Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 179, 007435-15-48 ? Hinta 1,20 e (sis.alv) KESKIVIIKKO 25. MarraSKuuTa 2015 120 vuotta Demokraatin vuosikymmenet – sarja lähenee loppuaan Pöntön pitää kestää ...8–11 Heinäluoma näpäytti Stubbia Kaksi roolia – eri puheet ...6–7 Väsynyt kuski on kuin rattijuoppo ...12 SDP:n vaihtoehtobudjetti: 35 000 työpaikkaa heti ...3, 4–5 Getty Images
Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: ? Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: puh. 0200 30011 ? Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. 0200 55888 ? Tampere ja ympäristö: puh. 0800 96675 ? Muu Suomi: puh. 0200 71000 ? Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 3 SDP:n reilu työlinja purisi välittömästi 4–5 Tällainen on SDP:n vaihto ehtobudjetti, pääkirjoitus 6–7 Heinäluoma näpäytti Stubbia 8–1 Demokraatin vuosikymmenet 11/12 12 Sekavana tien päällä 14–15 Viikon kuvat Postin työmarkkinasikailu jatkuu: PAU syyttää Postia laittomuuksista: Jakelu estettiin Espoossa ja Vantaalla Juha Jaatinen Twitterissä Lepomäki: työ on kuin juusto. Kun hinta alenee, menee kaupaksi. Voi pyhä yksinkertaisuus. Timo Harakka Twitterissä 17 Jäte vähenee harkitsemalla 18–19 Sarjakuvat, yhdistystoiminta, radio ja tv 20 Nieminen Vee Uutiset Avaus Arki Demokraatti.fi Uutiskertaus Päivä kuvana AFP Photo / Jean-Christophe Verhaegen n Turkki uskoo venäläiskoneen lentäjien olevan elossa. Turkki uskoo tänään pudotetun venäläiskoneen lentäjien olevan yhä elossa. Turkkilaisen virkamieslähteen mukaan Turkki yrittää nyt vapauttaa lentäjät turvallisesti Syyriassa toimivilta kapinallisilta. Aiemmin tänään Syyrian hallintoa vastustavat turkmeenijoukot kertovat surmanneensa Turkin alas ampuman venäläiskoneen lentäjät. Turkki ampui tänään alas venäläisen sotilaskoneen, joka Turkin mukaan loukkasi sen ilmatilaa. Venäjä kiistää ilmatilaloukkauksen. n Venäjän ulkoministeri peruu Turkin vierailunsa. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kertoo peruvansa huomisen vierailunsa Turkkiin. Lavrov kehottaa venäläisiä välttämään Turkkiin matkustamista. Hänen mukaansa terrorismin riski on maassa yhtä suuri kuin Egyptissä. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan alasampumisella on vakavat vaikutukset maiden välisille suhteille. n Ruotsi kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa. Ruotsi aikoo kiristää maahantulosäännöksiään, kertoo pääministeri Stefan Löfven. Muun muassa perheenyhdistämistä vaikeutetaan ja rajavalvontaa tehostetaan. Löfven sanoi Ruotsin hoitaneen vastuunsa ja pyysi myös muita EU-maita jakamaan pakolaismäärää. Ruotsiin odotetaan lähes 200 000 turvapaikanhakijaa tänä vuonna. 25.11. Nimipäivät tänään: Katja, Kati, Katri, Kaisa, Riina, Katariina, Katriina, Kaisu, Kaija, Kaarina (ruots.) Katarina, Karin, Carina, Kajsa, Katrina, Katja -4...1 1...3 2...4 Aurinko nousee: Helsingissä 8.42 Oulussa 9.28 Aurinko laskee: Helsingissä 15.31 Oulussa 14.41 Nimipäivät huomenna: Sisko (ruots.) Dagmar Pariisin ilmastokokouksen kunniaksi on kasvatettu omenoita, joissa on Ranskan presidentin kuva ja ilmastokokouksen logo. Omenat jaetaan 196 maasta saapuville kokousvieraille. Kuvat tehtiin siten, että kasvaville omenoille asetettiin tarra, joka suojasi tiettyjä kohtia omenasta auringolta muun hedelmän kasvaessa normaalisti.
3 25.11.2015 UUTISET ? ? ”Täytyy toimia tässä ja nyt” – jopa 35 000 uutta työllistä on realismia SDP:n reilu työlinja purisi välittömästi Sosialidemokraatit julkistivat tiistaina vaihtoehtobudjettinsa, joka edistää aitoa kasvua ja työllisyyttä – ja samalla ottaa ensi vuonna vähemmän velkaa kuin hallitus. – SDP:n vaihtoehto on rohkea, rehellinen ja realistinen. Jos tulee sellainen tilanne, että tätä voidaan lähteä toteuttamaan, olemme valmiita hyppäämään saman tien hallitukseen, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne huomautti esitellessään tiistaina puolueen työlinjaa korostavaa vaihtoehtoa. Rinne muistutti, että hallituksen pakkolakipäätökset ja leikkaukset vähätuloisilta – puhumattakaan koulutuksen säästöistä – nakertavat suomalaisten luottamusta. – Erityinen huoli on, että hallitukselta puuttuvat päätökset, joilla kasvatetaan ensi vuonna työllisyyttä ja kasvua. Päin vastoin hallitus aikoo leikata työllisyysmäärärahoja. Näin hallitus pakastaa kasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Työllisiä voi tulla 35 000 SDP vaatii työllisyystoimia ”tässä ja nyt”. – Työttömyys maksaa yhteiskunnalle vuosittain yli kuusi miljardia euroa. Vain kymmenen prosenttia rahoista käytetään aktiiviseen työllistämiseen Emu-puskurit käyttöön SDP:n vaihtoehtobudjettia esittelivät (vasemmalta) Timo Harakka, Pia Viitanen, Antti Rinne, Antti Lindtman ja Kristiina Salonen Lehtikuva / Jarno Mela ”Hallitus pakastaa kasvun ja kilpailukyvyn.” ja kouluttautumiseen, Rinne ihmetteli. Sosialidemokraatit vaativat muutosta ja työllistymisen nopeuttamista. Yhtenä keinona on niin sanottu Rinteen työllistämismalli, työllistymissetelin käyttö, joka toisi yksinään työtä välittömästi 15 000 hengelle. – Jos meidän budjettimme linjaukset toteutuisivat kokonaisuudessaan, ne lisäisivät työllisten määrää 35 000 ihmisellä. Työllisyysaste kasvaisi 1,3 prosenttia, Rinne laskee. Työllistymistä edistää myös SDP:n yrittäjäpaketti, joka muun muassa kannustaa yrityksiä palkkaamaan uuden työntekijän. Reiluutta verotukseen SDP vaatii, että työstä ja eläkkeistä on jäätävä enemmän rahaa käteen. Sen sosialidemokraattien malli tekee. Samalla suurituloiset ja pääomatulon saajat joutuvat osallistumaan talkoisiin. SDP:n oikeudenmukainen vaihtoehto keventää keskituloisen palkansaajan verotusta 80– 150 euroa vuodessa enemmän kuin hallituksen esitys.Vastaavasti yli 75 000 euroa vuodessa ansaitsevan verotus kiristyy 80–200 euroa enemmän. Toisin kuin hallitus, SDP pitää kiinni vaalilupauksestaan, ettei eläkeläisiä veroteta palkansaajia kireämmin. Keskituloiselle eläkeläiselle jää tasapuolisessa veromallissa vuodessa noin 300 euroa enemmän käteen. Myös kaikkein pienituloisimpien ostovoimaa parannetaan nostamalla perusvähennyksen ylärajaa 3 260 euroon. Velanoton tarve taittuu Antti Rinne laskee, että SDP:n vaihtoehto ei kiristä veroastetta ollenkaan. Sosialidemokraattien talousarvio vähentää valtion velanoton tarvetta vähintään 332 miljoonaa euroa ja kasvuvaikutusten kautta vielä enemmän. Vahvistuva kasvu ja työllisyys parantavat koko julkisen talouden tasapainoa noin miljardilla eurolla. SDP taittaisi velkaantumisen tahdin jo ensi vuonna. Puoluetta ihmetyttää, että hallitus ottaa lisävelkaa ensi vuodelle yli puoli miljardia euroa enemmän kuin tänä vuonna. Eduskunta käsittelee opposition vaihtoehtobudjetteja keskiviikkona. Marja Luumi Demokraatti Sosialidemokraatit esittävät, että työeläkerahastoihin kerättyä Emu-puskuria käytetään työnantajan ja palkansaajan työeläkemaksun alentamiseen. – Perusteluissa todetaan, että puskuria voi purkaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Jos katsoo Suomea, ne ajat ovat nyt käsillä, Antti Rinne huomautti. Maksua alennettaisiin 0,8 prosenttia väliaikaisesti vuosina 2016–208. Alennus kasvattaisi nettopalkkoja ja lisäisi palkansaajien ostovoimaa. Samalla se alentaisi työvoimakustannuksia. SDP haluaa laajentaa myös veropohjaa ja esittää pohjoismaista rahoitusveroa. Perusteluna on, että myös finanssialan on syytä osallistua taloustalkoisiin – varsinkin kun se on vapautettu muita yrityksiä rasittavasta arvonlisäverosta. Muissa pohjoismaissa vero on jo joko käytössä tai valmisteilla. Pankkien liiketoimintaveron tuotto-odotus olisi Suomessa noin 230 miljoonaa euroa vuodessa.
