NU O RTEN L EH TI N U O RI LLE
#44
1/09 2.3.20 09 13. VUOSIK ERTA ISSN 1455-2 574
LAM ETUNNON ITS
A
IÄ YSYMYKS AK POLTTAVI ISTA N TUPAKOIN SSA STATTELU AA TELIJAT H HAASTAT
PORKK
TERVE
YS ON
ANA!
W W W.CURLY.FI
WWW.CURLY.FI 1/2009 CURLY
1
Sisällys
CURLY #44
"VAHVISTA ONNISTUMISEN TUNNETTASI"
3 4 6 7 8 10 11 12 14
Pääkirjoitus Silppuri
Kysy nuorelta nuori vastaa Kolumni: Itsetunnon lama
5
Mistä on pienet pojat tehty? Jokaisella nuorella on oikeus aikuiseen, joka jeesaa
Mistä apua ja lohduttava olkapää, kun maailma murjoo?
"OLIKO TUO PÖRRÖTUKKAINEN OHIKULKIJA POIKA VAI TYTTÖ?"
Onksul heittää röökii?
Savuavat mielipiteet tupakasta
Demobändin haastattelu: Circus At Dawn Leffa- ja kirja-arvostelut Haastattelijat haastattelussa Toiminnanjohtajan terveiset + Mitä tehdään Junior-kerhossa?
6
7
Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi
8
10
Etunimi
12
Kirjepostimerkki
TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI
Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin!
Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki
Postitoimipaikka
Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin.
Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa.
CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI
2 CURLY 1/2009 WWW.CURLY.FI
PÄÄKIRJOITUS
2.3.2009 13. vuosikerta ISSN 1455-2574
Nuorten lehti nuorille
Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 65 700 Tätä numeroa jaetaan Voima-lehden välissä ympäri Suomen, suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille sekä Helsingin kaupungin kirjastoihin. Curly on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen.
Nettisurffailua ja hyvinvointia
Ensimmäisen kerran surffasin netissä ja chattailin joskus 1990-luvulla. Silloin nettinuorisotyöstä ei oltu varmasti edes nähty unta, vaikka chatit (ja Irc) pullistelivat nuoria. 2000-luvulle tultaessa Internetin käyttö ja sen leviäminen otettiin mukaan Euroopan komission kehitysohjelmaan. Laajakaistojen nopeuksille luotiin tietyt tavoitteet. Tavoite on, että lähitulevaisuudessa laajakaista on tarpeeksi nopea vaikkapa tv:n katselemiseen! Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Nyyti ry tekevät molemmat nettinuorisotyötä. Nyyti auttaa nuoria omien sivujensa kautta, Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyöntekijään voi törmätä mm. Habbo-hotellissa ja monien kaupunkien nuorisotyöntekijät ovat "jalkautuneet" virtuaalisille rannoille Internet-kuvagallerioissa. Nuorten tiedetään viihtyvän netissä, ja pitävän virtuaalista todellisuutta luontevana alustana toimia ja luoda suhteita. Miten aikuisetkin saataisiin näkemään, että netistäkin voi löytää ystäviä? Tai ainakin uskomaan, että nuoren ystävät voivat oikeasti olla netissä? Nuorten tekninen osaaminen netissä on usein ihailtavan hienoa meihin "rusinoihin" verrattuna. He kuitenkin kaipaavat aikuisia ja tarvitsevat olkapäitä, netissäkin. Vaihdetaan siis tietoja ja kokemuksia! Tässä lehdessä on keskitytty nuorten hyvinvointiin. Hyvinvointia on sekä henkistä että fyysistä, ja niitä molempia sivutaan tässä lehdessä. Vaikka vastakkainasettelun aika on ohi, lähdimme siitä näkökulmasta vertailemaan radio- ja tv-haastattelun sekä lehtihaastattelun eroja. Kannattaa kurkistaa myös sivulle neljä, jossa nuoret vastaavat aikuisia askarruttaviin kysymyksiin. Itsekin opin vasta nyt, mikä on fruittari. Joko sinä tiedät? Peppi Tervo Päätoimittaja
Päätoimittaja:
Peppi Tervo 041-5336541 peppi.tervo@curly.fi
Toimitus numerossa 1/09:
Paula Fincke Henni-Sofia Huttunen Meeri Itäsaari Linda Jakobsson Inez Kaukoranta Pauliina Koponen Jaro Koski Mira Kotamäki Enni Lehtovaara Inka Manninen Pauliina Marjanen Paula Niemikaija Kinja Pakarinen Ida Pitkänen Sakari Pulkka Kirsi Raitaranta Roni Rautavuori Lilja Rintamäki Aleksis Seilo Rosa Suominen Kaarina Uimonen Emilia Viitamäki Petri Voutilainen
Ps. Olen Curly-lehden uusi päätoimittaja ainakin tämän vuoden. Minuun saat yhteyden parhaiten sähköpostilla, jota ilman en osaisi ehkä enää elää.
Lehden ulkoasu:
Topias Rajajärvi
Kannen kuva:
Janette Hautaluoma Kuvattu Porissa Piukat Paikat -kuntosalilla.
Toimituksen osoite:
Larin Kyöstin tie 7, 00650 Helsinki
Mikä Curly?
Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja.
urly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, esimerkiksi viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret tekevät Curly-lehteä ja lyhytelokuvia. Samalla he oppivat mediataitoja, esimerkiksi valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee nuorisotyön ja viestinnän ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta www.curly.fi.
Toiminnanjohtaja:
Ira Kinnunen 041-5336542 ira.kinnunen@curly.fi
Puheenjohtaja:
Kaija-Leena Sinkko kaija-leena@sinkko.pp.fi
Painopaikka:
Hämeen Paino Oy, Forssa www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.
C
iirrätkö, kuvaatko tai kirjoitatko? Tuntuuko, että haluaisit jonkun muunkin lukevan juttujasi kuin pikkusisaresi salaa? Kaipaatko tekemistä ja uusia kavereita? Jos vastasit edes yhteen kohtaan "kyllä", olet juuri löytänyt luovuudellesi kanavan. Curly julkaisee juttuja, kuvia ja tarinoita neljä kertaa vuodessa lehdessä sekä päivittää huippujuttuja myös sivuilleen. Kaikki aiheet ja ideat sekä valmiit jutut ja kuvat ovat tervetulleita! Etenkin sinä, 1318 -vuotias poika, laita näppäimistö laulamaan ja saa juttusi julki. Lisätietoa: peppi.tervo@curly.fi Ps. Opettajat, harrastusryhmät ja järjestöt, tarjotkaa tekin juttujanne! Varsinkin, jos ne ovat nuorten itsensä kirjoittamia!
P
Curly-lehti kaipaa uusia kirjoittajia ja toimittajia!
WWW.CURLY.FI 1/2009 CURLY
3
silppuri...
Lapseni julisti vastikään olevansa pesunkestävä fruittari. Mikä ihme on fruittari? Liittyykö tämä jotenkin hedelmiin? Vai haluaako nuoreni ruveta syömään vain tietynlaista ravintoa?
Hedelmätiskimutsi? Sanotaan, että fruittari ja metroseksuaali ovat sama asia, eli poika siis pitää huolta ulkonäöstään ja haluaa pukeutua tyylikkäästi. Kuitenkin fruittarius riippuu myös iästä. Joissain piireissä kohistaan, että 13-19 -vuotiaiden joukossa fruittarius on samaa pojille, mitä pissikset ovat tytöille. Nuoremmat tuskin enää tietävät, mikä oikea fruittari on. Kärjistetysti voisi sanoa, että Kamppia kutsutaan Helsingissä hedelmäkulhoksi, sillä suuri määrä uuden aallon fruittareita on pesiytynyt sinne. Oikeita fruittareita on kuitenkin vaikeaa löytää, ja he eivät julista aatettaan julkisilla paikoilla. Lacoste, bling bling -korut ja gangsta-rap eivät tee nuoresta fruittaria, vaikka hän niin tahtoisi ajatella. Esimerkiksi näistä ominaisuuksista tunnistaa kuitenkin nuoremman polven fruittarit. Oikea fruittarius on muutakin kuin ulkonäköä. Suosittelemmekin sinua selittämään lapsellesi, mikä oikea fruittari on, ennen kuin hän ajautuu wannabe-fruittariksi.
TEKSTIT: LINDA JAKOBSSON, KIRSI RAITARANTA, KAARINA UIMONEN, PAULIINA KOPONEN, INEZ KAUKORANTA I KUVITUSKUVA: PAULA N.
