Hinta / precio 2,90
2 / 2012
www.meidancostablanca.com
MEIDÄN COSTA BLANCA 2/201 2
Sisällysluettelo:
4 Suolainen Santa Pola 5 Nils Gäbel Torreviejan ensimmäinen ulkomaalainen 6 Matka luonnonkauniiseen Jáveaan 7 Terveys on meidän juttu! 8 Mar Menor ja La Manga Club Finlandia Golf 1 0 Enoturisteina Jumillassa 11 Espanjansuomalaisten kesätapaamisia 1 2 Musiikkia elämän mausteeksi 1 4 Uusi työreformi heikentää irtisanomissuojaa 1 5 Heikko nettiyhteys 1 6 Harjoittelussa auringon alla 1 7 Euro Bowling Torreviejan keilamestarit 1 8 Naiset elämän kipujen äärellä 1 9 Costa Blancan rescuekoirat ry: Ensimmäinen toimintavuosi on takanapäin 20 Vaaralliset pinjatoukat 21 Kanttorit koolla Costalla 22 Olé oma itsesi -kurssi 23 Leijonat osallistuvat Torreviejan vähäosaisten ruokintaan 24 Jeissumiehen äänestysmatka 27 Kolumni: Kaksikielisyys 28 Makujen maailma à la Carlos!
Seuraava numero ilmestyy toukokuun alussa Aineisto viimeistään 25.4. mennessä meidancostablanca@hotmail.com
COSTA BLANCAN SUOMI-SEURAN TENNISKERHO
Tenniskerho jatkaa pelaamista maanantaisin sekä torstaisin Torreviejan urheilukeskuksen tenniskentillä 25.4. saakka. Syksyllä pelit jatkuvat samassa paikassa. Yhteydenotot: puhelin +34634309896 + 358440887777 / Erkki Leppänen pinomar@kymp.net erkki.leppänen@suomi24.fi
2
Meidän Costa Blanca 2/2012
AJANKUVA
Numero 2/2012 Huhtikuu
www.meidancostablanca.com Kustantaja: Hipersol S.A. sähköposti: hipersolsa@terra.es
Päätoimittaja:
PÄÄKIRJOITUS
On kulunut viisi vuotta siitä, kun tämä lehtemme on perustettu. Toisaalta aika tuntuu lyhyeltä mutta valtavasti asioita on tapahtunut tänä aikana. Jäljempänä en tarkastele niinkään kuluneita vuosia kuin tätä hetkeä. Sanoisin vain, että lehtemme perustettiin aikoinaan, koska sillä oli "sosiaalinen tilaus". Tämän lehden puute oli silmin ja korvin havaittava. Lehden perustamisen aikoihin ei ollut juurikaan tietoa maailman talouslamasta. Tästä nähdään kuinka nopealla syklillä kaikki nykyisin tapahtuu. Espanjankin työllisyys ja taloudellinen tilanne oli vailla minkäänlaista huolta. Varoituksen airuet olivat silti olleet jo pidemmän aikaa liikkeellä mutta niitä ei varsinkaan tavallinen kadun ihminen noteerannut. Asuntokaupan kupla puhkesi sitten kyllä melkoisella paukkeella ja siitä on tilanne vain pahentunut entisestään. Juuri tänään seurasin Suomen uutisistakin, miten Espanjan työttömyys vain kasvaa ja leikkauksia joudutaan tekemään talouden tasapaino saavuttamiseksi. Varsinkin alle 35-vuotiaiden työttömyys on lähes 50 %, joka on todella hurja. Hämmästyttävintä on, että tilanne on tämä, vaikka korkeasti koulutettujen määrä on suurempi kuin koskaan. Lähikuukausina sosiaalisia etuuksia todennäköisesti karsitaan kovalla kädellä. Se ei tiedä hyvää meille suomalaisillekaan, jotka asumme Espanjassa. YLE:n MOT-ohjelma käsitteli Aurinkorannikon kouluongelmia, josta meillä ei täällä juurikaan ollut tietoa. Varsinainen jutun aihe oli homeongelma, jota käsiteltiin laajalti ja perusteellisesti. Paikallisten suomalaislehtien taholta tuota ohjelmaa on arvosteltu voimakkaasti eikä toisaalta ihme, kun kovan syytöksen kohteena ollut koulun rehtori Juha Helvelahti on vankasti sidoksissa juuri erääseen lehteen. Ohjelma oli aivan liian perusteellinen otettavaksi kevyesti. Jotain siellä on pahasti vinossa. Minusta ja monesta muustakin tuntuu oudolta, että miljoonaan euroon nousevalla summalla ei ole saatu juuri mitään korjausta aikaan. Monen mielestä tuolla summalla olisi jo rakennettu kokonaan uusi rakennus ja rahaa olisi vielä jäänytkin. Täytyy muistaa, että rakentaminen Espanjassa on nyt halvempaa kuin ainakaan 20 vuoteen. Suomen valtion leväperäisyys ihmetytti myös kovasti ja etenkin, että ensimmäinen tarkastuskäynti tapahtui tämän tv-ohjelman teon jälkeen. Siis milloinkaan ei tarkastuksia ole tehty missään suomalaiskoulussa ulkomailla. Kun rehtori Helvelahti joutui selvästi vaikeuksiin selitellessään ongelmia, hän jäi välittömästi sairauslomalle jutun teon jälkeen. Näytti ottavan koville ainakin katsojan silmissä. Euroopassa pidetään ja on pidetty merkittäviä vaaleja. Tässä en puutu enää Suomen presidentinvaaliin mutta on todettava hienoksi asiaksi, ettei tätä vaalia hoidettu kuten Venäjällä. Siellä ei näytä olevan niinkään tärkeää, kuka voittaa vaalin, vaan kuka voittaa ääntenlaskennan. Ranskassa pidetään vajaan kuukauden päästä myös presidentinvaali. Saksan ja Ranskan voimakaksikko voi hajota, jos Sarkozya ei valita uudelleen. Tällaisia tuulia on vähän kuulunut. Angela Merkelin ja Sarkozyn yhteinen eurooppapolitiikka ja samalla koko EU voi muuttua paljonkin. Saksassahan vaalit ovat ensi vuonna, eikä Merkelinkään jatkopaikka ole taattu. Toisaalta tuon voimakaksikon hajoaminen voi nostaa muiden EU-maiden merkitystä. Tärkeintä on tietenkin se, että Euroopan taloudellinen vakaus ei saa yhtään kolhua lisää.
3
Väinö Karjalainen puh. +34 652 297 185 vainoj.karjalainen@hotmail.fi
Ilmoitushinnat: (IVA/ALV 0 %)
1/1 sivu 288 1/3 sivua 128 1/8 sivua 58 Takakansi: 1/1 sivu 458 Sisäkannet: 1/2 sivua 198
1/2 sivua 168 1/4 sivua 98 1/12 sivua 38 1/1 sivu 388
Ilmoitusmyynti Espanjassa:
Tarja Karjalainen, p. +34 667 863 400 tarjam.karjalainen@hotmail.fi Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti paino- ym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä.
ISSN 1976-8089
6. vuosikerta
Kansikuva: Espanjan suosituimpia
matkailukohteita on Guadalest, jossa vierailee vuosittain yli kaksi miljoonaa turistia. (kuva Niina Terho).
Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa. Aineisto viimeistään 25.4.2012 mennessä. meidancostablanca@hotmail.com
Väinö Karjalainen
Meidän Costa Blanca 2/2012
Suolainen Santa Pola
Teksti: Antero Ojanto Kuvat: Petra Hirvonen
Jokainen meistä tietää, missä Santa Pola sijaitsee valtatie N332:n varrella, mutta sen ohi on niin helppo sujahtaa esimerkiksi matkalla lentokentälle. Pistäytykäämme vaihteeksi kiireiltämme siihen tutustumassa.
Tällä paikalla lahden poukamassa on ollut kalastajakylä bongaajien paratiisi. Täällä elää useita tuhansia Euroopassa ikimuistoisista ajoista. Nimi oli silloin Portus Illicitanus yleensä harvinaisia flamingoja. eli Elchen satama. Roomalainen kalan säilyke- ja suolausTuristeja houkuttelee tänne leveä ja kilometrien pituinen tehdas oli täällä jo 400-luvulla. hiekkaranta, joka muuttaa nimeään pitkin matkaa. Ensiksi Kalastus on edelleen tärkeä elinkeino. Rannikkomme tär- se on Gran Playa, sitten Playa Lissa, Playa del Tamarit, keimmän kalasataman Puerto pesqueron löytää helposti. Playa Gola ja lopulta Playa Pinet. Sitä reunustavat Jos osaa tulla oikeaan aikaan iltapäivällä, kun kalastajat lukemattomat baarit ja ravintolat. Virallinen asukasluku on palaavat saaliineen, niin voi kokea tuoreen kalan huuto- noin 20 000 mutta loma-aikoina se moninkertaistuu. kaupan. Saaliit löytyvät sitten samana iltana ravintoloiden Eihän espanjalainen kaupunki ole oikea kaupunki, jos ei pöydistä pitkin rannikkoamme. sillä ole linnaa. Mutta tämä Castillo-Fortaleza ei olekaan Aivan kalasataman vierestä löytyy ihastuttava ja mukavan vuoren huipulla vaan keskellä kaupunkia, parin korttelin kokoinen akvaario, Acuario municipal, jossa on esillä kaikki päässä kalasatamasta. Valencian varakuningas Bernardo de Cárdenas palkkasi italialaisen insinöörin Antonellin rakenläntisen Välimeren kalalajit. tamaan sen vuonna 1553. Se oli osa Kaupungin ympärillä on laaja noin kuningaskunnan puolustusketjua. kolmen tuhannen hehtaarin suoalue Salinas de Santa Pola. Suurin Linnoitusta täydensivät suoalueella osa tästä maa-alueesta on muutakolme torre-vartiotornia, Atalayola, mia senttejä meren keskipinnan Tamarit ja Las Escaletes, joiden alapuolella. Jo roomalaisista ajoista merkkisavut varoittivat kaupunkiasti paikalliset asukkaat ovat osanlaisia pohjoisafrikkalaisilta merineet tiettyjen kuun vaiheiden aikarosvoilta. na päästää Välimeren hyvin suolaista vettä alueen matalille ja tasaVuonna 2004 tapahtuneen restaupohjaisille altaille. Paahtava aurinroinnin jälkeen linnoitus on ollut ko haihduttaa veden mutta jättää kaupunkilaisten erityisessä suosisuolan, joka kerätään suolavuoriksi. ossa. Sieltä löytyvät mm. taidemuseo, kalastusmuseo, arkeologiSuolan talteenotto tapahtuu nykynen museo sekä erilaisia näyttelyään teollisesti pienellä alueella tiloja, jopa pieni putka. Kulmassa lähellä kaupunkia. Suola viedään oleva viehättävä Virgen de Loreto pohjois-Eurooppaan lumisten säion suosittu hääkappeli. Aukiolla den tiesuolaksi. Muu alue on muujärjestetään erilaisia markkina- ja tettu suojelluksi luonnonpuistoksi, muita tapahtumia. Se on ollut kerjoka on keväällä ja syksyllä lintu- Unelmien hääkappeli Virgen de Loreto ran jopa härkätaistelu-corrida.
4
Meidän Costa Blanca 2/2012
Linnoituksen vieressä on kaupungin sydän Plaza de la Glorieta, jota ympäröivät monet kahvilat ja baarit. Tärkeimmät kauppakadut johtavat siitä kohti palmupuistoa Parque El Palmeral. Kalasataman vierestä lähtevät lasipohjaiset vesibussit kohti pientä Tabarcan saarta, johon on vain yhdeksän kilometrin matka. Lasipohjien ja kirkkaan turkoosinvärisen meriveden läpi voi tarkkailla saarta ympäröivän luonnonsuojelualueen ihmeellistä vedenalaista elämää. Saaren alkuperäinen nimi oli legendan mukaisesti Apostoli Paavalin saari. Vuonna 1760 Carlos II perusti sinne varuskunnan ja määräsi sinne asukkaiksi genoalaisia merimiehiä, jotka oli pelastettu haaksirikosta ja jotka olivat alunperin
Santa Pola on ylpeä kalastajistaan. kotoisin Tunisian rannikolla olevasta Tabarcan saaresta. Viralliseksi nimeksi tuli siten Nueva Tabarca. Saaren kuvernöörin talo on nykyisin hotelli ja varuskuntakirkkoa restauroidaan parhaillaan. Talvisin saarella asuu nykyään noin 70 henkeä, mutta määrä on moninkertainen turistisesongin aikana.
Santa Polan markkinat ovat varsin laajat. Koska ne ovat lauantaisin, ne ovat espanjalaisen kantaväestön suosiossa, erikoisesti niiden ruokapuoli. Santa Polan kaupunkiin kuuluvat myös Gran Alacant-alueen urbanisaatiot, joiden tuhansille ulkomaalaisille asukkaille nämä ovat kotimarkkinat. Sinnepä voisi suunnata ostosmatkansa ensi lauantaina.
Glorietalla on aina ihmisiä.
Nils Gäbel - Torreviejan ensimmäinen ulkomaalainen
Torreviejan ensimmäinen pysyvä ulkomainen asukas oli ruotsalainen Nils Gäbel, joka tuli vuonna 1963 Silvervingen -purjeveneellään paikkakunnan satamaan. Mukana oli vaimo Puck ja neljä lasta. Perheen oli tarkoitus jäädä Torreviejaan ainoastaan joksikin aikaa. He kuitenkin ihastuivat pieneen kalastajakylään niin paljon, että päättivät jäädä pysyvästi asumaan paikkakunnalle. Gäbel osti maapalstan, jolle rakennettiin asuinrakennus. Syyskuussa 2003 pystytettiin Nils Gäbelille patsas Torreviejaan kun oli kulunut 40 vuotta hänen rantautumisestaan paikkakunnalle. Tunnettu espanjalainen taiteilja Carmen Fraile on suunnitellut patsaan, jossa
Meidän Costa Blanca 2/2012
Gäbel on purjeveneen ruorin kanssa. Patsas sijaitsee Torre del Moron vieressä sijaitsevassa pikkupuistikossa, jonka Torreviejan pormestari toivoi patsaan julkistamistilaisuudessa symboloivan kaupungin monikulttuurisuutta. Patsaan jalustassa ovat tekstit neljällä kielellä: ruotsiksi, englanniksi, espanjaksi ja saksaksi. Nils Gäbel houkutteli maanmiehiään muuttamaan suotuisan ilmaston Torreviejaan. Näin sai alkunsa kukoistava kiinteistönvälitystoiminta, jonka ansiosta erityisesti ruotsalaisia muutti runsaslukuisesti Costa Blancalle.
5
Matka luonnonkauniiseen Välimeren rantakaupunkiin Jáveaan
Jávea sijaitsee kauniiden meren lahtien ja niemien muodostamalla rantaalueella noin 150 km Torreviejasta pohjoiseen Välimeren rannikon suuntaisesti.
Lähdimme matkaan eräänä helmikuun lopun perjantaina klo 10.30 ystäväpariskunnan kanssa heidän autollaan. Navigaattorin mukaan ajoaika oli noin 2 tuntia. Perillä olimme puolenpäivän jälkeen aikataulun mukaan Parador-hotellin parkkipaikalla. Hotelliin sisäänkirjautuminen sujui ennakkovarauksemme mukaisesti ilman ongelmia. Vietyämme matkatavarat huoneeseen päätimme tutustua hotellin vieressä olevaan uimaranta- ja rantakatualueeseen. Kaunista ja avaraa merenrantamaisemaa avautui runsain mitoin käveltäväksi ja ravintoloita sekä kauppoja valittaNäkymä hotellin vaksi. Valitsimme tapasravintolan välipalan nauttimista parvekkeelta. varten. Paikan nimi oli La Boheme ja neljän hengen tapasateria juomineen maksoi noin 26 euroa, ei kovin paljon ollakseen kaupungin parhaalla paikalla. Asiakkaat eivät kyllä vaikuttaneet boheemeilta. Jatkoimme rantakävelyä pari tuntia pistäytyen aurinkoisilla ravintolaterasseilla nauttimassa juomia. Palvelu oli hyvää ja hinnat kohtuullisia. Palasimme Parador-hotelliin ja valmistauduimme illallista varten, olihan meillä vaimoni kanssa 51. hääpäivä alkamassa puoleltaöin. Hotelli tarjoaa amigos de Paradores-kortin haltijoille paikallista viiniä ja purtavaa tulopäivänä. Siis tarjouksia nauttimaan ja illallista odottamaan.
