3/ 20 21 KO KO U KS ET JA KO H TA A M IS ET AMMATTILEHTI: TAPAHTUMAT I KOHTAAMISET I ELÄMYKSET 3/2021 eventolehti.fi H IN TA 8, 90 € Tanska ymmärtää tapahtumien arvon Tanja ja Aki Keskitalo: Sama firma ja kolme pientä pomoa Tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan mukaan tapahtuma-ala on kokoaan suurempi Tapahtumista kaupunkiin Täysi kymppi Eventoa ELINVOIMAA Lääkettä etätyöähkyyn
Experience Provider Kun saa jälleen kohdata ja nauttia tapahtumien tuomasta ilosta, olemme valmiina. Nähdään pian. www.brightgroup.fi +358 10 201 5000 info.fi@brightgroup.com Aromi-lehden PRO-gaala 2020, Finlandia-talo. Kuva: Petri Mast
Experience Provider Kun saa jälleen kohdata ja nauttia tapahtumien tuomasta ilosta, olemme valmiina. Nähdään pian. www.brightgroup.fi +358 10 201 5000 info.fi@brightgroup.com Aromi-lehden PRO-gaala 2020, Finlandia-talo. Kuva: Petri Mast
Monipuolinen ja helposti muunneltava tila Studioon kiteytyy Sisters Inc.in yli sadan virtuaalitapahtuman kerryttämä kokemus ja näkemys elementeistä, joita ensiluokkaisen studion tulisi tarjota. Sistersin tunnettu kädenjälki näkyy studion visuaalisuudessa ja viimeistellyssä olemuksessa. Laadukas studio on helposti räätälöitävissä ja soveltuu hyvin myös hybriditoteutuksiin. Esiintymisalueen päätyä koristaa 4x2,5 metrin kokoinen led-näyttö. Lisäksi muunneltavat ja säädettävät deco-valaistukset, sekä led-valokalusteet mahdollistavat tilan brändäyksen tapahtuman ilmeen mukaisesti. Monipuolinen studiotila mahdollistaa kuvaamisen myös useasta eri kuvakulmasta. Valloita yleisösi elämyksellisyydellä Virtuaalisessa tapahtumassa visuaalisuus ja sisällön merkitys korostuu, koska kiinnostuksen synnyttäminen ja ylläpitäminen, tunteisiin vaikuttaminen sekä yleisön osallistaminen on suorassa lähetyksessä keskiössä. Sisters Studio tarjoaa tapahtumallesi upeat, valmiit puitteet, mutta voit myös halutessasi ulkoistaa koko tapahtumatuotannon Sistersin ammattitaitoiselle tiimille. Meillä on 17 vuoden kokemus tapahtumatuotannosta – tiedämme, mistä elementeistä parhaimmat virtuaalitoteutukset syntyvät. Autamme sinua onnistumaan! Tutustu Sisters Studioon ja varaa studioaika Kysy All inclusive -studiopaketeistamme tai pyydä tarjous tapahtumatuotannosta! www.virtuaalistudio.fi myynti@sisters.fi tai Puh. 045-1350826 NÄYTTÄVÄ VIRTUAALISTUDIO AVAUTUI HELSINGIN YDINKESKUSTAAN Sisters Studio @ Tapahtumatalo Bank:in virtuaaliavajaisia vietettiin 22.4.2021 juhlavin menoin. Käyttöön vihittiin uusi, näyttävä studiotila, mikä mahdollistaa erilaisten tapahtumien järjestämisen helposti ja laadukkaasti. Sisters Studiossa yhdistyvät kaikki tarvittavat palvelut, vaikuttava visuaalisuus ja ammattitason tekniikka, jotka takaavat onnistuneen tapahtumakokemuksen. Sisters Studio mahdollistaa kokonaisvaltaisen ja korkealaatuisen virtuaalikokemuksen.
KANNESSA 3/2021 Tanskassa on luotu luottamuksellinen ilmapiiri Yhteiskunta avautuu rokottamisen, testauksen ja koronapassin avulla. Lahden Malskin tuottaja ja Folks hotellin johtaja Pandemia-aika on korostanut toimivan kotitiimin tärkeyttä. 24 33 34 18 34 Tapahtumat identiteetin kasvualustana Kaupunkien paremmuutta mitataan kyvyllä synnyttää vuorovaikutusta ihmisten kesken. Lääkettä etätyöähkyyn Onnistuminen vaatii yhteisiä sopimuksia ja panostusta yhteisöllisyyteen. Evento 10 vuotta Eventon ensimmäinen päätoimittaja: ”Meiltä kysyttiin, miksei tätä lehteä ole tehty aiemmin.” vuotta 28 18 28 3/2021 5
TOUKOKUU 2021 I Tapahtumateo llisuus ry tiedottaa TOUKOKUU 2021 I Tapahtumateo llisuus ry tiedottaa Exit käynnisti tapahtumien avautumisen – kesäkuun alusta luovutaan turvaväleistä ulkotapahtum issa altioneuvosto on purkanut poikkeusolot ja vahvistanut exitsuunnitelman , mikä tuo toivoa tapahtuma-al alle. Näiden myötä tapahtumia päästään avaamaan laajamittaisesti vielä toukokuun puolella. Poikkeusolojen päättämisen myötä kokoontumisr ajoituksissa tullaan siirtymään tartuntatautila in mukaiseen sääntelyyn. Tätä kirjoittaessa odotetaan STM:n tarkempaa ohjauskirjettä linjaamaan rajoitusten lieventämisen aikataulusta ja tapahtumia koskevista yksityiskohtaisemmis ta käytännöistä. Sosiaalija terveysministe riö on myös jo esitellyt luonnoksen tartuntatautila in jatkamisesta. Lain määräaikaisia pykäliä esitetään jatkettavaksi vuoden loppuun saakka. Samalla lakiin esitetään muutosta lähikontaktin määritelmään , minkä myötä turvavälien vaatimuksesta luovuttaisiin ulkotilojen osalta kesäkuun alusta alkaen. Käytännössä sisätiloissakaan ei perustason alueilla vaadittaisi turvavälejä, mutta lain tulkintaan täytyy vielä saada tarkentava linjaus, jotta pelisäännöt sisätilojen asiakaskapasit eettien osalta muodostuvat selkeiksi. Tapahtuma-al a otti tiedot vahvistetusta exitistä vastaan ilahtuneena. Tapahtumateo llisuus käy nyt vuoropuhelua STM:n kanssa, jotta tarkkoja tulkintoja saadaan käyttöön pikaisesti. Turvaväleistä luopuminen on merkittävä asia, jotta tapahtumajär jestämisen on mahdollista olla taloudellisesti kannattavaa. Vielä on myös saatava selkeät tulkinnat sisätapahtum ien väljyysvaatimusten osalta sekä vaadituista terveysturvallisuusjär jestelyistä tapahtumia koskien ylipäätään. Sosiaalija terveysministe riö on kertonut pyrkivänsä tarkentamaan linjauksia kesän osalta viimeistään toukokuun puolivälissä. Alkukesässä on vielä useita tapahtumia, joiden järjestäminen säilyy siis edelleen epävarmana ja perumispäätökset saattavat olla vain päivien päässä. Samalla heinä-elokuun tapahtumat saivat rohkaisua ja myös täysin uusia, riskiltään pienempiä tapahtumia suunnitellaan loppukesälle. Turvaväleistä luopuminen on merkittävä asia. MKTG on nyt dentsu MKTG on ollut osa Suomen suurinta markkinointitoimist o dentsua jo vuosien ajan. Alkuvuonna brändi kuitenkin sulautui emoyhtiöön, jättäen MKTG-nimen taakseen. Mitä tapahtumia rakastavat voivat sitten odottaa dentsulta? Olemme näkemyksellin en markkinoinnin kumppani strategiasta jalkautukseen . Lähestymisem me pohjaa vahvaan ihmisymmärryksee n, joka antaa meille mahdollisuuden tehdä vaikuttavinta markkinointia. Tapahtumien osalta tämä tarkoittaa, että tunnemme kohderyhmäs i paremmin kuin kukaan muu. Tiedämme mikä heitä liikuttaa, miten heidät tavoittaa ja miten muutamme heidän ajatteluaan. Tapahtumateo llisuus on tuonut alamme eri toimijat samaan pöytään ensimmäistä kertaa. Ratkaistava tilanne on vakava mutta koemme, että samalla alalle luodaan laajempia yhteisiä toimintamalle ja ja katse on vahvasti tulevassa. Olemme mukana Turvallisen tapahtuman työryhmässä, missä käsittelemme jäsenistön kesken vallitsevaa poikkeustilann etta ja ratkaisumallej a. Tarve kohtaamisiin ihmisten välillä on isompi kuin koskaan ennen. Tapahtumaala tulee nousemaan uuteen kukoistukseen ja on upea ajatus, että jatkossa meidät tunnetaan ja tunnustetaan oikeana toimialana. Jenni Roivas Senior Executive Producer V K uv a: iS to ck .c om /m -g uc ci JÄSENISTÖN PALSTA Tapahtumateo llisuuden toimialaselvity s valmistuu ja historian lehtiä etsitään T yöja elinkeinominis teriön alainen Creative Business Finland (CBF) tilasi tammikuussa Tapahtumateo llisuus ry:ltä toimialaselvity ksen, jonka tavoitteena oli selvittää tapahtumateo llisuutta toimialana, sen yrityksiä, toimintaa sekä tulevaisuutta. Selvitys on nyt valmistunut ja toimitettu CBF:lle, joka on suunnitellut julkistavansa sen 6.5.2021 järjestettäväss ä webinaarissa. Selvitys tullaan esittelemään kevään ja syksyn aikana myös Tapahtumateo llisuus ry:n järjestämissä tilaisuuksissa. Selvityksessä nousee esille useita yhteiskunnallisia ja merkittäviä muutostarpeit a. Akuuteimpia ovat lainsäädännön muutokset, niin tartuntatautila in kuin kokoontumislainkin osalta. Tapahtumaelin keinoa ei tunnisteta nykyisessä lainsäädännös sä, mikä on yksi syy siihen, että koronaepidem ian aikana alaa on rajoitettu muita elinkeinoja voimakkaammin, ja että ala on jäänyt talou dellisten tukimekanism ien ulkopuolelle. Tapahtumateo llisuuden tavoitteena on, että selvityksen avulla saadaan luotua sekä valtionhallinto on, että toimijoille itselleen kattavampaa käsitystä koko laajasta toimialasta. Selvitys käynnistääkin suomalaisen tapahtuma-al an hahmottumis en osana yhteiskuntam me toimintaa – se nostaa esille myös tarpeen tutkia lisää toimialan nykyisyyttä ja tulevaisuutta, mutta myös menneisyyttä. Heitämmekin teille haasteen! Tapahtumateollisuude n nykyisyyden voi ymmärtää vain, jos tuntee sen historian. Vinkkaa Tapahtumateo llisuus ry – parasta just nyt OLEN OLLUT nyt pari kuukautta työharjoittelijana Tapahtumateo llisuuden toimistolla. Tähän mennessä kokemusta ja näkemystä on kertynyt enemmän kuin osasin tältä kolmen kuukauden harjoittelulta toivoa. Opiskelen Tampereen ammattikorke akoulun täydennyskou lutuksessa ja Tapahtumateollisuudessa avautui mahdollisuus harjoitteluun. Tartuin heti läppäriin ja kirjoitin hakemuksen, joka erottui edukseen. Eikä aikaakaan, kun sain kutsun haastatteluun – joka sitten johti harjoittelupaik kaan. Tapahtumateollisuu s on paras mahdollinen paikka alasta oppimiseen, ja tuntui lottovoitolta päästä tähän harjoitteluun. Palataan ajassa taaksepäin. Synnyin Pohjanmaalle yrittäjäperhee seen, tein kesät ja koulun ohessa töitä asiakaspalvelu tehtävissä vanhempieni yrityksessä. Vuonna 2015 lähdin opiskelemaan matkailun restonomiksi Lappiin. Halusin oppia lisää asiakaspalvelusta ja kasvattaa asiantuntijuut tani sekä oppia uutta kiinnostavasta alasta. Rovaniemi oli paikkana tuntematon, eikä minulla ollut ainuttakaan tuttua ihmistä lähellä. Haaveilin jo pitkään ennen opiskeluja myös työstä markkinoinnin parissa. Niinpä päädyin erikoistumaan ja valmistuin vuonna 2018 tapahtumanjo htamiseen erikoistuneena restonomina – se on ollut valinta, jota en kadu. Valmistuttuan i olen tehnyt töitä tarjoilijana, promoottorina ja vaateliikkeessä myyjänä. Opiskeltu tieto ja harjoittelujen kautta opitut käytännön taidot kutsuvat kuitenkin töihin tapahtuma-ala lle. Tapahtumateo llisuuden harjoittelussa pääsen seuraamaan aitiopaikalta tapahtuma-alan työtehtäviä. Toimistolla Maria ja Kati jakavat suuren määrän tietoa ja vastuullisiakin töitä tehtäväksi. Ensinnäkin tunnen olevani arvostettu ja tarpeellinen, kun saan vastuuta ja vaikutusvaltaa . Toiseksi rakastun joka päivä enemmän alaan ja nyt osaan sanoa millä alalla haluan vaikuttaa isona. Kolmanneksi lupaan tehdä 101 % kovaa työtä harjoittelun loppuun saakka. En aio jarrutella, koska pyrin petaamaan itselleni mahdollisimman hyviä jatkomahdollis uuksia alalta. Harvasta merkinnästä CV:ssäni olen näin ylpeä! Riia Palmunen Selvitys käynnistää suomalaisen tapahtuma-ala n hahmottumise n osana yhteiskuntam me toimintaa. meille mistä löydämme toimialan historiaa, joko jo valmiiksi kirjoitettuna tai keitä pitäisi haastatella, jotta saamme koko tapahtuma-alojen laajan historiankin kirjoihin ja kansiin. K uv a: iS to ck .c om /o ta ra ev 74 Anna palautetta: toimitus@eventolehti.fi eventolehti.fi facebook.com/eventolehti eventolehti 42 TYÖKEIKALLA SISÄLTÖ 3/2021 PINNALLA Miltä syksyn varaustilanne näyttää? _________________________ 12 Bisneksen ytimessä Ilkka Halava: Vuorovaikutusyhteiskunta tarvitsee elinvoimaisen alustan _____________________________ 18 Ilmiö: Nyt kaivataan takaisin toimistolle _____________________ 24 Evento kymmenen vuotta tapahtumabisneksen rinnalla ______ 28 VAKIOT Pääkirjoitus _______________________________________________ 9 Ajassa ___________________________________________________ 12 Vieraskynä: Tanskassa tuetaan ja testataan enemmän ________ 33 Parivaljakko: Malskin tuottaja ja Folks Hotellin johtaja ovat perfektionisteja ______________________________________ 34 Tutkassa Skilla ry:n toiminnanjohtaja Elina Havu ______________ 37 Tapahtumateollisuus ry:n sivut _____________________________ 38 Kahvilla: Podcast madaltaa strategiaan tutustumisen kynnystä ____________________________________ 42 Vieraskynä: Koronan seurauksena pöydälle on hypähtänyt kissa, joka pitää huomioida ___________________ 44 Kirja: Peter Nymanin missio on auttaa ihmisiä viestimään paremmin ______________________________ 45 BtoB ____________________________________________________ 46 33 38 TOISTA vuotta jatkuva etäily on rokottanut työpukeutumista, ja uutisetkin ovat kertoneet fiksujen alaosien myynnin romahtamisesta. Tilanne ei ole toinen täälläkään. Eventon kymmenettä vuosikertaa juhlistavaan juttuun Teams-haastattelin ex-päätoimittaja Heliä hikisenä heti urheilemasta tultuani. Puolustaudun toteamalla, että Heli makasi haastattelun ajan sängyssä. Kahvilla-jutun kuvauskeikalle ilmaannuin puhtaana, mutta niin ikään sporttivermeissä – olihan kuvauspaikka sovittu sopivan kävelymatkan päähän kotitoimistoltani. Tämän numeron Parivaljakkoa haastattelin sentään (yläosastani) asianmukaisesti pukeutuneena, tosin pian etäyhteyden sulkeuduttua kipaisin naapurikahvilaan verkkarivirityksessä, jota säikähdin itsekin. Eventon kaikkien aikojen ensimmäisessä numerossa kerrottiin, että villasukat jalassa kuulee paremmin. Onneksi ystäväni Annelin villasukkatehtaalla on ollut korona-ajasta johtuvaa ylituotantoa. Lukijat voivat päättää, ovatko kalsarinpunteistani pilkottavat luomukset auttaneet myös kirjoittamaan paremmin. Terhi Pääskylä-Malmström, freetoimittaja 6 3/2021
Savoy Teatteri Suosikkimusikaali palaa Helsinkiin – kansainvälisin tähtisolistein ROOLEISSA mm: Holly Sedillos (USA) Christian Mark Gibbs (USA) Maria Ylipää Chike Ohanwe Adam Hollick (USA) Diandra Flores Christopher Faison (USA) Zoltan Darago (Unkari) Sarah Verdier (Ruotsi) Nathalia Hyvärinen Kanerva OHJAUS Tuomas Parkkinen KOREOGRAFIA Ima Iduozee MUSIIKINJOHTO Jonas Rannila LAVASTUS Jani Uljas PUVUSTUS Erika Turunen Vantaan Viihdeorkesteri savoyteatteri.fi Liput 45–107 € VIP Show & Dinner 155 € Bernstein Laurents Sondheim Esitykset Savoy-teatterissa 1.– 19.9.2021
hittimusikaali ensimmäistä kertaa suomessa! JESSIE NELSON – SARA BAREILLES Ohjaus ILKKA LAASONEN / SUOMEN KANTAESITYS 1.9.2021 Ryhmämyynti (03) 752 6000 • lktryhmat@lahti.fi • Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) • lktliput@lahti.fi • www.lippu.fi • Väliaikatarjoilut (03) 782 6474 • www.lahdenkaupunginteatteri.fi Ryhmäedut jo 20 hengen ryhmälle! Syksyn esitykset myydään turvavälein. Teatteri on myös kokoustalo, kysy lisää myynnistä. Pikkujoulupaketit myynnissä!
10. vuosikerta Tapahtuma-alan ammattilehti Tapahtumateollisuus ry:n jäsenlehti Aikakauslehtien Liiton jäsen KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Mediatalo Keskisuomalainen Aikakauslehtiryhmä Nina Harlin, liiketoimintajohtaja, 0400 629 400 TOIMITUS Mediatalo Keskisuomalainen Aikakauslehtiryhmä / Evento PL 350, Väritehtaankatu 8, 4. krs, 01301 Vantaa etunimi.sukunimi@eventolehti.fi eventolehti.fi facebook.com/eventolehti Kimmo Kallonen, vt. päätoimittaja, 0400 455 845, Miia Manner, toimituspäällikkö, 040 530 9141, Maaret Launis, toimittaja, (vanhempainvapaalla), Juha Peltonen, toimittaja, 050 554 6426, Maarit Krok, toimittaja, 040 679 0896, Eemeli Sarka, toimittaja ja valokuvaaja, 044 050 5890 Mia Weckström, toimittaja TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Osnat Mangs, Kalle Marttinen, Mariaana Nelimarkka ja Terhi Pääskylä-Malmström. TOIMITUSNEUVOSTO Ines Antti-Poika, Elina Havu, Juho Hiidenmaa, Antti Karjalainen, Kalle Keskinen, Reija Könönen, Mette Lindroth, Jukka Mäkelä, Nina Numminen, Tarja Pajamäki, Petra Peltovako, Maria Sahlstedt, Mika Smolander, Susanna Suorsa, Sari Viljamaa ja Michael Weckström ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Anja Moilanen, myyntipäällikkö, 040 537 4272, Jonina Korander, tapahtumakoordinaattori, 040 844 4448, Niko Torniainen, markkinointi-, myyntija tapahtumaassistentti, 040 673 2883 Hinnasto pyydettäessä. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn aineiston palauttami sesta, eikä painovirheiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Ulkoasu: Hanna-Mari Jaakkola Kannen kuva: Eemeli Sarka Kirjapaino: Painotalo Plus Digital ISSN 2489-9380 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. 4041 0089 Etätyö pysyy – tapaamiset palaavat Pandemia ei muuta kaikkea, mutta jättää pysyviä jälkiä työelämään, ennustaa konsulttiyhtiö McKinsey helmikuussa ilmestyneessä raportissaan Future of work after Covid-19. Aineisto on koottu kahdeksasta maasta, aakkosjärjestyksessä Espanja, Intia, Iso-Britannia, Japani, Kiina, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat. Yhdessä ne muodostavat 62 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja lähes puolet väestöstä. McKinseyn raportti kuluneesta vuodesta ei juuri poikkea suomalaisen työelämän arkikokemuksesta. Dramaattisimpia muutoksia ovat etätyön ja verkkokaupan nopea kasvu sekä matkustamisen romahtaminen. Erityisesti ovat kasvaneet ruokakaupan sekä ravintolaruoan kotiinkuljetus. Koulutus on siirtynyt verkkoon kokoontumisrajoitusten takia. Mielenkiintoisin osa raportissa ovat sen ennusteet. Verkkokaupan kasvu jatkuu, mutta huomattavasti loivemmalla kulmakertoimella kuin pandemian aikana. Ruokakaupan ja ravintolaruoan kotiinkuljetusten ennustetaan palautuvan lähes koronaa edeltävälle tasolle. Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia, mutta ihmiset kaipaavat kontakteja, kaupassa käyntejä ja ravintolaelämää. Pandemia-ajan ehkä pysyvin perintö tulee McKinseyn mukaan olemaan etätyön laajeneminen. Tutkimuksessa on havaittu, että varsinkin toimistotyötä tekevät voisivat hyvin työskennellä muutaman päivän viikosta kotona työn tulosten tai tuottavuuden kärsimättä, pikemminkin päinvastoin. Kokemusten perusteella myös työnantajien asenteiden etätyötä kohtaan arvioidaan muuttuneen. On mahdollista, että joissakin raportin kohdemaissa muutokset perinteiseen työkulttuuriin tulevat olemaan paljon suurempia kuin esimerkiksi meillä Pohjoismaissa. Virtuaalitapaamisten yleistyminen tulee korvaamaan matkustusta, mutta raportti ennustaa liikematkustuksen palautuvan lähes pandemiaa edeltävälle tasolle. Vapaa-ajan matkailun näkymät ovat hyvät, kun rajoitusten aikana syntyneet paineet pääsevät purkautumaan. Saman tyyppisiä paineita on koulutuspuolella. Webinaarit ja striimaus pysyvät, mutta seminaarit ja ihmisten tapaamiset tulevat takaisin. Tapahtuma-alan rajoituksia on ryhdytty varovaisesti purkamaan ja Suomen aikuisväestöstä suurin osa saadaan arvioiden mukaan rokotettua heinäkuun loppuun mennessä. Tapahtumaelinkeinolle paineiden purkautuminen aiheuttaa uuden ja oudon ongelman. Syksyltä on enää vaikea löytää tiloja vähänkään suuremmille tapahtumille. Yli vuoden kestäneen lähes totaalisen tauon jälkeen ongelma on kuitenkin positiivinen, ja saattaa edellyttää rajoja rikkovaa mielikuvitusta. Kun virus saadaan nujerrettua, ala voi valmistautua ennätysvilkkaaseen syksyyn. Nyt positiivisella mielellä kesään. Kimmo Kallonen vastaava päätoimittaja (vt.) TILAUSHINNAT Jatkuva säästötilaus 12 kk / 75 € Määräaikaistilaus 12 kk / 95 € Irtonumero 8,90 € Eventon voi tilata diginä! eventolehti.fi/digilehti Irtonumero 5,90 € ja 12 kk 29 €. TILAUKSET (09) 273 00 200, evento@media.fi PÄÄTOIMITTAJALTA ”Teknologia avaa mahdollisuuksia, mutta ihmiset kaipaavat kontakteja.” 3/2021 9
Paviljonki vastaa uuteen normaaliin MAINOS MAINOS Keski-Suomen Yrittäjäjuhla järjestetään vuosittain Messuja tapahtumakeskus Paviljongissa. Koronapandemian keskellä toteutus siirtyi Paviljonki Live Studioon, josta tyylikäs juhla striimattiin ajan hengen mukaisesti kotikatsomoihin. Messuja tapahtumakeskus Paviljonki • Täyden palvelun tapahtumatalo keskellä Jyväskylää. • Paviljonki Live Studiosta tyylikkäät puitteet ja toimintavarmat toteutukset striimauksiin ja hybriditapahtumiin. • 1 200-paikkainen auditorio, lukuisia kokoustiloja, yli 20 000 m 2 hallipinta-alaa, yli 20 000 m 2 ulkotilaa ja tarkat ohjeistukset turvallisiin tapahtumiin myös koronarajoitusten helpottaessa. paviljonki.fi Keski-Suomen Yrittäjäjuhla on perinteikäs gaalatapahtuma, johon yli tuhatpäinen osallistujajoukko kokoontuu juhlimaan maakunnan yrittäjiä. Koronan keskellä kaikki on kuitenkin toisin, eikä pöytävarauksia ja illalliskortteja tänä vuonna tarvittu. Jokainen sai silti paikan eturivistä – omalta kotisohvaltaan. – Pyrkimyksenämme oli luoda pandemiasta huolimatta iloa ja hyötyä tarjoava juhla. Konsepti muuttui isosti, mutta yrittäjät olivat hyvillään, että juhla olosuhteiden sallimissa rajoissa kuitenkin järjestettiin, sanoo Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski. Alun perin tammikuulle suunnitellun illallisjuhlan korvasi huhtikuinen stream-tapahtuma, mutta yksi oli selvää alusta alkaen. – Paviljonki on ollut luotettava kumppanimme vuodesta toiseen ja oli siten ykkösvaihtoehtomme myös striimatun tapahtuman järjestämiseen, Jyräkoski toteaa. Juhla toteutettiin upouuden Paviljonki Live Studion ensimmäisenä virtuaalitoimeksiantona. Tekniseksi operaattoriksi valikoitui Paviljongin pitkäaikainen yhteistyökumppani, esitystekniikkayritys Rajupaja. – Olemme toteuttaneet Rajupajan kanssa aiemmin satoja tapahtumia juhlista messuihin ja keikoista kokouksiin, joten meidänkin valintamme oli helppo, kertoo Paviljongin myyntijohtaja Kimmo Kemppainen. – Plussaa oli myös Rajupajan oma LiveKatsomolähetysalusta, joka oli todistanut toimintavarmuutensa jo kauan ennen pandemian alkua. Viihdyttävä, varma ja vuorovaikutteinen Kotikatsomo-olosuhteet huomioitiin viemällä Yrittäjäjuhlan ohjelma astetta rennompaan suuntaan. Innostuneen vastaanoton saaneen keynote-puheen piti Idealist Groupin luova johtaja Saku Tuominen, mutta muuten perinteiset puheet korvattiin kuvaruudun takana paremmin viihdyttävillä haastatteluilla. Juhlan ytimestä ei kuitenkaan tingitty: keskiössä oli tuttuun tapaan ansioituneiden yrittäjien palkitseminen ja aiemmin palkittujen yrittäjien huomioiminen. Vuorovaikutteisuutta luotiin chatilla, jonka sisältöä poimittiin säännöllisesti lavalla jaettavaksi. – Monikameratuotanto toteutettiin voimassa olleita koronarajoituksia pilkuntarkasti noudattaen. Studiossa oli mahdollisimman vähän väkeä kerrallaan, lavalla huolehdittiin turvaväleistä ja toteutukseen osallistuneet ihmiset voitiin hajauttaa Paviljongin isoihin tiloihin ilman huolta turhista kontakteista, tiivistää Rajupajan liiketoimintajohtaja Jussi Mäkelä. Koteihin välittynyt virtuaalijuhla oli täynnä intiimin viihtyisää tunnelmaa. – Tekniikka toimi erinomaisesti kaikilla alustoilla skaalautuen ja toteutus myös näytti kiinnostavalta, Sanna-Mari Jyräkoski kiittelee. – Lisäksi oli upeaa nähdä, kuinka lähes kaikki yhteistyökumppanimme seurasivat perinteisestä juhlasta virtuaalitoteutukseen. Heilläkin oli selvästi innostusta uudenlaiseen tekemiseen. Hybridi tuli jäädäkseen Menestyksekkäästi koeponnistetun Paviljonki Live Studion palvelut on paketoitu helposti hahmotettaviksi kokonaisuuksiksi, jotka jäävät osaksi messuja tapahtumakeskuksen tarjontaa myös koronakurimuksen hellittäessä. – Rajoitusten helpottaessa voimme esimerkiksi avata väliseinät ravintolatiloihin ja toteuttaa livevetoja hybriditapahtumina, Kimmo Kemppainen ja Jussi Mäkelä suunnittelevat. He ennustavat laadukkaalle studiolle ja tvtason kameratuotannolle kovaa käyttöä mitä moninaisimmissa tapahtumatoteutuksissa. – Interaktiivisuus ja digitaalisuus ovat osa tapahtumia tulevaisuudessakin. Kohtaamisia ne eivät korvaa, mutta ne lisäävät esimerkiksi kokousten ja luentojen kaltaisten informatiivisten tilaisuuksien osallistumismahdollisuuksia. Ammattitapahtumissa tekniikkaa hyödynnetään todennäköisesti entistä enemmän myös kansainvälisten suhteiden hoitamisessa. Keski-Suomen Yrittäjäjuhla striimattiin Paviljongista 10.4.2021 • Studiossa oli useita kuvauspisteitä monipuolisen katseluelämyksen luomiseksi. • Studiossa toimittiin minimimiehityksellä. Juhla taltioitiin robottikameroilla ja muu henkilökunta työskenteli hajautetusti studiotilan ulkopuolella. • Lavalla esiintyi turvavälit huomioiden vain muutama henkilö kerrallaan. • Jokaisella Paviljongista käsin toteutukseen osallistuneella pienryhmällä oli käytössään omat kokoustilat. Studioon ja takaisin kokoustilaan siirryttiin tarkkoja kulkusuuntia noudattaen ja risteävää liikennettä välttäen. • Etäyhteyksiä hyödyntäen juhlassa pääsivät näkyville ja kuuluville myös muualta osallistuneet esiintyjät. • Kohtaamisia korvasi chat, jonka sisältöä käsiteltiin myös lavaohjelmassa. Lisäksi yleisöä kannustettiin jakamaan juhlatunnelmia sosiaalisessa mediassa juhlan aihetunnisteita käyttäen. • Tyylikäs, asiakkaan ilmeen mukaan brändättävä design näkyi sekä studiossa että tapahtuman koteihin välittäneen LiveKatsomon sivustolla. • Helppokäyttöinen ja toimintavarma lähetysalusta aukesi sähköpostiin lähetettyä linkkiä klikkaamalla. Ennen tapahtumaa osallistujat saivat myös FAQtyyliset ennakko-ohjeet. ”Striimitapahtumamme oli jälleen hyvä osoitus siitä, miten moneen Paviljonki taipuu.” Sanna-Mari Jyräkoski Keski-Suomen Yrittäjät Juontajalla on striimatussa tapahtumassa iso rooli. Yrittäjäjuhlan juonsi Laura Siltala. Miehet Paviljonki Live Studion takana: Paviljongin Kimmo Kemppainen ja Rajupajan Jussi Mäkelä. Juhlan musiikista vastasi laulajalauluntekijä Antti Kleemola. Ku va t: Ka tja Hy yt iä lä Ku va : No or a Br ag ge
