EU:N VAPAAMATKUSTAJA
Numero 2/2011 Huhtikuu
www.meidancostablanca.com Kustantaja: Hipersol S.A. sähköposti: hipersolsa@terra.es Toimitusneuvosto: Väinö Karjalainen, Teija Kiukas, Eija Vanhalakka, Teppo Tiilikainen
Päätoimittaja:
PÄÄKIRJOITUS
Tätä kirjoitettaessa, eletään Japanissa raskaita aikoja. Ikään kuin luonnon voimien aiheuttamat vahingot eivät olisi riittäneet, uhkaa vielä paljon vaarallisempi uhka ydinvoimaloiden taholta. Vain aika näyttää, miten Japani ja muu maailma tästä selviää. Kun maailman talous on edelleenkin suuren uhan kohteena, voidaan odottaa näitäkin ongelmia. Onneksi ei tällä kertaa tuhon kohteena ollut kehitysmaa vaan yksi maailman rikkaimmista maista. Silti vaikutukset voivat olla arvaamattomat. Suomessa ja monessa muussa maassa ovat erilaiset kansalaisryhmät nousseet vastustamaan ydinvoimaa. Sitä on helppo vastustaa mutta monet eivät ole miettineet, mitä seurauksia siitä aiheutuisi. Heikosti liikkeelle nytkähdellyt talouskasvu voi ydinvoiman alasajon seurauksena tyrehtyä ja pahimmassa tapauksessa mennä hallitsemattomaan syöksyyn. Vaikka sympatiamme olisivat kuinka japanilaisten puolella, on pidettävä pää kylmänä ja ajateltava aina pienemmän pahan valintaa. Sitä vastoin ydinvoiman rakentamiselle ja käyttämiselle on asetettava vielä paljon kovemmat turvallisuusvaatimukset kuin aikaisemmin kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Suomi ei yksin pysty vaaroja ehkäisemään vaan siinä on oltava suuri kansainvälinen tuki takana. Euroopassa eletään kuin viimeistä päivää joidenkin maiden kohdalla. Mielenkiintoista on ollut huomata, että Irlannissa kansalaiset ovat ottaneet kovat talousrasitteet aika rauhallisesti vastaan, vaikka varsinaisesti he eivät olekaan suurimpiä syyllisiä maansa tilaan. Kreikassa sitä vastoin lakkoillaan ja ajetaan maa koko ajan pahempaan jamaan. Siinä ei nyt tappelu auta. Saattaa olla, että Espanja ja naapurimaa Portugali selviävät tilanteesta rimaa hipoen. Ainakin me täällä sitä toivomme. Edellä mainitut maat eivät ole kuitenkaan niitä vapaamatkustajia eikä myöskään mikään uusimmista jäsenmaista. EU:ssa on vain yksi maa, joka on ollut ottamassa mutta ei koskaan antamassa. Britannia on tämä vapaamatkustaja, joka ei hyvinäkään vuosina ole koskaan ollut nettomaksaja. Thatcher sai sellaisen sopimuksen aikaan, ettei Britannian tarvitse maksaa mitään EU.lle. Miten tuollaiseen on suostuttu jää vain arvailujen varaan. Mitähän miettinevät esimerkiksi hollantilaiset, jotka ovat pitkään olleet suurimpia nettomaksajia kansalaista kohti. Mitähän siitä seuraisi, jos kaikki maat tekisivät samoin kuin Britannia. Se käyttää silti tavattomasti määräysvaltaa EU:ssa. Britanniassa on paljon EU:n toimipaikkoja ja brittejä on runsaasti myös vaikutusvaltaisissa tehtävissä kuten EU:n ulkoministeri. Britit ovat aina käyttäneet muita hyväkseen, mutta harvoin antaneet toisille mitään. Irlanninkin ahdingon suurimmat syylliset ovat Britannian rahalaitoksia ja vain tässä tapauksessa britit ovat hieman auttaneet, kun heillä on oma lehmä ojassa. Muiden hädästä britit eivät välitä vetoamalla kuulumattomuuteensa Rahaliittoon eli Euroalueeseen. Britit toimivat USA:n vasallina ja käskyläisenä toimien usein EU:n etujen vastaisesti. Toivottavasti tässäkin saadaan jotain järkeä aikaan. Toivomme myös Japanin ongelmien ratkeavan myönteisellä tavalla. Seuraava lehtemme ilmestyy totuttuun tapaan vasta lokakuun alkupuolella, joten toivomme kaikille oikein hyvää kesää joko täällä Espanjassa tai Suomessa tai mahdollisesti jossain muualla. Muistakaa käydä äänestämässä!!! Väinö Karjalainen
Väinö Karjalainen puh. +34 667 863 400 vainoj.karjalainen@hotmail.fi
Ilmoitushinnat: (IVA/ALV 0 %)
1/1 sivu 358 1/3 sivua 158 1/8 sivua 78 Takakansi: 1/1 sivu 570 Sisäkannet: 1/2 sivua 260
1/2 sivua 198 1/4 sivua 118 1/12 sivua 48 1/1 sivu 450
Ilmoitusmyynti Espanjassa:
Tarja Karjalainen, p. +34 667 863 400 tarjam.karjalainen@hotmail.fi
Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti paino- ym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä.
Painopaikka:
Quinta Impresión, Alicante ISSN 1976-8089 5. vuosikerta Kansikuva: Helmikuun keskiaikaiset markkinat Orihuelassa ovat Espanjan suurimmat, s. 4 (kuva Lillu Lindström). Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa.
Aineisto viimeistään 25.9.2011 mennessä
.
TÄSSÄ NUMEROSSA:
4 Menovinkki: Kävelykierros 6 7 8 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
meidancostablanca@hotmail.com
episkopaalisessa Orihuelassa Jamon ibérico de bellota Espanjansuomalaisten kesätapaamisia Kolumni: Sofi Oksanen Mölkyn peluuta Torreviejassa Gallerian Andalusia roomalaisten ajasta nykypäivään MCB-lehti Facebookissa Karjalakerhon tarinaa Alicanten kongressi- ja konserttikeskus "adda" on valmis Tietoisku: Mustien paholaisten hyökkäys Kaikki hyöty digikamerasta, osa 3 Tietoisku: Mikä ihmeen zarzuela? Ciudad de las Artes y las Ciencias Pakina: Hiirijahdissa Suomi-Seuran kevätkokous Karnevaalihumua Alkoholisti voi hoitaa sairauttaan Empadronamiento eli asukasrekisteri
20 Makujen maailma à la Carlos! 22 Tietoisku: MACA on nyt auki yleisölle 23 Viimein vihdoin se päivä koitti! 24 Juoksuharrastuksen suosio kasvussa 25 EBT:n keilaajat puhdistivat pöydän 26 Costa Blancan Suomi-Seura tiedottaa 27 28 29 30 31 32 33 34 35
Markkinoita joka päivä Zenia Boulevard
Tarjeta sanitaria eli terveydenhoitokortti Kierrätystä Eespanjassa Uhanalainen espanjanilves säilymässä Kimi Räikkösen kilpatalli Espanjassa Torreviejaan kriisiryhmä Espanjan opiskelua Lukijapostia Meduusoja ajautui Torreviejan rannalle Espanjan rautateillä menee lujaa Kirkkokuoro 10 vuotta ja taidepiiri Espanja on monen kielen maa Lukijapostia Aurinkoenergia hyötykäyttöön
,
Meidän Costa Blanca 2/2011
3
Menovinkki: Kävelykierros episkopaalisessa Orihuelassa
Emme tällä kertaa käy ihailemassa Euroopan toiseksi suurinta palmuviljelmää, tai kaupungin uudella puolella keskuspuiston musiikin tahdissa tanssivia suihkulähteitä, tai Lonjaa, vanhaa hedelmä- ja vihanneskauppahallia, joka on syntynyt uudelleen konservatorion konserttitalona. Emme myöskään käy konsertissa Teatro Circossa, vaan haemme Plaza de Marqués de Rafalin varrella olevasta turisti-infosta kartan ja tutkimme vanhimman osan kortteleja ja kirkkoja. Ensimmäinen kohteemme on mahtava dominikaanien perustama kirkko ja koulukompleksi Colegio Santo Domingo, jota on jopa kutsuttu idän Escorialiksi. Tätä renessanssin ajan helmeä ryhdyttiin rakentamaan 1500-luvulla. Luostarikirkon lisäksi täältä löytyy kaksi upeata pylväskäytävää, toinen renessanssityylinen, toinen barokkia. Colegio toimi yliopistona vuosina 1610-1824. Vuodesta 1999 se on jälleen toiminut yliopistorakennuksena, tällä kertaa osana Alicanten yliopistoa. Sen takana on Miguel Hernándezin kotimuseo. Olemme jo kertoneet viime vuosisadan suuren runoilijan satavuotisjuhlista (MCB 2/2010, sivu 4). Käymme vielä kerran tutustumassa tähän koskettavan vaatimattomaan vuohipaimenen kotiin.
Orihuelan kaupungilla, jonka latinankielinen nimi on Aurariola ja valencian kielellä Oriola, on pitkä ja värikäs historia, sillä siitä ovat taistelleet iberialaiset, roomalaiset, länsigootit, maurit ja aragonialaiset. Se on ollut jopa vuosina 713-910 Tudmirin kuningaskunnan pääkaupunki. Se on aina ollut suhteellisen vauras. Sananlaskukin sanoo, "Llueva o no llueva, trigo en Orihuela" eli satoi tai ei, vehnää Orihuelassa.
Vanha kaupunki syntyi jyrkän mäen harjanteella olevan vanhan ja mahtavan kokoisen Seminario de San Miguelin ja Segura-joen väliselle kapealle kaistalle. Sen sokkeloiset ja kapeat kujat sekä pienet aukiot tarjoavat mitä mainioimmat kulissit helmikuun alussa pidettäville keskiaikaisille markkinoille, jotka ovat Espanjan suurimmat kävijämäärältään. Orihuela-Alicanten hiippakunnan tuomiokirkko eli Santa Iglesia Catedral del Salvador on yllättävän vaatimaton ulkoapäin, sillä se rakennettiin vuonna 1305-1355 alunperin korttelikirkoksi vanhaa Aljama-moskeijaa muunnellen. Siitä tuli tuomiokirkko vasta 1500-luvulla. Loistokkuus, mm. taidokkaat takorautatyöt, löytyvätkin sisätiloista. Nelikerroksinen goottilainen torni on sen vanhin osa. Pääsisäänkäyntejä on yllättäen kolme: goottilainen, renessanssiajan sekä barokkin ajan. Orihuelan Semana Santan eli pääsiäisviikon mahtavat kulkueet ovat kuuluisat kautta maan. Niissä huppupäisten katumusta harjoittavien ryhmien kantamat pasot eli patsaat, joiden kasvot ovat täynnä tunnetta, ovat monien tunnettujen taiteilijoiden kuten Salzillon, de Bussyn ja V aleran käsialaa.
Piispan palatsi ja tuomiokirkon torni Segura-joelta nähtynä.
Nälkä lähtee varmasti keskiaikaisilla herkuilla.
Käynti Miguel Hernándezin kotimuseossa on koskettava.
Miguel Hernándezille omistettu tutkimuskeskus.
4
Meidän Costa Blanca 2/2011
Hedelmä- ja vihanneskauppahalli on nyt konservatorion konserttitalo.
Kulttuurikeskus ja turisti-info ovat saaneet uudet tilat.
Keskuspuiston suihkulähde tanssi musiikin tahdissa.
Näkymä vanhasta kaupungista
Kaupunki valloitettiin takaisin maureilta heinäkuun 17. päivänä vuonna 1243 äsken mainittujen marttyyrien nimipäivänä. Niinpä heinäkuun lopulle ajoittuvat laajat Moros y Cristianos-fiestat. Erikoista on El día de pájaro eli Linnun päivä, jolloin kristittyjen valloittajien lippua Gloriosa Senyera de Oriol kannetaan juhlasaatossa.
Santiago -kortteli oli alunperin muurien sisällä oleva kaupungin vanhin lähiö. Iglesia paroquial de Santiago Apóstol on tämän
kirkossa oli jo ollut pienehkö museo. Uusi museo sijoitettiin aivan tuomiokirkkoa vastapäätä olevaan piispan palatsiin, Palacio Episcopal, joka oli rakennettu 1500-luvulla joen varrelle entisen sairaalan paikalle. Suurista tallinovista astutaan nyt sisälle palatsiin ja noustaan punaista portaikkoa pitkin näyttelytiloihin. Kuuluisin työ on V elásquezin maalaama Pyhän Tuomaan kiusaus, jossa enkelit ovat niin inhimillisen näköisiä. Osa töistä on pitkäaikaisella lainalla pääkaupungin Prado-museosta. Lisää näyttelytiloja löytyy tuomikirkosta. Esittelytekstit ovat kaikki myös englanninkielellä. Tämän uuden Museo Diocesano de Arte Sacron avajaiset helmikuun lopulla 2011 olivat henkilökohtainen voitto Orihuela-Alicanten hiippakunnan pitkäaikaiselle piispalle Rafael Palmerolle. Hän tulee jäämään eläkkeelle tänä kesänä heinäkuun 27. päivänä, jolloin hän täyttää 75 vuotta. Nyt jo jännätään, ketä Vatikaani valitsee hänen seuraajaksensa. Toki Palmero on saanut kiitosta mm. tavasta, jolla hän on aktivoinut alueemme maallikkoja, mutta silti tilalle toivotaan nuorta piispaa, jota ei varjostaisi Francon ajan taantumuksellisuus.
Teksti: Antero Ojanto Kuvat: Lillu Lindström ja Hannu Markkanen
korttelin kirkko ja alunperin moskeija, jonka goottilaista muotoa on muunneltu useita kertoja aikojen kuluessa. Sisäänkäynnin yllä on ns. katolilaisen kuningasparin kilpi, sillä juuri täältä Fernando ja Isabel lähtivät valloittamaan Granadaa. Vuonna 2003 pidetty espanjalaisen hengellisen taiteen näyttely Semblantes de la Vida (Elämän eri näkökannat), joka oli esillä vanhan kaupungin edellämainituissa neljässä kirkossa sekä piispan palatsissa, oli jymymenestys. Kirkot ja näyttelytilat oli korjattu ja puhdistettu. Tuomiokirkko oli ensi kertaa sisältä kunnolla valaistu. Yli 400 työtä oli esillä - maalauksia, veistoksia, kulta- ja hopeatöitä, tekstiilejä, huonekaluja ja käsinmaalattuja kirjoja - joista monet olivat olleet suurelta yleisöltä näkymättömissä eri luostareissa ja yksityiskappeleissa. Ihmisiä tuli niitä katsomaan bussikaupalla eri puolilta maata, joten näyttelyä jouduttiin jatkamaan kahteen otteeseen usealla kuukaudella. Tuolloin syntyi myös ajatus uudesta museosta, jossa olisi esillä Valencian alueen hengellisen taiteen mestariteokset. Toki tuomioMeidän Costa Blanca 2/2011
5
JAMON IBÉRICO DE BELLOTA ainutlaatuinen kinkku, joka vaatii lähes 5 vuoden työn
Kaikki ovat epäilemättä maistaneet jamón serranoa, tätä espanjalaista kuivattua kinkkua, jota riippuu kasapäin bodegan kuin bodegan katossa tai kokeneet valinnan vaikeutta kaupan leikkeletiskillä, kun tarjolla on jamón de bodegaa, jamón ibéricoa, jamón ibérico de ceboa jne. ja hintahaitari voi olla alle 10 /kg aina 70 asti tälle parhaalle jamón ibérico de bellota laadulle.