Yllä: Hääpäivän viettäjät Leena ja Sakari Haukka. Alla: Matkaseuramme Mailis ja Pentti Liimatainen.
Ravintola aukesi klo 20.00 ja siinä vaiheessa vapaita pöytiä oli vielä runsaasti. Hyvä neljän hengen ikkunapöytä löytyi helposti. Tämän Espanjan valtion omistaman hotelliketjun ruokalistalta voi valita syömiset monista hyvistä vaihtoehdoista. Näin tehtiin ja nautittiin täysin siemauksin. Hotellirakennus sijaitsee meren rannassa kaaren muotoisena talona, jossa jokainen huone katselee merelle ja samalla uimarantaan ja rantakadulle. Talon ja meren välissä on kaunis puutarha ja uima-allasalue, jossa voi tehdä kävelylenkin. Erityispiirteensä puutarha saa upeasta palmumetsästä ja muinaisten rakennusten pohjista ja pilastereista. Seuraavana päivänä runsaan aamiaisen jälkeen kirjauduimme ulos hotellista. Laskusta näimme, että neljä laadukasta ateriaa maksoivat yhteensä 59,26 euroa ja kahden hengen tilava, neljän tähden hotellin huone maksoi 70,38 euroa vuorokaudelta. Hintalaatusuhde oli varsin hyvä. Lauantaiaamuna tutustuimme vielä kaupungin satama-alueeseen. Suu6
Meidän Costa Blanca 2/2012
TERVEYS ON MEIDÄN JUTTU!
Syksystä 2012 Costa Blancan Skandinaavinen koulu ottaa käyttöönsä uuden profiilin: terveys. Profiilin myötä koulu tulee panostamaan yhä enemmän terveyteen ja hyvinvointiin, terveisiin elämäntapoihin, terveelliseen kouluruokailuun ja liikkumiseen. Profiilin valintaan on vaikuttanut mm. se, että koulu sijaitsee yhdellä maailman terveellisimmistä alueista (Maailman terveysjärjestö, WHO). Loistavat ilmastoolosuhteet lievittävät muun muassa astman, ihotulehdusten, reumatismin ja niveltulehduksen oireita ja näin ollen mahdollistavat mm. erilaisista hengitys- ja ihosairauksista ja allergioista kärsivien pohjoismaisten lasten hyvän koulunkäynnin Espanjassa. Skandinaavinen koulu toimii vanhoissa tiloissaan Orihuela Costalla, mutta etsii samalla uusia tiloja lähialueelta toiminnalleen ja laajentumiseen. Uusi ruotsalainen rehtori Ingela Björklund aloitti koulussa helmikuussa 2012. Costa Blancan Skandinaaviseen kouluun on jatkuva haku ja oppilaaksi voi hakea myös lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Syyslukukauden 2012 paikkojen jako aloitetaan huhtikuun lopulla, mutta vapaita paikkoja kannattaa kysellä pitkin vuotta.
Päiväkoti ja yläkoulu
(luokat 7-9) on mahdollisuus suorittaa opintojaan etänä Suomeen Skandinaavisen koulun kautta.
Täällä jokainen lapsi ja aikuinen - saa olla oma itsensä! Costa Blancan Skandinaavinen koulu tarjoaa opetusta suomalaisille, ruotsalaisille ja norjalaisille oppilaille perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 sekä myös esiopetusta 6-vuotiaille. Opetusryhmät ovat pieniä, mikä mahdollistaa yksilöllisen opetuksen, ohjauksen ja runsaan tuen oppilaille. Koulu on pieni ja viihtyisä ja koulun ilmapiiri on rauhallinen ja harmoninen. Kiinteä vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden välillä luo turvallisuutta ja mahdollistaa erinomaiset edellytykset hyvälle oppimiselle ja oppimistuloksille. Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! "Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen."
Lukuvuodeksi 2012-2013 on tarkoitus perustaa uusi kaksikielinen päiväkotiryhmä 3-5 vuotiaille lapsille, jos kiinnostuneita löytyy vähintään seitsemän. Ryhmää opettaa pätevä suomen- ja ruotsinkielinen opettaja. Myös yläkoululaisilla
Ilmoittautumiset ja lisätietoja: www.skandinaviskaskolan.com tai koulun vararehtorilta Rita Kivimäeltä: rita@skandinaviskaskolan.com. Skandinaviska skolan Costa Blanca nyt myös Facebookissa.
Rita Kivimäki
Jávea...
ria ja pieniä kalastusaluksia oli laiturissa kymmeniä, samoin nuotan- ja verkonpaikkaajia aurinkoisella satama-alueella. Sataman merkittävin nähtävyys on 40 vuotta sitten valmistunut betonirakenteinen kirkko, joka muistuttaa jossain määrin toista betonikirkkoa Tampereen Kalevan kaupunginosassa. Kirkko on sekä sisältä että ulkoa erikoinen, mutta hyvin kaunis ja toimivan kirkon oloinen. Paluumatka Torreviejaan sujui turvallisesti Pentti Liimataisen hyvässä kyydissä. Iltapäivällä hyvissä ajoin olimme takaisin kotona. Sakari Haukka
Jávea
Meidän Costa Blanca 2/2012
7
Mar Menor ja La Manga
Teksti ja kuvat: Niina Terho
Kun ensimmäistä kertaa lähestyy La Mangaa, ihmettelee miten korkeat talot nousevat keskellä merta. La Manga on vierailun arvoinen paikka, mutta varsinkin kesäaikaan se on aivan tupaten täynnä matkailijoita. La Manga del Mar Menor on Murcian alueella sijaitseva 24 kilometriä pitkä ja 100-1200 metriä leveä maakaistale, joka erottaa Mar Menorin laguunin ja Välimeren toisistaan.
Vielä 1500-luvulla Mar Menor oli avoin Välimeren lahti ja nykyinen La Manga oli joukko pieniä saaria, jotka ovat ajan myötä yhdistyneet merivirtojen siirtämien sedimenttien eli maakerrostumien kautta. Nyt Mar Menoria ja Välimerta yhdistävät pienet kanavat (golas) . Aikoinaan roomalaiset tunsivat alueen nimellä Palus, ja maurit nimellä Al Buhayrat Al Qsarand. Alue sai olla rauhassa 1960-luvulle asti, jolloin se otettiin matkailukäyttöön. Nykyään alue on vahvasti rakennettu lukuun ottamatta aivan pohjoisosaa, mutta sielläkin rakennetaan parhaillaan lisää.
molemmin puolin. Rannan voi valita jommankumman meren puolelta, eroa on veden lämpötilassa, suolapitoisuudessa, tuulisuudessa. Lähistöllä sijaitsee urheilu- ja vapaa-aikakeskus La Manga Club, jossa voi harrastaa golfia, tennistä ja jalkapalloa.
Hallinnollisesti La Mangan alue on jaettu Cartagenan, San Javierin ja San Pedro del Pinatarin kuntien kesken. La Mangan alueen eteläkärjessä on 80 metriä korkea Cabo de Palosin majakka, joka otettiin käyttöön vuonna 1865. Majakka joutui todistamaan kauheaa haaksirikkoa vuonna 1906, kun italialainen matkustaja-alus El Sirio joutui merihätään kapteenin päätettyä jostain syystä oikaista vaaralliLämpimän ilmastonsa ja pitkien rantojensa vuoksi La Manga silla vesillä, ja arviolta 240 henkeä hukkui. on erityisesti vesiurheilun harrastajien suosiossa. Jo kuuluisa Hollywood-näyttelijä ja uimari Esther Williams kut- Mar Menor on 135 km² laajuinen suojeltu vesialue, jonka sui Mar Menoria "maailman suurimmaksi uima-altaaksi". syvyys on keskimäärin 4 metriä, syvin kohta on 7 metriä. La Mangassa on hiekkarantaa yli 40 kilometriä, kaistaleen Suolalaguunissa on rikas eläimistö ja linnusto. Koska Mar
Hiekkarantaa on yli 40 kilometriä.
8
Rantaa Mar Menorin puolella.
Meidän Costa Blanca 2/2012
Menor on lähes suljettu järvimäinen vesialue, nousee veden lämpötila kesällä melko korkealle. Mar Menorin länsirannalla sijaitsee kolme suurempaa kaupunkia: San Javier, Santiago de la Ribera ja Los Alcázares.
Mar Menorilla kalastetaan eniten verkoilla.
Cabo de Palosin majakka (kuva: Kim Blomster)
Suolalaguunin keskellä on viisi vulkaanista alkuperää olevaa saarta: Mayor (tai Barón), Perdiguera, Ciervo, Rondella ja Sujeto . Välimeren puolella on myös suojeltu vulkaaninen saari nimeltään Grosa. Mar Menorin toiseksi suurin saari Perdiguera on suosituin matkailijoiden ja patikoijien keskuudessa, siellä on useita laitureita ja ravintoloita sekä raunioituneita rakennuksia. Retkelle kannattaa ottaa mukaan paloja Pastel de Ciervasta, joka on tyypillinen Mar Menorin alueen ruoka. Se on umpinainen pyöreä piirakka, joka sisältää siipikarjan lihaa ja munia.
Kanttorit koolla Costalla (jatkoa sivulta 21) No, Aija-Leena onkin niin sanotun hiljaisen laulun arvostettu asiantuntija, joka valmistelee aiheesta väitöskirjaa. Aija-Leena on muuten syntynyt Namibiassa lähetyslapsena. Agronomi-isä opiskeli myöhemmin kanttoriksi. Niiltä ajoilta Maija Vuorinen tuntee Aija-Leenan lapsuuden perheen. "Isoilla uruilla soitettu Buxtehuden koraali (Oi rakkain Jeesukseni) jatkoi lempeästi alkulaulun linjaa. Taisivat muuten urut jatkaa samasta sävelestä, joka jäi soimaan laulun viimeisenä sävelenä kirkon holveissa! Lempeästi Jukka Hovila sopeutti laulunsakin naisääniin niitä jyräämättä. Kolmiäänistä laulua olisi muuten kuunnellut enemmänkin mutta siinä osuudessa oli kuulemma annettava periksi taudeille! Ehkä joskus toisella kertaa..."Tähän mennessä kaiken kaikkiaan 52-vuotisen työuran tehnyt Jukka Hovila sanoo muuten olevansa niin laiska kanttori, että hän säestää mieluiten pelkistä sanoista: silloin saa soittaa aina niin kuin haluaa!" "Mukavaa että kanttori soittaa muitakin kuin kosketinsoittimia: Maija Vuorinen nosti nokkahuilun soolosoittimeksi. Maija on ilmeisen luotettava säestäjä, koska sitä hommaa hänellä oli konsertissa melkoisesti." Satunnainen konserttivieras ei voinut tietää, että Maija on varsinainen ihmeidentekijä kuoroalalla ja velho avaamaan ihmisäänen! "Niin ja se fagotti! Jotenkin yllättävä säestyssoitin mutta kuulosti lämpimältä avarassa kirkkotilassa. Soittajana olikin instrumentin taituri Antero Ojanto. Kaiken kaikkiaan tämä konsertti oli todellinen kansanjuhla, väkeäkin oli kirkon täydeltä! Tuntui hyvältä, että omalta osaltaan sai auttaa paikallista kuoroa muutaman metrin tai kilometrin Madridia kohti!"
Kristina Hovila
Club Finlandia Golf
Club Finlandia Golfin perinteistä kevätjuhlaa 15.3. suosi aurinkoinen sää. 18-reikäisen pienoisgolfkisan voittajaksi pelasi Vesa Rauma. Räsäsen Karin hankalaksi suunnitteleman lähimmäs Carlos Primero pulloa -kisan paras oli Mailis Lappalainen komealla heittotyylillään. Arvonnan pääpalkinnon herkkukorin voitti Arto Rantanen. Ensi lokakuussa Club Finlandia Golf aloittaa kuuden vuoden La Marquesassa pelaamisen jälkeen uudella kotikentällä Roda Golf Coursessa. Aloituspäivä on 10. lokakuuta, peliajat on varattu 31.4.2013 asti. Tämän kauden pelit jatkuvat normaalisi huhtikuun loppuun La Marquesan kentällä. Syy kentän vaihtoon on neuvotteluissa saadut joustavat kausimaksut ja edullinen greenfee-hinta sekä kentänvaihdon tuoma "piristys". Pelipäivät tulevat olemaan nykyiset eli keskiviikko ja perjantai, lähtöajat klo 11:00 ja 12:30. Loka-marraskuun kilpailujen johtajana toimii seuran kapteeni Karri Räsänen, yhteydenotot seuran puhelin: +34626608118 tai Kari +358407616896. Ilmoittautumislista tulee olemaan myös Roda Golfin taululla. Golfopetusta Roda Golfissa antaa Pro Jenni Kuivainen. Lisätietoa tehdystä sopimuksesta tarvittaessa antavat puheenjohtaja Erkki Leppänen puh. +34634309896 ja +358440887777. Sähköpostit: erkki.leppanen@suomi24.fi pinomar@kymp.net Seuran kapteeni: Kari Räsänen puh. +358 407616858, +34 622 178 951, s-posti: kari.o.rasanen@hotmail.com Seuran kesätapaaminen Uudessakaupungissa launtaina 4.8. ja yhteyshenkilönä toimii Seppo Lappalainen puh. +34 685 791 531, s-posti: seppo.lappalainen@gmail.com
Erkki Leppänen
Meidän Costa Blanca 2/2012
9
Enoturisteina Jumillassa
Urb. Marinan kulttuuri- ja urheiluseura Asociación Cultural y Deportiva "Mölkky" suuntasi helmikuisen retkensä naapurimaakuntaan Murciaan Ruta del Vino -tietä Jumillaan.
Se on osa maakunnan koillisnurkassa oleva Altiplano -ylänköaluetta. Jumillan kaupunki sijaitsee 500 metriä meren pinnan yläpuolella mutta ympärillä olevat vuoret nousevat jopa 1300 metriin. Asukkaita on noin 25 000. Jumillan seudulla on ollut asustusta jo muinaisiberialaisella ajalla. Muutaman roomalaisen villan rauniot ovat vielä tallella, sitä enemmän on rakennuksia maurien ajalta. Kaupunkia vartioi komea linna 1500-luvulta. Vanha kaupunki kapeine kujineen on jo sinänsä elämys. Muista nähtävyyksistä mainittakoon Jaakobin kirkko eli Villenan markiisin rakennuttama Iglesia mayor de Santiago sekä vanha raatihuone. Kaupunki on siis ikivanha mutta kuningas Alfonso XIII antoi sille täydet kaupunkioikeudet sekä luvan käyttää raatihuoneesta määrettä "excelentisimo" vasta vuonna 1911. Jumillassa on Espanjan suurin aurinkosähköpuisto, jonka 120 000 kennoa kattaa yli sadan hehtaarin alueen. Lypsykarjana ovat Murciana ja Granadina -vuohet, joiden maidosta tehdään erilaisia vuohenjuustoja. Jumilla on kuitenkin par-
Tämäkin oli kerran hightechiä.
haiten tunnettu viineistään. Se on todella la ciudad del vino , sillä se on Espanjan vanhimpia DO-alueita (Denominación de Origen) vuodelta 1966. Viinirypäleitä kasvattaa noin kolmetuhatta maanviljelijää 32 000 hehtaarilla. Puolet viinitarhoista on naapurimaakunnan Albaceten
alueella.
