1 / 2016 Hinta / precio 4 € + Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti
Uusi Costa Blanca 1/2016 2 UCB-lehti on Facebookissa Viereen kuvatun QRkoodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca -lehden uusinta numeroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 3 Pääkirjoitus 4 Palmut – Välimeren rantojen symbolit 5 Salaperäinen viuhka 6 Tuttu tyttö tuli talliin 7 Matkailu avartaa 8 Roomalaisten jäljillä Cartagenassa 1 Villenan linna – Castillo de la Atalaya 1 2 Paljonko rahaa tarvitsee asumiseen Espanjassa? 1 4 Naistenpäivä Torreviejassa 1 5 Costa Blancan Suomi-koulu 1 6 Talous: Eläkeverotuksen muutos 1 7 Kolumni: Hyvät tavat kaunistavat 1 8 Espanjan parlamenttivaalit 20 Costa Blancan Skandinaavinen koulu 22 Heidi Gräsbeckin konsertti 23 Ulpukka: Kulttuurikolarointia 24 El Valle de Ricote – Ricoten laakso 25 Liikkuva passinantopiste Costa Blancalla 26 Euro Bowling Torrevieja Leijonien perinteinen San Josén brunssi 27–34 Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti 35 Espanjansuomalaisten kotiseutulaulu 36 Nykäsyjä: Vapauden kaipuu 38 Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia 40 Alicanten nähtävyydet 41 Espanjan yliopistoissa terveystutkimuksia 42 Katunimistön kertomaa 43 Tietoisku: Mikä ihmeen zarzuela? Surullisia uutisia 44 Bocairent – sopiva päivämatkakohde 46 Makujen maailma à la Carlos! 48 Yleisimmät terveysongelmat: stressi 49 Autojen myynti Espanjassa 50 Blogien rajaton mailma 51 Lapin hangilta juhlapuhujaksi Costa Blancan aurinkoon 52 Suomi-Seura ry:n infopäivät v. 201 6 53 Nettikonsuli neuvoo Facebookissa SISÄLLYSLUETTELO 1 / 2016 Luottamuksesi arvoinen ammattilainen Samaa turvallista asuntokauppaa kuin koti-Suomessa. Ammattitaitoa – ainoa suomalainen LKV-välitysliike Costa Blancalla. Kokemusta – yli 25 vuotta ja satoja asuntokauppoja Espanjassa. Kielitaitoa – palvelemme asiakkaitamme myös näillä kielillä: Luotettavat yhteistyökumppanit – vuosien kokemuksella. Nyt myös runsaasti vuokrauskohteita. Tervetuloa tutustumaan – Bienvenidos! LKV, YKV LKV, KiAT mattijuan.lehtinen@habita.fi +34 691 960 054 Calle Zoa 39–41, bajo 03182 Torrevieja – Alicante www.habita.fi +34 865 778 444 UCB-lehti on myös Facebookissa. Lehden sivu löytyy kirjoittamalla hakukenttään Uusi Costa Blanca. Tykkäämällä lehdestä saat omalle etusivullesi linkkejä tuoreisiin Espanja-uutisiin ja muihin kiinnostaviin juttuihin, sekä pääset myös kommentoimaan niitä. Mukaantuloa varten tarvitset oman Facebook-käyttäjätunnuksen. tessa.saila@habita.fi +34 691 954 472 gerard.steenstra@habita.fi +34 620 327 786 elena.urpalainen@habita.fi +358 50 420 0011 tarja.koskinen@habita.fi +34 657 339 626 Myyntineuvottelija Myyntineuvottelija Myyntiassistentti
Uusi Costa Blanca 1/2016 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 1/2016 Helmikuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +34 693 546 812 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä. Kansikuva : Villenan komealla linnalla (Castillo de la Atalaya) oli tärkeä rooli historiassa. Lue lisää sivuilta 10–11. Kuva: Mirja Palmanto. uusicostablanca@hotmail.fi Hyvä lukija! Ovatko maailman kirjat ihan sekaisin? Eikä sekaisin ole pelkästään ilmasto vaan tuntuu siltä, että koko maailma heittää jatkuvaa häränpyllyä. Aamuisin ei meinaa uskaltaa uutisia selata kun ei enää tiedä ovatko uutiset huonoja vai vielä huonompia. Suomessa turvapaikanhakijoista riittää puheenaihetta jokaiselle päivälle. Kerrotaan tositarinoita ja sitten niitä, jotka kaverin kaveri tiesi ihan todeksi. Ja mitä vähemmän asioihin perehtyy sitä isommalla suulla puhutaan niitä tosia. Niin tai näin. Nyt ovat jo nuoret miehet pakolaisista vähemmistönä. Tulijoista on nyt lapsia, yksinkin matkaan laitettuja jo pelottavan suuri osa. Pelottavaa siinä on se, että lapset ovat todellisessa vaarassa niillä matkoilla. Jos selviää merimatkasta hengissä, on vaarana perillä joutua pahojen aikuisten käsiin. Suomen uutiset ovat surullista luettavaa. Eläkeläisten ja muiden pienituloisten toimeentulo muuttuu yhä ankeammaksi. Samaan aikaan saamme lukea kuinka isot yritykset kikkailevat verojensa kanssa ja raha virtaa ulkomaille. Espanjaan tuskin kovinkaan moni eläkeläinen tulee veropakolaiseksi. Tänne tullaan terveydellisistä, ilmastollisista ja muista rahalla mittaamattomista syistä. Mahdollisesta verotuksen muutoksesta on faktatietoa sivulla 16. Pelko pois! Aurinko paistaa edelleen. Koko maailman asioita emme voi täällä ryhtyä muuttamaan, mutta pieniä epäkohtia ihan lähipiirissä kuitenkin. Leipätyössäni hoitajana törmään yhä useammin tilanteiseen, joissa meistä jokaisella on mahdollisuus olla mukana parantamassa tätä omaa pientä yhteisöämme. Vakavan diagnoosin nimi on YKSINÄISYYS. Harva tänne ihan yksin tulee, mutta esimerkiksi puolison kuoleman jälkeen alkaa yksinäisyys vaivata. Iän myötä mahdollisuus liikkua omin neuvoin saattaa muuttua hankalammaksi ja kotiin jääminen on helpointa. Yksin kotiin. Voi mennä montakin pitkää yksinäistä päivää ilman, että kukaan soittaisi, piipahtaisi kahville, hakisi mukaan kauppareissulle jne. Jos naapuria ei näy pariin päivään saattaa ulkomaalainenkin naapuri huolestua. Hän ei kuitenkaan aina tiedä keneen omaiseen tai ystävään ottaa yhteyttä jos onkin jokin hätä. Sairaalaan joutuu kielitaidottomiakin suomalaisia. Joskus tulkki on ainoa puhekumppani ja kontakti ulkomaailmaan. Siellä yksinäisyys vasta vakavaa onkin. Tänne tulee paljon uusia tulokkaita. Kaikenikäisiä. Jokaiselle pitäisi löytyä joku ystävä ja tukihenkilö. Ei se ole itseltä pois, jos jeesaa tulokasta elämän alkuun uusissa ympyröissä. Jos minulla olisi kolme toivomusta, niin ensimmäinen toive olisi, että jokaiselle ihmiselle löytyisi yksi ystävä. Joku, jonka kanssa jakaa ilot ja surut. Joka jaksaa kuunnella vaikka ne samatkin vanhat jutut moneen kertaan. Toinen toive olisi sellainen, että me tosiaan kaikki ottaisimme siipiemme suojaan myös uudet tulokkaat. Kolmas olisi se, että me oppisimme halaamaan. Halaus ja pienikin kosketus parantavat yksinäisyyden paremmin kuin mikään pilleri. Jo kahden sekunnin halaus auttaa! Huomasin, että olen alkanut ihan tolkuttomasti tolkuttaa tästä samasta asiasta. Toivottavasti tilanteeseen saadaan pian joku tolkku ja kaikilla on edes se yksi Ystävä. Viimeistään 14. helmikuuta. Ystävänpäivänä. Kevättä kohti! Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa. Aineisto viimeistään 20.3.2016 mennessä. ISSN 2342-2653 www.uusicostablanca.co.nf Kustantaja: Massol S.A. Toimitusneuvosto: Aulikki Mäkinen, Eeva Donner, Mirja Palmanto, Teppo Tiilikainen. Parin viikon joululomalla Suomessa oli monta vuodenaikaa. Lämpöasteita päivällä saman verran kuin Espanjassa lähtiessä yöllä. Päiväkahvin tarkeni juoda aurinkoisella pihalla. Talvikamppeet olivat melkein liikaa. Kotimatkalle lähdin tammikuun alkupäivinä miinus 28 asteen pakkasesta! Espanjassa odottivat poikkeuksellisen lämpimät kelit. Suomeen on sen jälkeen ehtinyt sataa korkeat lumikinokset, lumet ovat välillä sulaneet ja liukkaita kelejä on riittänyt ihan riesaksi asti. Espanjassa paistaa edelleen aurinko ja tehdään lämpötilaennätyksiä.
Uusi Costa Blanca 1/2016 V älimeren maisemaa on vaikea kuvitella ilman palmuja. Ne koristavat rantakatuja komeina rivistöinä tai seisovat yksinään pienilläkin pihoilla. Maapallolla kasvaa ainakin 1 200 palmulajia, joista useimmat ovat trooppisia, jotkut subtrooppisia. Palmut ovat yksisirkkaisia, solakkarunkoisia, yleensä haarattomia puita. Rottinkipalmut ovat Palmut – Välimeren rantojen symbolit liaanimaisia, lehdet ovat tiheänä latvuksena, puhjetessaan ehytlaitaisia, mutta liuskottuvat myöhemmin viuhkamaisesti (viuhkapalmut) tai sulkamaisesti (sulkapalmut). Kukat ovat pieniä, tavallisesti yksineuvoisia ja hedelmänä marja, luumarja tai pähkinä. Palmuista saadaan paitsi syötäviä hedelmiä (esim. taatelit ja kookospähkinät), arvokasta puuainetta, vihanneksina syötäviä nuoria versoja ja lehtiä. Mahlasta valmistetaan palmusokeria, palmuviiniä, varsien ja lehtien syistä saadaan punontaainetta ja edelleen vahaa, öljyä jne. Palmun lehtiä pidetään myös rauhan ja voiton symboleina (palmusunnuntai). Eräs yleisimmistä palmulajeista on kanariantaateli (kanarianpalmu). Se on endeeminen laji eli se kasvaa luonnonvaraisena vain Kanariansaarilla. Se on tanakkavartinen sulkapalmu, jonka hedelmiä ei juurikaan käytetä ihmisravinnoksi. Varsinainen taatelipalmu on Saharan keitaiden kasvi ja se on ihmiskunnan vanhimpia viljelykasveja. Ainoa eurooppalainen palmu on kääpiöpalmu (Chamaerops humilis). Se on yksi pienimmistä palmulajeista saavuttaen noin kahden metrin korkeuden. Se on monirunkoinen viuhkapalmu ja sitä näkee yleisesti esimerkiksi teiden varsien rinnemailla tiheinä kasvustoina. Euroopan laajimpaan palmumetsään voi tutustua Elchessä. Väitetään, että siellä on taatelipalmuja yli 200 000. Osa on yli 200 vuotta vanhoja ja monet ovat yli 40 metriä korkeita. Elchestä toimitetaan palmusunnuntain palmunlehviä koko Espanjaan. Palmujen istutuksen Elchen aloittivat muinoin jo karthagolaiset. Elchen palmupuistossa, Huerto del Curassa, kasvaa mm. 7-runkoinen taatelipalmu. Tässä puistikossa on monia muitakin kiinnostavia kasveja, esimerkiksi kaktuksia. Elchen kaupunki on muutenkin meille torreviejalaisille oiva lähimatkailukohde. Elchen Imperial-palmu on noin 170 vuoden ikäinen, painaa seitsemine haaroineen 8 tonnia ja on tuettu raudoilla repeämisten estämiseksi. Teksti: Kirsti Korhonen Kuvat: Mirja Palmanto 4
Uusi Costa Blanca 1/2016 Salaperäinen viuhka Espanjassa viuhkojen käyttö on edelleen yleistä, ja niitä näkeekin paljon katukuvassa, vaikka niiden käyttöpaino onkin nykyisin juhlissa sekä kesässä kuumuuden takia. Viuhkan käyttö on oma taiteenlajinsa ja entisaikaan viuhkoilla voitiin viestitellä julkisissa tilanteissa, ilman että sanoja tarvitsi vaihtaa ääneen. Seurustelun kannalta viuhka olikin ehdottoman tärkeä kapine, jonka avulla annettiin lupauksia, tunnustuksia, uhkauksia ja romutettiin unelmia. Ensisijaisesti viuhkaa on käytetty viilentymiseen, mutta 1600–1800luvuilla kehittyi aateliston keskuudessa salaperäinen, viuhkan asentoihin perustuva elekieli. Sen aikaisen etiketin mukaan nuorten miesten ja naisten välinen viestintä oli erittäin rajattua, joten viuhkakieli oli erinomainen tapa kommunikoida salaisesti mm. juhlissa, oopperassa, teatterissa ja konserteissa. Viuhkan kieltä noudatettiin lähes koko Euroopassa, 1700-luvulla viuhkan käyttöä opetettiinkin yläluokan kouluissa tytöille tanssin ja kirjallisuuden ohessa. Viuhkan käytön salaisuuksiin perehtyminen kesti puolisen vuotta. Viuhkan kieli on pitkä ja eri aikakausina ja eri alueilla saatettiin käyttää eri eleitä, joten monet asiat saattavat tarkoittaa aivan toista asiaa toisilla alueilla. Viuhkakielessä katsekontakti on erittäin tärkeässä asemassa, sillä katsekontaktilla viestität sen, kenelle osoitat viestin. Tässä esimerkkejä viuhkakielen käännöksistä: Avonainen viuhka sydämen päällä – Rakastan sinua Suljetulla viuhkalla uhkaaminen – Varo sanojasi tai tekojasi Avoin viuhka huulilla – Haluan suudella sinua Viuhkan avaaminen (katse tärkeä) – Kyllä Viuhkan sulkeminen (katse tärkeä) – Ei Suljetun viuhkan kärjen koskettaminen – Tahdon keskustella kanssasi Suljetun viuhkan vetäminen käden läpi – Vihaan sinua Viuhkan asettaminen vasemmalle korvalle – Toivon pääseväni sinusta eroon Avonaisella viuhkalla vasemman korvan peittäminen – Älä paljasta salaisuuttamme Viuhkan sulkeminen hitaasti – Lupaan mennä naimisiin kanssasi Viuhkan koristelu ja maalaus kertoi naisen arvoasemasta yhteiskunnassa. Entisaikojen silkkiset tai kolibrinsulista tehdyt viuhkat norsuntai kilpikonnanluisine säleineen sekä kulta-ja timanttiupotuksineen kuuluvat museoon. Barcelonasta löydät museot (Museo de Indumentaría ja Museo Frederic Marés), joissa noita upeita ja äärimmäisen arvokkaita käsitöitä pääsee ihastelemaan. Kyseisistä museoista voi nähdä kuuluisien 1700luvun viuhkamestareiden kätten töitä, kuten Juan Sánchez Cabezasin ja Juan García de la Rosan. Viuhkoja käytetään nykyäänkin hyvin paljon. Niin nuoret kuin vanhatkin. Kesäkuumalla erittäin kätevä tapa helpottaa tukalaa oloa! Viuhkan kieli Suvi Krekula , 360Homeservicen työkokeilija 5
Uusi Costa Blanca 1/2016 Pitkän uran tehnyt näyttelijä ja viihdyttäjä Liisa Paatso oli aina ajatellut sielunmaisemakseen Portugalia. Hän päätyi kuitenkin Espanjaan ja Torreviejaan. Koko ikänsä työtä tehnyt nainen ei myöskään pystynyt lepäämään laakereillaan, vaan perusti kaupunkiin siellä asuvien suomalaisten iloksi kulttuurin monitoimitilan, Rattotallin. Liisa Paatso vaikuttaa ihmiseltä joka jotain päätettyään tekee sen kunnolla ja loppuun asti. Kun päätös Espanjaan muutosta oli tehty, ei Suomeen jäänyt muuta kuin rakas kesämökki Sysmässä. Elämä siirtyi nyt Espanjaan. Jopa Paatson ja hänen puolisonsa parisänky kiikutettiin Suomesta Espanjan kotiin, kun sopivan leveää sänkyä ei tuntunut löytyvän. Selkäni on leikattu, enkä kestäisi enää kävellä liukkaita katuja, Paatso kertoo kun tiedustelen syytä hänen muuttoonsa, lisäksi täällä on hyvä ilmasto ja Torreviejan kaupunki on sopivan pieni. Paatsolla oli aikaisempaa kokemusta Espanjasta, hän on viettänyt aikaa Costa del Solilla, mutta sen ilmapiiri ei hänelle sopinut. Mutta miksi taiteilija, joka on nauttinut jo pitkään eläkkeestä ja jolle myönnettiin vuonna 2015 valtion taiteilijaeläke, ei asetu nauttimaan auringosta ja laiskottelusta? Koska olen aina tehnyt työtä, Paatso sanoo tiukasti ja painottaa myös että ei ole taiteilija, vaan teatterityöntekijä. Hän on joutunut poimimaan elantonsa palasista; kun Paatso kuuden kiinnitysvuoden jälkeen Turun kaupunginteatterissa palasi kotikaupunkiinsa Helsinkiin, jäi hän freelanceriksi. Se oli uutta 1980-luvulla ja Paatso onkin uranuurtaja freelance-näyttelijänä. Hän on tehnyt myös runsaasti ammattiyhdistystyötä Suomen Näyttelijäliitossa ajamassa freelancenäyttelijöiden asiaa. Paatso toimi mm. luottamusmiehenä ja on istunut liiton hallituksessa. Monet muistavat Liisa Paatson Spede Pasasen Turhapuro-elokuvista, mutta se on vain Tuttu tyttö tuli talliin yksi puoli hänestä. Hän on vieraillut monissa eri teattereissa, niin pääkaupunkiseudulla kuin esimerkiksi Tampereella. Näyttämöja elokuvatyön lisäksi Liisa Paatsoa on nähty myös televisiosarjoissa. Yksi mieluisimpia oli Matti Tapion ohjaama Oli kallis kaupunki, jossa Paatso oli pääosassa yhdessä Kim Floorin kanssa. Hän on myös spiikannut ja tehnyt dubbauksia. Yksi hupaisimmista lienee amerikkalaissarja Kauniitten ja Rohkeitten dubbaus. Se oli sellainen kokeilu, kun sarjaa oli esitetty jokunen vuosi, päätettiin kokeilla dubbausta, eli suomalaista äänitystä. Minä jouduin mukaan, kun kollega, jonka piti rooli dubata, oli estynyt. Rooli oli täysin väärä minulle – dubbasin karkeaäänistä Sally Spectraa! En ollut kovin onnistunut, Paatso nauraa. Joku ehkä muistaa Seura-lehden valokuvanovellit, sarjakuvamaiset lemmenkertomukset, joissa Liisa Paatso esitti sarjan kaunotarta. Valokuvamallina ja mannekiinina olokaan ei ole vierasta. Kiersimme myös Kristiina Elstelän kanssa vetämässä tanssiesityksiä maakunnissa. Työura käynnistyi jo 6-vuotiaana, kun tyttö pääsi pikkuisena balettitanssijana mukaan Armi Kuuselan ja Gil Hilarion historialliselle Suomen kierrokselle, jossa Armi ja hänen filippiiniläispuolisonsa kiersivät näyttäytymässä eri paikakunnilla. Heidän ympärilleen oli rakennettu show, jossa muun muassa tanssi lapsipari Liisa ja Markku. Olimme eläviä pikkuapinoita, hymähtää Paatso. Vaikka balettiopettaja Airi Säilä havaitsi jo varhain että tytöstä ei tulisi prima ballerinaa, jätti vuosien balettikoulutus jälkensä; kurinalaisuuden ja korkean työmoraalin. Se auttoi myös opiskeluaikana, sillä Liisa Paatso pääsi teatterikouluun jo 18-vuotiaana. Hänen vuosikurssillaan oli monia vielä tänäänkin tunnettuja teatteritekijöitä Suomesssa; Jouko Turkka, Pekka Autiovuori, Kristiina Halkola, Heikki Kinnunen, Eeva-Maija Haukinen, muun muassa. Teatterikouluun päästesIlmasto ja ilmapiiri Työ on yhtä kuin elämä Elävänä pikkuapinana 6
Uusi Costa Blanca 1/2016 sään Paatso oli jo työksennellyt esiintyjänä kaksitoista vuotta, joten välillä hänestä tuntui että joku koulussa opetettu oli turhaa. Meistä muodostui kuitenkin hyvä ryhmä, jossa Jouko Turkka piti huolen siitä että opettelimme kaiken kunnolla. Mitä Liisa Paatso haluaa meille espanjansuomalaisille tarjota? Viime vuonna saimme jo nauttia monesta hienosta esityksestä, niin Vieno Kekkosen konsertista, Ilkanmiesten kuorolaulusta kuin Tommi Erosen mainiosta monologista. Itsenäisyyspäivänä ja jouluna oli omaa ohjelmaansa. Tämän vuoden alussa ilahduttivat Loimaan likat Pirre ja Hansu, eli Eija Vilpas ja Riitta Havukainen. Rattotallissa myös tanssitaan, lauletaan karaokea ja pelataan bingoa. Olisi hyvä, jos saisin palautetta ja toivomuksia. Tila on rajallinen, mutta meillä on hyvät puitteet sopivan kokoisille esityksille. Koko ajan olemme tuntosarvet pystyssä Suomeen päin etsimässä jotain sopivaa ja mukavaa tarjottavaksi tämän paikkakunnan maanmiehillemme. Eeva Donner Missä ovat nuoret? Rattotallin ohjelmisto on ollut pitkälti senioripainotteista. Kuitenkin Paatso ja hänen ryhmänsä haluaisi tarjota erilaisille ikäryhmille suunnattuja tuotantoja. Ongelmana on ollut, että esimerkiksi nuorempia ihmisiä on vaikea tavoittaa. Missä he ovat? Liisa Paatso kysyy, haluaisin tietää minkälaista ohjelmaa nuoremmat maanmiehet tänne haluaisivat tuotavan. Mikä kiinnostaisi, mikä vetäisi porukkaa paikalle. Selvää on, että meidän tilassamme ei voi järjestää myöhään yöhön jatkuvia keikkoja, tallimme naapureina on asuintaloja. Mutta muuta, pienimuotoisempaa, stand upia, konserttia… ottakaa ihmiset yhteyttä! Rattotalli, Calle Concordia 114, Torrevieja Puhelinnumero 655 419 430 internet www.rattotalli.com Esityksiä ja viihdettä Alicanten satamassa vieraili vuoden 2015 aikana yhteensä 50 risteilyalusta, joissa oli kaikkiaan 90 000 matkustajaa. Kasvua on edellisestä vuodesta 128 %. Alicante oli kymmenenneksi vilkkain risteilysatama Espanjassa. Maan satamissa vieraili viime vuoden aikana lähes 4 000 risteilyalusta ja 8,4 miljoonaa matkustajaa, mikä on uusi ennätys. Tälle vuodelle Alicanteen odotetaan noin 70 alusta ja matkustajamäärä saattaa jopa kaksinkertaistua. Ensimmäistä kertaa Torreviejan matkailun historiassa saapui kaupungin vesille suuri risteilyalus 22.9.2015 tuoden mukanaan noin 600 matkustaja. Saksalainen MS Amadea ankkuroi sataman edustalle, ja pienempi yhteysalus toi matkustajia maihin. Torreviejan matkailuviranomaiset olivat monin tavoin varautuneet esittelemään kaupunkia risteilyturisteille. Myös lukuisat kaupat olivat valmiina palvelemaan matkustavaisia. Hyvien kokemusten seurauksena sama varustamo tuo Torreviejaan 8.10.2016 uudelleen risteilyvieraita, joille aiotaan järjestää mm. tutustumismatka Elcheen. 10 miljoonaa matkustajaa Alicanten lentokentällä Viime vuonna Alicanten lentokentän kautta kulki kaikkiaan 10.574.484 matkustajaa, mikä on lentokentän historiassa suurin vuotuinen matkustajamäärä! Kasvua edellisestä vuodesta on 5,1 prosenttia. Matkustajamääriä maittain: Britannia 4.420.453, Espanja 1.270.430, Saksa 742.024, Norja 660.753, Hollanti 637.573, Belgia 538.746, Ruotsi 405.175, Irlanti 272.026, Sveitsi Matkailu avartaa 235.512, Ranska 227.990, Tanska 210.864, Algeria 203.370, Italia 194.687, Venäjä 169.905, Puola 148.942, Suomi 102.839 , Islanti 52.050, Liettua 32.791, Unkari 17.402, Romania 12.656, Itävalta 6.074 ja Ukraina 5.040. Edellä olevat luvut eivät kerro aivan tarkalleen kansallisuuksien määrää, sillä tilastossa ovat Alicanten kentän ja kyseisen maan välisten suorien lentojen matkustajamäärät. Esimerkiksi Helsingin kautta lentää venäläisiä ja virolaisia Espanjaan. Murcia-San Javierin kentän kautta kulki viime vuonna 1.067.576 matkustajaa, missä on vähennystä 2,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Málagan kentän kautta matkusti 14.404.170 henkilöä, missä on kasvua 4.8 %. Koko Espanjassa oli vuonna 2015 yhteensä 207 miljoonaa lentomatkustajaa, kasvua 5,9 prosenttia. MS Amadea vieraili viime syyskuussa Torreviejassa. 7
Uusi Costa Blanca 1/2016 Cartegenassa on ollut asutusta yli 2 000 vuoden ajan, ja kaupunki paikalle on perustettu v. 227 eKr. Roomalaiset valloittivat Cartagenan jo sen alkutaipaleella, 200-luvulla eKr., ja rakensivat Via Augusta -nimisen tien, joka vei Cartagenasta nykyisen Ranskan puolelle Narbonneen, joka taas oli puolivälissä matkalla Roomaan. Nyky-ään Via Augustaa mukailevat muun muassa N-340ja A–7-tiet. Roomalaisten valta murtui 400-luvulla, mutta heidän perintönsä säilyi monin tavoin. Kuuluisin näistä roomalaisaikakauden merkeistä on roomalainen teatteri, joka sijaitsee paraatipaikalla keskellä kaupunkia. Mikäli aikaa on vain yhden päiväretken verran, kannattaa autolla ajaa suoraan satamaan ja pysäköidä Paseo de Alfonso XII -kadun parkkihalliin. Kadun toisella puolella on turisti-info, josta voi hakea kartan ja ostaa sarjalipun, jolla pääsee useampaan nähtävyyteen. Tästä on lyhyt matka roomalaisen teatterin sisäänkäynnille. Roomalaiseen teatteriin kuljetaan sitä edustavan museon, Museo del Teatro Romanon, kautta, jossa samalla saa katsauksen espanjaksi tai englanniksi Roomalaisten jäljillä Cartagenassa Kuva 1: Roomalaisen teatterin päältä jouduttiin purkamaan useita taloja, kun sitä kaivettiin esille Cartagenan keskustassa. Sisällissodassa vaurioituneen Santa Marian katedraalin rauniot ovat nähtävissä teatterin reunalla. Kuva 2: Museo del Teatro Romanon sisäänkäynti on kaupungintaloa eli Ayuntamientoa vastapäätä. Kuva 3: Roomalaisille jumalille, Jupiterille, Junolle ja Minervalle omistetut alttarit, jotka löytyivät roomalaisen teatterin kaivauksissa. Kierros Cartagenan keskustan nähtävyyksissä antaa läpileikkauksen kaupungin värikkääseen historiaan, johon niin roomalaiset, visigootit, muslimit kuin kristitytkin ovat jättäneet oman jälkensä. Strategisesti tärkeän kohteen Cartagenasta on tehnyt täydellinen luonnonsatama, jonka rannoille kaupunki levittäytyy. Museo del Teatro Romano teatterin historiaan. Modernien ja havainnollisten näyttelyhuoneiden jälkeen vierailija saapuu arkeologiselle käytävälle, joka johtaa Santa Marian katedraalin raunioiden ali roomalaiselle teatterille. Teatteri on Rooman keisari Augustuksen aikakauden tuote ja peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta. Keisari Augustus vahvisti valtaansa rakennuttamalla roomalaisia elementtejä sinne tänne valtakuntaansa, eikä 6000-paikkainen teatteri ollut pelkästään viihteen keskus vaan myös poliittisen toiminnan välikappale, jossa kaupungin merkkihenkilöt istuivat arvonsa mukaisessa järjestyksessä. Teatteria käytettiin aktiivisesti 200 vuoden ajan, mutta Rooman vallan hiipuessa teatteri hylättiin ja sen kiviä käytettiin muiden rakennusten rakennusaineena. 700-luvulla muslimit valtasivat kaupungin ja 1200luvulla puolestaan kristityt. Nyt teatterin päällä oli kalastajien kaupunginosa ja se oli täysin unohduksissa, kunnes v. 1988, sattumalta muiden rakennustöiden yhteydessä, näkyviin tuli osia korinttilaista tyyliä edustavista pilareista. Rakennelman mittavuus paljastui vähä vähältä, kun eri-ikäisten rakennusten kerrostumia alettiin siirtää pois sen päältä. Vihdoin koko komeus saatiin esiin vuosina 1996–2003, ja se rekonstruoitiin alkuperäiseen ulkomuotoonsa. Teksti ja kuvat: Mirja Palmanto 8
