2 / 2019 + Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti
Uusi Costa Blanca 2/2019 2 UCB-lehti on Facebookissa Viereen kuvatun QRkoodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca -lehden uusinta numeroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 4 Kevätvaaleja päin 6 El Cortijo del Fraile, Níjar 8 Yhteiskiristillinen naistenpäivä 1 vuotta 1 Wau, mikä elämys! 11 Kirkon työ Espanjassa haasteiden edessä 1 2 Buenas, que tal! Recuérdame 1 4 Karjalakerho Costa Blancalla 1 5 Pois Espanjan edestä! Espanja on maailman tervein maa 1 6 Semana Santa kiinnostaa 1 7 Domingo de Ramos – Palmusunnuntai 1 8 Pedigree Dream -dokumenttielokuva 21 Kolmen talven karnevaalit 22 Turronia ja tippukiviä 23 Ennakkoäänestys käyttöön srk-vaaleissa 24 Sinikka Halttusen Salaisuuksia-kirja 26 Suomalaisten uusi yrittäjäyhdistys 27 Espanjansuomalaisten kesätapaamisia Suomessa 28 Granada / Sierra Nevada 31 –43 Costa Blanca Suomi-Seura tiedotuslehti 44 KRP pyytää vihjeitä etsintäkuulutetuista 45 Aurinkoenergiaa Espanjassa 46 Espanjan kielenopiskelua Suomen kouluissa 47 Torreviejan keilajoukkueille hopeaa ja pronssia Leijonat karkeloivat Bar Carlosissa 48 Costa Blancan Skandinaavinen koulu 50 Orihuela – monumentaalinen kaupunki 54 Seurakunnan konserttitrilogia 55 Pekka Simojoki ja EtCetera 56 Maanjäristyksiä ei kannata pelätä liikaa 57 Personal Shopper -palvelu Alicanten lentokentällä Ryöstäjä kiinni Costa Blancalla 58 Naisten ja miesten vuoden 201 9 karaoketaitajakisat 59 Yritysuutisia Orihuela Costalla 60 Makujen maailma à la Carlos! 63 Seurakunnan taidepiirin näyttely 64 Uutisia Happy Teeth -hammasklinikalta SISÄLLYSLUETTELO 2 /2019 UCB-lehti on myös Facebookissa. Lehden sivu löytyy kirjoittamalla hakukenttään Uusi Costa Blanca. Tykkäämällä lehdestä saat omalle etusivullesi linkkejä tuoreisiin Espanja-uutisiin ja muihin kiinnostaviin juttuihin, sekä pääset myös kommentoimaan niitä. Mukaantuloa varten tarvitset oman Facebook-käyttäjätunnuksen.
Uusi Costa Blanca 2/2019 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 2/2019 Huhtikuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +34 652 370 169 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä. Kansikuva : Alkuvuonna vietetään Torreviejassa moniviikkoista karnevaaliaikaa, jolloin on mm. näyttäviä kulkueita kaupungin kaduilla. Lisää aiheesta sivulla 21. (Kuva: Pekka Leppänen) uusicostablanca@hotmail.com Hyvä lukija! Seuraava numero ilmestyy lokakuussa. Aineisto viimeistään 30.9.2019 mennessä. ISSN 2342-2653 www.uusicostablanca.co.nf Kustantaja: Massol S.A. Taas on aika auringon. Vuosi vuodelta talvi lyhenee ja kesä tulee nopeammin. Kyllä se tulee. Ihan oikeasti. Tutkittu juttu. Tämän talven uutisseurannassa on ollut mm. soteja brexit-keitoksia. Mitä ne sellaiset päättäjät ovat, jotka eivät osaa sovussa tehdä päätöksiä. Viime minuuteilla pyörretään kaikki ajanpuutteen vuoksi. Lisäaikaa anotaan ja sopimuksista vängätään. Onhan 6. vuosikerta Ennakkoäänestys on Espanjassa mahdollista seitsemällä paikkakunnalla. Costa Blancalla voi äänestää Torreviejassa neljänä päivänä 1 5.5.–1 8.5.201 9 klo 1 0.00–1 4.00. Äänestyspaikkana on hotelli Doña Monse osoitteessa Avenida Orihuela 75, Torrevieja. Europarlamenttivaalit 201 9 Espanjan kaikki ennakkoäänestyspaikat: https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-201 9/fi/uap_724.html Äänestää voi myös kirjeitse. Lisätietoja osoitteessa: https://vaalit.fi/kirjeaanestys sitä aikaa ollut monta vuotta! Rahan ja ajan haaskausta. Ja me viisaat aikuiset ihmettelemme mikä nykynuoria vaivaa kun ovat päättämättömiä ja päämäärättömiä. Valittaminen ei auta ainakaan jos ei ole mukana valitsemassa. Jokaisen ääni ratkaisee tulevissa eduskuntavaaleissa! Ja syksyllä on taas mahdollisuus vaikuttaa täällä meidän oman seurakuntamme vaaleissa. Marraskuun puoliväliin asti on aikaa perustaa valitsijayhdistyksiä. Olisitko juuri sinä tai joku ystäväsi kiinnostunut toimimaan seurakuntaneuvostossa? Kymmenen vuotta sitten oli viiskymppinen suomalainen täällä tytönhupakko. Eläkeläiset olivat selvä enemmistö. Onneksi nyt myös ihan oikeat nuoret ovat rohkeasti lähteneet maailmalle. Nuorempia yrittäjiä on jo sen verran. että yrittäjäyhdistyskin saatiin perustettua. Ensimmäinen aloite sellaisen perustamiseen 12 vuotta sitten hiipui yrittäjien vähäisyyden vuoksi. Nyt Costa Blancalla toimivat suomalaiset yrittäjät saavat neuvoja ja vertaistukea. Varsinkin kimuranttien lakipykälien ymmärtäminen ja noudattaminen on haasteellista vieraassa maassa. Onneksi elämän täällä ei tarvitse olla pelkkää puurtamista tai koko maailman ikävyyksien murehtimista. Kyllä meillä kaikilla pitäisi olla aikaa harrastaa, tavata ystäviä, osallistua erilaisiin tapahtumiin ja nauttia rennommasta elämäntavasta. Oma ääni tässäkin ratkaisee kuinka täällä elämäänsä elää. Aurinko paistaa varmasti täällä Espanjassa koko kesän, mutta onneksi Suomeenkin on ennustettu lämmintä ja aurinkoista kesää. Suvivirttä odotellessa aurinkoisia päiviä ihan kaikille!
Uusi Costa Blanca 2/2019 4 Tänä keväänä on Espanjan politiikasta ja vaaleista kiinnostuneille paljon ennustettavaa, eikä mikään ole niin varmaa kuin epävarma. E spanjassa on edessä iso vaalivuosi 2019; ennenaikaiset parlamenttivaalit 28. huhtikuuta sekä kunnallis-, alueja EU-vaalit. Hallituksen budjettiesitys kaatui ja samalla kaatui myös hallitus parlamentin äänestyksessä. Katalonian separatistipuolueet vetivät tukensa sosialistien Pedro Sánchezin hallitukselta. H allituksen budjettiesityksen kaatuminen oli häviö etenkin Espanjan eläkeläisille. Sánchezin hallituksen ”sosiaalisessa” budjetissa oli huomioitu erityisesti heidät. N ykyinen perustuslaki hyväksyttiin 6. joulukuuta 1978. Espanja sai perustuslain, joka sinetöi maan siirtymisen demokratiaan Francon diktatuurin jälkeen. Nyt äärioikeisto on palannut Espanjan poliittiselle kartalle Andalusian aluevaaleissa saavuttamansa voiton myötä. V ox-puolue perustettiin vuoden 2014 alussa konservatiivisen PP:n linjaan tyytymättömien äärikonservatiivien toimesta. Viime syksyyn asti Vox oli kuitenkin marginaalinen tekijä Espanjan politiikassa. Vuoden 2016 parlamenttivaaleissa puolue sai 0,2 prosenttia äänistä eikä sillä ollut edustajia kansallisessa tai alueellisissa parlamenteissa. A ndalusian vaalien tulos kuitenkin yllätti kaikki ennustajat ja analyytikot. Vox keräsi lähes 11 prosenttia äänistä ja sai 12 edustajaa 109-paikkaiseen alueparlamenttiin. Läpimurto oli tapahtunut. KEVÄTVAALEJA PÄIN Vox tavoittelee Espanjan suuruuden palauttamista tutulta kuulostavin iskulausein: "Make Spain great again". V ox puolustaa katolista uskontoa, vaalii perinteisiä perhearvoja, vastustaa ”radikaalifeminististä ideologiaa” ja vastustaa aborttia. Eniten muita eurooppalaisia populistipuolueita Vox muistuttaa maahanmuuttovastaisuutensa osalta. M aahanmuuttoon perinteisesti suvaitsevaisesti suhtautuvassa maassa ulkomaalaisvastainen retoriikka ja ”espanjalaiset ensin” -ajattelu ovat uusi ilmiö. Voxin ideologiaan liittyy myös aimo annos EU-skeptisyyttä. K eskeisimmäksi motiiviksi ja samalla Espanjan tämänhetkiseksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi Voxia äänestäneet ovat nimenneet espanjalaisten identiteettikriisin johtuen Katalonian separatistien vaatimuksista. Espanjan oikeisto väittää hallituksen antautuneen Katalonian itsenäisyysmielisille. H elmikuussa järjestivät suurin oppositiopuolue Partido Popular (PP), liberaali Ciudadanos ja äärioikeistolainen Vox suuren joukkokokouksen Madridissa. Katalonian separatisteille oikeiston pääseminen valtaan olisi katastrofi. V oxin voi nähdä osana Euroopan yli viime vuosina pyyhkinyttä oikeistopopulismin aaltoa, vaikka sillä onkin omat espanjalaiset erityispiirteensä. Puoluetta on verrattu mm. Ranskan Kansalliseen liittoutumaan, Fidesziin Unkarissa ja Vaihtoehto Saksalle -puolueeseen. Retoriikassa on myös nähty yhtäläisyyksiä Yhdysvaltojen presidentti Trumpiin ja Brasilian presidentti Bolsonaroon. V oxin ideologian ytimessä on nationalismi: Espanjan yhtenäisyyden, identiteetin, historian ja perinteisten arvojen vaaliminen. Härkätaistelu, metsästys ja kansankulttuuri ovat puolueen erityisessä suojeluksessa. Koti, uskonto ja isänmaa Espanjan vaalit Espanjan äärioikeiston paluu H uhtikuun parlamenttivaalit voivat vaikeuttaa entisestään Espanjan hallintoa. Viimeisimpien kyselyjen keskiarvon mukaan PSOE saisi 25 lisäpaikkaa eli 110 paikkaa uuteen parlamenttiin. Podemoksen ennustetaan menettävän 32 paikkaa nykyisistä 71 paikastaan. Vaaliennuste
Uusi Costa Blanca 2/2019 5 O ikeisto (PP, Cs ja Vox) saisi 175 paikkaa, vaikka PP menettäisi 52 paikkaa, sillä Cs saisi 24 lisäpaikkaa ja Vox 34 kokonaan uutta paikkaa. Pienistä puolueista ERC saisi 4 lisäpaikkaa ja PDECat häviäisi 3 paikkaa. J oka tapauksessa kaikki ennusteet osoittavat, ettei uuteen parlamenttiin tule vahvaa enemmistöä. Kyselyn mukaan 30 % espanjalaisista pitää Sánchezia tulevanakin pääministerinä. E urovaalit pidetään 23.–26. toukokuuta 2019. EU-parlamenttia odottaa ennusteiden mukaan iso myllerrys. Ensimmäinen EU-vaaliennuste povaa vanhoille valtapuolueille suurta tappiota. Äärioikeiston kannatus kasvaa. E uroopan uudet kansallismieliset puolueet voivat saada jopa neljänneksen europarlamentin edustajanpaikoista kevään vaaleissa. On vähän para-doksaalista, että ne liikkeet, jotka ovat lähteneet kansallisen suvereniteetin ja kansallisen identiteetin korostamisesta, alkavat nyt rakentaa eurooppalaista ja kansainvälistä, jopa globaalia yhteistyötä. M aahanmuuttovastaiset puolueet eivät ehkä nytkään kykene järjestäytymään yhden yhtenäisen ryhmän alle käyttääkseen parlamentissa mahdollista yhteistä kokoaan vastaavaa valtaa. Tällä vaalikaudellahan he ovat olleet neljässä eri ryhmässä. E rityisesti kansallismielisiä puolueita erottavia tekijöitä on kaksi: Toinen on suhde Venäjään: osa puolueista ilmaisee avoimesti nojaavansa Venäjän taloudelliseen tukeen ja toivoo lisää yhteistyötä Venäjän kanssa, kun taas esimerkiksi puolalaisille se on kauhistus. M aahanmuuton vastustaminen tarkoittaa kunkin maan ja puolueen näkökulmasta eri asioita – erilaisia keinoja sekä erilaisia tavoitteita. Italiassa peräänkuulutetaan eurooppalaista solidaarisuutta eli turvapaikanhakijoiden ns. taakanjakoa, jota Italia toivoo oman maansa siirtolaispainetta helpottamaan. Tätä taakanjakoa Unkari ja Ranska nimenomaan vastustavat. Aika vaikea varmaan on löytää sellaista yhteistä politiikkaa, joka menisi yhtään sen pidemmälle kuin että ilmoitetaan, että vastustetaan maahanmuuttoa. S iihen, syntyykö kansallismielisistä suuri yhtenäinen parlamenttiryhmä, saadaan vastaus vasta eurovaalien jälkeen. Se on kuitenkin selvää, että uuden poliittisen voiman nousu vaikuttaa Euroopan parlamentin toimintaan. Uusissa puolueissa vanha jaottelu oikeistoon ja vasemmistoon ei toimi. Varmaan tuloksena syntyy myös Euroopan parlamentti, joka näyttää aika erilaiselta kuin tämä nykyinen. Sosiaalitutkimuskeskuksen (CIS) viimeisin kysely osoittaa että 60 % sekä Espanjan parlamenttiettä EU-vaaleissa kantansa päättämättömistä äänestäjistä on naisia. Neljä miljoonaa naista ei ole vielä päättänyt, miten äänestää huhtikuussa ja toukokuussa. Tämä voisi selittää, miksi poliittiset kampanjat ovat keskittyneet naisiin! K yselyn mukaan naiset eivät todennäköisesti myöskään äänestä uusia puolueita – Podemos, Ciudadanos ja Vox – vaan mieluummin kahta perinteistä puoluetta, sosialistipuoluetta (PSOE) ja konservatiivipuoluetta (PP). O n kuitenkin huomattava, että yksi neljästä alle 35-vuotiaasta naisesta ei ole päättänyt kantaansa, tämä ryhmä on osoittautunut erityisen herkäksi tasa-arvokysymyksille. Malla Grönvall Lähteet: Uusi Suomi 7.1.2019 Suomen Madridin-suurlähetystön blogi 20.2.2019 Yle 15.2.2019 ABC 15.2.2019 El Periódico 25.2.2019 El País 5.3.2019 Europarlamenttivaalit 2019 Syntyykö EU-parlamenttiin uusi iso ryhmä Ratkaisevatko naiset vaalien tuloksen Parlamentin alahuone Congreso de los Diputados.
Uusi Costa Blanca 2/2019 6 T ämän aikansa tyypillisen suuren ”Cortijo” -nimellä tunnetun maatilan rakennuskompleksin tekivät dominikaanimunkit 1700-luvulla suurelle 730 hehtaarin tilalle, johon kuului pienempiä tiloja ja taloja. Cortijo on yksikerroksinen rakennuskokonaisuus, jonka suljetun suuren pation ympärillä on erilaisia tiloja kuten omistajan ja työläisten asuinrakennuksia, tallit, sikala, kappeli, hautakappeli, kellotorni, vesisäiliö ja uunit. Viimemainituissa tehtiin koko ympäristössä kuuluisaa leipää. M unkkien aikana Cortijo tuotti elintarvikkeita Almeríassa sijaitsevalle luostarille. Koska tila kuului uskonnolliselle järjestölle, myös se kärsi vuonna 1836 surullisenkuuluisan Mendizabalin operaation seuraukset, kun valtio takavarikoi sen voidakseen maksaa suurta valtionvelkaa. T ila myytiin huutokaupalla ja se joutui yksityisomistukseen. Erilaisten vaiheiden jälkeen sen omistajat muuttivat pois tilalta ja kuuluisa rikos liittyy tilanhoitajan tyttären Pacan häihin kesällä 1928. Hän karkasi juuri ennen hääseremoniaa serkkunsa kanssa, jota oli aina rakastanut, mutta hänen sulhasensa veli ja oma siskonsa saivat pakenijat kiinni muutaman kilometrin El Cortijo del Fraile, Níjar Vajaan kolmen tunnin automatkan päässä Torreviejasta lähellä Níjaria Almerían maakunnassa sijaitsee pahoin raunioitunut rakennuskompleksi El Cortijo del Fraile, joka on kuuluisa monesta eri syystä. Kaikkein tunnetuin se on sinne sijoittuneista traagisista tapahtumista, joihin perustuen Federico Garcia Lorca kirjoitti kuuluisan näytelmänsä Veren Häät. päästä. Sisko yritti tuolloin tappaa Pacan kuristamalla, koska tämä oli aiheuttanut niin suuren häpeän. Sulhasen veli ampui Pacan serkun kuoliaaksi. Sulhasen veli oli myös Pacan siskon aviomies. F ederico Garcia Lorca luki uutisen tapahtumasta, josta sai inspiraation tragedianäytelmään Veren Häät. Siinä Lorca kuvaa mestarillisesti ihmisen alkeellisimpia ja väkivaltaisimpia puolia, elämän ja ympäristön kovuutta, mustasukkaisuutta, kunnian menetystä ja kärsimystä. N äytelmässä kuvataan joitakin piirteitä nimenomaan elämästä täällä Cabo de Gatan karulla alueella ja Cortijo del Frailessa, mutta se on hyvä kuvaus koko Andalusian maaseudun elämästä siihen aikaan. Veren Häät -näytelmästä on tehty myös flamencotanssiin perustuva elokuva vuonna 1981. T apahtumasta inspiroitui myös kirjailija Carmen de Burgos , jonka vuonna 1931 ilmestyneessä teoksessa "Puñal de Claveles” rakastavaiset pääsevät pakenemaan ja talo esiintyy myös Juan Goytisolon kirjassa “Campos de Níjar”. Tuorein tätä 1920-luvun traagista aihetta käsitellyt teos on vuodelta 2015, jolloin
Uusi Costa Blanca 2/2019 7 ilmestyi Josefina Góngora Pérezin ”Amor y traición en el Cortijo del Fraile”. F rancon diktatuurin aikana Veren Häiden esittäminen oli pitkään kielletty. Minulle se oli ensimmäinen Espanjassa näkemäni teatteriesitys Palma de Mallorcan auditoriumissa 1975. Siinä mielessä erikoinen juttu, etten silloin vielä osannut lainkaan espanjaa, mutta muistan tuon teatterikäynnin yhtenä parhaista elämässäni. T uon jutun jälkeen tämä maatila on ollut monessa mukana, esimerkiksi elokuvissa Hyvät, Pahat ja Rumat, jossa se oli sotilassairaalana toimineen San Antonion lähetysaseman ulkokuvissa, sekä Vain Muutaman Dollarin Tähden, Naurava Paholainen, saksalainen elokuva Unter Geiern, Terence Hill ja Bud Spencer -elokuva Tappava hymy/Luojan lähettiläät, Silver Saddle, brittisarjaa Saracen kuvattiin myös täällä, samoin espanjalaisbrittiläistä elokuvaa La Lengua Asesina ja TV-sarjaa Los Hombres de Paco. C ortijo on nykyään todella surkeassa kunnossa, vaikka se on nimetty suojelukohteeksi. Tilan omistaja ei halua hoitaa sitä, vaan pelkästään viljelymaita, ja hän on ainoastaan tukenut joitakin seiniä, etteivät ne romahda. K unta koetti oikeuden kautta vaatia, että maakunta tekisi restaurointityöt. Maakunta ei suostunut, vaan vaatii kuntaa tekemään ne jne jne ja sillä välin talo rapistuu olemattomiin ja sen mukana ehkä ainoa aikansa suuri cortijo, joka on jäljellä vielä siinä kunnossa, että sen voisi restauroida ja ottaa museokäyttöön kulttuurillisen historiansa vuoksi, kunhan joku pistää tarvittavat kaksi miljoonaa euroa likoon. A lmerían maakunta on elokuvien kuvauspaikkoja harrastavalle oikea aarreaitta. Siellä on filmattu viimeisten 60 vuoden aikana yli 500 elokuvaa ja moni tunteekin läheisellä Tabernasin autiomaalla sijaitsevat Oasys Mini Hollywoodin ja Fort Bravon teemapuistot, joissa on tehty paljon länkkäreitä. M yös tämä Cortijo del Frailen ympäristö, Cabo de Gatan suuri luonnonsuojelualue ja sen upeat rannat, joista monet ovat Espanjan kauneimpia, on näkemisen arvoinen ja sen kylissä on runsaasti majoitusvaihtoehtoja, sillä alue on suosittu rantalomakohde. A utokaravaanareille on monia parkkeja leirintäalueiden lisäksi. Alueella on myös useampi paikka, jossa on kuvattu sarjaa Game of Thrones. Tällaisten paikkojen bongaus on monen harrastus ja mukavaa matkailua. Costa Blancan suunnalta on valittavissa parikin eri reittivaihtoehtoa, matkaaikaa kuluu alle kolme tuntia. Teksti ja kuva: Annukka Valtanen Cortijo del Fraile on keskellä ei mitään (kuvakaappaus YouTubesta).
Uusi Costa Blanca 2/2019 8 L auantai 16.3. valkeni tavalliseen tapaan kauniina ja aurinkoisena Torreviejassa. Tavallisuudesta se poikkesi kuitenkin erään naisjoukon keskuudessa: tänään juhlittaisiin yhteiskristillisen Naistenpäivän 10-vuotista taivalta. Tätä päivää, kolmen seurakunnan: luterilaisen, Majakan ja Kotikirkon yhteisesti järjestämää, naistiimi oli huolella valmistellut edellisestä keväästä lähtien. Päivän teemaksi oli yksimielisesti valittu Iloa ja yhteyttä . Takaiskuiltakaan ei oltu vältytty; päivän kutsuvieras ja puhuja, laulaja-evankelista Nina Åström , oli sairastunut ja joutunut perumaan osallistumisensa. Näin ollen ei myöskään illaksi suunniteltu sekä miehille että naisille tarkoitettu konsertti Virgen del Carmenissa toteutunut. T ässä tilanteessa Naistenpäivän läpiviemiseksi otettiin käyttöön suunnitelma B, ja YHTEISKRISTILLINEN NAISTENPÄIVÄ 1 VUOTTA niinpä Restaurante Fu n täytti lauantaiaamuna iloisesti poriseva, yli 70 naisen joukko. Tila oli tähän käyttöön sopiva ja esteetön näkyvyys lavalle takasi myös ohjelman hyvän seuraamisen. Päivä pyrähti käyntiin tervetuliaismaljoilla napakan ja selkeän juontajan, Mari Hirvosen , vetämänä. N aistenpäivän historiikkia kuulijoille avasi itseoikeutetusti Paula Kaikkonen . Hän oli yksi Naistenpäivän perustajajäsenistä ja aktiiveista luterilaisen seurakunnan puolelta, sillä toiminta sai alkunsa näiden naisten aloitteesta v. 2008. Seurakuntaneuvosto hyväksyi ehdotuksen ja merkitsi sen toimintasuunnitelmaan. Niinpä ensimmäisen Naistenpäivän järjestelyvastuun kantoivat luterilaisen seurakunnan naiset 21.3.2009. Tosin puhujina toimi myös Majakan ja Kotikirkon edustajia. Alkuaikoina seurakunnat vuorottelivat päivän järjestelijöinä, mutta myöhemmin toimintaa on jatkettu eri seurakunnista kootun tiimin avulla. Y hteislaulu tunnelman virittäjänä toimii lähes joka tilanteessa ja niinpä ravintolan kiinalainen henkilökunta sai kohta ihmetellä ”omituista kieltä”, kun Pikkulintu riemuissaan -laulu kajahti ilmoille voimalla ja innolla. Mikäli osanottajien jännitys ei ollut tähän mennessä lauennut, sen teki Greta Roihuvuon ohjelmoima ”jäänmurtaja”. Greta oli pussittanut sellofaanikääreeseen isoon kulhoon makaroneja, joiden lukumäärä meidän naisten piti arvata. Lähimmäksi arvannut sai pitää kulhon ja varasijoille jääneetkin saivat suun makeaksi. E nsimmäisen puheenvuoron käyttäjäksi Greta oli taivutellut oman miehensä. Rohkeasti pestin vastaanottanut Raine Roihuvuo , Kotikirkon pastori ja vanhimmiston puheenjohtaja, esitti ensin tekemänsä kronikan naisille, Juha ”Watt” Vainion Käyn ahon laitaa -sävelmään sovitettuna. Se sulatti kuulijat vastaanottamaan mukavasti kootun puheen, joka käsitteli miehen ja naisen eroja. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli seitsemästä havainnointipisteestä: miehet ja naiset kiinnittävät huomiota eri asioihin esim. ulkonäköä tarkastellessaan. Raine toi kutkuttavasti ja avoimesti esimerkkejä omasta parisuhteestaan. Samalla hän keräsi meidän naisten pisteet kauniista puhetyylistään vaimoaan kohtaan. Y hteislaulu Herra kädelläsi viritteli odottelemaan seuraavaa ohjelmaa. Jo jonkun aikaa istuttuamme, saimme heittäytyä Kirsi Korhonen ja Sirpa Lauronen toivottivat osanottajat tervetulleiksi.
