3/2009
OTA MUKAAN!
Oletko Espanjasta? PELKÄÄTKÖ POLIISIA S. 16
FIESTAAN s. 6
Fiestasta
0
www.meidancostablanca.com
Meidän Costa Blanca 3/2009
1
MENOVINKKI
Casa-Museo Modernista
Noveldan kaupungissa, joka on Alicante-Madrid moottoritien varrella, sen vanhassa keskustassa osoitteesta Calla Mayor 24 on aivan henkeäsalpaava kotimuseo, kolmikerroksinen Casa-Museo Modernista. Modernista-tyylisuunta, jota nimeä käytetään Espanjassa, on sama, mitä muualla kutsutaan nimillä Art Nouveau tai Jugend.
Rikas porvaripariskunta rakennutti kulmatalon vuosina 1900-1903. Arkkitehtinä oli kuuluisa murcialainen Pedro Cerdán. Rouva Antonía Navarro Mira jäi pian rakennustöiden valmistuttua leskeksi. Hän käytti rikkautensa luodakseen talostaan vuosisadan vaihteen tyylipuhtaan aarreaitan, jossa portit, porraskäytäväspiraalit, erilaiset lattiakaakelit ja -parketit, seinä-, katto- ja ikkunamaalaukset ja -koristeet sekä huonekalut luovat mielikuvitusrikkaan mutta silti levollisen harmoonisen kokonaisuuden. Moninaisten materiaalien käyttö, mm. puu, kangas, marmori, keramiikka, pronssi, ja takorauta, on mitä taidokkainta. Tässä talossa on myös esillä kokoelma dokumentteja, joiden omistaja oli Noveldassa syntynyt Jorge Juan Santacilia. Hän oli laivaston upseeri ja ennen kaikkea mm. Ranskan aurinkokuninkaan korkealle arvostama tiedemies. Noveldaan tullessa auto kannattaa jättää vaikkapa Casino-puistikon varrelle ja kävellä siitä muutama kortteli vanhan kaupungin kapeille kujille. Casino-puistikkoon päättyvältä Calle Argentinalta löytyy pari hyvää menudel-dia ravintolaa. Lisätietoja ja kartta löytyy osoitteesta www.novelda. es. Samalla matkalla kannattaa käydä kaupungin ulkopuolella ihailemassa Gaudin oppilaan Maria Magdaleenan kirkkoa ja Almohad-maurien rakentamaa kolmikulmaista Mola-linnoitusta, ks. MCB n:o 3/2008 sivulla 4. Teksti: Antero Ojanto Kuvat: Hannu Markkanen
4
Meidän Costa Blanca 3/2009
Espanja esittäytyy
1.
Porin Suomi-Espanja seura järjesti koko päivän mittaisen Espanja-tapahtuman syyskuun 11. päivänä Porissa. Tapahtuma oli ainutlaatuinen tällä paikkakunnalla. Tilaisuuteen oli saapunut useita edustajia Espanjan Suomen suurlähetystöstä. Heitä oli pääasiassa Talous- ja kaupallisesta edustustosta sekä Espanjan Matkailutoimistosta.
Tilaisuus alkoi eräänlaisella messutapahtumalla, jossa läsnä olivat espanjalaiset vieraat ja eri suomalaisten yrittäjien edustajat. Tämä tilaisuus oli kaikille avoin ja siinä halukkaat voivat keskustella eri henkilöiden kanssa. Kysyjiä ja tutustujia riittikin todella runsaasti. Lehtemme haastatteli Pedro Ortiz Saucoa Espanjan Matkailutoimistosta. Toimisto on toiminut Suomessa n. 20 vuotta ja se vastaa Suomen Matkailun Edistämiskeskusta. Matkailutoimistolla on aktiivista kanssakäymistä esimerkiksi eri lento- ja matkailuyritysten kanssa. Suomesta käy Espanjassa vuosittain 500 000 matkailijaa eli joka kymmenes suomalainen matkustaa sinne joka vuosi. Määrä on koko ajan hieman kasvanut mutta enemmänkin kävijöitä Espanjaan toivotaan. Suomalaiset ovat erittäin tervetulleita, koska heidän kanssaan ei ole juuri mitään ongelmia. Espanja on myös suomalaisten suurin matkailukohde. Myös "muuttolinnut" ovat erittäin tervetulleita. Matkailijoiksi kuulemma lasketaan kaikki kerrallaan alle vuoden Espanjassa oleskelevat. Miten tuo tilastointi tapahtuu, en tiedä. Lopuksi Pedro Ortiz Sauco kertoi, heidän yrittävänsä jatkuvasti parantaa eri palveluja ja, että asiat hoituvat mahdollisimman hyvin. Illalla oli sitten lipun lunastaneilla tapas-ilta. Tilaisuus alkoi viinin maistajaisilla, jossa asiantuntijana oli Ravintola Savoyn sommelier Antti Uusitalo. Maistajaiset kohdistuivat, totta kai, espanjalaisiin viineihin. Maistettavina oli kaksi valko- ja neljä punaviiniä eri alueilta. Espanjan viinialuetietoisuus kasvoi melkoisen harppauksen eteenpäin meille pitkäänkin siellä olleille. Parhaan arvosanan sai Aalto-punaviini, jota tuotetaan arkkitehti Alvar Aallon kunniaksi. se on suhteellisen kallis mutta hintansa arvoinen. Joukossa oli sitten vastaavasti aika kehnokin tuote. Ilta jatkui seuraavaksi espanjalaisen kitaramusiikin kera ja musiikki jatkui myös ruokailun ajan. Tapas-pöytä, suomalaisuudestaan huolimatta, oli hyvin espanjalaissävytteinen ja varsin herkullinen. Ruokailun jälkeen läsnäolijat saivat nauttia flamenco-tanssista, jota esittivät Maria Sorriano Meksikosta ja Emmi Kujansuu Suomesta. Pitkästä flamenco-harrastuksesta johtuen, oli tämäkin esitys korkeatasoinen. Kaikki hyväkin loppuu joskus ja niin tämäkin hieno päivä, joka tutustutti läsnäolijat espanjalaiseen kulttuuriin monin tavoin. Teksti: VK Kuvat: TK
2.
3.
4.
5.
6.
Kuva 1. Väsyneitä maistajia Kuva 2. Espanjalaisia vieraita Kuva 3. Espanjan Kaupallisen edustuston viiniasiantuntija Arturo Domingo Kuva 4. vas. Pedra ortiz Sauco ja Porin Esp.seuran pj. Anssi Leppänen Kuva 5. vas. Maria Sorianon ja Emmi Kujansuun flamencoa Kuva 6. Tapas-pöytää
Meidän Costa Blanca 3/2009
5
Perillä on ensiksi messu ja sitten erilaisia maanviljelykseen liittyviä kilpailuja. Ja tietysti paellaa ja grilliherkkuja. Kummasti löytyy ratsastajia ja toinen toistaan hienompia hevospelejä kulkemaan vaelluksen kärjessä. Mutta ne härkäparit! Kaikkein suurimmat, lähes panssarivaununkokoiset härät on opetettu nöyrästi polvistumaan, kun pyhimyksen patsas nostetaan heidän vetämilleen vankkureille. Aamulla tempo on rauhallinen ja pari kertaa pysähdytään, kun reitillä on pyhiinvaeltajien tankkauspiste. Illalla härät aistivat olevansa kotimatkalla ja vauhti on melkoinen. Onneksi muusikolla on annettu kaksi silmää; toisella voi lukea nuotteja ja toisella tarkkailla ns. miinoja. Fiesta voi olla uusikin. Tänä vuonna oli vasta kolmatta kertaa elokuun ensimmäisellä viikonlopulla Fiesta de Verano en honor de la Virgen de la Paz. La Marinaurbanisaatiolla oli pari kertaa aikaisemmin ollut kesän korvalla Fun Day, englantilaisten vapaaehtoisten järjestämä ilottelu, jolla kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen. Kun sitten jatkajia ei tahtonut löytyä, kunta otti vastuun järjestelyistä. Rauhan Neitsyt viittaa urbanisaation oman kirkkoon, jonka rakentaminen on edelleen kesken. Juhlien erikoisuutena ja vetonumerona oli aikuisten disko ja vaahtokylvyt, jotka alkoivat, siis alkoivat noin kahdelta aamuyöstä. Valtaisan, lähinnä englantilaisten ja saksalaisten kansoittaman La Marina-urbanisaation kainalossa on paljon vanhempi
myös iloinen muisto, kun sen jakaa muille. Näin jälkipolville siirtyy perintönä elävä tieto vanhemmasta polvesta. Suositeltava seremonia Espanjan suomalaisillekin. Joulu ja nimenomaan loppiaisaatto, tammikuun 5. päivä, on kylän yhteinen suuri juhla. Siitä on jo kerrottu tässä lehdessä, Kolmen kuninkaan espanja, MCB no 4/2007 sivu 18. Jos lehti on hukkunut, se löytyy myös netistä osoitteesta www.meidancostablanca.com. Tammikuussa on Fiestas Patronales peräkkäisinä päivinä, sillä 16. päivä on nimikkopyhimys San Fulgencio ja 17. päivä toinen suojeluspyhimys San Antonio Abad. Silloin on kylmä talvi, joten juhlat ovat melko pienimuotoiset. Toiseen päivään liittyy perinteisesti maatalouseläimien siunaus. Viime vuosina papille on myös tuotu siunattavaksi mitä erilaisimpia lemmikkejä. Juhlien eräs osa on ikivanha Comida de Hermanidad eli veljesateria, johon kerättiin eli kerjättiin mm kauppiailta ruokaa, jonka yhä veljellisesti keskenään jakavat niin rikkaat kuin köyhät yhteisissä pöydissä. Pääsiäisen ajan kaikista tapahtumista on myös kerrottu tässä lehdessä, Semana Santa: Pienen kylän pääsiäisviikko, MCB no 1/2008 sivu 4. Romería en honor de San Isidro Labrador on sananmukaisesti pyhiinvaellus, joka on pyhimyksen nimipäivää toukokuun 15. seuraavana sunnuntaina. Hän on maanviljelyksen ja maatyöläisten suojelupyhimys. Koko kylä kävelee kirkon edestä kunnan omistamalle keitaalle vajaan neljän kilometrin päähän. Kaikilla on vapaa-ajan vaatteet ja vihreät pyhiinvaellushuivit, myös bandalla, jolle tämä on vuoden ainoa keikka, jossa ei pidetä bandan uniformua.
ja pienempi Oasis-urbanisaatio. Kun Elchen kaupungin keskituloiset alkoivat ostaa lomahuoneistoja Santa Polasta, vähän rikkaammat alkoivat rakentaa huviloita jo Francon aikana tälle viljelykseen kelvottomalle mäelle. Onpa San Fulgencion kirkonkylässä ahtaasti asuvillakin täällä lomapaikkoja. Keskellä aluetta on ACD Oasis eli kulttuuri- ja urheiluseura, joka muistuttaa suomalaista nuorisoseuraa; iso sisätila, baari, katettu terassi, telttamainen ulkoterassi, lasten leikkipaikka, ja pieni futiskenttä. Verotussyistä se on, siis virallisesti, auki vain jäsenille. Totta kai aidolla espanjalaisella urbanisaatiolla on oma patrona ja siten oma fiesta, tässä tapauksessa Virgen de la Asunción, elokuun 15. päivänä, Marian taivaaseen ottamisen päivänä. Olin tänä vuonna ensi kertaa itsekin mukana. Sisällä kerhotiloissa pidetyn messun jälkeen kansa vaelsi ensimmäisinä kynttilät kädessä, heitä seurasivat kahdeksan rotevaa kaveria kantaen valaistua Neitsyttä, sitten tuli pappi apulaisineen ja lopuksi kompuroi banda Semana Santamarsseja soittaen. Puolentoista tunnin ajan menimme pimeässä ylös ja alas mäkisiä ja kuoppaisia katuja, joissa parhaimmillaankin on aivan surkea valaistus. Välillä pysähdyttiin ja joku lausui runon tai lauloi soolon tai vain kohotettiin yhteinen kolminkertainen viva-huuto Virgenille. Kun pääsimme takaisin kerhotalolle, kaikki lauloivat Elchen hymnin. Näille juhlille on tunnusomaista, ettei ole kahtiajakoa esiintyjiin ja katsojiin, kaikki olemme tavalla tai toisella osallistujia. Oletko omassa kylässäsi tai kaupungissasi katsoja vai osallistuja? Se on sinusta kiinni. Antero Ojanto
Meidän Costa Blanca 3/2009
7
TAPAAMISIA
Kuluneena
Kesäkohtaamisia
joille leivoskahvit. Samalla keskusteltiin vilkkaasti lähinnä matkavakuutuksiin liittyvistä asioista. Liikekeskuksen aulasta kuului mukavasti taustamusiikkia, joka liittyi osana Pori Folk-tapahtumaan.
kesänä oli taas runsaasti kesätapaamisia eri puolilla Suomea. Aika merkillepantavaa on, että tapaamiset ovat suurelta osin juuri Costa Blancan suomalaisten alulle panemia. Tosin kaikki asiasta kiinnostuneet ovat aina olleet tervetulleita. Kesätapaamiset ovat pääsääntöisesti kahtena kesä-kuukautena, nimittäin kesä- ja heinäkuussa.