Uusi Costa Blanca 1/2016 Roomalaiseen teatteriin kuulunut mittava puutarha-alue ja katetut pylväsrivit ovat edelleen kaupungin rakennusten alla esiinkaivamattomina. Roomalaisesta teatterista poistutaan suoraan kadulle, josta voi jatkaa matkaa vanhan kaupungin läpi Cuatro Santos -katua pitkin. Katu johtaa pienelle aukiolle, jonka reunassa museo La Casa de la Fortuna sijaitsee. Se on käytännöllisesti katsoen roomalainen talo, rikkaan perheen koti, joka on peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta, mutta Cartagenan lahti toimii Espanjan laivaston tukikohtana ja myös monet risteilyalukset pysähtyvät siellä. Nimensä museo on saanut talon lattiakiveykseen kirjoitetusta toivomuksesta ”Fortuna Propitia”. Ehkä onnea ja vaurautta toivoi itselleen omistaja, joka mahdollisesti oli kauppias, sillä ainoastaan rikkaalla saattoi olla varaa 204 m²:n taloon. Kaupankäynti oli tuohon aikaan yksi Cartagenan tärkeimmistä elinkeinoista. On jännittävää astua talon huoneiden läpi ja oviaukosta Muinainen cartagenalainen tie museossa La Casa de la Fortuna. joka löydettiin vasta vuonna 2000. Museo on kerrostalon alimmassa kerroksessa, tai oikeammin vieläkin alempana: talo sijaitsee huomattavasti nykyisen maanpinnan alapuolella. Klaustrofobiasta kärsivälle voi vierailu aiheuttaa ahdistusta, muille ihastusta. vanhalle kadulle, joka ennen oli täynnä valoa ja elämää, mutta nyt päättyy seinään. Kynnyskivet ovat entisten asukkaiden askelista sileiksi kuluneet. Kadun viemäriverkosto on selvästi näkyvillä ja talon julkisivu rakennettu vulkaanisesta kivestä. Mosaiikit ja seinämaalaukset tuovat värikkään lisän museon ulkoasuun. Casa de la Fortunalta kierros jatkuu Calle Gisbert -katua pitkin, kunnes vastaan tulee näköalahissi. Hissi (maksullinen, mutta turisti-infon sarjalippu kelpaa myös) nousee muutamassa sekunnissa 45metrin matkan ylöspäin linnavuorelle, jonka korkeimmalla kohdalla Castillo de la Concepción sijaitsee. Linnan rakennutti 1200-luvulla kuningas Alonso X paikalle, jolla aikaisemmin oli todennäköisesti joko roomalainen tai bysanttilainen temppeli. Linna toimi kaupungin puolustuksen keskuksena useiden vuosisatojen ajan. Nyt sisällä on museo ja vaihtuvia näyttelyitä. Linna sinällään ei tee järisyttävää vaikutusta, mutta ympäröivä puistoalue riikinkukkoineen ja ankkalampineen on viehättävä ja linnavuoren näköalapaikoilta on esteettömät näkymät lahdelle ja ympäröivään kaupunkiin, jonka tarjonnasta tämä on vain kevyt pintaraapaisu. Jos historiannälkä jää kutkuttamaan, voi kaupunkiin onneksi tulla helposti uudestaan – kaikki tiethän vievät Cartagenaan! Yksi linnavuoren puiston sisäänkäynneistä. Näköalahissillä pääsee kätevästi nousemaan Calle Gisbert -kadulta linnavuorelle. La Casa de la Fortuna Castillo de la Concepción 9
Uusi Costa Blanca 1/2016 Villena on noin 35 000 asukkaan kaupunki sisämaassa 500 metrin korkeudella merenpinnasta. Etäisyyttä Alicanteen on noin 60 kilometriä. Villenan näyttävin nähtävyys on vanha linna, joka tunnetaan myös nimellä Castillo de la Atalaya. Se sijaitsee näkyvällä paikalla San Cristóbalin vuorella. Villenan linna – Castillo de la Atalaya Linnan pääovi, olin sillä kierroksella ainoa vieras, joten sain kolmella eurolla yksityisen opastuksen. Linnassa ovat kaksinkertaiset muurit, ulommaisessa on kaksitoista tornia vahvistuksena. Atalayan linnan rakensivat arabit puolustautuakseen kristittyjen hyökkäyksiltä 1100-luvulla, ensimmäinen dokumentoitu tieto löytyy vuodelta 1172. Tuohon aikaan linnaan kuului vain yksi muuri ja kaksikerroksinen päätorni. Aragonian kuningas Jaakko I valtasi Villenan kristityille vuonna 1240. Linnan nykyinen ulkonäkö on lopputulos vuosisatojen aikana tehdyistä muutoksista ja lisäyksistä, etenkin 1500-luvulla. Päätornin muurien paksuus on yli 3 metriä, ja se on 25 metriä korkea. Linnan kaksi alinta kerrosta on arabien ajalta ja niiden ristiin menevät kattokaaret ovat ainoita laatuaan Espanjan sotilasarkkitehtuurissa läheisen Villenan linnalla oli tärkeä rooli historiassa, sillä sieltä käsin kontrolloitiin kulkua La Manchaan, Kastiliaan, Murciaan ja Välimerelle. Villenan linna toimi samaan aikaan kuin hiukan korkeammalla sijainnut vanhempi Castillo de Salvatierran linna 1400-luvulle asti, jolloin Salvatierran linna hylättiin, se raunioitui ja hävisi. 10
Uusi Costa Blanca 1/2016 Harvinaiset kattokaaret Lähialueen linnoista on lyhyt yhteenveto osoitteessa: www.rutacastillosvinalopo.net Nämä graffitit on tehty raaputtamalla kivellä nokiseen seinään. Piirustuksista näkee, etteivät ole oppimattomien tavallisten vankien tekemiä. Linnan alla olevissa luolissa asuttiin keskiajalla. Biarin linnan ohella sillä erolla, että Biarin linnassa katto on vielä alkuperäinen, Villenassa restauroitu. Kaksi ylempää kerrosta ovat 1400luvulta, kuuluisan Villenan toisen markiisin, Juan Pachecon, ajalta. Hän itse kyllä vietti enemmän aikaa Belmonten linnassa valtapeleissä lähempänä katolisia kuninkaita ja Belmonten linnakin oli parempi, perhe jäi useimmiten Villenaan. Linnassa ovat kaksinkertaiset muurit, ulommaisessa on kaksitoista tornia vahvistuksena, sisimmäinen on korkeampi ja sen kaakkoispuolella seisoo vaikuttava päätorni. Asepihalla sijaitsi 100 000 litran vetoinen vesisäiliö, uuni, juottopaikka, mylly, suuri 100 m² sali, joka oli katettu ja jossa pidettiin vastaanottoja, yhdellä sivulla sotajoukkojen kaksikerroksiset asuintilat. Linnan ulkopuolella oli pieni kappeli, joka oli pyhitetty Villenan omalle Virgen de las Nieves -neitsyelle ja rakennettu jo 1200-luvulla, mutta Villenan markiisi Juan Pacheco rakensi sen ympärille uuden muurin, joten kappeli jäi vain linnan väen käyttöön. Markiisi sulki sinne johtavan oven uudella muurilla ja aukaisi uuden oven alttarin kohdalta, linnan puolelta. Kappelin vieressä oli toinen linnan vesisäiliöistä, johon mahtui 70 000 litraa vettä. Päätornin toisessa kerroksessa on mielenkiintoisia graffitteja, jotka on tehty aikoina, jolloin linnassa oli vankeja 1700-luvulla perimyssodan aikana ja 1800-luvulla itsenäisyyssodan aikana. Harvinaisin ikänsä puolesta, Fatiman käsi, on siirretty turvaan Villenan arkeologiseen museoon. Päätornin huipulta ovat upeat näkymät Vinalopó-joen laaksoon. Linnaan on aina vain opastettuja kierroksia, joihin saa liput läheisestä infopisteestä. Siellä voi myös nähdä muutaman minuutin esittelyvideon Villenan historiasta. Villenan linna julistettiin kansallismonumentiksi vuonna 1931. Syyskuussa 2007 Espanjan postilaitos Correos julkaisi linnasta postimerkin, jonka painosmäärä oli 600000 kappaletta. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen 11
Uusi Costa Blanca 1/2016 Paljonko rahaa tarvitsee asumiseen Espanjassa? Kaasu toimitetaan kotiin. Useita eri annoksia edullisesti. Asuntotarjontaa on alueella runsaasti. Arjen elämisen kustannuksien arvioiminen on haasteellista, koska muuttuvia tekijöitä on esimerkiksi perheen kokoonpanosta, elämistottumuksista, asunnon sijainnista ja asumisen muodosta johtuen lukemattomasti. Kustannukset kuitenkin kiinnostavat kovasti, ja suuntaa antavia ajatuksia on kerätty aiheeseen liittyen tähän artikkeliin käytännön kokemuksiin nojaten Torreviejan ja Orihuela Costan alueelta. Hinnat perustuvat pitkäaikaisasumisen kuluihin; lyhytkestoisissa vuokrasuhteissa kuukausivuokra on korkeampi. Haluamme muistuttaa myös, että kesäaikaan hintataso esimerkiksi asunnon vuokrissa on huomattavasti korkeampi. Elämiseen Espanjassa saa kulumaan paljon rahaa, mutta tuiki tavallista espanjalaista arkea viettäville asumisja elinkustannukset ovat hyvin kohtuulliset. Kaikista edullisimmat asunnot ovat kerrostaloissa tai rivitalotyyppisissä kiinteistöissä. Näistä voitte löytää asunnon hyvin edullisesti Suomen vuokrahintoihin verrattuna, ja esimerkiksi 350 eurolla kuukaudessa löytää jo useita kohtuullisen hyviä vaihtoehtoisia kohteita. Sijoitettaessa vuokraan enemmän nousee asunnon taso huomattavasti. Mikäli oma piha, terassit tai esimerkiksi auton parkkitila kiinnostaa, asunnon valinta kohdistuu todennäköisesti neliapilatyyppiseen kiinteistöön, paritaloon, bungalowiin tai erillistaloon. Näitä löytyy vuokrakohteina hyvin laajalla hintahaarukalla. Edullisia asuntoja löytyy perheelle kuukausihintaan 400–600 euroa, mutta sekä halvempia että kalliimpia on toki tarjolla, ja runsaasti. Tuohon esimerkkihintaryhmään löytyy mukavia, viihtyisiä ja laadukkaita asuntoja eri puolilta Torreviejaa ja Orihuela Costaa. Niin vuokrakuin omistusasuntojakin on laajalti tarjolla, ja eteläisen Costa Blancan alueella on asiakkaan markkinat. Laatuunsa ja sijaintiinsa nähden ylihinnoiteltuja asuntoja löytyy, ja valitettavasti asunnoista saattaa tulla maksaneeksi liikaa, mikäli yleinen hintataso ei ole asiakkaalla selvillä. Asuntojen varustetasoissa on myös eroavaisuuksia. Asuntoa valitessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä hinta sisältää, mitä sivukuluja maksettavaksi tulee, millainen on asunnon lämmitysjärjestelmä talvikauden varalle ja onko esimerkiksi isompia hankintoja tehtävä välittömästi esimerkiksi television, ulkokalusteryhmän tai kaasugrillin osalta. Asunnon vuokrahinta on ensisijaisesti vaikuttamassa säännöllisiin elinkustannuksiin. Tämän lisäksi lämmitys-, vesija sähkökulut vaikuttavat erityisesti talviaikaan kiinteinä kuluina, joista on vaikea tinkiä. Karkeasti arvioituna noin 100 eurolla kuukaudessa saat vesija sähkölaskun kuitattua nelihenkiselle perheelle isohkossa asunnossa. Talvikaudella tosin kannattaa varata lämmityskuluihin muutama kymppi kuukaudessa enemmän, jos paljon joutuu asuntoa lämmittämään. Keskuslämmitteisiä kiinteistöjä on selkeä vähemmistö paikallisessa asuntotarjonnassa, ja mikäli löydätte esimerkiksi asunnon, jossa on kaasulla toimiva keskuslämmitys, on talviaikaan lämmitys edullista. Usein lämmitysjärjestelminä asunnoissa näkee ilmalämpöpumppuratkaisuja, jotka vaikuttavat suoraan sähkölaskujen muodostumiseen. Yleisesti ottaen kaasu on edullisempi vaihtoehto sähköön verrattuna. Kaasupullon hinta talvikaudella 2015–2016 on ollut 12 euroa, kun käytössä on ollut vaihtopullot kaasuyhtiölle. Kotiinkuljetus on ollut helppoa ja maksutonta. Keskuslämmitteisessä kiinteistössä ei toistaiseksi ole ollut tarvetta jatkuvaan lämmitykseen, vaan iltaja aamuaikaan on riittänyt muutaman tunnin lämmitystuokio, ja päivisin on voinut tuulettaa ikkunat ja ulko-ovet auki pihamaalle kosteuden poistamiseksi. Kuukaudessa kulutus on ollut isohkossa erillistalossa keskimäärin kuusi–kahdeksan kaasupulloa tällaisella lämmitystavalla. Kerrostalo, neliapila vai erillistalo? Asumisen sivukulut 12
Uusi Costa Blanca 1/2016 Asunnon lämmitystarpeeseen ja näin ollen kulujen rakentumiseen vaikuttaa suoraan asunnon sijainti, jonka merkitystä ei kaiketi liiaksi voi korostaa. Paikalliset suosivat asunnon sijoittumista aamuja päiväauringon suuntaan, jotta myös talviaikaan lämpimästi paistava aurinko voi lämmittää ekologisesti kotia. Kokemuksesta tällaista sijaintia voi ehdottomasti suositella, joskin ilta-auringon säteistä saattaa tuolloin joutua tinkimään. Perheen rakenne ja koko määrittävät paljon kuukausittaisia ruokakustannuksia. Kotona ruokailu perustelee edullisimpana vaihtoehtona paikkaansa Espanjassakin, mutta myös ulkona syöminen on edullista. Esimerkiksi menú del día eli yleensä siestan aikaan tarjolla oleva lounas, joka sisältää alkuruuan, pääruuan ja jälkiruun, maksaa noin 10 euroa. Talvikaudella vaihtoehtoja vajaalla kymmenellä eurolla näkee kesäkautta enemmän. Kattavan menú del dían vaihtoehtona lounasruokaa löytyy viidellä eurolla juomineen. Lisäksi erityisesti kesäaikaan keskipäivän ja iltapäivän kuumina tunteina houkuttelevat tapakset, pikkusuolaiset juomineen, maksavat ravintolasta riippuen noin 3–5 euroa. Aamupalaa tarjoillaan ravintoloissa hintahaarukalla 2,50–5 euroa. Peruselintarvikkeet ovat Espanjassa edullisempia kuin mihin Suomessa olemme tottuneet. Karkeasti arvioituna ruoka on kulueränä noin 30 % alhaisempi. Paljon riippuu toki siitä, mistä ruokaostokset käy tekemässä. Viikottaisilta markkinoilta esimerkiksi tuoretuotteet saa marketeista halvemmalla. Perheellisillä lasten koulumuoto vaikuttaa suoranaisesti siihen, tuleeko lasten kouluja ruokakuluja budjetoitavaksi suoraan yksittäisinä kuluerinä. Espanjalaisessa koulussa lasten päivittäinen kouluruokailu maksaa 4,25 euroa. Tähän on mahdollisesti saada huojennusta perheen tulojen perusteella. Lapset voivat vaihtoehtoisesti käydä siestan aikaan kotona syömässä, mikäli kulkeminen kesken koulupäivän järjestyy ja koti sijaitsee kohtuullisen välimatkan päässä. Asunnon sijainnilla on merkityksensä myös koulujen suhteen. Espanjalaiskouluun kulkeminen on mahdollista myös bussilla. Muuten maksuttomassa espanjalaiskoulussa ruuan lisäksi koulukirjat ja retket ovat maksullisia. Lapsen kirjat maksavat karkeasti 200 euroa vuodessa. Tämän lisäksi maksettavaksi tulee yksittäisiä retkipäiviä. Esimerkkinä tästä ohjelmallinen koulupäivä Alicanten Santa Bárbara -linnoituksella, jonka hinta oli vajaa 20 euroa/lapsi. Sen sijaan lukuTyypillinen espanjalainen aamiainen. kausimaksullisissa oppilaitoksissa ruuat, lasten koulukirjat, muu materiaali ja retket saattavat sisältyä kokonaishintaan. Tämä kannattaa selvittää tarkasti kouluvalinnan ollessa ajankohtainen. Lisäksi luonnollisesti kuluina tulee mahdollinen auto, internet, vakuutukset, puhelin, harrastukset ja muu eläminen, johon vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka vaativa olet. Auton saa 3 000 eurolla, mutta siihen saa laitettua 30 000 euroa helposti. Pääsääntöisesti joka tapauksessa on näissäkin asioissa hintataso huomattavasti halvempi kuin olet Suomessa tottunut. Talvivaatteita täällä ei juuri tarvita, mikä on mukava elämisen huojennus. Autoveroa ei ole ja nastarenkaita ei täällä tarvita. Linja-auto on reilun euron kustannus kaupunkiin mennessä. Käytännössä kaikki on huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Myös lääkkeet ja muu elämiseen tarvittava on huomattavasti edullisempaa kuin kotimaassa. Lopun laskeminen onkin sitten jo vaikeampaa, koska elämän tyylisi ratkaisee täysin millä summalla tulet täällä toimeen kuussa, mutta jos elät tavallisen ihmisen tavallista elämää, riittää noin tuhat euroa täällä elämiseen helposti. Mikäli taas olet törsäilevä jo Suomessa, niin täällä ei kattoa menoille ole. Kalliita ravintoloita ja rientoja ovat paikat täynnä ja jos ostat vaikka jahdin rannasta, et saa sitä välttämättä vielä sillä tonnilla käyntiin. Muista myös, että itse muutto ja alku täällä ottaa oman osansa. Peruselintarvikkeet ovat edullisia. Lohi ja salaatti juomineen. Olen jutellut aiheesta useamman tuttavan kanssa, joilla on lapsia ja sanottakoon, että kuukausikulut noin nelihenkiselle perheelle ovat karkeasti asumisen tason mukaan noin 1300-1700 euroa. Vähemmälläkin pärjää, mutta jos on nettona noin 1500 euroa kuukaudessa, asuu Espanjassa erittäin ylellistä elämää koko nelihenkinen perhe. 2000 euroa Ruokakulut Lasten koulunkäynti 13
Uusi Costa Blanca 1/2016 Torreviejan suomalaisten seurakuntien naiset järjestävät ohjelmallisen lounastilaisuuden lauantaina 5. maaliskuuta. Ensimmäisen kerran vastaavanlainen tilaisuus oli seitsemän vuotta sitten. Tilaisuus pidetään nyt toisena vuonna peräkkäin La Mila-Grossan ravintolan avarassa salissa. Ennen lounasta on luvassa monipuolinen ohjelma, teemana Naisen elämän eväät . Tilaisuudessa on runsaasti musiikkiesityksiä ja yhteislaulua. Musiikista vastaa Torreviejassa vieraileva Hymnos-lauluryhmä, jota johtaa Irene Ahonen. Naisen elämän eväitä etsitään ja jaetaan yhdessä Marja Raja-ahon, Pirkko Neuvosen ja Anne Olssonin kanssa. Luvassa on kaikkia naisia koskettavia henkilökohtaisia ja elämänläheisiä puheenvuoroja ja keskustelun avauksia unohtamatta Elämän kirjan eväitä. Naistenpäivä Torreviejassa Naistenpäivän järjestäjät odottavat runsasta osanottoa. Kuvassa vasemmalta lukien Riitta Huovila, Paula Kaikkonen, Marja Raja-aho, Pirkko Neuvonen, Marja-Liisa Sairanen, Hannele Halmesmäki ja Marketta Eskola. Paula Kaikkonen juontaa tilaisuuden ja pitää liikuntatuokion. Riitta Huovilalla on päivän päätössanat. Lounaslippuja à 10 € saa ostaa luterilaisen seurakunnan kahvilasta, Kotikirkosta ja Majakasta. Lounaaksi saamme La Mila-Grossan erilaisia piiraita ja täytettyjä tomaatteja, jälkiruokana on kahvi ja tiramisuleivos. Tervetuloa! Riitta Huovila kuukaudessa, niin pärjää jo enemmän kuin hyvin. Internet-yhteydet ja pari puhelinta kuukaudessa karkeasti noin 60 euroa. Tämänkin saa halvemmalla, mutta jos haluat, että netti toimii hyvin ja puhelimet toimivat toivotulla tavalla, niin kannattaa muutama kymppi sijoittaa enempi ehdottomasti. Varsinkin jos tarvitset työssäsi nettiä ja puhelinta. Aiheesta löytyy pieni kirjoitus Operaatio Varpaat mereen -blogistani viime marraskuulta otsikolla Internet Espanjassa. Auto ja muut harrastimet ovat sitten juttu erikseen ja toki käytön ja vaatimusten mukaan kulut, mutta autoja ja autoilua ei veroteta kuin Suomessa ja vakuutukset ovat noin muutama satanen vuodessa. Ei talvirenkaita ja autot eivät ruostu. Hintataso paremmilla autoilla myös todella edullinen. Omistusasujalla tilanne on luonnollisesti hitusen toinen ja vuokranmaksu jää pois. Vastikkeet ovat suorastaan naurettavan halpoja. Puhutaan muutamasta kympistä asunnosta riippuen kuukaudessa. Kiinteistövero on muutaman satasen vuodessa. Karkeasti laskien omistusasunnon pito Espanjassa maksaa vajaan tonnin vuodessa liittymineen. Tämä ei siis sisällä käyttämääsi vettä, sähköä ja kaasua. Ensimmäisen osan oppaasta asunnon ostoon Espanjasta löydät blogistani viime lokakuulta. Tässä noin karkeasti asumisen kustannuksista Espanjassa. Muista huomioida, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja absoluuttisia lukuja on vaikea antaa. Toiset kun tyytyvät vähempään kuin toiset, mutta peruselämän taso on karkeasti tuossa mainitsemassani hintahaarukassa. Noilla summilla parjäät siis varmasti hyvin peruselämää elellessäsi täällä Espanjan auringon alla. Täällä elät siis käytännössä kuin miljonääri, mutta sinulla ei tarvitse olla niitä miljoonia, vähempikin riittää. Rakennustyömaita näkee kaikkialla. Kari Rosenlöf Operaatio Varpaat mereen www.camiro.es 14
Uusi Costa Blanca 1/2016 Costa Blancan Suomi-koulu kokoontuu joka toinen lauantai klo 11–13 Skandinaavisen koulun tiloissa (www.skandinaviskaskolan.com). Orihuela Costalla. Suomi-koulu on tarkoitettu ulkosuomalaisten vanhempien 3–18 -vuotiaille lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat puhuvat äidinkielenään suomea. Suomi-koulun tarkoituksena on tukea suomen kielen ja kulttuurin oppimista sekä jo opitun kielitaidon säilyttämistä. Suomi-koulu on tärkeä myös niille lapsille, jotka ovat Espanjassa vain rajoitetun ajan. Silloin lapsella on mahdollisuus olla ryhmässä, jossa voi tavata samaa kieltä puhuvia lapsia. Suomi-koulun kevätlukukausi pyörähti tänä vuonna käyntiin 9. tammikuuta. Ensimmäisellä kerralla fiilisteltiin Suomen kuulumisia, mm. nuorten jääkiekon MMvoittoa ja vallitsevia talvisia sääolosuhteita. Lisäksi askarreltiin yhdessä lumiukkoja ihmettelemään talvista kuutamoa. Tammikuun toiset Suomi-koulun tunnit vietettiin Los Balconesissa urheilupäivän merkeissä. Sää suosi sekä iloisia oppilaita että opettajia ja kaksituntinen vierähtikin vauhdilla sählyn, jalkapallon ja leikkien tiimellyksessä. Suomi-koulun opettajina toimivat Tuija Repo ja Joonas Hynninen. Koulumaksu on 20 euroa/lukukausi. Sisarukset saavat 10 euron alennuksen. Mukaan voi tulla myös kesken lukukauden. Tiedustelut ja ilmoittautumiset sähköpostilla: suomikoulu.costablanca@gmail.com Costa Blancan Suomikoulu 15
