nestemäärä olivat valtavat 31 litraa. – Olin todella onnekas, sillä isoista vammoista huolimatta selvisin ensiluokkaisen hoidon ansiosta. Minua hoitavat lääkärit ja hoitajat ovat alansa huippuja. Lisäksi onni oli, että matka sairaalaan oli lyhyt ja hoito pystyttiin aloittamaan nopeasti. Keuhkovamma osoittautui lopulta niin vakavaksi, että osa keuhkosta jouduttiin poistamaan. Häntä hoidettiin teho-osastolla noin kolme viikkoa, osan ajasta nukutettuna keuhkovamman ja aivoverenvuodon vuoksi. – Toivuin kuitenkin yllättävän nopeasti ja pääsin osastohoitoon. Myös reisivamma leikattiin, mutta esimerkiksi kylkiluiden murtumat paranivat hiljalleen itsestään. Yhteensä olin sairaalahoidossa noin kuukauden, Niemelä muistelee. – Pelästyin tapahtunutta järjettömän paljon, ja minulla oli valtava halu parantua. Sillä oli myös vaikutusta paranemisen nopeuteen, että olin onnettomuuden aikaan nuori. Sisukas paranemisprosessi Suhteellisen pian onnettomuuden jälkeen Niemelä palasi lähes normaaliin elämään. – Aluksi olin osastolla ja jonkin aikaa kotona lonkkamurtuman takia pyörätuolissa, mutta aika pian lähdin kivusta itkien liikkeelle. Sairaalassa sain jopa pyydettyäni lupalapun, jolla pääsin kotiin hieman normaalia aikaisemmin – sillä ehdolla, että pääsisin itsenäisesti suihkuun. Ja kyllä minä sinne lopulta pääsin, vaikka ei se helppoa ollut! – Keuhkovammani haittaa jonkin verran hapenottoa, ja sillä on edelleen vaikutusta arkeeni. Pystyn kuitenkin urheilemaan, ja esimerkiksi ratsastus on minulle hyvä laji. Käytännössä minulle ei lopulta jäänyt mitään pysyviä, pahoja vammoja. Tietysti ajoittain voi olla pieniä jomotuksia esimerkiksi operoidussa reidessä, mutta koen päässeeni onnettomuudesta kaikkiaan melko helpolla. Suurkiitos verenluovuttajille Hoitohenkilökunnan lisäksi Niemelä on erityisen kiitollinen verenluovuttajille. – Jälkeenpäin olen miettinyt, että vaikka sain aivan superhyvää hoitoa, en olisi mitenkään selvinnyt ilman verenluovuttajien apua. Olen heille elämäni velkaa! Niemelälle annettujen valmisteiden takana on ollut suuri joukko vapaaehtoisia luovuttajia. Luovutettu veri jaetaan kolmeen osaan, ja potilaalle annetaan juuri sitä veren osaa, mitä hän tarvitsee. Yhteen trombosyyttivalmisteeseen tarvitaan neljän samaa veriryhmää olevan luovuttajan verta, joten pelkästään annettujen trombosyyttien luovuttajina on ollut 96 henkilöä. Punasoluvalmisteet mukaan laskien Niemelää on ollut auttamassa yli 120 vapaaehtoista. – Jos ei olisi verenluovuttajia, niin en olisi tässä, Niemelä kiittää. Kolarista toivuttuaan hän alkoi suorittaa niitä asioita, joita oli halunnut elämässään toteuttaa. – Ensimmäisenä ajattelin, että haluan perustaa perheen ja saada lapsia. Toinen asia oli omakotitalo. Niemelän ja hänen miehensä ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 2007, toinen vuonna 2010. Omakotitaloon perhe muutti vuonna 2011. – Olin myös ajatellut hakevani sairaanhoitajakouluun, ja sinne sitten pääsinkin. Vetäisin aika rykäisyllä opiskelut ja työt yhtä aikaa pienten lasten kanssa. Koirakin hankittiin, Niemelä nauraa. – Nyttemmin olen rentoutunut suorittamisen suhteen, mutta onnettomuus sai tajuamaan, että en halua odottaa asioita, jotka ovat minulle tärkeitä. Ammatillisestikaan en olisi tässä, jos kolaria ei olisi tapahtunut. Niemelä kuulee verenluovutukseen liittyviä tarinoita myös työnsä kautta. Jos potilaat ottavat aiheen puheeksi, hän keskustelee mielellään verenluovutuksen tärkeydestä. Hän myös käy itse luovuttamassa verta. – Kannustan ehdottomasti luovuttamaan, jos se vain on mahdollista. Siinä voi antaa arvokkaimman mahdollisen lahjan. ? "Pelästyin tapahtunutta järjettömän paljon, ja minulla oli valtava halu parantua." Traumapotilaat tarvitsevat paljon verta M assiivisella verenvuodolla tarkoitetaan yli kymmenen yksikön punasolusiirron tarvetta ensimmäisen hoitovuorokauden aikana. Veren komponenttien suhteissa pyritään mahdollisimman lähelle kokoveren koostumusta eli punasoluja, plasmaa ja verihiutaleita annetaan yleensä suhteessa 1:1:1. Aikuisen ihmisen verivolyymi on noin viisi litraa. – Ensisijainen massiivivuodon hoito on mahdollisimman nopea tyrehdyttäminen. Verituotteiden siirrolla pyritään estämään verenkierron ja myös hyytymisjärjestelmän häiriöt, Veripalvelun erikoislääkäri Riikka Lehtisalo kertoo. Plasman ja verihiutaleiden antaminen varhaisessa vaiheessa sekä plasman ja punasolujen riittävän määrän ylläpitäminen pienentävät merkittävästi kuolleisuutta massiivisesti vuotavilla traumapotilailla. AVM4_alkuosa.indd 23 AVM4_alkuosa.indd 23 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
24 Koronarajoitukset ovat koetelleet omaishoitajia, ja Punaisen Ristin vertaisryhmätkin ovat olleet kokoontumistauolla. Nyt valo pilkistää taas verhonraosta. TEKSTI TARMO TIKKA KUVAT VEERA KORHONEN P unaisen Ristin Porin osaston omaishoitajien vertaistukiryhmässä ei surkutella tänään koronarajoituksia. Epidemiatilanteen tulevasta kehityksestä ei ole varmuutta kenelläkään, mutta nyt ollaan joka tapauksessa yhdessä ja valmistaudutaan jo juhlakauteen puupölkkyvartaloisia joulutonttuja askarrellen. – Nyt saa joulu tulla, kun tontutkin tulivat – koronasta huolimatta, ryhmäläiset tiivistävät tunnelmat koronaeristyksen päättymisestä ainakin tilapäisesti. Vaikka vertaisryhmä on ollut välillä koronatauolla kuukausitolkulla, ei sekään ole lannistanut omaishoitajien elämäniloa. – Minä olen Karjalasta tullut, ei minua ahdista mikään, porilainen omaishoitaja Raili Tommila napauttaa. Kuulumiset puhelimitse Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminnan tavoitteena on vahvistaa omaishoitajien ja heidän perheidensä hyvinvointia ja jaksamista. Toiminta on tarkoitettu kaikille omaistaan tai läheistään kotona hoitaville, ja sitä vetävät koulutetut vapaaehtoiset ammattilaisten tuella. Omaishoidon tukitoimintaa on kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla Suomea, mutta erityisen vireää se on Punaisen Ristin Satakunnan piirissä. Satakunnan omaishoidon tuessa toimii noin 100 vapaaehtoista 17 osastosta. Vapaaehtoiset pyörittävät 14:ää vertaistukiryhmää, hyvinvointipäiviä sekä kesäleirejä ja tekevät tiivistä yhteistyötä kunnallisen omaishoidon kanssa. Viime vuoden keväällä koronaepidemia pakotti myös Satakunnassa kaiken kasvokkain tapahtuvan toiminnan pitkälle tauolle. Porissa tapaamisia päästiin jatkamaan vasta tämän vuoden elokuussa. Tauon aikana Porin vertaisryhmän vapaaehtoiset pitivät yhteyttä ryhmäläisiin säännöllisillä puhelinsoitoilla. Ryhmän vetäjän Terttu Ojalan mukaan omaishoitajat jaksoivat kohtuullisen hyvin, vaikka korona-arki oli monella tavalla rajoitettua. – Apua ei juuri pyydetty, enemmän oli sellaista kaipuuta ulos ja liikkumaan. Toisaalta porilainen ei helposti avaudu. Nyt tulee kyllä kiitosta, kun saa taas tavata porukkaa, Ojala kertoo. Yhteen hitsautuneen porukan ansiosta kukaan ei ole jäänyt yksin. Vertaisryhmän Nyt saa joulu tulla ja omaishoitajaryhmä kokoontua! PORIN OMAISHOITAJIEN tukiryhmässä on ilo ylimmillään. Terttu Ojala (vas.) toimii ryhmän vetäjänä, Pirkko Hakonen on miehensä Tuomon omaishoitaja. AVM4_alkuosa.indd 24 AVM4_alkuosa.indd 24 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
25 jäsenet ovat ystävystyneet vuosikausien yhteisissä tapaamisissa, ja se on kantanut myös koronassa. Vaikka kokoontua ei ole voitu, yhteyttä on pidetty koko ajan. – Osalla porukasta on ollut lapsia ja sukulaisia apuna, mutta vaikka ei olisi, tukea olisi saanut toisilta ryhmäläisiltä, Ojala sanoo. – On istuskeltu pihalla ja seurusteltu varisten kanssa. Tuli soiteltua enemmän kuin tavallista, mutta onhan tämä ilon asia, kun ryhmä taas kokoontuu, omaishoitajakaverukset Raili Tommila ja Inkeri Huuhka hymyilevät tonttuilutunnelmissa. Puupukit ja tontut valmistuvat kuin vaivihkaa jutustelun lomassa. Ryhmän tapaamisissa on tavallisesti yksi vaihtuva teema, ja muu on lähinnä leppoisaa yhdessäoloa ja kuulumisten vaihtamista. Kahvit juodaan tietenkin aina. – Ensi kerralla jutellaan sitten hoitotahdosta, Ojala kertoo hyvästellessään kotimatkalaisia tapaamisen päätteeksi. Ovet pysyvät auki Myös Huittisten vertaisryhmä on jäänyt koronan vuoksi pitkiksi ajoiksi etäyhteyksien varaan. Taukojen aikana vapaaehtoiset ovat soitelleen omaishoitajille kuukausittain ja kyselleen kuulumisia. Ryhmä ehti tänä vuonna kokoontua neljä kertaa, kunnes uusin korona-aalto katkaisi tapaamiset jälleen. Lokakuun lopussa ryhmä pääsi taas kokoontumaan yhteen. – Kyllä se hyvältä tuntuu. Puhelimessa kyseltiin, millainen tilanne omaishoitajilla on kotona, mutta tapaamisissa ryhmäläiset pääsevät juttelemaan myös keskenään ja ihan kasvotusten, ryhmän vetäjä Liisa Korkala sanoo. – Kuulumisten jakaminen on tässä ryhmässä se tärkein asia, vaikka on meillä aina joku teemakin kokoontumisissa. Omaishoidon tuen ryhmissä on periaatteena, että kun ryhmään on kerran liitytty, sen ovet eivät sulkeudu. Ryhmässä syntyvät ystävyyssuhteet jatkuvat, vaikka olosuhteet omaishoitajana muuttuisivat. – Kaikki ovat ryhmään ihan yhtä tervetulleita, oli hoidettava sitten kotona, joutunut laitoshoitoon tai vaikka menehtynyt. Samanlaisessa tilanteessa olevien tai joskus olleiden ihmisten tapaaminen on tärkeää vertaistukea, Korkala painottaa. Ahdistavaa ja pelottavaa Huittisten vertaisryhmä on Sirkka Haavistolle tärkeä ja läheinen yhteisö. Korona-aika on ollut hänelle ahdistava kokemus, koska hänen miehensä joutui juuri sitä ennen ympärivuorokautiseen laitoshoitoon. Siihen päädyttiin, kun Haavisto ei enää pystynyt huolehtimaan kotona miehensä turvallisuudesta. Koronaepidemia muutti vierailut oman rakkaan luokse ajoittain ahdistaviksi kokemuksiksi. – Välillä istuin itse tuulikaapissa, välissä oli muovipleksi, ja mies istui toisella puolella. Oli myös aika, kun käymään ei päässyt ollenkaan. Se oli hirveää, Haavisto kertoo. – Ikkunan taakse olisi kyllä päässyt vilkuttelemaan, mutta minä en mennyt, koska se olisi vain lisännyt mieheni hämmennystä. Videoyhteyttäkin tarjottiin, mutta tiesin, että mieheni olisi hätääntynyt oudosta yhteydestä. Sitten oli huono omatunto, kun mies ei voinut ymmärtää, miksi en käy katsomassa. Vaikka rajoituksia myöhemmin höllennettiin, piti tapaamisilla säilyttää kahden metrin turvaväli. Haavisto olisi halunnut syöttää miestään, mutta se oli mahdotonta. Pahinta oli silti, ettei mies pystynyt sairaudeltaan ymmärtämään, miksi oma rakas ei tullut lähelle. – Siinä etääntyy väkisinkin, kun kumpikin haluaisi kosketusta ja läheisyyttä, Haavisto huokaa. Nyt vierailemaan pääsee taas useammin, kunhan varaa ajan vuorokautta ennen. Hoitohenkilökunta tosin toivoo yhä, että omaiset rajoittaisivat vierailukertojaan. – Se helpottaa, kun vierailuilla saa taas käydä ja pääsee lähelle toista. Käyn mieheni luona pari kertaa viikossa. Koronatartuntoja hoitokodissa ei onneksi ole ollut. Pääkaupunkiseudulla asuvaa poikaansa ja tämän perhettä Haavisto ei ole korona-aikaan päässyt tapaamaan lainkaan. Huittisissa asuva tytär on sentään auttanut säilyttämään yhteyden kodin ja hoitolaitoksen ulkopuoliseen maailmaan. Punaisen Ristin Huittisten osaston omaishoitajien ryhmän tapaamisia Haavisto odottaa kovasti. – Ryhmä on tärkeä, että on joku paikka minne mennä. On tässä toisten ihmisten tapaamista jo kaivattu. Tämä korona on ollut tylsää aikaa, Haavisto ja Korkala sanovat. ? Hyvä seura virkistää! S uomen Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminta vahvistaa omaishoitoperheiden terveyttä, elämänlaatua ja selviytymistä usein raskaassa arjessa. Toimintaa on yhdeksän Punaisen Ristin piirin alueella yli 80 paikkakunnalla, ja siihen ovat tervetulleita kaikki ikäryhmät. Vuonna 2020 omaishoitajien tukitoiminnan piirissä oli 6 750 omaishoitajaa. Tavallisimpia toimintamuotoja ovat vertaisryhmätapaamiset, virkistystilaisuudet, hyvinvointipäivät sekä koulutukset omaishoitajille. Koronaepidemian aikana toiminnassa on panostettu verkon ja puhelimen välityksellä toteutettuun yhteydenpitoon ja henkiseen tukeen sekä asiointiapuun. Omaishoitajia on ilahdutettu tervehdyksillä myös postitse. Omaishoitajien tukitoiminnan vetäjinä toimii noin 400 koulutettua Punaisen Ristin vapaaehtoista. Vapaaehtoisille omaishoidon tuki tarjoaa monenlaisia osallistumismahdollisuuksia ja merkityksellisiä hetkiä palkitsevan vapaaehtoistoiminnan parissa. Punaisen Ristin omaishoidon tuki tekee yhteistyötä kuntien sosiaalija terveystoimen, paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen sekä Suomen omaishoidon verkoston jäsenten kanssa. Toimintaa tuetaan veikkausvoittovaroista. "Välillä istuin tuulikaapissa ja mies toisella puolella pleksin takana." VAPAAEHTOINEN Ritva Kumpula auttaa Seija Starckia jouluaskartelussa. Porin vertaisryhmässä valmistaudutaan jo juhlakauteen. HUITTISTEN vertaisryhmän Liisa Korkala, Sirkka Haavisto ja Päivi Keinonen iloitsevat, että kasvokkain tapaaminen onnistuu taas. AVM4_alkuosa.indd 25 AVM4_alkuosa.indd 25 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
Postikortti arjessa ja juhlassa Suomalainen postikortti täytti viime kuussa tasan 150 vuotta, mutta maailman ensimmäisen postikortin tarina johtaa vielä kauemmas historiaan, 1840-luvun Lontooseen. Postikortti pitää pintansa, vaikka kortti ei ole enää alkuvuosiensa kaltainen pikaviestin. Suomalaisille erityisen rakkaita ovat joulukortit, ja sitä ne ovat myös Suomen Punaiselle Ristille. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT POSTIMUSEO, SUOMEN PUNAISEN RISTIN ARKISTO, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KÄYTÄNNÖLLINEN RATKAISU. Sir Henry Cole suunnitteli ja painatti maailman ensimmäisen joulukortin säästääkseen aikaa. 26 AVM4_loppuosa.indd 26 AVM4_loppuosa.indd 26 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