4 25.11.2015 UUTISET Tällainen on SDP:n vaihtoehtobudjetti Sosialidemokraatit julkistivat tiistaina vaihtoehtobudjettinsa vuodelle 2016. Esitys tarjoaa vaihtoehdon hallituksen budjettiesitykselle. Rinteen työllistämismalli SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen esittämässä mallissa jokaisella työttömällä on kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen oikeus käyttää työttömyysturvaansa työllistymissetelinä. Työllistymisseteli olisi peruspäivärahan suuruinen eli noin 700 euroa kuukaudessa ja se kestäisi enintään 300 päivää. Se toimisi seuraavasti. Työtä hakiessaan työtön voisi kertoa, että työnantaja saa setelin, jos työnantaja ei ole irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä eikä hänellä ole voimassa olevaa työsopimuslain mukaista takaisinottovelvollisuutta. Työllistymisseteli rahoitettaisiin suoraan työttömyysturvajärjestelmän kautta. Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan 15 000 henkilön työllistyminen työllistymisetelin avulla tasapainottaisi julkista taloutta 140–250 miljoonalla eurolla. Työllisyysvaikutukset ? ? Asuntoja liikennerakentaminen 9 000–10 000 ? ? Rinteen malli, kuntien työllistämisvastuu ja suorat työllistämistoimet 17 000–1 900 ? ? TEL-maksun alennus 4 000–6 000 ? ? Yrittäjäpaketti 2000–3000 ? ? Yhteensä 35 000 Tulojen jakaantuminen: Veroperusteiset tulot 740 miljoonaa euroa Muut tulot 660 miljonaa eurora: muun muassa Sitran taseen tuloutus 350 miljoonaa euroa, harmaan talouden torjunta 200 miljoonaa euroa ja työeläkemaksun alennus 130 miljoonaa euroa Menojen jakaantuminen: ? ? kasvuun ja työllisyyteen 600 miljoonaa euroa ? ? sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen 300 miljoonaa euroa ? ? osaamiseen ja osallisuuteen 200 miljoonaa euroa SDP:n talousarvio on 332 miljoonaa euroa ylijäämäinen verrattuna hallituksen esitykseen. Nuorisotakuu: Sosialidemokraatit palauttavat 28 miljoonaa euroa nuorisotakuun jatkamiseen vuodelle 2016 osana työllisyydenhoidon rahoitusta. Terveys: ? ? Sairausvakuutuksen lääkekorvaukset palautetaan (22,5 milj.) ? ? Sairausvakuutuksen indeksiä ei leikata (0.1 milj.) ? ? Ruokavaliokorvausta ei lakkauteta (10 milj.) ? ? Matkakorvauksia ei leikata (11 milj.) ? ? Aura-kuntoutusta ei lopeteta (9 milj.) ? ? Kunnallisten asiakasmaksujen korotus (150 milj.) Rane Aunimo Demokraatti ? ? Rinteen mallilla töihin kiinni
5 25.11.2015 UUTISET Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895. Työmies –1918, Suomen Sosialidemokraatti –1988, Demari –2001, Länsi-Suomen Työmies –1906, Sosialisti –1918, –1951, Demokraatti –1919, Turun Päivälehti –2001, Uutispäivä Demari –2012 Päätoimittaja Mikko Salmi Vaikutukset ostovoimaan Kun mukaan lasketaan työeläkemaksun maksun alennus, keskituloisen palkansaajan verotus kevenee vuodessa 80–150 euroa enemmän kuin hallituksen esityksessä. Yli 75 000 euroa ansaitsevan verotus kiristyy vastaavasti 80–200 euroa enemmän. SDP:n palkkaveromalli säästää valtiontaloudelle lähes 100 miljoonaa euroa, mutta hyödyttää 97,5 prosenttia palkansaajista. Hallituksen esityksessä keskituloinen eläkeläinen jää jälkeen palkansaajasta 250 euroa vuodessa. Kun sosialidemokraattien vaihtoehdossa eläkeläisille hyvitetään sekä työtulovähennyksen nosto että työeläkemaksujen alennus, jää keskituloiselle Eläkeläiselle vuodessa noin 250 euroa enemmän kuin hallituksen veromallissa. Yrittäminen: Yrittäjäpaketin ja Tekesin rahoituksen turvaamisen yhteisvaikutus budjettiin on 140 miljoonaa euroa. Demokraatti kirjoitti aiheesta enemmän tiistaina 24.11. Koulutus: ? ? Perusopetuksen laatuun ja tasa-arvoon suunnattu avustus säilyy (10 milj.) ? ? Perusopetuksen ryhmäkokoja pienennetään (2 milj.) ? ? Ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin lisätään resursseja (1.3 milj.) ? ? Ammattikorkeakoulujen leikkaukset perutaan (25 milj.) ? ? Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa jatketaan (20 milj.) ? ? Poliisikoulutuksen aloituspaikat säilytetään (5.6 milj.) ? ? Yliopistojen leikkauksia perutaan (50 milj.) ? ? Suomen Akatemian leikkaukset perutaan (10 milj.) Kulttuuri: ? ? Kirjailijoiden lainauskorvauksia korotetaan ? ? Otetaan käyttöön elokuva-alan tuotantokannustin. ? ? Käynnistetään luovien alojen kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma. SDP:n mielestä osaamiseen pitää panostaa SoSialidemokraatit julkiStivat tiiStaina pitkään odotetun vaihtoehtobudjettinsa. Sitä kannattikin odottaa. Vaihtoehtobudjetin taustaksi on tehty kunnianhimoista pohjatyötä. Kiitokset ansaitsee myös edellisen eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman ajama uudistus, joka avasi oppositiolle uusia mahdollisuuksia vaihtoehtoisten politiikkamallien laskentaan. SDP:n vaihtoehtobudjetti korostaa työtä ja osaamista. Uusien työpaikkojen syntyä tuetaan, kasvua vauhditetaan. Sosialidemokraatit peruisivat myös hallituksen koulutukseen ja osaamiseen suunnittelemat leikkaukset. Tämä on tärkeä kannanotto. Nimenomaan nämä leikkaukset kohdistuvat tulevaisuuteen. Ne katkaisevat Suomelta siivet. Demarien budjettiesityksessä on haettu tasapainoa puuttumalla myös valtion tuloihin, ei pelkästään menoihin. Velkaa siinä ei oteta niinkään paljon kun mitä hallitus esittää. n n n SdP Suhtautuu nyt talouspoliittisessa ajattelussaan aikaisempaa kriittisemmin yksipuoliseen kulukuripolitiikkaan. Kurjistavasta talouspolitiikasta on kuultu viime aikoina varoittavia ääniä muualtakin. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut koulutussäästöistä – ja myös aktiivisen työvoimapolitiikan alasajosta. SDP korostaa vaihtoehtobudjetissaan aitoa kasvua, kestävää työllisyyttä sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Nämä lähtökohdat eivät sulje pois sitä tosiasiaa, että valtiontaloutta on myös sopeutettava. Helppoja ratkaisuja ei ole. n n n demarien vaihtoehdon kentieS merkittävin ansio on siinä, että se paljastaa hallituksen talouspolitiikan ideologisen kuorrutuksen. Vaikean taloustilanteen varjolla halutaan muuttaa pysyvästi nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita – poispäin pohjoismaisen mallin ihanteista. Samalla myös valtarakenteita halutaan muuttaa taloudellisen eliitin eduksi. Työelämän pakkolaeilla ajetaan palkansaajat ahtaalle. Mitkään taloudelliset syyt eivät puolla sitä, että näin olisi pakko tehdä. Kun eduskunta tiistaina keskusteli hallituksen julkisen talouden 2016–2019 selonteosta, kansanedustaja Eero Heinäluoma totesi SDP:n ryhmäpuheenvuorossa, että sosialidemokraatit eivät usko halpatyön Suomeen vaan osaamisen Suomeen. Laueeessa kiteytyi aika paljon siitä, mistä politiikassa nyt on kysymys. antti.vuorenrinne@demokraatti.fi Pääkirjoitus Etunimi Sukunimi Timo Harakka, Pia Viitanen, Antti Rinne, Antti Lindtman ja Kristiina Salonen esittelivät SDP:n vaihtoehtobudjettia tiistaina. Lehtikuva / Jarno Mela
6 25.11.2015 UUTISET ? ? Eduskunnassa taitettiin peistä taloudesta Heinäluoma näpäytti valtiovarainministeri Stubbia pääministeri Stubbin sanoilla SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoman mukaan hallituksen esitys julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 20162019 antaa hyvän kuvan hallituksen talouspolitiikan suuresta linjasta. Ranska vaatii löysempää talouskuria terrori-iskujen takia AFP Photo / Patrik Kovarik Ranskan presidentti Francois Hollande ilmoitti terrori-iskujen jälkeen, että maan turvallisuus menee EU:n vakausja kasvusopimuksen edelle. Ranska saanee EU-komissiolta enemmän ymmärrystä talousongelmiinsa Pariisin terroriiskujen takia. Maan budjettivaje on ollut vuosia komission hampaissa, koska sitä ei ole saatu painettua EU-sääntöjen sallimiin rajoihin eli kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. – Voisin hyvin kuvitella, että varsinkin näiden terroriiskujen jälkimainingeissa tulemme näkemään komission suunnalta vähän joustavampaa tulkintaa kuin aikaisemmin. Sellaisia viestejä on tullut lähiaikoina, sanoi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) maanantaina Brysselissä. Ranskan presidentti Francois Hollande ilmoitti terroriiskujen jälkeen, että maan turvallisuus menee EU:n vakausja kasvusopimuksen edelle. Hollanden mukaan turvallisuuden vahvistamiseen on käytettävä väistämättä lisärahaa, koska ”maa on sodassa”. Talouskomissaari Pierre Moscovicin mukaan Ranskan tilannetta ymmärretään ja komissio ottaa terrori-iskut arvioissaan huomioon. Uusien turvatoimien vaikutusta maan budjettivajeeseen kuitenkin arvioidaan vasta ensi vuonna. Myös Suomi on ollut komission syynissä budjettivajeen ja kasvavan velka-asteen takia. Komissio ei ole aloittanut Suomen kohdalla tehostettua valvontaa, koska budjettivajeen arvioidaan painuvan ensi vuonna alle kolmeen prosenttiin. Stubbin mukaan Suomen lähtökohta on, että EU:n talouskurisopimusta pitää aina tulkita tiukasti. Säännöt ovat menettäneet uskottavuuttaan, koska Ranska on saanut toistuvasti lisäaikaa, eikä yhdellekään maalle ole määrätty sanktioita rikkeistä. Terroriuhka varjosti kokousta Euroryhmän kokous pidettiin normaalisti Brysselissä, Lehtikuva / Heikki Saukkomaa SDP:n Eero Heinäluoma (sd.) ripitti valtiovarainministeri Alexander Stubbia pääministeri Alexander Stubbin sanoilla. Eduskunnassa käytiin eilen keskustelu hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016–2019. Heinäluoma piti SDP:n ryhmäpuheen. – Hallituksen talouslinja, joka laiminlyö kasvun ja työllisyyden, on saanut osakseen paljon arvostelua, niin kotimaasta kuin ulkomailtakin, hän aloitti. Heinäluoma siteeraasi muuat ta talouspolitiikan toimijaa: ”On onnetonta, jos hyvinvointimenojen rahoituksen aukko yritetään kattaa vain julkisessa keskustelussa kiilusilmäisestikin väijytyillä säästölistoilla. Silloin finanssipolitiikka muodostuu tällä vuosikymmenellä joka vuosi niin kireäksi, että kasvu tyrehtyy.” – ”Joka vuosi niin kireäksi, että kasvu tyrehtyy.” Se on kovasti sanottu. Tuntuuko tutulta? Kyllä, näin nimittäin sanoi nykyinen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ennen eduskuntavaaleja maaliskuussa 2015 ollessaan vielä pääministeri, Heinäluoma muistutti. Sosialidemokraattien mukaan pääministeri Stubb oli talousajattelussa enemmän oikeas sa kuin nykyinen valtiovarainministeri Stubb. ”Suomi on vaarallinen esimerkki” Heinäluoma muistuttaa, että samaa sanovat monet ulkomaiset toimijat. Esimerkiksi Nobelpalkittu taloustieteilijä Paul Krugman pitää Suomea vaarallisena esimerkkinä kurjistavasta talouspolitiikasta. Viimeksi kriitikoiden joukkoon liittyi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. – IMF kritisoi koulutukseen tehtyjä säästöjä ja varoitti jo aiemmin leikkaamasta aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoista. Molemmista tulee tulevaisuuden kasvun esteitä, Heinäluoma sanoo. Helsingin Yliopisto käy parhaillaan yt-neuvotteluja 1 200 hengen vähentämisestä. Aaltoyliopisto on ilmoittanut sekin aloittavansa yt-neuvottelut. – Kysymys kuuluu, onko Suomen tulevaisuus nyt yt-menettelyssä? Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola vetosi maanantaina, että eduskunta vielä harkitsisi näitä yliopistoihin kohdistuvia leikkauksia. Demarien mukaan säästöjä tarvitaan, mutta terve talous tasapainotetaan kasvulla, säästöjen ja lisätulojen terveellä yhdistelmällä.