Uusi Costa Blanca 1/2016 TALOUS 16 Eläkeverotuksen muutos – mitä se käytännössä tarkoittaa? Mediassa on ollut kirjoituksia Suomen ja Espanjan välisestä uudesta verosopimuksesta, jonka perusteella eläkkeitä verotetaan aina siinä maassa, jossa eläke on ansaittu. Tässä kirjoituksessa arvioidaan tilannetta tilastojen valossa ja selvitetään muutoksen vaikutuksia. Taustatiedot löytyvät Eläketurvakeskuksen “Tilasto suomen eläkkeensaajista 2014” -opuksesta, joka on mukavaa iltalukemista kaikille univaikeuksista kärsiville. Sivunumerot ovat viittauksia ko. kirjan sivuihin. Huomio kiinnittyi tosin siihen, että Espanjaan eläkettä saavia on yllättävän vähän. Vuoden 2014 lopussa näitä henkilöitä oli koko Espanjassa vain 2665 (s. 103). Kaupunkitilastoa en löytänyt, mutta valistunut arvio on, että suurin osa asustelee Fuengirolan ympäristössä. Näyttää siis siltä, että suurin osa Espanjassa asuvista eläkeläisistä on kuitenkin pitänyt kotipaikkanaan Suomen. Keskimääräinen Espanjaan maksettava eläke on 31.12.2014 päivitetyn tilaston mukaan 1882 €/kk, joten käytetään sitä Keijo ja Kaija Keskisarjan eläkkeenä, kun lasketaan muutoksen vaikutuksia. Miesten eläkkeet ovat keskimäärin melkoisen paljon suurempia, joten sama eläke on tilastojen valossa harvinainen. Tällä sivulla on kuvio Suomessa asuvien eläkkeen suuruudesta sukupuolittain jaoteltuna. Kannattaa huomioida, että Suomessa asuvien keskimääräinen työeläke oli “vain” 1638 €/kk (miehet 1864 ja naiset 1452), eli noin 250 €/kk pienempi kuin keskimääräinen ulkomaille maksettava eläke. Mutta asiaan ja arvioidaan ensin Suomen veroprosentti verohallinnon veroprosenttilaskurilla. Oletetaan, että Keijo ja Kaija ovat 68-vuotiaita, asuvat Helsingissä, eivät maksa kirkollisveroa (kirkollisvero on luonteeltaan vapaaehtoinen) ja heillä ei ole muita tuloja tai vähennyksiä. Laskelma antaa koko vuoden veroiksi 4282 €, joka on 22584 € vuosituloista noin 19 %. Vastaavasti Espanjassa vuoden 2016 veroarvio olisi Turo Numminen Yrittäjä ja yrittäjyyskasvattaja Suomessa ja Espanjassa 2744 € (Cincodias.com -laskuri), eli muutos on noin 1538 €/vuosi/henkilö. Kahden henkilön osalta summa siis hieman reilut 3000 € vuodessa. Jos verotettava tulo on keskimääräinen Suomeen maksettava naisen saama eläke (1452 €/kk), olisivat verot Suomeen 2418 € ja Espanjaan 1580 €, eli eroa 838 €/vuosi. Suomen verojärjestelmä on siis Espanjaa voimakkaammin progressiivinen ja pyrkii leikkaamaan suurista eläkkeistä isomman osan takaisin veroina. Tämä lienee se perimmäinen syy, miksi Suomesta muuttaa pois juuri suurituloisia. Muutoksen reiluus riippuu siitä, kenen kantilta asiaa katsoo. Henkilön itsensä kannalta muutos kirpaisee ja harmittaa kun tulot tippuvat noin 10 % vuodessa. Toisaalta Suomen kanta on, että eri eläkelajeja pitäisi kohdella samalla tavalla (julkisen puolen eläkkeet on tähänkin asti verotettu Suomessa) ja yleensäkin verot maksetaan siihen maahan mistä tulo syntyy. Suomesta maksetuissa eläkkeissä tulo syntyy Suomesta, sillä eläkkeet katetaan nykyisten työikäisten eläkemaksuilla. Näin ollen muutoksen pieni voittaja on Suomen verottaja ja pieni takaisku koituu ulkomailla eläkettä nauttiville. Pitkällä tähtäimellä suurin häviäjä on kuitenkin juuri työuraansa aloittava nuori, jolla ei ole toivoakaan päästä nauttimaan nykyisen suuruisista eläkkeistä tulevaisuudessa, sillä järjestelmästä loppuvat rahat ennen sitä. Toivotan mukavaa kevään alkua kaikille ja jatkan työntekoa kohti eläkeikää päivä kerrallaan. Paljonko sitä eläkettä sitten tulee? www.skandinaviskaskolan.com Voittajat ja häviäjät
Uusi Costa Blanca 1/2016 Eeva Donner Kirjoittaja pohtii tällä palstalla, mikä on Espanja. Hyvät tavat kaunistavat KOLUMNI 17 Vanha suomalainen sananlasku pitää paikkansa, hyvät tavat todella kaunistavat. Jos osaa käyttäytyä, pärjää kyllä. Maasta toiseen liikkuvalla vain on välillä vaikeuksia tietää, mitkä missäkin ovat niitä hyviä käyttäytymistapoja. Viime kesänä Suomessa näin kadulla aivan suloisen pienen lapsen, joka ylpeänä työnteli omia rattaitaan, oli juuri oppinut kävelemään. Syöksyin lapsen lähelle, lepertelin ihastuneena hänelle, miten reipas hän oli ja miten kaunis hänen hymynsä on. Äkkiä ohitseni vilahti käsipari, joka sieppasi lapsen tiukkaan otteeseensa. Lapsen isä katsoi minua tiukasti ja kai vähän pelästyneestikin. Mikä ihmeen hullu mummu tuossa on? Mitä se aikoo? Poikani, joka seisoi vähän matkan päässä minusta, nauroi: Äiti, sä et ole nyt Espanjassa! Olin rikkonut kulttuurista koodia. Se mikä sopii Espanjassa, on jopa suositeltavaa, ei sopinutkaan Suomessa. Näin minulle käy aina ensimmäisinä Suomenviikkoinani. Menen tavaratalon hissiin, tervehdin kaikki ihmiset ja alan läpistä säätilasta ja hinnoista ja… Ympärilläni on hyytävä hiljaisuus ja kun hissi pysähtyy, syöksyvät ihmiset kuin paniikissa ohitseni. Espanjassa olisi tavattoman töykeää olla tervehtimättä kanssaihmisiä, jotka ovat samassa tilassa; hississä, rappukäytävällä tai vaikka sadetta pitämässä katoksen alla. Pienet fraasit ja kohteliaat sanat kuuluvat asiaan. Naista kutsutaan kauniiksi, kuningattareksi tai leidiksi (doña), miesten kesken ihmetellään viimeisimpiä jalkapallotuloksia. Lapsia kuuluu kehua, heitä kuuluu silitellä, vaikka vieraitakin. Heidän vanhempiaan pitää kiitellä, kun ovat pyöräyttäneet noin suloisen vekaran! On kummallista kuinka vaikeaa pohjoismaisilla on tervehtiä kanssaihmisiään, se antaa heistä töykeän vaikutelman, espanjalainen ystäväni eräänä päivänä valitti. Ei se ole töykeyttä, meillä vain on laajempi yksityinen reviiri. Se, että emme noteeraa toista, on meidän tapamme olla kohteliaita, yritin selittää, me emme halua häiritä tai tunkeilla. Hyvänen aika, ystäväni sanoi, ei kai se nyt mitään maksa jos sanoo päivää! En minä aio heidän kotiinsa muuttaa! Toisaalta sen rajan tajuaminen mikä on kohteliasta koskettamista, mikä taas jotain muuta, (lääppimistä sanoisi suomalaismies) vaatii paljon paneutumista. Poskisuukot ovat itselleni jo arkea ja eri tavat, joilla niitä annetaan, alkavat olla hallussa. Jopa niin, että unohdan, että suomalaisten kesken sitä ei tehdä. Olen tunkenut poskeni ja huuleni monen suomalaisen miehen ja naisen naamalle ja saanut nolostuneena todeta, miten he ovat vetäytyneet pois. Tai, pahimmassa tapauksessa, peppuani on puristettu. Lähestymiseni on käsitetty väärin. Olen niin pitkään seurustellut ei-suomalaisten kanssa, että kättäpäivää on minusta kylmä tervehtimistapa. Kuitenkin se on kulttuurisidonnainen ele, joka kuuluu hyviin suomalaisiin tapoihin. Tässä taas tullaan siihen fraasiin maasta ja maan tavoista. Olisiko meidän suomalaisten hyvä edes vähän opetella miten Espanjassa tervehditään? Olisiko hyvä muistaa, että se, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja tarpeeksi kohteliaalta, voikin olla maan kantaasukkaasta töykeää, jopa torjuvaa? Ne kaksi poskisuukkoa, vain sipaisua vieraampien kesken, on helppo opetella – vasemmalle, oikealle. Näin siis naisten kesken tai naisen ja miehen tervehtiessä. Miehet kättelevät, mutta voimakkaammin kuin suomalaiset. Joskus halutaan kättelyä korostaa myös toisella kädellä selkään taputtamalla. Ja koko ajan puhutaan, tervehditään, sääkin mainitaan, mites abuela ja onko lapsilla kaikki hyvin, oletko jo suunnitellut lomaasi…? Kun ollaan omissa porukoissa, vain suomalaisten kesken, voimme palata siihen vanhaan, turvalliseen ja perinteiseen. Katsotaan kuin ohimennen päin ja nyökytetään pikkaisen: Moro. Käännytään sitten pois hoitamaan omia asioitamme tai jos halutaan jatkaa small talkia sanotaan: On ilmoja taas pidellyt.
Uusi Costa Blanca 1/2016 Espanjan vanhat suurpuolueet oikeiston kansanpuolue PP ja sosialistipuolue PSOE kärsivät joulukuun 20. päivänä 2015 parlamenttivaaleissa odotetusti suuret tappiot. Vaaleissa Espanjan parlamenttiin nousi kaksi uutta puoluetta ja kahden vanhan puolueen malli murtui. Espanjaa johtanut PP säilyi suurimpana puolueena, mutta sen suosio romahti 122 paikkaan (–63), 28,68 prosenttia äänistä ja PSOEn tulos oli sen historian pohjanoteeraus, 91 paikkaa (–18), 22,18 prosenttia. Selkeäksi vaalivoittajaksi nousi uusi vasemmistopuolue Podemos 69 paikkaa (+69), 20,59 prosenttia. Vaalitulos oli yllätys, koska Podemos menestyi ennustettua paremmin ja toinen uusi puolue, keskustaliberaali Ciudadanos, jäi ennusteista. Ciudadanos sai äänistä lopulta vain 40 paikkaa (+40), 13,81 prosenttia. Parlamentin alahuoneessa on 350 paikkaa, joten enemmistöhallitukseen vaaditaan vähintään 176 paikkaa. Parlamentti valitsi puhemiehekseen sosialistien Patxi Lopezin, joka oli aiemmin toiminut Baskimaan aluehallinnon johtajana. Ensimmäistä kertaa sitten sotilasdiktatuurin Espanjan parlamentin puhemieheksi valittiin jonkin muun kuin suurimman puolueen edustaja. "Kompromissi" ei ole ollut käytössä Espanjassa Liberaalipuolue Ciudadanosin paikkaluku ei riitä vahvistamaan PP:n hallitukselle jatkoa. Kansanpuolueen ainoalta mahdollisuudelta jatkaa Espanjan johdossa näyttää yhteistyö sosialistien kanssa. Tällainen muualla Euroopassa tuttu "suuri koalitio" tuskin kuitenkaan Espanjassa onnistuu, sillä myös sosialistit vaativat kampanjassaan oikeiston talouspolitiikan kumoamista, johon kansanpuolueen olisi taivuttava, jos se haluaisi valtioyhtenäisyyden nimissä luoda suuren koalition. Sosialistien riveissä monet ovat jo ennakolta torjuneet pelkän ajatuksenkin yhteistyöstä kansanpuolueen kanssa. Toisaalta vasemmistohallitus voisi saada tuekseen Ciudadanosin, mutta Ciudadanos vastustaa Katalonian irtoamista sekä kansanäänestystä. Vaaleissa ei syntynyt selkeää oikeistotai vasemmistoenemmistöä ja vaa´ankielenä ovat Katalonian separatistit, jotka pyrkivät hajottamaan valtion. Erityisesti Podemosin johtaja Pablo Iglesias on painottanut, että Espanja äänesti järjestelmämuutoksen puolesta. Se tarkoittaa Iglesiaksen mielestä väistämättä, että sosiaaliset oikeudet, kuten kelvollinen asunto ja julkinen terveydenhuolto on kirjattava perustuslakiin. Uuden Oxfamin raportin mukaan 20 rikkainta espanjalaista omistaa yhtä paljon kuin köyhin 30 %, Espanjassa onkin ollut EU-maiden talouskriisin ajan suurin eriarvoisuuden kasvu. Eräs vaalien jälkeiseen yhteistyöhön vaikuttava asia on suhtautuminen Katalonian itsenäisyyspyrkimyksiin; Podemos ylsi suurimmaksi puolueeksi vaaliliitossa Barcelonan pormestarin Ada Colaun poliittisen liikkeen kanssa ja Colau kuuluu kansanäänestyksen puoltajiin, kun taas Katalonian itsenäisyysmielisten rintama tähtää yksipuoliseen irtoamiseen Espanjasta. Kuningas Felipe VI tapasi parlamenttiryhmien johtajat ja nimitti vt. pääministerin, oikeiston kansanpuolueen PP:n johtajan Mariano Rajoyn yrittämään hallituksen muodostusta. Tukea vähemmistöhallitukselle ei ole, joten Rajoy kieltäytyi kuningas Felipe VI:n ehdotuksesta ryhtyä hallitusmuodostajaksi. Samalla hän kuitenkin ilmoitti , ettei luovu aikeesta jatkaa pääministerinä. Rajoy edelleen tarjoaa sosialisteille yhteishallitusta, johon kuuluisi myös uusi liberaalipuolue Ciudadanos. Espanjan parlamenttivaalien tulos pitää yllä jännitystä Espanjan parlamentti uudistui Espanjan valtion uudessa parlamentissa on nyt 12 eri puoluetta tai ryhmää. Vanhoilla suurpuolueilla on yhä 61 prosenttia paikoista, kun niillä aiem-min oli 85 prosenttia. Podemos ja Ciudadanos saivat paikoista 31 prosenttia. Yli kolmasosa edustajista on ensikertalaisia. Kirjavassa joukossa on pyöräilyaktivisteja, eläinsuojeli-joita, anarkisteja, rastatukkia ja istuntosalissa imettäviä äitejä. Podemosin riveissä on myös pyörätuoliin sidottuja ja maan ensimmäinen mustaihoinen parlamentaarikko. Uudet puolueet ovat kilpaa luopuneet monista eduista, kuten edustajaeläkkeistä, virka-autoista ja taksiseteleistä. Uudet kansanedustajat sanovat, että parlamentti näyttää Parlamentin alahuoneessa (Congreso de los Diputados) on 350 paikkaa (kuva: Wikipedia) 18
Uusi Costa Blanca 1/2016 nyt enemmän "todellisen yhteiskunnan kuvalta". Espanjan lehdistö kuitenkin kutsui ensimmäistä istuntopäivää "ennennäkemättömäksi sirkukseksi". Media on nostanut puheenaiheeksi Podemosin Carolina Bescansasin imettämisen ja Alberto Rodríguezin rastatukan. Teneriffan edustajan Rodríguezin mielestä näyttää siltä, ettei vielä ole tajuttu uutta poliittista tilannetta Espanjassa; Espanja ei ole enää joidenkin harvojen poliitikkojen temmellyskenttä. Onko vasemmistolainen hallitus vaihtoehto Myös toinen vanha suurpuolue, sosialistit, kärsi isot menetykset. Sosialistijohtaja Pedro Sánchez hautoo silti ajatusta vasemmistokoalitiosta Portugalin mallin mukaan. Portugalissa sosialistit syrjäyttivät äskettäin oikeiston kokoamalla hallituksen kommunistien ja radikaalin vasemmistoblokin tuella. Mutta Espanjassa vasemmistolla ei ole parlamenttienemmistöä – paitsi jos sosialistihallitusta tukisivat lisäksi valtion hajottamista vaativat Katalonian separatistit. Podemos on esittänyt kuninkaalle vasemmistopuolueitten koalitiohallitusta. Sen pohjana olisi sosialistien PSOEn 90, Podemoksen 69 ja ex-kommunistien Izquierda Unidan 2 parlamenttipaikkaa. Tavoitteena olisi sosiaalinen talouspolitiikka. Siihen kuuluisivat tukiohjelmat köyhien auttamiseksi, asuntohäätöjen pysäyttäminen, työntekijöiden oikeuksien kohentaminen ja varattomien energiansaannin turvaaminen. Käytännössä se tarkoittaisi Rajoyn hallituksen menokurin ja uudistusten laajaa purkua. Myös Sánchez listasi sosialistien tavoitteita, jotka pitkälti muistuttivat Podemosin esittämiä. Mielipidetiedustelun mukaan äänestäjät eivät luota sen enempää Rajoyn kuin Sanchezin pääministeriyteen. Kiistaa on syntynyt parlamentin istumapaikoista, kun Podemos istutettiin takariviin. Podemosin esitystä vasemmistohallituksen ministeripaikoista pitää PSOE kiristyksenä. Rajoyn ehdollista kieltäytymistä pidetään taktikointina saada aikaan suuri koalitio. PPn maine korruptoituneena puolueena vahvistui Valencian 24 johtohenkilön korruptiopidätyksistä. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on nostanut Espanjan talouden kasvuennusteen +2.7 % vuonna 2016 ja +2.3 % vuonna 2017, joten se on suurten kehittyneiden talouksien dynaamisin. Tuore EU-komission raportti piirtääkin uhkakuvia ”poliittisista riskeistä”, jotka olisivat talouskasvun eli sen mielestä ennen vaaleja olevan ”vakauden” tiellä. Jos yksikään pääministeriehdokas ei ole saanut parlamentin luottamusta kahden kuukauden kuluessa ensimmäisestä luottamusäänestyksestä, Espanjassa järjestetään uudet parlamenttivaalit. Mielipidetiedustelujen mukaan 61 % espanjalaisista haluaa koalitioita, joilla vältettäisiin uudet vaalit. Kuningas Felipe VI on kutsunut helmikuun alussa PSOEn johtajan Pedro Sánchezin muodostamaan enemmistöhallituksen, ja aikaa sille on annettu enintään yksi kuukausi. Sosialistijohto on kieltäytynyt koalitiohallituksesta PP:n kanssa, tosin johdossa on erilaisiakin näkemyksiä. PSOE haluaa edistysvoimien hallituksen, koska kansa pyytää muutosta, Sanchez sanoo. Hän on myös vahvistanut liittoumaa talouskuria vastustavan Podemospuolueen kanssa korostaen Podemosille tärkeitä seikkoja kuten vähimmäistuloa, korkeampaa minimipalkkaa ja Rajoyn työmarkkinauudistuksen perumista. Podemos taas on lieventänyt vaatimustaan siitä, että katalaanit saisivat äänestää itsenäisyydestä. Puolueen katalonialaisjohtajat ovat sanoneet olevansa valmiita kompromissiiin sosialistien kanssa. Malla Grönvall 19 3.2.2016 http://yle.fi/uutiset/espanjan_hallitusneuvottelujen_umpisolmu_tiukkenee/8619625 http://elpais.com/elpais/2016/01/22/videos/1453485824_153457.html?id_externo_rsoc =FB_CM http://politica.elpais.com/politica/2016/01/22/actualidad/1453461680_098827.html http://elpais.com/hemeroteca/elpais/portadas/2016/01/20/ http://elpais.com/elpais/2016/01/19/inenglish/1453192555_911318.html http://elpais.com/elpais/2016/01/18/inenglish/1453122141_167421.html http://elpais.com/elpais/2016/02/03/inenglish/1454480270_316515.html?id_externo_rs oc=FB_CM
Uusi Costa Blanca 1/2016 Costa Blancan Skandinaavisen koulun kuulumisia 20 Orihuela Costalla lämpimän auringon alla on pikkuinen koulu, jossa todella viihdytään. Koulussa pidetään huolta toisista ja ympäristöstä. Aurinko antaa energiaa oppilaille ja opettajille ja koulua käydään hyvän olon ehdoilla. Opetusta suomeksi jo kahdeksan vuotta Skandinaavisen koulun suomenkielinen puoli täytti tämän vuoden alussa kahdeksan vuotta. Suomenkielinen opetus aloitettiin koulussa tammikuussa 2008 kesken lukuvuoden vain neljän oppilaan voimin. Alku oli haastavaa, sillä valmista opetusmateriaalia ja kirjoja ei ollut, vaan kaikki tuli valmistaa itse. Seuraavana syksynä koulussa aloitti jo kokonainen luokallinen oppilaita ja samalla saimme hankittua ensimmäiset koulukirjatkin. Näihin kahdeksaan vuoteen on mahtunut kaikenlaista. Koulu on muuttunut ruotsalaisesta koulusta skandinaaviseksi kouluksi, rehtori on vaihtunut, opetustarjonta on monipuolistunut, koulu on saanut Vihreän lipun ja koulun oppilasja opettajamäärä on kasvanut. Koulussamme on jopa runsas suomalainen lastenja nuorten kirjasto, joka tarjoaa kaikenikäisille oppilaillemme luettavaa omalla äidinkielellämme. Tällä hetkellä koulussa toimii jo kaksi täysin suomenkielistä luokkaa. Suomalaisia oppilaita opiskelee kevätlukukaudella noin kolmekymmentä. 1–3 -luokkalaisten opettajana toimii Rita Kivimäki ja 4–6 -luokkalaisten opettajana nyt tammikuussa uutena opettajana aloittanut Laura Leppä-Aho . Uuden opettajan terveisiä Ensimmäinen koulupäivä jännittää aina, tulipa kouluun sitten oppilaana tai opettajana. Omalla kohdallani Ilo näkyy oppitunneilla. Kierrätysagentit työssään. kaikkosi kuitenkin nopeasti, kun tapasin ensimmäisenä koulun energisen ja hymyilevän vararehtorin Ritan sekä rehtorin Ingelan. Ingela toi heti mieleeni Muumilaakson Muumimamman, tiedättehän, lämmin ja sympaattinen. Sellainen on Ingela. Myös koulun muusta henkilökunnasta välittyi heti tietynlainen sydämellisyys. Ensimmäisestä päivästä alkaen kouluun on ollut kiva tulla. Olen aiemmin ollut melkoinen jännittäjä. Poskien punehtuminen, käsien hikoaminen ja sydämen tykytykset ovat olleet tuttuja tuntemuksia. Hyppääminen uuteen ja haastavaan – joskin erittäin mielenkiintoiseen – työhön sekä neljän eri kielen käyttäminen päivittäin on jännittävää. Sen voisi ajatella aiheuttavan jos jonkinlaisia kouristuksia, mutta jostain kumman syystä niitä ei ole tullut. Yksi ja ehkä tärkein syy on tämän koulun upea ilmapiiri. Täällä kaikki saavat olla sitä mitä ovat. Virheitäkin saa tehdä. Se ihana inhimillisyys, joka on kuin katoava luonnonvara, ei ole täältä hävinnyt minnekään. Täällä saa olla ihminen tunteineen ja tarpeineen, vahinkoineen ja virheineen. Koulun toiminnassa heijastuu monia itselleni tärkeitä arvoja. Kansainvälisyys, luovuus, ekologisuus ja positiivisuus ovat eräitä niistä. Ekologisuus on mukana kaikessa koulun arjessa. Sen voi nähdä konkreettisina ekologisina valintoina, kuten kierrättämisenä, säästämisenä tai ylipäätään ympäristöteeman integroitumi
Uusi Costa Blanca 1/2016 21 sena koulun arkeen. Se on ymmärrystä luonnon mittaamattomasta arvosta ja siitä, että me voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Itse pidän tärkeänä tietynlaisen nöyryyden ja kunnioituksen säilyttämistä ympäristöämme kohtaan: luonto kyllä selviää ilman meitä, mutta me emme ilman sitä. Costa Blancan Skandinaavinen koulu kuuluu kestävän kehityksen ohjelmaan, Vihreään lippuun, joka on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ympäristöteema on läsnä koko kevään koulussamme. Teema aloitettiin varsinaisella ympäristöpäivällä. Luokkien Vihreä lippu -raadin edustajat pitivät aiheesta pieniä esitelmiä koko koululle. Päivän aikana saimme nauttia oppilaiden tekemistä mielenkiintoisista ja persoonallisista esityksistä. Päivän aikana opimme muun muassa sen, miksi patterit tai metalli on syytä kierrättää. Myös lasin, paperin ja muovin kierrätys tulivat tutuiksi. Kaksi koulumme poikaa pitivät lisäksi upean, ajatuksia herättävän esitelmän tupakanpolton vaaroista. Esityksiä varten oppilaat olivat paitsi etsineet tietoa omasta aiheestaan, myös piirtäneet tai etsineet kuvia ja videoita havainnollistamaan esitystä. Kiersimme pienissä ryhmissä luokasta toiseen, joissa oli erilaisia ”kierrätyspisteitä”. Osa esityksistä oli ruotsiksi ja osa suomeksi, mutta onneksi innokkaita kielen kääntäjiä ryhmissä riitti. Kielimuuriahan ei täällä tunneta, aina löytyy keino kommunikoida. Kehonkielen lisäksi käytämme täällä myös ruotsia, suomea, englantia ja espanjaa. Me täällä Skandinaavisessa koulussa tiedämme reseptin terveen ympäristön ja puhtaan ilman suojelemiseksi, sillä haluamme nauttia kauniista ja puhtaasta luonnosta sekä haukata raitista ilmaa myös tulevaisuudessa. Millainen on sitten hyvän ilmapiirin resepti? Neljän viikon kokemuksella sanoisin, että siihen tarvitaan ainakin turvallisia aikuisia ja reippaita lapsia sekä ripaus luovuutta ja paljon positiivisuutta. Tänä keväänä paitsi opitaan ja luodaan uutta, niin myös hymyillään paljon ja pidetään huolta. Laura Leppä-Aho ja Rita Kivimäki Tietoa koulusta: Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! ”Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen." Costa Blancan Skandinaavinen koulu tarjoaa opetusta pohjoismaalaisille oppilaille perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 sekä esiopetusta. Koulussa toimii tällä hetkellä kaksi suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä opetusryhmää. Koulussa toimii myös kaksikielinen varhaiskasvatusryhmä 3–6 -vuotiaille. Koulun opetusryhmät ovat pieniä, mikä mahdollistaa yksilöllisen opetuksen, ohjauksen ja runsaan tuen oppilaille. Koulu on pieni ja viihtyisä ja koulun ilmapiiri on rauhallinen ja harmoninen. Kiinteä vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden välillä luo turvallisuutta ja mahdollistaa erinomaiset edellytykset hyvälle oppimiselle ja oppimistuloksille. Skandinaavisessa koulussa noudatetaan ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta suomalaisilla luokilla opetussuunnitelma on muokattu suomalaisen opetussuunnitelman mukaiseksi. Käytännössä opetussuunnitelma on sama kuin Suomessa, mutta mm. vieraisiin kieliin panostetaan enemmän ja tunneäly (EQ) löytyy lukujärjestyksestä. Koulussa työskennellään terveys ja hyvinvointi -teemalla ja koulu on Espanjan ensimmäinen ulkomaalainen koulu, jolla on Vihreä Lippu. Skandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppilaiksi lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Otamme vastaan hakulomakkeita ympäri vuoden. Ota pian yhteyttä ja varmista paikkasi koulussamme. Tervetuloa ihanaan kouluumme! Lisätietoja: www.skandinaviskaskolan.com tai rita@skandinaviskaskolan.com Koulun suomalaisoppilaita yhteiskuvassa Ingelan, Lauran ja Ritan kanssa helmikuun 1. päivänä 2016.