Tampereen Tammelan torilla oli taas ker-
Porissa oli yhteistapaaminen toista kertaa ja nytkin väkeä oli paikallisessa kahviossa
ran melkoinen hyörinä, kun tutut ja vähän vieraammatkin kohtasivat. Kun tilaisuus oli täysin vapaamuotoinen, ei aivan tarkkaa lukumäärää tullut laskettua mutta kyllä siellä ainakin 30 Espanjan ystävää oli. Tänä kesänä kävi vielä hyvä tuuri, kun sää oli mitä parhain. Tämän myötä myös tunnelma oli sydämellinen ja lämmin.
lähes 30 henkeä, joiden joukossa oli myös Aurinkorannikon väkeä. Se ei haitannut, vaan todella hauskaa oli. Tilaisuudessa oli isäntänä Op-Pohjolan myyntipäällikkö Taisto Huhtasalo, joka tarjosi paikallaoli-
Rengon Pyyttämöllä oltiin niinikään toista kertaa tänä kesänä koolla. Väkeä ei ollut aivan yhtä paljon kuin edellisissä paikoissa mutta jollain lailla hyvin läheinen "fiilis". Tässä tilaisuudessa tuli keskusteltua monesta asiasta perusteellisemmin, koska ympäristö oli hiljainen ja rauhallinen. Grillin omistajat Kuhlbergit ovat myös costa blancalaisia ja siten läheisempiä meille. Kun kesäkausi on ohi, tulevat Kuhlbergit myös Torreviejaan.
Lahden kahteen tapaamiseen emme tällä kertaa ehtineet.
Teksti: VK Kuvat: TK
8
Meidän Costa Blanca 3/2009
SIELTÄ JA TÄÄLTÄ
POIS ESPANJAN EDESTÄ
Usein TV-uutisten tärkeimmiksi aiheiksi listataan niin sanotut kovat uutisaiheet kuten sodat, poliittiset ongelmat ja talouden lamakaudet, mutta mikä uutisten osuus katsojaa useimmiten kiinnostaa eniten? Se on tietysti sää. Syyskuun alussa Yleisradion tv-uutiset tulivat 50 vuoden ikään. Sääennusteet ovat luonnollisesti olleet mukana uutisissa alkumetreiltä asti. Asiaa juhlistamaan ilmestyi kesällä Karttakeskuksen kustantamana 166-sivuinen kirja "Pois Espanjan edestä", jonka tekijänä on tv:stä tuttu meteorologi Seija Paasonen. Vuosikymmenten saatossa käsin piirretyistä mustavalkokartoista on siirrytty värillisiin tietokoneanimaatioihin ja samalla joistakin tv-meteorologeista on tullut legendoja jo eläessään. Kirjan sivuille on koottu heidän muisteluksiaan tv-sään vuosikymmeniltä: hauskoja sattumuksia, närkästynyttä palautetta ja ikimuistoisia pieleen menneitä ennusteita. Kirjassa tarkastellaan myös tv-säässä tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. Kirjan erikoinen nimi tulee Ylen sääennustuksista takavuosina saadusta yleisimmästä palautteesta! Meteorologeilla kun oli ennusteen alussa esitetyn Euroopan kartan aikana seisoa kuvaruudun vasemmalla reunalla eli juuri mm. Espanjan edessä. Maan sää kun kiinnosti laajaa joukkoa suomalaisia, jotka olivat matkustamassa lähiaikoina Espanjaan tai jotka halusivat muusta syystä tietää säätilan siellä. Saadun palautteen johdosta meteorologit seisovat nykyään alussa kuvaruudun oikealla reunalla ja siirtyvät sitten vähitellen vasemmalle puolelle.
TIETOVINKKI: SEHÄN ON OAMI
Moni meistä on varmaan ihmetellyt ajaessaan Alicanteen tuttua N-332: ta etelästä päin, mikä on se suuri rakennuskolossi, joka jää vasemmalle puolelle, heti ensimmäisten liikennevalojen jälkeen, kun olemme päässeet rantatielle. Se on Euroopan unionin virasto, joka valvoo tavaramerkkejä ja rekisteröityjä design-tuotteita. Viralliselta nimeltään se on EU Office for Harmonization in the Internal Market (Trade Marks and Design) eli tuttujen kesken OHIM. Tietysti tällä byrokraatien muurahaispesällä on myös espanjakielinen nimi OAMI, joka näkyy tienviitassa. (Antero Ojanto)
RAIMO SIITARI KUOLLUT
Kaksikymmentä vuotta Torreviejassa asunut ja aktiivisesti suomalaisyhteisössä vaikuttanut Raimo Siitari on kuollut heinäkuun 16.päivänä sairauskohtaukseen Torreviejan sairaalassa. Hän oli syntynyt 10.9. 1942 Kangasniemellä. Rami tuli tutuksi bingoisäntänä, karaokevetäjänä ja suomalaisjuhlien monitoimimiehenä: kuuluttajana, näyttelijänä, laulusolistina jne. Vähemmän näkyvä, mutta yhtä tärkeä oli hänen roolinsa kokkina. Vuosikaudet Suomi-seuran juhlien tarjoilu joululounaista itsenäisyyspäivän coctailpaloihin oli hänen käsialaansa. Työuransa Raimo teki sotilasmestarina Suomen armeijassa. Hän oli työskennellyt myös kokkina ja tanssiorkestereissa solistina nuorena miehenä Hän oli ollut rauhanturvajoukoissa Kyproksella ja Lähi-idässä, ja sieltä oli tarttunut musiikkia mukaan. Kreikkalainen musiikki oli rakasta Ramille, ja hän lauloi karaokessakin usein Mikis Theodorakiksen lauluja kreikaksi. Suomi-seuran toiminnassa Raimo oli hyvin aktiivisesti mukana koko ajan. Johtokuntaan hän kuului vuodesta 1999, vuodet 20052008 hän toimi varapuheenjohtajana. Hänen vastuualueenaan oli vuosien mittaan useita eri toimintoja. Vaalivirkailijana hän oli tuttu hahmo monien vaalien ajan. Luottamustehtävistään Rami luopui viime vuoden lopussa. Sairaus pakotti hiljentämään tahtia. Hän vitsaili itse saavuttaneensa virallisen kansaneläkeiän ja tehneensä osuutensa yhteisen hyvän eteen. Nyt hän keskittyy elämänkumppaniinsa Meeriin ja Saara- ja Rikukissoihin. Aikaa eläköitymiseen ei hänelle suotu. Meeri, pojat perheineen ja laaja ystävä- ja tuttavapiiri jäivät kaipaamaan Raimoa.
AIR FINLANDIN ALKUVUODEN TULOS POSITIIVINEN
Lentoalan taantumasta huolimatta lentoyhtiö Air Finland ylsi alkuvuonna 2009 tavoitteisiinsa. Yhtiö teki lähes 400 000 euron liikevoiton tammi-kesäkuussa. Haastavista loppuvuoden näkymistä huolimatta yhtiö uskoo tekevänsä positiivisen tuloksen kuluvalla tilikaudella. Vuonna 2008 Air Finlandin toiminnan kannattavuus kärsi yleisen talouskehityksen ohella keväisestä lentäjien lakosta ja sen seuraamuksista talvikauden 2008/2009 tilauslentojen määrä väheni voimakkaasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Talvikaudella jouduttiinkin toimintaa sopeuttamaan muun muassa lomautuksin. Sopeutustoimista huolimatta tilikauden 2008 liiketappioksi muodostui 1,4 miljoonaa euroa. Matkustajamäärä vuonna 2008 oli 350 774 matkustajaa ja liikevaihto 57,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 liiketoiminta on kehittynyt suunnitellusti. Talvikauden vähäinen lentovolyymi rasittaa tammi-maaliskuun tulostasoa voimakkaasti, mutta siitä huolimatta puolivuotistulos on jo selkeän positiivinen. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 19,3 miljoonaa euroa, matkustajamäärä 105 847 ja liikevoitoksi muodostui 391 000 euroa. "Loppuvuodelta 2009 odotamme selvästi positiivista tulostasoa, vaikka yleinen taloustilanne on toki edelleen erittäin haasteellinen koko maailmassa ja siten kehityksen ennakointi on vaikeampaa kuin normaalisti. Suhtaudun tulevaisuuteen luottavaisesti - nopeasti muuttuvissa olosuhteissa vahvuutemme on aina ollut yhtiömme ja henkilöstömme dynaaminen kyky muuntua ja muuttaa suuntaa asiakkaiden ja markkinoiden vaatimusten mukaisesti.", toteaa Air Finlandin talousjohtaja Harri Näivö.
UT
Meidän Costa Blanca 3/2009
9
KOULU
STOK-BANAANIA JA SALMIAKKIA
On hyvä, että meillä opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä kansainväliseen vaihtoon Suomesta. Tutustumalla uusiin ihmisiin ja kulttuureihin oppii arvostamaan ja näkemään asioita eri tavalla. Skandinaavisen koulun toiminta Orihuela Costalla on loistavaa. On tärkeää, että ulkomaille väliaikaisesti tai pysyvästi muuttaneilla lapsiperheillä on mahdollisuus koulunkäyntiin omalla äidinkielellä. Tällä tapaa säilyy Isänmaan kulttuuri, perinteet ja äidinkieli. Nykypäivänä monikulttuurisuus kasvaa ja on tärkeää hyväksyä ja opetella myös vieraiden maiden kulttuureja. Valitettavasti vain liian monilla ihmisillä on ennakkoluuloja eri maista, joita he saavat pääasiassa median kautta. Nykyään on osattava suodattaa asioita mitä lukee ja kuulee, kaikkea ei kannata uskoa. Tärkeää on kokea asiat itse ja saada arvokasta kokemusta olemalla avoin uusille asioille. Näiden ajatusten myötä syntyi idea näyttömme aiheeksi. Suunnittelimme ja toteutimme teemapäivän Skandinaavisen koulun oppilaille, jonka aiheena oli kansainvälisyys. Idea syntyi helposti, koska monikulttuurisuus näkyi jo meissä harjoittelijoissa; Danisa Tjongarero on kotoisin Namibiasta, Ekaterina Kirenkina Venäjältä ja Kati Syrjäpalo Suomesta. Teemapäivän tarkoituksena oli opettaa lapsille avoimuutta erilaisia kulttuureja kohtaan. Suunnittelimme kansainvälisyyspäivää ja teimme esivalmisteluja noin kaksi viikkoa. Valitsimme viisi keskeistä maata, joihin keskityimme teemapäivänä; Espanja, Namibia, Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Mielessämme liikkui monta ideaa päivän toteuttamisesta, joista poimimme sopivimman ohjaavan opettajamme kanssa. Kansainvälisyyspäivä alkoi alkuinfolla suomalaisten luokassa, jonne kaikki koulun oppilaat kokoontuivat opettajien johdolla. Kerroimme päivän tulevasta ohjelmasta ja esitimme tekemämme powerpoint-esityksen, jossa oli hyödyllistä perustietoa kaikista viidestä maasta sekä kuvia ja sanastoa. Esityksessä tekstit olivat sekä suomen että ruotsin kielillä. Ohjeistimme lapsia koko päivän ajan joko suomen, ruotsin tai englannin kielillä. Pienen teoriatuokion jälkeen oppilaat läh-
Kirjoittajat: Ekaterina Kirenkina, Kati Syrjäpalo, Danisa Tjongarero
KANSAINVÄLISYYTTÄ SKANDINAAVISESSA KOULUSSA
Olemme matkailualan perustutkinnon viimeisen vuosikurssin opiskelijat Oulun seudun ammattiopistosta. Tulimme suorittamaan kahden kuukauden työssäoppimisjakson Costa Blancan Skandinaaviseen kouluun. Aloitimme helmikuun alussa suomalaisessa yhdysluokassa, jossa on oppilaita luokka-asteilta 1-6. Työssäoppimisjaksoomme kuului ammatillisen osaamisen näyttö, jonka arvioi ohjaava opettajamme Rita Kivimäki sekä matkailualan opettajamme Matti Simi, joka saapui vieraaksemme Oulusta.