Paviljonki vastaa uuteen normaaliin MAINOS MAINOS Keski-Suomen Yrittäjäjuhla järjestetään vuosittain Messuja tapahtumakeskus Paviljongissa. Koronapandemian keskellä toteutus siirtyi Paviljonki Live Studioon, josta tyylikäs juhla striimattiin ajan hengen mukaisesti kotikatsomoihin. Messuja tapahtumakeskus Paviljonki • Täyden palvelun tapahtumatalo keskellä Jyväskylää. • Paviljonki Live Studiosta tyylikkäät puitteet ja toimintavarmat toteutukset striimauksiin ja hybriditapahtumiin. • 1 200-paikkainen auditorio, lukuisia kokoustiloja, yli 20 000 m 2 hallipinta-alaa, yli 20 000 m 2 ulkotilaa ja tarkat ohjeistukset turvallisiin tapahtumiin myös koronarajoitusten helpottaessa. paviljonki.fi Keski-Suomen Yrittäjäjuhla on perinteikäs gaalatapahtuma, johon yli tuhatpäinen osallistujajoukko kokoontuu juhlimaan maakunnan yrittäjiä. Koronan keskellä kaikki on kuitenkin toisin, eikä pöytävarauksia ja illalliskortteja tänä vuonna tarvittu. Jokainen sai silti paikan eturivistä – omalta kotisohvaltaan. – Pyrkimyksenämme oli luoda pandemiasta huolimatta iloa ja hyötyä tarjoava juhla. Konsepti muuttui isosti, mutta yrittäjät olivat hyvillään, että juhla olosuhteiden sallimissa rajoissa kuitenkin järjestettiin, sanoo Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski. Alun perin tammikuulle suunnitellun illallisjuhlan korvasi huhtikuinen stream-tapahtuma, mutta yksi oli selvää alusta alkaen. – Paviljonki on ollut luotettava kumppanimme vuodesta toiseen ja oli siten ykkösvaihtoehtomme myös striimatun tapahtuman järjestämiseen, Jyräkoski toteaa. Juhla toteutettiin upouuden Paviljonki Live Studion ensimmäisenä virtuaalitoimeksiantona. Tekniseksi operaattoriksi valikoitui Paviljongin pitkäaikainen yhteistyökumppani, esitystekniikkayritys Rajupaja. – Olemme toteuttaneet Rajupajan kanssa aiemmin satoja tapahtumia juhlista messuihin ja keikoista kokouksiin, joten meidänkin valintamme oli helppo, kertoo Paviljongin myyntijohtaja Kimmo Kemppainen. – Plussaa oli myös Rajupajan oma LiveKatsomolähetysalusta, joka oli todistanut toimintavarmuutensa jo kauan ennen pandemian alkua. Viihdyttävä, varma ja vuorovaikutteinen Kotikatsomo-olosuhteet huomioitiin viemällä Yrittäjäjuhlan ohjelma astetta rennompaan suuntaan. Innostuneen vastaanoton saaneen keynote-puheen piti Idealist Groupin luova johtaja Saku Tuominen, mutta muuten perinteiset puheet korvattiin kuvaruudun takana paremmin viihdyttävillä haastatteluilla. Juhlan ytimestä ei kuitenkaan tingitty: keskiössä oli tuttuun tapaan ansioituneiden yrittäjien palkitseminen ja aiemmin palkittujen yrittäjien huomioiminen. Vuorovaikutteisuutta luotiin chatilla, jonka sisältöä poimittiin säännöllisesti lavalla jaettavaksi. – Monikameratuotanto toteutettiin voimassa olleita koronarajoituksia pilkuntarkasti noudattaen. Studiossa oli mahdollisimman vähän väkeä kerrallaan, lavalla huolehdittiin turvaväleistä ja toteutukseen osallistuneet ihmiset voitiin hajauttaa Paviljongin isoihin tiloihin ilman huolta turhista kontakteista, tiivistää Rajupajan liiketoimintajohtaja Jussi Mäkelä. Koteihin välittynyt virtuaalijuhla oli täynnä intiimin viihtyisää tunnelmaa. – Tekniikka toimi erinomaisesti kaikilla alustoilla skaalautuen ja toteutus myös näytti kiinnostavalta, Sanna-Mari Jyräkoski kiittelee. – Lisäksi oli upeaa nähdä, kuinka lähes kaikki yhteistyökumppanimme seurasivat perinteisestä juhlasta virtuaalitoteutukseen. Heilläkin oli selvästi innostusta uudenlaiseen tekemiseen. Hybridi tuli jäädäkseen Menestyksekkäästi koeponnistetun Paviljonki Live Studion palvelut on paketoitu helposti hahmotettaviksi kokonaisuuksiksi, jotka jäävät osaksi messuja tapahtumakeskuksen tarjontaa myös koronakurimuksen hellittäessä. – Rajoitusten helpottaessa voimme esimerkiksi avata väliseinät ravintolatiloihin ja toteuttaa livevetoja hybriditapahtumina, Kimmo Kemppainen ja Jussi Mäkelä suunnittelevat. He ennustavat laadukkaalle studiolle ja tvtason kameratuotannolle kovaa käyttöä mitä moninaisimmissa tapahtumatoteutuksissa. – Interaktiivisuus ja digitaalisuus ovat osa tapahtumia tulevaisuudessakin. Kohtaamisia ne eivät korvaa, mutta ne lisäävät esimerkiksi kokousten ja luentojen kaltaisten informatiivisten tilaisuuksien osallistumismahdollisuuksia. Ammattitapahtumissa tekniikkaa hyödynnetään todennäköisesti entistä enemmän myös kansainvälisten suhteiden hoitamisessa. Keski-Suomen Yrittäjäjuhla striimattiin Paviljongista 10.4.2021 • Studiossa oli useita kuvauspisteitä monipuolisen katseluelämyksen luomiseksi. • Studiossa toimittiin minimimiehityksellä. Juhla taltioitiin robottikameroilla ja muu henkilökunta työskenteli hajautetusti studiotilan ulkopuolella. • Lavalla esiintyi turvavälit huomioiden vain muutama henkilö kerrallaan. • Jokaisella Paviljongista käsin toteutukseen osallistuneella pienryhmällä oli käytössään omat kokoustilat. Studioon ja takaisin kokoustilaan siirryttiin tarkkoja kulkusuuntia noudattaen ja risteävää liikennettä välttäen. • Etäyhteyksiä hyödyntäen juhlassa pääsivät näkyville ja kuuluville myös muualta osallistuneet esiintyjät. • Kohtaamisia korvasi chat, jonka sisältöä käsiteltiin myös lavaohjelmassa. Lisäksi yleisöä kannustettiin jakamaan juhlatunnelmia sosiaalisessa mediassa juhlan aihetunnisteita käyttäen. • Tyylikäs, asiakkaan ilmeen mukaan brändättävä design näkyi sekä studiossa että tapahtuman koteihin välittäneen LiveKatsomon sivustolla. • Helppokäyttöinen ja toimintavarma lähetysalusta aukesi sähköpostiin lähetettyä linkkiä klikkaamalla. Ennen tapahtumaa osallistujat saivat myös FAQtyyliset ennakko-ohjeet. ”Striimitapahtumamme oli jälleen hyvä osoitus siitä, miten moneen Paviljonki taipuu.” Sanna-Mari Jyräkoski Keski-Suomen Yrittäjät Juontajalla on striimatussa tapahtumassa iso rooli. Yrittäjäjuhlan juonsi Laura Siltala. Miehet Paviljonki Live Studion takana: Paviljongin Kimmo Kemppainen ja Rajupajan Jussi Mäkelä. Juhlan musiikista vastasi laulajalauluntekijä Antti Kleemola. Ku va t: Ka tja Hy yt iä lä Ku va : No or a Br ag ge
AJASSA 12 3/2021 Syksystä tulossa kiireinen LATAAMON tuotantoja asiakkuusjohtaja Juho Hiidenmaa kertoo syksyn tapahtumatilanteesta markkinointitoimiston näkökulmasta. – Asioita tapahtuu ja diilejä solmitaan. Päätökset tulevat kuitenkin viiveellä, sillä tulevaisuus on utuinen, Hiidenmaa sanoo. Jos kaikki viivästyttävät päätöksiään, syksyllä tulee kiire saada tehtyä asiat tasokkaasti. Tilavarauksia tekevät nyt yritykset suoraan. Tapahtumakumppaneita haetaan myöhemmin. – Tämä huolestuttaa minua. Jos syksyn tapahtumia ei pystytä kiireen takia toteuttamaan korkealla laatutasolla, tapahtumien yleinen laatu voi laskea, minkä seurauksena tapahtumia ei enää koeta niin vahvaksi mediaksi kuin ne ovat, Hiidenmaa spekuloi. Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen edustajana hän kannustaa käymään tilanteen läpi asiakkaan kanssa. – Ne, jotka uskaltavat aloittaa suunnittelun mahdollisimman aikaisin, saavat parhaan mahdollisen laadun tapahtumilleen. Lataamon syksy vaikuttaa kiireiseltä, mutta sitä ei voi vielä verrata aikaan ennen koronaa. Syksyn tapahtumia suunnitellaan pitkälti livekohtaamisiksi. – Työkalupakissa on nyt lisää työkaluja, joilla saamme tapahtumat onnistumaan paremmin. Fyysinen kohtaaminen ja virtuaalisuus eivät sulje toisiaan pois. Esimerkiksi koulutuksissa on usein järkevämpää pysyä verkossa. Vaikka suunnitellaan, että nähdään fyysisesti, tehdään aina varasuunnitelma verkkoon. Tai toisinpäin. – Ammattilainen pystyy suunnittelemaan parhaan mahdollisen tavan toteuttaa tapahtuma. Syksyyn tulee tosi paljon tapahtumia. Jotta kohinasta pystyy erottumaan, vaaditaan hyvää suunnittelua. Hallituksen exit-strategia on selkeä: kun kahden viikon ilmaantuvuusluku painuu alle 25:n 100 000 asukasta kohden, turvavälisuositus poistuu. – Se on vahva viesti. Isossa kuvassa ihmiset haluavat intohimoisesti tavata toisiaan. Kunhan toimimme vastuullisesti! Onnistuneet tapahtumat ruokkivat tulevaisuuden kasvua, Hiidenmaa summaa. TAMPERE-TALON liiketoimintajohtaja Mika Nevalainen kertoo syksyn näyttävän kiireiseltä. Se johtuu suurelta osin siitä, että sekä kulttuuripuolella että yritystapahtumissa ja kongresseissa on paljon siirtymää, pahimmillaan jopa neljä viisi kertaa siirrettyjä tapahtumia. – Kalenteri näyttää täydeltä. Kulttuuripuolella tarjolla on pitkälti kotimaista sisältöä. Iso kysymys on, voidaanko jo syyskuusta eteenpäin toteuttaa keikkoja täydellä kapasiteetilla. Kaikki on kiinni korona-exitistä ja rokotekattavuudesta, Nevalainen toteaa. Yritystapahtumissa on myös täyttä, myös joitakin isoja kongresseja, mutta toisaalta alkusyksyn tapahtumia, etenkin kansainvälisiä kongresseja, on jo siirretty vuodelle 2022. – Isompien tapahtumien järjestämisen vaatima aika on niin pitkä, etteivät kaikki uskalla odottaa sataprosenttista varmistusta. Varsinkin niiden tapahtumien osalta, joissa on messupainotus, Toiveikkuus ja toisaalta koronan opettama joustavuus leimaavat tapahtuma-alan varaustilannetta. TEKSTI MARIAANA NELIMARKKA ollaan varuillaan. Meillä on kuitenkin myös vahvistettuja varauksia. Hän tiedostaa, että vielä on paljon muuttujia. – Olo on toiveikas. Koko ala valmistautuu siihen, että syys-joulukuu olisi normaali konserttija kokoussyksy, Nevalainen uskoo. Hän näkee mahdollisuuden kaikkien aikojen pikkujoulusesonkiin, jos 70 prosentin rokotekattavuus saavutetaan kesällä. Tärkeintä korona-exitissä on luottamuksen rakentaminen. – On tärkeää, että viranomaiset, yritykset, tapahtumapaikat ja -järjestäjät yhdessä kasvattavat tapahtumaluottamusta. MYYNTIJA MARKKINOINTIJOHTAJA Mika Smolander Brightista näkee trendinomaisena sen, että syksyllä voidaan järjestää livetapahtumia, mistä syystä keväälle aiottujen virtuaalitilaisuuksien järjestämisestä on pitkälti luovuttu. – Paljon kevään tapahtumia on vain jätetty käynnistämättä. Virtuaalisuus saa riittää, kun kohta päästään tapaamaan oikeasti, Smolander sanoo. Yritystapahtumapuolella näyttää syyskuusta eteenpäin kiireiseltä. Paikallisten yritysten kanssa järjestetään live-tapahtumia, mutta globaalien jättien kanssa jatketaan virtuaalisesti. Aikana, jolloin työperäinen matkustaminen vähenee ja etäosallistuminen lisääntyy, virtuaalisuus auttaa tekemään paikallisista tapahtumista globaaleja. – Syksylle tehdään ensisijaisesti hybridisuunnitelmia. Hybridioptio on trendi, se on käytännössä jokaisessa tarjouspyynnössä. Koronavuoden aikana satoja virtuaalitapahtumia luoneen Brightin kokemuksen mukaan hybriditapahtuman järjestäminen on monimutkaisempi projekti. Uskoa tulevaan on: tuotantoja vahvistetaan jo. – Hybridissä on enemmän osa-alueita, jotka vaativat sitoutumista, eikä tuotantoprosessi käynnisty ennen kuin kauppa on vahvistettu. Ongelmaksi voivat muodostua tapahtumatilat: enää ei löydy vapaita päiviä. Myös trendi vahvistaa tilaisuudet entistä myöhemmin aiheuttaa tuotannolle haasteita. IS TO C K. C O M /F IZ KE S ”Hybridioptio on trendi, se on käytännössä jokaisessa tarjouspyynnössä.”
Kokkailua vai extremea? Mindfulnessia vai hopeakoruja? Laajasta aktiviteettivalikoimasta ryhmällenne löytyy varmasti sopiva kokonaisuus. Me hoidamme tilaisuutenne alusta loppuun saakka. www.kuninkaanlohet.com Kokoukset – kesäjuhlat – kick offit – pikkujoulut – saunaillat Turvallisuus on osa huolenpitoamme AJASSA YRITYSKAUPPA RESTEL OSTI SUOMENLINNAN BASTION BISTRON RESTELIIN kuuluva Food&Events Tapahtumaravintolat on vastannut huhtikuun lopusta lähtien ravintola Bastion Bistron toiminnasta Suomenlinnassa. Restel on keväällä tehdyllä sopimuksella ostanut Bastion Catering oy:n koko liiketoiminnan ja laajentanut ravintolatoimintaansa Suomenlinnaan. Vuonna 1892 rakennetussa puisessa kasarmirakennuksessa asiakkaitaan palveleva Bastion Bistro tarjoilee mutkatonta bistroruokaa kiireettömässä miljöössä, pienen kävelymatkan päässä Suomenlinnan päälaiturista. Suomenlinnan hoitokunta toivottaa Restelin lämpimästi tervetulleeksi Suomenlinnaan. – On hienoa saada Restelin kaltainen toimija linnoitukseen. Uskomme, että pystymme yhdessä kehittämään Suomenlinnan houkuttelevuutta entistä paremmaksi ja tuomaan yhä enemmän lisäarvoa alueen tarjontaan, hoitokunnan johtaja Ilari Kurri kommentoi uuden vuokralaisen saapumista linnoitukseen. Bastion Bistro tarjoaa maittavan ruoan lisäksi upeita kokousja juhlatiloja, laadukasta cateringia ja monipuolista oheisohjelmaa merellisessä Suomenlinnassa. Se istuu Restelin mukaan hyvin Food&Events Tapahtumaravintoloiden ravintolatarjonnan kokonaisuuteen. – Bastion Bistro sopii täydellisesti ravintolaportfolioomme, josta löytyy muitakin historiallisia ja yksilöllisiä ravintoloita, kuten Mestaritalli Töölössä ja Koiviston Huvila Espoossa, Food&Events Tapahtumaravintoloiden ketjujohtaja Kristian Helanne sanoo. bastionbistro.fi PALKAT MARA-ALAN PALKKAMENETYKSET LÄHES 320 MILJOONAA EUROA VUODESSA PALKANSAAJIEN taloudelliset menetykset koko majoitusja ravitsemisalalla kohosivat viime vuonna 319,4 miljoonaan euroon edellisvuoteen verrattuna. Ravitsemisalan palkansaajien ansiotulot laskivat 238,2 miljoonaa, ja majoitusalan 81,3 miljoonaa euroa. Tiedot perustuvat verohallinnon tietokantaan, ja ne on julkaissut ensimmäisenä fiksukuluttaja.fi -talousblogi. Alan työntekijöiden määrä väheni 15 394 työntekijällä. Suurin tulonmenetys kokonaispalkkasummalla mitattuna, 27 prosenttia eli 79,9 miljoonaa euroa kärsittiin toimialalla Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet. Ainoa positiivinen muutos tapahtui toimialalla Lomakylät, retkeilymajat yms., jossa kokonaispalkkasumma nousi 4,8 prosenttia ja palkansaajien määrä lisääntyi 81 henkilöllä. Selvityksen aineisto kerättiin Verohallinnon tilastotietokannasta huhtikuun aikana. Vuoden 2020 ansiotulotiedot ovat ennakkotietoja, jotka voivat hieman muuttua lopullisessa verotuksessa. 3/2021 13
Raviradat ovat muutakin kuin hevosurheilun huumaa. Ympäri Suomen levittäytynyt raviratojen verkosto tarjoaa moneen mukautuvat sisäja ulkotilat mitä erilaisimpien yritysja yleisötapahtumien tarpeisiin. MAINOS MAINOS TAPAHTUMA-AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Joensuun ravirata joensuunravirata.fi Jokimaan ravikeskus, Lahti jokimaanravit.fi Kainuun ravirata, Kajaani kainuunravirata.fi Killerin ravirata, Jyväskylä killeri.fi Kouvolan ravirata kouvolanravirata.com Kuopion ravirata kuopionravirata.fi Laivakankaan ravirata, Tornio laivakangas.fi Lappeenrannan ravirata lappeenravit.fi Metsämäen ravirata, Turku turunhippos.fi Mikkelin ravirata mikkelinravirata.fi Mäntyvaaran ravirata, Rovaniemi rovaniemenravirata.fi Nikulan ravirata, Kaustinen kaustisenravit.fi Pilvenmäen ravirata, Forssa pilvenmaki.fi Porin ravirata porinravit.fi Ravikeskus Keskinen, Ylivieska ylivieskanravit.fi Seinäjoen ravikeskus seinajoenravikeskus.fi Teivon ravikeskus, Tampere teivo.fi Vermo Areena, Helsinki/Espoo vermo.fi/events Äimäraution ravirata, Oulu oulunravit.fi TÄYTTÄ RAVIA TAPAHTUMIIN PALJON TILAA SISÄLLÄ JA ULKONA Raveja järjestetään Suomessa lähes päivittäin. Vuodessa kilpailuja on noin 470 ja niitä seuraavat sadat tuhannet katsojat sekä etänä että paikan päällä. Kuninkuusraveihin saapuu jopa 30 000 päivittäistä katsojaa. – Tämä tarkoittaa, että raviradat ovat tapahtumajärjestämisen rautaisia ammattilaisia. Se näkyy sekä fasiliteeteissa, kalustossa että ammattitaitoisen palvelun monipuolisuudessa, sanoo Kouvolan raviradan toiminnanjohtaja Arto Hytönen. Suurtapahtumia isännöimään tottuneilta raviradoilta ei lopu tila, muttei myöskään sähkö eikä vesi. Lisäksi ulkoalueen kiinteä äänentoisto sitä käyttävine ääniammattilaisineen on selviö. – Esimerkiksi meillä Kouvolassa kiinteä äänentoisto kuuluu 14 hehtaarilla 17-hehtaarisesta kokonaisalueesta. Tapahtuman luonteen mukaan äänentoistoa voi toki tästäkin vielä vahvistaa, Hytönen huomauttaa. – Radoilla on myös paljon irtainta kalustoa, kuten telttoja, pöytiä, tuoleja sekä kiinteitä ja siirrettäviä aitoja, jotka ovat hyödynnettävissä asiakkaan tarpeiden mukaan. Lisäksi raviradalla tapahtumansa järjestävä asiakas hyötyy ratojen runsaista henkilöresursseista. – Osaajia löytyy muun muassa järjestyksenvalvonnasta, liikenteenohjauksesta, lipunmyynnistä ja ravintoloista, Hytönen luettelee ja muistuttaa ratojen palvelevan myös kalustoja henkilöstövuokraajina. – Toivotamme tapahtumat lämpimästi tervetulleiksi omiin tiloihimme, mutta kalustoa ja henkilökuntaa voi niin halutessaan vuokrata myös raviratojen ulkopuolelle. Mitä koronan karaisema tapahtumajärjestäjä edellyttää tapahtumapaikalta? Samaa kuin pandemiakuplastaan kuoriutuva vieraskin – runsaasti tilaa ja roppakaupalla turvallisia elämyksiä. – Tämä ja paljon muuta löytyy raviradalta, vakuuttaa pääkaupunkiseudulla toimivan Vermo Areenan toimitusjohtaja Heikki Häyhä. – Raviradat ovat isoja tilakokonaisuuksia, joiden monipuoliset sisäja ulkotilat palvelevat kokouksista kickoffeihin ja maatalousnäyttelyistä rokkikonsertteihin. Aidatulla alueella myös kulunvalvonta ja lipunmyynti on helppo toteuttaa. Sisätapahtumiin soveltuvat esimerkiksi ratojen täydellisesti varustetut kokousja kabinettitilat sekä eri-ilmeiset ravintolat. – Ratojen auditoriomaisissa ravintolakatsomoissa on satoja asiakaspaikkoja. Ne ovat ihanteellisia muun muassa luentoja koulutustilaisuuksiin sekä ravintolateatterin tai stand upin kaltaiseen viihdeohjelmaan. Gaala-asuunkin ravintolat pukeutuvat käden käänteessä, Häyhä vinkkaa. Ulkotilaa raviradoilta löytyy hehtaarikaupalla, ja sen käytössä on rajana vain mielikuvitus. – Ratojen keskinurmilla on nähty esimerkiksi messuja, ratsastuskilpailuja, koiranäyttelyitä, autotapahtumia ja festarialueita. Asfaltoitujen piha-alueiden kantavuus riittää raskaan kaluston konenäyttelyihin, ja kivituhkakentätkin kestävät isoja massatapahtumia, Häyhä kertoo. – Hevosten valjastuskatokset ovat puolestaan valmiiksi katettua ulkotilaa, jota hyödynnetään paljon muun muassa yleisötapahtumien myyntipaikkoina. Raviradalla ti la päisrakentamisen tarve on ylipäänsä poikkeuksellisen vähäistä. Vaikka tilaa on, ei tapahtuman silti tarvitse olla jättimäinen. – Tiloja ja alueita on monen kokoiseen tarpeeseen. Sitä paitsi isotkin tilat on lohkottavissa pienemmiksi, jolloin tapahtuman tunnelma säilyy. Tiesitkö, että…? Raviradan nurmitetun keskikentän koko on 5 hehtaaria. Se vastaa kahta Olympiastadionin kenttää katsomoalueineen. Hevosten ei tarvitse liittyä raviradalla järjestettävään tapahtumaan. Lähes kaikkia tapahtumia voi kuitenkin järjestää myös ravien yhteydessä. Yritykset voivat hankkia nimikkolähtöjä ja aitamainoksia, ja voittajaravurikin voidaan palkita yrityksen nimikkoloimella. Ku va : Er iik a Ah op el to Ku va : M illa Va ht ila Ku va : Ve rm o Ar ee na Ku va : Ku op io n ra vi ra ta Ku va : M ik ke lin ra vi ra ta Vinkki! Järjestä tapahtumasi raviradalla kilpailukykyiseen hintaan. Kysy myös kumppanuuksista ja muista yhteistyömalleista. Kesäisin raviratojen ulkoalueilla nautitaan monipuolisista tapahtumaelämyksistä. Raviradat ovat omiaan myös talvitapahtumiin. TÄÄLLÄ SÄILYY TURPAVÄLI! • Runsaasti tilaa terveys turvallisiin tapahtumiin isoissa katsomo-, ravin tolaja hallitiloissa. • Hygieniasäännöt tunteva ammatti taitoinen henkilökunta. • Suurtapahtumien mukaan mitoitetut siistit sisävessat. Suomen raviradat sijaitsevat poikkeuksetta hyvien liikenneyhteyksien varrella. Omalla autolla saapujillekin löytyy aina parkkitilaa.
