E SPOON KESKUS 2014 2015 13 www.espoonkeskus-lehti.net www.facebook.com/espoonkeskuslehti Mukana jouluristikko! s. 8 Uusi Lastensairaala on yhteinen joululahja s. 3 Linda on piparileivonnan Suomen mestari s. 11 ESPOON KESKUKSEN KUUMIN LÄHIÖBAARI SUVELAN SEURAHUONE TOIVOTTAA ASIAKKAILLEEN HYVÄÄ JOULUA SEKÄ RIEMUKASTA UUTTAVUOTTA! 24.12 JOULUAATTO 19.0003.00 25.12 JOULUPÄIVÄ 12.0003.00 26.12 TAPANINPÄIVÄ 12.0003.00 31.12 UUSIVUOSI 09.0004.00 TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! TERVETULOA JUHLIMAAN MYÖS JOULUNPYHINÄ!
3 13•2015 LOPPUVUODEN AUKIOLOAJAT: 23.12. klo 11–16, 24.–27.12. SULJETTU 31.12. klo 11–16 toivottaa asiakkaillensa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016! – HESYn vinkit lemmikkiperheiden turvalliseen jouluun Lemmikillekin pitää muistaa antaa joulurauha Joulu on iloinen yhdessäolon juhla, johon ottavat osaa myös perheen lemmikit. Joulunviettoon liittyy myös tapoja, jotka voivat olla riski eläimelle ja joihin jokaisen lemmikin omistajan kannattaa varautua vahinkojen välttämiseksi. Kuusi on monen joulukodin koriste, joka on syytä laittaa niin tukevasti pystyyn, ettei se kaadu ja vahingoita lemmikkiä. Jotkut kissat ja koirat saattavat intoutua syömään kuusenneulasia ja -oksia, jotka voivat ärsyttää ja vahingoittaa suuta. Tällaiset lemmikit kannattaa pitää omistajien poissa ollessa eri huoneessa kuin joulupuu. Etenkin monet kissat pitävät kiiltävistä ja roikkuvista hopealankakoristeista, joiden kanssa on kiva leikkiä. Jos hopealankaa päätyy kissan suuhun ja nielaisemaksi, kissan suoli voi tukkeutua. Myös monet muut joulukuusenkoristeet houkuttelevat lemmikkejä leikkeihin. – Lasiset, alumiiniset ja paperiset koristeet kannattaa sijoittaa kuusen yläoksille pois lemmikkien ulottuvilta, sillä koira tai kissa voi purra koristeet rikki niin, että niiden terävät reunat voivat repiä lemmikin suuta, kurkkua ja suolistoa ja aiheuttaa tukehtumisvaaran. Myös jouluvalot johtoineen voivat aiheuttaa sähköiskuja ja palovammoja, jos utelias lemmikki pureskelee niitä. Kodin joulusisustuksessa on siis aina mietittävä lemmikille turvallisia vaihtoehtoja, HESYn puheenjohtaja Susanna Paavilainen kehottaa. Lahjanarut ja -rusetit on paras korjata heti lahjapakettien avaamisen jälkeen kannelliseen säilöön seuraavaa vuotta varten tai roskakoriin, jonka kansi on tiiviisti kiinni. Muuten uteliaat lemmikit voivat vahingossa niellä narun tai rusetin, mikä voi aiheuttaa tukehtumisvaaran. Pahimmillaan suolistoon joutunut naru voi vaatia leikkausta. Kynttilöitä ei pidä jättää valvomatta huoneeseen. Huoneesta poistuttaessa kynttilät on aina sammutettava. Kynttilät kannattaa sijoittaa paikkoihin, joihin lemmikki ei pääse, vaikka eläimen kanssa oltaisiinkin samassa huoneessa. Muuten utelias lemmikki voi käräyttää liekissä kuonoviiksensä ja turkkinsa ja aiheuttaa jopa tulipalovaaran. Monet ihmisten jouluherkut – esimerkiksi suklaa, ksylitolipitoiset makeiset, rusinat sekä ruoista jääneet luuja rasvatähteet – ovat haitallisia lemmikille. Siksi roskisten kannet on syytä pitää hyvin kiinni ja varmistua siitä, että lemmikki ei pääse nappaamaan pöydältä ihmisten juhla-antimia. Jos juhlan yhteydessä on tarjolla alkoholipitoisia juomia, on varmistettava, että juomia ei jää vartioimatta paikkoihin, joissa eläin voi niitä maistaa. Lemmikkiperheessä lääkkeet on säilytettävä lukkojen takana ja joulun ajan vieraitakin on pyydettävä pitämään lääkkeensä paikassa, johon lemmikki ei pääse. Myös monet suositut joulukukat, kuten mm. hyasintti, amaryllis ja tulppaani, ovat myrkyllisiä lemmikeille. Lemmikeille myrkytön joulukukka on esimerkiksi joulukaktus. Lahjaksi annettavat kissanja koiranlelut voivat nekin vaarantaa lemmikin terveyden. Koirat ja kissat voivat rikkoa lelujaan, jolloin niiden osat saattavat joutua ruokatorveen, vatsaan ja suolistoon. Siksi kannattaa pitäytyä leluissa, joita lemmikki ei saa rikki tai nieltyä kokonaisena. Eläimellekin pitää muistaa antaa joulurauha ja oma tila, johon se voi halutessaan vetäytyä. Etenkin arat kanit ja kissat saattavat haluta hakeutua turvaan huonekalujen alle, kuljetuskoppaan tai erilliseen huoneeseen. Oman mielenrauhan säilyttämiseksi HESY kehottaa lemmikin omistajia ottamaan kaiken varalta ylös päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot joulupyhien ajaksi. Lastensairaalan rakennustyöt edistyvät suunnitellusti Uusi Lastensairaalahanke on kokenut olemassaolonsa aikana monenlaisia eri vaiheita; sen tiimoilta on järjestetty varojenkeruutapahtumia, houkuteltu yrittäjiä ja yksityisiä henkilöitä lahjoittajiksi sekä tehty rutkasti talkootyötä. Se kannatti. Perustustyöt ovat valmiit lukuun ottamatta yhdyskäytävien ja ambulanssipaikan perustuksia, kertoo Uusi Lastensairaala 2017-tukiyhdistyksen ja säätiön puheenjohtaja sekä liikenneja viestintäministeri Anne Berner. Uuden lastensairaalan tarinaa kehitetään edelleen. Teemana ovat saaristo ja meret, jonka kantava voima on Muumien kertomukset ja viisaudet; heidän suhtautumisensa luontoon, elämään ja kuolemaan, avaruuteen, mereen, perheeseen, yhteisöllisyyteen, ongelmien ratkaisemiseen, jännitykseen ja kaiken mahdollistamiseen. Lastensairaalassa toteutettava taidehanke tukee niin ikään näitä tarinoita, ja tavoitteena on luoda lapselle ja perheelle kokemuksellinen, kaikkia aisteja herättelevä ympäristö, joka luo turvallisuuden tunnetta ja synnyttää luottamusta. Sisustussuunnittelu on vielä alullaan, mutta muun muassa keskeiset talon väritykset on jo valittu. Rakentaminenkin vaatii vielä runsaasti työpiirustuksia, jotka