Ministeri Susanna
Huovinen suomii
Kari Rajamäkeä:
Digi myllertää yhteiskuntaa
?Puhdasta
prosessikikkailua?
...3
Digitaalisuus on mahdollisuus,
ei pelkkä peikko ...11?13
Demarit järkyttyivät
keskustan verolinjoista:
suosii hyvätuloisia ...4?5
120
vuotta
KESK I V II KKO 11. Ma a l iskuu TA 2 015
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 36, 007435-15-36 ? Hinta 1,20 e (sis.alv)
Kolme minuuttia
liikuntaa vuorokaudessa
Moni vanhus
on tuomittu
sisälle
...8?10
11.3.
Nimipäivät tänään:
Kalervo
(ruots.) Torgny, Torkel
Uutiskertaus
Aurinko nousee:
Helsingissä 6.48
Oulussa 6.51
Aurinko laskee:
Helsingissä 18.12
Oulussa 18.05
Nimipäivät huomenna:
Reijo, Reko
(ruots.) Greger, Gregorius, Greis
-2...2
2...4
2...6
Uutiset
Demokraatti.fi
3
Olen närkästynyt Kari Rajamäen
käytöksestä. Hän sooloili ja käveli mm.
koko demariryhmän yli - kertomatta
suunnitelmistaan kenellekään.
4?5
Paatero: sukupuolikiintöiden sijaan tasa-arvoa
Demarit järkyttyivät keskustan verolinjauksista, pääkirjoitus
Merja Mäkisalo-Ropponen Twitterissä
Avaus
6
8?10
11?13
14?15
STTK:n pääekonomisti:
Lakot eivät työaikaa vie
Gereontologi vaatii ulkoilua
vanhusten oikeudeksi
Professori Pohjola: ideat
karkasivat Suomesta
Viikon kuvat
Paperittomien oikeus saada välttämättämiä terveyspalveluja olisi
pitänyt hyväksyä eduskunnassa.
Hallituksen esitys asiasta oli hyvä.
Antti Rinne Twitterissä
Päivä kuvana
n
Kattojärjestö suosittelee tukitoimia
Norwegianin lentäjille. Pohjoismai-
n
Opintotuen ehtojen tiukentuminen
etenee eduskunnassa. Opintotuen
n
Kaivosyhtiö kiistää väitteen uraanin
valumisesta Huittisissa. Kaivosyhtiö
den kuljetustyöntekijöiden liitto suosittelee
jäsenliitoilleen tukitoimiin ryhtymistä Norwegian-lentoyhtiön lakon vuoksi, kertoo Verdens Gang -lehti. Suomesta kattojärjestöön
kuuluvat muiden muassa Ilmailualan Unioni,
Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto sekä Merimiesunioni.
Liitot päättävät itsenäisesti mahdollisesta
osallistumisestaan tukitoimiin.
ehtojen tiukentuminen etenee eduskunnassa.
Jos hallituksen esitys hyväksytään toisessa käsittelyssä perjantaina, korkeakoulututkinnon
suorittanut opiskelija ei voi enää saada opintotukea toista samantasoista tutkintoa varten.
Opiskelijajärjestöt ovat arvostelleet muutosta siitä, että se voi tehdä alan vaihdon taloudellisesti mahdottomaksi opiskelijalle.
Dragon Mining kiistää Maan Ystävät -yhdistyksen väitteet uraanin valumisesta Huittisten
kultakaivokselta.
Yhtiön tuotantojohtajan mukaan kaivos ei
aiheuta riskiä ympäristölle tai naapureille ja
alueen alkuainepitoisuuksia on tutkittu kattavasti.
Ely-keskus on pyytänyt asiasta selvitystä
kaivosyhtiöltä.
AFP Photo / Mohammed Mahjoub
Arki
16
17
18?19
20
Hälytyskello soi, kun tyttö
karkaa koulusta
Ilmajoen työväentalo
loistaa juhlakunnossa
Sarjakuvat, yhdistystoiminta, radio ja TV
Nieminen Vee pakinoi
Aurinkovoimalla lentävä Solar Impulse 2 -lentokone lähti matkalleen maailman ympäri maaliskuun 10. päivänä Muscatin lentokentältä
Omanista. Kone pyrkii ensimmäisellä etapillaan kohti Intian Ahmedabadia. Koneen on määrä olla ensimmäinen, joka kiertää koko maapallon
aurinkokäyttöisellä koneella.
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Ville Wallin
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
? Helsinki, Uusimaa,
? Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
? Tampere
Uutistoimitus
(02) 277 0477
? Vaasa
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
? Mikkeli
(03) 212 9455
Uutistoimitus
050 5543430
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
Lisätietoja: www.demari.fi
varhaisjakelu:
? Pohjanmaa, varhaisjakelu:
? Tampere ja ympäristö:
? Muu Suomi:
puh. 0200 30011
puh. 0200 55888
puh. 0800 96675
puh. 0200 71000
UUTISET
11.3.2015
3
??Peruspalveluministeri Huovinen:
?Edustaja oli puhtaasti
omalla asiallaan?
Peruspalveluministeri
Susanna Huovinen (sd.) arvostelee blogissaan kovin sanoin
kansanedustaja Kari Rajamäkeä (sd.), jonka esityksestä
eduskunta jätti pöydälle Suomessa ilman oleskelulupaa olevien terveydenhuoltoa koskevan lain.
Huovinen painottaa, että toisin kuin Rajamäki väittää, lain
valmistelu ei ole ollut puutteellista. Esityksen taustalla on
Huovisen mukaan THL:n laadukas selvitystyö. Asian tärkeydestä kertoo Huovisen mukaan
myös se, että kansanedustajat
sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ovat laajalla rintamalla
viemässä asiaa päätökseen.
?Prosessikikkailua?
? Tämä tavoite törmäsi kansanedustaja Kari Rajamäen
prosessikikkailuun. Pitää kysyä, voidaanko Suomen kansan
valitsemien edustajien päätös torpata, kun se ei miellytä
yksittäisiä edustajia? Tässä
kohtaa edustaja oli puhtaasti
omalla asiallaan, Huovinen
sanoo.
Huovinen kuvailee Rajamäen
pitkän uran kansanvallan palve-
luksessa päättyneen nyt perusteellisen lainvalmistelun ja asiantuntijavaliokunnan työn halveeraamiseen prosessikikkailun avulla.
? Ennen kaikkea olen pahoillani tämän esityksen raukeamisesta niiden ihmisten puolesta,
joiden asemaa se olisi parantanut. He jäävät valitettavasti
edelleen ilman apua silloinkin,
kun se säästäisi inhimillistä kärsimystä ja suomalaisen yhteiskunnan kokonaiskustannuksia,
Huovinen sanoo.
?Ennen kaikkea olen
pahoillani tämän
esityksen raukeamisesta niiden
ihmisten puolesta,
joiden asemaa se
olisi parantanut.?
Demokraatti
Kuvat Kari Hulkko
Susanna Huovinen.
Opintotuen ehtoja
tiukennetaan
Opintotuen ehtojen tiukentaminen etenee eduskunnassa.
Se hyväksyi tiistaina ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esityksen, jonka mukaan
korkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija ei
voi enää saada opintotukea
toista samantasoista tutkintoa
varten.
Tiukennus koskisi sekä
alempia että ylempiä korkeakorkeakoulu- ja ammattikorkeakoulututkintoja. Suomen
ylioppilaskuntien liitto (SYL)
ja Suomen opiskelijakuntien
Kari Rajamäki.
liitto Samok vetoavat eduskuntaan, jotta esitystä ei hyväksyttäisi toisessa käsittelyssä perjantaina.
Opiskelijajärjestöt arvostelevat muutosta siitä, että se voi
tehdä alan vaihdon opiskelijalle
taloudellisesti mahdottomaksi.
(STT)
Stubb tukee
EU:n puolustusta
Pääministeri Alexander Stubb
(kok.) ei pidä realistisena ajatusta yhteisestä EU-armeijasta,
vaikka muuten kannattaa lämpimästi EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä.
? Suomi on koko EU-jäsenyyden ajan kannattanut EU:n
ulko- ja turvallisuuspolitiikan
vahvistamista, ja myös Ukrainan kriisi osoittaa sen tarpeen,
Stubb sanoi STT:lle.
Hän huomauttaa, ettei EUkomission puheenjohtajan
Jean-Claude Junckerin idea
EU-armeijasta ole uusi, vaan samantyyppisiä ajatuksia on esitetty ennenkin. (STT)
Kaakon lehdistä
saa lähteä yli 30
Kaakon Viestinnän lehdet painetaan jatkossa kahdessa lehtipainossa kolmen sijaan. Järjestelyn
vuoksi käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen perusteella työ
vähenee tai loppuu kokonaan 32
henkilöltä. Jatkossa lehdet painetaan Kouvolan ja Mikkelin lehtipainoissa, kun yhtiö lopettaa painamisen Lappeenrannassa.
Muutokset toteutetaan irtisanomalla tai osa-aikaistamalla
työsuhteita sekä eläkeratkaisuilla. (STT)
Oikaisu
SDP:n Hämeen piirin tuoreimman eduskuntavaaliehdokkaan
nimi oli tiistain Demokraattissa
väärin. Ehdokas on Risto Paulamäki ei Paulomäki.
4
11.3.2015
UUTISET
??Jouni Backmanin mukaan keskustan verolinjaukset suosivat hyvätuloisia
?Mitä tästä sanoo
Mauri Pekkarinen??
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman
sanoo keskustan verolinjausten
suosivan hyvätuloisia. Vaikka
keskusta ohjelmassaan toteaa,
että maksukyky tulee huomioida, se ei Backmanin mukaan
konkreettisesti keskustan esityksissä näy.
? Heidän tuloverokevennyksensä ulottuvat myös yli 100
000 euroa ansaitseviin ja perintöverokevennys menee nimenomaan isoihin perintöihin.
Muutkin esitykset kohdentuvat
hyvätuloisiin ja varakkaisiin,
Backman listaa.
Linjaus yllättää Backmanin
mukaan siksi, että keskusta on
monta vaalikautta puhunut hyvätuloisten ja varakkaitten verotuksen kiristämisen puolesta.
Etunenässä tätä on keskustan
riveissä vaatinut Mauri Pekkarinen.
? Jään odottamaan mielenkiinnolla, mitä sanoo Mauri
Pekkarinen, joka on aina vaatinut hyvätuloisia ja varakkaita
verolle. Tässä ohjelmassa tätä
perinteistä Pekkarisen vaatimusta ei noudateta, Backman
sanoo.
? Tällä hallituskaudella nimenomaan demareiden vaatimuksesta on tehty sitä veropolitiikkaa, jota Pekkarinen
on vaatinut, Jouni Backman
vinkkaa.
Hyvää keskustan esityksessä
on Backmanin mukaan pienija keskituloisten työtulojen
verotuksen keventäminen työtulovähennystä kasvattamalla.
Auki jää Backmanin mukaan
se, onko keskusta varautunut
tukemaan erikseen palkkarat-
Kari Hulkko
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman sanoo nykyhallituksen tehneen keskustan Mauri Pekkarisen esittämiä verolinjauksia.
kaisua työtulojen verokevennyksellä.
?Ei edistä
työllisyyttä?
Osa keskustan suunnitelmista
on nyt tarvittavaa työllisyyttä
tukevaa linjaa vastaan, Backman arvioi.
?Tällä hallituskaudella nimenomaan demareiden vaatimuksesta on tehty sitä veropolitiikkaa,
jota Pekkarinen on vaatinut.?
? Jos keskusta ajaa työmatkakulujen omavastuun korottamista ja kakkosasuntovähennyksen poistoa, niin kuin
ymmärrän, se ei edistä työllisyyttä, pikemminkin päinvastoin. Kummatkin leikkaukset
heikentävät työn perässä liikkuvuutta, Backman sanoo.