Uusi Costa Blanca 2/2019 9 luoviksi Kirsi Korhosen johdolla. Tämä lasten parissa työskentelevä ammattilainen innosti meitä liikkumaan improvisoiden Pilvipyykkiä nimisen lastensadun inspiroimina. Ja kyllähän se virkistikin ja sai naurulihakset käyttöön! T oinen puhujavieraamme oli Irmeli Viljanen , joka toimi myös säestäjänämme. Tämä upeaääninen ”laululintusemme” lauloi sekä kertoi koskettavasti lähetystyössä vietetyistä vuosista, joita oli kertynyt lähes 40. Elämä Uruguayssa nuorena aviovaimona avasi eteen monenlaisia haasteita. Kuitenkin Jumalan antama näky ihmisten auttamisesta sekä fyysisesti että hengellisesti kantoi silloin ja on hänen voimavaransa edelleenkin. Tällä hetkellä Irmeli toimii miehensä Ilpon kanssa pastoripariskuntana perustamassaan seurakunnassa San Javierissa. Saimme kuulla myös Irmelin lempivirren kitaran säestyksellä: Suurempi kuin sydämeni. T ässä vaiheessa alkoikin jo vatsa heräillä hyvien ruuantuoksujen myötä. Henkilökunta täytti pöydät sujuvasti tuoreilla salaateilla sekä maistuvalla pähkinäkanalla. Jälkiruokana saimme nautiskella vielä kahvit tiramisukakun kera. Ruokailun jälkeen oli vuorossa Kaija Leinon runo Mestarin luoma : 1. Hei, kaipaako elosi "tuunausta", kyselee media monesti meiltä, tarjoten pintatai syväpuunausta, koukutuspuheet ei lopu heiltä: 2. Tässäpä voide mitä parhain, silottaa juonteet ja rypyt täyttää. Käyttö sen pitää vain aloittaa varhain, jotta voit freesiltä ikäsi näyttää. 3. Entäpä muhkurat reisien, mahan; siihenkin konstit helposti löytyy, personal trainer vie vain pikkurahan, tuskinpa pussisi siitä köyhtyy. 4. Miten on henkisen puolesi laita, vaivaako masennus, saamattomuus? Jos ei kuviot arjen maita, kohtaa tää guru ja oppi uus. 5. Hänellä tarjota on ajan slogan: mikä ei tapa, se vahvistaa. Toisin jos toimit, saat nimen houkan, sinä oot napa, se muistuttaa. 6. Lupaukset tyhjät johtavat harhaan, maalaavat kuvan valheellisen. Tiedän vain yhden mestarin parhaan, jolta saan peruskorjauksen. 7. Hän tukee huterat rakenteeni, toisinaan joutuu myös purkamaan, jos löytyy viallinenkin geeni, pystyy sen täysin korjaamaan. 8. Se mitä mainokset lupaa muuttaa, maalaa vain pintaa rapistuvaa, Hän, minun Herrani tekee uutta, kuivuneet luutkin Hän eloon saa. 9. Tunnet kai sinäkin mestarin tämän, uudistajan ilmaisen, päivittää linnan tai hökkelin rämän, häntä guruihin vaihtaisi en. 10. Hän on itse täydellinen, Herra, Valtias taivaan ja maan, Jumalan Poika armollinen, Häneltä yksin vain avun saan. Paula Kaikkonen Mari Hirvonen ja Kaija Leino Greta Roihuvuo Irmeli Viljanen ja Raine Roihuvuo Jatkuu seuraavalla sivulla V iimeisen puheenvuoron käytti Paula Kaikkonen puhuen kodin merkityksestä. Koti on yleensä meille ilon ja yhteyden kokemisen
Uusi Costa Blanca 2/2019 10 paikka, mutta siellä voi myös tuntea syvimmät haavoittumiset. Saamme olla kiitollisia kodeistamme, kun kuulimme, että maailmassa on tällä hetkellä noin 68 miljoonaa koditonta pakolaista. Paulan esityksen päätteeksi keskustelimme pöytäkunnissamme mm. juurista ja siitä miten etuoikeutettuja olemme monien omistaessa kodit sekä Suomessa että Espanjassa. O sallistujilta saadussa palautteessa kiiteltiin lyhyellä varoitusajalla koottua monipuolista ja antoisaa ohjelmaa. Paikka sai myös kiitosta hyvästä ruuasta ja nopeasta palvelusta. Tiimiläisinä saimme kokea Jumalan apua ja huolenpitoa lukuisien käytännön asioiden järjestelyissä. Sama huolenpito ja luottamus kaikkivaltiaaseen Isään tuli myös kirkkaasti esille jokaisen puhujan kautta. Loppulaulu Päivä vain ja hetki kerrallansa sekä Marin loppurukous kruunasivat yhteisen päivämme. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavan Naistenpäivän suunnittelua! Teksti: Kaija Leino Kuvat: Laura Koivulahti Irmeli Viljanen, Tuula Tarkkinen, Kirsi Korhonen ja Mari Hirvonen. K ävin ensimmäistä kertaa Busotissa, tippukiviluolassakin (Cuevas del Canelobre) keväällä 2010. Kauniisti valaistu luonnonluoma luola oli vaikuttava nähtävyys. Opas kertoi myös luolissa järjestettävistä konserteista. Ajatus sellaisesta kokemuksesta jäi kytemään. Nyt reilu yhdeksän vuotta myöhemmin unelmasta tuli vihdoin totta! A jatus pitkästä pimeästä matkasta omalla autolla ei houkutellut. Vähän hukkaan heitettyjä kilometrejä, koska kauniit vuoristomaisemat jäisivät ensikertalaisilta matkakumppaneilta näkemättä. Onneksi internetin ihmeellinen maailma jälleen pelasti tilanteen. Brasialaista jazzia soittavan kvintetin Lovis G. konserttiin järjestettiin hiljattain bussimatka. Järjestäjän (www.eurotourguide.com) kotisivuilta ostimme liput ja vahvistus ja tarkemmat ohjeet tulivat sähköpostiin. Mitään erillisiä lippuja ei kyselty. Bussin ovella kysyttiin ainoastaan nimet. Järjestävä taho hoiti kaikille konserttiliput ovella nimen perusteella. Helppoa ja mielestämme halpaa. Bussikuljetus Orihuela Costalta/Torreviejasta (useita pysäkkejä). oppaiden palvelut sekä konserttilippu sisältyivät 34 euron hintaan. H yvissä ajoin pakkasimme mukaan fleecehuovat, vesipullot, suolapähkinöitä sekä tietysti Fazerin sinisen suklaalevyn. Ennakko-ohjeissa oli kerrottu luolan lämpötilan olevan tasaisesti ympäri vuoden n. 17 astetta. Pienessä baarissa oli ainoastaan juomatarjoilu. Huoville tuli käyttöä penkin pehmusteina. Kevyt takki ja pitkähihainen pusero riittivät pitämään lämpimänä. Y leisöä oli parisataa henkeä ja suurin osa istumapaikoista oli permannolla. Me tietysti kiipesimme ylös parvelle. Sieltä näki sekä yleisön että esiintyjät. Ja lisäetuna siellä saattoi istua hieman rennommin. Jokunen lähti välillä jopa jaloittelemaan. V aikkei meistä kukaan ole erityisesti brasiliaisen jazzin ystävä niin kokemus oli upea. Taitavat muusikot ainutlaatuisessa ympäristössä. Luolassa on erinomainen akustiikka ja luolan seiniin heijastettu valoshow saivat aikaan lähes taianomaisen tunnelman. K onsertin jälkeen bussi toi meidät takaisin lähtöruutuun, jossa oma auto odotteli. Kaikki järjestelyt olivat täyden kympin arvoisia. E i mennyt hukkaan yhdeksän vuoden odotus! Wau mikä elämys! Teksti ja kuva: Aulikki Mäkinen
Uusi Costa Blanca 2/2019 11 T yö suomalaisten parissa Espanjassa on kirkolle haasteellista, sanoo Costa Blancan turistipappi Peter Kankkonen . Määrärahoja on entistä vähemmän, mutta samalla suomalaisten määrä nousee huomattavasti koko ajan. Diakoniatyö työllistää jo paljon. Eritoten Fuengirolan alueella, Gran Canarialla ja Teneriffalla, jossa Kankkonen on ollut kolme kautta, turistityö on edelleen etusijalla. Costa Blancalla sen sijaan ollaan usein koko talvi ja moni on asettunut tänne asumaan pysyvästikin. Costa Blancan suosiota ylläpitää lyhyt lentomatka sekä ihanteellinen ilmasto ja vilkasta toimintaa tarjoavat yhteisöt, kuten Suomi-Seura ja suomalaiset seurakunnat, toteaa Kankkonen. J oka toinen vuosi kokoontuvat kaikki kirkon Espanjan työntekijät yhteisille neuvottelupäiville. Helmikuun 2019 alussa nämä päivät pidettiin Torreviejassa, kertoo Kankkonen. Päivien aikana keskusteltiin missionaarisuudesta ulkosuomalaistyössä sekä ajankohtaisista ja hallinnollisista kysymyksistä. Neuvottelupäiville osallistuivat turistityöntekijät Teneriffalta, Gran Canarialta, Aurinkorannikolta ja Costa Blancalta. Erityisen iloinen Kankkonen on siitä, että tällä kertaa mukana oli myös Suomen Madridin suurlähettiläs Tiina JortikkaLaitinen . Tapaaminen oli tärkeä, koska turistiVieraat tapasivat seurakuntaneuvoston jäseniä Torreviejassa. Vasemmalta: Terttu Uutela, Bror Träskbacka, Pirjo Mattsson, Sanna Mehto, Kari Winberg, Voitto Korhonen, Satu Ranta, Mauri Vihko ja Peter Kankkonen. Kirkon työ Espanjassa haasteiden edessä työntekijöitten ja suurlähetystön ja konsulaattien välinen yhteistyö tiivistyy koko ajan. Suurlähettiläs kiitti kirkon työntekijöitä erinomaisesta yhteistyöstä. K olmipäiväisillä neuvottelupäivillä kirkkohallitusta edustivat kirkon turistityön koordinaattori, TL Bror Träskbacka ja ulkosuomalaistyön johtaja, rovasti Mauri Vihko , joka tutustui Costa Blancaan ensimmäistä kertaa. Molemmat miehet kantavat huolta määrärahojen vähenemisestä ja painottavat, että paikallisseurakuntien työvastuuseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, eritoten omavaraisuuden kohentamiseen. Molemmat olivat iloisia näkemästään Costa Blancan suomalaisen ev.lut. seurakunnan seurakuntakodilla, jossa puheenjohtaja Kari Winberg esitteli seurakunnan tiloja ja kertoi siellä tapahtuvasta vilkkaasta viikkotoiminnasta. Todellinen ilouutinen vieraille oli myös, että messussa käy täällä paljon ihmisiä ja miehetkin osallistuvat runsaasti niin messuihin kuin muuhunkin seurakunnan toimintaan. Tätä emme näe Suomessa, mainitsi Vihko. K ankkonen tietää myös kertoa, että supistuneiden määrärahojen vuoksi työntekijöitä on jo tulevasta syksystä lähtien entistä vähemmän. Gran Canarialle ja Teneriffalle lähtee syksyllä yksi pappi kahden sijasta ja Aurinkorannikolle ei lähetetä lainkaan turistipappia. Kanttoreitten määrä pysyy sen sijaan samana eli yhteensä neljänä. Täällä Costa Blancalla jatkavat molemmat nykyiset työntekijät Peter Kankkonen ja Satu Ranta myös ensi talvikauden 2019–2020. L opuksi Kankkonen painottaa kuinka tärkeätä on, että ollaan mukana eri yhteisöissä ja luodaan suhteita muihin maanmiehiin. Siitä on paljon hyötyä varsinkin, jos elämä saa yllättäviä käänteitä, jolloin ystävien ja läheisten apu on korvaamatonta. Teksti ja kuvat: Satu Mäkitalo Työsarkaa riittää Costa Blanca kiinnosti Rahat eivät riitä Costa Blancalla jatkavat molemmat nykyiset työntekijät Satu Ranta ja Peter Kankkonen myös ensi talvikauden 2019–2020 .
Uusi Costa Blanca 2/2019 12 O len Mikke ja minulla menee hyvin. Viimeksi kerroin teille ekasta kouluvuodestani täällä Orihuela Costalla, kun olin eskarissa. Nyt olen jo täyttänyt kuusi vuotta, ja viime syksynä aloitin ensimmäisen luokan Playa Flamencan uudella ala-asteella. Mietimme koko kesän, että valmistuukohan uusi koulu ajoissa ennen syyskuun alkua, vai joudutaanko vielä menemään sinne Los Dolsesin parakkikouluun ensin. K esällä kävin Suomessa, ja siellä olikin vähän outoa, koska olin jo ollut 8 kuukautta pois sieltä. Mietin, että puhuuko kaikki ihmiset siellä suomea, vaikka kaupassa, ja miksi talojen pihoja ei oltu suljettu portein. Ihmettelin myös, miksi piti pukeutua lämpimästi kuin Espanjassa talvella, vaikka Suomessa oli kesä. Elokuussa tultiin takaisin kotiin, ja käytiin aina päiväkävelyllä katsomassa miten koulun rakentaminen edistyy. Odotin kovasti koulun alkua, koska nyt minulla oli siellä valmiiksi tuttuja ja myös suomalaisia kavereita oli tulossa samaan kouluun. Ja kyllä se rakennuskin sitten valmistui viime hetkillä, vaikka näyttivät niin laiskoilta aina ne työmiehet siellä. E nsimmäisenä koulupäivänä jännitti, mutta ei ihan niin paljon kuin silloin eskarissa. Ei edes itkettänyt ollenkaan! Koulun ympärille oli rakennettu korkea muuri, ja portitkin oli tehty niin, ettei kadulta näe ollenkaan koulun pihalle. Ekana päivänä vanhemmat saivat tulla vaan portille, ja siitä eteenpäin meidän piti itse osata mennä eteenpäin kohti outoa, uutta ja isoa rakennusta. Äiti jäi sinne muurin taakse ihmettelemään, että osaankohan mennä oikeaan paikkaan. Mutta ei se ollut ollenkaan hankalaa, kun vaan osasi sanoa reippaasti oman nimen kun sitä kysyttiin. Se uusi suomalainen poika ei ymmärtänyt mitä häneltä kysyttiin, niin hän tuli sitten myöhemmin samaan luokkaan minun kanssa. Ja siellä oli myös muita tuttuja jo eskarista. Myös Eliano , ja se olikin tosi hauska juttu! Opettaja puhuu vain espanjaa O pettaja ei ollut minulle tuttu ennestään, mutta ihan mukavan tuntuinen, sellanen vähä vanha mummo. Se puhui tietysti vaan espanjaa, enkä ymmärtänyt ihan kaikkea. Luokassa oli aikamoinen hälinä, ja opettaja joutui välillä sanomaan kovalla äänellä ohjeita. Oli aika kuumakin, uudessa koulussa ei ollut ollenkaan ilmastointia, ja oli vielä tosi kuumia päiviä. Muutenkin rakennus oli vähän keskeneräinen vielä, kaikkia tiloja ei oltu saatu valmiiksi. Pihalla ei ollut paljonkaan varjopaikkoja, ja me oltiin aina ihan hiki päässä kun juostiin kilpaa välitunnilla. Lapset pitää täällä kyllä kauhean kovaa meteliä, ja koulussa oli vielä paljon tyhjiä tiloja, ja kaikki äänet kaikui käytävillä. A lussa jouduin aina vähän neuvomaan Alexia , sitä toista suomalaista poikaa, se kun ei ennen ollut ollut espanjalaisessa koulussa. Sitten välillä unohdin kuunnella mitä piti tehdä, kun meillä oli joku juttu kesken Alexin kanssa. Toisella kouluviikolla kävi niin, että ei huomattu, että kello oli jo kaksi, ja koulupäivä oli päättymässä, vaan me mentiin vahingossa iltapäiväryhmäläisten kanssa ulos. Vaikka olisi pitänyt olla siinä toisessa jonossa, jonka opettaja johdatti portille vanhempien luokse. Vähän ehdin ihmettelemään, miksi silloin oli kaksi ulkovälituntia, kun yleensä niitä on vaan yksi päivässä. Mutta sitten eskarista tuttu opettaja tuli huutamaan meitä, ja piti lähteä portille, jossa olikin meidän äidit ihan säikähtäneinä. Me ei vaan oltu tarkkoina mitä piti tehdä, ja oltiin menty väärään jonoon. Sitä juttua ei enää käynyt uudestaan! Buenas, que tal! Recuérdame? Tässä ihmetellään portin takana, että valmistuukohan uusi koulu ajallaan. Oppilaiden vanhemmat odottavat portilla koulupäivän päättymistä.
Uusi Costa Blanca 2/2019 13 V anhempia ei siis päästetä ollenkaan koulun pihalle, paitsi jos on tärkeää asiaa toimistoon. Aamulla klo 9 meidät jätetään portille ja siitä me juostaan omaan luokkaan. Klo 14 opettaja vie takaisin portille, jossa vanhemmat vilkuttelee ja koittaa saada näköyhteyden opettajaan, ja kun ope tunnistaa noutajan, antaa hän luvan mennä hakijan luokse. Ja sama juttu kuin eskarissa, omat eväät syödään päivän aikana, ja toiset oppilaat jäävät koululle vielä kahden jälkeen ruokailuun ja tekemään muita juttuja. Äiti sanoo, että ensi vuonna minäkin jäisin comodoriin, ja sanoin, että sitten voin jäädä jos Elianokin jää. Y htenä aamuna unohdettiin isin kanssa siinä lähtöhässäkässä minun eväät keittiön pöydälle. Äiti sitten toi ne myöhemmin koululle, jätti toimistoon kun vahtimestari lupasi hoitaa asian. Toimistosta olivat sitten kuuluttaneet minua nimeltä, että tulepa hakemaan evääsi täältä, mutta enhän minä sellaista kuulutusta kuullut. Tai en osannut kuunnella, sanovat minun nimenkin aina niin hassusti. Onneksi joku poika toi eväsrasian sitten minulle luokkaan. Olisi tullut aika kova nälkä ilman sitä. Koulutarvikkeiden hankinta a K esällä jo ennen koulun alkua oli meille laitettu tiedoksi lista tarvikkeista, jotka piti itse ostaa koulua varten. Se olikin pitkä lista! Ja aika työ oli siinä ihmetellä, mitä ne kaikki oli suomeksi, ja miten osattaisiin ostaa oikeita juttuja. Vihkoja ja kansioita, paperia, lyijykyniä, tusseja, väriliituja, liimaa, kumeja ja terotin ja vaikka mitä. Kirjoista oli myös oma lista, ja ne piti käydä tilaamassa kirjakaupasta. Niistä tuli iso laatikollinen tavaraa, ja se jätettiin ensimmäisenä päivänä siihen koulun portille, josta joku niitä kanteli sitten nimien perusteella oikeisiin luokkiin. Kirjat ja tarvikkeet piti maksaa itse, mutta myöhemmin saimme koululta maksulapun, jolla sai melkein kaikki kirjarahat takaisin kirjakaupasta. Kirjoja ja tarvikkeita säilytetään omassa luokassa, jokaisella on oma lokeronsa siellä seinällä. Onneksi niitä ei tarvitse aina kantaa kotiin! J oskus meille tulee läksyjä, ei onneksi joka päivä. Yleensä ne on monisteita, johon pitää kirjoittaa kaunolla kirjaimia, sanoja ja lauseita. Joskus en jaksaisi kirjoittaa niitä koukeroita, ja vahingossa teen välillä tikkukirjaimia. Miksi pitää olla sellainen typerä kaunokirjoitus, kun tikkukirjaimetkin on olemassa?! Kesän aikana olin jo oppinut vähän lukemaan, niin nyt tiedän jo yleensä mitä me kirjoitetaan. Mutta aina en ymmärrä mitä ne sanat on suomeksi, niin silloin auttaa kun vieressä on usein kuvia niin voi arvata. Ja olen jo oppinut espanjalaiset aakkoset aika hyvin, niin tiedän melkein aina miten sanat lausutaan. Jotkut kirjaimet on vähän vaikeampia kuin Suomessa. Mutta opettaja oli nyt laittanut kotiin viestilapun, että pitäisi harjoitella enemmän lukemista kotona, ettei tule sitten myöhemmin vaikeuksia koulussa. Kaksi ekaluokkaa jaettiin kolmeksi K un koulu silloin syksyllä alkoi, niin meitä oli tosi monta siinä samassa luokassa, ja aina hirveä hälinä ja opettaja joutui välillä sanomaan kovaa että me kuultiin. Muutaman kouluviikon jälkeen tehtiinkin onneksi muutoksia, ja meistä kahdesta ekaluokasta tehtiin kolme luokkaa. Osa kavereista joutui uudelle luokalle, mutta onneksi nähdään niiden kanssa aina välitunnilla. Minun ja Alexin vanhemmat ajattelivat, että meidät pitäisi laittaa eri luokille, että me ei muka osata keskittyä ja puhutaan vaan suomea aina luokassa. Mutta opettaja sanoikin, kyllä me osataan käyttäytyä yhdessä, eikä ne meinanneet uskoa. Ja me saatiin sitten jäädä samalle luokalle. Pienemmässä porukassa olikin mukavampi olla, ja me saatiin paremmin selvää mitä opettaja aina tarkoitti. Koulun piha Koulun sisäpiha Jatkuu seuraavalla sivulla
Uusi Costa Blanca 2/2019 14 P ulpetit on järjestetty niin, että istutaan aina neljä samassa ryhmässä, ja paikkoja vaihdellaan välillä. Joskus on tyhmää jos vieressä on joku, joka hölmöilee koko ajan. Yksi uusi tyttö ei voinut istua kenenkään ryhmässä, kun se ei osannut ollenkaan käyttäytyä, haukkui ja kiusasi koko ajan kaikkia muita. Nyt se istuu yksin aina ihan erikseen muista. Ja joulun jälkeen tuli yksi uusi poika, ja se itki koko ensimmäisen päivän. Mutta ei se sitten enää seuraavana päivänä, ja välillä sen isoveli käy auttamassa sitä luokassa. Meidän luokassa on ainakin espanjalaisia, ranskalaisia, venäläisiä ja brittejä, niin ja me kaksi suomalaista. Koulun kolmas suomalainen on Alexin isoveli, joka on kakkosella. Sen kanssa me aina leikitään välitunnilla. Ensi syksyksi kouluun on kuulemma tulossa lisää suomalaisia, jos vaan mahtuvat. Meidän koulu on tosi iso, pienten puolella on 3–5-vuotiaat ja meidän puolella muut ykkösluokasta kutosluokkaan asti, monta sataa oppilasta siis. N yt on kiva kun koulu on lähempänä meidän kotia ja voidaan mennä kävellenkin sinne. Matkaan menee 10 minuuttia, paitsi kotimatkoilla, kun ei ole kiire ja voi tutkia matkalla kaikkea. Ja aina kiistellä siitä, mitä kautta mennään, kun on niin paljon vaihtoehtoja. Ja olen aina eri mieltä äitin kanssa, mikä on lyhin reitti. Joskus ajan pyörällä, ja se lukitaan päivän ajaksi koulun pyörätelineeseen. Siinä on aina tosi vähän pyöriä, kun melkein kaikkia lapsia kuljetetaan autoilla, ja toiset kulkevat bussilla. Jos meille tulee aamulla kiire, niin mekin mennään autolla tai skoballa isin kanssa. E nsi kerralla voisin kertoa vaikka tarkemmin, mitä kaikkea me tehdään siellä koulussa. Hasta pronto! Mikke Läksyjen tekoa. T orreviejan Karjalakerho kokoontui maaliskuun 14. päivänä Como en Casa -ravintolassa. Tilaisuus aloitettiin karjalaisten laululla. Päivän aiheina olivat tulevat tapahtumat sekä Suomessa että Torreviejassa. K oska Karjalan Liiton tämän vuoden teemana ovat lapset ja nuoret, mietittiin kokoontumisessa, että miten täällä Espanjassa voisi asian toteuttaa. Käytiin lisäksi keskusteluja tulevan kevään ja kesän Karjalan Liiton tilaisuuksista; pääsiäismyyjäisistä, näytelmistä sekä kotiseutumatkoista. K esän päätapahtuma, karjalaiset kesäjuhlat Hämeenlinnassa 14.–16.6.2019, on myös kerhomme ohjelmassa sekä niiden yhteydessä olevaan juhlakulkueeseen päätettiin osallistua Torrevieja-tunnuksin ja espanjalaisin värein. T ulevana syksynä p yritään järjestämään ”Kekrijuhla” Torreviejassa, luonnollisesti juhlan perinteisiin kuuluvin menoin. Karjalakerhon toimintaperiaatteisiin kuuluu karjalaisen kulttuurin ja tapojen esiintuominen myös Espanjassa. Karjalakerho Costa Blancalla K okoontumisen lopuksi lurautettiin Torreviejassa ”Jos mie saisin jouten olla”. Sitten oltiinkin valmiita nauttimaan ravintolan päivän menu ja alkoi vapaa tarinointi. Teksti: Juhani Sivula Kuvat: Aila Sivula
Uusi Costa Blanca 2/2019 15 U sein televisiouutisten tärkeimmiksi aiheiksi listataan niin sanotut kovat uutisaiheet kuten sodat, poliittiset ongelmat ja talouden lamakaudet, mutta mikä uutisten osuus katsojaa useimmiten kiinnostaa eniten? Se on tietysti sää. Puoli vuosisataa sitten Yleisradiossa alkoi perinne, jolla on edelleen vankka paikka suomalaisten elämässä. Helmikuusta 1969 alkaen television uutislähetyksissä on ollut meteorologi kertomassa seuraavien päivien säästä. V uoden 2009 syyskuussa Yleisradion tv-uutiset tulivat 50 vuoden ikään. Sääennusteet olivat luonnollisesti olleet pitkään keskeisessä roolissa uutisissa. Niinpä asiaa juhlistamaan ilmestyi tuolloin Karttakeskuksen kustantamana 166-sivuinen kirja ”Pois Espanjan edestä” , jonka tekijänä oli televisiosta tuttu meteorologi Seija Paasonen . V uosikymmenten saatossa käsin piirretyistä mustavalkokartoista oli siirrytty värillisiin tietokoneanimaatioihin ja samalla joistakin tv-meteorologeista oli tullut legendoja jo eläessään. Tämän kirjan sivuille oli koottu heidän muisteluksiaan tv-sään vuosikymmeniltä: hauskoja sattumuksia, närkästynyttä palautetta ja ikimuistoisia pieleen menneitä ennusteita. Kirjassa tarkasteltiin myös tv-säässä tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. K irjan erikoinen nimi tuli Ylen sääennustuksista takavuosina saadusta yleisimmästä palautteesta! Meteorologeilla kun oli ennusteen alussa esitetyn Euroopan kartan aikana tapana seisoa kuvaruudun vasemmassa reunassa eli juuri mm. Espanjan edessä. Maan sää kun kiinnosti laajaa joukkoa suomalaisia, jotka olivat matkustamassa lähiaikoina Espanjaan tai jotka esimerkiksi asuivat siellä. Saadun runsaan palautteen johdosta meteorologit alkoivat seisoa sääennusteen alussa kuvaruudun oikealla reunalla ja siirtyivät sitten mahdollisesti vähitellen vasemmalle puolelle. Pois Espanjan edestä! U utistoimisto Bloombergin Terveimmän maan indeksi -mittaukseen otettiin mukaan 169 valtiota. Indeksi arvioi valtioita esimerkiksi eliniän ennusteen sekä tupakoinnin ja ylipainon yleisyyden perusteella. Mittauksessa otettiin huomioon myös terveyteen vaikuttavat ympäristölliset tekijät, kuten puhtaan veden saanti ja viemäröinti. H elmikuussa julkistetussa mittauksessa parhaimmat pisteet sai Espanja, joka sijoittui vielä vuonna 2017 kuudennelle sijalle. Espanjalaisten terveyden taustalla lienevät ruokavalioon ja terveydenhuoltoon liittyvät seikat. Tyypillisessä Välimeren ruokavaliossa käytetään paljon tyydyttymättömiä rasvahappoja, jotka vaikuttavat suotuisasti esimerkiksi sydänterveyteen. Välimerellinen ruokavalio on yhdistetty myös pidentyneeseen elinikään, aivojen hyvinvointiin, painonhallintaan ja pienentyneeseen suolistosyövän riskiin. Yleisterveellisen ruokavalion lisäksi Espanjassa on hyvä terveydenhuoltojärjestelmä, jonka Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut maailman seitsemänneksi parhaaksi. S uomi sijoittui nyt sijalle 14 eli nousi yhden pykälän edellisestä mittauksesta. Maailman 15 terveintä valtiota Bloombergin mukaan on listattu viereiseen taulukkoon. 1. Espanja 2. Italia 3. Islanti 4. Japani 5. Sveitsi 6. Ruotsi 7. Australia 8. Singapore 9. Norja 10. Israel 11. Luxemburg 12. Ranska 13. Itävalta 14. Suomi 15. Hollanti Espanja on maailman tervein maa
Uusi Costa Blanca 2/2019 16 Luterilaisen seurakunnan Naisten Kahvilassa oli maaliskuun viimeisenä tiistaina aiheena espanjalaisten pääsiäinen. Alustajana toimi Anneli Styf. Aihe näytti kiinnostavan monia, sillä paikalla oli yli kaksikymmentä naista, joista useat ensimmäistä kertaa näissä tilaisuuksissa. T orreviejasta on tullut uusi kotikaupunki Ruotsissa kieltenopettajana työuransa tehneelle Anneli Styfille. Espanjan kielen taito on helpottanut tutustumista paikalliseen elämänmenoon. Hengellinen elämä ja kulttuuri ovat yksi Annelin kiinnostuksen kohde. E spanjalaisten pyhä viikko, Semana Santa, alkaa palmusunnuntaista. Silloin kirkoissa jaetaan vaaleita, koristeellisesti taitettujen palmunoksia niin lapsille kuin aikuisillekin. Vaalea väri palmunlehviin saadaan, kun ne kasvatetaan mustan muovin suojaamana. P ääsiäisviikolla pidettävien kulkueiden historia ulottuu vuosisatojen taakse. Keskiajalla messu pidettiin latinaksi, jota kieltä kansa ei yleisesti osannut. Papit alkoivat tehdä kuvaelmia Jeesuksen elämästä, jotta kansa ymmärtäisi. Esitykset vietiin kirkosta ulos, josta sitten syntyi kulkuekäytäntö. V eljeskunnat, cofradíat, ovat keskeisessä roolissa pääsiäiskulkueiden toteuttamisessa. Tarkoitus on syventää jäsenten uskonelämää. Jotain tästä pyrkimyksestä kertovat veljeskuntien nimet, kuten Penitenciales , parannuksen tekijät. Veljeskuntaan kuuluminen on kunnia-asia ja monet odottavat innolla jäseneksi pääsemistä. V eljeskunnat kantavat pasoja, isoja lavoja, joiden päällä on aiheeseen liittyviä patsaita ja rekvisiittaa. Paso-sanan varsinainen merkityshän on askel. Jossain päin Espanjaa pason tilalla käytetään sanaa tronos. V eljeskuntien asut poikkeavat toisistaan. Pyhän viikon eri päivinä on eri vaatetus. Nazarenosveljet (nasaretilaiset) pukeutuvat pitkään tunikaan ja suippopäiseen päähineeseen (capriotes), johon kuuluu kasvot peittävä kangas, vain silmille on aukot. Tämä siksi, että ei tahdota tulla tunnistetuksi. Suippopäähine on peräisin keskiajalta. Inkvisition aikana käytettiin tällaisia suippohattuja, häpeän merkkinä. M itä tahansa ei kulkuelavoilla saa laittaa. Sinne kuuluvat oleellisesti Neitsyt Marian ja Kristuksen patsaat sekä Kristuksen kärsimyshistoriaan liittyvät teemat. Mukana on myös sellaisia pasoja, joiden tehtävänä on opettaa jotain evankeliumeista. K ulkuemusiikki herätti mielenkiintoa. Soittajat aloittavat valmistautumisen useita kuukausia etukäteen, kaduilla ja toreilla. Satu Ranta , trumpettiakin soittava seurakunnan kanttori, kertoi ihastelevansa soittajien taitoa ja voimia monta tuntia kestävän kulkueen aikana. Kulkuesoittimina ovat trumpetin lisäksi ainakin kornetti, trumpetin kaltainen soitin, ja erilaiset rummut. A nneli aloitti paaston liittyvän osuuden mainitsemalla es panjalaissanonnan, Carne sale y Doña Cuaresma llega eli Herra liha poistuu ja Rouva paasto saapuu. Semana Santa kiinnostaa Anneli Styf Teksti: Paula Kaikkonen Kuvat: Eila Pekkala ja Voitto Korhonen M iksi kalaa? Sen lisäksi, että kala on kevyttä, helposti sulavaa, syy voi olla raamatullinenkin. Jeesuksen opetuslapset kalastivat ja Jeesuksen ruokintaihmeessä kala oli mukana. P aasto aiheutti runsaasti keskustelua, myös sen raamatullisen perustan osalta. Jeesuksen 40 päivän paasto on esikuvana niin roomalaiskatolisen kuin ortodoksisenkin kirkon paastokäytännölle. Y ksi tyypillinen paastonajan ateria on el potaje de vigilia. Se on pataruoka, jossa on kikherneitä tai papuja, pinaattia, turskaa ja kananmunan puolikkaita. P aaston päätyttyä kaikkea saadaan syödä. Mitään perinteistä pääsiäisruokaa, kuten lammas, ei Espanjassa ole. On kuitenkin tiettyjä makeita leivonnaisia, joita syödään erityisesti pääsiäisviikolla, mutta jo paastonaikanakin. Näitä ovat mm. la torrija, la pestiño, los crespells ja ehkä erikoisin, la mona de pascua, pääsiäispulla, jonka keskellä kokonainen kananmuna kuorineen. K uulijat saivat monta mielenkiintoista asiaa lähemmän tarkastelun kohteeksi. Vahvoja elämyksiä ja uusia oivalluksia paikallisesta kulttuurista on runsaasti tarjolla lähiviikkoina. Semana Santa -viikon ohjelma löytyy mm. turisti-infosta ja kaupungin nettisivuilta. S euraava Naisten Kahvila -tilaisuus pidetään 23.4. klo 14, jolloin Eeva Laapas alustaa maahanmuuttajaja lähetystyöstä. P aastonaika alkaa tuhkakeskiviikkona, laskiaissunnuntain jälkeen. Silloin luovutaan lihan ja lihavalmisteiden syönnistä, ainakin merkittävinä paastopäivinä. Niitä ovat tuhkakeskiviikon ohella pitkäperjantai ja muut paastoajan perjantait. Kala ja kasvikset korvaavat lihan.