KYSY NUORELTA, NUORI VASTAA
Olemme mieheni kanssa iltaunisia. Kun me käymme nukkumaan, lapseni avaa tv:n tai huudattaa stereoita, vaikka seuraavana aamuna olisi aikaisin koulua. Miksi nuoret valvovat? Jonkin opaskirjan mukaan nuoret, jos ketkä, tarvitsevat unta!
Unikeko-62 Nuoret valvovat, sillä samalla kun unen tarve lisääntyy, niin sisäinen kello siirtyy myöhempään. Herääminen kahdeksan aamuihin kouluun on aivan kohtuutonta! Toisaalta myös sosiaalinen elämä saattaa kärsiä, jos nukkumaan on mentävä, kun vanhemmat niin käskevät. Parhaat mese-keskustelut käydään juuri yöaikaan. Nuorta kannattaa myös valvoa, etteivät ainakaan päiväunet valvota häntä. Nuoren kannattaa antaa valvoa, mutta muistuttaa, että talossa asuu muitakin ihmisiä. Ostakaa nuorelle MP3-soitin ja asuttakaa hänet mahdollisimman kauas omasta makuuhuoneestanne, niin nuoren yöelämän äänet eivät häiritse teitä.
Lapseni ei enää tunnu tajuavan järkipuhetta. Miksi aina pitää vastustaa?
Kiiski Älä huolehdi, vastustaminen on vain osa nuoren kasvua. Vastustaminen kehittää identiteettiä. Toisaalta myös vanhempien pyynnöt ovat välillä myös kohtuuttomia, jolloin vastustaminen on aivan luonnollista. Nuoren pitää saada oppia virheistään silloinkin, vaikka nuori itse tietäisi jo etukäteen alitajuisesti tekevänsä virheen.
HUOMIO! HALUATKO NUORILTA REHELLISEN VASTAUKSEN MIELTÄSI ASKARRUTTAVAAN KYSYMYKSEEN? LÄHETÄ KYSYMYKSESI SÄHKÖPOSTITSE OSOITTEESEEN CURLY@CURLY.FI. SE VOI PÄÄTYÄ TÄLLE PALSTALLE.
CURLYN NUORET LÄHETTIVÄT VIDEOKIRJEEN KAMBODZHAAN
urlyn nuoret kertoivat kambodzhalaisille nuorille, millaista elämä Suomessa on ja kyselivät ikätovereiltaan heidän elämästään. Syksyn aikana Curlyn mediaryhmäläiset tutustuivat Kambodzhan nuorten elämään ja tuottivat Kambodzhaan oman videotervehdyksensä. Videotervehdyksessä viisi 14-20 -vuotiasta vantaalaista ja helsinkiläistä nuorta esittelevät omaa elämäänsä, kotimaataan sekä kysyvät kambodzhalaisilta nuorilta heidän elämästään. Videotervehdyksen vastaanottavat kaksi kambodzhalaista nuorten ihmisoikeusryhmää. Taksvärkki ry:llä on meneillään Kambodzhassa kehitysyhteistyöhanke, joka kannustaa paikallisia nuoria toimimaan omissa kylissään aktiivisesti ihmisoikeuksien puolesta. Rajusta sisällissodasta 1970-luvulla kärsineessä maassa ihmisoikeudet eivät vieläkään toteudu. Monet lapset ja nuoret eivät pääse kouluun ja osa heistä joutuu vaaralliseen työhön auttaakseen ansaitsemaan perheensä elantoa. Osa nuorista jopa myydään orjatyöhön rikkaille kaupunkilaisille. Lue lisää Taksvärkki ry:n työstä Kambodzhan nuorten parissa: www.taksvarkki.fi/kambodzha ja www.taksvarkki.fi > kehitysyhteistyö
C
CURLY-SARJIS: Terveys ennen kaikkea
KAARINA UIMONEN I ANNANTALON SARJAKUVATYÖPAJA
4
CURLY 1/2009 WWW.CURLY.FI
...silppuri
ITSETUNNON LAMA
osmetiikkavalmistaja Doven kesäkuussa 2008 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten 15-17 -vuotiaiden tyttöjen itsetunto on Pohjoismaiden alhaisin. Tutkimuksessa selvitettiin vallitsevien kauneusihanteiden vaikutusta nuoriin tyttöihin ja itsetuntoon liittyviä seikkoja. "Suunta on huolestuttava. Tutkimus kertoo, että 15-17 -vuotiaat tytöt alkavat laihduttaa yhä nuorempina ja suhtautuvat itseensä muutenkin hyvin kriittisesti", kertoo tutkimussuunnittelun johtaja Sylva Vahtera. Tutkimuksen inspiroimina keskustelimme ystäväpiirissäni kauneuden käsitteestä ja niistä seikoista, jotka meidän mielestämme tekevät ihmisestä kauniin. Pohdimme myös itsetuntoon liittyviä kysymyksiä, kuten Miten itsetuntoa voi parantaa, ja Mitä itsetunto oikeastaan edes on. Pitkän ja hedelmällisen, mutta myös eriävistä mielipiteistä koostuvan aivoriihen seurauksena päädyimme kuitenkin lopulta kaikki samaan melko yksinkertaiseen johtopäätökseen; Itsetunto on rohkeutta olla juuri sitä mitä on. Itsetuntoa on olla oma itsensä. Kuulostaa helpolta, eikö niin? Usein se ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Joskus pelkäämme epäonnistumisia, negatiivisia vastoinkäymisiä ja torjutuksi tulemista ja alamme käyttäytyä sellaisella tavalla, jolla uskomme välttävämme noita tilanteita. Huomasimme, että ihmisen kaksi suurinta pelkoa ovat nimeltään En kelpaa ja Minua ei rakasteta. Kukaan ei halua joutua tilanteeseen, jossa kokee joutuvansa muuttamaan itseään ja käytöstään, jotta kelpaisi paremmin, jotta sopisi ryhmään, jotta tulisi rakastetuksi ja tuntisi itsensä ainutlaatuiseksi ja tärkeäksi. Valitettavan moni kuitenkin tuntee tarvetta olla jotain fiksumpaa, kauniimpaa ja parempaa mitä jo on. Miksi juuri nuorten itsetunto on näyttänyt kokeneen kolauksen? Nuoruus on kaiken kaikkiaan hyvin hämmentävää murrosaikaa, jonka aikana ajatusmaailma muuttuu paljon. Joskus muutos tapahtuu sellaisella vauhdilla, ettei itsekään pysy perässä. Moni kyselee itseltään vielä varhaisaikuisuudessa kysymyksiä kuten "Kuka minä olen" ja "Mikä minut määrittää". Luottamus itseen kuitenkin yleensä kasvaa iän ja elämänkokemusten karttuessa, mutta arvelimme, että itsetuntoa voi myös kehittää itse. Pieni mielikuvaharjoitus päivittäin on erinomaista harjoitusta ja mielekästä terapiaa! Mieti kaikkia hyviä puoliasi ja muistele niitä kauniita asioita, joita sinulle on sanottu. Ajattele onnistumisiasi. Muistuta itsellesi, että olet ainutlaatuinen. Siirry mielikuvaharjoittelun jälkeen tekoihin! Hankkiudu tilanteisiin, joissa kohtaat uusia ihmisiä. Aloita esimerkiksi uusi harrastus, käy konserteissa ja muissa tapahtumissa, osallistu vapaaehtoistyöhön tai johonkin projektiin. Voit tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin. Juttele rohkeasti muiden kanssa. Laajennat niin maailmankuvaasi ja saat uutta perspektiiviä oman minäkuvasi hahmottamiseen. Vahvista onnistumisen tunnettasi. Aseta itsellesi henkilökohtaisia tavoitteita. Kun saavutat tavoitteesi, koet onnistumisen tunnetta, joka vahvistaa itsetuntoasi. Ota hoidettavaksesi vastuullisia tehtäviä. Niistä suoriutuminen tuo sinulle lisää itseluottamusta. Liitä arkeesi liikuntaa. Liikunnasta saat paremman kunnon lisäksi myös muitakin etuja. Raitis ulkoilma virkistää mieltä ja kehoa. Sisätiloissakin harrastetun liikunnan jälkeen olo on energinen ja hyvä. Samalla tunnet tehneesi jotain hyödyllistä. Älä siis erehdy antamaan itsellesi vähempää tunnustusta, kuin minkä olet ansainnut. Toimi sen sijaan! Tee mielikuvaharjoituksia, suhteuta asioita uudestaan, vahvista onnistumisen tunnettasi ja huomaat hiljalleen, millainen juuri sinä olet ja miksi se on niin mahtavaa. Kun pidät itsestäsi huolta, arvostat minuuttasi ja nautit omasta seurastasi, todennäköisesti keräät myös enemmän ihmisiä ympärillesi. Jos ystävieni johtopäätös itsetunnon määrittämisestä oli aluksi hieman ristiriitainen, niin mielipide kauneudesta oli yksimielinen. Kaunis ihminen on itsevarma, kohtelias, epäitsekäs ja positiivinen. Kaunis ihminen puhuu ja käyttäytyy kauniisti, on luottamuksen arvoinen ja auttavainen, ja mikä tärkeintä, on sujut itsensä kanssa. Joka ikisellä ihmisellä on siis avaimet aitoon kauneuteen. Aidoin ja puhtain kauneus kumpuaa ihmisen sydämestä. Doven tutkimukseen osallistuneet naiset antoivat tuleville naissukupolville itsetuntoon ja kauneuteen liittyvän neuvon: Arvosta piirteitä, jotka tekevät sinusta ainutlaatuisen. Se on kiistattomasti paras kauneusvinkki, jonka olen koskaan saanut.
