AN PRIVATE LINE IVY DISLIKES CALF NAMELESS MARISKA LE NOTHING INCREDIB SELVÄ! -VERK OSTO
Kevään tä rkein tapa htuma!
I F .YL R U C .W W W
E L L I R O U N I T H E L N E TR O U N
#33
VANTAA-EXTRA
2/06 10.5.2006 10. VUOSIKERTA ISSN 1455-2574
SO CALLED PL
sa Vernissas 3.6.2006
!
1
Pääkirjoitus
Milloin viimeksi puhuit vanhempiesi kanssa päihteidenkäytöstä?
"Kaikki me kuolemme, mutta tupakoisijat kuolevat rumina", todetaan osuvasti eräässä nuorten tuottamassa tupakkaesitteessä. Miksi sitten tupakoidaan? Oletko koskaan tullut tiedustelleeksi asiaa vaikkapa omalta vanhemmaltasi, joka mahdollisesti tupakoi tai vanhemmalta, joka ei tupakoi, miksi hän ei niin tee? Entä alkoholinkäyttö? Alle viidennes vantaalaisista yläasteikäisistä ilmoittaa kouluterveyskyselyssä olevansa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Elämä On Parasta Huumetta -yhdistyksen vuonna 2005 toteuttaman hyvinvointikyselyn mukaan 43% vantaalaisista nuorista oli sitä mieltä, etteivät vanhemmat tiedä heidän alkoholinkäytöstään. Samaiseen kyselyyn vastanneista 42% oli sitä mieltä, että nuorten alkoholinkäyttöön tulisi puuttua nykyistä tehokkaammin ja 72%:n mielestä se on ensisijaisesti vanhempien tehtävä. Ilmeisesti monet nuoret ajattelevat aivan oikeutetusti, että vanhempien tulisi valvoa heidän päihteidenkäyttöään ja tarvittaessa puuttua siihen. Entäpä, jos kuitenkin ottaisit välillä aloitteen omiin käsiin ja keskustelisit vanhempiensi kanssa heidän alkoholinkäytöstään. Miksi alkoholia ylipäätään käytetään, kuinka usein ja paljonko kerrallaan? Tuntevatko vanhemmat esimerkiksi alkoholinkäytön riskirajoja , minkä verran on suositeltavaa ottaa enimmillään kerralla tai viikkoa kohden? Tästä voi sukeutua varsin mielenkiintoinen keskustelu ja näin kesän kynnyksellä erityisen ajankohtainen. Kokeilepa! Juhlia voi hyvin ilman alkoholiakin, eikä ilo ilman viinaa ole suinkaan teeskentelyä, päinvastoin. Tutkimusten mukaan onkin entistä enemmän nuoria, joiden elämään alkoholinkäyttö ei kuulu. Suosittelen kaikille koulun päättymisen juhlistamista Nollat taulussa -tapahtumalla Vernissassa, Tikkurilassa. Tapahtuman järjestää Selvä! -verkosto. Verkostossa on mukana monia aktiivisia toimijoita, kuten Vantaan Elävän Musiikin yhdistys, Velmu ry, joka on tänäkin vuonna onnistunut houkuttelemaan paikalle kiinnostavia esiintyjiä. Verkoston tavoitteena on tarjota nuorille mukavaa toimintaa ihan selvin päin ja mielellään savuttomana. Aurinkoista & iloista kesää! Anneli Pienimäki Selvä! verkoston puheenjohtaja, Vantaan ehkäisevän päihdetyön johtaja
10.5.2006 10.Vuosikerta ISSN 1455-2574 Nuorten lehti Nuorille. Ilmaisjakelulehti. Tämän vuoden toinen numero postitetaan osoitteellisena Curlyn tilaajille. Lisäksi lehteä jaetaan Vantaan kaupungin alueella kouluihin sekä kirjastoihin. Curly kuuluu Aikakauslehtien liittoon
Sisällys
3 4 5 6 7 8 9 10 12 13 14 16 18 19 20
Nollat Taulussa tapahtuman ohjelma Private line Calf Mariska Ivy Dislikes So Called Plan Aika tumpata Incredible Nothing Lenni-Kalle Taipale Nameless Selväpää systeemi® Horror 24h Essin palsta Selvä! -verkosto esittäytyy Näitä ilman et tule kesällä toimeen
Curly-lehden päätoimittaja: Semira Ben-Amor 041 533 6541 semira@curly.fi Toimitus numerossa 02/06: Ahonen Liisa, Blomberg Paula, Castrén Verna, Heikkinen Heidi, Heiskanen Essi, Hokkanen Mari, Holopainen Eeva, Kinos Tuula, Kärnä Aino, Laakso Jonne, Lehtinen Arla, Leinonen Laura, Loikkanen Anu, Moilanen Pauliina, Mutru Mira, Niemi Anssi, Niemiaho Johanna, Nyholm Laura, Oksanen Marianne, Pulju Kaisa, Puukko Caroliina, Puumalainen Saija, Simola Suvi, Suonpää Sini, Tihilä Katri, Tzortzis Joanna,Voutilainen Petri Lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi Kansi: Topias Rajajärvi / Semira Ben-Amor Toimituksen osoite: Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki 09-27 22 830/850 curly@curly.fi www.curly.fi Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen 041-533 65 42 ira.kinnunen@curly.fi Puheenjohtaja: Kaija-Leena Sinkko kaija-leena@sinkko.pp.fi Ilmoitusmynti: Julkaisu Bookers Oy Lautatarhankatu 6 00580 Helsinki 09 773 821 Jb001@bookers.fi www.bookers.fi Painopaikka: SanomaPrint Hämeenpaino Oy Forssa 2006 www.sanomaprint.fi Curly Media ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta. Tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla että sitä saa käyttää uudelleen lehden tai muun käytön yhteydessä toteutustai jakelutavasta riippumatta.
Alkoholin suurkulutus: aikuinen, keskikokoinen mies yli 24 annosta viikossa, kertakulutus 7 annosta, aikuinen, keskiko-koinen nainen yli 16 annosta viikossa, kertakulutus 5 annosta.Yksi alkoholiannos: pieni pullo keskiolutta tai siideriä, lasilli-nen (12 cl) viiniä, 4 cl väkevää viinaa, kuten viskiä, vodkaa tai konjakkia.
2
NOLLAT TAULUSSA tapahtuma 2006
Vernissa la 3.6.2006 klo 17 23.30
Illan aikana julistetaan päihteettömän runo- ja sanoituskilpailun voittajat. Lisäksi yleisöä on hauskuuttamassa taikuri Luttinen ja Tikkurilan Teatterista stand up -koomikko Petri Harju.
Juontajana Jenni Pääskysaari Vapaa pääsy, ei ikärajaa, päihteetön Os. Tikkurilantie 36 (Tikkurilan asemalta 150m etelään) Järjestäjä: Infoa: www.velmu.net
3
OHJELMA
klo 17.00 Ovet avautuvat klo 18.0023.30 Bändit esiintyvät
Workshoppeja ja draamaesityksiä
Private Line (noin klo 22:00) Mariska (noin klo 21:00) So Called Plan Incredible Nothing Calf Eloveena Ivy Dislikes Nameless
Tyhmyys tiivistyy porukassa
TEKSTI: PETRI VOUTILAINEN I KUVA: AJ SAVOLAINEN
Suomalaisen rockyhtye Private Linen esikoisalbumi 21st Century Pirates julkaistiin huhtikuussa 2004. Levy oli suuri menestys niin Suomessa kuin maailmallakin. Kokoonpanon toinen pitkäsoitto ilmestyy kauppojen hyllyille vielä tämän vuoden puolella.