Uusi Costa Blanca 2/2019 17 Kotikaupunkini Elchen palmusunnuntai on Espanjan hienoin ja kuuluisin. Sieltä on hyvä aloittaa espanjalaisen pääsiäisen vietto. Vaikka palmusunnuntain kulkueita vietetään koko katolisessa maailmassa, missään muualla ne eivät ole niin näyttäviä kuin Elchessä, jossa kymmenet tuhannet ihmiset kantavat vaaleita palmunlehviä, näistä osa on punomalla tehtyjä todellisia taideteoksia. T raditioihin kuuluu Elchessä pukeutua palmusunnuntaina (uusiin) kevätvaatteisiin kun lähdetään tätä aamupäivän kaunista Pas de la Burreta -kulkuetta katsomaan tai ottamaan siihen osaa. Miehillä on yleensä sileä palmunlehvä ja naisilla ja merkkihenkilöillä kaunis punottu versio. K errotaan jo iberojen aikaan Elchessä laitettun talojen ovelle joko sileä tai punottu palmunoksa merkiksi siitä, että kyseisessä talossa oli vapaa naimaikäinen poika tai tytär. Domingo de Ramos – Palmusunnuntai E lchessä tehdään palmusunnuntain palmunlehväsauvat myös paaville Roomaan ja Espanjan kuningasperheelle sekä kirkon johtohenkilöille muutamia kuuluisia mainitakseni. Täällä on tehty vaaleita punottuja palmunoksia jo kauan, kristinuskon alkuajoista lähtien tärkeimpänä paikkana maailmassa ja jo vuodelta 1371 on kirjoituksia palmusunnuntain vietosta Elchessä. Ja vuodesta 1429 lähtien on kirjallista tietoa vaaleiden lehvien myynnistä. L ehviä varten ensiksi palmun latvus sidotaan kimpuksi, jotta uudet sisältä kasvavat lehdet eivät saa valoa ja jäävät siten valkoisiksi. Sitten palmu huputetaan, jotta pitkiksi kasvavat lehdet eivät ala vihertää, sitten palmuista leikataan vaaleat lehvät huolehtien aina, että palmupuuhun jää tarpeeksi jäljelle, jotta se palautuu ennalleen. Sen jälkeen lehvät harjataan, pestään ja säilötään kylmätiloissa, kunnes niistä valmistetaan palmusunnuntain lehviä, sauvoja ja koristeita, joita on yli kolmimetrisistä pieniin kaulusneuloihin. E lchen palmusunnuntai on luokiteltu kansainvälisesti kiinnostavaksi turistikohteeksi, eikä syyttä. Elchen kaupungintalon edessä yleensä myydään lehviä sunnuntaiaamuun saakka. Tällä aasilla ratsastavalla Jeesuksen pasolla ei ole omaa veljeskuntaa, vaan sitä kantavat vuorotellen eri veljeskuntien jäsenet. Elchen kaduilla on tuhansien ja taas tuhansien lehvien ja sauvojen meri. Sauvan taidokasta punontaa. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen
Uusi Costa Blanca 2/2019 18 D okumentaristi ja toimittaja Jon West tuli Espanjaan ensimmäisen kerran vuonna 1991 Valenciaan, Cinema Jove -festivaaleille, joka on tarkoitettu Euroopan alueen nuorille lupaaville ja kiinnostaville elokuvantekijöille. Jon oli tuolloin täyttänyt 20 vuotta ja maailma oli avoinna. Yhtenä iltana, kuuman kesäisen illan hyväillessä kehoa ja mieltä, pieni musta koira istuutui Jonin viereen ravintolan terassilla. Se viipyi siinä hetken, kävi näytillä, ja juoksi sitten katuvilinään – kiehuvan liikenteen välistä jonnekin syrjäkujalle. Tuona iltana Jon ei arvannut, että koirat tulisivat ohjaamaan hänen elämäänsä, ja että hän tulisi taistelemaan niiden puolesta. N uoren miehen seikkailut espanjalaisella elokuvafestivaalilla armon vuonna 1991 jättivät jälkensä ja loivat pakottavan tarpeen kertoa tarinoita niiden puolesta, jotka eivät siihen itse pysty. Jon tutustui festivaalien aikana serbialaiseen elokuvantekijään nimeltä Goran Gaji? , jonka kanssa Jon ja muut suomalaiset elokuvantekijät seurasivat Jugoslavian sodan dramaattisia käänteitä. Goranin perheeseen ei saatu yhteyttä. Tuohon aikaan internet oli vain jotain utopiaa, kaikki yhteydet hoidettiin hotelliaulan tai kadunkulman puhelinkioskista. Eräänä iltana Goran vakuutti, että kaikki järjestyy ja hän sanoi Jonille: ”Jon, jos jatkat elokuvien tekoa, pidä huoli, että kerrot tarinoita, jotka sykähdyttävät. Älä välitä mitä muut sanovat. Tee mikä tuntuu oikealta.” Pedigree Dream – shokeeraava dokumenttielokuva Euroopan alueen koirakaupasta Vida ja Patatita ovat äitikoiria, jotka on pelastettu Alicantesta paljastuneesta pentutehtaasta. Koirat asuvat Jonin kotona. V uonna 1999 Jon palasi Espanjaan ja ensimmäisenä iltana El Mojónin rantatalon portin takana odotti hylätty koira, joka pyysi päästä sisälle taloon. Samoihin aikoihin Jon ja hänen vaimonsa Satu aloittivat koirien adoptiot Suomeen. V uodet soljuivat hiJon West ohjelman kuvaustauolla Romaniassa (Kuva: Hane Aaltonen) taasti, mutta päättäväisesti. Vajaat yhdeksän vuotta sitten Jon oli tekemässä laajaa televisiodokumenttia Espanjan koiratilanteesta; dokumentin työnimi oli ylvään ironisesti ”Spanish Dogs Run Free” eli Espanjan koirat juoksevat vapaina. Näihin aikoihin Jonille valaistui myös käsitteet ”pentutehtailu” ja ”laiton koirakauppa”. H einäkuussa 2010, Jon luki netistä larazon.es-sivuilta artikkelin, jossa kerrottiin Espanjan olevan laittoman koirakaupan Mekka. Jon ei ollut uskoa lukemaansa. Hän otti yhteyttä toimittajaan, joka kertoi että Guardia Civilin edustaja oli kertonut, että epävirallisesti (tarkkaa dataa ei luonnollisesti ollut, sillä koiranpentujen massamaahantuonti on laitonta), 80 % Espanjassa myytävistä rotukoirista ovatkin lähtöisin Itä-Euroopasta. Ja että näillä koirilla on väärennetyt passit ja sukutaulut. Tämä muutti ja romutti tekeillä olevan dokumentin sisällön totaalisesti. Jon alkoi tutkia aihetta syvemmin, ja ensitahdit Pedigree Dream -elokuvalle syntyivät. E spanjaan tuodaan vuosittain Euroopan maista eniten laittomia lemmikkejä, oli sitten kyseessä matelijat tai koirat. Espanja on kyseenalaisessa keskiössä, halusi tai ei. T ähän asti, Jon oli jopa hieman naivisti uskonut, että koiraongelma (so. hylätyt koirat) oli paikallistason vääristymä. Jon koki tehtäväkseen auttaa mahdollisimman montaa koiraa saamaan uuden kodin Suomesta ja samalla kerätä tietoa sekä todisteita koirakaupan taustoista Espanjan osalta. Mitä enemmän Jon tutki koirakaupan taustoja, sitä syvemmälle lonkerot ulottuivat, ja enää kyse ei ollut yksinomaan Espanjasta, vaan koko Euroopasta. Alkoi pitkä ja vaativa suunnittelutyö Jonin eräänlaiselle testamentille: suhteesta koiriin ja suhteesta siihen miten koiria käytetään hyväksi niin pentutehtailijoiden, kasvattajien ja koirien pelastustyötä tekevien taholta. Kauan sitten Rakkaudesta Espanjaan ja koiriin
Uusi Costa Blanca 2/2019 19 E uroopassa on kahdeksan miljoonan koiranpennun jatkuva, vuotuinen tarve. Perinteinen kotikenneltoiminta ei pysty millään vastaamaan tähän tarpeeseen. Tilalle ovat tulleet massiiviset, satoja koiria tuottavat kennelit ja laittomat pentutehtaat. Tässä yhteydessä on oleellista mainita myös se, että pentutehtailua voidaan toteuttaa yhdelläkin koiralla eli se astutetaan jokaisesta kiimasta. Euroopan unionin alueella suurin epäkohta on se, ettei koirien ”massatuotanto” ole missään kielletty. Kuka tahansa voi omistaa rajoittamattoman määrän koiria ja teettää niillä pentuja taloudellisen hyödyn aikaansaamiseksi. Euroopan suurimmat pentujen tuottajamaat ovat Irlanti, Belgia, Slovakia ja Unkari. Näissä maissa on virkaeläinlääkäreiden ja muiden viranomaisten hyväksymiä kenneleitä, joissa voi olla satoja äitikoiria tuottamassa pentuja, jotka riistetään emolta muutaman viikon ikäisinä ja ne välitetään markkinoilla ”luovutusikäisinä” vaikka todellisuudessa moni pentu on vain 4–6 viikon ikäinen. (Normaali luovutusikä 7–8 viikon ikäinen) J onille on tullut syvä, henkilökohtainen missio selvittää mistä tässä kaikesta on kyse. On ollut järkyttävää huomata, että Euroopan alueella koiran etsimiseen ja hankintapäätökseen käytetään keskimäärin 20 minuuttia. Tämän ajan henki eli kaiken tulee tapahtua nopeasti, nyt heti, on julmalla tavalla kohdistunut lemmikkeihin, tässä: koiriin ja erityisesti koiranpentuihin. T ämän ajan koirakaupassa on syytä muistaa yksi tosiasia: Mikään ei ole sitä miltä näyttää. Ei, vaikka kyseessä olisi Jonillekin läheinen aihe, Rescue-toiminta, eli koirien pelastaminen ja uusien kotien etsiminen. Laajassa ketjussa jossain kohtaa on usein mätää, mutkia, jotka oiotaan suoriksi. K oirien myynti ei ole mitään nappikauppaa, kyseessä on vuotuinen yli miljardin euron bisnes. Laittoman toiminnan osuus tästä on arvioitu olevan yli puolet, ja puhdas kate on yli 80 %. Manuel Torres on kasvattanut yli 30 vuotta koiria. Luutnantti María Isabel Pellicer (Guardia Civil/SEPRONA) kertoo ohjelmassa miten haastavaa lain valvominen on Espanjassa. E ntä mikä tekee Pedigree Dream -dokumentista ainutkertaisen? * Kyseessä on todennäköisesti laajin koskaan tehty dokumentti Euroopan alueen koirakaupasta ja sen taustoista * Ensimmäistä kertaa entiset pentutehtailijat ja -trokarit esiintyvät kameran edessä ilman kasvojen sumentamista tai äänen muuntamista * Yli 50 haastateltavan laaja kirjo: kasvattajia, poliitikkoja Euroopan huipulta ja kansalliselta tasolta, eläinlääkäreitä, viranomaisia, koiran omistajia, tutkijoita ja rajaviranomaisia. D okumenttia on kuvattu Espanjassa moneen otteeseen. Asiantuntijalausuntoja ovat antaneet muiden muassa Manuel Torres (kasvattaja, jolla yli 30 vuoden kokemus koirista), Jordi Fontanet – eläinlääkäri, Rául Mérida – Alicanten koiratarhan ylläpitäjä sekä María Isabel Tellicer – luutnantti/Seprona. K eväällä 2019 dokumenttia kuvataan vielä Murcian ja Madridin seudulla, jossa haastatellaan mm. tohtori Alfred Rinaldia , jonka yritys vastaa koirien ns. mikrosirujen tuotannosta. Itse termi ”mikrosiru” on vajavainen sellaisenaan käytettäväksi, ja korrekti termi on ”Transponderi” eli kyseessä on riisinjyvänkokoinen laite, joka pitää sisällään 1) mikrosirun, joka kertoo eläimen tunnistenumeron, 2) antennin, joka kommunikoi sirulukijalaitteen kanssa sekä 3) lasikuoren, joka suojaa elektroniikkaa. E lokuvaan on haettu kahdesti joukkorahoituksella rahaa tuotannon läpiviemisen varmistamiseksi. Ensimmäinen kierros toteutettiin suomalaisen mesenaatti.me -palvelun kautta maalis-huhtikuussa 2018. Tavoitteena oli saada koko tuotannon mahdollistava 25 000 euroa (minimitavoite 8 700 euroa). Kampanja ylsi hienosti minimitavoitteeseen, ja lopullinen bruttosumma oli upea 12 340 euroa, josta vähennettiin palveluntarjoajan Mistä Pedigree Dream -dokumenttielokuva kertoo? Mistä Pedigree Dream -dokumentin voi nähdä? Tuotanto Espanjassa ja Costa Blancalla Jatkuu seuraavalla sivulla
Uusi Costa Blanca 2/2019 20 kulut sekä hakijan henkilökohtaiset tuloveroprosentit. Tähän kampanjaan myös moni suomalainen Costa Blancalla osallistui ja oli mahdollistamassa tuotannon käynnistämistä. T oinen kampanja, Pedigree Dream Crowdfund 2.0, päättyi 2.4.2019 gofundme.com – sivuston kautta. Toinen varainkeruu oli välttämätön, sillä syksyllä 2018 toteutettujen kuvausten aikana ilmeni niin paljon uutta, oleellista tietoa, jota ei voida jättää pois dokumentista. Ohjelman tekijä, Jon West, ei tyydy minimiin vaan haluaa parasta. Tämän on mahdollistanut tiivis, yli vuoden jatkunut yhteistyö kansainvälisen eläinsuojelujärjestön, Four Paws Internationalin avulla ja eritoten heidän saksalaisen osastonsa, Vier Pfotenin, kanssa. P edigree Dream -dokumenttielokuva on jo nyt tekovaiheessa herättänyt mielenkiintoa Suomessa (YLE) ja Ruotsissa (SVT), ja on erittäin todennäköistä, että valmis ohjelma nähdään televisiossa eri puolilla Eurooppaa. Myöhemmin keväällä tullaan julkistamaan myös merkittävä kansainvälinen jakelusopimus, joka tulee takamaan dokumentille kansainvälisen esitysfoorumit. Samalla merkittävä osa dokumentin myyntituloista tullaan ohjaamaan eläinsuojelutyöhön. L aiton lemmikkikauppa on Euroopassa kolmanneksi tuottoisinta huumeja asekaupan jälkeen. Miksi lainsäädäntö ei tartu tähän ongelmaan? Miksi tuomiot ovat naurettavan pieniä? Miksi kärsimyksen tuottaminen koirille on sallittua? Pedigree Dream -dokumentti antaa vastaukset näihin asioihin. N ettikauppa on aikamme hirviö ja uhka: esim. eBay sallii nettisivuillaan lemmikkien myynnin nimimerkillä. Tässä dokumentissa esitetään surulliset tarinat, miten ihmisten hyväuskoisuutta ja "pentuhimoa" käytetään hyväksi nettikaupassa; paljastetaan miksi viiden viikon ikäiset pennut myydään luovutusikäisinä. Y hdestä Euroopan suurimmista pentutehdasmaista, Tšekistä, kuuluu hyviä uutisia poliittisen tahtotilan osalta: Parlamentin jäsenistä 77 on allekirjoittanut ensimmäisessä käsittelyssä ehdotuksen rikoslain tiukentamisesta eläinten hyväksikäytöstä ja pentutehtailun harjoittamisesta. Lainrikkojia uhkaisi jopa 8 vuoden vankeustuomio sekä 10 vuoden eläintenpitoja eläintenkasvatuskielto. P edigree Dream dokumentin keskeisin tavoite on tiedottaminen ja sitä kautta muutoksen aikaansaaminen. ” J ulkisuudessa puhutaan paljon pentutehtailusta ja miten välttää joutumasta sen uhriksi. Toimittajana ja dokumentaristina minua kiinnostaa myös vastapuoli, rikolliset toimijat. Aloittaessani vuonna 2010 ennakkotutkimustyön Pedigree Dream -dokumenttielokuvan osalta, en arvannut, että joskus kohtaan entisen pentutehtailijan ja -trokarin; ja että kahden tunnin keskustelun jälkeen tuntisin vahvaa sympatiaa häntä kohtaan. Puolassa syntynyt ”Andreas” kertoi minulle mm. siitä miten pennut liikkuvat EU-alueella ja miten nettikauppa toimii isolla volyymilla. Hän kertoi myös suunnattomasta stressistä ja paineesta, mitä pentumafioiden johtajat alamaisiinsa asettavat. Andreas antoi esimerkin siitä, miten hän kerran ei suostunut ottamaan sairaita ja ripuloivia koiranpentuja mukaansa edelleen myytäväksi. Hänen ”pomo” (mies, joka omistaa yli 200 pentutehdasta) katsoi Andreasta syvälle silmiin, heitti sairaat pennut elävinä lihamyllyyn ja sanoi: ”Andreas, sinulla ei ole vaihtoehtoa. Jos ikinä aiot lopettaa, sinulle käy kuten näille pennuille.” Jäätyään myöhemmin kiinni poliisin ratsiassa, Andreas päätti paljastaa ringin. Edessä on historiallinen oikeudenkäynti Saksassa. Poliisin suojelusta kieltäytynyt Andreas elää pelossa ja toivossa siitä, että hänen joulukuussa 2018 syntynyt tyttövauva saa elää turvallisen elämän.” Moottoritiellä sattunut onnettomuus, jossa koiratrokari ajoi päin kaidetta ja kyydissä olleet kymmenet koiranpennut lentelivät häkeissään ympäri moottoritietä. (Kuva: Feuerwehr Schifferstadt) Kuvakaappaus larazon.es-julkaisusta vuodelta 2010, josta Pedigree Dream -ohjelma sai sysäyksen. Pohdittavaa Teksti ja kuvat: Jon West Ohjaajan sana
21 Pekka J Leppäsen (s. 1957) kuvia karnevaaleista voi käydä ihailemassa viihtyisässä Harry’s Lounge and Kitchen -ravintolan tunnelmassa. Leppänen on kuvannut ne Torreviejassa viettämiensä talvien aikana. Hän on eläkkeellä tv-kuvaajan ja ohjaajan työstä Yleisradiossa ja hänellä on lähes 40 vuoden kokemus tv-työstä kameran takana ja ohjauksissa. K arnevaalit ovat tulleet Pekalle tutuiksi tv-dokumenttien myötä. M ihinkä siitä mieliharrastuksestaan pääsee täällä mukavassa ympäristössä, hän tuumaa. Minua on yllytetty rakentamaan näyttely. Mustat tai valkoiset kehykset olen valinnut huolella kuvan väreihin sopiviksi. K un näin kuvat seinällä, kesti vähän aikaa, että kykenin tajuamaan niiden hienouden. Niin upeita ne ovat. K eskustelimme paljon valokuvauksesta sekä karnevaaleista. Pekka on taitava saamaan esiintyjät tanssimaan iloisesti roolissaan, mutta siinä on oltava nopea, sillä kulkue menee nopeasti ohi. Valot on katsottava tarkkaan. Hän on myös vastuullinen kuvaaja eikä laita julkisuuteen liian intiimejä kuvia. J oissakin näyttelykuvissa nainen on kuin madonna, hän herkistelee. Kuvat ovat korkealaatuisia ja teknisesti erittäin hyviä. Fokus on näyttelykuvissa usein keskellä, mutta pyrin kyllä katsomaan, ettei taustassa ole mitään häiritsevää. Koska kulkue on kuvassa diagonaalissa, luo se siihen hurjasti lisää dynamiikkaa. Tausta on tärkeä. Olen käyttänyt kuvissa isoa aukkoa, jotta sain syväterävyyden lyhyeksi. Kohde on terävä, mutta tausta pehmeä. P ekka kertoo, että on mielenkiintoista huomata erilaisia teemoja kuten vaikkapa horoskooppimerkkejä jonkin ryhmän puvustuksessa. V uonna 1989 hän oli kulttuuriministeriön kutsumana Teneriffalla tamperelaisen Samba Roseiran (nyk. União da Roseira) mukana. Santa Cruzin ja Puerto de la Cruzin karnevaalit ovat jääneet lähtemättömästi hänen mieleensä. N e olivat ensimmäiset näkemäni karnevaalit. Olen ollut niitä kuvaamassa televisiolle. Ajattelen aina, ettei juuri käsillä olevia karnevaaleja mikään voita, mutta aina uudet lyövät ällikällä. A iemmin minulla on ollut muutama näyttely. Ne vaativat aina intensiivistä työtä. Nyt helpottaa, kun kuvat ovat esillä. On hieno tunne, kun on saavuttanut jotakin itselleen tärkeää.. K uvat ovat myös myytävissä 150 €/kpl ja ovat todella hintansa väärttejä. – Pekka J Leppänen juusen@gmail.com, WhatsApp +358 400 737507 Sinikka Halttunen KOLMEN TALVEN KARNEVAALIT Tule aistimaan värien maailma ja karnevaalien lumo
Uusi Costa Blanca 2/2019 22 Turronia ja tippukiviä seurakunnan päiväretki Jijonaan ja Busot'iin T äysi bussilastillinen, tarkemmin sanottuna 59 iloista ja tyytyväistä matkalaista, nautti 8.2. seurakunnan vuoden ensimmäisestä päiväretkestä kauniissa säässä. P äiväretken kaksi kohdetta olivat Jijona ja Busot : Turronin syntysijat ja upeat tippukiviluolat. Matkanjohtajina toimivat turistikanttori Satu Ranta ja turistipappi Peter Kankkonen . M atkaan lähdettiin aamulla Torreviejasta kahdesta eri paikasta aivan aikataulun mukaisesti ja hyvillä mielin. Ensiksi tutustuttiin Turrón-tehtaaseen ja -museoon Jijonassa. Ryhmä jakaantui siellä kahtia: toinen puoli matkalaisista söi lounasta kun toinen puoli tutustui tehtaaseen, sen museoon ja teki ostoksia. Sitten vaihdettiin osia. E spanjalainen Turrón-nougat on ollut Iberian niemimaan makea herkku jo yli tuhat vuotta: sekoittamalla marcona-manteleita ja Jijonan vuoristojen villikukista kerättyä hunajaa on kehitetty tämä alueen erikoisuus. Turrónin tekeminen on rinnastettu taiteeseen Jijonan kaupungissa, ja se onkin saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että Jijonalle on myönnetty EU:n toimesta suojattu maantieteellinen asema. Aitoa Alicanten Turrónia ei saa tehdä missään muualla. Vierailun lopuksi oli mahdollista ostaa tehtaan tuotteita ja tätä mahdollisuutta käytettiinkin runsaasti hyväksi. J ijonasta matka jatkui Busotin kylään, jonne ei ajo kestänytkään kuin parikymmentä minuuttia. Cuevas del Canelobre , eli Canelobren luolat, on yksi tärkeimmistä turistikohteista paitsi Busotissa, myös koko Alicanten maakunnassa. L uolasto sijaitsee 700 metriä merenpinnan yläpuolella Sierra Cabeçó D'Orin pohjoisilla rinteillä. Luolissa on yli 80 000 neliömetriä tilaa, ja sinne pääsee 45 metrin tunnelin läpi. Luolassa vesi ja kalkkikivi ovat synnyttäneet vaikuttavia muotoja, kuten stalaktiitteja, jatkuu seuraavalla sivulla Bussi Turrón-tehtaalla. Turrón-herkkuja
Uusi Costa Blanca 2/2019 23 Ennakkoäänestys käyttöön Costa Blancalla syksyn seurakuntaneuvoston vaalissa C osta Blancan suomalaisen ev.lut. seurakunnan kevätkokous pidettiin 16. helmikuuta Torreviejan seurakuntakodilla. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eila Pekkala ja sihteeriksi turistipappi Peter Kankkonen . K okous käsitteli toimintasäännön mukaisesti tilinpäätöksen, vuosikertomuksen sekä toiminnantarkastajien lausunnon vuodelta 2018. Rakentavassa keskustelussa tehtiin muutamia lisäyksiä vuosikertomukseen ja annettiin näiden tarkennusten tekeminen seurakuntaneuvoston tehtäväksi niiltä osin kuin ne vaativat lisätietojen keräämistä kuluneelta vuodelta. T uloslaskelma ja tase hyväksyttiin muutoksitta ja kokous vahvisti tilinpäätöksen yksimielisesti; samoin vuosikertomuksen pienin lisäyksin. A sialistalla oli sääntömääräisten kevätkokousasioiden lisäksi toimintasäännön muutos, jossa seurakuntaneuvosto esitti kevätkokoukselle hyväksyttäväksi ennakkoäänestyksen käyttöönoton syksyllä 2019 pidettävissä seurakuntaneuvoston vaaleissa. Tulevissa vaaleissa valitaan syksyllä marraskuun loppuun mennessä uusi seurakuntaneuvosto vuosille 2020–2022. E nnakkoäänestystä koskeva kohta otettiin nyt toimintasäännön pykälään 7 ja se kuuluu "Seurakuntaneuvoston kolmannen toimintavuoden marraskuun loppuun mennessä järjestetään vaalit uuden seurakuntaneuvoston valitsemiseksi alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Vaaleissa tulee seurakuntalaisilla olla mahdollisuus äänestää ennakkoon viikon ajan ennen varsinaista vaalipäivää seurakuntakodilla sen aukioloaikoina seurakuntaneuvoston nimeämän vaalilautakunnan tarkemmin määrittelemällä tavalla." Kevätkokouksen puheenjohtaja Eila Pekkala ja sihteeri turistipappi Peter Kankkonen. S eurakuntaneuvosto asetti kokouksessaan 11.2.2019 vaalilautakunnan, jonka puheenjohtajaksi kokous valitsi Kari Winbergin . Viisijäsenisen vaalilautakunnan jäseniksi valittiin Pirjo Mattsson , Terttu Uutela , Voitto Korhonen , Peter Kankkonen ja Pentti Korhonen sekä varalle Eeva-Liisa Blinnikka ja Jorma Rikala . Tämä neuvoston kokous päätti myös, että tuleva syysja vaalikokous pidetään 30.11.2019. V aalilautakunta aloitti työnsä välittömästi ja laatii kevään aikana Costa Blancan suomalaisen ev.lut. seurakunnan yksityiskohtaiset vaaliohjeet. Vaalikäytäntö tulee olemaan sama kuin edellisissä seurakuntaneuvoston vaaleissa lukuunottamatta ennakkoäänestyksen mukaan tuloa. Teksti ja kuva: Satu Mäkitalo stalagmiitteja, pylväitä ja meduusoja. T äälläkin vierailu tehtiin kahdessa eri ryhmässä ja toisten ollessa luolastossa saivat toiset nauttia päiväkahvit lämpimässä auringonpaisteessa vuoristomaisemia ihaillen. Kotimatka sujui moottoritietä nopeasti ja kotona oltiin jo tunnin verran ennen aikaisemmin arvioitua määräaikaa. Palautusta matkan hinnasta ei kuitenkaan luvattu: seuraava päiväretki tehdään 5.4.2019 ja sinne lähdetään vastaavasti tuntia aikaisemmin! Teksti ja kuvat: Satu Mäkitalo Cabezo del Oro, Busot Turronia ja tippukiviä jatkoa edelliseltä sivulta
