N U O RTEN L EH TI N U O RI LLE
#45
2/09 20.5.2009 13. VUOSIKERTA ISSN 1455-2574
UssA sIApULAUk A EN N ANATOmI GREI TOIsTYössä VApAAEH kIOVAssA YHT A äN pUOLEsT EIsEN HYV
ä NVäLIsYYTT kANsAI ULTTUUREjA jA k
kka pai Oma a
ass ilm aa m
W W W.CURLY.FI
www.curly.fi 2/2009 CURLY 1
Sisällys
CURLY #45
Lehden teemana on kansainvälisyys. Tunnistat teemajutut tästä logosta.
"kuuluisuus antaa hyvän tilaisuuden puhua hyvien asioiden puolesta"
3 4 5 6 7 8 10 11 12 14 15 16 19 20 22 24 25 26 27 28 30 31
Pääkirjoitus Silppurissa järjestöjä ja opiskelua Kolumni; Nyrpeys ja Ennakkoluulo Taksvärkki nuorelta nuorelle Saako rikoksen uhri oikeutta kambozhalaisen nuoren tarina Vapaaehtoistyössä Kiovassa: Henkistä kasvua ja kulttuurishokkeja Demobändi: Koalia Vapaaehtoisena yhteisen hyvän puolesta Mitä tekee kv-kouluttaja? Ääni kuuluviin sarjakuvilla suomalaiset ja nepalilaiset nuoret yhdessä ympäristön asialla Unelma täydellisestä maailmasta Taksvärkin projekti Guatemalassa Julian aakkoset vaihto-opiskelijana Madagasgarilla Rockia, recciä ja railakasta menoa! Ensiapulaukkuja ja Päihteetöntä elämää: Grein Anatomia "Ensiapulaukussa" Ogelin nuorten silmin Mediafestarit + kolumni: Miksi kirjoitan Haluan tulla joksikin Boliviassa tulevaisuutta tekemässä Toimituksen sadepäiväleffasuosikit + DVD-arvostelu Kiseleffin talo pala historiaa keskellä Helsinkiä Tanssien tavallista arkea eroaako suomalaisen nuoren arki kenialaisen nuoren arjesta? Tyylikästä ekomuotia ympäri maailmaa vierailimme Jani Toivolan The Greendress-liikkeessä Toiminnanjohtajan terveiset ja visaisia kysymyksiä Taksvärkki ry:stä Kysy nuorelta, nuori vastaa + Kolumni: Rakkauskirje Barrack Obamalle
28
12 16 & 19
2 CURLY 2/2009 www.curly.fi
Pääkirjoitus
20.5.2009 13. vuosikerta ISSN 1455-2574
Nuorten lehti nuorille
Ilmaisjakelulehti Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille sekä Helsingin kaupungin kirjastoihin. Lisäksi Taksvärkki ry jakaa lehteä kouluilla ympäri Suomen. Curly on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen.
"Ja parhaan ystävän palkinnon saa..."
Haluan omistaa tämän kirjoituksen kaikille ystävilleni; Niille jotka ovat lähellä ja niille, jotka ovat kaukana. minulle on tärkeää olla kaikkien kaveri. Haluan, että kaikilla on kavereita, ja että kaikki tulevat kohdelluksi reilusti. Jokainen yksinäiseltä näyttänyt, tai yksinäisyyttään valittanut, on aina päässyt minun ja ystävieni kaveriporukkaan. Ehkä juuri siksi olen ollut onnekas. Minulla on aina ollut kavereita, ja jos olenkin jäänyt yksin, olen pyrkinyt tutustumaan uusiin tyyppeihin. Osasta olen saanut elinikäisiä ystäviä, toisista tuttuja tervehdittäväksi kadulla ja netissä. Toiset ovat vierailleet elämässäni, toiset jääneet kiintotähdiksi. Ystäviäni asuu lähellä ja kaukana, Suomessa ja ulkomailla, ja he kaikki ovat minulle todella tärkeitä. Puolustan ystäviäni aina, kun he tuntevat kokevansa vääryyttä ja pyrin auttamaan heitä. Puolustan heitä silloinkin, kun tiedän heidän olevan väärässä ja joskus tungen nenääni liiankin hanakasti heidän elämäänsä halutessani auttaa. Oikea ystävyys ei katso etäisyyttä tai aikaa, ei väriä tai ikää, vaan lämmittää ja on läsnä kun tarve ystävälle on suurin. mennessäni yläasteelle kohtasin ensimmäiset nuoret, joilla on erilainen kulttuuritausta kuin omani. Ihailin heistä monia, esimerkiksi venäläistä tyttöä hänen palavasta halustaan oppia suomen kieli lukemalla Kalevalaa. Tutustuin moniin maahanmuuttajiin ja vaihto-oppilaisiin, ja opin uusia asioita kulttuureista, jotka olivat minulle vieraita. Meitä kaikkia yhdisti kuitenkin mm. ikä ja koulu, asiat, jotka kuuluvat jokaisen nuoren elämään. Yläasteen viimeisestä päivästä muistan, kun kevätjuhlassa jaettiin stipendejä. Erästä stipendiä perusteltiin mielestäni uskomattomin sanakääntein: stipendi myönnettäisiin henkilölle, joka on suvaitsevainen, rohkea ja luova. Lopuksi rehtori sanoi minun nimeni. Se tuntui hassulta. Olin vain halunnut olla kaikille kaveri. Tämän lehden teema on kansainvälisyys ja lehti on tehty yhteistyössä Taksvärkki ry:n kanssa. Taksvärkki haluaa, että kaikki tulevat kohdelluksi reilusti, ja että nuorten elämää voidaan helpottaa. Nämä asiat yhdistävät minua ja Taksvärkkiä. Ystävyydestä ei jaeta pokaaleja, mutta kuka niitä kaipaisikaan, kun on ystäviä lähellä? Peppi Tervo Päätoimittaja
Päätoimittaja:
Peppi Tervo 041-5336541 peppi.tervo@curly.fi
Toimitus numerossa 2/09:
Veera Bloomster Paula Fincke Anna-Kaisa Hiltunen Tiina Honkanen Linda Jakobsson Kimi Kekkonen Pauliina Koponen Mira Kotamäki Leena Kuoppa-aho Enni Lehtovaara Inka Manninen Pauliina Marjanen Paula Niemikaija Kinja Pakarinen Saija Puumalainen Sanna Raita-aho Lilja Rintamäki Rosa Suominen
Lehden ulkoasu:
Topias Rajajärvi
Kannen kuva:
Liisa Takala
Toimituksen osoite:
Larin Kyöstin tie 7, 00650 Helsinki
Toiminnanjohtaja:
Ira Kinnunen 041-5336542 ira.kinnunen@curly.fi
Puheenjohtaja:
Jorma Pilke
Painopaikka:
Hämeen Paino Oy, Forssa www.sanomapaino.fi
mikä Curly?
Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja.
urly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, esimerkiksi viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret tekevät Curly-lehteä ja lyhytelokuvia. Samalla he oppivat mediataitoja, esimerkiksi valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee nuorisotyön ja viestinnän ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta www.curly.fi.
Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.
C
www.curly.fi 2/2009 CURLY
3
silppuri...
TeksTiT: Linda Jakobsson, Rosa sUoMinen Ja CURLyn LehTiRyhMä
NUORIsOYHTEIsTYö sEITTI ON TOImINTAA ILmAN RAjOjA
Helsingin opetusviraston työpajat tarjoavat työharjoittelupaikkoja helsinkiläisille, ensisijaisesti 15-19-vuotiaille nuorille. Työpajoille haetaan työvoimatoimiston kautta. Viiden kuukauden työharjoittelun aikana tehdään harjoitus- ja tilaustöitä, opetellaan työelämän sääntöjä ja mietitään omia tulevaisuuden suunnitelmia. Nuori voi ottaa yhteyttä työvoimatoimiston nuorten neuvojiin tai opettajaansa ja kysyä lisää työharjoittelusta työpajoilla. Positiiviset kokemukset työpajoilla ovat auttaneet monia nuoria löytämään omat vahvuutensa ja sitä kautta tien ammatilliseen koulutukseen.
TYÖPAJAT OVAT
MEDIAKYLPYLÄ METALLICA-PAJA SININEN VERSTAS WOODOO-WERSTAS
lounaskahvila, graa nen suunnittelu-, kankaanpainanta- ja multimedia-, video- ja värjäys sekä puvustusääniryhmät auto- ja metalliosastot ja ompelu puu- ja rakennusala
uorisoyhteistyö seitti järjestää toimintaa liikuntavammaisille ja pitkäaikaissairaille nuorille. seittiä pyöritetään viiden eri vammaisjärjestön voimin. seitin toiminta voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen: paikalliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen toimintaan. paikallisryhmiä on kaiken kaikkiaan 13. Ryhmät toimivat itsenäisen löyhästi ympäri suomen ja toiminta pitää sisällään kaikenlaista mukavaa aina keikoista kesäpäivän viettoihin. valtakunnallisella puolella seitti järjestää erilaisia tapahtumia, seminaareja ja koulutuksia. Joka syksy järjestetään iso valtakunnallinen tapahtuma. kansainvälinen toiminta käsittää nuorisovaihtoja, joissa keskitytään hauskanpitoon, sekä asiaankin eri teemojen tiimoilta. Miten pääset mukaan toimintaan? no, se on tehty helpoksi: lähetä sähköpostia seitin nuorisotyön suunnittelijalle kallelle ( kalle.jokinen@seittiweb.org ), tai käy seitin netissä www.seittiweb.org. nettisivuilta löydät aina uusimpien tapahtumien tiedot. seitillä on myös oma ryhmä Facebookissa sekä iRC-galleriassa (ryhmän nimi on seitti). kannattaa siis liittyä ryhmään ja osallistua keskusteluun. seitin toiminta on hauskaa ja seitin slogan kuvaa sitä hyvin "ei mitään ihmeellistä, mutta aika paljon energiaa". tervetuloa mukaan! Kalle Jokinen nuorisotyön suunnittelija email. kalle.jokinen@seittiweb.org puh. 040-738 8089
N
LISÄTIETOJA JA SÄHKÖINEN HAKULOMAKE
www.nuortentyopajat.
kOULUTUksEN pERässä kIINAsTA sUOmEEN
-vuotias James Zhu on asunut vuoden vaihteesta asti suomessa ja opiskelee tikkurilan lukion kansainvälisellä luokalla. hän asuu kannelmäessä ja on tullut hyvin toimeen uusien luokkalaistensa kanssa. etelä-kiinan lämpimistä suomen kylmään talveen muuttanut James onkin heti saanut kokea maamme kylmät olot! James muutti suomeen, koska oli kuullut koulutuksen olevan hyvää. koulunkäynnissä on selvä ero kiinaan verrattuna, ja koulu suomessa tuntuu suorastaan helpolta. kiinassa oppilaat saivat tehdä koko ajan koulutöitä ja opiskella ahkerasti. suomessa ei aina anneta edes kotitehtäviä ja viikonloput ovat vapaina. vuodenaikojen ja koulunkäynnin lisäksi James on havainnut myös muita eroja, kuten ihmismäärän. suomessa on paljon vähemmän ihmisiä kiinaan verrattuna. kiinassa ihmisten suuri lukumäärä vaikuttaa myös siihen, ettei perheellä saa olla kuin yksi lapsi. James muutti suomeen äitinsä kanssa, ja on viihtynyt hyvin. hän aikoo elää suomessa näillä näkymin vielä ainakin kolme vuotta. siitä eteenpäin tulevaisuus on vielä hieman epävarmaa ja avoinna.
Nyt kuuntele mua! -soittoääni
ja juhlista sillä YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlaa.
Lasten oikeudet kuuluvat kaikille alle 18-vuotiaille! Lataa puhelimeesi ilmainen*
16
16160
Ja kirjoita viestiin: kuuntele
*Huomaathan, että soittoääni on ilmainen, mutta oman operaattorisi mahdolliset tekstiviesti- ja WAP-yhteysmaksut tulevat maksettavaksesi. Nämä kulut ovat 0,10 - 0,40 keskimäärin. Jotta voit ladata soittoäänen, pitää puhelimessasi olla WAP-yhteys toiminnassa. Soittoäänen tilaaminen ei sido tilaajaa mihinkään, eikä tietoja käytetä markkinoinnissa.
NU ORTEN LEHT I NUORILLE
Lähetä tekstiviesti numeroon
#44
1/09 2.3.20 09 13. VUOSIKERT A ISSN 1455-2 574
Curly on 4 x vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu!
ITSETUNNO N LAMA IÄ KYSYMYKS POLTTAVIA ISTA TUPAKOINN USSA ASTATTEL ELIJAT HA HAASTATT
TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI
Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin.
Sukunimi Etunimi
Kirjepostimerkki
Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki
PORKKYS ON ANA!
W W W.C U R LY.FI
W W W. C U R LY. F I 1 / 2 0 0 9 C U R LY 1
TERVE
Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Postitoimipaikka
Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa.
CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI
4
CURLY 2/2009 www.curly.fi
...silppuri
len huomannut, että nuoriso ei syö enää perunoita." olemme ravintolassa syömässä siskoni ja nuorempien serkkujeni kanssa. viereisessä eläkeläisten valloittamassa pöydässä mummo käsittelee lautasellaan makaavia kolmea keitinperunaa varovasti kuin ne olisivat lasia, paloittelee ne huolellisesti ja vie puolikkaan perunan suuhunsa kuorineen. sitten hän jatkaa. "niin, nuorisolle maistuu enää vain ne ranskanperunat, rasvassa paistetut. kukaan ei osaa enää kunnon perunoita arvostaa." pikkusiskoni, nuoremmat serkkumme ja minä istumme oman pöytämme ympärillä vilkuillen ymmällämme vuorotellen lautasellamme makaavia perunoita ja sitten toisiamme. ennen kuin ehdin edes kummastella, mihin nämä päättömät väitteet perustuivat, mummo pääsi vauhtiin. "Muutenkin sitä juodaan vain limua ja ollaan nyrpeitä. Graffitteja on täynnä jokainen bussipysäkki. eikä koulussakaan käydä. pelataan ja luuhataan vaan siellä internetissä. Joutilasta laiskottelua. tarpeeton koko internet." ennakkoluulo on mielenkiintoinen ilmiö. sillä tarkoitetaan perusteetonta ja torjuvaa käsitystä kohteesta, ennen kuin siihen on tutustuttu. ennakkoluulo on käsitys, joka on usein ristiriidassa todellisuuden kanssa. vanhuksilla usein tuntuu olemaan ennakkoluuloja nuorisoa kohtaan. olemme housuja roikottavia pihistelijöitä. viemme sekä viimeiset istumapaikat raitiovaunussa, että maaltamme arvokkuuden. emme istu suorassa, katso silmiin tai kunnioita vanhempiamme. pahinta kaikista on, että me emme syö perunoita. kolikolla on kääntöpuolensa. vanhuksistakin on nuorison keskuudessa huvittavia ennakkoluuloja. yleinen käsitys on, että eläkeläiset syövät vain pullaa ja juovat kahvia, jaarittelevat mielellään tuntikausia sodasta, alennuslipukkeista ja sairauksista. pahinta kai on, että vanhukset eivät ymmärrä internetin valovoimaisia käyttömahdollisuuksia. ennakkoluulot ovat yleisiä ja lähes jokainen tuntee ennakkoluuloja jotakin asiaa, ilmiötä tai henkilöä kohtaan. itse en ikinä sortuisi muiden tapaan ennakkoluulon vietäväksi. en koskaan leimaisi kokonaista ryhmää ihmisiä vain yhden esimerkin varjolla. on naurettavaa väittää, että nuoriso vain luuhaa internetissä. tai että internet on tarpeeton! kummallisia uskomuksia. höperöitä perunan mussuttajia nuo vanhukset.