Mikä on ibérico-sika ja miten se kasvatetaan
1. ROTU Ibérico-sika syntyy aina puhdasrotuisesta ibérico-emakosta. Siitoskarju voi olla sekoitus myös muista roduista, lähinnä Jerseystä. Mutta se mikä tekee porsaasta aidon ibéricon de bellotan on ravinto. 2. RUOKINTA Jos ibérico-porsaat kasvatetaan sikalassa ja ruokitaan rehulla, se ei ole de bellota. Laatuluokituksen mukaan ibérico-sian on lihotusvaiheen lopulla saatava lisäpainoa vähintään 44 kg syömällä yksinomaan tammenterhoja (bellotas) sekä yrttejä ja juurimukuloita. 3. KASVUALUE - La Dehesa Dehesaksi kutsutaan Espanjan lounaisosalle tyypillistä korkki- ja rautatammia kasvavaa ekosysteemiä, jonka laajuus on noin kaksi miljoonaa hehtaaria ulottuen Huelvasta ja Cordobasta Extremaduraan ja Salamancaan asti. Siellä ibérico-possut liikkuvat puolivilleinä koko kesän ja syövät mitä sattuvat löytämään. Näkevät jopa nälkää. Kun sitten alkaa nk. montanera eli ajanjakso lokakuusta helmikuulle, jolloin tammenterhot kypsyvät ja putoavat maahan, siat alkavat ahmia tätä himoitsemaansa herkkua jopa 10 kiloa päivässä ja lihovat kilon päivää kohden parhaimmillaan! Kolme kuukautta tätä eldoradoa ja siat painavat 150-160 kiloa. Tämä perinteinen kasvatusmenetelmä vaatii hehtaarin alueen sikaa kohti ja se on hidas; lähes 2 vuotta kasvua ja 3 vuotta lisää kinkkujen kypsytykseen. Ei ihme, jos parhaat de bellota-kinkut voivat maksaa 400e/kpl. Eri asia on sitten, jos käytetään teollisia lisärehuja ja -valmistusmenetelmiä. Jos montaneran aikana annetaan terhojen lisäksi rehua, kinkkuja pitää nimittää jamón ibérico de recebo tai jos käytetään pelkästään tehoruokintaa ne ovat jamón ibérico de cebo, puhumattakaan näistä nk. jamón de bodega, jolloin valmistusprosessi on mekanisoitu ja kinkut ovat valmiita 1,5 vuodessa. Italialainen Parman kinkku on tätä tyyppiä. VALMISTUSPROSESSI Kun siat ovat saavuttaneet 150 kg painon, ne teurastetaan. Alkaa kinkkujen kypsytys. Siinä on 4 vaihetta:
Kuva: VK
lautumista lihasmassaan ja maitohappokäymisen kautta kypsyttää sitä. 4. KYPSYTYS Kun kinkut ja lavat on lajiteltu ja laatuluokiteltu painon ym. mukaan ne siirretään varastoihin, joissa ne viipyvät 6-18 kk. 15-20 asteen lämpötilassa ja 60-80% kosteudessa. Lihamestari kokeilee aika ajoin ovatko kinkut saavuttaneet halutun kypsyysasteen käyttämällä hevosen luusta tehtyä pitkää neulaa, jonka työntää syvälle kinkkuun ja pääosin tuoksun perusteella tekee arvionsa. Mainittakoon vertailun vuoksi, että Suomessa siat lähtevät teuraaksi kasvatussikaloista n. 6 kk ikäisinä ja keskipaino on siinä 75 kg paikkeilla. Anekdoottina voi kertoa, että niistä yritettiin aikoinaan 80-luvulla valmistaa Oulun liepeillä eräässä Valion vanhassa meijerissa jamón serranoa. Yrittäjä kävi Espanjasta asti hakemassa oppia. 500 kpl:n koe-erää kutsuttiin lumikinkuiksi. Lopputulos muistutti lähinnä "viulukoteloita"! Reijo Kuisma
1. SUOLAUS Kinkut pinotaan kasoihin. Joka kerroksen väliin runsaasti karkeaa merisuolaa ja päälle niin että ne ovat suolan peitossa. Suolausjakso on päivä per lihakilo eli 2-3 viikkoa 1-5 asteen Costa Blancan suomalaisilla on tapana kokoontua kesällä Suolämpötilassa ja 90% suhteellisessa kosteudessa. Sen jälkeen messa yhteisiin tapaamisiin. Tulevan kesän tapaamisista ovat kinkut pestään ja huuhdellaan. varmistuneet: 2. RIIPUTUS Lahti, torstai 9.6 klo 12 Lahden satama, kahvila Kariranta Jäähdytyshuoneissa 1-2 kk:n ajan 3-6 asteen lämpötilassa. Tavoitteena on, että suola imeytyy tasaisesti kinkkuihin. Kinkun Tampere, tiistai 14.6. klo 12 Tammelantori rasvalla on tärkeä osuus tässä prosessissa. Turku, torstai 18.8. klo 14.00 Ravintola Koulussa, Historia3. KUIVATUS luokassa. Yläkerrassa lounasmahdollisuus ennen tapaamista. Seuraavat 6-9 kk. kinkut riippuvat avoimissa kuivatushuoneissa, joissa luukkuja avaamalla ja sulkemalla voidaan lämpötilaa sää- Pori, lauantai 20.8. klo 12 Eetun aukio Ice Cream Cafe. Samalla dellä 15-30 asteen välillä, joka edistää rasvojen luonnollista su- mahdollisuus osallistua Pori Folk -tapahtumaan.
Espanjansuomalaisten kesätapaamisia Suomessa
6
Meidän Costa Blanca 2/2011
SOFI OKSANEN
Suomen kulttuuri on saanut todellisen gurun, kun Sofi-Elina Oksanen aloitti hengenlahjojensa jakamisen suomalaisille. Sofistahan näkee jo ensi katsomalla, että hänen täytyy olla taiteellinen nero. Eihän kukaan voi näyttää tuollaiselta, ellei hänellä ole poikkeuksellisia lahjoja. Sofi on 34 ikävuoteensa mennessä kahminutkin jo kaiken mahdollisen kirjallisuuden saralla. Joko hän on voittanut erilaisia palkintoja tai ollut ainakin ehdolla lähes kaikkeen. Sofi Oksanen on myös kustannusalan uusi tähti. Koska Suomessa olevat kustantajat eivät ymmärtäneet suurta taiteilijaa, piti hänen perustaa oma kustantamo. Tulevaisuus näyttää, ymmärtääkö Sofin kustantamo Silberfelt kirjailija Sofi Oksasta vai meneekö tuon taiteilijan hengellinen lahjakkuus jo omankin kustantamon mahdollisuuksien yli. Sääliksi käy WSOY.tä, kun menettivät tuollaisen kruununjalokiven. Oksanen ei kuitenkaan heti ollut huipputähti, vaan hän kirjoitti pari kirjaa, ennen kuin kirjallisuuspiirit tajusivat Sofin lahjakkuuden. Hänen romaaninsa Puhdistus putsasikin sitten koko pöydän ja kaikki kulttuuri-ihmiset olivat haltioissaan, ei vain Suomessa, vaan ympäri maailmaa. Löydettiinhän pitkän odottelun jälkeen varsinainen "kulttuurimessias", joka tsunaminaisen vyöryn lailla hautasi vanhat homehtuneet käsitykset alleen. Sofi Oksasen taiteellinen lahjakkuus on pätevöittänyt hänet myös lausunnonantajaksi lähes kaikkeen. Tällöin ei tarvitse olla kysymys vain kirjallisuudesta tai edes kulttuurista. Sofi pystyy antamaan lausuntoja kaikesta. Häntä myös uskotaan, onhan hän kirjoittanut Puhdistuksen. Lausuntojen antaminen ei rajoitu Suomeen, vaan hän antaa niitä sujuvasti ulkomaillakin. Sofin lausunnot suomalaisista on otettu mielenkiinnolla vastaan esimerkiksi Tanskassa, kun hän kertoi kansallisuusominaisuuksistamme. Oikeastaan Sofi Oksanen on osoittautunut päteväksi kaikkeen muuhun paitsi kirurgiksi, mutta voi hän olla pätevä siihenkin, aika näyttää. Aiemmin mainitsin Sofi Oksasen ulkonäöstä, joka viittaa käsitykseen goottilaisuudesta. En tiedä, onko Sofi siksi hyvä kirjailija, kun hän näyttää omituiselta, vai näyttääkö hän omituiselta, koska on hyvä kirjailija. Vanha satu "Keisarin uusista vaatteista" ei ole tullut vain minun mieleeni vaan monet muutkin ovat tuosta maininneet. Kukaan ei kuitenkaan uskalla epäillä Sofin erinomaisuutta, koska silloinhan tällainen henkilö osoittautuisi "kulttuuri-invalidiksi", joka ei ymmärrä mistään mitään. Taidankin olla ainoa, joka julkisesti tunnustautuu täysin Sofivammaiseksi. En ole edes lukenut hänen kirjojaan tai nähnyt hänen kirjoittamaansa
KOLUMNI
näytelmää. Minulla ei olekaan pätevyyttä arvostella Sofin tuotantoa, mutta ilmiötä Sofi Oksanen kyllä. Sofin yhteiskunnallinen esilläolo herättää kysymyksiä, jotka kaipaavat rehellisiä vastauksia. Kiittäkäämme, että juuri suomalaisille on suotu kunnia ja autuus saada Sofi Oksanen keskuuteemme. Hän saa antaa meistä minkälaisia lausuntoja tahansa, kunhan pysyy suomalaisena. Sofi-Elina Oksasen Nobelpalkintoa odotellen.
Väinö Karjalainen
Mölkyn peluuta Torreviejassa
Karjalakerholaisten keskuudessa Torreviejassa syntyi ajatus, että pitäisi olla jotain kaikille sopivaa ulkoilua ja silloin huomattiin, että kesäistä mölkyn peluuta voisi harrastaa täällä läpi talven. Syksyksi 2007 hankittiin Suomesta mölkyt ja niin alkoi mölkyn peluu. Mölkkyä on pelattu Acequionin rannalla kerran viikossa aina kun ilmat ovat sallineet. Pelaajien määrä on kasvanut kaiken aikaa ja nyt on jo monena pelikertana kolmet mölkyt käytössä. Noin 10 henkeä on ideaali pelaajien joukko. Silloin heittokerran väli ei veny liian pitkäksi ja kaikkien mielenkiinto säilyy. Peli ei vaadi mitään erikoistaitoa eikä erikoisvälineitä pelaajalta, heittokapula kun saattaa tehdä omat kiemuransa kauankin heittäneen kädestä. Ensikertalainenkin voi olla mestari. Opas-
Mölkky on suosittu suomalainen ulkoilmapeli. Se muistuttaa monia pelejä, joita on pelattu Euroopassa keskiajalta lähtien.
tusta saa kädestä pitäen eri heittotyyleille. Mukavaa yhdessäoloa on jatkettu yhteisellä ruokailulla pelin jälkeen jossakin lähellä olevassa ravintolassa, joten kenenkään ei ole tarvinnut sinä päivänä murehtia ruokailua kotona. Mölkkyporukka oli viime syksynä "korkean paikan leirillä" kun vierailimme suomalaisten viinitilalla Jumillassa. KahVillan ja Suomi-kaupan pyynnöstä teimme myös näytöspelin heidän edessään olevalla aukiolla syksyllä. Pelipäivä on tänä talvena ollut tiistai. Mölkyt ovat kulkeneet aina jonkun pelaajan mukana, joka on tiennyt tulevansa seuraavalla viikolla pelaamaan. Mukaan mahtuu aina uusia kun joukkomme vaihtelee kunkin menojen mukaan. Aila Sivula
Meidän Costa Blanca 2/2011
7
Gallerian on palveleva kauppakeskus!
Keskellä Torreviejaa sijaitsee skandinaavinen kauppakeskus Gallerian. Monipuolinen, palveleva kauppakeskus on katutasossa kahdessa kerroksessa Calle La Loman puolivälissä. Talo on sillä lailla hauska, että molemmat kerrokset ovat katutasossa eri puolilla taloa. Paikka tunnetaan myös Scandinavian Shopping Centre nimellä, sen palvelukonsepti on vuosien mittaan hioutunut vastaamaan entistä paremmin pohjoismaalaisten tarpeisiin.
Gallerianissa ovat mm. suosittu lounas- ja tapahtumaravintola Santana, matkatoimisto, tele- ja datapalveluyritys, skandinaavinen lääkäriasema ScandiCare jossa et joudu odottamaan vaan saat erikoislääkärin palvelut heti. Lisäksi paikalla ovat suomalaisten hyvin tuntemat pulla- ja leipäkauppa Moritz ja MTB-kenkäkauppa sekä monta muuta tuttua paikkaa. Yhtenä uusimmista yrityksistä on emalisia nimi- ja muita kylttejä valmistava MIX. Kauppakeskuksessa palvellaan tavoitteensa mukaisesti pohjoismaisia asiakkaita mahdollisimman monella tavalla. Ja mikä suomalaisittain katsottuna on hyvä asia on se, että monessa paikassa palvellaan myös suomenkielellä.
Gallerianin "primus motorina" toimii Ruotsista muuttanut yrittäjä Hassan Mirzakhani, joka on tottunut yhteistyöhön kaikkien skandinaavien kanssa.
taitoja ja haluat keskeiseltä paikalta näyttelytilan töillesi, niin Gallerianin kanssa voit sopia näyttelyn ajankohdista. Yrittäjä Hassan Mirzakhani on valinnut yhteistyökumppanit huolellisesti ja pitää säännöllisesti yhteyttä myös asiakkaisiin saadakseen tietää kuinka Gallerianin kautta saadut palvelut toimivat. Hänen tavoitteensa on, että heidän kauttaan välitetään vain erinomaisia palveluita. Kaikkien joko liiketilaa vuokranneiden tai näyttelytilassa olevien yhteistyökumppanien taustat on tarkistettu. Taustalla on se, että asiakas voi olla tavaroita tai palveluita ostaessaan varma, että hän asioi luotettavan, asiansa hoitavan vastuullisen yrittäjän kanssa. Tulevaisuuden toive on, että tämän saman katon alta löytyisivät kaikki skandinaavien tarvitsemat peruspalvelut jokaisen omalla äidinkielellä. Gallerianissa, sen ravintola Santanassa oli koko syksyn parina iltana kuukaudessa jazz-iltoja, joissa esiintyi paikallisia muusikoita. Kaiken tapahtumatoiminnan takana on tavoite saada aikaiseksi mahdollisimman paljon erilaisia tapahtumia, jotka keräävät skandinaavit yhteen. Parhaillaan on menossa "kokkisota" kilpailu, jossa 20 eri amatöörikokkia tekee ravintola Santanan lounasGallerian-kauppakeskus on katutasossa kahdessa kerroksessa Calle La Loman puolivälissä.
Gallerianin "primus motorina" toimii Ruotsista muuttanut yrittäjä Hassan Mirzakhani, joka on tottunut yhteistyöhön kaikkien skandinaavien, myös suomalaisten kanssa. Hän on ollut mukana vuodesta 2002, eli alusta alkaen kehittämässä kauppakeskusta ja sen palvelukonseptia. Tällä hetkellä Gallerianista saa apua lähes kaikkiin inhimillisiin asioihin. Kauppakeskuksen toisessa kerroksessa on palvelutoimisto, jonka yhteydessä on pysyvä näyttely, jossa on valtava määrä erilaisten yhteistyökumppanien materiaalia. Sieltä löytyvät mm. hälytinlaitteita, satelliittivastaanottimia, ilmastointilaitteita, vakuutuksia, lasituksia, putkiasennuksia, rakennuspalveluita ja montaa muuta asiaa tarvitseville asiakkaille apua. Paikalla on jopa postimerkkien myyntiä sekä kahdessa eri paikassa postilaatikot. Supermarket Landhandelin kauppias haluaa kuulla suomalaisilta mitä sellaisia tuotteita on, joita asiakkaat haluaisivat saada, mutta eivät saa. Hän on valmis etsimään ne ja ottamaan niitä myyntiin. Jos harrastat aktiivisesti jotain käden
Gallerianissa jatketaan taas ensi syksynä suosittuja jazz-iltoja.
8
Meidän Costa Blanca 2/2011
Lounas- ja tapahtumaravintola Santanan skandinaavinen lounas on ollut suosittu.
Gallerianin ravintola Santanassa voi sopia tapaavansa tuttuja vaikka perjantaimarkkinoiden aikaan.
listalle kolmena päivänä viikossa annoksia. Asiakkaat antavat näille annoksille pisteitä. Kolme eniten pisteitä saanutta "kokkia" pääsee loppukilpailuun, jossa ammattikokit arvioivat kilpailijoiden annoksia. Lisäksi nyt keväällä (6.-7. huhtikuuta) yksi suurimmista ponnistuksista on Skandinaavisen koulun kanssa yhteistyössä tehtävä huutokauppa. Sen tuotto menee syöpälasten hyväksi. Syksyllä on myös tarkoitus jatkaa suosittuja jazz-iltoja. Tähän pohjoismaiseen kauppakeskukseen kannattaa ehdottomasti ainakin pistäytyä.
Teksti ja kuvat: Teppo Tiilikainen
Meidän Costa Blanca 2/2011
9
Yksi Córdoban tärkeimpiä muistomerkkejä on 700-900-luvuilla rakennettu moskeija, La Mezquita. Vuonna 1236 kristittyjen tultua valtaan sen sisäpihalle rakennettiin katedraali. Sisäpihan puisto mukailee alkuperäistä 700-900 luvuilta.
Córdoba sijaitsee Guadalquivir-joen varrella, vanhan kaupungin kohdalla joen ylittää roomalaisten rakentama silta.
Lähes kaikissa Andalusian kaupungeissa pääsee kaupunkeihin tutustumaan oikeiden andalusialaisten hevosten kyydissä.
Jerezin ja ympäristön viihinvalmistajat säilyttävät sherryä 500-600 litran vetoisissa tammitynnyreissä. Tio Pepen kellarissa tynnyrit on koristeltu vientimaiden lipuilla.
pääkaupunki. Siellä on Claudius Marcelluksen rakennuttaman temppelin rauniot, romaanisen sillan kunnostetut rauniot ja muita romaanisia rakennuksia. 700-luvulla islaminuskoiset maurit valloittivat kaupungin. Yksi kaupungin tärkeimpiä muistomerkkejä on 700-900-luvuilla rakennettu moskeija, La Mezquita. Vuonna 1236 kristittyjen tultua valtaan sen sisäpihalle rakennettiin katedraali. Ilman katedraalia moskeija olisi maailman kolmanneksi suurin moskeija. Moskeijaan ja sen yhteyteen rakennettuun katedraaliin kannattaa tutustua, ne ovat yleisölle avoimena. Koko Córdoban vanha kaupunki on kirjattu UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Vanha kaupunki on elävä kokonaisuus, alakerroisssa kauppoja ja tavernoja, yläkerroissa asutaan. Sille tun-
nusomaista on ahtaat kadut, matalat rakennukset ja aivan huikeat patiot. Patioista osa on turisteille avoinna. Matkalla Costa Blancalta Sevillaan moottoriteitä reunustivat mantelipuuviljelmät aina Murcian maakunnan ja Andalusian rajalle asti. Sen jälkeen maisema oli täyteen oliiviviljelmiä. Oliivi onkin yksi tärkeimmistä alueen kasveista. Viiniä ja sitrushedelmiäkin toki Andalusiassa viljellään. Matkan aikana tuli monta kertaa mieleen se kuinka vanha historia Espanjalla oikein on. Andalusia vei kyllä osan sydämestä mukanaan. Sinne pitää päästä uudestaan. Teksti ja kuvat: Teppo Tiilikainen
MCB-lehti Facebookissa
Yhteiskunnan virtauksia seuraavana julkaisuna Meidän Costa Blanca -lehti on mennyt Facebookiin viime tammikuussa. Kavereiksi kutsuttavia kontakteja on syntynyt jo yli 200 henkilön kanssa. Mikäli sinä lukijamme olet itse mukana Facebookin sivuilla, niin olet tervetullut myös MCB-lehden kaveriksi. Lehden fb-seinälle voit kirjoittaa esimerkiksi juttuvinkkejä tai lähettää terveisiä toimitukselle. Voit myös osallistua eri aiheista syntyviin keskusteluihin ja mielipiteiden vaihtoon. Tervetulleita ovat Espanjaa ja erityisesti Costa Blancaa sivuava kuva-aineisto. Espanjaan liittyvää monipuolista uutisaineistoa on myös löydettävissä MCB:n fb-sivulta.