Backman ei ole mielissään
siitä, että listalla on asuntolainan korkovähennyksen poisto.
Backmanin mukaan se olisi
vastoin niitä asuntopolitiikan
linjauksia, joilla pitäisi tukea
lapsiperheitä siten, etteivät
perheiden asumiskustannukset kasva.
Anna-Liisa
Blomberg
Demokraatti
anna-liisa.blomberg@
demari.fi
Lehtikuva / Martti Kainulainen
?Luulin keskustan
luopuneen Viron
mallin haikailusta?
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman yllättyi myös siitä, että keskusta
haikailee yhä Viron veromallia.
Backman sanoo, että uskoi keskustan luopuneen ajatuksesta,
sillä asiantuntijat ovat todenneet,
ettei malli toimisi Suomessa.
Backman ei usko keskustan haluavan siirtyä tasavero-
malliin, jota Viron veromallin
käyttöönotto käytännössä vaatisi.
? Viron malli näyttää olevan
EK:n ja Suomen yrittäjien puolen tavoite ja keskusta, kookomus ja perussuomalaiset ? eli
työnantajapuolen puolueet ?
näyttävät olevan vahvasti sen
takana, Backman arvioi.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitteli puolueen veropoliittiset linjaukset ensi vaalikaudelle Helsingin puoluetoimistossa eilen. Ne järkyttivät sosialidemokraatteja.
UUTISET
Demarinuoret
ehdottaa ajokorttia
toisen asteen opiskelijoille
Demarinuoret esittää, että bajokortin voisi tulevaisuudessa
suorittaa osana toisen asteen
tutkintoa maksutta sillä ehdolla, että suorittaa tutkinnon
loppuun. Keskeyttäessään koulun joutuu maksamaan korttinsa itse.
? Näin voidaan myös osaltaan kannustaa nuoria suorittamaan toisen asteen tutkinto
loppuun, sanoo Demarinuorten puheenjohtaja Joona räsänen, joka huomauttaa, että
ajokortin hinta on täysin kestämätön ja kipuraja on tullut
vastaan monelle perheelle jo
kauan sitten.
Demarinuorten mukaan ajokortin suorittaminen helpottaa nuorten työnsaantia ja lisää nuorten liikkuvuutta erityisesti harvaan asutuilla seuduilla. Yhtälailla tärkeänä Demarinuoret pitää liikenneturvallisuuden parantamista ja
liikennekasvatuksen tehostamista. Räsänen sanoo, että lii-
kennekasvatus tuottaa sitä parempia tuloksia, mitä aiemmin
se aloitetaan.
? Seuraavan hallituksen pitää
sisällyttää tämä ohjelmaansa ja
lähteä rohkeasti vähentämään
ajokortista aiheutuvia kustannuksia, jotta jokaisella nuorella
olisi mahdollisuus suorittaa se.
Ajokortin hankkiminen ei saa
olla kiinni vanhempien lompakon paksuudesta.
joka kantaa vastuuta ympäröivästä yhteiskunnasta.
? Omistaminen on sinällään
vain juridinen määritelmä,
mutta omistajuus on indentiteetti ja aktiivista vastuunkantoa. Suomi tarvitsee omistajuutta nyt enemmän kuin
omistamista, Sirpa Paatero
sanoo.
Erityisesti ministeri haastoi
yritysten omistajat mukaan aktiivisiin toimiin tasa-arvon parantamiseksi työelämässä sekä
naisten roolin kasvattamiseksi
yhtiöiden johdossa.
? Asiat ovat tällä saralla vielä
kaikkea muuta kuin valmiita.
Naiset jäävät ansiotasossa miehiä jälkeen ja naisten mahdollisuudet edetä urallaan ovat miehiä heikommat. Naisten määrä
yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmätason tehtävissä on jopa
laskenut edellisvuodesta, Paatero sanoo.
Demokraatti
Palkansaaja maksaa
palkattoman ylityön
EU-direktiivin mukaan työntekijällä on oikeus rajoittaa keskimääräinen työaika 48 tuntiin
Tua Onnela
July Velchev
Aurinkoenergian hinnan arvioidaan puolittuvan kymmenessä tai viidessätoista
vuodessa.
Jokainen, Joka on vähänkin perillä ilmasto- ja energiakysymyksistä
Tilasto
Kaikista palkansaajista 28 prosenttia teki korvauksetta ylitöitä joskus ja 13 prosenttia viikottain vuonna 2013.
Ylemmistä toimihenkilöistä
teki noin puolet korvauksetta
ylitöitä joskus ja 26 prosenttia
joka viikko vuonna 2013.
Naiset tekevät jonkin verran
enemmän palkatonta ylityötä
kuin miehet.
Jos työntekijä tekee kolme
tuntia korvauksetonta ylityötä
viikossa, hän menettää työuransa aikana 157 000 euron
bruttoansiot. Laskelma on tehty
3 500 euron kuukausituloilla ja
35 vuoden työuralla.
Edellä olevassa esimerkissä
eläke pienenee 133 eurolla kuukaudessa.
Akavan arvion mukaan valtio ja kunnat menettävät korvaamattomien ylitöiden vuoksi
jopa 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Monissa tutkimuksissa on todettu pitkään jatkuvan ylityön
olevan terveysriski.
5
Viitteitä murroksesta
Demokraatti
?Sukupuolikiintiöiden
sijaan tasavertaiset
mahdollisuudet?
Kehitys- ja omistajaohjausministeri Sirpa paateron (sd.)
mielestä pörssiyhtiöiden hallituksiin ehdotettujen sukupuolikiintiöiden sijaan tulisi ensisijaisesti pyrkiä takaamaan naisille alusta saakka tasavertaiset
mahdollisuudet uralla etenemiseen.
Paatero peräsi tiistaina Suomalaisen työn liiton omistajuusillassa pitämässään puheenvuorossa suomalaisten yritysten omistajilta omistajuutta,
Pääkirjoitus
11.3.2015
seitsemän päivän jakson aikana.
Lähde: Suomen Kuvalehti, Tilastokeskus
Hayati Kayhan
ja niiden yhteyksistä, tietää mainiosti, että nykyinen peli ei vetele.
Suomi ja muut rikkaat maat käyttävät energiaa liikaa ja tuottavat sitä
kestämättömillä tavoilla.
Useimmat myös tajuavat, että ongelma on liian suuri korjattavaksi
muutamalla pikkuparannuksella. Paremminkin tarvitaan mullistus.
Valitettavasti tieto ongelmasta tuntuu kuitenkin sijaitsevan vain ihmisten periaatteellisen ajattelun alueella. Käytännössä sen enempää
tavalliset kuluttajat kuin päättäjätkään eivät tee muuta kuin niitä pikkuparannuksia.
Jatkuuko sama linja hamaan loppuun? Ei välttämättä. Vaikka ilmastokysymykset ovat koko maailmassa jo pitkään kituuttaneet talous- ja
turvallisuushuolten varjossa, on ainakin Suomessa viime aikoina näkynyt valonpilkahduksiakin.
n n n
toissa viikolla yhteiset
vaalitavoitteensa ja puolueille tekemänsä vaalikyselyn tulokset. Järjestöjen mukaan maailmalla on parhaillaan alkamassa energia-alan
murros, sillä uusiutuva energia on viimein lyömässä läpi.
Näkemystä tukee esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston
tutkimus, jonka mukaan pelkkiin uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiajärjestelmä on taloudellisesti kannattava jo lähitulevaisuudessa ? esimerkiksi Kiinassa 5?10 vuoden päästä. Aurinkosähkön
hinta puolestaan on puolittumassa vuoteen 2025?2030 mennessä.
Järjestöjen kyselyn mukaan myös puolueiden kannoissa on näkyvissä viitteitä murroksesta.
Puolueiden yleinen linja on kyselyn perusteella selvä: uusiutuvan
energian osuutta pitää kasvattaa. Kivihiiltä halutaan korvata nimenomaan uusiutuvilla, ja myös energiatehokkuus ja energiansäästö saavat vahvaa kannatusta.
Linjasta poikkeavat radikaalisti vain perussuomalaiset, jotka tavoittelevat entistä vahvemmin ympäristö-öykkärin imagoa.
SeitSemän ympäriStöJärJeStöä JulkiSti
n n n
muutokSen tarpeen todelliSeSta ymmärtämisestä kertovat myös
Demarinuorten ja Antti Rinteen vahvat kannanotot kiertotalouden
puolesta.
Kiertotalous liittyy ennen kaikkea jätteisiin ja materiaalitehokkuuteen, mutta sillä on yhteytensä myös energiankulutukseen ja ilmastoon. Ideana on yhteiskunta, jossa mitään ei mene hukkaan vaan vanhan tuotteen raaka-aine on uuden alku.
Juuri kiertotalouden kaltaista kokonaan uutta ajattelua ympäristöpolitiikka kaipaa.
Toki pikkuparannuksillekin on sijansa, ja joskus ne voivat toimia
pohjana suuremmille. Tällainen nyt pieni mutta paljon tulevaisuudessa mahdollistava parannus on ilmastolaki, jonka eduskunta juuri
hyväksyi.
tua.onnela@demari.fi
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
6
11.3.2015
UUTISET
??STTK:n Ralf Sund lataa tosiasiat pöydälle
Lakoissa ei menetetä työpäiviä
käytännössä lainkaan
STTK:n pääekonomisti Ralf
Sund toteaa, että työtaistelujen
taloudellisten menetysten tarkasteluun tarvitaan vahva mikroskooppi.
Väitteet työtaistelujen isoista
kustannuksista ovat epätosia,
STTK:n pääekonomisti Ralf
Sund kirjoittaa toimihenkilökeskusjärjestön blogissaan.
? Pirujen maalailussa seinälle
ei ole Lapin lisää vaan EK:n lisää. Ja se on paljon se, Sund lataa.
Hänen mukaansa työtaistelujen yhteydessä taloudellinen
fakta loistaa poissaolollaan.
Ilma on sakeana ainoastaan uskomuksia ja voodoo-taloustiedettä.
? Toisen käden tiedon mukaan peräti eduskunnassa on
arvovaltainen kansanedustaja
loihenut lausumaan, että Suomen kilpailukyvyn yksi keskeisimmistä ongelmista ovat laittomat lakot. Tältä edustajalta
on jäänyt Elon ja kaikki muutkin laskuopit ajat sitten unholaan, Sund irvailee.
Työväen Arkisto
Varsinaiset lakot ovat Suomessa perin harvinaisia. Kuvassa vuoden 1956 yleislakko, jossa tapeltiin palkankorotuksista.
Työtaistelut
marginaalinen ongelma
Ralf Sund korostaa, että työtaistelut ? sen enempää lailliset kuin laittomatkaan ? ovat
marginaalinen (nollaan pyöristyvä) ongelma Suomen työmarkkinoilla. Työtaisteluissa,
joista osa oli laittomia, menetettiin vuonna 2013 noin 26 000
työpäivää. Viime vuoden luvut
ovat samaa luokkaa Sundin mukaan.
Miksi tämä suhteeton älämölö työtaistelujen suurista
kustannuksista?
Sundin laskutikulla laskettuna työtaisteluissa menetettyjen työpäivien osuus kaikista
työpäivistä on 0,007 prosenttia (lue: ei lainkaan). Vertailun
vuoksi esimerkiksi työttömyyden takia menetetään lähes 10
prosenttia työpäivistä ja sairauslomien takia noin 4 prosenttia työpäivistä.
? Nämä menetykset näkee
paljain silmin. Työtaistelujen
Ralf Sund.
taloudellisten menetysten tarkasteluun tarvitaan vahva mikroskooppi, Sund kirjoittaa.