Linda Jakobsson
"o
NYRpEYs jA ENNAkkOLUULO
letko koskaan miettinyt, miten suomeen juuri muuttanut, tai tänne muuttoa suunnitteleva, löytää kaikki ne tarpeelliset tiedot, osoitteet ja viranomaiset, joiden palvelut ovat tuttuja suomessa syntyneille? keneltä vieraskielinen voi kysyä neuvoa? vastauksia kysymyksiin antaa infopankki, joka ei ole nimestään huolimatta pankki, johon voi tallettaa rahaa tai josta pyydetään lainaa. infopankki on verkkosivusto, joka jakaa tietoa suomesta 15 eri kielellä. valtakunnallinen palvelu kokoaa perustiedon muun muassa lupa-asioista, asumisesta ja sosiaalipalveluista, yhteiskunnasta, kulttuurista sekä vapaa-ajasta. infopankki on suosittu palvelu: joka kuukausi sivustolla vierailee noin 50 000 erillistä kävijää. eniten kävijöitä on suomenkielisillä sivuilla, mutta myös arabian ja turkinkieliset sivut ovat suosittuja, samoin kuten englanti, venäjä ja persia. tällä hetkellä palvelun kielet ovat suomi, ruotsi, englanti, viro, ranska, venäjä, somali, serbokroatia, turkki, arabia, persia, kiina, espanja, albania ja kurdi. palvelua käyttävät maahanmuuttajat, ulkomaalaistaustaiset ja heidän läheisensä, viranomaiset sekä suomeen muuttoa harkitsevat.
o
mIkä IHmEEN INFOpANkkI?
Miksi Infopankki?
tasa-arvo edellyttää, että kaikilla ryhmillä on pääsy heille tärkeisiin verkkopalveluihin. kun puhutaan julkishallinnon kuten kelan, työvoimaviranomaisten tai kunnan palveluista, ei niitä yleensä tarjota suomen lisäksi kuin ruotsiksi ja englanniksi. Maahanmuuttajille kyllä on tarjolla tietoa, mutta sitä on usein vaikea löytää, koska sitä tuotetaan eri viranomaisten toimesta ja lukuisissa projekteissa. Ja valitettavan usein teksti on vaikeaselkoista, koska se on kirjoitettu viranomaiskielellä. infopankki toimii tiedonvälityskanavana eri viranomaisten tuottamalle tiedolle ja pyrkii esittämään sen selkeästi ja maahanmuuttajalle ymmärrettävässä muodossa. "ajatus infopankin taustalla on, että sieltä voi hakea tietoa tilanteessa, kun ei tiedä kenen puoleen kääntyä", kertoo erityissuunnittelija elina huhta. ei haittaa, vaikka et tietäisikään oikeaa virastoa, josta hakea apua ongelmaasi, sillä infopankissa tieto on järjestetty teeman mukaan. taustalla on myös ajatus siitä, että vaikka maahanmuuttaja ei vielä osaisi suomen kieltä, on hänellä mahdollisuus tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan omalla äidinkielellään ja sitä kautta helpommin ymmärtää miten elämän saa täällä järjestettyä. suomessa asuu noin 130 000 maahanmuuttajaa ja lähes puolet heistä asuu pääkaupunkiseudulla. vuoden 2008 tilaston mukaan maahanmuuttajanuoria pääkaupunkiseudulla on 13 681 henkilöä. usein perheissä nuoret osaavat suomen kielen paremmin kuin vanhemmat, ja joissakin tapauksissa koulua käyvä nuori on perheen ainoa lukutaitoinen. nuori joutuu välittämään vanhemmilleen hyvinkin monimutkaista tietoa tärkeissä koko perhettä koskevissa asioissa. Maahanmuuttajakäsitteen alle mahtuu valtava kirjo erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista. suomeen muutetaan turvapaikanhakijoina, pakolaisina, perhesyistä ja työn perässä. Jotkut ovat luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän on vaikea löytää työtä, toisilla taas on huippututkinnot ja työkokemusta. tiedontarpeet vaihtelevat paljon. infopankin valtakunnallisen palvelun lisäksi kainuulla, kuopiolla, Rovaniemellä, tampereella ja turulla on omat kuntakohtaiset sivunsa. uusi helsingin seutu sivusto on valmistumassa. www.infopankki.fi infopankki@hel.fi
Kirjoittaja on elämännälkäinen nuori nainen, ylioppilas ja kulttuurituotannon opiskelija.
LOGRUs AVAA NäkökULmIA VENäLäIsEEN kULTTUURIIN
ogrus ry edustaa venäjänkielisiä nuoria suomessa. arvostamme omaa venäläistä kulttuuriamme ja kieltämme, ja haluamme luoda mahdollisuuden yhteiseen kulttuuritilaan, yhdistettyyn eurooppaan. vastustamme rasismia. logrus ry on järjestö, joka kannustaa nuoria eri aloitteissa; pyrimme auttamaan nuoria tekemään oman elämänsä kiinnostavammaksi. annamme perspektiiviä ja avaamme uusia näkökulmia venäläisen ja suomalaisen kulttuurin yhdistämiseen. toiminta logrus ry:ssä on monipuolista. olemme perustaneet esimerkiksi oman nuorten verkkolehden urbanlifen (www.urbanlife.fi), osallistumme erilaisiin festivaaleihin, järjestämme seminaareja, kisoja, kerhoja ja leirejä. toimintaamme kuuluu myös nuorten taideryhmiä, matkoja ja konsertteja. videoimme toimintaamme ja unelmana olisikin perustaa oma nuorison tv-ohjelma. lisää tietoa järjestöstä ja sen projekteista saat nettilehden artikkeleista. toistaiseksi verkkolehti on kuitenkin vielä enemmän venäjäksi kuin suomeksi. siksi logrus ry kaipaa toimintaansa niitä nuoria, jotka haluavat kirjoittaa verkkolehteen oman kaupunkinsa elämästä sekä venäjäksi että suomeksi. lähitulevaisuuden projektimme on suomalais-venäläinen näytelmä. näytelmä juhlistaa suomen 200-vuotista autonomian taivalta, ja kertoo suomalaisen pojan ja venäläisen tytön rakkaudesta. kaipaamme näyttelijöihimme lisää suomea puhuvia nuoria! Jos haluat osallistua toimintaamme tai olet innostunut ja halukas kokeilemaan jotakin uutta, ota yhteyttä info@logrus.fi tai soita 040 - 549 5642.
L
www.curly.fi 2/2009 CURLY
5
Nuorelta nuorelle!
m
taksväRkkikeRäys on Myös Mahdollisuus oppia saMan ikäisten nuoRten eläMästä eRilaisissa Maissa
iten ikätoverisi kehitysmaissa elävät? Millaisista asioista he haaveilevat, mikä tekee heidät onnellisiksi? tiedätkö taksvärkki-keräyksen? oletko joskus koulupäivän sijaan ollut taksvärkki-töissä ja lahjoittanut palkkiosi hyvään tarkoitukseen? taksvärkki-keräys on nuorten oma tapa tehdä kehitysyhteistyötä. vaikka taksvärkki-työ on vain päivän mittainen, yhden päivän työllä saa paljon aikaan, kun tekijöitä on vuosittain reilut 50 000. kouluvuoden aikana kerätyt rahat käytetään useita vuosia kestäviin kehitysyhteistyöhankkeisiin, joilla parannetaan lasten ja nuorten ihmisoikeuksien toteutumista. tälläkin hetkellä taksvärkki-rahoilla opetetaan lukemaan, tuetaan lapsikaupan uhreja, parannetaan kouluympäristöjä, autetaan väkivallan uhreiksi joutuneita nuoria ja koulutetaan kaduilla asuville nuorille ammattitaitoja. taksvärkki-keräys on myös mahdollisuus oppia saman ikäisten nuorten elämästä erilaisissa maissa ja olosuhteissa. lue vaikka tästä lehdestä, mitä kenialaiset katunuoret ajattelevat, mistä asioista nepalilaiset nuoret haluaisivat kylänsä aikuisten tietävän ja miltä tuntuu muuttaa 15-vuotiaana pois kotoa etsimään töitä suurkaupungista. Monia näistä nuorista kannustaa toivo siitä, että vaikeitakin olosuhteita voi yhdessä toimimalla muuttaa. taksvärkki-keräyksen avulla nämä nuoret ovat saaneet tilaisuuden tehdä muutoksen omassa yhteisössään. lue lisää: www.taksvarkki.fi
6
CURLY 2/2009 www.curly.fi
saako rikoksen uhri oikeutta kambodzhassa?
Kambodzhalainen Khunthy osallistuu koulullaan toimivaan nuorille tarkoitettuun ihmisoikeusryhmään. Vaikka hänen tarkoituksenaan oli oppia auttamaan muita, ryhmästä saaduille taidoille tuli yllättäen käyttöä omassakin perheessä.
TeksTi Ja kUvaT: paULiina koponen
hunthy on iloisen näköinen 16-vuotias kambodzhalainen tyttö. Hän tervehtii reippaasti ja istahtaa mutkattomasti kertomaan omaa tarinaansa. Khunthyn koulussa toimii ihmisoikeusryhmä, johon oppilailla on mahdollisuus kouluajan jälkeen osallistua. Myös Khunthy on yhdessä 30 muun nuoren kanssa käynyt ryhmässä ja oppinut, mitä oikeuksia kaikilla maailman alle 18-vuotiaalla on ja miten niitä voisi puolustaa, vaikka ne eivät omassa kylässä tai maassa vielä toteutuisikaan. Yllättäen hän joutui soveltamaan oppimaansa myös omassa elämässään. Khunthy asuu pienessä kylässä Prek Engin kylässä, Kambodzhan pääkaupungin Phnom Penhin liepeillä. Hänen kotikylänsä on vehreällä alueella lähellä valtavaa, koko Aasian läpi virtaavaa Mekong-jokea. Joen ranta on suosittua piknik-aluetta, jonne kaupunkilaiset tulevat viikonloppuisin rentoutumaan, tapaamaan ystäviään ja syömään herkkujaan. Reilu vuosi sitten eräs kylän miehistä tunkeutui aamuyöllä Khunthyn kotiin ja yritti raiskata Khunthyn nuoremman sisaren, Kunthean. Tyttöjen äiti kuitenkin heräsi ja näki, mitä oli tapahtumassa. Tultuaan yllätetyksi, raiskaaja juoksi pois. Äiti tunnisti tekijän, joka oli samassa kylässä vanhempiensa luona yhä asuva kolmikymppinen mies. Miestä ei seuraavana aamuna enää löydetty kylästä. Hän oli yön aikana häipynyt kertomatta kenellekään, mistä olisi tavoitettavissa.
k
Reilu vuosi sitten eRäs kylän Miehistä tunkeutui aaMuyöllä khunthyn kotiin Ja yRitti Raiskata khunthyn nuoReMMan sisaRen.
Khunthy kertoi tapahtuneesta koulunsa ihmisoikeusryhmässä. Yhdessä ryhmäläiset raportoivat asiasta ryhmää ylläpitävän ihmisoikeusjärjestön, Licadhon, työntekijälle. Työntekijä avusti tyttöjen vanhempia tekemään rikosilmoituksen. Alkoi pitkä odottaminen. Kambodzhassa ei ole varmaa, miten rikosilmoituksien käsittely etenee. Poliisi ja oikeuslaitos ovat korruptoituneita, eikä lakeja sovelleta samalla tavoin rikkaiden ja köyhien kohdalla. Lain mukaan raiskauksen yrityksestä voi saada kymmenen vuotta vankeutta. Uhrin tulee myös saada tekijältä korvauksia. Tuomari päättää korvauksien suuruudesta. Nyt perhe ei kuitenkaan voi tietää, tuleeko heidän tapauksensa koskaan tuomioistuimen käsittelyyn. Köyhien ja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten asiat jäävät monesti käsittelemättä. Rikkaiden ja vaikutusvaltaisten ihmisten nostamat asiat käsitellään ensisijaisina ja usein myös heidän hyväkseen. Monet rikosilmoitukset jäävät tutkimatta ja oikeuskäsittelyt viivästyvät. Myös monet rikoksen tekijät tietävät tämän ja käyttävät sitä hyväkseen. Myös Kunthean raiskausyrityksestä epäilty mies palasi vuoden piileskelyn jälkeen kotikyläänsä. Hän todennäköisesti toivoi, että teko olisi jo unohtunut ja uskoi jäävänsä ilman rangaistusta. Mutta niin Kunthean kuin miehenkin vanhemmat uskovat vuorenvarmasti miehen syyllisyyteen. Siksi tyttöjen koululla toimivan ihmisoikeusjärjestö Licadho auttaa perheen vanhempia kirjoittamalla eri viranomaisille kirjeitä, joissa kiirehtii rikoksen tutkintaa ja oikeuskäsittelyä ja kehottaa rankaisemaan tekijää. Ilman näitä kirjeitä tapausta oikeuskäsittelyä ei ehkä koskaan tulisi. Tyttöjen perhe on saanut Licadholta myös avustuspaketin, joka sisältää pienen määrän ruokatarvikkeita mutta etenkin koulutarvikkeita, kuten vihkoja ja uuden koulupuvun. Perhe on iloinen, sillä he haluavat tyttöjen käyvän mahdollisimman pitkään koulua. Khunthy haaveilee, että hänellä olisi mahdollisuus opiskella joskus myös ulkomailla. Jouduttuaan nyt käytännössä soveltamaan ryhmässä oppimiaan asioita Khunthy on saanut aimo annoksen lisää rohkeutta. - Aina kun kylässä tapahtuu jotakin, jossa lapset tai nuoret joutuvat kärsimään, menen vierailemaan heidän luonaan ja kerron heille heidän oikeuksistaan. Aikaisemmin en tiennyt, mitä lasten oikeuksilla tarkoitetaan, mutta nyt voin kertoa niistä muille, kertoo Khunthy.
