Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI Lue uusimmat uutiset verkossa: Demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä! PAL.VKO 2019-31 00 74 43 -1 91 4 Demok20062019_001-002.indd 1 11.6.2019 9.54
Suomen ensimmäinen Politiikan aikakauslehti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Lue uutiset verkossa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Luettavaa koko vuodeksi 105€ 22 numeroa www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok20062019_001-002.indd 2 11.6.2019 9.54
3 Demokraatti 14 /1 9 44 14 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 20. KESÄKUUTA 2019 TEEMA HALLITUS RAKKAUS FESTARIT ILMIÖ KULTTUURI Ideologiaa ja idealismia. Parinmuodostus ei ole järkipeliä. Suvi tarjoaa tapahtumaa joka makuun. TYÖLLISYYSASTE ON SAATAVA YLÖS. De_20062019_03.indd 3 12.6.2019 10.09
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Va. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 1.8. Sisältö 14 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ei yhdessä yössä Viikon kuva: Sotajuttu Pätkät: Ilmainen koulutus D-analyysi: Ideologia ja idealismi MIkä meno: Marko Asell D-analyysi: Ideologia ja idealismi D-ilmiö: Nyt tarvitaan työpaikkoja Arkadianmäeltä: Hallitus vs. oppositio Indeksi: Deja Vu ja Bon Voyage Alastalon salissa: Säteilevä totuus Ulkomaat: Corbynismin kriisi Ulkomaat: Gaddafin varjo Ay: PAM sai uuden johtajan Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Kielikylvyssä: Mörkö Festarit: Kesätapahtumamaa Festarit: Sinivalkoiset musarit Kirjat: Neroutta ja uutteruutta Kirjat: Mehilläisellä on kuuma Pelin purku: Zen ja juokseminen Puheenvuoro: Juhani Aro Puheenvuoro: Liisa Jaakonsaari Mielipiteet Ristikko Mun luonto: Timo Sparf Politiikan kirjahylly: Tuula Haatainen 5 6 7 9 11 12 14 20 22 23 24 28 30 31 32 IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Petteri Taalas Ihminen ja suhteet: Avoimuus Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Mari Pantzar 34 40 42 43 44 46 48 50 56 67 68 67 72 73 74 Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ka ns al lin en au di ov is ua al in en in st itu ut ti Huh huh! Tällä nutulla lentäminen on kesähelteellä todella raskasta. 50 DAVE GOULSON kimalaistutkija + TEEMA Rakkaus 59 De_20062019_04.indd 4 12.6.2019 11.32
5 Demokraatti Rane Aunimo va. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Ei yhdessä yössä Pääkirjoitus KUTEN AINA, HALLITUKSEN ON ANSAITTAVA LUOTTAMUKSENSA. A ntti Rinne nousi SDP:n puheenjohtajaksi toukokuussa 2014, kun hän voitti vaalissa Jutta Urpilaisen. Saman kuun lopulla pidettiin EU-vaalit, joissa SDP:n ääniosuus oli 12,3 prosenttia. Vuotta myöhemmin kevään 2015 eduskuntavaaleissa SDP sai historiansa huonoimman eduskuntavaalituloksen, 16,5 prosenttia. 2017 alussa Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen haastoivat Rinteen puheenjohtajavaalissa. Puoluesihteeriksi valittiin Antton Rönnholm. Käynnistyi laaja ohjelmatyö, jota ilman mikään puolue ei pärjää loputtomasti. Kunnallisvaalit 2017 menivät kohtalaisesti. Sitten ilmestyi liuta ohjelmia, joita media ja puolueväet aidan toisella puolen kommentoivat ahkerasti. Monet kriittisetkin äänet muuttivat sävyään. Puolueen kannatus nousi alkuvuonna 2018 pysyvän tuntuisesti reilusti yli 20 prosentin tasolle. Vaalivoiton mahdollisuus alkoi näyttää todennäköiseltä. Mutta jos politiikka myös elämä osaa yllättää. Puheenjohtaja sairastui lomamatkallaan Espanjassa vakavasti ja oli poissa kaikesta politiikasta koko alkuvuoden. Samaan aikaan laitaoikeisto alkoi heräillä ja todisti kannatuskäyriensä ensin maltillista ja lopulta rakettimaista nousua. Vaali-iltana koko kansa pureskeli kynsiään seuratessaan eduskuntavaalihistorian tasaisinta jännitysnäytelmää, joka kääntyi kuin kääntyikin SDP:n ensimmäiseen ykkössijaan kahteenkymmeneen vuoteen. KEVÄÄN KAHDET kuluttavat vaalit, kampanjat ja hallitusneuvottelut päälle ovat vaatineet puolueorganisaatiolta paljon. Suomessa on kesän alussa 2019 demaripääministeri, Rinteen hallitus ja ohjelma, joiden poikkeuksellisuutta korostaa selvä suunnanmuutospolitiikka oli kyse sitten talousja työllisyyspainotuksista, koulutuksesta tai ihmisoikeuksista. Hallituksessa istuu Rinteen seurana muun muassa Harakka ja Tuppurainen. Urpilaisesta on tulossa komissaari. Näinkin voivat elämä ja politiikka mennä. Kuten aina, hallituksen on ansaittava luottamuksensa. Niin kauan kun kyse on jaettavan määrästä, ongelmat pysyvät säällisen kokoisina. Mahdollisia vaikeuksia on osattava ennakoida. Hallitus uskoo lujasti 75 prosentin työllisyysasteen toteutumiseen, ja sen saavuttamiseksi on luotu askelmerkit. Hallituksen yhdessä haastavimmassa tehtävässä on työministeriksi noussut Harakka, jonka työnä on varmistaa tavoitteen muuttuminen todeksi. Tämäkään ei tapahdu yhdessä yössä. De_20062019_04.indd 5 12.6.2019 11.32
6 Demokraatti V iik on ku va A FP D am ie n M ey er De_20062019_06.indd 6 10.6.2019 15.31
7 Demokraatti EI ENÄÄ IKINÄ. Kesäkuun alkupuolella vietettiin Normandian maihinnousun muistopäivää. Maihinnousuun osallistui 156 000 liittoutuneiden sotilasta. Normandian taisteluissa kuoli, haavoittui tai katosi yli 425 000 liittoutuneiden ja Saksan sotilasta. Kuvassa maihinnousuun osallistuneita brittiläisiä sotilaita Amerikkalaisen hautausmaan edustalla. De_20062019_06.indd 7 10.6.2019 15.31
8 Demokraatti TALOUS KOULUTUS PÄTKÄT HOKSAUS Parempaa terveysjohtamista Keynesin paluu V IIK O N LU KU 64 kertaa. Uudessa hallitusohjelmassa mainitaan sana ”selvitetään” 129 kertaa. Sipilän hallituksen ohjelmassa mainittiin sana ”säästö” Suomessa ei työllisyys parane – vaikka kaikki sitä toivovat – jos eläkkeelle lähdetään ennen aikojaan. Suomen työpaikoille tarvitaankin parempaa terveysjohtamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uuteen tutkimukseen vastanneista noin joka neljäs ei uskonut jaksavansa terveytensä takia työskennellä ammatissaan vanhuuseläkeikään asti. Eniten kuormittuneisuutta kokivat 20–54vuotiaat työikäiset, joista 14 prosenttia koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. UUSI OPPOSITIO on syyttänyt uutta hallitusohjelmaa epärealistisesta talouspolitiikasta. Kritisoijat ovat ”unohtaneet”, että monet hallituksen toimet katsovat yli hallituskauden, osa aina vuoteen 2030 saakka. Ohjelmakriitikot ovat myös ”unohtaneet”, että globaalia taantumaa on ennustettu vähintään viimeiset kaksi vuotta. Tässä suhteessa hallitusohjelma on ennakoiva, siis Keynesin oppien mukaan elvyttävä. Ja elvytysvaraa on vielä varastossa miljardi euroa. Vuosikausia talouspolitiikka on ollut myötäsyklistä eli laskusuhdanteessa on kiristetty vyötä. Jännittävää nähdä, mikä talouslinja toimii. iStock Oikeistolainen politiikka tuottaa meitä ja muita, voittajia ja häviäjiä. Sama vene ei ole dramaattinen soutukisa. KAARINA HAZARD TWITTERISSÄ Olen iloinen hallituksen naisenemmistöstä! Vanhat ummehtuneet sukupuoliroolit ovat murtumassa. JUHO ROMAKKANIEMI TWITTERISSÄ Hallitukseen tulee viisi 80-luvulla syntynyttä ministeriä. Politiikan sukupolvenvaihdos etenee. MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI TWITTERISSÄ Win-win ja lisää koulua UUSI HALLITUS suunnittelee oppivelvollisuuden laajentamista 18 vuoteen saakka eli koskemaan toisen asteenlukiota ja ammattiopistoa. Opiskelijat saavat myös maksuttomat kirjat ja muun materiaalin. Opetusja kulttuuriministeriö arvioi toisen asteen maksuttomuuden vuosittaisiksi kustannuksiksi (edellyttäen että nuoret käyvät toisen loppuun) 87–142 miljoonaa euroa. Summasta lukiokoulutuksen osuus olisi 52– 85 miljoonaa euroa ja ammatillisen koulutuksen 35–57 miljoonaa euroa. Esimerkiksi lukiolaisen vuotuiset kustannukset olisivat 546– 879 euroa vuodessa. Kolmelle vuodelle laskettuna summa voisi nousta yli 2 500 euroon. Vähävaraisille perheille suurimmillaan lähes 900 euron ja pienimmilläänkin yli 500 euron vuotuinen säästö lapsen koulutuksessa on merkittävä summa. Merkittävää on myös oppivelvollisuuden vaikutus nuorten syrjäytymiseen. Allan Seurin, Roope Uusitalon ja Hanna Virtasen selvityksen ”Pitäisikö oppivelvollisuusikä nostaa 18 vuoteen?” mukaan oppivelvollisuusiän nostaminen on hyvin kohdentuva ja kustannustehokas tapa parantaa nuorten työmarkkina-asemaa. Tutkimus arvioi työllisyyden ja tulojen näkyvän julkisen talouden tuloissa ja menoissa niin, että on ”hyvinkin mahdollista, että oppivelvollisuusiän nostaminen olisi pitkällä aikavälillä budjettineutraali uudistus vaikka samalla tehtäisiin panostuksia opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen.” De_20062019_08.indd 8 10.6.2019 14.49
9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari VETSKARI SOUTUPAATTI Suomi-veneily Suomi-veneily Hyvä herra kuoleman suudelma Pyörähdit pari viikkoa sitten tervehtimässä ja loukkaamassa brittejä. Herätit jo ennen vierailuasi närästystä isännissäsi, kun liputit brexitööri Boris Johnsonia konservatiivien uudeksi puheenjohtajaksi ja Britannian seuraavaksi pääministeriksi. Samalla suosittelit briteille kovaa brexitiä. Tällaisesta entisen siirtomaan johtajan neuvonnasta suurvalta-aikaan henkisesti jämähtäneet britit eivät pidä. Hyvä Donald Trump, vaikka oletkin maailman johtavan suurvallan presidentti, täällä Euroopassa sinuun suhtaudutaan hieman epäillen. Jopa Britanniassa, missä arvostetaan vuosikymmenien hyvää yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Kehusi saattavat kääntyä niin sanotuksi kuoleman suudelmaksi, joka karkottaa kohteeltaan niin tukijoita kuin äänestäjiäkin. Mielenkiintoista nähdä, kuinka käy Boris Johnsonille. Hänhän on jo kunnostautunut sinun viitoittamallasi tiellä, eli valehtelussa. Sinultahan on laskettu lipsahtavan päivittäin noin 7,6 valhetta tai totuuden vääristelyä. Toisin kuin sinua Boris Johnsonia oltiin haastamassa oikeuteen valehtelustaan brexit-prosessissa. ynnäilee Demokraatin väki VEROT KOMISSAARIESITYS Viinaja tupakkaveron kirot UUSI HALLITUS jatkaa tupakkaveron kiristyksiä – kansanterveyden ja lisätulojen hengessä. Tavoite on hallituskauden aikana kerätä 200 miljoonaa uusia veroeuroja. Tupakkaveron kokonaisarvio tälle vuodelle on noin 1,15 miljardia euroa. Kyse on oikeasti ohjaavasta verosta. Kulutusennusteet ja terveystaloustutkimukset osoittavat, että jos tupakka-askin hinta nousee kymmenen prosenttia, vähenee kulutus neljä prosenttia. Nautintoaineiden verotuksen vaikeus paljastui tänä keväänä Virossa. Siellä uusi hallitus päätti pari viikkoa sitten alentaa – aiemmin tehtyjen korotusten jälkeen – oluen, siiderin ja väkevän alkoholin veroa 25 prosentilla. Syynä oli muun muassa suomalaisturistien kaikkoaminen Virosta ja virolaisten viinaostosten siirtyminen halvempien hintojen perässä Latviaan. Virossa on arvioitu, että viinan verotuksen keventäminen leikkaa valtion valmisteverotuloja 12 miljoonalla eurolla vuodessa. Ja kaupanpäälle tulee lisäkulut lisääntyvistä alkoholihaitoista. Urpilaisen tripla UUSI HALLITUS esittää Jutta Urpilaista (sd.) Suomen seuraavaksi komissaariksi. Urpilainen olisi ensimmäinen nainen Suomen EU-komissaarina. Komissaariesitys rikkoo suomalaisia lasikattoja. Jutta Urpilainen ei ole pitkän poliittisen uransa aikana ensimmäistä kertaa asialla. Hän oli SDP:n ensimmäinen naispuheenjohtaja vuosina 2008–2014 ja Suomen ensimmäinen naispuolinen valtiovarainministeri 2011–2014. Urpilainen kertoi Ylen haastattelussa, että hänen poliittisen uransa vaikeinta aikaa oli jakso, kun hän aloitti 32-vuotiaana SDP:n puheenjohtajana. – Silloin sain eniten kokea ennakkoluulojen aallon. Osaamisen sijasta arvioitiin ripsiä, kynsiä, hiuksia ja vaatteita. Se on kaikkien naisten osa, jotka ensimmäisenä tekevät jotakin uutta. Mutta tarvitsemme esikuvia, jotka sinnikyydellään näyttävät, että naisilla on mahdollisuus tässä yhteiskunnassa edetä miesten kanssa samoihin tehtäviin, Urpilainen totesi Ylelle. De_20062019_08.indd 9 10.6.2019 14.49
10 Demokraatti PÄTKÄT NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Homo documentarus, jotain rajaa! K ahvikuppini aamuauringon säteessä. Kuva Instaan. Kaadoin kahvit paidalle. Snapchatiin. Tiellä lojuu törmäyksen voimasta autosta ulos lentänyt ihminen, ojassa on auto ja siellä on joku jumissa. Onnettomuudet ovat aina keränneet ympärilleen uteliaita, mutta nyt toljottajista on tullut kuvaajia. Monet ovat niin tottuneita dokumentoimaan arkeaan sosiaaliseen mediaan, ettei selkärangasta tule hädässä olevan auttaminen vaan hädän kuvaaminen. Mielessä ei käy uhrin tai läheisten tunteet – he tuskin haluavat elämänsä kauheinta hetkeä someen riepoteltavaksi. Jos onnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapuva on lajia Homo documentarus, hän voi saada rangaistuksen lain vaatiman auttamisvelvoitteen laiminlyönnistä. Mutta jos paikalla on jo auttajia… Saksassa onnettomuuspaikkaa kuvaava voi saada sakot. Suomen laki ei tarjoa vastaavaa rangaistuksen uhkaa. Ehkä pitäisi. Siitä huolimatta, että joskus ohikulkijan ottamista kuvista on viranomaisille apua tutkinnassa. Aihees ta on tehty vuonna 2017 kansalaisaloite, joka keräsi vain 2 245 nimeä. Kenties lainsäätäjät voisivat tarttua asiaan ilman kansalaisaloitettakin? 10 VIS V 1. Mitä puulajia oli Trumpin ja Macronin ystävyyttä symboloinut puu? a) vaahtera b) tammi c) kuusi 2. Millä vuosikymmenellä Valkoinen talo valmistui? a) 1780-l b) 1790-l c) 1800-l 3. Millä vuosikymmenellä Suomen eduskuntatalo vihittiin käyttöön? a) 1920-l b) 1930-l c) 1940-l 4. Montako maanpäällistä kerrosta eduskuntatalossa on? a) 5 b) 6 c) 7 5. Kuka on Taneli Tikka? a) palkittu toimittaja b) NHL-jääkiekkoilija c) Vaken toimitusjohtaja 6. Minkä suuren ruotsalaiskaupungin lähellä sijaitsee Åmål? a) Göteborgin b) Malmön c) Tukholman 7. Mitä ulkomaan kansalaisuusryhmää asuu Suomessa eniten? a) venäläisiä b) irakilaisia c) virolaisia 8. Kenestä kertoo elokuva Rocketman? a) David Bowiesta b) Freddie Mercurysta c) Elton Johnista 9. Missä Teemu Pukki pelasi kausilla 2011–2013? a) Celticissä b) Sevillassa c) Schalkessa 10. Kuka on sosiaalija terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen pikkuveli? a) Jussi Vatanen b) Aku Hirviniemi c) Hannes Suominen Vas tau kse t: bcb bca ccc b VIIKON MEEMI KCNA LAPSI ITKEE, VATSA NAURAA De_20062019_10.indd 10 12.6.2019 10.12
Selviytyjä eduskunnassa Suomi tarvitsee lisää positiviista fjongaa. Mikä meno, kansanedustaja Marko Asell? Hyvä ja odottava. Mielenkiintoista nähdä onko eduskuntatyö nyt erilaista, kun SDP on hallituksessa. Viime kaudellani olimme oppositiossa. Olet nyt toista kertaa kansanedustaja. Neuvosi ensikertalaiselle? Perehdy asioihin hyvin ja osallistu tilaisuuksiin, joissa saa tietoa ja mahdollisesti uutta näkemystä. Osallistu mahdollisuuksien mukaan kaikkeen sinua kiinnostavaan. Älä suorita vain eduskunTeksti Heikki Sihto Kuva Timo Sparf nassa vaan tapaa ihmisiä kaikissa mahdollisissa paikoissa. Varaa aikaa myös itsellesi akkujen lataamiseen. Mitä itse haluat ajaa eduskunnassa? Nyt on tärkeää vahvistaa yhteiskunnan positiivista kierrettä, mitä hallitusohjelmallakin haetaan. Hyvinvointiyhteiskuntaa pitää vahvistaa: parempaa koulutusta, pienituloisille lisää ostovoimaa ja ongelmien ennaltaehkäisyä... Tähän viimeiseen liittyy se, että ihmiset pitäisi saada liikkumaan nykyistä enemmän. Mistä veikkaat kovimpia vääntöjä hallituksen kanssa? Työllisyystavoitteet ja talous. 60 000 työpaikkaa ja työllisyys 75 prosenttiin on hieno, mutta myös haastava tavoite. Mitenkäs painiväännöt, vieläkö heitto lähtee? Kyllä lähtee, vaikka vauhti on vähän hidastunut. Mikä oli kovin kokemus Selviytyjät-sarjassa? Öinen käärmeenpurema kaulaan. Saarella oli paljon myrkyllisiä käärmeitä. Pureman jälkeen vain piti odottaa mahdollisia oireita. Ne olivat pitkiä minuutteja. Onneksi oireita ei tullut. Voimaeläimesi on amerikanstaffordshirenterrieri. Miksi? Minulla on sellainen kotona. Rotu on ihmisystävällinen, lojaali ja hauska. On vähän adhd eli kiihtyy nollasta sataan sekunnissa, mutta osaa ottaa myös rennosti. De_20062019_10.indd 11 12.6.2019 10.12
12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Ideologiaa ja idealismia VASEMMISTO ON KUITENKIN AINA NOUSSUT – MUODOSSA TAI TOISESSA. Sosialidemokratia voi hyvin, vaikka sitä on jo kuopattu moneen kertaan. P olitiikkaan kuuluu aaltoliike. Vasemmisto ja oikeisto vaihtavat vallassa paikkaa, kun äänestäjät kaipaavat uutta. Näin myös Suomessa, kun Sipilän oikeistolainen hallitus vaihtui demareiden vetämään viisikkoon. Samanlaista aaltoliikettä on ollut sosialidemokraateilla koko Euroopassa. Saksassa SPD:n kannatus matelee, ja Ranskassa on koko vasemmisto hajonnut Emmanuel Macronin aikana. Britanniassa brexit kolhii labourin kannatusta. Jeremy Corbyn nousi labourin johtoon 2015 ja aiheutti varsinaisen huuman, joka veti puolueeseen myös uusia nuoria jäseniä. Nyt tilanne on kääntynyt. Corbynin vasemmistolaisuus kiinnostaa brittinuoria, mutta ei hänen EU-kielteisyytensä. Lisää labourin tilanteesta sivuilla 24-25. SOSIALIDEMOKRATIAN KUOLEMAA on veikkailtu moneen kertaan. Sitä on syytetty niin vanhan puolustamisesta kuin vuotojen tilkitsemisestä. Vasemmisto on kuitenkin aina noussut – muodossa tai toisessa. Ja kun Pohjoismaiden tilannetta katsoo, ovat sosialidemokraattien kannatusluvut kaukana kuolleesta niissä maissa, joissa on demarivetoinen hallitus: Ruotsi 28,3 %, Tanska 26 % ja Suomi 17,5 %. Pohjoismaissa – monista yhteiskunnan yhtäläisyyksistä huolimatta – demarit ovat nostaneet kannatustaan erilaisilla ratkaisuilla. Siinä missä Suomessa demarit voittivat vaalit muutosta ajaneella ja aina vuoteen 2030 katsoneella kampanjalla, tuli Ruotsissa sosialidemokraateista pääministeripuolue vasta pitkien ja mutkikkaiden hallitusneuvotteluiden jälkeen. Samalla Ruotsin perinteinen punavihreiden ja porvaripuolueiden välinen blokkipolitiikka murtui, kun hallitussovun merkittäväksi takaajaksi tuli oppositiossa oleva keskustapuolue. Hinta oli demareille kova. Pääministeri Stefan Löfven lupaa perinteistä demaripolitiikkaa kuten eriarvoisuuden vähentämistä, mutta hallitus myös joutuu ajamaan työmarkkinoille uusia joustoja, verotuksen alentamista ja asuntomarkkinoiden vapauttamista. TANSKASSA DEMARIT voittivat parlamenttivaalit pari viikkoa sitten ja nousivat maan suurimmaksi puolueeksi 26 prosentin kannatuksella. Vaalit ratkaisi pitkälti maahanmuutto, vaikka sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mette Frederiksen puolusti oppositiosta käsin muun muassa julkisia palveluita. Samaan aikaan sosialidemokraatit vei puoluetta ”oikealle” maahanmuuttoasioissa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa noudattavassa Tanskassa perinteiset valtapuolueet ovat ottaneet ohjelmiinsa osin samoja teemoja kuin oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue. Sen kannatus romahtikin vaaleissa 8,7 prosenttiin vuoden 2015 vaalien 21,1 prosentista. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Fresh Burrito -ateria –30 % Tenniskurssit –15 % Viikonloppuyö 40 €/yö Kaikki edut jäsenkortilla 2 pesua yhden hinnalla De_20062019_12.indd 12 11.6.2019 15.50
13 Demokraatti 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Fresh Burrito -ateria –30 % Tenniskurssit –15 % Viikonloppuyö 40 €/yö Kaikki edut jäsenkortilla 2 pesua yhden hinnalla De_20062019_12.indd 13 11.6.2019 15.50
14 Demokraatti ILMIÖ Hallitusohjelman perusta on paraneva työllisyys. Nyt hallitus tarvitsee työrauhan uudistuksille. TÖIHIN Teksti Simo Alastalo ja Marja Luumi / Kuvitus Arja Jokiaho De_20062019_14.indd 14 12.6.2019 11.33