Monastrell on alueen alkupe-
räinen vuosisatainen, punainen rypälelaji, joka peittää noin 85 % viljelypinta-alasta.
Viinin käyminen alkaa valtavissa sammioissa.
Viinejä, noin 24 miljoonaa litraa vuosittain, valmistaa nelisenkymmentä bodegaa, joista useimmat ovat osuustoiminnallisia. Turistikierrokset niissä maistiaisineen on nykyään kaikissa maksullisia. Opaskierroksen jälkeen on mahdollisuus ostaa bodegan omia viinejä sekä paikallista korkeatasoista oliiviöljyä. ACD Mölkyn kohteena oli vuonna 1934 perustettu BSI eli Bodega San Isidro. Siellä syntyy sekä pöytäviinejä, vino de mesa, että kalliimpia vuosikertaviinejä jokaiseen makuun ja jokaiselle kukkarolle. Crianza, reserva ja gran reserva-nimikkeet kertovat kuinka kauan - kuusi kuukautta, kaksitoista kuukautta vaiko kahdeksantoista kuukautta - viini on vähintään ollut tammitynnyreissä ennen pullottamista.
Viini "vanhenee" tammitynnyreissä.
10
Meidän Costa Blanca 2/2012
Rypäleet poimitaan syyslokakuussa, jolloin bodegassa työskennellään kellon ympäri. Nyt helmikuussa oli hiirenhiljaista. Saatoimme silti ihmetellä oppaan johdolla toimintojen odottamattoman suurta mittakaavaa, valtavia sammioita ja säiliöitä toinen toistensa perään ja tammitynnyrien loppumattomia rivistöjä. Kaupungin eteläpuolelta olevalta läheiseltä vuorenrinteeltä, josta avautuvat upeat näköalat, löytyy
Monasterio de Santa Ana,
fransiskaanimunkkiluostari, joka on rakennettu 1600-luvulla Fuente de
Linna vartioi uskollisesti kaupunkiaan.
-lähteen kupeeseen. Luostari on edelleen toimiva. Tosin siellä vakinaisesti elää enää kolme munkkiveljeä.
la Jarra
Luostarin vetonaulana on luostarikirkon kellaritiloissa sijaitseva mitä merkillisin "museo". Lähetyssaarnajaveljet ovat tuoneet maailmanmatkoiltaan kaikkea mahdollista ja mitään ei koskaan heitetty pois. ACD Mölkky palasi costalle taas yhtä elämystä rikkaampana ja tietysti kaikilla oli mukanaan tuliaisia.
Luostari on edelleenkin pyhiinvaellusten kohde.
Teksti: Antero Ojanto Kuvat: Laila Welling ja Lillu Lindström
Aiheeseen liittyviä nettiosoitteita: www.bsi.es www.rutadelvinojumilla.com
Espanjansuomalaisten kesätapaamisia Suomessa
Costa Blancan suomalaisilla on tapana kokoontua kesällä Suomessa yhteisiin tapaamisiin. Tulevan kesän tapaamisista ovat jo varmistuneet: Tampere, tiistai 5.6. klo 12 Tammelantori Lahti, torstai 14.6 klo 12 Lahden satama, kahvila Kariranta Pori, lauantai 18.8. klo 12 Eetun aukio Ice Cream Cafe Club Finlandia Golfin kesätapaaminen Uudessakaupungissa lauantaina 4.8. Yhteyshenkilönä toimii Seppo Lappalainen puh. +34685791531, seppo.lappalainen@gmail.com Euro Bowling Torrevieja kutsuu jäsenensä ja ystävänsä perinteiseen viiden sarjan kesäkisaan, joka järjestetään Helsingin Talissa torstaina 9. elokuuta klo 12. Lisätietoja antaa Paku Hakonen, puh. +34 690 262 432 tai +358 40 733 6901.
Meidän Costa Blanca 2/2012
11
Musiikkia elämän mausteeksi
Vuosisadan projekti alkoi todella konkretisoitua, kun Costa Blancan kuoron viimeinenkin laulaja eli Leeni-Maria (Hovila) oli saatu Suomesta Espanjaan. Lähtö Madridiin oli edessä jo seuraavana aamuna. Uskomaton määrä työtä oli takana, joten varmasti koko kuoro johtajineen, laulajineen ja aveceineen veti pitkään henkeä istuutuessaan rennosti bussin kyytiin kuljettajan ammattitaidon varaan. Oltiin todellakin menossa laulamaan Madridiin! Rento matkanteko olikin hyvä pohja seuraavan päivän koitoksiin.
Saksalaisen kirkon konsertti Madridissa. (Kuva: Liisa Niemelä)
Madridissa Sunnuntaiaamuna lähdettiin reippaasti saksalaiseen kirkkoon, jonka oma lähes 50-henkinen joukkomme täytti mukavasti. Meidän kannaltamme jumalanpalvelus eli koko ajan, hetki hetkeltä nähtiin, toteutuuko käsikirjoitus vai tuleeko muutoksia, laulammeko vai emmekö kuitenkaan. Pitkähkön saarnan aikana sai palautella mieleensä kouluaikaista saksaa ja yrittää näyttää tavallisen fiksulta, vaikkei kaikkea ymmärtänytkään...Tärkeää meidän kannaltamme oli kuitenkin tutustua kirkkotilaan, jossa illan konsertti tultaisiin laulamaan. Jännitys vähenee jo pelkästään sillä, että saa tutustua paikkaan etukäteen.
Iltapäivä ennen konserttia oli varattu vierailua varten Suomen Madridin-lähetystöön. Kuoro tervehti suurlähettiläsparia jo talon eteisaulassa laulaen tutun laulun, joka alkaa toteamalla, että "Niin paljon on lapsella aihetta kiittää." Totisesti siltä tuntui varmasti molemmin puolin, kun näki, miten hartain ilmein suurlähettiläs ja vaimonsa laulua kuuntelivat. Luultavasti on niin, ettei kovin moni meistä matkalaisista saa toista kertaa tällaista vierailukutsua elämänsä aikana. Vierailun aikana suurlähettiläs Markku Keinänen
valotti työnkuvaansa ja ulkomaanlähetystöjemme toimintaa laajemminkin. Ei elämä niissä olekaan pelkkiä cocktailkutsuja vaan enimmäkseen totista työtä! Iltaa kohti ohjelma vain tiivistyi! Tunnin mittainen monipuolinen konsertti herätti suurta ihastusta ja hartaan, keskittyneen hiljaisuuden: ohjelma koostui sopivassa suhteessa kuoron lauluista ja korkeatasoisista solistiosuuksista, joista vastasivat Leeni-Maria Hovila, Maija Vuorinen, Jukka Hovila ja Seppo Soininen. Konsertin päättänyt Gounodin messukin irtosi vielä riemullisesti. Konsertin jälkeen alkoi välittömästi suomalainen messu, joka varmasti poisti kaiken mahdollisesti panttautuneen jännityksen tutuilla "kuvioillaan". Yhä vieläkin ilta oli nuori: suomalainen seurakunta ja suurlähetystö tarjosivat todella hienot kirkko- ja konserttikahvit, ja vasta niiden jälkeen oli päivän yhteisen aterian aika. Aterian kuluessa kohotettiin maljat kuoronjohtaja-Maijalle ja kaikille solisteille ja säestäjille. Siinä vaiheessa tuntui siltä, että jos takana oleva toimintakausi olikin ollut joidenkin mielestä liian musiikkipainotteinen, sitä ei tarvinnut pyydellä anteeksi. Näin panostettiin tällä kertaa ja seuraavat kohteet odottavat jo vuoroaan! Maanantaiaamuna ehdittiin vielä muutaman tunnin kiertoajelun aikana tutustua Madridin kaupunkiin ja nähtävyyksiin, osittain jalkaisinkin. Luulen, että monelle muulle kävi samoin kuin itselleni: paikkakunta on tehnyt vaikutuksen, jos jää sellainen tunne, että sinne on tultava uudelleen. Madridiin, varsinkin sen vanhaan kaupunginosaan, on päästävä uudelleen!
"Laulu kuuluu kirkkotiellä"
Madridista kotiutumisen jälkeen oli välissä ihan yksi kokonainen lepopäivä ennen kuin kuoro kokoontui taas normaaliin keskiviikkoiseen harjoitukseensa aiheena
Meidän Costa Blanca 2/2012
Suurlähetystön edessä.
(Kuva: Mirjami Uusitalo)
Iloiset matkalaiset puistossa.
(Kuva: Mirjami Uusitalo)
12
tulevan lauantain kansanlaulumessu. Harjoituksen alussa pikakelattiin Madridin-matkan vaiheita ja tunnelmia ja muistettiin ihanin ruusuin kuoronjohtajaa, solisteja, säestäjiä ja matkan käytännön järjestelijöitä. Huomaavaisuus ei ole koskaan itseltä pois ja antaa kaikille osapuolille hyvän mielen, joten kiitos siitä! Näin vanhaksi piti Hovilan pariskunnankin elää ennen kuin pääsi toteuttamaan kansanlaulumessua. Sujuvasti niitä on kyllä joskus kuunneltu. Oli erikoista huomata, että vaikka messu oli periaatteessa tuttu tuttujen sävelmien ansiosta, olikin yllättävän vaikea laulaa tuttuja sävelmiä uusin sanoin. Kansanlaulukirkon meno on tietenkin arvokkaan juhlallista mutta samalla armollisen rentoa. Samaa rentoutta noudattaen muodostui soitinryhmäkin: kun messu oli alkamassa, nähtiin todella, minkä instrumenttien soittajia oli varmasti paikalla. Etukäteen oli suunniteltu osittain oletustenkin varassa, kun esimerkiksi kitara oli vielä hakusessa. Haasteeksi arkeen jäivät kaikumaan loppulaulun sanat "...toisiamme tukien me yhdessä täältä vaellamme päivään uuteen". Kun kirkkoväki poistui loppulaulun saattelemana kirkkokahville, avustajana toiminut Norjan kirkon pappi, suuri Suomenystävä Helge Pettersson, poikkesi harjoittelemaan jääneen kuoromme puheille ja kiitti vaikuttavasta kokemuksesta suomalaisessa kansanlaulumessussa. Huomasimme messun aikana, että hän lauloi reippaasti mukana suomalaisia sanoja tarkkaan seuraten.
Jussi ja Anssi Hirvonen (sivun kuvat: Matti Jakonen)
tun laulun jälkeen esiintyi Kellokosken kappelikuoro ja sen jälkeen kuultiin basso Erkki Rajamäen ja sopraano Leeni-Maria Hovilan soolo-osuudet mielenkiintoisesti peräkkäin sijoitettuina: ensin kaikui kirkon holveissa jykevä basso ja heti perään satakielen kevyt liverrys sen "jutellessa" ruusulle. Costa Blancan kuoron tämän kauden suurtyö eli Gounodin Messe breve saatiin laulaa nyt toisen kerran ja jälleen nauttia ihanasta hiljaisuudesta, joka saatteli teosta loppuun asti. Sitten astuikin estradille suuri määrä tenorienergiaa, kun isä ja poika Hirvonen lauloivat yhdessä ja erikseen. Solistiosuuksien päätteeksi Maija Vuorinen lauloi lempeällä tavallaan Kari Tikan Armolaulun näin kooten yhteen lauseeseen koko konsertin sanoman: "Minun armossani on sinulle Leeni-Maria Hovila kylliksi". Vieraileva kuoro sai kunnian päättää konsertin ennen kuin kuorot lauloivat yhdessä kansantoisinnon Herraa hywää kiittäkäät. Tässä vaiheessa varmaan veti pitkään henkeä myös konsertin säestäjä Jukka Hovila, joka säesti kaiken mikä säestystä vaati ja jollei vaatinut, siirtyi tilanteiden mukaan jomman kumman kuoron bassorivistöön. Hyvä jos kelpasi, kuului vaatimattoman herra mieheni kommentti urakastaan. Juureva hämeenkyröläistaustainen Rikalan isäntä tiivisti konserttikokemuksensa näin: "Konsertti ei voisi hienompi olla." Allekirjoittanut tavallisen hyvän mutta toivottavasti ei katteettoman itsetunnon omaava eteläpohjalainen voisi vielä lisätä siihen, että totta joka sana eikä siinäkää ollu viä kaikki!
"Konsertti ei voisi hienompi olla"
Kansanlaulumessua edeltävänä yönä oli Costa Blancan kuoro saanut Suomesta vieraakseen Maija Vuorisen entisen kuoron, jota hän oli johtanut lähes 30 vuotta. Kellokosken kappelikuoro saapui Torreviejaan nykyisen johtajansa Jussi Hirvosen kanssa yli 20 hengen laulajajoukkona muutamine aveceineen. Kansanlaulumessu oli jo toteutunut alttarin molemmin puolin sijoittuneen suurkuoron avustamana. Suurkuorona alkoi myös viimeinen suuri koitos eli sunnuntai-iltapäivän konsertti. Parin Maija Vuorisen johtaman tu-
Kellokosken kappelikuoro esiintyi Jussi Hirvosen johdolla.
Kristina Hovila
Meidän Costa Blanca 2/2012
13
Uusi työreformi heikentää irtisanomissuojaa
Eeva Donner
Vallassa olevan Partido Popularin suunnittelema työelämän uudistaminen on osa Euroopan Unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vaatimaa julkisen talouden tervehdyttämisohjelmaa. Työreformin keskeisiä tavoitteita ovat paikallisen sopimisen vahvistaminen, irtisanomissuojan heikentäminen ja sekä nuorten että yli 50-vuotiaiden työllistymisen helpottaminen sosiaaliturvamaksun alennuksin.
Espanjan hallituksen työreformiesitys on tätä kirjoitettaessa johtanut ulosmarsseihin, mielenosoituskulkueisiin ja yleislakkouhkaan. Ammattiliitot ovat käärmeissään etenkin siitä, että mennessään läpi laki vähentäisi niiden valtaa huomattavasti. UGT-johtaja Cándido Mendez murisi julkisuudelle, että hallitus on työreformillaan ojentanut työläisille hirttosilmukan, johon nämä voivat vain pujottaa kaulansa. PSOE-johtaja, opposition Alfredo Rubalcaba on sitä mieltä, että työreformi johtaa suoraan helppoihin irtisanomisiin. Toisaalla työministeri Fatima Banéz katsoo neuvotelleensa osapuolten kanssa tarpeeksi.
Nyt saman ajan työskennellyt tulee saamaan 200 päiväpalkkaa vastaavan summan. Laittomasta irtisanomisesta on työntekijä saanut 45 päiväpalkkaa työssäolovuotta kohden, nyt korvaus laskee 33 päiväpalkkaan per työssäolovuosi enintään kahden vuoden kuluessa. Työstä poissaolo ei ole välittömästi johtanut irtisanomiseen jos muut työntekijät ovat olleet irtisanomista vastaan. Jatkossa poissaolot tutkitaan tapauskohtaisesti, eivätkä työnantajan toimenpiteet poissaollutta kohtaan (esimerkiksi irtisanominen) enää vaadi työtovereiden kannanottoa.