Uusi Costa Blanca 1/2016 Suomalainen sopraano Heidi Gräsbeck esitti 27. joulukuuta Torreviejan ”Vanhalla Kasinolla” romanttisen ohjelman, jossa oli näkyvä osansa Jean Sibeliuksella, jonka syntymän 150-vuotisjuhlaa vietettiin 8. joulukuuta. Gräsbeckiä säesti venäläinen pianisti Olga Khodjatoullina , joka esitti myös muutaman soolonumeron. Torreviejan vanhojen rakennusten ehdoton helmi on 1890-luvulla valmistunut Casino, ns. uusgranadalaista tyyliä edusHeidi Gräsbeckin konsertti Torreviejan Casinon talven huippuantia tava rakennus, jonka omistaa aatteellinen yhdistys Sociedad Cultural Casino de Torrevieja . Tämä kulttuuriyhdistys juhlistaa vuosittain talvikauden alkua monin tapahtumin, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Heidi Gräsbeckillä (os. Peltonen) on Torreviejassa vahva jalusta, sillä hän asui täällä 14 vuotta ennen paluumuuttoaan Suomeen. Monet muistanevat vielä hänen kirkkaan sopraanonsa Peltosen perheen Vox Familiaris -sekakvartetista. Nykyään Turussa asuva muusikko Heidi toimii mm. Sekakuoro Kulkuse t -kuoron taiteellisena johtajana. Heidi esitti Casinon täydelle salille lauluja kahdeksalla eri kielellä. Sibeliuksen ohella muita säveltäjänimiä olivat Mozart, Schumann, Schubert, Grieg, Fauré, Grøndahl, Berlin ja Gomis. Viimeksi mainitun alicantelaissäveltäjän lopuksi esitetty tuutulaulu Nana sai salin jaloilleen ja hellitti Casinon puheenjohtajalta, Ramón Torregrosalta , tunnustuksen illan konsertista talvikauden kohokohtana. Kolme konsertin laulua löytyy Youtubesta hakusanoilla “heidi casino torrevieja”. Matkamessut kokosivat Helsingin Messukeskukseen matkailusta kiinnostuneita kuluttajia unelmoimaan, kokemaan elämyksiä ja etsimään matkatarjouksia. Messuilla vieraili neljän päivän aikana 21.–24.1.2016 lähes 67 000 kävijää. Matkamessut järjestettiin nyt 30. kerran. Matkamessuilla oli mukana yli 80 maata. Tänä vuonna messujen partnerimaa oli Espanja, ensi vuonna Turkki. Partnerimaa on yksi Matkamessujen tärkeimmistä yhteistyökumppaneista. Partneri näkyy ennen messuja useissa eri kanavissa tapahtuman virallisena yhteistyötahona. Neljän messupäivän aikana partnerimaa järjestää muun muassa ohjelmanumeroita tapahtuman päälavalla. Espanjan Matkailutoimiston erikoisuus oli lattiatasossa oleva koko maan kookas kartta, jonka päällä pystyi kävelemään ja etsimään eri kohteiden sijaintia. Matkamessut Helsingissä Kasino on jäänyt korkeiden rakennusten puristuksiin. 22
Uusi Costa Blanca 1/2016 Kulttuurikolarointia ULPUKKA Ulpukka 23 Muistan ikuisesti ensimmäisen kauppareissuni Torreviejassa. En ollut ikinä käynyt Espanjassa enkä osannut sanaakaan kieltä. Asunto oli vuokrattu puoleksi vuodeksi, ja niin läksimme matkakumppanin kanssa lähikauppaan. Hartaan etsiskelyn jälkeen painuimme kassalle aikamoisen tavaramäärän kanssa. Kaverini pakkasi tavaroita ja minä maksoin. Yhtäkkiä hän kiljaisi ”tuo mies vie ostoksemme”. Säntäsin estelemään miestä, ja topakasti selittämään, että ”meidän, meidän”. Kaupassa niin henkilökunta kuin asiakkaatkin hörähtivät nauramaan. Ja meille selvitettiin, että pakkaaja oli kauppias itse, joka auttoi meitä. Aika noloina poistuimme kasseinemme. Espanjassa kukkii yhteisöllisyys, toisesta ihmisestä välittäminen. Esimerkiksi fiestojen erilaiset kulkueet, karnevaalit ja kaikenlaiset tapahtumat rakennetaan yhdessä. Ja kansanliikkeestä häätöjä vastaan syntyi jo suureksi kasvanut Podemos-puolue. Olen monissa kahvilakeskusteluissa kuullut mielenkiintoisia elämäntarinoita. Kerran juttelin miehen kanssa, jonka perhe oli tapettu Francon aikana. Hänen tätinsä oli saanut pojan pelastettua, ja maassa vieraillut ruotsalaisinsinööri onnistui viemään viisivuotiaan pojan mukanaan. Hänet adoptoitiin ruotsalaisperheeseen, ja työuransa hän teki insinöörinä maailmalla. Eläkeiässä palasi Espanjaan. Olen miettinyt onko vuosituhantinen perinne tiiviisti asumisessa saanut aikaan huolehtivan ja avoimen ilmapiirin. Perheet ovat isoja, niihin kuuluvat sedät, tädit ja serkut. Kaupungistuminen hävitti Suomesta sen perinteen. Espanjalaiset ovat hyvin avoimia meihin jöröihin suomalaisiin verrattuna. Yllätyn usein, kuinka he kertovat henkilökohtaiset asiansa tuiki tuntemattomalle. Köyhyydestä, työttömyydestä ja sairauksista olen kuullut lukuisia koskettavia tarinoita. Perheen ja yhteisön tuki estää syrjäytymistä. Siinä on mielestäni aitoa talkoohenkeä, kun ponnistellaan yhdessä tulevaisuuteen. Ihmisillä on toivo tallella, ja se auttaa jaksamaan. Tiedän perheitä, joissa aikuiset lapset perheineen asuvat vanhempiensa kanssa, ja ainoa raha on vanhusten eläke. Itse viihdyn täällä ja nautin ilmastosta ja ilmapiiristä. Kun elän maassa maan tavalla, elämä on mielenkiintoista. Vanhat pariskunnat kulkevat käsi kädessä rantapaseolla ja tutut tervehditään poskisuukoilla! Tosin yhden kerran tuota avoimuutta ihmettelin. Olin baarissa ystäväni kanssa, ja yhtäkkiä sinne tulivat poliisit, panivat erään asiakkaan käsirautoihin ja sitten tuli ambulanssi, johon mies työnnettiin. Kyselin baarimikolta mitä tapahtui. Hän istui baaritiskillä, kasasi taskuistaan pilleripaketteja ja rupesi syömään lääkkeitä. Hän kertoi morsiamensa jättäneen hänet, ja nyt hän haluaa kuolla.
Uusi Costa Blanca 1/2016 El Valle de Ricote – Ricoten laakso Ricoten laakson keskiosassa on useita viehättäviä kyliä, joista löytää aitoa espanjalaista tunnelmaa, sillä turismi ei ole niitä vielä valloittanut. Murcian maakunnassa sijaitseva Ricoten laakso jää syrjään matkailureiteiltä, joten se ansaitsee lähemmän tarkastelun. Laaksossa on muutamia kyliä, jotka ovat teollistuneet ja kasvaneet, kuten ehkä monen tuntema (mielestäni ruma) Archena, kuuluisa kylpyläpaikkakunta. Sillä on pitkä historia jo iberojen ajoista lähtien. Ciezan kaupunki puolestaan on kuuluisa persikoistaan Segura-joki Ojósissa, vierellä kulkee reitti palmujen reunustamana. ja oliiveistaan. Sen lähistöllä virtaa Segura-joki, joka on koko laakson keskiakseli ja luoja kulkien upeassa syvässä Almadenasin kanjonissa. Blanca-nimisellä paikkakunnalla (noin 6 500 asukasta) tehdään edelleen esparto -heinätuotteita ja siellä on mielenkiintoisia rakennuksia. Kuitenkin ajattelin ensisijaisesti mainita Ricoten laakson keskiosan pienet ihanat kylät: Ricote, Villanueva del Río Segura, Ulea ja Ojós. Nämä ovat kyliä, jotka ovat säilyneet pieninä, sillä jostakin ihmeen syystä turismi ei ole niitä valloittanut, vaikka maaseutumatkailu ja retkeily ovat viime aikoina lisääntyneet alueella. Maisemat ovat henkeäsalpaavan kauniit, on ihania reittejä kävellä tai pyöräillä, ja lisää on tekeillä. Viimeksi hiljattain vieraillessani alueella näin ainakin kaksi uutta kaunista puista kaarisiltaa viittä vailla valmiina uusiksi Segura-joen ylityspaikoiksi. Monet teistä ovat ajelleet Archenaan asti – ihanaan Ojósiin tai Uleaan ei ole kuitenkaan paljon pitempi matka. Matkan varrelle on tehty hyviä näköalapaikkoja, joihin voi pysähtyä ottamaan kuvia, toisissa on pöytiä ja penkkejä, jos haluaa syödä eväitä. Ojós ja Ulea 24
Uusi Costa Blanca 1/2016 Ricoten laaksossa on runsaasti palmuja muistona arabien ajasta. Ojós on pieni runsaan 500 asukkaan kylä, jonka nimi johtuu arabinkielisestä oxoxe -sanasta, hedelmätarhan tuoksukki . Ojósia sanotaan eläväksi vesimuseoksi, koska sen alueella on sähköä tuottavia vesilaitoksia, patoja, kastelukanavia ja siltoja. Ojósissa on maailman seimiä esittelevä museo, jossa on satoja seimiä. Museo on auki torstaista lauantaihin klo 10–14 ja 16–20, sunnuntaisin 10–14. Elinkeinona Ojósissa on maanviljely, etenkin appelsiinit ja sitruunat, viime aikoina maaseutumatkailu ja retkeily ovat alkaneet nostaa päätään, kannattaa käydä ennen kuin tämän pienen viehättävän kylän aito murcialainen, idyllinen kylätunnelma katoaa ja se muuttuu turistikyläksi, vaikka sen kauneutta tuskin sittenkään pilataan. Aivan kylän ympärillä on lyhyt upea kävelyreitti, mutta toki voi kävellä tai pyöräillä myös lähikyliin kauniissa maisemassa. Lähellä on myös Mayesin tekojärvi. Kylän kirkko on mudéjar tyylinen. Ojósin tyypillinen leivonnainen on bizcocho borracho (juopunut sokerikakku), koska se on hyvin kostutettu, tosin alkoholin sijasta sokerivedellä. Uleassa sijaitsee San Bartolomén kirkko 1500-luvulta, ympäristössä on paljon palmuja, jotka kertovat arabien asuneen alueella. Itse asiassa tältä seudulta heidät karkotettiin viimeisenä koko maassa. Ojósissa on puutarha, joka on nimitetty häädettyjen arabien muistoksi nimellä Jardín de los Expulsos. Villanueva del Río Segura -kylässä on vuoren päällä Corazón de Jesús -patsas, vanha sähköasema Golgo, jossa voi käydä ongella tai kesällä uimassa. Ricoten alue tunnetaan tummasta vahvasta Ricoten viinistä. Siellä ovat esim. Casa Grande ja Casa de los Llamas, talo murcialaista barokkityyliä, sekä San Sebastianin kirkko, jossa on mm. hienot restauroidut urut. Tässä vähän maisemia houkuttelemaan käymään, Torreviejasta Ojósiin on matkaa noin 90 kilometriä. Kävelyreitti Ojósin kylän alueella. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen Villanueva del Río Segura ja Ricote Suomen Madridin suurlähetystön liikkuva passinantopiste (ns. passisalkku) on Costa Blancalla Pilar de la Horadadan kunniakonsulaatissa 1.2.–13.5.2016 välisen ajan. Passin voi uusia hyvissä ajoin ennen sen umpeutumista. Monilla on vääriä luuloja asiasta, ettei näin voisi tehdä. Passisalkku on Ulkoasiainministeriössä koottu passilaitteisto, joka mahtuu noin 13 kiloa painavaan pienehköön matkalaukkuun. Laitteistoon kuuluvat kannettavan tietokoneen lisäksi kamera ja salamavalolaitteet passikuvien ottamista varten sekä lisäksi erillinen kokoontaitettava taustakangas. Passijärjestelmän ohjelma ottaa hakijasta valokuvan ja biometriset tunnisteet. Kunniakonsulaatin muun toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi passihakemusten jättäminen edellyttää etukäteen tehtävää ajanvarausta. Ajanvaraukset Pilar de la Horadadan kunniakonsulaattiin: ma, ke, pe klo 10.00–13.00 puh. (+34) 966 766 412. Katuosoite: Calle Mayor 23-3B. Liikkuva passinantopiste Costa Blancalla 25
Uusi Costa Blanca 1/2016 Melvin Ocando voitti keilailun Torrevieja Openin Euro Bowling Torreviejan ja Ozone Bowlingin jo neljännen järjestämä kansainvälinen avoin keilailuturnaus "Ciudad de Torrevieja" huipentui 6. joulukuuta jännittävään kuuden parhaan kaatajan väliseen ottelukierrokseen, jota seurasi suuri kansainvälinen yleisö. Elcheläinen Espanjan mestari Melvin Ocando oli ennen finaalin viimeistä vaihetta jäljessä turnauksen piikkipaikkaa hallussaan pitänyttä norjalaista maailmanmestari Tore Torgersenia 144 pistettä, mutta nousi voitokkaiden otteluidensa ja hyvän keskiarvonsa (227,6) ansiosta yhä lähemmäksi kärkeä. Lopullinen voitto ratkesi Ocandolle turnauksen viimeisessä ruudussa, johon EBT:n paidassa keilaavan Torgersenin olisi ollut saatava kaato voittaakseen hyvästä osumasta jäi kuitenkin seiskakeila, ja Ocando nappasi penkillä istuen 2500 euron pääpalkinnon! Kolmas sija meni Barcelonan Moisés Pérezille, joka sai kokoon 20 pistettä enemmän kuin EBT:n Kjell Monsen. Viides oli Madridin Paco Rodríguez ja kuudes Suomen Jari Aikioniemi . Lopulliset sijoitukset 16 sarjan jälkeen: 1. erässä guardamarilainen Lesley Gamblen. Karsintapelien päätyttyä lauantaina 5.12. kärjessä oli Moisés Pérez tuloksella 1487, joka kuuteen sarjaan keilattuna antaa mahtavan keskiarvon 247,8. Lisäksi tilastoista löytyi peräti kuusi yli 230 keskiarvoa. Finaalivaiheeseen selvityneiden 24 keilaajan joukossa oli kymmenen EBT:läistä jälleen yksi todiste tämän ensi syyskuussa kymmenvuotisjuhlaansa viettävän kansainvälisen keilaseuran voimasta. Alkukilpailun kuuden sarjan tulosten perusteella jaettiin lisäksi Bja C-luokassa seuraavat palkinnot: Lions Club Torrevieja/Suomi järjestää tuttuun tapaan viihdepitoisen «pitkän lounaan» Espanjan isänpäivänä 19. maaliskuuta, joka tänä vuonna osuu lauantaille. Paikka on jälleen hyvästä ruoastaan ja leppoisasta ilmapiiristään tunnettu Restaurante Bar Carlos. 30 euron hintaisia lounaskortteja myyvät Suomi-Kauppa ja Torremarket. Tilaisuuden tuotto menee leijonien avustusprojekteihin, etupäässä seudun vammaisten vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. Tällä saralla klubin uusin avustuskohde on voittoa tavoittelematon yhdistys Asociación de Discapacitados Físicos de Almoradí y Torrevieja (AMFA) , jonka halpoja päivittäistuotteita jäsenilleen myyvä kauppa Economato Solidario sijaitsee Torreviejan San Pascual -kadun numerossa 161. Leijonien perinteinen San Josén brunssi Lionit Pia Tötterman ja Pirjo Miettinen kävivät tutustumassa Economato Solidario -kaupan toimintaan. Lisätietoja: Pia Tötterman, puh. 694 421 638, s-posti tottermanpia@gmail.com. 1. Melvin Ocando 3725 2500 € 2. Tore Torgersen 3702 1250 € 3. Moisés Pérez 3642 850 € 4. Kj ell Monsen 3622 600 € 5. Francisco Rodríguez 3584 450 € 6. Jari Aikioniemi 3397 350 € Kova tulostaso – ja täydellinen sarja! Viikon kestänyt turnaus muodostui tulostasoltaan ennätykselliseksi, ja yksi kolmesatanenkin nähtiin. Sen teki madridilainen Javier Moreno, joka lunasti saavutuksellaan parhaan sarjan palkinnon, 150 euroa. Naisten parhaan sarjan, 265, keilasi jo turnauksen Luokat B ja C B1 Manuel Vasco, San Vicente 1334 500 € B2 Manuel Martín, Torreviej a 1312 300 € B3 Antonio Berenguer, Elche 1243 200 € C1 Edmundo Jiménez, Málaga 1239 500 € C2 Teresa Barriopedro, Madrid 1214 300 € C3 Paul Money, Cádiz 1166 200 € Turnauksen sponsoreina esiintyivät Bonavida Spain, ScanSat, Royal Park Residences, ja Óptica Mar. Guillermo 26
Uusi Costa Blanca 1/2016 27 Suomi-Seura 1 Toivotan kaikille jäsenillemme ja lehtemme lukijoille oikein hyvää ja rauhallista alkanutta Uutta Vuotta 201 6. Tuokoon se meille kaikille jotain hyvää. Minulla on iloista kerrottavaa C/ Suecia 1 0:n kohdalta. Olemme saaneet kauan kaipaamamme työmaasähkön ja veden. Eipä siihen mennyt kuin kaksi kuukautta! Meillä on jo valmiina kaikki toimintakuvat korjattavista kohteista ja suunnitelmat vapaaehtoisia työntekijöitä varten. Perjantaina 29.1 .201 6 klo 1 4 olimme kutsuneet aloituspalaveriin henkilöitä, jotka olivat ilmoittautuneet vapaaehtoiseen saneeraustyöhön uudelle toimitilallemme. Seuran varapuheenjohtajan Raimo Lukkarisen tavoittaa puhelimesta 634 334 1 60. Olemme sopineet, että Raimo Lukkarinen toimii C/ Suecia -töiden valvojana. Kuten jo edellisessä numerossa kerroin, niin todella mittavan ja rahanarvoisen työn ovat tehneet ja vielä tekevät EKE:n miehet. EKE on suunnitellut meille älykkäät toimitilat Calle Suecialle. Tämän kaiken saamme heiltä lahjoituksena. Haluan vielä kerran kiittää kaikkia niitä lahjoittajia, jotka jo ovat olleet mukana toteuttamassa meidän unelmaamme uusista, paremmista toimitiloistamme. Mainitsen muutaman lahjoittajan, joiden nimet olivat jo edellisessä kirjoituksessakin. Suomi-Seura ry Helsingistä on avustanut uuden tilamme saneerausta 2 000 €:n rahalahjoituksella ja Espanjassa 360HomeTourin toimitusjohtaja Seppo Valkonen lahjoitti 300 €, joten suuri kiitos heille siitä. Näiden esimerkkien, sekä monien yksityisten lahjoitusten lisäksi, joita olemme saaneet, tarvitsemme edelleen rahalahjoituksia. Pyydänkin kaikkia suomalaisia ja espanjalaisia yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä, niin Suomessa kuin täällä Espanjassa höllentämään kukkaronsa nyörejä lahjoittamalla rahaa Suomi-Seuran korjaustilille, joka on ES0800811 473630001 423752. Suomi-Seuran hallitus uusiutui melkein kokonaan, ainoastaan kolme kahdeksasta on vanhoja hallituksen jäseniä, ja varajäsenissä on ainoastaan kaksi vanhaa viidestä, joten työnsarkaa riittää. Uusi hallitus on aloittanut vauhdilla työnsä, jota todella riittää tuon uuden toimitilan osalta. Siksi hallitus joutuu kokoontumaan aika tiuhaan tahtiin. Mielestäni uusi hallitus on hyvin motivoitunut työhönsä, joten hyviä päätöksiä on odotettavissa. Olen tyytyväinen, kun minulla on työkavereina motivoituneita henkilöitä, kuten seuran sihteeri Rita, joka toimii myös toimistopäällikkönä, rahastonhoitaja Kirsti, joka haluaa uudistaa siihen kuuluvat tehtävät, varapuheenjohtaja Raimo sekä tiedottaja Sinikka ym. Ilman näiden ammatti-ihmisten apua työstäni ei tulisi mitään. TOIVOTAN MEILLE KAIKILLE OIKEIN HYVÄÄ JATKOA. Syyskokouksessa perustimme kaksi tärkeää toimikuntaa. Ne vastaavat juhlista ja matkoista. Juhlatoimikunnalla onkin töitä yllin kyllin kun järjesteltävänä on Suomi-Seuran 30-vuotisjuhlat. Vastuullamme on järjestää myös Itsenäisyyspäivän juhla yhdessä seurakunnan kanssa. Totta kai meille varmasti tärkein juhla on uuden toimitilan valmistuminen ja sinne muutto. Matkailu on vahvoissa käsissä ja odotankin siltä paljon. Toivottavasti saamme pian uusia tuulia. Haluan muistuttaa vielä seuramme jäsenille, että kevään yleiskokous on 1 7.3.201 6. Paikka ja asialista tulee myöhemmin jäsenille tietoon. Työntäyteistä vuotta seuran toiminnassa teille kaikille toivottaa Sulevi Suomi puheenjohtaja 30 VUOTTA: 1986 – 2016
Uusi Costa Blanca 1/2016 28 2 Suomi-Seura Perjantaina 29.1 .201 6 lähes parikymmentä seuran jäsentä oli tutustumassa uuteen toimitilaan Suecia 1 0:ssä. Töiden valvojana toimiva Raimo Lukkarinen jakoi talkoolaisille töitä ja kertoi, että urakkatarjouskyselyjä on lähetetty kolmeen paikkaan ja kahdesta on saatu vastaus. Päätös asiassa tehtäneen helmikuun ensimmäisellä viikolla. Calle Suecia 1 0:een tulee väljät ja asianmukaiset tilat seuran kasvavalle toiminnalle. Yläkertaan tulevat ravintola, keittiö, vastaanottopiste sekä naisten/inva ja miesten WCtilat. Alakertaan meneviin portaisiin laitetaan hissi, jolla voi mennä vaikka pyörätuolilla alakerran kirjastoon, toimistoon tai Terveyskymppiin. Sinne tulevat myös WC, pesutilat ja infrapuna-sauna. Teksti ja kuvat: Sinikka Halttunen-Havulinna Suecia 1 0:n uutiset Calle Suecia 10 kadulta. Raimo Lukkarinen jakaa talkootöitä. Tuleva kirjasto.