15 Demokraatti P ääministeri Antti Rinteen hallitusta on kutsuttu poliittiselta linjaltaan keskustavasemmistolaiseksi ja punavihreäksi. Painotukset on julkisessa keskustelussa liitetty erityisesti hallitusohjelman talouspolitiikkaan, jota on vertailtu edellisen, Juha Sipilän keskustaoikeistolaisen hallituksen ohjelmaan. Taloustieteilijä Sixten Korkmanin mukaan keskustavasemmistolaisuutta edustavat Rinteen hallitusohjelmassa muun muassa hyvinvointivaltion ja julkisen vallan roolin korostaminen. Saset, ovat Korkmanin mielestä ideologiset linjanmuutokset nykyisen ja edellisen hallituksen ohjelmissa enemmänkin aste-eroja. Poliittisia täyskäännöksiä ei meillä juuri näe. – Suomalaiseen perinteeseen kuuluu konsensushakuisuus ja pragmaattisuus, joka tarkoittaa enemmän kompromisseja kuin ideologista puhdasoppisuutta, Korkman sanoo. Kansantaloutta koetteleva kestävyysvaje mainitaan Rinteen hallitusohjelmassa vain kerran ja silloinkin kestäPOLIITTISIA TÄYSKÄÄNNÖKSIÄ EI SUOMESSA JUURI NÄE. maa voi sanoa työmarkkinajärjestöjen ja kolmikantaisen valmistelun roolista, joka on nostettu paikoin ratkaisevaan asemaan. Vaikka hallitusohjelmassa näkyy vahvasti SDP:n ohjelmatyön linjaukDe_20062019_14.indd 15 12.6.2019 11.33
16 Demokraatti D-ILMIÖ vyysvajearvio todetaan painelaskelmaksi, jonka arviointiin liittyy vaikeasti ennakoitavan talousja väestökehityksen vuoksi huomattavaa epävarmuutta. Korkmanin mukaan Rinteen hallitusohjelma pyrkii vahvistamaan pohjoismaista mallia, työmarkkinajärjestöjen roolia ja hyvinvointivaltion inhimillistä pääomaa muun muassa koulutusja tiedepolitiikan kunnianpalautuksen avulla. – Hallitusohjelma on myös uudistava. Ympäristökysymykset ovat mukana vahvemmin kuin koskaan. Vihreä ajattelu on todella lyönyt läpi, Korkman sanoo. Keskustan torjuntavoittoja ohjelma heijastelee pyrkimyksessään säilyttää esimerkiksi maatalouden vahvaa roolia, yritystukia ja kotihoidontukea. SUURIN KYSYMYS Rinteen hallituksen itselleen asettamien tavoitteiden näkökulmasta on 75 prosenttiin asetettu työllisyysaste, joka pitäisi saavuttaa vuoteen 2023 mennessä. Käytännössä se tarkoittaisi 60 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Välitavoite on asetettu vuoden päähän elokuulle. Siihen mennessä työllisiä pitäisi olla 30 000 nykyistä enemmän. Korkmanin mukaan korkea työllisyystavoite on tyypillinen pohjoismaisen mallin peruselementti. – Se on lähtökohtana, mutta se miten sitä voidaan viedä läpi on iso kysymys. Ja haaste hallitukselle ja työmarkkinajärjestöille. Keinojen suhteen hallitusohjelma ei Korkmanin mukaan ole erityisen konkreettinen. – Hallitusohjelman kritiikki on kohdistunut siihen, että uskotaan 75 prosentin työllisyysasteeseen mutta konkreettisia keinoja ei ole päätetty. Sekin on TYÖLLISYYSASTE ON SAATAVA YLÖS VAIKKA HAMPAAT IRVESSÄ. totta. Jäämme odottamaan. On kohtuullista antaa hallitukselle jonkun verran aikaa, kun haaste on kova. HAASTE ON huomattu myös työmarkkinakeskusjärjestöissä. Akavan Sture Fjäder luonnehtii työllisyystavoitetta sanoilla huikea ja hurja. – Uskon, että kaikilla kolmikantajärjestöillä on sama tavoite. Työllisyysaste on saatava ylös vaikka hampaat irvessä, Fjäder sanoo. Keskusjärjestöille tiukka tavoite tarkoittaa Fjäderin mukaan tulosvastuuta. Viime kädessä pallo on hänen mukaansa hallituksella itsellään. – Me olemme vain väline. Hallituksen pitää toimia, jos epäonnistumme. Korkeasti koulutettujen työllisyysaste on yli 80 prosenttia ja toisen asteen käyneilläkin yli 72 prosenttia. Fjäder hahmottaa ongelmaksi pelkän peruskoulun varassa olevat, joiden työllisyysaste mataa runsaassa 40 prosentissa. – Laittaisin panokset perusasteen varassa oleviin. Kaikkia ei voida kouluttaa uudelleen, koska koulutus kestää kolme vuotta. Pitää katsoa räätälöityjä keinoja ja maahanmuuttajien koulutusta, Fjäder sanoo. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Jyri Häkämies vastuuttaa viime kädessä hallitusta työllisyystavoitteen saavuttamisessa. 60 000 työllisen tavoitetta hän pitää lähinnä tahtokysymyksenä. Käytännön keinoksi työllisyysasteen nostamiseen Häkämies mainitsee vanhan tutun EK:n tavoitteen eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen. – Ensi alkuun turvan taso voisi olla nykyistä vähän korkeampi, mutta sen kestoa lyhennetään 50 päivällä ja turvaan tulee aleneva porrastus. Kolmen kuukauden jälkeen aina kymmenen prosenttia lisää. Tämän työpaikkavaikutukseksi lasketaan 15 000 työpaikkaa, Häkämies sanoo. SAK:N JARKKO Eloranta nostaa tärkeimmäksi keinoksi syksyn työmarkkinakierroksen, jolla on hänen mukaansa suurin merkitys Suomen talouden kehitykselle. SAK kannattaa hallitusohjelmaan kirjattuja työttömyysetujärjestelmän ja palvelujärjestelmän uudistamista. – Karenssijärjestelmää pitää käydä läpi ja aktiivimallista täytyy luopua. Myös työmarkkinoiden kohtaantoa täytyy helpottaa, Eloranta listaa. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Eloranta antoi ymmärtää, että keskitetty sopiminen olisi tässä tilanteessa paikallaan. Hän täsmentää, ettei haikaile De_20062019_14.indd 16 12.6.2019 11.33
17 Demokraatti myös paikallista sopimista, Häkämies sanoo. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan EK:n pyrkimys irrottaa työllisyysasteen lisäämiseen tähtäävä kolmikantainen prosessi työmarkkinakierroksesta tekee tehtävästä entistä haasteellisemman. – En haikaile tupojen perään, mutta kyllähän työllisyyteen ja kilpailukykyyn vaikuttaa merkittävästi seuraavan neuvottelukierroksen lopputulema. Tämä on päivänselvä asia, Palola sanoo. Käytännön keinoiksi työllisyysasteen nostoon Palola mainitsee aktiivisen työvoimapolitiikan, työllisyyspalvelut ja erityisryhmien palkkatuen. – Eläkeputken alarajan nosto voisi olla yksi keino, jos selvitys osoittaa, että se olisi järkevä ratkaisu, Palola toteaa. Myönteisimmissä arvioissa eläkeputkea koskevan uudistuksen on tulkittu tuovan Suomeen 10 000 työpaikkaa lisää. SIXTEN KORKMAN muistuttaa, että hallitusohjelmassa vähälle huomiolle jäänyt kestävyysvaje nostaa julkisia menoja puoli miljardia vuodessa. – Politiikasta tulee pakostakin elvyttävää tämän automatiikan ansiosta. Hallitukset leikkaavat koko ajan, muuten politiikka muodostuisi elvyttäväksi tämän ikääntymisautomatiikan ansiosta. Kestävyysvajeesta johtuva menoautomaatti toimii Korkmanin mukaan koko vuosikymmenen ja seuraavankin. Sitä voidaan hallita joko nostamalla työllisyysastetta ylös, tehostamalla palveluntuotantoa tai menoja leikkaamalla. vanhanmallista tupoa, mutta kaipaisi toimialarajat ylittävää koordinaatiota, joka ”haiskahtaa aika paljon tupolta”. Häkämiehelle puheet keskitetyistä ratkaisuista, joista EK on erikseen päättänyt luopua, ovat myrkkyä. – Meidän vastauksemme on ehdoton ei. Perustelu on se, että meidän pitää pystyä lisäämään joustavuutta. Sitä saadaan liittokierroksella, jossa lisätään De_20062019_14.indd 17 12.6.2019 11.33
18 Demokraatti D-ILMIÖ – Se ei tarkoita, että politiikka olisi makrotaloudellisessa mielessä kiristävää vaan siinä on se lisä, joka tulee ikääntymisestä. Inhimilliseen pääomaan investoinnista on suomalaisessa konsensuskulttuurissa laaja yksimielisyys. Käytännössä puhe on juuri päiväkodeista koulujen kautta yliopistoihin ulottuvasta koulutusketjusta. Ideologiset erot tulevat Korkmanin mukaan esille, kun ryhdytään keskustelemaan hyvinvointivaltion vastuun suhteesta yksilön vastuuseen. – Jotkut tulevat päivittelemään sitä, että yksilön vastuuta ei paljon mainita tässä ohjelmassa. SIPILÄN HALLITUSTA arvosteltiin vaikeasta suhteesta ay-liikkeeseen. Myös näkemykset julkisista menoista ja verotuksesta eroavat jonkun verran Rinteen ohjelmassa. Osa poliittisesta oikeistosta kaipaisi ay-liikkeeltä vallan riisuvaa Suomen Thatcheriä. – Itse ajattelen, että iso riita ei ole vaivan väärti, Korkman summaa. VM:n ennusteen mukaan budjetin alijäämä on vuonna 2023 1,7 miljardia. Korkmanin mukaan luku on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna aika pieni. – Vaikka elvytettäisiin muutamalla miljardilla, kyse on kertaluonteisista investoinneista. Jos työllisyysaste ei nouse, alijäämä on vuonna 2023 kahdessa miljardissa. Korkman kuitenkin huomauttaa, että sekään ei vielä riko EU:n asettamaan kolmen prosentin rajaa. – Jos maailmantalous heikkenee, sitten alijäämät voivat olla suurempia, Korkman sanoo. ON KOHTUULLISTA ANTAA HALLITUKSELLE JONKUN VERRAN AIKAA, KUN HAASTE ON KOVA. De_20062019_14.indd 18 12.6.2019 11.33
19 Demokraatti Virkamies taipuu siihen mitä hallitus tahtoo HALLITUSOHJELMASSA TODETAAN, ETTÄ TALOUS ON IHMISTÄ VARTEN EIKÄ PÄINVASTOIN. Teksti Anna-Liisa Blomberg V altiovarainministeriön virkamies hoitaa homman, on hallituksen ohjelma sitten ideologisesti oikealla tai vasemmalla. Arjen työn näkökulmasta poliittisella linjalla ei ole kovin suurta merkitystä.– Sitä vartenhan me olemme olemassa, että palvelemme kutakin hallitusta, Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki kiteyttää. Hetemäen mielestä tärkeintä on, että hallituksen linja on selkeä: pitkäjänteinen ja vastuullinen julkisen talouden ohjelma, jolla varmistetaan, että pitkälläkin tähtäimellä pystytään rahoittamaan ne palvelut ja etuudet, jotka on kansalaisille luvattu. Hetemäki luonnehtii uutta hallitusohjelmaa kunnianhimoiseksi. Jotta ohjelma voidaan toteuttaa, se vaatii talouden tavoitteissa onnistumista. – Hallitusohjelmassa todetaan, että talous on ihmistä varten eikä päinvastoin. Talous on väline ja nyt tältä välineeltä odotetaan paljon, hän sanoo. Valtiovarainministeriön näkökulmasta Hetemäki pitää tärkeinä kirjauksia julkisen talouden hoidosta. – Ohjelmassa on useita ankkureita, jotka ovat meille tärkeitä. Esimerkiksi erittäin vahva sitoutuminen julkisen talouden tasapainoon normaalin kansainvälisen suhdannekehityksen oloissa vuonna 2023. Ja se, että hallitus ilmoittaa valmiutensa tehdä korjaavia toimenpiteitä, mikäli tämä tavoite ei ole toteutumassa tai toimenpiteiden toteuttaminen vaarantaa tavoitteiden toteutumisen. HALLITUSOHJELMAA TYÖSTETTIIN nyt uudella tavalla ilmiötyöryhmissä. Hetemäen mukaan tavassa on etunsa. – Joku viisas on sanonut, että strategiat eivät ole tärkeitä, niiden laadinta on. Kun kysymys on viiden puolueen koalitiohallituksesta, on tärkeää, että kaikkien puolueiden prioriteetit – ehkä arvotkin – tulevat esille tässä vaiheessa. Kun mitään ei jää yllätykseksi maton alle, on helpompi reagoida yllättäviin tilanteisiin, joita kuitenkin aina tulee vastaan, Hetemäki kuvailee. Hän pitääkin Rinteen hallituksen ohjelmaa siinä mielessä ainutlaatuisena, että siinä on hyvin laajasti katsottu eri ilmiöalueet, niiden tilannekuva ja niitä koskevat tavoitteet ja toimet. – Ajattelen itse niin, että tässä on haluttu nähdä mutkan taakse niin paljon kuin mahdollista. Jos tällaista kattavaa läpikäyntiä ei olisi ollut, ohjelma keskittyisi helposti päivänpolttaviin asioihin ja silloin se ei kestäisi aikaa kovin hyvin, Hetemäki arvioi. De_20062019_14.indd 19 12.6.2019 11.33
20 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Vain heinäsirkat puuttuivat Hallitus vs. oppositio (erä I) Teksti Johannes Ijäs / Kuva Lehtikuva, Jussi Nukari R apsakkaa väittelyä, aidanseipäitä, kritiikkiä ja vähän asian vierustaa. Viime viikon tiistain eduskunnan tiedonantokeskustelu oli ensimmäinen ”virallinen” hallitus vastaan oppositio -keskustelu. Välillä tuntui, että vain heinäsirkat puuttuvat. Välillä kritiikki oli rakentavaa. Näin arvioi pääministeri Antti Rinne ryhmäpuheenvuoroja, joita käytettiin hallitusohjelmasta käydyssä keskustelussa. Rinne vastaili täysistunnossa yksittäisiin asioihin, joita opposition puheenvuoroissa nousi esille: ruoan hinta ei ole nousemassa hallituksen päätöksillä, koulutukseen satsataan reilut kaksi miljardia euroa, pienija keskituloisten ansiotuloverotus kevenee, veropolitiikka on tuloeroja kaventavaa… Myös ulkoja turvallisuuspolitiikkaa epäiltiin. Rinne vastasi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpolle, että hallituksen ulkoja turvallisuuspolitiikan linjauksista on keskusteltu tasavallan presidentin kanssa. – Tasavallan presidentti pitää tätä linjakkaana, hyvänä Suomen linjan mukaisena paperina, Rinne totesi. PETTERI ORPON mukaan hallitusohjelmaan on koottu ”kaikki mahdolliset hyvät”. Entisen valtiovarainministerin mukaan kaikkea ei pystytä toteuttamaan, rahat eivät riitä. Hän ennakoi, että todelliset hallitusneuvottelut käydään elokuussa 2020, mikäli hallituksen työllisyystoimet eivät ala pelittää. Rinne painotti, että hallituksen talouspolitiikka perustuu sille, että työllisyys saadaan nousemaan 75 prosenttiin. De_20062019_14.indd 20 12.6.2019 11.33
21 Demokraatti Ministerit kirjastoihin Rinteen hallituksen ohjelma julkistettiin uudessa Oodi-kirjastossa Helsingissä. Jatkoa seuraa. Uudet ministerit aikovat kiertää kirjastoissa kertomassa hallitusohjelmasta niin, että jokainen ministeri käy ainakin kolmessa kirjastossa. Kaiken kaikkiaan luvassa on ministerivierailuja jopa yli 60 paikkakunnalle. Hallitusohjelmassa puhutaan muutenkin erilaisista tavoista kehittää demokratiaa. Nuorten osallisuudesta todetaan muun muassa se, että aikomuksena on laskea kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja 15 vuoteen nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi. Myös poliittisen järjestelmän toimintaa halutaan kehittää. Erityisesti poliittisen opposition toimintaedellytyksiä halutaan vahvistaa kehittämällä kaikkien eduskuntapuolueiden käytettävissä olevaa riippumatonta laskentapalvelua, joka pystyy mallintamaan puolueiden esitysten taloudellisia vaikutuksia. Hallitus haluaa myös avata ministeriöiden ja muun julkishallinnon käytössä olevat eri politiikkasektorien olennaiset laskentaja ennustemallit julkisiksi. Hallitus haluaa myös varmistaa poliittisten nuorisojärjestöjen yhdenvertaisen kohtelun rahoituksessa sekä puolueja vaalirahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Rane Aunimo Va. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi KOMMENTTI – Se tarkoittaa sitä, että julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023 1,9 miljardia euroa riippuu siitä, onnistuuko tämä tavoite, Rinne totesi. Käytännössä työpaikkoja pitäisi saada ainakin 60 000 lisää. Rinne painotti, että hallituksella on selkeät kirjaukset, miten tämä saavutetaan. – Mikään keino ei ole poissuljettu. Rinne sanoi pysyviä menoja rahoitettavan verotusta muuttamalla. Veroja, lähinnä haittaveroja, tulee lisää 130 miljoonan euron edestä. Niiden kiristyvä vaikutus kompensoidaan keventämällä 200 miljoonalla eurolla pienija keskituloisten verotusta. – Tämän hallituksen lähtökohta on se, että pysyviä menoja ei lisätä ilman että on tietoja pysyvistä tuloista, Rinne tiivisti. Orpo kyseli myös valtiovarainministeri Mika Lintilältä (kesk.), leikataanko kolmen miljardin tulevaisuusinvestoinnit pois kolmen vuoden päästä. Lintilä vahvisti niiden todellakin olevan hallitusohjelman mukaisesti kertaluonteisia investointeja eli ne loppuvat vuonna 2022. HALLITUS EI LISÄÄ PYSYVIÄ MENOJA ILMAN ETTÄ ON TIETOJA PYSYVISTÄ TULOISTA. SDP:N EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Antti Lindtman määritteli Rinteen hallituksen tärkeimmän päätöksen olevan se, että Suomi viedään leikkauslinjalta uudistusja kehittämislinjalle. Hän ihmetteli, miksi oppositio keskustelussa toisaalta kritisoi sitä, että panostukset koulutukseen tai vanhustenhoivaan ovat riittämättömiä ja toisaalta samalla kritisoidaan sitä, että hallitus käyttää liikaa resursseja hyvinvointiyhteiskuntaan. – Nyt koulutuksesta ei leikata niin kuin kokoomuksen johdolla tehtiin. Nyt koulutukseen ja osaamiseen satsataan. Meidän velvollisuutemme on myös pitää ikäihmisistä huoli. He ovat rakentaneet tämän maan. Sen takia vanhustenhoiva ei ole tälle hallitukselle säästökohde niin kuin se oli valtiovarainministeri Orpolle, Lindtman jatkoi. Lindman painotti hallituksen sijoittavan hyvinvointivaltion perustoimintoihin. – Oppositiokokoomus olisi käyttänyt miljardi euroa hyvätuloisia suosiviin verokevennyksiin. Tässä on arvoero. De_20062019_14.indd 21 12.6.2019 11.33
22 Demokraatti Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja elina.pylkkanen@labour.fi Indeksi Deja Vu ja Bon Voyage Tältä hallitukselta odotan paljon enemmän kuin aiemmilta. N äillä Matti Nykäsen sanoilla voisi toivottaa onnea uudelle hallitukselle. Ja nimenomaan näillä, vaikka monet valtioneuvoston vastavalitut jäsenet ovat ensikertalaisia. Olen seurannut lähietäisyydeltä kolmen edellisen hallituksen näyttävää ja innosta pursuavaa alkua. Ja sitä aiemmatkin hallitukset ovat nähtävästi käyneet tämän saman evoluution läpi. Ennen kaikkea uusilla hallituksilla on aina alkuun lähtiessään se käsitys, että juuri tämä hallitus on selvästi erilainen ja ylivoimaisesti parempi kuin aikaisemmat. Hallitusohjelma on uusi ja freessi – nyt alkaa tapahtua! Suomi laitetaan kuntoon. Vai miltä teidän korviinne kuulostavat: Ratkaisujen Suomi (Sipilä), Avoin, oikeu denmukainen ja rohkea Suomi (Katainen), Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi (Vanhanen II), Työllä, yrittämisellä ja yhteisvastuulla uuteen nousuun (Vanhanen I). On käsittämätöntä, kuinka naiivilla pohjalla uuden politiikan ajatukset usein lepäävät. Se on hienoa, että on ainakin paljon alkuinnostusta. Sillä mennään hallituskauden puoliväliin. Mutta mikä sitten selittää lopputaipaleen mataamisen? Läheltä seuranneena sanoisin, että selitys on kaikessa yksinkertaisuudessaan: Todellisuus! Kun hallitusohjelmaa sorvataan valtaintoa puhkuen, ei useinkaan ajatella, että uusi hallitus ei aloita tyhjältä pöydältä. Jokaista uutta lakia pohjustaa paksu kerrostuma aiemmin säädettyjä lakeja, joilla on myös riippuvuussuhteita muiden hallinnonalojen lainsäädäntöön. Toiseksi, tavoitteista ollaan herttaisen yksimielisiä koalitiohallituksessa, mutta sitten kun pitäisi päästä keinojen ja toimenpiteiden tasolle, kaikki ovatkin keskenään täysin eri mieltä. Eikä tutkimuskaan aina anna selkeää toimintaohjetta, jos sitä nyt edes vaivaudutaan peräänkuuluttamaan. Kolmas kompastuskivi on, että lainsäädäntötyössä on tietty protokolla ja säätämisjärjestys, eikä tuloksia voi odottaa saatavan heti, eikä välttämättä edes ensi vuonna. Vai luullaanko tosiaan, että prosenttiyksikön verokevennys saa työttömän liikkeelle intoa täynnä heti vuodenvaihteessa? SE, MIKSI hallitustaipaleen loppupuolikas alkaa mennä alamäkeen, johtuu juuri näihin kolmeen edellä mainittuun kohtaan liittyvistä pettymyksistä ja tietenkin uusien vaalien lähestymisestä. Ikävintä asiassa on se, että pysyvillä posteilla istuvat ministeriöiden virkamiehet elävät myös tätä kehityskaarta todeksi – ja oikeastaan saavat omalla asennoitumisellaan aikaan tämän saman kaavan ja elinkaaren. Virkamiesten näkemys on usein se, että heillä on ministeriä parempi käsitys asioista. Sen vuoksi pessimismi ja huono ennuste alkavat toteuttaa itse itseään. Ja tänä päivänä syyllinen löytyy myös mediasta, joka haluaa ”palvella” kansaa tiedottamalla aina kärjistäen ja klikkauksia hakien, omaa olemassaolon oikeutusta korostaen ja pönkittäen. Yhtä harvinainen ja uhanalainen kuin on epäitsekäs poliitikko tänä päivänä, on myös tutkiva journalismi, jonka aito halu on yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentaminen ja kansan sivistäminen. Mutta kaikessa tässä kyynisyydessäni joudun kyllä toteamaan, että tältä hallitukselta odotan paljon enemmän kuin aiemmilta. Jos vetäisisin yhtäläisyysmerkit vasta valtaan astuneen hallituksen ja edeltäjiensä välille, voisin antaa vain olla ja keskittyä muihin asioihin. Ja Andy McCoyn sanoin, pitää kuitenkin olla tarkkana siitä, mitä toivoo, sillä toiveet tuppaavat toteutumaan. Mitä jos toiveet toteutuvatkin täysimääräisesti, piisaako sitten enää meidän infra? De_20062019_22.indd 22 11.6.2019 16.21