7 25.11.2015 UUTISET Orion on erityisenä varotoimena päättänyt vetää Burana-Caps 400 mg-kapselit pois käyttäjiltä. Syynä on mahdollinen yksittäisten vieraiden kapseleiden sekoittuminen tuotteeseen. Orionin Burana-Caps -erissä ei ole kuitenkaan havaittu vieraita kapseleita. Burana-Caps -kapselit valmistetaan eurooppalaisella sopimusvalmistajallamme, joka on erikoistunut kapseleiden valmistukseen. Mahdollinen kapseleiden sekoittuminen on tapahtunut sopimusvalmistajamme tuotannossa. Burana-Caps -kapselit pakataan Orionin omalla tehtaalla Salossa. Salon pakkauslinjalla tapahtuvassa jatkuvassa automaattisessa valvonnassa ei ole havaittu vieraita kapseleita. Burana-Caps 400 mg-kapselit ovat vaatimusten mukaisia. Koska ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta, onko Orionin Burana-Capsin pakkauksiin päätynyt vieraita kapseleita, Orion vetää erityisenä varotoimena Burana-Caps -kapselit pois käyttäjiltä. Orionin tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa käyttäjä olisi havainnut vieraita kapseleita pakkauk sestaan. Tapaus koskee vain Burana-Caps -kapseleita, eikä liity muihin Burana-tuoteperheen tuotteisiin. Burana-Caps 400 mg kapseli on punainen, soikea, pehmeä liivatekapseli, joka sisältää kirkasta viskoosia nestettä. Kapselin pituus n. 15 mm ja leveys n. 10 mm. Kapselissa on merkintä BURANA. Kapselin ja pakkauksen kuva löytyy Orionin nettisivuilta osoitteesta www.orion.fi. Mahdolliset vieraat kapselit voi ihmissilmä hyvin erottaa väriltään, muodoltaan, kooltaan tai merkinnöiltään Burana-Caps-kapseleista. Käyttäjiä neuvotaan palauttamaan 22.12.2015 mennessä sekä avatut että käyttämättömät Burana-Caps -pakkaukset lähimpään apteekkiin, josta ne palautetaan Orionille. Apteekissa täytetään palautuslomake, johon merkitään asiakkaan tilinumero. Orion hyvittää pakkauksen hinnan asiakkaan tilille. Orion on raportoinut tapauksen Suomen lääkeviranomaiselle Fimealle ja toimii tiiviissä yhteistyössä sen kanssa. Lisätietoa: Tuotepäälliköt: Selina Poikela, puhelin 010 426 5736 selina.poikela@orion.fi Tarja Niemikoski, puhelin 010 426 5676 tarja.niemikoski@orion.fi Lääketieteellinen osasto: Pekka Järvensivu, asiantuntijalääkäri, puhelin 010 426 3616 pekka.jarvensivu@orion.fi Julkaisija: Orion Oyj, Orionintie 1A, 02101 Espoo Orion vetää varotoimena Burana-Caps 400 mg -kapselit käyttäjiltä Liitot kokoontuvat tukemaan PAUta työtaistelussa Suomen Merimies-Unioni ja Ilmailualan Unioni IAU ryhtyvät tukemaan Postija logistiikka-alan unioni PAUn työtaistelutoimia. Liitot jättivät valtakunnansovittelija Minna Helteelle ja Palvelualojen työnantajat Paltalle ennakkoilmoituksen tiistaina. Osapuolet kokoontuivat jälleen eilen neuvottelemaan Helteen toimistolle Helsinkiin, mutta ratkaisua ei niissäkään saatu. Valtakunnansovittelijan mukaan tilanne on edelleen hankala. Neuvottelut jatkuvat välipäivän jälkeen torstaina. Merimies-Unioni ilmoitti, että sen jäsenet eivät ota Deutsche Post DHL Group DHL:n yksiköitä rahtieikä matkustaja-aluksiin, yhteysaluksiin, lauttoihin, losseihin eikä muihinkaan kuljetusvälineitä tai lastia kuljettaviin aluksiin. Tukitoimet aloitetaan ensi maanantaina. Ne ovat voimassa toistaiseksi. IAU:n tukitoimet kohdistuvat lentoasemilla lähtevän postin käsittelyyn ja miehistön ruoka-annoksiin erillisille postilennoille. Toimet on määrä toteuttaa ensi viikon maanantaina ja tiistaina. Liiton mukaan tukitoimilla ei ole vaikutuksia matkustajien, heidän matkatavaroidensa, rahdin tai ulkomailta saapuvan postin liikkumiseen. Jo maanantaina Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT kertoi aloittavansa tukitoimet vauhdittaakseen työtaistelutoimia. Ilmoituksen mukaan AKT:n jäsenet eivät käsittele DHL:n yksiköitä eikä niissä tulevia tai lähteviä lasteja ensi maanantaista alkaen useassa satamassa. PAU on tähän mennessä ilmoittanut työtaistelutoimenpiteistä joulukuun 8. päivään saakka. Otteet kovenevat postin kiistassa Postityönantaja ilmoitti maanantaina, ettei sillä ollut tiistaina työtä Espoon ja Vantaan perusjakelussa työskenteleville. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Länsiväylä-lehti. Länsiväylän mukaan työnantaja ilmoitti sikäläisille postinjakajille, että kaikille ei ole tarjota lakosta johtuen töitä. Työnantaja kertoi ilmoittaneensa osalle työntekijöistä, tulevatko he töihin vai eivät. Työnantaja sanoi myös pidättävänsä palkan, jos työtä ei ole. Työntekijäpuolta edustava PAU kehotti kaikkia kyseisten toimipaikkojen työntekijöitä menemään töihin, koska työnantajan ilmoituksesta huolimatta töitä voi sittenkin olla tarjolla. Jos työtä on tarjolla, ei palkan pidättämiseen ole liiton mukaan perustetta. Rane Aunimo Demokraatti Talouskomissaari Pierre Moscovicin mukaan Ranskan tilannetta ymmärretään ja komissio ottaa terrori-iskut arvioissaan huomioon. vaikka kaupungin uhka-arvio oli kolmatta päivää korkeimmalla tasolla terroriuhan takia. – Se mikä itseäni huolestuttaa on, että Brysseliin eli Euroopan ytimeen on soluttautunut terrorismi näin vahvasti, Stubb sanoi. Ministerin mielestä vastaus terrorismiin on sama kuin pakolaiskriisissä tai Kreikan kriisissä: EU-maiden on tehtävä tiiviimmin yhteistyötä. Brysselin asemaa terroristien tukikohtana on perusteltu sillä, että kaupungin sirpaleinen aluehallinto ei kykene yhteistyöhön radikalismin kitkemisessä. – En haluaisi lähteä syyttämään Brysselin 19:ää itsehallintoaluetta tästä ongelmasta, Stubb sanoi. – Hyvin he ovat ainakin toistaiseksi näyttäneet hoitavan nämä viimeiset poliisiratsiat. Annu Marjanen STT Lehtikuva / Jarno Mela Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sai kritiikkiä kurjistavasta talouspolitiikasta. Minna Helle. – Hallituksen talouslinjalle on vaihtoehto. Sen osoittaa sosialidemokraattien julkistama ensi vuoden vaihtoehtobudjetti. Se vaihtoehto on Suomi kasvun ja työn linjalle. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demokraatti.fi Kari Hulkko
8 25.11.2015 AVAUS Pöntön pitää kestää Pääministeri Lipponen vakuutti hallituksen vauhtia kauhisteleville: Demokraatin vuosikymmenet 11/12 Television suositun Uutisvuoto-kisailun alkuaikoina Tommy Tabermanin ja Jari Tervon taustalla lavasteina käytettiin sanomalehtien otsikoita ja kuvia. Pitkään siellä oli Paavo Lipposen kuva ja otsikko: Pöntön pitää kestää. Otsikko oli Demarista. Jutun kirjoittaja oli tuolloinen Demarin politiikan toimittaja Kirsi Törmänen. Otsikko ilmensi Lipposen värikästä kielenkäyttöä. Paavo Lipponen on eittämättä Demokraatin 11. vuosikymmenen 1995–2005 hahmo SDP:ssä ja Suomen politiikassa. Lipposesta tuli pääministeri vuonna 2005. Valtakausi kesti kahdeksan vuotta. Sen jälkeen Lipponen toimi vielä eduskunnan puhemiehenä. SDP:n puheenjohtajuuden Lipponen jätti Eero Heinäluomalle Tampereella 2005. Vuosikymmenen 1995–2005 huippuhetkiä oli tietysti heti aluksi saatu SDP:n suuri vaalivoitto, joka johti Lipposen sateenkaarihallituksen syntyyn. Vuonna 2000 Suomen presidentiksi valittiin ensimmäinen nainen, Lipposen hallituksen ulkoministeri Tarja Halonen. Päätöksiä pikavauhtia Lipposen sateenkaarihallituksen synty ja alkutaival ovat nykylukijalle sikäli mielenkiintoisia tapahtuma, että silloinkin taloudelliset lähtökohdat olivat ankeat. Oltiin keskellä sodanjälkeisen taloushistorian syvintä lamaa. Valtiontalouden kestävyys edellytti säästötoimia. Demari haastatteli tuoretta pääministeriä heti tuoreeltaan ja vielä uudestaan elokuussa, kun hallitus oli saanut puserrettua ensimmäisen budjettinsa. Julkaisemme nyt tuon 28.8.1995 lehdessä ilmestyneen haastattelun uudestaan. Jutun kirjoitti Demarin silloinen toimituspäällikkö Risto Paananen. On mielenkiintoista verrata 20 vuoden takaisia tapahtumia vaikkapa nykytilanteeseen. Yhteinen pääkirjoitus Vuoden 2003 vaalit muistetaan Paavo Lipposen ja keskustan puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen kaksinkamppailusta. Jäätteenmäen kepu meni rinnan mitalla SDP:n ohi, vaikka myös SDP eteni vaaleissa. Jäätteenmäen väitteet Lipposen ja Yhdysvaltojen presidentin George W. Bushin keskusteluista johtivat myöhemmin pääministerin eroon, vaikka hän oli ”puhunut niin totta kuin osasi” ja oli saanut presidentin avustajalta ”tilaamatta ja pyytämättä” salaista aineistoa vaalikampanjaansa. Puolueiden välit kuitenkin paranivat punamultahallituksen loppuaikoina. Demarin päätoimittajan Kari Arolan ja keskustan Suomenmaan päätoimittajan Juha Maunon yhteinen pääkirjoitus joulukuussa 2004 herätti huomiota. Tarkoituksena oli arvostella oppositiossa olevaa kokoomusta sen ulkopoliittisista heitoista. Pääkirjoituksesta tuli runsaasti palautetta. SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen, ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Liisa Jaakonsaari ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen tuomitsivat Uutis päivä Demarin punamultaveljeilyn. Silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja asettui puolestaan tukemaan päätoimittajaa. Tiettävästi hankkeen oli hyväksynyt myös silloinen puoluesihteeri Eero Heinäluoma. Arola joutui selittelemään asiaa vielä myöhemminkin kolumnipalstallaan. Julkaisemme myös tämän, Uutispäivä Demarin ja Suomenmaan yhteisen pääkirjoituksen nyt uudestaan. Jokainen voi arvioida, missä määrin kyse oli ”pravdamaisesta” hankkeesta. Sarjassa julkaistaan uudestaan juttuja Demokraatin eri vuosikymmeniltä. Nyt on vuorossa lehden 11. vuosikymmen 1995–2005. Antti Vuorenrinne Demokraatti Vauhti ei ole itsetarkoitus Pääministeri Paavo Lipposen (sd) hallitusta on sekä kiitetty että arvosteltu siitä, että suuret päätökset syntyvät pikavauhtia. Hallituspuolueiden puolue-elimet ovat saattaneet tuntea pudonneensa rattailta. Lipposen mukaan vauhti ei ole kuitenkaan itsetarkoitus. – Nyt eletään uutta aikaa. Päätöksiä on saatava aikaan suuntaan tai toiseen, Lipponen sanoo. Viiden puolueen sateenkaarihallituksen vauhti on heikottanut hitaampaan tahtiin tottuneita poliitikkoja. Jo ennen kuin hallituspohja esiteltiin presidentille, mukaan pyrkineet puolueet sitouArola joutui selittelemään asiaa vielä myöhemminkin kolumnipalstallaan.
