Maaseudun aikakauslehti
Nro 2/2013 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ?
13002
Palautusvko 2013-11
6 414881 667773
166777-1302
www.maanparannus.com
kalkitus kannattaa
Nyt kannattaa kalkita!
Uusilla Aito-kalkeilla onnistut
?
?
?
?
Aito-kalkit nostavat maan pH-arvoa
Parantavat työsi tuottavuutta
Tehostavat ravinteiden hyväksikäyttöä
Kuohkeuttavat maata ja vilkastuttavat pieneliötoimintaa.
Nordkalk Aito maanparannuskalkit
Aito Kalsiitti ja Aito Magnesium.
Optimoitua laatukalkkia kaikille pelloille.
VALKOISELLA VIHREÄÄ
Luonnollinen valinta
Uusiutuvaa energiaa
lämmitykseen ja
käyttösähkön tuottoon
Dimplex maa- ja ilma-vesilämpöpumpuilla, Solar Thermal aurinkolämmöllä ja Solar PV aurinkosähköllä voit hyödyntää ympäristön
uusiutuvia energiavarantoja. Säästät sekä rahaa että luontoa, tinkimättä kuitenkaan mukavuudesta ja helppokäyttöisyydestä.
Sopiva lämmitys- ja energiaratkaisu löytyy varmasti.
Olethan yhteydessä!
Lämpöpumput
2
FARMI 2/2013
Aurinkoenergia
Oy Glen Dimplex Nordic Ab ? Mestarintie 30, 06150 PORVOO
puh. 020 7768 300 ? mail@glendimplex.fi
www.glendimplex.fi
Metsäkoneet
Bandit bioenergia-
MURSKAIMET
HAKKURIT JA
KANTOJYRSIMET
Sampo Rosenlew
HARVESTERIT
Kesla
HAKKUUPÄÄT
SR-Harvesting Oy
VAIHTO- JA
VÄLITYSKONEET
www.srharvesting.fi
puh. 0400 836 941
Torppakyläntie 354
34800 VIRRAT
Jukka Salin, Sampo-Rosenlew, Kesla 0400 836 941
Ahti Sormunen, Bandit, Kesla 0400 346 650
Biokaasulle kupu?
Biokaasukupu on kahden kupumaisen katteen
yhdistelmä, jossa sisäkate on biokaasukankaasta
valmistettu kaasukate ja päällyskate hallimateriaalista valmistettu sääkate. Kupu asennetaan
betonialtaan päälle biokaasun keräämiseksi
talteen. Asennustarvikkeet sisältyvät hintaan.
Kysy meiltä lisätietoja ja tarjousta.
Ahopellontie 11 ? 21290 Rusko ? www.tarpaulin.fi
Tarpaulin Oy valmistaa ja asentaa biokaasukupuja tarpeesi mukaan.
Soita: Reijo Hallikainen 045 352 2077 tai Risto Utoslahti 040 514 7516.
FARMI 2/2013
3
Opi ammattisi
Lappiassa ja tee
työtä, josta tykkäät.
Hae yhteishaussa
25.2.?15.3.2013
esimerkiksi
luontoalalle!
Tutustu ammatteihin
ja osallistu arvontaan:
www.lappia.fi/yhteishaku
Yhteishaussa 25.2.-15.3.2013
NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS
Hevostalouden perustutkinto 120ov
Ammatillinen perustutkinto ? meijeristi
Hämeen ammatti-instituutti on oppilaitos Suomessa, josta valmistuu ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Opiskelu
painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. Koulutukseen sisältyy noin
vuosi palkallista työssäoppimista. Maksuton asuntola.
HAE 25.2.?15.3. www.haenyt.fi
Insinööri ( AMK)
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on ainoa oppilaitos Suomessa,
josta valmistuu meijeriteknologiaan erikoistuneita insinöörejä (AMK).
Opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusprosesseihin ja
niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Harjoittelujaksoilta maksetaan
työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
HAE 4.3.?3.4. www.amkhaku.fi
ETK, ETM ? meijeriteknologia
Meijerialaa voi opiskella myös
Helsingin yliopistossa.
Lisätiedot www-.helsinki.fi/opiskelijaksi.
Ratsastuksenohjaaja
Hevostenhoitaja
Suuntautumisvaihtoehtoina
ravihevosten hoitaminen, hevoskasvatus
tai hevosharrastepalveluiden tuottaminen.
Peruskoulu- ja ylioppilaspohjaiset linjat
sekä mahdollisuus kaksoistutkintoon.
Maksuton asunto ja ruoka koulupäivinä.
AIKUISTEN KOULUTUS
Haku 3.5.2013 mennessä!
toja .fi!
e
i
t
lisä unopk
o
s
j
Kat w.har
ww
Hevostalouden pt
Hevostenhoitaja tai ratsastuksenohjaaja
Kengityssepän at
Puutarhatalouden pt
Puutarhuri
Katariinankuja 19 ? 49980 Ravijoki ? puh. (05) 229 5500
4
FARMI 2/2013
Rakennatko
toimitilaa, logistiikkakeskusta, hallia...?
Toimitamme edulliset ja
laadukkaat sandwichseinä- ja kattoelementit
villasta ja uretaanista.
Lisätietoja löydät netistä:
Puolilämmin
katto
Nopea
toimitus
Jopa
P2-pal
oluokka
www.izopanel.fi
Lukasz Mierzynski / puh. 040 962 1746
Tomi Tuomaala / puh. 050 396 9144
Constin Oy, Keisarinviitta 24, Pirkkala
Constin Nor Oy, Länsiranta 9 A 17, Tornio
Teemu Turpeinen / puh. 050 432 3850
(Tornio)
FARMI 2/2013
5
ISSN 1238-1586
SISÄLLYS
PÄÄTOIMITTAJA
Katja Sormunen 0400 590 324
katja.sormunen@countrymedia.fi
Nro 2 ?Helmikuu 2013
TOIMITUSSIHTEERI
Jenni Joensuu 0400 985 152
toimitussihteeri@countrymedia.fi
MAA- JA METSÄTALOUS
10 Valvontakamerat maatilalla
20 Maatilarakentaminen
24 Biokaasun käyttö maatilalla
28 Kasvihuoneviljely
ASIAKKUUSVASTAAVA
Ahti Sormunen 0400 346 650
KOTI JA HYVINVOINTI
TAITTO
Eveliina Pakarinen 040 378 9697
HEVOSET
TOIMITUSHARJOITTELIJA
Mimmi Virtanen 0400 265 422
mimmi.virtanen@countrymedia.fi
AINEISTOT
materiaalit@countrymedia.fi
34 Influenssarokotukset
42 Hevostarvikkeet
LASKUTUS
Essi Uusitalo 0400 265 442
essi.uusitalo@countrymedia.fi
PALSTAT
16
32
38
40
46
48
52
54
57
58
Maatalous ja ympäristö
Koulutus
Hyvinvointi
Hyötyeläimet
Hevoset
Metsä
Koneet
Autot
Ristikko
Palveluhakemisto
ILMOITUSMARKKINOINTI
Katja Sormunen 0400 590 324
Hannele Perämäki 0400 885 635
Minna Toivonen 0400 265 466
etunimi.sukunimi@countrymedia.fi
PAINOPAIKKA
Upc-Print
2013
TILAUSHINTA
30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%)
35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%)
PUHEENVUOROT
8 Pääkirjoitus
toimitussihteeri Jenni Joensuu
9 Puheenvuoro
Oulun seudun ammattiopiston
lehtori Markku Maijala
ILMESTYMINEN
Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Lehden vastuu virheellisestä
i
lmoituksesta rajoittuu enintään
ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä
ilmoituksesta on tehtävä seitsemän
päivän kuluessa julkaisupäivästä.
JULKAISIJA ja KUSTANTAJA
Farmi 3/2013 ilmestyy viikolla 10.
www.countrymedia.fi
CountryMedia Oy
Konepajanranta 2 B, 28100 PORI
Y-tunnus: 2308198-2
KANNESSA:
KEVÄÄN YHTEISHAUSSA ON MONIA
VAIHTOEHTOJA.
KUVA: FARMIN ARKISTO
KUVA: FARMI
FARMI 2/2013
7
PÄÄKIRJOITUS
HELMIKUU 2013
00003 Vastauslähetys
Tunnus 5018360
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Näe maaseutu uusin silmin.
Kyllä kiitos!
Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa
itselleni
lahjaksi
kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 10 %)
määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 ? (sis. alv 10 %)
MTT:N KANNATTAVUUSKIRJANPITOTULOSTEN MUKAAN maatalouden kannattavuus laski vuonna 2011 erityisesti kasvihuoneyrityksillä, kasvinviljelytiloilla sekä nautakarja- ja
sikatiloilla. Tulokset perustuvat vuoden 2011 toteutuneisiin
kustannuksiin ja tuloihin.
Tulos ei yllätä, kun miettii vaikka viime vuoden maatalousuutisia. Maanviljelijät ovat vaatineet tuottajahintojen
nostoa, mutta nousussa ovat olleet lähinnä kuluttajahinnat.
Myös maatilojen määrä on koko ajan tasaisessa laskussa, tosin vuonna 2011 laskua oli vähemmän kuin vuonna
2010. Vuodelta 2012 tilastoja ei ole vielä saatavilla, mutta
on syytä olettaa, että määrät ovat ennestään laskeneet.
Tämä on kymmenes Farmi, jota olen tekemässä. Vuosi
Farmin parissa on opettanut minulle paljon ? muun muassa
yllä mainitut tilastot olivat minulle täysin yhdentekeviä vielä
vuosi sitten. Ylipäätään maaseudun elämä oli minulle käytännössä vierasta ennen Farmia.
Suomalainen maaseutu ja siihen tutustuminen on ollut
mielenkiintoista, mutta myös valitettavan surullista. On surullista, että mainitsemani tilastot ovat sellaisia kuin ovat.
On surullista, että viljelijät joutuvat tekemään töitä vuorokauden ja vuoden ympäri, eivätkä saa työstään kohtuullista
korvausta. On surullista, että moni joutuu lopettamaan kenties sukupolvien ajan kestäneen maatilatoiminnan, koska
se ei enää kannata.
Pelkkää surua ja murhetta ei kuitenkaan maatalouskaan
onneksi ole. Luomuviljelyn suosio on viime vuosina ollut
kasvussa. Myös eläinala kiinnostaa opiskelemaan lähteviä
nuoria, mikä näkyy muun muassa ratsastuksen harrastajien määrissä: vuoden 2012 lopussa Suomen Ratsastajainliitto rekisteröi lähes tuhat harrastajaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Maatalouden rikkaus on sen monialaisuus,
mikä näkyy myös koulutuksessa. Maa- ja metsätalouden
opinaloja on lukuisia erilaisia.
Muutoksia maatalous joka tapauksessa kaipaa. Maailma
on muuttunut viimeisen kymmenen, kahdenkymmenen ja
kolmenkymmenen vuoden aikana, eivätkä vanhat keinot
välttämättä enää tepsikään. Vaikka maataloudessa eletään
tällä hetkellä hankalia aikoja, on yksi asia tosi: ihmisiä on
maapallolla koko ajan enemmän, joten myös ruokaa tarvitaan enemmän. Tämä on maatalouden kannalta ainoastaan hyvä uutinen.
Nimi
Osoite
Postinro/toimipaikka
Puh.
Lahjatilauksen saaja
Osoite
Postinro/toimipaikka
8
FARMI 8/2012
2/2013
JENNI JOENSUU
TOIMITUSSIHTEERI
hidastuu. Toisaalta työvoiman tarvetta lisää harvennusmetsien käsittelyn
monipuolistuminen. Ala on menettänyt työvoimaa kaivosalalle eritoten
Pohjois-Suomessa, joskin työvoimaa
on myös palannut takaisin metsäalalle.
Metsäalan koulutuksessa aloituspaikkatarjonta koko maassa on
vuonna 2013 1 021 aloituspaikkaa.
Koneurakoitsijaliiton selvityksen mukaan vuotuinen kuljettajatarve on
500?600 henkilöä. Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelmassa on
aloituspaikkoja
perustutkinnossa
440 ja lisäksi ammattitutkinnossa
48. Koulutuksen järjestäjät, jotka
järjestävät metsuri-metsäpalveluntuottajan tai metsäenergiantuottajan
koulutusohjelman mukaista koulutusta, ovat rakentaneet tutkinnon
siten, että tutkinnon suorittaneet
pystyvät toimimaan metsäkoneenkuljettajina.
Energiapuunkorjuun yleistyessä
on energiapuuta alettu käsittää ja
käsitellä yhtenä puutavaralajina.
Energiapuuta korjataan ensiharvennuskohteista ja myöhemmistä harvennuksista, tällöin korjuuketjussa
työskentelevien on hallittava myös
muut puutavaralajit. Metsäkonekoulujen opetuksessa on energiapuunkorjuu otettu mukaan opetussuunnitelmiin. Oppilaitokset, joissa
pääpaino opetuksessa on metsäenergian tuottamisessa, opettavat
myös muiden puutavaralajien korjuun, sekä mitta- ja laatuvaatimukset.
Opetushallituksen tekemien tutkimusten mukaan opintonsa aloittaneista opiskelijoista opintonsa
keskeyttää noin 30 prosenttia. Metsäalan koulutusta järjestävien haasteena onkin pyrkiä toimimaan niin,
että keskeyttämiset vähenisivät.
Alan imagoa pitäisi saada nousemaan, jotta toisen asteen koulutuksen aloittavista nuorista hakeutuisi
alan koulutuksiin juuri ne motivoituneet ja innostuneet, jotka sitten juurtuisivat alalle.
Oulun seudun ammattiopistossa
järjestetään metsäalan perustutkintoon johtavaa koulutusta kahdessa
yksikössä. Taivalkosken yksikössä
annetaan metsäkoneenkuljettajan ja
puutavara-autonkuljettajan koulutusta. Muhoksen yksiköstä valmistuu
metsäenergiantuottajia ja aikuiskoulutuksena metsäkoneenkuljettajia.
Muhoksella metsäalan perustutkinnon metsäenergiantuottajan koulutusohjelma on rakennettu siten,
että opiskelijat saavat opetusta metsähakkeen hankinnassa, turpeen
nostosta ja lämmöntuottamisessa.
Valmistuttuaan heillä on mahdollista
työllistyä alalla monenlaisiin töihin.
MARKKU MAIJALA
LEHTORI
OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO
MUHOKSEN YKSIKKÖ
KUVA: OSAO
MAASSAMME ANNETAAN METSÄALAN perustutkintoon johtavaa koulutusta kahdeksassa metsäkonekoulussa ja 21 metsäkoulussa.
Luonnonvara- ja ympäristöalan
metsätalouden koulutussuunnan
aloituspaikkoja on 1 021 (Koulutusnetti 2013). Aloituspaikat jakautuvat
koulutussuuntautumisiin seuraavasti: metsäkoneenkuljettaja 493, joista
perustutkinnossa 440 ja ammattitutkinnossa 53, metsuri-metsäpalveluntuottaja sekä metsäenergiantuottaja 374, metsäkoneenasentaja 24
ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinto 110 aloituspaikkaa.
Toimialalla on tällä hetkellä noin
4 500?5 000 koneenkuljettajaa.
Uusia kuljettajia tarvitaan vuosittain 500?600 puunkorjuuseen ja
150 metsäenergiaan. Vuosittain
ainespuuta korjataan noin 50?53
miljoonaa kuutiota ja energiapuuta
noin kuusi miljoonaa kuutiota. Energiapuuta korjataan yhä enenevässä
määrin ensiharvennuksilta. Vaikka
työvoiman tarve on tasapainossa
suhteessa alan työvoiman tarpeeseen, tulisi oppisopimuskoulutusta
kehittää. Myös alan vetovoimaisuus
on parantunut. Kotimaisen puun tarvetta vähentävä tuontipuu ja tukien
ja niiden jatkuvuuden epävarmuus
aiheuttaa alalla huolta.
Tällä hetkellä alalla olevat kuljettajat ovat kohtalaisen nuoria, keski-ikä
on vain 38 vuotta ja eläköityminen
FARMI 2/2013
9
10
FARMI 2/2013
KUVA: SXC
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN
FARMI 2/2013
11
Valvontakamerajärjestelmä on oiva
apuväline maatilalle.
Kameroilla voi valvoa
maatilan toimintaa
niin sisällä kuin
ulkona.
K
otipellon lypsytilan
isäntäpari, Marko
ja Sari Sorvisto
ovat tyytyväisiä tilansa valvontakamerajärjestelmään. Heillä valvontajärjestelmä on ollut käytössä jo
vuosia, ja se on todettu hyväksi työtaakan keventäjäksi
suurella tilalla.
? Järjestelmään kuuluu
tällä hetkellä kolme valvontakameraa ja lisää on tulossa,
Marko Sorvisto kertoo.
Kotipellon tila on kulkenut Sorviston suvussa
1700-luvulta saakka. Tila
siirtyi Sari ja Marko Sorviston haltuun vuonna 1996, ja
sen jälkeen sitä on laajennettu huomattavasti. Kotipellon tilalla on 110 lehmän
lisäksi 170 hehtaaria peltoa
ja metsääkin vajaa sata hehtaaria. Isäntäparin lisäksi
lypsytilalla huhkii ?kaksi ja
puoli? työntekijää.
Kuten monilla muillakin
maatiloilla, Kotipellon navetassa on kameroita valvomassa lehmiä, ensisijaisesti
niiden poikimista. Kameroilla valvotaan myös navetan tulo- ja menoliikennettä,
ja yksi kamera vahtii lypsytilan pihapiiriä. Sorvistot
ovat tyytyväisiä kameravalvontaan, ja siksi he laajenta-
12
FARMI 2/2013
vat sitä lähitulevaisuudessa
hankkimalla viisi lisäkameraa. Kotipellon koko tilan
alue halutaan valvontaan
esimerkiksi ilkivaltaa ja varkauksia ehkäisemään.
Kameroita jo 80-luvulla
Kotipellon tilalla käytettiin
valvonnan apuna teknologiaa ensimmäisen kerran jo
kolmisenkymmentä vuotta
Kaikki lehmät
eivät synnytä
päivällä, joten
poikimista tulee
vahtia myös
öisin.
sitten. Marko Sorviston isä,
tilan entinen isäntä, asensi
navettaan äänentasoa valvovan laitteen.
? Jos äänitaso oli poikkeava, esimerkiksi lehmä
piti korkeaa ääntä, laite teki
hälytyksen. Näin tiesi, että jokin on vialla ja saattoi
mennä katsomaan, Sorvisto
selventää.
Äänitasomittari jalostui
kameravalvonnaksi jo samalla vuosikymmenellä.
Tilan ensimmäisiä kameroita varten vedettiin kaapelit pihan poikki, mutta nyt
käytössä on langaton järjestelmä, joka otettiin käyttöön viitisen vuotta sitten.
Langaton valvontakamerajärjestelmä mahdollistaa
sen, ettei tarvitse seistä vain
yhden monitorin vieressä
seuraamassa tilannetta.
? Navetan tilanteen tarkastaminen käy helposti
kännykällä vaikka pellolla
ollessaan. Näin ei tarvitse
lähteä itse navetalle, eivätkä
työt keskeydy koko ajan.
Langaton järjestelmä
vaatii vain tietokoneen ja
internet-yhteyden, sekä tietysti verkkovirran. Navetassa on tietokone tilan kahta
lypsyrobottia varten, joten
koko valvontaa ohjaava
järjestelmä on asennettu
sinne. Internetin kautta
järjestelmä lähettää
kuvaa, ja sitä pääsee
seuraamaan miltä tahansa tietokoneelta
tai matkapuhelimesta,
johon on asennettu
valvontajärjestelmän
oma mobiilisovellus.
Poikimisseuranta on
ensisijaista
Maatilojen tärkeimmät
syyt valvontakameroiden
hankkimiseen ovat poikimisen ja lypsyrobotin
valvonta navetassa. Kotipellon tilalla tärkeimpänä pidetään ehdottomasti
poikimisen valvontaa, lypsyrobotin valvomiseen ei
kameraa käytetä.
? Lypsyrobotti
valvoo itse itsensä. Jos siihen
tulee vika, esimerkiksi jokin
ohjelmointi on
Tiesitkö..
asentamalla tilallesi
valvontakamerajärjestelmän, voit saada alennusta vakuutuksista.
Kysy lisää omasta
vakuutusyhtiöstäsi!
KUVA: FINNOX OY
Marco Ylä-Kojola uskoo, että
tulevaisuudessa valvontakamerat
osaavat jopa laskea eläimiä.
VALVONTAKAMERAJÄRJESTELMIÄ maahantuovan Finnox
Oy:n toimitusjohtaja Marco
Ylä-Kojolan mukaan valvontakamerajärjestelmät ovat kehittyneet viimeisen viiden vuoden
aikana huimasti.
? Kamerat ovat nykyään
hyvin älykkäitä. Ne pystytään
ohjelmoimaan
esimerkiksi
antamaan automaattinen hälytys, jos tietyllä alueella tapahtuu liikettä tietyn kellonajan
jälkeen. Näin voidaan valvoa,
ettei tilalla liikuta luvatta, YläKojola selittää.
Valvontakamerajärjestelmiä
on Suomessakin asennettu
maatiloille jo useampia vuosia.
Ylä-Kojola on itse ollut alalla
vuodesta 1998 saakka, ja jo
silloin kameroita käytettiin
maataloudessa.
? 15 vuoden aikana kehitys
on ollut hurjaa. 90-luvun lopulla kamerat olivat analogisia,
eivätkä ne juuri muuta tehneet
kuin kuvanneet. Nykyajan kamerat mahdollistavat paljon
huipputeknologiansa ansiosta.
Valvontakameroita hankitaan maatiloille useista syistä.
Niitä voidaan hankkia helpottamaan tuotantoa, esimerkiksi
lehmien poikimisen seuraaminen onnistuu kameroiden
avulla. Varsinkin turkistarhoille
valvontakamerajärjestelmä
hankitaan yleensä ennaltaehkäisemään ilkivaltaa. Kamerajärjestelmien nykyteknologian
ansiosta kamera voi antaa hälytyksen esimerkiksi kännykkään tai sähköpostiin, jos se
havaitsee alueella luvatonta
liikehdintää.
? Joissain kameroissa saattaa olla myös valmiina mikrofoni, jolloin kamera antaa
hälytyksen, kun äänen taso
nousee yli tietyn rajan, Ylä-Kojola kertoo.
Hankkiminen on helppoa
Koska teknologia on kehittynyt niin paljon, ei tekniikka
enää maksa yhtä paljon kuin
esimerkiksi 15 vuotta sitten.