Uusi Costa Blanca 1/2016 29 Suomi-Seura 3 Costa Blanca Suomi-Seura VARAINKERUU KYMPILLE (CALLE SUECIA 10) Haluan olla mukana toteuttamassa seuran toimitilahanketta ja lahjoittaa seuran toimitilarahastoon. Rengasta sopiva vaihtoehto: 1 50 € 1 00 € 50 € __________ € (muu summa) Maksan lahjoituksen toimistolla / seuran pankkitilille: ES0800811 473630001 423752 Nimi _________________________________________________ Jäsennumero ________ Puhelin __________________ Sähköposti _______________________________________ Palauta tämä lomake toimistolle tai lähetä tiedot sähköpostilla: cbsuomiseura@gmail.com Kiitos avustasi! Rakennetaan tulevaisuutta yhdessä! VARAINKERUU CALLE SUECIA 1 0:LLE Suomi-Seura on ostanut 3.8.201 5 uudet toimitilat Calle Suecia 1 0:stä, Torreviejasta. Tilavampien toimitilojen tarve kasvoi jäsenmäärän kasvaessa. Uudet toimitilat mahdollistavat jatkossa toiminnan monipuolisen kehittämisen. Ennen uusien toimitilojen käyttöönottoa sinne täytyy tehdä kattavat sähkö-, vesija ilmastointityöt, keittiö täytyy rakentaa ja varustaa, samoin kuin kylpyhuone ja WC-tilat. Tarvitaan myös uusia väliseiniä sekä viihtyisyyttä lisääviä maalausja sisustustöitä. Toivomme voivamme toteuttaa korjaustyöt pikaisesti, jotta toiminta voisi alkaa mahdollisimman pian. Kun uusi tila on valmis, voimme laittaa nykyisen tilan myyntiin. Esa Erämaa Tukijat esiin Yksittäinen henkilö saa näkyvyyttä lahjoituksen suuruuden perusteella Suomi-Seurassa. * 20–99 euroa lahjoittanut saa nimensä Uusi Costa Blanca -lehteen. * 1 00–999 euroa lahjoittanut saa nimensä hopeareunaiseen, painettuun ja sidottuun kirjaan. * Yli 1 000 euroa lahjoittaneiden nimet kaiverretaan kultareunaiseen pronssi-, kuparitai hopeoituun laattaan, joka asetetaan näkyvälle paikalle seuran tiloihin. Toimistolla voi tehdä alle 20 euron ja nimettömän lahjoituksen siellä olevaan keräysastiaan. Toivomme, että mahdollisimman moni haluaa olla mukana. Lahjoitusten puroja Suomi-Seuraan on tullut yhä useammasta suunnasta. Uusia lahjoituksia 31 .1 2.201 5 mennessä ovat tehneet: Reijo Virta Mauno Paljakka Olli Seppälä Teuvo Tynkkynen Lauri Albert Mustonen Raija Airio Seppo Valkonen Seuran Käsityökerho Unto Vuontisjärvi Aikaisempien lahjoittajien nimet ovat olleet edellisessä UCB-lehdessä. Seuraavassa lehdessä on myös kuvat kaiverretuista laatoista. Keräyslippaisin tulee koko ajan lisää painoa. 31 .1 2.201 5 mennessä niistä tyhjennetyt varat ja suoraan tileille tulleet suoritukset ovat kerryttäneet lahjoitustiliämme yhteensä 5.111 ,25 euroon. On ollut mukava havaita, kuinka lahjoituksen tehneet henkilöt kannustavat muitakin lahjoittamaan. Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan syksyn yleiskokouksen lisäksi informoida siitä, mitä Suomi-Seuran hallitus on päättänyt varojenkeräyksen kulukorvauksista: ”Matkakulukorvauksena kerääjälle maksetaan 22 senttiä vain niiltä ajetuilta kilometriltä, joista on saatu lahjoitus Suomi-Seuran tilille. Siis vain 50 % valtion hyväksymästä määrästä. Kuitenkin maksimissaan 1 2 % 20–99,99 eurosta, 1 % 1 00–999,99 eurosta ja 8 % 1 000:sta eurosta tai sen ylittävästä ylittävästä lahjoituksista." Korvaus maksetaan vain lahjoittajalta Suomi-Seuran espanjalaiselle pankkitilille ES0800811 473630001 423752 tulleesta suorituksesta, jossa on oltava seurannan vuoksi näkyvissä kerääjän numero. Hallituksen puheenjohtaja ja rahastonhoitaja hyväksyvät yhdessä kerääjän ylläpitämän ajopäiväkirjan kilometrit. Rahastonhoitaja maksaa kulukorvauksen suoraan hyväksytyn varojenkerääjän antamalle tilille seuraavan vuoden alussa. Kaikki muut kulut jäävät kerääjän omiksi kustannuksiksi, kuten lennot, majoitus, auto, polttoaine, junamatkat, lounas, kahvitarjoilu, puhelin, netti, posti yms. kulut. Tällä periaatteella pyritään maksimaaliseen tuottavuuteen. Ei siis sählätä suin päin sinne tänne, vaan paLahjoitukset Suecia 10:n keräystilille nostetaan vain siihen, missä rauta on kuumaa. Keräysvastaavia tarvitaan edelleen lisää. Virallisesti vahvistetuiksi kerääjiksi on tähän mennessä nimetty Jouko Raita (sijoittajat ja Etelä-Suomen lääni), Esa Erämaa (ATK-ala, sähkölaitokset, ministeriöt ja Länsi-Suomen lääni) ja Markku Aarnio (pelastus ja turva-ala). Aluevastaavia tarvitaan vielä Keskija Itä-Suomeen, Oulun ja Lapin lääneihin, Ahvenanmaalle ja espanjankielentaitoinen Espanjaan. Lisäksi ainakin kymmenen ns. asiakassegmenttivastuullista eri aloille. Tule mukaan mielenkiintoiseen, haastavaan ja opettavaiseen tehtävään yhteisömme hyväksi. Halukkaita aktiivisia, määrätietoisia ja ihmisläheisiä varojenkerääjiä toivotaan ottavan yhteyttä suoraan varojenkeräysvastaavaan Esa Erämaahan, +35850401 7507, esa@eramaa.fi tai esaeramaa@gmail.com. Suurkiitos Teille kerääjille ja kaikille, jotka nopeutatte uusien tilojen valmistumista ja taseemme vahvistumista lahjoituksillanne. Katso myös seuran verkkosivuilta.
Uusi Costa Blanca 1/2016 30 4 Suomi-Seura Toini Törni , 87, kehottaa otsikon mukaisesti puhaltamaan yhteen hiileen Costa Blancan Suomi-Seurassa. Hän kertoo olevansa ainaisjäsen. Perustajajäsenistä Inkeri Jäppisellä on täällä ainakin asunto edelleen. Seura perustettiin, koska suomalaiset halusivat olla yhdessä ja sieltä sai tietoja mm. asumiseen liittyvistä asioista. Pirteä ja elinvoimainen nainen kertoi haastattelussa seuran alkuajoista. Hänen aikanaan kerättiin paljon rahaa vapaaehtoisvoimin. Työntekijöitä saatiin siten, että kun oli ollut viisi kertaa kahviossa, ruokailtiin ravintolassa. Törnin mukaan tällaista oli neljä vuotta eli Urpo Tuomelan (1 996-99) ja Mikko Jokisen (2000-01 ) puheenjohtajakausien ajan. Jokinen loi yhteydet Porvooseen terveydenhoitoalan oppilaitokseen, minkä jälkeen terveysinfo aloitti toimintansa. Efraim Männistö oli hallituksen jäsen tuona aikana. Haastattelun ulkopuolelta voidaan mainita, että seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Reino Palomäki vuosina 1 986-89 ja Esko Meriluoto 1 990-95. Marjatta Luukka vastasi kahviosta. Hän ajoi Murciasta 75 km mukanaan isossa puu-uunissa leipomansa pullat, juureen tehdyt ruisleivät sekä mm. täytekakut. Hänen sisarensa Maija Jokinen oli avustamassa. Leivonnaiset ja kahvit myytiin ja rahaa karttui reilusti. Voileiväntekijä oli ansioitunut Eteläranta kympissä. Tuomela oli sanonut, että minne Marjatta laittaa kätensä, niin rahaa tulee. Myöhemmin keittiöstä vastasi Eija Korhonen. Törni ja espanjan kielen taitoinen Anna Simonen hankkivat rahaa ”kerjäämällä” eli pyydettiin kaupungin liikkeistä tavaroita, jotka olivat arpajaisten voittoina. Arvokkain lahjoitus lienee ollut suuri kahvikalusto. Arvat myytiin kevätja syysjuhlissa. Kaupungilla huomattiin, että osa väestä ei kestänyt täällä vapaasti saatavaa ja halpaa alkoholia. Efraim Männistö hoiti kotonaan Campo Verdessä vaimonsa kanssa useita alkoholisoituneita ihmisiä, auttoivat heitä monin tavoin ja lähettivät heitä myös Suomeen Kan-kotiin toipumaan, välillä Männistöjen kustannuksella. Männistöstä on kirjoitettu kirja Parin puusepän pojat , jonka pitäisi löytyä seuran kirjastosta. Torreviejan AA perustettiin tuohon aikaan. Murciassa Marjatta Luukan Fincassa pidettiin Mantelinkukkajuhlia, jolloin saatiin nauttia uskomattoman runsaasta ateriatarjonnasta. Siellä oli mm. hyvää lohta ja kokonainen porsas paistettiin uunissa. Seuran 1 0-vuotisjuhlissa 1 996 entinen pääministeri Kalevi Sorsa ja hänen vaimonsa Irene olivat kunniavieraita. Seija Kannisen järjestämillä ja opastamilla päivämatkoilla kerättiin hyvin rahaa. Matkat tehtiin vuokratulla bussilla ja hengissä pysyttiin Marjatta Luukan valmistamilla leivonnaisilla ja kahvilla. Törni kuvaa sitä aikaa siten, että ”oltiin kuin iso perhe”. Matkat suuntautuivat mm. katsomaan venäläistä balettia Murciaan. Lorcassa, Madridissa ja Toledossa myös yövyttiin. Alkuun toimittiin ilmeisesti jäsenten kotona. Seuraavaksi vuokrattiin toimitilat Caballero de Rodas 34:stä. Sakari Haukan ollessa puheenjohtajana (2002-03) ostettiin nykyiset tilat. Törnin mukaan hän oli rohkea toimissaan ja uskalsi ottaa seuralle lainaa. Remonttia varten Ilari Taurio teki tarpeelliset pohjapiirustukset. Remontti Puhaltakaa yhteen hiileen tehtiin vapaaehtoisten sekä Meeri Formiston ja Toini Törnin valmistaman hernekeiton voimin. Bingo-emäntänä toimi Maila Argillander . Anna Simonen toimi kahden kuoron, Suomi-Seuran ja Männistön kuoron johtajana. Männistössä laulettiin hengellisiä lauluja, olipa paikalla myös pastori puhumassa. Luterilainen seurakunta aloitti toimintansa vasta myöhemmin. Kielikoulutus oli ehdottoman tärkeää. Opettajana toimi Pirkko Ojanperä sekä espanjalainen Zara Páez . Kirjastosta vastasi Elli Kallio , Monna Laakson isoäiti. Heidi Wasastjernan perustama kirjasto oli Törnin mukaan tärkeä ihmisten kokoaja. Leena Kopra on työskennellyt siellä kerran viikossa neljä tuntia ainakin toistakymmentä vuotta. Jäseneksi hän on liittynyt 1 994. Espanjan kieltä taitava Tuula Hyvärinen hoiti tiedottamisen seuran kokouksissa sekä juhlissa. Nyt se on Törnin mielestä erilaista mm. internetin vuoksi, mutta erittäin tarpeellista. Suomi-Seura toivoisi teiltä kaikilta vanhoja valokuvia tapahtumapaikkoineen ja nimineen. Jos nimiä ja paikkoja ei löydy, voidaan kysellä kuvista edelleen. Kuvat julkaistaisiin internet-sivuillamme www.costablancasuomiseura.es, tässä tiedotuslehdessä sekä voitaisiin laittaa skannatut kuvat C/ Suecia 1 0:een näytteille vaikkapa tupaantuliaisissa. Sinikka Halttunen-Havulinna
Uusi Costa Blanca 1/2016 31 Suomi-Seura 5 Historian siipien havinaa kuvien muodossa.... Costa Blancan Suomi-Seuran perustava kokous pidettiin 26.1 0.1 986 ravintola Los Arcosissa Torreviejassa. Nimeksi annettiin Torreviejan Suomi-Seura. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pentti Kari ja sihteerinä Olavi Jäppinen. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Reino Palomäki ja jäseniksi Pentti Kari, Olavi Jäppinen, Arvo Hämäläinen, Erkki Arponen, Toivo Kuokkanen ja Vappu Idström . Paikalla oli toistasataa henkilöä. Mukana oli myös konsuli Folke Nyström sekä Nórdico-klubin edustajat Olle Henjesand ja Nils Wahlqvist. Perustajajäseniä oikealla edestä: Marjatta Luukka, Seija Kanninen ja Toini Törni. Toinen vasemmalta alkaen Toini Törni, Maila Argillander ja Raimo Siitari. Suomen Espanjan suurlähettiläs Eeva-Kristiina Forsman vieraili Suomi-Seuran itsenäisyysjuhlassa vuonna 1990. Oikealla puheenjohtaja Esko Meriluoto. Costa Blanca Suomi-Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään 1 7.3.201 6 Torreviejassa. Tarkempi aika ja paikka eivät ole vielä tiedossa. Asiasta tiedotetaan myöhemmin Seuran toimiston ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Kuvassa vasemmalla Tarja Karjalainen. Muiden henkilöiden nimet voi ilmoittaa Seuran toimistoon.
Uusi Costa Blanca 1/2016 32 6 Suomi-Seura Astu sisään! Peremmälle! ENTER ry on yhdistys eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville ihmisille, joita tietotekniikka kiinnostaa tai askarruttaa. Monet palvelut ovat siirtyneet verkkoon ja toimivat nykyisin pääasiassa sähköisinä. Toisaalta tutkimusten mukaan motivaatio opetella uusien laitteiden ja ohjelmien käyttöä laskee eläkkeellä. Me Enterissä emme halua jäädä kelkasta, vaan harjoittelemme hyödyntämään nykytekniikkaa ikäihmisten ehdoilla. Toimintamme mm: vapaaehtoiset vertaisopastajamme tarjoavat henkilökohtaista ja maksutonta opastusta tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytössä monissa pisteissä eri puolilla pääkaupunkiseutua Suomessa. Nyt myös täällä Torreviejassa Enterin toiminta on mahdollista, haluatko liittyä joukkoon? Toimimme Suomi-Seuralla myöhemmin sovittuna aikana ja omilla koneilla. Toiminnasta tulee tarkempi tiedote, joka ei ehtinyt tähän mennessä, seuraa siis ilmoituksia! Voit myös tutustua netissä Enter ry:n toimintaan Suomessa: www.entersenior.fi Tietotekniikasta innostuneena Mailis Fagerström
Uusi Costa Blanca 1/2016 33 Suomi-Seura 7 Jotta saamme helpommin ja enemmän mielenkiintoisia matkoja, otamme päiväretket valmiina luotettavalta brittiläiseltä bussimatkanjärjestäjältä. Erona on se, että koko bussi on varattu suomiseuralaisille, mutta opas on britti ja mukana on aina Suomi-Seuran edustaja. Sanasta sanaan tulkkausta/kääntämistä emme pysty järjestämään, mutta yritämme saada mahdollisimman paljon tietoa kohteesta etukäteen, jotta jokainen voi itsekseen tutustua paikkaan. Pääasia on kuitenkin, että näemme uusia (osin ehkä tuttujakin) mielenkiintoisia alueita, kyliä. Sitä oikeaa Espanjaa. Suomi-Seuran kevään päiväretket bussilla nyt varattavissa! 11 .2.201 6 Jalónin laakso Upea maisemaretki mantelipuiden kukkaloistoon. Reitti Torrevieja – Polop – Sierra Bernia – Jalón – Pedreguer. Hinta 35 €/hlö sisältäen lounaan viineineen Monroe's Carvery -ravintolassa. 27.3.201 6 Alcalá del Jucár Elämysretki lumoavaan luolakylään Jucár-joen varrella, joka on kuuluisa luolien lisäksi linnastaan. Pääsemme myös sunnuntaimarkkinoille. Hinta 40 €/hlö sisältäen lounaan viineineen. Menomatkalla omakustanteinen kahvitauko Almansassa. 5.4.201 6 Guadalest ja Algarin vesiputoukset Kristallinkirkkautta ja huikeita maisemia. Ensin käynti Algarin vesiputouksilla ja sen jälkeen Guadalestissa, yhdessä rannikon suosituimmista luonnonnähtävyyksistä. Hinta 40 €/hlö sisältäen vesiputousmaksun ja lounaan viineineen Guadalestissa. Lähtö klo 9 Torreviejasta päälinja-autoasemaa vastapäätä, Sabadell-pankin edestä. Kysy myös muita pysäkkejä. Ilmoittautumiset/maksut Suomi-Seuralla tai puh. 9657041 42 tai sähköpostitse cbsuomiseura@gmail.com. Ei-jäsenen lisämaksu 5 €. Ilmoittautumiset ja maksut viim. viikkoa ennen lähtöpäivää. Guadalest Alcalá del Jucár Jalón
Uusi Costa Blanca 1/2016 34 SUOMI-SEURAN HALLITUS 8 Suomi-Seura HALLITUKSEN JÄSENET 2016 Puheenjohtaja Suomi Sulevi sulevi.suomi@gmail.com 634 314 757 Seuran puheenjohtaja johtaa seuran toimintaa ja hallitusta. Hallitus on parhaimmillaan puheenjohtajan vetämä tiimi. Puheenjohtaja edustaa yhdistystä ja hoitaa suhteita yhdistyksestä ulospäin. Varsinaiset jäsenet Lukkarinen Raimo rajolukka@gmail.com 634 334 160 Hallituksen varapuheenjohtaja edustaa puheenjohtajaa hänen ollessa estyneenä. Erämaa Esa esa@eramaa.fi +358 50 4017507 varainhankinta Tanskanen Marja-Liisa marjaliisa.tanskanen@gmail.com 628 202 524 kirjastovastaava Raitasuo-Lukkarinen Riitta ritaraitasuo@gmail.com 634 315 066 sihteeri valmistelee kokoukset yhdessä puheenjohtajan kanssa ja pitää yhdistyksen paperit järjestyksessä. Hän laatii kokouskutsut, esityslistat, pöytäkirjat, toimintakertomusja toimintasuunnitelmaluonnokset sekä hoitaa muut puheenjohtajan tai hallituksen antamat tehtävät. Pottmann Pille pille@janunekagu.ee 656 312 502 * Vastaa keittiön henkilöstöstä, ruuan suunnittelusta, hankinnasta ja valmistuksesta. Carlenius Kirsti kirsti.carlenius@gmail.com * rahastonhoitaja valvoo ja hoitaa yhdistyksen rahaliikennettä ja huolehtii kirjapidosta joko itse tai hoitaa sen tilitoimiston avulla. Jäsenmaksujen periminen ja seuranta kuuluu taloudenhoitajan tehtäviin. Vuontisjärvi Unto unto.vuontisjarvi@elisanet.fi Takalo Jussi jussi.1955@hotmail.com Varajäsenet Halttunen-Havulinna Sinikka modervik@gmail.com 634 331 851 tiedottajan tehtävä on laatia ja lähettää yhdistyksen tiedotteet ainakin ulkopuolisille tahoille ja joskus myös sisäisesti. Näin hän voi vähentää sihteerin ja puheenjohtajan työtaakkaa. Hyllinen Jani jani.hyllinen@fixura.com Savolainen Kaisa savolainen.kaisa@gmail.com Punkanen Tiina tiina.punkanen@pp.inet.fi * opiskelijaja harjoittelijavastaava koordinoi kaikki CB Suomi-Seuran opiskelija-asiat: keittiö sekä terveyskymppi. Opiskelijoita otetaan yksi kerrallaan kuhunkin toimintoon. Opiskelijoiden tulee olla oma-aloitteisia ja aikuisia, jotta heillä on mahdollisuus toimia mahdollisimman aktiivisesti ja itsenäisesti. Opiskelijoille osoitetaan lähiohjaaja, jonka kanssa käydään ohjausja arviointikeskustelut. Halonen Tapio tapio.halonen@kolumbus.fi Hallituksen ulkopuoliset ryhmänvetäjät: Ranta Marja-Liisa * matkavastaava, vastaa matkojen suunnittelusta tiimin kanssa, puh. 634 341 281 Rajakangas Maggie * juhlatoimikunnan vetäjä, vastaa tiiminsä kanssa seuran juhlista.
