4 / 2018 + Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti
Uusi Costa Blanca 4/2018 2 UCB-lehti on Facebookissa Viereen kuvatun QRkoodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca -lehden uusinta numeroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 4 Monte Coton vaikuttava näköalapaikka 6 Arttu ja kurttu juhlivat 8 Costa Blancan suomalainen ev. lut. seurakunta 30 vuotta 1 Huomaavaiset polkupyöräilijät 1 2 Vapaaehtoisten rekrytointi 1 3 Ev.lut. seurakunnan syyskokous 1 4 Lasten syntymäpäiväjuhlat espanjalaisittain 1 5 Suosittu Fika Bistro Torreviejassa 1 6 Karaoketaitajakisat käynnistyivät duettosarjalla 1 7 Michelin-tähdet Alicanten maakunnassa vuonna 201 9 1 8 Savonlinna-kvartetti 25 vuotta 1 9 Menovinkki: Van Gogh -näyttely Alicantessa 20 Suomalainen menestystarina ei jatkunut Espanjassa 21 Indalo? 23–35 Costa Blanca Suomi-Seura tiedotuslehti 38 Transhumanssi ja kuninkaalliset karjatiet 40 Karjalakerho kokoontui asturialaisessa ympäristössä 41 Mikä minua mättää Espanjassa? 42 Espanjan joulupostimerkit Kauneimmat Joululauiut Torreviejassa 43 Suomenkielistä hammaslääkäripalvelua Orihuela Costalla! 45 Mölkky-peli – viihdettä suomalaiseen makuun (3) 46 Makujen maailma à la Carlos! 48 Ilosofia-Klubi Torreviejassa 50 Costa Blancan Skandinaavinen koulu 51 Espanjan perustuslaki 40 vuotta 52 Sananlaskut – sanataidetta parhaimmillaan SISÄLLYSLUETTELO 4/2018 UCB-lehti on myös Facebookissa. Lehden sivu löytyy kirjoittamalla hakukenttään Uusi Costa Blanca. Tykkäämällä lehdestä saat omalle etusivullesi linkkejä tuoreisiin Espanja-uutisiin ja muihin kiinnostaviin juttuihin, sekä pääset myös kommentoimaan niitä. Mukaantuloa varten tarvitset oman Facebook-käyttäjätunnuksen.
Uusi Costa Blanca 4/2018 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 4/2018 Joulukuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +34 652 370 169 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä. Kansikuva : Alicanten kaupungin tärkeimpiä nähtävyyksiä on 166 metrin korkuisen Benacantil-vuoren laelle levittäytyvä Santa Bárbaran linnoitus. (Kuva: M. Palmanto) uusicostablanca@hotmail.com Hyvä lukija! Seuraava numero ilmestyy helmikuussa. Aineisto viimeistään 31.1.2019 mennessä. ISSN 2342-2653 www.uusicostablanca.co.nf Kustantaja: Massol S.A. Suomessa juhlittiin marraskuun puolivälissä vuoden harmainta päivää. Täällä Costa Blancalla on tavanomaista kylmemmän ja sateisemman syksyn aikana juhlittu myös. Ei kuitenkaan sadetta ja synkkyyttä. Suurimmat ja kauneimmat juhlat olivat Costa Blancan suomalaisen ev.lut. seurakunnan 30-vuotisjuhlat. Juhlamessuun osallistui kirkon täydeltä suomalaisia. Juhlalounas oli loppuunmyyty. Eikä suotta. Hieno juhla! Voitto Korhosen toimittamaan upeaan juhlahistoriikkiin 5. vuosikerta Armoa Auringossa voi tutustua seurakuntakodilla. Sen saa omaksi nimelliseen 10 euron hintaan. Toki on jo maallisempikin juhlakausi pyörähtänyt käyntiin. Monet meille suomalaisille niin rakkaat pikkujoulut on jo ehditty viettää. Ja juhlatahti sen kun kiihtyy kun lähestytään joulua. Itsenäisyyspäivänä on luvassa mm. suomalaisten Tähtitanssit, Linnanjuhlia katsotaan monessa suomalaisessa ravintolassa ja kahvilassa yhdessä maanmiesten kanssa. Ja varmasti moni suomalainen täällä sytyttää kotonakin perinteiset itsenäisyyskynttilät muistuttamaan keitä me ollaan ja mistä me tullaan. Joulukuun kuudes on merkittävä juhlapäivä myös espanjalaisille: Día de la Constitución (perustuslain päivä). Kunnioitettavat 40 vuotta tänä vuonna! Onnittelut! Heti perään on katolisen kirkon juhlapyhä Inmaculada Concepción (neitseellisen sikiämisen päivä). Kauneimmat joululaulut kirkossa kuuluvat perinteisesti joulun odotukseen. Täällä siihen voi lisätä paikallista väriä ja käydä kirkkopuistossa ihailemassa upeita seimiä. Ehkä parasta vieraalla maalla asumisessa on kahden kulttuurin yhdistäminen. Joulupöytään voi laittaa tarjolle perinteistä joulukinkkua, lanttulaatikkoa, rosollia ja lisätä paikallista makua espanjalaisilla jouluherkuilla. Presidentti-kahvin seuraksi joulutorttuja, turrónia ja espanjalaista brandyä. Ja cavahan kuulemma sopii ruokajuomaksi niin lihan kuin kalankin kanssa. Läpi koko aterian. Tietävät kulinaristit kertoa. Ihanaa joulun odotusta kaikille! PS. Olkaahan kilttejä toisillenne ja myös itsellenne! www.skandinaviskaskolan.com
Uusi Costa Blanca 4/2018 4 Monte Coto on Alicanten maakunnassa Pinoson kunnan omistama kaivosalue, jota kunta vuokraa kiviyhtiöille. Nämä maksavat 25 euroa jokaisesta tonnista kiveä, joka punnitaan Algueñan punnitsemisasemalla ennen kuin se lähtee louhokselta. S uurin näistä kiviyhtiöistä on Levantina , joka louhii noin 70 % alueen tuotannosta. Sillä on omia kaivoksia ja myyntikeskuksia eri puolilla Espanjaa ja muualla maailmassa, suurin niistä on Noveldassa sijaitseva Stone Center , jossa on yli 200 000 m² Crema Marfil -marmoria tältä Monte Coton kaivokselta ja lisäksi monia muita laatuja eri puolilta maailmaa. T älle Euroopan suurimmalle avokaivokselle ja maailMonte Coton vaikuttava näköalapaikka man suurimman tämäntyyppisen marmorin louhintapaikalle on tehty näköalapaikka ”Monte Coto Experience by Levantina” . Se on ainutlaatuinen paikka nähdä omin silmin ja tutustua marmorin kaivostoimintaan ja kiviteollisuuteen, joka on tärkeä elinkeino tällä alueella. T ämä näköalapaikka on ystäväni arkkitehti Angel Rocamoran suunnittelema. Se on hyvin yksinkertainen, koska maisema ei kaipaa mitään lisää: suuret laatat, joiden päällä seistään, on tehty paikalta louhitusta marmorista ja kaiteet kiviporan teristä sekä isoista marmorikimpaleista, muutama metallinen paneeli on loppuvarustus. Ehdottomassa pääosassa on kaivosmaisema, jonka yksi ystäväni sanoi tuovan Näköalapaikan laattojen päällä seistään. Kaiteet on tehty kiviporan teristä ja marmorikimpaleista. Näköalapaikka otettiin juhlavasti käyttöön 12.12.2017, kuten paikalle pystytetty kyltti kertoo.
Uusi Costa Blanca 4/2018 5 Monte Cotolle mennään Calle Cuevas Nuevas -nimisen kadun kohdalta, Algueñan kylän vierestä läheltä marmorikuorma-autojen vaakaa ja pientä lääkäriasemaa nimeltään Umivale, mutta pitemmälle ei saa mennä kaivosalueen turvallisuussääntöjen vuoksi, vaan vierailut tehdään aina Levantina-säätiön bussilla ja opastettuina vierailuina. mieleensä asteekit ja inkat. Paikka on todella vaikuttava, mutta kaivosten tiukat turvallisuusmääräykset estävät vierailut ilman varausta. Paikalla on aina oltava myös kaivosinsinöörin. A lueella näkee todella isokokoisia traktoreita ja kuorma-autoja, jotka liikuttelevat kiviä kunnes ne saadaan leikattua noin 2,80 x 1,60 x 1,50 kokoisiksi ja n. 15 000 kiloa painaviksi paloiksi. Nämä kuljetetaan sitten jälkikäsittelyyn. Suuria ovat myös muut työvälineet. Esimerkiksi se moottorisahan terä, jolla kiveä leikataan, on neljä metriä pitkä, vettä käytetään myös paljon pölyämisen estämiseksi. Oli mielenkiintoista katsella kuinka pudotettiin iso lohkare marmoria (n. 40 tonnia) sen eteen kerätyn hiekkakasan päälle kun se oli ensin saatu leikattua ja irrotettua vuoresta. L evantina työstää noin puolet kivestä itse ja myy noin puolet sellaisenaan. Suuri osa kivestä menee nykyään vientiin Aasiaan, vaikka kotimaan markkinatkin ovat taas alkaneet vetää. Kriisi ja rakennuskupla aiheuttivat tuotannon voimakkaan laskun. Arvioiden mukaan tällä kaivauksella on elinaikaa noin 25–30 vuotta ennen kuin se ehtyy. K oska paikka on niin valtava, sitä ei voi ympäristöllisesti käsitellä samoin kuin pieniä kaivoksia, jotka suljettaessa täytetään kaivoksen jätteillä ja peitetään sitten maakerroksella ja näin alue maisemoidaan suhteellisen helposti. M onte Cotossa on suunniteltu kaivoksen käyttöönottoa muihin tarkoituksiin, kuten museona ja turistinähtävyytenä sekä virkistysalueena, jossa voisi olla esimerkiksi kiipelyalue, teatteri jne. S ain kutsun viime toukokuussa osallistua vierailulle Levantina-yhtiön säätiöltä yhdessä yhden Alicanten yliopistolta tulleen ryhmän kanssa kun kyselin pääsyä yksin ja yksityishenkilönä paikalle joskus joulun aikoihin vuosi sitten. T odella hieno vierailu koska maisema oli niin erikoinen ja mahtava. Vaikutuksen tekivät myös isot koneet ja kulkuneuvot. Joka vuosi Pinoson juhlien aikaan on myös aikomus järjestää bussiretkiä sieltä kaivokselle. Näin saadaan tuotua luonnonkiviteollisuus lähemmäksi yleisöä. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen
Uusi Costa Blanca 4/2018 6 A aro "Arttu" Sinervon 80-vuotisjuhlilla marraskuisena torstai-iltana pidettiin lystiä laajan ystäväjoukon kanssa ravintola Filtonissa. Juhlissa kuultiin luonnollisesti paljon musiikkia. Soitosta vastasivat juhlaorkesteri Vanhat Veijarit, Tampereen "Rientolan II-riviset" ja tietysti itse juhliva Arttu. L auleskeltiin yhdessäkin, tanssittiin ja tietysti syötiin hyvin. Jopa stripteasenumerokin nähtiin. Puheita syntymäpäiväsankari ei toivonut kuulevansa, muttei niiltäkään täysin vältytty. Juhla oli hyvin Artun oloinen rento ja iloinen. Kaikkihan Artun tuntevat, mutta silti on tarpeen kertoa hieman enemmän syntymäpäiväsankarista. Kuka olet, kerro elämänvaiheistasi A rttu kertoo käyneensä syntymässä Helsingissä Naistenklinikalla, ja on täysin arkkiatri Arvo Ylpön ansiosta viettämässä 80vuotispäiviään. Alkuasetelma ei kuulemma ole ollut järin hääppönen, ja Naistenklinikalla kuluivatkin elämän ensi kuukaudet. S en jälkeen elämä onkin heitellyt sinne sun tänne, nuoruusvuodet ja ensimmäiset työpaikat olivat Turussa. Sieltä hän lähti vuonna 1963 aikomuksena yrittää pari vuotta omaa ARTTU JA KURTTU JUHLIVAT hommaa yrittäjänä Raumalla. Arttu kertoo siinä sitten menneen 45 vuotta ennenkuin tuli valmista. Samalla tuli perhe ja kolme lasta. Nyt on jo kuusi lastenlasta ja kolme neljättä sukupolvea, juna kulkee.... Musiikki on ollut tärkeä osa Arttu Sinervon elämää A rttu kertoo: "Musiikki, samatte laulu ja tanssi on ollu tosi tärkeässä osassa koko elämäni. Nuorena tanssin eri ryhmissä, soitin saksofonia, laulaa kailotin aina ku se oli mahollista. Muusikkoa ei musta tullut, tuli pelimanni! Joskus oon aatellu, et millä se Ylppö mut rokotti. " R uuhkavuosina" jäi soitot vähemmälle. Mutta noin 45-vuotisena kun jouduin lopettamaan alkoholin käytön, innostuin II-rivisestä haitarista, ja se oli menoa. Pääsin vielä sattumoisin mukaan Tampereen Rientolan II-riviset -pelimanniporukkaan, joka soitti myös syntymäpäiväjuhlissani ravintola Filtonissa. Heidän kanssaan kierrettiin noin 25 vuotta sekä kotimaassa että ulkomailla: kaksi kertaa Australia, Amerikka, Kanada, Euroopan maissa jne, ja tietty joka ikinen vuosi Kaustisella. Nykyisin soittelen Turun II-rivisten mukana, jotka myös ovat käyneet täällä Torreviejassa pariinkiin kertaan, niinkuin monet muutkin tutut soittajaja pelimanniporukat sekä ystävät. Iloisia ja monipuolisia musiikkitilaisuuksia yli 10 vuoden ajan A rttua voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisyhteisön kulttuuritapahtumien tuottajaksi, niin monia ja monenlaisia iltamia, illallistansseja, tanssikursseja, vappubileitä Filtonissa ja monissa muissa paikoissa hän on järjestänyt Torreviejassa yli 10 vuoden ajan. A rttu muistaa toki mainita myös, kuinka hyvä onni hänellä on ollut saada tähän kaikeen "häsläämiseen" mukaan hyviä ystäviä kuten Sirkka ja Pekka Sand , jotka ovat jo vuosikausia olleet järjestelyissä mukana ja auttaneet kaikessa. Myös Liisa Kultanen on ollut kullanarvoinen kielitaitoineen. Rauma giäl ei tääl toimi! Arttu kyllä toteaa, että jos hän on ostamassa jotain, häntä ymmärretään oikein hyvin, mutta jos valittaa jostain, ei kukaan ymmärrä! Tampereen Rientolan II-riviset
Uusi Costa Blanca 4/2018 7 J a tärkeimpinä Arttu mainitsee tietysti uskolliset tapahtumissa kävijät! Esimerkkinä Hätisen Veikko , jonka lipun nro joka pippaloon on ollut numero 1, ja monet muut ystävät alusta asti. Miksi ja milloin päädyit tulemaan Torreviejaan T orreviejaan päätyminen on ollut pienestä sattumuksesta kiinni kuten niin moni asia elämässä. Arttu kertoo olleensa Aurinkorannikon fani 90-luvun tienoilla ajellen eestaas Euroopan läpi pariksi kolmeksi viikoksi aina kun töiltä ehti. Fuengirola oli jo silloin pikemminkin biletyspaikka. Tosin siellä asuttiin keskustan hotelleissa. Y stävällä oli talo Fortunassa, jonne Arttu Aurinkorannikon matkoillaan aina pistäytyi. Tulipa sitten päivä, jolloin olisi pitänyt lähteä ajamaan Aurinkorannikolle, ja Antti -ystävä tokaisi: "Minkä helvetin takia sun ny viäl tarttee ajaa 500 km, lähetään Torviseen käymään". Ei siinä kauaa mietitty, kun pakattiin tavarat autosta pois, ja lähdettiin 60 km päähän Torreviejaan. A ntti oli asunut aiemmin Lago Jardinin alueella, mentiin allasbaarille tapaamaan tuttuja, siinä leppoisaa jutustelua, kunnes Artulle tuli sellainen olo, että tämä on tässä! Niinpä Arttu osti vuonna 2001 Lago Jardin II puolelta asunnon. Mikä Torreviejassa on parasta T orreviejassa oli ja on kaikki, mitä Arttu kertoo tarvitsevansa, turvallista, rauhallista, jopa hiljaisuutta? (Arttu väittääkin, ettei hän ole kovin seurallinen, kuka uskoisi). Torreviejassa ensimmäisten päivien elävä muistikuva on, kuinka aamukahvia keitellessä vilkaisu keittiön ikkunasta, ja näkyi monikymmenpäinen lammaslauma ja paimen verkkaisesti töitään tehden. Siitä tuli suorastaan euforinen olo. Nyt toki sitäkin aluetta rakennetaan, ajat muuttuvat. T orreviejan hyviä puolia on myös sen keskeinen sijainti – Barcelonaan 500 km, Madridiin 500 km, Malagaan 500 km. Espanjassa eläkeläinen matkustaa julkisilla liikennevälineillä tosi edullisesti, joten on mukava käydä katsastamassa metropoleja, jos rupeaa seinät ahdistamaan. Vanhat Veijarit -toiminta A rttu mainitsee viime vuosien erityisen mieluisaksi toiminnaksi "oman kylän" Vanhat Veijarit soittoporukan, sen harjoitukset, yhteislauluillat ja tanssit Ratto-Tallilla. Yhtye on 5–6 vuoden aikana laajentunut triosta 10–13 hengen yhtyeeksi, jolla on 60 kappaleen yhteislauluja tanssiohjelma harjoiteltuna. Kaikki ovat suomalaisia musiikinharrastajia, osaamisen taso vähän vaihtelee, mutta yhteissoitto sujuu mainiosti. Arttu on toiminut alusta asti Veijareiden yhteislauluiltojen vetäjänä ja juontajana, ensin Think Pinkissä ja myöhemmin Ratto-Tallissa. T orreviejan suurin suomalainen livebändi Vanhat Veijarit soitti syntymäpäivien juhlaorkesterina tanssimusiikkia. K iitos ystävät – Teitte mahtavat juhlat – Hymyillään, kun tavataan! Vanhat Veijarit Teksti: Malla Grönvall Kuvat: Aaro Sinervo ja Malla Grönvall
Uusi Costa Blanca 4/2018 8 Costa Blancan suomalainen seurakunta 30 vuotta Seurakunta juhli komeasti Costa Blancan suomalainen ev.lut. seurakunta vietti 30-vuotisjuhlaviikon marraskuun lopulla. Juhlakonsertissa Torreviejan katolisessa pääkirkossa perjantaina 23.11. oli 250 henkeä Savonlinna-kvartettia kuulemassa. Kirkko täyttyi myös lauantain juhlamessussa, jonka jälkeiselle ohjelmalliselle juhlalounaalle 200 nopeinta ehti varaamaan lippunsa. 30 vuotta toiminut suomalainen seurakunta sai juhliinsa arvokkaan vieraan, kun messun juhlasaarnan piti Suomen ev.lut. kirkon ulkosuomalaistyön johtaja, teologian tohtori Kimmo Kääriäinen . Kohdistaessaan sanansa ulkomailla tehtävään työhön kirkkoneuvos Kääriäinen viittasi Jeesuksen sanoihin ihmisen vastuusta vähäisimpien hyväksi tehtävässä työssä. Meitä kutsutaan pitämään huolta toisistamme. Yksi ympäristö näille hyville teoille on tämä 30 vuotta täyttävä seurakunta, tämä yhteisö. Jumala rakastaa meitä. Hän on antanut oman poikansa kärsiä ja kuolla puolestamme. Jumalalla ei kuitenkaan ole muita käsiä auttaa kuin meidän kätemme. Annetaan niiden olla ahkerat lähimmäistemme parhaaksi. J uhlamessu sai lisäarvoa myös siitä, että ennen nykyistä turistipappia ja messun liturgian hoitanutta Peter Kankkosta edeltäneet papit Sakari Vuorinen ja Juhani Huovila sekä Kääriäinen ja rovasti Veijo Lauronen avustivat ehtoollisen jaossa koko kirkkokansalle. Juhlamessuyleisö täytti kirkon. Katariina Hautamäki-Huuki ja Mariano Sánchez Martínez. Savonlinna-kvartetti Andrei Nikulin, Maria Sidorkina, Katja Inkala ja Ilkka Vesioja sekä solisti Esa Pyöriä. Viisi pappia alttarilla: Kimmo Kääriäinen, Peter Kankkonen, Juhani Huovila, Sakari Vuorinen ja Veijo Lauronen.