ovat työn alla päivittäin. Viihtyvyydellä on erityinen merkitys Rakennustyön osalta sairaala on jaettu neljään lohkoon, joissa lohkon A paikallavalurunko on valmis, lohkossa B miltei valmiita ja lohkoissa C ja D yhä meneillään. Elementtiasennukset ovat alkaneet lähiajotien sokkeliasennuksilla ja esimerkiksi A-lohkon teräsrungon asennustyöt ovat alkamassa monien muiden työvaiheiden ohella. Kaikki tapahtuu aikataulun mukaisesti. Hankkeen rahoituskin on kokonaisuudessaan valmis ja turvattu, kiitos kaikkien lahjoittajien. Saamme vieä materiaalilahjoituksia työmaalle, joista olemme erittäin kiitollisia. Lastenklinikoiden kummit tukevat hanketta myös tulevilla lahjoituksilla, jolla vaikutetaan etenkin viihtyvyyteen, Berner kertoo. Lopuksi saimme vielä ministerin jouluterveiset lukijoille: Toivotan kaikille oikein rauhallista ja levollista joulunaikaa. Joulu on antamisen ja lasten ilon juhla. Uusi Lastensairaala 2017-hankkeen puolesta haluan kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet lahjoituksilla tai aikaa ja osaamista antamilla panostuksilla mukaan yhteisiin talkoisiin. Yhdessä rakennamme maailman parhaan lastensairaalan Suomeen! Iida Rekunen Tältä näyttää tällä hetkellä Lastensairaalan rakennustyömaalla. LOPPUVUODEN AUKIOLOAJAT: 23.12. klo 11–16, 24.–27.12. SULJETTU 31.12. klo 11–16 toivottaa asiakkaillensa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016! KIRPPUTORI Olemme avoinna jouluaattoon asti klo 9.00-19.00 24. 26.12.15 klo 11.00-15.00 27. 31.12.15 klo 11.00-16.00 (28.12.15 ja 01.01.16 suljettu) Tuomarilankatu 6 02760 ESPOO www.tuomarilankukka.fi
4 13•2015 Helsingin Lasi ja Puu Oy Pohjolankatu 43, 00610 Hki Ma Pe klo 08-16 puh. 09-791 590, 09-792 100 fax. 09-777 4620 info@helsinginlasijapuu.fi Puusepäntyöt • Lasitustyöt • Murtojälkikorjaukset • Lahovauriokorjaukset ym. www.helsinginlasijapuu.fi “yli 20 vuoden ammattitaidolla“ YRITYKSET JA TALOYHTIÖT Meiltä saatte kaikki tarvitsemanne siivouspalvelut: viikkosiivoukset peruspesut ja vahaukset ikkunoiden pesut – myös näyteikkunat laadukkaasti ja luotettavasti usean vuoden kokemuksella, 100 % suomalaisella ammattitaidolla! Pyydä tarjouksemme! VAAKKU KY jarkko@vaakku.fi / kirsi@vaakku.fi / 045-3209339 Meiltä saatte kaikki tarvitsemanne siivouspalvelut: viikkosiivoukset peruspesut ja vahaukset ikkunoiden pesut – myös näyteikkunat laadukkaasti ja luotettavasti usean vuoden kokemuksella, 100 % suomalaisella ammattitaidolla! VAAKKU KY jarkko@vaakku.fi / kirsi@vaakku.fi / 045-3209339 Pyydä tarjouksemme! Näin sujuu kanttorin joulu Valtaosa suomalaisista viettää joulunpyhät muualla kuin töissä. Vapaalla olevat tiedostanevat toki ainakin jollain lailla, että Suomi ei voi koskaan olla täysin kiinni sairaaloita ja esimerkiksi hätäkeskuksia myöten, mutta miten tukossa onkaan kanttorin aikataulu näinä aikoina? Kanttori Erja Hartala kertoi omasta joulustaan. Aloitan jouluun valmistautu misen jo lokakuussa. Silloin va litsen laulut kuoroille, adventtia, Kauneimpia joululauluja ja jou lun pyhiä varten, kertoo Hartala. Siitä lähtien kuorot harjoittelevat ohjelmistoa, jotta se saadan val miiksi joulunpyhiin mennessä. Marraskuulla riittääkin mo nenlaisia palavereja ja suunnitte lutuokioita, koska seurakunnan joulu alkaa Hartalan mukaan oi keastaan jo ensimmäisestä adven tista. Itse jouluun mennessä seu rakunnan tiimoilla nähdään päi väkerhojen joulujuhlia ja kirkko ja, ikäihmisten piirien kokoontu misia, laitoshartauksia ja koulujen joulukirkkoja. Näihin mennään joululaulu jen säestyskirja ja virsikirja kai nalossa, ja ne toteutetaan yhdessä työtovereiden kanssa. Lisäksi ovat adventtisunnuntaiden jumalan palvelukset ja isoimpana juttuna Kauneimmat joululaulut. Huolimatta kiireisestä aikatau lusta myös perheen kanssa ehdi tään viettämään aikaa. Ainakin Tuusulassa, jossa on neljän kant torin lisäksi apukanttori aina jou lukuussa. Kaikille riittää työtä, mutta kuitenkin yhden joulun pyhistä saa jokainen pitää vapaana. Tästä joulusta lähtien on myös sellainen käytäntö voimassa, että yksi kant tori vuorollaan saa viettää koko naan vapaan joulun. Joulunajasta monia hyviä muistoja Hartala kokee jouluaaton ja joulu aamun jumalanpal velukset erityisiksi; tuolloin kirkossa on hänen mukaansa ai van erityistä lämpöä ja läsnäoloa. Kanttorillakin on tuolloin juhla. Mitä tulee joulu muistoihin, joskus on jännitetty auton käyn nistymistä kovalla pakkasella, ja eräänä vuonna sääolosuhteet olivat aiheuttaneet tien pinnalle peilikir kasta jäätikköä aihe uttaen Hartalan suis tumiseen autoineen ojaan kotitiellään kel lo viisi aamulla. Taksi onnek si saatiin ja ehdittiin töihin! Ruuhkavuosien ja aikatauluil taan omanlaisensa työn sovittami nen yhteen ei myöskään aina ollut helppoa. Etenkin jouluaatot olivat kiireisiä, mutta Hartalan onneksi ystävät auttoivat lastenhoidossa. Nyt on rauhallista niihin ai koihin verrattuna, enkä valmista kovin paljoa joulua etukäteen. Ad ventin aattona ripustan ikkunaan tähden, ja vähitellen joulukuussa teen pientä joulusiivousta. Ruo at ja leivonnaiset syntyvät muuta mana päivänä ennen joulua, kant tori luettelee. Lapseni ovat jo isoja, mut ta tulevat jouluksi kotiin. Vanhin heistä vietää joulua jo omaa jou lua omassa kodissaan, mutta tulee käymään jonakin päivänä joulun pyhistä. On mukava valmistaa jou lua isommalle joukolle. Jouluun kuuluvat olennaisena osana toril ta ostettu kuusi, aattona syöty jou lupuuro ja radiosta kuultu, Jussi Björlingin laulama ”O helga natt”. Iida Rekunen KAnttorin työ vaatii usein aikatulujen soveltamista.