Tämän takia kynnys hankkia
valvontakamerajärjestelmä
omalle tilalle on madaltunut.
? Myös asennustyöt ovat
helpottuneet huomattavasti.
Nykyään kamerajärjestelmän
asennus ei välttämättä vaadi kallista kaapelointityötä,
vaan kameran valvontakuva
voidaan siirtää rakennusten
välillä langatonta tietoverkkoa
pitkin tai kamera voidaan liittää suoraan mobiiliverkkoon.
Riittää, kun kameran saa kytkettyä sähköverkkoon, Ylä-Kojola sanoo.
Kameran
valvontakuvaa
ei myöskään tarvitse istua
seuraamassa
vuorokauden
ympäri. Lähes jokaiselle järjestelmälle on Ylä-Kojolan mu-
kaan olemassa nykyisin oma
mobiilisovelluksensa,
joka
mahdollistaa etäkäytön mistä
tahansa. Isoilla tiloilla on myös
mahdotonta olla monessa paikassa yhtä aikaa.
? Eivät kamerat ikinä ihmistä tule korvaamaan, mutta
auttavat arkirutiineissa kyllä
huomattavasti.
Valvontakamerajärjestelmän hankkiminen on tehty kuluttajille hyvin helpoksi. Järjestelmää ei välttämättä tarvitse
edes ostaa, sen sijaan voi ostaa valvontakamerapalvelun,
jolloin järjestelmä vuokrataan
kuukausimaksua
vastaan.
Valvontakamerat
liitetään
palveluntarjoajan serverille ja
valvontakuvien tallennus ja
järjestelmän ylläpito hoidetaan
osana palvelua. Käyttäjä pääsee omaan järjestelmäänsä
kiinni esimerkiksi tietokoneelta tai kännykästä.
Valvontakameroiden käyttöikä on pitkä, jopa 10?15 vuotta. Nykyään kameranvalmistajat kehittävät nimenomaan
kameroiden ohjelmistoja, jolloin jo hankittuun kameraan
voi saada lisää ominaisuuksia
ohjelmistoa päivittämällä. YläKojolan mukaan tulevaisuuden trendinä on yhä nopeampi
ohjelmistojen kehitys, kuvan
laadun paraneminen ja lisääntyvän älykkyyden mukanaan
tuomat uudet palvelut.
? Tulevaisuudessa kamerat
pystyvät laskemaan eläimiä
ja analysoimaan liikkumista
entistä tehokkaammin. Myös
siihen suuntaan ollaan kovasti menossa, että ostetaan
nimenomaan näitä kamerapalveluita. Tällöin maatilalle
ei käytännössä tarvita muuta
kuin kamera ja sähkö, niin valvonta-asiat ovat hoidossa.
FARMI 2/2013
13
jäänyt tekemättä, se soittaa
ja kertoo mikä on vikana,
Sorvisto sanoo.
Lypsyrobotti on kaikessa
älykkyydessään yksinkertainen käyttää. Sorviston mukaan kuka tahansa, joka osaa
käyttää tietokonetta, osaa
käyttää myös lypsyrobottia.
Itse lehmän tuntemisessa
on jo haastetta, ja lehmän
lypsäminen lypsyrobotilla
se vasta varsinaista ydinfysiikkaa onkin.
Lypsyrobotti on verraton
apu niin lypsämisessä kuin
lehmän terveyden tarkkailussakin. Laite tunnistaa jokaisen lehmän niiden kaulapantojen avulla, ja lypsyn
aikana lehmästä tallentuu
tietoja tietokoneelle. Tilanhoitajan tehtävä on tulkita
tallentuneita tietoja ja käyttää niitä lehmien hyvinvoinnin parantamiseen. Robotti
mittaa lypsyn aikana muun
muassa lehmän painon ja
seuraa maidon laatua.
Kuten lypsyrobotti, myös
valvontakamerat ovat karjatilallisen apuvälineitä.
Lypsyrobotti avustaa lypsyssä, ja valvontakameroilla keskitytään seuraamaan
poikimista. Koska tilalla on
paljon lehmiä, on myös paljon poikimisia. Satapäinen
14
FARMI 2/2013
KUVA: NHK-KESKUS
Valvontakameroiden
avulla voi seurata
lehmien tekemisiä ja
näin välttyä turhilta
navettareissuilta.
lauma poikii yhteensä yli
130 kertaa vuodessa. Kaikki lehmät eivät tietenkään
synnytä päivällä, joten poikimista tulee vahtia myös
yöllä. Marko Sorvisto sanoo,
että joskus valvoessa menee
montakin yötä putkeen.
? Valvontakamera on suuri apu siinä, ettei yöllä tarvitse vetää saappaita jalkaan
ja lähteä navetalle, vaan voi
tarkistaa tilanteen yöpöydällä olevalta läppäriltä.
Valvontakamerasta huolimatta poikivia lehmiä ei voi
jättää oman onnensa nojaan.
Jos asiat vaikuttavat olevan
mallillaan, voi rauhassa jatkaa yöuniaan. Jos taas jokin
tuntuu olevan hullusti tai
poikiminen vaikuttaa alkaneen, silloin lähdetään
navetalle. Valvontakamera
kuitenkin helpottaa elämää
karsimalla turhia navettareissuja ja säästää näin karjatilallisen muutenkin niukkoja yöunia.
Lehmät, kuten muutkin
eläimet, poikivat tavallisesti
ilman avustusta. Vaikka suurin osa lehmistä ei tarvitse
apua poikimisessa, on tilannetta silti aina valvottava.
? On tapauksia, joissa
homma ei suju itsestään
ja meidän täytyy mennä
apuun. Jos joskus jättää tilanteen valvomatta, se on
kuitenkin juuri se kerta,
jolloin lehmä olisi tarvinnut
apua, ja edessä on pahimmillaan sekä lehmän että
vasikan menetys.
Vaikka tällaisessa tilanteessa ei ensimmäiseksi sitä
ajattelekaan, on lehmän menehtyminen tilalliselle myös
suuri taloudellinen menetys.
Kulunvalvonta ja
kutsumattomat vieraat
Kotipellon tilalla on tällä
hetkellä kolme valvontakameraa, ja pian on tulossa
viisi lisää. Yksi syy kameroiden lisäämiseen on se, että
myös navetan ulkopuolista
kulunvalvontaa halutaan tehostaa. Tällä hetkellä pihaa
vahtii navetan ulkopuolella
yksi tallentava yleiskamera,
pian useampi. Laajennuksen
jälkeen Sorvistot saavat valvontaan koko maatilan pihapiirin rehuvarastoja myöten.
? Tilanne on mennyt siihen, että on pakko suojautua myös ilkivaltaa ja varkauksia vastaan. Maatiloilla
on paljon arvokasta tavaraa,
ja se houkuttelee ei-toivottuja vieraita. Valitettavasti
meilläkin on varkaita käynyt.
Lehmien poikimisen tarkkailu
helpottuu huomattavasti
valvontakamerajärjestelmän
avulla.
KUVA: FARMIN ARKISTO
Kotipellon tilan valvontakamerat tallentavat videokuvaa aina kun kamera
havaitsee liikettä ? myös
pimeällä. Sorviston mukaan
jänistä suuremman ei pitäisi
päästä pihaan tallentumatta kameralle, ja siksi tilalla
ollaan todella tyytyväisiä
tallentavaan valvontajärjestelmään. Sorvisto sanoo
valvontakameroiden olevan
pieni sijoitus siihen nähden
kuinka suuria vahinkoja voi
tulla.
? Jos jotakin häviää, syyllinen saadaan varmemmin
kiinni tallentavien valvontakameroiden avulla. Ilman
valvontaa on lähes mahdotonta selvittää kuka on vastuussa, ja silloin tappio tulee
suoraan tilalliselle itselleen.
Vaikka olisi millaiset vakuutukset tahansa, varkauksista
tulee aina kustannuksia ja
haittaa maanviljelijälle.
Hyvä keino kutsumattomien vieraiden loitolla pitämiseen on myös kameravalvonnasta kertominen.
? Jo kameravalvonnasta kertovat kyltit oikeisiin
paikkoihin sijoitettuna karsivat ihmisten mielenkiintoa
poiketa pihalla, Sorvisto sanoo tyytyväisenä. ?
FARMI 2/2013
15
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
KUVA: FARMIN ARKISTO
HALLITUS VAHVISTI tammikuussa Etelä-Suomen kansallisen tuen, pohjoisen tuen,
luonnonhaittakorvauksen
kansallisen lisäosan ja sokerijuurikkaan kansallisen tuen
vuoden 2013 tukiperusteet ja
yksikkötukien tasot.
Kotieläintalouden tuet maksetaan Etelä-Suomessa (tukialueet A ja B) Etelä-Suomen kansallisena tukena ja
Keski- ja Pohjois-Suomessa
(C-tukialueet) pohjoisena tukena. Etelä-Suomen kansalliset tuet maksetaan komission
päätöksen maksuvaltuuksien
mukaisesti. Osa Etelä-Suomen
kotieläintalouden tuesta maksetaan kotieläintalouden hehtaaritukena. Kotieläintalouden
tuet maksetaan samantasoisina kuin vuonna 2012 lukuun
ottamatta sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua
tukea ja eräitä muita pieniä
poikkeuksia. Etelä-Suomessa
sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tukitasot alenevat edellisvuodesta
johtuen komission kyseistä tukea koskevan päätöksen rajoitteista. Pohjoisen tuen alueella
tukitason alennus vastaavassa
tuessa on kaksi kolmasosaa
AB-alueen tukialenemasta viitemäärän eläinyksikköä kohti.
Kotieläintalouden tuotantosidonnaisissa eläinyksikkötuissa
on käytössä pohjoisen tuen tilakohtainen porrastus. Tukea
maksetaan nykyiseen tapaan
C1- ja C2-alueilla seitsemään
sataan, C2p-alueella viiteen
sataan, C3-alueella kolmeen
sataan ja C4-alueella 225
eläinyksikköön saakka. Näiden
ylittävästä eläinyksikkömäärästä tukea maksetaan 25 prosenttia muutoin maksettavasta
tuesta. Vuonna 2012 vastaava
prosenttiosuus oli 50.
Pinta-alaperusteiset tuet ovat
pääosin samantasoisia kuin
vuonna 2012. Etelä-Suomen
kansallisena tukena tukialueilla
A ja B maksetaan kotieläintilan
hehtaaritukia 39 euroa hehtaarilta ja Etelä-Suomen erikoiskasvitukea (tärkkelysperuna
ja avomaanvihannekset) sata
euroa hehtaarilta. Pitkässä, yli
seitsemän kuukauden viljelyssä kasvihuonetuotannon tuki
on koko tuotantoalaa kohti
laskettuna Etelä-Suomessa
10,30 euroa/m2 ja pohjoisen
tuen alueella 10,60 euroa/
m2. Lyhyen (2-7 kk) viljelyssä
tukitasot ovat vastaavasti 3,80
euroa/m2 ja 4,10 euroa/m2.
Tukitasot ovat hieman alemmat
kuin vuonna 2012.
Sokerijuurikkaan kansallista
tukea maksetaan sokerintuo-
tantoon käytettävän sokerijuurikasalan perusteella enintään
350 euroa hehtaarilta.
Luonnonhaittakorvauksen
kansallinen lisäosa jatkuu pääosin samanlaisena kuin viime
vuonna. Perusosaa maksetaan
enintään 20 euroa hehtaarilta A-, B-, ja C1-tukialueilla ja
enintään 25 euroa hehtaarilta
C2 ? C4 -tukialueilla. Lisäksi
luonnonhaittakorvauksen kansalliseen lisäosaan oikeutettujen kotieläintilojen peltoalalle
maksetaan korotuksena enintään 80 euroa hehtaaria kohti.
Etelä-Suomen kansallista
tukea arvioidaan maksettavan
noin 9 000 tilalle ja pohjoista
tukea hieman alle 30 000 tilalle. Luonnonhaittakorvauksen
kansallista lisäosaa maksetaan
lähes kaikille peltoviljelyä harjoittaville tiloille.
Lisätietoja: www.mmm.fi
Lannoitevalmisteita kevääksi!
Biovakka Suomi Oy tarjoaa tutkittuja, laadukkaita
nestemäisiä ja kiinteitä lannoitevalmisteita ilmaiseksi
Valmisteet eivät sisällä puhdistamolietettä
? Kaikille viljelykasveille, myös nurmille!
Jos kiinnostuit ota yhteyttä: Markus Isotalo, 050 3403104
www.biovakka.fi
16
FARMI 2/2013
Robocam
Valvontakamerajärjestelmä
Valvontakamera säästää askelia ja antaa työrauhaa. Voit seurata
mitä kohteessa tapahtuu mistä vain ja milloin vain internetin kautta.
Voit seurata livekuvaa matkapuhelimella (3G) tai tietokoneella.
Videokuvaa tallentavan tietokoneen ei tarvitse olla kameran luona.
Kamerajärjestelmällä huomaat ne hetket, kun jonkun pitää välttämättä
mennä hoitamaan akuutti tilanne. Esim. poikimisapu, juomakuppi
vuotaa, rehunjako ei lähde liikkeelle, rehu on lopussa jne.
Ulko-/sisäkäyttöön tarkoitettu pallokamera asennetaan kuvaamaan
paikkaan jossa kuvattavia kohteita on useita. Kameran kuvakulmaa
voidaan muuttaa 270 astetta ympäriinsä sekä kohtisuoraan alapäin
ja 45 astetta yläviistoon. Kamera lähettää kuvan internettiin jolloin
sitä voidaan tarkkailla www-selaimella (Internet Explorer). Sopii myös
hämäräkuvauksiin 0,5 Luxin valoherkkyytensä ansiosta. Mukana tuleva Vivotek VAST tallennusohjelmisto on: Windows 7/XP/VISTA/2000
yhteensopiva. Kytkentä navettaan on mahdollista mikäli navetan
toimistossa on internet yhteys.
Ota yhteyttä ja kysy lisää!
NHK-Keskus Oy | Pasi Piiponniemi 043 820 0613
Finnox Oy | Marco Ylä-Kojola 050 331 1489
www.nhk.fi www.finnox.fi
Kuva: Kari Alakylä
Lisätietoja osoitteessa:
www.leijonalevy.fi
?Jos mina saisin valita...?
Kyllä possukin aidon Leijonan tuntee.
Leijona-maatilalevy on kehitetty
maatilarakennusten vaativiin olosuhteisiin
- se on kestävää suomalaista laatua!
Leijona-maatilalevy:
? Toiselta puolelta vesiohenteisella akrylaattimaalilla maalattu öljykarkaistu kovalevy
? Eläinsuojien ja muiden maatalousrakennusten
sisäkattojen verhoukseen
? Helppo työstää
? Kestävä ja helposti puhdistettava pinta
? Kestää kosteutta
? Kuuluu puhtaimpaan
M1-päästöluokkaan
? Valkoinen pinta antaa valoisan
ja puhtaan tunnelman
LEIJ
MYYONA KUIT DYIN
UL
SUOM EVY
ESSA
Kysy lisää rakennustarvikeliikkeistä kautta maan!
FARMI 2/2013
17
Aurinkosähköä!
Maatiloille ja omakotitaloihin
Verkkoonkytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovat
helppo tapa tuottaa puhdasta sähköä omaan kiinteistöön. Ostat sähköä valtakunnan verkosta vain
tarvittaessa ja isommista järjestelmistä riittää
sähköä myös myyntiin
Playgreen on toimittanut ja asentanut jo kymmeniä erilaisia aurinkosähköjärjestelmiä maatiloille,
omakotitaloihin ja yrityskiinteistöihin. Käytämme
ainoastaan Naps Systems:in Euroopassa valmistettuja aurinkopaneeleja. Napsin ainutlaatuinen
prismalasi takaa hyvän tuoton aamusta iltaan
Kampanjatarjous!
5kW kolmivaiheinen aurinkosähköjärjestelmä (26 paneelia)
käyttövalmiiksi asennettuna ja testattuna alk. 14900? sis alv 24%
Myös rahoitettuna ilman käsirahaa, esim. 300?/kk !
Kysy lisää ja pyydä tarjous!
TAKAISIN KARJALAAN kertoo Lassi
Rämön oman perheen paluusta Karjalankannakselle jatkosodan aikaan.
Rämön perhe lähtee ensimmäisen
kerran evakkoon talvisodan puhjettua, ja päätyy asuttamaan torppaa
Tammelaan. Ikävä kotiin on kuitenkin kova, ja vuonna 1942 Lassin isä
lähtee ensimmäisten paluuluvansaaneiden joukossa
takaisin kunnostamaan kotia kannakselle, Muolaan
Moiniemeen. Häntä odottaa valtava työ: kodista ei ole
jäljellä kuin kolme savupiippua ja navetan tiiliseinät.
Kirjassa kuvataan valtavaa kotiseuturakkautta,
joka saa ihmiset palaamaan tuhoutuneille synnyinseuduilleen. Kaikesta on pulaa, mutta yhteistyöllä ja
kekseliäisyydellä elämä kylässä saadaan kulkemaan.
Lapsetkin pääsevät takaisin kouluun, ja asiat alkavat
järjestyä. Kesällä 1944 tulee kuitenkin käsky tyhjentää kylä.
Lassi Rämö kirjoittaa siitä, miten jatkosodan aikana kannaksella asutut kaksi vuotta olivat perheen
evakkoajan onnellisimmat, vaikka sota oli koko ajan
läsnä.
LASSI RÄMÖ: TAKAISIN KARJALAAN (GUMMERUS)
050 381 895 52 | info@playgreen.fi | www.playgreen.fi
Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat,
marjarasiat, sieni? ja hedelmätarjottimet.
WWW.ECOPULP.FI
INFO@ECOPULP.FI
P. 050-4055595, 044-2551955
Kalkitseminen kannattaa!
Nostaa pH:n tavoitetasolle
Parantaa maan rakennetta
Lisää pieneliötoimintaa
Vähentää haitallisten aineiden liukoisuutta
Parantaa ravinteiden saantia
Juuriston toiminta paranee
Juuan
Dolomiittikalkki Oy
AINA EI tule ajatelleeksi, miten paljon
luonto on muuttunut ihmisen vaikutuksesta. Lions Club Kauhajoki ry:n
vapaaehtoisten kokoama Kauhajoen kulttuurimaisemien kirja valaisee
ihmisen vaikutuksia ympäristöönsä.
Kirjassa kerrotaan aina mannejäänsulamisesta nykypäivään, miten Kauhajoen kulttuurimaisemat ovat muokkautuneet nykyiselleen. Teos on
Kauhajoki-kirja sarjan neljäs ja viimeinen osa.
Kulttuurimaisemaksi katsotaan kaikki ihmisen muovaama ympäristö. Romanttisen maalaismaiseman
lisäksi kirjassa kuvataan muun muassa teollisuusalueiden, keskustaajaman ja viljelyalueiden muuttumista. Asiaa löytyy myös esimerkiksi hautausmaista.
Pääpaino kirjassa on juuri kulttuurimaisemilla, joissa
ihminen on merkittävästi muovannut luonnonympäristöä.
Vajaa viisisataasivuista kirjaa on tehty viiden vuoden ajan talkoovoimin. Teos on todella kattava, sillä
jokainen pienikin kylänpahanen on otettu mukaan.
Kirja saattaa vaikuttaa pitkältä, mutta sitä elävöittävät sadat taidokkaasti otetut valokuvat. Vaikka kirjassa kuvataankin Kauhajokea, se antaa hyvän peruskäsityksen siitä, miten ihminen on muokannut luontoa
Suomessa.
KAUHAJOEN KULTTUURIMAISEMIEN KIRJA
(LIONS CLUB KAUHAJOKI RY)
18
FARMI 2/2013
ULKOMAALAISTEN VAPAA-AJANMATKAILIJOIDEN määrä kasvoi
suomalaisissa
maaseutumatkailuyrityksissä syys-joulukuussa 2012. Kotimaan
matkailijoiden määrässä oli
lievää hiipumista. Venäläiset
olivat tärkein ulkomaalainen
asiakasryhmä puolella maaseutumatkailuyrityksistä.
Hieman yli puolella yrityksistä ulkomaalaisten vapaa-ajanmatkailijoiden määrä säilyi
ennallaan ja kolmanneksella
se kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Kotimainen yritys- ja
työmatkailu säilyi ennallaan
noin puolella yrityksistä ja väheni kolmasosalla yrityksistä.
Vuodenvaihteessa yli 60
prosentilla maaseutumatkailuyrityksistä oli asiakkaana
pääasiassa venäläisiä. Suomalaisia oli asiakkaana 35
prosentilla yrityksistä. Vuodenvaihteen
matkailijoita
luonnehdittiin ystävällisiksi
ja halukkaiksi maksamaan
palveluista. Asiakkaista hieman alle 40 prosenttia viipyi
maaseutumatkailuyrityksessä 1-3 vuorokautta, noin 55
prosenttia 4-7 vuorokautta ja
vajaa 10 prosenttia yli viikon.
Virolaiset olivat toiseksi
suurin ulkomaalainen asiakaskunta. Myös esimerkiksi
puolalaisia ja italialaisia vieraili
maaseutumatkailuyrityksissä
syyskautta 2011 enemmän.
Luonnonrauha, rento ilmapiiri ja henkilökunnan sosiaalisuus lisäävät asiakkaiden
tyytyväisyyttä ja viihtyvyyttä.
Maaseutumatkailuyrittäjille
harmia aiheuttavat kieliongelmat ja kulttuurierot esimerkiksi siivouksessa ja energian
käytössä.
Yrittäjien odotukset keväälle 2013 ovat varovaisia. Noin
puolet maaseudun matkailuyrityksistä arvioi matkailijoiden
määrän pysyvän tammi-toukokuussa viime vuoden tasolla.
Viidesosa yrityksistä odottaa
ulkomaalaisten vapaa-ajan
matkailijoiden määrän jopa
kasvavan.
Yritysten mielestä maaseudun matkailutuotteiden
tärkeimmät myyntikanavat tärkeysjärjestyksessä ovat: omat
kotisivut, puskaradio ja kantaasiakkaat. Myös Lomarengas,
matkailun alueorganisaatiot,
Booking.com sekä matkatoimistot koetaan hyviksi kanaviksi. Vaikka markkinointikanavia
on, maaseutumatkailuyrittäjien mielestä ulkomaalaisia on
äärimmäisen vaikeaa. Verkostojen luomiseen ja joukkomarkkinointiin tarvittaisiin
lisäresursseja ja uusia keinoja.
Kyselyyn vastasi 91 maaseutumatkailuyrittäjää eri puolilta
Suomea.
