Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja ? ? Hinta 2 € 8. JOULUKUUTA 2016 N0 49 POLITIIKKA ? 6 LIIKE ? 27 Poliitikko pärjää itsenään POLITIIKKA ? 12 KULTTUURI ? 21 Mannerheimin kahdet kasvot Avoimuuden voi pakata kuoreen Populismi testaa Ranskaa Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... www.wotkins.fi
2 8. JOULUKUUTA 2016 Lehdessä 6 Jemmaomistamista vai avoimuutta 8 Uutiskertaus: Hakaniemen ”häirikkö” yllätti ja teki sopimuksen 9 Demokraatti.fi: Terrafameja Yle-gate 10 Meppi Pitkätossu 12 Ranskan vaalimylly jo vauhdissa 13 Lumikiteen lumo 14 Olipa kerran minä: Kaj Chydenius 18 Koiraa ei kannata kutsua joulupöytään 19 Kasvot peilissä: Elina Lepomäki 20 Pakkanen ei hyydytä pyöräilijää 21 Mannerheim kasvoi hulttiosta myytiksi 22 Selvisikö Suomi sodista Mannerheimin ansiosta, vai hänestä huolimatta 24 Kirjavisa 25 Elokuvat: Elle 26 Demokraatti 100 vuotta sitten 27 Ehdokas, älä sotkeudu kravattiin tai kompastu korkoihin 29 Ensi kertaa puoluekokoukseen 30 Joulupukki tekee paljastuksia 31 MIelipide 32 Suomalainen demari 33 Nieminen Vee 34 Järjestötoiminta 37 Ristikko 38 Tv-ohjelmat 40 Mun luonto, Närästäjä ja Radio 27 Liike 21 Kulttuuri 13 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Niklas Kaskeala 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Kaj Chydeniuksen kanssa Kaj saa sydämen soimaan, lempisäveltäjäni! HOTTIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi
3 8. JOULUKUUTA 2016 Suksilla ilmastonmuutosta torjumaan Voiko ilmastonmuutoksen pysäyttää sukset jalassa? Me talvilajien harrastajat olemme riippuvaisia talvesta ja lumesta. On meidän intresseissämme toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sukset jalassa voi olla edelläkävijä, joka näyttää tietä ja houkuttelee muitakin mukaan ilmastotalkoisiin. Talviurheiluyhteisö voi olla osa ratkaisua eikä osa ongelmaa. Ennustiko Marrakechin ilmastokokous valkeaa talvea? Se riippuu nyt päättäjistämme. Ratkaisut ja keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat olemassa. Se mitä ei ole enää, on aika. Pöytä on katettu päättäjillemme, ja nyt on aika siirtyä Pariisin sopimuksen hengessä puheesta tekoihin. MIten voi hidastaa ilmastonmuutosta? Kannattaa suosia kasvisruokaa, käyttää joukkoliikennettä ja vaihtaa ympäristömerkittyyn uusiutuvaan sähköön. Pieniä helppoja keinoja on lukuisia. Tärkeintä on kuitenkin vaikuttaa yhteiskuntaan laajemmin ja vaatia, että päättäjämme alkavat heti paiskia töitä ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Ilmastokriisin hillitsemistä ei voi jättää vain yksilöiden vastuulle. Onko maailmanparantamista helppo markkinoida harrastuksen pelastamisella? Lumen katoaminen konkretisoi monelle ilmastonmuutoksen. Moni herää, kun huomaa, että hiihtolomia ei voi enää viettää mäessä. Toivottavasti se saa ihmiset ymmärtämään, että asialle on tehtävä jotakin. Viekö Donald Trump lumet laskettelijoiden alta? Trump tulee aivan varmasti aiheut tamaan takapakkia kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Siksi onkin entistä tärkeämpää viedä ilmastotoimet paikallistasolle. Iso murros on kuitenkin jo tapahtumassa ja siirtyminen uusiu tuvaan energiaan, vähäpäästöisiin liikkumismuotoihin ja ilmastoystävälliseen ruokavalioon etenevät vääjämättä, vaikka Yhdysvallat Trumpin johdolla nyt seuraisikin vähän aikaa perässä. Maailmanparantaja ? ? Protect Our Winters Finland ry:n (POW) puheenjohtaja ? ? Viestintä ja kehitys -säätiön toiminnanjohtaja ? ? Kepan hallituksen varajäsen ? ? Monessa maassa toimivan POW:n tavoite on saada talviurheilun harrastajat ja talviurheiluala toimimaan ilmastonmuutosta vastaan NIKLAS KASKEALA TEKSTI HEIKKI SIHTO ? KUVA JARI SOINI D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Juha Sipilä Timo Soini ” Lumen katoaminen konkretisoi monelle ilmastonmuutoksen. Terve Timo, miten sä pidät vatuloivan kansan ja median kurissa? Vaihda kansa. Kihihi. Leikki sikseen Timo. Ei mullakaan ole kuoressa niin paljon rahaa, että sillä saisi ostettua uuden kansan. Vaikka mieli tekisi. Me pohdittiin kerran saunassa näitä juttuja Silvion ja Vladimirin kanssa. Perusta oma lehti, tee sille omat pelisäännöt ja ota telkkari hallituksen talutusnuoraan. Niskottelevat toimittajat viet nurkan taakse. Olet nero ! Menen heti autotalliin tekemään tähän sopivaa kakkaraa, jossa vallan kolmijako toimii liukkaasti kuin giljotiini. Kuittaa tämä puhumalla medialle vähän räjähtävistä lepakoista.
4 8. JOULUKUUTA 2016 VIIKON SANA » Mauno Koivisto: Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo HANNA ISBOM Älykäs ja ketterä kaupunki JULKISTA SEKTORIA MOITITAAN usein jäykäksi ja hidasliikkeiseksi, eikä tämä havainto aina aivan väärä ole. Mutta ketteriä keksintöjäkin löytyy. Pääkaupunkiseudun kunnilla on yhteinen avoimen datan palvelu, josta löytyy muun muassa väestöä, taloutta, hyvinvointia, työllisyyttä ja liikkumista koskevaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Sovellusten kehittäjät ovat luoneet avoimen datan avulla muun muassa Helsingin kaupunkifillarien karttapalvelun ja joukkoliikenteen reittioppaita, joita HSL ei edes ole itse lähtenyt kehittämään. Kaikki tämä ilman byrokratiaa ja rahaa. Julkinen sektori avoimella datalla mahdollistaa, mutta ei itse tuota näitä palveluja. Kaupunki voi osoittaa ketteryyttä myös omissa palveluissaan. Avoimen datan avulla luodut sovellukset voisivat toimia vertailukohtana julkisen sektorin hankinnoissa, joissa usein it-järjestelmien hinnat ovat päätä huimaavia. Valitettavia esimerkkejä löytyy, joissa julkinen sektori on tilannut yritykseltä kalliin järjestelmän, ja avoimen datan avulla joku koodari on itse tehnyt toimivamman, vastaavan sovelluksen. Joka kunnassa ei tarvitse tehdä suunnittelutyötä itse, vaan parhaita ideoita ja käytäntöjä pitäisi pystyä jakamaan. Voisiko vaikka Kuntaliitto toimia älykkäiden kuntien alustana? Kirjoittaja on Helsingin Demarien toiminnanjohtaja. Kaupunki voi osoittaa ketteryyttä myös omissa palveluissaan. Ratkaiseeko vastikkeellisuus työllisyysongelmat? VASTIKKEETTOMAN SOSIAALITURVAN LAKKAUTTAMINEN on herättänyt jälleen paljon keskustelua. Aihe ei ole uusi, sillä sitä on moni esittänyt kuluvalla ja edellisellä hallituskaudella. Ajatuksen tasolla passivoivan sosiaaliturvan uudistaminen on kannatettava idea. Kun mennään käytäntöön, ei ratkaisuja olekaan yhtä helppo nimetä. Kelan etuuksista leijonanosa – jopa 70 prosenttia – muodostuu sairausvakuutus-, eläke-, perheja vammaisetuuksista. Näihin vastikkeellisuus työn muodossa sopii ajatuksena heikosti. Mitä vastiketta olisi oikein vaatia eläkeläisiltä tai lapsilisän saajilta? Loppusummasta puolet kuluu työttömyysturvaan ja loput opiskelijoiden etuuksiin ja yleiseen asumistukeen. Opintotuessa on jo nyt tiukat opintosuoritustavoitteet ja ankarat takaisinperintäkäytännöt. AsumiOpposition ääni TUULA HAATAINEN SDP:ssä on ehdotettu mallia, jossa työtön voisi tarjota työllistymisseteliä työnantajalle. Seteli kattaisi palkasta työmarkkinatuen verran. Mallissa olisi kysymys työttömyysturvan käytöstä aktiivisena palkkatukena. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan malli antaisi työtä noin 15 000 hengelle ja kasvattaisi taloutta. Kun keskustelu vastikkeellisuudesta jatkuu, on tärkeää ymmärtää, miten suuret ratkaisut löytyvät usein muualta kuin etuuspolitiikasta. Juuri siksi nyt tarvittaisiinkin suurempaa politiikan kuvaa, joka auttaa kouluttautumaan, parantaa työllisyyttä ja vahvistaa talouden kasvua. Vain siten voidaan kestävä sosiaaliturvakin taata. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) ja sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja. sen tuen uudistaminen on tarpeen, mutta vastikkeellisuus olisi keinona omituinen. Ongelmathan ovat asuntojen hinnoissa ja rakentamisen määrän laahaamisessa. Vastikkeellisuutta voidaan siis ajatella vaadittavaksi lähinnä työttömyysturvassa. Nykyinen turva ei tosin ole vastikkeetonta sekään. Saadakseen etuutta on haettava jatkuvasti kokoaikatyötä, otettava tarjottu työ tai koulutus vastaan ja osallistuttava aktivointitoimenpiteisiin. Ongelma ei ole niinkään työhaluttomuudessa vaan työn puutteessa. Joulukuun alussa mol.fi-palvelussa oli alle 12 000 avointa työpaikkaa. Työttömiä taas oli TEMin viimeisimmän tilaston mukaan 328 900.
5 8. JOULUKUUTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 KAJ CHYDENIUKSEN HAASTATTELU SIVULLA 14 Löytämisen ihme Säveltäjä Kaj Chydenius avaa runokirjan ja lausuu muutamia itseäänkin koskettaneita säkeitä. Silmät tuikkivat. Säkenöivä innostus vie mukaansa ja saa unohtamaan hetkeksi ajan kulun. Työhuone kertoo uutterasta puurtajasta. Siinä tuntuu olevan kaikki olennainen, mitä hän tarvitsee. Tietokoneen sävellystiedostojen määrää voi vain ihmetellä. Chydeniuksesta ei havaitse piiruakaan tympääntymistä säveltämiseen. Musiikki on lahja, jota hän saa käyttää. Chydenius on säveltäjänä myös selkeä vastuunkantaja. Hän ei halua opettamalla opettaa mutta on mukana juonessa tarjoamassa oival luksia, jos joku haluaa löytää musiikin sydämen. Säveltäjä kylvää huumoria aina, kun siihen löytyy mahdollisuus. Chydenius on niitä vanhan ajan herrasmiehiä, jotka tuntuvat olevan katoavainen luonnonvara. Hän on tottunut avaamaan aina naisille oven. Hänet kohdattuaan voi todeta tavanneensa ei pelkästään upeiden sävellysten isän vaan myös hienon ihmisen, jolla on paljon annettavaa. Chydenius ei ole vielä säveltänyt omasta mielestään itselleen tärkeintä laulua. Se kertoo siitä, miten hän pyrkii jatkuvasti eteenpäin ja parempaan. Kun hän sellaisen tekee, odotukset ovat sanomattakin korkealla. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN JK Asiakasmaksut syöksevät köyhät ihmiset kurjuuteen S uomen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kasvaneet huolestuttavaa tahtia viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2015 asiakasmaksuja korotettiin 9,4 prosenttia ja tänä vuonna ällistyttävät 30 prosenttia! Onneksi osa kunnista tajusi tilanteen kohtuuttomuuden ja pidättäytyi maksujen korotuksista. Kuitenkin suurin osa kunnista eli noin 60 prosenttia korotti palvelumaksuja täysimääräisesti. Sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksujen lainsäädännön uudistustyö aloitetaan alkuvuodesta 2017. Uudistus liittyy maakuntalakiin, joka vahvistaa kunkin maakunnan itsemääräämisoikeuden päättää asiakasmaksujen suuruudesta. Koska maakuntauudistuksen lähtökohtana on ollut veroasteen pitäminen ennallaan, kohdistuu paine jo nyt kovassa korotustahdissa oleviin asiakasmaksuihin. Tuleva ”maakuntien Suomi” näyttäytyy varsinkin sosiaalija terveyspalvelujen maksujen näkökulmasta hyvin eriarvoisena. Voi hyvinkin olla, että väestöltään suuret maakunnat kuten Uusimaa pystyvät pitämään asiakasmaksut kohtuullisena, kun taas pienet maakunnat rokottavat asukkaitaan palvelujen käytöstä huomattavasti rankemmin. Maksurasitus kohdistuisi paljon palveluja käyttäville, jotka ovat usein pienituloisia, eläkeläisiä ja työttömiä. Suomalaiset elävät terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta hyvin erilaisissa todellisuuksissa. Työterveyden etuoikeutetut asiakkaat eivät maksa perusterveydenhuollostaan asiakasmaksuja lainkaan. Toinen etuoikeutettu joukko on sairausvakuutuksen ottaneet henkilöt, jotka pääsevät yksityisiin sairaaloihin hoitamaan vaivansa pikavauhtia. Toinen todellisuus on pitkäaikaistyöttömän ja monisairaan ihmisen tilanne, jonka asiakasmaksuihin menee 2–3 kuukauden peruspäiväraha vuodessa. Eikä asiakasmaksujen maksukattoon kuulu edes hammashuolto tai lyhyt laitoshoito. Tällaisesta tilanteesta seuraa lähes automaattisesti laskujen perintäkierre, jolloin kustannukset kasvavat entisestään. Näin kuntaja maakuntavaalien lähestyessä SDP:n tulisi palata tavoitteellisen politiikan tielle. Pitkän tähtäimen maalina tulisi olla asiakasmaksujen poisto peruspalvelujen osalta. Kenenkään ei Suomessa pitäisi jättää sairauksia hoitamatta lääkärin asiakasmaksun vuoksi. Lisäksi maksujen perintä ja laskutus pitäisi ottaa pois yksityisiltä yrityksiltä, jotka rahastavat ihmisten ahdingolla. Nykytilanteessa löytyy esimerkkejä, jossa maksamatta jäänyt 37 sentin lasku on kasvanut 22 euroon. Tänä vuonna asiakasmaksujen katto on 691 euroa. Ongelmana maksukatossa on kuitenkin se, että nykyinen järjestelmä edellyttää asiakkailta omaa aktiivisuutta maksujen seurannassa. Palvelun käyttäjän tulee siis itse pystyä osoittamaan maksukaton ylittyminen. Maksukaton seuraaminen on kuitenkin tehty yllättävän monimutkaiseksi, eikä asiasta ainakaan tiedoteta tarpeeksi. Siksi monet ihmiset maksavat asiakasmaksuja maksukaton ylittymisen jälkeenkin. Tämän vuoksi asiakasmaksujen seuranta tulisi viipymättä automatisoida lääkekorvausten tavoin. ”Maakuntien Suomi” näyttäytyy varsinkin sosiaalija terveyspalvelumaksuissa hyvin eriarvoisena. SDP:n ex-puoluesihteeri Mikael Jungner ilmoittautui Yle-Sipilä-väännössä päätoimittaja Atte Jääskeläisen vankkumattomaksi tukijaksi. Hän nosti Jääskeläisen Steve Jobsin kaltaiseksi neroksi, joka kärsii ainoastaan ”liiallisesta empatiasta”. Mistähän mielipidebingosta Jungner omat aivoituksensa oikein suoltaa?
6 8. JOULUKUUTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Mari K. Niemi: Populismin nousua pitäisi arvioida rinnakkain sosialidemokratian romahduksen kanssa. Kyllä. Mininisterien talouskytkökset ovat edelleen ongelma ” Ketä niissä rahastoissa on ja onko siellä poliittisia sidoksia, se pitäisi avoimuuden nimissä katsoa ainakin poliittisen päätöksenteon ytimen osalta.” Professori avaisi poliitikkojen vakuutuskuoret ja pääomasijoitukset P ääministeri Juha Sipilän (kesk.) omaisuuteen liittyvät kysymykset ovat pulpahdelleet pinnalle säännöllisin väliajoin, vaikka Sipilä itse on suhtautunut kysymyksiin tulehtuneesti. Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) käynnisti puolitoista vuotta sitten keskustelun Sipilän vakuutuskuorista ja luonnehti Sipilän ministereille pakollista sidonnaisuusilmoitusta epämääräiseksi ja vältteleväksi. Sipilä ei ole kertonut julkisesti vakuutuskuoriensa sisällöstä tai niihin tekemiensä sijoitusten koosta. Kertomatta jättämisessä ei ole mitään laitonta. Ministereiden sidonnaisuuksia koskeva lainsäädäntö on niin yleisluontoinen, ettei se edellytä tarkempaa selvitystä. Sidonnaisuusilmoituksista säädetään perustuslaissa (63 §), jonka mukaan ”ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.” Vakuutuskuorien kaltaisia yksityiskohtia laissa ei mainita. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan tarkentavaa lainsäädäntöä ministereiden sidonnaisuuksista ei ole. – Tämä on tässä. Pitäisikö olla, on oma kysymyksensä. Lainsäädäntöä jouduttiin muuttamaan vaalirahoituksen osalta, kun asiasta nousi julkinen häly, Voutilainen sanoo. Kun sidonnaisuusilmoituksesta on ministereiden osalta säädetty suoraan perustuslaissa, tarkentaminen edellyttäisi Voutilaisen mukaan joko perustuslain säännöksen muuttamista tai yksityiskohtaisempaa ohjeistusta. – Olisi syytä arvioida, että onko täsmentämiseen tarvetta, koska se aiheuttaa ministeritoimintaan tällaista spekulointia. Sipilän vakuutuskuoria ei Tomi Voutilaisen mukaan voi laskea laissa mainituksi yritysomaisuudeksi. – Kun rahastot omistavat, kyse ei ole ministerin suorista omistuksista. Vakuutuskuorien lisäksi sidonnaisuusilmoituksissa ei tarvitse kertoa myöskään rahastosijoitusten sisältöä, vaikka sinällään asiaan liittyy tulkinnanvaraisuutta. Voutilainen näkee ohjeistuksen puutteessa ongelmia, koska Suomessa harrastetaan valtion tukemaa riskisijoittamista rahastojen kautta. Pääomasijoituksien taakse pääsee piiloon Viime vaalikaudella perustettu Tekes pääomasijoitus Oy kanavoi Tekesiltä saamiaan valtion budjettivaroja rahastoihin, jotka tekevät ICT-yrityksiin tehtävistä riskisijoituksista turvallisempia yksityisille sijoittajille. Järjestelystä voisi hyötyä esimerkiksi vakuutuskuoriin yksityisiä varojaan sijoittanut poliitikko. – Rahastot ovat matalariskisempiä, kun ensisijaiset tappiot kärsii valtio. Pääomasijoitus Oy saa myös voittoja rahastoista vasta toissijaisesti, yksityisten sijoittajien jälkeen. Ketjutus on hyvin monimutkainen. Ketä niissä rahastoissa on ja onko siellä poliittisia sidoksia, se pitäisi avoimuuden nimissä katsoa ainakin poliittisen päätöksenteon ytimen osalta, Tomi Voutilainen sanoo. Voutilainen ei näe Sipilän vakuutuskuoria ensisijaisesti juridisena kysymyksenä vaan asiana, joka on Sipilän itsensä ratkaistavissa. Vaikka laki ei edellytä tarkempaa ilmoitusta, ei tarkentamista ole erikseen kielletty. – Jos mahdollisia sidonnaisuuksia halutaan pitää poissa ilmoituksesta, keskustelu nousee uudelleen ja uudelleen esille. Ehkä on parempi julkistaa kuin jättää julkistamatta, Voutilainen sanoo. Ministereiltä edellytetään suurempaa omistusten läpinäkyvyyttä kuin valtion ylemmiltä virkamiehiltä tai tuomareilta, joiden sidonnaisuusilmoitukset ovat omistusten osalta salaisia. Päättäjien sidonnaisuuksien julkisuus auttaa yleisöä arvioimaan julkisia varoja koskeviin päätöksiin liittyviä kytköksiä. – Henkilöt voisivat havahtua myös itse arvioimaan sidonnaisuuksiaan eivätkä he voisi myöhemmin vedota tietämättömyyteensä. Sidonnaisuuksista voi tarvittaessa myös luopua. Voutilainen täsmentäisi ministerien sidonnaisuusilmoituksen ohjeistusta. – Samalla voisi avata sitä, mitä erilaisilla sidonnaisuuksilla tarkoitetaan erityisesti rahasto-osuuksien osalta. Simo Alastalo Demokraatti
7 8. JOULUKUUTA 2016 Mari K. Niemi: Populismin nousua pitäisi arvioida rinnakkain sosialidemokratian romahduksen kanssa. Kyllä. ANTAKAA INDEKSI TAKAISIN! Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamiseksi palkkatasoindeksiksi luovutetaan eduskunnan puhemiehelle. Aloite sai yhteensä 84 820 kannatusilmoitusta. SÄÄLLISTÄ TYÖTÄ Presidentti Tarja Halosen TH Globaalin kestävän kehityksen säätiö julkaisee kirjan kestävästä kehityksestä ja säällisestä työstä. Kirja perustuu SASKin kanssa yhteistyössä pidettyyn seminaariin NUORETKIN TEKEVÄT RAUHANTYÖTÄ Historiallinen Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma hyväksyttiin vuosi sitten YK:n turvallisuusneuvostossa. Nyt, päätöslauselman vuosipäivänä kansanedustaja Antti Kaikkonen ja nuorisojärjestöjen 2250-verkosto järjestävät seminaarin nuorista osana rauhantyötä. to 8.12. pe 9.12. to 8.12. Viikon tärpit
8 8. JOULUKUUTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA P ääministeri Juha Sipilä oli juuri selviämässä Terrafame-sotkustaan, kun hän upposi itse leipomaansa Yle-gateen. Sipilä olisi saanut viimeisen sympatiapisteen, jos olisi lopettanut sukunsa Terrafame-kytköksistä puhumisen siihen, kun hän totesi, että jääviysasia pitää tutkia. Miksi Sipilä jatkoi? Kyse tuskin oli perheestä, vaan hänen ja perheen sijoituksista – vakuutuskuorista, joiden sisältöä Sipilä suojaa. Merkittävä tekijä Sipilän toiminnalle on todennäköisesti hänen taustansa. Yritysmaailmasta tullut Sipilä HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Rahalla saa Sipilä ehkä näkee itsensä Jumalan sijaisena, ja alamaisten on luotettava häneen. on tottunut siihen, että johtaja ja omistaja määrää. Ylen rahoitus tulee valtiolta. Ehkä Sipilä katsoo, monien perussuomalaisten tavoin, että Ylellä, yhdellä Suomen merkittävimmällä medialla, ei pitäisi olla poliitikkoja käsitellessä omaa journalistista tahtoa. Tämä on pelottava ajatus valemedioiden yleistyessä. Pidemmälle Sipilän johtamisarvioissa menivät tutkija Jouni Tilli ja päätoimittaja Johanna Vuorelma, jotka näkevät Sipilän toiminnassa luterilaista auktoriteettiuskoa. Heidän mukaansa Sipilä ehkä näkee itsensä Jumalan sijaisena, ja alamaisten on luotettava häneen. Olennaista on, että Sipilän toimintaa Ylen kanssa ei leimata vain viestintäongelmaksi. Kyse on vallankäytön vääristymisestä. Luoja Suomea oikeilta kriiseiltä suojatkoon. AKT yllätti Kiky ei olisi kannattanut AKT:n Autoliikenteen aloille. Ne pääsivät viikko sitten neuvottelutulokseen työehtosopimuksesta, joka on Autoliikenteen Työnantajaliiton (ALT) mukaan historiallisen pitkä. Samalla työntekijäpuoli sai sovittua alaa koskevista laadullisista parannuksista. Autoliikenteen sopimus on kolmivuotinen ja sisältää lisäksi yhden optiovuoden. Kokonaisuudessaan nelivuotisen sopimuskauden viimeinen vuosi on AKT:n irtisanottavissa. AKT jäi aiemmin tänä vuonna pois kilpailukykysopimuksesta. Nyt saavutettu neuvottelutulos ei sisällä työajan pidennystä eikä niin sanottua kriisilauseketta. Ensi vuonna yleispalkankorotuksia ei tehdä, mutta seuraavina vuosina niissä noudatetaan teollisuuden yleistä linjaa. Lisäksi sopimukseen kuuluu joka syksy erikseen tehtävä taulukkopalkkojen liukumakorotus. Sopimus koskee kuorma-autoalaa, linja-autoalaa, huoltokorjaamoja, terminaaleja ja matkahuoltoa. Se kattaa yli puolet AKT:n jäsenistä. Neuvotteluja käytiin tiukasti hiljaisuudessa. Sopu löytyi lopulta lähes vuorokauden viimeisen neuvottelurutistuksen jälkeen. Autoalalla on useasti työehtosopimuksista käyty tiukkoja neuvotteluja, nyt sopu löytyi hyvissä ajoin ennen sopimuskauden päättymistä. Nyt työnantajat hakivat alalle varmuutta pitkäksi aikaa tuovaa kokonaisuutta, jossa kuitenkin on työajan käyttöön liittyviä joustoelementtejä. AKT ja ALT:n uskovat sopimuksen turvaavan kuljetusalan yritysten toimintaa ja työpaikkoja kovenevassa kilpailussa. ” AKT:n neuvottelutulos ei sisällä työajan pidennystä eikä niin sanottua kriisilauseketta. Getty Images Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO
9 8. JOULUKUUTA 2016 Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.) ja kaksi toimittajaa surmattiin ravintolan edustalle viikonloppuna Imatralla. – Imatran Sosialidemokraatit muistaa tänään menehtyneitä ja olemme menossa Imatrankosken kirkkoon. Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni. Näin kirjoitti Twitter-tilillään Imatran Sosialidemokraattien puheenjohtaja Niina Malm sunnuntaina alkuillasta. Hän puki sanoiksi monien imatralaisten ajatukset, puoluekannasta riippumatta. Poliisi on vanginnut 23-vuotias imatralaismiehen, jota epäillään kolmesta murhasta. Mies tuli paikalle ravintola Vuoksenvahdin edustalle omalla autollaan, otti metsästysaseen takakontistaan ja ampui neljästä viiteen laukausta. Sipilä ilmoitti, ettei enää aio vastata journalisteille vaan käyttää muita kanavia. Teettääkö hän Trumpin malliin mainospätkiä vastauksiksi? Pentti Lehto Jos toimitaan kuten itänaapurissa, niin se on ok? Jari Markkanen Eikös ne kansalta kerätyt Yle-maksut menekkään suoraan Ylelle... vai menevätkö nekin Talvivaaraan? Kari Happonen Sipilän stressinsietokyky on olematon. Ikävää, että merkittävässä asemassa on helposti malttinsa ja harkintakykynsä menettävä henkilö. Kuinka hän käyttäytyy kovassa paikassa? Aimo Aaltonen Minulla on ollut käsitys, että kunniamerkeillä palkitaan erikoisesti ansioituneesta toiminnasta, yhteiskunnan tai yhteisön hyväksi. Pikkuisen arveluttaa tuon ylimmän merkin saajista toisen (Juha Sipilä) henkilön saavutukset. Reijo Huusko Painovapauden 250 vuotissyntymäpäivänä Sipilän sensuuritahto paljastui. Pentti Lehto Jääskeläinen nauttii Ylen hallituksen luottamusta, mutta ei maksavien luottamusta. Harri Koskinen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ SIIRTYI SUKULAISTEN OMISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TERRAFAME-SOTKUSTA YLE-GATEEN. SIPILÄN EPÄILLÄÄN YRITTÄNEEN VAIKUTTAA YLEN JUTTUIHIN JA YLEN PUIOLESTAAN TÄSTÄ SYYSTÄ ”SENSUROINEEN” JUTTUJAAN. Rinne: Sipilä töpeksii median kanssa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo Pohjolan Sanomissa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on töpeksinyt totaalisesti median ja etenkin Yleisradion kanssa. Rinteen mielestä Sipilän parinkymmenen sähköpostin palaute Ylen jutusta on herättänyt ison epäilyksen, että hallituksen taholta on kovasti pyritty vaikuttamaan siihen, miten Yle saa asioista kertoa. – Tässä on vielä taustalla se, voiko hallitus kiristää Yleisradiota hallituksen budjetin kautta. Rinne opasti, että poliittisille johtajille tulee aina arvostelua ja sitä pitää sietää. Taantuma Suomen taloudessa jo ehkä selätetty Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 1,6 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Danske Bankin ekonomistien mukaan tuoreet tilastot vahvistavat kuvaa, että taantuma Suomen taloudessa on selätetty, vaikka kasvu onkin vielä maltillista. He huomattavat, että Suomen talouskasvu on jo lähellä euroalueen keskimääräisiä lukuja, kun viime vuosina Suomi on ollut peränpitäjien joukossa. Imatra hiljentyi suruun Nasima Razmyar pormestarikisaan Eurooppademarit – Tähti ry. esittää kansanedustaja Nasima Razmyaria SDP Helsingin pormestariehdokkaaksi. Helsinki tarvitsee näköisensä pormestarin, joka saa helsinkiläiset tuntemaan kaupungin omakseen, yhdistys perustelee. – Ihan puskista tuli. Olen tosi yllättynyt, Nasima Razmyar kommentoi. Julkishallinnon Helsingin sosialidemokraatit puolestaan esittää pormestariehdokkaaksi kansanedustaja Eero Heinäluomaa. Hän miettii asiaa. Veronkorotukset yksi vaihtoehto kevään lisäsopeutuksissa Hallitus on vaikeassa tilanteessa, kun valtiontalouden tasapainottuminen ei etene siinä vauhdissa kuin alun perin on ajateltu, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas. Hänen mielestään taustalla on ennen kaikkea kilpailukykysopimus, muun muassa siihen liittyvät veronkevennykset, joiden negatiiviset vaikutukset valtiontalouteen. – Valtiovarainministeriön arvio on, että kilpailukykysopimuksen valtiontaloutta heikentävä vaikutus on ensi vuonna liki miljardi euroa. Veronkorotukset ovat vaihtoehto, jos hallitus keväällä päätyy lisäsopeutuksiin, Ilmakunnas sanoo. Lehtikuva / Hannu Rissanen Ole yhteydessä ja liity sähköpostilistalle verkkosivuillamme! MIHIN SUUNTAAN, EU? Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D Keskustelemassa europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri, toimittaja-kirjailija Heikki Aittokoski ja Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu, tel. +32 2 284 5540, www.liisajaakonsaari.fi miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu, tel +32 2 284 5294, www.miapetra.fi Ilmoittautuminen viimeistään ma 12.12. s-d.delegationFI@ europarl.europa.eu Etukäteisilmoittautuminen on välttämätöntä turvatarkastuksen takia. perjantaina 16.12. klo 16–18 Eduskunnan Pikkuparlamentin ravintola GLÖGIÄ!
