1 / 2018 + Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti
Uusi Costa Blanca 1/2018 2 UCB-lehti on Facebookissa Viereen kuvatun QRkoodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca -lehden uusinta numeroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 4 Tutkimusta Torreviejan suomalaiseläkeläisistä 5 Torreviejan asukastilasto 1 .1 .201 8 6 Vanha nainen Espanjassa 7 Suomi 1 00 -näyttelykooste 8 Vertailu: Costa del Sol vs. Costa Blanca 9 Passisalkku Costa Blancalla 1 Trainers' House esittäytyi Torreviejassa 11 Tutustuminen Torreviejan Casinoon 1 2 Espanjalainen kylä Torreviejassa 1 4 Katalonia, Katalonia! 1 6 Agost ja keramiikkamuseo 1 7 Alcoyn hautausmaa 1 8 Ronda – kaupunki vuorenjyrkänteellä 1 9 Postimerkkien kertomaa 20 Ennakkoäänestys vilkasta Espanjassa 21 Alicanten kirsikkapuut Alicanten lentokenttä 201 7 22 Erilainen joulu Archenan kylpylässä 23 Hyvinvoiva nainen kaiken ikää 24 Sanontoja edistyneemmille kielenopiskelijoille 25–36 Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti 1/2018 38 Kohti ääretöntä mutta ensin Espanjaan 2 40 Costan Blancan Skandinaavinen koulu 42 Onko tietoa? Ohjeita tietojen löytämiseen 44 Hilpeää helmikuuta Costa Blancan Suomi-koulusta! Torreviejan Quirónsalud-sairaala 45 Costa Blancan ev.lut. seurakunnan konsertit kevätkaudella 201 8 46 Ohje terrorismitilanteeseen 48 Nykäsyjä: Maasta toiseen 50 Makujen maailma à la Carlos! 52 Suomi 1 00 -golfturnaus 6.1 2.201 7 Remeca Golf SISÄLLYSLUETTELO 1 / 2018 UCB-lehti on myös Facebookissa. Lehden sivu löytyy kirjoittamalla hakukenttään Uusi Costa Blanca. Tykkäämällä lehdestä saat omalle etusivullesi linkkejä tuoreisiin Espanja-uutisiin ja muihin kiinnostaviin juttuihin, sekä pääset myös kommentoimaan niitä. Mukaantuloa varten tarvitset oman Facebook-käyttäjätunnuksen.
Uusi Costa Blanca 1/2018 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 1/2018 Helmikuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +34 652 370 169 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä. Kansikuva : Calpen rannikkokaupungin maisemaa Costa Blancalla hallitsee jättiläismäinen 332 metriä korkea Peñón de Ifach. uusicostablanca@hotmail.com Hyvä lukija! Seuraava numero ilmestyy huhtikuun alussa. Aineisto viimeistään 30.3.2018 mennessä. ISSN 2342-2653 www.uusicostablanca.co.nf Kustantaja: Massol S.A. Vuosi 2017 oli yhtä Suomi 100 -juhlaa. Nyt on siirrytty juhlan jälkeiseen arkeen. Kiireiseen tai leppoisaan kukin tavallaan. Työtä tekevillä on tietysti aina kiire, mutta niin on myös monella eläkeläisellä. Aktiviteetteja riittää totuttuun tapaan jokaiselle jotakin: seurakunnan ja SuomiSeuran monenlaiset kerhot ja matkat, 5. vuosikerta Rattotallin karaokeillat ja esitykset jne. Kiireiden vastapainoksi on hyvä välillä olla vaan ihan oloneuvoksena. Hoitaa ja vaalia omaa terveyttään. Sopivasti liikuntaa ja runsaasti tuoreita hedelmiä sekä vihanneksia. Unohtamatta ystävien tapaamista ja aurinkoa! Presidentinvaalien ennakkoäänestys oli suorastaan "vuosisadan suksee". Koko Espanjassa ennakkoääniä näissä vaaleissa annettiin yli 10 tuhatta. Niistä lähes 1500 Costa Blancalla. Määrä oli merkittävästi suurempi kuin koskaan aiemmin missään suomalaisten ennakkovaaleissa täällä. Ikiaikaisessa kumpi on suurempi ja kauniimpi suomalaiset vastaan ruotsalaiset -kisassa olemme saaneet melkein johtoaseman. Enää ei meidän tarvitse yrittää omia ruotsalaisia prinsessoja eikä prinssejä. Ei ainakaan prinssejä. Meillä on nyt ihan oma valtakunnan ykkösvauva. Onnea presidentti Sauli Niinistölle ja rouva Jenni Haukiolle pienen pojan johdosta! Muistakaa nauttia keväästä ja elämästä! Torreviejan suomalainen leijonaklubi Club de Leones Torrevieja/Suomi on julkaissut jälleen perinteisen vuosikalenterin vuodelle 201 8. Sitä myydään 1 euron hintaan Suomi-Kaupassa, TorreMarketissa ja ev.lut. seurakunnan srk-kodilla.
Uusi Costa Blanca 1/2018 4 J oulun kynnyksellä julkaistiin tutkimusartikkelini Torreviejan suomalaiseläkeläisistä, tai tarkemmin ottaen siitä, miksi suomalaiseläkeläisten yhdyskunta on Torreviejaan syntynyt. Tämä tutkimus muodostaa myös osan väitöskirjaani, jossa tutkin erilaisista näkökulmista väestön ikääntymisen vaikutuksia ihmisten organisoitumiseen tilassa. Liittyen tähän, kuuluisa yhteiskuntateoreetikko, David Harvey, kuvailee maailman ikään kuin pienevän globalisaation edetessä. Tällä hän tarkoittaa sitä, että teknologisten, taloudellisten ja poliittisten muutosten vuoksi ihmiset, pääomat, informaatio ja ajatukset kulkevat entistä nopeampaa ympäri maapallon. Yksittäisestä ihmisestä taas tuntuu kuin aika ja tila tiivistyisivät. Suomi ja Espanja ovat jatkuvasti lähempänä toisiaan. Toinen merkittävä yhteiskuntatieteilijä, John Urry, jatkoi tätä ajattelua, ja päätyi siihen tulokseen, että kansallisvaltioidenkin merkitys pienenee. Taloudelliset ja poliittiset sopimukset eivät noudattele enää pelkästään maantieteellisiä rajoja, mutta eivät noudattele myöskään ihmisten sosiaaliset verkostot. Suomalaisiakin on ympäri maapallon. Urry kuitenkin jatkoi, että vaikka kansallisvaltioiden merkitys pienenisi, niin se ei tarkoita, että yhteiskuntien merkitys pienisi. Yhteiskunta kun on hieman eri asia. Suomalainen yhteiskunta muodostuu myös sosiaalisista ja kulttuurisista tekijöistä. Palasia suomalaisesta yhteiskunnasta löytyy myös Torreviejasta. N äistä lähtökohdista lähestyin suomalaisten yhdyskuntaa Torreviejassa, jossa olin vuonna 2015 haastattelemassa erityisesti eläkeläisiä. Minut otettiin lämpimästi ja varauksettomasti vastaan, ja monet ihmiset olivat valmiina kertomaan omista vaiheistaan miksi ja miten oli päätynyt Torreviejaan. Päällimmäisenä syynä oli, että suomalainen yhteiskunta oli levittänyt lonkeronsa sinne jo aiempaa. Paikalla oli siis vireä suomalaisten yhdyskunta. Tietojeni mukaan suomalaisten yhdyskuntaa alettiin rakentaa jo 1980-luvulla, hieman ruotsalaisia perässä. Vielä tuolloin matkustaTutkimusta Torreviejan suomalaiseläkeläisistä Kirjoittaja poikansa Aatoksen kanssa syömässä jäätelöä Valenciassa. minen oli huomattavasti kalliimpaa ja vaivalloisempaa, eikä puhelinsoittokaan aina ollut kovin helppoa. Pieni suomalaisten porukka kuitenkin piti tiukasti yhtä. He perustivat Suomi-Seuran, jotta voisivat hommata yhteiseen käyttöön veneen. Tuota venettä ei tietojeni mukaan koskaan hommattu, mutta itse seurasta kasvoi merkittävä suomalaisia yhteen sitova voima. N yt eläkkeelle jäävistä ihmisistä monet ovat tottuneet matkustamaan. Kynnys kakkosasunnon vuokraamiseen tai ostamiseen on laskenut. Jos palaamme Harveyn ajatukseen aika-tila tiivistymästä, niin monelle matka kesämökille tai lasten lapsia tapaamaan voi olla ajallisesti lähes yhtä pitkällä kuin Espanja. Matkustamisesta on tullut vaivattomampaa: ei tarvita viisumia, ei rahavaihtoa tai jouduta odottelemaan tunteja vaihtolentoa. M utta vaikka Espanjaan muutto tarjoisi suomalaiseläkeläisille niin sanottuja materiaalisia kannustimia, kuten hieman halvempaa jokapäiväistä elämää, ne eivät riitä selittämään yhdyskunnan muodostumista. Tutkimuksessani väitin, että yhdyskunnan muodostuminen johtuu myös siitä, että siellä jo elävät ihmiset alkavat tehdä kansainväliseen tilaan suomalaista tilaa.
Uusi Costa Blanca 1/2018 5 Tällä tarkoitan, että ihmiset liittyvät yhteen ja kehittävät alueelle palveluita ja yhteistä tekemistä. Ja kun muut suomalaiset huomaavat sukulaisiltaan, ystäviltään tai lomamatkoillaan miten tämä suomalaisten yhdyskunta toivottaa tervetulleeksi kanssasuomalaiset, niin heitä alkaa tulla sinne enemmänkin. Sosiaalisten tekijöiden lisäksi nykyään on entistä helpompi rakentaa turvallisen tuntuista elämää, kun bitit virtaavat avaruudessa nopeampaa. Sukulaisiin ja ystäviin voi ottaa Skype yhteyden ja telkkarista voi katsoa puoli yhdeksän uutiset. Informaatiovirran voi rakentaa samanlaiseksi kuin kotisuomessa – Hesaria tai Radio Poria myöden. V aikka suomalaisia asuu Ruotsin jälkeen eniten juuri Espanjassa, kyseessä on pienelle kansalle vielä aika marginaalisesta muutoksesta. Kuitenkin muillakin kehittyneillä mailla on omat eläkeläisten yhdyskuntansa, niin amerikkalaisilla kuin japanilaisillakin. Lukuisat tutkijat ovat kuitenkin väittäneet, että eläkeläisten kausimuutto ja kansainvälisen elämä jatkavat yleistymistään tulevaisuudessa. Monet arjen vaikeudet, joista nyt Espanjassa elävät suomalaiset kärsivät, voivat tulevaisuudessa helpottua – muuttuihan elämä Torreviejassakin merkittävästi 1980-luvulta. Itse päädyin myös siihen tulokseen, että suomalaiseläkeläiset ovat hyvin luovia rakentaessaan omaa elämäänsä mieluisaksi globaalien virtausten sopassa, eivätkä heidän sosiaaliset verkostonsa ole enää samalla tavoin paikkaan sidoksissa kuin vielä 1980-luvulla olisivat olleet. He ovat osaltaan muokkaamassa käsitystä, miten suomalaisuudesta ja eläkkeellä olemisesta ajatellaan. Antti Wallin , tutkija, Tampereen yliopisto Koko tutkimusraportti on luettavissa englanniksi osoitteessa: https://journal.fi/matkailututkimus/article/view/67845 Torreviejan kaupungissa oli kirjoilla vuodenvaihteessa 2017/2018 yhteensä 84.959 henkilöä. Kärjen osalta jakautuivat Torreviejan vierasmaalaiset asukkaat seuraavasti (suluissa tilanne 1.1.2017): Britannia 4777 (4730), Venäjä 4341 (4972), Ukraina 2825 (2682), Marokko 2514 (2895), Romania 1699 (1728), Bulgaria 1576 (1600), Kolumbia 1094 (944), Ruotsi 1080 (1036), Saksa 1044 (1052), Kiina 969 (968), Belgia 902 (845), Italia 798 (721), Algeria 790 (873), Norja 719 (719), Intia 574 (661), Suomi 530 (517) , Puola 485 (437), Liettua 456 (460), Ranska 448 (432), Brasilia 438 (440), Argentiina 423 (405), Ecuador 377 (414), Senegal 363 (376), Alankomaat 343 (331), Chile 281 (294), Portugali 253 (241), Uruguay 243 (240), Kuuba 234 (211), Irlanti 233 (207), Valko-Venäjä 233 (219), Moldavia 198 (206), Pakistan 189 (215), Venezuela 172 (137), Georgia 150 (142), Nigeria 150 (152), Tanska 148 (148), Sveitsi 145 (140), Unkari 143 (142), Latvia 134 (136) ja Kazakstan 127 (115). Alle 5 1707 1612 3319 5–9 2177 1922 4099 10–14 2158 2082 4240 15–19 1986 1812 3798 20–24 1994 1926 3920 25–29 2284 2130 4414 30–34 2498 2568 5066 35–39 3192 3089 6281 40–44 3714 3364 7078 45–49 3492 3243 6735 50–54 3167 3071 6238 55–59 2721 2848 5569 60–64 2333 2642 4975 65–69 2555 2806 5361 70–74 2576 2794 5370 75–79 1845 2066 3911 80–84 1271 1431 2702 85–89 561 787 1348 90–94 137 288 425 95–99 26 59 85 100– 6 19 25 Torreviejan asukastilasto 1.1.2018 Tämän asukastilaston mukaan Torreviejassa kirjoilla oleva asukasmäärä on vähentynyt vuodessa 529 hengellä. Suomalaisten määrä on lisääntynyt 13 kirjoilla olevalla asukkaalla ja ruotsalaisten 44 henkilöllä. Torreviejan asukkaista on espanjalaisia 51.022 eli 60,1 %. Miehiä asukkaista on 42.400 (49,9 %) ja naisia 42.559 (50,1 %). Torreviejassa on kaikkiaan 115 eri kansallisuutta. Torreviejan asukkaiden ikäjakauma Ikä miehiä naisia yht. Yht. 42400 42559 84959
Uusi Costa Blanca 1/2018 6 Vuosia sitten suunnitellessani talven viettoa Espanjassa etsin kirjaa, jossa kerrottaisiin kaunistelemattomasti, että millaista siellä on. Blogeja, lehtijuttuja yms. oli runsaasti, mutta yksien kansien välissä olevaa tietopakettia en löytänyt. Päätin sitten kirjoittaa sen itse. Varasin mukaan sinisiä ruutuvihkoja ja kyniä. En voinut tietää, kertyisikö materiaalia kirjaksi asti. L ähdin reissuun 8.1.2010. Töistä sain järjestettyä vapaata yhdeksän viikkoa. Neljä vierasta tai paremminkin tuttua oli tulossa kyläilemään: kuusikymppinen nainen, kolmikymppinen mies, kolmikymppinen nainen ja viisikymppinen nainen. Enempää vieraita ei olisi mahtunutkaan, sillä halusin olla myös yksin. Kerroin vierailleni, että he voivat päätyä kirjan sivuille. Kukaan ei pelästynyt. V arasin pienen ja halvan asunnon Torreviejasta, Espanjan itärannikolta eli Costa Blancalta. Asunnossa oli tupakeittiö ja makuukamari. Meren rantaan oli matkaa kolmisen kilometriä Vanha nainen Espanjassa ja keskustaan hieman enemmän. Kaikilla vieraillani oli aivan erilaiset kiinnostuksen kohteet, ja niinpä tuli nähtyä aika monipuolisesti Torreviejaa. Kuljimme kävellen, busseilla, takseilla ja polkupyörillä. Välillä satoi, välillä paistoi. Lyhyt pakkaskausikin oli. Talvihan sielläkin on siihen aikaan. E spanjassa on halpaa matkustaa busseilla ja kävimmekin San Miguelissa, Orihuelassa, Murciassa ja Alicantessa. Vuokra-autolla kävimme Elchessä ja Santa Polassa ja kiertelimme pikkukyliä. Junalla menimme Valenciaan ja Barcelonaan. Ja lentäen Italian Bergamoon kaksikin kertaa. M atkakertomus vaan oli tarkoitus tehdä, mutta muistelma siitä tuli, kiitos vieraiden. Joitakin henkilökohtaisia juttuja olisin mieluusti jättänyt kirjasta pois, mutta kun kirjan ehdoilla mentiin, niin en voinut. "Jos nuo tummat raidat ottaisin mä pois, ei niin kirkkaita nuo vaaleatkaan ois", lauloi Ragni Malmsten joskus muinoin. K irjassa on aika paljon lukemista. Väljemmällä taitolla siihen olisi tullut yli kolmestaa sivua. Halusin kuitenkin, että hintä olisi mahdollisimman halpa, siksi sivuja on vain 236. Oikeastaan mitään ei voinut jättää pois ilman, että kokonaisuus olisi kärsinyt. Omakustannekokemuksia I han ensimmäiseksi on pakko myöntää, että harmittaa todella paljon, että en ollut kyllin sinnikäs ja että luovutin liian helposti. Aikoinaan lähetin käsikirjoitukseni muutamalle suurimmalle kustantajalle. Juuri niille, joille käsiksiä menee eniten, ja joiden seulasta on vaikeinta päästä läpi. Niiden lisäksi on runsaasti todella laadukkaita keskisuuria ja pieniä kustantamoita. Monet lähettävät käsikirjoituksen kaikille mahdollisille. On niin monenlaisia mieltymyksiä ja ehkä tekstini olisi osunut jollekin, joka olisi ihastunut juuri minun tapaani kirjoittaa. Kirjailija kirjapinon äärellä. Kirjan kannessa on tuttu pikkukappeli Lago Jardinin vieressä sekä Bella Lola -patsas Torreviejan rannassa.