Uusi Costa Blanca 4/2018 9 M essun vieraina kuultiin myös edellisiltana kirkossa konsertoinutta Savonlinna-kvartettia sekä nykyistä ja edellistä kanttoria Satu Rantaa ja Esa Pyöriää . Myös kunniakonsuli Mariano Sánchez Martínez onnitteli messussa seurakuntaa, koska hän oli estynyt juhlalounaasta. U nto Vuontisjärven kirjoittaman juhlarunon lausui Pirjo Mattsson . O hjelmallinen juhlalounas järjestettiin monille tutussa Restaurante Fun pääsalissa, jossa mm. Suomi-Seura aloitti 80-luvulla, jolloin se oli Los Arcos. K utsuvieraina saatiin paikalle mm. Suomen Madridin-suurlähetystöstä konsuli Katariina Hautamäki-Huuki ja Aurinkorannikon eläkkeelle jäävä pappi Timo Sainio sekä paikallisen Vapaakirkon pastori Ilkka Hirvonen , jotka kaikki onnittelivat seurakuntaa Peter Kankkosen ja Paula Kaikkosen juontamassa juhlassa. M yös ex-kanttoripariskunta Jukka ja Riitta Hovila ja Savonlinnan kaupunki esiintyvän kvartetin Ilkka Vesiojan välityksellä onnittelivat seurakuntaa. K oko lounasillan salintäyteistä yleisöä ilahduttivat Savonlinnakvartetti sekä kanttorimuusikot Satu Ranta ja Esa Pyöriä lauluillaan ja soitoillaan. K ohokohdaksi muodostui myös Kirkon seurakuntatyön ansiomerkkien jako 18 hengelle. 20-vuotisen hopeamerkin seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Kari Winberg luovutti Arto Salokankaalle , joka toimitti myös 20-vuotishistoriikin vuonna 2008. P ronssimerkin 10 vuoden ahkeroinnista vapaaehtoistyössä saivat Leena Alander , Pirkko Fröjdholm , Paula ja Viljo Kaikkonen , Tarja Karjalainen , Tuula Kinnunen , Kaarina Kolehmainen , Pentti Leino , Pirjo Mattsson , Kaija Mäkiö , Panu Niva , Elli Olli , Maximina ja Esa Peltonen , Soile Salo sekä Anneli ja Paavo Åberg . Osa heistä oli estynyt saapumaan tilaisuuteen. S eurakunnan erityiskiitoksen Kirkon luottamusmiesmerkein saivat Inkeri Jäppinen (alkuvuosien toimitilat), Eeva-Liisa ja Markku Blinnikka (keittiö ja juhlatarjoilut), Auli Ilmola (keittiö, ompelu, juhlat), kirkkoherra Don Manuel , sihteeri Conchita ja Rafael katolisesta seurakunnasta (kirkon käyttö) ja Voitto Korhonen (juhlakirja). Teksti: Voitto Korhonen Kuvat: Matti Jakonen ja Voitto Korhonen Arto Salokangas sekä juontajat Peter Kankkonen ja Paula Kaikkonen. Satu Rannan ja Esa Pyöriän duetto juhlalounaalla. Ansiomerkkien saajat. Kirkkokuoro juhlapäivänä. 18 ansiomerkkiä
Uusi Costa Blanca 4/2018 10 No ei niitä ole ainakaan Torreviejassa näkynyt. Täällä ajetaan surutta jalkakäytävillä. Pysähtyminen ja jalan laittaminen maahan tuntuu olevan mahdotonta. Liikennesäännöistä ei välitetä. Tietoa pyöräilijöille on kyllä saatavilla, mutta se on hajallaan useassa eri paikassa. Tässä yhteenveto. Liikennesäännöt P ääsääntö on, että pyöräilijä väistää jalankulkijaa. Pyörällä ajettaessa on noudatettava samoja liikennesääntöjä kuin autokin. Suojatien yli pyörä on talutettava. Pyörällä on ajettava pääsääntöisesti pyöräteitä pitkin. Mikäli niitä ei ole, on ajettava kadun oikeata reunaa. Liikennemerkkejä on noudatettava. Esimerkiksi yksisuuntaista katua ei saa ajaa väärään suuntaan tai punaista liikennevaloa vasten ei saa ajaa. Viimemainitusta voi saada 200 € sakon. P yöräilijöiden on pysähdyttävä poliisin ratsioihin kuten autojenkin. Rattijuopumusraja on sama kuin autoilijoille. Viimemainitusta voi saada 500 € sakon. Huumeiden vaikutuksen alaisena ei saa ajaa polkupyörällä. Puhelimen ja korvakuulokkeiden käyttö on ajaessa kielletty. Jalkakäytävillä ei saa ajaa polkupyörällä kuin lapset. Torreviejan rantapaseolla poliisi käskeekin pyöräilijöiden jalkautua, mikäli ajaja ei itse ymmärrä tehdä niin. Huomaavaiset polkupyöräilijät Teksti: DI Markku Aarnio Pyöräilykypärä S uomessa on kuollut viime vuosina noin 26 pyöräilijää vuosittain. On arvioitu, että heistä noin kolmasosa olisi hengissä, mikäli olisivat käyttäneet kypärää. Espanjasta en tilastotietoja löytänyt. Kypärä koostuu kovasta ulkokuoresta ja yleensä styroksista tehdystä pehmusteesta. Kypäriä on monenlaisia ja värisiä. Jokaiseen makuun sopivia kypäriä luulisi olevan. Ulkonäkö on toisarvoinen ominaisuus ihmishengen tai loukkaantumisen rinnalla. Kerran vahingoittunutta kypärää ei saa enää käyttää. Muovipehmusteen mentyä lyttyyn kypärän vaimennusteho katoaa. Suomen uusiutuvassa tieliikennelaissa ei ole ehdotonta kypäräpakkoa. Espanjassa kypärää ei tarvitse käyttää kuin taajamien ulkopuolella. Taajamien ulkopuolella E spanjassa polkypyörä luokitellaan ajoneuvoksi siinä missä autokin. Nopeusrajoitus on enintään 45 km/t. Mikäli huippunopeus on tuota suurempi, ei kyse ole enää polkupyörästä vaan moposta. Tämä siis koskee myös sähköisiä ja sähköavusteisia pyöriä. Mikäli nopeusrajoitus on mainittua alhaisempi, sitä on noudatettava. Taajamien ulkopuolella ja maanteillä on käytettävä kypärää. Asuna pitää olla illalla heijastinliivi ja pyörässä valot. Maanteillä saa vierekkäin ajaa enintään kaksi pyöräilijää. Ruuhkaisilla teillä on ajettava, mikäli mahdollista, sivurajan ulkopuolella jonossa, ei vierekkäin. Mikäli pyöräilyä ei ole erikseen kielletty moottoriliikenneteillä (autovia), on ajettava ainoastaan sivurajan ulkopuolella. Ajajan on oltava vähintään 14-vuotias.
Uusi Costa Blanca 4/2018 11 Autoilijat E spanjassa autoilijoiden on ohitettava pyöräilijä tai pyöräilijäryhmä 1,5m etäisyydeltä. Mikäli pyöräilijä ohittaa jonkun hitaamman ajoneuvon, on hänen noudatettava samaa etäisyyttä. Liikenneympyrässä (esim. kiertoliittymässä) pyöräilijöillä tai ryhmällä on etuajooikeus siinä missä autoillakin. Toisin sanoen ensimmäisenä liittymään tullut saa ajaa kiertoliittymässä muiden odottaessa. Kaupunkipyörät O nneksi Torreviejassa ei ole kaupunkipyöriä. Helsingissä kaupunkipyörillä ajo on todella villiä. Ajetaan surutta jalkakäytävillä ja liikennesääntöjen vastaisesti. Lopuksi M eille vanhoille ihmisille kaatuminen esimerkiksi polkypyöräilijän tönäisemänä saattaa johtaa siihen ensimmäiseen ja samalla viimeiseen sairaalareissuun. Näin siitäkin huolimatta, vaikka vammat olisivat lieviä. Mutta se shokki vieraassa ympäristössä olemisesta yhdessä vammojen kanssa saattaa osoittautua kuolettavaksi yhdistelmäksi. Mikäli liikennesäännöt ovat unohtuneet tai kiellot tuntuvat mahdottomilta noudattaa, niin jätetään se polkupyörä suosiolla kotiin tai vuokraamoon. Luulisi ainakin seurakuntien edistävän pyöräilyn sijasta kävelyä. Onhan apostolin kyydissä suorastaan jotakin raamatullista. Kypärääkään ei käytetä. Tilanne on vielä pahempi Amsterdamin keskustassa. Jos et jää siellä auton alle, niin jäät kävelijänä polkupyörän alle. Esimerkiksi rautatieaseman pyöräparkissa on yli 3500 polkupyörää. Lontoon Kensingtonin puistossa on kaupunkipyöräpisteen luona opastaulu, jossa käydään läpi tärkeimmät pyöräilyn liikennesäännöt. Vastaavaa opastusta en ole nähnyt muissa maissa, vaikka tarvetta olisi. Onneksi Suomessa talvi vähentää kaupunkipyöräilyintoa. Mutta ensi kesänä kaupunkipyörät tulevat taas liikenteeseen. Uutena paikkakuntana on mm. Kuopio. Lisätietoja aiheesta löytyy esimerkiksi: Rita; Polkupyöräkin on ajoneuvo. Uusi Costa Blanca 2/2018. s. 37. Anna Venejärvi, Raimo ja Liisa Ranta; Pyörän selässä Madridista Santiagoon. Olé-lehti 10/2018. ss. 30–34. Netistä esimerkiksi www.trafi.fi => sähköiset liikkumisvälineet, www.liikenneturva.fi => liikenteessä => pyöräilijät tai englanniksi: www.n332.es/2016/09/06/cyclists-know-the-law/.
Uusi Costa Blanca 4/2018 12 Vapaaehtoisten rekrytointi, perehdytys ja pelisäännöt auttamistyöhön A uttamispalaveriin ev.lut. srk:n seurakuntakodilla keskiviikkona 21.11.2018 osallistui kymmenen henkilöä. Kiinnostus lähteä projektiin mukaan tavalla tai toisella oli mukavaa kuultavaa. T ilaisuudessa oli tarkoitus saada aikaan yhteistyötoimikunta, jonka puitteissa voitaisiin hoitaa vapaaehtoisvoimin alueella asuvien ihmisten auttamistarpeet. Asioista keskustelu on vielä kesken, koska seurakuntaneuvostosta ei palaverin nopean aikataulun vuoksi ehtinyt paikalle ketään. Olen myös muihin mahdollisiin mukaan tuleviin järjestöihin yhteydessä ennen seuraavaa palaveria, joka on seurakuntakodilla Maldonado 2, 2. krs. keskiviikkona 9.1.2019 klo 16.30. K eskusteltiin siitä, millaista avun tarvetta paikkakunnalla on eli yksinäisyyttä, sairautta ja erilaisia elämän kriisejä. Auttamistyöhön osallistuvilta ei edellytetä sosiaalitai terveydenhuollon koulutusta, vaan kuka tahansa, jolla on halua auttaa, voi osallistua toimintaan perehdytyksen sekä pelisääntöjen ja vaitiolovelvollisuussitoumuksen hyväksymisen jälkeen. Ei ole tarkoitus tehdä ammatillista työtä eikä viedä leipää auttamistyötä työkseen tekeviltä ihmisiltä. A lkuvuodesta ev.lut. seurakunnassa oli kaksi Lahden ammattikorkeakoulun sosionomi, AMK-opiskelijaa, jotka tekivät opinnäytteensä vapaaehtoistyöstä. Heli Poikolainen ja Teija Kiviniemi kirjoittavat auttamistyön rekrytoinnista alla olevan lainauksen mukaisesti. Olen jättänyt tekstistä tähän yhteyteen epäoleellisia asioita pois myös tekstin väleistä. Teija Kiviniemi ja Heli Poikolainen toteavat, että haastateltujen vapaaehtoistyöntekijöiden mielestä on tärkeää, ettei vaadittaisi toisilta samaa kuin mihin ehkä itse venytään, vaan arvostettaisiin erilaisia työpanoksia. Jokaisen työpanos on yhtä arvokas. Kaikkia tarvitaan ja yhdessä voimme luoda toimivan ja hyvän työympäristön, missä jokainen voi tehdä omaa arvokasta työtään itselleen sopivalla tavalla kuitenkin sitoutuen toimintaan rakentavassa ja hyvässä yhteistyössä muiden yhteistyökumppaneiden kesken. mukaan lähteminen ei yksistään riitä, vaan se edellyttää toiminnan merkitystä itselle. Seurakunta on avoin kaikille ihmisille ja uusien vapaaehtoisten rekrytoinnissa tulisi käyttää monia kanavia hyödyksi. Erilaiset tilaisuudet, tapahtumat ja kokoontumiset ovat paikkoja, joissa työntekijät ja vapaaehtoiset saavat mahdollisuuden pyytää mukaan uusia toimijoita ja samalla rohkaista arjen kristillisyyteen. Yksi hyvä keino on verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa ja mainostaa epävirallisesti toimintaa, siellä missä sitten liikkuu. Uusia jäseniä voi löytyä myös siten, jos joku kirjoittaa esimerkiksi paikallislehteen mielipidekirjoituksen, joka puhuttelee tehtävään rekrytoijaa. Internetin mahdollisuudet ovat tänä päivänä lähes rajattomat. Verkko on ennemminkin mahdollisuus kuin uhka. Voidaan väittää, että noin puolet suomalaisista seuraa ainakin jotain yhteisöpalvelua, kuten esimerkiksi Facebookia. Sosiaalinen media käsittää verkkopalveluja kuten Facebook, Twitter ja erilaiset blogit. Sosiaalisen median eli somen tarkoituksena on mahdollistaa kommunikointi. Suomalaisilla on käytettävissään monipuolinen sosiaalisen median välineistö, jota käytetään tietojen vaihtoon sekä henkilökohtaisten suhteiden ylläpitämiseen. Vapaaehtoistyön mahdollisuuksista viestiminen voi olla haasteellista. Kutsuttaessa uusia tekijöitä mukaan toimintaan, on hyvä muotoilla visio siitä, mihin työllä tähdätään. Kutsusta tulisi käydä ilmi, että osallistuminen auttaa jonkin tärkeän ja ”Suunniteltaessa vapaaehtoistehtäviä, kannattaa varmistaa, että tarjolla olisi mahdollisimman erilaisia tehtäviä ja sellaisia tehtäviä, jotka sopivat ihmisten elämäntilanteisiin. Vapaaehtoistyössä tehtävät voidaan jakaa vaativiin, kriittisiin ja aikaa vieviin tehtäviin sekä myös päinvastoin. Ensimmäiseksi kannattaa suunnitella ja ideoida vapaaehtoistyötä ja vasta tämän jälkeen alkaa hankkia jäseniä vapaaehtoistyöhön. Aktiivinen jäsenhankinta kannattaa aloittaa kartoittamalla sosiaalinen verkosto esimerkiksi listaamalla ylös kaikki yhteisöt, johon kuuluu ja miettimällä niiden ympäriltä ihmisiä, joita tuntee ja tämän jälkeen olla rohkeasti yhteydessä heihin. Millä tavoin sitten tavoitetaan ikäihmiset, joita pyydetään vapaaehtoistyöhön mukaan. Tavoittamisen tueksi voidaan ilmoittaa tiedotusvälineissä ja lehdissä, perustaa infopisteitä terveyskeskuksiin ja niin edelleen. Ikäihmisten tulisi tuntea, että mukaan lähteminen kannattaa ja että vapaaehtoistoiminnalla on merkitystä heille, pelkkä
Uusi Costa Blanca 4/2018 13 tarpeellisen toteutumista. Ihmisiä voidaan kutsua mukaan kaikissa kohtaamistilanteissa, lisäksi voidaan järjestää ideointija perehdytysiltoja. Rekrytoinnin onnistumisen kannalta on tärkeätä uskaltaa kysyä suo-raan henkilöltä, kun tapaa hänet. Mitä paremmin osaa tehtävää kuvata ja mitä paremmin tuntee vapaaehtoisen tarpeet, sitä todennäköisemmin hän voi suostua tehtävään. On hyvä muistaa tarjota vaihtoehtoja osallistua ja kysyä mitä vapaaehtoistyöntekijä tekisi mieluiten. Asenteella on suuri merkitys ja asenne yleensä ratkaisee paljon. Jos on itse innostunut, saa myös muut mukaan. Vapaaehtoistoiminnasta on hyvä tehdä niin hauskan ja kiinnostavan kuulosta, ettei yksikään aktiivi missään tapauksessa haluaisi jättää väliin mahdollisuutta osallistua. Ihmiselle on tärkeätä toimia sellaisella tietotaidolla, mitä häneltä löytyy. Omaehtoisuus tekemisessä kannustaa ja rajoitteet puolestaan voivat suorastaan sammuttaa innostusta. Lähtökohtaisesti ihminen haluaa osallistua, mutta joillain siihen voi liittyä myös velvollisuuden tunnetta tai sosiaalista painetta. Ne voivat toimia puoleensavetävinä tai etäännyttävinä tekijöinä. Menestyvä rekrytointiprosessi kattaa yleensä ohjauksen ja koulutuksen tehtävään. Koulutus tukee aktiivien sitoutumista ja lisää tietotaitoa. Koulutuksen tarjoaminen kertoo vapaaehtoisille aktiiveille, että heidän työnsä on tärkeää ja sitä arvostetaan. Koulutuksen myötä piristetään ja innostetaan osallistumaan toimintaan myös jatkossa. Yksi hyvä esimerkki matalan kynnyksen koulutuksesta, mikä toteutetaan kouluttajan omin voimin, on uusien illat, joita voidaan järjestää uusille aktiiveille ja jäsenille. Aina uusia koulutuksia suunniteltaessa on hyvä miettiä minkälaista koulutusta ja kenelle sitä suunnitellaan, kuka järjestää koulutuksen ja kuka on sen vastuuhenkilö.” P erehdytystä hoitamaan on tulossa lisäkseni (sosiaalityöntekijä ja alan opettaja) ainakin yksi psykiatrian sairaanhoitaja. Rahoitusasiaa täytyy miettiä lisää myöhemmin. Osa projektin henkilöistä lähtee mahdollisesti alkuvuodesta tutustumaan Aurinkorannikon seurakunnan lähimmäispalveluun. Johtava pappi Timo Sainio on toivottanut meidät tervetulleiksi sinne, jotta voisimme jakaa kokemuksia ja suunnitella oma toimintamme mahdollisimman hyvin. Ehkä hekin voisivat saada jotakin omaan työhönsä meidän ajatustemme pohjalta. M adridin suurlähetystön konsuli Katariina Hautamäki-Huuki sekä Pilar de La Horadadan kunniakonsulaatissa työskentelevä Arja Hynninen ovat kiinnostuneita Costa Blancalla viritteillä olevasta auttamistyöstä vapaaehtoisvoimin. Se auttaisi myös valtion virkamiehiä omassa työssään, kun tietäisi, minne apua hakevat ja tarvitsevat ihmiset voi ohjata. Hautamäki-Huuki aikoo kirjoittaa asiasta suurlähetystön blogiin, joka löytyy osoitteesta: www.blogit.ulkoministerio.fi/madrid O piskelijoiden opinnäytetyö löytyy Lahden ammattikorkeakoulun Theseus-kannasta heidän nimillään lähitulevaisuudessa verkko-osoitteessa www.theseus.fi/handle/10024/10 Lisätietoja: Sinikka Halttunen-Havulinna, modervik@gmail.com tai 690 343 714. Sinikka Halttunen Seurakunnan syyskokous 10. marraskuuta kokosi runsaasti osanottajia Torreviejassa messun jälkeen. Seurakuntaneuvoston kokoukselle valmistelemat asiat hyväksyttiin asialistan mukaisesti ilahduttavan vilkkaan keskustelun saattelemina. Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Eila Pekkala ja sihteerinä Peter Kankkonen . Käsiteltävinä olivat mm. syyskokoukselle kuuluvat vuoden 2019 toimintasuunnitelma sekä tuloja menoarvio. Seurakunnan taloustilanne todettiin vakaaksi ja kokous päätti seurakuntaneuvoston esityksestä myös ylimääräisestä lainanlyhennyksestä Kirkkohallitukselle. Päätös syntyi äänestyspäätöksenä äänin 19-6. Toimintasuunnitelmaa käsiteltäessä keskusteltiin myös uusien toimitilojen tarpeesta: aktiivisten seurakuntalaisten määrä Costa Blancalla lisääntyy vuosi vuoden jälkeen, minkä vuoksi nykyiset tilat alkavat olla jo liian pienet sekä myös vaikeapääsyiset. Syyskokous Ev.lut. seurakunnan syyskokous totesi, että tulevaisuudessa olisi hyvä saada seurakunnalle suuremmat tilat – mieluummin kirkon lähistöltä ja katutasosta. Torreviejan keskusaukion äärellä sijaitseva katolinen pääkirkko toimii myös suomalaisen ev.lut. seurakunnan messupaikkana. (Kuva: Sinikka Halttunen)
Uusi Costa Blanca 4/2018 14 K oulukuulumisista tulee kivasti kyselyjä, joten tässä pieni kirjoitus lasten koulukavereiden synttäreiltä. Tämä on ilo tässä kertoa, koska lapset ovat saaneet paljon paikallisia kavereita sekä syntymäpäiväkutsuja. Kertonee siis siitä, että sisällä ollaan espanjalaisessa yhteiskunnassa ja kaikki asiat menneet enemmän kuin odotusten mukaisesti. Lapset ovat viihtyneet erittäin hyvin ja saaneet paikallisia ystäviä todella mukavasti. E spanjalaislasten syntymäpäiväjuhlat poikkeavat huomattavasti suomalaisista vastaavista. Täällä juhliin osallistuvat yleensä aina myös vanhemmat, tuttavat, isovanhemmat, väkeä on kuin pipoa syntymäpäivillä. Juhliin mentäessä halaillaan ja pussaillaan koko väki isäntäväen ja sankarin toimesta. Fiilis on todella hyvä ja lämminhenkinen. Näin lasten vanhempina on ilo luoda uusia verkostoja ja saada uusia tuttavia myös itse näissä upeissa espanjalaisissa juhlissa. T yypillisesti juhlat järjestetään muualla kuin kotona, johtuen siitä, että keli täällä juhlimiseen on yleisesti aina enemmän kuin sopiva, ja tilaa järjestää kyseisiä kemuja on ulkotiloissa enemmän kuin sisällä. Paikkoina, joissa juhlia järjestetään, ovat ravintolat ja erilaiset puuhapaikat, myös meren ranta on yksi hyvä paikka ja kuten meillä, niin pienemmän miehen seuraavat kemut ovat paikallisessa skeittipuistossa. Lasten syntymäpäiväjuhlat espanjalaisittain T arjoilua on varattu luonnollisesti kaikille ja täällä sinänsä jännä, että aikuisille on myös tyypillisesti alkoholitarjoilu mukana, kuten näissäkin kemuissa oli. Vanhemmalle väelle on varattuna valkoviiniä, punaviiniä sekä luonnollisesti olutta. Tämä kuuluu täällä kulttuuriin hyvin pitkälle. Juhlat eivät ole mitkään ryyppyjuhlat vaan alkoholi on tyypillinen valinta ruokajuomaksi espanjalaisessa kulttuurissa. Lapsille taasen oma tarjonta limsoineen ja pikkupurtavineen. M usiikkia ja ohjelmaa juhlissa on yleensä monenmoista, kuten näissäkin kemuissa taas oli. Yksi hauska ohjelmanumero oli lasten kolikoiden etsintä pelleasuisten klovnien johdolla. Oli mukava seurata, kun lapset etsivät kolikoita kiipeillen tämän upean ravintolan kivipatsaissa, samalla kun vanhemmat katselivat ja pohtivat, että mitäköhän kivinen patsas mahtaapi maksaa, jos sattuu vahinko käymään. Y ksi kiva juttu on ollut myös se, että kun päivänsankarille on viety lahja, niin juhlien lopuksi saa jokainen kävijä mukaansa tyypillisesti vielä pienen vastalahjan. Kari Rosenlöf Tämä oli kaikille mukavaa. Juhlijat etsimässä kolikoita ympäri juhla-aluetta. Pellet toimivat syntymäpäivien juontajina. Juhlijoita oli mukavasti paikalla vauvoista vaareihin. (Julkaistu aikaisemmin kirjoittajan omassa blogissa www.operaatiovarpaatmereen.com)
Uusi Costa Blanca 4/2018 15 Suosittu Fika Bistro Torreviejassa Torreviejan keskustassa on hiljattain avattu skandinaavinen ravintola Fika Bistro , jossa on vaikutteita Venezuelasta. Kun Jerry Salminen ja Zamy Rodriguez päättivät avata ravintolan Espanjassa, niin valinta kohdistui valkoiseen rannikkoon Costa Blancaan. Ystävien suositukset ja miellyttävä ilmasto saivat heidät päätymään suosittuun Torreviejaan. Zamy on koulutukseltaan kondiittori ja leipuri, joten ruoan lisäksi asiakkaat voivat nauttia myös leivonnaisista ja jälkiruoista. Mielestämme oli aika ottaa uusi luku elämässämme ja koska Zamy puhuu äidinkielenään espanjaa, Espanjasta tuli luonnollinen valinta, kertoo Jerry. Fika Bistro on skandinaavinen ravintola, jossa on vaikutuksia eteläamerikkalaisesta keittiöstä. Täällä voi kokeilla arepa -ruokalajia, joka on erittäin suosittu kotimaassaan Venezuelassa ja joka on jo ollut menestys Fika Bistrossa. Arepa koostuu kotitekoisesta maissileivästä, joka on perinteisesti täynnä kanaa tai lihaa, mutta Fika Bistrossa on myös kasvissyöjävaihtoehtoja sekä valikoima suosittuja katkarapuja. Maissileipä ei sisällä gluteenia tai laktoosia, mitä asiakaskunta myös arvostaa suuresti, Jerry sanoo. Jerry ja Zamy kutsuvat ruokaansa "kotitekoiseksi katuruoaksi". Kaikki on kotitekoista ja arepa-ruokalajin lisäksi Fika Bistrossa on omia erikoisperunoita, salaatteja, pastaa, nachoja, kylkiluita, hampurilaisia jne. Ravintolassa voit myös katsella urheilutapahtumia isosta televisiosta, ja joka keskiviikko joulukuussa järjestetään tietokilpailu myös suomeksi. Toivomme, että monet löytävät meidät ja kokeilevat ruokaamme. Meillä on käytössä kaksi kerrosta, joissa on noin 70 paikkaa sekä ulkoterassi, joten tilaa on runsaasti vieraille. Uskomme, että keskeinen sijaintimme tuo meille asiakkaita ympäri vuoden, toteaa Jerry. Jerryllä ja Zamylla on monia ideoita ravintolastaan, ja he katsovat valoisasti tulevaisuuteen. Jos haluat kokeilla kuuluisaa areparuokalajia, niin löydät Fika Bistron osoitteessa Calle María Parodi 4, Torrevieja. Teksti: Per Dahlström Kuvat: Lauri Sintonen Arepa