J os englantilaista Theodore Hookia (1788–1841) pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, yksi vaihtoehto voisi olla renessanssimies. Toinen, vähemmän mairitteleva olisi veijari – ja täysin mahdoton sellainen. Hook oli älykkö, kirjailija, säveltäjä ja seikkailija, joka herätti huomiota 16-vuotiaana julkaisemalla koomisen oopperan säveltäjäisänsä tuella. Parhaiten lahjakas herra Hook muistetaan kuitenkin käytännön piloista, joita hän rakasti. Niistä tunnetuin oli Berners Streetin huijaus. Siinä 21-vuotias Hook löi ystävänsä kanssa vetoa, että hän pystyy yhdessä viikossa nostamaan minkä tahansa paikan koko Lontoon puheenaiheeksi. Hook voitti vedon lähettämällä tuhansia toinen toistaan kekseliäämpiä kirjeitä – kutsuja, tilauksia, avunpyyntöjä – kaupunkilaisille Berners Street 54:ssä asuneen rouva Tottenhamin nimissä. Lopputuloksena oli tuhansien ”kutsuttujen” ja uteliaiden kaaos, kun paikalle saapuivat mm. Yorkin herttua, Lontoon pormestari sekä Canterburyn arkkipiispa. Hookin onneksi hänen kepposensa jäi aikalaisille mysteeriksi. Tämän tarinan kannalta kiinnostavimman tempauksensa herra Hook keksi vanhoilla päivillään vuonna 1840. Englannissa oli tuolloin toteutettu suuri postiuudistus, jossa oli otettu käyttöön maailman ensimmäinen postimerkki Penny Black, ”musta penny”, jolla pystyi lähettämään puolen unssin painoisen kirjeen mihin tahansa maan kolkkaan. Pieneltä tuntuva uudistus riitti mullistamaan Englannin postinkulun, sillä aikaisemmin postin lähettäminen oli ollut kallista ja hankalaa. Lähetyksen vastaanottaminen oli vaatinut asiointia Royal Mailin arvonsa tuntevien virkailijoiden kanssa, jotka olivat määrittäneet postimaksun monimutkaisilla kaavoilla lähetyksen painon ja kuljetetun matkan mukaan. Maksun oli suorittanut tavallisesti vastaanottaja. Postimerkki ja samaan aikaan käyttöönotettu ehiö eli suoritetun postimaksun merkiksi leimattu kirjekuori helpottivat kirjeenvaihtoa ja toivat sen entistä useamman ulottuville. Tähän saumaan iski herra Hook. Hän pudotti postilaatikkoon ilman kirjekuorta itse maalaamansa kortin, jota koristi pilakuva tärkeilevistä postivirkailijoista työnsä ääressä sekä teksti ”Penny Penates”, vapaasti suomentaen ”pennin tontut”. Toiselle puolelle Hook kirjoitti vastaanottajaksi oman osoitteensa ja liimasi postimaksuksi yhden pennyn postimerkin. Tempullaan Hook rikkoi paitsi viktoriaanisia käytöstapoja, myös postilähetyksiä koskevia sääntöjä, sillä kaikki lähetykset piti sulkea kirjekuoreen. Tästä muotoseikasta huolimatta kuninkaallinen postilaitos kantoi herra Hookin tervehdyksen Lontoosta tunnollisesti herra Hookille Lontooseen – mitä muutakaan se olisi voinut tehdä, olihan kortissa upouusi, virallinen postimerkki ja siinä hänen kuninkaallisen korkeutensa kuningatar Viktorian kuva! Perimätietoa siitä, miten herra Hookin ivallinen tervehdys vastaanotettiin postilaitoksen sisällä, ei ole säilynyt, mutta itse kortti on. Se myytiin vuonna 2002 huutokaupassa Lontoossa 31 750 punnalla eli noin 50 000 eurolla, joka on korkein postikortista milloinkaan maksettu summa. Herra Hook tuli nimittäin keppostellessaan keksineeksi ja lähettäneeksi maailman ensimmäisen postikortin. Sir Henryn joulukortti Postikortin kaltaisten keksintöjen tekijät jäävät helposti hämärän peittoon, sillä ne muovautuvat usein pikkuhiljaa, pieninä edistysaskeleina. Toki herra Hookin pilailukortinkin taustalla vaikuttivat esimerkiksi postilaitoksen uudistukset, mutta silti asiantuntijat ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että kyseessä todella on maailman ensimmäinen postikortti, ei vain vanhin tunnettu esimerkki. Postikortin historiasta tiedetään varmuudella myös muita lajinsa ensimmäisiä. Yhdestä niistä vastasi toinen kekseTOISENLAINEN PUKKI. Keskieurooppalaisessa kansanperinteessä Krampus rankaisee huonosti käyttäytyviä lapsia jouluna. ILOISTA JOULUA? Viktoriaanisen ajan joulukortit hämmentävät synkkyydellään. Kuvilla haluttiin muistuttaa yhteiskunnan vähäosaisista. 27 KÄÄNNÄ ? C R E A T IV E C O M M O N S C R E A T IV E C O M M O N S AVM4_loppuosa.indd 27 AVM4_loppuosa.indd 27 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
liäs englantilainen herrasmies, Sir Henry Cole (1808–1882). Sir Henry ei kuitenkaan ollut herra Hookin tapainen velmu, vaan yksi aikansa merkittävimpiä oppineita. Sir Henry oli Royal Society of Artsin jäsen ja koulutuksen uranuurtaja, jolla oli sormensa pelissä muun muassa Imperial Collegen ja Victoria & Albert Museumin synnyssä. Joulun lähestyessä vuonna 1843 Colella oli kuitenkin ongelma. Viktoriaanisen ajan Englannin yläluokassa oli tapana toivottaa tuttaville ja liikekumppaneille kirjeitse hyvää joulua ja uutta vuotta, ja kolmen vuoden takainen postiuudistus oli moninkertaistanut postiliikenteen määrän. Cole tunsi kaikki, ja kaikki tunsivat hänet. Kirjeitä tuli yksinkertaisesti liikaa, satamäärin. Kaikkiin vastaaminen oli käytännössä mahdotonta, mutta niin oli vastaamatta jättäminenkin – moinen olisi ollut tavatonta. Cole ei jäänyt neuvottomaksi. Hän oli erinomaisesti perillä aikansa teknisistä edistysaskelista, ja postiuudistuksen valmisteluun hän oli jopa henkilökohtaisesti osallistunut. Joulutervehdyksiin vastaaminen yksinkertaisesti kaipasi hiukan ”teollistamista”. Cole otti yhteyttä taiteilijaystäväänsä John Callcott Horsleyhin ja pyysi tätä maalaamaan kuvituksen oman luonnoksensa perusteella. Horsley teki työtä käskettyä. Lopputuloksena oli triptyykki, jonka keskustaa koristi kuva Colen perheen kolmesta sukupolvesta juhlaillallisella ja laitoja kuvat köyhien ja orpojen muistamisesta. Kokonaisuuden kruunasi tervehdys: Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Cole kiikutti mallin lontoolaiseen painotaloon ja tilasi siitä tuhat kivipainettua kopiota 13 x 8 sentin kartonkisella kortilla. Jokaisen kortin yläreunaan jätettiin tyhjä rivi vastaanottajan nimelle ja alareunaan lähettäjälle. Nyt Cole saattoi vastata kaikkiin tervehdyksiin kätevästi signeeraamalla yhden korteistaan ja jättämällä sen kirjekuoressa postin kuljetettavaksi. Sir Henry Colen joulutervehdys on paitsi ensimmäinen tunnettu joulukortti, myös ensimmäinen kaupallinen postikortti, sillä Colen kortti tuli myöhemmin myyntiin shillingillä kappale. Kaupallista menestystä kortista ei silti tullut – paitsi paljon myöhemmin. Sir Henryn alkuperäisiä joulukortteja tiedetään säilyneen vain 12 kappaletta, ja korkein niistä maksettu hinta on 22 500 puntaa eli noin 35 000 euroa. Kyseisen kortin Sir Henry oli lähettänyt isoäidilleen. Kortti vapautuu kuoresta Hookin ja Colen oivallusten jälkeen postikortin todellista läpimurtoa saatiin odottaa vielä useampi vuosikymmen, vaikka kehitystä vauhdittivat 1800-luvun jälkipuoliskon tekniset edistysaskeleet. Höyrykone ja rautatie mullistivat liikkumisen ohessa postinkulun. Lyijykynä ja teräskärkinen mustekynä yleistyivät, valokuvaus kehittyi isoin harppauksin, ja puukuitu korvasi lumpun paperin raaka-aineena. Kaupankäynnin sääntely vapautui. Kun lukuja kirjoitustaito yleistyi myös ”alemmissa kansankerroksissa”, postilähetysten määrä kasvoi nopeasti. Tärkeimpänä viestintävälineenä säilyi silti pitkään kirje. Ensimmäiset viralliset postikortit otettiin käyttöön vuonna 1869 Itävalta-Unkarissa, josta malli levisi nopeasti muihin maihin. Kortit olivat niin kutsuttuja ehiöpostikortteja eli kortteja, joiden postimaksu oli valmiiksi maksettu. Kuvia korteissa ei aluksi ollut, ja niillä välitettiin pääasiassa lyhyehköjä viestejä sähkösanoman tapaan. Käyttötavan mukaan postikortteja kutsuttiin myös kirjeenvaihtokorteiksi, eivätkä ne herättäneet aikalaisissa pelkkää ihastusta – olihan ilman kirjekuoren suojaa lähetetty sanoma periaatteessa kenen tahansa luettavissa! Vuonna 1870 ehiökortit otettiin käyttöön Isossa-Britanniassa ja Preussissa, ja helppo viestintäväline saavutti suuren suosion varsinkin sotilaiden keskuudessa Ranskan ja Preussin sodassa. Myös Venäjän valtakunnan alaisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa varhaisimmat tunnetut postikortit oli suljettu kirjekuoreen, sillä niiden lähettäminen avoimena ei ollut sallittua. Säätyläisperheiden tiedetään kuitenkin lähettäneen toisilleen tervehdyskortteja jo 1850-luvulla. SuoSUOMALAISUUDEN YDIN. Väinö Hämäläisen (1883–1947) maalaus Saunassa julkaistiin korttina ja Punaisen Ristin postimerkkinä, jonka piirsi Signe Hammarsten-Jansson (1882–1970). MAAMME ENSIMMÄINEN. Sakari Topelius lähetti tämän postikortin serkuilleen Vaasaan samana päivänä, kun uusi viestintäväline otettiin Suomessa käyttöön. Avoin kortti herätti aikoinaan epäilyksiä – viestin saattoi lukea kuka tahansa! 28 AVM4_loppuosa.indd 28 AVM4_loppuosa.indd 28 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
29 29 men vanhin tunnettu jouluja uudenvuodenkortti on Wienistä vuonna 1856 lähetetty enkelikortti, joka on Kansallismuseon kokoelmissa. Ensimmäiset viralliset postikortit Suomessa lähetettiin tasan 150 vuotta sitten, kun Suomen postilaitos otti käyttöön Itävalta-Unkarin mallin mukaisen ehiökortin vuonna 1871. Suomalaisen kirjeenvaihtokortin etupuolelle oli painettu – luonnollisesti vielä tuolloin ruotsinkielinen – otsake ”Korrespondanskort (för Finland)”, suoritettua 8 sentin postimaksua vastaava leimamerkki sekä rivit vastaanottajan tittelille ja kotipaikalle. Kääntöpuoli oli varattu lähettäjän viestille. Yksi kortin ensimmäisistä käyttäjistä julkaisupäivänä 10. lokakuuta 1871 oli Zachris ”Sakari” Topelius (1818–1898). ”Yliopistonlehtori, Herra tohtori Oscar Topeliukselle ”, osoitti myöhemmin Suomen kansan satusedäksi kohotettu Maamme -kirjan luoja korttinsa serkuilleen Oscarille ja Fannylle Vaasaan: ”Veljellinen tervehdys sinulle ja Fannylle tällä ensimmäisellä kirjeenvaihtokortilla. [...] Ei kuulu mitään erityistä uutta, paitsi tämä maanmainio kortti.” Maailma avartuu Postikortin varsinainen kulta-aika sijoittui 1890–1920luvuille. Kun Suomessa vuonna 1881 lähetettiin yhteensä 140 000 postikorttia, oli määrä vuonna 1920 jo yli 10 miljoonaa. Huippuvuosina maailmalla lähetettiin useita miljardeja postikortteja. Suosion kasvua siivittivät jälleen tekniset edistysaskeleet, mutta myös poliittiset päätökset. Vuonna 1874 perustettu Maailman postiliitto UPU oli yhtenäistänyt postikortteja koskevia sääntöjä, ja korttien painaminen oli sallittu myös yksityisille. Kirjelähetystä edullisemman hintansa ansiosta postikortti vakiintui aikakauden pikaviestimeksi. Valokuvauksen ja painotekniikan kehittymisellä oli suuri merkitys. Aikana ennen radiota ja puhelimen yleistymistä postikortit kertoivat tarinoita kaukaisista maista ja avarsivat ihmisten maailmankuvaa. Maisemakortit nousivat suureen suosioon, ja mainostajat löysivät kuvakorttien mahdollisuudet. Ensimmäiset Grüss aus -kortit eli tervehdyskortit matkoilta painettiin Saksassa 1880-luvulla. Suosittuja kuva-aiheita olivat aikakauden tekniset ihmeet kuten puhelin, auto, gramofoni, ilmalaiva ja lentokone. Alkuvuosista lähtien postikorttia käytettiin läheisten ja tuttavien muistamiseen juhlapyhinä ja merkkipäivinä. Joulukortit, uudenvuodenkortit ja pääsiäiskortit yleistyivät ympäri Eurooppaa 1880ja 1890-luvuilla. Korttien kuva-aiheet poikkesivat kuitenkin siitä, mihin olemme myöhemmin tottuneet. Joulu alkoi kasvaa nykyiseen asemaansa vuoden tärkeimpänä pyhänä ja perhejuhlana vasta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Sitä ennen tavallisempaa olikin toivottaa hyvää uutta vuotta ja iloista joulua siinä sivussa. Tämä näkyi myös varhaisissa joulukorteissa, joiden kuvituksena oli paljon esimerkiksi neliapiloita, kukkia, lapsia ja lintuja. Meille tutumpi joulukuvasto kuusineen, kynttilöineen ja joulutonttuineen yleistyi vasta myöhemmin. Joulutontun asema joululahjojen tuojana alkoi muotoutua 1860ja 1870-luvuilla saksalaisessa ja ruotsalaisessa lastenkirjallisuudessa, josta se levisi joulukortteihin. Nykyaikaisen tontun luojana pidetään ruotsalaista taiteilijaa Jenny Nyströmiä (1854–1946), joka muokkasi saksalaisesta, liehupartaisesta pikku-ukosta lempeän punanutun kuvitukseksi Victor Rydbergin runoon Tonttu vuonna 1881. [Kyllä, juuri se tonttu, joka ei saanut unta. Toim. huom.] Nyströmin kuvitukset nousivat suosioon myös Suomessa, ja niistä ottivat vaikutteita esimerkiksi Rudolf Koivu (1890–1946) ja Martta Wendelin (1893–1986). Lahjoitus Punaiselle Ristille Postikortin mahdollisuudet havaittiin 1800-luvun lopulla myös Punaisessa Ristissä, joka oli perustettu pari vuosikymmentä aikaisemmin huolehtimaan sodanaikaisesta lääkintähuollosta. Täsmällinen tieto siitä, kuka julkaisi ensimmäisen Punaisen Ristin postikortin, jäänee ikiajoiksi historian hämärään, mutta vuosisadan vaihteessa kortteja käytettiin jo monissa maissa tekemään Punaisen Ristin työtä tunnetuksi. Esimerkiksi Ruotsissa Punaisen Ristin piirit julkaisivat varhain omia postikorttejaan, ja Venäjältä tunnetaan muun muassa kuvapostikortti Punaisen Ristin sairaalasta Venäjän ja Japanin sodassa vuonna 1904. Myös Punaisen Ristin uudenvuodentervehdykset sekä jouluja pääsiäiskortit yleistyivät nopeasti. Korttien myynnistä saaduilla tuloilla rahoitettiin järjestön työtä. Merkittävä luku Punaisen Ristin postikorttien historiassa olivat ensimmäisestä maailmansodasta alkaen sotilaille jaetut kortit, joiden välityksellä rintamamiehet ja sota1 2 3 1 Hyviä pyhiä vuonna 1912! Ruotsin Punaisen Ristin piirit julkaisivat jo varhain omia postikorttejaan toimintansa tueksi. 2 Lahjapommitus. Sotavuoden joulukortissa pukki pudotti lahjat lentokoneesta. Kortti oli tärkeä viestiväline myös sotatantereen ja kotirintaman välillä. 3 Suomen suurmiehiä. Suomen Punaisen Ristin ensimmäisessä korttisarjassa vuonna 1931 esiintyivät puheenjohtaja Mannerheim ja Torkel Knuutinpojan patsas Viipurissa. Postikortti vakiintui tärkeäksi osaksi myös Punaisen Ristin varainhankintaa. KÄÄNNÄ ? AVM4_loppuosa.indd 29 AVM4_loppuosa.indd 29 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