LINDA JAKOBSSON
K
WALT DISNEYN ELOKUVIA ORIONISSA
K
avan eli Kansallisen audiovisuaalisen arkiston lapsille suunnatut elokuvasarjat jatkuvat maaliskuussa Walt Disneyn animaatioilla. Elokuvasarja liittyy Taidemuseo Tennispalatsin kevätnäyttelyyn, Walt Disney ja Euroopan taide. Näyttely rinnastaa toisiinsa Walt Disneyn (19011966) studion alkuperäisiä materiaaleja ajan eurooppalaiseen taiteeseen. Disneyn ensimmäinen täyspitkä animaatio Lumikki ja seitsemän kääpiötä valmistui Technicolor-väreissä vuonna 1937. Disneyn päähänpinttymää pitkästä animaatiosta pidettiin hulluna, ja neljä vuotta kestänyt jättihanke oli välillä vaarassa kaatua budjetin ylittyessä. Animaatiosta tuli suurmenestys, mikä perustuu pitkälti Disneyn oivallukseen tuoda Lumikin rinnalle muita rinnakkaisia toimijoita, kuten veitikkamaiset kääpiöt ja ilkeän kauhistuttavan noidan. Disneyn 1930-luvulla luoma menestyskonsepti on yhä käytössä tämän päivän animaationtekijöillä.
WALT DISNEY YLEISÖNÄYTÖKSET
SU klo 16 edeltää Taidemuseon perheopastukset klo 14. Lisätiedot www.kava.fi.
MUUT ELOKUVANÄYTÖKSET
Tiedustelut ja ilmoittautumiset koululaisnäytöksiin kirsi.raitaranta@ kava.fi. Orionin koululaisnäytökset alkavat klo 10. Elokuviin kuuluu Mediakasvatuskeskus Metka ry:n tuottama opetusmateriaali, jonka avulla elokuvaa voidaan käsitellä koulutyön ohessa. Elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15, pääsyliput 2 euroa. Jokaista 15 oppilasta kohden yksi aikuinen ilmaiseksi. Järjestää Kansallinen audiovisuaalinen arkisto.
KEIKKARAPORTTI: JAMES BLUNT
14.
helmikuuta 2009 moni tuli viettämään Hartwall Areenalle ystävänpäivänsä lähes täysinäiseen konserttihalliin ajatellen kuulevansa James Bluntin rakkausballadeja, mutta luvassa oli hieman räväkämpi show. Siiri Nordinin hoidettua lämmittely, James Blunt aloitti esityksen rohkeasti kappaleella, jota ei ole levytetty. Keikan loppuvaiheessa Blunt loikkasi lavalta alas ja juoksi permannon halki aivan hallin takaosaan saakka läimäytellen matkalla "ylävitosia" faneilleen. Sitten hän kipusi tekniikka-aitaukseen rakennetulle pienelle lavalle, jossa jatkoi sekä laulamistaan että yleisön laulattamista. Suurta intoa täynnä ollut James nauratti yleisöä keikallaan moneen otteeseen! James Bluntin musiikki oli uskomattoman kuuloista noin isoissa tiloissakin ja ei voi muuta kuin ihmetellä, kuinka kenestäkään voi lähteä niin omaperäinen ääni. Konsertti oli mahtava kokemus ja toivottavasti James Blunt tulee taas pian Suomeen!
Kirjoittaja on elämännälkäinen nuori nainen, ylioppilas ja kulttuurituotannon opiskelija.
WWW.CURLY.FI 1/2009 CURLY
5
Jokaisella nuorella on oikeus aikuiseen, joka jeesaa
Tämä juttu on juuri sinulle, joka surffaat netissä. Sinulle, joka välillä kaipaat lohdutusta ja aikuista kuuntelemaan huolia.
uoret liikkuvat yhä aktiivisemmin Internetissä. Koneet ja nopeat Internetyhteydet ovat yleistyneet viimeisen viiden vuoden aikana ja samalla Internetissä nuorille tarjottavat palvelut ovat lisääntyneet. Nuoruuden vastamäen ongelmat eivät ole kuitenkaan vähentyneet ja kaipuu keskustella luotettavan aikuisen kanssa on vain lisääntynyt. Tätä kertovat ainakin Nyyti ry:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton tilastot.
N
TEKSTI: PEPPI TERVO I KUVA: CURLYN LEHTIRYHMÄ
Nyytin vapaaehtoistyöntekijät, jotka on koulutettu juuri tällaiseen nettityöhön. Vaikka Nyyti on tähän asti keskittynyt yliopisto-opiskelijoihin, on heillä nyt alkamassa myös lukiolaisille, ammattikoululaisille ja ammattikorkeakoulunuorille Elämäntaitojen kurssi.
Puhelinlangat laulavat
Vaikka puhelimet soivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton puhelinpäivystyksessä aktiivisesti, näkyvät nuoriin kohdistuvat onnettomuudet niissä selvinä piikkeinä. Esimerkiksi koulusurmat ovat tuoneet noin 200 lisäpuhelua MLL:n puhelinpalveluun normaaliin verrattuna. Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien netti- ja puhelinpalveluiden päällikkö Anne Ryhänen muistuttaa kuitenkin, että tällöinkin nuoret haluavat keskustella heidän omiin elämiinsä liittyvistä asioista, sekä esittää aikuisille kysymyksiä. -13-18 -vuotiaita nuoria haastaisin uskomaan siihen, että elämän kiemuroista ei tarvitse selvitä yksin. Jokaisella nuorella on oikeus aikuiseen, joka jeesaa, sanoo Anne Ryhänen. -Joskus aikuinen ei ymmärrä pysähtyä, joskus aikuinen ei usko kuulemaansa, koska se saattaa olla kova pala (teema saattaa osua liian lähelle) tai oman nuoren kipua on vaikea uskoa. MUTTA: näissäkin tilanteissa, yritä uudestaan. Ja katso ympärillesi, ketä muita siellä näkyy, Ryhänen kannustaa ja muistuttaa nuoria.
Oletko yksinäinen? Tuntuuko, että seinät kaatuvat päälle?