Ryhmä, johon khunthy kuuluu, on kambodzhan suurimman ihmisoikeusjärjestön, licadhon järjestämää nuorten toimintaa. Ryhmäläiset levittävät tietoa lasten oikeuksista sekä lapsikaupan ja lapsityön vaaroista alueella asuville lapsille ja nuorille. Ryhmät myös keräävät tietoa oman alueensa lapsiin ja nuoriin kohdistuvista ongelmista ja raportoivat niistä eteenpäin viranomaisille ja licadholle. työtä tehdään taksvärkkikeräyksellä lukuvuonna 20032004 kootuilla varoilla sekä ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoilla.
www.curly.fi 2/2009 CURLY
7
Uusi kieli, kulttuuri ja tavat opeteltava
Kielen opiskeluni etenee vaiheittain. Parin kuukauden maassa olon jälkeen osaan jo sen verran, että pystyn selviytymään. Välillä tulee kyllä hetkiä, jolloin tuntuu, että en ikinä opi. Kaupan kassalla saan toistella lauseita selvittääkseni mitä oikeasti haluan, ja ymmärrän välillä asioita väärin. Oppiminen on kuitenkin palkitsevaa. Minulla on mahtava kielenopettaja Inna, jonka kanssa ystävystymme. Inna on minulle enemmän ystävä kuin opettaja. Ennen tuloani ukrainalainen kulttuuri oli minulle täysin tuntematon, mutta huomaan monia eroja sekä yhtäläisyyksiä suomalaisten ja ukrainalaisten välillä. Yhteistä meille on se, että rakastamme saunomista. Eroja löytyy taas muun muassa siinä, että ukrainalaisessa kulttuurissa perhe ja ystävyyssuhteet ovat suuremmassa asemassa kuin Suomessa. Lapset voivat asua kotona yli kolmekymppisiksikin, jos he eivät mene naimisiin. Naisten asema ukrainalaisessa kulttuurissa on vanhoillisempi kuin Suomessa naisia neiditellään ja rouvitellaan yhä, heille auotaan ovia, ja miehet maksavat aina laskun ravintolassa. Naisten odotetaan näyttäytyvän ja käyttäytyvän naisellisesti. Ihmiset ovat avoimempia kuin suomalaiset, ja kutsuvat minua vierailuille koteihinsa jopa ensimmäisen tapaamiskerran jälkeen. Toisaalta, vaikka tavalliset ihmiset ovat ystävällisiä, virkavallan ja asiakaspalvelijoiden kanssa asioidessa pitää varautua tylyyn asiakaspalveluun ja pitkiin odotusaikoihin. Juhlat näyttelevät tärkeää osaa ukrainalaisten elämässä. Kesken työpäivän saatetaan juhlia syntymäpäiviä konjakin ja kakun kera. Ystävykset tuovat kyläillessään aina pieniä lahjoja ja ukrainalaisilla on monia eri juhlapäiviä. He juhlivat muun muassa "vanhaa uutta vuotta", ja esimerkiksi naistenpäivän juhlinta on Ukrainassa erittäin suureellista, se on jopa virallinen vapaapäivä.
hostellin äidit ovat loistava esiMeRkki positiivisen aJattelun voiMasta, Mikä onkin ensiMMäisiä oppiMiani asioita ukRainassa. aJattele positiivisesti, niin asiat Rullaavat eteenpäin.
Jopa junamatkat ovat Ukrainassa sosiaalisia tapahtumia! Maan tapa on, että ihmiset ottavat eväitä mukaan junaan ja jakavat ne kanssamatkustajien kanssa. Junat ovat vanhoja, ihmiset nukkuvat tiiviisti neljän hengen hyteissä, ja tunnelma on katossa. Vaikka ukrainalaiset vaikuttavat hyvin positiivisilta, heidän elämäänsä varjostavat monet ongelmat. Tajuan tämän elettyäni maassa pitemmän aikaa. Maan hallituksen vahva korruptuneisuus ja huono taloudellinen tilanne ovat jatkuvasti puheena kahvipöydissä. Osa kansasta haikailee Neuvostoliittoon, osa taas toivoo ongelmien selviävän EU:hun liityttyä. Yhtä mieltä ukrainalaiset ovat siitä, että tämän hetkinen hallitus on epäonnistunut. Uuteen kulttuuriin sopeutuminen ei aina ole helppoa. Turhaudun välillä pahasti kielitaidon puutteestani, ja tunnen antavani itsestäni typerän vaikutelman sopertaessani ja ääntäessäni sanoja väärin. Isäntäperheen kanssa ei aina ole helppoa, ja tunnen väsymystä haastavasta työstä. Tiettyjen
rankkojen päivien jälkeen haaveilen kotiinpaluusta ja helposta elämästä Suomessa. Näinä hetkinä Suomen huonot puolet, kuten ihmisten hiljaisuus ja kylmä sää, ovat vaipuneet unholaan. Vaikeina päivinä Suomi vaikuttaa paratiisilta, jossa kaikki on täydellistä, ja Ukraina ärsyttävältä paikalta, jossa kaikki on pielessä. Onneksi tukihenkilöni lohduttaa, että käyn läpi normaalia kulttuurishokkia. Eikä vapaaehtoistyö ole vain pelkkää työtä ja uuteen kulttuuriin sopeutumista. Meille EVS-vapaaehtoisille järjestetään säännöllisesti erilaisia juhlia ja retkiä. Saamme myös erilaisia valmennuskoulutuksia sopeutuessamme uuteen maahan ja kulttuuriin. Minun ja toisen, Saksasta tulleen pojan, synttäreitä juhlistamme yhdessä porukalla, ukrainalaiseen tapaan. Matkustelemme yhdessä ympäri Ukrainaa ja meistä muodostuu tiivis ystäväporukka. Jaamme yhdessä kokemuksiamme, niin hyviä kuin huonojakin.
Kaikki loppuu aikanaan
Viimeiset viikot Ukrainassa ovat parhaimpia viikkoja. Olen oppinut kielen keskimääräisen hyvin ja tunnen olevani sopusoinnussa maan kanssa. Vaikeat kulttuurishokit ovat ohi, ja elämä jo tietyllä tapaa rutinoitunutta. Olen tajunnut, että kaikissa maissa ja kulttuureissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Viimeisinä päivinä hyvästelen hostellini lapsia ja työntekijöitä, ja vietämme aikaa ukrainalaisten ja saksalaisten ystävieni kanssa. Kyyneleet ovat silmissäni, mutta toisaalta odotan innoissani kotiinpaluuta. Tiedän, että Suomeen sopeutuminen ottaa taas aikansa, mutta toisaalta tunnen seisovani enemmän omilla jaloillani kuin puoli vuotta sitten. Mahtavinta on kuitenkin tajuta, että todellakin selviydyin. Solmin suhteet hostellin työntekijöihin ja lapsiin, vaikka aluksi kaikki tuntui toivottamalta. Opin lisää itsestäni ja ukrainalaisesta kulttuurista. Ennen kaikkea tajusin, että kulttuurit ovat erilaisia, mutta ihmiset eivät. Minulla on yhtä paljon yhteistä ukrainalaisten ystävieni kanssa kuin suomalaistenkin, erilaisista taustoista huolimatta. Kasvoin henkisesti Ukrainassa ollessani. Huomaan, että Suomessa en jaksa enää hermostua asioista niin paljon, ja pystyn rentoutumaan paremmin. Olen saanut itseluottamusta ja olen aavistuksen verran enemmän sinut itseni kanssa kuin puoli vuotta sitten. Voin suositella vapaaehtoistyöjaksoa ulkomailla kaikille tai ylipäätään ulkomailla asumista. Huolimatta vaikeista päivistä voin todeta, että oma aikani Ukrainassa oli ikimuistoista, ja ennen kaikkea kasvattavaa. Voinenkin jaksoni lopuksi todetan, että veni vidi vici tulin, näin ja voitin!
olen onnellinen, että Minun ei taRvitse ainakaan vuoteen opiskella yhtään Mitään. paitsi eläMänkoulua.
Lisää tietoa EVS-vapaaehtoispalvelusta: www.maailmanvaihto.fi www.nuorisovaihto.fi www.maailmalle.net
www.curly.fi 2/2009 CURLY
9
Demobändi koalia
Monivivahteista poprockia takova Koalia tulee Oulusta. Bändi koostuu neljästä nuoresta miehestä.
TeksT: enni LehTovaaRa i kUva: koaLia
Jussi Oskari Laulu Kimmo Juntunen Rummut Mikko Logren Kitara Samu Niemelä - Basso
mistä nimi koalia tulee? kuka sen keksi?
kenelle musiikkinne on suunnattu?
Koalia tarkoittaa asiaa, jota ei voi nimetä tieteen keinoin. Vaikka Koalian kuvituspuolella pyörii "salaperäinen" koala, ei sillä ole bändin nimen kanssa mitään tekemistä. Se auttaa ihmisiä muistamaan bändin nimen. Kitaristimme Mikko Logren keksi nimen aikoinaan.
kauanko bändinne on ollut kasassa?
Ihan kaikille ilman mitään rajoitteita!
musiikilliset esikuvanne?
Nykyisellä kokoonpanolla olemme olleet kasassa vuodesta 2008. Rumpali Kimmo ja kitaristi Mikko ovat olleet aiemmin useammassa yhteisessä projektissa. Jussi ja Samu liittyivät porukkaan muusikoiden.net (www.muusikoiden. net) haun kautta. Jussi oli entuudestaan tuttu laulaja ja pääsi bändiin suoraan mukaan. Samulla oli niin kauniit hiukset ,että oli heti selvää, että hänestä tulisi täydellinen liima kokoamaan bändin palaset kasaan. Bassonsoittotaidoilla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa.
miten kuvailisitte musiikkianne?
Yksi vahvuutemme on siinä, että kuuntelemme kaikki erilaista musiikkia. Jussin vaikute tulee suoraan Britannian poprockbändeistä kuten Oasisksesta, Robbie Williamsista ja Beatlesista. Mikko taas kuuntelee musiikkia aina rankimmasta kevyimpään, mutta vaikutteet Koaliaan tulevat enimmäkseen Incubukselta, Jamiroquailta sekä lukuisista Mike Pattonin projekteista, kuten Faith No Moresta. Samun vaikutteena on vintagepuoli, eli 60-70-luvun rock sekä proge, kuten Black Sabbath, The Who ja monet muut legendat. Kimmolla taas on paljon jazz-taustaa. Esikuvakseen hän luettelee Howardin Domin, Nykäsen Anssin, Niemisen Jupen ja Räsäsen Tanen... älä kysy miksi!
kuinka biisinne syntyvät?
Me sävelläMMe kappaleeMMe selvinpäin!
Haluaisitteko elättää itsenne soittamalla?
Musiikkimme on monivivahteista poprockia. Tuoretta, modernia ja ajatonta. Biisimme vaihtelevat svengaavista menokappaleista aina surullisiin balladeihin. Lähimmät kiinnekohdat meihin löytyvät Musesta, Coldplaystä ja Jamiroquaista.
Kaikki lähtee jammailusta. Yleensä tapailaan jotain riffinpätkää, josta sitten kehittyy joku toinen riffi, johon taas tulee lisää jatkoa ja niin edelleen. Yleensä se ensimmäinen versio kappaleesta muuttuu lopulta joksikin aivan muuksi, ajatustemme ja tajunnanvirtamme sulautuessa yhteen. Yleisestä ajatellaan, että bändit säveltävät biisinsä humalassa. Tästä poiketen me sävellämme kappaleemme selvinpäin!
Oletteko itseoppineita soittajia vai oletteko opiskelleet musiikkia?
Kyllä se kaikkien unelma on ja sitä tässä tavoitellaan.
suurin saavutuksenne?
Keikoista puhuttaessa suurin saavutuksemme on Tampereen Glorian keikka maaliskuussa -09. Tulevat musiikkivideon nauhoitukset ovat toistaiseksi suurin saavutuksemme ja tulevaisuudessa saamme toivottavasti levysopparin!
mihin haluaisitte päästä soittamaan?
Basisti Samu on ainut, jolla ei ole musiikillista koulutusta, eli hän on luonnonlahjakkuus. Muut ovat tarvinneet pientä opastusta esimerkiksi konservatoriosta, musiikkikoulusta ja -lukiosta. Myös Guitar Hero 2 -pelistä on ollut suurta apua Mikon taitojen kehittämisessä!
Wembley ois jees, mutta jos realistisia ollaan niin Nosturiin tai Tavastialle. Mutta pääasia ei ole se paikka, vaan se meininki. Monesti pienissä paikoissa meno on jotain aivan mieletöntä.
koalian kesä 2009?
Keikkaa hommataan ja pientä Suomen "kiertuetta" kasaillaan. Musiikkivideon nauhoitukset alkavat toukokuussa ja niiden editointi vie koko kevään. Nauhoitamme myös uutta materiaalia omassa Union Jack-studiossa Oulun Hiukkavaarassa. Aktiivisia ollaan kuin pienet oravat.
kesäterveiset lukijoille?
vaikka koalian kuvituspuolella pyöRii "salapeRäinen" koala, ei sillä ole bändin niMen kanssa Mitään tekeMistä
Rakastakaa itseänne, toisianne ja meitä! Niin ja käykää kuuntelemassa www.myspace.com/koaliaband
10
CURLY 2/2009 www.curly.fi
Vapaaehtoisena yhteisen hyvän puolesta
29-vuotias Maarit Pulju työskentelee vapaaehtoisena kansainvälisyyskouluttajana Taksvärkki ry:lle.
m
TeksTi: kinJa pakaRinen i kUvaT: kinJa pakaRinen, Liisa TakaLa
aarit opiskelee Helsingin Yliopistossa opettajaksi ja on kiinnostunut monikulttuurisuudesta sekä kansainvälisistä asioista. Näiden kiinnostustensa kautta hän päätyi kansainvälisyyskouluttajaksi.
Rahat, jotka oppilaat keräävät Taksvärkkipäivänä kouluissaan menevät siis Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhankkeeseen, joka vuosi eri maahan. mikä maa on nyt kohteena ja mitä sinne hankitaan?
mitä koko termi oikeastaan tarkoittaa?
- Kansainvälisyyskouluttaja käy eri oppilaitoksissa kertomassa kehitysmaista, niiden nuorten elämästä ja oloista. Lukioissa ja yläkouluilla voin pitää vaikkapa powerpoint-esityksen, kerron Taksvärkin toiminnasta ja heidän kumppanijärjestöistä kehitysmaissa ja Taksvärkki ry:n tavoitteesta parantaa maan oloja. Viimeksi puhuin Madagaskarista ja nuorten lukutaidottomuudesta, joka on suuri ongelma maassa.
koska työ on vapaaehtoista, eli palkatonta, niin saako tästä paljon irti?
- Ehdottomasti! Tämä on hauskaa ja koska valmistun opettajaksi, niin saan tästä hyvää kokemusta ja saan työskennellä nuorten kanssa. Kansainvälisyyskouluttajiksi on valikoitunut monen eri alan opiskelijoita, mutta kaikkia yhdistää kiinnostus maailmalla tapahtuviin asioihin ja halu vaikuttaa niihin omalla toiminnalla. Tässä sekoittuu juuri nuo kaikki.
minkä takia koulut ylipäätänsä tilaavat kansainvälisyyskouluttajia?