Uusi Costa Blanca 2/2019 24 E sikoiskirjailija Sinikka Halttunen on valinnut tarkasti kirjansa julkistamispäivämäärän. Maaliskuun 19. päivä on tasa-arvon päivä sekä Minna Canthin syntymäpäivä. P aikalle on saapunut parikymmentä henkeä, muun muassa turistipappi Peter Kankkonen . Pappi vertaa aloituspuheessaan kirjan julkaisua lapsen syntymään. Vaikka asiassa on monta eroavaisuutta, on vertaus osuva. Kukaan salissa ei ole julkaissut omaa kirjaa, joten Halttunen kuvailee mielellään kirjan tekovaiheita. I dea syntyi jo vuonna 2006 Oriveden kirjoittajakurssilla, Halttunen kertoo. H alttunen päätti jo silloin, että jos kirja on syntyäkseen, kertoo se hänen omista kokemuksistaan ja asioista, jotka hän tuntee hyvin. Tietenkin se on silti fiktiivinen tarina, jonka päähenkilönä on Lahja Suokas. O n siinä mukana eräs henkilö ihan omalla nimelläänkin. Helsingin Itäkeskuksen poliisi Veli Hukkanen antoi minulle valtavasti asiataustatietoa. Olen hänelle kovin kiitollinen. H alttunen kertoo, että hän on pienestä pitäen kirjoittanut. Tallella on yhä runsaasti lapsuuden ja nuoruuden päiväkirjoja. S alaisuuksia-kirja oli Halttusen tapa työstää alta pois vaativan työuransa tapahtumia. K ynnys julkaista oma kirja on silti valtavan korkea. Salaisuuksia on ollut valmis vailla suuria muutoksia jo noin kolmen vuoden ajan. Olen luetuttanut kirjaa usealla luottohenkilöllä. Suuria muutoksia ei ole tullut matkan varrella. Henkilögalleriaa päätin loppuvaiheessa neuvojen mukaan hieman pienentää. Olennaisin muutos oli se, että päähenkilön ammatti vaihtui hoitajasta toimittajaksi, Halttunen paljastaa. Kirja-arvostelu Sinikka Halttunen: Salaisuuksia Lastensuojelun tarinoita ennen 2008 pankkikriisiä. S inikka Halttusen Salaisuuksiaesikoisromaani kiehtoo ensisivuilta alkaen. Helpolla kirja ei päästä lukijaansa. Alusta alkaen on oltava tarkkana, jotta lukuisat henkilöt saa jäsennettyä. Kirjaa ei missään nimessä voi lukea ohimennen. K un henkilöt alkavat olla hallussa, alkaakin tapahtua. Kirjoittajalla on mitä ilmeisimmin tarkoituksellinen tapa aloittaa kappaleet siten, että lukija ei tiedä kenestä henkilöstä on kyse. Se saattaa ärsyttää joitakin, mutta se myös palkitsee kun oivaltaa asiayhteyden, ennen kuin nimiä mainitaan. K aikilla roolihenkilöillä tuntuu olevan salaisuuksia, kuten kirjan nimi sattuvasti kertookin. Halttunen maalailee ihmiskohtaloita synkälläkin pensselillä. Silti on helppo uskoa, että tarinat ovat suoraan ja raadollisesti tosielämästä. H alttunen kertoo rankkoja tarinoita, mutta kuvailee välillä pysähtyneitä hetkiä jonkun mielestä ehkä hieman liiankin yksityiskohtaisesti. Kalle Päätalon hahmo leijailee jossakin lähettyvillä. Sinikka Halttusen Salaisuuksia-kirjan julkistamistilaisuus Espanjan Torreviejan seurakuntakodissa 1 9.3.201 9 E sikoisromaanille on luvassa jatkoa. Syntyykö kenties trilogia, joku kyselee. E hkä, Halttunen vastaa arvoituksellisesti. A ihioita on useampaankin kirjaan. Sain enoltani ison nivaskan papereita, missä hän kertoo nuoren pojan elämästä Karjalassa. Isästäni ja isoisästäni riittäisi myös paljon kerrottavaa, Halttunen paljastaa. M iten Salaisuuksia-kirjaa tulisi lukea? V illasukat jalassa ja kaikessa rauhassa, Halttunen vinkkaa. Mika Lindqvist Sinikka Halttunen
Uusi Costa Blanca 2/2019 25 Sinikka Halttunen S inikka Halttunen (s. 1951 Jyväskylän maalaiskunta) on eläkkeellä oleva sosiaalityöntekijä ja alan ammattiopettaja. Kirjoittaminen on ollut yhtenä harrastuksena kuvataiteiden, käsitöiden ja liikunnan ohella jo lapsesta lähtien. S uku on taiteeseen väärällään äidin puolelta, isän puolelta lähinnä musiikkiin, Halttunen taustoittaa. H alttusen aiempia ammatteja ovat olleet muun muassa askartelunohjaaja ja pukuompelija, joten taideja käsityöt eivät siis ole olleet vain harrastuksia. Hän on työskennellyt useissa eri ammateissa. Ennen ammattikoulutuksiaan hän teki myös hoitotyötä kehitysvammalaitoksessa ja päiväkodeissa. Y rittäjyyttä hän on opiskellut paljon. 1980-luvulla Halttusella oli ompelimo, sitten ympärivuorokautinen perheiden kriisipaikka ja hän teki myös lastensuojelun edunvalvontaa toiminimellä. U seiden kirjoittajakurssien, monipuolisen sosiaalija opetusalan työkokemuksen sekä harrastustensa myötä hän on kehittänyt fiktiivisen tarinan Salaisuuksia-kirjaansa. S osiaalipuolella olen ollut töissä kaikkialla muualla paitsi psykiatrisessa sairaalassa, mutta niitä asiakkaita on kyllä ollut ihan riittävästi sosiaalitoimessa muutenkin. T utuksi ovat tulleet päiväkodit, kehitysvammaiset, lastensuojelu, vankila, A-klinikka ja vanhainkoti, noin pääpiirteissään. O petuspuolella opetin lähinnä lähihoitajille sosiaalialaa ja psykologiaa. P itkänä sivuaineena Halttusella oli sosiaalipsykologia, lisäksi approbaturit kasvatustieteessä ja erityispedagogiikassa. Lisänä vielä Eurooppaja kehitysmaaopinnot. O petin myös muille opiskelijaryhmille muun muassa kulttuuria ja V aikka kirjan tapahtumat sijoittuvat yli kymmenen vuoden taakse, on helppo uskoa, että samat ongelmat ovat yhä olemassa. Siksi kirja on yhä mitä ajankohtaisin. Jos joku löytää kirjasta apua elämänsä ongelmiin, on jo se sen arvoista, että se on kirjoitettu. taidetta. Lisäksi opetin myös ruotsia, matematiikkaa ja muita aineita, kun tarvittiin sijaista. A iemmin Halttunen on julkaissut vuonna 2000 Lähihoitaja arjen tilanteissa -oppikirjan. Halttusen käsialaa on myös YLE:n Teksti-TV:n joulukalenterisatu vuodelta 2001. Hän on myös kirjoittanut artikkeleita eri ammattilehtiin. Nykyään tekstejä julkaistaan Espanjan kaakkoisosassa ilmestyvässä Uusi Costa Blanca -lehdessä. www.sinilinna.eu www.facebook.com/sinilinnantarinoita www.bod.fi/kirjakauppa Kirjan hinta BoD:stä ostettaessa on 18,90 euroa. Mika Lindqvist
Uusi Costa Blanca 2/2019 26 E spanjan suomalaisten yrittäjien yhdistys AEFE on tämän vuoden alussa Espanjaan rekisteröity yhdistys, jonka toiminnan tarkoitus on verkottaa Espanjassa toimivia suomalaistaustaisia yrityksiä, järjestää tapahtumia, osallistua kansainvälisiin tapahtumiin sekä antaa tietoa ja tukea yrittäjyyteen Espanjassa. Yhdistys on tarkoitettu Espanjassa toimiville suomalaistaustaisille yrityksille, jotka ovat joko Espanjan tai Suomen yritysrekisterissä. F ika Bistrossa järjestetyssä tilaisuudessa yhdistyksen hallitus esitteli alustavan toimintasuunnitelman vuoSuomalaisten uusi yrittäjäyhdistys aloitti Espanjassa Torstaina 7.3. järjestettiin Torreviejan Fika Bistrossa Espanjan suomalaisten yrittäjien yhdistyksen, AEFE:n (Asociación de Empresarios Finlandeses de España) ensimmäinen virallinen tilaisuus rekisteröitynä yhdistyksenä. Tilaisuus keräsi paikalle runsain joukoin Espanjassa toimivia suomalaistaustaisia yrittäjiä. delle 2019. Kuulimme myös koko yhdistystoiminnan ajatuksen alullepanijaa Pentti Malista , joka kertoi meille, miten idea suomalaisesta yrittäjäyhdistyksestä Espanjassa sai alkunsa, ja millainen matka ajatuksen synnystä ollaan kuljettu tähän hetkeen, kun yhdistys on perustettu ja asema virallistettu rekisteröitymällä Espanjan yhdistysrekisteriin. A licantessa toimivasta “Distrito Digital” -projektista Torreviejan yrittäjäiltaan toi terveisensä Virpi Jalonen . Virpi on mukana rakentamassa suomalaisille startupyrityksille yhteistyömahdollisuuksia Alicanten suuntaan, lisäksi hän luotsaa omaa The Career Atelier -yritystään. Ä äneen pääsivät myös kaikki tilaisuuteen osallistuneet yrittäjät, ja mielenkiinnolla kuuntelimme puheenvuoroja erilaisten yritysten toiminnasta. T ilaisuus oli antoisa, ja verkostoitumista ja tutustumista alueen yrittäjien kesken jatkettiin heti jo seuraavana keskiviikkona 13.3. Cafeteria Goletassa aamiaistapaamisen merkeissä. Aamuja lounastapaamiset, joissa esitellään hyödyllisiä aiheita yrittäjyydestä, jatkuvat kevään aikana. T ervetuloa mukaan kaikki yrittäjät tai yrittäjyydestä kiinnostuneet uuden yhdistyksen toimintaan! Virpi Jalosella oli mielenkiintoista kerrottavaa. Yhdistyksen hallituksen jäsenet ja Pentti Malinen. Vasemmalta Lauri Sintonen (varapuheenjohtaja), Mandi Plith (sihteeri), Heidi Saarikko (puheenjohtaja), Pentti Malinen ja Jarno Halme (rahastonhoitaja). Pentti Malinen kertomassa, että miten idea suomalaisesta yrittäjäyhdistyksestä sai alkunsa. Teksti ja kuvat: Lauri Sintonen
Uusi Costa Blanca 2/2019 27 T ulevana kesänä Espanjan suomalaisasukkaat ja ystävät tapaavat eri puolilla Suomea. Tässä jo muutama tiedossa oleva tapahtuma. C ostablancalaisten kesätapaaminen Lahdessa on keskiviikkona 3.7.2019 klo 13.00 Kahvila Karirannassa. Lisätietoja kokoontumispaikasta netissä: www.kariranta.fi. Kaikki Costa Blancalla talvehtivat ja Espanjasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Tilaisuus on vapaamuotoinen ilman virallista ohjelmaa. Yhteyshenkilö Sinikka Halttunen, modervik@gmail.com +34 690 343 714. Huom. sataman pysäköintialue on viime syksystä alkaen muuttunut maksulliseksi. L isäksi kiinnostuneille on Ainopuiston Teatterissa klo 18 Siiri Rantasesta kertova näytelmä. Osoite Salpausselänkatu 8. Liput voi halutessaan varata https://visitlahti.fi -sivuston kautta. Espanjansuomalaisten kesätapaamisia Suomessa T alviespanjalaisten tapaaminen Turussa on tiistaina 20.8.2019 Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18. Jos haluaa aterioida ennen tilaisuutta, kannattaa saapua klo 12 tienoilla ravintolan yläkertaan, jossa on lounas seiLahden satama Kahvila Kariranta: punainen täplä kartan yläosassa sovasta pöydästä. Vapaamuotoinen kokoontuminen alkaa klo 14.00 alakerran Historia-luokassa. Kello 15.00 lähdetään tutustumaan ravintolan panimotoimintaan. Oluiden maistelu kuuluu ohjelmaan ja maksaa 8 € hengeltä. Lisätietoja kokoontumispaikasta verkko-osoitteessa: www.panimoravintolakoulu.fi T ervetuloa Turkuun! Iloisiin näkemisiin toivottavat Aila ja Jussi Sivula. Tiedustelut puh. +358 40 9523165.
Uusi Costa Blanca 2/2019 28 V aikka Espanjaan monet ovat tulleet auringon ja jäättömien kelien takia, on hyvä tietää, että lunta kaipaaville sitä on tarjolla ihan päivämatkan päässä. Mekin kaipaamme laskettelemaan, eikä Suomesta tulleessa muuttokuormassamme ihan turhaan tuotu myös lasketteluvälineitä. Helmikuussa suuntasimme siis Granadaan, ja siellä kohoaville Sierran Nevadan lumihuipuille. G ranadaan on Orihuela Costalta matkaa noin 330 km ja suunta on kohti lounasta. Matkamme kulki omalla autolla tietulleja vältellen, mutta silti pääosin moottoritietä ja suhteellisen hyväkuntoisia maanteitä pitkin muutaman pikkukylän halki ja maanviljelysalueiden läpi. Tähän aikaan vuodesta maisemaa hallitsevat kukkivat mantelipuut, hedelmiä notkuvat appelsiinija mandariinipuut sekä sitruunapuut, joiden sadosta osa on jo kerätty. Silmänkantamattomiin artisokkapeltoja, jotka vielä muutaman kuukauden saavat odottaa sadonkorjuuta. Ensin kohti vuoria, sitten vuorten välistä, ja korvissa tuntui kun tie nousi kauemmas merenpinnasta. A joimme historiallisesti merkittävän Lorcan kaupungin kautta, joten kävimme myös muutaman mutkan ja harhareitin kautta ylhäällä katsomassa Lorcan linnaa. Emme kuitenkaan malttaneet jäädä linnakierrokselle, alue näytti laajalta ja sisäänpääsyssä oli jonoa, sinne täytyy mennä joskus ajan kanssa. Mutta maisemat olivat hienot, ja näkymät yli koko Murcian alueen kolmanneksi suurimman kaupungin, jossa on asukkaita reilu 90 000. M atkamme jatkui moottoritietä pitkin ja pian Murcian maakunta vaihtui Granadaksi ja saavuimme Andalusian itsehallintoalueelle. Mantelipuita näkyi nyt kaikilla rinteillä, ja siellä täällä satunnaisia fincoja, muutama aasi pihamaalla. Aurinko paistoi, aamun pilvinen sää oli muuttunut ja pilvet olivat kaikonneet, vain muutama eksynyt hattara oli jäänyt pyörimään taivaalle. Lämpötila oli 15 asteen kieppeillä. Vuorenrinteillä havupuiden seassa kasvavat täydessä kukassa olevat mantelipuut olivat kuin vaaleanpunaisia hattarasta irronneita palleroita levinneinä tuulen mukana sinne tänne. Matkat edetessä mantelipuut vaihtuivat oliivipuiksi. Ja sitten ne odotetut lumiset vuorenhuiput ilmestyvät eteemme, kun matkaa oli jäljellä vielä vajaa 100 kilometriä. M eillä oli varattuna hotelli kahdeksi yöksi Granadan vanhasta kaupungista. Harkitsimme yöpymistä vuoristohotellissa, mutta päädyimme kuitenkin kaupunkiin. Sen verran vilukissoiksi olemme täällä Espanjassa tulleet, että ilta vuoristossa auringonlaskun ja mittarin painumisen alle nollan jälkeen ei oikein houkuttanut. Vanhan kaupungin alueella on poikkeukselliset liikennejärjestelyt, ja ne kannattaa ottaa huomioon hotellia varatessa. Me teimme tässä virheen, ja jouduimme tukalaan tilanteeseen, kun suljettujen katujen takia jouduimme kiertämään monen mutkan kautta. A lussa tilanne oli huvittava, mutta hymy alkoi hyytymään kun kapeat kadut seurasivat toisiaan ja mutkat kävivät yhä ahtaammiksi. Uskonpuute iski ja peruuttaminen kävi jo mielessä, mutta meidän perässä tuli muitakin autoja, eli ei auttanut kun jatkaa tuskanhikeä valuen. Jäämmekö seuraavaan risteykseen jumiin? Mukulakivikadut olivat jo niin ahtaita, että vastaantulevat kävelijät väistivät meitä ovisyvennyksiin. Taustapeilit piti kääntää taakse muutaman kerran, ja yhtä mutkaa käydä ensin mittailemassa jalkapatikassa. Koko ajan jännitti, että onko seuraava risteys vielä ahtaampi, tai onko kohta joku auto jätetty parkkiin niin, ettei ohitse pääse. Pääsimme kuitenkin perille Granada / Sierra Nevada Granadan vanhassa kaupungissa oli ahdasta kapeiden kujien vuoksi. Oikeanpuolimmaisessa kuvassa näkyy taustalla ylhäällä Alhambra.
Uusi Costa Blanca 2/2019 29 hotellin autotalliin, ja huokaisimme helpotuksesta, pois alueelta oli ainakin helpompi päästä. G ranada on nuorison suosima kaupunki, yliopistokaupunki, maakuntansa pääkaupunki, jossa asuu vajaa 250 000 asukasta. Maisemaa hallitsee viereinen Sierra Nevadan vuoristo. Vanhassa kaupungissa kadut ovat kapeita mukulakivikatuja, ja tapasbaareja on joka toisen nurkan takana. Puistoissa kasvaa appelsiinipuita ja penkeillä istuu iltaa viettäviä nuorisoporukoita. Pikkubussit kuljettavat sinne mihin isot bussit eivät taivu, ja katujunakin kulkee. Skoottereita näkyy enemmän kuin meilläpäin Costa Blancalla. G ranadan kaupungista on Sierra Nevadan laskettelukeskukseen matkaa noin 30 km, ihan hyväkuntoista asfalttia, toisin paikoin vähän kapeaa mutta turvallisen tuntuista tietä. Yleensä reitti on sula, poikkeuksena joskus lumimyrskyjen aikaan tie saatetaan sulkea turvallisuussyistä, tai vaatia autoihin kunnon renkaat / lumiketjut. Nyt lunta näkyi metsissä paikka paikoin noin 1500 metrin korkeudelta alkaen. Mahtavia mantelipuiden kukintoja saimme ihailla vielä kilometrin korkeuteen saakka, ja maisemat olivat tietenkin huimat. L umihuiput tulivat näkyviin vasta viimeisillä kilometreillä, suurin osa matkasta oli kuin mitä tahansa vuoristotietä, mutka mutkalta ylemmäs kohti pilviä. Hiihtokeskuksen kylä sijaitsee noin kahden kilometrin korkeudella, ja siitä lähtee ylös vuorille muutama gondolihissi. Sierra Nevada on tunnettu epävarmoista tuuliolosuhteista, ja rinteet joudutaan toisinaan sulkemaan kokonaankin kovan tuulen vuoksi. Epävarmat tuuliolot eivät ihmisiä kuitenkaan pelota, Euroopan eteläisin hiihtokeskus vetää asiakaskuntaa laajalta alueelta puoleensa. A joimme auton kylän parkkihalliin, vaihdoimme lasketteluvarusteet ja pakkasimme eväsrepun. Kello lähestyi puolta päivää ja lämpötila näytti kymmentä astetta, ylhäällä olisi kylmempää, joten normaalit toppavaatteet olivat tarpeen. Kun tulimme ulos parkkihallista iski epätoivo! Koko aukio oli täynnä ihmisiä, ja meillä kesti hetki selvittää mitä tapahtuu. Rinteet olivat olleet aamun kiinni kovan tuulen takia, ja avattu vasta hetki sitten, joten kaikki jonottivat gondolihissille ja ylös vuorille pääsyä. Emme meinanneet löytää sille jonolle päätä, ihmisiä oli niin valtavasti! Toinen gondolihissi oli edelleen suljettuna, joten ei auttanut kuin mennä jonon hännille. Minä kävin toisessa jonossa ostamassa hissiliput, ja muu perhe eteni sillä välin jo mukavasti siinä pitemmässä. Puolen päivän hissilippu aikuiselta maksoi 34, kuusivuotiaalta 23 ja teiniltä 32 euroa. S iinä missä tummaihoiset kauppiaat meidän kotinurkilla kiertävät myymässä aurinkolaseja ja rantahuiveja, olivat nämä samannäköiset myyjät täällä tarjoamassa pipoja, hanskoja ja liukureita. Ystäviemme pojat olivat muutama viikko aiemmin täällä myyneet päivän päätteeksi vähän käytetyt liukurinsa takaisin näille kauppiaille! Aika jonossa kului suksia ja lautaa siirrellen ja eväitä syöden. Sattuipa vielä suomalaista juttuseuraakin siihen meitä edelle. P uolitoista tuntia meni jonossa mutkitellessa, kunnes oli meidän vuoromme ahtautua hissiin ja nousta reilu puoli kilometriä lähemmäs taivasta. Pikaisen laskutoimituksen jälkeen totesin, että meitä ennen jonossa oli ollut vajaa 2000 laskettelijaa (jos minuutissa hissiin pääsi noin 20 henkeä). Hississä koetin parhaani mukaan olla ajattelematta, kuinka liukkaasti ja kauas se gondolikoppi liukuisi jos irtoaisi kiinnityksistään. Jyrkkää nousua, kivikkoa ja auringossa jäiseksi kivettynyttä rinnettä alapuolellamme koko matkan. Ei voi suositella korkean paikan kammoisille. Y lhäällä oli ihan jäätävä viima ja toppavaatteet eivät Hissijonoa gondolille. Hiihtokeskuksen kylää.
Uusi Costa Blanca 2/2019 30 olleet todellakaan liikaa! Gondolihissin yläasema on 2500 metrin korkeudella merenpinnasta, ja siitä lähtee tuolihissejä ylös vuorien huipuille. Erilaisia rinteitä on runsaasti, vaihtoehtoja aloittelijoille ja kokeneemmille laskijoille löytyy. Mattohissejä on useita ja ne on tehty tunneleihin, joten niissä on mukava körötellä ylöspäin jos tykkää rauhallisemmasta menosta. Ja meidän piti tietenkin siitä aloittaa juniorimme kanssa, hän kun ei taas vuoteen ollut ollut suksilla. I hmiset olivat mukavasti hajaantuneet alueelle, pitkiä jonotusaikoja ei enää ollut hisseille. Paljon oli myös hiihtokouluryhmiä, koululaisiakin ja tietysti turisteja. Aurinko paistoi ja tuuli haittasi laskuissa vain satunnaisesti, mutta tuolihissinousut vuorien huipulle olivat tuskaa. Hississä ei paljon eväitä nautittu, piti vaan keskittyä olemaan jäätymättä. Näkyvyys ylhäällä ei ollut parhain mahdollinen, laskemista se ei haitannut, mutta vuoristoa ei näkynyt silmänkantamattomiin, niin kuin tiesin sen jatkuvan. A urinko alkoi pikkuhiljaa painua vuorten taa, ja rinteestä poislähtemisen ajoitus on haastavaa, varsinkin kun mukana on hitaampia laskijoita. Eikä pois malttaisi lähteä liian aikaisin tietenkään. Porottava aurinko on ehtinyt päivän aikana tehdä tehtävänsä rinteille, vähän sulattaa ja sitten ilma jäädyttää, ja hurjaksi jäätiköksi menee paikka paikoin. Ja toisista kohdin pehmenee niin, että alkaa upottaa ja joutuu laskemaan loskakinos laudan päällä mukana kulkien. Juniori pääsi vauhtiin vasta viimeisillä laskuilla, ja laski hienosti pitkän rinteen alas autolle saakka. I soissa mäissä ajoitus on hankalaa, kun uusi nousu ja lasku voivat viedä yli puolikin tuntia, ja alas on ehdittävä ennen pimeää. Toki yläasemalta voi tulla myös alas samalla gondolilla, millä sinne mentiinkin, mutta silloin jäisi paitsi kaikkein pisimmästä yhtenäisestä laskusta, eli sitä en suosittele. Ihan ylös vaan ja sieltä maisemareittiä rauhassa laaksoon päin! Sillä reitillä pärjää ja pystyy laskemaan, vaikkei olisi sukset jalassa syntynytkään. Välillä pitää pysähtyä lepuuttamaan jalkoja ja katselemaan huimia maisemia. Reitti on merkitty hyvin, ja pääosin myös aidattu, mutta varomaton laskija saattaa kyllä tipahtaa reitiltä ja ehkä loukatakin itsensä pudotessaan. T ämä oli meidän toinen kertamme laskettelemassa Sierra Nevadassa, ja ensi kerraksi otamme opiksemme, ja olemme heti aamusta valmiina mäkeen. Tosin tällä reissulla se ei olisi auttanut, koska rinteet olivat aamun suljettuina. Mäkeen aikovien kannattaa siis pitää mielessään varasuunnitelma, jos sääolot laittavatkin suunnitelmat uusiksi. Laskuaikamme jäi harmittavan lyhyeksi, noin neljä tuntia, johtuen alun jonotuksesta, ja hissit saa ajan kyllä kulumaan. Paikalla kannattaa siis olla heti aamusta, ja seurata rinnetiedotteita, jos sää haittaakin rinteiden avaamista. T oisena yönä hotellissa nukutti hyvin, vaikka liikenteen ääniä kuuluikin jonkun verran kaduilta. K otiinlähtöpäivänä me ajattelimme vielä käydä tarkastamassa Granadan tunnetuimman nähtävyyden, Alhambran linnoituksen, mutta emme päässeet parkkipaikkaa ja lippujonoa pitemmälle, koska kaikki sen päivän liput olivat loppuunmyytyjä. Ensi kerralla siis etukäteen netistä liput niin varmistuu sisäänpääsy! Linnoituksen ympäristössä kyllä pääsimme kävelemään, ja saimmekin siinä mukavasti muutaman tunnin kulumaan maisemia ja ihmisiä ihmetellen. K aikin puolin oli hieno parin päivän matka, ja mikä mukavinta, taas palautui mieliin, kuinka lähellä meidän kotia on tuollaisia mahtavia käymisen arvoisia paikkoja! On tämä elo vaan ihmeellistä täällä Espanjassa – Lunta oli kiva nähdä, ja laskemaan oli hienoa päästä, mutta kaikki meistä tuntuivat olevan tyytyväisiä siihen, että ne lumet pysyvät siellä vuorilla ja meillä on jo kevät pitkällä täällä Costa Blancalla. Teksti ja kuvat: Mari Lehtisare suljetaan jo klo 17. R inteet olivat hyvässä kunnossa ja lumitilanne hyvä, pisin maisemareitti ihan ylhäältä alas parkkipaikoille laaksoon oli koko matkan auki, toisin kuin edellisenä vuonna, jolloin lumitilanne oli huonompi. Rinteitä löytyy kaiken tasoisille laskijoille, ja gondolihissillä pääsee ylös, vaikka ei aikoisi laskeakaan. Yläasemalla on ravintoloita, joissa Matkalla Sierra Nevadasta takaisin Granadaan.