Lisätietoja: www.smmy.fi
PARAS AIKA peltojen kalkitsemiseen on
talvi, kun maa on vielä jäässä. Liian pehmeä maa ei jaksa kantaa kalkituskärryä, ja
maan tiivistymisen aiheuttamia vahinkoja
saa korjata useita vuosia.
Kalkitseminen kannattaa, sillä Suomessa
peltomaa on hapanta. Kalkitus on hyväksi
peltojen pieneliöstölle, jonka toiminta tehostuu. Kalkitus parantaa myös kasvien juurten
kasvua ja toimintaa, sekä magnesiumin-,
kalsiumin- ja fosforinottokykyä.
Suomalaisten peltojen keskimääräinen
pH-arvo on 5,9, mikä tarkoittaa viljavuusluokkana tyydyttävää. Kalkituksen tavoite-pH
on noin 6,2. Yli 7 menevä pH-arvo taas on
emäksinen.
Kalkitustarve vaihtelee kasvilajeittain. Neuvoa saa esimerkiksi viljelyneuvojilta. Nykyään
tehdään myös paljon viljavuustutkimuksia,
joilla saadaan selvitettyä hyvin peltojen kalkitustarvetta.
Vinkki!
Tutustu sivustoon
www.maanparannus.com.
Sivulta löytyy laskuri,
jossa nykyisen ja tavoitepH:n syöttämällä voi
laskea omalle pellolleen
parhaan kalkkiaineksen
ja kalkin määrän.
KUVA: FARMIN ARKISTO
KUVA: FARMIN ARKISTO
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
MARKKINOINTI & Mainonta -lehti ja MARK
Suomen
Markkinointiliitto
palkitsivat
MTK:n ja SLC:n ruuan tuottajahintaprotestin Vuoden 2012 Markkinointitekona.
Kriteerinä on perinteisesti ollut, että vuoden markkinointiteon pitää ylittää tavanomainen markkinointiteko ja luoda uutta.
Palkitsijoiden mielestä tuottajajärjestöjen
tempaus täytti kriteerin kirkkaasti, saavutti
valtavasti myönteistä julkisuutta ja aloitti
laajan yhteiskunnallisen keskustelun.
Lisätietoja: www.mtk.fi
FARMI 2/2013
19
Pasi Bolodinin
vanhaan navettaan
ei saanut asennettua
lypsyrobottia. Niinpä
hän rakennutti uuden
navetan, jonne niitä
mahtuu kaksi.
K
uutisen vuotta sitten Maaningalla
lypsytilaa pitävä
Pasi Bolodin alkoi
miettiä, josko vanhaa navettaa vielä laajentaisi. Kävi
kuitenkin pian selväksi, että
vanhan korjailuun saisi investoida paljon enemmän
kuin uuteen navettaan.
? Vanha navetta on rakennettu vuonna 1972. Sitä on
laajennettu 80?90-luvuilla, eikä siihen olisi saanut
asennettua lypsyrobottia.
Kokonaan uuden navetan
rakentaminen oli paitsi halvempaa, myös järkevämpää,
Bolodin selittää.
Uuden navetan suunnittelu aloitettiin vuoden 2010
lopulla. Suunnittelusta vastasi ProAgrian Tapio Pasanen.
Bolodinin vanhassa navetassa oli 28 lehmäpaikkaa,
ja tarkoitus oli saada uuteen
enemmän.
? Uuteen navettaan rakennettiin lopulta 88 lehmäpaikkaa. Tällä hetkellä
lehmiä on 38, mutta navetta
rakennettiinkin sillä mielellä, että sen toimintaa vielä
laajennetaan, kertoo Bolodin tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Vaikka lypsytoimintaa ei
ole tarkoitus laajentaa vielä
ainakaan seuraavaan neljään
vuoteen, otettiin rakentamisessa huomioon lisäkarjan
mahdollisuus. Käytännössä
navettaan tarvitsee ainoastaan asentaa toinen robotti,
niin se on valmis vastaanottamaan lisää karjaa.
?Tulkaa tekemään navetta?
Laajentamisen mahdollisuus otettiin huomioon jo
suunnitteluvaiheessa.
? Suurin osa navetoista rakennetaan vastaamaan paloluokkaa P1. Me halusimme
kuitenkin heti luokaksi P2,
koska näin laajentaminen
helpottuu, eikä paloturvallisuuslupia tarvitse hakea uudestaan. P2-luokassa tietyt
määräykset ovat tiukempia,
mutta tulevaisuutta ajatellen
tämä oli oikea ratkaisu, Bolodin sanoo.
Keväällä 2011 Bolodin
alkoi anoa navetan rakentamiseen tarvittavia lupia,
eli ympäristö- ja rakennuslupaa. Lupien hakemiseen
liittyvät byrokratian kiemurat ovat tunnetusti aikaa vieviä, mutta Bolodin ei kohdannut mitään suurempia
ongelmia.
? Ympäristöluvan saaminen varsinkin voi olla han-
kalaa. Meidän tonttimme ei
ole asutusalueella tai järven
lähellä, joten luvan saaminen oli varmasti helpompaa,
Bolodin miettii.
Rakentaminen aloitettiin
lopulta maaliskuussa 2012.
Rakentajaksi Bolodin valitsi
tutun miehen.
? Rakennuspalvelu Soininen
Nilsiästä oli tuttu yritys, ja
tiesin heidät luotettavaksi. Käytännössä vain soitin
Soinisen Jussille, että tulkaa tekemään navetta, ja he
sitten tulivat.
Bolodin oli kuullut monilta viljelijöiltä, että uuden navetan rakentaminen on raskasta ja väsyttävää puuhaa,
kun normaalit työtkin on
projektin ohella hoidettava.
Omalla kohdalla väsymys
ei kuitenkaan äitynyt ylitsepääsemättömäksi, ja siitä
hän kiittää Rakennuspalvelu
Soinista.
? Minä en puuttunut rakentamiseen, vaan annoin
heidän hoitaa työnsä rauhassa. Pääsin helpolla, kun
ei tarvinnut vahtia työn
etenemistä. Tiesin, että Soi-
nisen miehet olivat rakentaneet naapurikylille navettoja
ihan ajallaan, joten luotto oli
kova.
? Totta kai sitä silti välillä
tuli mietittyä, että valmistuukohan tämä ikinä.
Rakentaminen kesti 6-7
kuukautta, joten kesällä rakennusprojekti oli täydessä
vauhdissa. Viljelijöiden mieleen painunut sateinen kesä
ei haitannut rakentamisen
etenemistä, vaikka niin olisi
voinut kuvitella. Rakentaminen kesti suurin piirtein
sen aikaa kuin oli alun perin
arvioitukin.
? Piha-alueet oli tehty
valmiiksi jo vuonna 2011,
mikä oli erittäin hyvä juttu rakentamisen kannalta.
Rankatkaan vesisateet eivät
haitanneet, kun piha oli tehty tarpeeksi vahvaksi, Bolodin selittää.
Ei moitittavaa
Uusi navetta otettiin lopulta käyttöön vuoden 2012
marraskuussa. Mutkattomaksi osoittautunut rakennusprojekti tuotti tulosta ja
jatkuu ?
Bolodinin navetan
suunnittelu aloitettiin
vuoden 2010 lopulla.
Rakentamaan päästiin
alkuvuodesta 2012.
FARMI 2/2013
21
uusi navetta on toiminut
samalla tavalla ? mutkattomasti.
? Vielä ei ole tullut sellaista asiaa vastaan, minkä
haluaisin vaihtaa. Täällä
on talvella ollut parhaimmillaan 30 astetta pakkasta, eikä sekään ole haitannut työntekoa, miettii
Bolodin.
Uusi urakka ei ole Bolodinin mukaan mahdoton.
? Navetta maksoi noin
miljoonan. Jos rahaa olisi,
niin miksei sitä rakentaisi
lisääkin.
Maatilarakennusten rakentamista tukee ELYkeskus, joka maksaa rakennusprojektin arvioiduista kustannuksista 25
prosenttia investointiavustusta. Loput 75 prosenttia on pankin myöntämää korkotukilainaa.
ELY-keskuksen avustuksen ongelmana piilee
se, että se maksetaan arvion perusteella. Bolodinin
navetan kustannuksiksi
arvioitiin noin 800 000
euroa, eli parisataa tuhatta
alakanttiin.
22
FARMI 2/2013
? Arviot osuvat usein
alakanttiin, mikä tietysti
sitten pienentää investointiavustuksen määrää,
Bolodin pohtii.
Muutaman kuukauden
käytön jälkeen Bolodin
on navetan toimintaan
tyytyväinen. 28 lypsylehmää kasvatettiin 38 lehmään, ja navetta toimii
hyvin. Vanhassa navetassa asustavat tällä hetkellä
nuoret lehmät.
? Hyvin on saatu töitä
tehtyä. Meidän työmmehän alkoi oikeastaan vasta
sitten, kun rakentaminen
oli saatu päätökseen. ?
Navetan piha-alueet tehtii
valmiiksi jo vuonna 2011, mikä
helpotti rakennusurakkaa.
INVESTOINTITUKIEN tavoitteena on maatalouden
toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittäminen.
Tukien avulla edistetään
maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua kestävän
kehityksen periaatteita noudattaen. Tuettu investointi
voi käsittää rakennuksen,
rakenteen tai rakennelman
uudisrakentamista, laajentamista, peruskorjaamista tai
hankkimista, eräitä kone- ja
laitehankintoja sekä salaojitusta.
Investointitukea haetaan
vuosittain neljällä hakukierroksella.
Tukipäätökset pyritään
tekemään noin kahden kuukauden kuluessa hakuaikojen
päättymisestä.
Rakennetun maatalouskiinteistön hankinnan tukea
voi hakea jatkuvasti.
Rakentamisinvestointia tai
muuta toimenpidettä ei saa
aloittaa eikä muuta sopimusta (mm. lopullinen luovutuskirja, tilaussopimus tai urak-
kasopimus) saa allekirjoittaa
ennen kuin ELY-keskus on
antanut hakemuksesta tukipäätöksen.
Maatalouden rakennetukihakemus liitteineen on toimitettava sille ELY-keskukselle, jonka alueella maatilan
talouskeskus sijaitsee. Hakemus tulee vireille, kun se on
saapunut ELY-keskukseen.
Hankintojen kilpailuttaminen
Mikäli investointituen kohteena olevan rakentamisinvestoinnin kustannusarvio
ilman arvonlisäveroa on vähintään 150 000 euroa tai
tarvike-, kone- ja laitehankinnan arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 30
000 euroa ja samalla myönnetyn investointituen tukitaso ylittää 50 prosenttia,
tuen saajan on kilpailutettava hankintansa. Kilpailuttamisella tarkoitetaan sitä, että
hankinnasta on järjestettävä
avoin tarjouskilpailu sekä
hankintaa koskeva ilmoitus
on julkaistava Hilma-il-
Vuoden 2013
hakukierrokset:
ensimmäinen hakuaika
2.1.?1.2.2013
toinen hakuaika
11.2.?28.3.2013
kolmas hakuaika
15.4.?16.8.2013
neljäs hakuaika
2.9.?18.10.2013
moituskanavassa osoitteessa
www.hankintailmoitukset.fi.
Investointituen maksaminen edellyttää kilpailutusasiakirjojen toimittamista
maksuhakemuksen liitteenä
ELY-keskukselle.
Tuen saajaa
koskevat edellytykset
Tukea voidaan myöntää
luonnolliselle henkilölle tai
yksityisoikeudelliselle yhteisölle, joka elinkeinonaan
harjoittaa tai ryhtyy harjoittamaan maatilalla maataloutta.
Lisäksi tukea voidaan
myöntää yksityisoikeudelliselle yhteisölle, jonka
osakkaista enemmän kuin
puolet on luonnollisia henkilöitä ja jonka tarkoituksena on edistää yhteistoimintaa osakkaiden tai jäsenten
harjoittamassa tuotantotoiminnassa (Maatalousyrittäjien yhteenliittymä, esim.
kuivuriosakeyhtiö).
Jos tilan hallinta kuuluu
kahdelle tai useammalle
henkilölle, tukea haetaan
yhdessä. Tällöin vähintään
kolmasosa tilasta on oltava
tuen myöntöedellytykset
täyttävällä henkilöllä.
Yhteisöissä määräysvallan
ja osake-enemmistön tulee
olla henkilöllä tai henkilöillä, jotka täyttävät hakijaa koskevat ehdot. Hakijan
täytyy olla 18 vuotta täyttänyt, mutta alle 63-vuotias.
Hakijalla on tuen kohteena
olevaa yritystoimintaa koskeva riittävä ammattitaito.
Tuen kohteena olevalla
yritystoiminnalla on olennaista (25 %) merkitystä
hakijan toimeentulon kannalta. Maatalousyrittäjien
yhteenliittymässä kaikkien
on täytettävä tuen myöntöedellytykset.
Tilaa koskevat edellytykset
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija hallitsee tuen kohteena olevaa
maatilaa omistuksen tai
vuokrasopimuksen perusteella.
Vuokrasopimus on kirjattava, jos tukea haetaan
rakentamisinvestointiin
vuokramaalle tai jos vuokramaalla on olennaista merkitystä tuen kohteena olevan
yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta.
Vuokraoikeuden tulee olla siirrettävissä kolmannelle
kiinteistön omistajaa kuulematta, ja sen voimassaolon
tulee jatkua vähintään 10
vuotta. Jos vuokrapellolla
on merkitystä yrittäjätulovaatimuksen täyttymiseen,
sopimuksen voimassaolon
on jatkuttava vähintään
elinkeinosuunnitelman laskelmakauden ajan.
Yrittäjätulo
Tilalta saatavan maatalouden yrittäjätulon on oltava
vähintään 17 000 euroa.
Tarkasteluajankohta on
viides kalenterivuosi tuen
myöntämisestä.
Yrittäjätulo lasketaan maataloudesta saatavista tuotoista vähentämällä maatalou-
teen kohdistuvat muuttuvat
ja kiinteät kulut, poistot ja
velkojen korot.
Investointiavustus jaksotetaan tuotoiksi tuettavan
kohteen poistoprosentteja
vastaavasti.
Maatilan tuotanto-olosuhteet
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen kohteena olevalla maatilalla
noudatetaan sellaisia asianomaista tuotannonalaa koskevia pakollisia vaatimuksia,
jotka perustuvat ympäristöä,
hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevaan Euroopan
yhteisön ja kansalliseen lainsäädäntöön.
Edellä tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan todeta viranomaisten
suorittamien tarkastusten
tai valvontojen perusteella,
viranomaisten päätösten perusteella, hakijan esittämän
selvityksen perusteella tai
maatilakäynnin perusteella. ?
Lisätietoja: www.mavi.fi
FARMI 2/2013
23
TEKSTI: JENNI JOENSUU
KUVAT: ERKKI KALMARI
Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen
biokaasulla ei ole vielä saavuttanut
suurta jalansijaa Suomessa. Joitakin
alan uranuurtajia maastamme
kuitenkin jo löytyy.
24
FARMI 2/2013
L
a ukaassa
noin
30
lypsylehmän
maitotilaa
pitävä Erkki Kalmari
päätyi biokaasun käyttöön olosuhteiden pakosta.
Omalla tilalla vallinneen
kolibakteeriongelman takia
lannan anaerobinen käsittely oli välttämätöntä. Sen
avulla haitalliset mikrobit
ja myös hajuhaitat poistuvat
lähes kokonaan.
? Biokaasulaitoksen käyttöönoton myötä pelloille
levitetty lanta ei enää sisältänyt tauteja tai hajuja. Vaikeasta kolibakteeriongelmastakin päästiin nopeasti,
Kalmari muistelee.
Kalmarin tilalla biokaasulaitos on jo tuttu juttu. Laitos rakennettiin 15
vuotta sitten, ja tässä ajassa
on ehtinyt tapahtua paljon
muutakin. Tilan pihapiirissä on nykyään kaikille avoin
biokaasun tankkausasema.
Kalmari on perustanut yrityksen, Metener Oy:n, joka
suunnittelee ja rakentaa biokaasulaitoksia myös maatiloille.
Yleisin raaka-aine
on eläinten lanta
? Raaka-aineena voi käyttää
vaikkapa kalanperkuujätteitä tai heinää, periaatteessa
mikä tahansa, mitä mikrobit
voivat syödä, sopii, selittää
Kalmari.
Raaka-aineiden soveltuvuutta valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.
Yleisin raaka-aine on eläinten lanta.
? Käytännössä raaka-aineen soveltuvuus kuitenkin
määräytyy sen mukaan, miten itse laitos toimii, Kalmari kertoo.
Myös luomutilat voisivat
Kalmarin mukaan hyötyä
biokaasun käytöstä. Omilta pelloilta syntyvän kasvipohjaisen raaka-aineen
käyttäminen olisi kierrätystä
parhaimmillaan. Raaka-aineiksi voisi käyttää kaikkea
biojätteistä lähtien.
? Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtään luomutilaa,
jolla olisi oma luomutuotantoon optimoitu biokaasulaitos, Kalmari sanoo.
Valtion rankaisupolitiikka
Kalmari näkee haluttomuudelle rakentaa biokaasulaitoksia ainakin yhden selkeän syyn: valtion riittämätön
panostus asiaan.
? Mikäli viljelijä rakentaa
omaan käyttöönsä biokaasulaitoksen, joka tuottaa yli
50 kilowattia sähköä, hän
joutuu maksamaan siitä sähköveroa, vaikka sähkö tulisi
ainoastaan omaan käyttöön.
Tämä on täysin älytöntä,
Kalmari kertoo.
Biokaasun tuotanto lasketaan uusiutuvan energian
tuotantomuodoksi, jolloin
se kuuluu valtion uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmään. Syöttötariffi
on tuki, jota maksetaan
voimalaitokselle enintään
kahdentoista vuoden ajan,
kolmen kuukauden jaksoissa. Syöttötariffista päättää ja
sen myös maksaa Energiamarkkinavirasto.
Syöttötariffia ei kuitenkaan saa, jos tuotanto jää alle
100 kilowatin. Näin ollen, jos
haluaa säästyä ylimääräiseltä
verolta, jää myös ilman syöttötariffia.
? Ihan kuin Suomen valtio haluaisi jotenkin rangaista siitä, että maataloudessa
pyritään omatoimisuuteen ja
uusiutuvan energian käyttämiseen, miettii Kalmari.
Ilmiö on tuttu monelle
maa- ja metsätaloustuottajalle. Koska yksittäisen
tuottajan on käytännössä
mahdotonta osallistua kilpailuun, hyötyvät tilanteesta
eniten suuret yritykset, tässä
tapauksessa isot sähköyhtiöt.
Biokaasulaitoksen rakennuttanut maanviljelijä ei voi
myydä laitoksellaan tuottamaansa sähköä edes naapurille, ellei halua maksaa
lisäkustannuksia. Biokaasulaitoksen kaikki potentiaalinen teho saattaa näin jäädä
käyttämättä, kun sähköä ei
voi tuottaa "liikaa".
? Alle 50 kilowattia tuottavalla biokaasulaitoksella
saa tuotettua sähköä tarpeeksi kahden lypsyrobotin
kokoiselle tilalle. Näin pystyy hyödyntämään uusiutuvia energiamuotoja niin,
ettei valtio rankaise. Ei saa
sähkötariffia, mutta ei joudu
myöskään maksamaan veroa,
ja sähköä saa tuotettua tarpeeksi omaan käyttöön.
Idea on korvata ostosähköä
mahdollisimman paljon itse
tuotetulla. Mikäli biokaasulaitoksen rakentaminen on
käynyt mielessä, kannattaa
punnita asiaa miettimällä,
mihin kaikkeen tilalla ylipäätään sähköä käytetään.
? Parhaimmillaan biokaasulaitoksella tuotetun
sähkön avulla saa säästettyä
oman sähkölaskun verran,
jopa 50 000 euroa vuodessa,
Kalmari laskee.
Biokaasulaitoksen laitteet
kahden robotin lypsytilalle
maksavat Kalmarin mukaan
noin 200 000 euroa, mikäli
rakennustyöt tehdään itse.
Tarkkaa hintaa investoinnille
on vaikea sanoa, se kun riippuu aina tilan ominaisuuksista ja valmiuksista.
Biokaasusta on moneksi
Kalmari suunnittelee ja
asentaa biokaasulaitoksia
maatalouksille. Lisäksi hän
ylläpitää biokaasuajoneuvoille tarkoitettua tankkausasemaa. Tankkausasema perustettiin noin kymmenen
vuotta sitten, ja voimakasta
kasvua kävijämäärissä on
ollut viimeisen 2-3 vuoden
ajan. Tällä hetkellä asiakkaita on 190.
? Biokaasuautoja alkaa
olla yhä enemmän ja enemmän. Tankkauspiste voi
olla biokaasutilalle erittäin
kannattava sivubisnes, eikä
sellaisen rakentaminen ole
vaikeaa lupienkaan puolesta.
Biokaasupolttoaineelle
ei ole olemassa tukkuhinnoittelua, joka määrittelisi
polttoaineen hinnan. Niinpä hinnan voi määrätä täysin itse. Tämä on nykyään
harvinaista herkkua millä
tahansa tuotantoalalla.
? Maidontuottajana olen
tottunut siihen, että meijerit
ilmoittavat hintatiedot, eikä
niistä paljoa kiistellä. Sama
tilanne on lihateollisuudessa. Biokaasun kohdalla ei
ole kuitenkaan kukaan kertomassa, minkä hintaista
aineen pitäisi olla. Tämä on
niitä harvoja tuotteita, jonka
pystyy hinnoittelemaan täysin itse, Kalmari selittää.
Tankkaus asemalla hoituu
joko käteisellä tai omalla
tankkauskortilla. Kauimmaiset kortit ovat Tukholmassa
saakka. Kiinnostus uusiutuvia polttoaineita kohtaan on
selkeästi kasvussa.
jatkuu ?
FARMI 2/2013
25
? Biokaasu mielletään ympäristöystävälliseksi ja positiiviseksi luonnonvaraksi, mitä
se tietysti on. Yhteen henkilöautoon saataisiin tuotettua
noin 40 000 ajokilometriä
keskiverto peltohehtaarilta
kerätyllä raaka-aineella.
Orgaanista massaa on joka
puolella, joten edellytykset
biokaasun käyttämiseen ja
tuottamiseen ovat olemassa.
? Ihanteellista olisi, jos laitoksia saataisiin rakennettua
tiheämmin, jolloin niistä voisi
hyötyä useampi käyttäjä. Valtion energiapolitiikka pitäisi
myös saada järkevämmäksi
niin, että myös pienillä tuottajilla olisi mahdollisuus kehittyä ja osallistua kilpailuun,
miettii Kalmari.