Meidän Costa Blanca 2/2011
HOIVAA JA HUOLENPITOA KOTIIN
Hieronnat: nivel, hermorata ja intialainen päähieronta. Magneettihoitoa. Niveloppilas hieronnat 20
Tiedustelut +34 693 698 661 Villas Don Sancho C/Rosa 7, In 203, Orihuela Costa
Anne Ahlgren
11
Karjalakerhon tarinaa
Viisi vuotta sitten Costa Blancan Suomi-Seura teki itsenäisyyspäivän matkan Albaceteen. Tuon matkan aikana huomattiin, että joukossamme on huomattava määrä henkilöitä, joiden juuret johtavat Karjalaan. Heräsi ajatus, että miksei meillä Torreviejassa voisi olla Karjalakerho.
Pari kuukautta asiaa kehiteltiin ja helmikuun alussa 2006 oli ensimmäinen ns. perustava Karjalakerhon kokous. Toiminta-ajatuksena oli kerätä yhteen Karjalasta ja karjalaisuudesta kiinnostuneet täällä asuvat ja vierailevat ihmiset. Karjala kerho ylläpitää karjalaista kulttuuria ja jakaa tietoa menneestä ja nykyisestä Karjalasta. Näiden viiden toimintavuoden aikana olemme ehtineet tehdä jo kaikenlaista. Olemme kuulleet omakohtaisia kertomuksia, millainen Karjala oli "silloin ennen" ja mitkä olivat tunnelmat sieltä sodan jaloissa paetessa. Joukossamme on nimittäin edelleen henkilöitä, jotka ovat eläneet rauhan aikaa ennen viime sotia Karjalassa. Myös nykyisessä Karjalassa matkanneiden kertomuksia olemme kuulleet ja nähneet runsaasti matkakuvia. Karjalaista perinnettä olemme vieneet eteenpäin pitämällä vuosittain karjalanpiirakoiden paistopäiviä, jolloin kaikki ovat olleet tervetulleita opettelemaan piirakan rypytystä ym. siihen liittyvää taitoa. Karjalaisia ruokiakin olemme valmistaneet toisten suomiseuralaisten syötäväksi, tietenkin karjalanpaistia ja mm. hapankaalikeittoa. Olemme myös opetelleet paikallisen tortillan tekoa, jotta voisimme Suomessa käydessämme viedä espanjalaista keittiökulttuuria sinne päin.
Karjalakerhon vierailu Lafuenten museossa
laulavat, mutta vain toisten kanssa eivätkä esimrkiksi karaokessa. Torreviejan musiikkitarjontaan taas olemme tutustuneet käymällä konserteissa. Suurin koitos kerhollemme varmasti on ollut, kun täällä vieraili suuri tanhu- ja musiikkiryhmä Suomesta. Järjestimme Palacio de la Musicassa karjalaisen musiikin illan. Kesäaikana Suomessa olemme tavanneet Karjalan liiton kesäjuhlilla eri puolilla Suomea. Olemme hankkineet oman kyltin, jonka takana voimme marssia juhlakulkueessa. On ollut mukava kuulla kadunvarsilta "Hyvä Espanja!" , Ole Torrevieja! huutoja. Viime kesä oli mieleenpainuvin, kun Helsingissä pitkin Mannerheimintietä kuljimme ja eduskuntatalon portailta kuului huuto "Viva Espanja!". Nykyisin on Suomessa myös kesäisin evakkovaellus, jolloin muistellaan Karjalasta lähtöä sotaa pakoon. Siinäkin on kerholaisiamme ollut mukana.
Karjalakerhon joululaulutilaisuus Suomi-Seuralla
Pääsiäisen aikaan olemme olleet Suomi-koulussa opettemassa lapsille virpovitsojen tekoa sekä virpomisloruja. Suomi-Seurassa lapset sitten saivat esittää taitojaan. Karjalan historiaan liittyviä luentoja olemme kuulleet useampia ja karjalaiseen elämäntapaan liittyviä: ruokailuun, juhlintaan, asumismuotoihin, saunomiseen ja karjalaisen naisen elämänympyröistäkin on kuultu. Sotalasten tarinoitakin olemme kuulleet parikin kertaa ja nekin omakohtaisia kertomuksia. Emme ole pelkästään jääneet historiaan pölyttymään, vaan olemme myös tutustuneet paikalliseen kulttuuriin. Torreviejan museoissa olemme joukolla käyneet ja Alicantessakin olemme vierailleet taidetta tutkimassa. Myös paikalliseen viinikulttuuriin on tutustuttu bodekoissa ja ruokakulttuuriin paikkakunnan ravintoloissa. Pari kertaa olemme järjestäneet Suomi-Seurassa Kalevalanpäivän juhlat ja tilat ovat olleet aivan täydet. Yhteislaulutilaisuuksiakin olemme myös pitäneet, sillä on paljon ihmisiä, jotka mielellään
Meille kerholaisille tiedoksi on tilattu Suomen Karjala-lehti, joka ilmestyy kerran viikossa, mutta postitetaan meille kahden viikon välein. Sen lehden välityksellä saamme tietoa miten Suomessa karjalaiset toimivat ja moni seuraa sitä kautta tuttujensa elämää. Kokoontumisissamme on aina ilonen ilmapiiri. Joukkoomme ovat kaikki tervetulleita. Vaikka pääaiheemme on Karjala, niin kerho on tarkoitettu kaikille iloisille ihmisille.
Aila Sivula
Suomen eduskuntavaalien (17.4.) ennakkoäänestys Costa Blancalla
toimitetaan Torreviejassa, paikkana on Restaurante Los Arcos, Avda Baleares 34, Urb. Casa Primavera
6.-9.4.201 1 klo 1 0.00-1 4.00
12
Meidän Costa Blanca 2/2011
Kaikki hyöty digikamerasta, osa 3
Pääasia esiin
Aikaisemmissa osissa keskityttiin paljolti digitaalisten kameroiden teknisiin piirteisiin ja niiden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Tässä viimeisessä osassa ovat esillä asiat, joilla kuvaaja voi vaikuttaa siihen, että saa aikaiseksi puhuttelevampia kuvia.
Valokuvauksessa on pari tärkeää asiaa, joilla pääkohde tuodaan esiin valo ja sommittelu. Kuvassa kuva-alalla tulee pääosassa olla itse pääkohde. Sitä voidaan korostaa sommittelulla. Eliminoidaan esimerkiksi taustalla olevat häiriötekijät. Parasta tietenkin olisi, jos pääkohteen voi sommitella rauhalliselle taustalle, se ei valitettavasti aina vaan ole mahdollista. Sanotaan vaikka, että henkilökuvassa pään takana ei saisi olla ääriviivoja rikkovia elementtejä, pahimmillaan päästä nousevaa pylvästä tai muuta sellaista. Hyvä tapa, jolla erilaisia häiriötekijöitä voi hallita, on käyttää hyväksi terävyydensäätöä. Suurilla aukoilla kuvatessa kohde saadaan erotettua pehmeäpiirteisestä taustasta hyvin. Sommittelussa toimii hyvin kun muistaa, että länsimainen lukusuunta on vasemmalta oikealle. Se toimii myös valokuvissa. Vasemmalla puolella kuvaa olevia kohteita pidetään yleisesti tärkeämmässä asemassa kuin oikealla olevia. Samoin vasemmalla puolella kuvaa olevat elementit huomataan ensimmäisenä. Valokuvien sommittelussa toimivat samat lainalaisuudet, joita taiteilijat ovat tauluissaan käyttäneet satojen vuosien ajan. Valon käyttöä pidetään yhtenä kuvasommittelun peruselementeistä, itse lisäisin sen yhteyteen myös värien käytön. Väriympyrä ja värien vaikutuksista on hyvä olla perillä. Ainakaan siitä ei ole haittaa. Päävärit ovat punainen, sininen ja keltainen. Nämä ovat ns. itsenäisiä värejä, joita ei voi sekoittaa muista väreistä. Välivärit eli oranssi, violetti ja vihreä syntyvät päävärien sekoituksista. Pääväreillä saadaan aikaiseksi myös kaikki muutkin värit. Väriympyrän vastakkaisilla puolilla olevia olevia värejä sanotaan vastaväreiksi. Jos valokuvatessa on mahdollista hyödyntää vastavärejä, saa tehokkaita kuvia. Esim. punaisen kasvin taustalle valitaan vihreitä kasvin osia, ei talon valkeata seinää. Erinomainen keino on keskittää huomio kuvan keskeisiin eli tärkeisiin alueisiin kuvaa rajaamalla. Rajaamisen saa aikaan helposti sopivalla objektiivi- tai polttovälivalinnalla ja suurella aukolla. Rajaamista on myös niin kuvaa otettaessa sen "kehystäminen", jossa kuvan etualalle sommitellaan elementtejä; puun oksia, porttikäytävä, puistokuja tai muuta sellaista. Nämä keinot ovat toki aika tavanomaisia, mutta kuitenkin peruskuvissa hyvinkin toimivia sommittelun menetelmiä.
<-- Torreviejan orkesteri esiintymässä Paseo Maritimolla. Kuvan pystyrajauksella kuvaan tulee kolmiulotteisuutta. Orkesteri ja yleisö ovat kyllä kuvassa, mutta jotain kuvan rytmityksessä on vikaa. Liikaa rauhattomia yksityiskohtia. Pystyrajaamalla kohde selkiytyi huomattavasti. Väkijoukkoa Torreviejan keskustassa kirkon edustalla, kuva on otettu normaalisti silmän korkeudelta. Väen paljous ei välity selvästi. Alla: Ihmisten määrä näyttää paljon todenmukaisemmalta, kun kuva on otettu edellisestä paikasta, mutta nostamalla kamera niin korkealle pään yläpuolelle kuin kädet antoivat periksi. Tähtääminen onnistuu hyvin takapuolen näyttöruudun avulla.
Tässä väriympyrässä ovat päävärit punainen, sininen ja keltainen sekä niistä sekoittamalla saatavat välivärit eli vihreä, oranssi sekä violetti. Väriympyrän vastakkailla puolilla olevia olevia värejä sanotaan vastaväreiksi. Jos valokuvatessa on mahdollista hyödyntää vastavärejä saa tehokkaita kuvia. Esim. punaisen kasvin taustalle valitaan vihreitä kasvin osia, ei talon valkeata seinää.
14
Meidän Costa Blanca 2/2011
LIISAN PALSTA
Teksti ja kuvat: Liisa Kultanen
Valencian taidonnäyte, Ciudad de las Artes y las Ciencias
Matkailijalle tulee mieleen, että onko tulevaisuuden kaupunki ehkä tällainen? Valencian mittavan tiede- ja taidekeskuksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1994. Neljä vuotta myöhemmin vietettiin avajaisia. El Turia -joen kuivatettuun uomaan nousi kahden kilometrin matkalle Valencian ylpeydenaihe, joka on nyt maailmalla tunnettu nähtävyys.
Alicanten suunnasta saavuttaessa matka oli helppo navigaattorin ansiosta. Kahden tunnetun arkkitehdin, Valenciassa syntyneen Santiago Calatravan ja Félix Candelan luoma kokonaisuus on silmiä hivelevä. Candela ei ehtinyt nähdä työtään valmiina, sillä hän kuoli vuotta ennen keskuksen avajaisia. Calatravan kädenjälki näkyy mm. Teneriffan auditoriossa. Keskuksen kuutta kohdetta ei ennätä nähdä yhden päivän aikana. Hemisféric-rakennus on kuin valtava ihmissilmä, puolipallon muotoinen "viisauden silmä". Toinen puoli heijastuu valaistuissa altaissa, joiden sivuille futuristiset rakennukset asettuvat.
Koko perheen kohde
Pääsylippujen hinnat ovat kohtuulliset. Merikeskuksen päivähinta on 25 , koko vuoden ajan voi vierailla 60 eurolla. Ryhmät ja eläkeläiset saavat alennuksia. Kansainvälinen hotelliketju Holiday Inn Ciencias on aivan tiedekeskuksen vieressä. Lähellä on myös ostoskeskuksia. Hotelli on suosikkini. Kolmen tähden lisäksi voisi myöntää plussan tai puolikkaan tähden kaupan päälle. Edullinen, siisti, hyvät sängyt, kohtelias henkilökunta ja runsas aamiainen. Internetin kautta varattuna hinta oli edullinen.
Delfiinit, varsinaiset vekkulit!
Oceanográfic
Espanjan prinssin mukaan on nimetty interaktiivinen museo, jossa katsoja joutuu osallistumaan taide-elämykseen. Mielenkiintoisimmalta näytti valtavista "Mikki Hiiren korvista" tehty kokonaisuus, Oceanográfic merikeskus. Se esitteli meille seitsemän meren ihmeitä. Siellä vilahtelivat meren asukkaat: hait, delfiinit ja miekkakalat toinen toistaan värikkäämpien lajien kanssa. Kas kummaa, siellä oli myös Pingu-pingviini kumppaneineen oikeassa ympäristössä.
Veikeää taidetta kaikille
Suomi-Seuralle, -koululle tai muulle yhteisölle tiedekeskus on hyvä retkikohde. Suosittelen oppaan käyttämistä. Näin alueesta saa parhaan kuvan ja säästää monta askelta. Siirtymämatkat ovat melkoiset: päivän kuntoiluannos tuli huomaamatta. Ilahduin keskuksen kasvatuksellisesta tekijästä: esittelyissä toistui luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen merkitys. Meidän kannattaa vaalia planeettaa yhdessä. Delfiiniesitys päätti kierroksemme merikeskuksessa. Merileijonien lailla yhdymme taputuksiin!
16
Meidän Costa Blanca 2/2011
Hiirijahdissa
Saimme kutsumattoman vieraan kotiimme Espanjan Torreviejassa syyskuun lopussa 2010. Hän majoittui lupaa kysymättä vaatehuoneemme ripustimessa roikkuneen aamutakin hihaan rakennellen sinne itselleen pesän. Takki oli tietysti allekirjoittaneen, kuinkas muuten.
Kotirauhaa vieraallemme ei kauan riittänyt, sillä vaimoni Leena oli etsimässä vaatteita samasta vaatetangosta, jossa pesä sijaitsi. Äkkiarvaamatta kotihiiri hyppäsi pesästään Leenan syliin ja siitä lattialle. Ja huutoa oli! Ilmeisesti molemmat olivat yhtä pelästyneitä, sekä hiiri että emäntä. Rauha kuitenkin palasi huusholliin ja muutamaan päivään ei tapahtunut mitään. Kuvittelimme jo, että vieraamme oli ehkä päässyt pakoon avoimesta ovesta, josta hän todennäköisesti oli tullutkin syksyn helteisillä ilmoilla. Mutta turha toivo, sillä viikon kuluttua huomasimme siivouskaapissamme runsaasti hiiren jätöksiä ja asumisjälkiä. No ei muuta kuin ryhdyimme tyhjentämään ja pesemään kaappia niin kuin olimme jo menetelleet vaatekaapin osalta. Kotihiirtä emme siivotusta kaapista tavoittaneet. Ja taas oli rauhallista viikon verran. Melkein unohdimme jo koko vieraamme. Sitten saapui tyttäremme syyslomavierailulle poikansa kanssa. Tässä vaiheessa olin asettanut hiirenloukun siivouskaapin lähelle varmuuden vuoksi. Mutta ei ollut apua pyydyksestä. Mustaleimainen juusto kyllä häipyi joka yö, mutta niin taitavasti sivusta syöden, että eipä lauennut ansa. Eräänä lomapäivänä tyttäremme kysyi, mikä täällä keittiössä rapisee? Lyhyen etsimisen jälkeen totesimme, että hiiri oli vetänyt yöllä näkkileivän mikron alle ja syödä rouskutti sitä aamiaisekseen. Mikron siirto aiheutti komean loikan työpöydältä siivouskomeroon, jonka ovi oli sopivasti auki. Pian tämän jälkeen huomasimme, että kolmanneksi pesäpaikaksi oli valittu tiskipöydän alakaappi. Ja taas pääsimme siivoamaan. Tässä vaiheessa hiiri ilmeisesti ajatteli, että teenpä vähän jäynää isäntäväelle, kun on ollut näitä häätöjä pesäpaikoista ja loukkua sekä kaikenlaista haitantekoa. Siispä Leenan sängyssä tyynyn alla oli terveiset runsaine jätöksineen, mutta ei ainoastaan kerran, vaan kaikkiaan kolme eri kertaa. Tässä vaiheessa ajattelimme, että nyt saa riittää. Siitä paikasta myrkkyä ostamaan. Mercadonan myyjä kertoi heillä olevan tehokasta myrkkyjyvää. No sitä tarjosimme kotihiirelle joka päivä. Hän söi kiitettävästi joka yö jyvät, mutta näytti voivan entistä paremmin ja liikkui hyvin vilkkaasti jälkiä jättäen. Pari viikkoa myrkkyjyviä syötettyäni ajattelin hiiren yksinomaan lihovan näillä
PAKINA
eväillä. Hyviä neuvoja ystäviltä saatuani menin Ferreteriaan ja kysyin oikein voimakasta hiirenmyrkkyä. Myyjä etsi pitkään ja toi lopulta punaista jauhetta pienissä paperipaketeissa. Toiveikkaana asettelin myrkyt kaikille pesäpaikoille. Tällä kertaa asunto oli taas vaatehuoneessamme. Hiirenmetsästyskautemme oli kestänyt jo pitkästi toista kuukautta ilman tulosta. Tämä uusikin voimakas myrkky kelpasi erinomaisesti. Vaikutti herkulta, jota syötiin joka yö. Hiiri ajatteli varmaankin, että no vihdoinkin tuli tätä kunnon ainetta ikäänkuin väkevää ruokaa. Taas kyselin tuttavilta, mitä pitäisi tehdä. Neuvoksi tuli: syötä, syötä vaan. Kyllä se aikanaan tehoaa. Niin se oli. Kissa ja hiiri leikki loppui 27.11.2010, kun meillä oli ystäväpariskunta kylässä ja hiiri rämpi sohvan alta matolle hyvin voipuneen näköisenä. Hännästä nostaen hän pääsi hiirien taivaaseen. Toivottavasti tästä tarinasta on lukijoille apua hiirenmetsästykseen ja siten selviätte lyhyemmällä metsästyskaudella. Hyvää Onnea Jahtiin!