9 25.11.2015 AVAUS Pääministeri Lipponen vakuutti hallituksen vauhtia kauhisteleville: 120 vuotta Vauhti ei ole itsetarkoitus tuivat leikkaamaan valtion menoja 20 miljardilla markalla vaalikauden aikana. Vaikeimmat päätökset kirjattiin hallitusohjelmaan, jolle uuden käytännön mukaan hankittiin eduskunnan siunaus. Ensi vuoden budjetti kasattiin pikavauhtia. Samassa yhteydessä kasattiin hallituksohjelmaan kirjattu 5,5 miljardin säästöpaketti – senkään tekemiseen hallitus ei tarvinnut kaikkea tarkoitukseen varattua aikaa. Lipponen kutsuu hallituksen päätöksentekotahtia normaaliaikatauluksi. Hänen mukaansa verkkaiseen etenemiseen ei ole paluuta. – Ennen ajateltiin, että hallitusneuvotteluja voidaan käydä kuukausikaupalla. Se ei olisi tuottanut hyviä tuloksia tilanteessa, jossa kansantalous on raskaasti velkaantunut ulkomaille. – Kaikenlainen viivyttely nakertaisi politiikan uskottavuutta, Lipponen sanoo. Ohjelma ei jää kassakaappiin Pääministeri muistuttaa arvostelijoille, että maassa vallitsee parlamentaarisesti uusi tilanne. – Kun hallitusohjelma pitää viedä eduskuntaan tiedonantona, sitä ei voi tehdä vain kassakaappiin tai hyllylle pölyttymään. Lipponen kiittää asioiden sujumisesta hyvää valmistelua. Budjetin syntymistä siivitti se, että avoimia kysymyksiä pyrittiin jättämään budjettiriihen ratkottaviksi mahdollisimman vähän. Lisäsäästöt taas oli huolellisesti valmisteltu erityisavustaja Sisko Sepän (sd) johtamassa työryhmässä. – Siltäkin osin oli oikeastaan vain kysymys päätöksenteosta ja loppuväännöstä. Lipponen kuvaa taloudenpidon etenemistä maaotteluhenkisin termein. – Talouspolitiikan kolmiloikan, vai onko tämä nyt neliloikka, piti mennä eteenpäin. Ei voi jäädä ilmaan odottamaan seuraavaa loikkaa. Samanlaista tuskien taivalta edetään myös Ruotsissa. Pääministeri Ingvar Carlssonin (sd) mukaan Ruotsissa on torjuttu pahin uhka maan itsenäisyyttä kohtaan sotien jälkeen: velkaantuminen on saatu hallintaan. – Meillähän on kysymys ihan samasta asiasta, Lipponen muistuttaa. Lipposen omassakin puolueessa hallituksen päättäväisyys on herättänyt närää. Pääministeri itse ei koe kävelleensä ihmisten ylitse. – En ole kokenut tätä hallitusta lainkaan sillä tavalla, että se koko ajan määrää ja käskemällä tekee politiikkaa. – Toivoisin, ettei nähtäisi itsetarkoituksena sitä, että ratkaisusta pitäisi välttämättä syntyä kahnauksia. – Yritetääön luoda sellaista käsitystä, että tämä hallitus vain istuu Smolnassa ja nauttii toistensa seurasta. Se on kyllä aivan väärä. Demareilla suuret panokset Lipposen mukaan sosialidemokraateilla on pelissä ehkä suuremmat panokset kuin muilla hallituspuolueilla. Raskaita leikkauksia on perusteltu taistelulla työttömyyttä vastaan. Toistaiseksi työttömyys on kuitenkin laskenut hitaasti; kesällä jouduttiin toteamaan, että työttömien määr on jopa hieman noussut. Lipponen toivoo kansalaisilta kärsivällisyyttä. Hän lupaa, että jos asiat sujuvat hallituksen toivomaan suuntaan, maassa nähdään vielä parempiakin aikoja. Hallituksen tavoite työttömyyden puolittamisesta vaalikauden aikana on yhä voimassa. – Uskon, että suunta on syksyllä jo näkyvissä. Hallituksen arvion mukaan kevään lisäbudjetin yhteydessä päätetyt työllistämistoimet näkyvät koko tehollaan loppuvuodesta. – Esko Aho lupasi, että vaalien aikaan on vain 400 000 työtöntä. Kun keskustakin nyt arvostelee hallituksen työllisyyspolitiikkaa, pitäisi muistaa, missäs me olimmekaan vaalien aikaan. Arja Jokiaho Pääministeri Paavo Lipponen ja ulkoministeri Tarja Halonen eduskunnassa hallituksen aitiossa. Kuva on Lipposen ensimmäisen sateenkaarihallituksen ajoilta.
10 25.11.2015 AVAUS Suomella on hyvä linja Luottamus kasvanut Lipponen muistuttaa, että luottamus Suomen kykyyn hoitaa asiansa on kasvanut myös ulko mailla. – Korot ovat nyt yli kaksi prosenttiyksikköä alempana kuin ennen vaaleja, alempana kuin kertaakaan vaalien jälkeen. Jos keskitetty tuloratkaisu syntyy, Lipponen on valmis kasvattamaan omaa optimismiaan. Tavoitteena on päästä pysyvästi vakaampaan talouteen. – Sanotaan, että markkinavoimat määräävät. Ne ovat juuri meidän velkojiamme, jotka ar vioivat, mikä riski sisältyy Suomeen. Jos luo tetaan siihen, että meillä on asiat omissa käsis sämme, siitä palkitaan alempina korkoina. – Yritykset voivat suunnitella toimintaansa. Se vaikuttaa investointeihin: aletaan ottaa työnte kijöitä töihin, Lipponen uskoo. Lipposen käsikirjoituksen mukaan luottamuk sen kasvaminen heijastuu myös kotitalouksiin, jotka ovat lamavuosina lykänneet asunnon vaih toa ja kulutustavaroiden hankintaa. – Luotonottamisen käynnistyminen helpottaa pankkien asemaa, ja sitä kautta taas eräs ongelma toivottavasti lopullisesti siirtyy historiaan. Hyvinvoinnin sopeuduttava Lipposta on julkisuudessa arvosteltu siitä, että hallituspuolue SDP:n politiikka on aivan toisen laista kuin mitä oppositiopuolue SDP lupasi. Lipposen mukaan päälinja oli luettavissa jo niistä ohjelmista ja varjobudjeteista, joita de marit esittelivät oppositiovuosinaan. Hän löytää linjalleen perustelut demariaat teesta. – Sosialidemokraatit ovat rakentaneet hyvin vointiyhteiskuntaa voimavarojen mukaan, ja niiden mukaan sen täytyy myös sopeutua. Muuten se ei pysy koossa. – Leikkauksia on tehty tasapuolisesti eri yh teiskuntaryhmistä. Maataloudesta on leikattu kaikkiaan 2,1 miljardia, mutta ei sekään ole mi kään rahasampo. SDP:n on tarkoitus jälleen lähteä uudistamaan periaateohjelmaansa. Mitään säästölistaa siitä ei tehdä, joskin Lipponen arvelee arvostusten jon kin verran muuttuneen sitten lihavien vuosien. – Ehkä jollakin tapaa pitäisi palata juurille siinä mielessä, että hyvinvointivaltio nähtäi siin enemmän välineenä kuin itsetarkoituk sena. Lipposen hyvinvointimallissa yhteiskunta turvaisi tasaarvon tietyissä elämäntilanteissa, mutta kansalaisten pitäisi mahdollisimman pitkälle kantaa vastuuta itsestään omin voimin. – Tulonsiirrot ovat tärkeitä, mutta ne eivät saa johtaa passiivisuuteen, Lipponen varoittaa. Risto Paananen listuminen kriisinhallintaan tarkoitettujen nopean toiminnan joukkoihin ei tee Suomesta sotilaalli sesti liittoutunutta, eivätkä joukot tee myöskään EU:sta sotilasliittoa. Kyse on rauhanturvatoiminnan jatkosta. Siihen Suomi on osallistunut vuoden 1956 Suezin krii sistä lähtien. Kriisinhallintajoukot rauhoittavat ja estävät konflikteja, ennen kuin ne kärjisty vät väkivallan teoiksi tai peräti kansanmurhiksi. Joukoilla on humanitaarisia tehtäviä, ja ne voi vat suorittaa esimerkiksi evakuointeja. Tehtä viin osallistuu vain vapaaehtoisia, asevelvolli suutensa jo suorittaneita suomalaisia. Jotta Suomi voi kantaa oman osuutensa Euroo pan yhteisestä turvallisuusvastuusta, rauhantur valakia on ajankohtaistettava. Hallitus on käyn nistänyt sen uudistamisesta selvitystyön. Tämän työn tulosta on syytä odottaa. Asiaan on viisasta suhtautua kiihkottomasti. Unionin laajuus, yksimielisyys ja yhteisvastuul lisuus ovat vahva voima, joka turvaa monipuoli sen ja harkitun päätöksenteon kriisinhallinnassa. Silti Suomessa rauhanturvatehtäviin osallistu misesta on tulevaisuudessakin päätettävä edus kunnassa. n n n Suomen ulkopolitiikka on ollut hyvin hoidettua ja kansainvälisesti arvostettua. Sillä on ollut myös kansalaisten laaja tuki. Kokoomus on pyrkinyt lyömään kiilaa presi dentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Van hasen väliin. Aseena ovat olleet saivartelu ja epämääräinen epäluulon kylväminen. Tämä on saattanut häm mentää kansalaisia. Arvostelu ei ole kuitenkaan perustunut tosiasi oihin. Ulkopoliittisten toimijoiden kivittämisessä onkin ollut voimakas astian maku. Näin itsenäisyyspäivän lähestyessä on