Irtisanomissuoja ja yleissopimusten merkitys heikkenee
Ammattiliittoja korpeaa ennen muuta se, että läpi mennessään tulee paikallinen neuvottelu ohittamaan yleissopimukset, eikä työntekijöiden vähentämiseen enää tarvita työvoimaviranomaisten tai ammattiliittojen neuvotteluja. Palkkaa ja työtunteja voidaan leikata tappiollisissa yrityksissä (tappiota vähintään 9 kk ajalta) ilman neuvotteluja. Riittää että työntekijälle ilmoitetaan toimenpiteestä 15 päivää aikaisemmin. Mikäli työntekijä ei palkan- tai työtuntien leikkauksiin suostu, voidaan hänet irtisanoa. Tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotun korvaus tulee olemaan 20 päiväpalkkaa kultakin työssäolovuodelta 24 kuukauden ajan. Tähän asti, kun on neuvoteltu ammattiliiton ja viranomaisten sekä työnantajan välillä, irtisanomiskorvaus on voinut nousta jopa 90 päiväpalkkaa kutakin työssäolovuotta kohden. Esimerkiksi jos työntekijä on ollut yhtäjaksoisesti työssä 10 vuotta, hänelle on irtisanottaessa ollut maksettava jopa 900 päivän palkkaa vastaava korvaus.
Työhön palkkaaminen helpommaksi
Virallinen työttömyysprosentti on 23. Alle 30-vuotiaista työttömiä on jopa puolet. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus voi olla jopa 75 prosenttia palkasta kahden vuoden ajan, sen jälkeinen tuki on 420 euroa kuussa. Työttömyysturvaan kuluu valtion rahaa kymmeniä miljardeja vuosittain ja samalla verotulot ovat vähentyneet radikaalisti. Työreformi esittääkin, että työhön palkkaaminen tehtäisiin helpommaksi. Virallinen työvoimaviranomainen (INEM, Valenciassa Servef), on pystynyt työllistämään vain noin kolme prosenttia työttömistä. Nyt ehdotetaan perustettavaksi väliaikaisia, paikallisia työvoimatoimistoja hankkimaan työpaikkoja ja yhdyttämään työnhakijat ja työvoiman etsijät tehokkaammin. Lyhytkestoisten työsuhteiden määrä maassa on ollut huomattava. Nyt määräaikaisen työsopimuksen kesto voisi olla vain kaksi vuotta.
14
Meidän Costa Blanca 2/2012
Työuudistuksella pyritään helpottamaan vakituiseen työsuhteeseen palkkaamista. Työnantaja, joka palkkaa henkilön vakituiseen työsuhteeseen, saa sosiaaliturvamaksuvähennyksenä heti kättelyssä 3600 euroa kolmen vuoden aikana. Jos työntekijän työsuhde jatkuu vielä kolmen vuoden jälkeen, saa työnantaja kuitata lisävähennyksinä seuraavien kolmenvuoden aikana 1000, 1100 ja 1200 euroa. Ja jos miesvaltaiselle alalle palkataan nainen, voidaan vähentää vielä ekstrasatanen hyvitystä. Yli 45-vuotiaan henkilön palkkaaminen, jos hän on ollut työsuhdetta edeltävän puolentoista vuoden aikana vuoden verran työtön, tuo työnantajalle sosiaaliturvamaksuvähennyksenä 4500 euroa. Mikäli työtön henkilö saa työpaikan sovitellulla päivärahalla (palkan päälle 25 prosenttia työttömyysturvaa tietyin ehdoin), korva-taan työnantajalle puolet hänen palkastaan. Kun yli 500 henkilön työpaikoilta sanotaan väkeä irti ja irtisanottavien joukossa on yli 50-vuotiaita, joutuu yri-tys maksamaan ylimääräistä korvausta valtiolle, mikäli sillä on ollut voitollista toimintaa kahden edellisen vuoden aikana. Tällä pyritään siihen, että ikääntyvät työntekijät saisivat pitää työpaikkansa. Pienet ja keskisuuret yritykset puolestaan saavat vero-helpotuksia, jos ne palkkaavat nuoren pitkäaikaistyöttömän. Päivärahalla olevan työttömän on tehtävä kunnan hänelle osoittamaa palvelusta. Tällä katsotaan olevan ehkäisevä vaikutus työttömyyspäivärahan väärinkäyttöön.
Mutta entä laiton työvoima?
Espanjan virallisten tietojen mukaan maan kansalaisista jää 20 prosenttia kaikkien työvoimapoliittisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Tähän joukkoon sisältyvät mm. nuoret, joilla
ei ole ollut ensimmäistäkään työpaikkaa ja kotiäidit.
Lisäksi on laittoman työvoiman sankka joukko. Ensimmäisenä mieleen nousee kuva pellolla raatavasta marokkolaisesta, mutta laittomien profiili on monivivahteisempi. Kuinkahan moni meistä ei olisi teettänyt pientä remonttia kotiinsa ilman kuittia? Ostanut DVD:tä sitä kadulla kaupittelevalta? Palkannut halvalla siivoojan, jolle maksanut käteisellä? Käsi sydämelle. Laitonta työvoimaa on sekä Espanjan kansalaisissa että muualta tulleissa. Työnantajat käyttävät heitä myös hyväkseen. Joskus yrittäjän oma elanto on sen varassa, että hän palkkaa laittoman työntekijän. Ei ole joko varaa tai halua maksaa valtiolle sitä mikä valtiolle kuuluu. Toimistossa atk-töitä turististatuksella maahan tullut nainen saa palkkaa 4 euroa tunnilta, kuititta. EU:n ulkopuolelta kotoisin oleva tarjoilija "heittää keikkaa" tarvittaessa kapakoissa eikä takuulla tee veroilmoitusta ainakaan Espanjaan. Runsaslukuinen on myös se hanttimiesten joukko, joka korjaa vesihanat, rakentaa vaatekaapit, asentaa pesukoneet. Jotka eivät ole maassa "virallisesti", mutta kuitenkin aivan "todellisesti". Verotuloja menetetään näin joka puolella maata. Tilannetta on ollut pakko katsoa avoimin silmin ja verrata sitä entiseen asuinmaahan Suomeen, jossa suurin pulma laittomia taitavat olla virolaiset rakennusmiehet. Ongelma on Espanjassa hyvin paljon monisyisempi ja sen korjaamiseen työreformilla ei ole ainakaan välittömiä ratkaisuja. torin palvelu tuli käyttööni runsas vuosi sitten ja aluksi palvelu toimi hyvin. Korjausyrityksistä huolimatta yhteys on usein suorastaan surkea. Kehotan lukijoitamme tutkimaan tarkasti operaattorin mahdollisuudet hyvään palveluun. Sijaintini on aivan Torreviejan keskustassa ja näköyhteys operaattorin lähettimeen hyvä. SAT TV PLUSsalle on tullut kuitenkin vuoden aikana niin paljon uusia asiakkaita, esimerkiksi suomalaisia, että kuormituksesta johtuen palvelu ei pelaa läheskään aina edes välttävästi. Operaattori myöntää tämän ongelman ja on luvannut korjata asian tehoa lisäämällä. Vielä ei kuitenkaan parannusta ole tullut vaan päinvastoin. Kannattaa toistaiseksi seurata tämän operaattorin palvelua ja varoakin sen asiakkaaksi menemistä. Väinö Karjalainen
HEIKKO NETTIYHTEYS
Internet-yhteydet ovat olleet puheenaiheena viime aikoina todella runsaasti. Monet ovat olleet tyytyväisiä toistaiseksi SAT TV PLUSsan palveluun ja ilmaisseet sen myös lehtemme palstoilla. Tämänkin operaattorin palvelu on jo jonkin aikaa takkuillut. Varsinkin klo 18 - 22 on yhteyden nopeus ollut usein suorastaan onneton. Minullakin on nimellisnopeutena 5 Mb mutta todellinen nopeus laskee välillä jopa 0,1 Mb.iin. Operaattorille on tästä usein kerrottu mutta laihoin tuloksin. Koska tarvitsen yhteyttä mm. tämän lehden tekoon, saattaa osa tulleesta aineistosta jäädä puuttumaan tästäkin lehdestä. Muitakin ongelmia lehden teossa aiheutuu luonnollisesti toisaalta alhaisesta nopeudesta ja silloin tällöin tapahtuvasta koko yhteyden katkeamisesta. Tämän operaatMeidän Costa Blanca 2/2012
15
Harjoittelussa auringon alla
Matkalaukku odotti pakkaamistaan käytävällä jo viikkoja ennen matkalle lähtöään. Vatsassa perhosia ja ilmassa sopivaa jännitystä siitä mihin matkalaukun kanssa olin suuntaamassa; harjoitteluun Espanjan maaperälle Skandinaavisen koulun suomalaiseen luokkaan. Huonosti nukuttujen yöunien jälkeen vihdoin jo päästiin matkanlaukun kanssa lentokoneeseen suuntana Alicanten lentokenttä ja Orihuela Costa. Perillä vastassa tervehti aurinko ja lämmin välimerellinen tuuli, joka lämmitti mukavasti verrattuna Suomen talven pakka- Maiju ja lapset siin. Liukuhihna ei tuonutkaan matkalaukkuani, joten ensimmäiset päivät menivät odotellessa lentokenttä- lapset sekä aikuiset, olemme tasa-arvoisia, mutta kannamme virkailijan visiittiä vuokra-asunnolleni matkalaukkuni kans- oman aikamme vastuuta. Lapsen vastuuseen kuuluu kokeilla sa. Juuri sopivasti sain muutaman päivän nukkua pois uni- ja oppia uutta, leikkiä ja nauttia elämästä sekä luottaa siivelkojani ja tutustua ympäristöön ennen kuin harjoitteluni hen, että elämä kantaa eteenpäin. Aikuisen vastuuseen kuuluu turvata lapsen arki; tukea ja kannustaa lasta niin, jännittävä ensimmäinen päivä koitti. Harjoitteluni alku oli hieman poikkeuksellinen, sillä alussa että lapsi voi keskittyä asioihin jotka kuuluvat hänen vasopetusta järjestettiin väliaikaisesti Centro Civicolla, koska tuulleen. Kyse on mielestäni asenteesta ja valinnasta kunniopetuksen pitäminen Skandinaavisen koulun tiloissa oli oittaa ja arvostaa lapsuutta sekä lasta; hänen ainutkertaiestynyt poikkeuksellisista syistä. Poikkeuksellisesta tilan- suuttaan ja omaa persoonallisuuttaan. "Ei ole olemassa teesta huolimatta, oli mukava huomata kuinka tilanteesta erikseen aikuisihmisiä ja lapsi-ihmisiä. On olemassa ihmiriippumatta lapset leikkivät iloisesti yhdessä välitunneilla siä, jotka ajallaan ovat lapsia ja ajallaan aikuisia." (Mattila, ja opiskelivat ahkerasti oppitunneilla ilman huolta tule- Kati-Pupitta, 2011) Kolme kuukautta kestäneen harjoitteluni aika meni todella vasta. Tilanteeseen ulkopuolisena tulleena, olisin voinut olettaa tulevani keskelle "normaalia" koulun arkea, vaikka- nopeasti. Näiden ihanien lasten ja aikuisten kanssa työskenkin opettajien kanssa keskusteltaessa kuulinkin kuinka nellessäni olen kokenut oloni hyvin tervetulleeksi harjoitte"epänormaali" tilanne oli koulun normaaliin arkeen nähden. luni ensimmäisistä päivistä lähtien. Olen saanut olla mukana Koulun kannalta tämä tilanne oli varmasti hyvinkin epä- työskentelemässä mukavien opettajien kanssa, jotka tekevät mukava, mutta näin harjoittelijana minusta oli hienoa nähdä ja työtään suurella sydämellä. On ollut ilo seurata kuinka lapkokea kuinka ammattitaitoisesti opettajat näinkin haasteelli- set tulevat kuulluksi koulun arjen keskellä ja kuinka opetsen asian edessä pystyivät joustamaan ja mukautumaan uuteen tajilla on aina hetki aikaa pysähtyä kuuntelemaan sekä oletilanteeseen, onnistuen toteuttamaan edelleen laadukasta ope- maan lapsille aidosti läsnä. Olen tutustunut ihaniin lapsiin, tusta ja säilyttämään lasten turvallisuuden tunteen tulevasta. moniin ainutlaatuisiin ja eloisiin persooniin ja tietysti unohNäin lapset saivat keskittyä siihen mikä heille on tärkeää; tamatta heidän mukavia vanhempiaan. Olen hyvin kiitolliuuden oppimiseen ja yhdessä leikkimiseen välitunneilla. nen saamastani mahdollisuudesta toteuttaa harjoitteluni Eräänä päivänä saimmekin kuulla, että saamme palata juuri tässä koulussa ja juuri näiden ihmisten parissa. Viimeisten viikkojen ajan mieleni on hieman haikea, sillä takaisin "omalle" koululle. Lapset riemuitsivat ja aikuiset halailivat. Se päivä sai ilonkyyneleet nousemaan minunkin matkaliput Suomeen on jo tilattu. Käytävällä odottaa uusi silmiini, sillä näin ja koin kuinka erityisen tärkeä uutinen laukku pakkaamistaan, sillä vanha matkalaukkuni tarvitsee se oli kaikille. Lasten ja opettajien päästessä takaisin rak- matkakumppanin kantamaan kaikki Espanjassa tekemäni kaalle koululleen oli myös minun ensimmäinen päivä har- ihanat löydöt ja tuliaiset. Edessäni on paluu takaisin Suomeen opiskelujen ja töiden pariin. Pieni pala Orihuela Costaa ja joittelustani itse koulun tiloissa. Harjoitteluni Skandinaavisessa koulussa ja suomalaisessa Skandinaavista koulua lähtee mukaan matkalleni kohti luokassa jatkui tavalliseen tapaan; apuopettajana toimien, uusia elämän haasteita, sillä eräs koulun oppilaista ojensi opetusta ja toimintaa mukana suunnitellen sekä toteuttaen, minulle välitunnilla koulun pihalta löytyneen kauniin, sileän iltapäiväkerhossa pienempien koululaisten kanssa puuhail- kiven. Sujautin sen taskuuni ja kotiin palattuani laitan sen len ja ruotsinkielentaitoani parantaen, espanjan tunneilla muiden elämäni varrelta poimittujen kivien viereen, palmuuutta kieltä opetellen jne. Muutamana lauantaipäivänä sain puun juurelle, omaan olohuoneeseeni. Kiitokset ikimuistoisesta harjoittelusta ja ajasta Orihuela myös tutustua koulussa toimivan Suomi-koulun toimintaan, jossa alle kouluikäiset lapset leikin keinoin ylläpitävät suo- Costalla! Maiju Sanaksenaho menkielen taitoaan ja suomalaista kulttuuriaan asuessaan tuleva kasvatustieteiden maisteri ja lastentarhaopettaja Espanjan maaperällä. Oulun Yliopisto kasvatustieteiden tiedekunta, Harjoitteluni on antanut vahvuutta ajattelulleni ihmisten varhaiskasvatuksen koulutusohjelma tasa-arvoisuudesta ja välittämisen asenteesta. Me kaikki,
16
Meidän Costa Blanca 2/2012
Marion Haynes ja Olli Leppänen vuoden keilamestareiksi
Euro Bowling Torrevieja -keilaseuran vuosimestaruudet ratkaistiin Ozonen 20-rataisessa hallissa maanantaina 12. maaliskuuta. Osallistujia oli ennätysmäärä, 52 keilaajaa, jotka edustivat seitsemää eri kansallisuutta. Suomalaisia oli ilmoittautunut mukaan 25 eli lähes puolet osanottajista.