10 8. JOULUKUUTA 2016 (yksityishenkilöt) EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Onko eurooppalaisen puolustuksen aika? T rumpin voitosta lähtien Euroopan Nato-maat ovat olleet hämmennyksissään. Onko Trumpin johtama sotilasliitto sellainen, jonka voi luottaa tarvittaessa puolustavan eurooppalaisia jäseniään? Kaikissa EU:n tärkeimmissä puolustusta koskevissa sopimuksissa on pitkään korostettu, että EU ja Nato ovat erottamattomat. Se on ymmärrettävää, sillä 28 jäsenmaasta 22 kuuluu Natoon, mutta Suomen kannalta se on epämukavaa. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että useammat jäsenmaat ajattelevat, että eurooppalaista puolustusta voidaan ja ehkä kannattaakin kehittää myös omin päin. Marraskuussa täysistunnossa hyväksyttiin kaksi puolustusta koskevaa päätöslauselmaa. Niissä on hyviä asioita: puolustuksen yhtenäistämistä, yhteistä kyberturvallisuutta, rauhanturvaamista, konfliktien estoa ynnä muuta. Niihin oli myös eksynyt kohtia kuten ”Naton ja EU:n poliittiset prioriteetit eivät ehkä aina ole identtiset”. Tämä ei kuulosta kovin radikaalilta, mutta kertoo siitä, että joissain Nato-maissa mietitään suhdetta uudelleen. Perinteiset ”Naton on oltava Euroopan puolustuksen perusta” -mantrat tosin löytyvät papereista edelleen. Päätöslauselmassa esitettiin jopa Euroopan yhteistä armeijaa ja puolustusteollisuuden verovapautta, mutta kohdat äänestettiin onneksi nurin. Läpi meni kuitenkin myös asioita, joita en voi tukea. Parlamentti haluaisi, että kaikki maat nostaisivat puolustusbudjettinsa kahteen prosenttiin bkt:sta. Suomessa se on nyt 1,36. EU:n pitäisi lisäksi saada päättää 20 prosentista jäsenmaiden puolustusmenoista. Kaiken kukkuraksi puolustuksen tutkimukseen pitäisi varata 500 miljoonaa euroa vuodessa. Toivon, että jäsenmaat kaatavat nämä huonot esitykset, mutta tukevat puolustuksen yhteistä kehittämistä. Tutkimusten mukaan enemmistö suomalaisistakin vastustaa Natoon liittymistä, mutta ei puolustusyhteistyötä ylipäätään. Pohjoismainen tai eurooppalainen yhteistyö kelpaa meille! Onko Trumpin johtama sotilasliitto sellainen, jonka voi luottaa tarvittaessa puolustavan eurooppalaisia jäseniään? Italiassa kuohuu, Itävallassa laitaoikeisto hävisi Italian pääministeri Matteo Renzi ilmoitti eroavansa, kun selvisi, että hän hävisi kansanäänestyksen perustuslain uudistamisesta. Uudistuksella haluttiin kaventaa parlamentin ylemmän kamarin senaatin valtaa ja vähentää sen jäsenmäärää. Jos Italiassa ei järjestetä uusia vaaleja, on Renzin seuraajaksi esitetty muun muassa talousministeri Pier Carlo Padoania. Jos edessä on ennenaikaiset vaalit, on vahvoilla arvioitu olevan Beppe Grillon perustama populistinen Viiden tähden liike. Renzin eron on arvioitu johtavan uudenlaiseen, epävarmaan poliittiseen tilanteeseen Italiassa sekä mahdollisesti myös taloudelliseen kaaokseen. Viiden tähden liike on vihjaillut mahdollisuudella järjestää kansanäänestys Italian euroerosta. Kyselyjen mukaan italialaisten selvä enemmistö kuitenkin kannattaa jäsenyyttä niin eurossa kuin EU:ssakin. Itävallassa presidentinvaalit voitti vihreiden ehdokas Alexander Van der Bellen. Laitaoikeiston ehdokas Norbert Hofer myönsi häviönsä presidentinvaaleissa. Van der Bellen tervehti sunnuntaina äänestystulosta Eurooppa-myönteisyyden voitoksi. Hän sanoi myös edistäneensä vanhoja arvoja eli vapautta, tasa-arvoa ja solidaarisuutta. Itävallan vaaleja seurattiin tarkkaan, koska Hoferin vaalivoitto olisi merkinnyt ensimmäisen oikeistopopulistin – monien mielestä äärioikeistolaisen – presidentin valtaannousua läntisessä Euroopassa. (STT)
12 8. JOULUKUUTA 2016 MIKKO HEIKINHEIMO Uutisanalyysi Ranskan vaalimylly jo täydessä vauhdissa R anskassa alkaa ankara taistelu maltillisen oikeiston ja äärioikeiston ehdokkaiden välillä presidenvaaleissa. Oikeiston tasavaltalaisten (Républicains) ehdokkaaksi valittiin reilu viikko François Fillon. Sosialistien ehdokkaasta ei tiedetä vielä mitään varmaa ja vasemmalla on monia ehdokkaita. Kansallisen rintaman, (Front national, FN) ehdokas Marine Le Pen tunnetaan jo. Ranskassa oletetaan äärikeiston FN:n ehdokkaan pääsevän vaalien toiselle kierrokselle. Vasemmiston yhteisrintaman aikaansaaminen on vaikeaa. Tilannetta hämmentää se, että vasemmiston entinen talousministeri Emmanuel Macron vetoaa niin oikeistoon kuin vasemmistoonkin. Myös entinen naisministeri Michèle Alliot-Marie harkitsee villiä ehdokkuutta vaaleissa. Eräät muutkin henkilöt voivat olla oikeiston ehdokkaita. Sarkozyn lyhyt paluu Oikeiston tasavaltalaisten puheenjohtaja ja entinen presidentti Nicolas Sarkozy joutui hyväksymään avoimen esivaalin. Muita puolueen näkyvimpiä ehdokkaita olivat Sarkozyn ohella entiset pääministerit Alain Juppé ja François Fillon, jota presidentti Sarkozy aikanaan kutsui loukkaavasti ”yhteistyökumppanikseen”. Sarkozy omaksui vaalikampanjassaan äärioikeiston teemoja, jopa sen ilmauksia. Hänen kannattajiaan olivat puolueen aktiivijäsenet. Alain Juppé, Bordeaux’n kaupunginjohtaja, sai aikanaan tuomion vaalisotkuista, jotka hän kai toteutti Chiracin käskystä. Juppé poistui Ranskasta Kanadaan ja palasi sitten Ranskan politiikkaan. Hän oli jonkin aikaa myös Sarkozyn ulkoministeri. Esivaalissa Juppé oli muita pääehdokkaita maltillisempi ja kannatti varovaisempaa suhteutumista maan muslimiväestöön. Hänellä oli kannatusta keskustassa oikeiston lisäksi, myös jopa vasemmistossa. Toinen entinen pääministeri François Fillon, on Juppéä nuorempi. Hän on urheilullinen henkilö, entinen vuorikiipeilijä ja kilpa-autoilija. Hän on uskovainen katolilainen ja Syyrian kristittyjen tukija. Fillonin mukaan Putinin ja Yhdysvaltain kanssa tulisi sopia Syyrian ja Ukrainan kriisien ratkaisusta ja olisi luovuttava lännen Ukraina-pakotteista. Poliittisesti ja talouspoliittisesti Fillon on paljon Juppétä konservatiivisempi. Ehdokasvaalien ensi kerroksella François Fillon sai 44,1 prosenttia äänistä, Alain Juppé 28,3 ja entinen presidentti Sarkozy vain 20,9. Ehdokasäänestyksen toisella kierroksella Sarkozyn kannattajat ja parin muun ehdokkaan äänestäjät ryhmittyivät Fillonin taakse. Fillon voitti Juppén saaden noin 64,5 prosenttia äänistä. Tämä tarkoittanee Juppén kansallisen poliittisen uran loppua. Vasemmisto on sekaisin Tilanne on hyvin sekava vasemmalla. Presidentti François Holland ilmoitti illalla 1.12. lyhyesti, ettei ryhdy ehdokkaaksi. Nuori pääministeri Manuel Valls haluaisi ehdokkaaksi, mutta hän lienee taas luopunut aikeistaan. Puolueella on muitakin jo esivaalien vaalikampanjaa käyviä ehdokkaita. Sellaisia ovat muun muassa entiset ministerit Arnaud Montebourg ja Benoît Hamon. Ensin mainittu lienee liberaalimpi kuin vakaumuksellinen sosialisti (sosialidemokraatti) Hamon. Montebourgilla on kannatusta liike-elämän piirissä, Hamon taas vetoaa nuorempiin ja enemmän vasemmalla oleviin äänestäjiin. Vasemmalla on vielä muitakin ehdokkaita. Sellainen on entinen sosialisti ja Vasemmistopuolueen (PG) puheenjohtaja Jean-Luc Mélanchon. Tämän ”Alistumattoman Ranskan” (La France insoumise) liikkeen johtajan kommunistit kelpuuttivat hiljattain myös kommunistipuoleen ehdokkaaksi. Kuitenkin hän sai äänestyksessä vain prosentin kannatuksen ja monet kommunistit arvostelivat häntä ankarasti. Ranskassa vihreät luetaan myös vasemmistoon. Heillä on nyt kuitenkin ehdokas, joka jo vaalien ensimmäisellä kierroksella käy itsenäistä kampanjaa ja jolla tuskin on mahdollisuuksia toiselle. Näin lienee myös Radikaalivasemmiston puolueen (PRG) kohdalla, jolla on ehdokkaansa vaaleissa, mikä myös heikentää vasemmistoa. Macaron jakaa tunteita oikealla ja vasemmalla ”En Marche!”-liikkeen, johtajaan Emmanuel Macroniin suhtaudutaan nuivasti niin oikealla kuin vasemmallakin. Oikealla pelätään Macronin vetävän puoleensa liberaaleja äänestäjiä. Vasemmalla taas Macronia, joka oli ensin presidentti Hollanden asiantuntija ja myöhemmin ministeri, pidetään ”petturina”. Jää nähtäväksi saako hänen liikkeensä kannatusta vaaleissa. Ranskassa ehdokkaat ilman puoluetta eivät ole tähän mennessä menestyneet. Yleinen arvio on, että vaalien ratkaisevalla toisella kierroksella ovat lopulta vastakkain maltillisen oikeiston ja äärioikeiston ehdokkaat, jolloin maltillisempi ehdokas vetäisi taas pitemmän korren, kuten presidentti Chirac vuonna 2002 Marine Le Penin isää, Jean-Marie’ta, vastaan. Tuolloin sosialistien ehdokas, pääministeri Lionel Jospin, karsiutui yllättäen jo ensimmäisellä kierroksella. Tällä kertaa sellainen tapahtuma ei olisi mikään yllätys. Tuoreimman arvion mukaan François Fillon saisi vaalien ensi kerroksella 27 ja Marine Le Pen 24 prosenttia äänistä. Monet Le Penin kannattajista tukivat kai Fillonia oikeiston esivaaleissa. Seuraavina mielipidemittauksissa ovat Macron ja Mélanchon. Vasta sitten, selvästi jäljessä, on presidentti Hollande. Kirjoittaja on Pariisissa asuva vapaa toimittaja Oikeiston tasavaltalaisten Francois Fillonia pidetään vahvana ehdokkaan Ranskan presidentinvaalien toiselle kierrokselle. AFP / Eric Feferberg
13 8. JOULUKUUTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Kukapa ei olisi joskus ihaillut lumihiutaleita, noita luonnon ihmeellisiä, mikroskooppisen pieniä taideteoksia. Japanilainen fyysikko Ukichiro Nakaya ei malttanut jättää lumikiteiden katoavan kauneuden ihmettelyä pelkän ihailun asteelle vaan päätti selvittää niiden synnyn salaisuuden. Nakaya ryhtyi tuumasta toimeen ja alkoi kasvattaa lumihiutaleita missäpä muuallakaan kuin japaninjäniksen karvojen päissä Hokkaidon yliopiston laboratoriossa 1930-luvulla. Hän tutki suurella tarkkuudella lämpötilan ja kosteuden vaikutusta lumihiutaleen syntyyn. Nakaya huomasi, että lumihiutale syntyy, kun vesihöyry härmistyy 12–40 asteisessa pakkasilmassa eli tiivistyy kaasusta suoraan kiinteäksi jääksi. Lumihiutaleen muotoon vaikuttaa sen syntypaikassa vallinnut lämpötila sekä sen kohtaamat lämmönvaihtelut putoamismatkalla pilvestä maahan. Nakaya huomasi, että jääkiteen rakenteen takia lumihiutaleista voi tulla muodoltaan levyjä, neulasia tai haaroittuvia tähtiä. Levymäisessä hiutaleessa on aina kuusi kulmaa, tähtimäisessä kuusi sakaraa. Kun lumihiutaleita yhdistyy toisiinsa, muodostuu useampisakaraisia hiutaleita, kuten 12, 18 ja 24 sakaraisia. Jäniksenturkkitutkimuksissaan Nakaya havaitsi, että mitä kuivempi ilma, sitä yksinkertaisempi lumihiutale on rakenteeltaan ja mitä kosteampi ilma, sitä monimutkaisempi. Sanotaan, että kahta samanlaista lumikidettä ei voi olla olemassa. Tästä ajatuksesta otti aikoinaan kopin amerikkalainen valokuvaaja ja tutkija Wilson Bentley, joka 46 vuoden aikana kuvasi mikroskoopilla yli 5000 lumihiutaletta. Bentley totesi kaikkien kuvaamiensa lumihiutaleiden olevan keskenään erilaisia. Hän julkaisi suositun valokuvakirjan kuvaamistaan lumihiutaleista kuolinvuotenaan 1931. Pääasiallinen lähde: Wikipedia Lumikiteen lumo To th G ab or G yu la
14 8. JOULUKUUTA 2016 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN ? KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä
15 8. JOULUKUUTA 2016 Intohimoinen etsijä Säveltäjä Kaj Chydenius istuu kotonaan työhuoneessa. Ulkona on kirpeä pikkupakkanen. Pikkulinnut parveilevat lähikadun puissa. Pöytä on täynnä nuotteja ja nuottipaperia. Vain osan hän on kirjoittanut puhtaaksi koneelle. Rakkaus runoihin on saanut Chydeniuksen syttymään säveltämisestä yhä uudestaan. Joka kerta pitää yrittää tehdä parhaansa, vähempi ei riitä. Hän oppi intohimoisen suhtautumisen musiikkiin Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori Erik Tawastjernalta, joka opetti myös musiikin historiaa Sibelius-Akatemiassa. – Edellytän hyvältä laululta, että se on puoleksi viihdyttävä ja puoleksi opettava, Chydenius luonnehtii. Työhuoneen kirjahylly on täysi. Chydeniuksen tämänhetkisiä suosikkirunoilijoita ovat Eino Leino, L.Onerva, Aaro Hellaakoski, P. Mustapää ja Aale Tynni. – Jos tekee neljä laulua vuodessa, voi olla, ettei mikään niistä ole hyvä. Jos teet sata laulua, niistä neljä voi olla hyvää. Silloin ne 96 muuta ei haittaa ollenkaan. Kaloja täytyy mennä ottamaan leveällä haavilla, säveltäjä kuvailee työskentelyään. Chydeniuksella voi parhaimmillaan syntyä kuusikin laulua päivässä. Kuitenkin on päiviä, jolloin säveltämiseen ei ole mahdollisuutta. Nykyisin hän on hieman hidastanut tahtia aiemmasta. Tänä vuonna on syntynyt yli kaksisataa laulua. – Jos tunnin päästä ei ala olla valmista, menen ulos kävelemään tai teen jotain muuta, Chydenius kiteyttää. Nöyryyttä omaan tekemiseen Chydenius on huomannut vuosien varrella kateuden turhaksi. Kehumisessa on syytä olla varovainen, koska kaikki eivät osaa ottaa sitä oikealla tavalla vastaan. Olennaisinta on keskittyä omaan tekemiseen. Säveltäjä on ottanut elämänohjeekseen Karl Marxin Pääomasta ajatuksen ”kulje omaa tietäsi ja anna ihmisten puhua”. Chydenius oudoksuu, kun kuulee itseään kutsuttavan maestroksi. – Saavutukseni maestrona on enemmän sitä, että olen pysynyt hengissä kuin tehnyt hyvää työtä. Oikeat muusikot tietävät, miten vähän minä tiedän musiikista, Chydenius luonnehtii. Jatkuva puurtaminen hioo omaa tekemistä. Chydenius ei sävellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Menestys on suhteellista. – Kun olet omasta mielestäsi parempi kuin kenenkään muun mielestä, koko juttu on menetetty, hän tähdentää. Ihmiset luulevat toisinaan Chydeniusta Kari Rydmaniksi. Kerran tuntematon mies soitti Chydeniukselle kahdelta yöllä. Soittaja sanoi, että Rydmanin sävellys Niin kaunis on maa esti häntä tekemästä juuri itsemurhan. Chydenius ei kyseisessä tilanteessa korjannut väärinkäsitystä henkilöllisyydestään. Ehkä säästyi ihmishenki. – Kari Rydman kertoi puolestaan saaneensa bensa-alennusta, koska häntä oli luultu minuksi, Chydenius naurahtaa. Sanoilla leikittelyä Kaikki alkaa rakkaudesta runoihin. Huonoa tekstiä on turha säveltää – tai sellaista, mitä ei koe omakseen. Tekstissä pitää olla jokin juju, oli kyse sitten rakkausrunosta, virrestä tai työväenlaulusta. Chydenius on säveltänyt satoja työväenrunoja, kaikenkaikkiaan lauluja on kertynyt tuhansia. Määrä ei ole kuitenkaan olennainen, vaan laatu. – Hyviä runoja on paljon, mutta ne pitää kaikki löytää. Kun löytää yhdenkin, se on suuri juttu, Chydenius säteilee. Säveltäjä iloitsee sanoista ja niillä leikittelemisestä. Hän kääntää mielellään temppelin vaikka tomppeliksi. Ruotsinkielisenä Chydenius yllättyi aikoinaan, miksei suomen kielessä sisäkkö ja ullakko ole toistensa vastakohtia. Hän käyttää aikaa sanojen ymmärtämiseen. Sitä hän on teroittanut myös oppilailleen. – Ei voi tietää, mikä laulu tuntuu vielä kymmenen vuoden jälkeen hyvältä, Chydenius kertoo. Sibelius-Akatemiassa Chydenius sai opetusta siitä, ettei poliittista sisältöä omaava laulu voi koskaan onnistua. – Bertol Brecht taas opetti, että jos laulussa ei ole ole asiaa, se on huono. Joillekin turhanpäiväinen on parasta, mitä he tietävät, hän pohtii. ” Kun olet omasta mielestä parempi kuin kenenkään muun mielestä, koko juttu on menetetty.”
16 8. JOULUKUUTA 2016 Juankosken poika Chydenius ei ole missään vaiheessa kokenut helsinkiläistyvänsä, vaikka on asunut siellä vuodesta 1957. Hän pitää Juankoskea edelleen kotipaikkanaan, jossa asui lapsuutensa ja osan nuoruuttaan. Sisimmältään hän on maalaispoika. Tehdaspaikkakunnalla herrojen ja työläisten ero tuli tutuksi. Juankosken ruotsinkieliset perheet oli laskettavissa yhden käden sormin. Chydeniuksen perhe oli yksi heistä. Naapurissa asunut musiikinopettaja Ulla Mattson oli ensimmäinen kannustaja ja esimerkki musiikissa. Koulunkäynti ei kiinnostanut, mutta opettaja näki pojan lahjakkuuden. – Kun ensimmäinen musiikinopettaja on hyvä, se riittää. Ulla Mattson oli intohimoinen musiikin palvelija ja muutenkin hieno ihminen, Chydenius selvittää. Lukion musiikinopettaja Pentti Paalanen Joensuun lyseossa raotti nuorukaiselle tietä säveltämisen maailmaan. Tuolloin syntyi myös Chydi-kvartetti. Pian olikin vuorossa jo Sibelius-Akatemia, vaikka Chydenius lupasi isälleen hakea myös kauppakorkeaan, koska isä epäili, ettei musiikilla voisi elättää itseään. Epäilys osoittautui pian turhaksi. Ensimmäinen merkittävä työ oli musiikin säveltäminen Arvo Salon Lapualaisoopperaan. Pasifismin vaikuttama Armeijaan Chydenius joutui 25-vuotiaana keskellä talvea. Sa
17 8. JOULUKUUTA 2016 dankomitea oli perustettu samana vuonna, ja ihmisten puheisiin oli tullut pasifismi. Chydenius luki pasifistista kirjallisuutta, ja mielessä myllersi. Hän oli juuri mennyt naimisiin ensimmäisen vaimonsa Kaisa Korhosen kanssa ja joutui suorittamaan palveluksensa kaukana kotoa Örön linnakkeessa Kemiönsaaressa. – Sen ainoan kerran olen ollut elämässäni masentunut, Chydenius sanoo. Hän makasi viikon tuskaisena sotilassairaalassa. Säveltäjä kuitenkin kokosi itsensä ja suoritti asepalveluksensa loppuun asti. Myöhemmin sotilaspassikuvassa hän irvisti. Sitä ennen hän varmisti, ettei tietynlaiseen ilmeeseen ollut määräystä. Moskova vahvisti Kaj Chydenius lähti Moskovan Tsaikovski-konservatorioon vuonna 1981. Hän puntaroi, joko sävellysten määrä riittäisi, vai pitäisikö tehdä jotain muuta. Tuo aika opetti itselleen uskollisena olemista. – Menin Moskovaan miettimään, olisiko siihenastisesta sävellystuotannosta alkua elämänuraksi. Palasin, kun olin tullut siihen tulokseen, että oli, säveltäjä kertoo. Chydenius aloitti Tsaikosvki-konservatoriossa Puskinin Lumikki-sadun säveltämisen kamarioopperaksi. Työtä ohjasi säveltäjä ja professori Aleksei Nikolajev, joka kertoi viikoittain näkemyksensä työn edistymisestä. Prosessi oli kiinnostava ja se tuotti suurta iloa. – Silloin ajattelin, että tulen säveltämään niin kauan kuin elän, Chydenius muistelee. Epäilystä, kaipausta Chydeniuksen äiti opetti, ettei kirkossa tarvitse käydä, mutta Jumalaan pitää uskoa. Chydenius erosi kirkosta, kun hän sai kuulla, että arkkipiispa Martti Simojoki oli vaatinut Hannu Salaman Juhannustanssit-kirjan kieltämistä. Raamatun kertomukset ja varsinkin runoilijoiden säkeet uskon kysymyksistä ovat herättäneet kiinnostuksen myöhemmällä iällä. Chydenius on ohjeistanut kahta muusikkopoikaansa Kallea ja Jussia ajattelemaan ja opettelemaan itse. Isä on ollut tarvittaessa tukena. Kasvatusperiaatteen hän on omaksunut vanhemmiltaan. Chydeniusta ärsyttää ihmiset, jotka ovat vakuuttuneita oikeassaolemisestaan vakaumuksensa suhteen. Jos on vakuuttunut jostakin asiasta, pitäisi kulkea eteenpäin ja mitata omaa käsitystä, toimiiko se vielä. – Uskominen on kaipausta. En ole erityisen varma siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Löytäminen on enemmän fulaa kuin etsiminen, Chydenius summaa. Chydenius pitää Lars Huldénin runon ajatuksesta ”jos putoat sateenkaarelta, olet käynyt sateenkaarella”. Hän yrittää elää mahdollisimman täyttä elämää. – Elämää ei ole enää julmetusti jäljellä. Nuorena poltin paljon tupakkaa ja join olutta. Ajattelin, että elän lyhyen elämän. Niin ei kuitenkaan käynyt. Kortteja maailmalta Chydeniuksella on valmisteilla monen muun ohessa konsertti helmikuulle KOM-ravintolassa yhdessä Oona Airolan ja Jussi Chydeniuksen kanssa. Sitä varten hän on tehnyt uusia sävellyksiä vanhoihin työväenrunoihin. Suomen juhlavuodelle säveltäjällä on muutenkin lukuisia suunnitelmia ja konsertteja eri puolille Suomea. Säveltäjä on lähdössä Kanarialle, ja edessä on matkalaukkujen pakkaamista. Hän aikoo tältäkin matkaltaan lähettää satakunta korttia. Se on hänelle pitkäaikainen tapa ja elämän merkki. – Antaminen on ytimeltään sama kuin saaminen, Chydenius kiteyttää. Lähde: Chydenius, Kaj: Muistin juuri (Kustannusosakeyhtiö Otava 2009). Kuka säveltäjä on tehnyt sinuun vaikutuksen? Eero Ojanen. Hän on parhaimpia ystäviäni ja tiedän kuuluvani myös hänen ystäviinsä. Minkä teatteriesityksen haluaisit nähdä seuraavaksi? Jos tiedän, että Lauri Maijala ohjaa jonkun esityksen, menen ilman muuta katsomaan. Muuten vaimoni Jaana Jyrkänne-Chydenius saa ne valita. Miten kuvailisit suhtautumistasi autoihin? En ole ikinä ajanut autoa, enkä ole oppinut tietämään, mikä on kytkin. Olen paras auton kyydissä olija. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ? ? säveltäjä ? ? syntynyt 1939 Kuusankoskella ? ? asui lapsuutensa ja osan nuoruuttaan Juankoskella ? ? opiskeli musiikkia Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin yliopistossa 1957–1965 sekä työskenteli samaan aikaan Hufvudstadsbladetin musiikkitoimittajana ja sen jälkeen säveltäjänä Ylioppilasteatterissa ja KOM-teatterissa ? ? ensimmäinen levy 1966 ? ? kouluttanut ja opettanut laulajia ? ? Pro Finlandia-mitali 1996 ? ? Suomen Teatterijärjestöjen keskusliiton kultainen kunniamerkki 2003 ? ? säveltaiteen valtionpalkinto 2006 ? ? naimisissa, kaksi aikuista poikaa, kolme lastenlasta KAJ CHYDENIUS ” Löytäminen on enemmän fulaa kuin etsiminen.”