hyvä to deta, että Suomen ulkopoliittinen asema on vakaa ja arvostettu. Pienen kansan voima on yksimielisyydessä. Sitä kannattaa vaalia erityisesti ulko ja turvallisuus politiikassa. Niiden, jotka kannattavat hallituksen ja presi dentin linjaa, on syytä selkeästi myös tukea sitä. Tämän takia SDP:n päääänenkannattaja Uutis päivä Demari ja Suomen Keskustan päääänenkan nattaja Suomenmaa julkaisevat yhteisen pääkirjoi tuksen molemmissa lehdissä samansisältöisenä tänään, joulukuun kolmantena päivänä vuonna 2004. Uutispäivä Demarin ja Suomenmaan pääkirjoitus 3.12.2004. Suomen ulkopolitiikkaa johtaa perustuslain mu kaan tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentin ja hallituk sen yhteistyö on toiminut hyvin, eikä siinä ole ollut säröjä. Presidentti Tarja Halosen ote sopii rauhantahtoiselle ja kansainvälistä yhteistyötä kunnioittavalle maalle, joka on Euroopan unionin jäsen ja jolla on kyky ja myös velvollisuus osal listua maailmanlaajuistenkin ongelmien hoitami seen. EUpolitiikassa Suomi on ollut pääminis teri Matti Vanhasen johdolla aktiivinen. Suo men edustajat olivat tärkeässä osassa, kun EU:n perustuslaillinen sopimus sai lopullisen muo tonsa. Suomi vaikutti merkittävästi siihen, että EU kehittyy yhtenäisenä ja toimintakykyisenä. Euroopan unioni on muuttunut tänä vuonna paljon. Jäsenmaita on nyt 25, kymmenen enem män kuin vuosi sitten. Parlamentti on uudistu nut, ja komissio vaihtunut. Tämä on vaatinut myös Suomen mukautumista uuteen toimin taympäristöön. Tämä on onnistunut hyvin. EU:n sisällä tapahtuva turvallisuus ja puolus tuspoliittinen yhteistyö on vahvistunut. Suomen on tärkeää olla mukana tässä yhteistyössä täy sipainoisesti. Tätä yhteistyötä täydentää Naton rauhankumppanuusohjelma. Suomi on löytänyt paikkansa uudenlaisen EU:n jäsenenä. n n n Sotilaallisessa mielessä Suomi yhä liittoutumaton. Suomen puolus tus perustuu omiin puolus tusvoimiin. Suomen osal
11 25.11.2015 AVAUS 120 vuotta Demokraatin yhdestoista vuosikymmen oli politiikassa Paavo Lipposen aikaa. Lipponen oli pääministerinä 1995–2003 ja SDP:n puheenjohtaja vuoteen 2005. Politiikan uutislehti Demari teki vaihtosivuja. Runkolehden ohella ilmestyivät säännöllisesti Pirkanmaan Demari ja Pohjanmaan Demari. Lehdellä oli päätoimittaja Jukka Halosen lisäksi parhaimmillaan myös aluepäätoimittajia. Alueellisten painosten määrä lisääntyi vuonna 1997, kun Turun Päivälehti alkoi ilmestyä osana Demaria. Turun Päivälehti poikkesi muista aluepainoksista siten, että se säilytti oman nimensä ja etusivunsa. Lisäksi TP ilmestyi loppuun asti viidesti viikossa, kun muiden aluepainosten ilmestymistahti vähitellen harveni. Turun Päivälehti toimi myös loppuun asti omana yhtiönään, joskin viimeiset vuodet Kustannus oy Demarin omistuksessa. Jukka Halosen päätoimittajakausi päättyi 1997 ja lehden puikkoihin tuli Kari Arola, jonka tausta oli ay-liikkeessä. Arola oli ennen Demarin pestiään ollut päätoimittajana muiden muassa SAK:n Palkkatyöläisessä ja Akavan lehdessä. Lehti suuntautui aikaisempaa enemmän palkansaajalehdeksi. Haettiin ay-liikkeen tukea. Lehden talousvaikeudet alkoivat kasautua vuosituhannen vaihteessa. Aluepainosten ylläpitäminen alkoi rasittaa lehden taloutta. Vuonna 2000 aloitettiin lehden uudistustyö, jonka tuloksena viimeinen aluepainoksena tehty lehti eli Turun Päivälehti fuusioitiin Demariin. Myös yhtiöt sulautuivat toisiinsa. Uuden lehden nimeksi tuli Uutispäivä Demari. Turun Päivälehdestä muistutti nimessä ollut päivä-sana. Lehti aloitti uudella nimellään 1.2.2001. Talousvaikeudet eivät kuitenkaan päättyneet silläkään kertaa siihen. Lehti joutui saneeraamaan toimintaansa parin seuraavan vuoden aikana melkoisesti. Antti Vuorenrinne Demokraatti 1995–2005 Arja Jokiaho Päätoimittaja Kari Arola esitteli Demarin ja Turun Päivälehden fuusiota tammikuussa 2001 Turun panimoravintola Koulussa. Lipposen I hallitus. Demari teki hallituksen nimityksen jälkeen keväästä 1995 alkaen jokaisesta ministeristä jutun Päättäjä-sarjaansa. Seppo Nurmi
12 25.11.2015 AVAUS Tarkkuusalkometri ei mittaa kuumetta eikä väsymystä Sekavana tien päällä Mikäli et ole yöllä saanut nukutuksi silmänräpäytystäkään, älä lähde aamulla ajamaan autoa. Parin yön valvominen vastaa jopa yhden promillen humalatilaa eli selkeää rattijuopumusta. Tämä selvisi kolmisen vuotta sitten Liikenneturvan tutkimuksessa. – En tiedä onko väsyneenä tai sairaana autolla ajaminen lisääntynyt noista vuosista, mutta kuvittelen, että näin on tapahtunut, Trafin käyttämä turkulainen asiantuntijalääkäri Jarmo Mäkipää sanoo. Poliisi saa käyttöönsä lisää liikuteltavia tarkkuusalkometrejä, jotta rattijuopumuksesta epäiltyjen kuljetukset poliisiasemille vähenisivät. Tätä nykyä poliisi puhalluttaa autoilijoita seulonta-alkometriin, jonka tulos on suuntaa-antava. Rangaistus voidaan kuitenkin määrätä vain tarkkuusalkometrin tuloksen perusteella. Tarkkuusalkometri ei kuitenkaan mittaa kuumetta eikä väsymystä. Verrattavissa rattijuoppoon Unelias kuljettaja on yhtä vaarallinen kuin rattijuoppo. – En uskalla väittää, että se on iso ongelma Suomessa, mutta kyllä väsyneenä ajaminen on ongelma, Jarmo Mäkipää kertoo. Hänen mukaansa vaikutukset ajokykyyn ovat verrattavissa humalatilassa ajamiseen, johon pitää puuttua, mutta puuttuminen onkin sitten visaisempi asia. – Tavalliselta konstaapelilta ei voi edellyttää kuljettajan väsymistilan arviointia. – Minun valistunut arvioni on, että maantiellä ajavien autojen kuljettajista noin vähintään viisi prosenttia on sellaisia, joiden terveydellisistätai väsymyssyistä olisi ollut parempi olla tarttumatta ajoneuvon ohjaimiin, vaikka heidän veressään ei olisi promilleakaan alkoholia tai esimerkiksi huumeita. Mäkipää sanoo, että hänen arvionsa saattaa olla pikemminkin alakuin yläkanttiin. Määrä saattaa olla jopa 10 prosenttia. Puolen tunnin huili helpottaa – Väsymyksen lisäksi kuljettajalla saattaa olla lääkityksiä, jotka heikentävät ajokykyä. – Kuume tekee väsyneeksi, totta kai, Jarmo Mäkipää toteaa. – On aika yleistä, ettei välitetä, vaan mennään vaan. Valvottu yö ja muutama kalja ovat yhtä lailla vaarallisia liikenteessä. Mikäli ajomatka on pitkä ja öinen. Jokainen tietää, että se on uuvuttavaa. – Siinä vaiheessa, kun pilkkii pitää ajaa sivuun ja huilata puoli tuntia vähintään, asiantuntijalääkäri opastaa. Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demokraatti.fi Vaikka puhallusratsiassa viisari ei värähdäkkään, saattaa väsynyt kuski olla jopa yhden promillen ”humalassa”. Lehtikuva / Jussi Nukari Suuntaa-antava tulos Poliisi puhalluttaa ratsioissa seulonta-alkometriin, jonka tulos on suuntaa-antava. Tavoitteena on hankkia lähivuosina sata uutta tarkkuusalkometriä, jotka maksavat noin miljoona euroa. Liikuteltavat tarkkuusalkometrit helpottavat poliisin työtä etenkin syrjäseuduilla. Harvaan asutuilla alueilla rattijuopumuksesta epäiltyjä saatetaan joutua kuljettamaan jopa yli sata kilometriä lähimmälle poliisiasemalle tarkkuusalkometrillä testattavaksi. Kuolonkolareista kolmasosan syy sairaus Kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnan raporteista selviää, että kolmasosa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista liittyy kuljettajan sairauteen. Onnettomuuden syy on tavallisimmin sairauskohtaus, jonka aiheuttaa usein sydänja verisuonitauti. Toisinaan syynä on myös diabetes, epilepsia tai yksinkertaisesti väsymys. Lääkärillä on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa poliisille, mikäli potilaan terveydentila voi olla vaaraksi ajoturvallisuudelle. On kuitenkin tapauksia, joissa lääkäri on kieltänyt ajamisen, mutta siitä ei ole ilmoitettu poliisille.