Antonio
Suomi-Seuran kevätkokous
Costa Blancan Suomi-Seuran kevätkokous pidettiin 3.3.2011 kulttuurikeskus Virgen del Carmenissa Torreviejassa. Kokous kesti runsaat kaksi tuntia ja paikalla oli 137 jäsentä. Seuran toiminta- ja tilikertomus herättivät runsaasti keskustelua. Aurinkorannikon kuoro Örisevät konsertoi kokouksen jälkeen samassa paikassa. Kuoro edusti Fuengirolan Suomi-seura Suomelaa. Kuoro on toiminut jo 17 vuotta ja harjoittelee kahdesti viikossa. Se pitää säännöllisesti kaksi konserttia syksyllä ja keväällä. Tänä talvena kuoro piti kolme joulukonserttia eri kirkoissa Fuengirolassa. Kuoroon kuuluu 28-29 henkilöä ja sitä johtaa Jyri Hari-Salo sekä kuoron tiedottajana toimii Aarre Kallislahti. Kuoron mukana oli myös soittajina: Hilkka VesteMeidän Costa Blanca 2/2011
rinen mandoliini, Tarmo Toikka klarinetti ja Katriina Vesalainen kosketinsoitin. Kuorolla oli mukanaan myös kannatusjoukkoa. Matkaan oli lähtenyt kaikkiaan 108 henkeä.
Teksti ja kuva TK
Oikaisu
Meitä on pyydetty oikaisemaan aiemmin lehtemme numerossa 2/2010 sivulla 15 "Höpinät"-jutun yhteydessä ollut virheellinen tieto. Jutun mukaan ryhmä kokoontuisi torstaisin. Näin ei ole vaan Höpinät ryhmä kokoontuu PERJANTAISIN ravintola Veneziassa klo 15 alkaen. Huhtikuun alusta kokous siirtyy alkamaan vasta klo 18. MCB
17
Karnevaalihumua
Teksti VK Kuvat TK
Suomessakin on kauan vietetty laskiaisriehaa. Lapsena ei tuon merkitystä ja taustaa enempää mietitty. Vasta vanhempana on selvinnyt, että laskiainen tarkoittaa jo nimeltään paastoon laskeutumista. Paasto loppuu sitten pääsiäisenä. Suomessa ei tuohon paastoasiaan ole suuremmin kiinnitetty huomiota mutta joitain perinteitä liittyy kuitenkin juuri paastoon. Hernekeitto juuri laskiaisena on paastoa edeltävä voimakas ruoka. Pääsiäisen mämmi ja muut perinneruoat taas kuuluvat paaston lopettamiseen. Kaikella tällä on siis kristilliset perinteet. Katolisiin perinteisiin liittyvät kaikissa katolisissa maissa ja lähes kaikilla paikkakunnilla pidettävät karnevaalijuhlat laskiaisena. Tunnetuin näistä lienee Rion karnevaali. Torreviejassakin näitä karnevaalikulkueita on joka vuosi useina päivinä. Pääkulkue oli tänä vuonna 27.2.2011 ja tässä vähän siihen liittyvää tietoa sekä kuva-aineistoa. Ilma on usein hyvinkin epävakainen ja kylmä tuohon aikaan vuodesta mutta tänä vuonna oli onnea, kun sateet ehtivät mennä ja ilma oli kaunis. Lämpötilakin oli korkea aikaisempiin vuosiin verrattuna vielä illansuussa 17 astetta lähiapteekin mittarista katsottuna. Kulkueen alku myöhästyy säännöllisesti aina ja niin tänäkin vuonna. Parikymmentä minuuttia ehti mennä ilmoitetusta lähtöajasta, kun kulkue viimein nytkähti liikkeelle. Karnevaalikulkue menee käytännössä koko kaupungin läpi. Kulkueella on joka vuosi myös eri teema. Katsojan täytyy välillä hieraista silmiään mitä ihmeellisempien olentojen tullessa esiin. Yleensä hahmot ovat sadunomaisia mutta osa hahmoista muistuttaa kaukaisesta menneisyydestä. Esillä ei ole vain uskonnollisia, vaan myös muita esihistoriallisia henkilöitä. Erityisesti katsoja jää ihmettelemään sitä valtavaa taitoa ja kekseliäisyyttä, jolla hahmot ja rekvisiitta on saatu aikaan. Musiikki pauhaa aina todella kovaa. Aikaisempiin vuosiin verrattuna ei musiikki ole sidottu pelkästään ajoneuvoihin, vaan katujen varsiin asetetut äänentoistolaitteet huolehtivat musiikista. Yksiköt ovat siten kytketty toisiinsa, että kaikista kaiuttimista tulee sama musiikki. Musiikki on pääasiassa uudempaa ja vanhempaa lattarimusiikkia mutta mukaan mahtui myös esimerkiksi vanhaa rock´n rollia. Lopulta korvat lepäsivät, kun kulkue oli loppunut runsaan kahden tunnin jälkeen.
18
Meidän Costa Blanca 2/2011
Alkoholisti voi hoitaa sairauttaan
En ikinä olisi uskonut saavani näin mielekästä elämää, sanoo yksi ryhmän vete-
Alkoholismi on kuolemanvakava sairaus. Hoitamattomana se tappaa ennenaikaisesti. Tauti tunnetaan kaikkialla maailmassa. Suomessa alkoholin runsaasta käytöstä kärsitään joka neljännessä lapsiperheessä. Mutta alkoholismia pystytään hoitamaan. Torreviejassa kokoontuu alkoholistien vertaistukiryhmä, AA-ryhmä, maanantaisin ja torstaisin. Tautia hoidetaan AA-ohjelman avulla ja puhumalla.
Alkoholismin yksi pahimpia puolia on, että se väistämättä sairastuttaa perheen ja läheiset. Juoppoa yritetään tukea, paikata hänen mokailujaan ja hoivata kohden tavallista elämää. Haastateltavani sanovat, että paras tapa hoitaa alkoholistia on jättää hänet. Mitä pikemmin juoppo joutuu itse vastuuseen elämästään sitä suuremmat mahdollisuudet ovat raitistumiseen. Alkoholisti on äärimmäisen taitava manipuloija ja syyllistäjä, niin kauan kuin häntä ymmärretään ja hoivataan, juopottelu mahdollistetaan.
rien kanssa läpi omia tunteita 12 askeleen ohjelman pohjalta. Sairauteen etsitään syiraaneista, kohta 25 vuotta raittiina elänyt tä, ei syyllisiä. Monen alkoholistin tausReino. Hän kertoo AA:n toveriseuran talta löytyy raskaita ja vaikeita lapsuustarjonneen vaihtoehdon viinanhuuruiselle, kokemuksia, ja alkoholismia perheessä. toivottomalle elämälle. Hänellä on takanaan useita itsemurhayrityksiä ja hoito- - Olen oppinut kuuntelemaan ja puhumaan jaksoja mielisairaaloissa. Omia raitistumis- itsestäni ryhmissä. Aluksi se oli vaikeaa, päätöksiä on takana lukemattomia, kerran eihän suomalainen mies puhu tunteistaan. hän on ollut myös työnantajan lähettämänä Mutta voimakas samaistuminen kohtalohoidossa Järvenpään sosiaalisairaalassa. tovereihin avaa lukkoja, huomaat, että et
- Viimeisin hoitojaksoni oli toinen kuukauden kurssi sosiaalisairaalassa. Pääsin sinne juoppoputkan kautta. Kun muut päästettiin putkasta aamulla kuudelta ulos, minut jätettiin sinne. Kahdeksalta minut vietiin sosiaalityöntekijän puheille, ja hän kysyi halukkuuttani hoitoon. Suostuin, ja lyhyen katkaisuhoidon jälkeen pääsin sairaalaan. ole yksin ongelmiesi kanssa. Muilla on ihan samanlaisia kokemuksia, Reino sanoo.
Hoidon aikana Reino osallistui laitoksessa kokoontuvan AA-ryhmän kokouksiin. Ryhmän yksi naisjäsen, Taina, on ollut Kotiuttamisen jälkeen hän lähti mukaan raittina vajaat kolme vuotta. Hän sanoo AA:n, Nimettömien alkoholistien, toimin- saaneensa AA:sta elämänsä takaisin. taan, ja on edelleen aktiivinen. Minua helpotti, kun ymmärsin, että kyse on sairaudesta eikä selkärangattomuudesta tai tahdon lujuudesta. Viina on alkoholismin näkyvä seuraus. Syyt juomiseen ovat tunne-elämän rikkinäisyydessä, ja useimmiten ne ovat lähtöisin jo lapsuudesta. AA:n kokouksissa käydään kohtalotove- Olin tuurijuoppo. Muutaman kuukauden välein oli viikosta kahteen, kolmeen kuukauteen kestäviä ryyppyputkia. Halusin jättää viinan, mutta en kyennyt. Yritin olla mukana AA:ssa, mutta väistämättä retkahdin juomaan. Viimeisen juopottelun ja karmivan krapulan jälkeen tunsin, että en jaksa enää. Fysiikkani olisi vielä kestänyt, mutta pää ei. Pelkäsin sekoavani, hän kertoo.
AA on oman määritelmänsä mukaan "miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat kokemuksensa, uskonsa ja toivonsa". Tär- Haastateltavat vakuuttavat, että oman voikein päätös on olla raittiina tänään. Se on mattomuuden myöntäminen alkoholin ja maailmanlaajuinen liike, jolla on miljoo- elämän suhteen on lähtökohta. nia jäseniä. Torreviejassa toimii suomenkielisen ryhmän lisäksi espanjan-, englan- - On merkillinen paradoksi, että voimattonin, ruotsin- ja saksankieliset ryhmät. muudesta muodostuu voiman lähde. V ertaistuen avulla löytyy ratkaisuja elämänhallintaan. AA:sta on muodostunut minulle elämäntapa. Sen avulla saavuttamani raittiuden ansiosta saan viettää nautittavia eläkepäiviä Torreviejassa, Reino sanoo.
Torreviejan suomenkielinen AA-ryhmä kokoontuu ev.lut. seurakuntakodissa, Maldonado 2, joka maanantai ja torstai klo 19. Kuukauden ensimmäinen kokous on avoin kaikille, joita alkoholismi kiinnostaa. Muut kokoukset on tarkoitettu vain alkoholisteille.
UT
EMPADRONAMIENTO ELI ASUKASREKISTERI
Tarvittavat tiedot kirjoittautuessasi Torreviejan asukkaaksi
JOS SINULLA ON OMISTUSASUNTO: "Copia Simple" tai virallisesti leimattu jäljennös (lainhuudatus) omaisuudesta ("Escritura") Maassaoleskelulupa ("residencia") ja passi Alle 18-vuotiaiden lasten henkilötodistus tai passi, jossa ilmenee lasten nimet. Jos vanhemmat ovat eronneet tai asuvat erossa, tulee näyttää lasten huoltajan nimi. JOS OMAISUUDEN OMISTAA TOINEN HENKILÖ (esim. vanhemmat, sukulainen tai ystävä): Alkuperäinen tai virallisesti leimattu jäljennös omaisuudesta ("Escritura"), tai vesiMeidän Costa Blanca 2/2011
tai sähkölasku tai puhelinlasku, josta käy ilmi osoite. Maassaoleskelulupa ("residencia") ja passi Alle 18-vuotiaiden lasten henkilötodistus tai passi, jossa ilmenee lasten nimet. Jos vanhemmat ovat eronneet tai asuvat erossa, tulee näyttää lasten huoltajan nimi. Omistajan lupa omaisuuteen espanjaksi käännettynä tai vuokrasopimus sekä kopio omistajan maassaoleskeluluvasta tai passista. JOS KYSEESSÄ ON VUOKRASOPIMUS: Maassaoleskelulupa ("residencia") ja passi Alle 18-vuotiaiden lasten henkilötodistus tai passi, jossa ilmenee lasten nimet. Jos vanhemmat ovat eronneet tai asuvat erossa, tulee näyttää lasten huoltajan nimi.
Vuokrasopimus omaisuuteen (espanjaksi käännettynä tai virallisella vuokrasopimuslomakkeella) JOS JOKU ON AIEMMIN REKISTERÖITY OMAISUUTEEN: Lupa rekisteröidä omaisuuteen sekä kopiot omistajan maassaoleskeluluvasta ja passista.
TÄRKEÄÄ: KAIKKI DOKUMENTIT
TULEE ESITTÄÄ ESPANJAKSI Lähde:
Torreviejan kunnantoimisto, Calle Union Musival Torrevejense 22. Puh: 96 570 60 38, e-mail: estadistica@torrevieja.es
19
RUOKA & JUOMA
Makujen maailma à la Carlos!
jätä ne kannen alle hautumaan. Ota esiin hiukan suurempi paistinpannu, kuumenna se ja lorauta pannulle hiukan öljyä sekä nokare voita. Kun voi on sulannut, lisää pannulle mätipussit, varovasti etteivät ne rikkoonnu. Paista mätipusseja molemmilta puolilta muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla.
Tervehdys kaikille täältä makujen maailmasta! Juuri nyt ehkä istut Air Finlandin lennolla Helsingistä Alicanteen viettämään pääsiäistä. Pääsiäinen on suuri juhla katolisissa maissa, kuten täällä Espanjassa.
Turska eli bacalao kuuluu pääsiäisen ajan ruokiin ja siitä johtuen minäkin valmistan aterian, jossa käytän turskaa. Tarkemmin sanottuna turskan mätiä. Monelle sana kaviaari on tuttu, sillähän tarkoitetaan sammen mätiä ja se on todella kallista herkkua. Tuota herkkua tarjoillaan yleensä häissä ja vastaavissa juhlissa. Minä tyydyin ihan tavalliseen mätiin, josta voi loihtia todella upean aterian, eikä maksa maltaita. Mätiä löytyy kauppojen pakastealtaista ja ns. herkkumyymälöistä voi löytyä tuoretta mätiä. Esimerkiksi muikun ja siian mäti on todella arvokasta, hinnat ovat useita kymmeniä euroja/kilo. Pakastettu turskan mäti on edullisempaa (9 /kg), siksi käytän sitä. Pakastimessani kyllä on pari rasiallista siian mätiä, mutta ne odottavat myöhempää käyttöä. Palataan kuitenkin nyt siihen tärkeimpään eli ruokaan. Aloitin valmistelut jo edellisenä iltana. Keitin bataatit ja jätin ne odottamaan seuraavan päivän ateriaa.
Huevas de bacalao con piruletas de gambas y batata
- Turskan mätiä ja katkaraputikkuja
Tarvitsemme
:
Tänään
turskan mätiä (huevas de bacalao) katkarapuja (gambas) paprikaa (pimenton) nuoria valkosipuleita (ajo tierno) valkosipulinkynsiä (dientes de
ajo)
Kun mäti on melkein kypsää, lisää pannulle muutama bataattiviipale. Paista ja mausta. Viimeisenä pannulle laitetaan katkaraputikut tai tikkarit (piruletas) , kuten niitä täällä kutsutaan. Pari minuuttia per puoli ja hiukan mausteita pintaan. Nyt ateria on valmis:
pippuria (pimienta) suolaa (sal) bataattia (batata) öljyä (aceite de oliva virgen) voita (mantequilla) puutikkuja (palitos)
Keitä bataatit valmiiksi edellisenä iltana ja anna niiden jäähtyä kaikessa rauhassa. Jäähtyneinä ne ovat helpompi kuoria ja paloitella. Nosta mätipussit ja katkaravut sulamaan hyvissä ajoin, jotta ne ehtivät sulata ennen paistamista. Käytä keittämättömiä katkarapuja. Jos ravut ovat kuorimattomia, poista niistä kuori sulatuksen jälkeen. Työnnä puutikkuun pari katkarapua, varaa 3 katkaraputikkua/ruokailija. Nyt kuitenkin noiden valkosipuleiden ja muiden kimppuun. Kuori ja pilko valkosipulinkynnet sekä valkosipulinvarret. Leikkaa paprika pieniksi kuutioiksi. Näistä saamme maistuvan kasvislisäkkeen.
