Maaseudun aikakauslehti
Nro 3/2013 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ?
13003
Palautusvko 2013-15
6 414881 667773
166777-1303
Omassa yhtiössä sattuu
vähemmän vahinkoja.
Välitetään toisistamme.
Asiakkaiden 100 %:sti
omistamassa yhtiössä
keskitytään 100 %:sti
asiakkaiden hyvinvoin
tiin, turvallisuuteen ja vaurastumiseen.
ja ylpeinä voimme sanoa, että Lähiasiakkaidemme tarpeisiin suunnitelluis
Tapiolan asiakkaille käy vähemman vahinko ta pankki- ja sijoituspalveluista.
ja kuin muiden yhtiöiden asiakkaille. Turval
lisuuskartoitus oikeuttaa sinut jatkossa
entistä parempaan MTK:n jäsenetuun.
Viime vuonna teimme yli 3.000 turval
lisuuskartoitusta maatila-asiakkaillemme
Ota yhteyttä ja kysy myös mainiosta
korvauspalvelustamme sekä omistaja-
Palveluntarjoajat: LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy
Hevoset 2013 -messut kutsuvat jo viidettä
kertaa kaikki hevosista kiinnostuneet
Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen.
Messuilla on laajasti esillä mm. talli- ja
maneesirakentamista, tallikalusteita ja
-koneita, siirtotalleja, maneesilaitteita
ja hevoskarsinoita.
Messuilta löydät myös alan uusimmat
tiedot, vinkit ja trendituulahdukset.
Suomen
Suurimmat
hevosalan messut
Tervetuloa!
Lisätiedot tapahtumasta, näytteille
asettajista
ja ohjelmasta: www.hevosmessu
t.fi
Messut avoinna la klo 9?19, su klo 10?18
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
iden ostosparatiisi!
Ratsastus- ja hevostarvikke
Sisäänpääsy:
? Aikuiset 15 ?
?
? Opiskelijat ja eläkeläiset 12
? Lapset 7?15 v. 12 ?
(lapset alle 7 v. aikuisen
seurassa maksutta)
uksia ja palveluita!
Laaja valikoima tuoteuutu
a messupäivinä!
tasoinen ohjelma molempin
Laadukas ja korkea
K
uka voittaa
AGRIMARKE
T TAMMER T
ROPHYN?
Kaksi
päiväinen
la 6.4. ja su 7. esteratsastuskilpailu
4. Näytösare
enalla.
Kilpailemass
a Suomen hu
ip
p
urats
mm. SANNA
BACKLUND! ukot,
Kilpailun vo
ittaja
suurin palkin lle luvassa Suomen
to, arvo 3000
(* 2000 ? raha
?*!
palkinto + 10
00 ?
tuotepalkint
o)
PELAA TOTOA MESSUILLA!
Totoa voit pelata messuilta myös useisiin muihin
hevospelikohteisiin Suomeen ja ulkomaille.
Lisätiedot: www.fintoto.fi
Järjestäjä:
Yhteistyössä:
Tykkää meistä Facebookissa:
www.facebook.com/Hevosmessut
Parhaat työkalut
maidon laadun
ja hedelmällisyyden
seurantaan
DeLaval VMS?-lypsyrobotin kolme uutta varustetasoa, VMS?, VMS? Supra ja VMS? Supra+
tarjoavat Sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkkailla karjan terveyttä, lisääntymistä
ja varmistaa mahdollisimman hyvän kannattavuuden tuotannollesi.
Koska tilasi kasvaa, voit lisätä robottiisi ominaisuuksia, kun se Sinulle parhaiten sopii. VMS?:llä se onnistuu.
Lue lisää www.delaval.fi
Geveko Oy ? Muddaistentie 261, 21600 Parainen ? +358 20 749 8771 ? www.geveko.fi ? info@gaveko.fi
FARMI 3/2013
3
Hivenen parempaa kotieläintiloille
Kompleksilannoitteilla
säästöä
parempaa
laatua
N-xt-lannoitteet voidaan levittää
tavallisella kasvinsuojeluruiskulla
käyttämällä lannoitesuuttimia.
Tiedustele tuotteita palvelevalta alue-edustajaltasi:
www.hiven.fi/edustajat
w
w
w hiven.fi
puh. 010 402 7700
Palvelut ja tuotteet maatiloille
TILA
A
TUR
V
KÄV ATurvakävely
ELY!
Paloturvakartoitus tilalla kertoo
puutteet paloturvallisuudessa ja
ennaltaehkäisee tulipalot. Lue lisää:
www.peltaco.com/maatilat
Eläinpelastus
Välineet turvalliseen eläinpelastukseen
Alkusammutus ja varoitinjärjestelmät
? Sammuttimet
? Varoitinjärjestelmät
? Opasteet
Kartanonkatu 6, Kuopio
Puh. (017) 368 4000 | info@peltaco.com
www.peltaco.com
FARMI 3/2013
Tulevan sadon öljykasvisopimuksiin tarjoamme
sopimuslisän:
hinnankorotus 1,25 %.
Tarjous voimassa
15.4.2013 asti.
Meiltä saat kylvöillesi suositut ja
satoisat rypsit Cordelia ja Apolla
sekä rapsit Campino ja Trapper.
Edulliset hintamme sisältävät
toimituksen tilalle.
Tilaa viimeistään 15.3.2013
? ravinteiden huuhtoutuminen maaperästä vähäisempää
? eivät vaikuta haitallisesti maaperän pieneliöihin
? voidaan käyttää niin kasvinviljely- kuin kotieläintiloillakin
? soveltuu hyvin nurmen lannoitukseen
? maittavaa rehua ? suurempi syönti lisää maitotuotosta
? eläinten hyvinvoinnin parantuessa lääkärikulut pienenevät
4
OSTAMME
VILJAA JA
ÖLJYKASVEJA
Tee vähintään 15 tonnin
öljykasvisopimus ja osta
kylvösiemenet. Saat kaupan päälle kirppojen torjuntaan 3 L Sumi Alphaa.
TArKISTA AVEnAn hInnAT
uudELLE SATOKAudELLE
www.avenakauppa.fi
Olemme palveluksessasi.
Espoo
Johan Andberg
Seija Uuskoski
Hanna Ikävalko
010 402 2520
010 402 2525
010 402 2523
Kouvola
Kenneth Ahlqvist 010 402 2532
Anne Perätalo
010 402 2524
Porvoo
Kenneth Ahlqvist 010 402 2532
Hanna Ikävalko 010 402 2523
Pori
Matti Koskela
Anne Seppälä
Salo
Matti Hämäläinen
Juha Mikola
Loimaa
Juha Mikola
Matti Hämäläinen
Vaasa
Bror Staffas
010 402 2528
010 402 2536
010 402 2535
010 402 2534
010 402 2534
010 402 2535
010 402 2529
www.avenakauppa.fi
YRITTÄJÄ
osaat tehdä
viisaita
ratkaisuja
Jatka samalla linjalla.
Ota itsellesi työttömyysvakuutus.
Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.
www.syt.?
Konepajantie 6
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa
Rakennatko
toimitilaa, logistiikkakeskusta, hallia...?
Toimitamme edulliset ja
laadukkaat sandwichseinä- ja kattoelementit
villasta ja uretaanista.
Lisätietoja löydät netistä:
Puolilämmin
katto
Nopea
toimitus
Jopa
P2-pal
oluokka
www.izopanel.fi
Lukasz Mierzynski / puh. 040 962 1746
Tomi Tuomaala / puh. 050 396 9144
Constin Oy, Keisarinviitta 24, Pirkkala
Constin Nor Oy, Länsiranta 9 A 17, Tornio
Teemu Turpeinen / puh. 050 432 3850
(Tornio)
FARMI 3/2013
5
Kävimme
oriasemalla
Sivut 10?15
6
FARMI 3/2013
Aurinkoenergia on
kasvava ala
Sivut 38?41
Tuetut lomat
Sivut 54?57
ISSN 1238-1586
SISÄLLYS
PÄÄTOIMITTAJA
Katja Sormunen 0400 590 324
katja.sormunen@countrymedia.fi
Nro 3 ?Maaliskuu 2013
TOIMITUSSIHTEERI
Jenni Joensuu 0400 985 152
toimitussihteeri@countrymedia.fi
HEVOSET
10 Oriasemalla tehdään huippuhevosia
20 Hevoset viihtyvät Kyläkorven
tallilla
ASIAKKUUSVASTAAVA
Ahti Sormunen 0400 346 650
HYÖTYELÄIMET
TAITTO
Eveliina Pakarinen 040 378 9697
MAA- JA METSÄTALOUS
TOIMITUSHARJOITTELIJA
Mimmi Virtanen 0400 265 422
mimmi.virtanen@countrymedia.fi
AINEISTOT
materiaalit@countrymedia.fi
28 Kana kaipaa rutiineja
36 Öljykasvien viljely
38 Energianlähteenä aurinko
42 Maatilan paloturvallisuus
LASKUTUS
Essi Uusitalo 0400 265 442
essi.uusitalo@countrymedia.fi
RAKENTAMINEN
50 Valitse katto oikein
ILMOITUSMARKKINOINTI
Katja Sormunen 0400 590 324
Hannele Perämäki 0400 885 635
Minna Toivonen 0400 265 466
etunimi.sukunimi@countrymedia.fi
KOTI JA HYVINVOINTI
54 Tuetun loman tarpeessa?
PALSTAT
16
26
32
46
52
58
60
61
64
66
PAINOPAIKKA
Upc-Print
2013
Hevoset
Hyötyeläimet
Maatalous ja ympäristö
Rakentaminen
Koti ja hyvinvointi
Koulutus
Palveluhakemisto
Metsä
Koneet
Ristikko
TILAUSHINTA
30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%)
35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%)
ILMESTYMINEN
Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Lehden vastuu virheellisestä
i
lmoituksesta rajoittuu enintään
ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä
ilmoituksesta on tehtävä seitsemän
päivän kuluessa julkaisupäivästä.
PUHEENVUOROT
8
9
Pääkirjoitus, päätoimittaja
Katja Sormunen
Puheenvuoro, Hevoset 2013
-messut
JULKAISIJA ja KUSTANTAJA
Farmi 4/2013 ilmestyy viikolla 14.
www.countrymedia.fi
CountryMedia Oy
Konepajanranta 2 B, 28100 PORI
Y-tunnus: 2308198-2
KANNESSA:
ANNA KYLÄKORPI JA EVERSTI
AHLAISTEN AURINGOSSA.
KUVA: MIMMI VIRTANEN
KUVA: JENNI JOENSUU
FARMI 3/2013
7
PÄÄKIRJOITUS
MAALISKUU 2013
00003 Vastauslähetys
Tunnus 5018360
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Näe maaseutu uusin silmin.
Kyllä kiitos!
VUODEN ENSIMMÄISESSÄ NUMEROSSA lupasin ajatella
positiivisesti, joten eihän sitä heti sovi lupaustaan rikkoa. Toki herätti hämmennystä kuulla uutisista, että valmisruokaan oli elintarviketeollisuuden tietämättä vahingossa päässyt hevosenlihaa. Kyllähän siinä piti miettiä,
että miten joku voi asiakkaalleen aiheuttaa tuolla tavalla
harmia, varsinkin kun asiasta jää hyvin todennäköisesti
kiinni. Kun ruokia alettiin vetää pois markkinoilta suurella kädellä, pidin sitä jo aivan mahdottomana, etteivät
elintarvikealan yritykset tiedä asiasta mitään.
On aivan uskomatonta, miten törkeästi meitä kuluttajia vedätetään. Ja vielä niin, että uskotaan meidän nielevän kaiken maailman selitykset. Elintarviketeollisuuden
sietäisi hävetä.
Vielä käsittämättömältä tuntuu ajatus siitä, että virheellisesti merkityt ja kauppojen hyllyiltä poistetut lihatuotteet heitetään surutta pois. Miksei niitä voisi jakaa
hyväntekeväisyyteen vaikka ilmaiseksi? Ruoka varmasti
tulisi monen perheen tarpeeseen.
No, kun kuitenkin lupasin positiivista ajattelua, niin
hevosenliha ei ole vaarallista (ellei liha ole sairauteen
kuolleen, ylilääkityn hevosen lihaa). Hevosenliha on erittäin maukasta ja mureaa. Senhän kertovat jo hevosenlihan tuontimarkkinatkin, kysyntä on suurempaa kuin
maan anti. Ongelma onkin nimenomaan virheelliset
pakkausmerkinnät ja systemaattinen valehtelu, ei se,
mitä lihaa syödään.
Sillä toisin kuin voisi kuvitella, meille suomalaisille
kaikkein tärkein tekijä ruuan valinnassa ei ole halpa
hinta, vaan luottamus siihen, että tiedämme lihan alkuperän ja toimitusketjun. Jos pakkauksessa on Joutsenmerkki tai maamme lippu, pitää meidän voida uskoa
sen kotimaisuuteen. Jos se ei ole sitä, ei pidä missään
muodossa harhauttaa kuluttajaa luulemaan toisin. Me
kuluttajat osaamme itse tehdä päätökset valinnoistamme, kunhan meille tuoteselosteissa kerrotaan tarkkaan,
mitä olemme ostamassa. Lihaa laadusta tinkimättä eli
kotimaista pihviä pannulle!
Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa
itselleni
lahjaksi
kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 10 %)
määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 ? (sis. alv 10 %)
Nimi
Osoite
Postinro/toimipaikka
Puh.
Lahjatilauksen saaja
Osoite
Postinro/toimipaikka
8
FARMI 8/2012
3/2013
KATJA SORMUNEN
PÄÄTOIMITTAJA
TALLIRAKENTAMISEN UUDET
MÄÄRÄYKSET JA ALAN KOULUTUS
PUHUTTAVAT ? ISLANNINHEVOSPÄIVÄ LAUANTAINA
Lauantaina 6.4. Suomen Islanninhevosyhdistys ry järjestää islanninhevospäivän, jossa aiheita ovat he-
vosten jalostus ja terveysasiat sekä
askellajiratsastus, tuomarointi ja
hevosen näyttelytreeni. Lauantaina
toteutetaan myös Foorumi hevosalan koulutuksesta hevosalan oppilaitoksille ja ammattilaisille -seminaari. Talli 2014 -seminaari tarjoaa
sunnuntaina 7.4. hevosenomistajille
ja tallinpitäjille tärkeää tietoa ensi
vuonna voimaan tulevista tallien
uusista kokomääräyksistä. Luennoimassa ovat muun muassa eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb
maa- ja metsätalousministeriöstä,
ylitarkastaja Jaana Mikkola Evirasta
ja eläinten hyvinvoinnin professori
Anna Valros Helsingin yliopistosta.
Seminaarit järjestää Suomen Ratsastajainliitto SRL ry.
OHJELMASSA AIEMPAA ENEMMÄN
TIETOISKUJA MYÖS RAVIPUOLEN
HARRASTAJILLE JA AMMATTILAISILLE
Hevoset 2013 lupaa aiempaa enemmän kiinnostavaa asiaa myös ravipuolen ammattilaisille ja harrastajille.
Messuilla esitellään Ypäjän Hevosopiston Varsasta ravuriksi -projekti otsikolla Stone Capes Nice, jossa yhden
hevosen valmennuksen suunnitteluun ja hevosen kehityksen seurantaan osallistuu joukko Suomen parhaita eri osa-alueiden asiantuntijoita.
Tietoiskuissa kuullaan myös tarinoita
Suomen parhaista ravureista, huippuravurin hoitamisesta ja poniraviharrastuksesta sekä Toto-pelaamisen
nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Muita tietoiskuaiheita ovat ratsuhevosen
hankinta,
hevosen
kimppaomistus,
hevoskuljetuksia
koskevat säännöt sekä ratsastajan
oheisharjoittelu ja hevosalan koulutus. Lisäksi kuullaan Juha Erolan esitelmä Suomen presidenttien hevosista Ypäjällä. NLP-valmentaja Katri
Syvärinen kertoo kilpailujännityksestä ja SRL ry esittelee Kuntohaaste
-projektin. Työnäytöksissä perehdytään ravihevosen valjastamiseen,
satulan sovittamiseen, hevosen klippaukseen ja kengitykseen sekä hevosen kilpailukuntoon laittamiseen.
Messuilla pääsee tutustumaan myös
hevossolariumin avulla tehtäviin
KUVA: MARKO BJÖRS
TUHANNET RATSU- JA ravipuolen harrastajat, elinkeinonharjoittajat sekä
ratsastuksesta ja hevosista kiinnostuneet kokoontuvat lauantaista
sunnuntaihin 6.?7.4.2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen.
Hevoset 2013 on kotimaan suurin
hevosalan messutapahtuma, joka
toteutetaan jo viidennen kerran. Yli
110 messuosastoa on täynnä ratsastus- ja hevostarvikkeita, tuoteuutuuksia ja messutarjouksia. Lisäksi
tapahtuma tarjoaa korkeatasoista
ja viihdyttävää ohjelmaa. Suomen
kovatasoisimmat ratsastajat osallistuvat messujen uuteen Agrimarket
Tammer Trophy -kilpailuun. Avajaispäivänä jaetaan Vuoden Kavionjälki
2013 -tunnustus. Messut juontaa
Joanna Kuvaja.
Hevoset 2013 -messujen Näytösareenalla ratsastetaan 6.?7.4.2013
ensimmäistä kertaa kovatasoinen
esteratsastuskilpailu
Agrimarket
Tammer Trophy, jonka voittajalle on
luvassa Suomen suurin palkintosumma 3 000 euroa. Palkinto koostuu 2 000 euron rahapalkinnosta
ja Kristina Cruisesin 1 000 euron
arvoisesta risteilylahjakortista. Tähän mennessä osallistumisoikeuden
kilpailuun ovat saaneet Peik Andersin, Paul Argus, Sanna Backlund,
Susanna Granroth, Petra Heikkinen,
Janna Huhtanen, Viivi Monto, Jukka
Rantanen ja Emilia Vättö. Kilpailun
toteuttaa Team Eurohorses ry. Uusi
kilpailu on myös Toto-pelikohteena
molempina päivinä. Pelimuodot ovat
Voittaja, Sija ja Kaksari. Agrimarket
Tammer Trophyn lisäksi messuilla
on mahdollisuus pelata myös muita
viikonlopun kohteita. Fintoton osastolla isäntänä toimii olympiavoittaja,
ravivalmentajana ja -ajajana toimiva
Toni Nieminen, joka opastaa kävijät
Toto-pelien saloihin.
hoitoihin. Eläinfysioterapeutti Jonna
Prål-Nieminen ja kranio-sakraalihoitaja Reetta Pirttijoki perehdyttävät
hevosen fysiologiaan, hierontaan ja
venyttelyyn sekä esittelevät hevosten
kranio-saksaalihoitoa ja lihasteippausta.
MESSUJEN YHTEYDESSÄ ON
3-VUOTIAIDEN SUOMENHEVOSTEN
VALTAKUNNALLISEN VARSANÄYTTELYN FINAALI
Messut lupaavat runsaasti viihdyttäviä ja opettavaisia ohjelmanumeroita, rotu- ja lajiesittelyjä sekä kilpailuja. Messuilla järjestetään muun
muassa 3-vuotiaiden suomenhevosten valtakunnallisen varsanäyttelyn
finaali. Stella Hagelstam ja Sanna
Backlund vetävät tänä vuonna suositut koulu- ja esteratsastusklinikat.
Kari Vepsä johdattaa yleisön ongelmanhevosen käsittelyyn ja Valjakkoajonäytöksessä nähdään Suomen
parhaat valjakkoajajat. Lisäksi järjestetään Hämeen ratsastuskouluille avoin Ratsastuskouluoppilaiden
olympialaiset -kilpailu, jonka yhteydessä on ratsastuskoulujen huutosakkikilpailu.
Lisätietoja: www.hevosmessut.fi /
Tampereen Messut Oy
www.tampereenmessut.fi
FARMI 3/2013
9
10
FARMI 3/2013
TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN
Hevossiittolat ovat hevosjalostuksen
ammattilaisia, mutta oriasemien
toiminta on useimmille vierasta.
Kallelassa siittolatoimintaa on
harjoitettu jo kaksi vuosikymmentä.
V
arsinais-Suomessa
Uudessakaupungissa sijaitsevalla
Kallelan Oriasemalla riittää tehtävää ympäri
vuoden. Yrittäjäpariskunta
Kaisa ja Hannu Nivola
ovat olleet mukana hevossiittolabisneksessä jo kaksikymmentäkaksi vuotta.
? Minulla on aina ollut
hevosia ja olen tottunut
työskentelemään niiden
kanssa, sanoo aktiivisesti
hevosjalostustoiminnassa
vaikuttava Hannu Nivola.
Hän istuu muun muassa
Suomen Hippos ry:n hallituksessa ja toimii VarsinaisSuomen hevosjalostusliitto
ry:n ja Turun Hippos ry:n
puheenjohtajana.
Kallelan Oriasema on yksi Suomen suurimmista hevossiittoloista. Oriaseman
pyörittäminen on pääosin
Hannun harteilla, sillä varsinaisten siittolaan liittyvien töiden lisäksi hän hoitaa
niin heinänteot kuin kengijatkuu ?
FARMI 3/2013
11
tyksetkin. Hänen lisäkseen
tilalla on neljä vakituista
työntekijää. Kaisa Nivola
toimii siittolan vastaavana
eläinlääkärinä, mutta työskentelee päätoimisesti Uudenkaupungin kaupungilla
ympäristöterveydenhuollon
johtajana. Talvella hänellä
ei olekaan paljon siittolaan
liittyviä tehtäviä, mutta kesällä on kiire.
? Usein olen pitänyt virkavapaata tai lomaa astutuskauden vilkkaimpana
aikana. Apuna Kallelassa on
monena kautena ollut myös
toinen eläinlääkäri, Kaisa
Nivola kertoo.
Oriasemalla on 100 karsinapaikkaa seitsemässä eri
rakennuksessa ja näiden
lisäksi vielä pihatto vieroitettuja varsoja varten. Kallelassa majailee noin 40?50
hevosta vuoden ympäri.
Näistä osa on siitostammoja
ja täyshoitohevosia, osa siitosoriita ja osa edellisvuotisia varsoja.
Nivolan hevostaloustilalla
on omien 50 peltohehtaarin
lisäksi myös parikymmentä
hehtaaria vuokramaita, ja
kaikista pelloista noin 30
hehtaaria on hevosten laidunta ja lopuilla kasvatetaan
heinää hevosille. Heinän
suhteen oriasema on täysin
omavarainen, ja myös kaurat
ostetaan omalta kylältä, naapureiden pelloilta. Kallelassa hevoset saavatkin nauttia
varsinaista lähiruokaa.
Kaikki oriit eivät
asu asemalla
Kallelan Oriasema on hevosten keinosiemennykseen
keskittynyt yritys. Keinosiemennykset ovat perinteistä
astutusta varmempi tapa
tiineyttää tamma, ja myös
turvallisempi, sillä mahdollisten tautien leviämisriski
pienenee. Keinosiemennys
myös lisää mahdollisuuksia
käyttää astutuksessa oriita
12
FARMI 3/2013
laajemmalta alueelta, vaikka valtameren takaa. Tämän
mahdollistaa pakastesperma.
Kallelassa toiminta on
ympärivuotista, mutta varsinainen astutuskausi eli
keinosiemennykset alkavat
maaliskuussa. Joka vuosi
Kallelassa keinosiemennetään 200?300 tammaa, ja
toinen mokoma siemennetään muualla Kallelan oriiden siemenellä.
Vuosittain Kallelassa on
kymmenkunta astuvaa oriita, ja tämän lisäksi on saatavana tuontispermaa niin
tuoreena kuin pakasteenakin. Tuontilistalla on ensi
kautena yli kolmekymmentä
siitosoriita.
? Normaalisti oriit asemalla vaihtuvat vuosittain,
ainakin osittain, mutta tänä vuonna ne kaikki ovat
ensimmäistä kertaa samoja kuin viime kaudella.
Tuontioriit tulevat listoille
kansainvälisten välittäjien
kautta muun muassa Ranskasta, USA:sta, Ruotsista ja
Kanadasta, Kaisa sanoo.