KUINKA BÄNDINNE SAI ALKUNSA? Sammy: Yhtyeemme sai alkunsa minun ja parin kaverini toimesta edellisen bändimme hajottua. Silloin elettiin yhdeksänkymmentäluvun puoliväliä Jyväskylässä. Yhtyeemme muutti pikkuhiljaa muotoaan ja saavutti nykyisen muotonsa keväällä 2002. PRIVATE LINE TARKOITTAA SUOMENNETTUNA HENKILÖKOHTAISTA ALAA. MISTÄ YHTYEENNE NIMI ON PERÄISIN? Sammy: Keskustelimme nimestä entisen basistimme kanssa kahvilassa ja eteen sattui iltapäivälehti. Eräällä sivulla oli aikuisviihdemainos, josta se pomppasi silmiimme. Pidimme sen moniselitteisyydestä. OLETTE KEIKKAILLEET ULKOMAILLA, MUUN MUASSA ITALIASSA. JÄNNITTÄÄKÖ TEITÄ ENNEN KEIKKOJA? Sammy: Jännitän aina jonkin verran ennen esiintymistäni. Yleensä, jos keikkataukoa on ollut useampi viikko takana, on jännitys sitä kovempi. Pidän jännitystä positiivisena asiana, koska se purkaantuu lavalla energisen show,n muodossa. Vinkkinä jännittäjille ei tule muuta mieleen kuin se, että käy esitys tarkkaan läpi oman pään sisällä, jotta voit olla varma itsestäsi. Pitää uskaltaa tehdä itsensä jopa naurun alaiseksi, sillä koko hommahan perustuu viihdyttämiseen. ULKOMAILLA VEDETYT KEIKAT OVAT LUULTAVASTI JÄNNITTÄVÄMPIÄ KUIN ESIINTYMINEN SUOMALAISILLA LAVOILLA. ONKO FANEISSA HAVAITTAVISSA EROJA? Sammy: Italiassa yleisö uskaltaa näyttää tunteensa ilman, että on 2 promillen humalassa. Siellä fanien vil4 liintyessä meno on tuplasti hurjempaa kuin Suomessa. Ihailijat ovat ystävällisiä niin täällä kuin sielläkin, eikä mitään vakavampaa ole sattunut. Ulkomailla soittaessamme ihmisillä ei ole juurikaan ennakkoasenteita, joten on kiva voittaa yleisö puolelleen joka ilta. Suomalaisilla yhtyeillä onkin nykyisin hyvä maine monien menestyksien myötä ja porukka tulee katsomaan bändiä ihan sen takia, koska se on Suomesta. Tietenkin lataamme jokaiseen keikkaan 100%:n panostuksen. Se on periaatteessa meille sama, onko keikka Lontoossa vai Pieksämäellä... HÄRKÄLAUMA KOIRUUKSISSA MINKÄLAINEN SUHDE TEILLÄ ON PÄIHTEISIIN? Jack: Hyvä suhde. Sammy: Studiolla tulee poltettua tupakkaa ja juotua kahvia vähän liikaakin. Olen yrittänyt pitää taukoja tupakoinnista, mutta se on niin katala huume, että siihen on jäänyt koukkuun. MILLOIN ALOITITTE PÄIHTEIDEN KÄYTTÄMISEN? Jack: Ensimmäisen kerran alkoholia tuli maisteltua tosi nuorena. Aktiivisesti rupesin käyttämään päihteitä ollessani yläasteella. Sammy: Aloitin lähes samoihin aikoihin päihteiden käyttämisen kuin Jack. Luulen, että niitä ruvetaan käyttämään juuri tuolloin yläasteen viimeisillä luokilla. Vanhempani polttivat tupakkaa, joten sillä saattoi olla jonkinlaisia vaikutuksia minuun. Päihteiden huonot puolet eivät tulleet esille peruskoulu -ikäisenä, koska lähipiirissä näki vanhempia ihmisiä, jotka voivat ihan hyvin, vaikka polttivatkin tupakkaa. Sitä ei kuitenkaan tajunnut nuoruudessaan, että heillä saattaa olla kunnon mämmipussit keuhkoissaan. OLIKO PÄIHTEIDEN SAAMINEN HELPPOA NUORUUDESSANNE? Jack: Aina sai jonkun vanhemman ostamaan alkoholia tai tupakkaa. Sammy: Hotelleissa ja ravintoloissa oli aikoinaan erikseen automaatit, josta kuka tahansa pystyi ostamaan tupakkaa. Kone ei kysynyt koskaan ostajan ikää. Joukosta on kuitenkin aina löytynyt ikäänsä nähden vanhemman näköisiä ihmisiä, jotka ovat käyneet ostelemassa alaikäisille päihteitä. Muistaakseni aikoinaan ollessani 16-vuotias pystyin ostamaan laillisesti tupakkaa, mutta tänä päivänä laki on vähän muuttunut. ONKO HELPPOA PYSYÄ EROSSA PÄIHTEISTÄ? Sammy: Krapulassa alkaa aina hävetä tekojaan. Minua itseäni harmittaa kyseisinä päivänä se, että en pysty tekemään töitä täydellä teholla. Tyhmyys tiivistyy porukassa, sillä keikan jälkeen tulee yleensä juotua hyvien kavereiden kanssa. Jack: Tammi- ja helmikuun olin päihteetön ihminen. Se saattaa toki johtua siitä, että keikkojakaan ei ole tullut vedettyä. Juhlimisemme oli railakkaampaa menneisyydessämme, sillä nykyisin juopottelu ei onnistu, koska keikkoja saattaa olla viitenäkin peräkkäisenä iltana.
Calfin Nuoret Osaajat
KETÄ OLETTE? Olemme Calf-yhtye Vantaalta, vastaajana laulaja-kitaristi Samuli Sirviö. Muut bändin jäsenet ovat kosketinsoittaja Katja Tolonen, basisti Jyri Vuorinen ja rumpali Antti Romu. MISTÄ TULETTE? Kolme meistä asuu Vantaalla ja yksi muutti tossa vähän aikaa sitten Stadin puolelle. Laitetaan tähän, että Vantaalta... MITÄ SOITATTE? Soitamme melodista pop/rockia. Kaikuja on niin U2:sesta, Eppu Normaalista, Egotripistä, Beatlesista, kuin Coldplaystakin. Eniten musa kuitenkin kuulostaa meiltä itseltämme. MIKSI OLETTE? Koska bänditoiminta on hauskinta aktiviteettia, mitä voi keksiä. Ollaan melkein kaikki soitettu yhdessä jo kahdeksan vuotta, joten sitä on tavallaan kasvanut koko nuoruutensakin tämän bändin kanssa. Ehkä tämä on vähän niin kuin elämäntapa. Mikä on siistimpää, kuin päästä hienoihin paikkoihin keikkailemaan, päästä lehtiin, radioon tai ehkä jopa tekemään musavideota? Me ollaan itseasiassa lähössä ylihuomenna Tampereelle neljäksi päiväksi videota työstämään. KETÄ KIINNOSTAA? Toivottavasti monia hyvän musiikin ystäviä ja meitä itseämme. Ainakin kaikkia niitä, joiden mielestä musiikki ei ole kertakäyttöistä, muovista listakamaa. Mulle musiikki on aina ollut yksi tapa ilmaista tunteita ja mä oon hienojen melodioiden ystävä. Toivottavasti kaikkia tyttöjä, poikia, tätejä ja setiä kiinnostaa. HISTORIIKKI PÄHKINÄNKUORESSA Aloitettiin soittaminen Jyrin ja Antin kanssa kuudennella luokalla ja mun serkku Sakke soitti koskettimia vuoteen 2002 asti. Siinä välissä ehdittiin soittaa mm. Stadionilla, kun voitettiin Nuori Osaaja 2000-bändikilpailun yläaste-sarja. 2003 Katja tuli kosketinsoittimiin, tultiin Äänessä ja Vimmassa tokaksi ja tehtiin demoa. Säteet-ep julkaistiin 2004 omakustanteena ja levy-yhtiöt alkoivat näyttää kiinnostustaan. Kesällä 2004 oltiin Semifinalissa keikalla, Kalle Koivisto Kemopetrol-yhtyeestä, sekä tuottaja Lauri Järvilehto näkivät meidän keikkamme ja halusivat tuottaa meidän levyn. Loppuvuodesta 2005 tehtiin levytyssopimus Elements Musicin kanssa ja eka sinkku tuli ekaa kertaa radiosta itse asiassa eilen ( 1.5.). Kokonainen albumi, nimeltään Laskuvarjot, ilmestyy elokuussa 2006. BÄNDIN TULEVAISUUS? Laskuvarjot-albumi ilmestyy elokuussa 2006 ja eka sinkku on nyt radiosoitossa. Toivotaan, että levy myisi edes jonkin verran ja että sen mukana tulisi myös paljon keikkoja. Kesän aikana viisastutaan varmasti tämän suhteen paljon. ON VIIMEINEN KOULUPÄIVÄ, MITÄ TEET SEN JÄLKEEN? (KUVITTEELLINEN) Nautin vapaudesta ja siitä, ettei ole kiire mihinkään. Kun sain ylioppilaslakin, juhlimme sitä pelaamalla mekaanista ravipeliä Kasinolla. Sen voisin tehdä mieluusti uudestaankin. KOULUJEN LOPPUMINEN JA KÄNNIT, KULKEVATKO NÄMÄ KAKSI KÄSI KÄDESSÄ? Eiköhän se ole aika yksilökohtaista. Valitettavan moni ei tunne rajojaan, vaan koulujen loppu täytyy viettää ihan älyttömässä kunnossa. Onneksi on myös niitä tyyppejä, jotka tietävät, että liika on liikaa ja monethan tykkäävät olla ihan selvinkin päin tällaiset juhlapäivät. KAMALIN PÄIHDEKOKEMUS? Me ollaan liian kilttejä tähän. Eipä tähän mitään sen kamalampaa tule mieleen, kun että jos alkoholia juo liikaa, tulee pukli. Se on kyllä kamala tunne. Sitäkään ei ole onneksi tullut vuosiin kokeiltua. Käyttäytykää viisaasti siellä! MIKSI JUOT/JOIT TAI KÄYTÄT/KÄYTIT PÄIHTEITÄ? Tämä on kyllä vaikea kysymys. Miksi toiset ihmiset polttavat tupakkaa tai juovat kahvia? OVATKO ROCK JA PÄIHTEET EROTTAMATON PARI? Eivät. Eiköhän se ole vähän vanhanaikainen käsite ja ylesitys, että rokkarit käyttäisivät huumeita ja sekoilisivat kaikki päivät ja yöt. Nykyäänhän bändit tuntuvat olevan kovinkin skarppeja keikkaillessaan, eikös The Rasmus tehnyt koko viimeisen euroopan kiertueensakin selvin päin? Mekin sovittiin jo monta vuotta sitten, että työ ensin, sitten huvi. PERJANTAI MERKITSEE MEILLE... Viikonloppua, ystävien näkemistä, hauskanpitoa ja välillä keikkailua. Ehdottomasti top3-viikonpäivä! PAHEENNE? Kahvinjuonti. Eikö sekin ole aika hyväksyttävä? Antti, Jyri ja Katjakin juo liikaa kahvia, tai ainakin Antti. Niin ja levyjen ostaminen. Se on kaikista siisteintä, mulla on jo pitkälti yli tuhat levyä ja lisää tulee kokoajan. Tänäänkin ostin pari Blondien levyä ja Ryan Adamsin uusimman. HYVEENNE? Se on vaan tää meidän keskinäinen henki ja hyvä meininki. Ollaan aina oltu sellaisia, ettei hakeuduta tyhmyyksiin ja viihdytään toistemme seurassa. Ollaan avoimia uusille ihmisille, eikä pyritä tekemään pahoja asioita toisille. Se on tärkeää... MITÄ DOKAAMISEN TILALLE? Soittaminen, ehdottomasti! Urheileminen on myös siistiä. Hiihto, salibandy ja futis on tän hetken top kolmonen, tosin hiihto on jo ehkä menneen talven lumia! MIKSI SOITATTE TÄSSÄ TAPAHTUMASSA. ONKO TEILLÄ SAMA AJATUSMAAILMA KUINTAPAHTUMAN IDEOLOGIA ELI PÄIHTEETTÖMYYDESTÄ PUHUTAAN? On aina kiva soittaa tällaisissa tapahtumista ja tässä tapahtumassa on juuri se oikea asenne, jota pitäisi tietysti ainakin yrittää noudattaa. Vantaan elävän musiikin yhdistys on myös mahtava yhdistys ja Tommi Ouvinen on kingi jäbä! Moi Tommi! MITÄ SALATTAVAA TEILLÄ ON? Olisiko se salaisuus, jos me kerrottaisiin se? Nyt mä keksin! LEVY! Sehän ilmestyy vasta elokuussa ja se on jo valmis ja me voidaan kuunnella sitä, mutta muut ei vielä! No, elokuussa se on sitten kaikkien kuultavilla ja se on ainakin meidän mielestä tosi hyvä ja me ollaan ylpeitä, joten ei muuta kuin Stay Tuned!:)
5
Mariska Hetkessä elävä suunsoittaja
KUKA OLET? Mariska MISTÄ TULET? Helsingistä MITÄ SOITAT? Suuta MIKSI OLET? Ei syytä ainakaan toistaiseksi. KETÄ KIINNOSTAA? Mikä se tämmönen kysymys on? MUSIIKKIURASI KOHOKOHTA? Niitä on monia. Jotkut live-keikat ovat ehkä olleet kaikkein mieluisimpia muistoja. Pelon voittaminen noin yleensä. MARISKAN TULEVAISUUS? Ei tietoa. päivä kerrallaan. Kai mä lauluja rustaan jatkossakin, jos luoja suo. ON VIIMEINEN KOULUPÄIVÄ, MITÄ TEET SEN JÄLKEEN? Jos oisin viel koulussa, ni kai mä menisin juhlimaan kavereitten kanssa. KOULUJEN LOPPUMINEN JA KÄNNIT, KULKEVATKO NÄMÄ KAKSI KÄSI KÄDESSÄ? Toisilla kulkee, toisilla ei. OVATKO ROCK JA PÄIHTEET EROTTAMATON PARI? Ei alkuunkaan. tiedän useita muusikoita, jotka ovat valinneet päihteettömän linjan. PERJANTAI MERKITSEE MINULLE... Päivää toisten joukossa. Yleensä tykkään tehä duunia just viikonloppusin ku ei tarvi juosta hoitamassa asioita. Eli perjantai on useimmiten urheilua, hyvää ruokaa ja kirja. PAHEESI? Kiivaus ja kärsimättömyys. HYVEESI? Mä oon aika hyvä antaa anteeksi. MITÄ DOKAAMISEN TILALLE? Urheilu. MIKSI ESIINNYT TÄSSÄ TAPAHTUMASSA. ONKO SINULLA SAMA AJATUSMAAILMA KUIN TAPAHTUMAN IDEOLOGIA ELI PÄIHTEETTÖMYYS? Esiinnyn niinkin maallisista syistä, kuin että mua pyydettiin esiintymään. Kyllä musta kuitenkin päihteettömyys on hieno homma. MITÄ SALATTAVAA SINULLA ON? Monia asioita, jotka siis pidän itelläni tälläkin kertaa.