Raviradat ovat muutakin kuin hevosurheilun huumaa. Ympäri Suomen levittäytynyt raviratojen verkosto tarjoaa moneen mukautuvat sisäja ulkotilat mitä erilaisimpien yritysja yleisötapahtumien tarpeisiin. MAINOS MAINOS TAPAHTUMA-AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Joensuun ravirata joensuunravirata.fi Jokimaan ravikeskus, Lahti jokimaanravit.fi Kainuun ravirata, Kajaani kainuunravirata.fi Killerin ravirata, Jyväskylä killeri.fi Kouvolan ravirata kouvolanravirata.com Kuopion ravirata kuopionravirata.fi Laivakankaan ravirata, Tornio laivakangas.fi Lappeenrannan ravirata lappeenravit.fi Metsämäen ravirata, Turku turunhippos.fi Mikkelin ravirata mikkelinravirata.fi Mäntyvaaran ravirata, Rovaniemi rovaniemenravirata.fi Nikulan ravirata, Kaustinen kaustisenravit.fi Pilvenmäen ravirata, Forssa pilvenmaki.fi Porin ravirata porinravit.fi Ravikeskus Keskinen, Ylivieska ylivieskanravit.fi Seinäjoen ravikeskus seinajoenravikeskus.fi Teivon ravikeskus, Tampere teivo.fi Vermo Areena, Helsinki/Espoo vermo.fi/events Äimäraution ravirata, Oulu oulunravit.fi TÄYTTÄ RAVIA TAPAHTUMIIN PALJON TILAA SISÄLLÄ JA ULKONA Raveja järjestetään Suomessa lähes päivittäin. Vuodessa kilpailuja on noin 470 ja niitä seuraavat sadat tuhannet katsojat sekä etänä että paikan päällä. Kuninkuusraveihin saapuu jopa 30 000 päivittäistä katsojaa. – Tämä tarkoittaa, että raviradat ovat tapahtumajärjestämisen rautaisia ammattilaisia. Se näkyy sekä fasiliteeteissa, kalustossa että ammattitaitoisen palvelun monipuolisuudessa, sanoo Kouvolan raviradan toiminnanjohtaja Arto Hytönen. Suurtapahtumia isännöimään tottuneilta raviradoilta ei lopu tila, muttei myöskään sähkö eikä vesi. Lisäksi ulkoalueen kiinteä äänentoisto sitä käyttävine ääniammattilaisineen on selviö. – Esimerkiksi meillä Kouvolassa kiinteä äänentoisto kuuluu 14 hehtaarilla 17-hehtaarisesta kokonaisalueesta. Tapahtuman luonteen mukaan äänentoistoa voi toki tästäkin vielä vahvistaa, Hytönen huomauttaa. – Radoilla on myös paljon irtainta kalustoa, kuten telttoja, pöytiä, tuoleja sekä kiinteitä ja siirrettäviä aitoja, jotka ovat hyödynnettävissä asiakkaan tarpeiden mukaan. Lisäksi raviradalla tapahtumansa järjestävä asiakas hyötyy ratojen runsaista henkilöresursseista. – Osaajia löytyy muun muassa järjestyksenvalvonnasta, liikenteenohjauksesta, lipunmyynnistä ja ravintoloista, Hytönen luettelee ja muistuttaa ratojen palvelevan myös kalustoja henkilöstövuokraajina. – Toivotamme tapahtumat lämpimästi tervetulleiksi omiin tiloihimme, mutta kalustoa ja henkilökuntaa voi niin halutessaan vuokrata myös raviratojen ulkopuolelle. Mitä koronan karaisema tapahtumajärjestäjä edellyttää tapahtumapaikalta? Samaa kuin pandemiakuplastaan kuoriutuva vieraskin – runsaasti tilaa ja roppakaupalla turvallisia elämyksiä. – Tämä ja paljon muuta löytyy raviradalta, vakuuttaa pääkaupunkiseudulla toimivan Vermo Areenan toimitusjohtaja Heikki Häyhä. – Raviradat ovat isoja tilakokonaisuuksia, joiden monipuoliset sisäja ulkotilat palvelevat kokouksista kickoffeihin ja maatalousnäyttelyistä rokkikonsertteihin. Aidatulla alueella myös kulunvalvonta ja lipunmyynti on helppo toteuttaa. Sisätapahtumiin soveltuvat esimerkiksi ratojen täydellisesti varustetut kokousja kabinettitilat sekä eri-ilmeiset ravintolat. – Ratojen auditoriomaisissa ravintolakatsomoissa on satoja asiakaspaikkoja. Ne ovat ihanteellisia muun muassa luentoja koulutustilaisuuksiin sekä ravintolateatterin tai stand upin kaltaiseen viihdeohjelmaan. Gaala-asuunkin ravintolat pukeutuvat käden käänteessä, Häyhä vinkkaa. Ulkotilaa raviradoilta löytyy hehtaarikaupalla, ja sen käytössä on rajana vain mielikuvitus. – Ratojen keskinurmilla on nähty esimerkiksi messuja, ratsastuskilpailuja, koiranäyttelyitä, autotapahtumia ja festarialueita. Asfaltoitujen piha-alueiden kantavuus riittää raskaan kaluston konenäyttelyihin, ja kivituhkakentätkin kestävät isoja massatapahtumia, Häyhä kertoo. – Hevosten valjastuskatokset ovat puolestaan valmiiksi katettua ulkotilaa, jota hyödynnetään paljon muun muassa yleisötapahtumien myyntipaikkoina. Raviradalla ti la päisrakentamisen tarve on ylipäänsä poikkeuksellisen vähäistä. Vaikka tilaa on, ei tapahtuman silti tarvitse olla jättimäinen. – Tiloja ja alueita on monen kokoiseen tarpeeseen. Sitä paitsi isotkin tilat on lohkottavissa pienemmiksi, jolloin tapahtuman tunnelma säilyy. Tiesitkö, että…? Raviradan nurmitetun keskikentän koko on 5 hehtaaria. Se vastaa kahta Olympiastadionin kenttää katsomoalueineen. Hevosten ei tarvitse liittyä raviradalla järjestettävään tapahtumaan. Lähes kaikkia tapahtumia voi kuitenkin järjestää myös ravien yhteydessä. Yritykset voivat hankkia nimikkolähtöjä ja aitamainoksia, ja voittajaravurikin voidaan palkita yrityksen nimikkoloimella. Ku va : Er iik a Ah op el to Ku va : M illa Va ht ila Ku va : Ve rm o Ar ee na Ku va : Ku op io n ra vi ra ta Ku va : M ik ke lin ra vi ra ta Vinkki! Järjestä tapahtumasi raviradalla kilpailukykyiseen hintaan. Kysy myös kumppanuuksista ja muista yhteistyömalleista. Kesäisin raviratojen ulkoalueilla nautitaan monipuolisista tapahtumaelämyksistä. Raviradat ovat omiaan myös talvitapahtumiin. TÄÄLLÄ SÄILYY TURPAVÄLI! • Runsaasti tilaa terveys turvallisiin tapahtumiin isoissa katsomo-, ravin tolaja hallitiloissa. • Hygieniasäännöt tunteva ammatti taitoinen henkilökunta. • Suurtapahtumien mukaan mitoitetut siistit sisävessat. Suomen raviradat sijaitsevat poikkeuksetta hyvien liikenneyhteyksien varrella. Omalla autolla saapujillekin löytyy aina parkkitilaa.
AJASSA 16 3/2021 Katso koko valikoima osoitteesta: www.viihdepelit.fi VUOKRAA AKTIVITEETIT KESÄJUHLAT – TEAM BUILDING – KICK OFF – GET TOGETHER – PERHEPÄIVÄT • Laaja valikoima ulkolaitteita (Rodeo, pomppulinnat, isot pelit, teltta arcadepeleillä) • Paljon yhdessä pelattavia pelejä sisätiloihin. • 1400 tapahtuman kokemuksella. Nouda Lauttasaaresta tai tilaa kuljetuksen kanssa! Valikoimass a 135 peliä ja aktiviteettia. RESIDENSSI TTT:N TAITEILIJARESIDENSSI TYÖLLISTÄÄ 90 FREELANCERIA PALVELU Uusi alusta tapahtumille SUOMALAINEN startup Eventual on lanseerannut tapahtuma-alalle uuden, joukkoistamiseen perustuvan alustan. Palvelun avulla voi kuka tahansa perustaa kampanjan artistille tai esiintyjälle ja kampanjoida tämän puolesta. Keikalle haluavat voivat tehdä alustalla myös lippuvarauksia. Käytännössä Eventualin käyttäjä tekee aloitteen tapahtumasta, johon haluaa osallistua, seuraa saako se kannatusta ja kampanjan onnistuessa pääsee toiveidensa mukaiselle keikalle. Samalla palvelu tarjoaa keikkamyyjille, tapahtumapaikoille, promoottoreille ja esiintyjille uuden työkalun riskinhallintaan ja tapahtumien generointiin. Eventual kutsuu yleisön lisäksi kaikki alalla toimijat mukaan kokeilemaan palvelua. – Tapahtuma-alalla on kaikki edellytykset kasvaa yhdeksi suurimmista aloista maailmassa, jossa ihmisten odotetaan kuluttavan vähemmän fyysisiä tuotteita. Tapahtumat ja kulttuuri rikastuttavat kokemusmaailmaamme ja elämäämme samalla tarjoten työtä sekä esiintyjille että kaikille taustavaikuttajille. Uskomme moninaisen kulttuurikirjon tulevaisuuteen ja tapahtumien vallankumoukseen, kuvaa Eventualin perustaja ja toimitusjohtaja Miia Khan. Miia Khan uskoo, että koronapandemian jälkeisessä ajassa pinnan alla kytee valtava kysyntä erilaisille kulttuurikokemuksille. – Kriisit ovat muutoksen eliksiiri. TAMPEREEN Työväen Teatteri hyödyntää Business Finlandilta saamansa 100 000 euron rahoituksen käynnistämällä taiteilijaresidenssin, joka tukee kahtena seuraavana vuonna 90 freelancerin työllistymistä. Hankkeeseen on nyt valittu mukaan 14 uutta työryhmää tai tekijää ja residenssejä on kaikkiaan 17. Teatterille syntyy uusi Viides näyttämö, jossa kehitetään uusia teatterin tekemisen muotoja pääohjelmiston rinnalle yhteistyössä esittävän taiteen toimijoiden ja verkostojen kanssa. – TTT työllistää vuosittain 170 freelanceria pääohjelmistossa. Tämän lisäksi tarjoamme nyt Viidennellä näyttämöllä työmahdollisuuksia 90 freelancerille ja vapaan kentän taiteilijalle, kertoo teatterinjohtaja Otso Kautto. Hänen mukaansa tarkoitus on tehdä residenssistä pysyvä osa teatterin toimintaa. – Viides näyttämö rikastaa ja laajentaa teatterin pääohjelmistoa sekä antaa tilan toimia ja ajatella toisin. Kesäisin teatterit tilat ovat osittain kesannolla, parempi niitä on käyttää, Kautto sanoo. Residenssihankkeen teoksissa on neljä eri päälinjaa: käsikirjoitusresidenssit, kansainvälisiä tekijöitä yhdistävät ja poikkitaiteelliset teokset, tekijyyttä käsittelevät teokset sekä dokumenttiteatterin aineksia sisältävät teokset. Residenssitoiminta keskittyy pääohjelmiston harjoituskauden ulkopuolelle, kesäaikaan. Esityksiä nähdään osana TTT:n pääohjelmistoa sekä kiertue-esityksinä. – Residenssiohjelman ensimmäiset hedelmät saadaan korjuuseen Viidennellä näyttämöllä nyt syksyllä, isompi sato korjataan näytäntökaudella 2022–2023, Kautto sanoo. VIRTUAALITAPAHTUMA VALTRAN TRAKTORILANSEERAUS JA SHOWROOM VOITOKAS SUOMESSA JA MAAILMALLA TAPAHTUMATOIMISTO Tapauksen suunnittelema virtuaalinen Valtran G-sarjan globaali traktorilanseeraus ja showroom palkittiin vuoden 2020 parhaana virtuaalitapahtumana Suomen Grand One -kisassa. Kaksi viikkoa aiemmin työ voitti kultaa globaalin Campaign Experience Awards -kisan B2B-tapahtumien sarjassa. Kesällä 2020 Valtra pyysi Tapausta luomaan virtuaalisen Valtra-asiakaskokemuksen, joka vahvistaa sidettä kohderyhmiin poikkeusoloissa, luo uusia liidejä ja lisää myyntiä. Tapaus loi Valtran brändin mukaiseen kuvitteelliseen maisemaan virtuaalisen showroom-esittelytilan, joka palveli myös virtuaalitapahtumien studiona, ensimmäisenä lähetyksenään G-sarjan traktoreiden lanseeraus. Virtuaalinen toteutus ylitti asiakkaan, yleisön sekä myynnin odotukset. Uuden G-sarjan virtuaalilanseeraus saavutti 15 000 katsojaa, hankki tuplasti liidejä puolet normaalia pienemmällä budjetilla sekä tuotti myyntiä puolen vuoden tuotannon edestä. Myyntijärjestelmään kytketty virtuaalinen showroom on nyt Valtralle kokonaan uusi, pysyvä asiakasrajapinta. – Valtran rohkeus keskellä pandemiaa, kun monet muut yritykset jäätyivät toiminnan sijaan, on ainutlaatuista kansainvälisestikin. Valtran olisi ollut helppo torpata kunnianhimoinen ehdotuksemme sillä perusteella, ettei perinteisiä traktorinostajia tavoiteta virtuaalisella toteutuksella. Sen sijaan loimme yhdessä todellisen virtuaalitapahtumien edelläkävijätoteutuksen, Tapauksen luova johtaja Lauri Vassinen kehaisee.
UPEAA KOKOUSKOHDETTA TOLKKILA on Korialla sijaitseva moderni, laadukas ja avara kokouskeskus sekä tyylikäs juhlapaikka. KIELORANTA on järven rannalla sijaitseva modernin tyylikäs kokousja juhlapaikka lähellä Hämeenlinnaa. BOISTÖ on Loviisan edustalla sijaitseva upea korkealaatuiseksi kokouskohteeksi saneerattu entinen luotsisaari. Kokoustilat 10–35 hlö Majoitus 30 hlö Kokoustilat 10–60 hlö Majoitus 37 hlö Kokoustilat 10–60 hlö Majoitus 35 hlö Tiedustelut: Visa Heinonen p. 0400 666 654 / visa.heinonen@royalresorts.fi www.royalresorts.fi kieloranta.fi boisto.fi tolkkilankartano.fi royalresorts.fi
BISNEKSEN YTIMESSÄ ”Arvonluomisen ja sen kertautumisen verkosto on jättimäisen suuri.” Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. 18 3/2021
TEKSTI MIIA MANNER KUVAT EEMELI SARKA Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava: Tapahtumat rakentavat KAUPUNGILLE IDENTITEETIN Kaupunkien paremmuutta mitataan nyt ja tulevaisuudessa kyvyllä synnyttää vuorovaikutusta ihmisten kesken. Kysymystä kuntien elinvoimasta ei pystytä ratkaisemaan ilman tapahtumia, sillä vuorovaikutusyhteiskunta tarvitsee elinvoimaisen alustan. 3/2021 19
T ulevaisuudentutkija Ilkka Halava on valmentanut uransa aikana satoja työyhteisöjä, yritysten johtoryhmiä, tehnyt tuhansia puhujakeikkoja ja työskennellyt tapahtumatuottajana. – On surullista, vaikkei se tapahtuma-alan ihmisiä yllättänyt, että meidän poliitikoillemme on vasta pandemian myötä valjennut tapahtumateollisuuden olemassaolo. Päätöksenteon näkökulmastahan alaa ei ole lainkaan ymmärretty sellaisessa kokoluokassa, mikä se todellisuudessa on. Halavan työnkuvaan on sisältynyt myös lukuisten kuntien valmennusta. Hän on sitä mieltä, että kaupungit ja kunnat toimivat edelleen pääasiassa tuotantolähtöisesti. – Kuntien elinvoimakysymystä ei ratkaista ilman tapahtumia. Kunnat tarvitsevat muutakin kuin toimivan terveydenhuollon ja koulun. Kuntien viestinnässä korostuu liikuntapaikkakeskeisyys, nettiin on listattu pieninkin liikuntapaikka, mutta tapahtumapaikkoja ei tunnisteta saati tueta kuin pienimmillä paikkakunnilla. Tapahtumien tuottamaa arvoa ei ymmärretä täysin, eikä kenelläkään ole käsitystä siitä, kuinka paljon kunnassa ylipäätään järjestetään tapahtumia. Tapahtumat tuovat kuntaan, kaupunkiin tai alueelle elinvoimaa. Halava nostaa esimerkiksi Porin. – Ilman Pori Jazzia Pori olisi vain yksi tuntematon kaupunki satojen muiden joukossa. Kun kaupungissa syntyy kanssakäymistä tapahtuman avulla, se luo kiinnostavuutta ulkomaita myöten. Halava sanoo, että ainoastaan profiloituvat kunnat voivat olla muuttovoittokuntia. – Peruspalveluiden tuottamisen avulla ei voida erottautua. Vuorovaikutusyhteiskunta tarvitsee elinvoimaisen alustan. Tämä on ollut henkilökohtainen maratonjuoksu minulle, jotta syntyisi ymmärrys, miten kaupunkien paremmuutta mitataan tässä ajassa: kyvyllä synnyttää vuorovaikutusta ihmisten kesken. Ala on jo tulevaisuudessa Halava mainitsee, että työn tulevaisuuden näkökulmasta tapahtumateollisuus on nyt jo moderni ala, mutta on joutunut pandemian aikana siitä kärsimään. – Tapahtumateollisuudessa työskentelee noin 20 000 vakituista työntekijää ja 180 000 freelanceria. He ovat työn tulevaisuuden näkökulmasta edellä aikaansa, mutta kärsivät siitä nyt, sillä tukirakenteet eivät ulotu heihin. Olemme kuitenkin entistä enemmän riippuvaisia ihmisistä, jotka haluavat olla tekijöinä huippuluokkaa ja ylläpitävät osaamistaan oma-aloitteisesti ja intohimoisesti. Verkostoituneiden ja erikoistuneitten ammattilaisten joukko jää jalkoihin, kun yhteiskunnan välineet ovat niin kömpelöt, että ainoa väline on sulkea kaikki. – Työn tekemisen maisemassa ollaan kuitenkin entistä enemmän riippuvaisia niistä ihmisistä, jotka ovat omistautuneita työlleen. Halava kertoo, että ennusteiden mukaan vuonna 2040 noin 60 prosenttia ihmisistä tekee työtä jonkintyyppisellä freelancemallilla. – Tapahtumateollisuus on nyt jo rakenteeltaan voimakkaasti erikoistunut arvontuotantoverkosto. Erilaisia produktioita varten voidaan koota taitavia yksiköitä. Freelancerit ovat käytettävissä silloin kun heitä tarvitaan, siellä missä heitä tarvitaan, ilman jäykkälavettista työsuhdetta kahdeksasta neljään. Säännöllinen palkkatyömalli on liian harmaa maailma, kun halutaan väriä elämään. Tapahtuma-ala tarjoaa myös monille nuorille ensimmäisen työpaikkakokemuksen. Esimerkiksi Linnanmäellä on satoja nuoria kesätyössä ensimmäisessä työpaikassaan. – Tässä on myös työvoimapoliittinen ulottuvuus, josta sietäisi puhua hieman enemmän. Ei identiteettiä ilman Jazzia Palataan hetkeksi Poriin. Kaupungilla ei olisi identiteettiä ilman Pori Jazzia, sanoo Halava. – Vuonna 2019 Pori Jazzin suora tulovaikutus oli 19,6 miljoonaa euroa ja kaikki palvelut huomioon ottaen 27,3 miljoonaa. Yhdeksän päivää kestävä tapahtuma työllisti 119 työntekijää. Arvonluomisen ja sen kertautumisen verkosto on jättimäisen suuri, sekä Porissa että muissa kunnissa ja kaupungeissa. Kun tapahtumat katosivat pandemian myötä, katosi paljon muutakin. – Suomen sisäinen matkustus väheni, taksien tarve väheni, hotellin kysyntä laski ja kaikkien näiden palveluiden tuottamiseen tarvittavien elementtien kysyntä laski. Vaikutusten ketju ulottuu todella pitkälle. Kaupungin tai alueen näkökulmasta ilmoilla on kolme isoa kysymystä. BISNEKSEN YTIMESSÄ ”Olemme entistä enemmän riippuvaisia ihmisistä, jotka haluavat olla tekijöinä huippuluokkaa.” 20 3/2021
3/2021 21
– Who’s there, what’s there ja what’s happening there. Jos kahteen ensimmäiseen kysymykseen ei pysty vastaamaan todella kiinnostavasti, on kolmannen toteuduttava. Etenkin nuoret vaihtavat maisemaa, jos yksikään näistä kolmesta elementistä ei toteudu. Tältä osin tapahtumateollisuus on vaikutukseltaan voimakkaasti aliarvioitu, Halava painottaa. Myös kaupunkien ihmisvirrat ovat kadonneet etätyösuosituksen ja muiden rajoitusten vuoksi. – Suuret kaupungit kärsivät tästä enemmän kuin pienet. Ihmiset käyttävät työmatkoillaan palveluita. Kun kaupunkiympäristöstä katoavat palvelut sen vuoksi, ettei niille ole tarvetta, alkaa autioituminen. Käytännössä jäljelle jäävät suuret ketjuliikkeet ja kirpputorit. Maisema saattaa muuttua rajusti. Julkinen koneisto kuin YK:ssa Halava mainitsee, että Suomen julkinen koneisto on rakennettu hengeltään sellaiseksi, että sen avulla voisi johtaa Yhdistyneitä kansakuntia. – Meillä on todella monimutkainen hallintorakenne maan kokoon suhteutettuna, ja tämä epäsuhta on tullut pandemian aikana urakalla silmille. Meidän julkinen koneisto ei ole kiinnostunut yksityiskohdista. Tietoa olisi saatavilla, mutta sitä ei haluta käyttää. Esimerkkinä Halava mainitsee ravintolat, joita rajoitukset ovat rusikoineet kovalla kädellä. – Tuotanto-orientaatio on niin vahva, että ei viitsitä ryhtyä pilkkomaan. On helpompaa rajoittaa yksioikoisesti kaikkia, vaikkei se välttämättä ole järkevää. – Pikkuhiljaa alkaa syntymään ymmärrys, ettei jälleenrakentaminen olekaan välttämättä kovin yksinkertaista. Sosiaalista rihmastoa on rusikoitu niin kovalla kädellä. Suomessa olisi ollut paljon potentiaalia hillitä pandemiaa paremmin, esimerkiksi digitalisaation avulla. – Koronavilkku on fiksu applikaatio, mutta siinä mielessä turha, ettei se velvoita mihinkään. Halava toteaakin, että olemme menettämässä pandemian myötä yksilönvapauden siinä mittakaavassa, mihin olemme tottuneet, ja yhteisön suojaamisen pitäisikin nyt mennäkin yksilön edelle. – Digitalisaation avulla olisi mahdollista jäljittää huomattavasti tehokkaammin kuin ihmisvoimin. Jos koronavilkku olisi pakollinen ja sinne merkittäisiin jokainen tartunta, niin sen teho olisi moninkertainen. Halavan mielestä Suomessa hallitus on tapahtumien näkökulmasta epäonnistunut pandemian torjunnassa, eikä sillä ole enää merkitystä, että tietyissä asioissa on onnistuttu paremmin kuin jossain muussa maassa. Halava kritisoi myös suhtautumista rajaliikenteeseen. – Jos koronavirukseen olisi suhtauduttu rajoilla heti alkuun samalla tavalla kuin huumeisiin tai aseisiin, niin maan sisällä ei olisi tarvinnut rajoittaa niin voimakkaasti tapahtuma-alaa. Viruksen voisi Halavan mielestä rinnastaa biologiseen aseeseen. – On absurdia, että rajoilla ollaan absoluuttisen tarkkoja esimerkiksi shampoopullojen kanssa, mutta viruksen kanssa saa rajan yli kulkea kohtalaisen vapaasti. Pandemian aikaiset rajoitukset ovat kohdistuneet pääasiassa palvelualoille. Rakennustyömaat ovat toimineet normaalisti koko ajan, ja Halava mainitsee myös telakat. – Vientialaksi mielletty telakkateollisuus ja sen työntekijät saavat liikkua täysin vapaasti rajan yli edestakaisin. Koronastatus digitaalisena tietona Pandemiapilven reunaan on piirtymässä pikkuhiljaa hopeinen reunus. Poikkeustila on tältä erää päättynyt ja rajoituksia höllennetään. Halava uskoo, että tuleviin tapahtumiin riittää osallistujia. – Rokotepassin tai koronastatusta ilmentävän applikaation käyttöön saaminen olisi BISNEKSEN YTIMESSÄ ”Tietoa olisi saatavilla, mutta sitä ei haluta käyttää.” SA M U LI PE N TT I 22 3/2021
silti ehdottoman tärkeää. Järjestelmän pitäisi antaa jokaiselle mahdollisuus todistaa, että on koronanegatiivinen. Se oikeuttaisi olemaan yhteisössä mukana, jos itse haluaa. Koronanegatiivisen statuksen saisi sairastamalla viruksen, rokotteella tai negatiivisella testituloksella. Lisäksi tapahtumapaikoilla pitäisi olla pikatestimahdollisuus. Ihmisten yhdenvertaisuus ei kärsisi esimerkiksi siksi, että sattuu olemaan rokotusjonon hännillä, tai asuu kunnassa, missä rokotusten antaminen on syystä tai toisesta hidasta. Tämän kaltainen järjestelmä ei ehkä synny tähän pandemiaan, mutta sen syntyminen auttaisi tulevissa pandemioissa. – Järjestelmä perustuisi vapaaehtoisuuteen. Ketään ei pakotettaisi mihinkään, vaan annettaisiin mahdollisuus todistaa, että on terveysturvallisuuden näkökulmasta riskitön henkilö. Tapahtumateollisuus ry tekee yhteiskunnalle palveluksen, jos se pystyy kehittämään tämän kaltaisen rakenteen. Vaikuttamistyö ei ole kuitenkaan Halavan mukaan muuttunut, ainoastaan välineet. Striimausja hybriditapahtumien mahdollistuminen on yksi pandemian synnyttämistä hyvistä asioista. – Tapahtumat demokratisoituvat, kun osallistua voi myös etänä. Liikuntarajoitteinen tai paniikkihäiriöstä kärsivä voi jäädä kotiin nauttimaan tarjonnasta. Ilman pandemiaa tällaista muutosta tuskin olisi syntynyt vuosikausiin. ”Rokotepassin tai applikaation käyttöön saaminen olisi ehdottoman tärkeää.” Ilmoittautuminen kutsuvieraaksi osoitteessa: kongressimessut.? 25.–26.8.2021 Messukeskus, Helsinki Tapahtumasyksy starttaa Kongressimessuilta. Tule hakemaan tuoreet ideat uuden ajan kohtaamisiin.