2000-luvulla varsinkin tyttöjen pahoinvointi on lisääntynyt. Tämä tulee ilmi Mannerheimin Lastensuojeluliiton puhelinpalvelun pitämästä tilastosta. Myös Helena Partinen, Nyyti ry:n toiminnanjohtaja, tunnustaa tämän tiedon todeksi. Hänen mukaansa psyykkinen oireilu on lisääntynyt ja yhä nuorempia ihmisiä on työkyvyttömyyseläkkeellä. Helena Partisen mukaan tähän vaikuttavat juuri nuorten elämän perusvalmiuksien katoaminen: Elämästä on tullut nuorille suorittamista ja selviytymistä. Vanhemmat eivät jaksaa pitää lapsistaan huolta, ja tällöin lapsilta ja nuorilta jäävät peruselämäntaidot oppimatta. Enää ei tunnuta tietävän milloin pitäisi levätä, liikuntaa ei harrasteta tarpeeksi ja ruuasta haetaan turvaa ja iloa. Partisen mukaan osa nuorista tarvitsee opastusta jopa perushygienian hallitsemiseen ja sosiaalisten taitojen kartuttamiseen. Nyyti ry:n mukaan joka toinen vuonna 2008 yhteyttä ottanut nuori koki elämän tilanteensa vaikeaksi tai hyvin vaikeaksi. Stressi, väsymys, seurustelu ja esimerkiksi koulukiusaaminen nousivat esille Nettiolkapään yhteydenotoissa. Näistä kaikista yhteydenotoista Nyyti ry on ohjannut ammattiapuun yli 1700 nuorta. Nyyti ry:n nettiryhmissä puhuttavat samat asiat; seurustelu ja yksinäisyys. Kuka tahansa voi lukea näitä palstoja, mutta voidakseen kommentoida tarvitsee rekisteröityä Nyyti ry:n nettiryhmään. Ryhmiä ohjaavat
annerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa nuorille esimerkiksi puhelin-ja nettipalveluita, joissa nuorille vastataan heitä askarruttaviin kysymyksiin henkilökohtaisesti. MLL tekee myös nettinuorisotyötä partioimalla esimerkiksi Habbo-hotellissa ja järjestämällä juttelutunteja Irc-galleriassa. Lisäksi MLL järjestää kouluille tukioppilastoimintaa ja näin jalkautuu nuorten pariin myös nettimaailiman ulkopuolella. Lisätietoja: www.mll.fi/nuorille
M
yyti ry on tarjonnut virtuaalista olkapäätä nuorille Internetissä vuodesta 1995 saakka, ensin sähköpostitse ja vuodesta 2003 netissä. He järjestävät myös eri teemojen ympäriltä nettiryhmiä, joihin nuori voi hakeutua keskustelemaan esimerkiksi yksinäisyydestä tai seurustelusta. www.nyyti.fi
N
WWW.CURLY.FI 1/2009 CURLY
7
Onksul heittää röökii?
Alaikäisten nuorten tupakointi on mielipiteitä jakava asia. Haastattelin tupakoivaa nuorta, tupakoivan nuoren vanhempaa ja tupakoimatonta nuorta.
PAULIINA MARJANEN I KUVA: CURLYN LEHTIRYHMÄ
TUPAKOIVA NUORI, 15V.
Kuinka kauan olet tupakoinut?
- Olen tupakoinut noin puoli vuotta.
TUPAKOIMATON NUORI, 16V.
Mitä mieltä olet alaikäisten nuorten tupakoimisesta?
- En valitse seuraani sen mukaan. Tupakoiminen on yhdentekevää minulle.
TUPAKOIVAN NUOREN VANHEMPI, 41V.
Minkä ikäinen tupakoiva lapsesi on?
- 15-vuotias.
Miksi aloitit tupakanpolton?
- No siihen on vaikea sanoa yhtä syytä. Aloittaessani lähes kukaan ystävistäni ei polttanut, enkä kokenut tupakoimista tapana päästä mihinkään porukkaan tms. Kaiketi ajattelin tupakoimisen olevan tapa tehdä jotain itseni kanssa, sellaiseksi omaksi jutuksi tavallaan. Joku asia, jota tehdä aina, kun tuntui siltä, että elämä potkii päähän. Ennen kuin aloitin tupakoinnin ajattelin, että minä tiedän paremmin, ja että tupakointi on typerää touhua. Syy tupakoinnin aloittamiseen kiinnostaa varmasti monia, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Valitettavasti sitä ei vaan pysty kertomaan niin yksiselitteisesti. Itse olin aikoinaan varma, etten jää koukkuun tupakkaan, enkä oikeasti tupakoi, mitä nyt silloin tällöin. Vähitellen sen huomasi, että tupakkaa oli pakko saada, ja siitä tuli tavallaan tapa, että on se rööki kädessä.
Miten sait kuulla lapsesi tupakoinnista?
- Hän itse kertoi.
Onko sinulla monia tupakoivia alaikäisiä ystäviä?
- Kyllä on.
Miten suhtaudut asiaan?
- Kovasi pettynyt olen.
Oletko itse koskaan polttanut tai maistanut tupakkaa?
- Kyllä olen polttanut.
Miksi luulet niin monien alaikäisten nuorten aloittavan tupakanpolton?
- Luulen, että siinä on jotain mielikuvaa jostain kuuluvuudesta johonkin yhteisöön tai ryhmään tupakan kautta. Luultavasti myös kapinaa. Yhdellä sanalla kiteytettynä: Tyhmyydestä.
Pitäisikö mielestäsi tupakkalakia tiukentaa ja uskotko sen vaikuttavan nuorten tupakoimiseen?
- Miten sitä voisi tiukentaa enempää ? En usko sen vaikuttavan juurikaan. Nuoret saisivat tupakkaa käsiinsä halutessaan kuitenkin.
Miten aiot yrittää vaikuttaa lapsesi tupakoimiseen?
- Vaikutusmahdollisuuksia ei taida olla muita kun valistaminen ja jutteleminen. Lisäksi lopetan kuukausirahan maksamisen lapselleni, sillä en halua rahoittaa tupakan polttamista. Lapsi saa kuitenkin rahaa jos tarvitsee esimerkiksi välipalaan.
Miksi luulet niin monien alaikäisten nuorten aloittavan tupakanpolton?
- Luultavasti se alkaa pikkuhiljaa. Aluksi seuratupakoimisella ja sitten pikkuhiljaa huomaa jääneensä koukkuun.
Tietävätkö vanhempasi?
- Kyllä tietävät.
Miten he suhtautuivat?
- Rauhallisemmin kuin olisin luullut. Tietenkin he haluavat, että lopetan ja koettavat kaikin keinoin edesauttaa sitä.
Tupakoivan nuoren ohje vanhemmille:
Jos epäilet alaikäisen lapsesi polttavan tupakkaa, kannattaa kysyä häneltä suoraan, eikä vihjailla asiaa kyselemällä: 'Miksi haiset tupakalle' tms. Lapsesi saattaa haluta kertoa asiasta sinulle, muttei uskalla tai osaa. Jos lapsesi tunnustaa asian sinulle itse, hän on toiminut erittäin rohkeasti. Tupakoimisesta kertominen vanhemmille on monille koko polttamisen vaikein asia. Jos saat lapsesi kiinni tupakoimisesta, koeta rauhallisesti jutella hänen kanssaan asiasta. Huutaminen tai 356 päivän aresti ei luultavasti auta asiaa mitenkään. Voit auttaa lastasi pääsemään irti tupakasta vain kannustamalla ja tukemalla häntä. Tupakoinnin lopettamisen päätös lähtee nuoresta itsestään; jos hän ei itse sitä tarpeeksi halua, uhkaileminen ei valitettavasti auta. Nuori yleensä tietää tupakoinnin vaarat ja haitat, joten terveystiedon tunnin kertaaminen ei myöskään ole avuksi. Paras asia olisi istua lapsen kanssa alas ja jutella asiasta ilman moralisointia tai suuttumista. Oman lapsen tupakoimista ei kannata vähätellä, vaikka sen uskominen saattaakin olla vaikeata. Kukaan ei liioittele tupakoimistaan omille vanhemmilleen, joten usko lastasi, jos hän kertoo tupakoimisen olevan ongelma ja kannusta häntä lopettamisessa.
Ajatteletko koskaan itse lopettavasi tupakoimisen?
- Kyllä, koko ajanhan sitä miettii.
Onko suhtautumisesi tupakoiviin alaikäisiin nuoriin muuttunut alettuasi itse polttamaan?
- No tavallaan tietenkin, kyllä sitä ymmärtää itse paremmin, mitä toisen päässä liikkuu. Sellainen tupakoiminen, joka aloitetaan nuorena siksi, että pitää todistaa jotain, tuntuu edelleen naurettavalta. Tavallaan se on hirveätä haaskausta. Tupakka ainoastaan koukuttaa, vie rahaa ja pahentaa terveyttä, joten on sääli, että joku tekee jotain sellaista itselleen muiden takia.