13 25.11.2015 AVAUS OSOITTEEMME VERKOSSA www.pam.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA WWW.AYT.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Demokraatti.fi KÄHÄRÄ UUSIMAA Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Uusi lehti vuoden alusta. Uusi lehti vuoden alusta. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. www.tyovaenperinne.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18
14 25.11.2015 AVAUS Viikon kuvat Kokosi Arja Jokiaho, tekstit Tua Onnela Jättimäinen ympäristökatastrofi on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle Tulta ja myrkkyliejua Burma. Kun täysikuu nousee marraskuussa taivaalle, alkaa Taunggyin kaupungissa valon festivaali. Kuumailmapallot, niin pienet kuin suuret, kohoavat ilmaan ilotulitusten saattelemina ja valaisevat kymmenientuhansien ihmisten juhlan. Tsekki. 17. marraskuuta vuonna 1989 poliisi alkoi Tsekkoslovakian samettivallankumous, kommunistihallinnon tuomiopäivä. 26 vuotta myöhemmin päivää juhlittiin Prahassa ilmeisen kantaaottavissa merkeissä. Syyria. Nuori työntekijä valmistaa osia puuhelloihin kapinallisten hallitsemalla alueella Damaskoksen itäpuolella. Lämmityspolttoaineet maksavat ja niistä on pulaa, joten puuhellat tulevat alueella tarpeeseen. Ranska. ”Ei tiedonvälityksen vapautta, ei opposition ääntä”, lukee Toimittajat ilman rajoja -järjestön julisteessa Syyrian presidentin Bashar al-Assadin kuvan alla. Ranska suree Isisin terroriiskun uhreja, mutta helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla. AFP Photo / Ye Aung Thu AFP Photo / Amer Almohibany AFP Photo / Michal Cizek
15 25.11.2015 AVAUS Brasilia. Voiko kaikkea korvata ikinä? Mielenosoittajat vaativat kaivosyhtiö Valea kantamaan vastuunsa käsittämättömästä ympäöristökatastrofista, joka alkoi Valen osittain omistaman Samarcoyhtiön murtuneista kaivospadoista. Kymmenet miljoonat kuutiot myrkyllistä liejua ovat nyt vyöryneet 500 kilometrin matkan hukuttaen kyliä, tappaen ihmisiä ja myrkyttäen luontoa vielä merellä asti. Ranska. Nyt sitä saa, nyt sitä saa... Beaujolais Nouveau -viini tehdään kuluvan vuoden sadosta ja päästetään markkinoille marraskuun kolmantena torstaina juhlallisin menoin, ainakin Lyonissa. AFP Photo / Yasuyoshi Chiba AFP Photo / Jean-Philippe Ksiazek AFP Photo / Patrick Hertzog
16 25.11.2015 AVAUS
17 25.11.2015 ARKI Jäte vähenee harkitsemalla Kiinnitä huomiota tavaran laatuun, kestävyyteen, korjattavuuteen ja myös kierrätettävyyteen. Tällä viikolla vietetään jätteen vähentämisen teemaviikkoa. Ekovinkki Tällä viikolla vietetään Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa. Tänä vuonna teemaviikon motto ”Vähemmästä enemmän” herättelee pohtimaan, miten hupenevat luonnonvaramme saataisiin riittämään kaikille, kun maailmanlaajuinen tuotanto ja kulutus kasvavat jatkuvasti. Tällä hetkellä käytämme noin 1,5 maapallon verran luonnonvaroja vuodessa, ja tahti vain kiihtyy. Helpoin tapa vähentää omaa jätekuormaa on suunnata katse kulutusvalintoihin. Mieti siis ostopäätöstä tehdessäsi, tarvitsetko tuotetta oikeasti omaksi vai voisitko lainata, vuokrata tai ostaa sen palveluna. Ystävien ja naapurien lisäksi kirjastoista, vuokraamoista ja Kuinoma.com-palvelusta löytyy monenlaisia tavaroita lainattavaksi ja vuokrattavaksi. Jos tavara kuitenkin pitää ostaa omaksi, suosi upouuden sijaan käytettyä tavaraa: internetin kirpputorit ovat täynnä käyttökelpoista tavaraa huonekaluista lastenvaatteisiin, ja perinteisetkin kirpparit tarjoavat löytöjä. Käytetyn tavaran ostamisesta kiittää paitsi ympäristö myös oma kukkaro. Uutena ostaessa kiinnitä huomiota tavaran laatuun, kestävyyteen, korjattavuuteen ja myös kierrätettävyyteen. Vaikka laadusta yleensä joutuu maksamaan, tuo kestäviin tuotteisiin satsaaminen pitkällä tähtäimellä säästöjä, kun rahaa ei mene helposti rikki menevien tavaroiden korjaamiseen tai uusien ostamiseen niiden tilalle. Uutta ostaessa kannattaa pyrkiä välttämään ylipakattuja tuotteita ja näin vähentämään pakkausjätettä. Lopulta, kun tavara jää vaille käyttöä, sen voi helposti laittaa kiertoon: antaa ystävälle, myydä kirpputorilla tai lahjoittaa järjestöille. Käyttökelvottomat tavarat tulee lajitella oikein, jotta materiaalit saadaan kiertoon. Hanna Töykkälä Valonia Särkänniemen delfiinit tervetulleita Italiaan Tunnetun delfiiniaktivistin Ric O’Barryn mukaan Särkänniemen neljää delfiiniä ei pidä siirtää toiseen delfinaarioon, mutta niitä ei voi myöskään vapauttaa. Hänen mukaansa yksi mahdollisuus on siirtää delfiinit Italiaan perustettavaan merivesialtaaseen, jossa eläimet voisivat elää lajityypillistä elämää. Särkänniemi ilmoitti lokakuussa sulkevansa delfinaarion. Paras vaihtoehto kaikille vankeudessa pidettäville delfiineille olisi O’Barryn mukaan kuntouttaminen ja vapauttaminen. Hän kertoo olleensa mukana vapauttamassa useita delfiinejä eri puolilla maailmaa, viimeksi Etelä-Koreassa. Särkänniemen delfiinejä ei kuitenkaan voi hänen mukaansa vapauttaa mereen, koska ne tarvitsevat huolenpitoa. – Kaksi niistä on liian vanhoja ja kahdella nuoremmalla on mielenterveysongelmia. Ne voitaisiin kuitenkin siirtää luonnollisempaan ympäristöön merialtaaseen. Siellä ne tuntisivat vuoroveden vaihtelun ja näkisivät eläviä kaloja sekä taivaan. Nuoremmille se olisi ensimmäinen kerta. Turvasatama Adrianmeressä Delfiinien turvapaikkaa suunnitellaan Italian itärannikolle Anconaan, Adrianmeren rannikolle. Hankkeen takana on italialainen eläinlääkäri Luca Giovagnoli, jonka tukena ja puolestapuhujana O’Barry toimii. Hän esittelee tuoretta kirjettä, jonka mukaan merivesialtaan perustamiselle on paikallisen viranomaisen hyväksyntä. Tällainen turvapaikka, jossa delfiinit saisivat hoivaa ja huolenpitoa eristetyssä merivesialtaassa, olisi O’Barryn mukaan ensimmäinen Euroopassa ja koko maailmassa. Suomessa vieraileva Ric O’Barry tuli tunnetuksi Oscarpalkitusta The Cove -dokumentista, jossa kuvattiin delfiinien tappamista Japanissa. Hän aloitti uransa delfiinien pyydystäjänä ja kouluttajana 1960-luvulla ja koulutti esimerkiksi suositun Flipper-tv-sarjan delfiinejä. O’Barry siirtyi kuitenkin delfiinien suojelijaksi ja perusti Dolphin Project -järjestön, joka vastustaa delfiinien tappamista ja vangitsemista. O’Barry on Suomessa Animalian, Oikeutta eläimille -yhdistyksen ja Valaiden puolesta ry:n vieraana. Hän esittää tiistaina Tampereella ja keskiviikkona Helsingissä tv-ohjelmaa, jossa päivitetään tapahtumia kohudokumentin jälkeen. Tarja Repo STT Getty Images Ka ri H ulk ko
18 25.11.2015 ARKI Yhdistystoiminta B.Virtanen Urja Sarjakuvat Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee mm. omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2016 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2015 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.fi Puh. (09) 5868 530 Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI ? Herttoniemen demareiden syyskokous 26.11. klo 18-20 Näätätie 21 kerhotilassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Klo 19 Avoin tilaisuus. Uusia kasvoja Idästä: Johanna Laisaari, jonka työ painottuu lastensuojeluasioihin ja Antti Koskela, Eero Heinäluoman eduskunta-avustaja. Tervetuloa. Kahvitarjoilu. ETELÄ-SAVO ? Savonlinnan Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Kisalinnassa 26.11. klo 18. Kokouksessa käsitellään mm. yhdistyksen sääntöjen 13 §:n määräämät asiat. Tervetuloa! Johtokunta. KYMENLAAKSO ? Kouvolan Työnväenyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous 26.11. klo 18 ravintola Kastanjanpuistossa, Oikokatu 4. Harri Helminen pitää poliittisen tilannekatsauksen. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu.Tervetuloa. Muistathan ilmoittautua 17.12. pidettäviin pikkujouluihin. ? Kouvolan Työväenyhdistyksen jäsenkokous to 17.12. klo 18 Kastanjapuistossa, katutasossa, Oikokatu 4, Kouvola. Yhdistys tarjoaa perinteisen Jouluruuan jäsenkokouksen jälkeen, josta ilmoitukset viimeistään to 11.12. mennessä sihteerille, puh. 0400158325 aira.toivonen@elisanet.fi tai puheenjohtajalle puh. 040 704 9511 mikael. byckling@hotmail.fi. ? Karhulan sos.dem. työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous to 26.11. klo 18 Vesivallinaukio 5D:ssä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa, kahvitarjoilu. KANTA-HÄME ? Turengin Eläkkeensaajat. Ti 1.12. klo 10 hallituksen kokous sekä uuden hallituksen järjestäytymiskokous Turengin linja-autoasemalla. Ma 7.12. klo 13 joulujuhla Turengin Työväentalolla. Ruoka, hyvä ohjelma, puuropuhe perusturvajohtaja Matti Valtonen. Ilm. ja maksu 25 € Terttu Tuomi-Koskelin puh. 0400 711353. pe 4.12. tuolijumppa klo 10. Käsityökerhon pikkujoulu to linja-autoaseman kabinetti klo 11. POHJANMAA ? Vaasan sos.dem. kunnallisjärjestön hallitus kokoontuu torstaina 26.11.15 klo 18 D-pisteessä. Tervetuloa! ? Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. Tapaaminen pikkujoulun merkeissä ti 8.12. klo 12 Länsikirkkokatu 26 Kokkola, laivurin talossa. Ajankohtaiset asiat esillä. UUSIMAA ? Järvenpään Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Järvenpää-talolla torstaina 26.11. klo 18.00. VARSINAIS-SUOMI ? Turun Seudun Wanhat Toverit. Kerho ke 2.12. klo 18.30 Nuorten taideja toimintatalo VIMMA, Aurakatu 16, Turku. Alustajana Timo Harakka: ”SDPpääministeripuolue 2023”. Tilaisuus järjestetään yhdessä: Turun Sos.dem. kunnallisjärjestön, Turun Sos.dem. Toveriseuran, Turun Sos.dem. Vastuksen, sekä Hirvensalo-Kakskerran Sos. dem. yhdistyksen kanssa. Ruokailu klo 12–13 ma 7.12. Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18. Lounaan hinta 36 € ”Joulupöytä”. Ilmoittautumiset Reiskalle 30.11. mennessä: reino.lemmetyinen@saunalahti.fi/ p. 0400 720 460. Ohjelma: Katsaus kuluneen vuoden toimintaan ja poliittinen tilannekatsaus: Armas Lahoniitty. Valitaan toimikunta vuodelle 2016, Jäsenmaksu vuodelle 2016, vuoden 2016 kerhopäivät, kerhon 10-vuotisjuhlat 14.5.2016. klo 14.–16 Panimoravintola Koulussa ja toivomuksia vuoden 2016 toimintaan / alustajat. ? Turun Metalli Ykkösen sääntömääräinen syyskokous ke 25.11. klo 18.30 osaston toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3, 20100 Turku. Esillä sääntömääräiset asiat. Liitosta Jari Kramsu paikalla. Kahvi ja pullatarjoilu. Tervetuloa! ”Evira vähättelee teurastamoiden ongelmia” Oikeutta eläimille -yhdistyksen mukaan elintarviketurvallisuusvirasto Evira vähättelee teurastamoiden ongelmia. Evira tiedotti maanantaina tarkastaneensa teurastamot, joilla epäiltiin tapahtuneen eläinsuojelurikkeitä. Eviran mukaan eläimiä ei tarkastusten aikana käsitelty lainvastaisesti. Oikeutta eläimille -yhdistyksen mukaan Eviran haltuun päätyi vain noin 20 minuuttia teurastamoilla kuvatusta materiaalista, jota oli kaikkiaan noin 300 tuntia. Videolle on tallentunut huomattavasti enemmän eläinten kaltoinkohtelua. Yhdistyksen mukaan Paimion ja Sastamalan teurastamoilla lähes jokaisen eläimen viimeinen kokemus oli ajo teurastukseen yhtämittaisella sähköpiiskaamisella tai muutoin väkivalloin. Paimiossa lähes kolmasosa tainnutuksista epäonnistui kuvauspäivänä. Yhdistys luonnehtii tilannetta katastrofaaliseksi. STT Suomen lihantuotantoketjussa on puutteita. Lehtikuva / Handout