Hän kysyy: Miksi siis tämä
suhteeton älämölö työtaistelujen suurista kustannuksista,
koska ne eivät minkään matematiikan mukaan pidä paikkaansa? Sund löytää kaksi
syytä:
? Mikäli työtaistelu osataan
ajoittaa tarkasti, saattaa vaikutus olla suurempi kuin keskiarvoluvuista voidaan päätellä.
Täsmäisku osuu ja upottaa.
? Toinen selitys liittyy varautumisesta tulevaan. Mikäli
työnantajien strateginen tavoite siirtää työehdoista sopimista lisää työpaikkatasolle toteutuu, on todennäköistä, että
työtaistelut lisääntyvät. Mikäli
sanktioita kasvatetaan, se saattaisi hillitä lakkohaluja, Ralf
Sund kirjoittaa STTK:n talousblogissa.
Demokraatti
Pirjo Mailammi
UUTISET
7
11.3.2015
SINUN PUOLESTASI!
Varsinais-Suomi
OSOITTEEMME VERKOSSA
WWW.EEVA-JOHANNA.NET
UUSIMAA
www.jytyliitto.fi
www.pam.fi
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
www.
WWW.AYT.FI
.org
Ammattiliitto Nousu ry
Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh. (09) 774 3110,
sähköp. info@tyark.fi
www.tyark.fi
AMMATINHARJOITTAJIEN JA
YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA
TYÖVÄENLIIKKEEN
KIRJASTO
KÄHÄRÄ
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh. 09 766 429, 0440 750 429
Avoinna: ma suljettu, ti 10-18,
Avoinna:
ma suljettu,
ti 10-18,
ke 12-18,
to-pe 10-16.
ke 12-18, to-pe 10-16.
Kirjakahvila:
5.3. klo 14 Työväenperinnepäivä!
Divari Punanurkka auki ke 16-18
www.tyovaenperinne.fi
1/21/2013 3:57:51 PM
Aina uutta.
Demokraatti.fi
8
11.3.2015
AVAUS
Vanhus haluaa olla ennemmin terve kuin asua kotona
Gerontologiatutkija
haluaa ulkoilun
vanhusten oikeudeksi
Jyväskylän yliopiston gerontologian tutkimuskeskuksen johtaja, professori Taina Rantanen
toivoo, että ulkoilu nostettaisiin kotona asuvien
vanhusten oikeudeksi.
? Jos yhä huonokuntoisempia vanhuksia halutaan hoitaa kotona kotihoidon avulla, kokonaisuuteen tulisi sisällyttää komponentti, joka mahdollistaisi elinpiirin laajentamisen, käytännössä
omasta asunnosta ulos menemisen, Taina Rantanen sanoo.
? Pienimmillään elinpiiri on vain huoneisto,
jossa ihminen on itse vuodepotilas tai omaisensa
hoitaja.
Ulos olisi hyvä tulos
Professori pönkittäisi kotonaan asuvien ikä-ihmisten elämänlaatua lisäämällä kevytliikuntaa eli
ulkoilua. Faktat ovat yksiselitteiset.
? Mittasimme kiihtyvyysanturilla 75?90-vuotiaiden päivittäistä liikunta-aktiivisuutta. Sisällolopäivinä aktiivisuus oli kolme minuuttia tai alle,
muu aika päivästä oli paikallaan olemista eli käytännössä istumista.
Rantanen tähdentää kevytliikuntaa suorastaan
avaintekijänä. Se tulisi huomioida tavalla tai toisella kun suunnitellaan vanhusten kotona asumista. Hän huomauttaa, että suurin osa ihmisen
energian kulutuksesta liittyy ulkoilun kaltaiseen
kevytliikuntaan ? joka on siis jotain muuta kuin
liikunnan harrastamista.
Tutkimuksen mukaan ulos meneminen pukeutumisineen moninkertaistaa aktiviteetin ja lisäbonuksena saattaa saada omien mieltymystensä
mukaisen käyntikohteen, kuten parin vuoden takaisessa tutkimushankkeessa tapahtui.
? Jostain syystä ikämiehet halusivat ulkoilla rakennustyömaille, naiset puolestaan puistonpenkeille kuuntelemaan tuulen suhinaa tai silmäilemään nuorten muotia, Rantanen naurahtaa.
Väärinymmärrys koti-ihanteessa
Rantanen haluaa oikaista myös käsityksiä vanhusten mahdollisimman pitkään kotona asumi-
?Mittasimme
75?90-vuotiaiden
päivittäistä liikuntaaktiivisuutta. Sisällolopäivinä aktiivisuus oli
kolme minuuttia tai alle,
muu aika paikallaan
olemista eli istumista.
sen ihanteesta. Yhteiskunnassa tuntuu vallitsevan ? ja politiikkaakin ohjaavan ? käsitys, että kotona pitää pystyä asumaan niin kauan kuin mahdollista.
? Se ihanne asua kotona mahdollisimman pitkään on semmoisenaan väärinymmärrys. Ihmisethän haluavat pysyä niin hyvässä kunnossa,
että voivat pysyä kotona, Rantanen toteaa.
? Kun ihminen on huonossa kunnossa, hän haluaa asua sellaisessa ympäristössä, että se tukee
hänen terveyttään ja toimintakykyään.
Rantasen mukaan ajatus, että ihmistä täytyy
viimeiseen asti koettaa auttaa kotona asumisessa
on ?mennyt päätöksentekijöiden nuppiin yksinkertaisessa muodossa?.
? Toki ihmiset haluavat asua kotona. Mutta kun
ihmiset asuvat jossain tuetussa muodossa niin
kotihan sekin on, tutkija pohtii.
Kuntoutuksella on rajansa
Rantanen huomauttaa, että päättäjiä hallitsee
ylikorostunut usko kuntoutuksen mahdollisuuksiin. Kuntouttavalla toiminnalla voidaan kuitenkin auttaa vain tiettyyn rajaan saakka ja vain ihmisiä, joilla on toimintakyvyn reservejä jäljellä.
Elämän viimeisiin vuosiin ajoittuvaa kuntoutusta Rantanen kehottaa pohtimaan kriittisesti.
? Saadaanko perinteisillä kuntouttamismenetelmillä hyötyjä jos on monia terveysongelmia?
Parin viimeisen elinvuoden aikana ihmisen terKuvat Hannu Tuovinen
? Mitä laajempi elinpiiri, sitä parempi elämänlaatu ja sitä isommat mahdollisuudet hoitaa itse omat asiansa, harrastaa itselle tärkeitä asioita ja ottaa osaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen, professori Taina Rantanen kiteyttää ikääntymisen haasteita.
AVAUS
?Jostain syystä ikämiehet
halusivat ulkoilla
rakennustyömaille,
naiset puistonpenkeille
kuuntelemaan tuulen
suhinaa tai silmäilemään nuorten muotia.?
veys haurastuu niin paljon, että on epäselvää,
onko intensiivisistä kuntoutustoimista mitään
hyötyä vai onko se vaan ihmisen kiusaamista.
Vapaaehtoisuuteen ammatillisuutta
Edellä mainitussa ulkoiluttamistutkimuksessa
juuri eläkkeelle jääneet kävivät kerran viikossa
ulkoiluttamassa parikymmentä vuotta itseään
vanhempia kotona asujia. Tulos oli myönteinen
ja tukee osaltaan vapaaehtoistoiminnan roolia.
Rantasen mielestä vuorovaikutusta lisäävään
vapaaehtoisuuteen voidaan toki panostaa, mutta
se ei voi korvata ammattihoitoa. Vapaaehtoisille
tulee järjestää ammattimainen ohjaus.
Professori toteaa ihmisten varautuvan vanhenemiseen useimmiten taloudellisessa mielessä.
Hyvä olisi kuitenkin muistaa vanhenemisen sosiaalisiakin ulottuvuuksia, kuten ylläpitää ystävyyksiä monenikäisiin, jotta ei jää yksin kun ikätovereista aika jättää. Hän mainitsee keskivertosuomalaisten toivovan noin 92 vuoden elämää.
? Ja siihen liittyy toive, että kuolema korjaisi
yhtäkkisesti, Rantanen kertoo työhuoneessaan
elämää pursuavan Hippoksen liikunta-alueen
keskellä.
Hannu Tuovinen
?Päättäjiä hallitsee
ylikorostunut usko
kuntoutuksen
mahdollisuuksiin.?
Gerontologian tutkimuskeskus
??
??
??
??
Vuodesta 2012 yhteinen Tampereen yliopiston kanssa.
10 professoria, 10 tutkijatohtoria, 10 väitöskirjaa teon alla, tutkijoita noin 60
kohteena toimintakyky, terveys, liikunta,
vanheneminen.
Tavoitteena löytää keinoja edistää aktiivista vanhenemista ja osallistumista.
11.3.2015
9
10
11.3.2015
AVAUS
Laulua
ikä kaikki
Kuoronjohtaja Küllike Vaatmannilla on hymy
herkässä kun hän näyttää äänenavauksen tahteja
Jyväskylän työväenyhdistyksen sekakuoro Aallon Laulajien torstaiharjoituksissa. Parinkymmenen kuorolaisen joukossa stemmoihinsa keskittyvät myös sopraanot Marjatta Kajander, 88
vuotta ja Olga Kallio, 89 vuotta.
Kirkkaat äänet ovat Vaatmannin mieleen, ja
erityisesti hän arvostaa Marjatan panosta Jyväskylän työväenyhdistyksen sekakuoro Aallon Laulajissa.
? Marjatta on todella korkea sopraano. Laulaa
vieläkin solistisosuuksia, on niitä harvoja jotka
harjoittelevat stemmoja kotona, Vaatmann ylistää.
Ääntään Marjatta kertoo huoltavansa vain laulamalla kuorostemmoja, ja vain satunnaisesti kokeilemalla radiosta oopperalaulajien mukana yläääniä.
? Henkireikä ja kantava voima, sitä se on ollut
kaikki nämä vuodet. Loppuvuodesta 1944 tulin
kauppa-apulaiseksi Osuuskauppa Keskimaalle.
Työkaveri pyysi mukaan kuoroon ja sillä tiellä
ollaan, naurahtaa energiaa pursuava Marjatta.
? Kun syksyllä lauloimme Mozartin Requiemia,
niin siinä sai kokeilla pitkästä aikaa korkeaa a:ta.
Tavallisesti ylin on fis tai g, ja olipa mukava kokea että a:kin soi, Marjatta hymyilee.
Levottomille käsille ja jaloille
Uskomattomat 70 vuotta kuorossa laulanut Marjatta saa vilpittömät kehut myös sopraanokaveriltaan Olgalta. Mozartin kuolinmessu oli Marjatan mielestä poikkeuksellisen haastava ja uusia
stemmoja piti harjoitella kotona säännöllisesti.
? Kyllä se vaan tuntuu mukavalta, ei sitä muuten viitsisi lähteä. Laulaminen pitää hengityksen
kunnossa, jumpalla hoitelen levottomat jalat ja
käsitöillä levottomat kädet, Marjatta tuumaa Alvan Aallon kauniin salin lämpiössä.
Vuotta vanhempi Olga on ollut mukana ?vain?
30 vuotta, koska vuorotyö kansalaisopiston opettajana ei mahdollistanut iltaharrastusta työvuosina. Hän arvelee kuorolaulun tuottavan iloa
paitsi äänelle myös koko kropalle. Erityisen onnellinen olo tulee kun kuulee miesäänien jyminän selän takaa ja tuntee koko kuoron onnistuvan
esiintymisessään.
Ikääntyvien yliopiston yleissivistävillä portailla rehtori Leena Meriläinen (takana), tutor ja suunnitteluryhmän opiskelijakonkari Sakari Holma ja
koulutussihteeri Jaana Rossi.