23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. al as ta lo @ de m ok ra at ti. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a TAKTINEN TOTUUS PALOI TŠERNOBYLISSÄ P oliittisten valheiden suurin ongelma on se, etteivät ne pidä paikkaansa. Uhrina on kansalaisten luottamus ja sen myötä oikeutus, jota ilman ei ainakaan demokraattisessa järjestelmässä ole myöskään valtaa. Oxford English Dictionary valitsi vuoden 2016 sanaksi ilmaisun totuuden jälkeinen (post-truth). Taustalla oli yllätykseen päättynyt Britannian brexit-äänestys ja Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi. Läntinen media tulvi niiden innoittamana kirjoituksia totuuden jälkeisestä ajasta. Yhteiskunnallisen ilmapiirin ei katsottu suosivan totuutta, näytti siltä, että vaalit voitetaan valheilla ja propagandalla. Mitään uutta totuuden jälkeisessä ajassa tuskin oli, ellei sosiaalisen median vallankumousta lasketa. Kauan ennen sosiaalista mediaa oli sosialistinen media ja itärajamme takana noin 70 vuotta sijainnut utopistinen valtiokokeilu Neuvostoliitto, joka jalosti totuudesta oman versionsa. Taktinen totuus tarkoitti Venäjällä valehtelua valtion edun vuoksi. ERÄÄN KOHTALOKKAIMMISTA neuvostovalheista paljasti ydinfyysikko Valeri Legasov, joka on ollut viime aikoina esillä HBO:n Chernobyl-sarjan vuoksi. Legasov toimi aikanaan Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tutkinnanjohtajana. Huhtikuussa 1986 tapahtunut maailman historian pahin ydinonnettomuus yritettiin Neuvostoliitossa salata. Länsimaissa uskottiin ennemmin säteilyviranomaisia ja satelliittikuvia. Suomen säteilyturvakeskuksen mittalaitteet havaitsivat laskeuman, vaikka itänaapurissa vielä teeskenneltiin tietämätöntä. Saksassa lapset komennettiin sisälle, kun heidän ikätoverinsa leikkivät Prypjatin kaupungin puistoissa, kolmen kilometrin päässä liekehtivästä reaktorista. Legasovin perintö oli Neuvostoliiton salailuun perustuneen hallintokulttuurin paljastaminen. Hiljaisuudessa kuollut ydinfyysikko jätti jälkeensä pinon c-kasetteja, joille hän oli nauhoittanut onnettomuuden todelliset syyt. Kun kasetit tulivat julki, Neuvostoliitto joutui vihdoin tunnustamaan ydinreaktoreidensa suunnitteluvirheet. Tšernobylin katastrofi oli niin järkyttävä, että neuvostohallinto päätti sen jälkimainingeissa käynnistää glasnostin ja lisätä hallinnon läpinäkyvyyttä. Legasov oli tuo0lloin jo ehtinyt tappaa itsensä. Pyrkimys puhua totta oli maksanut hänelle työuran, ystävät ja maineen. Vaikka hinta oli kova, Legasov oli elämänsä lopulla kiinnostuneempi valheen hinnasta. Viimeiseksi jäänyt neuvostojohtaja Mihail Gorbatšov piti myöhemmin mahdollisena, että Tšernobylin ydinkatastrofi saattoi olla todellinen syy Neuvostoliiton kaatumiseen. Sumutus ja propaganda eivät avoimuutta kestäneet. Valheen hinta oli tappio. Sumutus ja propaganda eivät kestä avoimuutta. De_20062019_22.indd 23 11.6.2019 16.21
24 Demokraatti LABOURIN AHDINKO Corbynismin kriisi Päättämättömyys brexitissä iski labourin kannatukseen. Myös puheenjohtaja Jeremy Corbynistä on tullut puoluetta jakava hahmo. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Daniel Leal-Olivas C orbynismi on kriisissä, julisti tunnettu vasemmistojournalisti ja Jeremy Corbynin kannattaja Paul Mason. Puolueen kannatus romahti eurovaaleissa ennätysmäisen alhaiseen 14 prosenttiin, yhtä vähissä se oli viimeksi työväenpuolueen syntyvaiheessa vuonna 1910. Eikä työväenpuolueen jäseniä lohduttanut, että konservatiivien kävi vielä huonommin. Äänestäjät suosivat puolueita, jotka ilmaisivat kantansa selkeästi joko brexitin puolesta tai sitä vastaan. Konservatiivien äänet menivät pääasiassa Nigel Faragen brexit-puolueelle, työväenpuolueen äänet uutta kansanäänestystä vaativille vihreille, Skotlannin ja Walesin kansallisille puolueille sekä liberaalidemokraateille, joiden reipas viesti Bollocks to brexit (suomalaisittain vitut brexitille) tuntui erityisesti olevan äänestäjien mieleen. Jeremy Corbynin haluttomuus ilmaista selvästi uuden kansanäänestyksen vaatimusta elvytti vanhan kilpailijan, liberaalidemokraatit, joka 80ja 90-luvuilla jatkuvasti jakoi vasemmiston ja takasi siten oikeiston vallan. Liberaalidemokraattien luultiin jo tekevän kuolemaa, koska se oli myynyt periaatteensa vuoden 2010 koalitiohallituksessa konservatiivien kanssa. Em24 Demokraatti NUORET EIVÄT JAA CORBYNIN EU-VASTAISTA ULKOPOLITIIKKAA. manuel Macronin innoittama puolue ChangeUK ei saanut tuulta purjeisiinsa, joten se liittynee ajan mittaa liberaalidemokraatteihin. EUROVAALIEN KATASTROFIN jälkeen Corbynin läheisimmät kannattajat ja ystävätkin kuten varjoulkoministeri Emily Thornberry ja marxilainen valtiovarainministeri John McDonnell ovat tuominneet Corbynin ”konstruktiivisen epäselvyyden” ja alkaneet vaatia politiikan muutosta. Puhumattakaan puolueen varajohtajasta Tom Watsonista ja muusta puolueen oikeistosta. Työväenpuolueen entisen pääministerin Tony Blairin kuulu lehdistöpäällikkö Alistair Cambpell ilmoitti äänestäneensä liberaalidemokraatteja. Hänet erotettiin heti työväenpuolueesta. Erottaminen teki Campbellistä marttyyrin ja joukko Tony Blairin hallituksen entisiä ministereitä ja Blairin vaimo Cherie ilmoittivat tehneensä saman tempun. Nettiin ilmestyi liike nimeltä Expell me too eli karkoita minutkin. Osa puolueen kansanedustajia on jo pariin otteeseen yrittänyt päästä irti Corbynista, mutta epäonnistunut. Niinpä arvostelijat varoivat vaatimasta Corbynin eroa ja tyytyivät vain vaatimaan hänen neuvonantajiensa lähtöä. Siinä puolueen oikeisto seurasi puolueen varjohallituksen ministereitä, joiden mielestä Corbynin neuvonantajilla on tuhoisaa vaikutus puolueen johtajaan. Syytettyihin neuvonantajiin kuuluvat muun muassa Guardian-lehdestä tullut lehdistöpäällikkö Seamus Milne ja suuren Unite-ammattiliiton pääsihteeri Len McCluskey, joka toisin kuin muut suurten ammattiliittojen johtajat kannattaa brexitiä. NEUVONANTAJIEN VAIKUTUSVALTAA vahvistaa se, että Corbyn ei itse ole vasemmistointellektuelli. Muodikkaine leukapartoineen, Lenin-lakkeineen ja puolivihreine asenteineen Corbyn on tyypillinen ”suurkaupunkieliittiin” kuuluva elegantti vasemmistolainen kulttihahmo. Mutta kuten presidentti Trump, hänkään ei koskaan lue kirjoja. Ja huolimatta parempiosaisesta taustastaan hän ei menestynyt opinnoissaan ja hylkäsi yliopistonsa heti alkuvaiheessa. Corbynin 70-lukulainen vasemmistolainen puhdasoppisuus on tähän asti vedonnut moniin nuoriin. Mutta nämä nuoret eivät jaa hänen 70-luvulta periytyvää EU:n vastaista ulkopolitiikkaansa. Sen sijaan Corbynin 70-luvulta juontava Yhdysvaltojen vastaisuus voi Donald Trumpin takia tuntua ajankohtaisemmalta. Työväenpuolueen johtaja olikin elementissään puhuessaan Lontoon äskeisissä suurissa Trumpin vastaisissa mielenosoituksissa ja boikotoidessaan Yhdysvaltojen presidentin vierailun kunniaksi järjestettyjä juhlia. Mutta sitten Trump paljasti, että Corbyn oli kuitenkin anonut häneltä audienssia, jota presidentti ei ollut myöntänyt. De_20062019_24.indd 24 11.6.2019 14.16
25 Demokraatti Corbynismin kriisi Kaiken kukkuraksi Tony Blairin aikanaan perustaman Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien komitea aikoo ilmiannon perusteella ryhtyä tutkimaan, onko työväenpuolue syyllistynyt laittomaan antisemitismiin. Työväenpuolueen johto on luvannut yhteistyötä ja kiistää syyllisyytensä. Mutta komitealla on jo koossa sata todistajaa. – Kun minä aikanani perustin tuon komitean, ei juolahtanut mieleenikään,että se eräänä päivänä joutuisi tutkimaan oman puolueeni toimintaa,Tony Blair huokaisi. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. De_20062019_24.indd 25 11.6.2019 14.16
26 Demokraatti POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä Puh.(06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi Huvimatka Härmään Majoitus 1-2 aikuista + 1-2 lasta (alle 13 v.), aamiainen, kylpylän ja kuntosalin käyttö sekä naperoille kivaa puuhaa Nippe-Norsun Vekaraviidakossa. PowerPark ihan vieressä! Alk. 165 € /vrk/perh e Huvipuisto PowerPark Keskisen Kyläkauppa Ähtäri ZOO Parhaat kohteet ihan lähellä Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! TEET HYVÄÄ JA OLET MUKANA TÄRKEÄSSÄ TYÖSSÄ! KULTTUURILAHJA.FI Sateenkaari osuu Helsinkiin Teksti Demokraatti H elsinki Pridesta – Suomen suurimmasta seksuaalija sukupuolivähemmistöjen kulttuurija ihmisoikeustapahtumasta – on tullut jo valtavirtaa Suomessa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1975. Tänä vuonna Priden teemana on New Yorkin historiallisten Stonewall-mielenosoitusten 50-vuotispäivä, jota vietetään lauantaina 29.6. Pride järjestetään 24.6.–30.6. Pääteeman lisäksi Prideviikko on täynnä sateenkaarevaa ohjelmaa kaiken ikäisille: ajankohtaisiin aiheisiin pureutuvia luentoja ja keskustelutilaisuuksia, työpajoja, taidetta ja kulttuuria – sekä lukuisia juhlia, tansseja ja myöhään yöhön jatkuvia bileitä. Päätapahtuma on lauantain Pride-kulkue Senaatintorilta Kaivopuistoon. Viime vuonna Pride-kulkueessa oli poliisin ja järjestäjien arvioiden mukaan jopa 100 000 marssijaa. Paraatin suosio on huimassa kasvussa, sillä vuonna 2017 osallistujia oli vain noin 35 000. De_20062019_26.indd 26 12.6.2019 9.54
27 Demokraatti Henki, tahto ja usko SDP ON VALTAVIEN MAHDOLLISUUKSIEN EDESSÄ. ”Tämä on toivon liike ihmisille paremmasta huomisesta” – Maarit Feldt-Ranta sai Rafael Paasio -mitalin. Teksti Marja Luumi / Kuva Timo Sparf S DP:n varapuheenjohtaja, entinen pitkäaikainen kansanedustaja Maarit FeldtRanta vastaanotti perjantaina Rafael Paasio -mitalin, jonka SDP myöntää tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta puolueen hyväksi. Mitalin Feldt-Rannalle ojentanut SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Antti Rinne kiitti työtoveriaan kaikesta hänen tekemästään työstä vuosien mittaan. Puoluesihteeri Antton Rönnholm otti esille sen, kuinka Feldt-Ranta on jaksanut luoda henkeä, tahtoa ja uskoa liikkeessä kaikissa tehtävissään – lähtien kunnanvaltuutetusta puoluesihteeriksi, kansanedustajaksi ja SDP:n varapuheenjohtajaksi. – Olet iloinen, ystävällinen, huomioonottava, ja jaksat kannatella tilanteissa, joissa muilla alkaa usko loppua. Se on tärkeää politiikassa, kun tulevat vaikeat paikat eteen. Feldt-Ranta on paitsi kehittänyt suomalaista demokratiaa myös pitänyt kontakteja yllä muihin pohjoismaihin. – Olet kasvot Suomelle pohjoismaisessa sosialidemokraattisessa liikkeessä, ja suomenruotsalaisuuden tulkki: ”Tämä puolue on sitoutunut kaksikieliseen Suomeen”, Rönnholm muistutti. FELDT-RANTA MYÖNSI liikuttuneensa kovasti, kun puoluetoimistosta otettiin yhteyttä. – Minut hyvin tuntevat tietävät, etten ole prenikoitten ja mitalien perään. Toivon, että tämä huomionosoitus tuntuu hyvältä myös heistä, jotka viimeisten kuukausien aikana ovat halunneet muistaa minua jollakin tavoin. Hän halusi pitää juhlahetken nimenomaan SDP:n puoluetoimistossa muistuttaakseen, että kaikki yhdessä muodostavat puolueen ja kaikki ovat yhtä arvokkaita. Maarit Feldt-Ranta seurasi tiiviisti hallituksen muodostamista. – Kun katsoin televisiosta, kuinka valtioneuvosto järjestäytyi, tunsin valtavaa riemua. Oli helppo myötäelää tovereiden ilossa, joka välittyi. Hän muistutti, että SDP on valtavien mahdollisuuksien edessä. – Toivotan onnea ja vastuuta niille tovereille, joilla on tilaisuus vahvistaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hänen sydäntään on sykähdyttänyt myös se, että pian Pohjoismaissa on kolme sosialidemokraattista pääministeriä. – Kun puoluejohdossa valmistauduimme tähän vaalikauteen, itse pidin esillä ajatusta, että sosialidemokratia on tässä ajassa toivon liike ihmisille paremmasta huomisesta. Kampen fortsätter. TUNNUSTUS ANSIOKKAASTA TYÖSTÄ ”Kaikki yhdessä muodostavat puolueen ja kaikki ovat yhtä arvokkaita”, muistutti Maari Feldt-Ranta tilaisuudessa, jossa hänelle luovutettiin Rafael Paasio -mitali. Kuvassa vasemmalla puoluesihteeri Antton Rönnholm. De_20062019_26.indd 27 12.6.2019 9.54
28 Demokraatti Gaddafin varjo Kaataako kanadalaisen rakennusjätin Libya-bisneksien peittely pääministeri Justin Trudeaun? Teksti Tuomas Rasimus, Kanada / Kuvat Pa Photos, Jason Franson K un Justin Trudeau nousi Kanadassa valtaan vuoden 2015 vaaleissa, oli hänen liberaalipuolueellaan monissa mittauksissa yli 50 prosentin kannatus. Suosio on laskenut hiljalleen ensimmäisen pääministerivuoden jälkeen, mutta alamäki jyrkkeni tämän vuoden alussa. Taustalla velloo Trudeaun oma libyalainen talousrikosskandaali. Se on ironista, sillä Trudeau itse pelasti liberaalipuolueen sen ryvetyttyä aiemmassa talousrikosskandaalissa vuosituhannen alussa. Tämän vuoden helmikuussa kanadalainen The Globe and Mail -lehti julkaisi jutun, jonka mukaan Trudeau lähipiireineen oli kuukausien ajan painostanut oikeusministeri Jody Wilson-Raybouldia luopumaan rakennusjätti SNC-Lavalinia vastaan nostetuista vakavista talousrikossyytteistä. Yhtiön nykyjohdon ja nykyisen 9 000 työntekijän ei kuulemma pitäisi joutua maksamaan aiem mista sotkuista Libyassa. Vaikka nykyjohto on ollut sotkuista tietoinen ja jatkanut niiden pimittämistä. Sotkuissa ja niiden taustoissa onkin kyse varsin herkullisista tarinoista. Palataanpa ajassa taaksepäin edelliselle vuosikymmenelle. Silloin Libyan johdossa oli muuan Muammar Gaddafi. Hänen kolmas poikansa Saadi junaili yhtiölle miljardien arvoisia rakennusprojekteja lahjuksia vastaan. Vesijohtoja ja lentokenttiä Libyaan rakentanut SNC Lavalin muun muassa toi Saadin seurueineen Kanadaan vuosina 2008– 2009 ja maksoi kestityksistä 2,5 miljoonaa dollaria. Pelkästään limusiinit ja maksullinen seura maksoivat yli 200 000 dollaria. SAADI ITSE on varsin värikäs henkilö, niin kuin diktaattorin pojan kuuluukin olla. Hän pelasi jalkapalloa Italian Serie A:ssa, Perugian riveissä, kun isän kaveri Berlusconi soitti pari puhelua. Poika tosin pelasi vain 15 minuuttia ja jäi kiinni sekä dopingettä huumetestissä. Vaihtopenkkimiehenä hän kuitenkin reissasi ympäri Eurooppaa yksityiskoneella ja kuuden Mersun kolonnalla. Hän asui kalliissa hotelleissa, joista loppui maito, kun vaimo kylpi siinä päivittäin. Koirallakin oli aina oma huone, jossa koira söi sisäfileetä ja koiranhoitaja nukkui lattialla. Libyan sisällissodassa Saadi toimi armeijan erikoisjoukkojen komentajana, ja Interpol etsintäkuulutti miehen tämän paettua maasta 2011. Seuraavana vuonna eräs SNC Lavalinin johtajista osallistui epäonnistuneeseen yritykseen salakuljettaa poika Meksikoon. Sittemmin Saadi on palautettu Libyaan, jossa häntä vastaan nostetut murhasyytteet on hylätty. SNC LAVALININ entisellä saati nykyisellä johdolla ei näytä olleen ongelmia Gaddafien kanssa. Libyan ja yhtiön johtajat ovat matkustelleet ympäri maailmaa tapaamassa toisiaan. Mutta Kanadan kuninkaallinen ratsupoliisi (joka saa aina miehensä kiinni) pääsi rötösten jäljille jo vuosia sitten. Yksi SNC Lavalinin johtajista istui hiljattain sveitsiläisessä vankilassa kaksi vuotta lahjuksista ja rahanpesusta. Uusimpien syytteiden myötä yhtiö aloitti lobbauksen kulisseissa välttyäkseen rangaistuksilta, sanktioilta ja konkurssilta (osakekurssi on jo romahtanut). Trudeau itse ei tietenkään ole vastuussa näistä vanhoista libyalaisista sotkuista. Mutta hän on katsonut niitä sormiensa läpi – oikeutukKANADAN HALLITUSKRIISI De_20062019_28.indd 28 12.6.2019 9.57
29 Demokraatti sena tuhannet työpaikat – ja painostanut oikeusministeriä luopumaan syytteistä. Niinpä poliittinen skandaali on valmis. Voidaan hyvällä syyllä puhua Trudeaun uran suurimmasta poliittisesta katastrofista. Trudeau on jatkuvasti kieltänyt tehneensä mitään väärää. Mitä tulee oikeusministeri JWR:n painostukseen, niin kyseessähän oli vain sarja väärinkäsityksiä. Nämä toistuvat väärinkäsitykset johtivat sitten luottamuspulaan hankalaksi koetun henkilön kanssa. Siksi oikeusministeri olikin siirretty jo tammikuussa toisiin tehtäviin. Kun asia tuli julki, niin Jody Wilson-Raybouldian erottaminen puolueesta oli vain luonnollista jatkumoa, hellä armonisku huhtikuiseen ahteriin. Hän oli tosin itse ehtinyt irtisanoutua uudesta ministeripestistään jo helmikuussa, vastalauseena Trudeaun ”kaikki on hyvin, hänhän jatkaa hallituksessa” -kommenteille. Asia ei jäänyt tähän. Toinenkin ministeri erosi vastalauseena asioiden hoidolle, eikä liene yllätys, että Trudeau armahti hänetkin ulos puolueesta. OPPOSITIO VAATII Justin Trudeaun eroa, eikä ymmärrystä liikene paljon muiltakaan tahoilta. Mielipidemittauksissa Trudeaun kannatus on vajonnut jo Donald Trumpin kannatuslukujen tienoille. Liberaalipuolueen kannatus laahaa alle 30 prosentissa (Kanadan perinteiselle suurpuolueelle heikko tulos). Konservatiivit taas ovat nousseet lokakuun vaalien vahvoiksi ennakkosuosikeiksi lähes 40 prosentin kannatuksellaan. Vaikka Suomessa puolueet voivat nykyisellään vain haaveilla 30 prosentin äänisaaliista, on se Trudeaulle ja liberaalipuolueelle katkeraa kalkkia. Libya laista kalkkia. De_20062019_28.indd 29 12.6.2019 9.57
30 Demokraatti Valta vaihtui PAMissa TÄMÄ EI OLE YHDEN IHMISEN SHOW. Suurliiton uusi puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toivoo keskinäisen luottamuksen palaavan työmarkkinoille. P alvelualojen ammat tiliitto PAM valitsi yk simielisesti uudeksi puheenjohtajaksi ko keneen aynaisen, 42vuotiaan Annika Rönni-Sällisen. Oikeus tieteen kandidaatti palaa ”kotiin” SAK:n työehdotosaston johtajan tehtä vistä. Aiemmin RönniSällinen ehti toimia PAMissa muun muassa lakimiehenä, so pimussihteerinä, neuvottelupäällikkönä ja sopimuspäällikkönä. Ensitunnelmat valinnan jälkeen olivat hieman häkeltyneet. – Olen huikean iloinen, yllättynyt kin, koska ehdokkaita oli alun perin useita ja odotin vaalia. Tuli mahtava tunnelma, kun porukka oli näin yhte näinen. RönniSällinen on jo ehtinyt miettiä hiukan, mihin suuntaan hän haluaa PA Mia viedä. – Toivon, että liittomme on entistä aloitteellisempi ja vie itse asioita eteen päin – eikä vain reagoi muiden tekemi siin. Ayliikkeessä parasta on yhdessä te keminen ja yhteisöllisyys. Uskon, että se näkyy puheenjohtajan otteissani. Toivon myös, että pystyn tsemppaamaan myös muita – tämähän ei ole yhden ihmisen show. Yli 20 vuotta kokemusta ayliikkeessä on vain plussaa uudessa tehtävässä. Teksti Marja Luumi / Kuva Lehtikuva, Markku Ulander – Se tuo varmuutta omaan tekemi seen. Tiedän asioiden taustat ja sen, mi ten työmarkkinat toimivat. Se on suuri etu. ”HARJOITTELUAIKAA” UUDELLE pu heenjohtajalle jää niukasti, sillä heti kesän jälkeen alkaa valmistautuminen neuvottelukierrokselle. Vaikka liitot neuvottelevatkin nykyään itse työehto sopimuksensa, RönniSällinen toivoo, että ayliike kykenee tekemään entistä enemmän yhteistyötä. – Työnantajat ovat tiivistäneet rive jään, joten meidänkin on siinä onnistut tava, hän perustelee. Mitä pamilaiset sitten odottavat lii toltaan? RönniSällinen kuunteli heitä herkällä korvalla kiertäessään ahkerasti kenttää tänä keväänä. Yksi asia on selvä: liitolta odotetaan vahvaa edunvalvontaa, turvaa ja tukea. Hänelle kävi hyvin selväksi, mikä hiertää pamilaisten arkea. Epätyypilli set työsuhteet – pätkä ja silpputyöt ja osaaikaisuus – ovat palvelualoilla vali tettavan tyypillisiä. – Ne ovat syynä myös ongelmiin tulla toimeen. Tähän pitää yrittää vaikuttaa, että työstä saa sellaisen palkan, että sillä tulee toimeen. On äärettömän stressaa vaa ja kuluttavaa, jos ei pysty suunnitte lemaan elämäänsä kovin pitkälle eteen päin. On myös vaikea irrottaa itseään va paaajalle, jos joutuu suhaamaan monen työpaikan välillä, RönniSälli kertoo. Naisvaltaiset alat ovat kyllä pitäneet ääntä, mutta aina sillä ei ole ollut vaiku tusta. RönniSällinen odottaa muutosta asenteissa. Palvelualojen ammatteja pi täisi arvostaa ihan toisella tavalla. TULEVAN HALLITUKSEN ohjelma näyt tää RönniSällisestä lupaavalta. Siitä löytyy runsaasti elementtejä, joilla on mahdollisuus parantaa työntekijän ase maa. Hän mainitsee muun muassa kir jaukset nollasopimuksista, alustatyöstä, tasaarvo ja samapalkkaohjelmista sekä palkkaavoimuuden edistämisestä. RönniSällinen odottaa ylipäänsä kes kinäisen luottamuksen paluuta työmark kinoille. – Kolmikantainen yhteistyö on edelly tys luottamukselle. Toivon hartaasti, että lainsäätäjä ymmärtäisi arvostaa ayliik keessä tehtävää työtä. TYÖELÄMÄ De_20062019_30.indd 30 10.6.2019 14.51