Asemalla astuvat oriit
ovat lämminverisiä ravihevosia, samoin kuin valtaosa
asiakastammoistakin. Nivolat kertovat, että joka kausi
heillä siemennetään ainoastaan muutamia kymmeniä
suomenhevosia tai ratsuja.
Arvokkaiden siitosoriiden
omistus on pääasiallisesti muualla, mutta joistakin
Kallelan Oriasema omistaa
osuuden. Yksi tällainen ori
on esimerkiksi lämminverinen ravuriori Classic Photo,
jonka omistus on Italiassa,
Norjassa ja Suomessa. Hevonen on nopein Suomessa
koskaan astunut siitosori, ja
sen siemen onkin kysyttyä.
? Alkuvuoden ori astuu
Italiassa, jonka jälkeen se
tulee Suomeen ja Kallelaan.
Varauksia oriille on jo tehty,
Kaisa sanoo.
Tiesitkö?
Siittolatoiminta on luvanvaraista, ja luvan myöntää
Maa- ja metsätalousministeriö. Suomessa lupia siittolatoiminnan harjoittamiseen
on yli kuusikymmentä, joista
aktiivisesti toimii nelisenkymmentä. Osa kuitenkin
on vain muutaman siitostamman talleja.
Hyppypäivät
määrittävät työtahdin
Kallelan Oriasemaa markkinoidaan samalla tavoin
kuin muitakin yrityksiä.
Ilmoittelun perusteella
tammanomistajat löytävät
siittolat ja samalla oritarjokkaat. Keinosiemennykset tehdään joko paikanpäällä Kallelassa, tai sitten
jossain muualla, vaikkapa
hevosen kotitallissa. Tamman siemennyksen muualla
kuin oriasemalla saa tehdä
ainoastaan eläinlääkäri.
Hyväksytyillä siemennysasemilla myös koulutettu
siementäjä voi tehdä siemennykset vastuueläinlääkärin vastuulla. Oriaseman
kaikessa toiminnassa hygienia ja huolellisuus ovat
ensisijaisen tärkeitä. Esimerkiksi tarttuvaa tautia
sairastavaa hevosta ei pitäisi
tuoda siittolaan.
Astutuskaudella tammalla on kiima noin kolmen
viikon välein. Siemennykset tehdään kiiman aikana,
yleensä yksi siemennys per
kiima. Reilun kahden viikon
kuluttua siemennyksestä
tehdään tiineystarkastus eli
katsotaan onko hevonen
tullut kantavaksi. Jos se ei
ole, siemennys tehdään uudestaan seuraavan kiiman
aikaan.
? Noin puolet tammoista
siemennetään täällä. Läheltä tulevat lähtevät siemennyksen jälkeen kotiin
ja tulevat takaisin tiineystarkastukseen tai uuteen
siemennykseen. Kaukaa tulevat tammat saattavat jäädä asumaan Kallelaan niin
kauaksi aikaa, että tulevat
tiineeksi. Siksi karsinapaikkojakin tulee olla runsaasti,
Hannu kertoo.
Valtavat hevosmäärät
vaativat myös paljon työntekijöitä. Kallelassa työskentelee joka kausi vakituisten lisäksi noin 10?12
harjoittelijaa ja kesätyöntekijää.
Hevossiittoloiden toiminnan organisointia helpottavat yleisesti sovitut
pelisäännöt. Valtakunnallisiksi ?hyppyytyspäiviksi?
eli sperman keräyspäiviksi
on sovittu maanantai, keskiviikko ja perjantai. Määrätyt päivät helpottavat
töiden suunnittelua sekä
säästävät työtä ja spermaa.
Myös kuljetukset ovat helpommin järjestettävissä,
kun siemen kerätään arkipäivinä.
Jos hevosia ei keinosiemennetä paikan päällä, siemen tule tilata oriasemalta
hyppyytyspäivää edeltävänä
iltana tai aikaisin hyppypäivän aamuna. Sperma kerätään ennen aamukahdeksaa,
sillä valtaosa lähetyksistä
menee Matkahuollon kautta. Siemenannokset pakataan
styrox-laatikkoon kylmäkallen kanssa ja lykätään linjaautoon. Kallelan Oriaseman
laboratorion seinällä onkin
valtava määrä linja-autojen
aikatauluja, jotka yrittäjä tietenkin muistaa jo lähes ulkoa.
? Säädösten mukaan tuoresiemen tulisi käyttää 24 tunnin kuluttua sen keräämisestä.
Kuljetukset on suunniteltava
hyvin, jotta toisessa päässä
eläinlääkäri ehtii vielä saman
päivän aikana siementää
tamman, Hannu kertoo.
Yllä: Kaisa ja Hannu Nivola kertovat
hyppyytyksessä käytettävän
pukinkin olevan talvisin lomalla.
Alla: Edellisen kevään varsat asuvat
pihatossa, josta ne pääsevät
vapaasti ulkoilemaan ympäri
vuoden.
jatkuu ?
FARMI 3/2013
13
SIITTOLASANASTOA
Hypytys =
Oriin sperman kerääminen keinosiemennystä
varten.
Pruuvata =
Koeajaa varsa yleensä
kaupan yhteydessä.
Varsamaksu =
Varsan syntymän jälkeen
oriin omistajalle maksettava maksu, jota vastaan
varsan omistaja saa
kuitiksi rekisteröinnissä
vaaditun syntymätodistuksen.
Tiineystarkastus =
Eläinlääkärin yleensä
ultraäänellä tammalle
tekemä tarkastus, missä
selvitetään onko tamma
tiine.
Kiimakontrolli =
Eläinlääkärin tammalle
tekemä munasarjojen ja
kohdun tarkastus, jolla
pyritään selvittämään
siemennysajankohta
mahdollisimman tarkkaan.
Hyvä periyttäjä =
Ori, jolla on jo kilpailuikäisiä varsoja, jotka
ovat menestyneet hyvin
kilpailuissa.
14
FARMI 3/2013
Isäoikeudet ostetaan
Keinosiemennyksen hinta
koostuu monesta eri osasta.
Jokaisella oriaseman siitosoriilla on orikohtainen varsamaksu, joka maksetaan oriin
omistajalle varsan synnyttyä.
Varsamaksun suuruuteen
vaikuttavat muun muassa
oriin sukulinja, kilpailumenestys ja omat jälkeläisnäytöt. Kallelan siitosoriitten
maksut vaihtelevat tänä
kautena 800 eurosta 3 500
euroon, ja pakastelistalta
löytyvän kalleimman oriin
varsamaksu on yli 20 000
euroa.
Ennen tamman asemalle
tuomista tai sperman tilauksen tekemistä tulee mahdollisesti maksaa niin sanottu
varausmaksu. Varausmaksulla halutaan karsia turhat
varaukset, ja samalla varmistaa, että asiakas on tosissaan. Varauksia otetaan
senkin vuoksi, että yhden
oriin spermalla saa vuosittain siementää korkeintaan
150 tammaa koko maassa.
Suurempi määrä voisi nostaa hevosten sukusiitosprosenttia, ja samalla hankaloittaa hevosjalostusta.
Hevossiittoloiden palkkiot tulevat lähinnä tammojen
siemennysmaksuista. Sen lisäksi siittolat perivät asiakkailtaan eläinlääkärikustannukset ja muut kulut, kuten
esimerkiksi tallipaikkamaksut. Mitä useampi siemennyskerta, sitä kalliimmaksi
tamman tiineyttäminen
tulee. Jos tamma on huono
tiinehtymään, kannattaa
satsata hyvälaatuiseen spermaan, sillä se voi olla lopulta
edullisempi vaihtoehto kuin
tuoda tamma siemennettäväksi useita kertoja.
Kallelan Oriasemalla keinosiemennetyistä tammoista tiinehtyy yli 90 prosenttia,
mikä on todella hyvä tulos.
Hevosen kantoaika on yksitoista kuukautta, joten
kauden aikana siemennetyt
tammat varsovat seuraavan
vuoden keväällä. Hevostenkaan raskaudet eivät aina
suju suunnitellusti, joten
kaikki tiinehtyneet tammat eivät saa varsaa. Tämän
vuoksi varsamaksu maksetaan yleensä vasta, kun varsa on ollut elävä kymmenen
päivän ajan. Kun maksu on
maksettu, tamman omistaja saa oriin omistajalta
syntymätodistuksen. Ilman
syntymätodistusta varsa ei
voi saada kilpailulupaa. Kilpailulupa on ravihevosille
kaikki kaikessa, joten ilman
syntymätodistusta lupaavakin varsa on pullahevosen
arvoinen.
? Oriin omistajalla ei ole
oikeuksia varsaan, vaan varsamaksu on korvaus siitosoriin käytöstä. Varsamaksulla
ikään kuin ostetaan isäoikeudet, Kaisa kertoo.
Varsat pääsevät esikouluun
Siitosoriiden lisäksi Kallelassa on myös siitostammoja, jotka synnyttävät varsoja
myyntiin. Tiineenä olevat
tammat työllistävät Kaisa Nivolaa eniten keväisin.
Vaikka tammoja on vain
noin parikymmentä, ne varsovat kaikki kauden aikana,
ja niitä on seurattava tarkasti, samoin kuin siemennettyjä tammojakin. Tottuneet
ja asiantuntevat työntekijät
ovat tärkeitä toiminnan harjoittamisen kannalta. Työtä
oriasemalla tehdään kellon
ympäri, kolmessa vuorossa.
Yhtenä syynä tähän on juuri
varsominen.
? Hevonen on saaliseläin,
joka haluaa varsoa kun
tuntee olonsa turvalliseksi. Tästä syystä lähes kaikki
tammat varsovat yöllä, Kaisa
sanoo.
Kun hevosen laskettu aika on lähellä, se siirretään
varsomiskarsinaan, jossa on
valvontakamera. Valvontakamerasta seurataan hevosen tilanteen kehittymistä,
ja saattaa mennä monta
päivää ennen kuin hevonen
varsoo. Siinä missä lehmä
voi työntää vasikkaa ulos
useita tunteja, hevosen pitäisi saada varsa ulos 20 minuutissa, jotta sekä varsa että
tamma säilyvät vahingoittumattomina. Jos varsomisessa menee kauemmin, eläinlääkärin on mahdollisesi
autettava varsa maailmaan.
Tiineen tamman tarkkailu
on siis erityisen tärkeää.
Syntyneet varsat asuvat
emänsä kanssa syksyyn asti
kunnes ne vieroitetaan, ja ne
muuttavat pihattoon. Siellä varsat asuvat yli talven.
Seuraavan kesän ne ovat
laitumella kunnes puolitoistavuotiaina ne myydään
syksyn huutokaupassa. Osa
varsoista varataan ja ostetaan jo aikaisemmin, jotkut
jäävät Nivoloille itselleen.
Kallelan Oriasemalla syntyneet ja kasvaneet hevoset
tunnistaa Callela-alkuisesta
nimestä. Hyvällä huolenpidolla varmistetaan myös se,
että asiakkaat saavat rahoilleen vastinetta.
? Varsat ovat jokainen
vähintään viikon kerrallaan
käytöskoulussa tallissa, poissa pihatosta, opettelemassa
jalannostoja ja muuta sekä
muutenkin totuttelemassa
ohjeistukseen. Ammattimaisuus on kasvatuksessa
tärkeää, Kaisa sanoo.
Esimerkiksi Ranskassa
varsoja ei totuttamisen lisäksi saa vielä kouluttaa,
kuten opettaa ajolle, ennen
huutokauppaa. Tämä siksi,
ettei niitä voisi ?pruuvata?
eli kokeilla ennen myymistä.
Tämä olisi Kaisa ja Hannu
Nivolan mielestä hyvä käytäntö Suomeenkin. Kaisan
mainitsema ?esikoulu? on
kuitenkin hyväksi nuorille
hevosille. Totuttamisen lisäksi tärkeitä ovat ravinto
ja mahdollisten sairauksien
pikainen hoito. Jos kaikki
varsat eivät mene kaupaksi,
täytyy itselle jääneiden kouluttaminen kuitenkin aloittaa mahdollisimman pian.
Kouluttamisesta vastaavat
hevosalan ammattilaiset,
jotka yhdessä oriaseman
oman väen kanssa varmistavat, että Kallelasta tulee
huippuhevosia.
? Hevosten kasvatus ei
onnistuisi yksin. Osaavat
työntekijät ja yhteistyö-
kumppanit ovat kaiken perusta, sanoo Hannu.
Vaikka Oriaseman kesä
on melkoista vilinää huhtikuusta syksyyn asti, yrittäjäpariskunta pyrkii silti
pitämään lomaakin. Kun on
osaavat ihmiset, joihin voi
luottaa, uskaltaa lomailla.
Kesälomaviikko vierähtääkin vajaan sadan kilometrin
päässä Luvialla kesämökillä,
josta kuitenkin pääsee helposti käymään kotosalla.
? Kyllä vähintään joka toinen päivä käyn asemalla
tekemässä jotakin lomaviikonkin aikana, Hannu naurahtaa. ?
Vasemmalla: Kallelassa
ei lomailla talvellakaan.
Yrittäjä Hannu Nivola
kengityshommissa.
Yläoikealla: Kerätty sperma
jaetaan pakastettaessa
muovisiin olkiin, joissa se
säilötään nestemäiseen
typpeen. Käytetyt tyhjät oljet
tulee säilyttää todisteena siitä,
että tammoille on annettu
sovitut määrät siementä.
Alaoikealla: Jokaisella
siitosoriilla on
henkilökohtainen
keinovagina, jota käytetään
hyppyytyksessä.
FARMI 3/2013
15
HEVOSET
www.facebook.com/staffansberg
LOISPOSTI ON postipakkaus hevosen sisäloisten tutkimiseen. Paketti sisältää
näytteenottovälineet, näytelähetteen, postipaketin
ja -maksun sekä loistutkimuksen. Asiakas ostaa
paketin, lähettää näytteen
laboratorioon ja saa vastauksen sähköpostiinsa.
Näyte tutkitaan heti sen
saavuttua
laboratorioon
ja vastaus lähtee samana
tai seuraavana päivänä.
Tutkimuksessa todetaan
mahdolliset pienet sukkulamadot, heisimadot ja
suolinkaiset määrällisesti.
Suomen eläinlääkäripraktikot ry suosittelee ulos-
tenäytteen tutkimista, koska
useat sisäloiset ovat kehittäneet tai ovat kehittämässä
resistenssiä lääkkeisiin. Matolääkityksen tulisi perustua
tarpeeseen, joka todetaan
ulostenäytteen munien määrän perusteella. Koko tallia
ei tule madottaa rutiinisti,
vaan hevoset pitäisi lääkitä
yksilöinä tarpeen mukaan.
PUHDASTA KUMIROUHETTA!
NOWASTE OY
puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi
Lisätietoja ja tilaukset:
www.loisposti.fi
KevätuutuuKsia saapunut
Pikeur, Kingsland, Mountain Horse
Laukkaa verkkokauppaan!
ratsastusvaruste.fi
Avoinna: ma-to 9?17.30
pe 9?18 I la 9?14
Itsenäisyydenkatu 68, Pori I Puh. (02) 633 2489
www.ratsastusvaruste.fi
kuninkuusraVit 27.?28.7.2013
www.kuninkuusravit.fi
Osta liput ennakkOOn
Lipputoimisto
p. (06) 822 9800
www.lipputoimisto.fi
Varaa majOitus
SALES Keskusvaraamo
p. (06) 822 9811
myynti@saleskeskusvaraamo.fi
www.saleskeskusvaraamo.fi
16www.kuopionravirata.fi
FARMI 3/2013
(017) 264 8110
iltajuHlat kuOpiOn
satamassa
pe 26.7. & la 27.7.
60 000 ihmistä ei voi erehtyä
? tule sinäkin kuninkuusraveihin kuopioon!
kuninkaallista raVitunnelmaa sOrsasalOssa!
HEVOSET
TIESITKÖ?
KUOPION RAVIRATA Sorsasalo isännöi heinäkuun lopussa
vuoden suurinta ravitapahtumaa Kuninkuusraveja. Parhaiden kantakirjattujen suomenhevosten kamppailut nähdään
Sorsasalon kaviouralla 27.
? 28.7., ja iltajuhlia vietetään
Kuopion satamassa perjantaina 26. sekä lauantaina 27.
päivä. Kyseessä on Kuopion
ja Pohjois-Savon vuoden suurin yleisötapahtuma sekä yksi
koko Suomen suurimmista urheilutapahtumista.
? Tähän tapahtumaan on
valmistauduttu jo pitkään. Odotamme viikonlopulle vähintään
55 000 katsojaa, joiden palveluihin panostamme. Tällaisen
porukan liikuttaminen ja palveleminen edellyttää suuria panostuksia tilapäisrakenteisiin radalla
ja iltajuhla-alueella. Liikennejärjestelyissä tullaan tukeutumaan
non-stop-bussiliikenteeseen.
Haluamme palvella yleisöä
savolaisen leppoisalla asenteella ja tarjota hienoja raviurheiluelämyksiä, Kuninkuusravien
projektijohtaja Tommi Salmela
korostaa.
Kuninkuusraveissa pelataan
molempina päivillä Totoa miljoonilla euroilla ja paikalle mat-
kustavat ravituristit antavat
alueen majoitus- ja muiden
palveluiden tarjoajille merkittävän taloudellisen piristysruiskeen. Kaupungin hotellikapasiteetti tulee täyteen varatuksi ja
lisäksi vakiintunut tapa on ollut, että ravivieraat vuokraavat
majoitusta viikonlopun ajan
myös yksityisiltä.
? Innokas ja vakiintunut raviporukka matkustaa Kuninkuusraveihin joka kesä. Tätä
tapahtumaa ei haluta eikä
kannata missata. Toivottavasti
ihmiset innostuvat tarjoamaan
yksityismajoitusta, ja lisäksi
camping-alue tullaan sijoittamaan lähelle keskustaa. Hyvä
sää on meillä tilattuna, ja tapahtumanjärjestäjän kannalta
on äärimmäisen tärkeää, että
lähialueiden ihmiset tulisivat
myös aistimaan ravitunnelmaa,
Salmela sanoo.
Kuninkuusraveja on järjestetty vuodesta 1924 ja Kuopiossa
perinteikäs tapahtuma nähdään
nyt viidennen kerran radan historiassa. Edelliset Kuninkuusravit
Kuopiossa on ravattu vuosina
1959, 1967, 1982 ja 1998.
Savon alueen väestöllä tarjoutuu siis oivallinen ja paras
mahdollisuus yli kymmeneen
KUVA: HIPPOS / IRINA KEINÄNEN
Suomenhevonen julistettiin Suomen kansallishevoseksi
vuonna 2007, sen 100-vuotissyntymäpäivänä.
vuoteen mahdollisuus lähteä
heinäkuussa raveihin.
? Kuninkuusraveissa yhdistyvät pitkät perinteet, suomalainen
kesä ja suomalaiset ravihevoset
parhaimmillaan sekä suuren
yleisötapahtuman tunnelma
ihan ainutlaatuisella tavalla.
Kuninkuusraveissa on niin railakasta festivaalimeininkiä kuin
hienon urheilujuhlan arvokasta
ilmapiiriä, jokaiselle jotakin perheen pienimmistä kokeneisiin
katsojiin, Kuninkuusravien tiedottaja Ilkka Nisula kuvailee.
? Kuopiossa osataan arvostaa hyvää urheilua ja kotiradalta
sekä lähiseuduilta löytyy useita
todella kovia hevosia kuninkuus- ja kuningatarkilpailuun.
Esimerkiksi Tero E. Mäenpäällä
on valmennuksessaan ainakin
kolme vakavaa ravikuninkuuskandidaattia: Turon Myrsky,
Sörkän Sälli ja juuri helmikuun
lopussa kantakirjattu Virijori.
Kuninkuusravien päälähtöihin
valitaan 12 kantakirjattua oritta ja 12 kantakirjattua tammaa.
Ruunat ja kantakirjaamattomat
hevoset eivät ole oikeutettuja
osallistumaan.
? Kilpailu tukee näin oman
kotimaisen rotumme jalostusta ja kunnioittaa perinteikkäitä
sääntöjä. Myös maailmalla on
suuria ravikilpailuita, mutta juuri
se, että meillä tapahtuman pääosan esittäjät ovat oman suomalaisen rotumme edustajia, on
erittäin arvokas ja hieno asia,
Nisula linjaa.
Lisätietoja: www.kuninkuusravit.fi
FARMI 3/2013
17
HEVOSET
METSÄ WOOD on lanseerannut kotimaisesta kuusi- ja
mäntyhöylälastusta valmistetun
Hunter-kuivikkeen.
Tuoteuutuuden etuja ovat
pieni pöly- ja itiöpitoisuus,
erinomainen imukyky ja hyvä
riittoisuus. Kuivike soveltuu
kaikille eläimille, joita halutaan hoitaa laadukkaasti.
? Tuote sopii esimerkiksi hevosenomistajalle, joka haluaa
panostaa hevosen terveyteen
ja hyvinvointiin. Kaksinkertaisen pölynpoistomenetelmän
ansiosta kuivikkeen pölypitoisuus on vastaaviin tuotteisiin
verrattuna pieni. Ilmatiiviisti
pakatussa kuivikkeessa itiöpitoisuus on lähes olematon.
Pieni pölypitoisuus on tärkeää,
sillä tallin ilmanlaatu vaikuttaa
suoraan hevosen terveyteen.
kertoo tuotepäällikkö Kaisu
Rukko Metsä Woodin myynnistä.
Kuivikkeen pieni pölypitoisuus vaikuttaa myös eläintenhoitajan
hyvinvointiin
puhtaamman ilmanlaadun
muodossa. Vaalea kuivike
lisää valoisuutta ja viihtyisyyttä talleissa ja muissa
eläinsuojissa.
Hunter-kuivike tuli myyntiin
Agrimarket-ketjun myymälöihin syyskuun puolivälissä.
? Tutkitusti korkealaatuisena kuivikkeena Hunter
täydentää monipuolista kuivikevalikoimaamme, myyntipäällikkö Heikki Kankainen
Agrimarketista toteaa.
Lisätietoja:
www.hunterkuivike.fi
ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN mukaan yritysten varastoissa
olevat, hevosenlihaa vastoin pakkausmerkintöjä sisältävät tuotteet voi luovuttaa hyväntekeväisyyteen.
Yrittäjän tulee kuitenkin
sopia asiasta paikallisen
valvovan
viranomaisen
kanssa. Paikalliset viranomaiset varmistavat, että
tuotteiden koostumuksesta annetaan oikeat tiedot.
Hevosenlihaa sisältävää
kebablihaa on jaettu ilmaiseksi ainakin Vantaalla.
Asiakkaiden ja kauppojen palauttamia tuotteita
ei sen sijaan voi lahjoittaa
hyväntekeväisyyteen, koska
tuotteiden kylmäketjua ei voi
varmentaa.
Suomessa useat elintarvikealan yritykset ovat
vetäneet
hevosenlihaa
sisältäneitä tuotteita pois
myynnistä. Ainakin Pouttu
Oy, Vaasan Oy Food Service ja SeaGood Oy Fort
Deli vetivät helmikuussa
myynnistä tuotteita, jotka
sisältävät hevosenlihaa, jota ei ole mainittu tuotteiden
pakkausmerkinnöissä.
Sekä Evira että Kuluttajaliitto arvioivat, että ruokahuijaukset ovat lisääntyneet
viime vuosina.
Lisätietoja: www.evira.fi
KUVA: SXC
* vahvistaa immuunipuolustusta
* ennaltaehkäisee oireita
* hoitaa ihoa ja tukee normaalia suoliston toimintaa
* sisältää patentoidun koostumuksen yrttejä, vitamiineja, mineraaleja ja
rauhoittavia, luonnollisia eteerisiä öljyjä
Ei sisällä kortisonia eikä botoxia.
Jälleenmyyjä: Kaakkolan Tila, www.kaakkola.com.
Maahantuonti: Bringwell Finland Oy, puh. (015) 348 572.