- Lukuvuoden 2009-2010 kohteena on Bolivia EteläAmerikassa. Alkuperäiskansoihin kuuluvien nuorten työnsaanti ja kouluttautuminen on vaikeaa ja kaupungissa heitä syrjitään. Käytännössä siellä pyrimme mm. antamaan heille koulutusta siitä, kuinka kotikylien elinkeinoja voisi kehittää niin että niistä riittäisi tuloja useammalle. Maaritin puheista ymmärtää, että kansainvälisyyskasvatusta käydään opettamassa kouluilla, koska on erityisen tärkeää, että nuoret ymmärtäisivät, millaisissa oloissa muissa maissa eletään. - Ilman tätä työtä moni nuoria ei edes tietäisi, missä Bolivia on saati sitten tietäisi millaista nuorten elämä siellä on tai millaisia ongelmia nuoret joutuvat kohtaamaan joka päivä.
Kansainvälisyyskouluttajan päivä
kouluttaja voi pitää oppituntia yhdelle luokalle. vierailut ovat kouluille maksuttomia. kouluttajan pitämän alustuksen jälkeen oppilaat keskustelevat aiheesta ja osallistuvat toiminnallisiin harjoituksiin. kuulostaako samaa mieltä, eri mieltä -arvoleikki tutulta?
- Kansainvälisyyskasvatus sisältyy koulujen opetussuunnitelmiin, mutta usein opettajilla ei ole aikaa selvittää, mitä se voisi olla heidän oman oppiaineensa kohdalla. Me kouluttajat tulemme avuksi ja pääsemme samalla työskentelemään nuorten kanssa.
kansainvälisyyskasvatus sisältyy kouluJen opetussuunnitelMiin.
www.curly.fi 2/2009 CURLY
11
saRJakuvissa käytetty huuMoRi keventää vaikeitakin asioita. hauskalla kuvituksella ne saadaan osaksi tavallista aRkipäivää.
Ääni kuuluviin sarjakuvilla
Nuoret Nepalissa ja Suomessa ovat tuoneet oman maansa ympäristöongelmia esiin seinäsarjakuvilla. Niistä kuka tahansa voi ymmärtää, mitä tekijä haluaa sanoa.
s
TeksTi: LiLJa RinTaMäki i kUva: TaksväRkki Ry i saRJakUvaT: anne hoLMbeRg, anna neva, veeRa penTTinen, gopaL ToLangi
arjakuvien sanoman ymmärtävät myös lukutaidottomat ja niitä käytetäänkin maissa, jossa kaikki eivät osaa lukea. Nyt myös suomalaiset nuoret ovat tehneet seinäsarjakuvia yhdessä nepalilaisten ikätovereidensa kanssa. Seinäsarjakuvia on piirretty Helsingin kuvataidelukiossa ja Nepalissa Taksvärkki ry:n järjestämissä pajoissa. Idea yhteistyöhön tuli lukiolta. Sarjakuvista on koottu Ruutuja yli rajojen -niminen näyttely ja kirja.
Myös Suomessa lukiessamme näitä sarjakuvia muistamme, että nämä ongelmat koskevat todella meidänkin elämäämme. Ilman yhteistä kieltä kuvia on huomattavasti helpompi ymmärtää kuin tekstiä.
for Conservation Awareness) tekee käytännön työn Nepalissa.
Uusia kokemuksia
Mari Luosujärvelle yksi sarjakuvayhteistyön hienoimmista kokemuksista oli, kun nepalilaiset nuoret saivat tarkastella suomalaisten tekemiä sarjakuvia. Vaikka sarjakuvat olivat suomeksi, nuoret olivat olleet todella kiinnostuneita niistä. Innokas ilmapiiri paljasti, miten paljon voi kuvilla kertoa, ja miten jokainen ymmärtää ne omalla tavallaan, vaikka olisi toiselta puolen maapalloa. Mari Luosujärvi muistuttaa kuitenkin, että jos seinäsarjakuvilla haluaa vaikuttaa asioihin ja saada niihin muutoksia, ne toimivat parhaiten vain paikallisessa käytössä eli siinä yhteisössä missä ne on piirretty. Muualla sarjakuvan ideaa ei aina ymmärretä tekijän haluamalla tavalla.
Mitä Nepalissa on oikein tehty?
Taksvärkki ry toteuttaa Nepalissa kehitysyhteistyöprojektia, jossa annetaan ympäristökasvatusta kerhojen ohjaajille ja sadoille luontokerhoihin osallistuville nuorille, joiden tehtävänä on viedä oppia eteenpäin omissa kouluissaan ja kylissään. Työ rahoitetaan lukuvuoden 20042005 Taksvärkkikeräyksen varoilla ja se kestää viisi vuotta. Projektin eri vaiheista sekä sen onnistumisesta tiedotetaan keräykseen osallistuneille koululaisille. Taksvärkki ry:ssä työskentelevä hankesuunnittelija Mari Luosujärvi vastaa Nepalissa tehtävästä kehitystyöprojektista ja vierailee Nepalissa säännöllisesti seuraamassa työn edistymistä. Paikallinen järjestö ECCA (Environmental Camps
Uutisia, joita kaikki voivat ymmärtää
Nepalilaiset luontokerhoissa toimivat nuoret ovat käyttäneet seinäsarjakuvia aiemminkin tiedotusmuotonaan ja levittäneet tekemiänsä sarjakuvia julkisille paikoille ympäri kylää tai kaupunkia. Sarjakuvissa on kerrottu mm. ympäristöongelmien laajuudesta ja seurauksista. Sarjakuvissa käytetty huumori keventää vaikeitakin asioita ja hauskalla kuvituksella ne saadaan osaksi tavallista arkipäivää.
Nuorten tekemiä ja näköisiä sarjakuvia
Nepalilaisten ja suomalaisten nuorten seinäsarjakuvat olivat keväällä 2009 koottuina näyttelyyn Helsingissä sijaitsevaan Sarjakuvakeskukseen. Näyttely oli sarjakuvakaupan yhteydessä pienessä huoneessa. Kaupan hyvää tunnelmaa ei tosin oltu näyttelyyn saatu, vaan tila näytti steriililtä ja hieman tylsältä. Aluksi petyin, koska olin odottanut jotakin suurempaa. Monet sarjakuvat osoittautuivat kuitenkin hienoiksi, ja oli kiva huomata ero nepalilaisten ja suomalaisten töiden välillä. Joissain tapauksissa aiheet olivat todella lähellä toisiaan, mutta kulttuurien ja elinolosuhteiden välinen ero oli kuitenkin nähtävissä. Nepalilaiset piirsivät muun muassa siitä, että kaikki pääsisivät kouluun, kun taas suomalaisten vastine sille oli sarjakuva opiskelija-asumisen kalleudesta. Sarjakuvista näkyi kriittisyyttä ja kannanottoa. Silti ne olivat selvästi nuorten tekemiä ja näköisiä. Ihmisoikeus- ja ympäristöteema oli tuotu hyvin esille ja ongelmat olivat todellisia. Osa ongelmista koski selvästi nuoria, osa kaikkia ihmisiä.
einäsarjakuva koostuu neljästä ruudusta ja tehdään yleensä a3-kokoiselle paperille. valmis teos kopioidaan, ja kopioita viedään esimerkiksi koulujen seinille, bussipysäkeille ja sairaaloille. seinäsarjakuvilla halutaan viestiä ajankohtaisista aiheista tai ottaa kantaa.
s
mIkä IHmEEN sEINäsARjAkUVA?
Tilaa Ruutuja yli rajojen -sarjakuvakirja!
nepalilaisten ja suomalaisten nuorten ympäristö- ja ihmisoikeusaiheiset sarjakuvat on koottu Ruutuja yli rajojen -sarjakuvakirjaan, jota voi tilata ilmaiseksi taksvärkki ry:stä sähköpostilla osoitteesta tilaus@taksvarkki.fi sarjakuvakirja on tarkoitettu kouluille virikkeeksi ihmisoikeuskeskusteluihin sekä innostajaksi omien seinäsarjakuvien piirtämiselle.
12
CURLY 2/2009 www.curly.fi
NIMETÖN anne holMbeRG
RuutuJa yli RaJoJen
NIMETÖN anna neva
RuutuJa yli RaJoJen
BROKEN IMAGE veeRa penttinen
RuutuJa yli RaJoJen
FREEDOM Gopal tolanGi
RuutuJa yli RaJoJen
www.curly.fi 2/2009 CURLY
13
julian madagaskarilaiset
aakkoset
-vuotias Julia Stenlund on juuri kotiutunut Madagaskarilta, itä-afrikan kyljessä olevalta saarelta, jossa hän vietti vuoden tekemässä kasvatustieteen opintoihinsa liittyvää kandidaatintutkielmaa. vuoden aikana Julia haastatteli sellaisia nuoria aikuisia, jotka eivät osanneet lukea tai kirjoittaa, mutta nyt opiskelivat lukutaitokursseilla. Madagaskar, yksi maailman köyhimmistä maista, ei ole vaihto-opiskelijoiden tavallisin kohdemaa. - afrikka on aina kiehtonut minua ja tultuani opiskeluvaihdosta Ranskasta, kuulin uudesta vaihtopaikasta, Madagaskarista. se on oma sekoituksensa afrikkaa, intiaa ja indonesiaa. ihmiset ovat ystävällisiä ja luonto kaunista. Myös madagaskarilaiset tanssit ja musiikki kiinnostivat minua.
TeksTi: paULiina koponen i kUva: JULia sTenLUndin koTiaLbUMi
Kaikkien vaihto-opiskelijoiden tiet eivät vie aina länsimaihin. Julia valitsi vaihto-opiskelijakohteekseen Madagaskarin. Siellä Julia oppi, millaista on luku- ja kirjoitustaidottoman nuoren elämä.
24
tutkimusaiheensa pariin Julia päätyi kuultuaan taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhankkeesta. lukuvuonna 20082009 taksvärkki-kampanjalla kerättiin varoja 10 000 nuoren luku- ja kirjoitustaito-opetukseen. Monen nuoren koulutie katkeaa perheen köyhyyden takia. suurilla perheillä ei ole varaa kouluttaa kaikkia lapsia. kouluja ei vieläkään ole kaikkein köyhimmillä alueilla. - se, että ei osaa lukea tai kirjoittaa tarkoitti monille nuorille riippuvuutta toisten ihmisten avusta sekä työ- että arkielämässä. kun osaa lukea ja laskea, esimerkiksi toriostoksilla asioiminen helpottuu kun hinnat ja painot voi laskea itse. enää ei tarvitse muiden apua rahojen laskemisessa eikä tule huijatuksi, muistelee Julia haastateltaviensa kertomuksia. nyt Malagasy Mahomby, opettajien perustama järjestö, järjestää lukutaito-opetusta koulun ulkopuolelle jääneille nuorille. kursseille voi osallistua työn ohella ja ilmaiseksi. kursseilla käytetään tehokkaita opetusmenetelmiä ja uudet taidot voi oppia jo kahdeksassa kuukaudessa. - nuoret toivoivat, että he voisivat elää niin kuin muut. luku- ja kirjoitustaidottomana tuntuu, kuin ei osaisi mitään mistään, muistelee Julia. uusien taitojen myötä monille avautuu työmahdollisuuksia esimerkiksi ravintolassa tai kampaajana. yksittäisten ihmisten kouluttaminen on avain myös koko yhteiskunnan kehittymiseen. - Monet haastateltavistani kertoivat, että tärkeää osata lukea, jos saa lapsia. silloin kehtaa myös lähettää omat lapsensa kouluun. Julian vaihto-opiskelijavuosi Madagaskarilla vierähti nopeasti. - vuosi oli todellinen elämys! alkuaika meni totutellessa erilaiseen maailmaan. olin ensimmäistä kertaa kehitysmaassa joten se oli todella jännittävää. eksottiseenkin kyllä tottui nopeasti, Julia kertoo. Julian suunnitelmissa on palata Madagaskarille uudestaan. tämän tutkimuksensa hän teki kaupungeissa, ja toiveissa olisi tehdä vastaava tutkimus maaseuduilla. - vuoden aikana ehti nähdä ja ymmärtää, millaista madagaskarilaisten arkielämää oikeasti on. oma avoimuus auttaa tutustumaan ihmisiin. silloin pääsee näkemään ja oppimaan koko ajan uutta.
Kunpa voisin olla kuin muut
luku- Ja kiRJoitustaidottoMana tuntuu, kuin ei osaisi Mitään Mistään
14 CURLY 2/2009 www.curly.fi
kirjoittaja: Tiina Honkanen, 23-vuotias etvo-vapaaehtoinen, täksvärkki-keräyksen rahoittamassa nuorisoverkostohankkeessa guatemalalaisessa pami-kansalaisjarjestössä.
unelma täydellisestä maailmasta
Suomalainen nuori opetetaan usein ajattelemaan, ettei hänellä ole mahdollisuuksia muuttaa maailmaa, ja uskomaan, että maailma on valmis ja hyvä sellaisenaan. Mitä meillä on opittavana guatemalalaiselta nuorelta, joka elää epätäydellisessä, usein hengenvaarallisessa maassa, jossa perusasiat ovat retuperällä?
uomalaista ja guatemalalaista nuorta yhdistää se, että he molemmat tarvitsevat samoja asioita elääkseen ihmisarvoista elämää. Olen Guatemalan nuorilta oppinut, ettei meidän missään nimessä tule luulla, että maailma on valmis, koska meillä Suomessa on kaikkea. Katsahdapas KeskiAmerikkaan. Guatemalassa lapsi syntyy yleisimmin perheeseen, joka elää köyhyydessä, jollaista Suomessa ei ole koettu 50 vuoteen, syö pääasiassa maissitortilloita papujen ja suolan kanssa ja juo vettä saastuneesta joesta. Tässä perheessä lapsi lähetetään mieluummin töihin kuin kouluun. Hän kasvaa naapurustossa, jonka katuja värittävät väkivaltaisten nuorisojengien graffitit ja tatuoinnit eikä leikkivien lasten nauru, ja jossa kotipihalta poistuminen on oikeasti vaarallista. Kotonakaan ei aina saa kasvaa rauhassa. Useimmat lapset kokevat perheväkivaltaa. Myös seksuaalinen hyväksikäyttö perhepiirissä on yleistä. Tällaisessa ympäristössä kasvaa pelokkaita, turhautuneita ja arkoja nuoria. Ja se, että näiden nuorten unelmien siivet katkotaan liian aikaisin, saa minutkin turhautumaan.
s
sijaan nuorten seinämaalaukset, joissa muistutetaan lasten oikeuksista sekä nuorten äänekkäät ja iloiset marssit ja katuteatteriesitykset, joissa käsitellään nuorten oikeuksia, unelmia ja arjen arkoja kohtia. Pamin aktiivinuoret uskaltavat antaa mielensä lentää uusiin korkeuksiin ja unelmoida paremmasta Guatemalasta, josta harvat ovat tähän asti uskaltaneet unelmoida. Ja näille unelmille Pami antaa siivet suomalaisten nuorten tuella. Minun ei ole kertaakaan tarvinnut selittää kenellekään, miksi suomalaiset nuoret haluavat auttaa guatemalalaisia ikätovereitaan. Vastaus on itsestään selvä: nuoria kautta maailman yhdistää heidän kykynsä unelmoida täydellisestä maailmasta. Ja sellainen voidaan rakentaa vain tekemällä yhteistyötä yli rajojen.