31 Demokraatti ”Uutta jo ilmassa” M onen silmäkulmassa kim melsi kyynel, kun Palve lualojen ammattiliiton PAMin pitkäaikainen pu heenjohtaja Ann Selin piti jäähyväis puheensa liittokokouksessa. Tunteet olivat pinnassa itse luopuvalla puheen johtajallakin. – Jos ei mitään tunnetta näyttäisi, oli sihan se aika epäinhimillistä. Kyllä tämä kuitenkin yhden aikakauden päätös on. Selin valittiin puheenjohtajaksi vuonna 2002. ANNIKA RÖNNI-SÄLLISEN hyvin tun teva Selin toteaa, että PAM saa loistavan puheenjohtajan. – Hän on osaava, paneutuva, hok sottimet ovat kohdillaan ja hän on hy vin ratkaisuhakuinen. En ihmettele, että juristi halusi siirtyä neuvottelijan rooliin. Se sopii selvästi hänen persoo nalleen. Kaksikossa on ainakin tämä yhteistä: – Me kumpikin viihdymme neuvotte lupöydässä. Se oli itsellenikin yksi mie luisimmista hommista. RönniSälliselle tulee lentävä lähtö. Selin huomauttaa, että uudessa hallitus ohjelmassa monista asioista on kerrottu vain yleisellä tasolla. – Nyt aletaan katsoa sisältöä. Se vaa tii verkostojen käyttämistä ja jalkatyötä. On tavattava paljon ihmisiä, ja vakuut taa heidät, mihin suuntaan asioita kan nattaisi viedä. Siinä pääsee heti kokeile maan taitojaan perustella. UUTTA ON jo ilmassa. Selin kertoo otta vansa innostuneena vastaan projektin, jossa hän ryhtyy edistämään yritysten yhteiskuntavastuuta. – Kaikilla ammattiliitoilla on kirjaus asian tärkeydestä, mutta ei konkretiaa. Yritän piirtää karttaa, missä Suomessa mennään. Tekeillä on myös elämäkerta Ann Se linistä. Minervakustantamon lähesty minen tuli hänen mukaansa ”ihan pus kista”. ”Anin” elämä kansien välissä il mestyy noin vuoden päästä. Annika Rönni-Sällinen ottaa vetovastuun PAMissa Ann Selinin seuraajana. De_20062019_30.indd 31 10.6.2019 14.51
32 Demokraatti P ääministeri Rinteen hallitus on ”vihertävä kansanrintama”, vihreillä ja leppäkerttu-RKP:llä vahvistettu vasemmiston ja keskustan hallitus. Se on hivenen muuta kuin ”uusi punamulta”. Vaaleissa tapahtui liikahdus punavihreään suuntaan. Hallitusohjelman nimi ”Osallistava ja osaava Suomi sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” on jyhkeä. Ohjelma on seikkaperäinen, mutta paljon selvitettävää, neuvoteltavaa ja sovittavaa jää hallituksen sisälle. Vääntöjä riittää. MUTTA SIIHEN historiallisuuteen. Otetaanpa muutama poiminta. Suomi saa ensimmäisen vihreän ulkoministerinja myös sisäministerin. Ja kohta meillä on ympäristöja ilmastoministeri – ei vain ympäristöministeri. Vasemmistoliitto ottaa ensimmäistä kertaa ykköspaikat opetusministeriössä ja sosiaalija terveysministeriössä. Ne ovat strategisia paikkoja. Demaripääministeri oli viimeksi vaalikaudella 1999–2003, 16 vuotta sitten. Lipponenhan se silloin. Rinne liittyy kovaan kaartiin. Keskustan puheenjohtaja ei tule hallituksen avauskokoonpanoon, kun Sipilä jättää hallituspelikentät. Viimeksi näin oli vuosina 1982–83, kun demarit antoivat oppitunteja Paavo Väyryselle. Hallitusohjelma julkistettiin Oodissa, pääkaupungin kirjastossa niin, että kansa saattoi seurata paikan päällä tilaisuutta ja esittää kysymyksiä. Uutta sekin. Hallitusohjelma on ennätyspitkä, yli 190 liuskaa. Milloinkaan aiemmin hallitusohjelmaa ei ole vuodettu medialle paloittain eikä kokonaisuutena niinkuin nyt tapahtui. Onhan se ennätys sekin. Ohjelmassa on 129 kertaa maininta ”selvitetään”. Se tarkoittaa, että hallituksen sisällä tehdään politiikkaa. Muodostuuko vääntötilanteissa vakioenemmistö ja -vähemmistö? Toivottavasti ei. RINNE VEI hallitusryhmät ”leirikouluun” Korpilammelle sitouttamistilaisuuteen. Hyvä idea. Pääministeri Sorsa kutsui yhteiskunnan eliitin samaan paikkaan syyskuussa 1977 hakemaan yhteisymmärrystä. Pääministeri Rinteen ”muutoshallitus” tekee monella tapaa pesäeroa Sipilän aikaan. Se on hallituspolitiikan sääntö, teesistä antiteesiin. Työmarkkinajärjestöille ladataan iso vastuu työllistämisessä. Leikkauspolitiikasta siirrytään sosiaalisempaan meininkiin. Rinne sanoi useaan kertaan hallitusohjelman julkistamisessa, että ohjelma kaventaa tuloeroja. Uskotaan ja toivotaan. Talouden näköala kyselyttää. Sipilän rakentama lähtölava on hyvä. Työllisyysasteen nousu yli 72 prosentin antaa Rinteelle mojovan lähtökohdan. Peruskysymys kuuluu, onnistuuko Rinteen hallitus saavuttamaan 75 prosentin työllisyysasteen. On oikeastaan pakko. Se ratkaisee koko pelin. Talouspolitiikan saavutuksilla ei vaaleja Suomessa välttämättä voiteta, mutta epäonnistuminen taloudenpidossa tietää kansan kuritusta. Historiallista Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri HALLITUSPOLITIIKAN SÄÄNTÖ, TEESISTÄ ANTITEESIIN. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Osmo Soininvaara. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. De_20062019_32.indd 32 10.6.2019 15.17
33 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Mörkö, osallistaja K ielipoliisin nelivuotiskauden kohokohta jo joutui, kun hallitusohjelma julkaistiin. Piinataanko meitä taas substantiivitautisella kapulakielellä, jossa edistetään tavoitteiden toteuttamiseen panostamista? Vai olisiko ohjelma jopa tavallisen kansalaisen luettavissa? Kansilehden otsikko ”Osallistava ja osaava Suomi” ei lupaa hyvää. En keksi mitään yhtä epäosallistavaa sanaa kuin osallistava. Sitä ei taatusti käytä kukaan niistä, joita olisi tarkoitus osallistaa. Onneksi ensivaikutelma pettää ainakin osittain. Heti ohjelman johdannossa on paljon ilahduttavia kielellisiä valintoja, jotka tuovat asiat lähemmäs lukijaansa. ”Haluamme, että ihmisillä on aito mahdollisuus rakentaa elämänsä polkua riippumatta siitä, missä he elävät” on esimerkki poliittisesta virkkeestä, joka sekä kuulostaa mukavalta että tarkoittaa jotain. Erityisen virkistävältä tuntuu, että hallitus viittaa johdannossa itseensä me-sanalla. ”Emme kuvittele tietävämme etukäteen, mikä toimii ja mikä ei” kuulostaa suorastaan sympaattiselta. Alkutunnelmoinnin jälkeen ”me” katoaa ja ohjelman kieli muuttuu muutenkin puisevammaksi. Se on osin väistämätöntä, kun ottaa huomioon, minkälaisen väännön takana hallitusohjelman sanat ovat. Puisevuutta voisi kuitenkin välttää pienillä nikseillä. Yhden niistä annan täten kaikkien päättäjien vapaaseen käyttöön: mitäpä, jos kokeilisitte elää hetken ilman edistää-sanaa? Joskus kapuloita vähentämällä voisi myös tiivistää. ”Hallitus käynnistää kolmikantaisen valmistelutyön, joka laatii esitykset toimenpiteistä, jotka tukevat hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista” kuuluisi yksinkertaisemmin: ”Työllisyystavoitetta tukevia toimenpiteitä etsitään kolmikantaisessa työryhmässä”. Minkälaisten kieliasioiden kanssa sinä, Rolle, olet viime aikoina kokenut osallisuutta? (TO) MINULLA ON mielessä vielä enemmän koko kansaa liikuttava aihe, joka uskoakseni lämmittää erityisesti teitä lempääläläisiä, Tua. Mörkö. Mikä on suomalaisen fanatismin uusi korkein aste? Kun yhdistetään jääkiekon maailmanmestaruus ja muumimukit. Jo siinä on syy tonkia sympaattisen mörkö-sanan etymologiaa. Erisnimenä se on paitsi Tove Janssonin luoma fiktiohahmo, nyttemmin myös uuden kansanlemmikin, leijonajoukkueemme kapteeni Marko Anttilan lempinimi. Mörkö-sanaa ei keksinyt alkuperäisten muumikirjojen mahtava suomentaja Laila Järvinen, vaan hän löysi Toven luomalle hyiselle Mårran-hahmolle vastineen suomalaisesta kansanperinteestä. Mårran esiintyi ensimmäisen kerran teoksessa Trollkarlens hat vuonna 1948 (suomennos vasta 1958). Hupaisinta tässä Mörkö-hypetyksessä on, että Mårran on alkutekstissä hon, siis neiti-ihmisiä. Asettuuko halveeraava termi ”neitikiekko” nyt uuteen valoon? Perusteos jokamiehen mörkötutkimukseen on Lauri Simonsuuren kokoama antologia Myytillisiä tarinoita (SKS, 1947), jossa mörkö esiintyy entisaikojen kansantarinoissa tarkemmin hahmottamattomana, pelottavana mielikuvitusolentona, jolla lapset saatiin säikytellyksi liki tolaltaan. Mörön perässä netissä laahustaessaan pääsee ihastuttaville poluille. Suosittelen vaikkapa Yana Brodulinan Turun yliopistolle tekemää gradua suomalaisten uskomustarinoiden yliluonnollisista olennoista ja niiden nimistä. Tosin mörkö ei ole saanut siinä edes omaa alalukua, vaikka muun muassa huppiaisilla, ihtiriekoilla ja aljokäärmeillä sellainen on. (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Mårran on alkutekstissä hon, siis neiti-ihmisiä. Asettuuko halveeraava termi ”neitikiekko” nyt uuteen valoon? Erityisen virkistävältä tuntuu, että hallitus viittaa johdannossa itseensä me-sanalla. De_20062019_32.indd 33 10.6.2019 15.17
34 Demokraatti KASVO Tahtomattaan GURU E nergiateollisuuden kevätseminaari on juuri alkanut Lahden Sibeliustalolla. Puusepän salissa on vain muutamia tyhjiä tuoleja. Pääpuhuja, Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas astelee juontaja Peter Nymanin ilmastoguru-hehkutuksin lavalle. Hän on tullut vierailulle Lahteen Sveitsin Genevestä. – Guru-nimitys ei kauheasti lämmitä. Gurusta tulee mieleen harmaa intialainen partasuu puolialastomana pylvään päässä, Taalas keventää tunnelmaa heti alkuun. Yleisö kuuntelee Taalasta hiljaa. Hän kertoo pitävänsä energia-alaa tärkeänä ja houkutelleensa poikiaan opiskelemaan sitä, onnistumatta. Taalas muistuttaa ilmastoystävällisen sähkön ja kaukolämmön olevan olennainen osa energiateollisuutta. Hän kutsuu yleisöä ”mainettaan paremmaksi”. Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas katsoo ilmastonmuutosta globaalista näkökulmasta kiertäessään eri puolilla maailmaa. Hän suosii sen torjunnassa vaihtoehtoja, joissa kaikki voittavat. Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Pekko Korvuo De_20062019_34.indd 34 10.6.2019 14.28
36 Demokraatti D-KASVO Vahvan asiasisällön Taalas katkaisee vertaamalla ulkoja sisäfileetä ulkoja sisäsuomalaisuuteen tai kertomalla saaneensa Metsähallitukselta puumateriaalista tehdyt alushousut. Kevennyksistään huolimatta Taalas puhuu vakavasti. Hän tarjoaa kattavan tietopaketin ilmastopolitiikan maailmanlaajuisesta kehityksestä ja Suomen mahdollisuuksista. – Ilmastonmuutoksen torjunta on kaksikymmentä kertaa halvempaa kuin sen seurausten kanssa eläminen, hän kiteyttää. Luennon jälkeen siirrymme yleisiin tiloihin kuvausta ja haastattelua varten. Harpomme kuvaajan perässä ensimmäiseen kuvauskohteeseen Taalaksen kanssa. Pian hyppäämme seuraavaan paikkaan. Taalas puhuu tehokkaasti ja on samalla kuvattavana. – Energiateollisuus on keskeinen ala ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Imago on ”pahiksen”. Suomen energiateollisuus tukee Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimuksen näkemystä pitää maapallon keskilämpötilan nousua alle kahdessa celsiusasteessa, Taalas selvittää. SUOMEN UUSI hallitus on isojen päätösten edessä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Taalas onkin menossa seminaarin jälkeen hallitusneuvotteluihin kertomaan näkemyksiään ilmastonmuutoksesta. Valtionpäämiehet ja poliittiset päättäjät ovat hänen mukaansa avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Uuden hallituksen on tärkeintä pystyä ilmastomyönteisiin kompromisseihin. – Suomella on EU:ssa puheenjohtajavuosi. Suomi pystyy vaikuttamaan myös muita kanavia pitkin ulkopolitiikassa. On erittäin hyvä, että ilmastonmuutoksen torjunta on noussut nyt puolueiden agendalle. Sen ratkaisemisessa on keskeistä, mikä on Suomen kannalta järkevää. Ei pidä mennä pelkkä innostus edellä. Kiireellisintä olisi Taalaksen mukaan siirtyä Suomessa uusiutuvan energian, sähköautojen ja biopohjaisten polttoaineiden käyttöön. Yksityiset investoijat ovat avainasemassa. Myös kuluttajat tarvitsevat tukea ilmastomyönteisten ratkaisujen tekemiseen. Suomen ulkopolitiikka ja kehitysyhteistyö saavat pääsihteeriltä kiitosta. – Kehitysyhteistyövaroja ollaan nostamassa, ja jo olemassa olevilla kehitysyhteistyövaroilla pystymme vaikuttamaan paljon. Kun siirrämme osaamista esimerkiksi Mosambikin kaltaisiin kehitysmaihin, Idai-myrskyn kaltaisia tuhoja on mahdollista välttää. Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on antanut arvion, jonka mukaan miljoonaa eläinja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Siinä kolmannes maapallon luonnosta tuhoutuu vuoteen 2050 mennessä. – Meidän alallamme ilmatieteessä voimme fysiikan lakien mukaan laskea tietokonelaskennalla, miten käy tulevaisuudessa. Se on ollut myös etu raporteissa. Globaalin biodiversiteetin menetykseen liittyviin uhkiin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella. Niiden lopullinen toteutuminen jää nähtäväksi. Kyse on riskianalyysistä, absoluuttisia lukuja on vaikea tuottaa, Taalas arvioi. VAHVAT TUNNELATAUKSET ovat osa ilmastokeskustelua. Siitä Taalaskin on saanut osansa. Hän suhtautuu saamaansa kritiikkiin ymmärtäen, vaikka se on ollut toisinaan kovaa. De_20062019_34.indd 36 10.6.2019 14.29
37 Demokraatti 1 Entisen tyttöystäväni eli nykyisen vaimoni valitseminen vuonna 1981. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä? 2 Ammatillinen valintani on ollut varsin onnellinen. Olen päässyt mielenkiintoisiin töihin Suomessa ja ulkomailla. 3 TÄRKEINTÄ 3 Oman perheen perustaminen. Hän ihmettelee, miten ”vihreää” asenteellisuutta näkyy myös toimittajien keskuudessa. Pääsihteerin oma linja on kertoa ihmisille mahdollisimman paljon ilmastonmuutoksesta. Taalas suosii vaihtoehtoja, joissa kaikki voittavat. Ilmastonmuutos voi olla myös bisnesmahdollisuus, kuten säälaitteita valmistavalle Vaisalalle, jonka tuotteiden kysyntää säiden ääri-ilmiöt ovat huomattavasti lisänneet. Pohjoismaat ovat olleet hyvänä esimerkkinä yhtäaikaisessa talouskasvun edistämisessä ja päästöjen vähentämisessä. Taalas peräänkuuluttaa viisautta ja malttia. – Samanlaisia piirteitä ilmastonmuutosasioissa on kuin uskonnossakin. Taalaksen isoisä oli lestadiolainen ja setä ortodoksi. Hän vertaa ilmastonmuutoksessa olevan yhtä lailla erilaisia linjoja. Niin kuin uskonnossa, niin ilmastonmuutoksessa Taalas haluaa olla maltin vaalija. Ilmastonmuutoksen torjumiseen ja asioiden kiistämiseen hän ei ole enää juurikaan törmännyt. Skeptikkojen ääni on vaiennut. SUOMEN ERITYISPIIRTEENÄ Taalas pitää metsien käytön ja hiilinielujen huomattavaa painottamista keskusteluissa. Hän muistuttaa, ettei globaalin ongelman ratkaisussa olennaisinta ole Suomen metsien käyttö vaan fossiilisista polttoaineista luopuminen. Suomi on jo hyödyntänyt kasvanutta hiilivarastoaan EU-tason päästöneuvotteluissa. Pidemmällä aikavälillä hiilinielujen tehostamista pitää tehdä koko maailman mittakaavassa. – Jos Suomi lopettaisi metsävaroihin liittyvän taloustoiminnan, se siirtyisi toiseen maahan. Suomen on ratkaistava omien metsävarojensa käyttö. Pääsemme lopulta istumaan kuvausten jälkeen alas. Taalas syö samalla lounasta. Hänen lautasellaan on lihaa, vaikka yleensä hän kertoo valitsevansa kalatai kasvisvaihtoehdon. Heillä kotona syötävä liha on enimmäkseen Taalaksen metsästämää riistaa. Perheen lapset ovat 19–29-vuotiaita, mutta kukaan heistä ei ole hankkinut itselleen autoa. Genevessä on erityisen hyvin toimiva julkinen liikenne. Sähköautotja pyörät ovat yleisiä. Taalaksellakin on kaksi sähköautoa. Pääsihteeri ajaa töihin pyörällä aina, kun se on aikataulujen osalta mahdollista. Taalas myöntää kokevansa huolta siitä, millaisessa maailmassa hänen lapsensa tulevat elämään. Suurimpana uhkana hän näkee sään ääri-ilmiöistä aiheu tuvat inhimilliset ja taloudelliset tuhot. MAAILMASSA ON NYT PAREMMAT EVÄÄT TORJUA ILMASTONMUUTOSTA KUIN KOSKAAN. De_20062019_34.indd 37 10.6.2019 14.29
38 Demokraatti D-KASVO PETTERI TAALAS ? ? syntynyt 1961 Helsingissä ? ? meteorologi, filosofian tohtori, dosentti ? ? työskennellyt Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerinä Genevessä vuodesta 2016 ? ? Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtajana vuodesta 2008 ? ? työskennellyt Ilmatieteen laitoksen johtajana 2002–2016 ? ? Suomen tiedeakatemian jäsen ? ? vuoden 2019 ulkosuomalainen ? ? asuu Genevessä ? ? naimisissa, viisi lasta De_20062019_34.indd 38 10.6.2019 14.29
39 Demokraatti VIIMEISEN PUOLEN vuoden aikana Taalas on matkustanut kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Hän lähettää usein myös videotervehdyksiä tai pitää palavereita videon välityksellä. Taalas osallistui Pietarin arktiseen foorumiin huhtikuussa, jossa Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui ilmastonmuutoksesta. Kun yritän kysyä Putinin puheen herättämistä tunteista, Taalas vastaa diplomaattisesti ja muistuttaa, että yhtä lailla Kiinan presidentti Xi Jinping on ottanut ilmastonmuutoksen puheenaiheekseen, vaikka vaikeni siitä aiemmin. Toukokuussa Taalas oli Arktisen neuvoston kokouksessa Rovaniemellä, jossa yhteistä julistusta osanottajat eivät saaneet allekirjoitettua. Se harmitti mutta kuvastaa Taalaksesta hyvin tämän hetkistä tilannetta. Yhteistä näkemystä on vaikea löytää. – On hieno havaita, että maailmassa on nyt paremmat eväät torjua ilmastonmuutosta kuin koskaan. Esimerkiksi uusiutuva energia on tullut houkuttelemaan sijoittajia. Taalas on toistaiseksi ainoa ehdokas jatkokaudelle WMO:n pääsihteeriksi. Hän odottaa innolla pääsevänsä toteuttamaan käytännössä toimintamallin uudis tusta. – Emme ole muuttaneet sitä kolmeenkymmeneen vuoteen, hän sanoo. MAAILMANTUSKA TULI Taalakselle tutuksi 1980-luvulla. Siksi hänen on helppo samaistua nuorten ilmastoahdistukseen. Hän osallistui rauhanmarsseihin ja arveli voivansa elää Uudessa-Seelannissa rauhassa, jos sota syttyisi. Taalas mietti vaimonsa kanssa, onko yhdenkään lapsen hankkiminen tähän maailmaan oikein. Lapsia siunaantui kuitenkin viisi. Oma perhe on hänelle edelleenkin vahva kannatteleva voima elämässä. Kun Vihreä liitto perustettiin 1987, Taalas ei kokenut sitä omakseen. – Kokonaisuus ei ollut sytyttävä. Se oli kaikenlaisten vaihtoehtoliikkeiden sillisalaatti. Ehkä olin jo silloin heihin nähden vähän liian maltillinen. Taalas aloitti uransa Ilmatieteen laitoksella ensin tutkijana vuonna 1985 ja lopulta eri tehtävien jälkeen pääjohtajana 2002. Hän kehitti sen toimintaa varsinkin sääja meriturvallisuusosaamisessa ja asiantuntijuutta niin säässä, ilmastossa, ilmanlaadussa kuin avaruustutkimuksessa. Kymmenisen vuotta ennen pääjohtajaksi valitsemistaan hän väitteli meteorologiasta filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa. – Meteorologit olivat ennen hassuja tyyppejä kertomassa televisiossa ennusteita, jotka eivät useinkaan pitäneet paikkaansa, Taalas muistelee. ILMASTONMUUTOKSEEN HAVAHDUTTIIN toden teolla vasta pari vuotta sitten, vaikka tieto maapallon tilasta on ollut jo pitkään olemassa. – Asian ymmärtämistä on vauhdittanut ilmastonmuutoksen seurausten näkeminen käytännössä. WMO järjesti ensimmäisen ilmastokonferenssinsa 1979 perustaen IPCC:n, hallitusten välisen ilmastopaneelin, jonka ensimmäinen raportti julkaistiin vuonna 1988. IPCC sai Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren kanssa vuonna 2007. Taalas oli ainoana suomalaisena esittelemässä IPCC:n ilmastoraporttia Genevessä lokakuussa 2018. Se oli mieleenpainuva hetki. – Tieteelliset perusfaktat ovat olleet suurin piirtein samoja kaikissa IPCC:n raporteissa. Sitten 1980-luvun olemme joutuneet useita kertoja laskemaan uuden pahimman skenaarion päästöjen kasvun rikottua uusia ennätyksiä. VUODEN 2010 kesän helleaalto on tallentanut muistijälkensä myös Taalaksen mieleen. Hän oli perheensä kanssa Saimaan mökillään, missä he tarkkailivat Asta-myrskyä, joka teki valtavia tuhoja kymmenen kilometrin päässä. Rajuin sääilmiökokemus oli kuitenkin esikoisen synnyttyä 1991. – Jouduimme menemään nuorena perheenä Coloradon Boulderissa pommisuojatiloihin tornadon takia. Taalaksen mielenmaisema on yhtä lailla Nuuksiossa, Saimaan mökillä ja Geneven kodissa. Perheen nuorin tytär asuu Nuuksion talossa, jossa myös vaimo viettää aikaa silloin, kun Taalas on työmatkalla. Nuuksiossa hän sienestää, hiihtää ja lenkkeilee koiran kanssa. Mökillä valot ja vesipumput toimivat aurinkopaneelilla. Taalas hakkaa itse halkonsa eikä kaipaa mökillä ylimääräisiä mukavuuksia toisin kuin osa perheestä. – Saimaan saaressa elän säänäppituntumassa, hän innostuu. Taalas on perheessä se, jolta toiset kysyvät säätietoja, vaikka perheen muutkin jäsenet ovat isänsä myötä tavallista aktiivisempia sääntarkkailijoita. SUOMI-SEURA VALITSI huhtikuussa Taalaksen vuoden 2019 ulkosuomalaiseksi. Aiemmin se on myönnetty monelle tunnetulle nimelle Jari Litmasesta Bengt Holmströmiin ja Mika Häkkiseen. Taalas on edelleen yllättynyt ja iloinen saamastaan tunnustuksesta. – Pääsin aika arvovaltaisen joukon jatkoksi. Tulee tietty haikeus. En ole enää sisäsuomalainen. Arjen kepeys. Siitä Taalas on nauttinut asuessaan Genevessä, ja hän toivoisi suomalaisten osaavan ottaa siitä oppia. Entä millaiseen ajatukseen tulevasta maailmasta meidän olisi hyvä totutella? – Esimerkiksi kuluttajien käyttäytyminen tulee muuttumaan, mutta millä aikataululla, se on eri asia. Kolmenkymmenen vuoden sisällä elämme ihan erilaisessa maailmassa, Taalas pohtii. ILMASTONMUUTOSASIOISSA ON SAMANLAISIA PIIRTEITÄ KUIN USKONNOSSA. De_20062019_34.indd 39 10.6.2019 14.29