18 8. JOULUKUUTA 2016 Joulu lähestyy ja valmisteluja riittää. Koiraperheissä myös karvaiset pikkuapurit osallistuvat mielellään etenkin keittiöhommiin. Tuoksut lumoavat ja ties vaikka keittiöstä heltiäisi joku pieni namupalakin. Niin ihania kuin jouluruoat ovatkin, vain harvat niistä ovat koirille soveltuvia herkkuja. Ihmisten jouluruoissa on koiran kannalta ongelmallista mausteet, suola sekä ylipäätänsä raaka-aineet, mitä se ei ole normaaliarjessa tottunut syömään. Tyypillisesti ahmatteina koirat eivät juurikaan valikoi, mitä suullaan alas imuroivat. Koirien – sekä niiden omistajien – joulunajan tavallinen riesa onkin juhlaruoan sekoittamat vatsat. Varmin keino välttää joulunajan ruikuliralli on olla antamatta koirille ihmisten jouluherkkuja. Jouluvalmistelujen aikaan ruokaa on tyypillisesti esillä tavallista enemmän ja tavallisuudesta poikkeavissa paikoissa. Esillä on leivonnaisia odottamassa uuniin pääsyä, on uunituoreita joululaatikoita, konvehtirasioita ja koirien näkökulmasta se juhlan ihmeellisin ja kiehtovin makupala – joulukinkku. Kinkku on nou nou Koiraeläin on sisimmässään opportunisti ja tilaisuus tekee koirasta kuin koirasta helposti varkaan. Koirataloudessa joulukinkku on jatkuvassa vaarassa siitä hetkestä lähtien kun se kannetaan ulko-ovesta sisään. Kinkun ihmeellinen vetovoima saattaa lumota koiran sen iästä, koosta, koulutustasosta ja aiemmista intresseistä riippumatta. Koira kuin koira voi langeta kinkkuvarkaaksi minä tahansa jouluna. Koiran ja joulukinkun kohtaamisesta seuraavan tapahtumaketjun ongelmallisin anti ei loppujen lopuksi useinkaan ole näppejään nuolemaan jääneet ihmiset tai jouluateria ilman kohokohtaa. Ongelmaksi nousee kinkun ylensyönnin aiheuttamat vaikutukset koiran terveyteen. Vakavimmillaan joulukinkun ahmiminen vie koiran kriittiseen tilaan ja eläinlääkäriaseman päivystykseen oksennutettavaksi ja tiputukseen. Kinkku sisältää koiralle ylenpalttisesti liikaa suolaa ja rasvaa, ja harva koira malttaa olla ahtamatta itseään räjähdyspisteen rajoille jäädessään kinkun kanssa kahden. Ihmisen herkku, koiralle myrkky Toinen koiralle vakavia seurauksia aiheuttava jouluherkku on suklaa, jonka sisältämä teobromiini on myrkyllistä koiralle. Teobromiinin määrä riippuu suklaan sisältämän kaakaon määrästä. Mitä tummempi suklaa, sitä haitallisempaa se on. Koira saa myrkytysoireita noin 10-15 grammasta maitosuklaata tai 4 grammasta tummaa suklaata per elopainokilo. Suklaata tai muuta sopimatonta ainetta mahaansa hotkaisseen koiran myrkytysoireet saattavat alkaa viiveellä. Herkkuvaras on siis hyvä ottaa silmälläpidon alle. Koiran myrkytysoireita saattavat olla esimerkiksi levottomuus, yliaktiivisuus, ruoansulatuskanavan oireet, tuskainen olo, sydämen rytmihäiriöt ja kouristelu – mutta kaikki muutokset yleistilassa on syytä huomioida. Jos koira on mässännyt suuren määrän kinkkua tai popsinut suklaata, kannattaa eläinlääkäriin ottaa yhteyttä viipymättä. Herkille koirille pienempikin määrä sopimatonta ruokaa voi aiheuttaa myrkytysoireita. Nora Vilva Demokraatti Joulu on opportunistin juhla-aikaa Brian Asmussen
19 8. JOULUKUUTA 2016 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Elina Lepomäki, 35 V iime aikoina olen aika tarkkaan alkanut katsoa ilmeitäni, en niinkään sitä miltä näytän. Erityisesti julkisuuden myötä olen huomannut näyttäväni usein todella vakavalta – mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että pääni sisällä olisi kovinkaan vakavaa. Koen sen ilmeen vähän vieraana, ja toisaalta muut ihmiset kokevat sen ehkä vähän etäisenä. Olen miettinyt, kuinka paljon väärinkäsityksiä johtuu vain siitä, että naamalla on väärä ilme. Omassa päässä saattaa vaikka leipoa pullaa lapsille tai miettiä jotakin jekkua, mutta samaan aikaan näyttää kuitenkin ulospäin todella luotaantyöntävältä ihmiseltä. Minkälainen väärinkäsitysten lähde se onkaan. Ja miten se mahdollisesti alleviivaa sitä sanomaa, mitä yrittää sanoa suuntaan tai toiseen. Samalla se kääntää katsojankin huomion aivan muualle. Sitä olen joskus miettinyt, varsinkin, jos menen telkkariin esiintymään. Että mitähän tästäkin taas tulee. Silti olen sitä mieltä, että ei tarvitse hymyillä jos ei hymyilytä. Koen, että tässä tehtävässä on otettava kuitenkin vähän vastuuta myös siitä, että ilmeet olisivat edes suht harmoniassa sen kanssa, mistä puhuu. Se on joskus kyllä aika vaikeaa. Iän myötä näen itsessäni aika paljon isääni. Hän on aina järkyttävän vakavailmeinen. Kesällä juhlittiin hänen 70-vuotispäiviään ja kuvissa hän näyttää siltä kuin olisi hautajaisissa, vaikka hänellä oli ihan mukavaa siinä. Perhe ja sukulaiset ympärillä. Mitä ilmeisimmin tämä perusvakava ilme on perinnöllistä ja tulee saattamaan minua vielä pitkän aikaa. Sen kanssa voi kyllä oppia elämään. Elina Lepomäki on kansanedustaja (kok.).
20 8. JOULUKUUTA 2016 Ekovinkki MIKKO KOSKINEN, VALONIA Pakkanen ei pyöräilijää pelota Nyt on pyöräilijöidenkin aika kaivaa kaapista talvivarusteet, jotta fillaria ei tarvitse turhaan kiikuttaa varastoon talvikelien saavuttua. Pyöräilykautta voi hyvin jatkaa myös kylmimmän vuodenaikamme yli, kunhan varustus on kunnossa. Talvipyöräilyn perusvarustuksessa on hyvä huomioida erityisesti etu-ja takavalo, heijastimet, nastarenkaat ja toimivat jarrut. Mikäli fillaria ei ole toviin huollettu, kannattaa ennen talviajoa pyörä käyttää ammattilaisen tarkastuksessa. Ennen pyörän satulaan hyppäämistä kannattaa muistella talvikauden pukeutumiskoodia: hyvä kypärä, lämpimät käsineet ja jalkineet sekä lämpötilan huomioiva kerrospukeutuminen. Pakkasen purressa hyvä lisä on myös kypärän alla lämmittävä myssy ja kasvoja suojaava pyöräilynaamio. Lisäksi ennakoiva ajo on hyvä ohje myös pyöräilijälle. Talvisäällä matka-aikaan kannattaakin varata muutama minuutti ekstraa. Arkiliikunnasta voi siis nauttia ja kuntoaan kohottaa pyörän selässä läpi talven. Samalla satulassa välttää autoilijan murheet kuten esimerkiksi tuulilasin putsaamisen ja aamuruuhkat. Taitetaan talvi polkien! ” Ennakoiva ajo on hyvä ohje myös pyöräilijälle. ”N eljässä tunnissa vain kolme tykkäystä eikä kukaan edes kommentoi mitään! Näinkö vähän ihmiset välittävät hengityskoneista irrotetuista syyrialaislapsista?”. Ystäväni silmät kiiltävät pettymyksestä. Sujautettuaan kännykän käsilaukkuunsa hän työntyy kahvilapöydän yli suuntaani ja sihisee silmät viiruina, tuohtuneella äänellä jotakin kissavideoiden ja ruokakuvien satojen tykkäysten suosiosta. Tykkäys, tuo someviestin nopea ja harmiton pikakuittaus. Klik! Peukku pystyyn – luin kirjoituksesi, katsoin kuvasi, huomasin ajatuksesi. Pysähdyin hetkeksi sinua varten. u u u Meillä ihmisillä on sisäsyntyinen tarve tulla hyväksytyiksi, tulla huomatuiksi. Siitä kokemuksesta itsetuntokin lähtee kehittymään. Jo pieni vauva aistii vanhempiensa ilmeiden, äänenpainojen ja kosketuksen kautta, onko hän heille iloa tuottava, rakas pieni olento – vai jotakin muuta. Hellän ja huomioivan hoidon myötä syntyy vauvalle luottamus, että häntä ei jätetä yksin, hän on turvassa ja arvokas lähimmilleen. Luottamus muihin laajenee luottamukseksi itseen. Myöhemmin lapsuudessa itsetunnon kehittymiseen tulee lisää rakennuspalikoita ympäristöstä ja sen suhtautumistavoista, ympäristön antaman huomion laadusta. Sosiaalisessa mediassa ihmisten välinen vuorovaikutus on koko homman juju. Sydäntä avataan tutuille ja tuntemattomille, päästetään lähelle – lähemmäksi kuin oikeassa elämässä konsanaan. Jaetaan ilmoille itselle merkityksellisiä asioita. Kerrotuksi tulee niin ilot, surut, ruokavalio, parisuhdeterapia kuin maailmantuskakin. Ehkä sekaan muutama kuva lapsista, lemmikeistä ja kaventuneesta vyötärölinjasta. Ja sitten jäädään odottamaan yleisön reaktioita. Kuka komppaa, kuka lohduttaa, kuka onnittelee ja kuka intoilee mukana. Jotkut asiat eivät kaipaa sanoja, pelkkä – klik – tykkäyskin tuntuu hyvältä. Viestini – ja minut – on nähty, olen siis olemassa tässä yhteisössä. Hyväksytty ja huomattu, ehkä jopa suosittu. u u u Kalifornian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan etenkin teini-ikäisen aivot reagoivat vahvasti, kun hänen sosiaaliseen mediaan lähettämänsä kuva on saanut runsaasti tykkäyksiä. Aivoissa aktivoituivat samat alueet, mitkä aktivoituvat henkilön syödessä suklaata tai jos rahapeleissä tulee voitto. Samaisessa tutkimuksessa havaittiin, että teinit klikkasivat tykkäyksen huomattavasti todennäköisemmin sellaiselle kuvalle, jolla oli jo valmiiksi paljon tykkäyksiä kuin sellaiselle, jolla ei ollut. Entä jos tosiaan kukaan ei tykkää, ei kommentoi eikä reagoi mitenkään. Ilmoille heitettyä ajatusta tai ideaa ei noteerata lainkaan. Ei klikkauksen klikkausta, ei viriävää keskustelua. Viesti toisensa jälkeen jää kaikumaan monologiksi läpitunkevaan hiljaisuuteen. Halu keskustella, halu tulla huomatuksi ja nähdyksi jäävät roikkumaan ilmaan, haalistumaan hiljaisuuteen. Miljoonista käyttäjistä huolimatta someyksinäisyyskin on mahdollista ja se voi koetella nuoren lisäksi myös aikuisen itsetuntoa. Ei kai kukaan meistä ole immuuni tahattomalle yksinäisyydelle, somessakaan. u u u Tykkäämisellä on merkitystä. Ei vain oikeassa vaan myös sosiaalisessa mediassa. Päätän muuttaa some-käyttäytymistäni ja alan tykkäämään enemmän. Ihmisten ajatuksista, ruokakuvista, uusista suksista, mistä nyt milloinkin. Pieni klikkaus voi ilahduttaa jotakuta, joka haluaa tulla huomatuksi. Jotkut asiat eivät kaipaa sanoja, pelkkä – klik – tykkäyskin tuntuu hyvältä. Tykkää edes vähän Nora Vilva
TRL – 45 vuotta toimintaa Nro 4 8.12.2016 Avaruus suksen rahina saukon jäljet lumella... Liikkumalla luonnossa koet uusiakin elämyksiä. Aina niistä tulee iloinen mieli ja hyvä olo. Hiihtoretkellä Inkoon saaristossa Uudenmaan virkistysalueen Kopparnäsissä. Silloin oli hyvä jäätalvi. Kuva: Hilkka Laitinen 28.–29.1. Akkojen rämpimisretki Vihdin Moksissa. 27.–29.1. Ukkojen luontoretki Kiteen Puhossalossa. 25.–26.2. Koko perheen Pyry-päivät Nuuksion Stenbackassa. 1.–8.4. Hiihtoviikko Rihmakurussa. Retkistä lisätietoja sivulla 2. TRL-Retket www.tyovaenretkeilyliitto.c om TRL:n majat ovat vaihtoehto joulun viettoon. Valot ja hälinä jäävät taakse – voi keskittyä olennaiseen, hiljaiseen luontoon, taivaan ja lumen valoon, lähimmäisten kanssa yhdessäoloon. Länsi-Lapin majat Ylläs-Pallas -kansallispuiston kupeilla: Varkhanmukka, jossa ovat tilava Kelokämppä, Tiirakämppä, Liiterikämppä ja Suoskummun kammi. Rihmakuru, jossa 4 kämppää katsoo Pallaksen tuntureille. Pohjois-Karjalassa Ukonjoen kämppä, jonka pihapiirissä Einari-kämppä. Tutustu nettisivut www.tyovaenretkeilyliitto.com. Soita liiton toimistoon puh. 045 1369 744 tai sp. tyovaenretkeilyliitto@gmail.com. Tiira-kämppä Luontojoulu Luontojoulu
2 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. Toimisto: Sturenkatu 27, 4. krs. 00510 Helsinki puh. 045 1369 744 tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com www.nf-int.org tai www.nfi.at Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Hannu Puhalainen, puh. 040 588 1439 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 1194 58. Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula Seuraava Retkeilijä ilmestyy 20. huhtikuuta 2017 Demokraattilehden liitteenä. Aineistot kuukautta aiemmin. TRL:N MAJAVUOKRAT 2016 Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) jäsen aikuinen 8 e alle 12-vuotiaat 4 e ei-jäsen aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458 Viitenumerot: Varkhanmukka + Suaskumpu 11222, Rihmakuru 24442, Ukonjoki 11277, Käkkälö 12331 Puheenjohtajan palsta Talvi on välillä tullakseen ja taas kohta syksyinen paljas maa ja loska on edessämme. Mutta kyllä se talvi vanhojen merkkien mukaan tulee ja voimme kaivaa varastoistamme talviretkeilyvälineet ja suunnata taas luonnonhelmaan. Retkeilyseurat ovat jo varmaan pitäneet syyskokouksensa. Toimintasuunnitelmista löytyy varmasti jo hyväksi todettuja reissuja ja tapahtumia, mutta kyllä uusiakin. Toivottavasti kaikkien seurojen suunnitelmissa on Suomi100 -tapahtumien päivämääriä, jolloin voimme me retkeilijätkin juhlia Suomen 100-vuotisjuhlaa. Edellisessä kirjeessäni kerroin myös huoleni liiton seurojen jäsenmäärän ja seurojen määrän huolestuttavasta vähenemisestä. Otetaan tavoitteeksi jäsenmäärän kasvattamisessa ensivuodelle 2100 jäsenen määrä ja jäsenseurojen lisääminen ainakin kahdella. Osallistutaan kaikkiin messuihin, markkinoihin ja muihin markkinointitilaisuuksiin. Tuodaan esille tätä hienoa harrastustamme. Niin kuin tiedämme, on ihmisten halu luontoon kovasti kasvamassa. Olkaamme linkki ihmisille toteuttaa tämä haave. Tietysti tilaisuuksien järjestäminen maksaa, mutta esim. arpajaiset on oiva tapa kustannusten peittämiseksi. Onko seurasi jo paikallisen Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VAPEPA) jäsen? Liittomme hyväksyttiin viime keväänä Vapepa:n jäsenjärjestöksi. Myös meidän logo näkyy Vapepa:n jäsenlipussa. Meidän taitomme kulkea metsissä ja maastossa on korvaamaton apu etsittäessä eksyneitä ihmisiä. Katsokaa Vapepa:n sivuilta miten joukkoon pääsee mukaan. Koulutusta kyllä järjestyy. Tämän lehden ilmestyessä on joulu jo aika lähellä, joten nuo kiltteyshommat punnitaan kohta. Mielestäni me retkeilijät olemme ja elämme vähän niin kuin karhut. Tähän vuodenaikaan vähän levähdämme ja kun aurinko alkaa nousta yhä korkeammalle, tunnemme kehossamme yhdessä luonnon heräämisen kanssa tunteen, että luonto ja me kuulutaan yhteen. Nuotiolla makkaraa paistaessamme ja kuksasta kahvia juodessamme on aikaa miettiä hienoja asioita. Hyvää Joulua teille TRL-Retkeilijät toivoo Hannu Puhalainen , puheenjohtaja Retkeilijä-lehti on luettavissa, myös aikaisempia numeroita, TRL:n nettisivuilla näköissivuina. www.tyovaenretkeilyliitto.com Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. HYVÄN MIELEN TALKOOT -lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ”hyvän mielen” panoksellasi. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. Viitenumero on 11633. Hyvän mielen keräykseen ovat syys-marraskuussa 2016 osallistuneet Armi Salenius, Liisa Uusitalo, Pauli T. Komonen ja Matti Vikström . Kiitos lahjoittajille. TRL on hyväksytty Vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsenjärjestöksi. Tutustu: https://vapepa.fi TRL:N MAJATALKOOT 2017 Ukonjoella talkoot 12.-14.5. Tarjolla mm. polttopuiden tekoa, portaiden tekoa ja kämppien siivousta. Lisätietoja: Erkki Ajakainen, puh. 044 292 0606 Lapin majatalkoot 10.17.6. Liiterikämpän nosto, kaivon suojan rakentaminen, Suaskummun liiterin katon teko, kellarin kunnostaminen, puuhuoltoa ym. Akat rämpivät 28.-29.1.2017 Vihdin Moksissa Kokoonnutaan klo 11 Vihdin Pirtin parkkipaikalla, Pirtintie 30, 03400 Vihti. Yöpyminen kymmenelle sisätiloissa, sauna lauantai-iltana. Osallistumismaksu 15 € Työväen Retkeilyliiton tilille FI66 15213007119458, viite 13314. Ilmoittaudu TRL:n toimistoon, p. 045 1369 744,tai tyovaenretkeilyliitto@gmail.com Lisätietoja armi.salenius@gmail. com puh. 040 509 8259. Kysy kimppakyytejä. Kysy myös aterioista! Tervetuloa Suomen luontoon! Ukkojen luontoretki 27. – 29.1.2017 Kiteellä Kämppämajoitus Nivunginsalolla. Omat yöpymisvarusteet mukaan. Junalla tulijat haetaan Kiteen asemalta! Tervetuloa pe klo 12 alkaen . Ohjelmassa lähiympäristöön tutustuminen ja saunominen. Laja su-aamupäivä: pilkkimistä ja tutustuminen Karjalan Pyhäjärveen lumikenkäillen tai hiihtäen. La-iltapäivällä siirrymme Pajarinniemeen tutustumaan Kiteen historiaan. Ruokailu Pajarinhovissa. Osallistumismaksu 35 € Työväen Retkeilyliiton tilille FI66 1521 3007 1194 58, viite 13288 Sisältää majoituksen, saunomisen, lämpimän ruuan pe, aamuja iltapalan la sekä aamupalan su. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Ilmo Nousiainen p. 050-5431954 tai sp. ilmo.nousiainen@elisanet. fi Euroopan puhtaimpaan ilmaan Pallakselle! 1.-8.4. TRL:n hiihtoviikko Rihmakurun majoilla Osallistumismaksu 15 €, majoitus TRL:n majoissa 70 €/viikko. Maksut Työväen Retkeilyliiton tilille FI66 1521 3007 1194 58, osall.maksun viite 13327, Rihmakurun majoituksen viite 24442. Lisätietoja: armi.salenius@ gmail.com tai puh. 040 5098259 Pohjantähden Työväen Retkeilijät ry:n toiminnan painopiste on ollut jo vuosien ajan työväentalofriikin Visa Tammen toimesta hankkimat/pelastamat työväentalot. Seuralla on niitä omistuksessa kaksi, vuonna 2000 hankittu Asunnan työväentalo Keuruulla ja v. 2013 hankittu Viralan työväentalo Janakkalassa. Talot olivat totaalisesti ränsistymässä ja suurien talkoiden kautta ne on saatu käyttökuntoon ja ovat jäsenistön sekä ympäristön käytössä. Lisätietoja: Taloudenhoitaja Visa Tammi, Myyrätie 5 A 11, 01450 Vantaa. puh. 040 5796309 sekä visa.tammi@jhl.fi sekä puheenhohtaja Jouko Koskinen , Pajusirkunkuja 6, 01450 Vantaa, puh. 0400 402172, e-mail jouko.koskinen@ ajm-konsultit.fi Hannu TRL:n Retkeilypäivillä. Kuva: Mia Neuvonen Virala Asunta Tervetuloa lauteille, uusi kiuas antaa muhevat löylyt. Kuva: Hilkka Laitinen Huumorimuusikot Petri ja Kari Kauppinen vaihtamassa Rihman kiuasta uuteen lokakuun alussa. Kuva: Pauli Komonen Talkoolaisille tarjotaan ruoat ja majoitus. Matkat korvataan omalla autolla, jos matkalaisia on väh. kolme/auto tai yleisten kulkuneuvojen mukaan. Ilmoittautumiset liiton toimistoon miel. toukokuun puoliväliin mennessä. Lisätietoja: Pauli T Komonen p. 0400 350 515 tai s.posti paulitkomonen@gmail.com Pohjantähden Työväen Retkeilijät ry Harrastuksena työväentalojen hankinta ja ylläpito Talven riemuja Talven riemuja Sininen hetki. Kuva: Kari Neuvonen Katso raattamanreitit.fi, sieltä latutiedot
3 Pieni yhdistyksemme on tänä vuonna avannut uusia polkuja entisten vakiintuneiden toimintojen lisäksi. Merkittävintä varmaankin on yhteistyömme Outokummun peruskoulun kanssa. Puheenjohtajamme Heikki Haapean haaveena oli jo pitkään ollut suunnistuksen opettaminen lapsille. Haave toteutui, kun olimme 10.5. mukana valtakunnallisen Unelmien liikuntapäivän tapahtumissa paikkakuntamme muiden yhdistysten kanssa. Jo ennen ko. päivää kävimme Outokummun Luonnonystävien kanssa kertomassa peruskoulun 1.4-luokille luonnossa liikkumisesta ja suunnistuksesta. Rakensimme suunnistusradan tehtävineen etukäteen Matovaaran maastoon ja Unelmien liikuntapäivän aamuna ohjasimme suunnistustapahtuman em. koululuokille. Illalla samana päivänä suunnistusradat olivat tarjolla kaikille kaupunkilaisille. Yhteistyömme opettajien ja oppilaiden kanssa taisi olla molemmin puolin mieluista, koska saimme syksyllä opettajalta pyynnön järjestää jälleen suunnistustapahtuman 23.9. Luokka jaettiin kahteen ryhmään, jotka kävivät ensin viemässä rastit tunnistustehtävineen Matovaaran maastoon. Sen jälkeen oppilaat kävivät pienissä ryhmissä suunnistamassa toisen ryhmän piilottamille rasteille. Järjestimme vielä 28.9. erätaitokoulutusta Outokummun Kolmikannan leirikeskuksen maastossa. Tehtävänä oli kangaslaavun pystytys, kanootilla melonta, trangian kokoaminen ja veden keittäminen sillä sekä ”kiehisten” vuoleminen ja nuotion sytyttäminen. Kaksoistunnista jäi vielä sen verran aikaa, että ehdimme paistaa porukalla nuotiomakkarat ja nauttia lämmintä mehua. Yhteistyö koulun kanssa poiki meille vielä ihan oman kummiluokan. Kyseessä on tämän vuoden syksyllä koulunsa aloittanut Sari-opettajan luokka. Aika näyttää, mitä kivaa tulevaisuudessa keksimme luokan kanssa. Keväällä aloitimme em. luonnonystävien ja Outokummun Virkistyskalastajien kanssa yhteisen projektin, johon virkistyskalastajat saivat Leader-rahaa. Me olimme talkoilla mukana. Hankkeessa kunnostimme Outokummun upeaa Eräja Luontokeskuksen alueella kulkevaa kanoottireittiä. Rakensimme maihinnousulaitureita ja raivasimme reittejä maastokohtiin, joissa kanoottia on kannettava. Työ jatkuu vielä ensi suvena. Helatorstain viikonloppuna meiltä oli kolme jäsentä mukana Vihdin Retkeilijöiden ja Karjalan Retkeilijöiden yhteisessä kummiseuratapaamisessa Kotkassa. Patikoimme Valkmusan kansallispuistossa. Näimme Langinkosken ja keisarillisen kalamajan ja Kotkan ihanat puistot. Laivamatka yhteysaluksella lumoavalle Haapasaarelle oli kokemisen arvoinen. Tulomatkalla teimme vielä pienen patikkaretken Repoveden kansallispuistoon. Vanhin mukana ollut retkeläinen oli meidän seuramme 87-vuotias Viljo, joka taisi kuntonsa puolesta päihittää monen nuoremman. Kummiseuratapaaminen vahvisti meille jo yhden tapahtuman ensi vuodelle. Järjestämme nimittäin seuraavan kummiseuratapaamisen helatorstaiviikonloppuna Outokummussa. Tapahtuman suunnittelu on jo käynnissä ja odotamme sitä innolla. Syksyllä oli vuorossa 10 retkeläisen perinteinen ruskaretki Muonioon. Sieltä käväisimme myös Kilpisjärvellä ja kiipesimme Saanalle mukaan lukien ne kaikki 748 porrasta. Huh! toteaa tämän jutun kirjoittaja Seija Pääkkönen Leivonmäen kansallispuiston eteläisen puistonosan, Haapasuon, polut ovat talvellakin jalan kuljettavia. Ensilumen lumo on hienoimmillaan, lumikuuraan koristautuneet suopursut ja männynrungot hivelevät mieltä ja sielua. Viisas kulkija varoo liukkautta ja laittaa alle nastat. Haapasuon helppokulkuiset polut kulkevat vaihtelevissa harjuja rantamaisemissa. Harjunlahden rantapolun jälkeen vaihdetaan pitkospuille männikön keskelle. Tasamaata mennään kunnes Valkeisen lampien jälkeen valitaan 1,7 kilometrin lenkki Kirveslammin suon ympäri. Täällä voi talvellakin vakuuttua siitä, että Leivonmäen kansallispuiston Haapasuo on eteläisen Keski-Suomen merkittävin luonnontilainen avosuo. Talvella hiljaista Päivän retkelle tarvitaan aikaa muutama tunti ja sen mukaiset eväät. Oikeastaan talviselle retkelle ainoan rajoituksen asettaa valoisien tuntien määrä. Termospullon ja voileipärasian voi avata viimeistään Kirveslammen lintutornissa, joka sijaitsee Kirveslammin lenkin takalaidassa. Maisemat tornista ovat silmiä hivelevät. Talvista suoaluetta ihaillessa voi vain kuvitella millaista kuhinaa alue pitääkään sisällään lintujen muuttoja pesintäaikaan. Kansallispuiston säännöissä Haapasuon itäisellä rajoitusosalla liikkuminen on kielletty huhtikuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin, mutta pitkospuulenkki ei sinne asti ylläkään. Kuukkelin tuttu virkaveli Päivän lenkin loppuosassa on Harjunjärven puolikota. Sen tulilla repusta kaivetaan viimeinkin nuotiolla paistettavat eväät. Talvella seuraa tulee pitämään talitiainen, ikäänkuin eteläisenä kuukkelin virkaveljenä. Puiston esite kertoo, että alkukesän valoisina öinä kehrääjän surraava soidinlaulu kantautuu kotatulille. Retkeilijä voi selvittää etukäteen mm. tulija telttailualueet nettiosoitteesta www.luontoon. fi/leivonmaki. Alasivuilla on kuvattu reitit, palvelut ja nähtävyydet, samoin kuin kartat ja kulkuyhteydet alueelle. Puiston säännöissä sallitaan tilapäinen leiriytyminen sitä varten osoitetuilla telttailualueilla, sekä laavuissa, tulentekopaikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Hannu Tuovinen Jyväskylän Kuntoja Luontoliikkujat ry Leivonmäki kutsuu talvellakin Nastat alle ja puistoon! Länsi-Karjalan retkeilijöillä uutta sekä perinteistä Saanan avaralla huipulla kelpasi juoda kahvit, ohan sinne kiivetty 748 porrasta ja sama alas. Kuva Seija Räsänen. Jokea raivasivat Heikki Haapea ja Lauri Räsänen. Kuva: Toivo Rissanen Leivonmäen kansallispuisto: • 30 km 2 • Perustettu vuonna 2003 • Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja hallinnoi, kuten kaikkia Suomen kansallispuistoja Kirveslammen tornista avautuu hivelevä maisema. Kuvat Hannu Tuovinen Talvisille pitkospuille nastakengät on oiva valinta. Kirveslammen lintutornille vie pitkospuupolku. Harjujärven puolikodalla voi alkukesästä kuulla kehrääjän surraavan soidinlaulun.