Uusi Costa Blanca 1/2018 7 T oiseksi eniten, tai ehkä eniten, minua harmittaa, että en satsannut muutamaan ensimmäiseen sivuun aikaa ja asiantuntemusta riittävästi. Kustannustoimittajat selaavat ensimmäisiä sivuja ja arvioivat sen perusteella, kannattaako lukea lisää. Sinänsä alku on sama edelleen, mutta siitä on siivottu löysät pois ja lisätty terävöittävä laina-ajatus Henry Fordilta. Sekin harmittaa, etten satsannut saatekirjeeseen. Nyt tiedän, että siihen kannattaisi laittaa lyhyt tiivistelmä kirjasta, mutta ei mitään sellaista. että "naapurin Mairekin niin tykkäsi siitä..." S itä en harmittele yhtään, että pyysin poikaani auttamaan minua projektissa. Tai pyysin häntä tekemään taiton ja kannen. Onneksi en antanut tehtävää jollekin firmalle, joka olisi vain tehnyt tilauksen mukaiset työt. Poikani puuttui kovalla kädellä tekstin sisältöön tyyliin "jumalauta, sullahan on täällä 463 mutta-sanaa, joista 72 alkaa isolla kirjaimella!" Hän teki valtaisan työn korjaamalla nuo edellämainitut, koska minulle se olisi ollut teknisesti liian vaativaa. Lisäksi hän vaati minua siivoamaan omat sotkuni, eli muuttamaan paljonkin huonosti sorvattuja lauseita ja fiksaamaan eräitä huonoa makua osoittavia kohtia. Kyllä nyt hävettäisi, jos nämä olisivat jääneet korjaamatta. T eksti myös oikoluettiin varmaan satoja kertoja, alusta loppuun ja lopusta alkuun. Silti jäi muutama virhe. Niistä en kanna huolta, niitä löytyy kustantajienkin kirjoista. Itse en olisi pystynyt tekemään käsikirjoituskasasta kirjaa. Olen kirjoittanut sen kahden etusormen taktiikalla, ja siihen tekninen osaamiseni rajoittuu. Y hteenvetona: Olipa mielenkiintoinen ja uskomattoman työläs projekti. En antaisi tätä kokemusta pois. Seuraava kirjani ilmestyy silti kustantajan kautta tai ei ollenkaan. Sen verran kivinen on tämä omakustantajan tie, että ei tee mieli ajella sitä toista kertaa. K irja ilmestyi vihdoin kesällä 2017. Se on Books on Demandin avulla tehty omakustanne. Kirjaa voi tilata netistä paperisena ja sähköisenä versiona. Pohjoismaihin kirja tulee ilman postimaksuja Adlibris.comista. Sieltä ei lähetetä Espanjaan. Myös Prisman verkkokauppa on hyvä ja nopea tilauskanava. Books on Demand lähettää kyllä ulkomaille, mutta perii lähetyskuluina lähes kirjan hinnan. Kirja on myös Amazonin valikoimissa. Sähköisen version saa ladattua myös esimerkiksi Elisa Kirjasta. K irjaa on tähän mennessä myyty lähes 200 kappaletta. Suomen kirjastoista sitä on lainattu hyvin, se löytyy ainakin isoimpien kaupunkien kirjastoista. Erityisen paljon sitä on lainattu Helmet-kirjastosta. Espanjaan olen lähettänyt kirjaa yhden kappaleen Torreviejaan Costa Blancan Suomi-Seuran kirjastoon, josta se on jäsenten lainattavissa. Lähetin kirjan myös TorreMarketiin lainattavaksi. Sirkku Passinen Aika mainio kuvaus kuukauden elosta Espanjassa. Kirjoittaja nimittää itseään vanhaksi naiseksi, mutta sen verran kerkeäjalkainen ja aikaansaava hän on, että lukijaa hirvittää. Kivasti kirjoitettu, elävää kerrontaa ja tuntuu kuin olisin mukana matkassa. Tiivistäminen olisi parantanut tekstin tehoa. Kaikkea ei tarvitse perusteellisesti kertoa, lukijaankin pitää voida luottaa. Kannattaa lukea. Ihmettelin sitä, että kustannustalot eivät olleet kiinnostuneita tämäntyypin kirjasta, lukijoita näille riittää. Matkakirjoja kirjoitetaan ja kustannetaan todella vähän Suomessa. Helsingin kirjaston sivuilta löytynyt lukija-arvio: T orreviejan vanhalla Casinolla oli viime marraskuussa juhlava Suomi 100 vuotta -näyttely. Se koostui 20 isokokoisesta informaatiotaulusta, jotka valottivat Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään. Materiaalin kokosi Torreviejan suomalaisen leijonaklubin sihteeri filosofian maisteri Jarmo Peltonen. Espanjanja englanninkielinen näyttely oli suunnattu etupäässä Torreviejan paikallisväestölle ja kansainvälisille vierailijoille. Näyttely oli niin suosittu, että Casino jatkoi muutamalla päivällä alkuperäistä esittelyaikaa. Näyttelyn materiaali on saatavissa Suomi-Kaupasta ja TorreMarketista A4-printtikoosteena hintaan 10 euroa. Tuotto menee leijonaklubin kautta hyväntekeväisyyteen. Suomi 1 00 -näyttelykooste myynnissä
Uusi Costa Blanca 1/2018 8 Vertailu: Costa del Sol vs. Costa Blanca Espanjan konkarit Costa del Solilta ja Costa Blancalta vertailivat alueiden eroja. Molemmissa ilmasto houkuttelee, mutta selkeitä erojakin alueiden välillä löytyi. Erityisesti palveluiden määrässä, maaston muodossa, kulttuuritarjonnassa ja kiinteistöjen hinnoissa alueet eroavat toisistaan. E spanja.Comin toimitusjohtaja Ismo Ivakko lähti tutustumaan Costa Blancan alueeseen. Oppaana siellä toimi Seppo Valkonen 360Hometourista. Molemmilla on pitkä kokemus Espanjassa asumisesta sekä kiinteistömarkkinoista. V irallisesti Costa Blancaksi käsitetään rantaalue Deniasta Pilar de Horadadaan, mutta suomalaiset ovat keskittyneet pääosin Torreviejaan ja sen pohjoisja eteläpuolelle Alicantesta Orihuela Costalle. C osta del Sol on laajempi ja väkirikkaampi alue. Sen pääkaupunki on Málaga ja kaupungin molemmin puolin on jatkuvana nauhana useita oman identiteetin omaavia kaupunkeja. Costa del Soliksi lasketaan alue Almuñecarista aina Gibraltarille asti. M olemmat totesivat, että kyllä se on ilmasto, joka suomalaisia tänne etelään tuo. Ilmasto on Costa Blancalla hieman kuivempi kuin Costa del Solilla, jossa sataa yleensä hieman enemmän. Tänä vuonna on tosin saatu sadetta ennätysvähän koko Espanjassa. C osta Blancan vetonaula on sen suolajärvet. Nämä ovat erityisesti hengityselinsairaiden motiivina tulla juuri tänne alueelle. S elkeä ero näiden alueiden välillä on maastotyypissä. Costa Blancalla tasaista aluetta riittää viitisenkymmentä kilometriä ennenkuin ensimmäiset vuoret nousevat. Tämä houkuttaa erityisesti heitä, joille liikkuminen on helpompaa tasaisessa maastossa. Toisaalta Costa Blancan rantaviivaa seuraava N-332 tie on ainut kulkureitti pohjoisen ja etelän välillä. Moottoritie kulkee sen verran kaukana asutuksesta ja rannasta, että päivittäiseen liikkumiseen se ei monelle sovellu. N-332 tien leventämisestä käydään jo keskusteluja. Alueen lentokenttä sijaitsee Alicantessa. C osta del Solilla maasto nousee paikoin jo hetikohta rannan tuntumasta. Tämä vaikuttaa rakentamisen muotoon ja liikkumiseen. Toisaalta vuoret ja vaihteleva maasto tuo vaihtelua näköaloihin ja mahdollistaa monimuotoisen vapaa-ajan tekemisen. Fuengirolasta on tullut osittain siksi niin suosittu, että se on maastoltaan tasainen, toisin kuin naapurikunnat. C osta del Solilla pääsee kaupungista toiseen rantaa myötäilevän rantatien lisäksi vilkkaasti liikennöityä moottoritietä pitkin sekä kaupunkien välissä kulkevia paikallisteitä pitkin. Alueen lentokenttä sijaitsee Málagassa, josta on suora junayhteys Fuengirolaan ja Málagan keskustaan. V aikka Costa del Solilla on toimiva rannansuuntainen junarata ja paikallisbussit liikkuvat jo kiitettävästi niin kyllä molemmilla alueilla laajemman alueen tutkimiseen tarvitaan omaa autoa. E lämä Costa Blancalla on Sepon mukaan rauhallista ja samanhenkisiä ovat myös sinne tulevat turistit. Kulttuuria ja historiaa etsivä löytää sitä Alicantesta, Murciasta tai Cartagenasta. Peñón de Ifach, Calpe, Costa Blanca Kokoero Ilmasto Maasto ja liikkuminen Ilmapiiri Ismo (vas) ja Seppo juttusilla
Uusi Costa Blanca 1/2018 9 Torrevieja on nuori kaupunki ja se näkyy mm. rakennustyylissä. Rantaviiva Torreviejasta alas Cartagenaan on yhteen kasvanutta turistirantaa sen mukaisine palveluineen. C osta del Solilla asuu enemmän ihmisiä kuin Costa Blancalla ja sen rantaviiva muodostuukin eri kaupungeista ja niiden normaalista espanjalaisesta elämästä. Costa del Solin helmi Marbella houkuttaa kansainvälistä jetset -porukkaa ja Helsingin kokoinen Málaga elää hyvin espanjalaista tahtia. Málagan itäpuoli on rauhallisempaa ja perinteisempää aluetta kuin sen länsipuoli. Sisämaan lukuisat valkoiset kylät ovat suosittuja vierailukohteita. Alueelta löytyykin runsaasti kulttuuria ja kaikenlaista tekemistä. Sen historia on pitkä ja se on näkyvillä useassa paikassa. C osta Blancalta suomalaispalveluita löytyy kutakuinkin yksi tarjoaja per palvelu. Costa del Solilla se sijaan on valinnanvaraa suomalaisten palveluntarjoajien kesken. Sieltä löytyy myös upouusi seurakuntatalo, täpötäysi suomalainen koulu ja työväenopiston tyyppinen Sofia –opisto. Alueella asuukin ja siellä lomailee runsaasti enemmän suomalaisia kuin Costa Blancalla. Suuresta alueen väestömäärästä johtuen he sekoittuvat hyvin joukkoon. Suomalaisimmat keskittymät löytyvät Costa Blancalta Torreviejasta ja Costa del Solilta Fuengirolasta. C osta Blanca on perinteisesti edullisempaa aluetta. Sieltä ostetaan pääasiassa edullisia kahden makuuhuoneen kerrostaloasuntoja ja paritaloja. Tänne on rakennettu runsaasti urbanisaatiota eli asuinalueita, joissa jokainen kiinteistö on samanlainen. Neliapilatalo on alueen oma erikoisuus, jota ei Costa del Solilta löydy. Sieltä löytyy taas kiinteistöjä laajemmalla skaalalla kerrostalosta, rivitaloon ja omakotitaloon, joiden rakennustyyli vaihtelee normaalin asuinalueen tapaan. Costa del Solilta löytyy myös isoja villoja. Erityisesti Marbellan kansainvälinen alue houkuttaa luxustasoa etsiviä. Moni suomalainen on asettunut asumaan myös pieniin espanjalaisiin kyliin. (Kirjoitus on julkaistu espanja.com-verkkosivulla tammikuussa) Ismo Ivakon ja Seppo Valkosen keskustelu aiheesta on katsottavissa YouTubessa: www.youtube.com/watch?v=V6heZW_z7is Suomalaiset palvelut Kiinteistökauppa Jaana Monto S uomen Madridin suurlähetystön liikkuva passinantopiste (ns. passisalkku) on 15.1.–28.3.2018 Costa Blancalla Pilar de la Horadadan kunniakonsulaatissa. Tämä ulkoministeriössä koottu passilaitteisto mahtuu pienehköön matkalaukkuun, joka painaa noin 13 kiloa. Laitteistoon kuuluvat kannettavan tietokoneen lisäksi kamera ja salamavalolaitteet passikuvien ottamista varten sekä lisäksi erillinen kokoontaitettava taustakangas. Passijärjestelmän ohjelma ottaa hakijasta valokuvan ja biometriset tunnisteet. L iikkuvan passisalkun myötä Espanjassa asuvien suomalaisten passin uusiminen ei nykyään enää edellytä käyntiä Madridissa, Málagassa tai Suomessa, vaan se onnistuu salkun myötä myös kunniakonsulaatissa. Passin voi uusia hyvissä ajoin ennen sen umpeutumista. Monilla on vääriä luuloja asiasta, ettei näin voisi tehdä. Passisalkku tulee seuraavan kerran Costa Blancalle vasta vuoden 2019 puolella. PASSISALKKU COSTA BLANCALLA 1 5.1 .–28.3.201 8 K unniakonsulaatin muun toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi passihakemusten jättäminen edellyttää etukäteen tehtävää ajanvarausta. Pilar de la Horadadan kunniakonsulaatista saa suomenkielistä palvelua ma, ke, pe klo 10.00-13.00, puh. (+34) 966 766 412. Osoite on Calle Mayor 23-3B, Pilar de la Horadada. L isätietoja ja yksityiskohtaisia ohjeita passinhausta Espanjassa saa Madridin suurlähetystön verkkosivulta: http://finlandia.es/public/default.aspx?nodeid=36831
Uusi Costa Blanca 1/2018 10 T yöviikko on takana ja kello lyö 10:00 lauantaiaamuna tammikuun 20. päivänä. Trainers’ House SL:n toimistolla Torreviejassa käy kuitenkin kuhina, sillä se avaa ovensa paikalliselle suomalaisyhteisölle tunnin kuluttua. Fläppitaulut vaihtavat rooliaan viikon tuloslukujen seurannasta opastamaan, mitä toimistolla on mahdollista tehdä ja kokea seuraavan kolmen tunnin aikana. Ohjelmassa on perinteisen suomalaisen kakkukahvitarjoilun kyljessä arvontaa, minivalmennuksia ja Trainers’ House Growth Academyn (THGA) esittelyä. K ellon ollessa 11:00 kaikki on valmista, juuri oikeaan aikaan. Suomalaiset asiakkaamme eivät odota palaverin aloitusta kahta tuntia, sillä arvostamme heidän aikaansa ja yhteistyötämme ylitse muun. Siksi vaikka toimisto sijaitsee Espanjassa, Trainers’ Housella ei tunneta mañana-kulttuuria. Pian uuden, joululoman aikana asennetun kokolattiamaton onkin täyttänyt ensimmäiset uteliaat kahvittelijat. Alaovelta on ohjattu sisään ja yläkertaan tervetulotoivotusten kera. Koska vierailijat ovat pääsääntöisesti uusia tuttavuuksia, on helppo aloittaa keskustelu, sillä suomalaisyhteisöön tutustuminen on yksi eniten motivoivista tekijöistä kutsua ihmiset käymään Trainers’ House SL:n toimitiloihin. Trainers' House esittäytyi Torreviejassa E nsimmäinen minivalmennus operatiivisen johtajan Tapio Salomaan johdolla alkaa kello 11:30. Valmennusten aiheena on ”Miten onnistun arjessa paremmin”. Tapio on valmistellut valmennukset omien, talosta imettyjen oppiensa pohjalta. Minivalmennuksen myötä toimiston lasiseinäinen neuvotteluhuone täyttyy. Sama toistuu kahden seuraavan minivalmennuksen aikana. Vierailijat poistuvat valmennuksista vaikuttuneina ja lisäkysymyksiä herättäneinä hakemaan lisää kahvia. Käyntikorttien omistajien vaihtumisen lomassa keskustelu siirtyy joidenkin kiinnostuneiden kanssa siihen, miten meille voi hakea töihin ja mitä työ käytännössä Kakkukahvitarjoilut kruunasi Pastelería Mongen näyttävä luomus. Operatiivinen johtaja Tapio Salomaa ja rekrytointivastaava Maija Myllymäki. pitää sisällään. Totta on, että reilun kymmenen hengen energiseen työyhteisöömme mahtuu vielä motivoituneita ja kehittymishaluisia tekijöitä. N o mitä me Trainers’ Housella sitten tarkalleen ottaen tehdään? Lyhyesti ja ytimekkäästi tiivistettynä Trainers’ House on suomalainen muutosyhtiö, muutoksen läpiviennin kumppani yritysasiakkailleen. Parhaiten yhtiömme tunnetaan konsultoinnista ja yritysvalmennuksista, sekä Jari Sarasvuosta, joka on yksi perustajajäsenistämme. Kuitenkin, teemme niin paljon muutakin. Ignis-toimintamme, jota Torreviejassakin toteutetaan, keskittyy myynnin alkupään funktioihin. Näihin kuuluu vahvasti puhelinpainotteinen uusasiakashankinta, joka on yksi ydintekemisistämme ja siksi kaikki uudet työntekijämme aloittavat markkinoijan roolista tehden kyseistä työtä. Työ käytännössä tarkoittaa tapaamisten sopimista puhelimitse yritysasiakkaillemme B2B-sektorilla. K uulostaako helpolta? Sitä se onkin, jos sen osaa ja on kiinnostunut kehittymään tai haluaa oikeasti oppia. Siksi tarjoamme työyhteisössämme raudanlujalla ammattitaidolla mahdollisuudet kehittyä businessmaailmassa eteenpäin. Tapaamisten sopiminen vaatii
Uusi Costa Blanca 1/2018 11 Myös perheen pienimmille löytyi tekemistä. itsevarmuutta, sanavalmiutta ja neuvottelutaitoja. Haluamme antaa jokaiselle työntekijällemme mahdollisuudet oppia ja kehittyä näissä taidoissa, sillä vaikka et olisikaan perustamassa omaa yritystä tulevaisuudessa, näistä taidoista on varmasti hyötyä työurallasi. Markkinoijan työn tukena toimii Trainers’ House Growth Academy -valmennusohjelma. Valmennusohjelmassa opit liike-elämän lainalaisuuksista ja saat konkreettisia neuvoja oman ajattelumaailmasi kehittämiseen. Tätä pystyt soveltamaan niin työssä, kuin vapaa-ajallasi. K olme tuntia on vierähtänyt kuin vettä vain ja kellon näyttäessä 14:00 toimisto tyhjentyy vierailijoista. Käyntikorttien, arvontalipukkeiden ja edelleen innosta puhkuvien järjestäjien keskelle laskeutuu hiljaisuus. Onnistunut päivä on poikinut jo ideointia petanqueturnauksesta. Vau, ihan mieletöntä olla osa Costa Blancan suomalaisyhteisöä. M ikäli koet, että THGA on juuri sinun juttusi tai tunnet jonkun, joka sopisi meille töihin, voit olla yhteydessä rekrytointivastaavaamme Maija Myllymäkeen (espanja@trainershouse.fi). Muutoinkin mikäli haluat ehdottaa yhteistyötä, otamme mielellämme ehdotuksia vastaan. Teksti: THGA:n kirjoittajatiimi Kuvat: Mira Lönnrot ja Lauri Sintonen S ociedad Cultural Casino de Torreviejan hallituksen sihteeri Jarmo Peltonen kutsuu kaikki "Vanhasta Casinosta" kiinnostuneet tutustumiskäynnille torstaina 15. helmikuuta kello 12. T ilaisuus toteutetaan noin tunnin mittaisena kiertokävelynä, jonka aikana Peltonen kertoo suomeksi rakennuksen ja siinä toimivan kulttuuriyhdistyksen historiasta ja vaiheista. Kokoontuminen on Casinon pääsalissa, osoite Paseo Vistalegre 14. TUTUSTUMINEN TORREVIEJAN CASINOON 1 5.2.201 8
Uusi Costa Blanca 1/2018 12 Aldea del Mar eli kylä meren äärellä muistuttaa perinteistä espanjalaista kylää kirkkoineen. Se sijaitsee Avenida Röntgenin ja Alfredo Nobelin kulmauksessa aivan Playa de los Locosin tuntumassa. Alueen on rakennuttanut edesmennyt Don Ernesto Fernándezin perhe. Pojat Alfredo ja Miquel asuvat alueella. Ernestolla on myös kaksi tytärtä. A rkkitehtinä on toiminut Espanjan ”Alvar Aalto” eli Pedro Otzoup. Tutustuttuani alueeseen ja asuntoihin voin hyvin allekirjoittaa yhtäläiEspanjalainen kylä Torreviejassa syyden arkkitehtien välillä. Tyylit ovat erilaisia, mutta jollain tavalla myös samanlaisia, laadukkaita. E nsimmäiset talot valmistuivat 1980-luvulla ja viimeinen aivan 2000-luvun alussa. Upean uimaallasalueen ympärillä on kaikkiaan 17 rakennusta, joissa on kaikkiaan noin 200–300 asuntoa. Hissit ovat harvinaisia, mutta viimeksi rakennetussa talossa sellainen on. L ähellä sijaitsee myös El Palmeras, joka on saman perheen ensimmäisenä rakennuttama alue. Aldea del Mar 2 on vieressä olevat, samantyyliset vähän korkeammat talot. Alueen vieressä olevat tornitalot ovat pankin rakennuttamia. Niiden tontti on erotettu Fernándezien omistamasta alueesta. A sunnot ovat eri kokoisia ja muutenkin hyvin erilaisia. Niissä on 1–3 makuuhuonetta ja asuntoja voi
Uusi Costa Blanca 1/2018 13 yhdistää toisiinsa. Ominaista ovat upeat kattohirret ja erilaiset kaaret sekä takorautaportit. Kiinteää, betonista sänkyä en ollut nähnyt ennen enkä sängynpäätyä tai yöpöytää. Upeat kaakelilaatat ja mm. kerroksesta kertova teksti ovat tavanomaisia kauniimmat. A lkuun täällä asui viitisentoista, nyt vajaat kymmenen suomalaista perhettä. Aluetta on markkinoitu voimakkaasti Suomessa. Vanhan puolen asukkailla on oma, suljettu Facebook-ryhmä. Y outubessa on ainakin kaksi videota alueesta ja sen asunnoista. www.youtube.com/watch?v=VF6egAi5img www.youtube.com/watch?v=wQ9XtVX7VLE. H intataso on Torreviejan korkeimpia, mutta ihan syystä. Ne lienevät noin kaksinkertaisia ”tavallisiin” asuntoihin verrattuna. Teksti ja kuvat: Sinikka Halttunen
Uusi Costa Blanca 1/2018 14 Mitä on tapahtunut? K atalonia on liitetty Espanjaan 1400-luvun lopussa, ja sillä on ollut toistuvasti vahva itsenäistymispyrkimys. Historian kuluessa katalaaneja on kohdeltu huonosti, viimeisin sortokausi oli diktaattori Fransisco Francon ajalla 1939?1975. Katalonian itsehallinto perustettiin uudelleen vuonna 1978. K atalonialla on oma kieli, lippu, hymni ja vahva itsehallinto, mutta siltä puuttuu samanlainen verotusoikeus kuin on Baskimaalla. Espanjan itsehallintoalueet eivät ole tasa-arvoisia keskenään. Pisimmälle kaikista itsehallinto on viety Baskimaassa, jossa baskit pitävät kaikki verotulot oman alueensa sisällä. K atalonian väkiluku on noin 7,5 miljoonaa ja pääkaupunki on Barcelona. Kataloniassa asuu 16 prosenttia Espanjan väestöstä. Se on muuta Espanjaa varakkaampi ja paremmin toimeentuleva alue. Katalonia vastaa esimerkiksi yli neljänneksestä koko Espanjan viennistä. Katalonia, Katalonia! Otsikko on George Orwellin ehkä kiistanalaisimman romaanin nimi. Kirjailija Orwell lähti 1936 Espanjan sisällissotaan taistelemaan vapaaehtoisena tasavaltalaisten riveissä kansallismielisiä kapinallisia vastaan. Itsenäisyysmieliset puolueet I tsenäisyyttä kannattavat puoleet eivät ole yhtenäisiä. Oikeistoon luetaan Puigdemontin Junts per Catalunya (JxC) ja vasemmistoon Tasavaltalainen vasemmisto (ERC) ja Radikaalivasemmisto CUP. K eskushallinnon vastustuksella on Kataloniassa pitkät perinteet. Itsenäisyysliike haluaa itsenäisyyttä mm. siksi, että Katalonia on rikas, eikä halua tukea köyhempää Espanjaa. Samanlainen ajatuskulku on mm. Pohjois-Italian itsenäisyysliikkeellä. I tsenäisyyttä kannattavat eniten maaseudun katalaanit. Itsenäisyyttä vastustavat puolueet ja Barcelona is not Catalonia -liike C iutadans (C´s), Sosialistit (PSC) ja Kansanpuolue (PP) eivät kannata itsenäisyyttä. Catalunya en Comu (uusvasemmisto), jonka tuella Barcelonan pormestariksi valittu Ada Colau on ollut kansanäänestyksen kannattaja, mutta ei kannata eroa Espanjasta. L oppuvuonna 2017 Barcelona is not Catalonia -liike vaati Barcelonan ja Tarragonan eroa Kataloniasta ja liittymistä Espanjaan omana itsehallintoalueenaan nimeltä Tabarnia, samaan tapaan kuin Madrid on oma itsehallintoalueensa. K atalonia järjesti lokakuun 1. päivä epävirallisen kansanäänestyksen, jossa 90 prosenttia äänestäneistä kannatti alueen itsenäistymistä Espanjasta. Äänestysprosentti jäi matalaksi – vain 43 prosenttiin. Espanjan hallitus piti kansanäänestystä perustuslain vastaisena käyttäen äänestyksen estämiseksi järeitä toimia, jotka kuitenkin johtivat itsenäisyyden kannatuksen kasvuun. K atalonia julistautui itsenäiseksi 27. lokakuuta 2017 muodostaen Katalonian tasavallan. Suuri osa itsenäisyyden vastustajia marssi ulos äänestyksestä. Espanjan hallitus peruutti Katalonian itsehallinnon 1. lokakuuta 2017 epävirallinen kansanäänestys
Uusi Costa Blanca 1/2018 15 perustuslain pykälän 155 nojalla, hajotti Katalonian alueparlamentin ja määräsi uudet Katalonian parlamenttivaalit pidettäviksi 21. joulukuuta 2017. Katalonian erotettu johto matkusti Belgiaan, ja osa joutui Espanjassa vankilaan. J oulukuun aluevaalissa itsenäisyyttä kannattavat puolueet saivat kuitenkin niukan enemmistön, 70 edustajaa 137 edustajasta. Äänestysprosentti oli 83. P ääministeri Mariano Rajoyn keskushallinto on yrittänyt pykäliin vedoten hoitaa ongelmaa, mutta ilman suoraa vuoropuhelua nykyinen pattitilanne jatkunee ja voi saada vaarallisempiakin piirteitä. EU katsoo, että Kataloniakiistassa on kyse Espanjan sisäisestä asiasta. Katalonian alueparlamentin äänestys johtajasta K atalonian alueparlamentin oli määrä äänestää 30.1.2018 uudesta aluejohtajasta, mutta kokous peruttiin, eikä uutta aikataulua ilmoitettu. Täysistunnon epämääräinen keskeyttäminen on jo lisännyt epävarmuutta ja ristiriitaa itsenäisyysliikkeen eri ryhmittymissä. Uusi äänestys pitäisi järjestää kahden kuukauden kuluessa, tai edessä on uudet vaalit. E spanjan perustuslakituomioistuin torjuu Katalonian itsenäisyyttä ajavan Carles Puigdemontin paluun Katalonian aluejohtajaksi, ellei tämä palaa maahan ja ole paikalla parlamentin äänestyksessä. Espanjan hallitus on ollut tyytyväinen äänestyksen peruuttamiseen, koska sen mielestä lakia on noudatettu. P attitilanne jatkunee, varsinkin jos Itsenäisyysliike vie antamansa ilmoituksen mukaisesti asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jossa asioiden käsittely kestää keskimäärin kuusi vuotta. Kriisin vaikutukset katalaanien elämään K riisin keskellä tavallinen katalonialainen kärsii epävarmuudesta, sillä monet suuret yritykset ja pankit ovat siirtäneet toimintojaan pikaisesti pois alueelta. Epävakaat olot ovat jo saaneet tuhannet työpaikat karkaamaan Espanjan puolelle. Joulukuussa 2017 mitattiin Kataloniassa 13,9 % notkahdus turismissa, ja se vaikeuttaa koko maan taloutta. Myös ihmisten keskinäiset välit jopa perheiden sisällä ovat kiristyneet. Katalonia on jakautunut kahteen erilliseen leiriin. T oisiko vielä laajempi itsehallinto ratkaisun, kuten toi aikoinaan Baskien kanssa? Katalonian syrjäytetty aluejohtaja Carles Puigdemont on myöntänyt yksityisviestissä, että hänen työnsä Katalonian itsenäistymiseksi Espanjasta on todennäköisesti ohi? Löytyykö aluejohtajaksi kompromissiehdokas? K oko Euroopan kannalta olisi tärkeää rauhoittaa kriisi. Malla Grönvall Tausta-aineistoa: YLEuutiset, El País, El Mundo, ABC George Orwell Katalonia, Katalonia! WSOY 1974 (Homage to Catalonia, 1938) Plaça d’Espanya, Barcelona
Uusi Costa Blanca 1/2018 16 A gost on pieni hiukan alle 5000 asukkaan kylä Alicanten maakunnassa 18 kilometriä Alicantesta sisämaahan. Sillä on pitkä historia kuten useimmilla alueen kylillä. Ainakin jo iberojen ajalla paikalla oli asutusta, koska sieltä löytyi esimerkiksi Agostin sfinksinä tunnettu kuvanveistos noin vuodelta 570 eaa. R oomalaiset jättivät myös jälkensä Agostiin, mutta arabien aikana kylä kasvoi ja alkoi keramiikan tuotanto. Agostissa on tunnettua valkoisesta savesta tehdyt astiat, vesiruukut, eläinten juoma-astiat, kukkaruukut ym. sekä myöhemmin laaja rakennustiilien ja kattotiilien tuotanto. A licanteen menevän tien varrella on muutamia isompia liikkeitä, joista voi ostaa paikallisia tuotteita, ja kylässä on myös muutama savitaiteilija kuten esimerkiksi Emili Boix , osoitteessa Avenida Consell del Pais Valenciá 127. JA KERAMIIKKAMUSEO K ylä muodostui aluksi mäen päälle, jossa on hiukan entisen linnan raunioita jäljellä. Kiinnostavin nähtävyys on keramiikkamuseo, jonka perusti vuonna 1981 Ilse Schütz . Hän on saksalainen arkeologi ja keramiikkateollisuuden etnografian tutkija, joka on tehnyt suurimman osan tutkimuksestaan Espanjassa. Museo sijaitsee entisessä tehtaassa, ja siellä olevat esineet ovat pääosin Agostin asukkaiden lahjoittamia. M useossa voi nähdä Agostissa tehtyjä saviesineitä viimeisten vuosisatojen ajalta ja paikallisen keramiikkateollisuuden historiaa. Voi myös osallistua opastetulle kierrokselle. Siihen kuuluu keramiikkamuseossa vierailu sekä käynti eri paikoissa, joiden avulla kerrotaan kylän keramiikkateollisuuden historian kulkua. A gostin läheisyydessä on hyviä patikointireittejä, esimerkiksi helppokulkuinen via verde Tibiin asti. AGOST Työpajassa járjestetään näytöksiä ja opetustilaisuuksia . Uunissa tyypillisiä valkosavisia "botijo"-vesiastioita. Keramiikkamuseo Valkosavinen kannu pitää juomaveden kesäkuumallakin viileänä, koska se hengittää, ja haihtuminen aiheuttaa lämmön poistumista kannun sisältä. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen
Uusi Costa Blanca 1/2018 17 J os ei ole koskaan käynyt espanjalaistyyppisillä hautausmailla, se on kokemus sinänsä, koska ne eroavat niin paljon suomalaisista hautausmaista. A licanten maakunnan ilman muuta huomattavin hautausmaa on Alcoyssa sijaitseva Sant Antoni Abat , joka tunnetaan myös nimellä Cantagallet . Se kuuluu vuodesta 2012 Euroopan neuvoston kulttuurireittiin Euroopan merkittävät hautausmaat. A lunperin Alcoyn hautausmaa rakennettiin vuonna 1812, mutta koleraepidemian aiheuttamien lukuisten kuolonuhrien vuoksi ja vanhan hautausmaan ollessa hyvin lähellä asutusta, se siirrettiin tälle nykyiselle paikalleen vuonna 1885. ALCOYN HAUTAUSMAA H autausmaalla on Espanjassa ainutlaatuiset maanalaiset kaarikäytävät nimiltään San Antonio, San Severo ja San Fabián , jotka on tehty kivestä, ja kaarien välit ovat käytävien molemmin puolin täynnä hautoja kuten roomalaisissa katakombeissa. H autausmaa on hyvä kuva Alcoyn teollisuusyhdyskunnasta ja sinne on muodostunut toisistaan erilaisia osia ajan kuluessa. Siellä on myös erillinen alue vain papeille, toinen vain nunnille ja munkeille. U pein alue on erillisten mausoleumien osa, jossa on monen eri tyylin esittäjiä eri ajoilta aivan moderneista goottisiin, hautausmaan erikoisin alue ovat maanalaiset pitkät käytävät. Hautausmaa on suuri ja sijaitsee Font Rojan luonnonsuojelualueelle vievän tien vierellä, joten jos patikointi upeissa vuoristomaisemissa kiinnostaa, se on lähellä ja siellä on useita hyvin opastettuja reittejä päiväretken ohjelmaksi hautausmaan ohella. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen Kuvassa on tyypillinen tapa haudata: arkut päällekkäin muutamaan kerrokseen ja lokeron eteen laatta, jossa on yleensä aina valokuva vainajasta. Näitä lokeroita on isompia arkuille ja pienempiä tuhkauurnille. Yksi Alcoyn hautausman maanalaisista käytävistä. Ne ovat päistä ja keskeltä auki ilman ovia, joten käytävät tuulettuvat näissä korkeuksissa hyvin. Hautausmaalla on lukuisia erityylisiä mausoleumeja. Numeroiduista perhehaudoista tulee mieleen rivitalot . Nurkkaus vain pappien haudoille .