? Biokaasuntuottajille pitäisi olla olemassa jokin porkkana, miksi lähteä mukaan tähän bisnekseen.
Omaa tilaansa Kalmari pyrkii kehittämään entistä ympäristöystävällisemmäksi. Nyt
biokaasulla korvataan 80 000
bensalitraa liikenteessä, tavoite on yli 200 000 litraa.
? Minulla on mahdollisuus
saada koko tilan hiilijalanjälki alle nollaan, sillä bensan
korvaamisella vältetään noin
500 000 kilon hiilidioksidipäästöt. Tähän pyritään. ?
26
FARMI 2/2013
TEKSTI: SARI LUOSTARINEN, ERIKOISTUTKIJA, FT,
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTT
BIOKAASULAITOSTA suunnittelevan
kannattaa hankkia perustietoa mm.
biokaasuprosessista,
tekniikoista, syöttömateriaaleista, energian
hyödyntämisestä ja laitoksen operoinnista. Tietoa löytyy lukuisista
suomenkielisistä raporteista. Kannattaa myös osallistua seminaareihin tai muihin tapahtumiin, joista
saa tietoa suoraan alan asiantuntijoilta.
Perustietojen kanssa voi siirtyä
varsinaiseen suunnitteluun. Se kannattaa aloittaa pohtimalla, mitä syöttömateriaaleja tilalla on käytettävissä nyt ja lähitulevaisuudessa. Tilojen
syöttömateriaaleja ovat yleensä kotieläinten lanta, kasvintuotannon
sivutuotteet ja biokaasukäyttöön
viljellyt kasvit. Syöttömateriaalien
määrät vuodessa, tuottoajat, varastointitarve ja perusominaisuudet on
syytä selvittää. Tilan ulkopuolelta
tulevien materiaalien osalta joutuu
pohtimaan myös niiden tuomia lisäravinteita tilan ravinnetaseeseen
sekä mahdollisia prosessivaatimuksia jäännöksen turvallisuudelle.
Tämän jälkeen voi alkaa pohtia
biokaasulaitoksen sijoittelua ja olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä. Sijainti kannattaa optimoida syöttömateriaalien kuljetusten ja
mahdollisen varastoinnin kannalta
sujuvaksi. Lannan keruu eläinsuojasta vaikuttaa laitoksen syötön järjestämiseen. Lisäksi kotieläintilalla
on usein esimerkiksi lietesäiliöitä,
joita hyödyntää osana laitosta, näin
voi säästää pitkän pennin.
Sitten ajatukset voi siirtää laitoksen lopputuotteiden hyödyntämiseen. Halutaanko tuottaa lämpöä,
lämpöä ja sähköä vai liikennepolttoainetta? Saako tila kulutettua
kaiken tuotetun energian vai muodostuuko sitä myytäväksi? Entä käsittelyjäännös ravinteineen, voiko
sen kaiken levittää omille pelloille
vai tarvitaanko ylimäärälle muita
ratkaisuja?
Laitosinvestointi
on
yleensä
melko arvokas. Kannattaa pohtia,
kuinka siitä saa parhaan hyödyn
irti. Huomioitavia seikkoja ovat mm.
saatavilla olevat tuet ja lainat, korvattavan energian ja väkilannoitteiden hinta, laitosratkaisun hinta ja
mahdollisuudet tehdä jotain työtä
itse tai käyttää tilan olemassa olevia
rakenteita tai kierrätysosia.
Kaikki edellä mainittu tieto tarvitaan tarjouspyyntöön, joka kannattaa lähettää useammalle laitostoimittajalle. Siihen on syytä kirjata
myös laitostoimittajan osaamiselle
ja itse laitostoimitukselle asetettavat vaateet. Tarjouspyyntö on olennainen osa laitoshankintaa ja siihen
kannattaa panostaa.
Rakentamispäätöksen jälkeen voi
hakea tukia ja aloittaa lupien haun.
Lisäksi on oltava yhteydessä turvallisuusviranomaisiin.
Syöttömateriaaleista ja jäännöksen käytöstä
riippuen tarvitaan myös ilmoitus
toiminnasta tai laitoshyväksyntä Eviralta.
Valitun laitetoimittajan kanssa viimeistellään laitoksen suunnitelmat
ja päästään rakentamaan. Laitoksen valmistuessa laitetoimittajan
on koulutettava tilallinen laitoksen
operointiin ja seurattava laitosta
sovitun ajan puitteissa toimivuuden
varmistamiseksi.
Tästä alkaa varsinainen koulu
biokaasuosaajaksi. Oma laitos tekniikkoineen, rutiinitoimenpiteineen
ja prosessiseurantoineen kannattaa
opetella tuntemaan huolella. Silloin
oppii tulkitsemaan prosessia, huomaa mahdolliset ongelmat tekniikassa tai biologiassa ajoissa ja osaa
tehdä tarvittavat korjausliikkeet.
Onnea matkaan,
uusi biokaasutoimija!
TEKSTI: MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
KUVA: AHTI SORMUNEN
MTA:n solmimaa
Maaseutuelinkeinojen
työehtosopimusta
soveltavat yritykset ja
toimialat:
- maatalous
- hedelmän- ja marjanviljely
- avomaan vihannesviljely
- viljelijöiden omistamat vihannes- ja
muut alkutuotepakkaamot
- ratsastustallit ja -koulut
- ravitallit
- maaseutumatkailuyritykset
- kotieläintarhat ja ?puistot
- eläinhoitolat
- kalankasvatusyritykset
- maaseutumatkailuyritykset
- yksityinen lomitustoiminta
Y
hä useammin maatilayritykset toimivat
myös työnantajina ja
palkkaavat maataloustyöntekijöitä, karjanhoitajia, lomittajia, tallityöntekijöitä, ratsastuksenopettajia
ja muita näiden alojen ammatti-ihmisiä. Kauppapuutarhat, viherrakentajat ja
taimistot tarjoavat työtä
sekä vakinaisille että isolle
joukolle kausityöntekijöitä.
Ulkomaisia kausityöntekijöitä sadonkorjuutöissä on
vuosittain toistakymmentä
tuhatta henkilöä.
? Tuotantoaan laajentavat kotieläinyritykset palkkaavat uusia työntekijöitä.
Yrittäjän siirtyessä työnantajan ?rooliin? tulevat hänelle eteen työsopimukseen,
palkkaan ja työaikaan sekä
lakisääteisiin maksuihin liittyvät kysymykset. Myös ulkomaiseen työvoimaan liittyvät säännökset aiheuttavat
työnantajille tiedontarvetta,
kertoo Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja
Veli-Matti Rekola.
Maatalousalan
työehtosopimus voimassa
ensi vuoteen
Nykyinen Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus
kattaa vuodet 2012?2013
ulottuen tammikuun 2014
loppuun. Tälle vuodelle sovittu palkkojen yleiskorotus
(17 snt/tunti) toteutetaan
huhtikuun alussa.
? MTA:n jäsenet saavat
jäsentiedotteet uusista palkoista ja muista sopimukseen tulevista muutoksista.
Ajan tasalla oleva ja yhdestä
paikasta saatava tieto työsuhdeasioista on tärkein
hyöty työnantajaliiton jäsenyydestä, Rekola toteaa.
Tee aina kirjallinen
työsopimus
Kirjallisessa työsopimuksessa työehdot tulevat selkeästi
sovituiksi. MTA:n jäsenet
voivat käyttää valmista lomaketta, joka on ulkomaisia
työntekijöitä varten myös
englannin, viron ja venäjän
kielellä. Koeajan käyttö työsuhteen alussa on aina suositeltavaa ja sekin edellyttää
kirjallista työsopimusta.
Työsuhteen aikana työpaikalla syntyy joskus tulkintatai erimielisyystapauksia.
Liiton lakimiesten hoitama
neuvontapalvelu on jäsenille ilmaista. MTA:n jäseniksi
ovat tervetulleita sekä vakinaisesti että kausiluonteisesti työnantajina toimivat
yrittäjät.
Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä perustuu
työn vaativuuteen ja työntekijän pätevyyteen.
? Vaativammasta työstä parempi palkka ja myös
hyvästä työsuorituksesta
parempi palkka kuin välttävästä; nämä ovat yleisesti
hyväksyttyjä palkkauksen
periaatteita, selvittää toimitusjohtaja Rekola.
Tarvitsemme työvoimaa sekä
kotimaasta että ulkomailta
Maa- ja puutarhatilat työllistävät vuosittain noin
11 000 ulkomaalaista.
? Kotimaan työmarkkinoilta ei enää löydy riittävästi väkeä esim. marja- ja
vihannestilojen kausiluonteisiin töihin, toteaa Rekola.
Työnantajan kannalta ulkomaista työvoimaa käytettäessä pelisäännöt ovat selvät
eli työehdot ovat samat
kuin kotimaan työntekijöille. Työsuhteessa ulkomainen
työntekijä vaatii työnantajalta enemmän panostusta
asuntojärjestelyjen ja työnopastuksen muodossa, uskoo
toimitusjohtaja Rekola. ?
Lisätietoja: www.tyonantajat.fi
FARMI 2/2013
27
TEKSTI: JENNI JOENSUU
KUVAT: KAUPPAPUUTARHALIITTO
Kotimainen ruoka kiinnostaa kuluttajia
vuodenajasta riippumatta. Kasvihuoneviljely
mahdollistaa kotimaisten vihannesten
saannin ruokapöytiin myös sydäntalvella.
T
yypillinen suomalainen kasvihuoneyritys on noin 3 000neliöinen perheyritys, jonka pääasialliset viljelytuotteet ovat tomaatti,
kurkku ja ruukkuvihannekset, kuten ruukkusalaatti,
tilli, basilika sekä muut yrtit.
Tomaatin ja kurkun kasvihuoneviljely kattavat yli 70
prosenttia koko kasvihuonevihannestuotannosta.
Siitä huolimatta, että puhdas kotimainen ruoka kiinnostaa kuluttajaa, on kasvihuoneviljelijöiden määrä
vähentynyt. Kasvihuoneviljely on pientä ja tehotonta
verrattuna suuriin avomaatuotantoihin, ja maatalouden kannattavuuden ollessa
muutenkin huonolla tolalla,
ei ylimääräisiä investointeja
juuri tehdä. Myös tuontiin
nähden kasvihuoneviljelyn
tuotantokustannukset ovat
korkeahkoja.
Kallis tuotanto, kallis tuote
Etenkin ympärivuotisen
kasvihuoneviljelyn tuotantokustannukset ja ympäristövaikutukset ovat herättäneet keskustelua. Suomessa
valoisa vuodenaika on lyhyt,
joten talvella tarvitaan paljon keinovaloa. Sähkönkulutus onkin kasvihuoneilla
usein korkea, tosin nykyisin
jo paljon käytössä olevalla
led-valotekniikalla sähkönkulutuksen on arvioitu jopa
puolittuvan.
Led-valot ovat oivia valonlähteitä kasvihuoneisiin
myös niiden lämmittävän
vaikutuksen takia. Lämmitykseen käytettävän polttoöljyn määrä on vuosina
1991?2004 vähentynyt jopa 22 prosenttia, kun yhä
useammassa paikassa on
siirrytty led-valojen lisäksi kotimaisiin, uusiutuviin
energiamuotoihin. Suomen
kokonaisenergiankulutuksesta kasvihuonetuotannon
osuus oli vuonna 1991 0,59
prosenttia ja vuonna 2004
0,5 prosenttia. Sähkönkulutuksessa kasvihuonetuotannon osuus oli vuonna 2004
0,45 prosenttia.
Vuonna 2011 Kauppapuutarhaliitto ja Suomen
luonnonsuojeluliitto toteuttivat yhteistyönä kampanjan, jossa lahjoitettiin
varoja Itämeren ja Suomen
sisävesien suojelua varten.
Kauppapuutarhaliitto pitää
jatkuu ?
28
FARMI 2/2013
KASVIHUONETUOTANNON
VUOSI 2011
Puutarhatuotantoyrityksiä
4 304
Kasvihuonetuotantoyrityksiä
1 529
Työllisti noin 11 000 henkilöä
Kasvihuoneita yhteensä noin
4 240 miljoonaa neliömetriä
Tomaattia tuotettiin noin 40
miljoonaa kiloa, yrityksiä oli 466
kappaletta
Kurkkua tuotettiin noin 37
miljoonaa kiloa, yrityksiä oli 312
kappalettA
Ruukkuvihanneksia tuotettiin
noin 84 miljoonaa kiloa, yrityksiä oli 77 kappaletta
SUOMALAISTEN
kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuksia
eli hiilijalanjäljen voi nyt laskea
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus MTT:n kehittämällä verkkolaskurilla. Viljelijät
voivat laskea tuotteidensa todellisen ilmastovaikutuksen ja optimoida tuotantonsa kasvihuonepäästöt koko tuotantoketjussa.
? Vastaavanlaista työkalua ei
ole aikaisemmin kehitetty millekään viljelysektorille Suomessa, kertoo Greenhousecarbonhankkeessa mukana ollut MTT:n
tutkija Frans Silvenius.
Maa- ja metsätalousministeriön, SLC:n ja Puutarhasäätiön
rahoittamassa Greenhousecarbon-hankkeessa luotu laskuri
tehtiin puutarhatuottajien omasta aloitteesta.
? Kasvihuonealalle oli tärkeää, että tutkimuksen kautta
voidaan todentaa alan hiilijalanjälki sekä etenkin keinot, kuinka
siihen voidaan vaikuttaa, toteaa
Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.
Suomi-tomaatti voi päästä
tasoihin ulkomaisen kanssa
Viljelijäkohtaiseen laskentatyökaluun syötetään yksityiskohtaisia tietoja, kuten esimerkiksi
energia, käytetyt lannoitteet ja
kasvualusta, jolloin saadaan
selville
kasvihuonetuotteiden
todelliset
ilmastovaikutukset.
Hankkeessa tehtyjen laskelmien perusteella kotimaisten, uusiutuvalla energialla tuotettujen
kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutus on samaa suuruusluokkaa kuin vastaavien ulkomaisten tuotteiden.
Silvenius muistuttaa, että
kotimaisten ja ulkomaisten
kasvihuonetuotteiden
ympäristövaikutusten vertailussa on
huomattava, että ulkomailla
muut kuin energiantuotantoon
liittyvät
ympäristövaikutukset
saattavat olla hyvinkin merkittäviä.
? Esimerkiksi veden käytöllä
on suurempi merkitys maissa,
joissa vettä ei ole saatavilla samassa mittakaavassa kuin Suomessa. Myös torjunta-aineita
käytetään monessa muussa
maassa enemmän kuin Suomessa, tutkija sanoo.
Kasvihuonetuottajat
esimerkkinä muille
? Tämä uusi työkalu auttaa
meitä kasvihuonetuottajia valitsemaan ilmastoa vähiten kuormittavat tuotantotavat, sanoo
kasvihuonetuottaja
Johanna
Smith, joka oli mukana projektin
ohjausryhmässä.
Työkalun kehittämisvaiheessa
pilottitiloilla laskettiin ilmastovaikutukset tomaatin, kurkun,
ruukkusalaatin, tulppaanin ja
pauliinabegonian tuotannolle.
Laskelmat perustuivat noin viidentoista tilan tietoihin, ja tiedonkeruu ja laskelmat tehtiin
pääosin MTT:n julkaiseman elintarvikkeiden ilmastovaikutusten
laskentaohjeistuksen mukaan.
Lisäksi hankkeessa laskettiin
skenaarioita erilaisille vaihtoehtoisille energiaprofiileille.
Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen toteaa, että kasvihuonetuottajien aloitteellisuus
asiassa toivottavasti toimii esimerkkinä muillekin tuotannonaloille.
? Hiilijalanjäljen mittaaminen
on vain osa maatalouden ja
etenkin kasvihuoneviljelyn ympäristö- ja ilmastotoimia, muita
ovat esimerkiksi energiatehokkuuden edistäminen, investoinnit uusiutuvaan energiaan ja
fossiilisten energianlähteiden
käytön voimakas vähentäminen, Koskinen sanoo.
Lisätietoja: www.mmm.fi,
www.kauppapuutarhaliitto.fi
FARMI 2/2013
29
ympäristövaikutusten miettimistä tärkeänä kasvihuoneviljelyssä ? vaikuttaahan
energian tehokas käyttäminen myös viljelijän oman
toimeentulon paranemiseen,
kun tuotantokustannukset
laskevat. Energiatehokkuuden huomioon ottamisesta huolimatta kotimaiset
kasvikset ovat talvella yhä
kalliita, mikä kertoo tuotantokustannusten olevan
edelleen korkeita.
Samana vuonna ympäristöministeriö julkaisi raportin, jonka mukaan
öljyenergialla tuotettujen
kasvihuonevihannesten hiilidioksidipäästöt voivat olla
jopa 60-kertaiset avomaavihanneksiin verrattuna.
Ympäristövaikutukset ovat
siis edelleen kasvihuoneviljelylle haaste. Kotimaisten
polttoaineiden käyttö on
kuitenkin kasvussa, vuosina
1998?2004 niiden käyttö lähes nelinkertaistui. Nykyään
kotimaisten polttoaineiden
osuus on noin viidennes kaikista kasvihuonetuotantoon
käytetyistä polttoaineista.
Vuoden 2013 alusta viljelijöillä on ollut mahdollisuus
laskea omien kasvihuonetuotteidensa hiilijalanjäljen
Kauppapuutarhaliiton verkkosivuilla olevan laskurin
avulla. Kasvihuoneviljely on
myös ensimmäinen toimiala
Suomessa, joka on selvittänyt keskeisten tuotteidensa
hiilijalanjäljen.
Puhdasta ruokaa
ja työpaikkoja
Kotimainen kasvihuonetuotettu ruoka on tuontituottei-
ta korkeammasta hinnasta
huolimatta kuitenkin suosittua. Ruoka-aineiden puhtaus ja tuoreus kiinnostavat
kuluttajia, ja lisäksi kasvihuoneviljely myös työllistää.
Vuonna 2011 kasvihuonetuotanto työllisti Suomessa
noin 11 000 henkilöä.
Suomalaisille tuotteille
lasketaan kotimaisuusaste, joka on suomalaisten
kustannusten osuus tuotteen omakustannehinnasta.
Vuonna 2011 kasvihuoneviljellyn tomaatin kotimaisuusaste oli 62 prosenttia,
kurkun 74 prosenttia ja
ruukkuvihannesten lähes
sata prosenttia.
Suomalainen kuluttaja
arvostaa kotimaista ruokaa.
Suomen Elintarviketyöläisten liitto (SEL) teetti
lokakuussa 2012 kyselytutkimuksen, jonka mukaan
88 prosenttia kuluttajista
toivoisi kotimaista ruokaa
oman kuntansa keittiöihin,
kuten päiväkoteihin, kouluihin ja kunnan työpaikkoihin. Lähellä tuotettu ruoka
on kuluttajan mieleen, mistä kertoo myös kiinnostus
omiin pienviljelmiin jopa
kerrostaloasuntojen parvekkeilla.
SEL ohjeistaa kuluttajaa
valitsemaan entistä enemmän kotimaisia vaihtoehtoja: jos jokainen kuluttaja
käyttäisi kuukaudessa yhden
euron enemmän kotimaisiin
ruoka-aineisiin, varmistettaisiin sillä vuodeksi 1 500
uutta työpaikkaa. ?
Lannoitteita edullisesti suoraan maahantuojalta
- lähes 30 vuoden alan kokemuksella
- kastelulannoitteet avomaaviljelyyn
- kaikki lannoitteet kasvihuoneviljelyyn
- Hortifain ehkäisemään härmää
www.nutriforte.fi | 0400 207 288
30
FARMI 2/2013
Tilaa lehti osoitteesta:
www.countrymedia.fi
www.bam54.se
OSTAMME
VILJAA JA
ÖLJYKASVEJA
Tulevan sadon öljykasvisopimuksiin tarjoamme
sopimuslisän:
hinnankorotus 1,25 %.
Tarjous voimassa
15.4.2013 asti.
satoa Cresco ®maanparannuskalkeilla
Meiltä saat kylvöillesi suositut ja
satoisat rypsit Cordelia ja Apolla
sekä rapsit Campino ja Trapper.
Edulliset hintamme sisältävät
toimituksen tilalle.
Tilaa viimeistään 15.3.2013
Kalkitseminen Crescolla on investointi
tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin
oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat
määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään.
Tee vähintään 15 tonnin
öljykasvisopimus ja osta
kylvösiemenet. Saat kaupan päälle kirppojen torjuntaan 3 L Sumi Alphaa.
TArKISTA AVEnAn hInnAT
uudELLE SATOKAudELLE
www.avenakauppa.fi
Olemme palveluksessasi.
Espoo
Johan Andberg
Seija Uuskoski
Hanna Ikävalko
010 402 2520
010 402 2525
010 402 2523
Kouvola
Kenneth Ahlqvist 010 402 2532
Anne Perätalo
010 402 2524
Porvoo
Kenneth Ahlqvist 010 402 2532
Hanna Ikävalko 010 402 2523
Pori
Matti Koskela
Anne Seppälä
Salo
Matti Hämäläinen
Juha Mikola
Loimaa
Juha Mikola
Matti Hämäläinen
Vaasa
Bror Staffas
010 402 2528
010 402 2536
010 402 2535
010 402 2534
Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82
010 402 2534
010 402 2535
010 402 2529
www.smamineral.com sma@smamineral.com
www.avenakauppa.fi
Vilja- ja siemenanalyysit Suomen Viljavasta
Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat
Elintarviketurvallisuusviraston Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen
henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun.
DON-hometoksiinipitoisuudet
Analyysipalvelumme selvittää sinulle myös kotoisen viljasi DON-hometoksiinipitoisuudet.
Tilaa myös osana muita vilja-analyyseja. DON-analyysin hinta 34,70 e/kpl (ALV 0 %).
Leipä- ja
rehuviljaanalyysit
Kokemäki
Koria
Loimaa
Mustio
Naantali
Perniö
Seinäjoki
Ylivieska
Puh. 010 3464 540
Puh. 010 3464 550
Puh. 010 3464 590
Puh. 010 3464 610
Puh. 010 3464 620
Puh. 010 3464 640
Puh. 010 3464 690
Puh. 010 3464 720
Mallasohraanalyysit
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
Viljojen
siemenanalyysit
?
?
?
?
?
Nurmikasvien
siemenanalyysit
?
?
?
Herneanalyysit
?
DONanalyysit
?
?
?
?
?
?
?
?