Kokoa annos paistetusta mädistä, bataatista, katkaraputikkareista ja lisukkeeksi haudutettuja kasviksia. Sitruunaviipaleella ja persiljanoksalla saa syötävää lisäväriä lautaselle.
Tässä ateriassa kohtaavat eri maut, suolainen ja makea. Mädin Kuumenna pannu ja lorauta sinne öljyä, lisää kasvikset ja kuullo- mausta voisi käyttää sanaa "hienostunut", se sopii myös ns. vaatita niitä muutamia minuutteja. Kasvisten ollessa melkein kypsiä, vampaankin makuun.
20
Meidän Costa Blanca 2/2011
Kun tuon annoksen on sulatellut, niin sitten voikin siirtyä jälkiruoan pariin. Jälkiruokamme on tänään hedelmäinen.
Banaania ja rusinoita sitruskastikkeella
Tarvitsemme
Tarjolla tänään
Jatka paistamista pari minuuttia, hämmennä paistosta varovasti puulusikalla, jotta banaaniviipaleet säilyttävät muotonsa. Jaa hedelmät pannulta 4:lle jälkiruokalautaselle. Nyt löytyy käyttöä sille appelsiinin mehulle. Kaada mehu pannulle, jossa juuri paistoit banaaneja ja rusinoita. Keitä mehua pari minuuttia ja kaada se sitten banaanien ja rusinoiden päälle. 4 banaania (plátanos) 50 gr rusinoita (pasas sultanas) 2 rkl ruskeaa sokeria (azúcar morena) 20 gr voita (mantequilla) 1/2 sitrunaa (limón) 1 appelsiini (naranja) tai 2 mandariinia (mandarinas) 1 mintunoksa (ramita de menta) Aloita valmistus liottamalla rusinoita kädenlämpöisessä vedessä 15 minuuttia. Sillä välin ehditkin kuoria ja pilkkoa banaanit sekä puristaa 1/2 sitruunan mehun yhteen lasiin ja toiseen appelsiinin mehun. Poista mehusta mahdolliset siemenet ja hedelmäliha. Huuhtele mintunoksa. Laita banaaniviipaleet syvälle lautaselle ja kaada viipaleiden päälle juuri puristamasi 1/2 sitruunan mehu. Sitruunan mehu estää banaania tummusta ja antaa samalla kirpeää makua.
Koristele mintunlehdillä ja tarjoile annos lämpimänä. Sulata kuumalle pannulle nokare voita ja lisää joukkoon pari ruokalusikallista ruskeaa sokeria. Ihan tavallinen valkoinen Tässä oli ruokavinkki vaikkapa pääsiäiseksi. sokerikin kyllä käy. Anna sokerin sulaa pannulle. Nyt onkin aika toivottaa kaikille Meidän Costa Blanca-lehden Kun voi ja sokeri ovat hiukan kiehuneet "kasaan", lisää pannulle lukijoille ja Air Finlandin matkustajille oikein hyvää pääsiäistä liottamasi rusinat, joista olet tietysti valuttanut kaiken veden pois sekä kevättä. Tavataan taas syksyllä uusien ruokaohjeiden paennen pannulle panoa. rissa. Paista rusinoita 1-2 minuuttia ennen kuin lisäät pannulle banaaniviipaleet. Terveisin -Carloswww.carloskokki.com
Torreviejan AA-ryhmä kokoontuu ev.lut. seurakunnan kahviossa Calle Maldonado 2, 1 . kerros maanantaisin ja torstaisin klo 1 9. Kuukauden ensimmäinen kokous on avoin kaikille alkoholismista kiinnostuneille. AA:n auttava puhelin 672 948 769 joka päivä klo 1 6-20.
Meidän Costa Blanca 2/2011
21
Tietoisku: MACA on nyt auki yleisölle
Olemme aikaisemmin kertoneet (MCB 1/2010, sivu 22) kuinka Alicanten modernin taiteen museota on rakennettu kuin konsanaan Iisakin kirkkoa. Viime joulukuun 13. päivänä vihdoin avattiin Museo de Arte Contemporáneo de Alicante eli MACA. Avajaisnäyttelyssä oli rajoitetusti paikallisten taiteilijoiden töitä teemana Arte Normativo , mutta helmikuun 21. päivästä 2011 lähtien kaikki näyttelytilat ovat olleet käytössä. Pohjakerroksessa on alati vaihtuvia näyttelyjä, joilla houkutellaan kävijöitä tulemaan uudestaan. Nyt on esimerkiksi esillä kesäkuun 5. päivään "Blanco y Negro", 29 espanjalaista teosta. Muissa kerroksissa on museon kokoelmien pysyvä näyttely, jossa on esillä aivan samoja taiteilijoita kuin maailman suurkaupunkien kuuluisissa museoissa. Kuinka tämä on mahdollista? Eusebio Sampere, itsekin taiteilija ja taiteilijoiden ystävä, keräsi järjestelmällisesti laajan kokoelman viime vuosisadan merkittävimpien taiteilijoiden töitä kotiinsa, joka oli Casa de Asegurada, Alicanten vanhin julkinen rakennus. Se sijaitsee vanhassa kaupungissa Basílica de Santa Marían plazan varrella. Sen viereen ja taakse on nyt valmistunut ultramoderni lisärakennus, jolloin näyttelytilat ovat laajentuneet seitsenkertaisesti.
Teksti: Antero Ojanto Kuva: Lillu Lindström
Modernia taidetta Alicanten vanhassa kaupungissa suojelee Santa Barbaran linnoitus
Markkinoita joka päivä
Costa Blancan alueella on joka päivä markkinoita eri puolilla aluetta. Jotkut niistä ovat todella mielenkiintoisia, tavarapaljous on eri paikoissa hieman erilainen. Jos haluaa, voi viettää monta viikkoa kulkemalla markkinoilta toiseen. Alueellamme ovat ainakin seuraavat markkinat:
Maanantai: Tiistai:
Denia, Parcent, San Pedro Pinatar, Elche, La Nucia (Murcia), San Pedro Altea (kukka, hedelmä ja vihannes), Benidorm, Orihuela, Mil Palmeras (klo 17-20), Villajoyesa
Kuvat: Teppo Tiilikainen
Keskiviikko: Torstai:
Callosa de Segura, Benidorm, El Campello, La Mata, Guardamar, San Miguel de Salinas, Teulada Gran Alacant ( Urb. Sierra Mar), Alicante (Plaza de Toros), Gandia, San Javier, Rojales, Villajoysa, Urb. Marina (San Fulgensio)
Perjantai: Lauantai:
Finestrat, Denia (hedelmiä ja vihanneksia), Los Montesinos (klo 17-21), Pilar de Horadada, Torrevieja (keskusta) Alicante, Almoradi, Elche, Calpe, Gandia, Santa Pola, Orihuela (Playa Flamenca), Villajoysa (Cala de Finestrat)
Sunnuntai:
Alicante (Palza de Toros), Beniborm, Ciudad Quesada (Urb. Zuco), La Nucia (Murcia), Campo Guardamar, Urb. Marina (San Fulgensio), La Manga (Cabo de Palos), Elche (jalkapallostad. vieressä) Lisäksi on lukuisia käytettyjen tavaroiden markkinoita (esp. Rastros), osa on tyypillisiä kirpputoreja, osa on erikoistunut antiikkiin.
22
Meidän Costa Blanca 2/2011
Viimein vihdoin se päivä koitti!
Kaikki koulun oppilaat odottivat tapahtumaa vesi kielellä. Skandinaavisessa koulussa jo perinteeksi muodostuneessa leivontatapahtumassa suomalaiset oppilaat leipoivat talven parasta herkkua, pullaa, koko koulun väelle. Tarveaineet ostimme tietenkin Suomi-kaupasta, sillä eihän oikeaa suomalaista pullaa voi tehdä ilman suomalaisia vehnäjauhoja. Pienet leipurit
Pienet leipurit, 6-12 vuotiaat tytöt ja pojat, valmistivat ryhmätyönä kaksi suurta taikinakulhollista. Taikina tehtiin käsin alusta loppuun, joten vaivaamiseen tarvittiin monen monta nyrkkiparia. Pullaa paistettiin kahdeksan pellillistä, jotka kaikki katosivat silmänräpäyksessä parempiin suihin. Pullan täytteen sai jokainen valita oman maun mukaan: tarjolla oli sekä hilloa että kermavaahtoa. Kehuja suorastaan sateli ruotsalaislta ja norjalaisilta oppilailta: "Emme koskaan ole syöneet näin hyvää pullaa." Valitettavasti pullanhimo oli suuri ja pullantuoksu liian huumaavaa myös meille. Emme ehtineet ottamaan ainoatakaan kuvaa valmiista täytetyistä pullista.
Pääskysestä ei päivääkään
Matilda Partiainen ja Mikael Hörkkö taikinan teossa.
Espanjassa voidaan sanoa, että pääskysestä ei päivääkään kevääseen. Linnut lentelevät iloisesti laulellen, leppäkertut tanssivat värikkäiden kukkien terälehdillä ja aurinko lämmittää ihanasti tuoden jokaisen kasvoille iloisen hymyn.
Innokkaat leipurit Anni Mattila, Roosa Prykäri, Petra Ylenius ja Aapo Mattila koristelevat pullia.
nän vuoksi aloittaneet ennakkoilmoittautumisten vastaanoton. Toimi siis ajoissa, jos haluat varmistaa koulupaikan ensi syksyksi. Kouluun voi hakea oppilaaksi myös lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi.
Rita Kivimäki
Kirjoittaja toimii Costa Blancan Skandinaavisessa koulussa luokanopettajana ja vararehtorina. Lisätietoja: suomikoulucb@gmail.com tai www.skandinaviskaskolan.com
Costa Blancan Suomi-koulu
Näin herkullisilta näyttävät valmiit pullat!
Auringosta koulutyön ohella saavat nauttia myös kolmannen vuoden matkailualan opiskelijat Vilma Runtti ja Sari Tuominen Oulun seudun ammattiopistosta. He suorittavat 3,5 kuukautta kestävää harjoittelujaksoa koulussamme. Jakson aikana he suunnittelevat mm. koko koulua koskevan "Lasten karnevaalipäivän", jonka ajankohta on toukokuussa. Toukokuussa matkaamme myös koko koulun kevätretkelle, jonka kohteen lapset päättävät itse oppilaskunnan kokouksessaan. Koulun oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat ja kokouksia pidetään noin joka kolmas viikko. Viime vuonna retki suuntautui Benidormiin Terra Mitican huikeaan huvipuistoon. Suomalaisen koulun kevätlukukausi päättyy kevätjuhlaan ja juhlalounaaseen 10. kesäkuuta 2011. Kouluhaku syyslukukaudelle 2011 alkaa virallisesti 16. toukokuuta, mutta olemme jo kysynMeidän Costa Blanca 2/2011
Suomi-koulu (lauantaikoulu) kokoontuu keväällä vielä neljä kertaa Skandinaavisen koulun tiloissa Orihuela Costalla. Jokaiseen opetuskertaan kuuluu myös lukemista, kirjoittamista sekä erilaisia suomenkielen harjoituksia. Koulupäivä alkaa klo 11.00 ja päättyy klo 13.00. Viimeiset koulupäivät: La 2.4.2011 Luonnon ihmeet eri vuoden aikoina La 16.4.2011 Kevätretki La 7.5.2011 Äitienpäivä La 21.5.2011 Kevätjuhla
Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: elisa.59@hotmail.com tai www.torrevieja.fi/suomikoulu
23
Juoksuharrastuksen suosio kasvussa Costa Blancan suomalaisten urheiluseura Club Atletismo Finlandia Torrevieja, tuttavallisemmin Caffi, lähes kaksinkertaisti jäsenmääränsä kuluneen talven aikana. Tarvetta on selvästikin ollut yhteisölle, joka kokoaa aktiivisesti liikkuvat suomalaiset yhteen!
Caffin pääpaino on siirtynyt juoksuharrastukseen, jonka tiimoilta seuralaiset kiersivätkin kuluneen talvikauden aikana yhteensä 10 eri kilpailua lähialueilla. Pääkilpailu oli tietenkin kotikaupunkimme Torreviejan puolimaraton helmikuun lopulla. Samaisessa kilpailussa lienee tullut uusi epävirallinen ennätys suomalaisosanottajien määrässä espanjalaisessa juoksutapahtumassa eli 14 kpl! Myös juoksijoille tärkeä huolto on toiminut hyvin, kiitos useiden perheenjäsenten aktiivisesta toiminnasta! Seuran toiminta on vakiintunut kahden viikottaisen yhteistreenin ympärille. Torstaiaamuisin me kokoonnumme urheilukentän 27.2.2011 juostulla Torreviejan puolimaratonilla Caffilla oli mittava edustus, vasemmalta: juoksuradalla ja lauantaiaamuisin La Matan Olavi Peura, Jukka Villanen, Mikko Lanki, Kari Broman, Jani Vuorinen, José Sáez, Kai Soviluonnonpuistossa. Näiden lisäksi järjeste- järvi, Petri Räsänen ja Seppo Kauhanen. Kuvasta puuttuvat Titi ja Harri Heikkilä. tään viikottain 1-3 muuta yhteistapahtumaa juoksun tai vapaaajan merkeissä. Osanottajamäärät näissä vaihtelevat 4-12 kpl ja leppoisaa on ollut, silloin kun ei aivan täysillä olla harjoiteltu! Seuran logo uudistettiin raikkaammaksi ja jäsenistölle hankittiin uudet tekniset juoksupaidat sekä juoksuun tarkoitetut lippikset! Molemmissa on toki seuran logo, jotta erotumme joukosta paremmin. Naapurikaupunkien kilpailuihin ja yhteisiin juoksulenkkipaikkoihin on menty seuran omalla melko tilavalla huoltoautolla. Olemmekin liikkumisen suhteen lähes omavaraisia. Seuraavasta talvikaudesta alkaen seurallamme on myös käytössä parempi oma tukikohta, jonne voi myös tarvittaessa majoittua useampia lyhyen aikaa täällä viihtyviä jäseniä. Varustuksena on tietenkin suomalaisille niin tärkeät sauna ja internetin laajakaistayhteys! Toki löytyy myös uima-allas tarpeellisen kylmähoidon suorittamiseen. Caffin toimintaa sponsoroi kolme yritystä. Ne mahdollistavat osaltaan seuran olemassaolon ja ennenkaikkea sen kehittymisen
Torreviejan puolimaraton juostiin kaupungin kaduilla. Tuntumaa asfaltin kovuuteen ottamassa Mikko Lanki valkoisessa Caffi-paidassa.
Vauhdikasta juoksuharjoittelua Torreviejan liepeillä, vasemmalta Mikko Lanki, Vesa Hyvärinen, Eka Partanen ja Helena Aronen.
tulevaisuudessa. Seura harjoittaa myös hyväntekeväisyyttä keräämällä varoja Koirien Turvakodin toiminnalle! Torreviejan kaupunki on viime aikoina panostanut paljon myös uuden urheilullisen imagon puolesta kampanjoimalla sloganilla Ciudad Deportiva / Sports City! Tämä on hyvin tervetullutta kehitystä ja otammekin myös Caffin puolesta ilolla vastaan urheilupaikkojen kunnostuksen ja uusien tilojen rakentamisen! Olemmekin tulevaisuudessa aktiivisesti käyttämässä myös näitä palveluita paremman hyvinvoinnin ja terveyden vaalimiseksi. Caffi toimii Espanjassa talvisin lokakuun puolesta välistä aina huhtikuulle asti ja seuran toiminta on avoinna kaikille. Siksi kutsunkin myös sinut liikkumaan yhdessä täällä auringon alla! Tervetuloa iloiseen joukkoon mukaan! Mikko Lanki Puheenjohtaja CA Finlandia Torrevieja www.caffitorrevieja.blogspot.com
24
Meidän Costa Blanca 2/2011
EBT:n keilaajat puhdistivat pöydän Torrevieja Openissa
Järjestyksessä kolmas Torrevieja Open -tasoitusturnaus pelattiin 17.-20. maaliskuuta Ozonen 20-rataisessa keilahallissa. Osallistujia oli hieman vähemmän kuin viime vuonna, mikä oli seurausta turnauksen sattumisesta samaan viikonloppuun Valencian Fallas-tapahtuman kanssa. Valenciasta oli kuitenkin saapunut paikalle muutamia kovan luokan pallovirtuooseja, mm. Espanjan maajoukkuemiehet Javier Rosado ja Juan Pendón. Kuuden sarjan alkukilpailun paras oli Euro Bowling Torreviejan Mirja Hakonen, jonka tasoituksellinen tulos oli 1288 (keskiarvo 214,67). Rataolosuhteiden vaikeudesta kielii se, että puhtaita parituloksia syntyi vain kaksi: EBT:n Markku Määtän 1245 ja Juan Pendónin 1230. Karsinnan 18 parasta ottivat mittaa tosisistaan pelaamalla kolme sarjaa. Tässä joukossa oli 11 torreviejalaista, 5 elcheläistä, 1 alicantelainen ja 1 castellonilainen. Tämän vaiheen kuusi parasta jatkoivat kahden sarjan pudotuspeleihin, joissa joutuivat vastakkain EBT:läiset Mirja Hakonen ja Lorenzo Quereda, Costablanca BC:n Manuel Pérez ja EBT:n Bosse Söderström sekä Costa Azaharia edustava Juan Pendón ja EBT:n Seppo Tuominen. Lorenzo löi Mirjan 420-408, Bosse voitti Manuelin 460-446, ja myös Seppo lähetti vastustajansa Juanin katsomoon selvin luvuin 426-373. Voittajien yhden sarjan semifinaalissa Lorenzo löi ensin Sepon 229-204 ja sitten finaalissa Bossen 191-182.