vangit saattoivat lähettää viestejä kotiin. Punaisen Ristin kortteja välitettiin sotavuosina 1914–1918 miljoonittain, ja toiminta jatkui myöhemmillä sotatantereilla. Suomen itsenäistyttyä myös suomalainen Punaisen Ristin yhdistys vapautui Venäjän Punaisen Ristin alaisuudesta ja liittyi virallisesti kansainväliseen Punaiseen Ristiin 1921. Ensimmäiset ikiomat, viralliset postikorttinsa Suomen Punainen Risti julkaisi vuonna 1931: ”Suomen Punainen Risti on julkaissut kotimaisen postikorttisarjan, johon paitsi kaupunkija maisemakuvia maamme eri osista kuuluu kaksi muotokuvajäljennöstä, professori Eero Järnefeltin maalaus tasavallan presidentistä sekä mestarimme Akseli Gallen-Kallelan viimeinen muotokuvatyö kenraali Mannerheimistä ”, Suomen Punainen Risti -lehti ilmoitti juhlallisesti etusivun ilmoituksessaan numerossa 6/1931. Alkuperäisessä sarjassa oli 32 korttia, joita ostamalla ”voi jokainen tukea Suomen Punaisen Ristin suuria yleishyödyllisiä tarkoitusperiä”. Korttien myyntituotto ensimmäisenä vuonna oli 10 888 vanhaa markkaa eli nykyrahassa reilut 4 000 euroa, mikä oli ajan ostovoimaan suhteutettuna sievoinen summa. Korttisarjaa myytiin ja laajennettiin 1930-luvun mittaan. Sarjasta on säilynyt myös satunnaisia kortteja, joiden kääntöpuolelle on painettu teksti ”Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta” joko suomeksi tai ruotsiksi. Tällaiset kortit on luultavasti painatettu varta vasten Punaisen Ristin naistoimikunnan joulumyyjäisiin. Ensimmäisen varsinaisen joulukorttinsa Suomen Punainen Risti julkaisi kuitenkin vasta vuonna 1950. Sen kuvituksena oli Martta Wendelinin piirtämä enkeli. Nimekkäitä korttitaiteilijoita Seuraavina vuosikymmeninä postikorttien myynti vakiintui tärkeäksi osaksi Suomen Punaisen Ristin varainhankintaa kotimaan toimintaan. Korttien suunnittelijoina esiintyi lukuisia tunnettuja suomalaistaiteilijoita. Joulukortteja Punaiselle Ristille piirsivät muun muassa mestarigraafikko Erik Bruun (1926–), purjelaivojen ja Kalevalan kuvittaja Björn Landström (1917–2002) sekä Suomen nykyisen vaakunan suunnitellut heraldikko Olof Eriksson (1911–1987). Maisemakortteina on julkaistu esimerkiksi Henrik Tikkasen (1924–1984) ja Kimmo Pälikön (1938–) töitä. Vuosien varrella Punaisen Ristin korttivalikoima on laajentunut valtavasti. Nykyisestä valikoimasta löytyy kortti tilanteeseen kuin tilanteeseen: onnittelukortti syntymäpäiväsankarille, hääparille tai vastavalmistuneelle, kortti tupaantuliaisiksi tai osanottoon, kortti äidille tai isälle, nuorelle ja vanhalle. Erikoismaininnan ansaitsee ystävänpäiväkortti, joka ilmestyi Punaisen Ristin korttivalikoimaan vuonna 1987. Se oli nimittäin lajissaan Suomen ensimmäinen. Kahdeksan ystäväkortin sarja oli osa Punaisen Ristin, Postin ja kirjakauppiaiden yhteistä kampanjaa, joka teki maailmalla suosittua Valentine’s Dayta tunnetuksi Suomessa mainoslauseella ”Jokainen ystävä on muistamisen arvoinen”. Siitä alkoi suomalaisen ystävänpäivän vietto. Vuodesta 1985 alkaen Punaisen Ristin kortit on tuotettu yhteistyössä Paletti Oy:n (entinen Paperitaide Oy) kanssa, ja niitä myydään posteissa, tavarataloissa ja kirjakaupoissa sekä nipuittain Punaisen Ristin verkkokaupassa. Punaisen Ristin kortti on suosittu valinta yrityksissä, jotka haluavat yhteistyökumppaniensa muistamisen ohessa tukea hyvää tarkoitusta. Perinteisten kartonkikorttien vaihtoehdoksi tarjolla on myös sähköisiä kortteja. Kuka sinun korttiasi odottaa? Postikortin kuolemasta on puhuttu jo kauan, mutta toistaiseksi huhut ovat osoittautuneet vahvasti liioitelluiksi. Toki lähetettyjen korttien määrä jää kauas postikortin kultaisista vuosista, mutta postikortteja lähetetään silti kymmeniä miljoonia vuodessa pelkästään Suomessa. Postikortteja käytetään arkena ja juhlana ympäri vuoden, mutta korttisesonkien ylivoimainen ykkönen on edelleen joulu. Edes kaikkialle yltävä digitalisaatio ei ole syrjäyttänyt postikorttia, ja miksi olisikaan, kun siihen ei pystynyt aikoinaan edes puhelin? Tärkeä osa postikortin viehätystä on sen konkretia: kaunis, henkilökohtainen kortti on paitsi viesti, myös koriste ja muisto. Se on esine, joka ei katoa bittipilveen sähkövirran sammuessa. Kyselyiden mukaan jopa nuoret pitävät fyysistä postikorttia aidompana ja merkityksellisempänä kuin sähköistä tervehdystä. Erityisen suosittua korttien lähettäminen on vanhemmissa ikäluokissa, mutta myös keski-ikäiset ovat viime vuosina löytäneet postikortin uudelleen. Vuonna 2020 suomalaiset lähettivät lähes 18 miljoonaa joulukorttia, mikä oli noin viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna. Osa kasvusta selittyy koronaepidemialla, joka vaikeutti sukulaisten ja tuttavien tapaamista kasvokkain – ja jatkuu edelleen. Odottaako joku sinun korttiasi tänä jouluna? ? Lähteet: Orvo Bogdanoff: Auttavien kädet eivät köyhdy (2003), Postimuseo: Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta -näyttely (postimuseo.fi), Suomen Punaisen Ristin arkisto. Martta Wendelinin kuvituksia Tuusulassa Taiteilijakoti Erkkolan näyttelyssä ”Lapsuuden joulu – Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun jouluaiheisia kuvituksia” 10.11.2021–16.1.2022 (erkkola.fi) 3 2 1 4 1 Pelkistettyä tyylikkyyttä. Punaisen Ristin joulukortteja ovat piirtäneet monet eturivin taiteilijat. Erik Bruunin taidonnäyte vuodelta 1962. 2 Joululahja linnuille. Lyhde on satoja vuosia vanha perinne, joka juontaa juurensa pakanallisesta viljauhrista. Erik Bruun 1962. 3 Perinteistä joulukuvastoa. Björn Landström suunnitteli Suomen Punaiselle Ristille klassisen kauniit joulukortit vuonna 1958. 4 Muuttuvat aiheet. Risti ja kynttilä edustavat joulukorttien perinteisempää kuvastoa. Kaikkein varhaisimmissa joulukorteissa yleisiä aiheita olivat myös kukat ja linnut. 30 Joulukortit Julkort Joulupostikortti pakkaus Sisältää 8 erilaista korttia postimaksu maksettu-merkillä. Julkortsför packning Innehåller 8 julkort. Kortet är försett med ett fixvärdemärke och porto är betalt till alla länder. Taitekortti pakkaus 8 taitekorttia sekä blanco kuoret. Kortit tekstittömiä. Förpackning med vikta kort 8 vikta kort och blanco kuvert. Korten utan text. Virpi Pekkalan korttipakkaus Pakkauksessa 6 korttia (2 aihetta) sekä kuoret. Teksti korteissa ”God Jul och Gott Nytt År”. Saatavana vain ruotsiksi. Innehåller 6 vikta kort (2 olika motiv) med kuvert och texten ”God Jul och Gott Nytt År). Joulukortti pakkaus sisältää 6 erilaista postikorttia tekstillä ”Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta”. Korteissa ei postimaksu maksettu-merkkiä. Saatavana vain suomeksi. Innehåller 6 kort med texten på finska ”Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta”. Utan porto betalt. Bara på finska. Jouluinen kirjeensulkija Viimeistele viestit ihanilla kirjeensulkijoilla, arkissa 8 tarraa. Julklister märken Klistra igen kuverten med fina märken, 8 klistermärken per ark. 23,20 € 10 € 12,40 € 14 € 3,50 € 0211_AVM421_OMAILMO_4s.indd 27 0211_AVM421_OMAILMO_4s.indd 27 5.11.2021 8.53 5.11.2021 8.53 AVM4_loppuosa.indd 30 AVM4_loppuosa.indd 30 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
Joulukortit Julkort Joulupostikortti pakkaus Sisältää 8 erilaista korttia postimaksu maksettu-merkillä. Julkortsför packning Innehåller 8 julkort. Kortet är försett med ett fixvärdemärke och porto är betalt till alla länder. Taitekortti pakkaus 8 taitekorttia sekä blanco kuoret. Kortit tekstittömiä. Förpackning med vikta kort 8 vikta kort och blanco kuvert. Korten utan text. Virpi Pekkalan korttipakkaus Pakkauksessa 6 korttia (2 aihetta) sekä kuoret. Teksti korteissa ”God Jul och Gott Nytt År”. Saatavana vain ruotsiksi. Innehåller 6 vikta kort (2 olika motiv) med kuvert och texten ”God Jul och Gott Nytt År). Joulukortti pakkaus sisältää 6 erilaista postikorttia tekstillä ”Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta”. Korteissa ei postimaksu maksettu-merkkiä. Saatavana vain suomeksi. Innehåller 6 kort med texten på finska ”Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta”. Utan porto betalt. Bara på finska. Jouluinen kirjeensulkija Viimeistele viestit ihanilla kirjeensulkijoilla, arkissa 8 tarraa. Julklister märken Klistra igen kuverten med fina märken, 8 klistermärken per ark. 23,20 € 10 € 12,40 € 14 € 3,50 € 0211_AVM421_OMAILMO_4s.indd 31 0211_AVM421_OMAILMO_4s.indd 31 9.11.2021 15.19 9.11.2021 15.19
Joulun toivotuimmat lahjat pukinkonttiin Julens mest önskade gåvor i julklappssäcken Joulun uutuus Julens nyhet Lastukori & Pannunalunen Verso Designin Lastu-kori ja punainen pannunalunen viimeistelevät joulupöydän kattauksen. Lastu-korin mitat 21 x 21 cm ja pannunalusen mitat 20 x 20. Pärtkorg & Filtpannunderlägg Verso Designs Lastu-pärtkorg och ett rött pannunderlägg fulländar julbordsdukningen. Lastu-korgen mäter 21 x 21 cm och pannunderlägget 20 x 20 cm. Sammutuspeitteet Ivana Helsinki design by Paola Suhosen tuttu Tiira-printti on nyt sammutuspeitteessä. Suomu -sammutuspeite on Arki Designin kaunis graafinen puna-valkoinen kuosi. Släckningsfiltar Ivana Helsinki design by Paola Suhonens bekanta Tiiri-mönster finns nu på släckningsfilten. Suomu-släckningsfilten pryds av Arki Designs vackra grafiska rödvita mönster. Olkalaukku & Tablettitasku Kierrätetystä harmaasta sarkakankaasta Suomessa ommellut tuotteet ovat ekologinen joululahja. Tablettisuoja 21 x 26 cm, olkalaukku 16 x 2 x 22. Harmaan sävy saattaa vaihdella hieman tuotteittain. Grå väska & Ficka för surfplatta Produkterna som är sydda i Finland av återvunnet grått vadmalstyg är en ekologisk julklapp. Surfplatteskyddet mäter 21 x 26 cm, axelväskan 16 x 2 x 22 cm. Den grå nyansen kan variera något mellan produkterna. Avun ketjuheijastin Suomessa valmistettu Avun ketju -heijastin, jonka tuotto ohjataan Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Se on mainio joululahja, sillä voit lähettää sen vaikkapa kirjekuoressa joulukortin kera. Hjälpens kedja reflex Hjälpens kedja-reflexen är tillverkad i Finland och dess avkastning styrs till Finlands Röda Kors katastroffond. Reflexen är en ypperlig julklapp, då den till exempel kan sändas i kuvert tillsammans med ett julkort. Heijastava repunsuojus lisää turvallisuutta pimeässä ja toimii myös sadesuojana. Suunniteltu vakiorepuille max 36 l. Reflekterande ryggsäckskydd som också fungerar som ett regnskydd. Designad för vanliga ryggsäckar max 36 l. 5 € 25 € 26 € 10 € 16,90 € 34 € 16,50 € Hyvien tekojen joulukalenteri Julens nyhet Hyvien tekojen joulukalenteri (Julkalender för goda gärningar) innehåller 24 teman som skapar glädje och leenden. När man öppnar luckorna inser man hur litet det ibland behövs för att skapa stora känslor som glädje och hopp. När du köper de små gärningarnas julkalender, gör du samtidigt 24 donationer till vårt biståndsarbete i Finland och ute i världen. Ge alltså dig själv eller någon närstående en gåva som påminner om julens verkliga syfte, som är att göra gott och att bry sig om andra. Kalendern är ett vackert öppningsbart kort i storlek A5 som också går behändigt att skicka på posten. Tack vare sina detaljer är kalendern så fin att du vill ställa den på bordet för att bringa glädje ända fram till julafton. Finns endast på finska. Hyvien tekojen joulukalenteri Hyvien tekojen joulukalenteri sisältää 24 aihetta iloon ja hymyyn. Jokaisen luukun avatessaan ymmärtää miten pienestä niin suuret asiat kuin ilo ja toivo ovat joskus kiinni. Kun ostat Hyvien tekojen joulukalenterin, teet samalla 24 lahjoitusta auttamistyöhömme Suomessa ja maailmalla. Anna siis lahjaksi itsellesi tai läheisellesi muistutus joulun todellisesta tarkoituksesta, joka on hyvän tekeminen ja muista välittäminen. Kalenteri on kaunis, A5-kokoinen avattava kortti, joka on helppo postittaa myös eteenpäin. Kalenterin yksityiskohdat tekevät siitä niin upean, että haluat pitää sitä pöydälläsi tuomassa iloa aina aattopäivään saakka. Saatavana vain suomeksi. 65 € Perinteinen joulukalenteri virittää joulun tunnelmaan. Verkkokaupasta löydät Martta Wendelinin ja Raimo Partasen nostalgiaa henkivät kuvakalenterit. En traditionell julkalender skapar julstämning. I webbutiken hittar du Martta Wendelins och Raimo Partanens nostalgiska bildjulkalendrar. Nostalginen Martta Wendelinin vuosikalenteri on lahja, jonka saadessaan kuka tahansa ilahtuu. Nostalgiska Martta Wendelins årskalender är en gåva som alla blir glada över att få. 17 € 13 € 0211_AVM421_OMAILMO_4s.indd 28-29 0211_AVM421_OMAILMO_4s.indd 28-29 5.11.2021 8.53 5.11.2021 8.53 AVM4_loppuosa.indd 32 AVM4_loppuosa.indd 32 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