Punk-tytöt á la Ivy Dislikes
KETÄ OLETTE? Ollaan Ivy Dislikes. Sini laulaa ja soittaa kitaraa, Kaisa rumpuja ja hantta bassoa. MISTÄ TULETTE? Alunperin Sallasta. Muutettiin Helsinkiin nuorina tyttöinä kattelee toisenlaisia meininkejä. MITÄ SOITATTE? Semmosta punkrock-musaa. Tarkotuksena ois tehä siitä niin hyvää että sitä vois iteki tykätä ja bilettää. MIKSI OLETTE? Koska musiikin soittaminen ja tekeminen on aina ollu tärkeetä ja mahtavaa puuhaa. KETÄ KIINNOSTAA? No meitä ei kiinnosta se jos muut ei tykkää. Kuhan me tykätään meiän musast. HISTORIIKKI PÄHKINÄNKUORESSA Ollaan soitettu yhessä jo monta monta vuotta, mut eri kokoonpanossa. Ivy Dislikes on perustettu 2004/2005 vuodenvaihteessa. BÄNDIN TULEVAISUUS? Sitä ei voi tietää, mutta jatketaan kyllä niin kauan kuin homma tuntuu mielekkäältä. Kyllä tätä on jo niin kauan tehty että ei voi kuvitella olla ilmankaan. ON VIIMEINEN KOULUPÄIVÄ, MITÄ TEET SEN JÄLKEEN? Luultavasti sitä mennään jotenki juhlimaan kukin tavallaan. Tuskin meistä kukaan jäis kotiin todistuksia kehystelemään. PERJANTAI MERKITSEE MEILLE... No on se kivempi päivä ku sunnuntai. PAHEENNE? Liikaa liian usein ja liian paljon...se sopii moneen asiaan. HYVEENNE? Ollaan me aika hyvää bileseuraa, mut sujuu se hauskanpito selvinkin päin. MITÄ DOKAAMISEN TILALLE? Nyrkkeilyä ja potkimista. Johonki ne energiat on purettava. MIKSI SOITATTE TÄSSÄ TAPAHTUMASSA. - > SAMA AJATUSMAAILMA KUIN TAPAHTUMAN IDEOLOGIA? Me aateltiin et tää sopii meiän imagoon hyvin. Kyllä keikat on aina tervetulleita. MITÄ SALATTAVAA TEILLÄ ON? Nuorempana on tehty paljonki noloja juttuja, mutta nykyään niilleki nauretaan keskenään. Ei niitä kaikkia tarvi silti muille kertoa...
7
Askel kohti aikuistumista
TEKSTI JA KUVAT: PETRI VOUTILAINEN
Turkulainen punkyhtye So Called Plan julkaisi maaliskuussa Suburbien Sumbony -debyyttialbuminsa, jota edelsivät laulajan sängyn alle piilotetut omakustanteet. Kokoonpano esittää noin kolmekymmentä minuuttia kestävän levynsä kappaleita tulevana kesänä Suomen suurimmilla festivaaleilla muun muassa Provinssirockissa ja RovaniemiRockissa.
unkin lisäksi selkeitä vaikutteita popmusiikista saanut So Called Plan perustettiin keväällä 2003, kun lukuisissa eri kokoonpanoissa soittaneet Ville Asp, Eero Saarikoski, Joni Saarinen ja Jussi Bang alkoivat esittää yhdessä musiikkia. Kokoonpanon kitaristi Jussi Bang päätti keskittyä pääsääntöisesti lentäjän opintoihinsa ja jätti musiikkiuransa. Hänen saappaisiinsa astui poikien ystävä Sauli Sipilä. - Ensimmäinen keikkamme oli Turun TVO:lla, jolloin nykyinen kitaristimme ei ollut vielä riveissä mukana. Sipilälle ei tarvinnut opettaa kappaleita hänen liittyessään yhtyeeseen, koska Sauli oli soittanut meidän keikoillamme jo ennen kuin tuli virallisesti mukaan, laulaja Eero Saarikoski kertoo. Yhtyeen solisti Saarikoskella on ollut aina kova halu soittaa musiikkia. Tällä hetkellä hänestä tuntuu ensimmäistä kertaa siltä, että loppua orkesterin toiminnalle ei ole nähtävissä vähään aikaan. Jäseniä yhdistää kiinnostus samanlaiseen toimintaan ja musiikkiin. - Kauppojen hyllyiltä löytyvä ensimmäinen levymme on hyvin melodinen, mutta siitä löytyy myös punkvivahteita. Laulumme ovat hyvin nopeita kahden minuutin pläjäyksiä. Radiota kuunnellessa huomaa, että suurimmassa osassa biiseissä on liikaa täytettä. Sanoituksissamme ei hehkuteta mitään turhaa, sillä ne loppuvat silloin kuin niiden on aika päättyä, solisti sanoo. Asp ja Saarikoski pitävät päihteitä aivan arkipäiväisenä asiana. Bändin jäsenet korostavat sitä, että ovat aikuisia miehiä, ja mikään ei estä heitä käyttämästä alkoholia. Sen lisäksi laulaja tunnustaa polttavansa askillisen tupakkaa päivässä, mutta rumpalilla polttaminen jää vähemmälle. Eero aloitti tupakan polttamisen ollessaan lukiossa. - Polttaminen on mielestäni nautinnollista ja rentouttavaa. On mukavaa istua aina välillä alas ja ajatella asioita rööki suussa. Aamulla herättyäni nikotiini ja kahvi ovat lyömätön yhdistelmä. Olen kyseisiin päihteisiin järjettömästi koukussa, Saarikoski paljastaa. - Mie en polta tupakkaa, koska harrastan korkeushyppyä ja karatea. Keuhkoni ja kuntoni pysyvät paremmassa kunnossa, kun suustani ei löydy palavaa päihdettä. Olet Eero vetänyt aika monta röökiä, kun olet polttanut tupakkaa lähes kahdeksan vuotta, Asp toteaa. TAJUNNAN LAAJENTAMISTA ? Turusta lähtöisin olevan nelihenkisen yhtyeen kaksikko juhli koulun päättäjäispäivinä Naantalissa. Nuorten ensimmäiset seksikokemukset liittyvät juuri niihin kyseisiin tilaisuuksiin. - Naantalissa on hulvatonta mei8
P
ninkiä päättäjäispäivinä, puskissa riittää äksöniä. Siellä olin itsekin useasti kuluttamassa aikaani, rumpali Asp naurahtaa. Pojat ovat yhtä mieltä siitä asiasta, että nykypäivän nuoret käyttävät päihteitä vähemmän kuin vanhempi sukupolvi aikoinaan. Tänä päivänä heidän mielestään valistus on mennyt jollain tapaa jopa perille. - Olen seurannut 17-vuotiaan pikkusiskoni päihteiden käyttämistä. Hän kuluttaa paljon vähemmän alkoholia kuin minä hänen ikäisenään. Otimme aikoinaan ensimmäiset kännit 14-vuotiaana ja siitä lähtien olemme olleet lähes joka viikonloppu humalassa. Nuoremmat pitävät enemmän kotibileitä, jossa vietetään aikaa ilman viinaa, Asp kertoo. Aspin mielestä irrottelun tarve on yksi syy päihteiden käyttämiseen. Hänelle ei tulisi edes mieleen olla humalassa maanantaina tai tiistaina, sillä hän haluaa aloittaa uuden työviikon tekemällä ahkerasti töitä. - Ihmislajille on ollut aina joku ihme tarve laajentaa tajuntaansa, sillä olemmehan syöneet sieniä ja keitelleet kiljua, solisti pohtii. Pojat toteavat päihteiden käytön huonoiksi puoliksi seuraavan päivän pahan olon. Kokoonpanon pojilla on pysynyt piristävien aineiden käyttö käyttäminen kohtuullisissa rajoissa. - Jos asiat lähtevät syöksykierteeseen, niin silloin ei kannata käyttää ollenkaan alkoholia. Kaikilla on varmaan tiedossa haittavaikutukset mitä päihteistä voi tapahtua, Eero muistuttaa. - Sen verran voin kertoa, että olen 27-vuotias, ja kolme tuttuani on kuollut huumeisiin. Siinä on yksi hyvä syy, miksi ei kannata ryhtyä käyttämään kovempia aineita. Kaverit saattavat joskus tulla sanomaan, että ei näistä aineista mitään haittaa ole ja voimmehan vain kokeilla tätä ainetta. Ikinä ei kannata sortua käyttämään huumeita, Asp valistaa. ASUMISTA VANHEMPIENSA KELLARISSA Rokkarit ovat saaneet matkan varrella reippaasti ympärilleen naisia, jotkut ovat antaneet jopa pojille rukkaset aikoinaan. - Olen yrittänyt itse vikitellä jotain muijia, jotka eivät ole olleet kiinnostuneita minusta. Niiltä on saanut pelkkiä kylmiä katseita aikaisemmin, mutta tänä päivänä he tulevat juttelemaan ja lähettelevät tekstiviestejä. Se on mielestäni tosi huonoa käytöstä, koska se on hiton ala-arvoista, rumpali Ville Asp kommentoi. Pojat haluavat pitää tämän hetkisen seurustelutilanteensa vain omana tietonaan. Rumpali kertoo, että ei pidä lainkaan yhden illan jutuista. Saarikoski ei ole puolestaan vielä valmis isäksi ainakaan viiteentoista vuoteen.