19 25.11.2015 ARKI 17.00 Leif Ove Andsnesin uudet haasteet Maailmankuulu pianisti on viettänyt työntäyteisen vuoden jännittävän projektin parissa yhteistyökumppaninaan kuvataiteilija Robin Rhode. 18.00 Odessan kummisetä (12) Mishalle ehdotetaan helppoa ja rahakasta ryöstöretkeä. 19.00 Tapahtukoon sinun tahtosi Kausi 3, 3/8. Guillaume saa nöyryyttävän tehtävän. 20.00–23.40 Teeman elokuvafestivaali 20.00 Festivaalipuhetta ”Elämä todella muuttuu paremmaksi.” Ohjaaja Kim Longinotto kertoo arkistojen aarteista kokoamastaan elokuvasta Love Is All (2014). 20.05 Love is all: 100 vuotta rakkautta (Love Is All: 100 years of love & courtship, Britannia 2014) Palkitun dokumentaristin Kim Longinotton kollaasielokuva rakkaudesta, mukana fiktiota, dokumenttia ja kotielokuvia. Musiikki Richard Hawley. Ensi-ilta. 21.20 You should be dancing! Teeman elokuvafestivaalin tanssivideo 2015. Mukana 60 tanssijaa, muutama koira ja yksi kissa. 21.25 The Grandmaster (12) (Yi dai zong shi, Hongkong/Kiina 2013) Mestariohjaaja Wong Kar-wain kung-fu-elokuva, täynnä pakahduttavaa kauneutta, tukahdutettuja tunteita ja huikeaa koreografiaa. Ensi-ilta. 23.25–23.40 Tanssinumeroita: Thriller Michael Jackson: Thriller. Ohjaus John Landis, 1983. Teeman elokuvafestivaalin väliaikanumeroina nähdään klassisia musiikkivideoita. Tämä on niistä kuuluisimpia, kalleimpia ja komeimpia. Prisma: Totuus rokotuksista Yle TV1 klo 19.00 Jotkut vanhemmat jättävät lapsensa rokottamatta sivuvaikutusten pelossa. Miten rokotuksiin pitäisi suhtautua ja palaavatko vanhat epidemiat keskuuteemme? Kuvassa Osman Chandab. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) Rakkauden hauta. 13.30 Panorama: Antibioottien kuolema Elintärkeät antibiootit menettävät tehonsa, koska niitä käytetään väärin. 14.00 Opposition talousvaihtoehdot Vaihtoehto valtion talousarvioksi vuodelle 2016. Suora lähetys. 16.20 Naistenosasto B4 Kausi 3, 1/6. Koko toiminto on siirretty uusiin, moderneihin tiloihin. 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Murha paratiisissa (12) Kausi 4, 4/8. Tuleva morsian surmataan polttareissaan. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Vieraana raskaansarjan nyrkkeilijä Robert Helenius. Puoli seiskan Finlandia-voittaja. 19.00 Prisma: Totuus rokotuksista Miten rokotuksiin pitäisi suhtautua ja palaavatko vanhat epidemiat keskuuteemme? 20.00 Prisma Studio Tiivis kaupunkiasuminen mahdollistaa ekologisen elämäntavan. Mutta onko näin? 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 KulttuuriCocktail Finlandia Junior -palkintoehdokkaat Eläintarhan ala-asteen raadin syynissä! Lapset valitsevat parhaan lastenkirjan. 22.00 Inhimillinen tekijä Paska juttu. Jääkiekkoilija Teemu Ramstedt sairastui suolistosairauteen. Vieraina Crohnin tautia sairastava Anna Hakala ja sisätautien erikoislääkäri Hannu Väänänen. 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Vaikea matka Britanniaan Tuhansia Britanniaan pyrkiviä siirtolaisia Afrikasta ja arabimaista asuu Ranskan Calais’ssa telttaleirissä. Viimeinen taival taittuu salamatkustajana. 23.45 Puoli seitsemän Robert Helenius. Puoli seiskan Finlandia-voittajan. 00.15 Uutisikkuna 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 25.11. 06.52 Max ja Meeri 07.01 Jokeri Pokeri Box 07.06 Q Putti 5 07.17 Nyt mennään!: Pihaleikit 07.23 Ritari Mikke 07.35 Noksu 07.44 Pusse 07.57 Touhukkaat: Kuka vei värikynät? 08.20 Martine (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.36 Kesäleiri (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Eläimet lähellä sydäntä 10.30 Ewan McGregor: Vaaralliset avustusreitit 11.30 Norja maahanmuuttajien silmin 12.00 Retrolissun ysärit: Megajulkkixet Matti, Henry, Mattiesko ja Tony pitivät käyrän nousussa, Carmen menetti missikruununsa ja Ninja S näytti mallia maailmalle. Seiska nosti tyrkyt kanteen. 12.30 Retrolissun ysärit: Millennium Euro suututti kansan ja ufotutkijat ennustivat maailmanloppua. Paavo Väyrynen ja Robbie Williams ovat ajattomia. 13.00 Kioski: Rakelin kuplassa 13.30 Erätulilla Eräelämän evankeliumia jakavat Nightwishin Tuomas Holopainen ja Sonata Arctican Tony Kakko vaeltaessaan Kolin huikeissa vaaramaisemissa. 14.10 Psychobitches (12) 14.35 Ajankohtainen kakkonen Tähtäimessä savannin kuningas – pitäisikö metsästysmuistojen maahantuonti kieltää? Teräsmiehen isä, taiteilija Pekka Kauhanen kertoo talvisodan muistomerkistä. 12-vuotias kalakauppias Sakinatou Ouagadougoun kujilla. 15.10 Herkkuja: Korvapuustit 15.20 Herkkuja: Mantelikakut 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 5/8. Heikki saa hälytyksen: potilas tajuton. 16.30 Uusi päivä Tikulla silmään. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Pidä pääsi kylmänä. 19.00 Kandit Kausi 2, 6/8. Erika ja Jussi valistavat alkoholin vaaroista. 19.30 Kioski: Kaarlen maailma 20.00 Uusi päivä Vanha viehättää. 20.30 Hello Ladies (12) 3/8. Nyt näyttää lupaavalta: Stuartilla on ensitreffit. 21.00 Koukussa (16) 4/10. Visiitti vanhoille kulmille. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Sinkkuelämän säännöt Neljä bulgarialaista nuorta miestä antaa itsellensä tehtävän. Heidän on vuodessa löydettävä naisystävät. 23.20 Kandit 6/8. 23.50 Kioski: Kaarlen maailma 00.20 Eastbound & Down (16) 3/8. Kenny saa toimia nuoren lahjakkuuden mentorina. 00.50–04.05 FOLK-raati MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Pientä pintaremonttia 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Pilanpäiten 14.45 Pilanpäiten 14.55 Elixir Life 15.25 Ensisilmäyksellä (7) Basistin kyydissä. 15.55 Salatut elämät 16.25 Pomo piilossa Vaatepomo valepuvussa. 17.25 Kauniit ja rohkeat Ridgen yllätyssiirto. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) Yllättävä yhteys. 18.30 Emmerdale (7) Tunnustus treffeillä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Yökylässä Maria Veitola Jukka Poika ja Teija Stormi. SiideriPissis ja Hihhulimies. 21.00 Rouva Ministeri (7) Elämä jatkuu. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Hybe Musiikin maailma. Kausi 1, 10/10. Musiikin maailma. Kauden viimeisessä jaksossa selvitetään, miten Spotify on muuttanut artistien elämäa ja voiko pelien avulla oppia soittamaan instrumentteja. Selvitämme myös, voisiko Turkki olla seuraava startup-maailman suurvalta? 23.40–00.45 Myytinmurtajat Kaapelikauhua. 06.00 Lazy Town 06.25 Pound Puppies 06.50 Avaruusnappulat 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Merieläinten pelastajat 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Tavaa ja voita 13.50 Tavaa ja voita 14.45 Hauskat eläinvideot 15.15 Malibu Country Hyvät hyvästit. 15.45 Gordon Ramsay pannu kuumana Karitsankaretta ja kalkkunoita. 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät Yläastehuumoria. 17.50 Leijonan luola USA Kynnet esiin. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Hovipiika Sastamalassa. 20.58 Keno 21.00 Paratiisihotelli Nyt rauhotut tai sä lennät ulos täältä. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset Henkka Hyppösen vetämään paneeliin liittyvät muusikko Maija Vilkkumaa ja Teemu Laajasalo. Myös vanhat tutut Pirjo Heikkilä, Niina Lahtinen, Tuomas Kyrö, Miika Nousianen ja Mikko Kuustonen jatkavat. 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.05 Suomen Tulli 00.05 Katastrofin anatomia (12) 10/10. Finn-Baltic. 01.05 Amerikan kovimmat keräilijät Yläastehuumoria. 02.05 Rantavahdit (12) Pahan pojan näytön paikka. 02.35 Rantavahdit (12) Verta ja sympatiaa. 03.05 Deadwood (12) Leviatan hymyilee. 04.10–05.05 Poliisit – kotihälytys (12) Oulu. TVja radio-ohjelmat FOX 06.10 FOX Kids 08.55 Wipeout 09.55 Sara La Fountain 10.30 Lyödään ällikällä 11.00 Kuuma 80-luku 12.00 Ruoan tarina 13.00 Lapin poliisit 14.00 Jättimäiset purkuhankkeet 15.05 Saalistuksen salat 16.05 How I Met Your Mother 17.00 Huutokaupan metsästäjät: Teksas 17.30 Lyödään ällikällä 18.00 Aivopelit 18.30 Kokeile tai kuole 19.00 The Tuomolat 19.30 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät: Teksas 20.30 Lapin poliisit 21.00 Criminal Minds 21.55 Ilman johtolankaa 22.50 Kulttielokuva: Alien 01.05 Endgame 02.00 Alanyan sankarit 03.00 Totta vai tarua? 