5 13•2015 Suomalaisten rakkain ruoka jouluna on kotimainen kinkku Kinkun asema suomalaisessa joulupöydässä on horjumaton. Suomalaiset nimeävät kinkun joulun tärkeimmäksi ruokalajiksi. Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta kotitaloudesta hankkii joulukinkun. Atria toimittaa noin 2,5 miljoonaa kiloa kinkkua suomalaiskoteihin. Atrian joulukinkku on aina suomalaista ja kinkkujen alkuperä on jäljitettävissä eläimen kotitilalle saakka. Kinkun ostokriteereistä tärkein on suomalaisuus, sillä kinkun ostavista kotitalouksista 86 % aikoo ostaa suomalaisen kinkun*. Suomalaisuutta arvostaville kuluttajille myös jäljitettävyys on hyvin tärkeä ostoperuste. Vastuullisen kotimaisen tuotantotavan merkitys ostopäätöksissä korostuu yhä enemmän ja tilamerkittyjen tuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan. Joulukinkku Atrian Perhetilalta Atria toi tilamerkityt joulukinkut myyntiin jo jouluna 2013. Osassa joulukinkkuja jäljitettävyys on viety niin pitkälle, että ostaja näkee tuottajatilan nimen kinkun pakkauksesta. ”Kaikissa Atria-merkin tuotteissa käytetään ainoastaan kotimaista lihaa. Atrian kinkut tuotetaan suomalaisilla perhetiloilla, joissa eläimiä kasvatetaan erittäin vastuullisesti”, painottaa tuoteryhmäjohtaja Tuomas Kujala. Potkallinen Juhlakinkku ylivoimaisesti suosituin vaihetoehto Suomalaiset arvostavat perinteitä joulupöydän tarjoiluissa, eivätkä kulutustottumukset ole muuttuneet merkittävästi vuosien saatossa. ”Atrian seitsemänkiloinen potkallinen juhlakinkku on edellisten vuosien tapaan ylivoimaisesti suosituin. Viisikiloinen Luuton Juhlakinkku on toiseksi suosituin vaihtoehto. Kypsistä tuotteista suosituin on perinteisesti yhden kilon Atria Pikkukinkku”, kertoo Tuomas Kujala. Joulukinkkujen asiantuntija apuna valmistuksessa Jos tänä jouluna joulukinkun paisto aiheuttaa päänvaivaa, ei ole mitään syytä huoleen, sillä apu on lähellä. Joulukinkkujen asiantuntija, Atria Mestari Tomi Nevala päivystää Atrian Facebook-sivulla aatonaattona 23.12 koko illan klo 18– 23 ja vastaa kinkunpaistoon liittyviin kysymyksiin. Atria Mestarin avustuksella kinkunpaisto sujuu kuin tanssi ja jouluaattona pöydässä maistellaan varmasti herkullista kinkkua. Joulukinkun paistamiseen on hyvä valmistautua jo ennen h-hetkeä, joulukinkun tarkat paisto-ohjeet löytyvät Atria.fi:stä. Suomalainen kinkku on edelleen hitti joulupöydässä Unohda kalliit hukkakontaktit, ilmoita LÄHILEHDESSÄSI Ota yhteyttä Ilmoitusmyyntiimme: Kari J. Mattila 050-5635462, Pentti Sirviö 045-2610260, Olavi Suhonen 045-1644314, Pekka Särkisilta 050-5553252
6 13•2015 Espoon Rengaspiste Oy Meiltä saat asiantuntevaa ja yksilöllistä palvelua kaikissa rengasasioissa Myntinsyrjä 3, 02780 Espoo | Puh: 040 725 5275 | mape: 7:30 17:30, la: 9:00 14:00 • renkaat • vanteet • rengastyöt • rengashotelli • käsinpesut • sisäpesut • vahaukset p. 050 336 5571 | ma-pe 8-17.00 Kevytperävaunuhuollot 750-3500kg Kaikki auto-osaaminen samasta osoitteesta p. 044 449 6055 Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit p. 050 532 3220 TERVETULOA 1-VUOTISJUHLIIN LA 14.9. ALKAEN KLO 9! TAPAHTUMASSA PAIKALLA AITO F1-AUTO! NOPEIMMILLE MAHDOLLISUUS PÄÄSTÄ KOKEMAAN AIDON F1-AUTON VAUHTI! LAPSILLE CITYKATSASTUS-ILMAPALLOJA KAIKILLE KATSASTANEILLE LIPPALAKKI KAUPANPÄÄLLE TARJOLLA MEHUA JA MAKKARAA ILMAINEN JARRUJEN JA VALOJEN TARKASTUS KAIKILLE HENKILÖJA PAKETTIAUTOILLE Samassa osoitteessa palvelee myös: P. 044 449 6055 Kevytperävaunuhuollot 750-3500kg P. 050 336 5571 Myntinsyrjä 3 02780 ESPOO (Kehä 3, Kauklahden liittymä) Puh. 020 707 1240 www.citykatsastus.fi 1-VUOTISJUHLA Michael´s Garage amerikkalaisten autojen erikoiskorjaamo P. 050 5323220 Espoon Rengaspiste kaikki rengastyöt ammattitaidolla P. 040 7255275 TERVETULOA 1-VUOTISJUHLIIN LA 14.9. ALKAEN KLO 9! TAPAHTUMASSA PAIKALLA AITO F1-AUTO! NOPEIMMILLE MAHDOLLISUUS PÄÄSTÄ KOKEMAAN AIDON F1-AUTON VAUHTI! LAPSILLE CITYKATSASTUS-ILMAPALLOJA KAIKILLE KATSASTANEILLE LIPPALAKKI KAUPANPÄÄLLE TARJOLLA MEHUA JA MAKKARAA ILMAINEN JARRUJEN JA VALOJEN TARKASTUS KAIKILLE HENKILÖJA PAKETTIAUTOILLE Samassa osoitteessa palvelee myös: P. 044 449 6055 Kevytperävaunuhuollot 750-3500kg P. 050 336 5571 Myntinsyrjä 3 02780 ESPOO (Kehä 3, Kauklahden liittymä) Puh. 020 707 1240 www.citykatsastus.fi 1-VUOTISJUHLA Michael´s Garage amerikkalaisten autojen erikoiskorjaamo P. 050 5323220 Espoon Rengaspiste kaikki rengastyöt ammattitaidolla P. 040 7255275 Erikoisosaaminen: TERVETULOA 