URHEILU
madridilainen Capital Bowling 128 pisteellä. Tasaisen varmat torreviejalaiset keilasivat 84 sarjaansa vakuuttavalla keskiarvolla 190,45 Shane Winfieldin ollessa koko kierroksen paras sarjakeskiarvolla 211,93.
Ozone Torrevieja Openin onnellinen voittaja Lorenzo Quereda.
Torreviejan joukkueet vahvoilla Espanjan liigassa
Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna keilatun Espanjan valtakunnanliigan kolmannella kierroksella EBT:n 2. divisioonassa pelaava miesjoukkue löysi San Vicentessä kaatoavaimen ja nousi kolmannelta tilalta johtoon pistemäärällä 137. Toisena on bilbaolainen Artea 133 pisteellä, ja kolmantena seuraa
EBT:n naiset, jotka keilaavat División de Honorissa eli "Mestiksessä", viettivät viikonloppunsa Madridissa ja onnistuivat siellä yli odotusten. 40 sarjan keskiarvo 178,95 on joukkueen kaikkien aikojen paras Pirjo Kosken ollessa EBT:n terävin keskiarvolla 187,80. EBT sinnittelee kuuden joukkueen sarjassa neljäntenä ja on jo käytännössä vahvistanut paikkansa ensi vuoden liigassa. Kauden viimeinen kierros pelataan 9.-10. huhtikuuta.
Guillermo
Unelmoitko Cartagenan, Murcian ja Alicanten ostoskeskuksista?
Enää ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, sillä 18. maaliskuuta Orihuelan kaupunginjohtaja Monica Lorente asetti symbolisena eleenä perustuskiven uudelle rakennusprojektille. Orihuela Costalle rakennetaan uusi ostos- ja vapaa-ajankeskus Zenia Boulevard, jonka arvioidaan valmistuvan marraskuussa 2012. Rakennusprojektin ennustetaan tuovan yli 5000 uutta työpaikkaa alueelle. Uuteen keskukseen tulee 150 kauppaa ja yli 4500 ilmaista pysäköintipaikkaa, joista puolet sijoitetaan maan alle. Kauppakeskus rakennetaan AP7-moottoritien varteen La Zenian kohdalle. Keskuksesta ovat jo varanneet paikkansa tunnetut kauppaketjut mm. Alcampo, Leroy Merlin, Decathlon, Norauto, Worten, Primark, Zara, Zara Home, Pull&Bear, Massimo Dutti, Stradivarius, Oysho, Bershka ja C&A.
Rita Kivimäki
Meidän Costa Blanca 2/2011
25
SUOMI-SEURA
Espanjan virallisten oppien mukaan talvi loppuu 20. maaliskuuta. Kevät alkoi vuonna 2011 kuitenkin tänään keskiviikkona 16.3. tismalleen. Lasissa oli yli 20 C lämmintä ja yötkin olivat jo päälle 10 C. Kylmä talvi olikin vaan ei niin sateinen kuin edellinen. Maailma järisee. Tuossa Välimeren toisella rannalla on sisällissota. Japani, tuo urhea ja hyväkäytöksinen kansa, joka 1923 kärsi Tokion hirveän maanjäristyksen (kaikki meni silloin tasaiseksi), maailmansodan ydinpommit, 90-luvun suuren maanjäristyksen ja nyt kaikkien aikojen rajuimman maanjäristyksensä, hirveän tsunamin ja atomivoimaloiden edelleen jatkuvan vuodon. Kaikin voimin se yrittää selviytyä. Sitä ei tee helpommaksi maan velkaisuus; kaksi kertaa bruttokansantuote on valtion velka. Se on pahempi kuin Kreikalla. Suomikin siirtyi sentin maailmankartalla näissä järistyksissä. Kotiin mennessä on oltava tarkkana. Vuosi sitten Islannin tulivuoren tuhkaa oli väisteltävä. Maailma ei ole entisellään. Tämä aika on toimintakertomusten ja tilinpäätösten aikaa. Kevätkokous hyväksyi toimintakertomuksen, ja huomattavan runsas se olikin. Tilinpäätöksestä jotkut narisivat suurempia voittoja, mutta seuran säännöt eivät tunne rahan keräystä, ennen kuin syyskokouksessa mahdollisesti hyväksytään uuden toimitilan hankintarahasto. Tuhannen euron ylijäämä on tuolla toimin-
Kevättä on ja kesää tekee!
nalla hyvä tulos. Eipähän kerätty jäsenten rahoja pankkitilille seisomaan. ConCordialehti tuotti tappiota, mutta ilme oli uusi ja lehti ilmestyi ajallaan. Ehkä tänä vuonna mainostulot ovat suuremmat ja saamme lehden voitolliseksi. Kahvio pyörii mainiosti, ja Elisa vapaaehtoisineen ja työharjoittelijoineen yltää hienoihin tuloksiin. Kirjanpidollisista syistä tulokset edellisen vuoden kanssa eivät ole verrannolliset. Tähän tilintarkastajatkin kehottivat puuttumaan. Myös kaikilta muilta osin kiitos vapaaehtoisille, työharjoittelijoille ja johtokunnalle. Toimiston työharjoittelija Anna Karjunen teki opinnäytetyönään tyytyväisyystutkimuksen seurassa. Vastauksia tuli 61 kpl. Yleinen tyytyväisyys seuran toimintaan oli seuraava: erittäinen tyytyväinen 19 henkeä, siis 31%, melko tyytyväisiä myös 19 henkeä eli sama 31 % ja OK-vastaus tuli 15 hengeltä eli 24,5%. Melko tyytymättömiä oli vain 7 eli 11% ja vain yksi onneton erittäin tyytymätön, siis 1,6%. (Onko lääkitys kohdallaan?) Jäsenmaksua, 20 , piti vain yksi vastaaja kalliina ja peräti 39 henkilöä sopivana ja jopa 21 edullisena. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että jäsenmaksulle saa tarpeeksi vastinetta. Tämä ainoa henkilö oli myös erittäin tyytymätön kaikkeen! Kyllä näillä lukemilla kelpaa jäädä kesätauolle. Keväällä on, 12.4., vielä yksi Inkeri Whiten johtama matka Utielin Cofrentesiin, missä on kahden tunnin risteily kuvankauniissa kanjonissa. 10.4. pääsiäislounas Suomi-Seurassa, jonka hoitavat Elisa, Tuija ja Pirjo C. apulaisineen. Maanantaina 4.4. päivämäärä siis muuttui - on Artun ja kumppaneiden perinneiltamat El Paraísossa. Tarjolla on musiikkia monessa muodossa, huumoria, tanssia yms. bailausta. Arttu järjestää myös huomenna, torstaina 17.4. seuran tiloissa, yhdessä keittiön Idan kanssa hanurimusiikki-illan. Kiitos Arttu! Yritämme järjestää huhtikuussa koeluonteisesti ATK-opiskelua 15 tunnin jakson viikon aikana, mikäli opiskelijoita ilmoittautuu tarpeeksi. Kurssi on hinnaltaan 80 euroa. Tuomo laittaa tietoa taululle. Syksyllä ryhdytään sitten tosi toimiin kevään kokemusten pohjalta. Toimintakauden päätteeksi Pirjo Castejón on järjestänyt asturialaisen illan 29.4. ja saamme syventyä kesän kynnyksellä Espanjan laajaan kulttuuriin siltä osin. Älkää Suomessa sukeltako vieraalla rannalla pää edellä veteen ja syökää runsaasti mustikoita, se parantaa näköä! Kiitos toimintakaudesta ja hyvää kesää kaikille! Veikko Mikkonen puheenjohtaja Costa Blanca Suomi-Seura
Tarjeta sanitaria eli terveydenhoitokortti
Eurooppalainen terveydenhoitokortti
Eurooppalainen kortti haetaan oman maan sosiaaliviranomaisilta (Suomassa Kela, Espanjassa Instituto Nacional de Seguridad Social - INSS). Tällä kortilla saat tarpeellisen terveydenhoidon Euroopan Unionin maissa. Espanjassa saat lomasi tai lyhyen oleskelusi aikana terveyskeskuspalvelut sekä ensiavun kiireellisissä tapauksissa.
Kelan lomakkeet
A. Lyhytaikainen oleskelu
E-106 tai S-1. Espanjassa työtä tekevän henkilön perheenjäsenet sen sijaan tuovat lomakkeen E-109 tai S-1. Eläkeläiset tarvitsevat lomakkeen E-121 tai S-1. Kaikki lomakkeet (paitsi E-112 tai S-2) tulee esittää INSS:n konttorissa yhdessä oleskeluluvan ja passin kanssa, jotta pystyy kirjoittautumaan sisään Espanjan sosiaalisysteemiin. Vuoden 2012 alusta lähtien E-lomakkeet korvataan S-lomakkeilla. Tämän vuoden loppuun saakka kelpaavat molemmat lomakkeet.
SIP-kortti
Lyhytaikaiset oleskelijat saavat kortin ensimmäisen lääkärissäkäynnin yhteydessä. Jos loman aikana ei tule lääkäriin asiaa, niin korttia on turha hakea, ne ovat nimittäin voimassa vain kuukauden. Tarpeen tullen kortti uusitaan. Oleskeluluvan hakeneet saavat jatkuvan SIP-kortin. Sen voi hakea esim. terveyskeskuksesta tai Torreviejan sairaalan toimistosta, joka sijaitsee Calle Azorinin ja Union Musical Torrevejensen kulmassa. Ensin täytyy kuitenkin käydä INSS:ssa lomakkeiden kera ja sieltä saadun lomakkeen kanssa voi hakea kortin. Jatkuvan SIP-kortin haltijat saavat Espanjassa täydet terveyspalvelut ilmaiseksi ja heidät poistetaan entisen asuinmaan systeemistä (esim. Kela). Lähde : Unidad de Acreditación SIP Oficina de Acreditación de Torrevieja Calle Azorín 50 bajo Puh. 96 571 54 67
Jos tarvitset oleskelusi aikana esimerkiksi kardiologin tms. erikoislääkärin kontrollia, sinun tulee hakea Kelasta lomake E-112 tai S-2 ja määritellä siihen sairautesi ja mitä palveluita tulet oleskelusi tai lomasi aikana tarvitsemaan.
B. Pitkäaikainen oleskelu
SIP-kortti eli espanjalainen terveydenhoitokortti saa nimensä Valencian lääninhallituksen terveysosaston aluetietosysteemistä
"Sistema de Información Poblacional de la Conselleria de Sanidad (SIP)".
Jos tulet Espanjaan töihin tai työttömäksi työnhakijaksi, tarvitset Kelasta lomakkeen
26
Meidän Costa Blanca 2/2011
Kierrätystä Espanjassa
Kotitalousjätteiden kierrätys alkaa Espanjassakin olla jo ihan jokapäiväistä toimintaa. Moniin uusiin ja uudistettuihin keittiöihin laitetaan lajittelua helpottavat jäteastiat. Talojen jätepaikat alkavat olla varustettu jo useammalla astialla.
Mitä sitten laitetaan ja mihin astiaan? Esimerkiksi Torreviejassa on seuraavia jäteastioita. Sinisiin laatikoihin tulevat paperit ja kartongit (myös pahvit), suomalaisessa kierrätysjärjestelmässä paperituotteet erotellaan hieman tarkemmin. Keltaisiin laatikoihin laitetaan ei-lasiset pullot ja purkit. Eli niihin laitetaan muovipullot ja -purkit, myös muu muovinen pakkausmateriaali kuuluu tänne. Yllättäen myös metalliset tölkit laitetaan keltaisiin astioihin. Vihreisiin kuvun muotoisiin laatikoihin laitetaan kaikki lasitavara, eli lasiset pullot ja astiat. Laatikon kyljessä vielä erityisesti muistutetaan, etteivät keraamiset ja posliiniset jätteet kuulu sinne. Perinteisen roskalaatikon oloisiin vihreisiin laatikoihin laitetaan kaikki muu jäte. Laatikon kyljessä kerrotaan, että orgaaniset jätteet tulee olla suljetuissa pusseissa, ja että laatikoihin saa laittaa jätettä aikavälillä 20.00-23.00. Kunta sijoittaa mielellään isompia siirtolavoja paikkoihin, joissa niille on käyttöä. Monen urbanisaation alueella on tuotu lavoja, jotka on tarkoitettu vain oksille ja lehdille. Kaikkien edelläolevien lisäksi ainakin Torreviejassa on tavallisia pienroskille tarkoitettuja laatikoita melko kiitettävästi. Kaupungin ravintola-alueella on myös muunlaisia jäteastioita käytössä.
Sinisiin laatikoihin tulevat paperit ja kartongit ja myös hiukan yllättäen pahvit. Laatikossa vielä muistutetaan, että juuri sinun paperisi on tärkeätä ottaa talteen.
Jopa koirien jätöksille on roskalaatikoita.
Näihin kuvun muotoisiin laatikoihin laitetaan kaikki lasitavara, eli lasiset pullot ja astiat. Perinteisen roskalaatikon oloisiin vihreisiin laatikoihin laitetaan kaikki muu jäte. Laatikon kyljessä kerrotaan että, orgaaniset jätteet tulee olla suljetuissa pusseissa.
Teksti ja kuvat: Teppo Tiilikainen
Näihin keltaisiin laatikoihin laitetaan ei-lasiset pullot ja purkit. Eli niihin laitetaan muovipullot ja -purkit, myös muu muovinen pakkausmateriaali kuuluu tänne. Yllättäen myös metalliset tölkit laitetaan näihin astioihin.
Meidän Costa Blanca 2/2011
27
KIMI RÄIKKÖSEN KILPATALLI ESPANJASSA
Teksti ja kuvat VK
Kuluvan vuoden helmikuun 13 päivä jää eräässä mielessä moottoriurheilun historiaan. Vähän vaivihkaa on Kimi Räikkönen avannut uusia uria moottoriurheilun saralla. Hän on perustanut motocross-tallin ICE1RACING. Aika ovela nimi Kimin talliin. Viitataanhan tällä selkeästi hänen maineeseensa Jäämiehenä F1-kausinaan. Räikkönen ei kuitenkaan ole itse tarttumassa crossipyörän sarviin kilpailuissa, vaan tyytyy vain johtamaan omistamaansa tallia.
Tuo aikaisempi päivä oli sikäli merkittävä, että Kimin talli osallistui ensimmäiseen kilpailuunsa. Hän ei itse ollut paikalla Ruotsin ralliin osallistumisen takia. Tallipäällikkö Kari Tiainen, joka oli aiemmin seitsenkertainen enduron maailmanmestari, heilutteli tahtipuikkoa. Kilpailu pidettiin Costa Blancalla lähellä Crevillenteä, vaikka tallin tiedotteessa väitettiin kilpailun olleen Alicantessa. Joukko innokkaita suomalaisia halusi läsnäolollaan todistaa tätä uutta aluevaltausta. Espanjalaiseen tyyliin ei näytä kuuluvan turhan hyvien opasteiden laitto kilpailupaikalle. Niinpä joukkomme sahasi edestakaisin jonkin aikaa, ennenkuin oikea reitti löytyi. Kilpailussa oli rata sentään merkitty paremmin. Varikkoalueelle tultaessa ei jäänyt epäselväksi, missä Räikkösen pilttuu sijaitsi. Itse asiassa pilttuu on vähän alentava nimitys tallin tiimin mahtavalle olemukselle. Kaikkien muiden tiimien varikot olivat nakkikojuja verrattuna ICE1RACING varikkoon. Se näkyi kauas ollen jo sijainniltaan muiden yläpuolella. Valtava erikoisrakenteinen tiimin auto oli kyllä mahtava näky. Kaikki varikkopaikalla oli esimerkillisessä järjestyksessä ja henkilökunta osasi hommansa. Kimin tiimin pyörinä on Kawasaki. Tiimillä on kaksi kuljettajaa: Toni Eriksson (MX1) ja Ludde Söderberg (MX2). Tässä avauskilpailussa oli 123 osallistujaa 8 maasta. Eriksson otti kilpailussa pronssia, mutta Söderbergillä oli huonompi onni. Hän voitti kyllä ensimmäisen lähdön, mutta joutui keskeyttämään toisen lähtönsä kaatumisen vuoksi. Ludde ei kuitenkaan loukkaantunut pahemmin, vaan selvisi aivotärähdyksellä. Suomalaisittain upeaa oli, että MX2-luokan voitti toinen suomalaistalli Team Takatalo Salosta. Suomalaiskatsojilla oli kuitenkin aurinkoinen päivä muutenkin kuin sään osalta. Räikkösen tiimin avauskin oli varsin erinomainen. Se lähti jatkamaan kilpailuja seuraavaan Espanjan kohteeseen. Onnea vain koviin koetoksiin. Ehkä kuulemme näistä kavereista vielä paljonkin. Samoin toinen suomalaistalli vaikutti kovalta, vaikka kilpailikin vain MX2- luokassa. Team Takatalo jatkoi täältä seuraavaan kilpailuun Italiaan. Onnea sinnekin.