18
FARMI 3/2013
Tallikalusteet ja
tarvikkeet netistä.
www.illis.fi
010-23 91 300
KUVA: FARMIN ARKISTO
EU-TUKIEN HAKUOPAS 2013
on julkaistu Maaseutuviraston
verkkosivulla. Hevosista on
mahdollista saada kansallista
kotieläintukea mikäli hakija
täyttää asetetut vaatimukset.
Tukihakemusten viimeinen palautuspäivä on 30.4.2013.
Uutta kansallisessa kotieläintuessa hevosten osalta on, että
tuen hakijalla tulee olla hallinnassaan hevosia vähintään 3
eläinyksikköä (ey). Tukikelpoisia
hevosia ovat siitostammat (1 ey),
vähintään 1-vuotiaat (syntyneet
2012 tai aiemmin) suomenhevoset (0,85 ey) ja 1 ? 3-vuotiaat
muut hevoset ja ponit (0,6 ey,
syntyneet 2010 ? 2012).
Siitostammalla tarkoitetaan
hevosta tai ponia, joka on astutettu tai varsonut vuonna 2012.
Vuonna 2012 astutettu tamma
hyväksytään vain, mikäli sen tiineys on kestänyt vähintään 12
viikkoa. Mikäli siitostamma on
luonut vähintään 12 viikkoa kes-
täneen tiineyden jälkeen, on tuen hakijan toimitettava kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaiselle eläinlääkärin lausunto luomisesta. Lisäksi luomisesta tulee
ilmoittaa Suomen Hippoksen
rekisteriin. Myös varsomisesta
tulee ilmoittaa Suomen Hippokseen, myös siinä tapauksessa,
että varsa syntyy kuolleena.
Hevosten tulee olla tuen hakijan hallinnassa 100 päivän
ajan. Hallinta-aika on 1.5.2013?
8.8.2013 mukaan lukien alkamis- ja päättymispäivät.
Tuen hakijan tulee huolehtia,
että hevosten tiedot ovat ajan
tasalla Suomen Hippoksen rekisterissä. Etenkin hallintaoikeuden siirroissa on ruuhkaa
huhtikuussa.
Palauttamalla
lomakkeet ajoissa varmistat
hevosten tietojen olevan kunnossa tuen hakua varten. Muista
täyttää lomakkeet huolellisesti
ohjeiden mukaan.
Lisätietoja: www.mavi.fi
HS-tallin suositut
viikonloppu- ja kesäleirit nyt varattavissa!
Varmista oma
leiripaikkasi ajoissa.
Pyttyläntie 21 ? Liikkala ? puh. 040 5873656
hanna@hs-talli.net ? www.hs-talli.net
FARMI 3/2013
HS_talli_ilmo_60x35.indd 1
19
1.3.2011 11.01
Anna Kyläkorven
kisaratsu Eversti
tutustuu uuden tallin
seinän hevoskuvioon.
Kuvio on Kyläkorven
piirtämä.
P
orin Ahlaisissa sijaitsevan Kyläkorven
ratsastuskoulun pihassa komeilee upouusi talli. Vuodesta 2005 ratsastuskoulua pitänyt Anna
Kyläkorpi kertoo, että uutta
tallia on suunniteltu jo vuosia, vaikka virallisesti tallin
20
FARMI 3/2013
suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin vuoden 2011
syksyllä.
? Vanhaan talliin rakennettiin alun perin paikat
viidelle hevoselle. Siitä
lähtien rakennettiin niin
sanottuja väliaikaratkaisuja, kun hevosten määrä
alkoi lisääntyä, kertoo Kyläkorpi.
Pieneen talliin ei pystynyt rakentamaan uusia
karsinapaikkoja, joten
niitä alettiin rakentaa
tallin ulkopuolelle, ulkokarsinoiksi. Hevoset viihtyivät tallissa, mutta työn-
tekijälle se oli varsinainen
painajainen.
? Pelkästään veden kuskaaminen vei aivan tuhottomasti aikaa. Jokaiselle
hevoselle piti kantaa 2-3
ämpärillistä vettä yhden
illan aikana, joten kokonaisuudessaan määrä oli
TEKSTI JA KUVAT: JENNI JOENSUU
Oman tallin rakentaminen antaa vapaat
kädet suunnitteluun ja toteutukseen. Anna
ja Juha Kyläkorpi toteuttivat pitkäaikaisen
suunnitelmansa ja rakensivat
ratsastuskoululleen unelmien tallin.
valtava, Kyläkorpi muistelee.
Anna ja Juha Kyläkorpi
muuttivat Ahlaisiin vuonna
1999 yhden hevosen kanssa.
Master-tason ratsastuksenopettajana Anna Kyläkorpi
kävi ensin pitämässä ratsastustunteja muilla talleilla,
ennen kuin oma talli perustettiin. Pikku hiljaa niin
hevosten kuin ratsastajien
määrä alkoi lisääntyä.
Kun
ratsastuskoulun
toiminta laajeni, syntyivät
myös suunnitelmat uudesta
tallista. Ensin rakennettiin
kuitenkin maneesi, joka
valmistui vuonna 2007.
Välissä Kyläkorpi suoritti
master-opinnot Ypäjällä ja
sai miehensä kanssa kaksi
lasta, tyttäret Vanessan ja
Venlan. Vuonna 2011 taas
asennettiin maneesiin uusi äänentoistojärjestelmä.
Kyläkorpien elämä onkin
ollut yhtä projektia toisen
perään.
? Nyt kun uusi talli on valmis, on seuraavana projektina
enää vanhan tallin purkaminen ja lantalan rakentaminen
sen tilalle. Sen jälkeen saavat
projektit ainakin toistaiseksi
riittää, naurahtaa Kyläkorpi.
jatkuu ?
FARMI 3/2013
21
Yllä: Uudessa tallissa
kaurakärrytkin mahtuvat
kulkemaan hyvin ja iltaruokinta
kestää vain noin 20 minuuttia.
Alla: Vasemmalla uusi talli,
keskellä maneesi ja oikealla
vanha talli, joka puretaan uuden
lantalan tieltä.
22
FARMI 3/2013
Suunnittelu käyntiin
Kun uuden tallin suunnittelu vihdoin aloitettiin,
oli ensimmäinen tehtävä
keksiä sille sopiva paikka.
Ammattilaisten mielestä
talli olisi pitänyt rakentaa
kauemmas pellolle, mutta
Kyläkorvet halusivat sen lähemmäs pihapiiriin. Oikea
paikka löytyi lopulta kotitalon ja maneesin välistä.
Paikkaa varten piti anoa rakennusvalvonnasta erityislupa, sillä väli oli normaalia
pienempi.
? Valitulla paikalla maa
on kovaa ja kivistä, eikä liejuista peltoa. Halusimme
tallin myös lähelle kotia,
sillä se helpottaa meidän
työtämme. Minä myös nukun yöni rauhallisemmin,
kun olen lähellä ja voin
yölläkin nähdä ikkunasta, että talli on kunnossa
ja ovet ovat kiinni, selittää
Kyläkorpi.
Tarvittavien lupien hakemista Kyläkorpi kuvaa
haastavaksi. Rakennusvalvonnassa sai ravata jatkuvasti ja joka kerta sieltä
tuntui tulevan selvityspyyntöjä perässä. Yhdessä piirtäjän kanssa sitten korjailtiin
puutoksia.
? Lupien hakeminen ja
saaminen oli kyllä mahdotonta. Tuntui siltä kuin joka kerta olisi ollut jotain eri
asioita korjattavana.
Tarkoitus oli myös rakentaa maneesin yläkertaan
pienet majoitustilat leiri- ja
kurssimajoitusta varten.
Suunnitelmaa ei kuitenkaan hyväksytty.
? Ehkä tulevaisuudessa
hommaamme tallin läheisyyteen muutaman pienen
pihamökin, joilla majoituskin sitten onnistuisi. Tämä projekti tosin on vasta
suunnitteluasteella, Kyläkorpi sanoo.
Hevostallien perinteinen
rakennusmateriaali on puu.
Tämä oli myös Kyläkorpien alkuperäinen suunnitelma.
? Kun asiaa ajatteli tarkemmin, alkoivat puun
vaatima hoito ja maalaus
tuntua työläältä. Niinpä
kilpailutimme muutaman
kivirakennuksia rakentavan yrityksen ja päädyimme
vaihtamaan materiaalia kokonaan. Loppujen lopuksi
kivi ei tullut puuta kovinkaan paljon kalliimmaksi,
kertoo Kyläkorpi.
Kun tallia suunniteltiin,
Kyläkorvet vierailivat monilla talleilla ja kyselivät
aina, mikä missäkin tallissa
on sen omistajien mielestä
parasta ja mikä huonointa.
Tallinpitäjät viettävät talleillaan valtaosan päivistään,
joten mikä olisikaan parempi keino selvittää vahvuuksia
ja heikkouksia kuin kysellä
heidän mielipiteitään.
Yksi suuntaviivoista rakentamisen
yhteydessä
olivat tallien uudet tilavaatimukset, jotka astuvat voimaan vuoden 2014 alusta.
Uusien vaatimusten mukaan
eläinsuojan sisäkorkeuden
on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus kerrottuna
luvulla 1,5, ollen kuitenkin
aina vähintään 2,2 metriä.
Kyläkorven ratsastuskoulussa karsinat rakennettiin vielä
hieman isommiksi. Karsinat
tilattiin lopulta Ransuco-nimisestä yrityksestä.
? Karsinaelementitkin
kilpailutettiin, ja tilattiin lopulta mittatilaustyönä. Oli
hilkulla, ettei käyttämämme yritys edes olisi lähtenyt
projektiin mukaan, heillä oli
niin paljon töitä, Kyläkorpi
sanoo.
Lopputulokseen voi kuitenkin olla tyytyväinen.
Karsinat ovat tilavia ja he-
voset ovat viihtyneet niissä
hyvin. Vanhassa tallissa hevoset joivat vetensä saavista, mutta uudet, itsestään
täyttyvät juoma-automaatit
eivät ole kuitenkaan tuottaneet niille ongelmia. Miettimällä hevosten asumisjärjestyksen tarkkaan saa myös
karsittua turhaa luimimista
ja kärhämöintiä.
Kyläkorpi painottaa suunnittelun tärkeyttä.
? Mitä tahansa suunniteltiinkin, niin aina tuntui siltä, ettei tila vaan riitä. Siellä
kaikki kuitenkin ovat sulassa sovussa, mutta kyllähän
se vaati työtä. Pelkän satulahuoneen suunnitteluun
meni monta päivää, ennen
kuin kaikki satulat ja harjaämpärit saatiin mahtumaan.
Heinän kulutus romahti
Kyläkorven talli lämpiää
maalämmöllä. Karsinoissa ei
ole erillistä lämmitystä, käytävällä taas on. Myös tallin
edustan saa lämmitettyä, joten sen pystyy sulattamaan,
mikäli paikalle kertyy talvella paljon jäätä ja lunta.
Vanha talli oli kylmä, ja
talvisin hevosilla oli sisälläkin paksut loimet päällä.
Uuden tallin myötä myös
ohuet sisäloimet on suurimmalta osalta hevosista
jätetty pois ja ovia pystyy
talvellakin pitämään auki.
Radikaalein muutos on kuitenkin ollut heinän kulutuksen väheneminen.
? Heinää kului aikaisemmin noin 300 paalia
vuodessa, mikä on todella
suuri määrä. Arvioisin, että
uudessa tallissa sitä menee
ainakin sata paalia vähemmän, Kyläkorpi selittää.
Myös työn määrä on vähentynyt ? huomattavasti.
? Vanhassa tallissa iltatallin tekemiseen meni yli kaksi tuntia. Nyt iltaruokintaan
Yllä: Newforestinponi Tilli
on muiden hevosten tapaan
viihtynyt hyvin uudessa tallissa.
Oikealla: Kyläkorpi ei halunnut
tallin toimistosta perinteistä,
niinpä seinien väriksi valittiin
pirteä pinkki.
menee noin kaksikymmentä
minuuttia, laskeskelee Kyläkorpi.
Hevosten hoito vei niin
paljon aikaa, että rakennusvaiheessakin yksi ihminen
oli käytännössä koko ajan
niiden kanssa. Kyläkorpi
veti myös ratsastustunnit ja
kesän leirit normaalisti.
? Kyllähän silloin tehtiin
pitkää päivää. Viime vuonna taisimme pitää yhteensä
seitsemän päivää vapaata, ja
Juha käytännössä asui työmaalla, nauraa Kyläkorpi.
Varsinainen rakentaminen aloitettiin maaliskuussa
2012 pohjatöillä ja viemäröinnillä. Toukokuussa tuotiin seinäelementit, jonka
jälkeen rakennettiin katto.
Viimeisenä tuotiin karsinaelementit, jotka saatiin
valmiiksi joulukuussa muutamassa päivässä. Tarkoitus
oli saada hevoset muutettua
uuteen talliin jouluksi.
? Talutimme hevoset upouuteen talliin joulukuun 23.
päivä puoli kahdeltatoista illalla. Tiukoille meni, mutta
jatkuu ?
FARMI 3/2013
23
1
2
1. Yksi tallin omista kasvateista
on vuonna 2008 syntynyt musta
suomenhevosori Aika-Ässä.
2. Tillin tarhakaverina on hanoverian
puoliveritamma Kerttu.
3. Satulahuoneen suunnitteluun
kului useampi päivä. Lopulta satulat
kuitenkin saatiin sopimaan seinälle.
4. Tallin käytävä haluttiin pitää
mahdollisimman yksinkertaisena,
eikä siellä säilytetä ylimääräistä
tavaraa. Lämpömittari on lahja
Kyläkorven oppilaalta.
pysyttiinpähän aikataulussa,
Kyläkorpi virnistää.
Kuten tallin pitäminen,
myös sen rakentaminen
hoitui pääasiassa omin voimin. Sähkötyöt teki Juha,
joka sai työt tarkastaneelta
sähköinsinööriltä kiitettävän arvosanan. Enemmän
väkeä vaatineet työt tehtiin
talkoovoimin tai tarvittaessa
tilattiin ammattilaisilta. Rakentamisessa kiinnitettiin
huomiota erityisesti siihen,
miten työt saataisiin jatkos24
FARMI 3/2013
3
sa tehtyä mahdollisimman
vähällä vaivalla. Niinpä
esimerkiksi tallin päätyovi
aukeaa niin, että heinäpaalin saa ajettua traktorilla
suoraan sisälle. Näin aikaa
ei turhaan tarvitse käyttää
paalien kuskaamiseen ja
siirtelemiseen.
Tuntimääriä lisätään,
hevosia ei
Kyläkorven ratsastuskoulussa on ratsastustunteja arkisin
noin 3?4 tuntia ja viikonlop-
puisin 5?6 tuntia päivässä.
Uuden tallin maaliskuussa
juhlittavien virallisten avajaisten myötä tuntimääriä
on tarkoitus lisätä. Hevoset
menevät tällä hetkellä 1?1,5
tuntia päivässä, kun suositus
on kaksi tuntia. Ratsastajia
tallilla käy arviolta 100?120,
joista suurin osa on yllättäen
aikuisia. Lisäksi Kyläkorpi
valmentaa ja kilpailee itsekin
kouluratsastuksessa. Hevosia
ei kuitenkaan ole tarkoitus
ottaa lisää. Ainakaan vielä.
? Meille syntyy toukokuussa varsa, joka luultavasti
jää meille. Lisää hevosia ei
toistaiseksi ole tulossa, sillä
karsinapaikat ovat kaikki
käytössä.
Vaikka uuden tallin rakentaminen sai Kyläkorvet
välillä hakkaamaan päätä
seinään ja miettimään, valmistuuko projekti ikinä, saatiin talli kuitenkin pystyyn
ja käyttöön melko nopeasti
ja ilman suurempia ongelmia. Yksi haastavimmista
4
iv a t o n
a
v
a
j
o
pp
l
He
kkaus!
läHetyspa
LOISPOSTI
UUSI
helppo tapa
tarkistaa
hevosesi
madotustarve!
www.loisposti.fi
Puh. (09) 2252 860
fax (09) 2252 8660
Lepolantie 9, 03600 Karkkila
novalab@novalab.fi
seikoista oli Kyläkorven
mielestä aikataulut ja niistä
kiinni pitäminen.
? Itse olen sellainen ihminen, joka pitää sovituista
aikatauluista kiinni. Kun oli
riippuvainen muiden aikatauluista ja ne jatkuvasti
pettivät, oli odottamisen
tuska välillä sietämätöntä.
Odottaessa piti sitten vain
tehdä jotain muuta aikansa
kuluksi, ja ainahan täältä
tekemistä löytyi, Kyläkorpi
miettii.
Tärkeimpänä rakennusprojektissa Kyläkorpi pitää
sitä, että osaa ottaa asioista
selvää. Paljon pitää tietää,
ennen kuin voi ryhtyä tuumasta toimeen.
? Kannattaa kuunnella
muita ja selvittää, mikä on
mennyt hyvin ja mikä ollut vaikeaa. Investointeja
tehdessä ei aina voi luottaa
halvimpaan, vaan joihinkin
asioihin on pakko panostaa.
Esimerkiksi pesukonetta ostaessa tutkin netin keskus-
telupalstoja ja otin selvää,
mitä ihmiset ovat olleet
mieltä. Kannattaa selvittää
ja miettiä, eikä ostaa suin
päin ensimmäistä vaihtoehtoa. Näin saa rakennettua itselleen sellaisen
tallin, jossa viihtyvät niin
hevoset kuin ihmiset. ?
FARMI 3/2013
25
HYÖT YELÄIMET
KUVA: HKAGRI
KOTIELÄINTUOTANNON KUSTANNUSHAASTEIDEN keskellä viljalle ja luotettavalle viljanvälittäjälle on ollut luontainen
kysyntä. Valtaosa sikojen ja
broilereiden ruokinnasta on
viljaa ja nautojen ja lypsylehmienkin ruokinnassa viljalla
on merkittävä rooli.
Tärkeintä viljoissa on hyvä
laatu, eli korkea hehtolitrapaino, kohtuullinen valkuaispitoisuus ja taudittomuus. Sikojen
ruokinta on pohjautunut pitkään ohraan, ja toki sillä on
suurin merkitys edelleenkin.
Vehnän, kauran ja härkäpavun
käyttö on lisääntynyt ja tämä
olisi suotavaakin niin sikojen
kasvun kuin viljelykierron takia.
Sikojen ruokinnassa viljan
valkuaisen ei tarvitse olla
huippukorkea, sillä nykyisin
iso osa sioista ruokitaan ovrliemillä, jotka ovat valkuaisrehuja. Liemet hinnoitellaan
26
FARMI 3/2013
niin, että valkuaistäydennys
sikojen ruokintaan on järkevä
ottaa niistä.
Broilerintuottajat tarvitsevat
laadukasta vehnää, jossa on
12?15 prosenttia valkuaista.
Broilereille annettavan vehnän on oltava myös painavaa
ja homeetonta.
Naudat syövät ohraa, kauraa sekä myös rehuvehnää
ohran ollessa päävilja. Samalla tavalla kuin yksimahaisilla, viljan laadulla on suuri
merkitys sekä lihanaudan että lypsylehmän ruokinnassa.
Korkean hehtopainon viljalla
saadaan aikaan paremmat
tuotantotulokset
kevyeen
verrattuna.
VILJAA TILOILTA TILOILLE
HK Agrin viljanvälitys pyörähti vuosi sitten käyntiin
myös Etelä-Suomessa. Itä- ja
Pohjois-Suomessa viljanväli-
tyksellämme on ollut merkittävä rooli jo useita vuosia.
Pääperiaatteena on ajaa vilja
suoraan myyjältä ostajatilalle
ilman välivarastointeja. Ostajat
ja myyjät kartoitetaan ja toimitettavat viljaerät pyritään löytämään mahdollisimman läheltä
loppukäyttäjää kustannusten
minimoimiseksi.
Kaikki viljaerät analysoidaan, jotta ruokinta pystytään
suunnittelemaan tarkasti. Analysointi tehdään pikamittarilla punnituksen yhteydessä,
jolloin myytävän erän viljan
hehtolitrapaino, valkuainen ja
kosteus saadaan vielä varmistettua toimituksen yhteydessä. Laadulla on merkitystä,
sillä hyvälaatuisesta viljasta
kannattaa kotieläintuottajan
maksaa parempaa hintaa.
HK Agri tilittää viljasta myyjälle 30 vrk:n maksuajalla tai
tarvittaessa nopeamminkin.
Viljan ostajille tarjoamme OPrahoituksen, joka mahdollistaa
180 vrk:n maksuajan ilman
vakuuksia ja järkevällä korkotasolla.
Kuluvan vuoden aikana keräämme suurempaa verkostoa
viljan myyjistä ja ostajista. Kustannustehokkaan toiminnan
tuoma hyöty jaetaan viljan ostajan ja myyjän kesken. Ostaja
maksaa rahdin, ja viljaerä etsitään mahdollisimman läheltä.
HK Agrin kotisivuilla on uusi
palvelu, joka kokoaa viljanostajat ja -myyjät yhteen paikkaan.
Tänne myyjä voi ilmoittaa myytävät viljaerät viljalajeittain ja
ostaja voi tehdä viljan ostoilmoituksen. Helppokäyttöisen
karttapalvelun avulla löytää
lähialueen ostajat ja myyjät
nopeasti ja tehokkaasti.
Lisätietoja: www.hkagri.fi
HYÖT YELÄIMET
LUONNOLLISEEN
ILMANVAIHTOON
pihatoissaan
siirtyneet lypsykarjan omistajat kokevat eläinterveyden parantuneen ja navettamelun pienentyneen.
Verhoseinäpihattojen painovoimainen ilmanvaihto ei
kuluta sähköenergiaa juuri
lainkaan, sillä käyttöenergia syntyy eläinlämmöstä.
Verhoseinäpihatot ovat
yleistyneet
Suomessa
2000-luvulla. VTT:n ja
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus MTT:n hankkeessa selvitettiin käsin tai
automaattisesti säädettävien verhoseinäratkaisujen
käyttöä
lypsykarjarakennuksissa.
Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttöenergia syntyy eläinlämmöstä, jolloin
poistuva lämmin ilma korvautuu automaattisesti uudella kylmemmällä ilmalla.
Vajaatäyttö heikentää toimivuutta ja voi johtaa lisälämmön tarpeeseen. Jos uusi
pihatto valmistuu syksyllä,
eläinpaikat on syytä saada
heti täyteen.
Verhoseinäisessä pihatossa sisäilman laatu oli
parempi kuin vähimmäistaso edellyttää, ja kesäolosuhteissa saavutettiin jopa
yli 20-kertaisia ilmanvaihtomääriä. Ilman tehokas
vaihtuvuus vähensi lehmien
lämpöstressiä, sillä lämpötila
ei pääse nousemaan haitallisen korkealle pihaton sisällä.
Viilennystä varten 10 %:lla
tutkimuksessa mukana olleista tiloista oli vaakapuhaltimet tai helikopterisekoitin.
Pihattoilman sumuisuus
vaivasi talvikaudella kylminä
ajanjaksoina. Kostea sisäilma tiivistyi ja jäätyi verhojen
sisäpinnoille, mutta se myös
suli nopeasti, kun ulkoilma
lauhtui. Jossain määrin esiintyi lantakäytävien jäätymistä,
mutta lannanpoiston hankaloitumista ei koettu suureksi
haitaksi. Juomakupit pysyivät
yleensä sulina. Kylmimmät
jaksot eivät vaikuttaneet
eläinterveyteen tai maitotuotokseen. Täydennyslämmitys
oli käytössä 25 %:lla tiloista.
Verhoseinäisiä pihattoja
arvioidaan olevan Suomessa yli 300. VTT:n ja MTT:n
tutkimuksessa luonnollisella ilmanvaihdolla varustettujen pihattojen omistajille
tehtiin kaksi verkkokyselyä
vuonna 2011. Niissä selvitettiin verhoseinien aikaansaamia hyötyjä tai haittoja,
toimivuutta, käyttötapoja, kokemuksia toimivuudesta sekä kustannustietoja. Lähes
kaikki vastanneet kokivat
navettailman parantuneen
edelliseen ilmanvaihtotekniikkaan verrattuna. Kyselyyn vastanneista 98 % oli
tyytyväisiä valitsemaansa
ilmanvaihtotekniikkaan.