40 Demokraatti IHMINEN & SUHTEET Teksti Miia Moisio TM, terapeutti ja kirjailija / Kuva iStock, kuvankäsittely Arja Jokiaho Teksti Miia Moisio TM, terapeutti ja kirjailija / Kuva iStock AVOIMUUS – parisuhteen paras hoitotuote Loma on hyvä testi yhteiselämän toimivuudesta. Moni parisuhde kaatuu avoimuuden puutteeseen. K esä on meille suomalaisille rakkauden aikaa. Kun aurinko paistaa, on loma ja rento olo, on helpompi rakastaa. Tosin parisuhteista tiedetään sekin, että lomien jälkeen avioeropapereita jätetään eniten. Loma paljastaa usein sen, miltä yhteiselämä todella tuntuu. Keskustelen ihmisten kanssa paljon parisuhteista, sekä terapeuttina että eroseminaariohjaajana. Ja aina yllätyn, uudestaan ja uudestaan, saman aiheen äärellä. Nimittäin avoimuuden. Tai oikeastaan avoimuuden puuttumiseen. Meillä kaikilla on tunteita ja tarpeita. Tunteet ja tarpeet parisuhteessa näyttäytyvät monensuuntaisina. On tärkeää olla tietoinen omista tunteista ja tarpeista. Ilman tätä tietoisuutta on lähes mahdotonta ilmaista niitä toiselle. Mitä tarpeet oikeastaan ovat? Ne ovat asioita, joita kukin meistä tarvitsee voidakseen hyvin. Meillä on perustarpeita ja vähän korkeamman tason tarpeita. Joitakin ihmisiä tyydyttävät pelkät perustarpeet, suurinta osaa PARISUHDE ON MONESTI LUULOJEN, OLETUSTEN JA PETTYMYSTEN VIIDAKKO. kuitenkaan ei. Pelkkiin perustarpeisiin tyytyvä on tyytyväinen, kun masu on täynnä ja saa nukuttua ja seksuaaliset tarpeet tyydyttyvät. Vierellä voi olla kumppani, joka itkee salaa siksi, että toivoisi keskusteluja ja tunnetason kohtaamista eli henkistä yhteyttä. Jos tarpeet ovat parisuhteen osapuolilla kovin erilaiset, on parisuhde epätasapainossa. TOINEN JUTTU on se, että usein oletamme toisen tietävän, mitä tarvitsemme. Saattaa joku luulla tietävänsä De_20062019_40.indd 40 12.6.2019 11.12
41 Demokraatti senkin, mitä se toinen tarvitsee. Kuulostaako yhtään tutulta? Minun käsitykseni on se, että moni parisuhde kaatuu avoimuuden puutteeseen. Parisuhde on usein luulojen, oletusten ja pettymysten viidakko. Tätä kun kestää vuosia, ollaan usein tilanteessa, jossa molemmilla on paha olla. Avoimuuden puute saattaa näkyä aika monessa asiassa, mutta makuuhuone on aika usein se paikka, missä puhumattomuus näkyy selkeimmin. Kun todellinen yhteys puuttuu, ei seksikään maistu. Naamioiden takana on hyvä piilotella ja pysyä turvassa. Piikittely ja valtataisteluun haastaminen onnistuvat naamion takaa oikein hyvin. Naamio voi olla myös hymynaama, jolla voi riisua toisen huonotuulisuuden pois, jotta itse välttyy kohtaamasta toisen kiukkua. Hyvä parisuhde ja muut erityisen läheiset ihmissuhteet ovat kuitenkin sitä lähempiä, mitä vähemmän on tarvetta itseä peittäville naamioille. Tässä pitää muistaa, että ihan itse me valitsemme naamioitumisen, toista ei siitä voi syyttää. Kerro kumppanillesi, mitä todella toivoisit. Kerro, mitä ihan oikeasti ajattelet. Avoimuudella vapautat itsesi siitä vankilaolotilasta, johon olet saattanut parisuhteessa ajautua. Avoimuudessa on riskinsä, mutta luulen, että riski kannattaa ottaa – avoimuus saattaa viedä teitä yhdessä eteenpäin eikä erilleen. KYSY MIIALTA Terapeutti ja kirjailija, TM Miia Moisio vastaa hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. 1 Isäni sisarukset ovat huonoissa väleissä keskenään. Isäni on ottanut sisarustensa suhteen erikoisen roolin ja stressaa asioista minun mielestäni turhaan. Itse olisin vetänyt rajoja ja irtisanoutunut kuviosta aikoja sitten. Mistä tällainen voi johtua? Ristiriidat sisarusten välillä ovat hyvin yleisiä. Monesti ristiriidat johtuvat puhumattomuudesta. Monissa suvuissa ei osata puhuta huonoista eikä hyvistä asioista, tunteista puhumattakaan. Roolit ovat monesti jo lapsuudessa omaksuttuja ja jäykkiä. Kun ei voida puhua avoimesti, ollaan helposti tilanteessa, jossa puhutaan selän takana tai katkaistaan välit eikä puhuta ollenkaan. Näin epäluottamus lisääntyy, eikä se ainakaan helpota välien parantamisessa. 2 Siskoni sairastaa masennusta. Hän on ollut huonossa kunnossa jo vuosia, kärsii peloista, on reilusti ylipainoinen ja vetäytynyt omiin oloihinsa. Mitä voisin tehdä auttaakseni häntä? Onko siskosi itse valmis ottamaan apua vastaan? Tai onko hän jo ammattiavun piirissä? Minusta läheisen tehtävä on tukea ja osoittaa välittämistä, mutta muuten varsinainen masennuksen hoitaminen tulisi tapahtua ammattiavun kautta. Masentunut saattaa kieltää kaiken avun, mutta usein on kuitenkin sen tarpeessa. Se missä voi hyvin auttaa, on oikean avun yhdessä etsiminen. 3 Mikä on paras rakkauteen liittyvä juhannustaika? Taioista tutuin lienee tämä: juhannuksena voi kerätä ja laittaa seitsemän erilaista kukkaa tyynyn alle ja jäädä odottamaan tulevan puolison näyttäytymistä unessa. De_20062019_40.indd 41 12.6.2019 11.12
42 Demokraatti O len elämässäni rakastanut kolmea upeaa, hyvin erilaista naista. Nyt tuntuu hyvin vahvasti siltä, että lisää rakkauksia tällä saralla ei enää tule. Mutta sivistyseli jalkapallomaissa sanotaan, että mies voi elämänsä aikana rakastaa useampaa naista, mutta vain yhtä seuraa. Jos vertaa futista ja politiikkaa, niin SDP:n äänestäjänä ja jäsenenä olen kokenut jotakuinkin samaa kuin Liverpoolin fanit sitten 1990-luvun: Molemmilla punaisilla on äärimmäisen kunniakas historia täynnä upeita saavutuksia ja valovoimaisia tähtiä, mutta joukkue on alisuorittanut – muutamaa pilkahdusta lukuun ottamatta – resursseihinsa ja potentiaaliinsa nähden pahasti jo pari-kolmekymmentä vuotta. LIVERPOOLIN FANINA vuoden 2005 Mestareiden liigan voitto dramaattisten vaiheiden jälkeen Istanbulin Atatürk-stadionilla on syöpynyt ikuisesti verkkokalvoille ja syvälle sieluun. Hieman vastaavaa on SDP tarjonnut Tarja Halosen presidentinvaalivoitoissa, varsinkin siinä ensimmäisessä. Mutta sitten 2000-luvun alun onkin pitkä liuta hyytymisiä ratkaisevilla hetkillä, liukastumisia, tuskaa ja pettymystä – molempien seurojen parissa. Henkilökohtaisella tasolla jääminen kansanedustajan paikasta muutamalla kymmenellä äänellä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa oli kuin Steven Gerrardin liukastuminen Anfieldilla Valioliigamestaruuden ratkaisseessa tilanteessa 2014: katkeransuloinen opetus, jossa ei yksittäinen pelaaja voi tehdä muuta kuin katsoa peiliin. SITTEN VUODEN 2015 epäonnistumisten jälkeen molemmat seurat ovat tehneet huolellista jälleenrakennusta manageriensa johdolla. Fanina on saanut kokea rinnassaan todellista, vilpitöntä ylpeyttä pitkästä aikaa. Tänä keväänä kuitenkin näytti ensin siltä, että jälleen kalkkiviivoilla molemmat kangistuvat. Pool hävisi liigamestaruuden pisteellä Man Citylle, ja oli Mestareiden liigan välierässä jo 3–0 tappiolla Barcelonaa vastaan. Demarit hyytyivät tuttuun tapaan ennen vaalipäivää jälleen niin turuilla kuin tv-ruudussa. Mutta sen jälkeen on saanut elää puhdasta penkkiurheilijan unelmaa. Poolin välierävoitto oli lähinnä ihmevenyminen ja finaali puolestaan tylsähkö työvoitto. Antti Rinteen SDP puolestaan pääsi varsin nihkeän vaalivoiton jälkeen kapitalisoimaan vuosien rakennustyön tavalla, joka ei todellakaan jättänyt kylmäksi: vaikea nähdä, miten tuon vaalituloksen pohjalta olisi voinut enää mitenkään rakentaa paremman hallitusohjelman? Todellista mahdollisuuksien taidetta. Suorituksen kruunasivat mestarilliset ministerivalinnat, joilla taputeltiin historiaan edellisten puoluekokouksien haavat ja mahdolliset haamut. Joukkuepelaamista viimeisen päälle, myös esimerkiksi Antti Lindtmanilta. Täydellistä ei tietysti ole mikään, aina joku rutisee ja on tyytymätön. Mitään kuherruskuukausia kansalta tai medialta on turha odottaa ja liuta arjen pettymyksiä odottaa edessä – mutta so what? Rakkaus seuraan on ikuista, mutta nyt saa pitkän odotuksen jälkeen hetken hekumoida. Saako puoluetta rakastaa? KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. MITEN TUON VAALITULOKSEN POHJALTA OLISI VOINUT ENÄÄ MITENKÄÄN RAKENTAA PAREMMAN HALLITUSOHJELMAN? De_20062019_42.indd 42 12.6.2019 10.28
43 Demokraatti Mari Pantsar 50-vuotias Sitran johtaja. A ika harvoin jaksan miettiä, miltä peilikuvani näyttää. Huomaan kuitenkin erilaisten työpäivien välillä eroja. Peilistä näen usein millainen päivä on tulossa. Keitä ihmisiä tapaan ja millaisissa yhteyksissä. Se vaikuttaa pukeutumiseen, ilmeeseen ja ihan koko olemukseen. Kun tänään esimerkiksi on pari esitystä ja erään yrityksen hallituksen kokous, niin näen peilistä valmistautuneen, keskittyneen ja vakavamman ihmisen kuin jos menisin vaikkapa tapaamaan nuoria ilmastotoimijoita. Jotenkin tuntuu välillä vieraalta, kun on jakkupuku päällä. Jos voisin vapaasti valita, laittaisin mieluummin tukan ponnarille ja päälle farkut ja hupparin. Vapaa-ajan haluaisin viettää hevostallilla ratsastusvarusteissa. Huomaan kasvoissani samoja piirteitä kuin äitini, isosiskoni ja tyttäreni kasvoissa. Se tuo jatkuvuuden ja tuttuuden tunnetta. Välillä hämmästyn, kun nykyisin näytän isosiskoltani ja tyttäreni on peilikuvani sille, kun olin 23-vuotias. Olen yleensä positiivinen ja iloinen. Valitsen ympärilleni innostavia ja positiivisia ihmisiä. Tässä työssä voisi ihan kokonaan synkistyäkin, kun miettii ilmastotieteen faktoja. Mutta vakaviakin asioita on parempi tehdä, jos niitä tekee hyvällä moodilla. On tärkeää säilyttää perusoptimistinen lähestymiskulma kaikkiin asioihin. Ilman sitä ei ole toivoa ja ilman toivoa ei ole toimintaa. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_20062019_42.indd 43 12.6.2019 10.28
44 Demokraatti KULTTUURI Satojen Pieni on kodikasta. Teksti Rolf Bamberg / Kuvitus Timo Sparf 1. 2. 3. 4. festareiden maa De_20062019_44.indd 44 12.6.2019 10.51
45 Demokraatti S uomea on aina mainostettu tuhansien järvien maana – jos rajana pidetään yli hehtaarin kokoisia makean veden altaita, niitä on yli 56 000. Ne on siis laskettu, mutta onko kukaan onnistunut summaamaan toisen kesäisen matkailuvalttimme, kesäfestivaalien, kokonaismäärää?’ Jos tarjonnasta lasketaan pelkästään ne ”isommat järvet”, Finland Festivals -markkinointiorganisaatioon kuuluvat festarit, kesäajalle (vähän lavennetulle) löytyy eri puolilta Suomea 61 kulttuurifestivaalia. Kun otetaan laskuihin mukaan pienemmät ”lammet” eli FF-ketjuun kuulumattomat kulttuurikarkelot, kyläjuhlat, seurojen pystyyn pistämät pitäjäbileet jne., määrä nousee moniin satoihin. Demokraatti poimi Finland Festivalsin tarjonnasta – suurempien musiikkijuhlien katveesta – neljä pienehköä, omaleimaista festaria, joille kulttuurimatkailijan ehkä kannattaisi tänä suvena suunnata. 1. Haapavesi Folk 27.–29.6. Vuosittaisen Etnogaalan Risteys-palkintoehdokkaaksi valittu pohjoispohjalainen festivaali pitää edelleen folk-musiikkikäsitteen seinät leveällä. Soittimista esille nousee tänä kesänä erityisesti haitari. Haitariteeman huippuja edustavat mm. Maria Kalaniemi, Antti Paala nen ja Suistamon Sähkö. Eksootisempaa väriä festivaalille tuovat irakilais-ruotsalainen Tarabband, Bosnia-Hertzegovinan Billie Holi dayksikin tituleerattu ja ensimmäistä kertaa Suomessa esiintyvä Amira Medunjanin sekä intialaisviulisti Jyotsna Srikanth. Ensi kertaa Suomessa nähdään myös vuoden 2015 folk-albumin Grammyn voittaneen Old Crow Medicine Show:n multi-instrumentalisti Chance McCoy. Haapavedellä on luvassa myös Viron itsenäisyyden juhlavuoden jatkot, kun paikalle saapuu karismaattinen laulaja-lauluntekijä Mari Kalkun ja jouhikkoperinnettä rohkeasti uudistava Puuluup. Kotimaisessa tarjonnassa Anssi Kela avaa festivaalin torstaina. Perjantaina kattauksessa Jesse Kaikuranta & Tallari tulkitsevat kansanlauluklassikoita, Sami Saari laulaa gypsy jazzia Django Collective Helsingin solistina, ja maailmalla kulttisuosiota nauttiva folk-metallin ykköspyssy Korpiklaani ehtii viimein myös Haapavedelle. Lauantain esityslistalla ovat musiikin genrerajoja iloisesti rikkova laulaja-lauluntekijä Yona ja ikisuosikki Miljoonasade kansanmusavetoisella setillään. Lauantaihin kuuluu taas myös Lastenpäivä, jonka pääesiintyjänä on suosittu Mimmit-duo. 2. Baltic Jazz 5.–7.7. Lounaisrannikolla Taalintehtaalla vuodesta 1987 järjestetty pieni ja kodikas musiikkitapahtuma pitää yhä iloista jazzia ohjelmistonsa punaisena lankana eli päämääränä on tarjota tasapainoinen sekoitus klassista jazzia, bluesia sekä rockia. Tänä vuonna ovat Itämeren rannikkovaltiot ikään kuin festivaalinimen velvoittamana hyvin edustettuina. Tapahtumassa vierailevat kehuttu tanskalainen jazzlaulaja Mette Juul ja pianisti Heine Hansen, liettualainen The Schwings Band ja laulaja Migloko sekä tanskalais-ruotsalainen Bjarke Falgren Quartet. Amerikkalaisten pianovirtuoosien duo Stephanie Trick & Paolo Al derighin esitys on kuulemma kokemisen arvoinen. Seppo Hovi on taas mukana festivaalilla suositulla konseptillaan, jossa tarinat vuorottelevat musiikin kanssa. Perjantai-iltana Hovi esiintyy Suomen Perinnejazz Kvintetin kanssa teemana The Story of Jazz. Lauantain puistokonsertissa Lauantain toivotut – Haikeasti svengaten Hovi ja Uusi Radion Rytmi-Pojat esittävät swing-versioita radiokuuntelijoiden eniten toivomista sävelmistä samannimisestä radio-ohjelmasta. 3. Kajaanin Runoviikko 3.–7.7. Kajaanissa järjestettävällä runovetoisella, mutta myös monologeja, muuta pienimuotoista draamaa ja musiikkia tarjoavalla Runoviikolla on tänä vuonna puikoissa uusi taiteellinen johtaja Kati Outinen. Tapahtuman perinteinen Suven runoilija on tällä kertaa Eeva Kilpi. Monologitarjonnasta voi poimia vaikka Heini Junkkaalaan Homo äidin, Juho Uusitalon TeaK-lopputyö Full Pull Woyczekin ja festarluotsi Outisen yhdessä tanssija Annatuuli Sainen kanssa esittämän Helene Schjerf beck -draaman Minä maalaan teidät kaikki. Kajaanin kirkossa on perjantaina luvassa lämminhenkinen kohtaaminen Irja Askolan runojen äärellä. Emerita-piispan runojen äärellä ovat Kir siKaisa Sinisalo, Ritva Oksanen ja Lena Labart. Toni Edelmannin laulujen maailmoissa ovat puolestaan Eija Ahvo, Sa muli Edelmann ja Lasse Hirven orkesteri. Lisäksi näyttelijä, stand up -pioneeri ja ”Lapinlahden lintu” Markku Toikka tuo 40-vuotistaiteilijajuhlashownsa nyt Kainuuseen. Lauantaina takuusuosittu Tämän ru non haluaisin kuulla -ohjelma juhlii runon ja suven päivää sekä Tanssiva karhu -palkinnon 25-vuotisjuhlaa. 4. Meidän festivaali 27.7.–1.8. Tuusulanjärven kulttuurimaisemissa järjestetään klassisen ja populaarin musiikin rajoja rikkova ja asiapuheellakin ryyditetty tapahtuma, jonka taiteellinen johto on tänä vuonna kollektiivisesti Kamus-kvartetin (viulistit Terhi Paldanius ja Jukka Untamala, alttoviulisti Jussi Tuhkanen sekä sellisti Petja Kainulainen) käsissä. Viidenneksi, vaihtuvaksi taiteelliseksi suunnittelijaksi Kamus kutsui rytmimusiikkipuolella ansioituneen kosketinsoittaja-laulaja Tuomo Prättälän. Tämän vuoden tapahtuman teemana on Muutos, joka jakaantuu eri teemapäiviin. Musiikillis-sanallisesti erilaisia muutoksia tutkivat muun muassa viulisti-johtaja Malin Broman ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, lauluyhtye Lumen Valo, Emma Salokoski & Ilmiliekki Quartet, viulisti John Stor gårds, viulisti Eriikka Maalismaa, pianistit Joonas Ahonen ja Markus Groh, sellisti Johannes Rostamo ja festivaalin entinen taiteellinen johtaja, viulisti Pekka Kuusisto. Nykyinen vetovastuussa oleva Kamus-kvartetti nähdään totta kai soittohommissa sekin. Puhepainoitteisemmassa ohjelmassa esimerkiksi Toivo-teemapäivän esiintyjänimiä ovat muun muassa meteorologi Kerttu Kotakorpi, ympäristötutkija Panu Pihkala ja Greenpeace Nordicin Suomen maajohtaja Sini Harkki. De_20062019_44.indd 45 12.6.2019 10.51
46 Demokraatti KESÄFESTIVAALIT Musarit sonnustautuu sinivalkokeltaiseen Valkeakoskella piisaa musiikillista valinnanvaraa. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko H einäkuun viimeisen viikonlopun festarisumassa kulttuurinkuluttajien sieluista kamppailee tuttuun tapaan myös Työväen Musiikkitapahtuma. Valkeakosken perinteikäs festivaali järjestetään jo 48. kerran. Tänä kesänä Musiikkitapahtumaa sävyttää ruotsinsuomalaisuuteen painottuva siirtolaisuusteema, jonka tiimoilta kuullaan niin musiikkia kuin puhettakin. Festivaalin yhteydessä julkaistaan myös siirtolaisteemainen kaksikielinen kirja, ja aiheesta on myös esillä näyttely. Pohjanlahden yli lennähtävän ruotsinsuomalaisen kulttuuriairueen tunnetuin artisti on molemmissa maissa korkealle noteerattu Anna Järvinen, joka muutti Ruotsiin kuusivuotiaana 1970-luvun puolivälissä. Muita esiintyjävieraita ovat muun muassa laulajat Heidi Kaarto ja Aila Mattila. ”Musareiden” sinivalkokeltaiseen kulttuuritarjontaan voi kai liittää nykyisin Tukholmassa pohjoismaisten työntekijäorganisaation pääsihteerinä työskentelevän SDP:n ex-puoluesihteeri Reijo Paanasenkin, joka on lupautunut Demokraatin perinteisesti järjestämien launtaisten yöyhteislaulujen toiseksi ”esilaulajaksi”. Tänä vuonna yölaulut kajahtavat Kirjaslammen sijaan poikkeuksellisesti festarialueen Sananvapauden torilla. Yöyhteislaulujen ohella festivaalin työväenmusiikkiantia väkevimmästä päästä edustaa Teatteri Vanhan Jukon kvartetti, joka vetäisee perjantaina Per kele! Työväen lauluja Suomesta -konsertin. 70-luvun laululiikkeen kivijalka Kaj Chydenius on hänkin taas Musareilla, nyt yhdessä näyttelijä Ritva Kosken suun kanssa, joka esittää lauantaina 27.7. Oi elämän kevät -konsertissa omia elämän makuisia runojaan. TAPAHTUMASSA ON tänä vuonna vahvasti esillä Big Band -musiikki, kun UMO Helsinki Jazz Orchestra esittää ainutlaatuisen Työväenlaulu Jazz -konsertin, jossa tunnettuja työväenlauluja kuullaan uudelleen sovitettuina jazz-versioiksi kapellimestari Ville Vannemaan johdolla. Solisteina nähdään mm. Vuokko Hovatta, Jesse Työväen Musiikkitapahtuman tämän vuoden kattauksessa on monia tuttuja elementtejä kuluvan vuosikymmenen ohjelmistoista. Demokraatin järjestämät yöyhteislaulut (vasemmalla) on tutusti lauantaina, mutta uudessa paikassa. Tuure Kilpeläinen, Pelle Miljoona ja Ismo Alanko nähdään kaikki lauteilla jo avausiltana torstaina. De_20062019_44.indd 46 12.6.2019 10.51
47 Demokraatti Musarit sonnustautuu sinivalkokeltaiseen Kaikuranta sekä Club for Five yhtyeestä tuttu Juha Viitala. Ihan omalanlaistaan big band -viihdytystä tarjoilee TSL:n 100-vuotisjuhlakonsertissa viimeistä keikkakesäänsä vetävä Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana, jossa yhdistyy Valtteri Pöyhö sen luotsaaman ison orkesterin virtuositeetti ja kolmen Suomi-rapin tiennäyttäjän Palefacen, Redraman ja Tommy Lindgrenin foneettinen akrobatia. Isosti soi myös jo pariin kertaan Valkeakosken kesäöissä hurmannut ja tanssittanut Los Salsanismo -orkesteri, jonka musassa afrokuubalaiset rytmit limittyvät notkeasti härmäläiseen tangoperinteeseen. Heti yöyhteislaulujen perään vedettäviä Keskiyön salsabileitä isännöi Demokraatti. FESTIVAALIN TORSTAISEN startti-illan esiintyjäkattaus lämmittää varmasti aina kin aikuisemman rock-kansanosan mieltä, kun lavalle nousevat muun muassa Joensuun yliopiston tuore kunniatohtori Ismo Alanko, Funky Kingston -reggaebändi solisteinaan Marjo Leinonen ja Pelle Miljoona sekä todellinen crossover-viihdyttäjä, jo kolmatta kertaa tällä vuosikymmenellä Musareilla nähtävä Tuure Kilpeläi nen Kaihon Karavaaneineen. Aikuisten naisten makuun voi olla lauan tain konsertti ”Kiihkeät tuulet”, jossa esiintyvät Mari Rantasila, Erin, Mira Luoti ja Henrika Nieminen. Nuorempaa kuulijapolvea sen sijaan säväyttää naisräppärien Sitku, Sofa ja F yhteiskonsertti. Koko perheen sunnuntaitapahtuman tähti on tällä kertaa. Valkeakosken soitannollisen viikonlopun kaikkia musiikinlajeja ja kohdeyleisöjä läpileikkaavassa kattauksessa lavoille nousevat myös muun muassa Koskilla edellisillä keikoillaan selvää jälkeä tehnyt Atomirotta, Evelina, El linoora, Kalevauva.fi, Ruusut, Pää Kii, Pauliina Kokkonen, Vesterinen yhtyeineen, Mokoma, Stam1na, Pyhimys, Pepe Willberg sekä kovassa nosteessa oleva Maustetytöt. Huh, valinnavaran puutteesta ei kenenkään auta valittaa. Työväen Musiikkitapahtuma 25.–28.7. 2019 Valkeakoskella. Työväen Musiikkitapahtuman tämän vuoden kattauksessa on monia tuttuja elementtejä kuluvan vuosikymmenen ohjelmistoista. Demokraatin järjestämät yöyhteislaulut (vasemmalla) on tutusti lauantaina, mutta uudessa paikassa. Tuure Kilpeläinen, Pelle Miljoona ja Ismo Alanko nähdään kaikki lauteilla jo avausiltana torstaina. De_20062019_44.indd 47 12.6.2019 10.51