leet menivät yksiin senegalilaisen artistin Ismail Lo:n kanssa. Tanssituokion jälkeen päivä alkoi olla lopuillaan. Jäljellä oli vielä kirjallisten palautekyselyiden täyttäminen ja parhaan ryhmän julistaminen. Kaikki ryhmät suoriutuivat hienosti tehtävistä ja paras ryhmä sai täydet pisteet kaikista tehtäväpisteistä. Palkinnoksi he saivat pienet makeat yllätykset. Lisäksi kaikki oppilaat saivat muistoksi "kansainvälisyyspassin", jossa luki oppilaan nimi venäläisillä kirjaimilla. Passissa oli myös kaikkien viiden maan nimet omalla äidinkielellään sekä myös kuvat lipuista. Päivän loputtua oppilaiden kasvoilta pilkotti hymy. Tiesimme, että olimme onnis-
tivät kiertämään kolmea tehtäväpistettä kolmessa ryhmässä. Jokaiseen tehtäväpisteeseen aikaa oli varattu 20 minuuttia. Ensimmäisessä pisteessä oppilaat värittivät kaikkien viiden maiden lippuja Ekaterinan avustuksella. Taiteellisen hetken taustamusiikkina oli perinteistä espanjalaista ja venäläistä musiikkia. Toisessa pisteessä oppilaat pääsivät maistelemaan namibialaisia, suomalaisia ja venäläisiä herkkuja Danisan opastuksella. Oppilaiden piti ryhmänä pohtia mistä maasta maistiaiset olivat kotoisin ja jokaisessa ryhmässä oppilaat tulivat hyvin toimeen keskenään pienistä kielivaikeuksista huolimatta. Namibian maistiaiset olivat hunajassa kastetut banaaniviipaleet eli stok-banaanit sekä paahtoleipää avokado-suola-pippuri -levitteellä. Venäjältä oppilaat saivat maistella tomaatteja juustomajoneesi-valkosipuli -kastikkeessa sekä teetä ja pikkuleipiä paikalliseen tapaan tarjoiltuna. Suomalaisista herkuista tarjolla oli, mitäpä muutakaan kuin aitoa salmiakkia. Pienistä ennakkoluuloista huolimatta herkut maistuivat lähes jokaiselle ja kaikilta ryhmiltä tuli oikeita vastauksia maistiaisten alkuperäisestä maasta. Viimeisessä pisteessä oppilaat saivat ratkaistavakseen kaksisivuisen tehtävämonisteen, jossa tehtävät pohjautuivat alkuinfon powerpointesitykseen. Tehtävänä oli mm. osata yhdistää valtion lippu ja sille kuuluva vaakuna sekä etsiä kaikkien viiden maiden tervehdyksiä. Ryhmät pohtivat tehtäviä hienosti yhdessä ja oikeat vastaukset käytiin läpi Katin johdolla. Tehtäväpisteiden jälkeen oppilaat lounastivat koulun ruokalassa, jonka jälkeen kansainvälisyyspäivä huipentui afrikkalaiseen tanssituntiin. Opetimme oppilaille Danisan suunnitteleman koreografian, jossa aske-
tuneet alkujännityksestä huolimatta. Kaikki ei kuitenkaan ollut täydellistä. Havaitsimme asiat, joissa olisi ollut parantamisen varaa. Pääasia kuitenkin oli, että lapsilla oli mukavaa ja että heidän mukaansa tarttui uudenlaisia asioita eri puolilta maailmaa. Palautekyselyiden mukaan mielekkäin tehtäväpiste oli maistiaiset. Päivä oli meille unhotumaton, toivottavasti myös lapsille! Haluamme kiittää Skandinaavisen koulun opettajia, oppilaita sekä oppilaiden vanhempia ikimuistoisesta työssäoppimispaikasta ja ajasta jonka vietimme heidän kanssaan. Saimme loistavaa kokemusta, josta on varmasti paljon hyötyä tulevaisuudessa. Tästä jatkamme eteenpäin taas yhtä kokemusta rikkaampana ja onnellisempana. www.skandinaviskaskolan.com, www.torrevieja.fi/suomikoulu
10
Meidän Costa Blanca 3/2009
Tiina Punkanen
KOULU
COSTA BLANCAN SUOMALAINEN PERUSKOULU MAHDOLLISTAJANA
"Kiire, kiire, olen myöhässä, voi ei unohdin", niin monen meidän arkea, eikö vain? Halusimme katkaista tämän oravanpyörän edes hetkeksi ja päätimme hakeutua vuorotteluvapaalle kevääksi 2009. Kaiken paperisodan ja järjestelyiden jälkeen pääsimme matkaan 3.1.2009 Helsingin kautta Travemündeen ja sieltä autolla Euroopan halki Torreviejaan, jossa oma "kesämökki" odotti asujiaan.
Merkityksellisin
tekijä niinkin pitkän vapaan ottamiseen oli kokemus siitä, että Costa Blancalla on mahdollisuus suomenkieliseen perusopetukseen, olihan Netta-tyttäremme vasta viitosluokkalainen. Koulusta oli lyhyt, mutta sitäkin parempi kokemus. Netta oli ollut neljännellä luokalla kokeilemassa viikon koulunkäyntiä Skandinaviska Skolanin suomalaisessa luokassa.
iloinen, auttavainen, mutta riittävän jämäkkä. Kaikki lapset leikkivät yhdessä ja kiusaamiseen puututtiin välittömästi, tämä loi erinomaiset puitteet mielekkäälle koulunkäynnille, josta toivoisi mallia myös meille koti-Suomeen. tse olin varustautunut vuorotteluvapaalle mielessäni muukin tarkoitus, kuin vain hengen vetäminen ja vapaan vietto. Olin nimittäin tehnyt syksyllä sopimuksen kustannusosakeyhtiön Tammen kanssa kolmannen kirjani kirjoittamisesta ja saanut sitä varten huomattavan apurahan Suomen kulttuurirahaston, Kymenlaakson rahastolta, Alli ja Oiva Pietikäisen nimikkorahastosta. Kirja "Työnohjaus muutoksen moottorina" valmistuikin täysin aikataulussa ja tuli ulos painosta elokuussa 2009. Aikaisemman kirjani "Mielenterveystyö ammattina" ja "Vireään vanhuuteen" olen kirjoittanut työn ohessa, mutta se on vaatinut paljon sekä itseltä että perheeltä, ehkä vähän liikaakin. yrki ja Jalmari, elämäni miehet, toinen papin aamenella ja toinen kennelin kautta perheeseen tullut viettivät aikaansa lenkkeillen. Lisäksi Jyrki toimi vapaaehtoisena liikunnanopettajana Skandinaviska Sko-
lanin 3-6-luokkalaiselle, myöskään Lionsit eivät jääneet täysin unholaan. ika kului kuin siivillä. Koko perhe nautti kiireettömästä elämästä ja koti-Suomen vieraista, joista rakkain oli tietysti perheemme vanhin tytär, Lotta, joka ehti Torreviejaan kahteen otteeseen kevään aikana. Toukokuussa meillä oli mahdollisuus tehdä "lomamatka" koko perheen voimin. Tutuiksi tulivat Nerja, Malaga, Sevilla ja Gordoba. Lisäksi päivän matkat suolajärven eri alueille, maaseudulle, Cartagenaan, Alicanteen, Elcheen, Murciaan säilyvät vielä pitkään mielissämme.
A
I
Koulu ei tuottanut pettymystä pitkänkään
periodin aikana; yhteisöllisyys, kielikylpy ja oma opettaja Rita Kivimäki, osoittautuvat odotustemme mukaisiksi. Koulussa on paljon kaikkien luokkien yhteistä toimintaa; erilaisia retkiä ja teemapäiviä. Kielten sekamelska on riemastuttavaa; suomea, ruotsia, englantia ja jopa espanjaa kuuli päivittäin. Opettaja oli supersarjasta; aina
Nyt syksyn taas koittaessa kaipaamme
niin kovin Espanjan lämpöä, ystäviä siellä ja tietysti tunnelmaa, joka sävytti koko viime kevättä; velvollisuuksia oli vähän, mutta mahdollisuuksia sitäkin enemmän.
J
Meidän Costa Blanca 3/2009 2/2009
11
LAKI
Eläkeläisten eurooppalainen sairaanhoitokortti saadaan ensi vuodesta alkaen Suomesta
Keväällä 2010 tulee voimaan EY-asetus 883/2004, joka uusii mm. ulkomailla asuvien eläkeläisten eurooppalaisen sairaanhoitokortin säädökset. Muutoksella tavoitellaan sosiaaliturvasäädösten yhtenäistämistä EU-alueella. Tämä muutos koskee ulkomailla asuvia eläkeläisiä ja heidän perheenjäseniään*. Asetuksen nojalla he ovat oikeutettuja saamaan eurooppalaisen sairaanhoitokortin siitä valtiosta, joka vastaa heidän sairaanhoitonsa kustannuksista, eivätkä enää asuinmaastaan. Näin ollen Suomesta eläkkeen saavat henkilöt saavat jatkossa eurooppalaisen sairaanhoitokortin Suomesta. Espanjassa työskentelevät tai yrittäjinä toimivat suomalaiset saavat eurooppalaisen sairaanhoitokortin jatkossakin Espanjasta; määrittelevä tekijä ei ole kansalaisuus vaan se, mikä valtio maksaa sairaanhoitokustannukset, eli maa missä sosiaaliturva on kartutettu. Eläkeläisillä on oikeus sairaanhoitoon asuinmaassaan. Kansaneläkelaitos tunnustaa Suomen kustannusvelvollisuuden myöntämällä E-121 lomakkeen, jonka perusteella asuinmaa laskuttaa Suomelta sairaanhoidon. Espanjassa käytettävän sairaanhoitokortin ("SIP-kortin") saa edelleen Espanjasta. Mutta oleskellessaan tilapäisesti muissa EU-/ETA-maissa tai Sveitsissä, heidän tulee käyttää sen valtion myöntämää eurooppalaista sairaanhoitokorttia, joka vastaa heidän sairaanhoitonsa kustannuksista. Eli muissa EU-maissa Suomi mukaanlukien käytettävä, sininen eurooppalainen sairaanhoitokortti myönnetään ensi keväästä alkaen Suomessa. Suomessa eurooppalaisia sairaanhoitokortteja myöntää Kansaneläkelaitos. Kela lähettää ulkomailla asuville eläkeläisille tietoa kortin hakemisesta, myöntämisestä ja toimittamisesta talven aikana, sekä julkaisee tiedot nettisivuillaan. Kelan Ulkomaanyksiköstä kerrotaan, että tarkempia tietoja ei tällä hetkellä ole. Eurooppalainen sairaanhoitokortti otettiin käyttöön vuonna 2004 EY-asetuksen myötä. Kela myöntää kortin Suomessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. kun taas Espanjan sosiaaliturvatoimiston kirjallisen tiedonannon mukaan se tulee voimaan 1.3.2010. Espanja ilmoittaa, että ulkomaisille myönnetään eurooppalaisia sairaanhoitokortteja vain 28.2.2010 asti ja että sen jälkeen kortti on haettava kustannusvelvollisesta valtiosta, kun taas Suomen Espanjasta saadun kortin voimassaoloaika loppuu 28.2.2010. Mahdollisia syitä tilanteeseen on ensinnäkin se, ettei uuden asetuksen voimaantulopäivä ole ollut täysin selvä (aluksi oli suunniteltu, että se tulisi voimaan 1.3.2010, mutta sittemmin Euroopassa oli päätetty, että se tuleekin voimaan vasta 1.5.2010). Toisaalta on myös ymmärrettävää, että Espanjan sosiaaliturvalaitos ei halua antaa myöntämiinsä kortteihin ainakaan ylimääräistä voimassaoloaikaa, kun ajattelee Espanjassa asuvien ulkomaalaisten eurooppalaisten eläkeläisten suurta määrää.