ORGANISATION
CERTIFIED BY
Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi
ISO 9001
FARMI 2/2013
31
AMMATTIOPISTO
LAPPIAN
Louen opetusmaatila sijaitsee Tervolan kunnassa,
Louella. Opetusmaatilalla toimii nykyaikainen automaationavetta, jossa on kaikkiaan
158 eläinpaikkaa. Maatilan
hevostalleissa on yhteensä
26 karsinapaikkaa, joista 20
on vuokrauskäytössä. Louen
opetusmaatilalla on 138
hehtaaria peltoa, jotka ovat
kokonaan luomutuotannossa, tämän lisäksi tilan yhteyteen kuuluu 297 ha metsää.
Maatilan lisäksi oppilaitoksella toimii ympäri vuoden
avoinna oleva lemmikkieläinhoitola Hurttahotelli, joka
tarjoaa paitsi hoitopaikkoja,
myös monenlaisia eläinhoitoalan palveluja kissoille ja
koirille. Hurttahotelli hoitaa
myös Tervolan kunnan löytöeläinpalvelun.
UUSIUTUVAA ENERGIAA
LIETELANNASTA
Ammattiopisto Lappian Louen
yksikön biokaasulaitos muodostuu lämmitettävästä sekoituslaittein varustellusta reaktorisäiliöstä, missä bakteerien
toiminta muodostaa syötteestä hapettomassa ympäristössä metaanikaasua, sekä
jälkikaasutussäiliöstä,
joka
toimii myös kaasuvarastona.
Tuotettu kaasu edellyttää käyttötarkoituksesta riippuen puhdistuksen ja kondenssiveden
poiston. Tuotettu biokaasu
johdetaan puhaltimen avulla
kahdelle vuoroittain käyvälle
kaasukattilalle. Saatu lämpö
hyödynnetään Louen yksikön
tilojen sekä itse biokaasuprosessin lämmityksessä.
Biokaasulaitoksessa käsitellään vuorokaudessa 8,4
tonnia navettalietettä, 0,2 tonnia kuivalantaa ja 0,9 tonnia
rehu- ja vihermassoja. Tutkimustarpeista riippuen syöttömateriaaleina voi olla myös
pieniä määriä yhdyskuntien
puhdistamolietettä, saostuskaivolietettä ja biojätettä tai
eri elinkeinojen jätteitä ja sivutuotteita.
Biokaasuvoimalan lisäksi
Louen opetustilalla on kaksi
4 kW pientuulivoimalaa sekä
kaksi aurinkopaneelijärjestelmää, joista toinen tuottaa
sähköä ja toinen lämmintä vet-
KUVA: LAPPIA
KOULUTUS
tä. Louella on mitattu tuulen
voimakkuutta ja suuntaa sekä
auringon säteilyvoimakkuutta kahden vuoden ajan. Kun
Keski-Euroopassa auringon
Tee luonnosta itsellesi ammatti
Valmistava koulutus
? Floristin ammattitutkinto, 1 v.
2.9.2013?29.8.2014
? Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto
5.8.2013?31.5.2014
Lisätiedot ja hakuohjeet:
Sirpa Laakso, puh. 040 341 4392, sirpa.laakso@jao.fi
www.jao.fi/jämsänaikuiskoulutus
JyväSkyLän aMMattIkorkeakouLu
89%
SINUSTAKO INSINÖÖRI?
SUOSITTeLee!
Logistics Engineering
Hae 7.1.-12.2.2012.
AGROLOGI,
IANTUNTIjA
AS
Muista
myös
opekorkean
haku
7.1.?25.1.2013
LOUdeN
TA
bIO
ja kevään yhteishaku 4.3.?3.4.2013.
013.
Maaseutuelinkeinot. Hae 4.3.?3.4.2
Paikkoja valituille.
Lähde: International Student Barometer, 2011.
32
FARMI 2/2013
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.jao.fi
Jämsän ammattiopisto
www.jedu.fi/piippola
säteilyvoimakkuus on noin
1100 W/m2, on sen teho
Louen korkeudella 750 ?
800 W/m2.
Louen
opetusmaatila
on lisäksi luomutila, jossa
pyritään pieneen hiilijalanjälkeen ja kestävään kehitykseen. Siksi biokaasun
tuotanto ja uusiutuvien
energialähteiden käyttö sopii
sen imagoon erittäin hyvin.
Kestävä kehitys ja arktisen
maidontuotannon opetus
nousevat tärkeiksi teemoiksi tulevina vuosina ammattiopisto Lappian Louen
yksikössä. Biokaasulaitos,
pientuulivoimalat ja aurinkopaneelijärjestelmät on
hankittu Lapin Energiakoulu
EAKR-hankkeen kautta.
KUVA: AKI HÄTÄLÄ
Lisätietoja: www.lappia.fi
TEKSTI: ELISA PARTANEN JA JUUSO LAMMINNIEMI
PIIPPOLA ON mukavan pieni ja rauhallinen paikka,
missä ei tarvitse murehtia
siitä, että olisi tungosta.
Kaupassa käydessä voi
jäädä juttelemaan muiden
asiakkaiden sekä myyjän
kanssa ? loppujen lopuksihan kaikkialta löytyy mukavia ihmisiä, jos uskaltaa
avata suunsa.
Piippolassa on paljon metsiä lähellä, joten luontoon
pääsee helposti. Ammattikoulun takaa pääsee pellon
yli metsään ja jos haluaa samoilla metsäpolkuja pitkin,
on siihen Paskokankaan
virkistysalue hyvä paikka.
Etenkin talvella käy ilmi,
miten lähellä metsä oikeastaan on ? rusakoita voi
tavata jopa työväentalon
edustalta.
Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto on modernimpi
koulu kuin maaseudulla
voisi olettaa ? koulussa on
puu-, tekstiili-, muotoilu- ja
mediapuoli. Pääkoulutusalojen lisäksi koulu tarjoaa
paljon erilaisia kursseja.
Opettajilla on aikaa ja oppitunnit ovat rentoja ja opettavaisia.
Koulu järjestää paljon vapaa-ajan toimintaa. Urheilun
osalta on erilaisia mahdollisuuksia, esimerkiksi koripallo, sähly ja lentopallo.
Koulun opiskelija-asuntolassa on ?Portti? eli vapaa-ajan
tila, jossa voi katsella elokuvia, kuunnella musiikkia,
pelata erilaisia konsolipelejä
sekä biljardia ja muutenkin
viettää aikaa vain rupatellen ja kahvia juoden.
Koulu järjestää ryhmäytymispäivän, jonka tarkoituksena on tutustua uusiin
opiskelijoihin ja omiin luokkalaisiin. Silloin tehdään
erilaisia
ryhmätehtäviä
ja muita kivoja asioita.
Koulussa järjestetään kerran vuodessa myös liikuntapäivä, jolloin on tarjolla
hauskoja ja erilaisia liikuntalajeja, joita Piippolassa
ei välttämättä ole muutoin
saatavilla, esimerkiksi streetdance ja tai chi.
Lisätietoja: www.jedu.fi
FARMI 2/2013
33
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN
KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN
Influenssakausi on pian pahimmillaan.
Joka vuosi kausi-influenssaan sairastuu
noin kymmenen prosenttia suomalaisista.
Tarjolla on rokotteita, joilla voi
ennaltaehkäistä influenssatartuntaa,
mutta silti monet jättävät tämän
tilaisuuden hyödyntämättä. Kannattaako
rokote vai ei?
34
FARMI 2/2013
I
nfluenssa on viruksen
aiheuttama hengitystietulehdus. Taudin oireet,
kuten kuume ja lihassärky, ovat samanlaisia kuin
tavallisissa nuhakuumeissa,
mutta usein paljon ankarampia. Joillekin influenssa ei ole tavallista flunssaa
pahempi, mutta varsinkin
riskiryhmään kuuluville pisaratartuntana leviävä tauti
voi olla hengenvaarallinen.
Normaalisti influenssakausi käynnistyy joulukuussa ja jatkuu huhtikuulle asti.
Esimerkiksi viime vuonna
pahin tartuntapiikki oli
tammikuun puolesta välistä
maaliskuun alkuun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan influenssakausi
on tänä vuonna hieman
myöhässä verrattuna edellisiin vuosiin, joten rokotteen
ottaminen ei ole vielä liian
myöhäistä.
Suomeen hankitaan joka
vuosi suuri määrä rokotteita
kausi-influenssaa vastaan.
Influenssaa aiheuttavat Aja B -virukset. Tänä kautena Euroopassa ja Yhdysvalloissa on riehunut paha
influenssaepidemia. Yleisin
tautia aiheuttanut virus
on ollut A-influenssavirus
H3N2, ja tämän viruksen
oletetaan olevan yleisin
myös Suomessa, kun epidemia iskee. Toinen merkittävä taudin levittäjä etenkin
Euroopassa on ollut virus
H1N1. Influenssan ehkäisyyn on tarjolla Fluarix- ja
Vaxigrip-rokotteita, joista
Fluarix-rokote on tarkoitettu yli 65-vuotiaille ja
Vaxigrip sitä nuoremmille.
Hankitut influenssarokotteet sisältävät osia influenssaviruksista, jotka ovat samankantaisia tämän vuoden
yleisimpien influenssavirusten kanssa, minkä vuoksi rokotteen uskotaan tehoavan
hyvin.
Rokote suojaa influenssalta ja sen aiheuttamilta jälkitaudeilta kahdeksankym-
mentäprosenttisesti, ja sitä
suositellaan yleisesti kaikille, mutta etenkin riskiryhmään kuuluville. Vuosittain
Suomessa noin 500 ihmistä
kuolee influenssaan ja sen
aiheuttamiin jälkitauteihin.
Suurin osa on heikkokuntoisia vanhuksia, joilla on jo
valmiiksi jokin sairaus.
Kuulutko riskiryhmään?
Influenssarokotteen saavat
ilmaiseksi kaikki, joiden
terveyttä influenssa vakavasti uhkaa. Tällaisiin riskiryhmiin kuuluvat kaikki
yli 65-vuotiaat, raskaana
olevat naiset, 6-35 kuukauden ikäiset lapset, terveys- ja
sosiaalialan ammattilaiset,
pitkäaikaissairaat sekä vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri.
Myös varusmiespalvelukseen astuvat voivat hakea
influenssarokotteen ilmaiseksi. Varuskunnissa eletään
tiiviisti, joten virus pääsee
helposti leviämään. Tämän
vuoksi epidemia yleensä alkaakin juuri varuskunnista.
Tänä vuonna influenssaa on
torjuttu järjestämällä joukkorokotuksia varusmiespalvelusta suorittaville.
Toinen merkittävä influenssaa levittävä ryhmä
ovat pienet lapset. Lapset
kantavat enemmän influenssaviruksia kuin aikuiset ja voivat tartuttaa muita jopa kahden viikon ajan
sairastumisestaan, siksi epidemia leviää herkästi myös
kouluissa ja päiväkodeissa.
THL:n mukaan viidesosa
alle kolmevuotiaista lapsista
saa vuosittain influenssatartunnan.
Myös riskiryhmiin kuuluvien lähipiiriä suositellaan
ottamaan rokote. Esimerkiksi alle kuusikuukautiset
lapset kuuluvat riskiryhmään, mutta heitä ei rokoteta. Rokotteen vaikutusta
pieniin vauvoihin ei ole
tutkittu riittävästi, jotta alle
puolivuotiaiden rokotukset
voitaisiin sallia. Tehdyissä tutkimuksissa on myös
todettu, että influenssarokotteen teho on pienillä
vauvoilla heikompi. Tämän
vuoksi paras suoja lapselle
on hänen perheensä rokottaminen.
Riskiryhmiin kuulumattomat voivat ostaa rokotteen
apteekista ilman reseptiä
noin 12 euron hintaan. Rokotteen laittaa terveydenhoitaja, ja monissa terveyskeskuksissa rokotuksille
pitää varata aika. Tarkista siis
oman paikkakuntasi käytäntö ennen rokotteen ostoa.
Vaikka rokotetta jaetaan
monille ilmaiseksi, silti sen
jättää ottamatta noin puolet
siihen oikeutetuista.
jatkuu ?
FARMI 2/2013
35
Vastaan:
- hankkiminen maksaa ajan ja aivan lisäksi
rahaa
- vaikeaa muistaa marras-joulukuussa, kun
influenssasta ei ole tietoakaan
- THL:n vaihtelevat rokotesuositukset hämmentävät
- ylimääräisten rokotteiden ottaminen ahdistaa,
koska seurauksista ei aina voi tietää
- influenssan voi saada rokotteesta huolimatta
Puolesta:
+ suojaa influenssalta ja jälkitaudeilta, kuten
keuhkokuumeelta tai keuhkoputkentulehdukselta
+ vähentää influenssan leviämistä ja siitä johtuen myös sen aiheuttamia kuolemia
+ vaikka tartunnan saisi rokotteesta huolimatta, tauti on yleensä lievempi ja toipuminen on
nopeampaa
Milloin rokote tulee ottaa?
Tavallisesti influenssarokotteet suositellaan otettavaksi
marras-joulukuussa, tarpeeksi ajoissa ennen kauden
alkua. Mikään ei kuitenkaan
estä ottamasta rokotetta
myöhemmin, vaikka kesken
kauden. Tänä vuonna influenssakausi on myöhässä,
joten jos paikkakunnallasi
epidemia ei ole puhjennut,
rokotteen voi vielä hakea.
Pitää kuitenkin muistaa,
että rokotteen ottamisesta
suojan kehittymiseen menee
noin kaksi viikkoa. Jos siis
tunnet itsesi flunssaiseksi jo
ennen rokotteen ottamista,
kannattaa se jättää väliin.
Rokote ei suojaa influens36
FARMI 2/2013
salta, jos olet jo saanut tartunnan.
Influenssavirukset ovat
hyvin muuntautumiskykyisiä ja virustyypit vaihtelevat
vuosittain. Siksi rokote kannattaa ottaa joka vuosi, sillä edellisenä vuonna otettu
rokote ei suojaa seuraavilta
influenssaepidemioilta.
Influenssarokote suojaa
ainoastaan influenssalta,
eikä esimerkiksi flunssalta
tai muilta hengitystietulehduksilta. Influenssarokote ei
siis estä sinua sairastumasta muihin liikkeellä oleviin
tartuntatauteihin.
Hyötyä vai jopa haittaa?
Influenssarokotteista on
puhuttu paljon, ja niiden
tehosta kiistellään. Monet
pelkäävät ottaa ylimääräisiä rokotteita, vaikka
asiantuntijat vakuuttavat
niiden olevan turvallisia.
Etenkin edellissyksyinen
sikainfluenssarokotteen aiheuttama narkolepsiakohu
on vähentänyt influenssarokotteiden ottamista.
Syksyllä 2011 Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos vahvisti, että sikainfluenssarokote
Pandemrix on ollut osasyynä narkolepsian lisääntymisessä suomalaisilla lapsilla ja
nuorilla. Aikaisemmin narkolepsiaa sairasti Suomessa
yksi nuori sadastatuhannesta, sikainflunssarokotusten
aloittamisen jälkeen narkolepsiaa on todettu kahdeksalla sadastatuhannesta.
Sairastuneiden joukossa on
ainoastaan sikainfluenssarokotteen saaneita lapsia ja
nuoria. Uutiset sikainfluenssarokotteen yhteydestä narkolepsiaan ovat vähentäneet
lähinnä lasten rokottamista
kausi-influenssaa vastaan.
Fluarix, toinen Suomessa jaettavista influenssa-
rokotteista, on valmistettu
samalla tavoin kuin sikainfluenssarokote Pandemrix,
jonka Fluarix-rokotetta ei
anneta alle 65-vuotiaille.
THL sanoo, ettei kausiinfluenssarokotteen uskota
aiheuttavan narkolepsiaa,
vaan kyse on varotoimesta.
Usein vaihtelevat influenssarokoteohjeet ja -suositukset lisäävät epäluuloja rokotteita kohtaan. Monista
tuntuukin, ettei rokotteista
ole tarpeeksi tietoa, ja siksi
rokote jää heiltä ottamatta.
Hyväkuntoiset aikuiset
eivät usein koe tarvitsevansa influenssarokotetta, koska tauti ei normaalisti ole
heille hengenvaarallinen.
Jos he sairastuvat, he saattavat kuitenkin levittää tautia
riskiryhmiin kuuluvien keskuuteen, ja näin vaarantaa
heidän terveytensä.
Vaikka influenssa ei olisikaan hengenvaarallinen,
se saattaa silti viedä sängyn
pohjalle viikoksikin ja estää
pääsyn töihin. Myös mahdollisiin jälkitauteihin tulee
varautua. Sairastettuasi influenssan älä lähde töihin tai
harrastuksiin puolikuntoisena, vaan malta odottaa, että
Vaikka ottaisi rokotteen,
sen antamaan suojaan ei
silti saa täysin tuudittautua.
Rokote ehkäisee influenssaa, mutta sen teho ei ole
sataprosenttinen. Kuten
muitakin tartuntatauteja,
influenssaa voi välttää hyvällä hygienialla ja vastustuskyvyn ylläpidolla. Vastustuskyky paranee muun
muassa terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä unella
ja liikunnalla. Tupakointi ja
runsas alkoholinkäyttö taas
heikentävät sitä. Kannattaa
muistaa yskiä ja aivastella nenäliinaan tai hihaan
virusten leviämisen välttämiseksi, sekä muutenkin
huolehtia hygieniasta entistä tarkemmin. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos suositteleekin ahkeraa käsien pesua
influenssa-aikaan. ?
l lieru,
"Lälläl lällä äsi
pä
ta
el
ks
viru
pieru!"
KUVA: FARMIN ARKISTO
olet kunnolla parantunut.
Liian nopea paluu työntekoon voi altistaa esimerkiksi keuhkokuumeelle ja
keuhkoputkentulehdukselle.
Myös lapset kannattaa pitää
pois pihalta ja päiväkodista
paranemiseen asti. Yli kolmasosa influenssan sairastaneista lapsista saa jälkitautina korvatulehduksen, joka
on lasten yleisin jälkitauti.
Monet uskovat, että influenssarokote aiheuttaa
influenssaa. Tämä ei kuitenkaan ole totta, sillä rokotteessa ei ole eläviä viruksia,
vaan ainoastaan kuolleiden
virusten osia, jotka nimenomaan luovat suojan influenssaa vastaan. Rokote
saattaa aiheuttaa punoitusta,
turvotusta ja kipua pistospaikassa, joskus nostaa kuumeen. On mahdollista, että
influenssarokote aiheuttaa
joskus lieviä flunssanoireita,
jonka takia rokote jätetään
ottamatta. Tulee kuitenkin
muistaa, että varsinainen
influenssa on rokotuksesta
johtuvia oireita vakavampi.
Influenssarokotetta ei saa
ottaa, jos on aikaisemmin
saanut rokotteesta allergisen
reaktion eli anafylaksian.
INFLUENSSAA SAIRASTAVIEN ihmisten tulee välttää
kontakteja sikoihin. Elintarviketurvallisuusvirasto
Evira varoittaa, että kausi-influenssaviruksista erityisesti sikainfluenssavirus voi aiheuttaa hengitystiesairauden myös sioille.
Tammikuussa 2013 muun muassa sikainfluenssavirukseksi kutsuttua influenssa A/H1N1pdm09
-virusta on todettu ihmisillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kausi-influenssan seurannassa.
Suomessa tätä virusta on todettu sioilla viimeksi yksittäistapauksina vuonna 2010.
Oikeat toimintatavat ehkäisevät influenssavirusten tarttumisen ihmisistä sikoihin. Sikatiloilla on
kiinnitettävä erityistä huomiota eläintiloissa käyvien
ihmisten tautisuojaukseen eli suojavaatteiden ja
-jalkineiden käyttöön ja huolelliseen käsihygieniaan.
Eläintiloihin ei tule päästää sellaisia ulkopuolisia
henkilöitä, joiden ei ole välttämätöntä käydä niissä.
Jos hengitystieoireisiin sairastuneen henkilön on
sairaudesta huolimatta mentävä sikalaan, on muistettava tautisuojaus. Käytössä tulee olla vähintään
FFP2-hengityssuojain ja suojavaatetus. Myös käsien
pesu on välttämätöntä ennen eläintiloihin menoa.
Sikainfluenssa ei tartu ihmiseen
elintarvikkeiden välityksellä
Tautisuojauksen tärkeys kausi-influenssa-aikana tuli
jälleen esiin, kun Norjasta raportoitiin sikainfluenssaviruksen löytyneen sioista otetuista näytteistä
tammikuun 2013 aikana kahdella eri paikkakunnalla. Molemmissa tapauksissa siat sairastuivat sen
jälkeen kun sikojen hoitajilla oli ollut influenssan oireita. Sikainfluenssa tarttui eläimiin todennäköisesti
sairaista työntekijöistä.
Kotimaisen tartuntariskin lisäksi tulee muistaa
ulkomailla tehtyihin tilakäynteihin liittyvät eläintautiriskit. Henkilön, joka on vieraillut eläinsuojassa Suomen rajojen ulkopuolella, ei tule 48 tuntiin tilakäynnistä mennä sikalaan.
Lisätietoja: www.evira.fi
FARMI 2/2013
37
KOTI JA HYVINVOINTI
12 vinkkiä
KUVA: SXC
MUSTIKOITA JA mansikoita joka
viikko syövät saattavat säästyä sydänkohtaukselta muita
todennäköisemmin, Harvardin
tutkimus osoittaa.
Verrattuna marjoja vain satunnaisesti syöviin sydänkohtausriski oli tutkimuksessa
kolmanneksen pienempi naisilla,
jotka söivät mansikoita tai mustikoita kolmesti viikossa. Yhteys
havaittiin riippumatta naisten
muusta ruokavaliosta, ja myös
naisilla, jotka söivät runsaasti
vihanneksia ja hedelmiä. Myöskään muut elintavat tai sairaudet
eivät selittäneet tuloksia.
Tutkijat uskovat sydänhyötyjen
johtuvan mansikan ja mustikan
38
FARMI 2/2013
sisältämistä flavonoideista, ja
etenkin antosyaniini-flavonoideista, joita on runsaasti mustikassa ja yleensäkin sinisissä
ja violeteissa hedelmissä ja
kasviksissa.
Tutkimus julkaistiin tieteellisessä Circulation-lehdessä. Se
perustuu 94 000 naisen terveys- ja ruokavaliotietoihin, joita
kerättiin neljän vuoden välein
kaikkiaan 18 vuoden ajan.
Naiset olivat 25?42-vuotaita
tutkimuksen alkaessa.
Lisätietoja: www.duodecim.fi
1. Säädä huoneen sisälämpötila
20?22 asteeseen. Lämmitysenergian
tarve pienenee viidellä prosentilla,
kun lämpötilaa laskee asteella.