48 Demokraatti Neroutta ja uutteraa työtä Walter Isaacson: Leonardo da Vinci Suom. Tero Valkonen Bazar 2019 Marja-Terttu Kivirinta: Tapio Wirkkala – Taiteilija Maahenki, 2019 Kristiina Markkanen: Caj Bremer – Mies katolla Docendo 2019 Juha-Pekka Inkinen: Miten tavarat ovat. Sisustamisen toisinajattelijoita Taide Kustannus 2019 KIRJA Kevään taidekirjoissa kirjo yltää renessanssinerosta keräilyintoon. Teksti Seppo Heiskanen L eonardo da Vinci (1452– 1519) oli monipuolinen yleisnero, todellinen renessanssi-ihminen. Hän oli etevä taidemaalari, mutta myös insinööri, joka suunnitteli sotakoneita, vesilaitoksia ja peräti lentokoneenkin. Ihmisen anatomiastakin hän oli loputtoman kiinnostunut. Sen alan tutkimustuloksiaan hän käytti hyödykseen myös maalauksissaan. Teatterimiehenäkin hän kunnostautui. Leonardosta on kirjoitettu paljon. Hän oli kuitenkin niin monitahoinen ihminen, että materiaalia riittää. Sen osoittaa Walter Isaacsoninkin teos, joka tuli markkinoille merkkivuonna, tulihan neron kuolemasta kuluneeksi viime toukokuussa 500 vuotta. Isaac on käyttänyt aineis tonaan paljolti taiteilijan työpäiväkirjoja, joita on säilynyt yli 7 000 sivun verran. Siksi teoksessa on runsaasti yksityiskohtia, ja siksi Leonardon muu kuin taiteilijan työ saa runsaasti huomiota. Nero oli kiinnostunut kaikesta, eikä sen vuoksi saanut kaikkea aloittamaansa valmiiksi, ei kaikkia tilaustöitäkään. Mutta sai hän jotakin valmiiksikin kuten Mona Lisan, Viimeisen ehtoollisen, Luolamadonnan – vain muutaman loistavimman mainitakseni. Ja maalaustenkin tulkitsijana Isaacson on oivaltava. TAPIO WIRKKALA (1915–1985) oli keskeisessä osassa kun Milanon ihmettä eli suomalaisen designin kansainvälistä läpimurtoa rakennettiin 1950-luvun alkuvuosina. Hän oli tuottelias ja monipuolinen muotoilija, mutta hänellä on ansioita myös alan opettajana. Marja-Terttu Kivirinta on ottanut tehtäväkseen pohtia sitä, millainen Wirkkala oli nimenomaan taiteilijana. Hän ei kuitenkaan vedä rajaa taiteilijan ja designerin työn välille. En tiedä onko se mahdollista – ja onko se tarpeellistakaan. Molemmista hän kirjoittaa. Kiinnostavan kuvan 1950-luvun taidemaailmastamme kirja kuitenkin tarjoaa. Italia oli tuolloin esikuvana sekä kuvataiteilijoille että muotoilijoille. Urbaania ja abstraktia modernismia tavoiteltiin, mutta samalla taustalla oli vahvasti suomalainen luonto ja sen tarjoamat materiaalit. CAJ BREMERIN uran pari ensimmäistä vuosikymmentä sijoittuvat suomalaisen valokuvajournalismin kulta-aikaan. Erkko oli perustanut 1950-luvulla Viikkosanomat, joka tarjosi runsaasti työtä osaavalle ja uutteralle valokuvaajalle. Ja ennen kaikkea journalistina Bremer itsekin itseään pitää. Viikkosanomat lähetti Bremerin kiertämään Suomea ristiin rastiin. Hän kuvasi rajaseudun köyhien ihmisten elämää, mutta myös tasavallan juhlahetkiä. Kekkonen oli tietenkin yksi merkittävä kohde; presidentin matkojen kuvaaminen vei eri puolille maailmaa. Viikkosanomien jo hiivuttua 1970-luvun lopulla Bremer pääsi vielä kuvaamaan rajantakaisen Karjalan elämää. Kirjan tekstit taustoittavat hyvin ja hauskasti runsasta kuvatarjontaa. KODIN SISUSTAMISEEN tarjotaan ohjeita ja hyviä neuvoja vaikka kuinka paljon. On erikoislehtiä ja erikoispalsTAIDEKIRJAT De_20062019_48.indd 48 11.6.2019 15.16
49 Demokraatti Neroutta ja uutteraa työtä toja, opaskirjojakin. Valokuvaaja Juha-Pekka Inkinen on tehnyt matkan koteihin, joiden ilmettä opaskirjat eivät ole kahlinneet. Tuloksena on kuvakirja, runsaudensarvi suomalaisten mielikuvituksen ja keräilyinnon tuotoksia. Todellakin, runsaus on leimaa-antava Inkisen esittelemille kodeille. Jonkun seinät täyttyvät kirjahyllyistä, toisen taideteoksista tai vanhoista esineistä. Tyhjää tilaa ei seinillä eikä juuri lattioillakaan ole. Selviää, että rokkari Remu Aaltosella tai valokuvaaja Ismo Höltöllä on pitkälle samanlaiset harrastukset. Ilahduttava, suorastaa riemastuttava kirja. De_20062019_48.indd 49 11.6.2019 15.17
50 Demokraatti Kimalainen on hyönteismaailman energiasyöppö Pörröturkin alla on vaarana ”kiehahtaa yli”. Teksti Pekka Wahlstedt / Kuva Gaudeamus K aikki tuntevat kesäisillä kukilla surraavat suuret karvaiset pörriäiset. Harva tietää niistä enempää. Kuten sitä, että kimalaisia on kymmeniä eri lajeja, joiden erot ovat hiuksenhienot. Harva myöskään tietää, että kimalaisetkin osallistuvat ruokakasvien pölytykseen. Esimerkiksi Heinzin ketsupin tomaatit ovat kimalaisten pölyttämiä. Brittibiologi Dave Goulson julistaa rakastavansa kimalaisia, ja se myös näkyy tästä havainnollisesti ja tekijän omilla kokemuksilla viritetystä kirjasta. Goulson esittelee kimalaisten historiaa, elintapoja, lisääntymistä, lajia uhkaavia (ihmisen aiheuttamia) vaaroja ja ratkaisuja vaarojen torjumiseksi. Kimalaisten rakastaja tietysti myös kertoo, miten hänestä tuli niiden tutkija. 1800-LUVUN PUOLEENVÄLIIN asti kimalaisista tiedettiin hyvin vähän, ja niiden elinolot olivat hämärän peitossa. Yksi syy kimalaisten näkymättömyyteen on siinä, että – toisin kuin näkyville pesänsä rakentavat mehiläiset ja ampiaiset – monet kimalaiset pesivät maan alla myyrien ja muiden jyrsijöiden kaivamissa hylätyissä onkalossa tai muissa vastaavissa katseilta piiloon jäävissä paikoissa. Kimalaiset tunnetaan pörröturkeistaan ja isokokoisuudestaan. Nämä ominaisuudet tuottavat niille myös ongelmia. Liian lämpimällä säällä kimalainen kuumenee helposti liikaa, eikä niitä siksi löydy lämpimimpien maiden hyönteislajistosta. Iso koko myös kuluttaa valtavasti energiaa. Kun ihminen kuluttaa juoksemalla suklaapatukan kalorit tunnissa, ihmisen kokoinen kimalainen kuluttaisi ne jo puolessa minuutissa. Eniten kimalaisten energiaa ja elinvoimaa kuluttavat kuitenkin ihmisen aikaan saannokset. Erityisesti villinä kasvavat, kukkien hallitsemat niityt ovat joutuneet väistymään teollistuneen maatalouden tieltä. Kimalaiset suosivat erityisesti apilaa ja muita hernekasveja, jotka kukoistavat niityillä. GOULSON ON myös itse alkanut toimia kimalaisten puolesta. Hän on perustanut säätiön kimalaisten asiaa ajamaan. Pelkällä tiedon lisäämisellä voi vaikuttaa jo paljon. Kimalaisista pitävät viljelijätkään eivät tiedä, miten kohentaa pörisijöiden elinympäristöä. Goulson on järjestänyt kansalaisille ”kimalaiskävelyjä”, joilla seurataan kimalaispopulaation elämää. Säätiön henkilökunta on myös käynyt tapaamassa ministereitä ja muita poliitikkoja. Mutta jokainen kaupungin keskustassakin asuva voi aloittaa vaikka istuttamalla laventelipensaan parvekkeelle kimalaisia houkuttelemaan. KIRJA Dave Goulson: Kimalaisen kyydissä Matka mesipistiäisten maailmaan Gaudeamus 2019 Kimalaistutkija Dave Goulson toivoo huomiota pölyttäjien elinoloille. LUONTOKIRJAT De_20062019_50.indd 50 11.6.2019 15.21
52 Demokraatti Uusi ammatti: vaikuttavuustuottaja Y hteiskunnallinen vaikuttaminen on liitetty dokumenttielokuvaan viimeistään 1930-luvulta lähtien. Tunnetuinta tekijäpiirien vaikutuspyrkimykset ovat olleet propagandan yhteydessä: erityisen selkeätä toiminta on ollut sotapropagandassa. Toisen maailmansodan jälkeen propaganda sai terminä varsin negatiivisen maineen. Se yhdistettiin ennen muuta natsi-Saksaan, vaikka on selvää, että kaikki sotaan osallistuneet maat sitä harjoittivat. Propagandaa on aina ja kaikkialla, mutta sota tekee sen näkyvämmäksi. NYKYISIN PUHUTAAN paljon informaatiovaikuttamisesta, jonka laajuus yltää äärimmillään infosotaan asti. Vaikka elokuva ja video eri muodoissaan ovat tietysti osa tätä, ne ovat monella tapaa jääneet taka-alalle. Huomio kiinnittyy tällä hetkellä eniten internetiin. Sama periaate on kuitenkin voimassa. Muutamat yrittävät saada aikaan vaikutuksen mahdollisimman moneen. Elokuvallakin on propagandan historiassa mustat hetkensä, mutta perinteisesti on ajateltu, että dokumenttielokuva on tehokkaimmillaan ns. positiivisen propagandan levittämisessä. Toisin sanoen dokumenttielokuva voi vahvistaa niitä mielikuvia, joihin suhtaudumme jo etukäteen myönteisesti. Tämä näkyi toisen maailmansodan jälkeen, kun kaikki kynnelle kykenevät yhteiskunnalliset voimat kääntyivät elokuvan puoleen rakentaessaan omaa valistusja tiedotusagendaa. Yritysten maailmassa tärkeäksi nousivat käsitteet pr-elokuvat ja eri yrityksiä mainostavat tiedotuselokuvat. Kun visuaalisen vaikuttamisen maailma on laajentunut räjähdysmäisesti, kaikki nämä mallit ovat joutuneet taka-alalle, eikä uutta mallia ole vielä kehitelty. Silti monet vanhat lainalaisuudet pätevät. Visuaalinen vaikuttaminen vaihtelee propagandasta positiivisten mielikuvien luomiseen, kuten voitiin nähdä esimerkiksi kevään vaalivideoista. KANSAINVÄLISILLÄ ELOKUVAFESTIVAALEILLA on ollut viime vuosina varsin paljon erikoistuneita teemoja. Internet on ymmärrettävästi yksi niistä. Mutta sitäkin vaikutusvaltaisempi alue on ollut ympäristöön liittyvien dokumenttielokuvien kokonaisuus. Näitä on sekä tehty että nähty Suomessakin. Kehitys on johtanut ainakin yhden uuden ammatin syntymiseen. Elokuvaan liittyvää vaikuttavuustyötä nimittäin tekee vaikuttavuustuottaja (engl. impact producing). Vaikuttavuustyö tarkoittaa dokumenttielokuvan yhteydessä yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävää työtä, jonka ytimessä on valittuun aihepiiriin liittyvä, taiteellisesti korkeatasoinen ja itsenäinen elokuva. Näitä valintoja ei tehdä sattumalta. Vaikuttavuustyössä kyse on tarkkaan harkitusta strategiasta, olipa kyse ilmastonmuutoksesta, suoranaisesta lobbaamisesta (joka ei siis välttämättä ole kirosana), opetuksen kehittämisestä tai vaikkapa kehitystai rauhankasvatustyöstä. Oleellista vaikuttavuustuottajan työssä on rakentaa ketju tekijöistä toimijoihin, myös kolmanteen sektoriin yritysten ja julkisen toiminnan ulkopuolelle, yhteiskuntavaikuttajiin ja mediaan. Tämä uusi ammattikunta on jo perustanut oman yhteispohjoismaisen verkostonsa. Näin sekin on edistämässä suomalaisen elokuvan kansainvälistymistä – hanketta, jonka ulottuvuuksia on nähtävissä myös uudessa hallitusohjelmassa. Suomalaiseen elokuvaan, jota eivät tietenkään tee vain suomalaiset, kannattaa satsata, sillä tulokset ovat olleet kansainvälisesti hyviä. Vaikka mammonaa ei välttämättä tule, sitä kaivattua mainetta kyllä. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. Kulttuurikolumni De_20062019_52.indd 52 12.6.2019 10.04
54 Demokraatti Sotasinfoniassa elää toivo I lahduttavalla aktiivisuudella ratkaistiin toukokuun viimeinen kirja-arvoitus. Kyse oli toki sen keltakantisen kirjasarjan teoksesta, joka takaa yleensä paitsi laadun, myös kirjailijan jonkinasteisen tunnettuuden. Ossi Lehtiö on ranskankielisen kirjallisuuden eksperttejä, joten hänelle tämä oli helppo pala. ”Pohjimmiltaan kirjailija oli seikkailija ja pääsääntöisesti itseoppinut. Hän lähti Indokiinaan, jossa hän osallistui antikolonialistiseen sanomalehden toimittamiseen ja hänet vangittiin vuosiksi 1923–1924. Syynä vangitsemiseen oli Khmerien pyhien jäännösten varastaminen. Hän kirjoitti seikkailuistaan romaanin La Voie royale, joka ilmestyi 1930. Suuremman kuuluisuuden ranskankielisessä maailmassa hän saavutti vuonna 1933 julkaisemallaan teoksella La Condition humaine, joka on seikkailun värittämä romaani ja sen innoittajana olivat Kiinan vallankumoukselliset ja silla teoksella hän voitti Concourt-palkinnon. Kirjailija toimi voimakkaasti antifasistisia aatesuuntauksia vastaan ja vuosina 1936–1937 hän toimi Espanjan sisällissodassa tasavaltalaisten rinnalla. Hänen voimakas sitoutumisensa johti romaani L’Espoire kirjottamiseen ja se julkaistiin joulukuussa 1937. Seuraavana vuonna hän valmisti aiheen ja kirjan pohjalta elokuvan L’Espoire, sierra de Teruel. Talvella 1944 hän liittyi ranskalaisten vastarintaliikkeeseen. Sodan jälkeen hån tuki voimakkaasti kenraali de Gaullea, toimi tämän presidenttikaudella sekä tiedotus ministerinä, että myös valtioministerinä, joka hoiti kulttuuriministerin tehtäviä. Vuonna 1996 kun oli kulunut kaksikymmentä vuotta kirjailija ja ministeri André Malraux (1901–1976) kuolemasta, hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin Panthéoniin.” Tulihan se kirjailijan nimikin lopulta sieltä. Pekka Jäntti pähkäilee että ”veikkaus tulee myöhässä tai sitten ei. Aikaahan oli ’torstaihin 7.6. asti’, ja nyt perjantaina 7.6. on hieman kahtalainen, rinnakkaistodellinen viba...” Juuri näin, visaukkokin taisi elellä loman alla rinnakkaistodellisuuksissa. Mutta kaikki varmaan ehtivät mukaan, kevään keskiarvoihin nähden ilahduttavan iso joukko. Annetaan Jäntin jatkaa: ”Veikkaan André Malraux’n Espanjan sisällissotaan sijoittuvaa romaania Toivo. En ole kyseistä teosta lukenut, mutta sitaatin syndikaatti ja miliisit viittaavat vahvasti mainittuun sotaan. Toivo ei tosiaan ole lähellekään yhtä tunnettu kuvaus Espanjan sisällissodasta kuin Hemingwayn Kenelle kellot soivat tai Orwellin Katalonia, Katalonia. Aiheesta kiinnostuneille voi myös suositella tasavaltalaisten joukossa taistelleen englantilaisen kuvanveistäjä Jason Gurneyn muistelmateosta Ristiretki Espanjassa (suom. 2000, Desura).” Mauri Panhelaisen odotus tuli vihdoin palkituksi: ”Vuosien varrella olen kirjavisan ratkaisua etsiessäni monesti tutkinut ja epäillyt Andre Malrauxia, tähän saakka turhaan. Vasta nyt tuo merkittävä ranskalainen kirjailija, esseisti ja de Gaullen aikakauden kulttuuriministeri ilmaantui visan päähenkilöksi. Malrauxin romaania Toivo on kuvattu sotasinfoniaksi, jonka keskeinen sanoma on selkeästi pasifistinen. Näkökulma on tasavallan puolustajien näkökulma. Hatarasti organisoitunutta ja taustaltaan kirjavaa kansanarmeijaa vastassa ovat koulutetut sotilaat, Francon johtamat fasistijoukot, joilla on Hitlerin ja Mussolinin tuki takanaan. Kirjassa tapahtumat ja tapahtumapaikat vaihtuvat jatkuvasti, ja tapahtumien yhteydessä käydään toistuvasti moraalissävyisiä keskusteluja sodan järjettömyydestä ja toisaalta väkivallan oikeutuksesta laillisen tasavallan puolustamiseksi.” Eero Reijonen tekee ainakin kauden kärkituloksen ja ehkä Suomen ennätyksenkin visavastauksen merkkimäärässä. Tässä muutamia valittuja: ”Vanhojen kirjojen sijoituspaikkana hirsisen mökin inhan itätuulen vastainen seinä toimii ja aina sieltä lukuiloa löytyy. Historiaa, elämäkertoja, matkakertomuksia ja Keltaista Kirjastoa siihen lomaan (kummallinen sarja tähän päivään; ikinä se ei lukijaa ole pettänyt)... No, visaopus, voisi melkein sanoa opas, on täysinpalvellut. Muutama vuosi Väinö Kirstinän mainion suomennoksen jälkeen visakirja tuli virkamiehelle matkaseuraksi. Ei se mikään makoisat unet tuova tyynykirja ole ollut, mutta sitä opettavampi. Ja tästä opuksesta löytyy joka luennalla jotain uutta. Hemingwaykään, jota suuresti arvostan, ei pysty samaan. Omassa lajissaan EH on tietysti kunkku. Kenelle kellot soivat opuksen luin viimeksi ihan laskeakseni, kuinka monta kertaa Papá H. hattuilee Gertrud Steinille. Mikään snobi tämä äijä ei ollut. Espanjan Sisällissodassa hän osoittautui kaikkea muuta kuin taivaanrannanmaalariksi... No tavallaan sitäkin, sillä entinen seikkailija-hupeli kokosi Potez-540 pommareista toimivan ilma-aseen ja johti näistä koneista koottua kansainvälistä lentolaivueeta, ihan kelpo tuloksin. Eversti – kirjailija lensi itsekin – ja kirjoitti siinä ohessa vallan hienoa proosaa.” Tämän lehden edeltäjiä aikoinaan ansiokkaasti palvelleella Riitta Korhosella (joka sanoo taivuttavansa ”Malrauxin tietoisesti noin: vanha vakaumukseni on se, ettei suomalaisia lukijoita tarvitse De_20062019_54.indd 54 11.6.2019 15.41
55 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 14 Koska visaväli on lehden kesäksi harvenevan ilmestymisaikataulun vuoksi nyt pitkä, otetaan tulevan runon ja suven päivän kunniaksi... suvinen runo. Pitkästi vastausaikaa, pätkästi vihjeitä. Todetaan kirjailijasta vain, että kyse on todella pitkän linjan ansioituneesta tekijästä: debyyt ti 1960-luvun alkupuolella, viimeisin kokoelma viime vuodelta. Kuka hän on, mikä teos? Vastaukset viimeistään 18.7. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi tai osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki. Yhdelle palkinto. kiduttaa muodoilla Bordeaux’ssa, Bordeaux’sta, Bordeaux’hon”) on aika raju henkilökohtainenn muisto teoksesta. ”Näinä postikurjuuden aikoina visakirja palautti heti mieleen sen, että teoksen suomennoksen ilmestyessä 1983 ”on olemassa kirkas ja valoisa tie pisarat ja kukkasten lehdet putoavat kaikkialle oli olemassa vielä kerran sanon oi kauniit ihmiset taivaat ja yksi taivas ja maa oli kimmellystä tämän muotoa ja tämän muotoa meri ja ilma. Ja hävitäkseen kaikki – kun pisarat ja kukkaset putoavat on olemassa kirkas ja valoisa tie.” Helsingissä jaettiin vielä pikapostia viisi kertaa päivässä! Tosin siitä en osannut iloita silloin, kun eräänä aamuna postiluukkuni oli kolahtanut heti kello seitsemän jälkeen. Edellisen päivän Demarissa oli ollut arvioni Andre Malrauxin Toivo-teoksesta, ja saamassani pikakirjeessä kääntäjä Väinö Kirstinä uhkasi haastaa minut oikeuteen. Olin moittinut häntä virheistä ja epätarkkuuksista. Noh, raastuvan penkit jäivät näkemättä. Toimitin kustantajalle perustelut eli runsaan tusinan esimerkkejä. Eivät hän ne kovin raflaavia tainneet olla, mutta asia jäi siihen.” Vielä mahtuu kohottava ajatus Sirpa Taskiselta: ”Vaikka Malrauxia pidetään nihilistinä, hänen visassa etsityn kirjansa nimi kertoo osuvasti sen, mikä on erilaisten vastarintaliikkeiden kantava voima: Toivo.” Tämän tehtävän tunnistajiin kuuluivat myös Tuula Hynynen, Juhani Niemi, Matti Kärkkäinen, Unto Vesa ja Pertti Vuorela. Laajemmin verkkoversiossa. Palkinto Pekka Jäntille. (rb) André Malraux. De_20062019_54.indd 55 11.6.2019 15.41
56 Demokraatti PELIN PURKU Tarkoitukseton urheilu. Maallikon versio zenistä. Tylsää ja tarkoituksetonta. Tästä huolimatta Demokraatin toimittaja Simo Alastalo on löytänyt rauhan kuntosalin juoksumatolta. Teksti Simo Alastalo / Kuva iStock U rheilun harrastamista motivoi usein penkkiurheilu. Puulaakijalkapalloilijat ja pipolätkän pelaajat seuraavat sohvilla istuessaan kiihkeästi lajiensa parhaita liigoja, mikä tuo heidän urheiluunsa ripauksen leikkiä. Lasten fanitukseen kuuluu luonnollisena osana kokeilut, joissa pukeudutaan etelänmatkoilta ostettuihin pelipaitoihin ja kukin saa olla vuorollaan pihanurmen Maradona tai jäisten lätäköiden Gretzky. Yhdistelmä on viisas ja syventävä. Lajia on aivan eri asia seurata, jos tietää edes vähän mitä se fyysisesti edellyttää. Jäällä taklatut katsovat eri tavoin NHL-kaukaloiden laitoihin paiskautuvia pelaajia. Sama esikokemus auttaa eläytymään viime hetken pelastaviin maaleihin tai epäoikeudenmukaisiin jäähyihin. Lasten tapauksessa ahkera leikki yhdistyy joskus vakavaksi muuttuvaan harjoitteluun ja muuttuu iän myötä ammatiksi. Omaan urheilutarinaani ei liity sankarihorisonttia, ei Patrik Lainetta, Messiä, Mikko Ilosta tai Playstationin urheilupelejä. Syyt liittyvät historiaani, jossa en sattumien ja vanhempieni aktiivisten valintojen vuoksi voinut pelata joukkuelajeja. Kun yleisurheilukentätkään eivät kiinnostaneet, käytin aikani kulttuuriharrastuksiin. Urheilun olen löytänyt vasta aikuisiällä, fanitusta en vieläkään. Urheilujournalismin ja omituisesti toimivan muistini ansiosta pystyn auttavasti liittymään formulatai jääkiekko-aiheisiin baarikeskusteluihin. Hämään välillä niin hyvin, että ihmiset kuvittelevat minun seuraavan tosissaan urheilua. Kun en seuraa, on luontevaa, että lajikseni on valikoitunut juoksumatolla lenkkeily sisätiloissa. Juoksumatto, ihmisen oravanpyörä, on järjetön kaikista yllä kuvatuista näkökulmista. ON TURHA pohtia juoksijoiden saavutuksia, jos lenkkeilee matalakattoisten punttisalien hihnoilla. Lasse Virénin legendaarisen voittoon päättyneen kaatumisen sijaan (München 1972) silmien editse lipuu loputtoman tuntuisena nauhana tv-shopin veitsimainoksia. Vieressä hikoilee kaikennäköisiä ja muotoisia ihmisiä, jotka on tuomittu kilpailun sijaan ikuiseen yhteisrintamaan. Vaikka osa kävelee ja toiset juoksevat, ohittaa ei voi. Kukaan ei lähde mistään eikä pääse maaliin. Jos pitkänmatkanjuoksu on asenteellisen joukkueurheilijan mielestä tyhmien ihmisten laji, juoksumatosta tulee mieleen koe-eläimet tai happinaamaripäisten hiihtäjien epäinhimilliset kuntotestit. Kun kuminen rata rullaa paikallaan, luonto ja maisemat on koettavissa vain satunnaisina välähdyksinä televisiossa. Musiikki on useimmiten tavattoman huonoa ja kovalla. Juoksumatolla harjoittelu huonosti ilmastoidussa, hienhajuisessa sisätilassa, tosi-tv-ohjelmien ja mainosten keskellä, saa harjoittelijan haaveilemaan akuutisti poispääsystä. Ajatus Juha Väätäisestä Zen ja lenkkeilyn taito 56 Demokraatti De_20062019_56.indd 56 10.6.2019 14.46