Uusi Costa Blanca 4/2018 16 V uosittaiset karaoketaitajakisat alkoivat duettosarjalla Ratto-Tallissa Torreviejassa. Karaoken itsensäilmaisun historiasta, esiintymistavoista, fanijoukoista, pistelaskujärjestelmästä ja siitä, miten vielä yleisöystävällisemmäksi kisaa voitaisiin kehittää kirjoitin Uusi Costa Blanca -lehden numeroon 2/2018 jutun otsikolla Karaoke ja karaoketaitajakisat viihdettä suomalaiseen makuun (2). J ärjestäjillä oli nyt tuskaa saada osallistujia kisaan. Itsensä mokaamisen pelon voittaminen tuntui olevan vaikeaa. Tallirenki käytti kaikki keinot (värvääminen, maanittelu, kehuminen) saadakseen osallistujia kilpaan. Kisa olisi jäänyt ensimmäiseen alkuerään, ellei henkilökunnan edustajia olisi osallistunut toiseen alkuerään. Jotkut eivät ymmärtäneet menettelyä, vaikka se oli ainoa tapa viedä koko kisa läpi. Olihan palkinnotkin jo hankittu. K isa oli todella suosittu, sillä tupa oli neljän viikon rupeamana aina täysi ja finaalissa 6. marraskuuta osa kuulijoista joutui nauttimaan esityksistä seisomapaikoilla. Yleisilmeenä edelliseen vuoteen verrattuna lauletut kappaleet olivat monipuolisempia ja reippaampia. K ahdesta alkuerästä kummastakin pääsi semifinaaliin neljä duettoparia ja näistä kahdeksasta viisi finaaliin. Lähes kaikki kisaan osallistuneet olivat Ratto-Tallin karaokeilloissa esiintyneitä laulajia. Finaali oli tosi tiukka ja piste-erot olivat marginaalisia eli tuomarisKaraoketaitajakisat käynnistyivät duettosarjalla tona toimineen yleisön äänet jakaantuivat tasaisesti eri duettopareille. V uoden 2018 karaoketaitajan duettosarjan voittajapariksi äänestettiiin Kaisu ja Eki lauluillaan Hiljainen elegia, Sinisenä lintuna halusin lentää ja Puuvillapellot . Ekin oopperamainen voimakas yksinlaulu oli niin ylivoimainen yleisön mielestä, että voitto heltisi ilman koreografiaa ja vaikka Kaisun nättiä ääntä ei tahtonut taustalta kuulua. T oiseksi sijoittui nuorempaa polvea edustanut pari Satu ja John (talon väkeä), vaikka he yrittivät tehdä kaikkensa, ettei heidän tunnetut taitonsa olisi tulleet esille. Onneksi karaokeihmiset ovat kuulleet heidän laulujaan jo muutaman vuoden. Mukavasti soljuivat duettona Joutsenlaulu, Satulinna ja Mun aika mennä on. K olmannelle sijalle ylsivät Maggie ja Matti (edellisen vuoden kakkospari) lauluillaan Syli täynnä rentukoita, Lumiperhonen ja Hiljainen on laulu rakkauden. Voittajakolmikon paras koreografia oli Matin (kevään miestensarjan kolmonen) operettimainen esitys, jota Maggie hillitysti täydensi. V oittajaduettokolmikon helpottunut hymy on aistittavissa palkintokuvassa (vieressä). Voittajien viihdyttäviä lauluesityksiä kuunnellessa ei välttämättä aina tiennyt, että kyseessä oli duettokisa eikä yksinlaulukilpailu. P alkintosijojen ulkopuolelle jääneiden esitykset olivat loistavia nimenomaan duettoesityksinä. Anita ja Tarja esittivät laulut Lokki, Sydän rakastaa ja Kuin Havajilla . Jos koreografiaa olisi yleisö vähänkin arvostanut, olisi palkintosija helposi irronnut. Varsinkin havaijilaisasut leikoristeineen antoivat mukavaa lisäväriä esitykseen ja koko iltaan. Vasemmalta Matti, Maggie, Satu, John, Kaisu ja Eki. Palkintopöytä
Uusi Costa Blanca 4/2018 17 Ritu (kevään naistensarjan voittaja) ja Rauski esittivät ilmeikkäästi duettona kappaleet Cherbourgin sateenvarjot, Almaz onnen lap si ja Suudelmin suljetut kirjeet. Tuskin montaa pistettä palkintosijoituksista jäi uupumaan. P alkintojenjaon, kukitusten, kuvausten ja halausten jälkeen vuoden 2018 duettokaraoketaitajat Kaisu ja Eki esittivät kiitoksen äänestäjilleen laulaen, kuten taustakuvassa näkyy: ”Sinä iltana jostakin kaukaa, tuuli lempeä meille soi” (kuva oikealla). K aikki esitykset olivat todella hyviä, yleisö tyytyväistä kokemaansa. Viihdettä suomalaiseen makuun. Siis kisoja on syytä jatkaa. Karaoketaitajakisat jatkuvat keväällä miesten ja naisten sarjoilla. Teksti ja kuvat: Rauno Vaherva Tarja ja Anita Eki ja Kaisu Guide Michelin luokittelee vuosittain maailman parhaat ravintolat antamalla 1–3 tähteä. Tähtiä jaetaan säästeliäästi ja niitä annetaan niille, jotka edustavat arvostelijoiden mielestä poikkeuksellista laatua sekä ruokakulttuurin että ruoanlaittotaidon osalta. Michelin-tähdet Alicanten maakunnassa 201 9 kaikkiaan 11 tähditettyä ravintolaa, joista yhdellä on kolme tähteä, kahdella kaksi tähteä ja lopuilla yksi: Quique Dacosta *** Dénia www.quiquedacosta.es Bon Amb ** Jávea www.bonamb.com L'Escaleta ** Cocentaina www.lescaleta.com Monastrell * Alicante www.monastrell.com Audrey's by Rafa Soler * Calpe www.audreys.es La Finca * Elche www.lafinca.es El Rodat * Jávea www.elrodat.com Casa Pepa * Ondara www.restaurantecasapepa.com Beat * Calpe www.thecookbookhotel.com/restaurante-beat El Xato * La Nucía www.restauranteelxato.com Orobianco * Calpe www.orobianco.es Marraskuun lopulla jaettiin vuoden 2019 tähdet. Espanjassa on kolmen tähden ravintoloita yksitoista. Kaksi tähteä on 25 ravintolalla ja yksi tähti 170 ravintolalla. Alicanten maakunnassa on Lue UCB-lehteä myös internetissä: www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca
Uusi Costa Blanca 4/2018 18 V iime kevään menestyksekkään Torreviejan ensiesiintymisvierailun johdosta seurakunta kutsui Savonlinnakvartetin esiintymään 30-vuotisjuhliinsa. J o perjantaina 23.11. Inmaculada-kirkossa saimme kuulla Ilkka Vesiojan sovittamana jousikvartetille Pjotr Tshaikovskin Vuodenajat, op.37 upeassa konsertissa. S yksyllä 1875 Tshaikovski sai sävellystilauksen Pietarissa ilmestyvää Nouvelliste-musiikkilehteä toimittavalta Nikolai Bernardilta. Lehdessä julkaistiin kuukausittain lukijoille sopivia pianokappaleita, jotka kuvailivat vuoden kiertoa. Kappaleissa kuulee lämminhenkistä venäläistä elämänmenoa ja eri vuodenaikojen vaihtelua. B ernard valitsi teoksen kunkin osan julkaisun yhteyteen lyhyen tekstinpätkän venäläisiltä kirjailijoilta ja runoilijoilta luomaan musiikkiin sopivaa tunnelmaa. Konsertissa Vesioja luki nämä tekstit kunkin osan alussa. K irkossa oli noin 250 henkeä nauttimassa ainutlaatuisesta ja tasokkaasta musiikista. Savonlinna-kvartetti 25 vuotta ja yhteistyö Esa Pyöriän kanssa Vasemmalta Andrei Nikulin, Maria Sidorkina, Katja Inkala ja Ilkka Vesioja. M yös kvartetilla on aihetta juhlaan, sillä sen perustamisesta on tänä syksynä 25 vuotta, jota asiaa on pidetty esillä Savonlinnassa. Kvartettiin kuuluvat sellisti Vesiojan lisäksi viulistit Andrei Nikulin ja Maria Sidorkina sekä alttoviulisti Katja Inkala . E sa Pyöriän läksiäiskonsertista v. 2015 käynnistyi tämänhetkinen yhteistyö. 2016 kantaesitettiin Esa Pyöriän Savonlinna-kvartetille säveltämä Saimaasarja . 2017 Savonlinnan Tuomiokirkossa oli hengellinen konsertti, jossa esitettiin Pyöriän sävellyksiä ja sovituksia kokoillan konsertissa. Sen harjoituksissa puolittain vakavissaan tehty ehdotus päästä Torreviejaan konserttimatkalle toteutui, koska Esa oli tulossa turistikanttoriksi. Yhteistä musiikkia on kertynyt jo runsaasti, on puhuttu ja odotettukin, että ne laitettaisiin levylle. Tähän kuuluu myös Pyöriän Saimaasarja, joka kuultiin viime keväänä Lohjan jousiorkesterin esittämänä. K vartetilla on suunnitteilla muitakin yhteistyökuvioita mm. konsertteja Suomessa ja Puolassa puolalaissavonlinnalaisen sello & kitara -duon kanssa. Savonlinnan kaupungin taloudellinen tilanne on vaikea, kun esimerkiksi opettajankoulutuslaitos lähti Joensuuhun ja verotulojen vähentyessä kaupunki on vaikeuksissa. Ilmeisesti ensi vuonna ei kulttuuriavustuksia kuitenkaan leikata. Vesioja painotti, että kvartetti on toiminut aina kustannustehokkaasti. T oivottavasti taloudelliset realiteetit toiminnalle säilyvät, sillä vakinaista yleisöä on konserteissa runsaasti. Kvartetin ja orkesterin toimintakausi on elo-syyskuulta toukokuulle. Oopperajuhlat ja siinä yhteydessä oleva konserttiviikko katkaisevat muusikkojen pitkän kesäloman. O lemme kiitollisia, että Costa Blancan seurakunta mahdollisti taloudellisesti matkan tänne Torreviejaan maksamalla matkat ja majoituksen, Vesioja totesi. K vartetti esitti lauantaina seurakunnan 30-vuotisjuhlassa kolme settiä monipuolista ja laadukasta musiikkia. Kuulimme mm. Merikantoa, Kuulaa, Monosta sekä Joseph Kosman tunnetun kappaleen Kuolleet lehdet . Suomalainen kappale En voi sua unhoittaa poies ja vaikkapa Wolfgang Schröderin Eine kleine Lachmusik olivat upeaa kuultavaa. Kirkko lähes täyttyi perjantai-illan konsertissa.
Uusi Costa Blanca 4/2018 19 J uhlassa viime talven turistikanttori Esa Pyöriä esitti kvartetin säestyksellä Otto Palmgrenin sävellyksen Heijastus. Hän kertoi, että ollessaan täällä viime talven hän käveli aamuisin meren rannalla, josta heijastui valo. Siksi hän halusi laulaa tämän kappaleen. Ohjelmistossa oli Pyöriän sovituksia, mutta ei uusia kappaleita. Kappaleet ovat koskettavia, niissä on elämän ja hengen lauluja 30 vuoden taipaleelta. I hanalta tuntui tulla takaisin. Kun näkee tuttuja ihmisiä, kokee iloa ja liikutusta. Tämän vierailun aikataulu on hyvin tiivis, mutta se ei Pyöriän mukaan vaikuta keskittymiseen. Kolme "konserttia", kaksi päivää. Perjantaina aamuyöllä tultiin ja sunnuntaina aamuyöllä lähdetään. H erra tietää, hän vastasi kysymykseen, milloin hän tulee seuraavan kerran ilahduttamaan meitä musiikillaan. I hmiset ja yhteisyys on sitä, jota kaipaan täällä. On hienoa kokea seurakuntayhteyttä. On ihanaa saada tehdä musiikkia tällaiseen tilaisuuteen, kuitenkin ihmisten yhteys ja ajatusten vaihto on se tärkein. Kun kohtaa ihmisen, niin jokainen jättää jotakin toiseen ihmiseen. Hän jättää jotain minuun ja minä jätän häneen. Elämä rikastuu, eikä se ole kiinni ulkonaisista asioista kuten paikkakunnasta. K iitos Costa Blancan seurakunnalle. Olen kiitollinen ja onnellinen siitä, että seurakunta on halunnut kutsua minut ja kvartetin tänne, Pyöriä totesi haastattelun lopuksi. S avonlinna on kansainvälinen kulttuurija sivistyskaupunki Saimaan sydämessä. Kaunis saaristokaupunki tarjoaa viehättävät puitteet hyvään elämään, jossa korostuvat viihtyisä asuinympäristö, hyvät palvelut, monipuoliset opiskelumahdollisuudet ja kehittyvä elinkeinorakenne. – Näin kauniisti kertovat kaupungin nettisivut Savonlinna-kvartetin kotipaikasta, lähes 35 000 asukkaan eteläsavolaisesta kaupungista. H einäja elokuussa kaupunki kutsuu kaikkia kuuluisiin, kansainvälisiin Oopperajuhliin. Ensi vuonna juhlat ovat 4.7.–3.8. välisenä aikana. Ilkka Vesioja ja haastatteluun myöhemmin liittynyt Katja Inkala houkuttelivat lähtemään kesällä Savonlinnaan kuulemaan upeaa musiikkia oopperajuhlilla. Kvartetti esiintyy siellä mm. oopperajuhlien juhlamessussa Savonlinnan Orkesterin osana. S avonlinnassa tapahtuu talvellakin hyvin paljon kulttuurisesti, siellä on mm. useita kuoroja ja orkestereita. Suuri harrastajajoukko harjoittelee aktiivisesti ja esiintyy. Konsertteja on soviteltava etteivät ne ole päällekkäin, sillä voi olla kolmekin konserttia päivässä, Vesioja ja Inkala hehkuttivat. S avonlinnassa on hedelmällinen yhteistyö kulttuuriporukoiden kesken. Orkesterissa on myös ammattiavustajia harrastajasoittajien lisäksi, mm. musiikkiopiston opettajia, Inkala ja Vesioja totesivat lopuksi. Teksti ja kuvat: Sinikka Halttunen Kvartetti säesti Esa Pyöriää seurakunnan 30-vuotisjuhlassa. Menovinkki: Van Gogh -näyttely Alicantessa Alicantessa on parhaillaan tunnetun hollantilaisen taidemaalarin Van Goghin näyttely, joka on avoinna 16. joulukuuta saakka. Vierailu siellä on kävijöiden kokemusten mukaan upea ja mieleenpainuva. Se on erilainen taidenäyttely, jossa voi todella elää taiteilijan sielunmaisemissa. Sisälle näyttelytilaan pääsee kerralla rajallinen määrä yleisöä. Multimediaesitys kestää noin tunnin. Näyttely on avoinna tiistaista lauantaisin klo 10.00–22.00 (sisään viim. 21.00) ja sunnuntaisin klo 10.00–19.00 (sisään 18.00). Maanantaisin suljettu. Näyttely on Lonja del Pescadon näyttelytiloissa katuosoitteessa Paseo Almirante Julio Guillén Tato. Liput kannattaa ostaa etukäteen netin kautta: www.vangogh.es/tickets-alicante Alicantesta näyttely jatkaa Madridiin, jossa se on avoinna 26. joulukuuta lähtien kahden kuukauden ajan.
Uusi Costa Blanca 4/2018 20 Suomalainen menestystarina ei jatkunut Espanjassa! S moothie Heaven Oy on vuonna 2010 perustettu suomalainen kahvila-alan yritys, joka on erikoistunut terveellisiin mehuihin ja smoothie-juomiin. Yrityksen mehubaarit toimivat aputoiminimellä Jungle Juice Bar . Yrityksen on perustanut Noora Fagerström yhdessä miehensä Petteri Fagerströmin kanssa. J ungle Juice Barista saa raikkaat ja terveelliset tuorepuristetut mehut ja smoothiet, ilman sokeria ja haitallisia lisäaineita. Juomiin saa halutessaan yleisimmät superfoodit tai muut lisukkeet. Maailmalla vastaavia on ollut jo pitkään ja nykyään myös suomalaiset pääsevät nauttimaan juomista, jotka sopivat helposti ja nopeasti nautittavina loistavasti nykyihmisen elämänmenoon. Y rityksen ensimmäinen mehubaari avattiin vuoden 2011 tammikuussa Vantaalla Jumbon kauppakeskuksessa. Jopa ystävät empivät sekä paikkaa että liikeideaa. Alkuvaikeuksien jälkeen Jungle Juice Barista on tullut menestystarina. Osallistuminen vuonna 2013 Leijonan luola -nimiseen tv-ohjelmaan toi mukaan investointihalukkaita sijoittajia. (www.ruutu.fi/video/524264) E nkelisijoittajat olivat juuri sitä, mitä yritys sillä hetkellä tarvitsi. He eivät tuoneet pelkästään rahaa vaan myös tietotaitoa, jonka avulla laitettiin asiat kuntoon. Sijoittajat auttoivat muun muassa etsimään halvempia raaka-ainetoimittajia, neuvottelemaan parempia vuokrasopimuksia ja kehittämään prosesseja paremman katteen saamiseksi. vuoksi yrityksen ja juomien nimet ovat englanniksi, jotta niitä ei tarvitse muuttaa. Tekesin kansainvälistymistuen avulla tutkittiin Euroopan markkinatilannetta. Potentiaalisimmilta alueilta vaikuttivat Ruotsi, Puola ja Espanja. R uotsissa kilpailutilanne näytti kuitenkin tiukalta, joten Fagerströmit päättivät kokeilla ensin muualla. Puola oli heille täysin tuntematon markkina, johon heillä ei ollut kontakteja eikä maan alhainen hintataso houkutellut. Espanjan puoleen vaaka kallistui, koska siellä raaka-aineet saatiin läheltä ja maassa oli ymmärrystä mehujen mutta ei niinkään smoothieiden suhteen. E nsimmäiseksi ulkomaaksi valikoitui siis Espanja. Eikö tuoremehun myyminen espanjalaisille ole kuin lumen myyminen grönlantilaisille? Espanjassa ei kuitenkaan ollut tällaista vastaavanlaista ketjua. Espanjalaiset ovat innostuneita myös arktisista marjoista, mustikasta ja tyrnistä. T ammikuussa 2016 perustettiin Málagaan rautatieasemalle Vialia-kauppakeskukseen mehubaari, jonne tuotiin kalusteet Suomesta. Toiseksi uudeksi kohteeksi otettiin Madrid, jossa mehubaari aloitti La Vaguada -kauppakeskuksessa. Baari sijaitsi siellä varsin hyvällä paikalla pääsisäänkäynnistä oikealle avautuvan käytävän keskellä. Käytävän päässä on liukuportaat seuraavaan kerrokseen, joten iso joukko potentiaalisia asiakkaita kulkee päivittäin mehubaarin vierestä. T alvella 2015/2016 Noora Fagerström asui perheineen puolisen vuotta Espanjassa ja hoiti yritystään etätyönä varmistaaksen myös, että Espanjan baarien alkutoiminta sujuisi hyvin. Alun perin Fagerströmien piti asua maassa vuosi, mutta kielimuuri oli liian suuri, jotta heistä olisi ollut hyötyä espanjalaiskohteissa ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseksi. M olemmat Espanjan baarit suljettiin jo noin vuoden toiminnan jälkeen, sillä riskit toteutuivat. Málaga osoittautui vääräksi kaupungiksi. Paikalliset halusivat istua kahviloissa. He vierastivat take away -kulttuuria, eikä mehubaarissa ollut varsinaista istuma-aluetta. M adridin baari teki sen sijaan joinakin kuukausina jopa tulosta. Siellä ilmeni kuitenkin paljon muita ongelmia, joita ei voitu ratkaista Suomesta eikä edes Ensimmäinen Jungle Juice Bar avattiin Jumbon kauppakeskukseen Vantaalla. N ykyään mehubaareja on Suomessa yhteensä jo 41 kappaletta 18 eri paikkakunnalla. Jokainen baari on pyritty sijoittamaan oman paikkakuntansa suuriin kauppakeskuksiin, jotta taattaisiin mahdollisimman suuri asiakasvirta. Vuonna 2017 yrityksen liikevaihto oli noin 8 miljoonaa euroa. K un Suomessa oli yritykselle luotu vakaa pohja, alettiin suunnitella laajentumista ulkomaille, mikä oli ollut perustajien tavoitteena alusta lähtien. Tämän Espanjaan
Uusi Costa Blanca 4/2018 21 Málagasta käsin, jossa yritykselle rekrytoitu suomalainen maajohtaja asui. Hyvin pian huomattiin, että suomalainen työkulttuuri ei ollut noin vain siirrettävissä ulkomaille. E päonnistunut mutta rohkea Espanjan projekti aiheutti yritykselle ja sijoittajille satojen tuhansien eurojen tappiot. Vetäytymispäätös jouduttiin tekemään, kun asioiden hoitaminen kävi liian työlääksi. Havaittiin, että Madridin mehubaarin toimintaa olisi pitänyt jatkuvasti olla johtamassa oma päällikkö. Fagerströmit myöntävät, että oli virhe mennä heti kahteen eri kaupunkiin, mutta he halusivat nähdä miten pärjättäisiin erilaisissa paikoissa. Espanjan markkinoita ei tutkittu tarpeeksi huolellisesti ennen toimipisteiden avaamista. Ensimmäistä laajentumista ulkomaille yritettiin sittenkin liian kauas. Kantaväestön keskija pohjoiseurooppalaisia alhaisempi tulotaso merkitsi varmaan jotakin ostoskäyttäytymisessä. Maan oma väestö oli lisäksi tottunut Välimeren terveelliseen dieettiin eikä siten ehkä kokenut tarvetta mehubaarien tarjoamaan lisäravintoon. N äin costablancalaisittain ehkä hieman itsekkäästi ajatellen varmaankin ensimmäinen ja ainoa harkinnanarvoinen paikka Espanjassa olisi voinut olla Zenia Boulevardin kauppakeskus Torreviejan kyljessä Orihuela Costalla. Onhan se koko rannikon suurin ostoskeskus, jossa käy vuosittain noin 14 miljoonaa asiakasta, ei pelkästään paikallisia vaan runsaasti myös varsin hyvin toimeen tulevia ulkomaalaisia, joille terveellinen elämäntapa ja ravinto merkitsevät paljon. N yt Jungle Juice Barille kuuluu hyvää, suomalainen pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partners on ostanut enemmistön yrityksestä. Perustajapari omistaa enää reilun kolmanneksen, joten riskejä ei tarvitse ottaa yksin. U usi maailmanvalloitusyritys on lähtenyt liikkeelle tutumpaa reittiä Ruotsista, jossa tehtiin kallis markkinatutkimus tuhannelle asiakkaalle. Ruotsiin valittu maajohtaja on toiminut aiemmin kahvilabisneksessä ja hän tuntee kauppakeskusjohtajat entuudestaan. Näin ollen yrityksen neuvotteluasema on hyvin toisenlainen kuin Espanjassa, jossa kauppakeskusjohtajat eivät olleet kovin tuttuja. T ällä hetkellä Tukholman seudulta löytyy neljä Jungle Juice Baria, mutta vuoden lopulla niitä pitäisi olla jo kymmenkunta. Tukholman jälkeen tarkoitus on laajentaa muihin kaupunkeihin Ruotsissa ja jatkaa siitä kohti Tanskaa, Norjaa ja Islantia. Suunnitelmissa vilahtavat myös Iso-Britannia, Pohjois-Amerikka ja Aasia. K uten monilla tarinoilla, niin tälläkin on onnellinen loppu tai ainakin hyvä taloudellinen välivaihe. Marraskuun alussa Suomessa julkistettiin verotustiedot viime vuodelta. Niiden mukaan Noora Fagerström, 32, on yksi menestyneimmistä nuorista naisista valtakunnallisesti tuhannen suurituloisimman suomalaisen joukossa. Hänen pääomatulonsa olivat yhteensä reilu 1,8 miljoonaa euroa ja kaikkiaan hän tienasi yli 1,9 miljoonaa euroa. Voimakasta kasvukehitystä! Indalo? Mikä se oikein on? Kuvion eri versioita näkee esimerkiksi koruissa, avaimenperissä, t-paidoissa, yhteisöjen logoissa ja mitä erilaisimpina piirroksina ja tarroina monissa paikoissa. Kyseessä on Indalo-mies, joka juontaa juurensa Espanjasta. Se on muinainen symboli, joka löydettiin vuonna 1868 Almerían maakunnassa Las Velezin vuoristoalueella luolasta (La Cueva de los Letreros). Tämä luola on tehty sittemmin vuonna 1924 kansalliseksi historialliseksi monumentiksi. Indalo-symboli ajoittuu noin 4500 vuoden taakse historiaan neoliittiselle kaudelle. Se kuvaa miestä, joka pitää käsissään kaarta päänsä yläpuolella. Jotkut arvelevat, että Indalo edustaa esihistoriallista jumalaa. Toiset uskovat, että todellista merkitystä ei voida tietää. Siitä tuli kuitenkin hyvän olon symboli ja sitä käytettiin poistamaan huono onni ja jopa ”paha silmä”. Mojácarin alue Almeríassa alkoi elpyä viime vuosisadan puolivälissä. Turismi sai vähitellen jalansijaa rannikolla. Kaupunkiin alkoi muuttaa taiteilijoita jopa ulkomaita myöten. Syntyi Movimiento Indaliano -liike, joka otti tunnuksekseen kaarta pitelevän miehen. Näin symboli sai lisää näkyvyyttä ja suosio kasvoi. Nyt se siis esiintyy mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Indalo?