Toni Eriksson (vas.) ja Kari Tiainen
Meidän Costa Blanca 2/2011
29
TORREVIEJAAN KRIISIRYHMÄ
Vastaava ryhmä toimii myös Aurinkorannikolla ja esimerkiksi norjalaisilla on vastaava organisaatio Torreviejassa. Kriisiryhmän tarkoituksena on vakavan kriisin tai onnettomuuden yhteydessä toimia elimenä, joka tekee tarkoin etukäteen suunniteltuja tehtäviä. Tehtäväalueet on jaettu siten, että Pertti Sairanen johtaa pelastustoimia, ruokahuoltoa Juhani Sivula, kuljetusta Aleksi Hynninen, henkistä huoltoa Sakari Vuorinen , ensiapua Marja-Leena Sairanen , tiedotusta Arja Hynninen ja tietoliikennettä Markku Grönroos. Heillä kaikilla on asiantuntemusta omalla sektorillaan. Meidän Costa Blanca -lehdellä on oma avustava roolinsa tiedotustoiminnassa.
Teksti VK Kuvat TK
Jo paljon ennen Japanin suurta onnettomuutta päätti Suomen Suurlähetystö Madridissa, että
Torreviejaankin täytyy perustaa suomalainen kriisiryhmä. Paikallinen koordinointi aloitettiin Pilar de la Horadadan konsulaatista. Sieltä otettiin yhteyttä ja sovittiin ryhmän muodostamisesta.
Mainittavaa on, ettei tämä ryhmä toimi minkään yhteisön alaisena tai edes organisaatiossa! Ryhmä on täysin Suomen viranomaisten asettama ja toimii sen alaisena yhteistyössä Espanjan viranomaisten kans- Kriisiryhmä: Takarivi vasemmalta: Jussi Sivula, Markku Grönroos ja Sakari Vuorinen. Eturivi sa. Paikat ja tehtävät ovat määrätty eikä vas. Pertti Sairanen, Arja Hynninen ja Marja-Leena Sairanen. millään järjestöllä ole niihin suoranaista mahdollisuutta vaikuttaa. Kriisiryhmä on siis itsenäisesti toimiva pelastusorganisaatio. Ryhmän johto sijaitsee Suomi-Seurassa, joukkohoito Kotikirkossa ja Majakassa sekä henkinen tuki Seurakuntakodissa. Näiden paikkojen haltijoilla ei ole mahdollisuutta haitata tai estää mitenkään ryhmän toimintaa. Lehtemmekin tehtävät määrätään ryhmän taholta ja me toimimme sen mukaan. Aurinkorannikon vastaavalla ryhmällä on ollut karttaharjoituksia ja Torreviejaankin sellainen järjestetään myöhemmin. Ryhmä on kokoontunut jo muutaman kerran ja jatkaa edelleen tiiviisti yksityiskohtien hiomista. Pääkohtina tehtävistä voidaan mainita: Tilanteen arvioiminen, turvallisuudesta huolehtiminen ja tuen varmistaminen.
Kriisiryhmän kokous
Meidän Costa Blanca -lehti
Tilaa
Suomeen!
Tiedustelut:
meidancostablanca@hotmail.com
30
Meidän Costa Blanca 2/2011
Espanjan opiskelua
Espanjaa on opiskeltu Torreviejassakin usein ja monin tavoin. Opettajiakin on ollut useita. Saimme kuitenkin Suomesta aloitteen, jossa siellä paljon opettanut Pirjo Mäki-Kihniä halusi pitää viikon mittaisen intensiivi- eli tehokurssin. Tartuimme tähän tarjoukseen ja katsoimme, saammeko käytännön järjestelyt sujumaan. Käyttämällä talkoohenkeä ja hyvällä tahdolla kurssi voitiin sitten järjestää. Tulijoita oli kurssille niin paljon, että joillekin jouduimme jo antamaan "ei oota". Kurssipaikkana pidettiin jo alussa sopivana Ravintola KahVillaa. Se osoittautuikin sopivammaksi kuin osasimme odottaa. Kuusi kurssipäivää, jokaisena päivänä kolme tuntia antoivat melkoisen tehopaketin espanjan kieleen. Oppilaita oli alkuaan 20, mutta 1 6 osallistui loppuun saakka. Kurssin päätyttyä kerättiin lyhyt yhteenveto vaikutteista. Opettaja oli tyytyväinen sekä paikkaan että oppilaisiin. KahVillakin oli iloinen kurssin onnistumisesta ja tarjosi tilojaan jatkossakin vastaavaan käyttöön. Oppilaat olivat ehkä kaikista innokkaimpia, jopa niin, että kurssi kirvoitti pari mielipidettä tähän lehteenkin. Kysyttiin oppilaitten odotuksia kurssin suhteen. Vastauksena "avoimin mielin". Kun kysyttiin, täyttyivätkö odotukset, oli vastauksena kyllä ja ylittyivätkin. Yleisvaikutelmaksi todettiin positiivinen ja hyvä. Opettaja oli erinomainen ja opetus tehtiin hauskasti antaen vinkkejä. Kurssin olisi haluttu vain kestävän kauem-
Kuvassa kurssilaisia ja opettaja Pirjo keltaisessa puserossa.
min. Kurssipaikka todettiin hyväksi ja väliajoilla tarjoilu toimi moitteettomasti. Kerrankin aikuisopiskelua, hyvää carahilloa ja viinijono pitkä. Nestorin palvelu toimi siis loistavasti. Kurssi ei ollut mikään ryypiskelytilaisuus, vaan varsinaiseen asiaan paneuduttiin tiiviisti. Kurssilaiset olivat monen tasoisia, mutta opettaja pystyi huomioimaan tämänkin. Hyvästä lopputuloksesta johtuen, päätettiin pitää toinen alkeiskurssi syksyllä ja ensi keväänä jatkokurssi. Futuuriin saakka päästiin tällä kertaa, todettiin.
,
Teksti: TK Kuva: Nestori
Lukijapostia: Intensiivikurssi
Odotukset kurssilta:
Olen opiskellut espanjaa muutaman vuoden kansalaisopistossa ja itsekseni, joten alkeet jo osasin. Odotin kurssilta sekä opittujen asioiden kertausta että puhumisen aktivointia. Odotukset ylittyivät moninkertaisesti. Opin uusia sanoja ja sanontoja ja uskallan nyt rohkeammin aloittaa puhumisen. Kielen lisäksi halusin saada uusia tuttavia, koska olemme olleet Torreviejassa vasta vähän aikaa. Tämäkin toive toteutui. Koko kurssiporukka oli tosi mukavaa.
Yleisvaikutelma:
todella hupaisaa muistisääntöä. Ilmapiiri oli koko ajan iloinen ja leppoisa. Koska kyse oli intensiivikurssista, asiat etenivät nopeasti. Uskon, että sain kurssista enemmän irti, kun osasin vähän jo ennestään. KahVilla soveltui hyvin tämän kokoisen ryhmän kurssipaikaksi. Tila ei olisi mahdollistanut paljonkaan suurempaa ryhmää. KahVillan henkilökunta huolehti erinomaisesti, ettei nälkä eikä jano päässyt yllättämään.
Jatkotoiveet:
Opettaja oli hyvin innostava, motivoiva ja kaikkia kannustava. Hän opetti asiat perusteellisesti, mutta hauskasti. Saimme monta
Kurssin aikana tuli tunne, että tätä täytyy saada lisää! Yhteisesti toivoimme jatkokurssia. Pirjo lupailikin sellaista ensi talvelle. Osallistun ilman muuta, jos siihen tulee tilaisuus. Näin mukavaa kurssia on kiva odottaa. Leena
Meduusoja ajautui Torreviejan rannalle
Maaliskuun alkupuolella Costa Blancalla oli useiden päivien ajan kolea ilmanala, satoi runsaasti ja tuuli varsin voimakkaasti. Monilla Torreviejan kaduilla lainehti yllättävän paljon vettä, paikoin jopa yli puolen metrin verran. Maaliskuun 10. päivän aamuna havaittiin harvinainen luonnonilmiö, kun Torreviejan La Matan hiekkarannalle oli voimakkaan tuulen ja aallokon mukana ajautunut sadottain violetinvärisiä meduusoja.
La Matan rantaviiva oli täynnä voimakkaan tuulen ja aallokon tuomia meduusoja torstaiaamuna 10.3.2011 (kuva Niina Aarnio)
Meidän Costa Blanca 2/2011
31
Espanjan rautateillä menee lujaa
Vaikka Espanjaa monessa asiassa ehkä pidetään hieman jälkijunassa tulevaksi, niin ainakin rautateiden modernisoinnin osalta maa kulkee Euroopan kärkikaartissa. Maan perinteikäs rautatiehistoria ulottuu aina vuoteen 1848, jolloin otettiin käyttöön ensimmäinen rautatie välillä Barcelona-Mataró pituudeltaan 29 kilometriä. Espanjassa oli vuoteen 1865 mennessä rautateitä yli 5000 kilometriä. Jo v. 1858 valmistui Madridin ja Alicanten välinen rata.
Mutta palataanpa vielä aivan alkuun ja peruskäsitteisiin. Raideleveys on rautatien kiskojen sisäreunojen välinen etäisyys. Maailman yleisintä raideleveyttä, 1435 millimetriä, kutsutaan normaaliraideleveydeksi, joskus kansainväliseksi raideleveydeksi. Se otettiin ensimmäisenä käyttöön Britanniassa 1840-luvulla. Monet Euroopan maat seurasivat esimerkkiä. Poikkeuksina olivat lähinnä Suomi, Venäjä ja muut entiset neuvostotasavallat. Muita poikkeuksia olivat Espanja ja Portugali, joille oli aikanaan tärkeää Napoleonin sotien aikaisten kokemusten perusteella, että raideleveys eroaa siitä, mitä Ranska käyttää. Niinpä Espanjan normaalin rataverkon raideleveytenä on 1674 mm. Muita syitä muuta läntistä Eurooppaa suurempaan leveyteen olivat Espanjassa mm. vaihtelevat pinnanmuodot. Ajateltiin, että leveämmät raiteet mahdollistaisivat suurempien höyrykoneiden käyttämisen vetureissa ja täten helpottaisivat mäkien nousemista. Tähän löydettiin kyllä ratkaisu myöhemmin, mutta suurien muutoskustannusten välttämiseksi raiteet ja kalusto päätettiin jättää entiselleen. on kolmantena 1285 kilometrillään. Maailman pisin, yli 13 000 kilometrin verkosto löytyy Kiinasta. Pääministeri Zapateron mukaan Valencian uusi luotijunalinja osoittaa maailmalle, että Espanja on vauras maa. Hanke synnyttää lähivuosina hallituksen mukaan 136 000 uutta työpaikkaa. Espanja aikookin kasvattaa luotijunaverkkonsa 5 500 kilometriin viiden vuoden kuluessa. Junien merkitys ja käyttö lisääntyvät maantieruuhkien ja energiansäästön ansiosta. Vaikka luotijunamatka kaupunkien välillä on hinnaltaan melkein lentomatkan veroinen, odotetaan lentoliikenteen vähenevän huomattavasti, sillä AVE-junat voittavat sekä mukavuudessa että täsmällisyydessä lentokoneet. Maisemiakin on helpompi ihailla junasta käsin eikä tarvitse kärsiä samanlaisista turvatarkastuksista kuin lentoliikenteessä, junassa kun vesipulloakaan ei pidetä joukkotuhoaseena. Esimerkiksi Madridin ja Valencian välinen matkustaminen tulee moninkertaistumaan uuden luotijunayhteyden kautta. Espanjan elinkeino- ja liikenneministeriön arviot liikkuvat tämän vuoden osalta 3,6 miljoonan matkustajan tasolla. Näistä arvioidaan 800 000 matkustajan olevan luotijunien uusia asiakkaita. Asiakkaista arvioidaan 81 prosenttia olevan liikematkustajia ja 19 prosenttia vapaa-ajan matkustajia. AVE-systeemiä ei tule sekoittaa Espanjan korkeanopeusrataverkkoon, jonka nimi puolestaan on LAV (Líneas de Alta Velocidad). Varsin nopeita junia ovat alueelliset Avant-junat sekä Alvia-korkeanopeusjunat, jotka telivaihdolla pystyvät hyödyntämään AVE-raiteita. Esimerkiksi Alicanten ja Madridin väliseen matkaan Alviajuna käyttää aikaa runsaat kolme tuntia. on nimitys Renfen operoimille lähiliikennejunaverkoille. Kataloniassa järjestelmä tunnetaan nimellä Rodalies. Cercanias-junat käyttävät Espanjan rautateille tyypillistä leveää raideleveyttä. Järjestelmän ominaispiirteitä ovat suuret nopeudet, pitkät välimatkat asemalta toiselle ja moderni kalusto. Madridissa ja Barcelonassa suuri osa verkosta kulkee tunneleissa. Cercanias-verkkoja on Espanjassa tällä
Cercanías
Espanjan postilaitos Correos julkaisi vuonna 1998 postimerkin maan 150-vuotisen rautatiehistorian kunniaksi. Painos 2,5 miljoonaa.
lometrin matkan pääkaupungista maan kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Valenciaan 90 minuutissa.
Espanjan suurnopeus- eli luotijunajärjestelmä on nimeltään AVE (Alta Velocidad Española). Näillä radoilla käytetään samaa standardiraideleveyttä kuin muualla Euroopassa eli 1435 mm. Suurin nopeus on toistaiseksi 300 kilometriä tunnissa. AVE-rataverkostoa ollaan laajentamassa Alicanteen, Galiciaan, Baskimaahan ja Portugalin pääkaupunkiin Lissaboniin. Alicanteen saakka Red Nacional de los Ferrocarriles Espa- luotijunalinja saataneen vuonna 2012, nytñoles eli Renfe oli Espanjan kansallinen hän nopea rata on valmiina Madridista jo rautatieliikenneyhtiö, joka hallinnoi maan Albaceteen, josta rata haarautuu Valennoin 15 000 kilometrin rautatieverkkoa ciaan ja Alicanteen. aina vuoteen 2005 asti. Yhtiö perustettiin Espanjan rautateiden kansallistamisen yhteydessä vuonna 1941. Renfe jaettiin kuusi vuotta sitten kahdeksi erilliseksi yhtiöksi: rautatieverkoston rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavaksi ADIF-yhtiöksi (Administrador de Infraestructuras Ferroviarias) ja rautatieliikennettä harjoittavaksi Renfe Operadora -yhtiöksi. Jälkimmäinen yhtiö AVE-yhteys Barcelonasta Figueresin kautunnetaan edelleen Renfe-nimellä. Espan- punkiin ja sieltä Ranskan samanlevyiseen jalaisissa kartoissa sana Renfe tarkoittaa- TGV-verkkoon on myös rakenteilla. Erikin yleisesti paikkakunnan rautatieasemaa. tyisesti Ranska on päättäväisesti ajanut tämän yhtenäisen "kiskomoottoritien" jatVuonna 1988 aloitettiin suurnopeusraide- koa Afrikkaan. Sitä pitkin kiidätettäisiin verkon rakentaminen Madridin ja Sevillan tulevaisuudessa kontteja Keski- ja Pohjoisvälillä ja linja otettiin käyttöön Sevillan Eurooppaan, josta ne tarvittaessa vielä maailmannäyttelyvuonna 1992. Vuonna jatkaisivat rekoilla eteenpäin. 2007 valmistuivat linjat Madridista Valladolidiin ja Málagaan. Madridin ja Barce- Valencian uuden radan rakentaminen maklonan välinen linja valmistui helmikuussa soi talousvaikeuksissa painivalle Espan2008. Joulukuussa 2010 otettiin käyttöön jalle 6,6 miljardia euroa. Maan luotijunaEspanjan neljäs suurnopeuslinja, joka verkko on nyt kaikkiaan 2 056 kilometrin yhdistää Madridin ja Välimeren rannalla mittainen. Euroopan toiseksi pisin verkossijaitsevan Valencian. Juna taittaa 356 ki- to on Ranskassa, 1 896 kilometriä. Saksa
32
Meidän Costa Blanca 2/2011
hetkellä yhteensä 12, ja ne kattavat maan suurimmat kaupungit sekä niitä ympäröivät metropolialueet. Näistä mainittakoon esimerkkinä reitti Alicante-Elche-Murcia pituudeltaan 76 kilometriä ja matka-ajaltaan noin 80 minuuttia. Espanjassa on myös kapearaiteisia rautateitä. Meitä ehkä kiinnostaa eniten Alicanten ja Denian välinen rantarata. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1880-luvulla. Pituus on hieman alle sata kilometriä ja raideleveys tasan yksi metri. Espanjassa on yli 1800 kilometriä sellaisia käytöstä poistettuja rautateitä, jotka on myöhemmin muutettu pyöräily- ja vaellusreiteiksi. Tämän projektin Vias Verdes takana on vuonna 1985 perustettu Fundación de los Ferrocarriles Españoles -säätiö. (Katso MCB-lehti 3/2010, sivu 12).