Vakiokävijälle
luennolle tulo
on viikon kohokohta. Silloin
puetaan vähän
parempaa
päälle, käydään
kahvilla ja tavataan tuttavia.
?Laulaminen pitää hengityksen
kunnossa, jumpalla hoitelen levottomat
jalat ja käsitöillä levottomat kädet.?
Küllike Vaatmann (vas), Marjatta Kajander ja Olga Kallio tapaavat torstaisin Aallon Laulajien
harjoituksissa Jyväskylän työväentalon Aalto-salilla.
Ikääntyvien yliopistolta
täyskattaus elämää
Jyväskylän ikääntyvien yliopisto, Ikis, juhlii tänä
vuonna 30-vuotista taivaltaan taattuun tyyliinsä,
eli järjestää runsaan kattauksen kursseja, ajankohtaisluentoja ja opintomatkoja.
? Ikis saa korvaamattoman tuen yleissivistävään rooliinsa pitkäaikaisista opiskelijoistaan,
jotka osallistuvat kurssitarjonnan kokoamiseen,
kertoo rehtori Leena Meriläinen.
Ajankohtaisuus intohimona
Meriläisen mukaan tiivistä rinnakkaiseloa yliopiston kanssa aiotaan jatkossakin hyödyntää
niin, että elämän rikastuttamisesta kiinnostuneille on tarjolla parasta ja ajankohtaisinta.
? Jyväskylässä yliopisto jatkaa edelleen rooliaan Ikääntyvien yliopiston tukijana, toisin
kuin esimerkiksi Helsingissä missä vapaa sivistystyö on lakimuutoksen myötä päätynyt sivistysjärjestöille ja kaventunut yliopiston tarjonnassa Studia Generalia -sarjaksi, Meriläinen valottaa.
Vuosittainen tarjonta syntyy opiskelijoiden
ehdotuksista, joista Ikiksen ohjelman suunnitteluryhmä seuloo mielenkiintoisimmat, ajankohtaisimmat ja toteuttamiskelpoisimmat.
Alusta alkaen suosituimpia ovat olleet viikkoluennot, joka toinen viikko kulttuuri- tai yhteiskunta-aiheesta ja joka toinen viikko terveyteen
tai hyvinvointiin liittyen. Vähimmillään saliin tu-
lee 50 henkeä, useimmiten kuitenkin seinät pullistelevat yli 200 kuulijasta.
Vakiokävijälle luennolle tulo on viikon kohokohta. Silloin puetaan vähän parempaa päälle,
käydään kahvilla ja tavataan tuttavia. Kertakäynti maksaa kahdeksan euroa, koko luentosarja 40 euroa.
Sosiaalisuutta pienryhmissä
Sosiaalisuus on suunnitteluryhmän opiskelijakonkarin Sakari Holman mielestä tärkeä Ikiksen vetovoimatekijä.
? Tutkimuksissakin tähdennetään, että mukaan
lähteminen ja ystävien tapaaminen on terveyden
kannalta tärkeää.
Holmalla on vuosien kokemus opiskelijoiden
roolista opintokokonaisuuden kokoamisessa. Hänen ideoimansa Miesten piiri kokoontuu viikottain pohtimaan miehen elämää.
? Kokoonnumme elämän kysymysten äärelle. Se
on vaativaa ja uhkayritykseltä sen vetäminen alkuun tuntui, mutta 60?70-vuotiaiden miesryhmä
on toiminut hyvin, kertoo 20 vuotta vastaavaa piiriä Vaparissa vetänyt eläkeläisarkkitehti.
Ikiksen opiskelijoita toivotaan myös tutoreiksi
eri ryhmiin. Holman mukaan muun muassa tietotekniikkaryhmissä tutorohjaajat ovat uusille
opiskelijoille vertaisapu, joita ilman opettaja ei
tulisi toimeen.
Kuorolaulu taas treenaa hengitystä, tietävät Olga Kallio ja Marjatta Kajander (oik).
AVAUS
11.3.2015
11
Digiajan bulkkituotanto uhkaa, vaikka pääomia ja osaamista löytyy
Ideat karkasivat Suomesta
Suomessa pelättiin pitkään, että maahanmuuttajat
tulevat ja vievät suomalaisten työt ja naiset. Nyt
pelätään robotteja - ja digitalisaatiota. Etlan selvityksen mukaan suomalaista suuri osa pelkää robottien vähitellen syrjäyttävän ihmiset työelämästä.
Digitaalinen murros on jo tätä päivää. Suomessa
valitettavasti vain osa yrityksistä ja päättäjistä on
herännyt tähän.
Heikki
Sihto
Demokraatti
heikki.sihto@
demari.fi
? 100 vuotta sitten maailmaa hallitsi industrialismi ja nationalismi, nyt digitaalisuus ja globalisaatio, kiteyttää Aalto-yliopiston taloustieteen
professori Matti Pohjola.
Tieto- ja viestintäteknologia on kuitenkin jo
nyt merkittävä työllistäjä Suomessa. Sen merkitys vain kasvaa, jos Suomi osaa pelata korttinsa
oikein globaalissa muutoksessa.
Lähes kymmenen vuotta taantumassa rämpineen Suomen tilanne ei ole niin toivoton kuin
vaikkapa yt-uutisista voisi päätellä. Pohjola pitää
Suomen lähtökohtia maailman muutoksessa periaatteessa jopa hyvinä.
Suomessa on muun muassa Nokian jäljiltä
paljon hyvää osaamista, vaikka laitevalmistus
on Suomessa hiipunut.
Kari Hulkko
Digi, digi, digi...
Digitaalisuus on
megatrendi, joka
lyö parhaillaan
läpi suomalaisen
yhteiskunnan.
Aalto-yliopiston
taloustieteen
professori
Matti Pohjola
pitää Suomen
tilannetta
periaatteessa
hyvänä - jos
Suomessa
osataan
hyödyntää
muutos.
12
11.3.2015
AVAUS
Pohjola sanoo Suomesta löytyvän myös pääomia ? jos idea on riittävän hyvä. Valitettavasti
hyvistä ideoista on Pohjolan mukaan nyt Suomessa pula.
Suomen kilpailijamaista esimerkiksi Saksa panostaa laajasti digitaalisuuteen. Pohjola toivookin seuraavalta hallitukselta linjausta ja ohjelmaa
siitä, missä Suomen osaaminen on. Nyt pitäisi
löytää yli suhdanteiden kantavat kasvutrendit.
Helpommin sanottu kuin tehty. Rehellisyyden
nimissä Pohjola muistuttaa, että jo Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus 2000-luvun alussa
haki Suomen kasvun uusia avaimia.
Myös koulutus uhkaa jäädä muutoksen jalkoihin. Pohjola pitää huolestuttavana digitaalisuuteen liittyvän koulutusosaamisen hiipumista
Suomessa.
? Ymmärrän päättäjien tuskan. Nämä ovat vaikeita asioita selittää. Keskustelu pyörii nyt palkkojen ja työvoimakulujen ympärillä, vaikka ne
ovat Suomen kasvun kannalta toissijaisia tekijöitä. Yhteiskunnan pitäisi pystyä luomaan puitteet uuden tekniikan ja tuottavuuden kehittymiselle, Pohjola sanoo.
Muutos menee koko yhteiskunnan läpi
Jos Suomi jää niin sanotusti digituleen makaamaan, uhkaa koko yhteiskuntaa näivettyminen.
Selvitysten mukaan digitalisaation myönteiset
kerrannaisvaikutukset ovat suurempia yhteiskunnalle kuin yksittäisille yrityksille.
? Suomi ei saa tuudittautua siihen, että digitalisaatio yksin vetäisi meidät kasvuun mukaan.
Varmasti käy huonosti, jos vain odotellaan ja katsotaan mitä muualla tapahtuu, Pohjola varoittaa.
Hänen mukaansa menossa oleva muutos myllertää elinkeinoelämän rinnalla koko yhteiskuntaa. Nyt pitää valita, onko Suomi mukana murroksessa vai ei.
? Pahinta on olla olevinaan mukana vaikka ei
oikeasti olekaan.
Nokia, Kone, Konecranes, Wärtsilä, Pohjola
listaa isoja kansainvälisiä suomalaisyrityksiä,
jotka ovat hyvin mukana digitaalisessa murroksessa. Ne ovat pystyneet kasvattamaan toimintaansa etenkin palveluissa teollisuuden digitalisaation avulla.
Yhteistä monille muutoksessa mukana oleville
yrityksille on se, että ne menestyivät jo niin sanotun perinteisen vanhan teollisuuden aikana. Pohjola sanoo, että ongelmat ovat etenkin pienissä ja
keskikokoisissa yrityksissä.
? Kauppa ja rahoitusala ovat vasta heränneet
muutokseen. Suomessa kauppa on ollut hyvä logistiikassa, mutta ei digitaalisessa toiminnassa.
Tästä kertoo kivijalkakauppojen ahdinko verkkokaupan kasvaessa.
Digibulkki ei tuota
Matti Pohjola arvioi, että yhteenlaskettuna tietoja viestintäteknologian palveluja tuottavat ja niitä
paljon käyttävät palvelualat työllistävät Suomessa jo yhtä paljon ihmisiä kuin teollisuus.
? Suomi on vielä hyvä tieto- ja viestintäteknologiassa, vaikka matkapuhelimia ei enää valmistetakaan. Uudistunut Nokia on myös hyvä esimerkki teknologisesta osaamisestamme, Pohjola
sanoo.
Pohjolan mielestä digitaalisuuteen liittyvien
kasvutrendien haistelussa pitäisi löytää alat,
jotka tuottavat parhaiten. Digimaailmassakin on
näet vaarana jäädä huonosti tuottavan bulkin toimittajaksi.
? Tällä hetkellä parasta tulosta tekevät ne, jotka
valmistavat erilaisia ohjelma-alustoja. Tämä selittää Applen ja Googlen sinänsä aika yllättävää
kiinnostusta autojen valmistukseen.
Pohjolan mukaan digitaalisuuteen usein liittyy
harha, että kyse olisi huippuosaajien työstä. Asia
on hänen mielestään päinvastoin. Tietotekniikan
harrastajista voi tulla huippuosaajia tai he voivat
keksiä jotain mullistavaa.
?Keskustelu pyörii nyt palkkojen
ja työvoimakulujen ympärillä,
vaikka ne ovat Suomen kasvun
kannalta toissijaisia tekijöitä.?
AVAUS
11.3.2015
13
Kuvitus Jari Soini
Tietoyhteiskunnan mallimaa
köhii ? tukiopetusta Virosta
Digitalisaatiossa ei mene hyvin julkisella puolella, vaikka Suomi eli vielä 2000-luvun alussa
tietoyhteiskunnan mallimaa ?huumassa. Surullisen kuuluisa ikuisuusongelma on muun muassa terveydenhuollon potilastietojen sekasotku.
Useiden päällekkäisten ja keskenään toimimattomien järjestelmien takia hoidon kannalta tärkeät tiedot eivät liiku sähköisesti eri yksiköiden
välillä.
Julkisen sektorin sähköiset toiminnot ja tietojärjestelmät aiotaan saada kuntoon reilu vuosi
sitten aloittaneella valtion palveluväylä-hankkeella. Se on osa kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista, joka alustavien arvioiden mukaan maksaa 120 miljoonaa euroa neljän vuoden
aikana.
Suomen palveluväylä on kopio Virossa jo vuosia toimineesta järjestelmästä. Siellä siihen on liitetty suuri määrä kansalaisten ja yritysten käyttämiä palveluja. Kansallisen palveluväylän läh-
dekoodi ja dokumentaatio saadaan ilmaiseksi
Virosta. Virolaiset virkamiehet tulevat myös veloituksetta auttamaan suomalaisia järjestelmän
käyttöönottamisessa.