24 2 Suomi-Seura Suomi-Seuran tiedotuslehti Päätoimittaja Sulevi Suomi sulevi.suomi@gmail.com SISÄLTÖ: 4 / 201 8 Toimittaja Minna Siilasvuo minna.siilasvuo@gmail.com Toimittaja Veijo Leino toimitussuomiseura@gmail.com PÄÄKIRJOITUS Kansikuva: Suomalaismatkailijoita Sevillan upealla Plaza de España -aukiolla, jota reunustaa puolikaaressa rakennus Palacio Español. Sitä koristavat mm. Espanjan eri maakuntien ja niiden pääkaupunkien kauniit kaakelityöt, jotka kuvaavat maan historiallisia tapahtumia. Matkalaiset Alicanten loosin kohdalla. Sen aihe on otettu puunilaissodasta. Vuosi 201 8 on kääntymässä kohta lopuilleen ja Suomi-Seurakin on auki enää runsaat kaksi viikkoa. Aloitamme uusin kujein tammikuussa 7.1 .201 9, muuttamalla esimerkiksi perjantain aukioloaikaa. Avaamme tunnin totuttua aikaisemmin ja vastaavasti suljemme seuran tuntia aikaisemmin (1 3–1 7). Keittiö on pyritty rakentamaan ja varustelemaan uusien keittiövastaavien toiveiden mukaisesti ja toisena kriteerinä ovat olleet käytettävissä olevat varat. Tämän syksyn aikana uudet keittiövastaavat Marja ja Jouko Kukkula ovat saaneet ihmeitä aikaan. Seuralla ruokailijoiden määrä on suorastaan räjähtänyt käsistä. Ruokailijoita on parhaimmillaan ollut syömässä esimerkiksi tiistaisin lohikeitolla tuollaiset 70 henkilöä kahden tunnin aikana. Se on saattanut keittiössä kaksistaan työskentelevät Kukkulat äärirajoille. Tähän on tulossa jatkossa toivottavasti helpotusta, sillä olemme saaneet kokoon listan vapaaehtoisista keittiöapulaisista, jotka voivat auttaa seuraavan päivän ruokien esivalmistelussa, kuten perunoiden kuorinnassa ynnä muussa. Toivotaan keittiön väelle jaksamista tulevalle vuodelle, sillä ruoka on yksi seuramme valttikorteista jäsenistöllemme. Seuralla oli sääntöjen määräämä syysyleiskokous Hospital Quirónsaludissa 27.11 .201 8. Kokoukseen oli saapunut noin 65 jäsentä. Quirón järjesti jäsenille kahvituksen kakkupaloineen, joten siitä menee tilojen järjestäjille suuret kiitokset. Kokouksessa todettiin toimintasuunnitelman yhteydessä, että golfin vetäjänä toimiva Kari Kukka on tehnyt ryhmänsä kanssa huipputyötä, jonka ansiosta seuran jäsenmääräkin on noussut yli 800 jäseneen. Kokousasiat sujuivat kommelluksitta ja ainakin puheenjohtajan silmin jäsenet olivat tyytyväisiä kokouksen kulkuun ja päätöksiin. Aika moni seuran jäsen suuntaa kulkunsa Suomeen viettämään joulua perheidensä pariin, palatakseen takaisin taas tammikuun puolella. Nyt jäämme odottamaan Suomen itsenäisyysjuhlia, jotka seurakunta järjestää suomalaisten suosimassa kirkossa juhlajumalanpalveluksena. Suomalaiset yrittäjätkin ovat kukin tahoillaan järjestämässä erilaisia itsenäisyyspäivän juhlia, joihin täällä olevat suomalaiset voivat mieltymyksensä mukaan suunnata kulkunsa. Suomi-Seura on järjestelyvuorossa itsenäisyyspäivän suunnittelussa ja toteutuksessa vuonna 201 9. Toivotan kaikille Espanjassa oleville suomalaisille oikein hyvää Suomen itsenäisyysjuhlaa. Samalla toivotan kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulua. Tavataan taas vuoden 201 9 puolella eli loppiaisen jälkeen seuralla. Sulevi Suomi seuran puheenjohtaja Vuosi vaihtuu, toiminta jatkuu Pääkirjoitus ................... 2 (24) Andalusian kiertomatka .. 3 (25) Sydäniskuri ................... 4 (26) Mikroverenkiertoluento Suomi-Seuralla .......... 5 (27) Seuralla opiskeltiin matkanjohtajuutta ....... 6 (28) Kuvataidetta ja lauluja ... 7 (29) Soitonharrastus on päättymätön tie ................... 8 (30) Formulat ja muuta tarjoilua ....................... 9 (31 ) Kirjallisuutta SuomiSeurassa .................... 1 (32) Terroria ja turvallisuutta.11 (33) Sähköä koteihin .......... 1 2 (34) Syyskokous ................. 1 3 (35) Aineisto seuraavaan tiedotuslehteen 31 .1 .201 9 mennessä.
25 Suomi-Seura 3 E nnennäkemättömän komealla bussilla lähdettiin liikkeelle neljänkymmenen neljän hengen voimin. Saimme käyttöömme yhden Espanjan harvoista vessalla varustetuista busseista ja istumapaikat olivat yläkerroksessa, joten näköalakin oli luksusta. Onneksi yöllä alkanut rankka sade lakkasi bussiin nousun ajaksi ja pääsimme sisään kuivin jaloin. Pieni jännitysmomentti kuitenkin koettiin, kun Murciassa alkoi yhtäkkiä muta vyöryä molemmin puolin moottoritietä, kaistojen keskiosassa sekä tien yli muutaman kymmenen metrin leveydeltä. Bussi kynti mutavedessä ja kaikkia hieman huoletti, ovatko laukut alaosan tavarasäiliössä saaneet mutakylvyn. Selvittiin säikäyksellä. E nsimmäisen päivän ajomatka oli reippaat 400 kilometriä, mutta kunnon tauko hyvällä ruokapaikalla antoi taas voimia niin matkustajille kuin kuljettaja Rafaelillekin . Ihastelimme Espanjan korkeimpia vuoria eli Sierra Nevadaa. Vuoristossa on kuusitoista yli kolme kilometriä korkeaa huippua, joten luntakin löytyy ja hiihtoja laskettelukausi on jo avattu. Puusto oli tutun näköistä eli kuusia, mäntyjä, katajia – ja lampaita siellä täällä. Espanjassa on 1 95 luonnonpuistoa ja eniten niiitä on Andalusiassa eli 33 kappaletta. O ppaamme Erkki Gerovoi tutustutti meidät paitsi paikallisiin nähtävyyksiin niin myös Espanjan historiaan alkaen ajasta ennen ajanlaskua päätyen noin 1 800-luvulle. Päällimmäisenä jäivät mieleen jatkuvat sodat ja valtataistelut. Muslimit sotivat kristittyjä vastaan ja päinvastoin, molemmat sotivat juutalaisia vastaan, välillä muslimit taisteli keskenään ja kristityt keskenään, joku kuningas hakkautti päät irti suurin piirtein kaikilta vastaantulevilta. Ainoastaan 1 300-luvulla ei juuri taisteltu, koska rutto niitti kansaa ilman aseiden kalisteluakin. Jokunen jäi henkiinkin ja muslimien valtakaudella kulttuuri, tiede ja taide kukoistivat. Muslimit keksivät muun muassa vesirattaan ja paperin. Córdoba oli tärkeä kaupunki ja siellä oli 1 000-luvulla yli miljoona asukasta. Córdobassa käynti korvasi Mekkaan tehdyn pyhiinvaellusmatkan. A ndalusiasta ovat kotoisin tapakset, gazpacho ja flamenco. Alue on suuri oliiviöljyn tuottaja ja Espanjastahan tuli maailman suurin oliiviöljyntuottaja sen jälkeen, kun se lopetti oliiviöljynsä myynnin Italiaan. Mantelipuita oli myös tuhansia ja taas tuhansia tien varrella. E nsimmäinen yöpyminen oli Antequerassa , hyvä huone ja hyvä ruoka, mitä sitä muutakaan turisti voi toivoa. Aamulla käytiin katsomassa megaliittihautoja (megaliitti = suuri kivimonumentti), jotka on otettu UNESCO:n maailmanperintölistalle v. 201 6. ”Dolmen de Menga” -giganttisista kivipaasista rakennettuja hautakammioita, joista ei tiedetä, kuinka ne on pystytty rakentamaan. S itten kohti Andalusian pääkaupunkia Sevillaa , missä vietettiin kaksi yötä. Kaupungissa voi ihastella suomalaisesta puusta rakennettua rakennelmaa nimeltään ”Metropol Parasol” tai ”Setas de Sevilla”, joka koostuu kuudesta päivänvarjon muotoisesta osasta. Kattotasanteella voi ihailla kaupunkia ja alhaalla on arkeologinen museo. Olihan siellä Sevillassa Alcázarniminen kuninkaallinen linnakin puutarhoineen sekä valtava katedraali, missä on Kolumbuksen viides hauta. DNA-näytteiden perusteella haudassa on 1 25 grammaa löytöretkeilijän luita ja varastossa on iso luukasalaatikko, josta toivotaan joskus löytyvän lisää hänen luitaan. S euraava kohde oli Carmonan kaupunki, jossa lampsittiin pikkusateessa läpi vanhan kaupungin. Kaunista ja harmonisen näköistähän näissä pikkukaupungeissa on – valkeita taloja, kapeita katuja, paljon kukkia ikkunoilla, ovien pielessä, kiireetön meininki eli jos kaveri tulee vastaan, niin siihen auto pysäytetään keskelle ristetystä ja vaihdetaan kuulumiset, takana tulevat odottakoot. V iimeinen kohteemme oli Guadix , missä on luolakaupunki ja luolamuseo. Pääsimme käymään yhdessä ihan oikeassakin kodissa katsomassa, miltä se näyttää. Luola-asunnossa on aina tasainen 20 asteen lämpötila ja hyvä ilma luonnollisen ilmanvaihdon ansiosta. Voisikohan niistä ottaa oppia Suomessa? Tällä hetkellä luolissa asuu noin 5000 kaupunkilaista. Museossa näytettiin hauskasti tehty historiallinen filmi ja näytteillä oli entisajan astioita, työkaluja ja vaatteita. M atkan kruunasi vielä Lorcan Parador-hotellissa nauttimamme pöytiin tarjoiltu lounas. Kiinnostava reissu, mahtava opas ja kivaa porukkaa ja jos valtavat kirkot, linnoitukset, upeat vuoristomaisemat, valkeat talot ja hyvät tapakset kiinnostavat, niin käypä tutustumassa. Andalusian kiertomatka 15.–19.11.2018 Alcázarin kuninkaallinen palatsi. Teksti: Riitta Raitasuo-Lukkarinen Kuvat: Raimo Lukkarinen Luolakaupunki.
26 4 Suomi-Seura S uomi-Seuralle hankittiin lokakuussa sydäniskuri eli defibrillaattori . Sijoituspaikka on seuran tiloissa, Calle Suecia 1 0, yläkerrassa. Laite otetaan myös seuran matkoille mukaan. Yli kahdentuhannen euron kustannus katettiin lahjoitusvaroilla, joista kiitokset lahjoittajille, erityiskiitokset Suomi-Seura ry:lle (Suomen järjestö) ja SLP Media -konsernille. Sydäniskuri S ydänpysähdys on eräs Suomen ja EU:n tavallisimpia kuolinsyitä. Sen uhriksi Suomessa joutuu vuosittain yli 5 000 henkilöä. Vain muutama prosentti selviytyy hengissä. Nopeasti ja varhaisessa vaiheessa sydäniskurin avulla aloitetun elvytystoiminnan ansiosta yhä useampi jää henkiin. Niinpä laitteita on yhä enemmän otettu maallikkojenkin käyttöön. T utkimus on osoittanut, että kolme neljästä selviää, jos oikea elvytystoiminta pääsee alkamaan kolmessa minuutissa. Kouluttautumalla puhalluspaineluelvytykseen ja sydäniskurin käyttöön voidaan myötävaikuttaa, että monet selviytyvät hengissä sydämen pysähdyksestä. S euralle hankittu laite on helppokäyttöinen ja turvallinen – sen automatiikka varmistaa, ettei vaarallisia toimintoja voi tehdä. Se ohjaa ja opastaa käyttäjää ääni-, tekstija kuvakomennoin koko elvytystilanteen ajan. L aitteen käyttökoulutusta antaa laitevastaava Raimo Lukkarinen . Opastusta on jo annettu seurassa työskenteleville. Raimolta voi Suomi-Seurassa tiedustella laitteesta ja koulutuksesta. Teksti ja kuvat: Veijo Leino
27 Suomi-Seura 5 S uomi-Seuralla 1 9. lokakuuta pitämäni luennon tarkoitus oli avata sitä, mitä mikroverenkierto tarkoittaa, mikä on sen tehtävä, mikä sitä ohjaa, mikä heikentää ja millä tavoin siitä voi pitää huolta. Toiveenani oli, että jokainen kuulija saisi vinkkejä omaan arkeensa ja että luento motivoisi ajattelemaan terveyttä ja hyvinvointia myös mikroverenkierron näkökulmasta. Ikääntymistä emme voi estää, mutta moniin muihin mikroverenkiertoon vaikuttaviin asioihin voimme vaikuttaa. M iksi se mikroverenkierto sitten on niin tärkeä asia? Se johtuu sen tehtävästä. Mikroverenkierto nimittäin huolehtii solujemme hapen ja ravinteiden saannista. Pyysin kuuMikroverenkierto-luento Suomi-Seuralla lijoita hengittämään syvään muutaman kerran. Oikea hengitystekniikka onkin yksi tärkeä osa sitä, että saamme kehoomme riittävästi happea. Hapen päästessä elimistöömme punasolut ottavat sen kuljettaakseen ja vievät aina pieniin verisuoniin, hiussuoniin asti. Vasta siellä tapahtuu hapen luovutus soluille, samoin kuin ravinteiden luovutus. Eli mikroverenkiertomme tehtävä on ravita solujamme ja myös kuljettaa kuona-aineet mukanaan pois kehosta. Mikroverenkierron osuus kaikesta verenkierrosta on jopa yli 70 %. On siis kyse paitsi erittäin tärkeästä, myös erittäin laajaalaisesta verkostosta. L iikunta on yksi oleellinen osa mikroverenkierrosta huolehtimista. Suomi-Seuran kuulijat kertoivat omaavansa ilahduttavan paljon liikuntaharrastuksia golfista uintiin ja tanssiin. Kaikki liikunta ja aktiivisuus on hyvästä, kun se tuntuu hyvältä. Kannattaa pohtia sitäkin, tuleeko liikkuessa pidettyä huolta myös lihaskunnosta. Sen merkitys vain kasvaa iän myötä ja näin ollen lihaskuntoharjoittelun suhteellista määrää tulisi jopa nostaa iän karttuessa. Aina se ei vaadi kuntosalille menoa, vaan lihaskuntoharjoituksia voi ujuttaa muun liikkumisen oheen: vaikkapa tehdä kyykkyjä ulkoillessa tai punnertaa ja nostella käsipainoja kotona. Suomi-Seurallakin päästiin aloittamaan jumppa luentoa seuraavalla viikolla. Välineenä käytämme kuminauhaa, joka on erinomainen, edullinen ja kätevä liikuntaväline. S tressi on monelle ihmiselle nykyään "normaali olotila", vaikkakaan siitä emme me Torreviejan auringon alla asustavat varmaankaan yleisesti kovin paljon kärsi. Liiallista stressiä tulisikin pyrkiä välttämään, sillä jatkuvana se heikentää mikroverenkiertoa huomattavasti. Hiussuoniamme edeltävissä suonissa on lihakset, jotka joutuvat stressissä jännitystilaan. Niiden läpimitta pienenee ja tällöin niihin mahtuu vähemmän punasoluja, joka tarkoittaa myös vähemmän happea ja ravinteita soluillemme. Hyvä ja riittävä uni sekä riittävä palautuminen ovat myös avainasemassa, kun huolehditaan hyvästä mikroverenkierrosta. K un solumme ovat ravittuja, ne tuottavat energiaa, ATP:ta. Tätä kehomme käyttää kaikkeen, mitä siellä tapahtuu: jokainen kehomme luontainen paranemisprosessi tarvitsee energiaa. Jos meillä on soluja, jotka eivät energiaa saa ja syntyy mikroverenkierron häiriöitä, se alkaa vähitellen näkyä ja tuntua erilaisina oireina: tulehduksina, kipuina, särkyinä, väsymyksenä, huonona immuunipuolustuksena, iho-ongelmina, uniongelmina. Joskus ongelmat johtavat sairastumiseen. American Heart Association on antanut lausunnon, että suurin osa sydänja verisuonisairauksista johtuu mikroverenkierron heikkenemisestä. Se toteaa lausunnossaan myös, että tulevaisuudessa olisi tärkeä kehittää hoitomuotoja, jotka ehkäisevät mikroverenkierron ongelmia. Terveyttä ja energiaa talvikauteen toivottaen: Marinka Nyqvist Email: marinka.nyqvist@bemermail.com Puh (ja whatsapp): +358 40 1 82 4929 Puh Esp: 658 321 834 Suomi-Seuran katutason avarat tilat sopivat hyvin mm. erilaisten luentojen pitämiseen.
28 6 Suomi-Seura Costa Blancan Suomi-Seura järjestää retkiä sekä lähiseudulle että kauemmas. Retkien suosio on ollut hyvä, mutta puutetta on ollut matkalle lähtevistä kielitaitoisista vetäjistä, sillä matkat ovat useimmiten muiden kuin suomenkielisten järjestäjien tuotantoa. Niinpä lokakuussa kokoontui joukko jäseniä opiskelemaan matkanjohtajuutta. Kurssin tarkoitus ei ollut tehdä kenestäkään valmista matkanjohtajaa. Sen sanoi jo kurssin nimi ”Johdatus matkanjohtajuuteen” . Kolme kokoontumiskertaa ei myöskään olisi riittänyt tekemään kenestäkään ammattitaitoista matkanjohtajaa. Mutta kurssilla esiin tuodut asiat avasivat kuitenkin niitä taitoja, joita matkanjohtajalta edellytetään. Kurssin alkaessa mukana oli 1 4 seuralaista, viimeisellä kokoontumiskerralla väkimäärä oli eri syistä vähentynyt. Kuitenkin kahdeksan rohkeaa kurssilaista harjoitteli myös oppaana olemista, esittelemällä vuoroittain Torreviejan nähtävyyksiä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla kurssilaiset perehdytettiin matkaoppaan ja matkanjohtajan tehtävien eroihin. Keskusteltiin myös siitä miten nämä tehtävät monta kertaa limittyvät toisiinsa. Käytiin läpi erilaisia ryhmämatkakokemuksia, niin oppaan, matkanjohtajan kuin matkalla olijankin näkökulmasta. Keskustelu oli vilkasta, kurssilaiset toivat runsaasti esille myös omia kokemuksiaan. Toisella tapaamiskerralla suunniteltiin ryhmissä opastuskierrosta Torreviejassa. Kurssilaisten tasosta kertoo se, että kukin ryhmä pystyi tuomaan omia Seuralla opiskeltiin matkanjohtajuutta havaintojaan ja tietojaan koko ryhmän käyttöön. Paljon piilotietoa tuli julkisuuteen ja moni asia avautui aivan uudella tavalla. Viimeisellä tapaamisella oli ryhmä varautunut opastamaan Torreviejassa. Jännitystä taisi olla ilmasta tavallista enemmän, kun ryhmämme oli supistunut. Mutta laatu korvasi määrän. Jokainen oli motivoitunut ja esitteli ryhmän edessä oppimiaan asioita. Kurssin vetäjänä oli Eeva Donner , jolla on monien vuosien kokemus sekä matkanjohtajan että matkailuoppaan työstä. Eeva on opiskellut aikanaan matkailuvirkailijaksi ja hänellä on matkailuoppaan ammattitutkinto. Kurssin vetäjä Eeva Donner toinen vasemmalta. Eeva Donner pöydän kauimmaisessa päässä.