03.30–04.05 Villeimmät videot SUB 10.00–11.00 Lemmen viemää 14.00 Maailman kauheimmat naapurit 15.00 Farm Kings 16.00 Killer Karaoke 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.01 Simpsonit (12) 18.30 Miehen puolikkaat (7) 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Myytinmurtajat 20.00 Mutsi 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kauhukeittiö 22.00 Viikingit (12) 23.00 Extant (12) 00.00 Bones (16) 01.00 Vampyyripäiväkirjat (12) 01.55–02.25 Lainvalvojat (7) TV5 06.15 Pulmuset 07.15 Akvaariomestarit 08.05–09.00 Jenkkimetsurit 12.00 Kadonneet (7) 13.00 Goldbergit 13.30 Hulluna sinuun 14.00 70’s show (12) 15.00 Kadonneet (7) 16.00 Pulmuset (7) 17.00 Hulluna sinuun 17.30 Goldbergit 18.00 70’s show (12) 19.00 Bear Grylls: Voita pelkosi 20.00 House (12) 21.00 Elokuva: The Book of Eli (16) 23.10 Alaston asuntonäyttö 00.15 Jeff Corwin – uhanalaiset villieläimet 02.10 Bear Grylls: Voita pelkosi 03.05 Elokuva: Naarasleijona (16) 05.05–05.55 Kadonneet (7) JIM 11.00 Britannian paras leipomo 12.00 Huipputatuoija haussa 13.00 Jyrki Sukulan makujen maa 13.30 Hell’s Kitchen 14.30 Top Chef 15.30 Anthony Bourdain minilomalla 16.30 Australian rajalla 17.30 Hell’s Kitchen 18.30 Panttilainaamo 19.30 Haasta Hans 20.30 Panttilainaamon autospesialistit 21.00 MasterChef Kanada 22.00 Amerikan paras ravintola 23.00 Rikkaiden panttilainaamo 00.05 Murhapeli (12) 01.05 Huippulastin metsästäjät 02.05–02.35 Täysillä tutkaan LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Korealaisen keittiön aakkoset 10.30 Farmi 11.00 Neljät häät Amerikassa 12.00 Siipan suku on pahin 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Hurja painonpudotus 15.00 Neljät häät Amerikassa 16.00 Huippumalli haussa 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Hurja painonpudotus 19.00 Sinkkulaiva 20.00 Jutta ja huikeat häädieetit 21.00 Toisenlaiset äidit 22.00 Elokuva: Mr. Brooks (16) 00.25 Nakudeitit (7) 01.20 Risteyksessä (7) 02.20 Jutta ja huikeat häädieetit 03.15 Sinkkuillallinen 04.10–05.05 Huippumalli haussa AVA 09.20 Jamie Oliverin helpot herkut 09.50–10.55 Grand Designs – unelma-asunnot 11.55 Lääkärit 12.50 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Iholla 14.35 Iholla 15.05 Kardashianit 16.05 Kallista kipua (12) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Grand Designs – unelma-asunnot 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Ensitreffit alttarilla Tanska 21.00 Vuosia nuoremmaksi 22.00 Sinkkuelämää (12) 22.35 Kardashianit 23.35–00.30 New Yorkin luksuslukaalit YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone. EU ja USA 10.50 Kuuluttajan vieras: Hrd-asiantuntija Anna Solovjew-Wartiovaara 11.00 Musiikin voima: Jovanka Trbojevic 11.45 Jovanka Trbojevicin valitsemaa musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana: Rauli Virtanen vierailukeikalla yliopistolla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 14.45 Kohti Sibelius-viulukilpailua 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume: KulttuuriCocktail 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: Emojit ja maailman kirjoitusjärjestelmät 17.45 Näkökulma: Heli Sirviö tekee töitä New Yorkin teatteriskenessä 18.00 Arvassalo ry: Tuoksut vähemmiksi! 18.20 Radioteatteri esittää. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 89. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.50 Suoraa puhetta Musiikkitalon lämpiöstä 20.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 20.50 Sensuroitua totuutta – kohtauksia Giuseppe Verdin oopperasta Naamiohuvit. 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Mies joka pelasti köyhyydestä 150 miljoonaa ihmistä. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 11. Kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu 23.10–06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä 06.30 Maakuntaradio 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.12 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.12 Maakuntaradio 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Uutiset 10.03 Ajantasa 10.55 Pikkujuttu 11.00 Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.12 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Uutiset 13.03 Maakuntaradio 14.00 Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Uutiset 15.05 Maakuntaradio 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Urheiluradio 16.17 Maakuntaradio 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Suomi tänään 17.30 Pyöreä pöytä 18.00 Uutiset 18.03 Luonto-Suomen digikuvausilta 0203-17600 18.50 Merisää 18.55 Luonto-Suomen digikuvausilta 0203-17600 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.05 Luonto-Suomen digikuvausilta 0203-17600 20.00 Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.05 Sää 20.06 Metsäradio 21.00 Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Café Tropical 23.00 Uutiset 23.03 Yöradio – toiveiden yö 00.00 Uutiset ja sää 00.05 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Uutiset ja sää 01.02 Yöradio – toiveiden yö 02.00 Uutiset 02.02 Yöradio 03.00 Uutiset 03.02 Tero Liete – Rocktoimittajan illallinen 03.53 Yöradio 04.00 Uutiset ja sää 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä 04.55–05.00 Yöradio YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.10 Urheiluradio 07.12 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.10 Urheiluradio 08.12 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.10 Urheiluradio 12.12 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.03 Leinonen ja Rislakki 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutisotsikot 16.03 Sami Tenkanen: Kaupallinen radio 30 vuotta 17.00 Uutiset 17.03 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Leinonen ja Rislakki 23.02 Päivä tunnissa 00.00 Arkisto: Pahuus 02.00 Arkisto: Keittokirjoja moneen makuun 04.00–06.00 Arkisto: Heikki Kinnunen YLE TEEMA YLE FEM 07.25–16.00 SVT:n ohjelmaa 16.27 Samin taikasormus 16.44 Kapteeni Tasapaino ja aikakone (7) 16.49 Ruohonjuuritasolla 16.55 Spotlight: Saako pakolaisella olla perhe? Maahanmuuttoviraston mielestä somalialaisen Nadifon perhe-elämä päättyi, kun hän pakeni kotimaastaan. Perheenyhdistämispäätökset ovat usein mielivaltaisia, sanoo asianajaja Ville Punto. 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt Suuri salaisuus. Maija: Maija ja pieni kuusi. Taikaleipää: Taiteen tekemisen taito. 18.30 Limbo 3 (7) Markin paluu. 18.44 Clay Kids (7) Serkkupoika. 18.55 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) Kuolema. 19.00 Tanskalainen maajussi 7/10. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso Halaus, poskisuukko vai kättely? 20.30 Sex & Sånt 20.45 Oddasat 21.00 Ängelby (12) Vera kertoo Markukselle ja Jakobille, että he ovat sisaruksia. 21.45 Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta Unelmia Evitasta. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Perhe Perintö. Yhteen kuulumisen taidosta ja perinnöstä keskustelevat Lo Kauppi, Gunilla Bergström ja Jonas Modig. 22.30 Schrödingerin kissa 12/15. Voisiko sota-ajoilta tuttuja autojen puukaasuttimia käyttää lentokoneissa? Porauslauttojen pelastustyö vaatii hyvää johtamista. Tulevaisuudessa rokotukset voi hoitaa syömällä jogurttia. 23.00–01.15 SVT:n ohjelmaa NELONEN Keskiviikko 25.11.2015
20 25.11.2015 ARKI Kolumni Nieminen Vee Timo Roos timo.roos@kopteri.net K ylän entinen opettajakin soitteli. Keskustelimme joistakin ministerihaastatteluista, joita oli kiusallista katsella ja kuunnella. Työja oikeusministeri Lindström on varmaan hyvää tarkoittava mies, varmaan työelämässäänkin ennen eduskuntaa. Ei tosin työpaikan pääluottamusmies, jollaiseksi häntä jossakin on mainittu, mutta kuitenkin työosaston varaluottamusmies. Kyllä ministeri tv-haastattelussa varmasti rehellisesti vastaili jättäessään vastaamatta erilaisin tekosyin osaan kysymyksiä. Eräs kiusaantunut katsoja kuvasikin tapahtunutta vertauksella vasenkätisestä, jolle on lusikka laitettu oikeaan käteen ja käsketty sitten syömään. Rinnuksillehan siitä vellistä meni iso osa. Työministerinä Lindström saattaisi pärjätä, mutta että oikeus jne! Syypäitä eivät ole tällaiset erilaiHuonoa yhteisten asioiden hoitamista set lindströmit vaan heidät tehtävään houkutelleet puoluejohtajat. Ministeri Stubb, kok, puolestaan katseli täällä Suomessa tennisottelua, olivathan kamerat paikalla, kun olisi pitänyt olla keskemmällä Eurooppaa Suomea edustamassa meille tärkeissä tilaisuuksissa. Pääministeri Sipilä katsokoonkin, että Stubb on ulkomailla silloin, kun ministerin on siellä oltava ja muut ajat täällä kotimassa. Opettaja kertoi katselleensa tv:sta keskustelua Suomen mallista ja Ruotsin mallista. Kun kokoomuksen pohjalainen naiskansanedustaja sanoi ”Suomen malli”, niin tuli se sellaisella uholla, että piti jo akkuna avata kytösavun tuoksua pois tuulettamaan. n n n H allitus on lyhyen elämänsä aikana jo kerinnyt vetämään takaisin kovin monta esitystään – tärkeissäkin asioissa. Vastaavaan täällä ovat pystyneet vain sellaiset kauppaliikkeet, jotka myyvät kaukaa idästä tuotuja halpatuotteita, monet jopa hengenvaarallisiksikin osoittautuneita. Sellaisen ilmoituksen otsikko on ”Takaisinvetoilmoitus. ” Juuri em. syistä johtuen samaa menettelyä tekisi mieli suositella hallituksellekin. Kansan enemmistöllä tuntuukin olevan hallituksen erilaisista leikkaushankkeista eri käsitys kuin ministereillä. Kun lääkäri sanoo sairasta vanhusta tutkittuaan, että ei voi enää leikata, niin hallitus sanoo, että kyllä vanhuksilta voi leikata. Yleisehkön käsityksen mukaan hintaan vaikuttaa tuotteen valmistamiseen käytetty aika. Pitkä valmistusaika nostaa hintaa ja sen maksaa ostaja/kuluttaja. Poliisiviranomaiset ovat käyttäneet jo yli miljoona työtuntia omaisuusrikosten tutkintaan. Olisiko tuo suurikin vääryys, jos vilpistä kiinni joutuneet osallistuisivat todella tuntuvilla summilla poliisien palkan maksamiseen tällaisissa rikoksissa? n n n S ähkölinjojen lumituhoja voi jossakin määrin torjua ennaltakin. Meilläpäin aikanaan suunnistusseura SuuntaSeppojen miesten partiot kävivät säännöllisesti lumettomana aikana linjat läpi. Metsissä liikkumaan tottuneilta miehiltä se kävi. Mukana olleilla työkaluilla tehtiin pienemmät korjaukset, isommista uhkista raportoitiin sähköyhtiölle. Yhtiö puolestaan maksoi seuralle tällaisesta työstä. Se oli arvostettavaa urheilun tukemista. Olisiko tässä seurattavaksi sopiva esimerkki muillekin? n n n M äkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että jos firmalla menee oikein hyvin, niin johtajia lisätään ja johtajien palkkoja korotetaan. Jos menee huonosti, työt vähenevät jne. niin menetellään päinvastoin. Vaan ei menetellä Postissa, Itella-vainaassa. Siellä menetellään päinvastoin, Jallu antoi persuille laivaliikennettä koskevan varoituksen kuuluen näin – jos laiva seilailee sisävesillä, mutta kapteeni ulkomerellä, niin jompi kumpi on pian karilla. Lopuksi totesi Jallu, että ainakin politiikassa päätöksiä tehtäessa miehillä on tahtonsa ja naisilla keinonsa. Konstejakin on havaittu joskus käytettävän. n n n M inulta on tiedusteltu, tiedänkö, kuka oli ihmiskunnan ensimmäinen uhkailija. Vastaan nyt, että tiedän. Kaukaisin sukulaisemme Aatami. Eevan heittäytyessä hankalaksi muistutti Aatami tätä, että hänellä noita kylkiluita on vielä useampi jäljellä. Kun lääkäri sanoo sairasta vanhusta tutkittuaan, että ei voi enää leikata, niin hallitus sanoo, että kyllä vanhuksilta voi leikata. Lehtikuva / Martti Kainulainen