Palveluväylän arvioidaan aikaa myöten maksavan itsensä takaisin. Valtiovarainministeriön
vuosi sitten tekemien laskelmien mukaan väylä
ja siihen liittyvä palveluarkkitehtuuri pienentää
valmistuttuaan julkisen hallinnon kestävyysvajetta 500 miljoonalla eurolla kymmenessä vuodessa.
Hanketta on jo ehditty kritisoida epärealistiseksi hinnan ja sen sen toimivuuden osalta.
Muun muassa Itä-Suomen yliopiston informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi
Voutilainen epäilee hankkeeseen ladattuja tuottavuusodotuksia ja pitää sitä liian teknologiavetoisena. Hän pelkää palveluväylässä unohtuvan suomalaisten loppukäyttäjien todelliset
tarpeet.
Yrityksistä vasta puolet
teollisessa internetissä
Osa digitaalista murrosta on teollinen internet,
josta muun muassa monet suomalaiset konepajayritykset odottavat merkittävää kasvua toimintaansa.
Tuotantoa digitalisoidaan, mutta kasvua odotetaan etenkin palveluissa. Digitalisaation lisääntyminen perinteisessä teollisuudessa mahdollistaa laitteissa ja koneissa automaation lisäksi
myös esimerkiksi ennakoivan huollon. Kun niin
sanottu laitteiden internet yleistyy, voidaan esimerkiksi toiselle puolelle maailmaa vietyjä koneita korjata Suomesta käsin tietokoneen avulla.
Esimerkiksi nostureita ja kunnossapitopalveluita myyvä Konecranes on jo siirtymässä digitalisaation toiseen vaiheeseen. Sillä on rakenteilla
useita datakeskuksia, joista seurataan eri puolilla
maailmaa toimivia kohteita.
Uusista bisnesnäkymistä huolimatta teollinen internet on monessa suomalaisyrityksessä
vielä utopiaa. Tutkimuslaitos Gartnerin viime
vuoden lopulla julkaistuun selvitykseen vastanneista suomalaisyrityksistä vain kolmannes näki
asioiden ja esineiden verkottumisessa mahdollisuuden uusiin liiketoimintamalleihin. Puolet
vastaajista kertoo, että heillä ei ole minkäänlaisia suunnitelmia hyödyntää teollisen internetin
mahdollisia hyötyjä.
Samansuuntaisia tuloksia oli Palvelualojen
työnantajien tuoreessa palvelualojen digitalisaatiota koskevassa selvityksessä.
14
11.3.2015
AVAUS
Lehtikuva / Ritva Siltalahti
Suomi. Yhdysvallat. Tasan eivät käy onnenlahjat. USA:n itärannikolla eletään historiallisen kovaa takatalvea. Etelä-Suomessa luonto valmistautuu tavallista aikaisempaan kevääseen.
Viikon kuvat
Kokosi Heikki Sihto
Kevättä rinnassa, lunta niskassa
Sää koettelee
? ja hellii
AFP Photo / Uwe Zucchi
Saksa. Kevättä rinnassa. Saksan Sandershauseniin pesimään palannut haikara on saanut pesänsä jo kuntoon.
AVAUS
11.3.2015
15
AFP Photo / Mandel Ngan
AFP Photo / Spencer Platt
Yhdysvallat. Ei ole huonoa säätä, on vain huonoja varusteita, tuumii washingtonilaiskoira, joka ottaa ilon irti viime viikon lumimyrskyn kinoksista.
AFP Photo / Kerry Steinberner
Australia. Lunta pukkaa, mutta kuningaspingviineillä on poikasia jo tulossa Australian Macquarie saarilla.
16
11.3.2015
AVAUS
IPS / Stella Paul
Intian eteläosassa elävän lambada-heimon naiset eivät ole käyneet koulua, mutta he yrittävät varmistaa, että nykypäivän tytöt saavat opiskella.
Intialaisheimon naiset lapsikauppaa vastaan
Hälytyskello soi,
kun tyttö katoaa koulusta
Banawat Gangotrilla on 11-vuotiaana jo neljän
vuoden kokemus maatöistä. Hän on tehnyt kahdeksan tunnin päivää puuvilla- ja chilipelloilla Intian eteläisessä Telanganan osavaltiossa.
Banawat on Intian alkuperäisväestöä edustavan
lambada-heimon jäsen. Palkkaa hänelle maksettiin
alle euro päivässä, ja rahat vei isä, joka käytti ne juopotteluun.
Kierre katkesi tammikuussa, kun lapsikauppaa
vastustava Gramya-järjestö pelasti tytön ja vei tämän sisäoppilaitokseensa. Siellä on nyt 65 lasta,
jotka on vapautettu työstä tai lapsikauppiaiden
kynsistä.
? Tykkään koulusta. Aikuisena haluan opettajaksi, Banawat sanoo.
Tyttölapsia pidetääm Intiassa rasitteena perheelle.
Tyttövauvojen surmaamisen
ja abortoinnin seurauksena
Intiasta ?katoaa? jopa kolme
miljoonaa tyttöä vuodessa.
Naiset vahtivat
Banawat on onnekas, sillä hänen kylässään toimii
Gramyan innoittama lastensuojelukomitea. Järjestö
on selittänyt lasten ja naisten oikeuksia komitean
jäsenille, jotka vahtivat nyt tarkoin tyttöjen elämää.
Jos tyttö ei ilmesty kouluun moneen päivään, on
syytä epäillä hänen joutuneen töihin tai naimisiin.
Silti katoamisia tapahtuu. Kun Banawat pelastettiin, toinen 12-vuotas tyttö hävisi vanhempiensa
mukana Gunturiin chiliä poimimaan. Kylän naiset
pelkäävät, että tyttö naitetaan samalla reissulla.
Tyttölapsia on perinteisesti pidetty Intiassa rasitteena perheelle. Tyttövauvojen surmaamisen
ja abortoinnin seurauksena Intiasta ?katoaa? jopa
kolme miljoonaa tyttöä vuodessa.
Lisää tyttöjä
Tilanne on kohentunut vuodesta 1997, jolloin
Rukmini Rao perusti Gramyan. Tuolloin järjestön selvitys paljasti, että eräässä Telanganan kylässä oli vain 835 tyttölasta tuhatta poikaa kohti.
Gramyan toiminta telanganalaiskylässä on nostanut tyttöjen määrän 983:een, kun koko Intiassa
on keskimäärin 941 tyttöä tuhatta poikaa kohti.
Suma Latha Granmyasta on toiminut pitkään
lambada-heimon parissa. Hänen mukaansa puoliso
tai anoppi saattaa yhä pakottaa viimeisillään olevan naisen matkustamaan osavaltion pääkaupun-
kiin Hyderabadiin ja myymään vauvansa pikkurahalla. Palattuaan nainen väittää lapsen kuolleen.
Lambada-lapsille on adoptiomarkkinoilla ottajia, sillä heitä pidetään kauniina vaalean ihonsa
ja silmiensä vuoksi. Osa voi saada hyvän kodin,
mutta moni joutuu ihmiskaupan uhriksi. Hyderabadista on tullut kasvava seksikaupan keskus.
Koulutusta ja työtä
Lambada-naiset myöntävät, ettei pelkkä tyttöjen vahtiminen riitä, tarvitaan kestäviä ratkaisuja. Yksi niistä on tyttöjen koulutus, jota valtiokin kannustaa stipendeillä. Asiantuntijat peräävät köyhille yhteisöille elinkeinoja. Intian heimoväestöstä 90 prosenttia ei omista maata ja puolet elää köyhyysrajan alla. Banawatin kotiseudun
lambadoista on maattomia 87 prosenttia.
? Jos ei ole mitään syötävää eikä maata, jolla
kasvattaa ruokaa, mitä muuta voimme kuin lähettää lapsemme töihin, tivaa 50-vuotias lambadanainen Khetawat Jamku.
Köyhyyden ja lapsityön kierre ei katkea ennen
kuin myös heimon naiset saavat oikeuden omistaa maata, muistuttaa Gramya-järjestön perustaja
Rukmini Rao.
Stella Paul
IPS, Chandampet, Intia
ARKI
11.3.2015
17
???Kiitokset Krista Kiurulle?
Ilmajoen työväentalo
on korjattu juhlakuntoon
Ilmajoen työväenyhdistys viettää ensi lauantaina 14.3. 110-vuotisjuhlaa.
Ilmajoella juhlaan on muitakin syitä kuin yhdistyksen pyöreät vuodet. Ilmajoen työväentalo on remontoitu upeaan
kuntoon viime vuosien aikana.
Tukea korjaamiseen on saatu
Opetus- ja kulttuurimininsteriöltä sekä Kotiseutuliitolta.
Peruskorjaustyö on nyt loppusuoralla.
Työväenyhdistyksen juhlaan
on tulossa ?kunniavieraaksi?
opetus- ja viestintäministeri
Krista Kiuru, jota yhdistys
kiittää peruskorjausrahoista.
Ministeriö on nostanut peruskorjausrahoja budjetissa
100 000 eurolla viime vuodesta.
Ilmajoen työväenyhdistyksen
talkooväki muistuttaa, että seuratalojen korjaukset työllistävät
paitsi talkooväkeä nykyisin entistä enemmän myös alan ammatti-ihmisiä.
Lauantain juhlien ohjelma
työväentalolla on varsin kotikutoinen mutta nuorekas.
Kaksi nuorta neitoa Linnea
Virtanen ja Aliina Reinilä
esittävät musiikkia ja runoja,
Arvo Salon sykähdyttävän
Työväentalot-runon esittää talon emäntä Elise Laitila. Juhlassa kuullaan ja nähdään myös
?Nuori mies ja kitara? alias
Otto Mantere.
Demokraatti
Ilmajoen työväenyhdistys
Juhlivan Ilmajoen työväenyhdistyksen puheenjohtaja Jari Renkola, emäntä Elise Laitila ja ay-vastaava
Tapani Kivimäki sanovat juhlavalmistelujen kääntyneen vihdoin loppusuoralle.
Koulutuksesta ei saa tinkiä
Työväenyhdistys halusi juhlakokouksessaan ottaa kantaa
myös ajankohtaisiin asioihin.
Yhdistyksen viesti on opetusministeri Krista Kiurulle,
että koulutuksesta leikkaaminen on kestämätöntä politiikkaa, sillä koulutuksella pide-
tään huolta myös Suomen kilpailukyvystä.
Yhdistys toivoi juhlakokouksessaan politiikkaan inhimillisyyttä, kun pohditaan toimenpiteitä talouden parantamiseksi.
? Kasvuun tarvitaan polttoaineeksi investointeja. Talous
ei käänny pelkästään leikkauslistoilla. Yrityselämälle kasvua
tuo edistyvä toimintaympäristö
ja korkea osaaminen. Tarvitaan
siis eri osapuolten yhteistyötä.
Irtiotoille ja itsekeskeisyydelle
ei nyt ole tilaa?, muistuttaa juhliva yhdistys.
SPR haluaa saada
ensiapukurssit peruskouluihin
Lukiolaistyttö Olga Mertaniemi, 16, ei aikaillut, kun hän
huomasi tienpientareelle tuupertuneen pojan. Mertaniemi
yritti herätellä tajutonta poikaa läpsimällä tätä kasvoihin
ja huutamalla. Kun poika lakkasi hengittämästä, Mertaniemi
aloitti paineluelvytyksen. Pojan
kanssa liikkunut kaveri oli jo
soittanut hätäkeskukseen. Hän
välitti hätäkeskuksen ohjeita
Mertaniemelle.
Mertaniemi elvytti poikaa
ambulanssin tuloon saakka.