ILMIÖ 24 3/2021 Ennen pandemiaa moni kaipasi enemmän etätöitä – nyt samat ihmiset kaipaavat takaisin toimistolle. Etätyöskentelyn onnistuminen vaatii yhteisiä sopimuksia ja panostusta yhteisöllisyyteen. TEKSTI MAARIT KROK LÄÄKETTÄ LÄÄKETTÄ
3/2021 25 K äsi ylös, jos kärsit etätyöähkystä. Vielä vuosi sitten etätöihin kirmattiin riemulla – pikkulapsiperheissä tosin ehkä vähän stressaantuneempina –, mutta viimeistään nyt keskustelun sävy on muuttunut. Etätyöläiset tuijottavat tunti toisensa perään puhuvia päitä, odottelevat omaa puheenvuoroaan ja pohtivat, missä välissä ehtii käydä vessassa ja syödä leivän. – Psyykkinen kuormittuneisuus on nyt lisääntynyt, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen. Työterveyslaitoksella on käynnissä työhyvinvointiin keskittyvä Miten Suomi voi? -tutkimushanke. Tutkimuskyselyt toteutettiin loppuvuodesta 2019 sekä keväällä ja syksyllä 2020. Pandemian alussa työn imu lisääntyi, mutta kääntyi selvään laskuun jo syksyllä. Myös työssä tylsistyminen ja työuupumus ovat lisääntyneet tasaisesti. Erilaisia toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin Etäkokousten ansiosta monet turhat matkat jäävät väliin, kun satojen ja tuhansien kilometrien päässä järjestettäviin kokouksiin on mahdollista osallistua kotoa. Etäkokoustamisen paras puoli onkin konsulttitoimisto HNY Groupin perustajaosakkaan Elina Yrjölän mukaan juuri niiden tehokkuudessa. – Jos tilaisuuteen osataan tarttua, tässä on mahdollisuus tehostaa yhteistyötä huomattavasti ja järkeistää kokouskäytäntöjä. Tehostaminen ei tarkoita, että hoidetaan vain työasioita entistä ahkerammin vaan että käytetään niitä työkaluja, jotka kutakin asiaa palvelevat, Yrjölä sanoo. Tiedottamiseen, päätöksentekoon, keskusteluun ja hauskanpitoon tulisikin käyttää erilaisia kokousmetodeja. Se taas vaatii, että kokoukset valmistellaan ennakkoon huolellisesti. Huonosti valmisteltujen kokousten ongelma on ollut olemassa jo kauan ennen pandemiaa, mutta vasta hyppäys virtuaalisiin kokouksiin paljasti meille ongelman syvyyden. Lähityössä moni asia sujuukin itsestään, mutta etätyöt ja -kokoukset vaativat uudella tavalla valmistelua ja myös uusien käytäntöjen opettelua. Suunnittelu ja hyvät esivalmistelut varmistavat onnistuneen kokouksen. Kokouksen vetäjän vastuu korostuukin entisestään. – Nyt jokaisen pienenkin kokouksen pitäisi olla kuin ammattilaisen järjestämä tapahtuma, että dramaturgia ja vuorovaikutus olisi todella mietitty, Yrjölä sanoo. Palautumiselle pitää varata aikaa Etäkokousten hyvä puoli mutta samalla yksi huonoimmista on niiden järjestämisen helppous. Jotkut istuvat koko työpäivänsä ajan Teamsja Zoom-kokouksissa. – Jos kokouksia on ennen ollut liikaa, niin nyt niitä vasta liikaa onkin. Meillä on nyt teknologia, joka vapauttaa meidät ajasta ja paikasta, mutta silti kaikkien on muka pakko tönöttää Teamsissa aikaan ja paikkaan sidottuina, Yrjölä ihmettelee. Kaikkiin asioihin ei tarvita omaa kokousta. Toisinaan asian käsittelyyn riittää yhteisen dokumentin työstäminen, joskus viestittely tiimin yhteisessä pikaviestisovelluksessa. Etäkokouksissa on myös tärkeää miettiä, keiden läsnäolo on välttämätöntä. Elina Yrjölä on kirjoittanut yhdessä kollegoidensa Kati Haapakosken ja Anna Niemelän kanssa kirjan nimeltä Läsnä etänä – Seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. Sen tärkeimpiä oppeja on se, ettei konttoria tulisi simuloida virtuaalisesti. Lähityössä kokoukset ovat usein kestäneet tunnin, puolitoista tai kaksi tuntia. Ongelmaa ei ole, kun kokousten välille jää luontaista siirtymäaikaa, mutta Teams-aikakaudella siirrymme vauhdilla kokouksesta toiseen emmekä ehdi palautua. – Olisi todella tärkeää, että palautumista tulisi myös työpäivän aikana. Palautumisaika ei kunnolla riitä, jos työstä on hirveän kuormittunut koko työpäivän ajan, Pehkonen sanoo. Vuorovaikutukseen sovittava pelisääntöjä Etäkokoukset ovat omiaan lisäämään kuormitusta. Vuorovaikutuksestamme huomattava osa on sanatonta viestintää. – Etäkokouksissa iso osa kehonkielen lähikontaktista puuttuu. Se vaikeuttaa luottamuksen syntymistä, ymmärtämistä, eleiden sekä tunnelman aistimista. Viestijän kannalta se heikentää näiden läpisaantia, kehonkielen valmentajana, Mr. Body Languagena tunnettu Niko Visuri sanoo. Kuvayhteys ja katsekontakti ovat erityisen tärkeitä virtuaalisissa kokouksissa. ”Konttoria ei tulisi simuloida virtuaalisesti.” IS TC O K. C O M / ST EF A N TO M IC JA A J_ W AT T
26 3/2021 – Emmehän me mene mustassa säkissä neuvotteluhuoneeseen, Visuri naurahtaa. Useimmissa organisaatioissa on käytäntö, että mikrofonit pidetään mykistettyinä oman puheenvuoron ulkopuolella, jotta vältytään turhalta taustamelulta. Visu rin mukaan uusi trendi on kuitenkin pitää mikrofoni päällä. Silloin ei voi samaan aikaan ajautua tekemään muita töitä. – Kun mikrofonit ovat päällä, tulee mahdollisesti enemmän osallistumista ja spontaania kommentointia. Jos tulee häiriöitä, kokouksen vetäjä voi tarvit taessa sulkea mikrofonin. Etäkokouksessa vuorovaikutus kuitenkin sakkaa helposti, kun ihmiset puhuvat päällekkäin. Luontevaa dialogia on vaikea saada syntymään. – Puheenvuoron pyytäminen on virtuaalikokouksessa hyvä tapa, mutta se on omiaan viemään spontaaniutta vuorovaikutuksesta. Spontaanius on kuitenkin iso arvo vuorovaikutuksessa, Yrjölä sanoo. Keskeistä on se, mitä kokouskäytännöistä työpaikalla sovitaan. Pelisääntöjen täytyy olla kaikille selvät, ja kaikkien tulee voida sitoutua niihin. On hyvä huomioida, että pienillä teoilla on vaikutusta siihen, miten itse viestii ja miten muut tulkitsevat viestejä. Laadukkaan kameran ja mikrofonin lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös omaan pukeutumiseen, kasvojen tasaiseen valaistukseen ja neutraaliin taustaan. Yhteisöllisyyttä ei pidä unohtaa Tietotyöläiset ovat istuneet kotikonttoreissaan jo yli vuoden ajan. Sinä aikana monissa tiimeissä on tapahtunut muutoksia. Ja vaikka ei olisikaan, omat työkaverit voivat silti alkaa tuntua etäisiltä. – Varmaan polttavin ongelma liittyy siihen, miten me pysymme yhteisönä ja ihmisinä yhdessä myös silloin, kun emme fyysisesti kohtaa, Yrjölä miettii. Mitä pidempään pandemia jatkuu ja pakollinen etätyöskentely kestää, sitä voimakkaammin ihmiset kaipaavat fyysisiä tapaamisia. Suuret kysymykset liittyvät nyt siihen, miten yhteisöllisyyttä ylläpidetään, miten vaihdetaan kuulumisia ja viljellään huumoria. – Huumori ja varsinkin sarkasmi välittyy äärimmäisen huonosti, koska meillä puuttuu lähikontakti, jossa aistisimme kaikilla aisteillamme, että kyseessä oli vitsi, Visuri huomauttaa. Vaikka kokousten olisi tärkeää olla johdonmukaisia ja hyvin suunniteltuja, työyhteisö tarvitsee myös vapaampaa keskustelua ja rentoa yhdessäoloa. Esimiehet joutuvat uudella tavalla pohtimaan, mitkä tekijät saavat työntekijät sitoutumaan työyhteisöönsä. Esimiestyössä on voinut aiemmin luottaa siihen, että alaisia tapaa käytävillä pitkin päivää. Nyt niin ei ole. Siksi olisi tärkeä linjata myös esimiestyöskentelyä: tavataanko alaista vartin ajan joka viikko vai kerran kuussa pidempään. Etätyössä on haasteena myös se, että kaikki työntekijät eivät ole itseohjautuvia. Uusille työntekijöille itseohjautuvuus on etänä muutenkin hankalampaa. – Johtamisen osalta tulisi pohtia, miten suoritusta johdetaan ja miten seurata sitä, miten työntekijät voivat. Etäyhteyksien kautta tämä on huomattavasti hankalampaa, Pehkonen sanoo. Etätyö kuormittaa aivoja ja kehoa Etätöiden lisääntyminen on näkynyt myös toimistokalusteita valmistavalla ja työympäristöjä suunnittelevalla Martelalla. Pandemian pitkittyessä ja etätöiden yhä jatkuessa yritykset ovat havahtuneet huomaamaan, että etätyöt ovat tulleet pysyväksi osaksi työkulttuuria. Samalla myös kiinnostus etätyöpisteiden kehittämiselle on kasvanut. – Mitä pidemmälle on menty, sitä paremmin on huomattu se, että toimistolla on paljon asioita, jotka ohjaavat meitä tekemään fiksuja valintoja työpäivän aikana. Kotia taas ei ole suunniteltu työn tekemistä varten, Martelan asiantuntija Miia Leppänen sanoo. Toimistoilla valaistus, työpisteen sijoittuminen ja sen säädettävyys on suunniteltu nimenomaan työntekoa varten. Kodin kalusteita ei ole tehty pitkäaikaista istumista ja työskentelyä varten, mutta suurin riski liittyy paikallaan oloon. Toimistolla työhön tulee luontaisia keskeytyksiä, mutta kotona tauot helposti unohtuvat. – Monelle on etätyöaikana tullut vielä lisänä se, että liikkuminen on vähentynyt, kun työmatkaliikennettä ei ole eikä ”Miten pysymme yhteisönä yhdessä myös silloin, kun emme fyysisesti kohtaa?”
3/2021 27 kokoushuoneita tarvitse vaihtaa tai lähteä lounasravintolaan, Työterveyslaitoksen Irmeli Pehkonen sanoo. Nyt alkaa myös näyttää siltä, että paluu toimistollekin on lähitulevaisuudessa mahdollinen. Osa yrityksistä on jo pandemian aikana luopunut toimistotiloista, osa vasta suunnittelee toimintojen uudelleenorganisointia. – Jos hybridikokoustaminen jää pysyväksi toimintamalliksi, nykyiset toimistot eivät vastaa siihen tarpeeseen, Leppänen sanoo. – Työympäristökyselyidemme perusteella toimistolla tehtävä työ keskeytyy todella usein. Toimistolla täytyisi pystyä erottelemaan keskittymistä vaativa työ ja vuorovaikutteinen työ eri paikkoihin. Usein puuttuvat myös paikat etäkokouksille ja puheluille, Leppänen huomauttaa. Tilasuunnittelulla voi vaikuttaa organisaatiokulttuuriin Pandemia-aikaan on täytynyt muistaa, että etätyöskentely ei ole kaikille optimaalisin tapa työskennellä. Kotona työtilaa voi olla jopa mahdotonta erottaa muun perheen käytössä olevista tiloista, ja kun kotona on parhaimmillaan pari etätyöläistä ja iltapäivisin kotiutuvat koululaiset, häiriötekijöiltä on vaikea välttyä. – Pandemiatilanteen jälkeen jokaisen tulisi ottaa vastuuta siitä, että kotiin ei jäädä silloin, kun siellä ei voi keskittyä. Toimistolle mennään, kun se on tarpeellista, Leppänen sanoo. Pandemia on muuttanut suhtautumista tilasuunnitteluun. Aiemmin Martelan yhteyshenkilönä saattoi olla vain se henkilö, joka on vastannut tiloista. Etätyöaikakaudella keskusteluun on usein otettu mukaan myös HR-johtaja, kun on ymmärretty, että tilasuunnittelu liittyy myös henkilöstökysymyksiin. – Sitä kautta asioista on päästy keskustelemaan kokonaisvaltaisemmin. On ymmärretty, että tilat eivät ole vain pakollinen paha, joka täytyy hankkia, vaan niiden kautta voi vaikuttaa myös ihmisten hyvinvointiin ja organisaatiokulttuuriin. Tietynlaiset tilat ohjaavat tietynlaiseen yhteistyöhön, Leppänen sanoo. Myös Elina Yrjölän mukaan tilasuunnittelua ja toimistokäyttäytymistä kannattaisi peilata laajemmin koko organisaatiokulttuuriin. – Mitä siellä kannattaa tehdä? Kannattaako jokaisen linnoittautua omiin koppeihin pitämään teamseja? Millä tavalla käytämme hyväksi sen, että olemme yhdessä? Yrjölä on miettinyt, että kuukaudessa voisi olla muutama toimistopäivä, jolloin kaikki työntekijät saapuisivat paikalle ja tehtävänä olisi vain viettää aikaa yhdessä. MITEN PARANTAA ERGONOMIAA? TYÖNANTAJALLA on mahdollisuus edistää työntekijän hyvinvointia ja ergonomiaa myös etätöissä. Työntekijän kannalta paras ratkaisu olisi se, että työnantaja hankkii kalusteet työvälineiksi samaan tapaan kuin esimerkiksi tietokoneet. Työnantaja voi esimerkiksi vuokrata kalusteet ja siirtää ne etätöiden jälkeen toimistolle tai päättää vuokrauksen. – Kalusteista ei synny verotettavaa työsuhde-etua, jos työnantaja lainaa työntekijälle kalusteet työvälineiksi. Jos kalusteet siirtyvät työntekijän omistukseen, se katsotaan työsuhde-eduksi ja on siten verotettavaa etua, Martelan asiantuntija Miia Leppänen sanoo. Tällä hetkellä kotitoimistoille on hankittu erityisesti sähköpöytiä. Sähköpöydän hankkimista suunnittelevan kannattaa muistaa, että sähköpöydille on omat EU-standardinsa, ja parhaissa sähköpöydissä on erittäin suuri säätövara: esimerkiksi 63 senttimetristä 128 senttimetriin. Markkinoille on kuitenkin tullut myös halvempia malleja, joiden minimikorkeus on 70 senttimetrin tienoilla. Se voi olla liian korkea jopa 170 senttimetrin pituiselle henkilölle. Vuoden aikana kotitoimistoissa on nähty monenlaisia etätyöpistevirityksiä: yksi työskentelee silityslaudalla, toinen pahvilaatikoiden päällä. Ihanteellisinta olisi, jos kotonakin olisi riittävän syvä pöytä ja ainakin säädettävä tuoli. Yksi murheenkryyni on valaistus. Valaistuksella on oma tehtävänsä etäkokouksissa, mutta sillä on keskeinen rooli myös ergonomian kannalta. – Näytön tausta ei saisi olla liian kirkas tai pimeä suhteessa näytön kirkkauteen. Luonnonvalon tai muun valaistuksen pitäisi tulla tasaisesti eikä aiheuttaa näytölle heijastuksia, Leppänen sanoo. Työskennellessä kyynärvarsien pitäisi olla tuettuina ja hartioiden rentoina. Näyttö tulisi saada kasvojen korkeudelle. – Seisoma-asennossa käden pitäisi nojata pöydän reunaan, istuessa tuolin käsinojiin. Jos pöydässä ei ole nojausvaraa, siinä lähtee liikaa kannattelemaan käsiä hartioilla. Kotona on usein rajalliset mahdollisuudet hyvään ergonomiaan. Tärkeintä hyvän ergonomian kannalta ei olekaan säädettävä pöytä vaan se, että asento ei ole liian pitkään staattinen. – Tärkeää olisi, että pystyisi työskentelemään eri asennoissa. Työasennot eivät välttämättä ole kovin hyviä, mutta päivän mittaan niitä olisi hyvä vaihdella. Jossakin työskentely onnistuu seisten, jossakin istuen, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen sanoo.