Uusi Costa Blanca 1/2018 18 Ronda kaupunki vuorenjyrkänteellä R ondaan ei joudu sattumalta, sillä se sijaitsee Málagan provinssissa, usean tunnin ajomatkan päässä Costa Blancalta, mutta jos suunnittelee matkaa esimerkiksi Fuengirolaan tai Gibraltarille, alkaa Ronda jo olla kulmilla. Vierailulle kannattaa varata vähintään päivä, ellei useampikin, sillä erikoisen sijaintinsa ja kuuluisan siltansa lisäksi Rondassa on paljon muutakin koettavaa. K aupungin eteläpuoli, La Ciudad, on vanhempi osa, jolla on vahva maurilainen menneisyys. Pohjoispuoli sen sijaan on uudempi, modernimpi puoli, jossa myös useat hotelleista sijaitsevat. Suurin osa kaupungin 35 000 asukkaasta asuu vanhan kaupungin ulkopuolella. R onda pitää itseään nykyaikaisen härkätaisteluperinteen syntysijana, ja siellä sijaitsee Espanjan toiseksi vanhin härkätaisteluareena, joka valmistui vuonna 1785. Härkätaisteluja areenassa järjestetään vain kerran vuodessa, syyskuussa pidettävässä Feria Goyesca -juhlassa. Muun ajan areena toimii museona, jonne on pääsymaksu. H ärkätaisteluareenan edestä voi lähteä vanhan kaupungin kierrokselle hevosvaljakolla. Mukulakivetyt kujat, pienet aukiot ja viihtyivät ravintolat, pikkuputiikit ja vanhan kaupungin rento tunnelma hurmaavat kävijän. Niin kuin muissakin vanhoissa espanjalaiskaupungeissa, historian eri vaiheet nivoutuvat toisiinsa katukuvassa. Kaupungin islamilaisesta ajasta kertovat mm. maurien kylpylän rauniot, Baños Árabes, ja moskeijasta tehty kirkko, Iglesia Santa María la Mayor. Perinteiset valkoiset talot saavat kamerat räpsymään. R onda perustettiin 600-800 eKr. kelttien toimesta, ja silloin sitä kutsuttiin Arundaksi. Roomalaisten hallintakauden aikana se sai kaupungin statuksen. Maurien aikana Ronda oli viimeinen kaupunki, jossa nämä pitivät valtaa, kunnes espanjalaiset ajoivat heidät pois. 1700ja 1800-luvuilla kaupunki laajeni vuorenlaen pohjoisosaan, rotkon toiselle puolelle. Väliin rakennettiin Puente Nuevo, uusi silta, vuonna 1793. El Tajo -rotkon yli kulkee siis useampia siltoja, jotka ovat vanhempia, kuin Puente Nuevo. 1900-luvulla erityisesti englantilaiset, ranskalaiset ja amerikkalaiset turistit löysivät Rondan, ja sen maine yhtenä maailman romanttisimmista kaupungeista syntyi eikä ole sen jälkeen sammunut. Teksti ja kuvat: Mirja Palmanto Puente Nuevo -sillalla on korkeutta 120 metriä. Härkätaisteluperinteen historiaa Hemingway löysi Rondan Rondassa henki salpautuu: kaupunki levittäytyy vuorelle, jonka syvä kanjoni jakaa kahteen osaan. 120 metrin syvyydessä, rotkon pohjalla, virtaa Guadalevín-joki. Rondan kuuluisin nähtävyys, Puente Nuevo -silta, yhdistää kaupunginpuolikkaat toisiinsa. Jyrkänteen reunalta avautuvat esteettömät näkymät ympäröivään maaseutuun fincoineen, hevosineen ja oliivipuineen.
Uusi Costa Blanca 1/2018 19 Plaza de Toros, Iglesia Santa María la Mayor ja kaupungin valkoisia taloja oikealla. E spanjan sisällissodan ajalta (1936-1939) kerrotaan tarinaa siitä, kuinka 500 falingistia pudotettiin alas rotkoon sen reunalla olevasta talosta. Kertomuksen uskotaan inspiroineen Ernest Hemingwaytä hänen kirjoittaessaan kuuluisaa romaaniaan Kenelle kellot soivat (1940), vaikka totuus tarinasta, samoin kuin monesta muusta sisällissodan tapahtumasta, jää hämärän peittoon. R onda on kiehtonut myös muita kuuluisia taiteilijoita, kuten Alexandre Dumas, Rainer Maria Rilke ja Orson Welles. Ja edelleen se vetoaa kävijöihin tulivatpa he sitten unelmoimaan vanhoista ajoista tai nauttimaan shoppailutai ravintolatarjonnasta mieleenpainuvassa miljöössä. Ronda on kiistatta vakiinnuttanut paikkansa Espanjan kiinnostavimpien nähtävyyksien joukossa. E spanjan postilaitos Correos julkaisee vuosittain noin 80 postimerkkiä. Tämän vuoden tammikuusssa on ilmestynyt jo kymmenen merkkiä. Kuun alkupuolella julkaistiin kaksi turismiaiheista postimerkkiä. Toisessa on aiheena rantajalkine symboloimassa aurinkoa ja merenrantoja. Toinen merkki viittaa sisämaahan, sillä sen aiheena on vaellusjalkine. E spanjassa tehtiin viime vuoden aikana uusi ennätys turistien määrässä. Maassa vieraili noin 82 miljoonaa ulkomaista turistia. Määrä on 8,9 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. YK:n alainen turistijärjestö World Tourism Organization analysoi vuosittain kanvuodelta 2017. Ranskassa käy eniten turisteja, mutta Espanja ohittanee kakkostilalla olleen USA:n. Espanjan kasvun ennustetaan jatkuvan tänä vuonna. T ammikuun 30. päivänä ilmestyi postimerkki aiheena kuningas Felipe VI:n 50-vuotispäivä. Asturian prinssinä aiemmin tunnettu Felipe Juan Pablo Alfonso de Todos los Santos de Borbón y Grecia on ollut Espanjan kuningas vasta vuodesta 2014 lähtien. Postimerkkien kertomaa sainvälisen turismin kasvua matkakohteissa ympäri maailman. Turismi on lisääntynyt, kertovat alustavat luvut
Uusi Costa Blanca 1/2018 20 S uomen Tasavallan presidentti valitaan kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Ulkoministeriö vastaa kaikkien vaalien ennakkoäänestyksen järjestämisestä Suomen rajojen ulkopuolella. Presidentinvaalin äänestys järjestettiin tänä vuonna tammikuussa 89 maassa, joissa oli yhteensä 242 äänestyspaikkaa. S uomen ulkomaanedustustoissa kävi presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella ennakkoäänestämässä yhteensä 52 615 henkilöä. Tämä äänestäjämäärä oli kaikkien aikojen ennätys. Äänestäjiä oli nyt enemmän kuin vuoden 2012 presidentinvaalissa, jolloin äänensä antoi ensimmäisellä kierroksella 47 524 henkilöä. Ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja oli presidentinvaalissa Väestörekisterikeskuksen mukaan yli 250 000. V ilkkaimmin ennakkoon äänestettiin Ruotsissa, jonka 35 ennakkoäänestyspaikassa annettiin yhteensä 12 236 ääntä. Toiseksi eniten äänioikeutta käytettiin Espanjassa, jossa äänesti 10 351 henkilöä. Kolmanneksi vilkkaimmin äänestettiin Yhdysvalloissa, yhteensä 3 558 henkilöä. Saksasta ja Iso-Britanniasta äänisaalis oli kummastakin yli kolmetuhatta. Espanjassa kävi nyt ennätysmäärä äänestäjiä neljänä päivänä 17.–20.1.2018, sillä vastaava luku vuoden 2012 presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella oli 7 263. A urinkorannikon Fuengirolassa annettiin ääniä 4382 ja Torremolinoksessa 560. Madridissa äänestäjiä oli 250, Barcelonassa 314 ja Palma de Mallorcalla 104. Kanariansaarten neljässä äänestyspisteessä annettiin yhteensä 3 323 ääntä: Puerto de la Cruzissa äänesti 1 195, Maspalomasissa 947, Las Palmasissa 638 sekä Los Cristianosissa 543 suomalaista. T orreviejassa äänestäjiä oli yhteensä 1 418 siten, että ensimmäisenä päivänä äänesti 485 henkilöä, toisena päivänä 477, kolmantena 230 ja neljäntenä 226. Äänestyspaikkana oli hotelli Dña Monse Los Balconesissa. Suomalaisten äänestysaktiivisuus yllätti kahtena ensimmäisenä päivänä, joten jonoja pääsi syntymään; hotellin ala-aula oli ajoittain täynnä äänestäjiä ja autojen parkkipaikkoja oli haettava jopa läheisen Mercadonan pysäköintialueelta. Kuusi vuotta sitten vuonna 2012 Torreviejassa oli äänestäjiä tasan 900 ja vuonna 2006 äänestäjiä oli 648 ensimmäisellä kierroksella. Ä änestysvilkkauden voidaan ennustaa kasvavan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisten keskuudessa. Silloin nimittäin maailmalla asuvat tai väliaikaisesti oleskelevat äänioikeutetut voivat ensimmäistä kertaa äänestää kirjeitse. Tutkimusten mukaan ulkosuomalaisten kohdalla äänestämättä jättämisen tärkeimmät syyt ovat äänestämisen hankaluus eli etäisyys äänestyspaikasta, tietämättömyys Suomen poliittisesta tilanteesta ja sopimaton vaaliajankohta. Ennakkoäänestys vilkasta Espanjassa S uomen Madridin suurlähetystö koordinoi Espanjassa järjestettävien kotimaan vaalien ennakkoäänestykset läheisessä yhteistyössä kunniakonsulaattien kanssa. Tärkeä rooli vaalitoimituksen sujuvuudessa oli lukuisilla vaalitoimitsijoina toimivilla ulkosuomalaisilla. Espanjassa ennakkoäänestyspaikkoja oli kymmenen, josta yksi Costa Blancalla Torreviejassa. T orreviejassa vaalivastaavana oli Pilar de la Horadadan kunniakonsulaatissa työskentelevä Arja Hynninen . Häntä avustivat paikalliset vapaaehtoiset Tuija ja Ossi Sutinen , Liisa Järn , Pirjo Mattsson ja Anita Mälkki . Hotel Dña Monse on ollut jo monien vaalien äänestyspaikkana Torreviejassa.
Uusi Costa Blanca 1/2018 21 E spanjan ilman muuta kuuluisin kirsikkalaakso on Extremaduran maakunnassa sijaitseva Jerten laakso, jonne tulee keväisin jopa Japanista matkailijoita ihailemaan niitä ja jonne on monta muutakin syytä matkustaa. E des monet paikalliset eivät tiedä, että Alicanten maakunnan pohjoisosissa on neljä laaksoa, joissa viljellään kirsikoita. Ne aloittavat maaliskuun lopulla kukintansa, joka kestää huhtikuun alkuun. E simerkkinä mainittakoon Vall de Laguar , jonne on matkaa 171 kilometriä Torreviejasta. Alueella on muutama kylä, jotka kaikki kuuluvat saman Fleixissä Alicanten kirsikkapuut sijaitsevan kaupungintalon piiriin. Siellä on todella kauniit maisemat ja upeita retkeilyreittejä, paljon tunnettuja lähteitä, joissa on puhdas lasinkirkas vesi. K uuluisin retkeilyreitti alueella on Barranco del Infierno (helvetin rotko) Vall de Laguartin ja Vall de Ebon välillä. Sen pohjalle on 1750 kiviporrasta, mutta koko reitillä on noin 6000 kivistä tai maasta tehtyä porrasta. Reitin voi aloittaa Fleixistä, jonne voi jättää auton. Wikiloc-sivusto osaa neuvoa lähemmin. Reittiä kutsutaan retkeilyn katedraaliksi. S iellä on myös Euroopan viimeinen, kaunis leprasairaiden parantola Fontillesissa, joka tehtiin vuonna 1909, vanhat linnanrauniot ja useita pieniä kirkkoja ja kappeleita, joita käydä katsomassa upeiden vuoristomaisemien lisäksi. A licanten maakunnan muut kirsikkalaaksot ovat Vall de Gallinera ja Vall de Ebo, Vall de Alcalá . Kirsikoilla on suojeltu alkuperänimike: Cerezas de la montaña de Alicante. Kirsikoiden ja manteleiden tuotanto on kuitenkin vuosi vuodelta vähäisempää ja vuoristokylissä on maatalouden sijaan lisääntymässä maaseutumatkailu elinkeinona. T oukokuusta alkaen on puissa valkoisten kukkien sijaan punaisia hedelmiä, taas uusi syy retkeillä. Annukka Valtanen V uonna 2017 Alicante-Elchen lentokentän kautta kulki yhteensä 13.713.061 matkustajaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 11,1 prosenttia. Matkustajamääriä maittain: Britannia 5.853.046, Espanja 1.381.201, Hollanti 927.992, Saksa 882.961, Norja 756.228, Belgia 627.355, Ruotsi 577.903, Irlanti 332.187, Tanska 317.888, Sveitsi 289.538, Ranska 295.419, Italia 255.900, Algeria 247.057, Venäjä 227.748, Puola 208.404, Suomi 144.483 , Islanti 72.735, Romania 60.021, Liettua 40.887, Bulgaria 35.291, Unkari 33.895, Portugali 27.753 ja Ukraina 23.625. E dellä olevat luvut eivät kerro aivan tarkalleen kansallisuuksien määrää, sillä tilastossa ovat Alicanten kentän ja kyseisen maan välisten suorien lentojen matkustajamäärät. Esimerkiksi Helsingin kautta lentää venäläisiä ja virolaisia Espanjaan. Toisaalta osa suomalaisista matkustaa välilaskullisilla lennoilla ja kirjautuu siten jonkin muun maan tilastoon. V iime vuonna Alicanten kentän kautta operoitiin kaikkiaan 95.322 lentoa, missä on kasvua edellisestä vuodesta 9,4 prosenttia. M urcia-San Javierin kentän kautta kulki viime vuonna 1.196.605 matkustajaa, missä on lisäystä 9,1 %. Málagassa matkustajia oli 18.628.876, kasvua 11,7 %. Koko Espanjassa oli nousua 8,2 prosenttia. Alicanten lentokenttä oli Espanjan viidenneksi vilkkain, edellä olivat Madrid, Barcelona, Palma de Mallorca ja Málaga. Alicanten lentokentän kautta kulki 5.12.2017 kolmastoista miljoonas matkustaja vuonna 2017. Kentän johto oli vastassa juhlittavaa matkustajaa kyltein ja kukin. Alicanten lentokenttä 201 7
Uusi Costa Blanca 1/2018 22 Erilainen joulu Archenan kylpylässä V ietimme kylpylässä kolme vuorokautta joulun aikaan. Kylpylävieraita oli sopivasti, ei tarvinnut jonottaa porealtaisiin ja ulkoaltaassa me suomalaiset olimme monesti yksin. Minä nautin eniten ulkoaltaassa olosta: raikas ilma, sininen taivas, vuoret, palmut… Entä se joulunvietto? K auniisti koristeltuja kuusia oli hotellien (hotelleja on kolme) auloissa ja tyylikkäät jouluvalot loistivat ulkona pimeässä yössä. Vuoret, rehevä kasvillisuus ja kirkas tähtitaivas täydensivät tunnelmaa. – Olihan se erilaista kuin Pohjois-Suomen luminen joulu. Vain värikkäiden joulutähtien ryhmät pienen katolisen kirkon portailla toivat mieleen Suomen joulukukat. E hkä tavoittelimme Suomen joulutunnelmaa, kun meillä oli mukana suomalaisia joululauluvihkoja. Mietimme, missähän niitä voisi laulaa. Meitä oli neljä aikuista ja kaksi teini-ikäistä poikaa. Ehkä tuo kirkko? Se oli kuitenkin kiinni päivisin. Tyttäremme Johanna on kirkkolaulaja ja sattumalta hän kohtasi pikkukirkkoa hoitavan katolisen papin. Pappi osoittautui sosiaalisesti lahjakkaaksi ihmiseksi ja niin katolinen ja luterilainen yhteistyö alkoi. " T ervetuloa klo18.30, niin avaan oven ja teillä on puoli tuntia aikaa laulaa ennen messua, joka alkaa klo 19." Johanna lupasi laulaa pari gregoriaanista laulua tässä messussa. Siinäpä sitten laulelimme ja väkeä tuli pikkuhiljaa kirkkoon. Pappi esitteli meidät: Alle sadan kilometrin päässä Torreviejasta, lähellä Murcian kaupunkia sijaitsee Balneario Archena. Se on tuhansia vuosia vanha kylpypaikka, johon kuuma vesi tulee maan sisältä yli 50-asteisena. Monille tämä hieno kylpylä on tuttu SuomiSeuran ja seurakunnan retkiltä täällä Costa Blancalla. "Meillä on täällä suomalainen ryhmä ja Johanna avustaa messussa." Johanna lauloi ex tempore kaksi laulua, kun pappi sanoi "nyt Johanna Kyrie…" T ämä tapahtui aatonaattona. Katolinen mainio pappismies sanoi: "Olen ekumeeninen ja suosin yhteistyötä. Minä jaan ehtoollista myös luterilaisille." Niinpä aattona Johanna avusti keskiyönmessussa laulaen kuusi kappaletta papin antaessa merkin. Ihmiset tulivat kiittämään jälkikäteen. Messussa ei olisi ollut mitään musiikkia… E nnen jouluaaton messua olimme iltapäivällä saaneet käyttöömme hotellin "salongin". Siellä kuuntelimme iPadilla Oi jouluyö , joka on minun mielestäni kaunein joululaulu. Sitten jokainen kertoi vuorollaan varhaisimman joulumuistonsa. Mieheni ja minä muistelimme 40-luvun pula-ajan jouluja. Mikä oli varhaisin muisto, sitä en enää muista, Sitten olikin lahjojen vuoro. K lo 20.30 alkoi juhlava jouluateria naapurihotellin isossa salissa. Söimme ainakin helmikanakääryleitä, kertoi sanakirja. Istuimme kymmenen hengen pyöreässä pöydässä ja vieressämme oli ruotsalainen pariskunta – Torreviejasta! T ämä oli ikimuistoinen joulu – erilainen, rentouttava, vailla kiireitä tyylikkäässä ympäristössä. Kokeilimme myös hoitoja. Minä olin mutahieronnassa. Näin tuli hoidettua sekä sielua että ruumista. Kirsti Korhonen Ermita de Nuestra Señora de la Salud. Jouluvalaistusta kylpylässä
Uusi Costa Blanca 1/2018 23 T orreviejan perinteeksi muodostunutta, yhteiskristillisen naistiimin järjestämää, naistenpäivää vietetään jo 9. kerran lauantaina 10.3. klo 11-16 . Päivä on tarkoitettu kaikenikäisille naisille. P äivän teemana on tänä vuonna Hyvinvoiva nainen kaiken ikää . Päivän alustaja, Tuula Portin (ent. Polvi), muistetaan vuoden 1986 Miss Suomena. Nykyisin hän toimii sairaalateologina. Ohjelmaan sisältyy mm. musiikkiesityksiä, ruuhkavuosia elävän naisen puheenvuoro sekä leikkimielinen tietovisailu. Jokaisessa mukavassa tilaisuudessa on paikkansa myös yhteiselle laulannalle, pientä runoilua unohtamatta. P erinteitä on vähän uudistettu kokoontumispaikan vaihdoksen myötä. Paikkana on rannan läheisyydessä sijaitseva ravintola, Harry’s Lounge & Kitchen (Paseo de la Libertad 5) . Tilaisuuteen mahtuu 80 henkeä. Kohtuullinen 10 €:n pääsylippu sisältää ohjelman lisäksi lounaan: naisen linjoja hellivän keiton sekä kahvi-/teetarjoilun voisilmäpullan kera. Pääsylippuja myyvät luterilainen seurakunta, Kotikirkko ja Majakka helmikuun alusta lähtien 5.3. asti tai niin kauan kuin lippuja riittää. T ilaisuuden loppuun on varattu mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun ja rukoukseen. Naisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu tietysti myös ulkoisesta olemuksesta huolehtiminen. Vinkkejä siihen on mahdollisuus saada eri kauneudenhoitoalojen yrittäjien esitteistä, joita on tilaisuudessa jaossa. O le pieni taikka suuri, liitossa tai pariton, sinua mä kaipaan juuri, meidän naisten joukkohon. Tule ystävien kanssa, taikka ihan yksin vaan, erilaisuus paikallansa, toisiamme tarvitaan.