32 2 Suomi-Seura Suomi-Seuran tiedotuslehti Päätoimittaja Sulevi Suomi sulevi.suomi@gmail.com SISÄLTÖ: 2 / 201 9 Toimittaja Minna Siilasvuo minna.siilasvuo@gmail.com Toimittaja Veijo Leino toimitussuomiseura@gmail.com PÄÄKIRJOITUS Tämäkin kevätkausi on kohta lusittu. Suomalaiset muuttolinnut ovat lähtökuopissa ja osa on jo lähtenytkin Suomeen odottamaan kevättä. Meillä täällä on seura vielä järjestänyt maalis-huhtikuun vaihteeseen noin viikon kestävän matkan halukkaille jäsenilleen. Hallitus on kutsunut kevään yleiskokouksen koolle keskiviikkona huhtikuun 1 7. päivänä Hospital Quirónsalud Torreviejan auditoriossa, jossa käsitellään esimerkiksi edellisen vuoden tilinpäätös. Suomi-Seurakin lähtee kesätauolle varhaisessa vaiheessa 3.5.201 9, koska keittiöväki lähtee Suomeen. Kirjastotoiminta pidetään kuitenkin kesätauonkin aikana auki tiistaisin kello 11 –1 3. Meitä on täällä Suomi-Seurassa iso joukko jäseniä, jotka vietämme täällä ihanassa auringon lämmössä koko kesän. Ehkä käymme pikavisiitillä jossain, vaikkapa Suomessa. Seura avaa taas ovensa normaalia myöhemmin, koska meillä ei ole vapaaehtoisia pyörittämään keittiötä eikä muutakaan toimintaa 23.9. kello 1 0. Silloin toivotaan vireää toimintaa kaikilla toimialoilla. Toivon tuolloin saavani monta vapaaehtoista toimintaan mukaan, sillä ilman sitä olemme ontuvia toiminnoissamme. Suomi-Seura tarvitsee todella vapaaehtoisia toimintaansa heti syksystä alkaen. Ilman uusia vapaaehtoisia toiminta tulee hiipumaan. Hallituksen jäsenillä eikä muutamalla kirjaston vapaaehtoisilla voida pyörittää Suomi-Seuraa kovin pitkään. Suomi-Seura on saanut talouden kuntoon, vanha kiinteistö on myyty ja uusi kiinteistö on osoittanut meidän todelliset tarpeemme. Jostain kumman syystä jäsenistöstä on kadonnut talkoohenki. Joku on sanonutkin, että talkoohenki kuoli talvisodassa… Onko näin, toivottavasti ei. Toivotan kaikille lukijoillemme hyvää ja lämmintä kesää, missä sitten sen vietättekin. Levätkää ja nauttikaa kesästä, ja sen jälkeen tulkaa Suomi-Seuralle virkein mielin ja vapaaehtoismyönteisellä mielellä… Oikein hyvää kesää. Sulevi Suomi seuran puheenjohtaja Toiveikkain mielin kohti kesää Pääkirjoitus .................... 2 (32) Sihteerin vinkkelistä ....... 3 (33) Tulkkia tarvitessa ........... 3 (33) Murtoturvallisuudesta ... 4 (34) Luentoja Espanjan arjen ymmärtämiseksi ........... 5 (35) Espanjan kielen opettelusta .................. 6 (36) Elämänhallintaa ............. 7 (37) Suomi-Seurassa harjoittelijat viihtyvät ............. 8 (38) Benidormin matka ........... 9 (39) Naisemme Tiibetissä ... 1 (40) Almansa ja Alcalá del Júgar päivämatka 5.2.201 9 .. 1 2 (42) Tule mukaan, etsimme .. 1 3 (43) Aineisto seuraavaan tiedotuslehteen 30.9.201 9 mennessä. Kansikuva: Suomi-Seura teki maaliskuussa jäsenmatkan Benidormiin, jota kutsutaan myös Espanjan "Manhattaniksi", onhan siellä peräti 394 pilvenpiirtäjää. Matkakertomus sivulla 9. (Kuva: Riitta Raitasuo-Lukkarinen)
33 Suomi-Seura 3 V iimeisiä vedellään ja kotimatkan suunnittelu on jo meidän ”kotimatkaosastolla” alkanut. Asuntoautolla on taas tarkoitus pikkuhiljaa madella kohti Suomea. Mutta sitä ennen on vielä muutama suuri koitos, kuten yleiskokous sekä keittiön toiminnan järjestäminen ensi kaudeksi. Onneksi saimme kokoon joukon asiasta kiinnostuneita sekä myös asiaa tuntevia jäseniä. Ensimmäisessä tapaamisessa ideoita lenteli, tietysti utopistisiakin, mutta pohjalta aina löytyy jotain toteuttamiskelpoistakin. Vielä on aikaa pyöritellä, suunnitella, joten toivotaan, että asia ratkeaa. T änä keväänä meillä on ollut monta mielenkiintoista luentoa, joten vielä kerran kiitos kaikille Sihteerin vinkkelistä luennoitsijoille; Markku Aarnio tutustutti meidät testamentin teon tärkeyteen sekä toisessa luennossaan murtoturvallisuusasioihin, Eeva Donner piti kaksi kertaa täydelle salille luentonsa Espanjan kulttuurista ja tavoista, Ulrike Müller-Koski kyseli, että hallitsemmeko elämäämme, Seija Björklund kertoi huikeista Tiibetin seikkailuistaan, taiteilija PEE paljasti värien vaikutuksen hyvinvointiimme. Lisäksi Grupo Arten piirissä kuvataiteilija Lilli Rautavaara piti luennon sekä artesaani Mirkka Salo kertoi huonekalujen tuunauksesta. Lisäksi Lilli ja PEE ovat vetäneet Grupo Arten kokoontumisia. R okkiveijarit kävivät pari kertaa soittelemassa kahvilassa eli iso kiitos heille musiikkituokioista. Kujalan Elli ja Rami ovat huolehtineet alakerran siivouksesta. Kaikkihan tietävät, että johtajan puuttumista ei välttämättä huomaa, mutta siivoojan puuttumisen kyllä hyvinkin äkkiä, joten suurkiitos ja jaksamisia heille ensikauteenkin. J os sinäkin kiinnostuit kertomaan omasta osaamisalastasi, pitämään runoiltaa – mitä tahansa – niin ota rohkeasti yhteyttä seuran sähköpostiin, syksyn luentokalenterissa on tilaa. T orstaina 1 8.4. ovat päättäjäistanssiaiset sekä Kukkuloiden läksiäiset, joten tavataan kahvilassa silloin! Rita S uomi-Seura on mitä mainioin esitelmöintipaikka. Kun met olemma täällä muilla mailla vierahilla, voimme hyvinkin tarvita tulkkia jossain tilanteessa. Nuo kaksi asiaa yhdistyivät, kun Suomesta saapui Youpret -yrityksen edustaja Atte Solaranta kertomaan uudentyyppisestä tulkkauspalvelusta, joka toimii niin yksityishenkilöille kuin yrityksille. P alvelu toimii seuraavasti: lataa puhelimeen Youpretsovellus ja liity palveluun antamalla maksukortin tiedot. Sitten kun tarvitset tulkkia, mihin aikaan tahansa, valitset sovelluksessa kielen ja tulkki soittaa sinulle hetken päästä. Nyt sinulla on tulkki ja voit laittaa puhelimen kaiuttimelle niin voitte hoitaa keskustelukumppanisi kanssa asiaa ilman kielimuuria. Veloitus tapahtuu maksukorttisi järjestelmällä. Y oupretillä on käytettävissä yli 200 tulkkia ja yritys tarjoaa tulkkauspalveluita yli 50 kielelle. Lisää tietoa saa Youpretin kaupallisesta informaatiosta. Tulkkia tarvitessa Teksti ja kuva: Veijo Leino
34 4 Suomi-Seura E i konna tekoaan harmittele, vaan kiinnijoutumistaan. L uennoitsija Markku Aarniolla (DI) on taustana vankka turvallisuusasioihin liittyvä koulutus ja työkokemus. Hän on toiminut muun muassa Palontorjuntaliiton paloinsinöörinä, Palolaboratorion tutkijana, Kuluttajaviraston tuoteturvainsinöörinä, Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn yliopettajana, kirjoittanut paloturvallisuuden oppikirjoja, lehtiartikkeleita ammattilehtiin sekä monta tieteellistä julkaisua. N ämä meriitit riittivät ja niinpä Suomi-Seuran täysi salillinen väkeä sai kattavan tietoiskun turvallisuusasioista. Murtoturvallisuus oli luennon aiheena, mutta koska Markun kirjoituksia tästä aiheesta on ollut jo aiemmissa lehdissä, kerrataan tässä vain tiivistelmä, lähinnä Espanjaa koskien. A suntoon saatetaan murtautua milloin vain. Usein taitavan vakoilun jälkeen silloin kun väki on poissa. Vaan saattavat nuo tulla, vaikka väki on kotona, Murtoturvallisuudesta luottaen siihen, että asukkaat nukkuvat, tai vaikkapa fyysiseen voimankäyttöön varautuen. Niinpä onkin parasta hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan antaa ryöstön tapahtua, ettei omalle terveydelle, tai jopa kaikkein kalliimmalle, omalle hengelle satu mitään. U lko-ovien oikea lukitus estää omalta osaltaan tehokkaasti asuntomurtoja. Vanhan asunnon uuden omistajan kannattaa aina uusia lukot – vanhoja avaimia saattaa olla liikenteessä. Lisäavaimia voi teettää helposti lukkoja rautakaupoissa. R yöväri himoitsee ensisijaisesti rahaa mutta myös rahaksi vaihdettavaa omaisuutta. Mitään merkkejä siitä, että omaisuutta on mahdollisesti saatavissa, ei kannata pitää näkösällä. Jossain tapauksessa voi olla jopa hyvä jättää vaikkapa verhot auki, jotta voro näkee, ettei arvotavaraa ole saatavissa. M ihin tahansa asuntoon pystyy murtautumaan. Kysymys on vain siitä, kuinka nopeasti ja millaisella metakalla. Ensisijaisesti tietenkin ovesta tai ikkunasta. Varmuuslukko, kahden lukon lukitus, äänekkäät hälyttimet ja saranatapit ovat oiva kiusa bandiitille. Näitä saa ammattilaisilta, paikalleen asennettuna. Suomesta tuotua Abloy-lukkoa voi suositella, koska Espanjassa ei sen tyyppisen sylinterilukon tiirikoijia juuri ole. Yritysten tarjoamat vartiointipalvelut ja etävalvontalaitteet ovat seuraavan tason ratkaisuja, toki hintaluokkaa kalliimpia kuin kunnolliset lukitukset. M arkun ohjeita näitä herkeämättömiä lurjuksia vastaan: – Asunnon lukot aina kiinni, myös öisin. Takalukossa mahdollisimman usein. – Älä kamppaile konnaa vastaan, älä saata itseäsi vaaraan, onhan kallein omaisuutesi oma henkesi. – Varmuuslukko eri tyyppiä kuin tavallinen lukko. – Hae netistä tietoa vaikkapa haulla ”tarkista turvallisuutesi”. Teksti: Veijo Leino ja Markku Aarnio Kuvat: Veijo Leino Markku Aarnio
35 Suomi-Seura 5 Suomi-Seuran kahvio oli täynnä sekä 11.3. että 15.3. kun Eeva Donner oli sujuvaan, vetävään tyyliinsä kertomassa miten Espanjan arjessa pärjätään kuten tämän maan asukkaat itse. E evalla on ollut harrasteena jo 30 vuoden ajan Espanjan kulttuuri, etenkin arkikulttuuri. Viimeiset kymmenen vuotta hän on asunut maassa ja oppinut vielä lisää erilaisia arkeen liittyviä asioita, jotka poikkeavat suomalaisista. K urssilaiset saivat tietää espanjalaisen päivän eri vaiheista, vuorokauden jakautumisesta, siestasta ja käytöksestä sen aikana, sekä ruokailuajoista ja alkoholin käytöstä. Opittiin tervehtimään Luentoja Espanjan arjen ymmärtämiseksi ja ystävien kanssakäymisestä, kansallisylpeydestä ja pikkuisen myös historiasta puhuttiin. Uskontoa sivuttiin koska se on osa maan kokonaiskulttuuria. Käytiin läpi kansalliset pyhäpäivät ja Valencian omat pyhäpäivät ja selvitettiin mitä tarkoittaa ”siltaviikonloppu”. K iinnostusta asiaan näytti olevan niin runsaasti, että Eeva on lupautunut mahdollisuuksiensa mukaan vetämään luennon myös ensi syksynä. Tosin niin paljon asioita jäi tällä kertaa käsittelemättä, että siitä kurssista tullee jatkoa tämän kevään aikana pidetyille. N äin Eevan luennoista – vahva suositus: kannattaa mennä kuuntelemaan. Vielä kaupan päälle aprikointia, mitä se kulttuuri sitten on? No, jotain hyvin monimutkaista ja monipuolista. Opittujen ja opetettavien taitojen tai kykyjen summa. Ne käytöksen piirteet, jotka vaihtelevat maantieteellisesti alueittain, eli jollain tavalla lopulta elämäntapa. I hmisen kulttuuriperimä ei siirry biologisesti, vaan syntyessään hän on tabula rasa, tyhjä taulu. Siitä asti ympäristön tavat muokkaavat häntä kunnes ne tavat ovat myös hänen tapojaan ja saavat hänen joltisenkin hyväksyntänsä. Vaan toisenlaisessa ympäristössä muokkaantuu toisenlaisia ja niinpä pitää arvostaa häntä, joka ensimmäisenä hiffasi henkäistä: ”maassa maan tavalla”. Teksti: Eeva Donner ja Veijo Leino Kuvat: Veijo Leino oikeaoppisesti oikeaan aikaan päivästä, puhuttiin kohteliaisuudesta ja miten koskaan ei voi tervehtiä väärässä paikassa eikä liian usein. E eva kertoi perheen käsitteestä, perhejuhlista ja niihin liittyvistä tavoista ja tottumuksista, pukeutumisesta eri tilaisuuksiin ja niin edelleen. Naapurien Suomi-Seuran kahvio oli täynnä molempina kurssipäivinä. Eeva Donner
36 6 Suomi-Seura Espanjan kielen opettelusta T ietokilpailuissa monesti tokaistaan että tämä ei ole erikoisosaamisen aluettani. (Sitten jäädään odottamaan, jos joku pikkutietokysymys kuitenkin sattuisi olemaan.) Tämän jutun aihe ei ole minun osaamisaluettani (liekö mikään muukaan), nimittäin espanjankielen oppiminen. Opettelu kuitenkin pikkaisen on, eli opiskelen, mutta en koe kovasti oppivani. Kirjoitan aiheesta silti, koska arvelen, etten ole maailmankaikkeuden ainoa, ehkä en edes Suomi-Seuran ainut, jolle on käynyt näin nurjasti. O ppikirjoja on. Niistä se ei jää kiinni. Hyviä ja vielä parempia. Ei kai niin huonoa ole, ettei vähintään alkuun pääsisi. Sanoja ja kielioppia jää päähän, vanhaankin, ei kun varttuneeseen, piti sanomani. Jää, kun tarpeeksi monta kertaa tulee toistoa – jopa kymmeniä toistoja eli jääräpäisyyttä tarvitaan. Mutta kun se ei ole tavoite, että pää on täynnä, vaan se, kun tarttisi saada se tietokasa käyttöön. Puheeseen, nopean espanjankielisen puheen ymmärtämiseen, lukemiseen ja ehkä jopa kirjoittamiseen. Lukeminen eli pänttääminen sujuu vielä omassa neitsytkammarissa, mutta sitten tulee tenkkapoo. Pitäisi puhua. Hui! Jos ei vaitonaiselta helposti irtoa puhetta äidinkielellä, niin kuinka sitten vieraalla kielellä, kun pitää samalla arastella, että meneekö tämä nyt tarkalleen kieliopin mukaan. Opettaja voi myös puhua pöpöttää omiaan espanjaksi ja oppilas kuuntelee silmät pyöreinä, että mitähän tuo selittää. Kun pitäisi päästä (= joutua) itse puhumaan! Sivuhuomautus: Suomi-Seuran opetusta on mainittu ihan laadukkaaksi, vaan se ryhmäkoko sielläkin… Tehokkuus kun tuppaa olemaan kääntäen verrannollinen ryhmän kokoon. O n olemassa rajoitetulla sanavarastolla kirjoitettuja kirjoja, myös espanjankielisiä. Suomi-Seuran kirjastoon olisi hyvä saada sellaisia. Laulunharrastajillekin on vanhoja tuttuja lauluja espanjankielisinä. E spanjankieliset elokuvat ja TV-sarjat antavat viihtyisää kuuntelutreeniä ja sanaston mieleen painumista. Elokuvapalvelut ja Suomen television lähetykset tarjoavat niitä suomeksi tekstitettyinä (ei niitä ilman suomitekstiä ymmärrä kuin harjaantuneet). B ritit valittavat, että on hankalaa, kun ääntäminen on niin erilaista kuin heillä. No voi veljet, suuri osa sanoista on kuitenkin samoja, parin kirjaimen erolla. Ovathan romaaniset (mm. espanja) ja germaaniset (mm. englanti ja mainitaan tässä kohtaa myös ruotsi) kielet kaukaisia sukulaisia. Niinpä koko Länsi-Eurooppa on suomenkieliparkaan nähden hiukan etulyönnissä. K ielioppi – mikä se on, kysyy 3–1 0-vuotias. Hän puhuu täysin sujuvasti, vaikkei ole ikinä kieliopista kuullutkaan. Joten ehkä kieliopin vaikeuksia ei kannata pitää ylipääsemättömänä esteenä. Niitä voi ohittaa ja kiertää eikä ole laitonta sanoa väärin, ja kun ei arvosanojakaan jaeta (opettajat riemastuvat tuosta?) – ymmärretyksi voi silti hyvinkin tulla. Ja yleensä tulee. Teksti: Veijo Leino P uhumaan oppii kuitenkin vain puhumalla. No kenen kanssa? Asiakaspalvelijoiden kanssa kaupassa, torilla, apteekissa, matkustaessa jne. Nekin ovat kuitenkin vain muutaman sanan keskusteluja. Ei riitä. Puistojen penkeillä on yksinäisiä ihmisiä, jotka rupattelisivat mielellään. Ei pysty, ei kehtaa. No sitten maksulliset opettajat. Jollain ei ole oikein ylimääräistä maksuihin ja jolla on, ei raaski. Eikä opettajakaan aina osaa olla tehokas. Voi olla liian suuri ryhmä – omalle osalle tulee vain muutama sana silloin tällöin.
37 Suomi-Seura 7 S aimme Suomi-Seuraan oikein psykologin / psykoterapeutin, Ulrike Müller-Kosken antamaan vinkkejä elämänhallintaan. Voiko elämää hallita? Mistä syntyy elämän hallinnan tunne? Mistä löydämme keinoja selviytyä stressaavista tilanteista ja muutoksista? Ulrike on saksalaissyntyinen, mutta asunut Suomessa jo pitkän tovin. Esitelmä oli kattava ja antoisa. Ei liian filosofinen, että me epäpsykologitkin ymmärsimme. Eri asia näissä toki aina on, että kuka niistä ottaa opikseen – eihän se helppoa ole (”vain itkun kautta ihminen muuttuu”). T ässä tilassa en voi toistaa läheskään koko esitelmää, mutta luettelen kuitenkin dia-esityksen pääkohdat. Lisäksi suluissa, kursivoituna omia aatoksiani kyseisestä asiasta (mitäs antoivat ”kynän” minulle). Ensimmäinen dia: Elämänhallinta on tunne, että ohjaat itse elämääsi ja vaikutat itseäsi koskeviin asioihin. Tähän tarvitaan hyvät henkiset voimavarat, taito sopeutua muutoksiin, usko omiin kykyihin ja nähdä elämä mielekkäänä. (Moni elää elämänsä ajatellen, ettei koskaan saa mitään suurta aikaiseksi. Ja juuri siksi hän onkin oikeassa.) Toinen dia: Terveys. Jokaisella on olemassa terveydestään oma käsitys ja reagointi siihen (toinen tunnustelee, että jokohan sen verran tuntuu, että saa alkaa valittelemaan, toinen taas, että vieläköhän hiukan enemmän kestäisi, ennen kuin joutuu valittamaan). Kuitenkin hyvin paljon, vaikkakin rajallisesti pystyy itse vaikuttamaan omaan terveyteensä. Kolmas dia: Elämäntavat. (Kukaan ei voi väittää, ettei näissä olisi opastettu.) Neljäs dia: Omat tottumukset. Nämä kannattaa tarkistaa – eivät välttämättä ole niin hyviä kuin luonnostaan tuntuu. (”Ei ole oma herransa, jos ei tottumuksistaan voi poiketa.”) Viides dia: Mieliala. Elämän mielekkyys, jaksaminen, tunteiden hallinta, innokkuus, kiinnostuneisuus jne. ovat mielen hyvinvoinnin asioita. Näihinkin voi itse jonkun verran vaikuttaa. Kun ihmisellä on työtä ja rakkautta, ei juuri muuta tarvita, jotta muukin järjestyy. (Elämä on ihmisen parasta aikaa, tiesi eräs suomalaisten sankari.) Kuudes dia: Stressikokemuksen syntyminen. Jokainen tulkitsee kunkin tilanteen omanlaisellaan tuntemuksella. Toinen saattaa stressaantua, toisella ei vielä tunnu missään ja ehkä toisessa tilanteessa reaktio on päinvastainen. (Sääntö 1: älä kanna murhetta pikkuasioista. Sääntö 2: kaikki asiat ovat pikkuasioita.) Seitsemäs dia: Mielen hyvinvointi. Ajatusten ei tarvitse antaa jyrätä ylitsesi. Hyväksy se, mitä et voi muuttaa. (Eräs äiti kirjoitti jo kotoa pois muuttaneille lapsilleen: kun teille tulee ongelma, ilmoittakaa minulle, autan kaikin tavoin, minkä pystyn. Paitsi jos en voi mitenkään auttaa, älkää silloin kertoko.) Kahdeksas dia: Suhtautuminen muutoksiin. Ulkopuolelta tulee muutoksia, niitä ei voi estää ja ne vaikuttavat elämääsi. Omiin valintoihin voi vaikuttaa, mutta nekin muuttavat elämänkulkua. Muutoksiin tulee vaan sopeutua, usein ne ovatkin uusia mahdollisuuksia. (Joku kommentoi tässä kohtaa, että ainoa varma asia on kaikkien kuolema. Otan kriittisen kannan: ei sitä ole todistettu – ei niin kauan kuin yksikin on elossa.) Yhdeksäs dia: Arvot. Asiat joita pidät hyvinä. Päämäärät. Ne ohjaavat ihmisten käyttäytymistä. Näitä on syytä jatkuvasti tarkistaa. (Hyveemme ovat usein vain naamioituja paheita. Me varttuneet muistamme, miten Elämänhallintaa tiettyinä vuosikymmeninä valittiin puoli, vasemmisto / oikeisto ja omaa kantaa puolustettiin napakasti – ja kuinkas sitten kävikään.) Kymmenes dia: Ikävät ajatuksemme. Niiden ei tarvitse antaa ohjata meitä. (Kun Don Quijote hyökkäsi tuulimyllyn kimppuun, hän toimitti omaa tehtäväänsä. Mutta Sancho Panzan toimintaa ei oikein voi hyväksyä.) Yhdestoista dia: Onnistuvan elämän suunnittelu. Valitse itse päämääräsi, innostavasti. Hyväksy ettei elämänsuunnittelu ole talon rakentamista (tai koneen eli pelkkä insinöörilogiikka ei tässä toimi). Kahdestoista dia : Hyvä elämänhallinta. Positiivinen suhde itseensä. Mielekkäät tavoitteet. Tunne hyvinvoinnista. Muutosten ja vastoinkäymisten sietäminen. Kaikkea ei voi hallita! (Naura ongelmillesi – niin kaikki muutkin tekevät.) Teksti ja kuva: Veijo Leino Ulrike Müller-Koski
38 8 Suomi-Seura L ähes kaksi kuukautta nuoret matkailualan opiskelijat Johanna ja Leona olivat seuranamme seurallamme työharjoittelussa. Helmikuun lopulla jouduimme heistä luopumaan kotomaamme hyväksi, Salon seudulle, jossa opiskelun viimeiset vaiheet on suoritettava. Miten se meni, noin heidän omasta mielestään? Tässä Johannan kertomana, heillähän oli paljolti samat työt, vaikkakin Leona avusti runsaasti myös ravintolapalveluissa. Johanna kehiin: S uurimman osan ajastani Suomi-Seuralla toimin infopisteessä, jolloin työhöni kuului erilaisten maksujen vastaanottaminen, monenlaisiin kysymyksiin vastaaminen, ilmoittautumisten kirjaaminen kursseille ja matkoille sekä puhelimeen ja sähköpostiviesteihin vastaaminen. Huolehdin myös infrapunasaunan päälle laitosta. Muutamina päivinä olin kirjastossa hoitamassa kirjojen lainausta ja palautusta. Tein myös erilaisia mainoksia esimerkiksi matkasta ja kursseista. Jäsenkorttien teko kuului myös puuhiini. E nnen kuin tiesin miltä Suomi-Seura näyttää tai mitä siellä on, niin mielikuvani oli, että Suomi-Seura olisi todella suuri paikka kuten että infopiste on jossain aulassa, josta lähtee huoneita, joissa on erilaisia asioita. Kahvila-ravintolasta ajattelin, että se olisi tosi iso ravintolatyyppinen paikka. Kirjaston oletin huomattavasti isommaksi kuten myös saunan. Toisin sanoen kuvittelin, että Suomi-Seura olisi paljon laajempi kuin se todellisuudessa on. En kuitenkaan ollut pettynyt, päinvastoin tykästyin paikkaan, koska en kovasti tykkää työskennellä isoissa yrityksissä. Suomi-Seuran työntekijät olivat todella mukavia ja hauskoja. Kaikkien kanssa tulin hyvin toimeen ja juttua riitti. Samoin asiakkaat olivat ihania, ystävällisiä ja mukavia. SuomiSeurasta tuli kahden kuukauden jakson aikana yksi suuri perhe itselleni ja olen siitä iloinen ja kiitollinen. T orrevieja, uskomaton paikka. Rakastuin siihen jo ensinäkemältä. Paikat ja arkkitehtuurit olivat kauniita ja elämä siellä rentoa ja huoletonta. Eniten pidin merestä ja sen kauniista sinisestä väristä. Tuulinen ilma ei aina miellyttänyt, mutta ilma oli silti itselleni lämmin. Päivät, joina aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, olivat parhaita, koska olen kesän lapsi ja rakastan lämmintä ilmaa. Suomi-Seurassa harjoittelijat viihtyvät O len aina halunnut käydä Espanjassa ja nyt se toteutui, vaikkakin ajattelin, että Espanjaan kun lähden, niin ensimmäinen paikka olisi Madrid, mutta olin tyytyväinen myös Torreviejaan. Espanja on suuri maa ja niin paljon nähtävää ja hyvin erilainen kulttuuri kuin Suomessa. Kulttuuri on omasta mielestäni hyvin värikäs, iloinen ja huoleton ja sellaisesta itse pidän. Nyt jo tekee mieli palata – päätin jopa, että tulen Torreviejaan tai Alicanteen lomalle mahdollisimman pian, koska haluan näyttää sen myös perheelleni. Y ksi parhaista kokemuksistani oli, kun pääsin yhdelle seuran matkalle Almansaan ja Alcala del Jugariin. Matka oli yhden päivän reissu ja uskomaton sellainen. Almansan kaupunki oli kaunis ja täynnä elämää ja Alcala del Jugar ol kaunis vuoristokylä, vastaavaa en ole missään nähnyt. Matkalla näin myös vapaana tepastelevan strutsin. Muita hienoja kokemuksia oli Torreviejan iso ja upea Eurooppapuisto (Parque de las Naciones). Pidin siitä, että eläimet saivat kulkea puistossa vapaasti ihmisten joukossa, eivätkä mielestäni pelänneet yhtään, vaikka ääntä ja menoa olikin ympärillä paljon. Ihanassa Välimeressä uiminen oli myös yksi kohokohdista Torreviejassa. Niinpä heitinkin talviturkin tänä vuonna hyvin aikaisin pois. Leona ja Johanna Alicantessa.
39 Suomi-Seura 9 V ajaa kolmekymmentä kulttuurinja huvituksenjanoista ihmistä suuntasi kohti Benidormia ja Benidorm Palacen iltashowta. Matka taittui hyvin isolla bussilla ja Palm Beach -hotelli oli siisti ja henkilökunta puhui englantia. Matkan hintaan kuului tulopäivänä lounas ravintolan runsaasta buffetpöydästä, illallinen showravintolassa sekä seuraavana päivänä omassa hotellissa vielä aamiainen ja buffetlounas ennen poislähtöä – joten tuli syötyä hyvin. B enidorm Palacessa on 1 600 paikkaa ja se näytti olevan täynnä. Show kesti kolme tuntia ja siihen kuului vaikka mitä – tanssiesityksiä, flamencoa, jonglööri, taitopyöräilijä, akrobaatteja, illusionisti. Menoa ja meininkiä riitti ja silmänruokaa tietysti myös – ja miehille enemmän kuten yleensä. Ellet ole esitystä nähnyt, niin kannattaa kyllä käydä katsomassa! B enidormihan on pilvenpiirtäjien kaupunki, joita siellä on 394 kappaletta, ravintoloita noin tuhat ja baareja noin kahdeksansataa. Tämä oikeastaan kertookin kaiken itse kaupungista. Herrasen pariskunta kävi Hop-on-hop-off -bussilla kaupunkiBenidormin matka 12.3.–13.3.2019 kierroksella ja kertoi koko ajan odottaneensa, milloin tulee informaatiota historiasta ja nähtävyyksistä. Sitähän ei tullut, mutta sen sijaan useaan otteeseen mainittiin, että täällä ovat mainiot shoppailumahdollisuudet ja jos jotain ei ole, niin sitä ei tarvita ja että Benidorm on viimeiset sata vuotta elänyt pelkästään turismista. Kaupunki kannattaa kuitenkin käydä kerran elämässään katsastamassa ja ennen kaikkea nauttimassa korkeatasoisesta Benidorm Palacen esityksestä. Teksti: Riitta Raitasuo-Lukkarinen Kuvat: Kirjoittaja ja kuvapankki
40 10 Suomi-Seura Eräs Himalajalla usein kiipeillyt mies aprikoi, että seikkailija on perin kehno ammatti. Seuranhakuilmoituksissa kun naiset usein rajaavat, että ”ei seikkailijoille”. T uo tuskin koskee kahta urheaa naista, Seija Björklundia ja Marieta , jotka suorittivat huiman matkan Tiibetiin. He tajusivat vasta Suomeen palattuaan, millaiset vaarat heitä uhkasivat onnellisesti päättyneen matkan aikana. N ykyään Suomi-Seurassa paljon puuhaava Seija esitelmöi seuran kahNaisemme Tiibetissä vilassa helmikuussa heidän retkestään. Harvoinpa saa seurata niin kiinnostavaa, elävää ja huumorilla maustettua tarinointia. Aihepiirikin oli oikein mielenkiintoinen, koskien extremeissä olosuhteissa elävää kansaa ja sen kulttuuria, mutta myös väkivahvan hallitsijavaltion vallankäyttöä, joka liian usein kääntyy sortovallaksi, ihmisistä kun on kyse. S eijalta pyydettiin muhkeasta esitelmästä tiivistelmä kirjoitettuna ja se saatiin. Saatteena oli, että tästä voi muokata. Vaan miten tuota, opettajattaren kirjoitusta muokkaamaan – ei sitä voi käpistellä, tällaista: Kaksi vanhaa naista Tiibetissä O tsikon "vanha" tuli siitä, kun sikäläiset eivät uskoneet ikäämme. Niin vanhat ovat jo kuolleet, heitä nauratti. Kova elämä ja karut olosuhteet niittävät raskasta viljaa, niin sielläkin. Matkatoverini Marie halusi eläkkeelle päästyään yliopistoopiskelua varten tutkia paimentolaisten elämää. Mistäpä sellaisia vähemmällä vaivalla löytyisi kuin Himalajan vuoriston tuolta puolen Tiibetin ylängöltä 3000–4000 metrin korkeudelta. Hän osasi kiinaa ja ehti viisumia odoteltaessa lukea jonkin verran Tiibetin kieltäkin, ainakin valkohampaisten hymyjen saamiseksi. Minä esiinnyin reportterina, jolle ihmiset kovasti haluaisivat ympärilleen pälyillen kertoa asioita, joita meidän pitäisi viedä maailmalle. Tullissa ja virallisesti olimme kaksi vähän yksinkertaista eläkeläisrouvaa. T ämän vuosisadan alussa, kun tuohon Lumen Maahan Nepalista matkasimme, Kiina piti kovaa kuria. Pitää vieläkin, mutta yhä useammat turistit saavat kantaa roponsa markkinavoimien alttarille. Kaikenlainen hävitys ja tiibetiläisten elämän vaikeuttaminen näytti kovin lohduttomalta. Nyt netistä näen, että Lhasan vanhakaupunki tiibetiläisine toreineen ja asuntoineen on säilytetty, samoin useita luostareita on kunnostettu. Turisteja lasketaan maassa nyt miljoonissa vuosittain. Se onnistuu mainiosti, koska Lhasa on todettu Kiinan turvallisimmaksi kaupungiksi. Siellä on sata poliisilaitosta, joista hälytyksen tultua paikalle ehditään minuutissa. Paimenia riittää. Seija Björklund
41 Suomi-Seura 11 Toki turistit parantavat myös alkuperäisväestön toimeentuloa. K uutisen vuotta sitten avattu junayhteys tuo kiinalaisia jatkuvana virtana luvattujen etujen perässä. Paremmat palkat, suurempi sallittu lapsiluku, johtava asema teollisuudessa, kaupassa ja hallinnossa, kyllä kelpaa. Kantaväestöllä on enimmäkseen avustavia ammatteja. K un tiibetiläisen oppaamme Zampan (Zampa on pääruokalaji, ohrasta ja jakin voista pyöritetty pallero, joka kastetaan velliltä näyttävään jakinvoiteehen) avustuksella pääsimme livahtamaan seurueestamme tiibetiläiseen majataloon Bill Clintonin lahjoittamasta Lhasahotellista, olimme omillamme. Maksoimme runsaasti väärennetystä viisumista, koska aikaisempaan oli lyöty komeita leimoja "canselled". Samoin piti ostaa uudet lentoliput ja etsiä opas paimentolaisten luo. Kaikki tämä salaa, mutta dollareilla onnistui. N älkä kasvoi syödessä. Marie onnistui vaaleatukkaisena helposti "lumoamaan" nuoren munkin, joka salakuljetti meidät tutustumaan luostariinsa ja tarjoili keitettyä riisiä ja paistinperunoita. Hänellä oli pikkuruisessa kammiossaan kaasulla toimiva retkikeitin, kattila ja yksi lusikka ja koko ajan nauru päällä. Ei ollut nuorella miehellä koskaan ollut naisvieraita, ei mitään ulkomaalaisiakaan luostarin suljetuissa osissa. Kun oven takaa kuului askelia, näimme hänen vakavoituvan, mutta "no problem". Me vaan kehuimme tarjoilua niin kuin kotona Euroopassa oltaisiin oltu. N aiiviutemme – muusta ei voi puhua – johti siihen, että ylen iloisina, vain vähän valppaina kävelimme illan suussa avoinna olevalle pääportille. Vasta Suomessa joku kertoi, että todennäköisin rangaistus kahdelle tyhmälle turistirouvalle olisi ollut usean tuhannen euron sakko maasta pois pääsemiseksi. Jos nyt eivät vankilaan olisi sulkeneet. Jonkun perhe oli joutunut keräämään sellaiset rahat. H iljattain netin Tiibet-uutisissa mainittiin kahdesta eri opettajasta/munkista, joista toinen sai kolmen ja toinen viiden vuoden vankeustuomion. He olivat opettaneet temppelissä lapsille heidän omassa maassaan heidän omaa kieltään. M aanpaossa Intian Dharamsalassa elävä Tiibetin hengellinen ja maallinen johtaja Dalai Lama on arvellut, että hän ei enää synny uudeksi Dalai Lamaksi. Hän todennäköisesti arvelee, että hänen kuolemansa aiheuttaisi paljon levottomuuksia ja Kiinan väliintuloa. Ehdottomana rauhan puolustajana ja kaiken väkivallan vastustajana tällainen ikivanhan tradition katkaiseminen voisi helpottaa tilannetta. J os kiinnostaa, niin netissä on hyvä "Rukouksia maailman katolta" -video, muutakin materiaalia on salaa kaapujen kätköistä kuvattu ja salakuljetettu pois maasta. Lhasa on Unescon maailmanperintökohde, sellaiseksi pitäisi julistaa koko laaja Tiibet ja sen elämää suojeleva, harras, traditioitaan vaaliva kansa. Teksti: Seija Björklund ja Veijo Leino Kuvat: Veijo Leino ja kuvapankki Potalan palatsi Lhasassa Matkakertomus elämää suuremmasta seikkailusta keräsi Suomi-Seuran kahvilaan innokkaita kuulijoita.