4 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tapiolan Maaja Meriretkeilijät ry Rauhallista Joulua ja Reipasta Uutta Vuotta 2017! Laajasalon Reippailijat Lare Joulutervehdys Nuuksion pohjoislaidalta. Voimaannutaan luonnosta! Vihdin Retkeilijät ry Lämmin joulutervehdys Tuusulanjärven maisemista Järvenpään Retkeilijät ry Jouluksi lunta ja valoa, ulkoile ja ota ystävä mukaan niin se on hauskempaa myös vuonna 2017 Hämeenlinnan Retkeilijät ry Vipeltäjät toivottaa kaikille maistuvaa Joulua ja parempaa Uutta Vuotta! Retkeilyseura Vipeltäjät ry Kuusentuoksua kynttiläin loisteessa! Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry Rauhallista Joulua ja retkeilyllistä vuotta 2017! Riihimäen Retkeilijät ry Parempi kuin herkku, tavara on joulumieli avara. Jouluterveisin Kuopion Retkeilijät ry Iloista Joulua ja toivorikasta Uutta Vuotta! Espoon Retkeilijät ry JOULUPUKKIKIN LIIKKUU HYVÄSSÄ SEURASSA. Tule porukkaan mukaan! Jyväskylän kuntoja luontoliikkujat ry Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Salpausselän Samoojat ry Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017 Helsingin Työväen Retkeilijät Stenbackan hyvät haltijat toivottavat kaikille rauhallista Joulua. Joulun aikaa rauhaisaa, Vuotta hyvää alkavaa t. Karjalan Retkeilijät Kuusankosken Retkeilijät ry kiittää jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017 Rovaniemen Retkeilijät Hyviä vesiretkiä 2017! Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala, Puh. (09) 879 8886 e-mail: welho@info.welhonpesa.fi www.welhonpesa.fi Kyselkää talvihintaisia kanootteja, sekä uusia että käytettyjä. Retkiluisteluun kaikki varusteet meiltä. Myös vuokraus. Nyt myynnissä Tubbs-, TSL, MSRja Atlaslumikengät! Lahjavinkki! Welhonpesän lahjakortti ? GOD JUL! ? BUORRI JOULLUO! ? HÄID JÕULE! ? MERRY CHRISTMAS! ? ? FROHE WEIHNACHTEN! ? MEILLEURS VOEUX DE NOËL! ? Savonlinnan Työväen Retkeilijät ry toivottaa kaikille retkeilijöille Hyvää Joulua ja retkiriemukasta vuotta 2017! PENEDON RETKEILIJÄT toivottaa Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta! Retkeilijä-lehti kiittää kaikkia kirjoittajia ja kuvaajia sekä tiedottajia, jotka omalla panoksellaan ovat osallistuneet lehden syntyyn. Jatketaan samalla innolla ja tuotetaan jatkossakin miellyttäviä lukuhetkiä kaikille lukijoillemme. Kynttilöiden tuiketta ja Luovaa Uutta Vuotta 2017 kaikille Retkeilijä-lehden ystäville! Toivottaa Retkeilijä-lehden toimitus Hilkka Laitinen ja Maija Koponen Rauhaisaa Joulua ja Riemukasta retkivuotta 2017! Kangasalan Retkeilijät ry Ketonoidanlukko Inkeri Laaksonen ja Marja Leena Nori Penedosta, Brasiliasta Hannele Leppäneva ja Ellen Granholm Suomesta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tanssikaa ja leikkikää! kehottavat tontut – ja liikkukaa metsässä! Kuva: Hilkka Laitinen d d d d d Raija Oranen
5 Kustaa Vilkunan mainion Vuotuinen ajantieto –teoksen mukaan jouluun liittyy paljon ennusteita, sääntöjä ja kieltoja. Katolisena aikana suomalaisten joulu oli pidempikin: 21.-24. päivät oli nimetty pesäpäiviksi. Silloinkin kaikki arkityöt olivat kiellettyjä. Ei saanut esimerkiksi hakata tuoretta puuta, jotteivät karhut kesällä repisi karjaa. Kustaa III poisti 1772 ylimääräiset pyhäpäivät almanakasta. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi” on tuttu hokema eli 21.12. joulun katsottiin alkavan. Vilkunan mukaan tuo päivä saattoi olla torppareille ikäväkin, koska se oli perinteisesti kontrahtien irtisanomispäivä. Toivottiin parasta ja pelättiin pahinta. Aihehan on tuttu tänäkin ytneuvottelujen korkeakautena. Joulun tuli olla luminen ja metsän huurteinen, jotta saataisiin hyvä heinä-, marjaja viljavuosi. Pirtti kuurattiin puhtaaksi ja lattiat valkoisiksi. Ne sitten katettiin puhtailla oljilla, joilla sopi lyödä sylipainia ja rintapainia ja vetää sormikoukkua ja väkikarttua. Seitsemälle veljekselle siinä tosin kävi hassusti tulipalon sytytettyä asumuksen. Jouluun kuuluivat vinhat rekiajot kirkkoon ja Tapaninajeluille. Stefanus oli hevosten pyhimys, jonka juhlinta tapaninpäivänä oli ratkiriemukasta menoa. Hevosten luokkeihin kiinnitetyt kellot ja kilkuttimet kaikuivat. Vilkuna kertoo myös nuorten leikeistä ja tanssahteluista. Jouluna oltiin yltiöystävällisiä niin naapureille kuin elikoillekin. Jopa metsän eläimille vietiin ruokaa. Joulun erityisnautinnot tarjosi ateriapöytä, josta sopi napostella yli yönkin. Tämä tapa lienee säilynyt meidän päiviimme saakka. Runsas juhlinta vaatii liikuntaa, tiedämme kyllä. Valitsin pikkutarinani kuvitukseksi painotuoreen ”Lahjoja metsän eläimille” –kortin. Sen tekijä on raikas naivistinen taiteilija Minna Lehväslaiho Porvoosta. Sillä tuetaan UNICEFIN työtä teemalla ”Lapset tarvitsevat meitä”. Julkaisija on Paletti Oy. Kuvan reippailevat neitoset harjoittavat terveellistä ruumiinliikuntaa sekä nauttivat ruokkimisteostaan saamastaan hyvästä mielestä. Maassa rauha, toivottavasti. HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Aira Heinänen Laajasalon Reippailijat Olkoon joulu luminen Saha soi ja naputus kuului Vanhan Myllytien varressa eräänä lokakuun lauantaina, kun Vihdin Retkeilijöiden aktiivi joukko valmisti tulevan kevättalven ja kevään paluumuuttajille linnunpönttöjä yhdeksäntoista kappaletta, kuusi erilaista pönttötyyppiä noin kymmenelle eri lintulajille mm. useita telkänpönttöjä. Valtakunnallinen Miljoona linnunpönttöä -projekti tulee myös näkymään yhdistyksen toimintasuunnitelmassa tulevana juhlavuonna. Talkoissa oli mukana kaksitoista ViRettiläistä, joista kaksi innokasta pientä pöntönrakentajaa. Linnunpönttöjen lautatarvikehankintoja tuki Saha ja Höylä Hacklin. Linnunpöntöt tullaan viemään Metsähallituksen esittämille paikoille lähelle Nuuksion kansallispuistoa, ei kuitenkaan kansallispuistoon. Myös Vihdin seurakunnalta on pyydetty lupaa linnunpönttöjen laittamisesta seurakunnan maille, lähinnä vesistöjen läheisyyteen. Mia Neuvonen, ViRet Vihdin Retkeilijät valmistautuu Suomen 100-vuotisjuhlaan 2017 Pääkaupunkiseudun väelle: Koko perheen Pyry-päivät 25.-26.2.17 Nuuksion Stenbackassa SUOMI 100 vuotta merkeissä! 25.2 .La Lumesta otetaan kaikki ilo irti, jos sitä on! Pulkkamäki, hiihtoretki, kamiinateltta, sauna ja avanto, rokkaa ja flädäreitä. Takkailta. 26.2.Su klo 12 vietetään Nuuksion kansallispuiston 23-vuotisjuhla perinteiseen tapaan juhlavasti. Tarjolla Nuuka-purilaisia ja Suomi 100 vuotta-kakku.Nuotiokahvit, takuulla nokisesta pannusta. Rokasta ja flädäreistä peritään pieni maksu 5,-/2,yöpyminen 10,-/2,Suositamme kimppakyytejä, Veikkolaan pääsee bussilla, josta noudetaan. Järj. Espoon Retkeilijät ja NUUKA. Lisätietoja: hilkka.laitinen@gmail.com puh. 0440 500354 Pullataikinaa Jaa taikina osiin, pyörittele pulliksi, taputtele litteäksi Mustikoihin sokeria, perunajauhoa Survos taikinalätylle Taita taikina survoksen päälle, niin kuin joulutorttu Kuumenna muurikka tai paistinpannu, pannulle voita ja öljyä Paista riäpäleet kauniin ruskeiksi molemmin puolin Ja sitten herkuttelemaan! Tämän reseptin voit kuunnella Yle-areenasta, Radio Suomi Kuopio, nimellä Mustikkaherkku paistuu muurikkapannulla, päivä on 12.8.2016. Radio Kuopio teki juttua telttailusta Koivulassa ja Pitkäsen Maija halusi tarjota toimittajalle mustikkariäpäleitä. Siitäpä toimittaja saikin hersyvän jutun, kun Maija Korhosen Eeva Liisan kanssa riäpäleitä leipoi ja paistoi. Kolmas juttu syntyi vielä, kun äänitettiin retkeilijöiden retkimuistoja. Liisa Niskanen Stenbackan tontut odottavat joulun juhlijoita! Tervetuloa koko perhe! Espoon Retkeilijöiden ja Nuukan ihanaan joulujuhlaan Stenbackaan 10.12. klo 12 Rummutetaan Suomen talveen lunta! Rummuttamassa Hilkka, Petri ja Lauri. Kuva: Pertti Mikkelä Sahat soi ja nakutus kuuluu. Virettiläisiä työn touhussa. Kuvassa Kari Neuvonen, Seppo Hanhikorpi, Mikael Minkkinen, Jorma Okkonen ja Raili Saloviin. Marialla ja Laurilla pöydän alla omat rakennelmat. Maija Pitkänen ja Eeva Liisa Korhonen riäpäleen teossa Koivulan keittiössä. Kuva: Eeva-Liisa Palkispää Mustikkariäpäleet Retkeilijän gourmettia Retkeilijän gourmettia • Tonttukävely • kuusen haku ja koristelu • joulupuuro • joululeikit • joulukinkku • huutokauppa ja kahvit • joulusauna Juhla on ilmainen, huutokauppatuloilla katetaan menot. Stenbackassa voi yöpyä ja kaluta kinkun luuta! Tontut keittää aamupuuron. Bussillakin pääsee ja kimppakyydeillä, niistä tietää Hilkka, jolle pitää ilmoittautua! Puh. 0440500354 tai hilkka.laitinen@gmail.com Tervetuloa Stenbackaan – siellä on hyvä jouluilmapiiri!
6 Viestejä: ”Katso, sain juuri WeChatiin kuvan kaivureista. Kiinalaiset repivät rakennuksia maan tasalle Larung Garissa.” ”Mitä – onko temppeleitä tuhottu?!” ”Ei, vaan munkkien ja nunnien asuinrakennuksia.” ”Huh, olisitte menettäneet tärkeitä kulttuurihistoriallisia kohteita.” ”Temppelit ovat vain rahaa. Buddhalaisuus elää niissä munkeissa ja nunnissa, jotka ovat nyt vailla kotia.” Tiibet liitettiin Kiinan kansantasavaltaan 65 vuotta sitten. Kansannousun ja Suuren harppauksen välisinä vuosina 1959-1961 hävitettiin suurin osa historiallisesta arkkitehtuurista sekä lukemattomia taideaarteita ja pyhiä tekstejä. Sekä uskonnollisena että poliittisena johtajana toiminut Dalai-lama elää maanpaossa ja on perustanut pakolaishallituksen, joka tavoittelee edelleen Tiibetille itsehallintoa. U-Tsangin maakunta tunnetaan nykyään Tiibetin autonomisena alueena. Nimi johtaa harhaan, sillä se on kiinalaisten toimesta kaikkein vahvimmin valvottu. Amdon ja Khamin maakunnat on sulautettu Kiinan Quinhain, Gansun ja Sichuanin provinsseihin, vaikka kuudesta miljoonasta tiibetiläisestä yli puolet asuu niiden alueilla. Mutta millaista on elämä itäisessä Tiibetissä tänä päivänä? Ensimmäisen kerran istahdimme jeeppien kyytiin Chengdussa. Kuukauden road trip Amdossa ja Khamissa päättyi Xiningin rautatieasemalle. Alennusvaihteista oli hyötyä kapeilla vuoristoteillä, mutta yllätyin vastavalmistuneiden, asfaltoitujen teiden määrästä. Kiina pyrkii asuttamaan erämaaalueita, mikä rajaa paimentolaisten mahdollisuuksia säilyttää liikkuva elämäntapansa. Kaikki rakennushankkeet eivät kuitenkaan liene kiinalaisten mieleen; luostareita jälleenrakennetaan paljolti buddhalaisiksi kääntyneiden, varakkaiden kiinalaisbisnesmiesten lahjoitusrahoilla. Peltipoliisit kuvaavat kaikki kyliin saapuvat ja niistä lähtevät autot. Poliisit valokuvasivat usein passejamme kännykkäkameroillaan. Kaupunkien aukioilla liikkuvat tallentuvat minibussien katoille sijoitettuihin videokameroihin. Mikäli kuvia levottomuuksista vuotaa internetiin, syyllinen pystytään selvittämään tallenteiden perusteella. Dalai-laman syntymäpäivänä poliisit pakottivat meidät vaihtamaan hostellia kauemmas keskustasta, jottemme pääsisi todistamaan mahdollisia mielenilmauksia. Uskonnonvapauden loukkauksista huolimatta Tiibetin buddhalaisuus on säilynyt tiibetiläisen identiteetin rakennuspalikkana. Dalai-laman suosio on edelleen vahva. Vierailimme muun muassa luostarissa, jossa kuunneltiin nauhalta Dalai-laman puhetta jatkuvalla toistolla. Oppaastamme, joka on englanninopettajaksi opiskellessaan perehtynyt myös buddhalaiseen filosofiaan, tuli minulle, uskonnonopettajaksi opiskelevalle teologille, tärkeä keskustelukumppani. Luostarissa kasvanut opas halusi painottaa buddhalaisen filosofian ja eletyn uskonnollisuuden välistä eroa. Hänen mukaansa käytännön buddhalaisuuden ytimessä ovat kolme jalokiveä: Buddha, dharma eli jo valaistuneiden opetukset ja sangha eli uskonnon yhteisöllinen ulottuvuus. Toimintaa tulisi ohjata myötätunto kaikkea elollista kohtaan. Näin ollen viisi keskeisintä elämänohjetta tavalliselle tiibetiläiselle kieltävät tappamisen, varastamisen, valehtelemisen, aviorikoksen sekä päihdyttävien aineiden nauttimisen. Hyvän elämän ohjeita muistutellaan mieleen rukoilemalla ahkerasti päivän askareiden lomassa. Minua kiinnosti erityisesti kristinuskon ja buddhalaisuuden välisten samankaltaisuuksien etsiminen. Suurin oivallukseni liittyi armoon. Myös buddhalainen uskoo saavansa anteeksi pahoja tekojaan tehdessään parannuksen, jossa on kyse enemmän asennemuutoksesta kuin hyvitysteoista. Tiibetin buddhalaisuuden selkärankana toimivat luostarit Jotkut luostarielämän säädökset, kuten kielto keskustella vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa, ovat purkautuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Maailma muuttuu, ja luostareiden on sopeuduttava uuteen maailmaan, jotta ne eivät jäisi osaksi historiaa. Yksi merkittävimpiä muutoksia on ollut kännyköiden integroiminen osaksi arkielämää. Vaikka kännykän liiallista käyttöä paheksutaan, luostareissa ei olisi pian ainuttakaan munkkia ja nunnaa, mikäli yhteydenpitoväline kiellettäisiin. Vahvimmat muistijäljet minulle jäivät sellaisista uskonnollisista rituaaleista, joita ulkomaalaiset pääsevät harvoin seuraamaan. Osallistuimme Yarchen Garissa taivashautajaisiin, joissa resitoitiin pyhiä tekstejä, halkaistiin vainajan suurimmat luut ja viimein päästettiin kärsimättömät korppikotkat ruokailemaan. Repkongissa seurasimme kahtena päivänä shamaanifestivaaleja, joissa koko kylä kerääntyi tanssimaan ja pyytämään luonnonjumalilta siunausta. Shamaanin tehtävänä on vastaanottaa kyläläisten ruokauhrit. Animistisia juhlia tuntuivat paheksuvan sekä Kiinan viranomaiset että oppaamme kaltaiset hartaat buddhalaiset. ”Eivätkö tiibetiläiset ole raivoissaan kiinalaisille? En moittisi, jos olisitte.” ”Kyllä me olemme. Mutta lamat neuvovat rakentamaan tuhotut rakennukset uudestaan ja odottamaan kärsivällisesti. Palkinto tulee aikanaan.” Vilma Saarinen, ER Konflikti maailman katolla Nunna pyörittämässä rukousmyllyä temppelin edustalla Dzogchenin luostarissa. Kuva: Vilma Saarinen Matkalaiset Ia Qvist, Niina Nikulainen, Tiina Uutela, Jaana Saarinen, Petri Kaipiainen, Juha Saarinen, Pia Vierikko, Pauliina Uutela ja Vilma Saarinen. Kuva: Petri Kaipiainen Ellei rukoushelminauhaa ole saatavilla, voi turvautua modernimpaan laskuriin. Työssäkäyvä aikuinen tavoittelee 10 000 rukousta päivässä. Kuva: Vilma Saarinen Pienemmissä kylissä shamaani kiipeää uhripylvääseen ja viiltää otsansa verille. Kuva: Petri Kaipiainen Yarchen Garin luostarissa syödään vain kasvisruokaa. Mikäli sitä jää tähteiksi, on maksettava sakkoa, jos ei osaa tilata kohtuullista määrää. Kuva: Vilma Saarinen