- Seksistä puhuttaessa tykkään, että pelissä on enemmän tunnetta. En kiellä, että yhden illan juttuja ei tulisi harrastettua, mutta ei niistä paljoa mitään käteen jää loppupelissä. Usein vielä sattuu niin, että kondomia on unohtanut käyttää, niin saattaa olla morkkiksia aamulla. - Voi niitä isättömiä lapsia olla jossain päin Suomessa huonolla tuurilla. Olen edelleen sitä mieltä, että olen henkisesti vielä edelleen rippikouluikäisen pojan tasolla. En ole valmis isäksi, koska en pysty kunnolla huolehtimaan itsestänikään. Haluan nähdä maailmaa ja soittaa musiikkia sen sijaan, että asettuisin paikoilleni, Eero perustelee. Saarikoski on ainut pojista, joka asuu vielä yhdessä vanhempiensa kanssa. Rumpali tunnustaa yöpyneensä laulajan luona muutamaan otteeseen. - Asuihan Poets Of the Fall -yhtyeen laulajakin vanhempiensa kellarissa vielä kolmekymppisenä. Minäkin asun tällä hetkellä suunnilleen kellarissa, jossa ovat musiikkivehkeeni, Saarikoski sanoo. KOULUT JÄIVÄT KESKEN Saarikoskella ja Aspilla on opinnot vielä kesken Turussa. Laulajan opiskelut tulevat luultavasti jäämäänkin, mutta rumpalilla on suunnitelmissa käydä yliopistonsa luennoilla aina silloin kuin aikaa siihen musiikilta jää. - Opiskelin ennen musiikkiin kokopäiväisesti siirtymistä Turun Kauppaoppilaitoksessa, Eero kertoo. - Minulla on opinnot kesken Turun yliopistossa ja taideakatemiassa. Olen ollut aina huono lukemaan, sillä viimeistään kirjan toiselle sivulle siirrättäessäni silmäni ovat jo kiinni. En ole koskaan lukenut kirjaa loppuun, mutta olen ollut aina sen verran fiksu, että olen päässyt tenteistä läpi, Asp kehuskelee. Pojilla riittää työkokemusta monilta eri aloilta, mutta lukion lisäksi heillä ei ole muuta koulutusta. - Olen ollut töissä rakennustyömaalla, kaupan- ja hallinnon alan firmassa päivittämässä henkilötietoja ja satamassa siirtämässä autoja, Eero luettelee. - Olen tehnyt lukuisia paskaduuneja muun muassa jakanut lehtiä, ollut perunapellolla, kassalla, tarjoilija, raksalla ja myynyt erilaisia tuotteita puhelimessa. Hirvittävin työpaikka on ollut puhelinmyynnissä. Sain myytyä tavaraa aika monille, koska olen loistava puhumaan etenkin puhelimessa. Minulle tuli kuitenkin olo, että myyn ihmisille sellaista tuotetta, jota en itsekään ostaisi, Ville lopettaa. Tsekkaa bändin kotisivut: www.socalledplan.com
Aika tumpata!
TEKSTI: MAIJA PUSKA
M
aailmassa on yksi maa (Kanada), jossa tupakka-askeja koristavat raakalaismaiset kuvat keskosista, keuhkosyöpäisistä keuhkoista, katkenneista aivoverisuonista tai rintasyövästä. Eikö teistäkin joku laimea tupakka tappaa -teksi tunnu aika mitättömältä? Ainahan niistä tupakan terveyshaitoista paasataan. Tällä kertaa niitä kuvaillaan. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa vuosittain noin 5000 ihmistä. Lisäksi tupakointi aiheuttaa vähemmän tappavia, mutta muuten ärsyttäviä bonuksia esim. yleiskunnon huonontumista, ientulehdusta, keskenmenoja, ennenaikaisia synnytyksiä, harmaata tai keltaista ihoa, ryppyjä, kiusallista liikakarvoitusta, heikkoa erektiota, simennesteen laadun, määrän ja liikkuvuuden heikentymistä, lapsettomuutta, finnejä, masennusta, luiden haurastumista ja sokerina pohjalla tietysti haisevaa hengitystä. Aloitetaan lopusta. Kuinka ärsyttävä haiseva hengitys voikaan olla: Ruuhkaisessa aamubussissa tai junassa joudut lähelle henkilöä, jonka hengityksessä lemahtaa eiliset savukkeet, aamukahvi, hammastahna ja kenties vielä aamiaiseksi nautittu ylikypsä banaani. Monien tupakoitsijoiden hengitys haisee jatkuvasti. Suussa pesivät bakteerit mellastavat syljessä, mukaan pari turvonnutta ja verta vuotavaa ientulehdusta, kehkoista kumpuava terva, ja vatsahapot. Haju on mätääntynyt,
eltaantunut, vähän kirpeä, lämmin ja äärimmäisen voimakas. Keltapäiset finnit, ennenaikaiset rypyt tai kiusallisen liikakarvoituksen omituisissa paikoissa voi helposti kuvitella, mutta millainen on keskenmeno? Keskenmeno alkaa verenvuodolla. Veren mukana voi tulla hyytymiä eli suurempiä hyytelömäisiä veripatteja. Lisäksi alavatsassa tai -selässä voi tuntua raastavaa pyörryttävää kipua. Keskenmenon jälkeen kohtu kaavitaan tyhjäksi kaavintainstrumentilla, jonka nimi on kyretti. Se on pitkä terästikku, jonka päässä on rengas. Kyretti työnnetään kohtuun emättimen kautta. Kaavinnan jälkeen tulee vielä jälkivuotoa. Keskenmeno voi aiheuttaa masennusta sekä äidille että isälle. Erektiohäiriöissä taas on kyse siitä, ettei erektio tulekaan eli yhdyntätilanteessa penis ei seiso tai lerpahtaa nopeasti. Impotenssiksi kutsutaan jatkuvia erektiohäiriöitä. Yksittäinen erektiohäiriö voi kummastuttaa, jopa huvittaa, mutta jatkuvat seksiongelmat aiheuttavat masennusta ja heikentävät itsetuntoa. Monet naiset syyllistävät seksikumppaninsa erektiohäiriöistä suotta itseään. Lähes kaikki tupakoivat aikuiset ovat aloittaneet tupakoinnin alle 18-vuotiaana. Nuorilla tupakoitsijoilla yleisiä ongelmia ovat ainakin huono iho, huonot hampaat ja heikentynyt aineenvaihdunta. Heikko aineenvaihdunta tarkoittaa sitä, että kakkaaminen
on epäsäännöllistä ja kivuliasta, eivätkä ravintoaineet imeydy elimistöön, kun taas kuona-aineet eli kaikki epäterveellinen paska kerääntyy. Tupakointi siis lihottaa. Tupakoivan nuoren iho voi olla laikukas tai kellertävä ja ihohuokoset laajentuneet eli koko iho voi olla täynnä pieniä mustapään näkösiä reikiä. Monet tupakoinnin haittavaikutukset ilmenevät vasta korkeammalla iällä. Aluksi tupakointi on niin trendikästä, mutta myöhemmin tupakoinnin seurauksena kehkeytynyt lapsettomuus tai joku virtsarakonsyöpä voi olla kohtalaisen kiusallinen ongelma. Älkää hyvät ihmiset kusettako itseänne tuijottelemalla niitä mauttomia tekstejä siinä askin kyljessä vaan ottakaa asioista selvää, liimatkaa sitten askinne kylkeen vaikka kuva muotopuolesta keskosvauvasta tai parrakkaasta naisesta ja nauttikaa savukkeenne! Lähteet: www.happi.ws www.hedelmällisyys.fi www.ktl.fi www.lhsp.fi www.silikonitieto.fi www.terveysportti.fi www.tohtori.fi www.tupakka.org
Koe iloisia hetkiä jännän Curlingin kiemuroissa!
Kerää 8-12 hengen ryhmä ja varaa tutustumistilaisuus.
Teoria- ja intensiiviopetus.
Tiedustelut ja varaukset puh. 09-477 0450
MYYRMÄEN URHEILUHALLIT OY
curling squash sulkapallo - kuntosali
Onko päihteissä mitään incredible?
TEKSTI: LIISA AHONEN
Vantaalaisen rock-yhtyeen Incredible Nothingin kesä menee uusien biisien työstämiseen, sillä buukattuja keikkoja ei ole tiedossa kuin vain muutamia. Haastattelimme Nollat Taulussa -tapahtumassa esiintyvän kokoonpanon laulaja-kitaristi Jukkaa ja rumpali Teppoa.