Uusi Costa Blanca 1/2018 24 Jokaisessa kielessä on aivan sille ominaisia sanontoja, joita käytetään paljon tavallisessa päivittäisessä elämässä. Niiden ymmärtäminen ulkomaalaiselle on ainakin aluksi hankalaa, ennen kuin kielitaito ja etenkin paikallisen kulttuurin ja tapojen tuntemus lisääntyy sujuvalle tasolle. Kerron nyt muutamasta sanonnasta, joita Espanjassa kuulee usein ja joita ehkä joku on koettanut kääntää kirjaimellisesti ja lauseesta on tullut aivan oudon tuntuinen. MONTAR UN POLLO / ratsastaa kukkopojalla Tarkoittaa skandaalin järjestämistä. Tämä juontaa oikeasti sanaan poyo, joka taas juontaa latinan sanaan podium, esiintymiskoroke, jolta käsin puhujat usein saivat puheillaan aikaan suuria meluisia skandaaleja. EL QUINTO PINO / viides mänty Se on kaukana. Oikeastikin viides mänty kuulemma oli olemassa Madridissa. Recoletos-kadulla oli viisi mäntyä, joista viides oli tietenkin kauimpana, joten jos sovittiin tapaaminen sen juurelle, se oli "kaukana". OTRO GALLO CANTARÍA / toinen kukko laulaisi Sanonta, joka tarkoittaa, että asioilla voisi olla toisenlaiset seuraukset, yleensä aina edeltäen jotain ehtoa, kuten jos et olisi mennyt/tehnyt/ostanut/vastannut.. asiat olisivat toisin. Lähtöisin tietenkin raamatusta ja Pietarista, joka jos ei olisi kieltänyt Jeesusta kolmasti, toinen kukko olisi laulanut. METERSE EN CAMISA DE ONCE VARAS / pukeutua liian isoon paitaan Vara on vanha mitta 835,9 millimetriä, joten 11 varan paita oli tosi iso. Alkunsa tämä hauska sanonta sai keskiaikaisesta tavasta, jolla adoptio-isäksi ryhtyvä pisti adoptoitavan lapsen paidan hihasta sisään ja veti pääaukosta ulos, kuvaten vertauskuvallisesti toista syntymää. (yleensä esim. kirkonmiehiä, jotka halusivat laillisen perillisen). Joskus tietenkin adoptioperhe ei ollutkaan hyvä lasta kohtaan, mihin tällä lauseella viitataan. Se siis tarkoittaa sitä kun joku puuttuu asioihin, jotka eivät hänelle kuulu tai joista hänellä ei ole mitään tietoa. Samantapaisesti käytetään yleisesti sanontoja: METERSE EN UN BERENJENAL / mennä munakoisotarhaan tai METERSE EN UN MARRÓN / mennä ruskeaan tai METERSE EN TODOS LOS CHARCOS / mennä kaikkiin lätäköihin POR LOS PELOS / hiuksista/hiuksien avulla Sanonta, joka tarkoittaa viime hetkeä. Syntyi kun kirjaimellisesti ennen muinoin moni merimies, joka ei osannut uida, pelastui viime hetkellä koska heidät vedettiin vedestä tarttumalla heidän hiuksiinsa . COMERSE UN MARRON / syödä ruskea Tarkoittaa sitä, että saa huonoimman osan , joutuu tekemään pahimman työn, saa syyt niskoilleen, vastaa suunnilleen suomen sanontaa: vetää lyhimmän korren. A BUENAS HORAS, MANGAS VERDES / hyvään aikaan, vihreät hihat Tällä haukutaan kun joku tulee aivan liian myöhään, kun se mitä varten piti tulla, on jo ohi tai tehty ilman apua, hitautta ja velvollisuuksien välttelyä. Sanonta johtuu keskiajalta, jolloin Espanjassa toimi poliisina Santa Hermandad, joiden asussa oli vihreät hihat. He olivat kuuluisia siitä, että tulivat liian myöhään paikalle ja pahantekijät pääsivät pakoon. Samaa tarkoittaa usein kuultu sanonta A CONEJO IDO, PALOS EN LA MADRIGUERA / menneelle jänikselle kepiniskuja pesään. Tässä näitä nyt tuli muutama, aika hankalia vasta-alkajalle, mutta aukeavat kun kielitaito kasvaa ja oppii asiayhteydestäkin huomaamaan, että mistä on kysymys vaikka kuullostaa kummalta kun kääntää. Annukka Valtanen Sanontoja edistyneemmille kielenopiskelijoille NO HAY TU TÍA / ei ole sinun tätiäsi Tämä sanonta tarkoittaa ettei joku ole mahdollista, ei ole ratkaisua. Se syntyi oikeastaan muodossa no hay Atutía. Atutía oli lääkevoide moneen vaivaan. HACER LA PELOTA / tehdä pallo Hyvin paljon käytetty ilmaisu. Imarrella hyödyn toivossa. Tämä sanonta juontaa ranskalaisten käyttämään ilmaisuun prostituoiduista, jotka taas imartelevat asiakkaitaan saadakseen heidät käymään uudelleen. Myöskin SER PELOTA / olla pallo , olla imartelija, esimerkiksi no seas pelota/älä imartele, kirjaimellisesti: älä ole imartelija. Ilmaisu, jolla varoitetaan, että ympärillä on keskustelua kuulemassa joku, jonka ei pitäisi kuulla puhuttavasta asiasta. Tämä sanonta syntyi vankiloissa kun vangit varoittivat lähistöllä olevista vartijoista. A PALO SECO / ilman purjeita/kuivalla tikulla Yleensä kun nautitaan jotain aivan pelkästään, esimerkiksi viinaa lantraamatta, viiniä ilman ruokaa ym. Sanotaan, että sitä juodaan/syödään a palo seco. Myöskin kun lauletaan ilman säestystä, a capella. Sanonta syntyi kun myrskyssä purjehdittiin kaikki purjeet laskettuina. ESTAR EN BABIA / olla Babiassa Sanotaan, että joku on Babiassa kun hän on kuin muissa maailmoissa, poissaolevan tuntuinen, ajatuksissaan. Tämä sanonta juontaa aikaan kun muinaisen Leonin kuningaskunnan hovi vietti kesiään Babiassa rentoutuen ja unohtaen kuninkaalliset velvoitteensa. Aivan samaa tarkoittaa sanonta ESTAR PENSANDO EN MUSARAÑAS / ajatella nokkahiiriä HAY ROPA TENDIDA / on pyykkiä kuivumassa
26 2 Suomi-Seura Suomi-Seuran tiedotuslehti Päätoimittaja Sulevi Suomi sulevi.suomi@gmail.com SISÄLTÖ: 1 / 201 8 Toimittaja Minna Siilasvuo minna.siilasvuo@gmail.com Toimittaja Mika Lindqvist mlindqv5@gmail.com PÄÄKIRJOITUS Kansikuva: Mirja Honkanen . Nina Koistinen muutti Suomesta Alicanten kautta Torreviejaan, jossa hän työskentelee nykyään kokkina El Patio -ravintolassa. Lisää Ninasta sivulla 1 . Oikein hyvää ja idearikasta alkanutta vuotta kaikille jäsenillemme. Alkanut vuosi on ollut ilmoiltaan lämmintä ja seuratoiminta kiireistä ja hektistä aikaa. Aurinkorannikolla, Murciassa sekä Valenciassa on satanut lunta, meillä täällä Torreviejassa sitä vastoin lämpömittari on kivunnut muutamina päivinä jopa kahteenkymmeneen kuuteen asteeseen eivätkä yötkään ole menneet muutamaa kertaa lukuun ottamatta alle kymmenen asteen. Viime vuoden syksyllä meillä oli yleiskokous, jossa valittiin sääntöjen mukaisesti SuomiSeuran kaksivuotiskaudeksi puheenjohtaja, joka samalla toimii hallituksen puheenjohtajana. Minut valittiin yhtä soraääntä lukuun ottamatta yksimielisesti uudelleen kaksivuotiskaudeksi. Haluan kiittää seuran jäseniä teiltä saamastani luottamuksesta, joka mahdollistaa uudistuslinjan jatkamisen. Kiitospuheessani kerroin kokousväelle, että pyrin tekemään Suomi-Seurasta entistä avoimemman, paikan jonne on helppo tulla viihtymään (seuran olohuone). Samoin korostin puheessani sitä, että en ole varmastikaan kaikkien mieleen johtamistavastani johtuen. Pyrin kuitenkin huomioimaan kaikkien jäsentemme tarpeet. Yleiskokouksessa valittiin myös erovuorossa olevien hallitusjäsenten tilalle uudet jäsenet. Saimme valinnan myötä myös uusia aktiivisia jäseniä hallitukseen. Sihteerinä jatkaa Riitta, varapuheenjohtajana Raimo ja rahastonhoitajana Asko. Heidän kanssaan on hyvä ja helppo jatkaa yhteistyötä, joka helpottaa puheenjohtajan tehtäviä. Vietimme näyttävästi Suomen itsenäisyyden 1 00-vuotisjuhlaa. Seurakunta järjesti juhlajumalanpalveluksen tutussa kirkossa ja siellä oli Suomi-koulun oppilailla lyhyt juhlavuotta kuvaava ohjelma. Juhlatilaisuuden jälkeen seurakunta järjesti kirkon puistossa pienimuotoisen cocktailtilaisuuden. Suomi-Seura järjesti Salones de Bahía -ravintolassa kello 1 8 alkaen ”Linnan juhlat”, jonne saapui noin 270 juhlijaa. Tarjoilu oli runsasta kuohuviinistä monipuolisiin ja runsaisiin tapas-pöytiin. Musiikki soi ja tanssilattia kutsui vieraat tanssin pyörteisiin. Jopa minä innostuin kahdenkymmenen vuoden jälkeen tanssimaan. Olemme avanneet Suomi-Seuran kotisivuille täällä toimiville yrityksille mahdollisuuden mainostaa yrityksensä toimintaa sekä tulla seuralle kertomaan jäseniä kiinnostavista asioista. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Sulevi Suomi seuran puheenjohtaja Uusi vuosi jatkaa uudistusten linjaa Pääkirjoitus ................... 2 (26) Suomalaiset äänestivät vilkkaasti Espanjassa . 3 (27) Suomi 1 00 juhlavasti! ... 4 (28) In vino veritas ............... 6 (30) Liikunta diabeteksen ehkäisyssä ................. 8 (32) Ali painaa pitkää päivää.. 9 (33) 1 kysymystä ............... 9 (33) Nina elää unelmaansa.. 1 (34) Pikamatka Murciaan ... 11 (35) Vapaaehtoistyössä Perun perukoilla .................. 1 2 (36)
27 Suomi-Seura 3 Suomalaiset äänestivät vilkkaasti Espanjassa Suomalaiset kävivät ahkerina ennakkoäänestämässä Espanjassa 1 7.–20. tammikuuta presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Yhteensä äänensä antoi Espanjassa 1 351 suomalaista, kun vastaava äänimäärä oli kuusi vuotta sitten 7263. Espanjassa oli yhteensä yhdeksän äänestyspistettä, mutta mantereella vain neljä; Fuengirolassa, Torreviejassa (Hotelli Doña Monse), Barcelonassa ja Madridissa. Niinpä moni joutui tulemaan mantereella pitkänkin matkan päästä antaakseen äänensä. Eniten ääniä annettiin Fuengirolassa (4382). Seuraavaksi vilkkainta oli Torreviejassa (1 41 8) ja Puerto de la Cruzissa (11 95). Presidentti Sauli Niinistö sai ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolet äänistä (62,7%), joten toista kierrosta ei tällä kerralla tarvita. Koko Suomen äänestysprosentti oli 69,9, mikä oli 2,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 201 2 vaaleissa. Mika Lindqvist
28 4 Suomi-Seura C osta Blanca Suomi-Seura ja Costa Blancan seurakunta järjestivät unohtumattoman Suomi 1 00 -juhlan. Inmaculada-kirkossa oli juhlajumalanpalvelus sekä kunniakonsuli Mariano Sánchez Martínezin ja Suomi-Seuran puheenjohtajan Sulevi Suomen viralliset puheet. Molemmat puhuivat itsenäisyyden merkityksestä. I l tajuhlassa ravintola Salones de Bahíassa ”presidenttipari”, Niilo Butilkin ja Mirja Kaikko , otti vieraat vastaan Lennu-koiransa kanssa. R unsas espanjalaistyylinen tapas-pöytä viineineen tarjosi vatsalle herkkuja. Vilkas keskustelu toi saliin mukavan puheensorinan, joka taukosi vasta tanssin alettua, sillä musiikki vei mennessään. Ensin esiintyi pohjalainen Vielä virtaa -kvartetti, jossa esiintyvät Jaakko Nummi , Matti Ala-Välkkilä , Seppo Kallio sekä Olavi Raitila . Saimme Suomi 1 00 juhlavasti! Herkkuja mielelle ja kielelle Keskellä kunniakonsuli Mariano Sánchez Martínez ja konsulivirkailija Arja Hynninen. Suomi-Seuran puheenjohtaja Sulevi Suomi. Kirkkokuoro Juhlajumalanpalveluksen lippuvartio. kuulla upeaäänistä miesten laulua vuosikymmenten kokemuksella. Juhlat saivat arvosanan: ”Aivan loistavaa!” T oisena esiintyi Duo Tanja ja Mino eli Tanja Oksman-Korhonen ja Mino Korhonen . Duon ohjelmistossa oli tanssimusiikkia moneen makuun, ja lattia täyttyi heti tanssijoista. I llan päätähden Muska Babitzinin osuus alkoi muskamaiseen tyylin räväkästi ja hän veti sen samalla vauhdikkuudella loppuun saakka. Hän esitti muun muassa tutut hittinsä Krokotiilirock, Kirjoita postikorttiin ja Jambalaya sekä edesmenneiden veljiensä tunnetuiksi tekemiä kappaleita, kuten Sammyn Daa-da daa-da ja Kirkan Kulman kundit. J uhlayleisön mielestä ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Välillä sai etsiä istumapaikkaa, mutta se ei haitannut tahtia. Kaiken kaikkiaan juhla oli onnistunut ja ihmiset viihtyivät erinomaisesti.'' Kuvat: Sinikka Halttunen
29 Suomi-Seura 5 Muska Babitzin Duo Tanja Oksman-Korhonen ja Mino Korhonen Vielä virtaa -kvartetti "Presidenttiparin" kättely meneillään. Maggie Rajakangas ja Sulevi Suomi
30 6 Suomi-Seura Suomi-Seuran tiloissa Torreviejan Calle Suecialla järjestettiin keskiviikkona 24. ja 31 . tammikuuta In vino veritas -viininmaistelutilaisuus, jota isännöi ravintoloitsija ja viiniasiantuntija Jouni Aalto . Tilaisuus oli avoinna vain Suomi-Seuran jäsenille ja maksoi kymmenen euroa. Hinta sisälsi maistelujuomien lisäksi vielä lasillisen viiniä ja pari tapasta. Kiinnostus oli niin huikea, että samankaltainen tilaisuus järjestettiin myös viikkoa myöhemmin. Noin kolmannes osallistujista kertoi olleensa aiemmin samankaltaisessa tastingissä. Aalto on jutellut uransa aikana useiden viinitupien omistajien ja viiniasiantuntijoiden kanssa. Suomalaiset kuulemma kärjistetysti yleistäen tunnetaan siitä, että he makujen ja tuoksujen testaamisen sijasta kyselevät ensimmäiseksi, että paljonko viinissä on prosentteja, Aalto naurahtaa. Aalto aloitti tilaisuuden kertomalla perusasioita viineistä, muun muassa valkoja punaviinin erot. Punaviinissä väri tulee rypäleiden kuorista. Jollei sokkotestissä näe lasin sisällön väriä, on moni asiantuntijakin haksahtanut luulemaan esimerkiksi Chardonnay -valkoviiniä punaviiniksi. Aalto kehui Espanjaa siitä, että se on tällä hetkellä In vino veritas kehittyvin viinimaa. Hän kertoi myös, että tuotantomäärällisesti Espanja on kolmantena maailmassa Italian ja Ranskan jälkeen. Kun viinirypäleiden viljelyn pinta-alaa lasketaan, on Espanja ykkösenä koko maailmassa muodostaen noin 1 5 prosentin osuuden. Tuoreet viinit kelpaavat vain kylpemiseen – Yleinen harhaluulo on, että Espanjassa juotaisiin hurjia määriä viinejä. Ehkä usein, muttei määrällisesti. Tuoreen tilaston mukaan espanjalaiset juovat viiniä vauvasta vaariin mitattuna vain 21 litraa per henkilö vuodessa. Espanjassa viinin valmistusta säätelee tarkka viinilaki. Nuorimpienkin punaviinien on oltava säilytettynä tynnyreissä vähintään kaksi vuotta. Tänä vuonna voi siis olla etiketeissä korkeintaan vuosiluku 201 6. – Erikseen on sitten ranskalaisten Beaujolais Nouveau -viinit, jotka ovat saman vuoden satoa ja lanseerataan ympäri maailmaa myyntiin marraskuussa kolmantena torstaina. Mielestäni hieman liioitellen Beaujolais Nouveau -viinit soveltuvat ainoastaan kylpemiseen niissä, Aalto kuvailee. Teksti ja kuvat: Mika Lindqvist
31 Suomi-Seura 7 Mauissa on eroja Teorian ja faktojen jälkeen päästiin maistelemaan eri punaviinejä. Aalto kehotti luottamaan ensivaikutelmaan värin katselussa, nuuhkaisussa ja purskuttelussa. Samalla Aalto kertoi yleisestä käytännöstä ravintoloissa, missä seurueen yhdelle jäsenelle tarjotaan maisteltavaksi juuri avatun pullon sisältöä. Tilanne on hieman hankala, Iltapäivän isännöitsijä Jouni Aalto ja iltapäivän emäntä Maggie Rajakangas. Viinejä markkinoidaan nykyään myös mielikuvilla. sillä jos viini on kelpoa, muttei miellytä maistelijaa, ei se ole mikään syy palauttaa pulloa. Syynä pitää olla korkkivika tai väärä säilytystapa. Jokaisella osallistujalla oli edessään neljä lasillista, joissa oli useiden mielestä samanväristä punaviiniä. Aalto kuitenkin kuvaili sisällöt hyvinkin erilaisiksi ja sen perusteella piti tunnistaa eri viinit. Yhdessä lasissa oli La Mata -alueen viiniä, kahdessa Murcian alueen kahta erilaista Jumillaviiniä, nuorta ja hieman vanhempaa. Neljännessä lasissa oli Rioja-viiniä, joka kuulemma on lievästä vaniljanmakuisuudesta johtuen selkeästi erilainen kuin muut edellä mainitut. Sen jälkeen jokainen sai kertoa lempiviininsä neljästä eri ehdokkaasta. Hajonta oli melkoinen. Lienee turha mainita, että omat valintani menivät kaikki pieleen. Kuuluin kuitenkin enemmistöön siten, että suurin osa meistä valitsi Murcian nuoremman Jumilla-viinin parhaaksi. Jos tunnelma oli suorastaan harras tilaisuuden alkaessa, oli puheensorina jo melkoinen puolitoista tuntia myöhemmin tapaksia maisteltaessa kera viinin. Samppanjaa 1800-luvulta Lopuksi Aalto kertoi kysyttäessä, mikä on vanhinta juomaa, mitä hän oli maistanut. – Olin 1 970-luvulla ravintolaharjoittelijana Saksassa. Siellä erässä hienossa yksityistilaisuudessa oli tarjolla muiden juomien lisäksi kaksi Metusalemkokoista (kuusi litraa) pulloa shamppanjaa, jotka olivat vuodelta 1 898 ja 1 91 4. Henkilökunnalle annettiin ohjeeksi avata ensin tuoreempi pullo. Näin ehkä säilyisi vanhempi ja arvokkaampi pullo avaamattomana, jolleivät vieraat tyhjennä ensimmäistäkään. – Lopulta Günther-hovimestari päätti, että eiköhän kuitenkin avata se vanhempikin ja maistellaan sitä, kun kerran sellaiseen oli mahdollisuus. Pullo avattiin tyylikkäästi sabragemalliin eli miekalla kaula poikki. Sitten päästiin maistelemaan lähes 80 vuotta vanhaa juomaa. Pelkäsin kyllä, että siitä oma-aloitteisuudesta saattaa tulla vakaviakin seuraamuksia, Aalto muistelee. Kauan säilössä ollut arvokas juoma oli varmaankin jalostuneen makuista? – Kaikkea muuta. Ihan hirveää. Kuivaa ja pahaa, Aalto paljastaa.