1-VUOTISJUHLIIN LA 14.9. ALKAEN KLO 9! TAPAHTUMASSA PAIKALLA AITO F1-AUTO! NOPEIMMILLE MAHDOLLISUUS PÄÄSTÄ KOKEMAAN AIDON F1-AUTON VAUHTI! LAPSILLE CITYKATSASTUS-ILMAPALLOJA KAIKILLE KATSASTANEILLE LIPPALAKKI KAUPANPÄÄLLE TARJOLLA MEHUA JA MAKKARAA ILMAINEN JARRUJEN JA VALOJEN TARKASTUS KAIKILLE HENKILÖJA PAKETTIAUTOILLE Samassa osoitteessa palvelee myös: P. 044 449 6055 Kevytperävaunuhuollot 750-3500kg P. 050 336 5571 Myntinsyrjä 3 02780 ESPOO (Kehä 3, Kauklahden liittymä) Puh. 020 707 1240 www.citykatsastus.fi 1-VUOTISJUHLA Michael´s Garage amerikkalaisten autojen erikoiskorjaamo P. 050 5323220 Espoon Rengaspiste kaikki rengastyöt ammattitaidolla P. 040 7255275 TERVETULOA 1-VUOTISJUHLIIN LA 14.9. ALKAEN KLO 9! TAPAHTUMASSA PAIKALLA AITO F1-AUTO! NOPEIMMILLE MAHDOLLISUUS PÄÄSTÄ KOKEMAAN AIDON F1-AUTON VAUHTI! LAPSILLE CITYKATSASTUS-ILMAPALLOJA KAIKILLE KATSASTANEILLE LIPPALAKKI KAUPANPÄÄLLE TARJOLLA MEHUA JA MAKKARAA ILMAINEN JARRUJEN JA VALOJEN TARKASTUS KAIKILLE HENKILÖJA PAKETTIAUTOILLE Samassa osoitteessa palvelee myös: P. 044 449 6055 Kevytperävaunuhuollot 750-3500kg P. 050 336 5571 Myntinsyrjä 3 02780 ESPOO (Kehä 3, Kauklahden liittymä) Puh. 020 707 1240 www.citykatsastus.fi 1-VUOTISJUHLA Michael´s Garage amerikkalaisten autojen erikoiskorjaamo P. 050 5323220 Espoon Rengaspiste kaikki rengastyöt ammattitaidolla P. 040 7255275 info@oivahuolto.fi | www.oivahuolto.fi Erikoisosaamisemme: Amerikkalaiset autot TERVETULOA 1-VUOTISJUHLIIN LA 14.9. ALKAEN KLO 9! TAPAHTUMASSA PAIKALLA AITO F1-AUTO! NOPEIMMILLE MAHDOLLISUUS PÄÄSTÄ KOKEMAAN AIDON F1-AUTON VAUHTI! LAPSILLE CITYKATSASTUS-ILMAPALLOJA KAIKILLE KATSASTANEILLE LIPPALAKKI KAUPANPÄÄLLE TARJOLLA MEHUA JA MAKKARAA ILMAINEN JARRUJEN JA VALOJEN TARKASTUS KAIKILLE HENKILÖJA PAKETTIAUTOILLE Samassa osoitteessa palvelee myös: P. 044 449 6055 Kevytperävaunuhuollot 750-3500kg P. 050 336 5571 Myntinsyrjä 3 02780 ESPOO (Kehä 3, Kauklahden liittymä) Puh. 020 707 1240 www.citykatsastus.fi 1-VUOTISJUHLA Michael´s Garage amerikkalaisten autojen erikoiskorjaamo P. 050 5323220 Espoon Rengaspiste kaikki rengastyöt ammattitaidolla P. 040 7255275 • Katsastukset • Rekisteröinnit • Vakuutukset p. 020 707 1240 Aukiolot: ark. 8 – 20, la klo 9 14 Rekisteröintipalvelut ark. klo 9 -17
7 13•2015 Espoo Helsinki Tampere Turku Mielenterveys-, käytösja päihdehäiriöt Apua ilman lähetettä ja jonotusta 120 psykoterapeuttia ja psykiatria www.vastaamo.fi tai 044 4141 000 Muuttuva joulu Joulu on ollut alun alkaen satokauden lopettajaisjuhla, johon myöhemmin vuoden 300 tienoilla on lisätty kristillinen sanoma Jeesuksen syntymäjuhlana. Talvipäivän seisaus oli merkkihetki useille eri kansoille jo kauan ennen kristinuskon syntyä. Roomalaiset viettivät Saturnalia-juhlia. Meillä perinteinen joulu muis tetaan etenkin Hämeestä, jossa nautittiin hämäläisiä pitoruokia, joiden lisäksi oli lipeäkalaa ja juo mana makeaksi tehty jouluolut. ”Tulis joulu, että vois yölläkin syö dä” sanottiin Hämeessä. Joulu kuusen hankinta oli miesten teh tävä ja kuusen sanottiin usein ol leen sellaisen kuin talon isännän kin. Myös Martin Lutheriin yhdis tetään joulukuusi. Perinteisiä traditioita nouda tettiin huolellisesti. Jouluna ei saanut tehdä töitä, eikä käydä ky lässä ennen Tapaninpäivän reki retkeä. Kustaa Vilkunan ”Vuo tuinen ajantieto” mukaan joulu ajan säät sisälsivät vuoden sään pienoiskoossa. Kylmistä ilmoista voitiin päätellä kesän säätä ja lu misateista sateita. Vilkunan kä sitykset pohjautuvat kansan tie toon, jolla oli vahva sija aikalais ten käsityksissä sata vuotta sitten. Kristilliset ja esteettiset arvot tulivat ennen lahjoja Jouluun sisältyy kristillisiä ja esteettisiä arvoja, joita kuvasta vat himmeli, ovikoristeet, hauta kynttilät, kauneimmat joululau lut. Perinteisiä tapoja ovat myös glögi, kortit, joulukukat ja kyntti lät, lahjat, kuusi, koristelut, sau na, kinkku, joulupukki. Ennen joulua vietetään jo pikkujoulut ja Luciajuhla. Ruuan merkitys oli ennen ny kyistäkin suurempi. Joulupöy dässä tarjottiin lihaa, lipeäkalaa, laatikoita ja puuroa Riisipuuroa tarjottiin 1800luvulla vain sää tyläiskodeissa kuten myös rosolle ja ja piparkakkuja. Joululahjat tu livat 1800luvulla ja ne yhdistet tiin anteliaaseen Pyhään Nikola ukseen. Joulu on vuosisatojen saatossa saanut uutta sisältää. Moni ruoka on ruokapöydässä muuttunut. Re kiretket vaihtuneet autoiluun ja lahjojen määrä kasvanut sekä lu kumäärältään että arvoltaan. Ai kamme kiire on lyhentynyt joulun aikaa. Kun