Uusi Costa Blanca 1/2016 Espanjassa vietän pitkän talven, lämpö tekee hyvää sielulle. Ihmisten kanssa kun mä kuljen, rentous jo valtaa sisimpäin. Oi tätä aurinkoo, voi tätä elämää, saa suomalaisen helpost' puhumaan. Te quero mucho más, te kiero siempre más, aqui yo siempre vivir quero sí! Ei tunnu kivut, kolotukset lainkaan, henki kulkee paljon paremmin. Aurinko ja kalkkivesi luille, paremp' on kuin lääkepurkki vaan. Oi tätä... Seurakunta sekä Suomi-seura toimintaamme hyvin järjestää. Valita voi kukin mieleisensä, laulaako vai matkustella ain'. Oi tätä... Espanjansuomalaisten kotiseutulaulu (sävel: Oi niitä aikoja) Sanat: Sinikka Halttunen, 2015 Savolaiset, karjalaiset täällä yhdessä nyt maailmaa rakentaa. On kaikki mukaan hyvin tervetulleet häjyt sekä hämäläisetkin. Oi tätä... Ruoka, juoma edullista onhan, liika vain on pahast' meille niin. Kohtuus onkin hyvä elämässä, parempi kuin tiukka linja ain'. Oi näitä ruokia, voi tätä viiniä. On täällä hauska nautiskella ain'. Te quero mucho más, te kiero siempre más, aqui yo siempre vivir quero sí! 35
Uusi Costa Blanca 1/2016 Kirsi-Marja Myöhänen www.myohanen.net kirsi-marja@myohanen.net Vapauden kaipuu NYKÄSYJÄ 36 Maailmalla levitellään edelleen onnellisuudenoppeja, joita amerikkalaiset ”puppugeneraattorit” syytävät. Konsultti-filosofit saarnaavat perusteetonta hyvän fiiliksen politiikkaa, jolla saadaan aikaan vain vääristyneitä onnenodotuksia ja turhan nauramista, käkätystä jokaiselle ääneen lausutulle kommentille. ”Unohda tällaisten oppien omaksuminen ja ole oman itsesi emäntä/isäntä, ajattele omilla aivoillasi ja tutustu historiaan ”somesopan” sijasta”, neuvoo railakaspuheinen historiandosentti Teemu Keskisarja ja toteaa: ”Ei mitään uutta auringon alla – ei edes pohjantähden alla.” Onnellisuudet tulevat ja menevät ja historia toistaa itseään. Siitä voi oppia. Jos tuntee maailmanhistorian suuret linjat ja perusasiat sekä seuraa erilaisia uutislähteitä ja ajankohtaisohjelmia, eivät mitkään mullistukset tule yllättäen. Maapallon ilmasto ja säät muuttuvat, ja väestö paisuu ylisuureksi. Asuinsijat ja ruoka vähenevät, suhteellinen köyhyys lisääntyy ihmismäärän kasvun myötä, ja rikkaudet kerääntyvät enenevästi yhä harvempiin käsiin. Yli seitsemän miljardin ihmisen maapallolla Oxfam laskee upporikkaita käsiä olevan vain 62 paria. Niillä on raskas taakka, koska niiden kantama taakka on yhtä suuri kuin 3,5 miljardin köyhimmän yhteinen osuus. Mitä onni on Aseet puhuvat edelleen Näpelöintivehjeriippuvuus Naisen vapaudesta Ja niiden pitääkin puhua, jotta aseteollisuus pyörisi, sillä vanhojen aseiden viimeinen myyntipäivä lähestyy. Yleisesti tiedetään ketkä myyvät, mutta ketkä ostavat. Tietysti ne, joilla on rahaa. Me hyvikset käytämme aseostoihin puolustusmäärärahoja siis verorahoja. Mutta mistä rahat tulevat terroristeille ja muille pahiksille: huumeista, prostituutiosta, ihmiskaupasta ja tietysti alehintaisesta öljystä? Kuka Isiksen ”tuotteita” ja erityisesti öljyä ostaa? Viisi suurinta ja pysyvintä aseidentuottajaja vientimaata ovat USA (70 %), Englanti, Ranska, Venäjä ja Kiina. Nämä viisi suurta ovat myös kaikki YK:n Turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä. Kuulostaa vitsiltä, mutta sitä se ei ole. Viime vuosisadan alkupuolella Theodore Roosevelt oli eräs Yhdysvaltojen sotaisimmista presidenteistä, mutta sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1906. Nykyinen presidentti Barack Obama julisti eräässä linjapuheessaan ”Theddy” Rooseveltin suureksi esikuvakseen. Obama sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2009 Yhdysvaltojen käydessä tuolloin samanaikaisesti kahta sotaa. Amerikassa ammutaan vuosittain 30 000 kansalaista, eikä Obama meinaa millään saada rajoituksia maansa vapaaseen asekauppaan. Vapaa maa, rajoituksia ei suvaita, vaikka lapsia tapetaan tuhansittain joka vuosi. Väkivaltaviihde vauhdittaa väkivaltaista käyttäytymistä ja netti antaa yksityiskohtaisia neuvoja ja keinoja elämäänsä turhautuneille surmaajille. Tappopelit ohjeistavat pienimpiäkin, joiden ymmärrys ei ole vielä kehittynyt. Tiedetään vain hyvikset ja pahikset. Tämä on nyt tätä ”tietoyhteiskuntaa”. ”Uutisissa kerrotaan juuri, että amerikkalaiset ovat täsmäiskuillaan tuhonneet jo kaksi Isiksen suurta dollarivarastoa, mutta kukaan ei kerro: Mistä ne dollarit ovat tulleet? Toimittajien pitäisi oppia kysymään oikeita kysymyksiä. Vai eivätkö he uskalla.” Tuumailee hän television ääressä. Haasteet, hidasteet vai oikeat ongelmat, vakavia asioita vähätellään. Säälittää, kun katselen kanssaihmisteni tauotonta näpelöintiä. Lapset menettävät paljon, kun eivät opi lukemaan ja kirjoittamaan silloin, kun se on heille helpointa. Vanhempana oppiminen vaatii paljon enemmän ponnistelua, sillä näitä taitoja tarvitaan joka tapauksessa. Esseistisessä pamfletissaan Liberalismin petos Hännikäinen ja Melender nostavat esille kirjan merkityksen: ”Digitaalisella aikakaudellamme perinteisellä kirjalla on yksi ylivertainen etu: se on ilmaisuvälinennä yksisuuntainen. Lukija voi keskittyä pelkkään tekstiin eikä hänen tarvitse antautua tekemisiin sen kirjoittajan kanssa. Kirjan sivuille painetut sanat ovat ja pysyvät, lukijan mielenoikut eivät pysty niitä muuttamaan. Parhaassa tapauksessa kirja aktivoi lukijan aivosolut tehokkaammin kuin mihinkään keskusteluun osallistuminen. Lukiessa ei nimittäin tarvitse valita roolia, vaan voi kaikessa rauhassa punnita lukemiaan ajatuksia, kiistellä niiden kanssa tai innoittua niistä.” Ihmisen historiassa on ollut monenlaisia kausia ja kulttuureita, joissa miehet ovat enemmän tai vähemmän aliarvostaneet jopa sortaneet naisia. Mutta historia tuntee myös toisenlaisia esimerkkejä. Marjo T. Nurminen kirjoittaa Tiedon tyttärissään , että Muinaisessa Egyptissä naisilla oli moniin naapurikansojen naisiin verrattuna poikkeuksellisen hyvä yhteiskunnallinen asema. Heillä oli monia oikeuksia, kuten omistusja perintöoikeus. Vaimot eivät olleet miestensä omaisuutta, kuten esimerkiksi Mesopotamiassa. Egyptissä naisia ei suljettu naistentaloihin, kuten myöhemmin antiikin Ateenassa. Egyptiläiset naiset saattoivat käydä töissä kodin ulkopuolella ja valvoa lakiteitse oikeuksiaan. Monet naiset olivat luku ja kirjoitustaitoisia.
Uusi Costa Blanca 1/2016 37 kreikkalaisajan viimeinen hallitsija. Nimi Kleopatra on kreikkaa ja tarkoittaa ’isän kunnia’. Kleopatra nousi kuningattareksi 18-vuotiaana ja uudelleen 21-vuotiaana menetettyään välillä vallan veljelleen. Kleopatra oli hallitsijana julma, kuten hallitsijat hänen aikanaan yleensäkin: hän murhautti useita vastustajiaan ja kilpailijoitaan, kuten veljensä sekä siskonsa. Kleopatra oli kuitenkin epäilemättä uskottava sotapäällikkönä, sillä hänen onnistui kerätä maanpakonsa aikana Syyriassa kokoon suuri ja kontrolloitu palkka-armeija. Hän oli tuolloin 20-vuotias. Sodan jälkeen Kleopatran asema kuningattarena oli vankka, sillä hänen vastustajansa olivat kaikki poissa pelistä ja hänen kuningaspuolisonsakin oli vain muodollinen kanssahallitsija ilman suurta valtaa. Myrkyillä leikitelleen Kleopatran kauneudesta ja kuolemasta ovat tutkijat esittäneet monia eri versioita. nien lukijoiden mielikuvitusmaailmassa. Omaperäisen ulkonäkönsä ansiosta hänestä on tullut eräänlainen ikoni. Hän tietää mihin pyrkii: vielä parempaan kirjoitustaitoon. Hän syntyi ja kasvoi koulukaupungissani Jyväskylässä suomalaisen sähköasentajaisän ja virolaisen diplomi-insinööriäidin ainoana lapsena, kahden kulttuurin välillä. Elokuussa 2011 Sofi avioitui tietotekniikka-alalla työskentelevän Juha Korhosen kanssa. Oli miellyttävä tavata ystävällinen ja joustava Sofi. Hänen kertomansa mukaan viimeisin kirja Norma, liittyy myös mm. naisten hiuksiin, joita epätoivoiset ihmiset myyvät ansaitakseen rahaa. Naisten hiusten merkitys ei ole tuhansien vuosien aikana ainakaan vähentynyt. Ehkä bittiavaruudessa liehuu vaikka kuinka paljon naisten hiuksia säteillen tähtien lailla. Lopuksi hän mukailee George Orwellia : Jos ajatukset voivat korruptoida kielen, niin myös kieli voi korruptoida ajatukset. Hatšepsut Tausret Nykyaikaisena rohkeana ja vapaana ”kirjojen kuningattarena” voitaneen pitää kirjailija Sofi-Elina Oksasta, joka on myös itse omilla ansioillaan luonut merkityksensä miljooNefertiti Berenike Kleopatra Sofi ja hallitsi kaikkiaan kaksikymmentä vuotta aina kuolemaansa saakka. Hatšepsutin suurin rakennusprojekti oli Deir el Bahriin rakennettu valtava Amonille omistettu hautatemppeli Djeser djeseru (Pyhimmistä pyhin) . Temppeli on vieläkin nähtävissä Niilin länsirannalla, lähellä Kuninkaiden laakson sisäänkäyntiä . Maassa tiedetään olleen myös arvostettuja naislääkäreitä. Muinaisen Egyptin kolmetuhatvuotisen historian aikana nainen saattoi nousta vallan ylimmälle huipulle. Monet egyptologit pitävät Hatšepsutia yhtenä parhaiten onnistuneista Muinaisen Egyptin faraoista. Tämän naispuolisen faraon hallituskausi sijoittui Uuden valtakunnan 18. dynastiaan n. 1500 eaa. Kuningatar Hatšepsut kruunautti itsessä faraoksi Egyptin kuningatar Nefertiti oli Atonia palvovan farao Ekhnatonin päävaimo n. 1300 eaa. Hänen nimensä tarkoittaa "kauneus on saapunut". Amarna-kauden kaunottarella oli vaalea iho ja sirot piirteet, egyptologit ovat arvelleet, että Nefertiti saattoi olla vierasmaalaista syntyperää. Nefertitillä ja Ekhnatonilla oli kuusi tytärtä. Hiukan ennen Ekhnatonin hallituskauden loppua ilmestyy Ankhkheperura-Neferneferuaten nimellä tunnettu sijaishallitsija. Ilmeisesti Nefertiti muutti nimensä siirtyessään kuningattaresta sijaishallitsijaksi. Ekhnatonin kuoltua Nefertiti muutti nimensä Semenekhkareksi, kun hänestä tuli miehensä seuraaja. Nefertiti ja Smenkara ovat siis mahdollisesti sama henkilö. Tausret-setepenmut Ylin nainen Mut-jumalan rakastama oli Egyptiä hallinneen farao Seti II vaimo ja kuningatar. Setin kuoltua ja hänen poikansa Siptahin noustua valtaan Tausret otti todellisen vallan ryhtymällä sijaishallitsijaksi. Sairaaloisen pojan kuoltua Tausret kruunautti itsensä faraoksi kuningatar Hatšepsutin tapaan n. 1180 eaa. Hän oli 19. dynastian viimeinen farao. Kuningatar Berenike II n. 240 eaa. oli toisessa avioliitossaan Ptolemaios III kanssa, ja he saivat ainakin kolme lasta. Kun Ptolemaios III oli sotaretkellä Persiassa, uhrasi Berenike hiuksensa Afroditelle, jotta hänen miehensä palaisi turvallisesti kotiin. Bereniken hiukset pantiin jumalattaren temppeliin Zefyrionissa, mutta ne katosivat. Temppelin vartijat olivat jo saamassa kuolemantuomion, kun hoviastronomi ilmoitti kuninkaalle, että hiukset ovatkin löytyneet taivaalta Afroditen lahjoittamana, jotta kaikki saisivat niitä ihailla. Tähtikuvio sai tämän takia nimekseen Bereniken hiukset. Kyseisen tähtisikermän nimi ja sen syntyvaiheet, selvisivät tässä yhteydessä minullekin. Aikoinaan olin kiinnostunut taivaankappaleista opiskellessani fysiikan tunneilla aurinkokuntamme ja maailmankaikkeuden ihmeitä. Aurinkoamme kiertävien planeettojen joukossa ”liehuvat” yhä lukuisat Bereniken hiukset. Ptolemaiosten hallitsijasukuun kuuluva Kleopatra VII Filopator oli Egyptin kuningatar 51–30 eaa. ja Egyptin
Uusi Costa Blanca 1/2016 Costa Blancan suomalaisyhteisön vuotuinen kohokohta, Suomen itsenäisyyden juhlinta, onnistui jälleen mitä parhaimmin Torreviejassa. Paikalliset Suomi-Seura ja ev.lut. seurakunta saivat kirkkosalin ja varsinaisen juhlasalinkin täpötäyteen juhlavieraita sunnuntaina 6. joulukuuta. Arkkipiispa, hyvä musiikki ja lasten ohjelma nostattivat tunnelmaa itsenäisyyspäivänä Päivä alkoi perinteisesti jumalanpalve luksella katolisessa Inmaculada-kirkossa. Kanttori Juha Paukkeri onnistui musiikkiosuudessaan, kun kirkkokuoro hänen johdollaan nostatti isänmaallista tunnelmaa hyväakustisessa kirkossa. Ev.lut. seurakunnan kirkkokuoro esiintyi sekä juhlajumalanpalveluksessa kirkossa että kulttuurikeskuksessa pidetyssä juhlassa. Emeritusarkkipiispa Jukka Paarma saarnasi ensin kirkossa ja piti sitten juhlapuheen pääjuhlassa. Virgen del Carmeniin eivät mahtuneet kaikki juhlavieraat. Saarnassaan emeritusarkkipiispa (Turun arkkihiippakunnan ja Suomen arkkipiispana 1998–2010) Jukka Paarma (73) toi esiin maailmaa muuttavat ja myllertävät asiat, jotka näkyvät myös päivittäisessä uutisoinnissa: – Valitettavasti huonot uutiset ovat paljon enemmän esillä kuin hyvät. Meidän ihmisten olisi kuitenkin hyvä huomata, miten paljon elämässä on pieniä mutta samalla hyviä uutisaiheita. Olisikin tärkeää, että me ihmiset voisimme omilla pienilläkin toimillamme edistää yhteisiä asioita hyvien uutisten syntymiseksi ja niiden huomaamiseksi. Pääjuhla Suomen 98. itsenäisyyspäivän paikallinen pääjuhla oli monien vuosien ajalta tutussa Centro Cultural Virgen del Carmen -salissa, jonne eivät palomääräysten mukaan kaikki edes mahtuneet. Sakari Haukan jälleen juontama juhla alkoi Seppo Soinisen selloja Juha Paukkerin pianoesityksellä, jonka aikana talvipappi Juhani Huovila ja Suomi-Seuran varapuheenjohtaja Raimo Lyytikäinen kantoivat Suomen ja Espanjan liput saliin. Airueina olivat Skandinaavisen koulun oppilaat Matleena ja Robi . Suomi-Seuran uudelle jatkokaudelle valittu puheenjohtaja Sulevi Suomi kiteytti sotiemme veteraanien arvon hiljattain edesmenneen ja vuosi sitten koko Suomen tietoisuuteen nousseen maanviljelijä Hannes Hynösen (102) ajatuksiin isänmaasta. Eteläsavolainen Hynönen sai elinaikanaan mm. Positiivisuuden elämäntyöpalkinnon. Teksti ja kuvat: Voitto Korhonen 38
Uusi Costa Blanca 1/2016 Kirkkokuoro esitti merkkivuottaan viettävän Jean Sibeliuksen Sydämeni laulun, ja heti perään kuultiin kvartettina Kassu Hämäläisen Lapinäidin kehtolaulu. Mainion esityksen tarjosivat Terttu Nivala (sopraano), Satu Mäkitalo (altto), Juha Paukkeri (tenori) ja Seppo Hietala (basso). Kun konsuli Katariina Hautamäki-Huuki Madridista oli esittänyt Suomen suurlähetystön ja kunniakonsuli Mariano Sánchez Costa Blancan Suomi-Seuran puheenjohtaja Sulevi Suomi toivotti yleisön tervetulleeksi. Konsuli Katariina Hautamäki-Huuki. Kunniakonsuli Mariano Sánchez Martinez sai aplodit suomenkielisestä osuudestaan. Laulukvartetti vas. Juha Paukkeri, Seppo Hietala, Satu Mäkitalo ja Terttu Nivala. Oppilaat Juha Paukkerin ja Rita Kivimäen ohjauksessa. Martinez Pilar de la Horadadasta kunniakonsulaatin tervehdykset, pääsivät Skandinaavisen koulun oppilaiden lisäksi myös Suomi-koulun lapset esiintymään. Vararehtori Rita Kivimäki ja seurakunnan kanttori Soile Salon (oik.) ryhmä valmiina tarjoiluun. Juha Paukkeri olivatkin ohjanneet lapset sellaiseen sanojen ja sävelten kimaraan, joka otti yleisön täysin. Juhlapuheessaan kirkossa samana päivänä saarnannut emeritusarkkipiispa Jukka Paarma korosti perinteisiä isänmaallisia ja Suomelle tyypillisiä arvoja, joiden säilymistä muuttuvassa maailmassa hän piti tärkeinä. Juha Paukkeri pianolla ja Seppo Soininen sellolla säestivät lippujen sisääntuontia. Juhlapuheen jälkeen nostatti tunnelmaa monitaitoinen kanttori Juha Paukkeri, kun hän herkällä ja vaikuttavalla tulkinnallaan esitti Kalervo Hämäläisen sanoittaman ja säveltämän laulun Veteraanin iltahuuto. Kirkkokuoron esitettyä Olet maamme armahin ja Sibeliuksen Finlandia-hymni -laulut juhla päättyi perinteiseen Maamme-lauluun ja eteisaulan kerrosvoileipäja viinitarjoiluun. 39
Uusi Costa Blanca 1/2016 Alicante on vilkas 300 000 asukkaan kaupunki Välimeren rannalla ja yksi Espanjan suosituimmista matkakohteista. Aurinkoisessa rantakaupungissa riittääkin tekemistä ja nähtävää. Alicanten keskustassa sijaitseva Castillo de Santa Bárbara eli Santa Bárbaran linna on varmasti Alicanten tunnetuin historiallinen nähtävyys. Monte Benacantil -nimisen kukkulan päällä sijaitsevaa linnaa ja kukkulan rinteillä kiemurtelevia muureja ei voi olla huomaamatta vieraillessaan Alicantessa. Castillo de Santa Bárbara on yksi Euroopan suurimmista keskiaikaisista linnoituksista ja se on näytellyt merkittävää roolia Alicanten historiassa. 800-luvulla maurien, lähes koko Espanjaa aikanaan hallinneiden muslimien, alunperin rakennuttama linnoitus on vuosisatojen saatossa ollut useiden eri valtakuntien hallinnassa ja sen herruudesta on käyty lukuisia taisteluita. Alicanten yli kuudesta miljoonasta värikkäästä marmorilaatasta koostuva kävelykatu seurailee rantaviivaa. Palmujen reunustamalla kadulla kelpaa ostella matkamuistoja tai pysähtyä nauttimaan ruoasta, juomasta ja merimaisemista. Tunnelma on rennon espanjalainen niin päiväsaikaan kuin illan hämärtyessäkin, jolloin valaistu kävelykatu kesäaikaan täyttyy illan viileydestä nauttivista ihmisistä. Alicanten vanhin kirkko, goottilaistyylinen Santa Marian kirkko eli Iglesia de Santa María, rakennettiin 1300-ja 1500 lukujen välissä. Sen sisäänkäynnin kiviveistokset ovat erinomainen esimerkki barokin tyylisuuntauksesta. Alicanten nähtävyydet San Nicolasin renessanssin ja barokin tyylistä katedraalia rakennettiin melkein koko 1600-luku. Se sijaitsee Alicanten vanhassa kaupungissa lähellä kaupungintaloa. Katedraalissa on hieno sininen kupoli ja sen ympärillä on kaunis puutarha. Vaikka Alicanten museot jäävät usein Madridin ja Barcelonan suurempien taidegallerioiden varjoon, kaupungissa on yksi tärkeimmistä espanjalaisen 1900-luvun taiteen kokoelmista: Alicanten nykytaiteen museo (Museo de Arte Contemporáneo de Alicante, MACA) Museossa on vaikuttava kokoelma muun muassa Mirón, Dalín ja Picasson teoksia. Museo Arquelógico de Alicante (MARQ) on mielenkiintoinen vierailukohde kaikille arkeologiasta ja historiasta kiinnostuneille. Museon pysyvät näyttelyt esittelevät arkeologiaa ja arkeologien työssään käyttämiä menetelmiä sekä Alicanten historiaa. Museolla on laaja kokoelma Alicanten alueelta löytyneitä erilaisia esineitä aina esihistorialliselta ajalta 1900-luvun alkupuolelle asti. Pysyvät kokoelmat on jaettu viiteen osastoon: Esihistoria, Iberialaiset, Roomalaiset, Keskiaika ja Moderni. Tai tee vaikka retki noin tunnin venematkan päässä sijaitsevalle Tabarcan saarelle . Saari on vain alle kahden kilometrin mittainen – sataman päästä löytyy komea majakka ja suljettu hautausmaa, kun taas toisessa päässä sijaitsee Tabarcan kylä. Suvi Krekula, 360Homeservicen työkokeilija Castillo de Santa Bárbara Explanada de España Alicanten vanhakaupunki Nykytaiteen museo MACA Alicanten arkeologinen museo MARQ 40