Torreviejan via verde -reitti ulottuu kaupungin vanhalta rautatieasemalta yli kuuden kilometrin päähän sisämaahan vanhaa ratalinjaa pitkin. (Copyright: Fundación de los Ferrocarriles Españoles)
tettuja rataosia kulkee helpohkossa maastossa. Nämä vihreät tiet ovat todellinen ympäristöteko nykyaikana, reitit kulkevat usein luonnonkauniissa maastossa, johon tavallinen kulkija ei muuten ehkä juurikaan eksy. Alicanten maakunnassa on neljä valmista reittiä. Carrascal de la Font Roja -luonnonpuistossa vanha Alcoy-Alicante rataosuus alkaen Alcoysta ja päättyen lähelle La Sargaa on pituudeltaan 12 kilometriä. Toinen valmis pätkä on Apeadero de Agostin ja Puerto de Maigmón välillä, yhteensä 22
kilometriä. Villenan kohdalla on valmista vihreätä tietä 15 kilometriä. Maakunnan neljäs reitti noudattaa vanhaa Torrevieja-Albatera -ratalinjaa alkaen Acequiónin rannalta läheltä Torreviejan vanhaa rautatieasemaa. Tämä reitti päättyy Montesinosiin johtavalle tielle ollen 6,7 kilometriä pitkä. Murcian maakunnassa on on yksi reitti valmiina. Caravacan ja Baños de Mula välinen osuus on peräti 48 kilometriä pitkä. Mulasta on työn alla noin 10 kilometrin lisäosuus Campos del Rioon.
Ensimmäinen tällainen vihreä tie otettiin käyttöön vuonna 1993, ja nyt niitä on jo yli 30. Lukumääräisesti reittejä on paljon Pohjois-Espanjassa, jossa ne tosin ovat melko lyhyitä. Eteläisessä Espanjassa reitit ovat paikoin varsin pitkiä, koska pois-
KUORON 10-VUOTISJUHLAKONSERTTI JA TAIDEPIIRIN NÄYTTELY
Luterilaisen seurakunnan kirkkokuoro piti 20.3.2011 10-vuotisjuhlakonsertin Palacio de la Musicassa. Sali oli tupaten täynnä kuulijoita. Kanttori Maija Vuorinen johti kuoroa, johon kuului 31 laulajaa. Näistä 10 oli miehiä. Voidaan todeta kuoron olleen pääluvultaan ehkä historiansa suurin. Viime vuoden kanttori Jukka Hovila säesti pianolla. Arttu Sinervo soitti hanuria ja myös lauloi. Sooloesityksinä kuultiin Tuija Lohtanderia ja Maija Vuorista. Ohjelmisto oli korkeatasoinen ja hyvä.
Juhliva kuoro johtajanaan Maija Vuorinen
Seurakuntakodissa talvikauden harrastanut Taidepiiri avasi työnäyttelynsä 19.3.2011 Seurakuntakodin tiloissa. Talven aikana harrastajia oli enimmillään 11 maalaria. Tähän näyttelyyn oli töitään tuonut 10 tekijää. Yhteensä tauluja oli 33 kappaletta. Teksti TK
Taidepiiriläisiä vetäjänsä Tarja Karjalaisen kanssa
Kuvat TK ja SH
Meidän Costa Blanca 2/2011
33
Espanja on monen kielen maa
Indoeurooppalaisten kielten romaaniseen kieliryhmään kuuluva espanjan kieli on yksi maailman neljästä puhutuimmasta kielestä kiinan, englannin ja hindin ohella. Se on yksi YK:n kuudesta virallisesta kielestä. Espanjaa puhuu arviolta 450 miljoonaa ihmistä, joista äidinkielenään noin 360400 miljoonaa. Espanjan lisäksi kieltä puhutaan erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa. Myös Yhdysvalloissa on merkittävä espanjankielinen vähemmistö. Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 lopussa 4252 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity espanja.
Amerikan mantereella puhuttu espanja poikkeaa ääntämiseltään ja sanastoltaan jonkin verran Euroopassa puhutusta, ja Amerikassakin eri maissa käytetään hieman eri sanastoa. Erot eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, etteivätkö espanjankieliset ihmiset joka puolella ymmärtäisi toisiaan. Lisäksi kaikissa maissa, sekä Euroopassa ja Amerikoissa, oikeinkirjoitus ja sanojen taivutus on yhtenäinen. Espanjan kielen akatemiat ovat laatineet yhteisen oikeinkirjoitusnormiston, Ortografía de la lengua española. Se löytyy Espanjan akatemian Real Academia Españolan nettisivuilta (www.rae.es). Espanjan kieli (español) tunnetaan myös nimellä kastilian kieli (castellano). Nimi viittaa Kastilian alueeseen, josta kieli on alun perin lähtöisin. Se, kumpaa nimeä kielestä käytetään, riippuu muun muassa asiayhteydestä, puhujasta ja paikallisista tottumuksista. Espanjalaiset itse käyttävät kastilia-nimeä erityisesti silloin, kun kieli rinnastetaan muihin Espanjan alueella puhuttaviin kieliin, joista alueellisesti virallisia ovat katalaani, galego ja baski sekä ensinmainitun murre valencia. Sen sijaan verrattaessa espanjan kieltä muiden maiden kansalliskieliin (esimerkiksi englantiin tai suomeen) on tavallisempaa nimittää sitä espanjaksi. Alueellisten kielten puhujat käyttävät kuitenkin lähes aina maan valtakielestä kastilia-nimeä (katalaanin kielellä castellà, galegoksi castelán ja baskiksi gaztelania). Katalaani on Espanjan suurin vähemmistökieli, sitä puhuu äidinkielenään noin 6,5 miljoona ihmistä, mutta kaksikielisten runsaan määrän vuoksi jotkut lähteet antavat luvuksi jopa noin 10 miljoonaa. Katalaani kehittyi vulgaarilatinasta pitkän ajan kuluessa. Latina saapui Kataloniaan roomalaisten mukana vuonna 218 eaa. Katalaanin kielen murteet jakautuvat kahteen pääryhmään, itäkatalaaniin ja länsikatalaaniin . Ensin mainittuun kuuluvat mm. baleaari Baleaarien saarilla ja keskikatalaani, jota puhutaan etenkin Barcelonan seudulla. Länsikatalaanin murteet ovat luoteiskatalaani (alueet: Lleida ja Tarragona) ja Valencian murre (alueet Alicante, Castellón ja Valencia). Valencialaiset itse usein kutsuvat murrettaan, valenciàa, mieluummin kieleksi kuin murteeksi. Espanjaksi sen nimenä on valenciano tai lengua valenciana. Valencianolla on Valencian autonomisella alueella (Comunitat Valenciana, espanjaksi Comunidad Valenciana) siis virallisen kielen asema yhdessä espanjan kielen kanssa vuodesta 1983 lähtien. Tämä näkyy ja kuuluu selvästi myös monissa osissa Alicanten maakuntaa. Esimerkiksi tienviitoissa on usein Suomen rannikkoseutujen tapaan paikkakunnat kahdella kielellä, Alicante - Alacant, Jijona - Xixona, Elche Elx jne. Torreviejamme on valencianoksi Torrevella, mutta sitä näkee harvemmin, koska kaupunki sijaitsee jo melko selvästi espanjan kielen vaikutuspiirissä. Euroopan Unionissa on nykyään peräti 23 virallista ja työkieltä. Vuonna 2004 Espanjan hallitus esitti EU:lle pyynnön tunnustaa virallisesti unionin tasolla kaikki kielet, joilla on Espanjassa virallinen asema eli baskin, galegon, katalaanin ja valencian kielet. Näillä kielillä ei tuolloin ollut mitään virallista asemaa unionissa sen paremmin virallisena ja työkielenä kuin sopimuskielenäkään. Espanja perusteli pyyntöään sillä, että espanjan kielen (kastilia) lisäksi em. kielet on tunnustettu maan perustuslain nojalla virallisiksi kieliksi autonomisilla alueilla sen mukaan kuin niistä on näiden alueiden lainsäädännössä määrätty. Kielet olivat Espanjan hallituksen mukaan eläviä ja laajasti käytettyjä kieliä autonomisilla alueilla. Yleisellä tasolla Espanjan hallitus vetosi unionin eri sitoumuksiin kunnioittaa kulttuurin ja kielten monimuotoisuutta ja pyrkimystä tuoda kansalaiset lähemmäs unionia. Espanja lupasi maksaa kaikki hallinnolliset kulut, jotka aiheutuisivat sen alueellisten kielten käytöstä unionissa. Virallisen kielen asema EU:ssa merkitsee mm. sitä, että jäsenvaltiot ja niiden kansalaiset voivat lähettää unionin toimielimille asiakirjoja ja saada vastauksen valitsemallaan virallisella kielellä. Lisäksi kaikki yleisesti sovellettavat säädökset laaditaan ja unionin virallinen lehti julkaistaan kaikilla virallisilla kielellä. Espanjan pyyntöä lisätä EU:n virallisia kieliä neljällä ei hyväksytty, sillä kielten suuri määrä aiheutti jo nykyisellään suuria ongelmia unionin toimielinten työssä.
Kartta kertoo, miten valenciankielinen väestö keskittyi rannikkoseuduille sekä pohjoiseen Valencian itsehallintoalueella vuonna 2001.
(Kuva: Toni P.)
Valencian virallinen kieliakatemia Acadèmia V alenciana de la Llengua on määritellyt valencian kielen olemuksen ja nimityksen puolustamista koskevista periaatteista ja perusteista eräässä antamassaan merkittävässä kannanotossa ja lausunnossa, että valencian kieli ja katalaani ovat saman kielen kaksi eri nimitystä. Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: "On totta, että
Espanjassa on olemassa kaksi käypää nimitystä tälle kielelle: valencian kieli, joka on säädetty Valencian itsehallintoalueen itsehallintolaissa, ja katalaani, joka on tunnustettu Katalonian ja Baleaarien itsehallintolaissa ja taattu Espanjan oikeusjärjestelmässä ja oikeuskäytännössä. Näiden kahden eri nimityksen olemassaolo voi aiheuttaa väärinkäsityksiä kielen yhtenäisyydestä joissakin tilanteissa ja erityisesti jaetusta kielitieteellisestä ympäristöstä erotettuna. "
34
Meidän Costa Blanca 2/2011
Lähdettyäni ajamaan Espanjaan niin taas alkoi matkalla sama vika. En voinut enää kääntyä, joten ajelin Torreviejaan. Nähtyäni Torreviejassa pienen korjaamon, kysyin sen isännältä mikä siinä voisi olla ja näytin, mitä siihen oli Suomessa tehty. Isäntä antoi ajan ja menin toiveita täynnä ko. korjaamoon (JZ-Auto, Avda Cortes Valencias 4A). Isäntä sanoi ilman tietokonetta, että Metroautossa laitettu osa ei toimi. Näytti koneelta aivan saman saksalaisen Boshin osan maksavan 142 , mutta hän voi korjata sen vanhan. Minulta oli mennyt usko jo korjaamoihin, mutta ajattelin, että koetetaan vielä tämäkin. Oltuani noin 3 tuntia korjaamolla ja omistajan rouvan syötettyä meille valtavat sämpylät ja mehut kysyin, paljonko olen velkaa. Isäntä ilmoitti, että yksi tunti työtä = 30 .Tarjottuani viittäkymmentä euroa hän antoi väkisin kaksikymppiä takaisin. Autoni on kuin toinen auto. Toimii tosi hyvin. Ajatelkaa, Tampereen Metro-autos-
sa n. 1.000 , eikä auto tullut kuntoon ja ko. korjaamolla 30 ja auto kunnossa. Terv. Pekka
Kielikurssista ravintola KahVillassa 19.-24.2.2011
Lähdin jännittynein mielin kurssille. Onneksi taso oli samaa luokkaa kuin itsellänikin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (olivat liian hyviä, lähtivät myös pois kesken). Opettaja oli pieni ja pippurinen Pirjo. Hän ei jättänyt ketään kylmäksi, päinvastoin. Monet lähtivät posket punoittaen ja kainalot märkinä oppituntien jälkeen asunnoilleen läksyjä tekemään. Fantastinen OPE, mutta fantastiset olivat myös oppilaat. Toivottavasti ope ja oppilaat saivat mitä halusivat, minä ainakin sain. Kiitos vaan kaikille mukana olleille sekä KahVillan henkilökunnalle! HYVÄÄ KESÄÄ! "Kotkan poika ilman siipii"
Vielä autokorjaamoista
Olen tuonut esiin aikaisemmin huonoja puolia autokorjaamoista. Tässä seuraava tarina: Olin ostanut syksyllä auton (Land Rover) ja ajellessani sillä jonkun aikaa, siinä alkoi olla nykimistä hiljaisessa nopeudessa. Vein sen autoliikkeeseen, josta olin ko. auton ostanut. Myyjä sanoi, että ei probleemaa, koska autossa on takuu. Ojensi minulle esittelyauton avaimet ja näytti, että ajele sillä sen aikaa kun tulee kuntoon. Auto oli noin viikon korjaamolla kun sain sen ajettavakseni. Kaikki oli hyvin kunnes taas alkoi nykimään ja vein sen takaisin. Taas meni joku päivä ja ajellessani alkoi taas nykiminen. Ne ei löytänyt vikaa siitä. Sitten tuli Suomeen lähdön aika ja ajattelin, että korjautan sen Suomessa. Kysellessäni Suomessa automiehiltä korjaamoa, jossa olis hyvä tietokone. Neuvoivat korjaamon, jossa on viimeistä mallia oleva uusi kone. Mennessäni sinne johtajan puheille hän neuvoi menemään merkkikorjaamoon, koska siellä on siihen merkkiin omat ohjelmat. Menin sitten Metro-autoon Tampereen Lielahteen, joka on kyseisen merkin huoltokorjaamo. Hirvitti kyllä kun katselin ko. lasipalatsia ja ajattelin, miksi autokorjaamon pitää olla niin hieno. Tuli mieleen, että on varmaan kallista korjaamossa. Mentyäni sitten sovittuna aikana korjaamoon niin ilmoittivat, että varaosa maksaa n. 750 + työ 3 tuntia. Kävin kahvilla ja viivyin n. puoli tuntia. Tullessani takaisin huomasin autoni liikkeen pihassa ja kertoivat sen olevan valmis. Mennessäni kassalle maksamaan esitettiin noin tuhannen euron lasku, jolloin ihmetellessäni laskun suuruutta sanottiin, että varaosa oli sen sovitun hinnan, jonka lisäksi kolmen tunnin työ. Sanottuani, etten ole ollut talon tontilla puolta tuntia, sanoivat, että työ on hinnoiteltu kolmeksi tunniksi. Minä ajattelin, että OK.
Aurinkoenergia hyötykäyttöön myös poissaollessasi
Costa Blancan aurinko tämä ilon ja energianlähteemme. Paljon puhutaan aurinkoenergian nykyisestä ja varsinkin tulevasta hyötykäytöstä. Kun katselemme ympärillemme, niin näemme pääsääntöisesti käyttöveden lämmittämiseen tarkoitettuja keräimiä. Vähissä on vielä paneelit, joilla pyritään muuttamaan auringonpaiste sähköksi. Syy paneelien vähyyteen lienee hinta ja niiden käytännön tunnettuvuus. Toki osasyy voi olla sähkösysteemien mieltäminen monimutkaisiksi. Toinen lukunsa ovat sitten suuret aurinkovoimalat, joiden on tarkoitus tuottaa jo perusvoimaa sähkövekkoon. Osa sanoo paneelien olevan sopimattomia silmään, mutta nykyisin on saatavana jopa kattoelementtejä, jotka käyvät sähköntuotannon ohessa vaikkapa autotallin tai piharakennuksen katoksi.
Näppäriä jokakodin ratkaisuja
Costa Blancalle on alkanut ilmestyä myös kiinnostavia ratkaisuja kotitalouksille ja vielä akuuttiin ongelman ratkaisuun. Tämä sovellutus on aurinkoenergialla toimiva ilmastointiventtiili. Tämä pienen aurinkokennon omaavavaa laitetta markkinoidaan tilojen kosteudenpoistoon, tuulettamiseen ja pienimuotoiseen lämmittämiseen. Hienostunut ja viimeistelty laite asennetaan helposti etelänpuoleiselle seinälle ja sehän ei tarvitse edes erillistä sähkökytkentää toimiakseen. Laite puhaltaa sisään raikasta ilmaa tai imee sisäilmaa ulos aina kun aurinko paistaa vaikka asunnosta olisikin sähköt muuten poissa. Enää ei tarvitse pitää ovia tai ikkunoita auki ilmanvaihdon varmistamiseksi. Moni sanoo sen olevan oiva lisä ilmalämpöpumpulle tuoden raitista ilmaa sisään samalla kun ilmapumppu lämmittää ja kierrättää ilmaa talven kosteudessa.
Bonavida Spainin Jarmo Peltonen esittelee aticon parvekkeelle asennettua ilmastointiventtiiliä.
Meidän Costa Blanca 2/2011
35
36
Meidän Costa Blanca 2/2011
EVANKELINEN KOTIKIRKKO
C/ Joven Puran ja C/ Caleran kulmatalo TORREVIEJA VIIKOTTAISET TILAISUUTEMME
Sunnuntaisin Jumalanpalvelus klo 16.00 Torstaisin Evankeliumin ilta klo 16.00
Pääsiäisen ajan tilaisuudet 21 .-24.4. Alpo Renko vierailee seurakunnassamme 3.-1 0. huhtikuuta
- Juhannuksena kesäkonferenssissa Keuruulla - Olojuhlilla Naantalissa 29.-31 .7. - Kesätapahtumassa Hyvinkäällä 6.8. SYKSYN TOIMINTAKAUSI ALKAA 25.9.2011 HYVÄÄ KESÄÄ!!
Yhteystiedot Simo Jukkala 671 176 055 E-mail: simo.jukkala@suomi24.fi
Kokoontumiset kesäaikana:
TERVETULOA
MCB-lehteä voit lukea myös internetissä: www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca
Meidän Costa Blanca 2/2011
37