Päihdetyöntekijän kommentti:
On olemassa myös niitä nuoria, jotka eivät tunne tupakan haittoja tai vaaroja. Moni ehkäisevän päihdetyön menetelmä korostaa vääristyneesti myöhempiä vaikutuksia, mutta vaikutukset nuoren kehoon tänään, tässä ja nyt eivät ole tiedossa. Tämä tulisi muistaa. Nuorta kannattaa tukea lopettamiseen hakemalla tarvittaessa myös ulkopuolista apua. Netistä löytyy paljon tietoa, johon voit tutustua yhdessä nuoren kanssa, esimerkiksi http://www.fressis.fi/ ja http://www.tupakoinninihanuus.com/ . On tärkeää, että nuori huomaa itse, mitä haittoja tupakoinnista seuraa. Lisäksi mahdollisuus palkintoon tupakoinnin lopettamisen jälkeen ei ole pahasta. Toki siis oma terveyskin on porkkanana, mutta voisivatko vanhempi ja nuori yhdessä keksiä jotain, jos nuori on esimerkiksi vuoden tupakoimatta ? Tällöin nuorella olisi tavoite, johon tähdätä.
8
CURLY 1/2009 WWW.CURLY.FI
CURLY-SARJIS: If You Smoke...
JARO KOSKI I ANNANTALON SARJAKUVATYÖPAJA
Tilaa ilmaista lisätietoa kasvissyönnistä! Lähetä tekstiviesti numeroon 050 344 9524. Kirjoita viestiin INFO sekä oma nimesi ja osoitteesi. Infopaketissa on mm. jäsenlehti Vegaian näytenumero! Vegaaniliiton jäseniksi voivat liittyä kaikki kiinnostuneet ruokavalioon ja muihin kulutustapoihin katsomatta. w w w. v e g a a n i l i i t t o. f i
LUONTO-LI ITTO RY HAKEE VARAINHANKKIJOITA
TUPAKKA
· · tupakointi heikentää ihon terveyttä ja lisää aknen riskiä. tupakointi vaikuttaa luuston tiheyteen ja pituuskasvuun heikentävästi. tupakointi nuorena estää keuhkojen normaalin kehittymisen, mikä heikentää kuntoa ja suorituskykyä. varhain aloitetun tupakoinnin on todettu lisäävän alkoholismin ja ylipainon (tupakointi ei ole hyvä laihdutuskeino) riskiä. tupakoinnin on todettu aiheuttavan masentuneisuutta, koska aivojen aineenvaihduntaan tulee häiriöitä. hampaat ja sormet kellastuvat, hengitys ja vaatteet haisevat. tupakkatuotteet heikentävät suun terveyttä. tupakkatuotteet vaikuttavat sydän- ja verenkiertoelimistöön (mm. verisuonten kalkkeutuminen, syke nousee, verisuonet supistuvat, ääreis- ja pintaverenkierron heikentyminen), mikä heikentää suorituskykyä ja elimistön palautumista. nikotiiniriippuvuus syntyy jo parissa viikossa, vaikka et polttaisi joka päivä. Riippuvuuden syntyessä aivoissa tapahtuu pysyviä muutoksia, jotka saavat sinut haluamaan lisää nikotiinia.
Muirin taival Nuuksio 3.4.4. ja 10.11.4.2009
Muirin taival on yli 15vuotiaille nuorille tarkoitettu vaelluksenomainen matka auringonnoususta auringonlaskuun. Se on matka ilman määränpäätä, karttoja, kompasseja ja kelloja. Taival on kulkua sinne, minne vaistot osallistujia johdattavat, luonnon ja omien kehojemme rytmien ohjaamina. Loput on pelkkää arvoitusta. Tapaamme Nuuksiossa Tikankolon kämpässä retkeä edeltävänä iltana (3.4. tai 10.4.), koska taipaleelle lähdetään jo aamulla ennen auringonnousua. Paluu Helsinkiin seuraavana iltana taipaleen päätyttyä. Ilmoittaudu 27.3. mennessä! Hinta 15 euroa (ei sisällä matkakustannuksia)
·
·
·
· · ·
Nuorten Luontotalo
puh. 09-310 89038
·
Circus at Dawn sirkusta aamunkoitteessa
Helsinki Espoo -akselilta ponnistava Circus at Dawn on ollut kasassa vuodesta 2007. Bändi on ehtinyt tehdä kaksi demoa ja tammikuussa 2009 bändi julkaisi kaksi biisiä sisältävän omakustanne-EP:n.
TEKSTI: ENNI LEHTOVAARA I KUVA: SAKARI PULKKA
Mistä nimi Circus at Dawn tulee?
Musiikilliset esikuvanne?
Bändin alkuaikoina oli tapana sopia treenejä viikonloppuaamuiksi. Bändin jäsenet eivät kuitenkaan osoittautuneet aamuihmisiksi ja toiminta muistutti erehdyttävästi jonkin sortin sirkusta, mistä nimi lähti myöhemmin kehittymään.
Miten kuvailisitte musiikkianne?
Melodista rokkia raskaalla otteella soitettuna. Omaa musiikkia on aina ollut vaikea kategorisoida, joten annamme tämän tehtävän mielummin kuulijoille.
Kauanko bändinne on ollut kasassa?
Jude ja Tuomas alkoivat rakentaa bändille biisejä vuoden 2006 lopulla ja Kimi sekä Juuso liittyivät kokoonpanoon kesällä, 2007 jolloin bändi sai nykyisen muotonsa.
Oletteko opiskelleet musiikkia vai itseoppineita soittajia?
Kimi: Mielestäni kovia rumpaleita ovat mm. Machine Headin Dave McClain ja Mnemic:in Brian "Brylle" Rasmussen. Suomalaisista rumpaleista haluan nostaa esille Mikko Kaakkuriniemen Von Hertzen Brothersista ja Sami Kuoppamäen, joka on yksi suomen arvostetuimmista rockrumpaleista. Tuomas: Bändeistä mm. Muse, Alice in Chains ja Stone Temple Pilots. Jude: Kuuntelen musaa laidasta laitaan ja tärkeintä on itse biisi, ja hyvä koukku. Loistavia bändejä ovat mm. Muse, Faith No More, System of A Down, Slipknot ja Children of Bodom.
Minne haluatte päästä soittamaan?
Haluaisitteko euroviisuihin edustamaan Suomea?
Nyt sinne on viime vuosina alkanut mennä bändejäkin mukaan, mikä on hienoa. Emme kuitenkaan näe, että meidän musiikkimme suuntautuisi sinne.
Mistä rokki alkaa ja mihin se loppuu?
Rokki alkaa asenteesta ja hyvästä fiiliksestä. Meille se tarkoitti aikoinaan Europen Final Countdownia ja Dingoa, joiden tahtiin on tullut kattiloita kolisteltua. Loppua ei näy.
Viimeiset sanat?
Tästä on hyvä jatkaa. Ja muistakaa tutustua materiaaliimme meidän myspace-sivustollamme! www.myspace.com/circusatdawn
Jude: Bänditoiminta lähti liikkeelle ala-asteen bändikerhosta ja siitä lähtien olen soittanut jatkuvasti eri kokoonpanoissa. Kitaraa ja laulua olen opiskellut lisäksi yksityistunneilla ja opistoissa. Tuomas: 78 -vuotiaasta asti kävin noin 10 vuotta pianotunneilla. Kitaran soittoa olen opiskellut kitaraopettajan johdolla sekä itsenäisesti. Kimi: Aloitin musiikkiharrastuksen pianonsoitolla ennen kouluikää. Rumpukapuloihin tartuin ensimmäistä kertaa ala-asteella ilmoittauduttuani koulun bändikerhoon salaa vanhemmiltani. Pianoharrastus jatkui aktiivisesti n. 10 vuotta, jonka jälkeen olen keskittynyt pääasiassa rumpuihin.
Ensin Tavastia, sitten Provinssirock ja hännän huipuksi Wembley. Eli ei tarvita kuin kolme keikkaa. *Naurua*
Suurin saavutuksenne tähän mennessä?
Tammikuussa julkaistu omakustanne-EP. Se nauhoitettiin Kokkolassa Jonas Olssonin studiolla. Levy sisältää biisit "Side by side" ja "Bitter to Sour".
Missä näette itsenne 50-vuotiaina?
Toivottavasti saadaan soittaa vielä silloinkin. Musiikki tulee aina olemaan olennainen osa elämäämme. Tämä on siitä hyvä harrastus, ettei tässä ole mitään ikärajoja. Eikä tästä hommasta ikinä irti pääse!
Kuinka biisinne syntyy?
Yleensä biisit tehdään soittimilla ensin runko ja riffit, ja siihen laulut päälle. Toisaalta joskus melodia määrittelee koko muun biisin rakenteen. Jude tekee biisien lyriikat pääasiassa.