LAKIASIAA
Olosuhteiden selvityspyyntö
Tulevaa eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntämistä ajatellen Kela on lähettänyt noin kolmelle tuhannelle ulkomailla asuvalle eläkeläiselle kyselyn heidän olosuhteistaan. Tarkoituksena on selvittää, onko tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat sairaanhoito-oikeuteen. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi asuinmaan muutos, työskentelyn aloittaminen, perhesuhteiden muutos, uusi eläke asuinmaasta, tms. Jos selvityspyyntöön ei vastaa kolmen kuukauden määräajan sisällä, Kela voi keskeyttää tai peruuttaa sairaanhoito-oikeuden Suomen kustannuksella. Mahdolliset muutokset eivät kuitenkaan vaikuta eläkkeen maksuun. Monna Laakso-Saez Asianajaja ja veroneuvoja *) Koskee perheenjäseniä, jotka ovat lähisukulaisia (puoliso, lapset), asuvat eläkeläisen kanssa ja ovat tästä taloudellisesti riippuvaisia, eivätkä ole itse työsuhteessa tai siihen verrattavissa olevassa tilanteessa.
kansaneläkelaitos tiedottaa myöntävänsä niitä 1.5.2010 alkaen. Olemme hakeneet kesän ja syksyn aikana eurooppalaisia sairaanhoitokortteja suomalaisille asiakkaillemme Orihuelan sosiaaliturvatoimistosta, ja niiden kaikkien voimassaoloaika päättyy helmikuun lopussa. Herääkin kysymys, että mitä tapahtuu tuon kahden kuukauden aikana, kun Espanja ei enää myönnä korttia, eikä Suomikaan vielä. Puhelinkeskusteluissa Kelan asiantuntijan Noora Heinosen kanssa selvisi, että voimaantulohetki on melko varmasti 1.5.2010, mutta asiasta saadaan lopullinen varmuus vasta kun asetukset julkaistaan Euroopan Yhteisöjen virallisessa lehdessä; ne astuvat voimaan 6 kuukauden kuluttua julkaisemisesta. Ilmeisesti Espanjasta joudutaan hakemaan noille kuukausille väliaikaistodistus niissä tapauksissa, joissa
Asetuksen voimaantulo
Suomen Kansaneläkelaitoksen tiedotteen mukaan asetus astuu voimaan 1.5.2010,
Ajanvaraus puh. 639 017 513
Teemme kotikäyntejä
12
Meidän Costa Blanca 3/2009
COSTA BLANCAN EVANKELIS-LUTERILAISELLE SEURAKUNNALLE OMA SEURAKUNTAKOTI
Tänä syksynä on juotu ensimmäiset messukahvit omassa tasokkaassa seurakuntakodissamme. Se sijaitsee aivan Torreviejan ydinkeskustassa katolisen kirkon takana olevassa korttelissa. Kirkon viereisen kaupungintalon portailta voi nähdä Suomen lipun liehuvan 50 metrin päässä Calle Maldonado 2:ssa kodin ollessa auki. Uusiutunut seurakuntaneuvosto aloitti kautensa vuoden 2008 alussa työstämällä toimintastrategian, joka voisi toteutua seuraavan kahden - kolmen vuoden aikana. Päällimmäiseksi tavoitteeksi nousi oma seurakuntakoti, jota kuvattiin seuraavasti:"Meillä on oma seurakuntakoti kotipesänä. Se on riittävän tilava, turvallinen ja kodikas kohtauspaikka kahvioineen. Sen käyttö myös kesällä on järjestetty." Toimintasuunnitelma hyväksyttiin seurakuntakokouksessa 27.2.2008. Muhkea pesämuna koottunaSeurakuntamme vietti viime marraskuussa 20-vuotisjuhliaan.Heti ensimmäisestä vuodesta lähtien alettiin kerätä varoja seurakuntakotirahastoon kahviotoiminnalla, retkien järjestämisellä ja kolehdeilla ynnä muilla rahoitusmuodoilla. Kertynyt n. 70.000 euron summa herätti ansaittua ihmetystä ja kunnioitusta myös Suomen kirkossa, ja edesauttoi lainahakemuksemme myönteistä käsittelyä. Pystyimme osoittamaan, että meillä on luotettavat mahdollisuudet hoitaa anottu laina 20 vuoden puitteissa. Seurakuntamme oli juuri saanut oman yhdistyksensä rekisteröimisprosessin päätökseen. Olimme siis itsenäinen, oikeustoimikelpoinen yhdistys omine CIFnumeroineen, ja näin saatoimme tehdä taloudellisia sitoumuksia. Helmikuussa 2008 seurakuntaneuvosto lähetti yksimielisen anomuksen Suomen Kirkon Ulkoasiainneuvostolle koskien oman huoneiston hankkimista seurakuntakodiksemme. Tärkeimpinä perusteluina olivat seuraavat seikat: · vuokrahuoneistomme surkea kunto, ahtaus ja epävarmuus vuokrasopimuksen jatkuvuudesta, · toimintaa on vaikea kehittää nykytiloissa · liikuntaesteisille ei voida järjestää kohtuullista pääsyä tiloihimme · paremman tilan vuokraaminen olisi huono vaihtoehto, koska sopivia tilojen ei ole löytynyt ja vuokrat ovat korkeat · taloudellinen tilanteemme on hyvä oman osarahoituksen ja lainan hoitamiseksi Torreviejan huoneistomarkkinoihin tutustumien aloitettiin välittömästi, vaikka toteutusmahdollisuudet olivat hämärän peitossa. Kanavina käytettiin lähinnä suomalaisia kiinteistövälittäjiä, julkaisuissa olevia ilmoituksia, espanjalaisten välittäjien ikkunaym mainoksia sekä "puskaradiota". Seurakuntalaisia pyydettiin ilmoittamaan mahdollisista sopivista kohteista. Neuvostossamme oli myös Espanjaa hyvin taitava henkilö, joka jatkuvasti seurasi espanjalaisia ilmoituksia. Hän otti yhteyttä sopivan näköisten tilojen omistajiin ja kysyi lisätietoja. 2 Aluksi koko neuvosto lähti innolla tutustumaan tarjottuun kohteeseen. Sitten todettiin, että on parasta, kun puheenjohtaja käy joidenkin jäsenten kanssa ensin tutustumassa tarjottuun huoneistoon ja kutsuu sitten neuvoston, jos vaatimukset suunnilleen täyttySOPIVIA HUONEISTOJA ETSIMÄÄN NÄIN TOTEUTIMME 20-VUOTISEN UNELMAMME
vät. Alkoi nimittäin ilmetä, että tarpeemme täyttäviä huoneistoja ei juuri löytynytkään. Huoneistojahan Torreviejan keskustassakin oli toki tarjolla, mutta riittävän tilavaa salia yleensä ei edes remontoimalla. Lisäksi asukkaat eivät monesti halunneet kokoushuoneistoa naapurikseen. Katutason liikehuoneistoja keskustassa oli myös tutustumiskohteina, mutta hinnat meille aivan liian korkeita. Lisäksi ne vaatisivat aina mittavat remontit, ja uudethan ovat täysin viimeistelemättömiä. Etsintää suoritettiin aivan viime metreille, eli joulukuun lopulle asti. Etsimme n. 100-150 m2 huoneistoa. Jotta koti olisi turvallinen ja kodikas, pidettiin toisen kerroksen tiloja parempina kuin katutasoa. Sijainti puolen kilometrin säteellä kirkosta. Hissi oli tietysti vaatimuksena sekä liikuntarajoitteisten pääsy tai sen järjestämismahdollisuus.Julkisten kulkuneuvojen läheisyys oli tärkeä. Pysäköinti keskustan alueella on pysyvä ongelma.
MITÄ VAATIMUKSIA ESITIMME
Hankkeen edetessä loppuvaiheeseen tuli kritiikkiäkin, joka kohdistui ennekaikkea hintaan. Huoneisto olisi pitänyt saada halvemmalla. Sen takia olisi pitänyt jäädä odottelemaan tulevia vuosia. Raha nostettiin siis tärkeimmäksi asiaksi. Samoin moitittiin kiireestä hankkeen eteenpäin viemisessä. Neuvoston puheenjohtajan mielestä reilu vuosi on kyllä jo kovin pitkä aika hankkeen toteuttamiselle. Muihin väittämiin ja huhuihin lienee edellä jo tullut oikeata tietoa. Seurakuntaneuvoston keskeisin tehtävä on edellytysten luominen seurakunnan toiminnalle. Johdon tulee kuunnella eri alojen asiantuntijoita, ja tehdä kokonaisuuden kannalta parhaaksi katsomansa päätös.
SEURAKUNTAKOKOUS TEKI PÄÄTÖKSEN KAUPASTA
OPPOSITIO RAHAN ASIALLA 3
Etsintävuoden aikana kävimme neljän suomalaisvälittäjän kanssa tutustumiskäynneillä, kohteita oli kymmenkunta.Montako kelvollista sitten löydettiin? Vain kaksi. Ensimmäinen oli jo tammikuussa 2008 vapaana, entinen kielikoulu kooltaan n. 90 m2 ja kunnoltaan välttävä ja remonttia vaativa. Toisen välittäjän kautta saimme tiedon kohteesta huhtikuussa, joka sitten myöhemmin johti kaupantekoon. Huoneisto on ydinkeskustassa pinta-alaltaan 103 m2. Se on kunnoltaan hyvä, 90-luvulla valmistunut ja ollut asunto- ja toimistokäytössä. Se on koko toisen kerroksen täyttävä huoneisto. Sali on neliömuotoinen ja ilahduttavan tilava, noin 45 m2. Hinnaltaan jälkimmäinen oli halvempi, 180.000 euroa. Edellisenä kesänä 2007 alkanut huoneistojen hintojen laskeminen oli jo näkyvissä. Neuvoston hinasta tinkiminen ei tuottanut tulosta. Pintaremontin tarvetta ei huoneistossa ollut. Keittiöksi kalustettiin huone, joka oli alkujaan siihen tarkoitukseen tehty. WC:n viereen rakennettiin lisäksi inva-wc. Anomuksen käsittely Suomen kirkossa. Seurakuntaneuvostomme puheenjohtaja oli Suomeen saavuttuaan toukokuussa Ulkoasiain osaston johdon kanssa keskustelemassa anomuksestamme ja antamassa lisäselvityksiä. Lokakuussa saimme kannanoton, jonka mukaan avustuksen antaminen kiinteistön hankintaan ei ole mahdollinen, mutta laina voisi tulla kysymykseen. Sen ehdoista sovittaisiin, kun yksilöity ehdotus kohteineen olisi tiedossa. Seurakunnan 20-vuotisjuhlien yhteydessä pidetyssä palaverissa keskusteltiin asiasta seuraavan kerran kirkon edustajien kanssa. Keskustelun pohjana oli rahoituslaskelmaluonnos sittemmin ostetusta C/ Maldonado 2 huoneistosta. Koolle kutsutussa seurakuntaneuvoston kokouksessa laadittiin em. kokouksen pohjalta jatkoanomus Suomen kirkolle. Anomuksen käsittely jatkui Kirkkohallituksessa, joka teki myönteisen päätöksen vuoden 2009 alussa. Siihen liittyi ao. esittelijän laatima velkakirja, jolla Kirkkohallitus lainaa seurakunnallemme anotun lainan korolla, joka on 12 kk: n Euribor + 0,3%. Kolegio teki myös periaatepäätöksen, että jatkossa tämänkaltaisia lainoja Kirkko ei enää tule myöntämään.