Uusi Costa Blanca 1/2016 Yliopistot ja akateeminen maailma ovat oma ympäristönsä. Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos. Maailman vanhin yliopisto on Bolognassa Italiassa vuodelta 1088. Espanjan ensimmäinen yliopisto perustettiin jo vuonna 1218 Salamancassa. Suomi sai omansa Turkuun vuonna 1640. Espanjassa on julkisia ja yksityisiä yliopistoja. Julkisia (universidad pública) on noin 50 ja ne ovat valtion varoilla tuettuja laitoksia. Yksityiset yliopistot (universidad privada) ovat pääasiassa yksityisen sektorin rahoittamia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Espanjassa on yli 20 yksityistä yliopistoa. Koska yliopistojen päätehtävä opetuksen antamisen ohella on tieteellinen tutkimus, niin jatkuvasti julkaistaan jossakin päin tiedemaailmaa uusi tutkimus aihevalikoiman ollessa pohjaton. Espanjan yliopistoissa tehdään laajalti tutkimustyötä etenkin terveysasioissa, joten tässä kirjoituksessa keskitytään parina viime vuotena julkaistuihin alan tutkimuksiin. liston hyvät bakteerit ovat tärkeitä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille sekä erityisesti ruoansulatukselle. Barcelonan yliopiston tutkimuksen mukaan ihmiset voidaan jakaa selkeisiin aamuihmisiin ja iltaihmisiin, sillä näiden kahden ihmistyypin persoonat eroavat toisistaan huomattavasti. Aamuihmiset kestävät paremmin väsymystä ja turhautumista, ja he kokevat kaiken lisäksi iltaihmisiä vähemmän ahdistusta ja masennusta. Voidaankin sanoa, että aamuihmiset ovat keskimääräistä onnellisempia ja murehtivat vähemmän. Myöhään valvovat ovat aamuihmisiä rauhattomampia ja taipuvaisia yliaktiivisuuteen. Tutkijoille tuli yllätyksenä se, että miehet kärsivät myöhään valvomisesta huomattavasti naisia enemmän, vaikka naiset ovatkin muuten alttiimpia masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöihin. Granadan yliopiston tutkimuksen mukaan olut voi palauttaa kehon nestetasapainon tehokkaammin ja nopeammin kuin vesi tai teollinen urheilujuoma. Selvityksen mukaan oluen sisältämä hiilihydraattien ja proteiinien yhdistelmä auttaa kehoa palautumaan ja nesteytymään nopeasti. Lisäksi olut helpottaa tutkijoiden mukaan lihaskipuja. Espanjan yliopistoissa terveystutkimuksia Granadan yliopistossa on tutkittu kasvisruokien terveellistä valmistamista. Keittämisen sijaan kasvisten paistaminen on parempi keino, sillä se lisää annoksen antioksidanttipitoisuutta. Navarran yliopistossa on tutkittu Välimeren ruokavaliota, johon kuuluu paljon kalaa, oliiviöljyä, kasviksia ja vähän lihaa ja maitotuotteita. Sillä on jo aikaisempien tutkimusten mukaan useita terveyshyötyjä ja nyt niiden joukkoon voi olla mahdollista lisätä rintasyöpäriskin aleneminen. Navarralaisten tutkimuksen mukaan naiset, jotka noudattivat paljon ekstra-neitsytoliiviöljyä sisältävää versiota Välimeren ruokavaliosta, sairastuivat rintasyöpään 68 prosenttia epätodennäköisemmin kuin naiset, joita oli kehotettu vain vähentämään rasvan määrää ruokavaliossaan. Oviedon yliopiston tutkimuksen mukaan vaalean leivän syöjiltä löytyi suolistosta enemmän hyödyllisiä laktobasilleja eli maitohappobakteereja. Nämä suoUniversidad de Alicante. 41
Uusi Costa Blanca 1/2016 K atujen nimet liittyvät usein historiallisiin paikkoihin tai henkilöihin, alueen luonnonpiirteisiin tai vaikkapa kasvillisuuteen. Taajaman tietyssä osassa saattavat useimmat katunimet liittyä samaan teemaan. Uusille asuinalueille voidaan luoda tietoisesti myönteistä profiilia valitsemalla niille haluttuun mielikuvaan liittyvät katunimet. E spanjassa on jonkin verran Suomeen liittyviä katunimiä, erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa on suomalaistaustaista asutusta tai turismia. Erään takavuosien tutkimuksen mukaan Jean Sibelius oli tunnetuin suomalainen ulkomailla. Ainakin Espanjassa on hänen nimeään kantavia suomalaiskatuja useita. Viime joulukuussa vietettiin tämän suuren säveltäjämestarin 150-vuotissyntymäpäivää, joten olkoon tämä kirjoitus samalla kunnianosoitus hänen työlleen. S ibelius on ainoa suomalainen, jolla on oma nimikkokatu Torreviejassa. Hän on San Luisin kaupunginosassa muiden säveltäjäkuuluisuuksien seurassa. Muulta Espanjasta Calle Sibelius löytyy Barcelonasta, Málagasta ja Marbellasta. Barcelonassa katu tunnetaan paremmin katalaaninkielisessä Toisinaan kuulee sanottavan, että Espanjassa osoitesysteemi ei ole niin selkeä kuin on totuttu esimerkiksi Suomessa. Hyvin esillä olevien katukylttien avulla pystytään liikkumaan jouhevasti paikasta toiseen, mutta niiden avulla on mahdollista siirtyä myös toisiin aikakausiin, tavallisesti historiaan ja menneisyyteen, mutta joskus myös tulevaisuuteen tai jopa kuvitteellisiin paikkoihin. muodossa Carrer de Sibelius , joka noin 150 metrin pituisena sijaitsee Carrer de Mallorcan ja Carrer de Valèncian välissä. Kadun varrella numerossa 5 sijaitsee Bar Sibelius, jonka osoite onkin helppo muistaa. C alle Finlandia puolestaan löytyy Torreviejan lisäksi ainakin Madridista, Valenciasta, Logroñosta, Puerto de la Cruzista (Teneriffa), Yaizasta, Teguisesta ja Puerto del Carmenista. Kolme viimeksi mainittua sijaitsevat Lanzaroten saarella Kanarialla. Hieman komeammalla nimellä – Avenida Finlandia – katu löytyy Fuengirolasta, Sevillasta ja Santa Polan Gran Alacantista. M aiden lisäksi pääkaupunkien nimet ovat myös suosittuja katujen nimissä ympäri maailman. Calle Helsinki on saanut sijansa Espanjassa monella paikkakunnalla: Madrid, Málaga, Torrevieja, Torrente, Vitoria-Gasteiz, Adeje (Teneriffa) ja San Bartolomé de Tirajana (Gran Canaria). S abadellin kaupungissa Kataloniassa on yksi katu nimetty Tampereen mukaan: Calle Tampere . Molempia kaupunkeja on yhdistänyt laaja tekstiiliteollisuus. Katunimistön kertomaa Tämän sivun katunäkymät ovat Calle Sibeliukselta Torreviejassa. 42
Uusi Costa Blanca 1/2016 Ooppera syntyi Italiassa 1600-luvun lopussa ja levisi nopeasti ympäri muuta Eurooppaa. Espanjaan se kotiutui hitaasti ja sai hieman erilaisen, lähinnä operettimaisen muodon. Suuret kirjailijat kuten Calderón de Barca ja Lope de Vega sisällyttivät näytelmiinsä vuorosanojen lisäksi useita lauluja ja tansseja. Näitä esitettiin hoville kuninkaallisessa metsästysmajassa Palacio de la Zarzuelassa pääkaupungin ulkopuolella, näin antaen tälle taidemuodolle sen nimen. Ns. barokkizarzuelan aika oli 1630–1750, jonka jälkeen Bourbonien valtakaudella kulttuurivaikutteet tulivat Italiasta. Vuoden 1868 La Gloriosa -vallankumousta, jolloin taantumuksellinen kuningatar Isabella II sai lähtöpassit, seurasi pian syvä taloudellinen lama. Tällöin syntyi ns. romanttinen zarzuela, jota oli kahta muotoa, tavalliselle rahvaalle tarTietoisku: Mikä ihmeen zarzuela? koitettu lyhyt koominen tai traaginen ”tunnin” zarzuela, jossa oli usein gitanoeli mustalaisaihe, ja taiteellinen ”zarzuela grande”, joka saattoi olla jopa neljä tuntia pitkä. Lyhyemmän ”zarzuela chicon” mestari oli Federico Chueca, jonka La gran via oli menestys myös maan rajojen ulkopuolella. 1900-luvulla Pablo Sorozábal sävelsi teoksia, joissa otettiin kantaa sosiaalisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Kataloniassa omakielinen zarzuela kehittyi omintakeiseksi keskiluokan taiteeksi. Yksi Espanjan tunnetuimpia zarzuela-säveltäjiä oli myös Ruperto Chapí (1851–1909), joka oli syntyisin Costa Blancan Villenasta. Hän oli vaatimattoman parturin poika, joka sai amatöörimuusikkoisältään ensimmäiset opit musiikin maailmaan. Chapí sävelsi elämänsä aikana mm. 155 zarzuelaa, joista tunnetuimmat lienevät La tempestad (1882), La bruja (1887), Mujer y reina (1891), El rey que rabió (1891) ja ennen kaikkea La revoltosa (1897). Vuonna 1993 Villenassa perustettiin paikkakunnan suuren pojan Ruperto Chapín nimeä kantava yhdistys Sociedad Musical Ruperto Chapí. Espanjan sisällissota ja sitä seurannut Francon diktatuuri merkitsi zarzuelalle takaiskua. Taidemuoto katosi moneksi kymmeneksi vuodeksi. Kaikki suuret espanjalaiset oopperatähdet, kuten Placido Domingo, José Carreras, Teresa Berganza ja Montserrat Caballé ovat sen jälkeen vieneet näitä lauluja maailman tietoisuuteen. Antero Ojanto Espanjassa menehtyi hukkumisonnettomuuksissa viime vuonna kaikkiaan 437 henkilöä eli keskimäärin enemmän kuin kahdeksan viikossa. Hukkumisista tapahtui uimarannoilla 58 % ja altaissa 13 %. Hukkuneista 78 % oli miehiä. Yli 65-vuotiaita oli 34 %. Eniten hukkumisia oli Andalusiassa (68), seuraavina Kanariansaaret 62, Katalonia 57, Galicia 42 ja Valencian alue 39 tapausta. Mainittakoon vertailun vuoksi, että Suomessa hukkui v. 2015 yhteensä 93 henkilöä, vuotta aikaisemmin peräti 148. Ulkomailla suomalaisia hukkui v. 2015 vain yksi, v. 2014 neljä henkilöä. Surullisia uutisia 43
Uusi Costa Blanca 1/2016 Bocairent – sopiva päivämatkakohde Historiaa pursuava Bocairentin kylä on täynnä mielenkiintoisia nähtävyyksiä kallioseinämään hakatusta luolastosta kiviseen härkätaisteluareenaan – unohtamatta alueen kuvankauniita retkeilyreittejä. Nykyinen kylä syntyi arabien aikaan; Jaime I de Aragón (Jaakko I) valloitti sen kristityille vuonna 1245. Kylän keskiaikainen keskusta on mielenkiintoinen ja kaunis, täynnä eri suuntiin polveilevia mäkisiä ja porrastettuja kapeita katuja. Noin 300 metriä kylästä on vuorenseinämä, jossa sijaitsevat Covetes de los Moros -luolat. Pystysuorassa vuoren seinässä on noin 50 "ikkuna-aukkoa" Bocairent (espanjaksi Bocairente) on yksi koko Valencian alueen kauneimmista kylistä. Se sijaitsee Sierra de Mariolan luonnonpuiston alueella 122 kilometriä Torreviejasta, joten yhdessä päivässäkin ehtii hyvin käydä siellä. Bocairent tunnetaan erityisesti huopateollisuudesta. Asukkaita siellä on noin 4500. Aikaisimmat löydöt alueen asutuksesta ovat jo neoliittiselta kaudelta. Niitä voi nähdä arkeologisessa museossa, jossa on paikallisia löydöksiä, etenkin Cueva de la Sarsa -nimisestä tärkeästä luolalöydöksestä. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen Vuorenseinämässä sokkeloinen luolasto 44
Uusi Costa Blanca 1/2016 avautuen huoneisiin, joita on kolmessa, neljässä tasossa vähän sikin sokin ja yhdistyneinä toisiinsa. Joskus nuorena ja notkeana tuli käytyä sisälläkin. Jännittävä kokemus. Jos luoliin aikoo mennä, niin on hyvä olla kunnon jalkineet. Mitään reppua, laukkua tai muuta tavaraa, joka voi ottaa vastaan ahtaissa paikoissa, ei saa olla mukana; toisin paikoin on matalaa tai ahdasta tai on pujottauduttava reiästä ylös. Enää en menisi, mutta nuorempana sitä teki kaikenlaista. Kukaan ei oikein tiedä näiden kaivettujen luolien alkuperää ja tarkoitusta. Yksi veikkaus on, että ne tehtiin Xtai XI-vuosisadalla vartioiduiksi viljavarastoiksi. Jos ei uskalla, voi tai halua mennä tutkimaan luolia läheltä, voi niitä tarkastella Mirador de les Covetes -näköalapaikalta. Lähellä luolia on myös Cava de Sant Blai, luola, jossa säilytettiin lunta talven mentyä ohi. Tällaisia cavoja on monissa vuoristokylissä. Sinne johtaa maanalainen käytävä, joka päättyy pyöreään cavaan. Nykyisin siellä on opastustauluja, jotka kertovat cavan käytöstä ja lähiseudun muistakin cavoista. Bocairentissa on Valencian alueen vanhin härkätaisteluareena, se on kokonaan kaivettu kiveen ja avattiin vuonna 1843 ja vetää 3 760 katsojaa. Mielenkiintoinen on myös kahden myöhemmin rakennetun luostarin alta löytynyt vuonna 1556 kaivettu pieni 48 m² kokoinen luolaluostari. Aika vaikuttavaa ajatella siellä asuneiden nunnien elämää! Kylän Virgen de la Asunción -kirkko on tehty vuonna 1516. Lähistöllä on torni La Torre de Mariola, maurien aikainen vartiotorni, la Casa y la Fuente de Mariola -retkeilyalue, Vinalopójoen alku, Sarsa-luola ja paljon paljon muuta näkemistä, kuten Villenan, Biarin ja Bañeres de Mariolan linnat ym. ym. Suosittelen käymistä heti aluksi Bocairentin turistitoimistosta hakemassa tarkempia esitteitä ja karttoja. Seudulla on hyviä majoituspaikkoja, jos haluaa tutkia kauemmin Sierra de Mariolan kauniita maisemia tai kierrellä lukuisia retkeilyreittejä. Covetes de los Moros -luolien aukkoja vuorenseinämässä. Härkätaisteluareena ja luolaluostari Bocairent-aiheisia videoita: Mirador de les Covetes: www.youtube.com/watch?v=XyEK-bIa0iA Cava de Sant Blai: www.youtube.com/watch?v=weFpwrWIGZk 45
Uusi Costa Blanca 1/2016 RUOKA & JUOMA Makujen maailma à la Carlos! Kanatagine kasviksilla ja kuskusilla – Tajine de pollo con verduras y couscous 46 Heipä hei kaikille! Joulusta on jo aikaa, ja me kaikki saimme enemmän tai vähemmän käytännöllisiä lahjoja. Niin minäkin, mutta sain myös itse ostetun lahjan. Ostin itselleni sellaisen hassun näköisen esineen alennusmyynnistä. Olin sitä jo monta kertaa aiemminkin pyöritellyt käsissäni, mutta aina se oli jäänyt sinne kauppaan odottamaan sitä kunnes nostan sen ostoskärryihini. No sekin aika koitti ja nyt minulla on sellainen piippalakin mallinen savipata, jossa nyt aion valmistaa pohjoisafrikkalaistyyppisen ruoan. Poikkeuksellisen paljon raaka-aineita, mutta siitä huolimatta helppo valmistaa. Koivet kannattaa ostaa valmiiksi puhdistettuina (luut ja nahka poistettuina). Mutta jos valmiiksi puhdistettuja ei lähikaupasta löydy, niin kyllä noista koipien puhdistimesta selviää itsekin, niin minäkin selvisin. Samalla kannattaa kuoria ja pilkkoa sipuli sekä porkkanat. Murskaa valkosipulinkynnet painamalla niitä kevyesti veitsenterällä. Huuhtele purjo ja selleri huolellisesti, sillä ainakin purjossa on usein mukana myös multaa joka tuntuu ikävältä syödessä. Pilko myös kesäkurpitsa, munakoiso ja paprika lohkoiksi, ei liian pieneksi vaan aika rouheviksi. Aloitetaan valmistus. Kuumenna paistinpannu tai wokkipannu kuumaksi ja lisää sinne loraus öljyä. Tämä savipata on nimeltään tagine (esp. tajine) ja sen "hatun" kartiomaisen muodon ansiosta ruoasta tulee mehukas, koska neste ei haihdu, vaan se kiertää "kehää" kartiossa eli kosteus säilyy padassa. Tämänkertainen ruokamme on eräänlainen kuskus (couscous) ja lihaksi valitsin mehukkaimman palan kanasta/broilerista eli koiven. Toki tässä voi käyttää jotain muutakin osaa kanasta/broilerista, sehän on makuasia. Mutta pidemmittä puheitta päivän pääaiheeseen eli ruokaan. Tarvitsemme: 600 gr kananlihaa esim. koipia (contramuslos de pollo) 5 dl kanalientä (caldo de pollo) 2 kanelitankoa (canela en rama) 50 gr rusinoita (pasas) 80 gr taateleita (dátiles) sahramia (azafrán) sitruuna (limón) öljyä (aceite de oliva virgen) suolaa (sal) kuskusryynejä (couscous) Kasvikset: 1 iso sipuli (cebolla) 3 valkosipulinkynttä (dientes de ajo) 4 porkkanaa (zanahoria) ½ punaista paprikaa (pimenton) 1 tomaatti (tomate) 1 munakoiso (berenjena) 1 kesäkurpitsa (calabacin) 1 purjo (puerro) 1 selleri (apio) Ruskista lihoja pannulla, jotta niihin saadaan kauniit paistopinnat ja mausta lihoja suolalla sekä pippurilla. Kun lihat ovat ruskistuneet, nosta ne lautaselle odottamaan jatkoa. Lisää loraus öljyä samalle pannulle, jossa ruskistit hetkeä aiemmin lihat. Pane pannulle pilkotut kasvikset ja kuullota niitä muutama minuutti. Seuraavaksi pannulle laitetaan tomaattilohkot ja kanelitangot sekä sahramia. Älä unohda rusinoita ja taateleita. Loraus kanalientä pannulle kasvisten sekaan ja kevyt hämmennys, kansi päälle ja muutaman minuutin haudutus. Viimeistään tuon haudutuksen aikana kannattaa laittaa uuni lämpiämään 180º . Nyt ehkä joku ihmettelee, että milloinkas ne kuskus(couscous) ryynit laitetaan mukaan, mutta ei hätää, niiden aika tulee ajastaan. Nyt kun ollaan tässä vaiheessa, otetaan esiin taginepata (tajine). Ja laitetaan pataan kasviskuutiot sekä ruskistetut kananlihat sekä kanalientä. Raasta pinnalle hiukan sitruunan kuorta ja purista mehu pataan. Jos sinulla ei ole tuollaista taginepataa, niin voit valmistaa tämän ruoan vaikka uunivuoassa, jossa on kansi. Tai voit tekaista omatekoisen taginepadan käyttämällä lasikannen asemesta kartionmalliseksi taiteltua alumiinifoliota.
Uusi Costa Blanca 1/2016 47 Paistetut banaanit Kun tarvikkeet on padassa, voidaan pata tai tässä minun tapauksessa padat nostaa kypsymään uuniin. Anna hautua noin 1 tunti. Kun ruoka on hautunut kypsäksi, nosta pata pois uunista ja anna sen muhia vielä hetki ennen tarjoilua. Keittiö on tulvillaan herkullisia ja mausteisia marokkolaistuoksuja. Nyt on aika ottaa esiin kuskus-ryynit (couscous). Mittaa lasikulhoon tai vastaavaan sopiva määrä (annosteluohje pakkauksessa) kuskus-ryynejä ja lisää joukkoon ripaus suolaa sekä pieni nokare voita ja kaada päälle kiehuvaa vettä. Peitä kulho vaikka tuorekelmulla tai lautasella jotta lämpö pysyy kulhossa ja kuskusryynit turpoavat kypsiksi. Jos sinulla jäi pannunpohjalle kasvismuruja, voit laittaa ne kouskousin sekaan niin lisukekkin saa hiukan väriä. Kokoa annos uunissa haudutetuista kasviksista sekä lihasta. Muotin avulla saa kuskus ryyneistä kasattua kauniin keon annokseen. Ihan oikeaoppisesti kuskus-ryynit tarjotaan erillisessä kulhossa ja haudutetut kasvikset sekä liha taginepadassa ja syöminen tapahtuu sormin. Syömisessä käytetään vain oikeaa kättä ja siitä vain kolmea (3) sormea. Tarvikkeisiin tuhlasin 8 euroa ja tuosta määrästä annoksia tuli 6. Annoshinnaksi tuli siis noin 1,35 euroa. Taginepata osoittautui äärimmäisen käteväksi uunipadaksi, jossa voi myös tarjoilla ruoan ja siinä voi valmistaa myös esimerkiksi uunipuuron. Katsoin netistä mihin hintaan tuollaiset padat lähtevät Suomesta ja kauhistuin hintoja. Nehän maksavat kymmeniä euroja siellä, itse maksoin omasta padastani kokonaista 9 euroa ja ruoka maistuu varmasti samalta kuin jossain kalliimmassa padassa valmistettu. Jos lomamatkasi suuntautuu Välimeren maihin, niin kannattaa katsella edullisia taginepatoja tuliaiseksi. Banaaneitahan on myynnissä ympäri vuoden, joten tämä jälkiruoka on aina ajankohtainen. Niitä viedään Suomeen enimmäkseen Välija Etelä-Amerikasta, mutta koskaan en ole nähnyt siellä myynnissä Kanarian banaaneita, jotka ovat todella herkullisia. Espanjassa niitä on yleisesti myynnissä, mutta tokihan tännekin tuodaan banaaneita tuolta kaukaa meren takaa. Älä paista banaaneita liikaa, sillä niistä tulee ihan pehmeitä paistettaessa ja niiden käsittely vaikeutuu. Pari minuuttia per puoli riittää. Aseta kuumat banaanit lautaselle. Lisää annokseen muutama vadelma sekä karhunvattu. Pirteyttä annokseen saa mintunlehdillä. Maistuva makea pala on valmis nautittavaksi. Makoisia hetkiä ! -Carloswww.carloskokki.com Tarvitsemme: banaaneja (platanos) voita (mantequilla) minttua (menta) vadelmia (frambuesas) karhunvattuja (moras) Aloita kuorimalla banaanit ja halkaise ne pituus suunnassa kahtia. Huuhtele marjat. Laita kuumalle pannulle nokare voita, sillä voissa paistettu banaani maistuu todella hyvältä.