Joulun toivotuimmat lahjat pukinkonttiin Julens mest önskade gåvor i julklappssäcken Joulun uutuus Julens nyhet Lastukori & Pannunalunen Verso Designin Lastu-kori ja punainen pannunalunen viimeistelevät joulupöydän kattauksen. Lastu-korin mitat 21 x 21 cm ja pannunalusen mitat 20 x 20. Pärtkorg & Filtpannunderlägg Verso Designs Lastu-pärtkorg och ett rött pannunderlägg fulländar julbordsdukningen. Lastu-korgen mäter 21 x 21 cm och pannunderlägget 20 x 20 cm. Sammutuspeitteet Ivana Helsinki design by Paola Suhosen tuttu Tiira-printti on nyt sammutuspeitteessä. Suomu -sammutuspeite on Arki Designin kaunis graafinen puna-valkoinen kuosi. Släckningsfiltar Ivana Helsinki design by Paola Suhonens bekanta Tiiri-mönster finns nu på släckningsfilten. Suomu-släckningsfilten pryds av Arki Designs vackra grafiska rödvita mönster. Olkalaukku & Tablettitasku Kierrätetystä harmaasta sarkakankaasta Suomessa ommellut tuotteet ovat ekologinen joululahja. Tablettisuoja 21 x 26 cm, olkalaukku 16 x 2 x 22. Harmaan sävy saattaa vaihdella hieman tuotteittain. Grå väska & Ficka för surfplatta Produkterna som är sydda i Finland av återvunnet grått vadmalstyg är en ekologisk julklapp. Surfplatteskyddet mäter 21 x 26 cm, axelväskan 16 x 2 x 22 cm. Den grå nyansen kan variera något mellan produkterna. Avun ketjuheijastin Suomessa valmistettu Avun ketju -heijastin, jonka tuotto ohjataan Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Se on mainio joululahja, sillä voit lähettää sen vaikkapa kirjekuoressa joulukortin kera. Hjälpens kedja reflex Hjälpens kedja-reflexen är tillverkad i Finland och dess avkastning styrs till Finlands Röda Kors katastroffond. Reflexen är en ypperlig julklapp, då den till exempel kan sändas i kuvert tillsammans med ett julkort. Heijastava repunsuojus lisää turvallisuutta pimeässä ja toimii myös sadesuojana. Suunniteltu vakiorepuille max 36 l. Reflekterande ryggsäckskydd som också fungerar som ett regnskydd. Designad för vanliga ryggsäckar max 36 l. 5 € 25 € 26 € 10 € 16,90 € 34 € 16,50 € Hyvien tekojen joulukalenteri Julens nyhet Hyvien tekojen joulukalenteri (Julkalender för goda gärningar) innehåller 24 teman som skapar glädje och leenden. När man öppnar luckorna inser man hur litet det ibland behövs för att skapa stora känslor som glädje och hopp. När du köper de små gärningarnas julkalender, gör du samtidigt 24 donationer till vårt biståndsarbete i Finland och ute i världen. Ge alltså dig själv eller någon närstående en gåva som påminner om julens verkliga syfte, som är att göra gott och att bry sig om andra. Kalendern är ett vackert öppningsbart kort i storlek A5 som också går behändigt att skicka på posten. Tack vare sina detaljer är kalendern så fin att du vill ställa den på bordet för att bringa glädje ända fram till julafton. Finns endast på finska. Hyvien tekojen joulukalenteri Hyvien tekojen joulukalenteri sisältää 24 aihetta iloon ja hymyyn. Jokaisen luukun avatessaan ymmärtää miten pienestä niin suuret asiat kuin ilo ja toivo ovat joskus kiinni. Kun ostat Hyvien tekojen joulukalenterin, teet samalla 24 lahjoitusta auttamistyöhömme Suomessa ja maailmalla. Anna siis lahjaksi itsellesi tai läheisellesi muistutus joulun todellisesta tarkoituksesta, joka on hyvän tekeminen ja muista välittäminen. Kalenteri on kaunis, A5-kokoinen avattava kortti, joka on helppo postittaa myös eteenpäin. Kalenterin yksityiskohdat tekevät siitä niin upean, että haluat pitää sitä pöydälläsi tuomassa iloa aina aattopäivään saakka. Saatavana vain suomeksi. 65 € Perinteinen joulukalenteri virittää joulun tunnelmaan. Verkkokaupasta löydät Martta Wendelinin ja Raimo Partasen nostalgiaa henkivät kuvakalenterit. En traditionell julkalender skapar julstämning. I webbutiken hittar du Martta Wendelins och Raimo Partanens nostalgiska bildjulkalendrar. Nostalginen Martta Wendelinin vuosikalenteri on lahja, jonka saadessaan kuka tahansa ilahtuu. Nostalgiska Martta Wendelins årskalender är en gåva som alla blir glada över att få. 17 € 13 € 0211_AVM421_OMAILMO_4s.indd 28-29 0211_AVM421_OMAILMO_4s.indd 28-29 5.11.2021 8.53 5.11.2021 8.53 AVM4_loppuosa.indd 33 AVM4_loppuosa.indd 33 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
Vaikuttavat lahjat Betydelsefulla gåvor Puhdasta vettä lapselle Rent vatten för ett barn Ystävä yksinäiselle Suomessa En vän till en ensam i Finland Ruokapaketti perheelle kuukaudeksi Ett matpaket för en familj för en månad Sähköiset joulukortit Kätevät ja nopeat sähköiset joulukortit nyt verkkokauppamme valikoimassa. Voit lähettää sähköisiä joulukortteja ystäville ja sukulaisille vaikka vielä aattoaamuna oman tervehdyksesi kera! Tilaa heti punaisenristinkauppa.fi 15 € 25 € 35 € Elektroniska julkort Kätevät ja nopeat sähköiset Behändiga och snabba elektroniska julkort finns nu i vår webbutiks urval. Elektroniska julkort försedda med din egen hälsning kan du skicka till vänner och släktingar ännu på julaftonsmorgonen! Beställ genast www.rodakorsbutiken.fi 1 € kpl/st. Joskus aineeton lahja on se joulun tärkein lahja. Vaikuttava lahja onkin aineetonta apua sitä eniten tarvitsevalle. Anna yhdessä läheisesi kanssa esimerkiksi puhdasta vettä lapselle vuodeksi tai ystävä yksinäiselle Suomessa. Lähetä Vaikuttava lahja sähköisesti jouluisen tervehdyksen kera suoraan vastaanottajan sähköpostiin vaikka vielä aattoaamuna. Ibland är en immateriell gåva den viktigaste julgåvan. Betydelsefull gåva är också immateriell hjälp till dem som mest behöver den. Ge tillsammans med dina närstående till exempel rent vatten till ett barn för ett år eller en vän till en ensam i Finland. Sänd en Betydelsefull gåva elektroniskt med en julhälsning direkt till mottagarens e-post ännu till exempel på julaftonsmorgonen. Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 arkisin klo 8.30-15.00 Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 vardags kl 8.30-15.00 0211_AVM421_OMAILMO_4s.indd 30 0211_AVM421_OMAILMO_4s.indd 30 5.11.2021 8.53 5.11.2021 8.53 AVM4_loppuosa.indd 34 AVM4_loppuosa.indd 34 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
35 35 Lähetä ratkaisusi ristikkoo n joulukuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 4/2021”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita . Ristikon 2/2021 voittajiksi arvottiin Esko Häkkinen Kotkasta ja Kurt Björkman Hinthaarasta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: RISTIKON 2/2021 OIKEA RATKAISU. Ristikko 4/2021 RISTIKKO HANNU NIITTYMÄKI Vaikuttavat lahjat Betydelsefulla gåvor Puhdasta vettä lapselle Rent vatten för ett barn Ystävä yksinäiselle Suomessa En vän till en ensam i Finland Ruokapaketti perheelle kuukaudeksi Ett matpaket för en familj för en månad Sähköiset joulukortit Kätevät ja nopeat sähköiset joulukortit nyt verkkokauppamme valikoimassa. Voit lähettää sähköisiä joulukortteja ystäville ja sukulaisille vaikka vielä aattoaamuna oman tervehdyksesi kera! Tilaa heti punaisenristinkauppa.fi 15 € 25 € 35 € Elektroniska julkort Kätevät ja nopeat sähköiset Behändiga och snabba elektroniska julkort finns nu i vår webbutiks urval. Elektroniska julkort försedda med din egen hälsning kan du skicka till vänner och släktingar ännu på julaftonsmorgonen! Beställ genast www.rodakorsbutiken.fi 1 € kpl/st. Joskus aineeton lahja on se joulun tärkein lahja. Vaikuttava lahja onkin aineetonta apua sitä eniten tarvitsevalle. Anna yhdessä läheisesi kanssa esimerkiksi puhdasta vettä lapselle vuodeksi tai ystävä yksinäiselle Suomessa. Lähetä Vaikuttava lahja sähköisesti jouluisen tervehdyksen kera suoraan vastaanottajan sähköpostiin vaikka vielä aattoaamuna. Ibland är en immateriell gåva den viktigaste julgåvan. Betydelsefull gåva är också immateriell hjälp till dem som mest behöver den. Ge tillsammans med dina närstående till exempel rent vatten till ett barn för ett år eller en vän till en ensam i Finland. Sänd en Betydelsefull gåva elektroniskt med en julhälsning direkt till mottagarens e-post ännu till exempel på julaftonsmorgonen. Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 arkisin klo 8.30-15.00 Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 vardags kl 8.30-15.00 0211_AVM421_OMAILMO_4s.indd 30 0211_AVM421_OMAILMO_4s.indd 30 5.11.2021 8.53 5.11.2021 8.53 (Numeroa käytetään vain arvonnan voittajien tavoittamiseen.) AVM4_loppuosa.indd 35 AVM4_loppuosa.indd 35 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
Korsord 4/2021 Lösningarna på korsordet bör sändas inom december under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 4/2021”. Bland insändarna på korsordet 2/2021 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Esko Häkkinen från Kotka och Kurt Björkman från Hindhår. Gratulerar! NAMN: ADRESS: TELEFONNUMMER: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 2/2021. M A R Y G G S Ä C G Å R K G R E T A O D L A R E F R A S S E L F L Y G P L A N G M A O Y T O R R I K A A L G K O R A N E N R E N E T R I T O N A N T I K I N L A G O R N A E L D K N A L G R Å T U N I K G O Å R D I S K M H E R R A R N I A G A R J R D N A G S O T A Ä M E N E T E K E L A L P R A R N E R V Ö S KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT RK HJÄLPER LÄKARSÖM ÄR TYST DÅ HJÄLPER RK RINNER FÅGLAR YTA INSTRUMENT FORM AV VARA ÖVERTALAR DE HAR SKÄGG KATTDJUR SLUTSLAG RADER ÖKEN RHENKLIPPA ELEVERNA ÄR EN FREDRIK FIN HÄST REKLAM KÖ HAR HÄST REELL OROA EJ MER FANATISK ADLIG I GB BLIR GÅNGAR STAT ÄR STARK ARM BOR FIRAR 27.8 ÅR JACQUES MÅTT LAG UTAN F KUL MOT I TRIO TIPS STUP SES I SJÖ TRÄD FÖR HÄST ASK ARAB ÄR KOLOR ANTAL TRÄDRAD KLÄR INDISKA NUMMER 2 TVÄRSLÅ TÖS ÄNDRAS EJ FÅR FURSTE TON GER NYHETER YTA ERIK SVAN RHODE ISLAND BLAD I VÄST KONST HALL DET SES I HJUL FRUKT 36 Ristikko 4/2021 HANNU NIITTYMÄKI RISTIKON 2/2021 OIKEA RATKAISU. Korsord 4/2021 SOLVEIG SJÖSTEDT Den rätta lösningen på korsordet 2/2021. (Numret används bara till att nå vinnarna i dragningen.) AVM4_loppuosa.indd 36 AVM4_loppuosa.indd 36 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
37 Kors & tvärs 40 Ett samtal med Sauli Niinistö 46 Röda Korset hjälper i Haiti 51 Resumé Brist på medel sätter spår i barn och unga Kampanjen Jul i sinnet lyfter i år fram upplevelser av utanförskap. en krissituation. Ett Jul i sinnet-presentkort är en gåva och man kan inte ansöka om det. Röda Korset och Mannerheims Barnskyddsförbund hittar barnfamiljer i behov av stöd tillsammans med församlingar, rådgivning, socialtjänst och andra organisationer. Insamlingen Jul i sinnet ordnas av Finlands Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbund i samarbete med Yles morgonprogram Halv sju, Yle Radio Vega och Yle Radio Suomi. Insamlingens kommersiella partners är K-matbutikerna, S-gruppen och Lidl. Insamlingen pågår till julafton. KIMMO HOLOPAINEN sin egen förmåga och sina möjligheter i livet. Varje barn och ung människa borde därför ha uppmuntrande vuxna omkring sig, personer som hjälper dem att se deras styrkor och ger dem framtidstro. Den senaste statistiken visar att det i Finland finns över 120 000 barn som lever i fattiga familjer. De familjer som är mest utsatta har också lidit mest av den pågående coronaepidemin. Problemen med utkomsten har förvärrats i många familjer och arbetslöshet och permitteringar har gjort att antalet familjer i behov av hjälp har ökat. Jul i sinnet-presentkortet är värt 70 euro och det används till att köpa livsmedel. En familj kan beviljas ett presentkort om familjens ekonomi är pressad till exempel på grund av arbetslöshet, sjukdom, låg inkomstnivå eller R öda Korsets och Mannerheims Barnskyddsförbunds gemensamma insamling Jul i sinnet till förmån för mindre bemedlade barnfamiljer i hemlandet drar i gång igen den 19 november. Kampanjen har som mål att samla in 2 500 000 euro så att man kan dela ut 36 000 presentkort till familjer i jul. I år lyfter Jul i sinnet-kampanjen i synnerhet fram barns och ungas upplevelser av utanförskap. Forskning visar att barn från låginkomstfamiljer ofta upplever att de hamnar på sidan om, eftersom familjens ekonomi begränsar deras möjligheter att uppleva samma saker och ha samma hobbyer som jämnåriga barn. De negativa upplevelserna hänger lätt med långt in i vuxen ålder. Barn från familjer med låga inkomster tror i allmänhet mindre på H A N N A LI N N A K K O Ge Jul i sinnet! • Insamlingskontots nummer FI33 5780 4120 0801 60, referens 5429 • Ge ett telefonbidrag (10 €) genom att ringa numret 0600 1 6555 (10,01 €/samtal+lna) • Ge ett bidrag per SMS (10 €) genom att skicka HJM till numret 16499 Insamlingstillstånd: RA/2020/1486/23.11.2020 (MBF), RA/2020/1407/9.11.2020 (FRK) och ÅLR 2020/9246/7.12.2020 (FRK) INTÄKTERNA från kampanjen Jul i sinnet används oavkortat till presentkort för mindre bemedlade barnfamiljer i Finland. AVM4_loppuosa.indd 37 AVM4_loppuosa.indd 37 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
38 Kors & tvärs Hjälpens värld 1/2022 utkommer den 9 februari. DEN 20 NOVEMBER öppnar vetenskapscentret Heureka sin nya utställning Mitt i katastrofen, som visas till september 2023. Förberedelserna för utställningen har pågått i två år och en av Heurekas samarbetsparter i planeringen och genomförandet av utställningen har varit Finlands Röda Kors. – Röda Korsets expertis och stöd har varit oerhört viktig när vi har planerat utställningen. Från början av projektet har många volontärer och anställda i olika uppgifter besvarat våra frågor, deltagit i våra idésitsar och på många sätt visat sitt kunniga stöd, säger utställnings-planerare Emmi Huhtaniemi på Heureka. Besökare på utställningen upplever fyra naturkrafter och får tillfälle att tänka på resiliens, alltså förmågan att överleva och anpassa sig till kriser. Utställningen kombinerar på ett helt nytt sätt aktivitetsbetonat vetenskapscenterinnehåll med konstupplevelser. Ett viktigt berättande element i utställningen är de audiovisuella videokonstverk som har skapats av BordosArtworks och som tar med besökarna in i de stora naturkrafterna. Konstverken är abstrakta illustrationer av de olika elementens kraft och ger utrymme för fantasi. Utställningen lämpar sig för alla som är intresserade av ämnet och en kombination av aktiviteter och upplevelser ger något nytt även för dem som redan känner till ämnet. Största delen av Heurekas besökare är familjer och skolelever, så med ett krävande tema har man valt en infallsvinkel som lämpar sig för barn. Heureka erbjuder Finlands Röda Kors medlemmar en individuell rabatt på 20 procent av inträdesbiljettens pris under perioden 1.12.2021– 31.1.2022. Rabattbiljetten kan endast köpas i Heurekas biljettkassa, inte online. Biljetten ger tillträde inte bara till utställningen Mitt i katastrofen, utan också till vetenskapscentrets övriga utställningar samt filmerna i planetariet. Rabatten får man mot rabattkupongen på sidan 53 i den här tidningen. Man kan också bevisa att man är medlem genom att uppvisa det tryckta medlemskort som följer med medlemsavgiftsfakturan eller sin Oma Röda Korset-profil i mobilen. PEKKA REINIKAINEN Naturkrafter presen terar sig på Heureka Röda Korsets medlemmar får 20 procents rabatt på biljetter till den nya utställningen Mitt i katastrofen. HEUREKAS utställning bekantar sig med naturens krafter. På bilden spåren efter verkliga naturkrafter i Nepal. Minnesmärke på Hungerdagens födelseplats Insamlingen Hungerdagen fick sin början i Pälkäne för 42 år sedan, då en liten grupp rödakorsvolontärer under ledning av Pälkänebon Mailis Korhonen och Tavastlands distrikts verksamhetsledare Erkki Korkama fick för sig att dra i gång ett jippo för att hjälpa nödlidande i världen. Tanken var enkel: spara en del av matpengarna en dag och ge dem till katastroffonden. Pälkäneborna ställde upp på hjälptalko med sådan entusiasm att man gjorde samma sak på nationell nivå genast följande år. Under decenniernas lopp har Hungerdagen blivit Finlands Röda Kors viktigaste årliga kampanj som har hjälpt mer än 54 miljoner människor. För att hedra Pälkänebornas banbrytande insatser avtäckte man i samband med insamlingen i år en minnesplakett i Onkkaala i Pälkäne den 23.9. – Utan Hungerdagen skulle vi inte ha en så framgångsrik katastroffond och utan den skulle vi inte ha dagens beredskap att hjälpa och världens största personreserv av biståndsarbetare som vi har idag, sade det internationella biståndsarbetets grand old man Kal le Löövi som deltog i festligheterna. Ett samtal sprider glädje i jul Förra året utmanade Röda Korset finländarna att göra varandra glada med telefonsamtal till jul. Kampanjen fick mycket beröm och därför upprepas den i år. Genom utmaningen #Julsamtal uppmuntras folk att ringa bekanta, släktingar eller vem som helst som kan tänkas bli glad åt ett samtal och sprida utmaningen vidare i via sociala medier med hashtaggarna #Julsamtal och #Joulupuhelu. Genom att fråga en ensam människa hur hen mår kan man göra mycket gott och själv bli på gott humör. S A R A H Ä M Ä L Ä IN E N A A P O H U H TA AVM4_loppuosa.indd 38 AVM4_loppuosa.indd 38 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