29 Suomi-Seura 7 K utsu kävi kuvataiteen ja laulujen maailmaan Suomi-Seuran kahvilaan 24.1 0., joten kerääntyihän sinne tupa täyteen kiinnostuneita. T ilaisuudessa Pirkko Pulkkinen kertoi näyttelynsä ”Yhteyksiä valon ja varjon Torreviejassa” sekä ”Hylätyt” -valokuvasarjansa teemoista. Pauno Paananen ja Tapio Halonen esittelivät uutta laatimaansa lauluvihkoa ”Lauluja Torreviejassa” sekä kertoivat laulujen tekemisestä. Lauluvihkosta löytyy lauluja Espanjan suomalaisista sekä suomeksi että espanjaksi nuotteineen. L auluvihko sekä siihen kuuluvia postikortteja oli myynnissä tilaisuudessa. Tuotto menee Suomi-Seuran toiminnan hyväksi. Ai niin, ja julkistamistilaisuuden kunniaksi tarjottiin lasillinen Cavaa. Z oomataanpa tarkemmin päähenkilöiden agendaa: T apio Halosen lauluissa on tarinoita kokemuksista Torreviejassa. Hän kertoi, ettei ole aiemmin tehnyt lauluja eikä kirjoittanut lyriikkaa. Viime syksynä syntyi laulujen tekemisen idea ja innostus täällä tutussa tapasbaarissa. Siitä kertoo ensimmäinen laulu ´Tapasbaarin surullinen tarjoilija´. ”Oli siinä alkuun opettelua ja onhan siinä lyriikan lisäksi otettava huomioon melodia, tahdit, sanoituksen tavuttaminen ja nuotteihin sovittaminen”. Hän päätyikin etsimään vanhoja sopivia lauluja ja tekemään niihin uuden lyriikan ja näin lauluvihko valmistui. T apio vihjasi, että uusia lauluja on tekeillä ja niihin tulee myös sävellys. Lauluvihkon nuotit on kirjoitettu Sibelius-sävellysohjelmalla, jota on kiinnostavaa opetella käyttämään. Tapio saattoi tietoon, että lauluihin voi antaa parannusehdotuksia sähköpostitse. Lauluvihkoon liittyvissä postikorteissa on osoite ja sen saa myös Suomi-Seurasta. Tapio viettää Torreviejassa noin 2–3 kuukautta vuosittain ja on ollut viisi vuotta Suomi-Seuran hallituksessa. P auno Paananen kertoi laulujen tekstin kääntämisestä espanjaksi. Hän vakuutti, että google-käännöksistä ei ole mitään apua vaan tarvitaan espanjalaissyntyinen mies ja kitara. Pauno kertoi värikkäästi ystävästään Pedrosta, joka muutti 30 vuotta sitten Kanarialta Saarijärvelle. Pedro oli aluksi ihmetellyt, että mitä ovat nuo balladit, joita Tapio Rautavaarakin laulaa. Sellaisiahan ovat tämänkin lauluvihkon laulut ja Pauno kertoi, että monta kertaa pitää kuunnella melodiaa, laulaa säestyksellä ja etsiä sopivia ilmaisuja espanjaksi. Pauno on laulumiehiä ja innostunut laulujen tekemisestä espanjaksi yhdessä ystävänsä Pedron kanssa. ” S uomi-Seurassa esillä ollut maalausten sarja sai alkunsa ´Lauluja Torreviejassa´ -lauluvihkon kuvituksesta ja innostuin jatkamaan aihepiiristä”, kuvaili töitään Torreviejassa vakituisesti lomaileva harrastajataiteilija Pirkko Pulkkinen. ”Costa Blancan valo, värit taloissa, maaperässä, kasveissa, meressä inspiroivat minua maalaamaan”, jatkaa Pirkko. ” M yös ammatissani psykoterapeuttina ja kuvataideterapeuttina voin olla mukana elämän koko kirjossa sen kaikissa väreissään. On tummempia ja valoisampia tarinoita ja useinkin haavoittuvuuden yhdessä jakaminen on avain muutokseen. Kuvanteko tai kuvien yhdessä katsominen kannattelee silloin, kun sanoja ei vielä tavoita tai löytyy kosketus ´ruosteessa´ oleviin voimavaroihin ja luovuuteen”. ” T aide koko kirjossaan – kuvat, runot, musiikki, laulut, tanssi – on vahva silta sisimpään, tunteisiin ja mielikuvitukseen. Ja porukalla laulaminen on mitä hienoin tapa yhdessä elävöitymiseen”, tämä yhteenvetona tilaisuuden sankareilta. N äin Pirkko, Pauno ja Tapio julkistivat jo melko pitkälle kehittyneiden harrastustensa tähänastisia tuloksia. Pari sanaa vielä kohderyhmän taholta: T apion ja Paunon laatimassa ja julkaisemassa lauluvihkossa "Lauluja Torreviejassa" on vanhoja tuttuja ralleja Tapion (taiteilijaKuvataidetta ja lauluja Vasemmalta Tapio Halonen, Pauno Paananen ja Pirkko Pulkkinen. nimeltään Uolevi ) uudelleen sanoittamina, mm. Torreviejan muistelmiin liittyen. Sävelmät ovat toimivia, jopa aikanaan hiteiksi kohonneita. Sanoitukset eli lyriikat ovat ehkä runoutta mutta sanottakoon, että paikka paikoin nämä uusitut sanat ja tavut eivät osuneet kohdakkoin melodian kanssa. Säestys olisi voinut olla jonkun verran haastavaa näillä sanoituksilla. Niinpä laulettiin ilman säestystä ja saatiinhan niitä läpi rallatettua. Iskelmämusiikissa, jota nämä alkuperäisiltä sävellyksiltään ovat, yleensä käytettävä riimitys, loppusoinnillisuus ei myöskään aivan täyttänyt lyriikan sääntöjä. Mutta lauluja ne olivat, yhtä kaikki – ei vielä Helismaata kuitenkaan. Teksti ja kuva: Veijo Leino
30 8 Suomi-Seura S uomi-Seurassa on runsaasti myös musiikin harrastusta. Jopa kolmisenkymmentä soittajaa on paraillaan tai on ollut kokoontuneissa soittoryhmissä. Rap-ryhmää ei taida vielä olla, ei ole ainakaan ilmoittautunut (porque generaciones?). Vanhat Veijarit on 5–6 vuoden aikana kasvanut Suomi-Seuran pienestä musiikkiryhmästä 1 0–1 3 hengen yhtyeeksi. Kehitys alkoi Think Pink -ravintolan yhteislauluilloista, joihin harjoiteltiin noin 50 laulun ohjelmisto. Yhtye kasvoi nopeasti ja oli pakko etsiä suurempi tila. Näyttelijä Liisa Paatso ja Eero Käyhkö tarjosivat Ratto-Tallin esiintymisja harjoittelupaikaksi. Siellä on hyvät laitteet ja esiintymistila. Nyt Veijareilla on myös hyvin harjoiteltu tanssimusiikkiohjelmisto ja lauluiltoihin on tullut mukaan tanssi. Yhtye kasvaa koko ajan ja mukaan otetaan uusia soittajia ja laulajia. Rokki-Veijarit soittaa mm. vanhempaa ”rootsia” eli rockin juurilta periytynyttä bluespohjaista rockia, pop-balladeja ja instrumentaaleja eli rautalankaa. Kokoonpano on tyypillinen tälle genrelle: rummut ja laulu (Alpo), komppikitara (Jari), koskettimet (Reijo), soolokitara ja laulu (Rauli) ja basso (Veijo). Kyllä lähtee CCR:t, Hurriganesit, Shadowsit ja vaikka mitkä tunnetut ja tykätyt hitit. Keikkoja on jo ollut useita ja talvija kevätkautena pukataan jytinällä lisää. Yeah yeah! S yksyllä perustettiin Suomi-Seuraan ukulelen soiton opetusryhmä Torrelele . Kiinnostuneita olikin kymmenkunta ja syksymmällä saapui pari lisää; kaikilla muutaman kympin maksanut lelukitaralta näyttävä ukulele matkassa. Soiton harrastus on päättymätön tie T oki monta jäi matkan varrella pois, kotiin opettelemaan, moni jäi ryhmään ja jatkaa kehittymistään. Ensimmäinen, vaan tuskin viimeinen keikka oli 23.11 . Suomi-Seuran illanvietossa. Hyvin helisi. I tse ukuleleryhmän opastajana, tungen tähän muutaman sanan soittotaidon oppimiseen liittyen: M ainospuheessa eli ilmoituksessa mainittiin ukulelen olevan yksi helpoimpia soittimia opetella soittamaan. Ei siinä kuitenkaan sanottu, että se on helppo noin universaalisti – kaikkihan on suhteellista. Olen opettanut myös kitaran soittoa ja opetellut itse joitakin muita instrumentteja. Tuo oli pakko mainita, jotta saisin kaikupohjaa seuraaville viisasteluilleni: H elppoa soiton opiskelu ei ole koskaan vaan onhan siinä vaikeusastetta, jonka nujertaminen vaatii sitkeyttä. Asian vaikeutta voitaneen arvioida vaikkapa sillä perusteella, kuinka kauan sen oppiminen vie. Silloin pitäisi myös määritellä taso johon mittaus tehdään. No, vaikkapa niin, että soittimella pystyy leirinuotiolla säestämään muutaman laulun, laulajien ollessa tyytyväinen komppiin. Kyllä siihen voi vuosi mennä ennen kuin onnistuu. Mutta silloinkin ollaan Rokki-Veijarit Vanhat Veijarit Torrelele
31 Suomi-Seura 9 Formulat ja muuta tarjoilua vielä alkutaipaleella. Soittotekniikan lisäksi musiikin teorian alkeet on syytä osata ja ymmärtää, jotta tietää mitä on tekemässä. On tietenkin selvää, että soittotaidon kehittäminen on loputon tie – valmista ei tule. Ei tarvitse kauhulla odottaa tilannetta että ei ole enää kehitettävää tai opittavaa. J a vielä opetuksesta: aika pian opastaja on huomaavinaan, kuinka suuri palo opettelevalla on oppia. Onhan suuri ero asioilla haluta soittaa tai haluta opetella soittamaan. Jos ei ole harjoitellut sormet punaisen aristavina, perheenjäsenten jo huolestuessa mielentilan puolesta, tuppaa siihen olemaan joku syy. Se saatetaan kertoa opelle ja joskus, no useimmiten se vivahtaa tekosyyltä. "En osaa" kuulostaa opastajan korvaan kuten en osaa opetella tai en jaksa tai en viitsi tai jotain tuollaista. "En ehdi" taas nostaa ajatuksen, että sehän on priorisointikysymys, valinta mitä milloinkin tekee. Mutta opastajan täytyy kyllä harkita, kannattaako paljastaa nuo epäilynsä, koska liika painostus on vain haitaksi. Vaan aina välillä ilmaantuu tyyppejä, joilla syttyy se palo ja se onkin sitten menoa. Koukussa ollaan ja nautinnollisesti. Ja terveesti, onhan tutkimustuloksia, että soittaminen kehittää monin tavoin, kuten myös hidastaa hiipumista, jos on jo onnistunut hiipuvaan elämänvaiheeseen pääsemään. H arjoittelu on kovaa, mutta se palkitsee. Kyvykkyyttään ei tiedä ennen kuin on treenannut niin paljon, ettei enää kehity. Hirmu paljon on saavutettavissa tavallisilla lahjoilla ja erinomaisella sisulla. Kun soittotaidon oppii, on aina hyvää seuraa (oma itse ja instrumentti). Ja on aina ainakin tämä aineeton omaisuus; osaan soittaa tuota vehjettä ja ymmärrän musiikin olemuksesta jotain. Teksti: Veijo Leino Kuvat: Veijo Leino ja Seppo Grönvall Teksti: Veijo Leino Kuvat: Sulevi Suomi F1 , maailman suosituin autourheilu kiehtoo suomalaisia. Ainakin käsittämättömän vuosittaisen suomalaismenestyksen takia, jos ei muuten. Suomi-Seuran kahvilassa oli mennyt F1 -kausi katsottavissa TV:stä ja yleisöä riitti. Keittiöpariskunta Maria ja Jouko Kukkula ystävällisesti pitivät ovet auki ja tarjoilun käynnissä. Ensi vuonna sama juttu ja mahdollisesti muitakin tapahtumia, jotka suomalaisia kiinnostavat, seuraillaan laadukkaasta TV-setistä.
32 10 Suomi-Seura S uomalaisen kirjallisuuden päivä 1 0.1 0.201 8 sekä samalla Aleksis Kiven päivä! Miehen, joka eniten olisi tarvinnut arvostusta ja vähiten sitä sai. Tuota päivää kunnioitettiin Suomi-Seurassa runoillan puitteissa. R unoilija, toimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja Tom Kalima ihastutti runoillaan uudesta runokokoelmastaan Hetken lumo. Hän myös kertoi runojen synnystä, runojen maailmasta ja kirjoittamisesta. Hetken lumo käsittelee aikaa ihmisen elämässä. Kaliman sanoin: ”Aika ei ole kylmä kronologinen jana, vaan hetkiä ihmisen ympärillä. Kun hidastamme, toisenlainen aika tulee luo. Se rikkaampi, jolla on muistoja taskuissaan. Silloin voi tuntea, että kello ei käy.” Y ksi kokoelman viidestä osasta käsittelee Espanjaa, missä Kalima on käynyt nuoresta pojasta lähtien. Tapahtumassa oli nähtävillä myös valokuvia, jotka liittyivät runoihin. ”Valokuvat ilmentävät samaa kerroksellisuutta kuin runot ja ne on otettu poikkeuksellisella valokuvaustekniikalla”, kertoi Kalima innostavasti ja opasti alustavasti ko. tekniikkaan. R unoillan herättämän kiinnostuksen takia Tom Kalima suosiollisesti lupautui encorena 22.1 0. pitämään kahden tunnin pikakurssin luovasta kirjoittamisesta, runoista, romaaneista ja vaikkapa vain päiväkirjan tekemisestä. Niinpä kymmenkunta henkilöä kokoontui kurssitettavaksi. Tom kertoi pääasioita proosan luomisesta, mutta myös teetti meillä kovasti harjoituksia, kirjoitutti pieniä tarinoita, joita sitten luimme ääneen. Varsin tehokkaalta tuntui noinkin lyhyt oppijakso, vaikka toki rutinoituminen olisi kuukausien, jopa vuosien aherrus. Lopuksi Kalima suositteli perustamaan kirjoitusryhmän, jotta orastava harrastus saisi tulta alleen. M arraskuun 1 4. päivä oli seuraava kirjallisuustapahtuma: kirjailija Kari Kaulanen esitteli SuomiSeuran kirjastossa romaaniaan Kuuramäki I, Tunturin tuolla puolen. Tarinassa Saimi tekee tyttärensä Leilan kanssa rohkean matkan tunturin yli uuteen kotikylään, Kuuramäkeen. Monien vaiheiden kautta he löytävät paikkansa kyläyhteisössä. Erämaakylä värikkäine asukkaineen elää vuodenkiertoa luonnon määräämään tahtiin. Kari Kaulanen kuvaa henkilöitään lämmöllä ja saa lukijan niin nauramaan kuin liikuttumaan. Oman värinsä Kuuramäen kuvaukseen tuo Tornionlaakson murre. Teos on julkaistu tämän vuoden maaliskuussa ja on etenkin pohjoisemmassa Suomessa jo saanut jonkin verran tunnettuutta. Kaulanen kertoi kirjoittaneensa teosta myös Torreviejassa, jossa hän juuri on aloittanut jatko-osan kirjoittamisen. Sen on määrä valmistua vuoden 201 9 aikana. T ässä kohtaa toimittaja, itsekin muutaman kirjan kirjoittaneena ja lukuisia tunteja Wellamo-opiston kirjoittamisopissa istuneena tuntee tuskaa julkaista omiakin mielipiteitään kirjoittamisesta. Toki vain Kirjallisuutta Suomi-Seurassa osan keräämistään opeista niin päässee vähemmällä paheksunnalla. Tuossapa muutamia hintansa arvoisia neuvoja, ihan ilmaiseksi: K irjoitusten yksi tarkoitus voi olla liikuttaa lukijan mielenrauhaa. Joidenkin mielestä ei juuri kannata kirjoittaa ellei kykene jotenkin vaikuttamaan lukijaan. Onkin sanottu, että kaikki tärkeät kirjoitukset ovat tehneet neurootikot. Uskonnollisista teksteistä alkaen. Saa olla vaikka hulluuden rajattomasta lähteestä pulppuavaa, kunhan järki kirjoittaa. T arinan aloitus? No vaikkapa joukkotuhoa aiheuttavasta, maailmanloppua lähentelevästä luonnonmullistuksesta, keskiosaan jotain reippaasti mielenkiintoisempaa ja sitten huikea loppuhuipennus. Tai ideointi ensimmäisillä, absurdeilla lauseilla, kuten "Keittiöstä kuului mätkähdys. Tiesin, että äiti siellä tappoi isäni..." Olikohan tuo jo vähän liioiteltua, mutta kukaan ei tiedä mihin pystyy ennen kuin on kokeillut. Yleensä merkittäviin tekoihin ei ole ryhdytty varmuuden hurmiossa. Jotkut ovat olleet niin hulluja että ovat kuvitelleet pystyvänsä muuttamaan maailmaa. Ja yleensä juuri he ovat sen tehneetkin. Suurin ponnistus ei ole kirjoittamisessa vaan pelkojen voittamisessa. K un tekstiä tulee, ei kannata pysähtyä eikä jarrutella. Hetki ei enää palaa sellaisena. On vaivalloisempaa jatkaa myöhemmin kuin hetkellä jolloin aihe on tuloillaan. Kirjoita ylimääräisesti. Siitä on sitten hyvä karsia ja tarkistaa logiikka. K irjoittamaan oppii kirjoittamalla. Paljon. Vaikka päivittäin. Mielikuvitushan tekee kirjoittajasta rajattoman. Ohjeita löytyy rajattomasti – välttyy monelta virheeltä kun hyödyntää muitten oppeja. O nhan kirjoittaminen kuitenkin oiva tapa kertoa asiansa tulematta keskeytetyksi tai kenenkään heti hyökkäämättä selittämään omaa vielä parempaa juttuaan. Pitää vaan olla intohimoa ja hillitöntä uskoa siihen, että on mahdollista kirjoittaa. Väkisin luominen on yhtä mahdotonta kuin lempiminen ilman kiihotusta. Teksti ja kuva: Veijo Leino Kari Kaulanen esittelee kirjaansa.
33 Suomi-Seura 11 Pakene henkesi edestä! Piiloudu jos et pääse pakoon! Laita kaikki laitteet äänettömälle! Sisätiloissa lukitse ovet ja estä sisäänpääsy vaikka huonekaluilla! Sammuta valot! Sijoitu niin, että mahdolliset luodit tai pommin vaikutukset eivät helposti osu! Kun tilanne sallii, hälytä apua, puhelinnumero 11 2. Nuo ovat ensimmäiset, tärkeimmät viestit Markku Aarniolta Suomi-Seurassa pidetyllä luennolla, miten toimia mahdollisessa terrorismitilanteessa. Kuvassa ohjeistus, jota jaetaan Espanjassa, terrori-iskun varalta. Siinä nuo pääkohdat on opastettu kuvallisessa kerronnassa. Markulla on takanaan vankka turvallisuusasioihin liittyvä koulutus ja työkokemus. Hän on toiminut mm. Palontorjuntaliiton paloinsinöörinä, Kuluttajaviraston tuoteturvainsinöörinä, Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn yliopettajana, kirjoittanut neljä paloturvallisuuden oppikirjaa, yli 200 lehtiartikkelia ammattilehteen sekä puolisen tusinaa tieteellistä julkaisua. Niinpä salin täysi väkeä sai kattavan tietoiskun turvallisuusasioista. Terrorismitilanteessa toimiminen oli luennon aiheena mutta koska Markun kaksi kirjoitusta tästä aiheesta olivat jo lehdissä 1 ja 3 /201 8 ei toisteta siitä enempää tässä. Tilaisuuden vapaa keskustelu laajeni kuitenkin muihinkin turvallisuusasioihin, lähinnä maanjäristystapauksiin ja tulipaloasioihin. Seuraavassa pääkohtia ajatustenvaihdosta. Maanjäristyksen sattuessa, sisällä ollessasi pysyttele, jos mahdollista kantavan rakenteen vierellä. Suojaudu tukevan huonekalun alle, pysy kaukana helposti särkyvistä rakenteista. Ulkona siirry rauhallisesti mahdollisimman avoimelle paikalle. Pysyttele kaukana erityisesti vanhoista ja korkeista rakennuksista. Ja sitten tulipalotapauksiin. Jos palaa asunto, jossa olet, voit yrittää sammuttaa tulen alun sammutuspeitteellä tai käsisammuttimella, poistu ulos, sulje ovet perässäsi. Älä kuitenkaan vaaranna omaa tai muiden ihmisten turvallisuutta. Soita 11 2. Jos naapurissa tai rappukäytävässä palaa, pysy omassa asunnossasi ja pidä ovi kiinni. Tiivistä oven raot esimerkiksi kostealla pyyhkeellä. Odota pelastajia parvekkeella tai avoimen ikkunan äärellä. Terroria ja turvallisuutta Tällaisia ohjeita on paljon lisääkin, käännyttäköön tarvittaessa asiassa ammattilaisen, toki nyt eläkeläisen Markku Aarnion puoleen. Myös besserwisser Internet opastaa niin paljon kuin vain jaksaa tietoa sisäistää. Teksti ja kuva: Veijo Leino
34 12 Suomi-Seura S aimmepa muhkean sähköisen tietopaketin Suomi-Seuran tiloissa 26.1 0. Escandinava de Electricidad SLU:n edustaja Pertti Mäntysen asialistalla oli muun muassa seuraavia asioita: • miten Espanjan sähkömarkkinat toimivat • mitä tariffeja on tarjolla ja kenelle ne sopivat • mistä paikallinen sähkölasku koostuu • miten laskua voi alentaa • aurinkosähköjärjestelmät. E scandinava de Electricidad SLU on pienehkö pohjoismaalainen firma joka on toiminut Espanjan markkinoilla jo kymmenen vuotta ja palvelee asiakkaitaan myös pohjoismaisilla kielillä, siis myös suomeksi. Yritys on Fortumin tytärfirma. Asiakkaita on joka puolella Espanjaa. Edustamastaan yrityksestä Pertti antoi seuraavia kaupallisia tiedotteita: Kaikki firman välittämä sähkö on 1 00 % ”vihreää”. Heidän sähkölaskunsa kerryttävät myös Norwegian Reward -pisteitä. Asiakaspalvelu, kotisivut (www.escandinavaelectricidad.es) ja myöhemmin laskutuskin myös suomeksi. Laskutus ainoastaan kulutuksen mukaan. Ei minimi sopimusaikaa. Sähköä koteihin Sopimuksen tehoa voi myös vaihtaa pienemmäksi, jos asiakas katsoo vähemmän riittävän ja saa näin edullisemman laskutuksen. Tehojen alentaminen maksaa 11 € kerralta riippumatta siitä, kuinka paljon alennetaan ja maksu on kertamaksu Iberdrolalle. Sähkölasku sitten muodostuu sopimustehon ja kulutuksen yhteissummasta. M yös ylöspäin voidaan sopimusteho muuttaa, jos teho ei oikein riitä useamman sähköisen laitteen samanaikaiseen käyttöön. Se edellyttää tosin voimassa olevaa todistusta asunnon sähköturvallisuudesta (espanjaksi ”Boletín”) jotta kaapelit ja laitteet kestävät tehon noston. Boletín on voimassa 20 vuotta kerrallaan ja maksaa 1 00–400 €, riippuen toimittajasta Tehoa voi kuitenkin vaihtaa ainoastaan kerran vuodessa ja nostaminen kustantaa noin 45 € / kW. Tämäkin on kertamaksu Iberdrolalle. K ummassakaan tapauksessa ei tarvitse vaihtaa pääsulakkeita, kuten ennen tehtiin vaan Iberdrola syöttää uuden tehoarvo systeemiinsä. Toki vain Boletínin maksimiarvoon asti. P äiväsähkö ja yö/päiväsähkö herättivät kysymyksiä. Eihän ole ollenkaan selvää, kumpi näistä olisi kullekin taloudelle edullisempi. Se riippuu miten ja mihin aikaan päivästä sähköä taloudessa käytetään. Jokainen talous on erilainen. Jos noin 30–40 % päivän kulutuksesta saa siirrettyä kello 1 2:00 ja 22:00 väliseltä ajalta kello 22:00 ja 1 2:00 välille, kannattaa yö/päiväsähkö. Luontevaa on aloittaa päiväsähköllä, eli yhdellä hinnalla ja pyytää sitten sähköfirmaansa tutkimaan asian muutaman kuukauden päästä, kulutushistoriaansa perustuen. Vaihto näiden kahden tariffin välillä maksaa noin 11 € ja on kertamaksu Iberdrolalle. A urinkosähkön hyväksikäytöstä keskusteltiin ja kannattavaksi investoinniksi se arveltiin joissain T ilaisuus herätti laajaa keskustelua monista alan aiheista. Mielenkiintoinen sähkön toimitukseen Espanjassa liittyvä tekninen asia on sopimustehojen kokojen määrittäminen verrattuna Suomen vastaavaan. Kummassakin maassa on käytössä etäluettavat mittaukset energiankulutukselle mutta Espanjassa mittaustulosta käytetään muuhunkin kuin kulutuksen seurantaan ja laskutukseen. Täällä nimittäin asia, jota ennen nimitettiin nousujohdon pääsulakkeiksi, hoidetaan uusissa järjestelmissä etämittauksen ja automatiikan avulla. Asiakas arvioi tehon tarpeensa ja tekee sähköyhtiön kanssa sopimuksen sen mukaan, esim. 3,45 kW tai vaikkapa 5,75 kW. Iberdrola sitten valvoo etämittauksen tuloksen mukaan, että ko. teho pysyy sovituissa rajoissa. Jos se ylittyy, automatiikka pudottaa asiakkaan hetkeksi pois. Pertti Mäntynen taustalla mikrofoni kädessä.