? Ensiapujutut olivat tuoreessa muistissa, sillä meillä oli
ollut koulussa vähän aiemmin
opetusta ensiaputaidoista, kertoo Mertaniemi.
Mertaniemi pelasti sydänkohtauksen saaneen 17-vuotiaan pojan hengen. Hän sanoo ihmetelleensä, ettei pojan luokse pysähtynyt kukaan muu. Tapaus sattui
Oulussa helmikuussa.
Lehtikuva / Timo Heikkala
Oululaiselle 16-vuotiaalle Olga Mertaniemelle
myönnettiinSuomen Punaisen Ristin ensiavun huomionosoitus 17-vuotiaan pojan hengen pelastamisesta.
Suomen Punainen Risti palkitsi Mertaniemen tiistaina ensiavun huomionosoituksella.
? Toivon voivani olla esimerkkinä muille nuorille. Kaikkia pitää auttaa, myös tuntemattomia, toteaa Mertaniemi.
SPR antoi tunnustusta myös
Lyseon lukiolle, jossa Mertaniemi opiskelee. Koulu sai kunniakirjan nuorten ensiaputaitojen vahvistamisesta.
SPR haluaa ensiapukurssin pakolliseksi peruskoulujen
opetussuunnitelmaan.
? Ensiaputaitoja voi hyvin
opettaa jo ekaluokkalaisille.
He osaavat jo soittaa hätänumeroon ja auttaa pienissä tapaturmissa. Yläkoululaiset
puolestaan voivat jo suoriutua haastavimmista tehtävistä
kuten elvytyksestä, sanoo Punaisen Ristin terveyden ja hyvinvointiyksikön päällikkö
Henna Korte.
Kortteen mukaan lapsilla ei
usein ole arkuutta ja pelkoa toimia, kun taas moni aikuinen pelkää onnettomuustilanteissa toimivansa väärin. Suomalaisilla
on Kortteen mukaan tietoa sekä
hätänumero 112 hallussa mutta
toimintatavoissa onnettomuuspaikalla on parannettavaa.
STT
?Toivon
voivani olla
esimerkkinä
muille nuorille.
Kaikkia pitää
auttaa, myös
tuntemattomia.?
18
11.3.2015
ARKI
Arkkipiispan
köyhyysryhmä takaisi
nuorille harrastuksen
??Huolletulla pyörällä elämä rullaa
Pyörän keväthuolto
onnistuu helposti
Kevään koittaessa suunnataan
katseet kohti alkavaa pyöräilykautta. Sen mukavuutta ja turvallisuutta lisää hyvässä kunnossa oleva kulkupeli.
Kaukaa viisas on huoltanut
pyörän jo ennen varastointia
ja pääsee näin polkaisemaan
kevään käyntiin muitta mutkitta. Jos syyshuolto on kuitenkin unohtunut, hyvään vauhtiin
pääsee joka tapauksessa seuraavilla vinkeillä.
Helppoja huoltotoimenpiteitä ovat pyörän pesu ja vahaus, renkaiden täyttäminen ja
ketjujen rasvaaminen. Ajoasentoon vaikuttavat satulan ja oh-
Helppoja
huoltotoimenpiteitä
ovat pyörän pesu
ja vahaus,
renkaiden
täyttäminen
ja ketjujen
rasvaaminen.
jaustangon säädöt kannattaa
tarkistaa, erityisesti kasvuikäisten lasten pyörissä.
Pyöräilyn mukavuutta ja käytännöllisyyttä voi lisätä myös lisävarusteita asentamalla. Ehdoton turvallisuustekijä ovat riittävät valot ja heijastimet. Tavarakorit, sivulaukut ja perävaunut taas monipuolistavat pyörän käyttöä.
Työkaluilla pääsee
pyörän sisälle
Hiukan enemmän taitoja ja työkaluja tarvitaan renkaiden vaihtamiseen sekä laakereiden ja
jarrujen huoltamiseen. Näissä
Ekovinkki
on myös kuluvia osia, joita saattaa joutua uusimaan.
Monimutkaisempia huoltotöitä ovat vaihteiston ja keskiöiden korjaukset sekä renkaiden
rihtaaminen. Tällaiset työt kannattaa jättää ammattilaiselle, ellei ole ihan varma omasta osaamisestaan.
Taru Kuusisto
Tsemppi ry
Jokaisella Suomen nuorella
olisi varallisuudesta riippumatta mahdollisuus johonkin
ryhmäharrastukseen, jos arkkipiispa Kari Mäkisen koolle
kutsuma köyhyysryhmä saisi
päättää.
Perheiden asemaa ryhmä
parantaisi tuomalla kotipalvelut lapsiperheiden saataville
ilman lastensuojeluilmoitusta.
Nuorten tukipalveluissa tähdättäisiin siihen, että nuorta
autettaisiin rinnalla kulkien
rakentamaan elämänhallinnan perusteet.
Viime vuoden puolella
aloittanut köyhyysryhmä on
julkistanut esityksensä vaalien jälkeen aloittavalle halli-
HELSINKI
? SDP:n vaalipäällikkö pitää poliittisen tilannekatsauksen ja kertoo miltä
näyttää Poliittinen kenttä vaalien alla
to 12.3. klo 18 Paasitornin salissa 303.
Tervetuloa YPSYn järjestämään avoimeen keskusteluun, jota vetää YPSYn
puheenjohtaja Eila Nevalainen.
? Helsingin Kotien Puolesta -kerho
tutustuu to 12.3. klo 12 Helsingin kaupunginmuseoon, Sofiankatu 4. Tervetuloa!
? Kruununhaan sos.dem. yhdistyksen ja Sos.dem.lakimiesten yhteinen
keskustelutilaisuus ke 18.3. klo 18.30
ravintola Zinnkellerissä, Meritullin-
Sarjakuvat
STT
Tutustu KSR:n upeisiin
apurahatarinoihin,
lahjoittajien ajatuksiin
ja säätiön rahastoihin.
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen
lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@
demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi
kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista
vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia.
tukselle. Ryhmä katsoo, ettei
Suomessa pidä tehdä erillistä
köyhyyspolitiikkaa, koska se
olisi vain omiaan jakamaan
kansalaisia.
Sen sijaan heikoimmassa
asemassa olevat on otettava
huomioon kaikessa politiikassa kuten asumisessa, koulutuksessa, työllistymisen
edistämisessä ja verotuksessa.
Ryhmä tekee koko joukon ehdotuksia kaikkiin eri elämänalueisiin liittyen.
Laajapohjaisessa työryhmässä oli mukana muun muassa
Kuntaliitto sekä työmarkkinaja kansalaisjärjestöjä.
katu 25, Helsinki. Poliittinen tilannekatsaus.
? Pohjois-Haagan sos.dem. yhdistys
järjestää kaikille avoimen keskustelutilaisuuden ma 16.3. klo 18 kerhohuoneisto Ilkankulmassa, Ilkantie
16. Tilaisuudessa alustaa Kuntaliiton
varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen
aiheesta ?Mitä tulevan eduskunnan
on osattava päättää, jotta Suomen
tulevaisuus turvataan??
POHJANMAA
? Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit.
Tapaaminen to 19.3. klo 13 Sdp:n kansankahvilassa, Rantakatu 13, Nordeaa
vastapäätä. Keskustellaan menneestä
ja uudesta toiminnasta. Esillä ajankohtaiset asiat.
? Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. Ke
18.3. klo 13.30 jäsenkahvitilaisuus Ty:n
kerhotilassa, Keskuskatu 17 A-rappu.
Mukana Kaatumisseula hankkeesta
kertomassa Sarika Kivimäki sekä
Matka-Pojista Iina Peura kertomassa
mahdollisesti elokuulla tehtävästä
Visbyn matkasta. Kahvitus alkaa klo
13. Tervetuloa!
? Kauhajoen Eläkkeensaajat ry. Edullinen Äkkilähtö Risteily 30-31.3. TurkuTukholma A- tai B-hytti, reitti: Kauhajoki mh klo 15. Ilmoittautuminen
B.Virtanen - Urja
16.3.mennessä, lisätietoja matkanvetäjä Pirkko Uusitalo p. 040 563 4037,
email.pirkkouusitalo47@gmail.com.
? Ilmajoen työväenyhdistys toivottaa
yhteistyökumppanit tervetulleeksi 110
v. juhlaan työväentalolle la 14.3. Aloitamme juhlakahveilla klo 14. Nuorekas
ohjelma!
? Ilmajoen työväenyhdistys! Johtokunta kokoontuu to 12.3. klo 16
(kokous klo 18) ja pe13.3. klo 16 ja
la 14.3. klo 12 valmistelemaan työväenyhdistyksen 110 v. juhlaa, jonne
saamme juhlijoita eri puolilta maata!
Tulossa Kevätparlamentti ti 14.4. klo
17.30, johtokunta klo 17.
? Ilmajoen Demarit! Piirikokousjuhla
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen
johdolla Härmässä pe 20.3. klo 17.30
alkaen. Ota kyydistä yhteys Jariin!
UUSIMAA
? Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n
kaikille avoin teemakokous, ?Ovatko
kasvatus ja koulutus joutumassa
markkinavoimien armoille?? ti 17.3.
klo 18.30 Tiksolla, Unikkotie 17. Keskustelua alustaa opettaja, vararehtori
Jukka Mölsä; mukana on muitakin alan
ammattilaisia ja luottamushenkilöitä.
Yhdistys tarjoaa kokouskahvit. Tervetuloa!
Nouda tai tilaa
KSR:n esite maksutta
kotiisi - tai useampi
tilaisuuksissanne
jaettavaksi.
l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki
puh. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi
Myydään
Ostetaan kaikki TOYOTAT käteisellä,
myös epäkuntoiset ja verovelkaiset.
Nouto kotipihasta.
Tarjoa myös muita paketti- ja lava-autoja.
040 365 0292
Kokoukset
SoSialidemokraattiNeN VäiNö VoioNmaa Seura
kevätkokous Tallipihan kahvilassa, Kuninkaankatu 4,
keskiviikkona 25.3. klo 17.
Sääntömääräisten asioitten lisäksi kansanedustaja Hanna
Tainio kertoo eduskunnan kuulumisia. Tervetuloa! Johtokunta.
TAMPEREEN
TYÖVÄENYHDISTYS ry:n
VUOSIKOKOUS
Pidetään 25. päivänä maaliskuuta 2015
alkaen kello 17.30 työväentalossa,
kokoustilassa Yrjö Mäkelin 6. kerros.
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen
sääntöjen 9 §:n vuosikokoukselle
määräämät asiat.
Tampereella 25. päivänä marraskuuta 2014
Tampereen Työväenyhdistys ry
ARKI
TV- ja radio-ohjelmat
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi
09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40
Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit
ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40
Emmerdale 11.10?12.00 Lääkärit
13.35 Kiinan kesytön luonto
Kiinan pohjoisosien laajoilla
aavikoilla Nigel kohtaa uljaita
przewalskinhevosia, poikasistaan huolehtivan aavikkonärhi-isän, vikkeläjalkaisen
korvasiilin, villiaaseja ja susia.
14.30 Ensisilmäyksellä (7) Viimeiset kerrat.
15.00 Mitä tänään syötäisiin?
Juustokakkusmoothie
15.05 Grand Designs ? unelma-asunnot Thamesin
kapinalliset.
16.05 Koko Suomi leipoo Tren-
Prisma: Lääke alkoholismiin?
Yle TV1 klo 19.00
dileivonnaiset.