28 3/2021 vuotta Laadukas sisältö saa ihmiset liikkeelle Nina Harlin Eventon liiketoimintajohtaja 2012– Syksyllä 2011 Aromin ja Avecin (nyk. Shakerin) toimitukseen ilmestyi tanskalainen tapahtumaalan julkaisu. Se oli palannut juttumatkalta yhdessä lehtien silloisen toimituspäällikön Jari Lampénin kanssa. – Oivalsimme, ettei tavoitteellisia yritystapahtumia käsitelty yhdessäkään markkinoillamme olevassa lehdessä. Tässä oli tilaisuutemme luoda jotakin uutta, muistelee talossa jo tuolloin liiketoimintajohtajana työskennellyt Nina Harlin. Suunnittelutyö käynnistyi vauhdilla ja mukaan saatiin tapahtuma-alalla vaikuttavia kumppaneita sparraajista mainostajiin. Valtaosa heistä on mukana edelleen. – Kyllähän se kielii onnistuneesta konseptista, Harlin toteaa hyvillään. Ensimmäinen Evento ilmestyi vuoden 2012 alussa ja sai lämpimän vastaanoton. Seuraavana vuonna uutta näkökulmaa toi Eventoon yhdistetty sihteerien ja assistenttien S&A-lehti, vuonna 2014 Kymmenen vuotta TAPAHTUMIEN YTIMESSÄ Tänä vuonna luetaan Eventon kymmenettä vuosikertaa. Millaisissa tunnelmissa lehti perustettiin, mitä vuosiin on mahtunut ja miltä tulevaisuus näyttää? Kysyimme lehteä perustamassa olleelta liiketoimintajohtajalta, kahdelta päätoimittajalta ja alusta asti mukana olleelta yhteistyökumppanilta. TEKSTI TERHI PÄÄSKYLÄ-MALMSTRÖM M IK A LE VÄ LA M PI ”Evento Awards herättää joka vuosi suuria tunteita.” Nina Harlin
3/2021 29 oli puolestaan ensimmäisen Evento Awardsin vuoro. Lehdissä käsiteltyjä aiheita ja kumppaneiden palveluja esiin nostavat Evento Date -tapahtumat ovat nekin olleet jo vuosia alleviivaamassa ammattimedian monikanavaisuutta. – Laadukas, ammattilaisille suunnattu sisältö saa ihmiset liikkeelle, Harlin kiteyttää. Hän iloitsee Eventon kehittyneen vuosien varrella, mutta myöntää sen välillä myös etsineen linjaansa monien eri alojen toimijoita yhdistävässä kohtaamisbisneksessä. Kymmenentenä ilmestymisvuotena ammattilehden terävimpänä kärkenä ovat kanteenkin painetut tapahtumat, kohtaamiset ja elämykset. – Ennen koronaa tapahtuma-ala kävi kuumana elämyksellisyyden ympärillä. Lähitulevaisuuden ykköstrendi lienee kuitenkin terveysturvallisuus, Harlin ennustaa ja odottaa mielenkiinnolla Tapahtumateollisuus ry:n kanssa tämän vuoden alussa alkaneen yhteistyön hedelmiä. – Tähän saakka olemme keskittyneet yritys-, henkilöstöja kuluttajatapahtumiin, mutta uskon uuden yhteistyön siirtävän fokusta myös yleisötapahtumien puolelle. Tähänastisen Evento-taipaleensa kohokohtina Harlinin mieleen ovat jääneet lukuisat kohtaamiset lehden mainostajien ja kumppaneiden kanssa. – Heidän kaltaisiaan aktiivisia ja aikaansaavia ihmisiä on aina mukava tavata. Lisäksi he ovat vaativia ja tietävät mitä haluavat, mikä pitää riman korkealla myös Eventon toimituksessa. ”Meiltä kysyttiin, miksei tätä lehteä ole tehty aiemmin.” Anne Lahnajärvi Ammattilehti työn helpottajana Anne Lahnajärvi Mediuutisten päätoimittaja, Eventon päätoimittaja 2012–14 Eventon perustamisen aikaan Aromin ja Avecin toimittajana työskennellyt Anne Lahnajärvi myöntää suhtautuneensa uuteen lehteen ensin vastahankaisesti. – Töitä oli paljon ja ajattelin, että varmaan tämäkin kaatuu minun syliini. Pitkän työpäivän jälkeen poikkesin kuitenkin Messukeskuksessa järjestetyillä tapahtuma-alan messuilla. Juteltuani parin osastojaan jo purkavan näytteilleasettajan kanssa olin täysin myyty: tapahtumissa muhi juttuaiheita ja ilmiöitä, Lahnajärvi muistelee. Hyvä niin, sillä hänestä tuli kuin tulikin uuden julkaisun päätoimittaja. – Alku oli vauhdikas. Suunnittelimme lehden sisältöjä ja rakennetta, kartoitimme tapahtuma-alan yritysten kiinnostusta ja vierailimme potentiaalisten mainostajien luona. Sekä tekijät että sidosryhmät olivat suunnitelmista valtavan innoissaan. Konsepti saatiin kasaan vain muutamassa kuukaudessa ja kustantaja näytti vihreää valoa. Oli aika ryhtyä tositoimiin. – Kokosimme tapahtumaalan ammattilaisista toimitusneuvoston, rekrytoimme kolumnistit ja avustajat. Ensimmäinen kansijuttu päätettiin kirjoittaa näyttelijä ja työyhteisövalmentaja Niina Nurmisesta, Lahnajärvi kertaa ja sanoo koko tiimin jännittäneen ensimmäisen lehden vastaanottoa. Turhaan. – Saimme mielettömän määrän viestejä, joissa iloittiin, että ala oli vihdoin saanut oman lehden. Yrityksille tapahtumia ja tilaisuuksia järjestävät lukijat arvostivat sitä, että annoimme heidän työnsä tueksi netin loputonta suota kompaktimman tietopaketin. Eventon työntäyteisten alkuvuosien jälkeen Lahnajärvi siirtyi uusien haasteiden pariin. – En olisi kuitenkaan lähtenyt, ellen olisi saanut itseäni parempaa seuraajaa. Lehti oli turvallista jättää Helin käsiin, olinhan hänet aikanaan itse konserniimme rekrytoinut. Nykyään Lahnajärvi päätoimittaa terveydenhuollon ammattilaisten uutislehti Mediuutisia – ja on sen myötä edelleen tapahtumien keskellä. Kollegoissaan hänellä on myös paljon Eventon aktiivisia lukijoita. – Siitä tulee hyvä mieli, onhan Evento vähän kuin kolmas lapseni. Evento-vuosilta minulle on jäänyt lisäksi mahtavat verkostot ja sidosryhmät sekä hyviä ystäviä. Kaikki alkoi Cognacista ”OLIN vuonna 2011 silloisen Avec-lehden juttukeikalla Ranskan Cognacissa. Ohjelman lomassa tutustuin tanskalaiseen kollegaan, joka päätoimitti ravintola-, baarija tapahtumaalojen lehtiä. Viimeksi mainittu, Møde & Eventmagasinet, oli heidän varsinainen bisneksensä, ja sen ympärille oli rakennettu kokonainen ekosysteemi alan kilpailuineen ja muine tapahtumineen. Pyysin, että hän lähettäisi minulle lehtiä näytille. Lehtien saavuttua katselimme niitä toimituksessa ja ehdotin, että perustaisimme samanlaisen. Lopputuloksesta tuli toki vieläkin hienompi ja pian sen ympärille kasvoi oma ekosysteeminsä. Suurimman osan työajastani veivät Aromi ja Avec, mutta tein säännöllisesti juttuja myös Eventoon. Pidin siellä esimerkiksi oikeinkirjoitukseen keskittynyttä kielipalstaa. Viimeisen Eventojuttuni kirjoitin freelancerina noin vuosi sitten. Nykyisessä työssäni seuraan tapahtuma-alaa ravintolabisneksen kautta. Evento on mainio osoitus siitä, että kannattaa käydä ulkomailla. Matkojen seurauksena voi syntyä hienoja asioita!” Jari F. Lampén Vitriini-lehden toimittaja, Eventon toimittaja 2012–16 TE RH I PÄ Ä SK YL ÄM A LM ST RÖ M Kymppi-Maukkaat Oy Ilomäentie 25, 37800 Akaa Vaihde: 03 541 500 www.kymppi-maukkaat. www.facebook.com/kymppimaukkaat Kymppi Mämmijäätelö 100 ml / 65g Kymppi Mämmin 50-vuotisjuhlan kunniaksi on syntynyt Mämmijäätelö ennakkoluulottoman mahtava uutuus! Samettisen herkullinen aidon Kymppi-mämmin ja raikkaan jäätelön yhdistelmä tarjoaa uudenlaisen jälkiruokaelämyksen. Kymppi Mämmijäätelö on supisuomalainen, laktoositon perinneherkku, jossa on kätevä annoskoko. Se sopii mainiosti välipalaksi nuorille, senioreille, kouluihin, kahviloihin ja lounasravintoloihin. Maista ja ihastu! Juhlavuoden uutuus! MÄMMJÄÄTELÖ Juhlavuoden uutuus! MÄMMJÄÄTELÖ Juhlavuoden uutuus! pikari pikari UUTUUS Pikarimämmit pakkasesta Kymppi Pikarimämmi 100 g Perinteinen mämmi annospikarissa, johon on jätetty maito/kermavara. Pikariin voit pursottaa myös esim. kermavaahtoruusun. 1 pikari 64 202 608 120 09 ME (12 kpl) 64 202 608 121 15 Muista myös rove mämmit perinteinen Kymppi Mämmi 700 g ja Kymppi Luomu Mämmi 550 g. Kymppi Kinuskikaakao kerrosmämmi 130 g Perinteistä mämmiä ja aitoa kinuskikastiketta maustettuna kaakaolla annospikarissa kerroksittain. 1 pikari 64 202 608 150 00 ME (12 kpl) 64 202 608 150 17 Kymppi Vanilja kerrosmämmi 130 g Perinteistä mämmiä ja aitoa vaniljakastiketta annospikarissa kerroksittain. 1 pikari 64 202 608 151 09 ME (12 kpl) 64 202 608 151 16 1 pikari ME (12 kpl) Suurkeittiöiden klassikko Katso valmistusohje YouTubesta! “Tuoppi kotikalja suurkeittiöihin tai juhliin (18 litraa)” 1 litra ME (12 kpl) www.laihianmallas. www.facebook.com/laihianmallas Nouda tukusta tai ota yhteyttä: Pauli Karttunen / 040-726 8510 pauli.karttunen@kymppi.laihianmallas. Kevyttä, helppoa & edullista! Litrahinta alle 15 senttiä. Vain 13 kcal/dl! OtsikOn kysymystä on pidetty palvelualalla tärkeilevien asiakkaiden nolona itsetehostuksena, varsinkin jos sillä on pyritty haalimaan parempaa palvelua aseman tai suhteiden perusteella. Siihen on olemassa myös vastaus, joka kuuluu ”Minä olen asiakas.” Vitsi on vanha, mutta osuu edelleen maaliin, sillä palvelualalla jokaisen asiakkaan pitäisi olla yhtä lailla tärkeä. Pieniä ostoksia tekevät lapset tai opiskelijat voivat olla tulevaisuuden isoja asiakkaita, ja hekin haluavat tulla huomatuksi ja palvelluiksi. PRO-gaalassa palkitsemme asiakaspalvelijoita, jotka tehtävästään riippumatta osallistuvat parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen tuottamiseen. Asiakkailla on valtaa. Jos he hylkäävät jonkin paikan, on lopettamisen lähtölaskenta käynnissä. Tappiollista toimintaa voi jatkaa vain isojen säästöjen tai muista lähteistä tulevien tuottojen avulla, mutta mitä enemmän toiminta nojaa kassavirtaan, sitä enemmän on kuunneltava asiakkaita. Asiakkaiden valta tuntuu myös yksityisen sektorin ammattikeittiöissä. Jos laatu tai palvelu ei enää miellytä, asiakkaat vaihtavat toiseen paikkaan. Julkisella puolella asiakkailla ei useinkaan ole valinnan mahdollisuutta lounasravintolansa suhteen, mutta silloin vaihtoehtona ovat omat eväät. Saadun palvelun tai ruoan tulisi vastata siitä maksettua hintaa, tai jopa ylittää se. Työpaikkaravintoloihin syntyy vuosien mittaan tiivis suhde, ja parhaita elämyksiä kaivataan työpaikan vaihtamisen jälkeenkin. Ravintola-alan työntekijät ovat säännöllisesti myös asiakkaan asemassa, sillä kun viikon tekee ruokaa muille tai palvelee asiakkaita, on vapaahetkinä mukavaa jättäytyä muiden käsiin. Valitettavasti aukioloajat asettuvat monissa paikoissa siten, että vapaapäivinä muutkin ravintolat ovat kiinni. Horeca-alan ihmiset ovat usein niitä hyviä asiakkaita, jotka syövät usein ulkona, ymmärtävät suurten linjojen päälle, jättävät tippiä tarjoilijoille ja luottavat henkilökuntaan. Toisaalta harvoin olen kuullut yhtä viiltävää kritiikkiä ruoka-annoksista kuin istuessani samassa pöydässä kokkien kanssa. Ammattitaito antaa kompetenssia arvosteluun, ja mitä pitemmälle omalla uralla on päästy, sitä vahvempi on luottamuus omaan makuun. Kun uusi kiinnostava ravintola avataan, on iso osa ensimmäisten viikkojen asiakkaista ravintola-alan väkeä. Asiakasuskollisuus on myös vähentynyt takavuosista, ja asiakkaiden luottamus on ansaittava joka päivä uudelleen. Sosiaalisen median kautta yhdenkin asiakkaan pettymys voi nousta itseään suuremmaksi ilmiöksi eikä siihen voi muuten varautua kuin vastaamalla nopeasti ja asiallisesti. Tyytyväisten asiakkaiden viesti ei kantaudu yhtä kauas, mutta parasta palautetta mitä palvelualalla voi saada on uudelleen ja uudelleen tuleva asiakas. Kuinka onnistuimme tänään? Jari F. Lampén päätoimittaja kANNEN kuVA Eero Kokko ANNOS Peter Ahti 49. vuosikerta Horeca-alan sitoutumaton ammattilehti Aikakauslehtien Liiton jäsen TOIMITuS Keskisuomalainen Oyj Aikakauslehtiryhmä Aromi, Evento, Shaker, Mäkelänkatu 56, 3. krs, 00510 Helsinki, etunimi.sukunimi@aromilehti.fi, aromilehti.fi, Jari F. Lampén, päätoimittaja, puh. 040 538 3863, Maaret Launis, toimituspäällikkö, puh. 040 637 5448, Heli Koivuniemi, toimittaja, puh. 0400 133 955, Jaana Vainio, toimittaja, puh. 040 671 9722, Terhi Pääskylä-Malmström, toimittaja, puh. 050 544 1973 TÄMÄN NuMERON AVuSTAJAT Eero Kokko, Kati Laszka ja Ulla Miettunen PRO-TuOMARISTO Tomi Lantto (pj.), Samuil Angelov, Greta Grönholm, Matti Jämsen, Teemu Kokko, Pekka Kuru, Jari F. Lampén, Ulla Liukkonen, Marjaana Manninen, Johanna Mäkelä, Pekka Mäkinen, Ritva Paavonsalo, Jaana Pelkonen, Sirpa Pietikäinen ja Matti Wikberg TILAukSET Aromi tilaajapalvelu, PL 15, 06151 Porvoo Puh. 0800-90000, aromipalvelu@media.fi TILAuSHINNAT Jatkuva säästötilaus 12 kk 100 € Määräaikaistilaus 12 kk 122 € Irtonumero 12,90 € ILMOITuSMYYNTI JA MARkkINOINTI Anja Moilanen, myyntipäällikkö, puh. 040 537 4272, Tiki Murray, myyntija markkinointiassistentti, puh. 050 412 5613 Täydellinen hinnasto pyydettäessä. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn aineiston palauttamisesta, eikä painovirheiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. kuSTANTAJA JA JuLkAISIJA Keskisuomalainen Oyj Aikakauslehtiryhmä, Aromin liiketoimintayksikkö, Nina Harlin, liiketoimintajohtaja, puh. 0400 629 400 uLkOASu Adverbi Oy kIRJAPAINO Painotalo Plus Digital, Lahti ISSN-L 1238-3139, ISSN 1238-3139 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. R u o a n j a j u o m a n a m m a t t i l a i s t e n l e h t i / N r o ??2 ??• H E L M I k u u 2 1 6 / 1 2 , 9 € aromilehti.fi PROgaalan tunnelmia sivut 27–63 Keittiöagentti perehtyy cateringiin sivut 70–73 Bocca ja La Bottega – Tallinnan italialaiset sivut 74–77 Suomalaiset haluavat täysmaitoa kahviinsa sivut 17–19 Pääkirjoitus Ettekö tiedä kuka minä olen? 4041 0763 Painotuote a R o m i 2 / 2 1 6 5
30 3/2021 2012 2013 2014 Kohti tapahtumien kansainvälistä huippua Heli Koivuniemi Länsiväylän päätoimittaja, Eventon päätoimittaja 2014–21 Heli Koivuniemi oli ehtinyt toimia Aromin toimituspäällikkönä kuusi viikkoa, kun Eventon päätoimittajan paikka vapautui. Hänelle pesti oli paluu tapahtumien pariin. – Ennen toimittajan uraani olin järjestänyt assistenttina kokouksia, tapahtumia ja satojen osallistujien kongresseja. Toki maailma oli muuttunut 90-luvulta ja vuosituhannen vaihteesta, Koivuniemi toteaa. Uuden päätoimittajan ensimmäisiin tehtäviin kuului uusien Evento Awards -tuomareiden haku. – Onneksi olin tutustunut MPI Finlandin Antti Lumiaiseen ja Paula Blomsteriin, jotka ehdottivat tuomariksi Valkoisen talon Clintoninaikaista tapahtumajohtaja Laura Schwartzia. Eventon budjetti ja kansainvälistesti tunnetun tapahtumavaikuttajan hintapyyntö olivat kuin eri planeetoilta, mutta niin vain neuvotteluissa päästiin molempia osapuolia tyydyttävään tulokseen. – Suomen pääuutismedioihinkin noussut Laura-huuma oli Eventolle ja Evento Awardsille huikea juttu. Pian Laura saapui Suomeen uudelleen, kun kustansimme hänen Syö, juo & menesty -kirjansa suomennoksen. Schwartzilla oli Koivuniemen mukaan suuri merkitys Eventon kansainvälistymisen vauhdittajana. Pian sen jälkeen eventolaisia jo pyydettiin EuBea-kilpailun (nykyinen Bea World) tuomaristoon arvioimaan Euroopan parhaita tapahtumia. Tapahtumateollisuuden ytimen hän ei usko muuttuvan koronanjälkeisessäkään maailmassa. – Toteuttamistavat ja alustat voivat muuttua, mutta tapahtuma tehdään aina ihmiseltä ihmiselle. Kasvokkain kohtaamisista tulee entistä arvokkaampia, mutta uudenlaiset osallistumismahdollisuudet jäävät niiden rinnalle lisäämään demokratiaa. Etänä voi osallistua myös silloin, kun se pitkän matkan tai lastenhoitajan yllättävän perumisen vuoksi ei muuten olisi mahdollista. Seitsemän ideaja tapahtumarikkaan Evento-vuoden jälkeen Koivuniemi siirtyi tänä keväänä uuteen työhön Länsiväylän päätoimittajaksi. Kotiseuturakkaalle espoolaiselle kyseessä on uusi unelmatyö. Yksi on kuitenkin varmaa. – Tapahtumat eivät häviä seurannan kohteistani nytkään! – Evento-urani kohokohtina mieleen on jäänyt suomalaisten menestys kansainvälisissä kilpailuissa. Ne ovat olleet hienoja hetkiä koko alalle, ja on ollut upeaa jakaa paikan päällä iloa tekijöiden kanssa. Eventon, Aromin ja Shakerin päätoimittajuuksien yhdistyttyä toimituspäälliköiden rooli käytännön työssä kasvoi. Päätoimittajan tärkeimmiksi tehtäviksi muodostuivat verkostoituminen ja puheenaiheiden nostattaminen. – Tapahtuma-alan ihmisten kohtaamiset ja keskustelut esimerkiksi Evento Dateissa ovat olleet todella arvokkaita. Alan toimijat ovat aitoja, välittömiä, idearikkaita, intohimoisia ja sitoutuvia. Sillä asenteella pärjää, niin kovasti kuin korona onkin alaa lyönyt, Koivuniemi kannustaa. PÄ IV I TU O V IN EN ”Eventolla on ollut iso rooli aiemmin sirpaloituneesti järjestäytyneellä tapahtumaalalla.” Heli Koivuniemi S&A-lehti sulautuu Eventoon Ensimmäinen Evento ilmestyy t a p a h t u m I E N j a t o I m I s t o j E N a m m a t t I l E h t I 6 2013 hINta 12,60 € Puolan valttina luonto ja edullisuus Teltta on monipuolinen tapahtumatila Tapahtuman turvallisuus varmistaa kassavirran GLO uusi kokoustilansa Yrityksen hirvijahti ammattilaisten käsissä ahlströmin metsissä Turvallisuusasiantuntija Juha Kreus: Seinäjoen kokoustilat syynissä Tapahtumatyökaluissa on valinnanvaraa Milloin musiikin käyttö maksaa? KAKSI LEHTEÄ YKSISSÄ KANSISSA. MUKANA MYÖS KALENTERI! Te k n iik k a Tu rv a ll is u u s ev en to 6/ 20 13 Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI · Puh. 041 527 0872 info@kulttuuritalo.? · www.kulttuuritalo.? Tutustu tiloihimme verkossa 360-panoraamakuvien avulla! Kokouspaketit Talon monipuoliset tilat ja palvelut joustavat asiakkaan tarpeiden mukaan kokouksille, yhtiökokouksille ja erilaisille ammattitapahtumille. Tutustu kokoustarjontaan vverkkosivuillamme. Alvar-auditorio Talon arkkitehdin mukaan nimetty valoisa Alvar-auditorio soveltuu 100 hengen kokouksiin, seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Tilassa on täysin uudistettu AV-tekniikka. Juhlat Kulttuuritalo tarjoaa tyylikkäät ja persoonalliset puitteet kaikenlaisiin juhlatilaisuuksiin yritysjuhlista pienimuotoisiin perhetapahtumiin. Tasokas ravintolamme loihtii tilaisuuteesi sopivat tarjoilut. Yli 1400 paikkainen upean akustiikan omaava Aalto-sali on yksi Suomen kysytyimpiä konserttisaleja. Ympärivuotinen ohjelmatarjonta pitää sisällään gaalailtoja, upeiden maailmantähtien poprockja viihdekonsertteja, klassisia konsertteja, kotimaisten huippunimien konsertteja sekä Stand up-komiikkaa. Aalto-sali tarjoaa monipuolisen tilan myös kokousja seminaarikäyttöön. Remontin myötä valmistui paljon uutta ja muunneltavaa tilaa esim. kokousten ja seminaarien ryhmätyötiloiksi. Järjestä tilaisuus legendaarisessa Kulttuuritalossa! K ic K o ff a m m at t i l e h t i t i l a i s u u k s i e n J a ta Pa h t u m i e n J ä r J e s tä J i l l e 1 2012 Niina Nurminen: Työelämä tarvitsee luovuutta Villa störsvikissä kokoustetaan villasukat jalassa Parasta kick offia etsimässä André Noël Chaker: Suomalainen elämäntyyli johtaa menestykseen Tapahtuman kannattavuus mitataan monella mittarilla hinta 11,50 € ev en to 1/ 20 12 Katso lisää tuotteita: www.myllynparas.? /horeca Kysy lisää HoReCa-myyntipäälliköltämme! Etelä-Suomen myyntiedustaja Sami Virtakoski Juha Ojala puh. 040 542 7242 puh. 040 547 3836 sami.virtakoski@myllynparas.? juha.ojala@myllynparas.? HoReCa SuklaaPunajuuripiirakka Uutuudet! 6413 MP Suklaa-Punajuuripiirakka 1400 g 3 x 1400 g, LAKTOOSITON EAN 6417700064135, Heinon Tukku 8023523, Kespro 20992255, Meira Nova 1074366, Patu-tukkurit 6413, Wihuri 0116657 6414 MP Omena-Kaurapiirakka 1250 g 3 x 1250 g, LAKTOOSITON EAN 6417700064142, Heinon Tukku 8023524, Kespro 20992256, Patu-tukkurit 6414, Wihuri 0116988 6412 MP Tyrnimarjalevykakku 2000 g 1 x 2000 g, LAKTOOSITON EAN 6417700064128, Heinon Tukku 8023522, Kespro 20992254, Patu-tukkurit 6412, Wihuri 0116244 6389 MP De Luxe Berliininmunkki Valkoinen 110 g 24 x 110 g, LAKTOOSITON EAN 6417700063893, Heinon Tukku 0116574, Kespro 20992253, Meira Nova 1073855, Patu-tukkurit 6389, Wihuri 0116574 6009 MP GN-Pullataikinalevy 700 g 12 x 700 g, LAKTOOSITON EAN 6417700060090, Heinon Tukku 0117002, Kespro 20992252, Meira Nova 107094, Patu-tukkurit 6009, Wihuri 0117002 6615 MP Tuhti Muna-Riisipasteija 90 g 45 x 90 g, LAKTOOSITON EAN 6417700066153, Heinon Tukku 8023526, Kespro 20992257, Meira Nova 1071769, Patu-tukkurit 6615, Wihuri 0116517 6293 MP Metwursti Pikkupiiras 90 g 50 x 90 g, VÄHÄLAKTOOSINEN EAN 6417700062933, Heinon Tukku 8023525 Kespro 20993456, Patu-tukkurit 6293 6738 MP Lippa Pellava-Seesaminsiemensämpylä Kypsä 80 g 30 x 80 g, LAKTOOSITON, KUIDUN LÄHDE EAN 6417700067389, Heinon Tukku 8023500, Kespro 20992258, Patu 6738, Wihuri 0116426 6363 MP Ruisreikäleipä Hapan 380 g 12 x 380 g, RUNSASKUITUINEN EAN 6417700063633, Heinon Tukku 8023521, Kespro 20993522, Patu-tukkurit 6363 Uusi lehti! Ensimmäinen Evento Awards järjestetään Evento Daten edeltäjä Evento S&A -klubi järjestetään ensimmäistä kertaa