Maailmaa muuttava lahja
Ylpeänä kuitenkin kerron ihmisille siitä, että suomalaiset nuoret, joiden maailma on lähes täydellinen, ovat ojentaneet kätensä Guatemalaan saakka Taksvärkki-keräyksen välityksellä. Nuorisoverkostoissa, joissa työskentelen, autetaan Guatemalan nuoria ymmärtämään sitä vääryyksien, epäoikeudenmukaisuuksien ja epätasa-arvon värittämää todellisuutta, jossa he elävät. Nuorten turhautumiselle annetaan selitys. Siitä myös tarjotaan ulospääsyä. Väkivallan, kuten jengien, ryöstöjen, seksuaalisen hyväksikäytön ja perheväkivallan yleisyydestä keskustellaan. Näin nuorille annetaan maailmaa muuttava lahja. Heille kerrotaan, että jokaisella meistä on oikeus niihin asioihin, mitä suomalaisilla jo on: turvalliseen arkeen, koulutukseen, huolenpitoon, tulevaisuuteen. Heille kerrotaan, että nykytilannetta on mahdollista muuttaa. Tämä viesti antaa nuorille voimaa ja toivoa. On kuin heittäisi bensaa kyteville hiilille. Kuuden guatemalalaisen pikkukaupungin kaduille purkautuvat nyt jengien ja mainoskylttien
nykytilannetta on Mahdollista Muuttaa. täMä viesti antaa voiMaa Ja toivoa. on kuin heittäisi bensaa kyteville hiilille.
www.curly.fi 2/2009 CURLY 15
TeksTi: kiMi kekkonen TanJa Mäki kUvaT: CURLyn MediaRyhMä
Miriam "Mirkku" Hänninen
uorista mukana oleva Mirjam ´Mirkku` Hänninen kertoo meille kokemuksistaan musiikkivideon tekemisestä. Mirkku löysi tiensä Curlyn mediaryhmään vuonna 2007, kun Curlystä tultiin kertomaan tulevasta mediapäiväleiristä. Mediapäiväleirin myötä Mirkku osallistui mediaryhmän projekteihin, kuten lyhytelokuviin, ja on siitä lähtien ollut mukana toiminnassa. Mirkku näyttelee musavideossa Marianne-nimistä päihtyvää nuorta. Mirkun mielestä rooli oli mielenkiintoinen ja hauska. Lisäksi rooli oli helppo sisäistää, sillä muiden nuorten käyttäytymisestä pystyi poimimaan paljon keskeisiä asioita tähän rooliin. Mirkku kuvailee roolihahmoaan huomionhaluiseksi ja iloiseksi nuoreksi, joka osaa pitää hauskaa. Mirkun mukaan Marianne-roolihahmo ei osaa hallita tilanteita kovinkaan hyvin, tai harkita asioita aivan loppuun asti ennen kuin on liian myöhäistä. Mirkku halusi tämän roolin, koska ajatteli sen olevan jännittävä kokemus. Lisäksi Mariannen rooli on tärkeä osa musiikkivideota. Mirkkua kiinnosti myös osittain päärooli, mutta niin sanotun "pahan tytön"- rooli kuulosti mieluisammalta. Näin Mirkku pääsi kokeilemaan jotakin hänen omasta elämästään poikkeavaa. Mirkku kertoi onnistuneensa roolisuorituksessaan hyvin. Nuorten näyttelemistä hahmoista haluttiin tehdä mahdollisimman aidon oloisia. Siksi heille annettiin mahdollisuus muokata omia hahmojaan. Mirkku ei muokannut kuitenkaan hahmoaan kovinkaan paljon, vain sen verran, että rooli tuntui omalta. Hän muutti esimerkiksi vuorosanoja itselleen sopivimmiksi, koska koki alkuperäisten vuorosanojen olleen liian jäykkiä. Mirkku kokee, että musiikkivideon tarina yrittää olla opettavainen, mutta ei välttämättä onnistu siinä. Hän pelkää, että video voi olla epäselvä niille, jotka eivät ole nähneet käsikirjoitusta. Mirkun mielestä tarina olisi voinut olla paremmin toteutettu, jos se olisi ollut selkeämpi ja tapahtumarikkaampi sekä realistisempi. Yksityiskohtia olisi voinut olla vähemmän. Mirkku uskoo musiikkivideon sanoman vaikuttavan ihmisiin, jotka ottavat asiat joskus vähän liiankin vakavasti. Mirkun mielestä asiat eivät aina mene ihan niin, kuin videossa on kuvattu. Mirkku kuvailee mediaryhmää kivaksi ja ilmaiseksi harrastukseksi. Hän kertoo mediaryhmään kuuluvien nuorten olevan erilaisia, mutta tulevat siitä huolimatta hyvin toimeen keskenään. Ilmapiiri on Mirkun mielestä rento ja muutenkin kaikin puolin hyvä. Mirkku haluaa kiittää mediaryhmän ohjaajia. He ovat olleet sitkeitä alusta loppuun asti, eivätkä ole luovuttaneet, vaikka välillä nuorten huomio onkin saattanut olla muualla. Nuoret eivät ole aina jaksaneet keskittyä olennaiseen.
N
Rokkia, recciä ja railakasta menoa
Millaista on olla tekemässä musiikkivideota? Miltä se tuntuu? Curly-nuoret haastattelivat kolmea Grein Anatoimian Päihteetöntä Elämää -musiikkivideon tekijää.
urlyn ja Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden yhteisessä nuorten mediaryhmässä alettiin vuoden 2009 helmikuun alussa työstämään päihteidenvastaista musiikkivideota. Videon tekemiseen osallistui parikymmentä nuorta. Nuoret tekivät musavideon alusta loppuun asti itse. He käsikirjoittivat musiikkivideon tarinan, kuvasivat ja editoivat. Lopuksi nuoret järjestävät musiikkivideon ensi-illan Vantaan Vernissalla 27.5.2009. Aluksi videolle täytyi löytää bändi, jonka tavoitteet ja arvot sopisivat yhteen Curlyn ja Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden mediakasvatushankkeen kanssa. Lisäksi piti löytää sopiva biisi, mieluiten bändin oma ja tätä varten sävelletty. Onni suosi hanketta ja bändiksi löydettiin punkpoikabändi Grein Anatomia (jutun Grein Anatomiasta voit lukea seuraavalta aukeamalta). Säät eivät suosineet kuvauksia, mutta sen ei annettu häiritä. Välillä taivaalta tuli räntää, lunta ja vettä. Kuvauksien loppuun mennessä kaikki lumi suli kuitenkin pois. Yhteen hiileen puhaltaminen mahdollisti videon onnistumisen ja loistavan lopputuloksen. Tästä videosta kaikki tekijät voivat olla ylpeitä! Lopullisen videon voit katsastaa esimerkiksi Curlyn nettisivuilta (www.curly.fi). Video on nähtävillä kesäkuun 2009 alusta alkaen.
C
16
CURLY 2/2009 www.curly.fi
Joona Niemi (valokuvauksen ohjaaja / portsari videolla)
j
oona päätyi mediakasvatushankkeeseen ryhmän toisen ohjaajan kautta. Tavoitteena hänellä oli opettaa nuorille valokuvaamista ja perehdyttää heidät still-kuvan maailmaan. Joona sai ensimmäisen oman kameransa jo yhdeksänvuotiaana ja on siitä lähtien kuvannut mm. isänsä opastuksella. Tämän lisäksi hän on käynyt puolen vuoden mittaisen valokuvauskurssin kansanopistossa. Joona on koulutukseltaan erityisnuorisotyöntekijä ja työskentelee Länsi-Vantaalla. Joona tekee työkseen (mediaryhmän ulkopuolella) pienryhmätoimintaa erityisnuorten kanssa ja hän toimii myös Ankkapartiossa. Ankkapartio on katupartiointia, jota järjestetään esimerkiksi viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Lisäksi Joona työskentelee iltaisin nuorisotilalla, jossa valokuvaus on osana työmenetelmää. Joona kertoo tekevänsä pitkiä päiviä, mutta kokee työnsä palkitsevaksi. Hän näkee työnsä mielenkiintoisena, koska työssä pääsee uusiin paikkoihin. Lisäksi erityisnuoriso-ohjaajana pääsee tekemään asioita, joita ei muuten pääsisi kokeilemaan. Joona näyttelee musiikkivideossa järjestyksenvalvojaa, joka käännyttää päihtyneet nuoret keikkapaikan ovelta. Rooli sopi Joonalle kuin nenä päähän, sillä hänellä itsellään on järjestyksenvalvojakortti. Joona kuitenkin kertoo, ettei erityisemmin pidä järjestyksenvalvojan tehtävistä. Hän suoritti kortin, koska erilaisissa nuorten tapahtumissa tarvitaan järjestyksenvalvojaa. On helpompaa, että järjestyksenvalvoja löytyy suoraan, eikä järjestyksenvalvojaa tarvitse erikseen tilata. Joonan on tyytyväinen nuorten suorituksiin. Nuoret ovat Joonan mukaan olleet kiinnostuneita kaikista ryhmässä tehtävistä asioista. "Kaiken kaikkiaan hyvä projekti", Joona kehuu.
Outi Pakkala (oppisopimusopiskelija)
o
uti Pakkala on mukana mediakasvatushankkeessa oppisopimusopiskelijana. Outi on opiskellut nuorisotyöalaa kohta kolme vuotta ja valmistuu kevään lopussa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Mediaryhmässä Outin tehtävänä on ollut vastata erilaisista ryhmäleikeistä. Outi toimii myös Pakkalan nuorisotilalla ja kuntosaliohjaajana. Pakkalan nuorisotilalla Outi sai mahdollisuuden mennä johonkin muuhunkin paikkaan harjoittelijaksi ja Outi päätti valita Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden mediakasvatushankkeen. Outin mielestä mediaryhmä on loistoryhmä ja yhteishenki on hyvä, eikä ryhmässä tapahdu kiusaamista.
www.curly.fi 2/2009 CURLY
17
Hubu koulussa menetelmana
ope
Nyt voitte äänestää anonyymisti haluamaanne vaihtoehtoa.
® -ehkaisevan paihdetyon
Kiva kun otit taas yhteyttä. Voidaan suunnitella yhdessä lisää kun tavataan!
- vuorovaikutteinen toimintatapa lasten ja nuorten, heidän vanhempiensa sekä muiden lasten kasvatustyössä mukana olevien aikuisten kanssa
Hubuman
Mistä haluaisit keskustella tällä tunnilla? 1. Alkoholi 2. Tupakka 3. Ihmissuhteet (kaverit, perhe) 4. Vapaa-aika
Illan aikana käymme läpi teidän lastenne vastauksia. Toivottavasti nämä herättävät paljon kysymyksiä ja keskustelua!
koulutunti vanhempainilta
Hei, hei! Nähdään taas ensi vuonna.
Hubukarry
ope tyytyvaisena
18 CURLY 2/2009 www.curly.fi
www.eoph.fi
Grein anatomia "ensiapulaukussa"
Vantaalainen punk-bändi Grein anatomia repii inspiraatiota sairaalaaiheista.
G
TeksTi: paULa nieMikaiJa i kUvaT: Joona nieMi
rein anatomian jäsenet määrittelevät musiikkinsa väljästi suomipunkiksi, mutta toteavat samaan hengenvetoon, etteivät heidän sanoituksensa ole yhtä radikaaleja kuin genressä yleensä. Bändin muodostavat kolme vuonna 92-syntynyttä nuorta: kitaristi-laulaja Jami, rumpali Otto sekä Santtu, joka toimii basistina. Bändi sai alkunsa joulukuussa 2007, kun pojat olivat vielä samalla yläasteella. Nimi syntyi alun perin aivan sattumalta, Jamin isän päähänpistosta: - Kun ensin ehdotettiin jotain Teho-osastoa, niin faija heitti siihen, että "Miksei saman tien vaikka Greyn anatomia?" Sairaalateema jatkuu myös biisissä nimeltä Ensiapulaukusta. Nykyään bändi harjoittelee niin usein kuin ehtii, yleensä kerran viikossa. Tulevaisuudesta on vaikea sanoa, mutta he eivät valittaisi, jos saisivat musiikista ammatin. Toistaiseksi jokaisella on silti muitakin suunnitelmia. Biisit on tehty alusta loppuun itse. Jami ja Otto kuvailevat prosessia suhteellisen nopeaksi. He laittavat ajatuksensa paperille, eivätkä jää miettimään sanamuotoja liian pitkäksi aikaa. Meidän biiseissä on tuskan parahduksia, Jami luonnehtii. Suurimmaksi saavutuksekseen bändiläiset lukevat faninsa. Ikähaarukka on 5-80 vuotta, mikä on todella hienoa. Tänä keväänä Grein anatomia oli mukana Vantaan kaupungin ja Curly ry:n päihteidenvastaisessa projektissa, jota varten he kuvasivat musiikkivideon biisiinsä Päihteetöntä elämää. Poikien oma suhtautuminen päihteisiin ei ole yhtä tuomitseva. "Jos täytyy käyttää päihteitä, niin käyttää sitten ainakin vähän järkevämmin", he summaavat, "Ei mitään teinikännejä niin, että herätään aamulla ojasta." Grein anatomian musiikkia voi käydä kuuntelemassa osoitteesta: www.mikseri.net/greinanatomia Sieltä löytyy myös tietoa tulevista keikoista.
www.curly.fi 2/2009 CURLY
19
kUvaT: MiRa koTaMäki, Leena kUoppa-aho, paULa FinCke, peppi TeRvo
Ogeli nuorten silmin
Curly ry:n toimisto sijaitsee oulunkylässä, pohjois-Helsingissä. tämä kuvareportaasi on koottu Curlyn lehtiryhmän ottamista kuvista, jotka kaikki näyttävät oulunkylän, eli ogelin, niin kuin nuoret sen näkevät. Valokuvista järjestetään näyttely oulunkylän seurahuoneella. Valokuvanäyttelyn avajaiset ovat 19.8. 2009. Näyttely on osa taiteiden yötä, joka järjestetään perjantaina 21.8.2009. Näistä kuvista löydät kevään merkkejä, vauhtia ja kaunista luontoa!
20
CURLY 2/2009 www.curly.fi
www.curly.fi 2/2009 CURLY
21
Mediafestarit
Helsingissä Oulunkylän Yhteiskoulussa järjestettiin Mediafestarit-niminen tapahtuma lukiolaisille ja yläkoululaisille.