Lisätietoja: www.mtt.fi
SNELLMAN-KONSERNI PANOSTAA ympäristövastuulliseen toimintaan siirtymällä öljyttömään tuotantoon. Päätöksellä halutaan
vähentää ympäristön kuormitusta. Investoinnin myötä Snellmanin Lihanjalostuksen
hiilidioksidipäästöt tulevat vähenemään
3 000 tonnilla vuodessa.
Snellmanin Lihajalostuksen toimittama lieju
ja jätevesi muunnetaan Jeppo Biogas -laitoksessa puhdistetuksi biokaasuksi. Biokaasua
hyödynnetään Snellmanin Lihanjalostuksessa
lämpö- ja höyrytuotannossa. Kyseessä on
ympäristöystävällinen ja luonnollinen
kiertokulku.
Lisätietoja: www.snellman.fi
ENGLANTILAINEN
BROILERITUOTTAJAJÄRJESTÖ NFU järjesti helmikuun alussa Walesissa seminaarin, jossa pohdittiin broilerille
uusia proteiinilähteitä. Rehukustannukset
ovat kohonneet vehnän ja soijan hinnannousun takia, joten broilerituotannon on
löydettävä uusia lähteitä proteiinin saamiseksi.
? Tavoitteena on löytää sellaisia rehuraakaaineita, joita tilat voisivat tuottaa itse, kertoo
Michael Lee englantilaisen Aberystwythin
yliopiston maatalous- ja ympäristötieteiden
tiedekunnasta.
Tiedekunnassa tutkitaan useita uusia
mahdollisia proteiinilähteitä, kuten lupiinia,
hernettä ja papuja.
Asiasta kertoi World Poultry -verkkolehti.
Lisätietoja:
www.worldpoultry.net
FARMI 3/2013
27
TEKSTI: JENNI JOENSUU
KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN
Kanojen kasvattaminen on
tarkkaa puuhaa. Kanat vaativat
tietynlaisia olosuhteita, jotta
niistä kasvaa hyvin munivia ja
terveitä yksilöitä.
V
ihlman-Lehtonen Oy
on erikoistunut kananuorikoiden kasvatukseen. Yhtiön
toimipaikkoja on Huittisten
lisäksi Ulvilassa ja Loimaalla. Kasvatusvaiheessa untuvikkojen pitäminen erillään
28
FARMI 3/2013
muusta siipikarjasta on
erityisen tärkeää, puhutaan
eristyskasvattamosta.
? Untuvikot ovat hyvin
alttiita viruksille ja muille
taudeille, joita saattaa levitä ympäristöstä. Varsinkin
kevät on riskiaikaa, kun
muuttolinnut ovat liikkeellä,
kertoo Eveliina VihlmanLehtonen, Vihlman-Lehtonen Oy:n yrittäjäpariskunnan toinen osapuoli.
Miehensä Veli Lehtosen
kanssa Eveliina on pyörittänyt kasvatuskanalaa
Kana oppii nopeasti
Kasvatuskanalassa on tärkeää, että untuvikot pääsevät kasvamaan tietynlaisissa
olosuhteissa. Kana oppii
nopeasti tavoille, ja kaikkein
tärkeintä sen on oppia juomaan. Vesi on kanalle elintärkeää, ja nykyään juomaveden laatua valvotaankin
enemmän kuin aikaisemmin. Veden laatu vaikuttaa suuresti muun muassa
munitusaikana tapahtuviin
poikkeamiin.
? Jos kana oppii juomaan,
se oppii myös syömään.
Kanan vedentarve on noin
kaksinkertainen verrattuna
ruuantarpeeseen, VihlmanLehtonen selittää.
Yrityksen monikerroskasvattamot sijaitsevat Ulvilassa. Monikerroskasvattamossa kasvaneet nuorikot
oppivat nopeasti uudessa
monikerrosmunittamossa
tasolta toiselle hyppimisen
ja veden ja ruuan hakemisen.
? Meillä on käytössä niin
sanottu iltaruskovalotus
kasvattamoissa. Kun valot
alkavat tiettyyn vuorokaudenaikaan himmetä, se tarkoittaa kanalle, että nyt on
yö. Näin se osaa hakeutua
oikealle tasolle yöksi, Vihlman-Lehtonen sanoo.
Kanalle oikeat kasvuolosuhteet määrittelevät
pitkälti sen tulevaisuuden.
Oikeissa olosuhteissa kasvanut kana tottuu myös
uuteen kanalaan, kun on
siirron aika. Kanalle erityisen stressaavia tekijöitä
ovat muun muassa kuljetus,
uusi elinympäristö ja muninnan aloitus. Näin ollen
samanlaiset olosuhteet uudessa kanalassa helpottavat sen asettumista uusiin
olosuhteisiin ja lievittävät
muninnan alun stressivaihetta. Kananuorikot siirretään kasvattamosta munittamoon 14?15 viikon iässä.
? On hyvä, että kana
ehtii tottua uuteen ympäristöönsä kunnolla ennen
munintaa, niin se ei sitten
stressaa enää muninnan
alkaessa, selittää VihlmanLehtonen.
Kanan kasvatusta
ympäri vuoden
Vihlman-Lehtoset kasvattavat kanoja ympäri vuoden, ja parhaimmillaan samalla kertaa kasvattamosta
voi löytyä jopa 30 000 kotkottajaa. Työtä siis riittää.
Varsinkin untuvikkoaikana
tehdään pitkää päivää, untuvikot kun syövät käytännössä koko ajan. Kasvattamossa
puolestaan suurin työ alkaa
kun nuorikoita aletaan siirtämään kasvattamosta munittamoon.
? Kasvatettavien kanojen määrä riippuu aina siitä, kuinka paljon asiakkaat
ovat niitä tilanneet. Kanoja
ei tuoteta niin sanotusti ylimääräisiä, vaan kaikille on
jo olemassa siirtokohde, kun
ne kuoriutuvat, VihlmanLehtonen kertoo.
Kerralla saatetaan kasvattaa useammankin asiakkaan kanoja, jolloin asiakaskohtainen kanamäärä voi
vaihdella 5 000 aina 50 000
kanaan saakka. Asiakkaita Vihlman-Lehtosilla on
useita kymmeniä aina Hangosta Petsamoon. Asiakkaita on siis valtakunnallisesti
ja maantieteellisesti kaikkialla.
Kanojen siirto asiakkaille toteutetaan ?all in, all
out? -periaatteella. Kun kanat ovat oikeassa iässä, eli
noin 14?15-viikkoisia, ne
noukitaan yksi kerrallaan
pois hallista ja kuljetetaan
asiakkaille. Kun kanat on
kuljetettu munittamoihin,
voidaan kasvattamo pestä,
desinfioida ja puruttaa uudestaan. Munittajilla kanat
aloittavat munimisen noin
19 viikon ikäisinä, ja munivat yleensä aina 50?60 viikkoa, Dekalb-kana jopa yli
70 viikkoa.
Kanankasvattajana VihlmanLehtonen pitää tärkeimpänä asiakkaan ja yrityksen välillä vallitsevaa luottamusta.
Asiakasta palvellaan niin
kuin on sovittu, ja jalostekohtaisista perusedellytyksistä ja kasvatusolosuhteista
on pidettävä kiinni. Kanojen
perusolosuhteet ovat periaatteessa kaikille jalosteille
KUVA: VIHLMAN-LEHTONEN OY
jo kaksikymmentä vuotta.
Kanankasvatustoiminta on
alkanut Lehtosten suvussa
jo 30-luvulla Eurajoella, ja
tällä hetkellä kouluttautumassa on neljäs sukupolvi,
Eveliinan ja Velin lapset.
Myös Eveliina on alkujaan
lähtöisin siipikarjaperheestä,
joten kanan kasvatus kulkee
koko poppoolla vähän kuin
verissä.
Vihlman-Lehtonen Oy
kasvattaa valkoista Dekalbkanaa. Dekalbin munat
ovat M-L-kokoluokkaa, ja
niiden kuori paksu muninnan alusta loppuun saakka.
Dekalb-munan markkinaosuus on Suomessa noin 34
prosentin luokkaa, Euroopassa Dekalb on hyvin suosittu jaloste. Dekalb-kanaa
maahantuodaan Hollannista, josta emoaines tuodaan
Mikkelin karanteeniasemalle määräajoin.
jatkuu ?
FARMI 3/2013
29
samat, mutta erilaisia jalostekohtaisia hoitoehdotuksia
kuitenkin on. Niitä antavat
jalostajat ja maahantuojat.
Eri jalosteilla on erilaisia
ominaisuuksia, jotka saattavat vaatia erityishuomiota.
Asiakkaan on myös voitava luottaa siihen, että kasvattamosta saadaan se määrä
kanoja, kun on tilattu. Tästä
pidetään huolta ketjun alusta lähtien. Untuvikot eristetään muista linnuista tautiriskien minimoimiseksi ja
niiden hoitoon kiinnitetään
erityistä huomiota.
? Untuvikoilla on aivan
omat hoitajansa, jotka pitävätkin varsinaisia vaatesulkeisia päivittäin. Vaatteet ja
eritoten jalkineet on vaihdettava aina, kun kanalaan
mennään sisälle, ettei niiden mukana kulkeudu mitään haitallista. Varsinkin
noropohjaiset saappaat ovat
sellaiset, että niiden mukana
kulkeutuu vaikka mitä.
Niinpä perheen lapset on
pienestä pitäen opetettu siihen, ettei kanalaan mennä
?vain käymään?. Lomareissujen jälkeen matkatavarat
vietiin ensin saunaan ja sitten vasta kotiin.
? Olihan se lasten vähän
hankala ymmärtää, Vihlman-Lehtonen naurahtaa.
? Mutta kanojen kannalta
tämä oli aivan elintärkeää.
Kanat eivät ole samalla tavalla yksilöitä kuin esimerkiksi lehmä tai sika, vaan ne
sairastuvat yleensä kerralla
koko lauma. Niitä myös lääkitään ja hoidetaan laumana, joten yhden kanan sairastuminen merkitsee koko
lauman sairastumista.
Kanan kolme
peruselementtiä
Tulevaisuudessa VihlmanLehtonen näkee, että tilakoot tulevat entisestään kas30
FARMI 3/2013
vamaan. Isoilla munittajilla
on myös mahdollisuuksia
tehdä suurempiakin investointeja.
? Isot munittajat voivat
alkaa perustaa omia kasvattamoita, jolloin kaikki
tulee ikään kuin samasta
paketista. Näin ollen munittajat saavat parhaimmillaan tuotettua itselleen uutta munijakuntaa 3?4 kertaa
vuodessa, miettii VihlmanLehtonen.
Hautojia kuitenkin tarvitaan aina. Suomen siipikarjaliitto tiedotti helmikuussa 2013, että kananmunan
suosio on yhä nousussa, ja
että nuorten yleisin ateria
on munakas. Viimeisen
kuuden vuoden aikana kananmunien kokonaiskulutus on noussut Suomessa
yhteensä 10 miljoonaa kiloa.
Vihlman-Lehtosilla aiotaan jatkossakin keskittyä
perusasioihin.
? Kanan kolme peruselementtiä ovat vesi, ruoka ja
valo. Nämä asiat kun pitää
tautisulun lisäksi kunnossa
kasvatusaikana, saa terveitä
ja hyväkuntoisia kanoja, jotka munivat hyvin. ?
www.lskpoultry.fi
Parhaat tulokset
Lohmann-kanalla
Toimivat ratkaisut
Uutuus!
Natura Step
18 kanaa/m 2.
Rakennuksen min. korkeus 2,6 m.
Munakunta tarjoaa toimivat ratkaisut
kanalauudistuksiin: lattia-, kerroslattia- tai
virikehäkkilaitteet Big Dutchmanin kansainvälisesti tunnettua laatua tai perinteikäs
Monimunahäkki virikeosin. Nämä virikeosat
ovat liitettävissä myös vanhoihin Monimunahäkkeihin. Tee tuotantotavan muutos Munakunnan asiantuntemuksella järkevästi!
Munakunnasta
Skovin ilmastoinnin
ja tuotannon ohjausjärjestelmät, rehuja lintuvaa?at.
Kysy asiantuntijalta!
LSK Poultry Oy - 0440 856 674, 0440 856 675
KAARINA:
Toivo Torkki, puh. 0400 327 189
Kari Paakkunainen, puh. 040 508 4250
Tommi Pinomäki, puh. 040 589 5474
Tarvikevarasto, puh. (02) 214 4265
ILMAJOKI :
Janne Raitila, puh. 0500 361 887
www.munakunta.fi
Kuva: Kari Alakylä
Lisätietoja osoitteessa:
www.leijonalevy.fi
?Jos mina saisin valita...?
Kyllä possukin aidon Leijonan tuntee.
Leijona-maatilalevy on kehitetty
maatilarakennusten vaativiin olosuhteisiin
- se on kestävää suomalaista laatua!
Leijona-maatilalevy:
? Toiselta puolelta vesiohenteisella akrylaattimaalilla maalattu öljykarkaistu kovalevy
? Eläinsuojien ja muiden maatalousrakennusten
sisäkattojen verhoukseen
? Helppo työstää
? Kestävä ja helposti puhdistettava pinta
? Kestää kosteutta
? Kuuluu puhtaimpaan
M1-päästöluokkaan
? Valkoinen pinta antaa valoisan
ja puhtaan tunnelman
LEIJ
MYYONA KUIT DYIN
UL
SUOM EVY
ESSA
Kysy lisää rakennustarvikeliikkeistä kautta maan!
FARMI 3/2013
31
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
Kokonaisuutena tuotantokustannus nousi 2,9 prosenttia,
153 900 euroon. Kokonaistuoton ja tuotantokustannusten
erotuksena saatava tappio on
23 700 euroa tilaa kohti vuodessa.
YRITTÄJÄTULO LASKI
5 PROSENTTIA
Yrittäjäperheen työlle ja pääomalle korvaukseksi jäävä yrittäjätulo laski vuonna
2011 viisi prosenttia, 20 700
euroon. Yrittäjätulo lasketaan
vähentämällä kokonaistuotosta tuotantokustannukset
ilman yrittäjäperheen työstä
ja omasta pääomasta aiheutuvia palkka- ja korkovaatimuskustannuksia.
Yrittäjätulo jää siis korvaukseksi
yrittäjäperheen 2 060 tunnin
työpanokselle sekä 298 300
euron omalle pääomalle.
? Yrittäjätulon tulisi kaksinkertaistua, jotta maatalousyrittäjä saisi tavoitteen mukaiset
korvaukset omalle työlle ja pääomalle. Tähän päädyttäisiin,
jos esimerkiksi maatalouden
tuottajahinnat nousisivat 30
prosenttia, toteaa kannatta-
vuuskirjanpidosta vastaava
laskentatoimen päällikkö Arto
Latukka MTT:stä.
KANNATTAVUUS ENNALLAAN
Kannattavuuskerroin
saadaan, kun yrittäjätulo jaetaan
palkkavaatimuksen ja oman
pääoman korkovaatimuksen
summalla. Yrittäjätulo laski,
mutta samoin laski palkkaja korkovaatimuskustannus.
Näin kannattavuuskerroin jäi
kutakuinkin
edellisvuoden
tasolla, 0,47:ään. Yrittäjä saavutti siis 47 prosenttia sekä
14,1 euron tuntipalkkatavoitteesta että 5,3 prosentin korkovaatimuksesta eli yrittäjä
sai 6,6 euroa työtunnille ja 2,4
prosentin koron omalle pääomalle.
Maatalousyrittäjää voidaan
verrata myös palkansaajaan,
jolla ei ole kiinni omaa pääomaa
työpaikassaan. Silloin yrittäjätulosta vähennetään kokonaisuudessaan oman pääoman
korkokustannus 5,3 prosentin
mukaan ja jaetaan näin jäävä
vuosityöansio työtuntimäärällä. Silloin maatalousyrittäjän
työtuntiansioksi jää 2,6 euroa.
Kannattavuus heikkeni erityisesti kasvihuoneyrityksillä,
kasvinviljelytiloilla sekä nautakarja- ja sikatiloilla. Kannattavuus parani erityisesti
avomaapuutarhatiloilla sekä
siipikarjatiloilla.
Kokonaispääoman tuottoprosentti oli edellisvuoden tasolla
negatiivinen eli -1,4 prosenttia.
Myös oman pääoman tuottoprosentti oli negatiivinen, -2
prosenttia. Oman pääoman
osuus koko varallisuudesta
eli omavaraisuusaste on 74,5
prosenttia.
TIEDOT TALOUSTOHTORIVERKKOPALVELUSSA
Tiedot perustuvat MTT Taloustutkimuksen vuosittain laskemiin kannattavuuskirjanpitotuloksiin. Tulokset lasketaan
noin 900 kirjanpitotilan luvuista ja painotuksen ansiosta tulokset on yleistettävissä
kuvaamaan Suomen 41 600
suurimman maatalous- ja
puutarhayrityksen tuloksia.
Lisätietoja:
www.mtt.fi/taloustohtori
KUVA: FARMIN ARKISTO
MAA- JA puutarhatalouden
keskimääräinen
kannattavuus pysyi edeltävän vuoden
tasolla, kertoo MTT:n seurantalaskelma vuoden 2011 toteutuneiden kustannusten ja
tulojen mukaan.
Maatalous- ja puutarhayritysten myyntituotot kasvoivat 8
prosenttia, 81 600 euroon. Kun
tähän lisätään 48 400 euron
tuet, saatiin kokonaistuotoksi
129 900 euroa, jossa nousua
oli viisi prosenttia.
Ostorehu- ja polttoainekustannukset nousivat 20
prosenttia sekä sähkö- ja
lannoitekustannukset ja palkkamenot noin kymmenen prosenttia. Näiden yhteinen osuus
tuotantokustannuksista on 22
prosenttia. Maatalousyrittäjien työtuntimäärä laski 2 060
tuntiin vuodessa, jolloin palkkavaatimuskustannus laski 3,3
prosenttia 29 100 euroon. Korkotason laskun myötä yrittäjän
omalle pääomalle tavoiteltu
korko laski 6,3 prosentista 5,3
prosenttiin ja näin myös oman
pääoman korkovaatimuskustannus aleni 15 300 euroon,
11 prosenttia.
32
FARMI 3/2013
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
KUVA:SXC
ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA
seuraa vuosittain lintuinfluenssan esiintymistä Suomen luonnonvaraisissa linnuissa.
Tutkimuksiin toivotaan lähetettävän aiempia
vuosia enemmän sairaita tai äskettäin kuolleina löydettyjä vesi- ja petolintuja. Linnut
lähetetään kokonaisina Eviran Oulun toimipaikkaan.
Erityisesti näytteitä toivotaan saatavan lintujen ruokintapaikoilta, jos niillä havaitaan sairaita tai kuolleita vesilintuja, kuten sinisorsa ja
joutsen tai petolintuja, kuten kana- ja varpushaukka. Myös harakoista toivotaan näytteitä.
MAATILARAKENNUSTEN MATERIAALEILTA vaaditaan kovaa kestävyyttä ja käytettävyyttä. Leijona-maatilalevy
on turvallinen ja helposti
työstettävä kuitulevy, joka sopii erinomaisesti myös eläinsuojiin.
Suomen Kuitulevy kunnioittaa kuitulevyn valmistuksessaan niitä samoja
pääperiaatteita, jotka havaittiin hyviksi jo ensimmäisiä
suomalaisia kuitulevyjä luodessa yli 60 vuotta sitten; paras kuitulevy syntyy puhtaasti
puusta, puun omia hyviä ominaisuuksia hyödyntäen. Vuosikymmenten aikana näiden
periaatteiden sekä jatkuvan
tuotekehittelyn ja tutkimustyön tuloksena syntyi Suomen
Kuitulevyn kotimainen Leijonalevy-tuoteperhe, josta löytyy
ratkaisu myös maatiloille.
LEIJONALLA
ENTISTÄ PAREMPAA
KOSTEUDENKESTOA
Valkoinen Leijona-maatilalevy on erityisesti maatalouskäyttöön kehitetty kova
puukuitulevy. Maatilalevyssä
puukuitulevyn kestävyyttä on
parannettu öljykarkaisulla ja
valoisuutta on lisätty maalaamalla levyn toinen puoli
vesiohenteisella
akrylaattimaalilla. Tämä luja maalipinta tekee levystä hyvin
kosteutta kestävän ja helposti puhdistettavan, mutta
kuitenkin turvallisen ? maalista ei vapaudu kemikaaleja
ilmaan kuten ei muistakaan
Leijona-levytuotteista. Uusi
levyyn lisätty reunasuojaus
parantaa kosteudenkestoa
entisestään.
Leijona-maatilalevyä käytetään verhouslevynä maatilarakennusten,
esim.
meijerirakennusten sisäkatoissa, joissa levy muodostaa
valmiin, kestävän ja käytännöllisen pinnan. Levystä on
helppo työstää pinta moneen
tilaan. Puhtautensa vuoksi
maatilalevy on turvallinen vaihtoehto myös eläinsuojien sisäkattoon. Leijona-maatilalevyllä
vuorattu sisäkatto voidaan
puhdistaa helposti tavallisella
painepesurilla. Levyn vaalea
pinta luo lisäksi valoisuutta
ja siisteyttä pieniinkin tiloihin.
Kotimainen Leijona-maatilalevy on saatavilla hyvin
varustelluissa rakennustarvikeliikkeissä kautta maan.
Lisätietoja: www.leijonalevy.fi
NÄYTTEIDEN LÄHETTÄMINEN MAKSUTONTA
Näytteiden lähettäminen ja tutkiminen ovat
lähettäjälle maksuttomia. Niiden lähettämisestä pitää olla etukäteen yhteydessä Eviran Oulun toimipaikkaan. Näytteen mukana
tulee olla lähete, johon on kirjattu näytteen
lähettäjän yhteystiedot sekä linnun löytöpaikka ja -aika sekä mahdolliset muut näytteeseen liittyvät havainnot. Kuolleita lintuja
käsiteltäessä tulee käyttää suojakäsineitä.
Lisätietoja: www.evira.fi
FARMI 3/2013
33
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
KUVA: FARMIN ARKISTO
MAATILOJA OLI Suomessa
vuonna 2012 kaikkiaan 59
042. Vähennystä edelliseen
vuoteen oli 2 500 tilaa, kun
vuonna 2011 vähennys oli vain
1 200 tilaa. Voimakas väheneminen selittyy osittain sillä,
että syksyllä 2012 saatiin puhelinhaastattelun avulla maatilarekisteristä aiempia vuosia tehokkaammin karsittua
tuotantonsa lopettaneet tilat.
Tilojen määrän vähenemiseen
vaikutti maa- ja metsätalousministeriön maatalousekonomistin Pekka Pihamaan mukaan
lisäksi se, että vuonna 2012
noin 50 000 viljelijältä päättyivät 5-vuotiset luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitoumukset, jolloin osa heistä
lopetti tuotannon tilallaan.
hehtaariin. Lisäystä oli 1,5
hehtaaria
edellisvuodesta.
Vuonna 2011 keskipeltoala
kasvoi vain 0,7 hehtaaria.
Viime vuosina keskipeltoala
on kasvanut lähes hehtaarin
vuodessa. Vuoden 2012 tasoiseen keskipeltoalan kasvuun yllettiin viimeksi vuonna
2005. Tilojen määrä vaikuttaa
suoraan keskipeltoalaan, sillä
peltoalan kokonaismäärässä
ei ole ollut suuria muutoksia
vuosikymmeniin. Keskipeltoalan kasvun huippuvuodet
ovat juuri niitä vuosia, jolloin
tilojen määrä on vähennyt voimakkaimmin. Peltoalaltaan
yli 100 hehtaarin tiloja oli
vuonna 2012 yhteensä 4 248
tilaa. Määrä kasvoi yli 300 tilalla edellisvuodesta.
tuotantosuuntia. Viljatiloja oli
edellisvuosien tavoin eniten
Varsinais-Suomessa ja EteläPohjanmaalla. Lypsykarjatiloja
taas on eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Hevostiloja oli eniten
Uudellamaalla ja lammastiloja Lapissa. Puutarhaviljely ja
erikoiskasvintuotanto olivat
keskittyneet voimakkaimmin
Varsinais-Suomeen.