Kirkkohallitus oli siis näyttänyt vihreätä valoa ja tarvittiin vielä meidän seurakuntamme lopullinen päätös asiasta. Tätä varten neuvosto kutsui koolle ylimääräisen seurakuntakokouksen 28.2.2009 ja esitti siellä lainan ottamista ja huoneiston hankkimista. Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Panu Niva selvitti hanketta jaetun tiedotteen pohjalta. Vilkkaan keskustelun aikana Viljo Kaikkonen ehdotti hankkeen hylkäämistä. Suoritetussa lippuäänestyksessä annettiin 42 kyllä-ääntä ja 12 ei-ääntä. Näin hanke oli hyväksytty. Syyskausi aloitetaan uudessa seurakuntakodissa os. C/Maldonado 2. Huoneiston kauppakirja allekirjoitettiin 25.3. 2009. Varsinaisessa kaupanteossa käytettiin asiantuntijana asianajaja Monna Laakso-Sáezia. Talkooryhmä aloitti työnsä välittömästi. Monenlaista ammattitaitoa löytyi ja työ saatiin valmiiksi vapun alla. Uuteen kotiin päästiin muuttamaan vielä huhtikuun puolella. Remontin suurin työ oli keittiön kalustaminen. Toinen merkittävä kohde oli uuden inva-wc:n rakentaminen vanhan wc:n viereen. Lisäksi oli jonkin verran seinän purkamista ja uuden rakentamista. Ryhmä teki kuukaudessa mittavan työn ja ansaitsee kaikkien seurakuntalaisten kunnioituksen ja kiitoksen! Remonttiin ja kalusteisiin budjetoidut summat alitettiin reilusti. Naistoimikuntalaiset ovat tietysti käyneet ihastelemassa uutta keittiötä ja muita tiloja. Monien ideoiden toteuttaminen on nyt käynyt mahdolliseksi. Niinpä kahvion aukiolo pitenee siten, että kahvio avataan joka arkipäivä jo klo 10, myös perjantaina. Lisäksi perjantaina on aukiolo illalla klo 18-20. Kahviotoiminnan järjestäminen kesäaikaan on mielenkiintoinen haaste seuraavalle vuodelle. Toimenpiteet pyörätuoliluiskien tekemiseksi porraskäytävään aloitetaan tänä syksynä. Ulkoseurakuntien piispa Wille Riekkinen on lupautunut vihkimään seurakuntakotimme tarkoitukseensa. Se tapahtuu lauantaina marraskuun 7. päivänä klo 12. Vihkimistä edeltää messu kirkossa klo 10.30. Toivotamme kaikki seurakuntalaiset tervetulleiksi molempiin tilaisuuksiin. Ottakaamme uusi seurakuntakotimme entistä sankemmin joukoin omaksemme. Panu Niva Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja
SEURAKUNTAKODIN VIHKIMINEN UUSI KOTI UUDET MAHDOLLISUUDET
Meidän Costa Blanca 3/2009
13
URHEILU
Pesäpalloa, meille kaikille suomalaisille tuttua kansallispeliä, pelataan kesäkaudet Suomessa, mutta pelataanko Espanjassakin pesäpalloa? Kysymys on vähän harhaanjohtava mutta kyllä sitä pelataan myös Espanjassa. Ei toki minään sarjana, eikä edes ystävyysotteluina espanjalaisten kanssa.
Suomalaiset pesäpalloilijat käyvät sitä vastoin talvisilla harjoitteluleireillä Espanjassa. Siitä on tullut jopa vuotuinen tapa esimerkiksi Porin Pesäkarhujen naisten Superpesisjoukkueelle. Viime maaliskuussa Pesäkarhut olivat taas tällaisella leirillä. Sain joukkueesta Kaisa Kärkkäisen ja Susanna Puiston kertomaan kokemuksistaan harjoitteluleirillä. Leirikuvat ovat joukkueessa pelaavalta Hanna Hirvikoskelta. He pitivät Espanjaa suorastaan erinomaisena harjoittelupaikkana, ei vain mainioiden sääolosuhteiden, vaan myös loistavien harjoittelupaikkojen suhteen. Kaikki joukkueessa ovat kuulemma samaa mieltä. Leiri kesti 8 päivää ja pelaajat maksoivat kustannukset itse. Siitä huolimatta koko joukkue osallistui leirille. Muitakin suomalaisjoukkueita käy kuulemma espanjassa talvileirillä. Kysyessäni, onko Espanjassa oikein pesäpallokentätkin, vastasivat naiset, ettei nyt sentään mutta he merkitsevät naruilla pelialueen ja pesät. Kun tiedustelin, ovatko espanjalaiset olleet pesäpallosta kiinnostuneita, vastasivat pelaajat paikallisten olevan uteliaan kiinnostuneita mutta eivät sentään itse pelaa pesäpalloa. Jatkossakin Pesäkarhut aikovat järjestää talvileirejä. Nykyinen Superpesis on kuulemma niin rankkaa, ettei pelkkä peruskuntoharjoittelu riitä. Pesäkarhujen pelaajat olivat sitä mieltä, että heidän vahvuutensa on monipuolisuus ja taitavat yksilöt. Haastattelun päätteeksi otin muutaman kuvan alkukauden Suomen olosuhteista. Lukija huomaa kyllä heti eron Espanjan olosuhteisiin. Kesän Superpesissarja on nyt pelattu ja Pesäkarhut saivat siinä pronssimitalit kaulaansa. Pelikausi sujui pääsääntöisesti ongelmitta. Edes pahoja loukkaantumisia ei sattunut. Yksi pelaaja oli tosin koko kauden sivussa selkävamman johdosta. Hänen tilallaan pelasi ennakkoluulottomasti nuori 17-vuotias junioripelaaja. Jos pelaajilta kysytään, pitääkö järjestää edelleen talvileiri, niin vastaus on yksiselitteisen - kyllä! Mitaleille ei juuri ole toiveita ilman kovaa harjoittelua ympäri vuoden. Tähän mielipiteeseen yhtyvät myös Pesäkarhujen urheilutoimenjohtaja Petri Kaijansinkko ja pelinjohtaja SamiPetteri Kivimäki. Omana käsityksenäni sanoisin pesäpallon sopivan erittäin teknillisenä lajina erinomaisesti naisille. Monipuolisuus ja nopeat tilannevaihtelut tekevät pesäpallosta myös mielenkiintoisen yleisölajin. Teksti: VK Kuvat: Hanna Hirvikoski ja VK
PESÄPALLOA ESPANJASSA!
14
Meidän Costa Blanca 3/2009
KOLUMNI
Puutun tässä kyllä aiheeseen, joka on niin pyhä ja arka, ettei siitä voi julkisesti juuri puhua. Jussi Halla-aho sai juuri tuomion Suomessa oltuaan liian avomielinen kirjoittaessaan Suomen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta. Lähden kuitenkin tarkastelemaan tätä aihetta, joka sinänsä on hyvä keskustelun pohja moneen seikkaan. Rasismihan ei ole mikään kaunis asia, koska sillä tarkoitetaan kirjaimellisesti rotusortoa. Rotusortoon en aio syyllistyä, mutta uskallan kuitenkin ihmetellä joitain seikkoja. Ensinnäkin olen katsellut Suomen television kuvia siellä olevista ruoka-apujonoista. Esimerkiksi Hurstin tekemä ansiokas työ vähäosaisten hyväksi on vain tunnustuksen arvoista. Kuitenkaan en ole juuri huomannut näissä jonoissa selvästi ulkomaalaisuustaustaisen näköisiä ihmisiä. Nyt herää kysymys, eivätkö nämä ihmiset tiedä tästä avusta vai eivät välitä, tarvitse tai saa sitä. Kieltääkö Hursti tämän avun ulkomaalaisilta? Enpä usko, mutta mikä sitten on syy? Jos nämä ihmiset eivät tarvitse tai halua apua, heillä lienee asiat paremmin kuin jonoissa olevilla. Jos tähän tilanteeseen on tultu siksi, että esimerkiksi pakolaisilla on paremmat oltavat kuin valtaväestöllä, on kai jotain pielessä. Onko rasismia vain johonkin vähemmistöryhmään kohdistuva syrjintä vai onko sitä myös valtaväestön syrjintä? Lisäkysymyksiä on paljon. Ovatko nämä eri ryhmät eriarvoisia myös terveydenhuoltopalvelujen, oikeuskäytännön tai jonkun muun yhteiskunnan palvelun suhteen. Aiemmin mainittu Suomessa tapahtuva hyväntekeväisyys ja apu on sikäli merkillepantavaa, että yleisesti ottaen vain ulkomaille kohdistuva humanitäärinen apu koetaan jonkun arvoiseksi. On siis humaanimpaa auttaa ulkomailla olevia kuin Suomessa asuvaa. Paljon keskustelua aiheuttanut vanhusten hoito ei näitä humanisteja hetkauta. Paikalleen kiinnisidottu vanhus ei saa kenenkään sympatiaa. Jos sinä terve ihminen joutuisit tuohon tilanteeseen, kauanko luulisit kestäväsi? Kuinka pian toivoisit kuoleman armahtavaa saapumista? Outona asiana pidän, ettei esimerkiksi rikoksentekijöiden kansallisuutta saa tilastoida. Rikoksentekijöitä ei voida usein karkottaa takaisin, koska heillä ei omassa maassaan ole turvallista! Suomessa ei saisi edes rikostutkintaa varten tehdä pidätyksiä ulkomaalaisille. Rikoksen silminnäkijöiden on vaikea antaa tuntomerkkejä, kun tiettyjä erikoispiirteitä ei saa mainita. Etsintäkuulutuksetkin ovat usein hyvin vajaita tuosta syystä. Koko Euroopan Unionissa toivoisin yhteneväistä ulkomaalaispolitiikkaa. Pakolaiset pitäisi tuoda pakolaisleireiltä keskitetysti kulloistenkin määrärahojen puitteissa. Muistaakseni Mauno Koivisto mainitsi presidenttinä ollessaan uuden vuoden puheessaan, ettei
RASISMIA
ole mitään järkeä ottaa velkaa ja antaa se muille. Kuka yksittäinen ihminen tuollaista tekisi? Jos tekisi, niin todettaisi kai oikeustoimikelvottomaksi. Maailmalla on todella paljon apua tarvitsevia. Tosiasiassa vain, he eivät pääse pakolaismandaatilla Eurooppaan, eikä edes hätäapu heitä tavoita, koska valtaapitävät paikalliset tahot ryöstävät kuljetukset. Niin kuin alussa mainitsin, tämä aihe on vaikea, mutta vaikeistakin asioista pitää voida puhua avoimesti. Tässäkään en kohdista syytöksiä mihinkään ryhmään. Asioiden viemistä oikeudenmukaisempaan suuntaan tulisi aina tukea. Jos enemmistö kansasta on jotain mieltä, niin onko se väärässä, jos mielipide koskee ulkomaalaisia. Tästäkään ei kai tilastoa saa tehdä. V.K.
Meidän Costa Blanca 3/2009
15
Antero Ojanto
Oletko Espanjasta?
Pelkäätkö poliisia?
toin kamppailu ETA-terroristien kanssa tuntuu kääntyneen viime aikoina voiton puolelle. Paikallisella järjestyspoliisilla on monta nimeä, esimerkisi Policia Local tai Policia Municipal. Virkapuku on yleensä vaaleansininen. Ne ovat osa kunnallishallintoa ja ovat vastuussa kunnanjohtajalle. Sellaisia on nykyään noin 1.700 paikkakunnalla. Useimmat ovat melko uusia, vain muutaman vuosikymmenen vanhoja. Vanhin lienee Barcelonan kaupungin Guárdia Urbana vuodelta 1843, jolloin poliisin aseena oli sapeli. Rikosilmoitus eli denuncia tehdään Guardia Civilin toimistossa. Sellainen paperi tarvitaan liitteeksi, jos esimerkiksi hakee vakuutusyhtiöltä korvausta. Tulkki kannattaa aina ottaa mukaan. Vaikka poliisi osaisikin ystävällisesti kertoa englanniksi, miten päästä paikasta A paikkaan B, on kohtuutonta vaatia, että hän osaisi kirjata vieraalla kielellä kuulemansa monimutkaisen tapahtumasarjan ilman virheitä.