2. Käännä kylpyhuoneen lattialämmitys pois päältä, jos olet poissa kotoa
yli viisi päivää.
3. Ikkunoiden kautta kuluu noin 20
prosenttia talon lämmöstä. Sulje sälekaihtimet yöksi ja vedä verhot eteen.
Verhot vähentävät lämpöhukkaa yhtä
paljon kuin ylimääräinen ikkunalasi.
4. Pidä kovalla pakkasella kaihtimet
ja verhot kiinni niissä huoneissa,
joissa et itse ole.
5. Käy nopeassa suihkussa. Päivittäinen viiden minuutin suihku maksaa
noin 180 euroa vuodessa. Päivittäinen 20 minuutin suihku maksaa noin
730 euroa vuodessa.
6. Astianpesukoneessa vettä kuluu
keskimäärin 15 litraa per pesu. Pesuvesi lämpiää sähköllä, joten pese
vain täysiä koneellisia.
7. Hyödynnä ruokaa laittaessa uunin
esilämpö. Sähköä säästyy jopa 15
prosenttia, kun laitat ruuat lämpenevään uuniin. Käytä veden kiehauttamisessa vedenkeitintä.
8. Liian kylmä pakastin tai jääkaappi
vie turhaan energiaa. Jääkaapin sopiva lämpötila on 5 astetta ja pakastimen -18 astetta.
9. Jos pyykkiä pestään 150 kertaa
vuodessa, kuivatus maksaa kuivausrummussa 63 euroa.
10. Jos pidät pöytätietokonetta päällä
joka päivä kaksi tuntia, se maksaa
vuodessa 180 euroa. Samassa
ajassa kannettavan tietokoneen
sähkölasku on 25 euroa ja tabletin
24 euroa.
11. Jos katsot 37-tuumaista lcd-televisiota kolme tuntia päivässä ja lopun
aikaa se on valmiustilassa, television
sähkölasku on vuodessa 35 euroa.
12. Energiatehokkainta on saunoa
70?80-asteisessa sähkösaunassa.
Sitä kuumempi sauna voi viedä
20?30 prosenttia enemmän sähköä.
Lähde: Isännöintiliiton Energia ja koti
-opas.
KOTI JA HYVINVOINTI
TIESITKÖ?
MUSIIKKITEATTERI PALATSIN SMGO eli Show
Must Go On -musikaali kertoo Queenin tarinan aina alkuajoista bändin hajoamiseen asti.
Asiaan kuuluu tietysti Queenin musiikki ? jota
esityksessä kuullaankin runsain mitoin. Musikaalin ehdoton supertähti on Freddie Mercuryn roolissa loistava Kimmo Blom, jonka tulkinta Queenin nokkamiehestä vetää vertoja
alkuperäiselle. Jokainen ele, ilme ja liike on
tarkkaan harkittu, ja Blomin alkaessa laulaa
voisi todellakin kuvitella Freddien heränneen
henkiin. Blomin lisäksi erinomaisiin roolisuorituksiin yltävät muun muassa Marika Krook ja
Miro Honkanen.
SMGO koskettaa ja naurattaa, ja jokainen
näyttelijä antaa esitykselle kaikkensa. Salissa
vallitseva hiljaisuus on välillä käsin kosketeltavaa, välillä taas ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Draamaa ja komediaa sisältävä esitys vie
salillisen yleisöä täysin mukanaan.
PAKURIKÄÄPÄ
(INONOTUS
Obliquus) on monelle luonnossa viihtyvälle tuttu näky.
Pakurikääpä
muodostaa
pääasiassa koivujen, mutta
myös muiden lehtipuiden
rungoille hiilenmustan rosoisen pahkuran. Sen rohdoskäytön juuret löytyvät idästä.
Venäjällä ja Itä-Euroopassa
pakurista on jo vuosisatoja
valmistettu parantavaa juomaa ja käytetty ulkoisesti
ihovaivoihin. Suomessa pakuriteetä juotiin pula-aikana
kahvin ja teen asemasta ?tikkateenä?. Viime vuosikymmenien aikana tutkimukset
ovat osoittaneet, että pakurikääpä sisältää suuren määrän antioksidantteja ja muita
hyvinvointia edistäviä ainesosia. Pakurista on tullut uudelleen suosittu terveystee ja
monipuolisesti immuunipuo-
lustusta vahvistava rohdos.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on valinnut
pakurikäävän vuoden 2013
rohdoskasviksi.
Pitkän käyttöhistoriansa ja
monipuolisten ominaisuuksiensa sekä tieteellisen näytön perusteella pakurikääpä
on ansainnut Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton
vuoden 2013 rohdoskasvin
arvon. Valinnalla halutaan
nostaa arvostusta perinteisten luonnonlääkkeiden käyttöä
kohtaan sekä muistuttaa kasvilääkinnän laajasta käytöstä
läpi ihmiskunnan historian.
Lisätietoja:
www.terveystuotekauppa.fi
KUVA: TERVEYSTUOTEKAUPPIAIDEN LIITTO
KUVA: JUHA SOMPINMÄKI
THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin
vuonna 2012 6 425 influenssatartuntaa.
Lisätietoja ja esitysajat
osoitteesta www.palatsiteatteri.fi
ARVOSANA FARMIN
TALIKKOASTEIKOLLA:
(1?5 TALIKKOA)
FARMI 2/2013
39
KUVA: FARMIN ARKISTO
HYÖT YELÄIMET
VIIME VUODEN poikkeuksellisen kasvukauden takia korjatussa viljassa voi olla hyvin
vaihtelevia määriä haitallisia
punahometoksiineita. Viljaalan yhteistyöryhmän (VYR)
viljan turvallisuustietoseurannassa tavattiin yksittäisiä
kohonneita toksiinipitoisuuksia erityisesti kaurassa ja
kevätvehnässä. Riski toksiinipitoisuuksien kasvuun on
korkein myöhäisissä ja rehevissä kasvustoissa.
Toksiinit ovat homesienten
aineenvaihduntatuotteita, joiden muodostumisen laukaisevat erilaiset ympäristötekijät
joko pellolla tai varastossa.
Sekä kylvöt että sadonkorjuu
venyivät hyvin pitkälle ajanjaksolle, ja paikoin kesä-elokuun
sademäärät olivat yli puolitoistakertaisia tavanomaiseen
nähden. Tämä antoi suosiolliset olosuhteet hometoksii40
FARMI 2/2013
nien muodostumiselle. Myös
korkeat puintikosteudet ja
viivästykset sadon kuivaamisessa saattoivat lisätä hometoksiineita. Selvästi homeisen
viljan käyttöä elintarvike- tai
rehukäyttöön tulee välttää.
Pitkäaikainen
altistuminen on haitallista, eikä sen
kaikkia vaikutuksia tunneta.
Eläimille toksiinit aiheuttavat
pitkäaikaisessa altistuksessa
tuotoksen laskua, vastustuskyvyn heikkenemistä ja hedelmällisyyshäiriöitä. On tärkeää
selvittää kotieläinten ruokinnassa käytettävän viljan laatu.
Erityisesti siat ja hevoset sekä
yleisesti nuoret eläimet ovat
herkkiä hometoksiineille. Nautaeläimistä lypsylehmät ovat
lihanautoja herkempiä.
Viljasadon kohonneita hometoksiinipitoisuuksia havaittiin
poikkeuksellisen paljon teollisuuden ja kaupan vastaan-
ottamissa näytteissä, mutta
valtaosassa eli 92 % näytteistä
analysoidut pitoisuudet olivat
alle elintarvikeraja-arvon.
Rehuksi käytettävän viljan
lisäksi kannattaa kiinnittää
huomio myös omaan kylvösiemeneen. Kuluneen kasvukauden jäljiltä sekä maassa
että siemenessä on paljon
punahometta ja myös muita
taudinaiheuttajia. Maan routaantumattomuus ja lumikerros ylläpitävät tartuntaa
hengissä talvikauden yli. Jos
viime kesän satoa käytetään ensi kesän kylvöihin, on
erityisen tärkeää huolehtia
siemenerien
huolellisesta
kunnostamisesta, itävyystestauksesta sekä peittauksesta
home- ja taudinaiheuttajasieniin tehoavilla valmisteilla.
Muutoin kannattaa kylvöihin
hankkia uusi sertifioitu, peitattu siemen.
Viljasadon laatua voidaan
parantaa myös lajittelulla ja
kuorinnalla. Pienet, surkastuneet jyvät ovat usein punahomeen tartuttamia ja sisältävät
korkeita hometoksiinipitoisuuksia. Lajittelu ja kuorinta
ovat tutkimuksissa alentaneet
toksiinipitoisuuksia jopa 90 %.
Toksiiniriskiä voidaan alentaa kuivaamalla vilja nopeasti
ja huolellisesti alle 14 prosenttiin. Viime sadonkorjuukautena saattoi puitu sato
joutua odottamaan kuivausta pitkiäkin aikoja pitkäksi
venyneiden kuivausaikojen ja
vähäisten puintipäivien takia.
Tämä saattoi osaltaan lisätä
toksiiniongelmia sadossa.
Viljan hometoksiinianalyysejä tekevät Evira, MTT, Eurofins Scientific Finland Oy sekä
teollisuuden ja kaupan viljan
vastaanotto.
Lisätietoja: www.vyr.fi
K
ATU
LIH
VA:
KU
HYÖT YELÄIMET
KU
EN
MIN
TAM
LINTUJEN HEPATIITTI E -virusinfektio
on todettu Suomessa ensimmäisen
kerran. Virusta on löydetty yhdestä
munintakanalasta. Tartunta vahvistui
Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa
tammikuussa 2013 tehdyissä tutkimuksissa. Lintujen hepatiitti E -viruksen ei
ole todettu tarttuvan nisäkkäisiin tai
ihmisiin. Kananmunat saattavat olla
kooltaan pieniä, mutta täysin syömäkelpoisia.
Hepatiitti E -virus voi nostaa kuolleisuutta ja laskea munintaa, mutta munien laatu
on kuitenkin normaali. Jos tartunta tulee
nuorille linnuille, se voi viivästyttää muninnan alkua ja alentaa huippumunintaa.
Hepatiitti E-virus leviää ulosteen välityksellä jouduttuaan linnun ruoansulatuskanavaan. Tärkeää on hyvä tuotantohygienia
sekä hallien ja kalusteiden pesu ja desinfiointi lintuerien välillä ja myös ennaltaehkäisevä tautisuojaus. Tautia vastaan
ei ole hoitoa tai rokotetta. Ei ole todettu,
että tartunta leviäisi emoilta poikasille.
Taudille tyypillisesti linnut ovat aneemisia, nuutuneita ja pienikokoisia. Patologisten löydösten perusteella linnuilla
todetaan suurentunut perna ja osalla
silmämääräisiä muutoksia maksassa,
kuten suurentunut maksa. Oireet esiintyvät usein 30?70 viikon ikäisillä linnuilla.
Eviraan voi lähettää näytteeksi itsestään
kuolleita lintuja, koska virus aiheuttaa
normaalia korkeamman kuolleisuuden
vanhemmilla munintakanoilla ja broileriemoilla. Näytteitä voi lähettää myös, jos
linnuissa havaitaan muninnanlaskua tai
taudille tyypillisiä oireita.
Kuvan lintu ei liity
tapaukseen.
KUVA: SXC
Lisätietoa
näytteenotosta ja
-lähetyksestä sekä
taudintorjunnasta:
www.evira.fi ja
www.ett.fi
LIHATUKKU TAMMINEN Oy:n
uusi verkkokauppa Tammisen Lihalaatikko toimittaa
rotukarjan lihaa tuoreena
kotiinkuljetuksella. Tuotteet
myydään kymmenen kilon
laatikoissa ja alussa laatikoita on kolme erilaista,
erityyppisille kuluttajille ja
erilaisiin tilanteisiin. Tehokas kuljetusverkko takaa
tuoreen lihan kylmäkuljetuksen lähes koko maahan.
? Vastuullisesti tuotettu
liharotuisen naudan liha
kiinnostaa yhä useampia
kuluttajia, ja julkinen keskustelu eläinten kasvatuksesta ja hyvinvoinnista on
saanut tulta alleen. Samalla
vapaana kuivikepohjaisissa
pihatoissa kasvaneen liharotuisen naudan lihaa voi olla
vaikea löytää lähikaupoista.
Tammisen Lihalaatikolla haluamme tarjota kaikille lihan
laatua ja eläimen hyvinvointia arvostaville suomalaisille
mahdollisuuden hankkia ruokapöytään Rotukarjan lihaa,
kertoo Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen.
Tammisen Lihalaatikon
kaikkiin tuotteisiin on merkitty lihakarjan rotu sekä tila,
jolta liha on peräisin.
Tamminen teetti keväällä 2012 tutkimuksen, jossa kartoitettiin kuluttajien
kiinnostusta ostaa lihaa
verkkopalvelusta. Tutkimus
tehtiin internetpaneelina ja
vastaajia oli 1 000. Lähes
40 prosenttia vastaajista oli
kiinnostunut ostamaan lihaa
verkosta. Kiinnostuneet arvostivat konseptissa erityisesti tuoreutta, kotimaisuutta
ja korkeaa laatua.
? Uskomme, että ruuan
verkkokauppa Suomessa
tulee toimimaan kuluttajille
lähikaupan valikoiman täydentäjänä ja ruuan laadusta
kiinnostuneiden kuluttajien
erikoistoiveisiin vastaajana.
Sen sijaan, että jokainen ajaisi kymmeniä tai jopa satoja
kilometrejä omalla autollaan hakemaan lihaa tiloilta
takakontteihinsa, tuotteet
toimitetaan ekologisemmin
kotiovelle niin, että ammattilaiset pitävät samalla huolta
tärkeästä katkeamattomasta kylmäketjusta, Tamminen
perustelee.
Lihan kylmäketjusta kuljetuksen aikana pitää huolta
Itellan uusi Termo-palvelu.
Tamminen Oy on liha-alalla
toimiva perheyritys, joka on
perustettu vuonna 1994.
Tammisen tuotevalikoimaan
kuuluvat suomalaiset rotukarjan-, naudan-, sian-, ja
lampaanlihatuotteet.
Verkkopalvelun osoite on
lihalaatikko.tamminen.fi.
Lisätietoja: www.tamminen.fi
FARMI 2/2013
41
TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN
Ratsastus on yhä suositumpaa.
Ratsastajia arvioidaan olevan tällä
hetkellä yli 144 000, ja kiinnostusta
lajia kohtaan löytyy vielä enemmän.
Monet epäröivätkin aloittamista
suurten varustekustannusten pelossa,
mutta tunnille pääsee jo pienilläkin
hankinnoilla.
42
FARMI 2/2013
R
atsastuksen harrastajamäärät ovat
kaksinkertaistuneet
viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja
jatkavat koko ajan kasvuaan.
Porissa ratsastus- ja hevostarvikekauppa Ratsastusvaruste Nurmea kymmenen
vuotta pitänyt Teija Nurmi
sanoo ratsastuksen olevan
mukanaan vievä harrastus.
? Usein nuoret tytöt, jotka
ovat jo kokeilleet muita harrastuksia, jäävät koukkuun
ratsastukseen.
Tytöt ovatkin suurin
ratsastajaryhmä Suomessa, mutta toki mukana on
myös poikia. Vaikka ratsastuksen sanotaan olevan juuri
nuorten tyttöjen harrastus,
puolet harrastajista on kuitenkin aikuisia. Aikuisten
keskuudessa ratsastuksen
suosio kasvaa eniten.
? Usein aikuiset, jotka
aloittavat ratsastuksen, ovat
joskus pienenä ratsastaneet
ja palaavat lajin pariin nyt
omien lastensa kanssa, Nurmi kertoo.
Monet harkitsevat ratsastuksen aloittamista pitkään
sen hintavuuden vuoksi.
Useilla on käsitys, että ratsastusvarusteet maksavat
pienen omaisuuden. Kahdenkymmenenneljän vuoden kokemuksellaan Nurmi
sanoo, etteivät kalliit varusteet kuitenkaan ole välttämättömyys.
? Ratsastukseen pätee
sama asia kuin muuhunkin
urheiluun. Välineet muuttuvat yhä teknisemmiksi ja
niiltä vaaditaan enemmän.
Ratsastushousujakin löytyy
monia materiaaleja ja jokaiselle vartalotyypille omansa.
Jos ratsastustunnille mie-
lii, pienilläkin hankinnoilla
pääsee alkuun.
Tärkein on turvakypärä
Kypärä on ehdottomasti
ratsastajan tärkein varuste.
Aloittelijalla ei tarvitse olla heti omaa kypärää, sillä
ratsastustallit lainaavat kypäriä tuntiratsastajille. Oma
kypärä on kuitenkin aina
istuvuuden ja hygienian
kannalta parempi. Turvakypärän saa noin 50 eurolla,
mutta laatua ja erikoisominaisuuksia vaativa ratsastaja
voi maksaa kypärästään jopa
kymmenkertaisen summan.
On sanomattakin selvää,
että ilmastoidut, nahkarem-
? Ratsastukseen
pätee sama asia
kuin muuhunkin
urheiluun. Välineet
muuttuvat yhä
teknisemmiksi ja
niiltä vaaditaan
enemmän.
mein varustellut tai Swarovskin kristallein koristellut kypärät ovat kalliimpia.
Ratsastajalla on oltava
myös istuvat housut, joissa
ei ole hankaavia saumoja.
Housut eivät saa olla liukkaat, jotta ratsastaja pysyy
tukevasti satulassa. Aluksi
ratsastukseen käyvät siis
mitkä tahansa housut, jotka täyttävät nämä kriteerit.
Ratsastukseen suunnitelluissa housuissa on paikat,
jotka estävät tehokkaasti
liukumista satulasta. On
olemassa on sekä polvipaik-
kaisia että kokopaikkaisia
ratsastushousuja. Ratsastusvarusteliikkeissä polvipaikkaisten ratsastushousujen
hinnat alkavat 50 eurosta,
kokopaikkaisista joutuu
maksamaan enemmän.
Ratsastettaessa on aina
käytettävä kenkiä, joissa on
matala korko, sillä suorapohjaiset kengät saattavat
luiskahtaa läpi jalustimesta.
Kannalliset kengät ovat välttämättömät myös vakuutuksen vuoksi. Jos esimerkiksi
putoat hevosen selästä tennistossut jalassa, vakuutus ei
korvaa vahinkoja. Ensimmäisiksi ratsastusjalkineiksi
käyvät siis tavalliset kumisaappaat, kunhan niissä on
kanta. Ratsastuskengät ovat
ratsastuksen harrastajan ensimmäisiä hankintoja, sillä
ne istuvat kumisaappaita
paremmin. Nurmen mukaan ratsastuskengän tulee
istua samalla tavoin kuin
luistimen tai lenkkarin.
? Perusratsastuskengät
ylettyvät nilkkaan. Moni ostaa kenkien jatkoksi chapsit,
jotka tukevat myös pohjetta.
Ratsastusjalkineet maksavat noin 50 euroa. Samoin
kuin kypärissä, erikoisominaisuudet lisäävät jalkineiden hintaa. Saatavana on
niin vedenpitäviä, kärki- ja
kantavaimennettuja kuin
turvakärkisiäkin ratsastuskenkiä.
Myös kädet kannattaa
suojata käsineillä, sillä ohjaksia pidellessä käsien iho
hankautuu helposti rikki.
Muutaman euron näppylähanskoilla pärjää hyvin,
mutta ihonmyötäiset ratsastushansikkaat ovat paremmat kädessä ja kestävät
kulutusta.
Ratsastajan
perusvarustus:
kypärä 50 ?
housut 50 ?
kengät 50 ?
käsineet 5 ?
= 155 ?
Hinnat ovat ratsastusvarustekauppojen suuntaa
antavia esimerkkejä.
Varusteita voi ja kannattaa
katsoa myös ratsastusvarusteita myyvistä verkkokaupoista.
Ratsastusjalkineita on
monenlaisia. Suosittuja ovat
esimerkiksi turvakärkiset kengät,
jotka suojaavat, jos hevonen
astuu vahingossa jalan päälle.
jatkuu ?
FARMI 2/2013
43
Tiesitkö tämän
vakuutuksista?
Ratsastusta voi parhaiten
harrastaa Suomen Ratsastajainliiton (SRL) hyväksymillä
jäsentalleilla, joissa on aina
ammattitaitoiset ratsastuksenopettajat. Jokaisella
jäsentallilla on oma seuransa,
ja SRL:lla on jo 455 ratsastusseuraa. Suomen Ratsastajainliittoon (SRL) kuuluvat
ratsastajat on vakuutettu
seuran puolesta, kun he ratsastavat, hoitavat tai muuten
käsittelevät hevosta. Jos ei
ole SRL:n jäsen, voi hankkia
itselleen seuran Green Cardin,
jolla saa samat vakuutukset
kuin varsinaiset jäsenetkin.
Jos ei halua ottaa jäsenyyttä
eikä Green Cardia, voi myös
hankkia itselleen oman tapaturmavakuutuksen, mutta
kannattaa tarkistaa, että se
korvaa juuri ratsastuksessa
sattuvat tapaturmat.
Turvaliivin käyttö tuli
vuoden vaihteessa pakolliseksi raviurheilussa. Nurmen mukaan ratsastajalle
liivin käyttö ei ole pakollista, mutta se on yleistymässä.
Monilla tallilla etenkin lapset käyttävät turvaliiviä.
? Turvaliiviä ei yleensä
käytetä talutusratsastuksessa, mutta esteillä ja maastossa siitä voi olla hyötyä jos
putoaa. Turvaliivi vaimentaa
iskuja ja suojaa muun mu44
FARMI 2/2013
assa rintalastaa, keuhkoja
sekä selkärankaa. Kenttäratsastuskisoissa turvaliivi
on jo pakollinen, ja tulevaisuudessa turvaliivin käyttö
tulee varmasti pakolliseksi
myös koulu- ja esteratsastuskisoissa.
Älä palele talvella
Näin talvella ulkona kylmässä ratsastaminen ei välttämättä houkuttele. Moni
miettiikin, miten selviytyy
ratsastustunnista rajuilla
pakkasilla.
? Monilla ratsastustalleilla
ratsastamisen rajana on kaksikymmentä pakkasastetta.
Hevosia ei haluta rasittaa
kylmässä ilmassa, Nurmi
valaisee.
Kymmenenkin astetta
pakkasta tuntuu ratsastettaessa jo hyvin kylmältä. Samalla tavoin kuin pyörällä
ajaessa, ratsastettaessa käy
koko ajan pieni viima, joten
ratsastajan tulee varustautua lämpimästi. Talviratsastamista varten onkin paljon
varusteita.