ennen vietettiin jou lua loppiaiseen saakka, on nyt tyy dytty varsinaisiin joulupäiviin ja kalenterin mukanaan tuomiin yli määräisiin lomapäiviin. Viihteellisyys on lisääntynyt joulun vietossa ja F E Sillanpään joulupakinat tuntuvat jo etäisil tä. Nobel palkitun kirjailijan ai kaan yhteiskunta oli maatalous keskeinen ja määräsi joulun sisäl lön. Sitä on nyt etsittävä eri taval la, vaikka jouluostoksia tehdessä se tuntuukin vaikealta ”Tule jou lu kultainen” kuuluu kaupan sa noma. FT Kaisa Jaakkola on tehnyt joulunvieton muutoksesta väitös kirjan, jossa joulun tapojen muut tumista selvitettiin vietettyjen jou lutapojen ja traditioiden mukaan eri aikoina ja paikoilla. Paikalliset erot voivat olla hyvinkin suuria ja erilaisuutta Jaakkolan mukaan oli kieliryhmienkin välillä. Kirkon sanoma on varmas ti pohjimmiltaan pysynyt sama na, mutta seurakuntalaisten tavat ovat muuttuneet. Suositummak si messuksi on vakiintunut aaton päiväkirkko. Vielä isovanhempi emme aikoihin noustiin aamu varhaisella joulupäivän kirkkoon. Kristuksen syntymäjuhlan muis tamista varten tehtiin pitkiäkin kirkkomatkoja usein lumisia jää teitä pitkin ja lasten riemuksi har rastettiin kilvanajoa takaisin tul taessa. Joulu on tärkeä juhla, eikä sen vietosta poikettu sotaaikana kaan rintamallakaan. Joulun sa nomaa on kulttuurissamme aina muistettu aikakaudelle tyypillisin maustein maustettuna. Toivotan kaikille lukijoille rau haisaa jouluaikaa. Hannu Huvinen
8 13•2015 Jouluevankeliumi Luukkaan evankeliumin 2. luvussa kerrottu jouluevankeliumi ei menetä vaikuttavuuttaan ja tenhoaan, vaikka sitä luetaan joka joulu. Kaikki alkoi hyvin arkisis sa merkeissä. Verotus ulo tettiin koskemaan kaikkia Rooman valtakunnan asuk kaita. Jokaisen piti merki tyttää itsensä veroluette loon omassa kotikaupun gissaan. Arkinen ja ras kas on varmaan ollut myös noin sadan kilometrin mat ka, jonka viimeisillään ras kaana oleva Maria on tai valtanut miehensä Josefin kanssa Nasaretista Betlehe miin. Olosuhteet perillä ei vät myöskään olleet luksus ta, vaan perhe yöpyi tallis sa ja syntynyt lapsi laitettiin syöttökaukaloon. Paimenet paimensivat lampaita yö vuorossa. He olivat Israelin uskonnossa alhaista kastia, koska eivät pystyneet nou dattamaan edes sapattia työnsä vuoksi. Arkiseen tilanteeseen ja tiettyyn historian hetkeen murtautui yhtäkkiä tuon puoleisuus enkelien ilmes tyessä paimenille. Tapah tumissa mukana olleet ih miset eivät varmaan täysin käsittäneet, että nyt synty nyt lapsi on Israelin kan san odottama Messias, ja myös kaikkien maailman ihmisten Vapahtaja. Enke lien maailmassa se tiedet tiin ja ymmärrettiin ja siel lä laulettiinkin ylistystä Ju malalle. Kaksi henkilöä, jotka olivat rukoillen odottaneet tätä hetkeä, tunnistivat Jee suksen, kun hänet ensim mäisen kerran tuotiin Jeru salemin temppeliin. Juma lan Pyhä Henki avasi hei dän ymmärryksensä. Vanha Simeon kiitti Jumalaa, että sai vielä omin silmin näh dä tämän Jumalan lähet tämän pelastuksen. Sitten hän oli valmis jättämään tämän maailman. Simeon myös lausui julki sen, että tätä lasta ei ollut lähetet ty pelastukseksi vain Isra elin kansalle, vaan kaikille kansoille. Pyhä Henki joh datti paikalle myös iäkkään profeetta Hannan, joka ylis ti Jumalaa ja todisti muille, että tämä lapsi on se kauan odotettu. Jeesuksen äiti ja isä olivat ihmeissään kai kesta tästä. Jeesuksen opetuslap set eivät tahtoneet millään ymmärtää myöhemmin, että jouluna syntynyt Mes sias ja Vapahtaja ei tule val loittamaan kansoja voimal la ja väkipakolla, vaan val lankumous tapahtuu ihmis ten sydämissä. Valtakunta on sisällisesti teissä, sanoi Jeesus. Roomalaishellenis tisessä maailmassa odotet tiin tuohon aikaan parem paa tulevaisuutta ja kultais ta onnen aikaa. Olipa kei sari Augustus rakennutta nut rauhan alttarinkin odo tuksen merkiksi. Rauhaa emme ole vieläkään maail maan saaneet, mutta sekin toteutuu kerran, kun Jee sus, joulun lapsi, palaa ta kaisin maan päälle. Kristinusko ankkuroi tuu historiaan, se ei perus tu vain uskonnollisiin op peihin tai filosofiseen poh dintaan. Jumalan teot, niin myös Vapahtajamme synty minen jouluna, ovat nähtä vissä historiassa. Hyvä lu kija, anna Joulun Lapsen siirtyä yleisestä historiasta omaan henkilöhistoriaasi ja omaan sydämeesi. Silloin sinulla voi olla aina joulu, kuten tunnetussa laulussa sanotaan: “Voit joulun elää joka päivä vaan ja parhaat vuo tes’ tulet tuntemaan. Jos vain joulun lapsi saa sydä messäs’ asustaa, niin silloin joulu aina luonas on.” Vantaan Kotikirkko toivottaa kaikille lukijoille Siunattua Joulua! Varmista esilläolosi vuonna 2016 ilmoita omassa LÄHILEHDESSÄSI Ota yhteyttä Ilmoitusmyyntiimme: Kari J. Mattila 050-5635462, Pentti Sirviö 045-2610260, Olavi Suhonen 045-1644314, Pekka Särkisilta 050-5553252 26 lähilehteä pk-seudulla www.letterbox.fi