JÄSENET: Jude- laulu, kitara Tuomas- kitara, taustalaulu Kimi- rummut Juuso basso
10
CURLY 1/2009 WWW.CURLY.FI
Ympäristö
Ystäviä myötä- ja vastoinkäymisissä
TEKSTI: LILJA RINTAMÄKI JA INKA MANNINEN
Atlas
KANSAINVÄLINEN MESTARITEOS NYT SUOMEKSI!
Morsianten sota (Bride wars) on romanttinen komedia, joka saa sekä nauramaan että itkemään.
Kartasto analysoi ympäristökysymyksiä ja esittää ratkaisuja. Mukana myös toteutettuja vaihtoehtoja maailman eri puolilta.
P
Tilaa nyt Ympäristöatlas hintaan 15
(ovh 19 )!
www.intokustannus.fi
arhailla ystävyksillä Livillä (Kate Hudson) ja Emmalla (Anne Hathaway) on yhteinen unelma. He haluavat pitää omat häänsä kesäkuussa Hotel Plazassa. Kun molemmat kihlautuvat unelmiensa miestensä kanssa ja alkavat toteuttaa hääunelmaansa, he joutuvatkin ongelman eteen. On tapahtunut kauhea erehdys, molempien häät ovat suunnitteilla samalla päivälle ja samaan paikkaan. Aiemmin toisiaan tukeneet ystävykset ovat nyt sodassa toisiaan vastaan. Tässä sodassa kaikki keinot ovat sallittuja. Roolisuoritukset ovat vakuuttavia, etenkin Emman ärsyttävää kaasoa Debiä esittänyt Kirsten Johnston onnistui hyvin. Positiivinen tunnelma peitti onneksi alleen hieman ennalta arvattavat juonenkäänteet ja musiikki vei mukanaan. Elokuva on keskinkertainen, mutta varsin mukavaa nautittavaa ystävän kanssa katsottavaksi.
Kirja-arvostelu
TEKSTI: LILJA RINTAMÄKI
Mikä onkaan todellista?
kuvitelmaa. Mike Pohjola on onnistunut saamaan kirjasta hyvän kokonaisuuden, joka synkkyydestään huomaamatta on hyvää luettavaa. Vaikka tarinat ovat hyvin erilaisia, ne käsittelevät kuitenkin pohjimmiltaan samankaltaisia asioita. Päähenkilöt joutuvat samanlaisten kysymysten äärelle. He kohtaavat sekä ystäviä että ongelmia, joille ei ole helppoa löytää ratkaisua. Vaikka nuori masentunut tyttö ei olekaan uusi kirjan aihe, on Pohjolan esikoisromaanissa jotakin uutta ja kiehtovaa.
K
adonnet kyyneleet on uusi nuorten kirja, joka yhdistää fantasian ja todellisuuden. Roosa on nuori tyttö jolla on kotona vaikeaa. Suurin osa kirjan tapahtumista tapahtuu kuitenkin muualla, ja onkin vain
Haastattelijat haastattelussa
Haastattelimme kahta erilaista toimittajaa heidän työstään ja selvitimme, miten lehti- ja radiotoimittajan työt eroavat toisistaan.
TEKSTI: ROSA SUOMINEN JA MIRA KOTAMÄKI
Voice-radiokanavan juontaja Elina Viitanen:
Kauanko olet tehnyt tätä työtä?
En ole tehnyt tätä työtä kovinkaan kauaa, olen tullut puolitoista vuotta sitten Voice TV:n puolelle harjoitteluun ja sitä kautta jotenkin ajautunut radion puolelle töihin. Radiossa olen työskennellyt vasta vuoden. Aikaisemmin olin Voice Radion illassa ja nyt siis aamulla Heräämössä.
Millainen on tavallinen työpäiväsi?
Normaalina työpäivänä kello herättää jo klo 3.50. Nousen saman tien, koska ei ole paljon varaa jäädä torkuttelemaan. Työt täällä alkavat viiden aikaan. Sitten juodaan tässä aamuteemme ja kahvimme, ja pikku hiljaa aletaan heittää läppää sekä katsomaan päivän aiheita. Jutut tulevat usein omasta elämästä. Me tehdään ajankohtaisohjelmaa eli paljon aiheita tulee myös mediasta ja iltapäivälehdistä. Sieltä me katsotaan Heräämön tiimin kanssa mitä tapahtuu Suomessa ja maailmalla ja valitaan aiheet, joista me halutaan puhua. Lähetys alkaa kuudelta. Silloin menemme studioon, josta tehdään samaan aikaan radio- ja tv- lähetystä. Kamerat siis kuvaavat meitä tv:hen ja kun laitamme biisin soimaan, sen musiikkivideo näkyy tv:stä. Lähetys kestää neljä tuntia, jonka aikana naureskelemme, puhumme ja yritämme sählätä ajan kanssa, koska yleensä tulee tosi kiire. Kun lähetys on loppunut, puhumme ja nauramme lisää. Välillä käymme syömässä ja sitten mietimmekin seuraavan päivän aiheita ja juttuja.
Mikä on vaikeinta työssäsi?
Tässä työssä pitää olla hirveästi ideoita ja uudistua koko ajan, ettei toistaisi samoja juttuja joka päivä. Pitää myös osata tiivistää, koska usein tulee tarinoitua ihan liikaa, kun jostain hyvästä jutusta alkaa puhua. Tiivistäminen on tosi haasteellista.
Millainen koulutustausta sinulla on?
Olen käynyt Turussa Diakonia ammattikorkeakoulussa neljän vuoden koulutuksen. Olen valmistunut medianomiksi.
Mitä muuta työhösi kuuluu?
Meillä käy vieraita melkein joka päivä eli se on aika tärkeä osa työtäni. Lähetyksen jälkeen suunnittelemme haastattelua ja sitä, mitä teemme haastateltavan kanssa. Usein meillä on haastattelu suorassa lähetyksessä. Otamme etukäteen tietenkin selvää, minkälaisesta tyypistä on kyse ja mitä asioita haluamme kysyä. Monesti me myös hassuttelemme vieraan kanssa.
Nimi: Elina Viitanen Ikä: 24 Unelmahaastateltava: Kuolleista Elvis tai Johnny Cash, elossa olevista Robbie Williams
Millainen on hyvä haastattelu?
Hyvä haastattelu on sellainen, että kaikilla on hyvä fiilis. Joskus se on tosi haastavaa, kun ei ehdi tutustumaan toiseen tai jutella etukäteen. Ihanteellinen tilanne on kuitenkin sellainen, että kaikilla on hyvä fiilis jo ennen kuin haastattelu alkaa. Monesti kuitenkin se hyvä fiilis tulee vasta, kun haastattelu on ohi. Sellainen haastattelu on myös hyvä, jos ei ole mitään tiettyjä rooleja, vaikka tietenkin haastattelijan tehtävä on kysellä, mutta se olisi sellaista keskustelunomaista.
Minkälaista taustatyötä haastattelu vaatii?
Pitää ottaa ennen haastattelua selvää, että tietää, mistä oikeasti puhuu. Haastateltavalle kaikkein pahin tilanne on, kun hän näkee toimittajasta, ettei tämä tiedä tai tätä ei kiinnosta. Jos vaikka artisti tulee promotoimaan uutta levyään ja toimittajalta on kaikki faktat hukassa, se on tosi kurjaa. Pitää myös miettiä, mihin asioihin haluaa tarttua, koska yleensä aikaa ei ole paljoa. Jokaisen haastateltavan kanssahan voisi puhua vaikka tunteja.
"HAASTATELTAVALLE KAIKKEIN PAHIN TILANNE ON, KUN HÄN NÄKEE TOIMITTAJASTA, ETTEI TÄMÄ TIEDÄ TAI TÄTÄ EI KIINNOSTA."
Mitä teet haastateltuasi?
Haastattelun jälkeen tekisi mieli rupatella lisää ja vähän tässä ehtiikin jutella, mutta aina jää harmittamaan, kun aika loppuu kesken. Kun haastattelu on nauhoitettu, leikkaajat editoivat sen ja se laitetaan nettiin. Silloin kun haastattelu on suora, niin silloinhan sille ei voi enää lähetyksessä tehdä mitään, vaan se on siinä. Jos radiohaastattelu tehdään etukäteen, se puretaan koneelle, editoidaan ja katsotaan, mitä kohtia siitä käytetään lähetyksessä. 12 CURLY 1/2009 WWW.CURLY.FI
Demin toimittaja Julia Thurén:
Kauanko olet tehnyt tätä työtä?