39 39 39 Gatu insamling inbringade cirka 800 000 euro FINLANDS RÖDA KORS Hungerdagsinsamling med insamlingsbössor 23–25.9 inbringade cirka 800 000 euro till katastroffonden. Ett stort antal frivilliga insamlare med bössor rörde sig på olika håll i Finland även i år. Givarna berömde i synnerhet de nya sätt att delta i insamlingen utan kontanta medel, till exempel genom mobilbetalningar. – Gatuinsamlingen är inte bara en viktig del av Hungerdagen, det är också ett sätt att engagera sig som volontär med låg tröskel. Ett varmt tack till alla som deltog i insamlingen, såväl frivilliga som givare, säger Röda Korsets medelsanskaffningsdirektör Sirpa Solehmainen . Under Hungerdagen samlar vi in obundna medel till Röda Korsets katastroffond så att Röda Korset har snabb beredskap att hjälpa katastrofoffer både i Finland och utomlands. Just nu behövs hjälp till exempel i Haiti och Afghanistan. – I Haiti är behovet av hjälp efter det senaste jordskalvet enormt. Sjukhus, hem, skolor och vägar förstördes och många minste anhöriga och skadades. I Afghanistan försvåras människors liv av fattigdom, 40 år av krig, ett hälsovårdssystem som har kollapsat samt inverkan av klimatförändring och coronapandemi, säger Tiina Saarikoski , direktör för Röda Korsets internationella biståndsverksamhet. I Finland används katastroffondsmedel bland annat till att hjälpa offer för plötsliga olyckor och till att upprätthålla beredskapen att spana efter försvunna personer samt till uppgifter inom psykiskt stöd. KIMMO HOLOPAINEN Pengar ur katastroffonden används just nu till att hjälpa till exempel i Haiti och Afghanistan. AULANKO KALLAR FRIVILLIGA I RÖDA KORSET! Röda Korset ordnar ett stort frivilligevenemang i Aulanko i Tavastehus 1–3.4.2022. Alla Röda Korsets volontärer är välkomna att delta. Hjälparna i Aulanko-evenemanget har som mål att erbjuda nya idéer för frivilligverksamhet, skapa vi-anda och bjuda på trevlig rekreation. Anmälningen till evenemanget pågår till 30.11. Välkommen! Läs mer: rednet.rodakorset.fi/hjalparnaiaulanko Blodtjänst satsar på forskning Finlands Röda Kors Blodtjänst har delat ut de första stipendierna ur sin nya forskningsfond. Den forskning som har beviljats finansiering utvecklar bland annat vården av cancersjuka och transplantationspatienter. Stipendierna år 2021 fördelas på nio forskningsprojekt kring cellterapi, extracellulära vesiklar och organtransplantationer. Alla de projekt som finansieras sker utanför Blodtjänst, vid universitet eller sjukhus. Sammanlagt 495 000 euro delas ut i forskarstipendier. – Blodtjänsts verksamhet kräver ett brett och tvärvetenskapligt kunnande. Därför är det viktigt för oss att stödja sådan forskning som knyter an till vår verksamhet men som det inte är ändamålsenligt eller möjligt för oss att göra själv, säger Blodtjänsts direktör Pia Westman. SANNA KETTUNEN Kedjereaktionen var en stor succé Röda Korsets cykelkampanj Kedjereaktionen inbringade i år ungefär 100 000 euro för arbetet mot klimatförändringen. Den exakta summan klarnar senare, när alla lag och arbetsgivare som har deltagit i kampanjen har gjort sina donationer. CGI Suomi trampade sig till en överlägsen seger i årets Kedjereaktion tack vare anställda som cyklade imponerande 118 012 kilometer. CGI:s kilometrar innebar en kampanjdonation på 4 720 euro. Tvåa blev Ilmarinens team (64 285 km) och trea Fujitsu (56 278 km). Nytt i Kedjereaktionen i år var en klass för elassisterade cyklar. Där knep Blodtjänsts anställda toppplaceringen med 18 443 kilometer. GLADA insamlare i Åbo. Resultatet av gatuinsamling blev klart bättre än under det första coronaåret. 118 452 OLIKA MÄNNISKOR gav blod förra året. Sammanlagt var antalet blodgivningar 205 792. KÄLLA: BLODTJÄNSTS VERKSAMHETSSTATISTIK 2020 S U V I-T U U LI K A N K A A N P A A M A R IA S A N T TO AVM4_loppuosa.indd 39 AVM4_loppuosa.indd 39 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
40 Hungerdagen 23–25.9 PRESIDENT NIINISTÖ känner oro över växande hårdhet och grymhet som också återspeglar sig på det humanitära arbetet. AVM4_loppuosa.indd 40 AVM4_loppuosa.indd 40 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
41 41 KÄÄNNÄ ? KÄÄNNÄ ? President Sauli Niinistö: Goda exempel ska synas Republikens president Sauli Niinistö påminner om hur viktigt det är att vi har förtroende i samhället. Han tycker också att man mer aktivt ska bjuda in invandrare att engagera sig i frivilligverksamhet, eftersom det är det bästa stödet för integration. ”Det bästa medlet mot de avvisande attityder som finns angående invandring är att låta de goda exemplen synas”, säger Niinistö. Pertti Torstila träffade Niinistö för att diskutera hjälparbete och frivillighet i en värld i kris. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILDER PETRI MULARI T rappan upp till andra våningen i Presidentens slott är bekant för Pertti Torstila . Innan han blev vald till ordförande för Finlands Röda Kors år 2014 arbetade han i 44 år på utrikesministeriet. Uppgifter inom Konferensen för säkerhet och samarbete i Europa (KSSE), som ambassadör och till slut som statssekreterare gav honom en utsiktspost i internationell politik under fem presidenter. Under sina år på utrikesministeriet hann Torstila också länge samarbeta med Sauli Niinistö och de har mötts även i Finlands Röda Kors, vars beskyddare republikens president är. – Att flytta över till Röda Korset öppnade mina ögon för den press som humanitära organisationer lever med i en värld med allt fler kriser, konstaterar Torstila efter att han och president Niinistö har hälsat på varandra. Torstila citerar Internationella rödakorskommittén ICRC:s president Peter Maurer , som han blev bekant med på utrikesministeriet eftersom Maurer då jobbade med motsvarande uppgifter i Schweiz. – I höstas frågade jag Maurer vad som stör hans nattsömn allra mest i världen just nu. Efter att ha funderat en stund svarade han ”a death by a thousand cuts”, att dö av tusen småsår, säger Torstila. – Jag tycker det sammanfattar situationen beklagligt väl. Det största problemet är ingen enskild kris eller katastrof, utan en bredare utveckling där nya problem uppstår hela tiden och i snabbare takt än vi klarar av att lösa de gamla. Behovet av humanitärt bistånd ökar fort. Biståndsorganisationerna möter också politisk press. Den neutrala biståndsverksamheten skyddas av internationell humanitär lag som grundar sig på Genèvekonventionerna från år 1949 och deras tilläggsprotokoll. Men under senare år har vi i världen sett situationer då man har förhindrat humanitära biståndsleveranser eller ställt villkor för att leveranserna ska få passera. Torstila ser oroväckande tecken på att hjälparbetet politiseras och att man medvetet bidrar till den utvecklingen. – När de politiska motsättningarna ökar låter man det internationella avtalssystemet rosta och det berövar Genèvekonventionerna och övriga konventioner inom den humanitära rätten deras tyngd. Utan det skydd som de konventionerna ger är det väldigt svårt för biståndsorganisationerna att fungera, säger Torstila. – Den rådande situationen tvingar den på oss frågan om hur framtiden ser ut för humanitärt biståndsarbete. Hur kan vi stärka förtroendet och de politiska beslutsfattarnas stöd för biståndsverksamhet när den verksamheten behövs mer hela tiden? President Niinistö är överens med Torstila om att den "När det hårda blomstrar blir hjälpandet utestängt." AVM4_loppuosa.indd 41 AVM4_loppuosa.indd 41 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
42 traditionella internationella ordningen smulas sönder. Däremot bedömer han att grundfördragen inom den humanitära rätten fortfarande är starka. – Jag har aldrig hört att någon specifikt skulle ha ifrågasatt Genèvekonventionerna, säger Niinistö. – Däremot har man nog med praktiska åtgärder undergrävt och också medvetet ifrågasatt det internationella avtalssystemet i allmänhet. Systemet har beskrivits som en produkt av västvärlden och man har ifrågasatt hur den lämpar sig för resten av världen. – Genèvekonventionerna och övriga överenskommelser om humanitär verksamhet utgör förstås en del av den här större utvecklingen, men jag har inte sett att någon skulle ha förnekat det rum och den typ av diplomatisk immunitet som biståndsverksamheten behöver. Respekten för det mänskliga har minskat Niinistö påpekar att man inte ska tänka sig politiken som en monolit. Det är inte politiken som skapar problem och lösningarna till dem, det är alltid människor som gör det. Vissa av dem har mer makt än andra, men till syvende och sist är det på människor det hänger – också när man inte kommer överens. Den press som internationella Röda Korset och övriga biståndsorganisationer möter är inte lösryckt från utvecklingen i allmänhet, utan snarare ett symtom på den utvecklingen. – Jag tycker inte det handlar om att man skulle motsätta sig Röda Korset eller humanitärt bistånd i allmänhet, utan snarare om att det hårda och det grymma är på uppgång i världen. Det har vi hur många exempel på som helst, och de blir bara fler hela tiden, funderar Niinistö. – Jag tänker som så att det goda och det onda på sätt och vis tävlar om samma plats i människors sinnen. Om det onda vinner terräng är det mindre kvar för det goda. När det hårda blomstrar blir hjälpandet utestängt. Vad är det då som lockar i det hårda? Är det något i vår tid som får människor att vända medkänslan ryggen? Den frågan är så komplex att ett uttömmande svar är omöjligt. Men vi vet i alla fall med säkerhet att världen omkring oss är instabil. Klimatförändringen fortskrider, naturens mångfald minskar och befolkningsökningen fortsätter. Det politiska klimatet är spänt. Niinistö påminner om att det sällan är fruktbart att peka finger mot enskilda ledare trots att uttalandena i internationell politik kan ha blivit hårdare. Bakom de enskilda ledarna finns i allmänhet en stor grupp människor som agerar på liknande sätt. – I sista hand kan vi säga att respekten för det mänskliga har minskat och det är naturligtvis en väldigt allvarlig utvecklingsriktning. Det är också en utveckling som man inte kan åtgärda till exempel genom biståndsarbete. I slutändan är det något som var och en bara kan påverka själv. – Hur kan vi hitta sådana vägar till framtiden att den stora majoriteten av mänskligheten igen vänder hårdheten ryggen och fördömer grymhet? Det är bara på så sätt vi kan minska på dem, säger Niinistö. Finland klarade flyktingkrisen väl Attityderna har hårdnat även i Finland under de senaste åren. Av sex år i Röda Korsets ledning minns Torstila speciellt det som hände åren 2015–16. Atmosfären blev spändare när Finland inom en kort tidsperiod tog emot närmare 40 000 asylsökande. En del av befolkningen krävde högljutt att gränserna skulle stängas och både nykomlingar och förläggningar utsattes för trakasserier. Ilskan drabbade också Finlands Röda Kors, "Hur kan vi hitta sådana vägar till framtiden att den stora majoriteten av mänskligheten igen vänder hårdheten ryggen och fördömer grymhet?" AVM4_loppuosa.indd 42 AVM4_loppuosa.indd 42 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
43 ATT LYCKAS stoppa klimatförändringen är en ödesfråga för mänskligheten, anser president Niinistö. som synligt bistod myndigheterna i mottagningen av asylsökande. Största delen av finländarna valde ändå att hålla sig lugna och hjälpa. Hösten 2015 fick Finlands Röda Kors 10 000 nya volontärer på två veckor och den Hungerdagsinsamling som ordnades mitt i flyktingkrisen inbringade rekordsumman 4,2 miljoner euro till katastroffonden. I efterhand ser Torstila flyktingkrisen framför allt som ett bevis på att den tysta majoriteten i Finland vill hjälpa. Samtidigt var det en värdefull påminnelse om att kriser i en värld av ömsesidigt beroende förr eller senare också kommer till oss, vare sig vi vill det eller inte. – Genom att hjälpa ute i världen hjälper vi i slutändan också oss själva. Vi på Röda Korset tänker att det är en humanitär plikt att hjälpa människor i nöd, men det finns andra synsätt också. I synnerhet att hjälpa asylsökande och invandrare väcker motstånd, säger Torstila. Niinistö tycker att Finland trots tillfälliga känslostormar KÄÄNNÄ ? AVM4_loppuosa.indd 43 AVM4_loppuosa.indd 43 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