42 12 Suomi-Seura M atka alkaa. Ensikertalaisen silmin matka oli mieletön ja täynnä elämyksiä. Upealle päivämatkalle lähdettiin viidenkymmenen kahden hengen voimin ja lämpimän auringon kera aamulla puoli yhdeksän maissa. E nsimmäinen pysähdys oli kello kymmenen, Almansassa. Pääsimme tutustumaan upeaan Almansan kaupunkiin kahdeksi tunniksi. Kauniit rakennukset ja maisemat saivat ensikertalaisen ihastumaan kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Almansan kaunis linna (Castillo de Almansa) kohosi upeana taivasta kohti, vaikka linnan sisälle ei tällä kertaa päästykään. M atka jatkui kohti Alcalá del Júgaria. Upea vuoristokylä sijaitsi korkean vuoriston rinteessä. Aluksi bussi ajoi mutkittelevan reitin alas kylään, jonka jälkeen bussi lähti kipuamaan yhtä mutkikasta reittiä ylöspäin päästäkseen toiselle puolelle vuorta, jotta pääsisimme ravintolaan syömään, joka oli varattu jo etukäteen valmiiksi. Ravintolan nimi oli El Mirador, jossa saimme taivaallisen makuista ruokaa. A lkuruokana oli salaattia, juustoa ja erilaisia lihaviipaleita. Pääruuaksi oli tarjolla espanjalaista keittoa, joka sisälsi kanaa, vihanneksia, perunaa ja loistavasti maustettua lientä. Jälkiruuaksi oli kahta eri vaihtoehtoa, joko jäätelöannos tai paahtovanukasta. Juomana oli espanjalaista viiniä. Almansa ja Alcalá del Júgar päivämatka 5.2.2019 R avintolan ikkunoista avautui kaunis näköala, joka sai katseen vangituksi ollessamme noin 600 metrin korkeudessa merenpinnasta. Sellaista maisemaa en itse ollut koskaan nähnyt ja näkymä sai nuoren sekä vanhan sielun ja mielen rauhoittumaan ja nauttimaan vain hetkestä. R uokailun jälkeen hyppäsimme bussiin, joka vei meidät pienen matkan vuorta alaspäin, jonka jälkeen jatkoimme kävellen kohti paholaisen luolaa (Cuevas del Diablo) ihaillen samalla maisemia, arkkitehtuuria ja komeaa Jucár-jokea. Moni kylän asunnoista on kaiverrettu vuoren sisään luolaksi ja vain talon julkisivu näkyi ulospäin. S amoin paholaisen luola on kaiverrettu vuoren sisään, jonne pääsimme tutustumaan. Luola oli kaunis ja yksinkertainen, jossa oli paljon nähtävää. Monia huoneita ja koloja pitkin vuoren sisuksia. Sen rakentamiseen oli kulunut monia vuosia ja rakentamisessa oli käytetty pelkästään käsityökaluja. P aholaisen luolasta löytyy kaunis yökerho ja baari, johon pääsimme nauttimaan kylmät juotavat. Luolan on perustanut ja sen omistaa Juan José Martinez Garcia. Lempinimeltään häntä kutsutaan El Diablo eli paholainen. Luolasta ulos päästyämme kapusimme vuorta pitkin alas, jonka jälkeen oli aika sanoa hyvästit taianomaiselle kylälle ja aloittaa kotimatka takaisin Torreviejaan. M atkan ajan oppaanamme toimi Tuula Vuontisjärvi . Häneltä saimme kattavan tietopaketin eri paikoista ja nähtävyyksistä. Koko matka onnistui ja sai rakastumaan yhä enemmän Espanjaan ja sen kauniiseen tarjontaan. Teksti ja kuvat: Johanna Palm
43 Suomi-Seura 13
Uusi Costa Blanca 2/2019 44 Jukka Tapio Annunen Syntynyt 1966 – Pituus 183 cm Annusta etsitään suorittamaan 1030 päivää vankeutta mm. törkeistä petoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista. S uomen viranomaiset etsivät eurooppalaisella pidätysmääräyksellä kuutta mahdollisesti Espanjassa oleskelevaa miestä vankeusrangaistuksen suorittamista ja syytetoimia varten. Varmuutta heidän olinpaikastaan ei ole, mutta etsintäkuulutetuista on vihjeja viranomaistietoja, että he saattavat oleskella Aurinkorannikolla. Viranomaiset pyytävät etsintäkuulutetuista miehistä havaintoja, jos suomalaiset näkevät heitä esimerkiksi lomamatkoillaan Espanjassa tai jos heistä on muita havaintoja tai tietoja. V ihjeet henkilöistä pyydetään Suomen Keskusrikospoliisiin sähköpostitse wanted.krp@poliisi.fi tai puhelimitse +358 50440 1800. Henkilöistä tulee ilmoittaa tavattaessa Espanjan poliisin numeroon 091. Keskusrikospoliisi painottaa, että etsintäkuulutettuja ei tule yrittää ottaa itse kiinni. Y ksi miehistä saatiin heti kiinni 12.3. Espanjan Marbellassa, joten vielä viittä etsitään. Miehet ovat Keskusrikospoliisin Most Wanted -listalla eli heistä on annettu maaliskuussa julkisuuteen nimet ja kuvat. Pekka Johannes Kora Syntynyt 1979 – Pituus 180 cm Koraa etsitään suorittamaan 602 päivää vankeutta. Kora on tuomittu mm. törkeistä veropetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista. Matti Antero Qvick Syntynyt 1988 – Pituus 181 cm Qvickiä etsitään suorittamaan 712 päivää vankeutta. Qvick on tuomittu mm. raiskauksesta, törkeästä kotirauhan rikkomisesta, törkeästä varkaudesta ja pahoinpitelyistä. Janne Petteri Tranberg Syntynyt 1974 – Pituus 180 cm Tranbergiä etsitään suorittamaan 649 päivää vankeutta ja vastaamaan syytteisiin 25 törkeästä veropetoksesta. Jeremias Emil Olavi Värtinen Syntynyt 1993 – Pituus 179 cm Värtistä etsitään vastaamaan hovioikeuteen syytteisiin mm. kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta. Käräjäoikeus on tuominnut Värtiselle 7,5 vuotta vankeutta. KRP pyytää vihjeitä etsintäkuulutetuista LA OFICINA NACIONAL DE INVESTIGACIÓN DE FINLANDIA (KRP) SOLICITA PISTAS DE PERSONAS FINLANDESAS BUSCADAS, POSIBLEMENTE RESIDENTES EN ESPAÑA Uusi Costa Blanca Seuraava -lehti ilmestyy lokakuussa Aineisto 30.9.201 9 mennessä uusicostablanca@hotmail.com
Uusi Costa Blanca 2/2019 45 V uosien ajan itsetuotettua aurinkoenergiaa verotettiin ja hankaloitettiin "aurinkoverolla" Espanjassa, jossa aurinko vieläpä paistaa keskimääräisesti eniten Euroopan alueella. Viime vuoden lokakuussa maan hallitus viimein pääsi poistamaan tuon veron, kun sen asettanut puolue PP joutui lähtemään korruptioskandaalin takia. Mariano Rajoyn masinoima vero verotti aurinkopaneelien asentajia 7 % ja myös omaan käyttöön tuotetun energian määrää rajoitettiin. Käytännössä yksi perhe maksoi noin 70 euroa kuussa tämän takia valtiolle riippumatta siitä minkä verran aurinkoenergiaa käytti. V iime syksynä Espanjan hallitus hyväksyi kuninkaallisen asetuksen, joka raivaa aurinkoveron sekä tuo mukanaan useita toimenpiteitä energian tuottamiseen kestävin keinoin. Näitä keinoja on esim. sähköautoille uusien latauspisteiden asentaminen, halvemmat sähköhinnat ja hinnan sosiaalisia alennuksia mm. yksinhuoltajille, kuluttajien suojelu, helpompi rekisteröinti uusille aurinkopaneeleille, jotka ovat alle 100 kW ja tarkoitettu omaan käyttöön, sekä maksujen poistaminen yksityisesti tuotetulta energialta. E spanjan sitoutuminen uusiutuvan energian käyttöön siirtymiseen on saanut Euroopan Investointipankilta 450 miljoonan euron tukipaketin, jolla Espanja voi rahoittaa aurinkoja tuulienergiaan siirtymistään. Espanjan tavoite on vuoteen 2050 mennessä siirtyä kokonaan uusiutuvan energian käyttöön, joka on itse asiassa kovempi tavoite kuin EU:lla. Tätä ennen tavoite 2030 on jo 70 %. Espanjan keinoihin päästä tavoitteeseen kuuluu uusien fossiilisten kaivausten lupien kieltäminen. Osana tätä strategiaa on julkisen hallinnon mahdollista vuokrata vain parhaimman tason energiatodistuksen omaavia asuntoja ja rakennuksia. Tavoite on mahdollista saavuttaa, sillä 2017 Espanja sai jopa noin kolmanneksen energiastaan uusiutuvista lähteistä, kuten vesituuli-, aurinkoenergia ja maalämpö. E spanjan ilmastolaki on YK:n entisen UNFCCC:n sihteerin Christiana Figueresin mukaan hyvä esimerkki Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosta. Hänen mukaansa tavoite on sopivan pitkällä tähtäimellä, sisältää kannustimen nollapäästöisten teknologioiden laajentamiseen ja huomioi myös työvoiman siirtymisen, sillä ensimmäisten joukossa Espanja luo myös siirtymisellään uusia työpaikkoja uusiutuvien energioiden alalla. M yös Laurence Tubiana, Euroopan Ilmastosäätiön johtaja ja Pariisin sopimuksen luonnostelussa mukana ollut asiantuntija, kommentoi Espanjan osoittavan, että se ottaa ilmastonmuutostaistelun tosissaan ja on valmis siirtymään hiilineutraaliksi maaksi. Aurinkoenergia Espanjassa V uoden 2018 aikana aurinkoenergia lisääntyi 94 % verrattuna vuoteen 2017 ja siitä jopa 90 % oli itse tuotettua. Sähkölaskut ovat Espanjassa viimeisen viiden vuoden aikana nousseet keskimäärin 20 % vuosittain ja todennäköistä on, että hintojen nousu jatkuu. Aurinkopaneeleiden asentamiselle tarvitaan lupa sekä sähkön toimittajalta että Espanjan valtiolta. Iberdrola voi sakottaa luvattomista paneeleista. Oikein asennettu aurinkopaneelisto kestää jopa 30 vuotta. Vastoin yleistä käsitystä, aurinkopaneelit eivät tarvitse suoraa auringonpaistetta toimiakseen. Ne voivat tuottaa energiaa myös pilvisinä päivinä, tosin mitä vahvempi auringonpaiste sitä enemmän energiaa saa. Iberdrolalle voi myös myydä sen aurinkoenergian mitä jää yli oman tarpeen. Marianne Santos www.360hometour.net
Uusi Costa Blanca 2/2019 46 M onipuolisen kielitaidon merkitys kasvaa jatkuvasti, sillä työelämä kansainvälistyy vauhdilla. Samaan aikaan kielten opiskelu on kuitenkin yksipuolistunut Suomessa. Valinnaisten vieraiden kielten opiskelu on peruskoulussa vähentynyt selvästi 2000-luvulla. Noin 80 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista opiskelee toisen kotimaisen kielen lisäksi vain yhtä vierasta kieltä, joka on useimmiten englanti. K ielten opiskelu alkaa kaikille yhteisellä A1-kielellä viimeistään 3. luokalla ja keväästä 2020 viimeistään 1. luokan keväällä. 90 % kaikista peruskoululaisista opiskelee A1-kielenä englantia. Kaikille yhteisen B1-kielen opinnot alkavat viimeistään 6. luokalla. Sitä opiskellaan erityisesti suomenkielisissä kouluissa, jolloin se on useimmiten oppilaiden toinen kotimainen kieli ruotsi. Muiden kielten opiskelijoita on alle prosentti. V apaaehtoisia kieliä opiskellaan sekä alaettä yläkouluissa. A2-kieli aloitetaan yleensä 4. tai 5. luokalla ja B2-kieli 7.–9. luokalla. Eniten A2-kieleksi valitaan englantia, jota vuonna 2017 opiskeli 8 % viidesluokkalaisista. Ruotsia ja saksaa opiskeli 6 % ja ranskaa 3 %. V uonna 2017 alakoulun 5. luokan oppilaista 27,1 prosenttia opiskeli jotain A2-kieltä. Suosituimmat kielet olivat englanti (8,1 %), ruotsi (6,2 %), saksa (5,7 %), espanja (2,7 %) ja ranska (2,7 %). A2-espanjaa opiskelleiden määrä kasvoi vuonna 2017 huomattavasti. Vuonna 2016 opiskelijoita oli 626 ja vuonna 2017 heitä oli jo 1 671 eli yli tuhat enemmän! Yhteensä A2-kieltä opiskelleita oli 16 533. E dellä oli siis kielivalintatilanne Suomessa vuodelta 2017, josta on käytettävissä tarkat tiedot. Vuoden 2019 alkupuolella tehdään Suomessa jälleen kielivalintoja. Espanjan kielen osalta on hyviä uutisia esimerkiksi Jyväskylästä, jossa kaupungin perusopetuksen kolmasluokkalaiset ovat jo valinneet neljännellä luokalla alkavan vapaavalintaisen toisen vieraan kielen eli A2-kielen. Uusia ryhmiä syntyi kolme enemmän kuin vuosi sitten. Elokuussa 2019 aloittaa siten 21 uutta A2-kielen ryhmää, joista 19 espanjan, 1 saksan ja 1 venäjän. Mahdollisuus oli valita vapaavalintaiseksi kieleksi espanja, ranska, saksa tai venäjä. Jyväskylässä espanjan kieli on edelleen kestosuosikki kolmasluokkalaisten A2-kielen valinnoissa. Tämän vuoden valinnoilla Jyväskylä säilyttänee edelleen valtakunnan ykköspaikan A2-espanjan lukijoiden määrässä alakouluissa. A2-kielen opiskelu jatkuu perusopetuksen loppuun saakka. A lueelliset erot vapaaehtoisten kielten opiskelussa Suomessa ovat suuria. Monissa kunnissa opetusryhmien muodostumista rajoittaa minimioppilasmäärä, joka ei kaikkina vuosina täyty. Esimerkiksi vain noin puolessa Suomen kunnista opiskellaan A2-kieliä ja osassa niiden tarjonta on lopetettu kokonaan. Muun muassa kunnan koko, asukasmäärä, väestörakenne ja taloudellinen yleistilanne luovat omat ehtonsa sille, missä määrin opetuksen järjestäjät voivat tarjota kieliä opiskeltavaksi. K ielen opiskelun voi toki aloittaa jo ennen alakoulua, jos lasten päivähoidossa asiaan on innostuttu ja kunnan resurssit antavat myöten. Esimerkiksi Turussa aloitettiin viime syksynä seitsemässä päivähoitoyksikössä varhennettu kielenopetuskokeilu. Eräässä yksikössä 3–5vuotiaat lapset tutustuvat noin kerran viikossa espanjan kieleen: on muovailtu savesta hedelmiä, joiden nimiä on opiskeltu. Yhdessä on pelattu hedelmäbingopeliä – kaikki espanjaksi. Espanjan kielen opiskelua Suomen kouluissa S uosituimmat B2-kielet olivat saksa, ranska ja espanja. Vuonna 2017 saksaa opiskeli 5 %, ranskaa 2,5 % ja espanjaa 2 % yläkoululaisista. Tytöt opiskelevat kieliä enemmän ja monipuolisemmin kuin pojat. Esimerkiksi espanjaa B2-kielenä opiskelevista noin 70 % oli tyttöjä. V uonna 2017 B3-kielistä yleisin oli saksa. Lukion oppimäärän vuonna 2017 suorittaneista 4,0 prosenttia suoritti B3-saksan opinnot. Toiseksi yleisin oli espanja, jonka suorittaneita oli 4,9 prosenttia opiskelijoista. Kolmanneksi yleisin oli ranska, jonka opinnot suoritti 2,9 prosenttia opiskelijoista. ¡Hola! Me llamo Pekka. Soy de Finlandia.
Uusi Costa Blanca 2/2019 47 S an Josén -lounaskarkelot Espanjan isänpäivänä 19. maaliskuuta olivat jälleen kerran varsin onnistuneet. Osallistujia oli nelisenkymmentä, Bar Carlosin ruoka ja palvelu erinomaista, ja "biathlon" eli yhdistetty tikkaja puttauskisa oli jännittävän tasainen. Pelle Solin nostalgiset laulut upposivat yleisöön, ja hänen musiikkinäytteisiin pohjautuva tietovisansa oli taitavasti koostettu. Perinteisten arpajaisten jälkeen voitiin todeta tilaisuuden nettotuotoksi 564 euroa, joka summa käytetään Torreviejan vähävaraisten perheiden ruoka-apuun. LC Torrevieja Suomen aktiviteettitoimikunnan puheenjohtaja Oskar Helling toivotti lounasväen tervetulleeksi. E spanjan virallisen keilailuliiton (FEB) mestaruussarja päättyi maaliskuun alussa Madridissa pelattuun kierrokseen. Samalla päättyi myös Club Euro Bowling Torreviejan kolme vuotta jatkunut hegemonia, vaikka joukkue keilasikin päätöskierroksen parhaan keskiarvon, 201,44. Saavuttamatta jäivät lopulta Madridin Boliches ja Vigon Celta. Henkilökohtaisissa lopputuloksissa 12 parhaan joukosta löytyy keskiarvolla 203,18 myös tuttu suomalaisnimi: Mika Määttä . E spanjan keilaseurojen yhdistyksen (AECB) valtakunnansarjoissa EBT:n joukkueet nousivat päätöskierroksella sekä mestaruussarjassa että ykkösdivarissa hienosti hopealle. Kakkosdivarissa pelannut EBT:n kolmas joukkue joutui tyytymään 7:een eli viimeistä edelliseen sijaan. Guillermo Torreviejan keilajoukkueille hopeaa ja pronssia Leijonat karkeloivat Bar Carlosissa Club EBT AECB-liigan kakkosdivarissa: Tarmo Salminen, Francisco Pastor, Pedro Martínez, Jean-Michel Otto, Jarmo Peltonen, Stefan Ekroos. AECB-liigan ykkösdivarin hopeajoukkue: Markku Määttä, Antonio Bermúdez, David March, Jukka Koskinen, Antonio Berenguer. Club EBT on kuulunut vuodesta 2015 FEB-liigan kärkikastiin. Vasemmalta oikealle: Mats Maggi, Kjell Monsen, Mika Määttä, Ferico Tatil, Alejandro Arjonilla, Artur Colomer, Lorenzo Quereda.
Uusi Costa Blanca 2/2019 Costa Blancan Skandinaavisen koulun terveisiä: 48 Kalevala-taidetta GallenKallelan pohjalta. Nuijapäiden tutkimista. Upeat oppilaat, sydämelliset perheet ja huippuhenkilökunta K evätlukukausi on taittunut mahtavalla porukalla huikeassa säässä. Meillä on hyppysissämme uskomattoman upeita oppilaita, sydämellisiä perheitä ja huippuhenkilökuntaa. Edelliset lienevätkin ensisijainen syy, miksi arkemme sujuu niin sutjakkaasti. Toisena syynä ovat koulumme selkeät viihtyvyysja järjestyssäännöt, joita noudatamme tunnollisesti. Myös mielenkiintoinen ja monipuolinen lukujärjestyksemme rytmittää kivasti päiviä ja sujuvoittaa siten arkea. V iikkomme alkavat koko koulun yhteisellä röriksellä, joka on tanssillista jumppaa. Siinä vuorottelevat vauhdikkaat tanssilliset jumppaliikkeet ja rauhalliset, keskittymistä ja tasapainoa vaativat liikkeet. Lukuaineita opiskellaan reippaasti, mutta pitkiä päiviämme tasapainoittavat toiminnalliset taitoja taideaineet. Erona Suomen alakouluihin koulussamme on esimerkiksi kotitaloutta, joka onkin oppilaiden suuri suosikki! Lukujärjestyksestämme löytyy myös EQ eli tunneäly, jossa erilaisten toiminnallisten harjoitusten ja leikkien Retkellä Río Secossa. avulla harjoittelemme muun muassa omien tunteiden ilmaisua ja vuorovaikutustaitoja. Arkeamme täydentävät erilaiset teemapäivät ja retket. Huomioimme myös tärkeät merkkipäivät juhlistaen niitä erilaisilla esityksillä, työpajoilla tai muuten vain yhdessä puuhastellen. E simerkiksi Kalevalan päivää vietimme tänäkin vuonna varsin juhlallisin menoin. Suomalaiset oppilaat esiintyivät perinteisesti koko koulun väelle ja vanhemmille. Ohjelmassa oli mukaansatempaavia perinnelauluja, soittoa ja rytmiikkaa. Juhlavieraille esiteltiin myös kalevalaista tarustoa, runoutta ja taidetta. Suomalaiset 4–6-luokkalaiset olivat lisäksi leiponeet herkullisia kaneliässiä päivää varten. K oulumme on hyvin oppilaslähtöinen ja joustava. Meillä toimii erilaisia raateja, joissa oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulumme yhteisiin asioihin. Oppilaskunnassa hoidetaan koulun yhteistä politiikkaa. Siellä päätetään muun muassa yhteisistä teemapäivistä ja
Uusi Costa Blanca 2/2019 49 Pieni oma hetki luonnossa Río Secon retkellä. koulun käytännöistä. Ruokaraadissa keskustellaan koulumme ruokailuun liittyvistä asioista. Vihreä lippu -raati huolehtii ympäristöasioista. Koulumme oppilaat ovat hyvin omatoimisia ja yhteistyökykyisiä. He tietävät, että voivat omilla ehdotuksillaan ja toiminnallaan todella vaikuttaa asioihin. Koulumme oppilasryhmät pidetään pieninä, jotta jokainen tulisi nähdyksi ja hennompikin ääni kuulluksi. T änä keväänä raamit opiskelulle ovat antaneet ystävyysja ympäristöteemat, joiden puitteissa olemmekin touhunneet kaikenlaista. Suomalaisilla 4–6-luokilla ystävyysteema jatkuu koko kevään, kun yhdessä ruotsalaisen puolen 6-luokkalaisten kanssa pidämme yhteisen opetustuokion joka viikko. Tuntien ajatuksena on ennen kaikkea kansainvälinen ystävyys ja yhteistyö. Oppilaat alun perin itse toivoivat enemmän yhteistyötä ruotsalaisen puolen kanssa ja ovatkin kovasti tykänneet tunneista! Y mpäristöteema liittyy kiinteästi Vihreään lippuun, joka on siis tunnustus ympäristön suojelemiseen liittyvästä työstämme, jota teemme aktiivisesti koulussamme. Vihreä lippu -raati onkin ollut huipputehokas ja saanut aikaan monenlaisia muutoksia koulumme toimintaan liittyen sekä järjestänyt erilaisia teemapäiviä koko koululle. Vihreä lippu -raadin edustajat tulevat tässä kuussa pitämään esimerkiksi vegaanipäivän koulussamme, jolloin edustajat itse tekevät kasvisruokaa koko koululle. P yrimme arjessamme kiinnittämään jatkuvasti huomiota ympäristöystävällisempään ja energiatehokkaampaan toimintaan. Pidämme huolta lähiympäristöstämme. Kasvihuoneemme kukoistaa. Järjestämme kierrätysja kirpputoripäiviä ja muutenkin pyrimme ottamaan ympäristöasiat huomioon kaikessa toiminnassamme. Ympäristöteemaan liittyen retkeilimme hiljattain myös Río Secon upeissa maisemissa. Perinteistä patikointia siis keväisessä säässä ja mukavassa seurassa! L oppukeväälle on ohjelmassa lisää ulkoilua La Matan suunnistuksen, rantapäivän, ulkoiluja liikuntapäivän sekä luokkaretkien merkeissä. Muita teemoja ovat muun muassa maalis-huhtikuun lukuja kirjoitusviikot sekä toukokuun tekniikkateema. Suomalaisten isojen oppilaiden kanssa pidämme jo perinteeksi muodostuneen yökoulun huhtikuussa. Yökoulu tuntuu olevan oppilaille kevään kohokohta. Ohjelmassa on yleensä mukavia leikkejä pitkälle iltaan, naurua ja yhdessäoloa. Kovasti sitä jo odotellaan, mutta siihen asti opiskellaan vielä ahkerasti! Laura Leppä-aho T ietoa koulusta: Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! ” V isiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen." S kandinaavisessa koulussa noudatetaan ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta suomalaisilla luokilla opetussuunnitelma on muokattu suomalaisen opetussuunnitelman mukaiseksi. Koulussa työskennellään terveys ja hyvinvointi -teemalla ja koulu on Espanjan ensimmäinen ulkomaalainen koulu, jolla on Vihreä Lippu. S kandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppilaiksi lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Otamme vastaan hakulomakkeita ympäri vuoden. Ota pian yhteyttä ja varmista paikkasi koulussamme. Tervetuloa ihanaan kouluumme! L isätietoja: www.skandinaviskaskolan.com tai rita@skandinaviskaskolan.com
Uusi Costa Blanca 2/2019 50 K ristittyjen tulosta on oma legendansa. Sen mukaan 17.7.1246 Armengolan kristityn perheen äiti, joka imetti arabien linnanherran lapsia, sai tietoonsa, että arabit aikoivat tappaa kristityt asukkaat, jotta nämä eivät voisi auttaa lähestyvää kristittyjen sotaväkeä. Hänet kutsuttiin turvaan linnaan, joten hän naamioi kaksi vahvaa nuorukaista kuin tyttärikseen ja näin he onnistuivat pääsemään linnaan ja tappamaan linnanherran sekä auttamaan kristittyjen hyökkäystä. A ragonin kruunu luovutti Orihuelan muutaman vuoden päästä Kastilialle maanjaosta tehtyjen sopimusten mukaan, mutta vuonna 1304 se palautui Aragonin kruunulle. 1 300-luvulla Kahden Pedron Sodan aikana kaupunki kärsi Kastilian hyökkäyksiä 12 vuoden ajan sekä myös pitkäaikaisesta piirityksestä, jonka aikana harrastettiin jopa ihmissyöntiä hengen pitimiksi. Siitä kiitokseksi Aragonin kuningas myönsi Orihuelalle kaupunkioikeudet ja vain kuningas ja korkein aatelisto sai luvan tulla kaupunkiin ratsun selässä. 1300ja 1600-lukujen välisenä aikana Orihuela hallitsi koko nykyistä Alicanten provinssia. 1 400-luvulla alettiin kirjailla Orihuelan kuuluisaa ja arvokasta lippua, la Real y Gloriosa Bandera del Oriol, joka aina 17.7. takaisinvalloituksen päivänä, Orihuelan suurena juhlapäivänä, tuodaan kaupungintalon parvekkeelle. Sieltä se lasketaan suorana nauhojen varassa (Orihuelan lippu tradition mukaan kumartuu vain Jumalan ja kuninkaan edessä erikoisoikeudella) juhlallisen kulkueeseen, jossa se viedään katedraaliin ja sieltä messuun Justan ja Rufinan kirkkoon. Messun jälkeen lippu taas juhlallisesti kuljetetaan Armengolan ORIHUELA – monumentaalinen kaupunki Alicanten maakunnassa Orihuelalla on pitkä historia, koska jo Amilcar Barca/Hamilkar Barka rakensi paikalle linnoituksen, karthagolaisia seurasivat roomalaiset ja heitä visigootit. Visigoottien kuningas Teodomiro teki arabien kanssa sopimuksen Orihuelassa ja hallitsi autonomista kuningaskuntaansa, Tudmiria, 700-luvun loppuun asti, jolloin Cordoban Abderraman I rikkoi yksipuolisesti sopimuksen. Myöhemmin Orihuela, silloinen Uryula oli menestyvä Murcian taifan kaupunki . patsaalle ja takaisin kaupungintalolle, jossa on esillä parvekkeella iltaan asti, jolloin laitetaan takaisin turvaan Oriol-saliin seuraavaan vuoteen asti. O rihuelan käsityöläiset ja maalaiset nousivat kapinaan vuonna 1521 ja hyökkäsivät arabeja sekä aatelisia vastaan, mutta hävisivät Velezin markiisin joukoille. Vuonna 1564 perustettiin Orihuelan hiippakunta, joka erosi Cartagenasta. Orihuelan palmumetsä on Elchen jälkeen Euroopan suurin. Segura-joki halkoo Orihuelaa. P erimyssodan aikana kuningas Felipe V siirsi Valencian hallituksen Orihuelaan, mutta vuotta myöhemmin Orihuela asettui vastustajan puolelle ja kun Felipe V valloitti Orihuelan, monet menettivät maansa ja omaisuutensa petturuuden vuoksi. Sen lisäksi linnan ruutivarasto räjähti salamaniskusta ja romutti koko linnoituksen, vuoden 1829 maanjäristys teki loput tuhot. Orihuelan värikäs lippu on muotopuoli.