MILLAINEN ON YHTYEENNE HISTORIA? Teppo: Debyyttialbumi on tehty ja se oli sellainen kuin se oli. Me ei olla siihen ihan täysin tyytyväisiä. Ajateltiin, että se olisi avannut meille mahdollisuudet festareille, mutta ei avannutkaan, eikä siitä mitään haittaakaan ole ollut. Levy on myynyt suhteellisen hyvin ja olemme keskittyneet tekemään uusia biisejä. Meillä on sellainen fiilis, että tulossa on jotain paljon parempaa materiaalia. Jukka tapasi Matin lukiossa, jonka jälkeen pojat alkoivat työstämään musiikkia. Yhdessä he huomasivat, että heillä oli samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Äijät päättivät laittaa nettiin ilmoituksen, että rumpalia haettaisiin ja nopeasti. Jukka: Teppo vastasi ilmoitukseemme ja ajattelimme, että tämä ei ole totta. Ajattelimme, että kuka vastaa oikeasti näihin viesteihin. Teppo tuli käymään ja aloitimme soittamisen. Neljän henkilön bändinä olimme pari vuotta ja sitten muutuimme trioksi, jolloin Jani alkoi soittamaan bassoa. ONKO TEILLÄ IDOLEITA? Jukka: Meillä kaikilla on omia idoleita ja lempibändejä, jotka ovat vaikuttaneet, meillä musiikkiin. Teppo: Nykyään ei ole. Minä olen aika lailla kasvanut ulos idoleista. Tajusin ensimmäistä kertaa parin vuotta sitten, että Jim Morrison ja Kurt Cobain olivat ihan tajuttomia kusipäitä. Jätkät eivät koskaan oppineet hallitsemaan sitä omaa juttuaan, siksi he kuolivat jo niin nuorena. Ei kukaan kuitenkaan halua mennä samaa tietä. He olivat hienoja taiteilijoita, mutta henkilöinä he eivät millään tavalla vastanneet minun maailmankatsomustani siitä, että minkälainen on hyvä elämä. Jukka: No, en minäkään enää fanita. Idolit ovat jääneet sinne teinivuosille. KESTÄTTEKÖ TOISIANNE? Jukka: Meillä ei ole ollut mitään isompia riitoja. Aina on erimielisyyksiä, mutta kyllä me jotenkin kompromisoidaan riidat tai sitten yksi pitää päänsä. Olemme aika avoimia ja sanotaan asioita päin naamaa. Sanotaan näin, että välit eivät ole tulehtuneet missään vaiheessa. Teppo: Mielenkiintoista mielestäni on se, että silloin kun aloitimme, niin olimme erottamattomia. Kelattiin, että tämä tulee aina olemaan tällaistä ja aina tullaan sekoilemaan. Sitten, kun ikää tulee niin oppii eritavalla kunnioittamaan toisia. Olemme erilaisia ihmisiä, joista jokainen kasvaa eri suuntaan ja silloin saattaa pelästyä, että miksi joku tekee jotain, mitä en olisi itse tehnyt samalla tavalla. Pitää antaa tilaa jokaiselle olla oma itsensä sekä hyvässä että pahassa. POLTATTEKO? Tupakan polttamisesta Teppo ja Jukka ovat samaa mieltä, ettei siinä ole mitään järkeä. Kuitenkin joskus sattuu polttamaan pari tupakkaa, jos joku tarjoaa. Teppo: Poltan silloin tällöin. Jonkun näköiseen pakottavaan hermostumisesta irtautumiseen saatan kääriä tupakan, mutta en todellakaan kannata sitä toimintaa. Olen erittäin onnellinen että baareista tulee savuttomia. Jukka: Basistimmekin lopetti tupakan polttamisen uudenvuoden lupauksena. Minä en itse osta ikinä askia. Poltan ainoastaan, jos joku tarjoaa. Se on rahanhukkaa, eikä siinä ole mitään järkeä. Teppo: Olen sitä mieltä, että kukin polttakoon jos poltatuttaa, eikä minua haittaa, ellei joku puhalla savuja naamaani. Se ei ole kohteliasta. Maailma ilman 10 tupakkaa ja tupakkatehtaita olisi kauniimpi sekä parempi paikka. Röökissä on miljoonia hyviä ja tuhansia miljoonia huonoja puolia. Dokaaminen ei kuulostanut poikien mielestä järkeviltä. Kohtuudella juominen sen sijaan on paljon mielekkäämpää. JUOTTEKO ITSE KOHTUUDELLA ALKOHOLIA? Jukka: En juo liikaa. Mielestäni pitäisi aina olla jokin syy tai juhla juomiseen. Minä esimerkiksi juon viiniä sen takia, koska se on hyvää, enkä kittaa kiljua jossain metsässä. Teppo: Minä en ole ikinä tykännyt alkoholin vaikutuksesta ainakaan itselläni. ONKO OLLUT HUONOJA KOKEMUKSIA VAI? Teppo: On ollut huonoja kokemuksia ja laskuhumalatiloja, jolloin tulee ihan äärettömän surulliseksi. Ei siinä ole mitään järkeä. Jukka: Minä en henkilökohtaisesti diggaa siitä ajatuksesta, että mennään ihan sekaisin. Alkoholi on ihan mukavaa, kun viettää iltaa kavereiden kanssa. Janoon voi ottaa muutaman bissen, sen verran, että huomaa olevansa hilpeämpi. LÖYTYYKÖ PÄIHTEISTÄ SEKÄ HYVIÄ, ETTÄ HUONOJA PUOLIA? Jukka: Hyvät puolet löytyvät ainoastaan kohtuudella. Alkoholia pitäisi pystyä nauttimaan sen verran, että se helpottaisi omaa fiilistä, mutta ei niin paljon, että tarvitsisi raahata kaveria himaan, tai että kaveri roudaa sinua ympäri. Huonoja puolia ei sitten tarvitse varmaan luetellakaan. Niitä riittää. Teppo: Minä uskon periaatteessa siihen, että itsensä tunteva ihminen, jolla on vahva psyyke saattaa kohtuudella ja kokeilulla löytää jotain uusia asioita. Ne saattaa vaikuttaa jotenkin stimuloivasti ajatteluun, mutta kukaan ei voi ikinä tietää etukäteen, eikä tuntea itseään oikeasti niin hyvin, että voisi tietää missä oma psyykeraja kulkee. Jukka: Niitä esimerkkejä on. Teppo: Niitä esimerkkejä on niin paljon, kaveripiirissä ja muutenkin lähellä. Jukka: Mielestäni huumeet on itseään kohtaan jokaiselta, joka aloittaa vetämään, hirveän raukkamainen ja helppo tie jonnekin, mitä hakee ja lopulta sitä juttua ei huumeiden kautta löydä. Se vaatii enemmän duunia löytää se, mitä ikinä hakeekaan. Epävarmuuden kanssa on vain opittava elämään. Jokainen tuntee epävarmuutta, ahdistusta ja jännittää. ON VAIN PÄÄSTÄVÄ OMIEN EPÄVARMUUKSIEN YLI? Teppo: Niinpä niin. Vaikeita asioita on vain pakko kohdata elämässä ja sitä kautta voi voittaa. Jukka: Joka kerta, kun me esimerkiksi mennään lavalle, niin tulee epävarma ja tyhmä olo, vaikka olisikin kuinka pieni keikka tahansa. Aina siinä on se oma jännityksensä. Pelkkä tilanne on jännittävää ja uutta. Teppo: Jokainen ihminen haluaa tulla jollain tasolla hyväksytyksi. Minullakin näkyy se epävarmuutena. Tulee pieni paniikki ja sellainen olo, että voisi tällä hetkellä mielummin olla kavereiden kanssa, eikä tarvitsisi tehdä keikkaa. Sitten, kun paniikkitilanteen on kohdannut, huomaa, että kaikki onkin mennyt hyvin, niinkuin yleensä. MIKÄ ON TEIDÄN KAMALIN KÄNNIKOKEMUKSENNE? Jukka: Minä en yleensä myönnä. Olen oksentanut ehkä joku kolme kertaa. Jos tässä pitäisi nopeasti jotain keksiä, niin lukiossa kaverin pääsiäspippaloissa oli jotain kummaa viroviinaboolia, jonka juonnin jälkeen olin siellä talon kulmalla oksentelemassa. Tyttöystävä saattoi minut sitten kotiin. Olen mielestäni aina pysynyt sen verran skarppina, että jos olen heilunut siinä toisen kädessä, niin olen ainakin ollut hereillä koko ajan. Junaan olen nukahtanut, mutta olen herännyt ihan Helsingissä, enkä Riihimäellä. Teppo: Mietin tässä pitkään, kunnes muistin tuon Gran Canarian. Me olimme jätkien kanssa bändilomalla alkuvuodesta ja siellä tuli otettua liikaa alkomahoolia. Jukka: Siellä ei ollut mitään muuta tekemistä, on the record. Se oli ihan kauhea paikka. Teppo: Mutta kuitenkin, viimeisenä iltana sain jonkun näköisen juoppohullu-kohtauksen. Vietin Janin kanssa iltaa, kunnes meiltä meni skootterit tien varrella hajalle. Jani piti minua koko yön ja sitten taisin päästää alitajunnasta jotain aika rankkoja juttuja Janille. Sinä yönä meidän bändikin hajosi ensimmäistä kertaa meidän historiamme aikana. Seuraavana aamuna oli aika rankkaa palata todellisuuteen. Heräsin siihen, kun Jukka tuli sanomaan, että minun pitäisi mennä pyytämään Janilta anteeksi. Minä en itse muistanut, mitä oli tapahtunut. Päästin kuulemma sellaisia vanhoja ihmissuhdevääntöihin liittyviä asioita suustani, jotka ovat joskus alitajunnassa häirinneet. Sitten yhtäkkiä olin simahtanut ihan täysin ja kaikki vain tuli kerralla ulos ja ne oli asioita, mitä ei oikeasti tarkoita ja ne tuli täysin harkitsematta. Jukka: Juuri tälläistä alkoholin vaikutus saa aikaan suomalaisessa jääräpääluonteessa, jossa ei paljoakaan puhuta. Asiat mietitään läpi, mutta ei puhuta. Alkoholi tekee jengistä ihan äärettömän aggressiivisia, jos se tarpeeksi syövyttää päätä. Toiset muuttuvat ihan eri ihmisiksi. Se on alkoholin pahin puoli, että se tekee ihmisestä aggressiivisen. Teppo: Minä olin myös sinä iltana aggressiivinen Jania kohtaan: Se oli sellainen puoli, mitä en tunnistanut itsessäni ollenkaan, enkä voi hyväksyä. Se oli aika kova ote, enkä halua muiden menevän sinne. Sain pienen vilauksen siitä, miten ne ihmiset elävät, jotka Kuningas Alkoholi on vienyt ihan täysin. Jukka: Kun miettii suomalaisia tiiviissä tiloissa, esimerkiksi Ruotsin laivalla, missä juodaan ihan järjettömän paljon alkoholia, niin siellä tulee tappeluja. Jengi saattaa puukottaa tai ampua toisiaan baarin jälkeen, tai jotain muuta sairasta. Se todistaa, mitä alkoholi saa aikaan ja mitä se äärimmillään voi tehdä psyykkeelle. Teppo: Ylipäätäänsä alkoholi. Jukka: Matti Nykänen! Elävä esimerkki! Teppo: Ylipäätäänsä kuka tahansa, joka vetää alkoholia tai huumeita liikaa, on mahdollinen hakkaaja, murhaaja tai raiskaaja. Lehdet on niin täynnä sitä, mikä tekee siitä niin arkipäiväisen. Omasta näkökulmastani se tuntuu vähän häiriinnyttävän arkipäiväiseltä. Miten voi olla, että joka päivä on täynnä näin pahoja tapahtumia, jossa kirveet heiluu. Lehdet ja uutiset kertovat, että kirveet heiluvat joka ilta, jossain päin Suomea alkoholipäissä, mutta kukaan ei enää lotkauta korvaansa. Se on meillä päin vain tapa. Teppo: Nimenomaan, kun se on niin suomalaista.