Kilpailussa pelattiin kuusi sarjaa amerikkalaisittain, ja ratapareja vaihdettiin joka toisen sarjan jälkeen. Ensimmäinen kilpailuerä käynnistyi jo aamupäivällä kello 11 ja viimeinen erä saatiin päätökseen iltakahdeksalta. Naisten ja miesten yleismestarin kiertopalkinnon veivät vuodeksi kotiinsa Marion Haynes (1 238) ja uuden huippukunnon löytänyt Olli Leppänen (1 304). Kumpikin sai kiertopalkintoon jo toisen kiinnityksensä, joten nämä "kolmesta poikki -pytyt" ovat katkolla ensi vuonna. Marion ja Olli saivat myös kilpailun parhaan sarjan mitalit (1 99, 238). Ykkösluokassa palkittiin naisten parhaana Mirja Hakonen (999) ja toisena Inga-Lill Söderström (984). Miesten pokaalit veivät Mika Määttä (1 201 ) ja Antonio Bermúdez (11 64). Luokassa keilasi 1 5 miestä ja kolme naista. Toisessa luokassa oli yhdeksän mies- ja viisi naiskeilaajaa. Naisten pokaalit veivät Betty Hill (971 ) ja Julie Thorpe (921 ). Miesten parhaat olivat Pedro Martínez (1 080) ja Antonio Berenguer (1 039). Kolmosluokan miesten voiton nappasi kovan loppukirinsä ansiosta Jouni Lappalaisen nenän edestä nuori englantilainen lupaus Anthony Hague omalla ennätyksellään
Miesten yleismestari Olli Leppänen.
1 01 6. Lappalaisen tulos oli 999. Tasoitustensa turvin Hague ylti miesten yleiskilpailussa peräti kakkoseksi. Naisten kisan voitti norjalainen Edel May Storvoll tuloksella 921 , ja toiseksi selvisi luokan viidestä naiskeilaajasta Seija Leimuvirta keiloin 877. Saksalainen Ingrid Wilms vei neljännen luokan ainoana naisena mestaruuspytyn kotiinsa tuloksella 768 aviomiehensä Günterin napatessa miesten ykköspokaalin keiloin 835. Luokkaan osallistuivat myös pyörätuolissa keilaavat Markku Mäki ja V oitto Korhonen , joista Markku oli tällä kertaa tarkempi ja samalla luokan toisen palkinnon arvoinen tuloksella 658. Guillermo
Naisten yleismestari Marion Haynes.
Aina varma Mirja Hakonen piti pintansa naisten ykkösessä.
Kolmosen toinen Jouni Lappalainen.
Meidän Costa Blanca 2/2012
17
Naiset elämän kipujen äärellä
Helmikuun viimeisenä lauantaina kokoontui Torreviejassa 44 naista viidenteen yhteiskristilliseen naistenpäivään ravintola Nan Kinissa. Tällä kertaa päävastuun järjestelyistä kantoi Vapaakirkkoseurakunta Majakka. Päivän teemana oli "Kun elämä satuttaa".
Ohjelman aluksi Marja-Liisa Eskelinen Evankelisesta kotikirkosta kertoi koskettavasti oman elämänsä vaikeista vaiheista ja Jumalan ihmeellisestä avusta, rohkaisten kuulijoita turvautumaan kaikessa Jeesukseen. Koulutetut sielunhoitajat Hilkka Taipale ja Raili Louekoski Vapaakirkosta vastasivat päivän muista puheosuuksista. Niissä käsiteltiin häpeää, hylkäämistä ja anteeksiantamattomuutta. - Näiden asioiden tunnistaminen ja omakohtainen työstäminen vapauttaa elämään, antaa uutta voimaa ja luo toivoa katsella elämässä eteenpäin. Prosessi ei ole helppo, ja se vie oman aikansa, mutta se kannattaa, pu- Hilkka Taipale toimi juontajana ja Raili Loueskoski, vieraileva puhuja puhui häpeästä. Oulusta, vastasi myös musiikista. hujat vakuuttivat. Moni jäi kaipaamaan Costa Blancan luterilaisen seura- tyypillisiä reagointitapoja ovat vetäytyminen, mykkäkoulu kunnan kanttorin Maija Vuorisen lauluja; hän oli estynyt tai hyökkääminen toisia tai itseä vastaan. Itseä vastaan kohtulemasta paikalle sairauden johdosta. Niinpä Raili Loue- distuva hyökkäys kääntyy usein masennukseksi. - Itsensä koski lauloi kitaran säestyksellä useita elämän kivuista ja hyväksymättömyys on rikos Jumalaa vastaan. Jeesuksen hengellisestä kaipauksesta kertovia lauluja. Hän myös tähden me kaikki kelpaamme Jumalalle. säesti yhteislaulut. Paula Kaikkosen vetämä taukojumppa Taipale luki puheensa alkuun Jeesuksen ja samarialaisen tuli tarpeeseen viileässä ravintolasalissa. Päivän teemaan naisen kohtaamisesta kertovan kohdan Johanneksen evankeliittyvän musiikin tahdissa tehdyt venyttelyt ja reippaat liumista, ja palasi siihen lopuksi toteamalla, että Jeesuksen askellukset lämmittivät niin kehoa kuin mieltäkin. Verk- läsnäolo paransi samarialaisen naisen häpeästä. kaisesti tarjoillun lounaan aikana oli mahdollisuus jutella Psykiatrian sairaanhoitaja Raili Louekosken ensimmäinen ja täyttää palautelomaketta. Moni oli hyvin kiitollinen puhe käsitteli hylkäämistä. - Hyljätty hylkää itsensä ja päivän annista, mutta joillekin puheet olivat liian pitkiä ja kovettaa sisimpänsä, kun ei pysty antamaan anteeksi. Hylsisällöllisesti raskaita. Näiden sielunhoidollisten aiheiden käämiseen liittyvät läheisesti häpeä ja syyllisyys, ja näiden käsittelyyn toivottiin kuitenkin tavalla tai toisella jatkoa. seurauksena yksinäisyys. Yksinäisyyttä täytetään himoilla, Hilkka Taipaleen puheen aiheena oli häpeä, sairas häpeä, "on pakko saada". Uhma ja kapina ovat hyljätyn tyypillisiä jolloin ihminen häpeää olemassaoloaan ja pyrkii olemaan reagointitapoja. Eheytymisen kannalta oleellista on tahto: näkymätön. - Häpeän juuret ovat lapsuudessa koetussa mitä- tahdotko tulla terveeksi? - Jos kohdennamme prioriteetit töinnissä, alistamisessa ja hylkäämisessä. "Häpeäihmisen" oikein, apu tulee aina. Raamattu vakuuttaa, että Jumala ei hylkää. Ja toisaalta, Paavalin esimerkki ja opetus: olen oppiTaukojumppa alkamassa. nut oloihini tyytymään, ja tyytyväisyys on suuri voitto. Anteeksiantamattomuus oli Louekosken toisen puheen aiheena. - Ajattelemme usein, että loukkaaja ei ansaitse anteeksiantoani. Tekee mieli kostaa. Odotamme, että toinen tulee pyytämään anteeksi. Kuitenkin Raamatusta löytyy monta kohtaa, joissa käsketään antamaan anteeksi. - Sidomme itsemme toiseen ihmiseen, kun emme anna hänelle anteeksi. Anteeksiantamattomuus aiheuttaa selittämätöntä syyllisyyttä, josta seuraa katkeruus ja viha, joka tuhoaa elämää. Keskitytään toisten vikoihin, arvostellaan ja tuomitaan. Elämän laatu paranee, kun antaa anteeksi. Jeesuksen sovitustyöhön turvautuminen ja Jumalan rakkaus muuttaa ja parantaa. Teksti: Paula Kaikkonen , Kuvat: Raili Laukkanen
18
Meidän Costa Blanca 2/2012
Ensimmäinen toimintavuosi on takanapäin
Costa Blancan rescuekoirat ry toi
Kuvat: Tuuli Metsäkoivu
ensimmäisen vuoden aikana kotihoitopaikkoihin kaikkiaan 10 suloista koiraa, joista 8 sai ihanat kodit. Leo ja Nata asuvat Turussa yhdessä kissakavereiden kanssa, Bisse (Pistacho) Helsingissä espanjalaisen tyttöystävän kanssa, Lola asustelee Oulussa prinsessana, Edna täydensi mustien rescuekoirien laumaa Joensuussa, Canela sulostuttaa Helsinkiä Toffe-koiran ja Tilly-kissan kanssa, useita kuukausia kotiaan odottanut Zorro-koira loistaa nyt agility- ja uimaradoilla Espoosta käsin, Suerte (Bulli) juoksee vintti- Zorro peli-illassa koiraystäviensä kanssa Pirkkalassa. Jokainen koti pitää säännöllisesti yhteyttä yhdistykseen päin, ihan vaan kertomalla koirien touhuja ja toilauksia tai neuvoa kysyen. Yhdistys haluaa olla jokaisen sen kautta kotiuneen koiran arjessa mukana, tukemassa ja iloitsemassa. Ensimmäiseen vuoteen mahtui myös Koiratapaaminen Espoon Kauklahdessa. Ensin koirat tutustuivat toisiinsa kävelylenkillä ja sen jälkeen koirapuistossa päästettiin loputkin höyryt. Koiria oli mukavan paljon paikalla ja omistajilla riitti juttua samanhenkisten kanssa kera kahvin ja pullan. Lisäksi yhdistys järjesti yhden Koirien peli-illan, jossa koirat pähkäilivät älypelien parissa. Paikalla oli 8 koirakkoa,
Donna pelaa
Totista puuhaa
Herkkujen etsintää...
mutta sitä ei olisi voinut uskoa, sillä salissa oli hyvin hiljaista. Puhina vain kuului, kun koirat nuuskuttivat nameja peleistä. Loppukesästä yhdistys osallistui ensimmäiseen Löytökoiralauantai-tapahtumaan Helsingissä. Siellä rescueyhdistykset esittelivät toimintaansa ja jakoivat tietoa kodittomien koirien tilanteesta. Tästä tapahtumasta on tulossa jokavuotinen ja kesällä 2012 se järjestetään Helsingin lisäksi myös Oulussa.
Meidän Costa Blanca 2/2012
Syyskuussa käynnistettin jatkuva lahjakorttikampanja (katso: www.rescuekoirat.com/kampanja.html), jolla kerätään varoja yhteistyötarhoille Espanjassa. Toinen toimintavuosi on avattu ja tammikuun puolessa välissä kotihoitoon Suomeen lensivät hyvin nopeasti kodin saanut Topi (tarhanimeltään Trosky), Kiko sekä Paca. Yhdistys on myös aloittanut seuraavien kotihoitoon saapuvien koirien Suomeen matkustamisen suunnittelun. Erittäin onnistunut syksyinen peli-ilta innosti järjestämään uuden peli-illan tämän vuoden maaliskuussa ja seuraava peli-ilta on jo suunniteltu kesäkuun alkuun. Vuoden ensimmäiselle puoliskolle on myös suunnitteilla vapaamuotoinen koiratapaaminen. Yhdistys on erittäin onnellinen ensimmäisen toimintavuoden saldosta. Jokainen sen kautta Suomeen tullut koira on saanut arvoisensa kodin! Marjo Haverinen
Costa Blancan rescuekoirat ry:n toimintaa voit tukea mm. seuraavilla tavoilla: - toimimalla lentokummina Alicante-Helsinki välillä - toimimalla boxikummina Helsinki-Alicante välillä - tulemalla aktiivi-, kannatus- tai yhteisöjäseneksi: www.rescuekoirat.com/liityjaseneksi.html - osallistumalla yhdistyksen kampanjaan: www.rescuekoirat.com/kampanja.html
19
Vaaralliset pinjatoukat
Pinja (Pinus pinea) on mäntykasveihin kuuluva tyypillinen Costa Blancan alueen puu: pyöreälatvainen, varsin matala havupuu. Pinjamäntyjä kasvaa villinä Välimerenmaissa, erityisesti kuitenkin Espanjassa ja Italiassa. Ammoisista ajoista pinjoja on viljelty siementensä vuoksi. Ne ovat pihkanmakuisia ja suosittua pureskeltavaa. Pinjansiemeniä käytetään paljon ruoanvalmistuksessa, esimerkiksi pestokastikkeessa. Nykyisin niitä käytetään erityisesti mausteena. Tämän johdannon jälkeen päästään varsinaisen asiaan. Nyt on taas ollut se aika vuodesta, jolloin etenkin pikkulasten vanhempien ja koiranomistajien on täytynyt olla tarkkana luonnossa liikkuessaan. Lopputalven ja kevään aikana pinjametsien läheisyydessä nimittäin voi esiintyä ns. pinjatoukkia, jotka itse asiassa ovat mäntykehrääjänä tunnetun yöperhosen toukkia (thaumetopoea pityocampa) . Niiden esiintymiaika voi kestää Espanjassa periaatteessa huhtikuun lopulle saakka, ainakin kylmemmillä alueilla, mutta rannikolla voi huokaista helpotuksesta aikaisemmin. Näiden muutaman sentin mittaisten toukkien mikroskooppisen pienet karvat ovat terävämpiä kuin mikään nuppineulan kärki, ja ihmiset saattavat hengittää niitä nenäänsä, suuhunsa ja keuhkoihinsa. Karvat kulkeutuvat ihmisen elimistöön, missä aiheuttavat tulehduksen. Iholle ne nostavat ajoksia ja vaikeaa kutinaa. Jos toukan karvoja kertyy elimistöön paljon, se aiheuttaa yleistä väsymystä, kuumetta ja astmaattisia oireita. Kun esimerkiksi utelias koira nuuhkaisee tai koskettelee toukkaa käpälällään, niin toukan sisältämä myrkky alkaa erittyä ja aiheuttaa käpälässä aluksi kirvelyä, jota koira yrittää lievittää nuolemalla. Näin myrkky kulkeutuu edelleen elimistöön. Myrkky aiheuttaa voimakkaita allergian tyyppisiä paikallisreaktioita sekä ankaria kipuja ja voi lisäksi aiheuttaa suuhun vakavia vaurioita syövyttäen esimerkiksi kielestä osan pois. Ensiapuna voi huuhdella koiran suu ja tassut runsaalla vedellä. Jos koiran kanssa liikutaan toukkien esiintymisalueilla, kannattaa käyttää kuonokoppaa. Toukat kutovat pinjan oksille rihmoista pesän, joka on noin 30 cm pitkä halkaisijan ollessa 20 cm. Toukat kasvavat näissä riippuvissa hämähäkin seittikasalta näyttävissä pusseissa, joita voi nähdä pinjametsiköissä paljonkin. Toukat siirtyvät pitkänä kulkueena toukkapesästä ravintopaikkaan puun oksille ja takaisin. Toukat koteloituvat maahan tai omaan pesään. Ne etsivät hyvää paikkaa muodonmuutokselleen tullakseen yöperhoiksi. Maassa liikkuessaan toukat kiinnittyvät toisiinsa jopa metrien pituisiksi ketjuiksi. Niillä on veikeä tapa muodostaa liikkuessaan letka, toinen tarttuu suullaan kiinni edellä olevan takapäähän, ja niin edetään pitkässä pötkössä kuin karvainen käärme konsanaan! Ihmetellä täytyy, miten ne synkronoivat liikkeensä, kulku on kuin yhden ainoan toukan liikettä, vaikka niitä on useita peräkkäin kiinni toisissaan. Meno on näyttävää ja rytmi virheetön. Jos omassa pihassa tai lähistöllä on pinjoissa näitä harsomaisia toukkapesiä, ei niitä kannata tuhota ilman asianmukaisia suojavälineitä. Parempi olisi jättää hävittäminen ammattilaisille. Jos puut sijaitsevat yleisellä alueella, ovat kunnat velvollisia hoitamaan toukkien hävityksen. Myrkytys kannattaa ennaltaehkäisevästi tehdä jo loppusyksystä.