7 Toimintakalenteri n Espoon Retkeilijät (ER) 10.12. Joulujuhla Stenbackassa, ilm. s.5. 26.12. Tapanin taaperrus Metsäpirtiltä klo 11. 28.-29.1. Akkojen rämpimisretki. Ks. s.2. 28.-29.1. Ukkojen luontoretki . Ks. s.2. 21.2. ti VUOSIKOKOUS klo 18 Tapiolassa, Kulttuuriaukio 2, Espoo, kellarikerroksen kok.huone. Kahvi/teetarjoilu. 25.-26.2. Pyry-päivät ja Nuuksion kans. puiston 23-v-juhla. Ks. ilm. 5. 11.-12.3. Eräretki Linlo-saareen (saari jäätilanteen mukaan) Linturetki (ajankohta auki) 30.4.-1.5. Suomi 100 v. Suomen luonnon ja työn juhla Stenbackassa. Seuran tukikohta Stenbacka Nuuksiossa. Vuokrat jäsenet 10,-/2,-, ulkopuol.15,-/5,hlö. Hilkalla tilauskanteri. Tapahtumien yhteyshenkilöt: Juha Saarinen jpt@kolumbus.fi, p. 050 5430067, hilkka.laitinen@gmail.com 0440 500354, Armi Salenius p. 040 5098259. Nettisivu www.trekkari.fi Seuran tiedotelehtinen SATAKIELI ilmestyy maaliskuussa, myös nettiin. n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR) 12.2. Lasten ja varttuneiden pilkkipäivä. Paikka vielä avoin. 2.3. Kävelytapahtuma MellunmäkiItäkeskus. Kokoonnutaan Mellunmäen metroasemalla klo 17, Ritva ja Ilpo ohjaa. 16.3. Kevätkokous TRL:n tston talolla Sturenkatu 27 A 4.krs klo 17. Kahvitarjoilun vuoksi tarvitsemme ilmoittautumisen. Hiihtoja pilkkiviikot Rihmakurun majoilla, viikoilla 12-13 (18.3.-1.4. ) Ilmoittautuminen ensitilassa: oranen.eila@ gmail.com, 040 7344913. 20.4. Valokuvien äärellä jutustelua klo13. Paikka vielä avoin. 25.5. helatorstaina jatketaan teemaa ”Helsingin saaret tutuksi” klo10. Tarkemmat tiedot lähempänä ao. aikaa. Tiedustelut/ilmoittautumiset: Matti Huttunen 040 8324302 mk.huttunen@pp.inet.fi , Eila Oranen 040 7344913 oranen.eila@gmail.com, Ilpo Rossi 0400700787 ilporossi5@gmail.com n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) Tiedustelut: Hannu Joensuu, 050 526 9814. n Jyväskylän Kuntoja Luontoliikkujat ry Vesijumppaja lentopallovuorot jatkuvat tammikuussa torstai-iltaisin. Helmikuussa pöllönhuhuiluretki. 10.2. olemme mukana Kuutamohiihdon järjestelyissä. Toukokuussa korvasienija lintujen bongausretket. Lisätietoja tulee os. http://www.kuntoluontoliikkujat.sporttisaitti.com n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) la 18.2. Perinteinen kulttuurihiihto. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kierrämme Tuusulan Rantatien maisemissa Aholasta Lottamuseon kautta Aleksis Kiven mökkiin. Sauna Onnelassa. Tiedustelut: Hannele Pöllä, puh. 040 504 8296. Tarkempia tietoja myöhemmin www.jarvenpaanretkeilijat.com. n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) 18.2. klo 11 alk. kävelyä Torpan maastossa lumikengillä tai ilman. Omat retkieväät. 6.3. klo 10 viimetalvelta tuttu maanantaikävely Kangasalan keskustan lähellä. Kokoontuminen jäähallilla. Maaliskuussa kevätkokous. 3.4. klo 10 tutustumme Kangasalan Ladun kotalaavuun. Jäähallilta kimppakyydein tai pyöräillen, loppukävely noin 1,5km. 27.4. klo 15 iltapäivä Pikku-Herityssä. 6.5. Melontaretki 17.5. klo 17 Torpan talkoo/saunapäivät alkavat jatkuen joka toinen keskiviikko kesäkauden. 25.5. klo 10 Helatorstain ulkoilupäivä Torpalla Tiedustelut: Risto Mäntylä 040 828 9146, tai mantylaristo@gmail.com Seuraa myös Kangasalan Sanomien Seurat toimii -palstaa. n Karjalan Retkeilijät (KR) 6.-8.1. Hämäränhyssy Ukonjoella. Ilm. Arvo Åkelle, arvo.ake@luukku.com, p. 050 520 4141. 28.-29.1. Ukkojen luontoretki Kiteen Nivunginsalossa. Ks. s.2. 4.2. talviluonnonpäivä (Suomi 100) Hopealahdessa, ilm. ja lisätietoja juha. hamalainen@kotiportti.fi Maaliskuussa Valamon jäähiihto, jos sää mahdollistaa. Ks. lähempänä seuran kotisivuilta. 25.3.-1.4. Hiihtoviikko Syötteellä. Lisätietoja Ilmolta, p. 050 5431954, tällä hetkellä täyteen varattu. 8.4. Kevätkokous ja pilkkitapahtuma Ukonjoella. Ks. myöh. seuran kotisivuilta. Netissä www.elisanet.fi/karjalan.retkeilijat n Kuopion Retkeilijät (KuRet) Yhdessä – Luonnossa, Suomi 100 Kuret 40 La 4.2. klo 13. Eväät reppuun ja sukella talveen Koivulassa lumileikkejä, pulkkamäki, napakelkka. Hiihtoretki, ajankohta myöh. Ilm. Pertille. TRL:n pilkkikisat maaliskuussa Koivulassa. Ilm.Palille. 29.-30.4. Koivula kesäkuntoon klo 12 alkaen. Su 21.5. klo 11 Villiinny keväästä Koivulassa, kukat, yrtit ja linnut. Ilm.Koivulaan. 17.18.6. Rakastu kesäyöhön Koivulassa. Kuopion Retkeilijöiden 40-vuotisjuhla. Tervetuloa mukaan juhlimaan. Ilm Liisalle. Heinäkuussa 40-vuotisjuhlamatka 100-vuotiaan Suomen länsirannikolle. Yhteystiedot Pertti p. 040 867 8638, pertti. taskinen@dnainternet.net, Pali p. 0400 350515, paulitkomonen@gmail.com, Liisa p 0407516 143, lm.niskanen@suomi24.fi Tapahtumiin voi ilmoittautua Koivulan vihreään kansioon. n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) To 2.2. klo 18 Matkailuja retkeilyilta, Kuusankosken seurakuntatalo Su 19.2. klo 14 Sukella talveen-koko perheen pulkkapäivä, Hiihtomaa Kuusankoski Su 12.3. klo 10 Ulkoiluja pilkkipäivä, Sompanen Voikkaa Ti 21.3. klo 18 Yhdistyksen kevätkokous, Kettumäen palvelukeskus Lapin hiihtoviikko, Raattama 7. 15.4.2017. Ilmoitt. Tauno Hellstenille, puh. 0400 654 821 www.kuusankoskenretkeilijat.nettisivu.org n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) Tiedustelut: Heikki Haapea, puh.040 0210011. Kevätkokous, Valamon hiihto, Kummiluokkatoiminta, Maahanmuuttajien kotoutus, Kummiseuratapaaminen 24.–25.5. n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) 7.-15.4.17 Lapin hiihtoretki Vuontispirtille. Ilm. 31.12. mennessä: Raija 040 7254898 tai Anneli 040 7610415. Tiistaikerhot Suonummen majalla klo 9-11. Majan pitoa hiihtäjille ja ulkoilijoille la ja su 10-15 yhdessä Kiista-Veikkolaisten kanssa. n Rovaniemen Retkeilijät (RoiRet) 28.1. Ounasvaaralla lumikenkäilyä 4.2. Luonnon päivä; Sukella talveen 17.-23.2. Rovaniemi150 Helmikuussa kevätkokous 12.3. Kuutamohiihto 6.-9.4. Hiihto/pilkki/kelkkailutapahtuma 4.5. Pyörät kuntoon Toukokuussa alkaa retkeilyn peruskurssi ja suunnistuskurssi. https://www.facebook.com/rovaniemen. retkeilijatry n Salpausselän Samoojat (SalSa) Uudenvuoden päivän retki 1.1.17 Hiihtoretki Kymijärvellä 12. tai 19.3. Yhteyshenkilö Leo Ketola, puh. 040 7024920. Kokoonnutaan Karisman pysäköintipaikalla klo 10. 1.– 8.4. Hiihtoretki Lapin hangilla. Ilmoitt. 1.2. mennessä Hannele Vuoriolle puh. 0503536268 tai hannele.vuorio@gmail. com Lintu/suoretki huhti/toukokuussa, osallistutaan PH lintutieteellisen yhdistyksen järjestämälle retkelle, ilm.suoraan järjestäjälle. Lehmusreitti toukokuussa. Vetää Leo Ketola. Nettisivut: www.salpausselansamoojat. com n Tapiolan Maaja Meriretkeilijät (TMMR) su 18.12. kokoonnumme Stockmannin kellon alla klo 13. Katselemme jouluvaloja ja pysähdymme Ateneumissa kahvilla ja katsomme italialaisen modernistin Amedeo Modiglianin näyttelyn. la 14.1. Fazerila. Klo 12.45 vierailukeskuksen aulassa, Fazerintie 6 Vantaan Vaaralassa. Opastetut kierrokset 12/10/8 € la.4.2. Talvisen luonnon päivä Nuuksion Haltiassa. Kamerat mukaan! Tavataan klo 13 kahviossa. la-su 25.-26.2. Pyrypäivät ja Kansallispuiston syntymäpäivä Stenbackassa. su 19.3. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä käymme Anneli Kuusiston haudalla ja ulkoilemme Hämeenkylän maisemissa. Kokoontuminen Hämeenkylän kirkon edessä Auratie 3 klo 13. su 2.4. klo 13.00 VUOSIKOKOUS Taidemuseo Emman kahviossa Ahertajantie 5, Tapiola. su.23.4. Rantaraitti Hyljelahdesta Nokkalan Majakalle. Lintuseurantaa ja kahvittelua. Kokoonnutaan Hylkeenpyytäjäntiellä tulevan metroaseman kohdalla klo 13. Lisätiedot kerttuli.karonen@gmail.com puh. 050 565 8883, tuula.touru@gmail. com, puh. 040 502 9399 n Turun seudun Retkeilijät (TSR) Tiedustelut: Klaus Vuorinen, 050 340 3394 n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 11.12. su Jouluinen kynttilälyhtykulkue Birgitan kirkon raunioille. Lähtö Vihdin srk-talon edestä klo 16. Oma kynttilälyhty mukaan. 18.12. su Jouluinen jäsenilta nyyttäriperiaatteella Rientolassa klo 16. Katsotaan kuvasatoa mm. Utön majakkasaarelta. Ottakaa omia kuvia tikulle, Kari ottaa ”masinan” millä katsotaan. ViRet tarjoaa kaffet ja teet. 12.1.2017 to Täydenkuun hiihto/lumikenkäily/kävely jäätä pitkin Hannansaareen. Aika myöh. 26.1. to Jäsenilta Rientolassa klo 18. Linnut talvipuuhissa/l-pönttöjen esittelyä, mitä talkoissa tuli tehtyä. (Miljoona linnunpönttöä -kurssi koko vuoden) 4.2. la Sukella talveen/Suomen luonnonpäivätapahtuma. Hiihto/lumikenkäily Puumannin laavulle, lähtö klo 10. Ohjeet lähempänä s-postilla. Lisätietoja ja ilm. Mialle tai Helenalle spostilla miaviret88@gmail.com tai idman. helena@gmail.com tai Mialle 045-1319128. VOIMAANNU LUONNOSTA MYÖS SATAVUOTIAASSA SUOMESSA 2017 n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry 26.2. klo 12 Nuuksion kansallispuiston 23-vuotisjuhla Stenbackan pihapiirissä. Tervetuloa nuukalaiset! 30.4. -1.5. Luonnon ja työn juhlaa yhdessä ER:n kanssa. Ympäristötalkoot Stenbackassa ja retki Nuuksiossa. Lisätietoja pj Hilkka Laitinen, p. 0440500354, hilkka.laitinen@gmail.com Tapahtumat toteutetaan SUOMI 100 vuotta -merkeissä. Seuraava Retkeilijä-lehti ilmestyy torstaina 20.4.2017 Tervetuloa palstoille! TRL:n syyspatikka vaellettiin 8.9.10.16 Etelä-Hämeessä, Lopen maisemissa. Viidestä seurasta (ER, JäRet, KangRet, RiRet ja ViRet) oli liikkeellä 19 retkeilijää. Armi Saleniuksen johdolla lähdettiin Lopen Nesteeltä tukikohtaamme Lopen Samoojien Kalamajalle. Hyvät eväät matkassa päästiin Lopen Poropolkua pitkin kohti Pilkuttimen laavua. Matka eteni hyvää syyssäätä ihaillen ja vielä oli mustikoitakin napsittaviksi. Taidettiin vähän eksyä kartalta loppumatkalla, mutta hyvien suunnistajien ansiosta löysimme reitille. Tuomisen Reiska oli pitänyt tulia vaeltajille Pilkuttimella. Retkellä paussit ovat parhaita, ja eväät myös, joihin tietysti kuuluu makkarat! Siksi jalka nousikin nopsasti ja Kalamajalle palattiin yhteisille kahveille ja Armin tekemälle piirakalle. Ilta kului saunoessa ja tarinoidessa. Kämppä kutsui uinailemaan, mutta ”tosiretkeilijät” yöpyivät telttoissa ja laavulla. Sunnuntairetkelle suunnattiin Komion luonnonsuojelualueelle, jossa kiersimme erämaisen Luutalammin, jonka tulipaikalla evästeltiin. Osa porukasta teki vielä mukavan pituisen lenkin Komiovuoren suuntaan. Kahdessa päivässä ei ehdi nähdä kovin paljoa, koska on mukavaa valokuvata ja pysähtyä nauttimaan maisemasta. Seuraavaksi kerraksi jäi vielä paljon nähtävää ja koettavaa. Kiitos reippaille retkeilijöille seurasta ja mukanaolosta. Special-terveiset meidän nuorisolle, Nellille ja Ronjalle! Helena Idman, ViRet Patikkaa komeassa syyssäässä Tontut tuovat metsänkin eläimille ruokaa. Kuva: Pertti Mikkelä Poltetun metsän sieni, joka muistutti Koiramäen lastenkirjan hahmoa. Kuka tietää mikä, kertokoot toimitukselle. Kuvat Kaarina Nummela. Komeita männkkökankaita ja välkkyviä lammen pintoja, ne olivat vaelluksen parasta antia. Kuva Helena Idman. 13-vuotias Ronja oli vaelluksella Kaarina-mummun kanssa. Kavereiksi tulivat niin Helena kuin sinitakkinen Airi-mustikka, punamyssyinen Armi-tonttu ja Mikael-menninkäinen harmaassa takissa. ”Hauska tapa, pitää ottaa itsekin käyttöön”, hoksasi Kaarina-mummu. Ronja saunoi ja kävi lammessa 4 kertaa (mummu vaan kaksi) ”Reissu oli kiva, kun oli mukavaa seuraa ja kauniit maisemat”, kertoi Roinja, joka osasi ottaa tauolla rennosti Pilkuttimen rannalla.
8 Hiisi vieköön! Painu hiiteen! Monenlaisia ilmaisuja elää edelleen puhekielessämme. Mutta mitä ovat hiisivalkeat? Parikymmentä vuotta sitten aloimme raivata Högbackan perinneniittyä Nuuksion kansallispuistossa. Kaadoimme niityltä puita, karsimme oksat, aisasimme pöllit ja lopulta poltimme suuressa kokossa oksat ja risut. Tummalle iltataivaalle leijaili tanssiva kipinäparvi. Naureskellen totesimme ”nyt painuvat hiidet hiiteen” Niityn raivaus ja niitto jatkui kymmenkunta vuotta, tehtiin vanhaan tapaan suovia, pantiin heinät seipäille ja haasioille kuivumaan. Nyt hevoset laiduntavat niityllä. Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna poltamme kokkoa Stenbackan pihapiirissä, kun on saatu pidettyä ympäristöja puutalkoot. Tänä syksynä myös pidettiin leikkimökin avajaiset, ripustettiin vanhan vajan seinälle lepakkopönttö, jonka Kaisa Tuominen oli lahjoittanut Espoon Retkeilijöiden 40-vuotislahjaksi. Iltatunnelmissa luettiin tarinaa vesihiiden onnettomasta rakkaudesta. Seuraavana päivänä tallusteltiin lumisia Nuuksion polkuja Purolan niitylle, jossa ”nuukalaiset” ovat talkoilleet ja opastaneet viikatteen käytössä ja sen teroituksessa. Talkoissa on poistettu haittakasveja kuten lupiineja. Viime kesänä niityllä kukoistikin komeita luonnonkukkia kuten hirvenkelloja, jotka olivat jääneet alakynteen taistelussa voimakkaan lupiinin kanssa. Metsähallitus raivasi niityn vuosia sitten ja nyt poltetussa maassa viihtyy myös huhtakurjenpolvi. Sen siemenpankki oli säilynyt maan alla kymmeniä vuosia. Iloisina yllättäen tulleesta, kauniin lumisesta talvesta, lauloimme tohkeissamme vanhan lastenlaulun Rati riti ralla – tuli talvihalla... Tottakai se oli myös juuri keitetyn nokipannukahvin ansiota. Suurkiitos talkoolaisille, taas on liiteri täynnä polttopuuta. Hiisivalkeat järjesti ER ja Nuuka Hilkka Laitinen Espoon Retkeilijät vaelsivat Hetasta Montellille ja siitä, mihinkäs muualle kuin Varkhanmukkaan. Hopo-koira asteli tyytyväisenä mukana. Hopo asusteli ohjeiden mukaisesti Liiterissä omistajansa Anne Kataksen kanssa, muut Tiirassa. Lapin ruskassa vaelteli muitakin ja kertoivat nähneensä reitillä suden jälkiä! Hopo kuunteli juttuja tarkkana, SUDEN, oho! Porukka kuitenkin päätteli, että Hopohan ne jäljet jätti. Näin ne tarinat syntyvät eksotiikkaa ja vaaran tunnetta tarvitaan. Jälkeenpäin retkeä muistellaan Hopo-suden vaelluksena. Hilkka Laitinen Riihimäen retkeilijät tekivät 19.24.9. linja-autolla ruskaretken Pyhätunturin maisemiin. Mukana oli 22 reipasta retkeläistä, kuljettajina olivat Jorma ja Pekka. Maanantaiaamuna lähdimme jo klo 6, päovä menikin matkustaessa. Majoituimme neljän hengen mökkeihin Pyhän Astelliin. Tiistaiaamuna lähdimme runsaan aamupalan jälkeen kohti Aittakurua, jolloin edessä oli portaiden kiipeäminen, mutta ylhäällä vaiva palkittiin. Jatkoimme matkaa vielä Soutajalle, jossa retkieväät maistuivat ja nuotiolla paistetut makkarat. Keskiviikkona kävimme Luontokeskus Naavassa,. Osa porukasta kiipesi Kultakeron huipulle maisemia ihailemaan. Illalla meistä muutamat nauttivat Petri Laaksosen musiikista Revontulikappalissa. Torstaina ihailimme Isokurua ja Karhunjuomalammella pidettiin lepohetki. Perjantainba vielä osa kiipesi Noitatunturille, osa Tiaislaavulle ja lintutornilla ihailemassa värikästä suomaisemaa. Kotimatka oli edessä seuraavana päivänä. Kiitos kaikille mukanaolleille ja retken järjestelyistä. Kiitos myös Eerolle ja Sirpalle retkiopastuksesta. Uusia retkiä odotellen! Raija Peltonen Hopo aiheutti hämmennystä Pallaksella! Anne Katas, Juha Saarinen ja Ahti Korhonen Suaskurun kodan maisemassa. Hopo-susi lipoo tyytyväisenä kieltänsä. Kuvan otti satunnainen vaeltaja. Joulurauhan julistuspaikka, Tajukangas. Vas. Mirjam Korpihete, Raija Peltonen, Inkeri Vanamo, Riitta Lankinen, Leena Vuorinen, Anneli Vähämaa, Marjatta Laaksonen, Hilkka Martainkauppa, Eila Karvinen, Anneli Hakala ja Kaija Mustonen. Kuvat: Irma Syrenius, joka myös yläkuvassa. Riihimäen Retkeilijät ruskaretkellä Stenbackan vieraskirjasta löytyi yllättäen rakastuneen hiiden omakuva! Vuoden 1995 hiisikokko. Kuvassa vas. Camilla v. Bonsdorff, Helena Nurmio, Hilkka Laitinen, Juha Jakonen, Heikki Helminen, Eino ja Eeva Salenius. Kuvan ottaja todennäköisesti Pertti Mikkelä. Leikkimökki rummutettiin avatuksi, Kuvassa Hilkka ja Jasmin, mökin rakentaja. Kuva: Pertti Mikkelä. Lepakkopönttö asennettiin Mörri-mökin seinälle. Ylimpänä Jasmin Mikkelä. Kuva: Pertti Mikkelä Hiisivalkeat ovat hyvät – eivätkä hiidet olekkaan pahat! Hiisivalkeista tuli hauska ja hyödyllinen perinne Meitä oli 24 retkeilijää hiihtelemässä perinteisissä tunnelmissa Pallaksen ja Raattaman maisemissa. Sää suosi meitä taas kerran ja hiihtokelit ja ladut olivat mainiot. Maisemat avautuivat heti mökiltä suoraan Pallastuntureille. Emäntämme Tuulikit valmistivat meille hyvää ruokaa, kuljettajamme Tomi kuljetti meitä turvallisesti ja Tauno hoiti rautaisella rutiinillaan muuten matkan. Jokaiselle löytyi sopivia latuja, tasaisesta suoladusta vaativiin Pallaksen rinteisiin. Iltaisin muisteltiin tarinoita menneiltä hiihtoretkiltä ja muistot tuntuivat mukavilta. Sauna lämpeni mökeissä jokaisena iltana ja löyly rentoutti mukavasti hiihdosta kiristyneet lihakset. Kotanuotion äärellä nokipannukupposen lomassa laulelimme yhteislauluja, sekä paistoimme asiaankuuluvat nuotiomakkarat. Jokaiselle jäi varmaan tältä nostalgiamatkalta mukavia muistoja muistojen helminauhaan. Helena Kattelus Kuusankosken retkeilijöiden nostalgiamatka 8.-16.4.2016 Kotanuotion äärellä: vas. Tuulikki Siven, Tuulikki Iivonen, Tomi Salomäki, Helena Hellsten, Petri Koste ja matkanvetäjä Tauno Hellsten. Kuva: Helena Kattelus.
29 8. JOULUKUUTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi SA -k uv a Mannerheimin tie hulttiosta myytiksi C. G. E. Mannerheim on suomalaisille historioitsijoille ehtymätön lähde. Tänäkin syksynä on ilmestynyt useita uusia teoksia hänen vaiheistaan ja ensi vuonna itsenäisyyden tasavuosia juhlittaessa tulee totta kai lisää. Seuraavilla sivuilla arvioidaan kahta tuoretta, kiinnostavan tekijän Mannerheim-kirjaa.