Espanjalainen pelkää, ainakin vanhempi polvi, ja usein syystä. Poliisi oli pitkään valtaa pitävien käsikassara. Vasta vuoden 1978 perustuslaki kirjasi poliisien tehtävät demokraattisessa valtiossa, erotti poliisin armeijasta ja siirsi eri poliisivoimat puolustusministeriöstä sisäasiainministeriöön.
Siviilipoliisi eli Policia National, virallisesti Cuerpo National de Policia, perustettiin vuonna 1824. Se toimii yleensä kaupungeissa, joissa on yli 20.000 asukasta. Se jakaa mm. henkilöllisyystodistukset ja ulkomaan passit ja on yhteydessä Interpoliin ja Europoliin. Aikaisempi virkapuvun väri oli ruskea. Siitä johtuu vanha pilkkanimi los maderos, pölkkypäät. Nykyisin käytetään mustaa virkapukua valkoisella paidalla tai tummansinistä työhaalaria. Rikospoliisi eli Guardia Civil on samantapainen puolisotilaallinen poliisivoima kuin Ranskan gendarmerie. Se muodostettiin vuonna 1844 kuningatar Isabellan aikaan. Alkuperäinen tehtävä oli pitää maaseutu kurissa ja estää talonpoikien kapinat. Nykyisiin tehtäviin kuuluu mm. taistelu terrorismia ja huumeita vastaan. Eräs hyvin näkyvä sisäinen yksikkö on Trafico eli liikennepoliisi. Guardia Civil on edelleen hyvin armeijamainen. Muukalaislegioonassa hyvin palvellut saa heti toimen Guardiassa. Asunnot ovat kasarmeja eli casa cuartel, jonka portin yläpuolella lukee sama Todo por la Patria kuin armeijassa. Arvomerkit ovat samat kuin armeijassa aina kenraaliluutnanttiin asti. Tummanvihreät puvut ja aseistus ovat armeijamaiset, mutta elokuvista tuttuja tricorne-päähineitä eli kiiltäviä kolmikolkkahattuja käytetään enää juhlatilaisuuksissa. Voi silti kysyä, onko Guardia Civilin musta maine turhan kovakätisenä poliisina täysin ansaittu? Siihen vaikuttivat aikanaan mm. Lorcan ns. Mustalaisrunot. Sitä vas-
Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Aineisto viimeistään 23. marraskuuta
16
Meidän Costa Blanca 3/2009
Pidämme itsestään selvänä, esimerkiksi urheilukilpailuissa, että valtiot tunnistetaan lipuistaan ja kansallislauluistaan. Tosiasiassa nämä symbolit voivat olla paljon vanhempia kuin ne nykyiset kansallisvaltiot, joihin ne liitetään.
Ruotsin Du gamla, du fria on ikivanha kansanlaulu, jota ei ole koskaan laissa määritelty maan kansallislauluksi. Jotkut, kuten Ranskan La Marseillaise, ovat alunperin vallankumouslauluja, joilla nostatettiin kapina sen aikaista valtiota vastaan. Joillakin, kuten USA:n Tähtilipulla, on niin vaikea sävel, että isänmaallisissa tilaisuuksissa ne laulaa ammattilaulaja yleisön puolesta. Suomella ja Virolla on jopa sama sävel, mutta eri sanat, jotka ovat syntyneet kansallisen herätyksen aikana. Espanjan kansallislaulu on todennäköisesti kolmanneksi vanhin Euroopassa yhä käytössä oleva kansallislaulu. Ainoastaan Hollannin Het Wilhelmus vuodelta 1685 ja Englannin God save the King vuodelta 1745 ovat vanhempia. Laulun nimenä oli Krenatöörien marssi, kun se painettiin ensi kertaa vuonna 1761 ja se todennäköisesti on alunperin saksalainen. Vuonna 1770 kuningas Kaarle III (Carlos III) ryhtyi käyttämään sitä omana tunnusmusiikkinaan, jolloin sitä ryhdyttiin kutsumaan kuninkaalliseksi marssiksi eli Marcha Real. Ajan mittaan siitä tuli myös maan kansallislaulu. Sisällissodan aikoihin 1930-luvulla sen tilalla käytettiin laulua nimeltä Himno de Riego. Laulu oli siis alunperin sotilasmarssi, johon ei ollut sanoja. Kaarlen jälkeen useampi kuningas kirjoitutti siihen itseään ylistävät sanat, mutta sanojen alati vaihtuessa, ne harvoin jäivät kenenkään muistiin. Vuonna 2007 pidettiin jopa kansallinen kilpailu, jolla etsittiin sopivia sanoja, jottei espanjalaisten urheilijoiden tarvitsisi seisoa palkintopallilla tuppisuina. Yksikään runoelma ei ole vielä saanut riittävää suosiota. Tämä voi osittain johtua siitä, että Kenraali Franco yritti väkisin iskostaa siihen sellaiset sanat, joita yleisesti kammoksuttiin. Pitää myös ottaa huomioon, että oli sanat mitkä tahansa, ne täytyy myöskin voida kääntää sopivasti niin, että niitä voidaan myös laulaa ainakin valencian, katalaanin, galician ja vaskien kielillä. Antero Ojanto
Miksi eivät espanjalaiset laula kansallislauluaan?
Meidän Costa Blanca -lehti luettavissa myös netissä: www.meidancostablanca.com
Meidän Costa Blanca 3/2009
17
TERVEYS
Ajankohtaista terveydenhuollosta
Seppo Haapalahti Torreviejan suomalainen lääkäri
Espanja kuten muutkaan maat ei ole säästynyt ns "sikainfluenssalta". Täällä Costa Blancalla tapaukset ovat toistaiseksi olleet kuitenkin lieviä, eikä laajaa epidemiaa ole vielä kehittynyt. Talven tullen odotetaan kuitenkin taudin leviävän huomattavasti. Katsotaan kuitenkin , että tämä "Gripe A/H1N1" ei vakavuudeltaan poikkea tavallisesta kausiinfluenssasta, saattaa olla kokonaisuudessaan lievempikin. Globaalisten tilastojen (WHO) mukaan ikäryhmät 20 50 vuotta sairastuvat vakavimmin. Yli 65 v. on osittaista vastustuskykyä vuosien 1957 ja 1963 pandemioiden johdosta. Oireet ovat samat kuin tavallisessa kausiinfluenssassa, korkea kuume, yskä, kurkkukipu, lihas-ja nivelsärky, päänsärky ja pahoinvointi. Tauti kestää normaalisti 3-7 päivää 95% tapauksista. Lääkkeeksi käy, jos tarvitaan, tavanomaiset kuumetta laskevat käsikauppalääkkeet. Riskirymään kuuluvat pitkäaikaissairaat kuten sydän, tai keuhkosairaat joilla on säännöllinen lääkitys, maksan, tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavat, potilaat joiden tauti heikentää vastustuskykyä (esim. leukemia, lymfooma, HIV), ne jotka saavat vastustuskykyä heikentäviä lääkkeitä (elinsiirto, solusalpaajat, pitkä kortisoonilääkitys). Kroonista hermolihas -, tai neurologista tautia, tai sairaalloista ylipainoa sairastavat. Alle 3 vuotiaat sekä raskaana olevat naiset.
tetään estää turhien lääkitysten aiheuttama viruksen muuttuminen ja lääkkeiden ja rokotuksen tehon heikkeneminen. Tartuntatapa on joko suora pisaratartunta tai epäsuora käsien kautta tapahtuva tartunta. Epäsuora tartunta pahenee sään viiletessä. Se tarkoittaa, että viileässä säässä virukset elävät pitempään, esim ovenkahvoissa , ostoskärryjen kahvoissa, kaiteissa jne. Kun sitten koskettelee käsillään silmiään, suutaan tai nenäänsä, saa tartunnnan. Pisaratartunta leviää eniten väentungoksessa lähinnä hengitysteiden kautta. Kuten tiedoitusvälineissä on korostettu, käsiä on syytä pestä saippualla useammin kuin tavallisesti. Yskiessä on suojattava pisaroiden leviäminen. Pisarat lentävät n. 2 m säteellä ympäristöön. On vältettävä kättelyä ja poskisuudelmia (Espanjan ohje). Tavanomaiset kausi-influenssarokotteet ovat näinä päivinä saatavilla apteekeista normaaliin tapaan, ja esim. Suomen Thl ( Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, entinen Kansanterveyslaitos) suosittelee sen ottamista joka tapauksessa, vaikka se ei anna suojaa "sikainfluenssaa" vastaan. Kausiinfluenssalta kun ei vältyttäne tänäkään talvena. Espanjan viranomaisten julkaisemassa ohjeessa ensimmäisenä on "tranquilidad" siis ei turhaa paniikkia. Emme ole täällä yhtään huonommassa asemassa kuin muuallakaan Euroopassa. Lisätietoa suomeksi www.thl.fi
Sairaalahoitoa vaaditaan vaikeissa tapauksissa. Tavallisin komplikaatio on bakteerikeuhkokuume, virusperäinen keuhkokuume tai sydänlihastulehdus. Diagnoosi on yleensä kliininen, vaikeissa tapauksissa voidaan laboratoriotutkimuksissa sairaalassa varmistaa taudin laatu limakalvonäytteestä. Privaatisti saa testin kyllä myös. Testaus onko A vai B influenssa maksaa 15, tulos tulee odotellessa, varsinainen H1N1 testi maksaa 140 ja kestää viikon. Rokotuksia on varattu Espanjassa n. 40% väestöstä, samaa luokkaa kuin esim. Ranskassa ja Englannissa. Heti kun rokote on saatavilla aloitetaan terveydenhuoltohenkilöstön rokotukset, sitten riskiryhmät. Apteekeista ei rokotuksia saa , niitä antavat vain sairaalat ja terveyskeskukset. Lääkkeitä (Tamiflu , Relenza) pitävät viranomaiset myös tiukassa kontrollissa, niitä ei myökään apteekeista saa. Näin yri-
KELA SELVITTÄÄ ULKOMAILLA ASUVIEN ELÄKELÄISTEN OLOSUHTEITA
EY-lainsäädäntö uudistuu ensi vuoden toukokuun alussa. Uudet muuttuvat säännökset koskevat myös ulkomailla asuvia suomalaisia eläkeläisiä. Kela on syyskuun alussa lähettänyt olosuhteiden seurantakirjeen noin 3000 ulkomailla asuvalle suomalaiselle eläkkeensaajalle. Seurannassa tarkistetaan, että Suomen valtio on edelleen kustannusvastuussa ulkomailla asuvan eläkeläisen sairaanhoidosta. Suomessa Kela hallinnoi ulkomailla asuvien eläkeläisten sairaanhoitokustannuksia, joita laskutetaan ja maksetaan valtioiden välillä. Ulkomailla asuvat ja ainoastaan Suomesta eläkettä saavat eläkeläiset ovat oikeutettuja saamaan sairaanhoitonsa asuinmaassaan Suomen kustannuksella. Tähän oikeuteen voivat vaikuttaa monet asiat, kuten eläkeläisen työnteko uudessa asuinvaltiossa, uusi eläke jostakin toisesta valtiosta tai muutto toiseen asuinvaltioon. Seurantakirjeessä kysytään näistä seikoista. Asiakkailla on kolme kuukautta aikaa vastata Kelalle seurantakirjeeseen. Jos asiakas ei palauta lomaketta määräaikaan mennessä, Kela voi keskeyttää tai peruuttaa Suomen kustannusvastuun eläkeläisen sairaanhoidosta. Tällöin eläkeläinen ei saa asuinmaassaan sairaanhoitoa Suomen kustannuksella. Mahdolliset muutokset eivät koske eläkkeenmaksua.
18
Meidän Costa Blanca 3/2009
toivat "Pojan" Etelän aurinkoon
Maajoukkueen ensikertalainen Jore Makkonen sekä monivuotinen (muttei liian vanha) luottopakki Jyrki Finnäs toivat vuoden 2009 EM-kisojen voittopokaalin näytille Espanjaan, Jyrkin asuinseudulle Costa Blancalle.
Tapasin miehet Jyrkin kotona, jossa joukko kaksikon ystäviä oli kokoontunut syömään ennen illan päähetkeä, Euroopan mestaruuspokaalin vientiä paikalliseen ravintolaan. Omistaja lupasi pitää pokaalin viikon ajan näytillä; Finnäsin pelipaita, nippu valokuvia sekä EM-mitali tulisivat jäämään osaksi ravintolan sisustusta.