Tuotantosuuntien suhteelliset osuudet säilyivät lähes
ennallaan. Luokkien sisällä tapahtui kuitenkin jonkin verran
muutoksia. Lypsykarjatilojen
määrä väheni noin 800 tilalla,
sikatilojen määrä hieman yli
200 tilalla, hevostilojen reilulla
300 tilalla. Muuta kasvintuotantoa harjoittavien tilojen määrä
lisääntyi aavistuksen verran.
ISOJEN TILOJEN
SUHTEELLINEN OSUUS
KASVOI RAJUSTI
Maatilojen keskipeltoala kasvoi viime vuonna lähes 39
TUOTANTOSUUNNAT
VAIHTELIVAT ALUEITTAIN
Maataloustuotannon
alueellinen keskittyminen tulee
ilmi tarkastelemalla tilojen
VILJELIJÄT NUORTUIVAT HIEMAN
Vuonna 2012 viljelijöiden
keski-ikä oli 50,7 vuotta eli
vähän vähemmän kuin edellisvuonna. Aikaisemmin ke-
hitys on ollut päinvastaista,
eli viljelijöiden keski-ikä on
noussut vuosi vuodelta. Selityksenä tälle on se, että vuonna 2012 tuotantonsa lopettaneiden joukossa oli paljon
suurten ikäluokkien vanhoja
viljelijöitä, ja keski-ikä on sen
myötä laskenut. Naispuoliset
viljelijät nuortuivat noin puolella vuodella, ja miespuoliset
viljelijät 0,1 vuodella. Nuorimpia olivat ne naisviljelijät,
jotka harjoittivat sikataloutta
(43,1 vuotta) ja vanhimpia
muuta tuotantoa harjoittavat
miesviljelijät (55 vuotta).
Lisätietoja: www.mmmtike.fi
Lannoitevalmisteita kevääksi!
Biovakka Suomi Oy tarjoaa tutkittuja, laadukkaita
nestemäisiä ja kiinteitä lannoitevalmisteita ilmaiseksi
Valmisteet eivät sisällä puhdistamolietettä
? Kaikille viljelykasveille, myös nurmille!
Jos kiinnostuit ota yhteyttä: Markus Isotalo, 050 3403104
www.biovakka.fi
34
FARMI 3/2013
Nopealiukoiset Agro-lannoitteet
Cemagron nopealiukoiset lannoitteet
takaavat tutkitusti parhaan tuoton
pellostasi. Varma toimitus on aina ollut
kunnia-asiamme.
Pyydä tarjous
lannoitteista!
Pohjoista kasvua
Boreal jalostaa peltokasvilajikkeita
pohjoisiin oloihin. Tuottavat lajikkeet
vaativiinkin olosuhteisiimme syntyvät
pitkäjänteisen kehitystyön ja tinkimättömän osaamisen tuloksena.
Lajikkeen soveltuvuudesta oloihimme
kertoo tuttu BOR-merkintä, joka on
merkki kasvusta.
Tutustu osoitteessa www.boreal.fi
ote!
Uutuus tu
Agro 23-3-6+6S+B -öljykasveille
räätälöity hybridilannoite.
CEMAGRO OY
Kasteninkatu 2, 08150 Lohja
Puh. 019 375 7500 ? fax 019 325 548
www.cemagro.fi
www
cemagro.fi
??????????
???????????
?
??????????????????????
??????????????????
????????????????????????????
????????????????????????
?
????????????????????????????????????????????
ALBIT
®
Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille
Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa.
Koetulokset puhuvat puolestaan.
Lisätuotto 30 / ha
Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo
Tiedustelut ja myynti: FinnEPS Oy 02 5460 778 www.finneps.fi
Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.?
FARMI 3/2013
35
TEKSTI: JENNI JOENSUU
KUVA: BOREAL KASVINJALOSTUS OY
36
FARMI 3/2013
Öljykasvien viljely
oli vuosina 2011?
2012 laskussa.
Vuonna 2010
öljykasveja viljeltiin
ennätyssuurella
pinta-alalla, mutta
seuraavan kahden
vuoden aikana
muun muassa
haasteelliset sääolot
ja runsas tuholaisten
määrä vaikuttivat
öljykasvien satoon ja
viljelyhalukkuuteen.
R
ypsi ja rapsi ovat
kotimaisen valkuaisrehun tärkeimpiä raaka-aineita.
Boreal Kasvinjalostus Oy:n
öljykasvien jalostaja Katja
Hämäläinen pitää öljykasvien viljelyn vähenemistä
huolestuttavana.
? Teollisuudessa on kysyntää rypsille ja rapsille,
Hämäläinen kertoo.
Alan toimijat ovatkin
ryhtyneet toimiin öljykasvien viljelytilanteen parantamiseksi. Alan toimijoilla
tarkoitetaan tässä tapauksessa MTK:ta, Elintarviketeollisuusliiton (ETL)
öljynpuristamoyhdistystä
sekä Vilja-alan yhteistyöryhmää (VYR). Näiden
kolmen liiton toimesta laitettiin käyntiin projekti,
jolla pyritään edistämään
rypsin ja rapsin viljelyä
Suomessa. Projektin taustana ja esikuvana pidetään
Ruotsissa toteutettua, samantyyppistä Svensk Raps
20/20 -projektia. Ruotsissa
projekti toteutettiin vuosina
2003?2010 ja sillä saatiin
erinomaisia tuloksia etenkin
syysrapsin kohdalla. Projek-
tilla pyritään ensisijaisesti
levittämään tietoa öljykasvien viljelijöille ja siitä kiinnostuneille.
? Projektin päätarkoitus
on löytää yhteinen kanava
kaikille rypsin ja rapsin viljelijöille. Näin pioneeriviljelijät voivat jakaa runsaita
kokemuksiaan kokemattomille, jotka hyötyvät vinkeistä todella paljon, selittää projektivastaava Petri
Lintukangas.
Kokeneimmilla
viljelijöillä huippusatoja
Kokeneimmilla öljykasvien
viljelijöillä on paljon kokemusta ja hyviä vinkkejä,
miten asiat kannattaa tehdä.
? Osa viljelijöistä saa vuosi
toisensa jälkeen hyviä satoja.
He panostavat esimerkiksi
kasvinsuojeluun, jotta hyviin
satoihin päästään, Hämäläinen sanoo.
Öljykasveja viljellessä
kasvinsuojelu onkin erityisen tärkeää, ja erityisesti
tuhoeläinten torjutaan tulee
kiinnittää huomiota. Pienet
taimet ovat alttiita kirppatuhoille, joten kasvustoa pitää
tarkkailla alusta asti. Myös
rapsikuoriaisten tarkkailu
on aloitettava ajoissa, heti ensimmäisten nuppujen
kehittyessä lehtiruusukkeen
keskelle. Aikainen torjunta
on tehokkainta.
Öljykasvit ovat monesta
syystä hyviä kasveja viljelykiertoon.
? Öljykasvit ovat oiva
keino katkaisemaan pellolla
jylläävän viljojen tautikierteen, sillä viljojen kasvitaudit eivät tartu niihin, kertoo
Hämäläinen.
Mikäli viljapelloilla on
siis ollut kasvitautiongelmaa
esimerkiksi viime vuonna,
voisi yksi ratkaisu olla viljellä tänä vuonna rypsiä tai
rapsia. Tautikierre pysähtyy,
kun taudille ei löydy isäntäkasvia.
? Viljelysuunnitelmaa
tehtäessä on hyvä miettiä
asiaa pitkäjänteisesti. Öljykasveilla on hyvä esikasvivaikutus. Tänä vuonna viljelty öljykasvi parantaa myös
seuraavan vuoden viljasatoa,
eikä kasvinsuojeluaineitakaan välttämättä tarvita viljalle seuraavana vuonna niin
paljon, Hämäläinen sanoo.
Hämäläisen mukaan esimerkiksi rypsi sopii aikaisuutensa takia hyvin myös
syysviljojen esikasviksi.
Rypsin esikasviarvo saadaan
näin parhaiten hyödynnettyä, kun seuraava kasvi kylvetään heti syksyllä.
Öljykasvien viljelyssä voi
käyttää samoja koneita kuin
viljan viljelyssä. Maan rakenteen on oltava kunnossa,
tiivistyneille maille kylväminen näkyy sadon vähenemisenä. Öljykasveja suositellaan viljeltäväksi noin
joka viides vuosi samalla
lohkolla.
Vaikka viljojen kasvitaudit
eivät öljykasveihin tartukaan, on niilläkin olemassa
omat tautinsa, esimerkiksi
pahkahome ja möhöjuuri.
Viime vuonna esiintyi jonkin verran pahkahometta,
joten maassa saattaa sateisen
kesän jälkeen olla nyt enemmän pahkoja.
Kuten viljoilla, myös öljykasvien kohdalla tulee huolehtia siitä, että viljelykierto
on kunnossa.
? Pahkahomeen isäntäkasveja ovat rypsin ja rapsin
lisäksi myös muun muassa
herne ja peruna, joten se
tulee ottaa huomioon vil-
jelykierrossa, Hämäläinen
muistuttaa.
Rohkeasti kokeilemaan
Viljelijöitä Hämäläinen
kannustaa viljelemään öljykasveja.
? Öljykasvien kohdalla ainakin siementä riittää.
Kevätviljojen siemenestä on
käsittääkseni ollut jonkin
verran pulaa, Hämäläinen
miettii.
Sadolle on myös kysyntää.
Hämäläisen mukaan rypsin
ja rapsin hinnat näyttävät
tällä hetkellä hyvältä, vaikka
tarkkoja hintoja on vaikea
ennustaa, ne kun määräytyvät maailman hintatasojen
ja olosuhteiden mukaan.
Opastusta viljelijä voi
saada esimerkiksi Vilja-alan
yhteistyöryhmän julkaisemasta öljykasvioppaasta tai
Suomessa käynnistyneen öljykasviprojektin nettisivuilta. Myös siemenenmyyjiltä
voi kysyä apua. ?
Vinkki!
Tutustu öljykasvien viljelyä
edistävään projektiin osoitteessa www.rapsi.fi.
FARMI 3/2013
37
TEKSTI: JENNI JOENSUU
KUVAT: JUKKA MANNINEN
Suomessa ei ole laissa
säädettyä ohjeistusta
aurinkoenergian
myynnille. Alan
toimijoiden mukaan
sellainen olisi
enemmän kuin
tarpeellinen.
A
urinkoenergian
käyttö on Suomessa
vielä lapsenkengissä.
Tarkkoja lukemia
aurinkosähköjärjestelmien
määrästä ei edes ole, sillä kukaan ei ylläpidä niistä rekisteriä. Aurinkosähköjärjestelmiä löytyy kuitenkin jo niin
kotitalouksista, yrityksistä
kuin maatiloiltakin.
38
FARMI 3/2013
? Verkkoon kytkettyjä järjestelmiä on alle sata. Veikkaisin, että maataloudessa luku
jää alle kymmeneen, pohtii
aurinkosähköjärjestelmiä
suunnittelevan ja asentavan
Playgreen Finland Oy:n toimitusjohtaja Jouni Penttinen.
Penttinen vertaa Suomen
tilannetta Saksaan, jossa aurinkosähköjärjestelmien käytössä ollaan jo monta askelta
edellä.
? Saksassa ei voi liikkua mihinkään näkemättä aurinkopaneeleja rakennusten katoissa. Aurinkoenergian käyttö
on siellä ihan ehdoton juttu.
Saksassa on tajuttu auringon
potentiaali ja maassa on ollut
toimiva tukipolitiikka.
Sähköyhtiöillä täysi
päätäntävalta
Aurinkosähköjärjestelmän
toimintaperiaate on, että kiinteistön sähkö tulee
pääasiallisesti auringosta, ja
vasta sen jälkeen verkosta.
Eli mitä aurinkoisempi päivä, sitä enemmän käytössä on auringon tuottamaa
sähköä. Pilvisinä päivinä ja
Suomessa etenkin talvella
auringon tuottama sähkö ei
kuitenkaan riitä, jolloin osa
sähköstä tulee ostosähkönä.
Hyvissä olosuhteissa ja hyvinä päivinä auringosta saatua energiaa tulee kuitenkin
niin paljon, että sähköä jää
omien käyttötarpeiden jälkeen yli. Tätä ylijäämää
kutsutaan ylituotoksi, joka
ikään kuin valuu takaisin
sähköyhtiöille.
Suomessa sähköyhtiöt saavat itse päättää, miten tätä
ylituottoa käsitellään. Osa
yhtiöistä maksaa ylituotosta
käyttäjälle, osa ei. Myös korvaussummat ovat vapaasti
päätettävissä. Esimerkiksi
Fortum maksaa ylijäämäsähköstä pörssisähkön kulloisenkin tuntihinnan mukaan.
Myös maksutavat ja -ajat ovat
sähköyhtiöiden päätäntävallan alla.
? Kovin moni sähköyhtiö
ei Suomessa vielä maksa ylituotosta, mutta sähköyhtiöiltä
kannattaa ehdottomasti kysyä
asiasta, mikäli oman aurinko-
jatkuu ?
LIHA- JA LYPSYKARJATILAA Pieksämäellä pitävä Jukka Manninen
kypsyi ideaan aurinkosähköjärjestelmästä pikkuhiljaa. Sähkön
hinnat tuntuivat olevan ikuisessa
nousussa, ja oman biokaasulaitoksen rakentamiseen satapäisen
karjan tila oli liian pieni. Manninen
haki tietoa netistä ja oli viime kesänä ensimmäistä kertaa yhteyksissä Playgreen Finlandiin, jonka
loppujen lopuksi palkkasikin järjestelmää asentamaan. Suunnittelu aloitettiin kesällä, ja järjestelmä asennettiin lokakuun lopussa.
? Melko nopeasti siinä edettiin
suunnittelusta
toteutusvaiheeseen, muistelee Manninen.
Mannisen tilalla tehtiin vuonna
2005 sukupolvenvaihdos, jonka jälkeen tilalle otettiin ensimmäistä kertaa myös lihakarjaa
lypsykarjan ohelle. Manninen on
tällä hetkellä tilansa kolmannen
sukupolven edustaja. Uusiutuvaa
energiaa ei tilalla ole ennen käytetty, ja suunnitteluvaiheessa hän
marssikin ELY-keskukseen tiedustelemaan, onko hänen mahdollista anoa investointitukea.
? Investointituen saamiseen järjestelmä oli kuitenkin liian pieni.
Olisi pitänyt olla isompi. Aurinkosähkö on täällä vielä uusi juttu,
minäkin olin kuulemma ensimmäinen, joka sen tiimoilta kävi
asiasta kysymässä, Manninen
selittää.
Ennen verkkoon kytkemistä
järjestelmälle hankittiin käynnistyslupa Savon Voimalta. Sähköyhtiöltä käytiin tarkastamassa järjestelmä, jonka jälkeen näytettiin
vihreää valoa. Manninen kertoo,
että Playgreen hoiti suunnittelun
ja asennuksen lisäksi myös paperityöt ja luvan hankkimisen.
Täysi hyöty irti vasta keväällä
Mannisen aurinkosähköjärjestelmä on nyt ollut käytössä muuta-
KUVA: FARMIN ARKISTO
sähköjärjestelmän kohdalla
näyttää siltä, että ylituottoa
tulee, kertoo Penttinen.
? Ilman erillistä korvausta
ylituotto menee sähköyhtiölle käytännössä lahjoituksena,
mikä on järjetöntä.
Jos oman alueen sähköyhtiö
ei maksa ylituotosta, yhtiötä
voi nykyään myös vaihtaa.
Ainoastaan sähkön siirron
on pakko tulla oman alueen
yhtiöstä, myyntipaikan voi ?
ja se kannattaa ? kilpailuttaa.
Aurinkosähköjärjestelmä
tuottaa hyvin helmikuun
puolesta välistä aina marraskuulle asti. Syksyllä sateisuus
vie hieman tehoa ja tammihelmikuussa lumi aiheuttaa
pientä viivästystä tuotannon
man kuukauden. Kahdella katolla
on yhteensä kolmisenkymmentä
paneelia, joista suurin piirtein
kymmentä käydään talvella putsailemassa lumesta. Vaikka järjestelmän täysi hyöty selviää vasta
sitten, kun aurinko palailee pitkältä talvilomaltaan, on ostosähköä
pystytty jo nyt korvaamaan jonkin
verran. Mahdollisesta ylituotosta
Manninen neuvotteli Savon Voiman kanssa, mutta vastaus oli
kielteinen.
? Kuten investointituessa, myös
ylituoton korvaamisen edellytyksenä oli tehokkaampi järjestelmä.
Minimiraja ei minun järjestelmäni
kohdalla ylity. Tärkeintä kuitenkin
on, että omassa käytössä sähköä
saa korvattua aurinkoenergialla.
Teknisesti järjestelmä on toiminut hyvin, eikä kuluvan talven kovatkaan pakkaset ole sen toimintaa häirinneet. Manninen odottaa
kevättä, jotta järjestelmää voitaisiin alkaa käyttää täydellä teholla.
Vaikka ylituottokorvauksia ei
näillä näkymin olekaan luvassa,
aikoo Manninen katsella ainakin
kesän yli, ennen kuin lähtee miettimään sähköyhtiöiden kilpailuttamista tai vaihtamista.
? Kesän jälkeen vasta on mahdollista sanoa, kuinka paljon järjestelmä tuottaa. Odotetaan nyt
ainakin siihen asti.
FARMI 3/2013
39
käynnistymiselle. Jos lumet
tulevat helposti katolta alas,
on jo helmikuussa saatavilla
todella hyviä tuottolukuja.
Paneelit tykkäävät kylmästä
ja paras sää tuoton kannalta
on aurinkoinen ja kylmä.
Playgreen Finland Oy:n
toimitusjohtaja Jouni
Penttinen ja näytekappale
uudesta ohutkalvopaneelista.
Jälkijunassa tuleva Suomi
Vaikka Suomessa käytetään
huipputeknologiaa esimerkiksi matkapuhelinten
valmistuksessa, energiaasioissa tunnutaan kulkevan
vähän jälkijunassa.
? Suomessa on perinteinen energiateollisuus aika
vahvoilla ja suhteellisen
konservatiivinen ajattelutapa tekniikasta. Uusiin tuotantomuotoihin suhtaudutaan aina vähän nihkeästi.
Esimerkiksi aurinkosähkölle olisi Suomessa huomattavasti paljon paremmat
olosuhteet kuin vaikkapa
Briteissä, missä sen käyttö
on jo suhteellisen suosittua,
Penttinen miettii.
Alan toimijat odottivat,
että hallitus olisi saanut
tämän vuoden alusta alkaen voimaan jonkinlaisia
päätöksiä liittyen juuri esimerkiksi aurinkoenergian
ylituoton myymiseen. Päätöksiä ei kuitenkaan syntynyt. Vuonna 2011 voimaan
tullut laki syöttötariffin
käytöstä uusiutuvan energian tuotannossa ei myöskään koske aurinkoenergialla tuotettua sähköä, sillä
tuotanto jää alle vaaditun
100 kilowatin. Kuuluakseen syöttötariffin piiriin,
järjestelmän pitäisi olla
melko suuri ja tuottaa paljon sähköä. Aurinkosähköjärjestelmän rakentamiseen
voi hakea ELY-keskukselta
investointitukea, mutta silloinkin järjestelmän pitäisi
olla riittävän tehokas ja tuki
jää helposti saamatta.
? Suomessa ei oikeastaan ole aurinkoenergialle
kunnollista lobbaajaa, joka pitäisi asiasta tarpeeksi
meteliä. Mikäli olisi, niin
se ehkä rohkaisisi useampia
miettimään omia mahdollisuuksiaan ja kokeilemaan
auringosta saatavaa energiaa, sanoo Penttinen.
Laitteilla pitkä elinikä
Aurinkosähköjärjestelmä
koostuu pääasiassa katolle
kiinnitettävistä aurinkopaneeleista ja invertteristä,
joka siirtää sähkön katolta
verkkoon. Laitteet ovat pitkäikäisiä ja kestäviä myös
Suomen talviolosuhteita
ajatellen, tosin Penttinen
kehottaa investoimaan laadukkaisiin laitteisiin, jotta
säästyy ikäviltä yllätyksiltä.
? Kiinastahan saa aurinkosähköjärjestelmiäkin suurin
piirtein puoleen hintaan verrattuna esimerkiksi Eurooppaan. Halpa hinta saattaa
kuitenkin hämätä ? jos laite
hajoaa puolen vuoden päästä,
niin luultavasti sen myynyt
yritys on vaihtanut nimeä jo
kahdesti ja myykin aivan eri
tuotteita, Penttinen naurahtaa.
Luotettavilla valmistajilla
on aina takuu siitä, että laitteet toimivat ja jos niille jotain sattuukin, on helppo ottaa yhteyttä oikeaan tahoon.
Eikä kunnollisten, oikein
asennettujen laitteiden kuuluisikaan hajota.
? Paneeleilla on 25 vuoden
tuottotakuu, eli käytännössä
niiden kuuluu toimia moitteetta 25 vuotta. Inverttereillä on viiden vuoden takuu, ja
niidenkin elinkaari on helposti yli 15 vuotta, selittää
Penttinen.
Asennuspaikasta ja työmäärästä riippuen 4?5 kilowatin kolmivaiheisen aurinkosähköjärjestelmän saa
noin 10 000?15 000 eurolla.
Projekti aloitetaan suunnittelemalla sopiva järjestelmä,
miettimällä sähkö- ja kattotyöt ja vetämällä johdot
sähköpääkeskukseen. Itse
asennus hoituu maatila-kokoluokan kohteisiin yleensä
muutamassa päivässä.
? Järjestelmän asentaminen
on siinä mielessä helppoa, että
siihen ei tarvitse tehdä suuria
rakennus- tai kattotöitä, eikä
mitään tarvitse hajottaa pois
tieltä, Penttinen kertoo.
Maatiloilla
kannattaa
yleensä laittaa enemmän paneelia, kun kattopinta-alakin
on normaalia suurempi.
? Saattaa olla järkevää
aloittaa maltilla ja välttää
Pytinki-messut
22.-24.3.2013
Seinäjoki Areena
Avoinna
Liput
Lisätietoja
pe 10-18
la & su 10-17
12/6 ?
pytinkimessut.fi
facebook.fi/pytinki
Messuilla mm. Saija Palin ? Jorma Piisinen ? Harjakainen
Sisustusvintti ? Rankempi rakentaminen
Ideoita sisustamiseen ? Vinkkejä rakentamiseen
40
FARMI 3/2013
ylirakentamista. Jos ei ole jo
valmiiksi sovittu sähköyhtiön kanssa ylituottokorvauksista ja rakentaa ison
aurinkosähköjärjestelmän,
voikin päätyä tuottamaan
aivan liikaa sähköä, josta ei
sitten saakaan minkäänlaista
korvausta. Ylituottokorvauksista kannattaakin sopia
etukäteen, mikäli on sellainen mahdollisuus. Tai sitten
valitsee sähköyhtiöistä sellaisen jolta korvauksen saa,
muistuttaa Penttinen.
Aurinkoenergia-ala
kaipaa pelisääntöjä
Tulevaisuudessa Penttinen
näkee kasvua. Aurinkosähkön
suosio kasvaa, kunhan sille
saadaan luotua vahva pohja
ja yhteiset pelisäännöt.
? Ylituotanto ja mahdolliset tuet ovat sellaisia asioita,
jotka ehdottomasti pitäisi
saada selvitettyä.
Vaikka aurinkosähköjärjestelmiä on maataloudessa vielä
vähän, näkee Penttinen maatalouden tilanteen kuitenkin
yhtenä vakaimmista. Vaikka
investointituen saaminen
riippuu järjestelmän koosta ja
tehoista, on tilanne kuitenkin
valoisampi kuin kuluttajalla, joka ei saa rakentamiseen
avustusta mistään.