Uusi Costa Blanca 1/2016 Stressiin on lääketieteen piirissä perinteisesti suhtauduttu penseästi. Stressi kun ei vaikuta kaikkiin samalla tavalla. Toinen on toista herkempi ja joku voi läpikäydä äärimmäisen stressaavia elämäntilanteita sairastumatta. On kuitenkin ihmisiä, joita kova stressi lamaannuttaa. Stressi voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista. Lyhytaikainen stressi on elimistön normaali reaktio, joka mahdollistaa nopeamman reaktiokyvyn ja suorituskyvyn: joko taistella tai juosta karkuun. Niitä tarvittiin ennen vanhaan kun jouduimme pakenemaan petoeläintä tai metsästämään riistaa. Stressitekijää seurasi fyysinen suoritus, joka sai stressaavan tilanteen laukeamaan. Yleisimmät terveysongelmat kansanparantajan silmin; STRESSI 48 hermotus ei pysty toimittamaan ohjauskäskyjä aivoista kehon muihin osiin. Aivojen aivolisäke aktivoi ja säätelee mm. lisämunuaisen toimintaa. Lisämunuaisessa, joka painaa noin 4–5 grammaa, on kaksi erillistä osaa, joista kuorikerros tuottaa mm. kortisonia ja lisämunuaisen sydänosa mm. adrenaliinia. Kortisonia tarvitsemme mm. erilaisten tulehdusten ja kipujen parantamiseen. Suosimassani käsittelyssä lähdetään etsimään tukirakenteiden, nivelten ja pehmytkudosten sekä niihin liittyvän verenkierron, imusuoniston ja hermoston häiriintynyttä tai muuttunutta toimintaa autonomisen hermoston alueelta. Sen diagnostiset kriteerit ovat: epäsymmetria, kudosmuutokset, nivelen liikelaajuuden väheneminen ja arkuus. Sympaattinen eli aktivoiva hermotus kulkee rangan alueilla D1–L2. Varsinkin pään, keuhkojen ja sydämen hermotusalueet D1–D5 ovat tärkeitä. Kaularangan alueella sijaitsee osa sympaattista hermostoa, joiden kautta ko. hermotus kulkee päähän. Ne ovat kohdilla C2–C3, C5–C6 ja C7–D1. Sympaattinen hermosto saa aikaan mm. jännityksiä, sydämen sykkeen kohoamista ja verenpaineen nousua. Parasympaattinen hermosto on elimistöä rauhoittava autonominen järjestelmä. Parasympaattinen hermotus tulee muutamien aivohermojen kautta. Kolmas aivohermo Mikäli stressistä muodostuu pitempiaikainen, krooninen tila, sillä on jo monia vakavia vaikutuksia terveyteen. Nykyisin stressitekijä ei välttämättä poistu: on tiukkoja työaikatauluja, maksamattomia laskuja, lastenhoitoa, puolison kanssa riitaa, työpaikkakiusaamista, köysi kiristyy ennen kuin se napsahtaa poikki. Pitkään jatkuessaan stressi saa usein aikaan niskalihasten kiristymisen, yleisen jännittyneisyyden, päänsärkyä sekä erilaisia sydänperäisiä oireita tai hengenahdistuksen tunnetta. Myös vatsaja suolistovaivat ovat yleisiä, vastustuskykykin heikkenee. Myös lyhytkestoisella stressillä voi olla vaikutuksia elimistöön. Verrattain lyhyet stressiajanjaksot heikentävät samalla tavalla vastustuskykyä, jolloin elimistö on alttiimpi tartunnoille ja sairauksille. Pitkään jatkuneena stressi vanhentaa kehoa ja mieltä. Tutkimusten mukaan stressi voi aiheuttaa kognitiivista heikentymistä (voi viitata alkavaan Alzheimerin tautiin) ja sen lisäksi se vielä hidastaa solujen jakaantumista elimistössä. Mitä elimistössä tapahtuu stressin aikana? 1. Verenkiertoon erittyy hormoneja ja biologisesti aktiivisia aineita, kuten esimerkiksi, stressihormonia eli kortisolia. 2. Ääreisverenkierron verisuonten läpimitta pienenee sympaattisen hermoston aktivoitua, syntyy hiussuonitukoksia adrenaliinin vaikutuksesta. 3. Verenpaine nousee (jopa 150 %) 4. Verensokeri nousee, maksa luovuttaa glykolia (2–3 -kertaisesti) 5. Sydämen lyöntitiheys kasvaa. 6. Hengitys tihentyy, veren CO2-taso laskee. 7. Entsyymien aktiivisuus lisääntyy veressä ylimääräisten hormonien hävittämiseksi. Hermoston vaikutus stressireaktioon Keskushermosto säätelee kehon jokaista, pienintäkin toimintoa, solua, solukudosta, lihassäiettä, suonen osaa tai suolen kohtaa. Hermojärjestelmä ohjaa ja kontrolloi kaikkia kehon elimiä. Kun selkärangassa syntyy lukkotilanne,
Uusi Costa Blanca 1/2016 49 n. oculomotorius , seitsemäs aivohermo n. facialis , yhdeksäs aivohermo n. glossopharyngeus ja tärkein eli kymmenes aivohermo n. vagus . Suurin osa parasympaattisesta hermotuksesta tulee n. vaguksen alueelta. Parasympaattista hermotusta tulee myös ristiluun S2–S4 nikamien alueelta. Parasympaattisella hermostolla on myös parasympaattinen hermosolmu C1-nikaman poikkihaarakkeen kohdalla. Siksi suosittelisin tarkastamaan myös kallon ja ensimmäisen kaulanikaman välisen liikkeen toimivuuden. Kallon alueelle voidaan tehdä hienovaraisia kalvotekniikoita mm. aivohermojen ulostuloaukkojen kohdalle. Pitkä ja rauhallinen kosketus myös rentouttaa. Kosketus itsessään lisää rauhoittavan oksitosiinihormonin tuotantoa. Nämä tekijät voivat helpottaa esimerkiksi potilaan unensaantia ja suhtaumista ulkoisiin stressitekijöihin. Kun rakenteet vapautuvat, on helpompaa istua hyvässä ryhdissä, jolloin selän rakenteet eivät joudu yhtä kovalle kuormitukselle. Hyvä ja avoin ryhti itsessään vähentää myös stressihormonin eritystä, kun taas lyhistynyt ja sisäänpäin kääntynyt, sulkeutunut ryhti lisää sitä. Stressin aiheuttajaa ei välttämättä saada käsittelyn avulla poistettua, mutta nikamien käsittelyn ja hermoston pinnetilojen poistamisen jälkeen elimistön stressinkestokyky kasvaa ja luo paremmat mahdollisuudet elimistön palautumiselle kuntoon. Mielipiteeni ADHD:n syistä Aikuisen ja lapsen kilpirauhasen vajaatoiminta näyttää vaikuttavan eri tavoin. Aikuisilla kilpirauhasen vajaatoiminta lisää masentuneisuutta ja voimattomuudentunnetta. Lapsella taas vajaatoiminta aiheuttaa ylivilkkautta ja yhdistettynä muutamiin muihin aivotoiminnan oireisiin, lopputuloksena näyttää olevan ADHD. ADHD ilmenee useimmiten seuraavanlaisina ongelmina: keskittymisvaikeudet, ajatusten harhailu, huolimattomuusvirheiden runsas esiintyminen, uusien tehtävien aloittamisen vaikeus (stressi) toistuva stimulaation etsiminen, taipumus pitkästyä, kärsimättömyys (kilpirauhasen vajaatoiminta) luovuus ja intuitiivisuus (itsessään positiivinen asia) työmuistin häiriöt ja unohtelu (stressi) harkitsemattomuus eli impulsiivisuus, mielialojen ailahtelu, luovuus ja intuitiivisuus, vaikeus toimia yleisesti odotettujen mallien mukaan (persoonallisuuden häiriöitä) alisuoriutumisen tunne ja tunne siitä, että asiat eivät ole hallinnassa, vaikeus toimia järjestelmällisesti ja pitkäjännitteisesti (asioiden hahmotusongelma) Kokemusteni mukaan seuraavat häiriöt aivojen toiminnoissa näyttävät yhdessä yhdessä aiheuttavan ADHD:n: 1) Kilpirauhasen vajaatoiminta (aineenvaihdunta) 2) Lisämunuaisen sydänosan hidastunut toiminta, joka liittyy erityisesti stressiin sekä sympaattisen hermoston vajaatoimintaan (mahd. myös B-ryhmän vitamiinin vajausta tai sen imeytymisongelmia) 3) Aivojen otsalohkot säätelevät arvostelukykyä ja persoonallisuutta (persoonallisuuden häiriöitä) 4) Hahmottaminen, joka tapahtuu aivojen päälaenlohkossa Websivuiltani löytyy tarkempia kuvia ja tietoja aivojen rakenteesta sekä siitä millä alueella eri aivotoiminnat tapahtuvat ja mitä asialle voidaan tehdä. Sami Rasila Karelian Healing -terapeutti ja kansanparantaja www.karelianhealing.nettisivu.org Espanjassa myytiin vuonna 2015 uusia henkilöautoja 1.034.232 kappaletta, missä on kasvua 20,9 % verrattuna edelliseen vuoteen. Viimeksi vuonna 2008 ylittyi miljoonan auton raja. Syitä myynnin merkittävään kasvuun on useita; kuluttajien luottamuksen lisääntyminen, rahoituskulujen helpottuminen, työttömyyden vähentyminen. Merkittävä rooli on ollut myös PIVE 8 -kampanjalla, jossa uuden auton ostaja sai 1500 euron alennuksen. Eurooppalaiset automerkit menestyivät hyvin viime vuonna, sillä myytyjen auton määrät olivat kymmenen kärjen osalta seuraavanlaisia: Volkswagen (88.300), Seat (77.529), Renault (77.087), Opel (76.470), Peugeot (76.314), Ford (64.327), Citroën (58.855), Nissan (55.313), Toyota (49.120) ja Dacia (45.241). Automallien osalta kärki näytti tältä: Citroën C4 (34.705), Seat León (33.268), Seat Ibiza (31.376), Volkswagen Golf (29.212), Renault Mégane (28.890), Dacia Sandero (25.339), Volkswagen Polo (25.127), Nissan Qashqai (23.832), Renault Clio (23.019) ja Opel Astra (20.748). Espanjassa autojen keski-ikä on tällä hetkellä 11,6 vuotta. Mikäli Autoja myytiin Espanjassa ennätysmäärä maan taloudessa ei tapahdu mitään kovin mullistavaa, niin vuonna 2016 arvioidaan myytävien henkilöautojen määrän nousevan 1,1–1,2 miljoonan välille. Espanjan autoistuminen voimistui 1950-luvulla. Autojen kysyntä oli niin kova, että esimerkiksi vuonna 1958 oli Seat 600 -malliin 100 000 tilauksen jono.
Uusi Costa Blanca 1/2016 Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit, videot tai muu sisältö ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogin kirjoittaja on blogisti, bloggari tai bloggaaja. Sana blogi on lainattu suomeen englannin kielestä, jossa blog on typistymä sanasta weblog ’verkkoloki’. Blogit voivat olla myös yritysten ja yhdistysten työkaluina. Blogia voi kirjoittaa julkisesti asiakkaille ja sidosryhmille. Blogi-ilmiö on kasvanut viime vuosina hyvin nopeasti niin, että aktiivisia blogeja on useita kymmeniä miljoonia. Tässä keskitytään esittelemään muutama lähinnä Costa Blancaan liittyvä blogi. Costa Blanca, Torrevieja www.torreviejamemories.blogspot.com T ämän blogin kirjoittaja on koulutukseltaan matkailuja vastaanottovirkailija, jonka intohimona ovat matkustaminen ja ruoanlaitto. Torrevieja on hänelle tärkeä paikka, koska hän on nuorempana asunut siellä ja kaupunki vei sydämen. Sieltä on niin paljon hyviä muistoja, joita kirjoittaja kertomansa mukaan vaalii lopun elämäänsä. Elämää koivun ja palmun alla www.koivupalmu.blogspot.com K irjoittaja osti parisen vuotta sitten Torreviejasta asunnon, joka remontoitiin kauttaaltaan. Blogisti kertoo elämästä sekä Suomen länsirannikolla että Espanjan itärannikolla. Kirjoittaja on puolisonsa kanssa yrittäjä, jolle tietokone on tärkeä työväline. Yrittäjän työ antaa tiettyä vapautta, mutta vastuu omasta toimeentulosta on myös jatkuvasti pidettävä mielessä. Kauniina päivänä voi lähteä kesken kaiken lenkille tai pulahtaa uimaan. Blogista löytyy mukavia päiväretkikohteita sekä muita vinkkejä ja lisää tulee… Operaatio varpaat mereen www.operaatiovarpaatmereen.blogspot.com Mantelilaakson kuiskaus www.mantelilaakso.blogspot.com T orreviejassa asuva kirjoittaja esittelee sisustuksen hurmaa, rakastaa kaunosielun runoja ja lumoavaa elämää. Lähes päivittäiset päivitykset taiteellisine kuvineen tuovat lukijan silmien eteen tämän taitavan floristin näkemyksen elämän suloisuudesta! Espanja ruohonjuuritasolla www.espanjasta.blogspot.com T imo de Torreviejan blogin tiedot ovat sovellettavissa kaikkialle Espanjaan pienin paikallisin variatioin. Sivuja päivitetään ns. tiedon ajankohtaisuusperiaatteella, jolloin muuten vanha sivu on päivitetty osittain muun tiedon pysyessä ennallaan. Joitakin vanhoja tietoja on jätetty sivuille niiden yleisen kiinnostavuuden mukaan. Costa Blancan Skandinaavinen koulu www.skandinaviskaskolan.com/page/blogg.htm V uonna 2000 perustettu Costa Blancan Skandinaavinen koulu tarjoaa opetusta ruotsalaisille, suomalaisille ja norjalaisille oppilaille perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 sekä myös esiopetusta 6-vuotiaille. Koulun ruotsinja suomenkielistä blogia seuraamalla pysyy ajalla tasalla tämän noin 50 oppilaan koulun asioista. Club Atletismo Finlandia Torrevieja www.caffitorrevieja.blogspot.com E nsimmäinen Espanjassa viihtyvien suomalaisten yleisurheiluseura, joka on perustettu 6.12.2009 edistämään terveitä elintapoja ja samanhenkisten yhdessäoloa kaukana Suomesta. Kaikki aktiivisesta liikunnasta pitävät ovat tervetulleita seuran toimintaan mukaan! Seurassa on jo yli sata jäsentä. Opi espanjaa! – Espanjan alkeet netissä www.espanjaa.wordpress.com V aikka tämän blogin päivittäminen on lopetettu, niin se elää omaa antoisaa elämäänsä bittiavaruudessa todella opettavaisten ja antoisien sivujen ansiosta! Tämän blogin avulla voi alkaa opiskella espanjaa oman tahdin mukaisesti tai esimerkiksi kertailla jo unohtuneita asioita. Blogien rajaton maailma N oin nelikymppinen perheellinen mies uusissa seikkailuissa Costa Blancalla Espanjan auringon alla viime heinäkuusta alkaen. Ahkera kirjoittaja, joka tekee juttuja myös UCB-lehteen! Blogissa pääsee seuraamaan elämää Espanjassa mm. kulttuurin, lasten koulun, kiinteistökauppojen, ruoan, musiikin ja monen muun aiheen merkeissä. 50
Uusi Costa Blanca 1/2016 Lapin hangilta juhlapuhujaksi Costa Blancan aurinkoon Torreviejassa Suomen itsenäisyysjuhlan järjestävät perinteisesti suomalainen ev.lut. seurakunta ja Suomi-Seura yhdessä. Tänä vuonna oli seurakunnan vuoro kutsua juhlapuhuja. Ehdotus emeritusarkkipiispa Jukka Paarman kutsumisesta tuli seurakuntalaisilta. Talvipappimme Jukka Huovila sai etuoikeutetusti tämän tärkeän tehtävän hoidettavakseen. Valmistelut aloitettiin jo kesällä. Meidän oma juhlamme vei tänä vuonna voiton Presidentinlinnassa pidettävästä itsenäisyyspäivän juhlasta. Vastaus kutsuun oli myönteinen. Saimme arvostetun juhlapuhujan vuoden tärkeimpään juhlaamme. Jukka Paarma on urheilumiehiä ja tuli Espanjaan perheen yhteiseltä hiihtolomalta Lapista. Paarmalle perhe on tärkeä ja hän pohtikin nykyajan avioliittoja, joissa sopimus tehdään jo alunperin "määräaikaiseksi". Mihin on kadonnut uskallus sitoutua elinikäiseen avioliittoon? Toisaalta nykyajan isät osallistuvat perheen arkisiin asioihin ja kotitöihin paljon enemmän kuin hänen nuoruudessaan. Nuoret isät vaihtavat vaippoja ja leikkivät lastensa kanssa. Puolisot ovat nykyaikana tasa-arvoisempia. Vasemmalta Don Manuel, Jukka Paarma ja seurakuntaneuvoston jäsen Esa Peltonen. Vierailunsa aikana hän ehti itsenäisyysjuhlan lisäksi tutustua mm. seurakunnan ja Suomi-Seuran toimintaan. Seurakuntatyötä ja suomalaista kirkkoa ulkomailla hän pitää tärkeänä tukikohtana ulkosuomalaisille. Kuten merimieskirkkoihinkin ovat kaikki myös kirkkoon ja seurakuntaan tervetulleita. Monille nämä ovat ulkomailla läheisempiä kuin koti-Suomessa. Yksinäisyys, joka on Suomessakin iso ongelma tänä päivänä, on ulkomailla usein moninkertainen. Tämä oli tullut esiin useissa keskusteluissa seurakuntalaisten kanssa. Tätä ongelmaa me onneksi voimme jokainen olla osaltamme ratkaisemassa seurakunnan apuna. Paljon maailmaa kiertänyt piispa valitsi hotellin sijaan kotimajoituksen meidän omassa pappilassamme. Ohjelmaan mahtui myös tutustumista Costa Blancaan ja alueen nähtävyyksiin. Kohokohtana kutsu Torreviejan kirkkoherran Don Manuelin kotiin. Don Manuel on vieraillut Suomessa ja illallisesta muodostui kodikas ja lämminhenkinen tapaaminen. Piispan mielestä meidän tulee vaalia yhä voimassa olevia perinteisiä arvojamme rehellisyyttä ja ahkeruutta. Niiden avulla me viemme Suomen mainetta ulkomaille ja pärjääämme itse vieraassa maassa. Isäntämme tekivät parhaansa vieraansa matkan onnistumiseksi. Pitivät kunniavierasta kuin piispaa pappilassa. Teksti: Aulikki Mäkinen Kuvat: Riitta Huovila Kirjoittaja ja Jukka Paarma. 51 Keski-Lahden seurakunnan apulaisena 1967–1971, kappalaisena 1972–1977, Valkeakosken seurakunnan kirkkoherrana 1977–1982, Turun tuomiorovastina 1982–1998, Turun arkkihiippakunnan ja Suomen arkkipiispana 1998–2010. Paarma kirjoitti ylioppilaaksi v. 1961 Tampereen yhteiskoulusta. Hän valmistui 1967 teologian kandidaatiksi, 1970 teologian lisensiaatiksi ja 1980 teologian tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Hän sai pappisvihkimyksen 1. kesäkuuta 1967 Tampereen hiippakunnassa. Jukka Paarma lyhyesti
Uusi Costa Blanca 1/2016 52 Suomi-Seura ry järjestää kolme infopäivää ja yhden keskustelutilaisuuden vuonna 2016. Kaikki tilaisuudet järjestetään Suomi-Seuran toimistossa Helsingissä (Mariankatu 8, 3. kerros). Eläkepäiviksi ulkomaille -infopäivä järjestetään perjantaina 11.3. kello 10–14. Päivän ohjelmassa on tietoiskuja joko pysyvään tai sesonkiluontoiseen ulkomailla asumiseen liittyvistä asioista. Tilaisuudessa on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa ja tutustua Suomi-Seuran kokoamiin muuttajan oppaisiin ja materiaaleihin. Tilaisuuden hinta on Suomi-Seuran jäsenille 50 euroa, muille 70 euroa, hinta sisältää aamupalan, tietoiskut ja Eläkepäiviksi ulkomaille -oppaan. Paluumuuttaneiden keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 22.4. klo 12–15. Tilaisuus on tarkoitettu Suomi-Seuran paluumuuttajan infopäiviin osallistuneille ja muille asiasta kiinnostuneille kokoontua keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan Suomeen muuttoon liittyvistä kysymyksistä. Osallistujilla on myös mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti paluumuuttoon liittyvistä ongelmistaan Suomi-Seuran neuvojien kanssa. Tilaisuus on maksuton. Paluumuuttajan infopäivä järjestetään perjantaina 12.8. kello 12–16. Infopäivänä Suomi-Seuran neuvontapalvelu on avoinna ulkomailta Suomeen palaaville ja paluumuuttoa suunnitteleville. Päivän ohjelmassa on tietoiskuja paluumuuttoon liittyvissä kysymyksissä kuten maahanmuutto, terveydenhuolto, eläkkeet, verotus, työnhaku ja lasten koulunkäynti. Tilaisuuden hinta: SuomiSeuran jäsenille maksuton, muille 30 €. Eläkepäiviksi ulkomaille -infopäivä järjestetään perjantaina 23.9. klo 10–14. Infopäivänä Suomi-Seuran neuvontapalvelu on avoinna eläkepäiviksi ulkomaille muuttajille ja muuttoa suunnitteleville. Ohjelmassa on tietoiskuja joko pysyvään tai sesonkiluontoiseen ulkomailla asumiseen liittyvistä asioista. Tilaisuuden hinta: Suomi-Seuran jäsenille 50 euroa, muille 70 euroa, hinta sisältää aamupalan, tietoiskut ja Eläkepäiviksi ulkomaille -oppaan. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Suomi-Seuran neuvontapalvelu: info@suomi-seura.fi, p. +358 9 684 1210 Suomi-Seura ry:n infopäivät vuonna 2016
Uusi Costa Blanca 1/2016 Nettikonsuli on Suomen ulkoministeriön tarjoama uusi neuvontapalvelu kansalaisille. Nettikonsuli muistuttaa ajankohtaisista matkustusturvallisuuteen liittyvistä asioista ja antaa matkustusturvallisuusvinkkejä ja -neuvoja. Nettikonsuli-palvelu toimii Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/Nettikonsuli Palvelun kautta voi esittää kysymyksiä, jotka liittyvät matkustusturvallisuuteen tai Suomen ulkomailla olevien edustustojen ja ulkoministeriön konsulipalveluihin. Nettikonsuli neuvoo kansalaisia Facebookissa Nettikonsuli neuvoo, mitä Suomen kansalainen tai pysyvästi Suomessa asuva ulkomaalainen voi tehdä, jos hän on joutunut ulkomailla hätään sairauden, tapaturman, onnettomuuden, rikoksen kohteeksi joutumisen tai muun sellaisen syyn vuoksi. Nettikonsuli vastaa kysymyksiin aina mahdollisimman pian. Vastauksissa nettikonsuli antaa yleistä tietoa konsulipalveluista ja kertoo, miten vastaavanlaisissa tapauksissa tavallisesti toimitaan. Kiireellisissä tapauksissa matkailijan kannattaa ottaa yhteyttä ulkoministeriön päivystyskeskukseen joko puhelimitse tai sähköpostitse. Päivystyskeskus neuvoo ulkomailla hätään joutuneita Suomen kansalaisia 24/7 vuoden jokaisena päivänä puh. + 358 9 160 55555, sähköpostiosoite: paivystys.um@formin.fi 53
Uusi Costa Blanca 1/2016 Yksikään näistä koirista ei olisi päässyt Suomeen omaa kotia etsimään ilman lentokummia! Lämmin kiitos jokaiselle kummillemme. Yhdistyksemme etsii jatkuvasti lentokummeja, jotka voivat toimia koiran saattajana Alicante-Helsinki välillä. Tarhan edustaja tuo koiran kentälle ja hoitaa koiran lähtöselvityksen. Helsingin päässä saattaja hakee koiran erityismatkatavaroiden alueelta ja yhdistyksen edustaja ottaa koiran vastaan. Yhdistys luonnollisesti huolehtii koiran matkustuskuluista. Jos matkustaessasi Helsinki-Alicante välillä kyytiisi mahtuisi muutama koiraboxi, olethan yhteydessä. Yhdistyksen edustaja tuo boxit kentälle ja Alicanten päässä tarhan edustaja ottaa boxit vastaan. Yhdistys tietysti maksaa boxien kuljetuskustannukset. Jos sinulla on mahdollisuus toimia lentokummina tai koiraboxin kuljettajana, ota yhteyttä: info@rescuekoirat.com Leo, Bisse, Lola, Zorro, Nata, Alma, Sushi, Aikku, Brisa, Olli, Aron, Aqua ja Arabia... 54 Iso kiitos avustasi! Costa Blancan rescuekoirat ry www.rescuekoirat.com Seuraava Uusi Costa Blanca -lehti ilmestyy huhtikuun alussa Aineisto mielellään 20.3. mennessä uusicostablanca@hotmail.com
Uusi Costa Blanca 1/2016 55 693 546 812
Uusi Costa Blanca 1/2016 56 SUOMALAINEN ASIANAJAJA JA VIRALLINEN KÄÄNTÄJÄ Monna Laakso-Sáez
Uusi Costa Blanca 1/2016 57 Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Costa Blanca Calle Maldonado 2.1, E-03181, Torrevieja puh. 965 708 475, keittiö puh. 683 318 256 Seurakuntakoti ja kahvila avoinna maanantaista torstaihin klo 10–14, myös espanjalaisten juhlapäivinä. Huomautus: Kahvila suljetaan 2.4.2016 Messut Inmaculada Concepción -kirkossa, c/ Maldonadon ja c/ Caballeron kulmauksessa: lauantaina klo 12: 13.2., 27.2. ja 12.3., maanantaina 28.3. klo 12 pääsiäismessu, lauantaina 2.4. klo 12 kauden viim. messu Viikoittain seurakuntakodilla : Maanantaisin klo 16 Espanjan keskustelupiiri Tiistaisin klo 11 Neulomapiiri Keskiviikkoisin klo 11–13 Lounas 6–7 € Keskiviikkoisin klo 14–16 Kuoroharjoitus Torstaisin klo 14 Raamattupiiri Perjantaisin klo 13–16 Taidepiiri. Musiikkiohjelmaa Inmaculada-kirkossa: Kamarikuoro Glorian konsertti la 6.2. klo 20 Hengellisen musiikin toivekonsertti pe 19.2. klo 17 Kirkkokuoron kevätkonsertti ke 9.3. klo 16.30 Keskipäivän musiikkituokio to 31.3. klo 12 Yhteiskristillinen naistenpäivä la 5.3. klo 11–16 La Mila-Grossa -ravintolassa, lippuja srk-kodilta. Lisää tietoa ohjelmasta saa seurakuntakodilta ja nettisivuilta : www.suomenkirkkoespanjassa.net ja www.torrevieja.fi/costa-blancan-evlut-seurakunta Pappi Juhani Huovila, puh. +34 606 540 757 tavattavissa keskiviikkona ja torstaina klo 10–14 turistipappi.costablanca@evl.fi Kanttori Juha Paukkeri puh. +34 606 931 950 turistikanttori.costablanca@evl.fi Srk-neuvoston puheenjohtaja Kari Winberg puh. +34 633 406 706, winberg.kari@gmail.com Tervetuloa mukaan ja osallistumaan! Lue UCB-lehteä myös internetissä: www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Muuta ohjelmaa seurakuntakodilla: Runeberg-kattaus pe 5.2. klo 17, Kamarikuoro Gloria, suomal. kuoromusiikkia, tarjoilu, 10 €. Naisten piiri ti 9.2. klo 14, Voiko leskeyteen valmistautua, Jorma Rikala. Miesten juttutupa pe 19.2. ja 4.3. klo 10 Naiset kaivolla ti 16.2., 1.3. ja 22.3. klo 14 Sunnuntailounas 21.2. ja 20.3. klo 14 Lauluilta pe 4.3. klo 18 Taidepiirin näyttelyn avaus ma 7.3. klo 12 Kiirastorstain ehtoollinen to 24.3. klo 18 Kauden päättäjäiskahvit la 2.4. messun jälkeen Seurakunnan kevätkokous pidetään lauantaina 27.2. kirkkokahvien jälkeen n. klo 13.30 srk-kodilla.
Uusi Costa Blanca 1/2016 58 Asuntoasiantuntijasi Costa Blancalla +34 651 186 181 / Seppo Valkonen, info@360hometour.net, Av de Las Habaneras 85, Torrevieja