3/2021 31 2015 2016 2021 Tapahtumatekniikasta kokonaisvaltaisiin elämyksiin Jarno Uusitalo Bright Finlandin toimitusjohtaja Eventon ensimmäisessä numerossa todettiin, että viesti saa näkyä. ”Isot screenit toistavat yrityksen visiota ja henkilöstökyselyn tulokset ovat kaikkien nähtävillä reaaliaikaisesti. Tyylikkäät tekniset ratkaisut kohottavat tilaisuuden arvostusta ja saavat kiitosta kriittiseltäkin yleisöltä”, tiedettiin päätoimittaja Anne Lahnajärven kirjoittaman jutun ingressissä. Juttu käsitteli KPMG:n vuosittaista henkilöstöpäivää, jossa visuaalisuus ja teknisyys olivat suuressa roolissa. Omin voimin suunnitellun tapahtuman tekniset ratkaisut oli ostettu jo pitkään RGB:ltä, jonka myyntijohtaja Jarno Uusitalo sanoi ulkopuolisia osaajia kaivattavan juuri korkeatasoiseen esitystekniikkaan, monikameratuotantoon ja graafiseen sisällöntuotantoon. – Mitä näyttävämpi visuaalinen viesti, sitä vahvempi muistijälki siitä jää, Uusitalo linjasi. Sittemmin RGB yhdistyi Bright Finlandiin, jonka toimitusjohtajana Uusitalo on jo pitkään vaikuttanut. Kumppanuus Eventon kanssa on jatkunut keskeytyksettä alusta alkaen, ja jo sitä ennen yhteistyötä tehtiin Aromi-lehden PRO-gaalaan liittyen. – Kymmenisen vuotta sitten Nina kysyi, olisiko Eventon perustamisessa minusta ideaa. Olihan siinä. Sillä tavalla saatiin tiedostusta ja arvostusta alalle, joka oli jo silloin merkittävä, mutta suurelle yleisölle näkymätön työllistäjä, Uusitalo kertoo. Asiantuntijahaastattelujen lisäksi Uusitalo, RGB ja sittemmin Bright ovat näkyneet Eventon sivuilla mainoksissa ja mainosartikkeleissa. – B2B-kentällä muutoksista tiedottaminen on haastavaa. Tiedämme kuitenkin alan ihmisEvento juhlii pyöreitä Laura Schwartz valloittaa Evento Awardsissa ja kirjansa julkkareissa Ensimmäinen nykymuotoinen Evento Date -tapahtuma järjestetään Eventon Tapahtumakirja ilmestyy Eventon 10. vuosikerta ilmestyy Evento ja Tapahtumateollisuus ry solmivat kumppanuuden. Valkoisen talon tapahtumajohtaja presidentti Clintonin kaudella L AURA SCHWARTZ Verkostoitumalla huipulle “Valkoisen talon kulisseissa Laura näki, että tavoitteet saavutetaan parhaiten auttamalla muita. Hän näki sen vaativan paitsi hyviä aikeita, myös päättäväisyyttä ja halua rakentaa suhteita ihmisiin, joiden kanssa meillä on yhteinen päämäärä. Tämä kirja osoittaa Lauran todella lukeneen läksynsä.” – PRESIDENTTI BILL CLINTON “Laurasta huokuu huoneentäyttävä lämpö ja aito kiinnostus muita ihmisiä kohtaan. Hän on loistoesimerkki siitä, miksi ihmiset yhä digiaikakaudellakin haluavat kohdata kasvokkain ja osallistua tapahtumiin – mikään ei voita aitoa kanssakäymistä ja monipuolista keskustelua.” – ASIANAJAJA ELINA KOIVUMÄKI “Lauran otteissa on erittäin harvinaista intohimoa ja energiaa. Hän asettaa kohtaamiensa ihmisten tarpeet aina omien etujensa edelle.” – TAPAHTUMAJOHTAJA BJÖRN WIGFORSS “Laura Schwartz tietää mistä puhuu. Hänen otteissaan sana ‘ammattilainen’ nousee aivan uudelle tasolle.” – DIGITALISTI VILLE TOLVANEN LAURA SCHWARTZ on amerikkalainen puhuja, tv-kommentaattori ja kirjailija. Hän aloitti Valkoisen talon vapaaehtoisena tammikuussa 1993 ollessaan vain 19-vuotias ja eteni muutamassa vuodessa presidentilliseksi tapahtumajohtajaksi. Hän teki sen oivaltamalla tapahtumiin ja tilaisuuksiin kätkeytyvät mahdollisuudet ja hyödynsi niitä verkostoituakseen huipulle. Nyt hän opettaa kikkansa myös sinulle. Lauran neuvoja noudattaen opit tunnistamaan ympärilläsi odottavat verkostoitumismahdolli suudet, hyödyntämään niitä ja solmimaan suhteita, jotka auttavat kaikkia osapuolia tiellä menestykseen. Helppotajuisten, elävästä elämästä lainattujen esimerkkien avulla harjoittelet, valmistaudut, astut parrasvaloihin ja pysyt siellä. Luettuasi tämän kirjan et enää lähde tilaisuuteen vain syömään ja juomaan. Lähdet syömään, juomaan ja menestymään! 9 789529 356430 ISBN 978-952-93-5643-0 SY Ö, JU O & M EN ES TY LA UR A SC HW A RT Z 1– 2/ 20 21 TY Ö H Y V IN V O IN TI AMMATTILEHTI: TAPAHTUMAT I KOHTAAMISET I ELÄMYKSET 1–2/2021 eventolehti.fi H IN TA 8, 90 € Etätyössä inhimillinen palkinto jää saamatta Alaa uhkaa osaajapula Kriisinhallinta vaatii riskinottoa Edunvalvonta perustuu luottamukseen Valentina Voronova nostaa esiin uudet ansaintamahdollisuudet HYBRIDI Tapahtumien tulevaisuus on 2022 Jarno Uusitalon kick off -vinkki Evento 1/2012 Tehkää oma musiikkivideo, suunnitelkaa se ja näytelkää. Ammattikuvaaja kuvaa ja editoi, ja lopputulos on kaikkien riemuksi katseltavissa jo samana päivänä. Jarno Uusitalon exit-vinkki vuoteen 2021 Kun koronavirus väistyy, järjestäkää henkilöstölle paluu töihin -tapahtuma. Siellä haudataan historia sekä sovitaan etätöiden hoidosta ja muista työtavoista uuden normaalin aikakaudella. TeksTi Anne LAhnAjärvi kuvaT Anne LAhnAjärvi ja rGB Viesti saa näkyä – RGB:n varastossa on pari tuhatta neliötä säilytystilaa, mutta lisäneliöille olisi tarvetta, jarno uusitalo kertoo. 22 evento 1/2012 V Visuaalisuus ja teknisyys ovat KPMG Oy:n vuosittain toistuvassa henkilöstöpäivässä asiasisällön lisäksi suuressa roolissa. Henkilöstön viihtymiseen ja tilaisuuden elämyksellisyyteen halutaan panostaa, kertoo HR Advisor Satu Räsänen. – Olemme kaikki, lähes 700 henkilöä, koolla vain kerran vuodessa ja päivästä halutaan aina hieno kaikin puolin. Tilaisuuden suunnittelu alkaa vähintään puoli vuotta etukäteen. Keväällä neljän–viiden hengen projektitiimi alkaa suunnitella syksyn tilaisuuden sisältöä, ulkopuolisia tapahtumatuottajia ei toistaiseksi ole käytetty. Tekniset ratkaisut on ostettu RGB:ltä jo vuosia. – Olemme aina saaneet pääosin positiivista palautetta, vaikka asiantuntijaorganisaatiossa perinteisesti ollaankin kriittisiä. Juhlaa arvostetaan, ja moni kysyykin jälkeenpäin, miten meinaamme isot screenit toistavat yrityksen visiota ja henkilöstökyselyn tulokset ovat kaikkien nähtävillä reaaliaikaisesti. Tyylikkäät tekniset ratkaisut kohottavat tilaisuuden arvostusta ja saavat kiitosta kriittiseltäkin yleisöltä. seuraavana vuonna pistää paremmaksi. Siitä tulee haastetta, mutta toistaiseksi olemme keksineet aina jotain uutta. – Viime syksynä päivätilaisuudessa kävimme läpi strategiaa, tulevaisuutta ja nostimme esiin menneen tilikauden onnistumisia. Aiheita tukemassa oli etukäteen nauhoitettuja videoita, joihin oli koottu henkilöstön ja asiakkaiden kommentteja käsiteltäviin aiheisiin liittyen. Päivän aikana myös äänestettiin. – Henkilöstön mielipiteitä kysyttiin asioista, jotka koskevat meitä kaikkia. Äänestyslaitteet toimivat tässä mainiosti. Mielipiteet saatiin kerättyä nopeasti ja tulokset olivat screeneiltä nähtävissä heti. Iltajuhlassa tunnelmaa kohotti muun muassa päivän aikana kuvattu materiaali. AV-ala kasvussa Red Green Blue RGB Oy perustettiin vuonna 1996 vastaamaan yritysten koulutusten ja tapahtumien videoteknisiin haasteisiin. Sittemmin ala on kehittynyt voimakkaasti. – 90-luvulla alalla oli vain muutama videotekninen toimija, nyt tuotetaan kokonaisvaltaisia esitysteknisiä palveluja, yrityksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tolin kertoo. Yritys on mukana tuottamassa noin tuhatta eri suuruista tapahtumaa vuodessa Suomessa ja ulkomailla. Tapahtuma-ala on voimakkaassa kasvussa, jolloin myös asiakkaiden vaatimukset kasvavat. Tilaisuuden sisältö on isossa roolissa ja siltä odotetaan todella paljon. – Henkilökuntaa palkataan jatkuvasti lisää ja laitteistoon tehdään sekä isoja että pieniä investointeja, myyntijohtaja Jarno Uusitalo toteaa. Vastatakseen kasvaviin tarpeisiin RGB osti viime vuonna West Lighting Oy:n videokaluston ja liiketoiminnan. kPMG-päivä järjestettiin syyskuussa Finlandia-talolla, samalla juhlistettiin 85-vuotisjuhlavuotta. Päivä koostui tarkoin käsikirjoitetusta osuudesta, joka sisälsi palkitsemisia ja ulkopuolisia puhujavieraita. > 1/2012 evento 23 O LI V IA N IIN I ten lukevan Eventoa, jossa saamme luontevasti esiteltyä tuotekehitystä sekä uusia konsepteja ja toimintoja. Evento välittää neutraalia, hyvää viestiä sekä alasta että meistä yrityksenä. Lisäksi Bright on ollut tavalla tai toisella mukana jokaisen Evento Awardsin toteutuksessa. Kilpailutöistä on heijastunut se, kuinka suurin harppauksin tapahtuma-ala on liikkunut eteenpäin. – Kymmenen vuotta sitten tapahtumatekniikkafirmoilta vuokrattiin laite, jolla toistettiin ääntä, näytettiin kuvaa tai valaistiin. Nykyään kyse on muustakin kuin pelkästä laitteesta: osaamisesta, tunnelmasta ja kokonaisvaltaisuudesta, Uusitalo vertaa. – Silti se, mitä sanoin vuonna 2012 visuaalisuuden vaikutuksesta muistijälkeen, pitää edelleen paikkansa. Näyttävyys ja showmei”Evento välittää neutraalia, hyvää viestiä sekä alasta että meistä yrityksenä.” Jarno Uusitalo
Evento ja minä ”OLIN aloittanut freetoimittajana puolisentoista vuotta aiemmin ja vuoden 2012 alussa pohdin, kenelle vielä voisin tarjota palveluitani. Päätin aloittaa googlaamalla ammattilehtiä. Ensimmäinen hakutulokseni oli Evento. Otin yhteyttä päätoimittaja Anne Lahnajärveen, kävin toimituksessa näytillä ja kirjoitin kaikkien aikojen toiseen Eventoon jutut rahoituskonserni Icecapitalin vuotuisesta mailapeliturnauksesta sekä Koneen tuotekehitysosaston Leena Kaarento-Kiurusta. Sen jälkeen jokin juttuni – joko toimituksellinen tai kaupallinen – on löytynyt lähes jokaisesta Eventosta. Vuonna 2015 sain kunnian suomentaa Laura Schwartzin Syö, juo & menesty -kirjan ja pian sen jälkeen toimin pari vuotta Eventon toimituspäällikkönä. Mieleenpainuvimpia Evento-muistoja lienevät useammatkin aamuneljään kestäneet Evento Awards -jatkot sekä muun muassa Tanskaan, Sveitsiin ja Kroatiaan vieneet juttukeikat. Vanhoja lehtiä selatessani yllätyin positiivisesti myös siitä, kuinka paljon olen saanut palstatilaa toisen kotimaani Viron tapahtumakuulumisille. Avustajayhteistyöni Eventon kanssa jatkuu edelleen, sillä tiikeri ei pääse raidoistaan – ja miksi tarvitsisikaan. Minä tiedän, mitä Evento haluaa ja Evento tietää, mitä minulta saa. Win-win!” Terhi Pääskylä-Malmström Freetoimittaja ja tämän jutun kirjoittaja, Eventon toimituspäällikkö 2015–17 A N U H ER RA LA ninki ovat levinneet konserttilavoilta yritystapahtumiin. Kymmenessä vuodessa myös henkilöstön merkitys on korostunut. – Toimiala on muuttunut ammattimaiseksi ja osaajien tärkeys kasvanut. Tekninen kehitys, digitalisaatio ja laitteiden monimutkaistuminen edellyttävät jatkuvaa koulutusta. Kymmenen vuotta sitten käytössä oli vielä analogisia laitteita, nyt kaikki koostuu biteistä. Korona-aikana virtuaalitapahtumia tehneen Uusitalon mukaan elämyksellisyys pitää pintansa myös pandemian väistyessä. – Virtuaalitoteutukset eivät syrjäytä fyysisiä tapahtumia, mutta jäävät yhdeksi vaihtoehdoksi niiden rinnalle. Uskon ihmisten olevan jatkossa entistä tietoisempia myös esimerkiksi kausi-influenssojen ja norovirusten leviämisestä. TURVALLISEN TILAISUUTESI KUMPPANI Myyntipalvelu p. 03 243 4800 myyntipalvelu@tampere-talo.fi OLISIKO PIAN JUHLAN AIKA? TAMPERE-TALO.FI/KOKOUKSET
3/2021 33 VIERASKYNÄ Testata vai eikö testata? Kuulun siihen harvinaiseen joukkoon tapahtumateollisuudessa, joka on saanut tehdä töitä koko korona-ajan ja vieläpä kahdessa maassa, Suomessa ja Tanskassa. Tanskassa asuessani olen huomannut kuinka suuri ero kahdella Pohjoismaalla voi olla siinä, kuinka niissä suhtaudutaan koronasta sekä tapahtumille että laajemmin yhteiskuntaan kohdistuviin vaikutuksiin. Tanska oli ensimmäinen maa maailmassa, joka myönsi tapahtumateollisuudelle kohdennettua taloudellista tukea ja se tapahtui jo huhtikuussa 2020. Nyt Tanskan maksamat tuet tapahtumateollisuudelle ovat jo noin 500 miljoonan euron luokkaa. Olen kuullut, että Tanskassa järjestetään eniten tapahtumia maailmassa maan asukaslukuun suhteutettuna. En tiedä johtuuko siitä, mutta Tanskassa päättäjät ovat selvästi ymmärtäneet alan tärkeyden yhteiskunnalle. Suomesta ei valitettavasti voi sanoa ihan samaa. Tätä kirjoittaessa Suomessa ei ollut vielä yhtään kunnollista tukea alalle, vaikka toki OKM on urheiluja kulttuuritapahtumille rahaa hieman jakanutkin. Tanskan tapahtumateollisuus lähtee siis ihan eri viivalta suomalaisiin kollegoihin verrattuna kun tapahtumat saadaan taas auki. Toinen suuri ero on testaamisessa. Tanskassa johtoajatus lähtee säännöllisestä testaamisesta. Kaikkien yli 12-vuotiaiden toivotaan käyvän viikoittain testissä, vaikka mitään oireita ei olisikaan. Testaaminen on uusi kansalaisvelvollisuus ja luonnollisesti se on sekä ilmaista että nopeaa. Tanskassa suositaan antigeenitestiä ja tuloksen saa noin 15 minuutissa. Työpaikkani vieressä oleva testikeskus pystyy testaamaan tällä hetkellä 15 000 ihmistä vuorokaudessa ja suunnitelmissa on kasvattaa kapasiteettia. Testikeskuksen teltat on vuokrattu Roskilden festarilta, ja myös ihmislogistiikan suunnitteluun on selvästi hyödynnetty tapahtuma-alan ammattilaisia. Yhteiskunnan uudelleen avaaminen nojaa Tanskassa rokottamisen lisäksi testaamiseen. Tanska esitteli oman exit-strategiansa jo maaliskuussa, tosin siitä puuttui siinä vaiheessa vielä tapahtumat. Kun ravintolat (tosin vain ulkoterassit) ja esimerkiksi kampaamot saavat, sitten joulukuun alun, taas avata ovensa, niihin ei ole asiaa, jos koronapassi ei näytä vihreää. Koronapassi näyttää vihreää, jos olet rokotettu, sinulla on maksimissaan 72 tuntia vanha testitulos tai olet sairastanut koronan viimeisen 12 viikon aikana. Sama kaava tulee koskemaan myös kevään ja kesän tapahtumia. Ilman passia eivät portit aukea. Suomessa ei valitettavasti oikein tunnu syntyvän edes kunnon keskustelua asiasta, mitä täältä testaamisen ihmemaasta käsin ihmettelen suuresti. Kyse ei ole pelkästään siitä, että tapahtumat saadaan taas käyntiin, vaan myös siitä, että ihmiset uskaltavat tulla tapahtumiin. Tanskassa luottamuksen ilmapiiri on luotu hyvissä ajoin valtion johdolla ja täällä tapahtumateollisuus saa tässä huomattavaa kilpailuetua meihin suomalaisiin verrattuna. Kalle Marttinen jalkapallotapahtumien ammattilainen varapuheenjohtaja, Tapahtumateollisuus ry ”Tanskassa päättäjät ovat ymmärtäneet alan tärkeyden yhteiskunnalle.”
34 3/2021 PARIVALJAKKO Tanja ja Aki Keskitalo työskentelevät samassa organisaatiossa, mutta pääosin omien projektiensa parissa. Kotona aviopari toimii saumattomana tiiminä kolmen pienen pomon komennuksessa – eikä silloin mietitä työasioita. TEKSTI TERHI PÄÄSKYLÄ-MALMSTRÖM KUVAT EEMELI SARKA NEITI NÄPSÄ JA HERRASMIES
3/2021 35 TANJA KESKITALO Tuottaja, Malski Viisi vuotta sitten törmäsin Lahti Ascot -ravitapahtumassa herrasmieheen, joka avasi minulle Bajamajan oven. Tapahtuman teeman mukaisesti meillä molemmilla oli päässämme hassut hatut. Puoli vuotta ensitapaamisemme jälkeen aloin odottaa kaksosia. Olihan se aikamoinen pommi, mutta kaksosia annetaan kuulemma vain niille, joilla on riittävästi tahtoa ja voimaa. Lisäksi Aki on ollut alusta asti kuin isä nyt eskariikäiselle esikoiselleni. Puolitoista vuotta sitten aloitin uudessa työssä Malskin, Lahden keskustaan rakentuvan luovan tehtaan tuottajana. Aki oli aloittanut hieman aiemmin projektia pyörittävän Kinos Groupin hotelliyhtiössä ja näki, että vaimo voisi tarvita uuden haasteen. Kun lähdin samaan organisaatioon Akin kanssa, minulle sanottiin, että teen virheen. Yhteisen esimiehemme taholta on kuitenkin huumorilla todettu, että aviopuolisoiden palkkaaminen samaan toimistoon oli riski, joka kannatti. Malskissa vastaan talon vuokrauksesta, myynnistä, markkinoinnista ja kiinteistökehityksestä. Historiallisessa panimorakennuksessa toimii luovan alan yrityksiä, cowork-yhteisö, ravintola, kahvila-paahtimo ja panimopubi. Meillä on myös kokoustiloja, pian avautuva tapahtumasali Sammio sekä ensi vuonna ovensa avaava Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva. Lisäksi tuen Kinos Groupin yhtiöitä markkinointitoimenpiteissä ja muiden kiinteistökohteiden kehityksessä. Yksi kohteista on Akin johtama hotelliketju Folks Hotels, jonka ensimmäinen hotelli avattiin syksyllä Helsinkiin. Toimistomme sijaitsevat Malskin tiloissa, mutta eri kerroksissa. Meillä on erilliset työt, mutta pienessä organisaatiossa hommia tehdään sisäisen yrittäjyyden tarmolla myös ristiin. Tehtävien monipuolisuus rikastuttaa työpäivää. Monet puhuvat kiireestä, mutta minun mielestäni sanassa on liikaa negatiivista energiaa – kiirettä hokemalla voi viedä itseltään työn ilon. Aiemmassa työpaikassani alueellisen matkailun parissa elettiin vahvasti sesongeissa. Muistan sieltä aina lentävän lauseen, että kiire on kuulkaa ammattitaidottomuutta. Kiireen valittelun sijaan sanon, että minulla on paljon mielenkiintoisia tehtäviä, joiden parissa työpäivät kuluvat kuin lentäen. Tykkään haastaa itseäni ja lähden innolla mukaan uuteen. Entiset kollegat alkoivatkin jossain vaiheessa kutsua minua Neiti Näpsäksi. Lasten takia töistä on kuitenkin lähdettävä ajoissa – illat ja viikonloput on pyhitetty perheelle. Arki on loksahtanut hyvään rytmiin, ja lapset hakee hoidosta aina se vanhempi, jonka työtilanteeseen se paremmin sopii. Ennen nykyistä työtään Aki pendelöi Lahdesta Helsinkiin päivittäin, nyt hän käy siellä pari kertaa viikossa. Se on perhe-elämällemme lottovoitto. Lapset sanoisivat, että iskältä ei huumori lopu. Minä sanon, etteivät häneltä lopu yllätykset. Työelämässä Aki on äärimmäisen kunnianhimoinen: hän haluaa tehdä itse ja viimeisen päälle. Ystävät kuvailisivat häntä ihmisten ihmiseksi ja herrasmieheksi loppuun saakka. Itsekin jaksan yhä hämmästellä hänen luontaista huomaavaisuuttaan. Sen vuoksihan se Bajamajan ovikin aikanaan aukesi. ”Kun arki haastaa, on hyvä, että omalla puolella on tuttu ja turvallinen ihminen.”
36 3/2021 AKI KESKITALO Yrittäjä ja toimitusjohtaja, Folks Hotels oy The Folks Hotel Konepaja avautui Helsinkiin lokakuussa, tosin olemme koronan vuoksi joutuneet jo sulkemaankin kolmesti. Töitä on silti riittänyt. Lisäksi Folks Hotels tulee toimimaan hotellioperaattorina vuonna 2024 Lahden Ranta-Kartanoon avattavassa The Moss Resortissa. Uusi hanke tukeutuu voimakkaasti terveysja hyvinvointimatkailuun sekä pohjoismaisen luonnon mystiikkaan. Haluamme myös laajentua lisää, kunhan ihmiset taas pääsevät liikkumaan ja näemme, mihin suuntaan liiketoiminta kehittyy. Päijät-Hämeen alueella on voimakas kansainvälinen matkailupotentiaali – ulkomaalaiselle seutu näyttäytyy Helsingin ulkoilualueena. Pääkaupungista luontoon on monissa maissa yhtä pitkä matka, ja tunnin siirtymä lentokentältä kohteeseen on pikemmin sääntö kuin poikkeus. Suomalaiselle Lahden seutu on puolestaan portti Järvi-Suomeen. Lahdessa on myös poikkeuksellisen hyvät fasiliteetit liikuntaan: on Olympiakomitean virallisia, kaikille avoimia valmennuskeskuksia, paljon luontoa sekä runsaasti tapahtumaja harrastuspaikkoja. Itse muutin Lahteen aikoinani opintojen perässä, Tanja on puolestaan asunut Lahden seudulla koko ikänsä. Nykyinen kotimme sijaitsee Hollolan kirkonkylällä viiden kilometrin päässä hänen lapsuudenkodistaan. Viime keväänä työskentelin koronan tultua kolme viikkoa kotona pienellä läppärillä ilman hiirtä ja näppäimistöä. Seuraavat neljä kuukautta kävin fysioterapiassa. Virheestä oppineena olen tehnyt työt siitä lähtien toimistolla tai ainakin työergonomian paremmin huomioiden. Teemme molemmat töitä yrittäjähenkisesti – myös Tanja, vaikkei hän yrittäjä olekaan. Työ on työ ja koti on koti, mutta välillä työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy. Loppuvuodesta työpäiväni venyivät monesti puolille öin, ja hiljattain Tanja teki Folksille verkkosivua myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kotona töitä tehdään kuitenkin vasta sitten, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Lisäksi olen päättänyt, etten autossakaan puhu lasten läsnä ollessa työasioita. Jos tilanne vaatii poikkeuksen, kysyn lapsilta, saanko ottaa puhelun. Viimeisen vuoden-puolentoista aikana olemme molemmat oppineet duunissa uusia asioita. Tanjalla ne ovat liittyneet pitkälti rakentamiseen, ja onpa hän siinä sivussa käynyt juontamassa yhdet kirjanjulkkaritkin. Tanja uskaltaa tarttua uusiin haasteisiin, ja jos hänellä ei ole aiempaa osaamista, hän lähtee ratkaisukeskeisenä ihmisenä luovimaan maalaisjärjellä. Tanja on pilkuntarkka ja dynaaminen ammattilainen. Hän osaa vaatia, että asiat hoidetaan ja katsoo, että ne myös tulevat hoidetuiksi. Itsekin olen todella vaativa ja hion yksityiskohtia täydellisyyteen asti. Olemme siis molemmat aikamoisia perfektionisteja, ja se on samalla myös huono puolemme. Olemme kuitenkin hyvä tiimi sekä työssä että vapaalla. Töissä teemme pitkälti omia projektejamme, mutta lastenkasvatuksessa vedämme yhtä köyttä. Työ on itselleni enemmän elämäntapa kuin asia, jota tehdään tai paikka, jossa käydään. Pandemia-aika on kuitenkin entistä enemmän korostanut toimivan kotitiimin tärkeyttä. PARIVALJAKKO ”Työ on töitä ja koti perhettä varten.”