Alkoholi tappaa liki 2,5 miljoonaa ihmistä vuosittain. Onko vihdoin löytynyt lääke, joka auttaa alkoholisteja normaaliin elämään? Mm. suomalaista tutkijaa Petri Hyytiää haastatellaan.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 Strada 06.25
Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän
10.00 Doc Martin (7) 11.00 Uutiset
11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset
Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33
Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset
Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa
11.54 Uutiset Pohjois-Suomi
04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu:
11.3. 06.52 Rytmireissu 06.57 Mitä
ihmettä? 07.05 Max ja Meeri 07.14
Sana-Arkku: Kirpputorilla 07.27 Minun
nimeni on 07.32 Samsam: Eksyksissä
07.38 Taavi-tiikerin naapurissa 07.53
Touhukkaat: Laiskamato saa lenkkarit
08.15 Franklin ja ystävät 08.39 Hupsis
08.50 Näin Norjassa 09.00 Dok: Miten
lasten kävi? 09.55 Kielletyt koirarodut
10.25 Tuhkimotarinoita 11.15 Afrikan
makuja 11.45 Kansallisaarre: Suomen
Leijona
Tanssiinkutsu.
13.10 Salakuljettajan laulu
(7) (1952). O: Lasse Pöysti.
N: Tapio Rautavaara, Assi
Nortia. Jännityskomedia tullietsivästä, joka soluttautuu
salakuljetusliigaan.
14.40 Kanahaukka Mestarisaalistaja, jota ei monesti pääse näkemään. Miten uhattuna sen
elinympäristö Norjassa on?
15.00
15.05
15.10
15.15
Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.50 MOT: Muistisairas yksin
kotona Yhä sairaammat
vanhukset asuvat yksin.
16.20 Suomi on venäläinen
Miten tsaarin Venäjä ja kommunistit olivat samanlaisia
kauppakumppaneita? Ovatko
suomalaiset juomatavat yhä
kilpailuetu Venäjän kaupassa?
16.50
16.55
17.00
17.06
17.10
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Uutiset
Uutiset alueeltasi
Doc Martin (7) Yksinäinen
susi.
18.00
18.22
18.30
19.00
Uutiset
Uutiset alueeltasi
Puoli seitsemän
Prisma: Lääke alkoholismiin? Alkoholi tappaa liki 2,5
miljoonaa ihmistä vuosittain.
Onko vihdoin löytynyt lääke,
joka auttaa alkoholisteja normaaliin elämään?
19.53 Opi ja elä Eläkeläinen ja
aikuisopiskelija Seija Pehu
innostui opiskelustaan ikäihmisten yliopistossa.
20.00 Prisma Studio Aivot tukossa! Kiirettä, valvomista ja
ylitöitä ? myös nuoren aivot
tilttaavat! Ylikuormittuneet
aivot ? toimiiko alkoholi
stressilääkkeenä?
20.30
20.55
21.05
22.00
Uutiset
Urheiluruutu
A-studio
Sisäpiirin miehet (16)
4/4. Miljoonaryöstön poliisitutkinta alkaa tuottaa
tulosta. Mikä tekee ihmisen
onnelliseksi? Sekö että kylpee rahassa kuin kroisos?
22.55 Uutiset
23.00 Ulkolinja: Putinin oma tie
Valta on keskittynyt itsevaltaiselle Putinille, hänen oma
varallisuutensa on karttunut.
23.55 Uutisikkuna
19
Keskiviikko 11.3.2015
MTV3
12.01 Yle Oddasat
12.20 Sydämen asialla (7)
11.3.2015
12.12 Kansallisaarre: Seitsemän veljestä Maailma
on muuttunut sitten Aleksis
Kiven päivien. Enää ei eletä
savupirtissä, ja lapsia on perheessä keskimäärin 1,7.
12.45 Rune ? eläinten kuningas Rune Landåsin työpäivä
Kristiansandin eläintarhassa
Etelä-Norjassa kuluu huolehtimalla tiikerien, kirahvien,
leijonien ja käärmeiden
hyvinvoinnista. Kotonakin
odottaa 130 eläintä.
13.15 Sinun viikkosi, minun
viikkoni Sarja alkaa. 1/4.
Tanskalaispariskunnat vaalivat parisuhdettaan antamalla kunkin perheenjäsenen
päättää perheen asioista
viikon ajan.
13.45 Kadonneita etsimässä
4/5. Kadonneita etsivän
vapaaehtoisjärjestön uusi
puheenjohtaja Peder Schillerström lähtee auttamaan
Trollhättanin poliisia kahden
lapsen äidin etsimisessä.
14.45 Ajankohtainen kakkonen
15.20 Onni on pohjanhevonen
Vikin tilalla Nordreisassa
kasvatetaan pohjanhevosia,
joka on vanha norjalainen
hevosrotu.
16.00 Ympäristöystävälliset
autot Sähköautoja ja bioetanolilla ja jopa grillihiilillä
käyviä autoja.
16.30 Uusi päivä Pieniä suuria
tekoja.
17.00 Pikku Kakkonen
17.45 Talvistudio
18.00 Ampumahiihdon MM :
Naisten 15 km Kontiolahti.
20.15?20.42 Uusi päivä Kiikissä.
Elina tekee valintansa.
21.00 Syke (12) Sarja päättyy.
Joulumaa.
21.50 Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.00 Stacey Dooley: Nuoret
amerikkalaiset 2/2. Vauvoistaan luopuvat.
22.50 Helvettiin ja takaisin
(12) (To Hell and Back/
USA 1955) Sotaelokuva,
jossa ainutlaatuisesti toisen
maailmansodan palkituin
amerikkalainen sotilas Audie Murphy esitti itseään
Pohjois-Afrikan ja Euroopan
taisteluissa. O: Jesse Hibbs.
00.35?04.00 Uutisikkuna
17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (7)
Pilottitakin alla tapahtuu!
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale Pahan onnen
paellaa.
18.30 Emmerdale Karmiva tunnustus.
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät
Suuri Journalistipalkinto
Luojan kiitos! Uusi koko
perheen viihdeohjelma, jossa
julkkikset heittäytyvät toinen
toistaan kummallisimpiin,
lavastettuihin tilanteisiin.
22.00
22.20
22.25
22.30
22.40
23.10
00.15
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Teknavi Bugatti Veyron
Myytinmurtajat
Bones (12) Menneisyyden
aave.
01.15 UEFA Champions League -huippuhetket
01.50?02.50 Kallista kipua (7)
Vaarallinen tehtävä. Boris lähettää Hankin Monte Carlon
kautta Karibialle. Evan ja Paige ottavat Emman luokseen,
mutta järjestely synnyttää
riitoja. Divya ja Jeremiah hoitavat palomiehiä, joita vaivaa
salaperäinen sairaus.
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon
vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää:
Stitch! (7) 08.00 Waverly Placen velhot
(7) 08.35 Villiä menoa eläintarhassa
(7) 09.05 Kotikokkien taistelu 10.15?
10.50 Sarahin sisustusvinkit
13.50 Kotikokkien taistelu Suuri finaali.
15.40 Korealaisen keittiön
aakkoset Papuja ja pannukakkua.
16.15 Sokkokokki
17.20 Frasier Kriittiset Cranet.
17.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki
Sukula! Ravintola Fregatti
Helsingin Vuosaaressa
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 MasterChef VIP Radiojuontaja Anni Hautala, Vihreiden puheenjohtaja Ville
Niinistö sekä muusikko Jussi
69.
20.00 Valheen vangit Nettideitti.
20.57 Keno
21.00 Greyn anatomia (12) Yksin yhdessä.
22.00 Loirinuotiolla 10/10. Samuli Edelmann, Kalle Holmberg ja Pertti Melasniemi.
23.00 Poliisit ? kotihälytys (12)
Murtovarkaita.
00.00 Castle (12) Pandora 1/2.
01.00 4D: Diet Crazy Mums
Laihdutushullut äidit.
02.00 Frasier Kriittiset Cranet.
02.30 Arvostele mun illallinen
Suomessa Erityisluokanopettaja Suvi.
03.00?03.30 Arvostele mun illallinen Suomessa Vesan
baarissa.
YLETEEMA
04.00 Teematieto
16.30 Seitsemällä merellä
Osa 2/6. Navigointi. Viikingit
löysivät tiensä maailman
joka kolkkaan ilman navigointilaitteita. Nykyisin
navigoinnissa on apuna huipputekniikkaa. Sarja Tanskan
merenkulun historiasta.
17.00 Britannian taiteen aikakaudet 2/7. Palvonnan
aikakausi. David Dimbleby
esittelee Britannian keskiajan taideaarteita. Taide
toimi usein palvonnan välikappaleena, ja taiteilijat
loivat teoksiaan Jumalan,
kuninkaan tai naisrakkauden
kunniaksi.
18.00 Tiededokumentti: Kivikautiset juuremme Miksi
korkea verenpaine, diabetes,
selkäkivut ja allergiat piinaavat meitä? Nämä elämäntapasairaudet johtuvat osin siitä, että olemme pohjiltamme
yhä kivikauden ihmisiä.
18.45 Francon jälkeen ? Alcantaran perhe (7)
20.00?20.47 Välimeri lautasella Kausi 1, 3/4. Tunisia.
Suosittu harisa-mausteseos
sopii moneen ruokaan. Yotam Ottolenghi maistelee
myös grillattua kalaa ja
tulisia makkaroita. Jälkiruoassa hyödynnetään sesongin
hedelmiä ja jugurttia.
21.00 Kaukasia 30 päivässä
Osa 10/10. Azerbaidzhan.
Ville Haapasalon Kaukasianmatka päättyy tänään.
Viimeisessä jaksossa ihmetellään öljykylpylää ja villiinnytään napatanssista.
21.45 Kino: Biutiful (12) (Meksiko/Espanja 2010) Kuolemansairas Uxbal järjestää
Barcelonassa laittomille
maahanmuuttajille töitä hikipajoista ja yrittää huolehtia
perheestään. O: Alejando
González Iñárritu. N: Javier
Bardem.
00.05?04.01 Teematieto
YLE FEM
07.25?15.00 SVT:n ohjelmaa
15.37 Jumalanpalvelus: Lauletaan ilosta
16.25 Hevostila Mistral (7) Täydellinen viikonloppu.
16.47 Nina Patalo (7) Kaksoisolento.
16.55 Spotlight: Lobbausta
kiskoilla Lohja ja Raasepori
kilpailevat uusista raideinvestoinneista.
17.25 Sportmagasinet
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Hittehatt
Mörri ryhtyy keräilijäksi.
18.30 Supersankari Energina
(7) 5/10. Sokaistu kaupunki.
18.43 Clay Kids (7) Osa 5. Kotiarestiassa.
18.55 Gazoon Aerobic. Komedia
Afrikan savannin hassuista
villieläimistä. Ranskalainen
animaatio.
19.00 Tanskalainen maajussi
8/10.
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Lasso Miksi pelkäämme
virheitä?
20.30 Sex & Sånt
20.45 Oddasat
21.00 Viva Hate (16) Sarja alkaa.
1/3. Göteborg 1980-luvun
lopussa. Indierock kukoistaa.
Viva Hate -rockbändin nuoret
haaveilevat tähteydestä.
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Sinun viikkosi, minun
viikkoni 4/4. Tanskalaispariskunnat vaalivat parisuhdettaan antamalla kunkin
perheenjäsenen päättää
perheen asioista viikon ajan.
22.30 Älä kokeile tätä kotona
4/4. Kananmunan keittäminen mikroaaltouunissa voi
aiheuttaa melkoisen sotkun.
Per Olav Alvestad ja Rune
Nilson eivät moisesta pelästy. vaan laittavat mikroon
strutsinmunan.