44 fortfarande är ett land där man hjälper varandra. En stor majoritet av finländarna motsätter sig all slags extremism. – Jag tror inte att finländarnas attityder har förändrats så mycket. Sällan hör man någon här säga att man inte ska hjälpa dem som lider nöd och så som jag ser det så är en människa som söker asyl och befogat beviljas det en människa i nöd. Däremot har jag lagt märke till mycket mer av det att man är väldigt kritiskt inställd till varför någon kommer och söker asyl, säger Niinistö. – Förr hade vi ingen sådan utlösande faktor som när 40 000 människor kom hit åren 2015–2016. Vi klarade ändå av att behandla deras ärenden. I samband med att deras ärenden behandlades visade det sig att största delen av de asylansökningar som då lämnades in inte uppfyllde kraven för att beviljas asyl. Varje sökandes ärende behandlades i alla fall. Som helhet kan man se det som en rätt så unik prestation. Dessutom kom det samtidigt hit asylsökande via Ryssland och där handlade det inte bara om att söka asyl. Engagera invandrarna i föreningsverksamhet Ungefär en fjärdedel av de asylsökande som kom till Finland åren 2015–2016 har sedan dess beviljats asyl eller uppehållstillstånd på grund av alternativt skydd. För dem, precis som för tusentals andra som har flyttat till Finland från andra länder, gäller att anpassa sig till Finland och det finländska samhället. I en främmande kultur finns det mycket man ska vänja sig vid, det kan vara besvärligt att lära sig språket och för att få jobb kanske man behöver lära sig ett nytt yrke. Även om allt det praktiska löper vittnar många invandrare om att de ändå känner sig utanför. Att anpassa sig till ett fjärran land med en främmande kultur kräver alltid tid och ansträngning. Den processen kan få stöd på många olika sätt, men minst lika viktigt är att man själv vill integreras. – Jag har känt en viss oro över hur mycket vi talar om integrationsstödjande insatser och att processen har misslyckats när problem uppstår. Jag tycker det vittnar om något av en purfinländsk tanke om att allt sköts uppifrån och ner, genom myndigheternas ingripande. Själv skulle jag lika ofta vilja tala om att integrera sig och bli hemmastadd. När man formulerar det så signalerar man att den som tar emot hjälpen också har ett ansvar att hjälpa sig själv. Vi borde bli bättre på att uppmuntra och ge utrymme för människors inneboende vilja att integrera sig i vårt samhälle, funderar Niinistö. För att bli hemmastadd krävs möten mellan dem som är nya och gamla i landet, vardagliga kontakter och interaktion, påpekar Torstila. En ypperlig kanal för sådana kontakter är föreningsoch organisationsverksamhet – till exempel i Röda Korset. – Helt säkert. Att bli hemmastadd i en ny kultur är svårt för oss finländare också och ju längre bort från den egna kulturen man tar sig, desto svårare är det. Att bjuda in invandrare att engagera sig som volontärer är något jag verkligen uppmuntrar. Den typen av gemensamt engagemang och sådana möjligheter tror jag är det mest effektiva sättet att hjälpa någon att bli hemmastadd, säger Niinistö. – När det kommer till de avvisande eller till och med fientliga attityder som finns i samband med invandring så är det bästa motmedlet att låta de goda exemplen synas. Det bästa visitkortet för en invandrare är berättelser om framgångsrik integration, om vanliga människor som sköter sitt jobb och tar hand om sin familj och kanske andra människor också vid sidan om, till exempel genom frivilligverksamhet. Sådana positiva historier hamnar lätt i skymundan i synnerhet på större orter, där folk inte längre känner varandra och sina grannar. Vi måste kunna stoppa klimatförändringen Internationella rödakorsfederationen IFRC bedömde förra året i sin World Disasters Report att katastrofer som orsakas av väder och klimat har krävt mer än 400 000 människoliv under det senaste decenniet och påverkat ungefär 1,7 miljarder människors liv. Klimatförändringen är vår tids gigantiska utmaning och dess inverkan sträcker sig i praktiken till alla delområden i det mänskliga livet. Enligt de dystraste prognoserna leder en ökning i extrema väderfenomen till livsmedelsoch vattenbrist på stora områden. Samtidigt hotar höjda temperaturer att göra flera befolkningsrika delar av världen praktiskt taget omöjliga att leva i. Den utvecklingen kommer under de närmaste decennierna nästan oundvikligt att också orsaka konflikter och flyktingskap. – USA:s president Joe Biden har kallat klimatförändringen för ett existentiellt hot mot mänskligheten. Är det en träffande beskrivning? frågar Torstila. – Absolut! Jag ser inget annat botemedel än att vi lyckas motverka klimatförändringen. Om vi inte lyckas med det står vi utan tvivel inför att en stor mängd människor tvingas flytta på sig. Ingen blir kvar där förutsättningar för liv inte finns, säger Niinistö. – Men hur väl vi lyckas motverka klimatförändringen är en annan fråga. Många ser frågetecken där, och med rätta. Men kanske vi igen har orsak att vara lite mer hoppfulla nu. Förväntan väcks framför allt av att Kina har ändrat sin inställning till klimatfrågor och att USA har återinträtt i Parisavtalet. Niinistö ser till och med gryende tecken på att stormakterna börjar tävla i att minska klimatutsläppen. – I den tävlingen är det lätt att heja på båda parterna, för den är en så viktig fråga för oss alla. Frivilligverksamhet stärker hela samhället För inhemska myndigheter är Finlands Röda Kors är en bekant samarbetspartner som bistår myndigheterna i bland annat olika hjälpoch räddningsuppdrag, i plötsliga krissituationer och i mottagningen av asylsökande och flyktingar. Enligt Torstila har Röda Korset en stark ställning som en del av det finländska samhällets helhetsberedskap. I huvudsak går samarbetet smidigt, men det är inte alltid helt problemfritt att dra gränsen mellan uppgifter som hör "Det sociala förtroendet i sig är något jag absolut inte kan se som en politisk fråga." "I den tävlingen är det lätt att heja på båda parterna, för den är en så viktig fråga för oss alla." AVM4_loppuosa.indd 44 AVM4_loppuosa.indd 44 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
45 till myndigheterna och det som tredje sektorn ska sköta. – Civilsamhället är ett stöd för myndigheterna, men kan inte ersätta dem. Det finns en risk för att ansvar som hör till myndigheterna obemärkt halkar ner på medborgarsamhället när resurserna tryter, säger Torstila. Medan myndigheterna ofta jobbar med en hård tidspress kan en volontär komplettera insatserna med att ge av sin tid, genom att lyssna – genom att vara närvarande. Enkla saker, men i många situationer väldigt värdefullt. – Naturligtvis. Jag har tidigare själv sagt att även om myndigheterna kan göra ett hur gott jobb som helst så är en myndighetsperson aldrig en vän, utan per definition en myndighet, säger Niinistö. – Jag ser det som så att när en gemenskap drabbas av en kris så är det alltid oerhört värdefullt att det finns medlemmar som har förmåga och kunnande att handla. Det här gäller egentligen alla gemenskaper, från minsta till största: från familj till husbolag eller en hel nation. – När vi har organisationer som Röda Korset, som redan på förhand identifierar risker, bygger upp beredskap och utbildar sig för dem, så har vi en stor grupp människor som är redo och kan ta en krissituation. På den punkten jämför Niinistö Röda Korset med försvarsorganisationer. – Inom försvaret har jag alltid strävat efter att betona hur viktigt det är att hålla kontakt med reservisterna. Det handlar egentligen om samma sak. En krissituation är en krissituation, oberoende av om det gäller att försvara landet eller en annan kris. Det är ytterst viktigt att aktiva människor motiveras och att de vet att det de gör uppskattas. Samhällets förtroende värt att måna om Torstila upplever att finländarna vill hjälpa i synnerhet när det verkligen gäller. – Det såg vi i samband med flyktingkrisen 2015 och igen i samband med coronan, när ett enormt antal nya människor anmälde sig som frivilliga för att hjälpa myndigheterna att delta ut livsmedel och mediciner och i arrangemangen kring vaccineringarna, säger Torstila. – Det är verkligt fint att höra, säger Niinistö. – Det påminner mig om något som passar bra in i det här sammanhanget. En gång under min tid som finansminister skulle jag reda ut skillnaderna mellan välgörenhetssystemen i USA och Finland. Någon klagade på finländarna, att vi är så snikna att vi inte hjälper alls. När vi sedan redde ut frågan mer visade det sig att amerikanerna nog donerar mer till välgörenhet, medan finländare engagerade sig i frivilligverksamhet mångdubbelt mer än amerikanerna. Klart att det är värdefullt att ge pengar också, men deras fysiska engagemang är väldigt litet jämfört med vårt. Finland har också kallats för ett förtroendesamhälle. Vårt förtroende för såväl myndigheter som för varandra har i internationella jämförelser varit exceptionellt hög. – Samtidigt verkar det som att de interna skiljelinjerna håller på att fördjupas. Är vi fortfarande ett förtroendesamhälle? frågar Torstila. – På vilka sätt kunde man stärka förtroendet i samhället och en hurdan roll kunde neutrala Röda Korset ha i den värdedebatten? – Det beror förstås på vilka värderingar man talar om. Vi människor har olika värderingar och med dem som grund kan många frågor se ut som en samhällsfråga eller en politisk fråga. Det är viktigt att också respektera och lyssna till de människor som är av annan åsikt, säger Niinistö. – Samtidigt är det sociala förtroendet i sig något jag absolut inte kan se som en politisk fråga. Förtroende är något väsentligt. – Jag har till och med ibland talat om individens samhällskontrakt. Med det menar jag att varje individ måste ha rätt att kunna lita på att när man enligt sin förmåga gör sitt bästa för sitt eget liv och för samhället, så tar samhället hand om en om den egna förmågan och de egna krafterna i något skede tar slut, till exempel på grund av sjukdom eller skada. Det tycker jag är ”fair play”, rent spel. Ett sådant förtroende ska vi alltid kunna ha. Det är ett förtroende och en respekt för andra som även Röda Korset vill se. ? Samtalet mellan republikens president Sauli Niinistö och Pertti Torstila är en del av en serie där Torstila, som var ordförande för Finlands Röda Kors 2014–2020, samtalar med finländska påverkare om aktuella humanitära teman. Serien publiceras i höst som ett separat verk. PERTTI TORSTILA samarbetade länge med president Niinistö som statssekreterare innan han flyttade över till Röda Korset. AVM4_loppuosa.indd 45 AVM4_loppuosa.indd 45 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
46 B är hem mig, säger en liten röst på haitisk kreol till Franska Röda Korsets läkare Aleth Innocent . Pojken som talar sitter på en sjukhussäng. Hans små fingrar tar ett grepp runt läkarens hand och ansiktet veckar sig i spänning. Jameslee Thermitus besöker Röda Korsets fältsjukhus varannan dag, eftersom hans öppna sår kräver kirurgisk vård och behöver rengöras tillräckligt ofta. Det stinger när såret görs rent, men läkaren håller pojken i handen. Jameslee kom till sjukhuset nästan så fort Röda Korset hade fått igång de första funktionerna på fältsjukhuset i staden Les Cayes på den haitiska sydkusten. Jameslees benbrott uppkom i samband med jordskalvet i augusti, men han har inga närmare minnesbilder av vad som hände. – Något föll på mig och det gjorde ont i benet, säger han. Genast efter skalvet blev Jameslees ben gipsat från tårna upp till låret. När Jameslee kom till fältsjukhuset öppnade kirurgen Lotta Purola gipset och avslöjade en öppen fraktur med ett sår som var i dåligt skick. – Efter skalvet var det kaos i sjukvården. Jameslees sår åtgärdades inte under gipset på flera veckor. Därför var det i så hemskt skick, säger Purola. Jameslee bor med släktingar på en närbelägen sportplan. Där har 150 familjer byggt hyddor åt sig efter skalvet. Ett sjukhustält rasar inte Efter jordbävningen i Haiti skickade Röda Korset ett fältsjukhus till skalvområdet och nu inträffar där dagligen små under mitt i en stor katastrof. TEXT OCH BILDER TIINA LEINONEN JAMESLEE THERMITUS’ djupa sår har vårdats på fältsjukhuset i flera veckor. Läkaren Aleth Innocenti hjälper pojken att ta sig hem. AVM4_loppuosa.indd 46 AVM4_loppuosa.indd 46 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