3/2021 37 TUTKASSA Tällä palstalla tapahtuma-alan ammattilainen kertoo inspiraation lähteensä. TEKSTI MIA WECKSTRÖM KUVA ELINA HAVU ”Jäsenten aktiivisuus ja halu kehittää alaa innostavat” ”Syksyllä tulee kaksi vuotta siitä, kun aloitin toiminnanjohtajana Skilla ry:ssä. En ole taustaltani HSO-sihteeri kuten monet edeltäjäni, vaan olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri ja valmistunut sukupuolentutkimuksesta. Tasa-arvo on intohimoni, jonka olen jo teininä löytänyt. Olen tehnyt töitä monenlaisissa järjestöissä ja pitkää uraa Akavan puolella sekä työskennellyt erilaisissa tasa-arvohankkeissa. Sittemmin veri alkoi vetää takaisin ay-puolelle. Skillassa työskentelee minun lisäkseni järjestökoordinaattori. Minulle kuuluvat hallinto ja talous, edunvalvonta sekä sidosryhmäyhteistyö. Olen myös hallituksen sihteeri ja työskentelen paljon hallituksen kanssa. Hallituksemme on niin aktiivinen, että kahden hengen työyhteisön sijaan koen, että meillä on kymmenen hengen työyhteisö. Myös jäsenemme ovat aktiivisia ja heillä on halua kehittää alaa. Tätä intoa on ihana seurata, ja se innostaa minua itseänikin. Jäsenistömme ammattiylpeys puskee minua tekemään töitä sen eteen, että jäsenillämme olisi hyvä työelämä. Viime aikoina minua on työllistänyt yhdistyksen nimenmuutos, kun Aito HSO ry vaihtoi nimensä Skilla ry:ksi. Samalla vaihtui visuaalinen ilme. Jäsenistömme oli vahvasti mukana nimen ja visuaalisen ilmeen muutoksessa. Moni ei ehkä tiedä, että vapaa-ajalla harrastan diktatuureja. Olen ollut kiinnostunut diktatuureista jo pienestä. Jos en olisi lähtenyt lukemaan tasa-arvoa, olisin suuntautunut yhteiskuntatieteissä diktatuurien ja autoritääristen yhteiskuntien tutkimiseen. Olen myös käynyt diktatuureissa, esimerkiksi Pohjois-Koreassa. NÄITÄ SUOSITTELEN HENKILÖ Kamala Harris ”Seuraan hyvin vähän tiettyjä henkilöitä somessa, mutta palasin pitkästä aikaa Twitteriin USA:n tuoreen varapresidentin vuoksi. Hänen twiittinsä olivat varsinkin vaalien aikaan piristävä poikkeus muussa päivänpolitiikkaan liittyvässä uutisvirrassa. Nyt opettelen jälleen löytämään uusia, mielenkiintoisia seurattavia nimenomaan kotimaan puolelta, kun kerta Twitteriin jälleen löysin.” PODCAST Radio Sodoma ”Näyttelijä Antti Holman kahden kauden mittainen podcast on oivaltavan yhteiskuntakriittinen, mutta ymmärrän myös, että osalle sen sisältämä huumori voi olla jopa liikaa.” SOME Scamming scammers (YouTube ja Facebook) ”Sosiaaliseen mediaan liittyvät rakkauspetokset ovat jo vaarallinen ja suuret rikoshyödyt tuottava ilmiö, ja osallistun silloin tällöin rikollisten etsimiseen ja paljastamiseen yhteisenä rintamana muiden sometoimijoiden kanssa.” Matkustelu onkin yksi harrastuksistani. Matkustelemme kaikki lomat yhdessä reippaan viidesluokkalaisen poikani kanssa. Viimeisimpänä matkustimme maata pitkin Välimerelle. Lisäksi olemme seikkailleet Aasiassa.” Elina Havu toiminnanjohtaja, Skilla ry
TOUKOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa TOUKOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa Exit käynnisti tapahtumien avautumisen – kesäkuun alusta luovutaan turvaväleistä ulkotapahtumissa altioneuvosto on purkanut poikkeusolot ja vahvistanut exitsuunnitelman, mikä tuo toivoa tapahtuma-alalle. Näiden myötä tapahtumia päästään avaamaan laajamittaisesti vielä toukokuun puolella. Poikkeusolojen päättämisen myötä kokoontumisrajoituksissa tullaan siirtymään tartuntatautilain mukaiseen sääntelyyn. Tätä kirjoittaessa odotetaan STM:n tarkempaa ohjauskirjettä linjaamaan rajoitusten lieventämisen aikataulusta ja tapahtumia koskevista yksityiskohtaisemmista käytännöistä. Sosiaalija terveysministeriö on myös jo esitellyt luonnoksen tartuntatautilain jatkamisesta. Lain määräaikaisia pykäliä esitetään jatkettavaksi vuoden loppuun saakka. Samalla lakiin esitetään muutosta lähikontaktin määritelmään, minkä myötä turvavälien vaatimuksesta luovuttaisiin ulkotilojen osalta kesäkuun alusta alkaen. Käytännössä sisätiloissakaan ei perustason alueilla vaadittaisi turvavälejä, mutta lain tulkintaan täytyy vielä saada tarkentava linjaus, jotta pelisäännöt sisätilojen asiakaskapasiteettien osalta muodostuvat selkeiksi. Tapahtuma-ala otti tiedot vahvistetusta exitistä vastaan ilahtuneena. Tapahtumateollisuus käy nyt vuoropuhelua STM:n kanssa, jotta tarkkoja tulkintoja saadaan käyttöön pikaisesti. Turvaväleistä luopuminen on merkittävä asia, jotta tapahtumajärjestämisen on mahdollista olla taloudellisesti kannattavaa. Vielä on myös saatava selkeät tulkinnat sisätapahtumien väljyysvaatimusten osalta sekä vaadituista terveysturvallisuusjärjestelyistä tapahtumia koskien ylipäätään. Sosiaalija terveysministeriö on kertonut pyrkivänsä tarkentamaan linjauksia kesän osalta viimeistään toukokuun puolivälissä. Alkukesässä on vielä useita tapahtumia, joiden järjestäminen säilyy siis edelleen epävarmana ja perumispäätökset saattavat olla vain päivien päässä. Samalla heinä-elokuun tapahtumat saivat rohkaisua ja myös täysin uusia, riskiltään pienempiä tapahtumia suunnitellaan loppukesälle. Turvaväleistä luopuminen on merkittävä asia. MKTG on nyt dentsu MKTG on ollut osa Suomen suurinta markkinointitoimisto dentsua jo vuosien ajan. Alkuvuonna brändi kuitenkin sulautui emoyhtiöön, jättäen MKTG-nimen taakseen. Mitä tapahtumia rakastavat voivat sitten odottaa dentsulta? Olemme näkemyksellinen markkinoinnin kumppani strategiasta jalkautukseen. Lähestymisemme pohjaa vahvaan ihmisymmärrykseen, joka antaa meille mahdollisuuden tehdä vaikuttavinta markkinointia. Tapahtumien osalta tämä tarkoittaa, että tunnemme kohderyhmäsi paremmin kuin kukaan muu. Tiedämme mikä heitä liikuttaa, miten heidät tavoittaa ja miten muutamme heidän ajatteluaan. Tapahtumateollisuus on tuonut alamme eri toimijat samaan pöytään ensimmäistä kertaa. Ratkaistava tilanne on vakava mutta koemme, että samalla alalle luodaan laajempia yhteisiä toimintamalleja ja katse on vahvasti tulevassa. Olemme mukana Turvallisen tapahtuman työryhmässä, missä käsittelemme jäsenistön kesken vallitsevaa poikkeustilannetta ja ratkaisumalleja. Tarve kohtaamisiin ihmisten välillä on isompi kuin koskaan ennen. Tapahtumaala tulee nousemaan uuteen kukoistukseen ja on upea ajatus, että jatkossa meidät tunnetaan ja tunnustetaan oikeana toimialana. Jenni Roivas Senior Executive Producer V K uv a: iS to ck .c om /m -g uc ci JÄSENISTÖN PALSTA Tapahtumateollisuuden toimialaselvitys valmistuu ja historian lehtiä etsitään T yöja elinkeinoministeriön alainen Creative Business Finland (CBF) tilasi tammikuussa Tapahtumateollisuus ry:ltä toimialaselvityksen, jonka tavoitteena oli selvittää tapahtumateollisuutta toimialana, sen yrityksiä, toimintaa sekä tulevaisuutta. Selvitys on nyt valmistunut ja toimitettu CBF:lle, joka on suunnitellut julkistavansa sen 6.5.2021 järjestettävässä webinaarissa. Selvitys tullaan esittelemään kevään ja syksyn aikana myös Tapahtumateollisuus ry:n järjestämissä tilaisuuksissa. Selvityksessä nousee esille useita yhteiskunnallisia ja merkittäviä muutostarpeita. Akuuteimpia ovat lainsäädännön muutokset, niin tartuntatautilain kuin kokoontumislainkin osalta. Tapahtumaelinkeinoa ei tunnisteta nykyisessä lainsäädännössä, mikä on yksi syy siihen, että koronaepidemian aikana alaa on rajoitettu muita elinkeinoja voimakkaammin, ja että ala on jäänyt talou dellisten tukimekanismien ulkopuolelle. Tapahtumateollisuuden tavoitteena on, että selvityksen avulla saadaan luotua sekä valtionhallintoon, että toimijoille itselleen kattavampaa käsitystä koko laajasta toimialasta. Selvitys käynnistääkin suomalaisen tapahtuma-alan hahmottumisen osana yhteiskuntamme toimintaa – se nostaa esille myös tarpeen tutkia lisää toimialan nykyisyyttä ja tulevaisuutta, mutta myös menneisyyttä. Heitämmekin teille haasteen! Tapahtumateollisuuden nykyisyyden voi ymmärtää vain, jos tuntee sen historian. Vinkkaa Tapahtumateollisuus ry – parasta just nyt OLEN OLLUT nyt pari kuukautta työharjoittelijana Tapahtumateollisuuden toimistolla. Tähän mennessä kokemusta ja näkemystä on kertynyt enemmän kuin osasin tältä kolmen kuukauden harjoittelulta toivoa. Opiskelen Tampereen ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksessa ja Tapahtumateollisuudessa avautui mahdollisuus harjoitteluun. Tartuin heti läppäriin ja kirjoitin hakemuksen, joka erottui edukseen. Eikä aikaakaan, kun sain kutsun haastatteluun – joka sitten johti harjoittelupaikkaan. Tapahtumateollisuus on paras mahdollinen paikka alasta oppimiseen, ja tuntui lottovoitolta päästä tähän harjoitteluun. Palataan ajassa taaksepäin. Synnyin Pohjanmaalle yrittäjäperheeseen, tein kesät ja koulun ohessa töitä asiakaspalvelutehtävissä vanhempieni yrityksessä. Vuonna 2015 lähdin opiskelemaan matkailun restonomiksi Lappiin. Halusin oppia lisää asiakaspalvelusta ja kasvattaa asiantuntijuuttani sekä oppia uutta kiinnostavasta alasta. Rovaniemi oli paikkana tuntematon, eikä minulla ollut ainuttakaan tuttua ihmistä lähellä. Haaveilin jo pitkään ennen opiskeluja myös työstä markkinoinnin parissa. Niinpä päädyin erikoistumaan ja valmistuin vuonna 2018 tapahtumanjohtamiseen erikoistuneena restonomina – se on ollut valinta, jota en kadu. Valmistuttuani olen tehnyt töitä tarjoilijana, promoottorina ja vaateliikkeessä myyjänä. Opiskeltu tieto ja harjoittelujen kautta opitut käytännön taidot kutsuvat kuitenkin töihin tapahtuma-alalle. Tapahtumateollisuuden harjoittelussa pääsen seuraamaan aitiopaikalta tapahtuma-alan työtehtäviä. Toimistolla Maria ja Kati jakavat suuren määrän tietoa ja vastuullisiakin töitä tehtäväksi. Ensinnäkin tunnen olevani arvostettu ja tarpeellinen, kun saan vastuuta ja vaikutusvaltaa. Toiseksi rakastun joka päivä enemmän alaan ja nyt osaan sanoa millä alalla haluan vaikuttaa isona. Kolmanneksi lupaan tehdä 101 % kovaa työtä harjoittelun loppuun saakka. En aio jarrutella, koska pyrin petaamaan itselleni mahdollisimman hyviä jatkomahdollisuuksia alalta. Harvasta merkinnästä CV:ssäni olen näin ylpeä! Riia Palmunen Selvitys käynnistää suomalaisen tapahtuma-alan hahmottumisen osana yhteiskuntamme toimintaa. meille mistä löydämme toimialan historiaa, joko jo valmiiksi kirjoitettuna tai keitä pitäisi haastatella, jotta saamme koko tapahtuma-alojen laajan historiankin kirjoihin ja kansiin. K uv a: iS to ck .c om /o ta ra ev 74
TOUKOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa TOUKOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa Exit käynnisti tapahtumien avautumisen – kesäkuun alusta luovutaan turvaväleistä ulkotapahtumissa altioneuvosto on purkanut poikkeusolot ja vahvistanut exitsuunnitelman, mikä tuo toivoa tapahtuma-alalle. Näiden myötä tapahtumia päästään avaamaan laajamittaisesti vielä toukokuun puolella. Poikkeusolojen päättämisen myötä kokoontumisrajoituksissa tullaan siirtymään tartuntatautilain mukaiseen sääntelyyn. Tätä kirjoittaessa odotetaan STM:n tarkempaa ohjauskirjettä linjaamaan rajoitusten lieventämisen aikataulusta ja tapahtumia koskevista yksityiskohtaisemmista käytännöistä. Sosiaalija terveysministeriö on myös jo esitellyt luonnoksen tartuntatautilain jatkamisesta. Lain määräaikaisia pykäliä esitetään jatkettavaksi vuoden loppuun saakka. Samalla lakiin esitetään muutosta lähikontaktin määritelmään, minkä myötä turvavälien vaatimuksesta luovuttaisiin ulkotilojen osalta kesäkuun alusta alkaen. Käytännössä sisätiloissakaan ei perustason alueilla vaadittaisi turvavälejä, mutta lain tulkintaan täytyy vielä saada tarkentava linjaus, jotta pelisäännöt sisätilojen asiakaskapasiteettien osalta muodostuvat selkeiksi. Tapahtuma-ala otti tiedot vahvistetusta exitistä vastaan ilahtuneena. Tapahtumateollisuus käy nyt vuoropuhelua STM:n kanssa, jotta tarkkoja tulkintoja saadaan käyttöön pikaisesti. Turvaväleistä luopuminen on merkittävä asia, jotta tapahtumajärjestämisen on mahdollista olla taloudellisesti kannattavaa. Vielä on myös saatava selkeät tulkinnat sisätapahtumien väljyysvaatimusten osalta sekä vaadituista terveysturvallisuusjärjestelyistä tapahtumia koskien ylipäätään. Sosiaalija terveysministeriö on kertonut pyrkivänsä tarkentamaan linjauksia kesän osalta viimeistään toukokuun puolivälissä. Alkukesässä on vielä useita tapahtumia, joiden järjestäminen säilyy siis edelleen epävarmana ja perumispäätökset saattavat olla vain päivien päässä. Samalla heinä-elokuun tapahtumat saivat rohkaisua ja myös täysin uusia, riskiltään pienempiä tapahtumia suunnitellaan loppukesälle. Turvaväleistä luopuminen on merkittävä asia. MKTG on nyt dentsu MKTG on ollut osa Suomen suurinta markkinointitoimisto dentsua jo vuosien ajan. Alkuvuonna brändi kuitenkin sulautui emoyhtiöön, jättäen MKTG-nimen taakseen. Mitä tapahtumia rakastavat voivat sitten odottaa dentsulta? Olemme näkemyksellinen markkinoinnin kumppani strategiasta jalkautukseen. Lähestymisemme pohjaa vahvaan ihmisymmärrykseen, joka antaa meille mahdollisuuden tehdä vaikuttavinta markkinointia. Tapahtumien osalta tämä tarkoittaa, että tunnemme kohderyhmäsi paremmin kuin kukaan muu. Tiedämme mikä heitä liikuttaa, miten heidät tavoittaa ja miten muutamme heidän ajatteluaan. Tapahtumateollisuus on tuonut alamme eri toimijat samaan pöytään ensimmäistä kertaa. Ratkaistava tilanne on vakava mutta koemme, että samalla alalle luodaan laajempia yhteisiä toimintamalleja ja katse on vahvasti tulevassa. Olemme mukana Turvallisen tapahtuman työryhmässä, missä käsittelemme jäsenistön kesken vallitsevaa poikkeustilannetta ja ratkaisumalleja. Tarve kohtaamisiin ihmisten välillä on isompi kuin koskaan ennen. Tapahtumaala tulee nousemaan uuteen kukoistukseen ja on upea ajatus, että jatkossa meidät tunnetaan ja tunnustetaan oikeana toimialana. Jenni Roivas Senior Executive Producer V K uv a: iS to ck .c om /m -g uc ci JÄSENISTÖN PALSTA Tapahtumateollisuuden toimialaselvitys valmistuu ja historian lehtiä etsitään T yöja elinkeinoministeriön alainen Creative Business Finland (CBF) tilasi tammikuussa Tapahtumateollisuus ry:ltä toimialaselvityksen, jonka tavoitteena oli selvittää tapahtumateollisuutta toimialana, sen yrityksiä, toimintaa sekä tulevaisuutta. Selvitys on nyt valmistunut ja toimitettu CBF:lle, joka on suunnitellut julkistavansa sen 6.5.2021 järjestettävässä webinaarissa. Selvitys tullaan esittelemään kevään ja syksyn aikana myös Tapahtumateollisuus ry:n järjestämissä tilaisuuksissa. Selvityksessä nousee esille useita yhteiskunnallisia ja merkittäviä muutostarpeita. Akuuteimpia ovat lainsäädännön muutokset, niin tartuntatautilain kuin kokoontumislainkin osalta. Tapahtumaelinkeinoa ei tunnisteta nykyisessä lainsäädännössä, mikä on yksi syy siihen, että koronaepidemian aikana alaa on rajoitettu muita elinkeinoja voimakkaammin, ja että ala on jäänyt talou dellisten tukimekanismien ulkopuolelle. Tapahtumateollisuuden tavoitteena on, että selvityksen avulla saadaan luotua sekä valtionhallintoon, että toimijoille itselleen kattavampaa käsitystä koko laajasta toimialasta. Selvitys käynnistääkin suomalaisen tapahtuma-alan hahmottumisen osana yhteiskuntamme toimintaa – se nostaa esille myös tarpeen tutkia lisää toimialan nykyisyyttä ja tulevaisuutta, mutta myös menneisyyttä. Heitämmekin teille haasteen! Tapahtumateollisuuden nykyisyyden voi ymmärtää vain, jos tuntee sen historian. Vinkkaa Tapahtumateollisuus ry – parasta just nyt OLEN OLLUT nyt pari kuukautta työharjoittelijana Tapahtumateollisuuden toimistolla. Tähän mennessä kokemusta ja näkemystä on kertynyt enemmän kuin osasin tältä kolmen kuukauden harjoittelulta toivoa. Opiskelen Tampereen ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksessa ja Tapahtumateollisuudessa avautui mahdollisuus harjoitteluun. Tartuin heti läppäriin ja kirjoitin hakemuksen, joka erottui edukseen. Eikä aikaakaan, kun sain kutsun haastatteluun – joka sitten johti harjoittelupaikkaan. Tapahtumateollisuus on paras mahdollinen paikka alasta oppimiseen, ja tuntui lottovoitolta päästä tähän harjoitteluun. Palataan ajassa taaksepäin. Synnyin Pohjanmaalle yrittäjäperheeseen, tein kesät ja koulun ohessa töitä asiakaspalvelutehtävissä vanhempieni yrityksessä. Vuonna 2015 lähdin opiskelemaan matkailun restonomiksi Lappiin. Halusin oppia lisää asiakaspalvelusta ja kasvattaa asiantuntijuuttani sekä oppia uutta kiinnostavasta alasta. Rovaniemi oli paikkana tuntematon, eikä minulla ollut ainuttakaan tuttua ihmistä lähellä. Haaveilin jo pitkään ennen opiskeluja myös työstä markkinoinnin parissa. Niinpä päädyin erikoistumaan ja valmistuin vuonna 2018 tapahtumanjohtamiseen erikoistuneena restonomina – se on ollut valinta, jota en kadu. Valmistuttuani olen tehnyt töitä tarjoilijana, promoottorina ja vaateliikkeessä myyjänä. Opiskeltu tieto ja harjoittelujen kautta opitut käytännön taidot kutsuvat kuitenkin töihin tapahtuma-alalle. Tapahtumateollisuuden harjoittelussa pääsen seuraamaan aitiopaikalta tapahtuma-alan työtehtäviä. Toimistolla Maria ja Kati jakavat suuren määrän tietoa ja vastuullisiakin töitä tehtäväksi. Ensinnäkin tunnen olevani arvostettu ja tarpeellinen, kun saan vastuuta ja vaikutusvaltaa. Toiseksi rakastun joka päivä enemmän alaan ja nyt osaan sanoa millä alalla haluan vaikuttaa isona. Kolmanneksi lupaan tehdä 101 % kovaa työtä harjoittelun loppuun saakka. En aio jarrutella, koska pyrin petaamaan itselleni mahdollisimman hyviä jatkomahdollisuuksia alalta. Harvasta merkinnästä CV:ssäni olen näin ylpeä! Riia Palmunen Selvitys käynnistää suomalaisen tapahtuma-alan hahmottumisen osana yhteiskuntamme toimintaa. meille mistä löydämme toimialan historiaa, joko jo valmiiksi kirjoitettuna tai keitä pitäisi haastatella, jotta saamme koko tapahtuma-alojen laajan historiankin kirjoihin ja kansiin. K uv a: iS to ck .c om /o ta ra ev 74
TOUKOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa TOUKOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa Koronatodistus takaamaan avointa ja turvallista yhteiskuntaa Tapahtumateollisuus ry:llä on jo yli 200 jäsentä. Tule mukaan vaikuttamaan! 9RTurva Oy Aboa kongressija tapahtumapalvelut Oy ACE-Production Oy Ahola Mixing Service Oy Ltd AJK-Jatkokoulutus Oy AKK Sports Oy Aktiivikylä Oy Alarauta Oy/NBDG Amanda´Eye Oy amepa Oy AMJ Turku Audio Oy Artistiasu Oy Asikkalan Telttapalvelu Assembly Organizing Oy Atemark Palvelut Oy Atomcom äänentoistopalvelut AV Pro Band Age Oy Beaver City Restaurants Oy / Suvilahti TBA Blackout Lighting Finland Oy Bom Oy Bright Finland Broadway Finland Oy Brändipuu Comusic Management Oy ContactMate Events / AIDC Finland Oy CoreGo Corpsec Oy Cosa Nostra Crew Oy Creperie Oy Dark Visual Oy Demande Oy dentsu Finland Oy DJ Proteus / Rebel Hell Entertainment East Coast Events Oy Element Lab Oy Elevent Group Oy Event Company Rami Lehtinen Oy Eventgear Oy Eventlink Promotions Oy Evento Events 365 Oy Eventual Oy Exposet Oy Factor Nova Oy Fair Factory Oy Fantastico Production Oy Ltd Faustus Oy Feelbeat Oy – Opens ohjelmistot Finnish Metal Events Oy Fire Factory Oy Fullsteam Agency Oy Geronimo Events Oy Gigle Oy GU-ohjelmat Hartwall Arena / Helsinki Halli Oy Harva Marketing Oy Helppari Oy Helsingin Musiikkitalo oy Helsingin tapahtumasäätiö sr Helsingin Tapahtumatuotanto Augmented Events Oy Helsinki Rock and Roll Hugedelay Oy (Big Wheels Events) Hög Light & Sound Oy Ikurin Turpiini Oy Ilmapallokeskus Balloon Center Oy Ilmiö-Tuotanto Oy IluSound Oy Imatra Base Camp Oy Isomäki Areena Oy (Kiinteistö Oy Porin Jäähalli) JL Event Service Oy JL-Viihdetuotanto Oy Jubilee Oy Jämsän Discofix Oy Jääkiekon SM-liiga Oy Kampin Karuselli Oy Kids Factory Oy Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistöosakeyhtiö Kuhmon kulttuuritalo Kirkkopalvelut ry K-Light Oy KMU Live Oy KOKO Tapahtuma OSK Konffa Oy Kotkan tapahtumakeskus Oy Kulttuurija taidealan keskusjärjestö KULTA ry Kymi-karjalan Komediatuotanto Oy Kymiring Oy Lahden seutu – Lahti Region Oy Lammin Sahti Oy Lataamo Group Oy Lexperience Oy Linda Nilsson/ Nillin Consulting Lippupiste Oy Live Nation Finland Oy LiveFIN ry Livelaboratorio Oy Livelaboratorio Tampere Oy / G Livelab Tampere Lively Entertainment Oy Local Crew Oy Loud 'N Live Promotions Oy Ltd. Lounais-Suomen Vuokrakaluste Oy Love me do Oy Lumiere Production Lyyti Oy MagnumLive Oy (konserni) Mainostoimisto Värikäs Oy Maiseri Oy Management Events Studio Oy Manager´s Forum Finland Marketing & Communication Group Marco Oy Marrow Oy Marteaux Oy Messuja somistusalan liitto ry Messua Oy Messumatto Oy MeTa ry Mikkelin Mikaeli Oy Mikkelin Musiikkijuhlien Kannatusyhdistys ry Mind & Design Villa Roos MP-Viihde Oy MySpeaker Oy Nelonen Media Live Oy Noise House Oy Nordic Business Group Oy Nordic Live Productions OY / Aurafest Northern Sound Nuori Petri Oy Ohjelma-akseli Oy Ohjelmatoimisto Kristalli Oulun Kongressitekniikka Oy Oy Aku`s Factory Ltd / Akun Tehdas Oy Bandercom Ltd Oy NetTicket Finland Ab Panda Turva Oy Pato Events Oy Pekka Olava Oy Pink Eminence Oy Pinky Ponky Productions Oy Pirkanmaan festivaalit ry (Pirfest) Posetiivi Oy PR Factory Oy Prime Event Oy PRO Kaakon kirjamessut ry ProAgria Tapahtumat Oy ProBasket Oy Profilight Oy PuskaPromotion osk. Pyro ja Ilotulitustaiteen Edistämisyhteisö r.y. / Samfundet för Pyro och Fyrvrkerikonstens Befrämjande rf Raikuli Productions Oy Ramirent Finland Oy RCFF Elokuvafestivaali Oy Redberg Agency Oy Retoriikan kesäkoulu Oy Rivents Oy Rock 4 Events oy Rockhopper Agency Roudaamo Event Warehouse Oy Ltd Runner's High Oy Ruusunen Consulting Oy Saamelaiskäräjät / Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Salkapuu Oy Samppalinnan Kesäteatterin kannatusyhdistys ry. Securitas Events Oy Securitas Events Oy SILENT ENTERTAINMENT ja ShowPro Finland Sisters & Company Oy Slow Rocket Oy Sofia Helsinki Sound Engine Sponsorointi & Tapahtumat ry Stadion-säätiö sr Stereo:ID Ltd Oy StillArt Ab Stopteltat Oy Storia Productions Oy Sun Effects Oy Sunborn Events Oy Suomen Hippos ry Suomen Ilotulitus Oy Suomen kansallisooppera ja -baletti Suomen kulttuuritalot ry Suomen Musiikkiteollisuus Osakeyhtiö Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry Suomen Palloliitto ry Suomen Tanssipuoti Oy Suomen Teatterit T:mi Vesa Sytelä T4B Distribution Oy Taika ja Tuli Taikalyhty Oy Tampere Deck and Arena Management Oy Tampere-talo Oy Tapahtumallinen Oy Tapahtumapalvelu Järjestys Tapiolan Monitoimiareena Oy Teatteri Eurooppa Neljä Teatteri Toivo /Teatteriyhdistys Toivo ry The Best Crew Ever Oy Tiketti Oy Tilaisuuksien ideointija toteuttamistoimisto Tapaus Oy Tirehtööripalvelu Liukkonen Ti-Ti Tuotanto Oy Torija markkinakaupan keskusjärjestö Toriklubi Oy Torikorttelit / Helsingin Leijona Oy Torvinen Showtekniikka Trap Factory