32 8 Suomi-Seura T erveydenhoitaja Ulla Pailamo kertoi 30 kiinnostuneelle kuulijalle diabeteksesta ja sen hoidosta. Ensimmäiseksi hän halusi tarkentaa, että entinen nimitys, sokeritauti, on harhaanjohtava. Diabetes on energia-aineenvaihdunnan häiriö, joka näkyy kohonneena veren sokeripitoisuutena. Diabetesta on monen tyyppistä, mutta parhaiten tunnetaan tyyppi I ja tyyppi II diabetes. T yypin II diabetes on valtimotauti, jonka periytyvyys on voimakasta. Siinä haiman insuliini ei tehoa tai ei tule hyötykäyttöön. Tyypin I diabeteksessa insuliinia ei ole ollenkaan ja insuliini on annettava pistoksina. M etabolinen oireyhtymä ja heikentynyt sokerinsieto edeltää usein kakkostyypin diabetesta. Se on oireettomana salakavala sairauksien rypäs, mihin pitää puuttua nopeasti. R iskitekijöitä keskivartalolihavuuden lisäksi ovat raskaudenaikainen kohonnut verensokeri ja tupakointi, jotka tekevät verisuonille saman kuin korkea kolesteroli ja korkea verenpaine. Tyyppi II diabetekseen sairastumisen riskitestin voi tehdä Diabetesliiton internetsivuilla. M etabolinen oireyhtymä on kyseessä, jos viidestä seuraavasta ehdosta kolme toteutuu: • Vyötärönympärys: Jos vyötärön ympärysmitta ylittää miehellä 94 senttiä ja naisella 80 senttiä, vaara metabolisen oireyhtymän syntyyn on jo olemassa. • Veren triglyseridien määrä on suurentunut (yli 1 ,7 mmol/l). • Veren HDL-kolesterolin eli hyvän kolesterolin määrä on pienentynyt (alle 1 ,0 mmol/l miehellä ja alle 1 ,3 mmol/l naisella) • Verenpaine on koholla (1 30/85 tai enemmän). • Yön paaston jälkeen otettu verensokeri on ylärajoilla tai kohonnut (fS glukoosi yli 5,7 mmol/l). D iabetekseen liittyy lisäsairauksia kuten munuais-, silmänpohjaja jalkaongelmia. Tutkimusten mukaan diabeetikolla on noin neljä kertaa enemmän sydänja verisuonisairauksia kuin ei-diabeetikolla. Finriski-laskuri on hyvä keino selvittää itselleen prosentteina riski sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana. www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri R iskiryhmillä elämäntapamuutokset auttavat eli tavalliset normaalipainoon pyrkiminen, liikuntaa puoli tuntia päivässä. Välimeren ruokavalio Liikunta on kaiken A ja O diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa on suositeltavaa. Punaista lihaa vain kohtuudella, koska se rasittaa munuaisia. Kalaa 2–3 kertaa viikossa ja kasviksia joka päivä, on hyvä. Pehmeät kasvirasvat auttavat alentamaan kolesteroliarvoja. L ihaskunto on myös tärkeää eli arkiliikunnan lisäksi kaikkia kehotetaan menemään kuntosalille tai omatoimiseen jumppaan. Iloinen mieliala ja elämänhallinta tukevat myös itsehoitoa. A lkoholin käytössä on huomioitava, että yli 65-vuotias voi juoda viiniä korkeintaan kaksi annosta päivässä ja korkeintaan seitsemän annosta viikossa. Yksi alkoholiannos on yksi pullo (0,33 l) keskiolutta, siideriä tai lonkeroa (max 4,7 %) tai 1 2 cl mietoa viiniä (1 0–1 5 %) tai 8 cl väkevää viiniä (1 6–22 %) tai 4 cl väkevää viinaa (35–40 %). Päihdelinkki.fi-sivustolla voi tehdä testin oman käytön arvioimiseksi. S amat omahoidonkonstit sopivat useimpiin sairauksiin, muun muassa kohonneen verenpaineen ja kohonneen kolesterolin hoitoon. K eskustelua aiheutti B-HbA1 c veriarvo, joka kertoo verensokerin tavoiteltavan pitkäaikaisarvon. Kuulijoilla olikin tietoa, että Espanjassa käytetään millimooleja ja Suomessa useimmiten prosentteja. Muuntotaulukon mukaan 50 mmol/l on prosentteina 6,7. L opuksi Pailamo haluaa toivottaa kaikille iloista mieltä ja reippailua aurinkoisessa ilmanalassa. Teksti ja kuvat: Sinikka Halttunen
33 Suomi-Seura 9 J utun idea tuli ruotsinkieliseltä Svenskar i Torrevieja -nettisivustolta. Siinä jotkut neuvoivat pitämään lompakoistaan ja kännyköistään kiinni, kun ruusukauppiaat lähestyvät ravintoloissa. Ajatus tuntui kummalta, sillä Torreviejassa Los Locos -rannan ravintoloissa piipahtavat ruusukauppiaat ovat mukavan oloisia, jopa kohteliaitakin. Että he pöllisivät omaisuutta ruusunmyynnin ohessa, vaikuttaa kovin oudolta. L os Locos -rannan ympäristössä kukkia kaupitteleva Ali tekee pitkää päivää, keskimäärin 1 0–11 tuntia päivässä, viikonloppuisin enemmänkin. P akistanista kotoisin oleva 38-vuotias Ali on asunut Torreviejassa jo 1 3 vuotta ja elättää viisihenkisen perheensä ruusujen myynnillä. – J oskus en saa myytyä yhtäkään ruusua, mutta ilon päivä on se kun joku ostaa koko puketin. Sellaista tosin tapahtuu aika harvoin, Ali harmittelee. K ysyttäessä, että onko eri kansallisuuksissa eroja kukkien ostossa, Ali vastaa: – S kandinaavit ovat yleensä aika nihkeitä ostamaan, mutta suomalaiset tekevät tästä poikkeuksen, Ali kehaisee. A li puhuu sujuvaa espanjaa ja riittävästi englantiakin, onhan englanti Pakistanissa urdun jälkeen toisena virallisena kielenä. Suomeakin Ali taitaa sen verran, että "heippa, hei-hei" irtoaa aina poistuttaessa. Aina hyväntuulista Alia on vaikea kuvitella sen kaltaiseksi kuin edellä mainitussa keskusteluryhmässä varoitettiin. K un hän kuitenkin raataa pitkää päivää, olisi kohteliasta katsoa häntä edes hetken silmiin, vaikka kieltäytyisikin kaupanteosta. L opulta Svenskar i Torrevieja -keskustelussa kävi ilmi, että varoAli painaa pitkää päivää 1 . Mikä on Espanjan asukasluvultaan kolmanneksi suurin kaupunki? a) Malaga b) Sevilla c) Valencia 2. Mikä on Suomen asukasluvultaan neljänneksi suurin kaupunki? a) Oulu b) Tampere c) Vantaa 3. Missä olympialaisissa Lasse Virén voitti ensimmäisen olympiakultansa? a) Meksikossa 1 968 b) Münchenissä vuonna 1 972 c) Montrealissa 1 976 4. Kuka on hallitseva Miss Suomi? a) Michaela Söderholm b) Shirly Karvinen c) Rosa-Maria Ryyti 5. Kuka voitti ensimmäisen kirjallisuuden Finlandia-palkinnon 1 984? a) Arto Paasilinna b) Erno Paasilinna c) Jörn Donner 6. Mikä on elohopean kemiallinen merkki? a) Ag b) Au c) Hg 7. Minkä eläimen latinankielinen nimi on Panthera leo? a) Pantterin b) Tiikerin c) Leijonan 8. Kuka näytteli korpraali Määttää Edvin Laineen vuonna 1 955 ohjaamassa Tuntematon sotilas -elokuvassa? a) Åke Lindman b) Pentti Siimes c) Veikko Sinisalo 9. Mikä oli Kylie Minoguen läpimurtohitti vuonna 1 987? a) I Should Be So Lucky b) Spinning Around c) The Loco-Motion 1 0. Mikä kirjain on espanjalaisissa autokouluautoissa isolla usein takaikkunassa? a) E b) S c) L vaisuuteen opastaneet henkilöt puhuivat Barcelonasta ja Madridista. Siellä ongelmia hyvin voikin olla, mutta tuskin Torreviejassa. Mika Lindqvist 1 kysymystä Laatinut: Mika Lindqvist Oikeat vastaukset: Päivät ovat kovin erilaisia
34 10 Suomi-Seura Nina elää unelmaansa – kokkina Torreviejassa Jyväskylässä vuonna 1 984 syntynyt Nina Koistinen on jo lapsesta saakka reissannut Espanjassa ja ollut kiinnostunut asumaan täällä, mutta ravintola-alan ammatti taas ei ole ollut itsestäänselvyys. Nina on koulutettu elektroniikka-asentaja, mutta terveyden vuoksi uudelleenkoulutus oli välttämätöntä. Toukokuussa vuonna 201 5 hän valmistui Jyväskylän Aikuisopistosta tarjoilijaksi. – Olin ensimmäinen tarjoilija, joka suoritti siellä kokin tutkinnonosan kiitettävällä arvosanalla. Opettajalta tuli kehuja, kun Nina valmisti à la carte -annokset paremmin kuin moni kokki. Aluksi Nina pääsi jyväskyläläiseen Amarillo-ravintolaan töihin "takakokiksi" eli ruokien esivalmisteluun. Yhden kesän oli koulutusta ja sen myötä siirto "eteen". Ninan työvaatteeissa luki Nino, jonka myötä tuli lempinimi "El Niño". Nina on osakas jyväskyläläisessä Myöhä-ravintolassa, missä hän oli töissä pari vuotta. Sen jälkeen Nina päätti suunnata Espanjaan ihan vain päähänpistosta ja ilman työpaikkaa. Ensin hän vietti aikaa San Joanin lähiössä Alicanten kupeessa, ennen kuin päätyi aivan sattumoisin Torreviejaan. – Kysyin töitä Heli Kurki-Suoniolta Think Pinkistä ja hän neuvoi hakemaan töitä brittiläiseltä Stephen Huntilta. Hän taas oli aiemmin ollut Think Pinkissä töissä ja perustanut vuonna 201 6 El Patio -ravintolan (Calle Ulpiano 1 6). Stephen näki Ninassa potentiaalia ja otti hänet töihin. Nyt työpestiä kokkina on kestänyt kansainvälisessä työyhteisössä pian vuoden. – Ensimmäinen vuosi oli haastava, kun en tiennyt varmasti, haluanko jäädä Torreviejaan. Kielitaito kyllä kohenee koko ajan ja riittäisi jo tarvittaessa palvelemaan espanjalaisiakin asiakkaita myös salin puolella. Aina iloinen Nina elää nyt lapsuutensa unelmaa asua Espanjassa. Moni asia on hyvin, kuten ilmasto, kansainvälinen ilmapiiri ja kasvava kaveriverkosto. Terveysongelmatkin ovat poissa. Miinuspuoliakin Nina löytää. – Vuoden sesonkiaikaa on kesä-syyskuu, muulloin voi olla aika ajoin hiljaista. Kesällä päivät voivat venyä kovinkin pitkiksi, eikä omia aikataulujaan voi suunnitella tarkasti etukäteen. Ikävää on tietenkin myös palkkaus. Ravintola-alalla maksetaan Espanjassa noin puolet siitä mitä Suomessa. Toisaalta kulutkin ovat täällä paljon pienempiä kuin Suomessa, pirteä Nina punnitsee. Teksti: Mika Lindqvist Kuvat: Mirja Honkanen ja Mika Lindqvist
35 Suomi-Seura 11 A ivan päähänpistosta saimme idean lähteä bussilla Murciaan eräänä tammikuisena päivänä. Omat tietoni rajoittuivat siihen subjektiiviseen infoon, että sieltä tulevat maailman parhaat tomaatit. T orreviejasta pääsee Murciaan bussilla kätevästi puolessatoista tunnissa alle viidellä eurolla. Linnuntietä etäisyys on vain 39 kilometriä, joten siitä voi laskea, että linja-auto kiertelee yli 70 kilometrin matkan. L injurikyydissä ehti opiskelemaan Murciaa hieman tarkemmin. Asukkaita on noin 442 000 ja metropolialueella noin tuplasti enemmän. Mikään pikkukaupunki Murcia ei siis ole, kun vertailee, että Suomessa vain Helsingissä on enemmän asukMurcialainen tomaattisalaatti Pikamatka Murciaan kaita. Murcia on Espanjan seitsemänneksi suurin kaupunki. M urciaan saavuttaessa ei ole pakko mennä linja-autoasemalle saakka. Voi hypätä kyydistä vanhankaupungin liepeillä Segura-joen varrellakin. Edellä mainittu joki onkin hyvä suuntimo kaupungissa ensimmäistä kertaa vieraileville. Joki on melko saastunut ja tulvii silloin tällöin. Taideteos Monumento a la Sardina (yllä) on toki näkemisen arvoinen. Y ksi päänähtävyyksistä on katedraali, jota rakennettiin vuosivälillä 1 394–1 465. M urciassa on myös härkätaisteluareena La Condomina, jossa järjestetään tätä kiisteltyä perinnettä muutaman kerran vuodessa. M urciassa on jo vuosikymmenien ajan järjestetty niin sanotut "torstaimarkkinat". Nimensä mukaisesti ne järjestetään joka torstai ympäri vuoden, pyhäpäiviä lukuun ottamatta, Avenida de la Famalla. Tämän seurauksena koko runsaan puolen kilometrin katu, sekä osa sen varrella olevista poikkikaduista on suljettu liikenteeltä kello seitsemän ja 1 3.30 välillä. Markkinoilla myydään kaikkea hedelmistä liinavaatteisiin ja rääsyistä muotivaatteisiin sekä asusteisiin. T aiteesta kiinnostuneet voivat vierailla Salzillo -museossa, joka on nimetty 1 700-luvulla eläneen kuvanveistäjä Francisco Salzillo y Alcarazin mukaan. O livatko ne Murcian tomaatit sitten maineensa veroisia? Olivat! Käykää testaamassa. Teksti ja kuvat: Mika Lindqvist Katedraali
36 12 Suomi-Seura M uutaman Torreviejassa vietetyn talven jälkeen päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja lähteä vapaaehtoistyöhön. Sopiva kohde löytyi espanjankielisestä Perusta, Liman esikaupunkialueelta Huyacanista. T yötehtäviini täällä on kuulunut etupäässä lasten kirjaston hoitaminen. Viime syyskuulla kun vapaaehtoisjaksoni aloitin niin koin tulleeni kivipölyä täynnä olevaan bunkkeriin, jossa kolmessa komerossa likaiset kirjat olivat sikin sokin. Työ alkoi sillä, että otin kaikki kirjat pois hyllyistä, korjailin niitä ja pyyhin pölyt. Sitten uudelleen hyllyihin ja uuden systeemin luominen. Kaikkien muutosten tekeminen on ollut enemmän kun haastavaa ja hidasta. Järjestömme LLIn amerikkalainen työkulttuurin hitaus on ollut vaikeaa näin hätäiselle hämäläiselle kun minä olen. Alkuun olin suorastaan kauhuissani kirjojen huonosta kunnosta, koko kirjaston arvostamisesta tai pikemminkin sen puuttumisesta, mutta sain kotimaan ystäviltä jonkin verran taloudellista tukea uusien kirjojen hankkimiseen ja siitä suunta kohti parempaa kirjastoa alkoi. Leikilläni sanonkin, että tukijoiden ja kannustuksen avulla olen jaksanut taistella amerikkalaisia tuulimyllyjä vastaan. V arsinaisen suuremman taloudellisen tuen sain joulukuussa kun Suomi-Seuran tiloissa kävin kertomassa työstäni, kiitos vielä korumyyjille, käsityökerholle ja muulle tukijoukolle. Olen kaikesta saamastani tuesta enemmän kun onnellinen ja jo nyt olen hankkinut kirjastoon uuden kirjahyllyn ja ostanut satakunta uutta kirjaa sekä muuta materiaalia, joihin varoja ei tunnu järjestöltä löytyvän. H uaycan on alueena suhteellisen nuori ja ehkä juuri siksi monet meille länsimaalaisille normaalit asiat ovat tuiki tuntemattomia. Päällystämättömät kadut ovat ilman nimiä, puhutaan vaan kortteleista. Jätehuolto on onnetonta; roskapussit heitellään teiden varteen, josta ne joskus joku tuikkaa tuleen ja joskus jopa kerää ja vie alkeelliselle kaatopaikalle. Surkeimmat, suorastaan slummiolot on vuorilla, Vapaaehtoistyössä Perun perukoilla jonne kerran viikossa viemme kirjaston. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kerään kirjastosta kirjoja kasseihin. Paikallisbussi combilla ei pääse perille asti, vaan laukut on kannettava ensin kivistä polkua ja sitten betoniportaita pitkin kohteeseen, jota sanomme kirjastoksi. Siellä työ aloitetaan aina pöytien ja tuolien pyyhkimisellä. Rätit ja vesi on tuotava mukana kirjalaukuissa, sillä alueelle ei tule juoksevaa vettä eikä taloissa ole sähköjä. Mutta jos mahdollista niin siellä kirjastossa käyvät lapset ovat vielä astetta valoisempia ja valloittavampia kun perulaiset lapset yleensä. Kirjaston saapuminen alueelle on aina odotettu tapaus ja lapset tulevat sinne juoksujalkaa läheisistä hökkelitaloista. K oulutus on heikkotasoista ja autammekin lapsia koululäksyjen teossa ja vielä lukutaidottomille kävin Liman kirjamarkkinoilta ostamassa pienet ns. eskaritehtäväkirjat. Uskon, että puhtailla uusilla ja ikiomilla tehtäväkirjoilla oppiminenkin sujuu joutuisammin. T ällä hetkellä kun eletään tammikuun loppua, täällä on kesä ja lapset kesälomalla maaliskuun alkuun. Vapaaehtoistoimintamme käynnistyi joulutauon jälkeen 1 5. tammikuuta. Lapset tulevat innolla kirjastoon, uudet kirjat ihastuttavat ja niille löytyy heti lukijoita jonoon asti. Nyt kun lapsilla on lomalla enemmän aikaa lukea kannustan heitä myös lainaamaan kirjoja kotiin, uusista kirjoista heti suurin osa lähti koteihin luettavaksi. H elmikuun ajan kokeilemme kaikille alueen lapsille ja vanhemmille yhteistä avointa kirjastoa perjantaisin pari tunnin ajan. Koska kodeissa ei juurikaan kirjoja ole toivon, että perheet löytävät tämän uuden toimintamuodon ja ottavat sen omakseen eikä avoin kirjasto jää vain kokeiluasteelle. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, nytkin jonossa kirjastoon, englannintunneille, taidetunneille ym. aktiviteetteihin on jonossa satakunta lasta. Jo nyt olen vakuuttunut siitä, että kun maaliskuun puolivälissä vapaaehtoistyöni loppuu jätän jälkeeni täysin uudistuneen kirjaston, jonne lasten on mukava tulla tarinoiden maailmaan. Paula Nurmi Kirjastoryhmän perulaisia lapsia uuden hyllyn edessä. Pirkko Kananen (vas) lahjoittaa käsityökerhon tuoton lasten kirjaston tukemiseen Huaycanissa.