No, mä oikeastaan aloitin toimittajan avustajana eli freelancerina noin kuusi vuotta sitten Turun Sanomissa. Tein alussa tosi pieniä juttuja ja sitten sen jälkeen olen laajentanut eri lehtiin. Demiin aloitin kirjoittaa kesällä 2008. Ensin kirjoitin avustajana ja tammikuussa minut vakinaistettiin tänne toimittajaksi. Sen jälkeen olen tehnyt päivätyötä. Täällä Demissä mä olen ollut vähän sellainen sekatyöläinen ja tehnyt monenlaisia juttuja verrattuna muihin toimituksessa oleviin. Mä itse tykkään tehdä kaikkia suhdejuttuja ja haastatella ihan tavallisia nuoria. Nyt olen tehnyt aika paljon julkkisjuttuja. Lähden ensi tiistaina New Yorkiin Himoshoppaajan salaiset unelmat (Confessions of a shopaholic) -elokuvan lehdistötilaisuuteen. Ensin menen pressinäytökseen katsomaan elokuvan ja sitten lehdistötilaisuuteen, jossa tapaan näyttelijät. Teen myös ihan tavallisia juttuja, joihin ei tarvitse haastatteluja. Esimerkiksi Demissä meillä on sellaisia palstoja kuten Kysy systeriltä, johon olen koonnut lukijoiden kysymyksiä ja editoinnut niitä.
Mitä muuta työhösi kuuluu?
Ideointi kuuluu työhöni aika paljon. Se on ehkä vähän huonokin puoli toimittajan työssä, koska joskus ideointi jää päälle myös vapaa-ajalla. Jos saa vaikka hyvän idean jostain keskustelusta, saattaa kaivaa puhelimen esiin ja kirjoittaa sinne muistiin. Seuraavana päivänä saattaa ajatella, että "ei tää ollutkaan niin hyvä idea". Idea saattaa syntyä vaikka silloin, kun kävelee kadulla ja näkee jotain jännää. Toimittajan työhön kuuluu myös toisten lehtien lukeminen, koska sieltä saa juttuideoita ja pysyy ajan tasalla.
Millainen on hyvä haastattelu?
Hyvä haastattelu on sellainen, että haastateltava haluaa olla haastateltavana ja kertoa omia vastauksiaan ja ajatuksiaan avoimesti. Toimittajalta se vaatii sitä, että on ystävällinen, eikä tivaa asioita. Hyvä haastattelutilanne on sellainen, jossa kummallakin on mukava olo, eikä ole kiire. Hyvään haastatteluun kuuluu myös se, että keksii kysymyksiä myös lennosta, mutta on miettinyt ehkä jutun rakennetta jo etukäteen.
Mikä on vaikeinta työssäsi?
Joskus haastateltavien löytäminen on tosi vaikeaa. Kerran mun piti tehdä juttu, jossa pojat puhuvat seksistä ja siitä, millainen tytön pitäisi olla siinä, että voiko olla päällekäyvä vai sievistelijä. Siihen oli älyttömän vaikea löytää kahta poikaa, jotka suostuvat kertomaan asiasta. Onneksi tuollaisissa tapauksissa voidaan käyttää vain etunimiä eikä tarvitse kuvia, joten lopulta löysin kaksi poikaa, jotka edes suostuivat keskustelemaan asiasta. Välillä haastateltavien etsiminen on sellaista kavereiden kavereilta kysymistä, mikä ei ole tietenkään niin hyvä juttu. Jos tehdään jotain intiimimpää, niin on hyvä, ettei mene vain bongaamaan jotain tyyppiä kaupungilta. Jos tehdään haastattelua vaikka jostain harrastuksesta, voidaan soittaa suoraan harrastusliittoon ja kysyä sopivia haastateltavia. Pikkuveljeni on 17-vuotias ja kun tarvitsen nuoria haastateltavaksi, saatan kysyä häneltä ja hänen kavereilta. Myös Demi.fi-sivustolla voi laittaa sellaisen "hälyn" eli sinne voi laittaa vaikka että kerro outoudesta, ja sen jälkeen ihmiset vastaavat, mikä on niiden mielestä outoa. Jos kertojat ovat laittaneet yhteystietonsa, voin soittaa niille tarvittaessa. Demin omat nettisivut ovat siis tosi kätevä juttu.
Minkälaista taustatyötä haastattelu vaatii?
Välillä haastattelu vaatii tosi paljon taustatyötä. Nyt kun lähden New Yorkiin, on vähän paineita hoitaa homma hyvin. On aika suuri sijoitus lähettää toimittaja ulkomaille. Teen usein sillä tavalla, että etsin ja tulostan kaiken mahdollisen tiedon netistä ja luen ne lentokoneessa. Sitten keksin kysymykset tietojen pohjalta. On hyvä tietää mahdollisimman paljon haastateltavasta. Yleensä vaikka tietäisin haastateltavasta jotain juttuja, esitän tyhmää ja kyselen "mitä toi tarkoittaa" ja niin edelleen, koska on kivempi kuulla, jos tyyppi kertoo itse asioista eri tavalla tai tarkemmin.
Nimi: Julia Thurén Ikä: 21 Unelmahaastateltava: Placebon Brian Molko
Mitä teet haastateltuasi?
Parasta olisi kai purkaa haastattelun muistiinpanot mahdollisimman nopeasti, mutta yleensä en jaksa tehdä niin. Haastattelu saattaa olla henkisesti väsyttävä kokemus, koska siinä pitää tsempata niin paljon. Saatan siis vähän laiskotella sen jälkeen. Puran kuitenkin yleensä haastattelun esimerkiksi seuraavana aamuna. En yleensä käytä nauhuria, paitsi jos haastattelen ulkomaalaista. Silloin nauhalta voi tarkistaa, jos ei ole ymmärtänyt jotakin kohtaa. Minulla on myös tapana järjestää kysymykset ja vastaukset punaiseksi langaksi, eli en laita niitä välttämättä kronologiseen järjestykseen. Tekstin viimeistely kuuluu myös haastattelun purkamiseen, mutta se on tosi hauskaa.
Millainen koulutustausta sinulla on?
En ole itse asiassa vielä valmistunut, mutta opiskelen Turun yliopistossa mediatutkimusta. Suunnitelmissa olisi valmistua kolmessa vuodessa. Valitsin mediatutkimuksen, koska olen innostunut elokuvista ja toimitustyöstä. Mediatutkimuksessa yhdistyvät molemmat, mutta toimittajaksihan voi tulla oikeastaan mitä kautta tahansa.
Millainen on tavallinen työpäiväsi?
Toimittajan työ on aika lailla koneen ääressä puurtamista. Tulen tänne suunnilleen kahdeksalta ja yleensä luen ensimmäiseksi sähköpostin ja palautteita. Palautteiden lukeminen on tosi kivaa, koska sitä tulee tosi paljon ja yleensä se on positiivista luettavaa. Vaikka se olisikin jotain negatiivista, palautetta on kiinnostavaa ja välillä jopa hassua lukea. Sen jälkeen mulla on yleensä joku juttu tekeillä. Jos olen ollut tekemässä haastattelua edellisenä päivänä, alan purkaa sitä ja kirjoittamaan. Tämä työ on niin sellaista ajattelutyötä, että on välillä pakko pitää pieni tauko. Silloin voi vaikka surffailla netissä ja samalla voi etsiä uusia ideoita ja lukea Demi.fi sivuston keskusteluja. Me juttelemme myös aika paljon toimituksessa. Sillä tavalla saa omiin juttuihin lisää materiaalia ja ajatuksia. Ihan tavallisena työpäivänä ei yleensä lähdetä täältä toimituksesta minnekään, sillä haastattelujakin tehdään puhelimitse. Välillä onneksi tehdään haastatteluja ihan kasvotustenkin.
"TÄMÄ TYÖ ON NIIN SELLAISTA AJATTELUTYÖTÄ, ETTÄ ON VÄLILLÄ PAKKO PITÄÄ PIENI TAUKO. SILLOIN VOI VAIKKA SURFFAILLA NETISSÄ JA SAMALLA VOI ETSIÄ UUSIA IDEOITA."