35 Suomi-Seura 13 tapauksissa, toki yleensä vain lisänä verkosta ostettavalle sähkölle. Taloudellisinta usein on, kun järjestelmä mitoitetaan kattamaan esimerkiksi viidennes koko sähkönkulutuksesta. Keskikokoisessa asunnossa siihen riittää kymmenisen neliötä aurinkopaneeleita. Kuluttajan taloudessa kysymyksessä on toki iso, jopa useamman tuhannen euron kertainvestointi. Paneeleille luvataan 25–30 vuoden käyttöikää, joten ilmaista sähköä ehtii saada jopa 1 5–20 vuotta investoinnin kuoletusajan jälkeen. Ja tämä vieläpä ilman hiilijalanjäljen kasvua. Aurinkoahan näillä kulmilla riittää. Automatiikalla tilojen ja käyttöveden lämmitystä voi ohjata päivän aurinkoisille tunneille. Aurinkosähkön myymistä verkkoon pidettiin tilaisuudessa melko kannattamattomana ja siihen on ihan käytännön haasteita mm. säännösten takia. Kiinnostus kohdistuikin lähinnä oman talouden energiaan, kuten käyttöveden lämmitykseen, ilmastointiin ja muille kodin laitteille. T ilaisuuden lopuksi Pertti Mäntynen otti vastaan tarjouspyyntöjä ja sanoi kiirehtivänsä takaisin Barcelonan konttorilleen. Muut lähtivät kotiinsa kuluttamaan arvokasta espanjasähköä. T ilaisuuden jälkeen Pertti lähetti vielä lisäinfoa: Aurinkosähkön suhteen on ollut paljon väärää tietoa liikkeellä, oikaistaanpa niitä nyt heti: Aurinkovoiman tuottaminen ei ole kiellettyä jos tuotto on alle 1 kW. Jos käyttää kaiken tuotetun sähkön itse, ei siitä makseta mitään veroja. Jos kuitenkin tuotat enemmän kuin itse käytät ja sinulla ei ole varastointimahdollisuutta niin sillä on kaksi vaihtoehtoa: Tuottamasi sähkö jää käyttämättä. Syötät sen jakeluverkkoon. Tämä vaatii kylläkin että sinusta tulee virallinen sähköntuottaja tai että sinulla on edustaja joka arvioi seuraavan päivän tuoton ja ilmoittaa sen eteenpäin Red Electrica de Espana’lle. Sähköstäsi saat Spot-hinnat ja myynnistä menee 1 % veroja. Toivomme että tämä mahdollisuus tulee yleistymään ja helpottumaan tulevaisuudessa. Yleistietoa: Yhden kW:n tuottoon tarvitaan 8 m² paneleita ja näillä voit tuottaa noin 1 500 kWh/vuosi. Paneleilla voit todennäköisesti alentaa sisään tulevan tehon rajaa (joka on tasamaksu laskussa, ei kulutuksesta riippuvainen). Investointi kustantaa noin 2000–3000 € sisältäen asennuksen. Eaton varaavat patterit kustantavat noin 3000 €. (Näissä käytetään ”vanhoja” Nissan Leaf sähköautojen pattereita. Tesla on toinen suuri tekijä alalla.) Teknologia kehittyy koko ajan ja hinnat laskevat volumien kasvaessa. Joillain alueilla tuetaan aurinkoenergiaa. Yleensä ei osallistuta investointikustannuksiin, mutta annetaan alennusta IBI:stä, eli kiinteistöverosta. Asiasta voi kysellä kaupungintalolta. Teksti ja kuvat: Veijo Leino 27.11 .201 8 Hospital Quirónsalud Torreviejan auditoriossa kokoonnuttiin Suomi-Seuran syyskokoukseen. Jäsenet, joita nyt on noin 81 0, oli kutsuttu ja tilaisuuteen saapui noin 60 kiinnostunutta. K okouksen avasi seuran puheenjohtaja Sulevi Suomi . Kokouksen kuluessa hän kävi myös talousarvion läpi pääkohdittain ja kertoi seuran tilanteesta. K okouksen puheenjohtajaksi valittiin Sakari Haukka , sihteeriksi Riitta Raitasuo-Lukkarinen ja pöytäkirjantarkastajiksi Timo Raito ja Kari Kukka . Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. T oimintasuunnitelma vuodelle 201 9 hyväksyttiin yksimielisesti, toki muutaman keskustelun jälkeen. Jäsenmaksun vuodelle 201 9 vahvistettiin pysyvän edelleen 35 eurossa. Vahvistettiin vuoden 201 9 budjetti, jossa tulot ja menot ovat melko hyvin tasoissa, kuitenkin muutaman satasen plussalla sinnitellen. Costa Blanca Suomi-Seuran 2018 syysyleiskokous K okous valitsi hallitukseen jäseneksi erovuoroisen tilalle kahdeksi vuodeksi jatkamaan Raimo Lukkarisen . Valittiin myös kolme varajäsentä vuoden jaksolle: Marja Talvi , Ritva Jolkkonen ja Timo Raito . Lisäksi valittiin kaksi toiminnantarkastajaa, Kari Kukka ja Kari Winberg sekä heidän varahenkilöikseen Unto Vuotisjärvi ja Pentti Liimatainen . L isää infoa ja ajankohtaisia asioita kannattaa silmäillä seuran nettisivuilta: www.costablancasuomiseura.es Teksti ja kuva: Veijo Leino
Uusi Costa Blanca 4/2018 36 SUOMALAINEN ASIANAJAJA JA VIRALLINEN KÄÄNTÄJÄ Monna Laakso-Sáez
Uusi Costa Blanca 4/2018 Costa Blancan evankelis-luterilainen seurakunta Calle Maldonado 2.1, ES-03181 Torrevieja puh. 965 708 475, keittiö puh. 683 318 256 Seurakuntakoti ja kahvila avoinna maanantaista torstaihin klo 10–14, myös espanjalaisten juhlapäivinä. Huomautus: Suljettu 21.12.2018–6.1.2019. Pappi Peter Kankkonen, puh. 606 540 757 tavattavissa keskiviikkoisin klo 10–14 turistipappi.costablanca@evl.fi Kanttori Satu Ranta, puh. 606 931 950 turistikanttori.costablanca@evl.fi Srk-neuvoston puheenjohtaja Kari Winberg , puh. 634 325 847, winberg.kari@gmail.com 37 Jumalanpalvelukset keskustan Inmaculada Concepción -kirkossa, os. Plaza de la Constitución s/n, 03181 Torrevieja: 6.12. Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus klo 13 , su 9.12 klo 13 Messu, Joulukirkko 24.12. klo 13 , Alkuvuoden 2019 messut lauantaisin klo 12: 5.1., 19.1., 2.2., 16.2., 2.3., 16.3. ja 30.3. Muuta alkuvuoden ohjelmaa seurakuntakodilla: Miesten juttutupa perj. 4.1., 18.1., 1.2. ja 15.2. klo 10. Sunnuntailounas 27.1., 24.2. ja 24.3. klo 14. Lisää tietoa ohjelmasta saa seurakuntakodilta ja nettisivuilta: www.costablancanseurakunta.fi Viikoittain seurakuntakodilla: Maanantaisin klo 16 Espanjan keskustelupiiri, Tiistaisin klo 11-14 Käsityöpiiri, Keskiviikkoisin klo 11.30-13.30 Lounas ja klo 14–16 Kuoroharjoitus Torstaisin klo 14 Raamattupiiri, Perjantaisin klo 13–16 Taidepiiri. Huom. Joululoma 21.12.2018–5.1.2019 paitsi kuoroharjoitus 2.1. klo 14 ja raamattupiiri 3.1. klo 14. Tervetuloa mukaan ja osallistumaan! Kauneimmat joululaulut 14.12. klo 17 La Matan kirkossa, os. Plaza de Encarnación Puchol 8, ja 22.12. klo 18 Inmaculada-kirkossa. Joulukirkko 24.12. klo 13 Inmaculada-kirkossa. Aattoillan vietto seurakuntakodilla 24.12. klo 18. Uudenvuoden aattoillan vietto ja ehtoollinen seurakuntakodilla 31.12. klo 18. Konsertti Inmaculada-kirkossa 19.1. klo 16 Maarit Ranta, viulu, Arja Yurtseven, viulu, Satu Ranta, piano ja urut. Ekumeenisen rukousviikon tilaisuudet: Jumalanpalvelus Inmaculada-kirkossa 20.1. klo 18. Ekumeeninen rukousilta Kotikirkolla 24.1. klo 18 yhdessä Kotikirkon ja Majakka-seurakunnan kanssa, os. C/Joven Puran ja C/de Caleran kulmatalo. Joulun ajan ohjelmaa:
Uusi Costa Blanca 4/2018 38 Transhumanssi on Euroopassa pikkuhiljaa katoava elämäntapa: siinä kuljetaan laumaeläinten, useimmiten lampaiden tai nautojen kanssa, satoja kilometrejä kesälaitumille ja talvilaitumille. Yleensä kuitenkin on olemassa kylä, jossa transhumanssit ”asuvat” ja josta ovat kotoisin. He eivät ole varsinaisia nomadeja, jotka ovat aina menossa. Maailmassa arvellaan olevan noin 100–200 miljoonaa transhumanssia tai nomadia, ja heidän käyttämänsä laidunmaat ovat noin kaksinkertaiset verrattuna viljelysmaihan. E spanjan transhumanssi nimettiin UNESCO:n aineettoman kulttuurin maailmanperintölistalle vuonna 2017. Espanjassa tämä liike kulkee merkittyjä reittejä, joiden nimi on Vía Pecuaria/CAÑADA tai Cañada Real /Kuninkaallinen karjatie. Reiteillä on myös autonomisia nimityksiä ja pienemmillä teillä on omia nimiä kuten vereda tai cuerda. Transhumanssi on karjatalouden vanha metodi, jolla estetään maan täydellinen eroosio liikakäytön vuoksi, vaikka toisaalta laidunmaiden tarve on ollut syyllinen metsien katoamiseen samoin kuin maanviljelykin. Transhumanssi ja kuninkaalliset karjatiet J o kauan ennen virallista järjestäytymistä paimenet kokoontuivat kerran pari vuodessa neuvonpitoon nimeltä ”mesta”, jossa he käsittelivät mm. eri laumoista sekoittuneiden eläinten kohtalon, eläinten varastamiset ja muut ongelmat, mutta vuonna 1273 kuningas Alfonso X el Sabio kutsui Castillan ja Leonin paimenet koolle ja loi Consejo de la Mestan säätelemään transhumanssia, jonka harjoittajille suotiin suuria etuoikeuksia kuten vapautuksen asepalvelusta tai vapautuksen joutua todistajaksi oikeuteen. Etuina olivat myös kulkuluvat ja laiduntamisluvat. M yöhemmin keskiajalla transhumanssioikeuksia laajennettiin entisestään, kun merinovillan myynti oli erittäin tärkeä elinkeino ja laumojen omistajat olivat enimmäkseen suuromistajia ja rikkaita aatelisia. Mesta oli keskiajan tärkeimpiä ammattiliittoja koko Euroopassa ja ensimmäinen lajiaan karjataloudessa. S iihen aikaan kun kristityt aloittivat takaisinvaltauksen, paimenet kulkivat laumojen kanssa vyöhykkeelle maurien ja kristittyjen alueiden välimaastossa, joka saattoi olla jopa 100 kilometriä leveä ”ei kenenkäänmaa”. Siellä ei kannattanut alkaa viljellä maata, koska taisteluja saattoi ilmestyä milloin vain tuhoamaan työt. Tätä aluetta transhumanssipaimenet käyttivät syksyllä ja talvella ja kesäksi siirtyivät laumojen kanssa pohjoiseen. Näiden laumojen suurin hyöty saatiin merinovillasta. Se oli todella tärkeä vientituote, johon Espanjalla oli yksinoikeus. Tärkeitä olivat myös churra-rotuiset lampaat, joita kasvatettiin lihan ja maidon vuoksi. Merinolampaiden vienti ulkomaille oli kielletty kuoleman uhalla. K un takaisinvalloitus eteni, maa kävi turvalliseksi viljellä, joten kuninkaiden oli otettava kantaa asiaan suojelemalla sekä tärkeää maanviljelyä ja maanomistajia että yhtä tärkeää karjataloutta ja laumoja omistavia aatelisia. Niin määrättiin lakeja karjan reiteistä viljelysmaiden halki ja säädeltiin, että missä karja sai laiduntaa. Tärkeimmät laumojen käyttämät reitit nimitettiin kuninkaallisiksi karjateiksi ja merkittiin pylväillä, joiden siirtäminen oli vakava rikos. M estan tärkeys väheni useasta syystä, esimerkiksi kun Napoleonin joukot varastivat itsenäisyyssodan aikaan merinolampaita, jolloin merinovillaa alettiin
Uusi Costa Blanca 4/2018 39 saada muualtakin kuin Espanjasta ja edullisemmin. Espanjan kuningas Felipe V lahjoitti lammasparin Ranskan kuninkaalle. S odat Portugalin kanssa estivät useiden karjateiden käytön ja teollisuuden levitessä mestan etuoikeuksia leikattiin, samoin kruunun rahantarve leikkasi mestan taloudellisia etuja. Mesta lakkautettiin vuonna 1836. Nyt merinorotu on levinnyt koko maailmaan ja Australia tuottaa 80 % maailman merinovillasta 148 miljoonan lampaan avulla. K uninkaallisen karjatien leveys oli 72,22 metriä ja ne olivat yli 500 kilometriä pitkiä, yleensä pohjoisetelä-suuntaisia. Niiden tärkeyden ymmärtää myös kun ajattelee lampaiden määrää 1700-luvulla, jolloin viisi miljoonaa eläintä kulki näitä karjateitä pitkin kaksi kuukautta vuodessa. Espanjan pisin kuninkaallinen karjatie vie Soriasta Sevillaan ja on 800 km pitkä. T elevisiossa näkee edelleen kuinka vaatimalla oikeuksiaan karjatien käytöstä alkuperäiseen tarkoitukseensa kuljetetaan lammaslauma Madridin halki Calle de Atochaa, josta se aikoinaan kulki. Tästä protestista on jo tullut jokasyksyinen juhlapäivä soittokuntineen ja monine ohjelmineen ja lampaat kulkevat keskustassa kaupungintalolle madridilaisten iloksi. V uonna 2018 on Mestan syntymästä tullut kuluneeksi 600 vuotta, joten Madridin kaupunki hankki lokakuussa oman lammaslauman Casa de Campolle. Nykyään on harvinaista nähdä traditionaalista transhumanssia kuten nyt onnekseni vielä näin, koska lampaita kuljetetaan laitumille junilla ja rekoilla, tai niitä ei viedä minnekään kauas, vaan ostetaan niille ruokaa vihannestukuista ja laidunmaat etelässäkin ovat niitä varten ostettuja. Paimenia, jotka kävelevät lauman kanssa, on hädin tuskin muutama jäljellä, mutta nautakarjaa on kuulemma taas enemmän noilla karjateillä, esimerkiksi Avilan mustia nautoja, jotka tuottavat herkullisia kyljyksiä. K arjatiet ovat muodissa patikoijien reitteinä paikasta toiseen vaikka mikään niistä ei ole enáá yhtä leveä kuin aikoinaan, etenkään niin leveä kuin kuninkaalliset karjatiet. Soriassa voi osallistua heinäkuussa tähän ikivanhaan elämäntapaan ja vaeltaa kolme päivää lammaslauman mukana. Matkalla yhden yön (tai kaksikin) voi halutessaan nukkua tähtien alla maastossa lauman lähellä, mutta voi myös majoittua molempina öinä hotelliin, josta kuljetus aamulla uudelleen lauman luo. Huoltoauto on koko matkan mukana. Patikointia harrastavalle erilainen kokemus ja reitti upeissa maisemissa. K ävin katsomassa kun 1300-päinen lammaslauma oli matkalla kesälaitumille perille Oncalan kylään Soriassa 1500–1600 metrin korkeudella vuorten yli. Se oli vaikuttava näky ja kokemus muutenkin, mutta etenkin kun yllättävä kaatosade, jossa pientä raettakin mukana, yllätti siellä vuorten päällä. Turisteja oli lauman mukana liki 50 ja kaikki vain hakivat tukiautosta sadeviittoja ja jatkoivat lauman mukana alas kylään. Kun lauma pääsee perille, on kylässä seuraavana päivänä transhumanssijuhlat. T äällä Alicanten maakunnassa näkee joskus lyhyempää “transhumanssia” Noveldan ja Crevillenten välillä kun Crevillentestä viedään toukokuussa yli 2000 lampaan/vuohen lauma Noveldaan popsimaan todella suuresta artisokkapellosta herkkuja sadon keruun jälkeen. Teksti: Annukka Valtanen Kuvat: Kirjoittaja + kuvapankki Karjatien liikennemerkissä voi lukea myös Vía Pecuaría tai Vereda. Tällaisella pylväällä merkittiin kuninkaallisten karjateiden leveys, joka oli liki 75 metriä. Kuvassa osa Madridin tämänvuotisen transhumanssijuhlan hauskasta julisteesta.
Uusi Costa Blanca 4/2018 40 T orreviejan Karjalakerho on suoraan Karjalan Liitto ry:n alaisuudessa toimiva virallinen ulkosuomalainen kerho. Jäsenet nauttivat liiton monista taloudellisista ja muista eduista esimerkiksi sukututkimuksen auttamisessa. P uheenjohtajana toimii Aila Sivula , sihteerinä Juhani Sivula ja rahastonhoitajana Pekka Kosonen . Karjalakerho perustettiin Torreviejaan toistakymmentä vuotta sitten ensin SuomiSeuran yhteyteen. Kerho on järjestänyt erilaisia juhlia, retkiä ja piirakantekokursseja ym. K arjalakerhon toiminta on viime aikoina pyörinyt enimmäkseen mölkyn pelaamisen ympärillä tiistaisin Acequiónin rannalla Torreviejassa. Osallistujia on yleensä ollut nelisenkymmentä. Pelin jälkeen osa porukasta usein Karjalakerho kokoontui asturialaisessa ympäristössä jatkaa karjalaista jutustelua yhteisellä lounaalla lähiravintoloissa. P uheenjohtajan taas saavuttua talvikaudeksi Torreviejaan Karjalakerho piti kokouksen 14. marraskuuta asturialaista historiaa pursuavassa Centro Asturiano -ravintolassa. Läsnä oli 20 jäsentä. K okouksessa oli esillä mm. Karjalan Liiton kesäkuussa pidetty kesäjuhla Kouvolassa, jossa Karjalakerhon 16 jäsentä espanjalaisissa asuissa oli marssimassa Torreviejakyltin takana. Juhlakulkueeseen saivat osallistua vain Karjalan Liiton jäsenyhdistykset. K esäjuhlissa kyseltiin, että missä päin Karjalaa oli Torrevieja-niminen pitäjä, kun järjestäjät olivat asettaneet kerhon pitäjien joukkoon. Iloisia Hola! Hyvä Espanja! -huutoja kuului myös kadun varsilta. Kuva tapahtumasta oli Uusi Costa Blanca -lehden numerossa 3/2018 sivulla 57. Seuraavan kerran Karjalan Liiton kesäjuhlat ovat 14.–16.6.2019 Hämeenlinnassa, jossa on tarkoitus esiintyä näyttävästi runsaslukuisalla joukolla entiseen malliin. M arraskuun kokoontumisessa keskusteltiin Juhanin alustuksen pohjalta turvakysymyksistä, mm. identiteettivarkauksista, pankkikyselyistä ja sähköpostin osoitetiedoista. Todettiin, että epäilyttävissä tapauksissa on syytä ottaa yhteys suurlähetystöön. K evennyksenä Aila luki Sakari Topeliuksen Maamme-kirjasta maakuntien kohdalta luvun karjalaisista (edelleen osuva kuvaus). Lisäksi Sauli Takala soitteli mandoliinilla kansansävelmiä ja lopuksi ihanan joululaulun. Tarinointia jatkettiin yhteisellä monipuolisella ja maittavalla lounaalla. Teksti: Aila Sivula ja Rauno Vaherva Kuvat: Aila Sivula, Rauno Vaherva ja Olli Poikolainen Mölkkyä pelataan tiistaisin Acequiónin rannalla Torreviejassa.