Amputaatiojääkiekon Euroopan mestarit
Jyrkillä kuten monilla maajoukkueen pelaajista, vammautuminen on tapahtunut aikuisiällä. Jyrki oli tehnyt pelaajasopimuksen ja oli matkalla perheensä luo. Jyrki käveli tienreunaa kun vastaantuleva auto ajoi hänen ylitseen lähes 120km/h:n nopeudella. Seurauksena oli mm. Oikean käden plexus-vammoja, instabiili oikea polvi, pohjehermohalvaus oikeassa jalassa, ilmarinta, verikeuhko ja veritulppa, alavatsatulehdus sekä lantionmurtuma. Henkisistä vaurioista puhumattakaan. Jore puolestaan loukkaantui kolme vuotta sitten hypeltyään trampoliinilla: alastulo epäonnistui ja polvi vääntyi 180 astetta ja katkaisi valtimosuonen jalasta. Sairaalassa epäonni jatkui: matkalla leikkaussaliin, sairaala-avustaja jätti kipupumpun letkun hissin ovien väliin, jolloin pumpun piikki katkesi selkäytimeen. Karmaisevista kokemuksista huolimatta, Jyrkin ja Joren olemuksista huokuu tyytyväisyyttä, ja mikä parasta, rajua tilannehuumoria sekä hersyvää naurua. Poikain kanssa oli helppo keskustella aiheesta kuin aiheesta: erilaisuus alkaa tuntua aivan normaalilta ja nk. normaalit ihmiset erilaisilta. Mutta sen verran maajoukkueen untuvikkoa kuitenkin jännittää kysymyksiin vastaaminen että pelaajataustasta tiedusteltaessa kolmekymppinen Jore kertoo pelanneensa Mestiksessä 4-vuotiaasta asti. Tästä saa moottoriturpa Finnäs sopivasti lisää vettä kiukaalle ja poikamaista kuittailua saadaan kuulla välittömästi. Ja tilanne elää: erehdyn kysymään Joren pituutta, pitkä mies kun ei nöyryyttään kulje kumarassa talon oviaukoista. "Kaks metriä", Jore lataa. Finnäs ei sulata tätä(kään) tietoa. "Mulle sanoit 203, niin ja naisille kaks-nolla-kaks, että olis säälistä vähän pienempi".
Elämän muutoksia
AMPUTAATIOJÄÄKIEKKO FAKTAA:
· SUOMEN AMPUTOITUJEN JÄÄKIEKKOMAAJOUKKUE ON KOOTTU ERI TAVOIN VAMMAUTUNEISTA, PÄÄASIASSA RAAJA- JA KÄSIAMPUTOIDUISTA VAMMAISURHEILIJOISTA · AMPUTOITUJEN JÄÄKIEKKOTOIMINTA ON MAAILMANLAAJUISENA NUORI ILMIÖ. ENSIMMÄISET MM-KILPAILUT JÄRJESTETTIIN VUONNA 2003 SUOMESSA · OTTELUIDEN KESTO ON 3X15 MINUUTTIA JA NIISSÄ PELATAAN NS. NAISTEN SÄÄNNÖILLÄ ELI TAKLAUKSET OVAT KIELLETTYJÄ · AMPUTOIDUT PISTEYTETÄÄN 1-3 PISTEEN PELAAJIKSI HEIDÄN VAMMANSA MUKAAN JA KENTÄLLÄ EI SAA OLLA YHTÄ AIKAA ENEMPÄÄ KUIN 12 PISTETTÄ. MAALIVAHTIA EI LASKETA NÄIHIN PISTEISIIN · SEURAAVAT LAJIN MM-KISAT PELATAAN KANADASSA, 2010 · LISÄTIETOA:
Joren illan kultahetki osuu kun juhlajuoma tuodaan pokaalissa pöytään. Pituusylivoima, ja tässä tapauksessa myös imuvoima, on Joren osalta ratkaiseva. Jyrki meinaa jäädä kokonaan ilman, ja hän turvautuukin halpamaisiin kikkoihin kuten kutituksiin, nipistelyihin ja taas kerran pituudesta naljailuun. Lopulta Joren on säälistä, annettava myös Jyrkille huikkaa. Ilta oli kokonaisuudessaan leppoisa, kodikas ja hyväntuulinen. Muut ravintola asiakkaat ottivat juhlijat vastaan varovaisella mielenkiinnolla ja mikä tärkeintä, humun ohessa, vammaisurheilu sai ansaitsemaansa huomiota. Juhlapaikan (The Blarneystone) lisäksi, ei maailmassa liene montaa ravintolaa, jonka seinässä komeilisi amputaatiolätkän Euroopan mestareiden kuvia. Teksti ja kuvat: Jon West Meidän Costa Blanca 3/2009
Samppaa pokaalista
http://www.amputeehockey.fi
19
RUOKA & JUOMA
Makujen maailma à la Carlos!
Terveppä taas! Kalaa olisi jälleen tarjolla. Suomessa syödään yllättävän vähän kalaa, vaikka järviä ja jokia on tuhansia ja taas tuhansia. Kala on terveellistä ja sitä tulisi syödä ainakin pari kertaa viikossa. Minä pyrin siihen, mutta aina välillä tulee lipsahduksia tuonne runsaamman lihan käytön puolelle. Tänään valmistamme hiukan erikoisempaa kalaa. Tätä ei ihan jokaisella kalatiskillä ole, mutta kun sitä onnistuu löytämään, niin kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti. Siispä pidemmittä puheitta, sinivalkoista ruokaa eli:
Sinihaita valkokastikkeella
Tarvikkeemme: · sinihaita(marrajo) (6,95euroa/kg) · voita (mantequilla) · valkosipulia (ajo) · perunoita (patatas) · persiljaa (perejil) · vehnäjauhoja (harina de trigo) · maitoa (leche) · sitruuna (limon) · suolaa (sal) · pippuria (pimienta) Kuori perunat ja lohko ne. Keitä suolavedessä kypsiksi.
Paista sen jälkeen hai-palat. Muutama minuutti molemmin puolin. Lisää suolaa ja pippuria.
Tee valkokastike.
Sulata kattilassa 3 rkl voita, sekoita joukkoon 3 rkl vehnäjauhoja. Älä ruskista jauhoja. Lisää joukkoon 1/2 litraa maitoa voimakkaasti sekoittaen ja anna kiehua hiljaisella tulella 10 minuuttia ja sekoita välillä, ettei kastike pääse palamaan pohjaan.
Kun nämä kaikki on tehty, on aika laittaa
ruoka lautaselle ja siirtyä syömään.
Mitään näkyvää sinistä lautaselle ei tule, mutta nimi on sinivalkoinen.
Kuullota sipulit ja valkosipulinkynnet.
Lisukkeeksi käy kurkku ja tomaatti.
Tein kaksi todella reilua annosta ja hinnaksi tuli 2,30 euroa/annos.
Keittiössä aikaa kuluu kuin siivillä, ei kuitenkaan siivilässä, vaikka reikäkauhaa välillä heiluttelenkin. Niin myös tällä kertaa. Ystäväni Niño oli tulossa syömään ja tiedän hänen rakastavan mehukkaita pihvejä. Pyysin lihamestaria leikkaamaan pari kunnon sisäfilepihviä. Liha oli sopivan tummaa, eli siis tarpeeksi riiputettua, silloin liha on mureaa ja mehukasta. Tänään siis Solomillo de Ternera con Patatas a lo Pobre - Naudan sisäfilettä ja Köyhän miehen perunoita Nimestään huolimatta perunat ovat "rikkaan" makuisia.
Ternera con Patatas a lo Pobre
Tarvikkeemme: · naudan sisäfilettä (solomillo de ternera) · sianihraa (manteca de cerdo iberico) · suolaa (sal) · pippuria (pimienta) · pippurikastikepussi (salsa de pimienta verde)
Kuumenna pannu tarpeeksi kuumaksi
jotta pihvin pinta "sulkeutuu" nopeasti. Kun ensimmäiset pisarat lihasnestettä nousee pinnalle, käännä pihvi.
Paistoaika riippuu siitä miten kypsänä
pihvisi haluat. Puolikypsälle (medium) pihville riittää 2 - 3 minuuttia/puoli. Silloin liha on mehukkaimmillaan. Mitä pidempään paistat, sitä kuivemmaksi pihvisi tulee.
Suola ja pippuri lisätään vasta paiston
jälkeen, sillä muuten ne palavat pannulle.
Mutta tällä kertaa pelko oli turha, sillä ainakin Niño näytti tyytyväiseltä ruokailun jälkeen ja olin itsekkin tyytyväinen lopputulokseen.
Kastikkeeksi käy vaikkapa pippurikastike.
Valmista kastike pussissa olevan ohjeen mukaan, tarvittaessa voit lisätä joukkoon tilkkasen kermaa.
Tärkeää on siis muistaa muutama perusasia pihvinpaistossa. huoneenlämpöinen liha pinnan kuivaus tarpeeksi kuuma paistinpannu paistamiseen suosittelen ehtaa ihraa. onnistuu.
Ota pihvit huoneenlämpöön reilu 30
minuuttia ennen paistamista. Kylmä liha ei nimittäin ruskistu kunnolla.
Tarjoa pihvit Köyhän miehen perunoiden kanssa. Ohjeen löydät www.carloskokki. com sivustolta. Sieltä voit löytää muitakin makuhermojasi kutkuttavia ohjeita. Täytyy myöntää, että minua aina jännittää
tuo pihvin paistaminen.
Nuo kun muistaa, niin silloin yleensä
Ennen pannulle panoa, kuivaa pihvit
talouspaperilla.
Mehukkaita pihvihetkiä!
-Carlos-
20
Meidän Costa Blanca 3/2009
LUKIJALTA
jaessamme Vanajantietä huomasimme tienposkessa kyltin KATTILA. Kahvihammasta kolotti ja ajattelimme poiketa KATTILAAN kahville. Yllätyimme, kun ajoimme pihalle. Ei ollut baarin kylttiä, mutta ovessa luki kirpputori. Mieheni ei ole mikään kirpputorifani, mutta lähti kuitenkin kanssani sisälle. Yllätys oli suuri, kun avasimme oven. Ihmisiä oli tuvan täydeltä, mutta ensimmäiseksi meitä tuli vastaan ovella suuri harmaa kolli ja muita kissoja näkyi jopa "katossa". Nyt meille selvisi, mikä Kattila on! irpputorilta saimme omalle kissallemme mieluisan leikkikalun ja miehelleni löytyi kotitekoinen kahvikakku. Emme olleet aikaisemmin käyneet kissojen löy-
A
Kissakoti Kattilan vapaaehtoisena
tökodissa, joten kaikki oli uutta. Oli mieluisaa nähdä siistit paikat, "pulleat", hyvinvoivat kissat. Minulle kerrottiin, että olen tervetullut mukaan. Jos aikaa riittää, niin Kattilassa on aina jotakin pikku hommaa. Lupauduin tulevani seuraavana lauantaina kokeilemaan. itten lauantaiaamuna menin ensimmäisen kerran Kattilaan "töihin". Siellä iloinen Anne-Mari otti minut vastaan, " iski" kakkalapion, jätesäkin ja harjan käteeni ja sanoi, että aloita tuosta ykköshuoneesta. Siitä se ura sitten urkeni. Hiekkalaatikon puhdistamisesta ei meinannut tulla mitään, kun kolme iloista kissasisarusta pyrki vuoronperää syliini rapsutettavaksi. Ruoka-astiat kerätään tiskiin, vanhat ruuat heitetään
Kesälomaa Suomessa:
pois ja uusi raikas vesi vaihdetaan tilalle, huikkaa Anne-Mari.
Lauantai on vakiintunut minun päiväkse-
S
K
ni, ja hoidan tuolloin eristyspuolen kissojen hygienian ja ruokinnan. Minut tunnetaan jo kissapiireissä ja on mukava huomata, kuinka luottamus kasvaa arkojenkin kissojen osalta. Usein ihmettelen sitä, kuinka joku ihminen voi ottaa itselleen eläimen ja jättää sen sitten heitteille? Onneksi on Kattila, mistä löytyy turvapaikka. Moni hyljätty kissa on löytänyt uuden kodin ja se tekee tällaisen "hoitotädinkin" onnelliseksi. Sana koti kuulostaa niin rakkaalta eläimellekin. E.V.