57 Demokraatti ON TURHA POHTIA JUOKSIJOIDEN SAAVUTUKSIA, JOS LENKKEILEE MATALAKATTOISTEN PUNTTISALIEN HIHNOILLA. Helsingin EM-kisojen 10 000 metrin loppusuoralla ei ole avuksi. Edes Väätäinen ei olisi päihittänyt naapurimaton puuskuttavaa ahtaumapotilasta. Pyörivä kumirulla on teline, jossa kamppaillaan vailla tarkoitusta. SYY MIKSI pidän tarkoituksettomasta urheilusta, jossa ei voi saavuttaa mitään, on mielentyhjennys, eräänlainen buddhalaisuuteen perehtymättömän maallikon versio zenistä. Mitä tylsempää ja tarkoituksettomampaa, sitä parempi. Olen joskus romantisoinut punttisalien juoksumatot äärimmäisen askeesin kuvaksi. Kaikki on pielessä, kaikki on kärsimystä, mutta mieli voi löytää kaaoksen keskellä rauhan sisäisten lootusjalkojensa juuresta. Maailmassa, jossa kaikkea myydään helpolla nautinnolla ja viihteellä, tyytyminen täyteen tarkoituksettomuuteen voi suoda odottamatonta iloa. De_20062019_56.indd 57 10.6.2019 14.46
59 Demokraatti Voikukka Taraxacum officinale TEEMA » Ra kk au s Tunteista suurin Jos rakkaus ei sumentaisi järkeä, ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon. Ki ih ko st a ki in ty m yk se en De_20062019_59.indd 59 11.6.2019 15.54
60 Demokraatti TEEMA Valkopeippi Lamium album S uomalaiseen juhannukseen kuuluvat perinteiset juhannustaiat, jotka liittyvät romanttisiin ja aistillisiin haaveisiin. Nykypäiviin säilynyt taika on laittaa seitsemän tai yhdeksän erilaista kukkaa tyynyn alle juhannusyöksi. Nukkuessa pitäisi aviopuolison ilmaantua unessa. R akkaus on ikuista, ainakin jos katsoo ajassa taaksepäin. Vaikka ihminen on käynyt kuussa ja selvittänyt mikrokosmoksen salaisuuden, moni peri-inhimillinen tarve on säilynyt muuttumattomana. Tuhansia vuosia sitten lempi leiskui, hormonit hyrräsivät ja ihmiset kiintyivät toisiinsa samalla kiihkeydellä kuin nykyaikana. Vanhin löydetty rakkausruno kirjoitettiin yli neljä tuhatta vuotta sitten. Sumerin kuningas Shu-Sinin morsiamen laulu on säilynyt savitaululla tähän päivään asti. Vapaasti muotoillen runossa sanotaan muun muassa näin: Sulhaseni, salli minun hyväillä sinua Leijonani, valloitit minut, kuljeta makuuhuoneeseesi suo vavahdella vieressäsi Historia on täynnä pakkoavioliittoja ja ankaria sosiaalisia vaatimuksia, jotka ovat repineet toisiinsa rakastuneita ihmisiä erilleen. Silti haaveet romanttisesta rakkaudesta ovat rikastuttaneet ihmiselämää halki vuosituhansien. Italialaisen kirjailijan Giovanni Boccaccion (1313–1375) kuuluisin teos Decamerone on novellikokoelma, joka sisältää paljon aistillisia rakkaustarinoita. Yhdessä tarinassa kerrotaan Rinaldo d’Astista, joka ryöstetään ja jätetään paTeksti ja kuvat Mikko Huotari lelemaan kuoliaaksi, mutta kaunis leski majoittaa hänet luokseen. Rinaldo pääsee lämpimään kylpyyn, aterialle ja lesken takkatulen ääreen. Sitten alkaa tapahtua. Lesken keho ”palaa lemmenhehkussa” ja hän heittäytyy Rinaldon käsivarsille. He syleilevät ja suutelevat ”tuhansia kertoja”. Leski vie Rinaldon makuuhuoneeseensa, ja he rakastelevat monta kertaa ennen aamunkoittoa. Romanttisessa tarinassa Rinaldolla kävi onni onnettomuuden jälkeen, kun taas ryöstäjät jäivät kiinni ja roikkuivat jo seuraavana päivänä hirsipuussa. RAKKAUS VOIDAAN jakaa kolmeen vaiheeseen. Jaottelun on tehnyt kulttuuriantropologi Helen Fisher. Ensiksi, seksuaalinen himo ohjaa parin yhteen. Toiseksi, romanttinen rakkaus auttaa paria keskittymään toisiinsa. Kolmanneksi, kiintyminen pitää huolen suhteen tulevaisuudesta ja mahdollisista jälkeläisistä. Kun rakkaus leimahtaa, ihminen on eräänlaisessa mielenhäiriössä. Romanttinen rakkaus sumentaa järjen. Rakastuminen on hormonaalinen ketjureaktio. Kun seksuaalinen kiinnostus herää, molempien sukupuolten hormonituotannossa tapahtuu muutoksia. Seksuaaliseen kiinnostavuuteen ja parinvalintaan vaikuttavat muun muassa feromonit eli tuoksusignaalit, jotka ohjaavat tiedostamattomasti ihmisen käyttäytymistä. Nykyihmiselle rakkaus on monimuotoista. Siihen kuuluu hyvin paljon muutakin kuin lisääntymistä, mutta suhteiden sytykkeenä toimii edelleen ikiaikainen mekanismi, joka siirtää järjen syrjään. Hormonien ja välittäjäaineiden vuoksi syvä ihastuminen toimii kuin huumeriippuvuus. Rakastuneen aivoissa aktivoituvat samat alueet kuin kokaiinin vaikutuksen alaisena. Evoluution kannalta tällä on tärkeä merkitys. Ihmiset luovat suhteita ja lisääntyvät. De_20062019_60.indd 60 11.6.2019 15.43
61 Demokraatti » Keltamo Chelidonium majus JOS IHMINEN NOJAISI PELKKÄÄN JÄRKEEN, PARINVALINTA OLISI LOPUTTOMAN PITKÄ PROSESSI. De_20062019_60.indd 61 11.6.2019 15.43
62 Demokraatti TEEMA Peltokanankaali Barbarea vulgaris Kielo Convallaria majalis Järki on tunteiden orja, sanoi 1700-luvulla elänyt skotlantilainen filosofi David Hume. Romanttisen rakkauden myötä järkiajattelu jää taka-alalle. Tämä on merkityksellistä evoluution näkökulmasta. Jos nimittäin ihminen nojaisi pelkkään järkeen, parinvalinta olisi loputtoman pitkä prosessi. Täytyisi vertailla eri kandidaattien ominaisuuksia järkevästi, ja toivoa, että toinen päätyy valinnassaan samaan. Ulkonäkö, luonne, huumorintaju, koulutus, harrastukset, visiot tulevaisuudesta. Prosessi olisi niin pitkä ja toivoton, että ihmiskunta ehtisi kuolla sukupuuttoon. Rakkauden pauloihin joutunut ihminen on valmis ottamaan riskejä ja lyöttäytymään yhteen ihmisen kanssa, jota ei tunne läpikotaisin – tai ehkä juuri lainkaan. JOKAISELLA AJALLA ja kulttuurilla on rakkauden viholliset. Länsimaiden historiaan ovat kuuluneet järjestetyt avioliitot, joissa parisuhteesta on päättänyt ulkopuolinen taho. Sääty-yhteiskunnan aikana avioliitot solmittiin usein samaan säätyyn ja ryhmään kuuluvien kesken. Säädyt ylittävät liitot olivat paheksuttuja tai jopa kiellettyjä. Edelleen monissa kulttuureissa avioidutaan omaan yhteiskuntaluokkaan ja uskontoon kuuluvan kanssa. Länsimaissa on kaadettu romanttisen rakkauden esteitä. Sääty-yhteiskunta on historiaa, ja sosiaaliluokat ylittävä rakkaus on mahdollista. Seksuaalivähemmistöillä on yhä paremmat mahdollisuudet rakastaa ja perustaa perheitä samalla tavalla kuin heteroilla. Länsimainen nykyihminen on luonut itselleen uuden läheisyyden esteen. Teknologian. – Älypuhelimien runsaalla käytöllä on uusien tutkimuksien mukaan monia haittapuolia, psykologi Jaana Ojanen kirjoittaa Väestöliiton nettisivulla. – Kännykän vilkuilu aiheuttaa katkoksia keskusteluun ja heikentää empatiakykyä. Puhelimen selaaminen synnyttää riitoja ja herättää epäluottamusta romanttisissa suhteissa. Älypuhelimen ja ihmisen suhde on hyvin intiimi, ja kännykkään uppoutunut kumppani herättää jopa mustasukkaisuutta. Kondomimerkki Sultanin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 48 prosenttia suomalaisista olisi mieluummin kuukauden ilman seksiä kuin älypuhelinta. Parisuhteilla on muitakin nykyaikaisia ongelmia. Avoimuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo ovat lisääntyneet. Ne luovat periaatteessa paremmat puitteet nautinnolliselle ja vilkkaalle seksielämälle, mutta trendi on ollut päinvastainen. Väestöliiton FINSEX-kyselytutkimuksien mukaan suomalaiset harrastavat 2010-luvulla keskimäärin vähemmän ja huonommaksi koettua seksiä kuin 1990-luvulla. – Tulos on ristiriidassa julkisessa keskustelussa toistuvasti esitetyn oletuksen kanssa, jonka mukaan elämämme olisi koko ajan seksualisoitumassa ja, että ihmisillä olisi entistä enemmän paineita erilaisiin seksuaalisiin suorituksiin, Väestöliiton raportissa kerrotaan. Vuonna 2015 julkaistujen FINSEX-tuloksien mukaan yhdyntämäärät vähentyivät suhteellisesti eniten 30–40 -vuotiDe_20062019_60.indd 62 11.6.2019 15.43
63 Demokraatti » Maahumala Glechoma hederacea ailla nuorilla aikuisilla. Tätä elinvaihetta kutsutaan myös lapsiperheiden ruuhkavuosiksi. Suurinta yhdyntäaktiivisuus oli noin 20-vuotiailla naisilla ja 50-vuotiailla miehillä, molemmilla oli yhdyntöjä noin puolitoista kertaa viikossa. Muun ikäisillä miehillä ja naisilla oli keskimäärin yksi yhdyntä viikossa. Eläkeikäisillä yhdyntöjä oli vähän harvemmin, suunnilleen joka toinen viikko. Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula arvioi Ylen haastattelussa, että stressi ja uupumus selittävät osin halun puutetta ja seksin niukkuutta. TEKNOLOGIA EI ole kuitenkaan pelkkä kanto rakkauden kaskessa. Se voi olla myös portti. Älypuhelimet tarjoavat monia mahdollisuuksia ihmissuhteiden ylläpitämiseen. Uusi suosittu treffipalvelu Tinder tarjoaa mahdollisuuksia uusien suhteiden solmimiseen. Baarien sijaan kumppani löydetään useammin netistä tai harrastusten parista. Netissä Tinder on ykkönen, perässä tulee muun muassa Facebook. Tinder on paikkatietoja hyödyntävä nettideittailun mobiilisovellus, joka etsii ja yhdistää lähellä toisiaan liikkuvia ihmisiä toisiinsa. Palvelua käytetään hyvin erilaiset toiveet mielessä. Rakkaus on monimuotoista eikä mahdu ahtaisiin muotteihin. Yksi etsii vakavampaa parisuhdetta, toinen seksiseuraa, kolmas jotain aivan muuta. Tinder-sovellus on tuonut pariutumiseen aivan uuden väylän. Vaikka sen käyttämistä harva mainostaa kovaan ääneen, se on sosiaalisesti paljon hyväksytympää kuin menneiden vuosikymmenien seuranhakuilmoitukset lehtien ilmoitussivuilla. Perinteisesti parisuhteita on muodostettu harrastuksen parissa, opiskelijaporukoissa, työpaikoilla, ravintoloissa, discoissa ja kahviloissa. Niihin kuuluvat tietyt rituaalit, joilla ilmaistaan kiinnostus toista kohtaan. Tinder, samoin kuin lehti-ilmoitukset, on toisenlainen pelikenttä. Harrastusporukassa tai discossa on voinut ai48 PROSENTTIA SUOMALAISISTA OLISI MIELUUMMIN KUUKAUDEN ILMAN SEKSIÄ KUIN ÄLYPUHELINTA. De_20062019_60.indd 63 11.6.2019 15.43
64 Demokraatti TEEMA Ahomansikka Fragaria vesca nakin jonkin ajan tutustua ja tarkkailla tilanteen kehittymistä, ja sen jälkeen voi tehdä seuraavan siirron. Minkälainen on Tinderistä löydetyn kanssa tapaaminen, kun taustalla on melko ohuesti informaatiota: kuva, etunimi, profiiliteksti ja keskustelua älypuhelimen sovelluksen kautta? Vähän yli kolmekymppinen Pauliina on käyttänyt Tinderiä muutaman kuukauden. Hän ei ole etsinyt palvelun kautta vakavaa parisuhdetta, vaan fyysistä yhdessäoloa, seksiä. Työt pitävät riittävän kiireisenä. Perinteinen parisuhde kaikkine kiemuroineen tuntuu ajatuksena raskaalta. Seuran hakeminen alkoholinhuuruisista ravintoloista ei kiinnosta. Se ei myöskään olisi ehkä kovin tehokas keino seuran löytämiseksi. Aluksi Tinderin käyttäminen aiheutti Pauliinalle sydämentykytystä ja stressiä. Tinder koukutti, mutta samaan aikaan se tuntui vieraalta ja epäluontevalta. Hän poisti sovelluksen puhelimestaan. Kuitenkin asia jäi pyörimään mieleen, ja hän asensi sovelluksen uudestaan. Nyt kun Pauliina on saanut järjestettyä itselleen useampia treffejä, hän on löytänyt omalta tuntuvan tavan käyttää palvelua ja kohdata entuudestaan tuntemattomia ihmisiä. Pauliinan mukaan hänen deittailussaan tärkeässä roolissa ovat luottamus ja leikki. Miten se sitten tapahtuu? Siis kohtaaminen tuntemattoman kanssa. Monille on tuttua tilanteen kulku, jolla pariutuminen tapahtuu esimerkiksi tanssilattialla. Siinä voi pikkuhiljaa osoittaa kiinnostustaan, kenties hivuttautua vähän lähemmäs. Tai harrastuksen piiristä voi kutsua toisen kahville, ja sitten yksi asia johtaa toiseen... Tinder-treffeillä useimmiten kumpikin tietää syyn, miksi kohdataan. Se on paljastettu omassa profiilissa ja ehkä tarkennettu pikaviestien välityksellä. Baaripokaamisesta se eroaa myös siinä mielessä, että kumpikin on yleensä vesiselvänä. – Näissä omissa kohtaamisissa tärkeää on ollut kokemus siitä, että ihmiset eivät pelaile, vaan puhuvat suoraan ja totta. Pauliina kertoo yhden kohtaamisen kulun. Kun hän ensimmäisen kerran pyysi tuntemattoman ihmisen omaan kotiinsa, hieman jännitti. Hän ei antanut tarkkaa osoitettaan, vaan sopi treffit kadulle. Kun mies saapui sovittuun paikkaan, Pauliina tarkkaili miestä pienen etäisyyden päästä. Ei näyttänyt hämärältä kaverilta, vaan sellaiselta joksi oli itsensä kuvaillut. Hetken kuluttua Pauliina uskaltautui kutsumaan miehen kotiinsa. Käteltiin. Sisällä mentiin ensin keittiöön. Pauliina tarjosi kahvia. Mies halusi teetä, mutta jätti suuren osan juomatta. Vähän aikaa keskusteltiin niitä näitä. Molemmat olivat korkeasti koulutettuja, sivuttiin, minkälaisella alalla toinen työskentelee. Kumpikin oli paikalla seksin vuoksi, mutta aluksi oli hyvä keskustella. Oli vielä mahdollisuus perua. Olohuoneen sohvalla istuttiin hetki. Pauliina yritti pitää keskustelua yllä esittelemällä erästä matkamuistoa. Mies oli kohteliaan kiinnostunut. – Mitäs sitten tehtäisiin? Pauliina kysyi, kun oli asettanut matkamuiston takaisin pöydälle. – Jos mä tästä vähän silitän, mies ehdotti. MITÄ PAULIINAN TINDERTREFFEILLÄ TAPAHTUI? De_20062019_60.indd 64 11.6.2019 15.44
65 Demokraatti Oravanmarja Maianthemum bifolium Puna-ailakki Silene dioica Mies asettui hieman lähemmäs, jätti kuitenkin kohteliaan etäisyyden ja silitti kämmenselällään Pauliinan käsivartta. Jonkin aikaa istuttiin vielä sohvalla, sitten siirryttiin sänkyyn. Silittäminen taipui hyväilyksi, hengitys kävi raskaammaksi. Tästä eteenpäin kohtaaminen eteni melko perinteisellä tavalla. Kuitenkin hetki ennen rakastelua Pauliina halusi katsoa miestä tiiviisti silmiin hetken ajan, ikään kuin kysyäkseen itseltään luvan, halusiko hän itse tätä. Kyllä. Yhteisen hetken jälkeen mies lähti. Heillä oli ollut sopimus, että he näkevät vain tämän kerran. RAKASTUMISEN ENSIHUUMA on ohimenevä. Jos suhde jatkuu pitkään, huuman tilalle voi astua syvä kiintyminen, joka liimaa parin toisiinsa. Palataan vielä evoluutioon. Kiintymisellä on oma tarkoituksensa. Se auttaa pysymään yhdessä, turvaa jälkeläisistä huolehtimisen ja antaa tukea myös elämän ehtoopuolella. Kiintymys ja sitoutuminen ovat olleet tärkeitä ihmisvauvojen tarpeiden kannalta. Ihmiset syntyvät ennenaikaisesti verrattuna moniin muihin eläimiin. Varsat kykenevät juoksemaan kohta syntymänsä jälkeen. Kissanpentu alkaa itsenäistyä jo muutaman viikon ikäisenä. Ihmisvauva sen sijaan tarvitsee vuosien ajan vanhempiensa ja yhteisön huolenpitoa. Joskus rakkaus loppuu, joskus se on katkolla, toisinaan se jatkuu elämän loppuun asti. 30–70-vuotiaista suomalaisista yli puolet elää avotai avioliitossa. Lähes puolet avioliitoista päättyy eroon. Suomen eronneisuusluku on ollut Euroopan unionin korkeimpien joukossa 2000-luvulla. Kauan jatkuneissa liitoissa suhde muuttaa muotoaan. Pitkään kaareen mahtuu erilaisia vaiheita ja tarpeita. Väestön eläessä yhä pidempään monista voi tulla liittonsa myötä omaishoitaja. Rakkauden synnyttämä syvä kiintymys jalostuu huolenpidoksi. Tellervo Koivisto kertoi vuonna 2017 lehtihaastatteluissa miehensä, presidentti Mauno Koiviston Alzheimerin taudista. Vaimosta oli tullut miehensä omaishoitaja. Hänestä tuli yksi monien joukossa. Suomessa on 350000 omaishoitajaa. Tellervo Koivisto oli elänyt vivahteikasta elämää yhdessä Maunon kanssa yli kuusikymmentä vuotta. Heidän rakkaustarinansa alkoi Turussa itsenäisyyspäivän aattona vuonna 1950. Mauno Koiviston jouduttua sairaalahoitoon Tellervo kuvaili, että suhteessa oli paljon samaa kuin aivan alkutaipaleella. Mies kaipasi sairaalasta kotiin samanlaisella kiihkeydellä kuin nuoruuden aikaisessa etäsuhteessa kaipasi toista. Tellervo Kankaanranta kirjoitti kirjeessään sulhaselleen Mauno Koivistolle 7.3.1952: ”Kyllä jossakin on tosiaan mätää, kun en enää voi olla vuorokautta ilman että kirjoittaisin Sulle. Mutta nyt siitä tulee loppu. En kirjoita enää mitään ennen kuin käyt täällä.” Lähteet: Väestöliitto, Tilastokeskus, Anne Mattson: Tellervo Koivisto –elämänkerta (Siltala), Tellervo Koiviston haastattelut Eeva-lehdessä (tammikuu 2017) ja Me naiset –lehdessä (huhtikuu 2017), Yuval Noah Harari: Sapiens (Bazar), Boccaccio: Decamerone (Tammi), https://yle.fi/uutiset/3-8662216, Samuel Noah Kramer: History Begins at Sumer (toimittaja on mukaillut lyhyen otteen Shu-Sinin morsiamen runon englanninkielisestä käännöksestä) De_20062019_60.indd 65 11.6.2019 15.44
66 Demokraatti TEEMA K aikki haluavat rakkautta. Ihan kaikki. Voisin huolettomasti ja varmasti väittää, että tämä on universaali totuus. Rakkaus – tai sen puute – todellakin pyörittää maailmaa. Samaan aikaan on niin, että itse asiassa kukaan ei tiedä, mitä rakkaus on. Näkökulmasta riippuen se on vähän eri asioita. Kolealta tiedepohjalta voisi väittää, että se on nimi jollekin epämääräiselle, joka liittyy inhimilliseen taipumukseen etsiä homeostaasia, tasapainoa. Tai kiintymyssuhteita. Biologiaa ja viettipohjaista toimintaa. Romanttinen rakkauskäsitys liittää rakkauden tunteeseen. Euforiseen varmuuteen Sen Oikean kanssa. Rakkautta voisi ajatella myös pragmaattisesti ja lähes synonyymina parisuhteelle. Elämän jakamista jonkun kanssa. Esoteerisesta näkökulmasta rakkaus olisi perimmäistä autuutta, lopullinen totuus jumaluudesta ihmisyydessä. Miten olemme kaikki yhtä. Ykseys. Ja olisi niitä varmasti muitakin. Mutta yksikään näistä ei tyhjennä rakkautta. Ei riitä eikä tavoita kokonaan. Entäpä jos kaikki tuo on totta? Yhtä aikaa. Rakkaus on siitä merkillinen asia, että sitä on vaikea nähdä samanaikaisesti tarkasti ja koko laajuudessaan. Kuin näkisi metsän, tai puut, muttei koskaan metsää ja puita samanaikaisesti. Kuin rakkaudesta voisi käsittää osan järjellä ja toisen osan sydämellä – mutta vain hetkittäin kummallakin yhtä aikaa. Jospa totuus on juuri siinä? Kaikessa. JÄRJELLÄ NÄEMME biologisen organismin – ihmisen – jolla on taipumus etsiä turvaa, nähdyksi ja kuulluksi tulemista, hyväksyntää, välittämistä ja myötätuntoa toiselta samanmoiselta organismilta – toiselta ihmiseltä. Syntyy vuorovaikutusta ja vaihtokauppaa. Luottamusta, iloa, hyvää oloa. Intohimoa. Rauhaa. Parhaimmillaan. Rakkautta. Mutta ehkä vielä ihmeellisemmän ja voimallisemman rakkaudesta tekee se, että se on suurempaa kuin kokijansa. Rakkaudella on 1 + 1 = 3 -rakenne. Rakkaus ei palaudu yksilöihin ja organismeihin, jotka sitä kokevat. Se on aina suurempaa. Rakastaessaan on osa jotain, mikä ylittää minut ja sinut. On me. Me ei ole sinun ja minun summa, se on enemmän. Se ei ole minun hallinnassani, ei sinun hallinnassasi, eikä edes meidän hallinnassamme. Sillä on omat lait. Se on mystistä. Olla hetken enemmän kuin minä ja sinä. Kuin olisi itsensä ulkopuolella, ja silti enemmän minä. Yhteys luo erillisyyden, antaa turvan ja voiman olla yksin. Sen voiman voi nähdä vain sydämellä. Onhan se massiivista. EI OLE mikään ihme, että rakkaus on uskontojen ja filosofioiden ytimessä. Kaikkea sitä, mikä voisi vahvistaa uskoamme siihen, että rakkauden kauneutta on mahdollisuus elää todeksi lisää, enemmän. Järkeä ja kontrollia kaihtavaa kauneutta. Pyhää rauhaa, riehaannuttavaa intohimoa, kohtaamisen antamaa varmuutta. Tyyneyttä, joka pysäyttää ajan. Eittämättä rakkaus on myös huumaa ja harhaa – kuin oopiumia kansalle, kuten eräs parrastaan myöhemmin tunnetuksi tullut yhteiskuntafilosofi totesi aikoinaan uskonnosta. Me hullut haluamme uskoa rakkauteen. Mutta samaan aikaan rakkaus on väkevästi totta. Yksinkertaista. Lähtöisin ihmisestä itsestään – ja silti enemmän. Se on hyvin käytetty potentiaali. Inhimillinen supervoima. Mitä on rakkaus? RAKKAUDELLA ON OMAT LAIT. KOLUMNI Teksti Keiju Vihreäsalo, sosiologi, kirjoittaja, kouluttaja De_20062019_66.indd 66 12.6.2019 9.46