Uusi Costa Blanca 2/2019 51 V aikka sisällissodan aikana kirkot poltettiin ja ryöstettiin, oli Orihuelassa niin paljon taidetta, että vielä on meillekin jäänyt runsaasti katseltavaa. O rihuelan kuuluisin henkilö on siviilisodanaikainen runoilija Miguel Hernández (1910–1942). Hän kuoli fasistien vankina. Siellä on myös museo hänen kotitalossaan, Casa Museo Miguel Hernández, joka on lähellä Santo Domingon luostaria. Tässä talossa runoilija asui vanhempiensa ja muun perheen kanssa vuosina 1914–1934. K un katsoo Orihuelan San Miguelin vuorelle, näkee 240 metrin korkeudella linnan rauniot. Linna oli siellä jo 700-luvulla ja kaikki hallitsijat ovat sitä lisärakentaneet ja muunnelleet. Se on kuuluisa piirityksestä Kahden Pedron Sodassa 1300-luvulla. Raunioilta on upea maisema Orihuelan palmumetsään, joka on Elchen jälkeen Euroopan suurin. E telärinteellä on 1400-luvulta seminaari, jonka julkisivu on barokkia. Seminaarille asti voi ajaa autolla. Linnan ruutivarastoon osui salama perimyssodan aikana ja räjähdyksessä se tuhoutui niin pahoin, että päätettiin purkaa ja lopullisesti se tuhoutui vuoden 1829 maanjäristyksessä. Alunperin siinä oli seitsemän kehää ja vieläkin näkyy osia muureista ja torneista. Linna oli niin vahva, että sen valloitus Pedrojen sodassa onnistui vain nälän vuoksi. S an Miguelin rinteellä on myös toinen mielenkiintoinen kohde, vanha elohopeakaivos ja uuni nimeltään Santa Matilda, joka toimi 1800-luvulla. Elohopeakaivoksia on Orihuelan lisäksi Espanjassa vain maailmanperintökohteessa Almadén ja Orihuelassakin suunnitellaan museota Almadénin tyyliin. Sinne pääsee San Antonin kaupunginosasta Orihuelan palmumetsän alueelta samaa reittiä, jota ennen kulkivat kaivostyöläiset. Reittiä voi jatkaa pidempänä rengasreittinä seminaarille ja sieltä eri rinteessä olevien kaupunginosien kautta, myös San Isidron kaupunginosa, jossa on yli 200 seinämaalausta ja matkalla voi pysähdellä näköalapaikoille katsomaan hienoa maisemaa. O rihuelasta alkaa ”Senda del Poeta” -niminen reitti, GR-125, joka kulkee runoilija Miguel Hernándezin syntymäkodista Alicanten vankilaan, missä hän kuoli. Kolme 20–28 kilometrin pituista päiväetappia, joita kuljetaan yleensä maaliskuussa viikonloppuna lähellä runoilijan kuolinpäivää satojen ihmisten kulkueessa ja matkalla on ohjelmaa kuten runojen lausuntaa sisällissodanaikaisen keskitysleirin paikalla ja perillä Alicantessa. O rihuelaan puolestaan päättyy reitti ”Camino del Cid”, joka kulkee keskiaikaisen sankarin Cidin jälkiä Burgosin Vivarista Orihuelaan 2000 kilometrin matkan. Reitin varrella on useita Espanjan kauneimpia kyliä ja maailmanperintökohteita. Elohopeakaivoksen uuni San Miguel -vuoren rinteellä. Etualalla piispanpalatsi ja katedraali, rinteellä korkealla pappisseminaari. Jatkuu seuraavalla sivulla -->
Uusi Costa Blanca 2/2019 52 Casa Villaescusa on ehkä kaikkein huomattavin modernistinen rakennus Orihuelassa. S atusetä Hans Christian Andersenkin kävi Orihuelassa, mutta enemmän kuin sen monumentaalisuudesta, hän piti tyypillisestä tavernasta, jossa söi seurueensa kera. O rihuelan halki virtaa Segura-joki, joka ennen usein tulvi kovien sateiden aikaan, mutta on viime vuodet kestänyt menemättä yli äyräiden. O rihuelassa on lukuisia palatseja, paljon kirkkoja, erilaisia museoita ja kauniita 1900-luvun alun modernistisia rakennuksia, kappeleita ja vielä aivan erilainen osa Orihuelaa on sen rannikko, jonka moni suomalainen tuntee paremmin kuin Orihuelan kaupungin. Y ksi Orihuelan tärkeistä nähtävyyksistä on Montserraten kappeli, johon liittyy tunnettu legenda kellosta. Kappelissa säilytetään neitsyttä, jonka paimen löysi kuultuaan kellon soivan. Jo visigoottien aikaan Orihuelassa palvottiin yhden kaupungin portin päällä ollutta neitsyttä, Virgen Maria, Madre de Dios de la Puerta. Tämän patsaan toi legendan mukaan yksi apostoli Jaakobin oppilaista, nimeltään San Tritón. K un pelättiin arabien saavan patsaan, se kätkettiin vuoren rinteeseen luolaan suuren kellon sisään. Kun sitten tuli kristittyjen takaisinvaltaus, neitsyttä etsittiin kuumeisesti pitkin rinnettä, mutta turhaan, kunnes vuonna 1306 kello alkoi soida kaukana vuorella kolmen yön ajan. Eräs paimen kiiruhti vuorelle äänen perässä ja paikassa, jossa se kuului kovimmin, hän alkoi kaivaa, kunnes löysi luolan kelloineen. Kun paimen nosti kelloa, sen alla oli paljon etsitty Neitsyt Jeesus-lapsi sylissään ja lapsella lintu käsissään. Neitsyt tunnetaan nykyään nimellä Montserrate. Legendan mukaan kaksi enkeliä nosti neitsyen ilmaan koko kaupungin nähtäväksi pitkän vankeuden jälkeen. Tällä paikalla on nykyinen pyhäkkö. A rkeologinen Museo sijaitsee San Juan de Diosin kirkossa, jossa on esineitä paleoliittiseltä kaudelta 1800-luvulle asti. Siellä on myös Orihuelan pääsiäisen kuuluisin paso, La Diablesa. Paso kuvaa ristin voittoa kuolemasta, paholaisesta ja lihan kiusauksesta. Kuvanveistäjä Nicolas de Bussi teki sen 1600-luvulla ja se kulkee pääsiäislauantain kulkueessa. Kun kulkueen aikana muut pasot käyvät kirkossa, tämä jää ulkopuolelle, koska siinä on tämä harvinainen paholaista esittävä hahmo, jolla on miehen pää, androgyyninen ruumis, naisen rinnat, sarvet päässä ja siivet selässä sekä pitkä häntä eikä se saa mennä kirkon sisälle. Palacio del Conde de la Granja rakennettiin alun perin 1400-luvulla ja remontoitiin 1500ja 1600-luvuilla sekä kokonaan uudiskorjattiin vuonna 1751 perimyssodassa kärsittyjen tuhojen vuoksi. Palatsin hevostalleilla on nykyään konserttija näyttelytiloja ja osa rakennusta on vierailtavissa ja siellä on esillä sekä taidemaalauksia että keramiikkaa ja kelloja. Tämän palatsin parvekkeelta julistettiin Espanjan kuninkaaksi Itävallan arkkiherttua, keisari Kaarle VI/ Archiduque Carlos de Austria, vaikka ei hän koskaan kruunua saanut hävitessään perimyssodan. Palacio del Conde de la Granja Orihuelan pääsiäisen kuuluisin paso on La Diablesa. Montserraten kappeli
Uusi Costa Blanca 2/2019 53 P iispanpalatsi tehtiin Orihuelan hiippakunnan piispan virkaasunnoksi, se on barokkityylinen rakennus 1700-luvulta. Palatsin julkisivulla on kolme osaa, Loreton kappeli, joka kuuluu katedraaliin, vaikka on sen ulkopuolella, ja sen yläkerrassa toimi Loreton veljeskunnan kynttilätehdas. Toinen osa julkisivua on piispa Flores Osorion rakennuttama, tuolloin säästettiin joitakin vanhempia osia kuten marmoriportaikko ja sen renessanssikupolikatto. Julkisivun kolmas osa on nimeltään Palacio de Campo Salinas. Palatsin sisällä on pieni todella kaunis sisäpatio (claustro). Siellä on myös upea museo, jonka arvokkain maalaus on Velázquezin vuonna 1632 maalaama Tuomas Akvinolaisen kiusaus. S anto Domingon luostari, joka tunnetaan nimellä Levanten Escorial renessanssisen monumentaalisuutensa vuoksi, on Valencian alueen suurin kulttuuriomaisuus, 15 000 m². Se oli yliopisto 1500–1800-luvuilla, ja siellä oli Espanjan ensimmäinen julkinen kirjasto. Myöhemmin siitä tuli koulu, jonka oppilaana oli mm. kirjailija Gabriel Miró. Nykyäänkin se on yksityinen katolinen koulu, jossa opetusta kaikilta asteilta 3–18-vuotiaille. Sillä on upea yli 100 metriä pitkä julkisivu, upeat luostarin ovi ja yliopiston ovi, sisällä hienot sisäpihat, toinen barokkinen, toinen renessanssinen ja upea kirkko, jossa hienoja seinälaattoja – tehty Manisesissa 1700-luvulla – sekä näyttävät kattomaalaukset. Luostarin vierellä on entisen kaupungin muurin ainoa säilynyt portti Puerta de la Olma, Muu muuri purettiin rangaistukseksi kuningas Felipe V:n máäräyksestä jättää kaupunki ilman puolustusta, koska Orihuela asettui häntä vastaan perimyssodassa. O rihuelassa on mm. Museo de la Muralla, muurin museo, joka sijaitsee yliopiston kampuksella, Casa del Pason kellarissa ollen iso museoitu arkeologinen kaivaus. Siellä on löydöksiä entisestä kaupungista jo arabien ajalta, kuten muuria, kylpylää ja torneja sekä asumuksia. Pääsiäisen upeista pasoista kiinnostuneille on Pääsiäismuseo. Tämä Pedreran säätiön yksityinen taidemuseo sijaitsee Sorzano de Tejadan palatsissa. T eatro Circo on yksi harvoista ranskalaistyylisistä alun perin kangaskattoisista teattereista, joita on säilynyt koko Euroopassa. Se on rakennettu vuonna 1907 ja täydellisesti restauroitu 1990-luvulla. Teatterin uusiin avajaisiin tuli silloinen kuningatar Sofia. O rihuelassa on vuosittain tammikuussa yhdet lähiseudun suurimmista keskiaikaisista markkinoista, jotka sopivat sen historialliseen keskustaan kuin nenä päähän. E dellä olen tuonut esille joitakin tärkeimpiä nähtävyyksiä, jos aiotte perehtyä omin avuin tähän monumentaaliseen ja kauniiseen pieneen historialliseen kaupunkiin. Jos historialliset palatsirakennukset ja modernistinen arkkitehtuuri kiinnostavat, Orihuela on hyvä kohde käydä Torreviejasta käsin useamman kerran, jotta ehtii perehtyä paremmin sen todella laajaan monumentaaliseen tarjontaan. Silinterihattuinen Caballero Cubierto (”hatutettu herrasmies”) on tärkeä henkilö Orihuelan pääsiäisessä. Joka vuosi valitaan tähän kunniatehtävään henkilö, jonka katsotaan toimineen jotenkin erityisen ansiokkaasti Orihuelan hyväksi. Caballero Cubierto kantaa pääsiäislauantaina kulkueen avaavaa mustaa lippua ja hänellä on erikoisoikeus pitää silinterihattuaan myös kirkon sisällä päässään. Velázquezin maalaus "Tuomas Akvinolaisen kiusaus". Santo Domingon luostarin patio. Puerta de la Olma. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen
Uusi Costa Blanca 2/2019 54 Costa Blancan suomalaisen ev.lut. seurakunnan 31. toimintavuoden musiikkitarjonta alkoi 19. tammikuuta, jolloin katolisessa pääkirkossa kuultiin ensimmäinen osa konserttitrilogiasta kevätkaudella.Tammikuun taivas -konsertissa hurmasivat noin 150 kuulijaa korkeatasoiset musiikin ammattilaiset Suomesta: Arja Yurtseven, Maarit Ranta ja seurakunnan oma turistikanttori Satu Ranta. Loput osat kuullaan maaliskuun lopussa ja huhtikuussa. A rja Yurtseven on opiskellut viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa, ensin nuorisokoulutuksessa ja myöhemmin solistisella linjalla. Musiikin maisteriksi hän valmistui vuonna 1989, minkä lisäksi hän on täydentänyt opintojaan mestarikursseilla ja Budapestissa. Y urtseven toimi viulunsoiton lehtorina LänsiUudenmaan musiikkiopistossa 1986–87 ja ensiviulunsoittajana Turun filharmonisessa orkesterissa 1987–89. Vuonna 1989 hän siirtyi viulunsoiton lehtoriksi Turun konservatorioon ja on toiminut senkin jälkeen ahkerasti orkesteri-, teatterija kamarimuusikkona. V iulupedagogiikkaa hän opettaa Turun ammattikorkeakoulun Musiikkiakatemiassa sekä syksystä 2009 lähtien myös Sibelius-Akatemiassa. Seurakunnan konserttitrilogia jatkuu maalisja huhtikuussa Satu Ranta pianolla sekä Arja Yurtseven ja Maarit Ranta viuluilla soittivat ensimmäisessä konsertissa sekä kotimaisia että ulkomaisia sävellyksiä täydelle kirkkosalille. Kirkossa hyvä akustiikka K olmas musiikkitaitelija, viime syksynä uraansa turistikanttorina Torreviejassa jatkava Nurmijärven ev.lut. seurakunnan johtava kanttori Satu Ranta onkin jo monille tuttu monipuolisena osaajana. T rilogian 1. osassa kanttorimme loisti uruilla ja pianolla, jotka molemmat antoivat hienosti ryhtiä ja täydennystä huippuviulistien tulkinnoille. Kirkon mainio akustiikka pääsi oikeuksiinsa sekä pianolla että viuluilla. S atu Ranta on valmistunut kanttoriksi Sibelius-Akatemiasta 1980 oltuaan sitä ennen opiskelijana Helsingin Konservatoriossa. Myös Itä-Helsingin Musiikkiopistossa hän pätevöityi alalle unkarilaisten Geza ja Csaba Szilvagin ohjauksessa. K anttoriuran seurakunnissa hän aloitti Alavudella 1996 ja vuodesta 2007 alkaen Nurmijärvellä, jossa hänen ohjauksessaan on ollut 4–8 kanttoria. Lisäksi hän toiminut pianonsoiton ja yksinlaulun opettajana. Radion kamarikuoroa Satu Ranta säesti 1996–2000. T orreviejassa Satu Ranta konsertoi yhdessä Timo Lankisen ja Esa Pyöriän kanssa toissa vuonna ja viime syksynä hän aloitti seurakunnan kanttorina ja toteutti yhdessä Esa Pyöriän ja Savonlinna-kvartetin kanssa seurakunnan 30-vuotisjuhlien musiikin marraskuussa. T ammikuussa avatun trilogian kaksi muuta konserttia kuullaan maalisja huhtikuussa. Lauantaina 30.3. oli Inmaculada-kirkossa teemana ”Maaliskuun meri” ja lauantaina 13.4. klo 16.00 on ”Huhtikuun hiekat”. Teksti ja kuva: Voitto Korhonen M aarit Ranta , espoolainen viulisti ja viulunsoiton opettaja, valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi 1990. Ykkösviulistina Turun kaupunginorkesterissa hän toimi 1988–90. V iulunsoiton lehtorina espoolaisessa Musiikkiopisto Juvenaliassa Ranta on toiminut vuoden 1990 syksystä alkaen. Kaudella 1997–98 Maarit Ranta oli ykkösviulistina Suomen Kansallisoopperan orkesterissa. Lisäksi hän soittaa säännöllisesti Musiikkiopisto Juvenalian opettajien kanssa kamarimusiikkia.
Uusi Costa Blanca 2/2019 55 Tasokkaat musiikkitarjonnat Suomesta saivat jälleen yleisön liikkeelle Torreviejassa, kun gospelmuusikko Pekka Simojoki EtCetera-kuoroineen hurmasi Virgen del Carmenissa 17. helmikuuta. Eikä ihme, sillä 61-vuotias Simojoki on yksi tuotteliaimmista ja arvostetuimmista alan muusikoista Suomessa. Kuorolla puolestaan on lähes 30 vuoden kokemus alalta. P appisperheeseen Kemissä syntynyt ja Kangasalla asuva teologian maisteri ja muusikko Pekka Simojoki on 700 sävellyksensä lisäksi myös sanoittaja ja sovittaja, joka tunnetaan myös Suomen ulkopuolella. P ekan isä Väinö Simojoki toimi 1960-luvulla lähetystyössä pappina Ambomaalla, jossa Pekka-poika opiskeli suomalaisessa koulussa 6-15-ikävuosinaan. Pekka Simojoki ja EtCetera hurmasivat gospelilla Torreviejassa T aiteilijan isän pikkuserkun Elias Simojoen elämä oli aiheena vuonna 2018 ensi-iltansa saaneessa musikaalissa Sovinto, jonka Pekka Simojoki on kirjoittanut yhdessä Lasse Heikkilän kanssa. Lisäksi häneltä on ilmestynyt musikaaleihin ja messuihin liittyviä levyjä, lastenmusiikkia sekä ylistysja teemalevyjä. Pekka Simojoen tuotantoa on julkaistu myös mm. venäjäksi, arabiaksi, englanniksi ja viroksi. P ekka Simojoki on tehnyt eri kokoonpanojen kanssa yli 80 konserttivierailua kaikissa maanosissa. Nyt hän oli ensimmäistä kertaa vierailulla Torreviejassa, jossa isäntänä oli suomalainen ev.lut. seurakunta. Turistipappi Peter Kankkonen sai kuorolta muistoksi Pekka Simojoen sanoittaman taulun, jolle kuten kaikille mainioille ja puhutteleville tulkinnoille yli 100 hengen yleisö antoi runsaat aplodit. K uoron toinen konsertti oli 1990-luvun alussa perustetun EtCetera-kuoron kanssa Torreviejan Sagrado Corazón de Jesús -kirkossa 19. helmikuuta, jonka jälkeen kuorolla oli esitys myös Fuengirolassa. Teksti ja kuvat: Voitto Korhonen A frikkalaisten tapa laulaa ja tanssia teki minuun vaikutuksen. Tein koulun autotallissa ensimmäiset kitarani afrikkalaiseen tapaan peltipurkista. Kun samaa koulua käynyt Jaakko Löytty alkoi Suomeen palattuaan soittaa kitaraa ja kirjoittaa lauluja, seurasin esimerkkiä ja tein ensimmäiset sävellykseni nykyisessä Namibiassa. S uomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on viisi Pekka Simojoen säveltämää ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa virttä: numerot 502 (”Jeesus, meitä kosketa nyt”), 503 (”Taivaan Isä suojan antaa”), 513 (”Jeesus, sinä huomaat meistä jokaisen”), 517 (”Herra, kädelläsi”) ja 581 (”Kiitos Jumalamme kun annoit kauniin maan”) sekä kaksi virttä lisävihkoon. S imojoki on julkaissut ja toimittanut myös lauluja nuottikirjoja. Lisäksi hän on perustanut Exit -yhtyeen ja Jakaranda -kuoron sekä on riihimäkeläisen EtCetera -kuoron taiteellinen johtaja. Hän on saanut mm. Golden Gospel -palkinnon vuonna 1998, useita kultalevyjä, platinalevyn ja muita tunnustuksia. – Iloinen meininki ylistyksineen on gospelkuoron tavaramerkki. Maestro Pekka Simojoki.