9 13•2015
10 13•2015 ADVENTTIRISTIKKO www.pelikaaniristikot.fi / Eki ja Heli Lääkekorvaukset muuttuvat vuodenvaihteessa Suurin lääkekorvauksia koskeva muutos on käyttöön otettava 50 euron alkuomavastuu. Lääkkeiden Kelakorvaukset muuttuvat vuoden 2016 alusta lähtien. Tällöin otetaan käyttöön alkuomavastuu, joka on uusi osa lääkekorvauksia. Alkuomavastuu tarkoittaa sitä, että asiakas mak saa korvattavat reseptilääkkeen sä kokonaan itse 50 euroon asti. Aikaisemmin Kelakorvausta on saanut jo vuoden ensimmäisestä lääkeostosta. Alkuomavastuu koskee kaikkia yli 18vuotiaita. Sitä aletaan so veltaa sen vuoden alusta, jolloin henkilö täyttää 19 vuotta. Uusi alkuomavastuukausi alkaa aina vuoden vaihtuessa. – Alkuomavastuu koskee myös niitä, jotka ovat tähän asti saaneet tietyt korvattavat resep tilääkkeensä kokonaan korvattui na, kertoo apteekkari Liisa Kärk käinen Munkkiniemen apteekis ta. Lääkkeiden peruskor vaus nousee hieman Kun korvattavien lääkkeiden ostot ovat ylittäneet 50 euron al kuomavastuun, Kela maksaa osan korvattavan lääkkeen hinnas ta. Korvattavat lääkkeet kuulu vat kolmeen eri korvausluokkaan kuten aiemminkin. Peruskorvaus nousee 35 prosentista 40 prosent tiin. Alempi (65 %) ja ylempi (100 %) erityiskorvaus säilyvät ennal laan. – Ylemmän erityiskorvausluo kan lääkkeistä asiakas maksaa jat kossa hieman aiempaa suurem man omavastuun, 4,50 euroa, kertoo apteekkari Liisa Kärkkäi nen. Lääkekulujen vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto laskee hieman ja on 610,37 euroa vuon na 2016. – Lääkekulujen vuosiomavas tuuseen lasketaan mukaan al kuomavastuu ja kaikki korvatta vista lääkkeistä maksetut omavas tuut. Vuosiomavastuun ylityttyä asiakas maksaa hieman aiempaa enemmän eli 2,50 euroa jokaisel la asiointikerralla korvattavaa lää kettä kohden. Korvausmuutosten tarkoituk sena on tukea erityisesti paljon lääkkeitä käyttäviä. Satunnaises ti lääkkeitä käyttävä saa jatkossa vähemmän korvausta lääkkeis tään. Apteekista apua Asiakkaan ei tarvitse itse huoleh tia lääkekulujen seuraamisesta. Tieto alkuomavastuun ja vuosio mavastuun täyttymisestä päivit tyy apteekkien ja Kelan tietojär jestelmiin reaaliaikaisesti. Apteekkari Liisa Kärkkäinen muistuttaa, että asiakas voi myös itse seurata alkuomavastuun ja lääkekaton täyttymistä Kelan asi ointipalvelussa, johon kirjaudu taan omilla verkkopankkitunnuk silla tai mobiilivarmenteella. Palvelu löytyy osoitteesta kela. fi/asiointi. APTEEKKI.fisivuston lää kekorvauslaskurilla voi selvittää lääkkeen hinnan ja omavastuun sen jälkeen, kun 50 euron oma vastuu on tullut täyteen. – Apteekissakin autamme mie lellämme kaikissa lääkekorva uksiin liittyvissä kysymyksissä, Kärkkäinen kertoo. Näin lääkekorvaukset muuttuvat 1.1.2016. ”Tieto alkuoma vastuun ja vuo siomavastuun täyttymisestä päivittyy ap teekkien ja Ke lan tietojärjes telmiin reaali aikaisesti.”
11 13•2015 Linda Järvinen on uusi piparinleivonnan Suomen mestari Voiton tiukassa kisassa vei kotiin Linda Järvinen, jonka puussa sijaitseva pyöreä mökki oli tuomariston mielestä ihana, innovatiivinen, taidokkaasti tehty ja lapsia kiehtova fantasia-aihe. Linda on itseoppinut kondiittori, jonka korkea ammattitaito näkyy vapaalla kädellä tehdystä voittotyöstä. Kilpailun aikana saatiin seurata muun muassa, miten Linda taivutti juuri uunista otettuja palasia lämpiminä muotoonsa juuri haluamallaan tavalla. Herkullinen leivostarjotin oli toi seksi tulleen Marika Löfbergin taidonnäyte. Tämän työn kohdal la nähtiin kilpailun kiperimmät hetket, kun tarjottimen jalka kat kesi kilpailun tiimellyksessä use amman kerran. Marika kertoi, että oli harjoitellut kilpailutyötä muutaman kerran, mutta ei ihan loppukoristeluihin asti. Sen vuok si piparisilla leivoksilla ja joulu tortuilla lastattu painava tarjotin taso ei ollut pysyä jalustan päällä. Marika hallitsi hermonsa hienosti ja koristeli työn valmiiksi ihan kil pailun viime sekunteihin asti. Kilpailun kolmannen sijan val loitti finaalin ainoa miespuoli nen osallistuja, Jarmo Kuittinen. Työkseen moottoripyöriä myy vä kuopiolainen oli osallistunut kilpailuun äitinsä kehotuksesta. Miehinen ote näkyi