H
TeksTi Ja kUvaT: paULiina MaRJanen
uhtikuun 21. päivä on Helsingin Oulunkylän koululaisille hieman normaalista koulupäivästä poikkeava. Jokavuotisen teemapäivän teemana on tänä vuonna media. Normaalin opiskelun sijasta nuoret voivat ilmoittautua erilaisiin mediaan liittyviin pajoihin, joissa saa mm. piirtää, katsella elokuvia ja näytelmiä, kirjoittaa ja valokuvata. Päivä alkaa perinteisellä tietokilpailulla, johon osallistutaan luokittain. Tämän jälkeen oppilaat siirtyvät pajoihin. He ovat saaneet etukäteen valita kaksi eniten kiinnostavaa pajaa. Teemapäivä huipentuu odotettuun "Hesan nuorten ääni" rahoilla kustannettuun Fintelligensin konserttiin.
22
CURLY 2/2009 www.curly.fi
Curly osallistui mediapäivään järjestämällä oman lehtipajansa. Lehti-pajassa oppilaat saivat kirjoitella lehtijuttuja valmiiksi leikatuista kuvista tai piirtää sarjakuvia lehdistä leikattujen otsikoiden pohjalta. Oppilaita ohjeisti ja auttoi pajassa toimituksen päätoimittaja-Peppi sekä lehtiryhmän Rosa ja Pauliina. Pajassa tutkittiin, miten uutisia voi tulkita eri tavalla otsikon tai kuvan perusteella. Lopuksi pajassa sai myös valokuvata erilaisia lehtikuvia ohjeiden mukaisesti. Tunnelma oli mukava ja töistä tuli hienoja. Curly taisi myös saada hiukan mainostettua toimintaansa uusille mahdollisille toimittajanaluille. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi hieno mieli ainakin meille curlyläisille ja toivottavasti myös pajalaisille!
HuoM!
C
urly vetäytyy kesäksi leireilemään ja ottamaan aurinkoa, mutta jälleen syksyllä kaikki halukkaat yli 13-vuotiaat ovat tervetulleita mukaan Curlyn toimintaan! syksyllä pääkaupunkiseudulla jatkuvat ainakin lehtiryhmä, joka tekee Curly-lehteä, ja Curlyn videopaja, jossa keväällä 2009 toteutettiin Grein anatomian musiikkivideo. lehti kaipaa lisää etäkirjoittajia ja kuvaajia ympäri suomea! lisää tietoa harrastusmahdollisuuksista ja muusta toiminnasta löydät seuraamalla Curlyn nettisivuja www.curly.fi tai mailaamalla Curly Median päätoimittajalle pepille (peppi.tervo@ curly.fi)!
CurLY-koLuMNi:
AI, HARRAsTANksmä kIRjOITTAmIsTA?
n ole erityisen kiinnostunut kulttuurista enkä yhteiskunnasta, ja myönnän olevani melko sivistymätön. ainoa nykyään lukemani kirjallisuus on satunnaiset naisten- ja nuortenlehdet, en jaksa lukea hesaria alusta loppuun. Minulla ei ole radikaaleja mielipiteitä maailmasta, enkä ole edes erityisen nokkela. Jos minulta kysyttäisiin mitä harrastan, vastaisin olkia kohauttamalla, etten harrasta juuri mitään tällä hetkellä. vaikka olen ollut Curlytoiminnassa mukana jo melkein kaksi vuotta herranjestas, onko siitä jo niin kauan en osaa rekisteröidä kirjoittamista harrastuksekseni. olen harrastanut lyhyen elämäni aikana vaikka mitä. balettia, maalausta, telinevoimistelua ja rumpujen soittoa kaikenlaista on tullut yritettyä. usein kuitenkin olen aloittanut harrastukseni keskittymättä itse harrastamiseen. olen erittäin lyhytpinnainen ja kun minusta ei vuoden sisällä olekaan kuoriutunut ballerinaa tai täysveristä rumpalia, on hermot
E
mennyt. lähes joka ikinen harrastus, jonka olen innoissani aloittanut, on loppunut erittäin lyhyeen juuri tämän kärsimättömyyden takia. odotan liikaa, se on luultavasti se virhe, jonka olen aina tehnyt. Miksi sitten olen pysynyt lehtiryhmän toiminnassa mukana niin kauan? Järkeväksi syyksi voisi tietenkin mainita sen, että meillä on ollut törkeän hauskaa. Mutta se ei yksinään riitä. luulenpa, että syy siihen että olen yhä mukana, piilee aloittamismotiiveissani ja odotuksissani. Jos ihan suoraan sanotaan, aloitin perinteisestä syystä: kavereiden perässä. vaikka pidin kirjoittamisesta ja olin kiinnostunut toimittajan hommasta, en ole koskaan pitänyt sitä minkäänlaisena maalina tässä harrastuksessa. en oleta olevani hyvä kirjoittaja, enkä myöskään odota sellaiseksi koskaan tulevani. en tunnista kirjoittamista harrastuksekseni, sillä en ole koskaan ajatellut asiaa sillä tavalla. harrastus minulle tarkoittaa jotain, jota tehdään oppimisen takia. totta kai olen
oppinut paljon lehtiryhmässä mukana ollessa, mutta minulle tämä on mukava tapa viettää aikaa, ei tapa saada jotain. nyt sen tajuan, jatkossa jos haluan oppia jotain uutta tai aloittaa uuden harrastuksen, minun ei tule nähdä sitä vain siltana johonkin suurempaan päämäärään. kunnianhimo on se mikä minua on loppupeleissä aina estänyt. Minun täytyy vain muuttaa kunnianhimo uteliaisuudeksi, niin jo alkaa homma pyörimään! kirjoittamista en aio sanoa harrastuksekseni, en ainakaan vielä moneen vuoteen. pelkään, että se pilaisi minulta jotain tärkeätä.
paULiina MaRJanen
www.curly.fi 2/2009 CURLY
23
Haluan tulla joksikin!
TeksTi: veeRa bLoMsTeR i kUvaT: paULiina koponen
oaa kaukyläelämä er perhe. tää se, kuinka inua mietityt e kuin yksi "M ssä elämm täällä yhteisö evero pungista: kulttuuria" -s ei ole sellaista kaupungissa
Tulevaisuuttaan miettivät Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen nuoret ovat vaikeiden valintojen edessä. Jos he jäävät maaseudulle omiin kotikyliinsä, he ovat sidottuja perinteiseen maanviljelijäelämään alkeellisissa olosuhteissa. Jos he taas valitsevat modernin kaupunkielämän, he joutuvat jättämään taakse oman perheensä, kotikylänsä ja perinteensä sekä sopeutumaan aivan uudenlaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan.
olivialaisessa Quillacollon kaupungissa pienen pukuvuokraamon rekit pursuilevat erilaisia juhla-asuja. Liikkeessä työskentelevä 16-vuotias Juliana vuokraa ihmisille juhlapukuja smokeista karnevaaliasuihin. Lukuisten muiden maalaistyttöjen tavoin hän on tullut kaupunkiin jo 13-vuotiaana, koska hänen kotikylässään Putucunissa, korkealla Andien vuoristossa, voi käydä koulua ainoastaan kahdeksanteen luokkaan saakka. Julianalla oli onnea, koska hän löysi puolipäivätyön, jonka ansiosta pystyy nyt elättämään itsensä ja samalla käymään koulua. Vaikka palkka on pieni, se riittää koulumaksuihin ja muihin välttämättömiin kuluihin. Lisäksi Juliana saa asua työnantajansa kotona pukuvuokraamon yläkerrassa, joten hänellä ei kulu rahaa vuokraan. Aina ei elämä ole ollut yhtä helppoa. Eräässä työpaikassa Juliana joutui tekemään töitä melkein kellon ympäri. "Tein töitä klubilla, johon rikkaat vanhukset tulevat pelaamaan ja juomaan teetä. Heitä piti palvella. Asuin erään rouvan luona ja kävimme yhdessä töissä. Tulimme kotiin aamuviideltä, nukuimme tunnin ja menimme aamukuudeksi taas töihin. Se oli raskasta," hän muistelee. Kolme vuotta sitten, kun Juliana muutti kaupunkiin, hänellä oli yllään intiaaninaisen perinteinen leveä villahame, jollaista hän oli käyttänyt pikkutyöstä lähtien. Hän ei juuri osannut puhua espanjaa, koska hänen kotikylässään puhutaan ketshuan ja aimaran kieliä. Juliana kuuluu ketshua-kansaan, joka on yksi Bolivian yli 30 alkuperäiskansasta. Maaseudun kyläyhteisöissä alkuperäisväestö on säilyttänyt omat kielensä ja kulttuurinsa, mutta kaupungeissa puhutaan espanjaa. Monet kaupungit ovat espanjalaisten siirtomaaisäntien perustamia, ja siksi alkuperäiskansoja halveksuvat asenteet elävät kaupunkikulttuurissa edelleen voimakkaina. Juliana kertoo, että hiljattain maalta tulleita nuoria kiusataan koulussa. Myös kaupungin keskustassa heitä nöyryytetään. Yksin kaupunkiin tulleilla nuorilla ei aina riitä voimia oman kulttuurinsa puolustamiseen, koska on keskityttävä elämässä selviytymiseen. Kaupungissa pärjäämisen kannalta on helpompaa peittää omat juurensa ja elää
B
kaupunkilaisten tavoin, jotta ei joutuisi niin herkästi syrjinnän kohteeksi. Julianakaan ei enää halua pukeutua villahameeseen, vaan on tottunut käyttämään kaupunkilaisnuorten tavoin farkkuja.
Unelmien saavuttaminen vaatii uhrauksia
Julianalla on kova ikävä maaseudulla asuvaa perhettään, koska töiden ja koulunkäynnin vuoksi hän ehtii vierailla kotona vain kerran vuodessa. Tällä hetkellä vastuu omasta tulevaisuudesta ajaa kuitenkin tunteiden edelle. "Tärkeintä on päästä eteenpäin elämässä ja hankkia ammatti. Ei aina voi tehdä palvelijantöitä tai olla vain kotiäiti. Pitää sopeutua ja päästä elämässä eteenpäin omin avuin", toteaa hän määrätietoisesti. Kaupunkiin muutto on ollut suuri muutos Julianan elämässä. Hänestä on tullut rohkeampi ja itsenäisempi, nyt hän osaa pitää puoliaan. Hän tietää, että omien unelmien puolesta on taisteltava: "Jos et tee mitään, et saa mitään. Siksi haluan ylittää itseni!" Kaupunkiin tulevat maalaisnuoret kohtaavat monenlaisia vaikeuksia, mutta maaseudulle jääminenkään ei ole helppoa. Maanviljely on raskasta työtä, pellot eivät tuota tarpeeksi eikä palkkatyötä ole tarjolla. Kaupunkiin muutto on ainoa vaihtoehto sellaisille nuorille, jotka haluavat opiskella peruskoulua pidemmälle. Näin ollen Juliana on kaikista ikävistä kokemuksistaan huolimatta tyytyväinen päätökseensä. Hän ei halua elää vanhempiensa tavoin maanviljelijänä, vaan hän haluaa kouluttautua opettajaksi. Vasta sitten hän on valmis palaamaan takaisin kotikylään, oman kansansa pariin.
Kylät tarvitsevat nuoria
Kun kuljetaan vuoristotietä Julianan kotikylästä Putucunista vielä ylemmäs, yli 4000 metrin korkeudelle, saavutaan Chawpiloman kylään. Siellä asuu 17-vuotias Severo, perunanviljelyllä elävä ketshuanuorukainen. Severo on yksi niistä harvoista nuorista, jotka ovat jääneet Chawpilomaan. Hän haluaa elää ja viljellä maata kotiseudullaan, oman kansansa parissa. Hän on sitä mieltä, että kaupunkiin muutto ei olisi hyväksi hänelle itselleen eikä hänen yhteisölleen, joka tarvitsee nuoria johtohahmoja. Severo ei uskoisi viihtyvänsä kaupungissa. "Minua mietityttää se, kuinka kyläelämä eroaa kaupungista: täällä yhteisössä elämme kuin yksi perhe. Kaupungissa ei ole sellaista kulttuuria," hän miettii. Severo on myös kaupungissa käydessään huomannut, ettei siellä arvosteta hänen kulttuuriaan, ja että alkuperäisväestön edustajia syrjitään: "Meille esimerkiksi annetaan väärennettyjä seteleitä, koska maalainen ei tunnista niitä. Kaupoissa meitä ei palvella kuin ihmisiä: meidän annetaan odottaa tai meille ei myydä," Severo kuvailee.
Bolivian maaseudulla on paljon Chawpiloman kaltaisia kyläyhteisöjä, joiden noin 500 asukkaasta vain 1015 on yläkoulu- ja lukioikäisiä. Nuoret ovat lähteneet työn ja opintojen perässä kaupunkeihin. Jos nuoret muuttavat pois eivätkä enää palaa kotiseuduilleen, tämä tarkoittaa kylien ja kulttuurien kuolemista. Severon haaveena on, että nuoret organisoituisivat ja saisivat koulutusta kotikylänsä kehittämiseen. Näin he voisivat yhdessä aikuisten kanssa parantaa alueen toimeentulomahdollisuuksia, jotta kylä säilyisi elinvoimaisena, ja myös nuoret voisivat elää maaseudulla. Sekä Severo että Juliana ovat tehneet oman tärkeän valintansa. Kun lapsuus lähenee loppuaan, nuorten on itse päätettävä, mitä he tulevaisuudeltaan haluavat. Perheen perinteiden mukainen elämä kotikylässä on nuorille tärkeää, mutta samalla se tarkoittaa kovaa työtä ja eristyneisyyttä ulkomaailmasta. Muutto kaupunkiin tuo nuoret osaksi nykyaikaista maailmaa, mutta se vaatii uhrauksia. Vaikka Juliana on sopeutunut elämään kaupungissa ja löytänyt työpaikan, hän kehottaa toisia nuoria miettimään tarkoin. "En sanoisi kaikille, että tulkaa. Ei kannata hylätä omaa taustaansa. Omaa kulttuuriaan ei kannata kaupungissakaan unohtaa." Lukuvuoden 20092010 Taksvärkkikampanja tukee Bolivian alkuperäiskansojen nuorten parissa tehtävää työtä. · Maaseudulla asuvia nuoria koulutetaan vahvistamaan kyläyhteisöjensä toimeentulotapoja ympäristöystävällisesti ja perinteitä kunnioittaen, jotta he voisivat myös jatkossa elää kotiseudullaan. · Maalta kaupunkiin tulleille nuorille järjestetään taidetyöpajoja, joissa he yhdessä samassa asemassa olevien toisten nuorten kanssa oppivat pitämään kiinni oikeuksistaan. samalla heidän kulttuuri-identiteettinsä ja itsetuntonsa vahvistuvat ja sopeutuminen kaupunkiympäristöön helpottuu.
"JOs eT Tee MITääN, eT sAA MITääN. sIKsI HALUAN yLITTää ITseNI!"