Oy Tubecon Oy Tuotantoja työntekoyhtiö Pågå Oy Turku Food and Wine Fest Oy Turku Live Tuulensuun Palatsin Ravintolapalvelut Oy Tuusulanjärven tapahtumat Oy (Krapin Paja) Valova Oy Vanaja Event Solutions Oy Vantaan Festivaalit Oy Verkatehdas Oy Viking Pro oy Visuaalinen Pinta Oy Wadessa Oy Warner Music Live Wayment Oy Welldone L.R. Oy White Label Company Oy WS-Expogroup Oy Ltd Wulff Entre Oy XYZ Dezigns Oy Yucca Group Oy Äänirasia Tapahtumantekijä Oy Uudet jäsenet lihavoitu. JÄSENET apahtumateollisuus on esittänyt digitaalisen koronatodistuksen käyttöönottoa Suomessa laajasti. EU on jo päättänyt jäsenmaiden yhteisen koronatodistuksen käyttöönotosta välineenä kansainvälisen matkailun avaamiseksi. Kansainvälisen liikkuvuuden lisäksi koronatodistuksella voitaisiin myös vahvistaa turvallisuutta ja avautumista myös Suomen rajojen sisäpuolella. Koronatodistuksen vihreä valo olisi mahdollista saada joko koronarokotteen, tuoreen negatiivisen koronatestituloksen tai hiljattain sairastetun koronainfektion myötä. Koronatodistus kertoisi ainoastaan, että vihreän valon saaneella henkilöllä joku kolmesta vaatimuksesta täyttyy. Se ei siis yksilöisi tarkempia terveystietoja. Laajasti käyttöön otettuna koronatodistus voisi vahvistaa yleisesti terveysturvallisuutta ja mahdollistaa yhteiskunnan pysymisen avoimena, mikäli vielä tulevana syksynä ja talvena nähtäisiin koronaepidemian uusia aaltoja. Rokote-, testitai sairastamistietoon perustuva koronatoT Laajasti käyttöön otettuna koronatodistus voisi vahvistaa yleisesti terveysturvallisuutta. distus takaisi kansalaisille laajasti yhdenvertaiset mahdollisuudet. Tapahtumateollisuus on painottanut, että koronatodistuksen ei tulisi olla rajoittava tekijä erilaisten palveluiden ja elinkeinoelämän avautumiseksi. Sen sijaan sen tulisi olla koronavilkun ja kasvomaskien tapaan väliaikainen, vahvasti suositeltu tapa jokaiselle pitää huolta siitä tasa-arvoisesta, avoimesta, hyvinvoivasta ja toimivasta yhteiskunnasta, joka Suomi on. Tapahtumateollisuuden vuosikokous lähestyy – tavataan Tampereella! VUOSIKOKOUS jäsenille sähköpostitse viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokoukseen osallistuvien jäsenten on terveysturvallisuusjärjestelyiden vuoksi ilmoittauduttava ennakkoon sekä rekisteröidyttävä kokouspaikalla äänioikeuden toteamista varten. Vuosikokouksen yhteyteen suunniteltu Tapahtumateollisuus NYT -seminaari on päätetty siirtää alkusyksyyn 2021. Kuitenkin vuosikokouksen yhteydessä järjestetään jäsenistölle myös mahdollisuus verkostoitumiseen keskusteluiden ja illallisen äärellä. Tarkempi ohjelma on tätä kirjoittaessa suunnitteilla ja vahvistuu lähempänä tapahtumaa. TAPAHTUMATEOLLISUUDEN vuosikokous on jäsenistölle paikka kohdata, vaikuttaa ja verkostoitua. Vuosikokouksessa vahvistetaan järjestön edellisen vuoden tilinpäätös sekä kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti. Lisäksi vuosikokous päättää seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruuden ja valitsee hallituksen jäsenet erovuorossa olevien tilalle. Tapahtumateollisuuden sääntöjen mukaisesti hallituksen jäsenen kausi on kaksi vuotta ja kerrallaan erovuorossa on puolet hallituksesta. Vuosikokous järjestetään Tampereella torstaina 27.5. Vuosikokouksessa on läsnäoloja puheoikeus kaikilla jäsenillä ja äänioikeus yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä. Kokouskutsu ja esityslista toimitetaan Liity jäseneksi! Jäsenenämme olet mukana vahvistamassa tapahtumaelinkeinon yhteistä ääntä ja pääset osaksi alan vaikuttavaa verkostoa. Yhteystiedot www.tapahtumateollisuus.fi K uv a: iS to ck .c om
TOUKOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa TOUKOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa Koronatodistus takaamaan avointa ja turvallista yhteiskuntaa Tapahtumateollisuus ry:llä on jo yli 200 jäsentä. Tule mukaan vaikuttamaan! 9RTurva Oy Aboa kongressija tapahtumapalvelut Oy ACE-Production Oy Ahola Mixing Service Oy Ltd AJK-Jatkokoulutus Oy AKK Sports Oy Aktiivikylä Oy Alarauta Oy/NBDG Amanda´Eye Oy amepa Oy AMJ Turku Audio Oy Artistiasu Oy Asikkalan Telttapalvelu Assembly Organizing Oy Atemark Palvelut Oy Atomcom äänentoistopalvelut AV Pro Band Age Oy Beaver City Restaurants Oy / Suvilahti TBA Blackout Lighting Finland Oy Bom Oy Bright Finland Broadway Finland Oy Brändipuu Comusic Management Oy ContactMate Events / AIDC Finland Oy CoreGo Corpsec Oy Cosa Nostra Crew Oy Creperie Oy Dark Visual Oy Demande Oy dentsu Finland Oy DJ Proteus / Rebel Hell Entertainment East Coast Events Oy Element Lab Oy Elevent Group Oy Event Company Rami Lehtinen Oy Eventgear Oy Eventlink Promotions Oy Evento Events 365 Oy Eventual Oy Exposet Oy Factor Nova Oy Fair Factory Oy Fantastico Production Oy Ltd Faustus Oy Feelbeat Oy – Opens ohjelmistot Finnish Metal Events Oy Fire Factory Oy Fullsteam Agency Oy Geronimo Events Oy Gigle Oy GU-ohjelmat Hartwall Arena / Helsinki Halli Oy Harva Marketing Oy Helppari Oy Helsingin Musiikkitalo oy Helsingin tapahtumasäätiö sr Helsingin Tapahtumatuotanto Augmented Events Oy Helsinki Rock and Roll Hugedelay Oy (Big Wheels Events) Hög Light & Sound Oy Ikurin Turpiini Oy Ilmapallokeskus Balloon Center Oy Ilmiö-Tuotanto Oy IluSound Oy Imatra Base Camp Oy Isomäki Areena Oy (Kiinteistö Oy Porin Jäähalli) JL Event Service Oy JL-Viihdetuotanto Oy Jubilee Oy Jämsän Discofix Oy Jääkiekon SM-liiga Oy Kampin Karuselli Oy Kids Factory Oy Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistöosakeyhtiö Kuhmon kulttuuritalo Kirkkopalvelut ry K-Light Oy KMU Live Oy KOKO Tapahtuma OSK Konffa Oy Kotkan tapahtumakeskus Oy Kulttuurija taidealan keskusjärjestö KULTA ry Kymi-karjalan Komediatuotanto Oy Kymiring Oy Lahden seutu – Lahti Region Oy Lammin Sahti Oy Lataamo Group Oy Lexperience Oy Linda Nilsson/ Nillin Consulting Lippupiste Oy Live Nation Finland Oy LiveFIN ry Livelaboratorio Oy Livelaboratorio Tampere Oy / G Livelab Tampere Lively Entertainment Oy Local Crew Oy Loud 'N Live Promotions Oy Ltd. Lounais-Suomen Vuokrakaluste Oy Love me do Oy Lumiere Production Lyyti Oy MagnumLive Oy (konserni) Mainostoimisto Värikäs Oy Maiseri Oy Management Events Studio Oy Manager´s Forum Finland Marketing & Communication Group Marco Oy Marrow Oy Marteaux Oy Messuja somistusalan liitto ry Messua Oy Messumatto Oy MeTa ry Mikkelin Mikaeli Oy Mikkelin Musiikkijuhlien Kannatusyhdistys ry Mind & Design Villa Roos MP-Viihde Oy MySpeaker Oy Nelonen Media Live Oy Noise House Oy Nordic Business Group Oy Nordic Live Productions OY / Aurafest Northern Sound Nuori Petri Oy Ohjelma-akseli Oy Ohjelmatoimisto Kristalli Oulun Kongressitekniikka Oy Oy Aku`s Factory Ltd / Akun Tehdas Oy Bandercom Ltd Oy NetTicket Finland Ab Panda Turva Oy Pato Events Oy Pekka Olava Oy Pink Eminence Oy Pinky Ponky Productions Oy Pirkanmaan festivaalit ry (Pirfest) Posetiivi Oy PR Factory Oy Prime Event Oy PRO Kaakon kirjamessut ry ProAgria Tapahtumat Oy ProBasket Oy Profilight Oy PuskaPromotion osk. Pyro ja Ilotulitustaiteen Edistämisyhteisö r.y. / Samfundet för Pyro och Fyrvrkerikonstens Befrämjande rf Raikuli Productions Oy Ramirent Finland Oy RCFF Elokuvafestivaali Oy Redberg Agency Oy Retoriikan kesäkoulu Oy Rivents Oy Rock 4 Events oy Rockhopper Agency Roudaamo Event Warehouse Oy Ltd Runner's High Oy Ruusunen Consulting Oy Saamelaiskäräjät / Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Salkapuu Oy Samppalinnan Kesäteatterin kannatusyhdistys ry. Securitas Events Oy Securitas Events Oy SILENT ENTERTAINMENT ja ShowPro Finland Sisters & Company Oy Slow Rocket Oy Sofia Helsinki Sound Engine Sponsorointi & Tapahtumat ry Stadion-säätiö sr Stereo:ID Ltd Oy StillArt Ab Stopteltat Oy Storia Productions Oy Sun Effects Oy Sunborn Events Oy Suomen Hippos ry Suomen Ilotulitus Oy Suomen kansallisooppera ja -baletti Suomen kulttuuritalot ry Suomen Musiikkiteollisuus Osakeyhtiö Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry Suomen Palloliitto ry Suomen Tanssipuoti Oy Suomen Teatterit T:mi Vesa Sytelä T4B Distribution Oy Taika ja Tuli Taikalyhty Oy Tampere Deck and Arena Management Oy Tampere-talo Oy Tapahtumallinen Oy Tapahtumapalvelu Järjestys Tapiolan Monitoimiareena Oy Teatteri Eurooppa Neljä Teatteri Toivo /Teatteriyhdistys Toivo ry The Best Crew Ever Oy Tiketti Oy Tilaisuuksien ideointija toteuttamistoimisto Tapaus Oy Tirehtööripalvelu Liukkonen Ti-Ti Tuotanto Oy Torija markkinakaupan keskusjärjestö Toriklubi Oy Torikorttelit / Helsingin Leijona Oy Torvinen Showtekniikka Trap Factory Oy Tubecon Oy Tuotantoja työntekoyhtiö Pågå Oy Turku Food and Wine Fest Oy Turku Live Tuulensuun Palatsin Ravintolapalvelut Oy Tuusulanjärven tapahtumat Oy (Krapin Paja) Valova Oy Vanaja Event Solutions Oy Vantaan Festivaalit Oy Verkatehdas Oy Viking Pro oy Visuaalinen Pinta Oy Wadessa Oy Warner Music Live Wayment Oy Welldone L.R. Oy White Label Company Oy WS-Expogroup Oy Ltd Wulff Entre Oy XYZ Dezigns Oy Yucca Group Oy Äänirasia Tapahtumantekijä Oy Uudet jäsenet lihavoitu. JÄSENET apahtumateollisuus on esittänyt digitaalisen koronatodistuksen käyttöönottoa Suomessa laajasti. EU on jo päättänyt jäsenmaiden yhteisen koronatodistuksen käyttöönotosta välineenä kansainvälisen matkailun avaamiseksi. Kansainvälisen liikkuvuuden lisäksi koronatodistuksella voitaisiin myös vahvistaa turvallisuutta ja avautumista myös Suomen rajojen sisäpuolella. Koronatodistuksen vihreä valo olisi mahdollista saada joko koronarokotteen, tuoreen negatiivisen koronatestituloksen tai hiljattain sairastetun koronainfektion myötä. Koronatodistus kertoisi ainoastaan, että vihreän valon saaneella henkilöllä joku kolmesta vaatimuksesta täyttyy. Se ei siis yksilöisi tarkempia terveystietoja. Laajasti käyttöön otettuna koronatodistus voisi vahvistaa yleisesti terveysturvallisuutta ja mahdollistaa yhteiskunnan pysymisen avoimena, mikäli vielä tulevana syksynä ja talvena nähtäisiin koronaepidemian uusia aaltoja. Rokote-, testitai sairastamistietoon perustuva koronatoT Laajasti käyttöön otettuna koronatodistus voisi vahvistaa yleisesti terveysturvallisuutta. distus takaisi kansalaisille laajasti yhdenvertaiset mahdollisuudet. Tapahtumateollisuus on painottanut, että koronatodistuksen ei tulisi olla rajoittava tekijä erilaisten palveluiden ja elinkeinoelämän avautumiseksi. Sen sijaan sen tulisi olla koronavilkun ja kasvomaskien tapaan väliaikainen, vahvasti suositeltu tapa jokaiselle pitää huolta siitä tasa-arvoisesta, avoimesta, hyvinvoivasta ja toimivasta yhteiskunnasta, joka Suomi on. Tapahtumateollisuuden vuosikokous lähestyy – tavataan Tampereella! VUOSIKOKOUS jäsenille sähköpostitse viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokoukseen osallistuvien jäsenten on terveysturvallisuusjärjestelyiden vuoksi ilmoittauduttava ennakkoon sekä rekisteröidyttävä kokouspaikalla äänioikeuden toteamista varten. Vuosikokouksen yhteyteen suunniteltu Tapahtumateollisuus NYT -seminaari on päätetty siirtää alkusyksyyn 2021. Kuitenkin vuosikokouksen yhteydessä järjestetään jäsenistölle myös mahdollisuus verkostoitumiseen keskusteluiden ja illallisen äärellä. Tarkempi ohjelma on tätä kirjoittaessa suunnitteilla ja vahvistuu lähempänä tapahtumaa. TAPAHTUMATEOLLISUUDEN vuosikokous on jäsenistölle paikka kohdata, vaikuttaa ja verkostoitua. Vuosikokouksessa vahvistetaan järjestön edellisen vuoden tilinpäätös sekä kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti. Lisäksi vuosikokous päättää seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruuden ja valitsee hallituksen jäsenet erovuorossa olevien tilalle. Tapahtumateollisuuden sääntöjen mukaisesti hallituksen jäsenen kausi on kaksi vuotta ja kerrallaan erovuorossa on puolet hallituksesta. Vuosikokous järjestetään Tampereella torstaina 27.5. Vuosikokouksessa on läsnäoloja puheoikeus kaikilla jäsenillä ja äänioikeus yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä. Kokouskutsu ja esityslista toimitetaan Liity jäseneksi! Jäsenenämme olet mukana vahvistamassa tapahtumaelinkeinon yhteistä ääntä ja pääset osaksi alan vaikuttavaa verkostoa. Yhteystiedot www.tapahtumateollisuus.fi K uv a: iS to ck .c om
Tällä palstalla jututamme ammattilaista työnsä äärellä. Kahvihetken tarjoaa Meira. 3/2021 43 Digitalisaation puolella Podcast tuo strategian lähelle ja houkuttelee pariinsa myös ne, joita aihe ei muuten kiinnostaisi. Antti Isokangas on loikannut paperilehtien keskeltä digitaalisen viestinnän ytimeen ja valjastanut sen hyötykäyttöön. TEKSTI JA KUVA TERHI PÄÄSKYLÄ-MALMSTRÖM E ntinen toimittaja Antti Isokangas aloitti Kotipizza Groupin viestintäja vastuullisuusjohtajana kuusi vuotta sitten, kun ravintolaketju kaipasi selkeämpää someprofiilia ja jämäkkää mielipidejohtajuutta. Pian oli edessä myös pörssilistautuminen. Hiljattain pitsabisneksessä oltiin jälleen uuden edessä, kun päivitetty yritysstrategia oli määrä jalkauttaa koronan keskellä ilman pörssissä olemisen aikanaan tuomaa lisänäkyvyyttä. – Tällä kertaa pelkkä tiedote ei olisi välttämättä herättänyt kiinnostusta, eikä Powerpointshow tuntunut riittävältä sisäisesti isojen asioiden kertomiseen, Isokangas sanoo. Ratkaisuksi löytyi Hyvien puolella -podcast, jonka kuudessa osassa hän johdattaa kuulijansa läpi Kotipizzan uuden strategian. Se perustuu uudenlaiseen ajatteluun tulevaisuuden asiakkaasta, tulevaisuuden yrittäjästä, tulevaisuuden työntekijästä, tulevaisuuden ravintolasta ja tulevaisuuden hankintaketjusta. – Suuri osa yrityspodcasteista on aika kuivakoita, eikä tämäkään varsinainen huumoripläjäys ole, mutta kevyt ja helposti lähestyttävä kuitenkin. Strategiakirjaa harva tulee koskaan avanneeksi, Isokangas tietää. Uusitun strategian keskiössä on digitalisaatio, jonka merkitystä ei verkkokaupan ja kuljetuspalvelujen valtakaudella voi liikaa korostaa. Asiakaskokemus ei silti häviä minnekään. – Myös noutomyynnissä ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Koska huonosti voiva ihminen ei ole hyvä asiakaspalvelija, haluamme panostaa työviihtyvyyteen ja luoda tunnetta työn merkityksellisyydestä, Isokangas linjaa. Maaliskuussa julkaistu podcast on saanut ketjun sisällä innostuneen vastaanoton. Myöhemmin se jatkaa elämäänsä uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Muuttunut jalanjälki Vuosikymmen sitten podcasteja kuunteli vain harva ja digitaalinen viestintä näytti muutenkin hyvin erilaiselta kuin nykyään. Isokangas jos kuka sen tietää – kirjoittihan hän siitä yhdessä Riku Vassisen kanssa kirjankin. Vuonna 2010 ilmestynyt Digitaalinen jalanjälki oli opas sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan markkinointiin ja viestintään. – Silloin kuviteltiin kaikenlaista naiivia, kuten että somessa saisi ilmaista brändinäkyvyyttä. Paljossa olimme oikeassa, mutta esimerkiksi yksityisyydensuojan merkityksen nousua emme osanneet arvioida, Isokangas kertaa. Sittemmin digitaaliset viestintäkanavat ovat muuttaneet liiketoimintaa antamalla äänen asiakkaille ja työntekijöille. Vaikuttajamarkkinoinnista on tullut valtavirtaa ja yksinomaan Facebook on kasvanut mittoihin, jotka olisivat 70 vuotta sitten vertautuneet Fordin autoimperiumiin – mikäli tämä olisi pitänyt hallussaan myös lähes kaikkia maailman öljy-, rautatieja sanomalehtimarkkinoita. Samalla, kun blogeista on siirrytty hashtagien ja emojien turvin porskuttaville visuaalisille alustoille, on monien palvelujen käyttötarkoitus muuttunut. – Twitter on degeneroitunut puhtaaksi huuteluksi ja sättimiseksi, Isokangas harmittelee, mutta mainitsee olevansa ”kohtuullisen aktiivinen” uudella Clubhouse-alustalla. – Siellä on helppo saada aikaan aidosti rakentavaa keskustelua. Käytännössä kohtuullinen aktiivisuus tarkoittaa jokaviikkoista podcastmaista Purposeperjantai-keskusteluohjelmaa, jossa on kevään aikana käsitelty muun muassa tapahtumien merkitystä ja periaatteiden hintaa. Edellisellä strategiakaudella Kotipizza lupasi parantaa maailman pizza kerrallaan. Nyt Isokangas tekee saman podcast kerrallaan. KAHVILLA KUKA? Antti Isokangas Pitkän linjan viestintäammattilainen, joka uskoo laadukkaan sisällön ja sanavalmiiden ihmisten olevan viestintäalustoja ja teknologiaa tärkeämpiä. Tällä hetkellä Kotipizza Groupin viestintäja vastuullisuusjohtaja. Ennen sitä muun muassa päätoimittanut Nöjesguidenia ja Veli-lehteä sekä koonnut kaksi kirjaa väärin kuulluista laulunsanoista.
44 3/2021 VIERASKYNÄ Kohti asiakaslähtöisempiä tapahtumia Koronapandemiassa eletään aikaa, jossa rokotettujen osuus väestössä kasvaa ja tunnelin päässä kajastaa valo. Tapahtumakentällä katse on jo vahvasti tulevassa syksyssä. Usko liveja hybriditapahtumien tulemiseen näkyy tapahtumatilojen täpötäysissä varauskalentereissa. Syksyyn mennessä virtuaalitapahtumia ja webinaareja on tahkottu kuusitoista raskasta, opettavaista ja toiveikasta kuukautta. Vaikka COVID-19 vei meiltä kasvokkain kohtaamiset ja pakotti tapahtumat verkkoon, on kokemus toivottavasti opettanut paljon; myös sen, ettei vanhaan ole enää paluuta. Ennen koronaa tapahtuma-alalla oli selkeästi nähtävissä ilmoittautuneiden kasvava no show -trendi. Osaltaan tähän ilmiöön vaikutti tapahtumien ylitarjonta, osaltaan taas osallistujakeskeisyyden puute toteutuksen ja sisällön osalta. Osallistujalähtöinen suunnittelu ja lisäarvon tuottamisen käsitteet eivät ole alalla uusia, mutta ne ovat liian usein jääneet totuttujen käytäntöjen ja sidosryhmätarpeiden jalkoihin. Näennäisesti toimivia malleja ei aikaisemmin ole ollut pakko kyseenalaistaa. Virtuaalisuudesta mallia Vasta verkkomaailman rajallisuus ja fyysisten kohtaamisten puuttuminen on pakottanut tapahtumajärjestäjät asettamaan osallistujat tapahtumasuunnittelun keskiöön. Sen seurauksena virtuaalitapahtumat ovat tarjonneet osallistujille asiasisällön suurimmaksi osaksi dynaamisessa paketissa ja parhaimmillaan puolet nopeammin kuin ennen poikkeustilaa. Puhujat ovat lyhyiden puheenvuorojen johdosta joutuneet tiivistämään ja konkretisoimaan viestinsä sekä kiinnittämään enemmän huomiota ulosantiinsa. Osallistujien mielenkiintoa on ylläpidetty vaihtelevilla esitysmuodoilla ja muistijälkeä luotu panostamalla näyttävään tarinankerrontaan audiovisuaalisuutta hyödyntäen. Tapahtumayleisöä on osallistettu eri tavoin, ja verkostoituminen on ollut aiempaa suunnitelmallisempaa ja luovempaa. Koronan seurauksena pöydälle on hypähtänyt kissa, jota ei voi enää olla noteeraamatta, kun vihdoin palaamme kasvokkain kohtaamisiin. Kissa on nimeltään Asiakaslähtöisyys. Tulevaisuudessa tapahtumasuunnittelun tuleekin fokusoitua vahvemmin osallistujille tuotettavaan lisäarvoon ja vaihtoehtoiskustannusajatteluun; mitä osallistuja saa osallistuessaan tapahtumaan, ja mistä parhaasta vaihtoehdosta hän luopuu valintansa seurauksena? Verkkotapahtumat ovat opettaneet painottamaan sisältöä ajan kustannuksella ilman, että tuloksellisuus kärsii. Miksi emme siis myös jatkossa asettaisi tavoitteeksemme tuottaa osallistujille merkityksellistä sisältöä ja vaikuttavia kokemuksia – laadukkaasti ja aikavastuullisesti? Osnat Mangs Event Architect, Partner Sisters Inc. ”Tapahtumasuunnittelun tulee fokusoitua osallistujille tuotettavaan lisäarvoon.”
TEKSTI MIIA MANNER KUVA TERO AHONEN KIRJA Mikä sai sinut kirjoittamaan tämän kirjan? Peter Nyman: Viesti, vaikuta, vakuuta Olen valmentanut vaikuttava viestintä -teemalla työpajahenkisesti asiakkaan tarpeiden mukaan useita vuosia. Koulutukset ovat sisältäneet monikanavaista vuorovaikutusta ja kommunikaatiota laajalla kirjolla. Olin usein ajatellut, että näiden vuosien opit olisi houkuttelevaa laittaa yksiin kansiin. Kun Kauppakamarilta tuli pyyntö kirjoittaa kirja, innostuin heti. Omaan kalenteriinkin tuli sopivasti tilaa koronan myötä. Kirjassa on pähkinänkuoressa oikeastaan kaikki, mitä koulutukseni ovat sisältäneet viime vuosina. Tämä meni siinä mielessä nappiin, että kirjan kirjoittaminen oli ollut mielessäni pidemmän aikaan. Miksi luovalla alalla työskentelevän pitäisi lukea tämä kirja? Uskon, että paremman viestinnän avulla maailma voi muuttua paremmaksi ja melkeinpä missä tahansa työssä tarvitaan tänä päivänä toimivaa kommunikaatiota. Viestinnän määrä lisääntyy jatkuvasti. Sen vuoksi on tärkeää pystyä erottautumaan edukseen. Lisäksi kilpailu on kovaa, ja pienetkin marginaalit voivat muuttaa lopputulosta. Vaikuttavan viestinnän avulla voi erottautua työssä kuin työssä. Esimerkiksi johtaminen, myyntityö, tiimityöskentely ja asiakaspalvelutyö perustuvat viestintään ja ihmisten väliseen kommunikaatioon. Jos ajatellaan vaikka isoa kauppaa, joka on kahden toimijan kesken fiftyfifty-tilanteessa, niin vaikuttavan viestinnän avulla voidaan kilpailu ratkaista omaksi eduksi. Millaista palautetta olet saanut kirjasta? Kirja julkaistaan 17. toukokuuta, mutta olen jo ennakkoon saanut siitä positiivista palautetta. Olen kuullut useilta valmennettaviltani, että he syventyvät mielellään vielä enemmän aiheeseen lukemalla kirjan. Haluaisitko sanoa jotain muuta aiheesta? Haluan auttaa ihmisiä kehittymään paremmiksi viestijöiksi. Viestintä on meidän kaikkien yhteinen asia. Meistä kukaan ei ole synnynnäinen viestintämestari, mutta kaikki voimme oppia hyväksi viestijäksi. Viestintä tekstin avulla on lisääntynyt valtavasti, mutta pelkän tekstin kautta ilmaisu vie nyanssit viestistä. Kirjassa käsitellään myös esiintymistä. Kasvotusten tapaaminen on kaikkein vaikuttavin väline kahden ihmisen välillä. Se on myös vanhanaikaisin tapa, mutta kokonaisvaltaisin tapa. Esiintymisessä ei yksi plus yksi ole aina ehdottomasti kaksi. Se on paljon abstraktimpi maailma, missä on aika vähän absoluuttisia totuuksia.
TAPAHTUMAT JA TILAT Ota yhteyttä! BTOB HAKEMISTO Tapahtumia suurella sydämellä www.paviljonki.fi Järjestä yhteinen keittiöseikkailu Team Kitchenin interaktiivisessa oneline kokkikoulussa. www.teamkitchen.fi www.finlandiatalo.fi PIKKU-FINLANDIA UUSI UPEA TAPAHTUMAKESKUS AVAUTUU TAMMIKUUSSA 2022 Varaukset: sales@finlandiatalo.fi www.seinajokiareena.fi Tilat ja puitteet Tervetuloa! Turun Messukeskuksessa on tilaa järjestää turvallinen tapahtuma! Tervetuloa! www.turunmessukeskus.fi 46 3/2021
TAPAHTUMAT JA TILAT BTOB HAKEMISTO Ota yhteyttä! TAPAHTUMATEKNIIKKA UUS I! TURVALLISEN TILAISUUTESI KUMPPANI TAMPERE-TALO.FI/KOKOUKSET VASTUULLISIA KOHTAAMISIA TAMPERE-TALOSSA Meillä voit järjestää hiilineutraalin tapahtuman – luotettavasti ja läpinäkyvästi! TILAA UUTISKIRJE! eventolehti.fi/uutiskirje TÄSSÄ VOISI OLLA SINUN ILMOITUKSESI Soita! Anja Moilanen, 040 537 4272 3/2021 47
PAL. VKO 2021-27 30 04 91 -2 10 3 UU SI! SU OS iTU IN! Autamme mielellämme löytämään parhaat vaihtoehdot kokouspäivänne oheisohjelmaksi. Saatavilla myös ulkoaktiviteetteja!