Sivun kuvat: Niina Terho
20
Meidän Costa Blanca 2/2012
Kanttorit koolla Costalla
Kun Tampereen hiippakunnan hiippakuntakanttori AijaLeena Ranta kuuli Hovilan pariskunnan tehneen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen meren rannalle Espanjan Torreviejaan, hän innostui kovasti ajatuksesta päästä ensimmäistä kertaa tähän maahan. Alkusyksystä ei tiedetty vielä mitään Costa Blancan ev.lut.seurakunnan kuoron Madridin-matkasta eikä sen rahoitusjärjestelyistä. Virka- ja muut kiireet siirsivät AijaLeenan suunniteltua lomaviikkoa aina vain myöhemmäksi, vuosikin ehti jo vaihtua. Kuluvan vuodenkin puolella hänen tulonsa siirtyi niin, että kuoron konserttimatka Madridiin alkoi uhkaavasti lähestyä. Jo aikaisin syksyllä Jukka Hovilan vaimo sanoi miehel- Aija-Leena Ranta ja Jukka Hovila, säestää Maija Vuorinen. leen, että kun kerran maailmalla konsertoi kolme tai neljä tenoria, yhtä hyvin myös kolme kanttoria! Kolmen kovatasoisen kirkkomusiikin ammattilaisen taidot ja monipuolisuus koottiin yhteen konsertoimaan hyvän asian puolesta eli Costa Blancan kuoron matkakassan hyväksi. Talvikanttori Maija Vuorinen pohjusti asiaa etelässä, Aija-Leena Ranta ja Jukka Hovila Suomessa: kukin suunnitteli oman osuutensa ja teki ehdotuksia yhteisesti toteutettavista lauluista ja soitoista. Jukka kokosi rungon ja Maija teki hienosäätöä paikallisten olosuhteiden mukaan. Aija-Leena ja Jukka, jotka molemmat tekevät tällä hetkellä osa-aikatyötä, koettivat löytää yhteistä harjoitteluaikaa jo Suomessa, mutta tiukkaa teki löytää aika edes muutaman dueton ja toinen toisensa säestysten harjoittelemiseen. Antero Ojanto, M. Vuorinen, A-L. Ranta ja J. Hovila. Koska Aija-Leena ja Hovilat pääsivät Torreviejaan vasta myöhään perjantai-iltana ennen sunnuntaista konserttia ja Mitähän muuten voisi kuvitella sellaisen konserttivieraan flunssan kanssa taisteleva Maija yritti jossain välissä vähän miettineen, joka ei tuntenut kolmesta kanttorista ketään levätäkin, ensimmäinen yhteinen harjoitus oli vasta myöhään eikä muutenkaan tiennyt heistä yhtään mitään? Ehkäpä lauantai-iltapäivänä. Jukka oli sentään päässyt jo aamupäi- jotain tähän tapaan: vällä harjoittelemaan hänelle kahden vuoden takaa tutuilla "Olipas mielenkiintoinen ja erikoinen alkunumero tuo yläkerran uruilla. E-mailit, tekstiviestit, puhelut ja nuotit Aija-Leena Rannan laulama ilmeisesti keskiaikainen kirkkoolivat sinkoilleet Suomen ja Espanjan välillä yhä tiuhem- laulu (Ego sum pastor bonus). Laulajan kädet olivat osa paan tahtiin ennen kuin päästiin ensimmäiseen yhteiseen esitystä kohoten ja laskeutuen laulun korkeuden mukaan." harjoitukseen. Jatkuu sivulla 9 Maijan Vuorisen tauti voi paremmin kuin Maija itse. AijaLeena Rantakin pelkäsi menettävänsä äänensä mutta onnistui tohtoroimaan itseään luontaistuotteilla ja sairastui vasta Suomessa... Niille jotka tiesivät, mitä kaikkea taustalla oli ja mitä pahimmillaan olisi voinut tapahtua, konsertin alkaminen oli varsinaisen jännitysnäytelmän huipennus: monet yksityiskohdat oli lyöty lukkoon ehkä vain hetkeä aikaisemmin. Tällaisissa tilanteissa ammattilaisuus joutuu koetukselle mutta kestää. Me kuulijat saimme kokea korkeatasoisen, vaivattomantuntuisen Maija Vuorinen. Aija-Leena Ranta ja Jukka Hovila. ja monipuolisen elämyksen.
Meidän Costa Blanca 2/2012
21
Olé oma itsesi Työhyvinvointia tai vaihtoehtoisesti Laulun voimaa Torreviejassa lokakuussa 2012
Kymenlaakson kesäyliopisto järjestää työhyvinvointikurssin Torreviejassa 19.-26.10.2012. Kurssin vetäjinä toimivat kasvatustieteen maisteri, johdon ja esimiesten työnohjaaja Tiina Punkanen ja työhyvinvoinnin asiantuntija (AMK), rentoutusterapeutti, työnohjaajaopiskelija Sari Tjeder. Tiina ja Sari toimivat kumpikin yrittäjinä hyvinvointialalla. Molemmilla on pitkä kokemus sosiaalija terveydenhuollosta. Tiina on toiminut mm. vuosikausia psykiatrisen hoidon opettajana ja rehtorina ja Sari puolestaan omaa vankan kokemuksen perusterveydenhuollon sekä avo- että laitoshoidosta. Koulutuspaketin voi ostaa kokonaisuutena, jolloin se sisältää sekä lennot että majoituksen, mutta mahdollista on myös osallistua pelkästään koulutusosioon. Viikko on tiivis; koulutusta on kaikkina muina päivinä paitsi saapumispäivänä. Kurssi koostuu luennoista, keskusteluista, ryhmätöistä, yhteisestä ulkoilusta ja siihen liittyvistä harjoitteista. Yhteinen (kurssin hintaan sisältyvä) lounas tiivistää ryhmän yhteenkuuluvuutta. Työhyvinvointimatka on tarkoitettu kaikille, joilla on halu oppia itsestä ja muista ihmisistä ja jotka haluavat panostaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin niin yksityis- kuin työelämässäkin. Työhyvinvointiviikko tarjoaa avaimia ja voimavaroja jaksamiseen, keinoja rentoutumiseen sekä työssä että vapaalla, edistää henkistä ja persoonallista kasvua, auttaa stressin hallinnassa sekä muutoksen kohtaamisessa ja eteenpäin viemisessä. Lisäksi viikon aikana opetellaan yhteistyötaitoja haastavissa tilanteissa sekä oman ryhmäroolin tunnistamista ja hyödyntämistä. Tämän kaiken ohella ihmisen kokonaishyvinvoinnin rakentuminen pyritään näkemään myös kehollisesta näkökulmasta. Viikko ei ole pelkkää koulutusta, sanan perinteisessä merkityksessä, vaan elämyksiä ja kokemuksia pyritään saamaan myös ohjatun lenkkeilyn ja kävelyn, rentoutusharjoitusten ja allasvoimistelun kautta. Oman erilaisen ja mukavan lisänsä antaa mahdollisuus patikoida suolajärvellä. Työhyvinvointi puhuttaa tänä päivänä monia, ainakin Suomessa, olemmehan me keskellä julkista työpaikkakiusaamisoikeusprosessia, johon liittyy irtisanomisia jne. Kukaan meistä ei kuitenkaan tiedä absoluuttista totuutta tästäkään AKT:n aiheuttamasta kohusta. Olisikin hyvä, jos pystyisi itse joka päivä katsomaan itseään peilistä ja katsomaan myös toisia ihmisiä; työtovereitaan, perhettään, ystäviään ja ketä tahansa kanssaihmistään silmiin ilman, että tuntisi piston jossakin sielussaan, ettei ole toiminut täysin oikein. Työhyvinvointi perustuu toimivaan yhteistyöhön. Siihen vaikuttavat työntekijän terveys, jaksaminen, työpaikan turvallisuus, tunne hyvästä työn hallinnasta, työilmapiiri, alaistaidot ja tapa johtaa. Turvallisuudella tarkoitetaan sekä fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin turvallisuutta. Työhyvinvointia tukevat työsuojelulliset toimet, työkykyä ylläpitävä toiminta (TYHY), työterveyshuolto sekä työn, työolojen ja osaamisen kehittäminen. Olé-oma itsesi työhyvinvointikoulutuksessa lokakuussa Torreviejassa paneudutaan näihin asioihin ja tavoitteena onkin, että jokainen kurssilainen viikon loputtua on saanut kokemuksen voimaantumisesta ja palaa työhönsä entistä virkeämpänä ja energisenä. Kokemusta tukee Torreviejan ja Välimeren rannan upeat puitteet, jotka mahdollistavat työhyvinvoinnin kartuttamisen kaikilla aisteilla. Lisätietoja kurssista antavat Kymenlaakson kesäyliopisto www.kymenlaaksonkesayliopisto.fi, Tiina Punkanen www.tiinapunkanen.fi ja Sari Tjeder www.riilax.fi
Sari Tjeder
Tiina Punkanen
Työhyvinvointikurssi auttaa jaksamaan arjessa
Työhyvinvointi on kaikkien yhteinen asia
Samanaikaisesti työhyvinvointikoulutuksen kanssa Kymenlaakson kesäyliopisto järjestää Laulun voimaa -laulukurssin Torreviejassa. Sen kouluttajana toimii oopperalaulaja, laulupedagogi Emilia Vesalainen . Laulukurssilla kurssilaiset saavat henkilökohtaista ja ammattitaitoista laulunopetusta, jossa paneudutaan oppilaskohtaisesti hengitystekniikkaan, äänenmuodostukseen ja oppilaan toiveet huomioivaan lauluohjelmistoon. Osallistuminen laulukurssille ei vaadi aiempia lauluopintoja tai musiikin tuntemusta, mutta myös jo pidemmällä olevat laulun opiskelijat ovat tervetulleita. Tällekin kurssille voi osallistua Torreviejasta kä- Emilia Vesalainen sin, jolloin kustannuksia tulee vain kurssin osallistumismaksusta. Lisätietoja laulukurssista antavat Kymenlaakson kesäyliopisto www.kymenlaaksonkesayliopisto.fi ja emilia.vesalainen@gmail.com Kurssien lisäksi on tarkoituksena järjestää Emilia Vesalaisen konsertti yhteistyössä Costa Blancan Suomi-Seuran kanssa, josta tapahtumavastaava Elisa Takalon kanssa on tehty alustavia varauksia ja suunnitelmia. Jotta konsertti voi mahdollistua, täytyy ensin laulukurssin toteutua, jotta saamme upean Emilian Torreviejaan.
Tiina Punkanen Yrittäjä, KM, Johdon ja esimiesten työnohjaaja CSLE®
Meidän Costa Blanca 2/2012
Laulun voimaa laulukurssi Torreviejassa
Konsertti kurssien lisäksi
22
Leijonat osallistuvat Torreviejan vähäosaisten ruokintaan
Torreviejan suomalaisen Lions-klubin kevätjuhla pidettiin 3. maaliskuuta Salones Bahía Costan upeissa tiloissa. Lähes satapäinen juhlaväki joukossa noin neljäsosa espanjalaisia illasti tasokkaita musiikkiesityksiä kuunnellen ja osallistui täysin rinnoin arpajaisiin, joiden koko tuotto suunnattiin Alimentos Solidarios Torrevieja -yhdistykselle. Lähes 200 varatonta henkilöä noutaa päivittäin ilmaisen ruoka-annoksen AST:n toimipisteestä, joka sijaitsee Apoloja San Pascual -katujen risteyksessä. Ruoan valmistavat yhdistyksen jäsenet vapaaehtoistyönä. Ensi syksynä kymmenen vuotta täyttävä Club de Leones Torrevieja/Suomi on viime vuosina kerännyt varoja etu- Orquesta de Salinasin monipuolisessa ohjelmassa oli mm. päässä luonnonkatastrofien uhreille, esimerkiksi Lorcaan, jazzia ja operettisävelmiä. Japaniin, Pakistaniin ja Haitiin. Klubin jäsenten ajatuksissa
Tanssiorkesteri The Evergreens viihdytti Kimmo Louhelaisen johdolla juhlaväkeä jo ruokailun aikana.
AST:n puheenjohtaja Concha Sala (vas.) otti vastaan sekin, jonka luovuttivat Torreviejan suomalaisen leijonaklubin presidentti Jarmo Peltonen ja rahastonhoitaja Tarja Karjalainen. Tapahtumasta uutisoi mm. Televisión Torrevieja.
ja puheissa ovat kuitenkin olleet enenevässä määrin oman paikkakunnan vähäosaiset, eikä esityksestä Alimentos Solidarios Torrevieja -yhdistyksen tukemiseksi tarvittu pitkää keskustelua. Lions President Jarmo Peltonen ja klubin rahastonhoitaja Tarja Karjalainen luovuttivat kevätjuhlan arpajaisten komean tuoton 827,50 euroa AST:n hallitukselle lehdistötilaisuudessa Torreviejan vanhalla kasinolla 13. maaliskuuta. Kiitospuheessaan AST:n puheenjohtaja Concha Sala kertoi summalla hankittavan heti 1200 litraa maitoa.
Guillermo
Salones Bahía Costan tanssilattia oli ahkerassa käytössä.
Lion Pirjo Miettisen pöytäseurue koostui espanjalaisista.
Meidän Costa Blanca 2/2012
23
Jeissumiehen äänestysmatka
Kirjoitanpa lukijoille tositarinan viime presidentinvaalien ajoilta. Sen kertoi minulle kaikkea kokenut ja ilmeisesti kaikkea kokeillutkin hyvä kaverini Jeissumies.
Tämä kaikki tapahtui Halosen vielä ollessa presidenttinä kaukaisessa Suomessa, josta tehdään vieläkin matkoja "Eurooppaan". Tarina ei kuitenkaan sijoitu tuohon lumiseen maahan vaan alkaa itämaantietäjien paimenseuduilta. Koko kansa oli verollepantava ja niinpä Jeissumieskin päätti ajella 50 kilometriä Saudi-Arabiasta pitkän sillan yli Bahrainin puolelle täyttämään kansalaisoikeutensa ja -velvollisuutensa. Olihan pienen laskeskelun jälkeen tullut valituksi huomattavasti lyhyempi matka ennakkoäänestyspaikalle Bahrainiin kuin ajella hiekkaerämaassa 450 kilometriä Riadiin ja toinen mokoma takaisin. Ensimmäisen kierroksen äänestysmatka oli vielä tuoreessa muistissa: Se oli kuin kokonainen lomapäivä ulkona vankilasta! Matka alkoi viikon ainoana vapaapäivänä, perjantaina, puolilta päivin auringon paistatellessa kirkkaalta taivaalta ja muslimien viettäessä viikon pyhintä rukoushetkeään. 'Salam Aleikum' ja 'Aleikum Salaam' tervehdykset vaihdettiin tietullilla 20 rialin (n. 4 euron) vaihdettua omistajaa. Sitten Jeissumies ajeli rauhallista vauhtia, 120 km/t, parikymmentä kilometriä pitkällä sillalla ja hiekkapenkereelle rakennettua nelikaistaista valtaväylää pitkin rajasaarelle. Samat tervehdykset vaihdettiin jälleen tullissa ja passin tarkastuskojussa. Sitten samat tarkastukset toistuivat päinvastaisessa järjestyksessä Bahrainin puolella, jossa jotkut virkailijat usein vastaavat hyvällä englannilla. Yllättävän usein molempien maiden rajoilla kysellään kumpaa joukkuetta kannatat: Barcelonaa vai Madridia! (Jeissumiehen suomalainen passi on myönnetty Madridissa.)
Täältä äänestysmatka alkoi....
mistossa päätteeltään multiviisumin päivämäärät. Ne näyttivät ensisilmäyksellä kyllä olevan oikein, mutta arabiankieliset koukerot kertoivat toista: viisumi oli vanhentunut eilen!
Ja varsinainen tarina alkaa...