Uusi Costa Blanca 4/2018 41 O len kuullut usein kysymyksen täällä Espanjassa asuvana, että mikä siellä on sellainen asia, joka minua oikeasti harmittaa. Joku voisi ajatella, että se on byrokratia, mutta voin heti todeta, että se ei varmasti ole täällä yhtään sen monimutkaisempaa kuin Suomessakaan. Päinvastoin. Ainakin itse olen kokenut kaikki hyvinkin mutkattomaksi niihin ennakkoluuloihin verraten, joita minulle kerrottiin ennen muuttoani Espanjaan. Käytännössä nämä olivat usein kaikki sellaisten ihmisten mielipiteitä, jotka olivat käyneet täällä muutaman kerran lomalla, mutta niinhän se on aina varmaa tietoa se. Toki jokaisella ovat on harminsa kaikkialla. Mikä minua mättää Espanjassa? Sama kuin Suomessa! M utta itse asiaa ei tarvitse juuri hetkeäkään sen enempää miettiä, ja vastaus on ihmisten roskaaminen sekä koirien jätökset. Tämä, jos mikä harmittaa minua. Toki tämä sama ilmiö on kaikkialla maailmassa, missä on vähänkin enemmän ihmisiä, mutta se on tosiaan ainut asia, mitä olen keksinyt, joka minua täällä Espanjassa asuessa oikeasti harmittaa. Tosin täysin sama asia kismittää minua Suomessakin, roskia tienvarret täynnä. Paras mitä Suomessa retkeillessäni olen löytänyt, on jääkaappeja ja sänky tienvarressa. Puhumattakaan Lapin tuntureille kannetuista kaatopaikoista. T ämä ilmiö lisääntyy selkeästi täällä meillä rannikolla aina turistien tullessa, mutta kyllä siihen syyllistyy toki myös paikalliset. Roskiksia on käytännössä joka paikassa, mutta niin se on ihmisluonto laiska, että ei niitä sinne roskiin asti saa laitettua. Tumppeja, pulloja, tölkkejä, muovipakkauksia ja muuta roskaa löytyy rannoilta, teiden varsilta ja monesta muusta paikasta mistä vain liikut. Usein vielä jopa roskisten vierestä. Jopa koulujen pihoille viskellään roskia ja pidetään jalkakäytäviä koirien vessoina. O nneksi täällä on ongelmaan tartuttu jo monella tavalla ja lakaisijoita sekä lakaisuautoja näkee tuon tuosta, jotta paikat pysyisivät siisteinä. Tämäkin toki vaihtelee paikoittain ja alueittain. Joissain paikoissa erittäin siistiä ja joissain taasen paikat kuin kaatopaikkoja. Ilmiö ei ole siis mikään Torreviejan tai Orihuela Costan ongelma, vaan valitettavasti samaa selkeää linjaa näet ympäri kaunista rannikkoa liikkuessasi. M onesti vain itsekseni mietin, että voi kuinka kauniit rannat, metsät, meret ja maisemat meille on annettu, mutta ihminen ainoana lajina maailmassa on niin tyhmä, että se tuhoaa ympäristöään näin, eikä osaa arvostaa sitä. Muista siis, mikäli tulet tänne vierailulle tai asustelemaan, viedä roskat aina niille kuuluville paikoille ja jos sinulla on lemmikki, niin olisi todella mukava kun siivoaisit sen jätökset pois. Näin meillä kaikilla on mukavampi nauttia kauniista rannoista, puhtaista meristä sekä Espanjan lämpöisestä auringosta. Muista tehdä tämä sama myös siellä kotimaassa tai minne koskaan matkustatkaan. (Julkaistu aikaisemmin kirjoittajan omassa blogissa www.operaatiovarpaatmereen.com) Kari Rosenlöf
Uusi Costa Blanca 4/2018 42 E spanjassa on julkaistu joulupostimerkkejä vuodesta 1955 lähtien. Lokakuun 8. päivänä tulivat myyntiin tämän vuoden kaksi merkkiä näyttävine ensipäiväkuorineen, joiden kuvat ovat tällä sivulla. A-postitariffin (0,55 €) itämaan tietäjen Espanjan joulupostimerkit K auneimmat Joululaulut on suomalainen perinteinen joulumusiikkitapahtuma. Suomen Lähetysseura aloitti laulutilaisuudet vuonna 1973. Nykyisin niistä on muodostunut Suomessa seurakuntien suosituin musiikkitapahtuma. Perinne on levinnyt vähitellen myös ulkosuomalaisten keskuuteen. M yös Costa Blancalla on jo vuosia järjestetty kauneimpia joululauluja, joista on tullut erittäin suosittuja, sillä tilaisuudet ovat olleet täynnä. Mukana on ollut myös sellaisia, jotka eivät omasta mielestään omaa riittävää laulutaitoa, mutta haluavat kuunnella esimerkiksi lapsuuden jouluina tutuiksi tulleita lauluja. Eläminen kaukana kotimaasta saa kulkuetta Sevillassa esittävä merkki on tarkoitettu kotimaan postiliikenteeseen. Aihe valittiin siksi, että Sevillassa on näitä kulkueita ollut sadan vuoden ajan eli ensimmäinen järjestettiin tammikuun 5. päivänä 1918. B-postitariffin (1,35 €) merkki esittää joululahjapakettia. Korkeintaan 20 gramman postilähetys Espanjan sisällä maksaa 0,55 euroa, ulkomaille Eurooppaan 1,35 € ja muualle maailmaan 1,45 €. ihmismielen helposti alttiimmaksi osallistumaan tämänkaltaisiin tilaisuuksiiin yhdessä maanmiestensä kanssa. C osta Blancalla on päädytty pitämään vuosittain kaksi tilaisuutta, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat mukaan. Tänä vuonna ensimmäinen on perjantaina 14.12. klo 17.00 Torreviejassa La Matan kirkossa osoitteessa Plaza de Encarnación Puchol 8. Jälkimmäinen tilaisuus Torreviejassa pidetään lauantaina 22.12. klo 13.00 keskusaukion katolisessa Inmaculada Concepción -kirkossa. Lisätietoja joululauluista: www.kauneimmatjoululaulut.fi Kauneimmat Joululaulut Torreviejassa
Uusi Costa Blanca 4/2018 43 R uotsalainen hammaslääkäriasema Happy Teeth on perustettu vuonna 2005. Hammaslääkäri Anders Sundinin perustamalla klinikalla työskentelee kolme hammaslääkäriä, suuhygienisti sekä hammashoitajia. Joonas Hynninen on uusin tulokas. Hän on valmistunut Murcian Yliopistosta hammaslääkäriksi v. 2017. J oonas kutsuttiin heti valmistumisensa jälkeen töihin yliopisto-opettajansa vasta perustetulle hammaslääkäriasemalle Murciaan. Hän tuli siellä tutuksi monelle suomalaisellekin potilaalle. Vaikka matka hammaslääkäriin oli Torreviejasta pitkä niin monet potilaat arvostivat sekä Joonaksen taitoja että myös äidinkielellä saamaansa palvelua. K un Happy Teeth -klinikalla aukeni hammasläärille paikka niin Sundin otti yhteyttä Joonakseen. He olivat Suomenkielistä hammaslääkäripalvelua Orihuela Costalla! Tulevaisuudessa on mahdollista, että painopiste siirtyy enenevässä määrin Murcian sijaan Orihuela Costalle. J os haluat saada ajan Joonaksen vastaanotolle niin torstaisin ja perjantaisin hän vastaa puhelimeen Happy Teeth -klinikalla suomeksi. Muinakin päivinä voi hänelle tilata ajan, jos espanja, ruotsi tai englanti sujuvat. H appy Teeth toivottaa tervetulleiksi kaikenmaalaiset potilaat, Joonas erityisesti suomalaiset! Kuvassa Anders, Elisabeth, Joonas ja Andrea. Edessä Paris ja Anna. Kuvasta puuttuu hml Linus Klaive. tunteneet toisensa vuosia. Pikkupoikana Joonas oli ollut potilaana Happy Teeth -klinikalla. Andersin työ oli tehnyt häneen vaikutuksen ja jo varhain oli Joonakselle selvää. että hänestäkin tulee hammaslääkäri. A voimeen hammaslääkärin paikkaan oli runsaasti hakijoita. Eri maista, eri kulttureista. Osa kävi kokeilemassa työnskentelyä ruotsalaisessa työyhteisössä, mutta yhteistä säveltä pohjoismaisen hammashoidon kanssa ei oikein löytynyt. N euvottelujen tuloksena Joonas aloitti osa-aikaisen työn Happy Teeth -klinikalla syksyllä 2018. A ndersin sanojen mukaan Joonas on täydellinen lisä klinikan ammattitaitoiseen joukkoon. Klinikalla potilas on aina numero yksi! Potilasta kuunnellaan ja kunnioitetaan. Pelkopotilaita rauhoitellaan leppoisassa ilmapiirissä. Käytössä on uusin tekniikka ja erittäin korkeasti koulutettu henkilökunta hoitaa työnsä hymyillen. Työmoraali on korkea, kuten ruotsalaisilta ja suomalaisilta sopii odottaakin. A nders Sundin kiittelee suomalaisia potilaitakin. Ovat kuulemma rohkeita, kipua pelkäämättömiä ja aina tyytyväisiä. Syyksi Sundin veikkasi suomalaista sisua! T ällä hetkellä Joonas työskentelee Orihuela Costalla kahtena päivänä viikossa, torstaisin ja perjantaisin. Aulikki Mäkinen +34 966 393 639 Happy Teeth IBC. Local 1 Calle Nazaries 5 03189 Orihuela Costa
Uusi Costa Blanca 4/2018 44 Seuraava Uusi Costa Blanca -lehti ilmestyy helmikuussa Aineisto 31 .1 .201 9 mennessä uusicostablanca@hotmail.com
Uusi Costa Blanca 4/2018 45 T orreviejan Karjalakerhon kokouksessa (erillinen artikkeli tässä lehdessä) kävi ilmi, että kerhon viimeaikainen toiminta on ollut vain mölkyn pelaamista. Oli pakko alkaa selvittää, mikä tämä Mölkky-peli oikein on. Wikipedian mukaan se on heittopeli, joka on kotoisin Päijät-Hämeestä. Mölkky muistuttaa idealtaan ja välineiltään karjalaisten vuosisatoja vanhaa peliä kyykkää. Omaa ideaa pelissä on kuitenkin vain Mölkky-nimi ja se, että pelivälineet valmistetaan samanpaksuisesta puutangosta. M ölkky-pelin pelaamisen fiiliksestä ja sosiaalisuudesta on Unto Vuontisjärvi kirjoittanut ConCordialehteen 1/2014 (s. 16) artikkelin. Itse yritin löytää itse pelin ja sen synnyn. 1 990-luvun alussa Tuoterenkaalla (Lahden ympäristökuntien yhdessä perustama suojatyökeskus, nykyisin Lahden Työn Paikka Oy) valmistettiin alihankintana sängynpohjia Ikealle. Tuotannosta jäi tähteeksi raakalautaa. Niistä pystyi valmistamaan laatikoita. Samaan aikaan Lahden seudun vaneritehtaalta jäi tähteeksi pyöreitä sorvipuriloita. Niistä sai pätkimällä käteen sopivia palikoita. Niistä saatiin pelivälineet. M ölkky näki päivänvalon 1992. Keksijöinä Jouko Pylkäs, Pekka Paasivaara, Erkki Leskinen ja Paavo Pätäinen. Mölkky-peli / Mölkky koostuu 12 puisesta palikasta ja yhdestä heittokapulasta. Kokonaisus on pakattu puiseen laatikkoon. Mölkky-pelille haettiin tavaramerkki ja se rekisteröitiin 30.11.1998. Näin pyörähti käyntiin 2000-luvun hittipelin tarina. Mölkky-peli – viihdettä suomalaiseen makuun (3) M ölkyn SM-kilpailujen alku ajoittuu vuodelle 1997, josta lähtien Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen liitto (nyk. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry) on Lahdessa järjestänyt SM-kilpailut. M ölkyn MM-kilpailut on järjestetty Lahdessa vuosina 2004– 2015, vuonna 2016 Ranskassa ja 2017 Tsekissä. MM-kisat pidettiin tänä vuonna Porissa, jossa voitto tuli Suomeen. Ensi vuonna kisat ovat Ranskassa. Mölkkyä pelataan lisäksi ainakin Saksassa, Itävallassa, Ruotsissa, Virossa, Belgiassa ja Japanissa. Suomessa aktiivisia yhdistyksiä on yli 20. E telä-Hämeen Nuorisoseurojen Liitto ja Lahden Kortteliliiga perustivat vuonna 2000 Suomen Mölkkyliitto ry:n. Vuonna 2010 nimi muutettiin Suomen Kansainväliseksi Mölkkyliitoksi. V uodesta 1999 alkaen vuosittain nimetään Vuoden Mölkysti, joka on Mölkyn suosiota edistänyt henkilö. V u onna 2006 perustettiin Mölkkäreiden aatelisseura, johon nimetyt henkilöt ovat tehneet pitkäjänteistä työtä Mölkky-pelin hyväksi. P uisen Mölkyn valmistus siirtyi vuonna 2017 Tactic Games Oy:lle, joka jo vuodesta 2010 on vastannut yksinoikeudella Mölkyn kansainvälisestä markkinoinnista ja myynnistä. Valmistus siirtyi myös Lahdesta Poriin. Lahdessa mölkkyä valmistivat työvalmennuksessa olleet työttömät, Porissa uudet ihmiset. Yli 97 % peleistä myydään ulkomaille. Suomessa peli maksaa verkkokaupassa 38,80 €. Jokaisesta ulkomailla myydystä Mölkystä tulee suomalaisten hyödyksi noin 10 €. T orreviejassa Karjalakerhon mölkkytapahtuma on perinteisesti ollut tiistaisin Acequiónin rannalla ja joku porukka näyttää pelaavan peliä ”Torakkapuistossa”. Rauno Vaherva Lähteet: Wikipedia Mölkkyliitto Mölkky Original /TACTIC Etelä-Suomen Sanomat 17.7.2007/Pekka Pylkkään haastattelu Elävän perinnön wikiluettelo /Mölkyn pelaaminen Iltasanomat 29.10.2013 /Mölkyn suosio räjähti ulkomailla Suomeen kilahtaa 10€ per peli K arjalankielen sanakirjassa 1983 mölkky tarkoittaa ”takapuolta, lapsen peppua”. Sana mölkätä esiintyy jo Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1874 merkiten ”liikkua edestakaisin ääntä synnyttäen”. Nimi pelille syntyi tietoisesti protestina englantilaistermien villitykselle. S äännöt löytyvät www.molkkyliitto.fi-nettisivuilta. Lyhennettynä: Numeroituja palikoita koetetaan kaataa yksitellen tai monta kerralla. Voittaja on se, joka saa ensimmäisenä kokoon tasan 50 pistettä. M ölkky tuote on aitoa suomalaista suunnittelua ja myös valmistettu Suomessa. Pelin materiaalina käytetään koivua ja mäntyä, jotka on hakattu metsästä, jolle on myönnetty kestävän kehityksen PEFC-sertifikaatti. Mölkky on siis ympäristöystävällinen tapa viihtyä ulkona. Acequiónin rannalla Torreviejassa pelataan tiistaisin Mölkkyä (kuva: Olli Poikolainen).
Uusi Costa Blanca 4/2018 RUOKA & JUOMA Makujen maailma à la Carlos! 46 Heipä hei kaikille tasapuolisesti! J oulu on kerran vuodessa ja aina se pääsee yllättämään, tosin minä olen tässä vuosien varrella joutunut oppimaan ennakoimaan joulun tulon, sillä jouluateria täytyy tehdä viimeistään marraskuussa, jotta sen ehtii työstää loppuun saakka juuri sopivasti ennen joulua. Suunnittelu alkaa jo kesällä ja suunnitelmat ehtivät vaihtua moneen kertaan ennen varsinaista jouluaterian valmistusta. T oisinaan haastetta tuo raaka-aineiden saatavuus, sillä kaikkia jouluateriassa tarvittavia aineita ei välttämättä ole vielä kaupoissa elotai syyskuussa. Usein on käynyt niin, että tarvikkeet tulevat kauppoihin vasta joulukuun alussa ja silloin se on liian myöhäistä minulle, sillä haluan tehdä ruoan kaikessa rauhassa, ilman mitään kiirettä. O lenkin tullut siihen lopputulokseen, että tehdään vaikka hiukan arkisemmista tarvikkeista yksinkertaista, mutta juhlavaa ja maukasta. Tämän joulun punainen lanka on siis yksinkertaista mutta hyvää. Pidemmittä puheitta käydäänpä käsiksi tähän joulumenuuseen, joka käsittää viisi erilaista lautasta: Rucola-balsamico salaatti (www.carloskokki.com/32031) Sinisimpukat mikrossa (www.carloskokki.com/32032) Uunissa paistettu entrecote (www.carloskokki.com/32033) Vaniljajäätelö granaattiomenan siemenillä (www.carloskokki.com/32034) Panettone ja kahvi S euraavassa kerron pääpiirteittäin valmistusohjeen sekä listaan tarvikeluettelon. Tarkemmat ohjeet löytyvät edellä mainituista verkko-osoitteista. Aloitetaan alkupaloista. T arvitsemme: rucolasalaattia (rucula) jäävuorisalaattia (lechuga iceberg) kirsikkatomaatteja (tomates cherry) saksanpähkinöitä (nueces) ilmakuivattua kinkkua (jamón serrano) balsamicokastiketta (balsámico) parmesaanilastuja (queso parmesano) Lisää salaattiin murskattuja saksanpähkinöitä, kinkkusuikaleita sekä parmesaanilastuja. H uuhtele salaatinlehdet, rucola ja kirsikkatomaatit, jonka jälkeen leikkaa jäävuorisalaatti ohuiksi suikaleiksi ja lohko tomaatit. Leikkaa tai revi ilmakuivatut kinkkusiivut ohuiksi suikaleiksi, ja tämän jälkeen pääsetkin kasaamaan salaatin suoraan annoskulhoon. Pohjalle jäävuorisalaattia, hiukan tomaattilohkoja ja rucolaa. Salaatin peruspohja on siis nyt valmis, lisää seuraavaan kerrokseen murskattuja saksanpähkinöitä, kinkkusuikaleita sekä parmesaanilastuja. V i imeistele salaatti hunajalla maustetulla balsamicokastikeella ja salaatti on valmista tarjottavaksi. Tästä on hyvä jatkaa toiseen alkupalaan, joka on lämmin. T arvitsemme: valmiiksi keitettyjä sinisimpukoita (mejillones cocidos) K oska simpukat ovat tässä tapauksessa jo valmiiksi kypsiä, niille riittää pelkkä kuumennus mikrossa. Mutta jos käytät tuoreita sinisimpukoita ja haluat kypsentää sinisimpukat mikrossa niin sekin on varsin yksinkertaista. K umoa valmiit simpukat tarjoilukulhoon ja nosta kulho pöytään, tarjoa lisäksi tuoretta leipää, jota voi kastaa simpukoiden omassa liemessä. Alkupalat on nyt syöty ja on aika siirtyä jouluaterian pääruokaan. T arvitsemme: 2 kg naudan entrecotea (entrecot de vacuno) suolaa (sal) pippuria (pimienta) oliiviöljyä (aceite de oliva virgen) sinappia (mostaza) Bataattiranskalaiset bataattia (batata) suolaa (sal) pippuria (pimienta) auringonkukkaöljyä (aceite de girasol) Tomaattilohkot, ilmakuivattu kinkku ja jäävuorisalaatti. Sinisimpukat mikrossa Uunissa paistettu entrecote Rucola-balsamico salaatti
Uusi Costa Blanca 4/2018 47 N osta liha huoneenlämpöön noin 30–60 minuuttia ennen sen valmistusta, jotta liha ehtii temperoitua. Hiero lihan pintaan mausteet sekä öljyä ja lopuksi sivele pintaan sinappia. Voit käyttää haluamaasi sinappia, minä käytin sinappia, jossa oli mukana myös sinapinsiemeniä. Laita liha uunivuokaan tai paistopussiin, jolloin lihasta irtoava neste jää talteen ja siitä voi tehdä vehnäjauhoilla suurustamalla herkullisen kastikkeen. Paista lihaa aluksi 200 asteessa noin 15 minuuttia, jotta pinta saa hiukan väriä. L aske paistolämpö 180 asteeseen ja anna lihan paistua uunissa noin yksi tunti, tarkkaile lihan sisälämpötilaa paistomittarilla. Kun sisälämpö on reilu 60 astetta, liha on sisältä roseeta, jos haluat hiukan kypsempää, niin paista vielä hetki. Lihan ollessa kypsää, kääri se folion sisään tekeytymään ja valmista paistoliemestä herkullinen kastike. L isuke on varsin yksinkertainen, sillä tähän tarvitset vain hiukan suolaa, pippuria ja bataattia sekä paistamiseen öljyä. Kuori ja pilko bataatit noin 2–3 cm pätkiksi ja kuumenna auringonkukkaöljy kattilassa, ja kun öljy on noin 180-asteista, laita osa bataattikuutioista kattilaan ja paista kunnes pinta on saanut hiukan väriä. N osta bataattiranskalaiset reikäkauhan avulla lautaselle, jossa on talouspaperia ja imeytä ylimääräinen öljy siihen. Mausta bataattiranskalaiset suolalla ja pippurilla. Bataatista voi valmistaa myös herkullisen bataattimoussen, joka maistuu lihan kanssa. nyttä ja tuloksena on herkullinen itse tehty vaniljajäätelö, jonka voi tarjota vaikka vohvelista valmistetusta jälkiruokakulhosta. K oristeeksi jäätelöannokseen voi ripotella vielä hiukan keksimuruja ja iloista väriä saa herkullisista ja terveellisistä granaattiomenan siemenistä (kuva yllä). Granaattiomenan siemenet sopivat myös koristeeksi eksoottiseen hedelmämaljaan ja tuorejuustotäytteisiin piirakoihin. H uh, kyllä nyt alkaa jo napa rutisemaan, mutta eihän jouluateria olisi täydellinen jos sitä ei päätetä kahvilla. I lta kruunautuu kahvilla ja ne, jotka pelkäävät menettävänsä yöunet, suosittelen kofeiinitonta kahvia tai rooibosteetä, joissa ei ole lainkaan kofeiinia, joka piristää. Kahvileiväksi valikoitui tänä vuonna panettone, Milanon seudulta lähtöisin oleva pullamainen kakku, joka oli saanut täytteeksi suklaapaloja. P anettonen sukulainen eli kulitsa on kotoisin Venäjältä ja se kuuluu ortodoksien pääsiäisperinteisiin. Panettonen täytteenä on yleensä kandeerattua appelsiinia sekä sitruunankuorta ja rusinoita, myös muita makuvaihtoehtoja on tarjolla. Tämä italialainen herkkupulla maistuu niin aamiaisella kuin iltapäivällä vaikka kuohuviiniin kanssa ja kyllä sitä kelpaa napostella myös iltakahvin kanssa. L isää jouluisia ruokia löydät verkkosivuni aakkosellisesta hakemistosta kohdasta joulu, tai käyttämällä sivuillani olevaa Googlen täsmähakua sanalla joulu. M utta nyt on masu on niin täysi, että on pakko siirtyä sohvalle lepäilemään ja ottaa pienet ruokalevot ennenkuin Joulupukki tulee lahjoineen, tosin voi olla, että olen ollut tänä vuonna sen verran tuhma, että taitavat lahjat jäädä saamatta, ellen sitten itse mene ja osta itselleni jotain. N äihin herkullisiin ja herkkiin tunnelmiin päätän tämän jouluaterian ja toivotan Teille kaikille rakkaat lukijani, oikein rauhallista joulua ja ruokaisaa uutta vuotta. -Carloswww.carloskokki.com WWW.CARLOSKOKKI.COM Vaniljajäätelö granaattiomenan siemenillä Jälkiruokakahvit K okoa annokset ohueksi leikatuista lihasiivuista ja bataattiranskalaisista sekä herkullisesta kastikkeesta. Yksinkertaista mutta hyvää, menos es más eli vähemmän on enemmän sopisi tähän ruokaan. Vatsa alkaa olla jo hiljalleen täysi, mutta kyllähän jälkiruokaa pitää olla, joten eiköhän jatketa jälkkärin parissa. T arvitsemme: jäätelöjauhepakkaus (preparado para helado de vainilla) 2 dl maitoa (leche) granaattiomenan siemeniä (granadas) vohvelikoreja (tulipas del cofre) K äytin kotitekoisen jäätelön pohjana Royalin valmista jäätelöjauhetta, johon tarvitsi lisätä vain pari desiä täysmaitoa. Maito sekoitetaan sähkövatkaimen avulla jauheen joukkoon ja valmis jäätelömassa maustetaan keksimuruilla, jonka jälkeen se pakastetaan. M uutaman tunnin kuluttua jäätelö on tarpeeksi jäähty