11
"Päihteeni ovat urheilu ja musiikki"
TEKSTI JA KUVAT: PETRI VOUTILAINEN
Pianisti Lenni-Kalle Taipale, 28, on päihteetön mies, jolla ei ole valittamista töiden puutteesta. Hänen yksi merkittävimmistä esiintymisistään tapahtui Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotolla.
ianovirtuoosi Lenni-Kalle Taipaleen musiikkiura alkoi kolmevuotiaana. Lahjakkuudelta on ilmestynyt neljä soololevyä, joista viimeisin, Lumia, julkaistiin syksyllä 2005. Omien projektiensa lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä lukuisten kotimaisten artistien levyillä ,muun muassa Jonnan Kasvot vedessä ja Vesa-Matti Loirin Ystävänlaulut. Tänä päivänä Taipale kuuluu maamme suosituimpien muusikoiden lisäksi Zest-tiimiin, joka pyrkii kehittämään nuorten henkilökohtaisia taitoja. - Yläaste -ikäisille tarkoitetun Zest-ohjelman tavoitteena on rohkaista nuoria löytämään ja kehittämään omia vahvuuksiaan. Onnistumiseen tarvitaan ympäristöstä tukea ja kannustusta, mutta myös erilaisia elämänvalmiuksia, kuten muun muassa ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja toista ihmistä kohtaan. Vantaalla asusteleva Taipale suoritti peruskoulunsa Kivilahdessa. Musiikki oli opinnoissa vahvasti mukana, sillä hän lauloi koulun kuorossa ja säesti oppilaitoksensa oppilaiden esityksiä. Nykyisin hän soittelee musiikkia yhdessä entisten opettajiensa ja rehtorinsa kanssa. - Olin koulussa musiikkiluokalla, joka antoi hyvät puitteet kehittymiseeni soittajana. Lukio jäi kesken ensimmäisen vuoden jälkeen, koska pääsin opiskelemaan Pop & Jazz Konservatorioon. Tiesin jo varhain, että musiikki on minun juttuni. OKSENTELUA ENNEN KEIKKAA Taipale pitää rikkautenaan sitä, että on päässyt kiertelemään kouluja Zestin merkeissä. Hän kertoo menon olevan samanlaista kuin omina aikoina lukuun ottamatta muutamaa maallista asiaa. - Nykyisin peliin ovat astuneet tietokoneet ja jokaisella oppilaalla on kännykkä. Tupakan polttamista on 12
P
havaittu aina kouluissa, mutta en tiedä onko se lisääntynyt. Minulla ei ole ollut aiheesta puhetta nuorten kanssa. Oppilaat ovat ainakin hyvin viihtyneet ja jaksaneet kuunnella luentojani. Lenni kertoo luennoillaan henkilökohtaisia asioita elämästään, joka tuo teinityttöjen lisäksi poikia luennoille. Hän puhuu muun muassa kouluajan tapahtumista ja jännittämisestä. - Aluksi esiintyminen oli minulle luontaista, mutta yläasteella aloin jännittää. Se on lieventynyt kohdallani tekemällä töitä ja kanavoimalla hermostuneisuus energiaksi. Olen sanonut kouluissa oppilaille, että ei haittaa vaikka mokaa. Kantapään ja virheiden kautta oppii yleensä parhaiten. Trio -yhtyeen kanssa keikkaileva Taipale kertoi jännittäneensä ensimmäistä keikkaansa vuonna 1995. kokoonpanoon kuuluvat pianistin lisäksi rumpali Sami Järvinen ja basisti Timo Tolonen - Minua jännitti niin paljon, että oksensin ennen keikkaa. PÄIHTEETÖN KOSKETINSOITTAJA Ahkerasti keikkailevan Taipaleen suhde päihteisiin on kaukainen. Hän kertoo maistaneensa alkoholia ensimmäisen kerran ollessaan lähes täysi-ikäinen ja tupakkatuotteisiin ei ole koskaan edes koskenut. - Tänä päivänäkään en juo bisseä, siideriä tai viinejä, koska en tykkää niiden mauista. Alkoholi ei merkkaa minulle mitään, sillä nykyisinkin käytän sitä vain kohtuudella silloin tällöin. Tärkeimpiä päihteitäni ovat urheilu ja musiikki, jotka nekin ovat hyvin positiivisia sellaisia. Lennin päihteettömyyteen on vaikuttanut nuoruuden kaverit, joiden typeryyksiä hän on joutunut seuraamaan.
- Ihminen muuttuu aivan toisenlaiseksi juotuaan alkoholia. Lenni-Kalle on tutustunut Zest-ohjelman tiimoilta opettajienhuoneisiin. Siellä on yleensä tarjolla kahvia, joka sisältää runsaasti kofeiinia. - En juo kahvia, mutta olen saanut vierailla useilla kouluilla projektin puitteissa. Opettajanhuoneessa on aina kahvia tarjolla ja sitä on tullut hörpittyä aamuisin. Kotona tai töissä en juo koskaan kyseistä juomaa. Olen ennemminkin kaakaomiehiä. Taipale kierteli nuoruudessaan koulun päättäjäispäivinä sukulaisten ylioppilasjuhlia vanhempiensa kanssa. Hän olisi itse valmistunut vuonna 1997, mutta lukio jäi kesken. Vanhemmat kannustivat ja hyväksyivät päätöksen, koska tiesivät Lennin kiinnostuksen musiikkiin. - Tänäkin päivänä pidän vielä yhteyttä entisiin luokkatovereihini. Heidän juhlissaan kiertelin sinä vuonna, kun minun olisi pitänyt valmistua. Ala-aste ikäisenä puolestaan lähdimme usein kesämökille vanhempieni kanssa. Lekaksikin kutsuttu taiteilija nähtiin yläasteen viimeisen luokan päättäjäispäivänä Kivilahden rannalla, jossa hän oli juhlimassa peruskoulun päättymistä ystäviensä kanssa. - Silloin tuli oleskeltua rantsulla, mutta en dokannut kavereideni kanssa. Vanhempana taas vierailimme Espoon ja Helsingin baareissa. Minulla ei ole ollut ördä-vaihetta, koska sen kaiken ajan soitin, kun muut olivat juhlimassa. Lenni-Kalle Taipaleen kotisivut: www.lennikalletaipale.com www.zest.fi
SELVÄPÄÄ-SYSTEEMI
®
ehkäisevän ja hoitoa tukevan päihdetyön ohjelma alaikäisille
Selväpää® -systeemin toiminta-ajatuksena on tukea nuorten päihteettömyyttä elämyksellisen ja kokemuksellisen oppimisen keinoin sekä jakaa nuorille tietoa ja kokemuksia vastuullisesta päihteiden käytöstä, päihdehaitoista ja päihderiippuvuusilmiöstä. Toimintaan kuuluvat havahduttamiskoulutus perusopetuksen 8. luokkalaisille ja Selväpää® -tukilinja, 0800-30102, jonne nuoret saavat soittaa anonyymisti, ilman kustannuksia. Lisäksi järjestämme päihdeongelmaisille nuorille 12-askeleen ryhmien yhteys- ja tukihenkilöitä sekä 5 vrk mittaisia kursseja maalla ja merellä. Syksyllä 2005 avasimme puhelinpalvelun koulutyön ammattilaisille. Koulujen terveydenhoitajien havahduttaminen on myös liitetty ohjelmaan.