Jeissumies istuskeli autossaan tyrmistyneenä vähän aikaa miettien kuinka jatkaa tästä etiäppäin. Olihan suunnitellun lomamatkan alkamiseen vielä viisi vuorokautta. Tilapäistä viisumia ei tippunut. Parin puhelun jälkeen päätös oli tehty: paluu Bahrainiin tuttuun hotelliin, lista tarvittavista matkatavaroista kollegalle, joka lupasi pakata Jeissumiehen matkalaukun ja tuoda sen Saudeista Bahrainiin seuraavana päivänä. Lentolipun siirto viittä päivää aikaisemmaksi tuntuikin olevan oikeastaan hyvä ratkaisu: loma alkaisi jo huomenna! Jotakin positiivista omasta lukihäiriöstä sentään sai kaivettua esiin.
Siispä keula takaisin Bahrainia kohti, mutta, eipä se käynytkään ihan noin vain: paluukaista oli suljettu rakennustyömaan vuoksi! Jälleen kävivät Jeissumiehen askeleet kohti passikontrollia ja toimistoa. Sielläkin tuntui menevän (oikean käden!) sormi suuhun hetkeksi. Ohjeet tulivat kuitenkin hetken kuluttua: Ajelette kohti Saudi-Arabiaa, menette norÄänestyspaikkakin oli vielä maalisti tullin kautta ja sitten ensimmäisen mahdollisuuden paikoillaan, asianmukaiset kohdalla käännytte takaisin Bahrainiin meneville kaistoille dokumentit täytettiin, kuoret ja palaatte passin tarkastukseen, tällä kertaa maasta pois päin. suljettiin ja niin oli tärkeä tehtävä täytetty kunnialla. Tässä vaiheessa alkoi Jeissumiehen päässä raksuttaa: Jos Edes henkilöllisyyspapereita olen jo läpi passikontrollin sekä tullin matkalla kohti "kotiei toisella kerralla kysytty. kaupunkia" saattaa se muuten se ensimmäinen UkäännösVaalitoimitsijat muistivat paikka luiskahtaakin huomaamatta ohi. Pientä jännitystä ja omituisen otuksen hiekka- aktiviteettia kaivattiin niin yksitoikkoiseen ja tylsään rutiierämaasta jo ensimmäiseltä niin maassa, jossa ei ole minkäänlaista sosiaalista elämää kierrokselta ja vastaanotto toimistoajan jälkeen. Matka jatkui "normaalisti" kotia kohti äänestyspaikalla oli ystäväl- pakkaamaan matkalaukku nopeasti ja sitten kiireesti takailinen, kyseltiin kuulumisia sin rajalle. Hiukan tuli Jeissumiehelle kylmä rinki kannija liikenteen tukkoisuudesta. koitten ympärille liikenteen sumppuunnuttua seitsemän Ja sitten, ei kun nauttimaan autojonon sulloutuessa kolmelle kaistalle. Hengitys tiheni, vapaapäivästä "vapaudessa" sydän pomppi jo henkitorvessa ja verenpaine suhisi korhyvän ruoan, kahvin ja kir- vissa kotikompaundin portin tullessa vihdoin näkyviin. jan seurassa. Kollega oli ihmeissään tutun naaman ilmestyttyä ovesta Auringon laskettua horisontin taakse piti Jeissumiehen ly- sisälle. Hänen kuultuaan Jeissumiehen tarinan lyhyesti, hyen paluumatkan alkaa. Bahrainin puolella kaikki menikin hän olisi kuulemma tehnyt saman ratkaisun, mutta eipä se kuten piti, mutta Saudi-Arabian passintarkastuksessa tys- varmaan paljoa kelpaisi selitykseksi poliisille tämän kyselsäsi. Ensin passintarkastaja kopissaan laskeskeli sormillaan lessä miksi olette maassa laittomasti. Matkalaukkuun äkkiä ja ilmoitti, että taitaa viisumi olla juuri vanhentunut, asia kannettava pussukoineen, vähän varavaatteita, luottokortit varmistui sitten passikontrollin esimiehen tarkistettua toi- ja kaikki käteinen. Siinä eväät matkalle. Jeissumies ei
24
Meidän Costa Blanca 2/2012
ehtinyt hirveästi miettimään mitä sitä pitikään viedä kotiin. Matka takaisin rajalle sujui kuitenkin vaikeuksitta ylimääräistä sydämentykytystä huomioonottamatta. Nyt olisivatkin vuorossa valmiiksi mietityt 'kootut selitykset', jos jokin menisi pieleen passintarkastuksessa. Passistahan ei löytyisi maahantuloleimaa ja tietokanta kertoisi totuuden.
Hissukseen lirutellen jonojen ohi ja pysähdys passikontrollin toimiston eteen. Sieltä löytyikin samainen herra, joka matkan Saudeihin oli alun perin evännyt. Jeissumies suunnisti hänen juttusilleen hiukan korotetulla ja kiukkuisella äänellä ilmoittautuen vihdoin takaisin ja auton olevan jo oikealla tiellä keula kohti Bahrainia. Polettiherra puhui heti lyhyen puhelun ja alkoi kysellä tullipapereita, millaisella Ei lopulta muuta kuin Jeissumies muitten mukana ulos Nissanilla oltiin liikenteessä ja missä auto nyt on, jne. Oli- seuraavalla asemalla pakkaseen lyhythihaisessa T-paidassa vatkohan ne sittenkin seuranneet! melkein tyhjää matkalaukkua perässä vetäen. Onneksi jo hetken kuluttua saapuikin kaksi linja-autoa, joista toinen jatkaisi suoraan Alicanteen ja toinen poikkeaisi paikallisasemilla. Linja-autossa Jeissumiehen kohmettuneet jäsenet lämpenivät nopeasti, kun istuttiin kylki kyljessä ja polvet suussa (onneksi omat). Täytyy muistaa aina ajatella positiivisesti: kyllä joka asiasta löytyy hyviäkin puolia kunhan kaivaa tarpeeksi syvältä. Ei enää palellut ja autobussi jatkoi matkaa pysähtymättä. Jeissumies odotteli jo seuraavaa kuulutusta jota ei onneksi sitten kuulunutkaan vaan saavuttiin "jälkijunassa" Alicanten rautatieasemalle, jonka edusta Lopulta lyhyt "käärmeenpissaerämaassa" -teksti pienessä poikkeuksellisesti oli täynnä matkustajia ja linja-autoja. tullilappusessa takaisi päällikön mukaan hyväksynnän passikojulla saada jatkaa matkaa autolla rajan yli. Niinhän Rautatieasemalta löytyi helposti taksi ja lopputaival Torresiinä sitten loppujen lopuksi kävikin. Olisikohan toisella viejaan alkoi nopeasti taittua. Ei tullut kolaria, ei loppunut kollegalla vaikeuksia viedä sama auto Saudien puolelle polttoaine eikä puhjennut rengas, pian olen kotona. Tällaimuutaman tunnin kuluttua? Jeissumiehen piti nimittäin set ajatukset risteilivät Jeissumiehen päässä hänen yrittäespoimia hänet lentokentältä ja siten auton palauttaminen sään vihdoin rentoutua taksin takapenkillä. Pian taksi jo kotikatokseen kävisi helposti. Tai sitten ei. kaarsikin tutulle kadulle ohjeitten mukaan. Jeissumies maksoi kyydin ja kietoi vaimon ja lapset syleilyynsä. Tämä Hotellissa vastaanottovirkailija antoi kehuskellen ison huo- matka kesti yli 50 tuntia, edellinen kesti sentään vain hiukan neen (vielä isompaa korvausta vastaan) ja Jeissumies alkoi alle 40 tuntia! Kuka se mainitsi, että maapallo on niin pieni valmistella loppumatkaa. Lentolippujen vaihto Qatar Air- nykyisin! Hyvin ansaittu loma voisi vihdoin ja viimein alwaysin mukaan onnistuisi helposti, ensimmäisen virkaili- kaa. Paluu takaisin olisi edessä vasta kolmen viikon kuluttua. jan mukaan jopa ilmaiseksi, mutta lopulta muutoksesta joutui maksamaan 110 juorua. Espanjasta saapunut kollega Ja tarina jatkuu... varoitteli samana päivänä ilmoitetusta Spanairin konkurs- Loman alussa Jeissumiehen piti vielä muistaa vähän työasisista ja eihän Qatarin lentoyhtiössä tiedetty tapahtuneesta oitakin: Passi piti lähettää Madridiin Saudi-Arabian lähevielä mitään! No, onhan tässä jo ollutkin vastamäkeä, joten tystöön uutta viisumia varten. Sinne menivät passin mukana ei nyt yksi lentoyhtiön konkurssi enää mitään merkitse, mu- kirje Saudeista yhteistyökumppanilta ja Madridista firmasta rahteli Jeissumies ja valitsi jo seuraavaa numeroa. Spanairin Jeissumiehen valokuva. Viikon kuluttua passi saapuikin puhelinnumerot niin Bahrainissa kuin Madridissakaan eivät kirjattuna takaisin ja uusi multientry visa 6 kuukaudeksi oli vastanneet Jeissumiehen soittoihin, hän ei varmasti ollut ai- valmiina. Viisumissa tosin lukee, ettei se anna lupaa työnnoa, joka yritti tiedustella konkurssin seurauksia lentosuun- tekoon! No, ei terve ruumis työtä kaipaa, tuumasi Jeissunitelmiin. Lopulta work around -ratkaisuksi löytyi Qatarin mies ja keskittyi lomaansa perheensä kanssa. lennon vaihto Dohasta Madridiin Barcelonan sijasta. Madridista aina pääsisi sujuvasti junalla MCB:n kotiseudulle. Kun kolmeviikkoinen alkoi olla lopuillaan, Jeissumies alkoi etsiskellä sopivia lentoja Bahrainiin. Lentoja löytyikin Jeissumiehen lento Bahrainista Dohan kautta Madridiin aluksi, mutta kaikki ne kummasti hävisivät nopeasti lissujuikin normaalisti, perille saavuttiin melkein aikataulun toilta. Eivät kait paikat voi niin nopeasti täyttyä ettei lippumukaisesti. Matkalaukkukin tuli perille ajallaan ja taksi vei Renfen asemalle nopeasti, josta aamujuna lähtisi pian Alicanteen. Bahrainissa netistä ostetun junalipun Jeissumies ehti vielä vaihtaa aikaisempaan junaan, koska tämä etappi olikin mennyt ongelmitta. Olisihan se kiva saapua kotiin etuajassa kaiken kommelluksen jälkeen. Lipunvaihto siis onnistui mainiosti, koska asiakaspalvelun lippuluukulla ei ollut 3 tunnin jonoa kuten viime kesänä. Oli vain kaksi ihmistä mustanaan lipputoimistossa, tosin joskus jopa yksi- Tie Bahrainin rajasaarekkeeseen. kin ihminen muodostaa jonon Espanjassa.
Meidän Costa Blanca 2/2012
25
Junamatkalla esitetty elokuva ei kiinnostanut tällä kertaa, Jeissumiestä alkoi jo jännittää kotiinpaluu. Edellisellä matkalla elokuvan aiheena oli ollut Suomen Lappi joulupukkeineen ja muine lumisine rientoineen! Jeissumies yritti rentoutua junan penkillä kuunnellen taustalla silloin tällöin kuulutettavien asemien nimiä. Sitten yhtäkkiä Jeissumies kurtisti kulmiaan: Oli liian pitkä kuulutus menossa, jotain erikoista oli tapahtunut. Juna ei jatkaisikaan Alicanteen saakka! Edellisenä yönä oli tehty sabotaasi rautatiellä, viety kaapeleita ja muita tarvikkeita, joten sähköjuna ei voisikaan jatkaa matkaansa! No voihan herran pieksut ja Allahin sandaalit! Eikö tämä jo riittäisi yhdelle äänestysmatkalle?
tilausta ehdi tehdä seuraavana päivänä! Pian syy moiseen selvisi: Lentoyhtiö Iberian lentäjät alkoivat lakkoilla juuri niinä päivinä, jolloin Jeissumiehen piti palata työmaalle. Eikö tämä vastamäki jo riittäisi! Lopulta Jeissumies siirsi matkaa melkein viikolla siten, että sama kollega, joka matkan alussa vei auton Bahrainista Saudeihin, lentäisi samalla lennolla Dohasta Bahrainiin. Hän oli ollut Romaniassa toisen projektin kimpussa ja oli palaamassa Saudeihin. Sen jälkeen loppumatka sillan yli mentäisiin yhdessä autolla, jonka hän oli jättänyt kentälle parkkiin. Barcelonasta Qatariin lähtevä kone viivästyi jo kentällä puoli tuntia. Tämä hermostutti Jeissumiestä, sillä vaihtoaikaa Dohassa oli vain tunti. Lopulta Dohaan saavuttiin juuri siihen aikaan, kun piti jo olla Bahrainiin menevän koneen portilla. Joutuukohan tässä oikein juoksemaan! Bussimatka koneesta terminaaliin sujui vielä rauhallisesti, mutta turvatarkastuksessa Jeissumies jo silmäili lyhintä ja liikkuvaa jonoa ja rynnisti sitä kohti. Turvatarkastuksen jälkeen joku tuntui kyselevän, vieläkö on Bahrainiin menijöitä ja vielä löytyi yksi: Jeissumies vyö hampaissa roikkuen, laukku toisessa ja passi/lentoliput toisessa kädessä samalla housujaan kannatellen! Ei kun juoksuksi hissiin, jossa vyön ehti laittaa paikoilleen ja sitten portille. Hymyjen saattelemana komeasti bussiin, jossa oli kolme hermostunutta Matti Myöhäistä. Jeissumies nousi koneeseen viimeisenä matkustajana leveästi hymyillen ja kollegakin löytyi koneesta ilkikurisesti virnuillen: Kyllä isoa miestä kannattaa odottaa! Isossa koneessa ei monta matkustajaa ollutkaan, ehkä siksi malttoivatkin odottaa. Eihän tässä enää mitään hätää, loppumatka menisi hyvin. Bahrainissa matkalaukku, niinpä tietysti, ei sitten ilmestynyt hihnalle. Tietysti se ei ollut ehtinyt Dohassa mukaan! Kadonneitten matkatavaroitten tiskillä täytettiin tavanomaiset dokumentit ja sovittiin, että matkalaukku lähetettäisiin seuraavalla koneella suoraan Dohasta Dammaniin, Saudeihin, ettei Jeissumiehen tarvitsisi tulla Bahrainista sitä hakemaan. Laukun pitäisi olla perillä jo huomenna aamulla.
ei tällä kertaa otettukaan, ilmeisesti viimeaikaiset vastoinkäymiset eivät olleet verottaneet Jeissumiehen komeaa ulkomuotoa liikaa! Sormenjäljet otettiin digitaalisesti ilman töhrivää mustetta. Pian Jeissumies olikin jälleen "kotona" kompaundissa. Seuraavana aamulla Jeissumies soitti annettuun Bahrainin numeroon, josta vahvistettiin, että laukku oli lähetetty Dohasta Dammamiin, ja olisi siellä jo odottamassa. Samana iltapäivänä oli kaksi muuta kollegaa menossa Riadiin, joten samaa matkaa kentälle ja etsimään kadonnutta laukkua. Lentokentällä saamastaan palvelusta Jeissumies oli yllättynyt. Kaikki ohikulkijatkin tullin käytävillä tervehtivät Salam Aleikkumillaan. Tämä ei ole mitenkään yleistä kaupungilla, vain muutamat tervehtivät, yleensä paikalliset ovat (omasta mielestään) parempaa Allah -kansaa. Mutta se matkalaukku! Sitä ei vaan löytynyt, ja viimein Dohasta vahvistettiin, ettei sitä aamulla ollutkaan lähetetty jostakin kumman syystä. Laukku tulisi vasta tänään iltakoneella. Sovittiin nyt paikallisin voimin, että he ilmoittavat Jeissumiehelle joko soittamalla tai tekstiviestillä, kun laukku saapuu. Illalla noin kymmenen aikaan pärisikin puhelin vahvistaen että matkalaukku on saapunut Dammamiin. Aamulla uudelleen matka vei kohti lentokenttää. Tällä kertaa Jeissumies ehti katsella maisemiakin niillä osuuksilla, joissa ei ollut tietöitä. Hiekkaerämaata silmänkantamattomiin, kymmeniä kameleita huojumassa dyyneillä, useita teltta-asumuksia näkyi siellä täällä, jopa muutamia isoja nelivetomaastureita ja yksi mönkijäkin yhdellä hiekkadyynillä harjoittelemassa tai ehkäpä vain leikkimässä. Matkalaukku löytyi tullista, muutaman paperin allekirjoitus ja sitten läpivalaisuun ja tarkastukseen. Virkailija kyseli Jeissumieheltä laukun sisällöstä, mutta mitä siihen olisi voinut vastata kun siellä ei ollut juuri mitään. Vähän sikaa hernekeittopurkeissa, pari kiellettyä kirjaa kertoen maan historiasta totuudenmukaisesti ja muita tuliaisia kuten ruisleipää ja -jauhoja, sinappia, ne pakolliset suomalaiset. Ja espanjalaista kahvia. Jeissumies vastasi että onhan siellä jonkin verran lääkkeitä ja alkoi kaivella lääkereseptejä. Jeissumies teki tikusta asiaa, ettei muita tavaroita tutkittaisi. Montako tablettia lääkkeitä on? Ei kait kukaan laske noin tarkasti lääkkeitään ja niinpä Jeissumieskin totesi niitä olevan pienen muovipussillisen verran. Se riitti virkailijalle ja lopulta hiukan normaalista venähtänyt äänestysmatka näytti saavan vihdoin onnellisen lopun! "Kotona" tosin tuli ylimääräistä puhdistusta: Tulli oli joko Dohassa tai Dammamissa tökkinyt jauhopussit ja kahvipaketit etsiskellessään kiellettyjä tavaroita. Kaikki vaatteet, kirjat ja muut matkatavarat olivat jauhojen ja kahvinporojen kirjavoittamia. Se vaiva Jeissumiehen mielestä ei enää tuntunut missään koko matkan koettelemukset huomioon ottaen.