? Kun maatilalla siirrytään
aurinkosähköjärjestelmään,
se on siellä ikään kuin yksi
tuottava asia muiden joukossa. Lähinnä koot tulevat
muuttumaan mahdollisten
tukien myötä isommiksi.
Uskon, että maatalous on
ensimmäinen taho, jossa
aurinkosähköjärjestelmiä
lähetään rakentamaan isosti.
Asiaa pohtivalle maanviljelijälle Penttinen antaa yhden neuvon: kun järjestelmä
on asennettu, pitäkää itsestänne meteliä. Varsinkin
luomu- ja maatilamatkailutiloille aurinkosähkön käyttäminen voi olla osa imagoa.
Tiedostava kaupunkilainen
valitsee nykyään helposti luomua ja ekologisesti
tuotettua ruokaa. Tuotteen
valmistamisen vaatiman
energian tekeminen omavaraisesti auringosta on todellista luomua. Maailmalla
tällainen markkinointi elintarvikkeiden yhteydessä on
jo yleistä.
? Se, ettei sähköyhtiöillä
ole vielä ohjeistusta korvausten maksamiseen johtuu
lähinnä siitä että asiaa ei ole
hallinnollisesti vielä käsitelty. Nykyisillä etäluettavilla
sähkömittareilla kyetään jo
käsittelemään kahdensuuntainen mittaus. Sähköyhtiöiden halussa maksaa yksityiselle ihmiselle sähköstä
on kysymys viitsimisestä. ?
FARMI 3/2013
41
KUVA: AHTI SORMUNEN
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN
42
Tulipalot maatiloilla
ovat valitettavan
yleisiä, ja viimeisten
vuosien aikana
ne ovat jopa
lisääntyneet.
Maatiloilla sattuu
vuosittain kymmeniä
suurpaloja.
FARMI 3/2013
P
alotarkastaja Jaripetri
Kinnunen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kertoo,
että suurin syy maatilojen
tulipaloihin ovat sähköstä johtuvat viat laitteissa ja
asennuksissa.
? Tiloilla on paljon sähkölaitteita ja moottoreita, joita ei aina ehditä huoltaa ja
putsata, vaikka pitäisi. Myös
lämpökeskukset ja erilaiset tekniset viat koneissa ja
laitteissa aiheuttavat paloja
maatiloilla.
Maatiloilla tehdään palotarkastuksia 1?10 vuoden välein riippuen tilalla
olevien eläinten määrästä
ja ympäristöluvista. Tarkastuksissa katsotaan muun
muassa ovatko tilan asiakirjat ja suunnitelmat ajanmukaiset, ja että tilalla on varauduttu onnettomuuksien
ehkäisyyn. Maatilojen palotekniset vaatimukset määritellään Suomen rakentamismääräyskokoelman
määräyksissä, jonka lisäksi
on noudatettava maa- ja
metsätalousministeriön
asetusta (MMM 163/2012)
tuetun rakentamisen osalta.
Näiden lisäksi tilallisen on
itse huomioitava vakuutusyhtiöiden vaatimukset.
Tulipalot
aiheuttavat
maatiloilla vuosittain valtavia vahinkoja. Vakuutuskaan ei korvaa kaikkea, jos
puitteet eivät ole kunnossa,
ja siksi tärkeintä on oikeanlainen varautuminen ja tulipalojen ennaltaehkäisy.
? Turvallisuus on pieniä
asioita ja tekoja, joita tekemällä saattavat suuret vahingot estyä.
Pidä paikat
puhtaana ja kunnossa
Maatiloilla tulipalojen suurin syttymissyy on sähkö, ja
sähkölaitteiden kunnosta,
puhtaudesta ja sijoittelusta
tuleekin huolehtia erityisen hyvin. Pölyssä ja tomussa olevat sähkölaitteet
ovat riski, sillä laitteiden
kuumentuessa lika niiden
pinnalla saattaa syttyä palamaan. Lika voi aiheuttaa
myös oikosulkuja. Kinnunen suosittelee käyttämään
halogeenivalojen sijasta esimerkiksi maatilakäyttöön
tarkoitettuja led-lamppuja,
sillä niiden pintalämpö jää
matalammaksi. Valaisimissa tulee myös pitää kuvut ja
suojat paikoillaan.
? Roikkuvat tai rikkinäiset johdot ovat vaarallisia,
ja ne tulee hoitaa kuntoon
mahdollisimman pikaisesti,
mikäli puutteita havaitaan.
On muistettava myös tarkastuttaa sähköasennukset
ajallaan, Kinnunen sanoo.
Sähköasennusten määräaikaistarkastukset ovat osa
kiinteistön hyvää kunnossapitoa, sillä vanhoja - ja
uusiakin -sähköasennuksia
tarkastamalla varmistetaan
niiden turvallinen käyttö.
Lakisääteiset määräaikaistarkastukset tulee tehdä 15
vuoden välein, jos maatilarakennuksen sulakkeen ko-
ko on yli 35 ampeeria. Kinnusen mukaan olisi parempi,
jos tarkastuksia tehtäisiin
useammin, ja ne koskisivat
kaikkia maatilarakennuksia
sulakekoosta riippumatta.
Tarkastuksista huolehtiminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Jos tulipalo
syttyy, ja syyksi selviää tarkastamattomat sähköasennukset, on mahdollista, että
vakuutuskorvaukset pienenevät. Sähköasennusten
määräaikaistarkastuksia tekevät TUKESin valtuuttamat tarkastajat.
Palovaroitin piippaa
myös puhelimessa
Palovaroittimilla on suuri
merkitys palon ajoissa havaitsemisessa, mutta palovaroittimet eivät silti ole
lakisääteisiä kaikilla maatiloilla. Monilla tiloilla on
kuitenkin käytössä erilaisia
yksittäisiä varoittimia tai
varoitinjärjestelmiä. Virallisesti palovaroitinjärjestelmä
maatilarakennuksiin vaaditaan, kun kysymyksessä
on tuettava rakentaminen
(MMM 163/2012).
Nykyaikaisten palovaroitinjärjestelmien savuun
reagoivat hälyttimet pitävät kovaa ääntä, ja lisäksi
ilmoittavat hälytyksestä
esimerkiksi tilallisen omaan
matkapuhelimeen. Tämä
nopeuttaa palon havaitsemista varsinkin suurilla
tiloilla, joissa on monia rakennuksia erillään toisistaan. Kinnusen mukaan
palovaroitinjärjestelmistä
on hyviä kokemuksia. Kun
palo havaitaan ajoissa, saadaan apukin nopeammin
paikalle, ja vahingot jäävät
pienemmiksi.
? Vakuutusyhtiötkin saattavat myöntää alennuksia,
jos tilalla on käytössä asianmukainen hälyttävä palovaroitinjärjestelmä.
On olemassa myös automaattisia paloilmoittimia,
jotka tekevät hälytyksen
suoraan hätäkeskukseen.
Paloilmoitin on kuitenkin
eri asia kuin palovaroitin,
eikä niitä ei pidä sekoittaa
toisiinsa. Palotarkastaja suosittelee maatiloille ilmoittimen sijaan maatilakäyttöön
suunniteltua palovaroitinjärjestelmää.
Kinnunen
painottaa
myös pelastussuunnitelman
tärkeyttä. Pelastuslaki ja
valtioneuvoston asetus pelastustoimesta velvoittavat
laatimaan pelastussuunnitelman muun muassa yli 1
500 neliön tuotantorakennuksille. Lisäksi maa- ja
metsätalousministeriö edellyttää maatiloja laatimaan
pelastussuunnitelman, kun
rakennushankkeeseen on
myönnetty tukea. Pelastussuunnitelmasta on käytävä
ilmi muun muassa tulipalon
havaitsemiseen, alkusammutukseen ja eläinten pelastukseen tarvittavat laitteet ja
järjestelyt. Pelastussuunnitelma helpottaa myös pelastushenkilökunnan toimintaa, joten pienemmilläkin
jatkuu ?
FARMI 3/2013
43
MUISTILISTA:
PUHDISTA sähkölaitteet säännöllisesti.
? HELPOTTAA PALJON, kun palopaikalle mentäessä tiedetään millainen rakennus on kyseessä ja mitä eläimiä siellä on, päivystävä
palomestari Marko Ahola Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Loimaan paloasemalta kertoo.
Loimaan paloasemalla onkin keskitytty
harjoittelemaan aktiivisesti eläinten pelastamista juuri tuotantotiloilla. Asiaan perehdytään teoriassa, mutta myös käytännön
harjoituksia järjestetään, sillä tuotantoeläinpelastus on yleistä maaseutukunnissa.
Esimerkiksi navettapaloa sammuttamaan
mentäessä on otettava huomioon monia
asioita. Pelastushenkilökunta ei välttämättä
tiedä, millainen rakenneratkaisu on kyseessä tai ovatko eläimet kytkettyinä vai eivät.
Tämän vuoksi maatilan oma väki on korvaamaton apu eläinten pelastamisessa.
? Kun kuivuri palaa, keskitytään sammuttamiseen. Tuotantoeläinrakennusten paloissa toiminnan painopiste on eläinpelastuksessa. Tilanomistajat ja työntekijät tietävät
mistä eläimet tuodaan ulos, miten ne käyttäytyvät ja ketkä ovat johtajaeläimiä, eli ketä
eläimet seuraavat. Tämä on suuri apu meille, Ahola sanoo.
Eläinpelastustilanteissa yleisiä ovat eläintennostot, joita varten pelastushenkilökunta on itse kehitellyt erilaisia apuvälineitä.
Esimerkiksi ojaan kaatuneen hevosen nostaminen on haastavaa, sillä eläin painaa
satoja kiloja, ja se haluttaisiin totta kai saada vahingoittumattomana ylös. Nyt myös
yritykset ovat alkaneet kehittää eläinpelastuksessa käytettävää välineistöä. Ahola
kiitteleekin tätä, ja sanoo hyvien välineiden
auttavan pelastushenkilökunnan työtä.
Eläinpelastuksen käytännön harjoituksia
pyritään järjestämään muutaman kerran
vuodessa maatiloilla ja talleilla, jotka löytyvät pääosin palotarkastajien
kautta. Joskus tilanomistajat ottavat myös itse yhteyttä.
? On tullut paljon positiivista palautetta ja tilanomistajat
ovat mielissään harjoittelusta.
Kyseessä on molemminpuolinen hyöty, Ahola valaisee.
44
FARMI 3/2013
HUOLEHDI, että valaisimet on
kiinnitetty asianmukaisesti ja
kuvut ovat paikoillaan.
TARKISTA, että sähköjohdot ovat
ehjiä eivätkä roiku.
ASENNA päävirtakytkin koneisiin,
joissa sitä ei ole.
TARKISTA palovaroittimien toimivuus säännöllisesti.
HANKI alkusammutuskalustoa,
ja muista myös tarkistuttaa sammuttimet ajallaan.
ÄLÄ SÄILYTÄ korkeatyppistä
(yli 28 %) ammoniumnitraattia
sisältäviä lannoitteita kielletyissä
paikoissa.
tiloilla kannattaa miettiä,
miten toimia tulipalon sattuessa.
Alkusammutuskaluston tulee
olla tarkoitukseen sopiva
Alkusammutus vaikuttaa
palon leviämiseen ja syntyviin vahinkoihin. Alkusammutuskalusto ei ole aina lain
mukaan pakollinen, mutta
alkusammutusvälineitä kannattaa olla varsinkin tiloilla,
joilla on käytössä paljon
sähkölaitteita. Suurissa sikaloissa tai navetoissa palopostit ja erilaiset käsisammuttimet ovat toimivia.
Pölyssä ja
tomussa olevat
sähkölaitteet ovat
paloturvallisuusriski.
Kuvassa likainen
jakorasia.
? Hiilidioksidisammutin
on hyvä esimerkiksi lypsyrobotin sammuttamiseen,
sillä se ei sotke samalla tavoin kuin jauhesammutin,
Kinnunen sanoo.
Eli vaikka palo ei olisi
robotille kohtalokas, jauhesammutin saattaa olla. Jauhesammuttimen hankkiminen voi silti olla tarpeen,
sillä hiilidioksidisammutin
ei toimi tuulen vuoksi kunnolla ulkotiloissa.
Koneet eivät kuulu kuivuriin
On tärkeää muistaa työkoneiden ja lannoitteiden
oikea säilytys. Esimerkiksi
traktorin säilyttäminen viljakuivaamossa on riski, sillä viljapöly syttyy helposti
kosketuksesta tulikuumaan
moottoriin. Myös oikosulkuun menevät virtalaitteet
aiheuttavat työkonepaloja.
Kannattaa muistaa, että kun
traktori syttyy, roihahtaa
helposti koko kuivuri.
? Päävirtakytkimen asentaminen koneisiin on hyvä
Vinkki!
Lisätietoja palontorjunnasta saat esimerkiksi
Pelastuslaitoksilta,
TUKESilta, Finanssialan Keskusliitolta
ja Suomen pelastusalan keskusjärjestöltä
(SPEK).
KUVA: AHTI SORMUNEN
keino vähentää paloriskiä,
sillä kytkin katkaisee päävirran koneesta ja näin ehkäisee johdinsarjoissa tai
virtalaitteissa olevan virran
TILASTOJEN MUKAAN eläinpelastustehtävien määrä
on ollut viime vuosina suuressa nousussa. Samalla
kun eläinpelastustehtävien määrä on nousussa, ei
välineistö kuitenkaan ole
kehittynyt.
Loppuvuonna 2011 tehdyn kyselyn mukaan pelastajat kokevat nykyisen
välineistön ja koulutuksen
tason ongelmalliseksi. Kyselyyn vastasi yli 200 pelastusalan ammattilaista
ja eläinten kanssa työskentelevää henkilöä. Suurimmaksi ongelmaksi tai puutteeksi koettiin tehtävien
muodostavat palaessaan
myrkyllisiä kaasuja, jotka
voivat olla hengenvaarallisia. Varsinkin korkeatyppisen, yli 28 prosenttia ammoniumnitraattia sisältävän
lannoitteen varastoinnissa
on oltava erityisen huolellinen, ja siitä on tehtävä
kirjallinen ilmoitus pelastusviranomaiselle, jos varastoitava ammoniumnitraatinmäärä on vähintään
1 000 kiloa, ja varastointi
kestää yli vuorokauden.
aiheuttamia paloja, Kinnunen ohjeistaa.
Lannoitteiden varastoinnissa on myös oltava tarkkana. Monet lannoitteet
Kohti P2-paloluokan
rakentamista
Tavallisimmin maatilarakennukset, ja ne kuuluvat
P3-paloluokkaan. P3-palo-
ennalta arvaamattomuus,
puutteelliset välineet pelastamiseen sekä puutteellinen eläinpelastuskoulutus.
40 % vastaajista ilmoitti
puutteellisten välineiden
olevan ongelma eläinpelastustehtävässä. Kyselytutkimuksen teki Peltaco Oy.
eläinpelastustekniikoista
sekä kehittää uusia tuotteita, jotka olisivat pelastustilanteessa sekä pelastajalle
että eläimelle turvallisia.
Projektin tuloksena on jo
syntynyt useita tuotteita. Tavoitteena on kehittää 20?
30 uutta tuotetta.
? Tämä projekti käynnistettiin, koska selvä tarve
välineistölle on olemassa,
kertoo Peltacon toimitusjohtaja ja projektipäällikkö
Pekka Suomi.
? Pelastusalan ammattilaiset toimivat hyvin alkeellisella välineistöllä, joka
heikentää sekä pelastajan
Eläinpelastus-projektin
tavoitteena turvallinen
välineistö pelastajalle ja
eläimelle
Peltaco on aloittanut eläinpelastukseen liittyvän tuotekehittelyprojektin, jonka
tarkoituksena on kerätä
kattavaa tietoa erilaisista
luokan rakennusten ei oleteta jäävän palossa pystyyn,
vaan sortuvan maan tasalle
melko pian syttymisen jälkeen. Kinnunen suosittelee, että tulipaloriski huomioitaisiin jo suunnittelu
vaiheessa, ja alettaisiin yhä
enemmän rakentaa maatiloillakin P2-paloluokkaan
kuuluvia rakennuksia, joiden kantavat rakenteet on
suunniteltu kestämään paloa pidempään. Koska P2paloluokan rakennus kestää
paloa kauemmin, on pelastushenkilökunnalla myös
enemmän aikaa saada eläimet elävinä ulos palavasta
rakennuksesta. ?
että eläimen turvallisuutta hätätilanteessa. Myös
koulutuksen kautta saatava tietotaito on tärkeä osa
eläinpelastuksen kanssa
toimiville, Suomi jatkaa.
Lisätietoja: www.peltaco.com/
elainpelastus
FARMI 3/2013
45
RAKENTAMINEN
BENDERSILTÄ SAA valmiita seinäelementtejä ? vain
maalaus jää sinulle. Elementeissä on 200 mm:n eps-eriste, U-arvo on 0,19 W/(m²K).
Elementeissä on viisteet ja
telattu ulkopinta ja ne on
valmistettu K60-betonista.
Asennus käy nopeasti ja helposti.
Bendersin seinäelementeillä
rakentaminen sujuu järkevästi
ja taloudellisesti. Elementtien vaakasaumat on pontattu,
mikä helpottaa asennusta.
Vaakasaumat liimataan betoniliimalla yhteen ja pystysaumat tiivistetään laajenevalla
tiivisteellä. Elementit toimitetaan kuormalavoilla ja nostetaan paikoilleen nosturilla,
kuormain- tai kaivinkoneella.
Bendersiltä löytyy nostopihdit
elementtien siirtelyyn. Suurin
lohko (1993 x 600 x 270 mm)
painaa vain 240 kg, joten käsittely on helppoa. Elementtien
viistereunat antavat rakennukselle tyylikään ulkonäön. Elementin ulkopinta on telattu ja
sisäpinta on sileä. Anturat tehdään valmiista eps-muoteista.
Muotin päälle asennetaan betonilaatta, jonka päälle tulee
elementin säätölevy.
Lisätietoja: www.benders.fi
Monix-salaojittimella
Monix-salaojittimellasalaojitat
salaojitat vaivattomasti
vaivattomasti !!
Kaivinkoneen lisävaruste, jolla
putki ja sora kertavedolla ojaan
Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro
www.tuurinkoski.com
puh. 0103221462
rakennustuotteet
un
to k
Kat
sora
soratasaisesti
tasaisesti
putken
putkenpäälle
päälle
??säästö
säästön.30
n.30%
%
v
|
n
too
syvyyden
syvyyden
säätö
säätölaserlasersäteen
säteenavulla
avulla
Tuurinkoski-yhtymä Oy
lindab
- -vähentää
vähentääihmistyön
ihmistyöntarvetta,
tarvetta,parantaa
parantaalaatua
laatuaja
ja
vähentää
vähentääkustannuksia
kustannuksia
- -ojitus
onnistuu
vaativissakin
olosuhteissa
kahden
ojitus
onnistuu
vaativissakin
olosuhteissa
kahden
hengen
hengenryhmänä
ryhmänä
i!
äks
kes
Kattoja seinäprofiilit
Rainline
sadevesijärjestelmä
Kattoturvatuotteet
w w w. l i n d a b . f i Puh. 020 785 1055
PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ
MAATALOUDEN
KOTIELÄIN- JA TUOTANTORAKENNUKSIIN
? Näytteenottoon perustuva laite
? Tehokas pölynsuodatus
ehkäisee vääriä hälytyksiä
? Akkuvarmennus 24 h
? Hälytyksen siirto GSM- tai
lankapuhelinrobotilla
? Alennusta vakuutusmaksuista
PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ
Puh. 020 845 0920
BL-Palontorjunta Oy
Fax (09) 854 3181
www.icas.fi
46
FARMI 3/2013
www.ruukki.fi
VALMISTAUDU
LUMEEN TÄNÄ
KESÄNÄ
Ruukki® smart roof kantaa huolta
kattosi lumikuormasta, jotta sinun
ei tarvitsisi.
Kesähelteistä huolimatta rakennusta suunniteltaessa täytyy varautua myös ankariin talviolosuhteisiin. Ruukki® smart roof seuraa reaaliaikaisesti kattosi lumikuorman kehitystä ja kertoo
sinulle milloin on lumenpudotuksen aika.
Ruukki® smart roofin avulla lisäät rakennuksesi turvallisuutta, sekä säästät oikea-aikaisilla
toimenpiteillä.
Ruukki® smart roof voidaan helposti asentaa
teollisuus-, kaupan- tai julkisiin rakennuksiin,
joissa käytetään Ruukin kantavia poimulevyjä
eristetyissä kattorakenteissa. Lue lisää Ruukki®
smart roofista osoitteessa
www.ruukki.fi/smartroof
Ruukki® smart roof ? katto,
joka tuntee kuormansa.
FARMI 3/2013
47
RAKENTAMINEN
RAKENNUSTEN SUUNNITTELUSSA tulee
ottaa huomioon pohjoisen kovat talviolosuhteet.
Ruukki smart roof seuraa lumikuorman
käyttöasteen kehittymistä reaaliajassa ja
hälyttää teksti- ja sähköpostiviestillä kun
lumet tulisi poistaa katolta.
Ruukki smart roofin avulla lisäät rakennuksen turvallisuutta ja säästät selvää rahaa välttäessäsi turhia lumenpudotuksia.
Soveltuu asennettavaksi vain Ruukin
kantavien poimulevyjen kanssa.
Tekniset laitteet ovat suunniteltu toimimaan kuivissa lämpimissä tiloissa (C1
ja C2 korroosioluokat).
Tyypillisiä käyttökohteita ovat kaupan,
teollisuuden ja julkiset rakennukset,
kuten tehtaat, logistiikkakeskukset, varastot, ostoskeskukset, supermarketit,
lentokentät ja urheiluareenat.
Lisätietoja: www.ruukki.com
Betoniset Eristetyt
Seinäelementit
Maatalouden tuotantorakennukset ja konehallit
anturasta vesikattoon. Valmiit seinäpinnat, ei
tasoitetöitä. Sisäpinta sileä, ulkopuoli telattu.
Vain maalaus jää sinulle. Eristyksenä 200 mm eps.
Pystytys käy todella nopeasti mittatarkoilla elementeillä.
Pyydä tarjous seinäelementeistä, kattotuoleista ja
kattotiilistä! p. 0207 669 950, info@benders.fi
48
FARMI 3/2013
www.benders.fi
RAKENTAMINEN
Hanki ammattikirjat nyt
? pysyt ajan tasalla!
Maatilan paloturvallisuus Suunnittelijan opas
Maataloudessa tapahtuneet suurpalot ovat aiheuttaneet tarpeen
kehittää maatalousrakentamiseen
ja maatilan ylläpitoon liittyvää paloturvallisuuden ohjausta ja opastusta. Oppassa annetaan paloturvallisuusohjeita maatalousrakennusten
- erityisesti eläinsuojarakennusten
- suunnittelua sekä korjausrakentamista, muutos ja laajennustöitä
varten. Opas painottuu uudisrakentamiseen. 74 sivua, 2. uusittu painos 2010 ja päivitys 2012 erillisenä
monisteena.
? 27,03 ? , (sis. alv)
Tilaa:
verkkokauppa.spek.fi
Puh. 09 4761 1300
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ? www.spek.fi
Farmi.indd 1
3/6/2013 1:03:23 PM
THERMISOLIN KOTIMAISET,
lämpöeristetyt seinä- ja
kattoelementit sopivat nyt
P2-paloluokan rakennuksiin. Niille on myönnetty
materiaaleilta vaadittava
Bs1d0-luokitus.
Elementit sopivat mm.
maatalouden tuotantorakennuksiin, erityyppisiin teollisuus- ja liikerakennuksiin,
urheiluhalleihin, varastoihin
ja erityistiloihin ? kohteisiin,
joissa kylmä ja lämmin ilma
täytyy erottaa toisistaan. Elementit täyttävät myös korkeat hygieniavaatimukset.