? Lämmin takki on tärkeä.
Takin on oltava istuva, jotta
opettaja näkee selänasennon. Säkkimäisiä vaatteita
ei suositella. Takin on myös
oltava materiaalia, joka ei
kahise, ettei hevonen hermostu, Nurmi sanoo.
Talveksi on tarjolla myös
topparatsastus- sekä softshell-housuja, jotka lämmittävät ratsastajaa. Talviratsastushousuissa on samanlaiset
paikat kuin tavallisissakin
ratsastushousuissa.
Kypärän alle laitetaan
ohut kypärämyssy tai korviin korvanlämmittimet.
Pipoa kypärän alle ei saisi
edes mahtua, muuten se on
kesällä liian suuri. Kenkäpuolella on valinnanvaraa
paksuvuorisista saapikkaista
vaelluskenkämäisiin ratsastusjalkineisiin.
? Tavallisia vaelluskenkiä
ei suositella käytettäväksi
ratsastuksessa, sillä ne ovat
usein liian leveät eivätkä
mahdu läpi jalustimesta.
Ratsastukseen suunnitellut
kengät ovat aina tarpeeksi
kapeita, ja niiden käyttö on
turvallisempaa.
Varusteita kannattaa ostaa
myös käytettynä
Ratsastusvarusteet ja -vaatteet ovat hyvin kestäviä
tuotteita. Kun kerralla satsaa
esimerkiksi hyviin housuihin, ne kestävät ratsastajalla
vuosia.
? Yhdet lasten ratsastushousut saattavat nähdä neljä
ratsastajaa, Nurmi kertoo.
Ylävasen: Ratsastushousuja löytyy
jokaiselle vartalotyypille.
Ylhäällä keskellä:
Ratsastuskäsineiden hinta
vaihtelee niin merkin, mallin kuin
materiaalinkin mukaan.
Yläoikea: Hyvät varusteet
vilpoisellakin kelillä tekevät
ratsastamisesta mukavampaa.
Alla: Ratsastusvarusteet mielletään
usein tummiksi, mutta nykyään
ruskean ja sinisen lisäksi on tarjolla
myös värikkäämpiä vaihtoehtoja.
Tämän vuoksi varusteita
kannattaa ostaa myös käytettynä. Esimerkiksi kasvaville lapsille ei kannata
ostaa joka kerta upouusia
ratsastusvaatteita, sillä käytettyjä tuotteita suosimalla
säästää melkoisesti. Käytetyn hinta on noin puolet
uuden hinnasta. Helpoiten
käytettyjä ratsastusvaatteita
ja muita varusteita löytää
tallien ilmoitustauluilta,
nettihuutokaupoista sekä
kirpputoreilta. Myös ratsastusfoorumeita kannattaa
seurata. Nurmi kuitenkin
muistuttaa, että turvakypärä
tulee ostaa uutena.
? Näin tietää varmasti,
ettei kypärä ole kärsinyt
kolhuja, ja se tosiaan suojaa
ratsastajan päätä.
Kolahduksen saanut kypärä pitää aina vaihtaa, sillä
siihen on saattanut huomaamatta tulla halkeamia
tai haurastumia. Jos rikkinäinen kypärä kolahtaa toisen kerran, se saattaa hajota,
eikä se silloin suojaa ratsastajaa tämän lyödessä päänsä.
Ratsastusvarusteita ostaessa tulee käyttää maalaisjärkeä. Vaikka harrastaminen
on aina mukavampaa kunnon varusteissa, pääasia on
itse ratsastaminen. Kun ratsastus alkaa sujua, ja päätät
jatkaa lajin parissa, voi olla
aiheellista päivittää varusteita parempiin. Esimerkiksi
nahkaiset ratsastussaappaat
ovat hyvä hankinta, sillä ne
tukevat nilkkaa ja istuvat
hyvin tekemällä ratsastuksesta entistä mukavampaa. ?
FARMI 2/2013
45
HEVOSET
Lontoon paralympialaisten
hopeamitalisti ryhmässä 1b,
Katja Karjalainen, on vammaisratsastuksen maailmanlistalla
sijalla 24. ja vapaaohjelmassa
seitsemänneksi sijoittunut Jaana Kivimäki sijalla 51. Kolmas
HS-tallin suositut
viikonloppu- ja kesäleirit nyt varattavissa!
Laukkaa
verkkokauppaan!
Varmista oma
leiripaikkasi ajoissa.
Pyttyläntie 21 ? Liikkala ? puh. 040 5873656
hanna@hs-talli.net ? www.hs-talli.net
46
HS_talli_ilmo_60x35.indd 1
suomalainen on Johanna Lindblad (152). Vammaisratsastuksen listausta vääristää se, että
ratsastajilta otetaan huomioon
kaikki tulokset, kun taas esimerkiksi kouluratsastuksessa mukaan lasketaan vain
kahdeksan parasta. Lisäksi
rankingissa listataan yhteen
kaikki viisi eri ryhmää sen sijaan, että jokaisella olisi oma
listansa.
Lisätietoja: www.ratsastus.fi
KUVA: SRL / ULLA LINDGREN-FAGERHOLM
SUOMALAISEN KOULURATSASTUKSEN hieno kehitys
nousee esiin Kansainvälisen
Ratsastajainliiton (FEI) maailmanlistalla, jolla on mukana
neljä suomalaisratsukkoa sadan parhaan joukossa ajalla
1.1.?31.12.2012. Kouluratsastuksen maailmanlista on
ratsukkokohtainen,
toisin
kuin muissa lajeissa, joissa
huomioon otetaan ratsastajien tulokset kaikilla hevosilla.
Ensimmäisinä
kouluratsastuksen maailmanlistalla
suomalaisista ovat olympiaratsukot Emma Kanerva - Sini
Spirit sijalla 48 ja Mikaela
Lindh - Skovlunds Más Guapo
sijalla 60. Terhi Stegars ja Axis
Tsf löytyvät maailmanlistalta tilalta 65 ja Kanerva pitää toisella ratsullaan Donnellylla sijaa
87. Hän on rankingissa myös
192. tilalla tammalla Heimliche Liebe. Saksassa asuva
kouluratsastaja Henri Ruoste
on noussut listalle kaikkiaan
neljällä hevosella: La Scala
(242), Jojo Az (269), Don?t
Forget (440) ja Forget Me Not
V (481).
Maailmanlistan ykköseksi nousee ensi kertaa britti,
Lontoon olympialaisten kultamitalisti Charlotte Dujardin
ratsulla Valegro jättäen taakseen Hollannin Adelinde Cornelissenin ja Jerich Parzivalin.
Kolmantena on Saksan Helen
Langehanenberg - Damon Hill.
FARMI 2/2013
1.3.2011 11.01
www.ratsastusvaruste.fi
HEVOSET
KUVA: MIMMI VIRTANEN
HYVINKÄÄN LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLA järjestetään
keväällä kolmipäiväinen koulutustilaisuus hevosyrittäjille tai
yrittäjyyttä suunnitteleville. Koulutuksen järjestää Hevosyritys
huippukuntoon -hanke, jonka
toteuttaa Hämeen ammattikorkeakoulu.
Koulutuspäivät ovat 15.3., 5.4. ja
19.4. Koulutuksessa tutustutaan
kattavasti hevosalan yrittäjyyteen
niin markkinoinnin, verotuksen kuin
hevosalan tulevaisuuden kannalta.
Osa koulutuksesta toteutetaan etäopiskeluna, jolloin osallistumaan
pääsee myös omalta kotikoneelta.
varustetussa liivissä tulee olla vahvistettu rintasuoja.
Turvaliivin käyttöä valvotaan pistokokein, jolloin ohjastajia pyydetään
avaamaan ajopukua niin, että turvaliivi
näkyy. Liivin käyttämättä jättämisestä
rangaistaan 100 euron sakolla.
KUVA: FARMIN ARKISTO
TURVALIIVI TULI pakolliseksi 1.1.2013
myös raviurheilussa. Turvaliiviä on
käytettävä aina kaviouralla ajettaessa tai ratsastettaessa. Sääntömuutos koskee myös poniraveja.
Raviurheilussa käytettävän liivin tulee olla tyyppihyväksytty, mikä tarkoittaa, että liivissä pitää olla merkintä CE
1621-2 tai EN-13158. CE-merkinnällä
Katso lisätiedot ja
ilmoittautumisohjeet sivustolta
www.hevosyrittaja.fi/
Tulevaisuuden_hevosyrittaja.asp
Lisätietoja: www.hippos.fi
PUHDASTA KUMIROUHETTA!
NOWASTE OY
puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi
Hevoset 2013 -teemanumero
ilmestyy 8.3.2013.
Olemme mukana myös messuilla.
Varaa ilmoitustilasi nyt!
Katja Sormunen, 0400 590 324
FARMI 2/2013
47
METSÄ
KOKO KIERTOAJAN kattavien laskelmien perusteella
kokopuukorjuu ei ole ravinnetaloudellisesti kestävää,
vaikka suositusten mukaisesti 30 prosenttia hakkuutähteistä jätetään kasvupaikalle. Kokopuukorjuussa
ravinnetase jää useimmissa
tapauksissa negatiiviseksi.
Sen sijaan runkopuukorjuu
on yleensä kestävää, ja siinä
ravinnetase säilyy positiivisena. Koivikoissa fosforin ja
kaliumin tase voi muodostua
negatiiviseksi jo pelkässä
runkopuukorjuussa.
Tutkimus on julkaistu
kansainvälisessä European
Journal of Forest Research
-sarjassa. Siinä arvioitiin,
onko kokopuukorjuu ravinnetaloudellisesti kestävää.
Kestävyyden lähtökohtana
pidettiin sitä, että puunkorjuussa kasvupaikalta ei poistu
enemmän ravinteita kuin mitä
sinne laskeuman ja mineraalimaan rapautumisen kautta
tulee.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan ravinnepoistumien suuruus riippuu hakkuun
voimakkuudesta, puulajista
ja metsikön kehitysvaiheesta. Kokopuukorjuussa kasvupaikalta poistuu ravinteita
huomattavasti enemmän kuin
runkopuukorjuussa.
Metsien kestävän käytön
kannalta on tärkeää käyttää
ja kehittää korjuutapoja, joissa metsiin jätetään ravinnerikkaimmat kasvinosat, jolloin
korjuun vaikutukset metsien
kasvuun jäävät vähäisiksi.
Runkopuu- ja kokopuukorjuun aiheuttamat ravinnepoistumat
hakattua
runkopuukuutiometriä kohden
ovat suuremmat kuusikoissa
ja koivikoissa kuin männiköissä. Latvuksen suhteellinen osuus maanpäällisestä
ravinnemäärästä vähenee,
kun metsikön tilavuus kasvaa.
Kokopuukorjuun aiheuttamat
ravinnepoistumat korjattua
runkopuukuutiometriä kohden ovat näin ollen suuremmat nuorissa, tilavuudeltaan
pienissä metsiköissä.
Ravinnemenetykset ovat
suhteessa pienimmät, jos
energiapuu korjataan männiköistä ja päätehakkuukohteista harvennusten sijaan.
Tulokset eivät ole yksiselitteisiä ? käytännön tilanteissa
on huomioitava ravinnevirtojen lisäksi myös maaperän
ravinnetilanne.
Lisätietoja: www.metla.fi
1
2
KUVA: FARMIN ARKISTO
3
4
PELLERVON TALOUSTUTKIMUS (PTT) on kehittänyt
metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille uuden
työkalun metsätalouden
tuloksen mittaamiseen ja
analysoimiseen. Metsätalouslaskuri on tarkoitettu
kaikille metsänomistajille,
jotka ovat kiinnostuneita
oman metsänsä puuntuotannon taloudellisista luke-
5
6
7
8
9
48
FARMI 2/2013
10
mista ja niiden hyödyntämisestä.
Laskelmien lähtötiedot
perustuvat olemassa olevan metsäsuunnitelman
puustotietoihin sekä suunniteltuihin hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteisiin. Näiden
lisäksi laskurin käyttäjä voi
määritellä muita metsätalouden tulokseen vaikuttavia
tekijöitä, kuten pitkäaikai-
sen käyttöomaisuuden ja
vieraan pääoman määrää.
Tulosten perusteella metsänomistaja voi esimerkiksi verrata puuston tuottoa
vaihtoehtoisesta sijoituskohteesta saatavaan tuottoon
tai ennakoida kassavirtaa.
Metsätalouslaskuri
on ladattavissa PTT:n
nettisivuilta osoitteesta
www.ptt.fi -> Julkaisut ->
Metsälaskuri
lindab
|
rakennustuotteet
on
nto
i!
äks
kes
u
to k
Kat
Kattoja seinäprofiilit
Rainline
sadevesijärjestelmä
joulukuun hakkuumäärä oli
samalla tasolla kuin edeltävällä 10-vuotiskaudella
keskimäärin. On huomattava, että tässä esitetty vuoden 2012 hakkuumäärä on
ennakkoarvio. Parhaillaan
kerätään
huomattavasti
isompaan otokseen perustuvaa aineistoa, josta pystytään
laskemaan hakkuumäärät
myös Suomen metsäkeskuksen toimialueittain.
Heinäkuusta alkaa toinen
kumulatiivisen hakkuumäärän seuranta. Aikavälillä
heinä?joulukuu 2012 hakkuut olivat 25,6 miljoonaa
kuutiometriä eli 5 prosenttia
edellisen vastaavan aikavälin
hakkuumäärää pienempi.
Viime vuosina mäntykuitupuu on ollut eniten hakattu
puutavaralaji, mikä heijastelee myös harvennusikäisten
männiköiden runsautta. Puuta hankitaan myös ulkomailta. Hakkuiden tapaan myös
raakapuun tuonti oli ennakkoarvion mukaan vuonna
2012 hieman edellisvuotista
vähäisempää.
Lisätietoja: www.metla.fi
w w w. l i n d a b . f i Puh. 020 785 1055
SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI!
Kotimaista polyuretaani-elementtien
valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels)
Nosto- ja rakentamispalvelut
Termo Panels Oy
Korpinmaantie 1
18100 Heinola
puh. (03) 883 700
www.termopanels.fi
Käytä puhdasta kotimaista energiaa
Kehitetty nimenomaan
halkolämmitystä varten.
Helppokäyttöinen suuren
etuluukkunsa takia.
Myös
lämpökontit
VEDA
35?150 kW
Steel Production
Maanselkä Oy Perho
p. 0500 938 490
www.veda.fi
markku.maanselka@veda.fi
EDULLISET
PIENKUORMAAJAT
KUORMAAJA
EsIM.
Kubotan moottorilla 19,4 KW
Nostokorkeus 2,9 m
Nostoteho 1100 daN
Rengaskoko 26x12-12
KUVA: FARMIN ARKISTO
TEOLLISUUTEEN, JA vähäisessä määrin vientiin,
ostetun
markkinapuun
hakkuut olivat joulukuussa
4,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 8 prosenttia
edellisvuotista vähemmän.
80 prosenttia (3,3 milj. m³)
hakatusta puusta oli yksityismetsistä; siitä hankintahakkuiden osuus oli 14 prosenttia. Joulukuun hakkuut
olivat runsaan kymmenyksen pienemmät kuin joulukuussa keskimäärin edeltävällä 10-vuotiskaudella.
Ammattimainen puunkorjuun työvoima oli joulukuun
puolivälissä noin 4 800
miestä. Hakkuukoneita oli
työmailla runsaat 1 500
(näissä luvuissa ei ole mukana metsänhoitoyhdistysten
korjuupalvelun työvoimaa eikä kalustoa).
Kuukausitilastoihin perustuva kumulatiivinen tammijoulukuun hakkuumäärä,
53,0 miljoonaa kuutiometriä,
oli hieman edellisvuotista
pienempi. Suurin suhteellinen muutos edellisvuodesta oli hankintahakkuiden
15 prosentin kasvu. Tammi-
Kattoturvatuotteet
Hinta 17 800 ? (alv 0%)
sis. kauhat ja rehupihdit
Myy ja Vuokraa
Ergorej Oy | 09 8770 970 | www.ergorej.com
FARMI 2/2013
49
METSÄTEOLLISUUS
OSTI
joulukuussa yksityismetsistä raakapuuta 1,8 miljoonaa kuutiometriä eli melkein
kymmeneksen edellisvuotista enemmän. Vuoden 2012
ostot, 27,8 miljoonaa kuutiometriä, ylittivät edellisvuoden
puukauppamäärän 11 prosentilla.
Joulukuussa metsäteollisuus
osti yksityismetsistä 1,8 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta.
Se on runsaan viidenneksen
vähemmän kuin joulukuussa keskimäärin edeltävällä
10-vuotiskaudella. Edellisvuoden määrä ylittyi kuitenkin 8
50
FARMI 2/2013
prosentilla. Tukkipuukaupassa
lisäys oli hieman suurempi kuin
kuitupuukaupassa. Keskimäärin havupuutavaralajeista maksettiin suurin piirtein samoja
hintoja kuin marraskuussa.
Joulukuun uudistushakkuukohteissa kuusitukin keskikantohinta oli 54,6 euroa
kuutiometriltä. Harvennusleimikoissa vastaava keskihinta
oli 47,8 euroa. Mäntykuitupuun
keskikantohinta harvennusleimikoisssa oli 15,5 euroa
kuutiometriltä. Ensiharvennuskohteissa vastaava keskihinta oli 14,5 euroa. Hintatason
muutosten seurantaa palve-
KUVA: FARMIN ARKISTO
METSÄ
levat kiintein painoin lasketut
nimelliset kantohintaindeksit.
Syksyn aikana pääsuuntaisesti nousseet hintaindeksit
kääntyivät joulukuussa las-
kuun tukkipuulajien osalta.
Tukkipuun nimellinen hintataso oli kuitenkin vielä 2?4
prosenttia joulukuun 2010
tasoa korkeampi. Korkein
METSÄ
kantohintaindeksi (105) oli
mäntykuitupuulla.
Tammi?joulukuun
puukaupan volyymi oli 27,8 miljoonaa kuutiometriä. Se on noin
kymmeneksen suurempi kuin
edellisvuonna, mutta saman
verran pienempi kuin edeltävän
kymmenvuotiskauden keskimäärä. Tuotantokapasiteettiaan leikanneen teollisuuden
pienentynyt puuntarve alkaa
näkyä puukauppamäärissäkin,
vaikka puuntuonti on pudonnut.
Raakapuumarkkinoihin vaikuttaa myös puun tuonti, joka
on vuoden 2012 aikana hiljentynyt havupuun osalta. Selvästi
eniten tuodaan koivukuitupuuta
ja haketta. Kaikkiaan ainespuuta on tuotu edeltävää vuotta
vähemmän. Välitöntä puuntarvetta ilmaisevat hakkuut
olivat tammi?marraskuussa
pari prosenttia edellisvuotista
pienemmät.
MAA- JA metsätalousministeri
Jari Koskinen päätti tammikuussa asettaa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen, jonka tuloksena
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos
(Metla)
sekä Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos (RKTL) yhdistetään yhdeksi uudeksi
tutkimuslaitokseksi.
Uusi
Luonnonvarakeskus aloittaa
toimintansa 1.1.2015. Perustamishankkeen toimikausi kestää vuoden 2014 loppuun, jolloin MTT:n, Metlan
ja RKTL:n toiminta erillisinä
virastoina päättyy.
Ministeri Koskinen muistuttaa luonnonvarojen kestävään
käyttöön liittyviin haasteisiin
vastaamisen edellyttävän kokonaisvaltaista ja eri tieteenalojen osaamista yhdistävää
tutkimusta ja asiantuntemusta.
? Luonnonvarakeskuksen
perustaminen vahvistaa tutkimusta, jota tarvitaan tulevaisuuden biotalouden ja siihen
pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja
muiden asiakkaiden tarpeet
kasvavat ja ongelmat muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi.
Tiiviimpi laitosrakenne helpottaa tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoa ja kehittämistä
sekä tehostaa tietovarantojen,
seurantojen ja tilastojen hyö-
Lisätietoja: www.metla.fi
METSÄN
UUSI KASVU
ALKAA
TUHKASTA!
www.ecolan.fi
Lisätietoja: www.metla.fi
KUVA: SXC
Tutkitut ja
turvalliset
Ecolan®
tuhkalannoitteet
ovat luotettava
sijoitus Sinun,
metsäsi ja
ympäristön
parhaaksi.
dyntämistä ja jalostamista.
Kolmen laitoksen yhdistämisellä on määrä pidemmällä
aikavälillä saavuttaa myös
kustannussäästöjä ja parantaa tuottavuutta.
? Yhdistettävien laitosten
alueellinen toimipaikkaverkosto antaa mahdollisuuden entistä vahvempaan alueelliseen
vaikuttamiseen maakunnissa
ja maaseudulla. Laitosfuusion yhteydessä turvataan
nykyisten tutkimuslaitosten
yhteiskunnan kannalta tärkeät
lakisääteiset viranomaistehtävät ja -palvelut. Pyrkimyksenä
on muodostaa laitos, jonka
ihmiset kokevat omakseen ja
jossa on hyvä tehdä työtä. Henkilöstön ottaminen mukaan
uuden laitoksen suunnitteluun
on erittäin tärkeää, korostaa
ministeri Koskinen.
Uuden laitoksen strategiapohjasta, rakenteesta ja
johtamisjärjestelmästä sekä
johdon ja henkilöstön valintaprosessia koskevista asioista
päättää perustamishankkeen
ohjausryhmä, jonka puheenjohtaja on kansliapäällikkö
Jaana Husu-Kallio maa- ja
metsätalousministeriöstä.
Hankkeen johtoryhmä puolestaan johtaa ja koordinoi
operatiivista toimintaa. Johtoryhmän puheenjohtaja on
ylijohtaja Hannu Raitio Metsäntutkimuslaitoksesta.
FARMI 2/2013
51
KONEET
TIENHOITOLAITEVALMISTAJAT
VUOMET Oy ja Polanneterä
Oy järjestävät toistamiseen
yhteisen laite-esittelyn ja työnäytöksen Vuometin kotimaisemissa Petäjävedellä 22.?
23.2.2013 klo 10?16. Tällä
kertaa tapahtumapaikkana
on Kruununhaan ravirata.
Talvipäivät tarjoavat tienhoidon ammattilaisille ja siitä
kiinnostuneille tilaisuuden tutustua valmistajien laitteisiin
sekä nähdä niitä tositoimissa
Valtra -traktoreilla tehtävissä
työnäytöksissä. Mukana on
mm. Valtra S352 täydessä
tienhoitovarustuksessa.
Vuomet tuo Talvipäiville
mukanaan useita erilaisia
auramalleja. Mukana on mm.