Äkkinäinen olisi saattanut hermostua ja polttaa päreensä jo alkumatkasta, mutta onneksi kaverillani Jeissumiehellä on Matka pitkän sillan yli Saudin puolelle meni tällä kertaa yli 30 vuoden kokemus matkustamisesta ja elämisestä kairutiinilla. Vähän Jeissumiestä kyllä jännitti, kun piti jälleen ken maailman ihmeellisissä kolkissa. Näistä matkoista ja mennä passikonttoriin valokuvaan ja sormenjälkiä antamaan. kohteista Jeissumies on luvannut kertoa lisää. Jännittäviä Tämä on normaalia aina silloin kun kyseessä on uusi vii- matkapäiviä kaikille! sumi. Ei näkynyt tuttua viskaalia tiskin takana! Valokuvaa Jeissumiehen kaveli
Bahrainin suuri moskeija.
26
Meidän Costa Blanca 2/2012
KAKSIKIELISYYS
Kaikkihan me tiedämme, että Suomi on kaksikielinen maa mutta onko toinen kieli pääasiassa ruotsin vai englannin kieli? Tämä on se oleellinen kysymys, jota on syytä pohdiskella lähemmin. Ruotsin kielellä on tietenkin paljon kaukaisemmat perinteet kuin englannin kielellä. Ruotsin kielihän rantautui Suomeen 11 00-luvun tienoilla, joten eivät ne historialliset taustat sentään kata läheskään koko suomalaisten Suomessa olo aikaa. Oikeastaan, kun ajatellaan Ruotsin valtakautta, niin siitäkin tulee kuluneeksi jo 200 vuotta. Vertailun vuoksi voidaan ottaa esimerkiksi maurien valtakausi Espanjassa, joka kesti ainakin 1 00 vuotta kauemmin. Silti maurien kieli ei ole virallinen kieli Espanjassa. Miksihän valloittajien kielen muuten pitäisi omaksua vapaaehtoisesti viralliseksi. Perustuslain mukaan ruotsin kieli on virallinen kieli Suomessa mutta viimeaikaisten tapahtumien valossa perustuslakikin on vain "paperia" ja muutoksia tehtaillaan välillä aika kevyin perustein kuten presidentin valtaoikeudet. Laki ei siis ole mikään luonnonvoima, jota ihminen ei voisi halutessaan muuttaa. Ruotsinkieliset ovat pikkuhiljaa omaksuneet itselleen sorretun ryhmän imagon sitä mukaa, kun kieliryhmän asema väkisinkin heikkenee. Ei liene missään käynyt siten, että valtaenemmistön kieli jäisi tappiolle normaalissa tilanteessa. Toisaalta en tiedä, että missään maailmassa näin pienellä kieliryhmällä olisi virallisen kielen asemaa. Ruotsinkieliset voisivat ottaa opikseen Ruotsissa asuvien suomenkielisten aseman. Vertailussa suomenkieliset ovat täysin sorretussa tilassa. Kun Pohjoismaista yhteistyötä korostetaan, voitaisi siinä seuraavaksi harmonisoida Suomen ja Ruotsin kielilait samankaltaisiksi. Suomenkielinen varuskuntakaan ei olisi pahaksi Ruotsissa. Koulutuksessa, varsinkin yliopistotasolla, pitäisi Ruotsissa ottaa käytäntöön sama pistetasoitusjärjestelmä kuin Suomessa. Mennäänpä historiassa kauemmaksi. Suomalaisilla oli koko jääkauden jälkeisen asutun ajan ikiaikaiset oikeudet asuinalueensa luonnon antimiin. Sitten tulivat ruotsalaiset, jotka ilmoittivat, että parhaat alueet täällä kuuluvat nyt heille. Henrik-piispasta ja Lallista on vaikuttava tarina mutta mitään todistetta tuolla tarinalle ei ole. Niinpä voidaan epäillä, ettei tuota tapahtumaa ole ainakaan kerrotussa muodossa ollutkaan. Suomalaiset pakanat vain saatiin nöyriksi ja kumartamaan Ruotsin kuningasta. Saivat kiittää onneaan, että selvisivät vain antamalla omaisuutensa kuninkaalle ja kääntymällä kristityiksi. Tarinan käyttökelpoisuus viittaa vahvaan tarkoitushakuisuuteen. RuotsiSuomen valtakunnan muodostuttua, luulivat jotkut suomalaiset, että meillä on nyt suuri yhtenäinen valtio, jossa voi asua missä tahansa. Heistä monet muuttivat ja perustivat uudisasutuksia Ruotsin erämaihin "suomalaismetsiin". Kun näistä kylistä oli muodostumassa suomenkielinen keskittymä, julisti Ruotsin kuningas nämä suomalaiset käytännössä lainsuojattomiksi. Näiden kylien kohtalo olikin sitten pelkkää kansanmurhaa. Näistä asioista ja sortotoimista vain ei juurikaan puhuta. Lähinnä Suomen ruotsinkieliset ovat aika tehokkaasti estäneet "kuninkaiden hautojen" tutkimisen Suomessa. Tulos saattaisi paljastaa, että Suomessa oli tuolloin ainakin yhtä kehittyneet heimoyhteiskunnat kuin Ruotsissa. Ruotsin valtaapitäville ei tuollainen millään sopinut. Karmivia seuraamuksia Ruotsin ikeestä irrottautumiseen koettiin myös "Nuijasodan" yhteydessä, jossa antautumaan ja armahduksella huijaamisella surmattiin armotta kaikki kapinalliset. Kun 1 81 2 Venäjä valloitti Suomen, pidettiin sitä valtavan suurena onnettomuutena mutta oliko se sitä? Kunin-
KOLUM N I
gashan ei pistänyt rikkaa ristiin Suomen hyväksi vaikka puolustustahtoa kyllä löytyi Suomen puolella. Todellisuudessa Suomen nousu ja kehittyminen itsenäiseksi tasavallaksi alkoi juuri Venäjän vallan aikana. Venäjä antoi paljon suuremman autonomian kuin Ruotsi koskaan. Tänä päivänä Suomen ruotsinkieliset valittavat, että heitä sorretaan! Missähän kohtaa näin on tapahtunut. YLE:llä voitaisi aloittaa tuntuvat parannukset, ellei perässä tarvitsisi roikottaa kallista kiviriippaa. Ruotsinkielistenkin pitäisi oivaltaa, että heidän jääräpäiset periaatteensa tulevat valtavan kalliiksi heille itselleenkin. Täällä Espanjassa on tullut huomanneeksi säälittäviä esimerkkejä, joissa muutamat yrittävät selviytyä esimerkiksi kaupoissa ruotsinkielellä. Eivät ressukat tajua, että se on kääpiökieli siinä kuin suomikin. Suomenkielisten en ole havainnut moiseen sortuvan. Pakkoruotsilla ei ole mitään sijaa nykypäivänä vaan se on muinaisjäänne kivikaudelta. 2000-luvulle siirtymistä odotellen.
Väinö Karjalainen
Torreviejan AA-ryhmä kokoontuu ev.lut. seurakunnan kahviossa Calle Maldonado 2, 1 . kerros maanantaisin ja torstaisin klo 1 9. Kuukauden ensimmäinen kokous on avoin kaikille alkoholismista kiinnostuneille. AA:n auttava puhelin 672 948 769 joka päivä klo 1 6-20.
27
Meidän Costa Blanca 2/2012
RUOKA & JUOMA
Makujen maailma à la Carlos!
Verimakkarat pannulla
Tipitii, tipi tipi tii, kevät on, vallaton... Oh hoh, taitaa olla minulla jo kevättä rinnassa! Heipä hei kaikki Meidän Costa Blanca -lehden lukijat. Luet juuri lehden "pääsiäisnumeroa", johon minäkin olen kantanut korteni kekoon.
Pääsiäinen on kevään suurin juhla, ainakin Espanjassa. Perinteiset pääsiäiskulkueet kiertävät pitkin kaupunkeja aamuvarhaisesta yömyöhään. Monet jopa ostavat istumapaikan kulkueen kulkureitiltä, jotta saavat ihastella kullalla ja hopealla koristeltuja tronoja. Perinteistä poiketen tänä vuonna pääsiäismenu ei sisällä lainkaan lammasta eikä lipeäkalaa, saatika pashaa.
Pääsiäismenu 2012 Burgosin verimakkaraa ja juustoa Hunajalla maustettua lohta rapealla maapähkinärouheella
: ,
Espanjassa Burgosin alueen verimakkarat ovat kuuluisia maustaan ja se on ihan tosi. Voit käyttää Burgosin verimakkaran tilalla jotain muuta verimakkaraa tai ryynimakkaraa.
Burgosin verimakkaraa ja juustoa
Tarvitsemme:
Alkupalamme tänään
Aseta paistetut verimakkarasiivut tarjoilulautaselle ja laita muutama juustosiivu koristeeksi. Nämä "koristeet" ovat siitä mukavia, että ne voi sitten ruokailun aikana syödä. Minä va-
verimakkaraa (morcilla) erilaisia juustoja (surtido de quesos) öljyä (aceite de oliva virgen)
Burgosin verimakkarraa ja juustoa
litsin juustoksi lampaanmaidosta valmistettua "puolikuivaa" (semicurado) sekä yrteillä maustettua juustoa. Lisäksi voimakkaampaa vuohenjuustoa, joista toinen oli maustettu Nosta juustot huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen tarjoi- paprikalla ja toinen oli hiukan eksoottisempaa eli viinillä lua, jotta juustojen maut tulevat paremmin esille. Voit lei- maustettua vuohenjuustoa. Mielestäni alkupalassa olivat kata juustoista ohuita viipaleita valmiiksi, tai jokainen ruo- maut kohdallaan. kailija voi itse leikata haluamiansa juustoja lautaselleen. Pääruokamme valmistuu aina niin ajankohtaisesta kalasta Verimakkaran valmistus käy näppärästi. Leikkaa verimak- eli lohesta. Lohi kuuluu myös ns. sinisiin kaloihin, jotka karasta 2 - 3 cm vahvuisia siivuja. Halutessasi voit poistaa sisältävä terveellisiä omega-3 rasvahappoja. kuoren, mutta makkara säilyttää muotonsa paremmin pannulla kun siinä on kuori paikalla. Paistinpannu kuumenne- Tänään taan ja sinne lorautetaan tilkkanen öljyä. Verimakkarasii- Hunajalla maustettua lohta vuja paistetaan miedolla lämmöllä 2 - 3 minuuttia/puoli. rapealla maapähkinäkuorrutuksella
28
Meidän Costa Blanca 2/2012
Tarvitsemme
600 gr lohta (salmon) rosepippuria (pimienta rosa) suolaa (sal) 3 rkl hunajaa (miel) 3 valkosipulinkynttä (dientes de ajo) timjamia (tomillo) 100 gr paahdettuja maapähkinöitä (avellanas tostadas) vihreitä papuja (judias verde)
Sivele hunaja lohen pintaan
Tarjoa keitettyjen vihreiden papujen kanssa. Papujen päälle voi halutessa sulattaa hiukan voita. Kokoa annos ja tarjoa heti. Vihreät pavut voi korvata jollain muulla haluammallaan lisukkeella.
Tuore vaalea leipä sopii myös tälle aterialle. MaapähkinäAloitetaan valmistus huuhtelemalla pavut. Keitä kattilassa rouhe ja hunaja antavat lohelle täyteläisen maun. Näin "arvettä ja lisää sinne ripaus suolaa. Keittoajaksi pavuille riit- kisesta" lohesta tulee juhlaruokaa. www.carloskokki.com/97 ja www.carloskokki.com/289 löydät aiempia pääsiäisruokia. tää muutama minuutti.
Keitä pavut
Roseepippurilla maustettu rapeakuorinen lohi
Osta kala valmiiksi fileroituna ja leikkaa fileestä sopivia annospaloja. Laita uuni lämpiämään 200º. Valmista maapähkinärouhesekoitus blenderissä. Laita blenderiin paahdetut maapähkinät, kuoritut valkosipulinkynnet, roseepippurit sekä muutama oksa tuoretta timjamia ja ripaus suolaa. Voit käyttää myös kuivattua timjamia, mutta tuore on parempaa. Käynnistä blenderi ja murskaa siinä pähkinät sekä muuta tarvikkeet sekaisin. Sivele lohen pinta juoksevalla hunajalla. Pehmennä hunaja tarvittaessa mikrossa. Laita maapähkinämausteseos lohen pintaan ja painele sitä hiukan, jotta se tarttuu kalan pintaan paremmin. Hunajaa ei kannata laittaa liikaa, sillä muuten tuloksena on liian "makea" lohi.
Juhla-aterian voi siis valmistaa myös helpolla tavalla eikä aikaa tarvitse viettää keittiössä tunti tolkulla. Uusin ruokavillitys on protaus. Protaajat suosivat ruokavaliossaan esim. lohta ja pähkinöitä, eli tästä ateriasta voisi käyttää vaikka nimeä protaus-annos. Tämä uusin Meidän Costa Blanca-lehti on luettavissa internetsivulta www.meidancostablanca.com ja sen voi ostaa myös eri myyntipisteistä, jotka selviävät lehden kotisivuilta. Nyt onkin aika toivottaa Teille kaikille Meidän Costa Blanca -lehden lukijoille oikein hyvää pääsiäistä.
Voitele uunivuoka öljytilkalla ja aseta kalapalat uunivuokaan Pääsiäisterveisin -Carlosnahkapuoli alaspäin. Paista 10-12 minuuttia lohen paksuuwww.carloskokki.com desta riippuen. Lopuksi 1-2 min. grillivastuksen alla, jotta www.carloskokki.com maapähkinäkuorrutus saa hiukan väriä ja pinnasta tulee rapea.
Meidän Costa Blanca 2/2012
29