AMMATILLIS-KOKEMUKSELLISTA HAVAHDUTUSTA Myllyhoitoyhdistys ry on toteuttanut yrityksissä ja eri yhteisöissä havahduttamiskoulutusta ja puheeksiottovalmennusta yli 15 vuotta. Myllyhoidollinen ammatillis-kokemuksellinen päihdekasvatus- ja havahdutustyö liittää päihdetietouteen asennekasvatuksellisen vaikuttamisen, ehkäisevän työn välineet ja kokemuksen päihteiden käytöstä irrottautumisesta ja toipumisesta. Nuorille suunnatussa Selväpää--systeemissä on kyse päihdehaittoihin liittyvän tiedon välittämisen lisäksi nuorten aidosta ja rehellisestä tavoittamisesta, oman kriittisen ajattelun ja tiedollisen ristiriidan herättämisestä ja porukassa tapahtuvan päihdekäyttöä vastustavasta asenteen vahvistamisesta. Toiminnassa korostuu sekä kasvatuksellinen ja ohjauksellinen näkökulma että lapsen psyykkis-henkisen kasvun tukeminen päih14 dekeskeisessä ja yhä enemmän myös päihdemyönteisessä kulttuurissamme. TAVOITE Selväpää® -systeemin tavoitteena on rikastuttaa kouluissa tehtävää päihdekasvatusta ja tukea opettajien ja päihdekasvattajien yhteistä tavoitetta suojella lapsia ja nuoria riippuvuutta aiheuttavien päihdeaineiden käytöltä. Pyrkimyksenä on estää huumekokeiluja, siirtää mahdollista päätöstä alkoholin käytön aloittamisesta lähemmäs aikuisikää ja tarjota nuorille vaihtoehtona myös päihteetöntä elämäntapaa. Selväpää® -systeemi linkittää alueen elinkeinoelämän pitkäjänteisesti mukaan huume- ja päihdetyön tukemiseen ja kehittämiseen. Selväpää® -systeemin on hyväksynyt opetusministeriö. Raha-automaattiyhdistys on suurin rahoittaja ja vakinaistanut toiminnan 1.1.2005 alkaen. Selväpää® -systeemin suojelija on opetusministeri Antti Kalliomäki. Ohjaus- ja kehitystyöryhmään kuuluvat ylitarkastaja Jussi Pihkala, Opetusministeriöstä, ehkäisevän päihdetyön kehittämispäällikkö, Leena Warsell, STAKESista, toiminnanjohtaja Timo Peltovuori, Mielenterveyden Keskusliitosta, ylikonstaapeli, huumepoliisi Tuija Järvenpää, päihdepsykiatri, YTM Juha Kemppinen sekä systeemipäällikkö Tommi Korkala, erityisopettaja Matti Nokela ja toiminnanjohtaja, VTL Raila Taipale Myllyhoitoyhdistys ry:stä. Hankkeen tunnuskappale on Harhaa. (säv./san. Anssi Kela.)
Essi ja SelväPää®
Sain todeta keväällä 06, että Selväpää-systeemissä täyttyvät ne piirteet, joita edellytetään toimivalta valistukselta. Olin nimittäin seuraamassa yhden päivän ajan yhtä valistajaa työssään ja nyt voisin kertoa tärkeimmät huomioni asiasta. Valistuksen tekee vakuuttavaksi se fakta, että kaikki valistajat ovat entisiä riippuvaisia. He tietävät siis itse, mitkä olivat ne syyt, jotka veivät riippuvaisuuden tielle. Eikä nuoriso tällöin kiistä heidän sanojaan, tai tuhahtele heille ajatellen, etteivät valistajat tietäisi, mistä puhuvat. Hieno asia valistuksessa on myös riippuvuuden nostaminen esille, sillä turhan usein näkee päihdevalistusta, jossa puhutaan vain päihteistä ja niiden vaikutuksista, eikä itse riippuvuudesta. Addiktion esille nostaminen on erittäin tärkeää, sillä eihän riippuvuus tule aineesta, vaan aineeseen. Lisäksi tapa, jolla viesti tuotiin perille, oli varsin toimiva. Valistuksessa ei toistettu niitä samoja faktoja, jotka kaikki jo tietävät ennestään, vaan tuotiin sensijaan mm. uusia tilastoja esille riippuvuuden synnystä ja sen vaikutuksesta. Lyhyessä ajassa käsiteltiin asiaa perusteellisesti, eikä tyydytty toteamaan vain "ei se ole hyväksi". Valistuksessa todellakin saatettiin kuulijat pohtimaan asiaa itsenäisestikin. Selväpää-systeemin valistus onnistui tuomaan tietooni monia uusia faktoja, kuten varmaan muillekin. Lisäksi se sai ajattelemaan asiaa itsenäisestikin ja synnytti uusia ajatuksia. Ja siitähän muutokset lähtevät.
ESSI K, 14 V., HELSINKI
Horror 24h
KUVAT: MERI SAARLINNA JA LAURI PUSKA MALLIT: HENNA JOHANNA PUTKONEN JA PATE
MASKEERAAJAT: JULIUS SEPPONEN 040-8284545 JULIUS.SEPPONEN@GMAIL.COM
KATJA KIURU 040-7568175 KATJA.KIURU@FITNESSMALLI.FI
On lauantai-iltapäivä. Heräät omasta oksennuksestasi, kuoleman kipeänä. Kampeat itsesi väkisin ylös. Peilistä tuijottaa irvokas Mervi Tapola-Nykänen. Kukaan ei rakasta sinua. Tuntuuko tutulta? Tämä on päivä suoraan helvetistä.
KLO 13.05 Avaan hitaasti silmäni. Pää meinaa räjähtää, pyörryttää, oksettaa. Kohotan päätäni ja tunnistan paikan, olen kotona. Joka paikkaan sattuu, erityisesti selkään ja niskaan. Sänky lemahtaa kammottavasti oksennukselta ja lattia on sieltä täältä lasinsiruissa. Katson kelloa kännykästä ja lysähdän takaisin tyynylle. Vielä on aikaa, porukat tulee takaisin vasta kuudelta. Silloin aion olla jo kaukana.
KLO 14.14 Naapurin setä käynnistää ruohonleikkurin. Tunteeton äijä. Ääni kaikuu päässäni ja sen luoma kipu saa vedet silmiini. Oksennus nousee kurkussa. Hyökkään lasinsirujen yli vessaan ja polvistun pöntön eteen. Vieressäni lattialla lojuu käytetty kondomi. Viimeistään se saa minut yökkäämään.
KLO 14.30 Täydellisen tyhjentäytymisen jälkeen olo vähän helpottaa. Saapastelen eteiseen. On kuoleman hiljaista. Lattia tuntuu tahmealta ja keskellä valkoista mattoa komeilee punainen läikkä. Siitä tulee sanomista. Kuka edes juo punaviiniä? Siirryn peilin eteen. Takasin tuijottaa laiha tyttö alusvaatteisillaan, meikit poskilla, vartalo mustelmilla. Tekee mieli sylkäistä päin omaa naamaa. Missä kaikki on? Mitä tää oikein on?
KLO 15.57 Istun keittiön pöydän ääressä, tuopillinen mehua ja pilleripurkki kädessäni, kun puhelin soi. Nielaisen nopeasti särkylääkkeen. Riikalla on asiaa. - Moi, rupesit sit eilen riehumaan, senkin ämmä. Arvaa oliks kaikki aika vitun kummissaan kun sä ajat niitä ulos ihan raivopäisenä jonkun leikkipistoolin kanssa. Arto joutu ajaa kännissä keskustaan, et me päästiin himaan. Ja kaikki muijat kävi vähän kuumana suhun, kun sä lähentelit kaikkia kundeja vuorotellen ja aika provosoivasti toisiaan. Ja alkuillasta sä muuten halusit näyttää kaikille, miten sä pystyt vetää kuperkeikkoja rappusia alas. Ihan saatanan hullua! - Ai, mä oonkin ihan mustelmilla. - No hei, tuutsä illalla? - Joo pitää vaan vielä siivota. Suljen puhelimen ja olo tuntuu tyhjemmältä kuin ikinä. En muista eilisestä illasta mitään. Miksi kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu? Tunnen itseni örveltäväksi maskotiksi, joka haluataan mukaan vaan viihdyttämään muita tyhmillä jutuillaan. Tunteeko kukaan mua oikeasti?
KLO 18.00 Istun yksin pitseriassa. Äiti soittaa, mutta en aio vastata. Ei kiinnosta kuunnella saarnausta särkyneistä perintövaaseista. On aikamoinen morkkis. Kädet tärisee, on koko ajan nälkä, ja samalla ei tee yhtään mieli syödä mitään. Käyn vessassa meikkaamassa. Laitan paksun kerroksen kaikkea, on niin ruma olo. Kirjoitan lautasliinaan listan kavereistani ja mietin onko minulla yhtään tosiystävää. Hetken mietittyäni suttaan kaikki nimet. Aina kännissä halaillaan ja ollaan niin läheisiä, ja kohta jo tapellaan. En keksi enää mitään, joten kaivan taskustani pikkupullon ja lorautan limun joukkoon tiukkaa viinaa.
KLO 19.32 Päässä pyörii ihanasti ja paha olo alkaa helpottaa. Soitan Riikan ovikelloa. Sisältä kuuluu naurua ja viettelevää musiikkia. Riikka avaa oven ja näyttää hehkeätä. - Moi! Jes sä tulit!! Riisun kengät eteisessä ja hymyilen naulakolle. Mut halutaan tänne! Suunnistan kohti booliämpäriä.
KLO 21.09 Kohotan maljan varmaan viidettä sadatta kertaa illan aikana ja sönkötän muiden mukana jotain siitä, miten rankkaa oli eilen. Silmät ei meinaa pysyä auki ja kaikki pyörii. Minua vedetään ihanaan pehmeään pimeyteen. Suljen silmät ja annan periksi.
KLO 21.30 Minut revitään hereille. Läheltä kuuluu sireenin painostava huuto. Vieressä mies huutaa ja tunkee suuhuni pilliä. - Puhallappa tohon oikein reippaasti! Raivostun, potkin ja huudan, mutta minua pidetään väkisin paikoillaan makuuasennossa. Sireenin ääni loppuu. Minua pitelevä mies ravistelee käsivarttani. - Nouseppa ylös, niin pääset lääkäriin. Minut kiskotaan seisaalleen. Kiljun minkä voin ja heittäydyn veteläksi maahan. Pistän vastaan koko painollani. Vihaan kaikkia.
SUNNUNTAI KLO 09.20 Herään sängystä, jossa on kumilakana. Nousen istumaan. Päätä särkee. Pakko päästä vessaan. Jostain ilmestyy kaljupäinen mies. - Moi, sä oot selviämisasemalla. Löit eilen pääsi ovenkulmaan ja sait haavaan seitsemän tikkiä. Ambulanssi toi sut tänne tarkkailuun yöksi. Tästä ei tuu rikosrekisteriin mainintaa. Olen ymmälläni. Miten päänlyömisestä voisi edes tulla maininta rikosrekisteriin. Mikä dorka. Katselen ympärilleni. Viereiset sängyt on tyhjillään. Kaljupää seisoo yhä vieressäni. - Vessa on tossa ihan vieressä. Kun pääseen peilin ääreen järkytyn lievästi. Toinen puoli päästäni on ajeltu kaljuksi, ja kaljun keskellä törröttää rautaniitit. Näytän hirviöltä. Vessakäynnin jälkeen etsin turhaan tavaroitani. Mitään ei löydy ei kännykkää, ei rahaa, ei bussikorttia. Olen ihan loppu. Kierähdän vielä sängylle ja jään paikalleni makaamaan. Itkettää.