Puskulevy 12A, jonka ominaisuudet ovat parhaimmillaan
kiinteistöjen piha-alueiden
aurauksessa. Ensiesittelyssä
nähdään Vuometin uutuus Kärkiaura 16T, joka on tarkoitettu
erittäin lumisten teiden, kuten
metsäautoteiden aukaisuun.
Taitavasti muotoillun heittosiiven ansiosta kärkiaura kulkee
kevyesti paksussakin lumessa.
Jopa kovaksi pakkaantuneet
moottorikelkkaurat aukeavat
sen toimesta. Esittelyssä ovat
myös monipuolinen Vallileik-
kuri-sivuaura sekä tiehöylien
raskaan sarjan haastaja VRGtiehöylä.
Sotkamolainen Polanneterä tuo mukanaan Talvipäiville Polanneterä Scrofan, jolla
onnistuvat niin talviteiden
karhennus ja polanteenpoisto
kuin kesäinen sorateiden tasauskin. Esittelyssä on myös
kiinteistönhoidon monitoimilaite taka-aura Kaappari, jolla hoituvat sekä lumenauraus,
polanteenpoisto että liukkaudentorjunta.
Talvipäivillä on paljon tarjouksia tienhoitolaitteista ja
tienhoitoon liittyvistä kulu-
tusosista. Paikan päältä on
saatavana mm. tappiterärunkoja, tieteriä, kovametallitappeja, lautasjalaksia ja niveliä.
Tarjoukset ovat voimassa vain
Talvipäivien ajan ja niin kauan
kuin tavaraa riittää.
Kaikille kävijöille on tarjolla
kuumaa syötävää ja juotavaa
sekä perheen pienimmille
myös pulkkamäki. Vuomet ja
Polanneterä toivottavat kaikki
lämpimästi tervetulleiksi Talvipäiville!
Maalle, metsään
ja maantielle
Ilmoitustilat
myydään nyt!
KONEET JA LAITTEET
0500 382 560
RASKAAT RENKAAT
050 369 4940
52
FARMI 2/2013
Lisätietoja tapahtumasta sekä
ajo-ohjeet: www.vuomet.fi ja
www.polannetera.fi
Saariston
KESÄ
www.saaristonkesa.fi
Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen.
Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen.
KONEET
aihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen.
Vuometin ja Polanneterän Talvipäivät
Talvipäiv
raviradalla
Petäjäveden Kruununhaan
Kruunun
22. - 23.2.2013 klo 10-16!
10
Uutuuksia * Työnäytöksiä * Tarjouksia * Tarjoilua
?
Kts. kaikki
huikeat
RyskyTarjoukset
netistä!!!
pe 22.02.
RENGASALAN ERIKOISLIIKE YLIVIESKASSA
Joutsentie 11, Ylivieska, p. 08 410 123
Mikko 050 4001 952, Matti 050 4001 955
www.a-rengas.fi
Kaikki Renkaat ja Vanteet
Maatalouden tarpeisiin
KOTIMAINEN SAMI Autofactory -kokonaisuus tuo uutta
vaihdetta polttopuubisnekseen. Autofactory yhdistää
SAMI Autosorterin, eli lastauspöydän, automaattierottelijan ja siirtokuljettimen
SAMI Autochopperiin eli
automaattipilkkojaan. Klapitehdas toimii automaattisesti, käyttäjän huoleksi
jää vain puun latominen
lastauspöydälle ja koneen
valvonta.
Käyttäjäkokemukset ovat
olleet positiivisia. SAMI Autosorter kuljettaa ja nostaa
puuta yksi kerrallaan siirtokuljettimelle automaattisesti ilman keskeytyksiä.
Erottelijassa on oma hydrauliikka, sähkökeskus ja
mikroprosessori. Ohjelmointi
tapahtuu pilkkojan eli SAMI
Autochopperin näytöltä, ja siinä voidaan ottaa huomioon
mm. puun laatu ja paksuus.
Kun käsityötä on vähemmän,
säästetään palkkakustannuksissa.
HYVÄÄ PALAUTETTA
Kustannustehokas linjasto tehostaa tuotantoa ja
parantaa siten kannattavuutta, perustelee Reikälevyn toimitusjohtaja Marko
Mäki-Haapoja koneen tuomia säästöjä. Käyttäjiltä on
tullut kiitosta myös yhdistelmän varmasta automatiikasta ja monipuolisista
säätömahdollisuuksista.Lopputuloksena saadaan tasalaatuista klapia.
? Autofactory esiteltiin
ensimmäisen kerran viime
kesäkuussa KWF-messuilla
Bosfingessä Saksassa ja
Suomessa
heinäkuussa
Okra-messuilla Oripäässä.
Kahdeksan protoa on ollut
nyt viime kesästä asti testattavana näissä maissa.
Saksassa testejä on tehty
myös kovalla ja painavalla
puulla. Saadun käyttäjäpalautteen perusteella olemme
tehneet vielä pieniä parannuksia SAMI Autofactoryyn.
Esimerkiksi syöttöpöydän
nopeuden säätöä on hiottu,
ja nyt lyhyille puille onnistuu
niin sanottu tuplakatkaisu, eli
kone katkaisee kaksi puuta
ja siirtää ne vasta sitten halkaisukouruun, Mäki-Haapoja
kertoo.
Käytäntö on osoittanut, että
SAMI Autofactory nopeuttaa, helpottaa ja tehostaa
klapintekoa huomattavasti.
Lisätietoja: www.reikalevy.fi
JUKKA-POTKURISEKOITIN
Tehokkuus omaa luokkaansa
muotoillun potkurin
ansiosta.
Katso tarkemmat
tiedot ja kuvat
netistä
http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/
TIKKASEN PAJA ky
74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878
FARMI 2/2013
53
AUTOT
JAGUARIN UUSI XF Sportbrake on pitkän suunnittelu- ja
kehitystyön tulos. Jaguarin
suunnittelutiimi halusi luoda
auton, jossa yhdistyvät virtaviivaisuus, linjakas muotoilu
ja tilavuus. Lopputuloksena
Englannin tehtaalta valmistui
farmariauto, jossa yhdistyvät
niin elegantti ulkomuoto kuin
tehokkuus. Tyylikäs toteutus
kunnioittaa Jaguarin pitkiä
perinteitä ja luo samalla autolle täysin nykyaikaisen ilmeen.
Malli pysyy myös uskollisena
dynaamiselle muotoilulle, josta Jaguar tunnetaan hyvin.
JAGUARIN SUOMEN
MYYNNISSÄ USKOTAAN
MALLIN MENESTYKSEEN.
? Jaguar on tehnyt uskomattoman hienon työn yhdistäessään XF -mallille tunnusomaisen muodon miellyttävään
tilantunteeseen, ja täysin
tyylistään tinkimättä. Suomen
markkinoilla on nyt tarjolla
todella tyylikäs farmarimalli. Odotamme innolla, miten
uudenlainen XF Sportbrake
otetaan Suomessa vastaan,
toteaa myynti- ja tuotepäällikkö Pasi Pönkänen Jaguarin
maahantuonnista.
YKSITYISKOHTIEN TAIDETTA
Uusi malli tarjoaa mukavuuden ja urheilullisen ajettavuuden lisäksi runsaasti tilaa
tavarankuljetukseen
sekä
väljän
istumamukavuuden
takapenkillä matkustaville.
Tavaratilan koko on 550 litraa ja taittamalla auton takaistuimet saa peräti 1675
litran kokoisen tilan tavarankuljetukseen. Erikoisuutena
tavaratilan vasemmalle puolelle on sijoitettu luukullinen
lisätila ja pohjan alle kätevä
säilytyslokero. Takapyörien
ilmajousitus säilyttää auton
liikkeen tasaisena ja vakaana sekä tekee ajamisesta
miellyttävän, vaikka tavaratila olisikin täynnä. Urheilullisesta ulkonäöstä huolimatta
tilavuudesta ei ole tingitty,
autoon mahtuu mukavasti
matkustamaan viisi henkilöä.
Uutuusautosta löytyy lisäksi
useita kiinnostavia yksityiskohtia, kuten takaluukkuun
integroitu spoileri, johon on sijoitettu lisäjarruvalo, Bi-Xenon
-ajovalot, LED -huomiovalot sekä muotoilua korostavat mustat
ikkunapilarit.
www.ksh-valvonta.fi
Monix-salaojittimella
Monix-salaojittimellasalaojitat
salaojitat vaivattomasti
vaivattomasti !!
Kaivinkoneen lisävaruste, jolla
putki ja sora kertavedolla ojaan
syvyyden
syvyyden
säätö
säätölaserlasersäteen
säteenavulla
avulla
sora
soratasaisesti
tasaisesti
putken
putkenpäälle
päälle
??säästö
säästön.30
n.30%
%
Tuurinkoski-yhtymä Oy
Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro
www.tuurinkoski.com
puh. 0103221462
v
- -vähentää
vähentääihmistyön
ihmistyöntarvetta,
tarvetta,parantaa
parantaalaatua
laatuaja
ja
vähentää
vähentääkustannuksia
kustannuksia
- -ojitus
onnistuu
vaativissakin
olosuhteissa
ojitusryhmänä
onnistuu vaativissakin olosuhteissakahden
kahden
hengen
hengen ryhmänä
Lisätiedot: www.jaguar.fi
? Erikoisdesinfioinnit ja vaativat pesupalvelut
? Karja- ja tuotantotilojen painepesut
? Karja- ja tuotantotilojen desinfioinnit
? Ruokintajärjestelmien purkamiset ja pesut
? Ruokintajärjestelmien desinfioinnit
? Äänikarkoitteet linnuille puutarhoihin ja pelloille
? Tuholaistorjunta, rottatorjunta, lintuesteet
? Homeenpoistot ja homeenestokäsittelyt
? Vesivahinkojen kuivaus- ja mittauspalvelut
54
FARMI 2/2013
Laatua eläintiloille
AUTOT
- ruokintalaitteet
- eläin- ja
ajoneuvovaa´at
- ilmastointilaitteet
- vasaramyllyt
- kulunvalvonta
- ruuvikompressorit
- separaattorit
- lämmityskattilat
- korkeapaine
- jäähdytysjärjestelmät
VIIME KEVÄÄNÄ uusiutunut
SEAT Ibiza saa mallistoonsa uuden kruununjalokiven,
kun Ibiza Cupra palaa markkinoille. Sen valtteja ovat
ennen muuta upea muotoilu
sekä erinomainen suorituskyky, joka on yhdistetty hämmästyttävään polttoainetalouteen. SEAT Ibiza Cupra
kiihtyy nollasta sataan 6,9
sekunnissa, mutta kuluttaa
vain 5,9 litraa / 100 km.
Ibiza Cupra on käynyt läpi
samat uudistukset, jotka Ibiza
koki viime kevään malliuudistuksen myötä. Nämä paransivat sekä auton muotoilua
että sen käytännöllisyyttä
useilla yksityiskohdilla. Ibiza Cuprassa nämä kaikki ovat
mukana, mutta painopiste on
auton hämmästyttävässä suorituskyvyssä ja urheilullisissa
ajo-ominaisuuksissa. Tämä
takaa sen, että Ibiza Cupra
säilyttää asemansa pienten
urheilullisten autojen segmentin kärjessä.
USKOMATON
SUORITUSKYKY
Ibiza SC Cupra 1.4 TSI DSG
tarjoaa jäljittelemättömässä
urheilullisuudessaan todellisen ajoelämyksen. Sen ulkoisia piirteitä ovat Cupralle
tunnusomainen
muotoilu
ja varustelu sekä moottorin
ärhäkkääksi tehostettu äänimaailma.
Urheilullisia autoja mitataan kuitenkin aina suorituskyvyllä, jota auton 1,4 TSI
-moottori tarjoaa yllin kyllin.
TSI-moottorin poikkeuksellinen suorituskyky perustuu
nk. kaksoisahtamiseen, jossa
tehon lisäämiseen tarvittava
ilma syötetään moottoriin
sekä mekaanisen että turboahtimen avulla. Molemmat
ahtimet ovat käytössä moottorin kierrosluvulle 3 500 rpm
asti, minkä ansiosta moottori vääntää hyvin jo alhaalta.
Suurin vääntömomentti on
250 Nm kierrosalueella 2 000
? 4 500. Huipputehonsa 180
hevosvoimaa moottori saavuttaa kierrosluvulla 6 200.
Nämä ominaisuudet takaavat autolle erinomaisen ajettavuuden kaikissa olosuhteissa
kaupunkiajosta maanteille.
Urheilullisuus ei kuitenkaan
saa rajoittua vain tehokkaaseen moottoriin, vaan se
pitää yhdistää turvalliseen
ajettavuuteen. Ibiza Cuprassa tästä on huolehdittu hyvin.
Vakiovarusteisiin kuuluvat
elektroninen tasauspyörästön
lukitustoiminto XDS sekä tehokkaat jarrut, jotka tekevät
tehopakkauksen helposti hallittavaksi.
Lisätietoja: www.seat.fi
Myynti, huolto ja
asennus
Siipitie 1, Huittinen
Paunantie 181, Loimaa
Teijo Mikola 050 358 7649
Ari Laakso 050 336 9466
www.far-tec.fi
www.far-tec.fi
KESTO-oviverho
lisää mukavuutta - vähentää vedontunnetta
Suikaleverhot
ovat säilyttäneet
joustavuutensa
pakkasessakin.
Verhot pysyvät
hyvin paikoillaan
kovassakin tuulessa.
Oviverhot ovat erittäin
käyttökelpoisia
avoimissa eläinten
kulkuaukoissa,
pihatoissa sekä
lypsyasemilla ja
rehutilojen ajo-ovissa.
? Kotimainen UV-suojattu. Pakkasenkesto -40°C
? Materiaali: Polyesteri-verkolla vahvistettu PVC
Suoraan maahantuojan varastosta:
Kumiset kuljetushihnat - kumilevyt klapikonehihnat - elintarvikekuljetushihnat
Puh. 015-484 311
Fax. 015-484 313
www.euro-kumi.com
FARMI 2/2013
55
AUTOT
VOLKSWAGEN-HENKILÖAUTOT
PÄÄTYI vuonna 2012 uuteen
ennätykseen toimittamalla
maailmanlaajuisesti asiakkailleen 5,74 miljoonaa autoa. Kasvua edellisvuoteen
kertyi 12,7 %. Euroopan
markkinoille
Volkswagen
toimitti 1,7 miljoonaan autoa, mikä oli reilun prosentin
huonommin kuin edellisenä
vuonna. Keski- ja Itä-Euroopassa toimitukset kasvoivat
lähes viidesosalla edellisvuodesta 267 100 autoon,
Länsi-Euroopassa toimitukset sen sijaan pienenivät
seitsemisen prosenttia 844
500 autoon ja Saksassa reilun prosentin 586 100 autoon. Aasian ja Tyynenmeren
alueella toimitukset nousivat
2,37 miljoonaan autoon, joista yli kaksi miljoonaa toimitettiin Kiinan markkinoille.
Pohjois-Amerikassa Volkswagen kasvatti myös toimituksiaan viidenneksellä, ja EteläAmerikassa kasvua kirjattiin
vajaa kymmenen prosenttia.
Volkswagen-hyötyautot teki
niin ikään uuden ennätyksen-
56
FARMI 2/2013
sä toimittamalla maailmanlaajuisesti 550 000 autoa.
Toimitukset kasvoivat edellisvuodesta 4,1 %. Euroopassa toimitukset pysyivät lähes
edellisvuoden tasolla 326 000
autossa. Etelä-Amerikassa toimitukset sen sijaan kasvoivat
kahdeksan prosenttia 148 100
autoon ja Aasian ja Tyynenmeren alueella yli 60 prosenttia
19 000 autoon. Yksittäisistä
malleista parhaaseen kasvuun
kiri Amarok, jonka toimitukset
kasvoivat vajaalla 30 prosentilla 84 100 autoon.
Audi takoi myös ennätysvuoden toimittamalla asiakkailleen 1 455 100 Audia vuonna
2012. Kasvua edellisvuoteen
oli 11,7 %. Euroopassa Auditoimitukset kasvoivat pari
prosenttia 739 000 autoon.
Kiinassa Audi ylitti ensimmäisen kerran 400 000 auton rajan, toimittamalla lähes
kolmanneksen enemmän autoja edellisvuoteen verrattuna.
USA:ssa toimitukset nousivat
139 300 autoon.
Länsi-Euroopan
vaikea
markkinatilanne näkyi viime
vuoden SEAT-toimituksissa.
SEAT toimitti asiakkailleen
321 000 autoa, mikä merkitsi
kahdeksan prosenttia laskua
edellisvuodesta. SEAT kasvatti
kuitenkin toimituksiaan Saksassa ja Englannissa.
Volkswagen suomen ykkönen, ennätysvuosi myös
Audilla
Volkswagen oli Suomen
ostetuin henkilöautomerkki
vuonna 2012. Volkswagenhenkilöautoja rekisteröitiin 13
914 kappaletta markkinaosuuden ollessa 12,7 %. Suosituin
Volkswagen-henkilöautomalli
oli Golf. Vuoden 2012 uutuusmalleja olivat Volkswagen up!,
Beetle ja uusi, seitsemättä sukupolvea edustava Golf. Golfperhe kasvaa tämän vuoden
aikana uusilla Variant-, 4MOTION-, GTI-, GTD-, BlueMotion- ja
etanolimalleilla.
Volkswagen oli vuonna
2012 myös myydyin pakettiautomerkki. Vajaa kolmannes
uusista pakettiautoista oli
Volkswagen-merkkisiä, ja niitä
rekisteröitiin viime vuonna 3
035 kappaletta. Kuluneen vuo-
den myydyin pakettiautomalli
oli Volkswagen Transporter 1
936 kappaleella. Yli kolmannes kaikista viime vuonna
rekisteröidyistä Volkswagenpakettiautoista oli nelivetoisia 4MOTION-malleja. Vuoden
2013 alussa Volkswagenin
nelivetopakettiautomallisto
täydentyy Crafter 4MOTIONmalleilla.
Audi kasvatti markkinaosuuttaan uusiin ennätyslukemiin vuonna 2012. Vuoden
vaihtuessa markkinaosuus
oli 5,6 %. Uusia Audeja rekisteröitiin Suomessa 6 178
kappaletta, mikä teki Audista
maan kahdeksanneksi rekisteröidyimmän automerkin.
Nelivetoisissa henkilöautoissa
Audi quattro -mallisto oli jälleen ykkönen 2 463 kappaleella. Audi A3 Sportback ja
A3 Sedan vahvistavat Audin
asemaa markkinoilla tänä
vuonna.
Lisätietoja: www.volkswagen.fi
RISTIKKO
TEKIJÄ: HANNU NIITTYMÄKI
Ristikon ratkaisu löytyy viikolla 10 osoitteesta: www.countrymedia.fi
FARMI 2/2013
57
PALVELUHAKEMISTO
?RAKENTAMINEN
?KONEET
Asiantuntevaa ja
turvallista maa- ja
metsätilojen
kiinteistökauppaa
jo 20 v:n kokemuksella
Anian rantatie 144,
33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683
ILMASTOINNIT
HUOLTOLAITTEET
VARAOSAT
Palveluhakemisto
Modulimitoitus
1 mod.
110,00 ? + ALV 24%
ESIMERKKIKOOT:
1 mod.
60 x 35 mm
2 mod. pysty
60 x 73 mm
2 mod. vaaka
124 x 35 mm
Kotimaiset taitto-ovet Iistä.
p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi
Moduleja voi yhdistellä.
Soita ja kysy tarjous.
Katja Sormunen,
puh. 0400 590 324
?MAATALOUS
Seuraavissa numeroissa on
suurempi levikki:
3/12 Pytinki, Hevoset 2013
6/12 Farmari, Viljo,
Kuninkuusravit,
Lepaan puutarhamessut,
7/12 Maxpo
8/12 KoneAgria
Levikki n. 30 000 kpl, sisältää
tilaajapostituksen lisäksi
messujakelun ja kohdennetun jaon. Lehti on myynnissä
myös Lehtipisteissä.
Lehtemme on luettavissa
Lehtiluukun kautta osoitteessa
www.lehtiluukku.fi.
?HYÖTYELÄIMET
SORKKAHOITO
jo vuodesta 1974
MATTI PUPUTTI
p.040 541 6006
www.sorkkahoitaja.net
www.vihlman-lehtonen.fi
58
FARMI 2/2013
Pakkasella? katso kotisivut!
CountryMedia Oy
Konepajanranta 2 B
28100 PORI
Y-tunnus: 2308198-2
UUDET
N-SARJAN MALLIT
N93H ? N103H ? N103H5
? UUSI 3 SYLINTERINEN CR-MOOTTORI
- ENEMMÄN VOIMAA, VÄHEMMÄN KULUTUSTA
? PAREMPI NÄKYVYYS VIISTON
KONEPEITON ANSIOISTA
? N103 VARUSTETTAVISSA UUDELLA
HITECH 5 -VAIHTEISTOLLA
Kysy lisää!
Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän
yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi
LUPAUKSEMME
2013
ARVOMME tammi-helmi-
kuussa uudesta Valtra-traktorista
tai Sampo Rosenlew -puimurista
tarjouksen pyytäneiden kesken
3x1000 litraa polttoainetta.
TERVETULOA LÄHIMPÄÄN
VALTRA-PISTEESEEN PYYTÄMÄÄN TARJOUSTA!
M3 Itella Oyj
HELPPOA VILJANVÄLITYSTÄ
Löydä lähialueesi viljanmyyjät ja -ostajat
helposti osoitteesta www.hkagri.fi/vilja.
Voit jättää omat viljatietosi palveluumme joko
sähköisesti tai postittamalla alla olevan lomakkeen.
Ryhdy viljakaupoille jo tänään ?
me tarjoamme siihen parhaan kanavan!
Ilmoita tietosi
sähköisesti,
www.hkagri.fi/vilja
tai täytä lomake.
Kysy REHURAHOITUKSESTAMME
? edullista maksuaikaa ostajille!
Ilmoita tietosi postitse:
Haluan:
Tuote:
ostaa
ohra
Lisätiedot:
myydä
vehnä
tuoresäilötty
kaura
härkäpapu
HK-Agri
maksaa
postimaksun
luomu
Tilan nimi:
Osoite:
Postinumero:
Paikkakunta:
Yhteyshenkilö:
Puhelin:
Sähköposti:
Viljavälitys on osa HK Agrin rehuliiketoimintaa. Tavoitteena
on tuottaa kustannustehokkuudella hyötyä alkutuotannolle.
HK Agri Oy
Tunnus 5013365
00003 VASTAUSLÄHETYS