67 Demokraatti PUHEENVUORO Kesä uhkaa päättyä rajumyrskyyn ”O nko kirjoittajasta sukeutunut sääennustaja”, uteli oppinut ystäväni, kun manailin hänelle tulevan syksyn näkymiä. Myrskyjä lupailin. – Sään säätäjä en ole, enkä edes ennustaja. Mutta työmarkkinasyksy näyttää pahalta. Jo nyt, sanoin. Kaikki juontaa pääministeri Juha Sipilän kolmen puolueen hallitukseen ja sen runnomaan kiky-sopimukseen. Sopimus piti sisällään monia huononnuksia työelämään. Ennen kaikkea se alensi työvoimakustannuksia eri arvioiden mukaan noin viisi prosenttiyksikköä verrattuna pahimpiin kilpailijamaihimme. Työaikaa pidennettiin 24 tunnilla ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 prosentilla. Se on kolmen vuoden mittaan melkoinen summa muutoinkin pienituloiselle porukalle. Teknologiateollisuudessa oli jo optio kolmannelle vuodelle, mutta palkansaajat ovat irtisanoneet optiomahdollisuuden ylempiä toimihenkilöitä myöten. Kolmatta kiky-kautta ei tule ainakaan työajan pidennyksellä varustettuna. Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelupäällikkö Petteri Oksa muotoili asian näin: ”Työajan pidentäminen oli poikkeuksellisten aikojen poikkeuksellinen ratkaisu. Lähdimme ja lähdemme siitä, että sen aika on ohi.” Teollisuusliitto (SAK) neuvottelee 34 työehtosopimusta. 25 sopimuksessa se on kuitenkin vielä sisällä. On helppo veikata, että koko pöytä siivotaan työajan pidennyksestä. NÄIN SIIS palkansaajat tässä juhannuksen korvalla. Ja työnantajakin on ehtinyt jo vastata. Kirjoittajan saamien tietojen mukaan optioneuvotteluissa kiky-sopimuksen pidennyksestä oli tarjolla eioota, tottakai, mutta sen lisäksi myös vastatarjous, vai pitäisikö sanoa, että vastahyökkäys. Siitä ei ole paljoa julkisuudessa tietoa näkynyt, ei ihme. Teknologiateollisuuden vastaus Teollisuusliiton ja YTN:n (Akava) ja myös STTK:laisen Pron option irtisanomisiin oli niin hyvin peitelty työmarkkinaslangiin, ettei sitä moni osannut lukea. Suomeksi vastaus tarkoitti, että ei, mutta jos pidennys poistetaan, sen pitää näkyä palkoissa. Eli jos työaika palautetaan kikyä edeltävälle tasolle, pitää palkkoja alentaa. Tässä on syysmyrskyn silmä: kaksinkertaiset palkanalennukset. Kikyllä pidennettiin työaikaa, muttei korotettu palkkoja. Nyt työaika palautettaisiin vuoden 2017 tasolle ja palkkaa alennettaisiin sen hintana. Täksi työnantajat laskevat kustannusvaikutukseltaan tiettävästi 1,4 prosentin palkanalennuksia. Ja tämä oloissa, joissa työnantaja tiesi kiky-sopimuksen olevan määräaikainen. Ilman vaiettua, mutta tosiasiassa sovittua määräaikaisuutta kiky olisi kaatunut. Täpärällä se silloisessa Metalliliiton valtuustossa oli muutoinkin. Juhani Aro Vapaa toimittaja Tässä on koko ennustamani syysmyrskyn silmä: kaksinkertaiset palkanalennukset. De_20062019_66.indd 67 12.6.2019 9.46
68 Demokraatti Asioita, joille kannattaa sanoa Ei M uutos on ainakin varmaa, sillä tekoäly, robotiikka, biotekniikka ja lääketieteen teknologia kehittyvät huimaa vauhtia. Pian voidaan esimerkiksi lääketieteen uusilla innovaatioilla löytää ratkaisuja yhä vaikeampiin sairauksiin. Onko myös asioita, joille kannattaa ja pitää sanoa ”ei”? On hieno asia, että pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on maininta tekoälyn eettisten kysymysten tarpeellisuudesta. Tärkeä avaus, minkä en toivoisi hautautuvan hallitusohjelman muiden juuri nyt elintärkeiden hankkeiden jalkoihin. Otan esimerkiksi ikääntymiseen liittyvät haasteet. Ihmiskunnan suuri unelma on aina ollut elää pitkään. Se on nyt toden rakkaitten kanssa. Ihmisen ääni, ajatukset – tapa keskustella – säilytetään ja pilvipalvelujen avulla voimme sitten keskustella vainajien kanssa bittiavaruudessa vaikka ikuisesti. Varmasti hyvä bisnes mutta eettisesti arveluttava. RAJAA ELÄMÄN ja kuoleman välillä yritetään siis häivyttää. Miksi emme sano, että kiitos ei, tätä emme halua. Lienee pakko hyväksyä, että joskus robotti kääntää yöllä, mutta sitä en hyväksy, että robotti olisi ainoa, jonka kanssa voisin jutella ennen nukkumaan menoa. Kirjoitin Ulkopolitiikka-lehdessä (1/2019) kolumnin otsikolla Digiajan Hippokrates. Siinä ehdotin lääketieteen isän Hippokrateen nimellä kulkevaa eettisistä koodistoa digita louteen. Otin esimerkiksi työnhaussa jo käytetyn työnhakijoiden automaattisen profiloinnin, missä työnhakijaa vaaditaan luovuttamaan sähköpostinsa ja somen salasanat, jotta hänestä voitaisiin tehdä tekoälyn avulla persoonallisuusarvio sähköpostiviestien ja sosiaalisen median viestien perusteella. Tälle, syvällä ihmisen yksityisyyteen menevälle tiedonhankinnalle haluan sanoa myös ”ei”. Onneksi Suomen tietosuojavaltuutettu on ryhtynyt selvittämään asiaa. HALUAISIN MYÖS sanoa ”ei” Terminaattori-elokuvasta tutuille, ilman ihmisohjausta toimiville asejärjestelmille. Niitä kehitetään parasta aikaa. Tekoälylle ja robotiikalle sanon ”kyllä”, mutta on ”torjuttava kaikki, mikä voi olla vahingoksi tai vääryydeksi”, kuten antiikin Kreikassa syntynyt, vieläkin käytössä oleva lääkärinvala toteaa. PUHEENVUORO Liisa Jaakosaari Entinen europarlamentaarikko Onko tulevaisuus parempi kuin menneisyys tai tämä päivä? teutumassa, sillä tänään syntyvistä vauvoista useampi kuin koskaan aikaisemmin saa viettää 100-vuotisjuhliaan. Tänään sitä vielä sanotaan kestävyysvajeeksi, mutta ehkä ei enää huomenna, kun ikääntymiseen liittyviä sairauksia kuten dementiaa ja alzheimerin tautia voidaan kenties ennaltaehkäistä ja parantaa paremmin kuin aikaisemmin. Mitä en kuitenkaan voi millään hyväksyä, on että ajatus ihmisen kuolemattomuudesta saa jalansijaa. Yksi hurjimmista ennusteista on, että pian myydään mahdollisuutta keskustella kuolleiDe_20062019_68.indd 68 12.6.2019 11.15
69 Demokraatti Kolmikantaa tarvitaan yhä Antti Rinne oli oikeassa vaatiessaan keskitetyn sopimisen palauttamista työkalupakkiin. Viime vuosina on hyökätty rajusti ammattijärjestöjä ja kolmikantasopimista vastaan. Etujärjestöjen yhteinen sopiminen keskeisistä yhteiskunnallisista asioista on kuitenkin demokraattista menettelyä ja osa suomalaista yhteiskuntaa. Ajassa ei ole tapahtunut mitään sellaista, mikä olisi tämän tosiasian muuttanut. Tämä korporatiivinen sopiminen on osoittautunut myös yhteiskuntarauhan kannalta merkitykselliseksi. Sillä on saatu aikaan koko yhteiskuntaa ja Suomen taloutta hyödyttävät ja eri osapuolten näkemykset huomioivat suuretkin päätökset. Kylmä oikeisto haluaa syrjäyttää kolmikantasopimisen päästäkseen heikentämään jo muutenkin heikossa asemassa olevan ihmisen etuja väärillä perusteilla. He haluavat palata yhteiskunnallisessa kehityksessä taaksepäin ja nähdä kolmikantasopimisen kehityksen jarruna, joka tarkoittaa sitä, että he haluavat päästä käsiksi työntekijän palkkaan, työn saamiseen, kohtuuhintaiseen asumiseen, koulutukseen, päivähoitoon, terveydenhuoltoon... SDP:llä on hyvät yhteydet kaikkialle suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallitus, jossa ei ole sosialidemokraatteja on yleensä osoittautunut toimintakyvyttömäksi. Nyt tarvitaan päätöksentekoon inhimillisyyttä ja heikompien näkemysten huomioimista. Eero Ahponen Helsinki Velankääntötemppu Kokoomus ei ole kertonut, että millä mittavat veronkevennykset rahoitetaan. Valtion velkaantumisen taittuminen oli kallis silmänkääntötemppu Sipilän hallitukselta. Taloussanomien pörssiuutiset uutisoi 13.6.2018, että ”Neste-myynnistä saadut tulot menevät valtion budjettiin”. Valtio myi Nesteen osakkeita yli 860 miljoonalla eurol la, ja edellisenä päivänä Stora-Enson osakkeista saatiin 240 miljoonaa euroa uuti soi yle 14.6.2018. Se, että Sipilä ja Orpo paukuttelivat henkseleitään valtion velkaantumisen taittumisella juuri ennen eduskuntavaaleja herätti epäilyksen yhdessä sun toisessa. Minussa ainakin herää ajatus, että käyttivätkö Sipilä ja Orpo kannatuslukujen laskiessa valtion omistusta ostaakseen hallitukselle suosiota vaaleja ajatellen? Ilman näitä myyntejä valtion velka olisi kasvanut myös viime vuonna. Helsingin Sanomat kirjoitti helmikuussa että ”kokoomus kampanjoi eduskuntavaaleissa lupaamalla palkansaajille ja eläkeläisille mittavia veronkevennyksiä” ja samaan hengenvetoon vakuuttaa, ”että kokoomuksen lupaamat veronkevennykset ovat vastuullista politiikkaa”. Kokoomus ei kuitenkaan ole kovin innokkaasti kertonut, millä näin mittavat veronkevennykset rahoitetaan. Voisiko nyt joku vastuullinen kokoomuslainen kertoa, mistä tätä varten olisi leikattu vai olisiko lisätty lainanottoa. Kokoomus on osoittanut, että lainanotto ei paljon päätä huimaa, kun otetaan huomioon, että kokoomus on vuosina 1987–2017 hallitusvastuussa ollessaan ottanut lainaa huimat 100 miljardia euroa. Tällä suorituksella kokoomus on vahvasti kiinni toisessa sijassa puolueiden välisessä kilpailussa velkakuninkaan tittelistä. Tittelin vie kuitenkin Esko Ahon keskustajohtoinen hallitus, joka teki Suomen historian ennätyksen lainaamalla 50 miljardia euroa yhden hallituskauden aikana vuosina 1991–1995. Kyösti Kurvinen Parainen Kirjoita omalla nimelläsi. Kirjoitusten maksimimitta on 2000 merkkiä. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demokraatti.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki Mielipide LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_20062019_68.indd 69 12.6.2019 11.15
70 Demokraatti Demarit on yks %#tun lämmin sontakasa Blogin otsikkona tämä on törkeä mutta sosiaalisessa mediassa arkipäivää. Olin SDP:n eurovaaliehdokas ja aktiivinen keskustelija sosiaalisessa mediassa. Palautteissa ja keskusteluissa on toki paljon hyviä kommentteja mutta myös paljon loukkaavaa tekstiä ja uhkaavia viestejä. Miksi näitä tulee ja miten suhtautua niihin? Kirjoitustyylini on hyvin suora ja pyrin herättämään keskustelua. Olen silti aina kunnioittava ja pysyn asiassa. Aiheeni löytyvät usein politiikasta tai sen liepeiltä, joten on ymmärrettävää, että varsinkin perussuomalaiset ovat aktiivisia kommentoijia. Eivät perussuomalaiset toki ainoita ole, mutta valitettavasti he korostuvat asiattomissa kommenteissa. Sosiaalinen media ja eri keskustelupalstat ovat ääriajatuksille ja vihalle kaikista ravintopitoisin kasvualusta. Hyvin usein keskustelijat sanovat, että “ei ne pellet kestä suoraa puhetta ja totuutta”. Harvoissa totuuksissa kuitenkaan on enemmän kirosanoja kuin muuta sisältöä yhteensä. Minua eivät nuo tekstit loukkaa, eivät edes suoraan persoonaan menevät. Ihmeellistä on, että nämä henkilöt käyttävät aikaansa täysin tyhjään sisältöön kun voisivat kommentoida oikeasti asiaa ja käydä keskustelua. Suorat uhkaukset ovat joskus hivenen häiritseviä, mutta ne ovat niin kömpelöitä, ettei niitä voi ottaa tosissaan. Minä ajattelen asiaa niin, että jos haluaa herättää keskustelua pitää kestää kohteena oleminen. Varsinkin jos haluaa nostaa esiin epäkohtia ja herättää keskustelua. Minä uskon, että törkeinkin kommentti on halu osallistua keskusteluun, mutta kyky puuttuu. Erikseen toki ovat ne tilanteet, joissa suuri määrä ihmisiä sopii, että heitetään tuolle kukkahatulle ja vihervassarikommarille jauhot kurkkuun. Nämä kommentoijat eivät tiedosta, että heitä ei voi ottaa tosissaan. Jokainen yllä olevan otsikon kaltainen kommentti vähentää henkilön edustaman ryhmän uskottavuutta ja huomioimista keskustelussa. Sosiaalinen media on aikanaan ajateltu alustaksi, jossa saat palautteen päivityksen kirjoittajalta. Nopeaksi ja avoimeksi tavaksi käydä suurella joukolla keskustelua. Tavalla jota voi myös seurata itse osallistumatta. Koska näin se on, kommentoijia on vähän, mutta keskustelun seuraajia saattaa olla paljonkin. Se on yhtä lailla seuraajille joko rakentavaa tai taantumuksellista. Moni hakee vahvistusta omille ajatuksille ja oppii samalla tapoja käydä keskusteluita. Ongelmaksi koen sen, että usein keskustelun aloittaja ei ole enää läsnä. Hän heittää asian keskusteltavaksi, mutta se on tarkoitettu vain huomion herättäjäksi ja usein vain rakentamaan “henkilön some-persoonaa”. Se tapa ruokkii näitä törkeyksiä, koska keskustelun aloittaja jättää asian sikseen, eikä vaadi hyvää keskustelua. Minä vastaan jokaiseen kommenttiin. Se on kova työ, mutta se kannattaa. Otsikon mukaiseen aloitukseen vastasin jotenkin näin: “Tuohan oli kovin rumasti sanottu, miten luonnehtisit itseäsi”. En saanut siihen vastausta, mikä ei toki yllättänyt. Olen tehnyt samoin satoihin vastaavalla tavalla aloitettuihin keskusteluihin. Minut on yllättänyt se, että kun kestän alun ja vastaan asiallisesti ja usein moittien avauksen sisältöä, olenkin saanut asiallisen keskustelun aikaiseksi. Törkeydellä avaava keskustelija on yllättynyt, kun häneen suhtaudutaan asiallisesti ja pyydetään esimerkiksi perustetta väitteelle. Olen saanut todella paljon palautetta tästä ja kaikki on todella positiivista. Nämä kaikki ovat minulle suuria ilonaiheita, olen saanut ihmisen ajattelemaan ja muuttamaan käytöstään. Törkeää palautetta tulee paljon, mutta jos itse keskustelee ja ottaa toisen huomioon niin muutos tapahtuu nopeasti. Kaikki meistä haluavat tulla asiallisesti huomioiduksi. Siis ajattele, kuuntele ja keskustele. Jos yksi tiputetaan pois niin kokonaisuus ei toimi. Uskon edelleen siihen, että kukaan meistä ei ole kaukana toisesta. Meidän tulee vain keskustella ja ottaa toinen huomioon vaikka hammasta purren. Niko Eskelinen MIELIPIDE De_20062019_70.indd 70 12.6.2019 11.03
71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. KANTA-HÄME • Hämeenlinnan Historiallinen Seura ry järjestää ti 6.8. päiväretken Helsinkiin. Hinta 60 euroa kattaa kaikki retken kulut. Kohteet: Hietaniemen hautausmaa (Ståhlberg ja Koivisto), Oodi-kirjasto, Kansalliskirjasto, Ritarihuone ja tuomiokirkon krypta. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 1.8. mennessä joko osoitteeseen taneli.hiltunen1@gmail.com / pakoskinen1957@gmail.com tai 040 019 5506. Retkimaksut yhdistyksen tilille FI79 4260 0010 2995 08. Viestikenttään ”Päiväretki Helsinkiin”. Kaikki ovat tervetulleita mukaan matkalle historiaan! PIRKANMAA • TUL-Tampere. ”Vuoksen laulu” la 4.8. klo 15 Nokian kesäteatterissa, lippuvaraukset to 20.6. mennessä 045 773 021 22 tai jukka.nieminen@tul.fi. Piiritoimisto suljettuna 1.7.–2.8. Olo on höyhenen keveä. Rakkauden hymy on leveä. Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some De_20062019_70.indd 71 12.6.2019 11.03
72 Demokraatti RISTIKKO 14/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: De_20062019_72.indd 72 11.6.2019 14.23
73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 12/2019 RATKAISU 23.5. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Marja Hynninen Kotkasta. Onnea voittajalle! L A P P O M A T A I H E M P O T L A K I R A H E T A S A L I N I R A N U A K I L I A N T A A A N I S L O I T S I A K I K E E T N E O N B A A S I K A I T R E I T T I A R A L L I T O K I O L L U N N I E I D E A A L I E R I T E T U P A S T U T A K A O S A T A R R U M A T U I N V A A L I I K O N E N I S T A L A I K U R I O U L K E N O S A A T O T I H O K A S K A I N M I I S A I L K K A S I S A R K I T U A U U L A M U L T I A E P E L I O L I V I A T I N A O R I T M O N I N A I N E N T I N A T A E N I N T A N U Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. ais ud ok u. co m 4 8 7 7 6 5 6 9 1 2 5 4 9 1 7 3 9 8 3 6 3 1 2 6 5 92 15 34 87 6 34 72 68 51 9 68 57 91 24 3 73 91 42 68 5 45 63 87 19 2 81 29 56 73 4 19 84 25 36 7 56 48 73 92 1 27 36 19 45 8 MUN LUONTO Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi Jee, deittipalvelu! Hmm, minkäköhänlaista se olisi? Nytpäs oliivitölkki taitaakin ladata nettiin pari suopeaa sanakäännettä itsestään… Sukupuoli? Mies. (Totuus: ei mitään muistikuvaa) Ikä? Nuorehko, ehkä hitusen kypsynyt. (Totuus: Parasta ennen -päiväys löytyy purkin kannesta. Älä katso, menee silmä puhki!) Asumismuoto? Sinkkuna nelikerroksisessa omakotitalossa. (Totuus: Joopa joo, jääkaapin vihanneslootaan kuivunut kurkunhäntä ja ovilokeron tönkkö kumiliimakin pitävät mykkäkoulua.) Ulkonäkö? Varsin viehättävä. (Totuus: Jos tuo mulkoilija poukkaisisi johonkin Tommolan Esson baariin, asiakkaat pakenisivat paikalta tuoleja kaadellen.) Seurallinen? Avoin ja iloinen. (Totuus: Jumankauta, törpön kansi ruostui kiinni aikaa sitten, eikä se siksi ole kelvannut edes kompostiin.) Silmien väri? Vihreä. (Totuus: punainen, vihreillä reunuksilla.) Luonne? Hienostunut – sisimpäni on lähes läpikuultava. (Just: lähes läpikuultava!) Tulevaisuudensuunnitelmia? Olen optimisti ja rohkea kaikelle uudelle. (Totuus: Kohta, kun ovi lämähtää kiinni, valot sammuvat vähintään päiväkausiksi. Ettäs hei kaikki tiramisut, unelmapurnukkaa pukkaisi kesäheilaksi. Peacee ja lovee! De_20062019_72.indd 73 11.6.2019 14.23
74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjasto on kuin toinen kotini Tuula Haatainen on kirjastojen suurkäyttäjä. Minna Rytisalo: Rouva C Emmi Itäranta: Teemestarin kirja Kirja kertoo Minna Canthista ja 1800-luvulla syntyneen naisen elämästä ja avioliitosta. Siitä prosessista, miten sen ajan monta lasta synnyttänyt nainen pystyi kehittymään itsenäiseksi taiteilijaksi ja kulttuuripersoonaksi. Elisabeth Åsbrink: 1947 – Mistä historiamme alkaa Kirjassa henkilöt ja tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1947, mitä tapahtui sodan jälkeen. Kirjan viesti pysäyttää. Vaikka kouluhistoriassa opittiin, että fasismi toisen maailman sodan jälkeen kukistettiin, ovat sen lonkerot yhä olemassa ja pyrkivät esiin. Näemme sen tämän päivän Euroopassa. Tarina on fiktiota ja hurja sekä kirjoitettu hirmu hyvin. Kirja imaisi heti mukaansa. Kertomus sijoittuu jonnekin tulevaisuuteen. Veden pinta on noussut, takana on ympäristökatastofi ja juomavettä säännöstellään. Alkoi tuntua, että tämä voisi olla totta jonain päivänä. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen paljon, mutta enimmäkseen tietysti lomilla. Kotonani on montakymmentä hyllymetriä kirjoja. Etenkin jouluna niitä ostetaan ja joululomalla kun on pimeää ja kylmää, on ihana olla kotona lämpimässä ja lukea. Jokainen antaa kirjalahjoja, ja niitä sitten lainaillaan ja luetaan ristiin. Tämän Teemestarin kirjan kävin lainaamassa Roihuvuoren kirjastosta, koska omani on jossain lainassa. Kirjoja lainaillaan ja sitten niitä aina jää johonkin matkan varrelle. Kirjat ovat liittyneet lapsuuteeni hyvin tiiviisti. Olen aina ollut ahkera kirjaston käyttäjä. Lapsena asuin koulun yhteydessä ja siellä oli pieni kirjasto. Kun opin lukemaan, ahmin kirjastosta Tarzania, Anni Polvan kirjoja ja Viisikoita. Myöhemmällä iällä, kun kotipaikkakunnallani Vehmersalmella ei ollut lukiota, muutin Kuopioon. Asuin ahtaasti, samassa huoneessa kahden veljeni kanssa. Ei ollut omaa rauhaa. Vieressä oli Kuopion kirjasto, ja kävin siellä kuuntelemassa musiikkia, lukemassa kirjoja ja lehtiä. Vietin aikaa. Kirjasto on ollut minulle kuin toinen koti. Paikka, jossa on voinut keskittyä, kun ei ole ollut oman huoneen rauhaa. Lukijana olen vähän kuin tuurijuoppo. Silloin, kun rupean lukemaan, luen hirveästi, mutta sitten saattaa olla kausia etten ehdi kirjoihin koskemaankaan. Luen kaikenlaista laidasta laitaan. 1 2 3 De_20062019_74.indd 74 12.6.2019 11.34
Suomen ensimmäinen Politiikan aikakauslehti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Lue uutiset verkossa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Luettavaa koko vuodeksi 105€ 22 numeroa www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok20062019_001-002.indd 2 11.6.2019 9.54
Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI Lue uusimmat uutiset verkossa: Demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä! PAL.VKO 2019-31 00 74 43 -1 91 4 Demok20062019_001-002.indd 1 11.6.2019 9.54