24
CURLY 2/2009 www.curly.fi
toimituksen leffasuosikit
E
koonnUT: CURLyn ToiMiTUs
räänä päivänä Curlyn toimituksessa joku alkoi vuolain sanoin kehua elokuvaa, jota kukaan muu ei ollut nähnyt. Suomen kesä ei ole aina pelkkää aurinkoa, joten sadepäivän puuha on aina tervetullutta! Ja mikä sen hauskempaa kuin vuokrata leffa ja katsoa sitä hyvässä seurassa? Innostuimme vertailemaan toimituksessa lempileffojamme, niitä, jotka kaikkien pitäisi nähdä. Montako sinä olet nähnyt näistä?
1. Moulin Rouge ( 2001) 2. Factory girl (2006)
"ihanat musiikit ja värit! oikea klassikko!" "Mielenkiintoinen, koskettava ja visuaalisesti kaunis elokuva"
3. Pressan tytöt ( 1999)
"nuori Kirsten Dunst on yli-inhimillisen pirteä! Ja mikä voisi olla vikana elokuvassa, jonka alkuperäinen nimi on "dick?"
4. Pariisi, rakkaudella (2009)
" Monipuolinen elokuva. ihania tarinoita ja paRiisi! hienoja näyttelijäsuorituksia ja kiinnostava ohjaus!"
5. Chicago (2002)
"sadepäivään sopivat tämän leffan kokonaisuus, musiikki, tanssit ja hämyinen ilmapiiri..."
6. Batman yön ritari (2008)
"Jo pelkästään Jokerin takia (ihana Heath Ledger) nähtävä. Menoa ja meininkiä löytyy suuren kaupungin verran!"
7. V*tun neljätoista (2005)
"kertoo nuorista, joten tähän on helppo samaistua. elokuva on koskettava, eli jos kaipaat komediaa, jätä tämä seuraavaan päivään!"
8. Madagasgar (2005)
"tälle animaatiolle saa nauraa vedet silmissä. dialogi on hauskaa sekä suomeksi että alkuperäiskielellä englanniksi."
9. Oopperan kummitus (2004)
"kolmas mahtava musikaali tällä listalla! tämänkin huippuelokuvan vahvuus on musiikki, mutta myös kummitus on ihanan realistinen..."
10. slummien miljonääri (2008)
"tätä leffasta tulee hyvä mieli, jotenkin elokuva on realistinen, toisaalta taas koskettava! Ryysyistä rikkauksiin toimii ainakin minulle aina. ansaitsi oscarinsa!"
uutuus musiikki-DVD katselussa: Ismo Alanko Teholla: Lava
smo Alanko Teholla: Lava-DVD on kuumaa kamaa Alangon diggareille. Tupla-DVD on kattava. Se sisältää konserttitaltiointeja, tyylikkäitä musiikkivideoita sekä paljon ekstraa. Ensimmäinen DVD sisältää pääkonsertin Hyvinkääsalilla, jossa on kuunneltavissa, nähtävissä ja tunnettavissa huikeat 26 biisiä. Näistä erottuvat positiivisesti "Päästänkö irti", kovakourainen ja tunteikas "Elintaso" ja konsertin lopettava "Kanoottilaulu", jossa Alanko joikailee hyvin, mutta esiintyy hieman psykedeelisesti ja kömpelösti ilman instrumenttia. Ykköslevyllä on myös konsertteja Tampereen Ratinasta, jossa kuullaan onnistunut ja herkkä duetto Jonna Tervomaan kanssa, ja Ilosaarirockista, jossa kuullaan myös legendaarinen "Levottomat jalat". Levyn kohokohta oli kuitenkin "Seitsemän päivää"-video, joka vangitsi tarinallaan ja väreillään. Toisella DVD:llä kuullaan konsertti Joensuun Teatterista kolmentoista biisin kera ja hilpeitä sekä hienoja jouluisia tunnelmia Halosenniemestä. Alanko tulkitsee mm. "Varpunen jouluaamuna" ja ruotsalaisen kansanlaulun "Hei tonttu-ukot!", jonka sovitukseen on tuotu paljon uutta. Ismo Alangolta huomion vie kuitenkin yhtye, eli Teho Majamäki, jonka huikean kiehtova perkussiosetti vibrafoneineen ja intialaisine kehärumpuineen teki molemmista levyistä mielettömän mielenkiintoisia. Lahjakas ja nerokas Majamäki tuo paljon elämää ja sielua lauluihin, joista Alanko ei saisi yksin niin mielenkiintoisia
I
TeksTi: paULa Finke
www.curly.fi 2/2009 CURLY
25
kiseleffin talo
Kiseleffin talo on Helsingin keskustassa Tuomionkirkkoa vastapäätä. Näin ei uskoisi, sillä moni hesalainen ei edes tiedä talosta tai sen sisällöstä mitään. Sisälle Kiseleffin talon astuttuaan näkee paljon pieniä liikkeitä. Monet myyjät ovat yksityisyrittäjiä ja osa heistä tekee itse myymänsä tavarat.
T
TeksTi Ja kUvaT: saiJa pUUMaLainen
alossa on paljon turisteille suunnattua tavaraa, mutta suomalainenkin löytää paljon mieluista katseltavaa. Itse talo on pala historiaa, ja nyt alkaa olla viimeisiä kuukausia aikaa nähdä talo tällaisenaan. Kiseleffin talon remontti on suunniteltu tapahtuvan vuosina 20092011. "Talossa uusitaan viemärit, vesijohdot ja sähköt", kertoo osastopäällikkö Unto Ojala kiinteistövirastosta. Täysin tarkkoja tietoja remonttisuunitelmista en itse löydä. Remontit lienevät aina hyväksi, mutta tämä vanha rakennus ei näytä remontin jälkeen enää samalta, ja käyttötarkoituskin muuttuu. "Leijona-yhtiö kehittelee rakennuksiin konseptia. Sitä ei osaa vielä sanoa, palaavatko nykyiset liikkeet remontin jälkeen", Ojala valottaa. Cafe Engelin tila laajenee toiseen kerrokseen. Kahvilanpitäjä kilpailutetaan remontin yhteydessä uudelleen. Rakennusten kaksi ensimmäistä kerrosta säilyvät liikehuoneistoina. Näihin aletaan etsiä vuokralaisia, kun remontti on saatu käyntiin. Rakennuksen tyhjinä oleviin ylimpiin kerroksiin sijoitetaan kaupungin oikeuspalvelut. Kesäaikaan paikka on parhaimmillaan ja turistien seassa on mukava kävellä. Lämpimänä kesäpäivänä voi vilvoitella jäätelöllä samalla, kun tutustuu rakennukseen. Kiseleffin talon nettisivujen mukaan talossa on 16 liikettä ja yksi näistä on Cafè Senaatti. Huomaan, että sivuilta puuttuu kokonaan Hansa Bazaar -niminen liike, joka on ainoa paikka kahvilan lisäksi, josta voi ostaa herkkuja. Liike on paikallaan, mutta jostain syystä ei löydy Kiseleffin talon virallisilta sivuilta. Hansa Bazaar -liikeen omistaja, Hanni Salokangas, osaa kertoa Kiseleffin talon historiaan liittyen, että ainakin heidän liikkeensä lattiaosuus on noin 100 vuotta vanha. Hansa Bazaar myy lahjatavaroita, herkkuja ja paljon muuta. Herkkusuun siis kannattaa poiketa tässä liikeessä, sillä siellä on mm. Mokkamestareiden erikois-
kahvit ja teet sekä makuhunajia, Kultasuklaan käsintehtyä suklaata, Dammenbergin suklaata ja Öljypuun tuotteita. Mainitsemisen arvoista on myös Heli Pukin akvarellityöt ja kortit. Curiosa liike on ihan vastapäätä ja tässä liikkeessä myydään vanhoja koriste-esineitä, kulta- ja hopeakoruja sekä matkamuistoja. Triibu-puoti on taas Curiosan vieressä. Tässä liikkeessä myydään itse tehtyjä tavaroita. Myynnissä on esim. eläinaiheisia tuotteita, käsinmaalattuja puutuotteita, käsinpainettuja tekstiilejä, ja pehmoleluja. Itse ihastuin käsinmaalattuihin kettiötarvikkeisiin. Ostinkin pinkin värisen puulastan, jossa on käsinmaalatut hirvenpäät. Krafti löytyy Curiosan toiselta puolelta. Tämä liike myy eteenpäin yrittäjien tekemiä koruja, saippuaa, keramiikkaa ja käsinmaalattuja lastentekstiileitä. Henkilökohtaisesti ihastuin yksilöllisiin koruihin. Tarina-asu -putiikissa on käsintehtyjä kasseja ja erikoisia vaatteita. Liikkeessä on kauniita värejä ja paljon katseltavaa. Yläkerrasta löytyy kahvilan lisäksi laatuvaatekauppoja, joissa valmistetaan vaatteita ja koruja suomalaisten suunnittelijoiden voimin. Arcobaleno-liikkeestä löydät ison valikoiman erikoisia koruja yksilölliseen tyyliin. Studio em:stä voit taas löytää korkealuokkaisia naisten vaatteita, laukkuja ja huiveja. Iloisen yllätyksen toi laaja kokovalikoima. Täältä löytyy jokaiselle jotakin! Iloinen päivä -putiikista kannattaa käydä vilkaisemassa kenkiä. Cafè Senaatista saat leivonnaisia, jäätelöä, Laitisen vanhanajan limonaadeja ja tietenkin lounasta. Lounas on päivän keitto tai salaatti, johon sisältyyn tee/kahvi ja leipä. Lounasaika päättyy kello 14.00. Liikkeitä on paljon ja niistä löytyy paljon ihanaa tavaraa, joten kannattaa varata aikaa tutustumiskäynnille.
Historiaa
Kiseleffin kulmatalon rakennutti kauppias Kiseleff 1700-luvun lopulla. Vuonna 1818 tehtiin julkisivuuudistus, jonka alkuperäinen piirtäjä on Carl Ludvig Engel. Kiseleffin suku omisti myös Sederhomin talon vuoteen 1912 asti. Talon kauppakiintestössä toimi vuodesta 1880 alkaen Stockmannin kauppahuone, jota laajennettiin 1900-luvulla tavarataloksi. Liikkeen valikoimatkin suurenivat puuvillaisiin pukukankaisiin. Alunperin sisäänkäynti oli vain Unioninkadun puolelta, mutta toinen ovi avattiin Senaatintorin puolelle ja valikoima laajeni posliini- ja lasiastioihin sekä ruokailuvälineisiin. Kerrokset oli jaettu niin, että konttori ja varasto sijaitsivat kolmannessa kerroksessa, itse perhe asui toisessa kerroksessa ja Stocmannin kauppahuone valtasi koko alakerroksen. Pian kasvava tavaramäärä pakotti perheen muuttamaan pois Kiseleffin talosta. Stockmannin nykyinen rakennus rakennettiin vuosina 1915-1916, jonka jälkeen Kiseleffin talossa sijainnut myymälä muutti. Stockmannin lähdettyä taloon avautui Poliisin liikenneopisto, joka entisiöinnin jälkeen vuokrattiin yrittäjille. Talon kaksi kerrosta korkeaan keskushalliin perustettiin Senaatti Center -niminen kauppiastavaratalo, jonka nimi on vaihtunut jo kahdesti perustamisen jälkeen. Nykyään lähinnä käsityöläisistä koostuva yhteisö toimii rakennuttajaansa kunnioittavalla nimellä Kiseleffin talo. www.kiseleffintalo.fi -sivustolta löydät aukioloajat ja tietoa liikkeistä!
26
CURLY 2/2009 www.curly.fi
"Joskus on ihan hyväkin Ravistella oMaa tyyliä!"
Jani toivolan kanssa kuvassa jutun toimittajat Rosa suominen (vas.) ja Mira kotamäki.
tyylikästä ekomuotia ympäri maailmaa!
Luksusekomuoti saapui Suomeen, kun The Greendress avattiin alkuvuodesta Helsingin keskustaan. Jani Toivola ja Elina Järnefelt ovat saaneet liikkeen hyvin pyörimään ja The Greendress on saanut myös paljon julkisuutta.
stumme sisään kohtuullisen uuteen The Greendress -liikkeeseen, jossa tiskin takana seisoo Jani Toivola hymyillen. Edellinen haastattelija on juuri lähdössä. Jani tuo meille luomu Colaa ja pullaa. Ei voisi tuttavallisempaa vastaanottoa saada! Liike on Elina Järnefeltin ja Jani Toivolan yhteisprojekti. Päätös oli monen ajatuksen ja idean summa. Liikkeen perustamista kiihdytti myös pitkäaikainen unelma oman vaateliikkeen perustamisesta. New Yorkissa asuessaan Jania kiinnostivat monet vintage-kaupat. Hän halusi lisätä liikkeeseen myös jotain lisää. Liikkeessä tulevat hyvin esille eettisyys ja ekologisuus. Hinnat vaihtelevat 18 eurosta 1600 euroon. The Greendressistä voit vuokrata laukun, jos kukkaro näyttää sen verran tyhjältä, ettei sitä viitsi ostaa omaksi. Vuokraus maksaa n. 25-35 euroa/päivä ja 100 euroa/viikko. Laukkuja ei tarvitse varata etukäteen. Varaus kannattaa
A
kuitenkin tehdä, jos haluaa vuokrata juuri tietyn laukun tiettynä ajankohtana. Jos laukkuun kiintyy, sen voi myös ostaa. Lisäksi voit viedä liikkeeseen esimerkiksi jonkin vanhan hääpuvun tai mummon vanhan mekon, jossa on kiva kan-
gas, mutta muuten se ei istu päällesi. Asusta luodaan uusi kokonaisuus. Saat päättää itse budjetin ja asun muutoksen, tai voit antaa liikkeelle mahdollisuuden näyttää parhaat puolensa ja antaa vapaat kädet. Halutessasi voit vuokrata itsellesi myös oman stylistin tai shoppailuassistentin. Anu Laapotin avulla voit luoda itsellesi kokonaan uuden lookin. "Joskus on ihan hyväkin ravistella omaa tyyliä!", hymyilee Jani. Tällaiset mahdollisuudet ovat Suomessa uusia ja ne on otettu mielenkiinnolla vastaan. The Greendressin asiakaskunta kattaa niin nuoret kuin hieman vanhemmatkin. Vaatteet on aseteltu nätisti katosta riippuviin telineisiin, kengät lattiatasolla. Asut on valittu kauppaan Janin ja Elinan mieltymyksen mukaan. Vaatteet ovat muodikkaita, taustalla piilevät kiehtovat tarinat ja hahmot. The Greendressissä myydään myös neljää brändiä, joita ei muualta Suomesta löydä. Liike myös pitää köyhempien maiden auttamista tärkeänä kierrättämisen ohella. Ostamalla TOMS Shoesin kengät lahjoitat kenkäparin jollekin onnekkaalle kolmansi-
28
CURLY 2/2009 www.curly.fi
HAUskA TIETää!