niin kilpailu puheissa kuin kilpailutyössä. Jar mon taitavissa käsissä syntyi Suo men jääkiekkomaajoukkueen lei jonatunnus, tunnuksen taustatu kena oli Teemu Selänteen pelinu mero sekä jääkiekkomaila. Tuo maristo antoi Jarmolle kunnia maininnan vahvasti teemoitetus ta työstä ja tarkasta toteutuksesta. Finaalin neljäs palkinto annet tiin Marita Kiiskelle, jonka kaunis joulukynttiläasetelma on upea, vaikkapa joulupöydän koristeek si käyvä idea. Piparitaikinan ja pi keeriin lisäksi Marita käytti työs sään koristemarjoja, jotka kau niisti korostivat asetelman joului suutta. Finaalin viides sija kertoi kil pailun kovasta tasosta, Maria Ol lonbergin hurmaavan punapos kiset enkelit esityslavalla olivat etenkin lasten tarkkailun kohtee na. Marinan asetelman taakse va paalla kädellä kirjoittamat Enkeli taivaan virren viimeisen säkeis tön sanat syntyivät ammattitai toisesti ja näyttävästi toteutettu na. Enkeleiden lauluvihoissa oli syötävästä paperista elintarvike värillä kirjoitetut sivut, jotka an toivat työlle viimeistellyn vaiku telman. Joulu tuo 3,5 milj. asiakasta Alkon myymälöihin Alkon litramääräinen myynti kasvaa joulua edeltävän kahden viikon aikana noin 3,5 miljoonaa litraa, eli 105 prosenttia normaaliin jaksoon verrattuna. Joulua edeltävällä viikolla Alkossa käy noin 3,5 miljoonaa asiakasta. Punaviinit jouluna jan kestosuosikkeja Joulu kasvattaa litramää räisesti eniten punaviini en myyntiä, joiden myyn ti lisääntyy 143 prosenttia. Joulupöytään ja lahjaksi ostetaan kalliimpia viinejä. Joulun alla eniten lisään tyy yli 17 euroa maksavi en punaviinien myynti, joi ta myydään 476 prosenttia normaaliviikkoa enemmän. Valkoviinien myynti kasvaa 68 prosenttia. Eniten kas vaa yli 17 euroa maksavien valkoviinien myynti, 320 prosenttia. Kuohuviinien myynnin kasvu on 93 pro senttia ja samppanjoiden 211 prosenttia. Myös kuo huviineistä eniten kasvaa yli 17 euroa maksavien juo mien myynti, 213 prosent tia. Väkevistä juomista jou lunajan myyntisesonkeja ovat XO ja muut konjakit, 791 prosenttia sekä VSOP konjakit, 551 prosenttia. Portviinien myynti kasvaa jouluna 448 prosenttia ja skotlantilaisten mallasvis kien 371 prosenttia. Vahvo jen glögien myynti nousee joulun alla 351 prosenttia ja mietojen 398 prosenttia. Panimotuotteista IVolui den myynti kasvaa 72 pro senttia. Maltaisia makuja joulupöytään ”Perinteinen jouluruokam me sopii mainiosti olu en seuraan”, vinkkaa Al kon tuoteviestintäpäällik kö Taina Vilkuna. Kalapöy dälle sopii vaalea lager tai kirpakka vehnäolut. Kin kun ja laatikoiden seurassa viihtyvät tumma lager sekä vahvan makeat bockolu et. ”Nautiskeluun sekä jou lun tuhdeille jälkiruoille ja juustoille löytyy täydellinen kumppani aleista, stouteis ta sekä porttereista”, jatkaa Vilkuna. Diplomaattinen viini voimakkaiden kalaherkku jen kaveriksi Graavilohi, savukala, mäti, sillit ja silakat – ka lapöydän maut ovat usein suolaisia ja voimakkaita. ”Kalapöydän viinin pitää toimia diplomaattina ma kujen kesken. Valitse siksi lasiin hedelmäinen ja raikas viini, jossa pieni makeus kaan ei ole pahitteeksi”, eh dottaa Vilkuna. Makutyy peissä pirteä ja hedelmäi nen sekä vivahteikas ja ryh dikäs on hyviä vaihtoehtoja monista eri rypälelajikkeis ta ja maista. Kinkkuviineissä kol me koulukuntaa Joulu on monille vuoden suurin juhla ja joulupöy tään valitaan vain parasta, kertoo Vilkuna. Makutyy peissä vivahteikas ja kehit tynyt sekä roteva ja voima kas on moniaklassikkoalu eilta tulevia arvokkaita pu naviinejä. Jos kinkku on juhlien keskiössä, kannattaa viini valita juuri kinkulle sopi vaksi. Vilkuna valitsisi sil loin lasiin keskitäyteläis tä, pehmeää ja hedelmäistä punaviiniä. ”Makutyypeis tä mehevä ja hilloinen sekä marjaisia ja raikas löydät tämän tyylin viinejä”, suo sittelee Vilkuna. ”Kolmas koulukunta ei tee koskaan väärin, sillä he valitsevat joulupöytään oman lempiviininsä”, ker too Vilkuna. Koska joulu pöydän moniin makuihin on vaikea löytää täsmävii niä, toimii tämä vaihtoeh to usein paremmin kuin hy vin. Kupliva joulunaika Yksi aina toimiva vaihto ehto myös joulupöydässä on samppanja tai laadukas kuohuviini. Hedelmäinen ja kevyen paahteinen samp panja tai kuohuviini raikas taa suun melko rasvaisten jouluruokien jälkeen ja jät tää tilaa jouluruokien ma kuvivahteille. Myymälöiden auki oloajat Joulua edeltävinä päivinä 21.–23.12. Alkon myymälät palvelevat klo 9–20. Jou luaattona (24.12.), joulu päivänä (25.12.) ja tapanin päivänä (26.12.) myymälät ovat kiinni.