Uusi Costa Blanca 4/2018 48 I losofia-Klubi on viettänyt ratkiriemukkaan syyskauden Torreviejassa juhlistaen olemassaolonsa 20-vuotisjuhlaa mm. syvällisillä/hauskoilla älyllisillä voimistelutempuilla. Klubi jatkaa taas kevätkaudella 2019 aktiivista toimintaansa Costa Blancalla! Onkohan lukijoilla tietoa siitä, miksi Klubin "Pääilosofi" Kari Petter harrastaa aktiivisesti liikuntaa? No, hän haluaa terveenä hautaan, tai ainakin mahdollisimman hyvässä kunnossa! M utta sitten varsinaiseen ”iloitteluun”. Klubin kokoontumisissa on jälleen pohdittu syvällisiä. Tässä kooste muutamista esillä olleista aiheista, jotka halutaan jakaa myös ulkopuolisille näin lehden välityksellä. Klubilaiset: Elämässäni olen oppinut mm. tällaista: Olen oppinut, että minun pitää olla hiljaa silloin kun päässäni eniten höyryää. Olen oppinut, että 34-vuotias tyttäreni on usein järkevämpi kuin minä. Olen oppinut, mutten vielä osaa hyödyntää sitä, että minun tulisi kunnioittaa toisten erilaisia luonteenpiirteitä. Olen oppinut, että olen joskus liian itsekäs ja laput silmillä kulkija. Vaikeuksien kautta opettelen parantamaan itseäni. Rakkaat ihmiset ympärilläni antakaa minulle aikaa. Olen oppinut, että turhalla huolehtimisella ja vaahtoamisella saan lähimmäiseni pahalle mielelle. Olen oppinut, että ilkeys pahoittaa toisen ja oman mielen. Olen oppinut, että luonto ja eläimet saavat mieleni rauhoittumaan. Olen oppinut, etten sittenkään aina pysty hillitsemään kiukkuani, vaikka hetki sitten olin varma, että onnistun. Olen oppinut, että mukavalla aamunajatuksella päivästäni tulee onnistunut. Olen oppinut, että pyöräily kirkastaa mielen. Olen oppinut, että innostava toiminta pitää minut virkeänä. Olen oppinut, että pystyn itse kehittämään itselleni virikkeitä. Olen oppinut, että laiskottelu tekee minut saamattomaksi. Olen oppinut, että ystävät ovat elämänlahja. Olen oppinut, että musiikki tekee minut onnelliseksi. UCB-lehden edellisessä numerossa (sivu 35) olleiden lukijakysymysten oikeat vastaukset: 1. Jos pallo maksaa X, ja maila maksaa yhden euron enemmän, laskutoimitus tulee tehdä seuraavalla tavalla: Pallo + maila = x + (x+1) =1,1 joten 2x+1 = 1,1 ja 2x = 0,1 eli x = 0,05 2. Sadan esineen tekemiseen menisi viisi minuuttia. Kun viisi laitetta voi tehdä viisi esinettä viidessä minuutissa, tarkoittaa se, että yksi laite tekee yhden esineen viidessä minuutissa. Näin ollen sata laitetta pystyy tekemään sata esinettä viidessä minuutissa. 3. Järven peittymisessä kestäisi 47 päivää. Jos lumpeet peittävät aina kaksinkertaisen määrän edelliseen päivään verrattuna, täytyy miettiä taaksepäin, eli milloin järvi olisi puolillaan. Vastaus olisi tietenkin, että päivän 47 kohdalla. 4. Ikkunan peseminen maksaa 12 €, koska ikkunassa on kaksi puolta. 5. XZ 6. Poliisit eivät pysäytä taksimiestä, koska hän kävelee. 7. Huominen 8. O-kirjain 9. Oma nimesi Uusia ilosofisia ÄO-tehtäviä: 1. Kumpi on painavampi, 100 kiloa höyheniä vai rautaa? 2. Ketkä ovat kaksi vaarallisinta naista? 3. Kun sinulla on minut, haluat jakaa minut. Mutta kun jaat minut, en ole enää olemassa. Mikä minä olen? 4. Kuninkaan kokin apukokki keitti kuninkaalle kuninkaallista kasvispataa. Kuinka monta “k”-kirjainta on lauseessa? 5. Mitä vanhempi sitä nuoremmalta näyttää. Mikä se on? 6. Sinulla on yksi tulitikku. Sinun pitää sytyttää lyhty, tupakka ja kamina. Minkä sytytät ensimmäisenä? 7. Mari ja Johannes ovat setänsä luona. Setä lukee lapsille kirjaa, kunnes sähköt katkeavat. Talossa ei ole taskulamppua ja lamppuun ei saa valoa. Miten on mahdollista, että vaikka sähköt ovat poikki, setä lukee vielä kirjaa? (Oikeat vastaukset seuraavassa Uusi Costa Blanca -lehdessä) Keskellä kiireiden, arkisten askarten, mietin ja murehdin: "Tuleeko jouluni jouluksi, saanko kaiken valmiiksi, mitä antaisin Sinulle, mitä tekisin toisille?" En ikinä tätä maailmaa valmiiksi saa, eikä se huomaa yhtä ahertajaa. Ei joulu tule sydämeen, jos kaiken tuhlaa kiireeseen, silloin oman juhlani vain pilaan kun riemuitsisin siitä sen sijaan. Jospa annankin lahjaksi aivan uutta, itsestäni vaikka iloisuutta! Rakkautta ja lämpöä jakakaamme, niin itsekin sitä silloin saamme. Kuka tuntisi joulun paremmin kuin lapsi pehmein kätösin? Hän koskee ruutua sormellaan, ja hiutale sulaa lennostaan, ja pimeä ruutu valkenee, ja tähti suurena säteilee. Kuka tuntisi joulun paremmin kuin lapsi poskin punaisin? Hän on omenan lihaa kokonaan, hän on joulun tuoksua tulvillaan, hän on torttu ja luumu ja runsaus, hän on herkullisin aistimus. Kuka tuntisi joulun paremmin kuin lapsi silmin hohtavin? Hän on kynttilän liekki lämpöinen, hän on säihky ja kimmel hankien. on piippalakkeja silmissään ja tähden hymy ja riemu jään. Kuka tuntisi joulun paremmin kuin lapsi äänin helkkyvin? Hän on soittorasian sulokkuus, hän on kirkonkellojen totisuus, hän on nauru ja salainen supatus ja kirkas tiukujen kilahdus. Kuka tuntisi joulun paremmin kuin lapsi jaloin tanssivin? Hän on tonttu ja poro Lapinmaan, hän juoksee lahjoja pulkassaan. hän kiitää kirmaten jokaisen luo. hän, kerkeä, kukkiva, joulun tuo. Kari Petter Jokela Ilosofia-Klubi Torreviejassa Joulun tarkoitus KUKA TUNTISI JOULUN PAREMMIN?
Uusi Costa Blanca 4/2018 49 Tervetuloa ruotsalaistaustaiseen hammashoitoon Orihuelan Costalla, Torreviejan eteläpuolella Jos arastelet hammaslääkärikäyntiä, niin annamme sinulle uuden ja paremman kokemuksen! Tarjoamme sinulle kivutonta ja laadukasta hoitoa edulliseen hintaan. Hoidata hampaasi meillä ollessasi Espanjassa! Puhumme suomea Sydämellisesti tervetuloa! Olemme muuttaneet uusiin tiloihin IBC-rakennuksessa (International Business Center) Supermercado Costa Blancan vieressä, Av. California / Calle Nazaríes 5, Orihuela Costa
Uusi Costa Blanca 4/2018 Costa Blancan Skandinaavisen koulun terveisiä: 50 Maailman paras koulu Skandinaavinen koulu on maailman paras, ainakin jos asiaa kysyy koulumme oppilailta, opettajilta tai perheiltä. Kaikki tuntuvat ihastuvan koulumme lämminhenkisyyteen ja aitouteen. Vaikka koulumme kasvaa jatkuvasti, meillä on silti pienet ryhmät, joissa kaikki tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi. Oppilaiden ajatuksia koulusta S kandinaavinen koulu eroaa muista kouluista erityisesti ruuan ja ystävällisyyden suhteen. Skandinaavisessa koulussa ei kiusata, tai jos kiusataan, siihen puututaan heti. Skandinaavisessa koulussa olen oppinut muun muassa kertolaskuja ja hyviä käytöstapoja. Tämä koulu on hyvä, koska täällä on hauskat opettajat ja kivat välitunnit! Aapo 4 lk S kandinaavisessa koulussa ei kiusata ketään, vaikka olisitkin erilainen kuin muut. Täällä on paljon kavereita ja tosi hyvää ruokaa! Koulussamme pidetään myös hauskoja juhlia sekä muita tapahtumia ja retkiä. Olen oppinut täällä espanjaa ja ruotsia sekä esimerkiksi askartelemaan. Mukavinta koulussa on, että täällä pidetään huolta lasten hyvinvoinnista ja viihtyHiekkalinnoja valmistuu rantapäivänä. Tuemme ja autamme toisiamme. Taiteilua ilman kiirettä ja keskittyen. vyydestä, esimerkiksi pihalla on keinu, kiipeilyteline, pingispöytä, liukumäki ja hiekkalaatikko. Leevi 6 lk T ämä Skandinaavinen koulu ei ole mikä tahansa koulu. Täällä saa paljon uusia ystäviä ja kaikki ovat tervetulleita. Mukavinta tässä koulussa on henkilökunta, oppilaat ja ilmapiiri. Täällä on enemmän mahdollisuuksia liikkua, tuntea ja kokea kuin muualla. Täällä kaikkia huomioidaan ja arvostetaan. On kivaa, että täällä on myös ruotsalaisia. Opin puhumaan enemmän kieliä! Nelli 5 lk S kandinaavisessa koulussa on hyvä ilmapiiri ja super mukavia, kilttejä ja hauskoja opettajia! Luokat ovat hyvän kokoisia, niin että opettaja ehtii auttamaan kaikkia tunnin aikana! Meidän kokki Tomas tekee hyvää ja maistuvaa ruokaa. Ruokalassa on kauniita
Uusi Costa Blanca 4/2018 51 Yhdessä on hyvä olla. koululaisten tekemiä maalauksia, ja niitä on kiva katsella samalla kun syö. Olen varma, että sinäkin viihtyisit täällä, ja saisit ystäviä! Fiona 6 lk S kandinaavinen koulu on innostava ja siellä on kilttejä ja hyviä opettajia. Olen iloinen ja onnellinen, että olen saanut kokea jotakin näin hienoa. Olen oppinut täällä paljon kaikenlaista, ja esimerkiksi lukenut jo 12 kirjaa tämän syksyn aikana! Nyt luen kolmattatoista. Luulin tänne tullessani ettei täällä olisi yhtään kivaa, mutta olin väärässä. Täällä on ollut niin ihanaa! Neve 5 lk A amuisin kun tulen kouluun, rehtori on ovella vastassa tervehtien kaikkia iloisesti. Koulumme on melko erilainen verrattuna Suomen kouluihin. Meillä on esimerkiksi paljon retkipäiviä koulussamme. Saatamme lähteä johonkin isoon luonnonpuistoon patikoimaan jalkamme kipeiksi tai vaikkapa kävellä läheiseen liikuntapuistoon viettämään urheilupäivää. Täällä kaikki ovat kavereita keskenään, ja uudet oppilaat otetaan heti mukaan porukkaan. Harjoittelemme koulussamme paljon esiintymistä, ja vaikka joku ei olisi niin luonteva esiintyessään, ei sitä kukaan tuomitse. Myös ruoka koulussamme on maistuvaa. Meillä on runsas salaattipöytä, jossa on tuoreita, herkullisia kasviksia! Tämä koulu on yksi parhaita kouluja, mitä tiedän. Tilat ovat viihtyisät ja opettajat mukavia sekä hyviä opettamaan! Neela 6 lk Tietoa koulusta: Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! ”Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen." S kandinaavisessa koulussa noudatetaan ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta suomalaisilla luokilla opetussuunnitelma on muokattu suomalaisen opetussuunnitelman mukaiseksi. Koulussa työskennellään terveys ja hyvinvointi -teemalla ja koulu on Espanjan ensimmäinen ulkomaalainen koulu, jolla on Vihreä Lippu. S kandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppilaiksi lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Otamme vastaan hakulomakkeita ympäri vuoden. Ota pian yhteyttä ja varmista paikkasi koulussamme. Tervetuloa ihanaan kouluumme! Lisätietoja: www.skandinaviskaskolan.com tai rita@skandinaviskaskolan.com Pitkän Francon diktatuurikauden päättänyt Espanjan uusi perustuslaki laadittiin varsin nopeaan tahtiin vuosina 1977–1978. Sitä edelsivät Espanjan ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit 41 vuoden tauon jälkeen kesäkuussa 1977. Uusi perustuslaki hyväksyttiin ensin parlamentissa ja myöhemmin 6.12.1978 kansanäänetyksessä, jossa kaikki yli 18-vuotiaat Espanjan kansalaiset pystyivät ottamaan lakiin kantaa. Äänestyksessä "kyllä" sai 87 prosenttia äänistä. Demokraattinen perustuslaki merkitsi Espanjassa kansallista sovintoa ja sisällissodan vihollisuuksien jättämistä taakse. Perustuslain myötä myös historialliset alueet Baskimaa, Katalonia ja Galicia saivat itsehallinnon. Perustuslakikansanäänestyksen kunniaksi joulukuun 6. päivä julistettiin Perustuslain päiväksi (Día de la Constitución) ja se on nykyisin pyhä Espanjassa. Espanjansuomalaisilla on kaksi aihetta juhlia tuona päivänä, sillä onhan se myös Suomen itsenäisyyspäivä! Espanjan postilaitos Correos julkaisi marraskuussa postimerkin juhlistamaan maan 40-vuotista perustuslakia. Espanjan perustuslaki 40 vuotta
Uusi Costa Blanca 4/2018 52 Sananlaskut ovat ainakin yhtä vanhoja kuin kirjoitettu sana, eli ne ovat siis vanhimpien nuolenpääkirjoitusten perusteella noin neljä ja puolituhatta vuotta vanhoja. M onet sananlaskut ovat levinneet yli kansaja kielirajojen, ja niistä on tullut kansojen yhteistä omaisuutta. Niiden sepittäjiä on usein mahdotonta jäljittää. Sananlaskut elävät yhä voimallisesti eri kielissä ja siten siirtävät vanhaa viisautta sukupolvelta toiselle. S ananlaskujen avulla on mahdollista ratkaista tehokkaasti kanssakäymisen ongelmia, ilmaista mielipiteitä ja tunteita. Nehän voivat usein olla iskeviä, monimielisiä ja tunnelatauksia sisältäviä, joten puhuja voi kätkeä sananlaskuun viestin, jota muuten ei kehtaisi, uskaltaisi tai voisi ilmaista. S ananlaskujen muoto, lyhyys, purevuus ja vertauskuvat ovat sanataidetta parhaimmillaan. Sananlaskuja ei pidä kuitenkaan ottaa liian vakavasti. Jokainen sananlasku sisältää paitsi monia totuuksia, myös valheita. Siitä tulee löytää tilanteeseen sopiva totuus. Koko ajan tulee kuitenkin pitää mielessä, että tämä totuus voi jonkun toisen mielestä olla täysin väärä ja perusteeton, mikä pätee kaikkiin mielipiteisiimme. Meidän viisautemme voivat toisten mielestä olla suurinta tyhmyyttä. Sananlaskuja voidaan tulkita monin eri tavoin. Keskustelussa sananlaskujen tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen vaikuttavat muun muassa sananlaskujen käyttötilanne sekä niiden käyttäjien äänensävyt ja ilmeet. Sama sananlasku voi jopa olla sekä kielteinen että myönteinen. E spanjan kieli on siitä ihana, että se on tulvillaan toinen toistaan värikkäämpiä sananlaskuja. Varmaan siksi espanjalaiset pitävät hyvin paljon sananlaskuista ja käyttävätkin niitä runsaasti. Tähän on koottu suomeksi muutamia tyypillisiä sananlaskuja, joiden alkuperän sanotaan tai arvellaan olevan Espanjasta. Monista sananlaskuista liikkuu hieman erilaisia käännöksiä, vaikka tarkoitus on sama. Nainen on silmien paratiisi, kukkaron kiirastuli ja sielun helvetti. Älä valitse vaimoa äläkä pellavaa kynttilänvalossa. Miehet hallitsevat maailmaa, naiset miehiä. Tykki, joka ei ole tappanut ketään, on kuin huora, joka ei ole menettänyt neitsyyttään. Sananlaskut – sanataidetta parhaimmillaan Häristä puhuminen ei ole samaa kuin areenalla oleminen. (Tai: On helpompaa puhua häristä, kuin osallistua itse härkätaisteluun .) Nuorukaisena kukonpoika, sulhasena leijona ja ukkomiehenä aasi. Ellet rakenna pilvilinnoja, et rakenna mitään muitakaan linnoja. Kun synnyin, itkin, ja jokainen päivä opettaa minua tietämään, miksi. Hän, joka on rakastanut, tietää mitä alituinen levottomuus on. Kun hyvä onni tulee luoksesi, kutsu se sisään. Miehet hallitsevat maailmaa, naiset miehiä. Vähän kerrallaan, niin pääset pitkälle. Ei ole mitään surullisempaa kuin pelle, joka on väsynyt omiin sukkeluuksiinsa. Huolet satavat niiden niskaan, jotka jo entuudesta ovat märkiä. Hyvä löytyy korin pohjalta. (Espanjan arabialainen sananlasku)
Uusi Costa Blanca 4/2018 53 Muisti on naisten lailla yleensä uskoton. Saituus on ainut intohimo, joka ei koskaan vanhene. Suudelma ilman viiksiä on kuin muna ilman suolaa. Totuus ja öljy nousevat aina pintaan. Turhuus kukkii, muttei tee hedelmää. Tämänpäiväinen liha, eilinen leipä ja viimevuotinen viini antavat hyvän terveyden. Vaatimattomuuden vihollisia ovat rakkaus ja sairaus Kuolleet hautaan, jälkeenjääneet oluelle. Syöminen ilman viiniä on joko köyhyyttä tai tyhmyyttä. Terveyden alku on se, että tuntee sairauden. Jokainen ihminen on hullu jonkun toisen mielestä. Keitosta ja rakkaudesta valitsen ensimmäisen. Juotua viiniä ja tanssittuja tansseja ei voi kukaan ottaa pois. Jokaisen ystävä ja ei kenenkään ystävä ovat sama asia. Norsua ei kannata metsästää onkivavalla. Kun on paljon lihavia ihmisiä, on pakko seistä hyvin lähekkäin. Vieraan on tiedettävä, että kala alkaa haista kolmessa päivässä. Hänellä, jolla on hyvä vaimo, ei mikään onnettomuus ole liian raskas kannettavaksi. T ässä lopuksi lukuharjoitukseksi alkukielellä muutamia Sancho Panzan suuhun laitettuja yleensä maalaisjärkeä ja suhteellisuudentajua edustavia sananlaskuja: Quien busca el peligro, perce en él. La codicia rompe el saco. Aventuras y desventuras nunca comienzan por poco. Todo saldrá en la colada. Ese te quiere bien, te hace llorar. Donde una puerta se cierra otra se abre. No pidas de grado lo que puedes tomar por fuerza. El bien que viniere, para todos sea, y el mal, para quien lo fuere á buscar. UCB-lehden numerossa 1/2018 oli Annukka Valtasen kirjoitus sellaisista sanonnoista, joita kuulee Espanjassa usein ja joiden sanatarkat käännökset tuntuvat oudoilta. Asiayhteydestä kuulija voi päätellä, että mistä on kysymys vaikka kuulostaakin kummalliselta. (UCB) M iguel de Cervantesin 1600-luvun alussa julkaisemassa maailmankuulussa 2-osaisessa Don Quijotessa kirjailija laittaa päähenkilön uskollisen aseenkantajan Sancho Panzan suuhun lukuisia sananlaskuja. Etenkin teoksen kakkososassa Sanchoa vaivaa – Don Quijoten harmiksi ja lukijan riemastukseksi – todellinen sananlaskuripuli, jota hän selittää isännälleen näin: ” S en voi korjata yksin Jumala; – vastasi Sancho – minä näet osaan sananlaskuja enemmän kuin mahtuu kokonaiseen kirjaan, ja puhuessani niitä tulee suuhun yhtä haavaa niin paljon, että ne tyrkkäävät toisiaan ulos pyrkiessään, ja kieli heittää ulos minkä sattuu, vaikka se ei erinomaisesti asiaan sopisikaan; mutta tästä puoleen minä varon samasta mikään, mikä ei sovi virkani arvoon. Sanon siis vain ettei hätää kovaa käsissä, kun on leipää, lihaa säkissä, ja parempi katsoa kuin katua, ja hätäkös sen, joka tornissa soittelee, ja kyllä moni hankkii, muttei osaa hallita.” S ancho Panzan sananlaskuista on tehty kokoomateos vuonna 1905, jolloin Don Quijoten ensimmäisen osan julkaisemisesta tuli kuluneeksi 300 vuotta. Tämä Refranes de Sancho Panza on nykyään luettavissa myös virtuaalikirjaston nettiosoitteessa: www.cervantesvirtual.com/FichaObra.html?Ref=14519