N
oin 1516 -vuotiaana Jani oli mukana nuorten teatteriryhmässä "pimeyden nauriit". he tekivät noin tunnin pituisen elokuvan englanniksi. elokuvan työnimenä oli Curly. elokuvaprojektin kylkiäisenä syntyi ensimmäinen Curly-lehti ja perustettiin Curly ry niminen mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys.
en maiden maassa. Afgan Hands -tuotteiden tuotot menevät afgaaninaisten aseman tukemiseen, heidän palkkoihinsa ja koulutukseen. Ballack Noir on tanskalaista huippumuotia, jonka tuotteet on valmistettu luonnonvaroja säästäen. Se myös lahjoittaa joka vuosi rahaa hyväntekeväisyyteen. Del Forten farkut valmistetaan viimeisimpiä muotivillityksiä noudatellen orgaanisesta puuvillasta käyttämättä luontoa rasittavia tuotteita. Liikkeen tuotevalikoima vaihtuu lähes viikoittain, sillä ostettujen tuotteiden tilalle mahtuu uusia ja taas uusia tuotteita. Nyt The Greendressiin on myös saapunut Keniasta kankaita, joista suunnitellaan toukokuussa kauppoihin ilmestyviä mekkoja. Ne tulevat siis olemaan kesän kuuma sana. Jani ehdottaa kesäksi Afrikka-henkisiä tyylejä. Toivolan elämään ei kuulu ns. normaaleja päiviä, sillä jokainen on omanlaisensa. Päivä alkaa kuitenkin kuntoilulla. Hän saapuu kaupalle noin yhdeksän tai kymmenen aikaan aamulla. Illalla on vaihtelevasti palavereja, juontohom-
mia, esityksiä yms. Hän käy joskus myös luennoimassa Elämäntila Oy:n ideatoimistolla mm. monikulttuurisuudesta. Toivolan mukaan julkisuus kuuluu hänen työhönsä oleellisena osana. Työskenteleehän hän televisiossa mm.
vaatteet ovat Muodikkaita, taustalla piilevät kiehtovat taRinat Ja hahMot.
ohjelmien juontajana ja näyttelijänä. Kuuluisuus antaa hyvän tilaisuuden puhua hyvien asioiden puolesta ja saada kuuntelijoita. Idolsin jälkeen hän on myös päässyt kertomaan monikulttuurisuudesta ja mukaan nuorisotyöhön. "Julkkiksena" hänellä on mahdollisuus tavata mielenkiintoisia henkilöitä. Kuuluisuudesta ei ole ainakaan tähän mennessä ollut suuremmin haittaa. Kuuluisuus on hyvä renki, muttei isäntä. Nuorempana Jani haaveili esiintymisestä ja sehän toteutui. Hän elätteli myös toiveita Oscarin saamisesta. Hän on elellyt New Yorkin lisäksi myös Tanskassa. Suomessa on tullut vietettyä kuitenkin suurin osa tähänastisista vuosista. Tulevaisuudessa hän haluaisi liikkeensä kasvavan, eikä näyttelijän hommat olisi myöskään pahitteeksi. Perheen perustaminen houkuttelee myös, tottakai.
www.curly.fi 2/2009 CURLY
29
{
TOimiNNaNJOHTaJaN TERVEisET
}
1) Mitä Taksvärkki-kampanjalla edistetään?
1) suomalaisten kotien siivoamista x) opettajien paperitöitä 2) kehitysmaiden nuorten ihmisoikeuksien toteutumista
Muistoja MaaiLMaLta
Valmistuttuani luokanopettajaksi päätin pitää välivuoden ennen kuin asettuisin mukavasti johonkin pikkukouluun ja työskentelisin opettajana eläkeikään saakka. Halusin nähdä maailmaa, joten hakeuduin matkaoppaaksi. Välivuosi venähti viideksi vuodeksi ja sinä aikana työskentelin mm. Kanariansaarilla, Kreikassa, Thaimaassa, Afrikassa ja Italiassa. Noiden opasvuosien aikana muistojeni kovalevy täyttyi huimaa vauhtia. Olen tutustuttanut matkailijoita Timanfayan tulivuorten salaisuuksiin, Antiikin Kreikan mytologiaan, Afrikan eläimiin, Phang Ngan tippukiviluoliin, Madonna di Campiglion laskettelurinteisiin jne. Olen vetänyt Suomi-tansseja, kerännyt muovipussiin asiakkaalta hotellihuoneeseen unohtuneet tekohampaat ja toiminut Afrikassa lääkärin apulaisena hänen ommellessaan asiakkaaltani jalasta katkennutta verisuonta. Olen opastanut, kuunnellut, tukenut, hymyillyt, nauranut ja itkenyt yhdessä ihmisten kanssa. Olen kohdannut ihmisiä eri puolilla maailmaa, erilaisissa kulttuureissa ja erilaisissa tilanteissa. Juuri ihmisten kohtaaminen on ollut kaikista arvokkain anti ajalta, jonka maailmalla vietin. Yksi mieleenpainuvimmista muistoistani on Afrikasta. Olimme Tansanian safarilla ja matkasimme kohti Ngorongoron kansallispuistoa. Edessä oli lähes 10 tunnin matka. Koko edellisen yön oli satanut kaatamalla vettä ja tie oli erään pikkukylän kohdalla poikki. Tietä ei näkynyt ollenkaan, vaan sen tilalla oli valtoimenaan virtaava joki. Eräs kylän miehistä lähti polkupyörällään näyttämään meille vaihtoehtoisen reitin. Päädyimme hataran sillan jälkeen alueelle, joka oli pehmyttä mutaa täynnä. Emme voineet enää kääntyä takaisin, joten ei muuta kuin kaasu pohjaan ja kohti mutaa. Kuinkas ollakaan, heti ensimmäinen safariautomme juuttui keskelle mutavelliä - siis työntämään. Hyppäsimme opaskollegani Lauran kanssa nilkkojamme myöten mudan keskelle, ja työnsimme ja työnsimme ja työnsimme. Muta roiskui, mutta auto ei hievahtanutkaan. pian kaikki asiakkaammekin seisoivat keskellä mutaa ja työnsivät autoa. Muta lensi edelleen, mutta auto pysyi paikallaan. Vähitellen ympärillemme alkoi kerääntyä uteliaita kyläläisiä ja he alkoivat työntää autoa kanssamme. Heidän avullaan saimme kaikki automme lopulta muta-alueen yli. Olimme mudassa yltäpäältä ja yhtä tummia kuin paikalliset ystävämme. Hymyjen ja vilkutusten saattelemina pääsimme jatkamaan matkaa. Voitte vain kuvitella hotellinjohtajan ilmeen, kun ilmestyimme hänen eteensä mudan kuorruttamina ja useita tunteja aikataulusta myöhässä. kerran taas safarilla meidät siirrettiin ylibuukkauksen takia toiseen hotelliin, jossa generaattoririkon vuoksi ei ollut sähköjä. Kynttilät ja täysikuu valaisivat hotellialuetta, suihkuista tuli vain kylmää vettä ja henkilökunta oli lakossa. Mutta se onkin sitten jo ihan toinen tarina. Matkustamisen ja ihmisten kohtaamisen iloa!
2) Paljonko suomalaisia nuoria osallistuu Taksvärkkikampanjaan vuosittain?
1) 1000 x) 10 000 2) 50 000
3) Mikä seuraavista voi olla Taksvärkki-päivän työpaikka?
1) eduskunta x) Mummola 2) urheiluseura
4) Mitä kympillä saa?
1) leffalipun x) Caffè latten ja toastin 2) taidetyöpajamateriaalit kymmenelle kaupunkiin muuttaneelle nuorelle boliviassa
5) Millä seuraavista lausahduksista voi hakea Taksvärkki-työpaikkaa?
1) täältä ois tarjolla suoraa toimintaa x) haluaisin tehdä päivän verran hyviä töitä 2) osaan vaikka mitä ja olen nopea oppimaan lisää
6) Taksvärkki-työpaikasta voi saada
1) kesätyön x) työharjoittelupaikan 2) elämänuran
7) Taksvärkki-liikkeen on perustanut
1) suomen hallitus x) herrat taks ja värkki 2) suomalaiset nuoret 1960-luvulla
8) Mitä kehitysmaiden nuoret oppivat Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhankkeiden avulla tekemään?
1) Radiotietoiskuja x) aakkosia 2) seinäsarjakuvia
9) Mikä seuraavista on Taksvärkki ry:n iskulause?
1) opettajilta oppilaille x) tädeiltä lapsille 2) nuorelta nuorelle
Ira Kinnunen toiminnanjohtaja ira.kinnunen@curly.fi
30
CURLY 2/2009 www.curly.fi
1) 2, mutta voihan olla että myös 1 ja x 2) 2 3) 1,x,2, ja myös kauppa, päiväkoti, kirjasto, elokuvien tuotantoyhtiö, isoveljen kaverin rakennustyömaa, hammaslääkärin vastaanotto ja melkein mikä vaan! 4) Kaikki vaihtoehdot ovat oikein, mutta lukuvuonna 2009-2010 Taksvärkki ry käyttää niitä mm. vaihtoehtoon c 5) Kokeile mitä tahansa näistä. 6) Mitä vaan näistä. Ihan totta! 7) 2. Ruotsista tulleen mallin mukaan. 8) Kaikkia näitä. Radiotietoiskuja Guatemalassa, aakkosia Madagaskarilla ja seinäsarjakuvia Nepalissa. 9) 2
Oikeat vastaukset:
kYsY NUORELTA, NUORI VAsTAA
Minä ja nuoreni olimme aiemmin parhaat ystävät: harrastimme jumppaa ja kuntosalilla käymistä, kävimme teatterissa ja keikoilla. Viimeaikoina minusta on kuitenkin tuntunut, että nuoreni ei halua lähteä minun kanssani mihinkään. Hänellä ei ole aikaa yhteisille teatteri- tai jumppareissuille. Puhe on enimmäkseen vain huutoa tai murahtelua, enkä ymmärrä kuin puolet siitä mitä hän puhuu! Haluan takaisin nuoreni kanssa samalle aaltopituudelle, apua!
Cool-mum Parahin Cool-mum... Nuori haluaa olla enemmän omien kavereidensa kanssa. Se on aivan normaalia murrosiässä. Äidin pitää hyväksyä vain se tosiasia, että äiti ja nuori eivät tule pääsemään samalle aaltopituudelle, ennen kuin nuori on kasvanut aikuiseksi ja jättänyt murrosiän taakseen. Vanhemmat eivät halua myöntää itselleen, että joskus nuorta saattaa hävettää liikkua vanhemman kanssa julkisesti. Syy voi olla pukeutumisessa, jutuissa tai ihan vain siinä, ettei nuori halua tulla nähdyksi fossiiliselta aikakaudelta olevan vanhempansa kanssa. Yritä siis olla tekemättä mitään. Älä rajoita nuoren menemisiä liikaa ja ole rento. Hyväksy nuoresi sellaisena kuin hän on. Muista myös hyväksyä nuoren ystävät, muuten voit tehdä itsellesi lisää hallaa. Muistutamme myös, että välillä kannattaa yrittää lahjoa meitä nuoria liikkumaan teidän aikuisten kanssa... ;)
Olemme maahanmuuttajia. Muutimme suomeen vuosi sitten. Lapseni ei ole saanut ystäviä koulusta. Mitä voin tehdä?
"nimetön" Et voi tehdä oikein mitään muuta, kuin pistää lapsen harrastamaan. Rohkaise nuorta sosiaaliseen kanssakäymiseen! Jos nuorta kiusataan (kysy nuorelta suoraan!) koulussa, pohtikaa yhdessä opettajien kanssa koulun vaihtamista. Jos suomenkieli tuottaa ongelmia, suosittelemme hakeutumaan maahanmuuttaja-porukoihin. Näin on helpompaa löytää yhteinen kieli ja oppia myös suomea. Usein samalla alueella asuvien nuorten on helpompaa löytää yhteisiä puheenaiheita. Kieli yhdistää, oli se sitten suomi, englanti tai somali. Ajattele positiivisesti ja kannusta myös nuorta siihen. Positiivista nuorta on helpompi lähestyä kuin mörökölliä. Etsikää yhdessä harrastuksia ja vahvistakaa kielitaitoa. Jokaiselle meille on maailmassa ystäviä!
Mikä on se paikka, jossa nuoret liikkuvat nykyään netissä?
Kyllä ne ovat ne samat tutut Demi.fi, Facebook, Irc-galleria ja mese.
HuOMiO! HAluATKO nuORilTA REHEllisEn vAsTAuKsEn MiElTäsi AsKARRuTTAvAAn KysyMyKsEEn? läHETä KysyMyKsEsi säHKöpOsTiTsE OsOiTTEEsEEn cuRly@cuRly.fi. sE vOi pääTyä TällE pAlsTAllE.
Rakkauskirje Barack Obamalle
ies sarjakuvassa ja pian myös nimellä Barack ltä Bo, hän on esiintynyt Hämähäkkimja on vasenkätinen. Ilmeisesti tiedän hänestä Hänellä on koira nime aan. Hän on syönyt koiraa the Barbarian omassa sarjakuvasslä mainitun lisäksi hän on Yhdysvaltain 44.. presidentti ja ensimmäinen liikaa nippelitietoa. Kaiken edel tummaihoinen virassaan. hänestä: media, minä ja käytännössä kaikki, jotka tinvaalien aikaan kaikki puhuivatmediaseksikkään tummaihoisuus. Olisiko Yhdysvallat Yhdysvaltain presiden teki niin hän tunnen. Oma päätelmäni on, että isen estä maihoisen presidentin. Mediaseksikkäämpi hän olisi ollut vain valmis ottamaan vastaan ensimmä naistum ja avoimesti lesbona. Tätä odotellessa! ena tummaihoisena puoliksi aasialaisena finanssikriisistä, enkä tainnut olla ainoa. että odotin Obaman pelastavan meidät tekoja. Vielä en ole huomannut taskunpohjalTäytyy myöntää, illisiä Odotimme ja odotamme siis Barack Obamalta yli-inhim lani mitään kouriintuntuvaa. Läheltä piti, etten kirjoittanut hänelvaalit olin innostunut lievästi sanottuna.kaikkea hyvää. Kun presidentti oli ollut Obaman voitettua toivottanut vaa le postia, jossa olisin onnittellut Odotlivoitosta jateflonmessiaksen ryhtyvän sanoista tuntuviin tekoihin. in tosiaan kuukauden virassa, olin pettynyt. ssin Amnesty Internationalin sivuilla, jossa vaadittiin Obamaa vapautkirjoitin adre Närkästyneenä alle a tunsin pettäneeni presidentin. namon vanki. Seuraavana yönä en nukkunut, kosk tamaan eräs Quanta Aamulla nauroin jo tapahtuneelle. Jos Dear Mr. President vastaa, man tekoja kuukausia, olen jälleen kirjeen kannalla. Nyt sulateltuani Oba niin raportoin teille varmasti. pakaRinen
kinJa
www.curly.fi 2/2009 CURLY
31