Uusi Costa Blanca 1/2018 37
Uusi Costa Blanca 1/2018 38 H ola! Lupasin edellisessä lehdessä vielä jatkaa juttuamme, miten olemme päässeet uuden elämän alkuun täällä Orihuela Costalla, ja tässä sitä tulee: V iime viikolla tuli kolme kuukautta tänne muutosta. Miten aika onkaan mennyt niin nopeasti?!! Vastahan oli joulunaluskiireet, ja nyt jo helmikuu kolkuttelee ovella. Ikävää Suomeen ei ole ilmennyt kenelläkään. Toisella silmällä olemme vilkuilleet Suomen säätiedotuksia, ja sympatiat ovat kyllä olleet siellä loskassa ja sateessa tarpovien puolella. Eräänä iltana kun olimme käymässä nukkumaan, huomasin, että entiselle kotipaikkakunnalleni luvattiin pakkasta viitisen astetta, mutta jäätävä tuuli tekee tuntuman paristakymmenestä pakkasasteesta. Silloin ihan vahingossa vähän hymyilytti lämpimän peiton alla. Mutta pohjolassa kuitenkin on lämpimät asunnot, toista se meillä täällä oli värjötellä 16 asteen lämpöisessä makuuhuoneessa… no hyvin on ainakin nukuttanut! Eli ainut asia, mikä on ollut vähän mieltä alentavaa täälläolossa, on talomme huono lämmitys. Kolmen kerroksen lämmittämiseen ei ihan riitä alimman kerroksen ilmalämpöpumppu, enkä ymmärrä miten villamme entiset asukkaat ovat täällä tarenneet! Tälle talvelle hankimme muutaman pienen lisälämmittimen, ja ensi talveksi sitten jotain muuta vähän tehokkaampaa. O nneksi kylmimpiä aikoja on ollut tosi vähän, ja eiköhän tässä olla jo menossa kevättä kohti, toivotaan ainakin. Kylmimmillään talossa oli kylmän yön jälkeen alle 16 astetta lämmintä, ja sitä vaan odotettiin, että aurinko kääntyy terassille, niin voi mennä siihen lämmittelemään. Mutta ei se talon kylmyys ole meitä masentanut. Kummasti aina aamulla hymyilyttää, kun sängystä nousee ylös ja näkee Välimeren kimalluksen ja auringon, joka on jaksanut paistaa joka päivä, ihan muutamaa sadepäivää lukuunottamatta. P ukeutuminen on ollut hieman haastavaa toisinaan, ja huvittavaakin. Kun aamulla katson, että mittari näyttää lämmintä alle 15 astetta ulkona, niin talvitakki päälle, käsineet ja kaulaliina tarttuu mieluusti mukaan. Ja sitten kadulla tulee vastaan turisteja (tai paikallisia brittejä), jotka kulkevat paitasillaan ja lyhyissä housuissa. Itse mietin vaan, että miten enää ikinä tarkenen samoilla talvivaatteilla Suomen pakkasessa. Mutta ehkä se ei ole ajankohtaista ihan pian… Esikoiseni oli luonamme pitkällä joululomalla, ja lähti viikonloppuna takaisin Suomeen suorittamaan peruskoulun viimeisen luokan kevätlukukautta. Ikävä oli jo kuulemma mopoa ja lämpimiä sisätiloja omassa kodissa isänsä luona. A rkemme täällä on siis lähtenyt sujumaan oikein mukavasti. Syksyllä ensi töiksemme ilmoittauduimme kaupungintalolla asukkaiksi ja teimme lasten kouluhakemukset. Muutaman mutkan ja parin viikon odottelun jälkeen tulikin tieto koulupaikosta, ja siitä se alkoi, ummikkolastemme koulu-urat espanjalaisessa koulussa. 5-vuotias juniorimme kasvoi hetkessä pienestä päiväkotilaisesta isoksi reppua ja omia eväitä kantavaksi (esi)koululaiseksi! Koulupäivät hänellä ovat klo 9–14, emme ottaneet maksullista iltapäivätoimintaa, kun on siinä jo päivällä pituutta noin pienelle kieltä ymmärtämättömälle. Lähikoulussa ei ollut tilaa, joten jouduttiin ottamaan se seuraava vaihtoehto. Tämä on onneksi väliaikaisratkaisu, parakkikoulu, kun uutta koulua rakennetaan, ja sen on määrä valmistua ensi syksynä. Lyhenee meilläkin sitten koulumatka puoleen, eli muutamaan kilometriin. Luokka on pieni, n. 15 oppilasta, ja opettaja tuntuu mukavalta. Yhteistä kieltä meillä ei ole, mutta ei se ole vielä haitannut. Ensimmäisellä tutustumiskerralla meillä oli tulkki mukana, ja sen jälkeen ollaan pärjätty muistilappusilla, pojan koulukalenterilla (vähän niin kuin reissuvihko) ja Google-kääntäjällä. E räänä päivänä poika selitti jo innoissaan, että osaa kirjoittaa espanjaa. Kun kysyin, että mitäpä kirjoitit, niin vastaus oli ”En minä tiedä, kun en osaa lukea!” Olivat siis opetelleet kirjaimia… Luokalla ei kuulemma ole ketään muita espanjalaisia, kuin opettaja, eli aika kansainvälistä meininkiä. Eikä näissä pienemmissä koululaisissa ole muita suomalaisiakaan. Mutta kyllä täytyy olla ylpeä ja iloinen reippaasta pojasta, joka aamuisin mielellään menee kouluun, ja iltapäivisin iloisena haetaan pois. Välituntileikit kavereiden kanssakin alkavat pikkuhiljaa sujua, siinä oli alussa vähän surua puserossa, kun hän ei ymmärKohti ääretöntä – mutta ensin Espanjaan 2 tänyt mitä muut leikkivät, eikä uskaltanut arkana mennä mukaan kun ei erikseen pyydetty. E väiden kanssa oli pientä opettelua, niin meillä vanhemmilla, kuin pojallakin. Kouluhan ei tarjoa mitään ruokaa, vaan tauolla tai muutamalla syödään omia eväitä. Ensimmäisinä päivinä poika oli muutaman haukun ottanut leivästä, ja sanoi, ettei ehtinyt enempää, ja kyllä se vatsa vähän murisi iltapäivästä. Ja voinkin kuvitella, että kaikki on ollut niin uutta ja ihmeellistä, että evästauko on mennyt ihmetellessä, eikä kukaan muistuttanut vieressä, että syödäkin pitäisi. Mutta sittemmin ovat eväät kyllä kadonneet rasioista! Itselle tuntuu haastavalta keksiä vähän jotain vaihtelua syömisiin, ettei menisi aina sille epäterveelliselle ja helpolle keksilinjalle, mitä kauppojen hyllyt pursuavat. Eväsrumban alettua vasta itsekin tajusin, miksi kaupoissa on niin paljon yksittäispakattuja tuotteita… Onneksi lukujärjestykseen on merkitty keskiviikot hedelmäpäiviksi. T ytär jätti syksyllä Suomessa kesken kutosluokan, ja sai täällä paikan Instituutista eli paikallisen yläasteen ensimmäiseltä luokalta. Suuri ilonaihe tässä oli, että nyt ei tarvitse enää lukea sitä toista kotimaista eli ruotsia ollenkaan! No mutta muita haasteita sitten tilalle tulikin ihan mukavasti. Samalla luokalla on nyt sitten myös tämä toinen suomalainen tyttö naapuristamme, ja se olikin iso helpotus. Vaikka kuulemma harmittavan paljon asioita opiskellaan pienryhmissä ja ne onkin ilmeisesti tehty kielitason mukaan, eli ummikot ja uudet tulokkaat omassa ryhmässään.
Uusi Costa Blanca 1/2018 39 T ytön koulupäivät on klo 8–14 ja sama juttu eväiden kanssa, niihin ei onneksi enää äidin tarvitse puuttua. Äidinkielen (eli espanjan alkeita) monistenippua yritän vähän opiskella tytön kanssa, jos vaikka jäisi itsellekin jotain tietoa sieltä päähän. Matematiikan sanallisia tehtäviä käännetään yhdessä suomeksi sanakirjan avulla. Tyttöjen isossa koulussa ei sitten muita suomalaisia taida ollakaan, paitsi jalkapalloilija Rico. Kansainvälinen meininki siis sielläkin, ja oppilaiden kesken puhutaan paljon englantia. I sännän päivät kuluvat pitkälti lapsia kuljettaen kouluun ja kotiin. Täällähän alle 12-vuotiaat eivät saa kulkea yksin koulumatkoja, ja pienimmät viedään koulun pihalla odottavan opettajan luo saakka, ja noudetaan myös vaihtaen tervehdykset opettajan kanssa. Koulupäivien aikana miehellä on mukavasti aikaa hoidella kotitöitä ja urheilla. Ja on löytynytkin mukavat porukat, joiden kanssa käy pelaamassa sählyä ja lentopalloa. M inulla päivärytmi menee töiden mukaan. Tarpeen mukaan olen ruokkimassa AtletiQin asiakkaita tai myymässä kahvia ja pullaa Torremarketissa. Ja pitopalvelua teemme tilausten mukaan, ja kakkuja ja muita tarjottavia teen tilauksesta asiakkaille. Isäntä auttelee niissä kuljetuksissa ja hankintapuolessa. Kalenteri on täyttynyt sopivassa suhteessa töistä, eli vielä ei olla siinä Suomen työrytmissä, ja toivottavasti siihen ei tarvitse mennäkään. Eli leppoisaa oloa ja aurinkoa, ja töitä sen verran, ettei täysin tylsistytä. Juuri tätä tulimme hakemaan. T ässä kolmen kuukauden aikana olemme ehtineet tutustua muutamaan lähikaupunkiinkin. Marraskuussa ajelimme naapurimaakunnan Cartagenaan katselemaan miltä siellä näyttää. Ja mikäs siinä kierrellessä, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja katseltavaa riitti historiallisessa kaupungissa. Ei olla mitään museoiden kiertäjiä ikinä oltu, meille riittää kiertely kaupungilla ja tunnelmien tunnustelu. Syötiin jäätelöä satamassa, ja katseltiin kun matkustajia lipui suureen risteilyalukseen, mihin lie olivatkaan menossa. J oululomalla käytiin ihmettelemässä palmuja Elchessä. Ajatus oli mennä Alicanteen, mutta matkalla taisi kuskia alkaa tympiä huonokuntoinen moottoritie (ihan kuin olisi ajanut Porvoosta Helsinkiin!) ja kurvattiinkin Elcheen. Kaupunkihan on tunnettu lukuisista palmupuistoistaan. Tehtiin näyteikkunaostoksia, bongattiin murokahvila(??)? ja käveltiin joenuomaa ja ihmeteltiin vanhoja rakennuksia ja kapeita katuja. Juniori varoitteli meitä kulkemasta liian läheltä lihansyöjäkasvia, ettei se nappaa jalasta kiinni. Ja poislähtiessä ajettiin Salvador Artesanon kautta, sen väitetään olevan Euroopan suurin kenkäkauppa / tehtaanmyymälä. Kyllähän siellä muutamat popottimet hyllyillä näyttivät notkuvan. Onneksi oli niin kylmä (+14 ja talvitakit meillä) niin ei tullut mieleen ruveta kaikkia ihania sandaaleja sovittelemaan. Mukaan tarttui työkengät, vähän tylsää, tiedän.. T ammikuussa koitti lasten odottama reissu, kaksi yötä Granadassa ja yksi päivä lasketellen Sierra Nevadassa. Matkaa oli sellainen reilu 300 km, ei ollenkaan huono, ja mitä maisemia! Ajomatkalla vuoret ympärillämme lisääntyivät ja kasvoivat, ja äkkiä oli edessä uskomaton näky, ihan kuin elokuvan trikkikuvakohtaus; lumiset huiput keskellä kuivaa ja aurinkoista maisemaa! Ne nähtyään juniorikin vasta uskoi, että Espanjassakin voi laskea mäkeä. Laskupäivän aurinkoinen ja kuiva keli takasi sen, että varmasti pääsimme ala-aseman hisseille asti kuivaa asfalttia pitkin. Sää olisi voinut osua huonommaksikin, jolloin ilman ketjuja ei olisi ollut asiaa ylös vuorille. Mutta pukeutuminen sään mukaan olikin sitten se hankalampi juttu. Oli vaikea arvioida, kuinka kylmä ylhäällä voi olla, ja aurinko porotti täysin pilvettömältä taivaalta. Hikihän siinä tuli! Mutta viimein päästiin gondolihissillä ylöspäin, ja vähän jännitti, ainakin nuorisoa. Näin isoja mäkiä oli meistä ennen laskenut itseni lisäksi vain esikoinen. J uniori oli tohkeissaan, kun mattohissi oli tehty tunneliin, ja laski siinä itsekseen kun alkujännityksestä selvisi. Pienen suostuttelun jälkeen saatiin houkuteltua hänet myös ylemmäs, ja laskeminen sujui loivissa ja helpoissa mäissä ihan hienosti. Niin siinä useampi tunti vierähti ja repun eväät hupenivat, aurinko paistoi ja jotkut tosiaan laskivat t-paita päällä. Itsellä oli täysi työ pysyä laudalla nuorison perässä, vuoristoilma varmaan teki sen, että koko ajan olin hengästynyt ja hiki hatussa... Onneksi nousut tuolihisseillä olivat sopivan pitkiä huilaamiseen ja repun keventämiseen eväistä. Ja kyllä ne maisemat olivat uskomattomia, eihän sellaista näe kuin lentokoneesta! Uskomaton paikka ja hieno reissu, sinne menemme ehdottomasti uudelleen, eikä matkakaan ole liian pitkä lähteä muutamaksi päiväksi. K aikin puolin olemme siis kotiutuneet hienosti tänne Orihuela Costalle. Muuttopäätös ei ole kaduttanut hetkeäkään. Ainut asia mikä mieltäni vaivaa toisinaan, on esikoisen päätös jäädä Suomeen ainakin toistaiseksi. Äidillä on ikävä lastaan tietysti, mutta onneksi lentokoneet lentävät ja yhteydenpito on niin helppoa, jos vaan netti toimii. Kesällä olemme menossa ainakin muutamaksi viikoksi Suomeen, mutta sitä ennen vielä kirjoittelen kuulumisiamme. Nos vemos! Mari Lehtisare Matkalla Granadaan
Uusi Costa Blanca 1/2018 Costa Blancan Skandinaavisen koulun terveisiä: 40 Paljon onnea! – kymmenen vuotta suomenkielistä peruskouluopetusta Costa Blancalla K evätlukukausi on alkanut, ja koulumme käytävillä sipsuttelee paljon pitkäaikaisia oppilaitamme ja opettajakuntaa, mikä tuo mukavaa pysyvyyttä muuten niin muuttuvalle koulullemme. Raikkaita tuulahduksia tuovat lisäksi uudet oppilaat ja opettajat, joita vanha köörimme ottaa aina niin lämpimästi vastaan. K oulullamme on meneillään mahtava tekemisen meininki, ja arki sujuukin sutjakkaasti tietoja ja taitoja tankaten. Lukujärjestystämme tasapainoittamassa ovat onneksi toiminnalliset taitoja taideaineet, kuten kotitalous, kädentaidot, liikunta ja tunneäly. Lisäksi toteutamme paljon erilaisia projektija teemapäiviä. Seuraava isompi projekti onkin sitten Kalevalan päivä, kun alamme harjoitella esiintymisiä päivää varten. Tanssia, laulua, runoja ja näytelmää on luvassa. Loppukeväästä teemme enemmän retkiä ja ulkoilemme. N yt onkin hyvä aika tankata tietoa, kun lämpö ja aurinko eivät ole vielä laittaneet mieltä ja kehoa sekaisin. Lähiympäristön siivoukset, patikoinnit, suunnistukset, luokkaretket ja muu jääköön sitten myöhemmälle, kun kevätaurinko meidät houkuttelee tai suorastaan pakottaa pois kirjojen ääreltä. V aikka seuraammekin koulussamme käytännössä suomalaista opetussuunnitelmaa, poikkeaa koulumme arki jonkin verran suomalaisesta peruskoulusta. Ryhmämme ovat pieniä yhdysluokkia, mikä mahdollistaa jokaisen oppilaan yksilöllisen opetuksen. Me opettajat tunnemme hyvin oppilaamme ja pyrimme alusta asti rakentamaan toimivaa, luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta jokaisen oppilaan kanssa. Arvomaailmaamme kuuluu vahvasti se, että jokainen saa olla oma itsensä ja oppia asioita ja kehittyä omaan tahtiin. Autamme toisiamme. Isommat oppilaat tykkäävätkin varsin paljon, kun saavat silloin tällöin toimia ”apuopeina” tai tuutoreina pienemmille. Tytöt tanssitunnilla. Esikoululainen enkuntunnilla. Pienten luokan maskotti Chicukoira on aina menossa mukana.
Uusi Costa Blanca 1/2018 41 T äällä koulusta saatavan tiedon ja tosielämän taitojen välillä ei ole suurta kuilua, vaan lapsi pääsee usein heti harjoittelemaan oppimaansa. Kansainvälinen ympäristö ajaa meidät käyttämään vieraita kieliä. Erilaiset teemaja projektipäivät vievät meidät oppikirjojen äärestä konkreettisiin tilanteisiin, joissa harjoitellaan erilaisia elämäntaitoja. Pieni luokkayhteisö mahdollistaa sen, että voimme keskustella paljon mieltä askarruttavista asioista ja näin vaihtaa tietojamme ja edelleen oppia sosiaalista kanssakäymistä. Usein täältä lähtiessään lapsi onkin paitsi kartuttanut kielitaitoaan, niin on myös rohkeampi, avoimempi ja sosiaalisempi. Tietoa koulusta: Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! ”Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen." Costa Blancan Skandinaavinen koulu tarjoaa opetusta pohjoismaalaisille oppilaille perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 sekä esiopetusta. Koulussa toimii tällä hetkellä kaksi suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä opetusryhmää. Koulussa toimii myös kaksikielinen varhaiskasvatusryhmä 3–6 -vuotiaille ja etäopiskeluryhmä yläkoululaisille. Koulun opetusryhmät ovat pieniä, mikä mahdollistaa yksilöllisen opetuksen, ohjauksen ja runsaan tuen oppilaille. Koulu on pieni ja viihtyisä ja koulun ilmapiiri on rauhallinen ja harmoninen. Kiinteä vuorovaikutus opettajien, oppilaiden ja huoltajien välillä luo turvallisuutta ja mahdollistaa erinomaiset edellytykset hyvälle oppimiselle ja oppimistuloksille. Skandinaavisessa koulussa noudatetaan ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta suomalaisilla luokilla opetussuunnitelma on muokattu suomalaisen opetussuunnitelman mukaiseksi. Koulussa työskennellään terveys ja hyvinvointi -teemalla ja koulu on Espanjan ensimmäinen ulkomaalainen koulu, jolla on Vihreä Lippu. Skandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppilaiksi lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Otamme vastaan hakulomakkeita ympäri vuoden. Ota pian yhteyttä ja varmista paikkasi koulussamme. Tervetuloa ihanaan kouluumme! Lisätietoja: www.skandinaviskaskolan.com tai rita@skandinaviskaskolan.com T änä vuonna koulumme suomalainen puoli täyttää upeat kymmenen vuotta. Tähän kymmenvuotiseen taipaleeseen on mahtunut monenlaisia hetkiä, yläja alamäkiäkin. Vuonna 2008 kun ensimmäinen suomalainen ryhmä perustettiin, oli tuossa pikkuruisessa ryhmässä ainoastaan viisi suomalaista: yksi opettaja ja neljä oppilasta. Tänä päivänä Costa Blancan Skandinaavisen koulun suomalaisella puolella pyörii kaksi täyttä alakouluryhmää: 1.-3. luokat ja 4.-6. luokat sekä päiväkoti ja yläkoulun etäopiskeluryhmä. Pienet oppilaat uimassa Pilar de la Horadadassa. K ouluamme ei ole kurottu kasaan oljista tai risuista. Sellaisesta joka yhtenä vuonna pysyy pystyssä ja toisena kaatuu. Koulumme on muurattu tukevista tiilistä, jonka perustuksia on rakennettu taitavalla työllä, kärsivällisyydellä ja upealla ammattitaidolla. Tätä työtä jatkamme edelleen, ja meillä on luja usko upeaan kouluumme ja siihen, että siitä tulee päivä päivältä parempi. Laura Leppä-aho
Uusi Costa Blanca 1/2018 42 Onko tietoa? Ohjeita tietojen löytämiseen Uusi Costa Blanca ilmestyy neljästi vuodessa ja siinä on keskellä Costa Blanca Suomi-Seuran jäsensivut. Tämä lehti on seuran jäsenille ilmainen, muille se maksaa 4 €. SE eli Suomalainen Espanjassa on ilmaislehti, ilmestyy kahdesti kuussa ja kertoo myös Costa Blancan asioista. Lehden toimitus toivoo lisää juttuja tältä alueelta. OLÉ ilmestyy kuukausittain, maksaa kestotilauksena Espanjaan 63 €/v ja Suomeen 83 €. Tähän Suomen tilaukseen saa lisäksi 6 numeroa myös Espanjan osoitteeseen. Olen tilannut tämän lehden jo ennen Torreviejaan muuttoa 2013 ja pidän sitä erinomaisena tietolähteenä mm. veroja asukkaaksikirjautumisjuttujen takia. Ne kun eivät tosiaankaan ole aina yksiselkoisia. HS eli Helsingin Sanomat. Siirryin tilaaman sen nettiversion pari vuotta sitten ja luovuin kokonaan paperisen tilaamisesta ja olen tyytyväinen. Uusille tilaajille on alkuun usein edullisia tutusmistarjouksia. Uusi Suomi , iltalehdet ja kai lähes kaikki paikallislehdet voi myös tilata nettiversioina. Lisäksi monilla lehdillä on muutamia juttuja päivässä luettavissa ilmaiseksi. CBN eli Costa Blanca Nachrichten (D) ja Costa Blanca News (GB) Nämä lehdet ovat parhaat tietolähteet tämän alueen asioista monipuolisine tapahtumakalentereineen. Ne ilmestyvät aina perjantaisiin, saksankielinen maksaa 2.40 € ja englanninkielinen 2.30 €. Hyvä lisä on molempiin sisältyvä viikottainen ohjelmalehti, niissä on noin 30 saksalaista tai brittikanavaa, monethan katsovat näitä satelliitin tai muuta kautta, siitä lisää myöhemmin. Näitä lehtiä saa varmimmin bussiasemalta, kirjakaupoista, parista Prensasta Curan rannalla ja Suomi-Seuran läheltä Udaco-kaupasta, joka on auki joka päivä. Se on Calle Finlandian ja La Sal -kadun kulmassa. Finlandia muuttuu sitten kaupunkiin mentäessä La Loma -kaduksi. Tämä kauppa on muuten hyvin monipuolinen, hyvän lehtivalikoiman lisäksi sieltä löytyy kaikki peruselintarvikkeet, leivät ja konditoriatuotteet sekä todella suuret juomavalikoimat. Englanninkielisiä ilmaislehtiä ilmestyy muutama viikottain, ne ovat kuitenkin paljon suppeampia kuin em. lehdet. Euro Weekly, Costa Blanca People , RTN eli Reporting The News ja CB Leader ovat sellaisia, joita satunnaisesti olen löytänyt. Viimeinen näistä on luettavissa myös netissä theleader.info. Monet muutkin ilmaislehdet voi lukea netistä ja saa tulemaan automaattisesti omaan sähköpostiin, näin esim. Bladet. Torre Guia International on monikielinen mainoslehti, mutta siinä on myös aikatauluja ja paikallisia tapahtumia ja uutisiakin. Näitä jaetaan monissa kaupoissa ja parturikampaamoissa ilmaiseksi. Kaksi ilmaista norjankielistä viikkolehteä ovat myös perustietolähteitäni, Vikingposten ja SI eli Spania i dag. Kerran kuussa ilmestyy lisäksi Spania Posten. Niissä seurataan aktiivisesti mm. rakentamista, asuntokauppaa, rikollsta ja petollista toimintaa, viime aikoina mm. vakuutusyhtiöiden laiminlyöntejä korvaustapauksissa ja puiden naapureille aiheuttaneita vahinkoja. Olen vienyt muutamia numeroita myös Suomi-Seuralle luettavaksi. Näitä lehtiä saa torstaisin matkailuinfosta sataman kohdalta, La Loman varrelta Gallerian sisäänkäynnistä ja Scandigokaupasta, joistakin lehtikioskeista sekä Kirstin ja Dannen ”kolmannesta suomalaisesta” kaupasta, Skandinavisk Fisk & Delicatess, jossa myydään myös pohjoismaisia elintarvikkeita. Se muutti keväällä uuteen paikkaan, Avenida de Paris -kadulta noin 100 m Avenida Las Alondrasia ylöspäin. ”Kolmas suomalainen” johtuu siitä, että molemmat kauppiaat ovat Suomesta kotoisin ja puhuvat hyvin suomea vaikka ovatkin asuneet pitkään Ruotsissa ennen tänne tuloaan. Samalla aukiolla Plaza de Los Halcones on myös ravintola Danmark ja suomalainen urheiluhieroja Anniina Saaranluoma. Ruotsinkielinen Bladet ilmestyy kerran kuussa ja Mas Amigos -seuran samanniminen jäsenlehti viidesti vuodessa ja ovat saatavilla Mas Amigos -seurasta C/ Capitán García Gea (seuraava Habaneraksen suuntainen katu keskustaan päin). Siellä on muuten myös HS luettavissa paperiversiona. Información on tämän alueen päälehti ja maksaa viikolla 1,50 €, sunnuntaina enemmän kun se paljon paksumpi, mm. moottoriliite silloin. La Verdad on toinen Murciassa ilmestyvä lehti, mutta se karsi noin vuosi sitten paljon toimintojaan Torreviejan-Alicanten alueelta. El Periodico Torrevieja kertoo espanjaksi vain Torreviejan asioista ja sitä saa joskus matkailutoimistosta ja muutamista muistakin paikoista. Lisääkö tieto tuskaa? Jos ei, niin kannattaa lukea tämä kirjoitus, jossa pyrin tuomaan esille erilaisia vaihtoehtoja tietojen löytämiseksi Torreviejan alueen asioista ja tapahtumista. Seuraan itse monia lehtiä ja nettiä sekä katson useita TV-kanavia jne. Mitä ja miten, siitä seuraavassa. Ulkomaankieliset lehdet Suomenkieliset lehdet