Sitkeä ja kimmoisa rakenne takaa hyvän kantavuuden. Konesaumatut katto- ja
seinäelementit kestävät kosteutta, eivät homehdu tai
ime vettä. Elementeissä on
valmiina tehdasasenteinen
tiiviste.
ThermiSolin elementtien
asennus sujuu helposti ja no-
peasti kaikissa olosuhteissa.
Valmis pinta yhdellä asennuksella: seinät, alakatto ja
vesikatto ovat heti valmiita
molemmin puolin. Myös
rakennuksen räystäät voi
toteuttaa kattoelementeistä.
Oma tehdas ja suunnittelu
Sastamalassa ovat asiakkaan lähellä ja tukena. Kuljetusmatkat jäävät lyhyeksi.
Elementtien hinnat ovat
kilpailukykyiset jopa itäeurooppalaisiin vaihtoehtoihin
verrattuna.
ThermiSol on valmistanut
rakentamisen EPS-eristeitä
yli 50 vuotta. Laajaan valikoimaan kuuluvat myös Platina, Titan ja XPS-tuotteet.
Elementtejä ThermiSol on
valmistanut yli 30 vuotta.
Lisätietoja: www.thermisol.fi
FARMI 3/2013
49
O
ikean katon valintaan ei ole olemassa
vain yhtä sääntöä.
Kattomateriaaliin
vaikuttaa moni asia ? käyttötarkoitus, sijainti ja olosuhteet. Tuotantorakennusten,
kuten vaikkapa navettojen ja
muiden eläinsuojien, katoissa
on lisäksi otettava huomioon myös pinta-ala, jota on
enemmän kuin esimerkiksi
omakotitalon katossa.
? Ennen tehtiin paljon tiilikattoja, tiili on pitkäikäinen
materiaali. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi PVCkatot ja pelti, joista pelti on
kaikkein suosituin. Yhtä
oikeaa materiaalia ei ole, se
riippuu niin paljon käyttötarkoituksesta, kertoo Icopal
Katto Oy:n Joensuun aluetoimiston projektipäällikkö
Mika Antrela.
Pelti on yleensä materiaaleista edullisin vaihtoehto.
Pelkkä halpa hinta ei kuitenkaan saa olla ainoa tekijä
uutta kattoa suunnitellessa.
PVC-katto taas vaatii tarkkaa
huoltoa ? oikeanlaisella huollolla katon elinikä voidaan jopa tuplata, ja vääränlaisella tai
laiminlyödyllä huollolla sitä
vastoin puolittaa.
? Jokainen katto voidaan
materiaalista riippumatta
tehdä väärin, jos sitä ei tehdä
asiallisesti ja ammattimaisesti. Siksi ei kannata itse alkaa
rakennushommiin, jos niitä
ei oikeasti osaa tehdä, Antrela
muistuttaa.
Maatiloilla
vaativammat olosuhteet
Maatalouden tuotantorakennukset ovat yleensä kooltaan
suuria, joten kattopinta-alaakin riittää. Näin ollen materiaaliakin tarvitaan enemmän.
Kattoa suunnitellessa täytyy
myös miettiä, miten lumi saadaan katolta alas siten, ettei
sen alle jää ihmisiä tai eläimiä.
Peltikatoilta lumet tulevat hyvin alas itsestään, huopakatoilta ne täytyy yleensä käydä
pudottamassa.
TEKSTI: JENNI JOENSUU
KUVA: FARMIN ARKISTO
Huolellinen suunnittelu,
ammattilaisen rakennustaito.
Siinä avaimet kestävän
ja turvallisen katon
rakentamiseen.
50
FARMI 3/2013
Viljelijöitä ei varmastikaan
tarvitse muistuttaa reilu vuosi
sitten riehuneista Tapani- ja
Hannu-myrskyistä. Julkisuudessa uutisoitiin laajasti myrskyjen aiheuttamista metsätuhoista, mutta Antrela muistaa
myös kattojen irtoilleen.
? Peltikattoja lähti paljon
lentoon. Pelti on esimerkiksi
navettarakennuksissa siinä
mielessä haastava elementti,
että tuuli pääsee puskemaan
kattoa alhaalta päin. Vielä
kun pinta-alaa on niin paljon,
niin tuuli saa oikein kunnolla
kiinni katosta. Pellin käytössä
onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota kunnollisiin
kiinnityksiin.
Älä säästä väärässä paikassa
Antrelan mukaan suurin virhe, jonka kattosuunnittelussa
voi tehdä, on ryhtyä nuukailemaan, kun pitäisi investoida.
? Säästäminen väärässä
kohdassa kostautuu varmasti.
Jos kattoa joutuu korjailemaan monta kertaa huonon
suunnittelun tai rakentamisen takia, sitä huomaa äkkiä
maksaneensa moninkertaisen
hinnan katostaan.
Jos katon suunnittelu aloitetaan alusta, suunnitteluvaihe vie lupien hakemisineen
noin kuukauden päivät. Jos
suunnitelmat on tehty ja luvat anottu, rakennusprojekti
päästään aloittamaan melko
pian. Rakennusprojektin kestoon vaikuttavat aina niin katon pinta-ala kuin rakennusolosuhteetkin. Eri liikkeillä
saattaa myös olla erilaisia
näkemyksiä.
? Kannattaa aina kilpailuttaa. Asiat nähdään eri tavalla,
ja mitä joku toinen ei välttämättä ole huomannut, voi olla
toisella mielessä ensimmäisenä. Kilpailuttaessa kannattaa
käydä katsomassa yritysten
referenssikohteita, jolloin
pääsee paremmin jyvälle yritysten ammattitaidosta, Antrela sanoo.
Kilpailuttaessa Antrela
suosittelee kyselemään hinto-
ja kaikista kattomateriaaleista.
Vaikka olisikin päätynyt johonkin tiettyyn materiaaliin,
vaihtoehtoja kannattaa miettiä. Jos ei muuten, niin edes
huvin vuoksi.
? Kaikissa nykyisin käytettävät materiaalit ovat hyviä.
Ammattilainen tietää parhaiten, mikä materiaali mihinkin tarkoitukseen kannattaa
asentaa.
Laukaassa ratsastusmaneesin sortuminen ja siitä
johtunut 10-vuotiaan tytön
kuolintapaus on herättänyt
paljon keskustelua, myös alan
ammattilaisten keskuudessa.
Antrela uskoo, että tapaus ja
sen jälkipuinti vaikuttaa vahvasti tulevaisuuden rakentamiseen.
? Varmasti aletaan ottaa
rakennusasioissakin vielä
enemmän varman päälle ja
rakentamaan isoja rakennuksia vielä nykyistäkin turvallisemmiksi. ?
Muista!
Rakennusprojektit kannattaa ajoittaa keväälle
ja kesälle, kun vuorokaudessa on enemmän
valoisia tunteja. Pimeällä
rakentaminen on lähes
mahdotonta, ja kun
talvella valoisaa aikaa
on vain vähän, työtunnit
lisääntyvät.
Nykäise
nopeasti
PIHATTO
pystyyn
Nyt P2-paloluokan
rakennuksiin!
Kotimainen, konesaumattu katto- ja seinäelementti on saanut Bs1d0-luokituksen.
Erinomainen valinta tuotantorakennuksiin!
ThermiSolin lämpöeristetty ratkaisu on
nopea ja helppo asentaa. Seinät, alaja vesikatto ovat kerralla valmiita. Myös
räystäät voi totetuttaa kattoelementeistä.
Eristämisen ykkösosaajan elementti
kestää kosteutta, ei homehdu eikä ime vettä.
myynti@thermisol.fi, puh. 010 8419 222, www.thermisol.fi
FARMI 3/2013
51
KOTI JA HYVINVOINTI
NASY ? Naiset Yhdessä ry
on perustettu vuonna 1952.
Yhdistys järjestää tuettuja
lomia RAY:n tuella naisille,
perheille sekä pariskunnille
ympäri Suomea. Lomat ovat
kaikille avoimia ja haku vuoden 2013 lomille on käynnissä. Yhdistys järjestää tänä
vuonna 40 lomaa. Lomat
myönnetään
taloudellisin,
terveydellisin ja sosiaalisin
perustein.
Lomat ovat viiden vuorokauden mittaisia virkistyslomia. Tarkoituksena on antaa
lomalaisille irtiotto arjesta ja
samalla antaa heille vinkkejä terveyden edistämiseen
52
FARMI 3/2013
sekä henkiseen ja fyysiseen
virkistäytymiseen hyvässä
seurassa. Lomien omavastuuhintaan sisältyy täysihoito, monipuolinen ohjelma
sisältäen mm. liikuntaa, luentoja ja kulttuuria sekä yksi
virkistyshoito. Vuonna 2013
lomatoiminnan teemana on
terveyden edistäminen, joka
näkyy luentoina ja monipuolisina liikuntamahdollisuuksina
sekä Sydänmerkillä merkityllä
ruokavaihtoehdolla. Ohjelmissa on otettu huomioon myös
iäkkäät lomalaiset ja tarjolla
on mm. vesijumppaa, joka
sopii iäkkäimmillekin luille
ja lihaksille.
Yhdistyksen ensimmäiset
lomat olivat perhelomia. Perhelomat ovat olleet suosituimpien lomien joukossa alusta
lähtien. Näillä lomilla aikuisilla on mahdollisuus rentoutua
ilman ruoanlaittoa ja lapsille
on monipuolista ohjelmaa.
Lomapaikan omat ohjaajat
huolehtivat lasten ohjelman
toteutuksesta. Uutena ohjelmaan on otettu isovanhemmat
ja lapsenlapset -lomat. Lomilla
tuetaan isovanhempien ja lapsenlasten välistä kanssakäymistä ja pyritään lisäämään
eri sukupolvien kohtaamista.
Työikäisille naisille yhdistys
järjestää teemaviikonloppulo-
mia. Nämä lomat koostuvat
kahdesta viikonlopusta, toinen keväällä ja toinen syksyllä.
Näin myös työssä käyvät voivat
osallistua lomille, kun ei tarvitse ottaa viikon lomaa töistä.
Virkistyslomien painopisteenä
on työssä jaksaminen ja oman
terveyden edistäminen.
Suurin osa lomista on suunnattu naisille. Lomatarjonta
käynnistyy perinteisellä pääsiäisenajan lomalla ja päättyy
joulun ajan lomaan. Tähän
väliin mahtuu monta lomaa,
paljon elämyksiä, vinkkejä arjessa jaksamiseen sekä virkistäytymistä ja rentoutumista.
Lisätietoja: www.nasylomat.fi
KOTI JA HYVINVOINTI
KAIKKI EVANKELIS-LUTERILAISEN kirkon 430 seurakuntaa ovat ottaneet
käyttöön kirkon valtakunnallisen
jäsentietojärjestelmän, Kirjurin. Kirjuriin
merkitään muun muassa
seurakuntalaisten kasteet,
rippikoulut, avioliiton esteiden tutkinnat ja vihkimiset.
Tavoitteena on, että kirkolle
tulee säästöjä yhteiseen jäsentietojärjestelmään siirtymisestä noin 3 miljoonaa
euroa vuodessa.
Lisäksi jatkossa jäsentietojärjestelmässä ovat seurakuntalaisten
nykyisten
tietojen lisäksi myös vanhat,
käsin kirjoitetut kirkonkirjojen tiedot. Ne digitoidaan
vuoden 2014 loppuun mennessä Kirjuriin. Jo nyt kansalaiset voivat muun muassa
liittyä kirkkoon sähköisesti.
Tulevaisuudessa myös muita
seurakunnan jäseniä palvelevia toimintoja voidaan hoitaa
kansalaisliittymän avulla.
? Sähköiseen muotoon
siirtyvät kirkonkirjat ja palvelut helpottavat asioiden
hoitamista. Siirtymävaihe
on vielä menossa. Kunhan
digitointi saadaan seurakunnissa päätökseen, helpottuu
esimerkiksi sukuselvityksien
saaminen perunkirjoitusta
varten huomattavasti koko
maassa. Tarvittavat tiedot
voi tilata yhdestä paikasta,
sanoo kirkkoneuvos Pirjo
Pihlaja Kirkkohallituksesta.
Kevään aikana voi olla
siirtymävaiheesta johtuvia
viivästyksiä. Kirkkoherranvirastoissa ja seurakuntien
keskusrekistereissä pyydetään todistusten tilaajia tarkistamaan omien tietojen
oikeellisuus. Tämä auttaa
myös joidenkin vanhojen
rekisteritietojen saattamista
ajan tasalle. Vanhimmat tiedot Kirjurissa ovat 1850-luvulta.
? LÄMMITYKSEN KLASSIKKO JO 70 VUOTTA ?
hinta 2250 ?
Lisätietoja: www.evl.fi
Nasyn lomilta
virkistystä ja lepoa!
Kylpylänautintoja Iisalmessa!
Maalisloma
120 ? /hlö /3 vrk
Sis. majoitus jaetussa 2hh:ssa,
buffet-aamiaiset, vapaat kylpyläkäynnit ja
vapaa-ajan ohjelmaa ma-pe.
Kahden kauppa
165 ? /2 hlöä /2 vrk
Sis. majoitus jaetussa 2hh:ssa,
buffet-aamiaiset, vapaat kylpyläkäynnit ja
vapaa-ajan ohjelmaa ma-pe.
Tarjoukset voimassa uusissa varauksissa 31.3. saakka.
www.runni.fi
VARAA HETI! P. 017 7687 524
RUNNIN KYLPYLÄ
Kartanohotelli ja Kylpylähotelli
Runnintie 407 A, 74595 RUNNI
Puh. 017 768 751, myynti 017 768 7524
myyntipalvelu@runni.fi
Nasy järjestää RAY:n tuella
virkistyslomia naisille ja
pariskunnille, teemalomia
työikäisille naisille sekä
perhelomia ja isovanhemmat ja lapsenlapset -lomia
ympäri Suomea.
Hakemukset ja lisätiedot:
www.nasylomat.fi
toimisto@nasylomat.fi
045 102 7339
FARMI 3/2013
53
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN
KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN
KUVAT: RAY
Kesäloman suunnittelussa rahan
ja ajan puute muodostuvat
usein ongelmaksi. Etenkin
maaseutuyrittäjän arki on hektistä
ja vyönkiristys välillä tarpeen.
Hyvinvoinnista huolehtiminen ei
kuitenkaan saa unohtua. RAY
lomajärjestöineen tukee tätä
tavoitetta: kun sinä järjestät ajan,
lomajärjestöt järjestävät muun.
54
FARMI 3/2013
T
uetuilla lomilla tarkoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen
rahoittamien lomajärjestöjen järjestämiä lomia.
RAY:n tukema lomatoiminta tiivistyi vuonna 2012, josta lähtien lomajärjestöjä on
ollut viisi. Hyvinvointilomat
ry, Maaseudun terveys- ja
lomahuolto ry, Nasy - Naiset Yhdessä ry, Solaris-lomat ry sekä ruotsinkielinen
Svenska Semesterförbundet
rf pyrkivät kaikki parantamaan suomalaisten hyvinvointia. Vielä vuonna 2011
lomajärjestöjä oli neljätoista.
Tuettua lomaa myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein,
ja sitä voivat hakea kaikki
Suomessa vakituisesti asuvat. Taloudellisia syitä voivat
olla esimerkiksi pienituloisuus tai suuret asuntolainat,
terveydellisiä fyysiset tai
psyykkiset sairaudet ja sosiaalisia perheongelmat tai
omaishoitajuus. Lomajärjestöjen lomat ovat kaikki
kotimaassa järjestettäviä
lomia, ja lomat teemoineen
vaihtelevat kohderyhmän
mukaan. Joka järjestöllä on
oma lomakalenterinsa ja
loma-ohjelmansa, joista selviävät lomien ajankohta ja
sisältö.
Sosiaalisella lomatoiminnalla on pitkät perinteet.
Maaseudun terveys- ja lomahuollon toiminnanjohtaja Airi Tella kertoo, että
sosiaalinen lomatoiminta on saanut alkusysäyk-
sen vuonna 1939 voimaan
tulleesta vuosilomalaista.
Ensimmäinen lomatoimintaa hoitanut järjestö oli
1940-luvun alussa perustettu Lomaliitto.
? MTLH:n juuret ulottuvat myös 50-luvulle. Alussa
vapaaehtoiset keräsivät rahaa, ja talkoilla järjestettiin
lomaviikkoja ensisijaisesti
maaseudun perheiden ja äitien tueksi. Lomia järjestettiin esimerkiksi kouluilla,
joissa tarjottiin sekä ruokaa
että koulutusta, Tella kertoo.
Nimenomaan äitien ja
perheiden jaksamisesta
huolehtiminen on ollut tärkeää sosiaaliselle lomatoiminnalle. Pikkuhiljaa vuosikymmenien aikana myös
miehet ovat tulleet mukaan,
ja nykyään lomia pyritään
järjestämään RAY:n tuella
kaikille, joilla ei itsellä ole
mahdollisuutta lomailuun.
Virkistysloma itselle tai
koko perheelle
Jokainen lomajärjestö suunnittelee itse lomansa ja niiden teemat. Ympäri maata
sijaitsevat lomakohteet ovat
pääosin kylpylähotelleja,
kuntokeskuksia ja urheiluopistoja. Lomat ovat viisi
vuorokautta kestäviä täysija puolihoitolomia, joihin
kuuluvat majoitus, ruokailut sekä järjestetty ohjelma.
Ohjelma vaihtelee lomajärjestöstä, lomapaikasta ja loman teemasta riippuen, ja se
voi olla esimerkiksi ohjattua
liikuntaa, asiantuntijaluentoja tai yhteistä tekemistä
perheelle.
Osa järjestöistä järjestää
selkeästi kohdennettuja lomia, osa vapaammin haettavia yleisiä lomia. Esimerkiksi Solaris-lomat jakaa lomat
teemoittain, ja joka lomalla
on selkeä kohderyhmä: työttömien lomat on tarkoitettu
aktiivisesti työtä hakeville,
ja varhaiseläkeläisten lomat
alle 63-vuotiaille eläkeläisille. MTLH ja Hyvinvointilomat taas järjestävät paljon
myös kaikkien haettavissa
olevia yleisiä lomia, joilla on
erilaisia teemoja. MTLH
järjestää tämän lisäksi yrittäjälomia ja MTK-lomia,
jotka molemmat soveltuvat
erityisen hyvin maatalousyrittäjille ja heidän perheilleen.
? Yrittäjälomia hakevat
monet maatalousyrittäjät joko yksin tai perheen
kanssa. Lomat järjestetään
yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa, mutta missään
ei edellytetä jäsenyyttä, Tella
sanoo.
Svenska Semesterförbundet järjestää tuettuja lomia
suomenruotsalaisille, ja Nasy on keskittynyt huolehtimaan erityisesti naisten
hyvinvoinnista.
Monet lomajärjestöistä
tekevät yhteistyötä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa, järjestäen kohdennettuja
lomia esimerkiksi näkövammaisille, mielenterveyspotilaille ja keliaakikoille. Järjatkuu ?
FARMI 3/2013
55
Tiesitkö?
Vuonna 2012 pelkästään
Maaseudun terveys- ja lomahuollon kautta tuettua
lomaa haki 27 841 ihmistä. Heistä 15 442 pääsi
lomailemaan tuetusti.
jestölomien tarkoituksena
on, että lomalainen kokee
yhteisöllisyyttä vertaisryhmässä sekä saa tietoa ja tukea. Esimerkiksi MTLH:n
järjestölomilla yhteistyöjärjestöt järjestävät ohjelmaa ja
koulutusta lomailijoille.
? Teemme yhteistyötä viidenkymmenen valtakunnallisen järjestön ja kymmenien
paikallisyhdistysten kanssa.
Usein järjestöt suunnittelevat lomien sisältöä ja hoitavat markkinoinnin muun
muassa asiakastiedotteidensa kautta. Me teemme
varaukset lomakohteisiin ja
lomia haetaan meiltä, Tella
sanoo.
Tuettua lomaa
myönnetään
taloudellisin,
sosiaalisin ja
terveydellisin
perustein.
56
FARMI 3/2013
Itselle maksettavaksi
jää murto-osa
Lomajärjestö myöntää järjestämiinsä lomiin lomatuen, joka kattaa pääosan
loman hinnasta. Lomailija
maksaa omavastuuosuuden,
joka vaihtelee lomasta ja lomajärjestöstä riippuen. Esimerkiksi MTLH:n perhelomilla aikuisten omavastuu
on 23 euroa per vuorokausi,
eikä alle 17-vuotiaista lapsista peritä maksua. Kaksi aikuista ja kolme alle
17-vuotiasta lasta lomailevat siis viisi vuorokautta
hintaan 230 euroa, mikä on
vain pieni osa koko loman
hinnasta.
? RAY:n MTLH:n käyttöön myöntämä tuki on tänä
vuonna vajaa viisi miljoonaa
euroa, ja omavastuuosuuksista rahaa kertyy noin puolitoista miljoonaa. RAY:n
tuesta noin kymmenesosa
voidaan käyttää toiminnan
pyörittämiseen. Vuosittain
lomia pystytään myöntämään reilulle 50 prosentille
hakijoista, Tella kertoo.
Hakijamäärät ovat kaikilla lomajärjestöillä suuria,
mutta silti järjestöt haluavat saada uusia hakijoita
tarjotakseen tuetun loman
mahdollisimman monelle
sitä tarvitsevalle. Jos hinta
on hakijalle tuenkin jälkeen
liian suuri, omavastuuosaan
ja matkoihin voi joissain
tapauksissa saada tukea esimerkiksi sosiaalitoimistolta
tai seurakunnalta.
Kesän lomia haetaan nyt
Tuettua lomaa haetaan suoraan lomajärjestöltä. Lomajärjestöjen omia lomakalentereja selaamalla löytyvät
itselle sisällöltään ja ajankohdaltaan parhaat lomat.
Lomaa haetaan lomatukihakemuksella pääsääntöisesti kolme kuukautta
ennen loman alkua. Jos siis
haluat tuetulle kesälomalle,
kannattaa toimia nopeasti,
sillä monien järjestöjen kesälomien hakuajat päättyvät
maalis-huhtikuussa. Lomatukihakemukset löytyvät
järjestöjen omilta internetsivuilta, ja järjestöstä riippuen hakemus täytetään joko
sähköisesti tai tulostetaan ja
lähetetään postissa.
Mikään ei estä tuetun
loman hakemista vaikka
BOR
SMILLA
TOISA
? ERITTÄIN SA
!
P
A
UUTUUSR SI
jokaiselta järjestöltä, mutta
myöntävän päätöksen voi
saada vain yhdestä järjestöstä kerrallaan. Lomatukea
haetaan sosiaaliturvatunnuksella, ja lomajärjestöillä
on oikeus tarkistaa, onko
hakija jo saanut tuen joltakin muulta järjestöltä.
Lomajärjestöillä on myös
yhteinen perusperiaate, jonka mukaan loma voidaan
myöntää samalle hakijalle
korkeintaan kahden vuoden
välein. Poikkeuksena ovat
esimerkiksi omaishoitajat,
joille pyritään mahdollisuuksien mukaan myöntämään lomaa useammin.
Vaikka tuettua lomaa
myönnettäessä tarkastellaan
etenkin hakijan taloudellista
tilannetta, Tella sanoo, ettei
lomatuen hakemista kanna-
Lisätietoja saat
lomajärjestöjen
nettisivuilta:
www.hyvinvointilomat.fi
www.mtlh.fi
www.solaris-lomat.fi
www.nasylomat.fi
www.semester.fi
ta epäröidä, vaikka varsinaiset tulot olisivatkin melko
hyvät.
? Tarkoitus ei ole tuijotella vain ja ainoastaan palkkatuloja, vaan arvioinnissa
otetaan huomioon myös
perhekoko ja velat. Kun
perheen tulot suhteutetaan
lapsilukuun, saattaa henkeä kohti jäävä osuus olla
hyvinkin pieni. Mielestäni
tämä käytäntö on oikein
hyvä. ?
TEE ÖLJYKASVISOPIMUS, SAAT
MAKITA-RADION
Rypsillä ja rapsilla on
kysyntää. Tee öljykasvisopimus, saat 5 euron
sopimuspalkkion/tonni
sekä kestävän ja kätevän
Makita-työmaaradion
(arvo 109 ?)*. Kysy lisää
asiakkuusvastaaviltasi.