12 13•2015 Ilotulitteet kruunaavat monen perheen vuodenvaihteen Useampi kuin kaksikolmesta käyttää ilotulitteita tänäkin uudenvuodenaattona tai osallistuu ilotulitukseen joko perheen tai ystävien kanssa. Lähes puolet väestöstä paukuttelee ihan joka vuodenvaihteessa. Monen mielestä ilotulittamisesta on kuitenkin myös haittaa. Suurimpana haittana pidetään ihmisille aiheutuneita vammoja ja roskaamista. Viime aikoina on myös keskusteltu paljon ilotulittamisen kieltämisestä kaupunkien keskustoissa kokonaan tai ainakin on toivottu osoitettavan ilotulittamiselle sallitut turvalliset paikat. Rajoituksilla on haluttu lisätä ihmisten turvallisuutta ja vähentää paloriskejä sekä muita haittoja, kuten melua, savua ja jätettä. Parhaiten rakettitouhussa pärjää kuitenkin maalaisjärjellä. Ilotulitteiden haittoja on pyritty vähentämään mm. rajoittamalla niiden myyntija käyttöaikoja. Nykyinen myyntiaika on 27.12.— MUISTA NÄMÄ: 31.12. Tuotteiden myynti muuna aikana joulukuussa on Suomessa kiellettyä. Ilotulitteiden käyttö on sallittua vuodenvaihteessa 31.12. klo 18–06. • Valitse tulitteiden käyttöpaikka huolella niin, että käytöstä ei aiheudu vaaraa ihmisille, rakennuksille, ajoneuvoille eikä muullekaan omaisuudelle. Vältä myös aiheuttamasta kohtuutonta haittaa esim. metelistä kärsiville ihmisille tai kotieläimille ja lemmikeille. • Muista, että raketit putoavat ohjauskeppeineen alas sen jälkeen, kun ne ovat toimineet. Ilotulitteiden käyttöä asutusalueiden keskellä tulisi siis välttää. Sopivia paikkoja ovat syrjemmällä olevat aukeiden reunamat, kuten pellot, erilaiset kentät, isot tyhjänä olevat pysäköintialueet, vesialueet ja vastaavat alueet, jossa ilotulitteet voidaan suunnata turvalliseen suuntaan. Käytä sopivaa telinettä tai tukea rakettien ampumiseen. Ilotulituksesta saadaan myös näyttävämpi, jos useat käyttäjät kokoontuvat samoihin paikkoihin niitä käyttämään. • Lue ostamasi tuotteen mukana seuraavat käyttöohjeet hyvissä ajoin ennen käyttöä ja noudata niitä. • Kiinnitä erityistä huomiota rakettien suuntaamiseen turvalliseen suuntaan ja tulitteiden sytytystapaan. Poistu ohjeiden mukaisesti sytyttämäsi tuotteen luota turvalliselle etäisyydelle. • Ilotulitteita on käytettävä suojalaseja ja sytytettäessä on hyvä käyttää sytytyspuikkoa. Myös yleisön on hyvä suojata silmänsä. • Huolehdi omalta osaltasi siitä, että et roskaa ympäristöäsi. Käyttöpaikalta on syytä kerätä käytetyt raketit, kepit ja muut jäänteet ros kiin viimeistään seuraavana päivänä. • Älä käytä ilotulitteita alkoholin vaikutuksen alaisena. Olet vastuussa seurauksista tilastasi riippumatta. Pitäisikö ilotulitteet kieltää kaupunkien keskustoista? Lottien perintö elää yhä Lottajärjestö toimi aktiivisesti koko sota-ajan, vuosien 1939-1945 välisenä aikana, avustaen niin kotirintamalla siviilejä kuin sotatoimialueella armeijaa. Lottajärjestön suurin jaosto oli muonitusjaosto, jonka puitteissa hoidettiin moninaisia tehtäviä aina joukkoruokailusta lottakanttiineihin. Muonitusjaoston toimintaa organisoi Lottajärjestön keskusjohtokunnan rajatoimisto, jolle oli keskitetty hallinnolliset tehtävät ja lottatyövoiman välittäminen sinne, missä sitä kulloinkin tarvittiin. Jatkosodan päätyttyä työ Lottajärjestössä jatkui kiireisenä. Aselepo ei vaikuttanut heti Lotta Svärd -järjestön toimintaan, kenttälotat pysyivät palveluspaikoissaan ja kotialueen lotat keskittyivät siirtoväen ja sotainvalidien auttamiseen. Välirauhan solmimisen jälkeen Lottajärjestön yksi suurimmista huolenaiheista oli komennukselta vapautuvista lotista huolehtiminen. Tätä tarkoitusta varten perustettiin marraskuun alussa 1944 Työmaahuolto ry. Yhdistyksen tehtäväksi määriteltiin komennukselta vapautuvista lotista huolehtiminen ja Pohjois-Suomen jälleenrakennustyömaiden muonittaminen. Työmaahuolto ry:n perustamiskirjan allekirjoittivat rajatoimistossa aktiivisesti lottatyössä toimineet naiset. Samat henkilöt valittiin myös yhdistyksen johtokuntaan. Yhdistyksen toiminnan käynnistämisen mahdollistivat Lotta Svärd -keskusjohtokunnan alaiselta rajatoimistolta ja myöhemmin selvitystoimistolta hankittu muonituskalusto sekä ruokaja tarvikevarastot. Näin Lottajärjestön rajatoimistosta syntyi Työmaahuolto, joka vaikutti vuosikymmeniä suomalaisen työpaikkaruokailun kehittymiseen. Työmaahuolto ry:n toiminta siirrettiin saman nimiselle osakeyhtiölle keväällä 1945. Toiminta-alueena oli koko Suomi mutta eniten ruokailijoita oli Rovaniemen alueella. Vuosien saatossa Työmaahuollon toiminta laajeni ja sen toiminnan piiriin sisällytettiin ennakkoluulottomasti uusia toimintamuotoja. Yksi tärkeistä toimintamuodoista oli suurmuonitusten järjestäminen, joista merkittävin oli osallistuminen Helsingin vuoden 1952 olympialaisten muonituksen järjestämiseen. Ruokapalvelu -toiminta aloitettiin syksyllä 1962. Ruokapalvelussa valmistettu ruoka toimitettiin jakelupaikkoihin, pääasiassa kouluihin ja liikelaitoksiin, joihin ei ollut mahdollisuutta sijoittaa omia valmistuskeittiöitä. Ruokapalveluiden keskittämistä varten rakennettiin Vantaan tuotantolaitos 1970-luvulla. Tuotantolaitos oli yksikkö, jonne kaikki Työmaahuollontyöpaikkaruokailuun liittyvät palvelut keskitettiin: raaka-aineen hankinta ja säilytys,ruokalistojen laatiminen sekä aterioiden valmistus. Palveluun kuului myös aterioiden jakelu. Asiakkaina olivat mm. yritysten työpaikkaravintolat, koulut, oppilaitokset ja lentokoneiden cateringpalvelu. Työmaahuollon ja sen tytäryhtiöiden myymistä ryhdyttiin suunnittelemaan koska rahaa haluttiin kanavoida Suomen Naisten Huoltosäätiön alkuperäiseen tarkoitukseen: sodan johdosta kärsimään joutuneiden huoltamiseen ja avustamiseen. Vuonna 1978 Työmaahuolto tytäryhtiöineen myytiin Oy Fazer Catering Ab:lle ja pian tämän jälkeen Fazer myi Vantaan tuotantolaitoksen eteenpäin Helsingin kaupungille koska Fazer ei tarvinnut tuotantolaitosta, olihan sillä jo omat tehtaansa, Fazer halusi ainoastaan työpaikkaruokaloiden ketjun, johon kuului lähes 200 toimipistettä. Vuonna 1988 Fazer Catering osti Ruotsin toiseksi suurimman henkilöstöravintolayrityksen Scandic Restaurant Ab:n. Yrityskaupan myötä Fazer Catering vaihtoi nimensä Amicaksi. Amican toimintaa laajennettiin määrätietoisesti muun muassa yrityskaupoilla. 1990-luvun lopulla Amicalla oli yli 800 henkilöstöravintolaa ja se työllisti noin 3 500 työntekijää. Työmaahuollosta lounasruokalaksi Moniko meistä tulee ajatelleeksi lounastaessaan Amican ruokalassa, että Amica on kehittynyt lottien 1940-luvulla perustamasta Työmaahuollosta. http://www.lottamuseo.fi/tyomaahuolto-peli/ kertoo, kuinka lottaperintö on siirtynyt sukupolvelta toiselle, vaikka itse järjestö lakkautettiinkin välirauhansopimuksen nojalla syksyllä 1944.