22 8. JOULUKUUTA 2016 Selvisikö Suomi sodista Mannerheimin avulla – vai hänestä huolimatta? KIRJAT Martti Turtola: Mannerheim Tammi 2016, 310 s. Erehtymättömän ylipäällikkö Mannerheimin myytin voi nähdä yhtenä sodan ajan salaisista aseistamme. Armeijan Mannerheimia kohtaan kokema luottamus kesti, vaikka tappiota ja virhearvioita tuli. Kuvassa Sotamarsalkka tarkastaa esikuntakomppanian Rätykylässä jatkosodan alussa. Suurmiesten laskeminen alas jalustalta tavallisten kuolevaisten joukkoon on ollut viime aikoina trendi suomalaisessa historiankirjoituksessa. Myytinmurtamisen kohteinas ovat erityisesti olleet kansankuntamme menneistä suuruuksista presidentti Urho Kekkonen ja marsalkka C. G. E. Mannerheim. Tänä syksynä esimerkiksi nähtiin Kekkosen sairausaikaa kuvaava tv-dokumentti. Vastaava olisi ollut mahdotonta esittää vielä jonkin aikaa sitten. Pitkän uran sotahistorian professorina tehnyt Martti Turtola julkaisi syksyllä uusimman kirjansa, jossa myyteistä riisumisen kohteena on kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi Ylen vuoden 2004 äänestyksessä valittu Carl Gustav Emil Mannerheim. C. G. E. Mannerheim oli tai hänestä Turtolan mukaan tehtiin legenda eläessään. Turtola ravistelee suomalaisten historiallisen alitajunnan kuvaa Mannerheimista tsaarin chevalier-kaartiin upseerina, sisällissodan valkoisena kenraalina, talvija jatkosodan ylipäällikkönä ja lopulta maan rauhaan johtaneena presidenttinä, joka sairauden murtamanapoistui viimeisiksi vuosiksi ulkomaille. Myytin rakentaminen oli Turtolan mukaan läsnä jopa marsalkan kuolinhetkellä. Se kirjattiin seuraavan vuorokauden puolelle, jotta päiväksi saatiin 28.1.1951. Sama tammikuun päivä, jona sisällisota alkoi 33 vuotta aiemmin. Mannerheimin jälkimaine on poliittisen ilmapuntarin tavoin vaihdellut aikakausien mukaan. Poliittinen äärivasemmisto otti Mannerheimin sodanjälkisinä vuosikymmeninä maalitauluksi, jonka tekemisissä ei nähty mitään hyvää. Poliittisen jakolinjan toisella puolen Mannerheim taas nousi miltei yli-inhimilliseksi taruolennoksi, jota Suomi saattoi yksin kiittää itsenäisyydestään. Mikä lopulta on totuus Mannerheimista ihmisenä vai onko sitäedes 65 vuotta Mannerheimin kuoleman jälkeen mahdollista historiantutkimuksen keinoinjotakuinkin objektiivisesti arvioida? Martti Turtolan Mannerheim teosta lukiessa pohtii paikoin, että katoaako kritiikin keskellä päähenkilöstä jotain oleellista? Oliko todella niin, kuten Turtola kirjassa väittää, että Suomi selvisi toisesta maailmansodasta, ei Mannerheimin ansiosta, vaan hänestä huolimatta? Jos Mannerheim olisi ollut niin heikko ylipäällikkö kuin, minkä hensä uskoivat ja luottivat, vaikka he tekivät Mannerheimin lailla virhearviointeja ja hävisivät taisteluita. C. G. E. Mannerheimista on kirjoitettu paljon, mutta ehkä ei vieläkään liikaa. Martti Turtolan teos ravistelee pinttyneitä käsityksiä Mannerheimista. Esittää uusia kysymyksiä ja hypoteeseja, joiden tarkempi selvittäminen voisi tarjota monelle tutkijalle tehtävää vuosiksi. Ville Jalovaara kuvan Turtola hänestä antaa, Suomi olisi todennäköisesti miehitetty. Voidaan sanoa, että erehtymättömän ylipäällikön myytti oli sodan aikana yksi Suomen salaisista aseista. Armeijan toisen maailmansodan aikana Mannerheimia kohtaan kokemassa luottamuksessa oli jotain samaa kuin Saksan tunnetuimman kenraalin Edwin Rommelin tai hänen brittiläisen vastapuolensa Bernard Montgomeryn maineessa. Molempiin heidän mie
23 8. JOULUKUUTA 2016 KIRJAT Teemu Keskisarja: Hulttio – Gustaf Mannerheimin painava nuoruus Siltala 2016, 288 s. Haminan hulivilistä tuli tsaarin eliittikaartilainen Ennen vuoden 1918 sisällisotaa edeltävässä historiankirjoituksessamme Carl Gustaf Mannerheim mainitaan yleensä vain kahdesta syystä: potkut Haminan kadettikoulusta 1886 ja Venäjän tsaari Nikolai II komennuksella tehty tutkimus-/vakoiluretki Aasiaan vuonna 1906. Keisarillinen Chevalier-kaarti noteerataan ehkä kolmantena. Siihen nähden, kuinka väsymättömän kiinnostuneita historioitsijat ovat ylipäätään Mannerheimista olleet, ei hänen elämästään 1800-luvun puolella ole paljon kirjoitettu eikä ilmeisesti kiinnostuttukaan. Monista raflaavista, mutta perinpohjaisesti tutkitusta historiateoksistaan tunnettu Teemu Keskisarja on päättänyt valaista Gustaf Mannerheimin nuoruutta, koska näkee sillä olleen väistämättä merkitystä tämän myöhempiin elämänvalintoihin ja tekoihin. Siitä juontuu myös kirjan alaotsikon ilmaus ”painava nuoruus”. Isän epäkelpo esimerkki Niille, jotka odottavat Keskisarjan Mannerheim-kirjalta edellisen ”Kirves”-murhaajahenkilökuvan tai suomalaisen seksija väkivaltarikollisuuden historiaa penkoneen ”Kyynelten kallio” -teoksen kaltaista tykitystä, ”Hulttio” saattaa olla pettymys. Ne, jotka ovat kiinnostuneita puhtaasti Mannerheimin varhaisvuosista, saavat vähän enemmän. Tosin ei mitään erityisen hätkäyttävää ennen Hamina-episodia, sillä aatelispojan elämä Louhisaaren kartanossa ei vain ollut järin mielenkiintoista – siitäkään huolimatta, että Keskisarja kuvailee hänet ”perheen ainoaksi vaikeaksi lapseksi”. Enimmäkseen elo oli sellaista aatelista lorvimista ja hopealusikka suussa elelyä, mitä nyt vähän koulukiusaamista. ”Mannaryyni” pilkkanimen koulutovereiltaan saanut Gustaf oli enimmäkseen siellä kiusaajapuolella. Se hopealusikka temmattiin Gustafin ja hänen suuren sisarusparvensa suista, kun isä Carl Mannerheim sössi samalla kertaa sekä bisnesettä siviiliasiansa. Louhisaaressa harjoitettu maatalous ei kattanut elämäntyylin kuluja, metsäbisneksissäkin tuli takkiin ja viimeistään käsistä lähtenyt uhkapeliharrastus veti Carlin konkurssin partaalle. Ja lopulta yli, minkä Keskisarja ilmaisevasti kuvailee näin: ”Carl rynkytti itsensä äärirajoille paitsi afääreissä ja pelipöydissä myös kamarin puolella. Avioliitto ei karahtanut pelkästään raha-asioihin.” Carl Mannerheim poltti sillat edestä ja takaa, ja teki niin kuin niin monet konkurssikypsät miehet: häipyi maasta. Vuonna 1879 tapahtunut pako Pariisiin venähti lopulta vuosikausien mittaiseksi, eikä etäisyys oikein ottanut toimiakseen. Kun hommat menivät ”täysin pottaan” Menestykseltään kehnonpuoleisesta koulutiestään huolimatta Gustav Mannerheimilla oli selvä päämäärä. Hän halusi sotilasuralle, vaikka äiti Hélène sitä vastaan aluksi olikin. ”Mutta joksikin oli pakko ruveta. Kalenterin sivut kääntyivät ja vaihtoehtoja karsiutui. Gustafia ja veljiä ei mieluusti pudoteltu papeiksi tai pikkuvirkamiehiksi eikä sisaria sellaisten puolisoiksi, suku oli sentään kreivillinen.” Syksyllä 1880 Gustaf pyrki 13-vuotiaana Haminan kadettikouluun, mutta reputti. Seuraavan vuoden alussa koetteli vielä kovempi kohtalo, kun äiti Hélène sairastui ja lopulta menehtyi. Kun isä oli jo valmiiksi poissa perheen arjesta, sisarusparvi hajosi eri puolille. Gustaf oli jo aiemmin lähetetty opiskelemaan Haminan Reaalikouluun, josta voisi kätevästi siirtyä kadettikouluun. Viimein tämä haave toteuti 1882, kiitos Gustafin ryhdistäytymisen reaalikoulussa. Kadettikoulujakso on Keskisarjan kirjassa hallitseva, ehkä vähän liiankin siihen nähden, että sitä kesti Gustafin elämässä vain neljä vuotta. Sotilasuralle pääsemiselle näytti tulevan ylikäymätön este, kun nuori Mannerheim sai kadettikoulusta kenkää. Ei hän mikään mallioppilas ollut siihenkään asti. Kolttosia ja pieniä järjestysrikkomuksia tuli kadettikoulussa tehtyä pitkä rivi läpi vuosien, mutta pääsiäisenä 1886 tehtyä juopottelureissua haminalaiseen kievariin koulun johto ei enää katsellut läpi sormien. Homma meni Gustavin omin sanoin ”täysin pottaan”. Hän sai sentään vähän kunniaansa säilyttäkseen itse anoa eroa koulusta. Järkiliitto ja perättömät juorut Haminan jälkeisiä vuosia käsittellessään Keskisarja pysähtyy tiiviimmin muun muassa Gustafin 25-vuotiaana chevalier-kaartilaisena solmimaan avioliittoon aatelisneito Anastasia ”Nata” Arapovan kanssa. Se oli enemmän järjen kuin tunteen sanelema suhde. Lähipiirissä juoruiltiin, että ”Natalla ei kylläkään ollut isää tai äitiä, mutta sen sijaan 800 000 ruplaa”. Ja näin jatkaa Keskisarja: ”Näkökanta oli täysin säädyllinen 1890-luvun Pietarissa ja Suomessa. Rakastuminen – mitä sillä sitten tarkoitettiinkaan – saneli tosielämän avioliittoja harvoin. Vieteistä viis, Nata sai edustusmiehen ja Gustaf raharouvan.” Liitto rakoili emansipoituneen Natan kokiessa kutsumusta sairaanhoitajan ammattin ja lähdettyä sitä toteuttamaan maailman ääreen Vladivostokiin. Virallinen ero astui voimaan vasta pari vuosikymmentä myöhemmin. Kirjan loppupäässä Keskisarja tarttuu vielä Mannerheimin seksuaalisia mieltymyksiä koskeviin spekulaatioihin. Haminan potkuihin johtanut kievariepisodi tarjoaa siihen mahdollisuuden, kun ryyppyseurueeseen kuului tuolloin lennätinaseman päällikkö Agathon Lindholm, jonka jotkut aikalaiset luokittelivat ”homofiiliksi”. Keskisarja pyörittelee noita 1800-luvun lopun juoruja aikansa härnäillen, ja ampuu sitten ne alas. Hänen luokittelunsa mukaan Suomi oli ”oikeusja kirkkohistorialtaan maailman homovälinpitämättömin maa”, joten lähteitä väitteiden tueksi tai kumoamiseksi ei jälkipolville jäänyt. Perusteita homojuorujen kaatoon silti löytyy: ”Oli tulta tai ei, savu itsessään – siis homoksi haukkuminen – oli perin poikkeuksellista 1900-luvun alkupuolella. Poliittisilla verivihollisilla oli muut propaganda-aseet. Luultavasti ainoana isona lahtarina Mannerheim joutui sylkukupiksi tällä tavalla” Homoksi Keskisarja ei Mannerheimia siis määrittele , mutta tuo ”lahtari” putoaa tekstiin kuin luonnostaan, ja hänellä ilman lainausmerkkejä. Muutenkin Hulttio-kirjan kieli on tekijälle tyypillisesti notkeaa ja sopivissa kohdin hätkäyttelevää. Ei kuitenkaan niin huomiohakuisesti, että uskottavuudelta putoaisi pohja. Rolf Bamberg Demokraatti SA-Kuva
24 8. JOULUKUUTA 2016 Kirjavisa KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 Kerjäläispojasta kasvoi rahvaan esitaistelija Visahamsterin messulöytö tunnistettiin siedettävän hyvin. Ilmeisen tervetullut esiinnosto, päätellen visaväen suopeista reaktioista sekä tehtävänasettelua että kirjailijan elämäntyötä kohtaan. Juhani Niemi Hangosta avaa pelin. ”Tämän tehtävän ratkaisu tuli haettua Eino Leino -kytkennän kautta. Leinon kirjasta Suomalaisia kirjailijoita nimittäin löytyy luonnehdinta: ’Jos Eero itse keski-ikäisenä miehenä ottaisi kynän käteensä, rupeisi kokemuksiaan paperille panemaan ja kirjan muodossa julkaisemaan, olisi hän sivistyshistoriallisena, joskaan ei ehkä aina sielutieteellisenä ja esteettisenä ihmisenä juuri – Pietari Päivärinta.’ Tästä seuraa päätelmänä: kysytty kirjailija on tuo Pietari Päivärinta, ylivieskalainen lukkari, maanviljelijä, suurperheen isä, kuntansa luottomies, kirkolliskokousja valtiopäiväedustaja sekä suosittu kansankirjailija.” Mauri Panhelainen Jyväskylästä pistää potrasti täydennystä perustietoihin kirjailijasta. ”Kansankirjailija ennen Kauppis-Heikkiä ja luokkaretkeläinen sata vuotta ennen Susanna Alakoskea – siinä Ylivieskassa syntyneen ja kuolleen Pietari Päivärinnan liittymiskohtia aikaisempiin visakirjailijoihin. Päivärinnan isän sairastuminen 1830-luvulla vei perheen sellaiseen ahdinkoon, että köyhän torpan seitsenvuotias Pekka piti vanhimpana lapsena lähettää kerjuulle. Perhe pelastui nälkäkuolemalta ja poika eli pitkän ja merkillisen elämän (1827–1913). Pojasta tuli kirkollinen ja yhteiskunnallinen toimihenkilö, joka päätyi lopulta valtiopäivämieheksi säätyvaltiopäiville. Kirjailijan työ, joka alkoi vasta keski-iässä, teki hänestä lopullisesti historiaan jääneen merkkihenkilön. Päivärinnan päätoimi oli lukkarin virka, johon hänet teki aikalaistodistusten mukaan erityisen sopivaksi komea lauluääni ja hyvä soittotaito. Tuohon aikaan lukkarilla oli tärkeä asema ja monta muutakin velvollisuutta kuin kirkolliset toimet. Päivärinnasta tuli rahvaan puolestapuhuja, joka ajoi oikeusjuttuja herroja vastaan ja kävi kiivasta lehtipolemiikkia yhteiskunnallisista epäkohdista. Oli harvinaista 1800-luvulla, että köyhän torpan poika oppi lukemaan viisivuotiaana, ja luki kaiken, minkä käsiinsä sai. Lukuja kirjoitustaito näyttelivät keskeistä osaa Päivärinnan elämässä. Ei vain siinä, että hänestä tuli lopulta kirjailija, vaan siinä, että hän pystyi ajamaan rahvaan asioita oikeusistuimissa ja lehdistössä.” u u u Espoolainen Eero Reijonen käy monivaiheisesti läpi Päivärinnan tekemisiä ja historiaan jättämiä jälkiä. ”Tämä kerjäläispojasta valtiopäivämieheksi noussut Ylivieskan kirkon lukkari ei ollut mikään 1800-luvun esikepulainen mielipiteiltään. Ui vastavirtaan talonpoikaissäädyn yleisen mielipiteen kanssa. Hän ei hyväksynyt naittajasysteemiä, rakkaudesta itse avioitunut mies, naisen tuli olla vapaa solmimaan avioliitto oman valintansa mukaan. Kansakoulupakkoa tämä päivääkään kouluakäymätön mies ajoi väsymättä, samoin kirjastolaitosta, sekin talonpojille turha kuluerä tuolloin. Poliittinen peluri, näkyvä sellainen, Päivärinta oli. Savonrata hävisi kilpailun rautatieverkosta, Ylivieskan lukkarin ansiosta, uskottiin. Pohjanmaalle rakennettu rata teki vielä mutkankin Päivärinnan kotipesän, Ylivieskan kautta. Aikalaiskirjailija, mestari sellainen, Iisalmelainen Juhani Aho, kirjoitti ’Rautatien’ jo vajaat kymmenen vuotta ennen Savon radan tuloa Lapinlahteen. Kuvitteellinen teos siis. Kirjailija ja pelin poliitikko Päivärinta kirjoitti rautatiestä sanomalehtiin vuosikausia ja paasasi säätyvaltiopäivillä. ’Päivärinnan rautatie’ valmistui todellisuudessa 1885 ja Ahon kirja 1884. Sitten kirjasto, tietenkin, koska se on nykyisinkin paikkakunnalla tälle miehelle omistettu... Kesti kolmekymmentä vuotta ennen kuin Ylivieskan lähikylät saivat omansa. Yksi kokonainen sukupolvi kyläläisiä sai tämän miehen ansiosta sivistystä. Harvalla ihmisellä on näin mahtava meriitti.” Pertti Vuorela Espoosta on muinoin tuota mainittua rataa usein ajellut. ”Kun poikasena matkustin isäni kotipitäjään Haapajärvelle, piti Ylivieskassa vaihtaa Iisalmen junaan. Minulla ei tuolloin ollut aavistustakaan, että Ouluun menevä Pohjanmaan rata oli suureksi osaksi ylivieskalaisen Pietari Päivärinnan (1827–1913) aikaansaannosta. Alunperin radan oli suunniteltu kulkevan rannikon kaupunkien kautta.” Helsinkiläinen Veli-Pekka Salminen on istunut hyvillä luennoilla kirjailijaamme tutustumassa. ”Ensikosketuksen Pietari Päivärinnan tuotantoon sain silloin, kun seurasin professori Kai Laitisen luentoja Suomen autonomian ajan kirjallisuudesta. Vasta paljon myöhemmin, kymmenisen vuotta sitten, tartuin itse teoksiin. Aluksi sain käsiini Päivärinnan esikoisen 140 vuoden takaa, Elämäni. Epäilemättä sama 2002 ilmestynyt laitos, jonka rb nappasi messuilta: SKS:n ’Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita’. Kaikkiaan mainio, tärkeä sarja esittelyineen ja aikalaiskritiikkeineen! Myös ’Elämän havainnoita I–X’ (1889–1899) on kiinnostanut. Luin
25 8. JOULUKUUTA 2016 VIIKON 49 SITAATTI Kirjamessuilta löytyi tämäkin antologia, johon on koottu tiettyjen tunnettujen kansalaisten mielirunoja. Kirjailija debytoi 1930-luvulla ja kirjoitti parhaimpina pidetyt kokoelmansa viimeisinä elinvuosinaan – kuolema korjasi maassaan korkeasti arvostetun runoilijan liian varhain. Siteeratun runon (tässä vain alkuosa) suomensi – vähän ennen kuolemaansa – muuan Kirjavisan varhainen ”esiintyjä”. ”Kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta Se ei ole minkään värinen sillä ei ole kuvia antaa sinulle se ei anna sinulle ajatusta ajatella Se on kaukainen maa Miten sinne pääsee? Ainoastaan seuraamalla mutta ei ajatuksiin ja kuvitelmiin ja takaa ajaminen on turhaa teeskely on turhaa: Seuraamalla todellisesti sitä mikä itsessä on todellista pääsee sinne Jättämällä itsensä jälkeensä jälkeensä virsta virstalta virstalta pääsee sinne.” Vastaukset osoitteeseen viimeistään 14.12. mennessä osoitteella Demokraatti /Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto. ELOKUVA Elle Ohjaus: Paul Verhoeven Pääosissa: Isabelle Huppert, Laurent Lafitte, Anne Consigny 2016, 131 minuuttia Vaarallinen roolipeli ” Ellen voi ottaa feministisenä julistuksena tai falloskeskeisen patriarkaatin märkänä fantasiana. Tuuliajolla. Toimitusjohtaja (Isabelle Huppert) myrskyn keskellä naapurimiehen (Laurent Lafitte) kanssa. Hollantilaisohjaaja Paul Verhoeven on sekä eurooppalaisen että amerikkalaisen elokuvan suuria erikoisuuksia, mutta esimerkiksi Suomessa hänen varhaisteoksiaan kotimaassaan ei ole esitetty televisiossa. Fysiikkaa ja matematiikkaa opiskelleen elokuvantekijän tunnetuimmat työt panostavat aseelliseen ja eroottiseen toimintaan, mutta ohjaaja itse tunnetaan älykkönä. Sen lisäksi Verhoeven uskoo ainakin jonkinlaiseen Kristukseen, josta hän on myös kirjoittanut myyttejä ravistelevan kirjan Jeesus Nasaretilainen (2008, suomennos 2012). Lisäksi ohjaaja kuuluu Jesus Seminar -tutkijaryhmään, joka äänestää vapahtajaa koskevista linjauksistaan. Verhoeven ohjasi 1990-luvun taitteen molemmin puolin joukon ruumiin ja mielen vaaroilla leikitteleviä jännäreitä. Robocop (1987), Total Recall (1990) ja Basic Instinct (1992) näyttäytyvät liki satiireina moderneista yhteiskunnista ja sosiaalisista suhteista. Paljasta pintaa tauotta tyrkyttänyt stripteasekalkkuna Showgirls (1996) pitkälti tappoi hollantilaisen Hollywood-uran. Uhri vai tilanteen ”herra”? Kolmen ranskankielisen EU-maan yhteistuotanto Elle (2016) on palauttanut Verhoevenin trendimainetta aina Oscar-spekulointeihin asti. Cannesin filmijuhlilla sille taputettiin seitsemän minuuttia. Rohkea seksuaalisuus Ranskan ykkösnäyttelijän Isabelle Huppertin johdolla on kuitenkin niin leimallisesti taide-elokuva, että vaikea kuvitella sille Yhdysvaltojen konservatiivisen elokuva-akatemian tai suuremman yleisön suosiota. Ellen voi ottaa feministisenä julistuksena tai falloskeskeisen patriarkaatin märkänä fantasiana. Se kertoo menestyneestä videopelifirman, perinteisen miehisen alan, perustajasta ja toimitusjohtajasta, joka uuden lanseerauksen alla raiskataan omassa kodissaan. Tuntematon hyökkääjä pakenee paikalta. Elle ei kuitenkaan suostu uhriksi vaan jatkaa elämäänsä ennallaan, eikä ilmoita poliisille rikoksesta. Päinvastoin Huppertin esittämä päällikkö altistaa itsensä uusille loukkauksille, mutta korostaen omaa toimijuuttaan, tahtoaan ja päättäväisyyttään. Raiskaaja ei ole tästä näkökulmasta vaarallisen pelin voittaja, vaan kärjistyksen mukaan ”uhri” nousee tilanteen ”herraksi”. Uusin palanen ketjussa Etenkin Verhoevenin muuta tuotantoa vasten painajaismainen psyykekuvaus Elle on looginen palanen pitkässä ulkoisen ja sisäisen suhdetta pohtivassa ketjussa. Hollantilainen ei tarjoa yleisölle pienintäkään täkyä tuntea sääliä tai surua masokistista päähenkilöä kohtaan. Kalsea psyykkinen tunnelma jännittyy ikkunaovia paiskovassa syysmyrskyssä. Läpeensä kyynisen elokuvan painolastina ovat ylilatautunut älyllisyys ja hyinen ihmiskuva. Kaikki miehet ovat roistoja, pettäjiä tai luusereita. Naisista muodostuu kattava kokoelma eritasoisia hermoraunioita. Ellen tahallinen poleemisuus haluaa herättää kiusallisia ajatuksia ja epämiellyttäviä tuntemuksia. Ellei teosta pitäisi haukotuttavana roskana, se voisi hiertää kengässä Michael Haneken tai Lars von Trierin parhaiden elokuvien tavoin. Rane Aunimo Demokraatti ensimmäisen osan, toistakin. Täytyy kuitenkin myöntää, että goottilainen fraktuurateksti tekee tepposensa. Lukeminen käy vähän työlääksi ja hitaaksi.” Salminen liitti mukaan myös kuvan kadunnimikyltistä. Pietari Päivärinnan mukaan nimetty katu on löytynyt Helsingin Taka-Töölöstä Tullinpuomin tuntumasta jo noin sadan vuoden ajan. Viikon oikein vastanneita olivat myös Sirpa Taskinen Helsingistä, Unto Vesa Tampereelta, Ilpo Pietilä Jyväskylästä ja Ossi Lehtiö Tervakoskelta. Palkinto lähtee Mauri Panhelaiselle. (rb)
26 8. JOULUKUUTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Sanoin, että asiassa oli hyvänä puolena se, että Ketola oli lyönyt oman pitäjän tuotteilla ja nostanut näin oman pitäjän puukkoteollisuuden mainetta eikä lehteen tarvinnut kirjoittaa, että Kauhavalla oli lyöty jollakin lappalaispuukolla tai muulla Marttiinin tekeleellä.” Maailman kirjallisuuden katekismus ANTTI TUURI: POHJANMAA (1982) ? TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Antti Tuuri sai kuusiosaisen Pohjanmaa-sarjan avaavasta romaanistaan PN:n kirjallisuuspalkinnon aikana, jolloin Grönlanti ei ollut vielä omalla ehdokkaallaan mukana. Ehkä eteläpohjalainen alkuvoimaisuus edusti palkintoraadille inuiittien veroista eksotiikkaa, vaikka perusteluissa puhuttiinkin jotain sukupolvien ja sukupuolten ristiriitojen taitavasta kuvaamisesta. Kirjassa ääneen lausuttu ajatelma siitä, että Pohjanmaalla kaikki viisaus asuu vanhoissa naisissa ja huilluus miehissä, toteutuu täysillä. Hevoset keinottelun välikappaleina. Hevostrokareilla on maassamme viimeaikoina ollut kultaiset ajat. Hevosten kysyntä – kuten monen muunkin tavaran – on ollut vilkasta, joka kysynnän vilkastuminen on tarjonnut hevostrokareille ennenkuulumattoman ansaitsemistilaisuuden. Jos hevostrokarien ammattikunta on ollut aina maassamme huomattavan suuri, on se viime aikoina edelleen kasvanut. Trokareita kuhisee kaikkialla kuin kärpäsiä kesälämpimällä. Ja hevosten hinnat kohoavat niiden kilpailun mukana suunnattomine summiin. Ja tämän keinottelun varassa elää lekottelee trokareita tai oikeastaan trokarijoukkueita, jotka eivät vuosikausiin ole tehneet hyödyllistä työpäivää. Ja kuitenkin on heillä tavallista paksumpi rahamassi. Siellä on toisten hiellä ja vaivalla ansaitut rovot. Joku saattaa arvella, että tekeväthän nämä trokarit hyödyllistä työtä kuljettamalla hevosia sinne, missä niitä tarvitaan. Niin kuitenkaan ei ole aina asianlaita. He kuljettavat usein samoja hevosia Pohjanmaalta etelä-Suomeen ja etelä-Suomesta länsi-Suomeen ja päinvastoin ilman, että kuljettamansa hevoset ovat joutuneet sillä välin palvelemaan mitään muuta kuin kujettajainsa voitonhimoa. Näillä trokareilla on monet konstit tulojensa lisäämiseksi: Niinpä, kun he odottivat talvikelin tuloa, varasivat he kaikkialla tallit täyteen hevosia. Kelin tulo kun näet olisi suuresti lisännyt kysyntää ja siten hinnat olisi suuresti nousseet. Nyt ovat kuitenkin olleet pakotettuja hevosia kuljettelemaan ja myyskentelemään. Sanottuja trokarijoukkueita on jokaisessa tiheämmässä asutuskeskuksessa. Helsingin Rautatientorilla saa tavata täkäläisen keinottelijajoukon miltei joka arkipäivä. Siinä ne ovat kuukaudesta kuukauteen, vuodesta vuoteen. Ja joukko yhä vaan kasvaa. Ja me muut, hyödyllistä työtä tekevät, jotka tavalla tai toisella tarvitsemme hevosia, saamme kalliisti maksaa tuon elosteliajoukon elinkustannukset ja vielä päällisiksi paisuttaa heidän pulleata lompakkoaan. Työmies 8.12.1916 Ihanteellinen ruokavalio uutisgrafiikalla höystettynä Työmies kuvitti juttujaan jo sata vuotta sitten uutisgrafiikalla, tosin harvoin. Sellaista herkkua tarjoiltiin esimerkiksi 3.12.1916 lehdessä, jossa tehtiin lukijoille selväksi, että ruoka on kallistunut. Samassa jutussa esiteltiin ihanteellinen ruokavalio ja julkaistiin jopa päivittäinen ruokalista ”ihmisen tarvitsemasta ravinnosta”. ”Eineeksi” eli aamiaiseksi piti syödä pehmeää ruisleipää (220 g), sen päällä voita (25 g) ja juustoa tai sianlihaa (25 g). Sadan vuoden takaiseen aamiaiseen kuului lisäksi ”puoli kiloa kermaamatonta maitoa”, jokunen suolattu silakka (50 g) sekä yksi keskikokoinen muna. ”Puoliseksi” eli lounaaksi piti vetää ruisleipäannoksen (220 g) lisäksi aika jööti annos luutonta häränlihaa (210 g), perunoita (30 cl) ja voita (12 g). Jälkiruuaksi vedettiin vielä kiisseliä (”25 g vikkunoita, 15 g rusinoita, 40 g ruskeaa siirappia, 3 g perunajauhoja ja 1 g kaneelia”). ”Iltaseksi” syötiin vielä puuroa (75 g kauraryyniä, puoli litraa maitoa, 10 g voita). Tällainen ruokalista maksoi vuonna 1901 79 penniä. Hinnat olivat kohonneet. Kesäkuussa 1914 päivän ruoka-annos maksoi jo 104,44 penniä ja kesäkuussa 1916 peräti 174,39 penniä. Maailmansota oli nostanut hintoja roimasti? Bukarest vallataan Maailmansodassa tapahtui. Olosuhteiden pakosta Työmies uutisoi tapahtumat Venäjän näkökulmasta. Joskus tieto oli niukkaa tai sitten sensuroitua. Vasta elokuussa soitellen sotaan Venäjän puolelle lähtenyt Romania oli muutamassa kuukaudessa polvillaan. Saksalaiset valtasivat Bukarestin 7.12. ja seuraavan päivän Työmies kertoi asian tyhjentävästi sähkeellä: Valakiassa ovat rumanialaiset joukot poistuneet maan pääkaupungista Bukarestista ja peräytyneet yhdessä venäläisten osastojen kanssa itäänpäin. Länsirintamalta ei ollut mitään uutta. Työmiehen (30.11.) mukaan ”Ranskassa on ollut verrattain rauhallista”. Tämä piti sikäli paikkansa, että Sommen taistelu katsottiin päättyneeksi 30. marraskuuta ja pari viikkoa myöhemmin Saksa lopetti hyökkäyksensä Verdunissa. Näissä suurtaisteluissa kaatui yli puoli miljoonaa miestä.
35 8. JOULUKUUTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Ehdokas – älä sotkeudu solmioon tai kompastu korkoihin! Kunta vaalit 2017 V alkeakoskella SDP:n valtuutettuna toimiva Petra Pikkanen ei enää lähde tulevissa kuntavaaleissa ehdolle, mutta hän haluaa auttaa ehdokkaita vaalityössä. Pikkasella on taustaa esiintyjänä, eikä se ole jäänyt tovereiltakaan huomaamatta – nauravainen ilopilleri jää mieleen helposti jo ensikohtaamisesta. Julkinen puhuminen sujuu häneltä luontevasti sekä puhujanpöntöstä että kansalaisten keskuudessa torilla. Häntä pyydettiinkin jakamaan tietojaan ja taitojaan, joten nyt hän järjestää kevytyrittäjänä koulutuksia ehdokkaille puoluekantaan katsomatta.
28 8. JOULUKUUTA 2016 – Olen nähnyt vuosien varrella aika paljon monenlaista vaalityötä, kuten niitä kravattiinsa kuristuvan näköisiä isäntiä, jotka ovat vetäneet puvun päälleen, vaikka ovat sellaista viimeksi rippijuhlissaan pitäneet. Ja niitä ehdokkaita, jotka seisovat torilla puristaen mainosflyerinippuaan niin lujasti, että jos nipun ottaisi heidän kädestään tuomasta turvaa, he kupsahtaisivat kumoon siihen paikkaan, Pikkanen kuvailee. Pikkanen huomauttaa, että esiintymisen taidoista ei ole hyötyä pelkästään virallisissa yhteyksissä, vaan esimerkiksi etenkin pienten kuntien valtuutetut ovat usein tavalla tai toisella esillä koko ajan. Heidät saatetaan pysäyttää juttusille vaikka kes1. Ole oma itsesi! 2. Rakenna vaalikampanjasi parin konkreettisen, sydäntäsi lähellä olevan teeman ympärille. Älä yritä syleillä koko maailmaa. 3. Anna luovuuden kukkia! Kerää vaikka politiikan ulkopuolelta sukulaiset ja ystävät koolle ideoimaan vaalikampanjointia. Anna kaikkien hulluimpienkin ideoiden tulla ilmoille ja ryhdy nappailemaan niistä toteuttamiskelpoisia. 4. Älä esitä kaikkitietävää. Kaikkea ei tarvitse tietää tai osata. 5. Treenaa esiintymistä! Katso aamulla peiliin ja hymyile itsellesi. Puhu ääneen kotona, ajomatkoilla, metsässä kävellessäsi. Harjoittele itsesi esittelemistä ja kuntapolitiikan käsitteitä, jotka voivat tuntua vaikeilta. Harjoittelun jälkeen nekään eivät ole enää suuhusi vieraita. PIKKASEN VIISI VINKKIÄ ken kauppareissun. Pikkasen mukaan tärkeintä on olla oma itsensä. – Se on hirveän tärkeää niin vaalityössä kuin vaalien välilläkin. Toimimme ruohonjuuritasolla ja olemme paljon esillä. Jos yrittää esittää jotain muuta kuin on, käy käry aika äkkiä. Uskalla olla oma itsesi, Pikkanen kannustaa. Pisteet kotiin aitoudella Pikkanen kertoo lähtevänsä ehdokkaiden opastuksessa perusasioista, kuten pukeutumisesta. Farkuissa viihtyvän ei väkipakolla kannata vetää pukua päälleen vaalitilaisuuksia varten. – Jos puku ja solmio tai jakkupuku ja piikkokorkokengät eivät ole luonteva asu sinulle, sen kyllä huomaa! Kun itsensä kanssa on hyvä olo, se vaikuttaa positiivisesti esiintymiseenkin, Pikkanen kuvailee. Ylipäätään Pikkasen mielestä on tärkeää olla aito, eikä yrittää miellyttää kaikkia tai tietää kaikkea. Pikkasen mielestä toritapahtumissa omien tietojen vajavaisuus on paras rehdisti myöntää sen sijaan, että esittäisi kaikkitietävää. – Voit sanoa sille Virtasen Hiljalle, että nyt en osaa vastata, mutta anna puhelinnumerosi, niin otan selvää ja vastaan sinulle sen jälkeen. Uskon, että sillä saat enemmän pisteitä, Pikkanen sanoo. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Jos yrittää esittää jotain muuta kuin on, käy käry aika äkkiä. Uskalla olla oma itsesi. Petra Pikkanen.