3.6.2006
evät on mielestäni vuodenajoista paras. Tämä johtuu osittain siksi, että olen syntynyt keväällä. Olen kuitenkin pohtinut asiaa syvemminkin, ja mitä enemmän olen sitä miettinyt, olen tullut siihen tulokseen, että pidän keväästä siksi, että se on joskus raastavaakin odotusta. Se on lupaus kesästä. Joka kevät oikein odotan kevään ensimmäisen muurahaisen näkemistä, sillä se lupailee sitä, että kesällä ötököitä tulee olemaan enemmän kuin tahtoisi. Nyt on vasta toukokuu, ja ulkona voi kulkea jo ilman takkia! Koulua on jäljellä vielä viikkoja, mutta ainoalta oikealta vaihtoehdolta tuntuu heittää koulukirjat nurkkaan ja mennä parvekkeelle ottamaan aurinkoa tai mennä kaupungille ostamaan kesävaatteita. Tai mikä parasta: jäätelöä. Mikään ei maistu paremmalta kuin kevään/kesän ensimmäinen virallinen jäätelöpallo. Aidossa vohvelissa. 3.päivä kesäkuuta. Se lähestyy. Viimeinen päivä ennen kymmenen viikon vapautta. Viimeinen päivä koulussa, kevätjuhla, voi päättyä monella tavalla. Se voi päättyä haikeasti, silloin kun esimerkiksi yläaste loppuu ja tietää kaikkien tuttujen naamojen siintävän eri teille. Jotkut taas poistuvat kevätjuhlasta riemusta hyppien, kun vihdoin kuukausien odotus päättyy ja loma alkaa. Todistus on myös tärkeä osa viimeistä koulupäivää. Todistusten jaossa on aina ollut jotain juhlallista. Ala-asteella aina käteltiin opettajaa hieman hämmentyneenä samalla kun
K
toisessa kädessä puristettiin todistusta. Yläasteella ja lukiossa taika särkyi, kun todistuksia tulee useampi vuodessa. Kuitenkin vuoden viimeisessä todistuksessa on sitä jotain. Jännitystä. Jos todistus on hyvä, sitä varmaankin lähtee lomailemaan hyvin mielin, ja syksyllä myös mahdollisesti palaa kouluun innokkaana. Jos taas todistus on ei-toivottu, voi vaikutus olla päinvastainen. Ala-asteelta lähdin tippa linssissä stipendi kourassa, yläasteelta hölmistyneenä: tähänkö kaikki loppui? Näenkö näitä ihmisiä enää? Välivuosina kevätjuhliin mennessä tunnelmani on usein onnellisen hämmentynyt: hämmentynyt siitä, kuinka nopeasti vuosi on taas kulunut ja onnellinen siksi, että saan taas koko kesän kerätä voimia. Syksyllä on taas aika palata intoa puhkuen kouluun. En ole koskaan osannut juhlia koulun päättymistä mitenkään erityisemmin. Yleensä kyseisenä lauantaina on ollut ylioppilasjuhlia kierrettävänä, joissa vuosi toisensa perään syön liikaa kakkua ja kotiin päästyäni jaksan vain rojahtaa sohvalle ja vääntää ehkä telkkarin auki. Seuraavana aamuna voi nukkua vähintään puolille päivin. Tästä "traditiosta" minun kesäni alkaa. - Essi
Vantaan Selvä! -verkosto
TAUSTAA Selvä! -verkosto on toiminut vuodesta 2001. Verkoston tavoitteena on päihteettömyyden edis-täminen lasten ja nuorten keskuudessa. Verkosto on järjestänyt päihteettömän konsertin kou-lujen päättymispäivänä vuosina 20022005. Konsertin kävijämäärä on vaihdellut 5001500:aan. Lisäksi verkosto on toteuttanut päihteetön lapsuus tapahtumia 16 luokan oppilaille sekä osallistunut Vantaan koulujen vanhempainiltojen järjestämiseen, joissa on teemana on ollut lasten ja nuorten päihteidenkäyttö. TOIMINTA Selvä! verkostolla on ympäri vuoden monipuolista toimintaa. Verkosto kokoontuu säännöllises-ti kuukausittain suunnittelemaan ja koordinoimaan toimintaansa. Alla kuvauksia eri toimintamuodoista. SELVÄ! TAPAHTUMAT Kouluilla ja nuorisotaloilla järjestettävien Selvä! -tapahtumien sisältö vaihtelee, mutta kaikki tapahtumat ovat päihteettömiä. Tapahtumissa on musiikillinen ja informatiivinen osuus. Esiintyvät bändit ovat vantaalaisia harrastelijabändejä. Päihteistä ja päihteidenkäytöstä puhuvat tilaisuudesta riippuen Selvä! -verkoston jäsenet tai yhteiskumppanit sekä palkatut luennoitsijat. Tilaisuuden osanottajina ovat niin ala- kuin yläkoulujen oppilaat ja nuorisotaloilla käyvät nuoret. Selvä! -tapahtumia suunnataan myös vanhemmille vanhempainiltojen muodossa. SELVÄPÄÄ SYSTEEMI Selväpää® -systeemi on ehkäisevän ja hoitoa tukevan päihdetyön ohjelma alaikäisille. Hankkeen on hyväksynyt opetusministeriö. Raha-automaattiyhdistys on suurin rahoittaja ja vakinaistanut toiminnan 1.1.2005 alkaen. Toiminta-ajatuksena on · tukea nuorten päihteettömyyttä elämyksellisen ja kokemuksellisen oppimisen keinoin sekä · jakaa nuorille tietoa ja kokemuksia vastuullisesta päihteiden käytöstä, päihdehaitoista ja päihderiippuvuus-ilmiöstä. Toimintaan kuuluu muun muassa havahduttamiskoulutus perusopetuksen 8. luokkalaisille Selväpää-systeemissä on kysymys päihdehaittoihin liittyvän tiedon välittämisen lisäksi nuorten aidosta ja rehellisestä tavoittamisesta, oman kriittisen ajattelun ja tiedollisen ristiriidan herättämisestä ja porukassa tapahtuvan päihdekäyttöä vastustavasta asenteen vahvistamisesta. Toiminnassa korostuu sekä kasvatuksellinen ja ohjauksellinen näkökulma että lapsen psyykkis-henkisen kasvun tukeminen päihdekeskeisessä ja yhä enemmän myös päihdemyönteisessä kulttuurissamme. Vantaan kaupungin ehkäisevän päihdetyön yksikkö ostaa Selväpää systeemin palveluja Myllyhoitoyhdistykseltä. SELVÄ! -VERKOSTOSSA MUKANA OLEVAT TAHOT · Vantaan kaupungin ehkäisevän päihdetyön yksikkö · Vantaan kaupungin nuorisotoimi · Vantaan kaupungin sivistystoimi · Vantaan kaupungin Tikkurilan lasten- ja perheiden palvelut · Vantaan kaupungin Urban projekti · Vantaan seurakunnat · Turvallisuustalkoot -ohjelma: Vantaan kaupunki, Vantaan poliisi, Vantaan seurakunnat · Vantaan Elävän Musiikin Yhdistys Velmu ry · Curly ry · Myllyhoitoyhdistys ry / Selväpää systeemi · tuottaja/toimittaja Jenni Pääskysaari
NOLLAT TAULUSSA TAPAHTUMAT Vuoden päätapahtumina Selvä! -verkosto järjestää yhdessä alueen toimijoiden kanssa nuorille päihteettömän Nollat taulussa -tapahtuman koulujen päättymispäivänä sekä uutena vuotena. Vuoden 2006 kevään tapahtuma järjestetään Vantaan Tikkurilassa nuorison kulttuuri- ja monitoimitalo Vernissassa. Aiempina vuosina nuorille on järjestetty koulujen päättymispäivänä konsertti, mutta nyt tapahtuman sisältöä on monipuolistettu. Konsertin lisäksi tapahtumassa on muuta ohjelmaa ja workshoppeja. Tänä vuonna pääesiintyjinä ovat Private Line ja Mariska. Konsertissa esiintyy myös vantaalaisia bändejä. Viime talvena kouluissa järjestetyn runo- ja sanoituskilpailun parhaimmisto julkaistaan tapahtumassa.
Yhteyshenkilö Anneli Pienimäki yksikön johtaja Vantaan kaupunki / Päihdehuollon yhteispalvelut Ehkäisevän päihdetyön yksikkö Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa puh. 839 21099, 040 719 6146 anneli.pienimaki@vantaa.fi
19
Näitä ilman et tule kesällä toimeen!
Da Vinci koodi pitää lukea ennen kuin menee katsomaan samaan kirjaan perustuvan kohuleffan Jos sataa, niin pleikkari päälle ja laulamaan uudella Singstar rockversiolla keuhkot pihalle tai jos haluat asteen sivistyneempää menoa, niin Buzz tietopeli pistää sinulle sarjan visaisia kysymyksiä
Uusi Harry Potter kirja
Aurinko kuivattaa ihoa ja sen saa kuntoon loistavasti Body Shopin mantalivartalovoilla (15), jota ei tietenkään ole testattu eläimillä.
Body Shop on pistänyt kesäksi markkinoille myös sarjan uusia aurinkopuutereita, sekä helmiäisiä hohtavia meikkejä- aina huulikiilloista luomiväreihin. (11-20)
esäkilpailu! K
Kerro meille miksi Da Vinci koodi elokuva kiinnostaa, niin voit voittaa itsellesi Da Vinci koodi kirjan todella hienon kuvitetun laitoksen, perusversion kirjasta, t-paidan tai kirjanmerkin!
meilaa vastaus ja yhteystietosi osoitteeseen: kilpailu@curly.fi voittajat arvotaan kesäkuun 6. päivä