Uusi Costa Blanca 2/2019 56 M aanjäristys sanana saattaa olla pelottava sellaisille, jotka asuvat tai lomailevat seismisesti herkillä alueilla. Eteläinen Espanja on juuri tällainen alue, sillä Afrikan mannerlaatta ja Euraasian mannerlaatta kohtaavat Iberian niemimaan eteläosassa Espanjan ja Afrikan rajalla. Nämä laatat ovat kulkemassa hitaasti toisiaan kohti hieman lomittain. Gibraltarin kohdalla tämä alityöntövyöhyke on noin 200 kilometriä leveä ja liikkuu vain alle sentin vuodessa. M arraskuun 1. päivänä vuonna 1755 Portugalin, Espanjan ja Marokon maaperät tärisivät voimakkaasti. Tapahtuma tunnetaan Lissabonin suurena maanjäristyksenä, joka synnytti lähes 15 metriä korkean tsunamin. Sen on arvioitu olleen voimakkuudeltaan 8,5–9,0 magnitudia. Järistys tuhosi tuolloin Lissabonin kaupungin keskustan Portugalissa. Ainakin 40 000 ihmistä kuoli. Järistyksen syyksi arvellaan nimenomaan Gibraltarin alapuolella sijaitsevaa alityöntövyöhykettä. E spanjassa rekisteröidään vuosittain noin 2 500 maanjäristystä. Murcian alue on maan seismisimpiä. Myös etenkin Alicanten, Granadan ja Málagan maakunnissa on maankuoren aktiivista toimintaa. Suurin osa Espanjan maanjäristyksistä on voimakkuudeltaan alle 2,5 magnitudia. Maanjäristyksiin ei päde sanonta ”parempi kertanen rutina kuin ainainen kitinä”, sillä pienet maankuoren vavahtelut vapauttavat vähitellen paineita, joten suuria kertarysähdyksiä ei silloin pääse syntymään niin helposti. C osta Blancalla maanjäristyksiä on silloin tällöin, joskus muutama peräkkäin. Osa alueen asukkaista ei havaitse mitään, korkeintaan kuulee jotakin jylinää. Osa puolestaan voi kokea, että talon alla meni metrojuna.... Mitään vahinkoja ei yleensä edes synny. Järistykset eivät välttämättä ole lähellä maan pintaa vaan ne voivat olla jopa yli kymmenen kilometrin syvyydessä. B ajo Seguran aluetta koetteli vuonna 1829 suuri maanjäristys, jonka voimakkuus oli 6,6 magnitudia. Vahingot olivat mittavat mm. Orihuelassa, Torreviejassa, Guardamarissa, Rojalesissa ja Almoradíssa: alueella kaikkiaan 389 kuollutta, 2965 tuhoutunutta rakennusta, neljä siltaa ja 47 kirkkoa, joukossa Torreviejan keskusaukion kirkko, joka rakennettiin uudelleen maanjäristyksen jälkeen. Lisätietoja alueen maanjäristyksestä netissä: http://sanemigdioencatral.blogspot.com/p/el-terremoto-de-1829.html B ajo Seguran suurta maanjäristystä muistellaan monilla alueen paikkakunnilla varsinkin sen vuosipäivänä 21. maaliskuuta, mutta myös muulloin, sillä maanjäristysten suojeluspyhimykselle San Emigdiolle on nimetty juhlapäiviä, esimerkiksi Torreviejassa elokuun alkupuolella. Nyt maaliskuun lopulla muisteltiin Torreviejassa 190 vuotta sitten tapahtunutta tuhoisaa järistystä neljän päivän ajan seminaariym. tilaisuuksissa. K oska Torrevieja sijaitsee seismisesti jonkin verran aktiivisella alueella, niin kaupungissa pyritään varautumaan maanjäristyksiin. Esimerkiksi viime marraskuussa järjestettiin suuri harjoitus, johon osallistui lähes 800 henkilöä 25 eri organisaatiosta. Maaliskuussa vuonna 2013 oli Torreviejassa edellinen laaja maanjäristyssimulaatio. Yksi kaupungin kaduista on nimetty maanjäristyskaduksi Calle el Terremoto. Aikalaistaiteilijan näkemys maanjäristyksen tuhoista vuonna 1829. Maanjäristysten suojeluspyhimys Torreviejassa on San Emigdio. Torreviejassa on maanjäristyskatu. Maanjäristyksiä ei kannata pelätä liikaa
Uusi Costa Blanca 2/2019 57 E spanjan valtiollisella ilmailuviranomaisella (AENA) on käytössään 48 lentokenttää. Yksi näistä on Alicanten kenttä, jonka lentoliikenne nykyisellä paikalla aloitettiin vuonna 1967 Costa Blancan rannikolle kohdistuneen kasvavan turistivirran myötä. Runsaan puolen vuosisadan aikana Alicanten lentokenttä on kehittynyt valtavasti. Vuonna 2011 avattiin siellä kokonaan uusi terminaali, jonka kapasiteetti on 20 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Terminaalin valmistumisvuotena matkustajia oli 10 miljoonaa ja viime vuonna jo 14 miljoonaa, joten vielä on kasvuvaraa. A licanten kentälle on viime vuosina laadittu kunnianhimoinen laatusuunnitelma, jonka avulla pyritään olemaan Espanjan ykköstason kenttä ja tekemään lentomatkustaminen käyttäjille mahdollisimman mukavaksi. Suunnitelma koostuu pienistä yksityiskohdista, joilla helpotetaan matkustajien lyhytaikaista oleskelua kentällä. U usin askel kentän toimenpiteissä toteutettiin viime helmikuussa, kun aloitettiin maksuton ”Personal Shopper” -palvelu. Tarjolla on henkilökohtaista neuvontaa kentän kaupallisella alueella useilla kielillä (espanja, englanti, ranska, venäjä ja arabia). Matkustajat voivat tehdä ostoksia nopeasti ja mukavasti sekä saada tietoa esimerkiksi tarjouksista. Hankkeessa ovat mukana ainakin seuraavat yritykset: Desigual, Victoria’s Secret, The Fashion Place, Weekend MaxMara, Trucco, Swarovski, Parfois, Sunglass hut ja Petra Mora. Apua tarjotaan myös ostosten tullausja verotusmenettelyjen osalta. P alvelu voidaan varata etukäteen sähköpostitse (alc.personalshopper@aena.es), puhelimitse (672 141 129) tai paikan päällä turvatarkastuksen jälkeisestä infopisteestä. Avustuspyyntö onnistuu myös Facebookin välityksellä (Airport Alicante Personal Shopper). Personal shopper -palvelu Alicanten lentokentällä G uardia Civil on ottanut helmikuussa Costa Blancan Calpessa kiinni 23-vuotiaan naisen, jonka epäillään varastaneen yli 50.000 euron arvosta erilaista tavaraa. Kaikkiaan hänen arvellaan tehneen yli 50 varkautta ja ryöstöä. Nainen käytti ”abrazo cariñoso” -menetelmää, jolla hän lähestyi erityisesti ikäihmisiä tiedustellen anteeksipyydellen jotakin. Kiitollisena hän saattoi esimerkiksi halata tai antaa suukon. Lähikontaktissa oli sitten vaihtanut luvattomasti haltijaa erilaisia arvoesineitä, mm. kelloja, rannekoruja ja kultaketjuja. Nainen jäi lopulta kiinni sen jälkeen, kun oli ottanut eräältä 86-vuotiaalta saksalaiselta 5000 euron arvoisen kellon Els Pobletsin kunnassa. Tuntomerkkien perusteella viranomaiset sitten tavoittivat epäillyn naisen Calpessa. Useista ryöstöistä epäilty kiinni Costa Blancalla
Uusi Costa Blanca 2/2019 58 M ikä muu on suomalaiselle sopivampaa viihdettä kuin olla karaoketaitajakisan yleisönä/arvostelutuomarina. (Karaokesta ja kisoista selvitys UCB-lehdessä 2/2018). Torreviejassa tämän talven Ratto-Tallin järjestämät kisat huipentuivat naisten ja miesten sarjoihin. Duettovoittajat ratkottiin jo viime vuoden puolella (juttu lehdessä 4/2018). K araoketaitajakisat ovat muuttuneet alkuperäisen karaoken – itsensäilmaisun sijasta kuulijoiden mieltymysten mukaan laulukilpailuksi. Tapahtumat ovat suomalaisten keskuudessa muodostuneet jättimenestykseksi. Kaksi alkuerää, semifinaali ja finaali vetävät salin aina niin täyteen, että osa joutuu seisomapaikoille. Y leisön jakautuma kertoo myös suosiosta: 10 % karaokelaulajia, 20 % karaokeilloissa muutoin nähtyjä ja 70 % yleisöä, jota ei tavallisissa karaokeilloissa ole näkynyt. Suomen parhaat vierailevat artistitkaan eivät aina saa salia niin täyteen kuin nämä kisat. Ei ihme, että tallirenki Eero Käyhkö joutuu tekemään kaikki temput saadakseen tarpeeksi laulajia (vähintään parisenkymmentä) kisaan. Lisäksi ei-kilpailuhenkiset karaokeharrastajat joutuivat joutuvat laittamaan itsensä likoon kisojen onnistumiseksi. 12 täyttä salia mahdollistaa myös muut korkeatasoiset viihteen muodot Ratto-Tallissa. Naisten ja miesten vuoden 2019 karaoketaitajakisat Hymyilevä voittajakolmikko Johanna, Sari ja Ritva. M yös arvostelutuomarit ovat kehittyneet vuosien varrella. Mikrofonin käyttö, nuottikorva, esiintyminen, kappaleen valinta, koreografia ja itse laulaminen nimenomaan suomen kielellä ovat selvästi kriteereitä karaoketaitajia arvosteltaessa. Vaikkakin faniryhmillä on edelleen suuri merkitys sijoitusten kannalta. Arvosteluun osallistuminen näin täyttää suomalaisen viihteen tunnusmerkit. N aisten sarjassa kiinnitti huomiota se, että tuomarit eivät arvostaneet englanninkielisiä lauluja. Naisten vuoden 2019 karaoketaitajaksi viidestä finalistista äänestettiin reippaasti esiintynyt ensikertalainen, muuallakin karaokekisoissa menestynyt Sari Maria Hjelt . Edukseen esiintynyt voittaja lauloi kappaleet Rakkauslaulu, Rannalla-tango ja Jos menet pois. T oiseksi sijoittui edellisen vuoden voittaja, rutinoitunut Ritva Piippola lauluillaan Kai laulaa saan, Miks ei ja Sattuma kuljettaa. Kolmannen palkintosijan hieman shouvaillen sai tunnettu monitoiminainen Johanna Hakkarainen . Laulut Sä kaunehin oot, Apinamies ja Jos tahdot niin. Viimeisen kappaleen istualtaan esitetty loistoveto pudotti muut palkintopallilta. N uori Silvia Kimm englanninkielisillä eläytyvillä lauluillaan ja Vanhojen Veijareiden laulusolisti Sirpa Kopra-Suutari täyttivät hienosti naisten finaalin korkean tason. Johannan loistoveto Yleisönä/arvostelutuomarina olo – viihdettä suomalaiseen makuun (5)
Uusi Costa Blanca 2/2019 59 H eti naisten kararaoketaitajan ratkettua käynnistyi miesten sarja alkukarsinnoilla. Miesten finaaliin aluksi kelpuutettiin semifinaalin kuusi parasta, mutta finaalin tarvittiin vielä nimetä seitsemäskin, että saatiin viisi kilpailijaa loppukilpailuun poisjääntien vuoksi. K olme karaokekonkaria nappasi palkintosijat. Tiukan äänestyksen jälkeen vuoden 2019 miesten karaoketaitajaksi valittiin aikaisemmin duettokisoissa menestynyt Erkki Yli-Hakala lauluilla Punainen huivi, Vanha tie ja Viimeinen valssi. Toiseksi tulleen, aikaisemmin pari kolmossijaa napanneen Matti Rajakankaan laulut olivat Solenzara, Poika varjoiselta kujalta ja Romanssi. Ja kolmannen pystin kirjahyllyynsä sai Samuel Tabell lauluilla Vaarallista onnea, Kaunein iltamme ja Natalie. P alkintosijojen ulkopuolelle jääneiden lauluista osa hyvinkin tasoltaan kilpaili palkittujen kappaleiden kanssa. Voittaja lauloi lopuksi kiitokseksi laulun Nainen. Y leisön käyttäytymisessä oli toivomisen varaa. Laulajia häirittiin sen verran, että useamman kerran jouduttiin asiasta huomauttamaan. Ennen tulosten julistamista arvottiin arvosteluun osallistuneiden kesken hienoja palkintoja. Palkintoseremonioiden jälkeen iltaa jatkettiin normaaleilla karaoketansseilla. K isojen suosiota kuvaa, että ennen ovien avaamista ulkona odotti lähes satapäinen joukko. Ovet avattiin tuntia ennen kisan alkua. Näitä tapahtumia kannattaa jatkaa. Voittajakolmikko Matti Rajakangas, Erkki Yli-Hakala ja Samuel Tabell. Salintäyteinen arvostelutuomaristo kuuntelee tallirengin ohjeita. Mai Flytström on kauneudenhoitoalan yrittäjä sekä Mai Beautyn perustaja. Hän on kerännyt työkokemusta alalta vuodesta 2008 ja sertifioitunut (erikoistunut) ripsiin ja kynsiin vuonna 2011. Vuonna 2015 Mai valmistui SKY-kosmetologiksi. Helmikuussa 2018 hän lisäksi valmistui Hollannissa LoveNess-kynsibrändin kouluttajaksi sekä toimii nykyään maahantuojana sekä Suomessa että Espanjassa. M ai Flytström on käynyt kansainvälisissä ripsikilpailuissa ja palkintoja on tullut ihan mukavasti: Suomessa 2018 3. sija 3-5D Volume Junior -sarjassa, Alicantessa 2018 3. sija 2D Volume Junior, 2. sija 4-6D Volume, 3. sija Classic Master -sarja. Tarkoituksenaan Mailla on osallistua myös jatkossa ripsikilpailuihin ja lisäksi on suunnitteilla kynsikilpailu vuonna 2020. M ai Flytström muutti Espanjaan Orihuela Costalle heinäkuun lopulla vuonna 2017 ja perusti miehensä Jiri Flytströmin kanssa yritykset (Mai Beauty & Diamond Renovations). He kumpikin jatkoivat oman alansa kehittämistä Espanjan auringon alla. M ai Flytström teki noin vuoden töitä kotistudiolla kunnes joulukuussa 2018 pääsi Playa Flamencalla uuden tiimin kanssa kunnollisiin liiketiloihin, jotka The Beach Salon'in omistajat Pasi ja Iiris Virranta olivat avanneet Orihuela Costalle. Suomessa heillä on palkintoja voittanut meikkikoulu Maker sekä muita hoitoloita/solariumeja ympäri Suomea. Saatavilla on laadukkaita, EU-sertifioituja tuotteita, joihin yrittäjät ovat koulutTeksti ja kuvat: Rauno Vaherva Yritysuutisia Orihuela Costalla tautuneet. Suomalaista luomua eli Luonkosin menestyksen saaneet öljypuh-distuskakut saapuvat myyntiin niin kuluttajille kuin jälleenmyyntiin hoitoloihin ja myös ylelliset brittiläiset SR Signature -kasvohoitotuotteet, joihin aletaan kouluttamaan alan ammattilaisia. The Beach Salonissa ovat pian kaikki Mai Beautyn palvelut. Lisäksi sieltä löytyvät urheiluhieronta JRHieronta OC Juha Rautiainen, parturi-kampaajameikkaaja ja ripsienmuotoilija Sari Maria Hjelt sekä kosmetologi Arja Hedberg. Mai Flytström
Heipä hei kaikki kotikokkailijat! O len jo pidemmän aikaa suunnitellut savustaa oikein kunnon lihaa, siispä nyt suuntasin matkani lihakauppaan, josta olen aina saanut hyvän palvelun ja ennen kaikkea laadukasta lihaa. Kuulumisien vaihtamisen jälkeen kysäisin lihamestarilta, että olisiko hänellä kokonaista naudan sisäfilettä minulle. No tottakai sellainen löytyi, mutta ensin kauhistuin sen kilohintaa, joka oli 34 euroa. Kyseessä oli laadukas kotimainen liha, Navarran alueella kasvanutta nautaa. S itten sain tarjouksen, että jos otat kokonaisen sisäfileen, niin saat sen erikoishintaan, ja minä, joka olen kuin Sulo Vilén, tartuin heti tarjoukseen kiinni. Niinpä minä sitten otin sen 2,2-kiloisen sisäfileen, josta noin 500 grammaa jauhatin jauhelihaksi. Sen ajattelin käyttää myöhemmin pärämäts-lihapiiraiden täytteeksi. M utta aloitetaan nyt savustus, ettei mene koko kirjoitus tähän kauppareissun kertomiseen. T arvitsemme: 1,7 kg naudan sisäfilettä (solomillo de ternera) suolaa (sal) Lisukkeen jokainen voi valita itse, mutta minä valitsin vihreät parsat, jotka valmistin höyryttämällä. A loitin ottamalla esiin sisäfileen, jonka suolasin kauttaaltaan karkealla merisuolalla. Tuon suolaamisen jälkeen käärin sisäfileen leivinpaperin sisään ja lopuksi vielä folion sisään. Sitten nostin tuon lihakimpaleen jääkaappiin suolautumaan pariksi tunniksi. Kävin kääntämässä lihan noin tunnin kuluttua, jotta suola imeytyisi tasaisesti kaikkialle. Uusi Costa Blanca 2/2019 RUOKA & JUOMA Makujen maailma à la Carlos! 60 Savustettu naudan sisäfilee – Solomillo de ternera ahumado O tin esiin sähkösavustimen ja tein siihen sopivan kaukalon foliosta, johon olisi tarkoitus laittaa liha savustumaan, samoin tein valmistelut leppälastuille sekä sokerille. K un liha oli mielestäni suolautunut tarpeeksi, avasin paketin ja huuhtelin suurimmat suolat lihan pinnalta pois, jonka jälkeen kuivasin lihan. Mitä kuivemmaksi lihan pinnan saa, sitä parempi lopputulos, ainakin minun mielestäni. E silämmitin muutaman minuutin sähkösavustinta ennen kuin laitoin lihan sekä savustuslastut savustimeen. Kun tuo oli tehty, suljin kannen tiiviisti ja vilkaisin kelloa, josta laskin, että vähintään tunti olisi tuo savustettava aika. A loitin lihan sisälämmön tarkkailun reilun 30 minuutin kohdalla, sillä halusin lihan jäävän hiukan roseeksi sisältä, en siis tahtonut lihasta tasaisen harmaata. Luukkua avatessa minua tervehti aina pieni savupilvi, joka onneksi katosi nopeasti tuulessa ja taas koko naapurusto sai tuoksutella, että mitähän siellä tällä kertaa savustetaan. N oin tunnin kuluessa liha oli saavuttanut haluamani lämpötilan eli tarkalleen 70 astetta, jolloin liha on hiukan punertavaa, mureaa ja mehevää. A nnoin lihan vetäytyä muutaman minuutin ennen sen leikkaamista, ja sillä välin laitoin lisukkeen eli vihreät parsat höyrykeittimeen. Parsat kypsyivät noin 10 minuutissa ja tuona aikana olin myös valmistanut kastikkeen sisäfileen paistoliemestä.
Uusi Costa Blanca 2/2019 61 K un käyttää savustuksessa apuna foliokaukaloa, saa talteen lihasta irtoavan nesteen, josta sitten voi suurustaa jauhoilla kastikkeen. T uohon kastikkeeseen ei todellakaan tarvitse lisätä suolaa, mutta pippuria siihen kyllä voi laittaa hiukan sekä aika reilusti kermaa, joka sitten taittaa hiukan tuota suolaisuutta pehmeämpään suuntaan. L eikkasin muutaman lihaviipaleen tarjoilulautaselle ja laitoin parsat lihan kylkeen. Y ksinkertainen, mutta taatusti maukas ja murea ateria on siis valmis. Jos vietät kesällä esimerkiksi juhannusjuhlia, niin tämä savustettu naudan sisäfilee voisi olla se juhlapöydän kunkku. T osin sisäfilee on arvokasta, joten sitä ei aina raaski ostaa, etenkään kovin suurelle porukalle, joka tulee kylään nälkäisenä, viikon paastoamisen jälkeen. S illoin voi tarjota sisäfileen sijaan kalkkunan rintafileitä tai kanan rintafileitä, ne ovat edullisempia ja niistäkin valmistuu herkullinen ateria savustettuna. Lisätään vielä joukon jatkoksi savustettu kalkkunan sisäfilee, joka on myös erinomainen valinta savustimeen. S iivekkäistä juhlallisin on ankan rintafilee, ja perinteisin savustettava on lohi, mutta kannattaa kokeilla myös katkarapuja. Mutta jos tahdot tarjota vieraillesi nautaa, niin kannattaa muistaa myös naudan pyöröpaisti. M utta vielä hiukan tuosta naudan sisäfileestä, joka oli siis todella mureaa ja juuri sopivan suolaista sekä savunmakua tarpeeksi. P arsat, jotka kypsensin höyryttämällä, olivat täsmälleen oikean kypsyisiä, eivätkä ylikypsiä tai puisevia, sillä napsautin ennen höyryttämistä parsoista niiden puumaiset osat pois. K yllä tällä ruoalla kelpaa vaikkapa kesäloma aloittaa ja juhlistaa Suomen yöttömän yön aurinkoa, jos se vaikka sattuisi pilvien seasta näkymään. T oivotaan, että tuleva kesäkausi olisi poikkeus ja kaikkialla olisi lämmintä, eikä mökeillä tarvitsisi palella vesisateessa. L isää erilaisia savustettuja herkkuja löydät käyttämällä verkkosivuillani olevaa Googlen täsmähakua sanalla savustettu. S ähkösavustinta saa käyttää myös parvekkeella, mutta kannattaa kuitenkin varmistaa vielä vaikka isännöitsijältä tuo käyttölupa sekä paloturvallisuusohjeet, muuten voi olla seurauksena, että postiluukkusi täyttyy naapureiden lähettämistä heippa-lapuista. Jostain syystä mielensä pahoittaminen on suomalaisten perisynti kateuden lisäksi. M utta mitäpä olisi kunnon ateria ilman jälkiruokaa, joka on samalla myös silmänruokaa! Arkisten aherrusten jälkeen sopii proteiinipitoinen ruoka. Onhan jo vuosia puhuttu siitä kuinka esim. kehonrakentajat yms. syövät lihaa ja rahkaa. R ahkaa myydään kaupoissa valmiiksi maustettuna vaikka millä maulla, maustamatontakin löytyy ja jopa ihan sellaista, jota markkinoidaan proteiinirahkana. Ei sitä silloin ennen ollut kuin ihan tavallista maitorahkaa, itse se sitten maustettiin sopivaksi kaapista löytyvillä tarvikkeilla. Nykyisin on valinnan vaikeus siinä, että minkähän makuisen valmisrahkan tänään ostaisin. Liian helpoksi on mennyt nykyisin tuo rahkan käyttö. Mandariinirahka T arvitsemme: 250 gr maustamatonta rahkaa (queso quark) 1–2 dl kermaa vaahdotettuna (nata para montar) appelsiiniaromia (aroma de naranja) 1 tölkki mandariinilohkoja (mandarinas en lata) ruokosokeria (azúcar moreno)
Uusi Costa Blanca 2/2019 62 T uon edellä olevan vuodatuksen jälkeen päädyin itsekin teolliseen tuotteeseen eli valmiisiin mandariinilohkohin, mutta nyt ei ollut kyllä yksinkertaisesti aikaa alkaa kuorimaan mandariineja ja poistamaan lohkoista kalvoja. M andariini on myös mainio välipala ihan sellaisenaan vaikka kahvitunnilla. Aloitetaan herkullisen rahkan valmistus vaahdottamalla 2 dl kermaa. Kermavaahdolla saadaan rahkasta kuohkeampaa ja hiukan kevyempää. L isää joukkoon noin puolet kermavaahdosta, katso sitten loppuvaiheessa, että tarviiko sitä vielä lisätä. On helpompi lisätä kermavaahtoa rahkaan kuin ottaa sitä pois, siksi siis nyt vain osa. M austa rahka appelsiiniaromilla tai sitruunamehulla. Itse käytin appelsiiniaromia (kuva alla). S ekoita kulhossa olevat mandariinilohkot ja rahkaseos sekaisin, mausta ripauksella sokeria (tässä voi käyttää ihan tavallista valkoista hienoasokeria). Kun maut ovat kohdallaan, nostetaan kulho jääkaappiin ja annetaan tekeytyä pari tuntia ennen tarjoilua. Rahkan ollessa valmista tarjottavaksi, laitetaan se valitsemiisi jälkiruoka-astioihin ja tarjoillaan hyvän aterian päätteeksi. V iimeistele mandariinirahka-annokset mandariinilohkoilla sekä ruokosokerilla ja halutessasi vaikka mintunlehdellä. Näin on proteiinipitoinen jälkiruokamme valmista tarjottavaksi. T ällaisen hedelmätai marjarahkan voi tehdä valmiiksi vaikka edellispäivänä, jolloin hedelmät tai marjat ovat ehtineet antaa enemmän makua rahkalle. K äytä erilaisten marjaja hedelmärahkojen valmistuksessa kauden hedelmiä tai marjoja, talvisaikaan kannattaa hyödyntää pakastimesta löytyviä marjoja. Rahka sopii myös täytteeksi esimerkiksi marjaisaan rahkakakkuun sekä tietenkin herkullistakin herkullisempaan ortodoksiseen pääsiäispashaan. T iesithän että rahkan voi myös paistaa ja se sopiikin erinomaisesti erilaisiin rahkapiirakoihin ja ihan rahkapaistokseen. Aivan yhtä paljon proteiineja ei ole maustamattomassa jogurstissa, josta voi tehdä vaikka jääjogurttia eli hienosti sanottuna frozen yogurt. N yt kun päivän proteiinit on nautittu jälkiruoasta sekä pääruoasta, niin taas jaksaa painaa. N ähdään taas -CarlosV aluta mandariinilohkoista ylimääräinen neste pois, vaikkapa juomalasiin, sillä tuon nesteen voi käyttää vaikka kakun kostuttamiseen. K umoa valutetut mandariinit rahka-kermavaahtoseoksen joukkoon, mutta jätä muutama mandariinilohko koristelua varten. WWW.CARLOSKOKKI.COM
Uusi Costa Blanca 2/2019 63 Lähes 20-vuotisperinteinen ev.lut. seurakunnan taidepiiri avasi kevätnäyttelynsä maaliskuussa Torreviejassa. Seurakuntakodissa oli kahden viikon aikana nähtävillä 39 eri tyylistä maalausta, joiden aiheet vaihtelevat Suomen ja Espanjan tyypillisistä maisemista mielenkiintoisiin asetelmiin. T arja Karjalaisen ja Riitta Rannan aloittaman piirin vetäjänä on jatkanut viime vuosina oululainen Marjatta Mettovaara , jonka omiakin akvarellija akryylitöitä oli näyttelyssä. Niitä kuten kaikkia muitakin maalauksia voi ostaa ottamalla yhteyden Seurakunnan taidepiirin näyttelyssä 39 maalausta Taidepiiriläiset ja yleisöä avajaisissa. taiteilijaan, joiden puhelinnumerot sai näyttelyluettelosta. Hintahaarukka oli 30–100 euroa. N äyttelyn avajaisissa turistipappi Peter Kankkonen korosti näyttelyn maljapuheessaan ihmiselle annettujen aistien oikeaa käyttöä. –J umala loi meille kaksi silmää, kaksi korvaa mutta vain yhden suun. Siksi meidän tulisi käyttää niitä oikeassa suhteessa. Taiteessa siihen on mitä parhain mahdollisuus, kuten me nyt tässä näyttelyssä jälleen saamme huomata. T uristikanttori Satu Ranta juhlisti avajaisia soittamalla pianolla Jean Sibeliuksen 6:nnen osan Puusarjasta. Sen jälkeen kukin näyttelyssä mukana olevan taidepiiriläinen esitteli itsensä salintäyteiselle yleisölle. Rauno Vaherva puolestaan taustoitti taiteen merkitystä ihmisille ja jakoi suklaarahan kannustimeksi näyttelyn taiteilijoille. N äyttelyn taidepiiriläiset: Marjatta Mettovaara, Terttu Virta , Maila Kangas , Aila Hakala , Aila Puranen , Ángel Espinosa , Raija Oppman , Kirsti Hiivala ja Tarja Sukanen , joilla monilla oli näyttelyssä useita töitä. Peter Kankkonen ja Marjatta Mettovaara avajaistunnelmissa. Näin tanssivat Tarja Sukasen tanssijat pastellitöinä. Aila Hakalan akryyli Suo. Aila Hakalan näkemykset akryyleinä orvokeista ja keväthangista. Näyte Raija Oppmanin taidoista revontulien kuvaajana. Teksti ja kuvat: Voitto Korhonen
Uusi Costa Blanca 2/2019 64 O ikomishoito tuo mieleen alakoululaisen, jolla on kiiltävä metallihäkkyrä suussa. Tai joku kuminauhahärpäke, jolla vähän vinksin vonksin sojottavia isoja hampaita yritetään oikaista mahtumaan pieneen suuhun. Ainakin minulle kävi näin. Tarkempi perehtyminen oikomishoitoihin selvitti, että kyse ei todellakaan ole vain lasten hampaiden hoitomuodosta. H ammaslääkäri Joonas Hynninen Orihuela Costalla sijaitsevalta Happy Teeth -hammasklinikalta selvitti asiaa hyvin seikkaperäisesti. O ikomishoidot eivät missään nimessä ole vain lasten hampaiden hoitoa. Toki siinä vaiheessa kun lapsilla maitohampaat vaihtuvat pysyviin "rautahampaisiin" niin on otollinen aika oikomishoidoille. Erikoishammaslääkäri pystyy arvioimaan onko uusille hampaille tilaa vai tarvitaanko aputoimenpiteitä. Oikea purenta on hampaiden kannalta tärkeintä. Myös tulevaisuutta ajatellen. Vääränlainen purenta johtaa hampaiden epätasaiseen kulumiseen ja iän myötä monenlaisiin vaivoihin. J oonaksen mukaan hammashoidossa terveys on aina ykkösasia. Niin myös oikomishoidoissa. Moni aikuinenkin hyötyy oikomishoidoista. Muutenkin kuin vain kosmeettisesti. Joka tietysti on mukava bonus. Koska oikeanlainen purenta säästää omia hampaita niin tavoitteena on huolehtia siitä. että se säilyy loppuun asti. Kruunut ja implantit eivät koskaan ole omien hampaiden veroisia. Iän myötä myös takahampaat kuluvat ja pahimmassa tapauksessa ne irtoavat kokonaan. P urennan muutokset saattavat aiheuttaa päänsärkyä, niskajumeja jne. Jos tällaisia vaivoja on eikä niihin ole löytynyt selitystä lääkärin vastaanotolta kannattaa tilata aika oikomishammaslääkärin konsultaatioon. Asiantuntija arvioi voiko oikomishoidolla helpottaa oireita ja ennenkaikkea vielä pelastaa omat hampaat. Joskus toki tarvitaan lisäksi myös implantteja tms. Klinikalla tehdään hammaslääkäreiden kesken tiimityötä. Näin saadaan jokaiselle asiakkaalle räätälöityä paras mahdollinen hoito. Keskimäärin oikomishoito kestää kaksi vuotta. Käytössä on viimeisimmät laitteet ja menetelmät. Kerran kuussa hammaslääkäri tarkistaa tilanteen ja tekee tarvittavat laskelmat ja muutokset. H ammaslääkäri Joonas Hynnisen puoliso hammaslääkäri Beatriz Hernández López on erikoistunut oikomishoitoihin. J oonas ja Bea olivat opiskelutovereita Murcian yliopiston hammaslääketieteellisessä. Kaksi älykästä ja Uutisia Happy Teeth -hammasklinikalta kunnianhimoista nuorta löysivät toisensa ja ovat pitäneet siitä asti yhtä. Bea valmistui vuotta aikaisemmin ja on jo ehtinyt erikoistumaankin. Espanjassa on tapana. että hammaslääkärit perusopintojensa jälkeen lähtevät nopeasti jatkamaan syventäviä erikoisalan opintoja. Bean erikoisala on oikomishoidot. Hän toimii Valencian (Universidad CEU Cardenal Herrera) yliopistossa puolipäiväisesti opettajana. Puolipäivää hän tekee kliinistä hammaslääkärin työtä. Joonas itse työskentelee tällä hetkellä Murciassa kolme päivää ja torstaisin ja perjantaisin Orihuela Costalla Happy Teeth -klinikalla. Beakin on jo aloitellut omaa erikoisalansa töitä samalla klinikalla. Tällä hetkellä hän ottaa siellä vastaan oikomishoitopotilaita kerran kuukaudessa. Beatriz puhuu espanjan lisäksi hyvää englantia. Suomalaisasiakkaita varten Joonas on aina paikalla varmistamassa, että potilas ymmärtää kaiken omasta hoidostaan. J oonas kertoo. että pariskunta on ostamassa yhteistä asuntoa Torreviejasta. Tulevan kesän aikana nuoripari muuttaa Torreviejaan ja syksyllä viimeistään Joonas alkaa työskennellä kolmena päivänä Happy Teethissä. Joonas iloitsee suomalaisasiakkaiden lisääntymisestä Happy Teeth -klinikalla. Jo lähes 80 % hänen potilaistaan on erittäin tyytyväisiä suomalaisia. Bean vastaanottoajat jatkuvat kerran kuussa. H appy Teeth toivottaa kaikki suomalaiset lämpimästi tervetulleiksi! K orkeasti koulutetut lääkärit ja erinomaista palvelua! Myös suomenkielellä! Teksti ja kuva: Aulikki Mäkinen
Uusi Costa Blanca 2/2019 65 Seuraava Uusi Costa Blanca -lehti ilmestyy lokakuussa Aineisto 30.9.201 9 mennessä uusicostablanca@hotmail.com www.rescuekoirat.fi
Uusi Costa Blanca 2/2019 66 SUOMALAINEN ASIANAJAJA JA VIRALLINEN KÄÄNTÄJÄ Monna Laakso-Sáez
Uusi Costa Blanca 2/2019 Costa Blancan evankelis-luterilainen seurakunta Calle Maldonado 2.1, ES-03181 Torrevieja puh. 965 708 475, keittiö puh. 683 318 256 Seurakuntakoti ja kahvila avoinna maanantaista torstaihin klo 10–14. Suljettu 26.4.–1.9. Avoinna 2.9. alk. ma-to klo 11–14. Vakiotoiminta käynnistyy 7.10.2019. Pappi Peter Kankkonen, puh. 606 540 757 tavattavissa keskiviikkoisin klo 11–14 turistipappi.costablanca@evl.fi Kanttori Satu Ranta, puh. 606 931 950 turistikanttori.costablanca@evl.fi Srk-neuvoston puheenjohtaja Kari Winberg , puh. 633 406 706, winberg.kari@gmail.com 67 Messu Torreviejan Inmaculada Concepción -kirkossa, os. Plaza de la Constitución s/n: Lauantaina 13.4. klo 12. Kiirastorstain messu 18.4. klo 16.30. Pääsiäisen musiikkimessu sunnuntaina 21.4. klo 16. Lisää tietoa ohjelmasta saa seurakuntakodilta ja nettisivuilta: www.costablancanseurakunta.fi Viikoittain seurakuntakodilla 17.4. asti: Maanantaisin klo 16-17 Espanjan keskustelupiiri Tiistaisin klo 11–14 Käsityöpiiri Keskiviikkoisin klo 11.30–13.30 Lounas, 7 € Keskiviikkoisin klo 14–16 Kirkkokuoro Torstaisin klo 14–15.30 Raamattupiiri Torstaisin klo 16.15–17.30 Lauluryhmä laulamattomat Perjantaisin klo 13–16 Taidepiiri Tervetuloa rohkeasti mukaan ja osallistumaan! Työntekijöiden läksiäiskahvit pääsiäismessun jälkeen noin klo 17.15 seurakuntakodilla. Tervetuloa! Iltakirkko seurakuntakodilla vapaaehtoisten vetämänä sunnuntaisin klo 18: 28.4., 5.5. ja 12.5. Tarjolla myös iltakahvit. Äitienpäivä huomioidaan! Pieni Pyhiinvaellus – Hiljaisen viikon kävely La Matan luonnonpuistossa 16.4. klo 15.30–18. Ilmoittautuminen seurakunnan toimistoon etukäteen. Osallistumismaksu 5 €, sis. Pyhiinvaeltajan ristin. Kevään Konserttitrilogian jatkoa Inmaculada Concepción -kirkossa: Osa 3 “Huhtikuun hiekka” 13.4. klo 16 Satu Ranta, urut. Kesätauon jälkeen toiminta käynnistyy 7.10.2019. ”Kevään viimeiset” seurakuntakodilla: Kirjoittajapiiri tiistaina 2. ja 9.4. klo 14–16. Kevätmyyjäiset 9.4. klo 10–13. Miesten juttutupa perjantaina 12.4. klo 10. Lauluilta perjantaina 12.4. klo 17. Naisten Kahvila tiistaina 23.4. klo 14.
Uusi Costa Blanca 2/2019 68 Tervetuloa ruotsalaistaustaiseen hammashoitoon Orihuelan Costalla, Torreviejan eteläpuolella Jos arastelet hammaslääkärikäyntiä, niin annamme sinulle uuden ja paremman kokemuksen! Tarjoamme sinulle kivutonta ja laadukasta hoitoa edulliseen hintaan. Hoidata hampaasi meillä ollessasi Espanjassa! Puhumme suomea Sydämellisesti tervetuloa! Olemme muuttaneet uusiin tiloihin IBC-rakennuksessa (International Business Center) Supermercado Costa Blancan vieressä, Av. California / Calle Nazaríes 5, Orihuela Costa