*Makita-tarjous koskee 30.4.2013
mennessä tehtyjä sopimuksia.
Sopimusalan oltava väh. 10 ha
ja kylvösiemenet hankittava
Raisioagrosta.
www.raisioagro.com
shop.raisioagro.com
KOULUTUS
? JYVÄSKYLÄN ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin kampus sijaitsee
Saarijärven
Tarvaalassa,
luonnonkauniissa maisemissa. Koska kampus on suhteellisen
pieni,
tuntevat
koulussamme lähes kaikki
toisensa. Täällä opiskeluilmapiiri on rento ja viihtyisä, kertoo Miia, Heinolasta kotoisin
oleva agrologiopiskelija.
? Mielestäni opiskelu Tarvaalassa on mukavaa. Pidän eniten eläinopinnoista, käytännön
harjoituksista ja retkistä. Haastavinta mielestäni on opiskelun
ajoittaminen niin, ettei hommia
kasaannu liikaa kerralla tehtäväksi, sanoo Hankasalmelta
opiskelemaan muuttanut Eeva.
? Aikuisopiskelu JAMKissa
on ollut joustavaa, joten opintojen sopeuttaminen muuhun
elämään on ollut helppoa. Pyrin
jatkossa yrittäjäksi, joten painotan opintojani suunnitteluun ja johtamiseen, valottaa
aikuisopiskelija Henri Korpilahdelta.
? Halusin opiskelemaan
JAMKiin, koska olen kiinnostunut bioenergiasta. JAMKin
Bioenergiakeskuksen uudet
tilat toimivat oppimisympäristönä meille opiskelijoille.
Käytössämme on bioenergian
tuotantoon, jatkojalostukseen
ja tutkimukseen liittyviä laitteistoja, kertoo saarijärveläinen Anniina.
HARJOITTELU ON VÄYLÄ
TYÖELÄMÄÄN
? Ensimmäisen harjoittelujakson olin 25 lehmän parsinavetassa 4 viikkoa. Viime
kesänä suoritin 10 viikon
mittaisen maatilaharjoittelun
85 emolehmän tilalla. Ensi
kesänä pyrin suorittamaan
erikoistumisharjoittelun, jos
vain sopiva paikka löytyy. Tavoitteenani on päästä harjoittelemaan sellaisiin yrityksiin,
joihin voisin työllistyä valmistumisen jälkeen, kertoo Heinolasta kotoisin oleva Miia.
? Suoritin maitotilaharjoittelun Pohjoisen Keski-Suomen
oppimiskeskuksen opetusnavetassa. Toinen harjoittelu oli
maatilaharjoittelu maitotilalla,
jossa pääsin harjoittelemaan
myös peltotöiden tekoa. Kolmannen harjoittelun tein Irlannissa kahdella eri tilalla.
Ensin olin Pill farmin suurella
ETELÄ-POHJANMAALLA
HEVOSALAN
LYHYTKOULUTUKSIA
Koulutusten aiheina mm.
? Hevoshieronta ? Hevosen anatomia
? Hevosella ajaminen ? Hevosenlihan käyttö
? Opintomatka Suomessa: Ypäjän Hevosopistolle ja Etelä-Suomen talleille keväällä
? Opintomatka Keski-Eurooppaan syksyllä
Katso lisää tulevia koulutuksia nettisivuilta:
www.seduaikuiskoulutus.? -> Projektit -> Hevoosella vaan
Lisätietoja:
Susanna Hakkarainen puh. 040 868 2657, susanna.hakkarainen@sedu.?
tai Nanne Korpivaara puh. 040 161 2552, nanne.korpivaara@proagria.?
Hevoosella vaan -koulutushanke, Sedu Aikuiskoulutus
58
FARMI 3/2013
maitotilalla ja sen jälkeen siirryin Moone Abbeyn lihatilalle.
Haluaisin lähteä uudelleen ulkomaille harjoitteluun mutta
toisaalta minua kiinnostaisi
nähdä, minkälaista on tehdä
maatalouden toimistotöitä,
Taivalkoskelta kotoisin oleva
Henna selittää.
? Voisin kuvitella tekeväni tarkastajan töitä, ainakin jonkin
aikaa. Olen myös kiinnostunut
teknologiasta, joten maatalouskonekauppa voisi olla hyvinkin
alaani. Myöskään yrittäjyys ei
ole poissuljettu vaihtoehto,
pohtii aikuisopiskelija Tuomas
Suonenjoelta.
AGROLOGIOPISKELU
JAMKISSA KANNATTAA
? Suosittelen alaa kaikille, jotka pitävät eläimistä ja maaseutu on sydäntä lähellä. Ei
ole väliä, oletko kaupunkilainen vai maalainen, kunhan
teet parhaasi. Rohkeasti vain
yrittämään, kannustaa Anu,
agrologiopiskelija Pihtiputaalta.
Hakuaika maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan on
4.3.?3.4.2013.
Lisätietoja: www.jamk.fi
Monipuolista
HEVOSALAN KOULUTUSTA
Lahden Jokimaalla ja Asikkalassa
? Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja
Suuntautumisvaihtoehtoina hevosharrasteohjaaja ja raviurheilu.
Uudet ryhmät aloittavat elokuussa ? hae kevään yhteishaussa 25.2.?15.3.
AIKUISKOULUTUSTEN HAKU ON NYT AUKI!
? Hevostenvalmentaja?hevostenhieroja
? Hevostenvalmentaja?ravivalmentaja
? Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja oppisopimuksella
Tutustu lisää: hevosalanaikuiskoulutus.blogspot.com
www.salpaus.fi/luonnonvara-ala
Teinintie 4, 15200 Lahti
www.salpaus.fi
KOULUTUS
VAHVANA HEVOSMAAKUNTANA tunnettu
Etelä-Pohjanmaa saa lisäpotkua hevostalouteen Hevoosella vaan?koulutushankkeen myötä.
? Tarjoamme kaikenlaista koulutusta, harrastajista ammattilaisille, kertovat Nanne
Korpivaara ja Susanna Hakkarainen.
Kantavina teemoina ovat hevosten ja hevosihmisten hyvinvointi, yrittäjätaidot, verkostoituminen, sekä alan imagon parantaminen.
Aiheiden valinnassa on huomioitu edellisen
hankkeen aikana kerätyn palautteen lisäksi
hevosalan yleinen kehitys kasvavine haasteineen.
Kouluttajina toimivat alan asiantuntijat.
Yhteistyötä tehdään Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliiton lisäksi alueen ratsastusseurojen, yhdistysten ja hevosyrittäjien kanssa.
Ympäri maakuntaa järjestettävien koulutustilaisuuksien pituudet vaihtelevat yhdestä
illasta kolmeen päivään. Kukin osallistuja voi
valita tarjolla olevista koulutuksista itselleen
sopivimmat tilaisuudet. Lyhytkurssien lisäksi
hankkeen aikana järjestetään opintomatkoja
koti- ja ulkomaille.
Hankkeen toteutusaikataulu on 1.7.2012?
31.12.2014. Hanketta luotsaavat Sedu Aikuiskoulutus ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa.
KUVA: FARMIN ARKISTO
Lisätietoa koulutuksista:
www.seduaikuiskoulutus.fi
www.proagria.fi/ep
www.seinajoenravit.net
www.ratsastus.fi/pohjanmaa
FARMI 3/2013
59
PALVELUHAKEMISTO
?KONEET
?MAATALOUS JA ELÄIMET
LUOTETTAVAT
TUOTTEET
-renkaat
Myynti: rengasliikkeet kautta maan.
www.ndi.eu
Salaojakone pyöriviin
kaivinkoneisiin
- ojan max syvyys 1450 mm
- koneen kokopituus 3400 mm
- koneen kokonaiskorkeus 2000 mm
- tilava sorasuppilo 850 x 1750
- putkenlaskuteline
- sorakerroksensäätö 0-1400 mm
- laskettavan putken koko 50-80 mm
- koneen paino 1050 kg
Eläinrehuja maatilan omasta
viljasta maatilalla paikan
päällä. Liikkuvalla kalustolla
luotettavasti ja laadukkaasti.
Hilannon Mylly Ky
HINTA: 5 800 eur sis.alv. 24%
Jykevä Hydro
salaoja-aura
Ropantie 390, 23950 Pyhäranta
p. 83870700, fax 825 9905
gsm 0500 137000/Janne Hilanto
?RAKENTAMINEN JA LKV
- Kertavedolla maahan
oja, putki sekä sora
- Tilavan sorasuppilon ja
säätöluukun ansiosta saat halutun sorakerroksen. Hydraulisen syvyyden säädön ansiosta
säilyy myös traktorin etupyörien vetoteho.
Asiantuntevaa ja
turvallista maa- ja
metsätilojen
kiinteistökauppaa
jo 20 v:n kokemuksella
Tarj.hinta 5 800 eur sis. alv 24%
Anian rantatie 144,
33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683
Jykevä myyräaura
- Oiva apu sateiden
aiheuttamien pintavesi
haittojen sekä jäänpolttamia
vastaan myös salaojitetuilla
mailla.
- Auralla voit vetää myös putket + kaapelit
Vielä erä hintaan 820 eur sis.alv 24%
Kotimaiset taitto-ovet Iistä.
p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi
Meiltä myös Jykevä takalanat,
mekaaniset ja hydrauliset joihin
myös runsaasti lisävarusteita.
ORIPÄÄN
ELEMENTTI OY
Elementtejä maatalouteen
ja teollisuuteen
www.oripaanelementti.fi
Puh. 0500 120 190
Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä
asuin- ja tuotantorakennuksiin.
Myös portaat ja lasitukset.
Rahtihöyläys.
UUDET JA KÄYTETYT KONEET
SEKÄ RENKAAT
Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908
www.setto.fi
60
FARMI 3/2013
www.vihlman-lehtonen.fi
Puutyöliike Lintuahot Ky
Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886
petri.lintuaho@hotmail.com
METSÄ
monipuoliset tavoitteet omaisuutensa hoidossa. Muutokset
pyrkivät myös parantamaan
metsätalouden
kannattavuutta ja edistämään luonnon
monimuotoisuutta laajoilla pinta-aloilla. Uudistus vähentäisi
yksityiskohtaisia säädöksiä ja
lisäisi näin metsänomistajien
valinnanvapautta metsäomaisuutensa hoidossa. Lisäksi
säädökset selkiintyisivät, viranomaistoiminta tehostuisi
ja metsänomistajien sekä
alan toimijoiden oikeusturva
paranisi.
Metsänomistajat voisivat
jatkossa esimerkiksi päättää
uudistushakkuun ajoituksesta sekä metsien kiertoajasta.
Lisäksi pienaukkohakkuita ja
poimintaluonteisia hakkuita
voitaisiin käyttää nykyistä
joustavammin. Teollisuudelle
ja alan yrittäjille muutokset
toisivat joustavuutta ja kustannustehokkuutta puunkorjuuseen.
Esityksessä on myös luonnon
monimuotoisuuden
kannalta merkittäviä parannuksia. Esimerkiksi kitu- tai
joutomaaksi jääneitä ojitusalueita voitaisiin palauttaa
luonnontilaan, erirakenteisen
metsän kasvatus yleistyisi,
perinneympäristöjä voitaisiin
ennallistaa ja metsän uudistamisen tuloksena syntyisi entistä enemmän sekapuustoja.
Esityksessä ehdotetaan myös
uusia elinympäristöjä erityisen
tärkeiden elinympäristöjen luetteloon, joiden osalta metsien
käsittelyä on rajoitettu luonnon
monimuotoisuuden säilyttämi-
seksi. Lisäksi metsien luontaisen uudistamisen edellytykset
paranisivat.
Esitys noudattaa metsälain
muuttamista valmistelleen
laajan työryhmän lähes yksimielistä esitystä. Ministeriö
teki joitakin tarkennuksia ja
muutoksia ehdotukseen esimerkiksi edistääkseen luontaisen uudistamisen edellytyksiä.
Työryhmän ehdotuksista tehtiin myös vaikutusten arviointi,
jonka tulokset otettiin huomioon niiltä osin kuin maa- ja
metsätalousministeriössä
katsottiin perustelluksi.
Lisätietoja: www.mmm.fi
KUVA: SXC
MAA- JA metsätalousministeriön esitys metsälain uudistamisesta valmistui ja
lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle helmikuun alussa. Lakiehdotuksen valmistelussa oli mukana laaja joukko
keskeisiä sidosryhmiä. Toteutuessaan esitys lisää
metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta sekä
turvaa entistä paremmin monimuotoisen metsäluonnon.
Metsäpolitiikan tärkeimmät
päämäärät, eli metsien kestävän käytön varmistaminen
ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, säilyvät muuttamattomina.
Metsälakiin
esitetään
muutoksia, joiden tarkoitus
on ottaa nykyistä paremmin
huomioon metsänomistajien
FARMI 3/2013
61
METSÄ
Liikemerkki värillinen / musta
Rahaa, energiaa
ja iloa metsästä
JOKAKEVÄINEN PYTINKI-RAKENNUSMESSUT on valmiina ottamaan messuvieraat
vastaan. Seinäjoki areena on
myyty täyteen osastoja, joilta kävijät saavat täydellisen
kattauksen rakentamisesta
ja sisustamisesta. Seinäjoki
areenan ylätasanteen Sisustusvintti on kokenut muodonmuutoksen ja palvelee
sisustamisesta
kiinnostuneita kävijöitä entistä monipuolisemmin. Sisustusvinttiä
saapuu emännöimään Saija
Palin, rakentamisen puolen
isännöinnin hoitaa Jorma
Piisinen ja valvova rakennusmestari Timo Harjakainen.
Tämä rakentamisen superkaksikko takaa ohjelmalavalle vauhtia.
Pytinki haluaa omalta osaltaan tuoda tulevaisuuden tekijöitä esiin ja tämän vuoksi
Pytingissä järjestetään nyt ensi
kertaa messuperjantaina pintakäsittelyoppilaiden Väritaitaja ja lauantaina perinteikäs
PikkuTimpuri ?kilpailu. Messuvierailla on näin mahdollisuus
nähdä tulevaisuuden eteläpohjalaiset ammattilaiset lavalla
kisaamassa. Muutoin näytösla-
valla paneudutaan valaisuun,
Liikemerkki värillinen / hopea
KESLA Oyj, Agrimarket, Metsä Group ja
jätevesipuhdistimen valintaan
MHY Pohjois- Karjala yhteistyökumppaneineen
ja lavalla voi myös nähdä kuinka Seinäjoelle nousee ensimjärjestävä teemapäivän:
mäinen puukerrostalo.
Rakennusalan ammattilaisia
kutsutaan messuperjantaina
Rytmikorjaamolle Puurakentamisen
kontaktipäivään,
jonka järjestää yhteistyössä
Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy,
Suomen metsäkeskus ja Suomen Puuteollisuusyrittäjät. Tapahtumassa on mahdollisuus
Tule tutustumaan metsänhoidon kuumiin
kontaktoida puualan toimijoita
aiheisiin, mm. harvennushakkuuseen, energiaja tutustua osastotarjontaan.
puun ja turve- maiden puunkorjuuasioihin,
Kontaktipäivän avaukseen
haketukseen, klapien tekoon, metsänlannoituksuorittaa ylijohtaja Hannu Rosseen, metsätilojen suku- polvenvaihdoksiin ja
silahti ARA:sta ja Keijo Ullakko
ennen kaikkea alan parhaaseen korjuukalustoon.
Lakea Oy:stä.
Tapahtuma:
Ti 19.3. Joensuussa klo 10-14
Osoite: Vouvinkyläntie 173,
Niittylahti, Joensuu
PYTINKI ON AUKI:
Pe 22.3. 10.00?18.00
La 23.3. 10.00?17.00
Su 24.3. 10.00?17.00
Liput 12?. Opiskelijat ja
eläkeläiset 6? ja lapset
(alle 15v) aikuisten mukana
veloituksetta.
Pytinki tarjoaa messuvieraille
ilmaisen pysäköinnin.
Nähtävillä mm:
? KESLA-harvesterikourat ja -nosturit
? KESLA-metsäperävaunut, -kuormaajat
? KESLA C645S traktorikäyttöinen hakkuri
? Sampo, ProSilva ja Logman -harvesterit
? John Deere -traktorit
? PALAX-klapikoneet
Nuotiokahvia ja makkaraa tarjolla.
Tervetuloa!
19.3. Porokka Forestilla Joensuussa
tapahtuu koko päivän ajan!
Teemassa mukana:
62
FARMI 3/2013
METSÄ
metsissä hakkuut lisääntyivät
vajaalla prosentilla ja metsäyhtiöiden ja valtion metsissä
yli 3 prosentilla. Vuoden 2012
reaalinen kantohintataso oli 7
prosenttia edellisvuotta alempi. Toteutunut kantohintataso
oli reaalisesti alimmillaan sitten 1990-luvun alun lamavuosien.
Yksityismetsien
hehtaarikohtainen liiketulos laski
ennakkotietojen mukaan 83
euroon hehtaarilta. Edellisvuoteen verrattuna tulos oli
reaalisesti 8 euroa hehtaarilta huonompi, kun rahanarvon
muutos laskettiin elinkustannusindeksillä. Länsi-Suomessa
liiketulos oli 100 euroa (?10
%), Itä-Suomessa 130 euroa
(?6 %) ja Pohjois-Suomessa
28 euroa (?9 %) hehtaarilta.
Kaikilla alueilla liiketulos jäi
selvästi (15?23 %) alle kymmenen vuoden keskiarvon.
Kantohintojen aleneminen
pudotti puuntuotannon sijoitustuoton negatiiviseksi ?3
prosenttiin.
KUVA: FARMIN ARKISTO
METSÄTALOUDEN TULOSTA ja
kannattavuutta kuvaavat mittarit olivat laskusuunnassa
vuonna 2012. Ennakkotietojen mukaan bruttokantorahatulot laskivat 6 prosenttia
alle 1,8 miljardiin euroon ja
yksityismetsien liiketulos jäi
83 euroon hehtaarilta.
Bruttokantorahatulot laskivat reaalisesti 6 prosenttia edellisvuodesta, kun
rahanarvon muutos tehtiin
tukkuhintaindeksillä. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat 1,4 miljardia
euroa (?6 %), ja metsäteollisuuden ja valtion yhteensä
0,33 miljardia euroa (?2 %).
Sekä yksityismetsätalouden
että metsäteollisuuden ja
valtion tuloissa kuusitukista
ja -kuitupuusta saadut tulot
laskivat suhteellisesti eniten.
Kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvoon verrattuna
kantorahatulot olivat lähes
15 prosenttia alemmat.
Markkinahakkuut olivat ennakkotietojen mukaan vuonna
2012 yhteensä 53 miljoonaa
kuutiometriä (+1 %). Yksityis-
Lisätietoja: www.metla.fi
FARMI 3/2013
63
KONEET
KESLA OYJ yhteistyökumppaneineen järjestää 19.3.2013
klo 10?14 työnäytöspainotteisen metsäpäivän Joensuun Pyhäselässä. Tapahtuma pidetään osoitteessa
Vouvinkyläntie 173, Joensuu.
Tapahtuma liittyy jo vuosia
jatkuneeseen Kesla-metsäpäivien sarjaan, jonka edelliset tapahtumat järjestettiin
viime syksynä Pohjanmaalla.
Järjestelyissä yhteistyökumppaneina ovat Metsänhoitoyhdistys ja Metsä Group,
joiden asiantuntijat antavat
opastusta mm. puukauppaan, metsätilan hallittuun
sukupolvenvaihdokseen, taimikonhoitoon ja leimikoiden
ennakkoraivaukseen liittyvissä asioissa.
Tapahtumassa voi tutustua kattavasti metsänhoidon
ajankohtaisiin aiheisiin, mm.
kasvatushakkuuseen, energiapuunkorjuuseen, polttopuun
valmistukseen, energiapuun
haketukseen sekä tietysti alan
parhaaseen puunkorjuukalustoon.
Paikan päällä on monipuolinen valikoima Keslan ja yhteistyökumppaneiden koneita:
Agrimarketin toimesta esillä
on KESLA- metsäkuormaajat
ja -perävaunut, KESLA C645Shakkuri sekä traktoreita ja klapikoneita. Sampo-Rosenlew,
ProSilva, Logman ja ProfiPro
esittelevät hakkuunäytöksissä KESLA- nostureilla ja -harvesterikourilla varustettuja
hakkuukoneitaan.
Näytöksiin odotetaan totuttuun tapaan useita satoja
metsäalalla toimivia kävijöitä.
Alueella on kahvi- ja makkaratarjoilu.
Samaan aikaan Porokka
Forest Oy:llä osoitteessa Salpakatu 12, 80100 Joensuu
järjestetään yrityksen 20-vuotisjuhlatapahtuma, jossa on
laajasti esillä KESLA- puutavara-autonostureita varusteineen
sekä yhteistyökumppaneiden
tuotteita.
Lisätietoja: www.kesla.com
Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen.
Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen.
vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen.
JUKKA-POTKURISEKOITIN
Tehokkuus omaa luokkaansa
muotoillun potkurin
ansiosta.
Katso tarkemmat
tiedot ja kuvat
netistä
http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/
TIKKASEN PAJA ky
74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878
64
FARMI 3/2013
Saariston
Maalle, metsään
ja maantielle
KESÄ
KONEET JA LAITTEET
0500 382 560
RASKAAT RENKAAT
050 369 4940
www.countrymedia.fi
Meiltä metsäyhtiöiden uudet laitteistovaatimukset
täyttävät ajoneuvotietokoneet ja päivitykset!
Kiinnitysratkaisut
traktoreihin ja
työkoneisiin!
Maailman kestävimmät kannettavat tietokoneet!
Keski-Suomen Viestilaitehuolto Oy
Hämeentie 1, 44100 Äänekoski
Puh. 014 - 513 661, Fax. 014 - 512 661
Jori Lieska: 0400 643 464, jori.lieska@vlh.fi
SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI!
Kotimaista polyuretaani-elementtien
valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels)
Nosto- ja rakentamispalvelut
Termo Panels Oy
Korpinmaantie 1
18100 Heinola
www.ajoneuvopc.fi
puh. (03) 883 700
www.termopanels.fi
EDULLISET
PIENKUORMAAJAT
KUORMAAJA
EsIM.
Kubotan moottorilla 19,4 KW
Nostokorkeus 2,9 m
Nostoteho 1100 daN
Rengaskoko 26x12-12
Hinta 17 800 ? (alv 0%)
sis. kauhat ja rehupihdit
Myy ja Vuokraa
Ergorej Oy | 09 8770 970 | www.ergorej.com
FARMI 3/2013
65
RISTIKKO
TEKIJÄ: HANNU NIITTYMÄKI
Ristikon ratkaisu löytyy viikolla 15 osoitteesta: www.countrymedia.fi
66
FARMI 3/2013
www.bioteekki.fi
FARMI 3/2013
67
M3 Itella Oyj
TuTkiTusTi
LAADukAs
HunTer-kuivike
Hunter on tutkitusti korkealaatuinen kutterikuivike vaativalle hevosenomistajalle, joka
haluaa panostaa hevosen terveyteen,
mukavuuteen ja hyvinvointiin.
Hunter-kuivikkeen eDut *
Kotimaisista höylälastuista valmistettu Hunter-kuivike
pakataan suoraan höylälinjalta, puhtaana ja kuivana.
Kaksinkertaisen pölynpoistomenetelmän ansiosta kuivikkeen pölypitoisuus on vastaaviin tuotteisiin verrattuna pieni.
Ilmatiiviisti pakatussa kuivikkeessa itiöpitoisuus on jopa nolla.
Hunter myydään 20 kilon vakuumipakatuissa ja UV-suojatuissa paaleissa. Lavatoimitus sisältää 48 paalia (n. 10 m³).
MYYnti:
*SATRAn itsenäinen testitulos. SATRA on British Equestrian Trade Associationin
(Isossa-Britanniassa toimiva hevosalan kauppajärjestö) testauskeskus.