Uusi Costa Blanca 1/2018 43 Jos espanja on ainakin hiukan hallussa, käännöksiin voi käyttää mm. android-puhelimien puheentunnistustoimintaa. Voi myös ottaa kuvan lehdestä ja google-kääntäjä suomentaa sen usein jopa ymmärrettävästi. katsottavaa kanavaa. Loput ovat maksul-lisia, täysin mainoskanavia tai päällekkäisiä toisten kanssa ainakin osan ajasta. Monet saksalaiset maakuntakanavat näyttävät paljolti yhteistä ohjelmaa, vain osan aikaa maakunnan omia ohjelmia. Jos satelliittia kääntää hieman lähemmäs etelää, näkyy enemmän englanninkielisiä kanavia, mutta valitettavasti valtaosa on sitten aasialaisia ja afrikkalaisia lähetyksiä arabiaksi. Näitä satelliitteja ovat mm. Hotbird ja Eutelsat. Tarkoitus on, että kirjaan lukemiani ja katsomiani juttuja ja kirjoitan niistä lyhyesti tähän lehteen. Aiheita mm. asuntojen rakentamisesta, kaupoista ja vuokraamisesta, autojen valmistuksesta ja myynneistä, säistä ja niiden seurauksista. Nythän runsaan vuoden aikana on näitä poikkeuksellisia säitä ollut liiankin kanssa, toisaalta aivan liian kuivaa ja kuumaa, toisaalta lunta, tulvia ja myrskyjä, joista etenkin viljelijät ovat kovasti kärsineet. Nyt pyydänkin vinkkejä tuhotilastoista ja mielellään tapaisin lähialueelta valistuneen kielitaitoisen viljelijän, joka auttaisi kuvin ja sanoin asiassa. Vinkkejä voi lähettää osoitteeseen einkar6@gmail.com Yleareena, Katsomo ja Ruutu lähettävät netin kautta rajal-lisen määrän ohjelmiaan kaikille mutta ei esim. ulkomaisia sarjoja. Ne saa näkymään F-Securen Freedome-ohjelmalla, jolla voi kirjautua Espoon katselijaksi. Lisäksi sillä voi kirjautua 25 muuhun eri maahan ja näkee sitten niiden maiden koko nettitarjonnan. Monet yhtiöt tarjoavat täällä myös ohjelmapaketteja eri maista IPTVtai muilla tavoilla, niillä saa myös terävää HD-kuvaa. Yritin selvittää Suomi-Seuran IPTV-paketin nimeä ja muita tietoja, mutta täydellistä kuvausta en siitä saanut ja toisaalta näiden pakettien laajuus ja hinnat voivat muuttua. Siksi annan vain yhteystiedot, siellä on suomenkielinen palvelu. Masmovil, osoite Torreviejassa Alfredo Nobel 143, puh. +34 693 483 193. Facebookista saa valtavan paljon hyödyllistä tietoa. Siellä on Suomi-Seuran sivut ja muutamia foorumeja, joista mainitsen nyt Torrevieja.info, Aktiivi Torrevieja, Espanjan Elämää Suomeksi, Perustietoja Torreviejasta, Torreviejan suomalaiset, Costa Blancan Uutiskanava, Operaatio Varpaat mereen, Torreviejan eläimet ja kasvit luonnossa ja puutarhassa sekä Kimppakyyti ja lentoliput Torrevieja ja Orihuela Costa / Alicante Airport. Erityisen hyviä juttuja näissä kirjoittavat mm. Annukka Valtanen, Risto Soikkeli, Jali Pajula ja Marjo Enne. Lisään tähän viime hetkellä vielä Suomi-Seuran uuden tiedottajan Mika Lindqvistin. Niin ja minä olen siellä Eino Karna, siis ilman yläpisteitä siksi, että ä-kirjain on täällä tuntematon. Televisio Netti Oma satelliittilautanen Itselläni on ollut käytössä noin satasen maksanut 80 cm lautaspaketti Mediamarktista ja hyvin on toiminut ja riittänyt. Tällä hetkellä se on suunnattu noin 20 astetta etelästä itään päin ja sillä näkyy Astra 23,5 ja 19,3 sekä Eurobird 9A. Teoriassa 363, 367 ja 108 kanavapaikkaa, mutta käytännössä pari sataa lähinnä saksankielistä Täällä yhteisantennitalouksissa näkyy ilmaiseksi 11–12 HD-kanavaa, noin 60 muuta TV-kanavaa ja kuuluu parikymmentä radiokanavaa. Jos espanja ei ole täysin hallinnassa, useimpiin valtakunnallisiin kanaviin saa espanjankielisen tekstityksen valitsemalla lang ja sieltä subtitle spanish. Alkuperäisen äänikielen englanti/ saksa/ ranska saa usein lang-audio-qaa valinnalla. Näitä toimintoja ei valitettavasti juuri ole paikalliskanavilla kuten Murcian RM7, Valencian ja Alicanten muutamat kanavat. Laajimmat säätiedotukset tulevat noin kymmenen aikaan sekä aamulla että illalla ja niissä on osittain myös tekstitystä. Ohjelmaopas löytyy mm. osoitteesta tvguia.es. Eino Kärnä
Uusi Costa Blanca 1/2018 44 K evätlukukauden oppitunnit pyörähtivät jälleen käyntiin tammikuussa kera iloisten oppilaiden. Lauantaikoulu kokoontuu joka toinen lauantai Skandinaavisen koulun tiloissa Orihuela Costalla. Opetusryhmämme koostuu ulkosuomalaisten vanhempien 4–13-vuotiaista lapsista, joiden toinen tai molemmat vanhemmat puhuvat äidinkielenään suomea. Hilpeää helmikuuta Costa Blancan Suomi-koulusta! T ämän lukuvuoden aikana olemme pelailleet, leikkineet ja askarrelleet Suomi 100-juhlavuoden merkeissä. Lisäksi olemme viettäneet mm. hurjan hauskaa lautapelikertaa sekä leiponeet korvapuusteja isänpäiväksi. M aailmalla toimivat Suomi-koulut saivat mahtavan tunnustuksen Suomi-Seura ry:ltä heidän valitessaan Suomi-koulut Vuoden ulkosuomalainen 2017 -tunnustuksen saajaksi. Kunniakirja pääsi oikeutetulle paikalle luokkamme seinälle ihailtavaksi. O hessa kevään toimintasuunnitelma. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat oppilaat! Lisätietoja koulun verkkosivuilta osoitteesta: www.suomikoulucostablanca.fi Viime vuoden lopulla Torreviejan yksityinen Quirónsalud-sairaala valittiin Alicanten maakunnan parhaaksi sairaalaksi sekä parhaaksi yksityissairaalaksi Valencian itsehallintoalueella. Samalle sairaalalle myönnettiin viime kesänä arvostettu Medical Travel Awards -tunnustus maailman parhaana kansainvälisenä matkaiTuija Repo ja Vuoden ulkosuomalainen 2017 -kunniakirja, joka myönnettiin Suomi-kouluille. Torreviejan Quirónsalud-sairaala lijoita palvelevana laitoksena. Costa Blancan SuomiSeuralla on sairaalan kanssa yhteistyösopimus, jonka mukaan jäsen saa kerran vuodessa ilmaisen hammaskiven poiston sekä pienen verenkuvan. Mahdolliset jatkotoimenpiteet kukin maksaa luonnollisesti itse tai hoitaa kustannukset vakuutusyhtiönsä kautta. Tuija Repo
Uusi Costa Blanca 1/2018 45 S eurakunta järjestää kevätkaudella neljä monipuolista ja mielenkiintoista konserttia. Torstaina 1.3. klo 17.00 on kirkkokonsertti ”Suomalainen rukous” Inmaculada Concepción -kirkossa . Konsertissa vierailee Savonlinna-kvartetti , v. 1993 perustettu ammattijousikvartetti, joka konsertoi ympärivuotisesti Savonlinnan seudulla ja ympäristökunnissa. Oman konserttityönsä lisäksi kvartetin jäsenet toimivat äänenjohtajina Savonlinnan Orkesterissa sekä tuntiopettajina Savonlinnan musiikkija tanssiopistossa. Konsertteja ja esiintymisiä kvartetilla on vuosittain 50–60. Torreviejan kirkkokonsertissa kuullaan rakastettua suomalaista hengellistä musiikkia instrumentaalisesti sekä Esa Pyöriän laulamana. Kvartettisovituksista vastaavat Ilkka Vesioja ja Esa Pyöriä. Costa Blancan luterilaisen seurakunnan konsertit kevätkaudella 201 8 L auantaina 3.3. klo 18.00 Savonlinna-kvartetti pitää konsertin Palacio de la Música -salissa . Tunnin mittaisessa konsertissa kuullaan monipuolinen ohjelma jousikvartetille kirjoitettua sekä sovitettua musiikkia. Konsertissa voit kuulla ”klassisen musiikin helmiä” Suomesta ja maailmalta. Säveltäjänimiä ovat mm. Merikanto, Kuula, Tsaikovski, Piazzolla. K onsertteihin on vapaa pääsy ja ohjelman hinta on 10 euroa. Kvartetti avustaa myös 3.3. klo 12.00 messussa . S unnuntaina 18.3. klo 18.00 Centro Cultural Virgen del Carmenissa esiintyy Lohjan seurakunnassa toimiva kamariorkesteri. Collegium Musicum Lohja on vuonna 1971 perustettu kamariorkesteri, joka toimii yhteistyössä Lohjan seurakunnan kanssa ja tämän tuke-mana. Orkesterin taiteellinen johtaja on Michael Ertz. C ollegium Musicumin ohjelmistossa on eri aikakausien musiikkia. Orkesteri esiintyy säännöllisesti Lohjan seurakunnan tilaisuuksissa. Collegium Musicum pitää säännöllisesti omia konsertteja, ja osa niistä on solistien tai kuorojen kanssa. Lisäksi orkesteri esiintyy yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden tilaisuuksissa. C ollegium Musicum on konsertoinut monissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa. Ulkomailla se on omien konserttien lisäksi esiintynyt jumalanpalveluksissa, palvelukeskuksissa ja kouluissa. Orkesteri on myös useita kertoja soittanut Wienin Suomen suurlähetystön itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Tällä kertaa se pitää konsertin myös Valenciassa 16.3. T orreviejassa orkesterin solistina on kitarataiteilija Janne Lehtinen ja orkesteria johtaa kanttori Harri Kerko . Ohjelmassa on John Zaradinin suite 2 Interludes for Guitar & Strings Orchestra homage to Ole Halen sekä Esa Pyöriän kymmenosainen Saimaasarja jousiorkesterille. K onserttiin on vapaa pääsy. Ohjelma 10 euroa. Orkesterin toimintaan voi tutustua verkossa: www.facebook.com/CollegiumMusicumLohja T iistaina 27.3. klo 17.00 La Matan kirkossa on kirkkokuoron hiljaisen viikon iltamusiikki kanttori Esa Pyöriän johdolla. Konsertissa avustaa Antero Ojanto, fagotti. Ohjelma 5 euroa. Collegium Musicum Lohja Savonlinna-kvartetti
Uusi Costa Blanca 1/2018 46 S e harhaluulo, ettei Suomessa voisi tapahtua samaa mitä maailmalla, ei enää päde. Turun tapauksen myötä terrorismi on rantautunut myös maahamme. Suomesta on lähtenyt useita henkilöitä taistelemaan ISIS:in riveihin Lähi-Itään. Osa on sieltä jo palanut kotimaahan. Turun tapauksen yhteydessä uutisten mukaan eräät vangit vankiloissa riemuitsivat tapauksesta. Radikalismia on siis jo valmiina Suomessa. T urun tapauksessa ehkä poikkeavaa oli se, että tekijää ei tapettu. Näin häntä päästään kuulustelemaan yhteyksistä muihin mahdollisiin terroristeihin. Samalla häneltä riistettiin oikeus martyyrikuolemaan. Näin hän ei saa uskomusten mukaisesti menolippua suoraan paratiisiin, jossa kymmenet neitsyet häntä palvelevat. Hän joutuu siis elämään maan päällä ja kärsimään tekonsa seurauksista lopun elämänsä. Kiitettävää oli myös poliisien ripeä toiminta tilanteessa. S uomessa on tapahtunut aikaisemminkin terroristiseksi teoksi luokiteltavia tapauksia. Kahdeksan surmanluotia vuonna 1969 Pihtiputaalla oli ehkä ensimmäinen. Puolet kuolleista oli, tekijän lisäksi, tilannetta rauhoittamaan tulleita poliiseja. Myyrmannin ostoskeskuksessa Vantaalla räjähti vuonna 2002 kotitekoinen naulapommi nähtävästi vahingossa. Pommin rakentaneella opiskelijalla tuskin oli tarkoitus tappaa myös itseään. Jokelan koulusurmissa vuonna 2007 käytettiin Suomessa poikkeuksellisesti asetta. Harvoin tulee ajatelleeksi, että myös henkilöauto voi olla tappava ase. Tilanteeseen havahduttiin viimeistään loppukesästä kun Helsingissä suomalaismies ajoi Jaguarillaan ihmisten päälle. Onneksi vain yksi ihminen kuoli siinä tilanteessa. U SA:ssa on tapahtunut tänä vuonna lyhyessä ajassa kaksi kuolonuhrien määrällä mitattuna Suomea suurempia terroritekoja. Las Vegasissa kuoli viitisen kymmentä ihmistä ampumatapauksessa. Heti perään Texasissa kuoli yli kaksikymmentä ihmistä aseellisessa hyökkäyksessä kirkkoon. Onneksi aseiden ostaminen on tehty Suomessa sen verran vaikeaksi, että kuolleiden lukumäärä on jäänyt meillä vähäiseksi. Mitä vähäpätöisempi on ase, sitä suuremmalla todennäköisyydellä uhreiksi valikoituvat puolustuskyvyttömät vanhukset, naiset ja lapset. Kun terroritekojen listaan lisätään Anders Breivikin pommi Oslossa ja ampumiset Utoyan saarella OHJE TERRORISMITILANTEESEEN Ranskalaiset ovat laatineet ohjeen siitä miten terrorismitilanteessa pitäisi tavallisen ihmisen toimia. Se on ranskankielinen, mutta se on käännetty myös espanjaksi ja englanniksi. Suurissa yleisötilaisuuksissa, jotka ovat otollisimpia terroritekojen kohteita, on usein monenmaalaisia läsnäolijoita. Siispä ohje on hyvin kuvitettu ja käännetty useammalle kielelle. Ohjetta jaetaan ainakin Ranskassa ja Espanjassa paikallisissa turistitoimistoissa. Ohessa kirjoittajan lisäyksillä varustettua tietoa terrorismista ja em. ohjeen sisällöstä. vuonna 2001, niin huomataan, että terroriteko ei aina ole islamistinen tai maahanmuuttajien tekemä. R anskalaisessa ohjeessa ensimmäinen toimenpide mikä tehdään on pakeneminen poispäin terrorihyökkäyksestä. Jos tekijä on aseistettu, vaikka vain veitsellä, ja itse on aseeton, niin pakenemisessa ei ole mitään tuomittavaa. Turussa yksi puukotettu oli ensimmäistä uhria auttanut ruotsalainen ensihoitaja, joka oli lomamatkalla. Hänestä tuli uhri, kun hän ei ymmärtänyt paeta paikalta. Pelkuruudesta ei häntä kukaan olisi syyttänyt. Auttaa voi myös muilla tavoilla. Pakenemisen yhteydessä voi varoittaa muita ja ohjata heidät poispäin tapahtumapaikalta. Pakeneminen on syytä tehdä näkösuojassa. Muuri tai läpinäkymätön aita saattaa pelastaa hengen. Uutispätkistä näimme kuinka ihmiset auttoivat toisiaan alas toisesta kerroksesta Pariisin rock-konsertin iskussa. Niin voi tehdä, mikäli ei saata itseään kohtuuttomaan vaaraan. Teksti: Markku Aarnio Piiloutuminen M ikäli pakeneminen ei jostakin syystä ole mahdollista, niin on syytä piiloutua. Ovet on lukittava ja mahdollisesti siirrettävä huonekaluja oven eteen. Näin tekijä joutuu tekemään töitä päästäkseen muihin tiloihin. Mitä pitempää säilyy hengissä sitä suuremmalla todennäköisyydellä apu ehtii paikalle. Jotta mikään ei turhaan herätä tekijän huomiota, niin TV, radio ja muut soittimet on hyvä sulkea. Myös valot kannattaa sammuttaa. Turvallisin piilo on jonkun kiinteän esteen, kuten seinän tai pilarin, takana. Mitä massiivisemman esteen taakse piiloutuu, sitä pienemmäksi jäävät myös mahdollisesti räjähtävän pommin vaikutukset. Ikkunan taakse ei kannata piiloutua, vaan sen editse voi näkösuojassa ryömiä hiljaa parempaan piiloon. Pakene Terrorismista La Rambla, Barcelona
Uusi Costa Blanca 1/2018 47 J a vielä viimeiseksi, vaienna kännykkäsi ja laita siitä myös värinähälytys pois. Ainakin tuon verran jokaisen kannattaa opetella käyttämään kännykkänsä asetuksia. Mahdollinen kännykkään soittaja on tietysti joku kotiväestä, joka on nähnyt TV:stä uutisen terroriteosta, ja haluaa tarkistaa omaisensa tilanteen. Kotiväelle kyllä ilmoitetaan, tilanteen rauhoituttua, miten on käynyt. Tilanteen jälkeen paikalla olija voi lyhyesti ilmoittaa oman tilanteensa vaikka tekstiviestillä. Poliisi tai sotilaat ilmoittavat piilossaolijoille tilanteen ollessa ohi. He käyvät esimerkiksi rakennuksessa jokaisessa huoneessa. neissa on yleensä huoneen ulko-oven sisäpuolella ohje siitä, miten sieltä pääsee ulos onnettomuustilanteessa. Kuten tulipalotilanteessakin, niin perheen kannattaa sopia missä tavataan onnettomuustilanteessa. Eräissä hotelleissa esimerkiksi Lontoossa on kokoontumispaikka ilmoitettu huoneen sisällä olevassa taulussa. Ä lä missään nimessä levitä sosiaalisessa mediassa huhupuheita. Se vain vaikeuttaa tilanteen selvitystä. Kerro aina vain kaikki sellainen, minkä olet itse nähnyt. Kaaos vain edistää terroristien tekoja. Vältä paniikkia ja toimi rauhallisesti ohjeen mukaisesti. Näin saatat vähentää ihmisuhrien lukumäärää. Hälyttäminen K aikkialla Euroopassa numerolla 112 pääsee hätäkeskukseen. Numero toimii kännyköissä vaikka puhelinlaskut olisi maksamatta ja kännykkä olisi siitä syystä suljettu. Euroopassa amerikkalainen hätänumero on vain Porschen tyyppimerkki. Eräissä eurooppalaisissa maissa on käytössä muitakin hätänumeroita kuin 112, mutta tuo yleisnumero toimii kaikkialla. Mikäli et saa yhteyttä hätäkeskukseen terrorismitilanteessa, se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että joku muu on jo sinne soittanut. Vältä myös kännykän tarpeetonta käyttöä tilanteessa. Verkon kapasiteetti saattaa loppua, jos kaikki soittavat samaan aikaan. K erro lähistöllä oleville poliiseille tai sotilaille terrorismitilanteesta ja noudata heidän ohjeitaan. Älä juokse heidän luokseen, vaan lähesty heitä ripeästi kädet ylhäällä ja kämmenet avoinna. Muussa tapauksessa viranomaisilla on vaikea erottaa lähestyjästä, onko hän vaarassa olija vai terroristi. Avoimet kämmenet osoittavat, ettei lähestyjällä ole asetta tai pommin laukaisinta. Kädessä ei myöskään kannata pitää kännykkää. Eräs varsin yleinen tapa räjäyttää pommi on lähettää tekstiviesti. Lisäksi I lmoita heti mahdollisista epäilyttävistä ihmisistä hätäkeskukseen. Saatat siten ehkäistä terroriteon. Älä ilmoita mitään tietoja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa turvallisuusviranomaisten liikkeistä tai tehtävistä. Tämä koskee myös uutiskanavia. Itse tapahtumasta voi uutisoida, mutta tarkemmat tiedot ehtii antamaan myös tilanteen jälkeen. Muussa tapauksessa tiedot saattavat vain auttaa terroristeja. K un tulet vieraaseen ympäristöön, kannattaa tarkistaa mitä kautta tiloista pääsee turvallisesti ulos. Esimerkiksi hotellihuoLopuksi T errorismi on lopullisesti rantautunut Eurooppaan ja niin myös Suomeen. Ympäri Eurooppaa rakennetaan ajoesteitä kävelykaduille. Näin on tehty myös Torreviejan rantabulevardilla. Toisin kuin hälytä, pelasta, sammuta ja opasta listassa niin tässä terrorismitilanteen ohjeessa järjestys ei riipu tilanteesta vaan on aina sama: Pakene, piiloudu ja hälytä. Omien kokemuksieni mukaan terrorismin uhka otetaan tosissaan Välimeren maissa. Esimerkiksi Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa aseistetut poliisit vartioivat turistikohteissa. Näin on myös jopa Vatikaanivaltiossa. Terroritekoja on vaikea estää ennakolta, mutta niihin voi varautua julkaistun ohjeen avulla. Ei anneta terrorismille periksi vaan eletään kuten ennenkin. Alkuperäinen ohje löytyy verkko-osoitteesta: http://gouvernement.fr/reagir-attaque-terroriste Tätä kuvallista ohjetta jaetaan Espanjassa mm. paikallisissa turistitoimistoissa.