KOKAIINI ON LAILLISTETTU ESPANJASSA (JA SE ON ILMAISTA)
Ilman saastuminen on ollut jo pitkään tosiasia suurkaupungeissa. Espanjassa tutkijat sanovat, että kysymys ei ole enää pelkästään savusumusta sellaisten kaupunkien yllä, kuten Madrid ja Barcelona. Työ- tai kävelymatkalla puiston kautta voit nauttia päivittäisestä kokaiiniannoksesta, hengittämällä ainoastaan "raitista" ulkoilmaa. Espanjan valtion tutkimuslaitos on mittauksissaan todennut merkkejä viidestä eri huumausaineesta kaupunki-ilmastossa. Ilmanlaadun valvonta-asemat ovat näissä kahdessa em. kaupungissa. Tutkijat havaitsivat huumeet asettamalla kvartsia microfiber-suodattimiin. Testit tehtiin sellaisilla alueilla kaupunkia, missä huumeita todennäköisesti kulutetaan. Madridissa testauspaikka oli suositulla huumekauppa-alueella ja lisäksi tutkimukset tehtiin Madridin ja Barcelonan yliopistojen lähellä. Korkeimmat pitoisuudet saatiin yleensä viikonloppuisin, josta voidaan päätellä, että kulutus on silloin rankimmillaan. Ilmasta löytyi pieniä määriä mm, kokaiinia, amfetamiinia, kannabista, LSD ja opiaatteja. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kokaiinin pitoisuudet vaihtelivat 29-850 pikogrammaan kuutiometrissä ilmaa. Yksi pikogramma on gramman biljoonasosa. Tasot ovat kuitenkin huomattavasti korkeampia kuin muualla Euroopassa. Vuonna 2007 Roomassa on mitattu 100 pikogrammaa kuutiota kohti. Rooman mittaukset tehtiin keskustan alueella ja erityisesti suurimmat määrät saatiin La Sapienzan yliopiston alueella. Espanjan osalta tutkimuksen tulokset on julkaistu Yhdysvaltojen "The US Journal Analytical Chemistryssä". Espanjaa pidetään Yhdysvaltain ulkoministeriön tilaston mukaan Euroopan suurimpana kokaiinin ja hassiksen kuluttajamaana. Tutkijat väittävät kuitenkin, että ei ole syytä huoleen. "Vaikka hengittäisin Barcelonan ilmaa tuhat vuotta, määrät ovat aivan liian alhaisia saadakseni edes yhtä kokaiiniannosta", sanoo alan espanjalainen tutkija Miren Lopez de Alda CSIC-instituutista. Myös muut tutkijat vahvistavat heroiinin ja kokaiinin tason olevan ilmassa niin vähäistä, että on erittäin epätodennäköistä, että tästä aiheutuisi mitään vaaraa. Kerta-annokseksi tottumattomalle riittää 10 mg puhdasta kokaiinia. Kokaiinia ilmassa oli eniten, mutta heroiinia oli myös havaittavissa, varsinkin niillä alueilla missä huumekauppaa käydään. Heroiinia löytyi tutkimuksessa vain Madridin ilmastosta, koska siellä sitä nuuskataan. Barcelonan ilmasto oli heroiinivapaata, koska siellä huume injektoidaan. On melko hämmästyttävää, miten intensiivistä huumeiden käyttö Espanjassa on. Väitetään, että kolme prosenttia maan aikuisista käyttää kokaiinia. Sitä pidetään maailmanennätyksenä. Joten ei myöskään ole yllätys, että korkeita kokaiinijäämiä löytyy seteleistä Espanjassa. Setelit ovat erityisessä asemassa kokaiinin käyttäjien keskuudessa, koska seteli voidaan siististi rullata ja sen avulla hengitetään jauhetta nenään. Espanja on suurin huumeiden portti EU: ssa ja kokaiini kulkeutuu Espanjan kautta esim. Saksaan. Saksan kokaiinin käyttö on nähtävissä testituloksissa, jota tehdään Reinin vedestä. Vedessä on niin paljon kokaiinia, että tutkijat arvioivat kulutuksen olevan noin yksitoista tonnia vuodessa ko. alueella. Vettä pidetään tarkempana tapana mittauksissa, koska kaikki jätevesi menee samaan paikkaan. Ilmaa tutkittaessa joudutaan ottamaan huomioon muita muuttujia, kuten tuulen suunta ja nopeus. Oli miten oli, mutta minä olen aina rennoimmillani, kun oleskelen Espanjan auringon alla. Suomessa aurinkoa voisi syyttää suurimmaksi narkkariksi, se on aina "PILVESSÄ", kuten tätä kirjoittaessani, kun minulla on vapaata ja voisin ulkoilla. Oda Ivanka Tsupukka
22
Meidän Costa Blanca 3/2009
Kyllähän jo kaikille länsimaisillekin ihmisille on tullut tutuksi vanha kiinalainen hoitomuoto akupunktio. Jos ei itse ole saanut akupunktiohoitoa, niin tuttavapiiristä jo sellainen löytyy. Mutta harva tietää, että myös eläimille voidaan antaa akupunktiota. Suomessa ei tällainen ole vielä yleistynyt mutta Espanjassa sitä jo saa.
AKUPUNTIOTA KOIRALLE
ELÄIMET
Koirallamme Kessulla oli viime vuoden alussa vaikeita selkäkipuja. Koska Kessu on mäyräkoira, pelkäsimme koirapiirissä paljon kauhua aiheuttanutta "mäyräkoirahalvausta" kivun aiheuttajaksi. Nimestään huolimatta tuo sairaus on suhteellisen yleinen myös monille muille roduille. Pelonsekaisin tuntein menimme Guardamarissa sijaitsevalle eläinklinikalle ja saimme vahvistuksen pelollemme, kysymyksessä oli "mäyräkoirahalvaus". Sairaus alkaa jo kuulimmeko oikein, akupunktio? Olimme kuulleet oikein, siitä juuri oli kysymys. Sovimme hoitopäivästä ja lähdimme kotiin ihmetyksen vallassa. Hoitopäivän koittaessa, otti eläinlääkäri Natalia meidät ystävällisesti vastaan ja kertoi yksityiskohtaisesti, miten hoito tapahtuu. Kessulle laitetaan eri puolille kehoa, myös jalkoihin, akupunktioneulat ja sen pitää olla paikoillaan lähes puoli tuntia. Ajattelimme, ettei se mitenkään anna ensinnäkään laittaa niitä neuloja ja pysyä sitten vielä aloillaan niin pitkään. Neulojen laitto aloitettiin ja yllätys, yllätys, ongelmitta. Niitä laitettiin kaikkiaan 24 kappaletta! Ja tyypillisen hoidon tapaan neuloja pyöritettiin välillä. Jo neuloja asetettaessa, Kessun silmät alkoivat mennä kiinni, se oli selvästi väsynyt. Kun koiran piti olla seisaallaan. sitä täytyi pitää pystyssä. Jos se olisi mennyt makuulle, neulat olisivat voineet irrota. Määräajan kuluttua, neulat irrotettiin ja pääsimme lähtemään kotiin. Ennen lähtöä sovimme vielä uudesta hoitokerrasta. koiran nuorella iällä ja kehittyy pikkuhiljaa koiran ikääntyessä. Sen aiheuttaa selkärangan keskiosan takana muodostuva nikamien kalkkeutuma. Hoitomuotoina ovat yleensä: lievissä tapauksissa lääke- ja vaikeissa tapauksissa leikkaushoito. Kessun oireet olivat jo aika vaikeat mutta päädyimme silti kokeilemaan lääkehoitoa. Se tepsikin hyvin ja oireet pysyivät pois noin puoli vuotta. Oliko nyt sitten edessä kallis leikkaus? Keskusteltuamme asiasta, ehdotti eläinlääkäri kokeiltavaksi akupunktiota. Hieraisimme korviamme, Kessu on voinut erinomaisesti tuon hoidon jälkeen jo lähes vuoden. Joudumme antamaan uuden hoitokuurin varmaan nyt syksyllä mutta suhtaudumme siihen tällä kertaa hyvin luottavaisesti. Kun olemme Suomessa kesän aikana kertoneet sikäläisille eläinlääkäreille akupunktiohoidosta koiralle, ovat he katsoneet meitä vähän oudosti. Ehkä Kessulla on vielä edessään useita hyviä vuosia tuon hoidon avulla. Teksti: VK Kuvat: TK
Kävelykohde Torreviejassa: Uusi kirkko valmis
Satunnainen kävelijä Torreviejan vanhimmissa kalastajien kortteleissa hämmästyy kovasti, kun hän osuu Plaza Oriente-aukiolle. Siinä oli aikoinaan pieni kappeli, joka oli kesäisin pappien asuntolana. Kaivuutyöt alkoivat lokakuussa 2007 ja jo kesäkuun 26. päivänä 2009 vihittiin uusi komea temppeli, Sagrado Corazón de Jesús. Arkkitehti Adolfo Rodríguez López on onnistunut yli odotusten. Modernin vitivalkoisen ristikirkon muodoissa on muistumia vanhasta kappelista, mutta se on suuri, ilmava ja valoisa, silti rauhallinen, koska sisustus, jossa on käytetty paljon puuta, on lähes askeettinen. Alttariveistoksen, jossa on mm. suolalaiva ja kalastajien verkko, on tehnyt Victor García Villalgordo. Kirkkosaliin mahtuu istumaan tuhat henkeä. Maanalaiseen parkkihalliin mahtuu 468 autoa. Antero Ojanto Meidän Costa Blanca 3/2009
Välimerelle tsunameista varoittava järjestelmä
Läntisen Välimeren kattava tsunamivaroitusjärjestelmä on valmistumassa runsaan kahden vuoden sisällä. Systeemi tulee varoittamaan tsunamista enintään 15 minuutin sisällä maanjäristyksestä. Järjestelmän keskuspaikka on Pariisin liepeillä Bruyeres-le-Chatelissa, ja se kerää tietoa valvontalaitteistoista, joita asennetaan Ranskan, Italian, Espanjan, Marokon, Algerian ja Tunisian rannikoille. Jos laitteistot havaitsevat järistyksen, joka saattaa nostattaa tsunamin, antaa järjestelmä heti varoituksen alueelle. Järjestelmän on tarkoitus valmistua vuoden 2012 alkupuolella. Varoitukselle on määritelty varsin tiukka 15 minuutin aikaraja sen vuoksi, että hyökyaalto kulkee Välimeren poikki erittäin nopeasti. Tsunamilta kestäisi kiitää esimerkiksi Algerian rannikolta Mallorcalle vain puoli tuntia.Tsunamit Välimerellä ovat kuitenkin erittäin harvinaisia
23
24
Meidän Costa Blanca 3/2009
Meidän Costa Blanca 3/2009
25
26
Meidän Costa Blanca 3/2009
PALJON SUOMALAISIA LEHTIÄ DIGITAALISENA NETISSÄ!
.
Meidän Costa Blanca 3/2009
27
MATKUSTAK AA MAAHAN, JOSSA
KOROT
heiluvat nopeammin kuin muualla.
MÁLAGA ALK.
Esim. 6.12., 13.12., 24.1., 4.2., 11.2., 1.5., 9.5.
99
ALICANTE ALK.
Esim. 13.11., 12.2., 7.5., 14.5.
149
Hinnat ovat yksisuuntaisten suorien lentojen alkaen-hintoja sisältäen verot ja maksut. Usean viikkolennon kohteissa lähtö- ja paluupäivät ovat vapaasti yhdistettävissä. Hinnat vaihtelevat lähtöpäivittäin. Paikkoja rajoitetusti. Varaukset: www.airfinland.fi, myyntipalvelu +358 - 9 - 251 20 333 (ark. 9-17) ja valtuutetut matkatoimistot. TORREVIEJA: Lloyd Travel, Viajes Laintour, Viajes Massol, Saga Travel
28
Meidän Costa Blanca 3/2009