29 8. JOULUKUUTA 2016 Ensi kertaa puoluekokoukseen SDP:n puoluekokoukseen helmi kuussa on lähdössä intoa puhkuen tukku puoluekokouksen ensikerta laisia. Heidän joukossaan on mar raskuussa 18 vuotta täyttänyt salo lainen Toni Raitanen. – Puolueosaston syyskokouksessa esitettiin sellainen innostava ajatus, että minäkin lähtisin kokeilemaan pääsyä puoluekokoukseen. Kaikki rohkaisivat, että sieltä saa hyvää kokemusta ja oppia. Ajattelin, että tämä on mun juttu, Raitanen kertaa ehdolle lähtöstään. Raitanen kertoo olleensa SDP:n toiminnassa aktiivisesti mukana vasta vähän aikaa. – Demarinuorten kuvioissa on tullut pyörittyä pidempään. Puo lueessa vastaanotto on ollut hyvä. – Meillä Salossa puolueyhdis tys arvostaa todella paljon nuor ten ääntä ja tekee työtä meidän eteemme. Minut on otettu tosi läm pimästi vastaan ja porukassa on ol lut huikeaa, hän kertoo. Raitanen odottaa pääsevänsä tu tustumaan uusiin ihmisiin ja mu kaan siihen käytännön työhön, jolla SDP rakentaa omaa tulevaisuut taan ja yhteiskuntaa. Periaateohjel maluonnos on tullut jo tutuksi. – Minusta kokonaisuus on hyvä, to sin se voisi olla omaperäisempi, mutta siinä huomioidaan myös nuorille tär keitä teemoja, kuten digitalisaatio ja työelämän muutos, hän summaa. Yhtenäistä linjaa hakemassa Raitasen tapaan myös mikkeli läinen Nina Nyyssönen odottaa uusiin ihmisiin tutustumista ja sitä, että SDP:n toiminnasta piirtyy hä nelle nykyistä kokonaisvaltaisempi kuva. Nyyssönen haluaa vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin – siksi hän on toista kertaa ehdolla myös kunta vaaleissa. Asioista keskusteleminen on hänelle tärkeää. – Omat mielipiteeni ovat minulle tärkeitä, mutta tärkeää on myös päästä kuulemaan muiden mielipi teitä ja keskustelemaan, hän sanoo. 37vuotias Nyyssönen myöntää, että puoluekokous myös jännittää. Kolmipäiväinen tapahtuma on iso, ja väkeä on paljon. Hän tuumii, miten köhän ensikertalainen otetaan siellä vastaan mielipiteineen. Hän odottaa mielenkiinnolla henkilövalintoja, mutta oikein muita ennakkoodo tuksia hän ei osaa asettaa. Tulevai suuden linjauksia hän on mielellään mukana luomassa. – Pitää olla sellainen täysin yhte näinen linja. Tuntuu, että se on re peillyt vähän. Täytyy olla tavoitteet, joita viedään kaikki yhdessä eteen päin, Nyyssönen kuvailee. Hän toivoo, että demarit olisivat vaalien alla ja muutoinkin entistä enemmän tekemisissä ihmisten kanssa. Konkreettisesti – eli muual lakin kuin sosiaalisessa mediassa. Yrittänyttä ei laiteta Kaikille ensikosketusta puolueko kouksesta haaveileville ei tie Lah teen avautunut. Tamperelainen Iida Viljanen haki paikkaa, mutta ääni määrä ei aivan riittänyt. Se ei kui tenkaan haittaa, sillä jo kokemus eh dokkuudesta oli arvokas. – Olen Tampereella tosi uusi kasvo. Ensi kerralla voi olla parem mat mahdollisuudet, kun minut jo paremmin tunnetaan. Olen myös ehdolla kuntavaaleissa, joten taval laan puoluekokousehdokkuus vä hän valmensi siihenkin, Viljanen pohtii. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Puoluekokous 2017 ” Puolueyhdistys arvostaa todella paljon nuorten ääntä ja tekee työtä meidän eteemme. Iida Viljanen Tampereelta piti ehdokkuutta tärkeänä kokemuksena, vaikka ei valituksi tullutkaan. Nina Nyyssönen. Iida Viljanen
30 8. JOULUKUUTA 2016 VASTAAJAN NIMI: OSOITE: POSTINUMERO: PUHELINNUMERO: ? Joulupukkihan on... DEMOKRAATTI/ JOULUPUKKIKISA PL 338 00531 HELSINKI Kirjepostimerkki Arvaa kuka tulee kasvispäivälliselle? Näin osallistut arvuutteluun Joulupukkikisaan voi osallistua kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai puoluekantaan katsomatta. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi. Lähetä veikkauksesi tai tietosi oheisella vastauskupongilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkikisa, Siltasaarenkatu 18– 20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Voit lähettää vastauksesi myös sähköpostitse osoitteeseen joulupukki@demokraatti.fi. Vastausten tulee olla perillä viimeistään maanantaina 19.joulukuuta. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 22.joulukuuta, jolloin selviävät myös kilvan voittajat. Oikein vastanneiden kesken arvomme kahden hengen lahjakortin Restelin hotelleihin. Lisäksi arvomme kaikkien vastanneiden kesken kaksi kirjapalkintoa. Hyrisevätkö aivosolusi jo täydessä valmiudessa? Toivottavasti, koska nyt on aika paljastaa taas uusia tiedonmurusia harmaiden hapsien takana piilottelevasta persoonasta. Hiippalakkimme ajattelee asioita globaalisti, eettisesti ja ekologisesti. Jouluna pukin pöytään kannetaan muun muassa soijapullia, perunaja sienisalaattia ja muita kasvisherkkuja. Pukin mielestä ilmastonmuutoksesta ja eläinten oikeuksista huolestuminen ei ole turhaa tonttuilua. – Suomi ratifioi juuri ilmastosopimuksen, jossa tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Tilanne on niin vaikea, että jollei kaikkia elämän osa-alueita oteta huomioon, päästötavoitteita ei saavuteta. Siksi myös lihan syömistä pitää vähentää ja tarkastella ruuantuotannon ekologisuutta, hän sanoo. Joulupukkimme missio ei kuitenkaan ole kieltää keneltäkään juuri joulukinkkua. Luonto kiittää, jos muina aikoina vuodesta lautasella on enemmän kasviksia kuin lihaa. Pukkimme mielestä olisi kuitenkin mahtavaa, jos juhlapöytien kinkku olisi luomutai lähituotettua. Kyä näi o! Viimeksi opimme, että pukkimme uskoo tasa-arvoon ja ihmisten yhdenvertaisuuteen, on solidaarinen ja haluaa olla kaikille kiltti. Pelkkää pehmeyttä, sydämiä ja sateenkaaria hän ei silti ole. Hänet nääs tunnetaan suorasukaisista lausunnoistaan ja perin jämptistä otteestaan asioihin. Näitä ominaisuuksiaan hän on tuonut esiin luottamustoimissaan niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Opimme myös, että pukkimme viihtyy luonnossa samoillen. Vinkkinä mainittiin hänen kotikaupunkinsa lähitienoilta löytyvät hyvät ulkoilumaastot. MahIsmo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman ja Timo Harakka. DEMOKRAATIN JOULU PUKKEINA OVAT JO OLLEET: Ja ri So in i taisiko välähtää, kun kerromme yhden punanuttumme lempikohteista olevan kansallispuisto nimeltään Helvetinjärvi? Jos nyt keksit, kuka hän on, lähetä meille vastauksesi oheisen ohjeen mukaan. Muista myös varmistaa, ettei ehdottamaasi nimeä löydy viereiseltä Demokraatin joulupukkien listalta. Jos nimi sieltä löytyy, ehdotuksesi on hitin sijaan varma huti.
31 8. JOULUKUUTA 2016 Itsenäisyyden pitkät juuret Historian mies, professori Matti Klinge on kummastellut ja mel kein motkottanut, että ensi vuonna muistetaan vain vuotta 1917. Toki Suomi saavutti sil loin valtiollisen itsenäisyytensä, mutta juuret ovat yli sadan vuo den päässä vuodesta 1917. Jo Ruotsin vallan aikana koe tettiin osoittaa Suomen erityis asema. Suomen sota (1808–1809) irrotti meidät Ruotsista, joka tosi asiassa oli ollut yläpuolellamme. Vuosikymmen vuosikymmeneltä suomalaiset etenivät kohti omaa kansallista asemaa. Siihen vai kuttivat Runeberg, Snellman, Lönnrot ja Topelius, jotka ovat keskeisinä henkilöinä suomalai sia. Maailmallakin katsottiin Ka levala ja Kanteletar juuri suoma laisiksi, vaikka tutkijat ovat sit temmin osoittaneet Lönnrotin kokoamissa teoksissa aineksia monelta suunnalta. Aleksis Kivellä oli Suomenmaa ja hänen Jukolan Eerollaan kotomaamme koko kuva. Minna Canth käsit teli ja muutti suomalaista yhteis kuntaa, sen teki myös työväen liike, jonka voimakkaan edusta jan Miina Sillanpään syntymän 150vuotisjuhlia on vietetty tänä vuonna. Kirjallisuudessa oli tapahtu nut ennen vuotta 1917 paljon sellaista, mikä vaikutti suoma laisten ajatteluun. Juhani Ahon Katajainen kansani ilmestyi 1900, Kevät ja takatalvi 1906. Ilmari Kianto julkaisi Punaisen viivan 1909 ja Artturi Järviluoma Pohjalaisia 1914. Arvid Järnefelt huudahti 1907 Maa kuuluu kaikille! ja julkaisi Ve neh’ojalaiset 1909. Eino Leino ennätti ennen vuotta 1917 jul kaista nelisenkymmentä teosta. Omien tunnelmiensa rinnalla hänellä oli havaintoja ja mielipi teitä kansastamme ja yhteiskun nastamme. Teuvo Pakkalan ja Maila Talvion töissä oli suo malaista yhteiskuntaa. Yhteis kunnallisesti aktiivinen Johannes Linnankoski ehti kuolla kin jo 1913. Noiden kirjailijoiden töissä muovautui Suomea. I. K. Inhan kuvateoksissa Suomi ku vissa ja Suomen maisemissa oli juuri tämä maa. Ja F. E. Sillanpää, sisällisso dan tragiikan oivaltavan Hurs kaan kurjuuden (1919) tekijä, oli kasvamassa. Hänen esikoisro maanissaan Elämässä ja aurin gossa (1916) on päähenkilöi den ympärillä länsisuomalai nen kylä ja novellikokoelmassa Ihmislapsia elämän saatossa (1917). Sillanpää käsitteli kan saansa useassa novellissa. Sitä, miten Suomen kansa, yhteiskunta ja valtio muotou tuivat pitkän ajan kuluessa, on hyödyllistä pohtia siksikin, että maailman eri puolilla on käyn nissä vastaavanlaisia prosesseja. Meidän kehityksemme antaa ai neksia ymmärtää sitä, mitä nyt tapahtuu. Ehkä voimme tarjota kokemuksiamme avuksikin? Aarne Laurila Puheenjohtaja tulisi valita jäsenten postiäänestyksellä SDP:n tulevassa puoluekokouk sessa tehdään erilaisia valintoja, ennen kaikkea valitaan puheen johtaja. Tietysti myös uusi peri aateohjelma puhuttaa ja erilaisia pohdintoja sekä esityksiä tulee esille. Joku ehdotti Demokraat tilehdessä sosialisanan poista mista puolueen nimestä. Nykyi nen nimi on ehdottomasti hyvä ja tulee säilyttää edelleenkin. Jokaiselle jäsenelle tulisi toi mittaa tietoa uusista periaateoh jelmaluonnoksista. Myös niille, joilla ei ole ”sähköisiä vempai mia” käytössä. Tämä tulisi huo mioida SDP:n hallintoelimissä. Nyt tulee esille tärkeä asia, jota on lupailtu puolueen taholta. Nyt olisi myös aika se toteuttaa ja olla edelläkävijänä tärkeässä asiassa. Puolueen uusi puheenjohtaja tu lisi valita jäsenten postiäänestyk sellä. Sitä ennen pitäisi varmuu della tietää ketkä puheenjohtaja kisassa ovat ehdolla. Nykymallin mukaan toimittaessa tavallisen rivijäsenen tulisi valitsijahen kilöä äänestäessään tietää pu heenjohtajaehdokkaat ja se, ketä valitsijamies äänestää. Rivijäsen ei ehkä olekaan saman henkilön kannalla. Tässä nykymallissa, jota on käytetty vuosikymme niä, ei demokratia toteudu. Joten ainoa oikea tapa on postiäänes tys ja sillä saamme suurimman mahdollisen äänestysprosen tin. SDP:llä on nyt mahdollisuus tehdä historiaa. Valitsijamiesten tulisi puoluekokouksessa äänes tää muista asioista mutta ei pu heenjohtajasta. Veikko Vuorinen Pidetään naisista huolta! Meitä naisia tarvitaan pitämään huolta siitä, että emme menetä kaikkea sitä hyvää, jota vielä on jäljellä. Suomen työläisnaisliitto aloitti toimintansa jo vuonna 1900. Naisliiton pohjimmainen ideo logia perustettaessa oli naisten itsetunnon, poliittisen tiedosta misen, yhteiskunnallisen osal listumisen ja elämänhallinnan kasvattaminen. Tämä ideologia ei ole menettänyt merkitystään, päinvastoin. Naisten toimintaa ja vaikutta mista tarvitaan yhä, oikeistopo pulismin pyrkiessä ottamaan ja lansijaa. Erityisesti naiset lukuisten am mattiensa kautta näkevät monella alalla, kuinka valtiovalta polkee heikommassa asemassa olevia. Sosiaali ja perhepoliittiset kysymykset ovat meidän nais ten vahvaa ymmärrys ja osaa misaluetta. Meitä naisia tarvi taan pitämään huolta siitä, että emme menetä kaikkea sitä hy vää, jota vielä on jäljellä – ja jonka pohjalle voimme kehittää laadukasta, asiakaslähtöistä ja inhimillistä sosiaaliturvaa koko väestölle. Naisliiton tärkeä tehtävä on aina ollut kansainvälisyys, ku ten myös rauhantyö ja soli daarisuustoiminta. Köyhyy den naisistuminen ja köyhyys loukut tiedostettiin jo ennen 1990luvun suurta lamakautta. Naisten korkea työttömyys ja ja hyvinvointipalvelujen purka minen uhkasivat työntää naisia taloudelliseen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Tämä sama uhka on läsnä nyt. Kuten pit kään olemme jo tienneet, luke mattomien iäkkäiden arki köy hyysloukussa on pahimmillaan sitä, että vaihtoehtoina on ostaa lääkkeet tai ruokaa. Molempiin ei eläke riitä. Vaikka työllisyysaste on hive nen noussut, on naisten työttö myys lisääntynyt. Samalla työs säkäyvien naisten palkkaeuro on edelleen vain 86 senttiä. Tarvitaan paljon toimenpi teitä asioiden korjaamiseksi jat kuvien leikkausten sijaan. Asiat tulee korjata sellaiselle tasolle, että voimme kertoa ylpeänä: meillä pidetään huolta kaikista. Siihen tarvitaan sinuakin, nai nen, tasaveroisena toimijana miesten rinnalla. Irene Lång Savo-Karjalan Demarinaiset, puheenjohtaja Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI
33 8. JOULUKUUTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Meitä kummastutti se liki hiljaisuus, jolla on vaiettu Ulpu Iivarin räväkkä kirjoitus Kanava-lehdessä marraskuussa. Karkealla kansankielellä sanoen Ulpu otti siinä kiinni puolueväkeä kraiveleista ja ravisutti roimalla kädellä. Varmaan joku loukkaantunut hiipi haavoittuneen pedon lailla rotkonsa rauhaan haavoja nuolemaan, joku toinen saattoi teeskennellä olevansa tietämätön koko kirjoituksesta. Kun Ulpu ei tietääksemme ole tällä kolumnillaan pyrkimässä niin sanotusti asemiin, niin mikä siinä on porukan hiljentänyt? Suorapuheisuusko oli nyt liikaa tilanteessa, jossa puolue valmistautuu tärkeisiin valintoihin? On mielestämme helppo ajatella Ulpun lailla, että nyt on hylättävä fraasit ja vanhat menettelytavat ja alettava teoilla puolustaa liberaalia demokratiaa. Aiheellinen oli siinä myös kutsu kaikelle kansalle ryhtyä yhdessä parantamaan maailmaa. Saattoi kyllä joku loukkaantua Ulpun arviosta, että SDP oli ennen yleispuolue mutta nyt supistuvan joukon työväenpuolue. Saisi puolueen nykyja tulevakin johto lukea tuon myös toiminnan suuntavinkiksi. u u u Poliitikolta vaaditaan nyrkkeilijän ominaisuuksia – kykyä iskeä ajallaan ja ottaa vastaan iskuja ihollaan. Viime viikolla mitattiin pääministerin kykyä olla pääministeri Suomessa. Paremminkin olisi voinut Sipilä siinä toimessa onnistua. Lisätuskaa tuottivat omat kepulaiset puolustajansa ja ristiin menivät sukset keskustanuorten Etelä-Hämeen piirin entisen puheenjohtajan, Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläisenkin kanssa. Pääministerin selitykset ovat olleet nautittavaa kuultavaa. Vain Anneli Jäätteenmäki pääministerinä kerkisi pääsemään samaan. Täällä opposition puolella odotetaankin nyt, mitä Sipilälle alkaa tapahtua ts. mitä tavaraa alkaa tulla yllättäen ja pyytämättä. Vai tulisiko jälkitoimituksena vaikkapa lautakasa. u u u Tänä syksynä on näkynyt eri tiedotusvälineissä kasvavaa halua levittää joukkoihimme epäsopua. Kun ei ole ollut pahaa kerrottavaksi, on sitä keksitty. Siihen anTilaamatta ja yllättäen saan ei olisi nyt syytä astua. Ei ole myöskään syytä heittäytyä persujen lailla marttyyriksi. Kyllähän meissä sosialidemokraateissakin tuppaa olemaan taipumusta myös jonkun sortin itsesääliin. Meissä on myös paljon sitä, mikä vanhoilla kotokulmillani määriteltiin tyrvääläisyydeksi. Siihen näet kuuluu apaattisuus yhdistettynä pessimismiin. u u u Paavo Lipposen asiantuntemusta vanhemmasta ja tuoreemmasta arkkitehtuurista ei sovi kiistää. Valitsihan hän tämän vuoden arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saajankin. Paavo ei hyväksynyt Guggenheimin taidemuseota Helsinkiin rakennettavaksi ainakaan ao. arkkitehtuurikilpailun voittajien piirustusten pohjalta. ”Helsingin valkoista fasadia ei saa pilata” jyrähti hän HS:ssa. Ja nyt sitten Helsingin kaupunginvaltuusto äänin 53-32 pelasti meidät siitä pelosta. Jos tässä nyt jenkeille periksi olisi annettu, kuka sanoo, etteikö sen Guggengeimin mustan jättiparakin olisi saapunut tänne vihkimään itse presidentti Donald Trump! u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että ensi vuoden kuntavaaleissa pitää kilpailla, mikä kunta parhaiten saa äänioikeutetut kuntalaisensa liikkeelle. Hyvä ja kokeiltu keino olisi äänestyspaikalla jakaa jokaiselle äänestäneelle kiitokseksi ämpäri. Kokoomusta äänestäneelle valkoinen, kepuäänen antaneelle vihreä ja demaria äänestäneelle punainen. Lopuille olisi sopivin rumanruskea ämpäri. Lopuksi antoi Jallu ohjeen armeijamme uusien lentokoneiden ostajille. Paras hävittäjäkone on se, joka hävittää eniten. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, mitä tarkoitti vanha kansa määritelmällään ”Niin niverä, näin näverä, eestä kovera, takaa kiverä? Vastaan nyt, että tiedän. Pääministerin vastausta eduskunnan kyselytunnilla. Saattoi joku loukkaantua Ulpun arviosta, että SDP oli ennen yleispuolue, mutta nyt supistuvan joukon työväenpuolue. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.
34 8. JOULUKUUTA 2016 Teatteri Anna lahja ihmisoikeustyölle — Lahjoita! www.kios.fi/lahjoita Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Pirun hyvä
35 8. JOULUKUUTA 2016 Lakiasiat Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Hautauspalvelut LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Kokoukset KUULUTUS Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään keskiviikkona 14.12.2016 klo 18.00 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. Kokouksen asialista on 7.12.2016 alkaen nähtävänä Vaasan seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, Koulukatu 26 C.. Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa 31.5.2016 lähtien. Vaasa 5.12.2016 Tuulikki Kouhi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän YHTYMÄVALTUUSTON kokous pidetään keskiviikkona 14.12.2016 klo 10.00 Sedu, Koulukatu 41, Seinäjoki. Kokouksesta laadittava pöytäkirja on yleisesti nähtävänä kuntayhtymän virallisella ilmoitustaululla (Koulukatu 41, Seinäjoki) 20.12.2016. Martti Pajulammi yhtymävaltuuston puheenjohtaja KYMENLAAKSO ? Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat vuoden viimeiseen kerhoon 13.12. Kettumäen Palvelukeskuksessa klo 14. Mukana ex-kansanedustaja Risto Kuisma. Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia keskustelun merkeissä. Tarjolla myös joulupuuro ja torttukahvit. Seuraavan kerran kokoonnumme 10.1.2017. VARSINAIS-SUOMI ? Turun Wanhat Demarit, joululounastilaisuus ma 12.12. klo 12 Ravintola Cumulus, Eerikinkatu 28, alustajavieraana prof. emeritus Paavo Okko aiheenaan Sotakorvaukset, niiden merkitys ja vaikutus talouteemme. TAMPERE ? TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa. To 8.12. klo 10.00. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. ? Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 14.12. klo 13.00 Tampereen Työväentalon Tellervossa. 80 VUOTTA 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Lasse Ahtiainen Helsinki 9.12.2016 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Suomen Wanhojen Toverien rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Lassi Ahtiainen. Matti Mikkonen HTK, Joensuu 9.12.2016 Juhlii perhepiirissä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Matti Mikkonen. Sari AaltoMatturi toiminnanjohtaja, Helsinki 9.12.2016 Mahdolliset muistamiset Mielenterveysseuran mielenterveyttä edistävään työhön tilille FI08 8000 1100 0676 29 Viite: Sari Aalto-Matturi Onnittelu. Säästöpankinranta 2 A, 8. krs 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin KANSAN SIVISTYSRAHASTO TEKEE TYÖTÄ OIKEUDENMUKAISEMMAN JA LUOVEMMAN YHTEISKUNNAN PUOLESTA Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. ? Jouluglögit ke 14.12. klo 14–18 Työväentalon Miinassa, 5. kerros, tervetuloa! ? Piiritoimisto suljettuna pe 9.12. POHJANMAA ? Laihian Sosialidemokraattien vuoden viimeinen kuukausikokous kerhohuoneella sunnuntaina 11.12 klo 18. Esillä valtuustoasiat ym. Tervetuloa! TURKU ? Turun Seudun Wanhat Toverit -kerhon seuraava kerhotapaaminen maanantaina 12.12. Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18 klo 11.30–13.00, lounas klo 13.00. Alustajana: Vappu Taipale. Muuta ajankohtaista: Valitaan toimikunta vuodelle 2017. ? Vuoden 2017 toiminta: Kevään kerhopäivät: 9.1. Muistiohjaaja Elina Rannikko, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. 6.2. / 6.3. / 3.4. / 2.5. / 5.6. Kevätretki Tarttoon: 18.–21.5.2017. Matkalla on mukana myös Demari-nuorten edustajia. Vuoden 2017 Retkeilyja kulttuuripäivät: Tampere työväentalo Todellakin! Venäläisten joulun ajan matkailussa odotettavissa kasvua Venäläisten joulun ajan matkailussa on odotettavissa kasvua, tiedottaa Pohjois-Karjalan kauppakamari. Eniten venäläismatkailijoita Suomessa on 4.–6. tammikuuta. Tulokset selviävät Tutkimusja Analysointikeskuksen (TAK) tekemästä sähköisestä kyselystä, johon vastasi 405 henkilöä. Kyselyssä selvitettiin Suomessa vuosina 2012–2016 vierailleilta venäläisiltä heidän suunnitelmiaan tulevalle jouluja tammikuulle. Lisäksi syys–lokakuussa Suomeen saapui lähes neljä prosenttia enemmän venäläisiä kuin vuotta aiemmin. Jos venäläismatkailijoiden aikeet toteutuvat, heidän tekemiensä Suomen-matkojen määrä kasvaa joulu–tammikuussa vähintään seitsemän prosenttia. Parhaimmillaan matkojen määrä saattaa kasvaa jopa 27 prosenttia vuoden takaisesta, mikäli kaikkien matkaa suunnittelevien matkustusaikeet toteutuvat. Joulukuussa 2015 venäläiset tekivät 266 000 matkaa ja tammikuussa 224 000 matkaa Suomeen. (STT)
36 8. JOULUKUUTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?? SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?? SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?? SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. (06) 220 1562 Anne Latva (06) 220 1561 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila
37 8. JOULUKUUTA 2016 Ristikko 49/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja 1. Att e Jää ske läi nen 2. Hän kut sui Yle n sill ois ta alu eja uut ist oimin nan joh taj aa, kes kus tal ais ta Tap io Siik ala a san anv apa ude lle vaa ral lis eks i kök köt rak tor iks i 3. 24 pro sen ttia 4. 517 eur oa 5. Pol tto ain een lop pum ine n 6. Mik kel in Juk urie n 7. Sija lle 24 8. Kris ta Sie gfr ids 9. Kal evi Aho lle 10. Mus ta Bar baa ri Sudoku 1. Kuka on Ylen uutisja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja? 2. Miksi Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai potkut Yleltä vuonna 1993? 3. Mikä on Suomessa digilehtien arvonlisäveroprosentti? 4. Mikä on suomalaisen joulun keskivertobudjetti? 5. Mikä on varmistunut syyksi Kolumbian viimeviikkoiselle lentoturmalle? 6. Minkä jääkiekon suomalaisen liigaseuran tehohyökkääjä on Henrik Koivisto? 7. Mille sijalle ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen ylsi maailmancupin kauden avauskisassa? 8. Kuka suomalainen pyrkii Ruotsin euroviisuihin? 9. Kuka sai viime viikolla musiikin vaaltionpalkinto? 10. Millä nimellä rap-artisti James Nikander tunnetaan paremmin? Ratkaisu Ristikon 47/2016 ratkaisu: Torstaina 24.11. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Jouko Mäkinen Porista. Onnea voittajalle!