47 Pojken blev ett bekant ansikte på sjukhuset, något som i vanliga fall kunde kännas tråkigt för en 11-årig pojke. Men efter katastrofen känns sjukhusbesöken inte alls tråkiga, tvärtom. Pojken njuter av den uppmärksamhet han får och hans leende piggar upp vårdpersonalens arbetsdag. Röda Korsets fältsjukhus inrättades i Les Cayes, eftersom den jordbävning som drabbade området lördagsmorgonen den 14 augusti raserade många hem just här. 130 000 byggnader förstördes och 35 000 människor är i behov av skydd och hjälp. Även läkare var rädda Den lokala läkaren Charles Adelin jobbar idag på fältsjukhuset. När skalvet inträffade höll han på att förbereda sig för en utlandskommendering, men jordbävningen ändrade på de planerna. Adelin kollade att hans egen familj var okej och skyndade sig sedan till det största sjukhuset i Les Cayes. Han visste att han behövdes allra mest just där. – Jag fick vårda patienter på golvet, för det fanns inte rum för annat. Det var alldeles för många som behövde hjälp. Samtidigt försökte vi röja undan spåren efter skalvet, så att vi skulle få mer utrymme att arbeta, berättar Adelin. Det var bara två läkare som kom på jobb till sjukhuset. Adelins övriga kolleger hade antingen själv blivit skadade eller mist anhöriga eller sina hem. De var paralyserade av katastrofen. Adelin var också rädd mitt i kaoset. – Jag vågade inte gå hem från sjukhuset, för jag var rädd att folkmassan skulle tappa tålamodet. Folk krävde att jag skulle hjälpa deras anhöriga, trots att många var utom all hjälp. Det viktigaste privata sjukhuset i Les Cayes förstördes i skalvet och det offentliga sjukhuset orsakades skador. Röda Korsets fältsjukhus känns tryggt, tycker Adelin. – Ett tält kan inte rasa i nacken på en, säger han. Adelin arbetade på ett motsvarande fältsjukhus också för drygt 10 år sedan, när Haitis huvudstad Port-au-Prince drabbades av ett förödande jordskalv. Han är nöjd att Röda Korset igen har skickat ett fältsjukhus till Haiti, för en stor del av befolkningen skulle inte ha tillgång till hälsovård annars. Ett besök på ett offentligt sjukhus i Haiti kan kosta 100–200 dollar, trots att största delen av lokalbefolkningen måste klara sig på ungefär en dollar per dag. På Röda Korsets sjukhus är vård och mediciner gratis för patienterna. En bra plats att födas På sjukhusbädden snusar en nyfödd bebis med en droppslang i armen. Föräldrarna är stolta och berättar att det är deras första barn. Mamman klär på barnet en blå mössa, virkad i Finland. Paret säger att de vill ha ett barn till. Det är sällan det är så här lyckligt ställt på förlossningsavdelningen på ett fältsjukhus. Barnen är inte alltid efterlängtade, eftersom det redan finns många barn, graviditeten kan ha fått sin början i våld och ibland har barnet omkommit i livmodern. Gynekolog Sari Silventoinen arbetade på förlossningsavdelningen också i det fältsjukhus som inrättades i Haiti efter jordbävningen 2010. Då avbröts många graviditeter. – Kvinnorna ville inte föda barn i en situation där hela livet hade rasat omkring dem, säger hon. Trots att många blev hemlösa även i Les Cayes har kvinnorna här inte talat om avbrytande av havandeskap. Psykosocialt stöd behövs däremot alltid efter en katastrof. De som kommer till fältsjukhuset för att få hjälp lider ofta av stress. Det finns ett tält för psykiskt stöd. – Många har inte bara mist sitt hem utan också familjemedlemmar och lider av posttraumatiska symptom, säger Saara Pihlaja , som arbetar med biståndet inom psykosocialt stöd. – Vi lyssnar och vi pratar med patienterna och vi försöker hitta lösningar som hjälper dem att ta sig över katastrofen och vidare i livet, säger hon. Våldet ökar också i samband med katastrofer. I närheten av Röda Korsets sjukhus finns en lokal kvinnoförening där kvinnor som har blivit utsatta för våld kan söka stöd. Röda Korset har ett nära samarbete med föreningen. Ordförande Rosel Rachel berättar att de varje dag möter någon som berättar om våldsupplevelser. – Många är rädda för sina män och vågar inte gå till sjukhuset för att få ett läkarintyg som stöd för en brottsanmälan. Våra anställda uppmuntrar offren att söka hjälp, berättar hon. Tvätt och trädgårdsskötsel I stället för blåa sjukhuslakan hänger det urtvättade shorts och t-tröjor på torksnöret. Det är söndag och biståndsarbetarna får tvätta sina egna kläder på gården bakom sjukhuset. Fältsjukhuset är som en egen liten by i staden Les Cayes. Förutom sjukhustälten finns det duschar, kök, tvättstuga och en massa annat viktigt på sjukhusområdet. Och naturligtvis också egen internetuppkoppling. Marcel McIntyre , den biståndsarbetare som ansvarar för tekniken, klarar av att överraska. – Titta här! Jag och de andra teknikerna har planterat en sjukhusträdgård. Medan patienterna väntar på sin tur kan de titta på planteringarna. I mitten växer en palm, en symbol för Haiti. Trädgården illustrerar hopp och konvalescens, säger kanadensaren McIntyre stolt. Den finaste stunden var ändå när de biståndsarbetare som först kom hit för att bygga upp sjukhuset kom åt att hissa Röda Korsets flagga över sjukhusområdet. – Det är ett tecken som syns långa vägar och som säger att vi finns här och hjälper, säger McIntyre. ? "Jag fick vårda patienter på golvet, för det fanns inte rum för annat." SJUKSKÖTERSKAN Françoise Beauthamy (t.v.) och kirurgen Lotta Purola gör sig redo för en operation. ROSE DARLINES baby föddes på fältsjukhuset och har fått en finsktillverkad mössa på huvudet. AVM4_loppuosa.indd 47 AVM4_loppuosa.indd 47 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
48 Å r 2006 var Ann-Marie Niemelä 23 år, en ålder då man ofta susar i väg utan en tanke på morgondagen. Unga tänker inte att de är odödliga, de tänker bara inte på sådana saker överhuvudtaget. Sådant berör andra, inte mig. Så var det med Ann-Marie Niemelä också, tills allt förändrades i ett ögonblick en solig vårkväll. Sjukskötaren Ann-Marie Niemelä från Hyvinge var år 2006 med om en häftig motorcykelolycka. I krocken fick hon svåra skador som orsakade en massiv blödning. Tack vare snabb och ypperlig vård överlevde Niemelä olyckan. Utan givarblod hade det inte varit möjligt. TEXT SANNA KETTUNEN BILDER JANNE NURMI – En söndag gjorde jag och några vänner en utflykt. Det var härligt vårväder och jag var i bästa sällskap. Vi gav oss av hemåt på motorcykeln, jag åkte bakpå. Jag minns att jag kände fartvinden mot ansiktet och tänkte att det var perfekt, berättar Niemelä. – Mina följande minnesbilder är från intensivvårdsavdelningen på Tölö sjukhus. Motorcykelföraren hade blän”Utan blodgivare skulle jag inte vara kvar” AVM4_loppuosa.indd 48 AVM4_loppuosa.indd 48 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
49 49 dats av solen som låg lågt. Vi krockade med en lastbil i 70– 80 kilometer i timmen. Föraren gled åt sidan i krocken, men jag hamnade mellan lastbilen och motorcykeln. Olyckan gjorde att Niemelä fick flera benbrott längs med vänstra sidan: lårbenet, höftbenet, skulderbladet och revbenen. Dessutom skadades huvudet, vilket ledde till en hjärnblödning. Den farligaste skadan visade sig ändå finnas i bröstkorgen, eftersom lungorna hade tagit skada. – Min lungartär sprack på grund av skadan i bröstkorgen och det orsakade en massiv inre blödning. Jag miste uppskattningsvis 16 liter blod, vilket är mer än tre gånger en vuxen människas blodmängd, berättar Niemelä. – Läkaren sa efteråt att det hängde på minuter att de lyckades rädda mig. Snabb vård räddningen MediHeli flög Niemelä från olycksplatsen till Tölö sjukhus för vård. På sjukhuset gjordes en nödthorakotomi, bröstkorgen öppnades alltså akut för att få bukt på blödningen. Under vården av den massiva blödningen fick Niemelä sammanlagt 25 enheter erytrocytpreparat, 24 enheter trombocytpreparat och 16 enheter isplasma. Dessutom vårdades hon med vätskebehandling. Sammanlagt fick hon hela 31 liter blodpreparat och vätskor. – Jag hade verkligen tur, för trots de svåra skador jag hade klarade jag mig tack vare förstklassig vård. De läkare och skötare som tog hand om mig var bland de bästa i världen. Dessutom var det tur att färden till sjukhuset var kort och att man kunde inleda vården snabbt. Lungskadan visade sig till slut vara så allvarlig att en del av lungorna måste avlägsnas. Ann-Marie Niemelä vårdades på intensiven i ungefär tre veckor. En del av tiden var hon nersövd på grund av lungskadan och hjärnblödningen. – Jag återhämtade mig ändå förvånansvärt snabbt och kunde flyttas till en vanlig avdelning. Låret opererades också, men till exempel revbensbrotten läkte efter hand av sig själv. Sammanlagt var jag på sjukhus i ungefär en månad, minns Niemelä. – Det som hände skrämde mig vansinnigt mycket och jag ville verkligen bli frisk. Att jag var så ung när olyckan inträffade påverkade också konvalescenstiden. Stort tack till alla blodgivare Relativt snart efter olyckan kunde Niemelä återvända till ett nästan normalt liv. – Först var jag på avdelningen och så var jag hemma i rullstol en tid på grund av höftbensbrottet, men ganska fort började jag röra på mig, trots att jag grät av smärta. På sjukhuset bad jag om tillstånd att få återvända hem lite snabbare än normalt och det fick jag – förutsatt att jag klarade av att duscha på egen hand. Och visst tog jag mig i duschen, fast det inte var lätt! – Lungskadan stör min syreupptagning en del och det påverkar fortfarande min vardag. Jag kan ändå idrotta och att rida är till exempel en bra gren för mig. I praktiken blev inga svåra skador permanenta. Nog kan jag ibland ha värk i mitt opererade lår, till exempel, men på det hela taget tycker jag att jag kom lätt undan. Förutom vårdpersonalen är Niemelä speciellt tacksam för alla blodgivare. – Efteråt har jag tänkt på att jag fick superbra vård, men jag skulle aldrig ha överlevt utan blodgivarnas hjälp. Jag är skyldig dem mitt liv! Bakom de preparat som Niemelä fick finns ett stort antal frivilliga givare. Givarblodet delas upp i tre delar och varje patient får precis den del av blodet som hen behöver. För ett trombocytpreparat behövs blod av fyra givare med samma blodgrupp, så bara trombocytpreparatbehandlingen har krävt 96 blodgivare. När man räknar med erytrocytpreparaten också så har mer än 120 volontärer varit med och hjälpt Niemelä. – Utan blodgivare skulle jag inte vara här, konstaterar Niemelä. När hon hade återhämtat sig efter krocken började hon prestera sådant som hon ville ha gjort i livet. – Det först jag tänkte på var att jag vill bilda familj och få barn. Det andra var ett eget hus. Niemeläs och hennes mans första barn föddes år 2007, det andra år 2010. Till ett egnahemshus flyttade familjen år 2011. – Jag hade tänkt söka till sjukskötarskolan och dit kom jag också in. Jag gjorde ett ryck, studerade och jobbade och hade små barn samtidigt. Hund skaffade vi dessutom, skrattar Niemelä. – Nu har jag lugnat ner mig och har inte samma behov att prestera längre, men olyckan fick mig att inse att jag inte vill skjuta upp det som är viktigt för mig. I mitt jobb skulle jag inte heller vara där jag är nu om olyckan inte hade inträffat. Niemelä hör berättelser med anknytning till blodgivning via jobbet. Om patienterna tar upp saken talar hon gärna om hur viktigt det är med blodgivning. Hon ger också blod själv. – Jag uppmuntrar definitivt folk att ge blod om det bara är möjligt. Då kan man ge den mest värdefulla gåvan som finns. ? Traumapatienter behöver mycket blod M ed en massiv blödning avses en situation där patienten behöver mer än tio enheter röda blodkroppar under det första vårddygnet. I förhållandet mellan blodets olika komponenter strävar man efter att hålla sig så nära sammansättningen av helblod som möjligt, så man ger erytrocyter, plasma och trombocyter i förhållandet 1:1:1. En vuxen människas blodvolym är ungefär fem liter. – Den primära vården av en massiv blödning är att så snabbt som möjligt få stopp på blodflödet. Genom transfusion av blodpreparat försöker man förhindra störningar i blodomloppet och också i koagulationssystemet, berättar specialist Riikka Lehtisalo på Blodtjänst. Att ge plasma och trombocyter i ett tidigt skede och att bibehålla en tillräcklig mängd plasma och erytrocyter minskar dödligheten avsevärt bland traumapatienter med massiva blödningar. ANN-MARIE NIEMELÄ ger blod regelbundet och uppmuntrar även andra att ge blod. "Det som hände skrämde mig vansinnigt mycket och jag ville verkligen bli frisk." AVM4_loppuosa.indd 49 AVM4_loppuosa.indd 49 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
50 M ålen styr verksamhet en Föränderliga behov och förhållanden utmanar Röda Korset att ta en ny titt på både innehåll och strukturer. ”VI FÅR vara glada att vi har kunnat vara tillsammans idag.” Så inledde Röda Korsets för Satakunta distrikt Marju Sjösten Röda Korsets veckoslutsseminarium om frivilligverksamhet i Ikalis för några veckor sedan. ”Äntligen kan vi ha ett fysiskt möte”, konstaterade också Savolax-Karelens distriktsordförande Kari Sarkkinen i sitt öppningsanförande vid årsmötet. I ett och ett halvt års tid har vi varit tvungna att anpassa oss efter rådande förhållanden i alla former av frivilligarbete, utbildningar och möten. Det är först nyligen jag själv har haft tillfälle att träffa folk i distrikten ansikte mot ansikte. Man brukar säga att man först efteråt förstår vad man har gått miste om. Det är sant åtminstone i det här sammanhanget. Utan ett gemensamt rum uppstår inget samtal, inga idéer, ingen samvarons glädje. Nu vet vi också mer om vad coronalivet har gjort åt oss. I synnerhet äldre människor har drabbats av en stor och tröstlös ensamhet. Vi vet hur coronan har påverkat unga. Den sociala miljön har varit statisk för länge. Och hur är det med de barn som har fötts under coronan och som har vuxit till sig i en mindre närmaste krets än barn tidigare? Dagisvärlden kan först kännas främmande, men vi har saknat den. RÖDA KORSET arbetar nationellt och internationellt som bäst nära dem som behöver hjälp, i avdelningar och lokalsamhällen. Det går inte att överdriva avdelningarnas betydelse. Redan vår verksamhetsstrategis första huvudmål är att hjälpen ska finnas nära till hands. Det andra huvudmålet slår fast att alla är delaktiga. Om vårt arbete inte är lokalt, hur kan vi ens veta om alla är delaktiga eller inte? Att vi är lokala och samarbetar med andra lokala aktörer, organisationer och kommunen hjälper att se till att alla är delaktiga – eller ens nästan alla. Vår grunduppgift är det inget fel på och vi står fasta bakom den. Men vår organisation ställs hela tiden inför nya frågor, små och stora. Vi kan inte gräva ner oss i innehåll, verksamhetssätt och strukturer i det vi gör. En fråga viktig är hur vi kan formulera vårt budskap så att Röda Korset känns som en organisation som är för unga människor också. Vi behöver ingen ”karriärhiss”, vi behöver en ”ungdomshiss”. Vi ska alltså på alla sätt hjälpa unga att komma med i verksamheten, bjuda in dem via sociala medier, kommunicera och engagera ungdomar i beslutsfattande, vad som än krävs! I den här frågan behöver varje avdelning, distrikt och styrelse tänka till! ANDRA STORA frågor är hur vi stabiliserar organisationens ekonomi, hur vi gör förvaltningen smidigare, hur vi utnyttjar det digitala i vår kommunikation med nya och gamla volontärer. På innehållssidan är ensamhet och mental hälsa ödesfrågor. Vi behöver nya former av socialt stöd. Och nya aktörer behöver vi bland annat för beredskapsuppdrag och vänverksamhet. Vi borde alltid se på helheten med tanke på de mål vi har för vår verksamhet. Enhet är en av våra principer. Avdelningarna står i hjälparbetet för det lokala och sitt områdes specialkaraktär, medan distrikten ansvarar för verksamhetsplaneringen och verkställandet inom ett större område, och centralbyrån sköter nationella och internationella frågor samt förvaltning och ger distrikt och avdelningar stöd. Men det är viktigt att den stora allmänheten ser oss alla som ett och samma Röda Kors. VÅR VERKSAMHETSOMGIVNING genomgår en kraftig förändring. Det kräver att vi också är redo att se över våra strukturer. Antalet kommuner har minskat och det återspeglar sig i Röda Korsets avdelningar. Sammanslagningar har på sina håll gjort avdelningarna lika stora som de nya kommunerna, men på vissa orter har man helt blivit utan en fungerande avdelning, då det har visat sig svårt att hitta folk som är intresserade av långvarigt föreningsengagemang. Vad innebär de välfärdsområden som socialoch hälsovårdsreformen har gett upphov till för Röda Korset? Det är något vi måste diskutera på alla nivåer inom vår organisation och i den bedömningen ska vi komma ihåg att det viktiga är att verksamheten är tillgänglig och att samarbetet löper smidigt. ? Elli Aaltonen Skribenten är ordförande för Finlands Röda Kors, arbetslivsprofessor vid Tammerfors universitet och doktor i samhällsvetenskaper. ELLI AALTONEN (t.v.), Paula Ilén och Marju Sjösten bollar med idéer när de äntligen träffas fysiskt. . Kolumn AVM4_loppuosa.indd 50 AVM4_loppuosa.indd 50 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
51 Resume M ålen styr verksamhet en H östregnet piskar Mika Törrö i ansiktet där han står vid torget i Joensuu. På samma plats blev han gripen av polisen år 2015. – De lät mig dricka ur min sista öl, för de visste att jag skulle sitta inne länge, säger Törrö om dagen som var början till slutet på livet som missbrukare i centrala Joensuu. Fängelsetiden ledde nämligen till en förändring i Törrös liv. Han kom loss från missbruket, fick ett eget hem och ett grepp om livet. Samtidigt började han med kraftsporten strongman. Törrö, en bjässe på lite över två meter, blev känd som ”El Toro”. På fem år tränade han upp sig till att bli Finlands starkaste man. Nu lever han ett lyckligt och disciplinerat liv med träning och strongmantävlingar. Han gillar inte att minnas åren som överskuggades av missbruk och kriminalitet. – Det var inget fint med det. När man minns hur livet var då vill man inte ta den där första supen. Goda exempel är viktiga Som nykter har Mika Törrö blivit en bekant syn vid evenemang för bostadslösa och missbrukare. Det är dags för honom att hjälpa andra. – När jag var på torken var det viktigt för mig att se positiva exempel. Under rehabiliteringen gav de mig känslan att jag också kan klara det. Även i år deltog Törrö tillsammans med Röda Korset, myndigheter, församlingar och ett otal föreningar i evenemanget De bostadslösas natt. De bostadslösas natt har ordnats i Joensuu sedan år 2002. I år ordnades träffar i tre dagar i rad, eftersom lättare coronarestriktioner gjorde det möjligt. – Det var program runt om i staden. Till exempel i kyrkan i centrum var det öppet hus så länge det kom folk, berättar Piia Jounila från Savolax-Karelens rödakorsdistrikt. I evenemanget ingick bland annat utdelning av materiell hjälp och matservering för bostadslösa. För att väcka den stora allmänheten ordnades ett torgjippo. – Vi ville fästa medborgarnas och beslutsfattarnas uppmärksamhet vid hur många som fortfarande är bostadslösa i Finland. I hela landet finns det ungefär 5 000 bostadslösa, de flesta i de stora städerna. Höstmörkret var värst Törrö berättar att det alltid var tungt att vara bostadslös, men att i synnerhet hösten var en tid då modet sjönk. – Efter en varm sommar var mörkret det värsta, ett deppigt överlevande från dag till dag. Vid niotiden på morgonen gick vi till busshållplatser, köpcentrum och trappuppgångar. Man visste aldrig var man landar följande natt. – I allmänhet är det allra värsta om du blir ensam. Då kommer en massa negativa tankar krypande och dem vill du tysta ner med missbruk. Törrö hoppas att bostadslösa och missbrukare ska orka fortsätta kämpa för en förändring, även om det slinter ibland. – Det viktigaste är att man försöker. Man vet aldrig när bitarna faller på plats, säger Törrö, som själv lyckades bli nykter med hjälp av gemenskapen Helppi. ? I mitten av 2010-talet var missbrukaren Mika Törrö hemlös och drev omkring i Joensuu utan att ha någonstans att ta vägen. Idag är han fyrfaldig starkaste man i Finland och ger hemlösa hopp med sitt exempel. TEXT HEIKKI HAMUNEN BILDER HARRI MÄENPÄÄ "Det viktigaste är att man försöker." MIKA TÖRRÖ var förr en hemlös missbrukare som drev omkring på gatorna i Joensuu. Nu är han strongman och försöker hjälpa andra. Hopp för hemlösa AVM4_loppuosa.indd 51 AVM4_loppuosa.indd 51 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
52 Resumé Emme puutu tulevaisuuteesi, vakuutamme sen. Osta henkivakuutus osoitteessa henki.fennia.fi Tällä kupongilla SPR:n jäsenet saavat 1.12.2021–31.1.2022 välillä 20 % jäsen alennuksen Tiedekeskus Heurekan pääsy lipuista. Alennus on jäsenkohtainen ja sen saa ostaessaan lipun Heurekassa. Lippu oikeuttaa pääsyn Katastrofien keskellä näyttelyn lisäksi kaikkiin muihinkin Heurekan näyttelyihin ja planetaarioelokuviin. Nu kan det bli jul! Coronabegränsningarna har varit tunga för närståendevårdarna, men nu tittar ljuset igen in mellan gardinerna. MÅLET FÖR Röda Korsets stödverksamhet för närståendevårdare är att stärka och främja hälsa, livskvalitet och självständigt liv i vardagen för såväl närståendevårdarna som deras familjer. I verksamheten ingår bland annat kamratgruppsträffar, rekreationsevenemang, må väl-dagar och utbildning för närståendevårdare. Eller ingick, tills coronaepidemin förra året tvingade alla fysiska träffar att ta en lång paus. Till exempel Björneborgs avdelnings kamratgrupp för närståendevårdare kunde återuppta sina träffar först i augusti i år. Under pausen höll volontärer i Björneborg kontakt med gruppen genom regelbundna telefonsamtal. Gruppledaren Terttu Ojala säger att närståendevårdarna orkade förhållandevis väl, trots att coronavardagen var begränsad på många sätt. – Folk bad inte just om hjälp, mer handlade det om en längtan efter att komma ut och få röra på sig. Nu är alla så nöjda när de får träffas igen, säger Ojala. Kamratgruppens medlemmar har blivit goda vänner under många år av träffar och det har varit en kraftkälla även under coronan. Trots att man inte har kunnat träffas har ingen blivit ensam. Idag suckar ingen i kamratgruppen i Björneborg över coronabegränsningarna. Fast man inte vet hur utvecklingen kommer att gå fokuserar man på att man är tillsammans just nu i alla fall. Dagens program tar redan avstamp mot det som ska komma: under glatt pladder pysslar gruppen tomtar. – Vi ringdes mer än vanligt under pausen, men nog är det ju en glädjedag när gruppen kan träffas igen, ler närståendevårdarvännerna Raili Tommila och Inkeri Huuhka . – Nu kan det bli jul, när tomtarna har kommit, coronan till trots, sammanfattar gruppens medlemmar sin inställning om att isoleringsperioden är över – åtminstone för stunden. Röda Korset har stödverksamhet för närståendevårdare på mer än 80 orter inom nio rödakorsdistrikt. Förra året omfattades 6 750 närståendevårdare av stödet. Verksamheten får bidrag av Veikkausmedel. TARMO TIKKA V E E R A K O R H O N E N TERTTU OJALA (t. v.), Anna-Maija Lehtimäki, Pentti Uusi-Mattila, Ritva Kumpula och Pirkko Hakonen julpysslar i kamratgruppen för närståendevårdare i Björneborg. AVM4_loppuosa.indd 52 AVM4_loppuosa.indd 52 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
Hakemisto Emme puutu tulevaisuuteesi, vakuutamme sen. Osta henkivakuutus osoitteessa henki.fennia.fi Tällä kupongilla SPR:n jäsenet saavat 1.12.2021–31.1.2022 välillä 20 % jäsen alennuksen Tiedekeskus Heurekan pääsy lipuista. Alennus on jäsenkohtainen ja sen saa ostaessaan lipun Heurekassa. Lippu oikeuttaa pääsyn Katastrofien keskellä näyttelyn lisäksi kaikkiin muihinkin Heurekan näyttelyihin ja planetaarioelokuviin. AVM4_loppuosa.indd 53 AVM4_loppuosa.indd 53 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
” PULA-AIKA JA SEN aiheuttama hätä käyvät yli maan ja kohtaavat yhtä hyvin vanhoja sivistysseutuja kuin idän ja pohjoisen erämaapitäjiä. Alkava talvi näyttää vaativan kansaltamme, sen kestävyydeltä ja yhteenkuuluvaisuudentunteelta paljon. Uhrimieltä ei varmastikaan puutu ja moni on valmis ojentamaan lähimmäiselleen auttavan kätensä, mutta naapuri ei aina kykene naapuriaan auttamaan eikä parempiosainen aina löydä tietä sen luo, jota kylmä ja nälkä ankarimmin ahdistavat.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 8/1931 Punaisen Ristin puheenjohtaja, kenraali Gustaf Mannerheim vetosi hädänalaisten auttamisen puolesta. Tänä päivänä suurin ongelma tuskin on avun tarvitsijoiden löytäminen. Vuosien takaa ? Åren går Auttava käsi lähimmäiselle En hjälpande hand ”KRISTIDEN OCH DEN nöd som denna har orsakat sveper fram över vårt land och drabbar lika väl gamla kulturbygder som vildmarkssocknarna i öster och norr. Den annalkande vintern kommer av vårt folk kräva mycket i uthållighet och samhörighetskänsla. Offervilja råder det däremot säkerligen ingen brist på, utan mången är redo att räcka ut en hjälpande hand till sin nästa, men nabo förmår inte alltid hjälpa nabo, och ej heller finner alltid den bättre lottade sin väg till den som allra värst plågas av kyla och hunger.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 8/1931 Röda Korsets ordförande, general Gustaf Mannerheim vädjade för hjälp till de nödlidande. Idag är det största problemet knappast att hitta dem som är i behov av hjälp. #VERIRYHMÄ @veripalvelu ÅREN GÅR 1931 AVM4_loppuosa.indd 54 AVM4_loppuosa.indd 54 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22
Avun kasvo KESKI-HELSINGIN osaston nuori puheenjohtaja Taika Vaulo haluaa vaikuttaa. Joustoa nuorille Punaisen Ristin Keski-Helsingin osaston puheenjohtaja Taika Vaulo, 20, tahtoo nuoret mukaan toimintaan. TEKSTI JA KUVA KIMMO HOLOPAINEN 55 Mikä Punaisessa Ristissä on lähinnä sydäntäsi? – Nuoret ja lapset jo ammatinvalinnan takia, koska opiskelen varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi ja kuulun valtakunnalliseen nuorisotoimikuntaan. Minulla on kyllä iso paikka sydämessä myös ystävätoiminnalle, joka on meidän osastossamme tosi vahvaa. Se porukka on hirveän innostavaa. Punaisen Ristin kansainvälisyyskin kiinnostaa, vaikka se ei omassa paletissani niin paljon näy. Punainen Risti tarvitsee nuoria tekijöitä. Miten se onnistuu? – Tätä olen miettinyt paljon. Yksi ongelma on varmasti se, että osa meidän vapaaehtoistoiminnastamme näyttää nuorista vanhanaikaiselta. Nuoret eivät välttämättä halua tai edes voi sitoutua tulemaan toimintaan joka viikko samaan aikaan. Heillä on opiskelut, työt ja kaverisuhteet. Meidän pitäisi kehittää lisää pop-up-vapaaehtoisuutta, johon voi osallistua joskus enemmän ja välillä vähemmän. Joustavuus on tärkeätä. Vapaaehtoisuus saisi olla vähemmän sidottua paikkaan ja omaan osastoon. Toki meillä on jo nyt esimerkiksi nuorten chatia ja verkkoystävätoimintaa, mutta tuntevatko nuoret niitä? Nuorille viestintään ja esimerkiksi oppilaitosyhteistyöhön pitäisi panostaa. Meillä voisi olla myös enemmän osastojen yhteistyötä ja yhteisiä toimintaryhmiä, joihin voisi tulla mukaan laajemmalta alueelta. Kaikkein vaikeinta nuoria on varmaan saada mukaan yhdistyshallintoon, joten sitäkin kannattaa miettiä, voisiko osastoja yhdistää. Kyllä se vapaaehtoistoimintakin mahtuu nuorten kalenteriin, kun meillä on tarjota kiinnostavia tehtäviä, jotka eivät sido liikaa. ? Miten päädyit vapaa ehtoiseksi Punaiseen Ristiin? – Oikeastaan sattumalta. Olin vielä lukiossa ja minun piti tehdä radiokurssia varten haastattelu. Päätin tehdä sen Suomeen yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden Vaikuttajatiimistä, joka toimii Helsingin ja Uudenmaan piirissä. Haastattelin yhtä ryhmäläisistä, ja hän kutsui minut ryhmän kokoukseen. Jäin sille tielle. Vaikuttajatiimissä toiminta oli lähinnä tapahtumien järjestämistä ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Pian menin vapaaehtoiseksi LäksyHelppi-kerhoon ja nuorten Kesäklubiin, ja sitten vertaisryhmän apuohjaajaksi Nuorten turvatalolle. Sen jälkeen minut kutsuttiinkin jo Keski-Helsingin osaston hallitukseen, johon lähdin vastaamaan nuorisotoiminnasta. Puheenjohtajaksi en kyllä ollut suunnitellut pyrkiväni, mutta kun minua siihen pyydettiin, otin haasteen vastaan. Minulla oli aikaa ja intoa, ja olen luonteeltani sellainen, että tykkään pitää lankoja käsissäni ja organisoida – nautin jopa siitä! AVM4_loppuosa.indd 55 AVM4_loppuosa.indd 55 9.11.2021 15.37 9.11.2021 15.37
5 € Myynnissä kassoilla valikoiduissa myymälöissä ja punaisenristinkauppa.fi Näyt pimeässä ja annat tukesi Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Osta Avun Ketju -heijastin. Autat. AVM4_loppuosa.indd 56 AVM4_loppuosa.indd 56 9.11.2021 14.22 9.11.2021 14.22