Uusi Costa Blanca 1/2018 Kirsi-Marja Myöhänen www.myohanen.net kirsi-marja@myohanen.net Maasta toiseen NYKÄSYJÄ 48 M atkustaminen Espanjan ja Suomen välillä vuodenvaihteessa, on saanut minut pohtimaan kahden erilaisen kulttuurin äänestyskäyttäytymistä ja vallankäyttöä. Barcelonan kahinat ja Suomen rauhalliset presidentinvaalit ovat ääripäitä kansalaisten reaktioissa. Suomessa vaalit olivat tosin kilpajuoksu, jonka voittaja oli etukäteen tiedossa. Espanjassa käytettiin diktatuurille ominaista väkivaltaa, jollaista demokraattisesti johdetussa valtiossa ei kuvittelisi olevan. K oskaan aikaisemmin suomalaiset eivät ole irtaantuneet puoluesidonnaisuudesta yhtä paljon kuin nyt, sanoo emeritusprofessori Heikki Paloheimo. Helsingin Sanomien mukaan bakteerin kasvun seuraaminen tarjoaa enemmän mielenkiintoa kuin vaalikampanja ”kahdeksan monotoonisen ehdokkaan” välillä. Tämä rinnastus on mielestäni vähintään ontuva. Katsoin kaikki television vaalikeskustelut ja tentit sekä muutamia kuuntelin myös radiosta, eikä yksikään pitkästyttänyt minua. S aksalaiset tiedotusvälineet kuvailivat, että suomalaiset etsivät presidentinvaaleissa tyyntä arvaamattomuuden aikana. Deutsche Wellen nettisivujen presidentinvaalijutussa katsotaan, että Suomessa pelataan varman päälle. Istuva presidentti Sauli Niinistö nähdään tylsänä mutta, varmana valintana yhä epävakaammassa maailmassa. Ehkä näissäkin kommenteissa haiskahtaa pelon lietsomisen tuulahdus, mikä on ollut ominaista myös suomalaisissa tiedotusvälineissä. Onko siihen aihetta, on kokonaan toinen juttu. M itä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla. (Saarnaaja 1:9) ”Ei edes Pohjantähden alla”, jatkaa hän ”lempirunoilijansa” Teemu Keskisarjan sanoin. P uhutaan valmiista maailmasta, mutta todellisuudessa se muuttuu yhä keskeneräisemmäksi. Nationalismin tarina jatkuu, ja ilmeisesti se pysyy eurooppalaisen politiikan olennaisena ainesosana vielä pitkään, sillä olihan se keskeinen ajatus Euroopan Unionia rakennettaessa. Euroopan ja koko maailman johtajat korostavat, että väkivallalla ei saada ratkaistua kriisejä ja sotia. Neuvotteleminen ja sopiminen ovat ainoat keinot osapuolien keskinäisten erimielisyyksien ratkaisemisessa, entä Kataloniassa armon vuonna 2018. E urooppa on kansallisvaltioajattelun eli nationalismin kehto. ”Olisiko muka jokin muu rakenne, jonka ympärille yli seitsemän miljardia ihmistä pystyisi planeettaansa järjestämään”. (Kuoleman tanssi, Askeleita nationalismin Euroopassa: Heikki Aittokoski) A teenan kultakauden demokratia ei ollut oikeastaan lähelläkään nykyistä länsimaista käsitystä demokratiasta, sillä 400-luvun (eaa.) aikuisväestöstä vain noin viidesosalla oli äänioikeus. Tärkeistä asioista ensin keskusteltiin, ja sitten äänestettiin vapaiden, asekuntoisten, syntyperäisten miesten kesken, jotka muodostivat täysivaltaisten kansalaisten joukon. Käytännössä päätökset luisuivat suppealle ydin piirille. Naiset, orjat ja muualta tulleet suljettiin pois valtion hallitsemisesta. K yseessä oli todennäköisesti ensimmäinen suoraan demokratiaan perustuva hallintotapa. Kaikki täysivaltaiset kansalaiset osallistuivat kansankokouksiin, valtion virkoja jaettiin arpomalla, ja jokaisen kansalaisen velvollisuus oli osallistua valtion asioiden hoitoon. A teenan kaupunkivaltio rakentui vapauden eetokselle – vaikka vapaus koski vain miehiä – sekä oman valtiomuodon ylemmyydestä ja omien kansalaisten etevämmyydestä. (Demokraattinen perintömme: Kai Alhanen ja Tuukka Perhoniemi) J o ka tapauksessa 400-luvun (eaa.) Ateenan demokraattisen kauden kulttuurien kukoistus muodostaa perustan merkittävälle osalle länsimaisen sivilisaation myöhempiä saavutuksia. J ostain syystä menestyvän kansakunnan tai valtion fanaattinen tarve on aina laajentua ja alistaa muita kansoja ja maa-alueita hallintaansa. Tämä taipumus yleensä ennen pitkää tuhoaa myös koko alkuperäisen valtion. Niin kävi myös kukoistavalle ja demokraattiselle Ateenalle. A teenalainen Thukydides (n. 455 – n. 395 eaa.) kuvaa Ateenan ja Spartan välistä kolmekymmenvuotista sotaa teoksessaan Peloponnesolaissota. Sitä on pidetty kriittisen historiantutkimuksen alkusysäyksenä. Teokseen sisältyy Perikleen hautajaispuhe sodassa kaatuneille. Puhe sisältää kaikki ne elementit, jotka nationalismiin vetoava poliitikko sisällyttäisi nykyäänkin palopuheeseensa. P erikles Ksanthippoksenpoika (n. 495 – 429 eaa.) oli Ateenan suuruudenOnko onnellisia ratkaisuja olemassa Kreikkalainen demokratia Sota tuhosi kukoistuksen
Uusi Costa Blanca 1/2018 49 ajan valtiomies ja taiteiden suosija, hän rakennutti myös Akropolin ja Panthenon temppelin. Ateenan ja Spartan välinen sota päättyi ateenalaisten häviöön. Viimeisenkin ajatuksen Kreikan herruudesta ja Ateenan kukoistuksesta tuhosi rutto. P erikleen mukaan Ateenan valtion kukoistus johtui siitä, että demokratia on kiinteässä yhteydessä yksilöiden kehitykselle. Kehittyneet yksilöt luovat valtiollisen suuruuden. Demokratiassa eläminen muovaa kansalaisia kokonaisvaltaisesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan sopeutuminen tasapäistävään muottiin. Muun muassa nämä ajatukset jäivät innoittavaksi perinnöksi jälkipolville. E nsimmäinen tiedetty maininta Euroopan alueesta on homeerisessa hymnissä Apollolle, noin vuodelta 522 eaa. Satakunta vuotta ennen Perikleen puhetta Kerameikoksen hautausmaalla. Eurooppa nimi on kreikkalaista alkuperää. Tarun mukaan ylijumala Zeus ryösti Eurooppa-neidon Foininkiasta valkoiseksi häräksi naamioituneena ja ui neito selässään Kretan saarelle. S aksalaisfilosofi Johann Gottfried Herder käytti nationalismisanaa jo 1700-luvun lopulla, vaikka brittihistorioitsija Elie Kedourien mukaan nationalismi on vasta 1800-luvun alussa keksitty oppi. Sen mukaan ihmiskunta jakautuu luontaisesti kansakuntiin ja ainoa hyväksyttävä hallinnon tapa on kansallinen itsehallinto. ” K umpikohan nationalismi on hyväksyttävämpää tai oikeampaa; Espanjan vai Katalonian,” hän mietti ääneen. Eurooppa on mahdollisuuksien maanosa Nationalismi Torreviejan Ilosofia-Klubi I losofia-klubi kokoontuu kevätkauden aikana kymmenkunta kertaa Torreviejassa. Koska uusia jäseniä ei voida ottaa mukaan, niin on ollut suunnitteilla oma Facebook-sivusto, jonka välityksellä muutkin voivat osallistua klubilaisten antiin. Seuraavassa viimeaikaista ilosofointia. Keitä me tarvitsemme? M e tarvitsemme jonkun meitä kuuntelemaan ja keskustelemaan. Kulkemaan kanssamme ja ojentamaan meille auttavan kätensä. Jakamaan kanssamme elämän ilot ja surut, päivittäiset seikkailumme. Nauramaan ja itkemään kanssamme ja sanomaan lohduttavat sanat. J onkun, joka näkee meissä vain hyvää ja YLENKATSOO Vasemmalta: Paula, Irina, Heidi, Kari Petter, Leena, Eiju ja Leena. Valokuva: Pirjo Rilasmaa. Pohdittavana ikuisuuskysymys siitä, että jos Mies puhuu yksin metsässä eikä yksikään Nainen kuule häntä, niin onko mies silti väärässä? KAIKEN MUUN, joka pitelee meille peiliä, kun olemme parhaillamme. N iin. Me tarvitsemme ystävän piristämään arkipäivää ja HUOMAAVAISELLA iloisella tavalla tekemään maailmasta lämpimämmän. Se on Sinun päiväsi T ämä on Sinun päiväsi. Se on ainutlaatuinen. Kenelläkään muulla koko maailmassa ei ole täysin sen kaltaista päivää. Se on menneitten kokemustesi summa ja se sisältää kaikki tulevaisuuden mahdollisuudet. Voit täyttää sen ilon hetkillä tai pilata sen hedelmättömällä murehtimisella. J os menneisyyden tuskalliset muistot tulevat mieleesi, tai ajattelet tulevaisuutta pelonsekaisin tuntein, pystyt karkottamaan ne mielestäsi. Ne eivät voi pilata Sinulta tätä päivää. Kannustavia lauseita päivääsi! 1. Vastatuuli tekee vahvaksi! 2. Täydellinen tänäänkin! 3. Periksi en anna Koskaan! 4. Olen ihana! 5. Fiksut pärjää aina! 6. Töpinöissä tänäänkin! 7. Iloiten tähänkin päivään! 8. Olen ainutlaatuinen! 9. Leuka pystyyn ja rinta rottingille! 10. Kuka muu muka? Tyytyväisyys auttaa kehittymään V iisas ei koskaan valita, hän ei ole tyytymätön mihinkään. Hän tietää, että kaikenlaiset tapahtumat auttavat ihmistä kehittymään ja opettavat häntä luomaan edelleen sellaista, mikä tuottaa iloa ja tyytyväisyyttä. Kari Petter Jokela
Uusi Costa Blanca 1/2018 RUOKA & JUOMA Makujen maailma à la Carlos! 50 Espanjalainen lihapata Guiso de carne Española T ervehdys kaikille kotikokkaajille! J otkin ruoat kuuluvat tiettyyn vuoden aikaan, eli kevyet ateriat yleensä yhdistetään kesään ja hiukan tuhdimmat syksyyn ja talveen. Tämänkertainen ruokamme on siis parhaimillaan syksyllä ja talvella, mutta tokihan sitä voi lihapataa haudutella myös keväällä ja kesällä, etenkin kun käyttää haudutuspataa, joka on taloudellinen käyttää, eikä siinä valmistettavaa ruokaa tarvitse vahtia koko aikaa. S uomessa syödään paljon lihaa, vaikka kasvisruoka yrittääkin aina välillä nostaa päätään. Jauheliha on lihan muoto, jota on yleisimmn tarjolla suomalaisessa ruokapöydässä. Kyllähän minäkin sitä söin silloin kun olin Suomessa, mutta täällä Espanjassa ollessani jauheliha näyttelee hyvin pientä osuutta ruokapöydässäni. O ikeastaan se vähä mihin jauhelihaa voisi käyttää, olen viime aikoina korvannut soijarouheella, sillä se sopii moneen erilaiseen ruokaan. Mutta tässä seuraavassa ruoassa käytetään neljää erilaista lihaa ja kaksi niistä on sellaista mitä ei ihan joka päivä ruokapöydässä näe. T arvitsemme: 300 g porsaan ulkopaistia (jamon de cerdo) 300 g naudan filettä (filete de ternera) 500 g villisikaa (jabali) 300 g lammasta (pierna de cordero) 3 porkkanaa (zanahoria) 1 iso sipuli (cebolla grande) vihreitä papuja (judias verdes) suolaa (sal) öljyä (aceite de oliva virgen) kokonaisia mustia pippureita (pimienta negra en grano) timjamia (tomillo) rosmariiniä (romero) O lin ostanut taannoin erään kaupparyhmän teemapäiviltä lammasta ja villisikaa, ja jo pidemmän aikaa olen miettinyt mitähän tekisin niistä. Sitten se tuli, lihapataa mutta nuo lihat tarvitsevat jotain muuta myös joukkoonsa, joten lihatiskiltä ostin sitten pienet määrät porsaan ulkopaistia sekä naudan filettä. O tin pakastetut lihat sulamaan edellisenä iltana ja annoin niiden sulaa kaikessa rauhassa jääkaapissa. Kun aloitin lihapadan teon, otin kaikki lihat huoneenlämpöön noin 30 minuuttia aiemmin, jotta lämpötila ehtii tasaantua. Leikkelin lampaanlihan pienemmiksi paloiksi ja meinasin tehdä sen saman myös villisialle, mutta pakkauksessa olleet lihapalat olivatkin juuri oikean kokoisia (kuva alla). Porsaanja naudanliha olikin leikattu jo kaupan lihatiskillä sopiviksi kuutioiksi, joten niillekään ei tarvinnut tehdä mitään. L aitoin pannun kuumenemaan ja lisäsin sinne tilkkasen öljyä, jonka jälkeen kumosin pannulle villisianja lampaanlihakuutiot, mausteeksi lisäsin rosmariininoksan sekä hiukan suolaa. Annoin lihojen ottaa hiukan väriä pintaansa, jonka jälkeen nostin ne lautaselle odottamaan myöhempää käyttöä. T ilkkanen lisää öljyä pannulle, jonka jälkeen pannulle joutuivat sianja naudanlihakuutiot. Kevyt ruskistus ja mausteeksi ripaus suolaa, sillä pippurit tulevat vasta sitten myöhemmin kuvaan mukaan. N yt on lihat ruskistettu ja voidaan siirtyä kasvisten pariin. Kuorin ja pilkoin muutaman porkkanan sekä yhden ison sipulin, jonka jälkeen pätkin vihreitä papuja hiukan lyhemmiksi. O tin esiin haudutuspadan ja laitoin pohjalle ensimmäisen kerroksen lihaa, jonka jälkeen olivat vuorossa porkkanaja sipulikuutiot. Jälleen oli lihan vuoro,
Uusi Costa Blanca 1/2018 51 sen jälkeen uusi kierros kasviksia, toistin tuota toimenpidettä kunnes kaikki raaka-aineet olivat padassa, kerrosten väliin ripottelin mausteeksi suolaa ja hiukan timjamia. Mutta jotain puuttui vielä. T ekaisin nopeasti kiehuvasta vedestä ja lihaliemikuutiosta lihaliemen, jonka sitten kumosin pataan ja koska tuota lihalientä ei tullut tarpeeksi, niin lorautin perään vielä vettä. Nyt oli lihapata valmiina haudutettavaksi. V ielä pari rosmariininokasaa pataan sekä hiukan kokonaisia mustia pippureita ja kansi kiinni, jonka jälkeen virta päälle ja pata hautuukin sitten itsekseen muutaman tunnin. K äytin tuon haudutusajan hyväkseni ja piipahdin hakemassa hedelmäkaupasta bataatin sekä lisää hedelmiä kotiin. Kotiin päästyäni keitin bataatin suolalla maustetussa vedessä ja annoin sen jäähtyä ennen kuorimista. P ata oli hautunut noin 4 tuntia suuremmalla teholla ja lihat olivat kypsiä, nam. Lisukkeena oli siis bataatti, joka oli vieläkin hiukan lämmin, joten kuorin bataatin, jonka jälkeen leikkasin sen viipaleiksi, joista sitten tein nappeja muottia apuna käyttäen. A settelin bataattinapit lautasille ja lisäsin annoksiin mureaksi hautunutta lihaa sekä herkullisia haudutettuja kasviksia. Annokset olivat valmiita ja sen jälkeen otin muutaman kuvan annoksesta ja soitin ruokakelloa. Vieraat kiirehtivät kohti ruokapöytää ja tekemäni valmiit lautaset katosivat hetkessä parempiin suihin. O nneksi tuo kuvausannos kuuluu aina minulle, joten en jäänyt nuolemaan näppejäni. T uosta lihamäärästä valmistuu lihapataa vähintään 6–8 annosta. Haudutusliemen voi myös suurustaa, jolloin lihapadan ruokaisuus vaan lisääntyy. K äytin nyt vain yksinkertaisia mausteita, sillä aina ei tarvitse tyhjentää koko maustekaappia ruokapataan. Tämä lihapata muistuttaa hiukan karjalanpaistia, joka on yksi suomalaisista perinneruoista. K okeile myös suurustettua lihamuhennosta kasviksilla sekä vastaavaa lihapataa kalkkunasta. P ienen budjetin marokkolainen lihapata vie kielen mennessään ja hiukan suuremmalla budjetilla saa aikaan vaikka häränhäntää punaviinikastikkeessa. Jos villisika jäi kutkuttamaan makuhermojasi, niin herkuttele sillä ja värikkäillä lisukkeilla. L isää näitä ja muita erilaisia lihapatoja ja haudutettuja ruokia löydät käyttämällä verkkosivullani olevaa Googlen täsmähakua sanoilla lihapata ja haudutettu. M uistathan, että voit valmistaa lihapadan myös uunissa, silloin haudutat lihat noin 180 asteessa tunnin, sen jälkeen lasket lämpötilaa noin 100 asteeseen ja haudutat pari tuntia lisää. Tämä on sitä slow cook-meininkiä, eli hiljaa hyvää tulee. N äissä tunnelmissa mennään ensi kertaan ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. K okkailemisiin -Carloswww.carloskokki.com
Uusi Costa Blanca 1/2018 52 P ia Koivuranta oli Green Teamin ja Bird of Paradisen avustuksella järjestänyt hienon golfturnauksen Suomen satavuotisitsenäisyyspäivän kunniaksi. A amu sarasti melko kylmänä, kun ensimmäiset pelaajat kurvasivat Vistabella Golfin parkkipaikalle. Kentällä kävi aikamoinen kuhina, kun osallistujat SUOMI 1 00 -golfturnaus Vistabella Golfissa 6.1 2.201 7 valmistautuivat kello yhdeksän yhteislähtöön. Aurinko ehti hieman pilkistää pilvien välistä neljänkymmenen kilpailijan suunnistaessa omille lähtöpaikoilleen. P elin edetessä sääkin lämpeni, mikä teki pelaamisesta paljon mukavampaa. Kierroksen päätyttyä klubitalolle saapui iloisen näköistä peliporukkaa ja vaikutti siltä, että osallistujilla oli ollut mukava pelipäivä. Iloinen puheenporina täytti ravintolasalin palkintojen jakoa odotellessa. P äivä oli kaikin puolin onnistunut. Kiitos kaikille osallistujille ja kisan järjestäjille! Sari Martela Lyöntipeli 22 reikää par 88 1.Kari Stenman 85 2.Jari Sippu 91 3.Pertti Raatikka 95 4. Hans Ahonen 101 5.Jaana Puupponen 101 6. Raimo Rinkinen 102 Palkintojen jako. Voittaja Kari Stenman (vas) vierellään Pia Koivuranta ja Jari Karviola. Iloista jutustelua palkintojen jakoa odotellessa. Turnauksen tulokset: Pistebogey par 44 pistettä 1. Miia Kanerva 51 2 .Ohara 46 3. Nivel Vvenu 45 4. José Precioso 44 5. Alan Goodwin 44 6. Raili Saarinen 43 Paras SCR : Kari Stenman 103 Paras nainen netto : Miia Kanerva 83 T orreviejassa sijaitseva Remeca Invest S.L. on avannut 20.1.2018 uuden verkkosivuston osoitteessa www.remecagolf.fi . Sieltä löytyvät yrityksen golftuotteet ja palvelut. RemecaGolf tarjoaa täyden palvelun golfmatkoja Espanjan Costa Blancalle ja Costa Calidaan. Sen kautta saa hotellit, greenfeet, kuljetukset, vuokra-asunnot sekä yhteistyökumppanin kautta lentoliput. Remeca Golf
Uusi Costa Blanca 1/2018 53
Uusi Costa Blanca 1/2018 54 Tervetuloa ruotsalaistaustaiseen hammashoitoon Orihuelan Costalla, Torreviejan eteläpuolella Jos arastelet hammaslääkärikäyntiä, niin annamme sinulle uuden ja paremman kokemuksen! Tarjoamme sinulle kivutonta ja laadukasta hoitoa edulliseen hintaan. Hoidata hampaasi meillä ollessasi Espanjassa! Puhumme suomea Sydämellisesti tervetuloa! Olemme muuttaneet uusiin tiloihin IBC-rakennuksessa (International Business Center) Supermercado Costa Blancan vieressä, Av. California / Calle Nazaríes 5, Orihuela Costa
Uusi Costa Blanca 1/2018 55 Seuraava Uusi Costa Blanca -lehti ilmestyy huhtikuussa Aineisto 30.3.201 8 mennessä uusicostablanca@hotmail.com
Uusi Costa Blanca 1/2018 56 SUOMALAINEN ASIANAJAJA JA VIRALLINEN KÄÄNTÄJÄ Monna Laakso-Sáez
Uusi Costa Blanca 1/2018 Costa Blancan evankelis-luterilainen seurakunta Calle Maldonado 2.1, ES-03181 Torrevieja puh. 965 708 475, keittiö puh. 683 318 256 Seurakuntakoti ja kahvila avoinna maanantaista torstaihin klo 10–14. Pappi Peter Kankkonen, puh. 606 540 757 tavattavissa keskiviikkoisin klo 11–14 turistipappi.costablanca@evl.fi Kanttori Esa Pyöriä, puh. 606 931 950 turistikanttori.costablanca@evl.fi Srk-neuvoston puheenjohtaja Kari Winberg , puh. 634 325 847, winberg.kari@gmail.com 57 Messu Torreviejan Inmaculada Concepción -kirkossa, os. Plaza de la Constitución s/n: Lauantaina klo 12: 3.2., 17.2., 3.3., 17.3. Kiirastorstain messu 29.3. klo 18. Pääsiäismessu sunnuntaina 1.4. klo 16. Muuta ohjelmaa seurakuntakodilla: Miesten juttutupa perjantaina klo 10: 2.2., 16.2., 2.3., 16.3. Naisten Kahvila tiistaina klo 14: 6.2., 27.2. ja 20.3. Lauluillat perjantaina klo 18: 23.2. ja 23.3. Sunnuntailounas 25.2. ja 25.3. klo 14. www.costablancanseurakunta.fi Viikoittain seurakuntakodilla: Maanantaisin klo 16 Espanjan keskustelupiiri 12.2. alk. Tiistaisin klo 11–14 Neulomapiiri Keskiviikkoisin klo 11.30–13.30 Lounas, 7 € Keskiviikkoisin klo 14–16 Kuoroharjoitus Torstaisin klo 14–15.30 Raamattupiiri Perjantaisin klo 13–16 Taidepiiri Seurakunnan kevätkokous 17.2. messun ja kirkkokahvien jälkeen, n. klo 13.30, seurakuntakodilla. Tervetuloa mukaan ja osallistumaan! Retki Mallorcalle 19.-22.3 . Tiedustelut puh. 965 708 475. Kirkkokonsertti ”Suomalainen rukous” , Savonlinna-kvartetti, Esa Pyöriä. Inmaculada Concepción -kirkko 1.3.2018 klo 17. Ohjelma 10€. Savonlinna-kvartetin konsertti 3.3. klo 18, Palacio de la Música, os. Calle Unión Musical Torrevejense, 55, 03181 Torrevieja. Ohjelma 10 €. Kamariorkesteri Collecium Musicum Lohja , solistina kitarataiteilija Janne Lehtinen, johtajana kanttori Harri Kerko, 18.3. klo 17, Centro Cultural Virgen del Carmen, os. Calle del Mar, 28, 03182 Torrevieja. Ohjelma 10 €. Kirkkokuoron hiljaisen viikon iltamusiikki kanttori Esa Pyöriän johdolla 27.3. klo 17 La Matan kirkossa, os. Plaza de Encarnación Puchol 8. Ohjelma 5 €.
Uusi Costa Blanca 1/2018 58 Golf Estates, Urb. Lomas Campoamor Avda de Ibiza 1 6 Bl. 1 nro 1 -2 031 89 Orihuela Costa Real Estate Z-Yachting Avda La Mancha Altos de la Bahia F9 Manz 1 4 nro 21 0, 031 83 Torrevieja Kiinteistönvälitystä Costa Blancalla 1 5 vuoden ajan! Pia Tötterman Myyntineuvottelija puh. +34 727 721 027 sähköposti: nordic2@z-yachting.com www.z-yachting.com Laaja valikoima jälleenmyyntikohteita sekä uudistuotantoa kerrostaloasunnoista huviloihin mm. Torreviejassa, Orihuela Costalla ja Alteassa. Luotettavat yhteistyökumppanit.