38 8. JOULUKUUTA 2016 YLE TV1 05.55 MOT: Idän rahamiesten seikkailut Savossa 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.50 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murha paratiisissa (12) 13.30 Tosi tarina: Kotkan Ruusu 14.00 Rauhanturvaamisen pääjuhla Sibeliustalolta 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kahden keikka (12) 20.00 Metten joulu 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Isisin peitelty historia 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Arne Dahl: Verikyynel (16) 00.40–01.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Lilli ja kukkaisystävät 07.04 Laura 07.15 Tilda ja hänen ystävänsä 07.29 Humps 07.36 Lauri kilpa-auto 07.46 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 07.57 Anniina Ballerina 08.25 Galaxi 08.26 Miika (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Uinnin MM 11.00–11.40 Downshiftaajat (12) 11.45 Niklaksen keittiössä 12.15 Rintheessä 12.43 Rintheessä 13.15 Unelmakoti 14.15 Matkakumppanit 14.45 Ravintola kaltereiden takana 15.15 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 15.40 Marja Hintikka Live 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.46 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 Uinnin MM 19.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 19.50 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 20.00 Alias Lönnrot 20.30 Pulkkinen 20.55 Luottomies (12) 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 22.45 Alias Lönnrot 23.15 Boardwalk Empire (16) 00.10 Uutisikkuna 01.25–03.30 Uinnin MM MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin? 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Hyvästi lemmikki! 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Huippukokki landella 21.00 Pomo piilossa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Yövahti (12) 23.35 Kallista kipua (7) 00.35 Uhka (16) 01.30 Believe (12) 02.30–03.25 Aku ja 7 ihmettä NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.40 Red Caps 08.05 Tashi 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Transformers Rescue Bots (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Kielletty rakkaus 13.45 Karmeat kämpät 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Grillit huurussa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno 21.00 Stand Up! 22.00 Elokuva: Divergent – Outolintu (12) 00.45 Liiga: Illan parhaat 00.50 Leijonan luola USA 01.45 Kauppaneuvos Jethro 02.40 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.40 Poliisit – kotihälytys (12) 04.35–05.05 Poliisit (7) YLE TEEMA 17.00 Historia: Meren yli Amerikkaan 18.00–18.49 René Magritte: Mies ja hattu 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 KC: Tampere tapes 20.30 Notes on Saariaho 21.00 Tiededokumentti: Lääkäri ja kuolinuutinen 21.55 Kino Suomi: Ajolähtö (12) 23.40–01.10 Camorran miehet (16) YLE TV1 05.55 Saman taivaan alla: Hiljaiselo Öllölässä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.50 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Oddasat 12.35 Murha paratiisissa (12) 13.30 Kuudes käsky (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Charles Dickensin ihmemaa (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45–00.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu 06.54 Samsam 07.00 Nalle 07.07 Kati ja Töppö 07.18 Ystäväkirja 07.24 Nelli ja Noora 07.31 Pikku Kakkosen posti 07.37 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 07.49 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Uinnin MM 11.00 Unelmakoti 12.00 Luontoretkellä: Kauriinvasa 12.20 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka 13.50 Tanskan toisenlaiset frendit 14.20 Luottomies (12) 14.35 Kioski 15.05 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 17.45 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.01 Uinnin MM 18.50 Salibandy MM 21.10 Pikaluistelun MC 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 22.40 Downshiftaajat (12) 23.20 Girls (16) 23.50 Hello Ladies (12) 00.20–01.00 Yle FOLK 01.25–03.30 Uinnin MM MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Studio55.fi 06.50 Fysioaamu 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin? 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Koiralle koti 14.00 Koiralle koti 14.30 Lentävät koirat 15.30 Middle (7) 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Kädettömät kokit 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Elokuva: Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Hitchcock (7) 00.25 Tyrant (16) 01.25 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 01.30–02.30 Aarteiden metsästäjät Suomi NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Red Caps 08.05 Tashi (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Transformers Rescue Bots (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Kielletty rakkaus 13.45 Karmeat kämpät 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Grillit huurussa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Need for Speed (12) 23.45 Liiga: Illan parhaat 23.50 Elokuva: History of Violence – tarina väkivallasta (16) 01.50 Leijonan luola USA 02.50 Kauppaneuvos Jethro 03.50–04.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! YLE TEEMA 17.00–17.53 Historia: Meren yli Amerikkaan 18.00 Valitut sanat: Levengood & Liksom 18.30 Elävä arkisto: Itsenäisyyspäivä 18.32 Itsenäisyys ja rock 19.35 Munaralli 19.50–19.51 Kaunis luontomme 20.00 Kaukasia 30 päivässä 20.45 To Nightwish: Sanat jotka ymmärrät 21.00 Kino: Vallan kääntöpuoli (7) 22.40 Nas: Time is illmatic (12) 23.55– 00.45 Musiikki ja seksi Pepe Willberg ei ennen Saimaa-orkesterin kanssa vuonna 2014 tehtyä komeaa menestysalbumiaan ollut kirkkaimpien valokeilojen tähti (paitsi Mestarit-kiertueella). Ei hän sellaisen perään ole koskaan ollut mankumassakaan vaan päinvastoin karttanut kaikin voimin ylimääräistä mediajulkisuutta ja suuria viihdemanööverejä. Siksipä Teeman Elävä arkisto -ohjelmapaikalla nähtävä Pepen 70-vuotistribuuttikin on aika lailla juhlakalun näköinen. Ensin nähdään puolen tunnin musiikkiohjelma ”Rouva Jones ja tunteet” (1974), jolla on vähän hämäävä nimi. ”Me and Mrs. Jones” -soulklassikon suomalaiscoverin teki Markku Aro eikä Pepe & Paradise. ”Rouva Jones” -biisiä ohjelmassa ei siis kuulla, mutta kirjava potpuri muita kappaleita niin Suomesta kuin maail malta. Emozione-biisin Pepe laulaa jopa italiaksi, sitä kuvittaa aikaansa nähden rohkea ”video”. Paradise-setti esittelee hienoja muusikoita Heikki ”Pedro” Hietasesta ja Pertti ”Kalle” Fältistä Erik Dannholmiin ja Markku Johanssoniin sekä maukasta ajankuvaa 70-luvulta. Arkistopaketin toisessa osassa nähdään Pepe 30-vuotistaiteilijajuhlansa tiimoilta Mirja Pyykön haastatteluohjelmassa vuonna 1998 yhdessä juhlakeikalla vieraana esiintyneen Marjorien kanssa. Pepe puhuu niukkasanaisesti muun muassa juuri halustaan pysytellä pintajulkisuuden ulkopuolella. Ei ehkä ole yllätys, että näihin Teeman henkilövetoisiin arkisto-ohjelmiin yleensä liittyvää tuoretta studiohaastattelua ei nyt Pepen tapauksessa nähdä. Pepe & Saimaa-keikkaa olisi kyllä tiettävästi taltiotuna, joten makupaloja niiltä olisi juhlan kunniaksi voinut pakettiin heittää. Olisi nähty, kuinka hyvässä lauluiskussa Pepe Willberg on edelleen, kun on kulunut 50 vuotta soololaulajauran startista. Katoava Pohjola: Kalastajien kotikenttä Yle TV1 klo 18.45 Erittäin uhanalaista saimaannorppaa on yritetty pitää hengissä jo 60 vuotta. Suunnitelmat suojelutoimien lisäämisestä saavat paikalliset kalamiehet sotajalalle. Kimmo seuraa kuinka norppa joutuu erimielisyyksien syntipukiksi. TORSTAI 8.12. Hilton! (12) Yle TV1 klo 13.48 Helsinkiläisen kerrostalon nuoret asukkaat ajelehtivat vailla päämäärää ja työtä. Elokuva varjoon jäämisestä ja syrjäytymisen periytymisestä, lapsuudesta, salatuista unista ja unelmista. O: Virpi Suutari 08 09 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki ROLF BAMBERG Pepen näköinen synttärikooste Ulkolinja: Isisin peitelty historia Yle TV1 klo 22.00 Taistelu islamistien terroria vastaan on jatkunut jo vuosikymmenen. Isis ja islamilaisen valtion idea syntyivät lännen vähättelevän politiikan seurauksena, täyttämään al-Qaidan lyömisen jälkeistä valtatyhjiötä. Kuvassa Osama Bin Laden (oik). LAUANTAI 10.12. LAUANTAI 10.12. Elävä arkisto: Pepe Willberg 70 vuotta Yle Teema klo 22.00 TIISTAI 13.12. Elävässä arkistossa nähdään kooste Pepe & Paradisen taltiointeja vuodelta 1974,
39 8. JOULUKUUTA 2016 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Elisabet II ja hänen pääministerinsä 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Elinkautinen 13.48 Hilton! (12) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Eränkävijät 15.43 Downton Abbey (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Katoava Pohjola: Kalastajien kotikenttä 19.30 Midsomerin murhat (12) 20.15 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Ylikomisario Banks (16) 23.45–01.20 Hercule Poirot: Sininen juna (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.48 Pikku Kakkosen posti 07.55 Franklin ja ystävät 08.09 Sanni Sateenkaari 08.22 Rikun ja Ramin outo tapaus 08.36 Oktonautit 08.49 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 09.00 Galaxi 09.01 Unelmien koulukuva 09.21 Joraavat juurikkaat 09.24 Törmäyskurssi 09.27 Lassie (7) 09.50 Late Lammas 10.00 Marja Hintikka Live 10.48 Alias Lönnrot 11.16 Villi kortti: Jalkapalloetkot 11.30 Urheiluviikonloppu 11.40 Uinnin MM 12.40 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 13.20 Urheiluviikonloppu 13.30 Salibandy MM 15.30 Urheiluviikonloppu 15.40 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 16.25 Salibandy MM 18.40 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.51 Uinnin MM 19.16 Pikaluistelun MC 19.40 Freestyle MC: Kumparelasku 21.00 Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia (12) 23.55 Odyssey (16) 00.35–01.16 Yle FOLK 01.25–03.30 Uinnin MM MTV3 08.00 Pororo 08.15 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Pokémon (7) 09.30–10.00 Thunderbirds (7) 10.30 Salatut elämät (12) 12.30 Piilokamera 13.00 Elokuva: Happy Feet (7) 15.05 Piilokamera 15.30 Tähdet, tähdet – special 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Taikuuden tuolla puolen 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Elokuva: Kekkonen tulee! (12) 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Wallander – Pilvilinna (12) 00.25 Hiihdon maailmancup 01.25 Scorpion (12) 02.25–03.25 Limitless (7) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies (7) 06.45 Transformers Rescue Bots 07.10 Lazy Town 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa -lyhäri 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Lego Legends of Chima (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Zambezia – Lintukodon siipiveikot 10.50 Vaaleanpunainen pantteri 11.00 Leijonan luola USA 12.05 Leijonan luola USA 13.05 Haluatko miljonääriksi? 14.05 Haluatko miljonääriksi? 15.10 Haluatko miljonääriksi? 16.10 Ummikot ulkomailla 17.10 Suomen huutokauppakeisari 18.15 HS-uutiset ja sää 18.20 Talent Suomi 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä (12) 23.50 Liiga: Illan parhaat 23.55 Elokuva: Colombiana (16) 02.05–03.05 Stand Up! YLE TEEMA 10.00 Uusi Kino: Hyvä ihminen 10.09 Uusi Kino: Aalto tuo, tuuli vie 10.40 Valitut sanat: Levengood & Liksom 11.10 Kantapöytä 12.10 KC: Tampere tapes 12.55 Hietsu 13.05 Poika, polkupyörä ja musiikki 13.15 Tiededokumentti: Lääkäri ja kuolinuutinen 14.10 Historia: Seksi ja länsimaat 15.05 Jäitä hattuun (12) 15.35 Yle Live: Kylie, Kiss Me Once 17.10 Kaukasia 30 päivässä 17.55 Cirkopolis 19.10 Historia: Ihminen ja öljy 20.00–00.05 Teemalauantai: Ihmisten ilta 20.00 Human 23.11 Näin tehtiin Human 00.05 Aki Kaurismäki: Oo aina ihminen 00.10–01.00 Musiikki ja seksi YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Katoava Pohjola: Kalastajien kotikenttä 08.50 Eränkävijät 09.00 Uutiset 09.05–09.46 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Arkistokuvia: Vastuu 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Sota ja mielenrauha (12) 14.00 Historia: Nadia Comaneci ja diktaattori 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Hercule Poirot: Kortit pöydällä (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Midsomerin murhat (12) 20.15 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 22.05 Arne Dahl: Verikyynel (16) 23.35–00.15 Ykkösaamu 00.15 YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu 08.03 Hyrräpäät 08.15 Killi ja Kiki 08.22 Dinojuna 08.49 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tenavat (7) 09.28 Esteitä ja ylityksiä 09.38 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Uusi Päivä 10.28 Uusi Päivä 11.00 Urheiluviikonloppu 11.05 Ratsastuksen maailma 11.30 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 11.55 Urheiluviikonloppu 12.10 Ampumahiihdon MC: Miesten viesti 13.35 Uinnin MM 14.35 Yleisurheilua: Maastojuoksun EM 15.25 Ampumahiihdon MC: Naisten viesti 16.40 Pikaluistelun MC 17.25 Salibandy MM 20.00 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 20.10 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 21.00 Odyssey (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Märät säpikkäät (12) 23.20 Girls (16) 23.50 VICELAND: World of Sports 00.11 VICELAND: Black Market 00.35 Uutisikkuna 01.25–03.30 Uinnin MM MTV3 08.00 Pororo 08.15 Hello Kitty – Paratiisi 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Pokémon (7) 09.25 Thunderbirds (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness 10.30 Elixir Life 11.00 Huippukokki landella 12.00 MTV.doc: Suomen tulevaisuus 13.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 14.00 Eläintarhan salaisuudet 15.00 Top Gear USA 16.01 Metsällä 17.01 Sinulle on postia 18.00 Aku ja 7 ihmettä 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 1001 Rikua 20.00 Joulu Mielelle -konsertti 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Bosch (12) 23.35 Americans (16) 00.36 Hiihdon maailmancup 01.35 Kallista kipua (7) 02.35–03.35 Ensimmäisen asteen murha (7) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 Lazy Town 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Lego Legends of Chima (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Panttilainaamo Louisiana 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Vaaleanpunainen pantteri (7) 10.40 Leijonan luola USA 11.40 Leijonan luola USA 12.40 Leijonan luola USA 13.40 Haluatko miljonääriksi? 14.40 Haluatko miljonääriksi? 15.40 Elokuva: Miehen mieli (7) 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Elokuva: Joulukoira 2: Suuri jouluhulina 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Unelmien pelikirja (12) 23.30 Elokuva: Need for Speed (12) 02.10 Poliisit – kotihälytys (12) 03.10–04.10 Stand Up! YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Itsenäisyyspäivä 10.02 Itsenäisyys ja rock 11.05 Kaunis luontomme 11.10 Löytöretkiä maailmaan 11.25 Cirkopolis 12.40 Inside Italo 14.30 Velvet – muotitalon tarina (7) 15.15 Velvet – muotitalon tarina (7) 15.59 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Kirje kolmelle naiselle 19.40 Carl Th. Dreyerin tiellä 20.00 Vogue – muotitoimittajien mahti 21.00 I Am Thor 22.20 Yle Live: Tiisu 23.10–00.00 Musiikki ja seksi YLE TV1 05.55 Metten joulu 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Eränkävijät 10.00–10.50 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 11.55 Näin Norjassa 12.10 Murha paratiisissa (12) 13.05 Nuoruus sumussa (12) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00–19.50 Historia: Berliinin muuri 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Tahdon terapiaa 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Scott & Bailey (12) 23.35–01.05 George Gentlyn tutkimukset (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Taikakaruselli 07.04 Unohdettujen purkkien kansa 07.11 Ryhmä Hau 07.35 Puuharit 07.47 Kasper ja Liisa 07.58 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 08.09 Katti Matikaisen kirjamylly 08.19 Galaxi 08.20 Milin miljoona kysymystä (7) 08.27 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Uinnin MM 11.00 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 11.30 Sinikeltaisia unelmia 12.00 Matkakumppanit 12.30 Rintheessä 13.00 Puk ja Herman purjehdusretkellä 14.00 Uusi mahdollisuus 14.30 Eläimellistä menoa Norjassa 15.00 Tatuoinnin varjopuolet 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.26 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.46 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kioski 19.30 Märät säpikkäät (12) 19.55 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 20.05 Uusi Päivä 20.35 Kimmo (7) 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Yle Live: Olavi Uusivirta 23.00–00.00 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Duunikunto 06.50 Fysioaamu 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin? 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Piilokamera 14.00 Joulu Mielelle -konsertti 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Huippukokki landella 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 21.00 Modus 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (16) 23.35 Kadonnut (12) 00.45 Extant (12) 01.45 Bosch (12) 02.45–03.40 Rakas, sinusta on tullut pullukka NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Red Caps 08.10 Tashi (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Transformers Rescue Bots (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Kielletty rakkaus 13.45 Karmeat kämpät 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Grillit huurussa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Real Steel (12) 23.40 Leijonan luola USA 00.40 Kauppaneuvos Jethro 01.40 Kanadan rajalla 02.10 Kanadan rajalla 02.40 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.40 Poliisit (7) 04.10–04.40 Poliisit (12) YLE TEEMA 16.55 Kauneuden monet kasvot 17.50 Historia: Seksi ja länsimaat 18.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 20.00 Valitut sanat: Gessen & Oksanen 20.30 Jäitä hattuun (12) 21.00 Messias-oratorion synty 22.00 Quadrophenia – 60-luvun kapinalliset (16) 23.55 Uusi Kino: Hätäkutsu (12) 00.10–01.00 Musiikki ja seksi YLE TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00– 10.50 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.34 Murha paratiisissa (12) 13.25 Lähellä syntiä (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Metten joulu 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 SuomiLOVE 20.00 Norsunluukoira 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.25 Exodus: Matkamme Eurooppaan 23.25 Uutiset Uutis-Suomi 23.35 Uutiset 23.40 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 00.40 Prisma: Miten päätöksesi syntyvät? 01.35– 02.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hei Taavi 07.00 Unohdettujen purkkien kansa 07.06 Ludovic 07.20 Hilla ja avaruuden Eetu 07.30 Askarrellaan 07.36 Timppa 07.47 Sasu 07.58 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 08.10 Töötti ja Pulteri 08.34 Galaxi 08.35 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Tatuoinnin varjopuolet 10.30 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 11.30 Nuorisourheilu puntarissa 12.00 Rintheessä 12.27 Rintheessä 13.00 Erämaan armoilla 14.00 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 14.30 Bensaa suonissa 15.00 Kehonvartijat 15.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.00 Kimmo (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.46 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia Australiasta 19.25 Kandit 19.55 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 20.05 Uusi Päivä 20.31 Alias Lönnrot 21.05 Villi kortti: Kauden komeimmat osumat 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Uusi Sherlock (12) 23.35–00.05 Alias Lönnrot MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Huomenta Suomi: Omat rahat 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin? 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Pomo piilossa 14.30 Eläintarhan salaisuudet 15.30 Faija hoitaa 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen ihanimmat häät 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 21.00 Modus 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 Bull (12) 23.45 NCIS: New Orleans (12) 00.45 Zoo (16) 01.45 Pahan jäljillä (16) 02.45– 03.40 Rakas, sinusta on tullut pullukka NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers (7) 06.50 Lazy Town 07.15 Pound Puppies 07.40 Red Caps 08.10 Tashi (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Transformers (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Kielletty rakkaus 13.45 Amerikan kovimmat diilit 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Grillit huurussa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Apulanta – Kosto Kaikista Vuosista 23.00 Leijonan luola USA 00.00 Haapasalo goes lomalle 01.00 Kauppaneuvos Jethro 02.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.00 Poliisit (7) 03.30–04.00 Poliisit YLE TEEMA 17.00 Kauneuden monet kasvot 18.00–18.50 Yayoi Kusama, täplätaiteilija 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Päivä Ruotsissa 20.00 Messias-oratorion synty 21.00 Historia: Keitä kreikkalaiset olivat 22.00 Elävä arkisto: Pepe Willberg 70 vuotta 22.02 Rouva Jones ja tunteet 22.33 Haastattelijana Mirja Pyykkö 23.25–00.10 KC: Tampere tapes YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00– 10.50 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutisikkuna 12.35 Murha paratiisissa (12) 13.30 Yhteinen vaimomme 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielellä 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.03 Uutiset alueeltasi 17.07 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Jääkauden jättiläiset 19.50 Vaikeita kysymyksiä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Exodus: Matkamme Eurooppaan 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Ulkolinja: Isisin peitelty historia 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Unohdettujen purkkien kansa 07.02 Tie tähtiin 07.16 Babar ja Badun seikkailut 07.28 Herra Heinämäki 07.38 Jussin matkat 07.50 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 08.01 Puu Fu Tom 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.34 Joraavat juurikkaat 08.37 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 11.05 Uutisikkuna 12.35 Lähiö – Reunalla 13.05–13.45 Tyttöjen erämaaseikkailu 14.10 Kehonvartijat 14.40 Sinikeltaisia unelmia 15.10 Alias Lönnrot 15.40 Villi kortti: Kauden komeimmat osumat 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.45 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 19.45 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 20.00 Uusi Päivä 20.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 21.00–21.40 Downshiftaajat (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 VICELAND: World of Sports 22.20 VICELAND: Black Market 22.45 True Blood (16) 23.40–00.10 Seksiministeriö MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Huomenta Suomi: Omat rahat 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin? 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 113.30 Rikas ja rakas 14.00 Elixir Fitness 14.30 Elixir Life 15.00 Piilokamera 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Aku ja 7 ihmettä (12) 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Keittiöelämää 21.00 Modus 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.40 Bear Grylls – selviytyjien saari 00.40 Pukumiehet (7) 01.40–02.40 Kuuma laki (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lazy Town 07.15 Pound Puppies 07.40 Red Caps 08.10 Tashi (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Transformers Rescue Bots (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Kielletty rakkaus 13.45 Amerikan kovimmat diilit 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Grillit huurussa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Ummikot ulkomailla 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Killer Joe (16) 23.10 Liiga: Illan parhaat 23.15 Leijonan luola USA 00.15 Kauppaneuvos Jethro 01.15 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 02.15 Poliisit – kotihälytys (12) 03.15–04.15 Poliisit YLE TEEMA 17.00 Kauneuden monet kasvot 18.00 Kantapöytä 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Päivä Ruotsissa 20.00 Iiron musiikkiluokka 21.00 Kaukasia 30 päivässä 21.45 Kino: Let my people go! (12) 23.10 Jäitä hattuun (12) 23.40–23.55 Uusi Kino: Hätäkutsu (12) 10 11 12 13 14 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO
40 8. JOULUKUUTA 2016 007443-1649 TORSTAI YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Suomalaisen musiikin Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Suomalaisen musiikin Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa? 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Huuliharppukostaja 18.10 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 112. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Einar Englund 100 vuotta 21.00 Maan synty 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Meillä lumi jää ja Viherkätkö. 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10–06.00 Suomalaisen musiikin Yöklassinen. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luoYle radio 1 8.12.–14.12.2016 vu: Musiikkivieraana säveltäjä Magnus Lindberg. 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 113. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kolmen sonaatin ilta 20.45 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Syödään ensin! Ruokatabut. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Vanhuudessa vanha. 22.40 Radioateljee esittää: Nappi. 23.20–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. Dialogi demokratiassa 10.55 Äänitarina. Aika. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Pehmeät totalitarismit. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä: Näköismusiikkia auringon katoamisesta 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 13 /16 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Tanhu, katrilli, polkka 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Eurooppalaista populismia ja historiaa 18.00 Ehtookellot: Inkeroisten kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Musiikkia ennen oopperaa 19.50 Suoraan New Yorkista: Saariahon Kaukainen rakkaus 23.10–07.00 Yöklassinen. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana säveltäjä Magnus Lindberg. 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Antti Tuuri ja Tangopojat-orkesteri 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Jumalanpalvelus Harjavallan helluntaiseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Kuuntelijan toiveuusinta: Kuikka käskee lähtemään, osa 1/2. 15.55Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Meillä lumi jää ja Viherkätkö. 18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Ihmisen mieli on arvoitus 23.10–06.00 Yöklassinen. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.003 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Eurooppalaista populismia ja historiaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Suomalaisen juhlimisen 7 kuolemansyntiä 17.40 Syödään ensin! Pöytätavat. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 114. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.45 Iltahartaus 18.55 Jouluiset yhteislaulut Musiikkitalossa 20.15 Kuuntelijan toiveuusinta: Kuikka käskee lähtemään, osa 2/2. 21.10 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesterin muusikot konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 115. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Kansanmusiikkilevyjen valoisia uutuuksia 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 13 /16 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat: Huuliharppukostaja 22.55 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana. Paperittoman julkisuus. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: Kukunorin sense ja nonsense 17.45 Ykkösvieras: 18.00 Suomalaisen juhlimisen 7 kuolemansyntiä 18.20 Radioteatteri esittää. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 116. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.30 Väliajalla haastateltavana säveltäjä Eero Hämeenniem 19.55 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.00 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua: Dmitri ?ostakovit?in jousikvartetto nro 9 Es-duuri ja Oliver Knussenin sävellyksiä 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Pehmeät totalitarismit. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÄÄTTI, että Helsinkiin ei tule Guggenheimin museota. Guggenheim-säätiön mukaan kiinnostus Suomea kohtaan on yhä suuri, ja siksipä säätiön perustaja Solomon R Guggenheim ilmoittautuu SDP:n puheenjohtajakisaan. – Näen Suomen ja SDP:n puheenjohtajuuden luontevana laajentumisena toiminnalleni. Suomi on mielenkiintoinen maa, jossa raha ja poliittinen vaikutusvalta roikkuvat alaoksilla odottamassa ulkomaisia poimijoita. Vuoden 1949 kuolemani on otettu SDP:ssä ymmärtäväisesti vastaan. Puolue näkee vahvuutena, että puheenjohtajana toimisin samalla kentällä kuin suurin ja nopeimmin kasvava osa puolueen kannattajista, toteaa haudastaan tavoitettu Guggenheim. SDP:n puoluetoimisto toivottaa tyytyväisenä haastajan kisaan. – Moni on ajanut puheenjohtajakisaa kuin käärmettä pyssyyn, mutta ehdokkaat ovat puuttuneet. Guggenheim toisi Suomeen mittavat kansainväliset verkostot, puoluetoimisto kommentoi. Mahdollisen puheenjohtajuuden myötä Guggenheim toisi presenssinsä Hakaniemeen ja pääsisi lopultakin kauniille helsinkiläiselle rantatontille. Solomon R SDP:n puheen johtajakisaan Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Lokakuussa maahan leijaillut lumi tuli vain mennäkseen. Maa paljasti martaan pintansa, langennet lehdet pakkasen piirrellä pitsejään. Aika mataa. Aurinko lymyilee maapallon takana, ja me täällä hapuilemme kylmin sormin pimeää. Hei, te kaltaiseni: varjojen valssista voipuneet, alakulon untuviin kääriytyneet. Valo tulee. Minä lupaan. Kahden viikon päästä on talvipäivän seisaus – syy juhlaan. Sytyttää kynttilä pienen iltakävelyn jälkeen (tai koko päiväksi, murahti työkaverini juuri olkapääni yli). Istahtaa ja katsella lepattavaa liekkiä paksut villasukat jalassa. Päivä alkaa nousta aiemmin ja viivähtää vähän kerrassaan pitempään ennen mailleen menoaan. Jedi-ritarit: olkoon Voima kanssanne.