23.00?01.55 SVT:n ohjelmaa
FOX 06.00 Sky News 06.39 FOX Kids: Julius-apina 07.01 FOX
Kids: Lola & Virginia 07.14 FOX Kids: My Little Pony 07.36
FOX Kids: Monsuno 07.58 FOX Kids: Pac-Man 08.21 FOX Kids:
Transformers ? Rescue Bots 08.43 FOX Kids: Chuckin ja ystävien seikkailut 09.05 Wipeout 09.55 Kalle ? Chef on the Beach
10.25 ShowHau 10.50 How I Met Your Mother 11.20 Miehen
paikka 11.45 Jättimäiset rakennusurakat 12.40 Hetki ennen
tuhoa 13.10 Rajasota 14.05 Ufojen jäljillä 15.05 Alaskan poliisit
16.05 FOX Wild: Eläinmaailman pahikset 17.05 Lentoturmatutkinta 18.05 How I Met Your Mother 18.35 Family Guy 19.05
Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät 20.05
Bones 21.00 Castle 21.55 Elokuva: Austin Powers ? kumma
jätkä 23.40 Ilman johtolankaa 00.35 Monet vaimoni 01.40 Low
Winter Sun 02.35 Aarteen tonkijat 03.05 Suomen vartijat 03.30
Suomen vartijat 03.55?05.59 Sky News
SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista (12)
14.55 Top Chef 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää
18.00 112 (7) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30
Kolme miestä ja tyttö (7) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit
(7) 21.00 Top Chef Suomi: Kaksintaistelu 22.00 Viikingit (16)
23.00 Scorpion 00.00 Lainvalvojat 00.30 Lainvalvojat 01.00 Kolme
miestä ja tyttö (7) 01.25?02.20 Maailman kauheimmat naapurit
TV5 06.20 Fame 07.20 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja
08.15?09.10 A-Team (12) 12.10 Fame 13.05 Pulmuset (7) 14.05
70?s show (7) 15.00 A-Team (12) 16.00 Kadonneet (12) 17.00 Pulmuset 18.00 70?s show 19.00 Starat lastenvahteina 20.00 Suomen pisimmät treffit 21.00 Elokuva: Starsky & Hutch (12) 23.00
Blacklist (16) 00.00 Ritari Ässä (12) 01.00 Rods n? Wheels 02.00
Kadonneet (7) 02.50 Ullaredin kyläkauppa 03.45?04.35 Fame
JIM 11.25 Elämää halpalentoyhtiössä 11.55 Jopet-show 12.25
Britannian paras leipomo 13.20 Leijonan luola USA 14.15 LA
Ink 15.10 Top Chef 16.05 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Leijonan luola USA 18.30 MasterChef Australia 19.30
Top Chef 20.30 Poliisit 21.00 Suomen huutokauppakeisari
22.00 Poliisit (7) 22.30 Panttilainaamo 23.00 Poliisit Norja (7)
00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 01.00 Anthony Bourdain maailmalla 01.55 Jopet-show 02.25?03.20 LA Ink
LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Hulluna häämekkoihin
Atlantassa 11.00 Pikakurssi kodinostoon 11.30 Himosiivoojat New Yorkissa 12.30 Nätti nakuna 13.30 Tuhluriprinsessat
14.00 Rullaavat tytöt 14.35 Emilyn sisustussalaisuudet 15.05
Hurja painonpudotus 16.00 Olet mitä syöt 16.30 Sarahin talo
17.00 Fashion Star 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Hurja
painonpudotus 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00
Temptation Island Suomi (7) 22.00 Seurapiirisäpinää Teksasissa
23.00 Hawthorne (7) 00.00 Sinkkulaiva 00.30 Supermarjo ja
tytöt 2 01.25 Neljät häät Amerikassa 02.20?03.15 Käenpesä (7)
AVA 09.30 Hyvän leivän juurella 10.00?11.00 Trinny & Susannah
Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 NYC:n täydelliset naiset 15.00 Glee (7) 16.00
Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Mahdoton taloprojekti 19.00 Suurin pudottaja 20.00
Ensitreffit alttarilla 21.00 Ruotsin maajussille morsian 22.00
Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Kiinteistöjen kuningas
23.55 Miljoonan dollarin sisustukset 00.55?01.50 Tanssien tähtiin
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15
Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00
Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50
Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10
Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00
Uutiset 10.05 Brysselin kone. EU ja Venäjän talous. Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankista. 10.50 Kuuluttajan
vieras: tuotantoasiantuntija Pentti Männikkö 11.00 Riston
Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon
kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista
kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume
15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15Faunin iltapäivä 17.00
Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: Internetin älykäs
hakukone 17.45 Tekijä: Perttu Saksa ? valokuvaaja ja kuvataiteilija 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. L.Onerva:
Mirdja, osa 65. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 19.00
Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.30 Musiikkia
konsertin jälkeen 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja.
Kiina demokratiaa vastaan. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa
soi 23.10?06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 07.12
Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00
Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. 09.00
Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Uutiset.
11.03 Maakuntaradio. 12.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio.
12.12 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään.
13.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Uutiset. 14.03
Ajantasa. 15.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset
ja sää. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset
ja sää. 17.20 Suomi tänään. 17.30 Pyöreä pöytä. 18.00 Uutiset.
18.03 Luontoilta 0203-17600. 18.50 Merisää. 18.55 Luontoilta
19.00 Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Luontoilta 20.00
Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 20.06 Metsäradio. 21.00
Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi.
21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55
Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Café Tropical. 23.00
Uutiset. 23.03 Yöradio ? toiveiden yö. 00.00 Uutiset ja sää.
00.05 Yöradio ? toiveiden yö. 01.00 Uutiset ja sää. 01.02 Yöradio ? toiveiden yö. 02.00 Uutiset. 02.02 Yöradio. 03.00 Uutiset.
03.02 Tero Liete ? Rocktoimittajan illallinen. 03.53 Yöradio.
04.00 Uutiset ja sää. 04.02 - 04.55 Kantritohtori Teppo Nättilä.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen
Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri
07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00
Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu
09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen
Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03
Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Arto Koskelo 14.00 Uutiset 14.03
Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00
Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06?18.00 Puheen Iltapäivä
17.15?17.45 Lotta Stenroos ? Kirjeitä Amerikasta 18.00 Uutiset
18.03 Ampumahiihdon MM 20.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset
22.05 Arto Koskelo 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio
00.00?06.00 Arkisto
11.3.2015
ARKI
K
n n n
M
n n n
okoomuksen verkkoon ui tai uitettiin jalokala. 40 vuotta demarina
riitti jalostamaan Juhana Vartiaisen kelpo kokoomuslaiseksi. Vartiainen
lienee ottanut selfiekuvan ja sitä katseltuaan havainnutkin olevansa ilmielävä kokoomuslainen. Se on SDP:n kannalta huono havainto, suoraan sanoen.
Stubb sanoi Vartiaisesta saaneensa uuden oikean käden. Tämän elimensiirron ansiosta nyt sitten kokoomuksessakin oikea
käsi tietää, mitä vasemmalla tehdään.
Stubb paasaa äärimaltillisesta palkkaratkaisusta. Koska mies on valmis kertomaan
äärimaltillisesta palkkioratkaisusta, äärimaltillisista optioratkaisuista jne.?
inisteri Haglund sanoi, että
vauraus Suomessa on aina tullut
maahanmuuton kautta. Sitä ei
kärsi kiistää. Täydentää tuota voi toteamalla,
että vauraus täältä on lähtenyt päinvastaisen
liikkeen myötä. Haglundin kieliheimolainen
Nalle Wahlroos käyköön tästä esimerkkinä
eikä tuosta joukosta liene edes ainoa.
Kolumni Vee
Nieminen
Timo Roos
in
So
ri
ylän entinen opettajakin soitteli.
Kerroin opettajalle sunnuntaisesta
Naisten päivän juhlasta Vammalassa, joka monista yhteensattumista huolimatta keräsi väkeä kuin parhaimpina vanhoina hyvinä aikoina. Olihan se samalla
myös Nurmisen Ilmarin vaalijuhla. Yli
puolivuossataisella kokemuksella voin sanoa, että parashenkisimpiä vaalitilaisuuksia tämä. Ehdokkaan puhe tavoitti kuulijat,
joiden joukossa oli jopa nuorisoakin ja nuorihan on vielä tarmokas vaalipäällikkökin
Jokisen Jenni. Ahti Jokinen Tampereelta
muun ohella loihti joukkoomme Väinö Linnan väkeä niin Tuntemattomasta kuin Pentinkulmaltakin. Ja Miina-Liisa Värelän
upeiden laulunumeroiden veroisia vaalijuhlissa harvoin saa kuulla. Omassa juontajan
tehtävässäni pääsin välittämään kokemaani
ja kuulemaani neuvojen muodossa Ilmarille.
Siitä tilaisuudesta ajelimme kotiin hyvällä
mielellä.
Kerroin opettajalle, että Johannes Koskisen ilmoitus siirtyäkin pankkiiriksi Lontooseen täällä väen yllätti. Johanneksella on
takanaan hyvät opinnot, jo 24 vuotta eduskunnassa, samalla myös ministerin hommia ja nyt viimeksi vaativa tehtävä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Lähtijän veroisia edustajaehdokkaitakaan ei istu
joka oksalla. Mutta onnitella Isoa pankkia
pitää. Johannes on kirjansa lukenut, paljon kokenut ja mikä merkittävintä ? pirun
nuuka mies. Onnea ja menestystä rehdille
toverille.
Lopuksi totesimme yhdessä talvisten jalankulkukokemustemme antamalla varmuudella, että paikallisilla tienhoitoviranomaisillakin, mutta etenkin kunnilla on
eroja. Hyvin auratut tiet todistavat kunnan
rauhantahtoa ? siellä on miekat taottu auroiksi.
i
Elimensiirto kokoomusjohdossa
K
Ja
20
Hyvin aurattu tie kertoo, että miekat on taottu auroiksi. Samanlaista isokaliberista rauhantahtoa kaivataan myös Vladimir Putinilta.
Ministeri Räsänen selitteli hyvin ansaittua viimeistä sijaansa suositummuuskisassa
sillä, että hän on pienen puolueen puheenjohtaja. Kukaan ei kuulemma huomaa, mitä
hän siinä tehtävässä on saanut aikaan. On
todella saanut. Kirkon verotulotkin putosivat seitsemän miljoonaa euroa yhden Räsäsen puheen jälkeen. Pistäkää paremmaksi,
pakanat!
M
n n n
M
n n n
äkisen Jallu sanoi kylän paarissa,
että meiltä on häviämässä itsetekemisen jalo taito. Kyllä ennenvanhaan osattiin, tehtiin ja sanottiin se
myös muille. Perämettän Taavettikin pruukasi leuhkia, että meillä on kaikki itte tehtyä
paitti emäntä ja vanhin poika.
Sen sanottuaan Jallu kiitteli persupuoluetta, josta kukaan ei ole eronnut aatteen takia. Persuilla kun sellaista ei ole, sen selittäjiä sitäkin enemmän. Soinin porukasta voi
sanoa kuin hiihtäjä Matti Heikkinen hiihdostaan eli ?odotusarvo korkea, reaaliarvo
surkea.?
Maailmanrauhaa vaivaavien lukuisten
kriisipesäkkeiden rauhoittamiseksi pitäisi
olla tarjolla riittävän isokaliberista humanitääristä apua, arvioi Jallu. Ja että rauhantilaan Ukrainassa ei tarvita kuin se, että Putin
istuu yhteiseen neuvottelupöytään muiden
kanssa ja ottaa näidenkin mielipiteet huomioon.
inulta on tiedusteltu, tiedänkö
sopivaa neuvoa puolueloikkausta suunnitteleville. Vastaan
nyt, että tiedän. Vanha viisaus ? Varo itseäsi hetken houkutuksilta ja kavahda pahaa,
niin et joudu häpeämään itseäsi.
timo.roos@kopteri.net
Isoa pankkia pitää.
Johannes on kirjansa
lukenut, paljon kokenut
ja mikä merkittävintä
? pirun nuuka mies.