WWW.CURLY.FI 1/2009 CURLY
13
{
TOIMINNANJOHTAJAN TERVEISET
}
Junior
TEKSTI: MEERI, SIIRI, ALEKSIS, RONI, EMILIA JA HENNI I KUVA: PETRI VOUTILAINEN
Stressittömyys, hyvä terveys, toimivat ihmissuhteet, uusien asioiden oppiminen ja suklaa. Tässä muutamia ystävieni mainitsemia hyvän olon aineksia. Hyvinvointimme perustuu pitkälti hyvälle ja toimivalle arjelle. Kun perusasiat ovat kunnossa, vastoinkäymiset on helpompi kestää. Jokaisella meillä on omat keinomme, joiden avulla rakennamme ja pidämme huolta hyvinvoinnistamme. Minun salaiset aseeni ovat ystävät, luonto, liikunta - ja se suklaa. "Olen itse vastuussa siitä, että minulla on hyvä olla". Tämä lause luki kortissa, jonka nostin eilen työnohjauksessa. Mielestäni lauseessa piilee syvä viisaus. Toki meidän aikuisten on kannettava vastuuta myös nuorten hyvinvoinnista. Emme saa vähätellä nuorten pahaa oloa. Yksinäisyys, itsetunto-ongelmat, turvattomuus ja huoli tulevaisuudesta kaivertaa monen nuoren mieltä. Nuoret kaipaavat turvallista ja luotettavaa aikuista, jolle voi puhua. Haluankin lämpimästi kiittää Curlykahvilamme työntekijöitä aidosta läsnäolosta ja välittämisestä, jota osoitatte kahvilassa käyville nuorille. Kiitos. Voidaan hyvin!
Mistä on oikein kyse?
Junior-kerho on toiminut viime keväästä lähtien perjantaiiltapäivisin Nuorten Mediassa Hattutehtaalla. Kerholaiset ovat juontaneet niin suoria radio-ohjelmia kuin valmistaneet animaatioita. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen alla toimiva kerho on suunnattu ala-asteikäisille nuorille, jotka ovat kiinnostuneet median eri osa-alueista. Syksyn aikana kerholaiset vierailivat esimerkiksi Fazerin-makeistehtaalla ja Radio Helsingissä. juontajan arjesta, sillä hän on työskennellyt kanavalla kahdeksan vuotta. Junior-kerhossa olemme kirjoittaneet kysymyksiä ylös, mutta uteliaisuus voittaa valmiiksi mietityt kysymykset. Asiat muistuvat mieleen ilman papereiden taskusta kaivamista. Aamulähetys alkaa kuudelta ja kestää kolme tuntia. Miten jaksat herätä aamulla niin aikaisin? - Alkuun herääminen oli jopa niin vaikeaa, että tulin fyysisesti sairaaksi. Nyt olen juontanut aamulähetyksiä pari vuotta, joten aikaiset aamuherätykset ovat helpottuneet. Sitä paitsi minulla on kissa, joka on hyvin viisas. Meinasin nukkua yksi päivä pommiin, mutta kissa tuli naukumaan viereeni jo varttia vaille viisi. Missä olet opiskellut radiojuontajaksi? - Lukion jälkeen opiskelin Mediakylpylässä, jonka kautta pääsin tekemään myös ensimmäisen lähetyksen Helsingin Lähiradioon. Sattumoisin juonsimme sen yhdessä Harrin kanssa, jonka kanssa teen nykyisin aamulähetyksiä. Silloin lainasimme levyt kirjastoista ennen lähetystä. Mediakylpylästä siirryin silloiseen Radio Mafiaan töihin, jossa tein Pressiklubi-nimistä ohjelmaa. Siellä tein myös ensimmäisen lähetyksen isommassa mediassa. Se oli vielä jouluaattona, jolloin jouduin tuuraamaan erästä työntekijää. Millaista palautetta olet saanut puhetyylistäsi? - Kyllä radiopuheen oppii, sillä se on vain asiallisempaa verrattuna normaaliin puhekieleen. Tosin mulle on sanottu, että älä puhu noin selkeästi. Olen ollut televisiossa töissä, jossa vaaditaan etenkin sitä selkeyttä. Radiossa saa ottaa rennommin. Samalla ei saa olla liian etäinen, sillä kuuntelija pitää päästää lähelle. En olisi kuitenkaan valmis puhumaan lähetyksessä perheasioista tai riidoista. Työskenteletkö mieluummin radiossa vai telkkarissa? - Televisiossa on mahtavaa, kun siellä on iso työryhmä. Radiossa on puolestaan suojattuna, sillä kamerat eivät kuvaa koko ajan. Ajattelin aikoinaan, että telkkarissa on ihanaa olla töissä, kun joku meikkaa ja valitsee vaatteet. Jossain vaiheessa huomasin, että en jaksaa enää maskia tai vaihtaa kenkiä. Telkkarissa luodaan kokonaan uusi persoona, kun studiossa voi olla melkein alasti. Kummassakin on hyviä ja huonoja puolia. Olemme muutaman kerran huomanneet, että saatamme toistaa omissa lähetyksissä kellonaikaa liian usein. Onko sinulla ollut maneereja? - Aamulähetyksessä meillä oli pahana tapana toivottaa Hyvää huomenta. Se ei kuulostanut hyvältä, kun laitoimme sen joka väliin. Emme tajunneet sitä ennen kuin meille annettiin palautetta.Nyt yritän päästä eroon niin kun -hokemasta. Haluatko vielä kertoa, että oletko itkenyt suorassa lähetyksesä? - En ole varsinaisesti itkenyt koskaan lähetyksessä, mutta muutaman kerran on ollut lähelä. Kuultuani juontajakaverini tyttöystävän raskaudesta meinasin itkeä ilosta, mutta sain koottua itseni. Studiossa itkeminen on aika dramaattista.
Blogista poimitut
Junior-kerholaiset kirjoittavat blogia toiminnastaan. Päiväkirjamerkinnät löydät kokonaisuudessaan Blogspotnettisivuilta: http://medianystavat.blogspot.com/ 28.marraskuuta 2008 Kuvasimme tänään animaation, jota varten piirsimme hahmoja. Kuvaaminen oli helppoa, sillä liikutimme piirrustuksia vain taustan päällä. Kuvaaminenkin kävi nopeasti, sillä näimme työmme jäljen monitorista. Emme tajunneetkaan etukäteen, että animaatiota varten tarvitsee runsaasti yksittäisiä kuvia, jotta sen pituus karttuu. - pojat 7. marraskuuta 2008 Taas kerran on kulunut onnistunut media-perjantai. Kuulimme ensimmäistä kertaa, että teemme artikkeleita Curly-lehteen. Menemme myös kahden viikon päästä Radio Helsingin studiolle, jossa jututamme aamujuontaja Anna Lainetta. Siitäkin voit lukea tulevasta Curlyn artikkelista. - juniorit 31.lokakuuta 2008 Olemme osallistuneet junior-kerhon toimintaan Hattutehtaalla. Olemme tulleet mukaan kerhon toimintaan tämän syksyn aikana. Olemme tehneet radiokuunnelmia, joissa itse keksimämme hahmot seikkailevat erilaisissa tilanteissa. Nauhoitimme kuunnelmat nauhurilla ja pokan pitäminen oli vaikeaa. - Meeri, Emilia ja Henni
Ira Kinnunen Toiminnanjohtaja Curly ry ira.kinnunen@curly.fi P.S. Curly ry toivottaa uuden päätoimittajan, Peppi Tervon, lämpimästi tervetulleeksi. Maijalle lähetämme lämpimät vauvaonnittelut.
Radiojuontaja herättää arkiaamuisin!
Nuorten toimitusryhmä vieraili ennen vuoden vaihdetta Radio Helsingin studiolla Punavuoressa. Juniorkerholaiset olivat tehneet radio-ohjelmia Radio Free Your Mindissa, mutta YLElläkin useita ohjelmia juontaneiden Anna Laineen ja Maria Veitolan neuvot eivät olleet pahitteeksi. - Onko toi se juontaja, Junior-kerhossa perjantaisin käyvä Meeri sanoo ja osoittaa sormellaan studiossa lähetystä tekevää Maria Veitolaa. Epävarmuus johtuu juontajan meikittömyydestä. Radio Helsingin aamulähetyksien juontaja Anna Laine nyökäyttää päätään varmistakseen toimitusryhmän osuneen oikeaan. Laine lupautuu samalla kertomaan radio14 CURLY 1/2009 WWW.CURLY.FI